sivistys- ja tulevaisuuspalveluiden toimiala,
varhaiskasvatuksen palvelualue / Kurjenpesän päiväkoti
VUOSISUUNNITELMA / Toimintavuosi 2015-2016
KURJENPESÄN PÄIVÄKOTI
Opintie 5, 30300 Forssa
Sähköposti: [email protected]
Päiväkodin johtaja: Sanna
Holopainen
Puhelin: 03 4141 5761, txt 040
8268200
Sähköposti:
[email protected]
Lapsimäärät (tilanne 14.9.2015):
päiväkodissa
3-5 –vuotiaat
1-2 –vuotiaat
45
33
perhepäivähoidossa (3 hoitajaa)
3-5 –vuotiaat
1-2 –vuotiaat
8
4
YHTEENSÄ
90
Henkilöstö:
Vakinaiset
Määräaikaiset vakanssittomat
Muut sijaiset
Varhaiserityiskasvatuksen
päiväkotiavustajat
perhepäivähoitajat
YHTEENSÄ
12 (+yksi hoitovapaa ja yksi väliaikainen siirto)
2
1 palkattoman hoitovapaan sijainen 23.12.2016
1 toiseen taloon siirtyneen työntekijän sijainen
3
3
22 työntekijää
1
TOIMINTAVUODEN 2014-2015 TYÖN JA TAVOITTEIDEN
TOTEUTUMISEN ARVIOINTI
Ryhmien yksityiskohtaisemmat arvioinnit liitteenä
1. Ympäristökasvatusta järkivihreässä Forssassa Tyykin
tyyliin
1.1.
Luontoympäristöön liittyvät tavoitteet
 Kiinnostuksen herääminen luontoon
 osallisuus omien oppimiskokemusten valintaan
Toteutuivat pääsääntöisesti.
Aistimateriaalien sanaston
opettamista ei ollut erityisesti
painotettu.
 karkeamotoriikan ja tasapainon harjoittaminen
epätasaisessa maastossa
 leikkiminen erilaisissa ryhmissä,
vuorovaikutustaitojen vahvistaminen toisten
lasten ja aikuisten kanssa
 omaehtoisen, mielenkiintoisen tekemisen kautta
keskittymisen kehittyminen
 aistien herkistyminen
 aistimateriaalisanaston oppiminen luokkatilassa
ja sen käyttöönotto luontoa havainnoidessa
 havaintojen kertaaminen ja ilmiöiden tutkiminen
tieteen tai taiteen keinoin ja sitä kautta
työskentelytaitojen kartuttaminen
1.2.
Rakennettuun ympäristöön liittyvät tavoitteet
 Museoihin suuntautuvat retket mahdollistavat
lasten mielenkiinnon suuntaamisen historiaan ja
forssalaisuuteen ja herättävät toisenlaisia
kysymyksiä kuin luontoympäristössä

osallisuus ja työskentelytaitojen kehittyminen
kuten ed.

