Tilinpäätös 2014 - Tampereen kaupunki

014
Tilinpäätös
TAMPEREEN KAUPUNKI
julkaisut
Toiminta ja talous 2015
tilinpäätös 2014
Julkaisija: Tampereen kaupunki, konsernihallinto, hallinto- ja talousryhmä

Kansien suunnittelu: DesignKomitea
Kannen kuva: Tuula Kaakinen
Paino: Juvenes Print Suomen Yliopistopaino Oy
2
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
Pormestarin katsaus
Kuntokuuri tuotti tuloksia
K
untien talous kehittyi viime
vuonna ennakoitua paremmaksi.
Säästötoimet hidastivat menojen
kasvua ja lisäksi kunnat kiristivät
veroprosenttejaan.
Valtionvarainministeriön arvion mukaan kuntatalous pysyy
kuitenkin lähivuodet kireänä, sillä veropohjien vaimea kehitys sekä valtionosuusleikkaukset hidastavat kuntien tulojen
kasvua. Vaikean taloustilanteen pakottamana menojen kasvua hillitseviä toimia on
jatkettava. Huomattava osa kunnista myös
nostaa veroprosenttejaan ja velkarahoitus
jatkaa kasvuaan.
Tampereen kaupungin vuoden 2014
tilikauden tulos oli 19,3 miljoonaa euroa
alijäämäinen ja ilman kertaluonteisia satunnaisia kuluja alijäämä oli 4,9 milj. euroa. Vuodelle 2014 asetettu taloustavoite
käytännössä saavutettiin. Nettomenojen
kasvu oli vain 0,5 prosenttia. Näin matalaan nettomenojen kasvuun ei ole pystytty
sitten 1990-luvun lamavuosien. Silti palvelut kyettiin järjestämään, vaikka palvelutarpeita kasvattivat ripeä väestönkasvu
ja työttömyysasteen nousu 18 prosenttiin.
Näistä lähtökohdista tarkastellen toimintakatteen matalaa kasvua voidaan pitää
erinomaisena saavutuksena.
Verotulot kasvoivat viime vuonna 4,7
prosenttia. Verotulojen kasvu perustui
lähinnä veroprosenttien korotuksiin sekä
yhteisöveron reilun viidenneksen kasvuun.
Nettoinvestoinnit olivat 213,9 miljoonaa
euroa. Huolimatta erinomaisen matalasta
nettomenojen kasvusta investointien tulorahoitusprosentti jäi 38,9 prosenttiin. Kaupungin lainakanta väheni 18,8 miljoonaa
euroa vuodesta 2013, ja asukaskohtainen
lainamäärä oli 1 680 euroa. Tampereen
väkiluku kasvoi ennakkotietojen mukaan
2 558 henkilöllä.
Kaupungin haastavan taloustilanteen
vuoksi toimintayksiköitä on jo usean vuoden ajan kannustettu karsimaan kuluja,
hyödyntämään vaihtuvuutta ja löytämään
uusia toimintamalleja taloustilanteen korjaamiseksi. Vuosien 2013 ja 2014 kehitys
osoittaa, että nykyisellä toimintamallilla
olemme onnistuneet menojen hillinnässä
ja talouden sopeuttamisessa hyvin tehokkaasti. Vuoden 2014 nettomenojen poikkeuksellisen alhaisesta kasvusta erityinen
kiitos kuuluu kaupungin henkilöstölle. Toki
on syytä muistaa, että vuodelle 2015 asetettu talousarvion 0-tulostavoite merkitsee tarkan taloudenhoidon jatkamista.
Vuosikate parani edelliseen vuoteen
nähden, mutta tulorahoitus ei kattanut
riittävästi poikkeuksellisen suuria investointeja. Kaupunki investoi tilikaudella yhteensä 213,9 milj. eurolla. Suuria yksittäisiä
investointihankkeita olivat Rantaväylän
tunneli 39,4 milj. euroa ja Metsä Board
Oyj:ltä hankittu Lielahdessa sijaitseva entinen tehdasalue 26 milj. euron kauppahintaan. Tilakeskuksen talonrakennusinvestoinnit olivat 54,7 milj. euroa.
Vuoden 2014 toiminnan ja investointien
rahoitustarpeeksi muodostui 125,9 milj.
euroa, mikä katettiin kassavaroja vähentämällä. Kaupungin kassavarojen tilanne
on kuitenkin edelleen hyvä ja myös kaupungin asukaskohtainen lainamäärä on
suurten kaupunkien matalinta tasoa. Se
mahdollistaa lainamäärän hallitun kasvattamisen, kun kaupunkikehityksen kannalta
välttämättömiä suuria investointeja toteutetaan lähivuosina.
Työttömyyden kasvu
huolestuttavaa
Korkea ja pitkittynyt työttömyys kertoo
siitä, miten rajussa rakennemuutoksessa
erityisesti vientiteollisuus Tampereella on
viime vuodet ollut. Kaupungin kasvaneet
panostukset pitkäaikaistyöttömien aktivoimiseksi tuottivat viime vuonna tulosta,
sillä kaupungin maksama työmarkkinatuen kuntaosuus kasvoi muita suuria kaupunkeja selvästi hitaammin.
Korjaavien toimien lisäksi kaupunki on
aktiivisesti luonut edellytyksiä elinkeinoelämän kasvulle ja uudistumiselle. Vuonna
2014 kaavoitettiin ennätyksellisen paljon
asuin- ja liiketilaa eri puolille kaupunkia.
Vuoropuhelua yrityselämän kanssa on tiivistetty ja kaupunki on vienyt aktiivisesti
eteenpäin isoja kehityshankkeita, jotka
mahdollistavat yritysten investointeja ja
kaupungin vetovoiman kasvua pitkälle tulevaisuuteen.
Kaupungin suurimman investoinnin,
Rantatunnelin, rakentaminen on edennyt
aikataulussa ja budjetissa, ja myös RantaTampellan rakennustyöt alkoivat pohjatöiden osalta. Katuraitiotien suunnittelu eteni yleissuunnitelmasta kehitysvaiheeseen
ja myös raitiotielinjojen täydennyskaavoitusta valmisteltiin. Tampere-Pirkkala
lentoaseman kakkosterminaalin kunnostaminen aloitettiin viime vuonna ja lentoliikenteen kehittämiseksi valmisteltiin uutta
matkaketjut yhdistävää toimintamallia.
Kansihankkeeseen haettiin uusia toimijoita ja toteutusmallia. Torni-hotellin valmistuminen vauhditti asemanseudun kehittämistä. Keskustassa oli käynnissä useita
merkittäviä täydennysrakennushankkeita.
Asemakeskuksen ja Eteläpuiston kansain-
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
3
Pormestarin katsaus
väliset suunnittelukilpailut tuottivat korkeatasoisia tuloksia.
Aktiivisella ja pitkäjänteisellä kehittämisotteella Tampere vastaa Pirkanmaan
maakuntakaavan 2040 ja Tampereen
kaupunkiseudun
rakennesuunnitelman
2040 ennakoimaan väestönkasvuun. Isot
kehittämishankkeet vahvistavat kaupunkiseudun vetovoimaa ja toimivat alustoina
yritystoiminnan ja uusien työpaikkojen
kasvulle.
Kuntien rooli muutoksessa
Kaupunginvaltuusto asetti vuoden 2014
talousarviossa 43 konsernihallintoa ja tilaajan ydinprosesseja sitovaa toiminnallista tavoitetta. Suurin osa tavoitteista
toteutui tiukasta taloudesta huolimatta.
Suurimmat poikkeamiset liittyivät siihen,
että joukkoliikenteen matkustajamäärät
eivät kasvaneet tavoitteen mukaisesti
ja vuokra-asuntotuotannon määrä jäi alle puoleen tavoitteesta. Ilahduttavaa on
ollut palvelujen rakennemuutosten hyvä
eteneminen. Oman tuotannon avoimen
varhaiskasvatuksen osuus kasvoi, palvelusetelipäivähoidossa olevien lasten määrä
nousi yli tavoitetason ja ikäihmisten palvelurakennetta uudistettiin kotona asumista
tukevaksi.
Vuonna 2014 vertailukelpoinen henkilöstökulujen kasvu oli vain 0,5 prosenttia.
Muun muassa vaihtuvuuden hyödyntäminen ja rekrytointien vähentäminen ovat
hillinneet henkilöstökulujen kasvua. Henkilöstö on kaupungin keskeinen voimavara. Myös tulevien vuosien tavoitteissa
onnistuminen on lopulta kiinni henkilökunnan osaamisesta ja motivaatiosta. Vaikeassakin talouden tilanteessa kaupunki
huolehtii henkilökuntansa työhyvinvoinnista. Vuonna 2015 otetaan käyttöön liikuntaseteli, jolla kannustetaan henkilöstöä
aktiiviseen oman kunnon ylläpitämiseen.
Yhdessä tekeminen ja henkilöstöjohtamisen kehittäminen ovat esillä vuoden
2015 alkupuolella käynnistyvässä toimintamallin uudistamisessa. Tampere 2017 -pro-
jektissa uudistetaan Tampereen toimintamalli vastaamaan kunnan uutta roolia ja
muuttuvaa toimintaympäristöä.
Kuntien rooli hyvinvointiyhteiskunnassa
sekä asema ja tehtävät julkisessa palvelujärjestelmässä muuttuvat olennaisesti
mikäli sote-uudistus toteutuu tulevalla
hallituskaudella. On oletettavaa, että merkittävä osa palveluiden järjestämisestä ja
tuottamisesta siirtyy kuntaa laajemman
tahon hoidettavaksi. Sote-uudistuksen lisäksi muun muassa kireä julkinen talous
ja digitalisaatio haastavat kuntia uudistamaan toimintaansa. Kunnan rooli ja tehtävät hyvinvoinnin, elinvoiman ja alueensa
kehittäjänä sekä demokraattisena paikallisyhteisönä joudutaan tarkastelemaan
uudelleen.
Viime vuosi osoitti, että yhdessä tekemällä pystymme kääntämään kaupungin
talouden oikeaan suuntaan. Vaikka talousnäkymät ovat edelleen haasteelliset,
yhteistyöllä ja innovatiivisilla uudistuksilla
pystymme haasteet voittamaan.
Anna-Kaisa Ikonen
pormestari
4
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
SISÄLLYS
Sisällys
Pormestarin katsaus.....................................................................................................................................3
Toimintakertomus.......................................................................................................................................... 9
Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa....................................................................................11
Tampereen kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset......................................................11
Yleinen ja alueen taloudellinen kehitys............................................................................................... 13
Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa.............................................................................. 15
Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä....................................................................................16
Henkilöstö................................................................................................................................................ 17
Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan
kehittymiseen vaikuttavista seikoista..................................................................................................18
Ympäristötekijät..................................................................................................................................... 20
Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä........................................................................................... 21
Tilikauden tuloksen muodostuminen..........................................................................................................23
Tuloslaskelma...........................................................................................................................................23
Toiminnan rahoitus........................................................................................................................................ 26
Rahoituslaskelma................................................................................................................................... 26
Tasetarkastelu................................................................................................................................................ 29
Tase........................................................................................................................................................... 29
Kokonaistulot ja -menot................................................................................................................................32
Kaupunkikonsernin toiminta ja talous........................................................................................................33
Konsernin toiminnan ohjaus.................................................................................................................33
Konsernin toiminnassa ja rakenteessa tapahtuneet muutokset..................................................... 34
Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä....................................................................................35
Konsernirakenne.................................................................................................................................... 36
Konsernitilinpäätös........................................................................................................................................38
Konsernituloslaskelma............................................................................................................................38
Konsernin rahoituslaskelma.................................................................................................................40
Konsernitase........................................................................................................................................... 42
Kaupunginhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä................................................................44
Talousarvion toteutuminen................................................................................................................... 45
Talousarvion toteutuminen.......................................................................................................................... 47
Olennaiset poikkeamat talousarvioon........................................................................................................ 48
Laskelmaosa.................................................................................................................................................... 51
Laskelmaosan toteutuminen......................................................................................................................... 51
Tuloslaskelman toteumavertailu........................................................................................................... 51
Investointien toteumavertailu.............................................................................................................. 56
Rahoituslaskelman toteumavertailu................................................................................................... 59
Strategiaosa................................................................................................................................................... 62
Strategiaosan toteutuminen........................................................................................................................ 62
Yhteinen Tampere — Näköalojen kaupunki -kaupunkistrategia pähkinänkuoressa.................... 63
Toiminnallisten tavoitteiden toteuma.................................................................................................64
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
5
SISÄLLYS
Konsernihallinto ja konsernipalvelut.............................................................................................. 69
Konsernihallinto.............................................................................................................................................. 71
Konsernipalvelut.............................................................................................................................................73
Taloushallinnon palvelukeskus..............................................................................................................73
Hallintopalvelukeskus............................................................................................................................ 74
Työllisyydenhoidon palveluyksikkö......................................................................................................75
Tilaajaosa.........................................................................................................................................................77
Lasten ja nuorten kasvun tukeminen......................................................................................................... 79
Varhaiskasvatus ja esiopetus................................................................................................................80
Perusopetus.............................................................................................................................................81
Neuvola- ja terveydenhuoltopalvelut.................................................................................................. 82
Psykososiaalisen tuen palvelut..............................................................................................................83
Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut........................................................................................................... 84
Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen................................................................................................... 85
Ammatillinen koulutus...........................................................................................................................87
Lukiokoulutus......................................................................................................................................... 88
Elinkeino- ja työllisyyspalvelut............................................................................................................. 89
Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen.................................................................................................90
Harrastamisen ja omaehtoisen hyvinvoinnin edistämisen palvelut................................................91
Kulttuuripääomapalvelut...................................................................................................................... 92
Kulttuuri- ja liikuntakasvatus............................................................................................................... 93
Kulttuuri- ja liikuntatapahtumapalvelut.............................................................................................94
Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen.................................................................................................. 95
Ennaltaehkäisevät palvelut................................................................................................................... 97
Perusterveydenhuollon avopalvelut.................................................................................................... 98
Sairaalapalvelut...................................................................................................................................... 99
Päihde- ja mielenterveyspalvelut...................................................................................................... 100
Sosiaalisen tuen palvelut..................................................................................................................... 101
Vammaispalvelut...................................................................................................................................102
Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen...................................................................................................103
Omaehtoisen toiminnan ja ennaltaehkäisevän työn palvelut....................................................... 104
Kotona asumista tukevat palvelut......................................................................................................105
Sairaala- ja pitkäaikaisen laitoshoidon palvelut.............................................................................. 106
Kaupunkiympäristön kehittäminen...........................................................................................................107
Maaomaisuuden hallinta ja kehittäminen......................................................................................... 110
Kaupunkiympäristön rakentaminen ja ylläpito..................................................................................113
Joukkoliikenne........................................................................................................................................115
Pelastustoimi......................................................................................................................................... 116
Tuottajaosan toteutuminen...................................................................................................................117
Hyvinvointipalvelut...................................................................................................................................... 119
Pirkanmaan pelastuslaitos.......................................................................................................................... 123
Liikelaitokset.................................................................................................................................................124
Konserniin kuuluvat tytäryhtiöt ja yhteisöt.................................................................................131
6
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
SISÄLLYS
Tilinpäätöslaskelmat................................................................................................................................. 135
Tuloslaskelma................................................................................................................................................136
Rahoituslaskelma.......................................................................................................................................... 137
Tase................................................................................................................................................................. 138
Konsernituloslaskelma................................................................................................................................ 140
Konsernin rahoituslaskelma........................................................................................................................ 141
Konsernitase..................................................................................................................................................142
Liitetiedot........................................................................................................................................................145
Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot......................................................................................... 146
Kaupungin tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot.............................................................. 146
Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot...................................................................148
Tuloslaskelman liitetiedot...........................................................................................................................150
Tasetta koskevat liitetiedot.........................................................................................................................154
Taseen vastaavia koskevat liitetiedot.................................................................................................154
Taseen vastattavia koskevat liitetiedot.............................................................................................. 161
Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot.............................................................................165
Henkilöstöä ja tilintarkastajien palkkioita koskevat liitetiedot.............................................................168
Erillistilinpäätökset..................................................................................................................................169
Hyvinvointipalvelut.......................................................................................................................................171
Avopalvelut.............................................................................................................................................171
Laitoshoito.............................................................................................................................................179
Erikoissairaanhoito................................................................................................................................ 187
Varhaiskasvatus ja perusopetus..........................................................................................................195
Toisen asteen koulutus........................................................................................................................ 203
Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut...........................................................................................................211
Pirkanmaan pelastuslaitos..........................................................................................................................219
Liikelaitokset.................................................................................................................................................227
Tampereen Vesi Liikelaitos..................................................................................................................227
Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitos...........................................................................................235
Tullinkulman Työterveys Liikelaitos................................................................................................... 242
Tampereen Infra Liikelaitos................................................................................................................249
Tampereen Ateria Liikelaitos...............................................................................................................257
Tampereen Logistiikka Liikelaitos...................................................................................................... 265
Tampereen Tilakeskus Liikelaitos........................................................................................................272
Rahastot........................................................................................................................................................ 282
Vahinkorahasto..................................................................................................................................... 282
Tilinpäätöksen allekirjoitus ja tilinpäätösmerkintä.................................................................283
Luettelot ja selvitykset.............................................................................................................................287
Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista............................................................................................. 288
Luettelo käytetyistä tositelajeista...................................................................................................... 289
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
7
8
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
Toimintakertomus
Toimintakertomus
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
9
10
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
Toimintakertomus
Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja
taloudessa
Tampereen kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset
Kaupunginvaltuusto
Tampereen kaupungin ylin päättävä toimielin on kaupunginvaltuusto. Kaupunginvaltuusto vastaa kaupungin toiminnasta ja
taloudesta. Kaupunginvaltuustoon kuuluu
67 valtuutettua. Uusi kaupunginvaltuusto
aloitti vuoden 2013 alussa ja samalla poliittisissa voimasuhteissa tapahtui muutoksia. Kaupunginvaltuuston uutta kokoonpanoa valtuustoryhmittäin ja sen muutoksia
kuvaa oheinen kuvio.
Marraskuussa 2014 valtuustoryhmissä tapahtui muutoksia, kun Tampereen
sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä
otti takaisin ryhmäänsä syyskuussa 2013
tunneliäänestyksen jälkeen erottamansa
neljä jäsentään. Samoin marraskuussa Laila Koskela ja Timo Vuohensilta siirtyivät
Perussuomalaisten Tampereen valtuustoryhmästä Keskustan Tampereen valtuustoryhmään. Kokoomus ja SDP olivat kaupunginvaltuuston suurimmat puolueet.
Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana on vuonna 2014 toiminut Sanna Marin
(SDP), ensimmäisenä varapuheenjohtajana Irja Tulonen (Kok.) ja toisena varapuheenjohtajana Maija Kajan (Vihr.).
Kaupunginhallitus
Kaupunginhallitus huolehtii Tampereen
kaupungin hallinnon ja toiminnan johtamisesta kaupunginvaltuuston hyväksymien tavoitteiden mukaisesti. Kaupunginhallitukseen kuuluu yhteensä 11 jäsentä.
Kaupunginhallituksen puheenjohtajana on
vuonna 2014 toiminut pormestari AnnaKaisa Ikonen (Kok.), ensimmäisenä varapuheenjohtajana Atanas Aleksovski (SDP)
ja toisena varapuheenjohtajana Irene Roivainen (Vihr.).
Kaupunginhallitukseen ovat lisäksi kuuluneet seuraavat jäsenet:
Airaksinen Harri (Kok.)
Elovaara Tiina (PS)
Hanhilahti Timo (Kesk.)
Kivistö Anneli (SDP)
Sasi Ilkka (Kok.)
Sirén Elina (Kok.)
Kaupunginvaltuuston kokoonpano valtuustoryhmittäin ja niiden muutokset 31.12.2014
Kesk.
5 (+2)
Vas.
7
Kd
2
SKP
1 Tasi
1
Kok + RKP
18
PS
7 (-2)
Vihr.
10
SDP
16 (+4)
Sirniö Ilpo (SDP)
Virtanen Sirkka-Liisa (Vas.)
pormestari
Kaupunginhallituksessa
esittelee toimikautensa seutu- ja kaupunkistrategian, vuosittaisen varsinaisen talousarvion ja -suunnitelman sekä kuntademokratiaan liittyvät asiat.
Kaupunginhallituksen suunnittelukokous, suko, ohjaa kaupungin kokonaisedun
varmistamiseksi strategisesti merkittäviä
päätettäväksi tulevia asioita. Suunnittelukokous kokoontuu samassa kokoonpanossa kuin varsinainen kaupunginhallituksen
kokous.
Kaupunginhallituksella on vuonna
2014 ollut kaksi jaostoa; henkilöstöjaosto
ja liiketoimintajaosto. Henkilöstöjaosto
vastaa kaupungin strategiseen henkilöstöohjaukseen liittyvistä asioista. Liiketoimintajaosto vastaa kaupunkikonsernin
konserniohjauksen täytäntöönpanosta ja
konsernivalvonnasta liikelaitosten, tytäryhteisöjen ja säätiöiden osalta sekä muista
sille määrätyistä tehtävistä.
Apulaispormestareina toimivat Mikko
Aaltonen (Vas.), Leena Kostiainen (Kok.),
Olli-Poika Parviainen (Vihr.) ja Pekka Salmi
(SDP). Apulaispormestarit ovat vastanneet
tilaajalautakuntien puheenjohtajina palveluiden tilaamisesta.
Tampereen kaupungin johtamisjärjestelmää uudistettiin 1.6.2014 alkaen ja
Juha Yli-Rajala aloitti konsernijohtajana.
Konsernihallinnossa toimii pormestarin
suorassa alaisuudessa konsernijohtaja,
sisäinen tarkastus ja pormestarin esikuntaan kuuluvat henkilöt. Konsernijohtajan
alaisuudessa toimii konserniohjausyksikkö sekä kolme konsernihallinnon ryhmää:
hallinto- ja talousryhmä, kaupunkikehitysryhmä ja tilaajaryhmä. Konsernijohtaja
esittelee kaupunginhallituksessa, kaupunginhallituksen
suunnittelukokouksessa
sekä kaupunginhallituksen jaostoissa henkilöstöjaostossa ja liiketoimintajaostossa
kaikki asiat. Konsernihallinnon ryhmien
johtajina ovat toimineen johtajat Kirsi Koski, hallinto- ja talousryhmä, Kari Kankaala,
kaupunkikehitysryhmä ja Kari Hakari, tilaajaryhmä.
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
11
Toimintakertomus
Kaupunginhallituksen jaostoihin ovat kuuluneet seuraavat jäsenet:
Henkilöstöjaosto:
Sirniö Ilpo (SDP) pj.
Heinämäki Anna-Kaisa (Vihr.) vpj.
Kampman Ulla (SDP)
Koskinen Riitta (Kok.)
Minkkinen Minna (Vas.)
Sasi Ilkka (Kok.)
Silvennoinen Seppo (PS)
Liiketoimintajaosto
Kummola Kalervo (Kok) pj
Aleksovski Atanas (SDP) vpj.
Airaksinen Harri (Kok.)
Kivistö Anneli (SDP)
Mustakallio Jaakko (Vihr.)
Sipilä Satu (KD)
Virtanen Sirkka-Liisa (Vas.)
Lautakunnat, johtokunnat ja
toimikunnat
Tarkastustoimikunnan tehtävänä on valvoa sisäisen valvonnan, konsernivalvonnan ja riskienhallinnan asianmukaista järjestämistä, riittävyyttä ja tehokkuutta sekä
käsitellä kaupungin toimintakertomuksessa annettava selonteko sisäisen valvonnan
ja konsernivalvonnan järjestämisestä sekä
arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä
Tarkastustoimikunta
myös ohjaa ja valvoo sisäistä tarkastusta
ja koordinoi sen ja ulkoisen tilintarkastuksen työtä.
Tarkastustoimikunnan jäseninä ovat toimineet puheenjohtajana pormestari AnnaKaisa Ikonen sekä jäseninä kaupunginhallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja
Atanas Aleksovski ja kaupunginhallituksen
toinen varapuheenjohtaja Irene Roivainen.
Vuonna 2014 toimi yhdeksän (9) lautakuntaa ja neljätoista (14) johtokuntaa, jotka ilmenevät Tampereen kaupungin organisaatiokaaviosta. Lautakuntien ja johtokuntien
tehtävänä on huolehtia oman toimialansa
toiminnan ja talouden johtamisesta ja
valtuuston asettamien tavoitteiden toteuttamisesta. Toimi- ja neuvottelukunnat
huolehtivat niille asetettujen tehtävien toteuttamisesta.
Tampereen kaupungin organisaatio 31.12.2014
Kaupunginvaltuusto
Keskusvaalilautakunta
Kaupunginhallitus
Liiketoimintajaosto
Tarkastuslautakunta
Henkilöstöjaosto
Pormestari
Tarkastustoimikunta
Konsernihallinto
Konsernijohtaja
Sisäinen tarkastus
Konserniohjausyksikkö
Tilaajaryhmä
Kaupunkikehitysryhmä
Tilaajalautakunnat
Lasten ja nuorten palvelujen
lautakunta
Ikäihmisten palvelujen
lautakunta
Terveyttä ja toimintakykyä
edistävien palvelujen lautakunta
Osaamis- ja
elinkeinolautakunta
Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen
lautakunta
Yhdyskuntalautakunta
apulaispormestari
apulaispormestari
apulaispormestari
Sopimus
Hallinto- ja
talousryhmä
Hyvinvointipalvelut
johtokunnat
Liikelaitokset
Johtokunnat
Avopalvelut
Tampereen Ateria
Laitoshoito
Tampereen Infra
Erikoissairaanhoito
Tampereen Kaupunkiliikenne
Varhaiskasvatus ja perusopetus
Tampereen Logistiikka
Toisen asteen koulutus
Tampereen Tilakeskus
Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut
Tampereen Vesi
Sara Hildénin taidemuseo
Tullinkulman Työterveys
apulaispormestari
Pirkanmaan Pelastuslaitos
Tampereen kaupunkiseudun
joukkoliikennelautakunta
Tytäryhtiöt ja -yhteisöt
12
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
Konsernipalvelut
Toimintakertomus
Yleinen ja alueen taloudellinen kehitys
Talouden kehitys
Valtiovarainministeriön taloudellisen katsauksen perustella maailman talouden
kasvussa on kahden suuntaista kehitystä.
Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa kasvu
on kolmen prosentin tuntumassa ja Kiinan kasvu vaimenee, mutta yltää kuitenkin lähes seitsemään prosenttiin. Toisaalta
Venäjän talouden ennustetaan supistuvan
lähivuosina ja heijastuvan samalla myös
vähentävästi Suomen ja Venäjän välisen
kauppaan. Euroalueella tilanne jatkuu arvion perusteella vaimeana ja kasvua vuodelle 2014 syntyi noin prosentin. Euroopan
keskuspankin ohjauskorot pysyvät ennätysalhaisina sekä pitkien että lyhyen aikavälin ohjauskorkojen osalta.
Suomen BKT laski Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 0,1 prosenttina.
Suomen talouden heikkojen ennusteiden
vuoksi luottoluokittaja Standard & Poor’s
(S&P) laski lokakuussa 2014 Suomen luottoluokitusta AA+:aan. Tähän asti Suomen
luottoluokitus on ollut paras mahdollinen
eli AAA. Luottoluokituksen laskusta huolimatta suurten kaupunkien rahoituksen
saanti säilyi kuitenkin hyvänä.
Suomen julkinen talous on pysynyt alijäämäisenä matalasuhdanteen vuoksi ja
julkisyhteisöjen velkasuhde lähenee jo
60 prosentin rajaa. Muun muassa väestön
ikääntymisestä aiheutuva menojen kasvu
rasittaa julkisyhteisöjen rahoitusasemaa ja
erityisesti kuntataloutta. Tilastokeskuksen
julkaiseman kuntien tilinpäätösarvioiden
perusteella kuntien lainakannan kasvu hidastui edellisvuoteen verrattuna ollen 7,9
prosenttia. Keskimääräinen lainakanta oli
2 733 euroa/asukas.
Vuonna 2014 kuntien tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien tulos oli edellisvuotta
huomattavasti parempi. Tähän seikkaan
vaikuttaa, että vuoden 2014 tulos sisältää
kuntalain muutoksen myös markkinoilla
toimineiden liikelaitosten yhtiöittämisistä
aiheutuneita satunnaisia myyntivoittoja.
Vuoden 2014 kuntien menojen kasvu ilman
liikelaitoksia on selkeästi hidastunut ja se
muodostui arvion perusteella 1,0 prosentiksi. Kasvu on edellisvuotta selkeästi pienempi. Kuntien talouden tilannetta vuonna 2014 kiristivät valtionosuusleikkaukset,
kuntien tehtävien kasvu sekä palvelujen
kysynnän lisäys. Kuntien valtionosuudet
vähenivät 105 milj. eurolla edellisvuodesta
ja verorahoitus kasvoi kokonaisuudessaan
vain 1,4 prosenttia.
Toimintaympäristön kehitys
Väestö
Vuonna 2014 väestön kasvu, 2 558 asukasta, on kaupungin lähihistorian toiseksi
suurin heti ennätysvuoden 2013 jälkeen.
Väestön muutokset 2000-luvulla
Bruttokansantuotteen volyymin muutos 2000-luvulla
3,9
4,1
3,0
2,8
2,0
3000
2,6
0,9
0,7
0,0
-2,0
-1,4 -1,3
1,3
Nettomuutto
2500
Syntyneiden enemmyys
2000
-0,1
1500
-4,0
1000
-6,0
-8,0
500
2013-2014 Tilastokeskuksen ennakkotieto, 2015-2016 VM:n ennuste
Lähteet: Tilastokeskus ja VM
2014
2013
2012
2011
2010
2009
2008
2007
2006
2005
2004
2003
0
2002
2016*
2015*
2014*
2013*
2012
2011
2010
2008
2007
2006
2005
2004
-10,0
2009
-8,3
2001
4,0
Henkilöä
3500
5,2
2000
6,0
Edellisen kerran kasvu on ollut näin suurta kotikuntalain muutoksen jälkeen vuonna 1997. Vuoden lopussa tamperelaisia oli
223 004.
Kotimainen muuttovoitto, 1 500 asukasta, pysyi jälleen viime vuonna selvästi
suurempana aiempiin vuosiin verrattuna.
Tampereelle muutti saman verran asukkaita kuin ennenkin, mutta lähtömuutto
oli useita satoja asukkaita pienempi kuin
2010-luvun ensimmäisinä vuosina. Heikko
työllisyystilanne vaikeuttaa edelleen nuorten ja vastavalmistuneiden työllistymistä
vähentäen työn perässä muuttoja muualle Suomeen. Epävarmuus työ- ja asuntomarkkinoilla yhdessä kiristyneen asuntolainoituksen kanssa vähentää puolestaan
lapsiperheiden asunnonvaihtoja, joista
suuri osa suuntautuisi normaalioloissa
naapurikuntiin.
Vuonna 2014 syntyi lähes 2 500 uutta
tamperelaista. Vaikka syntyneiden määrän
tasainen kasvu onkin taittunut hieman, on
määrä kuitenkin selvästi enemmän kuin
2000-luvun alkuvuosina.
Vuoden 2014 aikana ennakkotietojen
mukaan kasvoi 30–44-vuotiaden määrä
yli 1 000 asukkaalla ja alle 15-vuotiaiden
määrä 500 lapsella. Suhteellisesti eniten
kasvoivat ikäihmisten ikäluokat. Vuoden
aikana on 75 vuotta täyttäneiden määrä
kasvanut yli 400 henkilöllä.
Lähde: Tilastokeskus
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
13
Toimintakertomus
Nuorten, yli 50-vuotiaiden ja pitkäaikaistyöttömien määrä, joulukuu
7500
7000
6500
6000
5500
5000
4500
4000
3500
3000
2500
2000
1500
1000
500
0
Henkilöä
2006
2007
2008
2009
Yli vuoden työttömänä olleet
2010
2011
Alle 25-vuotiaat
Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus
Asuminen
Vuonna 2014 valmistui 1 421 asuntoa, joista 78 prosenttia sijoittui kerrostaloihin.
Valmistuneista puolet oli vuokra-asuntoja.
Asuntotuotanto on ollut kuuden vuoden
aikana keskimäärin 1 550 asuntoa. Tämä
ei vastaa läheskään kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa asetettua vuosita-
14
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
2012
2013
Yli 50-vuotiaat
2014
Tampereen ja koko maan työttömyysaste 1990-2014, neljännesvuosittain
26,0 %
24,0
22,0
20,0
18,0
16,0
14,0
12,0
10,0
8,0
6,0
4,0
2,0
0,0
Tampere
Koko maa
2014
Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli
vuoden 2014 lopussa 373 525 asukasta. Viime vuoden kasvu oli lähes 4 050 asukasta.
Jo toisena vuonna peräkkäin kasvu on keskittynyt entistä enemmän keskuskaupunkiin. Tampereen osuus on noussut yli 64
prosentin, kun aiemmin 2000-luvulla se
on ollut noin puolet.
2011
Lähde: Tilastokeskus, ennakkotieto
2008
-200
-100
0
100
200
300
400
500
600
700
800
900
1 000
1 100
0-14v.
2005
15-29v.
2002
30-44v.
Vaikka pitkäaikaistyöttömien määrä
onkin pienentynyt 1 200:llä, oli edelleen
vuoden lopussa lähes 5 600 tamperelaista
ollut työttömänä yli vuoden. Alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita Tampereella
oli 3 100, eli yli 300 nuorta edellisvuotta
enemmän. Vaikka työmarkkinoille pääseminen on yleisesti ottaen vaikeutunut,
ovat nuorten työttömyysjaksot tyypillisesti kuitenkin lyhytkestoisia ja liittyneet
siirtymävaiheisiin esimerkiksi opiskelun ja
työssäkäynnin välillä. Sen sijaan Ikääntyvien työttömien on entistä vaikeampi palata
takaisin työelämään. Yli 50-vuotiaita työttömiä oli joulukuussa noin 6 000 henkilöä,
miltei kolmasosa kaikista työnhakijoista.
Vuodessa heidän määränsä kasvoi lähes
500 henkilöllä.
Tampereen työttömyysaste pysytteli
kuuden suurimman kaupungin korkeimpana. 20 suurimman kunnan vertailussa
Tampereen edellä olivat vain Kotka, Lahti
ja Jyväskylä.
1999
45-59v.
1996
60-74v.
1993
75v.+
Työ
Taloudellisen kaksoistaantuman pitkittyminen on vienyt Tampereelta työpaikkoja.
Vuonna 2009 menetetyistä 5 700 työpaikasta saatiin seuraavina vuosina korvattua
4 800, joten vuoden 2012 lopussa Tampereella oli työpaikkoja lähes 118 800. Työpaikkaomavaraisuus oli 123,5 prosenttia.
Tämän jälkeen myönteinen vire synkkeni eikä vuoden 2008 työpaikkamäärää,
lähes 120 000, ole vieläkään saavutettu.
Tämä aiheutuu siitä, että suurina irtisanomisten vuosina 2013 ja 2014 työpaikkojen
määrän vähentyminen lasketaan vähintään useissa sadoissa, jopa tuhansissa.
Tampereen työllisyystilanne jatkoi synkkenemistään. Vuoden 2014 lopussa työttömyysaste kiipesi ennätyslukemiin 18,0
prosenttiin. Edellisen kerran se oli noussut
näin korkeaksi vuoden 1998 kesällä. Työttömiä työnhakijoita oli vuoden lopussa
20 115, yli 4 000 henkilöä enemmän kuin
kaksi vuotta aiemmin ja miltei yhtä paljon
kuin heinäkuussa 1997.
1990
Väestön kasvu ikäryhmittäin vuonna 2014
Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus
voitetta 1 850 asuntoa, koska taantumavuosina 2009 ja 2010 sekä uudelleen 2014
tuotanto jäi omistusasuntojen kysynnän
romahdettua vuokra-asuntojen tuotannon
varaan.
Asuntotuotanto ei tuntuvasti lisäänny
lähivuosinakaan vaimean kysynnän vuoksi. Mahdollisuuksia lisääntymiselle kyllä
olisi, sillä Tampereella oli vuoden 2014
lopussa myönnetty rakennuslupa 2 900
asunnolle, jotka valmistuvat vuonna 2015
tai myöhemmin. Edellytyksenä tuotannon
kasvulle on kuitenkin talouden piristyminen ja kuluttajia vaivaavan taloudellisen
epävarmuuden hälveneminen.
Toimintakertomus
Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa
Tuloperusteiden muutokset
Verotuloja kertyi vuonna 2014 yhteensä
870,1 milj. euroa, mikä ylitti talousarvion
1,3 milj. eurolla. Verotulot kasvoivat vuodesta 2013 noin 38,7 milj. euroa (4,7 prosenttia). Kasvu perustui pääosin kunnallisveroprosentin ja kiinteistöveroprosenttien
korotuksiin. Vertailtavuutta vuoteen 2013
vaikeuttaa muun muassa verontilityslakiin
vuonna 2013 tehdyt muutokset ja veroprosenttien korotukset vuodelle 2014. Vuodelle 2013 kirjautui useampia erityiseriä,
jotka lisäsivät kunnallisverotulokertymiä
ja vähensivät yhteisöverotuloja.
Kunnallisverotuloja kertyi 743,5 milj.
euroa, jossa oli kasvua edelliseen vuoteen
16,5 milj. euroa eli 2,3 prosenttia. Kunnallisveroprosenttia nostettiin 0,75-prosenttiyksikköä vuodelle 2014. Veroprosentin
korotus lisäsi kunnallisverotuloja noin
26,5 milj. euroa. Ilman veroprosentin nostoa kunnallisverokertymä olisi laskenut 10
milj. eurolla (-1,4 prosenttia). Ilman vuoden 2013 verotilityslainmuutoksia ja veroprosentin nostoa kunnallisverojen kasvu
olisi ollut noin 16,2 milj. euroa eli 2,3 prosenttia. Kunnallisverotulojen heikon kasvun taustalla oli vuoden aikana kasvanut
työttömyys sekä hyvin maltillinen palkkaratkaisu.
Yhteisöverotuloja kertyi 62,8 milj. euroa. Yhteisöverotulot kasvoivat 11,4 milj.
euroa (22,1 prosenttia). Yhteisöverotulojen
kasvu aiheutui sekä kaupungin oman että
kuntaryhmän jako-osuuden kasvusta. Koska eräiden kaupungissa toimineiden merkittävien yritysten taloudelliset tulokset
paranivat vuonna 2012, kaupungin osuus
kunnille tilitettävästä yhteisövero-osuudesta kasvoi vuonna 2014.
Kiinteistöverotuloja kertyi 63,6 milj.
euroa. Kiinteistöverotulot kasvoivat edellisestä vuodesta 20,4 prosenttia eli 10,8
milj. euroa. Vakituisen asuinrakennuksen
kiinteistöveroa korotettiin 0,05 %-yksikköä, yleishyödyllisille yhteisöille määrättiin 0,25 %:n ja rakentamattomalle rakennuspaikalle 3,00 %:n vero. Lisäksi maan
hallitus päätti kiristää kiinteistöveron perusteita vuodelle 2014 monin eri tavoin.
Valtionosuuksia kertyi vuonna 2014
yhteensä 300,5 milj. euroa. Valtionosuuksien määrä laski 1,8 milj. euroa (0,6 %)
vuodesta 2013, vaikka kaupungin asukasmäärä kasvoi lähes 2 600 asukkaalla. Valtionosuusleikkausten vuoksi Tampereella
jäi vuonna 2014 saamatta valtionosuuksia
45 milj. euroa. Valtionosuudet toteutuivat
lähes talousarvion mukaisina ylittäen talousarvion nettomääräisesti noin 0,4 milj.
eurolla.
Vuodelle 2014 korotettiin muun muassa
asiakasmaksuja, joukkoliikenteen lippujen
hintoja sekä veden ja jäteveden maksuja.
Kaupungin tehtävien ja toiminnan
muutokset
Tampereen ja Oriveden kaupunkien sopima vaiheittain käynnistyvä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alue laajeni
vuoden 2014 alusta sosiaalihuollon palvelujen lisäksi myös terveyshuollon palveluihin.
Tampereen
kaupunkiseudun
joukkoliikenteen järjestämistapa muuttui
30.6.2014 alkaen ja Tampereen kaupungin
järjestämisvastuulle siirtyivät Pirkkalan,
Lempäälän, Vesilahden, Kangasalan ja
Nokian joukkoliikennepalvelut. Lempäälän, Kangasalan ja Nokian alueilla vähäisissä määrin sekä Orivedellä ja Ylöjärvellä
pääosin siirtymäajan sopimukset jatkuvat
vuoteen 2016 asti. Samalla joukkoliikenteen tariffijärjestelmään tehtiin muutoksia, jotka mahdollistavat seutukunnalla
kuntarajoja ylittävän matkustuksen lisäämisen. Kaupunkiseudulla otettiin käyttöön
kolmen vyöhykkeen tariffijärjestelmä ja
seudulliseen matkustukseen lisättiin lipputuotteita.
Ikäihmisten palvelujen järjestämisen
uudelleen organisointi suunniteltiin vuoden 2014 aikana ja kaupunginhallitus
päätti 6.10.2014 tuotannon uudelleen organisoinnista. Uudistus koskettaa Erikoissairaanhoidon, Laitoshoidon ja Avopalvelujen tuotantoalueita.
Merkittävien
investointihankkeiden
osalta Rantaväylän tunnelin rakentamisvaihe eteni suunnitellusti. Kaupunkirai-
tiotien yleissuunnitelma hyväksyttiin
kaupunginvaltuustossa 16.6.2014 ja suunnittelu- ja valmistelutyö jatkui loppuvuoden aikana.
Olennaiset poikkeamat
talousarvioon
Vuoden 2014 talousarviossa asetettiin tilikaudelle 0-tulostavoite. Tilikauden aikana talousarvioon tehtiin muutoksia, jotka
heikensivät tilikauden tulosta yhteensä
33,1 milj. eurolla. Työmarkkinatuen kuntaosuuteen ja toimeentulotukimenoihin
lisättiin yhteensä 9,0 milj. euroa sekä
Pirkanmaan sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidon ostoihin 6,0 milj. euroa. Lisäksi Härmälässä vanhan kaatopaikan päälle
rakennettujen rivitalojen lunastuksesta ja
puhdistuksesta aiheutuviin satunnaisiin
kuluihin osoitettiin 12,7 milj. euroa sekä
rahoitustuottoarvioita vähennettiin 6,1
milj. euroa. Investointeja lisättiin talousarviomuutoksin yhteensä 42,9 milj. eurolla.
Maa-alueiden hankintoihin osoitettiin 29,1
milj. euroa, Rantaväylän tunnelin rakentamiseen arvioitua nopeamman etenemisen
vuoksi 6,5 milj. euroa sekä Tilakeskuksen
talonrakennushankkeiden uudelleen budjetointeihin 5,6 milj. euroa.
Koko kaupungin tasolla tarkasteltuna
kaupungin toimintayksiköt noudattivat
valtuuston hyväksymää talousarviota hyvin. Osa yksiköistä pystyi talousarviota
huomattavasti parempaan tulokseen, mutta kaikki eivät kyenneet sopeuttamaan
toimintojaan valtuuston hyväksymään talousarvioon. Käyttötaloudessa merkittävin
poikkeama oli Terveyden ja toimintakyvyn
edistämisen ydinprosessien kulujen 7,5
milj. euron ylitys. Suurimmat ylitykset olivat perusterveydenhuollon avopalveluissa
ja vammaispalveluissa. Lasten ja nuorten
kasvun tukemisen palveluissa tuotot alittuivat 0,6 milj. eurolla ja kulut ylittyivät
4,4 milj. eurolla. Ylitykset aiheutuivat varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen, psykososiaalisen tuen palvelujen sekä neuvola- ja terveydenhuoltopalvelujen kuluista.
Toimintakuluihin sisältyi Helsingin hallinto-oikeuden päätökseen perustuvat noin
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
15
Toimintakertomus
0,9 milj. euron takautuvat lastensuojelun
kustannukset. Ikäihmisten hyvinvoinnin
ylläpitämisen toimintakulut ylittyivät 2,8
milj. euroa tehostetun palveluasumisen
laajentamisen ja sairaalahoidon lyhytaikaisten jaksojen määrän kasvun vuoksi.
Hyvinvointipalveluissa
Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen sekä Laitoshoidon tuotantoalueet eivät saavuttaneet
valtuuston nähden sitovaa tilikauden
ali-/ylijäämätavoitettaan. Liikelaitoksilla
valtuustoon nähden sitovaa on korvaus
peruspääomasta. Liikelaitoksista Tullinkulman työterveys ei päässyt liikeylijäämätavoitteeseensa.
Talousarvioon
sisältyneet investoinnit toteutuivat kokonaisuudessaan talousarviota pienempinä,
joista suurin osa esitetään uudelleen budjetoitavaksi vuodelle 2014. Suoraan kaupunkistrategiasta johdetuista 43 toimin-
nallisesta tavoitteesta 5 jäi kokonaan ja
8 osittain saavuttamatta vuoden loppuun
mennessä. Liikelaitosten 33 tavoitteesta
vain yksi ja tytäryhteisöjen 74 toiminnallisesta tavoitteesta 11 ei toteutunut ja 8
toteutui osittain. Kahden tavoitteen toteutumista ei voitu arvioida.
Merkittävät poikkeamat talousarvioon
esitetään tarkemmin talousarvion toteumavertailu-osiossa.
Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä
Tilinpäätös toteutui kokonaisuudessaan
vuoden aikana ennustettua parempana,
mutta hieman alkuperäistä talousarviota
heikompana. Kaupungin toimintakate kasvoi vain 0,5 prosenttia, mikä oli matalin
sitten 1990-luvun alkuvuosien. Huolimatta
matalasta menojen kasvusta kaupunkilaisten palvelutarjonta säilyi laajana.
Vuoden 2015 talousarvion vuosikate on
78,7 milj. euroa ja tilikausi päättyy 9,9 milj.
euroa alijäämäiseen tulokseen. Talousarvion toimintakate on 15,4 milj. euroa (1,4
%) vuoden 2014 tilinpäätöstä suurempi.
Vuoden 2014 toteutuneen kehityksen perusteella talousarvion sallima erittäin maltillinen kasvu on mahdollista saavuttaa
vuonna 2015. Tavoitteen saavuttaminen
edellyttää kuitenkin hyvin tiukkaa toimintamenojen hallintaa ja budjettikuria ja
myös selkeitä linjauksia kaupunkilaisille
järjestettävien palvelujen määrästä ja palvelupisteistä. Kaupungin nykyiset tulot eivät riitä nykyisen laajuisten palveluiden ja
palvelupisteiden ylläpitämiseen.
16
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
Kaupungin kehityksen ja rakenteen
kannalta tärkeät investoinnit vaativat
kuluvana vuonna paljon rahoitusta, mutta kaupungin lainamäärää ei suunnitella
lisättäväksi. Taloussuunnitelmakaudella
kaupungin lainamäärä on nousemassa
merkittävästi, jos kaikki kaupunkikehityshankkeet toteutuvat suunnitellussa aikataulussa.
Hallituskaudella 2012–2015 kuntien peruspalvelujen valtionosuutta on leikattu
1,4 miljardilla eurolla. Yhdessä opetus- ja
kulttuuritoimen hallinnonalan leikkausten
kanssa kuntien valtionosuuksia on vähennetty yli 1,5 miljardilla eurolla vuoden 2015
tasossa. Valtionosuusleikkausten vuoksi
Tampereelta jää saamatta hyvinvointipalvelujen järjestämiseen tarkoitettua rahoitusta vuonna 2015 vuositasolla jo 57 milj.
euroa. Leikkaukset yhdessä alati kasvavan
palvelutarpeen kanssa pakottavat kaupungin etsimään merkittäviä säästöjä toimintamenoihin
Tampereen kaupungin liikelaitokset
jatkavat vuonna 2015 toimintaansa pit-
kälti aiempien vuosien mukaisella tavalla.
Käynnissä olevat selvitykset saattavat kuitenkin muuttaa tilannetta joidenkin liikelaitosten osalta jo lähivuosien aikana.
Pitkään vireillä olleet vesihuollon uudistamiseen liittyvät ratkaisut saattavat
selkiytyä vuoden 2015 aikana ja vaikuttaa
näin Tampereen Vesi Liikelaitoksen toimintaan ja organisaatiomalliin. Tampereen
Logistiikka Liikelaitoksen ja Tullinkulman
Työterveys Liikelaitoksen toimintaa koskevat selvitykset valmistuvat keväällä 2015 ja
niiden pohjalta odotetaan luottamuselinten päätöksiä.
Aiemmin tehtyjen päätösten mukaisesti
Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen siivoustoiminta siirtyy Tampereen Ateria Liikelaitokseen elokuussa 2015. Tampereen
Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen osittaisesta henkilöstön ja kaluston liikkeen luovutuksesta päätetään vuoden 2015 aikana.
Tampereen Infra Liikelaitoksen kehittämisohjelma päättyy ja ohjelmakauden jälkeistä toimintaa koskien on tarkoitus tehdä
linjauksia.
Toimintakertomus
Henkilöstö
Henkilöstömäärän kehitys
Kaupungin henkilöstömäärä 31.12.2014
oli 15 228 henkilöä, josta vakinaisen henkilöstön osuus oli 12 593. Määräaikaista
henkilöstöä oli 2 635, josta palkkatuetun
henkilöstön osuus oli 264 henkilöä. Henkilöstöstä osa-aikaisia oli 1 676 henkilöä.
Henkilöstömäärä sisältää myös työ- ja virkavapaalla olevat henkilöt.
Vuoteen 2013 verrattuna henkilöstömäärä nousi 78 henkilöllä. Nousua selittää
erityisesti Tampereen ja Oriveden sosiaalija terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen
laajeneminen terveyspalveluihin 1.1.2014.
Kaupungin palvelukseen siirtyi tuolloin
209 henkilöä.
Palkallisten henkilötyövuosien ja
henkilöstökulujen kehitys
Palkallisten henkilötyövuosien määrä
vuonna 2014 oli 14 080 henkilötyövuotta.
Tarkasteluun sisältyvät henkilötyövuodet
vähenivät 219 henkilötyövuodella eli 220
henkilötyövuoden vähennystavoite lähes
toteutui. Tarkastelun ulkopuolelle on jätetty henkilöstösuunnitelmiin sisältyviä
hyväksyttyjä muutoksia 370 henkilötyövuotta. Suurimpia näistä muutoksista
olivat Tampereen ja Oriveden yhteistoiminta-alueen laajeneminen sekä työllistämistoimenpiteistä aiheutunut palkkatuetun henkilöstön kasvu.
Toteutuneet henkilöstökulut vuonna 2014
oli 677,0 milj. euroa. Edellisvuoteen nähden henkilöstökulut kasvoivat 9,0 milj. euroa (1,4 %). Kasvun taustalla on Tampereen
ja Oriveden yhteistoiminta-alueen laajeneminen, kunta-alan yleinen palkkaratkaisu,
KuEL- ja VaEL-prosenttien nousut sekä
palohenkilöstön palkkatason nostamiset.
Henkilöstökuluista ja henkilötyövuosista
yli 70 prosenttia muodostuu hyvinvointipalvelujen tuotantoalueiden toiminnasta.
Palkkojen ja palkkioiden kokonaissumma
vuonna 2014 oli 515,4 milj. euroa. Kasvua
vuoteen 2013 nähden oli 8,2 milj. euroa.
Palkallisten henkilötyövuosien kehitys
TP 2013
Palkalliset henkilötyövuodet
Hesu 2014
13 922
14 014
Henkilötyövuosien määrä vuonna 2014, HTv
Liikelaitokset ja
Pirkanmaan
pelastuslaitos
2 510 htv
18 %
Konsernihallinto ja
ydinprosessit
701 htv
Konsernipalvelut*
5%
347 htv
2%
Päivähoito-,
koulutus- ja
kulttuuripalvelut
5 588 htv
40 %
TP 2014
14 080
Henkilöstökulut vuonna 2014, milj. euroa
Liikelaitokset ja
Pirkanmaan
pelastuslaitos
120,6 milj. e
18 %
Sosiaali- ja
terveyspalvelut
4 935 htv
35 %
Päivähoito-,
koulutus- ja
kulttuuripalvelut
264,1 milj. e
39 %
Konsernihallinto ja
ydinprosessit
45,1 milj. e
Konsernipalvelut
7%
14,4 milj. e
2%
Sosiaali- ja
terveyspalvelut
232,7 milj. e
34 %
*Konsernipalvelut sisältää muissa yksiköissä työskenteleviä
palkkatukityöllistettyjä 88 htv
Työkyvyttömyyden kustannukset
Työkyvyttömyyden bruttokustannuksiin
lasketaan terveysperusteisten poissaolojen suorat sijaiskustannukset työnantajamaksuineen, työterveyshuollon kustan-
nus, varhaiseläkemenoperusteiset maksut
sekä tapaturmavakuutusmaksu. Kustannuksia vähentävät Kelalta ja vakuutusyhtiöiltä tulevat työnantajahyvitykset. Näin
laskettuna työkyvyttömyydestä aiheutu-
neet nettokustannukset olivat noin 14,7
milj. euroa (2,2 % henkilöstömenoista).
Muista keskeisistä henkilöstöön liittyvistä tunnusluvuista raportoidaan erikseen
vuoden 2014 henkilöstötilinpäätöksessä.
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
17
Toimintakertomus
Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan
kehittymiseen vaikuttavista seikoista
Kaupunkikonsernin kannalta on tärkeää
onnistua toiminnan suunnittelussa ja strategisissa valinnoissa. Erityisesti kaupunkikehityksessä, strategisissa hankkeissa ja
investoinneissa tai palvelujen kohdistamisessa ja tuotantotapojen toteuttamisessa
epäonnistuminen vaikuttaisivat negatiivisesti Tampereen kehitykseen ja sen toimintaympäristöön mutta myös tamperelaisiin.
Talousarvion yhteydessä määritetään
kaupunkistrategiasta johdetut vuositason toiminnalliset tavoitteet. Yksittäisillä
tapahtumilla on harvemmin niin suurta
vaikutusta kaupungin toimintaan tai talouteen, että asetettujen tavoitteiden
saavuttaminen vaarantuisi merkittävästi.
Useiden riskien toteutuminen lyhyen ajan
kuluessa voi kuitenkin johtaa siihen.
Riskienhallinnan toteutus sujui hyvin
vuonna 2014. Vaikka talousarviossa asetettuja tavoitteita ei täysin saavutettukaan
ja yksittäisiä riskejä toteutui, onnistuttiin
tehdyillä toimenpiteillä varmistamaan,
että kaupunkikonsernin toiminnassa ei toteutunut merkittäviä riskejä.
Taloustilanteen ja
toimintaympäristön vaikutukset
kaupunkikonserniin
Talouden kehitysnäkymät ovat epävarmat.
Maltillinen taantuma on vallinnut muutaman vuoden ajan eikä suurta muutosta
odoteta lähivuosina. Yritysten ja kuluttajien toiminnassa tapahtuvien muutosten
ennakointi ja niiden vaikutusten arviointi
on vaikeaa. Valtiontalouden tasapainottamistoimenpiteillä sekä lainsäädännön
muutoksilla ja kuntien velvoitteiden lisäämisellä on myös vaikutuksensa kaupungin
toimintaan ja talouteen. Erityisesti SOTE–
uudistuksesta on odotettavissa merkittäviä muutoksia, mutta myös riskejä.
18
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
Palvelutuotannon järjestämisestä aiheutuvat kustannukset ovat viime vuosina olleet voimakkaassa nousussa. Vuonna 2014
kaupungin nettomenojen kasvua saatiin
kuitenkin hillittyä 0,5 prosenttiin. Palvelutarpeen lisääntyminen (väestömäärän
kasvun ja väestörakenteen muutoksen
seurauksena) samoin kuin huono työllisyystilanne sekä raaka-aineiden ja ostopalvelujen hintojen nousu aiheuttavat edelleen kasvupainetta.
Talouden tasapainottamistoimenpiteitä
on toteutettu tuloksellisesti viime vuosina
ja niitä jatketaan myös tulevina vuosina.
Mikäli tulorahoitusta ja menokehitystä ei
toimenpiteistä huolimatta saada riittävään
tasapainoon, joudutaan lisäämään ulkopuolista rahoitusta. Tällöin on vaarana,
että talouteen muodostuu pysyvä rakenteellinen epätasapaino.
Tiukka taloustilanne yhdessä toimintaympäristön muutosten kanssa pakottaa
kaupunkikonsernin tarkastelemaan palvelutuotannon prosesseja ja niiden tehokkuutta entistä tarkemmin. Toimintoja
tullaan tehostamaan ja resursseja kohdentamaan tarkoituksenmukaisemmin. Tehtävät toimenpiteet valmistellaan pitkälle
aikajänteelle ja varmistetaan konsernietu.
Kaupunki on osallisena suurissa hankkeissa (kuntien tekopohjavesihanke, keskuspuhdistamo, Rantaväylän tunneli ja
Kansi-hanke), joiden toteuttamiseen viime
vuosina liittynyt epävarmuus on vähentynyt. Hankkeiden etenemisellä on kaupungille sekä toiminnallisia että taloudellisia
vaikutuksia.
Kaupungilla on vireillä oikeudenkäyntejä (asvaltti- sekä puukartelli), joihin liittyy
huomattavia korvausvaatimuksia.
Palvelutuotanto ja toiminnan
jatkuvuus
Kaupunkiorganisaation
perustehtävänä
on palvelujen järjestäminen tamperelaisille. Seutuyhteistyön lisääntyessä palveluja
tarjotaan entistä enemmän myös naapurikuntien asukkaille. Vuonna 2014 lisättiin
yhteistyötä muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä ympäristöterveydenhuollon osalta. Palvelujen järjestäminen
edellyttää sekä oman tuotannon että ostopalvelujen saatavuuden ja laadun varmistamista jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä.
Häiriöt palvelutuotannon jatkuvuudessa
ja laadussa voivat aiheuttaa merkittävää
vahinkoa palvelunsaajille. Yhteiskunnan
elintärkeisiin toimintoihin kuten vesihuoltoon, tietojärjestelmiin ja energia-huoltoon kohdistuvat häiriöt saattavat johtaa
palvelutuotannon katkoksiin ja pahimmillaan vaaratilanteisiin. Myös epidemiat
muodostavat merkittävän uhan. Vaikka
uhka ei edes täysimittaisesti toteutuisi,
aiheuttaa se huomattavaa varautumista
ja resurssien käyttöä kaupunkiorganisaatiossa. Vuonna 2014 valmiutta häiriötilanteisiin testattiin laajassa alueellisessa
valmiusharjoituksessa (Pirkka 14). Vuoden
2015 aikana järjestetään harjoituksia paikallistasolla.
Merkittävillä häiriöillä on aina kielteinen
vaikutus myös kaupungin ja sen toimijoiden julkisuuskuvaan sekä talouteen. Näiden kerrannaisvaikutukset voivat muodostua erittäin suuriksi ja pitkäaikaisiksi.
Tietojärjestelmiin kohdistuvat uhat
muodostavat merkittävän riskin palvelutuotannolle, joten tietoturvaan joudutaan
kiinnittämään jatkuvasti paljon huomiota.
Kriittisen tietojärjestelmän toimintahäiriö
heikentää huomattavasti palvelutuotannon tehokkuutta ja pahimmillaan keskeyttää tuotannon tai vaarantaa tietojen salassapidon.
Toimintakertomus
Kaupungin henkilöstössä tapahtuu
muutoksia varsinkin suurten ikäluokkien
jäädessä eläkkeelle. Ammattitaitoisen työvoiman turvaaminen erityisesti kriittisille
aloille on suuri haaste. Henkilöstöpolitiikalla ja esimiestyöllä on huomattava vaikutus asiaan.
Moniportaisen ja monitahoisen organisaation johtamisen järjestäminen, toteuttaminen ja valvonta on haasteellista.
Johtamisjärjestelmän toimimattomuus tai
muutosjohtamisessa
epäonnistuminen
aiheuttavat huomattavan riskin kustannustehokkuudelle ja palvelujen tuottamiselle. Vuoden 2014 aikana päätettiin muun
muassa hyvinvointipalvelujen tuotantoalueella toteutettavasta uudelleenorganisoinnista sekä uudistettiin kaupungin
johtamisjärjestelmä. Myös kaupungin toimintamalli arvioitiin ja sen uudistaminen
on meneillään.
Turvallisuus ja vahingot
Yhteiskunnan muuttuessa myös uhkatekijät muuttuvat. Se asettaa uusia haasteita
ennalta ehkäiseville toimille ja turvallisuusjärjestelyille. Turvallisuusasioiden laiminlyönti voi aiheuttaa vakavia seurauksia. Vuonna 2014 toteutettiin kaupungissa
turvallisuuden parantamiseksi erilaisia
toimenpiteitä niin fyysisen ympäristön
(rakenteelliset muutokset, hälytysjärjestelmät, jne.) kuin henkilöstön koulutuksen
osalta.
Viime vuosina on kaupungin kiinteistöissä todettu entistä enemmän sisäilmaongelmia. Niistä saattaa seurata vakavia henkilöön kohdistuvia vaikutuksia
mutta myös suuria kustannuksia. Havaittuihin ongelmiin on puututtu ja tehty korjaavia toimenpiteitä.
Kaupunkirakenteeseen ja kiinteistöihin kohdistuvat vahingot voivat seuraamuksiltaan olla huomattavia. Suurimmat
yksittäiset vahingot aiheutuvat yleensä
tulipaloista ja luonnonilmiöistä. Niillä on
monesti merkittäviä taloudellisia, mutta
myös vakavia yksilöön kohdistuvia vaikutuksia. Myös maa-alueiden pilaantumiseen
liittyvistä vastuista saattaa seurata huomattavia kustannuksia.
Kaupunkirakenteeseen ja kiinteistöihin
kohdistuvat putkirikot ja verkostovahingot
eivät yleensä yksittäisinä tapahtumina ole
merkittäviä, mutta kootusti niilläkin on
huomattava taloudellinen vaikutus. Samoin on asian laita myös ilkivallan ja muiden vahingontekojen sekä ajoneuvoihin ja
koneisiin kohdistuvien vahinkojen osalta.
Vaikka riskienhallintaa toteutetaan, ei
kaikkien riskien toteutumista voida kuitenkaan ennalta estää. Niihin on varauduttu kaupungin vahinkorahaston sekä
vakuutusten avulla.
Toiminnan rahoitus,
sijoitustoiminta ja omaisuuden
hallinta
Kaupungin toiminnan ja investointien
välinen rahoitus on tällä hetkellä selvästi
alijäämäinen huomattavien investointitarpeiden vuoksi. Vuonna 2014 vain 39
prosenttia investoinneista katettiin tulorahoituksella ja tulevaisuudessa investointitarpeen arvioidaan vain kasvavan.
Kaupungin rahoitustilanne on tällä hetkellä poikkeuksellisen hyvä ja vuosien 2014
sekä 2015 rahoitusalijäämät kyetään kattamaan kassasta. Sen jälkeen alijäämää
katetaan taas uudella velalla.
Euroopan velkakriisin seuraukset, mukaan lukien kiristyvät sääntelytoimet, ovat
kuihduttaneet rahoitusmarkkinoiden likviditeettiä selvästi. Yleisesti ottaen luotonanto on kiristynyt ja ehdot tiukentuneet.
Julkisen sektorin riskitön asema velallisena
on poistunut ja sijoittajat tulevat jatkossa
tekemään entistä suurempaa eroa hyvien
ja huonojen velallisten kesken. Suomessa
kuntakentän rahoitusta on ollut saatavilla
useasta eri lähteestä, joskin tarjousten hajonta on suurta ja ehdot vaihtelevia. Suomen valtion erinomainen luottoluokitus on
auttanut myös kuntia lainamarkkinoilla ja
kansainvälinen rahan tarjonta kaupungeille on jopa kasvanut.
Korkoriskin hallitsemiseksi kaupunki
käyttää korkojohdannaisia. Lainasalkun
suojausaste oli vuoden lopussa noin 63
prosenttia eli vain 37 prosenttia kaupungin
lainoista on alle vuoden horisontilla alttiina markkinakorkojen vaihtelulle. Korkoriskien hallinnalla pyritään pienentämään
kaupungin korkomenojen vaihtelua ja parantamaan niiden ennustettavuutta.
Rahoitusmarkkinoiden muutosten vuoksi tulee kiinnittää enemmän huomiota
pääoman tehokkaaseen käyttöön, jotta tulevat investointihankkeet saadaan toteutettua ilman ylivelkaantumista. Kaupungin
omaisuuden asianmukaisella hoidolla ja
käytöllä sekä tarkoituksenmukaisella uushankinnalla voidaan pienentää riskiä.
Omaisuuden kehittämisen sekä joiltain
osin myymisen tulee olla keskeinen osa
investointien rahoitusstrategiaa.
Luottoriskit kohdistuvat kaupungin antolainasaamisiin, joista merkittävimmät
ovat omilta tytäryhtiöiltä. Nämä harjoittavat liiketoimintaa ja ovat alttiina normaaleille markkinatalouden riskeille. Saamisiin
liittyviä merkittäviä riskejä ei ole näköpiirissä.
Sijoitustoiminnassa noudatetaan valtuuston hyväksymiä periaatteita ja konsernijohtajan hyväksymää sijoitussuunnitelmaa. Kaupunki ottaa toiminnassa
harkittuja riskejä, joista voi aiheutua tilapäisiä arvon muutoksia tai jopa pysyviä
tappioita. Yksittäisen sijoitusriskin toteutumisella ei olisi mainittavaa vaikutusta
kaupungin talouteen.
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
19
Toimintakertomus
Ympäristötekijät
Kunnan talouden ja toiminnan kehityksen
kannalta olennaiset ympäristöasiat liittyivät Tampereen Veden toteuttamiin jäteveden käsittelyn kustannuksiin sekä eri
yksiköiden toimiin kaupungin ilmasto- ja
energiasitoumusten toteuttamiseksi. Kaupunki edisti energiatehokkuutta suunnittelun ja rakentamisen yhteishankkeissa
mm. keskustan kehittämishankkeessa,
Tammelan kaupunginosassa ja Vuoreksessa.
Tampereen kaupungin toimintayksiköiden ja liikelaitosten ehdolliset ympäristövastuut olivat yhteensä 20,5 milj. euroa.
20
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
Pakollisiin varauksiin on kirjattu Härmälän
vanhan kaatopaikan puhdistusvastuuta 4,7
milj. euroa ja Vuoltsun korttelin puhdistusvastuuta 0,1 milj. euroa. Härmälän vanhan
kaatopaikan aiheuttamista toimenpiteistä
kirjattiin vuodelle 2014 yhteensä 12,7 milj.
euron satunnainen kulu, joka jakautuu
asuntojen lunastukseen 7,9 milj. euroa ja
maa-alueiden puhdistamisesta aiheutuviin kuluihin 4,8 milj. euroa. Tilinpäätöksen liitetiedoissa on ilmoitettu ehdollisina
ympäristövelkoina viiden mahdollisesti
kaupungin puhdistettavaksi tulevan kohteen puhdistusvastuut. Lisäksi kaupungin
vastuina on ilmoitettu neljän kohteen tarkkailuvastuut.
Kaupunkikonsernin yhteistöistä Tampereen Sähkölaitoksen päästökauppajärjestelmän alaiset hiilidioksidipäästöt kasvoivat edellisestä vuodesta 19,6 prosenttia.
Sähkölaitos osti tilikaudella 50 000 tCO2
päästöoikeuksia.
Kaupunkiorganisaation ympäristötuotot, -kulut ja -investoinnit sekä -vastuut
raportoidaan vuoden 2014 ympäristötilinpäätöksessä. Kaupunki laatii myös erillisen
ympäristökatsauksen.
Toimintakertomus
Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä
Sisäisen valvonnan ja siihen liittyvän riskienhallinnan tarkoituksena on varmistaa,
että Tampereen kaupungin ja sen toimintayksikköjen toiminta on taloudellista
ja tuloksellista. Asianmukainen sisäinen
valvonta ja riskienhallinta edistävät päätettyjen toiminnallisten ja strategisten
tavoitteiden saavuttamista ja varmistavat
päätösten perusteena olevan tiedon riittävyyttä ja luotettavuutta sekä sen, että lain
säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten ja johdon päätöksiä noudatetaan
ja että omaisuus ja voimavarat turvataan.
Kaupunginvaltuusto hyväksyi 21.10.2013
kuntalain edellyttämän päätöksen ”Tampereen kaupungin ja kaupunkikonsernin
sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet”. Päätöksellä valtuusto ohjaa koko
kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja
riskienhallinnan järjestämistä ja edellyttää, että konsernin kaikissa toiminnoissa
ja kaikilla organisaation tasoilla on riittävä
sisäinen valvonta ja riskienhallinta.
Kaupunginhallitus ohjaa ja valvoo kuntalain ja valtuuston periaatepäätöksen
mukaisesti kaupungin ja sen toimintayksikköjen toimintaa. Kaupunginhallitus,
pormestari ja konsernijohtaja vastaavat
konsernitasolla ja muut tilivelvolliset luottamushenkilöt ja viranhaltijat kukin omilla
vastuualueillaan sekä hallinnon ja talouden että sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisesta järjestämisestä.
Sisäisen valvonnan järjestäminen, joka
koskee kaupungin johtamis-, suunnittelu- ja ohjauskäytäntöjä, on vastuutettu
kaupungin tilivelvollisille toimielimille ja
viranhaltijoille kaupungin johto- ja toimintasäännöissä sekä edelleen niiden vastuulla oleville organisaatioille. Tilivelvollinen
johto on vastuuttanut sisäisen valvonnan
järjestämisen antamissaan toimintaohjeissa.
Tampereen kaupunginhallitus on hyväksynyt 30.1.2012 Hyvä johtamis- ja hallintotapa ja sisäinen valvonta –ohjeen, joka
on päivitetty 19.3.2013. Kaupungin muut
toimielimet ovat määritelleet ohjeen mukaiset menettelytavat.
Tämä selonteko perustuu 35 toimintayksikön sekä lauta- ja johtokuntien tilinpäätöksen yhteydessä tekemiin itsearviointeihin johtamisen, sisäisen valvonnan ja
riskienhallinnan järjestämisestä sekä sisäisen tarkastuksen toimintavuoden aikana
tekemiin tarkastuksiin ja arviointeihin. Selonteko on valmisteltu COSO-viitekehykseen pohjautuvan arviointikehikon avulla.
Säännösten, määräysten ja
päätösten noudattaminen
Kaupunginhallituksen tiedossa ei ole lakisääteisten tehtävien laiminlyöntejä tai
muutoin lakien ja säännösten tai hyvän
hallinto- ja johtamistavan vastaisia toimia,
joista seuraisi merkittävä korvaus, kanne
tms. vaatimus tai oikeusseuraamus.
Tavoitteiden toteutuminen, varojen
käytön valvonta, tuloksellisuuden
arvioinnin pätevyys ja luotettavuus
Tavoitteiden, varojen käytön ja toiminnan
tuloksellisuuden toteutumisen seuranta
on esitetty muualla toimintakertomuksessa. Keskeiset poikkeamat talousarvion
toiminnallisiin ja taloudellisiin tavoitteisiin
sekä niiden johdosta mahdollisesti tehdyt
toimenpiteet on esitetty kunkin toimintayksikön kohdalla.
Selonteoissa kahdelta viime vuodelta on
todettu, että tietojärjestelmien tukea toimintayksikköjen johtamisen ja raportoinnin vaikuttavuuden kehittämisessä tulee
parantaa. Toimintayksiköt ovat raportoineet tietojärjestelmien toiminnassa ilmenneistä puutteista ja ongelmista. Konsernihallinnon tulee varmistaa kehittämistyön
edistyminen erityisesti nyt, kun ICT- hankinnan kilpailutus on meneillään.
Konserniohjauksessa on edelleen kehitettävää. Kaupunkikonsernin, sen yhteisöjen, sopimuskumppanien sekä kaupungin
omien liikelaitosten ja hyvinvointipalvelujen toimintayksikköjen johtamista ja
ohjausta tulee edelleen selkeyttää ja terävöittää erityisesti muutos- ja henkilöstöjohtamisen hallinnassa.
Riskienhallinnan järjestäminen
Riskienhallinnan toteutus on vastuutettu
kaupunginvaltuuston Sisäisen valvonnan
ja riskienhallinnan perusteet -päätöksessä
sekä kaupungin johto- ja toimintasäännöissä ja tilivelvollisen johdon päätöksissä.
Kaupunginhallitus on hyväksynyt vuonna 2012 riskienhallintapolitiikkaa ja tietoturvapolitiikkaa koskevat asiakirjat sekä
vuonna 2013 kaupungin valmiussuunnitelman. Häiriötilanteiden aikaista toimintaa
varten on johtosäännön mukainen johtoryhmä ja sen tilannekuvaryhmä.
Toimintayksiköissä on toimivaltaisen
viranomaisen hyväksymät riskienhallintasuunnitelmat, joita on yhtenäistetty ja päivitetty vuoden 2014 aikana ja kehitystyötä
jatketaan kuluvan vuoden päivitysten yhteydessä.
Riskienhallinnan raportointi toteutettiin
tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä, kun
toimintayksiköt arvioivat riskienhallinnan
tilaa ja kehittämistoimenpiteitä.
Tulevien vuosien kehittämiskohteena on
selkeyttää ja yhdenmukaistaa riskienhallinnan menettelytapoja ja riskienhallintaa
koskevaa konserniohjausta. Erityisen tärkeää on riskienhallinnan menettelytapojen
kehittäminen osana talousarvioprosessia,
erityisesti vuosisuunnitelmien ja palvelusopimusten laadinnan yhteydessä.
Omaisuuden hankinnan,
luovutuksen ja hoidon valvonta
Tilikauden aikana omaisuuden hankinnassa, luovutuksessa tai käyttöarvossa
toteutuneet mahdolliset menetykset on
ilmoitettu toimintakertomuksessa kunkin
toimintayksikön kohdalla.
Kaupunginhallituksella ei ole tiedossa
omaisuuden hankinnan, luovutuksen tai
hoidon valvonnan osalta laiminlyöntiä tai
muuta virheellistä menettelyä, josta saattaisi aiheutua kaupungille korvausvaade.
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
21
Toimintakertomus
Sopimustoiminta
Sopimustoiminta on kaupungissa ohjeistettu. Sopimuksen tekijä vastaa sopimusehtojen mukaisesta valvonnasta ja sopimusseurannasta. Suurista ja taloudellisesti
merkittävistä sopimuksista tulee neuvotella laki- ja päätösvalmisteluyksikön kanssa.
Vuonna 2014 markkinaoikeudessa ratkaistiin 8 kaupungin hankintapäätöksiin
liittyvää valitusta. Kaupunki voitti näistä
4 ja hävisi 4. Lisäksi korkeimpaan hallintooikeuteen on tehty 3 valitusta, joista yhteen on tullut päätös, joka oli kielteinen.
Palvelutuotannon
sopimuspohjaisen
toiminnan kasvun takia on johtamisen
kannalta tärkeää varmistaa, että tilivelvollisella viranhaltija- ja luottamustoimijohdolla on jatkossa käytössään sopimushallinnan johtamista palveleva, toimiva,
ajantasainen ja sopimusehtojen toteutuksen valvonnan mahdollistava sopimusten
hallintajärjestelmä.
Arvio sisäisen tarkastuksen
järjestämisestä
Tampereella toimii tarkastustoimikunta (audit committee). Sen tehtävänä on
valvoa sisäisen valvonnan, konsernivalvonnan ja riskienhallinnan asianmukaista
järjestämistä, riittävyyttä ja tehokkuutta.
