Kotka.fi Instancedata Prime Product Julkaisu Kotka Embeds
Sisällysluettelo KH, 1.6.2015 16:30, Esityslista 1 § -1 Esityslistan kansilehti (läsnäolijat) ............................................................................................................... 1 § 146 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus .................................................................................................. 2 § 147 Pöytäkirjan tarkastajat ............................................................................................................................... 3 § 148 Käsittelyjärjestys ....................................................................................................................................... 4 § 149 Kotkan terveydenhuollon sekä eräiden sosiaalihuollon tehtävien keskittäminen Kymenlaakson keskussairaalan yhteyteen sekä siihen liittyen omavelkainen takaus CareaSairaalat Oy:lle ............................................................................................................................................... 5 Liite: Keskussairaalan laajennus- ja peruskorjaushanke Kustannusarvio ............................................... 10 Liite: Omavelkainen takaus Kotka ........................................................................................................... 14 Liite: Carea hankesuunnitelma Liite nro 2 28 5 2015 ............................................................................. 15 § 150 Kotkansaaren päiväkodin toteuttaminen leasingrahoituksella ................................................................. 52 § 151 Sivupaloaseman päivitetyn hankesuunnitelman hyväksyminen sekä hankkeen toteuttaminen leasingrahoituksella ...................................................................................................................................... 57 Liite: Sivupaloaseman päivitetty hankesuunnitelma ................................................................................ 59 Liite: Palosuojarahaston päätös 25032015 ............................................................................................. 85 § 152 Merikotkan vesistömatkailun kehittämishankkeen (30MILES) omarahoitus ............................................ 88 § 153 Lausunnon antaminen käräjäoikeusverkoston kehittämistä koskevasta mietinnöstä .............................. 90 § 154 Hallintokuntien pöytäkirjajäljennökset ..................................................................................................... 93 § -1, KH 1.6.2015 16:30 OSALLISTUJAT Päätöksentekijät Sivu 1 Elomaa Jari Posti Pekka Lommi Semi Hirvonen Pasi Kirjavainen Marika Merivirta Jorma-Kalevi Olsson Birgitta Pitko Eeva-Riitta Rajantie Irma Tiusanen Kari Tujula Pirjo Aalto-Partanen Annika Jaakkola Allan puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja jäsen Muut osallistujat Lindelöf Henry Haapanen Jorma Koivisto Jarmo Brask Nina Kotiniemi Topias Tiusanen Pentti Eerola Juho Hassinen Raino Makkonen Kari kaupunginjohtaja palvelujohtaja kansliapäällikkö valt.puheenjohtaja valt. I varapuheenjohtaja valt. II varapuheenjohtaja valt. III varapuheenjohtaja kaupunginsihteeri, sihteeri tiedotuspäällikkö Poissa Haakana Mervi Luumi Jari jäsen ALLEKIRJOITUKSET Puheenjohtaja Sihteeri LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Todetaan Kotka Pykälät Pöytäkirjan tarkastajat PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Asianhallintayksikössä (kaupungintalo, 5. krs) Mervi Haakanan varajäsen Jari Luumin varajäsen Poissa § 146, KH 1.6.2015 16:30 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kh 1.6.2015 Oikaisuvaatimusohje Sivu 2 § 147, KH 1.6.2015 16:30 Pöytäkirjan tarkastajat Kh 1.6.2015 Ei oikaisuvaatimusohjetta Sivu 3 § 148, KH 1.6.2015 16:30 Sivu 4 Käsittelyjärjestys Kh 1.6.2015 Hyväksytään listan mukaisena. Ei oikaisuvaatimusohjetta § 149, KH 1.6.2015 16:30 KH: 1240/2015 Kotkan terveydenhuollon sekä eräiden sosiaalihuollon tehtävien keskittäminen Kymenlaakson keskussairaalan yhteyteen sekä siihen liittyen omavelkainen takaus CareaSairaalat Oy:lle Kh 10.9.2012 / 254 § (Alla oleva päätös on asian valmistelua.) Ehdotus: Kaupunginhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että se päättää hyväksyä kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon sekä hyvinvointineuvoloiden tulevaisuuden rakenteen kehittämisen vaiheittain loppuraporteissa esitetyn pääosin keskitetyn rakennevaihtoehdon (V2) mukaiseksi ohjausryhmän esittämien lisäohjeiden mukaisesti. Päätös: Hyväksyttiin ehdotuksen mukaisesti äänin 9-3. _________ Kv 24.9.2012 / 94 § Päätös: (Alla oleva päätös on asian valmistelua.) Äänestysten tuloksena valtuusto on hyväksynyt kaupunginhallituksen ehdotuksen siten muutettuna, että päätökseen lisätään ohjausryhmän esittämät kohdan 3 osalta täydennetyt seuraavat lisäohjeet: 1. Kyseessä on pitkän aikavälin suunnitelma, joka toteutuu kokonaisuudessaan 5—10 vuoden kuluessa. Nykyrakenteesta siirrytään pääosin keskitettyyn toimintamalliin vaiheittain. Tämän syksyllä 2012 valtuustossa tehtävän rakennepäätöksen pohjalta tehdään erilliset, yksityiskohtaiset suunnitelmat täytäntöönpanon etenemisestä ja vaiheittaisesta toteuttamisesta sekä toiminnallisten muutosten että kiinteistöihin liittyvien ratkaisujen osalta. Mm. päivystystoiminta keskitetään mahdollisimman nopeasti ja terveysasemat keskittyvät ei-kiireellisen hoidon ja palveluiden tuottamiseen. 2. Pääosin keskitetystä rakennevaihtoehdosta saatava noin 0,6 m€:n vuotuinen kustannushyöty on merkittävä, koska se on 4 % kyseessä olevien toimintojen käyttötalousmenoista. Kustannushyödyt tulevat ensisijaisesti toiminnallisista synergiahyödyistä. 3. Pääosin keskitetyssä mallissa (V2) lähipalvelut ovat jatkossa pääsääntöisesti hoitajatasoisia. Kyseessä ei ole esimerkiksi nykyisenkaltainen terveyskioskipilotti, vaan aivan uusi lähipalveluiden toimintamalli, joka tarkentuu jatkosuunnittelussa. Hoitajien osaaminen ja vastuu laajenee edelleen. Tulevaisuudessa terveydenhuollon lähipalvelut vastaavat yhä suuremmasta osasta kaupunkilaisten terveyspalveluista. Tulevassa lähipalveluiden toimintamallissa voidaan hyödyntää esim. koulujen terveydenhoitajien tiloja laajemmalle väestöpohjalle tai luoda liikkuvia palveluita tarpeiden mukaan. Ennaltaehkäisevät palvelut ovat tulevaisuudessa toiminnan keskeisin painopistealue. Lähipalveluiden kokonaisuus tulee tuoda valtuuston päätettäväksi. 4. Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja vanhustenhuollon toiminnan kehittäminen on kustannuskehityksen hallinnan kannalta tärkein kehittämiskohde rakenneratkaisusta huolimatta. Tämän hoitoketjun tehostamisessa on pystyttävä saamaan aikaan nopeita muutoksia jo vuodelle 2013. Vuonna 2013 tavoitteena on usean miljoonan euron vertailukelpoinen säästö vuoden 2012 toteutumaan verrattuna. 5. Sosiaali- ja terveystoimen rakenteen kehittymisestä, siihen liittyvistä toiminnallisista muutoksista ja niistä saatavista kustannushyödyistä raportoidaan vuosittain kaupunginvaltuustolle. Lisäksi perustetaan luottamushenkilöistä koostuva seurantaryhmä V2-mallin kehittämisen ja to- Sivu 5 § 149, KH 1.6.2015 16:30 KH: 1240/2015 teuttamisen seuraamiseksi. Ryhmän muodostavat kaupunginvaltuuston puheenjohtajisto sekä valtuustoryhmien ryhmäpuheenjohtajat. Valtuutetut Tiusanen, Klemola ja Merivirta jättivät pöytäkirjaan merkittäväksi eriävän mielipiteensä. Kirjallisena jätetty valtuutettu Tiusasen eriävä mielipide otettiin pöytäkirjaan. _________ Kv 15.10.2012 / 121 § Kotkan kaupungin palveluverkkoselvitys ja palvelustrategia 2020; 8. Hyvinvointipalvelut; 8.1. Terveydenhuolto; Palvelutuotannon tulevaisuus: ” Terveydenhuollon palvelut tulevat organisoitumaan uudelleen vuosien 2015–2018 välillä. Muutoksen tavoitteena on turvata kuntalaisten yhdenvertainen hoitoon pääsy sekä laadukkaat ja vaikuttavat julkiset terveydenhuollon palvelut. Päivystystoiminnan, terveysasemien, mielenterveyskeskuksen ja hammashoitoloiden on suunniteltu keskittyvän vaiheittain keskussairaalan yhteyteen. Kotkan tiettyihin kaupunginosiin jäävät lähipalvelupisteet, joiden toiminta perustuu pääsääntöisesti hoitajatasoisiin ennaltaehkäiseviin palveluihin, pieniin toimenpiteisiin, mittauksiin ja palveluohjaukseen. Kuntalaisten kynnys lähipalvelupisteeseen pidetään matalana. Työnjakoa erikoissairaanhoidon kanssa selkiytetään, muun muassa päivystystoiminnan ja kuntoutuksen osalta. Terveydenhuoltolakiin perustuen ensihoito siirtyy Carean vastuulle vuoden 2013 alusta.” Yllä oleva siteeraus sisältyy valtuuston hyväksymään palveluverkkoselvitykseen ja palvelustrategiaan 2020. Kyse on asian valmistelusta. _________ Kh 13.1.2014 / 5 § Valmistelijat: Palvelujohtaja Jorma Haapanen, puh. 234 5200 Hallinto- ja kehittämispäällikkö Sanna Koskimies, puh. 234 4209 Valtuusto on kokouksessaan 24.9.2012 / 94 § tehnyt päätöksen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä hyvinvointineuvoloiden tulevaisuuden rakenteesta. Päätöksen mukaan kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palvelut keskitetään pääosin yhteen paikkaan keskussairaalan yhteyteen. Keskittäminen tapahtuu vaiheittain, alkaen terveyskeskusten päivystystoiminnan keskittämisestä. Carea on edennyt nykyisten tilojen peruskorjauksessa ja uusien tilojen suunnittelussa siihen vaiheeseen, että hankkeen arkkitehtisuunnittelu kilpailutetaan alkuvuodesta 2014. Carea on perustanut hankeyhtiön, joka vastaa koko hankkeen suunnittelusta ja rakentamisesta. Hankeyhtiö vastaa myös suunnittelun kustannuksista. Kaupungin terveysjohtaja on osallistunut vuoden 2013 aikana Carean suunnittelukokouksiin kaupungin edustajana. Kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palveluiden käyttöön tarvitaan noin 7 000 m2. Tällä hetkellä keskitettäväksi suunniteltujen toimintojen käytössä kaupungilla on 9 733 m2, joten keskittäessä toimintoihin tarvittava neliö- Sivu 6 § 149, KH 1.6.2015 16:30 KH: 1240/2015 määrä vähenee oleellisesti. Kaupungin toiminnot ovat kiinteä osa kokonaisuutta, joten suunnittelu ja rakentaminen tehdään yhtenä kokonaisuutena. Kaupungille ei aiheudu suunnittelu- ja rakentamisaikana kustannuksia, vaan kaikki kustannukset sisältyvät aiheuttamisperiaatteen mukaisesti kaupungin toimintojen käyttöön tulevien tilojen vuokriin. Esittelijä: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Ehdotus: Kaupunginhallitus päättää merkitä asian tiedoksi ja päättää oikeuttaa kaupungin puolesta jatkamaan hankkeen suunnittelua ja valmistelua osana valtuuston päätöksen 24.9.2012 / 94 § täytäntöönpanoa. Päätös: Hyväksyttiin ehdotuksen mukaisesti. _________ Kh 16.6.2014 / 168 § Valmistelijat: Palvelujohtaja Jorma Haapanen, puh. 234 5200 Kansliapäällikkö Jarmo Koivisto, puh. 234 4205 ./. Suunnittelukustannusten kustannusjaosta on valmisteltu esisopimus kaupunginhallituksen päättämien periaatteiden mukaisesti. Luonnos sopimukseksi on liitteenä. Käytön aikaisesta kustannusten kohdentamisesta laaditaan kuntayhtymän ja kaupungin kanssa erillinen sopimus, joka turvaa läpinäkyvän ja oikeudenmukaisen kustannusten jaon keskussairaalan ja kaupungin toimintojen kesken. Vastaavasti valmistelussa on myös sopimus kaupungin osuudesta tarvittavan pitkäaikaisen lainan takaus- tai vastaaviin järjestelyihin. Carean hallitus käsittelee asiaa kokouksessaan 13.6.2014. Esittelijä: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Ehdotus: Kaupunginhallitus päättää hyväksyä omalta osaltaan liitteenä olevan sopimuksen ja oikeuttaa kaupunginlakimiehen tekemään siihen tarvittaessa teknisiä tarkistuksia. Asian käsittely: Kaupunginjohtaja esittelijänä ilmoitti poistavansa liitteenä olevan esisopimusluonnoksen ensimmäisen sivun kahdelta viimeiseltä riviltä sanat ”…paitsi, jos päätöksen tekemättä jättäminen johtuu Kaupungista riippumattomista syistä.” II varapuheenjohtaja Semi Lommi teki seuraavan muutosehdotuksen: ”Kaupunginhallitus ei hyväksy liitteenä olevaa sopimusta.” Jäsen Pirjo Tujula kannatti muutosehdotusta. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja teki seuraavan äänestysehdotuksen: Kaupunginjohtajan ehdotus: JAA; II varapuheenjohtaja Lommin ehdotus: EI. Kenelläkään ei ollut huomauttamista äänestysehdotukseen. Sivu 7 § 149, KH 1.6.2015 16:30 KH: 1240/2015 Toimitettiin nimenhuutoäänestys: JAA Elomaa Järnstedt Aalto-Partanen Hirvonen Kirjavainen Luumi Merivirta Olsson Pitko Taavitsainen Tiusanen Kari EI Lommi Tujula Äänestyksen tulos: Kaupunginjohtajan ehdotus 11 ääntä ja II varapuheenjohtaja Lommin ehdotus 2 ääntä. Päätös: Hyväksyttiin ehdotuksen mukaisesti äänestyksen jälkeen äänin 11-2 mukaan lukien se, että liitteenä olevan esisopimusluonnoksen ensimmäisen sivun kahdelta viimeiseltä riviltä poistettiin sanat ”…paitsi, jos päätöksen tekemättä jättäminen johtuu Kaupungista riippumattomista syistä.” (Tässä tarkoitettu sopimus on allekirjoitettu elokuussa 2014.) _________ Kh 1.6.2015 Valmistelija: Talous- ja rahoitusjohtaja Sirpa Kosonen, puh. 040 661 5885 Carea-Sairaalat Oy rakennuttaa ja rahoittaa Kymenlaakson keskussairaalan laajennus- ja peruskorjaushankkeen. Hankkeen rahoitettava kokonaiskustannusarvio on 137 miljoonaa euroa, joka jakautuu kiinteistössä jatkossa toimivien organisaatioiden kesken siten, että Carea-konsernin osuudeksi (keskussairaala, liikelaitokset ja Kastek Oy) tulee 120 miljoonaa euroa ja Kotkan kaupungin osuudeksi 17 miljoonaa euroa. Yhtiö hakee Kotkan kaupungilta omavelkaista takausta Carea-Sairaalat Oy:n maksuvelvoitteille, jotka seuraavat enintään 17 miljoonan euron lainoista, joilla rahoitetaan Kymenlaakson keskussairaalan peruskorjausinvestointia. Lisäksi kaupungilta haetaan valtuutusta yhtiön hallitukselle yksilöidä tarvittaessa tarkemmin lainat, mihin takauspäätökset kohdistuvat. Laina ja siihen liittyvät ehdot kilpailutetaan eri rahalaitosten kesken. Hankkeesta on tehty kustannusarvio, jossa on yksilöity Kotkan kaupungin tilat sekä osuus kustannuksista. Terveydenhuolto on olennainen osa kaupungin lakisääteisiä palveluita, ja näin ollen lainan takaus ei kuulu valtiontukisäännösten piiriin. Kaupungin talousarviossa ei ole lainan nostoa konsernitasolla huomioituna. Uusi lainapääoma kasvattaa konsernivelkoja konserniraportoinnissa, mutta ei aiheuta muita kustannuksia. Takaus on kaupunkisrategian mukainen. ./. Esityslistan liitteinä ovat Sivu 8 § 149, KH 1.6.2015 16:30 KH: 1240/2015 1. Keskussairaalan laajennus- ja peruskorjaushankkeen kokonaiskustannusarvio; Kotkan kaupungin osuus tiloista ja kustannusarviosta (diaesitys) 2. Carea-Sairaalat Oy:n kirje 16.4.2015 3. Hankesuunnitelma 28.5.2015 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Ehdotus: Kaupunginhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että se päättää vahvistaa aiemmin 24.9.2012 / 94 § ja 15.10.2012 / 121 § tekemänsä periaatepäätökset kaupungin terveydenhuollon sekä eräiden sosiaalihuollon tehtävien keskittämisestä Kymenlaakson keskussairaalan yhteyteen - ottaen samalla huomioon myös kaupunginhallituksen päätöksen 16.6.2014 / 168 §, joka koskee keskussairaalan laajennus- ja peruskorjaushankkeen suunnittelukustannusten jakoa ilmoittaa Carea-Sairaalat Oy:lle kaupungin ennakkokantana, että kaupunki o myöntää tuonnempana määriteltävin ehdoin Carea-Sairaalat Oy:lle omavelkaisen takauksen 17,0 milj. euron suuruiselle lainalle, joka kohdistuu kaupungin käyttöön tuleviin tiloihin o valtuuttaa Carea-Sairaalat Oy:n hallituksen yksilöimään tarvittaessa tarkemmin ne lainat, joihin takauspäätös kohdistuu. Toimeenpano: Kv: Ei oikaisuvaatimusohjetta Ei valitusosoitusta Ote: Carea-Sairaalat Oy palvelujohtaja talous- ja rahoitusjohtaja terveysjohtaja Sivu 9 § 149, KH 1.6.2015 16:30 / Liite: Keskussairaalan laajennus- ja peruskorjaushanke Kustannusarvio Keskussairaalan laajennus- ja peruskorjaushanke KOKONAISKUSTANNUSARVIO 4.3.2015 Kotkan kaupungin osuus tiloista ja kustannusarviosta Sivu 10 § 149, KH 1.6.2015 16:30 / Liite: Keskussairaalan laajennus- ja peruskorjaushanke Kustannusarvio Sivu 11 Keskussairaalan laajennus- ja peruskorjaushanke RAKENNUSOSA-ARVIO 4.3.2015 Kustannusarvio Laajennusosa 39 966 000 Vanhan osan täydellinen peruskorjaus 76 071 000 Saneerausasteen alentaminen: -torniosan kerrokset 3B, 7, 8 -Tules-alue (nykyinen päivystys) -3 kpl tornihissejä (uusittu 2010) ja 3 kpl vanhan laaj.hissiä (50%) -vanhan sisäpihan kattaminen norm. rakenteella, sivuille valonauhat -1992 valmistelunenen laajennusosan toimivien tilojen hyödyntäminen -1 750 -1 200 -650 -500 -1 200 000 000 000 000 000 70 771 000 Torniosan peruskorjaus-Kotkan tilat (4-6krs) Lastensairaala - Kotkan tilat ( saneerattu) Muut tilat 1 Erillishankinnat 16 682 000 3 000 000 5 020 000 2 4 150 000 139 589 000 § 149, KH 1.6.2015 16:30 / Liite: Keskussairaalan laajennus- ja peruskorjaushanke Kustannusarvio Sivu 12 Keskussairaalan laajennus- ja peruskorjaushanke RAKENNUSOSA-ARVIO 4.3.2015 Erittely muista tiloista ja erillishankinnoista 1 Muut tilat Pysäköinti ja liikennejärjestelyt VSS-kalliosuoja Lastensairaalan muutokset Ravintola ja keittiö (WC-tilojen korjaus, muiden tilojen huoltomaalaus) Helikopterikenttä / varalaskeutumispaikka Väistökustannukset 2 Erillishankinnat Putkipostijärjestelmä Jäte ja pyykkikuilujärjestelmä Materiaalihissit ( likainen / puhdas ) Varastoautomaatti Välinehuollon kuljetin kerroksiin Dialyysivesilaitos Vainajien kylmäkaapit 22 kpl lisää Liittymäkustannukset Kaavoituskustannukset ( 10000 lisä m2 ) Pohjoispään uusi tekniikkatunneli ( 100m ) Vanhojen vesikattojen uusiminen Aurinkosähköjärjestelmä katolle 50 kva Irtokalusteet huoneisiin 3 000 000 950 000 180 000 40 000 50 000 800 000 5 020 000 600 000 200 000 100 000 200 000 200 000 300 000 200 000 30 000 570 000 500 000 350 000 100 000 800 000 4 150 000 § 149, KH 1.6.2015 16:30 / Liite: Keskussairaalan laajennus- ja peruskorjaushanke Kustannusarvio Sivu 13 Keskussairaalan laajennus- ja peruskorjaushanke RAKENNUSOSA-ARVIO 4.3.2015 Kotkan kaupungin osuus peruskorjattavista tiloista Määrä Yksikkö €/m2 Kustannusarvio 4 529 m2 2 604 11 792 000 Liikennejärjestelyt 18 % 1 500 000 270 000 Autopaikoitusjyvitys 18 % 1 500 000 270 000 1 200 m 2 2 500 3 000 000 m 2 150 180 000 Torniosa, kerrokset 4-6 Lastensairaala (saneerattu) Lastensairaalan muutosremontti 1 200 15 512 000 Kotkan osuus tukipalvelujen tiloista ¤ laboratorion osuus ¤ laboratorion anlyytikka ¤ kuvantaminen ¤ lääkehuolto ¤ välinehuolto ¤ siivous ja huoltotilat Muut Kotkalle jyvitettävät tilat ¤ varastoautomaatin osuus ¤ varastoautomaattitila ¤ ict - tilat ¤ palvelutorit ym ¤ arkistotila ¤ vss tilat ¤ pukutilat ¤ hissit päädyn uusi 1/3 140 200 158 170 75 98 m2 m2 m2 m2 m2 m2 2 2 3 1 3 2 534 534 783 926 535 791 355 507 598 327 265 274 000 000 000 000 000 000 18 63 13 250 52 18 261 33 % m2 m2 m2 m2 % m2 % 200 2 2 2 1 950 2 300 000 316 316 761 652 000 245 000 36 146 30 690 86 171 586 99 000 000 000 000 000 000 000 000 4 170 000 19 682 000 Lainoitettava osuus peruskorjattavista tiloista 16 682 000 Hlömäärät/pv § 149, KH 1.6.2015 16:30 / Liite: Omavelkainen takaus Kotka Kotka 16.4.2015 Kotkan kaupungille OMAVELKAISEN TAKAUKSEN HAKEMINEN KESKUSSAIRAALAN LAAJENNUS- JA PERUSKORJAUSHANKKEELLE Carea-Sairaalat Oy rakennuttaa ja rahoittaa Kymenlaakson keskussairaalan laajennusja peruskorjaushankkeen. Hankkeen rahoitettava kokonaiskustannusarvio on 137 miljoonaa euroa, joka jakautuu kiinteistössä jatkossa toimivien organisaatioiden kesken siten, että Carea-konsernin osuudeksi (keskussairaala, liikelaitokset ja Kastek Oy) tulee 120 miljoonaa euroa ja Kotkan kaupungin osuudeksi 17 miljoonaa euroa. Yhtiö hakee Kotkan kaupungilta omavelkaista takausta Carea-Sairaalat Oy:n maksuvelvoitteille, jotka seuraavat enintään 17 miljoonan euron lainoista, joilla rahoitetaan Kymenlaakson keskussairaalan peruskorjausinvestointia. Lisäksi kaupungilta haetaan valtuutusta yhtiön hallitukselle yksilöidä tarvittaessa tarkemmin lainat, mihin takauspäätökset kohdistuvat. Carea-sairaalat Oy Kari Hassinen toimitusjohtaja Sivu 14 § 149, KH 1.6.2015 16:30 / Liite: