;{ Hevostaito : 4,. t t, tt /::. 4,,, :ekstija kuvitus: Jaana Pohjola Hevosten pelkoreaktiot ovat vaarallisia sekä hevoselle itselleen että käsittelijälle. Sellaisia tilanteita, joissa hevonen pelästyy, tulisi pyrkiä välttämään ja ehkäisemään. Eläimen perusluonnetta ei voi muuttaa - hevosen ykkösvaihtoehto on aina pako, mutta oikeanlaisella koulutuksella käytöstä tietyissä tilanteissa voidaan muuttaa. Siksi tutkimuksissa on viime vuosina keskitytty etsimään mahdollisia keinoja, joilla pelkoreaktioita ja niiden aiheuttamia loukkaantumisia voitaisiin lieventää ja välttää. : . 'r. ..,r':' .:. elkoreaktiot e[ pakoprrähdr-kset, pyst]f-n hrppiminen, pukittelu, rvöstäminen, rretopaniikki )'nnä muut ovat erittäin helposti lleisOviä kärtoksiä. Ne nostavat he- vosen kierroksia ja svkettä tarpeettoman 1.1ös, ja palautuminen r.ie oman aikansa. Peläsq-minen ja vastustelu flosta\-xt m\-ös svljen ja plasman kortisolipitoisuuksia. I{un her.oncn oppri. että tietry käsittelijä tuottaa usein pelottar-ia ärslkkeitä tai kipua, se alkaa pelätä käsittelijää ja pitkitq-nvt pelko voi aihe- uttäå stressiä. F,simerkkinä tästä eläiniääkäripelko. I{rooninen stressi voi näkvä kävtösongelmina; Lisäksi stressi ahistaa eläimiä sairauksille. I{rooninen stressi r-oi näkvä stereotnppisenä kä1,töksenä, kuten imppaamisena tai kutomisena, jotka taas johtavat tutkimusten mukaan alentuneeseen oppimiskrkryn. Joka kerta kun hevonen pelästrT tai vastustelee, kävtös vah vistuu ja voi,vleisfi ä muihinkin samankaltaisiin tilantcisijn. Joskus hevonen herkistr v tietr'lle ärsvkkeelle niin paljon, että jo pelkkä vihje riittää laukaisemaan stressireaktion. Siksi on tärkeää välttää taistelua hevosen kanssa ja ,vrittää pitää tilanne aina rauhalLisena. Ainoastaan rauhallinen ja rento hevonen voi oppia uusia asioita. Siksi on tärkeää iöytää keinot rauhoittaa hevonen harjoittelun ajaksi. Jo vanhan kansan tuntema keino pitää r-atsa rauhallisena ori ottaa tilanteeseen mukaan kokeneempi, rau- hallnen hevonen. Toinen keino on tarjota her,-oselle varsasta asti hlr-iä kokemuksia ihmisen kanssa ja takentaa luottamista suhdetta sekä ptlkkoa koulutus mahdolLisimman pieniin osiin, jotta hel'onen saa runsaasti onnistumisen kokemuksia. Oppi misprosessi on eläimillä samankaltainen: ne oppivat, että kun ne vastaa\rat tietfi1.n ätsyk[s.r... tien'llä teaktiolla, ne saavat palautetta. Useiden tuhansien toistojen kautta oppiminen etenee: eläin havaitsee ettei 1-htevs ärsr.kkeen ja reaktion sekä palautteen lälillä ole sattumaa. Eläinkoulutuksessa halutaan itse asiassa vaikuttaa tietWjen käytösten esiinrymisen todennäköis11'ksiin. Tätä tehdään vahr.'istamalla, rankaisemalla tai sammuttamalla. E simetkiksi ratsastuksessa oikealia tavalla kä)'tett] negatiir.inen vahviste on epämiellvttär.-ä pohkeenpuristus, joka poistetaan sillä hetkellä, kun hevonen astuu eteenpäin, jolloin toiminta vahvistuu. On uskotu, että rotu tai sukupuoli vaikuttavåt hevosen reaktiivisuuteen ja hetkkl,vteen. I{uitenkin asiaa tutkittiin äs- ,, .i Trnn. Hevonen kettäin ja todettiin, että jopa enemmän kuin rotu tai sukupuoli, her-osten teaktiivisuuteen r.aikuttivat olosuhteet. I{arsinatal, lissa asur.at hevoset reagoir.at ärsvkkeisiin r.oimaktr;rammin ja herkemmin kuin ulkona aikaansa viettär,ät ja porukassa asur-at hevoset. -.:.a.... iI \riimeaikaiset tutkimukset ovat paljastaneet, että ns. normaaLitkin to.imenpiteet ja koulutusmenetelmät saattavat