22
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
Lisäksi sen tehtävänä on valvoa, ohjata ja
kehittää sisäistä tarkastusta. Tarkastustoimikunta hyväksyy sisäisen tarkastuksen
vuosisuunnitelman ja käsittelee sen raportointia sekä koordinoi sisäisen tarkastuksen ja tilintarkastajan työtä.
Tarkastustoimikunnassa toimi vuonna
2014 puheenjohtajana pormestari sekä jäseninä kaupunginhallituksen varapuheenjohtajat. Tarkastustoimikunnan sihteeri ja
esittelijä on tarkastusjohtaja.
Sisäisen tarkastuksen tehtävät, valtuudet ja asema on määritelty pormestarin
hyväksymässä sisäisen tarkastuksen toimintasäännössä.
Sisäinen tarkastus toimii kaupunginhallituksen ja pormestarin alaisuudessa. Sisäinen tarkastus avustaa kaupungin johtoa
sen valvontavelvollisuuden täyttämisessä.
Sen tehtävänä on arvioida hyvän hallintotavan, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimivuutta ja tehokkuutta sekä tukea
kaupungin johtavia viranhaltijoita ja toimielimiä riskienhallinnan toteuttamisessa.
Tarkastusvuoden aikana valmistui kahdeksan tarkastusraporttia ja kahdeksan
tarkastusmuistiota sekä yksi sisäinen
muistio. Toimintayksikköjen johtamiseen
liittyen annettiin kolme arviointilausumaa.
Tarkastukset kohdistuivat 28 toimintayk-
sikköön. Raporteissa ja muistioissa käsiteltiin toimintayksikköjen ja toiminnan
johtamista sekä niihin liittyen riskienhallinta- ja valvontaprosesseja, hankintoja,
sopimusten hallintaa, tietojärjestelmien
toimintaa, budjetointi- ja seurantajärjestelmien toimivuutta, avustustoimintaa,
palkkahallintoa ja palkanmaksatusta sekä
projektien ja strategisten hankkeiden johtamista ja toimintaa.
Sisäisen tarkastuksen toimintaan on
tehty kansainvälisten ammattistandardien
mukainen ulkoinen laatuauditointi. Sen
mukaan ”Tampereen kaupungin sisäisen
tarkastuksen yksikkö noudattaa kansainvälisen sisäisen tarkastuksen ammattistandardeja ja eettisiä sääntöjä”.
Yhteenvetona arviointien ja tarkastusten perusteella sisäinen tarkastus toteaa
valvontavastuussa olevien käsitelleen tarkastusraporteissa esitettyjä havaintoja ja
suosituksia asianmukaisesti ja ryhtyneen
tarvittaviin toimenpiteisiin.
Kaupunginhallitus toteaa arvionaan, että kaupungin hallinto on toiminut pääosin
toimintaa velvoittavien lakien ja säännösten sekä hyvän johtamis- ja hallintotavan
mukaisesti. Yleisesti ottaen sisäinen valvonta on toimivaa ja asianmukaisesti järjestetty.
Toimintakertomus
Tilikauden tuloksen muodostuminen
Tuloslaskelma
1.1. - 31.12.2014
1.1. - 31.12.2013
1 000 euroa
1 000 euroa
Toimintatuotot
Valmistus omaan käyttöön
Toimintakulut
401 974
27 015
-1 519 354
366 880
32 274
-1 483 962
Toimintakate
-1 090 365
-1 084 809
870 103
300 495
831 437
302 259
8 140
4 034
-8 580
-566
16 993
7 807
-5 976
-575
83 261
67 136
Poistot ja arvonalentumiset
Satunnaiset erät
-88 166
-14 376
-83 670
16 578
Tilikauden tulos
-19 281
44
Tilinpäätössiirrot
1 198
-2 116
Tilikauden alijäämä
-18 083
-2 071
TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT
Toimintatuotot/Toimintakulut, %
Vuosikate/Poistot, %
Vuosikate, €/asukas
Asukasmäärä
27
94
373
223 004
25
80
305
220 446
Verotulot
Valtionosuudet
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Korkokulut
Muut rahoituskulut
Vuosikate
Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön)
Vuosikate prosenttia poistoista
= 100 * Vuosikate/Poistot
Tuloslaskelman analysointi
Tilikauden tulos ja talousarvion
toteutuminen
Kaupungin tilikauden tulos muodostui 19,3
milj. euroa alijäämäiseksi. Tulos sisältää
14,4 milj. euroa satunnaisia kuluja, jotka
aiheutuivat Härmälän vanhan kaatopaikan
päälle rakennettujen rivitalojen lunastuksesta sekä maa-alueiden puhdistuksesta
sekä kaupungin maksamista vahingonkorvauksista. Ilman satunnaisia kuluja tilikauden tulos muodostui 4,9 milj. euroa alijäämäiseksi ja asetettua nolla-tulostavoitetta
ei saavutettu. Ilman satunnaisia eriä tilikauden tulos toteutui 16,3 milj. euroa
muutettua talousarvioita ja 11,6 milj. euroa
edellisvuotta parempana. Tilinpäätössiirtojen jälkeen kaupungin tilikauden alijäämäksi muodostui 18,1 milj. euroa.
Kaupungin tulosta tarkasteltaessa on
huomioitava myös se, että tulos sisältää
yksikköhintarahoitteisen Tampereen seudullisen ammattiopiston, TREDUn, 4,6
milj. euroa ylijäämäisen tuloksen. Ilman
TREDUn ylijäämää sekä satunnaisia kuluja
kaupungin tulos olisi painunut 9,5 milj. euroa alijäämäiseksi.
Toimintakate toteutui -1 090,4 milj. eurona ja nettomenojen kasvuksi muodostui
5,6 milj. euroa, 0,5 prosenttia. Toteutunut
toimintakate on 4,4 milj. euroa alkuperäisessä talousarviossa asetettua tasoa
parempi. Edellisiin vuosiin nähden nettomenojen kasvu on erittäin alhainen ja nettomenojen kasvua on saatu hillittyä.
Vuosikate toteutui 83,3 milj. eurona, joka kattoi suunnitelmapoistot 94,4 prosent-
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
23
Toimintakertomus
tisesti. Vuosikatteen riittävyyden mittarina
pidetään kuntasektorilla 100 prosentin tasoa, mikäli poistotaso vastaa vuosittaisia
investointeja. Kaupungin poistonalaiset
investoinnit toteutuivat poistotasoa suurempana ja tulorahoitus ei riitä kattamaan
taloussuunnitelmakauden keskimääräisiä
investointeja. Vuosikate on hieman alkuperäisessä talousarviossa asetettua tavoitetta heikompi, mutta 16,1 milj. euroa
edellisvuoden toteumaa parempi. Toimintakatteen maltillisen muutoksen lisäksi
verorahoitus kasvoi, mutta rahoitustuotot
vähenivät merkittävästi.
Tuotot
Tampereen kaupungin tuottojen kokonaismäärä oli yhteensä 1 584,7 milj. euroa ja
se kasvoi edelliseen tilikauteen nähden
42,8 milj. eurolla, 2,8 prosenttia. Kun edellisvuonna toteutuneet satunnaiset tuotot
eliminoidaan tarkastelusta, on toteutunut
tuottojen kasvu 59,4 milj. euroa, 3,9 prosenttia.
Toimintatuotot toteutuivat 402,0 milj.
eurona ja kasvua vuoden 2013 toteumaan
syntyi 35,1 milj. euroa (9,6 prosenttia). Toimintatuotoilla katettiin hieman reilu neljäsosa (26,9 prosenttia) toimintakuluista,
mikä vastaa viime vuosien tasoa.
Myyntituotot (195,8 milj. euroa) toteutuivat 27,6 milj. euroa edellisvuotta suurempina. Merkittävin syy kasvun taustalla
on Oriveden yhteistoiminta-alueen laaje-
tuotot
neminen 1.1.2014 alkaen terveydenhuollon
palveluihin, mikä kasvatti myyntituottoja
20,0 milj. eurolla. Tampere-Orivesi yhteistoiminta-alueen osuus koko myyntituotoista on 24,0 milj. euroa. Tampereen
kaupunkiseudun joukkoliikenne siirtyi
30.6.2014 kaupungin järjestämisvastuulle
yhteistoimintana kaupunkiseudun kuntien kanssa. Joukkoliikenteen myyntituottojen osuus kaupungin myyntituotoista
on 17,8 prosenttia ja ne kasvoivat 3,0 milj.
eurolla lähinnä joukkoliikenteen järjestämistavan muutoksen vuoksi. Tampereen
Veden ulkoiset myyntituotot toteutuivat
50,6 milj. eurona, kasvua 4,0 milj. euroa.
Veden käyttömaksua korotettiin vuoden
2014 alussa 2,9 prosenttia, jäteveden käyttömaksua 4,8 prosenttia sekä perusmaksuja 5 prosenttia. Myyntituotot kasvoivat
vedenmyynnin osalta 0,8 milj. euroa (4,6
%) ja jätevesilaskutuksen osalta 1,4 milj.
euroa (5,0 %) sekä tilaustöiden lisäyksen osalta 1,6 milj. euroa. Tilakeskuksen
myyntituotot vähenivät 1,9 milj. eurolla
edelliseen vuoteen nähden, sillä vuonna
2013 myyntituottoja kasvattivat toteutetut
selviämisaseman ja sosiaalipäivystyksen
rakennushankkeet. Pirkanmaan pelastuslaitoksen ulkoiset myyntituotot (28,2 milj.
euroa) kasvoivat 1,4 milj. eurolla kuntien
maksuosuuksien ja ensihoidon osalta.
Maksutuotot (78,4 milj. euroa) toteutuivat 4,3 milj. euroa edellisvuotta suurempina, mistä Oriveden yhteistoiminta-alueen
laajenemisen osuus oli 2,0 milj. euroa.
Rahoitustuotot Myyntituotot
12,2 milj. euroa 195,8 milj.
1%
euroa
12 %
Valtion
osuudet
300,5 milj.
euroa
19 %
Verotulot 870,1
milj. euroa
55 %
24
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
Maksutuotot
78,4 milj. euroa
5%
Tuet ja
avustukset 45,3
milj. euroa
3%
Vuokratuotot
51,3 euroa
3%
Muut
toimintatuotot
1,3 milj. euroa
2%
Maksutulot kasvoivat myös asiakasmaksujen korotusten sekä asiakasmäärien kasvujen vuoksi. Varhaiskasvatuksessa kunnan
järjestämän ja tukeman päivähoidon piirissä oli kuukausitasolla keskimäärin 400
lasta edellisvuotta enemmän. Varhaiskasvatuksen osalta maksutuottoja kertyi 12,6
milj. euroa. Perusterveydenhuollossa suun
terveydenhuollon asiakasmäärät kasvoivat 13 prosenttia. Ikäihmisten palvelujen
osalta maksutuottoja kertyi 31,7 milj. euroa, mikä on 1,8 milj. euroa edellisvuotta
enemmän. Asiakasmaksujen korotusten lisäksi palvelujen määrä kasvoi. Sairaalapalveluissa Hatanpään sairaalan toiminnan
edellisvuotta suurempi volyymi lisäsivät
maksutuloja. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluissa maksutuotot vähenivät 0,8 milj.
euroa, koska vuoden 2013 tuottokertymä
oli poikkeuksellisen hyvä Terrakotta-näyttelyn ansiosta.
Vuokratuottojen (51,2 milj. euroa) 2,3
milj. euron kasvu aiheutui lähinnä Kaupunkiympäristön kehittämisen maa- ja vesialueiden vuokatuottojen 2,0 milj. euron
kasvusta. Muissa toimintatuotoissa pysyvien vastaavien myyntivoitot toteutuivat
yhteensä 17,4 milj. eurona. Toteuma oli 2,3
milj. euroa edellisvuotta pienempi.
Verorahoitus toteutui 1 170,6 milj. eurona, mikä tarkoitti 3,3 prosentin kasvua
edelliseen tilikauteen nähden. Kasvu perustuu pääosin kunnallisveroprosentin
ja kiinteistöveroprosenttien korotuksiin.
Kunnallisveroa korotettiin 0,75- prosenttiyksiköllä vuodelle 2014. Lisäksi kiinteistöveroprosentteja korotettiin vakituisen
asuinrakennuksen osalta 0,05 prosenttiyksikköä ja yleishyödyllisille yhteisöille
määrättiin 0,25 prosentin sekä rakentamattomalle rakennuspaikalle 3,00 prosentin vero. Lisäksi yhteisöverotulot kasvoivat
merkittävästi sekä kaupungin oman että
kuntaryhmän jako-osuuden kasvusta. Verorahoituksen osuus oli 73,9 prosenttia
tuottojen kokonaismäärästä.
Rahoitustuottojen merkittävä 12,6 milj.
euron vähentyminen vuoteen 2013 verrattuna aiheutui viime tilikauden lopulla
toteutetuista Tampereen Sähkölaitos Oy:n
lainajärjestelyistä. Antolainauksen korkotuottojen muutos oli -10,4 milj. euroa. Lisäksi sijoitusten myyntivoitot toteutuivat
1,5 milj. euroa edellisvuotta pienempinä.
Toimintakertomus
Kulut
Kulujen kokonaismäärä oli yhteensä
1 604,0 milj. euroa ja ne kasvoivat edellisvuodesta 62,1 milj. eurolla (4,0 prosenttia).
Kulujen kasvuksi muodostui 47,7 milj. euroa (3,1 prosenttia), kun vuoden 2014 toteumista eliminoidaan satunnaiset kulut.
Omaan rakentamiseen ja muuhun
omaan valmistamiseen liittyvät kulut sisältyvät tuloslaskelman toimintakuluihin
ja niiden vaikutus on eliminoitu valmistus omaan käyttöön rivillä. Vuoden 2014
tilinpäätöksessä on oikaistu vuosien 2014
ja 2013 osalta valmistus omaan käyttöön
–rivin toteuma vastaamaan kirjanpidon
ohjeistusta.
Toimintakulut toteutuivat 1 492,3 milj.
eurona ja ne kasvoivat edellisvuoteen nähden 40,7 milj. euroa (2,8 prosenttia), kun
valmistus omaan käyttöön huomioidaan
tarkastelussa. Henkilöstökulujen ja palvelujen ostojen osuus on yhteensä 76,5 prosenttia toimintakuluista.
Henkilöstökulut toteutuivat 677,0 milj.
eurona ja niiden osuus koko kaupungin
käyttötalouden kuluista on 43,0 prosenttia. Henkilöstökuluja aktivoitiin 5,3 milj.
euroa. Merkittävin kasvutekijä (8,9 milj.
euroa) oli Oriveden yhteistoiminta-alueen
laajeneminen terveyspalveluihin 1.1.2014
alkaen. Ilman Oriveden ja Tehy-ratkaisusta
vuonna 2013 aiheutuneita kuluja henkilöstökulujen vertailukelpoinen kasvu oli 3,6
milj. euroa (0,5 %). Henkilöstökuluja kasvattivat kunta-alan yleinen palkkaratkai-
su, KuEL- ja VaEL-prosenttien nousut sekä
palohenkilöstön palkkatason nostamiset.
Henkilöstökulujen kasvua hillitsi tehdyt
toimenpiteet, joita olivat muun muassa
vaihtuvuuden hyödyntäminen sekä rekrytointien maltillinen toteuttaminen. Lisäksi
eläkemenoperusteiset maksut toteutuivat
3,8 milj. euroa edellisvuotta pienempinä.
Taloudellisiin syihin perustuvien palkattomien vapaiden henkilöstökuluja vähentävä vaikutus oli 2,2 milj. euroa vuonna 2014.
Käyttötalouden palvelujen ostot toteutuivat -555,3 milj. eurona, kasvua
edelliseen vuoteen 21,6 milj. euroa (4,0
prosenttia). Palvelujen ostoista suoraan
kuntalaisille hankittujen lopputuotepalvelujen eli asiakaspalvelujen ostojen osuus
oli 72,3 prosenttia. Asiakaspalvelujen ostot
kasvoivat 12,2 milj. euroa, kun tarkastelussa huomioidaan vuonna 2013 virheellisesti
asiakaspalvelujen ostoihin kirjatut joukkoliikenteen palvelut. Erikoissairaanhoidon
palvelujen osuus asiakaspalvelujen ostoista oli noin puolet, 203,2 milj. euroa. Vaativan erikoissairaanhoidon osalta Pirkanmaan sairaanhoitopiirin (PSHP) laskutus
toteutui poikkeuksellisen pienenä ja kasvu
oli vain 0,2 prosenttia. Keskimäärin vuotuinen laskutuksen kasvu on ollut noin 4-5
prosenttia. PSHP:n poikkeuksellisen pienen kasvun taustalla on yhteensä 5,9 milj.
euron hyvitykset (ylijäämän palautukset)
palvelulaskutukseen sekä tehdyt toimenpiteet työnjaon ja hoidonporrastuksen
kehittämisessä vaativan erikoissairaanhoi-
kulut
Satunnaiset kulut
14,4 milj. euroa
Poistot ja
1%
arvonalentumiset
88,2 milj. euroa
5%
Rahoituskulut
9,1 milj. euroa
0%
Muut
toimintakulut
4,8 milj. euroa
0%
Vuokrakulut
42,6 milj. euroa
3%
Avustukset
124,8 milj.
Aineet, tarvikkeet
euroa
ja tavarat
8%
93,1 milj. euroa
6%
Henkilöstökulut
671,6 milj. euroa
43 %
Palvelujen ostot
555,3 milj. euroa
35 %
don, perustason erikoissairaanhoidon ja
perusterveydenhuollon välillä. Perusterveyden avopalvelujen asiakaspalvelujen
ostoissa (28,1 milj. euroa) kasvua syntyi
lähinnä suun terveydenhuollon ostopalveluissa. Vammaispalvelujen asiakaspalvelujen ostot toteutuivat 31,6 milj. eurona ja ne
kasvoivat 2,0 milj. eurolla lähinnä kehitysvammaisten asumispalvelujen ja vammaisten avustajapalvelujen osalta. Ikäihmisten
palveluissa asiakaspalvelujen ostoja toteutui 56,1 milj. eurolla, kasvua edelliseen
vuoteen nähden kertyi 4,8 milj. euroa, sillä
asumispalvelujen ostot kasvoivat vuodelle 2014. Oriveden yhteistoiminta-alueen
laajeneminen lisäsi muita yhteistoimintaosuuksia 5,4 milj. eurolla. Joukkoliikenteen
osalta lähinnä järjestämistavan muutos lisäsi matkustus- ja kuljetuspalvelujen ostoja noin 4,8 milj. eurolla.
Avustuskulut (124,8 milj. euroa) kasvoivat 3,0 milj. euroa (2,9 prosenttia). Toimeentulotukien ja työmarkkinatuen kuntaosuus toteutuivat yhteensä 64,5 milj.
eurona. Toimeentulotukimenojen kasvu
edellisvuoteen verrattuna oli 3,0 milj. euroa (7,9 prosenttia), mikä johtui erityisesti
pitkäaikaisesti toimeentulotukea (yli 10
kk) saaneiden perheiden osuuden kasvusta, vaikeutuneesta työttömyystilanteesta ja asumiskustannusten noususta.
Työmarkkinatuen kuntaosuuden 1,7 milj.
euron (9,4 prosenttia) kulujen kasvua selittää työttömyyden voimakas lisääntyminen. Oriveden yhteistoiminta-alueen avustuskulut kasvoivat 0,6 milj. eurona. Lasten
kotihoidon tuet toteutuivat 17,5 milj. eurona ja muutokset lasten kotihoidon tuissa vähensivät vuoden 2014 avustuskuluja
edelliseen vuoteen nähden. Lasten kotihoidontuen kuntalisästä luopuminen vuoden 2014 alusta vähensi avustuskuluja 3,1
milj. eurolla.
Kaupungin ulkoisten vuokrakulujen toteuma oli 42,6 milj. euroa, joiden 8,3 milj.
euron kasvu aiheutui Tampereen Tilakeskus liikelaitoksessa. Oriveden yhteistoiminta-alueen laajeneminen lisäsi ulkoisia
vuokrakuluja uusien toimitilojen osalta. Lisäksi Pyynikin sosiaali- ja terveysaseman,
Vuoreksen koulukeskuksen, Kanta-Sarviksen perusparannus ja laajennus, Lielahtitalo ja Teknillinen lukio kasvattivat ulkoisia
vuokrakuluja edellisvuoteen nähden.
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
25
Toimintakertomus
Toiminnan rahoitus
Rahoituslaskelma
Toiminnan rahavirta
Vuosikate
Satunnaiset erät
Tulorahoituksen korjauserät
Investointien rahavirta
Investointimenot
Rahoitusosuudet investointimenoihin
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot
Toiminnan ja investointien rahavirta
Rahoituksen rahavirta
Antolainauksen muutokset
Antolainasaamisten lisäykset
Antolainasaamisten vähennykset
Lainakannan muutokset
Pitkäaikaisten lainojen lisäys
Pitkäaikaisten lainojen vähennys
Lyhytaikaisten lainojen muutos
Muut maksuvalmiuden muutokset
Rahoituksen rahavirta
1.1. - 31.12.2014
1.1. - 31.12.2013
1 000 euroa
1 000 euroa
83 261
-14 376
-13 749
67 136
16 578
-36 437
-217 497
3 609
-148 389
6 554
32 843
50 822
-125 909
-43 736
-73
4 306
-350 104
635 672
10 598
-14 817
-14 551
-4 491
-19 028
50 000
-11 989
-8 584
19 006
334 001
Rahavarojen muutos
-144 937
290 265
Rahavarat 31.12.
Rahavarat 1.1.
240 411
385 348
-144 937
385 348
95 083
290 265
-318 280
-252 740
39
4
51
223 004
47
4
71
220 446
RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT
Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä
5 vuodelta, 1 000 €
Investointien tulorahoitusprosentti
Lainanhoitokate
Kassan riittävyys, pv
Asukasmäärä
Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä, €
Toiminnan ja investointien rahavirta välituloksen viiden vuoden kertymän avulla seurataan
investointien omarahoituksen toteutumista pitemmällä aikavälillä.
Investointien tulorahoitus, %
100 * Vuosikate/Investointien omahankintameno
Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman pysyvien vastaavien joista on
vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet.
Lainanhoitokate
(Vuosikate + Korkokulut)/(Korkokulut + Lainanlyhennykset)
Kassan riittävyys, pv
365 * Rahavarat 31.12./Kassasta maksut tilikaudella
26
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
Toimintakertomus
Rahoituslaskelman analysointi
Rahoituslaskelman sisältö
investointien rahavirrassa esitettävät pysyvien vastaavien luovutusvoitot ja -tappiot, joita kertyi yhteensä 17,4 milj. euroa
sekä pakolliset varaukset 3,6 milj. euroa.
Satunnaisten erien ero oli 31,0 milj. euroa edelliseen tilikauteen nähden. Vuoden
2013 satunnaiset tuotot olivat pysyvien
vastaavien luovutusvoittoja ja eliminoituvat edellisen vuoden toteumissa tulorahoituksen korjauserissä. Tulorahoituksen korjauseriin sisältyvien pysyvien vastaavien
luovutusvoitot toteutuivat 18,8 milj. euroa
edellisvuotta pienempinä sisältäen edellisvuoden satunnaisen tuoton.
Investointien rahavirta kuvaa pysyvien
vastaavien hyödykkeiden investointeihin
käytetyn ja niiden myynnistä saadun rahan vaikutusta rahavaroihin. Vuoden 2014
investointimenot toteutuivat 217,5 milj.
eurona ja ne kasvoivat edelliseen vuoteen
nähden 69,1 milj. euroa eli 46,6 prosenttia. Muutosta edellisvuoteen selittää Rantaväylän tunnelin rakentaminen, toteuma
vuonna 2014 39,4 milj. euroa, sekä vuoden
2014 aikana toteutettu merkitykseltään
kuin kauppahinnaltaan poikkeuksellisen
suuri maanhankinta. Kaupunki osti Metsä Board Oyj:ltä Lielahdessa sijaitsevan
entisen tehdasalueen rakennuksineen 26
Rahoituslaskelmassa esitetään kaupungin
tilikaudenaikaiset rahan lähteet ja niiden
käyttö. Rahoituslaskelma kuvaa kirjattujen liiketapahtumien vaikutusta kaupungin rahavaroihin eli sitä, miten kaupungin
rahavarat muuttuvat toiminnan johdosta
tilikauden aikana. Tuloslaskelman ja taseen tavoin rahoituslaskelmassa esitetään
ainoastaan kirjanpidon erät, jotka ovat
syntyneet liiketapahtumista kaupungin ja
kaupunkiin kuulumattomien toimijoiden
välillä.
Toiminnan ja investointien
rahavirta
Toiminnan rahavirta, tulorahoitus, kuvaa
tuloslaskelmassa esitettyjen tuottojen ja
kulujen vaikutusta rahavaroihin. Se kertoo
siitä, kuinka paljon varsinainen toiminta
on tuottanut tilikauden aikana rahavaroja
käytettäväksi investointeihin ja rahoituksellisen aseman muutokseen.
Tilikauden 2014 toiminnan rahavirta
oli 55,1 milj. euroa ja se toteutui edellistä
tilikautta 7,9 milj. euroa parempana. Vuosikate toteutui 16,1 milj. euroa parempana
kuin vuonna 2013. Tulorahoituksen korjauserissä toiminnan rahavirrasta oikaistaan
nettoinvestoinnit ja vuosikate
Milj. euroa
250
200
150
100
50
0
TP- TP - TP - TP - TP - TP - TP - TP - TP- TP - TP - TP - TP - TP - VS - TP - TA 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 14 15
Nettoinvestoinnit 120 139
119
129
137
141
116
119
163
132
150 126 186 142
213
214
212
Vuosikate
127
78
89
86
90
117
129
70
105
64
83
79
94
111
68
41
67
milj. eurolla. Ostetun alueen maapinta-ala
on noin 90 hehtaaria ja lisäksi kauppaan
kuului vesialueita yli 1 000 hehtaaria. Jos
edellä mainitut suuret investoinnit jätetään huomioimatta, investointimenot
toteutuivat 152,1 milj. eurona ja 3,7 milj.
euroa vertailuvuotta suurempina. Mikäli
vuoden 2013 investoinneista eliminoidaan
vuonna 2013 toteutetuista konsernijärjestelyistä aiheutuneet investoinnit, muodostui investointien kasvuksi 23,8 milj. euroa.
Vuoden 2014 toiminnan ja investointien
rahoitustarpeeksi muodostui kokonaisuudessaan 125,9 milj. euroa.
Nettoinvestoinnit toteutuivat 213,9 milj.
euroa, mikä ylittää 1,2 milj. eurolla muutetun talousarvion. Kaupunkiympäristön
kehittämisen investoinnit toteutuivat
108,9 milj. eurona. Rantaväylän tunnelin
rakentamistyöt etenivät vauhdikkaasti ja
hankkeen koko vuoden investointimenot
toteutuivat yhteensä 39,4 milj. eurona.
Keskeisistä aluekehityshankkeista Vuoreksen alueen investointimenot toteutuivat
7,0 milj. eurona ja Keskusta -hankkeen
investoinnit 2,1 milj. eurona. Kaupunkiympäristön rakentamisen muut kiinteiden
rakenteiden ja laitteiden investoinnit kohdistuivat liikenneväylien ja yleisten alueiden rakennusinvestointien toteuttamiseen
sekä omaisuuden kunnon säilyttämisen
ylläpitoinvestointeihin, joiden toteuma
oli yhteensä 29,4 milj. euroa. Maa- ja vesialueiden investoinnit toteutuivat 32,3
milj. eurona, mikä sisältää edellä mainitun
Lielahden suuren maanhankinnan. Lisäksi
maa-alueita hankittiin 6,3 milj. eurolla, mikä on 1,5 milj. euroa edellisvuotta enemmän. Vuoden 2014 aikana oli voimassa yksityisten maanmyyntiä kunnalle koskeva
verohelpotus. Tätä hyödyntämällä maanhankinta oli aktiivista myös kasvusuunnissa kuten Aitovuoren teollisuusalueella ja
Nurmi-Sorilassa. Kaupunki osti raakamaata yhteensä noin 145 hehtaaria.
Tilakeskuksen pääosin talonrakentamiseen kohdistuvat investoinnit etenivät
pääosin suunnitellusti ja toteutuivat kokonaisuutena 54,4 milj. eurona. Talonrakentaminen käsitti perusparannuksia
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
27
Toimintakertomus
ja muutostöitä sekä uudisrakentamista.
Suurimmat hankkeet tilikaudella olivat
Tampereen uintikeskuksen perusparannus
6,2 milj. euroa, Tampereen kansainvälisen koulun perusparannus ja laajennus
4,5 milj. euroa, Näsilinnan perusparannus
4,1 milj. euroa, Niemenrannan päiväkoti
3,7 milj. euroa ja Ratinan lämpötalo 4,0
milj. euroa. Tampereen Veden investoinnit
toteutuivat 29,0 milj. eurona. Investoinneista 16,9 milj. euroa kohdistui verkostojen rakentamiseen ja 12,1 milj. euroa
laitosrakentamiseen. Suurimpia verkostotöitä tehtiin Kaupinojalla 2,7 milj. euroa,
Niemenrannan alueella 1,0 milj. euroa ja
Lamminpäässä 0,7 milj. euroa. Suurimmat
laitosrakennuskohteet olivat Kaupinojan
vedenpuhdistuslaitoksella jatkunut saneeraus 9,5 milj. euroa, Viinikanlahden jätevedenpuhdistamon esikäsittelyn saneeraus
0,8 milj. euroa ja Ruskon vedenpuhdistuslaitoksen valmistunut LVIJAS-saneeraus
1,0 milj. euroa. Hyvinvointipalveluiden
pääosin koneisiin ja kalustoon kohdistuvat
investoinnit toteutuivat yhteensä 11,6 milj.
eurona.
Kaupunkiympäristön kehittämisen maaalueiden myynneistä syntyneet pysyvien
vastaavien hyödykkeiden luovutustulot toteutuivat 15,0 milj. eurona. Tilakeskuksen
luovutustulot olivat yhteensä 8,0 milj. eu-
roa. Vuoden aikana merkittävimmät realisoinnit olivat Pohjolankatu 25 rakennuksen
myynti Kotilinnasäätiölle, FinnMedi Deltan
osakkeiden myynti Tuberkuloosisäätiölle.
Lisäksi sijoitetun pääomien palautuksista
syntyi 9,6 milj. euroa luovutustulot.
Kaupungin investointien rahoitusvalmiutta mittaava investointien tulorahoitusprosentti oli 38,9 prosenttia. Se on edelleen
alhainen ja selvästi edellisvuotta heikompi
vaikka vuosikate parani edelliseen vuoteen
nähden. Tämä aiheutui investointimenojen merkittävästi kasvusta. Investointien
tulorahoitusprosentin toiminnallinen tavoite oli alkuperäisen talousarvion mukainen 49,0 prosenttia, jota ei saavutettu.
Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä viimeiseltä viideltä vuodelta on tilinpäätöshetkellä yhteensä -318,3 milj. euroa.
Vuosittaisten toiminta- ja investointikulujen kattamistarve lainarahoituksella ja
rahavaroja vähentäen on viimeisen viiden
vuoden ajan ollut merkittävä.
Rahoituksen rahavirta
Rahoituksen rahavirta kuvaa niitä rahavirtoja, jotka on tarvittu varsinaisen toiminnan ja investointien rahoittamiseksi sekä
rahoitusaseman muuttamiseksi tilikauden
aikana. Rahoituksen rahavirta toteutui kuluneella tilikaudella 19,0 milj. euroa nega-
investoinnit, milj. euroa
Koneet ja kalusto
16,3 milj. euroa
8%
Muut aineelliset
hyödykkeet
0,2 milj. euroa
0%
Sijoitukset
0,1 milj. euroa
0%
Tietojärjestelmät
1,6 milj. euroa
1%
Muut aineettomat
oikeudet
0,5 milj. euroa
Muut pitkävaikutteiset
0%
menot
38,8 milj. euroa
18 %
Kiinteät rakenteet ja
laitteet
67,4 milj. euroa
31 %
Maa- ja vesialueet
32,7 milj. euroa
15 %
Rakennukset ja
rakennelmat
60,0 milj. euroa
27,6 %
28
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
tiivisena.
Rahoituslaskelman suurimmat muutokset edelliseen vuoteen verrattuna on
tapahtunut antolainauksen muutoksissa. Tämä aiheutui valtaosin vuonna 2013
toteutetuista Tampereen Sähkölaitos
-konsernin lainajärjestelyistä, kun Sähkölaitos lyhensi valtaosan kaupungin myöntämistä lainoistaan vuoden 2013 lopulla.
Sähkölaitos-konserni haki tähän tarvitun
lainarahoituksensa ulkopuolisilta rahoituslaitoksilta, mikä nosti kaupunkikonsernin
velkaantumisastetta vuonna 2013, mutta
helpottaa edelleen kaupungin rahoitustarpeita. Uutta pitkäaikaista lainarahoitusta
ei samasta syystä olisi ollut tarvetta nostaa, mutta Koukkuniemen perusparannuksiin ja uudiskohteisiin saatujen avustusten
ehtona olleet korkotukilainat edellyttivät
pitkäaikaisten lainojen 10,6 milj. euron
noston.
Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin 14,8
milj. eurolla. Lyhytaikaiset lainat pienenivät 14,6 milj. eurolla. Pienentymistä selittävät henkilöstökassan varojen vähentyminen 3,4 milj. eurolla ja konsernipankkitilin
varojen väheneminen 11,1 milj. eurolla. Lainakanta pieneni kokonaisuudessaan 18,8
milj. eurolla.
Lainanhoitokate kertoo tulorahoituksen
riittävyydestä lainojen hoitoon. Kaupungin
vuoden 2014 lainahoitokate on 3,9, mitä
voidaan pitää hyvänä arvona lainanhoitokyvylle. On kuitenkin hyvä huomioida, että
vuoden 2013 antolainasaamisten muutokset vähensivät merkittävästi lainannostotarpeita ja nostavat edelleen kaupungin
lainanhoitokatetta.
Rahavarojen muutos
Kaupungin vuoden 2014 rahavarojen muutos toteutui 144,9 milj. euroa negatiivisena. Poikkeuksellisen suuri rahavarojen
väheneminen johtui tulosrahoituksen riittämättömyydestä investointien kattamiseen. Kaupungin kassavarojen tilanne on
kuitenkin edelleen hyvä 240,4 milj. euroa.
Kaupungin maksuvalmius oli tilinpäätöshetkellä hyvä, kun rahavaroilla kyettäisiin
kattamaan kaikki kassasta maksut yhteensä 51 päivän ajan. Kassavarojen merkittävä väheneminen näkyy myös kassan riittävyydessä, joka on laskenut 20 päivällä
vuoden 2013 tilinpäätöshetken tilanteesta.
Toimintakertomus
Tasetarkastelu
Tase
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet
Muut pitkävaikutteiset menot
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet
Rakennukset
Kiinteät rakenteet ja laitteet
Koneet ja kalusto
Muut aineelliset hyödykkeet
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
Sijoitukset
Osakkeet ja osuudet
Muut lainasaamiset
Muut saamiset
TOIMEKSIANTOJEN VARAT
Valtion toimeksiannot
Lahjoitusrahastojen erityiskatteet
Muut toimeksiantojen varat
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus
Aineet ja tarvikkeet
Keskeneräiset tuotteet
Saamiset
Pitkäaikaiset saamiset
Muut saamiset
Siirtosaamiset
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset
Lainasaamiset
Muut saamiset
Siirtosaamiset
Rahoitusarvopaperit
Osakkeet ja osuudet
Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin
Joukkovelkakirjalainasaamiset
Muut arvopaperit
Rahat ja pankkisaamiset
VASTAAVAA YHTEENSÄ
31.12.2014
31.12.2013
1 000 euroa
1 000 euroa
2 681
51 192
53 873
2 046
13 632
15 678
153 774
435 764
357 731
41 601
3 842
116 260
1 108 974
123 482
429 244
357 162
40 772
3 696
70 545
1 024 901
287 756
105 387
905
394 048
299 757
109 688
836
410 281
224
732
0
956
331
3 277
92
3 700
2 264
47
2 311
2 290
160
2 450
22 206
14
3 740
21
31 582
23 721
9 357
19 533
106 415
29 324
34 183
11 413
25 995
104 676
50 775
0
17 713
3 336
71 824
168 587
1 906 988
22 045
40 000
24 203
4 118
90 365
294 983
1 947 036
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
29
Toimintakertomus
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA
Peruspääoma
Muut omat rahastot
Edellisten tilikausien ylijäämä
Tilikauden alijäämä
POISTOERO JA VAPAAEHTOISET
VARAUKSET
Poistoero
Vapaaehtoiset varaukset
PAKOLLISET VARAUKSET
Eläkevaraukset
Muut pakolliset varaukset
TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT
Valtion toimeksiannot
Lahjoitusrahastojen pääomat
Muut toimeksiantojen pääomat
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen
Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta
Saadut ennakot
Liittymismaksut ja muut velat
Siirtovelat
Lyhytaikainen
Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta
Lainat muilta luotonantajilta
Ostovelat
Muut velat
Siirtovelat
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
TASEEN TUNNUSLUVUT
Omavaraisuusaste, %
Suhteellinen velkaantuneisuus, %
Kertynyt ylijäämä, milj. euroa
Kertynyt ylijäämä, euroa/asukas
Lainakanta 31.12., 1 000 euroa
Lainat, euroa/asukas
Lainasaamiset 31.12., 1 000 euroa
Asukasmäärä
31.12.2014
31.12.2013
1 000 euroa
1 000 euroa
636 657
33 470
596 338
-18 083
1 248 382
636 657
39 615
594 935
-2 071
1 269 136
10 969
11 496
19 689
17 689
30 658
29 185
4 831
6 080
10 911
6 006
1 268
7 274
335
11 529
1 691
13 556
322
20 141
1 041
21 503
218 287
5 494
16 104
1 220
241 106
218 454
0
14 183
730
233 367
10 765
145 690
65 495
13 066
127 359
362 375
1 906 988
14 817
160 241
65 305
14 025
132 182
386 571
1 947 036
67
38
578
2 593
374 743
1 680
105 387
223 004
67
41
596
2 689
393 512
1 785
109 688
220 446
Omavaraisuusaste, %
=100* (Oma pääoma + Poistoero ja Vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - Saadut ennakot)
Suhteellinen velkaantuneisuus, %
=100* (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot
Lainakanta 31.12.
=Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Liittymismaksut ja muut velat)
Lainasaamiset 31.12.
=Sijoituksiin merkityt Joukkovelkakirjalainasaamiset ja muut lainasaamiset
30
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
Toimintakertomus
Taseen analysointi
Taseen sisältö
Tase kuvaa kaupungin omaisuus- ja pääomaeriä tilikauden päättyessä ryhmiteltynä luonteensa mukaisiin omaisuus- ja pääomaeriin. Tase sisältää myös liikelaitosten
omaisuus- ja pääomaerät, mutta kuten
tulos- ja rahoituslaskelmassakin erät eivät
sisällä kaupungin eri yksiköiden välisiä sisäisiä eriä.
Taseen kokonaisuus
Kaupungin taseen loppusumma oli tilinpäätöshetkellä 1907,0 milj. euroa, joka oli
40,0 milj. euroa vähemmän kuin edellisen
vuoden lopussa. Vuoden 2013 tilinpäätöksessä taseen loppusumma oli 2068,2
milj. euroa. Vertailutietoa on muutettu
vuoden 2014 kanssa vertailukelpoiseksi,
koska maa- ja vesialueiden sekä muiden
osakkeiden ja osuuksien 121,1 milj. euron
arvonkorotukset purettiin tilikaudella. Lisäksi Ikäihmisten virkistysrahaston 2,1 milj.
euron pääoma siirrettiin oman pääoman
rahastoista toimeksiantojen pääomiin.
Arvonkorotusten purku vähensi erityisesti
pysyvien vastaavien maa- ja vesialueiden
tasearvoa sekä omaa pääomaa vastaavalla
euromäärällä arvonkorotusrahaston purun
osalta. Taseen vastaavissa kasvua tapahtui investointien vuoksi, lisäys 106,0 milj.
euroa. Rahat ja pankkisaamiset vähenivät
126,4 milj. eurolla ja rahoitusarvopapereiden saamiset 18,5 milj. eurolla. Vastattavien pääomien muutokset vuoden aikana
johtuivat pääosin vieraan pääoman vä-
henemisestä 16,5 milj. eurolla, tilikauden
16,0 milj. euroa edellisvuotta suuremmasta alijäämästä ja toimeksiantojen pääomien 7,9 milj. euron vähenemisestä.
Vastaavaa
Taseen vastaavaa puolen merkittävin omaisuuserä oli pysyviin vastaaviin kuuluva aineelliset hyödykkeet, joka oli 1 109,0 milj.
euroa ja 58,2 prosenttia taseen loppusummasta, ja se kasvaa vuosittain poistoja suurempien investointien vuoksi. Aineellisten
hyödykkeiden kasvu oli 84,1 milj. euroa ja
8,2 prosenttia. Aineellisten hyödykkeiden
kasvusta rakentaminen selittää valtaosan
sekä tilikauden poikkeuksellisen suuret
maa-aluehankinnat. Rakentamisinvestoinnit kasvattavat rakennusten ja kiinteiden
rakenteiden ja laitteiden tasearvojen lisäksi keskeneräisten hankintojen taseryhmää,
josta rakentaminen selittää valtaosan.
Maa- ja vesialueisiin tehdyt investoinnit
ylittivät myytyjen maa-alueiden tasearvot
30,3 milj. eurolla. Aineettomat hyödykkeet
kasvoivat tilikauden aikana yhteensä 38,2
milj. eurolla lähinnä Rantaväylän tunnelin osalta. Kyseisen rakennusinvestoinnin
kaupunki kirjaa muina pitkävaikutteisina
menoina, koska hanke toteutetaan valtion
omistukseen. Kaupungin taseen aineellisiin hyödykkeisiin Rantaväylän tunnelista
kirjattiin 5,3 milj. euroa, joilta osin omistus
jää kaupungille. Maa-alueiden ja muiden
osakkeiden ja osuuksien arvonkorotukset
(121,1 milj. euroa) purettiin vuoden 2014
lainamäärän kehitys
Milj. euroa
450,0
Euroa
2 000
400,0
1 800
350,0
1 600
1 400
300,0
1 200
250,0
1 000
200,0
800
150,0
600
100,0
400
50,0
200
0,0
TP
2007
TP
2008
TP
2009
Lainakanta, milj. € 199,3
196,4
283,0
937
1 338
€/asukas
959
TP
2010
TP
2011
TP
2012
TP
2013
TP
2014
312,1
323,1
364,1
393,5
374,7
1 464
1 502
1 675
1 785
1 680
0
tilinpäätökseen. Sijoitusten omaisuus väheni 16,2 milj. eurolla, joista suurin osa
kohdistui osakkeisiin ja osuuksiin, mikä
aiheutui FinnMedi Delta Oy:n osakkeiden
myynnistä sekä Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n ja Finnpark Oy:n sijoitetun
pääoman palautuksista.
Vaihtuvissa vastaavissa erityisesti rahoitusarvopaperit vähenivät 18,5 milj. eurolla.
Toisaalta pitkäaikaiset saamiset kasvoivat
lähinnä Rantaväylän tunneliin liittyvien
saamisten osalta. Lyhytaikaiset lainasaamiset vähenivät 10,5 milj. eurolla. Korkea
investointitaso vaikutti merkittävästi rahoihin ja pankkisaamisiin, jotka vähenivät
126,4 milj. eurolla, ollen tilinpäätöshetkellä 168,6 milj. euroa.
Vastattavaa
Taseen vastattavien merkittävin erä on
oma pääoma, joka oli 1 248,4 milj. euroa
ja 65,5 prosenttia taseen loppusummasta,
mikä kertoo edelleen hyvästä omavaraisuudesta. Aikaisempiin tilikausiin kohdistuvia oikaisuja edellisten tilikausien ylijäämään ei tehty tilikauden aikana.
Kaupungin rahoitusasema ja taseen
omavaraisuusaste onkin edelleen melko
vahva, 67,3 prosenttia, joka on vain 2,7
prosenttiyksikköä kuntatalouden hyvää
tavoitetasoa pienempi. Koko vuoden käyttötuloista tarvittaisiin 38,0 prosenttia kaupungin kaikkien lainojen maksamiseksi.
Asukaskohtainen lainakanta pieneni 105
eurolla 1 680 euroon.
Kaupungin taseen oma pääoma pienentyi vuoden aikana 20,8 milj. eurolla
erityisesti tilikauden alijäämän vuoksi.
Vastattavien pääomissa toimeksiantojen
pääomat vähenivät 7,9 milj. eurolla Ikäihmisten virkistysrahaston siirrosta aiheutuneesta lisäyksestä huolimatta. Pääomien
vähennys aiheutui Tampereen Ammattikorkeakoulun Tukisäätiölle palautetusta
pääomasta. Pitkäaikainen vieras pääoma
kasvoi 7,7 milj. eurolla. Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin vuoden aikana 14,8 milj.
eurolla ja uusia lainoja nostettiin 10,6 milj.
eurolla. Lyhytaikaiset vieras pääoma väheni yhteensä 24,2 milj. eurolla, johon sisältyy konsernipankkitilisaldojen lasku 11,1
milj. eurolla, henkilöstökassan talletusten
väheneminen 3,4 milj. eurolla.
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
31
Toimintakertomus
Kokonaistulot ja -menot
Kokonaistulojen ja -menojen laskelma laaditaan tulos- ja rahoituslaskelmasta, jotka
sisältävät vain ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat. Laskelmassa on esitetty varsinaisen toiminnan ja investointien
tulot ja menot sekä rahoitustoiminnan
rahan lähteet ja käytöt. Vuoden 2013 vertailutietoa on muutettu toimintakulujen
ja valmistus omaan käyttöön erien osalta
vastaamaan vuoden 2014 kirjauskäytäntöä.
Vuoden 2014 kokonaistulot olivat 1 618,7
milj. euroa ja kokonaismenot 1 759,1 milj.
euroa. Kokonaistulot ja –menot vähenivät
edellisestä vuodesta lähinnä rahoitustoiminnassa antolainasaamisten vähennys-
2014
2013
1 000 euroa
TULOT
Varsinainen toiminta
Toimintatuotot
Verotulot
Valtionosuudet
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Satunnaiset tuotot
Tulorahoituksen korjauserät
- Pysyvien vastaavien hyödykkeiden
luovutusvoitot
Investoinnit
Rahoitusosuudet investointikuluihin
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden
luovutustuotot
Rahoitustoiminta
Antolainasaamisten vähennykset
Pitkäaikaisten lainojen lisäys
Lyhytaikaisten lainojen lisäys
Kokonaistulot yhteensä
MENOT
Varsinainen toiminta
Toimintakulut
- Valmistus omaan käyttöön
Korkokulut
Muut rahoituskulut
Satunnaiset kulut
Tulorahoituksen korjauserät
+/- Pakollisten varausten muutos
- Pysyvien vastaavien hyödykkeiden
luovutustappiot
Investoinnit
Pysyvien vastaavien investoinnit
Rahoitustoiminta
Antolainasaamisten lisäykset
Pitkäaikaisten lainojen vähennys
Lyhytaikaisten lainojen vähennys
Kokonaismenot yhteensä
32
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
%
1 000 euroa
%
401 974
870 103
300 495
8 140
4 034
0
24,8
53,8
18,6
0,5
0,2
0,0
366 880
831 437
302 259
16 993
7 807
16 578
15,6
35,3
12,8
0,7
0,3
0,7
-17 442
-1,1
-36 318
-1,5
3 609
0,2
6 554
0,3
32 843
2,0
50 822
2,2
4 306
10 598
0
1 618 660
0,3
0,7
0,0
100,0
635 672
50 000
106 154
2 354 837
27,0
2,1
4,5
100,0
1 519 354
-27 015
8 580
566
14 376
86,4
-1,5
0,5
0,0
0,8
1 483 962
-32 274
5 976
575
0
71,2
-1,5
0,3
0,0
0,0
-3 638
-0,2
326
0,0
-56
0,0
-207
0,0
217 497
12,4
0
148 389
7,1
73
14 817
14 551
1 759 105
0,0
0,8
0,8
100,0
350 104
11 989
114 737
2 083 578
16,8
0,6
5,5
100,0
ten ja –lisäysten muutosten vuoksi. Antolainasaamisten suuri muutos vuonna 2013
johtui edellisellä tilikaudella toteutetuista
Tampereen Sähkölaitos –konsernin lainajärjestelyistä. Kokonaismenot ylittivät kokonaistulot 140,4 milj. eurolla johtuen investointimenoista, joiden rahoittamiseen
tulorahoitus oli riittänyt.
Toimintakertomus
Kaupunkikonsernin toiminta ja talous
Konsernin toiminnan ohjaus
Tampereen kaupungin yhtiöiden ja yhteisöjen omistajapolitiikka ja omistajapoliittiset linjaukset on hyväksytty kaupunginvaltuustossa vuonna 2010 (15.9.2010, 159 §).
Omistajapolitiikka on kaupungin johtamisen väline ja se muun muassa märittelee
missä tehtävissä tai toiminnoissa kaupunki on mukana omistajana tai sijoittajana.
Omistajapoliittisten linjausten lähtökohtana on kaupungin strategia.
Tampereen kaupunkikonsernin tytäryhteisöjen konserniohje hyväksyttiin
kaupunginvaltuustossa vuonna 2010
(21.4.2010, 75 §). Hyvä hallinto- ja johtamistapa Tampereen kaupunkikonsernissa
(Corporate Governance) -ohjeen päivittäminen hyväksyttiin kaupunginhallituksessa myös vuonna 2010 (6.4.2010, 178
§). Konserniohje päivitetään vuoden 2015
aikana.
Kaupunkikonserniin kuuluvat tytäryhtiöt ja säätiöt noudattavat toiminnassaan
Tampereen kaupunkikonsernin tytäryhteisöjen konserniohjetta sekä hyvän hallintoja johtamistavan ohjetta. Ohjeiden avulla
kaupunki ohjaa omistuksiaan ja niiden
tarkoituksena on osaltaan varmistaa, että
kaupungin omaisuutta hoidetaan tuottavasti ja luotettavasti.
Konserniohjauksen järjestäminen
Kaupunkikonsernin ohjauksesta vastaa
konsernijohto, johon kuuluvat kaupunginhallitus, pormestari ja konsernijohtaja.
Omistajaohjauksesta vastaa kaupunginhallitus. Omistajaohjaus kuuluu konsernijohtajan tehtäviin ja sen koordinointi ja
valmistelu konserniohjausyksikön rahoitusjohtajalle.
Kaupunginhallituksen liiketoimintajaosto nimeää kaupungin ehdokkaat yhtiöiden hallituksiin ja tilintarkastajaksi.
Konsernijohtaja määrää kaupungin edustajan yhtiökokouksiin. Yhtiökokous valitsee hallituksen jäsenet ja tilintarkastajan.
Tarkastuslautakunta huolehtii kunnan ja
sen tytäryhteisöjen tilintarkastuksen yhteensovittamisesta. Tytäryhtiöiden päättäviä elimiä, joiden edustajia kaupunki
voi ohjeistaa, ovat yhtiökokouksen lisäksi
yhtiöiden hallitus sekä mahdollinen hallintoneuvosto.
Kaupungin valitsemat
henkilöt tytäryhteisöjen hallituksissa ohjeistetaan toimimaan osakeyhtiölain sekä
muun lainsäädännön ja hyvän hallinnon
periaatteiden mukaisesti yhtiöjärjestystä
ja mahdollista osakassopimusta sekä Tampereen kaupunkikonsernin tytäryhteisöjen
konserniohjetta ja Hyvä hallinto- ja johtamistapa Tampereen kaupunkikonsernissa
(Corporate Governance) -ohjeistusta noudattaen.
Omistajapoliittiset tavoitteet,
niiden toteutuminen ja arviointi
Tampereen kaupungin omistajapolitiikan
päämääränä on se, että Tampereen kaupunki on aktiivinen, vaativa ja selkeä omistaja, joka varmistaa omien omistustensa
tehokkaan hyödyntämisen kaupunkilaisten hyväksi. Tampereen kaupungin omistajapolitiikan päämäärä konkretisoidaan
omistajapoliittisten linjausten kautta.
Kaupungin omistamien tytäryhtiöiden
ja yhteisöjen tehtäväkentän monimuotoisuudesta johtuen yhteisöjen toiminnan
kannattavuutta on arvioitava organisaatiokohtaisesti sekä osana kaupunkikonser-
nia. Asetettujen tavoitteiden toteutumista
sekä yhteisöjen toimintaa, taloudellista
kehitystä ja tunnuslukuja seurataan säännöllisesti. Tytäryhteisöjen tavoitteiden
asettamisesta, niiden toteutumisen seurannasta ja raportoinnista vastaa liiketoiminnan ohjaus.
Kaupungin tytäryhteisöille asetetaan
vuosittain tytäryhteisökohtaisia toiminnallisia tavoitteita (osa tavoitteista on taloudellisia). Tampereen kaupunkikonsernin
tytäryhteisökohtaiset tavoitteet vuodelle
2014 asetettiin vuoden 2014 talousarvion
käsittelyn yhteydessä. Kaupunginvaltuusto asetti 26 kaupungin tytäryhteisölle yhteensä 74 toiminnallista tavoitetta vuodelle 2014. Tampereen Ravirata Oy ei ole enää
kaupungin tytäryhtiö ja TAO-Kiinteistöt Oy
sulautui PIRKO-Kiinteistöt Oy:n ja Kiinteistö Oy Ylöjärven koulutuskeskuksen kanssa
TREDU-Kiinteistöt Oy:ksi.
Tytäryhteisöille asetetuista 74 tavoitteesta toteutui 55 tavoitetta ja 11 tavoitetta
jäi toteutumatta. Kahdeksan tavoitetta toteutui osittain tai siten, että niiden toteutumista oli vaikea arvioida. Tytäryhteisöjen toiminnalliset tavoitteet on raportoitu
yhteisökohtaisesti talousarvion toteumavertailu –osiossa.
Kaupungin omistamien yhtiöiden ja
merkittävien säätiöiden (myös liikelaitokset sekä mahdolliset peruskaupungin
liiketoimintapotentiaalia omaavat kokonaisuudet) muodostamaa kokonaisuutta
arvioidaan kerran valtuustokaudessa. Kokonaistarkastelussa käydään systemaattisesti läpi kaupungin tytär- ja osakkuusyhtiöt sekä säätiöt ja otetaan kantaa omistajan
ja omistamisen näkökulmasta.
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
33
Toimintakertomus
Konsernin toiminnassa ja rakenteessa tapahtuneet muutokset
Olennaiset konsernia koskevat
tapahtumat
Tampereen Sähkölaitos –konsernin tytäryhtiö Tammervoima Oy jatkoi hyötyvoimalaitoshankkeen toteutusta. Hankkeeseen
liittyen Tampereen Sähköverkko Oy aloitti
rakentamaan voimajohtoa välille Kangasala-Nurmi. Rakennettavan voimajohdon
pituus on 5,3 kilometriä. Lisäksi Nurmen
alueelle rakentuu uusi sähköasema, joka
liitetään Kangasalan sähköaseman kytkinlaitokseen. Nurmen sähköaseman ja
voimajohdon rakentaminen alkoi elo-syyskuun vaihteessa ja niiden on määrä olla
käyttövalmiina toukokuun 2015 lopussa.
Tampereen Kaukolämpö Oy:ssä vietettiin
juhlavuotta, kun tamperelainen kaukolämpö täytti syyskuussa 50 vuotta. Tampereen
Kaukolämpö Oy jatkoi kaukojäähdytyksen
rakentamista. Elo-marraskuussa kaukojäähdytyksen siirtolinjaa rakennettiin Ratinasta Hatanpään valtatielle. Rakennettu
siirtolinja palvelee jatkossa osana runkolinjastoa.
Markku Hiltunen jäi eläkkeelle Finnpark
Oy:n toimitusjohtajan tehtävästä ja hänen
seuraajanaan aloitti Jussi Tanhuanpää. PHämpin lyhytaikaisen pysäköinnin kävijämäärä on noussut 50% ja koko laitoksen
liikevaihto 70% verrattuna vuoteen 2013.
Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oy
palautti omistajilleen sijoitetun vapaan
oman pääoman rahastosta yhteensä noin
10,0 milj. euroa. Käytännössä rahana palautettiin yhteensä 6,0 milj. euroa sekä
Kuntokatu 4:n rakennukset Tampereella,
joiden osalta Tampereen kaupunki hyväksyi palautuksen vastikkeena mainitut rakennukset.
Tampereen Särkänniemi Oy:n taloudellinen tilanne jatkui heikkona. Yhtiö sai
kasvatettua selkeästi kävijämäärää edelliseen vuoteen verrattuna, mutta yleinen
taloudellinen tilanne näkyi asiakkaiden ostovoimassa. Asiakkaat käyttivät huomatta-
34
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
vasti vähemmän rahaa kuin aikaisempina
vuosina.
Tampereen Palvelukiinteistöt Oy on mukana niin sanotun 10-korttelin kaavan kehittämisessä Pantintalon osalta. Omaisuudelle jolla ei ole strategista merkitystä on
laadittu realisointisuunnitelma.
Toisen asteen koulutuksen kiinteistöjen
omistus keskittyi Tredu-Kiinteistöt Oy:öön,
kun TAO-Kiinteistöt Oy, PIRKO-Kiinteistöt
Oy ja Kiinteistö Oy Ylöjärven koulutuskonserni sulautuivat.
Tampereen Ravirata Oy lakkasi olemasta kaupungin tytäryhtiö Pohjois-Hämeen
Hippokselle suunnatun annin seurauksena.
Tampere-talo Oy valmistautui laajennusinvestointiin, johon kuuluu osana
Muumilaakson siirtyminen yhtiön tiloihin.
Tampere-talon yhteyteen tulevan hotellin
tontinluovutus- ja yhteistyömallikilpailun
voittajaksi valittiin työryhmä, jossa hotellioperaattori on Marriott International.
Tavase Oy:n tekopohjavesihanke lupahakemus oli käsittelyssä vuoden aikana ja
hakemukseen tehtyihin kyselyihin annettiin vastauksia. AVI:n on arvioitu antavan
lupapäätöksen vuoden 2015 alkupuolella.
Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n kehitys painottui edelleen Tammervoimaan ja Pirkan
Putkikeräykseen. Vuoden investoinnit olivat noin 2,5 milj. euroa. Vaarallisten jätteiden loppusijoitusalueen rakentaminen (n.
2,9 milj. euroa) painottuu vuoteen 2015.
Tammervoiman investointi etenee suunnitelmien mukaisesti ja jätteiden energiahyödyntäminen alkaa vuoden 2016 alussa.
Vuonna 2015 paalataan kotitalouksien sekajätteistä noin puolet ja ne hyödynnetään
voimalaitoksessa kahden - kolmen seuraavan vuoden aikana.
Vuores Palvelu Oy:n toimitusjohtajan
sijaisena aloitti Jouni Honkanen keväällä 2014. Yhtiö on laajentanut tietoliikenneverkkoaan Vuoreksen kaupunginosan
suunnitellun laajenemisen tahdissa.
Tampereen Kotilinnasäätiöllä oli hankkeina käynnissä vuoden 2014 aikana
Huikkaan Kotilinna, jonka peruskorjaus
valmistui tammikuussa 2015, Pohjolan Kotilinna ja Pispan Kotilinnan vanhan osan
peruskorjaus. Vuoden aikana valmistui 110
asuntoa. Tampereen Vuokra-asunnot Oy:n
Koivukujan hankkeen viimeisen osa valmistui ja asuntoja valmistui 92 kappaletta.
Tampereen kaupunginvaltuusto on myöntänyt takauksia useille asuntoyhteisöjen
hankkeille ja lainojen järjestelyille.
Kaupungin sekä sen tytäryhteisöjen palveluksessa oli tilinpäätöshetkellä 17 288
henkilöä. Lisäksi kaupungin osuus kuntayhtymien henkilöstömäärästä oli 3 151.
Kaupungin ja tytäryhteisöjen yhteenlaskettu henkilöstömäärä on vähentynyt 24
henkilöllä edellisvuoteen nähden.
Arvio konsernin todennäköisestä
tulevasta kehityksestä
Konsernin taloudellisen kehityksen arvioidaan jatkuvan pääosin nykyisen kaltaisena. Valtaosalla yhtiöistä taloudellinen
asema pysyy muuttumattomana. Merkittävistä yhtiöistä Sähkölaitos-konsernin ja
Tampereen Särkänniemi Oy:n talous on
vaikeassa tilanteessa liiketoiminnan haasteiden seurauksena. Sen sijaan vuokraasuntoyhteisöjen taloudellinen tilanne on
kohentunut ripeästi ja tämä tulee jatkumaan myös tulevaisuudessa. Pitkien korkojen matalaa tasoa on pyritty hyödyntämään korkosuojauksia tekemällä yhtiöissä
joilla lainapääoman määrä on suuri.
Konsernin rakenteessa tulee tapahtumaan lisää toimintaa selkeyttäviä muutoksia. Opiskelija-asuntoja vuokraavien
yhtiöiden sulautuminen pyritään saamaan
valmiiksi kuluvan vuoden aikana. Keskuspuhdistamon, Tampereen Logistiikka liikelaitoksen ja Tullinkulman Työterveys liikelaitoksen osalta tullaan käynnistämään
yhtiöittämistoimenpiteet kevään aikana.
Toimintakertomus
Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä
Kaupungin konsernivalvonnan tarkoituksena on varmistaa, että konsernin toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätetyt
tavoitteet saavutetaan, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa
ja että lain säännöksiä, viranomais-ohjeita
ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja
että omaisuus ja voimavarat turvataan.
Selonteko on laadittu tytäryhtiöiden
johdon sekä konsernijohdon tekemän itsearvioinnin perusteella.
Toimivallan- ja vastuunjako
konserniohjauksessa
Kaupunginvaltuusto päättää Kuntalain
13 §:n mukaan kunnan ja kuntakonsernin
toiminnan talouden keskeisistä tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista.
Tampereen kaupunkikonsernin konsernivalvonnasta vastasi vuonna 2014 konsernijohto, johon kuuluivat kaupunginhallitus, pormestari ja konsernijohtaja, joita
avusti konserniohjausyksikkö. Kaupunginhallituksen liiketoimintajaoston tehtävän
on ohjata ja valvoa omistajana yhtiöitä ja
säätiöitä.
Tampereen kaupunkikonserniin kuuluvat tytäryhtiöt ja säätiöt noudattavat
toiminnassaan kaupunginvaltuuston hyväksymää Tampereen kaupunkikonsernin tytäryhteisöjen konserniohjetta sekä
kaupunginhallituksen hyväksymää Hyvä
hallinto- ja johtamistapa Tampereen kaupunkikonsernissa (Corporate Governance)
-ohjetta.
Konserniohjausyksikkö vastaa omistajapoliittisten linjausten valmistelusta ja
omistajaohjauksesta sekä konserniohjauksen kehittämisestä. Se järjestää säännöllisiä toimitusjohtajille tarkoitettuja ja muita
konserniyksikköjen toimintaan liittyviä
kokous- ja koulutustilaisuuksia. Suorite-
tun itsearvioinnin perusteella toimivallan
ja vastuujaon toimivuuteen ei ole huomautettavaa.
Ohjeiden anto kunnan edustajille
tytäryhteisöissä
Liiketoimintajaosto nimesi vuodelle 2014
kaupungin ehdokkaat yhtiöiden toimielimiin ja tilintarkastajiksi. Yhtiökokous
valitsee toimielinten jäsenet ja tilintarkastajat. Tarkastuslautakunta huolehtii
kunnan ja sen tytäryhteisöjen tilintarkastuksen yhteensovittamisesta. Sisäinen
tarkastus avustaa pormestaria ja muuta
konsernijohtoa kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan, riskienhallinnan ja hyvän
johtamis- ja hallintotavan asianmukaisuuden varmentamisessa ja arvioinnissa.
Pormestari määrää kaupungin edustajan
yhtiökokouksiin.
Yhteisöjen toimivan johdon, toimitusjohtajan ja hallituksen jäsenten, asiantuntemus korostuu nimettäessä yhtiön
toimivaa johtoa ja valittaessa hallituksen
jäseniä erityisesti konsernin ja sen yhteisöjen voimakkaissa kehitystilanteissa.
Konserniohjausyksikkö järjestää tytäryhteisöjen toimielinten jäsenille niiden toimintaan liittyvää koulutustoimintaa.
Konserniohjeen periaatteiden mukaisesti yhteisöjen tulee jo valmisteluvaiheessa hankkia omistajan ennakkokäsitys
tehdessään päätöstä merkittävästä asiasta. Tytäryhteisön hallituksen puheenjohtajan velvollisuutena on valvoa, että ennakkokäsitys on haettu ja että se kirjataan
pöytäkirjaan hallituksen kokouksessa, kun
merkittävästä asiasta tehdään päätös. Suoritetun itsearvioinnin perusteella ohjeiden
antoon kaupungin edustajille tytäryhteisöissä ei ole huomautettavaa.
Konsernitavoitteiden asettamista ja
toteutumista koskeva arviointi
Konsernitavoitteiden toteutumista selvitetään toimintakertomuksen erillisessä
luvussa. Kaupungin tytäryhteisöille asetetaan valtuuston toimesta toiminnallisia
ja taloudellisia tavoitteita, joiden toteutumista seurataan kaupungin normaalien
seurantajärjestelmien mukaisesti. Tytäryhteisöiltä edellytetään omassa toiminnassaan hyvää johtamis- ja hallintotapaa.
Kaupunginvaltuuston vuonna 2010
päättämien omistajapoliittisten linjausten
mukaisesti kaupungin omistamien yhtiöiden ja merkittävien säätiöiden muodostamaa kokonaisuutta arvioidaan kerran
valtuustokaudessa. Kaupungin omistajapoliittiset periaatteet päivitetään kuluvan
vuoden aikana.
Yhteisöjen tarkastelun tulokset ja yhteisökohtaiset linjaukset esitetään vuosittain
ja valtuustokausittain kaupunginhallituksen liiketoimintajaostolle ja kaupunginhallitukselle päätöksentekotarve huomioiden.
Kokonaisselvitykset tuodaan tarvittaessa
myös kaupunginvaltuuston käsiteltäviksi.
Tytäryhteisöjen toiminnan
tuloksellisuuden ja taloudellisen
aseman seuranta, analysointi ja
raportointi
Yhteisöille asetettujen toiminnallisten ja
taloudellisten tavoitteiden toteutumista
sekä yhteisöjen taloudellista kehitystä ja
tunnuslukuja seurataan säännöllisesti.
Taloudellisten tunnuslukujen lisäksi arvioidaan yritysten sisäistä toimintatapaa
kaupunkikonsernin sisäisen arviointijärjestelmän avulla. Riskiprofiilia arvioidaan
konserniyhteisön toimialan, taseen, kaupungin laina- ja takausvastuiden ym. pe-
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
35
Toimintakertomus
rusteella. Tarvittaessa yhteisössä tehdään
selvitys taloudellisesta asemasta. Selvitys
tai tutkimus tehdään osakepääoman korottamista tai alentamisesta, fuusiosta tai
diffuusiosta, lainan tai takauksen myöntämisestä tai muusta erityisestä syystä. Suoritetun itsearvioinnin perusteella konserniyhteisöjen toiminnan tuloksellisuuden
ja taloudellisen aseman seurannan, analysoinnin ja raportoinnin toimivuuteen ei ole
huomautettavaa.
Keskitettyjen konsernitoimintojen
ja konsernipalvelujen käyttö
sekä siirtohinnoittelun
kustannusvastaavuus
Kaupunkikonsernin yhteisöillä on mahdollisuus käyttää hyväkseen sijoitus- ja laina-
asioissa konsernipankkia, hankinnoissa
keskitettyä hankintatointa, tietojenkäsittelyssä konsernin tietohallintoa sekä muita
konsernin palveluja. Tytäryhteisöille esitellään säännöllisesti konsernin mahdollistamia palveluja.
Ongelmallisissa lakiasioissa ja yhtiöjärjestyksen muutostilanteissa konserniohjausyksikkö käyttää kaupungin laki- ja
päätösvalmisteluyksikön palveluita. Siirtohinnoittelun ei ole raportoitu aiheuttaneen kiistoja.
Riskienhallintajärjestelmien
toimivuus tytäryhteisöissä
hallinnat perusteet sekä konserniohjeen
ja Corporate Governance –ohjeen avulla.
Lisäksi on tehty määräajoin selvityksiä yhteisöjen johtamisen, valvonnan ja riskienhallinnan tilasta ja kehityksestä. Tytäryhteisöjen hallitusten systemaattista sisäisen
valvonnan ja riskienhallinnan riittävyyden
arviointia tulee kehittää ja samalla selkeyttää tytäryhteisöjen ja konserniohjauksen
välistä ohjausta ja tiedonvälitystä.
Kaupunkikonsernin riskienhallinta ja
sen seuranta on vastuutettu konsernijohdon osalta ja konsernin tytäryhteisöissä ei
ole havaittu merkittäviä riskejä.
Tytäryhteisöjen riskienhallintaa ja sen periaatteita ohjataan kaupunginvaltuuston
päätöksen Sisäisen valvonnan ja riskien-
Konsernirakenne
Vuoden 2014 lopussa kaupunkikonserniin
kuului 53 tytäryhteisöä, joista Maisansalo
Oy:tä ei yhdistelty tilinpäätökseen, koska yhtiöllä ei ollut toimintaa tilikaudella.
Konsernitilinpäätökseen yhdisteltiin lisäksi kaikki 4 kuntayhtymää, joissa kaupunki
on jäsenenä. Konserniin kuului myös 23
osakkuusyhteisöä ja 3 yhteisyhteisöä. Konsernitilinpäätökseen yhdisteltiin konsernin
kannalta olennaiset osakkuusyhteisöt, joita oli 12.
Kaupungin omistusosuuden muutosta
kuvaa seuraavan sivun kuviossa muutos% sarake. Merkittävä muutos konsernitilinpäätöksen näkökulmasta oli se, että
Tampereen Ravirata Oy:n omistus laski
19,66 %:iin ja yhtiö ei ole enää kaupungin
tytäryhtiö.
Tampereen konsernitilinpäätöksen yhdisteltävät yhteisöt
Tytäryhteisöt
Yhtiöt
Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt
Kunnallista liiketoimintaa harjoittavat yhtiöt
Säätiöt
Kuntayhtymät
Osakkuusyhteisöt
Yhteensä
36
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
2014
2013
20
27
5
4
12
68
20
28
4
4
13
69
Muita merkittäviä muutoksia konsernirakenteeseen toivat TAO-Kiinteistöt Oy:n,
PIRKO-Kiinteistöt Oy:n sekä Kiinteistö Oy
Ylöjärven koulutuskeskuksen sulautuminen TREDU-Kiinteistöt Oy:ksi ja Kiinteistö
Oy Finnmedi Deltan omistusosuuden pienentyminen. Lisäksi uutena konsernitilinpäätökseen yhdisteltiin Tampereen Ammattikorkeakoulun Tukisäätiö.
Toimintakertomus
Tampereen kaupunki
2014
Muutos-%
Tytäryhteisöt
Ekokumppanit Oy (osuus äänim. 93,50 %)
Finnpark Oy **
Finnpark Tekniikka Oy
Pysäköintiveturi Kiint Oy (osuus äänim. 88,70 %)
Tullin Parkki Oy (osuus äänimäärästä 59,46 %)
Pellavan Parkki Kiint Oy
Haukiluoman Liikerakennus Oy
Helapuiston Lähipalvelukeskus Oy
Insinöörioppilastalo Oy
Keinupuistokeskus Oy
Lukonmäen Palvelukeskus Kiint Oy
Länsi-Tesoman Liikekeskus Kiint Oy
Maijalanpuiston Lähipalvelukeskus Oy
Opintanner Kiint Oy
Pelipuiston Lähipalvelukeskus Oy
Pirkan Opiskelija-asunnot Oy
Tieteenkadun Parkki Kiint Oy
Tupakkikiven Parkki Kiint Oy
Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oy
Tampereen ammattikorkeakoulun Tukisäätiö
Pirkanmaan Jätehuolto Oy ** (osuus äänim. 65,33 %)
Pirkan Putkikeräys Oy (osuus äänim. 63,50 %)
Runoilijan tie Oy
Tammenlehväsäätiö (konserni)
Tammenlehväkeskus Oy
Tampere Technology Oy
T:reen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy
Visit Tampere Oy
Tampereen Kotilinnasäätiö
Pispan Tupahaka As Oy
Tampereen Tammelankodit As Oy
Vellamonkodit Oy
Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Oy
Tampereen Palvelukiinteistöt Oy
Tampereen Ravirata Oy
Tampereen Sarka Oy
Tampereen Sähkölaitos Oy **
Tampereen Energiantuotanto Oy
Tammervoima Oy (osuus äänim. 83,01 %)
Tampereen Kaukolämpö Oy
Tampereen Sähkönmyynti Oy
Tampereen Sähköverkko Oy
Tampereen Vera Oy
Tampereen Särkänniemi Oy
Tampereen työvalmennussäätiö Syke
Tampereen Vuokra-asunnot Oy
Tampereen Vuokratalosäätiö
VTS Kiinteistöpalvelu Oy
Tampere-talo Oy
TAO-Kiinteistöt Oy
Tavase Oy
TREDU-Kiinteistöt Oy
Vilusen Rinne Oy
Vuores Palvelu Oy
2014
Muutos-%
Kuntayhtymät
90,57%
100,00%
100,00%
90,85%
69,60%
60,60%
Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä
Pirkanmaan liitto
Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntay.**
Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä
87,00%
-1,55%
Atalan Liikekeskus Kiint Oy*
Ateljeetalo Oy
Coxa Oy (konserni) *
Finn-Medi Delta Kiint Oy *
FinnMedi Oy
Hervannan Juhani As Oy *
Hervannan Kanjoni As Oy *
Kiinteistönhallinta KnowTek Oy
Kosken Parkki Kiint Oy *
Mummunkujan pysäköinti Oy *
PIRKO-kiinteistöt Oy *
Pispalan Pulteri As Oy
Pispalan Pulteri 3 As Oy
Pispalanvaltatie 63 As Oy
Suomen Hopealinja Oy
Tampereen Sokeain Kiint Oy *
Tamseed Ky *
Tumpin Parkki Kiint Oy *
Tuotekehitys Oy TamLink *
Tyrkkölä As Oy
Virontörmän Lämpö Oy
Välimaankatu 25 As Oy
YH Kodit Oy (konserni) *
40,00%
47,66%
20,56%
30,85%
27,78%
28,04%
43,47%
16,67%
21,08%
31,33%
0,00%
0,00%
0,00%
13,20%
28,46%
29,88%
23,26%
20,96%
24,00%
47,72%
40,42%
8,90%
35,71%
-12,20%
-15,76%
-40,44%
-28,05%
-22,22%
-12,15%
-21,40%
Yhteisyhteisöt
66,00%
100,00%
19,66%
100,00%
100,00%
-0,45%
Osakkuus- ja omistusyhteysyhteisöt *
73,01%
72,11%
63,18%
57,02%
59,31%
52,97%
86,08%
100,00%
54,34%
100,00%
68,75%
61,03%
87,00%
87,00%
49,69%
47,70%
72,58%
100,00%
100,00%
100,00%
60,47%
60,47%
100,00%
75,71%
100,00%
100,00%
34,13%
45,58%
38,37%
62,45%
-50,34%
Jotospirtti Oy
Lännen Kiinteistöpalvelu Oy **
Pikassos Oy
100,00%
Yhdistelemättömät tytäryhteisöt
75,35%
100,00%
100,00%
100,00%
100,00%
100,00%
100,00%
100,00%
100,00%
100,00%
100,00%
0,00% -100,00%
69,54%
66,46%
66,46%
100,00%
64,09% -17,18%
Maisansalo Oy
50,00%
33,33%
25,00%
100,00%
* merkityt osakkuusyhteisöt on yhdistelty
konsernitilinpäätökseen
** Yhtiöillä alakonserni
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
37
Toimintakertomus
Konsernitilinpäätös
Konsernituloslaskelma
1.1. - 31.12.2014
1.1. - 31.12.2013
1 000 euroa
1 000 euroa
Toimintatuotot
Toimintakulut
Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta
1 035 347
-2 040 439
2 223
1 014 904
-2 015 287
1 877
Toimintakate
-1 002 869
-998 506
Verotulot
Valtionosuudet
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Korkokulut
Muut rahoituskulut
870 103
365 811
831 437
367 160
3 423
2 690
-28 446
-2 067
1 753
6 482
-22 767
-2 232
Vuosikate
208 644
183 327
-174 478
-834
-192
-171 269
20 101
0
Satunnaiset erät
-14 726
3 121
Tilikauden tulos
18 414
35 281
Tilinpäätössiirrot
Vähemmistöosuudet
-10 334
-1 983
-10 650
-2 029
Tilikauden ylijäämä
6 097
22 603
51
119
936
223 004
50
121
832
220 446
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot
Tilikauden yli- ja alipariarvot
Arvonalentumiset
KONSERNITULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT
Toimintatuotot/Toimintakulut, %
Vuosikate/Poistot, %
Vuosikate, euroa / asukas
Asukasmäärä
Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista
= 100 * Toimintatuotot / Toimintakulut
Vuosikate prosenttia poistoista
= 100 * Vuosikate/Poistot ja arvonalentumiset
Vuosikate, euroa / asukas
= Vuosikate/Asukasmäärä
38
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
Toimintakertomus
Konsernituloslaskelman analysointi
Konsernituloslaskelma osoittaa koko kaupunkikonsernin kannattavuutta. Konsernituloslaskelma osoittaa kaupunkikonsernin
tilikauden tuloksen, kun siitä on vähennetty konserniyhteisöjen väliset sisäiset tuotot ja kulut, sisäinen voitonjako, sisäiset
katteet ja vähemmistöosakkaiden osuudet
toiminnan tuloksesta.
