1. No category

Heippa lukijat!
Taas on kevät ja sehän tietysti vaikuttaa myös vireystilaan ja mieleen.
Jos talvella tuntuu siltä, että voi kun väsyttää, niin nythän tilanne on
päinvastainen. Virtaa riittää vaikka muille jakaa. Tulee tehtyä asioita,
joita ei talvella monikaan tee.
Tuntuuko siltä, että joka paikassa on pölyä? Se liittyy lisääntyneeseen
auringonvaloon ja tästä johtuen myös siivousinto lisääntyy. Kämppä on kuin
hävityksen kauhistus. Tavaraa on joka paikassa liikaa ja ne on aina tiellä.
Mutta kevät ei vielä ole täydessä terässä. Joten muista lämmin vaatetus.
Päivän jatkuessa tekee mieli ulos. Itseni kohdalla lumi on pienoinen este.
Toivottavasti se sulaisi pian, koska haluaisin päästä itsekin ulos. Sääkin
saisi lämmetä, ettei tarvitsisi pukeutua kuin lumiukko.
Reipasta mieltä lukijoille!
Iloinen Viesti
Ilmestyy: kerran kuukaudessa
Julkaisija: Iin Työhönvalmennuskeskus, Oulunkaaren kuntayhtymä
Jakelu: Iin Työhönvalmennuskeskus, Iin kirjasto, Oulunkaaren kuntayhtymän
asumisyksiköt ja työ- ja päivätoimintayksiköt, Oulunkaaren internetsivut
Päätoimittaja: Sirpa Kröger
Tilaukset, juttuvinkit ja palaute: [email protected], 050 310 7227
Irtonumeron hinta: 3 euroa, vuosikerta:30 euroa/vuosi
LASKIAISRIEHA
Perjantaina 24.2. meillä oli vähän etukäteen laskiaisrieha, johon tietysti
kuuluivat perinteisesti laskiaispullat ja makkarat. Ohjelmaa oli
jumppamatto pariviesti, polttopalloa ja toki perinteistä mäenlaskua.
Me lehti- tiimiläiset emme valitettavasti kerenneet osallistua, meillä oli
lehteen liittyviä tärkeitä töitä, mutta saimme mekin makkaraa ja
laskiaispullakahvit syödäksemme.
Meidän perjantai kävijät olivat tietysti mukana ja lisä vahvistuksena oli
naapurista päivätoiminnan väki. Kaikki osallistujat palkittiin
lakritsipötköllä
Kylläpä ulkoilijoita olisi voinut luulla omenoiksi, niin punaiset posket olivat
jokaisella.
AJANKOHTAISTA
KEHITYS JA RESURSSIJOHTAJA
ANU VUORISEN HAASTATTELU
SOTE UUDISTUKSESTA!
Olen Anu Vuorinen ja työskentelen
Oulunkaarella kehitys -ja resurssi johtajana
Eli työskentelen tällä hetkellä puoliksi Oulunkaarella ja puoliksi PoPSTer työryhmässä. Tehtävänäni on tehdä yhteistyötä Oulunkaaren kuntien
kanssa ja katsoa että resurssit ovat oikein käytössä. Teen
maakuntauudistus valmistelua
1. Kertoisitko meille mikä tämä paljon puhuttu SOTE-uudistus
tarkoittaa?
Vuoden 2019 alusta nämä sosiaali- ja terveyspalvelut, kuten esim.
lääkäripalvelut, hoitaja palvelut siirtyvät kunnilta maakunnille. Esimerkiksi
Pohjois -Pohjanmaan palvelut siirtyvät Pohjois -Pohjanmaan maakunnan
järjestettäviksi.
2. Milloin uudistuksen olisi tarkoitus tulla voimaan?
Vuoden 2019 alusta. Soten valmistelu on käynnissä täyttä päätä ja
varmasti työtä riittää sen voimaantulon jälkeenkin.
3. Mitä maakuntia SOTE-uudistus tulisi koskemaan
Sote uudistus koskee kaikkia 18 Mannersuomen maakuntaa. esim. Iin
kunnan sote-palvelut siirtyvät Pohjois-Pohjanmaakunnan vastuulle.
4. Miten se näkyisi esim. erityisryhmien palveluissa
Lähtökohtana on, että pystyttäisiin tuottamaan palvelut nykyistä
yhdenvertaisemmin ja asiakaslähtöisemmin. Erityisryhmille tämä
tarkoittaa sitä, että palvelut tullaan säilyttämään jatkossakin lähellä
asiakasta. Uudistuksen tavoite on, että asiakkaat voisivat elää
mahdollisimman mielekästä elämää ja asua tutussa ja turvallisessa
ympäristössä ja saada palveluja läheltä. Sote -uudistukseen kuuluu myös
valinnan vapaus, joka mahdollistaa asiakkaan valita mistä palvelunsa ottaa
5. Palvelut ja neuvonnat muuttuvat osittain digitaaliseksi. Miten
varmistetaan että ne jotka eivät osaa niitä käyttää saavat myös
laadukasta palvelua?