Carea hankesuunnitelma Liite nro 2 28 5 2015 Sivu 15 Liite nro 2 Hallitus 28.5.2015 Carea- Sairaala Kotka Hankesuunnitelma Uudisrakentaminen ja peruskorjaus Tilaaja: Carea- sairaalat Oy Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, Kotkantie 41, 48210 Kotka 28.05.2015 1 (37) S wec o Valimotie 9 P.O. Box 32 FI-00381 Helsinki, Finland Puhelin +358 (0) 20 752 7300 Fax +358 (0) 20 752 7601 www.sweco.fi S w e c o A rc hi tec ts O y Reg.no 0635637-4 Reg. office: Helsinki Member of the Sweco Group H AN K E S U U N N I T E L M A Carea- Sairaala Til aaja: Carea- Sairaalat Oy § 149, KH 1.6.2015 16:30 / Liite: Carea hankesuunnitelma Liite nro 2 28 5 2015 Sivu 16 Johdanto Tulevaisuuden yhteiskunta muuttuu tavalla joka heijastuu suoraan myös terveydenhuollon toimintaan ja tavoitteisiin. Väestö ikääntyy ja tämän myötä hoidon tarve lisääntyy. Terveydenhoidon kasvavat kustannukset luovat tarpeen tehokkuuden lisäämiseen. Sairaalan toiminnalliset ja taloudelliset ratkaisut tulevat johtamaan yhä lyheneviin sairaalassaoloaikoihin ja avohoidon lisääntymiseen. Sairaalassa vietetään vähemmän aikaa, vuodepaikkojen määrä vähenee ja siirrytään uudenlaisiin osastohoidon malleihin. Leikkauksiin tullaan useammin suoraan kotoa ja palataan entistä nopeammin kotiin tai lähipalvelujen piiriin. Toisaalta lääketiede ja lääketieteellinen teknologia kehittyy jatkuvasti ja tämä kehitys tarjoaa kokonaan uusia hoitomenetelmiä sekä uudentyyppisiä hoitolaitteita. Voidaan esimerkkinä mainita mm. endoskopia joka mahdollistaa mini-invasive toimenpiteet sekä päiväkirurgian, digitaalinen kuvantaminen, joka vähentää keskitettyjen kuvantamisosastojen tarvetta, sekä liikuteltava hoitolaitteisto, jolloin hoitotapahtuma on vuodepaikalla. Ongelmaksi on eräillä alueilla maassamme muodostunut myös selkeä työvoimapula joka on johtanut kilpailuun ammattitaitoisesta työvoimasta. Nykyaikainen ja laitteistukseltaan huippuluokan sairaala työympäristönä koetaan vetovoimaisena. Siksi sijoitus korkeaan hoitoteknologiaan, viihtyisään työ- ja potilasympäristöön sekä hyvään ja ihmisläheiseen arkkitehtuuriin muodostaa kilpailuvaltin jonka arvo tulevaisuudessa tulee korostumaan. Kymenlaakson keskussairaalan tilat ja rakennukset ovat toiminnallisesti ja teknillisesti saavuttaneet käytännössä elinkaarensa loppupään. Eräiltä osin tilat ovat vanhentuneet tavalla joka luo suoranaisia esteitä modernin hoitoteknologian käytölle. Vuonna 2014 käynnistetyssä ja nyt valmistuvassa Carea-sairaalan hankesuunnitelmassa on tutkittu toiminnallisista ja teknisistä lähtökohdista haasteita joita sairaalan nykyaikaistaminen asettaa. Osittain vanhaan sairaalaan, osittain uudisrakennukseen sijoittuva Carea sairaala tulee toimimaan päivystyksellisenä erikoissairaanhoidon yksikkönä johon on sijoitettu myös perusterveydenhoidon toimintoja. Vanhan sairaalan huoneala on n. 40 100 hum 2 ja uuden laajennusosan huoneala on n. 15 200 hum2. Yhteensä huoneala on n. 55 300 hum 2 Rakentamisen kokonaiskustannus on Carea-sairaalan osalta n. 120 miljoonaa euroa ja Kotkan kaupungin osalta n. 20 miljoonaa euroa. 2 (37) HANKESUUNNITELMA Carea- Sairaala § 149, KH 1.6.2015 16:30 / Liite: Carea hankesuunnitelma Liite nro 2 28 5 2015 Sivu 17 Sisällysluettelo Johdanto 1. Toiminnallinen suunnitelma 1.1. Tehtävät ja tavoitteet 1.1.1 Toiminnallinen jako 1.1.2 Hankkeen budjetti 1.1.3 Hankkeen kokonaisaikataulutavoite 1.1.4 Hankkeen toteutustapa 1.2. Palvelurakenteen muutoksen ja SOTE:n vaikutukset 2. Hankesuunnittelun lähtökohdat 2.1. Asemakaavallinen tilanne 2.1.1 Nykytilanne 2.1.2 Asemakaavan muutos 2.1.3 Asemakaavassa määritellyt rakennushistorialliset määräykset 2.2. Rakennuspaikka 2.2.1 Tontti 2.2.2 Maaperä 2.3. Olemassa oleva rakennuskanta 2.3.1 Päärakennus 2.3.2 Torniosan saneeraamattomat vuodeosastot 2.3.3 Päärakennuksen muut tilat 2.3.4 VSS-tilanne 2.3.5 Yhteenveto 2.3.6 Olemassa olevat rakenteet ja järjestelmät 2.3.7 Tehdyt kuntokartoitukset 2.4. Olemassa olevat liikennejärjestelyt 3. Rakennusmassan sijoittelu ja kaupunkikuva 3.1. Uudisrakentamisen sijoittaminen ja massoittelu 3.2. Arkkitehtoninen ja kaupunkikuvallinen tarkastelu 4. Toiminnallinen periaate 4.1. Toiminnallinen periaate 5. Peruskorjaus 5.1. Purettavat rakenteet 5.2. Tilojen korjausaste 6. Liikenteelliset perusratkaisut 6.1. Olemassa oleva liikenneverkko 6.2. Liikennesuunnittelun tavoitteet, ulkoiset 6.3. Liikennesuunnittelun tavoitteet, sisäiset 6.3.1 Potilaslogistiikka 6.3.2 Henkilökuntalogistiikka 6.3.3 Tavara- ja huoltologistiikka 7. Uudet toimintamallit 7.1. Päivystys- ja intensiivihoidon toiminnot 7.2. Avohoitotoiminnot 7.3. Toimenpide- ja synnytystoiminnot 7.4. Osastohoidon toiminnot 7.5. Kliiniset tukipalvelut ja sädehoito 2 5 5 5 6 7 7 7 8 8 8 9 10 13 13 13 13 13 14 15 15 15 16 16 16 16 16 17 18 18 19 19 19 20 20 20 20 21 22 22 23 24 24 24 25 25 3 (37) HANKESUUNNITELMA Carea- Sairaala § 149, KH 1.6.2015 16:30 / Liite: Carea hankesuunnitelma Liite nro 2 28 5 2015 7.6. Toiminnalliset tukipalvelut Toiminnallinen jako, uudisosa ja peruskorjattava osa 8.1. Toiminnallisen jaon perusperiaate 8.1.1 Kotkan kaupungin osuus 8.2. Toiminnallisen jaon vaikutukset peruskorjattavaan sairaalan osaan 8.3. Rakentamisen vaiheistus 8.4. Väistöt peruskorjattavassa osassa 8.5. Toimintayksiköt 8.5.1 Olemassa olevaan sairaalaan sijoittuvat toimintayksiköt 8.5.2 Uudisrakennukseen sijoittuvat toimintayksiköt. 8.6. Järjestelmät 8.6.1 Rakenne 8.6.2 LVIA + SPR 8.6.3 Sähkö 8.6.4 Kiinteät sairaalajärjestelmät 9. Taide 10. Kustannustarkastelu 11. Riskienhallinta ja turvallisuussuunnittelu 12. Hankesuunnitelman osallistujatahot 12.1. Hankesuunnitelman yhdyshenkilöt 12.2. Hankesuunnittelun projektityöryhmä 12.3. Hankesuunnittelun ohjaustyöryhmä 13. Liitteet 8. Sivu 18 26 28 28 29 29 29 29 30 30 31 32 32 32 32 32 32 33 34 34 34 36 36 37 4 (37) HANKESUUNNITELMA Carea- Sairaala § 149, KH 1.6.2015 16:30 / Liite: Carea hankesuunnitelma Liite nro 2 28 5 2015 Sivu 19 1. Toiminnallinen suunnitelma 1.1. Tehtävät ja tavoitteet 1.1.1 Toiminnallinen jako Carea-sairaalan ensisijainen tehtävä on tuottaa Kymenlaakson asukkaille tiettyjä, ennalta määriteltyjä erikoissairaanhoidon palveluja sovitussa laajuudessa. Sen lisäksi Carea-sairaalassa on tilat kotkalaisille asiakkaille ja potilaille Kotkan kaupungin tuottamia peruspalveluja varten. Carea-sairaala on osa tulevaisuuden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää Kymenlaaksossa ja koko Helsingin yliopistollisen keskussairaalan erityisvastuualueella (Hyks-erva). Toiminnan sisältöä ja volyymia suunniteltaessa on huomioitu Hyks-erva:n erikoissairaanhoidon järjestämissopimus ja siinä määritelty työnjako Hyks-erva –alueella (Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS ja erityisesti Hyks, Carea, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri EKSOTE) nyt ja tulevaisuudessa. Samoin volyymia ja sisältöä suunniteltaessa on otettu huomioon jo aikaisemmin sovittu erikoissairaanhoitoa koskeva työnjako Kymenlaakson keskussairaalan ja Pohjois-Kymen sairaalan (PoKS) ja sen toimintaa jatkavan Ratamo-keskuksen välillä. Tulevaisuuden palvelutarvetta ja siten Carea-sairaalan toiminnan sisältöä ja volyymia arvioitaessa on käytetty tuoreinta tilastokeskuksen väestökehitysennustetta Kymenlaakson osalta. Tulevaisuuden toiminnan volyymia arvioitaessa on puolestaan hyödynnetty tietoa siitä, miten muualla Suomessa on tarpeenmukaisia erikoissairaanhoidon palveluja tuotettu suhteessa väestöpohjaan ja käytetty lähtökohtana maan parhaan neljänneksen volyymitasoa. Tämä on selkeästi pienempi kuin Kymenlaaksossa, jossa palvelutuotanto on painottunut erikoissairaanhoitoon. Suunnitelma sisältää siis kunnianhimoisen tavoitteen tuottaa tarvittavat erikoissairaanhoidon palvelut pienemmällä kapasiteetillä kuin tämän hetken tilanne ja väestökehitysennusteesta johdettu palvelutarve-ennuste edellyttäisivät. Carea-sairaalan tavoitteena on tuottaa sovitut palvelut potilaslähtöisesti, laadukkaasti ja kustannusvaikuttavasti. Tavoite saavutetaan toteuttamalla ne toiminnalliset uudistukset ja uuden sairaalan toimintamallit, jotka kuvataan tarkasti tässä hankesuunnitelmassa. Keskeisimmät suunnittelua ohjaavat periaatteet ovat olleet koko suunnittelutyön ajan asiakas/potilaslähtöisyys, prosessit ja tiimityö. Toiminta suunnitellaan ja toteutetaan potilaan kannalta mahdollisimman selkeinä, nopeina ja yksinkertaisina prosesseina, joissa kaikki resurssit – henkilökunta, osaaminen, tilat ja laitteet - valjastetaan palvelemaan 5 (37) HANKESUUNNITELMA Carea- Sairaala § 149, KH 1.6.2015 16:30 / Liite: Carea hankesuunnitelma Liite nro 2 28 5 2015 Sivu 20 kyseisiä prosesseja. Potilaan tutkimus- ja hoitoprosessi tuotetaan tiiviissä yhteistyössä kaikkien siihen osallistuvien kesken niin, että jokaisella yksittäisellä poliklinikkakäynnillä ja hoitojaksolla tuotetaan mahdollisimman paljon potilaan tarvitsemia tutkimuksia ja hoitoja ja siten nopeutetaan ja tehostetaan potilaan tutkimusta ja hoitoa. Uusi hoitolinja -ajattelu Toiminnan suunnittelun keskeisin periaate on potilaslähtöisyys. Potilas, hänen terveysongelmansa ja hänen tarpeensa ovat lähtökohta hänen tutkimuksilleen ja hoidoilleen ja niiden järjestämiselle loogisesti toisiaan seuraavina tapahtumina – tutkimus- ja hoitoprosesseina. Näissä eri ongelmalähtöisissä tutkimus- ja hoitoprosesseissa tarvitaan erilaista osaamista eri erikoisaloilta ja eri ammattiryhmistä. Kaikki osaaminen ja resurssit tuodaan prosessin eri vaiheisiin juuri tarvittavalla hetkellä. Prosessit suunnitellaan yhteistyössä eri toimijoiden kesken niin, että ne tuottavat potilaalle tehokkaan ja nopean tutkimuksen ja hoidon. Ongelmalähtöinen tutkimus- ja hoitoprosessi kokoaa ja yhdistää siinä tarvittavia resursseja (lääkäreitä, hoito- ja tutkimushenkilökuntaa, tutkimuksia jne) eri erikoisaloilta ja eri toiminnoista. Potilaan ongelmasta ja tarpeesta lähtevä tutkimus- ja hoitoprosessien suunnittelu ja toteutus edellyttävätkin sitä, että luovutaan toiminnan suunnittelusta perinteisten erikoisalojen pohjalta ja siirrytään prosessipohjaiseen toiminnan suunnitteluun ja johtamiseen. Carea-sairaalan hoitolinja-ajattelun perusta on matriisimainen prosessiorganisaatiomalli, jossa on määritelty ja kuvattu keskeiset hoito- ja palvelulinjat. Hoitolinjat koostuvat tärkeimmistä ongelmalähtöisistä tutkimus- ja hoitoprosesseista. Palvelulinjat tuottavat hoitolinjojen tutkimusja hoitoprosessien tarvitsemia osasto-, vastaanotto-, hoitokeskus-, leikkaustoiminta-, tehohoito- ja päivystyspalveluja. Carea-sairaalan toiminta on suunniteltu toteutuvaksi hoitolinjojen ja niiden tutkimus- ja hoitoprosessien kautta. Toiminnan suunnittelun kautta hoitolinjaideologia ohjaa myös tilojen suunnittelua tukemaan tutkimus- ja hoitoprosessien mukaista toiminnan toteutumista. 1.1.2 Hankkeen budjetti Carea-sairaalan tavoitebudjetti on yhteensä 140 miljoonaa euroa. Summa jakautuu Carea-sairaalan ja Kotkan kaupungin kesken siten, että Careasairaalan osuus on n. 120 miljoonaa euroa ja Kotkan kaupungin osuus on n. 20 miljoonaa euroa. 6 (37) HANKESUUNNITELMA Carea- Sairaala § 149, KH 1.6.2015 16:30 / Liite: Carea hankesuunnitelma Liite nro 2 28 5 2015 1.1.3 Sivu 21 Hankkeen kokonaisaikataulutavoite Carea-sairaalan uudisosan rakennustyöt on tarkoitus aloittaa loppuvuodesta 2016, uudisosa valmistuu 2018 syksyllä. F- rakennuksen korjaus aloitetaan loppuvuodesta 2018, valmistuminen on syksyllä 2019. Samanaikaisesti toteutetaan mahdollisesti osa torniosaan sijoittuvista osastoista. Peruskorjattavan osan työt aloitetaan loppuvuodesta 2019, valmistuminen on v. 2022. 1.1.4 Hankkeen toteutustapa Hankkeen ohjausryhmä on pohtinut hankkeen mahdollisina toteutustapavaihtoehtoina projektinjohtourakkaa ja jaettua urakkamuotoa. Rakennuttajaorganisaatio ja ohjausryhmä suosittelevat Carea-sairaalat Oy:n hallitukselle jaettua urakkamuotoa toteutustavaksi. 1.2. Palvelurakenteen muutoksen ja SOTE:n vaikutukset Hankesuunnitelmaa kirjoitettaessa hallitusneuvottelut ovat käynnissä ja osana niitä sovitaan seuraavan hallituksen linjaukset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta. Neuvotteluista saatujen tietojen mukaan vaihtoehtoisia sote-palvelujen järjestämismalleja on jäljellä vain kaksi: maakunnallinen kuntayhtymämalli ja kuntaa suurempi itsehallinnollinen alue, jolla on mm. omat vaalit ja verotusoikeus. Carea-sairaalan toiminnan ja tilojen suunnittelu pohjautuu Kymenlaakson alueen asukkaiden erikoissairaanhoidon palvelutarpeeseen ja sen kehittymiseen sekä palvelujärjestelmämalliin, jossa Kymenlaaksossa on päivystysasetuksen asettamat edellytykset täyttävä erikoissairaanhoidon palveluja tuottava keskussairaala. Kuntien virkamiesjohdolle ja johtaville luottamushenkilöille järjestetyissä sairaalasuunnittelusta kertovissa kuntakohtaisissa tilaisuuksissa on käynyt selväksi, että tämä on myös omistajakuntien tahtotila. Kymenlaaksossa nähdään tärkeänä erityisesti se, että oma keskussairaala toimii alueen päivystävänä sairaalana, jossa hoidetaan synnytykset mahdollisine hätätilanteineen, päivystysleikkaukset, tehohoitoa edellyttävät äkilliset sairaudet jne. Palvelujärjestelmä, jossa Carea-sairaala toimii tällaisena päivystävänä erikoissairaanhoidon sairaalana Kymenlaaksossa, nähdään myös Hykserityisvastuualueella parhaana vaihtoehtona. Terveydenhuoltolain perusteella annetun asetuksen mukainen erityisvastuualueen erikoissairaanhoidon 7 (37) HANKESUUNNITELMA Carea- Sairaala § 149, KH 1.6.2015 16:30 / Liite: Carea hankesuunnitelma Liite nro 2 28 5 2015 Sivu 22 järjestämissopimus ja siinä määritelty työnjako ja yhteistyö keskussairaalan ja yliopistosairaalan välillä perustuu nimenomaan hankesuunnitelmassa kuvattuun Carea-sairaalan toiminnan sisältöön ja volyymiin – siis tarkasti määriteltyyn rooliin ja tehtävään erva-alueen palvelujärjestelmässä. Tämä asetelma on kestävä myös tulevaisuudessa. Riippumatta siitä, pohjautuuko tulevaisuuden sote-ratkaisu maakunnalliseen kuntayhtymään tai itsehallinnolliseen alueeseen, tulee erikoissairaanhoidon palvelujen tarve Kymenlaaksossa kehittymään ennustetulla tavalla. Riippumatta hallintomallista väestö tarvitsee tutkimuksia ja hoitoa. Edelleen riippumatta hallintomallista palvelu on järkevintä tuottaa kustannustehokkaimmalla työnjaolla koko erva-alueen palvelujärjestelmässä. Carea-sairaalan toiminnan sisältö ja volyymi on tarkasti suunniteltu tuottamaan sovitut erikoissairaanhoidon palvelut tavalla, joka varattavat resurssit tehokkaasti hyödyntäen on sekä kuntien maksukyvyn että potilaiden tarpeiden näkökulmasta kestävin. Näin ollen riippumatta tulevaisuuden sote-ratkaisun hallintomallista, käsiteltävänä olevassa hankesuunnitelmassa kuvattu toiminta ratkaisee kymenlaaksolaisten erikoissairaanhoidon palvelujen tuottamisen tulevaisuudessa sekä potilaiden että omistajakuntien näkökulmasta parhaalla mahdollisella tavalla. 2. Hankesuunnittelun lähtökohdat 2.1. Asemakaavallinen tilanne 2.1.1 Nykytilanne Alueella voimassa olevat kaavat: MAAKUNTAKAAVA, Ympäristöministeriön vahvistama 28.5.2008 ja 18.1.2010. Kaavassa alue on merkitty taajamatoimintojen (A) ja palvelujen alueeksi (p). Kotkantie on merkitty seututieksi (st) ja Hyväntuulentie valtatieksi (vt). KOTKAN YLEISKAAVA, Kaupunginvaltuuston hyväksymä 19.3.1986 Kotkan yleiskaavassa keskeisten laitosten alueet on merkitty julkisten palvelujen ja hallinnon alueiksi (PY). Ympäröivät asuinalueet on merkitty kerrostalovaltaiseksi (AK) sekä tiiviiksi pientalovaltaisiksi asuntoalueiksi (AKP). Rakentamattomat alueet sairaalan tontin ympäristössä on merkitty 8 (37) HANKESUUNNITELMA Carea- Sairaala § 149, KH 1.6.2015 16:30 / Liite: Carea hankesuunnitelma Liite nro 2 28 5 2015 Sivu 23 lähivirkistysalueiksi. Hyväntuulentie on merkitty moottoriväyläksi ja Kotkantie alueelliseksi pääväyläksi, jonka rinnalla kulkee kevyen liikenteen reitti. ASEMAKAAVA, voimassa oleva alkuperäinen asemakaava on vahvistettu 20.09.1966. Asemakaavassa sairaalan tontti on merkitty kokonaisuudessaan sairaaloiden, vanhainkotien ja muiden sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (Ys). Ajantasa-asemakaava noudattelee pääpiirteissään alkuperäistä asemakaavaa. Lähes koko sairaalan tontti, noin 12,3 hehtaaria, on rakennusalaa. Rakennusoikeutta on 51 000 kem², josta käyttämättä on 8 600 kem². Eteläinen asuinalue on viimeisessä kaavamuutoksessa (2010) muutettu asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). 2.1.2 Asemakaavan muutos Carea-sairaalan kehityshankkeiden myötä voimassa olevaa asemakaavaa joudutaan muuttamaan. Nykyisessä muodossaan asemakaavaan kirjattu enimmäisrakennusoikeuden määrä ei mahdollista hankesuunnitelmassa esitetyn laajuista uudisrakentamista. Kaavamuutos rakennusoikeuden lisäämiseksi 10 000 kem2 on käynnissä. Muutospaineita asemakaavaan on odotettavissa myös tiejärjestelyjen toteuttamisessa. Carea-sairaalan toimintojen uudelleen järjestely luo selkeän tarpeen uusille liittymille Kotkantiehen. Alueen ohittavien sekä aluetta syöttävien väylästöjen sekä paikoitusalueiden sijaintien tarkastelu on olennainen osa alueen logistista kehittämistä. · Toimintojen uudelleen sijoittamisen myötä yksi keskeisliittymä Kotkantieltä sairaala-alueelle jää riittämättömäksi ja väärään paikkaan. · Sairaalan vanha sisäänkäyntialue säilyy ennallaan – tosin kerrosta aiempaa alempana. Uuden päivystyspoliklinikan sisäänkäyntialue sijoittuu puolestaan tontin pohjoispäähän. · Vanhaa sisäänkäyntialuetta palveleva Kotkantien liittymä on suunniteltu rakennettavaksi T-liittymänä tontin eteläkulmaan. Se palvelee ensisijaisesti henkilöautoliikennettä. · Päivystyspoliklinikkaa ja muuta uudisrakennusta palveleva liittymä Kotkantiehen on suunniteltu toteutettavaksi kiertoliittymänä. Se tulee olemaan henkilöauto-, ambulanssi,- ja huoltoliikenteen käytössä. · Olemassa oleva liittymä jää käyttöön ja palvelee molempien sisäänkäyntien liikennettä. 9 (37) HANKESUUNNITELMA Carea- Sairaala § 149, KH 1.6.2015 16:30 / Liite: Carea hankesuunnitelma Liite nro 2 28 5 2015 Sivu 24 Lisääntynyt rakennusvolyymi ja sen luoma palveluiden kattavampi tarjonta luo tarpeen myös aiempaa tehokkaammalle ja laajemmalle autopaikoitukselle. Arvioitu autopaikoituksen kokonaismäärä laajennusosan valmistuttua on 850 autopaikkaa. · Autopaikoituksen sijoittaminen etenkin uuden päivystyspoliklinikan potilasliikenteen kannalta helposti saavutettavaan ja luontevaan paikkaan edellyttää tilavarausta uuden päivystyspoliklinikan ja Kotkantien väliseltä alueelta. Tällä kohden asemakaavassa esitettyä Carea-sairaalan tonttirajaa on syytä tarkistaa ja siirtää kohti Kotkantietä. · Joukkoliikennereittien seisakkeet sekä kevyenliikenteenväylät on suunnitelmissa sijoitettu siten, että ne tukevat alueen ekologista kehittymistä. Sairaalan vanha huoltopiha ei palvele sairaala-aluetta toimintojen uuden sijoittelun jälkeen enää parhaalla mahdollisella tavalla. Toimintojen uusi sijoittelu edellyttää logistiikkakeskukselle ja huoltoliikenteelle keskeisempää sijaintia. Toiminnoille on etsitty optimaalinen sijoituspaikka vanhan ja uuden osan rajapinnasta. Kaavoitusprosessissa noudatetaan maankäyttö- ja rakennuslakia kaavamuutokset toteutetaan vuorovaikutuksessa kaikkien osallisten kanssa. 2.1.3 ja Asemakaavassa määritellyt rakennushistorialliset määräykset Asemakaavassa ei ole erikseen määritelty rakennushistoriallisia määräyksiä. Nykyisellään keskussairaalan alue on kokonaisuus, jonka suunnittelusta on vastannut arkkitehtitoimisto Veli ja Jaakko Paatela. Pääosa rakennuksista valmistui vuonna 1967, sädehoidon vuodeosasto valmistui vuonna 1988. Myöhemmin, vuonna 1993, valmistuneen laajennuksen on suunnitellut arkkitehtitoimisto Junkkari & Toppila. Rakennuksessa joudutaan suorittamaan purkutöitä niin rakennuksen huonon kunnon kuin toimintojen uudelleen sijoittamisen vuoksi. Nämä toimenpiteet muuttavat kohteen ja sitä kautta lähiympäristön luonnetta ulko- ja sisätiloissa. Toimenpiteiden määrää, luonnetta ja vaikutusta on selvitetty yhteistyössä Kymen maakuntamuseon / Timo Lievonen kanssa. Keskusteluista on laadittu maakuntamuseon kommentoima muistio. Muistiossa painotetaan näkyvien ulkoisten teräsbetonirakenteiden säilyttämistä ja niiden betonibrutalismi arvotetaan yhdeksi rakennusten ja alueen tärkeäksi ominaispiirteeksi. Toiminnallisista uudelleenjärjestelyistä johtuen sisäänkäyntialueen ramppi joudutaan kuitenkin purkamaan. Rakentamisajankohdan suunnitteluratkaisuja erinomaisesti kuvaavat ja tornirakennuksen tunnusomaiseen ominaispiirteistöön 10 (37) HANKESUUNNITELMA Carea- Sairaala § 149, KH 1.6.2015 16:30 / Liite: Carea hankesuunnitelma Liite nro 2 28 5 2015 Sivu 25 kuuluvat teräsbetoniset parvekkeet on sitä vastoin kaikki esitetty säilytettäviksi ja korjattaviksi. 