yhteisöllisyys ja yhteisöön kuuluminen,
näkyminen

Retkeiltiin paljon. Alle
esiopetusikäisten retket eivät
suunnitellusta poiketen
suuntautuneet museoon, vaan
enimmäkseen Kutomoalueelle ja
historialliselle Viksbergin
kartanon alueelle.
Saimme kaksi valmista
kielen ja sanaston kehittämiseksi kunkin ryhmän
korttisarjaa tiaisista ja
aikuiset valmistavat yhden sarjan luokiteltuja
määritelmäkirja puun lehden
kortteja joko luontoon tai rakennettuun
osista.
ympäristöön liittyen jostain lasten esille
tuomasta aiheesta
2
1.3.
Kestävän kehityksen tavoitteet
 Toiminta ympäristön hyväksi kulutusta
Toteutuivat
vähentämällä.
◦ Näytetään lapselle mallia ja ohjataan häntä
välttämään turhaa vedenjuoksutusta,
sammuttamaan valot sopivassa tilanteessa,
ottamaan ruokaa oman kulutuksen mukaan,
askartelemaan kierrätysmateriaalista ja
luonnonmateriaalista, leikkaamalla kangasta
tai paperia reunasta alkaen säästäväisesti,
lajittelemaan jätteitä ja käymällä
kierrätyspisteellä tyhjentämässä
kierrätysastiat, säästämään jogurttipurkit
Kaikki juoksee-tapahtuman juomamukeiksi ja
pesemän niitä seuraavaa käyttöä varten...
 Luontoa ja eläimiä kunnioittavan käyttäytymisen Toteutuivat. Eäinkokemukset
omaksuminen
◦ ohjataan, näytetään mallia ja keskustellaan,
huomioidaan jokamiehen oikeudet, annetaan
aikaa leikkiin luonnossa em. oikeuksia ja
velvollisuuksia noudattaen, mahdollistetaan
”Merkittävät elämänkokemukset”
olivat hyönteisiin, matoihin,
hämähäkkeihin, lintuihin ja
oraviin liittyviä.
◦ Pidetään huolta ”Omasta paikasta polun
varrella”
 rakennetun ympäristön kunnioittaminen
◦ Tavarat paikoilleen -säännön soveltaminen
kaikkialla
Toteutuivat. Aikuiset ohjasivat,
valvoivat ja olivat mallina.
◦ Muistetaan että sääntö pitää sisällään myös
yhteisten ja toisten omien (luvalla käytössä)
tavaroiden kunnioittavan ja huolellisen
käytön
 Sosiaalisesti kestävä kehitys
◦ Hyvekasvatuksen keinoin positiivisen
käytöksen vahvistaminen
◦ Hyvien tapojen sanasto arkikäytössä
Toista loukkaavan käytöksen
ehkäisyn ja siihen puuttumisen
suunnitelma on selkeyttänyt
yhteisiä ohjaamisen ja
puuttumisen tapoja. Sanasto alkaa
olla jo aikuisille tuttua ja kuuluu
arjessa.
3
2. Liike
2.1.
Liikkeen koordinaatioon liittyvät tavoitteet
◦ Teemme viivan isoon saliin harjoitusten
mahdollistamiseksi ja ohjaamme viivalla
kävelyä.
Viiva tehtiin ja sitä käytettiin
mutta hiljaisuusharjoitukset
montessorin tapaan sekä
◦ Teemme hiljaisuusharjoituksia siihen kypsien vinkkilista jäivät tekemättä.
lasten kanssa.
◦ Teemme vinkkilistan syyskuussa niistä
leikeistä minkä teemana on liike ja
liikkumattomuus ja käytämme niitä piireissä
ja koko talon lauluhetkillä.
Toteutui
2.2.
Aistien herkistämisen tavoitteet
◦ Liikkeen ja liikkumattomuuden havaitseminen
luonnossa
Toteutuivat
2.3.
Estetiikan ja itseilmaisun tavoitteet
◦ liike eri taidealueiden keinoin
3. Palvelulupaukset
3.1.
Päivittäinen havainnointi ja havaintojen
dokumentointi
 Päivittäin kirjaamme ylös lapsen tekemiset ja
niihin liittyen tuen tarpeet tai osaamisen
Toteutui

siirretään em tiedot lapsen Montessorityötseurantaan vähintään kahden viikon välein
tietojen pitämiseksi ajan tasalla
toteutui

käytetään uutta teknologiaa havaintojen
dokumentoinnissa: videokamerat, ipadit ja
sanelukoneet
vaihdellen toteutui, kehitystä
tapahtuu koko ajan.
3.2.
Arviointi palvelutoiminnan kehittämistoiminnan Laatupeli tehtiin muutamalle
lapselle ja niistä saatiin hyviä
tueksi (päiväkodissa lapsi-, itse- ja vertaisarviointi)
vinkkejä. Muutamissa ryhmissä
käytettiin lapsihaastatteluun
lomaketta.Yhdessä ryhmässä
opittiin peukuttamalla
vahvistamaan kaverin hyvää
käytöstä.
3.3.
Kestävä kehitys
◦ Kohdassa 1.2.
4
3.4.
Toimintaa ja sen pedagogisia perusteita
arvioidaan säännöllisesti ja suunnitelmallisesti
(päiväkodin ja ryhmien osalta)
 Pedagogisena päivänä ja sitä seuraavassa
ryhmäpalaverissa on valmistettu kullekin
ryhmälle ryhmän oma
varhaiskasvatussuunnitelma ja ryhmän Toista
loukkaavan käytöksen ehkäisyyn ja siihen
puuttumiseen tarkoitetut yksilölliset
toimintaohjeet. Johtaja käy syyslukukaudella
kussakin ryhmässä omana pedagogisena
päivänään havainnoimassa ja dokumentoimassa
toimintaa ja ryhmän kanssa pidetään samana
päivänä pedagoginen keskustelu.
Kevätlukukaudella pidetään uudet ryhmäpäivät.
Ryhmäpäivät ja ryhmän
toiminnan videointi toteutui,
mutta kaikissa ryhmissä ei voitu
pitää palautekeskustelua samana
päivänä tai edes koko ryhmän
henkilökunnalle yhtäaikaa.
Johtaja osallistui yhden ryhmän
palaveriin kevätlukukaudella
pyydettäessä.