altistaa hevosta stressille ja kir,-uile. Ratsastuksessa kä1tetään lähes pe1kästään negatiir.ista vahr.'istetta, e[ her.osta ohjaillaan hallitsemalla painetta. I{ävtännössä moni ratsastaja ei tunne oppimisteorioita eikä osaa käyttää negatiir,-ista vahr-istetta oikealla ja tuloksellisella tavaila. Tuloksena voi pahimmillaan olla turtunut hevonen, joka ei reagoi apuihin ollenkaan tai hlperreaktiir,-inen hevonen, joka reagoi pieniinkin ärsr kkeisiin [ian r.oimakkaasti. Pahimmissa tapauksissa hevonen joutuu opitun a\,-uttomuuden tilaan, joka on erittäin suuri hp'inr.'ointiriski. I{atskit koulutuskeinot, kuten niskan r-litaivuttaminen eLi rollkur, kankikuolaimien kdr-ttij, ristiriitais et ar.'ut tai l,likokoavat liikkeet saatta\rat näkyä hevosen kävtöksessä monin cri tavoin. Ranskalaistutkimuksessa huomattiin, että koulutatsuilla oli enemmän stere otl't'ppis tä kä1tt2i1r6'rnistä kuin esimerkiksi r.ikellyshevosilla, joita ei ratsasteta samalla q1-1i11ä kuin kouluher..osia. Rollkur-ratsastetut hel-oset olivat testeis sä r eaktrir is em, pia, ne Liikkuir.at hitaammin, pukittelivat ja r-iuhtoir at hänrään enemmän kuin normaaliin tapaan ratsestetut her oset. Testrssä, jossa hevoset saivat itse paattaä ratsastettiiflko nijllä rollkur muodossa vai tavaltsesti, kaikki valitsir.at tavalLisen muodon. Perinteisesti on uskottu, että matalassa muodossa ratsastaminen rentouttaa tai rauhoittaa hevosta. Tälle uskomukselle ei lör'dy kuitenkaan perusteita; eräässä tutkimukses sa todettiin, että matalana ratsastaminen ei alenna her-osen sr-kettä eikä rauhoita sitä peläsq'misen jä1keen. On spekuloitu paljon mt-ös kuolaimista ja siitä aiheuttaratko ne kipua her,'osen suuhun. Joissain tutkimuksissa on 1ö1,detqkuolainten aiheuttamia luustomuutoksia hevosten leukaluissa. On m'u'ös todettu, että uscat kuolaimiin Liittrr'ät ongelmakdvtökset katoar-at, kun kuolaimet poistetaan ja vaihdetaan kuolaimettomiin suitsiin. Lisäksi on huomattu, että kuolaimet aiheuttarat hevosten sr-iihin haarzumta, joita on r,aikea pääIle, p:iin huomata. On mahdollstar että kuolaimen alla kulkemi nen, kuolainta pakoon juokseminen tai jatkur-a pään r.iskominen johtuvat kuolaimen aiheuttamasta liir.usta. Pvörötarhakäsittelv 1öi itsensä läpi niin kutsutusti pehmeänä tapana käsiteliä hevosta. Laumadrnamiikkaan ja h'rerarkiaan perustu\e ajatus on sittemmin saanut toisenlaisia sär,r'jä, kun r.-uorovaikutus on her.osen ja ihmisen r'äLillä jo varsasta alkaen, sitä mvijnteisemmäksi hevosen asenfle mr,ös r.-ieraita ihmisiä kohtaan muodostuu. Nr-kvisin her,-osia tarhataan usein ilman lajitoverin seuraa. Tämä on sosiaaliselle eläimelle huono rat kaisu. Lisäksi oilaan usein tilanteessa, jossa her-oscn ainut päi r-ittäinen sosiaaLinen kontakti on omistajan kanssa. Jos tämä kontakti on negatiir-inen, sillä voi olla haitalLisia r-aikutuksia her-o s en hr-r,'invointijn. Yleis e s ti voidaan kar keas ti s anc).1, cttä td puolet r-uoror,-aikutuksesta her.osen kanssa tulisi olla posi tlir,-ista jotta her-osen näkcjkulmasta omistaja olsi mielh.ttdr'ä ja odotettava henkilö. rr-renetelmää on alettu tarkemmin tutkia. P\-örötarhakoulutus perustuu samaila tavalla negatiir.isen r.ahvisteen kär'ttöön kuin perinteiset menetelmätkin; hevosta juoksutetaan r-mpvräl1ä, ja kun se toimii halutulla tavalla, paine hellittää. Eräässä tutkimuksessa haluttiin seh-ittää, mihin menetelmän luonnoLLsuus perustuu. Pvrirrjaitaukseen laitettiin kaksi hevosta, ja kär-i ilm ettei kumpikaan her-osista r),htln\.t jahtaamaan toista saer-utraakseen j ohtajuuclen. Li säksi tutkimuksissa on huomattr-r, -ttä p).