11 (37) HANKESUUNNITELMA Carea- Sairaala § 149, KH 1.6.2015 16:30 / Liite: Carea hankesuunnitelma Liite nro 2 28 5 2015 Sivu 26 Muistion ydinkohdat ovat seuraavat: Potilastornin julkisivut voidaan uusia kokonaisuudessaan. Uudet julkisivut tehdään olemukseltaan vanhoja vastaaviksi. Maakuntamuseon suositus materiaaliksi on nykyisen sävyinen tiili. Julkisivun uusimisen yhteydessä on huolehdittava sairaalamiljöön yhtenäisen kokonaisilmeen säilymisestä. Sisäänajoramppi tulee säilyttää esimerkkinä rakentamisajankohdan suunnitteluperiaatteista, ellei sen säilyttäminen oleellisesti vaikeuta muuta suunnittelua. Alkuperäisinä säilyneitä sisätiloja tulisi säilyttää ja kohentaa mahdollisuuksien mukaan alkuperäistä vastaaviksi. Tämä koskee lähinnä aulatiloja ja porrashuoneita sekä sellaisia tiloja joiden säilyttäminen alkuperäisessä asussa ei hankaloita tai estä sairaalan normaalia toimintaa. Kotkan hyvinvointipuiston hankesuunnitelmaa (v.2011) varten pyydettynä lausuntona Kotkan maakuntamuseo totesi mm. seuraavaa: ”Keskussairaalan alue muodostaa tärkeän esimerkin 1960 –luvun arkkitehtuurista. Suurimman rakennusmassan muodostaa sairaalarakennus vuodelta 1967. Punatiilistä ja betonista rakennettu sairaala jakautuu useisiin osastoihin ja siinä on tehty sairaalarakennuksille tyypilliseen tapaan useita muutoksia. Sairaalan vuodeosasto, poliklinikka, lastensairaala- ja talousrakennus kuuluvat rakennuksen alkuperäisiin osiin. Sädehoidon vuodeosaston suunnittelivat Veli ja Jaakko Paatela vuonna 1988. Huomattavin myöhempi laajennus on arkkitehtitoimisto Junkkari & Toppilan suunnittelema rakennusmassasta vaaleampana korostuva osa vuodelta 1993. Asuinalue käsittää asuinkerrostalot (A, B, C) ja rivitalot (D, E). Asuinalueella sijaitsevat myös Paateloiden suunnittelemat autotallit (F1, F2, F3). Rakennusten alkuperäisyys on säilynyt hyvin. Kyseessä on aluekokonaisuus, jonka asemakaava ja rakennukset edustavat funktionalismista periytyvää yhdyskuntasuunnittelua. Alueella on huomattavia rakennustaiteellisia ja muita visuaalisia sekä rakennusteknisiä merkityksiä. Erityisesti betoni rakennusteknisenä ja arkkitehtonisena (betonibrutalismi) ratkaisuna korostuu harvinaisen onnistuneella tavalla sekä asuinrakennuksissa että myös sairaalan rampeissa. Ympäristön keskeisiin ominaispiirteisiin kuuluu myös piha-alueiden ja ympäristön luonto, kallioinen metsämaa, johon rakennusten sijoittelu on tarkoin harkittua. Alueen suunnittelusta vastasi arkkitehtitoimisto Veli ja Jaakko Paatela. Rakennukset valmistuvat vuonna 1967. 12 (37) HANKESUUNNITELMA Carea- Sairaala § 149, KH 1.6.2015 16:30 / Liite: Carea hankesuunnitelma Liite nro 2 28 5 2015 Sivu 27 Alueella sijaitsevista muista rakennuksista mainittakoon viipurilaisen arkkitehdin Jalmari Lankisen suunnittelema Toukolan työkeskus. Funktionalistinen rakennus on valmistunut vuonna 1948 (piirustukset on päivätty 31.10.1940). Kymenlaakson museo pitää keskussairaalan aluetta erityisen edustavana arkkitehtonisena kokonaisuutena. Alueen arvot on huomioitu myös ehdotusvaiheessa olevassa kaavassa (Kymenlaakson keskussairaalan asemakaavanmuutos) suojelumerkinnöin.” Asemakaavan laadinnan yhteydessä ympäristön luontoselvitys 2009. on tehty Kotkan keskussairaalan Hankesuunnitelman tekovaiheessa on huomioitu luontoselvityksessä mainittujen luonnonarvojen – lähinnä länsipuolen lehtomaisen metsäalueen säilyttäminen. Metsä säilyy pääsääntöisesti koskemattomana lukuun ottamatta pientä huoltotiepengerryksen vaatimaa alaa tontin luoteisosassa. 2.2. Rakennuspaikka 2.2.1 Tontti Rakennuspaikka sijaitsee Hovinsaaren kaupunginosassa korttelissa 8, tontilla 7. Tontin osoite on Kotkantie 41, 48210 Kotka. Tontin omistaa Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Carea. Tontilla sijaitsevat keskussairaalan keskeiset rakennukset. Tonttia ympäröivät Kotkan kaupungin omistamat alueet: pohjoisessa Metsolan pientaloalue, lännessä meri ja puistoalue sekä idässä tiealueet. Eteläisen rajan tontille luovat Toukolan tontti sekä ”sairaalan” asuinalue. Tiealueet idässä muodostavat Kotkan merkittävimmän sisäisen valtaväylän. 2.2.2 Maaperä Rakennuspaikka sijaitsee pohjois-eteläsuuntaisella kallioharjanteella, joka viettää itään ja länteen. Rakennuspaikka sijaitsee kokonaan kalliopohjalla. 2.3. Olemassa oleva rakennuskanta 2.3.1 Päärakennus Päärakennuksen suunnittelu ja rakentaminen on aloitettu 1960-luvun alkupuolella ja rakennus on valmistunut v. 1967. Virallinen käyttöönotto on ollut tammikuussa 1968. 13 (37) HANKESUUNNITELMA Carea- Sairaala § 149, KH 1.6.2015 16:30 / Liite: Carea hankesuunnitelma Liite nro 2 28 5 2015 Sivu 28 Lisärakennuksia on valmistunut seuraavasti: · sädehoidon vuodeosasto v. 1986 · laajennusosa v. 1992, leikkausosaston saneeraus samassa yhteydessä Korkean osan kahdestatoista vuodeosastosta on saneerattu viisi osastoa. Saneerauksia on suoritettu viimeisen kymmenen vuoden aikana seuraavasti: · korkean osan ilmastointikonehuone ja laitteet 1998 · osasto 8 A, B 1998 · osasto 7 A, B 1999 · silmäyksikkö 2 A 2000 · lastensairaala kokonaisuudessaan, ilmastointikonehuone ja -laitteet 2002 · osasto 3 B 2006 · sädehoidon poliklinikka / isotooppilaboratorio 2010 Alkuperäisessä vuoden 1968 kunnossa ja kiireellisen saneerauksen tarpeessa ovat seuraavat vuodeosastot: · osasto 6 A ja B · osasto 5 A ja B · osasto 4 A ja B · osasto 3 A Vuonna 1993 valmistuneen laajennusosan tekniikka on osittain päivitystä vailla, esim. UPS–järjestelmä. 2.3.2 Torniosan saneeraamattomat vuodeosastot Rakennustekninen tilanne: · saneeraamattomissa tiloissa on kosteus- ja homevaurioita niin märkätiloissa kuin potilas- ja henkilöstötiloissa. · kosteus- ja homevaurioita on myös julkisivussa, joka vuotaa vettä sisään. · seinien ja lattioiden pinnoitteet ovat kuluneita, sairaalatasoisen hygienian saavuttaminen ja ylläpitäminen on vaikeaa ja joiltain osin mahdotonta. Talotekniset asiat: · sähköjohdotus on vanhaa nelijohdotusjärjestelmää, eikä enää 14 (37) HANKESUUNNITELMA Carea- Sairaala § 149, KH 1.6.2015 16:30 / Liite: Carea hankesuunnitelma Liite nro 2 28 5 2015 Sivu 29 nykyisten lakien ja asetusten mukainen. · vesi- ja viemäriputket ovat ylittäneet jo laskennallisen kestoikänsä n. 15 vuotta sitten · ilmastointi ei vastaa nykynormituksia. · henkilöturvajärjestelmät ovat vanhentuneet ja puutteelliset. · UPS -järjestelmä puuttuu kokonaan mistä johtuen potilastietojärjestelmän toiminta on varmentamatta. · varavoimajärjestelmä on puutteellinen nykymääräyksiin nähden. · automaattinen paloilmoitusjärjestelmä on puutteellinen. · poistumisvalojärjestelmä on puutteellinen. 2.3.3 Päärakennuksen muut tilat Saneeraamattomia ovat myös seuraavat tilat, joissa pätevät torniosan puutteet: · laboratorio, röntgen, fysiatria, patologian osasto, tekniset- ja tekniikan tilat sekä keittiö/ruokala (keskuskeittiön toiminta on alkanut uusissa tiloissa Jylpyllä vuoden 2010 syksyllä) Päärakennusta palvelevat tekniikat alkuperäisiä: · pääosin ilmastointi- ja lämmönjakohuoneet, jotka palvelevat saneeraamattomia tiloja · 3 kpl henkilöhissejä (pikahissit) uusittu. · potilas- ja tavarahissit 5 kpl sekä keittiön hissi alkuperäisessä kunnossa. · leikkaussalien steriilihissit uusittu 1993. · varavoimajärjestelmäkoneet väestönsuojassa, laajennuksen varavoimajärjestelmä. · kokoojaviemäri. 2.3.4 · 2.3.5 VSS-tilanne lisärakentaminen edellyttää uuden väestönsuojan rakentamista Yhteenveto Keskussairaalan ns. torniosan 12 vuodeosastosta on kunnostettu 5 (42 %) ja 7 vuodeosastoa on vuoden 1968 kunnossa (58 %). Torniosan alapuolella olevat 15 (37) HANKESUUNNITELMA Carea- Sairaala § 149, KH 1.6.2015 16:30 / Liite: Carea hankesuunnitelma Liite nro 2 28 5 2015 osastot ovat käyneet saneerauksen läpi laajennusosan yhteydessä tai sen jälkeen. vuoden 1993 Sivu 30 valmistuneen Pohjakerroksesta löytyy vuoden 1968 kunnossa olevat, fysiatrian tilat ja pukuhuone- sekä siivoushuollon tilat. Peruskorjattuja tiloja on pohjakerroksen osalla n. 20 % Rakennusten julkisivut ovat pikaisen peruskorjaamisen tarpeessa. 2.3.6 Olemassa olevat rakenteet ja järjestelmät Ks. rakenne-, LVIA- sekä sähkösuunnittelijan hankesuunnitelmat. 2.3.7 Tehdyt kuntokartoitukset · Asbesti- ja kiinteistösaneeraus Paldan Oy on suorittanut kiinteistössä asbestikartoituksen 28.11.2014-09.02.2015. · Kastek Oy on suorittanut kiinteistössä kosteuskartoituksen 10.04.201515.05.2015. 2.4. Olemassa olevat liikennejärjestelyt Ks. Liikennesuunnittelijan hankesuunnitelma, liite no 8. 3. Rakennusmassan sijoittelu ja kaupunkikuva 3.1. Uudisrakentamisen sijoittaminen ja massoittelu Sairaalan toiminnallinen ja logistinen konsepti sanelee uuden rakennusmassan sijoittumisen vanhan sairaalan pohjoispuolelle. Sijainti on optimaalinen logistiikan kolmea pääperiaatetta ajatellen: potilasliikenne, henkilökunnan liikenne ja huollon tavaraliikenne on kaikki eriytetty ja ne toimivat. Uudisrakennus sijoittuu vanhan sairaalan pohjoispuolelle ja on volyymiltään selkeästi alisteinen vanhan sairaalan korkealle maamerkkimäiselle uudismassalle. Uudisrakennuksen sijoittumista ja korkeusmaailmaa ohjaa tavoitteellinen kerroskorkeus 4,3 metriä, joka on nykyinen käytäntö modernissa sairaalasuunnittelussa. Se poikkeaa oleellisesti vanhan sairaalan erittäin niukasta 3,4 ja 3,1 metrin kerroskorkeudesta. Uudisrakennuksen 1. kerroksen lattiakorko on määritelty siten että se on sama kuin vanhan sairaalan 16 (37) HANKESUUNNITELMA Carea- Sairaala § 149, KH 1.6.2015 16:30 / Liite: Carea hankesuunnitelma Liite nro 2 28 5 2015 Sivu 31 lattiakorko. Näin uuteen sairaalaan sijoittuvan toimenpideosaston ja vanhaan sairaalaan sijoitettavan osastohoidon toiminta on mahdollisimman kitkatonta. Kerroskorkojärjestelyn seurauksena uudisrakennuksen T-tason eli välinehuollon ja tekniikkakerroksen tiloja varten joudutaan suorittamaan louhintaa. Uudisrakennuksen myöhemmälle laajentumiselle on suunniteltu pieni varaus tontin luoteisosaan. Kustannussyistä hankesuunnitelmassa ei ole kuitenkaan varauduttu esitettyä varausta mittavampaan laajentumiseen. 3.2. Arkkitehtoninen ja kaupunkikuvallinen tarkastelu Carea-sairaalan miljöö rakennuksineen on yhtenäinen. Päävolyymin muodostavat rakennukset ovat valmistuneet melko lyhyen ajan sisällä ja ne ovat hyvä esimerkki sairaalasuunnittelun periaatteista jotka vallitsivat 1960luvulla. Rakennuskompleksia on täydennetty myöhemmin useassa vaiheessa mutta pääsääntöisesti siten että alueen yhtenäinen ilme on säilynyt. Ainoastaan vuonna 1992 valmistunut laajennusosa muodostaa poikkeuksen. Rakennusmassojen sijoittumista tontille on ohjannut tontin muodostavan kallioharjanteen suunta ja mahdollisuus merinäköalaan. Poikkeuksellisen näyttävää kalliomaastoa onkin käytetty taiten hyväksi suunnittelussa. Torni sinällään muodostaa kauas merelle ja kaupunkiin näkyvän maamerkin. Rakennuksella on selkeä symboliarvo ja sillä on sijansa kotkalaisten kollektiivisessa muisti- ja mielikuvamaailmassa. Tätä kuvaa ei ole haluttu muuttaa liian radikaaleilla toimenpiteillä. Alustavissa kaavailuissa rakennuksen julkisivuista on päädytty vanhan sairaalan osalta kevytrakenteiseen keraamiseen laattajulkisivuun. Ponttireunaiset laattaelementit asennetaan oman rungon varaan, jolloin yksittäisen laatan irtoamisen vaaraa ei ole. Klinkkerityyppinen materiaali on myös poltettua tiiltä tiiviimpi koostumukseltaan, jolloin meri-ilmastorasituksessa tapahtuvaa rapautumista ei tapahdu samassa määrin kuin poltetun tiilen ollessa kyseessä. Elementin ulkonäkö muistuttaa jaoiltaan ja väreiltään olemassa olevaa julkisivua. Uudisrakennuksen julkisivut ja kaupunkikuvallinen ilme voivat olla teemoiltaan vanhasta poikkeavat. Uuden sairaalarakennuksen rakentaminen on aina yhteiskunnan talouden kannalta ajatellen erittäin vaativa prosessi. Lopputuloksena syntyvän rakennuksen on siksi haluttu viestivän käyttäjilleen siirtymistä nykyaikaan uusien hoitolinjatavoitteiden ilmentymänä ja kehyksenä. 17 (37) HANKESUUNNITELMA Carea- Sairaala § 149, KH 1.6.2015 16:30 / Liite: Carea hankesuunnitelma Liite nro 2 28 5 2015 Sivu 32 4. Toiminnallinen periaate 4.1. Toiminnallinen periaate Uudisrakennukseen sijoittuvat sairaalan kuumat toiminnat eli leikkausosasto ja synnytysosasto. Niiden välittömään läheisyyteen kerrosta alemmas sijoittuvat intensiivihoidon tilat ja päivystyspoliklinikka. Näitä palvelevat osastohoidon tilat, synnytysosastoa tukevat tilat sekä päivystysosasto sijoittuvat luontevasti vanhan sairaalan puolelle kuumasairaalan toimintojen välittömään läheisyyteen. T-tasolla sijaitsee suoraan kuumasairaalaa sekä koko sairaalaa palveleva välinehuolto. Kuvantamisen toiminnot on sijoitettu vanhan sairaalan P-tasolle sen rakennejärjestelmän sallimissa puitteissa. Tilasijoittelussa on huomioitu laitteiden keskinäinen ja ulkoisista kohteista johtuva häiriöalttius. Logistisesti potilasliikenne on erotettu hoitohenkilökunnan liikenteestä; tämän on katsottu tehostavan hoitohenkilökunnan mahdollisuutta keskittyä pelkästään nimettyyn työtehtäväänsä. Sädehoitotilat sijaitsevat nykyisellä paikallaan. Tiloiltaan ahtaan, mutta toimintakuntoisen bunkkerin viereen on suunnitelmissa esitetty uusi sädehoitobunkkeri. Sen vieressä on tilavaraus toiselle uudelle sädehoitobunkkerille joka rakennetaan tarvittaessa. Uudet kaksi sädehoitobunkkeria on sijoitettu nykyistä toimivaa bunkkeria etäämmälle, sillä bunkkerin sädekeila osuu nykyisin tornisairaalan ylimpiin kerroksiin ja muodostaa siten säteilyriskin. Sairaala-apteekki sekä Laboratoriokeskus sijoittuvat peruskorjattavaan Frakennukseen, josta on olemassa olevat huoltotunneliyhteydet uudissairaalan ja vanhan sairaalan logistiikka-alueelle. Nykyinen lastauslaituri sekä lastauspiha ovat apteekin käytössä. Apteekin tilat jakautuvat kahteen kerrokseen joiden välille rakennetaan hihnakuljettimet. Apteekin puhdastilat rakennetaan korkean tilan alueelle ja ne varustetaan myös hihnakuljettimilla. Laboratoriokeskuksen näytteet tuodaan nykyisen kappelin päädystä, josta alkaa myös koko laboratorion läpi kulkeva hihnakuljetin. Molemmat yksiköt varustetaan putkipostijärjestelmällä. Kastekin tilat sijoittuvat pääosin F-rakennuksessa oleviin nykyisiin tiloihin sekä eri toimintayksiköiden yhteyteen. Varauksena on sijoittaa höyryvoimalan purkamiseen jälkeen vapaaksi jääviin tiloihin huolto- ja työtiloja. 18 (37) HANKESUUNNITELMA Carea- Sairaala § 149, KH 1.6.2015 16:30 / Liite: Carea hankesuunnitelma Liite nro 2 28 5 2015 Sivu 33 5. Peruskorjaus 5.1. Purettavat rakenteet Vanhan sairaalan puolella kokonaan purettavia rakenteita ovat julkisivujen verhomuuraus ikkunoineen sekä muurauksen takana oleva lämmöneriste. Rakennuksessa tehdyissä kosteus- ja haitta-ainekartoituksissa on havaittu sekä kosteutta että rakennusosissa käytettyä asbestia. Nämä edellyttävät rakennusosakohtaisia toimenpiteitä. Vanha sisääntuloramppi muodostaa esteen uudelle sisäänkäynnille joka on suunniteltu kerrosta nykyistä alemmaksi. Rampin huonon kunnon ja erityisesti talviaikaan vaikean huollettavuuden vuoksi ramppi on esitetty purettavaksi. Kymen maakuntamuseo ei vastusta rampin purkua. Vanhan sisäänajoliittymän luona sijaitseva huoltopiha tukimuureineen puretaan uudisrakennuksen tieltä. Maastokorkoihin puututaan tasauksin ja täytöin uuden huoltopihan ja autopaikoituksen alueilla. Sisätiloissa väliseiniä, alakattoja ja lattiapinnoitteita joudutaan purkamaan sellaisissa tiloissa joihin sijoitetaan toimintoja joiden tilavaatimukset poikkeavat olemassa olevista huonejaoista ja –koosta oleellisesti. Näissä tiloissa kuitenkin esim. tekniikkanousuja on pyritty säilyttämään sijoillaan. Vanha sädehoitobunkkeri jatkaa toimintaansa nykyisessä sijoituspaikassaan. Hankesuunnitelmassa on esitetty tilavaraus korvaavalle bunkkerille. 5.2. Tilojen korjausaste Vanhan rakennuksen peruskorjattavat tilat on rakennuttajan toimesta jaettu ”täysin peruskorjattaviin” ja ”säästäen korjattaviin” tiloihin. Säästäen korjattavilla alueilla on tavoitteena hyödyntää olemassa olevia rakenteita ja talotekniikkaa mahdollisimman pienillä muutoksilla. Näiden alueiden muutos ja korjausaste vaihtelevat runsaasti sijoitettavasta toiminnasta ja tilan soveltuvuudesta riippuen. Sairaalan säästäen korjattavalla alueella toiminnallista ja laadullista tavoitetasoa sekä tilallista tehokkuutta on jouduttu laskemaan. Täysin peruskorjattavilla alueilla toiminnalliset vaatimukset edellyttävät täydellistä peruskorjausta. 19 (37) HANKESUUNNITELMA Carea- Sairaala § 149, KH 1.6.2015 16:30 / Liite: Carea hankesuunnitelma Liite nro 2 28 5 2015 Sivu 34 6. Liikenteelliset perusratkaisut 6.1. Olemassa oleva liikenneverkko Ks. liikennesuunnittelijan hankesuunnitelmaliite 6.2. Liikennesuunnittelun tavoitteet, ulkoiset Olemassa olevan autopaikoituksen purkaminen tontin pohjoisosasta uudisrakennuksen ja sen työmaan tieltä edellyttää uuden paikoituskannen rakentamista potilasliikennettä varten sairaalan välittömään läheisyyteen. Tilavaraus rakennettavalle kannelle on vanhan sairaalan pääsisäänkäyntialueen ja Kotkantien välissä. Näkyvän sijaintinsa vuoksi paikoituskansi toimii eräänlaisena ”ensimmäisen imagon” luojana sairaalaa lähestyvälle tai sairaalan ohi ajavalle. Siksi paikoituskannen kaupunkikuvalliseen ilmeeseen on kiinnitetty huomiota kaavailemalla kannen tienpuoleista julkisivua osaksi taideprojektia. Ks. kohta 8. Muilta osin ks. liikennesuunnittelijan hankesuunnitelmaliite 6.3. Liikennesuunnittelun tavoitteet, sisäiset Rakennuksen sisäisen liikennesuunnittelun tavoitteena on ollut niin toiminnallisesti, kuin tilankäytön kannalta tehokas sisäinen yhteysverkosto, jossa eri logistiset virrat on pyritty erottamaan toisistaan. Ratkaisulla on ollut tarkoitus saavuttaa kustannussäästöjä niin lyhyempien etäisyyksien, kuin rakentamisen laajuuden kautta. Toimintojen hajauttaminen uudis- ja peruskorjausosaan ei ole mahdollistanut optimaalista logistista ratkaisua. Käytävien leveyksistä ei ole kuitenkaan tingitty toiminnallisuuden kustannuksella. Uudisosan potilasliikenteen käytössä olevat käytävät ovat vähintään 2,4m levyiset sujuvan sänkyliikenteen varmistamiseksi. Muut käytävät ovat mitoitettu henkilö- ja tavaraliikenteen logististen vaatimusten mukaiseksi. Vertikaalisten yhteyksien tehokkuus on keskeinen seikka sairaalan logistiikan toiminnassa. Uudisosalle on suunniteltu kaikkiaan kuusi hissiä, joista kaksi palvelee yksinomaan tavaralogistiikkaa (tavaranostin ja varastohissi). Ulkoa saapuva potilas saapuu uudisosaan rakennuksen pohjoispäädystä, jonne kaikki uudispuolen tuloliikenne on keskitetty. Sairaalan sisältä potilas saapuu 20 (37) HANKESUUNNITELMA Carea- Sairaala § 149, KH 1.6.2015 16:30 / Liite: Carea hankesuunnitelma Liite nro 2 28 5 2015 Sivu 35 joko P-tason palvelutorin ja kahvion kautta tai ohjatusti 1. kerroksen osaston kautta. Henkilökunnan liikkuminen ja työskentelytilat on järjestetty siten, että potilaan kohtaaminen ja toimenpiteiden suorittaminen tapahtuu tilassa johon osapuolet saapuvat kumpikin omalta suunnaltaan. Tällä järjestelyllä on pyritty suuntamaan henkilökunnan työpanos pelkästään nimettyyn hoitotapahtumaan josta kaikki ylimääräiset ja keskeytyksiä aiheuttavat häiriötekijät on karsittu. 