1. No category

”Kielellisen ilmaisukyvyn tärkeyttä ei voi liioitella. Tieto on jokseenkin hyödytöntä, jos
sitä ei osaa välittää muillekin. Voisi jopa kysyä, onko sellainen tieto, jota ei pystytä
muotoilemaan, tietoa ensinkään.” – Matti Ripatti, teknologia-ala.
Tieteellinen kirjoittaminen
Kandidaattiseminaari
Sähkötekniikan korkeakoulu
Lauri Haapanen
16.9. klo 10-14
Kuka?
Lauri Haapanen
o FM, suomen kieli, tohtorikoulutettava
o Puhutun ja kirjoitetun kielen erot
o Suora lainaus ja toimitukselliset työkäytänteet
o Toimittaja
o Akateemisen kirjoittamisen opettaja
o Sähköposti: [email protected]
Ohjelma
Ke 16.9. 10.15-11.45
jaloittelutauko 15 min
12.00-13.30
Tekstipaja 1
o Miksi kirjoittamista opetellaan?
o Kirjoittamisprosessi
o Pienryhmissä palautetta
johdannosta
o Ideointi
o Tutkielman rakenne
o IMRD
o Yleisiä ongelmakohtia
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
Luettavuus ja lauseenvastikkeet
Informaatiorakenne
Sidoksisuus
Symmetria
Tyyli ja täsmällisyys
Argumentointi
Metateksti
2 t, 10 ryhmää, 12.10–13.10
o Eli jokaisella mukana 3 printtinä
johdanto!
o Kielenhuoltoharjoitus
Tekstipaja 2
2t, 10 ryhmää, 19.11.–20.11.
Johdanto ja 2 sivua analyysiluvu(i)sta
jätetään vahtimestarilla printtinä ma
9.11. klo 16.00 mennessä.
o Opettajan kirjallinen palaute
o Tekstinmuokkausharjoitus
Ohjelma
Ke 16.9. klo 10.15-11.45
jaloittelutauko 15 min
klo 12.00-13.30
Tekstipaja 1
o Miksi kirjoittamista opetellaan?
o Kirjoittamisprosessi
o Pienryhmissä palautetta
johdannosta
o Ideointi
2 t, 10 ryhmää, 12.10–13.10
o Eli jokaisella mukana 3 printtinä
Teksti voi olla vielä keskeneräistä,
johdanto! se ei
o Tutkielman rakenne
vaikuta kypsyysnäytteen
hyväksyntään.
o Kielenhuoltoharjoitus
o IMRD
Kypsyysnäyte arvioidaan vasta valmiin
kandidaatin tutkielman
perusteella
o Yleisiä ongelmakohtia
Tekstipaja
2
seminaarin päättyessä.
2t, 10 ryhmää, 19.11.–20.11.
1. Luettavuus ja lauseenvastikkeet
2.
3.
4.
5.
6.
7.
Informaatiorakenne
Sidoksisuus
Symmetria
Tyyli ja täsmällisyys
Argumentointi
Metateksti
Johdanto ja 2 sivua analyysiluvu(i)sta
jätetään vahtimestarilla printtinä ma
9.11. klo 16.00 mennessä.
o Opettajan kirjallinen palaute
o Tekstinmuokkausharjoitus
o Ohjattu kirjoitushetki ke 25.11. (10–12)
SUOSITUS!
o Kauranen & Mustakallio & Palmgren 2007:
Tutkimusraportin kirjoittamisen opas opinnäytetyön
tekijöille. Espoo: Teknillinen korkeakoulu.
 https://aaltodoc.aalto.fi/bitstream/handle/123456789/12621/isbn9789526036
632.pdf?sequence=4
 Google löytää helposti.
o Noppa > EST.kand > Muu materiaali
o Elisa Vanhatalo 2011:Tieteellisen kirjoittamisen
prosessi kirjoittajan näkökulmasta
Miksi kirjoittamista?
1. Yliopistoa varten
2. Työelämää varten
3. Elämää varten
1) Kirjoittaminen yliopistossa
o Sisältöosaamisen tärkeyttä korostetaan. Silti suuri osa
opinnoista suoritetaan kirjoittamalla!
→ Kirjoitustaidolla on suuri merkitys opintojen
sujumisessa.
o Kirjoittamisen lajeja yliopistossa: tenttivastaus, essee,
harjoitustyö, raportti, seminaarityö, opinnäyte
(tutkielma); muistiinpanot, sähköposti…
o Lukijoita: tutkijat, opettajat, toiset opiskelijat…
2) Kirjoittaminen työelämässä
o Kirjoittaminen on avainasemassa lähes kaikessa
työssä.
o Kirjoittamisen lajeja työelämässä: työhakemus;
muistio, lausunto, verkkoteksti; sähköposti…
o Lukijat: toiset oman alan asiantuntijat, muiden alojen
asiantuntijat, eritaustaiset asiakkaat (”maallikot”)…
o Taitava kirjoittaja erottuu joukosta.
3) Kirjoittaminen ja muu elämä
o Itseilmaisua
o Ajattelun väline
o Vaikuttamisen väline
o Kansalaistaito
Hankaluuksia
o Kirjoittaminen on tärkeää, mutta sitä opetetaan vähän.
o Kirjoittaminen kysyy joustavuutta, tilannetajua ja
kulttuurisia taitoja.
o Henkisenä työnä altis monenlaisille ongelmille:
perfektionismi, epäonnistumisen pelko, itsesensuuri,
lykkääminen, haitalliset ennakkokäsitykset…
o Kirjoittaminen sisältää usein paljon hiljaista tietoa.
o Kirjoittamattomia sääntöjä ja vaatimuksia
o Vaikea siirtää eteenpäin
→ Oma-aloitteisuus on tärkeää!
Kirjoitusprosessi
Kirjoittamisprosessi
o Keskeinen ajatus: sujuva kirjoittaminen
rakentuu erilaisista työvaiheista
o Johdanto heti työn alle!
o Erottaa heikon ja hyvän kirjoittajan
o Heikon kirjoittajan prosessi on karkea,
tiedostamaton ja epämääräinen
o Hyvän kirjoittajan prosessi on pidempi ja selkeämpi,
ja siinä on useampia vaiheita
o Oman prosessin pohtiminen
o Ajan varaaminen suunnittelulle ja luonnostelulla
säästää hermoja – ja aikaa.
Tekstin tuottamisen vaiheita
1.
Aiheen valinta ja ideointi
–
2.
Taustamateriaalin kerääminen
–
3.
Aikataulutus, fyysiset puitteet
Tutkimus
Muistiinpanot / tutkimuspäiväkirja
 Koetin luokitella tapauksia ryhmiin, mutta se tuntui tosi vaikealta. Ongelma on se, että
[…]. Ehkä luokituksesta voisikin tehdä kaksitasoisen. Silloin […].
4.
5.
6.
7.
8.
9.
•
•
•
Tekstin suunnittelu ja jäsennys
Ensimmäisen version kirjoittaminen
Palautteen hakeminen
Muokkaaminen
Viimeistely
Julkaiseminen
Vaiheet limittyvät
Kirjoittaminen kannattaa aloittaa heti, eli se on mukana joka vaiheessa.