Kaupunkikonsernin tilikauden tuloskehitys oli positiivista vaikka tilikauden tulos
heikentyi 16,9 milj. eurolla edellistilikauteen nähden, 35,2 milj. eurosta 18,4 milj.
euroon. Tarkastelussa tulee huomioida
kaksi merkittävää erää. Vuoden 2014 tulosta heikensi kertaluonteiset 14,7 milj.
euron satunnaiset kulut ja vuoden 2013
tulosta paransi Tammenlehväsäätiön ensikertaisesta yhdistelystä aiheutunut säätiön aiempien vuosien 20,1 milj. euron ylijäämän tuloutuminen. Tämän vuoksi yli- ja
alipariarvojen toteuma oli 20,9 milj. euroa
vuoden 2013 toteumaa pienempi. Ilman
satunnaisia eriä konsernin tilikauden 2014
tulos oli 33,1 milj. euroa. Ilman kyseistä
yhdistelyä sekä satunnaisia eriä kaupunkikonsernin vuoden 2014 tulos muodostui
21,1 milj. euroa edellisvuoden tulosta paremmaksi.
Kaupunkikonsernin toimintakate heikkeni 4,4 milj. euroa kulujen kasvaessa
tuottoja enemmän. Nettomenojen kasvuprosentiksi kaupunkikonsernin osalta
muodostui 0,4 prosenttia, mikä on edellisvuotta selkeästi pienempi. Nettomenojen
maltilliseen kasvuun vaikuttaa erityisesti
kaupungin nettomenojen kasvun hidastuminen. Kaupunkikonsernin toimintatuotoista ja toimintakuluista eliminoitiin
konserniyhteisöjen välisiä sisäisiä liiketapahtumia yhteensä 217 milj. eurolla.
Toimintatuotot toteutuivat 1 035,3 milj.
eurona ja kasvua edelliseen vuoteen syntyi 20,4 milj. euroa (2,0 prosenttia). Konsernitilinpäätökseen yhdistellyt kaupungin
toimintatuotot kasvoivat 32,6 milj. euroa.
Merkittävimmät tekijät olivat Oriveden
yhteistoiminta-alueen
laajeneminen,
Tampereen Vesi Liikelaitoksen myynnin
kasvu sekä joukkoliikenteen seudullinen
liikennöinnin siirtyminen kaupungin järjestämisvastuulle. Konserniin kuuluvista
yhteistöistä Pirkanmaan sairaanhoitopiiri
kasvatti tuottojaan 7,3 milj. eurolla, Tampereen vuokratalosäätiö 2,2 milj. eurolla,
Tampereen Vuokra-asunnot Oy 1,4 milj.
eurolla, Tampere-talo Oy 0,8 milj. eurolla, Finnpark Oy 0,7 milj. eurolla ja Vilusen
Rinne Oy 0,5 milj. eurolla. Samalla kaupunkikonsernin toimintatuottoja pienensivät Tampereen Sähkölaitos -konsernin
tuottojen 13,2 milj. euron lasku sekä tuottojen väheneminen seuraavissa yhteisöissä: Pirkanmaan ammattikorkeakoulu 1,6
milj. euroa, Tampereen Ravirata Oy 0,9
milj. euro, Tampereen Särkännimi Oy:n
1,7 milj. euroa, Pirkanmaan Jätehuolto Oy
konsernin 0,7 milj. euroa ja Tredea Oy:n
0,7 milj. euroa.
Toimintakulut toteutuivat 2 040,4 milj.
eurona, kasvua 25,1 milj. euroa (1,25 prosenttia). Kaupunkikonsernin toimintakulujen kasvu johtui pääosin kaupungin
toimintakulujen kasvusta, joiden määrä
konsernitilinpäätösten välillä kasvoi 38,3
milj. eurolla. Kasvuun vaikuttivat muun
muassa edellä tuottojen yhteydessä mainitut toiminnan organisoinnissa tapahtuneet
muutokset. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin
kuntayhtymän kustannusten kasvu lisäsi kaupunkikonsernin toimintakuluja 6,5
milj. eurolla. Kulut ovat kasvaneet myös
Tampereen Vuokra-asunnot Oy:n osalta
0,8 milj. euroa, Vilusen Rinne Oy 0,7 milj.
euroa, Tampere-talo Oy 0,9 milj. euroa ja
Tampereen Vuokratalosäätiö 1,7 milj. euroa. Pirkanmaan ammattikorkeakoulu taas
on kyennyt leikkaamaan kustannuksiaan
2,5 milj. eurolla ja Tampereen Sähkölaitos
-konserni 10,3 milj. eurolla. Kulut ovat vähentyneet myös Finnpark Oy:ssä 0,6 milj.
euroa, Tampereen Särkänniemi 1,1 milj. euroa, Tredea Oy 0,9 milj. euroa, Pirkanmaan
jätehuolto Oy (konserni) 0,5 milj. euroa.
Tuottojen ja kulujen muutoksiin vaikutti
myös konsernirakenteen muutokset. Toisen asteen koulutuksen kiinteistöjen omistus keskittyi TREDU-Kiinteistöt Oy:öön,
kun TAO-Kiinteistöt Oy ja PIRKO-Kiinteistöt Oy sekä Kiinteistö Oy Ylöjärven koulutuskeskus sulautuivat. Vertailuvuonna
TAO-kiinteistöt Oy yhdisteltiin tytäryhteisönä ja PIRKO-kiinteistöt osakkuusyhtei-
sönä kaupungin konsernitilinpäätökseen.
Pohjois-Hämeen Hippokselle suunnatun
annin seurauksena Tampereen Ravirata Oy
ei ole enää kaupungin tytäryhtiö, mikä pienenisi niin tuottoja kuin kuluja.
Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta kasvoi edellisvuoteen nähden 0,3 milj. eurolla. Merkittävin kaupunkikonsernin tulososuus syntyi YH Kodit –konsernista 2,3
milj. euroa.
Vuosikatteeksi muodostui 208,6 milj.
euroa, mikä on 25,3 milj. euroa edellisvuotta parempi. Merkittävimmät syyt
olivat kaupungin verotulojen 38,7 milj.
euron kasvu sekä konsernin rahoitustuottojen ja -kulujen katteen heikkeneminen
7,6 milj. eurolla. Korkokulut kasvoivat 5,7
milj. eurolla edellisvuonna toteutettujen
Sähkölaitos-konsernin lainajärjestelyiden
vuoksi, koska ne kasvattivat ulkoista lainarahoitusta. Rahoitustuottojen 2,1 milj.
euron vähentyminen aiheutui lähinnä kaupungin rahoitustuottojen vähentymisestä.
Asukaskohtainen vuosikate toteutui 936
eurona asukasta kohden ja se kasvoi 104
eurolla edellisvuodesta.
Vuosikate kattoi poistot 118,9 prosenttisesti. Kaupunkikonsernin poistot ja arvonalentumiset kasvoivat 24,3 milj. eurolla, mistä yli- ja alipariarvojen muutoksen
osuus on 20,9 milj. euroa aiheutuen Tammenlehväsäätiön ensimmäisestä yhdistelystä. Suunnitelman mukaiset poistot
kasvoivat vain 3,4 milj. eurolla tilinpäätösten välillä. Lähinnä Härmälän kaatopaikan
korvauksista sekä muista kaupungin maksamista vahingonkorvauksista aiheutui yhteensä 14,7 milj. euron satunnaiset kulut.
Tilikauden tuloksesta tehtiin tilinpäätössiirtoja yhteensä 10,3 milj. eurolla. Vapaaehtoisten varausten lisäyksiä tehtiin 15,1
milj. euroa, joista suurin oli Tampereen
Vuokratalosäätiön 9,7 milj. euron varaus.
Muut suurimmat varaukset olivat Tampereen Vesi Liikelaitos 2,0 milj. euroa, Tampereen Vuokra-asunnot Oy 1,6 milj. euron
ja Vilusen Rinne Oy 1,1 milj. euroa. Konserniyhteisöjen vähemmistöosakkaiden
osuus tilikauden tuloksesta oli 2,0 milj.
euroa, jonka jälkeen tilikauden ylijäämäksi
muodostui 6,1 milj. euroa.
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
39
Toimintakertomus
Konsernin rahoituslaskelma
Toiminnan rahavirta
Vuosikate
Satunnaiset erät
Tulorahoituksen korjauserät
Investointien rahavirta
Investointimenot
Rahoitusosuudet investointimenoihin
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot
Toiminnan ja investointien rahavirta
Rahoituksen rahavirta
Antolainauksen muutokset
Antolainasaamisten lisäykset
Antolainasaamisten vähennykset
Lainakannan muutokset
Pitkäaikaisten lainojen lisäys
Pitkäaikaisten lainojen vähennys
Lyhytaikaisten lainojen muutos
Oman pääoman muutokset
Muut maksuvalmiuden muutokset
Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset
Vaihto-omaisuuden muutos
Saamisten muutos
Korottomien velkojen muutos
Rahoituksen rahavirta
Rahavarojen muutos
Rahavarat 31.12.
Rahavarat 1.1.
RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT
Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5
vuodelta, 1000 €
Investointien tulorahoitus, %
Lainanhoitokate
Kassan riittävyys, pv
1.1. - 31.12.2014
1.1. - 31.12.2013
1 000 euroa
1 000 euroa
208 644
-14 726
-10 258
183 660
183 327
3 121
-21 091
165 357
-334 879
4 511
39 089
-291 278
-107 618
-305 591
8 491
46 713
-250 387
-85 030
-981
516
-466
-53
483
430
78 430
-70 321
-2 620
5 489
19 454
418 119
-45 779
-14 650
357 690
692
5 859
324
-20 160
-5 928
-19 904
4 574
4 575
1 151
-22 688
33 370
16 407
375 220
-103 044
325 119
428 163
-103 044
290 190
428 163
137 972
290 190
-383 252
-361 238
63
2
48
62
3
65
Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä, €
Toiminnan ja investointien rahavirta välituloksen viiden vuoden kertymän avulla seurataan
investointien omarahoituksen toteutumista pitemmällä aikavälillä.
Investointien tulorahoitus
100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno
Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman pysyvien vastaavien lisäyksiä
joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet.
Lainanlyhennyksillä tarkoitetaan rahoituslaskelman mukaisia pitkäaikaisten lainojen lyhennyksiä
Lainanhoitokate
(Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset)
Kassan riittävyys, pv
365 * Rahavarat 31.12. / Kassasta maksut tilikaudella
40
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
Toimintakertomus
Konsernin rahoituslaskelman analysointi
Konsernin rahoituslaskelma kuvaa konsernin toiminnasta aiheutuvia rahavirtoja
huomioimatta kaupunkikonsernin keskinäisiä liiketapahtumia. Vuoden 2014 aikana konsernin rahavarat vähenivät 103 milj.
eurolla.
Kaupunkikonsernin rahoituslaskelman
vuoden 2014 toiminnan rahavirta toteutui
183,7 milj. eurona ja 18,3 milj. euroa edellisvuotta parempana. Toiminnan rahavirtaa
vahvisti erityisesti 25,3 milj. euroa vuotta
2013 parempi vuosikate ja heikensi taas lähinnä kaupungin toiminnasta aiheutuneet
satunnaiset 14,7 milj. euron kustannukset Härmälän kaatopaikkaan sekä vahingonkorvauksiin liittyen. Tulorahoituksen
korjauserissä vuosikatetta oikaistaan
kaupunkikonsernin saamien pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoittojen
ja -tappioiden, osakkuusyhteisöjen tulososuuksien, osakkuusyhteisöiltä saatujen
osinkojen sekä pakollisten varausten muutosten osalta. Tulorahoituksen korjauserät
toteutuivat 10,8 milj. euroa edellisvuotta
pienempinä lähinnä kaupungin pysyvien
vastaavien luovutusvoittojen edellisvuotta
pienemmästä toteumasta johtuen.
Konsernin
investointihyödykkeisiin
käyttämä rahavirta kasvoi edellisvuodesta
40,9 milj. eurolla. Kaupunkikonsernin investoinnit toteutuivat 334,9 milj. eurona ja
lisääntyivät 29,3 milj. eurolla edellisvuoden
tilinpäätökseen nähden. Merkittävimmän
osuuden kaupunkikonsernin investoinneista teki edelleen kaupunki, jonka osuus
konsernin investoinneista oli 217,5 milj.
euroa, jossa on kasvua edellisen vuoden
konsernitilinpäätöksen nähden 68,6 milj.
euroa. TAO-Kiinteistöt Oy sulautui PIRKOKiinteistöt Oy:n ja Kiinteistö Oy Ylöjärven
koulutuskeskuksen kanssa TREDU-Kiinteistöt Oy:ksi. Fuusio lisäsi investointeja
52,8 milj. eurolla. Konsernitilinpäätöksen
muut suurimmat investoinnit tekivät Sähkölaitos-konserni, 30,1 milj. euroa, Tampereen Vuokratalosäätiö 20,3 milj. euroa,
Tampereen Vuokra-asunnot Oy (konserni),
10,3 milj. euroa, Pirkan Opiskelija-asunnot
Oy (konserni) 11,4 milj. euroa ja Pirkanmaan Jätehuolto Oy (konserni) 2,4 milj. euroa. Kaupunkikonsernin osuus Pirkanmaan
sairaanhoitopiirin investoinneista oli 23,0
milj. euroa. Rahoitusosuuksia investointeihin saatiin konsernin ulkopuolelta lähinnä
rakennusinvestointeihin yhteensä 4,5 milj.
eurolla. Pysyvien vastaavien hyödykkeiden
luovutustuloja kertyi 39,1 milj. euroa, joka
on 7,6 milj. euroa vähemmän kuin vuotta
aiemmin.
Toiminnan ja investointien yhteenlaskettu rahavirta oli tilinpäätöksessä 107,6
milj. euroa negatiivinen. Toiminnan rahavirroilla ei pystytty rahoittamaan konsernin investointimenoja kokonaisuudessaan
vuoden aikana. Kaupunkikonsernin tulorahoitus toteutui kuluneen vuoden aikana tyydyttävällä tasolla. Tulorahoituksen
riittävyyttä kuvaava investointien tulorahoitusprosentti parani hieman edellisen
vuoden tilinpäätöksen tasosta ollen 63,2
prosenttia. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä viimeisen viiden vuoden
ajalta on tästä huolimatta voimakkaasti
negatiivinen, 383,3 milj. euroa, aiheutuen
lähinnä peruskaupungista.
Konsernin rahoituksen rahavirta toteutui vuoden aikana 4,6 milj. euroa positiivisena. Kaupunkikonsernin pitkäaikaisten
lainojen nettolisäys oli 8,1 milj. euroa. Uutta pitkäaikaista lainaa otettiin 78,4 milj.
euroa ja vähennettiin 70,3 milj. eurolla.
Lyhytaikaisten lainojen muutos oli -2,6
milj. euroa. Konsernin lainakanta kasvoi
vuoden aikana yhteensä 5,5 milj. eurolla.
Pitkäaikaisia lainoja nostivat Tampereen
kaupunki 10,6 milj. euroa, Tampereen Kotilinnasäätiö (konserni) 26,0 milj. euroa,
Tampereen Vuokra-asunnot Oy (konserni),
8,5 milj. euroa Pirkan opiskelija-asunnot
Oy (konserni) 7,3 milj. euroa. TREDU-kiinteistöt Oy pitkäaikaisten lainojen lisäys oli
konserniyhdistelyjen jälkeen 10,0 milj. euroa. Kaupunkikonsernin osuus Pirkanmaan
sairaanhoitopiirin nostamista lainoista oli
7,7 milj. euroa. Muina maksuvalmiuden
muutoksina konsernin rahavarat vähenivät
yhteensä 19,9 milj. eurolla.
Konsernin rahavarojen muutokseksi
muodostui 103,0 milj. euroa negatiivinen,
joka on 393,2 milj. euroa vähemmän kuin
vuotta aiemmin. Tämä aiheutui pääasiassa
vertailuvuonna toteutetuista kaupungin ja
Sähkölaitos-konsernin välisistä lainajärjestelyistä. Kaupunkikonsernilla oli vuoden lopussa rahavaroja 325,1 milj. euroa.
Tilinpäätöksen rahavaroilla olisi katettu
48 päivän ajan kaikki toiminnan aiheuttamat maksut. Kaupunkikonsernin lainanhoitokate tilinpäätöshetkellä on kaksi,
joka ilmaisee konsernin lainanhoitokyvyn
olevan hyvä vuoden 2014 lopussa. Konsernin kassanriittävyys ja lainahoitokate ovat
heikentyneet edelliseen tilikauteen nähden erityisesti tulorahoitusta suurempien
investointien vuoksi.
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
41
Toimintakertomus
Konsernitase
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet
Muut pitkävaikutteiset menot
Ennakkomaksut
31.12.2014
31.12.2013
1 000 euroa
1 000 euroa
14 974
56 994
3194
75 162
11 960
19 923
761
32 644
167 709
1 379 931
593 938
101 199
34 289
165 149
2 442 215
136 363
1 292 294
585 481
111 868
34 616
132 883
2 293 505
40 661
15 048
150
4 886
5 351
66 097
65 696
13 051
0
5 489
5 098
89 334
2 616
6 075
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus
34 318
34 676
Saamiset
Pitkäaikaiset saamiset
Lyhytaikaiset saamiset
23 584
161 886
9 603
155 555
87 135
94 738
Rahat ja pankkisaamiset
237 984
333 425
VASTAAVAA YHTEENSÄ
3 130 997
3 049 555
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet
Rakennukset
Kiinteät rakenteet ja laitteet
Koneet ja kalusto
Muut aineelliset hyödykkeet
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
Sijoitukset
Osakkuusyhteisöosuudet
Muut osakkeet ja osuudet
Joukkovelkakirjalainasaamiset
Muut lainasaamiset
Muut saamiset
TOIMEKSIANTOJEN VARAT
Rahoitusarvopaperit
Konsernitaseen analysointi
Kaupunkikonsernin taseen loppusumma oli 3 131,0 milj. euroa. Konsernitaseen
vertailutietoa on muutettu vuoden 2014
kanssa vertailukelpoiseksi, koska kaupunki
luopui maa- ja vesialueiden, sekä muiden
osakkeiden ja osuuksien arvonkorotuksista. Purku pienensi kaupungin tasetta 121,2
milj. euroa. Edellisen tilikauteen nähden
taseen loppusumma kasvoi 81,4 milj. euroa, 2,3 prosenttia. Suuri osa taseen kasvusta selittyy TREDU-Kiinteistöjen fuusiolla, jossa entinen osakkuusyhtiö fuusioitiin
tytäryhteisöiksi ja yhdisteltiin näin ensi
kertaa kokonaisuudessaan konsernitilinpäätökseen. Fuusion lisäksi kasvua selittää
42
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
pysyvien vastaavien kasvu.
Konsernitaseen vastaavista 2 583,5 milj.
euroa ja 82,8 prosenttia on pysyvien vastaavien hyödykkeitä ja 10,1 prosenttia,
313,9 milj. euroa, rahavaroja. Pysyvät vastaavat kasvoivat vuoden aikana 168,2 milj.
eurolla, 7,0 prosenttia, poistoja suurempien investointien sekä TREDU-Kiinteistöjen
fuusion vuoksi. Aineelliset hyödykkeet
kasvoivat 148,9 milj. eurolla ja aineettomat
hyödykkeet 42,5 milj. eurolla. Aineettomien hyödykkeiden kasvu aiheutui lähinnä
Rantaväylän tunnelin investointikustannuksista. Aineellisista hyödykkeistä 1 379,9
milj. euroa on rakennuksia. Rakennusten
tasearvo lisääntyi 87,6 milj. eurolla vuoden
aikana, mistä fuusion yhteydessä TREDUKiinteistöt Oy:lle siirtyneiden rakennusten
osuus on 49,8 milj. euroa. Rakennusten
tase-erä kasvoi muun muassa seuraavien
yhteisöjen osalta: Tampereen kaupunki
6,5 milj. euroa, Pirkan Opiskelija-asunnot
Oy (konserni) 9,6 milj. euroa, Tampereen
Vuokra-asunnot Oy (konserni) 9,5 milj.
euroa ja Tampereen Kotilinnasäätiö (konserni) 6,6 milj. euroa. Lisäksi maa-alueiden
tasearvo kasvoi 31,6 milj. eurolla kaupungin poikkeuksellisten suurten maanhankintojen vuoksi. Kiinteiden rakenteiden ja
laitteiden osuus aineellisista hyödykkeistä
Toimintakertomus
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA
Peruspääoma
Yhdistysten ja säätiöiden peruspääomat
Muut omat rahastot
Edellisten tilikausien ylijäämä
Tilikauden alijäämä (ylijäämä)
31.12.2014
31.12.2013
1 000 euroa
1 000 euroa
636 657
395
44 687
532 487
6 097
1 220 323
636 657
265
50 329
505 898
22 603
1 215 753
67 698
29 739
42 617
75 822
118 439
43 701
61 719
105 420
4 837
33 998
38 835
6 020
24 960
30 980
27 337
24 977
1 180 497
53 378
74 510
349 979
1 658 364
1 157 668
44 298
76 433
364 288
1 642 686
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
3 130 997
3 049 555
KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT
Konsernin omavaraisuusaste, %
Konsernin suhteellinen velkaantuneisuus, %
Konsernin kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1 000 euroa
Konsernin kertynyt ylijäämä (alijäämä), euroa / asukas
Konsernin lainat, euroa / asukas
Konsernin lainakanta 31.12., 1 000 euroa
Konsernin lainasaamiset 31.12., 1 000 euroa
Asukasmäärä
45
72
538 584
2 415
5 628
1 255 007
5 037
223 004
45
74
528 501
2 397
5 598
1 234 100
5 489
220 446
VÄHEMMISTÖOSUUDET
POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET
Poistoero
Vapaaehtoiset varaukset
PAKOLLISET VARAUKSET
Eläkevaraukset
Muut pakolliset varaukset
TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma
Pitkäaikainen koroton vieras pääoma
Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma
Lyhytaikainen koroton vieras pääoma
Konsernin omavaraisuusaste, %
=100* (Oma pääoma + Vähemmistöosuus + Konsernireservi + Poistoero ja Vapaaehtoiset varaukset)/
(Koko pääoma-Saadut Ennakot)
Konsernin suhteellinen velkaantuneisuus, %
= 100 * (Vieras pääoma) / Käyttötulot
Konsernin lainakanta 31.12.
= Korollinen Vieras pääoma
Konsernin lainasaamiset 31.12. = Sijoituksiin merkityt Joukkovelkakirjalainasaamiset ja Muut lainasaamiset
on 593,9 milj. euroa (24,3 prosenttia). Sijoitusten 23,3 milj. euron vähentyminen
on lähinnä seurausta TREDU-Kiinteistöjen
fuusiosta, sillä PIRKO-Kiinteistöt Oy oli
osakkuusyhteisö ennen sulautumista. Konsernin rahavarat heikkenivät vuoden aikana 103,0 milj. eurolla.
Konsernin saamiset kasvoivat vuoden
aikana 20,3 milj. eurolla. Merkittävin kasvu oli kaupungin pitkäaikaisten saamisten
kasvu, mikä on pääasiassa Liikennevirastolta laskutettavaa osuutta Rantaväylän
tunneliin.
Konsernitaseen
vastattavaa
puoli
muodostuu lähinnä omasta ja vieraasta
pääomasta. Oma pääoma oli tilinpäätöshetkellä 1220,3 milj. euroa, eli 39,0 prosenttia taseen loppusummasta. Vuoden
2013 vertailutietoa on oikaistu kaupungin
arvonkorotusrahaston purun myötä 121,2
milj. eurolla, joka pienensi omaa pääomaa
suhteessa edellisiin vuosiin ja heikensi
kaupunkikonsernin omavaraisuusastetta.
Kaupungin oman pääoman rahastoista
siirrettiin 2,2 milj. euroa toimeksiantojen
pääomiin, miltä osin vertailuvuotta on oikaistu. Kaupunkikonsernin omavaraisuusaste toteutui 45,2 prosenttina, mikä on
edellisvuoden tasolla. Oma pääoma kasvoi
4,6 milj. eurolla. Kasvutekijöinä olivat lähinnä ylijäämien muutos ja toisaalta oman
pääoman rahastojen väheneminen 5,7 milj.
eurolla. Kaupungin asumisen rahaston lakkauttamisen myötä vuonna 2014 siirrettiin
oman pääoman rahastoista 3,5 milj. euroa
edellisten tilikausien yli/-alijäämään.
Kaupunkikonsernin vieraan pääoman
määrä oli vuoden lopussa yhteensä 1 658,4
milj. euroa, joka on 53,0 prosenttia taseen
loppusummasta. Vieras pääoma kasvoi
vuoden aikana yhteensä 15,7 milj. euroa.
Konsernin korollinen vieras pääoma eli
lainakanta oli vuoden lopussa 1 255,0 milj.
euroa. Kaupunkikonsernilla on korollista
lainaa asukasta kohden 5 628 euroa, joka on 30 euroa enemmän kuin edellisen
vuoden tilinpäätöksessä. Koko vuoden
käyttötuloista tarvittaisiin 72,0 prosenttia korollisen vieraan pääoman takaisinmaksamiseen, mitä konsernin suhteellinen velkaantuneisuus mittaa. Käyttötulot
muodostuvat tilikauden toimintatuotoista,
verotuloista ja käyttötalouden valtionosuuksista.
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
43
Toimintakertomus
Kaupunginhallituksen esitys tilikauden
tuloksen käsittelystä
Kuntalain 69 §:n mukaan kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä.
Kaupungin tilikauden tulos muodostui 19 280 668,80 euroa alijäämäiseksi. Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle tilikauden tuloksen käsittelyä siten, että
• aikaisemmin toteutettuihin investointeihin ja vuoden 2014 pysyvien vastaavien luovutuksiin liittyvää poistoeron vähennystä kirjataan 1 113 996,57 euroa,
• vuoden 2014 aikana tehty elinkeinorahaston investoinnista Tampere-Pirkkala lentoaseman Terminaali 2:een kirjataan poistoeron lisäystä 586 953,00 euroa,
• Tampereen Vesi liikelaitoksen ylijäämästä muodostetaan 2 000 000,00 euron suuruinen
investointivaraus keskuspuhdistamohanketta varten. Kaupungin edellisten tilikausien
ylijäämä mahdollistaa investointivarauksen muodostamisen,
• Vahinkorahastoon kirjataan vähennystä 2 083 519,59 euroa toteutuneiden menojen katteeksi,
• Tampereen Elinkeinorahastoon kirjataan vähennystä 586 953,00 euroa toteutuneiden
menojen katteeksi,
• ja että tilikauden alijäämä 18 083 152,64 euroa siirretään taseen oman pääoman edellisten tilikausien ylijäämä -erään.
Esitystä talouden tasapainottamiseen ei tilikauden tuloksen perusteella tarvita, koska taseessa on aikaisemmilta tilikausilta kertyneitä ylijäämiä.
44
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
Talousarvion toteutuminen
Talousarvion toteutuminen
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
45
46
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
Talousarvion toteutuminen
Talousarvion toteutuminen
Talousarvion toteutuminen -osa sisältää
laskelma- ja strategiaosan, konsernihallinnon ja konsernipalvelujen, tilaaja- ja
tuottajaosan sekä konserniin kuuluvien
tytäryhtiöiden ja -yhteisöjen tavoitteiden
toteuman. Talousarvion toteumavertailuissa on esitetty valtuuston talousarviossa hyväksymän sitovuustason mukaisten
määrärahojen, tuloarvioiden, investointien ja toiminnallisten vuositavoitteiden
toteumat ja niiden olennaiset poikkeamat
talousarvioon.
Laskelmaosassa on esitetty tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja investointien
talousarvion toteumavertailut. Lisäksi laskemaosassa esitetään liikelaitosten vaikutus kaupungin tuloksen muodostumiseen
ja toiminnan rahoitukseen. Talousarvion
laskelmaosa sisältää informaatiota kaupungin yhteenlasketusta taloudesta, joka
ei ole valtuustoon nähden sitovaa. Talousarvion tuloslaskelman, investointien ja
rahoituslaskelman toteumavertailussa on
esitetty ydinprosessien, konsernihallinnon, konsernipalvelujen, hyvinvointipalvelujen tuotantoalueiden sekä Pirkanmaan
pelastuslaitoksen talousarvion toteutuminen sisältäen myös sisäiset erät. Laskelman viimeiset sarakkeet osoittavat liikelaitosten ja taseyksikköinä käsiteltävien
rahastojen vaikutusta koko kaupungin tuloksen, rahoituksen ja investointien muodostumiseen. Laskelmaosan investointien
toteumavertailu on esitetty taseen pysyvien vastaavien mukaisesti jaoteltuna omaisuusluokille sisältäen sisäiset erät.
Laskelmaosassa on esitetty myös kaupungin yhteisten erien eli verotulojen, valtionosuuksien, korkotuottojen ja -kulujen,
rahoitustuottojen ja -kulujen sekä antolainauksen ja lainakannan muutosten toteuma. Yhteiset erät muodostavat suuren osan
kaupungin tuloperustasta ja niistä valtuustoon nähden sitovia ovat korkotuottojen
ja -kulujen netto sekä rahoitustuottojen ja
-kulujen netto. Lisäksi rahoituslaitoksilta
nostettavien pitkäaikaisten lainojen lisäys
ei saa olla talousarviota suurempi.
Strategiaosassa on esitetty toiminnallisten tavoitteiden toteumatiedot kaupunkistrategiasta johdettujen sitovien toiminnallisten tavoitteiden osalta ja niiden
vastuuhenkilöt. Talousarviossa tuotantoyksiköille ja liikelaitoksille asetettujen
tavoitteiden toteuma on esitetty tuottajaosassa sekä tuotantoalue/liikelaitoskohtaisesti erillistilinpäätöksissä.
Konsernihallinto ja konsernipalvelut
osassa on esitetty konsernihallinnon ja
konsernipalveluiden tiedot. Konsernihallinnolla valtuustoon nähden sitovia eriä
ovat toimintatuotot ja -kulut sekä investointien bruttokulut. Konsernihallintoon
kuuluvalla tietohallinnolla sitovaa on tulosyksiköiden ICT-kehittäminen (111222)
ja ICT-palvelut (111232) toimintakatteen ja
investointien yhteissumma. Konsernipalveluilla sitovaa on tilikauden tulos.
Tilaajaosassa on esitetty kaupungin kuuden ydinprosessin tuloarvioiden ja määrärahojen sekä investointien toteuma. Valtuustoon nähden sitovaa ydinprosesseilla
ovat toimintatuotot ja toimintakulut sekä
investointien bruttokulut. Kaupunkiympäristön kehittämisen ydinprosessin Keskustan ja Vuoreksen, Kaupunkiraitiotien
ja Rantaväylän tunnelin käyttötalous- ja
investointimäärärahat ovat hankkeittain
sitovia. Rantaväylän tunnelin rakentamisvaiheen osalta sitova määräraha on 180,3
milj. euroa, jonka vuosittainen taso määräytyy hankkeen toteutumisen mukaisesti. Pelastustoimen palvelukokonaisuuden
bruttomenot on erikseen sitova erä.
Tuottajaosassa on esitetty hyvinvointipalvelujen tuotantoalueiden, Pirkanmaan
pelastuslaitoksen ja liikelaitosten valtuustoon nähden sitovien erien toteumavertailu.
Hyvinvointipalveluiden tuotantoalueilla
valtuustoon nähden sitovaa on tilikauden
ylijäämä/alijäämä, investointien bruttomenot sekä toiminnalliset tavoitteet. Osa
investoinneista on lisäksi hanketasolla sitovia. Pirkanmaan pelastuslaitoksella on
sitovaa liikeylijäämä, investointien rahavirta sekä toiminnalliset tavoitteet. Liikelaitoksilla valtuustoon nähden sitovaa on
korvaus peruspääomasta, toiminnalliset
tavoitteet sekä Tilakeskuksella talonrakennusinvestoinnit hanketasolla. Hyvinvointipalvelujen taseyksiköiden, Pirkanmaan
pelastuslaitoksen, liikelaitosten ja taseyksikköinä käsiteltävien rahastojen erillistilinpäätökset löytyvät tilinpäätöskirjan
lopusta.
Talousarviossa kaupungin merkittävimmille tytäryhteisöille asetettujen tavoitteiden toteutuminen on esitetty erillisessä konserniin kuuluvien tytäryhtiöiden
ja -yhteisöjen tavoitteiden toteutuminen
-osassa. Yhteisöille asetetut tavoitteet eivät oikeudellisesti sido tytäryhteisöjä vaan
niiden tarkoituksena on tuoda esille pääomistajan tahto.
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
47
Talousarvion toteutuminen
Olennaiset poikkeamat talousarvioon
Talousarvion toteutuminen -osa sisältää
strategiaosan, konsernihallinnon ja konsernipalvelujen, tilaaja- ja tuottajaosan talousarvion toteumavertailu. Talousarvion
toteumavertailuissa on esitetty valtuuston
talousarviossa hyväksymän sitovuustason
mukaisten määrärahojen, tuloarvioiden,
investointien ja toiminnallisten vuositavoitteiden toteumat ja niiden olennaiset
poikkeamat talousarvioon. Yhteenvetotaulukkoon on merkitty sitovien valtuustoon
nähden sitovien erien ylitykset harmaalla.
Lisäksi koonti sisältää tiedot liikelaitosten
liikeylijäämän ja bruttoinvestointien toteutumisesta.
Käyttötalouden toteutuminen
Tilaajan ydinprosessien yhteenlaskettu toimintakate toteutui 6,5 milj. euroa talousarvioita heikompana. Suurimmat ylitykset
olit Lasten ja nuorten kasvun tukemisen
palveluissa, missä tuotot alittuivat 0,6
milj. eurolla ja kulut ylittyivät 4,4 milj.
eurolla. Talousarvion ylitykset johtuivat
varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen, psykososiaalisen tuen palvelujen sekä neuvola- ja terveydenhuoltopalvelujen kuluista.
Toimintakuluihin sisältyy noin 0,9 milj.
euron takautuvat lastensuojelun kustannukset, mikä perustuu Helsingin hallintooikeuden päätökseen. Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen kulut ylittyivät
7,5 milj. eurolla. Suurimmat ylitykset olivat
perusterveydenhuollon avopalveluissa ja
vammaispalveluissa. Ydinprosessin nettomenojen kasvu edellisvuoteen verrattuna
on 12,0 milj. euroa eli 2,7 prosenttia, mikä
on selvästi edellisvuosia pienempi. Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämisen toimin-
Tilaajan ydinprosessit
yhteenlaskettu
toimintakate
- 6,5
m€
(TP14/Muutettu TA14)
48
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
takulujen ylitys toteutui 2,8 milj. eurona
mikä johtui tehostetun palveluasumisen
laajentamisesta ja sairaalahoidon lyhytaikaisten jaksojen määrän kasvamisesta.
Hyvinvointipalvelujen tuotantoalueille
asetettiin 12,8 milj. euron ylijäämätavoite
vuodelle 2014 ja yhteenlaskettu ylijäämätavoite saavutettiin. Toisen asteen koulutuksen tilikauden ylijäämä sisältää yksikköhintarahoitteisen Tampereen seudun
ammattiopiston, TREDUn, 4,6 milj. euron
ylijäämän. Hyvinvointipalvelujen tuotantoalueista Laitoshoito ja Varhaiskasvatus
ja perusopetus eivät saavuttaneet ylijäämätavoitteitaan. Laitoshoito jäi 2,1 milj.
euroa asetetusta tavoitteesta. Laitoshoidon budjetoitua heikompi tulos johtui
lähinnä toiminnan vaatimasta arvioitua
pidemmästä sopeutumisajasta meneillään
olevaan rakennemuutokseen. Tehostamistavoitteen edellyttämät toimenpiteet toteutettiin, mutta asetettua tulostavoitetta
ei saavutettu. Muun muassa sairaaloiden
ja vanhainkotihoidon nopeat paikkavähennykset, tehostettuun palveluasumiseen siirtyneen asiakaskunnan korkeampi
hoitoisuus ja henkilöstömitoituksen ylittyminen sekä jonotus jatkohoitopaikkoihin
kasvattivat kuluja budjetoitua enemmän.
Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen
tuotantoalue jäi 2,8 milj. euroa asetetusta
ylijäämätavoitteesta. Varhaiskasvatuksen
ja perusopetuksen budjetoitua heikompi
tulos johtui lähinnä perusopetuksen vaikeudesta saavuttaa asetetut tehostamistavoitteet, sillä sidottu ryhmäkoko vaikeutti
henkilöstösäästöjen toteuttamista. Varhaiskasvatuksessa asetetut tehostamistavoitteet saavutettiin lähes kokonaan.
Hyvinvointalvelujen
tuotantoalueet
yhteenlaskettu
tilikauden yli-/alijäämä
+ 4,3
m€
(TP14/Muutettu TA14)
Tilikauden tulos
-19,3
M€
(TP14)
investointien
tulorahoitusprosentti
38,9
%
(TP14)
Investointien toteutuminen
Nettoinvestoinnit toteutuivat 213,9 milj.
euroa, mikä ylittää 1,2 milj. eurolla muutetun talousarvion.
Kaupunkiympäristön kehittämisen investoinnit toteutuivat 108,9 milj. eurona,
mikä on 4,1 milj. euroa muutettua talousarviota vähemmän. Rantaväylän tunnelin
rakentamistyöt etenivät vauhdikkaasti ja
hankkeen koko vuoden investointimenot
toteutuivat yhteensä 39,4 milj. eurona.
Keskeisistä aluekehityshankkeista Vuoreksen alueen investointimenot toteutuivat
7,0 milj. eurona ja Keskusta -hankkeen
investoinnit 2,1 milj. eurona. Vuoreksen
nettoinvestoinnit toteutuivat 0,8 muutettua talousarviota suurempana, koska
Liikelaitosten
yhteenlaskettu
liikeylijäämä
+12,4
m€
(TP14/Muutettu TA14)
Talousarvion toteutuminen
Yhteenveto poikkeamista talousarvioon, sitovat erät
Ei sisällä rahastoja ja liiketoimintaa
Tilaaja- ja tuottajaosa
Lasten ja nuorten kasvun tukeminen (b)
Toimintatuotot
Toimintakulut
Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen (b)
Toimintatuotot
Toimintakulut
Sivityksen ja elämänlaadun edistäminen (b)
Toimintatuotot
Toimintakulut
Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen (b)
Toimintatuotot
Toimintakulut
Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen (b)
Toimintatuotot
Toimintakulut
Kaupunkiympäristön kehittäminen (b*)
Toimintatuotot
Toimintakulut
Hanketasolla sitovat kohteet (kake)
TP 2014
Muutettu
TA 2014
Ero
Alkuper.
TA 2014
26 199
-364 366
Muutokset
26 817
-359 920
-618
-4 446
24 520
-357 707
2 297
-2 213
998
-141 798
458
-144 690
540
2 892
383
-143 987
75
-703
918
-80 375
717
-80 316
201
-59
717
-80 316
0
0
51 333
-512 777
49 839
-505 256
1 494
-7 521
47 761
-488 017
2 078
-17 239
41 805
-195 877
41 468
-193 047
337
-2 830
40 843
-192 122
625
-925
102 603
-102 679
100 121
-103 661
2 482
982
99 427
-103 152
694
-509
-525
-1 584
-473
-500
-1 594
-700
-25
10
227
-200
-1 094
-700
-300
-500
0
-37 628
-287
-2 147
-7 012
-40 000
-400
-2 580
-6 240
2 372
113
433
-772
-33 500
0
-3 080
-5 240
-6 500
-400
500
-1 000
11 343
-76 906
-4 637
9 541
-83 195
-5 048
1 802
6 289
411
7 475
-80 361
-5 048
2 066
-2 834
0
106
150
1752
100
100
0
6
50
1752
100
100
0
0
0
0
3 518
-107
4 106
1 254
5 407
2 930
-1
2 900
2 000
1 600
4 100
872
1 300
0
618
-2 107
2 506
-2 846
4 535
1 630
-2
2 900
2 000
1 600
4 100
872
1 300
-0
0
0
0
0
0
0
0
Käyttötalous
Raitiotie
Keskusta
Vuores
Hanketasolla sitovat kohteet (kake)
Nettoinvestoinnit
Rantaväylän tunneli
Raitiotie
Keskusta
Vuores
Konsernihallinto (b)
Toimintatuotot
Toimintakulut
Tietohallinto (Toimintakate+bruttoinvestoinnit)
Konsernipalvelut (tilikauden tulos)
Taloushallinnon palvelukeskus
Hallintopalvelukeskus
Työllisyydenhoidon palveluyksikkö
Hyvinvointipalvelut (tilikauden yli-/alijäämä)
Avopalvelut
Laitoshoito
Erikoissairaanhoito
Varhaiskasvatus ja perusopetus
Toisen asteen koulutus
Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut
Pirkanmaan pelastuslaitos (liikeylijäämä)
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
49
Talousarvion toteutuminen
muun muassa liikuntapuiston alueella ja
Isokuusen asuntoalueella tehtävät pohjarakennustyöt olivat arvioitua suuremmat.
Rahoitusosuuteen oikeuttavat investoinnit
eivät toteutuneet. Kaupunkiympäristön
rakentamisen muut kiinteiden rakenteiden ja laitteiden investoinnit kohdistuivat
liikenneväylien ja yleisten alueiden rakennusinvestointien toteuttamiseen sekä
omaisuuden kunnon säilyttämisen ylläpitoinvestointeihin, joiden toteuma oli yhteensä 29,4 milj. euroa. Maa- ja vesialueiden investoinnit toteutuivat 32,3 milj.
eurona, mikä sisältää Lielahdesta tehdyn
suuren maanhankinnan.
Tilakeskuksen pääosin talonrakentamiseen kohdistuvat investoinnit etenivät pääosin suunnitellusti ja toteutuivat
kokonaisuutena 54,4 milj. eurona, mikä
tarkoittaa 3,8 milj. euron muutettua talousarvioita suurempaa toteumaa. Talonrakentaminen käsitti perusparannuksia ja
muutostöitä sekä uudisrakentamista. Suurimmat hankkeet tilikaudella olivat Tampereen uintikeskuksen perusparannus (6,2
milj. euroa), Tampereen kansainvälisen
koulun perusparannus ja laajennus (4,5
milj. euroa), Näsilinnan perusparannus
(4,1 milj. euroa), Niemenrannan päiväkoti
(3,7 milj. euroa) ja Ratinan lämpötalo (4,0
milj. euroa).
Tampereen Veden investoinnit toteutuivat 29,0 milj. eurona, mikä ylittää 2,5
milj. eurolla muutetun talouarvion. Investoinneista 16,9 milj. euroa kohdistui ver-
Laskelmaosa
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot ja -kulut
Pitkäaikaisten lainojen lisäys
Bruttoinvestoinnit
Konsernihallinto
Kaupunkiympäristön kehittäminen
Avopalvelut
Laitoshoito
Erikoissairaanhoito
Varhaiskasvatus ja perusopetus
Toisen asteen koulutus
Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut
Pirkanmaan pelastuslaitos (investointien rahavirta)
TP 2014
Muutettu
TA 2014
39 248
1 149
10 598
41 030
3 228
10 700
-108 863
-1 164
-551
-1 376
-3 167
-3 173
-2 172
-1 465
-112 870
-1 424
-861
-1 233
-3 541
-3 517
-3 920
-1 250
kostojen rakentamiseen ja 12,1 milj. euroa
laitosrakentamiseen. Suurimpia verkostotöitä tehtiin Kaupinojalla (2,7 milj. euroa),
Niemenrannan alueella (1,0 milj. euroa) ja
Lamminpäässä (0,7 milj. euroa). Suurimmat laitosrakennuskohteet olivat Kaupinojan vedenpuhdistuslaitoksella jatkunut
saneeraus (9,5 milj. euroa), Viinikanlahden
jätevedenpuhdistamon esikäsittelyn saneeraus (0,8 milj. euroa) ja Ruskon vedenpuhdistuslaitoksen valmistunut LVIJASsaneeraus (1,0 milj. euroa).
Hyvinvointipalveluiden pääosin koneisiin ja kalustoon kohdistuvat investoinnit
toteutuivat yhteensä 11,6 milj. eurona. Investointien toteuma on 2,9 milj. euroa talousarvioita pienempi.
Alkuper.
TA 2014
Muutokset
-1 782
-2 079
102
46
3 008
0
0
220
10 700
4 078
260
310
-143
374
344
1 748
-215
-76 370
-1 424
-754
-1 056
-3 481
-3 139
-3 762
-1 250
-36 500
0
-107
-177
-60
-378
-158
0
Alkuper.
TA 2014
Muutokset
Ero
Yhteenveto liikelaitosten liikeylijäämän ja investointien toteutumisesta
Liikeylijäämä
Tampereen Infra
Tampereen Tilakeskus
Tampereen Ateria
Tampereen Logistiikka
Tampereen Kaupunkiliikenne
Tampereen Vesi
Tullinkulman Työterveys
TP 2014
Muutettu
TA 2014
3 621
48 171
819
1 553
3 042
19 599
314
1 050
44 282
800
870
500
16 750
469
2 571
3 889
19
683
2 542
2 849
-155
1 000
42 962
800
870
500
16 750
469
50
1 320
0
0
0
0
0
-923
-58 416
-179
-55
-2 122
-29 009
-30
-800
-54 654
-315
-200
-2 050
-26 500
-42
-123
-3 762
136
145
-72
-2 509
13
-800
-49 020
-315
-200
-2 050
-26 500
-42
0
-5 634
0
0
0
0
0
Ero
Bruttoinvestoinnit
Tampereen Infra
Tampereen Tilakeskus
Tampereen Ateria
Tampereen Logistiikka
Tampereen Kaupunkiliikenne
Tampereen Vesi
Tullinkulman Työterveys
50
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
Laskelmaosa
Laskelmaosan toteutuminen
Tuloslaskelman toteumavertailu
Talousarvion toteumavertailu
Peruskaupunki sisältäen sisäiset erät
TP 2014
Muutettu
TA 2014
Toimintatuotot
Myyntituotot
941 794
936 244
79 127
76 889
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
45 156
42 621
Vuokratulot
38 480
38 141
Muut toimintatuotot
27 343
24 587
1 131 901 1 118 481
Toimintatuotot yhteensä
Valmistus omaan käyttöön
16 254
48 250
Toimintakulut
Henkilöstökulut
-587 541
-586 177
Palvelujen ostot
-1 459 485 -1 483 159
Aineet, tarvikkeet ja
-44 488
-42 615
tavarat
Avustukset muille
-125 462
-126 052
-3 475
-3 475
Avustukset liikelaitoksille
Vuokrakulut
-134 179
-135 040
Muut toimintakulut
-5 094
-6 480
-2 343 470 -2 334 747
Toimintakulut yhteensä
Toimintakate
-1 211 569 -1 216 265
Verotulot
870 103
868 830
Valtionosuudet
300 495
300 059
Rahoitustuotot ja -kulut
40 430
42 377
Korkotuotot muilta
44 555
10 142
1 494
1 320
Korkotuotot liikelaitoksilta
Muut rahoitustuotot muilta
4 015
5 171
Korvaus peruspääomasta
35 915
35 915
Korkokulut
-44 995
-10 114
Muut rahoituskulut
-554
-57
Vuosikate
-542
-4 999
Poistot ja arvonalentumiset
-43 709
-43 061
Suunnitelman mukaiset
-43 592
-43 061
poistot
Arvonalentumiset
-117
0
-12 664
-12 680
Satunnaiset erät
-12 664
-12 680
Satunnaiset kulut
Tilikauden tulos
-56 915
-60 740
Poistoeron lis. (-) tai väh.(+)
222
270
0
0
Varausten lis. (-) tai väh.(+)
Rahastojen lis. (-) tai väh.(+)
587
587
Tilikauden ylijäämä (ali-56 107
-59 883
jäämä)
Ero
5 550
2 238
2 535
339
2 757
13 419
-31 996
-1 364
23 674
-1 874
590
0
861
1 386
-8 723
4 696
1 273
436
-1 947
34 413
174
-1 156
0
-34 881
-497
4 457
-648
-531
Alkuper. TA
2014
925 066
77 380
38 246
36 856
21 481
1 099 028
41 915
Muutokset
11 178
-491
4 375
1 285
3 106
19 453
6 335
-574 986 -11 191
-1 459 323 -23 836
-41 937
-678
Liikelaitosten vaikutus
TP 2014 sisältäen siTP 2014 ilman sis eriä
säiset erät
Liikelai- Koko kau- Peruskau- LiikelaiKoko kautokset
punki
punki
tokset
punki
233 962
57
4 344
154 419
6 003
398 784
10 761
1 175 756
79 184
49 500
192 899
33 346
1 530 684
27 015
-89 430
-676 971
-85 725 -1 545 210
-62 296
-106 785
123 967
78 394
44417
32 138
25 438
304 354
16 254
0
-587 541
-516 714
71 787
27
869
19 125
5 812
97 620
10 761
0
-89 430
-58 558
195 754
78 421
45 285
51 263
31 250
401 974
27 015
0
-676 971
-575 272
-35 118
-59 678
-94 796
-116 238 -9 814
0
-125 462 -124 842
0
-124 842
-3 475
0
0
-3 475
0
0
0
-134 446
-5 -50 163
-184 342
-10 151
-32 497
-42 648
-9 380
77
-726
-5 820
-4 238
-587
-4 825
-2 297 869 -36 877 -277 579 -2 621 049 -1 262 350 -229 989 -1 492 339
-1 198 841 -17 424 121 205 -1 090 365 -957 995 -132 370 -1 090 365
868 830
0
0
870 103
870 103
0
870 103
299 500
559
0
300 495
300 495
0
300 495
47 157 -4 780 -37 401
3 028
3 021
7
3 028
11 242
0
0
44 555
8 140
0
8 140
0
1 320
0
1 494
0
0
0
10 171 -5 000
19
4 034
4 015
19
4 034
35 915
0
0
35 915
0
0
0
-10 114
0
-1 494
-46 489
-8 580
-0
-8 580
-57
0 -35 927
-36 481
-554
-12
-566
16 646 -21 645
83 803
83 261
215 623 -132 362
83 261
-42 982
-79 -44 457
-88 166
-43 709
-44 457
-88 166
-42 982
-79
-44 457
-88 048
-43 592
-44 457
-88 048
-117
16
16
3 825
-48
0
-0
0
0
0 -12 680
0 -12 680
-26 336 -34 404
726
-456
0
0
380
207
0
-1 711
-1 711
37 635
305
-2 000
2 084
-117
-14 376
-14 376
-19 281
527
-2 000
2 670
-117
0
-12 664
-1 711
-12 664
-1 711
159 250 -178 531
222
305
0
-2 000
587
2 084
-117
-14 376
-14 376
-19 281
527
-2 000
2 670
3 776
-25 230 -34 653
38 023
-18 083
160 059
-18 083
-178 142
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
51
Laskelmaosa
Tuloslaskelman toteutuminen
Tuloslaskelman toteumavertailu sisältää
talousarviossa valtuustoon nähden sitovan peruskaupungin (konsernihallinto,
tilaajan ydinprosessit, konsernipalvelut,
hyvinvointipalvelujen tuotantoalueet, Pirkanmaan pelastuslaitos sekä kaupungin
yhteiset erät) toteumavertailun. Lisäksi
laskelmassa on esitetty liikelaitosten ja
koko kaupungin toteuma vuodelta 2014 sisältäen sisäiset erät. Laskelman kolme viimeistä saraketta kuvaa miten kaupungin
ulkoinen tulos muodostui peruskaupungin
ja liikelaitosten välillä.
Talousarvion tuloslaskelman toteumavertailun toimintakate toteutui 4,7 milj.
euroa muutettua talousarviota parempana. Toimintatuotot toteutuivat 13,4 milj.
euroa muutettua talousarviota suurempina. Erikoissairaanhoidon, Avopalvelujen
ja Laitoshoidon myyntituotot toteutuivat
yhteensä 6,4 milj. euroa muutettua talousarviota parempina lähinnä volyymien
arvioitua suuremmasta kasvusta johtuen.
Maksutulot toteutuivat talousarvioita suurempina Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluissa sekä kaupunkiympäristön kehittämisessä. Muiden toimintatuottojen toteuma
aiheutui lähinnä Kaupunkiympäristön kehittämisen arvioitua suuremmista pysyvien vastaavien myyntivoitoista.
Kulut toteutuivat 8,7 milj. euroa muutettua talousarviota suurempina, kun valmistus omaan käyttöön erä on eliminoitu.
Vuoden 2014 tilinpäätökseen valmistus
omaan käyttöön kirjauskäytäntöä oikaistiin ja kirjauskäytännön muutosta ei ole
huomioitu talousarviossa ja osoittautuu
poikkeamana erityisesti valmistus oman
käyttöön ja palvelujen ostojen toteumassa. Terveyden ja toimintakyvyn palvelujen
toimintakulut ylittyivät 7,5 milj. eurolla,
lasten ja nuorten palvelujen 4,4 milj. eurolla, Avopalvelujen 3,3 milj. eurolla ja
Laitoshoidon 5,6 milj. eurolla. Laitoshoidon henkilöstökulut toteutuivat 4,7 milj.
52
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
euroa muutettua talousarvioita suurempina. Puolestaan konsernihallinnon, Pirkanmaan pelastuslaitoksen ja Kulttuuri- ja
vapaa-aikapalvelujen henkilöstökulut toteutuivat budjetoitua pienempinä. Konsernihallinnon ja Toisen asteen koulutuksen
kulut toteutuivat kokonaisuutena selkeästi
talousarvioita pienempinä.
Muutetun talousarvion toimintakate
on 17,4 milj. euroa heikompi kuin alkuperäisen talousarvion. Tämän taustalla on
lähinnä vuoden aikana tehdyt talousarviomuutokset Pirkanmaan sairaanhoitopiirin
erikoissairaanhoidon tilaukseen sekä työmarkkinatuen kuntaosuuden ja toimeentulotuen menoihin.
Vuosikate muodostui 4,5 milj. euroa
muutettua talousarviota paremmaksi,
mutta 17,2 milj. euroa alkuperäistä talousarviota heikommaksi. Verorahoituksen
kertymä oli yhteensä 1 170,6 milj. euroa
ja se toteutui 1,7 milj. euroa muutettua talousarviota parempana. Rahoitustuotot ja
-kulut toteutuivat yhteensä 1,9 milj. euroa
muutettua talousarviota heikompina.
Peruskaupungin tilikauden tulos sisältäen sisäiset erät muodostui 3,8 milj. euroa
muutettua talousarviota paremmaksi.
Liikelaitosten vaikutus tilikauden
tuloksen muodostumiseen
Tampereen kaupungin liikelaitosten ja
taseyksikkönä toimivan vahinkorahaston
vaikutus kaupungin tuloksen muodostumiseen on esitetty edellä olevan laskelman
viiden viimeisen sarakkeen avulla. Eliminoidut luvut on esitetty Peruskaupungin
ja liikelaitosten tulos ilman sisäisiä eriä
-otsikon alla olevilla sarakkeilla. Sisäisillä
erillä tarkoitetaan kaikkien kaupungin yksiköiden välisiä myynti- ja ostotapahtumia
sekä niistä aiheutuvia yksiköiden tuottoja
ja kuluja, jotka ovat mukana talousarvion
toteumaluvuissa. Liikelaitosten vaikutusta
kaupungin lukuihin analysoidaan ulkoisten lukujen osalta.
Liikelaitosten osuus kaupungin toimintatuotoista on 24,3 prosenttia. Liikelaitosten tuotoista 73,5 prosenttia on myyntituottoja ja ne ovat 36,7 prosenttia koko
kaupungin myyntituotoista. Tampereen
Veden myyntituotot olivat tilikaudella 50,6
milj. euroa, joiden osuus liikelaitosten yhteenlasketuista myyntituotoista on 70,4
prosenttia ja koko kaupungin myyntituotoista 25,8 prosenttia. Kaupungin vuokratuotoista on 37,3 prosenttia liikelaitosten
vuokratuottoja ja niistä 97,9 prosenttia
syntyy Tampereen Tilakeskuksen vuokratuotoista. Peruskaupungin vuokratuotot
kertyvät lähinnä maa-alueiden vuokrista.
Liikelaitosten osuus kaupungin toimintakuluista on 15,4 prosenttia. Kulujen analysoinnissa on huomioitu Valmistus omaan
käyttöön -erä. Peruskaupunkiin kuuluva
Kaupunkiympäristön kehittäminen on aktivoinut tilikaudella 21,3 milj. eurolla Tampereen Infran joko omana työnä tai rakennuttamalla tuottamia hankkeita.
Koko kaupungin vuokrakuluista 76,2
prosenttia on liikelaitosten vuokrakuluja,
mistä 93,0 prosenttia on Tampereen Tilakeskuksen vuokrakuluja. Liikelaitosten
henkilöstökulut ovat 13,2 prosenttia koko
kaupungin henkilöstökuluista. Aineiden,
tarvikkeiden ja tavaroiden ostoista 63,0
prosenttia on liikelaitosten ostoja, joista
suurimmat ostot ovat Tilakeskuksen, Tampereen Logistiikan sekä Tampereen Veden
ostoja. Liikelaitosten korvaus peruspääomasta toteutui suunnitellun mukaisesti
35,9 milj. eurona. Suunnitelman mukaisista poistoista liikelaitosten osuus on 50,4
prosenttia, josta Tampereen Tilakeskuksen
poistoja on 30,5 milj. euroa eli 68,6 prosenttia. Tampereen Veden poistot 10,1 milj.
euroa ovat 22,7 prosenttia liikelaitosten
poistoista.
Laskelmaosa
Verotulot
Yhteisöverotuloja kertyi 62,8 milj. euroa. Yhteisöverotulot kasvoivat 11,4 milj.
euroa (22,1 %). Yhteisöverotulojen kasvu
aiheutui sekä kaupungin oman että kuntaryhmän jako-osuuden kasvusta. Koska
eräiden kaupungissa toimineiden merkittävien yritysten taloudelliset tulokset
paranivat vuonna 2012, kaupungin osuus
kunnille tilitettävästä yhteisövero-osuudesta kasvoi vuonna 2014.
Kiinteistöverotuloja kertyi 63,6 milj.
euroa. Kiinteistöverotulot kasvoivat edellisestä vuodesta 20,4 % eli 10,8 milj. euroa.
Vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroa korotettiin 0,05 %-yksikköä, yleishyödyllisille yhteisöille määrättiin 0,25 %:n ja
rakentamattomalle rakennuspaikalle 3,00
%:n vero.
Koiraveroja kertyi 0,124 milj. euroa.
Tuloveroprosentin ja verotettavan tulon kehitys
Tulovero
prosentti
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
2015
Verotettava
tulo milj.
euroa
18,00
18,00
18,00
18,00
18,00
19,00
19,00
19,00
19,00
19,75
19,75
Muutos, %
2 829,2
3 000,2
3 256,4
3 453,9
3 454,3
3 487,1
3 675,4
3 815,1
3 901,6
4,5
5,1
8,5
6,1
0,0
0,9
5,4
3,8
2,3
verotulot
1 000 euroa
TP 2014
Kunnallisvero
Yhteisövero
Kiinteistövero
Koiravero
Yhteensä
Muutettu
TA 2014
743 503
62 843
63 632
124
870 103
Ero
752 200
54 000
62 500
130
868 830
Alkuper. TA
2014
-8 697
8 843
1 132
-6
1 273
Muutokset
752 200
54 000
62 500
130
868 830
0
0
0
0
0
Verotulojen kehitys 2003-2014
1 000
900
800
29
66
35
63
42
73
651
2011
2007
643
2010
2006
619
2009
535
610
2008
500
2005
200
561
64
63
Kiinteistövero
400
300
53
51
686
727
744
2014
500
26
65
34
77
52
44
2013
600
31
74
43
72
2012
700
Milj. e
Verotuloja kertyi vuonna 2014 yhteensä
870,1 milj. euroa, mikä ylittää talousarvion
1,3 milj. eurolla.
Verotulot kasvoivat vuodesta 2013 noin
38,7 milj. euroa (4,7 %). Kasvu perustuu
pääosin kunnallisveroprosentin ja kiinteistöveroprosenttien korotuksiin. Vertailtavuutta vuoteen 2013 vaikeuttaa muun muassa verontilityslakiin vuonna 2013 tehdyt
muutokset ja edellä mainitut veroprosenttien korotukset vuodelle 2014. Vuodelle
2013 kirjautui useampia erityiseriä, jotka
lisäsivät kunnallisverotulokertymiä ja vähensivät yhteisöverotuloja.
Kunnallisverotuloja kertyi 743,5 milj.
euroa, jossa on kasvua edelliseen vuoteen
16,5 milj. euroa eli 2,3 %. Kunnallisveroprosenttia nostettiin vuodelle 2014 0,75-prosenttiyksikköä. Veroprosentin korotus
lisäsi kunnallisverotuloja noin 26,5 milj.
euroa. Ilman veroprosentin nostoa kunnallisverokertymä laskisi 10 milj. eurolla
(-1,4 %). Veroprosentin korotuksen lisäksi
vertailussa vuoteen 2013 tulee huomioida
verontilityslain muutoksesta sekä kuntien
jako-osuuden oikaisuista vuodelle 2013
kirjatut poikkeukselliset erät, jotka olivat
yhteensä 26,2 milj. euroa. Ilman edellä
mainittuja eriä ja veroprosentin nostoa
kunnallisverojen kasvu olisi ollut noin 16,2
milj. euroa eli 2,3 prosenttia.
Vuoden 2013 verotuksessa maksuunpantavaa kunnallisveroa vastaavat verotettavat tulot kasvoivat Tampereella 2,3
prosenttia (2012: 3,8 %), kun koko maassa
verotettavat tulot kasvoivat keskimäärin
2,7 % prosenttia (2012: 3,4 %).
Yhteisövero
Kunnallisvero
100
0
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
53
Laskelmaosa
Valtionosuudet
kun syynä olivat muun muassa toisen asteen järjestäjäverkon kokoamiseen saadun harkinnanvaraisen korotuksen lasku,
oppisopimusten määrän vähentyminen
11,5 prosentilla sekä valtionosuusindeksin
jäädytys opetus- ja kulttuuriministeriön
hallinnonalalla säästösyistä vuosiksi 2013
– 2014.
Kuntien välisen yhteistoimintasopimuksen mukaan valtiolta ammatillisen koulutuksen järjestämiseen saatava yksikköhintarahoitus käytetään kokonaisuudessaan
ammatillisen koulutuksen järjestämiseen.
Tredulle kohdistettujen ammatillisen koulutuksen valtionosuuksien yhteismäärä
vuonna 2014 on noin 99 milj. euroa. Vuo-
Valtionosuuksia kertyi vuonna 2014 yhteensä 300,5 milj. euroa. Valtionosuuksien
määrä laski 1,8 milj. euroa (0,6 %) vuodesta 2013. Valtionosuudet toteutuivat lähes
talousarvion mukaisina ylittäen talousarvion nettomääräisesti noin 0,4 milj. eurolla.
Peruspalvelujen valtionosuus toteutui
hieman talousarviota suurempana. Peruspalvelujen valtionosuus 237,5 milj. euroa
oli 0,3 milj. euroa (0,1 %) enemmän kuin
vuonna 2013. Matala kasvu johtui valtionosuusrahoitukseen kohdistuvista valtiontalouden menosäästöistä.
Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet laskivat noin 2,1 milj. euroa
vuodesta 2013 ollen 63 milj. euroa. Las-
den 2013 valtionosuudet olivat noin 3 milj.
euroa suuremmat eli 102 milj. euroa. Opetus- ja kulttuuriministeriö maksoi vuonna
2013 poikkeuksellisesti valtionosuudet
toteutuneiden opiskelijamäärien mukaan,
mikä lisäsi ko. vuoden valtionosuuksia kertaluonteisesti noin 1,2 milj. euroa. Vuosien
2013 ja 2014 valtionosuudet sisälsivät noin
2 milj. euroa järjestäjäverkon kokoamisen
perusteella maksettavaa harkinnanvaraista korotusta. Harkinnanvarainen korotus
laskee vuodelle 2015 noin 0,8 milj. euroon.
Valtionosuuksista osoitettiin lisäksi ammatillisen koulutuksen hallintoon Konsernihallinnon tilaajaryhmässä 0,15 milj. euroa.
valtionosuudet
1000 euroa
TP 2014
Peruspalvelujen valtionosuus, ml.
tasaukset
Opetus- ja kulttuuritoimen muut
valtionosuudet
Yhteensä
Muutettu
TA 2014
Ero
Alkuper.
TA 2014
Muutokset
237 535
236 910
625
236 910
0
62 960
63 149
-189
62 590
559
300 495
300 059
436
299 500
559
Korkotuotot ja -kulut
Euroopan talouskasvu hiipui vuonna 2014
hyvin heikoksi ja samalla inflaatio pieneni
nollaa kohti. Euroopan Keskuspankki käytti
vuoden aikana ohjauskoron koko elvytysvaran, kun se laski vuoden aikana ohjauskorkoa kaksi kertaa. Syyskuun päätöksellä
korko oli enää 0,05 %:a. Keskuspankki ei
kuitenkaan vielä aloittanut valtionlainojen
tukiostoja vuonna 2014 ja siten lisännyt rahan määrää markkinoilla, vaan tämä päätös tehtiin vasta kuluvan vuoden puolella.
Pankkien toimintaan kohdistuva tuleva
uusi sääntely ja pääomavaateiden kiris-
tyminen vaikuttivat luotonannon entistä
valikoidumpaan kohdentumiseen ja ehtojen tiukkenemiseen. Useat eurooppalaiset
pankit joutuvatkin joko hankkimaan lisää
omaa pääomaa tai ajamaan taseitaan alas,
mikä taas on omiaan hidastamaan talouden toipumista.
Euroalueen lyhyet ja pitkät markkinakorot laskivat vuonna 2014 historiallisen alhaisille tasoille. Euriborit lähestyivät nollaa
ja pitkät yli 10 vuoden korot jäivät vuoden
lopussa väliin 1–1,5 %. Korkokäyrä oli hyvin
tasainen pitkässä päässä.
korkotuotot
1 000 euroa
Taseyksiköiden korot
Antolainat
Sijoitukset
Muut korkotuotot
Yhteensä
54
TP 2014
19 749
5 745
906
1 488
27 889
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
Muutettu
TA 2014
3 200
5 872
2 170
220
11 462
Alkuper. TA
Muutokset
2014
Ero
16 549
-127
-1 264
1 268
16 427
1 880
5 872
3 270
220
11 242
1 320
0
-1 100
0
220
Julkisen sektorin rahoitus on viime
vuosina kokenut todennäköisesti pysyviä
muutoksia. Erityisesti valtiolainojen välille on syntynyt merkittäviä eroja riskikäsityksen suhteen ja sama tulevaisuus lienee edessä kuntasektorilla. Verotusoikeus
ei enää takaa rajatonta luotonsaantia ja
julkissektorin onkin kiinnitettävä entistä
enemmän huomiota taloudellisesti terveeseen toimintaan ja pääomien tehokkaaseen käyttöön.
Tampereen kaupungin rahoituksen kannalta vuosi 2014 oli poikkeuksellinen, kun
kaupungin lainamäärä aleni ja investoinnit kyettiin rahoittamaan kassasta. Tämän
mahdollisti vuonna 2013 saatu suuri lainan
takaisinmaksu Tampereen Sähkölaitos
Oy:ltä. Kansainvälinen luottamus Suomen
julkiseen sektoriin pysyi hyvänä valtion
luottoluokituksen alentumisesta huolimatta. Rahoitusta olisi tarvittaessa ollut hyvin
saatavilla ja rahoituksen ehdot, erityisesti
joukkolainamarkkinoiden, hieman kohentuivat vuoden aikana.
Laskelmaosa
Korkotuotot
Korkokulut
Sijoitusten ja muiden korkotuottojen rivit on syytä laskea yhteen ja verrata tätä
toteumaa talousarvioon, sillä talletusten
ja konsernitilin korkotuotot ovat olleet talousarviossa sijoitusten korkotuotoissa ja
toteumassa muissa korkotuotoissa. Jonkin
verran odotuksia korkeampana pysynyt tilivarallisuus kompensoi pitkin viime vuotta
alentunutta korkotasoa, jolloin korkotuotot toteutuivat yhteenlaskettuna talousarviossa arvioidun mukaisesti.
Korkotuotot olivat yhteensä 27,9 milj. euroa ja ne toteutuivat peräti 16,4 milj. euroa
talousarviota parempana. Ylitys koostuu
yksinomaan kaupungin sisäisistä taseyksiköiden koroista ja on siten luonteeltaan
tekninen. Oikeat ulkoiset korkotuotot toteutuivat 8,2 milj. euron suuruisina ja hyvin talousarvion odotusten suuruisina.
Antolainojen korkotuotoista valtaosa
muodostui Tampereen Sähkölaitos Oy:n ja
Tampereen Vuokratalosäätiön maksamista
koroista.
korkokulut
1 000 euroa
Rahalaitokset
Johdannaiset
Henkilöstökassa
Lahjoitusrahastot
Taseyksiköiden korkokulut
Muut korkokulut
Yhteensä
Muutettu
TA 2014
TP 2014
-2 567
-5 434
0
-2 768
-5 000
0
-221
-18 160
-357
-26 740
Alkuper.
TA 2014
Ero
Muutokset
201
-434
0
-2 768
-5 000
0
0
0
0
-166
-55
-166
0
0
-300
-8 234
-18 160
-57
-18 506
0
-300
-8 234
0
0
0
Muut rahoitustuotot ja -kulut
Kaupungin ulkoiset korkokulut olivat yhteensä 8,5 milj. euroa ja niiden toteuma
ylitti talousarvion noin 0,3 milj. eurolla.
Eniten tähän vaikutti korkosuojausten nettokustannusten nousu 0,4 milj. eurolla,
kun Vuoreksen koulukeskuksen ja Tipotien
sosiaali- ja terveysaseman 58,4 milj. euron
suuruiset kiinteäkorkoiset rahoitusjaksot
alkoivat.
Kaupunki pyrkii tasaamaan johdannaissopimuksilla markkinakorkojen muutosten
aiheuttamaa vaihtelua korkokuluissa. Tällöin sopimuksista joudutaan maksamaan
matalien korkojen aikaan ja niistä hyödytään korkojen noustessa. Vaikutus on samankaltainen kuin kiinteäkorkoisten lainojen käytöllä, joiden sijaan kaupunki on
pääsääntöisesti nostanut kaikki lainansa
vaihtuvakorkoisina.
Kaupungin koko korollisen vieraan pääoman keskikorko oli vuonna 2014 noin 1,7
prosenttia, missä on nousua edelliseen
vuoteen noin 0,2 prosenttiyksikköä. Tämä
johtuu suojausasteen noususta.
Henkilöstökassan talletuksille maksetut
korot jäivät hyvin alhaisiksi sekä matalan
korkotason että oleellisesti pienentyneen
talletuskannan vuoksi.
Rahoitustuotot
Muut rahoitustuotot toteutuivat selvästi
odotuksia heikommin. Keskeisin syy tähän
oli konserniyhtiöistä saatujen osinkotuot-
tojen jääminen tavoitteesta. Sijoitusten
myyntivoittoja saatiin 0,2 milj. euroa talousarviota enemmän.
muut rahoitustuotot
1 000 euroa
TP 2014
Liikelaitosten peruspääomakorvaukset
Kuntayhtymien peruspääomakorot
Rahoitusarvopapereiden myyntivoitot
Verotilityskorot
Osinkotuotot
Muut rahoitustuotot
Yhteensä
Muutettu
TA 2014
Alkuper.
TA 2014
Ero
35 915
1 445
522
5
1 714
181
39 782
35 915
0
1 445
-0
300
222
10
-5
3 200 -1 486
216
-35
41 086 -1 304
Muutettu
TA 2014
Ero
Muutokset
36
1
0
0
3
5
46
0
0
0
0
0
0
0
muut rahoituskulut
1 000 euroa
Verotilitysten korkokulut
Viivästyskorkokulut
Muut rahoituskulut
Yhteensä
TP 2014
-34
-0
-500
-534
0
-1
-55
-56
Alkuper.
TA 2014
-34
1
-445
-478
Muutokset
0
-0
-0
-0
Osinkotuotot koostuvat niin tytär- ja
osakkuusyhtiöistä kuin sijoituksistakin
saaduista osingoista. Näistä merkittävimmät viime vuonna olivat Tampereen Sähkölaitos Oy 0,8 milj. euroa ja Tampereen
Palvelukiinteistöt Oy 0,3 milj. euroa.
Rahoituskulut
Rahoituskulut toteutuivat arvioitua suurempina, sillä sijoitusomaisuudesta jouduttiin kirjaamaan noin 0,4 milj. euron
suuruiset arvonalennukset. Taulukossa tämä näkyy rivillä muut rahoituskulut. Merkittävin 0,3 milj. euron suuruinen alennus
kirjattiin Technopolis Oyj:n osakkeista,
joiden kurssikehitys vuonna 2014 oli negatiivinen. Arvonalennuksista ei arvioida
tulevan pysyviä menetyksiä kaupungille.