6.3.1 Potilaslogistiikka Potilaan omatoimista liikkumista sairaalassa on pyritty tukemaan tilallisilla ratkaisuilla. Orientoitumisen, turvallisuuden tunteen ja viihtyvyyden kannalta pitkät näkymät, käytävätilojen ajoittainen avartuminen sekä luonnonvalo ovat keskeisessä roolissa. Kustannussyistä näitä ratkaisuja on suunnitelmissa jouduttu muokkaamaan arkkitehdin alkuperäistä sisäpiha-valokate teemaa huomattavasti suppeampaan muotoon, jolloin alkuperäiset tavoitteet toteutuvat ainoastaan osittain. P-tasolla sijaitsevan päivystyksen potilaslogistiikka haluttiin mahdollisimman sujuvaksi yhteen tasoon. Potilas- ja ambulanssiliikenne onkin ohjattu uuteen sairaalaan omasta liittymästään pohjoissuunnasta. Käynti uuden sairaalan päivystystiloihin on keskitetty, joskin ambulanssiliikenne on erotettu selkeästi omalle alueelleen. Lähestymisalue joudutaan korottamaan maatäytöin jotta haluttu logistinen toimintakaavio toteutuu. Toimenpidealue Uudisrakennuksen toimenpidealueella sijaitsevat leikkausosasto (sisältää myös angiografian toiminnot) sekä äitipoliklinikka ja synnytysosasto. Toimenpideosasto liittyy vanhaan sairaalarakennukseen samassa tasossa, jolloin sänkyliikenne osien välillä on sujuvaa. Peruskorjausalueelle on suunniteltu sijoitettavaksi Toiko (toimenpiteestä kotiin) osasto. Uudisrakennuksen leikkausosasto liittyy vanhan rakennuksen puolelle sijoitettavaan esivalmistelu- ja kotiutusyksikköön, eli Toiko- osastoon. Potilas saapuu useimmiten leikkausosastolle omin jaloin Toiko- osastolta. Akuutit potilaat tuodaan yleensä suoraan päivystysosastolta kerrosta alempaa potilashissillä. Leikkauksen jälkeen potilaat poistuvat joko kevyen tai raskaan heräämön kautta jatkohoitoon. Leikkaussalit on järjestetty kahden salin pareissa kolmeen riviin. Saliparien väliin on sijoitettu käsienpesu, varasto ja huoltohuone-/ steriilitilat. Nukutushenkilökunta sekä steriilit tarvikkeet tulevat leikkaussaliin puhtaalta käytävältä steriilin huoltohuoneen kautta. Muu henkilökuntaliikenne sekä 21 (37) HANKESUUNNITELMA Carea- Sairaala § 149, KH 1.6.2015 16:30 / Liite: Carea hankesuunnitelma Liite nro 2 28 5 2015 Sivu 36 potilasliikenne leikkaussaliin kulkevat likaisen käytävän kautta. Välinehuoltoon lähtevät likaiset instrumentit poistuvat salista samaa reittiä. Leikkaussalien sekä niitä palvelevien tilojen keskinäinen järjestely on mahdollistanut huoltotilavyöhykkeen poistamisen salirivien välistä ja täten myös käytävämäärän vähentämisen. Tällä ratkaisulla on saavutettu tavanomaista suurempi tehokkuus, eli suurempi ohjelmallisten tilojen osuus kokonaispintaalasta. Äitiyspoliklinikka ja synnytyssalit ovat osana toimenpidealueen kokonaisuutta. Synnytystoimintojen sijoittamisella leikkausosaston yhteyteen on tuettu tilojen yhteiskäyttöisyyttä ja tätä kautta saavutettu niin toiminnallisuutta potilaslogistiikan kannalta, kuin myös kustannussäästöjä. Ratkaisulla korotetaan sairaalan kalliimpien tilojen käyttöastetta. Äitiyspoliklinikka- synnytysosastolta on suora yhteys vanhan rakennuksen puolelle sijoitettavaan lapset, nuoret synnyttäneet osastolle, johon sijoittuu mm. vauvateho. 6.3.2 Henkilökuntalogistiikka Henkilökunnan liikkumistarvetta ja – etäisyyksiä on pyritty suunnitelmassa minimoimaan tilojen keskinäisillä sijoituksilla sekä käytäväjärjestelyin. Uudisosalle on suunniteltu tehokas, mutta ekonominen käytäväverkosto. Peruskorjausosan yhteystarpeiden kehittämismahdollisuudet ovat rajalliset. Vanhan sairaalarakennuksen henkilökuntalogistiikkaa parannetaan potilastornin pohjoispäätyyn sijoitettavalla hissillä, joka palvelee kerrosten T – 9. (IVKH) välillä tavara- ja henkilökuntalogistiikkaan tarpeissa. Neljä uudisrakennuksen hissiä on henkilökunnan käytössä. Vanhan rakennuksen Ab-osan ja uuden Gosan rajalle on suunnitelmassa sijoitettu hissipari, joka avautuu molempiin suuntiin. Näillä hisseillä järjestetään yhteydet kerrosten välillä liikkumisen lisäksi uuden ja vanhan puolen tasoerojen välillä. Samassa tarkoituksessa toimii vanhan Ac- ja uuden Gosan rajalle sijoittuva yksikorinen hissi. 6.3.3 Tavara- ja huoltologistiikka Sairaalan tavaralogistiikkaa ja varastointia on tarkoitus tehostaa tämän rakennushankkeen myötä. Keskeisinä välineinä tässä tehostamisessa ovat uusi lastauslaituri, uudet sisäiset yhteydet, uudisrakennuksen ja laajennusosan rajalle suunniteltu varastohissi sekä uusi tavarahissi. Huollon tilat, logistiikkakeskus, sijaitsee vanhan ja uuden sairaalan rajapinnassa keskeisesti. Tavaralogistiikka on saatu näin keskitettyä molempia sairaalan osia palvelevaksi siten, että uudissairaalan ja vanhan sairaalan erilaiset kerroskorkeudet saadaan täysin hallintaan sujuvin vertikaaliyhteyksin tasoerohisseillä ja varastohissillä. Ulkopuoliselta lastausalueelta on lyhyt 22 (37) HANKESUUNNITELMA Carea- Sairaala § 149, KH 1.6.2015 16:30 / Liite: Carea hankesuunnitelma Liite nro 2 28 5 2015 Sivu 37 siirtymäetäisyys varastohissiin, joka T-kerroksessa palvelee välinehuoltoa ja 1. kerroksessa leikkaus- ja synnytysosaston tarpeita. Tekninen huolto ja vainajien siirto tapahtuu Kotkantien puolelta T-tasolta. Lastausalue Tavarakuljetuslogistiikkaa on suunniteltu optimoitavaksi lastauslaiturin sijoituksella. Uusi lastauslaituri on sijoitettu mahdollisimman keskeisesti uudisrakennuksen ja laajennusosan rajalle, A- , F- ja G- rakennusosien väliin. Lastauslaiturin edustalle on jätetty riittävän kokoinen lastauspiha raskaan liikenteen tarpeet huomioiden. Lastauslaiturilta on välitön yhteys suunnitellulle uudelle varastohissille. Varastoautomaatti Varastoautomaatti vähentää tavaroiden siirtelytarvetta varastojen välillä sekä näiden täyttämiseen ja inventointiin liittyvää työpanosta. Uuden lastausalueen yhteyteen on suunniteltu kylmä välivarasto. Tavarat on tarkoitus jakaa mahdollisimman suoraan varastoautomaatin avulla osastojen paikallisvarastoihin. Ulkoa tulevan tavaraliikenteen lisäksi varastoautomaatti palvelee sisäistä tavaralogistiikkaa, varastoautomaatilla siirretään mm. Tkerroksen välinehuollosta tulevat steriilit tarvikkeet osastoille (mm. leikkausosastolle). Tavarahissi ja - nostin Suunnitelmassa on kaksi uutta tavarahissiä / -nostinta. Uudisrakennuksen keskialueelle, lähelle vanhaa sairaalaa sijoittuu tavaranostin, joka palvelee kerrosten T - 1. välillä. Tämä nostin on tarkoitus varustaa 1. kerroksen leikkausosastolla lastausautomaatilla, sekä T-kerroksen välinehuollossa purkuradalla. Tavaranostimen oleellisin käyttötarkoitus on likaisten leikkaustarvikkeiden ja instrumenttien siirto välinehuoltoon. Tämä nostin palvelee yksinomaan tavaralogistiikkaa. Vanhan sairaalarakennuksen tavaralogistiikkaa parannetaan potilastornin pohjoispäätyyn sijoitettavalla hissillä, joka palvelee kerrosten T – 9. (IVKH) välillä tavara- ja henkilökuntalogistiikan tarpeissa. 7. Uudet toimintamallit Carea-sairaalan uusien toimintamallien suunnittelua on ohjannut ensisijaisesti terveyspalveluja käyttävän potilaan näkökulma. Asiaa on lähestytty kahdelta suunnalta eli tilanteesta, jolloin hoitoon saavutaan äkillisesti alkaneen sairauden 23 (37) HANKESUUNNITELMA Carea- Sairaala § 149, KH 1.6.2015 16:30 / Liite: Carea hankesuunnitelma Liite nro 2 28 5 2015 Sivu 38 tai oireen vuoksi, ja toisaalta tilanteesta, jolloin oireiden vuoksi tutkimuksiin tai sairauden hoitoon saavutaan kiireettömästi ajanvarauksella. Palvelupolut kuvaamalla on tunnistettu erilaisten potilasryhmien tarpeita, liikkumista sairaalaympäristössä palvelusta toiseen ja paluuta takaisin kotiin. Tämän työskentelyn perusteella muodostuivat seuraavat toiminnalliset kokonaisuudet: 7.1. Päivystys- ja intensiivihoidon toiminnot Päivystyshoidolla tarkoitetaan äkillisen sairastumisen, vamman tai kroonisen sairauden vaikeutumisen edellyttämää välitöntä arviointia ja hoitoa. Careasairaalassa tätä tehtävää varten on rakennettu toiminnallinen kokonaisuus mikä muodostuu ensihoidon järjestämisestä, päivystyspoliklinikasta ja päivystysosastosta mahdollistaen näin saumattoman alun akuutisti sairaan potilaan palvelupolussa. Intensiivihoidon toiminnoilla tarkoitetaan teho- tai valvontahoitoa tarvitsevien potilaiden hoitoaluetta. Hoidon tavoitteena on auttaa ja tukea kriittisesti (mutta ei toivottomasti) sairasta potilasta selviytymään sairaudestaan ja hoidon aiheuttamista kokemuksista sekä edistää potilaan ja hänen omaistensa hyvinvointia ja terveyttä, sekä reagoimalla vitaalielintoimintojen muutoksiin tarpeeksi ajoissa, estää potilaan tilan paheneminen tai sairaudesta ja /tai hoidosta aiheutuneet komplikaatiot. 7.2. Avohoitotoiminnot Avohoitotoiminnalla tarkoitetaan erikoissairaanhoitoa, mikä sisältää lääketieteen ja hammaslääketieteen erikoisalojen mukaisen sairauksien ehkäisyn, tutkimisen ja hoidon, jota annetaan sairaalan poliklinikalla. Carea-sairaalassa nämä palvelut tuotetaan hoitolinjoittain eli vastaanotoilla ja hoitokeskuksessa, joihin on potilaslähtöisesti koottu eri erikoisaloista toiminnallisia kokonaisuuksia. 7.3. Toimenpide- ja synnytystoiminnot Toimenpide- ja synnytystoiminnoilla tarkoitetaan kokonaisuutta, jossa hoidetaan sekä päivystys- että ajanvaraustoimintojen kautta hoitoon saapuvia eri erikoisalojen hoidossa olevia leikkaus-, tutkimus- ja toimenpidepotilaita. Näiden lisäksi toimenpidealueelle on keskitetty synnyttäjien tarvitsemat palvelut. Kaikille potilasryhmille on omat kohdennetut palvelunsa ja reittinsä toiminnon sisällä. 24 (37) HANKESUUNNITELMA Carea- Sairaala § 149, KH 1.6.2015 16:30 / Liite: Carea hankesuunnitelma Liite nro 2 28 5 2015 Sivu 39 7.4. Osastohoidon toiminnot Osastohoito toimii 24/7. Se on potilaan toipumista, kuntoutumista sekä itsenäistä selviytymistä tukevaa ja kuntouttavaa toimintaa, jossa painottuu vaikuttava potilasohjaus. Toiminnan sisältönä ovat: · päivystyksellisen tai elektiivisen toimenpiteen jälkeinen hoito · osastohoitoa vaativa diagnostiikka ja hoito sekä jatkohoidon varmistaminen · synnytyksen jälkeinen hoito tai turvallisen synnytyksen varmistamiseen liittyvä hoito ennen synnytystä · osastohoitoa vaativa palliatiivinen hoito (kivunhoito ja muut palliatiiviseen hoitoon liittyvät erikoissairaanhoidon konsultaatiot ja jatkohoidon ohjeet) Edellä kuvattuja ydintoimintoja, potilaita, vierailijoita ja henkilökuntaa palvelevat lisäksi monipuoliset kliiniset ja toiminnalliset tukipalvelut, joiden toimintamallit on suunniteltu tukemaan mahdollisimman hyvin laadukasta, turvallista ja tehokasta hoitoa. 7.5. Kliiniset tukipalvelut ja sädehoito Kliinisillä tukipalveluilla tarkoitetaan laboratorio-, kuvantamisja sädehoitopalveluja. Suoran potilaskontaktin sisältävät palvelut sijoitetaan päivystyksen, hoitokeskuksen sekä toimenpide- ja intensiivihoidon alueiden läheisyyteen huomioiden potilasvirtojen kulku alueille niin sairaalan sisältä kuin sen ulkopuoleltakin. Laboratoriopalveluiden toiminta voidaan erottaa potilaskontaktin sisältävään näytteenottoon sekä näytteen tutkimiseen ja analysointiin liittyviin prosesseihin. Päivystyksen yhteyteen suunnitellaan näytteenottohuone päivystyspotilaiden näytteenottoprosessin sujuvuuden takaamiseksi. Toiminnan suunnittelun lähtökohtana on yhdistää koko laboratorioanalytiikkatoiminta (kliininen kemia, kliininen mikrobiologia, patologia). Kuvantamispalveluiden tutkimusvalikoimaan kuuluvat natiivi-, mammografia-, läpivalaisu-, angiografia-, ultraääni-, tietokonetomografia-, magneetti- ja isotooppitutkimukset sekä erilaiset radiologiset toimenpiteet. Kuvantamispalveluiden toiminnan suunnittelussa noudatetaan periaatteita, joissa erilaiset tutkimusten vaatimat esivalmistelut tehdään erillisissä valmistelutiloissa (kuvantamislaitteiden korkeampi käyttöaste), samaa kuvantamismenetelmää tuottavat laitteet sijoitetaan lähekkäin toisiaan (tilojen ja henkilökunnan synergiahyödyt) sekä kriittisessä tilassa sairaalaan saapuvien potilaiden tarvitsemat tutkimuslaitteistot sijoitetaan päivystysalueelle. 25 (37) HANKESUUNNITELMA Carea- Sairaala § 149, KH 1.6.2015 16:30 / Liite: Carea hankesuunnitelma Liite nro 2 28 5 2015 Sivu 40 Sädehoidossa käytetään korkeaenergistä ionisoivaa säteilyä, jota annetaan hiukkaskiihdyttimellä. Sädehoidon suunnittelu, valmistelu ja toteutus vaativat usean eri ammattiryhmän saumatonta yhteistyötä. Sädehoitotilojen suunnittelussa on huomioitava vaativat erityisrakenteet, sädehoitolaitteiden sijoittelu, laitteiden vaihdettavuus sekä sädehoitotoiminnan katkeamattomuus rakentamisen ja peruskorjauksen aikana. 7.6. Toiminnalliset tukipalvelut Lääkehuollon toiminnoista vastaa sairaala-apteekki, jonka perustehtävänä on huolehtia toimintayksikön lääkehuollosta sekä osallistua turvallisen, tehokkaan ja tarkoituksenmukaisen lääkehoidon tukemiseen. Sairaala-apteekin toiminnan sisältöön kuuluu lääkkeiden hankinta, varastointi, säilytys, valmistus, tutkiminen, käyttökuntoon saattaminen, toimittaminen, jakelu ja lääkeinformaation antaminen. Välinehuolto vastaa monikäyttöisten hoitovälineiden ja instrumenttien puhdistamis- ja sterilointipalveluista. Välinehuoltokeskus sijoittuu operatiivisen toiminnan läheisyyteen, joka tuottaa suurimman osan huollettavista hoitovälineistä ja instrumenteista. Logistiikka toimenpidealueelta välinehuoltokeskukseen toteutetaan hissillä suoraan välinehuollon pesutilaan, jolloin esikäsittely toimenpidealueen yksiköissä vähenee. Hoito- ja apuvälinepalvelut huolehtivat apuvälineiden lainauksesta, kodinmuutostöiden ja apuvälinearvioiden tekemisestä sekä toteutuksesta. Toiminnan suunnittelun lähtökohtana on periaate, jonka mukaan asiakas saa apuvälineen heti tarpeen havaittuaan ja samalla käynnillä käyttöönsä Careasairaalassa. Sairaalan logistiikka suunnitellaan siten, että erityyppiset logistiset virrat erotetaan toisistaan (mm. henkilöstö/potilaat/jätteet/hoitotarvikkeet). Hoito- ja tutkimushenkilökunnan logistiikkaan käyttämä aika minimoidaan tekemällä tarviketilaukset ja toimittamalla tarvikkeet logistiikan toimesta suoraan yksiköiden toimenpidevaunuihin tai käsivarastoihin. Liinavaateja potilastekstiililogistiikka hoidetaan pesulan toimittamilla kaappivaunuilla, jotka on valmiiksi lajiteltu pesulassa. Likapyykki- ja suurivolyymiset jätekuljetukset siirtyvät kuilujärjestelmissä tunnelikerroksen keräyspisteisiin. Vainajien kuljetus ja säilytys keskitetään logistiikan toiminnaksi. Tilojen suunnittelussa huomioidaan vainajien kuljetukseen liittyvä logistiikka sekä hautaustoimiston ja omaisten vierailu tiloissa. Toimistopalvelut tuottavat sihteeripalveluja osastoille, poliklinikoille, laskutukseen, arkistoon ja puhelinkeskukseen osana potilaan hoitoprosessia. 26 (37) HANKESUUNNITELMA Carea- Sairaala § 149, KH 1.6.2015 16:30 / Liite: Carea hankesuunnitelma Liite nro 2 28 5 2015 Sivu 41 Työ sisältää ulkoista ja sisäistä asiakaspalvelua, asiakirjahallintaa, laskutustietojen muodostamista, tilastointia ja sanelujen kirjoittamista. Puhtaus- ja huoltopalvelut tuottavat puhtaus-, ateria-, vuode- ja välinehuolto-, avustamis- sekä huoltotehtäviä sovitusti. Puhtauspalvelujen toimintamalli perustuu keskitettyyn siivouskeskukseen, jossa on tarvittava tila siivouslaitteiden ja välineistön huoltoon. Tämän lisäksi suunnitellaan tilaratkaisuista riippuen tarvittava määrä siivoushuoneita osastoille ja sairaalan eri yksiköihin sekä keskitetty sänkyjen pesu- ja huoltopiste. Yksiköiden huuhteluhuoneissa erotetaan likainen ja puhdas välineistö ja toiminta toisistaan. Ravintopalvelut tuotetaan Jylpyllä sijaitsevassa keskuskeittiössä sekä Careasairaalassa sijaitsevassa valmistuskeittiössä. Potilaiden ruokailu järjestetään pääasiassa sekä buffet-tyyppisissä ravintoloissa sekä tarjotinjakeluna. Lisäksi sairaalaan sijoitetaan ravintola- sekä kahvilatoiminnat asiakkaiden ja henkilökunnan ruokailua varten. Kiinteistöhuollon toiminta profiloituu tulevaisuudessa vastaamaan uuden rakennuksen tarpeita. Kehittynyt talotekniikka ja sen säätäminen sekä ennakoivan huolto-ohjelman toteuttaminen ovat kiinteistöhuollon keskeisimmät tehtävät. Kiinteistön tekniikan vaatima valvomo sijoitetaan asiakaspalvelukeskuksen läheisyyteen yhdessä vartiointipalvelujen kanssa. Tarvittavien teknisten työtilojen osalta synergiahyötyjä saadaan lääkintälaitetekniikan huollon tilojen kanssa. Tilasuunnittelussa tulee huomioida mm. tuli- ja sähkötyötiloihin liittyvät määräykset. Sairaala- ja lääkintälaitetekniikan yksikön tekniikan tilasuunnittelussa tulee huomioida erityisesti tekniikan vaatima staattisten sähköpurkauksien esto sekä sähkötyötilan määräykset. Hiljainen huone. Sairaalan julkisten tilojen alueelle sijoitetaan ekumeeninen, pääasiassa hiljentymiseen tarkoitettu tila. Tilan yhteyteen sijoitetaan myös sairaalapappien työtila. Talous- ja hallintopalvelut. Sairaalan hallinnon tilat keskitetään yhteisiin toimistotiloihin, jotka toteutetaan joustavina ja muunneltavina monityötiloina. Monityötilaan luodaan erityyppisiä työtiloja esim. keskittymistä vaativille töille, neuvotteluille ja yhteistyötilanteille. Koko sairaalan arkistotoiminnot keskitetään samaan arkistolain määräykset toteuttaviin tilaan. HR-palvelujen toiminta käsittää niin sisäistä kuin ulkoista asiakaspalvelua ja sen tilojen suunnittelussa tulee huomioida erilliset kulkureitit henkilökunnalle sekä ulkoisille asiakkaille sekä toimikortin myöntämiseen varatun tilan (RApiste) määräykset. 27 (37) HANKESUUNNITELMA Carea- Sairaala § 149, KH 1.6.2015 16:30 / Liite: Carea hankesuunnitelma Liite nro 2 28 5 2015 Sivu 42 ICT:n toimintaperiaatteen mukaisesti rakennetaan innovatiivinen ja toimintalähtöinen ICT-kokonaisarkkitehtuuri, joka tukee ydinprosesseja ja mahdollistaa asiakaslähtöisen toiminnan. Toiminta tarvitsee tilat kahdelle korkean käytettävyyden konesalille oheistiloineen. Asiakaspalvelutori. Asiakaspalvelutoiminta toteutetaan tori-tyyppisellä ratkaisulla, joka sijoitetaan keskeiselle paikalle pääsisäänkäynnin läheisyyteen. Toimintaan sisältyy erilaisia asiakaspalveluun liittyviä tehtäviä (mm. ohjaus ja neuvonta, puhelinvaihdetoiminta), sekä ulkoisille että sisäisille asiakkaille (mm. arkistopalvelut). Tämän lisäksi asiakaspalvelukeskukseen sijoitetaan turvallisuuden valvonta (vartijat ja tekninen valvomo). 8. Toiminnallinen jako, uudisosa ja peruskorjattava osa 8.1. Toiminnallisen jaon perusperiaate Toimintojen sijoittelua rakennuksen eri osiin ovat ohjanneet aiemmin kuvatut äkillisesti sairastuneen ja kiireettömään hoitoon saapuvan potilaan hoitopolut. Tämän lisäksi sijoitteluun ovat vaikuttaneet kussakin toimintayksikössä hoidettavien ja tutkittavien potilaiden käyntimäärät sekä toiminnan tiloille asettamat vaatimukset kuten huonekorkeus, lattian kantavuus, etäisyys sähkömagneettisesta kentästä tai säteilysuojauksen tarve. Edellisten lisäksi toiminnot on sijoiteltu rakennuksiin siten, että yhtenäisiä osia voidaan sulkea liikenteeltä ja oleskelulta ilta-, yö- ja viikonloppuaikoina. Tämä lisää sairaalarakennuksen turvallisuutta, säästää energiaa sekä vähentää huolto- ja ylläpitokustannuksia. Logistiikkaan ja huoltoon liittyvät tilat ja reitit on pyritty mahdollisuuksien mukaan erottamaan potilaiden käyttöön varatuista kulkureiteistä. Potilaiden, omaisten, henkilökunnan ja siirtokuljetuksiin osallistuvien ammattilaisten kulku sairaalassa on mallinnettu ja simuloitu, minkä perusteella muun muassa hissien kuljetuskapasiteetti ja alueella tarvittavien parkkipaikkojen lukumäärä on varmistettu. Yksiköiden sisäinen toiminnallinen jako perustuu pääasiassa siihen, että tilat muodostavat eri vyöhykkeitä käyttötarkoituksensa mukaan. Näitä vyöhykkeitä ovat potilaiden tutkimiseen ja hoitoon liittyvät toiminnot, toimistossa tehtävät työt sekä huoltoon, varastointiin ja logistiikkaan liittyvät työt. Vierekkäin sijoitetuilla yksiköillä on yhteiskäytössä lääke-, huolto-, varasto-, toimistotyö- ja sosiaalitiloja. 