Lähtökohtaisesti pyrimme siihen, että sähköiset palvelut olisivat niin
helppokäyttöisiä, että jokainen pystyy omien taitojensa mukaan
käyttämään niitä. Kuitenkin nykyiset palvelut, esimerkiksi puhelinpalvelu,
säilyy edelleen. Uusien sähköisten palvelujen ohjaukseen tullaan
panostamaan jatkossa voimakkaasti.
Sote- uudistukseen kuuluu myös valinnan vapaus, mikä tarkoittaa, että
asiakas voit itse valita mistä sote-keskuksesta hän haluaa palvelunsa
ottaa. Jos asiakas ei osaa tehdä itse valintaa on siihen saatavilla
henkilökohtaista apua ja tukea .
6. Sote uudistuksessa puhutaan paljon terveyspuolesta, entä
sosiaalipuolen muutokset.
Tulevaisuudessa sote-keskuksista saa myös sosiaalipalvelujen ohjausta ja
neuvontaa sekä myöhemmin sosiaalipalveluja laajemminkin. Asiakas voi
tulevaisuudessa kerran vuodessa valita sote-keskuksen jossa haluaa
asioida. Sote-keskuksia voi perustaa joko maakunta tai yksityinen,
esimerkiksi vaikka nykyinen Mehiläinen tai Attendo, myös järjestöt voi
perustaa oman sote-keskuksensa.
Lähipalvelut on tarkoitus turvata asiakkaalle myös jatkossa. Voi myös
käydä niin että palveluntarjonta erikunnissa laajenee.
7. Kertoisitko henkilökohtaisesta budjetista?
Tulevaisuudessa asiakkaan palveluntarve arvioidaan, jonka mukaan sitten
päätetään minkälaisia palveluja hän tarvitsee. Mikäli asiakas tarvitsee
sote-keskuksen tarjoamia palveluja laaja-alaisempi palveluja, hänelle
voidaan laatia maakunnan liikelaitoksessa oma henkilökohtainen budjetti.
Tällöin asiakas voi asiakassuunnitelman rajoissa päättää mihin ja kenen
tuottamiin palveluihin raha käytetään. Näitä voivat olla henkilökohtainen
avustaja tai kuljetuspalvelut.
8. Miten työkeskuksen käy?
Jatkossa työkeskuspalvelut siirtyvät maakunnalle, ja maakunnat päättävät
missä työkeskukset sijaitsevat, mutta arvoisin kuitenkin, että Työ ja
päivätoiminta palvelut säilyisivät lähipalveluina ja asiakasta lähellä.
9.Kuinka tuttu sinulle on tämä meidän iloinen viesti lehti?
Se on hyvin tuttu lehti, luen jokaisen numeron.
SOTE – UUDISTUS TIIVISTETTYNÄ
 PoPSTer = POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI – JA TERVEYSHUOLTO
UUDISTUKSEN VALMISTELU
 SOTE = SOSIAALI- JA TERVEYSHUOLTO
 SOTE-KESKUS = SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUITA.
SE TARKOITTAA TAVALLISIMPIA TERVEYDENHUOLLON PALVELUITA SEKÄ
SOSIAALIHUOLLON NEUVONTAA JA OHJAUSTA
 KAIKKIEN KUNTIEN SOSIAALI JA TERVEYSALAN PALVELUT SIIRTYVÄT
VAJAAN 2 VUODEN KULUTTUA MAAKUNTIEN JÄRJESTETTÄVIKSI.
 SUOMESSA ON 18 MAAKUNTAA + AHVENANMAA. YKSI NÄISTÄ ON
POHJOIS-POHJANMAA MAAKUNTA, MIHIN ME KUULUMME, JA
MEIDÄN MAAKUNNASSA 30 KUNTAA.
 JATKOSSA SOSIAALI- JA TERVEYS PALVELUT TUOTETAAN SOTE
KESKUSTEN KAUTTA JA LAAJEMMAT PALVELUT MAAKUNNAN
KAUTTA ASIAKKAAN TARPEEN MUKAAN
 TULEVAISUUDEN SOTE ALAN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖNANTAJA ON
MAAKUNTA, YKSITYINEN TAI JÄRJESTÖ.
 ASIAKAS VOI ITSE VALITA MISTÄ SOTE KESKUKSESTA HAKEE PERUS
SOTE PALVELUT ESIM. LÄÄKÄRIPALVELUT.
 ASIAKASMAKSU ON SAMA, SE ASIOIKO ASIAKAS MAAKUNNASSA VAI
YKSITYISESSÄ SOTE-KESKUKSESSA EI VAIKUTA ASIAKAS MAKSUUN.
 MIELEKÄS ELÄMÄ JA ARKI TUTUSSA YMPÄRISTÖSSÄ.