Hyväksy keskeneräisyys äläkä yritä saada kerralla valmista.
Apua ideointiin
o Listaaminen
o Kysymyslistat
o Kontrolloitu vapaa
kirjoittaminen.
Kirjoita päättämästäsi aiheesta 10–15
minuuttia keskeyttämättä ja ilman
kontrollia.
o Silmukointi.
Valitse vapaasti kirjoitetusta tekstistäsi
yksi ajatus ja kirjoita siitä jälleen 10–15
minuuttia. Näin aihe rajautuu.
o Idea- eli miellekartta
Miellekartta (Mind map)
1. Kirjoita paperin keskelle
avainsana.
2. Kirjoita sen ympärille mieleesi
tulevia ajatuksia, kokemuksia,
tunteita jne.
3. Luo mielteistä linkkejä uusiin
mielteisiin.
4. Etene nopeasti – menetelmänä
vapaa assosiaatio.
5. Lisää asioita ja yhteyksiä
myöhemmin.
Esimerkki mielle- eli ideakartasta
Lähde Kirjoittajan ABC)
Kandidaatintyön rakenne
Kandidaatintyön rakenne
o
o
o
o
o
Nimiölehti
Tiivistelmä
(Alkusanat/esipuhe)
Sisällysluettelo
(Muut luettelot: merkit, symbolit, yksiköt, lyhenteet, termit,
kuvat ja taulukot)
o Tekstiosa eli käsittelyosa (numeroidut luvut)
o Lähteet
o (Liitteet: esimerkiksi algoritmin toteutus ohjelmointikielellä,
käyttöohje, kyselylomake, kyselyn tilastolliset ajotulokset,
kartat, monimutkaiset kaaviot…)
Tekstiosan rakenne
o Yleinen rakennemalli: IMRD
o Introduction – johdanto
o Methods – menetelmät
o Results – tulokset
o Discussion – pohdintaa
o Sisältää useimpien alojen tutkielmien
peruselementit
o Ei heijasta välttämättä suoraan lukujakoa
Tutkielman peruselementit:
”Introduction”
o Johdatus aiheeseen: yleisestä yksityiseen
o Taustaa: tutkittavan ilmiön esittelyä
o EI: Yritysten tietojärjestelmien historia juontuu
vuosikymmenten taakse, lähes tietotekniikan alkuhetkille asti.
o Aikaisempien tutkimusten esittelyä (ei liian pitkästi)
o Ei perusasioita, ei työhön liittymättömiä asioita.
 Mieti, mitä lukijan täytyy tietää
o Tutkimuskysymykset ja niiden motivointi osana
laajempaa kokonaisuutta: ns. aukon osoittaminen
o EI: Olen aina ollut kiinnostunut ohjelmoinnista.
o EIKÄ: Sain aiheen ohjaajaltani ja aloin heti perehtyä siihen.
o VAAN: ”Tieteellinen tarina” eli mitä jo tiedetään, mitä vielä ei.
Tutkielman peruselementit:
”Methods”
o Menetelmän esittely
o Teoriatausta: alkuoletukset, keskeiset
käsitteet…
o Aineisto: laajuus, rajoitukset, edustavuus…
o Ei aina omaa lukua, voi olla esimerkiksi
johdantoluvun osa
 Käytetty aineisto, menetelmä ja mahdolliset
koeasetelmat selostettava mahdollisimman
läpinäkyvästi.
Tutkielman peruselementit:
”Results”
o Jakso osoittaa, mitä vastauksia käytettyjen
menetelmien avulla on tutkimuskysymyksiin saatu
o Tutkielman tärkein anti, koska koko työn
keskeisenä tavoitteena on tuottaa uutta tietoa
o Puhutaan joskus myös analyysiluvusta, koska
tulokset perustellaan monesti raportoimalla aineiston
analyysia
o Täsmällisyys ja havainnollisuus
 Kuvat ja taulukot
o Uskottava argumentointi erityisen tärkeää
Tutkielman peruselementit:
”Discussion”
o Tulosten yhteenveto: yksityisestä yleiseen
o Päätelmien tekeminen
o
o
o
o
Selitystä ja tulkintaa
Yleistettävyys ja varaukset
Sovellettavuus
Suositukset konkreettisiksi toimenpiteiksi
o Työn onnistumisen arviointi
o Keskustelua aiemman tutkimuksen kanssa:
täydennystä ja kritiikkiä
o Tulevien tutkimuskysymysten hahmottelua
Käytännössä:
1 Johdanto
2 Teoreettinen tausta
2.1 OIWA
2.2 Käytettävyyden määritelmä
2.3 Käyttäjäkeskeinen suunnitteluprosessi
3 Tutkimusaineisto ja -menetelmät
4 Tulokset
4.1 Esitietokysely
4.2 Testitilanne
4.2.1 Käyttöliittymän kehitysehdotukset
4.2.2 OIWAn koulutuksen suunnittelussa huomioitavaa
4.2.3 Löydetyt virheet käyttäjätesteissä
4.3 Testauksen jälkiarvio
5 Yhteenveto
Kuitenkin: kirjallisuustutkimus
Johdanto
2 Käsittely näkökulmasta 1
3 Käsittely näkökulmasta 2
4 Käsittely näkökulmasta 3
5 Yhteenveto/pohdinta
Kuitenkin: kirjallisuustutkimus
Hyönteisten tuntoaistin matkiminen
1 Johdanto
2 Hyönteisten tuntoaistit
2.1 Hyönteisten jalkojen tuntoelimet
2.2 Lentävien hyönteisten tuntoelimet
3 Miniatyyriset voima-anturit ja niiden käyttö
roboteissa
3.1 Erilaiset voima-anturit
3.2 Voimamittaukset roboteilla
4 Käytännön sovellukset
4.1 Robot III
4.2 BILL-ant
4.3 MFI (Micromechanical Flying Insect)
5 Yhteenveto
Yleisiä ongelmakohtia
1. Luettavuus ja lauseenvastikkeet
2. Informaatiorakenne
3. Sidoksisuus
4. Symmetria
5. Tyyli ja täsmällisyys
6. Argumentointi
7. Metateksti
1. Luettavuus ja
lauseenvastikkeet
Lause vs. virke?
o Lause sisältää aktiivi- tai passiivimuotoisen verbin
o Menen, istut, tutkii, opimme, katsotte, analysoivat, pohditaan
o Mikä on lause ja mikä on virke?
o Yksi lause voi muodostaa virkkeen….
o Tämä luento on osa kandiseminaaria.
o …mutta virkkeessä voi olla monta lausetta:
o Tämä luento on osa kandiseminaaria, joka kestää koko syksyn
o Tämä luento on osa kandiseminaaria, joka on opintoihimme kuuluva
pakollinen suoritus ja jonka kuluessa kirjoitamme muun muassa
kandidaatin tutkielmamme.
Päälause (PL) + sivulause (SL)
o Päälause pitää aina olla – ja se riittää.
Tänään on kivaa.
o Sivulausetta ei voi käyttää yksin
…koska opetellaan lauseenjäsennystä…
Tänään on kivaa,
koska opetellaan lauseenjäsennystä.