0
0
0
0
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
55
Laskelmaosa
Investointien toteumavertailu
Talousarvion toteumavertailu
Liikelaitosten vaikutus
PeruskauLiikelai- Koko kaupunki
tokset
punki
Peruskaupunki
Alkuper TA
Muutokset
2014
Investoinnit (1 000 euroa)
TP 2014
Muutettu
TA 2014
Ero
AINEETTOMAT HYÖDYKKEET
-36 145
-39 403
3 258
-3 200
-691
-815
0
-34 638
-465
-1 901
0
-37 037
-226
1 086
0
2 399
-90 587
-95 411
-32 316
-220
-16 965
-11 559
-160
-29 367
TP 2014
TP 2014
TP 2014
-36 203
-36 145
-4 747
-40 892
-890
-2 310
0
0
425
409
0
-37 037
-691
-815
0
-34 638
-55
-7
-516
-4 169
-746
-822
-516
-38 807
4 824
-92 681
-2 730
-90 587
-85 986
-176 573
-32 600
0
-48 737
-13 899
-175
0
284
-220
31 772
2 340
15
-29 367
-3 500
0
-75 852
-13 154
-175
0
-29 100
0
27 115
-745
0
0
-32 316
-220
-16 965
-11 559
-160
-29 367
-399
-28 285
-5 788
-3 942
-47 572
-32 715
-28 505
-22 753
-15 501
-160
-76 939
-100
-500
400
-500
0
-100
0
-100
-100
-500
400
-500
0
-100
0
-100
-126 832
-135 314
8 482
-96 381
-38 933
-126 832
-90 733
-217 565
3 097
2 884
213
1 045
1 839
3 097
512
3 609
NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ
-123 736
-132 430
8 694
-95 336
-37 094
-123 736
-90 221
-213 957
Pysyvien vastaavien luovutustulot
24 755
18 300
6 455
17 700
600
24 755
8 156
32 911
Tietokoneohjelmistojen käyttöoikeudet
Tietokoneohjelmistojen valmistusarvot
Muut aineettomat oikeudet
Muut pitkävaikutteiset menot
AINEELLISET HYÖDYKKEET
Maa- ja vesialueet
Rakennukset ja rakennelmat
Kiinteät rakenteet ja laitteet
Koneet ja kalusto
Muut aineelliset hyödykkeet
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
SIJOITUKSET
Osakkeet ja osuudet
INVESTOINNIT YHTEENSÄ
Rahoitusosuudet
Investointien toteutuminen
Talousarvion investointien toteumavertailussa esitetään niin sanotun peruskaupungin investoinnit. Liikelaitosten vaikutusta kaupungin investointeihin kuvataan
edellä olevan laskelman kolmen viimeisen
sarakkeen vertailussa, joka sisältää peruskaupungin ja liikelaitosten investoinnit ja
koko kaupungin investoinnit. Liikelaitosten vaikutus ja osuus kaupungin investoinneista sekä poikkeamat talousarvioon
on esitetty jokaisen tase-erän analysoinnin
yhteydessä. Sisäisiä liikelaitosten ja peruskaupungin tai liikelaitosten välisiä investointeja oli vuonna 2014 yhteensä 0,068
milj. eurolla.
Peruskaupungin investoinnit toteutuivat yhteensä 126,8 milj. eurona ja ne alittavat muutetun talousarvion 8,5 milj. eurolla. Kaupunkiympäristön kehittämisen
ja hyvinvointipalvelujen investoinnit toteutuivat suunniteltua pienempinä. Ulkopuolista rahoitusta investointihankkeisiin
56
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
saatiin 3,1 milj. euroa, joka ylitti muutetun
talousarvion 0,2 milj. eurolla. Pysyvien
vastaavien hyödykkeiden luovutuksista
saatiin tuloja yhteensä 24,8 milj. euroa,
joka ylittää talousarvion 6,5 milj. eurolla.
peruskaupungin yksiköiden toteutumatta
jääneistä investoinneista 1,3 milj. euroa
budjetoitiin uudelleen vuodelle 2015.
Liikelaitosten osuus kaupungin vuoden
2014 oli 41,7 prosenttia ja 90,7 milj. euroa,
kun liikelaitosten investointien muutettu
talousarvio oli 84,6 milj. euroa. Liikelaitosten investoinnit toteutuivat siis 6,2 milj.
euroa suunniteltua suurempina lähinnä
Tilakeskuksen rakennusinvestointien osalta. Rahoitusosuuksia liikelaitoksille kirjattiin 0,5 milj. euroa ja pysyvien vastaavien
hyödykkeiden luovutustuloja 8,2 milj. euroa. Koko kaupungin osalta investointien
rahoitusosuuksia kirjattiin 3,6 milj. euroa
ja pysyvien vastaavien luovutustuloja 32,9
milj. euroa.
Konsernihallinnolle kuuluvia investointeja ovat koko konsernin toimintaan
liittyvät tietojärjestelmäinvestoinnit sekä
ne osakkeiden ja osuuksien investoinnit,
jotka eivät kuulu liikelaitoksille. Tilaajan
ydinprosesseista
Kaupunkiympäristön
kehittäminen toteuttaa merkittäviä infrarakentamisen investointeja. Rantaväylän
tunneli rakentaminen sisältyy Kaupunkiympäristön kehittämisen investointeihin.
Hyvinvointipalveluiden investoinnit painottuvat toiminnassa tarvittavaan kalustoon kohdistuviin investointeihin sekä
tilojen ensikertaiseen kalustamiseen. Pelastuslaitoksen investoinnit ovat pääasiassa pelastus- ja sairaankuljetusajoneuvokaluston investointeja. Liikelaitosten
investoinnit muodostuvat pääasiassa Tampereen Tilakeskus liikelaitoksen talorakennusinvestoinneista sekä Tampereen Vesi
liikelaitoksen investoinneista vesijohto- ja
viemäriverkostoihin sekä veden- ja jätevedenkäsittelylaitosten hankkeisiin.
Laskelmaosa
Aineettomat hyödykkeet
Vuonna 2014 aineettomiin hyödykkeisiin
tehtiin tietokoneohjelmistojen käyttöoikeuksien ja valmistusarvojen sekä muiden
pitkävaikutteisten menojen investointeja.
Konsernihallintoon kuuluvan tietohallinnon vuoden 2014 tieto- ja viestintätekniikkaan kohdistuvat investoinnit toteutuivat
1,5 milj. eurona, kun muutettu talousarvio
oli 2,4 milj. euroa.
Tieto- ja viestintätekniikka (ICT) -investoinneilla kehitetään kaupungin ydinprosessien ja niitä tukevien prosessien tietoja viestintätekniikan toimintaympäristöä.
ICT-kehittäminen jakautuu karkeasti kahteen osaan: ICT-palveluiden jatkuvuuden
turvaaminen ja ICT-projektit. Jatkuvuuden
turvaaminen tarkoittaa käytännössä olemassa olevan ICT-kokonaisuuden toimivuuden varmistamista pienimuotoisilla
muutos-, korjaus- ja parannustöillä. ICTprojektit ovat pääasiassa uusien sovellusten käyttöönottoja ja olemassa olevien
merkittäviä uudistusprojekteja, joihin
liittyy myös toiminnan prosessien kehittämistä. Tietohallinnon ICT-kehittämisprojektit toteutuivat 0,9 milj. eurona. Tietohallinnolla oli 2014 käynnissä melkein 40
kehittämisprojektia. Merkittävimpiä valmistuneita olivat Windows 7 käyttöönotto,
toimeentulotuen hakuprosessin sähköistäminen ja valtakunnalliseen sähköiseen
potilastietoarkistoon liittyminen.
Peruskaupungin muiden pitkävaikutteisten menojen vuoden 2014 investoinneista 34,1 milj. euroa kohdistui Kaupunkiympäristön kehittämisen ydinprosessille
ja tarkemmin ottaen Rantaväylän tunnelin
rakentamiseen. Investointikulut tunnelista
kirjataan pääosin muihin pitkävaikutteisiin
menoihin johtuen siitä, että hankkeen valmistuttua tunneli ja sen ylläpito luovutetaan Liikenneviraston vastuulle. Tunnelin
myöhemmästä luovuttamisesta johtuen
kaupungin osuus aineellisesta investoinnista kirjataan kaupungin tilinpäätöksessä
aineettomaksi muuksi pitkävaikutteiseksi
menoksi. Tunnelin vuoden 2014 nettoinvestoinnit olivat 37,6 milj. euroa, joka on
2,8 milj. euroa talousarviota pienempi.
Liikelaitosten aineettomien hyödykkeiden investoinnit kohdistuivat käytännössä
peruskaupungin tapaan muihin pitkävaikutteisiin menoihin, joihin Tampereen Tilakeskus investoi 4,2 milj. eurolla.
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet
Peruskaupunkiin kuuluva kaupunkiympäristön kehittäminen vastaa pääasiallisesti
kaupungin maa- ja vesialueiden hankinnasta. Kaupunkiympäristön kehittämisen
vuoden 2014 maa- ja vesialueiden investoinnit olivat 32,3 milj. euroa, kun muutetussa talousarviossa näihin varauduttiin
32,6 milj. eurolla. Maa- ja vesialueinvestoinnit toteutuivat poikkeuksellisen suurena, sillä vuoden 2014 aikana tehtiin niin
merkitykseltään kuin kauppahinnaltaan
poikkeuksellisen suuri maanhankinta, kun
kaupunki osti Lielahdesta entisen tehdasalueen rakennuksineen. Ostetun alueen
maapinta-ala on noin 90 ha ja lisäksi kauppaan kuului vesialueita yli 1 000 ha. Kaupunki osti raakamaata yhteensä noin 145
ha. Maa- ja vesialueiden kokonaismyyntitulojen arvioitiin olevan 17,5 milj. euroa,
mutta ne toteutuivat 15,0 milj. eurona.
Rakennukset ja rakennelmat
Kaupungin rakennuksien ja rakennelmien
investoinneista vastaa pääasiassa Tampereen Tilakeskus. Tilakeskuksen rakennushankkeet toteutuivat 58,4 milj. euroa,
joista rakennuksiin ja rakennelmiin kohdistuneiden hankkeiden osuus oli 52,7
milj. euroa kohdistuen kyseisen tase-erän
lisäksi keskeneräisiin hankkeisiin. Rakennuksien ja rakennelmien toteuma ylitti 2,0
milj. eurolla talousarvion. Ylitys aiheutui
Ratinan lämpötalon perusparannuksesta
4,0 milj. euroa sekä Kuntokatu 4:n sijoitetun pääoman 3,9 milj. euron palautuksen.
Ratinan lämpötalolle ei alkuperäisessä talousarviota määrärahaa ollut, koska se piti
toteuttaa myyntiprojektina. Toteutumattomia investointeja budjetoitiin uudelleen
vuodelle 2015 yhteensä 8,0 milj. eurolla.
Suurimmat hankkeet tilikaudella olivat
Tampereen uintikeskuksen perusparannus
(6,2 milj. euroa), Tampereen kansainvälisen koulun perusparannus ja laajennus
(4,1 milj. euroa), Näsilinnan perusparannus
(4,1 milj. euroa), Niemenrannan päiväkoti
(3,7 milj. euroa) ja Ratinan lämpötalo (4,0
milj. euroa).
Tampereen Veden investoinneista 7,1
milj. euroa kohdistui rakennuksiin ja rakennelmiin Kaupinojan vedenpuhdistuslaitoksen saneerauksen osalta.
Kiinteät rakenteet ja laitteet
Kaupungin suurimpia kiinteiden rakenteiden ja laitteiden investointeja olivat
kaupunkiympäristön kehittämisen ydinprosessin infrastruktuurin rakentamisinvestoinnit sekä Tampereen Vesi Liikelaitoksen verkostoinvestoinnit.
Peruskaupunkiin kuuluvien kaupunkiympäristön kehittämisen liikenneväylien,
viheralueiden sekä telematiikan investointeihin käytettiin yhteensä 44,7 milj.
euroa. Kiinteiden rakenteiden ja laitteiden
investoinnit jakaantuvat oman taseryhmänsä lisäksi keskeneräisiin aineellisiin
hyödykkeisiin, josta Kaupunkiympäristön
kehittämisen osuus oli 28,5 milj. euroa.
Valmiiksi saatuja kiinteiden rakenteiden
investointeja kaupunkiympäristön kehittäminen teki yhteensä 16,2 milj. eurolla.
Loput peruskaupungin keskeneräisten
hankintojen investoinneista olivat pelastuslaitoksen kalustoinvestointeja. Kaupunkiympäristön kehittämisen investoinnit
sisälsivät myös strategisten hankkeiden
Vuoreksen ja Keskustan liikenneväylien ja
viheralueiden suunnittelun ja rakentamisen rahoituksen sekä Rantaväylän tunnelin
kaupungille omistukseen jäävän osuuden.
Vuores –hankkeen investoinnit toteutuivat
7,0 milj. eurona, mikä on 0,8 milj. euroa talousarvioita suurempana, koska muun muassa liikuntapuiston alueella ja Isokuusen
asuntoalueella tehtävät pohjatyöt olivat
arvioitua suuremmat. Rantaväylän tunnelista kaupungin omaisuuteen jäävää omaisuutta toteutui 5,3 milj. eurolla. Katujen
saneeraukset toteutuivat kokonaisuutena
lähes vuosisuunnitelman mukaisina. Katusaneerauksia jatkettiin esimerkiksi Raholassa ja Viialassa. Vuoden aikana tehtiin
useita hankkeiden välisiä muutoksia, kun
suunnitelmatarkkuus parani verrattuna
talousarviovaiheen lähtötietoihin. Tilikaudella toteutettiin muun muassa Lielahdenkadun rakenteen parannus välillä kantatie
65 – Pohtolankatu Pohtolankadun kiertoliittymän rakennustyön laajennuksena,
Juvankadun ja Keskisenkadun liittymän
parantaminen sekä Kaarilankadun ajoradan ja kevyenliikenteen väylän parantaminen. Uusien alueiden rakentaminen toteutettiin asemakaavojen valmistumisen
mukaan ja tiiviissä yhteistyössä alueen
kiinteistöjen rakentajien kanssa. Merkittävimpiä uudisalueita olivat Niemenrannan
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
57
Laskelmaosa
ja Huppionmäen alueen rakentaminen.
Merkittävin varsinainen säästö oli Ruskontien ja Huppionmäen katujen rakentamisessa syntynyt noin 1,0 milj. euron alitus
maansiirtotöiden optimoinnin ansioista.
Niemenrannan alueen kunnallistekniikan
rakentaminen eteni hyvin, mutta rakentamisen määrä alitti 0,4 milj. euroa muutetun talousarvion. Kevyenliikenteen väylien
rakentaminen toteutui kokonaisuutena
lähes arvioidun mukaisena. Pyynikin kevyenliikenteen väylien toteutusta jouduttiin
osittain siirtämään suunnitelmien tarkistamistarpeen vuoksi. Pyöräilyn laatukäytävien kehittämiseen investoitiin 0,1 milj.
euroa suunniteltua enemmän. Joukkoliikennehankkeissa pääpaino oli linjamuutosten edellyttämien pysäkkijärjestelyiden
toteuttaminen sekä vanhojen erittäin huonokuntoisten linja-autopysäkkien uusimisen jatkaminen, joiden toteuma ylittyi
budjetoituun verrattuna yhteensä 0,7 milj.
eurolla. Satamien merkittävin investointi
oli Laukontorin 2. laivalaiturin toteuttaminen. Siltojen ja muiden erikoisrakenteiden
kustannukset ylittivät vuosisuunnitelman
noin 0,3 milj. euroa.
Liikelaitosten toisin sanoen Tampereen
Veden kiinteiden rakenteiden ja laitteiden
investoinnit toteutuivat lähes talousarvion
mukaisesti. Investoinneista 16,9 milj. euroa kohdistui verkostojen rakentamiseen.
Suurimpia verkostotöitä tehtiin Kaupinojalla (2,7 milj. euroa), Niemenrannan alueella (1,0 milj. euroa), Lamminpäässä (0,7
milj. euroa), Viinikanlahden jätevedenpuhdistamon esikäsittelyn saneeraus (0,8 milj.
euroa) ja Ruskon vedenpuhdistuslaitoksen
valmistunut LVIJAS-saneeraus (1,0 milj. euroa).
Koneet ja kalusto
Pysyvien vastaavien omaisuusluokkaan
kuuluu yli 3 vuodeksi hankittava ja yli
10 000 euron arvoiset koneet ja kalusto.
Tässä luokassa esitetään myös tilajärjestelyiden ensikertaisen kalustamisen määrärahat.
Peruskaupungin koneiden ja kaluston
investoinnit toteutuivat yhteensä 11,6
milj. eurona, kun muutetussa talousarviossa näihin varauduttiin 13,9 milj. eurolla.
Näistä valtaosa, 10,8 milj. euroa, syntyi
58
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
Hyvinvointipalveluiden laiteinvestointi- ja
kalustamishankkeista. Ensikertaisen kalustamisen osalta suurimpia kohteita olivat
Vuoreksen koulukeskus 1,3 milj. euroa,
Teknillinen lukio 0,8 milj. euroa, Klassillinen lukio 0,6 milj. euroa, Lielahtitalon
terveyspalvelut 0,6 milj. euroa, Sähkötalo 0,5 milj. euroa, Lielahden kirjasto 0,4
milj. euroa ja Mediapolis 0,3 milj. euroa.
Ensikertaisen kalustamisen lisäksi koneet
ja kalustoinvestoinnit sisältävät terveyshuollon laitehankintoja, joita tilikaudella
olivat muun muassa kävelysimulaattori 0,3
milj. euroa, Greenlaser leikkausyksikkö 0,2
milj. euroa ja uusi mammografialaite 0,1
milj. euroa. Pirkanmaan pelastuslaitoksen
osuus koneiden ja kaluston investoinnit
olivat 1,5 milj. euroa kohdistuen lähinnä
sammutus- ja säiliösammutusajoneuvojen
sekä sairaankuljetusajoneuvojen hankintaan.
Liikelaitosten osuus kaupungin 15,5 milj.
euron kone- ja kalustoinvestoinneista oli
3,9 milj. euroa. Merkittävimmät olivat Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen
2,1 milj. euron linja-autohankinnat, jotka
koostuivat kahdeksasta uudesta telilinjaautosta, yhdestä turistivarustellusta linjaautosta sekä harjapesukoneesta. Vanhan
kaluston osalta käytöstä poistettiin 12 bussia. Tampereen Infran kalustoinvestoinnit
toteutuivat 0,9 milj. eurona. Infra hankki
muun muassa tienhoitoauton, kaksi taajamatraktoria, vaakatasoleikkurin, lumenkuormaimen, kaksi kuorma-autoa ja kaksi
kevyt kuorma-autoa.
Muut aineelliset hyödykkeet
Muiden aineellisten hyödykkeiden 0,2 milj.
euron investointimäärärahat on tarkoitettu taideteosten hankintaan museotoimelle
sekä kaupungin uusiin ja peruskorjattaviin
rakennuksiin. Investoinnit taideteoksiin
toteutuivat 0,2 milj. eurona.
Osakkeet ja osuudet
Osakkeiden ja osuuksien määräraha 0,5
milj. euroa varattiin kaupunginhallituksen
käyttöön pysyvien vastaavien sijoituksiksi
katsottavien arvopapereiden ostoon, mikä
toteutui 0,1 milj. eurona Vigo-rahaston sijoituksen osalta.
Olennaiset poikkeamat
talousarvioon
Peruskaupungin yksiköillä sitovia investointieriä olivat investointien bruttomenot. Pirkanmaan pelastuslaitokselle sitovaa oli rahoituslaskelman investointien
rahavirta, eli investointien, rahoitusosuuksien ja pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulojen netto. Tietohallinnon
osalta sitovaa oli toimintakatteen ja investointien bruttomenojen summa. Liikelaitosten investoinnit eivät ole sitovia lukuun ottamatta Tilakeskus Liikelaitoksen
talonrakennusinvestointeja, joiden vuotuiset määrärahat ovat sitovia hanketasolla.
Tuottajien investoinnit ja poikkeamat sekä
niiden perustelut esitetään talousarvion
toteutumisvertailun yhteydessä sekä erillistilinpäätöksissä.
Peruskaupungin osalta merkittävin negatiivinen poikkeama oli Vuores-hankkeen
investointien ylittyminen 0,8 milj. eurolla. Pirkanmaan pelastuslaitoksen sitova
1,5 milj. euron talousarviotavoite investointien rahavirran osalta ylittyi 0,2 milj.
eurolla. Investointitavoitteen ylitys johtui
siitä, että pysyvien vastaavien myyntejä ei
toteutunut tilikaudella ja luovutustulot jäi
talousarviossa arvioidusta tasosta 0,2 milj.
euroa.
Suurimmista investoinneista Kaupunkiympäristön kehittämisen investoinnit
toteutuivat 6,8 milj. euroa suunniteltua
pienempänä. Rantaväylän tunnelin osalta investoinnit toteutuivat 2,4 milj. euroa
muutettua talousarviota pienempänä, mistä 1,8 milj. euroa aiheutui talousarviomuutoksessa tapahtuneesta rahoitusosuuksien
kohdistusvirheestä.
Hyvinvointipalveluiden pääosin koneisiin ja kalustoon kohdistuvat investoinnit
toteutuivat yhteensä 11,6 milj. eurona, joka
alittaa vuosisuunnitelman 2,9 milj. eurolla.
Kaupunkiympäristön kehittämisen maaalueiden myynneistä syntyneet pysyvien
vastaavien hyödykkeiden luovutustulot
toteutuivat 2,5 milj. euroa budjetoitua
pienempänä. Tilakeskuksen kiinteistöjen
myyntien luovutustulot toteutuivat 2,0
milj. euroa budjetoitua parempana.
Laskelmaosa
Rahoituslaskelman toteumavertailu
Talousarvion toteumavertailu
Liikelaitosten vaikutus
Peruskau- Liikelaitok- Koko kaupunki
set
punki
Peruskaupunki
TP 2014
Toiminnan rahavirta
Vuosikate
Satunnaiset erät
Tulorahoituksen korjauserät
Investointien rahavirta
Investointimenot
Rahoitusosuudet investointimenoihin
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot
Toiminnan ja investointien rahavirta
Rahoituksen rahavirta
Antolainauksen muutokset
Antolainasaamisten lisäykset kunnalle
Antolainasaamisten lisäykset muille
Antolainasaamisten vähennykset muilta
Oman pääoman muutokset
Lainakannan muutokset
Pitkäaikaisten lainojen lisäys muilta
Pitkäaikaisten lainojen vähennys muilta
Lyhytaikaisten lainojen muutos kunnalta
Lyhytaikaisten lainojen muutos muilta
Muut maksuvalmiuden muutokset
Rahoituksen rahavirta
Rahavarojen muutos
Rahavarat 31.12.
Rahavarat 1.1.
Muutettu
TA 2014
Alkuper. TA
Muutokset
2014
Ero
TP 2014
TP 2014
TP 2014
-542
-12 664
-8 104
-21 311
-4 999
-12 680
-13 500
-31 179
4 457
16
5 396
9 869
16 646
0
-13 500
3 146
-21 645
-12 680
0
-34 325
-542
-12 664
-8 104
-21 311
83 803
-1 711
-5 576
76 515
83 261
-14 376
-13 681
55 205
-126 833
3 097
-135 314
2 884
8 481
213
-96 381
1 045
-38 933
1 839
-126 833
3 097
-90 732
512
-217 565
3 609
24 687
18 300
6 387
17 700
600
24 687
8 156
32 843
-99 049
-114 130
15 081
-77 636
-36 494
-99 049
-82 065
-181 113
-120 360
-145 309
24 950
-74 490
-70 819
-120 360
-5 549
-125 909
0
-16
4 306
4 289
0
-100
1 249
1 149
0
84
3 057
3 140
0
-100
1 249
1 149
0
0
0
0
0
-16
4 306
4 289
-19
-57
0
-76
0
-73
4 306
4 232
3 474
0
3 474
0
0
3 474
-3 474
0
10 598
-14 817
-2 209
-14 551
-20 979
10 700
-14 800
-10 146
0
-14 246
-102
-17
7 937
-14 551
-6 733
0
-14 800
-10 146
0
-24 946
10 700
0
0
0
10 700
10 598
-14 817
-2 209
-14 551
-20 979
0
0
22
0
22
10 598
-14 817
0
-14 551
-18 769
-7 889
-12 329
4 440
-12 329
0
-7 889
5 605
-4 491
-21 105
-25 426
4 321
-36 126
10 700
-21 105
2 077
-19 028
-141 464
-170 735
29 271
-110 616
-60 119
-141 464
-3 472
-144 937
243 794
385 258
-
-
-
-
243 794
385 258
-3 383
90
240 411
385 348
Rahoituslaskelman toteutuminen
Rahoituslaskelman toteumavertailu esittää niin sanotun peruskaupungin, eli konsernihallinnon, tilaajan ydinprosessien,
konsernipalvelujen, hyvinvointipalvelujen tuottajien ja Pirkanmaan pelastuslaitoksen, yhdistetyn rahoituslaskelman
toteutumisen. Talousarvion toteumaver-
tailulaskelmiin ei siis sisälly liikelaitosten
ja taseyksikköinä toimivien rahastojen
lukuja, mutta liikelaitosten ja rahastojen
vaikutus kaupungin rahoituslaskelman
muodostumiseen on esitetty laskelmataulukon kolmella viimeisellä sarakkeella.
Laskelmiin sisältyy ulkoisten liiketapahtu-
mien lisäksi myös kaupungin yksiköiden
väliset sisäiset liiketapahtumat. Näillä erillä ei kuitenkaan ole vaikutusta rahavarojen muutokseen.
Talousarvion rahoituslaskelman toteumavertailun rahavarojen muutos tilikaudella 2014 oli 141,5 milj. euroa negatiivinen
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
59
Laskelmaosa
ja 29,3 milj. euroa muutettua talousarviota
parempi. Rahavarojen muutoksen selvästi
suunniteltua parempi toteuma aiheutui
erityisesti toiminnan ja investointien rahavirran toteutumisesta 24,9 milj. euroa
suunniteltua parempana. Vuosikate ylittyi
4,5 milj. eurolla ja investoinnit toteutuivat
8,5 milj. euroa arvioitua pienempinä. Pysyvien vastaavien luovutustulot ylittyivät 6,4
milj. eurolla. Peruskaupungin oma pääoma
kasvoi asumisen rahaston lakkauttamisen
myötä.
Toiminnan rahavirta toteutui -21,3 milj.
euroa milj. eurona, joka on muutettua talousarviota 9,9 milj. euroa parempi. Tämä
on pitkälti seurausta suunniteltua 4,5 milj.
euroa parempana toteutuneesta vuosikatteesta ja tulosrahoituksen korjauserissä
arvioitua pienemmistä pysyvien vastaavien myyntivoitoista. Vuosikatetta on käsitelty tuloslaskelman analyysin ja tuloslaskelman toteutumisvertailun yhteydessä.
Investointien rahavirta toteutui 99,0 milj.
euroa negatiivisena ja 15,1 milj. euroa talousarviota pienempänä bruttoinvestointien ollessa 8,5 milj. euroa suunniteltua
pienemmät 126,8 milj. euroa. Rahoitusosuuksia peruskaupunki kirjasi 3,1 milj. euroa ja luovutustuloja 24,7 milj. euroa, joka
ylittää muutetun talousarvion 6,4 milj.
eurolla.
Rahoituksen rahavirta, -21,1 milj. euroa,
toteutui 4,3 milj. euroa talousarviota parempana. Pitkäaikaisia lainoja nostettiin
10,6 milj. eurolla muutetun talousarvion
mukaisesti. Lyhennyksiä lainoihin maksettiin suunnitellusti 14,8 milj. eurolla.
Lyhytaikaiset lainat pienenivät 14,6 milj.
eurolla lähinnä henkilöstökassan talletuskannan laskun sekä tytäryhteisöjen kon-
60
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
sernipankkitilillä olevien varojen vähenemisen vuoksi. Oman pääoman lisäyksenä
peruskaupungilla näkyy asumisen rahaston lakkauttaminen ja pääoman siirto rahastosta konsernihallintoon. Muut maksuvalmiuden muutokset toteutuivat 4,4 milj.
euroa talousarvioita parempana.
Olennaiset poikkeamat
talousarvioon
Toiminnan ja investointien rahavirran
olennaisia poikkeamia tilinpäätösvuoden
talousarvioon käsitellään talousarvion
tuloslaskelman ja investointien toteumavertailujen yhteydessä. Rahoituksen rahavirran poikkeamat tilinpäätösvuoden
talousarvioon syntyivät pitkälti edellä mainituista syistä konsernihallinnossa, joka
kirjaa liiketapahtumat kaupungin yhteisistä eristä.
Liikelaitosten vaikutus kaupungin
toiminnan rahoitukseen
Liikelaitosten ja taseyksikkönä toimivien rahastojen vaikutusta kaupungin toiminnan rahoitukseen kuvataan edellä
talousarvion toteumavertailun ohessa
vertailulaskelmilla, joihin sisältyy peruskaupungin rahoituslaskelma, liikelaitosten
ja rahastojen rahoituslaskelmat yhteensä ja koko kaupungin rahoituslaskelma.
Peruskaupungin ja liikelaitosten sekä rahastojen laskelmat pitävät sisällään myös
kaupungin sisäiset liiketapahtumat, jotka
eliminoidaan koko kaupungin rahoituslaskelmasta. Liikelaitosten ja taseyksikkönä
toimivien rahastojen vaikutusta kaupungin tuloksen ja investointien muodostumiseen käsitellään erikseen talousarvion tuloslaskelman ja investointien toteutumista
käsittelevissä kappaleissa. Rahoituslaskelman toiminnan ja investointien rahavirran
liikelaitosvaikutukset on luettavissa näistä
kappaleista. Toisaalta, liikelaitoksilla ei ole
merkittäviä vaikutuksia kaupungin rahoituslaskelman rahavirran muodostumiseen,
jos muita maksuvalmiuden muutoksia ei
huomioida. Tämä johtuu pitkälti rahoitustoiminnan keskittämisestä konsernipankkiin ja yhdystilimenettelyn käytöstä konsernihallinnon ja liikelaitosten välillä.
Kokonaisuutena liikelaitosten osuus
kaupungin rahoituslaskelman muodostumisessa on kuitenkin merkittävä. Liikelaitosten osuus kaupungin toiminnan 55,2
milj. euron rahavirrasta on 76,5 milj. euroa.
Liikelaitosten osuus kaupungin toiminnan
tulovirrasta on erittäin merkittävä. Täytyy
kuitenkin muistaa, että Tampereen Veden
liikevaihtoa lukuun ottamatta muut liikelaitokset ja rahastot saavat tulovirtansa
valtaosin kaupungin sisäisiltä toimijoilta.
Tässä mielessä liikelaitosten aiheuttamat
tulovirrat ovat pitkälti laskennallisia. Kaupungin investointien tulovirrasta liikelaitosten osuus oli myös merkittävä. 181,1
milj. euron nettorahavirrasta liikelaitosten
osuus oli vajaa puolet, 82,1 milj. euroa. Tämä muodostui 90,7 milj. euron investoinneista, joihin saatiin 0,5 milj. euroa rahoitusosuuksia sekä 8,2 milj. euron pysyvien
vastaavien hyödykkeiden luovutustuloista,
joita erityisesti Tilakeskus kirjasi myydyistä kiinteistökohteista. Liikelaitosten toiminnasta ja investoinneista aiheutuneet
liiketoimet kasvattivat kaupungin muiden
maksuvalmiuden muutoksien rahavirtaa
5,6 milj. eurolla, mikä johtuu pitkälti sisäisestä yhdystilimenettelystä.
Laskelmaosa
Antolainauksen muutokset
Vuoden aikana ei myönnetty uusia antolainoja lainkaan. Tytäryhtiöt ottivat lainatarpeensa kilpailutuksen jälkeen suoraan
rahoituslaitoksista.
Vuoden lopussa Tampereen kaupungin
pitkäaikaiset lainasaamiset olivat 105,4
milj. euroa. Merkittävimmät saamiset olivat Tampereen Sähkölaitos Oy:ltä 70,0
milj. euroa ja Tampereen Vuokratalosäätiöltä 21,8 milj. euroa.
antolainauksen muutokset
Antolainat (1 000 euroa)
TP 2014
Konserniyhteisöt ja muut
Vähennykset
Lisäykset
Asuntolainat
Vähennykset
Antolainat yhteensä
Muutettu
TA 2014
103 704
-3 933
0
1 682
-368
105 387
108 701
-819
100
1 632
-430
110 333
Alkuper. TA
Muutokset
2014
Ero
-4 997
-3 114
-100
51
798
-4 946
108 701
-819
100
1 632
-430
110 333
0
0
0
0
0
0
Korollisten velkojen muutokset
Korollisen velan määrä laski vuoden aikana
18,8 milj. euroa ja toteuma alitti talousarviossa ennakoidun. Vuoden aikana ei ollut
tarkoitus nostaa uutta pitkäaikaista velkaa
lainkaan, mutta Koukkuniemen perusparannuksiin liittyen kaupungin oli pakko
nostaa kaksi korkotukilainaa, yhteensä
noin 10,6 milj. euroa. Näiden nostoon oli
sitouduttu saatujen investointiavustusten
ehdoissa. Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin
maksuohjelmien mukaisesti 14,8 milj. eu-
rolla. Poikkeuksellisen vuoden mahdollisti
kaupungin hyvä kassatilanne, kun investoinnit voitiin rahoittaa ilman uutta nettovelkaa.
Lyhytaikaisten lainojen osalta henkilöstökassan asiakkaille oleva velka toteutui
oleellisesti talousarviota pienempänä. Toisaalta tytäryhteisöiltä konsernitilin kautta
oleva velka nousi jonkin verran odotuksia
suuremmaksi, jolloin koko lyhytaikaisen
velan nettomuutos jäi pienemmäksi.
Kuntatodistuksilla tai joukkolainoilla
hankittua lainarahoitusta ei vuoden vaihteessa ollut käytössä.
Korollisten velkojen määrä laski 374,7
milj. euroon. Vuoden lopussa korolliset
velat jakautuivat: rahalaitoksilta otettuihin lainoihin 61 prosenttia, velkaan konserniyhteisöille 34 prosenttia ja velkaan
henkilöstökassan asiakkaille 5 prosenttia.
Rahalaitoslainoja kaupungilla on kahdeksasta eri lähteestä, joista suurin on Kuntarahoitus Oyj 172,3 milj. euron pääomalla ja
46 %:n osuudella kokonaismäärästä.
Korollisten velkojen muutokset
Korolliset velat (1 000 euroa)
TP 2014
Muutettu
TA 2014
Ero
Alkuper.
TA 2014
Muutokset
Pitkäaikaiset korolliset velat
Rahalaitoksille
Lyhennykset
Nostot
Lyhytaikaiset korolliset velat
Henkilöstökassalle
Konserniyhteisöille
Korolliset velat yhteensä
229 052
-14 817
10 598
229 160
-14 800
10 700
-108
-17
-102
218 460
-14 800
0
-10 700
0
-10 700
17 518
128 172
374 743
31 000
123 000
383 160
-13 482
5 172
-8 417
31 000
123 000
372 460
0
0
-10 700
Lainat euroa/asukas
Asukasmäärä
1 679
223 134
1 725
222 100
-46
1 034
1 677
222 100
-48
0
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
61
Strategiaosa
Strategiaosan toteutuminen
Yhteinen Tampere – näköalojen kaupunki
-kaupunkistrategiaa toteutetaan talousarvion toiminnallisilla tavoitteilla. Kaupunginvaltuusto asetti vuoden 2014 talousarviossa 43 konsernihallintoa ja tilaajan
ydinprosesseja sitovaa toiminnallista tavoitetta. Lisäksi asetettiin sitovia toiminnallisia tavoitteita hyvinvointipalvelujen
tuotantoalueille, Pirkanmaan pelastuslaitokselle ja liikelaitoksille. Tytäryhteisöille
asetettiin tavoitteita, jotka tuovat esiin
pääomistajan tahdon ja ohjaavat omistajan
edustajien toimintaa.
Konsernihallinto ja tilaajalautakunnat
määrittelivät vuoden 2014 vuosisuunnitelmissa toimenpiteet toiminnallisten tavoitteiden toteuttamiseksi. Toimenpiteet
määrittivät toiminnallisten tavoitteiden
vastuutuksen ja mahdollistivat strategian
toteuttamisen kytkemisen yksiköiden talouteen. Tilinpäätöksessä arvioidaan toimenpiteiden toteutumista sekä varsinaisen
toiminnallisen tavoitteen saavuttamista
vuoden aikana.
Vuoden toiminnallisista tavoitteista raportoitiin konsernin johtoryhmälle, kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle neljä
kertaa: kaksi kertaa toiminnan ja talouden
katsauksissa, tilinpäätösennusteessa ja
tilinpäätöksessä. Liikelaitosten yhteisistä
tavoitteista, pelastuslaitoksen työhyvinvointia koskevasta tavoitteesta sekä hyvinvointipalvelujen tuotantoalueiden yhteisistä tavoitteista raportoitiin ensimmäisen
kerran tilinpäätösennusteessa. Poikkeuksena hyvinvointipalvelujen tuotantoalueiden henkilöstön vaihtuvuuden tavoitteesta
raportoitiin toiminnan ja talouden katsauksissa toimintavuoden aikana. Tytäryhteisöjen tavoitteista raportoidaan ensimmäistä
kertaa tilinpäätöksessä.
Tavoitteiden toteutuminen
Suurin osa Yhteinen Tampere – näköalojen kaupunki -strategiasta johdetuista toiminnallisista tavoitteista toteutui vuonna
2014 suunnitellusti. Vain viisi tavoitetta
ei toteutunut. Hyvinvointipalvelujen tuotantoalueiden toiminnallisista tavoitteista saavutettiin kaikki vähintään osittain.
Pirkanmaan pelastuslaitoksen tavoitteista
toteutui kaikki ja liikelaitosten tavoitteet
62
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
toteutuivat lähes täysin. Tytäryhteisöjen
tavoitteista toteutui suurin osa.
Suoraan kaupunkistrategiasta johdettujen toiminnallisten tavoitteiden suurimmat tavoitteista poikkeamiset liittyivät
kaupungin taloustavoitteiseen. Tilikauden
tulokselle asetettu nollatavoite jäi saavuttamatta. Myös investointien tulorahoitusprosentti jäi alle tavoitteen. Nettomenojen
kasvua saatiin kuitenkin hidastettua selvästi.
Joukkoliikenteen matkustajamäärä ei
kasvanut tavoitteen mukaisesti, vaan väheni lähes prosentilla edellisvuodesta. Lisäksi kaupungin omien kiinteistöjen energian kulutus pieneni tavoitetta vähemmän.
Tampereen taidemuseon pitkän tähtäimen
tilaratkaisuista tehtiin päätöksiä vain Muumilaakson osalta. Kohtuuhintaisia vuokraasuntoja valmistui alle puolet tavoitteesta. Nykyisessä asuntomarkkinatilanteessa
ARA -korkotukilainan ehdot eivät houkutelleet rakennuttajia.
Rakennemuutoksiin (TOP10) liittyvät tavoitteet saavutettiin hyvin. Oman tuotannon avoimen varhaiskasvatuksen osuus ja
palvelusetelipäivähoidossa olevien lasten
määrä nousivat yli tavoitteiden, samoin
perhehoidon osuus sijaishuollosta. Ikäihmisten palvelurakennetta uudistettiin tavoitteen mukaisesti kotona asumista tukevaksi, vaikkakaan kotona asuvien osuus
ei vuonna 2014 noussut täysin tavoitteen
mukaisesti painopisteen ollessa tehostetun palveluasumisen lisäämisessä. Erikoissairaanhoidon ja perus-terveydenhuollon
palveluketjuja uudistettiin yhteistyössä
PSHP:n kanssa. Myös perusterveydenhuollon osuus terveydenhuollon kustannuksista
nousi yli tavoitetason. Tiedolla johtamisen
toimintamalli määriteltiin ja asiakaskohtainen palvelujen käyttö -projekti aloitettiin
sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannustehokkuuden ja vaikuttavuuden tehostamiseksi.
Henkilötyövuodet vähenivät koko kaupungin tasolla tavoitteen mukaisesti. Konsernihallinnossa ja konsernipalveluissa
sekä hyvinvointipalveluissa henkilötyövuoden vähennystavoitetta ei saavutettu,
mutta liikelaitoksissa ja Pirkanmaan pelastuslaitoksessa tavoite saavutettiin lähes
kaksinkertaisena. Tuottavuutta parannettiin uudistamalla toimintaprosesseja tietoja viestintäteknologiaa hyödyntäen mm.
sähköisessä ajanvarauksessa ja lisäämällä
välitöntä asiakastyötä kotihoidossa. Tuottavuutta parannettiin myös tehostamalla
hankintoja, mutta niiden vaikutuksia tuottavuuteen ei voitu vielä arvioida.
Säästötoimenpiteistä huolimatta hoitoja sosiaalitakuu toteutui lähes kokonaan.
Lastensuojelutarve selvitettiin määräajassa
97,4 prosentissa tapauksista. Työttömyysaste nousi vuoden lopussa 18,0 prosenttiin,
mikä on 0,9 prosenttiyksikköä enemmän
kuin vuotta aikaisemmin. Nuorisotakuuta
toteutettiin yhteisvastuullisesti ja moniammatillisesti, mutta alle 25-vuotiaiden
työttömien määrä kasvoi vuoden aikana.
Työllisyydenhoidon palveluja kehitettiin,
mutta asiakasmäärien lisääntyessä ja asiakaskunnan ollessa yhä haasteellisempaa
lisääntyi tavoitteen vaativuus ja tärkeys
entisestään.
Opiskelija-asuntoja valmistui ja uusia
omakotitontteja ja pientaloasuntoja kaavoitettiin vuoden 2014 aikana suunnitellusti. Lisäksi yritystonttien määrä kasvoi ja
kasvuyritykset lisääntyivät. Pyöräilijöiden
määrä kasvoi hieman yli tavoitteen. Rantaväylän tunnelin rakentaminen eteni hankesuunnitelman mukaisesti ja keskustan
elinvoimaa saatiin vahvistettua.
Toteumatietojen esittäminen
Kaupunkistrategiasta suoraan johdettujen
toiminnallisten tavoitteiden toteumatiedot esitetään yhtenä kokonaisuutena alla
olevissa taulukoissa. Hyvinvointipalvelujen tuotantoalueiden, Pirkanmaan pelastuslaitoksen ja liikelaitosten tavoitteiden
toteumat esitetään tuottajaosan toteutuminen -osassa sekä erillistilinpäätöksissä.
Tytäryhteisöille asetettujen tavoitteiden
toteumat esitetään kappaleessa konserniin
kuuluvat tytäryhtiöt ja -yhteisöt.
Tarkemmat tavoitteiden toimenpidekohtaiset selvitykset ovat luettavissa tilinpäätösennusteen liitteenä olevilta strategiakorteilta lukuun ottamatta tytäryhtiöiden
tavoitteiden toteumatietoja.
Strategiaosa
Yhteinen Tampere — Näköalojen kaupunki -kaupunkistrategia pähkinänkuoressa
Strategian nimi ja visio 2025
Yhteinen Tampere – näköalojen kaupunki
Teemme yhdessä Suomen parasta ja houkuttelevinta, pohjoismaista suurkaupunkia. Meillä on näköaloja
tulevaisuuteen, uuden sukupolven toimivaan, kauniiseen ja kansainväliseen kulttuurikaupunkiin.
Hyvinvointi on yhteinen päämäärämme. Tuemme koteja hyvän elämän mahdollistajina. Huolehdimme, että
kaikki otetaan mukaan.
Tuemme hyvinvointia vahvistavien valintojen tekemistä ja painotamme ennaltaehkäiseviä palveluja.
Luomme houkuttelevat mahdollisuudet yrittäjyydelle ja työpaikkojen synnylle. Yrityksillä on näköaloja kasvuun ja kansainvälistymiseen.
Toimintatavat
Toimimme yhdessä
Toimimme vastuullisesti
Toimimme avoimesti
ja rohkeasti
Otamme kaikki mukaan kaupungin kehittämiseen. Toimintamme
pohjautuu kumppanuuteen. Luomme yhdessä tekemiselle luottamuksellista ja kannustavaa ilmapiiriä.
Kannamme vastuuta kaupungin tasapainoisesta taloudesta ja toimimme kustannus- ja resurssitehokkaasti. Turvaamme kaupunkimme
tulevaisuuden kantamalla vastuuta
ympäristöstämme ja keventämällä ympäristökuormitustamme. Edistämme
toiminnallamme yhdenvertaisuutta,
monikulttuurisuutta ja turvallisuutta.
Kyseenalaistamme rohkeasti vakiintuneita toimintatapoja ja ideoimme uutta.
Uudistumisen lähtökohtana on kuntalaisten etu. Mahdollistamme muutosten toteuttamisen johdonmukaisella
ja avoimella päätöksenteolla ja johtamisella. Hyödynnämme tieto- ja viestintäteknologiaa tehokkaasti. Kehitämme vuorovaikutuksellista viestintää.
Kaupunkistrategian näkökulmat
• Yhdessä tekeminen
• Ennaltaehkäisy ja hyvinvointierojen kaventaminen
• Elinvoima ja kilpailukyky
• Kestävä yhdyskunta
• Tasapainoinen talous ja uudistuva organisaatio
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
63
Strategiaosa
Toiminnallisten tavoitteiden toteuma
Yhdessä tekeminen
Kortti
Sitova toiminnallinen tavoite 2014
Arvio tavoitteen toteutumisesta
1
Palvelujen käyttäjille on luotu uusia osallistumiskäytäntöjä palvelujen kehittämiseen
+
2
Kaupungin tilojen käyttö yhteisöjen toiminnassa on
selvitetty ja käyttöä on lisätty
+
Kaupungin avoimen datan tietojoukkojen määrä
on kasvanut
Päätökset elinvoimainen kaupunkiseutu -selvityksen pohjalta on tehty
3
4
+
+
Valmistautuminen SOTE-uudistukseen on käynnistetty
5
+
Vastuuhenkilö
Kari Hakari
Tavoite on saavutettu. Yhdessä tekeminen on strategian
kärkiteemoja. Tulisi pohtia pitäisikö painoarvon olla jatkos- ja Mikko
Aaltonen
sa suurempi.
Olli-Poika
Tavoite on saavutettu. Seitsemän koulun luokkatiloihin,
Parviainen
auditorioihin ja ruokaloihin on tehty vuonna 2014 helmija Leena
kuusta alkaen yhteensä 363 varausta.
Kostiainen
Tavoite on saavutettu. Uusia tietojoukkoja on avattu vuon- Kari Hakari
na 2014 yhteensä 69 kappaletta (2013:53 kpl).
ja Kirsi Koski
Tavoite on saavutettu. Kaupunkiseudun hallintomalliin on
Reija Linnatarvetta palata sote-ratkaisun jälkeen.
maa
Tavoite on saavutettu. Tampereen kaupunki on käynnisReija Linnatänyt keskustelut Pirkanmaan tuottamisvastuualueen ja
maa
keskisen sote-alueen muodostamiseksi.
Ennaltaehkäisy ja hyvinvointierojen kaventaminen
Kortti
Sitova toiminnallinen tavoite 2014
6
Terveyttä edistävää neuvontaa on lisätty
+
7
Liikuntamahdollisuuksia on parannettu
+
8
Perusterveydenhuollon osuus terveydenhuollon
kustannuksista on noussut 1 % yks.
+
9
Hoito- ja sosiaalitakuu ovat toteutuneet
10
Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon
palveluketjuja on uudistettu yhteistyössä pshp:n
kanssa TOP 10
11
Ikäihmisistä vähintään 91 % asuu kotona, vähintään
5,5 % tehostetussa palveluasumisessa ja enintään
3,5 % pitkäaikaisessa laitoshoidossa. TOP 10
12
13
64
Arvio tavoitteen toteutumisesta
Ikäihmisten palvelujärjestelmää on uudistettu
kotona asumista tukevaksi TOP 10
Perhehoidon osuus sijaishuollosta on vähintään 57
% TOP 10
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
+/-
+
+/-
Tavoite on saavutettu.
Tavoite on saavutettu uintikeskuksen remontin viivästymisestä huolimatta. Esimerkiksi Vuoreksen jalkapallokenttä on valmistunut ja Vuorestalon liikuntasali on otettu
käyttöön.
Tavoite on saavutettu. Perusterveydenhuollon osuus terveydenhuollon kustannuksista on kasvanut 1,3 %-yksikköä.
Muutos johtuu erityisesti perusterveydenhuollon asiakasmäärien kasvusta.
Tavoite on saavutetttu lähes kokonaan. Opiskeluterveydenhuollon psykologipalveluissa oli ajoittain ongelmia hoitoonpääsyssä. Vuonna 2014 lastensuojelutarpeen selvityksistä
97,4 % arvioitiin 90 päivän kuluessa.
Vastuuhenkilö
Mikko Aaltonen
Olli-Poika
Parviainen
Mikko Aaltonen
Mikko Aaltonen ja Leena
Kostiainen
Tavoite on saavutettu.
Mikko Aaltonen ja Leena
Kostiainen
Tavoite on saavutettu tehostetussa palveluasumisessa (7,2
%) sekä pitkäaikaisessa laitoshoidossa (2,6 %) olevien osalta. Tavoitetta ei saavutettu kotona asuvien osalta (90,2 %).
Tätä selittää se, että vuonna 2014 on keskitytty tehostetun
palveluasumisen lisäämiseen. Vuonna 2015 keskitytään
kotiin annettavien palvelujen lisäämiseen.
Mikko Aaltonen
+
Tavoite on saavutettu.
+
Tavoite on saavutettu. Perhehoidon osuus sijaishuollosta
oli 61,5 % (2013: 56,4 %).
Mikko Aaltonen
Leena Kostiainen
Strategiaosa
Kortti
Sitova toiminnallinen tavoite 2014
14
Oman palvelutuotannon avoimen varhaiskasvatuspalvelun osuus on lisääntynyt 8 %:iin (2013: 6%)
kattaen kaikki alueet. Palvelusetelipäivähoidossa
olevien lasten määrä kasvaa 3%:iin (2013: 2%) TOP
10
+
15
Köyhyysohjelma on valmistunut
+
16
Nuorisotakuuta toteutetaan yhteisvastuullisesti ja
moniammatillisesti
+
17
18
19
Kaikki perusopetuksen päättäneet oppilaat ovat
sijoittuneet toisen asteen koulutukseen tai siihen
valmentaviin opintoihin tai palveluihin
Toisen asteen koulutuksesta vastavalmistuneista
vähintään 75 % on työllistynyt tai sijoittunut jatkoopintoihin
Työllisyydenhoidon palveluissa on saavutettu palvelukohtaiset tavoitteet asiakkaiden sijoittumisessa
työhön tai tutkintotavoitteeseen koulutukseen
Vastuuhenkilö
Arvio tavoitteen toteutumisesta
+
?
+/-
Tavoite on saavutettu. Oman tuotannon avoimen varhaiskasvatuksen osuus oli 9,3 % (2013: 7,4 %) ja palvelusetelipäivähoidossa olevien lasten osuus 4,0 %.
Tavoite on saavutettu. Kaupunginhallitus hyväksyi köyhyysohjelman 20.10.2014.
Tavoite on saavutettu. Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä
on kuitenkin kasvanut vuodessa 336 henkilöllä. Nuorisotakuun toteuttaminen edellyttää toiminnan tehostamista.
Tavoite on saavutettu kolmea oppilasta lukuunottamatta.
Tilastotietoja on vasta 2012 valmistuneiden osalta. Tavoite
toteutui Tampereen ammattiopiston osalta, mutta ei Pirkanmaan ammattiopiston eikä lukioiden osalta.
Tavoite on saavutettu Nuorten palvelujen ja palkkatukityöllistämisen osalta, mutta ei Työvoiman palvelukeskuksen ja
Avoimille! -palvelun osalta. Työvoiman palvelukeskuksessa
ja Avoimille! -palvelussa asiakaskunta on aiempaa haasteellisempaa ja asiakasmäärät ovat kasvaneet tavoitteita
enemmän samaan aikaan, kun yritysten työvoimantarve on vähentynyt ja vastaavasti työvoiman tarjonta on
lisääntynyt. Korkea työttömyys lisää tavoitteen tärkeyttä ja
haasteellisuutta.
Leena Kostiainen
Mikko Aaltonen
Olli-Poika
Parviainen
Leena Kostiainen
Olli-Poika
Parviainen
Olli-Poika
Parviainen
Elinvoima ja kilpailukyky
Vastuuhenkilö
Kortti
Sitova toiminnallinen tavoite 2014
20
Toimenpiteitä kasvuyritysten määrän lisäämiseksi
on toteutettu TOP 10
21
Yritystonttitarjonta on kasvanut 5 % vuodesta 2013
TOP 10
22
Ammatillisen koulutuksen seudullisen oppilaitosverkoston ja oppimisympäristöjen kehittämissuunnitelma on valmis ja toteutus on aloitettu
+ Tavoite on saavutettu.
Olli-Poika
Parviainen
23
Keskustan elinvoimaa on vahvistettu Keskustan
kehittämisohjelman toimenpiteillä
Tavoite on saavutettu, vaikka asemakeskuksen kehittämis+ tä koskeva aiesopimus saadaankin valmiiksi vasta vuoden
2015 puolella.
Kari Kankaala ja Pekka
Salmi
24
Rantaväylän tunnelin rakentaminen on edennyt
suunnitellusti
+ Tavoite on saavutettu.
Pekka Salmi
Tampereen taidemuseon pitkän tähtäimen tilaratkaisuista on tehty päätökset
Tavoitetta ei ole saavutettu. Muumilaakso siirtyy Tamperetaloon. Taidemuseon muiden tilojen osalta tilaratkaisuista
- käynnistetään Pyynikintorin alueella vuoden 2015 aikana
ideakilpailu. Sara Hildénin taidemuseon tilojen osalta on
käynnissä erillinen suunnittelutyö.
Olli-Poika
Parviainen
25
Arvio tavoitteen toteutumisesta
Tavoite on saavutettu. Avoin Tampere -hankkeen kautta
+ syntyi 15 potentiaalista uutta kasvuyritystä ja noin 70
uutta työpaikkaa.
Tavoite on saavutettu, vaikka asemakaavoitusohjelman
työpaikka-alueista Tarastenjärven ja Kalevan Ahjon asema+ kaavat eivät valmistuneet tämän vuoden aikana. Luovutettavissa olevien teollisuus- ja varastotonttien määrä on
kasvanut noin 30 %.
Kari Kankaala
Kari Kankaala ja Pekka
Salmi
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
65
Strategiaosa
Kestävä yhdyskunta
Kortti
66
Sitova toiminnallinen tavoite 2014
Arvio tavoitteen toteutumisesta
26
Sähköiset palvelut huomioiva hyvinvointipalvelujen
palveluverkon kehittämissuunnitelma on valmistunut TOP 10
27
Joukkoliikenteen matkustajamäärä on kasvanut 2
prosenttia
-
28
Pyöräilijöiden keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä on kasvanut 2 prosenttia vuoteen 2013
verrattuna
+
29
50 prosenttia kaavoitetusta asuinkerrosalasta
sijoittuu keskuksiin, ratavyöhykkeille ja joukkoliikenteen laatukäytäville
+
30
Kaavoitusprosessia on kehitetty ja yleis- ja asemakaavavaranto on kasvanut TOP 10
+/-
31
Opiskelija-asuntoja on valmistunut 180 ja kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja kaikkiaan 560
+/-
32
Kaavoituksella mahdollistetaan 300 pientaloasunnon toteuttaminen, joista 100 on omakotitontteja
TOP 10
+
33
Kaupungin kiinteistön energiankulutus on pienentynyt 1,5 % vuodesta 2013 ja uusiutuvan energian
osuus on 85 %
-
34
Luonnonsuojelualueiden määrää on lisätty luonnonsuojeluohjelman mukaisesti
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
+/-
+/-
Palveluverkon kehittämissuunnitelma on muuttunut
Tampereen tulevaisuuden palvelumalliksi, jolloin myös
tehtävä laajeni koskemaan palveluverkon kehittämisen
ohella palvelujen kehittämistä. Kaupunginhallitus hyväksyi
14.4.2014 Tampereen tulevaisuuden palvelumallin
projektisuunnitelman ja suuntalinjat jatkosuunnittelun
pohjaksi. Palvelumallityön toteutus on aloitettu.
Tavoitetta ei saavutettu, vaikka joukkoliikenteen kehittämistoimenpiteet toteutettiin. Huono työllisyystilanne
ja alkuvuoden vähäluminen talvi vaikuttivat siihen, että
matkustajamäärä väheni lähes prosentilla.
Tavoite on saavutettu. Pyöräilijöiden märää kasvoi 2,2 %.
Tavoite on saavutettu. Noin 88 % kaavoitetusta asuntokerrosalasta sijoittui keskuksiin, ratavyöhykkeille ja joukkoliikenteen laatukäytäville (v. 2013: 95 %). Jatkossa tulee
pohtia, onko tavoitetasoa syytä nostaa.
Tavoite on osittain saavutettu. Asemakaavavaranto on
kasvanut edellisestä vuodesta omakotirakentamisen osalta
noin 1,5 vuodella ja kerrostalorakentamisen varanto noin
4 vuodella. Asemakaavavarantoa on yli neljän vuoden
tarpeisiin. Yleiskaavavarantoa on käytetty asemakaavoituksen tarpeisiin, ja kymmenen vuoden yleiskaavavaranto
saavutetaan vasta vuonna 2015. Rivitalorakentamisen
yleiskaavavaranto on pienentynyt neljällä vuodella ja
kerrostalorakentamisen varanto vuodella. Sen sijaan omakotirakentamista varten tarvittava yleiskaavavaranto on
kasvanut noin 4 vuodella.
Tavoite on osittain saavutettu. Opiskelija-asuntoja valmistui 182, mutta kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja vain 234.
Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tavoitteesta jäätiin,
koska nykyisessä asuntomarkkinatilanteessa ARA -korkotukilainan ehdot eivät houkuttele riittävästi rakennuttajia.
Tavoite on saavutettu. Uusia omakotitontteja on kaavoitettu 136 kpl ja lisäksi asemakaavat mahdollistavat muita
pientaloasuntoja yhteensä 300 kpl.
Tavoitetta ei saavutettu. Energian kulutus kaupungin
omissa kiinteistöissä laski yhteensä 0,7 % vuodesta 2013.
Sähkön kulutus kasvoi sisäilman laadun ylläpidon vuoksi.
Kaupungin kiinteistöissä käytetystä sähköstä 85 % oli peräisin uusiutuvista energialähteistä. Uusiutuvan energian
osuus kaupungin kiinteistöjen koko energiankäytöstä jää
kuitenkin alle tavoitetason 85 % vuonna 2014 johtuen
kaukolämmön tuotantotavasta.
Tavoite on osittain saavutettu. Iidesjärven ja Kintulammin
luonnonsuojelualueiksi rauhoittamisen valmistelu on
viivästynyt suunnitellusta. Esitykset luottamuselimille alueiden rauhoittamisesta valmistuvat vuoden 2015 aikana.
Vastuuhenkilö
Kari Hakari
Pekka Salmi
Pekka Salmi
Pekka Salmi
ja Kari Kankaala
Pekka Salmi
Kari Kankaala
Pekka Salmi
Kari Kankaala ja Arto
Vuojolainen
Pekka Salmi
Strategiaosa
Tasapainoinen talous ja uudistuva organisaatio
Kortti
Sitova toiminnallinen tavoite 2014
35
Tilikauden tulos ilman satunnaiseriä on 0 milj. €
-
36
Investointien tulorahoitusprosentti on 49
-
37
Tuottavuuden parantamiseen perustuva kannustinjärjestelmä on uudistettu
38
Tuottavuutta on parannettu uudistamalla toimintaprosesseja tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen TOP 10
?
39
Tuottavuutta on parannettu hankintoja tehostamalla TOP 10
?
40
Tiedolla johtamisella on vahvistettu sosiaali- ja
terveyspalvelujen kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta TOP 10
+
Vastuuhenkilö
Arvio tavoitteen toteutumisesta
+/-
41
Priorisointi- ja sopeutustoimenpiteitä on tehty
nettomenojen kasvun hidastamiseksi TOP 10
+
42
Henkilötyövuosia on vähennetty 220 (htv) TOP 10
+
43
Kaupungin toimintamalli on arvioitu
+
Tavoitetta ei saavutettu. Tilikauden tulos muodostui 4,9
milj. euroa alijäämäiseksi.
Tavoitetta ei saavutettu. Investointien tulorahoitusprosentiksi muodostui 38,9 prosenttia.
Palkitsemisen periaatteet ja palkitsemismuodot vuodelle
2015 on vahvistettu kaupunginhallituksen henkilöstöjaostossa. Ne perustuvat tuottavuuden parantamiseen. Sen
sijaan henkilöstöetuuksien uudistaminen ei valmistunut
vuonna 2014. Kannustinjärjestelmän vaikutusta tuottavuuteen on vaikea arvioida.
Toimenpiteiden vaikutuksia tuottavuuteen ei voida vielä
arvioida.Tieto- ja viestintäteknologiaa on hyödynnetty
mm. sähköisessä ajanvarauksessa ja lisäämällä välitöntä
asiakastyötä kotihoidossa. Sen sijaan mobiililaitteiden
hyödyntäminen varhaiskasvatuksessa tuntiperustaisessa
laskutuksessa ei ole ollut mahdollista. Myöskään sopimusten hallintajärjestelmä ei ollut käytettävissä.
Toimenpiteet on toteutettu, mutta niiden vaikutuksia
tuottavuuteen ei voida vielä arvioida. Taloustilanteen heikkeneminen lisää tavoitteen tärkeyttä.
Kirsi Koski
Kirsi Koski
Kari Hakari,
Mikko Aaltonen, Leena
Kostiainen
ja Kirsi Koski
Kari Hakari
Kari Hakari
ja Kirsi Koski
Tavoite on saavutettu.
Koko kaupungin nettomenojen kasvu oli 0,5 %, mikä on
selkeästi edellisiä vuosia vähemmän. Tilaajan nettomenot
kasvoivat 2,9 % (vuosi 2013 3,7 %). Nettomenojen kasvun
hidastumisesta huolimatta systemaattinen toimintatapa
palvelujen priorisoimiseksi puuttuu. Suhteessa taloustilanteeseen nettomenot kasvavat edelleen liikaa.
Tavoite on saavutettu. Henkilötyövuodet vähenivät 219
henkilötyövuodella.
Tavoite on saavutettu.
Kirsi Koski
Kari Hakari
Kirsi Koski
Reija Linnamaa
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
67
68
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
Konsernihallinto ja konsernipalvelut
Konsernihallinto ja konsernipalvelut
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
69
70
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
Konsernihallinto
Konsernihallinto
Konsernihallintoon kuuluvat kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus ja sen jaostot, pormestari, neljä apulaispormestaria,
konserniohjausyksikkö sekä kolme ryhmää: hallinto- ja talousryhmä, kaupunkikehitysryhmä sekä tilaajaryhmä. Lisäksi
konsernihallintoon kuuluvat sisäisen tarkastuksen yksikkö, tarkastuslautakunta ja
keskusvaalilautakunta. Konsernihallinnon
alaisuudessa toimivat konsernipalveluyksiköt: Taloushallinnon palvelukeskus,
Hallintopalvelukeskus, Työllisyydenhoidon
palveluyksikkö sekä Viranomaispalvelut.
Tuloslaskelma (1 000 euroa)
Toimintatuotot
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Vuokratuotot
Muut toimintatuotot
Tuotot yhteensä
Valmistus omaan käyttöön
Toiminnan painopisteet ja keskeiset
muutokset
Konsernihallinnon toiminnassa korostui
erityisesti toimintamallin arviointi, kaupungin taloustilanteeseen kohdistuneet
toimenpiteet sekä valmistautuminen
mahdolliseen sote-uudistukseen. Kaupungin talouden pitkän aikavälin tasapainoisuuteen tähtäävä TOP 10 -rakennemuutosohjelma päivitettiin. Palveluverkon
kehittämissuunnitelmaa laadittiin. Kaupunkitasoiset palkitsemisen ja kannustamisen periaatteet vahvistettiin. Hallinnon
näkökulmasta keskeiset rakenteelliset
uudistukset liittyvät hallinnon sujuvoittamiseen, tiedolla johtamiseen sekä hankin-
TP 2014
Muutettu
TA 2014
Alkuper.
TA 2014
23 087
3 517
4 136
10
2 300
33 050
4
23 839
2 821
3 100
17
1 886
31 661
0
23 365
2 467
2 508
17
881
29 237
0
-40 519
-48 395
-734
-5 153
-5 617
-1 174
-101 587
-44 190
-49 231
-686
-6 543
-5 735
-1 462
-107 847
-44 477
-46 897
-691
-4 641
-5 630
-1 534
-103 871
Toimintakate
Rahoitustuotot ja -kulut
-68 538
7
-76 186
0
-74 634
0
Vuosikate
Poistot ja arvonalentumiset
-68 531
-1 636
-76 186
-1 650
-74 634
-1 519
Tilikauden tulos
-70 167
-77 836
-76 153
Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+)
-504
-456
0
Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+)
587
587
380
-70 085
-77 705
-75 773
Toimintakulut
Henkilöstökulut
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Avustukset
Vuokrakulut
Muut toimintakulut
Kulut yhteensä
Tilikauden alijäämä (ylijäämä)
Palkallisten henkilötyövuosien kehitys
Palkalliset henkilötyövuodet
TP 2013
664
Hesu 2014
662
tojen tehostamiseen. Tiedolla johtamisen
osalta tiedon luotettavuuden parantamiseksi aloitettiin kehittämisprojekti, jossa
käyttöönotetaan tekninen ratkaisu ydintietojen hallinnan tueksi ja pilotoidaan
ydintietojen hallintamalli. Lisäksi tunnistettiin ydintietojen omistajuudet sekä vastuut.
Konsernihallinnossa tehtiin organisaation selvitystyötä. Huhtikuussa rahoituksen ja sijoituksen sekä henkilöstökassan toiminta sekä henkilöstö
siirtyivät Taloushallinnon palvelukeskukseen. Kaupunkikehityksessä aloitti uusi
elinkeinojohtaja. Kesäkuun alussa konsernihallinnon johtamisjärjestelmää uudistettiin. Konsernijohtajan alaisuuteen
perustettiin konserniohjausyksikkö sekä
talous- ja liiketoimintaryhmä ja hallintoja hyvinvointipalveluryhmä yhdistettiin
uudeksi hallinto- ja talousryhmäksi. Konserniohjausyksikkö vastaa strategisesta
ohjauksesta, oman tuotannon ohjauksesta, konserniohjauksesta ja sijoitus- ja
vakuutustoiminnasta. Hallinto- ja talousryhmään perustettiin uusi tietoyksikkö.
Kansainvälisten asioiden yksikkö sekä
tapahtumatoimisto siirtyivät kaupunkikehitysryhmään. Hallinnon keventämisen
selvitystyön myötä viranomaispalvelut
eriytettiin omaksi palvelukeskukseksi vuoden 2015 alusta tilaajaryhmästä. Muita
konsernihallintoa koskevia organisaatiomuutoksia ovat tilaajaryhmästä hyvinvointipalvelujen tuotantoaluille siirtyvät
asiakasohjausyksikkö Luotsi sekä Kotiutustiimi ja Taloushallinnon palvelukeskukseen
siirtyvä asiakasmaksuyksikkö. Rakennusvalvonnan asianhallinta siirtyy osin viranomaispalveluyksikköön ja osin hallinto- ja
talousryhmän asianhallintaan. Vanhus-,
vammais- ja maahanmuuttajaneuvostot
sekä kuntademokratiayksikkö siirretään
2015 alusta tilaajaryhmään. Vuonna 2014
käynnistynyt hallinnon keventämisen
selvitystyö jatkuu vuoden 2015 aikana ja
konsernihallinnon tarkastelun lisäksi arvioidaan myös konsernipalveluita.
TP 2014
677
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
71
Konsernihallinto
Olennaiset poikkeamat
talousarvioon
terveyden elintarviketarkastusten määrää
on pystytty nostamaan. Näihin tehtiin taksojen korotus 2013 ja tuotot ovat toteutuneet yhteensä 0,6 milj. euroa parempana.
Kulujen parempaan toteumaan on monta syytä. Velvoitetyöllistämisen ja uudelleensijoittamisen sekä työmatkaliikenteen
tuen varausta käytettiin 1,5 milj. euroa
vähemmän sekä kaupunginhallituksen ja
pormestarin päätettävissä olevista vara-
Konsernihallinnon (pl. tietohallinnon erikseen sitova osuus) tuotot toteutuivat 1,8
milj. euroa ja kulut 6,3 milj. euroa suunniteltua parempana. Tuottojen parempi
toteuma johtuu pääosin eri hankkeiden
tuesta, jotka puuttuvat budjetista. Näiden
osuus on arviolta 1,2 milj. euroa. Rakennuslupien haku on elpynyt ja ympäristö-
Käyttötalous (1 000 euroa)
Konsernihallinto
(bruttobud.)
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
Tietohallinto
(nettobud.)
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
Bruttoinvestointimenot
Tietohallinto,
yhteensä
TP 2014
Muutettu
TA 2014
11 343
-76 906
-65 563
TP 2014
9 541
-83 195
-73 654
Muutettu
TA 2014
Alkuper.
TA 2014
Ero
1 802
6 289
8 091
KV:n muuMuut
tokset
muutokset
7 475
-80 361
-72 886
Alkuper.
TA 2014
Ero
2 065
-2 783
-718
1
-51
-50
KV:n muuMuut
tokset
muutokset
21 707
-24 682
-2 974
22 120
-24 652
-2 532
-413
-30
-442
21 762
-23 510
-1 748
0
0
0
359
-1 143
-784
-1 663
-2 516
853
-3 300
0
784
-4 637
-5 048
411
-5 048
0
0
Ero
Alkuper.
TA 2014
Muutokset
TA 2014
Investoinnit ( 1 000 euroa)
TP 2014
Muutettu
TA 2014
-2 094
-691
-815
-587
-2 953
-465
-1 901
-587
859
-226
1 086
0
-3 200
-890
-2 310
0
247
425
409
-587
AINEELLISET HYÖDYKKEET
Kiinteät rakenteet ja laitteet
Koneet ja kalusto
-222
-156
-66
-220
-150
-70
-2
-6
4
-170
-100
-70
-50
-50
0
SIJOITUKSET
Osakkeet ja osuudet
-100
-100
-500
-500
400
400
-500
-500
0
0
-2 416
-3 673
1 257
-3 870
197
57
35
22
35
0
-2 359
-3 638
1 279
-3 835
197
9 632
600
9 032
0
600
AINEETTOMAT HYÖDYKKEET
Tietokoneohjelmistojen käyttöoikeudet
Tietokoneohjelmistojen valmistusarvot
Muut pitkävaikutteiset menot
INVESTOINNIT YHTEENSÄ
Rahoitusosuudet
NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden
luovutustulot
72
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
uksista säästyi 0,2 milj. euroa. Rahastojen
sääntöjä muutettiin syksyllä ja avustukset
siirrettiin kaupunkikehitysryhmän budjettiin. Elinkeinorahaston ja asumisen rahaston avustukset toteutuivat 1,3 milj. euroa
suunniteltua pienempinä. Eläkekulut ovat
toteutuneet 0,5 milj. euroa suunnitelmaa
parempana. Kaupungin vastuulla olevien
varhaiseläkemenoperusteisten ja eläkemenoperusteisten maksujen osuudet olivat arvioitua pienemmät. Lisäksi kaupunki
suorittaa vanhan eläkesäännön mukaan
maksettavia eläkkeitä. Näitä vanhoja eläkesitoumuksia vastaan puretaan varausta
ja tämä parantaa kulujen toteumaa 0,4
milj. eurolla. Eri hankkeet eivät ole toteutuneet suunnitellussa aikataulussa ja
kulut ovat toteutuneet alle suunnitellun.
Toisaalta kulujen ylityksiä johtui budjetoimattomista hankkeista. Yleisesti ottaen
konsernihallinnossa yksiköt ovat pyrkineet
säästämään ostoista sekä jättäneet rekrytointeja toteuttamatta ja tehneet eri työjärjestelyjä.
Tietohallinnon ICT-palvelujen osalta kulut alittuivat 0,4 milj. eurolla ja tämä osalta
tehtiin hyvitys sisäisille asiakkaille. ICT-kehittämisen kokonaisuus toteutui 0,4 milj.
euroa suunniteltua parempana. Projektien
aikataulut ovat viivästyneet ja osin on pystytty toteuttamaan ratkaisuja kustannustehokkaammin.
Konsernihallinnon investoinnit toteutuivat 1,3 milj. euroa suunniteltua parempana. Tästä tietohallinnon ICT-kehittämisprojektien osuus on 0,9 milj. euroa.
Tietohallinnolla oli 2014 käynnissä melkein 40 kehittämisprojektia. Merkittävimpiä valmistuneita olivat Windows 7 käyttöönotto, toimeentulotuen hakuprosessin
sähköistäminen ja valtakunnalliseen sähköiseen potilastietoarkistoon liittyminen.
Konsernihallintoon on varattu 0,5 milj.
euroa kaupungin osakkeiden ja osuuksien
ostoon. Elinkeinorahasto investoi vigorahastoon 0,1 milj. eurolla sekä Pirkkalan
kakkosterminaaliin 0,6 milj. eurolla. Pysyvien vastaavien luovutustuloissa on Tampereen ammattikorkeakoulun sekä Finnparkin pääomasijoitusten palautusta.
Konsernipalvelut
Konsernipalvelut
Taloushallinnon palvelukeskus
Taloushallinnon palvelukeskus on konsernipalveluita tuottava yksikkö, joka tarjoaa
asiakkailleen laadukkaita talous- ja palkkahallinnon palveluja kustannustehokkaasti
kokonaisvaltaisin ratkaisuin. Palvelukeskus tuottaa osto- ja myyntilaskujen käsittelyyn, kirjanpitoon, maksuliikenteeseen,
rahoitus- ja sijoitustehtäviin, kassapalveluihin sekä palkanlaskentaan liittyvät taloushallinnon palvelut kaikille kaupungin
yksiköille sekä erikseen sovituille yhteisöille.
Toiminnan painopisteet ja keskeiset
muutokset
Palvelukeskuksen strategiset päämäärät
ja kausitavoitteet on määritelty vuosille
2013–2016 tehdyssä tuotantostrategiassa.
Vuoden 2014 painopisteinä olivat asiakkuusasiat tuotteistuksen ja asiakaslupausten näkökulmista, palvelukeskuksen
henkilöstön osaamisen laajentaminen yli
tiimirajojen ja tätä kautta ruuhkatilanteiden parempi hallinta sekä talouden pitkäntähtäimen
kehittämissuunnitelman
osaprojektien jatkotoimenpiteiden toteuttaminen. Vuoden aikana määriteltiin
palvelukeskuksen asiakaslupaukset ja käytiin syksyllä palvelusopimusneuvottelut
kaikkien asiakkaiden kanssa. Rahoitus- ja
sijoitusyksikön henkilöstö siirtyi taloushallinnon palvelukeskukseen 1.4.2014 alkaen,
mistä johtuen osto- ja myyntilaskut -palveluryhmän tiimirakenne muutettiin siten, että muodostettiin kaksi uutta tiimiä:
maksuliikenne-tiimi ja kassa- ja henkilöstökassa -tiimi.
Osto- ja myyntilaskuissa laskutus- ja
perintäprosessia on kehitetty ja ostotilausten käyttöönottoa edistetty kaupunkitasoisesti. Perintäpalveluiden ja laskuoperaattoripalveluiden kilpailutuksia samoin
kuin konsernitili- ja rahahuoltopalveluiden
kilpailutuksia on työstetty. Palveluryhmän
kannattavuudesta on tehty analyysi sekä
tuotteittain että asiakkaittain.
Talouden tukipalvelut – palveluryhmään
kuuluvat kirjanpito ja järjestelmäpalvelut.