28 (37) HANKESUUNNITELMA Carea- Sairaala § 149, KH 1.6.2015 16:30 / Liite: Carea hankesuunnitelma Liite nro 2 28 5 2015 8.1.1 Sivu 43 Kotkan kaupungin osuus Ks. liite no 2: Suunnitelma kotkan sosiaali- ja terveyspalvelujen keskittämisestä osana Carea-sairaalahanketta 2015 8.2. Toiminnallisen jaon vaikutukset peruskorjattavaan sairaalan osaan Yksiköiden sijoittelussa on otettu huomioon eri osastojen toisilleen tarjoamat synergiset edut ja tästä lähtökohdasta käsin osastot on sijoitettu rakenteiden ja kerroskorkeuden sallimissa puitteissa vanhaan rakennusrunkoon. Kaikki nämä toiminnot ovat sairaalan ns. normaaleja toimintoja, kuumien toimintojen sijoittuessa kokonaan uudispuolelle. Uudelleen sijoitettavien osastojen toiminnalliset ja tekniset vaatimukset asettavat selkeitä haasteita olemassa oleville rakenteille, huonejaoille ja tekniikalle. Osa osastoista on pyritty kuitenkin sijoittamaan kustannussyistä sairaalan olemassa oleviin tiloihin vain vähäisiä muutoksia tekemällä. Näin on menetelty erityisesti sairaalan viimeksi korjatuissa kerroksissa. 8.3. Rakentamisen vaiheistus Carea-sairaalan rakentaminen vaiheistetaan siten, että sairaalan toiminta voi jatkua keskeytyksettä. Periaatteena on, että väistävä tila siirtyy samalla lopulliseen sijoituspaikkaansa. Ensimmäinen vaihe on tällöin uudisosan rakentaminen. Rakennustyöt alkavat vuoden 2016 loppupuolella. Uudisosan valmistumisen ja muuttovaiheen jälkeen aloitetaan seuraava vaihe eli F- rakennuksen korjaustyöt. Tässä vaiheessa nykyinen ravintola siirretään ulkopuolelle sijoitettavaan väliaikaisrakennukseen, muut osastot siirtyvät uuteen valmistuneeseen rakennukseen ja muutossa vapautuneisiin torniosan vanhoihin tiloihin. Peruskorjattavan osan toteutus tehdään useassa vaiheessa (alustavasti 5-7 vaihetta). Korjattavat tilat ovat osittain erittäin haastavia toteuttaa. Toteutuslohkojen määrä ja jako tarkentuu suunnittelun edetessä. 8.4. Väistöt peruskorjattavassa osassa Arkkitehtisuunnitelmassa on esitetty osastojen uudet sijoituspaikat. 29 (37) HANKESUUNNITELMA Carea- Sairaala § 149, KH 1.6.2015 16:30 / Liite: Carea hankesuunnitelma Liite nro 2 28 5 2015 Sivu 44 8.5. Toimintayksiköt 8.5.1 Olemassa olevaan sairaalaan sijoittuvat toimintayksiköt T-kerros: · Kastek tekniikka · Arkistotiloja · Pukutiloja · Varastotiloja · Teknisiä tiloja · Väestönsuojat P-kerros: · Asiakaspalvelutori · Kuvantamispalvelut ja sädehoito · Laboratorionäytteenotto · Vastaanottotoiminta (aivo-, sydän ja verenkiertoelin-, hengityselin- ja munuaissairaudet hoitolinja) · Vastaanottotoiminta (syöpä- ja verisairaudet hoitolinja) · Hoitokeskus · Dialyysi · Päivystysosasto · Sairaalahygieniayksikkö · Ravintola · Laboratoriokeskus · Sairaala-apteekki 1. kerros: · Vastaanottotoiminta (tuki- ja liikuntaelinsairaudet hoitolinja). · Vastaanottotoiminta (gastroenterologia ja –kirurgia, endokrinologia, urologia ja naistentaudit hoitolinja). · Osastohoito; lapset, nuoret ja synnyttäneet. · Toimenpiteestä kotiin – yksikkö. 30 (37) HANKESUUNNITELMA Carea- Sairaala § 149, KH 1.6.2015 16:30 / Liite: Carea hankesuunnitelma Liite nro 2 28 5 2015 Sivu 45 2.kerros: · Osastohoito, aikuiset. 3.kerros: · Osastohoito, aikuiset. 4.kerros: · Suunterveydenhuolto. 5.ja 6.kerros: · Vastaanottotoiminta, perusterveydenhuolto. 7.kerros: · Vastaanottotoiminta (korva-, nenä- ja kurkkutaudit, suu- ja leukasairaudet, ihotaudit hoitolinja). · Kliinisen neurofysiologian tutkimusyksikkö. 8.kerros: · 8.5.2 Silmätautien hoitolinjan toiminnot. Uudisrakennukseen sijoittuvat toimintayksiköt. T-kerros: · Välinehuolto. · Siivouskeskus. · Vainajasäilytys. · Tekniikan tiloja. · Väestönsuoja. P-kerros: · Ambulanssihalli. · Päivystyspoliklinikka. · Intensiivihoidon yksikkö. · Logistiikkakeskus. 1.kerros: · Toimenpideyksikkö. · Äitiyspoliklinikka. 31 (37) HANKESUUNNITELMA Carea- Sairaala § 149, KH 1.6.2015 16:30 / Liite: Carea hankesuunnitelma Liite nro 2 28 5 2015 · Sivu 46 Synnytyssalit. 8.6. Järjestelmät 8.6.1 Rakenne ks. rakennesuunnittelijan hankesuunnitelma, liite no 5 8.6.2 LVIA + SPR ks. LVIA-suunnittelijan hankesuunnitelma, liite no 6 8.6.3 Sähkö ks. sähkösuunnittelijan hankesuunnitelma, liite no 7 8.6.4 Kiinteät sairaalajärjestelmät Kiinteiden sairaalajärjestelmien suunnittelu aloitetaan toteutussuunnitteluvaiheessa. 9. Taide Taide ja kulttuuritoiminta vaikuttavat ihmisen hyvinvointiin ja terveyteen positiivisella ja tervehdyttävällä tavalla. Ne antavat elämyksiä ja merkityksellisiä tunnetiloja. Taide vaikuttaa myös tiedostamatta ja sitä voi olla myös integroituna rakennus- ja sisustusarkkitehtuuriin. Taiteen soveltavia mahdollisuuksia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa on kuvattu eri tieteenalojen tutkimuksissa ja todettu niiden tärkeys. Hyvällä ympäristöllä on yhteys parempaan koettuun terveyteen ja hyvän elämän kokemuksiin. Taide lisää viihtyvyyttä, jaksamista ja kauneutta työ- ja hoitoympäristössä. Useissa uusissa sairaalahankkeissa onkin tästä syystä päädytty taideprojekteihin, joilla lisätään hoito- ja toimintaympäristöjen viihtyvyyttä potilaiden, omaisten sekä henkilökuntamme näkökulmasta. Carea -sairaalassa taideprojektiin on mietitty seuraavanlaisia teemoja: Pysäköintihalli, ulkotilat · tärkeä käyntikortti · teemana ”hyvinvointi” 32 (37) HANKESUUNNITELMA Carea- Sairaala § 149, KH 1.6.2015 16:30 / Liite: Carea hankesuunnitelma Liite nro 2 28 5 2015 · Sivu 47 viherseinä, graafinen betoni Sisäpuutarha ja puistotaide · teemana ”Kotkan puistot” · kosketeltavia veistoksia (kuntoutusnäkökulma) · kävelyreititys, esim. ympäristötaide tai veistoksia suojellussa tervaleppämetsässä · liikkuminen lähiympäristössä sairaudenhoidon niin salliessa (kuntoutus) Taide integroituna rakenteisiin, esim. aulat, käytävät, vastaanottotilat, tutkimustilat, potilashuoneet · taiteen paikat jo toteutussuunnitelmissa · puun käyttö tervehdyttävänä materiaalina · katossa, lattiassa, seinissä, laseissa, kalusteissa · tilallinen orientoituminen, opastus · ”taidepolku” (kuntoutus) · lasten ja nuorten huomioiminen · värit ja materiaalit Huoneet · yksityisyys versus yksinäisyys · mediataiteen mahdollisuudet · olemassa olevien teosten kartoitus ja hyödyntäminen · paikallisten ammattitaiteilijoiden teoksia Taidegalleria · vaihtuvia näyttelyitä · työpajoja myös henkilöstölle, tyky-toiminta 10. Kustannustarkastelu Ks. Kustannuslaskennan liite no 3. 33 (37) HANKESUUNNITELMA Carea- Sairaala § 149, KH 1.6.2015 16:30 / Liite: Carea hankesuunnitelma Liite nro 2 28 5 2015 Sivu 48 11. Riskienhallinta ja turvallisuussuunnittelu Hankkeen riskienhallintaa on valmisteltu erikseen hankesuunnittelu- ja rakentamisvaiheeseen. Merkittävimmät riskit ovat hankkeen johtamisessa ja talousarvion ja tilaohjelman sopeutumisessa toiminnallisten hyötyjen optimointiin. Rakentamisvaiheessa toiminnan ja saneerauksen rajapinta ja työmaan suojaus ulkopuolisilta tekijöiltä korostuu. Lukitusten, asiakasvirtojen ja logistiikkavirtojen turvallisuutta selvitettiin erikseen vertaamalla parhaita käytäntöjä eri sairaaloissa Suomessa ammattikorkeakoulun opinnäytteenä. Asiakasvirtojen ja erityisesti isojen massojen ohjaaminen pois tuotannon ytimestä sekä etähallittava sähköinen lukitusjärjestelmä mahdollistavat asiakkaisiin liittyvien riskien minimoimisen. Tuotannon jatkuvuuden ja paloturvallisuuden kannalta on tarkoituksenmukaista jakaa toimintatilat perinteistä pienempiin palo-osastoihin. Pelastustaktiikka tulipalotilanteissa on sovittava pelastusviranomaisen kanssa ennen rakennuslupamenettelyä. 12. Hankesuunnitelman osallistujatahot 12.1. Hankesuunnitelman yhdyshenkilöt Carea-sairaala Kari Hassinen, toimitusjohtaja Ermo Haavisto, johtajaylilääkäri Tiina Häyhä, henkilöstöjohtaja Helena Kinnunen, talousjohtaja Arja Narinen, johtajaylihoitaja Pia Rantamäki, suunnittelukoordinaattori Taru Saarelainen, suunnittelija Kastek Oy Seppo Pajari, toimitusjohtaja Markku Lalu, rakennuttajapäällikkö Kotkan kaupunki Markku Hannonen, kaupunkisuunnittelujohtaja Marja Kukkonen, asemakaava-arkkitehti Jarkko Puro, kaavoitusarkkitehti, kaupunkisuunnittelu Matti Paavola, suunnittelupäällikkö Kristina Könönen, osastonhoitaja 34 (37) HANKESUUNNITELMA Carea- Sairaala § 149, KH 1.6.2015 16:30 / Liite: Carea hankesuunnitelma Liite nro 2 28 5 2015 Sivu 49 Konsultit: Rakennuttaminen: A-Insinöörit Rakennuttaminen Oy Harri Ilomäki, DI, aluejohtaja Arkkitehtisuunnittelu: Sweco Architects Oy Heikki S. Laherma, arkkitehti, senior advisor Jyrki Erra, arkkitehti, pääsuunnittelija Mikko Vuorenhela, projektiarkkitehti Pekka Kojo, sisustusarkkitehti Rakennesuunnittelu: Wise Group Finland Oy Ilkka Kanerva, DI, suunnittelupäällikkö Veikko Paronen, RI, suunnittelupäällikkö LVI-suunnittelu: Insinööri Studio Oy Esa-Pekka Pentikäinen, LVI-DI, LVIAJ-suunnittelu Matti Koski, LVI-insinööri, sprinklersuunnittelu Sähkösuunnittelu: Sähkökuva Oy Keijo Kuvaja, toimitusjohtaja Seppo Puhakka, sähköinsinööri Elinkaari- ja energiatehokkuussuunnittelu Granlund Oy Erja Reinikainen, DI, johtava energia-asiantuntija Liikennesuunnittelu: Trafix Oy Jouni Ikäheimo, DI, liikennesuunnittelija Petri Hakala, DI, liikennesuunnittelija Simulaatiot Delfoi Oy Vesa Paju: DI, palveluliiketoiminnan johtaja Rashmi Werning, DI, projektipäällikkö 35 (37) HANKESUUNNITELMA Carea- Sairaala § 149, KH 1.6.2015 16:30 / Liite: Carea hankesuunnitelma Liite nro 2 28 5 2015 Sivu 50 Juha Halonen, DI, konsultti Jouni Pousi, simulointiasiantuntija Tomi Kosunen, simulointiasiantuntija Mittaukset Kymen Sipti Oy Verneri Vulkko, projektipäällikkö, geo 12.2. Hankesuunnittelun projektityöryhmä Ermo Haavisto, johtajaylilääkäri Tiina Häyhä, henkilöstöjohtaja Helena Kinnunen, talousjohtaja Arja Narinen, johtajaylihoitaja Matti Ahola, tietohallintojohtaja Pia Rantamäki, suunnittelukoordinaattori Taru Saarelainen, suunnittelija Kristiina Könönen, osastonhoitaja Seppo Pajari, toimitusjohtaja Markku Lalu, rakennuttajapäällikkö 12.3. Hankesuunnittelun ohjaustyöryhmä Seppo Rintamo pj. Tarja Alastalo Esko Lavonen Riku Pirinen Anssi Tähtinen Jorma Haapanen Maija Valta Kari Hassinen 36 (37) HANKESUUNNITELMA Carea- Sairaala § 149, KH 1.6.2015 16:30 / Liite: Carea hankesuunnitelma Liite nro 2 28 5 2015 Sivu 51 13. Liitteet Liite 1: Carea-sairaala, toiminnallinen suunnitelma. Liite 2: Suunnitelma Kotkan sosiaali- ja terveyspalvelujen keskittämisestä osana Carea-sairaalahanketta 2015 Liite 3: Kustannusarvio Liite 4: Arkkitehdin hankesuunnitelman piirustusliitteet Liite 5: Rakennetekninen hankesuunnitelma Liite 6: LVIA-tekninen hankesuunnitelma Liite 7: Sähkötekninen hankesuunnitelma Liite 8: Liikennetekninen hankesuunnitelma Liite 9: Palotekninen hankesuunnitelma Liite 10: Elinkaaritavoitteet 37 (37) HANKESUUNNITELMA Carea- Sairaala § 150, KH 1.6.2015 16:30 OPSI: 763/2013 Sivu 52 Kotkansaaren päiväkodin toteuttaminen leasingrahoituksella Lanula 27.8.2013 / 81 § Valmistelija: Varhaiskasvatusjohtaja Maija Rikberg, puh. 234 7841 Kotkansaaren uudelle päiväkodille suunniteltu rakennuspaikka sijaitsee Puistotien ja Urheilijankadun risteyksessä Kotkansaaren uimalan alueen eteläosassa. Kaupunkisuunnittelu on pannut vireille asemakaavamuutoksen yleisten rakennusten korttelialueen muodostamiseksi Katariinan kaupunginosaan. Tavoitteena on uusi päiväkoti, joka korvaa ja yhdistää kaksi aikaisempaa yksikköä. Päivärinteen päiväkoti sijaitsee nyt tilapäistiloissa Pekkasen koulun piha-alueella ja Palotornin päiväkoti osoitteessa Kirkkokatu 22. Näistä päiväkodeista muodostuvaan uuteen yksikköön sijoitetaan kuusi lapsiryhmää ja yksi avoimen varhaiskasvatuksen ryhmä, enimmillään noin 140 lasta. Lapsiryhmien määrä on sama kuin nykyisissä tilaratkaisuissa yhteensä. Pelkästään lasten käytössä olevaa tilaa varataan 950 m2. Hankkeen tavoitehinta-arvio on 3 630 000 €. Kotkansaaren päiväkodin tarveselvitys on hyväksytty kaupunginhallituksessa 20.5.2013 § 190. Hankesuunnitelma esitetään hyväksyttäväksi teknisessä lautakunnassa 17.9.2013. Hankesuunnitelma sisältää kaksi toteuttamisvaihtoehtoa, joista ensimmäinen edellyttää hankkeen sisällyttämistä taloussuunnitelmaan vuosille 2014—2018. Hankesuunnittelutyöryhmä esittää hankkeen toteuttamista vaihtoehdon 2 mukaisesti. Tässä vaihtoehdossa kaupunki ei investoi hankkeeseen, vaan hanke toteutetaan ulkopuolisella rahoituksella ja vuokra maksetaan käyttötalouden osuudesta. Ulkopuolinen toimija rakentaa yksikön ja kaupunki toimii välivuokraajana. Vuokra-ajan pituus kaupungin ja toimijan välillä on vähintään 10 vuotta. Kaupunki vuokraa tilat edelleen päivähoidolle. Kummassakin vaihtoehdossa alustavan aikataulun mukaan suunnittelu käynnistyy loppuvuonna 2013. Rakentaminen alkaa vuonna 2014 ja päiväkoti valmistuu vuoden 2015 loppuun mennessä. ./. Hankesuunnitelma on esityslistan liitteenä. Esittelijä: Varhaiskasvatusjohtaja Maija Rikberg Ehdotus: Lasten ja nuorten palveluiden lautakunta päättää omalta osaltaan hyväksyä hankesuunnitelman toteutettavaksi vaihtoehdon 2 mukaisesti. Asian käsittely: Lautakunnan jäsen Sonja Koso esitti muutosta päätösehdotukseen seuraavasti: ’’Lasten ja nuorten palveluiden lautakunta päättää omalta osaltaan hyväksyä hankesuunnitelman toteutettavaksi valtuuston päättämän rahoitusmallin mukaisesti.’’ Lautakunta kävi asiasta keskustelua. Esittelijä muutti ehdotustaan vastaehdotuksen mukaiseksi. § 150, KH 1.6.2015 16:30 OPSI: 763/2013 Sivu 53 Lautakunnan jäsen Suvi Silvala esitti muutosta päätösehdotukseen seuraavasti: ’’Lasten ja nuorten palveluiden lautakunta päättää omalta osaltaan hyväksyä hankesuunnitelman toteutettavaksi valtuuston päättämän rahoitusmallin mukaisesti, mikäli päiväkotitoimintoja ei voida sijoittaa kaupungin omiin tiloihin.’’ Jäsen Amon Rautiainen kannatti ehdotusta. Asiasta pidettiin nimenhuutoäänestys. Esittelijän ehdotuksen puolesta äänestettiin JAA ja vastaehdotuksen puolesta EI. Äänet jakaantuivat vastaehdotuksen puolesta 4—6: Päätös: JAA EI Rosendal Eerola Aro Wikman Huttunen Komulainen Koso Rautiainen Silvala Voutilainen Lasten ja nuorten palveluiden lautakunta päätti omalta osaltaan hyväksyä hankesuunnitelman toteutettavaksi valtuuston päättämän rahoitusmallin mukaisesti, mikäli päiväkotitoimintoja ei voida sijoittaa kaupungin omiin tiloihin. _________ Tela 17.9.2013 / 88 § Valmistelija: Kaupunginarkkitehti Leila Hietala, puh. 234 4369 Kotkansaaren uudelle päiväkodille suunniteltu rakennuspaikka sijaitsee Puistotien ja Urheilijankadun risteyksessä Kotkansaaren uimalan alueen eteläosassa. Kaupunkisuunnittelun laatima asemakaavanmuutos nro 0113 on hyväksytty kaupunkisuunnittelulautakunnassa 20.8.2013 § 86 lisäyksellä, ”Lisäksi lautakunta totesi kaavaselostuksen 5.4 kohtaan liittyen, että joukkoliikenne nykyisessä laajuudessaan ei ole riittävä palvelemaan päiväkodin tulevia henkilöautottomia kotkalaisia lapsiperheitä.” Uuteen päiväkotiin on esitetty tilat 7 lapsiryhmälle. Lasten kokonaismäärä yksikössä voi olla enintään 140. Lasten käytössä olevaa tilaa on noin 950 m². Lisäksi päiväkotiin varataan tilaa avoimen varhaiskasvatuksen toiminnalle. Päiväkodin tavoitehinta-arvio on 3 630 000 €. Se ei sisällä arvonlisäveroa, irtaimistohankintoja, taidehankintaa eikä tonttikustannuksia. Hankesuunnitelmassa on päiväkodille esitetty kaksi toteuttamisvaihtoehtoa, joista ensimmäinen edellyttää hankkeen sisällyttämistä taloussuunnitelmaan vuosille 2014—2018. Hankesuunnittelutyöryhmä esittää hankkeen toteuttamista vaihtoehdon 2 mukaisesti. Tässä vaihtoehdossa kaupunki ei investoi hankkeeseen, vaan hanke toteutetaan ulkopuolisella rahoituksella ja vuokra maksetaan käyttötalouden osuudesta. Ulkopuolinen toimija rakentaa yksikön ja kaupunki toimii välivuokraajana. Vuokra-ajan pituus kaupungin ja toimijan välillä on 10 vuotta. Kaupunki vuokraa tilat edelleen päivähoidolle. § 150, KH 1.6.2015 16:30 OPSI: 763/2013 Sivu 54 Kummassakin vaihtoehdossa alustavan aikataulun mukaan suunnittelu käynnistyy loppuvuonna 2013. Rakentaminen alkaa vuonna 2014 ja päiväkoti valmistuu vuoden 2015 loppuun mennessä. Hankesuunnitelma on hyväksytty lasten ja nuorten palvelujen lautakunnassa 27.8.2013 § 81. ./. Hankesuunnitelma on esityslistan liitteenä. Esittelijä: Tilapalvelujohtaja Osmo Pehkonen Ehdotus: Tekninen lautakunta päättää hyväksyä Kotkansaaren päiväkodin hankesuunnitelman. Päätös: Hyväksyttiin. ./. Lautakunta päätti yksimielisesti lisätä Olli Kekkosen ym. toivomuksen pöytäkirjaan. _________ Kh 25.9.2013 / 345 § ./. Hankesuunnitelma on liitteenä. Esittelijä: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Ehdotus: Kaupunginhallitus päättää hyväksyä Kotkansaaren päiväkodin hankesuunnitelman. Asian käsittely: Jäsen Jorma-Kalevi Merivirta esitti seuraavan toivomuksen: ”Kaikki tulevat ja vapautuvat kaupungin omistamat kiinteistövaihtoehdot on tutkittava ja selvitettävä ko. Kotkansaaren päiväkodin hankesuunnitelmassa.” Jäsen Jari Luumi ehdotti, että päätösehdotukseen lisätään seuraavaa: ”… ja päättää ehdottaa valtuustolle, että se päättää päiväkodin rahoitusmallista.” Varajäsen Irma Rajantie kannatti ehdotusta. Jäsen Mervi Haakana katsoi, että lautakuntien kannanotot on jätetty huomioimatta ja selvittämättä ja että myös kokonaistaloudelliset vaikutukset ovat selvittämättä, ja ehdotti asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi. Jäsen Pirjo Tujula kannatti palautusehdotusta. Tämän jälkeen puheenjohtaja teki seuraavan äänestysehdotuksen: Asian asiallisen käsittelyn jatkaminen: JAA; asian palauttaminen uudelleen valmisteltavaksi: EI. Kenelläkään ei ollut huomauttamista äänestysehdotukseen. Toimitettiin nimenhuutoäänestys: § 150, KH 1.6.2015 16:30 OPSI: 763/2013 JAA Elomaa Posti Hirvonen Kirjavainen Luumi Olsson Rajantie Tiusanen Kari Sivu 55 EI Lommi Haakana Merivirta Pitko Tujula Äänestyksen tulos: Asian asiallisen käsittelyn jatkaminen 8 ääntä ja asian palauttaminen uudelleen valmisteltavaksi 5 ääntä. Puheenjohtaja tiedusteli, onko kaupunginhallitus yksimielinen jäsen Luumin lisäysehdotuksesta. Todettiin yksimielisyys. Päätös: Kaupunginhallitus päätti hyväksyä Kotkansaaren päiväkodin hankesuunnitelman ja päätti ehdottaa valtuustolle, että se päättää päiväkodin rahoitusmallista. Jäsen Jorma-Kalevi Merivirran esittämä toivomus otettiin pöytäkirjaan. _________ Kh 1.6.2015 Valmistelijat: Kaupunkisuunnittelujohtaja Markku Hannonen, puh. 0400 760 284 Talous- ja rahoitusjohtaja Sirpa Kosonen, puh. 040 661 5885 Kotkansaaren päiväkodin hankesuunnitelma on hyväksytty lasten ja nuorten palveluiden lautakunnassa 27.8.2013, teknisessä lautakunnassa 17.9.2013 sekä kaupunginhallituksessa 25.9.2013. Päiväkodin asemakaava on lainvoimainen, ja myös päiväkodin rakennussuunnitelmat ovat valmistuneet alkuvuodesta 2015. Päiväkoti on ollut tarkoitus ottaa käyttöön elokuussa 2016. Vastaavasti rakentamisen on ollut määrä alkaa aikataulun mukaisesti keväällä 2015. Toteutustavasta tehtävän päätöksen siirryttyä eteenpäin hanke on viivästynyt jonkin verran. Päiväkodin tavoitehinta-arvio on 3,9 milj. euroa. Rakentamiskustannuksia ei ole varattu vuoden 2015 talousarvioon, vaan rakennus on ollut tarkoitus toteuttaa joko leasing-rahoituksella tai Kotkan Julkiset Kiinteistöt Oy:n kautta. Valtuusto on 11.5.2015 linjannut kaupungin uudisrakennus- ja saneeraushankkeiden toteuttamistavaksi rakennuttamisen kaupungin investointimäärärahoilla tai vaihtoehtoisilla rahoitusmuodoilla, kaupungin toimesta ja kaupungille kokonaistaloudellisesti edullisimmalla tavalla. Päiväkodin rahoittaminen investointirahoituksella merkitsisi kaupungin velan määrän kasvattamista, mikä ei ole talouden tasapainotustavoitteen mukainen toimenpide. Lainarahoitus on halvin tapa rahoittaa yksittäinen rakennus, mutta lainamäärän kasvattaminen on kaupungin kannalta kokonaistaloudellisesti epäedullista. Vertailun vuoksi lainarahoituksen korko epävirallisen tarjouksen mukaan on 0,4 % + 3 kk euribor. Rahoitusleasingissa kaupunki ei ota lainaa päiväkotia varten, vaan rakennus maksetaan varhaiskasvatuksen käyttömenoista. Kun leasingkausi § 150, KH 1.6.2015 16:30 OPSI: 763/2013 Sivu 56 päättyy, kaupunki lunastaa rakennuksen sen jäännösarvolla. Jäännösarvo voi olla esimerkiksi 10 % rakennuksen hinnasta. Lunastuksesta kaupunki ei maksa varainsiirtoveroa. Rahoitusleasingin kustannus syntyy rahoituskorosta, jonka rahoitusyhtiö laskuttaa osana leasing-vuokraa. Saadun epävirallisen tarjouksen mukaisesti kaupungin maksama leasing-korko on 0,75% + 3kk euribor 10 vuoden kiinteällä marginaalilla. Muita kuluja ei ole. Ero leasingrahoituksen ja lainarahoituksen välillä syntyy korkomarginaalien erosta. Leasing-maksut alkavat kun rakennus on valmis. Kuukausierät voidaan sovittaa vuokra-ajan pituuden ja rakennuksen jäännösarvon määrittelyllä siten, että leasing-rahoitus ei rasita tilikauden tulosta verrattuna lainarahoitukseen. Rakentaminen ei edellytä lisätalousarviota. Kokonaiskustannusero on 20 vuoden leasing-ajalla noin 160.000€. Esittelijä: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Ehdotus: Kaupunginhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että se päättää toteuttaa Kotkansaaren päiväkodin rakentamisen leasingrahoituksella. Toimeenpano: Kv: Ei oikaisuvaatimusohjetta Kv: Valitusosoitus Ote: talous- ja rahoitusjohtaja kaupunkisuunnittelu tekniset palvelut varhaiskasvatus § 151, KH 1.6.2015 16:30 KH: 483/2014 Sivu 57 Sivupaloaseman päivitetyn hankesuunnitelman hyväksyminen sekä hankkeen toteuttaminen leasingrahoituksella Kypejo 12.3.2015 / 7 § Valmistelija: Palopäällikkö Jukka Ruuskanen, puh. 231 6281 Kotkan uuden sivupaloaseman tarveselvitys on hyväksytty Kymenlaakson pelastuslaitoksen johtokunnassa 5.2.2014/7 § ja Kotkan kaupunginhallituksessa 24.3.2014/80 §. Hankesuunnitelma on hyväksytty Kymenlaakson pelastuslaitoksen johtokunnassa 3.6.2014/20 § ja Kotkan kaupunginhallituksessa 16.6.2014/167 §. Hankesuunnitelman hyväksymisen jälkeen Ratapihankatu 5 tontista on tehty pohjatutkimus 4.7.2014 (Kymen Sipti Oy) sekä maaperän pilaantuneisuuden tutkimus 10.