PL
> SL
tänään on kivaa.
Koska opetellaan lauseenjäsennystä,
SL<
PL
Pohdin, millä tavalla tutkintooni kiinteänä osana kuuluvasta
kandidaatintutkielmasta selviäisi mahdollisimman pienellä
vaivalla mutta kuitenkin hyvin arvosanoin.
PL > SL
Tänään on niin kivaa, että mieleni tekisi hyppiä ilosta, mitä teen
kuitenkin harvoin, koska en osaa tehdä voltteja ja koska
saattaisin niitä tehdessäni taittaa niskani.
Tänään on niin kivaa,
että mieleni tekisi hyppiä ilosta,
mitä teen kuitenkin harvoin,
koska en osaa tehdä voltteja ja koska saattaisin niitä tehdessäni taittaa niskani.
PL
> SL
> SL
> SL
– SL
Yksi virke = yksi asia
o Käytä lyhyitä virkkeitä, varsinkin jos asia monimutkaista.
o Jos virke pitkä, asian oltava erityisen selkeää.
Monimutkaisia virkerakenteita 1/3
Tänään on niin kivaa, että mieleni tekisi hyppiä ilosta, mitä teen
kuitenkin harvoin, koska en osaa tehdä voltteja ja (koska)
saattaisin niitä tehdessäni taittaa niskani.
PL > SL
> SL
> SL – SL.
Tänään on niin kivaa, että mieleni tekisi hyppiä ilosta. Hypin
kuitenkin ilosta vain harvoin, koska en osaa tehdä voltteja ja
(koska) saattaisin niitä tehdessäni taittaa niskani.
PL > SL. PL > SL – SL.
Yksi virke = yksi asia
Ongelma korostuu bioinformatiikkapalvelujen kohdalla,
koska niitä kehittävät myös vähemmän ohjelmistokokemusta omaavat henkilöt, jotka eivät välttämättä käytä
tehokkaasti ohjelmistokehitystyökaluja, joiden käyttö
helpottaa huomattavasti määrittelyjen kanssa työskentelyä.
PL > SL > SL > SL.
Yksi virke = yksi asia
Ongelma korostuu bioinformatiikkapalvelujen kohdalla, koska niitä kehittävät
myös vähemmän ohjelmistokokemusta omaavat henkilöt, jotka eivät välttämättä
käytä ohjelmistokehitystyökaluja, joiden käyttö helpottaa huomattavasti
määrittelyjen kanssa työskentelyä, tehokkaasti.
PL > SL > SL > SL.
Ongelma korostuu bioinformatiikkapalveluissa. Näitä
palveluja kehittävät nimittäin myös sellaiset henkilöt, joilla
on vain vähän kokemusta ohjelmistoista ja jotka sen vuoksi
eivät välttämättä hyödynnä ohjelmistokehitystyökaluja niin
tehokkaasti kuin mahdollista.
PL. PL > SL – SL.
Monimutkaisia virkerakenteita
“Kiilalause”
Lääninhallitus voi, jos se muuttuneiden olosuhteiden vuoksi
tai muusta erityisestä syystä on välttämätöntä, muuttaa tätä
päätöstä.
Liikaa määritteitä
Kehitysyhteistyötä tekevät ja muuhunkin humanitaariseen
työhön osallistuvat sekä vapaaehtoisen rahoituksen turvin
toimivat kansalaisjärjestöt ovat olleet mukana järjestämässä
seminaareja ja yleisötapahtumia.
Lauseenvastike (LV)
Lauseenvastike eli rakenteet, jotka vastaavat tietyntyyppisiä
sivulauseita mutta joista puuttuu persoona- tai
passiivimuotoinen verbi. Eli:
Kun luin tenttiin, ystäväni soitti.
 Lukiessani tenttiin ystäväni soitti.
SL < PL
LV + PL
Tällä kurssilla opetellaan molekyylin elektronirakenteen laskentaa
siten, että käytetään kvanttikemian ohjelmistoja.
PL >SL
 Tällä kurssilla opetellaan molekyylin elektronirakenteen
laskentaa käyttäen kvanttikemian ohjelmistoja.
PL+LV
SL
LV
o sanoin, että olen kirjoittanut
 sanoin kirjoittaneeni
o istuin siten, että kirjoitin
 istuin kirjoittaen
o kun kirjoitan (t. kirjoitin) (mutta KOSKA-sanalla ei ole LV:tä)
 Kirjoittaessani
o kun olin kirjoittanut
 kirjoitettuani
o jotta kirjoittaisin
 kirjoittaakseni
Lauseenvastike (LV)
Lauseenvastikerakenteet saattavat olla vaikeaselkoisia,
jos…
o esiintyvät liian usein
o ovat pitkissä virkerakenteissa
o ovat monimutkaisen asiasisällön yhteydessä
Jokaisella osakkeella on yksilöllinen kirjanpidollinen vastaarvonsa. Edelleen pääomadirektiiviä tulkittaessa Belgiassa
huomiota kiinnitetään osakkeita annettaessa
noudatettavaan kulloiseenkin käytössä olevaan
kirjanpidolliseen vasta-arvoon ja sen täyttymiseen osakkeita
maksettaessa.
SL
LV
ns. tapaa ilmaiseva lauseenvastike
o sanoin, että olen kirjoittanut
 sanoin kirjoittaneeni
o istuin siten, että kirjoitin
 istuin kirjoittaen
o kun kirjoitan (t. kirjoitin) (mutta KOSKA-sanalla ei ole LV:tä)
 Kirjoittaessani
o kun olin kirjoittanut
 kirjoitettuani
o jotta kirjoittaisin
 kirjoittaakseni
Tapaa ilmaiseva lauseenvastike
eli toisen infinitiivin instruktiivi
Hän vastasi iloisesti virnistäen.
→ Hän vastasi siten, että virnisti iloisesti.
Tarina etenee kompuroiden.
→ Tarina etenee siten, että se kompuroi.
o Ilmaisee, mitä lauseen subjekti tekee lauseen predikaatin
ilmaiseman tekemisen ohella, samanaikaisesti.
 Sama tekijä
 Samanaikaista
 Ilmaisee tekemisen tapaa – EI syytä, seurausta tai päätelmää
Tapaa ilmaiseva lauseenvastike
Tässä raportissa käydään läpi joitain loppukäyttäjälle näkyviä laitteita ja konsepteja älykkääseen
liikenteeseen liittyen.
Tässä raportissa käydään läpi joitain älykkääseen liikenteeseen liittyviä
laitteita ja konsepteja, jotka näkyvät loppukäyttäjälle.
Nanosatelliittien valmistus on nopeampaa ja edullisempaa kuin suurien satelliittien johtuen nanosatelliitin
pienestä koosta.
Nanosatelliittien valmistus on nopeampaa ja edullisempaa kuin suurien
satelliittien, mikä johtuu nanosatelliitin pienestä koosta.
Tämän jälkeen säteily kulkee EUV-herkkään resistikerrokseen substraatin pinnalle muodostaen
kuvan.
Tämän jälkeen säteily kulkee EUV-herkkään resistikerrokseen substraatin
pinnalle ja muodostaa kuvan.