 VALINNAN VAPAUS
 HARVOIN KÄYTETTYJÄ ERITYISPALVELUJA ON TARKOITUKSEN
MUKAISTA KESKITTÄÄ
 ARJESSA TARVITTAVAT PALVELUT OLISIVAT LÄHELLÄ, JOPA OMALLA
KOTISOHVALLA KÄYTTÄEN ESIM. TIETOKONEELLA TAI TABLETILLA
 LÄHTÖKOHTANA ON, ETTÄ ASIAKAS SAA LAADUKASTA PALVELUA
KUUKAUDEN AVOTYÖNTEKIJÄ
Kertoisitko itsestäsi, kuka olet?
Minä olen Marianna Hiltula. Ikäni on 26v. Asun Simossa.
Olen töissä Lohipirtillä ja Kahvila Suffelissa. Kahvila
aukaistiin Simon terveyskeskuksen aulassa 11.1.2017
Mitä työnkuvaasi kuuluu?
Lounas astioiden tiskaaminen ja laitto koneeseen.
Pyykkien peseminen/viikkaaminen.
Kukkien kastelu. Leipominen kahvilaan, Keittiön ja
ruokailutilojen pöytien siistiminen, pyyhin myös oven
kahvoja aina välillä. Kahvilan pitäminen ja asiakaspalvelu
Kuinka kauan olet tehnyt tätä työtä?
Olen tehnyt tätä työtä 1,5vuotta. Kahvilan pitämistä marraskuusta lähtien
Pidätkö työstäsi?
Minä pidän työstäni todella paljon.
Mikä on helpointa työssäsi?
Leipominen kahvilaan, Astioiden tiskaaminen ja
laitto koneeseen, Pyykkien peseminen/viikkaaminen
Kukkien kastelu. Keittiön ja ruokailutilojen siistiminen
Mikä on vaikeinta työssäsi?
Isosta rahasta antaminen oikein takaisin.
Onneksi minulla on laskin apuna, jolla voi laskea kuinka paljon voi antaa takasin
asiakkaalle. Myönnän että minulla ei ole hyvä matikka pää, mutta uskon että siinäkin
harjaantuu.
Mitä teet vapaa-ajalla?
Omassa asunnossa teen: Pesen pyykkiä, viikkaan kuivat kaappiin. Pesen astioitani
tiskikoneessa. Luen Pohjolan Sanomia, Täytän ristikoita.
Teen ruokaa omassa asunnossani Pidän yleissiisteyttä yllä eli kotini siisteys on tärkeää
minulle!
Siivoan kotini itse. Hoidan ja annan rakkautta omalle kissalleni, leikitän kissaani Käyn
raittiissa ilmassa ulkoilemassa eli lenkillä. Käyn myös kylässä parhaan kaverini luona.
HUPI, VIIHDE, MUSIIKKI
ONNELI, ANNELI JA SALAPERÄINEN MUUKALAINEN
Sanna kävi avustajan kanssa Finnkino Plazassa Oulussa elokuvissa
katsomassa Onneli, Anneli ja Salaperäinen Muukalainen.
Elokuvissa oli tällä kertaa vähän väkeä. Elokuva oli mukava.
Onneli ja Anneli olivat tässä elokuvassa isompia tyttöjä jo, siis kasvaneet
edellisestä elokuvasta.
KARAOKE DISKO
Keskiviikkona 22.2. Sirpa, Noora ja Susanna kävivät avustajiensa kanssa
Oulun tahkokankaan palvelukeskuksessa järjestettävissä jo periteiseksi
muodostuneessa karaoke diskossa.
Sirpa otti osaa karaokeen ja lauloi kappaleen Minä toivon. Kappaleen
alkuperäinen esittäjä on Katri-Helena.
Jokainen esiintyjä sai pokaalin. Esiintyjiä oli n. 70.
Päivä oli tosi mukava. Muutakin ohjelmaa kuin karaokea oli esim.
brakedance esitys, esiintyjänä oli nuori noin. 10 vuotias poika, joka oli
todella taitava. Nuorimies pyöri kuin tuulimylly.
Musiikkia oli laidasta laitaan Kaija Koota, Lauri Tähkää yms.
Tanssilattia oli vilkkaassa käytössä koko ajan.
KERTOISITKO ITSESTÄSI,
KUKA OLET?
Olen Hannele Pöykiö,
Iin vanhuspalveluissa olen
palveluesimiehenä ja vastuualueena
on Iin ja Kuivaniemen asumispalvelut
ja hoiva hoito.
MITÄ TYÖNKUVAASI KUULUU?
Työnkuvaan kuuluu omien yksiköiden henkilöstöhallintoa, työvuorojen
suunnittelu, lomien suunnittelu, sijaisten hankkiminen, työsopimusten
tekemistä. Vastaan omien yksiköiden taloudesta että, meille annetut
rahat riittävät. Varsinaisesti hoitotyössä en ole mukana, mutta muuten
olen mukana asiakastyössä kun meille tulee uusia asukkaita, niin heidän
kohdallaan teen päätöksiä heidän hoitonsa yms suhteen. Myöskin
monenlaista yhteistyötä kotipalvelun ym. yksiköiden kanssa.