Arviointi- ja suunnittelupalaverissa kesäkuussa
arvioidaan lukuvuoden toimintaa
Kehityskeskusteluissa jokainen
työntekijä arvioi omaa ja
työyhteisön toimintaa,
pedagogiaa ja sen toteutumista.
Yhteenveto käytiin läpi
pedagogisena päivänä 15.5.2015.
Se on oli uuden suunnittelutyön
pohjana. Kesäkuussa ei pidetty
arviointi- ja suunnittelupalaveria,
muttta arviot toimitettiin
johtajalle yhteenvetoa varten
syyskuussa. Suunnitelman tekoon
osallistuivat vanhemmat
vanhempainillassa 25.8.2015.

Johtaja arvioi palvelulupausten toteutumista
suunnitelman mukaan
Kehityskeskusteluihin sekä
pedagogiseksi päiväksi johtaja
on arvioinut palvelulupausten
totutumista.
5
TOIMINTAVUODEN 2015-2016 PAINOPISTEET JA TAVOITTEET
 2015 on Elämysten vuosi Lasten Forssa-kokonaisuudessa ja 2016 on
Arvioinnin ja tulevaan katsomisen vuosi
 Resurssiviisaus (Situ-toimialan yhtenä painopisteenä), tavoitteena
mm kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäminen
 Järkivihreässä Forssassa, Tykätyssä Tyykikylässä, hyvä yleisilme ja
terve ympäristö sekä historian hyödyntäminen.
 Palvelulupauksista Havainnointi ja Arviointi
Tavoitteena lapsen hyvinvointi, lapsen tuntemus ja hänen parhaaseen
mahdolliseen huomioimiseensa ja kohteluun yltäminen. Pyrimme teoillamme
siihen että lapsi voi tavoitella optimaalista kehitystään. Hyvinvointiin
liittyen panostamme erityisesti vuorovaikutukseen ja suvaitsevaisuuteen
sekä sosiaalisten taitojen ja itsesäätelytaitojen oppimiseen.
Monimuotoiset oppimisympäristöt
 Montessoriympäristö
 Salainen puutarha (Viksbergin kartanon puutarha) ja Oma paikka
polun varressa (Siurilankadun ja 2-tien välissä)
 Kutomoalue
 Sähköiset ympäristöt: oppimiseen valitut ohjelmat ja
tiedonhankinta, dokumentointi ja dokumenttien jatkokäsittely
 Feeniks yli 3-vuotiaille
 Keinonurmi
6
Painopisteet:
1.
I kehityskauden pedagogiikka
Noudatamme Palvelulupauksia, Montessoripedagogiikkaa ja Toista
loukkaavan käytöksen ehkäisyn ja siihen puuttumisen suunnitelmaa.
Tarkastamme lokakuussa toista loukkaavan käytöksen ehkäisyn
suunnitelman ja teemme siihen lisäykset itsesäätelytaitojen tukemisen ja
lapsen ”väärään” suhtautumisen osalta.
Valmistamme kielimateriaalia alle 3-vuotiaille
Erityisesti huomioimme:
◦ lapsen itsenäistymiskehityksen tukeminen ja mielekkäät
tekemiset
◦ Sosiaalisten taitojen harjoittelu
◦ Itsesäätelytaitojen tukeminen:
▪ Kiittäminen, kehuminen, peukutus päivän luonnollisissa
tilanteissa, ”Olen ylpeä sinusta”, vihreä ”liikennevalo”
◦ lapsen ”väärään” suhtautuminen
◦ Sanavaraston kartuttaminen:
▪ Kirjojen maailma – (myös kotien tukeminen tässä asiassa)
▪ kielimateriaalin aktiivinen käyttö
▪ käytännön elämän ja aistimateriaalien sanasto käyttöön
◦ Joka ryhmässä on kuvat apuna päivän strukturoinnissa ja puheen
tukena
◦ Havainnoidessa ”Lapsen salaisuuden” etsiminen: tekemisten
kirjaamisten lisäksi havainnoidaan myös keskittymistä,
itsesäätely-ja työskentelytaitoja.
7
2. ”Oma, paras paikka” (Varhaiskasvatuksen yhteinen)
Tavoitteena hyvinvointi, lapsen tuntemus ja sitä kautta ymmärrys
◦ Toteutetaan yhteistyössä kotien kanssa