Kallioperän lämpötila kasvaa syvemmälle mentäessä noin 25–30 °C/km, joten jo kilometrin
syvyisessä kaivoksessa lämpötila voi nousta 30–40 °C:een riippuen paikallisesta ilmastosta.
Kallioperän lämpötila kasvaa syvemmälle mentäessä noin 25–30 °C/km,
joten jo kilometrin syvyisessä kaivoksessa lämpötila voi paikallisesta
ilmastosta riippuen nousta 30–40 °C:een.
Tapaa ilmaiseva lauseenvastike
Tässä raportissa käydään läpi joitain loppukäyttäjälle näkyviä laitteita ja konsepteja älykkääseen
liikenteeseen liittyen.
 Ainakäydään
kun meinaat
käyttää liikenteeseen
tapaa
Tässä raportissa
läpi joitain älykkääseen
liittyviä
laitteita ja konsepteja,
jotka näkyvät
loppukäyttäjälle.
ilmaisevaa
lauseenvastiketta,
mieti,
voisitko ilmaista asian yhtä hyvin (tai
todennäköisesti paremmin) jollain
Nanosatelliittien valmistus on nopeampaa ja edullisempaa kuin suurien
tapaa.
Jos pienestä
voit, jätä
satelliittien,toisella
mikä johtuu
nanosatelliitin
koosta.
lauseenvastike käyttämättä.
Tämän jälkeen säteily kulkee EUV-herkkään resistikerrokseen substraatin pinnalle muodostaen
Nanosatelliittien valmistus on nopeampaa ja edullisempaa kuin suurien satelliittien johtuen nanosatelliitin
pienestä koosta.
kuvan.
Tämän jälkeen
säteily kulkee
EUV-herkkään
resistikerrokseen
substraatin
… johtuen,
analysoiden,
täsmentäen,
vaihtaen,
pinnalle ja muodostaa kuvan.
luoden, nostaen, raportoiden, listaten, aiheuttaen,
riippuen,
laskien…
jne…
Kallioperän lämpötila kasvaa
syvemmällepohtien,
mentäessä noin
25–30 °C/km,
joten jo kilometrin
syvyisessä kaivoksessa lämpötila voi nousta 30–40 °C:een riippuen paikallisesta ilmastosta.
Kallioperän lämpötila kasvaa syvemmälle mentäessä noin 25–30 °C/km,
joten jo kilometrin syvyisessä kaivoksessa lämpötila voi paikallisesta
ilmastosta riippuen nousta 30–40 °C:een.
2. Tekstin
informaatiorakenne
Tekstin informaatiorakenne
o Järjestys, jossa asiat esitetään
Teema = tuttu asia, josta kerrotaan jotain
(sijainti yleensä lauseen predikaatin eli
persoona- tai passiivimuotoisen verbin edellä)
Reema = uusi asia, jota tutusta kerrotaan
(sijaitsee yleensä verbin jälkeen)
Toimiva polkupyörä takaa perille pääsyn.
TEEMA
REEMA
Kuitenkin virkkeen alussa
o Kuitenkin = …X:stä huolimatta Y…
o Ongelmallinen virkkeen alussa, kun lukija
ei vielä tiedä, mitä asioita hänen täytyisi
asettaa rinnakkain.
Vaihda paikkaa
Kuitenkin virkkeen alussa
Mikrofluidistiikka on nouseva tieteenala,
jonka vuosittaisten julkaisujen määrä
kasvaa koko ajan. Kuitenkin noin 85
prosenttia näistä julkaisuista oli vielä
vuonna 2012 insinööritieteiden
julkaisuissa.
Kuitenkin virkkeen alussa
Mikrofluidistiikka on nouseva tieteenala,
jonka vuosittaisten julkaisujen määrä
kasvaa koko ajan. Noin 85 prosenttia
näistä julkaisuista oli kuitenkin vielä
vuonna 2012 insinööritieteiden
julkaisuissa.
Tekstin informaatiorakenne 4/4
Implantoitavat bioanturit koostuvat yleensä kahdesta
elektrodista, joista toinen on työelektrodi, jonka
pinnalle on immobilisoitu entsyymejä, ja toinen on
referenssielektrodi, jota kohtaan redox-potentiaali
tunnetaan ja jonka kautta virta kulkee kytkennässä.
Tekstin informaatiorakenne 4/4
Implantoitavat bioanturit koostuvat yleensä kahdesta
elektrodista, joista toinen on työelektrodi, jonka
pinnalle on immobilisoitu entsyymejä, ja toinen on
referenssielektrodi, jota kohtaan redox-potentiaali
tunnetaan ja jonka kautta virta kulkee kytkennässä.
PL >
SL
– (ja) SL
> SL
> SL – (ja) SL
Tekstin informaatiorakenne 4/4
Implantoitavat bioanturit koostuvat yleensä kahdesta
elektrodista: toinen on työelektrodi, jonka pinnalle on
immobilisoitu entsyymejä, ja toinen on
referenssielektrodi, jota kohtaan redox-potentiaali
tunnetaan ja jonka kautta virta kulkee kytkennässä.
PL: PL
- (ja) PL
> SL
> SL – (ja) SL
→ Muista: yksi virke = yksi asia
3. Sidoksisuus
Sidoksisuus 1/3
1.2 Internetin protokollat
Tässä työssä suunnitellaan ohjelmia, jotka käyttävät
vain kuljetuskerroksen palveluita. Tässä on järkevä
käsitellä vain kuljetuskerroksen ja verkkokerroksen
protokollia.
Sidoksisuus 1/3
1.2 Internetin protokollat
Tässä työssä suunnitellaan ohjelmia, jotka käyttävät
vain kuljetuskerroksen palveluita. Tässä on järkevä
käsitellä vain kuljetuskerroksen ja verkkokerroksen
protokollia.
Tässä työssä suunnitellaan ohjelmia, jotka käyttävät
vain kuljetuskerroksen palveluita. Sen vuoksi tässä
luvussa keskitytään käsittelemään vain
kuljetuskerroksen ja verkkokerroksen protokollia.
Sanojen viittaukset
• Viittaussuhde selvä ja yksiselitteinen
• Jos pienikin väärinymmärryksen vaara,
parempi käyttää varsinaista pääsanaa.
• Voi aiheuttaa raskautta ja toistoa, mutta sitä
ei pidä tieteellisessä tekstissä pelätä, jos
yksiselitteisyys ja täsmällisyys sitä vaativat.
Lähde: Tutkimusraportin kirjoittamisen opas
opinnäytetyön tekijöille, s. 62–63.
Sidoksisuus 3/3
Mitä -kin-liitepartikkeli tekee?
1) Kytkee sanan tai pidemmän tekstin osan edellä
sanottuun tai edellä puheena olleeseen.
2) Tehostaa ilmausta.
Sekundaarireaktiot ovat hitaita reaktioita, minkä takia
ne voidaan lyhytkestoisissa tarkasteluissa jättää
huomiotta. Pitkäkestoisessa tarkastelussa niiden
merkitys kuitenkin kasvaa, ja lopulta sekundaarireaktiot
tekevätkin akun käyttökelvottomaksi.