Työntekijöiden kanssa yhteistyössä kehittämme työtämme
KUINKA KAUAN OLET TEHNYT TÄTÄ TYÖTÄ?
Iin Kunnan palvelukseen tulin osastonhoitajaksi 2004 siitä lähtien olen
ollut täällä töissä esimies tehtävissä. Sitten tuli kuntaliitos ja nyt olen
Oulunkaaren kuntayhtymällä.
PIDÄTKÖ TYÖSTÄSI?
Pidän, minusta tämä on monipuolista työtä. Monesti päivät ei kyllä
samanlaisia ole.
TYÖLLISTÄT 4-5 AVOTYÖNTEKIJÄÄ, MITÄ TYÖTÄ
AVOTYÖNTEKIJÄT OSASTOILLA TEKEVÄT?
Pyykkihuollossa on työntekijöitä, sitten on tätä asukkaiden
virkistystoimintaa, sitten on ruuan jaossa mukana.
MITÄ MIELTÄ OLET AVOTYÖNTEKIJÖIDEN TYÖPANOKSESTA?
ONKO TYÖ TARPEELLISTA?
On se kovastikkin tarpeellista. Tuo meidän pyykkihuoltokin tulee kaksi
kertaa viikossa, niin kyllä siitä iso apu on, että niitä on lajittelemassa
muitakin meidän hoitajien lisäksi. Sitten on tuo ruokahuolto, avotyöntekijä
huolehtii meille ruokakärryt keittiöltä ja vie pois. Ja samoten tämä
asiakkaiden virkistystoiminta, kirjan lukeminen ja laulaminen. Kyllä kaikilla
on ihan oikiasti oma paikkansa tässä meidän porukassa.
OLETKO LUKENUT MEIDÄN ILOISTA VIESTIÄ?
Olen lukenut. Nyt silmäilin tämän tammikuun lehden. Aina kun se tulee
tänne, niin luen.
KUINKA MONTA TYÖNTEKIJÄÄ ALAISUUTESI KUULUU?
Täällä jos kaikki vuosilomasijaiset ja muut lasketaan. Yhteensä 60.
Kuivaniemessä 30 alaista ja samoten täällä Iissä 30. Meillä on asukkaita
Iissä 38 ja Kuivaniemessä on 36.
MITÄ HARRASTAT?
Minä harrastan ratsastusta. Mulla on oma hevonen. Ja tytölläni on
myöskin oma hevonen. Tyttö harrastaa ratsastuskilpailua sillä omalla
hevosellaan. Talleilla menee kaikki illat ja vapaa-ajat.
MINKÄLAISTA PALAUTETTA SAAT MEIDÄN TYÖSTÄMME?
Asukkailta ei hirveästi tule palautetta, mutta meidän työntekijät antavat
hyvin palautetta. Teidän työtä arvostetaan ja jos teistä joku on joskus
päivän pois, niin heti käymme kysymässä saadaanko tilalle joku, yleensä
ollaan saatu. Minusta meillä on ollut hyvä yhteistyö kaikin puolin.
KAUNEUS JA HYVINVOINTI
Tässä kirjoittaessani mietin, kuinka vuosi onkaan kulunut jälleen nopeasti.
Varmaan myös sinä mietit samaa!
Toivottavasti olet saanut minulta paljon neuvoja ihonhoitoon ja muistat
hyödyntää niitä päivittäin.
Nyt ajattelin siirtyä eri aiheeseen. Kun iho on hoidettu, on kivempi myös
sitä ehostaa. Ehostus eli meikki, näyttää silloin kauniilta ja luonnolliselta.
AIHEENA SIIS PÄIVÄMEIKKI.
Vaihe 1. Meikkivoide
Meikkivoide tasoittaa siis ihonväriä ja tarvittaessa
peittää ihon pieniä virheitä, kuten finnejä.
Muistathan ensin puhdistaa ihosi ja levittää alle
kosteusvoiteen ja sen päälle meikkivoiteen.
Kuten ihonhoitotuotteet myös meikkivoide valitaan ihotyypin mukaan.
Rasvaiselle iholle kevyt mattapintainen, kuivalle kosteuttava.
Päivämeikin tarkoitus on olla kevyt ja raikas ja korostaa kauneimpia
piirteitäsi. Siihen et tarvitse läjää tuotteita, ihan muutama riittää. Meikki
suojaa ihoa päivän aikana.
Annostele voidetta kämmenelle ja levitä pieninä määrinä kasvoille. Voit
sipaista hieman myös luomille, älä kuitenkaan silmään. Muistathan
häivyttää hyvin rajat.
Hyvä vaihtoehto on myös ns. CC-voide joka on hieman hoitavampi ja
sisältää aurinkosuojan
Vaihe 2. Puuteri
Puuteri kiinnittää meikkivoiteen!