-11.6.2014 (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy). Riskitarkastelun perusteella maaperässä todetut kohonneet metallien ja PAH yhdisteiden pitoisuudet eivät aiheuta kulkeutumis-, terveys- tai ympäristöriskiä suunnitellussa käyttömuodossa paloasemana. Tutkimustulosten jälkeen kuitenkin katsottiin tarpeelliseksi selvittää sivupaloasemalle vaihtoehtoinen sijoituspaikka, jossa ei olisi maaperään liittyviä riskejä. Samassa yhteydessä tarkistetaan Ratapihankatu 5:n tavoitehinta-arvio. Paloaseman rakennuspaikasta on käyty keskusteluja hankkeen aikana Kaupunkisuunnittelun ja Tilapalvelun kanssa. Ratapihankadun rakennuspaikan maaperästä on tehty tutkimus, josta on 26.9.2014 pidetty tiedotustilaisuus Tallinnatuvassa. Esitettyjen asiantuntijalausuntojen perusteella on pelastuslaitoksen edustajat todenneet Ratapihankadulla sijaitsevan rakennuspaikan sopivan paloaseman rakennuspaikaksi. Pelastustoimen palvelutason kannalta, sekä vuosien 2013 ja 2014 toteutuneiden onnettomuuksien mukaan Ratapihankadun rakennuspaikka soveltuu paloaseman paikaksi erittäin hyvin, lyhentäen merkittävästi avunsaantiaikaa alueilla, joilla onnettomuusriski ja asiakasrajapinta on suuri. Myös ensihoidon palvelutaso paranee vastaavasti, kun uudelle Kotkansaaren paloasemalle tullaan sijoittamaan ambulanssi palvelemaan Kotkasaaren ja lähialueen asukkaita. Kotkansaarella oli viime vuonna 2267 ensihoidon (sairaankuljetus tehtävää), mikä on 31% kaikista Kotkan alueen tehtävistä. Kymenlaakson pelastuslaitos on esittänyt lausunnossaan paloaseman rakentamista Ratapihankadulle. Hankesuunnitteluryhmä esittää Kotkansaaren sivupaloaseman toteuttamista uudisrakennuksena Ratapihankatu 5:een. Suunnittelua ja rakentamista varten kaupungin investointiohjelmaan ei ole esitetty rahoitusta. Palosuojelurahastolta on haettu hankkeeseen 250.000 € avustusta sillä ajatuksella, että mikäli avustus hankkeeseen myönnetään, hankkeen kustannukset osoitetaan kaupungin budjetista. Mikäli avustusta ei myönnetä, hanke neuvotellaan toteutettavaksi joko leasing - rahoituksella tai esim. Kotkan Julkiset Kiinteistöt Oy:n rakentamana. Kummassakaan tapauksessa kaupunki ei investoi rakentamiseen, vaan vuokra maksetaan käyttötalouden osuudesta. Kaupunki vuokraa tilat toiminnan toteuttajalta. Arvonlisäverotuksen kannalta edullisinta on tehdä pitkä vähintään 10 vuoden vuokrasopimus. Hankesuunnittelutyöryhmä esittää myös, että sivupaloasema on otettavissa käyttöön keväällä 2017. Hankesuunnitelman hyväksymisen jälkeen hanke etenee Kotkan kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi. ./. Hankesuunnitelma liitteenä. Esittelijä: Pelastusjohtaja Vesa Parkko § 151, KH 1.6.2015 16:30 KH: 483/2014 Ehdotus: Johtokunta hyväksyy Kotkansaaren sivupaloaseman päivitetyn hankesuunnitelman ja sen rakentamisen Ratapihankadulle sekä lähettää suunnitelman edelleen Kotkan kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi. Päätös: Hyväksyttiin ehdotuksen mukaisesti ja lähetetään suunnitelma edelleen Kotkan kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi. Sivu 58 _________ Kh 1.6.2015 Valmistelija: Talous- ja rahoitusjohtaja Sirpa Kosonen, 040 661 5885 Kaupunginhallitus on päätöksellään 12.1.2015 / 7 § hyväksynyt sivupaloaseman rakentamisen aloittamisen aikataulun mukaisesti vuoden 2015 aikana sekä hankesuunnitelman mukaisen kustannussuunnitelman. ./. Kymenlaakson pelastuslaitoksen johtokunnan 12.3.2015 / 7 § omasta puolestaan hyväksymä päivitetty hankesuunnitelma on esityslistan liitteenä. Hankkeeseen on myönnetty palosuojelurahastosta 225 000 euron suuruinen investointiraha. Rahasto ei kuitenkaan hyväksy leasingrahoituksen käyttöä. Myönnetyn apurahan vaateena on myös, että se hyvitetään tulevissa vuokranmaksuissa kokonaisuudessaan. ./. Palosuojelurahaston hallituksen päätös on esityslistan liitteenä. Alueellinen sopimus Kymenlaakson pelastuslaitoksen kanssa on, että jokainen pelastustoimea käyttävä kunta vastaa oman kuntansa pelastustoimeen käytettävien rakennusten kustannuksista. Näin ollen myönnetty apuraha auttaisi rakennusaikaisen kustannuksen siirtämistä seuraaville vuosille apurahan verran. Ehdotetaan, että paloaseman rakentaminen aloitetaan 2015 aikana suunnitelmien mukaan ja että sen rakentaminen rahoitetaan leasingrahoitusta hyödyntäen. Rahoittaminen investointirahoituksella merkitsisi kaupungin velan määrän kasvattamista, mikä ei ole talouden tasapainotustavoitteen mukainen toimenpide. Lainarahoitus on halvin tapa rahoittaa yksittäinen rakennus, mutta lainamäärän kasvattaminen on kaupungin kannalta kokonaistaloudellisesti epäedullista. Vertailun vuoksi lainarahoituksen korko epävirallisen tarjouksen mukaan on 0,4 % + 3 kk euribor, leasingrahoituksen kustannus on 0,75 % + 3 kk euribor. Esittelijä: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Ehdotus: Kaupunginhallitus päättää hyväksyä sivupaloaseman päivitetyn hankesuunnitelman toteuttamisen leasingrahoituksella. Toimeenpano: Ote: Oikaisuvaatimusohje Kymenlaakson pelastuslaitos talous- ja rahoitusjohtaja kaupunkisuunnittelujohtaja tekninen johtaja § 151, KH 1.6.2015 16:30 / Liite: Sivupaloaseman päivitetty hankesuunnitelma Sivu 59 1 Kotkan kaupunki Tekniset palvelut KOTKANSAAREN SIVUPALOASEMA PÄIVITETTY HANKESUUNNITELMA 2015 § 151, KH 1.6.2015 16:30 / Liite: Sivupaloaseman päivitetty hankesuunnitelma Sivu 60 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 3 2 TOIMINNAN ASETTAMAT TAVOITTEET 3 3 NYKYISET TILAT JA TOIMINNOT 4 4 TILAOHJELMA JA TILANHANKINTAVAIHTOEHDOT 4.1 Tilanhankintavaihtoehdot ja mitoitusperusteet 4.2 Irtaimisto 4 4 4 5 KIINTEISTÖNPIDON ASETTAMAT TAVOITTEET 5.1 Tavoitteet ylläpidolle 5.2 Elinkaarianalyysi 5.3 Toiminnan asettamat tekniset tavoitteet 4 4 5 5 6 PIHASUUNNITTELU 6.1 Ratapihankatu 5 6.2 Hirssaarentie 2 6 6 6 7 KAAVATILANNE 7.1 Ratapihankatu 5 7.2 Hirssaarentie 2 6 6 7 8 RAKENNUS 8.1 Ratapihankatu 5 8.2 Hirssaarentie 2 8.3 Esteettömyys ja turvallisuus 7 7 8 9 9 LUPAMENETTELYT JA VIRANOMAISTOIMET 9.1 Ratapihankatu 5 9.2 Hirssaarentie 2 9 10 10 10 AIKATAULU JA TOTEUTUSTAPA 10 11 KYMENLAAKSON PELASTUSLAITOKSEN LAUSUNTO 11 12 INVESTOINTIKUSTANNUKSET JA ALUSTAVA LASKELMA KÄYTTÖTALOUDESTA 12.1 Ratapihankatu 5 12.2 Hirssaarentie 2 11 11 12 13 HANKKEEN RAHOITUS JA YHTEENVETO 12 14 HANKESUUNNITTELUTYÖRYHMÄ 12 15 LIITTEET 13 § 151, KH 1.6.2015 16:30 / Liite: Sivupaloaseman päivitetty hankesuunnitelma Sivu 61 3 1 JOHDANTO Kotkan uuden sivupaloaseman tarveselvitys on hyväksytty Kymenlaakson pelastuslaitoksen johtokunnassa 5.2.2014 / 7 § ja kaupunginhallituksessa 24.3.2014 / 80 §. Hankesuunnitelma on hyväksytty Kymenlaakson pelastuslaitoksen johtokunnassa 3.6.2014 / 20 § ja kaupunginhallituksessa 16.6.2014 / 167 §. Hankesuunnitelman hyväksymisen jälkeen Ratapihankatu 5 tontista on tehty pohjatutkimus 4.7.2014 (Kymen Sipti Oy) sekä maaperän pilaantuneisuuden tutkimus 10.-11.6.2014 (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy). Riskitarkastelun perusteella maaperässä todetut kohonneet metallien ja PAH -yhdisteiden pitoisuudet eivät aiheuta kulkeutumis-, terveys- tai ympäristöriskiä suunnitellussa käyttömuodossa paloasemana. Tutkimustulosten jälkeen kuitenkin katsottiin tarpeelliseksi selvittää sivupaloasemalle vaihtoehtoinen sijoituspaikka, jossa ei olisi maaperään liittyviä riskejä. Samassa yhteydessä tarkistetaan Ratapihankatu 5:n tavoitehinta-arvio. 2 TOIMINNAN ASETTAMAT TAVOITTEET Eteläisen- Kymenlaakson pelastustoimen palvelutason säilyminen ja sen kehittäminen edellyttää Haminan ja Kotkan pelastustoimen tarkastelua samana alueena. Pelastustoimen ja kansalaisten auttamisen kannalta tehokkaimmat yksiköt tulee sijoittaa riskikeskittymiin niin, että toimintavalmiusohjeen mukainen vaatimus täyttyy. Toimintaa palvelevat tukiyksiköt tulee sijoittaa niin, että ne jatkossa palvelevat tehokkaasti alueen muita yksiköitä ja toimipisteitä. Haminan ja Kotkan kaupunkien alueella tulee jatkossa tukeutua kahteen ”satelliitti”- paloasemaan ja yhteen ”tuki”paloasemaan. Satelliitti- paloasemasta käytetään myöhemmin nimitystä sivupaloasema. Tämä edellyttää kolmen (3) uuden paloaseman rakentamista ja nykyisten Kotkan ja Haminan paloasemien poistamista pelastustoimen käytöstä. Paloasemat sijoitetaan kolmeen pisteeseen siten, että ne palvelevat kaikkia kolmea kaupunkikeskusaluetta (Hamina, Karhula ja Kotka) ympäristöineen. Kotkan ja Haminan asemat ovat yhden pelastusyksikön, yhden ensihoitoyksikön miehittäviä asemia ja tavoitteena on, että ne sijaitsevat meren rannalla mahdollistaen vene/öljyntorjuntavarikon paloaseman yhteyteen. Näille asemille sijoitetaan lisäksi vesi/vaahtoyksiköt turvaamaan satamien nopeaa ensitoimintaa. Alueen keskelle sijoitetaan tukitoiminnoista vastaava paloasema, joka palvelee pelastustoimen ja ensihoidon ensiyksikköinä alueellaan sekä vastaa koko alueen huolto- ja korjaamotoiminnasta sekä tukiyksiköiden miehittämisestä. Keskeiselle asemalle sijoitetaan myös pelastustoiminnasta vastaava päällystöpäivystäjä. Alueen kokonaispalvelutaso ja saavutettavuus paranee. Hajasijoitus parantaa alueen toimintavalmiusaikoja tuntuvasti, sekä vahvistaa tukiyksiköiden muodossa koko Etelä-Kymenlaakson pelastustointa. Kymenlaakson eteläisen alueen pelastustoimella on tällä hetkellä Kotka – Haminan paloasemilla käytössä 8 900 m² sekä öljyntorjuntavarikot. Muutoksella pyritään supistamaan käytössä olevia paloasematiloja kolmanneksella eli n. 3 000 m². Supistuksella saatu vuosisäästö on n. 300 000 €. Eteläisen toimialueen paloasemia on vuosia vaivannut sisäilmaongelmat, joista osa henkilöstöstä kärsii. Uudistuksella kyseinen ongelma saadaan päätökseen. Kymenlaakson pelastuslaitoksen johtokunta (29.10.2013) ja omistajakunnat ovat hyväksyneet pelastustoimen palvelutasopäätöksen vuosille 2014- 2017. § 151, KH 1.6.2015 16:30 / Liite: Sivupaloaseman päivitetty hankesuunnitelma Sivu 62 4 Palvelutasopäätökseen liittyy eteläisen toimialueen paloasemaverkoston kehittäminen ja suunnitelman toteuttaminen. liite 1, pelastustehtävät v. 2014 liite 2, toimintavalmiusrajat ja riskialueet 3 NYKYISET TILAT JA TOIMINNOT Pelastustoimen yksiköt Kotkassa on tällä hetkellä sijoitettu yhteen toimipisteeseen Kotkan Jylpylle. Yhtenäinen keskitetty sijoitus on alueen kaupunkikeskusten ja pelastustoimen toimintavalmiuden kannalta huono. Lisäksi Kotkan paloasemaa vuosia vaivanneet sisäilmaongelmat vaikeuttavat toimintojen järjestämistä, aiheuttavat lisäkuluja ja vaarantavat henkilöstön terveyttä. Nykyinen, Jylpyn paloasemarakennus on valmistunut vuonna 1983 ja sitä on korjattu sisäilmaongelman vuoksi useasti. Korjausten yhteydessä on pyritty parantamaan paloaseman toimivuutta, mutta sen alkuperäiset rakenteet ja muoto vaikeuttavat sitä. Pelastustoimen nykyvaatimusten ja toimintojen kannalta nykyinen paloasema on kehityksen esteenä. Korjauksista huolimatta suuri osa henkilöstöstä oireilee ja heitä on jouduttu sijoittelemaan muille paloasemille ja piha-alueella oleviin parakkeihin. 4 TILAOHJELMA JA TILANHANKINTAVAIHTOEHDOT 4.1 Tilanhankintavaihtoehdot ja mitoitusperusteet Tarvittavat tilat toteutetaan uudisrakennuksena. Mitoituksessa hyödynnetään viimeaikaisten toteutettujen paloasemien mitoitusta ja huonetilaohjelmia. Suunnittelussa noudatetaan lisäksi Kymenlaakson pelastuslaitoksen puhdas paloasema -tavoitteita. Alustavasti rakennuksen kerrosala tulee olemaan noin 1100 kem2. Kerrosluku tulee olemaan 2-3, letkutornia ei rakenneta. Sivupaloasemaan suunnitellaan autohalli kolmelle paloautolle sekä yksi pesuhallipaikka. Lisäksi rakennukseen tulee miehistön tilat, hallintotilat sekä tarvittavat tekniset tilat. Väestönsuojaa ei tarvitse rakentaa, kun kerrosala on alle 1200 kem2. Edellisessä hankesuunnitelmassa esitetyn sijoituspaikan, Ratapihankatu 5:n, vaihtoehtoiseksi sivupaloaseman sijoituspaikaksi vertailtiin useita rakennuspaikkoja. Näistä tarkempaan tarkasteluun otettiin Hirssaaressa Sale-myymälän eteläpuolella sijaitseva tontti. Myös tästä vaihtoehoisesta sijoituspaikasta on suoritettu maaperätutkimus sekä arvio mahdollisesta pilaantuneesta maasta. liite 3, puhdas paloasema liite 4, huonetilaohjelma 4.2 Irtaimisto liite 5, irtaimistosuunnitelma 5 KIINTEISTÖNPIDON ASETTAMAT TAVOITTEET 5.1 Tavoitteet ylläpidolle LVISA- tekniikan osalta rakennus on saatettava mahdollisimman pitkälti kaukokäyttöön soveltuvaksi. Materiaalien valinnassa kestävyys, puhdistettavuus ja § 151, KH 1.6.2015 16:30 / Liite: Sivupaloaseman päivitetty hankesuunnitelma Sivu 63 5 huolto valintakriteerinä on nostettava kokonaistaloudellisuuden rinnalle. Kiinteistön siivottavuuteen tulee kiinnittää huomiota. Rakenteiden tulee mahdollistaa lian ja pölyn poisto säännöllisesti (putket, sähkökourut, valaisimet). Siivouskoneita käytetään mahdollisuuksien mukaan. Ulkoalueissa on huomioitava jo suunnittelussa mm. talvitöiden koneellinen hoitaminen. Pesuhallin edustaan suunnitellaan sähkölämmitys. 5.2 Elinkaarianalyysi Rakenteita ja materiaaleja suunniteltaessa on otettava huomioon kestävän kehityksen vaatimukset. Käytettävien materiaalien kierrätettävyys on jo tässä suunnittelun vaiheessa selvitettävä. Tilojen suunnittelussa on myös huomioitava mahdollisuuksien mukaan myöhempi uusiokäyttö. Tulevan investoinnin suunnittelussa on pyrittävä materiaali- ja rakenneratkaisujen valinnalla mahdollisimman pitkään elinkaareen. 5.3 Toiminnan asettamat tekniset tavoitteet Teknisissä tavoitteissa tärkein lähtökohta on rakentaa tilat joita käyttäjien on turvallista ja terveellistä käyttää. Ilmanvaihdon osalta tämä tarkoittaa sitä että tiloihin rakennetaan toiminnan kannalta riittävä koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto tehokkaalla lämmön talteenotolla. Vesi- ja viemärijärjestelmät kalusteineen rakennetaan energiaa säästäviksi. Lämmitysjärjestelmä (kaukolämpö) varustetaan säätölaitteistolla. Rakennus liitetään kunnalliseen vesijohto– ja viemäriverkostoon. Tavoitteena on puhtausluokka P1, sisäilmastoluokka S2 (suodatusluokka 8) ja päästöluokka M1. Energialuokka hallitiloissa on vähintään C, toimisto- ja muissa tiloissa B. Kiinteistö on poikkeus- ja häiriötilanteita varten varustettava riittävän tehokkaalla varavoimakoneella ja siihen liittyvällä sähköjärjestelmällä, jolla varmistetaan paloaseman toiminnan jatkuminen häiriötilanteissa. Koko rakennuksen alue on varmistettava matkapuhelin- ja virve -verkon toimivuuden takaamiseksi. Rakennukseen tulee asentaa keskusradiojärjestelmä kuulutusten ja yksiköiden hälyttämiseen, sekä gps -toistin. Vähintään yhden toimistohuoneista tulee täyttää Katakri turvaluokka tulevaa kenttäjohtamisjärjestelmään varten. Pelastusyksiköiden nopean ja turvallisen lähdön ja toimivuuden kannalta on kalustohallin ovet varustettava sähköisellä ohjauksella. Lähiristeysten liikennevalojen ohjaus tulee huomioida yhteyksien luonnin ja mahdollisten linjavetojen yhteydessä. Paloaseman kauko- ja kulunvalvonta sekä lukitus tulee huomioida sähköistyksiä suunniteltaessa. Paloaseman katolle asennetaan infotaulu, jossa on sääasematiedot ja ns. yleisönäyttö kansalaisille. Lisäksi nyt Rautatiekadun pienteollisuustalon katolla oleva väestöhälytin tulisi siirtää paloasemalle, mikäli sivupaloasema sijoittuu Ratapihankatu 5:een. § 151, KH 1.6.2015 16:30 / Liite: Sivupaloaseman päivitetty hankesuunnitelma Sivu 64 6 6 PIHASUUNNITTELU 6.1 Ratapihankatu 5 Rakennuksen ympäristö muotoillaan siten, että sadevedet ohjautuvat rakennuksesta poispäin. Pihan ajoneuvo-, huolto-, ym. liikenteelle ja pysäköinnille varatut alueet pinnoitetaan asfaltilla tai kiveyksillä. Pihan toiminnot sijoitetaan siten, että talvityöt voidaan tehdä koneellisesti. Piha valaistaan riittävästi. Kasvillisuutta istutetaan tontille mahdollisuuksien mukaan. Koska rakentaminen voidaan ulottaa naapuritonttiin asti, on naapuritontin kasvillisuuden suojauksesta huolehdittava rakentamisen aikana. 6.2 Hirssaarentie 2 Rakennuksen ympäristö muotoillaan siten, että sadevedet ohjautuvat rakennuksesta poispäin. Pihan ajoneuvo-, huolto-, ym. liikenteelle ja pysäköinnille varatut alueet pinnoitetaan asfaltilla tai kiveyksillä. Pihan toiminnot sijoitetaan siten, että talvityöt voidaan tehdä koneellisesti, samoin lumelle varataan tilaa. Piha valaistaan riittävästi. Tontin korkeuserojen takia pihaa ympäröivät alueet ovat paikoin huomattavasti korkeammalla kuin piha-alue, joten joudutaan rakentamaan joko tukimuureja tai louhimaan kalliota. Näiden molempien päälle tarvitaan suoja-aidat. Kasveja istutetaan tukimuurien lähelle ja muuallekin, jos sopivaa tilaa löytyy. Aita tarvitaan myös Hirssaarentien varteen estämään läpikulku tontin kautta. Pihalle on mahdollista sijoittaa muutama penkki oleskelua varten. 7 KAAVATILANNE 7.1 Ratapihankatu 5 Rakennuspaikan osoite on Ratapihankatu 5, 48100 Kotka. kaupunginosa kortteli tontti tontin pinta-ala rakentamistehokkuus rakentamisoikeus sallittu kerrosluku 2 Kotkansaari 33 6 1407 m2 1,0 1400 kem2 5 Voimassa oleva asemakaava on vahvistettu 13.9.1985. Asemakaavassa tontti on esitetty merkinnällä T ”teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue”. Asemakaavassa määritellään: ”T-tontille saa sijoittaa asuinhuoneistoja vain sellaista henkilökuntaa varten, jonka läsnäolo on välttämätöntä teollisuuden toiminnalle. Ttontille on varattava yksi autopaikka viittä (5) työntekijää kohti, minkä lisäksi tontilla on oltava riittävät tilat tavaran lastausta ja purkausta varten.” Tontille ei ole esitetty erillistä rakennusalaa. Kaava sallii rakentamisen naapuritontin rajaan kiinni. Rautatienkadun puolelta on liittymäkielto tontille. Tälle tontille on voimassa oleva poikkeamislupa, joka on myönnetty 12.6.2014. Poikkeamislupa on voimassa 2 vuotta myöntämisajankohdasta. liite 6 a-b, asemakaavaote Ratapihankatu 5 § 151, KH 1.6.2015 16:30 / Liite: Sivupaloaseman päivitetty hankesuunnitelma Sivu 65 7 7.2 Hirssaarentie 2 Rakennuspaikan osoite on Hirssaarentie 2, 48310 Kotka. kaupunginosa kortteli tontti tontin pinta-ala rakentamistehokkuus rakentamisoikeus sallittu kerrosluku 23 13 2 1395 m2 0,5 697,5 kem2 2 Voimassa oleva asemakaava on vahvistettu 29.3.2000. Kortteli on merkitty asemakaavamerkinnällä K ”liike- ja toimistorakennusten korttelialue”. Mikäli sivupaloasema tulee sijoittumaan tälle tontille, on asemakaavan muutoksella haettava lisää rakentamisoikeutta, laajennettava tonttia sekä muutettava käyttötarkoitusta. Tarvittava rakennusoikeus on noin 1100 kem2. liite 7 a-b, asemakaavaote Hirssaarentie 2 8 RAKENNUS Kumpikaan vaihtoehtoinen tontti ei sijaitse meren rannalla, eikä näin täytä pelastuslaitoksen alkuperäistä tavoitetta. Molempien vaihtoehtoisten rakennuspaikkojen läheisyyteen on kuitenkin mahdollisuus rakentaa laituri pelastuslaitoksen venekalustoa varten ja näin mahdollistaa nopea ja toimiva venelähtö, sekä luoda edellytyksiä kyseisen paloaseman koulutus- ja huoltotoimille. Uuden paloaseman yhteydessä rakennettava venepaikka on mahdollista toteuttaa Norssalmen vanhan pienvenesataman tilalle. Rakennettavan laiturin tulee mahdollistaa enimmillään noin 12 metriä pitkän ja 10000 kg painavan veneen kiinnityksen. Laiturin rakentamisessa olisi myös huomioitava hälytystehtävien luonne sekä lastaamisen turvallisuus ja mahdollisuus suuremman veneen lyhytaikaiseen kiinnittymiseen. Venelaiturin yhteydessä tulee olla suojattu (aidattu) paikka yhdelle pelastusajoneuvolle. Venepaikka ja maa-alue on valvottava sekä suojattava ulkopuolisten pääsyltä. Laiturille on järjestettävä sähkönsyöttö johon vene voidaan kytkeä sekä hoitaa alueen valaistus. 