Sidoksisuus 3/3
Mitä -kin-liitepartikkeli tekee?
1) Kytkee sanan tai pidemmän tekstin osan edellä
sanottuun tai edellä puheena olleeseen.
2) Tehostaa ilmausta.
Sekundaarireaktiot ovat hitaita reaktioita, minkä takia
ne voidaan lyhytkestoisissa tarkasteluissa jättää
huomiotta. Pitkäkestoisessa tarkastelussa niiden
merkitys kuitenkin kasvaa, ja lopulta nimenomaan
sekundaarireaktiot tekevät akun käyttökelvottomaksi.
Sidoksisuus 3/3
Mitä -kin-liitepartikkeli tekee?
1) Kytkee sanan tai pidemmän tekstin osan edellä sanottuun tai
edellä puheena olleeseen.
2) Tehostaa ilmausta.
Kun sormi tai kynä koskettaa resistiivista kosketusnäyttöä,
kalvot painuvat yhteen ja sähkövirta pääsee kulkemaan
kalvojen välillä, jolloin laite päättelee kosketetun kohdan.
Resistiivisten kosketusnäyttöjen etuna onkin se, että niitä
voi käyttää millä tahansa esineellä, kuten sähköä
johtamattomalla kynällä.
Sidoksisuus 3/3
Mitä -kin-liitepartikkeli tekee?
1) Kytkee sanan tai pidemmän tekstin osan edellä sanottuun
tai edellä puheena olleeseen.
2) Tehostaa ilmausta.
Kun sormi tai kynä koskettaa resistiivista kosketusnäyttöä,
kalvot painuvat yhteen ja sähkövirta pääsee kulkemaan
kalvojen välillä, jolloin laite päättelee kosketetun kohdan.
Näytön toimintaperiaatteesn ansiosta resistiivista
kosketusnäyttöä voidaan käyttää millä tahansa esineellä,
kuten sähköä johtamattomalla kynällä.
Tekstin inforakenne+sidoksisuus
o Jos teksti tuntuu etenevän epäjohdonmukaisesti, ratkaisuina
toiminevat
 Virkkeiden (tai lauseiden) uudelleenjärjestely
 ajatussisällön uudelleenmuotoilu
 pisteen käyttö
•
•
•
•
•
•
•
•
Luetteloiva
(ja, myös, samoin, toiseksi)
Vertaileva (kuin, ikään kuin, verrattuna)
Vastakkainen (mutta, vaan, sen sijaan)
Syy-seuraus
(koska, siksi, sen tähden)
Aikasuhde
(kun, sitten, tällöin)
Ehtoja asettava (jos, mikäli)
Päättelevä (joten, siten, niinpä, siis)
Tavoitteita ilmaiseva (jotta, -miseksi)
Tekstin inforakenne+sidoksisuus
o Jos teksti tuntuu etenevän epäjohdonmukaisesti, ratkaisuina
toiminevat
 Virkkeiden (tai lauseiden) uudelleenjärjestely
 ajatussisällön uudelleenmuotoilu
Nyrkkisääntö:
 pisteen
käyttö
1. Kirjoita lyhyitä yksinkertaisia virkkeitä ja
vältä lauseenvastikkeita.
2. Lopputulos: hakkaava
• Luetteloiva
(ja, myös, samoin, toiseksi)
3. Joten: yhdistä ne virkkeet, jotka “on
• Vertaileva
verrattuna)
pakko”(kuin,
laittaa ikään
yhteenkuin,
(eli jotka
käsittelevät
selvästi samaa
asiaa.
• Vastakkainen
(mutta,
vaan, sen sijaan)
4. Pari lyhyttä,(koska,
yksi pitkä,
parisen
lyhyttä,
yksi
• Syy-seuraus
siksi,
tähden)
pitkä…
•
•
•
•
Aikasuhde
(kun, sitten, tällöin)
Ehtoja asettava (jos, mikäli)
Päättelevä (joten, siten, niinpä, siis)
Tavoitteita ilmaiseva (jotta, -miseksi)
4. Symmetria
Symmetria
Rinnasteisten tai lauseasemaltaan samojen ilmausten muoto
•
•
•
•
Lauseen osien rakenne
Virkkeiden välinen rakenne
Luettelot
Sisällön välillä
Symmetria 3/4
o Luettelo
Paristo, olkoon se primäärinen tai sekundäärinen ja riippumatta sen
materiaaleista, koostuu aina muutamasta perusosasta. Nämä osat
ovat:
– Säiliö.
– Positiivinen ja negatiivinen elektrodi. Nämä koostuvat
sähkökemiallisesti reagoivista aineista ja
ovat kiinnittyneinä johonkin johtavaan tukimateriaaliin.
– Elektrolyytti, joka on yleensä nestemäisessä muodossa.
– Erotin, joka estää kontaktin elektrodien välillä.
– Positiivinen ja negatiivinen napa, joihin voidaan
kiinnittää ulkoinen virtapiiri.
Lähde: Tutkimusraportin kirjoittamisen opas
opinnäytetyön tekijöille, s. 61.
Symmetria 4/4
o Luettelo
Kuvassa 2 on esitetty esimerkki eräästä
verkon kerrosmallista. Mallissa on viisi
kerrosta: fyysinen kerros, siirtoyhteys-,
verkko-, kuljetus- ja sovelluskerros.
– Ei häiritsevää epäsymmetriaa
Symmetria 4/3
o Luettelo
Kuvassa 2 on esitetty esimerkki eräästä
verkon kerrosmallista. Mallissa on viisi
kerrosta: fyysinen, siirtoyhteys-, verkko-,
kuljetus- ja sovelluskerros.
– Ei häiritsevää epäsymmetriaa
Symmetria 4/3
o Luettelo
Sähköinen signaali voidaan havaita mekaanisesta
liikkeestä tai rasituksesta muun muassa
resistiivisesti, kapasitiivisesti tai pietsosähköisen
ilmiön kautta.
Kerättäviä energiamuotoja ovat esimerkiksi
kineettinen, säteily- tai lämpöenergia.
– Ei häiritsevää epäsymmetriaa
5. Tyyli ja
täsmällisyys
Tyyli
Video voi helposti viedä tuhatkertaisesti tilaa tekstiin
nähden.
→ hyvinkin
Mikäli muuta liikennettä ei ole, tai muut ajoneuvot ajavat
asetusnopeutta kovemmin, toimii adaptiivinen
nopeudensäätö tavallisen nopeudensäädön tavoin.
→nopeammin
Ylipäätään tyhjien solmujen käyttöä tulisi kuitenkin välttää.
→ yleisesti ottaen / pääsääntöisesti
Tyyli
Jännitetason ylläpitoon on kuitenkin pitänyt alkaa
panostaa entistä enemmän, kun häiriöille herkän
elektroniikan määrä lähes kaikissa verkkoon kytkettävissä
laitteissa on lisääntynyt huimasti.
→ täytynyt (/ ollut tarpeen) kiinnittää huomiota
Tämä johtuu siitä, että OLED on todella herkkä kosteudelle.
