Laadullisen pitkittäistutkimuksen lyhyt oppimäärä
Laadullisen seurantatutkimuksen lyhyt oppimäärä Senior Research Fellow Pirjo Nikander Tampereen yliopiston tutkijakollegium [email protected] NIKANDER Metodifestivaalit 2015 Näin etenen: • Mitä laadullinen seuranta- tai pitkittäistutkimus on? • Mihin se erityisesti soveltuu? • Miten se eroaa numeerisesta (seuranta)tutkimuksesta • Mikä tekee laadullisen seurantatutkimuksen keinoin tuotetusta evidenssistä erityisen ajankohtaisen? • Lähestymistavat haasteet NIKANDER Metodifestivaalit 2015 Mitä laadullinen seuranta- tai pitkittäistutkimus on? • Laadullinen lähestymistapa, joka huomioi ajallisuuden, jatkuvuuden ja muutoksen sekä näille kulloinkin annetut tulkinnat ja dynamiikat. • Soveltuu erityisesti elämänkulullisten siirtymien, elämäntyylien, urien, ratkaisujen ja esim. riskikäyttäytymisen tutkimukseen • ”Rinnalla kulkemisen” menetelmä, jonka kautta on mahdollista tavoittaa yksilöiden, ryhmien tai yhteisöjen ”ajassa rakentuva ja muuttuva habitus” sekä muutokselle annetut merkitykset ja tulkinnat (habitus-in-process, McLeod 2003). • Ei uusi, vaan pikemminkin udelleen löydetty lähestymistapa • Meillä kenties harvemmin nimetty omaksi traditiokseen. • ESRC-kartoitus Britanniassa ja Timescapes-hanke http://www.timescapes.leeds.ac.uk/ NIKANDER Metodifestivaalit 2015 Mitä se on ja mihin se soveltuu: • Perustuu ihmisten, yhteisöjen tai organisaatioiden seurantaan tyypillisesti havainnointia, uusintahaastatteluja ja erilaisia osallistavia, visuaalisia ja tekstuaalisia metodeja käyttäen. • Aineistokeruun aallot suunnitellaan tutkittavan kohteen logiikan mukaisesti • Ei yksinkertaisia nyrkkisääntöjä seurantajaksojen määrälle tai niiden aikavälille. NIKANDER Metodifestivaalit 2015 • Tyypilliset aineistot: • Uusintahaastattelut, osallistujien itse tuottamat (visuaaliset) aineistot, päiväkirja-aineistot • Soveltuu erityisesti ajallisten prosessien, siirtymien, riskikäyttäytymisen,elämänpolkujen ja ihmisten valintojen tutkimiseen. • Huomioi rakenteelliset reunaehdot ja ihmisten tilanteiden toiminnan (mikro-makro) Empiirinen esimerkki: Inventing Adulthood • 10-vuotisseuranta 1996-2006, 100 nuorta, 5 maantieteellistaloudellis-kulttuurista ympäristöä Britanniassa • 11-17 – 21-27 –vuotiaat • Laadullinen monimenetelmäinen hanke: toistetut yksilöhaastattelut, ryhmähaastatteluja, ”memory-books”, reflektoivat päiväkirjat • Kokonaisuudessaan noin 500 haastattelua, 68 ryhmähaastattelua ja laaja kirjo muuta tutkimusmateriaalia. NIKANDER Metodifestivaalit 2015 Esimerkki 2: Kohti 2-tahtiSuomea: • Eläkkeelle/työttömäksi siirtyminen taitekohtana • Paradoksi: tavoitteena pidentää työuria ~ 50+-ihmiset siirretään työelämän ulkopuolelle = uusi eläkeköyhien ryhmä Suomeen? • Eletty koettu elämä ja eläköitymistä koskeva laajempi “policy” • Casenä Suomen posti ja yt-neuvottelut: uusintahaastattelut, videopäiväkirjat, media-aineistot, Mediayhteistyö. • Ihmisten muutokselle, työllisyydelle, työttömyydelle antamat merkitykset, toiminta, pitkän aikavälin prosessit ja seuraukset. http://www.uta.fi/yky/2ts/index.html NIKANDER Metodifestivaalit 2015 Laadullisen seurannan vahvuudet: Paneeli- ja surveyseuranta Laadullinen