Laadullisen seurantatutkimuksen
lyhyt oppimäärä
Senior Research Fellow Pirjo Nikander
Tampereen yliopiston tutkijakollegium
[email protected]
NIKANDER Metodifestivaalit 2015
Näin etenen:
• Mitä laadullinen seuranta- tai
pitkittäistutkimus on?
• Mihin se erityisesti soveltuu?
• Miten se eroaa numeerisesta
(seuranta)tutkimuksesta
• Mikä tekee laadullisen
seurantatutkimuksen keinoin
tuotetusta evidenssistä erityisen
ajankohtaisen?
• Lähestymistavat haasteet
NIKANDER Metodifestivaalit 2015
Mitä laadullinen seuranta- tai pitkittäistutkimus on?
• Laadullinen lähestymistapa, joka huomioi ajallisuuden, jatkuvuuden ja muutoksen
sekä näille kulloinkin annetut tulkinnat ja dynamiikat.
• Soveltuu erityisesti elämänkulullisten siirtymien, elämäntyylien, urien,
ratkaisujen ja esim. riskikäyttäytymisen tutkimukseen
• ”Rinnalla kulkemisen” menetelmä, jonka kautta on mahdollista tavoittaa
yksilöiden, ryhmien tai yhteisöjen ”ajassa rakentuva ja muuttuva habitus” sekä
muutokselle annetut merkitykset ja tulkinnat (habitus-in-process, McLeod 2003).
• Ei uusi, vaan pikemminkin udelleen löydetty lähestymistapa
• Meillä kenties harvemmin nimetty omaksi traditiokseen.
• ESRC-kartoitus Britanniassa ja Timescapes-hanke
http://www.timescapes.leeds.ac.uk/
NIKANDER Metodifestivaalit 2015
Mitä se on ja mihin se soveltuu:
• Perustuu ihmisten, yhteisöjen tai
organisaatioiden seurantaan
tyypillisesti havainnointia, uusintahaastatteluja ja erilaisia osallistavia,
visuaalisia ja tekstuaalisia metodeja
käyttäen.
• Aineistokeruun aallot suunnitellaan
tutkittavan kohteen logiikan mukaisesti
• Ei yksinkertaisia nyrkkisääntöjä
seurantajaksojen määrälle tai niiden
aikavälille.
NIKANDER Metodifestivaalit 2015
• Tyypilliset aineistot:
• Uusintahaastattelut, osallistujien itse
tuottamat (visuaaliset) aineistot,
päiväkirja-aineistot
• Soveltuu erityisesti ajallisten
prosessien, siirtymien,
riskikäyttäytymisen,elämänpolkujen
ja ihmisten valintojen tutkimiseen.
• Huomioi rakenteelliset reunaehdot ja
ihmisten tilanteiden toiminnan
(mikro-makro)
Empiirinen esimerkki: Inventing Adulthood
• 10-vuotisseuranta 1996-2006, 100 nuorta, 5 maantieteellistaloudellis-kulttuurista ympäristöä Britanniassa
• 11-17 – 21-27 –vuotiaat
• Laadullinen monimenetelmäinen hanke: toistetut yksilöhaastattelut,
ryhmähaastatteluja, ”memory-books”, reflektoivat päiväkirjat
• Kokonaisuudessaan noin 500 haastattelua, 68 ryhmähaastattelua ja
laaja kirjo muuta tutkimusmateriaalia.
NIKANDER Metodifestivaalit 2015
Esimerkki 2: Kohti 2-tahtiSuomea:
• Eläkkeelle/työttömäksi siirtyminen taitekohtana
• Paradoksi: tavoitteena pidentää työuria ~ 50+-ihmiset siirretään
työelämän ulkopuolelle = uusi eläkeköyhien ryhmä Suomeen?
• Eletty koettu elämä ja eläköitymistä koskeva laajempi “policy”
• Casenä Suomen posti ja yt-neuvottelut: uusintahaastattelut,
videopäiväkirjat, media-aineistot, Mediayhteistyö.
• Ihmisten muutokselle, työllisyydelle, työttömyydelle antamat
merkitykset, toiminta, pitkän aikavälin prosessit ja seuraukset.
http://www.uta.fi/yky/2ts/index.html
NIKANDER Metodifestivaalit 2015
Laadullisen seurannan vahvuudet:
Paneeli- ja surveyseuranta
Laadullinen pitkittäistutkimus
Tuottaa numeerisen, aikasarjoille pohjaavan ja
vertailun mahdollistavan kuvan muutoksesta.