→ erittäin/hyvin/varsin
taas
Taas
1. ’puolestaan’ / ’sen sijaan’ / sitä vastoin’
2. ’jälleen’ / ’uudelleen’ / ’tälläkin kerralla’
Hapen ja veden muodostuminen kuluttaa
elektrolyytissä olevaa vettä, ja lyijyn korroosio
taas kuluttaa negatiivisen elektrodin lyijyä.
taas
Taas
1. ’puolestaan’ / ’sen sijaan’ / sitä vastoin’
2. ’jälleen’ / ’uudelleen’ / ’tälläkin kerralla’
Hapen ja veden muodostuminen kuluttaa
elektrolyytissä olevaa vettä, ja lyijyn korroosio
puolestaan kuluttaa negatiivisen elektrodin
lyijyä.
taas
Kytkeytymisiä on kolmea eri tyyppiä. Galvaanisella
kytkeytymisellä tarkoitetaan häiriön kytkeytymistä
johtimen välityksellä. Kapasitiivisessa
kytkeytymisessä häiriö välittyy johtimesta toiseen
vaihtuvan sähkökentän avulla. Induktiivisessa
kytkeytymisessä häiriö taas kytkeytyy
magneettikentän välityksellä.
taas
Kytkeytymisiä on kolmea eri tyyppiä.
Galvaanisella kytkeytymisellä tarkoitetaan
häiriön kytkeytymistä johtimen välityksellä.
Kapasitiivisessa kytkeytymisessä häiriö sitä
vastoin välittyy johtimesta toiseen vaihtuvan
sähkökentän avulla, ja induktiivisessa
kytkeytymisessä häiriö/se kytkeytyy
puolestaan magneettikentän välityksellä.
juuri
1.
2.
3.
4.
Ajasta a) parhaillaan b) aivan äsken
Jtak tähdentävänä, vahvistavana: nimenomaan
Vaivoin, hädin tuskin
Kielteisissä ilmauksissa lieventävästi (riistaa ei
metsissä juuri ole)
Lopuksi tarkastelemme nykyteknologian
avulla toteutettujen simulaattorikoulutuksien haasteita juuri
rikastusteollisuudessa.
juuri
Taas
1. Ajasta a) parhaillaan b) aivan äsken
2. Jtak tähdentävänä, vahvistavana:
nimenomaan
3. Vaivoin, hädin tuskin
4. Kielteisissä ilmauksissa lieventävästi (riistaa ei
metsissä juuri ole)
Lopuksi tarkastelemme nykyteknologian
avulla toteutettujen simulaattorikoulutuksien haasteita nimenomaan
rikastusteollisuudessa.
6. Argumentointi
o Yksi kappale = yksi asiakokonaisuus
o Ei yhden virkkeen / yhden sivun kappaleita
Rakentuu kahdenlaisista virkkeitä:
o Ideavirke (väite)
o Se, mitä vastaanottajalle halutaan kertoa ja mitä hänen
halutaan hyväksyvän.
o Tukivirke tai –virkkeet (perustelut, lisätiedot…)
o Se, minkä nojalla vastaanottajan tulisi ideavirke hyväksyä. Voi
myös selittää, tarkentaa tai tarjota lisätietoa ideavirkkeen
asiasta.
Idea- ja tukivirkkeet
 Esimerkki:
Verkkotasolla WLAN eroaa tavanomaisesta lähiverkosta
usealla tavalla. Ensiksi siirtomedia on paljon
epäluotettavampi kuin johtoa käytettäessä ja pakettien
katoaminen huomattavasti todennäköisempää. Toiseksi
yksi verkko ei voi varata koko mediaa, vaan se voidaan
joutua jakamaan muiden verkkojen kanssa. Kolmanneksi
langattomuus tuo dynaamisuutta verkkoon ja asiakas voi
siirtyä verkon sisällä. Nämä erot…
Idea- ja tukivirkkeet
 Esimerkki:
Ideavirke
Tukivirkkeet
Verkkotasolla WLAN eroaa tavanomaisesta lähiverkosta
usealla tavalla. Ensiksi siirtomedia on paljon
epäluotettavampi kuin johtoa käytettäessä ja pakettien
katoaminen huomattavasti todennäköisempää. Toiseksi
yksi verkko ei voi varata koko mediaa, vaan se voidaan
joutua jakamaan muiden verkkojen kanssa. Kolmanneksi
langattomuus tuo dynaamisuutta verkkoon ja asiakas voi
siirtyä verkon sisällä. Nämä erot…
Idea- ja tukivirkkeet 1
Nuorisorikollisuus yhteiskunnallisena ongelmana nähdään
nykyään eri tavoin kuin vielä muutama vuosikymmen sitten.
Yhtäältä nuorison syyllistyminen rikoksiin nähdään ilmiönä,
joka liittyy ohimenevänä aikuistumiseen. Toisaalta sen
poiskitkemistä pidetään myös vakavana ja hankalana
ongelmana. Useassa tapauksessa nuorisorikokseen
syyllistyminen ei kuitenkaan ennusta pysyvää syrjäytymistä ja
rikosuralle joutumista. Lisäksi nuorisorikoksiin syyllistyvissä
on pienehkö joukko niitä, joille rikoksia kasaantuu runsaasti
ja joiden ennuste on huonompi.
Idea- ja tukivirkkeet 1
Nuorisorikollisuus yhteiskunnallisena ongelmana nähdään
nykyään eri tavoin kuin vielä muutama vuosikymmen
sitten. Yhtäältä nuorison syyllistyminen rikoksiin nähdään
ilmiönä, joka liittyy ohimenevänä aikuistumiseen. Toisaalta
sen poiskitkemistä pidetään myös vakavana ja hankalana
ongelmana. Useassa tapauksessa nuorisorikokseen
syyllistyminen ei kuitenkaan ennusta pysyvää syrjäytymistä ja
rikosuralle joutumista. Lisäksi nuorisorikoksiin syyllistyvissä
on pienehkö joukko niitä, joille rikoksia kasaantuu runsaasti
ja joiden ennuste on huonompi.
Idea- ja tukivirkkeet 1
Ennen ei nähty ohimenevänä aikuistumiseen liittyvänä ilmiönä? Mahdollisesti.
Nuorisorikollisuus yhteiskunnallisena
ongelmana
nähdään
Ennenkö muka
ei pidetty ongelmana!?!??
nykyään eri tavoin kuin vielä muutama vuosikymmen
sitten. Yhtäältä nuorison syyllistyminen rikoksiin nähdään
ilmiönä, joka liittyy ohimenevänä aikuistumiseen. Toisaalta
Ennenkö ajateltiin, että ennustaa? Ehkä?
sen poiskitkemistä pidetään myös vakavana ja hankalana
ongelmana. Useassa tapauksessa nuorisorikokseen
syyllistyminen ei kuitenkaan ennusta pysyvää syrjäytymistä ja
rikosuralle joutumista. Lisäksi nuorisorikoksiin syyllistyvissä
on pienehkö joukko niitä, joille rikoksia kasaantuu runsaasti
ja joiden ennuste on huonompi.
Ennenkö ajateltiin, että ei ole pieni joukko ja ennuste on hyvä?!?!?
Idea- ja tukivirkkeet 2
Liikunnan avulla saavuttaa hyvän fyysisen
kunnon, jolloin jaksaa paremmin kiireisessä ja
stressaavassa työelämässä sekä pysyy terveempänä.