pitkittäistutkimus Tuottaa numeerisen, aikasarjoille pohjaavan ja vertailun mahdollistavan kuvan muutoksesta. Rakentaa laadullisen ”rinnalla kulkemiseen” perustuvan kuvan muutoksesta ja sen tulkinnasta ja merkityksestä. Tarjoaa tilastoille perustuvan ”pysäytyskuvan” ihmisten ja yhteisöjen rakenteesta, liikkeestä ja muutoksesta luokan, sukupuolen ja muiden muuttujien valossa. Tarjoaa elokuvan kaltaisen ”lähikuvan” muutoksesta, ihmiselämän juonenkäänteistä, siirtymistä, tärkeistä hetkistä ja niiden merkityksistä. ”Jäädytetty”, lintuperspektiivistä otettu tilastokuva käynnissä olevasta muutoksesta ja laajemmista yhteiskunnan muutostrendeistä. ”Mitä” tapahtuu? Nyansoidumpi kuva, joka kertoo paitsi ”mitä” tapahtuu, myös ”miksi” ihmiset valitsevat ja ”miten” he muutoksen tulkitsevat ja miten he siihen orientoituvat tai mukautuvat. (Neale & Flowerdew 2003: 192) NIKANDER Metodifestivaalit 2015 Lähestymistavan etuja: • Auttaa ymmärtämään ihmisten käyttäytymistä, valintoja, toimintaa ja tulkintaa (‘habitus-inprocess) • Huomioi toimijuuden ja rakenteiden välisen suhteen ja voi analyysissään zoomata ja liikkua mikro- ja makrotason selitysten välillä • Avaa ja täydentää numeerisen tilastotiedon sokeita pisteitä ja auttaa kuvaamaan muutoksen, ihmisen ja instituutioiden monimutkaista dynamiikkaa NIKANDER Metodifestivaalit 2015 Laadullisen seurannan tuottaman evidenssin edut • Vahvuutena joustavuus: voidaan suunnitella kulloinkin tutkittavan ilmiön, tehtävän intervention tai arvioitavan ja/tai ymmärrettävän ilmiön ajallisen prosessin mukainen tutkimuslogiikka. • Otannan, analyysiyksikköjen ja käytössä olevien metodien valintaa voidaan tarvittaessa tarkastaa, muuttaa ja täydentää tutkimuksen edetessä. • Aiemmat aineistonkeruuaallot ja niiden pohjalta tehdyt analyysit ohjaavat ja tarkentavat seuraavan aineistonkeruun yksityiskohtia ja toteuttamistapaa. NIKANDER Metodifestivaalit 2015 Lähestymistavan haasteet: • Tutkimussuhteiden ylläpitäminen • Eeettiset kysymykset: tietoon pohjaava suostumus ja kumuloituva tieto tutkittavista • Aika-ja rahoituskysymykset • Poikittais-ja pitkittäisanalyysien yhdistäminen • Laajojen aineistokokonaisuuksien hallinta ja elämänkaari. NIKANDER Metodifestivaalit 2015 Lähteitä: • Elder, G.H. Jr (1991) Lives and Social Change. In W.R.Heinz (ed.) Theoretical Advances in Life Course Research, pp. 58-86. • Holland, J., Thompson, R. & Henderson, S. (2006) Qualitative Longitudinal Research: A Discussion Paper. London South Bank University, ESRC. • Mcleod, Julie & Thompson Rachel (2009) Researching Social Change. Qualitative Approaches. London, Sage. • McLeod, J. (2003) Why we interview now – reflexivity and perspective in a longitudinal study. Int. J. of Social Research Methodology, 6:3, 201-212. • Nikander, Pirjo (2013) Sukupuoli, muutos ja ikääntymistutkimuksen metodologiset haasteet. Teoksessa : Ojala & Pietilä (Eds.) Miehistä puhetta. Miehet, ikääntyminen ja vanhenemisen kulttuuriset mallit. Tampere University Press. 38-57. • Nikander Pirjo: (2014) Laadullinen pitkittäistutkimus ja terveys. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti, metodinumero. NIKANDER Metodifestivaalit 2015
© Copyright 2024