Meikin tekemisessä luonnollisin vaihtoehto on
jauhemainen (kuvassa) irtopuuteri.
”Kopista” sitä vähän kämmenelle ota
kasvolappuun puuteria ja painele tasaisesti
pieniä määriä kasvoille. Myös luomille, sillä näin silmämeikki pysyy
paremmin.
Vaihe 3. kulmat
Halutessasi voit lisätä kulmiin hieman väriä!
Vedä pienenpieniä viivoja kulmakarvojen suuntaat.
Valitse kulmaväri ihonvärisi, tyylisi tai hiustesi
mukaan, viimeisin paras. Kulmavärejä löytyy tussina, kynänä tai palettina.
Kuvassa kulmatussi
Vaihe 4. Silmät
Lisää silmiin hieman luomiväriä. Hyvä perusväri ja
luonnollisin on esim. ruskea, se sopii kaikille.
Sipsuttele luomivärisiveltimellä, väriä kevyesti ja
pienin määrin luomille. Käytä vaaleaa luomiväriä luomen
sisänurkkaan ja tummempaa ulkonurkkaan. Halutessasi voit myös rajata
hieman ripsien tyveen luomiväriä kapealla siveltimellä ylä- ja alaluomelle.
Näin korostat silmän muotoa!
Vaihe 5. Ripsiväri
Lisää ripsiisi lopuksi väriä!
Värinä hyviä päivämeikkiin ovat musta ja ruskea
Vaihe 6.
Sipaise lopuksi luonnollisen väristä huulikiiltoa huuliisi! Lopputulos on
luonnollinen! 
LOPPUTULOS  
Tuotteet voit valita haluamastasi sarjasta!
Itse käytän Oriflamea.
Kysymyksiin vastaan tuttuun tapaan sähköpostitse ja kirjeitse.
:llä Heli
LUONTO JA ELÄIN PALSTA
YLI-IIN LUONTO - OLOHUONEEN UUDET ELÄIN
ASUKKAAT
ALPAKAT LUKA JA LEONARDO
SEKÄ MINIPOSSUT HILDA JA HULDA
ILOISEN VIESTIN TOIMITUSTIIMIN
VIERAILU RANTAPOHJAN TOIMITUKSESSA
Perjantaina 10.2. saimme kunnian vierailla Rantapohjan toimituksessa.
Meidät otti lämpimästi vastaan toimittaja Tuija Järvelä-Uusitalo.
Tutustuimme oikean lehtitalon töihin ja saimme mm. nähdä miten kuvia
käsitellään, miten jutut rakentuvat, kuinka ja mistä lehti koostuu.
Tapasimme päätoimittajan Pekka Keväjärven, Klaus Lempiäisen joka
huolehtii lehden grafiikasta, Toimittaja Auli Haapalan, lehden
tilausasioista huolehtivan Miia Räihän ja Medianomi harjoittelijan Jarkko
Harjulan.
Kahvikupposen ääressä jutustelu sujui leppoisesti ja kysymyksiä sateli
puolin ja toisinkin!  Rantapohja teki myös meidän tutustumiskäynnistä
jutun lehteensä.
Saimme tutustumiskäynnistä paljon hyviä neuvoja toimittajan työhömme.
Iloisen Viestin toimitustiimi kiittää Rantapohjan väkeä mukavasta
vierailusta! 
Tässäpä Rantapohjan toimittaja Tuija Järvelä-Uusitalolle
tekemämme kysymykset.
Missä olemme?
Rantapohja lehdessä, sen toimituksessa.
Kuka olet ja mikä on työtehtäväsi?
Tuija Järvelä-Uusitalo ja toimittaja.
Kuinka paljon teillä Rantapohjassa on työntekijöitä ja mitä työtä
he tekevät?
Kolme toimittajaa, toimitusjohtaja/ päätoimittaja, sivun
valmistuksessa kaksi ja konttorissa kolme.
Mitä täällä paikassa tapahtuu, lehden teon eri vaiheet?
Juttujen ideointi, käsitellään juttuvinkit, juttu materiaalin
kokoaminen, saatetaan tehdä haastattelu puhelimella ja netistä
myös haemme tietoa. Juttureissuja teemme mekin, myös niin kuin
tekin ja meilläkin on laaja alue, Ylikiimingistä tuonne jonnekkin
Oijärvi /Kuivaniemi suunnille. Käymme kotona tekemässä
haastatteluja ja /tai eritilaisuuksissa. Pienessä lehdessä myös
toimittaja ottaa kuvat, Ei ole erikseen valokuvaajaa.
Sen jälkeen juttu pitää kirjottaa ja siihen liitetään otetut kuvat,
sitten se menee taittoon ja siellä ne asetellaan sivuille.
Ilmoituspuolella, ilmoitukset otetaan vastaan ja ne tehdään siihen
malliin kuin ne tulevat sitten valmiiseen lehteen. Tilauspuolella
hoidetaan lehden tilauksia. Sitten on vielä laskutus ja kirjanpito
hommat. Siinäpä ne taitavat olla pääpiirteittäin.