Palveluryhmässä toteutettiin talouden
pitkäntähtäimen kehittämissuunnitelman
jatkotoimenpiteitä ja työtä jatketaan edelleen vuonna 2015. Toteutettiin palvelujen
kannattavuusseuranta ja -analyysi. Rahoitus- ja sijoitusyksiköstä siirtyneiden henkilöiden perehdytys toteutettiin yhteistyössä muiden palveluryhmien kanssa. Lisäksi
ryhmässä jatkettiin osaamisen jakamista
osaamisen kehittämisen suunnitelmien
pohjalta.
Palkkojen palveluryhmässä kiinnitettiin
erityistä huomiota monipuolisen osaamisen kehittämiseen eläköitymisen ja toiminnan tehostamisen näkökulmista muun
muassa osaamisen kehittämisen suunni-
Käyttötalous, tilikauden tulos ( 1 000 euroa)
TP 2014
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
Rahoitustuotot ja
-kulut
Tilikauden tulos
Muutettu
TA 2014
Alkuper.
TA 2014
Ero
KV:n muutokset
Muut muutokset
6 523
-6 416
107
7 038
-6 938
100
-515
522
7
6 616
-6 516
100
0
0
0
422
-422
0
-1
0
-1
0
0
0
106
100
6
100
0
0
Palkallisten henkilötyövuosien kehitys
Palkalliset henkilötyövuodet
TP 2013
114
Hesu 2014
110
telman avulla. SAP HR –henkilöstöhallinnon järjestelmän eriytys toteutui syksyllä.
Palkanlaskennassa otettiin käyttöön koko
kaupungin osalta Personec F ESS -järjestelmä vuosilomien ja poissaolojen ilmoittamiseen.
Vuoden 2015 alusta siirtyi asiakasmaksuyksikkö tilaajaryhmästä, vuositasolla 17
henkilötyövuotta, taloushallinnon palvelukeskukseen. Palvelukeskuksen toiminta
jatkuu vuonna 2015 pääsääntöisesti samoilla asiakkailla ja palveluilla. Muutokset
asiakaskunnassa tai tuotettavien palveluiden osalta vaikuttavat palvelukeskuksen
toimintaan tulevaisuudessa. Vuonna 2015
toteutettava konsernihallinnon toiminnan
kehittämisen uudistusprojekti edellyttää
aktiivista panosta palvelukeskuksen esimiehiltä.
Olennaiset poikkeamat
talousarvioon
Palvelukeskus toimii nettobudjetoituna
yksikkönä, jolla sitova erä on tulos. Suunniteltua parempi tulos hyvitetään asiakkaille tilinpäätöshyvityksenä ja vuonna
2014 hyvitys oli 0,7 milj. euroa. Positiivinen tulos muodostui tuottojen ylityksestä
0,2 milj. eurolla johtuen arvioitua suuremmasta palvelujen myynnistä. Lisäksi kulut
alittuivat 0,5 milj. euroa, jotka aiheutuivat
palvelukeskuksen säästöistä henkilöstökuluissa ja palvelujen ostoissa.
Vuodelle 2014 asetettu 0,1 milj. euron
tehostamistavoite saavutettiin ja se kohdistui henkilöstökuluihin, palvelujen ostoihin sekä vuokrakuluihin.
1.4.2014 tapahtuneen rahoitus- ja sijoitusyksikön palvelukeskukseen siirtymisen
laskennallinen kokovuotinen vaikutus
henkilöstösuunnitelmaan oli 12,25 henkilötyövuotta. Vuoden aikana lakkautettiin
vakansseja ja näiden pysyvät henkilöstövähennykset ovat 3,1 henkilötyövuotta.
Lisäksi vuoden aikana jätettiin sijaisuuksia
täyttämättä.
TP 2014
114
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
73
Konsernipalvelut
Hallintopalvelukeskus
Hallintopalvelukeskus on konsernipalveluita tuottava toimintayksikkö, joka
toimii konsernihallinnon hallinto- ja talousryhmän alaisuudessa. Hallintopalvelukeskus tuottaa henkilöstöhallinnon
päivittäispalveluita ja muita sen hoidettavaksi määriteltyjä hallintopalveluita sekä
sovellus- ja projektipalveluita Tampereen
kaupungin organisaatiolle ja erikseen päätetyille muille yhteisöille konsernimääräyksen mukaisesti.
Toiminnan painopisteet ja keskeiset
muutokset
Palvelukeskuksen strategiset tavoitteet on
määritelty vuosille 2012 – 2016 tehdyssä
tuotantostrategiassa. Tuotantostrategian
tavoitteena on tarjota asiakkaalle merkittäviä ja laadukkaita palveluja kustannustehokkaasti selkeiden, toimivien ja tehokkaiden prosessien avulla ammattitaitoisen,
aikaansaavan ja toiminnan kehittämisestä
innostuneen henkilöstön voimin.
Hallintopalvelukeskuksen palvelu- ja
tukiprosessien toimivuuteen keskittyvää
kehittämistyötä jatkettiin edelleen vuoden 2014 aikana. Prosessien toimintoihin
käytettyä työaikaa ja kustannuksia selvitettiin toimintolaskennan avulla ja luotiin
työkaluja tehostamisen suunnitteluun.
Rekrytointipalveluissa suunniteltiin rekrytoinnin ja koulutus- ja kehittämispalvelujen tiimien yhdistäminen tehostamaan
prosessien välistä yhteistyötä ja resurssien
käyttöä sekä kehitettiin asiakasyhteistyötä
ja tehostettiin räätälöityjen lisäpalvelujen
myyntiä. Koulutus- ja kehittämispalveluissa luotiin mittaristo koulutusten vaikuttavuuden arviointiin ja tehtiin selvitys
viestinvälityksen tehostamiseksi ja sisäisen paperipostin käytön vähentämiseksi.
Verkkokoulutusten toteutus saatiin hyvin
käyntiin. Palvelussuhdepalvelut osallistui Osatyökykyiset työssä –pilottiin, jonka tarkoituksena on kehittää yhteistyötä
uudelleensijoitusprosessissa ja parantaa
osatyökykyisten työllistymismahdollisuuksia. Lisäksi pilotoitiin vanhuuseläkkeiden
omatoimista hakemista sähköisten palvelujen avulla yhdessä Avopalveluiden ja
Taloushallinnon palvelukeskuksen kanssa
ja automatisoitiin ansiomitaleiden ja huomioimisvapaiden laskentaa. Virastopalveluissa valmisteltiin Avopalveluiden virastopalvelujen siirtyminen palvelukeskuksen
tuottamaksi vuoden 2015 alusta lähtien ja
laajennettiin työajan seurannan ja kulunvalvonnan ohjelmiston osaamista. Puhelunvälityspalvelut osallistui selvitysprojektiin, jonka tuloksia käytetään puhe- ja
datapalveluja koskevassa kilpailutuksessa
ja toiminnan kehittämisessä. Lisäksi tehostettiin informaatiojärjestelmän päivitysosaamista. Sovelluspalveluissa yhtenäistettiin ja laajennettiin palvelupyyntöjen
hallintajärjestelmän tietosisältöjä ja luotiin
ratkaisutietokanta tehostamaan tukipyyntöjen käsittelyä ja parantamaan dokumentointia ja osaamisen jakamista. Sovelluspalvelut osallistui TreKa-projektiin, jolla
Käyttötalous, tilikauden tulos ( 1 000 euroa)
TP 2014
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
Tilikauden tulos
Muutettu
TA 2014
5 226
-5 076
150
150
5 352
-5 252
100
100
Palkallisten henkilötyövuosien kehitys
Palkalliset henkilötyövuodet
74
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
KV:n
muutokset
Alkuper.
TA 2014
Ero
-126
176
50
50
TP 2013
5 277
-5 177
100
100
0
0
0
0
Hesu 2014
88
Muut
muutokset
86
75
-75
0
0
TP 2014
83
luotiin Tampereen terveydenhuollon valmiudet kansallisten tietojärjestelmäpalveluihin liittymiseen ja käyttöönottoon, SAP
HR –järjestelmän eriytysprojektiin, Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä (PSOP)
–projektiin ja terveydenhuollon asiakaskohtaisia kustannuksia selvittävään ASSUprojektiin. Palvelukeskus ryhtyi hoitamaan
kaupunkia koskevien palautteiden käsittelyn koordinointia.
Henkilöstön työhyvinvointia edistettiin
työhyvinvointisuunnitelman
mukaisilla
toimenpiteillä. Osaamisen kehittämisen
suunnitelmallisuutta kehitettiin laatimalla yksikkötasoinen osaamisen kehittämissuunnitelma. Esimiestyötä arvioitiin
360-kyselyllä, jonka pohjalta laadittiin
yksikkötasoinen kehittämissuunnitelma.
Työn joustavuutta lisättiin edistämällä
mahdollisuuksia tehdä etätyötä. Sairauspoissaoloissa tapahtui hieman kasvua
johtuen pitkistä poissaoloista. Sairauspoissaolot olivat vuonna 2014 18,15 päivää/
henkilötyövuosi, vuonna 2013 16,10 päivää/henkilötyövuosi.
Olennaiset poikkeamat
talousarvioon
Palvelukeskus toimii nettobudjetoituna
yksikkönä, jolla sitova erä on tulos.
Hallintopalvelukeskuksen tulos muodostui vuosisuunnitelman mukaisesti.
Myyntituotot toteutuivat suunniteltua
pienempinä 0,1 milj. euroa, koska rekrytointi- ja palvelussuhdepalveluiden palveluita myytiin suunniteltua vähemmän ja
puhelinvälityspalveluissa välitettyjen puheluiden määrä oli huomattavasti pienempi kuin suunniteltu. Sovelluspalveluiden
osalta projektipalveluita myytiin suunniteltua enemmän, joten se kompensoi jonkin verran muiden osastojen pienentynyttä myyntiä.
Toimintakulut toteutuivat suunniteltua
parempana 0,2 milj. euroa, koska ulkoisia
palveluita ostettiin suunniteltua vähemmän ja henkilöstökuluissa säästettiin jonkin verran eläköitymisten johdosta, vaikka
varhaiseläkemaksuja maksettiin enemmän
kuin suunniteltu. Talouden tasapainottamistoimenpiteet toteutuivat ja 0,1 milj. euron tehostamistavoite saavutettiin.
Konsernipalvelut
Työllisyydenhoidon palveluyksikkö
Konsernihallinnon
kaupunkikehitysryhmän alaisuudessa toimiva Työllisyydenhoidon palveluyksikön (Typa) tehtävänä
on osaltaan edistää vastuullista työllisyyspolitiikkaa, vastata asiakasohjauksesta ja
palvelutuotannosta niille työnhakija-asiakkaille, jotka tarvitsevat yksilöllisiä erityispalveluita sijoittuakseen koulutukseen tai
avoimille työmarkkinoille. Typan tuottamia
palveluja ovat kuntouttava työtoiminta,
työvoiman palvelukeskuksen palvelut tamperelaisille työhakijoille, kuntakokeilun
palvelut, palkkatuki- ja velvoitetyöllistäminen, työkokeilut, projektit, vammaisten
työllistämistuet, palvelut maahanmuuttajille sekä asiakaspalveluyhteistyön kehittäminen yhdessä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Työvalmennussäätiö Syke,
sosiaalinen yritys Sarka ja Laitoshoidon
työllistämisyksikkö ovat yhteistyökumppaneita. Typalle kuuluvat koordinaatiotehtävät työllisyydenhoidon paikallisen ja seudullisen yhteistyön kehittämisessä.
Toiminnan painopisteet ja keskeiset
muutokset
Työllisyydenhoidon palveluyksikössä oli
toinen toimintavuosi vakinaistamisen jälkeen. Valtuuston työllisyyspaketti toteutettiin ja asiakasmäärää työllisyyspalveluissa verrattuna vuoden 2013 tavoitteisiin
nostettiin tavoitteiden mukaisesti yli 20
prosenttia ja osin ylitettiinkin. Nuorten
työllisyyspalvelut vakinaistettiin 1.5.2014.
Kuntakokeilulla (toteutuu vuosina 2013 –
2015) kehitettiin asiakasohjausta, välityömarkkinoita, palvelutarjontaa ja etsittiin
uusia toimintamalleja.
Vastuullista työllisyyspolitiikkaa on ke­
hitetty kaupunki­stra­te­gi­an mukaisesti
elin­kei­no- ja työ­voi­ma­po­liittiset näkökulmat huomioon ot­taen. Tavoitteellisuus,
työelämä- ja asiakaslähtöisyys on huomioitu toiminnassa. Vaikuttavuus ja mitattu
asiakastyytyväisyys on ollut hyvää, noin
50 prosenttia asiakkaista on edennyt palveluyksikön palveluissa eteenpäin. Asiakkaista 35 prosenttia sijoittui töihin tai
koulutukseen. Työ on perustunut yhteistyö- ja kumppanuusajatteluun TE-toimiston, sosiaalitoimen avopalveluiden, Kelan,
oppilaitosten, yksityisen ja kolmannen
sektorin kumppanien sekä Tampereen
kaupunkiseudun kuntien kanssa. Palveluja
on kehitetty Tampereen kaupunkistrategiassa ja muissa kau­pungin strategisissa dokumenteissa sekä kaupunkiseudun
työl­lisyydenhoidon kehittämisohjelmassa
määriteltyjen tavoitteiden mukaisesti.
Vuonna 2014 vakinaistettiin osaksi perustoimintaa Celkee-henkilöstön kehittämisprojekti, millä lisättiin tiedolla johtamista,
tuloksellisuustietoisuutta ja läpinäkyvyyttä sekä tarjottiin reaaliaikainen kommunikointiväylä johdon suuntaan ja päinvastoin.
Käyttötalous, tilikauden tulos ( 1 000 euroa)
TP 2014
Toimintatuotot
Toimintamenot
Toimintakate
Tilikauden tulos
Muutettu
TA 2014
11 756
-10 004
1 752
1 752
12 707
-12 707
0
0
Palkallisten henkilötyövuosien kehitys
Palkalliset henkilötyövuodet
Omassa yksikössä työskentelevät
Muissa yksiköissä työskentelevät
Ero
-951
2 703
1 752
1 752
TP 2013
114
63
51
Alkuper.
TA 2014
KV:n muuMuut
tokset
muutokset
9 603
-9 603
0
0
Hesu 2014
172
58
114
Työllisyydenhoidon palveluyksikön omiin sisältyy 4,51 htv työllistettyjä
0
0
0
0
TP 2014
150
62
88
3 104
-3 104
0
0
Olennaiset poikkeamat
talousarvioon
Palveluyksikön sitova erä on tulos, joka
muodostui 1,8 milj. euroa ylijäämäiseksi.
Tuotot toteutuivat 0,9 milj. euroa ja kulut
2,7 milj. euroa suunniteltua alhaisempana.
Henkilöstökulut toteutuivat 1,2 milj.
euroa alle suunnitellun. Kaupungin rekrytointikielto hallinnollisiin tehtäviin vaikutti asiakkaiden vastaanottomääriin.
Henkilöstökulut toteutuivat suunniteltua
pienempinä ja ostopalveluja ei käytetty
suunnitellusti. 0,1 milj. euroa säästyi, kun
suunnitellun lisähenkilöstön palkkaamista myöhennettiin. Samoin myöhennettiin
irtisanoutuneiden ja työvapailla olevien
henkilöiden tilalle palkattavien työntekijöiden rekrytointia. Säästyi 0,9 milj. euroa työllistettyjen arvioitua vähäisemmän
määrän vuoksi. Kaupungille sijoitettavien
kuntoutujien ohjaajien palkkioihin varatuista rahoista säästyi 0,1 milj. euroa, kun
osa suunnitellusta 130 asiakkaasta kaupungin yksiköihin jäi toteutumatta. TEtoimiston palkkatukirahojen loppuminen
loppuvuonna ja työsopimuslain uusi tulkinta aiheuttivat yhdessä noin kahden
kuukauden katkoksen palkkatuella työllistämiseen.
Kuntouttavan työtoiminnan ostopalvelut toteutuivat 1 milj. euroa suunnitelmaa
parempana osin siksi, että puitesopimukset olivat aiempaa edullisempia ja osittain
siksi, että käytössä oli yhdistyksiltä ilmaispaikkoja. Asiakasmäärätavoitteet kuitenkin saavutettiin tämän osalta. Tampereen
työllistämistuki toteutui 0,2 milj. euroa
suunniteltua pienempänä, vaikka kaikki
ehdot täyttävät hakemukset hyväksyttiin
ja tukea on myös aktiivisesti markkinoitu.
Työllisyystukia saatiin 0,6 milj. euroa
vähemmän arvioitua vähemmän työllistettyjen määrän vuoksi. Kuntakokeilun työvoimapoliittista avustusta saatiin 0,3 milj.
suunniteltua vähemmän, samoin menoista
säästyi saman verran. Sähköisten palveluiden kehittämiseen varattu sähköinen
reissuvihko- ja asiakashallintajärjestelmän
hankinta sekä palvelusetelin käyttöönotto
siirtyivät vuodelle 2015.
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
75
76
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
Tilaajaosa
Tilaajaosa
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
77
78
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
Tilaajaosa - Lasten ja nuorten kasvun tukeminen
Lasten ja nuorten kasvun tukeminen
Ydinprosessi vastaa kasvatuksen, opetuksen, psykososiaalisen tuen, terveydenhuollon ja kulttuuripalveluiden järjestämisestä lapsille, nuorille ja lapsiperheille.
Palvelujen järjestämiseen kuuluu myös
ostopalvelujen hankinta ja kilpailuttaminen sekä niihin liittyvä valvonta. Lasten ja
nuorten kasvun tukemisen ydinprosessin
tilinpäätös sisältää psykososiaalisen tuen
palveluiden sekä neuvola- ja terveydenhuoltopalveluiden osalta myös Orivedelle
järjestettävät palvelut.
Toimintaympäristön muutokset
Syntyneiden määrä on kasvanut tasaisesti 2000-luvun aikana, mikä on asettanut
suuria haasteita erityisesti neuvola- ja varhaiskasvatuspalveluille. Vuoden 2014 aikana syntyi noin 2478 tamperelaista, saman
verran kuin edellisenä vuonna. Tampereen
alle kouluikäinen väestö on kasvanut noin
990 lapsella viimeisen kolmen vuoden aikana (2012–2014).
Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon
tuesta annettu laki muuttui vuoden 2014
Ydinprosessin talous
Tuloslaskelma (1 000 euroa)
Muutettu
TA 2014
TP 2014
Toimintatuotot
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Muut toimintatuotot
Tuotot yhteensä
Ero
5 544
14 043
5 873
740
26 199
5 825
14 627
5 858
507
26 817
-281
-584
15
233
-618
Toimintakulut
Henkilöstökulut
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Avustukset
Vuokrakulut
Muut toimintakulut
Kulut yhteensä
-1 453
-339 121
-3
-22 841
-561
-387
-364 366
-703
-336 488
0
-22 213
-466
-50
-359 920
-750
-2 633
-3
-628
-95
-337
-4 446
Toimintakate
-338 167
-333 103
-5 064
30
0
30
Vuosikate
-338 137
-333 103
-5 034
Tilikauden tulos
-338 137
-333 103
-5 034
Rahoitustuotot ja -kulut
alusta siten, että alle 3-vuotiaiden lasten
vanhemmille maksettava osittainen hoitoraha korvattiin uudella joustavalla hoitorahalla.
Lastensuojelussa
kaupunkistrategian
mukaisena tavoitteena oli edelleen palvelujen painopisteen siirtäminen sijaishuollosta avohuoltoon ja sijaishuollon sisällä
laitoshoidosta perhehoitoon.
Uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki
astui voimaan 1.8.2014. lain mukaan oppilaitoksen sijaintikunta vastaa opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen
järjestämisestä alueellaan sijaitsevien
esi- ja perusopetusta, lukiokoulutusta ja
ammatillista peruskoulutusta antavien oppilaitosten opiskelijoille heidän kotipaikastaan riippumatta.
Olennaiset poikkeamat
talousarvioon
Lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessin toimintatuotot toteutuivat noin
0,6 milj. euroa budjetoitua pienempinä
psykososiaalisen tuen palvelujen tulokertymän vuoksi. Ydinprosessin toimintakulut
toteutuivat noin 4,4 milj. euroa talousarviota suurempina. Talousarvion ylitykset
johtuivat varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen, psykososiaalisen tuen palvelujen
sekä neuvola- ja terveydenhuoltopalvelujen kuluista. Toimintakuluihin sisältyy noin
0,9 milj. euron takautuvat lastensuojelun
kustannukset, mikä perustuu Helsingin
hallinto-oikeuden päätökseen.
Lasten ja nuorten kasvun tukeminen (bruttobudjetoitu)
1 000 euroa
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
TP 2014
26 199
-364 366
-338 167
Muutettu
TA 2014
26 817
-359 920
-333 103
Ero
-618
-4 446
-5 064
Alkuper.
TA 2014
24 520
-357 707
-333 187
KV:n muu- Muut muutokset
tokset
2 297
-2 213
84
0
0
0
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
79
Tilaajaosa - Lasten ja nuorten kasvun tukeminen
Varhaiskasvatus ja esiopetus
Päivähoitolain mukaan kunnan on järjestettävä lasten päivähoito siten, että se tarjoaa lapselle sopivan hoitopaikan ja jatkuvan hoidon sinä vuorokauden aikana, jona
sitä tarvitaan. Päivähoitoa toteutetaan
päiväkotihoitona, perhepäivähoitona ja
leikkitoimintana. Laki lasten kotihoidon ja
yksityisen hoidon tuesta mahdollistaa perheille yksityisen hoitojärjestelyn tai lapsen
hoitamisen kotona. Perusopetuslain mukaista esiopetusta järjestettiin sekä kunnallisena että yksityisenä palveluna.
Toiminnan painopisteet ja keskeiset
muutokset
Kunnan järjestämän ja tukeman päivähoidon piiriin tuli noin 400 lasta lisää
(keskimäärin/kk). Vastaavasti kotihoidon
tuen piirissä olevien lasten määrä laski
keskimäärin 120 lapsella. Lapsia kunnalli-
sessa päivähoidossa oli keskimäärin 7774
(+330), ostopalvelu-, palveluseteli ja yksityisessä päivähoidossa 1288 (+62). Avoimen varhaiskasvatuksen kerhopalveluiden
lisääminen ja päivähoitopaikkatakuun
mahdollistaminen ovat rakenteellisia toimenpiteitä. Omassa tuotannossa avoimen
varhaiskasvatuksen piirissä oli 666 lasta
vuonna 2014 (vuonna 2013: 545). Ostopalvelu- ja palvelusetelipäivähoidossa olevien
avoimen varhaiskasvatuksen kerhopalveluiden piirissä oli 88 lasta (vuonna 2013: 92
lasta). Päivähoitopaikkatakuun käyttäjien
määrä oli keskimäärin 212 lasta (vuonna
2013: 227 lasta). Lisääntyvään päivähoitotarpeeseen vastattiin muun muassa avaamalla Kalkunvuoren päiväkoti. Niemenrannan päiväkoti valmistui korvaamaan
käytöstä poistetun Männistön päiväkodin
ja vastaavasti Irjalan siirtokelpoinen päi-
Palvelukokonaisuuden talous
1 000 euroa
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
TP 2014
12 893
-116 277
-103 384
Muutettu
TA 2014
12 851
-114 829
-101 978
Ero
42
-1 448
-1 406
Alkuper.
TA 2014
KV:n muu- Muut muutokset
tokset
12 815
-114 280
-101 465
36
-32
4
Palvelutilauksen toteutuminen
1 000 euroa
Päiväkotihoito
Perhepäivähoito
Avoin varhaiskasvatus
Esiopetus
Esiopetuksen jälkeinen hoito
Erho-perhekeskus
Erho-yksikön kesäajan toiminta
Oma tuotanto yhteensä
Päiväkotihoito ja esiopetus (ostopalvelut)
Kotihoidon tuki (avustukset)
Yksityisen hoidon tuki (avustukset)
Muut päivähoitopalvelut (avustukset)
Palvelusetelipäivähoito
Kotikuntakorvaukset
Muu tuotanto yhteensä
Muut
Yhteensä
80
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
TP 2014
74 535
2 455
1 436
8 510
4 852
525
241
92 554
4 027
13 600
3 880
16
1 494
374
23 392
332
116 277
Muutettu
TA 2014
73 288
2 535
1 231
8 851
5 621
457
220
92 203
3 719
13 751
3 500
14
1 268
374
22 626
0
114 829
Ero
-1 247
80
-205
341
769
-68
-21
-351
-308
151
-380
-2
-226
-0
-765
-332
-1 448
0
-517
-517
väkoti korvasi Keskussairaalan päiväkodin.
Uusia päiväkotipaikkoja otettiin käyttöön
yhteensä 145 vuoden 2014 aikana. Ensimmäinen palvelusetelipäiväkodin tontti
luovutettiin vuonna 2014 ja uusi päiväkoti
aloittaa toimintansa elokuussa 2015.
Palvelukokonaisuuden talous
Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen toimintakulut ylittivät talousarvion yhteensä
1,4 milj. eurolla, koska kunnan järjestämän ja tukeman päivähoidon piirissä oli
ennakoitua enemmän lapsia. Lapsimäärän kasvu näkyi budjetin ylityksinä sekä
oman tuotannon palvelutilauksessa että
ostopalvelu- ja palvelusetelipäivähoidossa. Yksityisen hoidon tuen menot alenivat
edellisvuodesta noin 5 prosenttia, koska
lapsia on siirtynyt palvelusetelin piiriin.
Budjetoimattomia luottotappioita kirjattiin 0,3 milj. euroa.
Tilaajaosa - Lasten ja nuorten kasvun tukeminen
Perusopetus
Perusopetuslain mukaan kunnan tehtävänä on järjestää sen alueella asuville
oppivelvollisuusikäisille maksutonta perusopetusta. Perusopetusta järjestetään
Tampereella suomen ja ruotsin kielen lisäksi englannin, ranskan ja saksan kielellä.
Peruskoulun päättäneille nuorille, jotka
eivät ole sijoittuneet toisen asteen koulutukseen, on tarjolla lisäopetusta ja maahanmuuttajille perusopetukseen valmistavaa opetusta. Perusopetuslain mukaista
aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään
ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille sekä erityisopetukseen otetuille tai
siirretyille oppilaille.
Toiminnan painopisteet ja keskeiset
muutokset
Lukuvuonna 2014 - 2015 kaupungin ylläpitämien peruskoulujen kokonaisoppilas-
määrä oli 15303. Oppilasmäärä kasvoi lähes
300 edellisestä lukuvuodesta. Kevätlukukaudella 2014 peruskoulun päättötodistuksen sai 1701 oppilasta. Heistä jatkoi päivälukioon 56,8 prosenttia ja toisen asteen
ammatilliseen koulutukseen 36,7 prosenttia. Ilman koulutuspaikkaa tai seurannassa
tavoittamatta jäi 5 oppilasta. Koululaisten
aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistui yhteensä 2552 oppilasta (20.9.2014 tilanne).
Muiden palvelun tuottajien osuus on 39,4
prosenttia.
Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi
Tampereen kaupungille 3,6 milj. euroa erityisavustusta perusopetuksen ryhmäkoon
alentamiseen lukuvuodelle 2014-2015.
Avustus kohdennettiin opetusryhmien jakamiseen, jakotunteihin sekä samanaikaisopetukseen. Avustuksen avulla keskimääräinen ryhmäkoko lukuvuonna 2013–2014
vuosiluokilla 1-6 oli 17,6 (ilman avustusta
18,6) ja vuosiluokilla 7-9 vastaavasti 16,9
(ilman avustusta 17,8). Koulutuksellista
tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin ministeriö myönsi Tampereen kaupungille
1,8 milj. euroa erityisavustusta. Avustuksen avulla käynnistettiin erilaisia toimintamalleja alueellisen tasa-arvon lisäämiseksi. Avustuksella palkattiin laaja-alaisia
erityisopettajia, konsultoivia opettajia,
nivelopettajia, opinto-ohjaajia sekä koulunkäynnin ohjaajia tukemaan alueellista
tasa-arvoa.
Palvelukokonaisuuden talous
Perusopetuksen
palvelukokonaisuuden
toimintakulut ylittävät budjetin 0,4 milj.
eurolla, mikä johtui koululaisten aamu- ja
iltapäivätoiminnan kustannuksista. Aamuja iltapäivätoiminnassa mukana olevien
lasten määrä kasvoi 40:llä edellisvuodesta.
Palvelukokonaisuuden talous
1 000 euroa
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
TP 2014
8 765
-152 168
-143 403
Muutettu
TA 2014
8 757
-151 730
-142 973
Alkuper.
TA 2014
Ero
8
-438
-430
6 496
-149 578
-143 082
TP 2014
Muutettu
TA 2014
KV:n muu- Muut muutokset
tokset
2 261
-2 181
80
0
29
29
Palvelutilauksen toteutuminen
1 000 euroa
Perusopetus
Sairaalaopetus
Lisäopetus
Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta
Maahanmuuttajien valmistava opetus
Oma tuotanto yhteensä
Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta
(avustukset)
Muut perusopetuksen palvelut (avustukset)
Oppimisympäristöjen kehittäminen
Kotikuntakorvaukset
Muu tuotanto yhteensä
Muut
Yhteensä
Ero
133 295
549
610
3 739
1 499
139 693
133 295
549
610
3 577
1 499
139 530
0
0
0
-163
0
-163
955
690
-265
277
89
11 104
12 424
51
152 168
306
100
11 104
12 200
0
151 730
29
11
-0
-224
-51
-438
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
81
Tilaajaosa - Lasten ja nuorten kasvun tukeminen
Neuvola- ja terveydenhuoltopalvelut
Neuvola- ja terveydenhuoltopalveluista
säädetään
terveydenhuoltolaissa,
jota sovelletaan kansanterveyslain ja
erikoissairaanhoitolain
määrittelemiin
terveydenhuollon rakenteisiin. Palvelujen
tavoitteena on osaltaan edistää ja ylläpitää
hyvinvointia, ehkäistä väestöryhmien välisten terveyserojen syntymistä sekä antaa
palveluja yhdenvertaisesti, oikea-aikaisesti ja asiakaskeskeisesti.
Palvelukokonaisuuteen kuuluvat äitiys- ja lastenneuvolat, kouluterveydenhuolto, opiskeluterveydenhuolto, lasten ja
nuorten suun terveydenhuolto, keskitetyt
lasten ja nuorten terveyspalvelut (lasten
ja nuorten poliklinikka, nuorisoneuvola,
ehkäisyneuvola ja ehkäisevän päihdetyön
yksikkö) sekä erityistyöntekijöiden palvelut (terveydenhuollon psykologit, puheterapia, ravitsemusterapia sekä lasten ja
nuorten avokuntoutus).
Toiminnan painopisteet ja keskeiset
muutokset
Pienten lasten määrän kasvuun vastattiin
lisäämällä kolme terveydenhoitajaa äitiysja lastenneuvoloihin. Hyvinvointineuvolatoiminnan laajentamista jatkettiin siten,
että vuoden 2014 lopussa kattavuus oli 92
prosenttia. Lisäksi toimintamalliin kuuluvan lapsiperheiden tiimipalvelu Keinun
käyttöä tehostettiin.
Palvelukokonaisuuden talous
1 000 euroa
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
TP 2014
929
-25 324
-24 395
Muutettu
TA 2014
927
-24 310
-23 383
Ero
2
-1 014
-1 012
Alkuper.
TA 2014
KV:n muuMuut
tokset
muutokset
927
-24 310
-23 383
0
0
0
Palvelutilauksen toteutuminen
1 000 euroa
Hyvinvointineuvolapalvelut
Keskitetyt lasten ja nuorten terveyspalvelut
Kouluterveydenhuolto
Opiskeluterveydenhuolto
Erityistyöntekijöiden palvelut
Lasten ja nuorten suun terveydenhuolto
Oriveden palvelut
Oma tuotanto yhteensä
Opiskeluterveydenhuolto (avustus YTHS)
Muu tuotanto yhteensä
Muut
Yhteensä
82
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
TP 2014
7 023
1 327
3 285
2 859
2 759
6 719
737
24 708
609
609
7
25 324
Muutettu
TA 2014
6 839
1 310
3 238
2 759
2 873
5 926
749
23 695
615
615
0
24 310
Ero
-183
-16
-46
-101
115
-793
12
-1 013
6
6
-7
-1 014
0
0
0
Lasten ja nuorten poliklinikan toimintaa
vahvistettiin siirtämällä osa Pirkanmaan
sairaanhoitopiiriltä (PSHP) aiemmin tilatuista palveluista omaan tuotantoon sekä
kehittämällä astmaatikkolasten hoitoa
perusterveydenhuollossa. Erityistyöntekijöiden palveluihin lisättiin kolme fysioterapeuttia, kaksi toimintaterapeuttia,
neuropsykologi sekä erityistä tukea tarvitsevien lasten kanssa työskentelevä puheterapeutti. Uudistuksilla vähennettiin erikoissairaanhoitoon lähettämisen tarvetta.
Palvelukokonaisuuden talous
Neuvola- ja terveydenhuoltopalvelujen toimintakulut ylittivät talousarvion yhteensä
1,0 milj. eurolla, mikä johtui pääosin lasten
ja nuorten suun terveydenhuollon palvelutarpeen kasvusta.
Tilaajaosa - Lasten ja nuorten kasvun tukeminen
Psykososiaalisen tuen palvelut
Psykososiaalisen tuen palveluissa toimintaa säätelevät erityisesti lastensuojelulaki
ja sosiaalihuoltolaki. Palvelujen tavoitteena on tukea lapsia, nuoria ja heidän
perheitään mahdollisimman varhaisessa
vaiheessa ongelmien ilmetessä, ja tarvittaessa turvata lapsen tilanne viimesijaisin
keinoin. Toimintaan sisältyy tuen ja hoidon antamista sekä viranomaistoimintaa.
Palvelukokonaisuuteen kuuluvat perhepalvelut, lastensuojelun avohuollon ja sijaishuollon palvelut sekä omaishoidontuki.
Toiminnan painopisteet ja keskeiset
muutokset
Lastensuojelun avohuollon tukitoimenpiteitä tarvitsevien lapsiperheiden määrä
kasvoi edelleen hieman vuodesta 2013.
Huostaanotettujen lasten määrä suhteutettuna tamperelaisten alaikäisten
lasten määrään jatkoi kuitenkin laskuaan,
mitä se on tehnyt yhtäjaksoisesti vuodesta
2009 lähtien. Vuonna 2013 tamperelaisista 0–17-vuotiaista lapsista 1,64 prosenttia
oli sijoitettu kodin ulkopuolelle. Osuus on
alle kuuden suurimman kaupungin keskiarvon. Sijaishuollon vuorokausista 61,5
Palvelukokonaisuuden talous
1 000 euroa
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
TP 2014
3 612
-64 493
-60 880
Muutettu
TA 2014
4 282
-62 909
-58 627
Alkuper.
TA 2014
Ero
KV:n muuMuut
tokset
muutokset
-670
-1 584
-2 253
4 282
-63 397
-59 115
TP 2014
Muutettu
TA 2014
0
0
0
Palvelutilauksen toteutuminen
1 000 euroa
Sosiaalipäivystys
Lapsiperheiden sosiaalityö
Lastensuojelun avohuollon tukipalvelut
Perhetyön palvelut
Sijaishuollon ja jälkihuollon sosiaalityö
Lastensuojelun kuntoutus ja hoito
Perheoikeudelliset palvelut
Lapsiperheiden perheneuvonta ja perheasioiden
sovittelu
Nuorisopsykiatria
Ehkäisevä työ
Oriveden palvelut
Oma tuotanto yhteensä
Omaishoidontuki
Lastensuojelun avohoito (avustus)
Lastensuojelun kuntoutus ja hoito
Nuorten päihdehuolto
Tuetun asumisen palvelut
Toiminta-avustukset
Muut palvelut
Oriveden palvelut
Muu tuotanto yhteensä
Muut
Yhteensä
Ero
1 172
7 079
3 814
2 444
1 346
7 661
1 321
1 172
6 628
3 199
2 669
1 315
7 319
1 218
0
-451
-615
225
-31
-342
-103
3 026
3 145
120
1 110
1 596
1 035
31 603
3 491
961
26 030
285
433
52
111
1 525
32 888
1
64 493
1 049
1 414
975
30 102
3 052
993
26 035
287
416
54
50
1 920
32 807
0
62 909
-61
-182
-60
-1 501
-439
32
5
2
-17
2
-61
395
-81
-1
-1 584
0
488
488
prosenttia toteutui perhehoitona, mikä
ylittää kaupunkistrategiassa asetetun sitovan vuositavoitteen (57 prosenttia). Lisäksi
lastensuojelun sijaishuollossa laitoshoidon
kustannukset vähenivät. Lastensuojelutarpeen selvityksistä 97,4 prosenttia valmistui
lain säätämässä määräajassa, käytännössä
kaikki selvitykset on tehty määräajassa
helmikuusta lähtien.
Perhetyön ja perheiden tukipalvelujen
kokonaisuuden kehittäminen oli keskeinen painopiste. Vuoden 2014 alusta sosiaalipäivystys laajennettiin ympärivuorokautiseksi ja neuropsykiatrisesti oirehtivia
lapsia, nuoria heidän perheitään sekä kasvuympäristöissä toimivia ammattilaisia
auttava Nepsy-tukityö vakiinnutettiin
osaksi perheneuvolan toimintaa. Tesoman
alueella aloitettiin puolestaan Iceheartstoiminta ensimmäisen joukkueen voimin.
Kaiken kaikkiaan avohuollossa kehitettiin edelleen palvelujen kohdentamista ja
räätälöintiä mahdollisimman hyvin asiakastarpeita vastaaviksi, painotuksena oli
kotiin tehtävien palvelujen laajentaminen.
Palvelukokonaisuuden talous
Psykososiaalisen tuen palvelujen toimintatuotot toteutuivat 0,7 milj. euroa budjetoitua pienempinä. Hoidonkorvausten perintätoimet eivät tuottaneet vielä kuluneena
vuonna arvioitua tuloa. Oriveden palvelujen nettomenojen perusteella maksettava
yhteistoimintaosuus toteutui 0,3 milj. euroa talousarviota pienempänä.
Palvelukokonaisuuden
toimintakulut
toteutuivat yhteensä 1,6 milj. euroa talousarviota suurempina. Oman tuotannon palvelutilaus ylittyi merkittävästi,
koska palvelusopimuksen suoritemäärä
oli arvioitu liian pieneksi edellisvuoden
toteumaan nähden. Lastensuojelun sijaishuollon ostopalvelujen toteumaan sisältyy kahden asiakkaan sijoituksesta ja
jälkihuollosta aiheutuneet noin 0,9 milj.
euron takautuvat kustannukset vuosilta
2010–2013, jotka Helsingin hallinto-oikeus on velvoittanut Tampereen kaupungin
maksettavaksi. Oriveden lastensuojelun
sijaishuollon kulut toteutuivat budjetoitua
pienempinä. Omaishoidon tuen budjetin
ylitykset johtuivat asiakasmäärän kasvusta
ja omaishoitajavapaiden käytöstä.
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
83
Tilaajaosa - Lasten ja nuorten kasvun tukeminen
Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut
Lasten ja nuorten kulttuuri- ja vapaa-ajan
palvelujen kokonaisuus jakautuu nuorisopalveluihin ja lastenkulttuuripalveluihin.
Lapsia koskevan kulttuuripolitiikan tavoitteena on tukea kasvua täysipainoiseksi
ihmiseksi, rakentaa henkistä hyvinvointia
sekä kehittää ja kannustaa luovuuteen.
Nuorisolain mukaan nuorisotyöllä ja nuorisopolitiikalla kunnan tehtävinä tarkoitetaan kasvatuksellista ohjausta, toimintatiloja ja harrastusmahdollisuuksia, tieto- ja
neuvontapalveluja, nuorisoyhdistyksien ja
muiden nuorisoryhmien tukea, liikunnallista, kulttuurista, kansainvälistä ja monikulttuurista nuorisotoimintaa, nuorten
ympäristökasvatusta sekä tarvittaessa
nuorten työpajapalveluja tai muita paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin sopivia
toimintamuotoja. Nuorisotyötä ja -politiikkaa toteutetaan moniammatillisesti yh-
teistyössä paikallisten viranomaisten sekä
nuorten, nuorisoyhdistysten ja muiden
nuorisotyötä tekevien järjestöjen kanssa.
Lain mukaan nuorille tulee järjestää mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista
nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. Nuorisotyön
kohderyhmänä ovat alle 29-vuotiaat.
Toiminnan painopisteet ja keskeiset
muutokset
Nuorisopalvelujen ja perusopetuksen
yhteistyönä toteutettavaa joustavan perusopetuksen toimintamallia ( JOPO)
jatketaan neljässä koulussa. Säästötoimenpiteiden myötä lasten ja nuorten tapahtumatoimintaa supistettiin. Nuorisotalot olivat auki vain joka toinen lauantai.
Palvelukokonaisuuden talous
1 000 euroa
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
TP 2014
Muutettu
TA 2014
0
-6 104
-6 104
0
-6 142
-6 142
Alkuper.
TA 2014
Ero
0
38
38
KV:n muuMuut
tokset
muutokset
0
-6 142
-6 142
0
0
0
Palvelutilauksen toteutuminen
1 000 euroa
Harrastaminen ja omaehtoisen toiminnan
vahvistaminen
Kasvatuksellinen ohjaustoiminta
Sosiaalinen vahvistaminen
Lastenkulttuuripalvelut perheille
Moniammatillinen kulttuurikasvatus
Oma tuotanto yhteensä
Vapaa-ajan palvelut (avustukset)
Nuorisopalvelut
Muu tuotanto yhteensä
Yhteensä
84
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
TP 2014
Muutettu
TA 2014
Ero
2 083
2 095
12
2 266
446
289
540
5 623
314
167
481
6 104
2 277
412
279
561
5 624
327
191
518
6 142
11
-34
-10
21
1
13
24
37
38
0
0
0
Taidekaari-kulttuurikasvatusohjelma
laajentui myös 5. vuosiluokkiin, koskien
vuosiluokkia 1.–7. sekä alueellisen ja keskitetyn erityisopetuksen. Taidekaaren opetussuunnitelmapilottia jatkettiin kolmessa
yhtenäiskoulussa (Linnainmaa, Lielahti
ja Pohjois-Hervanta, joissa koulun kaikki
vuosiluokat osallistuivat Taidekaari-ohjelmaan). Aiemmin OKM:n Taikalamppu-kehittämishankkeena toiminut kokonaisuus
muuttui edelleen ministeriön tukemaksi
lastenkulttuurikeskusten verkostoksi. Verkoston koordinointivastuu siirtyi Hämeenlinnasta Tampereelle.
Lastenkulttuurikeskus Rullan vuokrasopimusta Finlaysonilla on jatkettu toistaiseksi voimassa olevana, mutta tilaratkaisujen vaihtoehtoja selvitetään edelleen.
Nuorisokahvila Uniikin toiminta siirtyi
lokakuussa uusiin tiloihin Vuolteenkadulla, kun vuokrasopimus vanhoissa tiloissa
päättyi heinäkuun alussa omistajan vaihduttua.
Yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa
kehitettiin sisältöjen tuottamisessa ja tilojen hyödyntämisessä. Yhdistyksille tarjottiin hakumenettelyn kautta mahdollisuutta järjestää säännöllistä nuorisotoimintaa
alueellisten nuorisotilojen vapaina oleville
illoille.
Tilaajaosa - Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen
Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen
Osaamisen ja elinkeinojen kehittämisen
ydinprosessin tehtävänä on vastata osaamis- ja elinkeinopalvelujen tilaamisen valmistelusta ja suunnittelusta, tilaamiseen
liittyvistä tuki- ja kehittämisprosesseista
sekä osaamis- ja elinkeinolautakunnan toimialaan kuuluvien asioiden valmistelusta
ja viranomaistoiminnan järjestämisestä.
Osaamisen ja elinkeinojen kehittämisen
ydinprosessin palvelukokonaisuudet ovat
ammatillinen koulutus, lukiokoulutus sekä
elinkeino- ja työllisyyspalvelut.
Toimintaympäristön muutokset
Taloustilanne jatkui vaikeana. Pirkanmaan kaikkien toimialojen liikevaihto oli
maaliskuussa 2014 0,8 % pienempi kuin
vuotta aiemmin. Suhdannenäkymät ovat
epävarmat ja alttiina maailmantalouden ja
euroalueen tilanteen muutoksille. Pitkään
jatkuneen huonon taloustilanteen seurauksena työvoiman kysyntä on heikkoa ja
työttömyys on kasvanut Tampereella edelleen. Huolestuttavaa on erityisesti pitkään
työttömänä oleilleiden ja nuorten työttömien määrän kasvu. Tampereen työttö-
Ydinprosessin talous
Tuloslaskelma (1 000 euroa)
TP 2014
Toimintatuotot
Tuet ja avustukset
Tuotot yhteensä
Muutettu
TA 2014
Ero
998
998
458
458
540
540
Toimintakulut
Henkilöstökulut
Palvelujen ostot
Avustukset
Vuokrakulut
Muut toimintakulut
Kulut yhteensä
-32
-140 862
-744
-15
-145
-141 798
0
-141 907
-697
0
-2 086
-144 690
-32
1 045
-47
-15
1 941
2 892
Toimintakate
-140 801
-144 232
3 431
Tilikauden tulos
-140 801
-144 232
3 431
Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen (bruttobudjetoitu)
1 000 euroa
TP 2014
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
998
-141 798
-140 801
Muutettu
TA 2014
458
-144 690
-144 232
Ero
540
2 892
3 431
Alkuper.
TA 2014
383
-143 987
-143 604
KV:n muuMuut
tokset
muutokset
75
-703
-628
0
0
0
myysaste on korkeampi kuin maassa keskimäärin (työttömyysaste oli joulukuussa
2014 Tampereella 18,0 % ja koko maassa
13,9 %).
Toisen asteen koulutuspaikan tarjoaminen kaikille perusasteen päättäville oli
keskeinen tavoite ja siinä onnistuttiin hyvin. Koulutustarjonnan suuntaamisratkaisuihin haetaan tietopohjaa ennakoinnilla
ja työelämäyhteistyöllä. Työllisyydenhoidon palvelujen kohdentamista erityisesti
nuoriin ja pitkäaikaistyöttömiin jatkettiin.
Elinkeinopalveluissa edistettiin yritysten
kasvua ja innovatiivisuutta tukevan toimintaympäristön kehittymistä. Keskeistä
on kansainvälisten ja kansallisten investointien houkuttelu Tampereen kaupunkiseudulle.
Talousarvion tasapainottamiseksi määrättyjen tuotannon säästötavoitteiden
toteuttaminen vaikutti erityisesti lukiokoulutuksen palvelutuotannon määrään ja
laatuun.
Ammatillisen koulutuksen seudullisen
oppilaitosverkoston kehittämistyö on
edennyt ja palveluverkkosuunnitelma hyväksyttiin osaamis- ja elinkeinolautakunnassa syksyllä 2014. Tilaajan nimittämä
palveluverkkotyöryhmä on jatkanut suunnittelutyötä ottaen huomioon seudullisen
ja maakunnallisen näkökulman.
Toisen asteen koulutukseen tulevien
nuorten määrän ennustetaan kasvavan
kaupunkiseudulla vuoteen 2025 mennessä
noin 2 260:llä. Kaupungin lukioihin kasvusta arvioidaan kanavoituvan noin 470
lisäopiskelijaa ja kaupungin järjestämä
ammatillinen koulutus tarvitsee noin 1100
lisäkoulutuspaikkaa.
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
85
Tilaajaosa - Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen
Toisen asteen koulutuksen rahoituksen
määräytymisperusteet ja järjestäjäverkko uudistetaan 2017 alkaen. Ammatillisen ja lukiokoulutuksen järjestämisluvat
tulevat uudelleen haettavaksi opetus- ja
kulttuuriministeriöstä vuoden 2015 aikana. Valtakunnallisena tavoitteena on järjestäjäverkon tiivistäminen. Valtio leikkaa
merkittävästi ammatillisen koulutuksen ja
lukiokoulutuksen yksikköhintarahoitusta
lähivuosina. Ammatillisen koulutuksen yksikköhintarahoitusta leikataan jo toteutettavien leikkausten lisäksi arviolta 10 %:lla
vuodesta 2017 alkaen.
Laki oppilas- ja opiskelijahuollosta tuli
voimaan 1.8.2014. Uusi laki lisäsi kuntien
velvollisuuksia erityisesti lukiolaisten ja
ammatillisten oppilaitosten ja niiden opiskelijoiden palvelujen järjestämisessä. Kunnan tulee tarjota sen alueella sijaitsevien
oppilaitosten opiskelijoille opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain edellyttämien
hallinnollisten muutosten valmistelu käynnistyi ja tarkoituksena on toimivan monia-
86
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
mmatillisen käytännön turvaaminen.
Tampereen kaupunki toteutti nuorisotakuuta moniammatillisesti yhteistyössä
eri toimijoiden kanssa. Nuorisotakuun rahoituksella mahdollistettiin koulutusta ja
työllistymistä edistäviä tukipalveluita nuorisotakuun piiriin kuuluville eri ryhmille.
Heikko talous- ja työllisyystilanne vaikeutti nuorisotakuun toteutumista.
Yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneiden aktivointipalveluihin osoitettiin
erillinen määräraha vuoden 2014 talousarviossa. Lisäpanostuksella leikattiin työttömyyden kasvua ja saatiin aiempaa enemmän asiakkaita palveluiden piiriin.
Panostusta pitkäaikaistyöttömien aktivointitoimenpiteisiin jatketaan vuonna
2015. Työmarkkinatuen kuntaosuusmääräraha siirtyi Osaamisen ja elinkeinojen
kehittämisen budjettiin samalla kun kuntien maksuvelvollisuus laajentui vuoden
2015 alusta koskemaan yli 300 päivää
työmarkkinatukea saaneita työnhakijoita
ja yli 1000-päiväisten osalta maksuosuus
nousee. Laki työllistymistä edistävästä mo-
nialaisesta yhteispalvelusta tuli voimaan
2015 alusta. Vuosi 2015 on siirtymäkausi,
jonka aikana sovitaan TE-toimiston, Kelan
ja kuntien kesken palvelun järjestämisestä
2016 alkaen.
Kaupungin työllistymistä edistävien palveluiden ml. sosiaalipalvelut tehostamisesta tehdään selvitys vuoden 2015 aikana.
Olennaiset poikkeamat
talousarvioon
Osaamisen ja elinkeinojen kehittämisen
ydinprosessin toimintatuotot toteutuivat
0,5 milj. euroa budjetoitua suurempina
johtuen ammatillisen koulutuksen erillisistä valtionavustuksista. Toimintakulut
toteutuivat 2,9 milj. euroa budjetoitua
pienempinä. Ammatillisen koulutuksen
osalta ero johtui pääosin oppisopimuskoulutuksen aiempaa vähäisemmästä toteutumisesta. Elinkeino- ja työllisyyspalveluissa
pitkään työttömänä olleiden aktivointiin
osoitettua määrärahaa ei käytetty kokonaisuudessaan.
Tilaajaosa - Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen
Ammatillinen koulutus
Toisen asteen ammatillinen koulutus on
ammatillista perus-, jatko- ja täydennyskoulutusta, jonka tarkoituksena on kohottaa väestön ammatillista osaamista,
kehittää työelämää, vastata työelämän
osaamistarpeisiin ja edistää työllisyyttä.
Koulutusta tilataan Tampereen seudun
ammattiopistolta (Tredu). Palvelusopimuksen valmisteluun osallistuvat myös
toimipisteiden sijaintikunnat. Tampereen
kaupunki järjestää ammatillista koulutusta
ammatillisen koulutuksen yhteistoimintasopimuksen perusteella yhteensä 20
toimipisteessä yhdeksän kunnan alueella.
Opetusta tarjotaan seitsemällä koulutusalalla. Tredu tarjoaa myös ammatillisia
kaksoistutkintoja sekä ammatilliseen perustutkintoon ja ylioppilastutkintoon sekä
lukion koko oppimäärään samanaikaisesti
johtavaa koulutusta yhteistyössä Tampereen sekä toimipisteiden sijaintikuntien
lukiokoulutuksen kanssa.
Lisäksi kaupunki järjestää ammattistarttikoulutusta, valmentavaa ja kuntouttavaa
koulutusta sekä maahanmuuttajien valmistavaa koulutusta. Oppisopimustoiminnan osalta on voimassa yhteistyösopimus
koulutuksen toteuttamisesta ja opetus- ja
kulttuuriministeriön myöntämän valtion-
osuuden hakemisesta ja kohdentamisesta
Pirkanmaalla.
Tampereen kaupungin lisätilauksesta
Tredu tuottaa lisäksi pakolaisten kotouttavaan toimintaan liittyvää koulutusta
sekä nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi
ammatillista 10-luokkakoulutusta, TIKAStoimintaa ja muuta nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamista edistävää toimintaa.
Toiminnan painopisteet ja keskeiset
muutokset
Tredun tehtävänä on kohottaa erityisesti
Tampereen seudun, Pirkanmaan ja valtakunnallista ammatillista osaamista sekä
osallistua aktiivisesti aluekehittämiseen.
Tredu tuottaa ammatillisia perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoja kohdennettuna erityisesti Pirkanmaan työ- ja elinkeinoelämän tarpeisiin.
Toiminnan kehittämisen keskeisiä painopisteitä ovat olleet nuorten yhteiskuntatakuun tavoitteisiin vastaaminen opiskelijahuoltoa sekä erityistä tukea tarvitsevien
opiskelijoiden palveluita kehittämällä yhdessä alueen muiden toimijoiden kanssa.
Pedagogista kehittämistä on toteutettu
oppimisympäristöjä sekä opetus- ja oppimismenetelmiä kehittämällä.
Palvelukokonaisuuden talous
1 000 euroa
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
TP 2014
998
-100 392
-99 394
Muutettu
TA 2014
458
-101 651
-101 193
Alkuper.
TA 2014
Ero
540
1 259
1 799
KV:n muu- Muut muutokset
tokset
383
-101 062
-100 679
75
-589
-514
0
0
0
Palvelutilauksen toteutuminen
1 000 euroa
Ammatillinen peruskoulutus
Aikuisten ammatillinen lisäkoulutus
Oppisopimuskoulutus
Maahanmuuttajien perusopetukseen valmistava opetus
Pakolaisten kotouttava toiminta (laskennallinen
korvaus)
Nuorten hyvinvoinnin edistäminen
Oma tuotanto yhteensä
Yhteensä
TP 2014
Muutettu
TA 2014
Opetushallituksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön muuttuneiden valintaohjeiden
johdosta hakeutuminen ammattilukiokoulutukseen jäi aiempaa vähäisemmäksi. Valintaohjeistuksen muuttamiseen on pyritty
vaikuttamaan ja säädökset ovat muuttumassa siten, että toimintaa voidaan jatkaa
aiempaan tapaan.
Kiristyvässä taloustilanteessa ammatillisen koulutuksen palveluverkon tarkoituksenmukaisuus ja oikea mitoitus ovat
tärkeitä. Palveluverkon suunnittelua sekä
toteutusta on jatkettu palveluverkkosuunnitelman mukaisesti ja lautakunta on
päättänyt myös koulutuksien uudelleensijoittumisista Tredun eri toimipisteisiin.
Tampereen Hepolamminkadun toimipisteeseen valmistui Teknillinen lukio elokuussa 2014 ja sähkötalo tammikuussa
2015.
Palvelukokonaisuuden talous
Ammatillisen koulutuksen palvelukokonaisuuden toimintatuotot toteutuivat 0,5
milj. euroa talousarviota suurempina, mikä
johtui erillisistä valtionavustuksista joita ei
ollut budjetoitu.
Palvelukokonaisuuden
toimintakulut
olivat 1,3 milj. euroa talousarviota pienemmät. Toimintakulujen alittuminen johtui
pääosin oppisopimuskoulutuksen toteutumisesta aiempaa vähäisempänä. Vuoden
2014 aikana Tredun ammatillisen peruskoulutuksen oppisopimusten määrä on
vähentynyt 11,5 %.
Toisen asteen tuotannon osalta tulos on
ylijäämäinen. Ammatillisen koulutuksen
yksikköhintarahoitus on riittänyt kattamaan toteutuneet toimintakulut ja ylijäämä on 4,6 milj. euroa.
Ero
84 757
3 845
10 761
84 506
3 967
12 150
-251
122
1 389
193
193
0
458
458
-0
377
100 392
100 392
377
101 651
101 651
0
1 259
1 259
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
87
Tilaajaosa - Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen
Lukiokoulutus
Lukiokoulutuksen tavoitteena on tukea
opiskelijoiden kasvamista tasapainoisiksi
ja sivistyneiksi yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa heille valmiudet jatko-opintoihin,
työelämään ja itsensä kehittämiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää luvan
lukio-opetuksen järjestämiseen. Järjestämisluvan haltija päättää oppilaitoksista,
joissa lukio-opetusta annetaan.
Tampereen kaupunki järjesti vuonna
2014 lukio-opetusta kuudessa päivälukiossa ja yhdessä aikuislukiossa. Tampereen
kaupungin lukioilla on valtakunnallisia
erityistehtäviä kuvataiteessa, urheilussa,
viestinnässä sekä IB-linjan koulutuksessa.
Omina opetussuunnitelmallisina painotuksina ovat musiikki ja musiikkiteatteri,
matematiikka-tekniikka ja Eurooppa-linja
sekä luonnontieteet ja kädentaidot.
Toiminnan painopisteet ja keskeiset
muutokset
Toiminnan painopisteinä olivat nivelvaiheen yhteistyö perusopetuksen kanssa
koulutustakuun toteuttamiseksi, ohjausja neuvontapalveluiden vahvistaminen,
koulutuksen työelämälähtöisyyden kehittäminen, opiskelijahuollollisten ennakoivien tukipalveluiden tehostaminen, opetusteknologian ja uusien opetusmenetelmien
käytön tehostaminen sekä oppimisympäristöjen kehittäminen. Valmistautumista
sähköisten ylioppilaskirjoitusten asteittaiseen käyttöönottoon jatkettiin.
Talouden
tasapainottamistavoitteiden
saavuttamiseksi leikattiin opetettavien
kurssien lukumäärää lukuvuoden 20132014 tasosta (4856 opetettavaa kurssia)
elokuussa alkaneelle lukuvuodelle noin
Palvelukokonaisuuden talous
1 000 euroa
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
TP 2014
0
-26 490
-26 490
Muutettu
TA 2014
Alkuper.
TA 2014
Ero
0
-26 490
-26 490
0
0
0
KV:n muuMuut
tokset
muutokset
0
-26 445
-26 445
0
-45
-45
Palvelutilauksen toteutuminen
1 000 euroa
Nuorten lukiokoulutus
Aikuislukiokoulutus
Aikuisten maahanmuuttajien perusopetus
Lukiokoulutukseen valmistava koulutus
Oma tuotanto yhteensä
Yhteensä
88
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
TP 2014
24 190
2 077
178
45
26 490
26 490
Muutettu
TA 2014
24 190
2 077
178
45
26 490
26 490
Ero
0
0
0
0
0
0
0
0
0
160 kurssilla. Toimintaa tehostettiin kehittämällä lukioiden keskinäistä yhteistyötä
sekä yhteistyötä korkeakoulujen kanssa.
Opetustarjonnan leikkaukset ovat hankaloittaneet opiskelijoiden valmistumista
aikataulussa.
Hyvinvointipalveluiden palveluverkkotyön osana selvitettiin lukioverkon tiivistämisedellytyksiä. Merkittävä ikäluokan kasvu kaupunkiseudulla edellyttää nykyisen
laajuista lukioverkkoa.
Teknillinen lukio aloitti uusissa toimitiloissa Tredun Hervannan kampuksella. Yhteistyö ammatillisen oppilaitoksen kanssa
antaa lukion käyttöön oppimisympäristöjä, jotka tukevat kokemuksellista oppimista luonnontieteellisissä ja matemaattisissa
aineissa.
Syksyllä 2014 aloitettiin maahanmuuttajille ja vieraskielisille tarkoitettu lukiokoulutukseen valmistava koulutus alle 18-vuotiaille. Vastaava koulutus yli 18-vuotaille
alkaa syksyllä 2015.
Tilaajaosa - Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen
Elinkeino- ja työllisyyspalvelut
Elinkeino- ja työllisyyspalvelut sisältää
työllisyydenhoidon palvelut, elinkeino- ja
matkailupalvelut, maaseutupalvelut, tutkimuksen ja korkeakouluopetuksen kehittämisen, oppimisympäristöjen kehittämisen, kesäyliopistotoiminnan sekä muita
osaamisen ja elinkeinojen edistämiseen
tähtääviä palveluita. Kokonaisuuden tavoitteena on edistää elinkeinoelämälle
suotuisan toimintaympäristön muodostumista ja kasvattaa koko Tampereen seudun vetovoimaa ja kilpailukykyä.
Toiminnan painopisteet ja keskeiset
muutokset
Kaupungin järjestämät työllisyydenhoidon
palvelut kohdennettiin erityisesti pitkään
työttömänä olleille ja nuorille. Työllisyyspaketin määrärahalla tarjottiin aktivoivia
palveluita yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneille työttömille. Asiakasmääriä
kasvatettiin sosiaalisen kuntoutuksen
(tetola), kuntouttavan työtoiminnan ja
palkkatukityöllistämisen palveluissa. Työllisyyspaketista osoitettiin määräraha myös
mm. eläkeselvittelytoiminnan käynnistämiseksi terveyttä ja toimintakykyä edistäviin palveluihin.
Nuorten työllisyyspalvelut vakinaistettiin. Kaupungin järjestämiä työllisyydenhoidon palveluita tarjottiin yhteensä
yli 4500 asiakkaalle. Keskimäärin 49 %
Työllisyydenhoidon palveluyksikön (TYPA)
palveluissa päättäneistä sijoittui työhön,
koulutukseen tai jatkopalveluun.
Elinkeinopalveluiden tehtävänä on edistää yrityksille houkuttelevan toimintaympäristön muodostumista ja vahvistamista.
Elinvoimasuunnitelmaa tukevia toimenpiteitä vuonna 2014 olivat mm. matkailuyhtiön toiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan syntyä tukeva kärkiosaamisen
selvittäminen ja siitä viestiminen, alkavien
yritysten keskitetyn neuvonnan käynnistäminen sekä palvelumallin kehittäminen
edistämään työnantajien ja kansainvä-
listen osaajien kohtaamista. Tampere on
vetovastuussa Innovatiiviset kaupungit
-ohjelman Älykäs kaupunki ja Uudistuva
teollisuus -teemasta.
Tutkimuksen ja korkeakouluopetuksen
kehittämiseksi tuettiin vuonna 2014 seuraavia kohteita: ROViR-professuuri (VTT,
TTY), geriatrian professuuri (TaY), kasvatustieteen professuuri (TaY), kaupan ja
palveluliiketoiminnan tutkimus (TaY) sekä
kestävän rakentamisen professuuri (TTY).
Palvelukokonaisuuden talous
Elinkeino- ja työllisyyspalvelujen toimintakulut alittuivat 1,6 milj. eurolla. Pitkäaikaistyöttömien aktivointitoimenpiteisiin
osoitetusta 5,0 milj. euron ns. työllisyyspaketista kohdennettiin palveluihin noin 3,5
milj. euroa. Määrärahan käyttö perustui
pormestarin asettaman työryhmän laatimaan suunnitelmaan, jonka lähtökohtana
oli palvelujen asiakasmäärien hallittu, sujuvat palveluprosessit mahdollistava, kasvattaminen.
palvelukokonaisuuden talous
1 000 euroa
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
TP 2014
0
-14 917
-14 917
Muutettu
TA 2014
0
-16 549
-16 549
Alkuper.
TA 2014
Ero
0
1 632
1 632
0
-16 480
-16 480
TP 2014
Muutettu
TA 2014
KV:n muuMuut
tokset
muutokset
0
-69
-69
0
0
0
Palvelutilauksen toteutuminen
1 000 euroa
Työllisyydenhoidon palvelut
Oma tuotanto yhteensä
Elinkeino- ja matkailupalvelut
Maaseutupalvelut
Tutkimuksen ja korkeakouluopetuksen
kehittäminen
Oppimisympäristöjen kehittäminen
Kesäyliopistotoiminta
Avustukset
Työllisyydenhoidon palvelut
Muut palvelut
Muu tuotanto yhteensä
Yhteensä
Ero
10 757
10 757
2 883
31
10 757
10 757
2 883
36
-0
-0
0
5
333
344
12
79
147
100
196
391
4 160
14 917
90
147
206
1 725
361
5 792
16 549
11
0
106
1 529
-30
1 632
1 632
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
89
Tilaajaosa - Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen
Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen
nen vaihe valmistui loppuvuodesta 2014.
Vuorestalon liikuntasali avautui toimintavuoden alussa. Alkuperäisestä aikataulusta poiketen Tampereen uintikeskuksen
avautuminen peruskorjauksen jälkeen
siirtyi loppukevääseen 2015. Opetus- ja
kulttuuriministeriön tuella toteutettiin liikunnan edistäminen luontoympäristöissä
–hanke, jonka tuloksena syntyi mm. Tampereen luontoliikuntaportaali. Kirjastopalveluissa avautui keväällä 2014 Lielahden
aluekirjasto.
Kesäkuussa sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta päätti vuosisuunnitelman ja palvelusopimusten muutoksista
kaupungin talouden tasapainottamiseksi.
Ydinprosessin menoja vähennettiin yhteensä lähes miljoonalla eurolla. Lisäksi
kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen tuotantoalueelle kohdistui yli miljoonan euron
Sivistyksen ja elämänlaadun edistämisen
ydinprosessi koostuu neljästä palvelukokonaisuudesta, jotka ovat harrastamisen
ja omaehtoisen hyvinvoinnin edistämisen
palvelut, kulttuuripääomapalvelut, kulttuuri- ja liikuntakasvatuspalvelut sekä
kulttuuri- ja liikuntatapahtumapalvelut.
Ydinprosessin tavoitteena on tarjota sivistystä ja elämänlaatua edistävät hyvinvointipalvelut, kannustaa kuntalaisia
aktiiviseen ja monipuoliseen harrastus- ja
vapaa-aikatoimintaan, säilyttää Tampereen kaupunki vetovoimaisena asuinpaikkakuntana sekä kehittää korkeatasoisia
kulttuuri- ja liikuntapalveluja.
Toimintaympäristön muutokset
Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen palveluverkko täydentyi liikuntapaikkojen osalta,
kun Vuoreksen liikuntapuiston ensimmäiYdinprosessin talous
Tuloslaskelma (1 000 euroa)
Muutettu
TA 2014
TP 2014
Toimintatuotot
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Vuokratuotot
Muut toimintatuotot
Tuotot yhteensä
Ero
256
525
105
22
10
918
250
365
102
0
0
717
6
160
3
22
10
201
Toimintakulut
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Avustukset
Vuokrakulut
Muut toimintakulut
Kulut yhteensä
-63 505
-43
-14 045
-2 768
-13
-80 375
-63 288
-36
-14 071
-2 777
-144
-80 316
-217
-7
26
9
131
-59
Toimintakate
-79 457
-79 599
142
Tilikauden tulos
-79 457
-79 599
142
Sivistys- ja elämänlaatupalvelut (bruttobudjetoitu)
1 000 euroa
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
90
TP 2014
918
-80 375
-79 457
Muutettu
TA 2014
717
-80 316
-79 599
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
säästötavoite. Talouden tasapainottamistoimenpiteet kohdennettiin sekä kaupungin oman tuotannon palvelutilauksiin että
yhteisöjen toiminta-avustusmäärärahoihin.
Toimintavuoden aikana sivistyksen ja
elämänlaadun edistämisen ydinprosessissa valmisteltiin kaupungin avustusjärjestelmän uudistus. Uudistetut periaatteet
käsiteltiin kaupunginhallituksessa keväällä
2014, jonka jälkeen lautakunnat päättivät
uusista avustuskriteereistä ja -kokonaisuuksista. Avustusuudistuksen valmisteluvaiheeseen osallistui laaja joukko tamperelaisia yhdistyksiä ja kulttuuriyhteisöjä.
Sähköisen avustustenhallintajärjestelmän
käyttöönottoa valmisteltiin.
Ihalan leirintäalueesta luovuttiin kaupungin toimintana kesäkauden 2014
jälkeen. Kaupungin liikunta- ja kulttuuriohjelman mukaisesti käynnistettiin valmistelu vähiten vaikuttavien sivistys- ja
elämänlaatupalvelujen tunnistamiseksi ja
niistä luopumiseksi. Tätä työtä jatketaan
yhteistyössä kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen tuotantoalueen kanssa vuonna 2015.
Vuoden 2014 aikana kaupungin tilojen käyttöä lisättiin yhteisöjen käytössä
arki-iltaisin kuudella koululla yhteistyössä
perusopetuksen kanssa. Koulut valittiin
alueellisen saavutettavuuden perusteella.
Samaan aikaan omavalvontaa pilotoitiin
kouluilla, joissa käytössä on ainoastaan liikuntatilat ilta-aikaan.
Teiskon ilmailu- ja moottoriurheilukeskuksen palveluista tehtiin sopimus ulkopuolisen toimijan kanssa tarjouskilpailun
jälkeen. Kauden 2014 toiminta keskuksessa toteutui väliaikaisen sopimuksen turvin,
koska lautakunnan päätös sopimuskumppanista käsiteltiin valituksen johdosta
markkinaoikeudessa, jonka päätös saatiin
vasta toimintakauden lopulla.
Poikkeamat talousarvioon
Alkuper.
TA 2014
Ero
201
-59
142
717
-80 316
-79 599
KV:n muuMuut
tokset
muutokset
0
0
0
0
0
0
Sivistyksen ja elämänlaadun edistämisen
ydinprosessin toimintatuotot toteutuivat
0,2 milj. euroa budjetoitua suurempina,
mikä johtui pääosin Pyynikin uimahallin
maksutuloista.
Tilaajaosa - Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen
Harrastamisen ja omaehtoisen hyvinvoinnin edistämisen palvelut
Palvelukokonaisuus sisältää ne sivistys- ja
elämänlaatupalvelut, joiden tehtävänä on
edistää tai mahdollistaa kaupunkilaisten
aktiivista harrastustoimintaa. Palvelukokonaisuuden tavoitteena on tarjota tamperelaisille mahdollisuus itsensä toteuttamiseen ja erilaisiin yhteisöihin liittymiseen
vapaaehtoisesti omana vapaa-aikanaan.
Harrastamisen ja omaehtoisen hyvinvoinnin edistämisen palveluja hankitaan sekä
kaupungin omalta tuotannolta että avustamalla erilaisia harrastusyhteisöjä.
Toiminnan painopisteet ja keskeiset
muutokset
Kirjastopalveluverkkoa parannettiin vuonna 2014 keväällä avautuneella Lielahden
aluekirjastolla, johon yhdistettiin Lamminpään ja Lentävänniemen lähikirjastojen
toiminnat. Lielahden aluekirjasto on uudenlainen konsepti, jossa kirjastopalvelut
sijoittuvat liikekeskukseen.
Vuoreksen koulukeskuksen liikuntahalli
avautui harrastuskäyttöön vuoden 2014
alussa. Myös Vuoreksen liikuntapuiston
ensimmäinen vaihe toteutettiin vuonna
2014 rakentamalla yhdessä Ilves ry:n kans-
Palvelukokonaisuuden talous
1 000 euroa
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
TP 2014
869
-41 110
-40 240
Muutettu
TA 2014
670
-41 005
-40 335
Alkuper.
TA 2014
Ero
199
-105
95
670
-41 748
-41 078
TP 2014
Muutettu
TA 2014
KV:n muuMuut
tokset
muutokset
0
0
0
Palvelutilauksen toteutuminen
1 000 euroa
Avoimet kirjastopalvelut
Medialukutaitojen tukeminen
Harrastamisen tukeminen
Paikallisidentiteetin ja yhteisöllisyyden
tukeminen
Jäähallipalvelut
Uimahallipalvelut
Uimahallipalvelut / Pyynikki
Sisäliikuntapalvelut
Ulkoliikuntapalvelut
Liikunnan ohjauspalvelut
Liikunnan tukipalvelut
Vapaan sivistystyön palvelut
Kuvataiteen opetuspalvelut
Oma tuotanto / Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut
Ulkoliikuntapaikkojen kunnossapito / Infratuotanto Liikelaitos
Oma tuotanto yhteensä
Avustukset
Uimahallipalvelut / Pyynikki (vuokrat)
Kulttuuritilat (Viikinsaari)
Ihalan leirintäalue
Muut palvelut
Muu tuotanto yhteensä
Yhteensä
Ero
10 003
298
149
10 003
298
149
-0
0
-0
258
258
0
5 381
2 623
549
7 498
4 956
494
400
3 212
477
5 381
2 623
432
7 498
4 956
494
400
3 212
477
0
-0
-117
0
0
-0
0
-0
0
36 297
36 181
-117
929
907
-22
37 227
2 839
592
172
168
111
3 883
41 110
37 088
2 812
546
170
170
219
3 917
41 005
-139
-27
-46
-2
2
108
34
-105
0
743
743
sa tekonurmipintainen jalkapallokenttä
kumppanuushankkeena. Tampereen uintikeskus avaaminen peruskorjauksen jälkeen siirtyi vuodelle 2015 korjaustöiden
aikana ilmenneiden ylimääräisten korjaustarpeiden takia.
Vuosina 2013 ja 2014 toteutettiin liikunnan edistämistä luontoympäristöissä
kehittävä hanke yhteistyössä terveyttä ja
toimintakykyä edistävien palvelujen sekä
kaupunkiympäristön kehittämisen palvelujen kanssa. Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoitti hanketta.
Valtuustoaloitteen seurauksena kutsuttiin lokakuussa 2014 koolle ensimmäistä
kertaa Tampereen urheiluseuraparlamentti, jonka tehtävänä on toimia kaupungin
ja urheiluseurojen välisenä yhteistyön
rakenteena ja asiantuntijaelimenä. Seuraparlamentin käynnistämisellä toteutettiin
kaupungin strategista tavoitetta osallistaa
kuntalaisia ja yhteisöjä palvelujen kehittämiseen ja päätöksentekoon. Yhteistyö
käynnistyi toiminta-avustusten hakumenettelyyn liittyvällä pohdinnalla.
Kaupungin tilojen käyttöä yhteisöjen ja
kuntalaisten omaehtoisen harrastustoiminnassa tehostettiin.
Ihalan leirintäalueesta Uudessakaupungissa luovuttiin kaupungin palveluna
kesäkauden 2014 jälkeen. Luopumisen
perusteena oli palvelun vähäinen tarve ja
vaikuttavuus sekä talouden tasapainottaminen.
Teiskon ilmailu- ja moottoriurheilukeskuksen palvelujen tuottajana aloitti uusi
toimija vuonna 2014.
Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen toiminta-avustusten uudistamista valmisteltiin osana koko kaupungin avustusjärjestelmän uudistusta, josta tehtiin päätökset
keväällä 2014.
Palvelukokonaisuuden talous
Harrastamisen ja omaehtoisen hyvinvoinnin edistämisen palvelujen toimintatuotot
ylittyivät 0,2 milj. eurolla ja toimintakulut
0,1 milj. eurolla, mikä johtui Pyynikin uimahallin arvioitua suuremmasta kävijämäärästä.
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
91
Tilaajaosa - Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen
Kulttuuripääomapalvelut
Palvelukokonaisuus muodostuu niistä sivistys- ja elämänlaatupalveluista, joiden
tehtävänä on paikallisen, alueellisen ja
valtakunnallisen kulttuuriperinnön kartuttaminen, tallentaminen ja esille saattaminen. Tavoitteena on ylläpitää ja vahvistaa
väestön ymmärrystä kulttuuristaan, historiastaan ja ympäristöstään. Palvelukokonaisuus sisältää myös kulttuuriympäristön
tutkimukseen ja suojeluun liittyviä tehtäviä. Palvelukokonaisuuden asiakkaita ovat
kaikkien tamperelaisten lisäksi mm. koko
kaupunkiyhteisö. Kulttuuripääomapalvelut
ovat usein kuntalaisille näkymätöntä työtä, jolla on suuri merkitys kaupungin historian, kulttuurin ja identiteetin rakentumisessa, säilyttämisessä ja kehittämisessä.