Liikunta tuo mukaan myös psyykkistä
hyvinvointia: liikunnaniloa ja yleistä
hyvänolontunnetta. Usein liikunnan parista
löytää uusia, samanhenkisiä ystäviä − jotkut ovat
löytäneet jopa elämänkumppanin. Jokaisen
kannattaa siis harrastaa liikuntaa.
Idea- ja tukivirkkeet 2
Liikunnan avulla saavuttaa hyvän fyysisen
kunnon, jolloin jaksaa paremmin kiireisessä ja
stressaavassa työelämässä sekä pysyy terveempänä.
Liikunta tuo mukaan myös psyykkistä
hyvinvointia: liikunnaniloa ja yleistä
hyvänolontunnetta. Usein liikunnan parista
löytää uusia, samanhenkisiä ystäviä − jotkut ovat
löytäneet jopa elämänkumppanin. Jokaisen
kannattaa siis harrastaa liikuntaa.
Dialogisuus ja viittaaminen
o Tieteellisen tekstin kirjoittaja käy dialogia toisten
tutkijoiden kanssa.
o Oman tutkimuksen tukeminen muiden näkemyksillä ja
tuloksilla
o Tunnustuksen antaminen muille tutkijoille
o Kokoaa tutkimusaiheen julkaisut yhdeksi kokonaisuudeksi
o Lähteiden käyttö osoittaa myös kirjoittajan
perehtyneisyyden ja sijoittumisen tieteenalan sisällä.
Viite
Lähdeviittausten tekemiseen on monia eri viittausjärjestelmiä, joista tekniikan
alalla käytetään yleisesti joko Harvardin järjestelmää eli nimi-vuosijärjestelmää,
numeroviittausjärjestelmää tai alaviitejärjestelmää (Kauranen et al. 2007).
Lähdeviittausten tekemiseen on monia eri viittausjärjestelmiä. Tekniikan alalla
käytetään yleisesti joko Harvardin järjestelmää eli nimi-vuosijärjestelmää,
numeroviittausjärjestelmää tai alaviitejärjestelmää. Täsmälliset yksityiskohdat
lähdeviittauksista eri tilanteissa kannattaa tarkistaa korkeakoulunne
kirjoittamisen oppaasta. [1, s. 69–84]
Lähdeviittausten tekemiseen on monia eri viittausjärjestelmiä, joista tekniikan
alalla käytetään yleisesti joko Harvardin järjestelmää eli nimi-vuosijärjestelmää,
numeroviittausjärjestelmää tai alaviitejärjestelmää¹.
1) Kauranen et al. 2007
Lähdeluettelo
Harvardin järjestelmä
Kauranen, I. & Mustakallio, M. & Palmgren, V. 2007.
Tutkimusraportin kirjoittamisen opas opinnäytetyön
tekijöille. 109 s. Helsinki: Teknillinen korkeakoulu. ISBN
951-22-8359-X
Numeroviittaus- ja alaviitejärjestelmä
1. Kauranen, I. & Mustakallio, M. & Palmgren, V.
Tutkimusraportin kirjoittamisen opas opinnäytetyön
tekijöille. Helsinki: Teknillinen korkeakoulu, 2007. 109 s.
ISBN 951-22-8359-X
Viittaaminen: kaksi pääkeinoa
Referointi (suositeltava)
• Olennainen omin sanoin
• Ydinsisällön löytämistä
– tiivistys vs. parafraasi
Siteeraaminen
• Sanatarkka lainaus
• Käytetään vain, kun täsmällinen sanamuoto on tekstin kannalta
tärkeä
• Merkitään lainausmerkkeihin (“xxx”) tai sisennetään (jos yli 4
riviä) ja annetaan tarkka sivuviite
Viittaaminen: kaksi pääkeinoa
Referointi:
Lähtökohtaisesti sitaatteihin ei saa tehdä edes pieniä kielellisiä muokkauksia (Goldstein
2009).
Siteeraaminen:
Jyrkimpien näkemysten mukaan sitaatteja ei saa muokata edes “vähäisten
kielioppivirheiden tai virheellisten sanavalintojen korjaamiseksi” (Goldstein 2009: 232).
TAI
Many other textbooks, manuals and stylebooks state their viewpoint in an even more
puristic and prescriptivist way, as in this excerpt from The Associated Press Stylebook and
Briefing on Media Law (Goldstein 2009: 232):
Never alter quotations even to correct minor grammatical errors or word usage.
Casual minor tongue slips may be removed by using ellipses but even that should be
done with extreme caution.
Viitteen paikka ja vaikutusala
a. Yksittäistä sanaa tai lauseen osaa.
Lähdeviitteen (Meikäläinen 2007: 16) sijoittaminen vaihtelee tilanteen mukaan.
b. Yhtä virkettä.
Lähdeviitteen sijoittaminen vaihtelee tilanteen mukaan (Meikäläinen 2007: 16).
c. Monta virkettä.
Lähdeviitteen sijoittaminen vaihtelee tilanteen mukaan. Kuitenkin osa
tutkijoista sijoittaa viitteen aina virkkeen sisä- tai ulkopuolelle riippumatta siitä,
koskeeko viitteen vaikutusala yhtä vai useaa virkettä. (Meikäläinen 2007: 16.)
o Kaikki julkaisut ja oppiaineet eivät noudata tätä erontekoa. Tällöin on
kiinnitettävä erityistä huomiota viitteen muotoiluun.
 ”Paketointitekniikka”
”Paketointitekniikka”
o Rajataan referoinnin alku paljastamalla lähteen kirjoittajat
(Mäkelän mukaan…)
o Referointia (1–n virkettä)
o Rajataan referoinnin loppu tekstiviitteellä
Jakobson näkee teollisessa rakentamisessa suunnittelua
rajoittavina tekijöinä yksiköiden toistuvuuden ja tekniikan
läheisen niveltymisen asemakaavasuunnitteluun. Hän pitää
tärkeänä teollisen rakentamisen hyötyjen huolellista
selvittämistä mutta epäilee kuitenkin samalla
järjestelmärakentamisen edustajien usein liioittelevan
kustannussäästöä. (2005: 45–48.)
Viittaamisen painotuksia
o Sisältäpainotteinen viittaaminen: asia keskiässä
o Ilmiöllä on merkittäviä geopoliittisia seurauksia (Anderson 1984).
o Asiantuntijapainotteinen viittaaminen: tutkija toimijana
o Anderson (1984) on painottanut, että ilmiöllä on merkittäviä geopoliittisia
seurauksia.
o Yhdistelmät tekstissä tavallisia
o Suomessa havupuiden viruksia on tutkittu varsin vähän (Bremer ym. 1991).
Holopainen (1983) tutki opinnäytetyössään mäntyjä, joiden neulasten
kirjavuus ja kehityshäiriöt viittasivat mahdolliseen virustartuntaan. [– –]
Soikkeli (1983) löysi viruksenkaltaisia hiukkasia suomalaisista
ilmansaasteiden vaivaamista kuusista ja männyistä. Sen jälkeen havupuiden
viruksia ei liene Suomessa tutkittu.