Milloin Rantapohja on perustettu ja kuka sen perusti?
Rantapohja on perustettu 1969 ja
sen perusti Vieno Väliahde.
Erkki Rauhala oli
ensimmäinen
toimitusjohtaja
Lehdellämme on ollut kolme toimitusjohtajaa
ja Pekka Keväjärvi on nyt kolmas.
Pekka Keväjärvi PäätoimittajaToimitusjohtaja
Millä perusteella valitsette jutut lehteen?
Uutisarvon mukaan tai kiinnostavuuden. Jonkin verran vaikuttaa
sitten se mistä juttu on. Tasapuolisesti pyrimme tekemään eri
kunnista.
Tuleeko lukijoilta paljon juttu vinkkejä?
Tullee aika paljon. Parhaat juttuvinkit tulee lukijoilta. Niitä tulee
päivittäin, esimerkiksi, sähköpostilla, soittamalla. Kaikkia
juttuvinkkejä ei ihan tehdä, esimerkiksi: rikosjutut.
Milloin aloitatte seuraavan lehden suunnittelun?
Aina päällekkäin suunnitellaan useita lehtiä eli ei voi sanoa milloin se
aloitetaan. Nytkin mulla on itsellä työnalla juttuja neljään seuraavaan
numeroon.
Kuinka kiivas on työtahti?
Kiivashan se on. Monta juttua on yhtä aikaa. Joskus toki vaihtelee,
että on rauhallisempia hetkiä.
Mikä on mielestäsi Rantapohjan urasi kohokohta?
On paljon kohokohtia, että vaikea sanoa yhtä.
Käyttekö itse ottamassa kaikki Rantapohjan kuvat?
Ei kaikkia, osa tulee lukioilta. Sitten meillä on avustajia jotka tekevät
kotoa käsin juttuja ja saattavat olla mualla töissä. He tekevät meille
ihan säännöllisesti juttuja tai sitten ihan satunnaisesti. Pyydämmekin
joskus jos on joku tapahtuma johon meidän toimittaja ei pääse niin
voisiko tapahtuman järjestäjä ottaa kuvan ja lähettää sen meille.
Kuinka laaja on Rantapohjan levikki?
Rantapohjan levikki on reilu 8000, sehän on tilattava lehti. Valtaosa
menee tälle alueelle mistä juttuja tehdään. Sitten ympäri suomea
ja ulkomaille jonkun verran
Mitä vinkkejä tai ohjeita teillä olisi meille, toimitustiimille/ lehden
tekemiselle antaa.
Ei kannata miettiä onko tämä tyhmä kysymys. Tyhmiä kysymyksiä ei
ole. Ei kannata jättää kysymättä jotakin. Ei tarvi sitten jälkeen päin
miettiä miten se menikään. Kannattaa kysyä aina kaikki mitä tullee
mieleen. Olla rohkea ja haastatella vain.
Miksi lehdet ilmestyvät juuri tiistaisin ja torstaisin?
Nyt en kyllä osaa sanoa. Mainostajatkin ovat toivoneet, että olisi
osto
aikaa, mutta sekin on muuttunut kun kaupat ovat nykyään
sunnuntaisinkin auki. Alun perin rantapohja ilmestyi kerran viikossa.
Sitäkään en muista mikä päivä on ollut. Saattoi olla torstai.
Mikä on vuosikerran hinta?
Kestotilaus kotimaahan on 94 euroa. Ruotsiin kestotilauksena 99
euroa. Irtonumero 1.40 euroa.
Onko Rantapohja ollut aina samoissa tiloissa?
Silloin kun Rantapohja on perustettu, tilat olivat aluksi toisella
puolella vanhaa nelostietä kun, nykyinen toimitus.
Onko paljon harjoittelijoita?
Nykyisin on ollut. Viimekesänäkin oli koko kesän. Vuodessa on
yleensä kaksi pitempijaksosta harjoittelijaa. Työelämään tutustujia
käy jonkin verran.
Miia Räihä
Tilaus ja toimistoassistentti
Auli Haapala
Toimittaja
Klaus Lempiäinen
Latomo/ Grafiikka
Jarkko Harjula
Medianomi harjoittelija
Iloiseen viestiin kuulumisia Kuivaniemeltä
helmikuu 2017
16.1.2017 Simon toimintakeskuksen väki joutui jättämään tutut
toimitilansa ja siirtymään toistaiseksi evakkoon Kuivaniemen
Toimintakeskukseen. Nyt on kavereita saman katon alla parisen kymmentä
päivittäin.
Kirsi kertoo: ”Mulla on ollut täällä ihan mukavaa ja olen saanut uusia
kavereita. Vaikka välillä on ahdasta, niin hyvin on pärjätty. Töitä on tehty
ja ulkoiltu.”
Pirjo puolestaan juttelee, että on
ollut mukava pelata välillä bingoa
ja muita pelejä porukalla, sekä
rakennella palapelejäkin.