Kulttuuripääomapalveluja hankitaan sekä
kaupungin omalta tuotannolta että avustamalla yhteisöjä, jotka toteuttavat omalla toiminnallaan palvelukokonaisuuden
tavoitteita. Kaupungin omista yksiköistä
tuottavat palveluja tähän kokonaisuuteen
kirjastopalvelut, museopalvelut (myös Sara Hildénin taidemuseo) ja kulttuuripalvelut.
Palvelukokonaisuuden talous
1 000 euroa
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
TP 2014
Muutettu
TA 2014
0
-12 669
-12 669
0
-12 717
-12 717
Alkuper.
TA 2014
Ero
0
48
48
0
-13 210
-13 210
TP 2014
Muutettu
TA 2014
KV:n muutokset
0
0
0
Palvelutilauksen toteutuminen
1 000 euroa
Kirjaston kokoelmapalvelut
Museoiden kokoelmapalvelut: kokoelmien
tallennus, tutkimus ja hallinta
Kulttuuriperinnön saavutettavuus
Maakuntamuseo- ja kulttuuriympäristöpalvelut
Taideperinnön saavutettavuus
Kaupunkikulttuurin tallentaminen
Orkesterin tallennetoiminta
Oma tuotanto yhteensä
Avustukset
Muu tuotanto yhteensä
Yhteensä
92
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
Ero
2 435
2 435
-0
4 513
4 512
-0
3 362
624
283
33
446
11 696
974
974
12 669
3 362
624
283
33
446
11 695
1 022
1 022
12 717
0
0
0
0
-0
-0
48
48
48
Muut
muutokset
0
493
493
Toiminnan painopisteet ja keskeiset
muutokset
Näsilinnan peruskorjaus käynnistyi syksyllä 2013, ja vuoden 2014 aikana valmisteltiin vuonna 2015 avautuvaa näyttelyä.
Luonnontieteellisen museon perusnäyttelyn toinen osa avattiin syksyllä 2014. Museoiden kokoelmapalveluissa keskityttiin
kokoelmien siirtoihin Kokoelmakeskuksessa ja asiakaspalvelun kehittämiseen. Siirikokoelmahallintajärjestelmään kehitettiin
uusia vuorovaikutteisia verkkopalveluita.
Avoin varasto -asiakaspalvelutoiminta
aloitettiin Kokoelmakeskuksessa tarjoamalla asiakkaiden tutkittavaksi erilaisia
historiallisia kokoelmia.
Yksityisen säätiön ylläpitämä Postimuseo avautui osana Vapriikin perusnäyttelytarjontaa syksyllä 2014. Museopalveluiden
ja postimuseon yhteistyöstä ja vastuista
on laadittu erillinen sopimus. Mediamuseo Rupriikki suljettiin syksyllä 2014. Lähtökohtana on, että museo avautuu Vapriikissa uudella konseptilla vuonna 2015.
Kivimuseo muutti vuonna 2014 kirjastotalo Metsosta Vapriikkiin.
Tampere Filharmonia jatkoi levytystoimintaansa sekä yhteistyötä YLE:n kanssa
konserttien valtakunnallisten radiointien
suhteen. Vuoden 2014 aikana kehitettiin
Internet-tiedotusta sisältämään myös ääni- ja kuvatallenteita. Tekijänoikeuskustannukset sisältyvät orkesterin muusikoiden tallennesopimukseen, joka on laadittu
2011 ja on toistaiseksi voimassa.
Tilaajaosa - Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen
Kulttuuri- ja liikuntakasvatus
Kulttuuri- ja liikuntakasvatuksen palvelukokonaisuuden tavoitteena on kaupunkilaisten motivointi ja opastaminen
kulttuuri- ja liikuntapalvelujen käyttäjiksi ja aktiivisiksi kansalaisiksi. Elinikäisen
harrastamisen edellytykset luodaan jo
lapsuusaikana, joten on tärkeää panostaa
riittävällä tavalla lasten ja nuorten taide-,
kulttuuri- ja liikuntakasvatukseen. Samalla
on varmistettava, että tamperelaisilla on
mahdollisuus aloittaa mielekäs ja merkityksellinen vapaa-ajan toiminta kaikissa
elämänsä vaiheissa. Osa palveluista sisältyy edelleen lasten ja nuorten kasvun
tukemisen ydinprosessin palvelutilaukseen, mutta kokonaisvastuu on sivistys- ja
elämänlaatupalveluilla. Palvelukokonaisuuteen on koottu niitä jo sivistys- ja elämänlaatupalveluja, joiden päätavoite on
kuntalaisten innostaminen ja kannustaminen palvelujen käyttöön. Kulttuuri- ja liikuntakasvatuspalveluja hankitaan seuraavilta kaupungin omilta tuotantoyksiköiltä:
kirjastopalvelut, museopalvelut, kulttuuripalvelut (orkesteri) sekä liikuntapalvelut.
Toiminnan painopisteet ja keskeiset
muutokset
Toimintavuoden aikana selvitettiin mahdollisuuksia pienentää alle 18-vuotiaiden
liikuntapaikkamaksuja sekä kartoitettiin
yhdessä lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessin kanssa mahdollisuudet
perheliikunnan toimintamallin käynnistämiseen.
Tampereen uintikeskuksen peruskorjaus
vaikutti liikunnan ohjausryhmien sisältöön
ja määrään. Liikuntapalvelujen toteutta-
ma liikuntakasvatus kohdistui pääasiassa
koululaisiin. Kaupungin liikuntaolosuhteita tarjottiin koululiikunnan käyttöön monipuolisesti. Koululaisten uimaopetusta
tarjottiin kaikille alakouluikäisille 3 tuntia
vuodessa. Aikuisten ja erityisryhmien vesiliikunnan ohjausryhmät kannustavat osallistujia säännölliseen liikuntaan ja siten
omaehtoiseen hyvinvoinnin edistämiseen.
Uusien yleisöjen tavoittamiseksi Tampere Filharmoniassa toteutettiin erikoisprojekteja, vahvistettiin yleisötyötä ja aktivoitiin Nuori kuuntelija -klubin toimintaa.
Museoiden kulttuurikasvatuspalveluja
tarjottiin eri kohderyhmille osana museoiden näyttelytoimintaa sekä kulttuuriympäristötyötä. Tampere Filharmonian musiikkiin perehdyttäminen kohdennettiin sekä
koululaisryhmille että aikuisille.
Palvelukokonaisuuden talous
1 000 euroa
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
TP 2014
11
-1 463
-1 452
Muutettu
TA 2014
Alkuper.
TA 2014
Ero
11
-1 463
-1 452
0
0
0
KV:n muuMuut
tokset
muutokset
11
-1 247
-1 236
0
0
0
0
-216
-216
Palvelutilauksen toteutuminen
1 000 euroa
Medialukutaitojen tukeminen
Kulttuurikasvatuspalvelut
Musiikkiin perehdyttäminen
Jäähallipalvelut
Uimahallipalvelut
Sisäliikuntapalvelut
Ulkoliikuntapalvelut
Oma tuotanto yhteensä
Yhteensä
TP 2014
404
24
18
171
509
82
255
1 463
1 463
Muutettu
TA 2014
404
24
18
171
509
82
255
1 463
1 463
Ero
-0
-0
0
-0
0
0
0
-0
-0
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
93
Tilaajaosa - Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen
Kulttuuri- ja liikuntatapahtumapalvelut
Palvelukokonaisuuden tavoitteena on
tarjota tamperelaisille ja Tampereella vieraileville monipuolisia ja korkealaatuisia
kulttuuri- ja liikuntatapahtumia. Tapahtumat vahvistavat merkittävästi Tampereen tunnettuutta ja vetovoimaisuutta
asuin- ja vierailupaikkakuntana. Tampere
tunnetaan kulttuuri- ja liikuntakaupunkina, ja tämä maine halutaan säilyttää
tulevaisuudessakin. Kaupungin museo-,
teatteri-, konsertti- ja urheilutapahtumatarjonta on valtakunnallista huippua, ja
monet tamperelaiset kulttuuri- ja urheilutapahtumat tunnetaan maailmanlaajuisestikin. Kulttuuri- ja liikuntatapahtumat ovat
kaupunkistrategian kannalta keskeisessä
asemassa sekä kuntalaisten hyvinvoinnin
edistämisen että kaupungin vetovoimaisuuden näkökulmista. Kulttuuritapahtumapalveluja hankitaan sekä kaupungin
omalta tuotannolta että avustamalla erilaisia taidelaitoksia ja yhteisöjä. Kaupungin omista yksiköistä palveluja tuottavat
tähän kokonaisuuteen kirjastopalvelut,
museopalvelut, kulttuuripalvelut sekä liikuntapalvelut.
Toiminnan painopisteet ja keskeiset
muutokset
Vuosittain järjestettävien festivaalien
ja urheilukilpailujen lisäksi Tampereella
vuonna 2014 toteutuneita suurtapahtumia
olivat muun muassa karaten EM-kilpailut,
valtakunnallinen Moves ja Pispalan Sottiisi
-kaksoistapahtuma, Speedway Grand Prix
–osakilpailu ja lentopallon naisten U19 EMkilpailut. Alkuperäisestä suunnitelmasta
poiketen taitouinnin nuorten MM-kilpailut
siirrettiin muualle, koska Tampereen uintikeskuksen perusparannus ei valmistunut
Palvelutilauksen talous
1 000 euroa
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
TP 2014
37
-25 133
-25 096
Muutettu
TA 2014
Alkuper.
TA 2014
Ero
36
-25 131
-25 095
1
-2
-1
KV:n muuMuut
tokset
muutokset
36
-24 111
-24 075
0
0
0
Palvelutilauksen toteutuminen
1 000 euroa
Avoimet kirjastopalvelut
Museoiden näyttelypalvelut
Museoiden tapahtumatuotanto
Kulttuuritapahtumapalvelut
Konserttitoiminta
Orkesterin erityisprojektit, yhteistuotannot
ja tilausesiintymiset
Musiikkijuhlat
Ammattitaiteilijuuden tukeminen
Jäähallipalvelut
Uimahallipalvelut
Sisäliikuntapalvelut
Ulkoliikuntapalvelut
Oma tuotanto yhteensä
Taidelaitosten avustukset
Muu tuotanto yhteensä
Muut
Yhteensä
94
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
TP 2014
Muutettu
TA 2014
Ero
152
3 625
72
1 212
6 039
152
3 625
72
1 212
6 039
-0
0
-0
0
0
451
451
0
442
132
83
49
21
711
12 988
12 130
12 130
15
25 133
442
132
83
49
21
711
12 988
12 143
12 143
0
25 131
0
0
-0
0
0
0
0
13
13
-15
-2
0
-1 020
-1 020
aikataulussa.
Viikinsaaressa aiemmin toteutunut
kulttuuriohjelma järjestettiin enimmäkseen muissa kohteissa, ja saaren kunnossapidosta tehdään sopimus ulkopuolisen
toimijan kanssa siten, että saari oli ja on
edelleen kuntalaisten virkistys- ja ulkoilukäytössä. Kulttuuripalvelut-yksikkö ulkoisti Tullikamarin Pakkahuoneen toiminnan
siten, että nykyinen käyttötarkoitus säilyy.
Kulttuuri- ja liikuntatapahtumia koskeva
toiminta-avustusjärjestelmää uudistettiin
siten, että uudet avustuskokonaisuudet ja
-kriteerit otetaan käyttöön vuonna 2015.
Tapahtumien vuosi oli vilkas ja kiinnostava. Tampereen museoiden näyttelyissä
kävi yhteensä lähes 800 000 ihmistä. Sara
Hildénin taidemuseon näyttelyt olivat erityisen suosittuja. Ellen Gallagherin sekä
Andy Warholin näyttelyt olivat museon
vetonauloja.
Tampere Filharmonian konserteissa oli
kaikkiaan 67 000 kävijää.
Kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2015
talousarviossa, että Tampere-taloon toteutetaan toiminnallinen laajennus, joka
mahdollistaa Tampereen Taidemuseon
Muumilaakson sijoittamisen Tampere-taloon. Muumilaakso avautuu uusissa tiloissa vuonna 2017, ja uuden näyttelyn suunnittelu käynnistyi vuonna 2014.
Toiminta- ja vuokra-avustuksilla tuettiin
lukuisia taidelaitoksia ja kulttuuriyhteisöjä, jotka tuottavat omia tapahtumiaan
Tampereella. Tampere-talon ja teatterien
lisäksi lähes kaikki suuret festivaalit kuuluvat avustusjärjestelmän piiriin.
Tilaajaosa - Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen
ydinprosessi vastaa seuraavien palvelukokonaisuuksien mukaisten palvelujen
järjestämisestä tamperelaisille: ennaltaehkäisevät palvelut, perusterveydenhuollon
avopalvelut, sairaalapalvelut, päihde- ja
mielenterveyspalvelut, sosiaalisen tuen
palvelut ja vammaispalvelut. Lisäksi tilaajaryhmä vastaa ympäristöterveydenhuollon palveluista. Ydinprosessin järjestämillä
palveluilla luodaan edellytyksiä, aktivoidaan ja tuetaan kuntalaisia mahdollisimman hyvän terveydentilan, toimintakyvyn
ja elämänhallinnan saavuttamiseksi. Ydinprosessin palvelut kohdistuvat pääosin
työikäiseen väestöön. Toiminnan tasot
ulottuvat yksilöstä yhteisöön ja ympäristöön. Päätoimintalinjoja ovat ennaltaehkäisy, varhainen havaitseminen ja puuttuminen sekä hyvä hoito, kuntoutus ja
sosiaalinen tuki.
Toimintaympäristön muutokset
Toimintavuotta leimasi edellisvuoden tapaan tiukka talous. Väestömäärän kasvun
ja väestön ikääntymisen aiheuttamaan
palvelutarpeen kasvuhaasteeseen ei kaikilta osin pystytty vastaamaan, ja etenkin
avopalvelujen osalta palvelujen saatavuudessa oli edelleen jonkin verran ongelmia.
Terveyttä ja toimintakykyä edistäviä palveluja tilataan noin neljältäkymmeneltä
oman palvelutuotannon ulkopuoliselta sopimuskumppanilta sekä useilta yksityisiltä
hammashoidon palveluntuottajilta. Palvelutilaukseltaan suurin oman tuotannon
ulkopuolinen sopimuskumppani oli Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä.
Vuonna 2014 osallistuttiin yhteistyössä
seudun kuntien ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa sopimusohjauksen kehittämiseen ja päällekkäisten palvelujen
poistamiseen tähtäävään Terveyshyötyä
sopimusohjauksella -hankkeeseen.
Ensihoidon palvelut siirtyivät Pirkanmaan sairaanhoitopiirin (Pshp) järjestettäväksi vuonna 2013. Pshp:n valtuuston
palvelutasopäätöksen mukaisen kustannusten jaon ja toteutetun kilpailutuksen
perusteella Tampereen kaupungin kustannukset kasvoivat oletettua enemmän edellisvuoden tilinpäätökseen verrattuna.
Erikoissairaanhoidossa jatkettiin strategian mukaisesti muiden kuin vaativaan
erikoissairaanhoitoon kuuluvien tehtävien
siirtämistä Pirkanmaan sairaanhoitopiiristä perustason erikoissairaanhoitoon Hatanpään sairaalaan ja perusterveydenhuoltoon. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ja
Hatanpään sairaalan tehostuneen toiminnan sekä työnjaon ja hoidonporrastuksen
myötä erikoissairaanhoidon toteutuneet
kustannukset pysyivät vuoden 2013 tasolla.
Tampereen kaupunki osallistui kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelman (KASTE-ohjelma) hankkeisiin.
Perusterveydenhuollon POTKU II (potilas
kuljettajan paikalle) -kehittämishanketta
jatkettiin vastaanottotoiminnassa. Lisäksi
osallistuttiin pitkäaikaisasunnottomuuden
vähentämisohjelmaan (PAAVO II) sekä
Väli-Suomen S.O.S.- Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin -hankkeeseen.
Tampereen työttömyysaste jatkaa kasvuaan; joulukuussa 2014 työttömyysaste oli 18 % ja työttömiä työnhakijoita yli
20 000. Työttömyyden kasvu luo paineita
toimeentulotuki- ja työttömyysturvamenojen voimakkaalle kasvulle.
Kehitysvammaisten asumispalvelujen
tarve on kasvanut, kun laitosasumista puretaan ja myös lapsuudenkodeista muuttaa aikuisikäisiä kehitysvammaisia asumispalvelujen piiriin.
Olennaiset poikkeamat
talousarvioon
Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen
ydinprosessin toimintatuotot toteutuivat
1,5 milj. euroa budjetoitua suurempina
perusterveydenhuollon ja sairaalapalvelujen asiakasmaksutulojen kertymän vuoksi.
Oriveden palvelujen nettomenojen perusteella maksettava yhteistoimintaosuus
toteutui 0,2 milj. euroa talousarviota suurempana.
Ydinprosessin toimintakulut toteutuivat
7,5 milj. euroa budjetoitua suurempina.
Suurimmat ylitykset olivat perusterveydenhuollon avopalveluissa ja vammaispalveluissa. Ydinprosessin nettomenojen kasvu edellisvuoteen verrattuna on 12,0 milj.
euroa eli 2,7 prosenttia, mikä on selvästi
edellisvuosia pienempi (vuonna 2013 kasvu oli 23,6 milj. euroa eli 5,5 %).
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
95
Tilaajaosa - Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
Ydinprosessin talous
Tuloslaskelma (1 000 euroa)
Muutettu
TA 2014
TP 2014
Toimintatuotot
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Muut toimintatuotot
Tuotot yhteensä
Ero
15 147
15 168
18 689
2 328
51 333
14 118
14 780
18 701
2 240
49 839
1 029
388
-12
88
1 494
Toimintakulut
Henkilöstökulut
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Avustukset
Vuokrakulut
Muut toimintakulut
Kulut yhteensä
-1 606
-430 379
-1 026
-79 008
-51
-707
-512 777
-1 022
-423 835
-972
-78 645
0
-782
-505 256
-584
-6 544
-54
-363
-51
75
-7 521
Toimintakate
-461 444
-455 417
-6 027
38
0
38
-461 407
-455 417
-5 990
-28
-22
-6
-461 435
-455 439
-5 996
Rahoitustuotot ja -kulut
Vuosikate
Poistot ja arvonalentumiset
Tilikauden tulos
Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen (bruttobudjetoitu)
1 000 euroa
TP 2014
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
51 333
-512 777
-461 444
Muutettu
TA 2014
49 839
-505 256
-455 417
Ero
1 494
-7 521
-6 027
Alkuper.
TA 2014
47 761
-488 017
-440 256
KV:n muuMuut
tokset
muutokset
2 078
-17 239
-15 161
0
0
0
Investoinnit
1 000 euroa
96
Muutettu
TA 2014
TP 2014
Alkuper.
TA 2014
Ero
Muutokset
AINEELLISET HYÖDYKKEET
Kiinteät rakenteet ja laitteet
0
0
-65
-65
65
65
-65
-65
0
0
INVESTOINNIT YHTEENSÄ
0
-65
65
-65
0
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
Tilaajaosa - Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
Ennaltaehkäisevät palvelut
Palvelukokonaisuuteen kuuluvat aikuisten
terveystarkastukset ja seulonnat, dehkohoitajien palvelut, ennaltaehkäisevät
kulttuuri- ja liikuntapalvelut, ehkäisevä
päihde- ja mielenterveystyö ja toimintaavustukset. Tilaajaryhmään kuuluvan
seudullisen ympäristöterveyden yksikön
tehtävänä on vastata terveydensuojelun,
elintarvikevalvonnan ja eläinlääkinnän
tehtävistä sekä niihin liittyvistä viranomaistoimista.
Palvelujen pääasialliset tehtävät ovat
hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
ja ongelmien ennaltaehkäisy. Toimintaa
säätelevät terveydenhuoltolaki, kansanterveyslaki, mielenterveyslaki, päihdehuoltolaki, tartuntatautilaki, terveydensuojelulaki,
eläinlääkintähuoltolaki,
elintarvikelaki, laki kulutustavaroiden ja
kuluttajapalvelusten turvallisuudesta sekä
laki toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi. Vuoden 2015 alusta ympäristöterveys siirtyi viranomaispalveluihin.
Toiminnan painopisteet ja keskeiset
muutokset
Työttömien terveystarkastusten tavoitteena oli sosioekonomisten hyvinvointierojen
vähentäminen ja työllistymisen esteiden
poistaminen. Syksyllä 2014 aloitettiin osana aikuisten terveystarkastuksia eläkeselvittelytoiminta, joiden tavoitteena on
kartoittaa pitkäaikaistyöttömien mahdollisuudet palata työmarkkinoille tai siirtyä
eläkkeensaajiksi.
Aikuisneuvonnassa jatkettiin diabeteksen ja muiden pitkäaikaissairauksien
ehkäisytoimintaa. Diabeteksen ennaltaehkäisytoiminnassa keskeistä oli diabetesriskissä olevien tunnistaminen ja ohjaaminen
palvelukokonaisuuden talous
1 000 euroa
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
TP 2014
0
-1 325
-1 325
Muutettu
TA 2014
0
-1 407
-1 407
Alkuper.
TA 2014
Ero
0
82
82
soveltuviin palveluihin.
Liikkumisreseptin käyttöön liittyvää liikunnanohjaajan antamaa liikuntaneuvontaa laajennettiin kattamaan kahdeksan
eri terveysasemaa: Hatanpää, Hervanta,
Kaukajärvi, Lielahti, Linnainmaa, Tammelakeskus, Tesoma ja Tipotie. Tavoitteena
tulevina vuosina on juurruttaa liikuntaneuvonnan toimintamalli terveysasemille
ja edistää liikkumisreseptin käyttöä yhteistyössä perusterveydenhuollon avopalvelujen kanssa.
Terveysneuvontapäivät palvelivat syyskauden 2014 eri palvelualueilla tarjoten
elintapaneuvontaa ja palveluohjausta ilman ajanvarausta tai lähetettä. Aktiivisimpia palvelun käyttäjiä olivat yli 60-vuotiaat
naiset, ja neuvonta kohdistui pääasiallisesti ohjaukseen terveyspalveluihin ja
omahoidon tukemiseen. Terveysneuvontapäivät korvasivat n. 50 % osalla asiakkaista
käynnin terveysasemalla.
KV:n muuMuut
tokset
muutokset
0
-1 407
-1 407
0
0
0
0
0
0
Palvelutilauksen toteutuminen
1 000 euroa
Terveystarkastukset ja seulonnat
Diabeteksen ehkäisy
Oma tuotanto yhteensä
Ennaltaehkäisevät kulttuuri- ja liikuntapalvelut
Ehkäisevä päihde- ja mielenterveystyö
Eläinlääkintä
Toiminta-avustukset
Muu tuotanto yhteensä
Muut
Yhteensä
TP 2014
673
177
850
0
0
82
392
473
2
1 325
Muutettu
TA 2014
669
216
885
51
20
83
368
522
0
1 407
Ero
-4
39
35
51
20
1
-24
49
-2
82
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
97
Tilaajaosa - Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
Perusterveydenhuollon avopalvelut
Perusterveydenhuollon
avopalvelujen
palvelukokonaisuus sisältää alueellisen
vastaanottotoiminnan,
päivystyksen,
toimenpide- ja konsultaatiotoiminnan,
tartuntatautien valvonnan, erityistyöntekijöiden, aikuisväestön suun terveydenhuollon, avokuntoutuksen, ensihoidon ja
lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut. Palvelujen tavoitteena on edistää terveyttä
ja ennaltaehkäistä sairauksien syntymistä,
tunnistaa sairastumisriskissä olevat henkilöt mahdollisimman varhain ja vastata
osaltaan sairastuneiden hyvästä hoidosta
ja kuntoutuksesta.
Toiminnan painopisteet ja keskeiset
muutokset
Terveysasemapalveluissa Hervannan yksityisen terveysaseman palveluntuottaja
vaihtui kilpailutuksen seurauksena Attendo Oy:stä Pihlajalinna Oy:ksi keväällä 2014.
Samassa yhteydessä kilpailutetut Oriveden
terveysaseman omalääkäripalvelut siirtyivät Pihlajalinna Oy:n tuotettaviksi. Vuonna
2014 voimaan tulleen terveydenhuoltolain
mukaista vapaata liikkuvuutta hyödynsi
yhteensä 373 asiakasta. Tampereen ja Oriveden terveysasemille toisista terveyskeskuksista vaihtaneita oli 145 asiakasta. Marraskuussa 2014 Tampereen kaupunki liittyi
Pegasos-potilastietojärjestelmällä kansalliseen potilastiedon arkistoon (Kanta).
Palvelukokonaisuuden talous
1 000 euroa
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
TP 2014
11 559
-78 078
-66 519
Muutettu
TA 2014
10 558
-72 807
-62 249
Ero
1 001
-5 271
-4 270
Alkuper.
TA 2014
10 764
-72 812
-62 048
KV:n muuMuut
tokset
muutokset
-226
70
-156
Palvelutilauksen toteutuminen
1 000 euroa
Alueellinen vastaanottotoiminta
Terveyspalvelujen neuvonta
Toimenpide- ja konsultaatiotoiminta
Tartuntatautien valvonta
Erityistyöntekijöiden palvelut
Aikuisväestön suun terveydenhuolto
Avokuntoutus
Jalkojenhoitopalvelut
Laskutuksen oikaisut
Oriveden palvelut
Oma tuotanto yhteensä
Päivystys (Acuta)
Omalääkäripalvelut
Ensihoitopalvelut (pshp)
Suun terveydenhuollon ostopalvelut
Lääkinnällinen kuntoutus
Terveyspalvelut (muut terveyskeskukset)
Muut palvelut
Oriveden palvelut
Muu tuotanto yhteensä
Muut
Yhteensä
98
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
TP 2014
25 723
1 181
2 711
496
1 508
7 637
5 140
36
-19
2 561
46 975
7 785
3 262
7 662
7 396
1 965
926
492
1 036
30 525
577
78 078
Muutettu
TA 2014
25 694
1 181
2 794
507
1 528
7 923
4 268
36
0
2 702
46 634
7 667
3 038
6 218
5 557
1 647
623
360
1 063
26 173
0
72 807
Ero
-29
-0
83
10
20
286
-872
-0
19
141
-342
-118
-224
-1 444
-1 839
-318
-303
-132
27
-4 352
-577
-5 271
20
-65
-45
Yksilöllisten
ja
moniammatillisesti yhdessä potilaan kanssa laadittujen
hoitosuunnitelmien tekeminen pitkäaikaissairauksia sairastaville on ollut perusterveydenhuollon avopalvelujen painopisteenä. Toukokuussa 2014 Lielahden
terveysasema siirtyi Lielahti-keskuksen
tiloihin, ja lääkäri-hoitaja-työparimallia
laajennettiin. Kuntalaisten omahoidon
toimintamallia ja sähköisiä työkaluja kehitettiin Hämeenmaan Sydänpiiri ry:n
hallinnoimassa
Kurkiaura-hankkeessa.
Hankkeessa kehitettyä Terveystutka-palveluhakemistoa ja sähköistä Terveystaskuterveystaltiota pilotoitiin vuonna 2014. Aklinikan päihdetyöntekijät työskentelivät
terveysasemilla, mikä lisäsi päihdeosaamista asemilla. Terveysasemilla oli ajoittaisia ongelmia palvelujen odotusaikojen
pidennyttyä. Keskimäärin koko vuonna
ei-kiireelliselle omalääkärin vastaanotolle
pääsi keskimäärin 14 vuorokauden kuluessa. Oriveden lääkäripalveluissa hoitoon
pääsyssä oli alkuvuodesta viiveitä. Suun
terveydenhuollossa pysyttiin hoitotakuussa, vaikka asiakasmäärä kasvoi jopa 13 prosenttia vuoteen 2013 verrattuna.
Avokuntoutuksen ja lääkinnällisen kuntoutuksen asiakasmäärät ja terapiat ovat
lisääntyneet erityisesti ikäihmisten sairaalakotiutusten tehostumisen myötä.
Palvelukokonaisuuden talous
Perusterveydenhuollon
avopalvelujen
toimintatuotot toteutuivat 1,0 milj. euroa
talousarviota suurempina, mikä johtui
erityisesti suun terveydenhuollon asiakasmaksutulojen noin 20 prosentin kasvusta.
Palvelukokonaisuuden toimintakulujen
toteuma oli yhteensä 5,3 milj. euroa talousarviota suurempi. Ylitys johtui suurelta
osin suun terveydenhuollon ostopalvelujen asiakasmäärän kasvusta ja sairaanhoitopiirin järjestämistä ensihoitopalveluista.
Lisäksi lääkinnällisen kuntoutuksen menot, omalääkäripalvelujen ostot ja tamperelaisten kiireelliset vastaanottokäynnit muissa terveyskeskuksissa toteutuvat
selvästi suunniteltua suurempina. Budjetoimattomia luottotappioita kirjattiin 0,5
milj. euroa.
Tilaajaosa - Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
Sairaalapalvelut
Sairaalapalveluihin sisältyvän vaativan
erikoissairaanhoidon palvelut ostettiin
Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä (Pshp).
Perustason erikoissairaanhoito hankittiin
Hatanpään sairaalan palvelulinjoilta sekä
järjestettiin palvelusetelillä. Erikoissairaanhoidon jatkokuntoutusta hankittiin
Tammenlehväkeskukselta ja saattohoitoa
Pirkanmaan Hoitokodilta. Sairaalapalvelujen tavoitteena on tuottaa hoitotakuun
mukaisesti laadukkaita sairaalahoidon
asiantuntijapalveluita ja tarjota potilaille
tarvittavat tutkimukset ja hoidot, joissa
kansanterveydellisesti yleisten ja merkittävien sairauksien hoito korostuu.
Toiminnan painopisteet ja keskeiset
muutokset
Vuoden 2014 aikana jatkettiin työnjaon ja
hoidonporrastuksen kehittämistä vaativan
erikoissairaanhoidon, perustason erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon
välillä. Lähtökohtana on vaativan erikoissairaanhoidon keskittäminen PSHP:iin ja
muiden PSHP:n hoitamien tehtävien siirto
joko Hatanpään sairaalaan, avopalveluihin
terveysasemille tai lasten ja nuorten terveyspalvelujen poliklinikoille. Tehtävien
siirtämisen mahdollisti oman tuotannon
tehostunut toiminta ja kyky hoitaa siirretyt tehtävät. Hatanpään sairaalan palvelulinjoilla hoitojaksojen määrä kasvoi 9 %
ja avohoitokäyntien määrä 11 % vuoteen
2013 verrattuna.
Potilaiden jatkohoidon järjestäminen
Acutasta ja PSHP:sta tuleville potilaille
sujui hyvin. Hoitoketjujen toimivuuden
parantamiseksi siirtomahdollisuus Acutasta Hatanpään sairaalan vuodeosastoille tehtiin ympärivuorokautiseksi. Lisäksi
hoitoketjujen toiminnan ja potilaiden
tarkoituksenmukaisen hoitopaikan varmistamiseksi jatko- ja saattohoitopaikkoja
hankittiin suunniteltua enemmän. Kotiu-
tustiimin rooli kotiuttamisessa ja jatkohoidon järjestämisessä oli edelleen merkittävä.
Taloudellisen tilanteen vuoksi ruoansulatuskanavan tähystystutkimusten ja
kuvantamistutkimusten palvelusetelien
käyttö loppui syksyllä 2014. Muut erikoissairaanhoidon palvelusetelit jäivät edelleen käyttöön
Oriveden erikoissairaanhoito siirtyi
yhteistoiminta-alueen
järjestettäväksi.
PSHP:n erikoissairaanhoidon tilaus jäi
Oriveden kaupungin budjettiin. Oriveden
osalta noudatettiin samaa työnjakoa kuin
tamperelaisten potilaiden osalta. Tämä
näkyi PSHP:n laskutuksen pienentymisenä
vuoteen 2013 verrattuna, mutta vastaavasti Hatanpään sairaalan budjetoitua suurempana laskutuksena. Lisäksi Oriveden
terveyskeskusosaston remontin vuoksi
Hatanpään palvelulinjoilla toteutui suunniteltua enemmän hoitovuorokausia.
Palvelukokonaisuuden talous
palvelukokonaisuuden talous
1 000 euroa
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
TP 2014
9 481
-270 059
-260 579
Muutettu
TA 2014
8 643
-269 330
-260 687
Ero
838
-729
108
Alkuper.
TA 2014
7 738
-262 570
-254 832
KV:n muuMuut
tokset
muutokset
925
-6 780
-5 855
Palvelutilauksen toteutuminen
1 000 euroa
Sisätautien palvelulinja
Neurologinen palvelulinja
Yleislääketieteen ja geriatrian palvelulinja
Leikkaustoiminnan palvelulinja
Muut palvelut
Oriveden palvelut
Oma tuotanto yhteensä
Erikoissairaanhoidon kuntoutuspalvelut
Vaativa erikoissairaanhoito (PSHP)
Tammenlehväkeskuskuntoutus
Saattohoito
Avustukset
Oriveden palvelut
Muu tuotanto yhteensä
Muut
Yhteensä
TP 2014
16 739
7 942
12 214
25 027
296
4 089
66 306
590
198 587
3 342
844
17
213
203 594
159
270 059
Muutettu
TA 2014
16 504
7 737
11 990
25 434
70
3 703
65 437
675
198 900
3 344
736
18
220
203 893
0
269 330
Ero
-235
-205
-224
407
-226
-386
-869
85
313
2
-108
1
7
299
-159
-730
-20
20
0
Sairaalapalvelujen toimintatuotot toteutuivat 0,8 milj. euroa talousarviota suurempina, mikä johtui Hatanpään sairaalan
toiminnan volyymin kasvusta ja siitä, että
Oriveden palvelujen nettomenojen perusteella maksettava yhteistoimintaosuus
toteutui 0,4 milj. euroa talousarviota suurempana.
Palvelukokonaisuuden
toimintakulut
ylittyivät 0,7 milj. eurolla, mikä johtui
oman erikoissairaanhoidon tuottamien
suoritteiden määrän kasvusta. Hatanpään
sairaalan edelleen tehostuneen toiminnan
vuoksi tuotanto teki 2,3 milj. euron palautuksen tilaajalle. Myös Pirkanmaan sairaanhoitopiiri teki ylimääräisen ylijäämän
palautuksen, jonka ansiosta tilaus toteutui
6 milj. euron lisätalousarviolla korjattua
budjettia pienempänä. Pshp:n kokonaistilauksen kasvu vuoteen 2013 verrattuna oli
vain 0,5 milj. euroa eli 0,2 %.
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
99
Tilaajaosa - Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
Päihde- ja mielenterveyspalvelut
Päihde- ja mielenterveyspalvelujen palvelukokonaisuuteen kuuluvat psykiatrinen
avohoito sisältäen psykiatrian poliklinikat
ja päiväsairaalatoiminnan, päihdehuollon avohoidon, asumispalvelut ja päihdehuollon kuntoutuksen, laitospalvelut ja
tukiasumistoiminnan. Päihdepalvelujen
tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä
sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja sekä
edistää päihteiden ongelmakäyttäjien ja
heidän läheistensä terveyttä, toimintakykyä ja turvallisuutta. Mielenterveyspalvelujen tavoitteena on yksilön psyykkisen
hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja persoonallisuuden kasvun edistäminen sekä mielen
sairauksien ja muiden mielenterveyshäiriöiden ehkäiseminen ja hoito. Oriveden
päihde- ja mielenterveyspalvelut sisältyvät
palvelukokonaisuuteen.
Toiminnan painopisteet ja keskeiset
muutokset
Suurin osa päihdepalveluista ja mielenterveyskuntoutujien asumispalveluista ostetaan ulkopuolisilta palveluntuottajilta.
Päihdehuollossa on painotus siirtynyt
avopalvelujen tarjoamiseen ja asiakkaille asetettuja ehtoja päihdehuollon kuntouttavaan laitoshoitoon pääsemiseksi on
tarkennettu. Valmisteltiin A-klinikkatoiminnan integroimista kaupungin oman
tuotantoon perustettavaan psykiatria- ja
päihdekeskukseen.
Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluissa on tehty rakennemuutos, jossa
siirrytään yhä enenevässä määrin kevyempään asumismuotoon, tukiasumiseen
ja omaan kotiin annettavaan tuettuun asumiseen
Pitkäaikaisasunnottomuuden
vähentämisohjelmaa jatkettiin uudella aiesopimuksella valtion kanssa vuosiksi 20122015. Pitkäaikaisasunnottomia oli 46
vuonna 2014, kun vuonna 2008 heitä oli
214. Yksinäisiä tamperelaisia asunnottomia oli vuoden 2014 marraskuun puolivälissä 245 henkilöä.
Terveyshyötyä sopimusohjauksella –
hanke jatkui. Hankkeessa uudistetaan sopimusohjausmallia yhteistyössä tilaajan,
tuottajan ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin
kanssa. Tavoitteena on potilaslähtöisyyden
ja terveydenhuollon saumattoman yhteistyön lisääminen sekä erikoissairaanhoidon
kustannusten kasvun hillitseminen tuottamalla palveluita yksittäisten toimenpiteiden sijaan hoitotulosten eli terveyshyötyjen aikaansaamiseksi.
Palvelukokonaisuuden talous
palvelukokonaisuuden talous
1 000 euroa
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
TP 2014
2 781
-32 732
-29 951
Muutettu
TA 2014
3 328
-32 947
-29 619
Ero
-547
215
-332
Alkuper.
TA 2014
KV:n muuMuut
tokset
muutokset
3 281
-32 900
-29 619
0
0
0
Palvelutilauksen toteutuminen
1 000 euroa
Mielenterveyden päiväsairaalatoiminta
Mielenterveyden avohoito
Päihdehuollon avohoito ja asumispalvelut
Päihdehuollon laitospalvelut ja tukiasumistoiminta
Katkaisu- ja selviämisasema
Oriveden palvelut
Oma tuotanto yhteensä
Mielenterveyspalvelut
Päihdehuollon asumispalvelut
Päihdehuollon kuntoutus
Tuetun asumisen palvelut
Avustukset
Hankkeet
Oriveden palvelut
Muu tuotanto yhteensä
Muut
Yhteensä
100
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
TP 2014
Muutettu
TA 2014
Ero
2 258
6 343
1 358
2 314
6 130
1 408
56
-214
50
1 647
1 550
-97
1 481
698
13 785
6 250
1 970
4 908
4 302
1 039
53
274
18 796
151
32 732
1 600
766
13 767
6 537
2 299
5 067
3 794
1 045
183
255
19 180
0
32 947
119
68
-17
287
329
159
-508
6
130
-19
384
-151
215
47
-47
0
Päihde- ja mielenterveyspalvelujen toimintatuotot toteutuivat 0,5 milj. euroa
talousarviota pienempinä palvelujen rakennemuutoksen vuoksi. Tilapäistä asumista, jossa on korkeampi asiakasmaksu,
on vähennetty. Lisäksi asiakkaiden heikentynyt tulotaso vaikuttaa asiakasmaksujen
kertymään.
Palvelukokonaisuuden
toimintakulut
alittuivat yhteensä 0,2 milj. eurolla. Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalveluissa on tehty rakennemuutos,
jolloin painopistettä on siirretty entistä
enemmän kevyempään tukiasumiseen ja
kotiin annettavaan tuettuun asumiseen.
Lisäksi painopistettä on siirretty laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen.
Tilaajaosa - Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
Sosiaalisen tuen palvelut
Sosiaalisen tuen palvelukokonaisuuteen
kuuluvat aikuissosiaalityö, toimeentuloturvan palvelut, maahanmuuttajapalvelut,
talous- ja velkaneuvonta, pakolaisten kotouttava toiminta ja sosiaalinen kuntoutus. Palveluihin sisältyy myös Oriveden
kaupungin sosiaalisen tuen palvelut lukuun ottamatta kuntouttavaa työtoimintaa. Sosiaalisen tuen palveluiden tarkoituksena on edistää yksilöiden, perheiden
ja yhteisöjen sosiaalista turvallisuutta ja
hyvinvointia. Erityisenä painopisteenä
ovat heikoimmassa asemassa ja syrjäytymisvaarassa olevien asukkaiden toimintakyvyn ja elämänhallinnan edistäminen.
Toiminnan painopisteet ja keskeiset
muutokset
Työttömyyden kasvu luo paineita toimeentulotuki- ja työttömyysturvamenojen
voimakkaalle kasvulle. Toimeentulotuen
käsittelyssä pysyttiin lain säätämissä käsittelyajoissa. Aikuissosiaalityön ja toimeentulotuen painopistealueiksi muodostuvat
nuoret, alle 30-vuotiaat asiakkaat sekä pitkäaikaisasiakkaiden, yli vuoden toimeentulotukiasiakkaana olleiden, palvelutarpeen kartoitus. Nuorten palveluohjaus, ns.
KOHO -palvelu siirrettiin Silta-Valmennus
ry:ltä 1.8.2014 alkaen oman tuotannon toiminnaksi. Näin saatiin vahvistettua oman
tuotannon nuoriin keskittyvää palveluohjausta ja tehostettua toimintaa.
Sosiaalista kuntoutusta kuntouttavana
työtoimintana tarjottiin 500 päivää työmarkkinatukea saaneille. Palvelua tuottaa
oman tuotannon lisäksi kuusi järjestöä.
Aikuisten sosiaalipalvelut on mukana KASTE-hankkeessa, joka on osa VäliSuomen S.O.S. - Sosiaalisesti osalliseksi
palvelukokonaisuuden talous
1 000 euroa
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
TP 2014
23 808
-76 165
-52 356
Muutettu
TA 2014
23 868
-76 391
-52 523
Alkuper.
TA 2014
Ero
-60
226
167
23 136
-66 583
-43 447
KV:n muuMuut
tokset
muutokset
779
-9 929
-9 150
Palvelutilauksen toteutuminen
1 000 euroa
Ennalta ehkäisevän sosiaalityön palvelut
Toimeentuloturvan palvelut
Maahanmuuttajapalvelut
Talous- ja velkaneuvonnan palvelut
Oriveden palvelut
Oma tuotanto yhteensä
Toimeentulotuki
Työmarkkinatuen kuntaosuus
Pakolaisten ja paluumuuttajien toimeentulotuki
Opiskelijoiden työllistäminen
Hankkeet
Avustukset
Sosiaalinen kuntoutus
Oriveden palvelut
Muu tuotanto yhteensä
Muut
Yhteensä
TP 2014
Muutettu
TA 2014
Ero
3 250
5 681
301
274
182
9 688
41 052
19 671
3 039
5 679
301
274
210
9 503
41 051
19 898
-211
-2
-0
0
28
-185
-1
227
2 119
1 700
-419
417
441
720
412
1 575
66 408
69
76 165
466
557
728
939
1 549
66 888
0
76 391
49
116
8
527
-26
480
-69
226
-47
121
74
sosiaalityöllä – hanketta. Tampereen osahankkeessa tavoitteena on kaupungin järjestämän asiakaslähtöisen kuntouttavan
aikuissosiaalityön kehittäminen.
Palvelukokonaisuuden talous
Sosiaalisen tuen palvelujen toimintatuotot
toteutuivat yhteensä 0,1 milj. euroa budjetoitua pienempinä, mikä johtui SOS-hankkeelle aiempina vuosina liikaa kirjattujen
tulojen oikaisusta.
Palvelukokonaisuuden
toimintakulut
toteutuivat yhteensä 0,2 milj. euroa budjetoitua pienempinä. Sosiaaliseen kuntoutukseen varatuista määrärahoista säästyi,
koska toiminnan kustannustaso on pienempi kuin valtuuston tähän toimintaan
osoittamat määrärahat. Kaupunginvaltuuston talousarviomuutoksessa lisättiin
määrärahoja toimeentulotukihakemusten
käsittelyyn 0,9 milj. euroa, toimeentulotukimenoihin 1,4 milj. euroa ja työmarkkinatuen kuntaosuuden menoihin 7,55 milj.
euroa. Toimeentulotukimenojen kasvu
edellisvuoteen verrattuna oli 3,0 milj. euroa (+7,9 %), mikä johtui erityisesti pitkäaikaisesti toimeentulotukea (yli 10 kk)
saaneiden perheiden osuuden kasvusta,
vaikeutuneesta työttömyystilanteesta ja
asumiskustannusten noususta. Työmarkkinatuen kuntaosuuden 1,7 milj. euron (+9,4
%) menojen kasvua selittää työttömyyden
voimakas lisääntyminen.
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
101
Tilaajaosa - Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
Vammaispalvelut
Palvelukokonaisuuteen kuuluvat vammaisten palvelut ja tukitoimet, vammaisten
asumispalvelut ja päivätoiminta, kehitysvammahuollon avopalvelut, kehitysvammahuollon laitospalvelut ja avustukset.
Vammaispalveluilla tuetaan vammaisten
henkilöiden itsenäistä selviytymistä, edistetään yhdenvertaisuutta ja poistetaan
vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja
osallistumisen esteitä. Vammaispalveluissa painopiste on avohoidon kehittämisessä ja vammaisten henkilöiden itsenäisen elämän tukemisessa. Tavoitteena on
edistää vammaisen henkilön tasa-arvoa ja
mahdollisuuksia yhdenvertaiseen elämään
muiden kuntalaisten kanssa.
Toiminnan painopisteet ja keskeiset
muutokset
Vammaispalvelujen piirissä oli vuonna
2014 yhteensä 7 060 asiakasta, heistä kehitysvammaisia 1 113 ja muita vammaisia
henkilöitä 5 947. Kehitysvammaisia henkilöitä oli vuoden aikana laitoshoidossa 78.
Kaupungin palveluissa vammaisille henkilöille korostuivat kehitysvammaisten
laitosmaisen asumisen purkamistoimenpiteet valtioneuvoston periaatepäätöksen
mukaisesti. Kehitysvammaisten uusia asumispalveluja hankittiin Tampereen Kaupunkilähetys ry:n Tapion talosta yhteensä
23 paikkaa ja Autismisäätiön perustamasta ryhmäkodista 4 paikkaa laitoshoidosta
muuttaneille autismin kirjon asiakkaille.
palvelukokonaisuuden talous
1 000 euroa
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
TP 2014
3 703
-54 418
-50 716
Muutettu
TA 2014
3 442
-52 374
-48 932
Alkuper.
TA 2014
Ero
261
-2 044
-1 784
2 842
-51 745
-48 903
KV:n muuMuut
tokset
muutokset
600
-600
0
0
-29
-29
Palvelutilauksen toteutuminen
1 000 euroa
TP 2014
Asumispalvelut
Työ- ja päivätoiminta
Oriveden palvelut
Oma tuotanto yhteensä
Vammaisten palvelut ja tukitoimet
Vammaisten asumispalvelut ja päivätoiminta
Kehitysvammahuollon avopalvelut
Kehitysvammahuollon laitospalvelut
Avustukset
Oriveden palvelut
Muu tuotanto yhteensä
Yhteensä
2 487
2 478
304
5 268
15 336
9 626
11 782
9 633
601
2 172
49 150
54 418
Muutettu
TA 2014
2 448
2 555
322
5 326
14 044
8 999
11 638
9 449
598
2 320
47 048
52 374
Ero
-38
77
18
58
-1 292
-627
-144
-184
-3
148
-2 102
-2 044
Palvelukokonaisuuden talous
Investoinnit
1 000 euroa
102
Muutettu
TA 2014
TP 2014
Alkuper.
TA 2014
Ero
Muutokset
AINEELLISET HYÖDYKKEET
Kiinteät rakenteet ja laitteet
0
0
-65
-65
65
65
-65
-65
0
0
INVESTOINNIT YHTEENSÄ
0
-65
65
-65
0
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
Vaikeavammaisten palveluasuminen ja
päivätoiminta kilpailutettiin ja puitesopimusten piiriin saatiin uusia palveluntuottajia. Henkilökohtaisen avun asiakkaiden
lukumäärä kasvoi edellisestä vuodesta
noin 10 %. Myös asiakkaiden käyttämät
tuntimäärät ovat kasvaneet. Kustannuksia
kasvatti alalle solmittu työehtosopimus ja
sen vaikutukset avustajien palkkoihin. Ostopalveluna henkilökohtaista apua järjestettiin 336 asiakkaalle, kasvua edelliseen
vuoteen 22 %. Palvelusetelin käyttö henkilökohtaisen avun järjestämiseksi vaikeavammaisille henkilöille vakinaistettiin.
Kehitysvammaisten perhehoidon maakunnallinen yksikkö (KePe) aloitti toimintansa vuoden alussa. Yksikköä hallinnoi
Tampereen kaupunki ja siinä on kaksi
työntekijää. Uusia perhehoitajia valmennettiin 14.
Vaikeavammaisten kuljetusten välitysja yhdistelypalveluissa laajennettiin pilottia, jossa vammaispalvelulain mukaisia
kuljetuspalvelumatkoja yhdistetään palvelulinjaliikenteeseen. Pilottiin lisättiin kolme keskusta-alueen Pali-bussia.
Oriveden kehitysvammahuollon palvelujen järjestämisvastuu siirtyi Tampereen
kaupungille. Kaupungin omaan tuotantoon siirtyi kehitysvammaisten ryhmäkoti
ja toimintakeskus. Orivedellä oli vammaispalveluiden asiakkaita 160 ja kehitysvammaisia 55.
Vammaispalvelujen toimintatuotot toteutuivat 0,3 milj. euroa budjetoitua suurempina, mikä johtui kotikuntalain mukaisten
palvelujen laskutuksesta muilta kunnilta ja
Oriveden kaupungin maksamasta vuotta
2013 koskevasta lisälaskusta.
Palvelukokonaisuuden toimintakulut toteutuivat yhteensä 2,0 milj. euroa talousarviota suurempina. Suurimmat ylitykset
olivat vammaisten avustajapalveluissa ja
vammaisten henkilökohtaisen avustajan
taloudellisessa tuessa sekä kotikuntalain
kotikuntakorvauksissa. Vammaispalvelujen menot ovat kasvaneet edellisvuodesta
3,7 milj. euroa eli 7,7 prosenttia, mikä johtui lähinnä kehitysvammaisten asumispalvelujen laajentamisesta ja avustajapalvelujen kustannusten kasvusta.
Tilaajaosa - Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen
Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen
Ydinprosessin ensisijaisena tavoitteena on
mahdollistaa ikäihmisten kotona asuminen ennaltaehkäisevillä ja kuntouttavilla
palveluilla sekä järjestämällä palveluja ja
hoitoa koteihin tarvittaessa ympäri vuorokauden. Ikäihmisten palvelujen asiakkaisiin kuuluvat paitsi ikäihmiset myös ne
alle eläkeikäiset, jotka eivät saa tarvitsemiaan palveluja erityislainsäädännön nojalla. Palvelurakenteen osalta tavoitteena
on laitoshoidon tarpeen vähentäminen
lisäämällä kotiin tai kodinomaisiin oloihin
annettavaa apua ja hoitoa. Raskaampiin
palveluihin siirtymistä ehkäistään lisää-
mällä alueellista ohjausta ja neuvontaa
sekä omaehtoisen toiminnan ja ennaltaehkäisevän työn palveluita. Ikäihmisten palvelut jaettiin vuoden 2014 alusta kolmeen
uuteen palvelukokonaisuuteen: omaehtoinen toiminta ja ennaltaehkäisevän työn
palvelut, kotona asumista tukevat palvelut
sekä sairaala- ja pitkäaikaisen laitoshoidon
palvelut. Uusissa palvelukokonaisuuksissa
ennaltaehkäisy ja omaehtoinen toiminta
on nostettu yhä vahvemmin esiin. Oriveden ikäihmisten palvelut siirtyivät Tampereen järjestettäväksi vuoden 2014 alusta.
Ydinprosessin talous
Tuloslaskelma (1 000 euroa)
Muutettu
TA 2014
TP 2014
Toimintatuotot
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Muut toimintatuotot
Tuotot yhteensä
Ero
10 136
31 721
30
-82
41 805
9 432
32 036
0
0
41 468
704
-315
30
-82
337
Toimintakulut
Henkilöstökulut
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Avustukset
Vuokrakulut
Muut toimintakulut
Kulut yhteensä
-417
-188 923
-1
-5 858
-203
-474
-195 877
-400
-186 381
0
-6 079
-129
-58
-193 047
-17
-2 542
-1
221
-74
-416
-2 830
Toimintakate
-154 071
-151 579
-2 492
7
0
7
Vuosikate
-154 065
-151 579
-2 486
Tilikauden tulos
-154 065
-151 579
-2 486
Rahoitustuotot ja -kulut
TP 2014
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
41 805
-195 877
-154 071
Muutettu
TA 2014
41 468
-193 047
-151 579
Ero
337
-2 830
-2 492
Alkuper.
TA2014
40 843
-192 122
-151 279
KV:n muuMuut
tokset
muutokset
625
-925
-300
Ikäihmisten palvelujen palvelurakennemuutos jatkui valtakunnallisten suositusten ja kaupunkistrategiassa asetettujen
tavoitteiden mukaisesti vuonna 2014. Kotihoidon palveluja sekä tehostetun palveluasumisen paikkoja lisättiin ja vastaavasti
pitkäaikaisen laitoshoidon paikkamääriä
vähennettiin. Omaishoidon tuki myönnettiin edelleen kaikille kriteerit täyttäville
hakijoille. Pitkäaikaiseen laitoshoitoon
sisältyvän pitkäaikaisen sairaalahoidon
määrää eli niin sanottua sairaalassa asumista pyrittiin vähentämään kuntoutuksen ja kuntoutusketjujen vaikuttavuutta
lisäämällä ja lisäämällä tehostetun palveluasumisen paikkoja, joilla myös korvattiin
pitkäaikaista laitoshoitoa.
Vuoden 2014 lopussa yli 75-vuotiaista
7,2 prosenttia asui tehostetussa palveluasumisessa, 2,6 prosenttia pitkäaikaisessa
laitoshoidossa ja 90,2 prosenttia kotona.
Palvelurakenteen muuttamiselle asetetut
määrälliset tavoitteet vuodelle 2014 toteutuivat lukuun ottamatta kotona asuvien
yli 75-vuotiaiden määrää, joka jäi hieman
tavoitteesta. Tämä selittyy tehostetun
palveluasumisen paikkojen suurella lisäämisellä. Vuonna 2015 uusia paikkoja tulee
huomattavasti vähemmän.
Olennaiset poikkeamat
talousarvioon
Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen (bruttobudjetoitu)
1 000 euroa
Toimintaympäristön muutokset
0
0
0
Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämisen
ydinprosessin toimintatuotot toteutuivat
0,3 milj. euroa talousarviota suurempina, mikä johtuu kotikuntalain mukaisesti
muilta kunnilta laskutettavista palveluista,
kuluneen vuoden alusta voimaan tulleista
maksuasetuksen muutoksista sekä palvelujen määrän kasvusta. Tuottoja pienensi
Ikäkaste-hankkeelle aiempina vuosina liikaa kirjattujen tulojen oikaisu.
Ydinprosessin toimintakulut ylittivät talousarvion 2,8 milj. eurolla, mikä johtui tehostetun palveluasumisen laajentamisesta
ja sairaalahoidon lyhytaikaisten jaksojen
määrän kasvamisesta.
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
103
Tilaajaosa - Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen
Omaehtoisen toiminnan ja ennaltaehkäisevän työn palvelut
Omaehtoisen toiminnan ja ennalta ehkäisevissä palveluissa erityistä huomiota
kiinnitetään toimintakykyä edistäviin palveluihin, kuten ohjaukseen ja neuvontaan,
kuljetus- ja palvelukeskus- sekä kulttuurija vapaa-ajan palveluihin. Palvelukokonaisuuteen kuuluvien palvelujen tavoitteena
on mahdollistaa kuntalaisten asuminen
omassa kodissaan. Tavoitteeseen pyritään
ennaltaehkäisemällä ikäihmisten toimintakyvyn laskua. Ikäihmisille kohdistetut
palvelukeskus- ja korttelikerhopalvelut tukevat erityisesti ikäihmisten identiteettiä
sekä sosiaalista toimintakykyä tarjoamalla
elämyksiä sekä uusia vertais- ja viiteryhmiä sekä virikkeitä.
Toiminnan painopisteet ja keskeiset
muutokset
Palvelukeskustoiminnan kehittämistä on
viety eteenpäin ja sisältöä on kehitetty
siten, että myös palvelukeskustoiminta
ennaltaehkäisevänä ja omaehtoisena palveluna toimii tulevaisuudessa tiiviimmin
osana alueellista kotihoidon ja päiväkeskustoiminnan kokonaisuutta. Uuteen
Lielahtikeskukseen avattiin uusi päivä- ja
palvelukeskus keväällä 2014. Samalla Männistöntuvan korttelikerhon palvelut siirtyivät sinne. Maaliskuun 2014 alusta palvelukeskuskortti muuttui tulosidonnaiseksi,
joka osaltaan tasapainotti budjettia.
palvelukokonaisuuden talous
1 000 euroa
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
TP 2014
Muutettu
TA 2014
21
-6 190
-6 169
0
-6 669
-6 669
Alkuper.
TA 2014
Ero
21
479
500
KV:n muu- Muut muutokset
tokset
0
-6 385
-6 385
0
-85
-85
Palvelukokonaisuuden talous
palvelutilauksen toteutuminen
1 000 euroa
Ehkäisevä vanhustyö
Ikäihmisten kulttuuri- ja liikuntapalvelut
Oma tuotanto yhteensä
Ehkäisevä vanhustyö
Ehkäisevä vanhustyö / kuljetuspalvelut
Ehkäisevä vanhustyö / avustukset
Muu tuotanto yhteensä
Muut
Yhteensä
104
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
0
-199
-199
Syksyllä 2013 aloitetussa Sitran rahoittamassa Kotona asumista tukeva kehitettiin
mm. Lähitori-mallia, joka on uudenlainen
alueellinen palvelukeskuksen, ohjauksen
ja neuvonnan sekä yksityisen ja kolmannen sektorin palvelut yhteen paikkaan
kokoava palvelukonsepti. Lähitori-mallin
ensimmäinen pilotti käynnistyi Kuuselan
palvelukeskuksessa syyskuussa 2014. Lähitori laajeni lokakuussa 2014 Peurankalliokeskuksen palvelukeskukseen. Kokeilun
jälkeen mallia kehitetään saatujen käytännön kokemusten perusteella. Lähitorimalli suunnitellaan yleistettäväksi, jotta
malli voidaan ottaa Tampereella käyttöön
laajemmin muissakin kaupunginosissa sekä muilla toimialoilla.
Palvelubussien markkinointia kehitettiin. Samalla jatkettiin jo aloitettua palveluliikenteen ja muiden henkilöliikennekuljetusten kehittämistyötä muun muassa
laajentamalla vuonna 2013 aloitettua VPL/
SHL-pilottia (vaikeavammaisten kuljetusten välitys- ja yhdistelypalvelun sekä sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetusten yhdistäminen) kolmelle uudelle linjalle.
TP 2014
2 521
841
3 362
1 206
1 103
536
2 846
-19
6 190
Muutettu
TA 2014
2 918
841
3 759
1 218
1 145
547
2 910
0
6 669
Ero
397
0
397
12
42
11
64
19
479
Palvelukokonaisuuden toimintakulut toteutuivat 0,5 milj. euroa talousarviota pienempinä, mikä johtui pääosin palvelukeskusaterioiden vähentyneistä määristä.
Tilaajaosa - Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen
Kotona asumista tukevat palvelut
Kotona asumista tukevien palvelujen
kokonaisuuteen
kuuluvat
kotihoito,
omaishoidon tuki, päiväkeskustoiminta,
lyhytaikaishoito, poliklinikkatoiminta, veteraanikuntoutus, suun terveydenhuolto
sekä asumispalvelut. Palvelukokonaisuuden tavoitteena on mahdollistaa kuntalaisten asuminen omassa kodissaan tai kodinomaisessa ympäristössä mahdollisimman
pitkään. Tavoitteeseen pyritään ennaltaehkäisemällä ikäihmisten toimintakyvyn
laskua ja palauttamalla mahdollisesti heikentynyt toimintakyky aktiivisella kuntoutuksella. Toimintakyvyn laskiessa pysyvästi
kotona asumista tuetaan järjestämällä kotona asumista tukevia palveluja asiakkaan
kotiin, joka voi sijaita myös asumispalveluyksikössä.
Toiminnan painopisteet ja keskeiset
muutokset
Vuoden 2014 painopisteitä kotona asumista tukevissa palveluissa ovat olleet vastaaminen kotihoidon asiakkaiden hoidon
tarpeen kasvuun, omaishoidon tuen lakisääteisten vapaapäivien käytön lisääminen sekä palvelu- ja hoitoketjuihin liittyvät
toiminnalliset muutokset, joilla pyritään
parantamaan ikäihmisten kotona asumisen edellytyksiä.
Palvelujen tarpeen lisääntyminen näkyi
edelleen kotihoidon palvelujen ostotar-
palvelukokonaisuuden talous
1 000 euroa
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
TP 2014
27 535
-115 214
-87 679
Muutettu
TA 2014
22 235
-114 572
-92 337
Alkuper.
TA 2014
Ero
5 300
-642
4 658
21 659
-112 423
-90 764
KV:n muuMuut
tokset
muutokset
625
-840
-215
Palvelutilauksen toteutuminen
1 000
Kotihoito
Suun terveydenhuolto
Päiväkeskustoiminta
Veteraanikuntoutus
Terveystarkastukset ja seulonnat
Erityistyöntekijöiden palvelut, Ravitsemusterapia
Poliklinikkatoiminta
Kotikuntoutus
Tehostettu palveluasuminen
Oriveden palvelut
Oma tuotanto yhteensä
Kotihoito
Asumispalvelut
Sotainvalidien kotihoito
Lyhytaikaishoito
Omaishoidon tuki
Päiväkeskustoiminta
Veteraanikuntoutus
Muut palvelut
Oriveden palvelut
Muu tuotanto yhteensä
Muut
Yhteensä
TP 2014
Muutettu
TA 2014
Ero
29 807
1 000
1 424
107
81
29 720
958
1 459
203
63
-88
-42
35
96
-18
68
68
-0
3 280
2 000
6 945
3 577
48 289
9 849
43 025
1 165
957
6 171
1 976
25
640
2 984
66 793
133
115 214
3 280
2 000
7 139
3 927
48 816
9 584
41 570
1 200
1 127
6 372
2 058
217
630
2 998
65 756
0
114 572
0
0
194
350
527
-265
-1 455
35
170
201
82
192
-10
14
-1 037
-133
-643
-49
-1 309
-1 358
peena eri puolilla kaupunkia. Vuonna 2013
alkanut kotihoidon RUG-tuotteistus oman
tuotannon kotihoitoon valmistui ja se otetaan käyttöön sopimusohjauksessa vuoden 2015 alusta. Rinnakkain säilytetään
myös aikaisempi seuranta.
Kotiin annettavia palveluita lisättiin
vuonna 2014 käynnistämällä kotikuntoutus, jota laajennettiin kesällä psykogeriatrisille asiakkaille. Lisäksi vuonna 2014
pilotoitiin kotiin annettavaa alkoholikatkaisuhoitoa eli Kotikatkoa. Kotihoidossa
aloitti myös ravitsemusterapeutti. Kotihoidon asiakkaan luona tehtävää välitöntä työaikaa kasvatettiin uudella toiminnanohjausjärjestelmällä ja sähköisellä
ovenavauspalvelulla. Omaishoidon tuki
myönnettiin vuonna 2014 edelleen kaikille kriteerit täyttäville hakijoille, ja omaishoidon tuen vapaapäivien järjestämiseen
tarkoitettuja hoitopaikkoja lisättiin palvelusetelein.
Härmälän alueen ikäihmisten palvelut
kilpailutettiin vuonna 2014. Kilpailutettava kokonaisuus sisälsi Härmälän alueen
verkoston ylläpidon lisäksi mm. palveluneuvontaa ja -ohjausta, päivätoiminnan,
kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen
palveluita.
Geripolin tarkoituksena on tukea kotona
tapahtuvaa hoitoa ja lisätä kotihoitoa tukevaa geriatrista osaamista sekä vähentää
Acutaan kohdistuvaa painetta ikäihmisten
kohdalta. Geriatrian poliklinikan toimintaa
kehitettiin edelleen sekä yhteistyötä kotihoidon kanssa tiivistettiin. Idän alueen
kotihoidon lääkäritoiminnan uudistamisen
pilotti alkoi alkuvuodesta 2014 tarjoten
itäisen alueen kotihoidon ja palveluasumisen asiakkaille lääkäripalvelut kotiin. Pilottia päätettiin laajentaa uudelle alueelle
(ent. eteläinen alue) vuodelle 2015 ja koskemaan koko kaupunkia vuonna 2016.
Ikäihmisten ja heidän omaistensa neuvonta- ja ohjauspalvelu Kotitori jatkoi toimintaansa. Kotitori kokoaa eri tuottajien
tuottamia ja eri tavoin rahoitettavia palveluja asiakkaalle. Asiakkaat ja yhteistyötahot ovat olleet Kotitoriin tyytyväisiä, ja
palveluiden vaikuttavuudesta sekä tuottavuudesta on saatu hyviä tuloksia.
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
105
Tilaajaosa - Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen
Sosiaali- ja terveysministeriöltä valtionavustusta saanut vanhuspalvelulain
toimeenpanohanke Hyvinvointia ja laatua
päättyi lokakuun lopussa 2014. Hankkeessa konkretisoitiin uuden lain keskeisiä
velvoitteita osaksi kuntien toimintakäytäntöjä; muun muassa uudistettiin vanhusneuvostojen toimintaa, vahvistettiin
hyvinvointia edistäviä palveluita ja luotiin
käytäntöjä palvelujen riittävyyden ja laadun varmistamiseen. Tampereen kaupungin hallinnoimassa yhteistyöhankkeessa
oli mukana 28 kuntaa. Tampereella selkiytettiin kunnan vastuutyöntekijän roolia
ja sijoitettiin tehtävät osaksi kotihoidon
asiakasohjaajien tehtäviä. Ikäihmisten pal-
velukeskuksissa ja Kotitorilla otettiin asiakasneuvonnassa käyttöön uusi omahoitoa
tukeva hyvinvointiviestinnän kanava Terveystutka (www.tampere.fi/terveystutka).
Lisäksi osana hanketta toteutettiin itäisellä
alueella suuhygienistin terveystarkastukset kotihoidon asiakkaan kotona. Toimintamalli todettiin hankkeen aikana hyväksi, ja toimintamallia laajennettiin vuoden
2014 aikana ja vakiinnutetaan vuoden
2015 aikana.
Palvelukokonaisuuden talous
talousarvioon tehdyt merkittävät siirrot
(pitkäaikainen laitoshoito ja asumispalvelut) palvelukokonaisuuksien välillä ja
palvelurakenteen muutokset vaikuttivat
tuloarvioiden poikkeamiin kotona asumista tukevien palvelujen ja sairaala- ja pitkäaikaisen laitoshoidon palvelukokonaisuuksissa.
Palvelukokonaisuuden
toimintakulut
toteutuivat yhteensä 0,6 milj. euroa budjetoitua suurempina, mikä johtui pääosin
tehostetun palveluasumisen ostojen laajentamisesta noin 100 paikalla.
Kotona asumista tukevien palvelujen toimintatuotot toteutuivat 5,3 milj. euroa
talousarviota suurempina. Vuoden 2014
Sairaala- ja pitkäaikaisen laitoshoidon palvelut
Palvelukokonaisuus muodostuu vanhainkotihoidosta sekä sairaalahoidosta ja
kuntoutuksesta.
Palvelukokonaisuuden
yhtenä tavoitteena on turvata riittävä
hoito ja huolenpito siinä vaiheessa, kun
ikäihmisen toimintakyky ei enää kuntoutuksesta ja kotiin tuotettavista palveluista
huolimatta mahdollista omassa kodissa
asumista. Vanhainkotihoidolle vaihtoehtona tässä tapauksessa tarjotaan kotona asumista tukevien palvelujen tehostettua palveluasumista. Sairaalassa asumisesta eli
pitkäaikaishoidosta sairaaloissa pyritään
asteittain luopumaan. Sairaalahoidon pai-
nopisteen muutosta vauhditettiin oman
tuotannon tehostetun palveluasumisen
lisäämisellä sekä panostamalla vahvasti
kotikuntoutukseen.
Toiminnan painopisteet ja keskeiset
muutokset
Ikäihmisten laatusuositusten mukaisesti sairaala- ja pitkäaikaisen laitoshoidon
palvelukokonaisuuden keskeisimmät tavoitteet liittyivät palvelurakenteen muuttamiseen. Tehostetun palveluasumisen
paikkamäärän kasvulla sekä kotiin annettavien palvelujen lisäämisellä pystyttiin
Palvelukokonaisuuden talous
palvelukokonaisuuden talous
1 000 euroa
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
TP 2014
14 249
-74 473
-60 224
Muutettu
TA 2014
19 233
-71 806
-52 573
Ero
-4 984
-2 667
-7 651
Alkuper.
TA 2014
KV:n muuMuut
tokset
muutokset
19 184
-73 314
-54 130
0
0
0
Palvelutilauksen toteutuminen
1 000 euroa
Vanhainkotihoito
Kuntoutus ja sairaalahoito
Oriveden palvelut
Oma tuotanto yhteensä
Vanhainkotihoito
Muu tuotanto yhteensä
Muut
Yhteensä
106
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
vastaamaan kuntalaisten palvelutarpeisiin, sujuvoittamaan palveluketjuja ja toteuttamaan rakennemuutosta laitoshoidon osuuden vähentämiseksi.
Sairaalassa asuminen vähentyi 115 paikalla vuoden 2014 aikana kotikuntoutuksen laajenemisen sekä uusien tehostetun
palveluasumisen paikkojen myötä. Samalla vanhainkotipaikkoja vähennettiin yhteensä 82 vuoden 2014 aikana muuttaen
vanhainkotihoitoa tehostetuksi palveluasumiseksi. Lisäksi kuntoutusmahdollisuuksia sekä joustavuutta sairaalaosastoilla parannettiin.
TP 2014
34 679
36 387
2 850
73 916
458
458
99
74 473
Muutettu
TA 2014
34 300
34 554
2 407
71 261
545
545
0
71 806
Ero
-378
-1 833
-443
-2 655
87
87
-99
-2 667
49
1 508
1 557
Sairaala- ja pitkäaikaisen laitoshoidon
toimintatuotot toteutuivat 5,0 milj. euroa
talousarviota pienempinä. Vuoden 2014
talousarvioon tehdyt merkittävät siirrot
(pitkäaikainen laitoshoito ja asumispalvelut) palvelukokonaisuuksien välillä ja
palvelurakenteen muutokset vaikuttivat
tuloarvioiden poikkeamiin kotona asumista tukevien palvelujen ja sairaala- ja pitkäaikaisen laitoshoidon palvelukokonaisuuksissa.
Palvelukokonaisuuden
toimintakulut
ylittivät talousarvion 2,7 milj. eurolla, mikä
johtui pääosin sairaalahoidon lyhytaikaisjaksojen kasvusta erityisesti alkuvuonna.
Oriveden palvelujen menot ylittyivät, koska laitoshoidon sairaalojen käyttöön ei oltu varauduttu budjetissa.
Tilaajaosa - Kaupunkiympäristön kehittäminen
Kaupunkiympäristön kehittäminen
Ydinprosessin palvelukokonaisuudet ovat
maaomaisuuden hallinta ja kehittäminen, kaupunkiympäristön rakentaminen
ja ylläpito, joukkoliikenne sekä pelastustoimi. Kaupunkiympäristön kehittämisen
tehtävänä on huolehtia kaupungin rakennetun ja luonnonmukaisen ympäristön
kehittämisestä sekä ylläpidosta ja luoda
edellytykset tamperelaisten hyvinvoinnille
vastaamalla maankäytön suunnittelusta,
tonttitarjonnasta, liikennejärjestelmästä
sekä viheralueista.
uusien työpaikka-alueiden, liikenteen,
palvelujen, muun yhdyskuntarakenteen ja
virkistysalueiden suunnittelua ja rakentamista. Hallittu kasvuun vastaaminen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti
on kaupunkisuunnittelun keskeisin haaste.
Kasvuun on vastattu kaupunkirakenteen
täydentämisellä, Vuoreksen alueen rakentamisella sekä uuden Ojalan alueen suunnittelulla. Ojalan alueen suunnittelua on
tehty yhdessä Kangasalan kunnan kanssa.
Ruskon työpaikka-aluetta on laajennettu
ja uusia työpaikka-alueita on suunniteltu mm. Lahdesjärvelle, Pärrinmaalle ja
Kolmenkulmaan. Keskustan suunnittelua
ja täydentämistä on toteutettu Keskustahankkeessa.
Vuoden aikana on ollut käynnissä monta seudullista kaupungin kehitystä voimakkaasti linjaavaa suunnitteluhanketta,
kuten maakuntakaava, kaupunkiseudun
rakennemalli, kaupungin yleiskaava ja
Toimintaympäristön muutokset
Ydinprosessin haasteina on erityisesti
kaupungin asukasmäärän nopea kasvu.
Kaupunkistrategia ja valtuustokauden tavoitteet painottavat kasvun suuntaamista
yhdyskuntarakenteen sisään sekä keskustan ja aluekeskusten ja joukkoliikenteen
laatukäytävien ympäristöjen vahvistamista. Asumisen lisäksi kasvu edellyttää
Ydinprosessin talous
1 000 euroa
Toimintatuotot
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Vuokratuotot
Muut toimintatuotot
Tuotot yhteensä
Valmistus omaan käyttöön
Toimintakulut
Henkilöstökulut
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Avustukset
Vuokrakulut
Muut toimintakulut
Kulut yhteensä
Toimintakate
Rahoitustuotot ja -kulut
Vuosikate
Poistot ja arvonalentumiset
Satunnaiset erät
Tilikauden tulos
Muutettu
TA 2014
TP 2014
Ero
35 991
7 608
2 553
36 711
19 740
102 603
35 961
6 835
2 910
36 446
17 969
100 121
30
773
-357
265
1 771
2 482
15 854
46 420
-30 566
-1 061
-113 507
-2 595
-476
-338
-556
-102 679
-1 202
-145 548
-2 273
-435
-243
-380
-103 661
141
32 041
-322
-41
-95
-176
982
-76
-3 540
3 464
27
0
27
-49
-3 540
3 491
-30 254
-13
-28 851
-13
-1 403
0
-30 316
-32 404
2 088
keskustan strategisen osayleiskaavan laatimistyö. Kaupunkiseudun rakennesuunnitelma valmistui vuoden lopussa ja sen
hyväksymiskäsittelyt ovat alkuvuodesta
2015 seudun kunnissa. Myös liikenteen
suunnittelussa haetaan seudullisesti ratkaisuja suuriin kysymyksiin, kuten läntinen oikorata, tavarajärjestelyratapihan
mahdollinen siirtäminen, raitiotieliikenne,
kehä 2:n yleissuunnittelu ja keskustan liikennesuunnittelu.
Tampereen kaupunkiseudulla joukkoliikenteen järjestämistavan muutos vaikutti
merkittävästi 30.6.2014 alkaen Pirkkalan,
Lempäälän, Vesilahden, Kangasalan ja
Nokian joukkoliikennepalveluihin. Siirtymäajan sopimukset korvaavat palvelut
toteutettiin näillä alueilla yhteen sovittaen
Tampereen linjaston kanssa. Korvaavat
liikennepalvelut hankittiin pääosin avoimilla tarjouskilpailulla. Suuri muutos sujui
pääosin hyvin. Muutamilla runkolinjoilla
jouduttiin suurten matkustajamäärien
johdosta lisäämään liikennettä ja tarkistamaan aikatauluja. Joukkoliikenteen matkustajamääräkin kääntyi loppuvuodesta
uudelleen kasvuun huolimatta huonosta
työllisyystilanteesta, joka vaikuttaa alentavasti matkustajamääriin.