Rakentaa laadullisen ”rinnalla kulkemiseen” perustuvan
kuvan muutoksesta ja sen tulkinnasta ja merkityksestä.
Tarjoaa tilastoille perustuvan ”pysäytyskuvan”
ihmisten ja yhteisöjen rakenteesta, liikkeestä ja
muutoksesta luokan, sukupuolen ja muiden
muuttujien valossa.
Tarjoaa elokuvan kaltaisen ”lähikuvan” muutoksesta,
ihmiselämän juonenkäänteistä, siirtymistä, tärkeistä
hetkistä ja niiden merkityksistä.
”Jäädytetty”, lintuperspektiivistä otettu tilastokuva
käynnissä olevasta muutoksesta ja laajemmista
yhteiskunnan muutostrendeistä. ”Mitä” tapahtuu?
Nyansoidumpi kuva, joka kertoo paitsi ”mitä” tapahtuu,
myös ”miksi” ihmiset valitsevat ja ”miten” he
muutoksen tulkitsevat ja miten he siihen orientoituvat
tai mukautuvat.
(Neale & Flowerdew 2003: 192)
NIKANDER Metodifestivaalit 2015
Lähestymistavan etuja:
• Auttaa ymmärtämään ihmisten käyttäytymistä,
valintoja, toimintaa ja tulkintaa (‘habitus-inprocess)
• Huomioi toimijuuden ja rakenteiden välisen
suhteen ja voi analyysissään zoomata ja liikkua
mikro- ja makrotason selitysten välillä
• Avaa ja täydentää numeerisen tilastotiedon sokeita
pisteitä ja auttaa kuvaamaan muutoksen, ihmisen
ja instituutioiden monimutkaista dynamiikkaa
NIKANDER Metodifestivaalit 2015
Laadullisen seurannan tuottaman evidenssin
edut
• Vahvuutena joustavuus: voidaan suunnitella kulloinkin tutkittavan ilmiön,
tehtävän intervention tai arvioitavan ja/tai ymmärrettävän ilmiön
ajallisen prosessin mukainen tutkimuslogiikka.
• Otannan, analyysiyksikköjen ja käytössä olevien metodien valintaa
voidaan tarvittaessa tarkastaa, muuttaa ja täydentää tutkimuksen
edetessä.
• Aiemmat aineistonkeruuaallot ja niiden pohjalta tehdyt analyysit
ohjaavat ja tarkentavat seuraavan aineistonkeruun yksityiskohtia ja
toteuttamistapaa.
NIKANDER Metodifestivaalit 2015
Lähestymistavan haasteet:
• Tutkimussuhteiden ylläpitäminen
• Eeettiset kysymykset: tietoon
pohjaava suostumus ja
kumuloituva tieto tutkittavista
• Aika-ja rahoituskysymykset
• Poikittais-ja pitkittäisanalyysien
yhdistäminen
• Laajojen aineistokokonaisuuksien
hallinta ja elämänkaari.
NIKANDER Metodifestivaalit 2015
Lähteitä:
• Elder, G.H. Jr (1991) Lives and Social Change. In W.R.Heinz (ed.) Theoretical Advances in
Life Course Research, pp. 58-86.
• Holland, J., Thompson, R. & Henderson, S. (2006) Qualitative Longitudinal Research: A
Discussion Paper. London South Bank University, ESRC.
• Mcleod, Julie & Thompson Rachel (2009) Researching Social Change. Qualitative
Approaches. London, Sage.
• McLeod, J. (2003) Why we interview now – reflexivity and perspective in a longitudinal
study. Int. J. of Social Research Methodology, 6:3, 201-212.
• Nikander, Pirjo (2013) Sukupuoli, muutos ja ikääntymistutkimuksen metodologiset
haasteet. Teoksessa : Ojala & Pietilä (Eds.) Miehistä puhetta. Miehet, ikääntyminen ja
vanhenemisen kulttuuriset mallit. Tampere University Press. 38-57.
• Nikander Pirjo: (2014) Laadullinen pitkittäistutkimus ja terveys. Sosiaalilääketieteellinen
aikakauslehti, metodinumero.
NIKANDER Metodifestivaalit 2015