◦ pyydetään kuvia, keskustellaan
◦ Aiheeseen liittyen varhaiskasvatuksen yhteinen taidenäyttely
3. Liikunta (Varhaiskasvatuksen yhteinen)
Tavoitteena liikunnallisesti aktiivisen elämäntavan omaksuminen
3.1.”Kävelen itse kun kerran osaan!”
▪ Ohjeistetaan vanhempia ja huolehditaan itse ettei kanneta
lapsia suotta. Sylitellään istuen.
3.2.Kaikki juoksee – tapahtuma
▪ sovittu kerran kuukaudessa pidettäväksi. Kutsutaan Kuhalan
ekaluokkalaiset mukaan
3.3.Vauhtivarpaat 28.9. – 10.10. (vkot 40 – 41)
3.4.Aikuiset kannustavat lapsia päivittäin aktiivisempaan liikuntaan
ulkona ohjatulla liikunnalla sekä itse mallia näyttämällä.
3.5.Valmistetaan motoriikkaa kehittäviä tehtäviä käytäville mm
siirtymätilanteita varten.
3.6.Retket luontoon
▪ mahdollistetaan kiipeily ja tasapainoilu
3.7.Feeniks, keinonurmi ja iso monitoimisali sisäliikuntatiloina
4. Luonto- ja ekokasvatus
Tavoitteena elämykset, luonnon ja ympäristön kunnioittaminen,
vastuuntunto, ajattelun- ja työskentelytaitojen kehittäminen
4.1.Jätteiden lajittelu ja kierrätys
Tänä lukuvuonna:
▪ kirjataan yhteinen ohjeistus lajittelulle, kierrätykselle ja
kulutuksen järkeistämiseksi
8
▪ päivitetään jätepisteet
▪ aikuinen on hyvänä mallina
▪ lasten kanssa huolehditaan ryhmän vuorolla jäteiden
viemisestä kierrätyspisteille
4.2.Oppiminen ympäristössä, oppiminen ympäristöstä ja toimiminen
ympäristön hyväksi
▪ Tehdään retkiä lähiympäristöön
▪ Retkillä keskitytään elämyksiin ja kokemuksiin.
Dokumentoidaan kokemuksia mutta annetaan aisteille,
ajatuksille ja päättelykyvyn kehittymiselle aikaa. Etsitään
tietoja älylaitteista vasta myöhemmin ja johdatellaan
kokemukset laaja-alaisiksi oppimiskokonaisuuksiksi.
4.3.Kasvien hoito (Käytännön elämän työ)
▪ Osallistumme forssan yleisilmeen kohottamiseen oman
päiväkodin pihaa somistamalla. Pyydämme istutuslaatikot joihin
istutamme kasveja ja hoidamme niitä.
▪ Kylväminen, pistokkaista lisääminen tai valmiiden taimien
istutus: kasvun seuranta – pitkäjännitteisyys- tutkiminenkertaaminen
▪ mielekäs tekeminen-hoitaminen-vastuuntunto
5. Sibelius: Soiva Metsä
Tyykin Tyyliä sovitetusti: Tavoitteena historian ja juurien tuntemusta
kansallissäveltäjämme 150-juhlavuoden kunniaksi. Elämyksien tarjoaminen.
 soitetaan lapsille Sibeliuksen musiikkia pienestä pitäen
 Päiväkodissa on kolme Soiva Metsä kirjaa joita käytetään
aktiivisesti ryhmissä: luetaan ja kuunnellaan
 haluttaessa ja jos lapset innostuvat aiheesta, jatkotyöstetään
esim musiikkimaalauksella, satuliikunnalla jne
 Aikuiset esittävät lapsille Sibeliusaiheisen pöytäteatterin
( valmis materiaali)
9
Seuranta:
Johtaja valmistaa heti tämän suunnitelman hyväksymisen jälkeen ryhmille
käyttöön arviointiversion suunnitelmasta. Siitä on helpompi seurata
sovittuja ja luvattuja asioita sekä siihen voi arvioida pitkin lukuvuotta
tavoitteiden ja toimintojen toteutumista. Näin luvatut asiat pysyvät
jatkuvasti mielessä ja niitä tulee kerrattua kesken vuotta.
Jokainen ryhmä antaa johtajalle täytetyn arviointilomakkeen viikkoa
ennen seuraavan vuoden suunnittelu- ja arviointipalaveria.
10