Ystävänpäivää juhlittiin komeilla hillakakuilla.
Suuret kiitokset maukkaasta yllätyksestä Jarnolle ja Kaisa-Leenalle!
Paavo Virkkunenkin kävi kylässä ja pidettiin yhteisöpalaveri. Yhteisiä
pelisääntöjä täytyy joka porukan välillä käydä läpi.
KUVIA MEILLÄ, KUIVANIEMEN
TOIMINTAKESKUKSESSA TEHDYISTÄ
TÖISTÄ
SANALAATIKKO
Y
K
S
I
K
A
F
A
H
K
N
P
A
R
K
V
L
E
A
R
L
E
U
I
R
A
A
L
A
E
L
A
N
A
I
A
L
R
E
I
K
H
N
Y
A
L
I
L
K
H
H
N
K
F
K
L
A
I
N
N
H
Y
I
R
K
R
P
O
E
I
K
A
A
H
L
U
M
U
K
H
A
N
S
O
N
N
I
A
L
O
M
I
N
V
I
K
M
V
N
O
K
J
E
T
L
A
O
H
I
P
V
A
A
L
S
E
A
H
A
E
I
Ö
J
T
O
M
R
J
Ö
E
N
S
A
A
A
U
S
T
R
M
1.
2.
3.
4.
5.
6.
KISSA
HEVONEN
LEHMÄ
LAMMAS
KOIRA
SIKA
S
H
H
A
L
H
I
M
L
K
H
I
U
R
H
I
L
R
U
V
S
A
G
R
N
R
A
N
R
L
I
L
H
K
P
A
I
J
I
N
A
N
N
A
R
I
N
V
H
E
V
O
N
E
N
K
A
A
O
E
E
J
I
S
M
L
V
A
R
H
L
L
I
B
E
I
D
L
P
R
H
I
Ä
I
H
Y
U
I
S
M
A
S
P
Ä
K
H
J
Y
T
Y
N
O
R
K
J
A
O
K
L
Ä
S
K
I
A
N
E
N
A
I
K
7.
8.
9.
10.
11.
12.
A
N
Y
H
K
V
H
L
Ä
K
V
M
A
Ö
U
H
I
S
R
V
K
K
Ö
V
L
N
I
N
Ä
H
R
L
K
J
P
I
A
Y
N
I
K
O
I
R
A
V
A
O
H
R
N
N
H
V
O
I
S
O
H
F
KUKKO
HIIRI
KANA
ROTTA
SONNI
VUOHI
T
E
H
K
O
I
Y
E
N
H
I
N
I
J
R
R
P
T
A
U
U
Y
N
E
I
Ä
O
P
L
L
F
H
L
N
A
I
H
I
I
I
I
N
A
H
O
Ä
I
K
U
K
K
O
G
M
D
Ä
K
L
L
J
Ö
K
K
N
L
E
H
N
A
I
N
A
N
R
J
I
E
A
K
L
RISTIKKO
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
9.
KYSYMYKSET:
1. TÄLLÄ LASKETAAN MÄKEÄ
2. NÄITÄ ON OIKEITA, MUTTA NIITÄ VOI MYÖS TEHDÄ
PAPERISTA
3. SÄILYY IKUISESETI
4. ASUU ETELÄNAVALLA
5. EI KOSKAAN KATSO TAAKSEEN
6. MUSTA PIENI KAVERI JOLLA ON AINA KIIRE
7. ON …. KORKEAT NIETOKSET
8. PERSO LUMELLE JA TÄRKEÄ TYÖVÄLINE TALVELLA
9. JOKAINEN KAIPAA TÄTÄ
SANARISTIKON RATKAISU LÖYTYY LEHDEN
LOPPUPUOLELTA
SANALAATIKOIDEN JA RISTIKON
RATKAISUT
Tammikuun sanalaatikon ratkaisu
Y
K
Y
H
I
K
F
A
P
A
K
K
A
N
E
N
L
I
A
L
L
T
U
I
R
A
A
L
A
E
L
A
N
A
I
A
K
A
E
U
K
H
A
Y
A
L
I
L
K
H
H
N
L
F
K
L
V
U
N
M
H
Y
I
M
K
R
P
O
E
I
K
A
Ö
H
L
U
N
R
K
I
A
N
N
K
M
A
U
A
L
O
M
I
K
V
I
K
A
I
N
U
M
J
E
A
H
I
O
H
I
P
V
A
N
L
S
E
K
N
A
K
Ä
Ö
J
L
O
M
K
J
Ö
E
N
S
A
A
A
U
M
K
R
K
E
H
H
N
L
H
L
U
M
I
S
A
D
E
H
I
L
O
U
O
1.
2.
3.
4.
5.
6.