Tampereen raitiotiestä laadittiin yleissuunnitelma yhdessä liikenneviraston
kanssa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi
16.6.2014 yleissuunnitelman ja päätti toteuttamisen käynnistämisestä kehitysvaiheena, jossa laaditaan toteuttamisen
vaatimat suunnitelmat sekä kilpailutetaan
raitiotiehankkeen toteuttaja. Valtuusto tekee rakentamisesta päätöksiä vuonna 2016
kehitysvaiheen tuloksien perusteella. Valmisteilla on myös Tampereen kaupungin ja
valtion välinen aiesopimus raitiotiehankkeen toteuttamisesta.
Rantaväylän tunnelin toteuttaminen
jatkui ns. allianssimallilla laaditun hankesuunnitelman mukaisesti. Siihen liittyen
valmistellaan myös tunnelin toteuttamisen
mahdollistaman Ranta-Tampellan alueen
asuntorakentamisen käynnistämistä.
Talouden epävarmuus jatkui tuoden
epävarmuutta ydinprosessien kaikille
toimintasektoreille. Positiivisena asiana
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
107
Tilaajaosa - Kaupunkiympäristön kehittäminen
voidaan nähdä, että sekä suunnittelussa
että rakentamisessa kustannusten nousu
oli erittäin maltillista taloudellisen yleistilanteen sekä kireän kilpailutilanteen takia.
Joukkoliikenteen hankintakustannukset
jopa hieman alenivat öljyn hinnan halpenemisen seurauksena.
Olennaiset poikkeamat
talousarvioon
Koko ydinprosessin toimintatuotot toteutuivat 2,5 milj. euroa muutettua talousarvioita parempana. Tuottojen toteuma oli
usean eri kokonaisuuden osalta arvioitua
parempi; kiinteistöjen vuokratuotot 0,3
milj. euroa, maankäyttösopimukset 0,6
milj. euroa, maankäytön suunnittelun tuotot 0,4 milj. euroa, pysäköintimaksutuotot
0,3 milj. euroa ja joukkoliikenne 0,6 milj.
euroa. Lisäksi katulupamaksut, pysäköintivirhemaksut, maanvastaanottomaksut
ja energiamaksut toteutuivat yhteensä 0,2
milj. euroa budjetoitua suurempina.
Ydinprosessin toimintakulut toteutuivat
1,0 milj. euroa muutettua talousarviota
parempana. Kulut toteutuivat seuraavilla
osa-alueilla arvioitua parempana: maanhankinta 0,3 milj. euroa, yleisten alueiden
suunnittelu 0,4 milj. euroa, Keskusta- ja
Vuores- projektit 0,2 milj. euroa, joukko-
Kaupunkiympäristön kehittäminen (bruttobudjetoitu)
1 000 euroa
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
TP 2014
Muutettu
TA 2014
102 603
-102 679
-76
100 121
-103 661
-3 540
Alkuper.
TA 2014
Ero
2 482
982
3 464
99 427
-103 152
-3 725
Muutettu
TA 2014
Ero
KV:n muu- Muut muutokset
tokset
694
-509
185
0
0
0
Investoinnit
Investoinnit (1 000 euroa)
Alkuper.
TA 2014
Muutokset
AINEETTOMAT HYÖDYKKEET
Muut pitkävaikutteiset menot
-34 051
-34 051
-36 450
-36 450
2 399
2 399
0
0
-36 450
-36 450
AINEELLISET HYÖDYKKEET
-77 228
-79 180
1 952
-77 380
-1 800
Maa- ja vesialueet
Rakennukset ja rakennelmat
Kiinteät rakenteet ja laitteet
Koneet ja kalusto
Ennakkomaksut ja keskeneräiset
hankinnat
-32 316
-220
-16 184
-32 600
0
-46 420
-160
284
-220
30 236
160
-3 500
0
-73 720
-160
-29 100
0
27 300
-28 509
0
-28 509
0
0
-111 280
-115 630
4 350
-77 380
-38 250
2 921
2 760
-161
1 010
1 750
NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ
-108 359
-112 870
4 511
-76 370
-36 500
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden
luovutustulot
14 972
17 500
-2 528
17 500
0
INVESTOINNIT YHTEENSÄ
Rahoitusosuudet
108
TP 2014
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
liikenne 0,8 milj. euroa ja pelastustoimi
0,9 milj. euroa. Maankäytön suunnittelun
kulut ylittyivät 0,2 milj. euroa yksityisten
hakijatahojen kaavahankkeisiin, jotka samana vuonna laskutettiin hakijoilta vastaavalla summalla sekä 0,2 milj. euroa Keskustahankkeen maankäytön suunnittelun
osalta. Kaupunkiympäristön rakentamisen
ja ylläpidon toimintakulujen 1,3 milj. euron
ylitys aiheutui lähinnä sisäisen katteen
eliminoinnista. Ydinprosessin toimintakate toteutui 3,5 milj. euroa suunniteltua
parempana. Ydinprosessin poistotaso oli
1,4 milj. euroa budjetoitua suurempi. Ydinprosessin nettoinvestoinnit toteutuivat
4,0 milj. euroa suunniteltua pienempinä.
Kiinteistöjen myyntivoitot jäivät 0,8 milj.
euroa alle suunnitellun tavoitteen.
Tilaajaosa - Kaupunkiympäristön kehittäminen
Hanketasolla sitovat kohteet
Rantaväylän tunnelin rakentamisen osalta sitovaa ovat hankkeen rakentamisvaiheen kokonaismenot 180,3 milj. euroa.
Rantaväylän tunnelin toteutuneet kokonaismenot ovat Tampereen kaupungin
osalta yhteensä 42,0 milj. euroa. Tunnelin
investoinnit alittivat vuonna 2014 muutetun talousarvion yhteensä 2,4 milj. euroa.
Alituksesta 1,8 milj. euroa johtuu talousarvio muutoksessa tapahtuneesta virheestä
rahoitusosuuteen liittyen. Tämä virhe huomioiden Rantaväylän tunnelin investointimenot alittuivat talousarvioon nähden 0,6
milj. euroa. Rantaväyläntunnelin vuodelle
2014 kuuluneita kuluja jäi jaksottamatta
0,3 milj. euroa.
Rantaväylän tunnelin rakentamisen
varattiin talousarviossa 33,5 milj. euroa
(Tampereen kaupungin 67 % osuus). Silloin töiden aloittamisajankohta oli tunnelin rakennuslupakäsittelyn keskeneräisyyden takia epävarma. Vuoden 2013 lopulla
Aluehallintovirasto myönsi tunnelin töiden
aloittamisluvan ja tunnelin rakennustyö
käynnistyi sujuvasti. Töiden ripeä aloitus ja
eteneminen aiheuttivat nopeasti kuluvan
vuoden 2014 ennusteeseen 6,5 milj. euron
ylityspaineen. Tämä ylitysennuste otettiin
huomioon talousarviomuutoksella. Varsinainen rakentaminen on sujunut hyvin,
mutta tavoitehintaa tulee nostamaan se,
että kaivumaita ei voida hyödyntää alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. Kuljetuskustannukset > 2 km etäisyyden osalta
ylittävät suunnitelman. Alun perin kaivumaita oli suunniteltu käytettävän enemmän vesistötäytössä. Santalahden tieleikkauksen kaivutöiden yhteydessä paljastui
pilaantuneiden määrän suuri kasvu ennakkotutkimuksiin verrattuna. Pilaantuneiden
maiden määrän kasvu tullee aiheuttamaan
hankeen kustannuksiin usean miljoonan
euron ylityksen tavoitehintaan verrattuna.
Lisäksi tavoitehintaa tulee nostamaan Santalahden alikulun tukimuuri, joka tehdään
katuraitiotien linjauksen parantamiseksi.
Vaikutus tavoitehintaan arvioidaan olevan
0,1 milj. euroa.
Kaupunkiraitiotien
käyttötalouskulut
toteutuivat talousarvion mukaisesti ja
investoinnit toteutuivat 0,1 milj. euroa
muutettua talousarviota pienempinä. Raitiotien projektiallianssin valmisteluun ja
kilpailutukseen varattujen investointimenojen jääminen talousarviossa esitettyä
pienemmäksi johtui siitä, että tehtävien
laajuutta ei pystytty ennakolta täysin arvioimaan. Vuonna 2014 on valmisteltu
raitiotieinfran allianssiurakan kilpailutusta
sekä raitiovaunuhankintaa. Tarjouspyyntöaineistojen valmistelu siirtyi ennakoitua
enemmässä määrin kevään 2015 puolella,
vaikuttamatta kuitenkaan merkittävästi
Hanketasolla sitovien hankkeiden käyttötalous
1 000 euroa
Raitiotie
Keskusta
Vuores
Muu kaupunkiympäristön kehittäminen
Yhteensä
TP 2014
Muutettu
TA 2014
Alkuper. TA
2014
Ero
Muutokset
-525
-1 584
-473
-500
-1 594
-700
-25
10
227
-200
-1 094
-700
-300
-500
0
-100 097
-100 867
770
-101 158
291
-102 679
-103 661
982
-103 152
-509
Alkuper. TA
2014
Muutokset
Hanketasolla sitovien hankkeiden investoinnit
1 000 euroa
Rantaväylän tunneli
Raitiotie
Keskusta
Vuores
Muu kaupunkiympäristön kehittäminen
Yhteensä
TP 2014
Muutettu
TA 2014
Ero
-37 628
-287
-2 147
-7 012
-40 000
-400
-2 580
-6 240
2 372
113
433
-772
-33 500
0
-3 080
-5 240
-6 500
-400
500
-1 000
-61 788
-63 650
1 861
-34 550
-29 100
-108 862
-112 870
4 007
-76 370
-36 500
hankintojen kilpailutuksen kokonaisaikatauluun. Vaunuhankinnassa jatkettiin
vuoden 2014 loppupuolella markkinavuoropuhelua ennakoitua pidempää, jotta
varmistuttiin, että saadaan riittävä tietämys ja valmius julkaista hankintailmoitus.
Keskustahanke koordinoi keskustan
muutos- ja kehitysprojekteja kaupungin
osalta. Keskusta-hankkeen käyttötalous
toteutui talousarvion mukaisena. Keskustan kehittämisohjelman päivitystä valmisteltiin vuonna 2014. Maankäytön suunnittelun painopisteenä oli Eteläpuiston ja sen
lähialueiden kilpailu ja yleissuunnittelun
valmistelu, Ratapihankadun, Tullin alueen ja Asemakeskuksen kilpailu, Kunkun
parkin suunnittelun ja keskustan yleiskaavan suunnittelu. Valtion ja yksityisten
toteuttajaosapuolten kanssa jatkettiin
neuvotteluja Kansi- ja areenahankkeen
toteuttamiseksi. Hankkeen investoinnit
liikenneväyliin ja viheralueisiin toteutuivat 0,9 milj. euroa muutettua talousarviota pienempänä, koska investointeja
siirtyi tuleville vuosille osin kaupungista
johtumattomista syistä (Kansi ja Areena
sekä Ratinan kauppakeskus) ja osin säästösyistä (Vuolteentori). Maa- ja vesialueiden osalta investoinnit toteutuivat 0,5
milj. euroa arvioitua suurempana johtuen
Ranta-Tampellan vesistötäyttöjen hyvästä
etenemistä ja toisaalta työhön tarvittavien
vesistösuojaverhojen korjaustarpeesta.
Vuores-hanke vastaa uuden kaupunginosan suunnittelusta ja toteutuksesta.
Vuoreksen käyttötalous toteutui muutettua talousarviota 0,2 milj. euroa parempana, koska Västinginmäen ja Isokuusen
alueiden asema-kaavoituksessa ei edetty
yleisten alueiden suunnittelun osalta niin
pitkälle kun talousarviota laadittaessa
oli arvioitu. Myös asiantuntijapalveluiden hankinnoissa pyrittiin ja onnistuttiin
saamaan aikaan säästöjä taloudellisesta
tilanteesta johtuen. Vuorekseen kohdistuvat investoinnit ovat tie- ja katuverkkoon
sekä viheralueisiin liittyvät investointeja.
Nettoinvestoinnit toteutuivat 0,8 muutettua talousarviota suurempana, koska
muun muassa liikuntapuiston alueella ja
Isokuusen asuntoalueella tehtävät pohjarakennustyöt olivat arvioitua suuremmat.
Rahoitusosuuteen oikeuttavat investoinnit
eivät toteutuneet.
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
109
Tilaajaosa - Kaupunkiympäristön kehittäminen
Maaomaisuuden hallinta ja kehittäminen
Palvelukokonaisuuteen kuuluvat maanhankinta- ja luovutus sekä maaomaisuuden edunvalvonta, maankäytön suunnittelu, yleisten alueiden suunnittelu sekä
aluerakennushankkeet (Vuores ja Keskusta). Palvelukokonaisuus luo edellytykset
palveluiden, asumisen ja elinkeinoelämän
rakentamiselle sekä näitä palvelevan yhdyskuntatekniikan, liikennejärjestelmän ja
viheralueiden toteutumiselle.
Toiminnan painopisteet ja keskeiset
muutokset
Tampereen maapolitiikan linjaukset 20142017 hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa
maaliskuussa 2014. Linjauksissa korostetaan aktiivista maanhankinta niin kasvusuunnissa kuin rakenteen sisälläkin.
Vuoden 2014 aikana tehtiin niin merkitykseltään kuin kauppahinnaltaan poikkeuksellisen suuri maanhankinta, kun kaupunki
osti entisen tehdasalueen rakennuksineen.
Ostetun alueen maapinta-ala on noin 90
ha ja lisäksi kauppaan kuului vesialueita yli
1 000 ha. Vuoden 2014 aikana oli voimassa
yksityisten maanmyyntiä kunnalle koskeva
verohelpotus. Tätä hyödyntämällä maanhankinta oli aktiivista myös kasvusuunnissa, kuten Aitovuoren teollisuusalueella ja
Nurmi-Sorilassa. Kaupunki osti raakamaata yhteensä noin 145 ha.
Kaupunki luovutti toimintakaudella
36 omakotitonttia. Tämä oli selvästi alle tavoitteiden. Syynä oli kantakaupungin liian pienen tarjonnan lisäksi se, että
Kämmenniemessä tarjolla olleille tonteille
ei ollut kysyntää. Kerrostalo-, rivitalo- ja
yhtiömuotoiseen pientalorakentamiseen
luovutettujen tonttien rakennusoikeus oli
yhteensä noin 90 000 kerrosneliömetriä.
Luku on selvästi suurempi kuin 2013 ja hyvä ottaen huomioon suhdannetilanteen.
Rakennusoikeudesta noin 20 000 kerrosneliömetriä luovutettiin kohtuuhintaiseen
vuokra-asumiseen.
Liike- ja toimistorakentamiseen luovutettiin tontit, joiden kokonaisrakennusoikeus oli yhteensä noin 35 100 kerrosneliömetriä. Teollisuus-käyttöön luovutettiin
maata yhteensä 32 500 m². Yritystoimintaan luovutettujen tonttien pinta-ala- ja
rakennusoikeusmäärät laskivat edellisvuo-
110
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
sien tasosta lähinnä suhdannetilanteen
vuoksi.
Maankäytön suunnittelua tilattiin erilaisten suunnitelmien, selvitysten ja vaikutusarviointien laadintaan. Nurmi-Sorilan ja
Ojalan yleiskaavaehdotukset hyväksyttiin
nähtäville syksyllä 2014. Keskustan strategisen osayleiskaavan luonnos valmistui
keväällä, mutta ehdotuksen valmistelu
siirtyi laajentuneiden vaikutusarviointien
takia vuodelle 2015. Iidesjärven alueen
osayleiskaava hyväksyttiin ja tuli voimaan
keväällä. Myös Hervantajärven osayleiskaava tuli voimaan keväällä. Sisaruspohjan
osayleiskaava hyväksyttiin joulukuussa
2014. Kantakaupungin yleiskaavan 2040
laatimistyötä jatkettiin useilla selvityksillä ja tavoitekeskusteluilla. Terälahden
osayleiskaavan laatiminen käynnistyi.
Yhdyskuntarakenteen
eheyttäminen
Tampereella (EHYT) -hankkeessa Tesoman
yleissuunnitelman viimeistelyvaiheen aineisto hyväksyttiin nähtäville vuoden lopulla ja Hakametsän yleissuunnitelman
laatimista jatkettiin. EHYT –hankkeen
selvityksistä saatiin viimeistelyvaiheeseen
korkean rakentamisen selvitys aluekeskuksiin sekä avointen maisematilojen selvitys.
Asemakaavoituksen laajimmat kohteet
olivat vuonna 2014 työpaikka- ja liikerakentamisen kohteita. Mittavin kohde oli
Kaupin kampus, jonka kokonaiskerrosala
lisääntyi 270 00 kem2. Muita valmistuneita laajoja kaavakohteita olivat Myllypuron
Kolmenkulman, Sarankulman Pärrinmaan
sekä Lahdesjärven etelä-osan työpaikkaalueet ja Kalevan Prisman hanke.
Asemakaavoitukselle asetetut tavoitteet toteutuivat 2014. Yhdyskuntalautakunnan käsittelemissä asemakaavoissa
oli vuonna 2014 asuinkerrosalaa 233 967
km² ja muuta uutta kerrosalaa 622 935
km². Kaavoitusmäärät sisältävät varaukset
2 200 kerrostaloasunnolle sekä 300 pientaloasunnolle, joista 136 oli uusia omakotitontteja, näistä kaupungin luovutettavaksi
tulevat 115 omakotitonttia. Neljän vuoden
seurantakaudella (2011 - 2014) asemakaavoituksen tavoitteet on saavutettu; asuinkerrosalan määrän toteuma 1 061 325 km2
(tavoite 820 000 km2) ja muun kerrosalan
toteuma 974 143 km2 (tavoite 500 000
km2). Pientaloasuntojen kaavoitettu määrä toteutui 1 238 pientaloasuntona (tavoite
1 200), joista omakotitalotonttien osuus
oli 390 (tavoite 410). Asumisen lukujen
osalta on merkittävää, että määrä koostuu
aiempia vuosia tasaisemmin eri kokoisista
hankkeista ja hankkeet jakautuvat eri puolille kaupunkia.
Asemakaavoituksen uusia asuinrakentamisen kohteita olivat Näsijärven rannalle
sijoittuva Lentävänniemen keskustan eteläosa, Hervannan lukion alue, Vuoreksen
Isokuusen toinen osuus, Vehmaisten Kaukaniemen alue sekä Haukiluomaan ja Lamminpäähän sijoittuva, kahdesta alueesta
koostuva kokonaisuus. Muita merkittäviä
kohteita sijoittui mm. Kalevanrinteen itäosaan, Tampellaan, Amuriin, Kissanmaalle,
Satamakadulle, Osmonmäkeen, Raholaan
ja Kumpulan Mattilanmäkeen sekä Ikuriin.
Merkittävimpiä pientaloasuntojen uusia
alueita olivat Isokuusi, Kaukaniemi, Ikuri,
Haukiluoma ja Kumpula.
Yleisten alueiden suunnittelu osallistui
liikennesuunnittelun osalta kantakaupungin yleiskaavan tavoitevaiheen määrittelyyn sekä keskustan strategisen osayleiskaavan laadintaan ja kaupunkiseudun
rakennemallin päivitystyöhön. Tampereen kestävän liikkumisen esiselvityksessä
määriteltiin jatkotoimenpiteet kestävän
liikkumisen suunnitelman laatimiseksi
kantakaupungin yleiskaavan yhteydessä.
Tampereen
pysäköintipolitiikkaluonnos
valmistui syksyllä 2014. Vuonna 2014 oli
paljon selvitysten kannalta vaativia kaavahankkeita. Erityisesti liikenneratkaisujen
kannalta haasteellisia kaavahankkeita olivat mm. Kalevanrinne ja Kaupin kampus.
Katujen saneerauksia jatkettiin alueellisten suunnitelmien mukaisesti. Pääkatujen ja pääkokoojakatujen saneerauksen
suunnittelun pohjaksi valmistui katujen
parantamistarpeen
priorisointiselvitys.
Selvitys 30 km/h aluerajoitusten laajentamiseksi ja liikenteen rauhoittamispolitiikan tarkistamiseksi käynnistettiin.
Pirkanmaan ELY – keskuksen kanssa
yhteistyössä laaditun valtatien 12 (Teiskontie) joukkoliikennejärjestelyjen tie- ja
rakennussuunnitelma valmistui. Ratapihankadun katu- ja rakennussuunnitelmien
Tilaajaosa - Kaupunkiympäristön kehittäminen
laatiminen käynnistyi ja Viinikan liittymän
kehittämisen suunnittelu jatkui.
Tampereen raitiotien yleissuunnitelma
valmistui keväällä 2014 ja kesäkuussa valtuusto teki päätöksen toteutussuunnittelun käynnistämisestä. Syksyllä 2014 päätettiin toteutusmallista ja käynnistettiin
raitiotien toteuttamiseen tähtäävän hankinnan valmistelu.
Keskustan katuverkon liikenne- ja yleissuunnittelua jatkettiin. Hämeenkadun
yleissuunnitelman luonnos valmistui keväällä 2014. Merkittävimpiä muita kohteita olivat keskustan länsiosan maanalaisen
pysäköinnin, Eteläpuiston, Tullin alueen
ja Asemakeskuksen liikennejärjestelyjen
suunnittelu. Keskustan katutilaohje valmistui. Kyttälän katujen saneeraussuunnittelua jatkettiin ja Hämeenkadun itäpään
joukkoliikennekatukokeilu käynnistettiin.
Kävelyn ja pyöräilyn pääreitistön kehittämistä ja laatutason parantamista jatkettiin ja MAL – aiesopimuksen mukaisten kävelyn ja pyöräilyn laatukäytävien katu- ja
rakennussuunnitelmia laadittiin sekä Kangasalan että Pirkkalan suuntiin. Seudullisen jalankulun ja pyöräilyn viitoitussuunnitelman laatimista jatkettiin. Pyörä- ja
liityntäpysäköinnin suunnittelua jatkettiin
ja tehtiin kävelyn ja pyöräilyn viestintäsuunnitelma.
Liikkumisen hallinnan alueella jatkettiin
Tampereen seudun liikkumisen ohjauksen
toimintaa. Älyliikenteen osalta määriteltiin
Tampereen älyliikenteen kokeilu- ja innovaatioalueelle, ITS Factorylle, uusi visio ja
strategia. Vuonna 2014 luotiin myös Tampereen kaupungin sähköisen liikenteen
toimenpidesuunnitelma ja jatkettiin Liikenneviraston kanssa yhteisen alueellisen
tieliikennekeskuksen toiminnan kehittämistä.
Ulkovalaistuksen suunnittelussa keskityttiin pääasiassa vanhan ulkovalaistuksen saneeraukseen siten, että seuraavan
kymmenen vuoden kuluessa pystyttäisiin
luopumaan energiatehottomista elohopeavalaisimista ja saavuttamaan asetetut
energiatehokkuusvaatimukset.
Viheralueohjelman päivittämistä vuosille 2015-2024 jatkettiin ja liikunta- sekä
ulkoilupaikkoja koskeva viherpalveluohjelma käynnistettiin.
Leikkipaikkojen
kehittämisessä keskityttiin leikkipaikkaohjelmassa mainittujen toimenpiteiden toteuttamiseen. Keskustan puistojen osalta
palvelukokonaisuuden talous
1 000 euroa
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
TP 2014
51 582
-10 570
41 011
Muutettu
TA 2014
50 242
-11 119
39 123
Ero
1 340
549
1 888
Alkuper.
TA 2014
49 548
-10 525
39 023
KV:n muuMuut
tokset
muutokset
694
-594
100
Palvelutilauksen toteutuminen, käyttötalous
1 000 euroa
Maanhankinta ja luovutus sekä
maaom. edunvalv.
Yleisten alueiden suunnittelu
Keskusta- ja Vuores-hankkeet
Oma tuotanto yhteensä
Maanhankinta ja luovutus sekä
maaom. edunvalv.
Maankäytön suunnittelu
Yleisten alueiden suunnittelu
Keskusta- ja Vuores-hankkeet
Muu tuotanto yhteensä
Yhteensä
TP 2014
Muutettu
TA 2014
Ero
3 310
2 979
331
2 246
98
5 654
2410
124
5 513
-164
-26
141
1 325
1 965
-640
2 471
570
550
4 916
10 570
2 107
834
700
5 606
11 119
364
-264
-150
-690
-549
0
0
0
jatkettiin peruskorjaussuunnittelua. Tärkeimmät suunnittelukohteet olivat Näsin
puisto ja Väinö Linnan puisto. Tampereen
Valoviikkojen uudistamista suunniteltiin.
EU-Gugle, Tammelan energiatehokkuuden parantamisen EU-projekti oli käynnissä ja Tammelan täydennysrakentamishankkeita suunniteltiin. Rakennustyöt
Ranta-Tampellassa käynnistyivät vesistötäytöillä ja pilaantuneen maan puhdistuksilla.
Kantakaupunkialueen
hulevesiohjelman jalkauttamista ja hulevesiohjelman
keskeisimpien kehittämistoimenpiteiden
toteuttamista jatkettiin. Tampereen keskustan valuma-alueen hulevesijärjestelmän toiminnallinen tarkastelu tehtiin sekä
jatkettiin hulevesitulvien hallinnan suunnittelua. Pohjoisen alueen vesihuollon kehittämisen tukemista jatkettiin.
Keskustan kehittämisohjelman järvenrantakaupunkiteemaa tukeva Eteläpuiston
ja sen lähialueiden suunnittelukilpailu on
pidetty ja alueen yleissuunnittelu on käynnistetty valitun maankäyttövaihtoehdon
mukaisesti. Kävely- ja liikekeskustan kehittämistavoitteita edistävä Kunkun parkin asemakaavaprosessi on valmistunut
ja asemakaava on hyväksymiskäsittelyssä.
Tavoite ei ole toteutunut: Kunkun parkin
asemakaavaprosessi on edennyt luonnosvaiheeseen ja pysäköintioperaattorin kilpailutuksen valmistelu on käynnistetty (Kh
1.9.2014).
Vuores-hankkeessa suunnittelun painopisteenä olivat Isokuusen asuntoalueet.
Myös Västinginmäen suunnittelu käynnistettiin. Rakentamisen painopisteenä olivat
liikuntapuiston rakentaminen, Isokuusen
ensimmäisen asuinalueen kunnallistekniikan rakentamisen käynnistäminen, Vuoreskeskuksen itäosan kunnallistekniikan
rakentaminen sekä viimeistelytyöt koko
Vuoreksen alueella. Aluemarkkinointia järjestettiin, jotta alueelle tehdyt investoinnit
tulevat hyödynnettyä mahdollisimman
nopeasti ja tehokkaasti. Isokuusen puukaupunkihankkeen toteutus sekä infran
että talorakentamisen osalta on käynnissä.
Tavoite toteutui osittain, sillä infran rakentaminen käynnistettiin. Omakotitonttien
asemakaavoitus on käynnistetty Västinginmäessä ja Isokuusessa. Tältä osin tavoite
toteutui. Liikuntapuiston jalkapallokent-
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
111
Tilaajaosa - Kaupunkiympäristön kehittäminen
tehdyistä maankäyttösopimuksien korvauksista kohdistuvat tuleville vuosille. Kiinteistöjen vuokratuotot ylittyivät 0,3 milj.
eurolla, koska uusia vuokrasopimuksia
solmittiin tavoitteita enemmän ja vanhoja
vuokrasopimuksia päivitettiin suunniteltua enemmän. Maankäytön suunnittelun
toimintatuottojen 0,4 milj. euroa muutettua talousarviota parempi toteuma aiheutui pääosin lisääntyneestä ulkopuolisten
suunnittelutöiden tilaamisesta, mistä koituneet kulut laskutetaan kaavojen hakijatahoilta. Myös taksojen tarkistaminen näkyy toimintatulojen kasvussa.
Palvelukokonaisuuden
toimintakulut
toteutuivat 0,5 milj. euroa muutettua talousarviota pienempinä. Maanhankinta ja
tä ja muitakin liikuntapalveluja on otettu
käyttöön. Tavoite toteutui osittain, jalkapallokenttä otettiin käyttöön lokakuussa
2014.
Palvelukokonaisuuden talous
Palvelukokonaisuuden
toimintatuotot
ylittyivät 1,3 milj. euroa muutettuun talousarvioon nähden. Maanhankinta ja –
luovutus sekä maaomaisuuden edunvalvonta -tuoteryhmän osalta toimintatuotot
toteutuivat 0,9 milj. euroa budjetoitua
suurempana.
Maankäyttösopimuksien
tuotot toteutuivat 0,6 milj. euroa arvioitua
suurempina, koska maankäyttösopimusten pohjana olevat kaavat tuottivat rakennusoikeutta suunniteltua enemmän. Osa
Palvelutilauksen toteutuminen, investoinnit
1 000 euroa
Muutettu
TA 2014
TP 2014
Yleisten alueiden suunnittelu
Oma tuotanto yhteensä
Yleisten alueiden suunnittelu
Muu tuotanto yhteensä
Yhteensä
1 231
1 231
1 721
1 721
2 952
1 230
1 230
2 240
2 240
3 470
Ero
Investoinnit
1
1
-519
-519
-518
investoinnit
Investoinnit (1 000 euroa)
Muutettu
TA 2014
Ero
AINEELLISET HYÖDYKKEET
-35 487
-36 070
Maa- ja vesialueet
-32 316
-32 600
Keskusta-hanke (Ranta-Tampella)
Muut alueet
Rakennukset ja rakennelmat
Kiinteät rakenteet ja laitteet
Keskusta-hanke, kadut, tiet, torit
ja puistot
Vuores-hanke, kadut, tiet, torit
ja puistot
Muut , kadut, tiet, torit ja puistot
Liikenteen ohjauslaitteet
-1 614
-30 702
-220
-649
-1 100
-31 500
0
-3 470
0
-480
480
583
Alkuper.
TA 2014
Muutokset
-6 930
-29 140
284
-3 500
-29 100
-514
798
-220
2 821
-1 100
-2 400
0
-3 430
0
-29 100
0
-40
-980
500
0
-490
490
-350
-140
-579
-71
-2 500
0
1 921
-71
-2 100
0
-400
0
-2 303
0
-2 303
0
0
-262
0
-262
0
0
-274
0
-274
0
0
-1 767
0
-1 767
0
0
INVESTOINNIT YHTEENSÄ
-35 487
-36 070
583
-6 930
-29 140
NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ
-35 487
-36 070
583
-6 930
-29 140
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden
luovutustulot
14 972
17 500
-2 528
17 500
0
Ennakkomaksut ja keskeneräiset
hankinnat
Keskusta-hanke, kadut, tiet, torit
ja puistot
Vuores-hanke, kadut, tiet, torit
ja puistot
Muut , kadut, tiet, torit ja puistot
112
TP 2014
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
– luovutus sekä maaomaisuuden edunvalvonta –tuoteryhmän toimintakulujen 0,3
milj. euron alitus johtui pääasiassa siitä,
että kiinteistöjen kunnossapitoon ja pilaantuneen maan kunnostamisen liittyvät
kulut toteutuivat arvioitua pienempinä.
Maankäytön suunnittelussa toimintakulut
ylittyivät 0,2 milj. euroa yksityisten hakijatahojen kaavahankkeisiin, jotka samana
vuonna laskutettiin hakijoilta vastaavalla
summalla sekä 0,2 milj. euroa Keskustahankkeen maankäytön suunnittelun osalta. Yleisten alueiden kulut toteutuivat 0,4
milj. euroa alle muutetun talousarvion lähinnä Pohjoisen alueen vesihuollon tuen
osalta. Syynä oli vesihuollon rakentamisen
viivästyminen vaikeiden sopimusneuvottelujen takia. Vuoreksen alueen suunnittelun osalta toteutuma oli noin 0,2 milj.
euroa talousarviota pienempi.
Maa- ja vesialueiden ja rakennusten hankinnat toteutuivat kokonaisuutena muutetun talousarvion mukaisesti. Maa- ja
vesialueiden osalta investoinnit toteutuivat 32,3 milj. eurona, joista suurin oli
Lielahden alueelta tehty merkittävä 26,0
milj. euron maanhankinta. Lisäksi maaalueiden hankinnan yhteydessä hankittiin
rakennuksia 0,2 milj. eurolla.
Maa-alueiden ja rakennusten myynnistä
saadut pysyvien vastaavien hyödykkeiden
luovutustulot alittuivat 2,5 milj. eurolla ja
myyntivoitot 0,8 milj. eurolla. Myytyjen
kohteiden tasearvot olivat alhaisia. Kokonaisuutena luovutustulojen alituksen keskeisenä syynä oli heikkona jatkunut suhdannetilanne.
Yleisten alueiden investointeihin liittyvän suunnittelun osalta vuoden 2014
toteutuma oli noin 0,5 milj. euroa talousarviota pienempi. Taustalla olivat lähinnä
keskusta-alueen suunnitteluhankkeiden,
kuten Kyttälän katujen saneeraussuunnittelun viivästyminen, ja Vuoreksen suunnittelun sekä raitiotien projektiallianssin
valmistelun ja kilpailutuksen toteutuminen talousarviossa arvioitua pienempänä.
Merkittävimpiä suunnitteluinvestointikohteita olivat Ratapihankatu, Myllypuronkatu, Näsinpuisto, Lintuhytin kaava-alueen
kadut sekä Pyynikintorin ja Eteläpuiston
välinen pyöräilyn pääväylä.
Tilaajaosa - Kaupunkiympäristön kehittäminen
Kaupunkiympäristön rakentaminen ja ylläpito
Palvelukokonaisuuden tehtäviä ovat katujen, puistojen ja yleisten alueiden rakennuttaminen, niiden ylläpidon ohjelmointi
ja järjestäminen, satamatoiminta, liikenteen hallinta.
sen takia. Lisäksi tehtiin talousarvio muutos Rantatunnelin Tampereen kaupungin
omaisuudeksi jäävän käyttöomaisuuserän
5,3 milj. euron osalta.
Investoinnit
Palvelukokonaisuuden talous
Toiminnan painopisteet ja keskeiset
muutokset
Toiminnan painopisteenä oli uusien
kaupungin kasvua ja strategiaa tukevien
liikenneväylien ja yleisten alueiden rakennusinvestointien toteuttaminen. Lisäksi
toteutettiin useita omaisuuden kunnon
säilyttämisen kannalta tärkeitä ylläpitoinvestointeja. Investointien hankinnat
osuivat jo pitkään kestäneeseen talouden
matalasuhdanteen ajankohtaan. Alueiden
ylläpidossa painopiste oli alueiden käytettävyyden varmistaminen. Tyytyväisyys
yleisten alueiden hoitoon parani hieman.
Varsinkin talvihoidon osalta tyytyväisyys
hieman parani. Katujen ja puistojen rakenteellinen kunto havaittiin arviointien
ja mittauksien perusteella likimäärin entisenä. Siltojen kunto on peruskorjausohjelman toteuttamisen ansiosta kääntymässä
parempaan.
Ylläpidon palveluita koskevia merkittäviä muutoksia ei tapahtunut. Talousarviomuutoksia tehtiin Rantaväylän tunnelin
rakentamisen investointeihin 6,5 milj.
euron lisäys töiden nopeamman etenemi-
Palvelukokonaisuuden toimintatuotot ylittivät 0,6 milj. eurolla. Merkittävin ylitys
syntyi liikenteenhallinnan pysäköintimaksutuotoissa, jotka toteutuivat noin 0,3 milj.
euroa arvioitua suurempina, sillä talouden
matalasuhdanteella oli arvioitua pienempi
vaikutus kadunvarsipysäköintiin. Lisäksi
katulupamaksut, pysäköintivirhemaksut,
maanvastaanottomaksut ja energiamaksut
toteutuivat kokonaisuutena budjetoitua
suurempina vaikka yksittäisissä kohteissa
erot ovatkin melko pienet. Katulupamaksujen kertymän syynä olivat keskustan
pitkäkestoiset rakennushankkeet. Laitteiston kunnossapitokustannukset ovat olleet
kasvussa, mikä on näkynyt kiinteistöiltä
veloitettavissa kuluissa.
Palvelukokonaisuuden
toimintakulut
ylittivät 1,3 milj. euroa erityisesti oman
tuotannon rakennusinvestointeihin sisältyneen 1,5 milj. euron sisäisen katteen
oikaisun vuoksi. Varsinaisten ylläpidon
palvelutilausten määrä alitti vuosisuunnitelman noin 0,2 milj. euroa, koska vähäluminen talvi mahdollisti säästöt lumen
poiskuljetuksissa tavallisiin talviin verrat-
palvelukokonaisuuden talous
1 000 euroa
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
TP 2014
10 666
-24 780
-14 114
Muutettu
TA 2014
10 073
-23 507
-13 434
Ero
Alkuper.
TA 2014
593
-1 273
-680
KV:n muuMuut
tokset
muutokset
10 073
-23 507
-13 434
0
0
0
Palvelutilauksen toteutuminen, käyttötalous
1 000 euroa
Liikenneväylien rakentaminen ja ylläpito
Viheralueiden rakentaminen ja ylläpito
Liikenteen hallinta
Oma tuotanto yhteensä
Liikenneväylien rakentaminen ja ylläpito
Viheralueiden rakentaminen ja ylläpito
Liikenteen hallinta
Muu tuotanto yhteensä
Muut
Yhteensä
tuna. Toisaalta sulan talvikelin aiheuttamien päällystevaurioiden korjaaminen toteutui arvioitua suurempana.
TP 2014
9 267
6 522
387
16 176
5 630
1 312
1 464
8 406
198
24 780
Muutettu
TA 2014
8 040
6 380
326
14 746
5 622
1 130
1 474
8 226
535
23 507
Ero
1 227
-750
61
1 430
8
182
-10
180
-337
1 273
0
0
0
Kaupunkiympäristön rakentaminen ja
ylläpidon investoinnit alittuivat kokonaisuutena 3,6 milj. euroa. Liikenneväylien
investoinnit alittivat muutetun talousarvion 5,6 milj. euroa. Alituksesta 1,8 milj.
euroa johtuu talousarvio muutoksessa
tapahtuneesta virheestä Rantaväylän
tunnelin rahoitusosuuteen liittyen. Tämä
virhe huomioiden Rantaväylän tunnelin
investointimenot alittuivat talousarvioon
nähden 0,6 milj. euroa. Alitukseen syynä
oli osittain se, että Rantaväylän tunnelin
työt etenivät vuoden viimeisinä kuukausina arvioitua hitaammin sekä Rantaväylän
tunnelin kuluista puuttuu 0,3 milj. euroa
jaksotusvirheen vuoksi. Rantaväylän tunneli -hankkeen tarkempi esittely kohdassa
Hanketasolla sitovat hankkeet.
Vuoreksen aluehankkeen toteutus painottui viheralueiden rakentamiseen merkittävästi enemmän kuin talousarviovaiheessa oli suunniteltu. Toisaalta Vuoreksen
katujen ja puistojen rakennusinvestointien
toteuma ylitti muutetun talousarvion 0,3
milj. eurolla. Keskustahankkeen rakennusinvestoinnit alittuivat 0,7 milj. eurolla.
Vuores ja, Keskusta -hankkeiden tarkempi
esittely on kohdassa Hanketasolla sitovat
hankkeet.
Katujen saneeraukset toteutuivat kokonaisuutena lähes vuosisuunnitelman
mukaisina. Katusaneerauksia jatkettiin
esimerkiksi Raholassa ja Viialassa. Vuoden
aikana tehtiin useita hankkeiden välisiä
muutoksia, kun suunnitelmatarkkuus parani verrattuna talousarviovaiheen lähtötietoihin. Tuomiokirkonkadun hankinnan
keskeytyminen markkinaoikeusvalituksen
takia aiheutti 0,5 milj. euron alituksen.
Lamminpään katujen saneerauksien ja
Myllypuronkadun parantamisen siirto aiheuttivat 0,6 milj. euron alituksen. Lielahdenkadun rakennetta parannettiin välillä
kantatie 65 – Pohtolankatu Pohtolankadun
kiertoliittymän rakennustyön laajennuksena. Vilkasliikenteisen katujakson parantamisen laajennuksesta aiheutunut kulujen
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
113
Tilaajaosa - Kaupunkiympäristön kehittäminen
Osapuolien suuren määrän johdosta hankkeiden toteutusaikataulun muutokset olivat yleisiä. Merkittävin varsinainen säästö
oli Ruskontien ja Huppionmäen katujen
rakentamisessa syntynyt noin 1,0 milj. euron alitus maansiirtotöiden optimoinnin
ansioista. Niemenrannan alueen kunnallistekniikan rakentaminen eteni hyvin, mutta
rakentamisen määrä alitti 0,4 milj. euroa
muutetun talousarvion.
Kevyenliikenteen väylien rakentaminen
toteutui kokonaisuutena lähes arvioidun
mukaisena. Pyynikin kevyenliikenteen
ylitys oli 0,6 milj. euroa. Juvankadun ja
Keskisenkadun liittymän parantamisen
investointikulut ylittyivät 0,3 milj. eurolla,
koska kohde siirtyi edelliseltä vuodelta. Lisäksi toteutettiin Kaarilankadun ajoradan
ja kevyenliikenteen väylän parantaminen
Kaarilassa, 0,4 milj. euroa.
Uusien alueiden rakentaminen toteutettiin asemakaavojen valmistumisen
mukaan ja tiiviissä yhteistyössä alueen
kiinteistöjen rakentajien kanssa. Merkittävimpiä uudisalueita olivat Niemenrannan
ja Huppionmäen alueen rakentaminen.
Palvelutilauksen toteutuminen, investoinnit
1 000 euroa
TP 2014
Liikenneväylien rakentaminen ja ylläpito
Viheralueiden rakentaminen ja ylläpito
Oma tuotanto yhteensä
Liikenneväylien rakentaminen ja ylläpito
Viheralueiden rakentaminen ja ylläpito
Liikenteen hallinta
Muu tuotanto yhteensä
Yhteensä
13 026
5 808
18 835
54 458
1 300
1 200
56 957
75 792
Muutettu
TA 2014
Ero
15 720
2 200
17 920
57 405
2 875
1 200
61 480
79 400
-2 694
3 608
915
-2 947
-1 575
0
-4 523
-3 608
Investoinnit
Investoinnit (1 000 euroa)
Muutettu
TA 2014
Ero
Alkuper.
TA 2014
Muutokset
AINEETTOMAT HYÖDYKKEET
-34 051
-36 450
2 399
0
-36 450
Muut pitkävaikutteiset menot
Rantaväylän tunneli
-34 051
-34 051
-36 450
-36 450
2 399
2 399
0
0
-36 450
-36 450
AINEELLISET HYÖDYKKEET
-41 741
-42 950
1 210
-70 290
27 340
Kiinteät rakenteet ja laitteet
Keskusta-hanke, kadut, tiet, torit
ja puistot
Vuores-hanke, kadut, tiet, torit ja
puistot
Muut , kadut, tiet, torit ja puistot
Sillat, laiturit ja uimalat
Sähköjohdot, muuntoasemat,
ulkovalaistuslaitteet
Liikenteen ohjauslaitteet
Rantaväylän tunneli
Ennakkomaksut ja keskeneräiset
hankinnat
Rantaväylän tunneli
Muut
-15 534
-42 950
27 416
-70 290
27 340
-272
-1 000
728
-1 000
0
-6 738
-6 410
-328
-5 550
-860
-5 283
-1 531
-22 240
-5 000
16 957
3 469
-22 240
-5 000
0
0
-1 454
-1 800
346
-1 800
0
-257
0
-1 200
-5 300
943
5 300
-1 200
-33 500
0
28 200
-26 206
0
-26 206
0
0
-5 329
-20 877
0
0
-5 329
-20 877
0
0
0
0
INVESTOINNIT YHTEENSÄ
-75 792
-79 400
3 608
-70 290
-9 110
2 417
0
1 752
665
2 760
660
1 750
350
-343
-660
2
315
1 010
660
0
350
1 750
0
1 750
0
-73 375
-76 640
3 266
-69 280
-7 360
Rahoitusosuudet
Vuores-hanke
Rantaväylän tunneli
Muut
NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ
114
TP 2014
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
väylien toteutusta jouduttiin osittain siirtämään suunnitelmien tarkistamistarpeen
vuoksi. Pyöräilyn laatukäytävien kehittämiseen investoitiin 0,1 milj. euroa suunniteltua enemmän.
Joukkoliikennehankkeissa pääpaino oli
linjamuutosten edellyttämien pysäkkijärjestelyiden toteuttaminen sekä vanhojen
erittäin huonokuntoisten linja-autopysäkkien uusimisen jatkaminen, joiden toteuma ylittyi budjetoituun verrattuna yhteensä 0,7 milj. eurolla.
Satamien merkittävin investointi oli
Laukontorin 2. laivalaiturin toteuttaminen.
Satamien rakentaminen ylitti vuosisuunnitelman 0,1 milj. euroa, koska vanhojen laitureiden uusimista piti aikaistaa louheen
kuljetusreitin vuoksi Naistenlahdessa.
Merkittävin siltakohde oli Tipotien alikäytävän valmistuminen.
Siltojen ja muiden erikoisrakenteiden
kustannukset ylittivät vuosisuunnitelman
noin 0,3 milj. euroa. Suurimpia ylityksiä
vuosisuunnitelmaan verrattuna olivat Tipotien alikäytävän rakentaminen (0,3 milj.
euroa), Hatanpään kartanopuiston rantamuurin korjaus työn laajeneminen (0,3
milj. euroa) sekä Vilusen harjun entisen
soranottopaikan laajat alueen maisemointityöt sekä BMX-radan rakentaminen (0,3
milj. euroa). Kalkkuun toteutettiin Lielahti-Kokemäki radan parantamishankkeen
yhteydessä suoja-aita, jonka kaupungin
kustannusosuudeksi muodostui ratasuunnitelmaehdotuksen lausuntovaiheessa hyväksytty 0,1 milj. euroa. Vuohenojan sillan
peruskorjauksessa syntyi 0,3 milj. euron
säästö, kun sillan korjaustyö oli ennakoitua helpompi toteuttaa.
Viheralueiden investoinnit ylittivät
kokonaisuutena noin 2 milj. euroa vuosisuunnitelman Vuoreksen puistorakennustöiden painottumisen takia. Muita viheralueiden rakentamisessa toteutuneita
poikkeamia vuosisuunnitelmaan nähden
olivat Aleksandra Siltasen puiston viimeistelytyöt ja Kalle Päätalon muistomerkki
”Maaltamuutto” (0,2 milj. euroa). Vilusen
skeittipaikan rakenteiden kustannukset
ylittyivät 0,3 milj. eurolla betonirakenteiden laajuuden ja laadun muutoksen takia.
Viherinvestointeja sopeutettiin siirtämällä
Näsinpuiston ja Tunturin koirapuiston toteuttamista (0,4 milj. euroa).
Tilaajaosa - Kaupunkiympäristön kehittäminen
Joukkoliikenne
Joukkoliikenteen palvelukokonaisuuden
tehtävänä on järjestää joukkoliikenne
Tampereen kaupunkiseudulla yhteistoimintana kaupunkiseudun kuntien kanssa
sekä toimia EU:n palvelusopimusasetuksen sekä kansallisen joukkoliikennelain
mukaisena paikallisena toimivaltaisena
viranomaisena Kangasalan, Lempäälän,
Nokian, Oriveden, Pirkkalan, Tampereen,
Vesilahden ja Ylöjärven kuntien muodostamalla alueella. Joukkoliikenne määrittää
joukkoliikenteen palvelutason ja hankkii
tarvittavat palvelut tuottajilta sekä vastaa
tariffijärjestelmästä ja kantaa lipputuloriskin. Palvelukokonaisuus sisältää myös
joukkoliikenteen tukipalvelut ja on mukana koordinoimassa muita kaupungin henkilöliikenteen palveluja.
Toiminnan painopisteet ja keskeiset
muutokset
Tampereen kaupunkiseudulla joukkoliikenteen järjestämistavan muutos vaikutti
30.6.2014 alkaen Pirkkalan, Lempäälän,
Vesilahden, Kangasalan ja Nokian joukkoliikennepalveluihin. Siirtymäajan sopimukset korvaavat palvelut toteutettiin näillä
alueilla yhteen sovittaen Tampereen linjaston kanssa. Korvaavat liikennepalvelut
hankittiin pääosin avoimilla tarjouskilpailulla bruttosopimuksin. Vähäisessä määrin
näitä palveluja toteutettiin myös omaa
tuotantoa (TKL) käyttäen. Lempäälän, Kangasalan ja Nokian alueilla vähäisissä mää-
rin sekä Orivedellä ja Ylöjärvellä pääosin
siirtymäajan sopimukset jatkuvat vuoteen
2016 asti. Siirtymäajan liikenteisiin liittyvä seutulippujärjestelmä ylläpidetään ja
valtiontuet kanavoidaan palvelukokonaisuuden kautta koko kaupunkiseudulla.
Alkuvuoden osalta Tampereella jatkettiin
syksyllä 2013 käynnistyneillä liikennepalveluilla ja seutuliikennettä liikennöitiin
siirtymäajan sopimuksin kuten vuonna
2013.
Nykyiseen tariffijärjestelmään tehtiin
muutoksia koskien ajanjaksoa 30.6.2014 –
31.5.2016, joiden avulla seudullista kuntarajat ylittävää matkustusta on mahdollista
lisätä. Kaupunkiseudulla otettiin käyttöön
kolmen vyöhykkeen tariffijärjestelmä ja
lisättiin seudulliseen matkustukseen lipputuotteita. Suurempi muutos tariffijärjestelmään on tavoitteena toteuttaa kesällä
2016, kun siirtymäajan sopimukset pääosin
loppuvat koko seudulla ja valtakunnallinen
lippu- ja maksujärjestelmä voitaneen ottaa käyttöön Tampereen kaupunkiseudulla. Merkittävin muutos 30.6.2014 alkaen
oli Tampereen tariffialueen laajeneminen
kattamaan myös Pirkkalan kunnan. Joukkoliikenteen lippujen hintoja korotettiin
2.1.2014 alkaen 2–3 prosenttia. Korotus
kohdistettiin kaikkiin lipputuotteisiin.
Joukkoliikenteen kustannustaso nousi
vuoden 2014 aikana 0,6 prosenttia.
Kaupunkistrategian
valtuustokauden
tavoitteena on kasvattaa joukkoliikenteen
palvelukokonaisuuden talous
1 000 euroa
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
TP 2014
40 355
-51 456
-11 100
Muutettu
TA 2014
39 806
-52 278
-12 472
Ero
549
822
1 372
Alkuper.
TA 2014
KV:n muuMuut
tokset
muutokset
39 806
-52 363
-12 557
0
85
85
Palvelutilauksen toteutuminen
1 000 euroa
Sopimusliikenne
Oma tuotanto yhteensä
Sopimusliikenne
Seutuliikenne
Muu tuotanto yhteensä
Yhteensä
TP 2014
27 806
27 806
20 336
3 314
23 650
51 456
Muutettu
TA 2014
28 737
28 737
20 138
3 403
23 541
52 278
Ero
-931
-931
198
-89
109
-822
0
0
0
kulkumuoto-osuus nykyisestä 19 prosentista 22 prosenttiin, mikä edellyttäisi keskimäärin 3–4 prosentin vuosittaista kasvua. Sitovaksi tavoitteeksi vuodelle 2014
asetettiin 2 prosentin kasvu matkustajamäärissä. Talousarviovuonna 2014 tähän
kasvuvauhtiin ei heikon työllisyystilanteen
takia päästy. Vuoden 2014 ensimmäisellä
puolikkaalla matkustajamäärä laski noin 2
prosenttia aikaisempaan vuoteen verrattuna. Loppuvuoden 2014 aikana matkustus
lisääntyi Tampereella vuotta aikaisempaan verrattuna, mutta koko vuosi jäi siitä
huolimatta vajaan prosentin miinukselle
edeltävään vuoteen verrattuna. Joukkoliikennelautakunnan tilaaman liikenteen
matkustajamäärä kokonaisuudessaan kasvoi seutulaajentumisesta johtuen noin 1,5
miljoonalla matkustajalla (5 %).
Palvelukokonaisuuden talous
Palvelukokonaisuuden toimintatuotot toteutuivat noin 0,6 milj. euroa talousarviota suurempana aiheutuen lähinnä vanhan
matkakorttijärjestelmän panttivelkatilin
saldon 1,0 milj. euroa alaskirjauksesta.
Valtiontuki toteutui noin 0,3 milj. euroa
pienempänä ja ennakoitua pienemmän
matkustajamäärän vaikutus lipputuloihin
oli 0,1 milj. euroa.
Palvelukokonaisuuden kulut toteutuivat
0,8 milj. euroa talousarviota pienempänä.
Joukkoliikenteen hoidon kustannuskehitys
toteutui vuonna 2014 selvästi ennakoitua
maltillisempana. Talousarviossa varauduttiin 2 prosentin kustannuskasvuun.
Kustannustason nousuna toteutui 0,6 prosenttia.
Joukkoliikenteen seudullisen järjestämisvastuun siirtyminen Tampereen kaupungille 30.6.2014 alkaen lisäsi kaupungin
ulkoisia toimintatuottoja yhteensä 4,9
milj. euroa, joista seutukuntien yhteistoimintaosuudet ovat 1,3 milj. euroa, lipputulot 3,0 milj. euroa ja valtiontuki 0,6 milj.
euroa. Laajenemisesta aiheutuneet liikennepalvelujen ostot lisäsivät palvelujen ostoja noin 4,6 milj. eurolla.
Palvelukokonaisuudelle
budjetoitiin
0,2 milj. euroa informaatiojärjestelmän
ajoneuvolaitteisiin, joiden 0,1 milj. euroa
toteuma kirjattiin luonteensa mukaisesti
käyttötalouteen.
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
115
Tilaajaosa - Kaupunkiympäristön kehittäminen
Pelastustoimi
Pelastustoimen
palvelukokonaisuuteen
kuuluvat maksuosuus Pirkanmaan pelastuslaitokselle ja poikkeusolojen johtotilojen ylläpito. Palvelukokonaisuus kuuluu
yhdyskuntalautakunnan alaisuuteen.
Toiminnan painopisteet ja keskeiset
muutokset
Pirkanmaan pelastuslaitos huolehtii Pirkanmaan alueen 22 kunnan pelastustoimesta. Pirkanmaan kunnat rahoittavat
pelastustoimintaa asukaslukujen suhteessa. Vuonna 2014 Tampereen kaupungin
osuus pelastuslaitoksen kustannuksista oli
43,78 prosenttia (14,7 milj. euroa). Koko
Pirkanmaan maksuosuus oli 33,5 milj. euroa (vuonna 2013: 32,3 milj. euroa) ja asukaskohtainen maksuosuus oli 66,47 euroa,
muutos edelliseen vuoteen 3,1 prosenttia.
Tampereen maksuosuus kohdistuu kaupunkiympäristön kehittämisen ydinprosessin pelastustoimen palvelukokonaisuudelle. Pelastustoimen palvelukokonaisuus
sisältää kaupungin maksuosuuden lisäksi
Tampereen maksuosuutta vastaavat eläkemenoperusteiset maksut sekä poikkeusolojen johtotilojen kulut.
palvelukokonaisuuden talous
1 000 euroa
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
116
TP 2014
0
-15 873
-15 873
Muutettu
TA 2014
0
-16 757
-16 757
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
Alkuper.
TA 2014
Ero
0
884
884
0
-16 757
-16 757
KV:n muuMuut
tokset
muutokset
0
0
0
0
0
0
Palvelukokonaisuuden talous
Palvelukokonaisuuden toimintakulut toteutuivat 0,9 milj. euroa muutettua talousarviota pienempinä Pirkanmaan pelastuslaitoksen maksuosuuden palautuksesta,
joka Tampereen osalta oli 0,7 milj. euroa.
Pirkanmaan pelastuslaitoksen henkilöstömenot ja palveluiden ostot toteutuivat arvioitua pienempinä. Lisäksi eläkemenoperusteiset maksut toteutuivat 0,2
milj. euroa arvioitua pienempinä. Eläkemenoperusteiset maksut maksettiin suoraan pelastustoimen palvelukokonaisuudelta. Poikkeusolojen johtotilojen ylläpito
toteutui talousarvion mukaisesti.
Tuottajaosan toteutuminen
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
117
118
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
Hyvinvointipalvelut
Hyvinvointipalvelut
Hyvinvointipalveluja tuotettiin vuonna
2014 kuudella tuotantoalueella. Sosiaalija terveyspalveluja tuottivat avopalveluiden, laitoshoidon ja erikoissairaanhoidon
tuotantoalueet. Sivistyspalvelujen tuotantoalueita olivat varhaiskasvatus ja perusopetus, toisen asteen koulutus sekä kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut.
Olennaiset tapahtumat tilikaudelta
Sopimusohjauksen mukaisesti tuottaja ja
tilaaja sopivat toimintavuoden aikana palvelusopimuksilla tuotettavista palveluista,
niiden määristä, hinnoista ja laadusta. Sopimuksilla pyrittiin turvaamaan asianmu-
kainen palvelutuotanto hyvinvointipalveluissa.
Hyvinvointipalvelujen
kehittämisen
painopisteenä vuonna 2014 olivat kaupunginhallituksen suunnittelukokouksen
hyväksymät rakenteelliset muutokset,
joilla tavoitellaan taloudellisia säästöjä erityisesti pitkällä aikavälillä. Keskeisimpinä
muutoksina ovat ikäihmisten palvelujen
rakennemuutos ja lastensuojelun rakennemuutos. Lisäksi hallinnon keventämiseen
ja ydintoiminnan tehostamiseen liittyvillä
toimenpiteillä pyrittiin palvelutuotannon
tuottavuuden parantamiseen.
Hyvinvointipalvelujen tuotantoalueiden toiminnalliset tavoitteet
Kortti
Sitova tavoitetaso 2014
Hyvinvointipalvelujen tuotantoalueiden yhteiset tavoitteet
47
Palvelutuotannon tuottavuus on parantunut vuoteen 2013 verrattuna
48
Henkilöstön vaihtuvuutta on hyödynnetty
49
Työhyvinvointi on parantunut vuoteen 2013 verrattuna
Henkilöstön mahdollisuuksia oman työn, sisäisen toiminnan ja palvelujen
50
kehittämisessä on parannettu
Avopalvelut
Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen itsearviointi toiminnan uudistami51
seksi on tehty
Terveyspalvelujen yhteistoiminta-alueen (Orivesi) toiminta on käynnistynyt
52
suunnitellusti
Ikäihmisten palvelurakennemuutos on edennyt ja toteutuu hankesuunnitel53
man ja kh:n suunnittelukokouksen linjausten mukaisesti
Laitoshoito
Ikäihmisten palvelurakennemuutos on edennyt ja toteutuu hankesuunnitel54
man ja kaupunginhallituksen suunnittelukokouksen linjausten mukaisesti
Erikoissairaanhoito
Ikäihmisten palvelurakennemuutokseen liittyvä sairaalatoiminnan muutos
55
on edennyt hankesuunnitelman ja kaupunginhallituksen suunnittelukokouksen linjausten mukaisesti
Varhaiskasvatus ja perusopetus
Organisaation ja toiminnan itsearviointi toiminnan tehostamiseksi ja uu56
distamiseksi on tehty joustavan esi- ja alkuopetuksen toimintamallin sekä
aluetoiminnan johtamisjärjestelmän osalta (CAF)
Toisen asteen koulutus
Palvelurakenteen, palvelukokonaisuuksien ja palvelujen priorisointi ja
57
työnjako on tehty
Ammatillisen ja lukiokoulutuksen laatujärjestelmien kehittäminen toisen
58
asteen koulutuksen toimintajärjestelmäksi on edennyt suunnitelman mukaisesti
Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut
Organisaation ja toiminnan itsearvioinnin suunnitelma vuosille 2014-2015
toiminnan tehostamiseksi ja uudistamiseksi on laadittu ja toteutettu vuoden
59
2014 osalta (CAF)
Toteuma
+/+/+/+/-/?
+
+
+
+
+
+
+
+
Ikäihmisten palvelujen uudistamisen
keskeinen tavoite on painopisteen siirtäminen laitoshoidosta kotihoitoon ja kotiin
tuotaviin palveluihin, minkä edellyttämää
palvelurakenteen muutosta sekä tuotannon uudelleen organisointia valmisteltiin
vuoden 2014 aikana. Muutokset astuivat
voimaan vuoden 2015 alusta, kun kaksi
uutta tuotantoaluetta aloitti toimintansa
ja Laitoshoidon sekä Erikoissairaanhoidon tuotantoalueet lakkautettiin. Uudet
tuotantoalueet ovat Kotihoidon ja asumispalvelujen tuotantoalue ja Sairaala- ja
kuntoutuspalvelujen tuotantoalue. Lapsiperheiden sosiaalipalveluissa keskeisenä
tavoitteena oli painopisteen siirtäminen
sijaishuollosta avohuoltoon ja sijaishuollossa perhehoidon kehittämiseen sekä
varhaiskasvatuksen palvelurakenteen monipuolistaminen.
Hyvinvointipalveluille kohdistettua 12,5
milj. euron tulostavoitetta ja sitä kautta
toiminnan tehostamisvaateita pyrittiin
vuoden 2014 aikana toteuttamaan muun
muassa hallinnollisiin tehtäviin kuluvan
työajan vähentämisellä, henkilöstökuluja
alentamalla (muun muassa sairauspoissaolojen vähentäminen, vapaaehtoiset
palkattomat vapaat, eläköitymisen ja luonnollisen vaihtuvuuden hyödyntäminen),
matkustusta vähentämällä sekä ydintehtäviin keskittymällä.
Toisen asteen koulutuksen palvelurakenteen, palvelukokonaisuuksien ja palvelujen priorisointia ja työnjakoa jatkettiin
vuoden 2014 aikana.
Oriveden ja Tampereen sosiaali- ja terveydenhuollon
yhteistoiminta-alueen
vastuulle kuuluvat palvelut laajentuivat
merkittävästi vuoden 2014 alussa kun hyvinvointipalvelujen hoidettavaksi siirtyivät
myös ikäihmisten palvelut ja perusterveydenhuollon palvelut.
Hyvinvointipalvelujen henkilöstömäärä
oli 31.12.2014 yhteensä 11 590. Henkilöstökulujen osuus toimintakuluista oli 63 prosenttia.
+
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
119
Hyvinvointipalvelut
Toiminnallisten tavoitteiden
toteutuminen
Hyvinvointipalvelujen
tuotantoalueille vuodelle 2014 asetetut neljä yhteistä toiminnallista tavoitetta saavutettiin
osittain. Palvelutuotannon tuottavuuden
kehittymistä arvioitiin asukaskohtaisten
kustannusten kehittymisellä, joka kuvaa
taloudellisen resurssoinnin kehittymistä.
Asukaskohtaiset kustannukset laskivat
hyvinvointipalveluissa edelliseen vuoteen
verrattuna laitoshoidossa, kulttuuri- ja
vapaa-aikapalveluissa ja Tampereen seudun ammattiopistossa. Asukaskohtaiset
kustannukset nousivat avopalveluissa,
erikoissairaanhoidossa, varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa sekä lukiokoulutuksessa.
Hyvinvointipalveluissa oli tavoitteena
vähentää yhteensä 160 henkilötyövuotta
vuoden 2014 aikana. Henkilötyövuodet vähentyivät hvyinvointipalveluissa yhteensä
124 henkilötyövuodella. Tavoite ei toteutunut avopalveluissa, erikoissairaanhoidossa ja toisen asteen koulutuksessa, mihin
merkittävimpänä syynä oli kasvava palvelukysyntä. Työhyvinvointi parani edellisvuoteen verrattuna erikoissairaanhoidossa, kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluissa
sekä perusopetuksessa. Työhyvinvointi
TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄN TOTEUTUMINEN
1 000 euroa
TP 2014
Avopalvelut
Laitoshoito
Erikoissairaanhoito
Varhaiskasvatus ja perusopetus
Toisen asteen koulutus
Kultturi- ja vapaa-aikapalvelut
Yhteensä
3 518
-107
4 106
1 254
5 407
2 930
17 108
Muutettu
TA 2014
2 900
2 000
1 600
4 100
872
1 300
12 772
Alkuper.
TA 2014
Ero
618
-2 107
2 506
-2 846
4 535
1 630
4 336
Muutokset
2 900
2 000
1 600
4 100
872
1 300
12 772
0
0
0
0
0
0
0
Alkuper.
TA 2014
Muutokset
INVESTOINNIT
1 000 euroa
Avopalvelut
Investoinnit
Rahoitusosuudet
Laitoshoito
Investoinnit
Rahoitusosuudet
Erikoissairaanhoito
Investoinnit
Rahoitusosuudet
Pys. vast. luovutustulot
Varhaiskasvatus ja perusopetus
Investoinnit
Rahoitusosuudet
Pys. vast. luovutustulot
Toisen asteen koulutus
Investoinnit
Rahoitusosuudet
Pys. vast. luovutustulot
Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut
Investoinnit
Rahoitusosuudet
Pys. vast. luovutustulot
Hyvinvointipalvelut yhteensä
Investoinnit
Rahoitusosuudet
Pys. vast. luovutustulot
120
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
TP 2014
Muutettu
TA 2014
Ero
-1 164
0
-1 424
0
260
0
-1 424
0
0
0
-551
0
-861
0
310
0
-754
0
-107
0
-1 376
0
0
-1 233
0
0
-143
0
0
-1 056
0
0
-177
0
0
-3 167
0
0
-3 541
0
0
374
0
0
-3 481
0
0
-60
0
0
-3 173
51
114
-3 517
89
0
344
-38
114
-3 139
0
0
-378
89
0
-2 172
0
36
-3 920
0
0
1 748
0
36
-3 762
0
0
-158
0
0
-11 604
51
151
-14 496
89
0
2 892
-38
151
-13 616
0
0
-880
89
0
heikentyi laitoshoidossa, toisen asteen
koulutuksessa, avopalveluissa ja varhaiskasvatuksessa. Avopalvelujen ja varhaiskasvatuksen tulosta selitti muun muassa
psykososiaalisten kuormitustekijöiden tulosten heikkeneminen.
Vaikutusmahdollisuudet oman työn, sisäisen toiminnan ja palvelujen kehittämiseen koettiin heikentyneen kaikilla muilla
hyvinvointipalvelujen
tuotantoalueilla
paitsi laitoshoidossa. Toisen asteen koulutuksen osalta tavoitteen toteutumista
ei voitu arvioida organisaatiomuutosten
tähden. Hyvinvointipalveluille asetettiin
lisäksi tuotantoaluekohtaisia toiminnallisia tavoitteita. Kaikki yhdeksän tavoitetta
toteutuivat.
Avopalvelujen kaikki kolme toiminnallista tavoitetta saavutettiin vuoden loppuun
mennessä. Tampereen ja Oriveden terveyspalvelujen yhteistoiminta-alueen toiminta käynnistyi suunnitellusti. Esimerkiksi Oriveden lääkäreiden rekrytointitilanne
parani vuoden aikana, ja hyvinvointineuvolatoiminta käynnistettiin. Ikäihmisten
palvelurakennemuutos eteni kotihoidon
osalta tavoitteen mukaisesti. Lastensuojelun asiakasohjaus Luotsin ja Sijais- ja
jälkihuollon sosiaaliaseman henkilöstön
itsearviointimateriaali valmistui toiminnan uudistamiseksi ja tulokset käsiteltiin
tuotantoyksikön johtoryhmässä.
Laitoshoidon toiminnallinen tavoite
ikäihmisten
palvelurakennemuutoksen
etenemisestä saavutettiin tavoitteen mukaisesti. Pispan palvelutalossa alkoi elokuussa tehostettu palveluasuminen. Asukkaat muuttivat palvelutaloon Hatanpään
psykogeriatrisilta osastoilta sekä sairaaloista ympärivuorokautisen paikan jonoista. Samalla vanhainkodin ja sairaaloiden
pitkäaikaishoidosta vähennettiin paikkoja. Lisäksi kotikuntoutustoiminta laajeni
psykogeriatrian toimintaan. Laitoshoito
osallistui hankkeen työ- ja projektiryhmiin, ja henkilöstölle järjestettiin asiasta
keskustelu- ja tiedotustilaisuuksia.
Erikoissairaanhoidon toiminnallinen tavoite ikäihmisten palvelurakennemuutokseen liittyvästä sairaalatoiminnan muutoksesta saavutettiin tavoitteen mukaisesti.
Suunnittelu tehtiin hankesuunnitelman
Hyvinvointipalvelut
mukaisesti ja vuoden 2015 talousarvio laadittiin uuden organisaatiorakenteen mukaisesti. Uudistus toteutettiin osaprojekteina. Palvelutuotanto käynnistyi 1.1.2015
ja toiminnan kehittäminen tarkentuu
vuonna 2015.
Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen
toiminnallinen tavoite toteutui suunnitellusti. Esi- ja alkuopetuksen toimintamallin
sekä aluetoiminnan johtamisjärjestelmän
itsearviointi toteutettiin toiminnan tehostamiseksi ja uudistamiseksi. Itsearvioinnit
toteutettiin Caf-mallin yhdeksän arviointialueen kautta ja niiden perusteella määriteltiin kehittämistoimenpiteet vuodelle
2015.
Toisen asteen koulutuksen molemmat
toiminnalliset tavoitteet toteutuivat. Palvelurakenteen ja palvelukokonaisuuksien
priorisointia ja työnjakoa tehtiin esimerkiksi toisen asteen koulutuksen toimintasäännön päivittämisen yhteydessä. Toisen
asteen koulutuksen tuotantoalueen hallinnossa tehtiin selvitystä toimintojen ja
tehtävien päällekkäisyyksistä. Lähikuntien
kanssa tehtiin suunnitelmia yritysyhteistyön lisäämisestä. Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen laatujärjestelmien
kehittämisessä toisen asteen koulutuksen
toimintajärjestelmäksi edettiin suunnitellusti: Tredun laatujärjestelmän rakentamistyö aloitettiin kaikkien suunniteltujen
osa-alueiden osalta ja lukiokoulutuksen
ydinprosessien päivitys aloitettiin.
Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen toiminnallinen tavoite organisaation ja toiminnan itsearvioinnin suunnitelman laatimisesta ja toteuttamisesta toiminnan
tehostamiseksi saavutettiin vuoden 2014
osalta. Itsearviointityö jatkuu vuonna 2015.
Tuloslaskelma ja tuloslaskelman
analysointi
Hyvinvointipalvelujen taseyksiköiden talousarvio on sitova tilikauden ylijäämän
ja investointien bruttomenojen osalta. Tilikauden ylijäämä oli 4,3 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempi. Tilikauden tulosta
paransi toimintatuottojen 10,9 milj. euron
ylitys ja poistojen 0,9 milj. euron sekä pääomakustannuksen 1,8 milj. euron alitukset.
Tilikauden tulosta heikensi toimintakulujen 7,9 milj. euron ylitys.
Tilikauden ylijäämä toteutui budjetoitua heikompana varhaiskasvatuksen ja
perusopetuksen (-2,8 milj. euroa) ja laitoshoidon (-2,1 milj. euroa) tuotantoalueilla.
Tilikauden ylijäämä ylitti budjetoidun toisen asteen koulutuksen (4,5 milj. euroa),
erikoissairaanhoidon (2,5 milj. euroa) ja
kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen (1,6 milj.
euroa) sekä avopalvelujen (0,6 milj. euroa) tuotantoalueilla. Varhaiskasvatuksen
ja perusopetuksen budjetoitua heikompi
tulos johtui lähinnä perusopetuksen vaikeudesta saavuttaa asetetut tehostamistavoitteet, sillä sidottu ryhmäkoko vaikeutti
henkilöstösäästöjen toteuttamista. Varhaiskasvatuksessa asetetut tehostamistavoitteet saavutettiin lähes kokonaan.
Laitoshoidon budjetoitua heikompi tulos
johtui lähinnä toiminnan sopeutumisajasta
meneillään olevaan rakennemuutokseen,
jonka vaikutuksia ei riittävästi huomioitu
budjetissa. Tehostamistavoitteen edellyttämät toimenpiteet toteutettiin, mutta
asetettua tulostavoitetta ei saavutettu.
Muun muassa sairaaloiden ja vanhainkotihoidon nopeat paikkavähennykset, tehostettuun palveluasumiseen siirtyneen
asiakaskunnan korkeampi hoitoisuus ja
jonotus jatkohoitopaikkoihin kasvattivat
kuluja budjetoitua enemmän.
Investoinnit ja niiden analysointi
Tilikauden investoinnit olivat vuonna 2014
(2013) yhteensä 11,6 milj. euroa (11,2 milj.
euroa) ja toteutuivat kaupunginvaltuuston
tekemät 0,9 milj. euron (1,2 milj. euron)
muutokset huomioiden 2,9 milj. euroa alle
(2,3 milj. euroa) talousarvion.
Investoinnit ylittyivät 0,1 milj. euroa erikoissairaanhoidon tuotantoalueella johtuen pääosin vuoden 2014 alusta aloittaneen
Oriveden yhteistoiminta-alueen terveydenhuollon palvelujen mukana Orivedeltä
siirtyneistä pysyvien vastaavien omaisuuseristä. Merkittävimmin investoinnit alit-
tuivat kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen
sekä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tuotantoalueilla. Kulttuuri- ja vapaaaikapalveluissa investoinnit alittuivat 1,7
milj. euroa, jossa investointien alitusta
selittävät paitsi eri rakennushankkeiden
viivästymiset myös liikuntapaikkojen ja
ulkoilureittien perusparantamisesta, kansainvälisistä ja kansallisista kisoista sekä
suurtapahtumista tehdyt 0,4 milj. euron
siirrot käyttötalouteen. Nämä siirrot tehtiin osana pysyvien vastaavien aktivointikriteerien uudelleentarkasteltua. Hanketasolla sitovat investoinnit alittuivat 1,1 milj.
eurolla, jossa suurin alitus 0,7 milj. euroa
aiheutui Ratinan peruskorjauksesta hankkeen jatkuessa vuonna 2015. Varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa investoinnit
alittuivat 0,4 milj. euroa, jossa suurin alitus aiheutui Vuoreksen koulutalon liikuntatilojen ensikertaisen kalustamisen 0,3
milj. euron säästöstä. Hanketasolla sitovat
investoinnit alittuivat 0,3 milj. eurolla pääosin Vuoreksen koulun alituksista johtuen. Avopalveluissa investoinnit alittuivat
0,3 milj. euroa. Lielahtitalon hanketasolla
sitovat ensikertaisen kalustamisen investoinnit alittuivat, vaikka Lielahtitalon kotihoidon ensikertainen kalustaminen ylittyi.
Kaikkiaan hanketasolla sitovat investoinnit
alittuivat 0,2 milj. euroa pääosin Lielahtitalon alituksista johtuen. Laitoshoidossa
investoinnit alittuivat 0,3 milj. euroa, koska suunniteltuihin investointeihin sairaalahoidon ja vanhainkotihoidon sänkyihin
ja nostolaitteisiin sekä lääketieteellisiin
laitteisiin ei ollut tarvetta. Tehostetun palveluasumisen ( Jukola-Impivaara ja Pispa)
hanketasolla sitovat ensikertaisen kalustamisen investoinnit alittuivat, vaikka Pispan
tehostetun palveluasumisen ensikertainen
kalustaminen ylittyikin. Toisen asteen koulutuksessa investoinnit alittuivat 0,3 milj.
euroa johtuen pääosin Hepolamminkadun
toimipisteen ensikertaisen kalustamisen
säästöstä sekä muiden oppimisympäristöön tarkoitettujen hankintojen säästöistä. Hanketasolla sitovat investoinnit alittuivat.