öröaitausmenetelmällä koulutetut hevoset seuraa\-at ihmistä ainoastaan pvöröaitauksessa join-upin jä1keen. Yksi<ään te -stihe\.osista ei seurannut käsittelij ää tarha s sa, laitumella ::,Li muu s s :rk:L'..,n r-n-rpäris tös sä kuin r.arsinaises sa pvöröaitauk :c::., I l:: : - :::-r]rr liitnr- keskei-sesti lipominen ja pureskelu \: ole pr-sn-trl selr-ittämään mistä , ,r:I:1 on e sittäu t teofian, jonka .. - - - :..lt,l.rnn.riri.L r.,r'.ojcr :-: 'rt,tLsutteler at' .--, ..--.-,:t.-, Nlonet pienet kziltännön asiat, jotka omistajien tai talLinpitäjien mielestä saettavat tuntua r-:ihäpätöisiitä, yaikutrayät her-osen rn'tyr.äistr.teen. Perusasioista kannattaa aloittaa, lör-tää tarhakar-eri, ruokkia r.apaalla heinällä ja tun ata riittdvä Liikun nan saand. Nluita asroita o\rat oppimisteorioiclen eLi negatirr-isen sekä positiir,'isen vahvisteen opiskelu ja oikea kävttö, lrrpua tai epämukar.-uutta tuotta\ien r.älineiden välttämincn, ristiriitaisten apujen ja signaalien välttäminen sekä pakoreaktioiden r.älttäminen. Herronen on mahdollista kouluttaa nrorleerl asiaan uudelleen positiir.isella talalla. Tällaisia asioita or-et esi merkiksi r.astaehclolListzrminen kengifi-kseen, klippaamisccn tei lääkintään tai lastaamisen uudelleenkouluttäminen posrtiir-isrr r.ahr.istetta kä,vttämällä. Aina silloin, kun saamme e1äimen te kemään halutut asiat vapaaehtoisesti ja oma-aloitteisestj, r'isll käsitteli]än sekä her.osen loukkaantumiseen rähenee. Kirloitla1 a ua/nistaa keuää //ä E ng/annisla e liiir ten Her-osen on todettu oler:rn koqntr:r i.lr: knrih.j:rn hur; matta\-asti kelrrtn neempi kuin r-aisto je n \ eressa clär-ä r-uo l.ronsr'öjä. ]olLaisena sitä joskus käsitellään. Her oset klkener-är .1a kii lösneutal ak.ri eikaistau heuosiin. Hän kirlaittrtrt Ltlogia e/iiinten kQttcifini:estii, /r lldni:esht 1 a hl,uinuoin nista 1a ko rt ka r:se1 a e /åinten oxtilEi tujaaa koalutu.t neu tn ntaa se kri //e. oppimaan n'rorumutkaisia tehtäviä, jos nirlie sellarsia halutaan kouluttaa. On todettu, että hevosen asenteet ihmisiä kohtaan rLeisnr-ät sckä l.ruonossa että hvr-ässä. N,Iitä positiivisempaa | :'': ' A5505tATt tVt SEN Opp!&Å XSrhl Klassinen ehdoll istuminen PX&USKASITTEET I{lassinen ehdoilistuminen on kyseessä silloin, kun e1äin oppii, että tietq- tapahtuma ennakoi jotakin toista tapahtumaa. Esimerkiksi koira oppii, että ulkoilu lähenee kun omistaja alkaa etsiä kaulapantaa ja talutushihnaa. Idassista ehdollistumiste tapahtuu koko ajan, ei ainoastaan kouluttaessa. Elziimet ovat taitar-ia ennakoimaan tapahtumia. I{ynsileikkureiden esiin kai vaminen voi ennakoida epämukavuutta ja kipua, toisten koiri en kohtaaminen r.-oi ennakoida epämiell1'ttzivdä kohtelua jne. Assosiatiivinen oppimincn perusruu siihen, että eiäin muodostaa assosiaatioita kahden tai useamman tapahtuman r-äLille. .Lssosiatiir'-isen oppimi-sen kak-.i osa-aluetta o\-at klassinen ehdollistuminen j a operantti ehdolLis tuminen. Tavoitteena . l[sata Kaytosta . - palkkiot - . :paineen ',,.,polstarnine* Operantti ehdol listu minen C)perantti ehdollstuminen on kyseessä silloin, kun seutaukset määritteler.:it käytöksen esiintl'mistä. Eläimet teker.