TAMMIKUU
PAKKANEN
LUMISADE
LUMIUKKO
PILKKIMINEN
AURINKO
N
A
G
R
N
R
A
N
U
K
I
L
H
K
P
A
I
J
I
L
L
N
N
A
R
S
N
V
A
L
K
E
K
A
A
K
A
A
O
A
A
J
I
S
M
U
J
A
R
N
L
L
I
B
E
I
D
L
P
S
S
I
Ä
I
H
K
I
I
S
E
A
S
P
Ä
K
H
J
Y
L
K
K
O
R
K
J
S
R
K
L
A
S
K
I
A
N
E
N
A
U
I
7.
8.
9.
10.
11.
12.
U
N
Y
H
K
E
K
L
Ä
K
V
M
A
Ö
U
N
I
S
I
A
K
K
Ö
V
L
T
S
N
Ä
H
R
L
K
J
P
U
A
Y
S
I
H
A
M
Y
A
V
A
O
H
R
N
N
H
V
O
K
S
O
T
N
T
E
H
K
P
I
L
K
K
I
M
I
N
E
N
F
P
T
I
E
U
J
N
E
I
Ä
O
P
L
L
F
H
L
N
A
R
H
I
M
N
SUKSET
LUISTIMET
JÄÄ
LASKIAINEN
MÄENLASKU
PULKKA
I
Ä
A
H
O
Ä
L
R
E
H
K
K
G
M
D
Ä
K
L
E
J
Ö
Ä
K
N
L
E
P
U
L
K
K
A
N
R
J
I
E
A
T
L
Helmikuun sanalaatikon ratkaisu
Y
K
S
I
K
A
F
A
H
K
N
P
A
R
K
V
L
E
A
R
L
E
U
I
R
A
A
L
A
E
L
A
N
A
I
A
L
R
E
I
K
H
N
Y
A
L
I
L
K
H
H
N
K
F
K
L
A
I
N
N
H
Y
I
R
K
R
P
O
E
I
K
A
A
H
L
U
M
U
K
H
A
N
S
O
N
N
I
A
L
O
M
I
N
V
I
K
M
V
N
O
K
J
E
T
L
A
O
H
I
P
V
A
A
L
S
E
A
H
A
E
I
Ö
J
T
O
M
R
J
Ö
E
N
S
A
A
A
U
S
T
R
M
1.
2.
3.
4.
5.
6.
KISSA
HEVONEN
LEHMÄ
LAMMAS
KOIRA
SIKA
S
H
H
A
L
H
I
M
L
K
H
I
U
R
H
I
L
R
U
V
S
A
G
R
N
R
A
N
R
L
I
L
H
K
P
A
I
J
I
N
A
N
N
A
R
I
N
V
H
E
V
O
N
E
N
K
A
A
O
E
E
J
I
S
M
L
V
A
R
H
L
L
I
B
E
I
D
L
P
R
H
I
Ä
I
H
Y
U
I
S
M
A
S
P
Ä
K
H
J
Y
T
Y
N
O
R
K
J
A
O
K
L
Ä
S
K
I
A
N
E
N
A
I
K
7.
8.
9.
10.
11.
12.
A
N
Y
H
K
V
H
L
Ä
K
V
M
A
Ö
U
H
I
S
R
V
K
K
Ö
V
L
N
I
N
Ä
H
R
L
K
J
P
I
A
Y
N
I
K
O
I
R
A
V
A
O
H
R
N
N
H
V
O
I
S
O
H
F
KUKKO
HIIRI
KANA
ROTTA
SONNI
VUOHI
T
E
H
K
O
I
Y
E
N
H
I
N
I
J
R
R
P
T
A
U
U
Y
N
E
I
Ä
O
P
L
L
F
H
L
N
A
I
H
I
I
I
I
N
A
H
O
Ä
I
K
U
K
K
O
G
M
D
Ä
K
L
L
J
Ö
K
K
N
L
E
H
N
A
I
N
A
N
R
J
I
E
A
K
L
RISTIKON RATKAISU
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
9.
P
I
N
L
G
U
P
U
L
K
K
A
H
I
U
T
A
L
E
M
U
I
S
T
I
N
I
K
E
L
L
O
O
V
I
K
I
E
K
K
H
A
N
K
I
M
I
K
O
L
A
L
Ä
M
P
Ö
KIREITÄ SIIMOJA PILKKIÖILLE !
O
Mukavia hiihtokelejä
Toivottelee lehtitiimi 
SEURAAVA LEHTI ILMESTYY HUHTIKUUSSA
28.4.2017 TUPLANUMERONA
Lehteä voi käydä lukemassa myös sähköisesti Oulunkaaren kuntayhtymän
nettisivuilla oulunkaari.com:
www.oulunkaari.com/sivu/fi/sosiaali_terveys/iin_kunta/perhepalvelut/aik
uissosiaalityo/vammaispalvelut/tyo-_ja_paivatoiminta/
Iloinen Viesti -lehteä voi ostaa, hintaan 3 euroa kappale. Ota yhteys
Iin Työhönvalmennuskeskukseen 050 310 7227, jos haluat ostaa lehden.
IloinenViesti-lehteä voi lukea Iin Kirjaston lehtiosastolla