Viittaamisen painotuksia 2
o Välittää aina myös suhdetta referoitavaan lähteeseen:
kenestä tehdään liittolainen, kenen näkemyksiä
vastustetaan jne.
o Toisin kuin Nipsunen (2005) ja Napsunen (2008; 2010) väittävät…
o Referointiverbin avulla voidaan kuvailla lähteitä ja
keskusteluttaa niitä keskenään:
o Jyränki (1998) huomauttaa/moittii/vertaa/toteaa/
peräänkuuluttaa/väittää, että.../on selvitellyt jne.
o Kniivilä et al. (2007) väittävät... Hirsjärvi et al. (2006) taas
osoittavat, että.
Viitteiden erityismerkintöjä
o Viittauksen tavasta kertovat lyhenteet:
o ks. = katso
o vrt. = vertaa
o esim./mm.
o Toistuvat viittaukset:
o mp. (mainittu paikka)
o mt. (mainittu teos)
o mts. (mainitun teoksen sivulla)
Käytännön vinkkejä lähteiden käyttöön
o Lähdetiedot kannattaa merkitä tekstiin kunnolla
saman tien.
o Jo lähteistä tehdyt muistiinpanot kannattaa tehdä
omin sanoin, ettei päädy vahingossa kopioimaan
tekstiä.
o Jos käyttää toisen tekstiä sanasta sanaan, on käytettävä
lainausmerkkejä. Muuten syyllistyy plagiointiin.
o Käytä ensikäden lähteitä, jos se suinkin on
mahdollista.
Metateksti
Metateksti
o Tekstiä tekstistä, eli metateksti kommentoi tekstiä
o Tekee tekstistä yhtenäisen ja sidosteisen
o Ohjaa lukijan tulkintaa eli antaa vihjeitä, kuinka tekstiä
tulee lukea ja merkityksellistää.
Tämä kandidaatintyö keskittyy toimittajasuhteisiin ja
tarkastelee niitä globaalin hankinnan näkökulmasta.
Työn tavoitteena on eritellä globaalin toimintaympäristön aiheuttamia erityisvaatimuksia hankinnalle ja pohtia,
miten toimittajasuhteita tulisi tällöin hoitaa.
Metateksti
o Tekstiä tekstistä, eli metateksti kommentoi tekstiä
o Tekee tekstistä yhtenäisen ja sidosteisen
o Ohjaa lukijan tulkintaa eli antaa vihjeitä, kuinka tekstiä
tulee lukea ja merkityksellistää.
Tämä kandidaatintyö keskittyy toimittajasuhteisiin
ja tarkastelee niitä globaalin hankinnan näkökulmasta.
Työn tavoitteena on eritellä globaalin toimintaympäristön aiheuttamia erityisvaatimuksia hankinnalle ja pohtia,
miten toimittajasuhteita tulisi tällöin hoitaa.
Metateksti
Metateksti voi olla luonteeltaan myös
• aihetta taustoittavaa
• kontekstoivaa
ei siis pelkästään jäsentävää tai lupaavaa metaa.
[otsikko] Sähkön hinta kotitalousasiakkaalle Euroopassa
1. Johdanto
2. Euroopan sähkömarkkinat
Kun sähköä tuotetaan voimalaitoksissa, se siirretään sieltä kantaverkon
ja paikallisen jakeluverkon avulla loppukäyttäjälle, esimerkiksi
kotitaloudelle tai teollisuudelle. Sähkömarkkina muodostuu siinä
vaiheessa, kun jossakin kohtaa yllä olevista toiminnoista sähkön hinta
muodostuu markkinoiden kautta [4].
Tässä luvussa käsitellään Euroopan sähkömarkkinoiden avautumista
vapaalle kilpailulle, sähkömarkkinoiden toimintaa sekä nykyistä
rakennetta Euroopassa. Sähkömarkkinat ovat keskeinen osa sähkön
myyntiä ja hinnan muodostumista. Lisäksi sähkömarkkinoiden
avautumisella on ollut suuri vaikutus sähkön hinnan kehitykselle.
Avautumisen myötä sähköstä on tullut kaikille avoin kauppatavara.
2.1 Sähkömarkkinoiden avautuminen vapaalle kilpailulle.
2.2 Sähkömarkkinoiden toiminta
2.2.1 Tukkumarkkinat ja sähköpörssi
2.2.2 Sähkömarkkinalait ja -sääntely
2.3 Sähkömarkkinoiden rakenne Euroopassa.
Yhteenveto: Mikä tekee tekstistä tieteellisen?
oTieteellinen teksti etenee johdonmukaisesti ja
selkeästi
oKokonaisrakenne
oTieteellinen teksti on kriittistä ja perustelee
väitteensä tieteenalan hyväksymin tavoin
oArgumentointi
oTieteellinen teksti on osa suurempaa tiedollista
kokonaisuutta
oReferointi ja viittaaminen
o Tieteellinen teksti luo uutta tietoa
TEKSTIPAJA 1
• Jokainen ottaa mukaan työnsä johdannon 3 printtinä!
• Reilu riviväli (jotta tekstiin pystyy kirjaamaan
huomiota)
ma 12.10
ti 13.10
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
8.45 - 10.15 Tekstipaja 1 /1
10.30 - 12.00 Tp1 /2
12.30 - 14.00 Tp1 /3
14.15 - 15.45 Tp1 /4
16.15 - 17.45 Tp1 /5
8.15 - 9.45 Tp1 /6 (varalle?)
10.00 - 11.30 Tp1 /7
13.45 - 15.15 Tp1 /8
15.30 - 17.00 Tp1 /9
17.15 - 18.45 Tp1 /10
Ohjelmassa
• Johdannon tarkastelua pienryhmissä
• Kielenhuoltoharjoitus ja purku
Kirjallisuutta
tieteellisestä kirjoittamisesta
o Kniivilä & Lindblom-Ylänne & Mäntynen 2011:
Tiede ja teksti. WSOY.
o Hirsjärvi & Remes & Sajavaara 2009: Tutki ja
kirjoita. 16., uudistettu painos. Helsinki: Tammi.
o Svinhufvud 2007: Kokonaisvaltainen
kirjoittaminen. Tammi.
o Svinhufvud 2009: Gradutakuu. Tammi.
Kirjallisuutta kielenhuollosta
o Kielitoimiston oikeinkirjoitusopas. 2012.
Uudistettu painos. Helsinki: Kotimaisten kielten
tutkimuskeskus.
o Iisa & Oittinen & Piehl 2006: Kielenhuollon
käsikirja. Helsinki: Yrityskirjat.
o Itkonen & Maamies 2000: Uusi kieliopas.
Helsinki: Tammi.
Muita lähteitä kielenhuollosta
Kielijelppi:
 http://www.kielijelppi.fi/kirjoitusviestinta
Kirjoittajan ABC-kortti:
 http://webcgi.oulu.fi/oykk/abc/
Kotimaisten kielten keskus, suomen kielen
huolto:
 Http://www.kotus.fi/index.phtml?s=21
Kielitoimiston neuvontapuhelin
 p. 02 95 333 201 (ma–pe, klo 9–12)