ät useammin niitä asioita jotka tuottavat niille hyöWä ja harvemmin niitä asioita joista on niille haittaa. Elziin oppii nopeasri kannattar.at kzivtökset, kun seuraukset osataan tehdä sille positiir,'isiksi. Operanttia ehclollistamista hvödvnnetään kouluttamisessa sitefl, että seutauksia halLitsemalla r-oidaan halLita kävttär,wmisen esiinh'mistodennäköisyyttä. On olemassa kä1. töksiä, joita eläimen halutaan tekevän usein ja toisaalta kä1-töksiä, joiden halutaan esiinqrzin harr.'oin jos lainkaan. Tunne Hevonen )a{ Hevostaito Lrihteet: Positiiyisen aahuistamisen tavoitteena on lisätä deryn käytöksen esiintvmisen todennäköislyttä. I{äytännössä eläin palkitaan silloin, kun se tekee oikeita asioita, jolloin muodostuu assosiaatio tien'n käytöksen ja miellyttävän seurauksen välille. . Lesimple et al. (2010) Housing conditions and breed are associated with emotionality and cognitive abilities in riding school horses, Applied animal behaviour science. Negatiiuinen uahaistaruinen tarkoittaa sitä, että eläin tekee asioita, jotta epämiellyttävä ärsyke loppuisi. I{dytännössä eläin . Christensen et al. (2008), Effects of a calm companion on fear oppii myötäämään paineesta, 40, lssue 1, pages 46-50. paineen loppuminen toimri tässä tapauksessa käytöstä vahvistavana tekijänä. Positiiuisen rankaisun tavoitteena on vdhentää kdytöksen esiintymisen todennäköisr1,ttä. I{äytännössä käytöksen seurauksista tehdään eläimelle epämukavat, jolloin se välttää \. s eistä kä)'tös tä. Po sitiir.'is een rankaisuun liitwy us eita eettisiä-, terveydelJisiä- ja hryinvointikvsymyksiä, eikä sitä voida pitää eJi asianmukaisena kouluttamiskeinona. \l egatii ui s e n ftt n kai s tl n tatkoituks ena on vähentää kdytöks en esiintymisen todennäköislyttä. Ei-toivotun käytöksen seurauksena poistetaan palkkion mahdollisuus. !r1 reactions in naive test horses, Equine Veterinary Journal, Volume . Goodwin, D., McGreevy, P., Waran, N., McLean, A., (2009),'How equitation science can elucidate and refine horsemanship techniques' (review), The veterinary journal 1 81 : 5- 1 1 . . Martine Hausberger, Emmanuel Gautier, Christine Muller, Patrick Jego; (2007),' Lower learning abilities in stereotypic horsesi Applied Animal Behaviour Science 107:299-306. . Uta Ulrike von Borstel, Katrina Merkies, lan James Heatly Duncan, Anna Kate Shoveller, Linda Jane Keeling, Suzanne Theresa Millman (2009):'lmpact of riding in a coercively obtained Rollkur posture on welfare and fear of performance horsesi Applied animal behaviour science 116:228-236. . McGreevy, P. D., Mclean, A. N., (2007),'Roles of learning theory and ethology in equitationi journal of Veterinary Behavior, 2: 1 08-1 1 8. . Hausberger et al. (2009), Could Work Be a Source of Behavioural Disorders? A Study in Horses. . Konstanze Krueger, (2006),'Behaviour of horses in the "round pen technique"l Applied Animal Behaviour Science 104:162170. Warren-Smith et al. (2007), Behavioral and physiological responses of horses (Equus caballus) to head lowering, Journal . of Veterinary Behavior (2007) 2, 59-67 . KOULUTTAUDU KOIRAKURSSIoHIAAIAKST SHIATSU FOR HORSES AND RIDERS *** Learn* * * Feel* * *Touch* * r( HevosShiatsu -ku rssit, -tU n n it ja -hoidot Sinulle ja Hevosellesi Vertepro oy aloittaa uusien Koirakurssiohj aaj ien kouluttamisen ! Liity j oukkoomme tarj oamaan suunnitelmallista, tasokasta ja turvallista koirakurssitoimintaa. Lue lisää sivuiltamme r^) td. 0 .X. { lt V ERTEPRo Susanna Tuisku Equine Shiatsu Practitioner +3s8-(0)40-5140 721 www.barehands.fi www.hevosshiatsu.fi