8.1 Ratapihankatu 5 rakennuspaikan ominaisuudet Käytettävissä oleva tonttivaihtoehto sijaitsee Kotkansaarella Rautatiekadun ja Ratapihankadun välissä ja se sijaitsee liikenteellisesti hyvässä paikassa mahdollistaen nopeat lähdöt kaikkiin ilmasuuntiin. Asemakaavassa on ajoneuvoliittymäkiellon osoittava kaavamerkintä Rautatienkadun puoleisella katualueen rajalla. Kevyen liikenteen liittymäyhteys on mahdollinen. Kaikki ajoneuvoliikenne tontille ohjataan Ratapihankadun puolelta. Rakennuspaikka on osin haasteellinen rakennettava Rautatienkadun korkeuseron ja naapurirakennuksen läheisyyden vuoksi. Maasto nousee voimakkaasti Ratapihankadulta kohti tontin itänurkkaa. Korkeusero tasoittuu Rautatienkadun suuntaan lounaaseen päin. Koillisen puolella tontti rajoittuu naapuritonttiin, jossa sijaitsee liikehuoneistoja ja autokorjaamo. Lounaan puoleisella tontilla on kylmä polttoainejakelupiste. § 151, KH 1.6.2015 16:30 / Liite: Sivupaloaseman päivitetty hankesuunnitelma Sivu 66 8 ajoneuvoliittymät Tontin sijainnista johtuen joudutaan ajoneuvoliittymä Ratapihankadulle tekemään huomattavan leveäksi (37 m). Lisäksi etupihan pienuuden takia joutuvat paloautot peruuttamaan talliin osittain katualueelta. Ratapihankadun liikenteen ollessa nykyisin vähäistä, ei peruuttamisesta ole merkittävää haittaa. Kadun liikenteen lisääntyessä peruuttamisesta alkaa olla merkittävää haittaa muulle liikenteelle. perustamisolosuhteet ja kunnallistekniikka Kairausten perusteella maakerrokset kalliopinnan päällä koostuvat suurelta osin tonttia vaihtelevista täytekerroksista, joita on pengerretty luonnontilaisten löyhien savi- ja silttikerrosten päälle. Kerroksissa esiintyi mm. soraa, hiekkaa, tiiltä ja puuta sekä savea ja humusta. Kalliopinta on lähellä maanpintaa tontin itäosassa. Tutkimusten yhteydessä otettiin ympäristönäytteitä. Pohjatutkimusraportin (Kymen Sipti 04.07.2014) mukaan rakennus suositellaan perustettavaksi osin irtilouhitulle kalliolle, osin maanvaraisesti massanvaihdon varaan ja osin paaluperustaisena. Maaperän pilaantuneisuuden perustutkimuksen (Kymen Sipti/FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy 17.09.2014) yhteydessä tontilta otettiin näytteet 16 tutkimuspisteestä, joista maanäytteitä otettiin yhteensä 45 kpl. Tehdyn tutkimuksen perusteella kohdealueella todettiin metalleilla enimmillään lievästi ja PAH -yhdisteillä voimakkaasti pilaantunutta maa-ainesta. Tutkimuksissa todettu maan pilaantuneisuus rajoittuu tontin pintaosaan (0-3 metriä). Pitoisuudet sijoittuvat pääasiassa alueen keski- ja länsiosaan. Haitta-ainepitoisuudet johtunevat alueelle tuoduista täyttömaista. Tehdyn riskitarkastelun perusteella kohteen maaperässä todetut kohonneet metallien ja PAH -yhdisteiden pitoisuudet eivät aiheuta kulkeutumis-, terveys- tai ympäristöriskiä alueen nykyisessä tai suunnitellussa käyttömuodossa paloasemana. Tavoitehinta-arviossa on otettu huomioon pilaantuneiden maiden poistaminen tontilta. Lisäksi varmistetaan alapohjan tuuletus esim. laajentamalla asennettavaa radonputkistoa ja varustamalla se imurilla tai valitsemalla muutoin tuulettuva rakenne. Vesihuoltolinjat ovat rakennuspaikan välittömässä läheisyydessä. Rakennus on liitettävissä kaukolämpöön. tekninen rakennettavuus Rakennuspaikka on Kotkan kaupungin omistuksessa. Teknisesti on paloasema aiotulle rakennuspaikalle toteutettavissa. rakennussuunnittelun tavoitteet Rautatienkadun rakennusrivistö muodostaa melko yhtenäisen, muurimaisen julkisivun. Uusi rakennus sijoittuu täydentämään rakennusrivistöä ja sen sijoittuminen viereisen tontin no 3 rajaan kiinni on katujulkisivun ja tontin käytön kannalta perusteltua. Rakennuksen tulee massoittelultaan ja julkisivuiltaan ilmentää siinä tapahtuvaa toimintaa. Julkisivumateriaalit tulee valita niin, että sopivat ympäristön muuhun rakentamiseen. 8.2 Hirssaarentie 2 rakennuspaikan ominaisuudet Hirssaarentie 2 tonttivaihtoehto sijoittuu Hirssaarentien alkupäähän Sale -myymälän ja polttoaineen jakelupisteen kaakkoispuolelle. Hirssaarentien ja rakennuspaikan välissä on erillinen kevyen liikenteen väylä, jonka kanssa paloaseman liikenne § 151, KH 1.6.2015 16:30 / Liite: Sivupaloaseman päivitetty hankesuunnitelma Sivu 67 9 risteää. Kadun vastakkaisella puolella on pientaloasutusta, joista lähimmät rakennukset ovat alueen vanhinta rakennuskantaa. Tonttialue on peitteinen ja puusto pääosin sekapuustoa. Maan pinnalla on paikoin huomattavan isoja kiviä ja lohkareita, paljasta kalliopintaa ei tontin alueella ole näkyvissä. Tontti on haasteellinen suurien korkeuserojen vuoksi. ajoneuvoliittymät Rakennuspaikan ajoneuvoliittymä voidaan tehdä Hirssaarentielle, kunhan Hirssaarentien keskisaareketta lyhennetään. perustamisolosuhteet ja kunnallistekniikka Rakennuspaikalla vaaitut maanpinnan korkeudet vaihtelivat alimmillaan tontin länsilounaisreunalla tasolta +3,2 ylimmillään +9,0 yläpuolelle tontin koillisreunalla. Pohjatutkimuksen perusteella paloasemarakennus suositellaan perustettavaksi maanvaraisin perustuksin osin tiiviin perusmaan varaan, osin louhitulle kalliopohjalle tehtävän tiivistetyn murskepatjan varaan. Maaperän haitta-aineselvityksen (Kymen Sipti 20.2.2015) perusteella maaperässä ei havaittu pilaantuneisuutta. Tutkittuja haitta-aineita ei esiinny tai niiden pitoisuudet ovat VNa 214/2007 kynnysarvojen ja/tai luontaisten pitoisuuksien ylärajojen alapuolella. Vesihuoltoliittymät on jo rakennettu tontille vuonna 2001. Rakennus on liitettävissä kaukolämpöön. tekninen rakennettavuus Rakennuspaikka on Kotkan kaupungin omistuksessa. Teknisesti on paloasema aiotulle rakennuspaikalle toteutettavissa. rakennussuunnittelun tavoitteet Paloasema sijoittuu Hirssaaren asuntomessualueelle johtavan kadun varteen ja tulee toimimaan visuaalisena porttina alueelle. Rakennuksen tulee massoittelultaan ja julkisivuiltaan ilmentää siinä tapahtuvaa toimintaa. Julkisivumateriaalit tulee valita niin, että ne sopivat ympäristön muuhun rakentamiseen. 8.3 Esteettömyys ja turvallisuus Esteettömyyden toteuttaminen rakennuksissa tarkoittaa sitä, että tilojen täytyy soveltua myös sellaisten henkilöiden käyttöön, joiden kyky liikkua tai toimia on rajoittunut. Kyseisessä kohteessa ei ole tarvetta toteuttaa esteetöntä rakentamista. Suunnittelussa on huomioitava turvallisuus. Pohjaratkaisua suunniteltaessa minimoidaan vaaratilanteet. Tiloista tulee olla riittävän turvalliset poistumismahdollisuudet ja maantasokerroksesta tulee olla pääsy myös ikkunoiden kautta ulos. Turvallisuusjärjestelyihin kuuluvat edellisten lisäksi lukitus- ja muut tekniset turvajärjestelyt. Lukitusta on pystyttävä ohjaamaan keskitetysti. Sekä sisäettä ulkotilojen täytyy olla helposti valvottavia. 9 LUPAMENETTELYT JA VIRANOMAISTOIMET Voimassa olevan pelastuslain 379 / 2011 mukaan väestönsuoja on rakennettava, jos uudisrakennuksen kerrosala on yli 1 200 m2. Väestönsuoja rakennetaan S1-luokan § 151, KH 1.6.2015 16:30 / Liite: Sivupaloaseman päivitetty hankesuunnitelma Sivu 68 10 suojaksi, jonka koko on 2 % kerrosalasta. Kerrosala tulee olemaan noin 1100 kem2, joten väestönsuojaa ei tarvitse rakentaa. Rakennuksen paloluokka on P1. 9.1 Ratapihankatu 5 Rakennuspaikalla on voimassa oleva asemakaava ja poikkeamislupa käyttötarkoituksen muutosta varten. Lisäksi haetaan rakennuslupa normaaliin tapaan. Rakennusluvan hyväksyy ympäristölautakunta. Rakennuslupahakemukseen liitetään naapurien kuuleminen ja energiatodistus. Kunnallistekniikan osalta on liittymiskohtailmoitus oltava rakennuslupahakemuksen liitteenä. 9.2 Hirssaarentie 2 Rakennuspaikalla on voimassa oleva asemakaava. Asemakaavan muutoksella haetaan lisää rakentamisoikeutta, laajennetaan tonttia sekä muutetaan käyttötarkoitusta. Asemakaavan muutoksen hyväksyy Kotkan kaupunginvaltuusto. Lisäksi asemakaavan saatua lainvoiman haetaan rakennuslupa normaaliin tapaan. Rakennuslupahakemukseen liitetään naapurien kuuleminen ja energiatodistus. Kunnallistekniikan osalta on liittymiskohtailmoitus oltava rakennuslupahakemuksen liitteenä. alustava kaavoitusaikataulu sivupaloaseman sijoittuessa Hirssaarentie 2:een • sijoituspäätös (hankesuunnitelma): Kympe johtokunta 12.3.2015 ja KH 23.3.2015 • kaavan vireille tulo ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä 13.3. 27.3.2015 • luonnosvaiheen kuuleminen 30.3. - 13.4.2015 • kaupunkisuunnittelulautakunta 12.5.2015 • KH 3.8.2015 • KV 17.8.2015 • asemakaava lainvoimainen noin 22.9.2015 10 AIKATAULU JA TOTEUTUSTAPA rakentamisen suhdannetilanne Ennuste Rakennuskustannusindeksin pisteluku tammikuussa 2015 oli 108,5. Rakennuskustannusten kasvua vuoden 2014 tammikuusta vuoden 2015 tammikuuhun oli +0,9 %. Rakennuskustannukset tulevat nykyisen taloustaantuman jatkuessa pysymään ennallaan, mahdollinen kustannusten nousu on sidoksissa yleisen taloustilanteen kohentumiseen. hankkeen toteutustapa Toteutustapa Suunnitteluvaiheen rakennuttamisesta vastaa kaupungin teknisten palvelujen rakennuttamisyksikkö. Kohteen erikoissuunnittelijat kilpailutetaan pisteytysmenettelyllä. Urakkamuoto Alustava urakkamuoto on jaettu urakka. Rakennusteknisten töiden urakoitsija toimii pääurakoitsijana ja lainsäädännön tarkoittamana päätoteuttajana. Pääurakan alistetut sivu-urakat: • putkiurakka • ilmanvaihtourakka • rakennusautomaatiourakka § 151, KH 1.6.2015 16:30 / Liite: Sivupaloaseman päivitetty hankesuunnitelma Sivu 69 11 • sähköurakka hankkeen aikataulu Hankesuunnitelma valmistuu keväällä 2015 ja suunnittelu vuoden 2015 loppuun mennessä. Rakentaminen alkaa keväällä 2016 ja valmistuu keväällä 2017. Ratapihankatu 5:ssä on rakentaminen mahdollista aloittaa aikaisemmin kuin Hirssaarenkatu 2:ssa, sillä poikkeamislupa on jo myönnetty. 11 KYMENLAAKSON PELASTUSLAITOKSEN LAUSUNTO Paloaseman rakennuspaikasta on käyty keskusteluja hankkeen aikana Kaupunkisuunnittelun ja Tilapalvelun kanssa. Ratapihankadun rakennuspaikan maaperästä on tehty tutkimus, josta on 26.9.2014 pidetty tiedotustilaisuus Tallinnatuvassa. Esitettyjen asiantuntijalausuntojen perusteella on pelastuslaitoksen edustajat todenneet Ratapihankadulla sijaitsevan rakennuspaikan sopivan paloaseman rakennuspaikaksi. Pelastustoimen palvelutason kannalta, sekä vuosien 2013 ja 2014 toteutuneiden onnettomuuksien mukaan Ratapihankadun rakennuspaikka soveltuu paloaseman paikaksi erittäin hyvin, lyhentäen merkittävästi avunsaantiaikaa alueilla, joilla onnettomuusriski ja asiakasrajapinta on suuri. Myös ensihoidon palvelutaso paranee vastaavasti, kun uudelle Kotkansaaren paloasemalle tullaan sijoittamaan ambulanssi palvelemaan Kotkasaaren ja lähialueen asukkaita. Kotkansaarella oli viime vuonna 2267 ensihoidon (sairaankuljetus tehtävää), mikä on 31% kaikista tehtävistä. Paloaseman sijoittuminen Ratapihankadun tontille olisi myös liikenteellisesti ja toiminnallisesti Hirssaaren tonttia paremmin palveleva ajatellen yksikön hälyttämistä muille painopistealueille, kuten Karhulan, Metsolan, Hietasen ja Itä-Kotkan alueelle. Uuden paloaseman tarveselvityksen yhteydessä pohdittiin monia eri vaihtoehtoja paloaseman sijoitukselle. Osa vaihtoehdoista hylättiin maaperän epäpuhtauden ja osa toiminnallisuuden takia. Mm ”Tökkärin” alueella olevat tonttivaihtoehdot eivät tukeneet pelastustoimen palvelutasoa. Kympen yksikkö oli kaksi vuotta sijoitettuna Kotolahdentien varressa ja tällöin suureksi ongelmaksi koettiin Merituulentien raskaankaluston liikennemäärät. Nyt toisena vaihtoehtona olevalla Hirssaaren sijoituspaikalla on osittain sama ongelma ottaen huomioon onnettomuuksien esiintyminen, sekä pelastus- ja sairaankuljetusyksiköiden liikkuminen painopistealueille. Kymenlaakson pelastuslaitoksen toivomuksena on, että uuden paloaseman rakentamisessa otettaisiin huomioon pelastustoimen palvelutaso, sekä avunsaantiaika alueilla, joilla onnettomuusriski ja asiakasrajapinta on suuri. Kymenlaakson pelastuslaitos esittää, että uusi paloasema rakennettaisiin Kotkansaarelle, Ratapihakadun tontille. liite 8, kansalaistehtävien jakauma Kotkassa 12 INVESTOINTIKUSTANNUKSET JA ALUSTAVA LASKELMA KÄYTTÖTALOUDESTA 12.1 Ratapihankatu 5 Tavoitehinta-arvio perustuu L1 -tasoisiin luonnoksiin sekä maaperä- ja haittaainetutkimuksiin. Tavoitehinta-arvioon on laskettu tontin maa-ainesten vaihto kolmen metrin syvyyteen. Tavoitehinta-arvio on 2 690 000 €. Tavoitehinta-arvio ei sisällä arvonlisäveroa, irtaimistohankintoja, taidehankintaa eikä tonttikustannuksia. § 151, KH 1.6.2015 16:30 / Liite: Sivupaloaseman päivitetty hankesuunnitelma Sivu 70 12 Edellä mainitun tavoitehinta-arvion perusteella uudisrakennuksen sisäiseksi vuokraksi muodostuu 229 700 €/v (19 150 €/kk) 30 vuoden kuoletusajalla. liite 9, tavoitehinta-arvio Ratapihankatu 5 12.2 Hirssaarentie 2 Tavoitehinta-arvio perustuu tilaluetteloon. Tavoitehinta-arvio on 2 580 000 €. Tavoitehinta-arvio ei sisällä arvonlisäveroa, irtaimistohankintoja, taidehankintaa eikä tonttikustannuksia. Edellä mainitun tavoitehinta-arvion perusteella uudisrakennuksen sisäiseksi vuokraksi muodostuu 222 700 €/v (18 550 €/kk) 30 vuoden kuoletusajalla. liite 10, tavoitehinta-arvio Hirssaarenkatu 2 13 HANKKEEN RAHOITUS JA YHTEENVETO Hankesuunnitteluryhmä esittää Kotkansaaren sivupaloaseman toteuttamista uudisrakennuksena Ratapihankatu 5:een. Suunnittelua ja rakentamista varten kaupungin investointiohjelmaan ei ole esitetty rahoitusta. Palosuojelurahastolta on haettu hankkeeseen 250.000 € avustusta sillä ajatuksella, että mikäli avustus hankkeeseen myönnetään, hankkeen kustannukset osoitetaan kaupungin budjetista. Mikäli avustusta ei myönnetä, hanke neuvotellaan toteutettavaksi joko leasing rahoituksella tai esim. Kotkan Julkiset Kiinteistöt Oy:n rakentamana. Kummassakaan tapauksessa kaupunki ei investoi rakentamiseen, vaan vuokra maksetaan käyttötalouden osuudesta. Kaupunki vuokraa tilat toiminnan toteuttajalta. Arvonlisäverotuksen kannalta edullisinta on tehdä pitkä vähintään 10 vuoden vuokrasopimus. Hankesuunnittelutyöryhmä esittää myös, että sivupaloasema on otettavissa käyttöön keväällä 2017. 14 HANKESUUNNITTELUTYÖRYHMÄ Leila Hietala, kaupunginarkkitehti, Tekniset palvelut Anne Hupanen, toimistoarkkitehti, Tekniset palvelut Esko Kunnas, isännöitsijä, Tekniset palvelut Jori Sivula, isännöitsijä, Tekniset palvelut Ville Suni, rakennuttajapäällikkö, Tekniset palvelut Juha Kaunola, rakennuttajainsinööri, Tekniset palvelut Reijo Jokinen, toimistoinsinööri, Tekniset palvelut Jori Pihl, LVI-valvoja, Tekniset palvelut Kari-Matti Järvinen, sähkövalvoja, Tekniset palvelut Marja Kukkonen, asemakaava-arkkitehti, Kaupunkisuunnittelu Marja Nevalainen, kaavoitusinsinööri, Kaupunkisuunnittelu Heikki Laaksonen, kaupunginpuutarhuri, Tekniset palvelut Airi Kattelus, toimistohortonomi, Tekniset palvelut Matti Paavola, suunnittelupäällikkö, Tekniset palvelut Jukka Ruuskanen, palopäällikkö, Kymenlaakson pelastuslaitos Simo Norema, palomestari, Kymenlaakson pelastuslaitos Tapio Tihula, asemamestari, Kymenlaakson pelastuslaitos Tero Helanne, palomies, Kymenlaakson pelastuslaitos § 151, KH 1.6.2015 16:30 / Liite: Sivupaloaseman päivitetty hankesuunnitelma Sivu 71 13 15 LIITTEET liite 1, pelastustehtävät v. 2014 liite 2, toimintavalmiusrajat ja riskialueet liite 3, puhdas paloasema liite 4, huonetilaohjelma liite 5, irtaimistosuunnitelma liite 6 a-b, asemakaavaote Ratapihankatu 5 liite 7 a-b, asemakaavaote Hirssaarentie 2 liite 8, kansalaistehtävien jakauma Kotkassa liite 9, tavoitehinta-arvio Ratapihankatu 5 liite 10, tavoitehinta-arvio Hirssaarentie 2 § 151, KH 1.6.2015 16:30 / Liite: Sivupaloaseman päivitetty hankesuunnitelma PELASTUSTEHTÄVÄT 2014 Paloasemavaihtoehdot Sivu 72 liite1 § 151, KH 1.6.2015 16:30 / Liite: Sivupaloaseman päivitetty hankesuunnitelma 6 MIN TOIMINTAVALMIUSRAJAT JA RISKIALUEET Kotkan paloasemahanke Kotka, Kotkan saari Sivu 73 liite 2 § 151, KH 1.6.2015 16:30 / Liite: Sivupaloaseman päivitetty hankesuunnitelma Kymenlaakson pelastuslaitos PUHDAS PALOASEMA Sivu 74 liite 3 Pelastustoimen palvelualue 23.2.2015 HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA UUDEN PALOASEMAN RAKENNERATKAISUIHIN, JOILLA VOIDAAN VÄHENTÄÄ HENKILÖSTÖN ALTISTUMISTA HAITALLISILLE AINEILLE Pelastustoimintaan osallistuva henkilöstö altistuu savusukellustehtävissä sekä niiden jälkeen useille erilaisille haitallisille aineille. Altistumista tapahtuu myös muissakin tehtävätyypeissä, esimerkiksi ajoneuvopaloissa. Haitallisia aineita voi päästä kehoon pääasiallisesti kolmea reittiä: ihon kautta, hengittämällä ja suun kautta nielemällä. Pelastushenkilökunta altistuu haitallisille aineille esimerkiksi likaantuneiden suojavarusteiden ja kaluston kautta. Pitkän ajan kuluessa nämä saattavat vaikuttaa terveydentilaan heikentävästi. Vaikkakin näiden terveysvaikutuksista eikä sairastumisista, ole saatu tieteellisiä yksiselitteisiä tuloksia, on syytä pyrkiä minimoimaan altistuminen haitallisille aineille työympäristössä. Altistuksia voidaan vähentää esimerkiksi kehittämällä työmenetelmiä onnettomuuspaikoilla, asenteellisilla muutoksilla sekä paloaseman rakenteellisilla ratkaisuilla. Rakenteelliset ratkaisut: Asemalla on selkeästi erilliset ”puhtaat” ja ”likaiset” tilat. Likaiset tilat käsittävät tilat, joissa käsitellään likaista kalustoa sekä likaisia suojavarusteita. Likaisia tiloja ovat ainakin paineilmalaitehuoltotila, suojavarusteiden pesutila, letkuhuoltotila sekä ajoneuvojen pesuhalli. Likaiset tilat tulee suunnitella rakenteellisesti niin, että niistä ei kulje ilman mukana haitallisia yhdisteitä ja hajuja puhtaisiin tiloihin. Kaluston ja varusteiden käytönjälkeinen huolto sekä puhdistus tulee suunnitella niin, että likaantunut kalusto ja varusteet pystytään puhdistamaan ennen niiden tuontia puhtaisiin tiloihin. Edellä mainitut asiat tulisi huomioida mahdollisimman hyvin paloaseman rakenne- ja tilasuunnittelussa. Pesuhallin varustuksen ja sijoituksen huomioiminen ns. likaisten tilojen yhteyteen helpottaa suunnittelua ja toimintaa. Suomessa rakennetuissa uusissa paloasemissa, ainakin Jyväskylässä on asiaan kiinnitetty huomiota. Samoin on suunnitteluvaiheessa olevassa Hollolan uudessa paloasemassa. Pelastuslaitoksen oman henkilöstön aktiivinen osallistuminen suunnitteluun korostuu entisestään tällaisessa erityisasiassa. Hallinto Postiosoite Takojantie 4 48220 KOTKA Käyntiosoite Takojantie 4 48220 Kotka Puhelin Telefax (05) 231 6281 (05) 231 6269 Sähköposti: [email protected] § 151, KH 1.6.2015 16:30 / Liite: Sivupaloaseman päivitetty hankesuunnitelma KOTKAN SIVUPALOASEMA liite 4 HUONETILAOHJELMA TARVESELVITYKSEEN HUONETILAT ALUSTAVA TILANTARVE A Hallinto Toimistohuone Koulutustila Kuntosali WC-M WS-N/INVA lukumäärä pinta-ala m² yhteensä m² 2 15 30 1 30 30 1 40 40 1 3 3 1 5 5 sijainti korkeus 2 tai 3 norm. 2 tai 3 norm. 2 tai 3 norm. 2 tai 3 norm. 2 tai 3 norm. B Miehistötilat Miehistöhuone WC-pesutilat Sauna Pesuhuone Pukuhuone Keittiö/ruokailu/oleskelu Siivous lukumäärä pinta-ala m² yhteensä m² 6 10 60 2 4 8 1 6 6 2 6 12 2 5+10 15 1 35 35 1 2 2 sijainti C Kalusto- huolto- ja lukumäärä pinta-ala m² yhteensä m² varastotilat Autopaikat 3 75 225 Pesuhalli 1 78 78 Laitehuoltotilat 2 30 60 Varasto 1 15 15 Varusvarasto 1 13 13 WC 2 2 4 Talopesula 1 10 10 Kuivaushuone 1 6 6 Sammutusasujen säilytys 1 16 16 Siivous 1 4 4 sijainti D Ensihoito Varasto/huolto lukumäärä pinta-ala m² yhteensä m² 1 12 12 sijainti E Tekniset tilat SPK Kompressori Varavoimakone Lämmönjakohuone IV-konehuone lukumäärä pinta-ala m² yhteensä m² 2 3 6 1 4 4 1 7 7 1 7 7 1 50 50 sijainti Yhteensä 763 2 2 2 tai 3 2 tai 3 2 tai 3 2 2 korkeus norm. norm. norm. norm. norm. norm. norm. korkeus 1 1 1 1 2 1 1 1 1 1 5m 5m norm. norm. norm. norm. norm. norm. norm. norm. korkeus norm. korkeus Sivu 75 § 151, KH 1.6.2015 16:30 / Liite: Sivupaloaseman päivitetty hankesuunnitelma KOTKAN SIVUPALOASEMA HUONETILAT A Hallinto Toimistohuone liite 5 20.2.2015 ALUSTAVA IRTAIMISTOLUETTELO 2 IRTAIMISTO Toimistokalusteet (V.Leinonen) Tuolit/Pöydät Koulutusvälineet AV Huonekalut Kuntosali WC-M WS-N/INVA 1 1 1 Kuntosalivälineet B Miehistötilat Miehistöhuone 6 IRTAIMISTO Huonekalut WC-pesutilat Sauna Pesuhuone Pukuhuone Keittiö/ruokailu/oleskelu 2 1 2 2 1 Huonekalut 1 Pienkalusto Astiat, Ruokailuvälineet Siivousvaunu 3 Pesuhalli 1 MÄÄRÄ 2 4 2 ( V.Leinonen) 1 C Kalusto- huolto- ja varastotilat Autopaikat ERITTELY Työpistepöytä Toimistotuoli Hylly / Kaappi ATK välineistö Koulutustila Siivous Sivu 76 (Tihula / Norema) Pöytä Tuoli Sänky 6 6 6 Pöytä Tuolit Kahvinkeitin, Mikro, Leivänpaahdin 1 6 1 1 IRTAIMISTO Tarkastus- / huoltokal. Siivousvälineet Työkalu / huoltokärry (Öljyt, nesteet ym) Lastat, harjat, paperirullateline ym 1 § 151, KH 1.6.2015 16:30 / Liite: Sivupaloaseman päivitetty hankesuunnitelma Laitehuoltotilat PI PI-Huoltopöytä Testilaitteet PI-Työkalut Paja Työpöytä Työkaluhylly/telineet Työkalut Varasto Varusvarasto WC Talopesula Kuivaushuone Sammutusasujen säilytys 1 1 2 1 1 1 Siivous 1 Sivu 77 V.Salonen V.Salonen V.Salonen 1 Käsityökalut, Sähkötyökalut, Tulityökalut Hyllyt / Kaapit Irtohyllyt / lukittava kaappi Hylly / kaappi Pesuainesäilytys 1 Varustehylly Huoltopöytä Siivousvaunu Pintap. Suk. Kemik. Ja Metsuriasuille Pukujen huolto/pakkaus 1 1 1 Irtohyllyt / Huoltopöytä Työtuoli 1 1 Kompressorien ja muun kon. Asiakirjat 1 D Ensihoito Varasto/huolto lukumäärIRTAIMISTO 1 Hyllyt / Pöytä E Tekniset tilat SPK Kompressori Varavoimakone Lämmönjakohuone IV-konehuone Sakukirjaus ATK lukumäärIRTAIMISTO 2 1 1 1 1 Pöytä / laatikosto § 151, KH 1.6.2015 16:30 / Liite: Sivupaloaseman päivitetty hankesuunnitelma Liite 6a Sivu 78 T kt V 4 3 z T 58 5 T T T 86 T 57 285-2-33-3 4 T 23 33 T V III 9 T V 1 0 6 5 T 10 14 /2 1 I 285-2-33-6 27 48 1400 285-2-32-5 33 22 00 4 I bs Kt bs 21 bs 24 12 t nä u 0 0 17 V 23 23 t 1 1 VI 24 /2 1 V 00 4 3 7a u 32 I 12 0 30 4 285-2-35-6 25 nä LPA o aj /2 1 I 0 30r s /2 0 1 I 12 z LH 26 13 24 285-2-33-5 11 285-2-35-5 35 35 A I kt 7 30 285-2-35-4 /2 0 1 I 64srs y 5 I-II 6 Z Z 11 285-2-9903-2 6a kt o aj285-2-43-9 t 0 u 30 /3 1 V V 10 43 31 VP LPA o 0 j Z kt 13 285-2-43-8 12 0 v a v12 a kt 5 a /3 0 1 V 90 1 z 36 4 9 36 AP e=0.3 I I 285-2-36-3 1 285-2-36-4 285-2-43-10 t u 00 I I 4 y l 3 E_kotkansaari_aj_2000.dgn 16.2.2015 10:56:27 teittinh I:\StellaMap_kartat\Kaavat\Ajantasakaava\E_kotkansaari_aj_2000.dgn Mk=1:1000 /3 1 V V kt 3 ar 14 AK 12 § 151, KH 1.6.2015 16:30 / Liite: Sivupaloaseman päivitetty hankesuunnitelma Liite 6b Sivu 79 AKR § 151, KH 1.6.2015 16:30 / Liite: Sivupaloaseman päivitetty hankesuunnitelma 12 V I II Liite 7a 50 p 0 1 1800 3 1 ar Sivu 80 23 285-23-12-9 43 285-23-12-2 174 kt 28 24 29 17 9 kt 10,0 192 25 285-23-12-1 18 12 II 1100 4 26 o aj 3 27 2 116 57 173 E TI N KA A L SA 15 4 1 8 E TI EN AR SA RS HI 56 3 13 EV 2 1 3 1 0 Kauppa K 1 1 kt 4 e=0.50 35 1 0 285-405-1-338 59 285-23-9908-23 9 13 4 285-23-13-1 117 5 285-405-1-339 65 70 I I 5 7 38 K 285-23-13-2 3 285-405-1-340 7 6 0 118 49 68 6 0 35 67 6 430 43 4 120 67 17 7 0 285-405-1-341 a 87 43 0 285-405-1-332 120 73 34 417 33 15 2 et 119 431 5 5 . 1 16 74 285-405-1-331 5 . 1 32 285-405-1-497 1rp 3,1 85 4 23 416 46 432 3 K 2 31 2 9 101 24 a 83 400 32 285-405-1-330 0 6 33 2rp 133 4,0 134 285-405-1-329 40 18 48 285-871-4-1 E_mussalo_aj_2000.dgn 16.2.2015 11:03:14 teittinh I:\StellaMap_kartat\Kaavat\Ajantasakaava\E_mussalo_aj_2000.dgn Mk=1:1000 79 110 § 151, KH 1.6.2015 16:30 / Liite: Sivupaloaseman päivitetty hankesuunnitelma Sivu 81 Liite 7b § 151, KH 1.6.2015 16:30 / Liite: Sivupaloaseman päivitetty hankesuunnitelma Sivu 82 liite 8, Kansalaistehtävien jakauma Kotkassa (pl. laitossiirrot) Kotkansaari Muu Kotka 31 % 69 % Ensihoidon kansalaistehtävät Kotkan alueella 23.2.2015 Kotkansaari 2267 Muu Kotka 5095 KJ AKa 1 § 151, KH 1.6.2015 16:30 / Liite: Sivupaloaseman päivitetty hankesuunnitelma KOTKAN KAUPUNKI Tekniset palvelut Reijo Jokinen TAVOITEHINTA-ARVIO Liite 9 16.02.2015 UUSI SIVUPALOASEMA RATAPIHANKADULLE Tavoitehinta-arvio perustuu L 1 tason piirustuksiin, maaperä- ja haittaainetutkimuksiin, tavoitehinta-arvioon on laskettu tontin maa-ainesten vaihto 3 metrin syvyyteen. Tavoitehinta-arvio täsmentyy suunnitelmien valmistuessa. Rakennuskustannusindeksi 2015:1 108,5 Suunnittelu- ja rakennuttajapalvelut Rakennustekniset työt LVIA – työt Sähkötyöt Liikennevalot Tavoitehinta-arvio 328 000 € 1 802 000 € 299 000 € 251 000 € 10 000 € 2 690 000 € Tavoitehinta-arvio ei sisällä arvonlisäveroa, taidehankintoja, irtaimistohankintoja eikä tonttikustannuksia. KOTKAN KAUPUNKI Tekniset palvelut Toimistoinsinööri Reijo Jokinen JAKELU Hannele Tolonen Ville Suni Leila Hietala Esko Kunnas Jukka Ruuskanen Simo Norema Sivu 83 § 151, KH 1.6.2015 16:30 / Liite: Sivupaloaseman päivitetty hankesuunnitelma KOTKAN KAUPUNKI Tekniset palvelut Reijo Jokinen TAVOITEHINTA-ARVIO Liite 10 16.02.2015 UUSI SIVUPALOASEMA HIRSSAAREEN Tavoitehinta-arvio perustuu alustaviin arkkitehtiluonnoksiin. Tavoitehinta-arvio täsmentyy suunnitelmien valmistuessa. Rakennuskustannusindeksi 2015:1 108,5 Suunnittelu- ja rakennuttajapalvelut Rakennustekniset työt LVIA – työt Sähkötyöt Liikennevalot Liikenteen jakajan lyhentäminen Parkkipaikat Salelle Tavoitehinta-arvio 328 000 € 1 635 000 € 300 000 € 252 000 € 10 000 € 10 000 € 45 000 € 2 580 000 € Tavoitehinta-arvio ei sisällä arvonlisäveroa, taidehankintoja, irtaimistohankintoja eikä tonttikustannuksia. KOTKAN KAUPUNKI Tekniset palvelut Toimistoinsinööri Reijo Jokinen JAKELU Hannele Tolonen Ville Suni Leila Hietala Esko Kunnas Jukka Ruuskanen Simo Norema Sivu 84 § 151, KH 1.6.2015 16:30 / Liite: Palosuojarahaston päätös 25032015 Sivu 85 § 151, KH 1.6.2015 16:30 / Liite: Palosuojarahaston päätös 25032015 Sivu 86 § 151, KH 1.6.2015 16:30 / Liite: Palosuojarahaston päätös 25032015 Sivu 87 § 152, KH 1.6.2015 16:30 KH: 1239/2015 Sivu 88 Merikotkan vesistömatkailun kehittämishankkeen (30MILES) omarahoitus Kh 1.6.2015 Valmistelija: kehitysjohtaja Terhi Lindholm, puh. 040 670 8222 Merikotka-tutkimuskeskus toteuttaa korkeatasoista poikkitieteellistä merenkulun, meriturvallisuuden ja meriympäristön tutkimusta. Vuonna 2014 sen yhteydessä työskenteli 40 kokoaikaista työntekijää, joista Kotkassa 13. Merikotka-tutkimuskeskusta hallinnoi Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimusyhdistys (Merikotka ry). Merikotka ry hakee hankerahoitusta kansainväliseen vesistömatkailun kehittämishankkeeseen, jonka kokonaisbudjetti on noin 3,8 M€. Hanke on valittu jatkoon ensimmäiseltä hakukierrokselta, jossa hylättiin noin 2/3 haussa olevista hankkeista. Merikotkan vuotuiseen toiminta-avustukseen kohdistuu talouden tasapainotusohjelmassa merkittävä leikkausesitys, 200 000 euroa vuodessa (toiminta-avustus laskisi nykyisestä 526 000 euron 326 000 euroon vuodessa). Hankkeen toteutuminen ehdotettuine rahoitusjärjestelyineen edesauttaisi oleellisesti edellä mainitun 200 000 euron säästön toteuttamista. Hanke ja sen rahoitus tasapainotusohjelman puitteissa on tässä tilanteessa erittäin tärkeä Merikotkan seuraavien vuosien tutkimustoiminnan ja koko Merikotkan tulevaisuuden kannalta. Hankkeen sisältö 30MILES-hankkeen tavoitteena on kehittää itäisen Suomenlahden vesistömatkailua parantamalla pienvenesatamien turvallisuutta ja palvelutasoa. Itäiselle Suomenlahdelle rakennetaan satamaverkosto, jossa hyvin varusteltuja vierasvenesatamia on 30 merimailin välein. Luotu satamaverkosto on kokonaisuutena riittävän suuri houkuttelemaan alueelle matkailijoita. Verkoston markkinointi suunnitellaan yhdessä hankkeen resursseilla. Suomesta hanketoiminta kohdistuu Porvoon, Loviisan, Pyhtään, Kotkan, Haminan ja Virojoen pienvenesatamiin. Virosta toimet kohdistuvat Tallinnan (Seaplane), Kelnasen, Leppneemen, Eisman, Toilan, Purtsen ja Narva-Joensuun pienvenesatamiin. Hankkeessa tehdään mm. turvallisuuteen liittyviä selvityksiä sekä toteutetaan konkreettisia investointeja satamien turvallisuuden ja palvelutason parantamiseksi. Hanke työllistää Kotkassa koko kolmivuotisen hankkeen ajan neljä työntekijää, joista kaksi täysipäiväistä. Hanketoteuttajat Suomesta ovat Merikotka ry., Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Helsingin yliopisto, Cursor Oy ja Posintra Oy. Suunniteltu toteutusaika on kolme vuotta, 1.9.2015 - 31.8.2018. Hankkeen päärahoitusta haetaan Central Baltic Suomi-Viro alaohjelmasta, jossa Suomen partnereiden EU-tuen osuus on 75 %. Lisäksi suomalaiset partnerit ovat hakeneet valtion vastinrahoitusta, joka on maksimissaan 17,5 %. Muita suomalaisia rahoittajia ovat Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Cursor Oy ja Posintra Oy. Virolaiset hankepartnerit vastaavat itse tarvittavasta omarahoituksesta. Kotkan rahoitus 30MILES-hankkeessa on 61 955 euroa jakautuen seuraavasti: vuonna 2015 yhteensä 8 549 euroa (sisältyy v. 2015 talousarvioon Merikotkan kokonaisuuteen, kustannuspaikka 1613) § 152, KH 1.6.2015 16:30 KH: 1239/2015 Sivu 89 vuonna 2016 yhteensä 20 633 euroa vuonna 2017 yhteensä 20 421 euroa vuonna 2018 yhteensä 12 352 euroa Huomionarvoista on, että vuosien 2016-2018 rahoitusosuudet on laskettu sisältyvän Merikotkan toiminta-avustukseen säästötavoitteiden mukaisella 326 000 euron vuositasolla. Mikäli hankkeelle ei myönnetä valtion vastinrahoitusta täysimääräisenä, on Kotkan rahoitus maksimissaan 154 206 euroa. Tästä 61 955 euroa rahoitetaan yllä kuvatun jaon mukaisesti ja enintään 92 251 euroa Merikotkan vuoden 2015 talousarviossa olevista hankevarauksista. Maksimisummaa ei vuoden 2015 hankevarauksissa ole käytettävissä ja koska valtion vastinrahoituspäätös tulee vain päiviä ennen EU-ohjelmahaun umpeutumista, on rahoitussitoumus oltava valmiina maksimisummaan saakka. Mikäli hankkeelle ei myönnetä EU-ohjelmarahoitusta, rahoitussitoumukset raukeavat. Hanke tukee Kotkan elinkeinostrategian 2013-2020, Kaakko kasvuun Kaakon kasvuohjelman 2013-2017 sekä Kymenlaakso -ohjelman 20142017 tavoitteita. Esittelijä: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Ehdotus: Kaupunginhallitus päättää myöntää 61 955 euron omarahoitusosuuden 30MILES-hankkeeseen. Toimeenpano: Ote: Oikaisuvaatimusohje Merikotka ry kaupunkikehitys ja kulttuuri talous- ja rahoitusjohtaja § 153, KH 1.6.2015 16:30 KH: 917/2015 Sivu 90 Lausunnon antaminen käräjäoikeusverkoston kehittämistä koskevasta mietinnöstä Kh 1.6.2015 Valmistelija: Kaupunginlakimies Marianna Ruonala puh. 234 4222 Oikeusministeriö on pyytänyt mm. kunnilta lausunnot oikeusministeriön työryhmän mietinnöstä ”Käräjäoikeusverkoston kehittäminen” (Mietintöjä ja lausuntoja 14/2015). Lausunto pyydetään viimeistään 31.5.2015 mennessä. Mietintö on nähtävillä ja avattavissa internetissä osoitteessa: http://oikeusministerio.fi/fi/index/julkaisut/julkaisuarkisto/14261 42053965.html Ehdotus Kotkan kaupungin lausunnoksi: ”Oikeusministeriön asettaman työryhmän tehtävänä on ollut laatia ehdotus käräjäoikeusverkoston uudistamiseksi siten, että lainkäytön laatu ja oikeusturvan taso voidaan edelleen säilyttää korkealla tasolla ottamalla samalla huomioon kielelliset oikeudet, kansalaisnäkökulma ja maantieteelliset näkökohdat. Toimeksiannossa on myös huomioitu taloudelliset, turvallisuuteen liittyvät sekä synergianäkökohdat. Työryhmä on ehdotusta laatiessaan ottanut huomioon jo tehdyn ehdotuksen summaaristen asioiden siirtämisestä ulosottolaitokselle tai keskittämisestä muutamaan käräjäoikeuteen. Summaariset asiat muodostavat noin 75 % kaikista tuomioistuimissa käsiteltävistä asioista. Työryhmä mainitsee myös liikenne- ja viestintäministeriön käynnistämän selvityksen tiettyjen liikennerikosten dekriminalisoinnista ja määrittelemisestä hallinnollisiksi rikkomuksiksi. Tieliikennerikokset käsittävät noin puolet kaikista Suomen rikoksista. Mikäli työryhmän toimeksiannolle asetetut reunaehdot toteutuvat, tulevat käräjäoikeuksissa käsiteltävät asiat merkittävästi vähenemään. Ulosottolaitoksessa tai tietyissä käräjäoikeuksissa lisääntyvät pääosin kirjallisesti käsiteltävät ns. summaariset asiat. Näitä asioita käsittelee lähinnä kansliahenkilökunta. Työryhmä on päätynyt ehdotuksessaan kahteen eri malliin. Toisessa mallissa Suomeen jäisi 17 käräjäoikeutta ja toisessa mallissa 14 käräjäoikeutta. Kotkan kaupungissa toimii Kymenlaakson käräjäoikeuden istuntopaikka ja kanslia. Hallinnollinen kanslia on Kouvolassa. Kouvolassa on myös istuntopaikka. Vuoden 2010 käräjäoikeusuudistuksessa, jossa Kotkan käräjäoikeus yhdistettiin Kouvolan käräjäoikeuteen, säilytettiin kanslia ja istuntopaikka edelleen Kotkassa asiamääriin perustuvista syistä. Käräjäoikeudelle peruskorjattiin uudet toimitilat Kotkansaarella. Sen jälkeen kun lainhuuto- ja kiinnitysasiat siirrettiin käräjäoikeuksilta maanmittauslaitokselle, on kansalaisten asiointi käräjäoikeuksissa huomattavasti vähentynyt. Kuitenkin käräjäoikeuksien kanslian ja istuntopaikan sijainnilla on merkittävä vaikutus tavallisten kansalaisten oikeuspalvelujen saantiin. Asianajo- ja lakiasiaintoimistot sijoittuvat pääsääntöisesti käräjäoikeuksien kanslioiden ja istuntopaikkojen kanssa samalle paikkakunnalle riippumatta siitä, että sähköinen asiointi on lisääntynyt. Sijainti istuntopaikan läheisyydessä säästää aikaa ja asiakkaan kustannuksia. Vaikka oikeusaputoimistojen palveluverkko olisi tiheämpi kuin käräjäoikeuksien kansli- § 153, KH 1.6.2015 16:30 KH: 917/2015 Sivu 91 oiden, ei kaikilla kansalaisilla, edes varattomilla, ole mahdollisuutta saada oikeusapua asuinpaikkakunnan oikeusaputoimistoista. Työryhmän esittämissä sekä 17 että 14 käräjäoikeuden mallissa EteläKarjalan ja Kymenlaakson käräjäoikeudet yhdistyisivät Kaakkois-Suomen käräjäoikeudeksi. Tältä kahden nykyisen käräjäoikeuden alueelta lakkaisivat Kotkan ja Imatran kansliat. Kanslioista jäisivät Kouvolan ja Lappeenrannan kansliat. Työryhmän mietinnön mukaan Kotkan sivukanslia on asiaja henkilöstömäärältään lakkautettavista sivukanslioista suurimpia, mutta työryhmän käsityksen mukaan välimatkat ja hyvät liikenneyhteydet puoltavat sen lakkauttamista. Tätä työryhmän käsitystä voidaan pitää osittain virheellisenä. Vaikka välimatkat Kotkasta ja Haminasta Kouvolaan ovat kohtuullisia, asukkaiden luontainen asiointisuunta on rannikkoa pitkin ja liikenneyhteydet rannikkoa myöten ovat hyvät. Sen sijaan liikenneyhteydet pohjoiseen (Kouvolaan) päin eivät julkisilla kulkuvälineillä ole erityisen hyvät. Kohtuullisessa ajassa suoritettava asiointi Kouvolassa vaatii oman auton käyttöä. Kotkan kaupunki esittää, että muodostettavan Kaakkois-Suomen käräjäoikeuden sivukanslia ja istuntopaikka toimisivat edelleen Kotkassa. Järjestely ei estä saavuttamasta uudistuksella tavoiteltua riittävän suuren osaamisyksikön (vähintään 20 tuomaria) muodostumista eikä edellytysten luomista tuomareiden erityisosaamisen syventämiselle. Kotkan kaupungin mielestä on tärkeää säilyttää monipuoliset oikeuspalvelut myös EteläKymenlaaksossa. Vaikka sähköinen asiointi lisääntyisikin, tarvitaan varusteltuja tiloja, joissa oikeuspalvelujen asiakkaat (todistajat, asianomistajat) voivat osallistua videon välityksellä istuntoihin matkustamatta istuntopaikkakunnalle. Kotkassa sijaitsevia istuntosaleja voitaneen käyttää tarvittaessa myös maaoikeuden istuntojen järjestämiseen Kotkassa. On joustavuutta, että käräjäoikeusasioita voidaan tälläkin hetkellä käsitellä sekä Kouvolassa että Kotkassa. Vastaavasti on jatkossakin voitava ohjata juttu vaadittavan erityisasiantuntemuksen tai istuntoon osallistujien paikallisuuden perusteella käsiteltäväksi joko Kotkassa tai Kouvolassa. Tuomarithan voivat tarvittaessa työskennellä kummassakin toimipisteessä. Vastaavasti sähköiset asianhallintajärjestelmät mahdollistavat kansliahenkilöstön työskentelyn myös sivukanslioissa. Istuntojärjestelyissä edellytettävä turvallisuustaso on myös mahdollista huomioida istunnon sijoittamisessa. Kouvolassa mahdollisesti hovioikeuden lakkauttamisen jälkeen oleva ylikapasiteetti oikeushallinnon tiloissa ei voine olla ohjaamassa kaikien oikeushallinnon palvelujen sijoittumista sinne. Työryhmä on itsekin mietinnössään todennut, että käräjäoikeusuudistuksen vaarana on myös muiden oikeudellisten palvelujen väheneminen paikkakunnalta. Myös Kotkan kaupunki haluaa kiinnittää huomiota tähän seikkaan. Kotkassa tällä hetkellä toimivia oikeushallinnon palveluja käräjäoikeuden kanslian ja istuntopaikan lisäksi ovat oikeusapupalvelut, edunvalvontapalvelut sekä ulosoton palvelut. Niiden mahdollinen siirtyminen muualle johtaa vääjäämättä myös yksityisten oikeuspalvelujen vähenemiseen, kuten aiemmin tässä lausunnossa on viitattu. Kotkan kaupungin käsityksen mukaan myös oikeushallinnon palvelujen sijoittelussa on huomioitava ensisijaisesti asiakaslähtöisyys. Vaikka työryhmä on mietinnössään todennut, ettei summaaristen asioiden tuleva käsittely vaikuta tähän nyt ehdotettuun käräjäoikeusuudistukseen, Kotkan kaupunki ehdottaa, että mikäli summaarisia asioita keskitetään joihinkin käräjäoikeuksiin, niitä voitaisiin keskittää myös Kaakkois-Suomen käräjäoikeuteen. Tällöin olisi mahdollista käsitellä sähköisesti liikkuvia summaarisia asioita myös pienemmissä yksiköissä. § 153, KH 1.6.2015 16:30 KH: 917/2015 Yllä olevaan viitaten Kotkan kaupunki ehdottaa, että käräjäoikeusuudistusta toteutettaessa Kotkan kaupungissa säilytettäisiin käräjäoikeuden sivukanslia ja istuntopaikka.” Esittelijä: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Ehdotus: Kaupunginhallitus päättää lausuntonaan oikeusministeriölle Käräjäoikeusverkoston kehittämisestä annetusta mietinnöstä antaa yllä olevan lausunnon. Ei oikaisuvaatimusohjetta Toimeenpano: Lausunto s-postilla 31.5.2015 mennessä: oikeusministerio(at)om.fi jennimari.huovinen(at)om.fi Sivu 92 § 154, KH 1.6.2015 16:30 KH: 50/2015 Hallintokuntien pöytäkirjajäljennökset Kh 1.6.2015 1. tekninen lautakunta 12.5.2015 Viranhaltijoitten 27.5.2015 mennessä saapuneet päätöspöytäkirjat Vs. henkilöstöjohtajan päätöspöytäkirjat: 27 § 24.4.2015 Täyttöluvat 2604 - 2612 28 § 30.4.2015 Täyttöluvat 2613 - 2621 29 § 11.5.2015 Täyttöluvat 2622 - 2629 30 § 19.5.2015 Täyttöluvat 2631 - 2636 31 § 22.5.2015 Eläkelahja 32 § 22.5.2015 Täyttöluvat 2637 - 3647 Kansliapäällikön päätöspöytäkirjat: 7 § 18.5.2015 Varastotyöntekijän irtisanoutuminen 8 § 20.5.2015 Virastomestarin vuorotteluvapaan sijaisuus 9 § 26.5.2015 Oman auton käyttöoikeus virastomestarin sijaiselle Kaupunginjohtajan päätöspöytäkirjat: 18 § 26.5.2015 Pysäköintikorttien hankinta kaupunginhallituksen jäsenille Kehitysjohtajan päätöspöytäkirjat: 6 § 21.4.2015 Meripäivien yrittäjyys -tapahtumakokonaisuuden toteuttaminen Palvelujohtajan päätöspöytäkirjat: 39 § 18.5.2015 Opit työssä -hanke 40 § 22.5.2015 Sisäinen siirto 41 § 26.5.2015 TVA-lisä täydennyskoulutuspalkkio Talous- ja rahoitusjohtajan päätöspöytäkirjat: 22 § 21.5.2015 Kuntatodistuksen liikkeellelasku 23 § 25.5.2015 Kuntatodistuksen liikkeellelasku Esittelijä: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Sivu 93 § 154, KH 1.6.2015 16:30 Ehdotus: KH: 50/2015 Kaupunginhallitus päättää, ettei esiteltyjen lautakuntien ja viranhaltijoitten pöytäkirjajäljennösten johdosta käytettäisi kuntalain 51 §:ssä tarkoitettua otto-oikeutta eikä muutoksenhakuoikeutta. Ei oikaisuvaatimusohjetta Sivu 94
© Copyright 2025