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
121
Hyvinvointipalvelut
HANKETASOLLA SITOVAT INVESTOINNIT
1 000 euroa
Avopalvelut
Koneet ja kalusto/muut laitteet ja kalusteet
Neuvolat/ Lasten ja nuorten terveyspalvelut/ ensikertainen kalustaminen
Klassillisen lukio/ Lasten ja nuorten terveyspalvelut/ ensikertainen kalustaminen
Kouluterveydenhuolto/ Lasten ja nuorten terveyspalvelut/ ensikertainen kalust.
Lielahtitalon neuvola/ Lasten ja nuorten terveyspalvelut/ ensikertainen kalustaminen
Teknillisen lukio/ Lasten ja nuorten terveyspalvelut/ ensikertainen kalustaminen
Lielahden terveysasema/ Vastaanottotoiminta/ ensikertainen kalustaminen
Lielahtitalo/ Kotihoito/ ensikertainen kalustaminen
Lielahtitalon päiväkeskus/ Kotihoito/ ensikertainen kalustaminen
Lielahtitalon palvelukeskus/ Kotihoito/ ensikertainen kalustaminen
Selviämis- ja katkaisuhoitoasema/ Mielenterveys- ja päihdepalvelut/ ensikertainen
kalust.
Lielahti/ Suunterveydenhuolto/ ensikertainen kalustaminen
Sijais- ja jälkihuollon sosiaaliasema/ Lapsiperheiden sosiaalipalvelut/ ensikertainen
kalust.
Perheoikeudelliset palvelut/ Lapsiperheiden sosiaalipalvelut/ ensikertainen kalustaminen
Perhekeskus majakka/ Lapsiperheiden sosiaalipalvelut/ ensikertainen kalustaminen
Koneet ja kalusto/ sairaala-, terveydenhuolto- yms laitteet
Vuores/ Suun terveydenhuolto/ hammashoidon ensikertainen kalustaminen
Lielahti/Suun terveydenhuolto/välinehuolto ensikertainen kalustaminen
Lielahti/Vastaanottotoiminta/sairaala- ja terveydenhuollon laitteet ensikertainen kalustaminen
Laitoshoito
Koneet ja kalusto/muut laitteet ja kalusteet
Tehostettu palveluasuminen/ Pispan tehostettu palveluasuminen/ ensikertainen kalustaminen
Tehostettu palveluasuminen/ Jukola-Impivaaran tehostettu palveluasuminen/ ensikertainen kalustaminen (uudelleen budjetointi vuodelta 2013)
Varhaiskasvatus ja perusopetus
Koneet ja kalusto/muut laitteet ja kalusteet
Kalevanharjun päiväkodin ensikertainen kalustaminen
Kalkunvuoren pienten lasten yksikön ensikertainen kalustaminen / varhaiskasvatus
Niemenrannan päiväkodin ensikertainen kalustaminen
Kalkunvuoren pienten lasten yksikön ensikertainen kalustaminen / perusopetus
Leinolan koulun siirtokelpoisen tilan ensikertainen kalustaminen
Vuoreksen koulun ensikertainen kalustaminen
Siirtokelpoisten päiväkotien ensikertainen kalustaminen (uudelleen budjetointi vuodelta
2013)
Toisen asteen koulutus
Koneet ja kalusto/muut laitteet ja kalusteet
Lukiokoulutus/ Teknillinen lukio/ ensikertainen kalustaminen
Lukiokoulutus/ Klassillinen lukio/ ensikertainen kalustaminen
Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut
Koneet ja kalusto / muut maa- ja vesirakenteet
Ratinan stadionin peruskorjaus
Koneet ja kalusto/muut laitteet ja kalusteet
Treen uintikeskus ensikertainen kalustaminen
Lielahden kirjasto ensikertainen kalustaminen
Grafiikan laatikostot Rusko ensikertainen kalustaminen
Vapriikin opetustilat ensikertainen kalustaminen
Luonnontiet. museo 2. osa ja Kivimuseo ensikertainen kalustaminen
Tekstiilikokoelmavarastot Rusko ensikertainen kalustaminen
Taidemuseon varasto Rusko ensikertainen kalustaminen
Vapriikki vaihtuvien näyttelyjen tila ensikertainen kalustaminen
122
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
Muutettu
TA 2014
TP 2014
Alkuper.
TA 2014
Ero
Muutokset
-49
0
-14
-91
-45
-78
-23
-28
-38
-50
-30
-30
-95
-60
-115
-20
-30
-40
1
30
16
4
15
37
-3
2
2
-50
-30
-30
-95
-60
-125
-30
-30
-50
0
0
0
0
0
10
10
0
10
-85
-90
5
-90
0
-56
-60
4
-60
0
0
0
0
-20
20
0
-20
20
-20
0
0
0
0
-15
15
-60
-303
-60
-355
-0
52
-60
-290
0
-65
-64
-90
26
-90
0
-292
-270
-22
-270
0
-73
-107
34
0
-107
-50
-195
-204
-99
-150
-1 344
-50
-200
-220
-100
-150
-1 651
0
5
16
1
-0
307
-50
-200
-220
-100
-150
-1 651
0
0
0
0
0
0
-60
-60
0
0
-60
-521
-619
-530
-620
9
1
-530
-620
0
0
-246
-1 000
754
-1 000
0
-81
-422
-33
-74
-165
-170
-88
-39
-250
-610
-40
-75
-165
-170
-85
-40
169
188
7
1
0
0
-3
1
-250
-610
-40
-75
-165
-170
-85
-40
0
0
0
0
0
0
0
0
Pirkanmaan pelastuslaitos
Pirkanmaan pelastuslaitos
Olennaiset tapahtumat tilikaudelta
ja sen päättymisen jälkeen
Pirkanmaan pelastuslaitos kehitti vuoden 2014 aikana työnjohdollista ja operatiivista johtamisjärjestelmää. Viesti- ja
johtokeskus muutti keväällä keskuspaloasemalta valtion hätäkeskuslaitokselta vapautuneisiin tiloihin Kauppiin. Samalla
tiloissa käynnistyi pelastuslaitoksen tilannekeskus. Osana organisaatiomuutosta
yhdistettiin kaksi pelastusaluetta. Organisaatiomuutoksen yhteydessä vahvennettiin varautumisen yksikön henkilöstömäärää ja tarkennettiin tehtävävastuita
yksikön sisällä. Palomestarijärjestelmää
uudistettiin siten, että seitsemän palomestaria toimii vastaisuudessa aluepalomestareina vastaten paloasemiensa toiminnasta
ja niiden päivittäisestä johtamisesta. Kokonaisuutena taloudenpitoon ja erityisesti
henkilöstöön liittyviin osioihin kiinnitettiin
huomiota mukaan lukien oikea tehtäväresursointi ja työhyvinvoinnin eri osa-alueet.
Osana maan hallituksen rakennepoliittista ohjelmaa päätettiin pelastusalueiden
lukumäärää vähentää nykyisestä 22:sta
11:een. Pelastusalueiden lukumäärän vähentämisajatuksesta kuitenkin luovuttiin, mutta pelastustoimelle asetettiin 7,5
miljoonan euron säästötavoite, joka tulee saada valmiiksi vuoden 2017 loppuun
mennessä.
Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuusto
päätti 29.9.2014 ensihoidon palvelutasopäätöksestä vuosille 2015 - 2016. Valtuusto
päätti muuttaa voimassa olevaa palvelutasopäätöstä ainoastaan Tampereen osalta.
Tehdyt päätökset edellyttivät Pirkanmaan
pelastuslaitoksen nykyisen henkilöstörakenteen muuttamista.
Toiminnallisten tavoitteiden
toteuma
Pelastuslaitoksen kaikki kolme toiminnallista tavoitetta saavutettiin vuonna 2014
suunnitellusti. Palotarkastukset suoritettiin valvontasuunnitelman mukaisesti ja
toimintavalmiusaikavaatimus saavutettiin
pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksen
mukaisesti. Lisäksi pelastuslaitoksen työhyvinvointi parantui edelliseen vuoteen
verrattuna.
Pirkanmaan pelastuslaitoksen toiminnalliset tavoitteet
Kortti
Sitova tavoitetaso 2014
Toteuma
Pirkanmaan pelastuslaitos
44
Palotarkastukset on suoritettu valvontasuunnitelman mukaisesti
Toimintavalmiusaikavaatimus on saavutettu pelastuslaitoksen palvelutaso45
päätöksen mukaisesti
46
Työhyvinvointi on parantunut vuoteen 2013 verrattuna
+
+
+
PIrkanmaan pelastuslaitos
1 000 euroa
Liikeylijäämä
Investointien rahavirta
TP 2014
-1
-1 465
Muutettu
TA 2014
0
-1 250
Alkuper. TA
2014
Ero
-1
-215
-0
-1 250
Muutokset
0
0
Olennaiset poikkeamat tilikauden
talousarvioon
Toiminnallisten tavoitteiden lisäksi Pirkanmaan pelastuslaitoksen sitovia talousarviotavoitteita ovat liikeylijäämä ja
rahoituslaskelman investointien rahavirta.
Pelastuslaitoksen liikevaihto toteutui 1,6
milj. euroa suunniteltua pienempänä ja
1,9 milj. euroa edellisvuotta suurempana
43,6 milj. eurona. Liikevaihtoon sisältyvien
sopimuskuntien maksuosuuksien toteuma
talousarviosta oli 95,2 prosenttia ja muutos
edelliseen vuoteen 3,1 prosenttia. Kokonaisuutena toimintatuotot toteutuivat 96,2
prosenttisesti. Toiminnan kulut kasvoivat
kokonaisuutena 4,1 prosenttia, vaikka talousarvion toteuma olikin 95,7 prosenttia.
Henkilöstökulujen maltillinen kulukertymä
johtui muun muassa osan vuotta täyttämättä olleista vakansseista ja erillislisien
määräytymisperusteiden tarkentamisesta.
Systemaattista työhyvinvoinnin edistämistä, kuten esimieskoulutusta ja työsuojelun
prosessien tehostamista on tehty kolmen
vuoden ajan ja henkilöstökuluihin sisältyvät varhaiseläkemaksut ja työtapaturmavakuutusmaksut toteutuivat arvioitua
merkittävästi pienempinä.
Tilinpäätöksen liikeylijäämä toteutui -1
174,86 eurona, joka on lähes talousarvion
mukainen. Tilikauden ylijäämä oli 221,33
euroa.
Pelastuslaitoksen vuoden 2014 investoinnit koostuivat pääosin raskaiden ajoneuvojen,
sairaankuljetusajoneuvojen
sekä henkilöpaloautojen hankinnoista.
Vuonna 2014 kalustettiin myös uusi tilanne- ja johtokeskus ja jatkettiin investointeja paloasemien valmiuden parantamiseen.
Investointimenot olivat 1,5 milj. euroa ja
rahoitusosuuksia saatiin 0,1 milj. euroa.
Pysyviin vastaaviin kirjattuja henkilöpaloautoja ei myyty lainkaan vuonna 2014. Talousarviossa investointeihin varauduttiin
1,5 milj. eurolla ja luovutustuloihin 0,2 milj.
eurolla. Talousarviotavoite eli investointien rahavirta ylittyi siten yhteensä noin 0,2
milj. eurolla. Tavoitteen ylitys johtui siitä,
ettei pysyvien vastaavien hyödykkeiden
luovutustuloja syntynyt.
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
123
Liikelaitokset
Liikelaitokset
Olennaiset tapahtumat tilikaudelta
ja sen päättymisen jälkeen
Liikelaitosten toiminnan kehittämistä jatkettiin vuoden 2014 aikana Tampereen
Infra Liikelaitoksen, Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen ja Tampereen Ateria
Liikelaitoksen osalta pohjautuen aiempien
vuosien aikana kaupunginvaltuustossa
ja kaupunginhallituksessa hyväksyttyihin
kehittämisohjelmiin. Liikelaitosten henkilöstömäärä 31.12.2014 oli yhteensä 2 020
(31.12.2013: 2 063).
Tampereen Vesi osallistui vesihuollon
seudullisten hankkeiden — Pirkanmaan
keskusjätevedenpuhdistamon ja seudullisen vesihuolto-organisaation — valmisteluun. Tampereen kaupunginvaltuusto teki
17.2.2014 periaatepäätöksen puhdistamon
LIIKELAITOSTEN toiminnalliset tavoitteet
Kortti
Sitova tavoitetaso 2014
Liikelaitosten yhteiset tavoittteet
60
Liikevaihto on kasvanut henkilötyövuotta kohden
61
Työhyvinvointi on parantunut vuoteen 2013 verrattuna
Tampereen Vesi
62
Hinnat ovat suurten kaupunkien keskitason alapuolella
63
Pirkanmaan keskuspuhdistamohanke on edennyt
Liikelaitos on edesauttanut päätöksentekoa liittyen seudullisen vesihuollon
64
tulevaisuuden ratkaisuihin yhdessä liiketoiminnan ohjauksen kanssa
Tampereen Kaupunkiliikenne
Kapasiteetti on mukautettu tilaajan kilpailuttamissuunnitelmaan siten, että
65
kustannukset pienenevät
Asiakastyytyväisyys on kehittynyt positiivisesti edelliseen vuoteen verrat66
tuna
Tullinkulman Työterveys
Sidosryhmäanalyysin ja henkilöstökyselyn pohjalta on luotu suunnittelu67
pohja ja luotettavat mittarit toiminnan vaikuttavuuden mittaamiseksi
Sairauspoissaoloja ja ennenaikaista eläköitymistä on vähennetty yhteistyössä yksiköiden johdon
68
kanssa. Vuonna 2014 järjestetään vähintään kaksi yhteistyökokousta kunkin
yksikön johdon kanssa
Tampereen Infra
Tampereen Infra Liikelaitoksen organisointitavan selvittämisestä seuraavia
69
päätöksiä on toteutettu yhdessä liiketoiminnan ohjauksen kanssa
Liikelaitoksen hankintoja on tehostettu ja hankintojen osuus liikevaihdosta
70
pienenee
Tampereen Ateria
Asiakastyytyväisyys on kehittynyt positiivisesti edelliseen vuoteen verrat71
tuna
Tampereen Aterian organisointitavan selvittämisestä seuraavia päätöksiä on
72
toteutettu yhdessä liiketoiminnan ohjauksen kanssa
Tampereen Logistiikka
73
Yhteishankintojen osuus kaupungin hankinnoista kasvaa
Tampereen Logistiikan organisointitavan selvittämisestä seuraavia päätök74
siä on toteutettu yhdessä liiketoiminnan ohjauksen kanssa
Tampereen Tilakeskus
75
Tilaomaisuuden kehittämisohjelmaa on toteutettu
Kiinteistöjen ylläpitokustannukset ovat suurten kaupunkien edullisimmassa
76
kolmanneksessa
124
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
Toteuma
+/+/+
+
+
+
?
+
+
+
+
+
+
+
+
?
sijoituspaikasta Sulkavuoreen. Kaupunginhallitus päätti 10.11.2014, että keskuspuhdistamon organisaatiomallina tavoitellaan
Jätevesi Oy:tä. Päätökset uudesta organisaatiosta on tarkoitus tehdä mukana olevissa kunnissa vuoden 2015 aikana.
Tampereen Ateria Liikelaitoksessa keskityttiin liiketoimintamallin uudistamiseen,
entistä keskitetympään tuotantoon siirtymisen suunnitteluun ja kaupungin siivoustoiminnan selvittämiseen. Uuden lasten ja
nuorten aterioiden valmistamiseen keskittyvän ateriakeskuksen tarveselvitys hyväksyttiin ja hankesuunnitelma on tarkoitus
hyväksyä alkuvuonna 2015. Kaupunginhallitus päätti kaupungin siivoustoiminnan
keskittämisestä Tampereen Ateriaan, jonka myötä Tampereen Aterian ja Tampereen
Tilakeskuksen siivoustoiminta yhdistyvät
elokuussa 2015.
Tampereen Infra Liikelaitoksen viisivuotinen kehittämisohjelma eteni neljännen
vuoden osalta ylittäen selvästi asetetut taloudelliset tavoitteet.
Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen kehittämisohjelmaa jatkettiin. Vuoden 2015 aikana kaupunginhallituksen on
tarkoitus uudelleen arvioida oman tuotannon toimintaa, sen kehittymistä ja tämän
pohjalta tehtäviä strategisia ratkaisuja.
Kesällä alkaneen seudullisen joukkoliikenneyhteistyön myötä TKL:n operoimat linjat
ulottuivat Tampereen lisäksi Pirkkalaan,
Kangasalle ja Nokialle. Samassa yhteydessä myös tariffirakenne muuttui ja käyttöön
otettiin vyöhykehinnoittelu.
Tampereen Logistiikka jatkoi toimintansa kehittämistä ja teki vuoden 2014 aikana
sopimuksia useiden kaupungin tytäryhteisöjen kanssa palvelujen käytöstä. Kuljetustenohjauskeskuksen uudeksi asiakkaana
aloitti Vesilahti vammaispalvelu- ja sosiaalihuoltolain mukaisten matkojen osalta.
Kaupunginvaltuuston asettaman tavoitteen mukaisesti Tampereen Logistiikan
toimintaa ja organisointia koskeva selvitystyö aloitettiin nykytilan selvityksellä ja
työ jatkui syksyllä Tampereen Logistiikan
ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyötä koskevana selvityksenä. Päätökset
Liikelaitokset
jatkotoimenpiteistä siirtyivät vuodelle
2015.
Tullinkulman Työterveys Liikelaitoksen
toiminnan painopiste oli ennaltaehkäisevässä työterveystoiminnassa ja erityisesti
osatyökykyisten työskentelyn tukemisessa.
Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen
kiinteistökehityshankkeita jatkettiin kaupunginhallituksen hyväksymän kehittämisohjelman mukaisesti. Merkittävimmät
realisoinnit olivat Pohjolankatu 25 rakennuksen myynti sekä FinnMedi Deltan
osakkeiden myynti. Vuonna 2014 tehtiin
myös Lämpötalon ja Satamakadulla sijaitsevan SOTE-talon myyntipäätökset.
Ensimmäinen kaupalliseen kohteeseen
sijoitettu palvelutilakokonaisuus otettiin
käyttöön kesällä 2014 Lielahtikeskuksesta vuokratuissa tiloissa. Sisäilmaohjeistus
Tampereen kaupungin palvelurakennuksiin päivitettiin ja menettelytavat kuvattiin. Kouluissa jatkettiin sisäilmaan liittyviä teknisiä tarkastuksia ja toimenpiteitä
ongelmien ehkäisemiseksi. Päiväkotien
sisäilmaongelmien vuoksi tarvitsemia
väistötiloja toteutettiin useita ja päiväkotien perusparannusten toteutusjärjestystä
arvioidaan osana sisäilmatyötä. Loppuvuodesta 2014 ilmeni, että varhaiskasvatuksen
tilojen tarve kasvaa aiemmin ennustetusta nopealla vauhdilla ja nykyinen investointiohjelma ei lyhyellä aikavälillä pysty
vastaamaan kasvavaan tarpeeseen, mikä
tarkoittaa turvautumista vuokrauksella tai
leasing-sopimuksin hankittuihin moduulitiloihin.
Toiminnallisten tavoitteiden
toteuma
Suurin osa liikelaitoksille asetetuista toiminnallisista tavoitteista saavutettiin. 17
tavoitteesta 14 tavoitetta toteutui vuoden
loppuun mennessä vähintään osittain.
Kahden tavoitteen toteutumista ei voitu
vielä arvioida. Tampereen Logistiikan organisointitavan päätöksiä ei vielä tehty.
Liikelaitoksille asetetuista yhteisistä toiminnallista tavoitteista sekä liikevaihdon
kasvamista että työhyvinvoinnin parantumista koskevat tavoitteet saavutettiin osittain. Liikevaihto kasvoi henkilötyövuotta
kohden kaikissa muissa liikelaitoksissa
paitsi Tullinkulman Työterveydessä. Työ-
hyvinvointi parantui edellisvuoteen verrattuna kaikissa muissa liikelaitoksissa paitsi
Tampereen Logistiikassa.
Tampereen Vedessä kaikki kolme toiminnallista tavoitetta saavutettiin. Liikelaitos osallistui seudullisen vesihuollon
tulevaisuuden ratkaisujen valmisteluun.
Kaupunginvaltuusto päätti helmikuussa Pirkanmaan keskuspuhdistamon sijoituspaikaksi Sulkavuoren. Hankkeen
jatkosuunnittelu oli käynnissä ja päätös
tavoiteorganisaatiosta tehtiin kaupunginhallituksessa marraskuussa. Vesilaitosyhdistyksen taksakyselyn tulosten mukaan
Tampereen Veden hinnat olivat tavoitteen
mukaisesti suurten kaupunkien keskitason
alapuolella: Tampereen Veden vertailuhinta oli 15 suurimmasta laitoksesta toiseksi
halvin.
Tampereen Kaupunkiliikenteen kahdesta toiminnallisesta tavoitteista toinen
saavutettiin tavoitteen mukaisesti. Toisen
tavoitteen saavuttamista ei voitu arvioida
vuoden loppuun mennessä, koska tavoitteen mukaista asiakastyytyväisyysmittausta ei tehty vuonna 2014. Kaupunkiliikenne
liikelaitos mukautti henkilöstö- ja kalustokapasiteettiaan tilaajan tarpeiden mukaisesti. Onnistuneen mukautumisen ansioista toiminta oli taloudellisesti kannattavaa
ja tilaajalle voitiin antaa kaksi ylimääräistä
hinnanalennusta tuotantohintoihin.
Tullinkulman Työterveyden molemmat
toiminnalliset tavoitteet saavutettiin.
Suunnittelupohja ja toiminnalliset mittarit
toiminnan vaikuttavuuden mittaamiseksi
luotiin sidosryhmäanalyysin ja muun kehitystyön pohjalta. Sairauspoissaolojen ja
ennenaikaisen eläköitymisen vähentämiseksi järjestettiin kaksi yhteistyökokousta
kunkin yksikön johdon kanssa, ja kokouksissa asetettiin tavoitteita työhyvinvoinnille. Sekä sairauspoissaolot että ennenaikainen eläköityminen väheni vuoden 2014
aikana.
Tampereen Infran molemmat toiminnalliset tavoitteet toteutuivat. Liikelaitoksen
organisointitavan selvittämisestä seuraavia päätöksiä toteutettiin suunnitellusti, ja
liikelaitoksen hankintoja tehostettiin kiinnittäen huomiota hankintaprosessin kaikkiin vaiheisiin. Vuoden 2014 tilinpäätöksen
mukaan hankintojen osuus liikevaihdosta
pienenee.
Tampereen Aterian molemmat toiminnalliset tavoitteet toteutuivat. Liikelaitoksen organisointitavan selvittämisestä
seuraavia päätöksiä toteutettiin yhdessä
liiketoiminnan ohjauksen kanssa. Vuonna 2014 keskityttiin suunnittelemaan
liiketoimintamallin uudistamista ja keskitetympään tuotantoon siirtymistä. Ateriakeskuksen tarveselvitys hyväksyttiin
liikelaitoksen johtokunnassa ja kaupunginhallitus päätti, että kaupungin siivoustoiminta keskistetään Tampereen Ateria
liikelaitokseen 1.8.2015 alkaen. Tampereen
Aterian asiakastyytyväisyys parantui edelliseen vuoteen verrattuna yhden prosenttiyksikön verran.
Tampereen Logistiikan toiminnallisista
tavoitteista toinen toteutui ja toinen jäi
toteutumatta. Yhteishankintojen osuus
kaupungin hankinnoista kasvoi edellisestä
vuodesta tammi-marraskuun 2014 tietojen
perusteella. Tavoite liikelaitoksen organisointitavan selvittämisestä seuraavien
päätösten toteuttaminen eteni niin, että
kaupunginhallituksen liiketoimintajaosto
käsitteli liikelaitoksen organisointitavan
selvittämisen tilannekatsausta kesäkuussa, ja selvitys Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ja Tampereen kaupungin hankinta- ja
logistiikkapalvelujen toimintamallista oli
esillä liiketoimintajaoston kokouksessa
joulukuussa. Päätöksiä asian etenemisestä
ei vielä tehty.
Tampereen Tilakeskuksen toinen toiminnallinen tavoite toteutui, ja toisen
toteutumista ei voitu vielä arvioida. Tilaomaisuuden kehittämisohjelmaa toteutettiin esimerkiksi myymällä Peltomäen
retkeilykeskus ja FinnMedi Deltan osakkeet. Kiinteistöjen realisointien ja kehittämisen ohjelmointi tehtiin yhteistyössä
Kiinteistötoimen kanssa. Tieto Tilakeskuksen kiinteistöjen ylläpitokustannuksista
verrattuna muiden suurten kaupunkien
kustannuksiin vuoden 2014 osalta saadaan
viimeistään kesällä 2015.
Olennaiset poikkeamat tilikauden
talousarvioon
Liikelaitoksilla on vain yksi kaikille yhteinen sitova talousarviotavoite Tilakeskuksen hankekohtaisesti sitovien talonrakennusinvestointien lisäksi. Tämä sitova
tavoite on korvaus peruspääomasta, joka
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
125
Liikelaitokset
LIIKEYLIJÄÄMÄN TOTEUTUMINEN
1 000 euroa
Vesi
Kaupunkiliikenne
Työterveys
Infra
Ateria
Logistiikka
Tilakeskus
Yhteensä
TP 2014
19 599
3 042
314
3 621
819
1 553
48 171
77 120
Muutettu
TA 2014
Alkuper. TA
2014
Ero
16 750
500
469
1 050
800
870
44 282
64 721
2 849
2 542
-155
2 571
19
683
3 889
12 399
16 750
500
469
1 000
800
870
42 962
63 351
Muutokset
0
0
0
50
0
0
1 320
1 370
Investoinnit
1 000 euroa
Tampereen Vesi
Investoinnit
Rahoitusosuudet
Tampereen Kaupunkiliikenne
Investoinnit
Pysyvien vastaavien luovutustulot
Tampereen Ateria
Investoinnit
Tampereen Infra
Investoinnit
Pysyvien vastaavien luovutustulot
Tampereen Logistiikka
Investoinnit
Tullinkulman Työterveys
Investoinnit
Tampereen Tilakeskus
Investoinnit
Rahoitusosuudet
Pysyvien vastaavien luovutustulot
Liikelaitokset yhteensä
Investoinnit
Rahoitusosuudet
Pysyvien vastaavien luovutustulot
TP 2014
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
Alkuper.
TA 2014
Ero
Muutokset
-29 009
-40
-26 500
0
-2 509
-40
-26 500
0
0
0
-2 122
13
-2 050
0
-72
13
-2 050
0
0
0
-179
-315
136
-315
0
-923
160
-800
120
-123
40
-800
120
0
0
-55
-200
145
-200
0
-30
-42
13
-42
0
-58 416
553
7 983
-54 654
1 300
6 000
-3 762
-747
1 983
-49 020
1 300
6 000
-5 634
0
0
-90 733
512
8 156
-84 561
1 300
6 120
-6 172
-788
2 036
-78 927
1 300
6 120
-5 634
0
0
toteutuu kaikkien liikelaitosten osalta
vuosittain laskennallisena rahoituskulukirjauksena. Korvauksen suuruus on sidottu
peruspääoman määrään ja liikelaitoskohtaiseen korvausprosenttiin. Liikelaitosten
tuloslaskelmat, rahoituslaskelmat ja investointisuunnitelmat ovat ohjeellisia, mutta
niiden oleellisista poikkeamista on tiedotettava valtuustolle.
Liikelaitosten yhteenlaskettu liikeylijäämä toteutui 12,4 milj. euroa talousarviota
parempana 77,1 milj. eurona. Tämä ylittää
vuoden 2013 toteuman 9,4 milj. eurolla.
126
Muutettu
TA 2014
Liikeylijäämä toteutui kaikilla liikelaitoksilla suunniteltua parempana Tullinkulman
Työterveys Liikelaitosta lukuun ottamatta.
Tullinkulman Työterveyden liikeylijäämä
muodostui 0,155 milj. euroa suunniteltua
heikommaksi. Liikelaitosten yhteenlaskettu liikevaihto oli 379,9 milj. euroa, joka on
11,1 milj. euroa suunniteltua ja 15,8 milj.
euroa edellisvuotta enemmän. Samalla kulut ja poistot toteutuivat kokonaisuutena
hieman suunniteltua suurempina ja muut
toimintatuotot hieman suunniteltua pienempinä.
Liikelaitosten investoinnit toteutuivat
90,7 milj. eurona ja ne ylittävät vuosisuunnitelman 6,2 milj. eurolla. Rahoitusosuuksia kirjattiin 0,5 milj. euroa ja pysyvien
vastaavien hyödykkeiden luovutustuloja
kertyi yhteensä 8,2 milj. euroa.
Tampereen Veden investointimenot toteutuivat 29,0 milj. eurona, joka ylittää
talousarvion 2,5 milj. eurolla. Investointibudjetin ylitys johtui monivuotisten projektien ennakoitua suuremmasta toteutumasta toimintavuoden lopulla. Suurimpia
verkostotöitä tehtiin Kaupinojalla (2,7 milj.
euroa) ja Niemenrannan alueella (1,0 milj.
euroa). Suurimmat laitosrakennuskohteet
olivat Kaupinojan vedenpuhdistuslaitoksella jatkunut saneeraus (9,5 milj. euroa),
Viinikanlahden
jätevedenpuhdistamon
esikäsittelyn saneeraus (0,8 milj. euroa) ja
Ruskon vedenpuhdistuslaitoksen valmistunut LVIJAS-saneeraus (1,0 milj. euroa).
Tampereen Kaupunkiliikenteen investointimenot toteutuivat 2,1 milj. eurona,
joka ylittää talousarvion 0,1 milj. eurolla.
Vuonna 2014 investoinnit muodostuivat
kahdeksasta kaupunkiliikenteen teliautosta ja yhdestä turistivarustellusta linjaautosta sekä harjapesukoneesta.
Tampereen Infran investointimenot ylittyivät 0,1 milj. eurolla. Ylitys aiheutui Tampereen Veden käyttöön hankitun kuormaauton valmistuksen siirtymisestä vuodelta
2013 vuodelle 2014.
Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen
talonrakennusinvestoinnit ovat sitovia
hanketasolla ja niiden vuotuista kokonaismäärää ei saa ylittää. Investointimenojen kokonaistoteuma oli 58,4 milj.
euroa, joka ylittää suunnitelman 3,8 milj.
eurolla. Ylitys johtui pääosin Pirkanmaan
ammattikorkeakoulu Oy:n luovuttamista
Kuntokatu 4:n rakennuksista, jotka olivat
osa yhtiökokouksen 12.12.2014 päättämää
sidotun vapaan oman pääoman osittaista
palautusta omistajille. Lisäksi Lämpötalon
myyntiin tähdänneeseen perusparannukseen ja liittymien hankintaan (4,1 milj.
euroa) ei ollut varattu määrärahaa, koska
hanke oli tarkoitus toteuttaa myyntiprojektina, ei investointina. Hanketasolla sitovat talonrakennusinvestoinnit toteutuivat
54,4 milj. eurona, joka on 0,2 milj. euroa
talousarviota vähemmän.
Liikelaitokset
Hanketasolla sitovat investoinnit
Kust.
arvio
VARHAISKASVATUS JA PERUSOPETUS
Perusopetus
Tampereen kansainvälisen (Amurin) koulun perusparannus ja laajennus
Tesoman yhtenäiskoulu ja päiväkoti, perusparannus ja
laajennus
Vehmaisten koulu ja päiväkoti
Koulurakennusten pienet hankkeet
Varhaiskasvatus
Kalevanharjun päiväkodin perusparannus
Kalkunvuoren pienten lasten yksikkö
Niemenrannan päiväkoti
Metsäniityn koulu ja päiväkoti
Päiväkotien perusparannus
Päiväkotien pienet hankkeet
LUKIOKOULUTUS
Klassillisen lukion muutostyöt
Lukioiden pienet hankkeet
KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUT
Rahoitusosuudet
Kulttuuripalvelut
Vapriikin muutostyöt
Näsilinnan perusparannus
Tampere-talon tilamuutokset ja laajennus
Kulttuurirakennusten pienet hankkeet
Vapaa-aikapalvelut
Tampereen uintikeskuksen perusparannus
Tesoman palloiluhalli (sisältää kenttälaajennuksen)
Liikuntapaikkojen perusparannus
Vapaa-aikarakennusten pienet hankkeet
SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT
Rahoitusosuudet
Hatanpään Jukolan perusparannus
Kissanmaan perhetukikeskuksen perusparannus
ja laajennus
Hatanpään kantas. perusparannus 4-5 ja laajennus
Hervannan toimintakeskus, terveysaseman perusparannus
Koukkuniemen kehittäminen
Jukola/Impivaara ja tekniikkaosa
Rauhaniemen sairaalan perusparannus
Sosiaali- ja terveysrakennusten pienet hankkeet
KONSERNIHALLINTO
Keskusvirastotalon perusparannus
Muiden rakennusten perusparannus ja kiinteistötekn.
laitteet
Sisäilmaolosuhdeinvestoinnit
Valmistuneiden kohteiden jälkityöt
Suunnittelukustannukset
Aik.
käyttö
TP 2014
Muutettu
TA 2014
Ero
Alkuper.
TA 2014
Muutokset
Kok.
käyttö
-
3 457
19 505
19 374
-131
15 000
4 374
22 962
20 000
749
4 466
2 000
-2 466
2 000
0
5 215
29 500
83
282
123
-159
0
123
365
14 000
-
0
-
182
2 581
200
2 500
18
-81
1 000
2 500
-800
0
182
2 581
1 000
5 000
4 600
4 900
5 500
-
35
1 791
786
13
966
966
5 710
-
4
2 558
3 678
610
1 205
3 939
542
341
201
16 876
510
64
3 400
3 809
1 000
1 778
4 500
2 088
1 580
508
17 574
1 300
60
842
131
390
573
561
1 546
1 239
307
698
-790
0
3 400
2 600
1 000
1 500
1 000
2 300
2 000
300
17 000
1 300
64
0
1 209
0
278
3 500
-212
-420
208
574
0
39
4 349
4 464
623
1 205
3 939
1 508
1 307
201
22 586
-
3 000
5 500
14 000
-
1 414
400
4
-
2 028
4 093
1 281
1 442
1 700
4 619
1 500
1 300
-328
526
219
-142
1 700
3 800
1 500
1 300
0
819
0
0
3 442
4 493
1 285
1 442
12 400
7 800
3 000
3 888
4
19 393
0
6 197
99
1 029
707
5 890
43
0
6 209
200
1 251
795
5 590
0
252
12
101
222
88
-300
43
252
6 000
1 000
1 000
700
6 100
0
0
209
-800
251
95
-510
0
252
10 085
103
1 029
707
25 283
0
10 000
372
902
2 100
1 198
2 100
0
1 274
12 000
67
761
432
-329
1 500
-1 068
828
4 600
0
246
300
54
300
0
246
19 300
5 500
7 500
18 954
0
6 441
6 441
1 754
16
2 211
4 500
979
306
200
2 000
6 359
1 059
-1 448
184
-211
1 859
80
0
200
2 000
5 600
300
306
0
0
759
759
20 708
16
2 211
10 941
7 420
-
-
1 049
1 600
551
1 600
0
1 049
-
-
1 999
287
186
3 000
350
350
1 001
63
164
3 000
350
350
0
0
0
1 999
287
186
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
127
Liikelaitokset
Kust.
arvio
MUUT KIINTEISTÖT
Liikelaitosten ja ulosvuokrattujen kiinteistöjen investoinnit
VÄESTÖNSUOJAT
Väestönsuojien varustelut
TALONRAKENNUKSET YHTEENSÄ
Aik.
käyttö
Ero
Alkuper.
TA 2014
Muutokset
Kok.
käyttö
-
-
6 187
2 000
-4 187
2 000
0
6 187
-
-
6 187
2 000
-4 187
2 000
0
6 187
1 650
-
1
-
426
426
53 926
1 149
1 149
54 134
723
723
208
500
500
48 500
649
649
5 634
427
-
PYSÄKÖINTI- JA VÄESTÖNSUOJIEN KÄYTTÖOIKEUKSIEN HANKINTA
520
0
516
520
4
520
0
516
HANKETASOLLA SITOVAT INVESTOINNIT YHTEENSÄ
-
-
54 442
54 654
212
49 020
5 634
-
-
-
3 871
0
-3 871
0
0
3 871
Luovutuskirjalla Pirkanmaan ammattikorkeakoulu
Oy:ltä Kuntokatu 4 Tilakeskukselle
Ratinan sähkötalon käyttöomaisuusyksiköiden siirto
Tilakeskukselle
INVESTOINNIT YHTEENSÄ
Rahoitusosuudet
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot
-
-
103
0
-103
0
0
103
-
-
58 416
553
7 983
54 654
1 300
6 000
-3 762
-747
1 983
49 020
1 300
6 000
5 634
0
0
-
INVESTOINTIEN NETTORAHOITUS YHTEENSÄ
-
-
49 880
47 354
-2 526
41 720
5 634
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
Vuokrauksella tai muulla rahoitusmallilla toteutettavat kohteet
Lielahtikeskus (kirjasto, terveysasema sekä ikäihmis12 000
ten päivä- ja palvelukeskus
Pispan palvelukeskuksen laajennus / asunnot ja
palvelu19 200
tilat
Tampereen teknillinen lukio
12 200
Tredu Sähkötalo
13 000
Tredu Santalahdentie 10
26 000
Tredu Åkerlundinkatu
2 300
7 500
Tredu Orivesi
Hanketasolla sitovat investoinnit
Liikelaitoksista Tampereen Tilakeskus
Liikelaitoksella on hanketasolla sitovia
investointeja, jotka kohdistuvat talonrakentamiseen. Investointien määrärahat
ylittyivät mainituissa kohteissa seuraavista syistä:
Koulurakennusten pienet hankkeet,
81 000 euroa
Määrärahan ylitys aiheutui koulujen turvallisuuteen, tilajärjestelyihin ja sisäilmasto-olosuhteisiin liittyvien ennalta arvaamattomien hankkeiden suuresta määrästä
sekä raportoinnin ongelmista nykyjärjestelmillä. Raportointi ei tue riittävästi kustannusohjausta.
128
Muutettu
TA 2014
TP 2014
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
Vapriikin muutostyöt, 328 000 euroa
Kustannusten ylittyminen aiheutui osaksi
puutteellisista suunnittelun lähtötiedoista.
Käytettävissä olleista vanhoista suunnitelmista ei kyetty riittävällä tarkkuudella
määrittämään kattorakenteiden todellista
kantavuutta. Näyttelytekniikan ja uusien
alakattojen aiheuttama rasitus edellytti
kattorakenteiden vahvistamista kokonaan
uudella teräsrungolla. Kiinteistössä käytössä olleiden sähkösuunnitelmien puutteellisuus aiheutti puolestaan sähkötöiden
sisällön laajenemisen alkuperäisestä.
Merkittävä kustannuslisäys aiheutui
paloviranomaisen päätöksestä lisätä savunpoistoa rakentamisen aikana. Tämä
aiheutti uusia savunpoistokanavointeja,
paloluukkuja ja palo-osastointeja. Käyttäjän rakentamisen aikana tekemät toiminnalliset muutokset tilaratkaisuissa olivat
myös yksi kustannuksiin vaikuttanut tekijä. Tarvittavasta lisä- ja muutossuunnittelusta aiheutui huomattava suunnittelukustannusten nousu.
Kulttuurirakennusten pienet hankkeet,
142 000 euroa
Määrärahan ylitys aiheutui pääosin Tullikamarin kohteessa tehdyistä perusparannustoimista, joiden laajuutta ei budjetointivaiheessa pystytty riittävän tarkasti
määrittelemään.
Liikelaitokset
Koukkuniemen kehittäminen Jukola/
Impivaara ja tekniikka-osa, 1 448 000
euroa
Pilaantuneen maaperän kuljetus ja käsittely, sähkönsyötön muutokset ja julkisivun
suunniteltua hankalampi rappaus aiheutti
ylitykset.
Tampereen kansainvälisen (Amurin)
koulun perusparannus ja laajennus,
2 466 000 euroa,
Kohteen määrärahojen ylitys johtuu hankkeen jaksottumisesta usealle vuodelle ja
rakentamisen tahdistuksesta alkuperäiseen talousarvioon nähden.
Sosiaali- ja terveysrakennusten pienet
hankkeet, 211 000 euroa
Määrärahalla toteutettiin useita sisäilmaongelmista aiheutunutta hanketta, joiden nopeasta toteutustarpeesta johtuen
tarkempi sisällön ja kustannusten määrittely selviää vasta työn edetessä. Lisäksi
määrärahan ylitykseen vaikutti Hatanpään
puistosairaalaan muuttaneille yksiköille
tehdyt tilamuutokset, joiden toteutus vaati nopeaa toimintaa. Näistä syistä johtuen
vuonna 2014 useamman hankeen kustannukset nousivat merkittävästi alkuperäistä
kustannusarviota suuremmiksi.
Tesoman yhtenäiskoulu ja päiväkoti,
perusparannus ja laajennus, 159 000
euroa ja
Kohteen määrärahojen ylitys johtuu hankkeen jaksottumisesta usealle vuodelle ja
rakentamisen tahdistuksesta alkuperäiseen talousarvioon nähden.
Liikelaitosten ja ulosvuokrattujen
kiinteistöjen investoinnit, 4 187 000
euroa
Kohteelle on kirjattu liikelaitosten ja vuokrattujen kohteiden ennakkoon suunniteltujen kustannusten lisäksi vuoden aikana
ilmenneiden ennakoimattomien toimenpiteiden kustannuksia. Suunniteltujen
kustannusten merkittävin ylitys oli Tampereen Aterian keittiö- ja laitehankintojen
investoinnit, jotka ylittyivät noin 100 000
eurolla. Ennakoimattomia ensikertaisen
kalustamisen kustannuksia kirjattiin noin
600 000 euroa. Suurin yksittäinen ylityksen aiheuttaja oli Lämpötalon myyntiin
tähdännyt perusparannus ja liittymien
hankinta. Hanke oli tarkoitus toteuttaa
myyntiprojektina, mutta käsiteltiin omaisuuden myynnin vuoksi Tilakeskuksen investointina. Sen osuus ylityksestä oli noin
4 100 000 euroa. Rakennuksen myyntitulo
7 000 000 euroa on kirjautunut Tilakeskukselle tammikuussa 2015.
Hatanpään kantasairaalan
perusparannus 4-5 ja laajennus,
329 000 euroa.
Kohteen määrärahojen ylitys johtuu hankkeen jaksottumisesta usealle vuodelle ja
rakentamisen tahdistuksesta alkuperäiseen talousarvioon nähden.
Määrärahojen alitukset ja uudelleen
budjetoitavat
Hatanpään Jukolan perusparannuksen
määräraha 252 000 euroa jäi käyttämättä,
koska Hatanpään Jukola ei sovellu luonteeltaan eikä sijaintinsa puolesta sairaalakäyttöön. Hatanpään sairaalan kehittämisessä tavoitteena on keskittää toiminnat
tiiviiksi rakennusmassaksi useaan kerrokseen kantasairaalan yhteydessä. Hatanpään alueen länsiosan historialliset ja osin
yli 100-vuotiaat rakennukset on vuonna
2014 valmistuneessa masterplan-suunnitelmassa todettu sopiviksi vain muuhun
kuin sairaalakäyttöön ja aiotaan jättää tulevassa kaavamuutoksessa sairaala-alueen
ulkopuolelle.
Vapaa-aikarakennusten pienistä hankkeista jäi käyttämättä 88 000 euroa, koska
ohjelmassa olleiden Riihiniemen, Suolijärven ja Tesoman uintipaikkojen rakennukset jäivät kesken suunnitteluun ja lupakäsittelyyn liittyvien viiveiden johdosta.
Samoista syistä viivästyivät Kaukajärven
urheilukentän huoltorakennus ja Pyynikin
palloiluhallin työt.
Valmistuneiden kohteiden jälkitöistä
jäi käyttämättä 63 000 euroa ja suunnittelukustannuksia jäi käyttämättä 164 000
euroa.
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustuloja saatiin 2,0 milj. euroa talousarviota enemmän, koska tilaomaisuuden
kehittämisohjelma eteni etenkin suurien
kiinteistöjen osalta ja loppuvuodesta myytiin vielä FinnMedi Deltan osakkeita.
Uudelleen budjetoitavien hankkeiden
investointiesitys vuodelle 2015 on yhteensä 8 041 000 euroa.
Tilakeskus Liikelaitoksen johtokunta hyväksyi Kalkunvuoren pienten lasten yksikön lopputilityksen 30.10.2014. Kohteessa
tehdään vielä urakkaan kuuluvia korjaustöitä. Lisäksi on ilmennyt tarvetta pieniin urakan ulkopuolisiin lisätöihin kuten
kaidemuutoksiin, liikennemerkkeihin ja
tilojen lisäakustointiin, koska suunnitteluaineisto oli puutteellinen. Töiden loppuunsaattamiseksi esitetään määrärahan siirtoa
vuodeksi 2015.
Niemenrannan päiväkodissa tehdään
vielä urakoihin kuulumattomia lisätöitä
kuten kalustemuutoksia ja tilojen lisäakustointeja. Töiden viimeistelemiseksi esitetään määrärahan siirtoa vuodeksi 2015.
Päiväkotien vuoden 2014 perusparannusmäärärahaa jäi käyttämättä Jussinkylän
päiväkodin ilmanvaihdon ja lämmityksen
perusparannushankkeen suunniteltua pienempien kustannusten vuoksi sekä Juvan
ja Amurin päiväkotien sisäilmaperusparannushankkeiden viivästyttyä normaalia
vaativamman ja aikaa vievän suunnittelun
takia. Jotta Juvan ja Amurin päiväkotien
perusparannukset saadaan toteutettua aikataulussa, esitetään määrärahan siirtoa
vuodeksi 2015.
Päiväkotien pienissä hankkeissa Juvan
ja Amurin päiväkotien pienet muutostyöt
eivät käynnistyneet vuoden 2014 aikana,
koska tarvittavat väistötilat eivät olleet
valmiina. Korjausten luonteesta johtuen
hankkeet vaativat myös korjausratkaisuiden tarkempaa suunnittelua, mikä vei normaalia enemmän aikaa. Tämän vuoksi esitetään määrärahan siirtoa vuodeksi 2015.
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
129
Liikelaitokset
Lukioiden pienissä hankkeissa ylioppilaskirjoitusten toteuttaminen sähköisesti
edellyttää soveltuvien ATK-yhteyksien rakentamista lukiorakennuksiin. Järjestelmien toteutusmallista ei saatu riittävän
ajoissa varmistusta Opetushallitukselta.
Tarkoitukseen varattua määrärahaa ei
pystytä hyödyntämään suunnitellussa aikataulussa, joten töiden loppuunsaattamiseksi esitetään määrärahan siirtoa vuodeksi 2015.
Liikuntapaikkojen perusparannusmäärärahaa käytetään kaupungin omistuksessa olevien liikuntatilojen perusparannukseen uudistamalla vanhaa tekniikkaa ja
parantamalla olosuhteita. Lisäksi tehdään
toiminnallisia muutoksia. Kiireellisyyssuunnitelmassa olleet Lamminpään ulkoilumajan lämmönjaon perusparannus
ja Kaukajärven vapaa-aikatalon taloteknisten järjestelmien perusparannus ovat
kesken. Suunnittelun viivästyminen, remontin laajentuminen ja laitetoimittajan
myöhästyminen vaikuttivat Lamminpään
ulkoilumajan töiden aikatauluun. Kaukajärven vapaa-aikatalon töiden etenemistä
on haitannut niiden yhteensovittaminen
suunnitteilla olevaan, laajempaan koko
talon perusparannukseen. Jotta nyt vireillä
olevat perusparannustyöt saadaan toteutettua suunnitelmien mukaisesti, esitetään
määrärahan siirtoa vuodeksi 2015.
Keskusvirastotalolla on syksyn 2014 aikana korjattu arkiston katto ulkopuolisilta
130
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
osiltaan. Arkistossa tulee kunnostaa vielä
sisäpinnat ja huoltaa arkistohyllyt ennen
varsinaista käyttöönottoa. Lisäksi valaistus
uusitaan arkistomääräykset täyttäväksi.
Näiden töiden loppuun saattamiseksi esitetään määrärahan siirtoa vuodeksi 2015.
Muiden rakennusten perusparannus
ja kiinteistötekniset laitteet -määrärahaa
käytetään perusparannusten lisäksi muun
muassa energiansäästötoimiin sellaisissa
kohteissa, joissa ei tehdä muita perusparannustöitä. Ohjelman mukaisista töistä
keskeneräisiä ovat vielä Tampereen stadionin ulko- ja sisävalaistus, Hatanpään
kartanon vesikatto- ja julkisivutyöt sekä
Frenckellin kiinteistön julkisivuvalaistus.
Kohteiden aloituspäätökset lykkääntyivät,
mikä viivytti suunnittelu- ja hankintaprosesseja. Myös isännöitsijän vaihdos haittasi määrärahan kokonaisorganisointia. Jotta
työt saadaan valmiiksi alkuvuodesta, esitetään määrärahan siirtoa vuodeksi 2015.
Sisäilmaolosuhteisiin liittyvät investoinnit lisääntyivät merkittävästi vuoden
2014 aikana. Ikääntyvän rakennuskannan
vaatimat perusparannustyöt ovat vaikeasti ennakoitavissa ja vievät selvityksineen
usein suunniteltua enemmän rahaa ja
aikaa. Amurin ja Juvan päiväkotien sisäilmaolosuhdeinvestointeja ei pystytty toteuttamaan suunnitellussa aikataulussa.
Jotta työt saadaan hoidettua hankkeiden
seurantaryhmän ohjelman ja aikataulun
mukaan, esitetään määrärahan siirtoa vuo-
deksi 2015.
Väestönsuojien varustelut määrärahaa käytetään kallioväestönsuojien tilanteenaikaisten järjestelmien perusparannukseen. Ohjelman mukaisista töistä
keskeneräisiä ovat Hervannan kalliosuoja
A:n VSS-varusteiden kunnostus ja Kaupin
VSS-keskuksen varavoimakoneen ja polttoainejärjestelmien kunnostus. Hervannan
kalliosuojien ovien ja muiden metallivarusteiden kunnostus laajeni alkuperäisestä
suunnitelmasta, ja kunnostustyöt jatkuvat
vuonna 2015. Kaupin VSS-työt vaativat
suunniteltua enemmän lisätöitä, mikä vaikutti työn kokonaisaikatauluun. Jotta työt
saadaan valmiiksi, esitetään määrärahan
siirtoa vuodeksi 2015.
Seuraavien kohteiden määrärahojen
siirto aiheutuu näiden hankkeiden jaksottumisesta usealle vuodelle ja rakentamisen
tahdistuksesta alkuperäiseen talousarvioon nähden: Vehmaisten koulu ja päiväkoti, Kalevanharjun päiväkodin perusparannus, Metsäniityn koulu ja päiväkoti,
Tampereen Klassillisen lukion muutostyöt,
Näsilinnan perusparannus, Tampere-talon
tilamuutokset ja laajennus, Tesoman palloiluhalli, Kissanmaan perhetukikeskuksen
perusparannus ja laajennus, Hervannan
terveysaseman tilojen perusparannus sekä
Rauhaniemen sairaalan perusparannus.
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulojen vuoden 2015 arviota esitetään myös nostettavaksi 6 400 000 euroa.
Konserniin kuuluvat tytäryhtiöt ja yhteisöt
Konserniin kuuluvat tytäryhtiöt ja yhteisöt
Tytäryhtiöille ja -yhteisöille asetettiin vuoden 2014 talousarviossa toiminnallisia tavoitteita, jotka tuovat esiin pääomistajan
tahdon ja ohjaavat omistajan edustajien
toimintaa muun muassa hallituksessa ja
yhtiökokouksessa. Suurin osa 74 toiminnallisesta tavoitteesta toteutui. Tavoitteista 11 ei toteutunut ja 8 toteutui osittain.
Kahden tavoitteen toteutumista ei voitu
arvioida.
Finnpark Oy suunnitteli keskustan uusia
pysäköintilaitosinvestointeja tavoitteellisesti. Tavoitteena oli P-Kunkun mahdollinen investoinnin tarkastelu suhteessa yhtiön taloudellisiin resursseihin. Kaupunki
päätti kilpailuttaa hankkeen, joten tavoite
ei ollut enää tarkoituksenmukainen. Yhtiö
maksoi kaupungille P-Hämpin rakentamiseksi sijoitetun vapaan pääoman rahastoon tehdystä sijoituksesta 1 milj. euroa
takaisin. Yhtiö tulee maksamaan osinkoa
tavoitteen mukaisesti.
Insinöörioppilastalo Oy:n toiminnallinen käyttöaste oli 86,4 prosenttia, joten
98 prosentin tavoite ei toteutunut. Syynä
tähän oli Rastin talon myymisen epävarma
tilanne ja Ritakadun muutamat tuholaisongelmat. Rastin talon kauppaa viimeisteltiin ja ostaja oli tiedossa, mutta kauppaa ei
voitu vielä tehdä.
Kaikki toimenpiteet Rastin talon kauppaa varten tehtiin, mutta lopullinen kaupanvahvistus odotti ostajaa. Yhtiölle jäävien asuntokohteiden arviointi viivästyi
kaupan viivästymisen myötä. Yhtiön käyttökate oli 49,4 prosenttia ylittäen tavoitetason. Omavaraisuusaste 17,4 prosenttia ei
kasvanut tavoitteen mukaisesti.
Sekä Kiinteistö Oy Opintannerin että
Pirkan opiskelija-asuntojen toiminnallinen
käyttöaste oli tavoitteen mukaisesti yli 98
prosenttia, mutta tilikauden käyttökate ja
omavaraisuusasteen kasvu jäivät tavoitteesta. Opintannerin tilikauden käyttökate
oli 23,2 prosenttia tavoitteen ollessa 52,2
prosenttia. Yhtiön omavaraisuusaste nousi edellisvuodesta 0,8 prosenttiyksikköä
tavoitteen ollessa vähintään yksi prosenttiyksikköä. Pirkan Opiskelija-asuntojen
tilikauden käyttökate oli 23,6 prosenttia
tavoitteen ollessa vähintään 51 prosenttia.
Omavaraisuusaste nousi 0,5 prosenttiyksikköä tavoitteen ollessa vähintään yksi
prosenttiyksikköä. Pirkan Opiskelija-asuntojen asuntoja valmistui kaksinkertaisesti
tavoitteeseen nähden.
Tampereen Kotilinnasäätiön tavoitteet
toiminnallisesta käyttöasteesta ja tilikauden käyttökatteesta saavutettiin, mutta
omavaraisuusaste laski edellisvuodesta
suurien investointien vuoksi. Tampereen
Kotilinnasäätiön asuntoja valmistui reilusti
yli tavoitteen. Tampereen Vuokra-asunnot
Oy:n tavoite toiminnallisesta käyttöasteesta saavutettiin. Yhtiön tilikauden käyttökate oli 34,6 prosenttia jääden alle 40
prosentin tavoitteen. Yhtiön asuntoja valmistui reilusti yli tavoitteen.
Tampereen Vuokratalosäätiön toiminnallinen käyttöaste oli tavoitteen mukaisesti yli 99 prosenttia. Lisäksi Vuokratalosäätiön sijoitetun pääoman tuotto
ja omavaraisuusaste kasvoivat. Yhtiön
asuntoja valmistui alle tavoitteen johtuen
tonttien puutteesta. Vilusen Rinne Oy:n
toiminnallinen käyttöaste toteutui. Sijoitetun pääoman tuotto 2,7 prosenttia jäi
reilusti alle 5,0 prosentin tavoitteen. Omavaraisuusaste nousi tavoitteen mukaisesti.
Yhtiön asuntoja ei valmistunut lainkaan.
Kaikki asuntoyhteisöt toteuttivat asuntoyhteisöjen toiminnan ja organisoinnin
selvittämisestä seuranneita päätöksiä yhdessä liiketoiminnan ohjauksen ja asuntotoimen kanssa. Ainoastaan Kotilinnasäätiölle ei asetettu tätä tavoitetta kuluneelle
vuodelle.
Tampereen Palvelukiinteistöt Oy:n tavoitteet saavutettiin. Tilikauden tulos ja
omavaraisuusaste ylittivät tavoitteen. Realisointiin johtava kehitystyö kaavoituksen
ja kiinteistökehityksen avulla oli hyvässä
vaiheessa, realisoitavaksi valitut kiinteistöt olivat työn alla.
Kaikki Pirkanmaan ammattikorkeakoulu
Oy:n tavoitteet saavutettiin. Tampereen
ammattikorkeakoulu oli vetovoimaisin
ammattikorkeakoulu Suomessa vuonna
2014. Kansainvälisyys ja koulutusvienti
kasvoivat. Yhtiön toimintaa järjestettiin ja
sopeutettiin ammattikorkeakoulujen uudistuksiin vastaten. Alueellisen toimintakonseptin kehitystyön tuloksia vietiin käytäntöön ja maakuntakorkeakoulutoiminta
laajentui alueellisesti. Lisäksi Kaupin kampusalueen rakennushankkeet valmistuivat.
Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n ja Tampereen Sähkölaitos Oy:n yhteinen tavoite
Tammervoiman hyötyvoimalaitoksen toteuttamisesta eteni aikataulun mukaisesti
ja käyttöönotto on vuoden 2016 alussa.
Pirkanmaan Jätehuolto Oy päivitti strategiansa ja uudisti organisaationsa vastaamaan strategiaa. Yhtiön hintataso oli
suurista kaupungeista toiseksi halvin. Biojätteen hyödyntämisestä ei tehty päätöstä,
johtuen osittain jätevirtojen selkiytymättömyydestä. Sähkölaitoksen uusiutuvien
energialähteiden osuus oli 25 prosenttia
edeten tavoitteiden mukaisesti. Yhtiön liikevoitto oli 4,8 prosenttia jääden alle 8,0
prosentin tavoitteen. Sijoitetun pääoman
tuotto 3,1 prosenttia jäi myös alle 6 prosentin tavoitteen. Omavaraisuusaste ylitti
tavoitteen. Yhtiön maksaa osinkoa tavoitteen mukaisesti.
Tampere-talon kävijämäärä nousi vuosien 2011–2013 keskiarvon yläpuolelle 12 722
kävijällä ja tapahtumia järjestettiin 112 yli
tavoitetason. Yhtiön liikevaihto kasvoi,
mutta tavoite positiivisesta tuloksesta ei
toteutunut tuloksen ollessa 70 000 euroa
tappiollinen.
Tampereen Messu- ja Urheilukeskus
Oy:n alueen kokonaistarkastelu valmistui
ja pysäköintisuunnitelmat laadittiin. Yhtiön tulos oli positiivinen.
Tampere Technology Oy:n kustannuksia
alennettiin tavoitteellisesti. Yhtiön takausten vapauttaminen aikataulutettiin, mutta
omistuksille ei löydetty vielä ostajaa.
Särkänniemen kävijämäärä jäi vuosien
2011–2013 keskiarvosta 12 000 henkilöä,
vaikkakin kävijämäärä kasvoi vuoteen 2013
verrattuna huomattavasti. Yrityksen maksuvalmius ei mahdollista osingon jakamista. Kuitenkin alueen ja liiketoiminnan kehittämissuunnitelmat etenivät.
Tredea Oy on toiminnallaan vahvistanut kaupunkiseudun kansainvälistä tun-
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
131
Konserniin kuuluvat tytäryhtiöt ja yhteisöt
nettuutta ja yritysten syntyä, kasvua ja
kansainvälistymistä. INKA:n alueellinen
valmistelu käynnistyi ja ohjelman hankehakemuksia tehtiin suunnitellusti. Myös
yhtiön tulos oli positiivinen.
Tavase Oy:n tekopohjavesihanketta
vietiin eteenpäin ja yhtiön toiminta eteni
suunnitelmallisesti. Kustannukset minimoitiin päivitetyn lupahakemusprosessin
aikana ja omistajia informoitiin yhtiön taloudellisesta tilanteesta useamman kerran
vuoden aikana.
Vuores Palvelu Oy:n omistamassa tietoverkossa ei siirrytty tavoitteen mukaisesti
tasapuolisen pääsyn malliin Vuoreksen
alueella, koska alue ei vähäisen asukasmäärän vuoksi näyttäytynyt houkutteleva-
Kortti
na alueena palveluntarjoajille. Sen sijaan
sähköisen infonäyttöpalvelun käyttöönottaneiden taloyhtiöiden määrä kasvoi tavoitteen mukaisesti. TAO-kiinteistöt Oy:n
talous oli tasapainossa ja Tredun käytössä
olevia tiloja hallinnoivien yhtiöiden fuusio
toteutettiin.
Tampereen Sarka Oy:n toiminta kehittyi
ja laajentui. Asiakkaita oli vuoden aikana
yhteensä 93, mikä on 37 enemmän kuin
vuotta aiemmin. Lisäksi yhtiön tulos oli positiivinen. Tampereen työvalmennussäätiö
Sykkeessä oli kuntouttavan työtoiminnan
asiakkaita 210 täyttöasteen ollessa keskimäärin 91 % /viikko. Työhönvalmennuspaikat olivat jatkuvasti täynnä kokonaisasiakasmäärän ollessa 107 ja täyttöasteen
ollessa keskimäärin 118 % /kk. Toiminnan
laatua kehitettiin asiakaslähtöisyyteen perustuen. Yhtiön tulos oli positiivinen.
Ekokumppanit Oy:n tavoitteet saavutettiin. Yhtiö löysi uusia asiakkaita ja tuotti
uudenlaisia palveluja vanhoille asiakkaille.
Yhtiö sopeutti toimintaansa ja liikevaihto
laski edellisvuodesta kaupungin maksuosuuden pysyessä melkein samana.
Tammenlehväsäätiön strategia vuosille
2015-2020 laadittiin tavoitteen mukaisesti.
Oy Runoilijan tien tavoite positiivisesta tuloksesta ei toteutunut huonojen sääolojen,
taloudellisen tilanteen ja toiminnallisten
vikojen tähden. Suomen Hopealinja Oy:n
tilikauden tulos oli positiivinen. Tampereen Ravirata Oy:n tilikauden tulos valmistuu tilinpäätöksen jälkeen.
Toiminnallinen tavoite 2014
Ekokumppanit Oy
77
Yhtiö on löytänyt strategiansa mukaisia uusia asiakkuuksia
Yhtiön toiminta on sopeutettu EU:n rahoituskausien välivaiheeseen ja tulos on positiivinen ilman,
78
että kaupungin maksuosuus kasvaa
Finnpark Oy
Keskustan uusia pysäköintilaitosinvestointeja on suunniteltu yhdessä omistajan kanssa, P-Kunkun
79
mahdollinen investointi on tarkasteltu suhteessa yhtiön taloudellisiin resursseihin
80
Yhtiö on maksanut P-Hämpin SVOP:sta takaisin kaupungille vähintään 1 milj. euroa
Maksettu osinko on vähintään 250 000 euroa tai 15 prosenttia vuoden 2014 tuloksesta ennen tp81
siirtoja (maksetaan keväällä 2015)
Insinöörioppilastalo Oy
82
Toiminnallinen käyttöaste (asuntoina) on vähintään 98,0 %
Ns. Rastin talo on myyty ja yhtiön jäljelle jäävä asuntokanta on arvioitu yhteistyössä kaupungin ja
83
ulkopuolisen arvioijan kanssa
84
Yhtiön tilikauden 2014 käyttökateprosentti on yli 40 ja omavaraisuusaste kasvaa vähintään 2 %-yksiköllä vuodesta 2013
Kaupungin asuntoyhteisöjen toiminnan ja organisoinnin selvittämisestä seuranneita päätöksiä on
toteutettu yhdessä liiketoiminnan ohjauksen ja asuntotoimen kanssa
Kiinteistö Oy Opintanner
86
Toiminnallinen käyttöaste (asuntoina) on vähintään 98,0 %
Yhtiön tilikauden 2014 käyttökate- % on yli 52,2 ja omavaraisuusaste kasvaa vähintään 1 %-yksiköllä
87
vuodesta 2013
Kaupungin asuntoyhteisöjen toiminnan ja organisoinnin selvittämisestä seuranneita päätöksiä on
88
toteutettu yhdessä liiketoiminnan ohjauksen ja asuntotoimen kanssa
Oy Runoilijan tie
89
Tulos on positiivinen
Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oy
Tampereen ammattikorkeakoulu on vetovoimainen:
90
ammattikorkeakoulu on haluttu opiskelupaikka, kansainvälisyys on lisääntynyt ja Kaupin kampusalueen kehittäminen on edennyt Yhtiön toiminta on järjestetty ja sopeutettu ammattikorkeakoulujen uudistuksiin vastaten
91
92
Alueellisen toimintakonseptin kehitystyön tuloksia on viety käytäntöön
85
132
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
Toteuma
+
+
?
+
+
+/+/+
+
+
-
+
+
+
Konserniin kuuluvat tytäryhtiöt ja yhteisöt
Kortti
Toiminnallinen tavoite 2014
Pirkan Opiskelija-asunnot Oy
93
Toiminnallinen käyttöaste (asuntoina) on vähintään 98,0
Kaupungin asuntoyhteisöille valmistuu vuosina 2014–2016 keskimäärin 280 asuntoa vuosittain,
94
joista Pirkan Opiskelija-asuntojen osuus on 60
Yhtiön tilikauden 2014 käyttökate- % on vähintään 51,0 ja omavaraisuusaste kasvaa vähintään
95
1-%-yksiköllä vuodesta 2013
Kaupungin asuntoyhteisöjen toiminnan ja organisoinnin selvittämisestä seuranneita päätöksiä on
96
toteutettu yhdessä liiketoiminnan ohjauksen ja asuntotoimen kanssa
Pirkanmaan Jätehuolto Oy
Omakustannusperiaate on toteutunut pitkän tähtäimen velvoitteita vastaavasti, kuitenkin siten että
97
hinnat ovat kokonaisuudessaan edullisimmassa kolmanneksessa suurista kaupungeista
98
Yhtiö on päivittänyt strategiansa. Yhtiön toiminta ja organisaatio on strategian mukainen
99
Biojätteen hyödyntämisestä on tehty päätös
Tammervoiman hyötyvoimalaitoksen toteuttaminen on edennyt (yhdessä Tampereen Sähkölaitos –
100
yhtiöiden kanssa) siten, että laitoksen valmistuminen on mahdollista vuosina 2015-2016
Suomen Hopealinja Oy
101
Tulos on positiivinen
Tammenlehväsäätiö
102
Tammenlehväsäätiön strategia vuosille 2015-2020 on laadittu yhteistyössä Tampereen kaupungin
kanssa
Tampereen Sähkölaitos Oy
103
Maksettu osinko on 30 % tuloksesta tai vähintään 750 000 € (maksetaan keväällä 2015)
Yhtiön pidemmän aikavälin tavoite: Konsernin talous on tasapainossa, yhtiön kannattavuuden tulee
104
olla toimialalla kilpailukykyinen. Konsernin osakkeenomistajalle luoman taloudellisen arvon tulee
kehittyä positiivisesti
Uusiutuvien energialähteiden osuus konsernin energiahankinnasta etenee tavoitteiden mukaisesti
105
(yli 30 % vuoteen 2020 mennessä)
Tammervoiman hyötyvoimalaitoksen toteuttaminen on edennyt (yhdessä Pirkanmaan Jätehuolto
106
Oy:n kanssa) siten, että laitoksen valmistuminen on mahdollista vuosina 2015-2016
Tampere-talo Osakeyhtiö
Kävijämäärä on suurempi kuin vuosien 2011-2013 keskiarvo ja tapahtumia on vuositasolla vähintään
107
580
Liikevaihto kasvaa ja tulos on positiivinen
108
Yhtiö on kehittänyt toimintaansa siten, että päämäärä “Tampere-talo on jatkuvasti Suomen paras
109
kansainvälinen ja kehittyvä kulttuuri- ja kongressikeskus” toteutuu
Tampere Technology Oy
Yhtiön kustannusrakenne on sopeutettu nykyistä liiketoimintaa vastaavaksi
110
111
Yhtiön takaus- ja muut omistusjärjestelyjä vaikeuttavat vastuut ja omistukset on ratkaistu
Tampereen Kotilinnasäätiö
112
Toiminnallinen käyttöaste (asuntoina) on vähintään 99,0 %
Kaupungin asuntoyhteisöille valmistuu vuosina 2014-2016 keskimäärin 280 asuntoa vuosittain, josta
113
Tampereen Kotilinnasäätiön osuus on 40
Yhtiön tilikauden 2014 käyttökate-% on yli 34 ja omavaraisuus-% kasvaa vähintään 1 %-yksiköllä
114
vuodesta 2013
Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Oy
115
Alueen ja liiketoiminnan kehittämissuunnitelmat ovat edenneet
116
Tulos on positiivinen
Tampereen Palvelukiinteistöt Oy
Yhtiö on toteuttanut ja vienyt aktiivisesti eteenpäin omistajan kannalta tärkeitä kiinteistöinvestointe117
ja sekä realisoinut strategiaan kuulumatonta omaisuuttaan
Yhtiön talous on kehittynyt positiivisesti strategiassa määritellyn tavoitepolun mukaan: tilikauden
118
tulos on vähintään 600 000 euroa, omavaraisuusaste on vähintään 30 %
Maksettu osinko on yhtiön osingonmaksukyky huomioiden vähintään 50 prosenttia vuoden 2014
119
tuloksesta (pl. mahdolliset satunnaiserät, maksetaan keväällä 2015)
Toteuma
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+/+
+
+
+/+
+
+/+
+
+/+
+
+
+
+/-
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
133
Konserniin kuuluvat tytäryhtiöt ja yhteisöt
Kortti
Toiminnallinen tavoite 2014
Tampereen Ravirata Oy
120
Tulos on positiivinen
Tampereen Särkänniemi Oy
121
Kävijämäärä on vähintään 5 prosenttia suurempi kuin vuosien 2011-2013 kävijämäärien keskiarvo
Maksettu osinko on 30 % tuloksesta tai vähintään 500 000 € (maksetaan keväällä 2015)
122
123
Alueen ja liiketoiminnan kehittämissuunnitelmat ovat edenneet
Tampereen Vuokra-asunnot Oy
124
Toiminnallinen käyttöaste (asuntoina) on vähintään 99,0 %
Kaupungin asuntoyhteisöille valmistuu vuosina 2014-2016 keskimäärin 280 asuntoa vuosittain, josta
125
Tampereen Vuokra-asunnot Oy:n osuus on 50
126
Yhtiön tilikauden 2014 käyttökate-% on yli 40
Kaupungin asuntoyhteisöjen toiminnan ja organisoinnin selvittämisestä seuranneita päätöksiä on
127
toteutettu yhdessä liiketoiminnan ohjauksen ja asuntotoimen kanssa
Tampereen Vuokratalosäätiö
128
Toiminnallinen käyttöaste (asuntoina) on vähintään 99,0 %
Kaupungin asuntoyhteisöille valmistuu vuosina 2014-2016 keskimäärin 280 asuntoa vuosittain, josta
129
Tampereen Vuokratalosäätiön ja Vilusen Rinne Oy:n osuus on 130
Säätiön taloudellinen kehitys on positiivista: tilikauden 2014 sijoitetun pääoman tuotto on yli 5,0 %;
130
omavaraisuusaste kasvaa vuoden 2013 tasosta vähintään yhdellä prosenttiyksiköllä
Kaupungin asuntoyhteisöjen toiminnan ja organisoinnin selvittämisestä seuranneita päätöksiä on
131
toteutettu yhdessä liiketoiminnan ohjauksen ja asuntotoimen kanssa
Tavase Oy
132
Tekopohjavesilaitos –hanketta on viety eteenpäin tehtyjen päätösten ja linjausten mukaan
Kustannukset on minimoitu päivitetyn lupahakemusprosessin aikana ja omistajia on informoitu
133
yhtiön taloudellisesta tilanteesta
Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy
134
Valmistavan teollisuuden mahdollistava ekosysteemi on vahvistunut
135
Toiminnalla on vahvistettu kaupunkiseudun kansainvälistä tunnettuutta
136
Toimintaympäristön kehittämisellä vahvistetaan yritysten syntyä, kasvua ja kansainvälistymistä
137
Tulos on positiivinen
Vilusen Rinne Oy
138
Toiminnallinen käyttöaste (asuntoina) on vähintään 99,0 %
Kaupungin asuntoyhteisöille valmistuu vuosina 2014-2016 keskimäärin 280 asuntoa vuosittain, josta
139
Tampereen Vuokratalosäätiön ja Vilusen Rinne Oy:n osuus on 130
Yhtiön taloudellinen kehitys on positiivista: tilikauden 2014 sijoitetun pääoman tuotto on yli 5,0 %;
140
omavaraisuusaste kasvaa vuoden 2013 tasosta vähintään yhdellä prosenttiyksiköllä
Kaupungin asuntoyhteisöjen toiminnan ja organisoinnin selvittämisestä seuranneita päätöksiä on
141
toteutettu yhdessä liiketoiminnan ohjauksen ja asuntotoimen kanssa
Vuores Palvelu Oy
Yhtiön omistamassa tietoverkossa on siirrytty tasapuolisen pääsyn malliin (samassa kuituverkossa
142
toimii useita palveluoperaattoreita)
Sähköisen infonäyttöpalvelun käyttöön ottaneiden taloyhtiöiden määrä on kasvanut edellisen vuoden
143
tasosta
Tampereen Sarka Oy
144
Toiminta on kehittynyt ja laajentunut hallitusti asiakaslähtöisyyteen perustuen
145
Tulos on positiivinen
Tampereen työvalmennussäätiö Syke
Kuntouttavan työtoiminnan ja työelämänvalmennuksen asiakasmääriä koskevat tavoitteet on toteu146
tettu
147
Toiminnan laatua on kehitetty asiakaslähtöisyyteen perustuen
148
Säätiön talous on tasapainossa
TAO-kiinteistöt Oy
149
Tredun käytössä olevia tiloja hallinnoivien yhtiöiden fuusiota on edistetty
150
Talous on tasapainossa
134
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
Toteuma
?
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+/+
+
+
+
+
+
+
+
+
Tilinpäätöslaskelmat
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
135
Tilinpäätöslaskelmat
Tuloslaskelma
Toimintatuotot
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Vuokratuotot
Muut toimintatuotot
1.1. - 31.12.2013
195 754 090,83
78 421 451,17
45 285 218,09
51 263 042,66
31 250 458,46
401 974 261,21
168 150 104,65
74 076 111,44
41 605 292,69
48 990 944,06
34 057 587,13
366 880 039,97
27 014 799,38
32 273 521,27
-515 378 182,52
-507 147 070,02
-131 851 571,96
-29 741 150,00
-575 271 667,91
-94 795 664,72
-124 842 429,76
-42 648 374,96
-4 824 840,34
-1 519 353 882,17
-131 291 177,92
-29 495 877,96
-559 954 265,29
-94 112 536,19
-121 843 318,35
-34 200 693,85
-5 917 122,15
-1 483 962 061,73
-1 090 364 821,58
-1 084 808 500,49
870 102 571,90
300 494 996,00
831 436 581,80
302 259 420,00
8 140 045,23
4 034 013,05
-8 580 068,84
-565 782,84
3 028 206,60
16 992 786,62
7 806 958,86
-5 976 263,84
-574 805,91
18 248 675,73
83 260 952,92
67 136 177,04
-88 048 408,74
-117 437,57
-88 165 846,31
-83 668 051,06
-1 598,92
-83 669 649,98
0,00
-14 375 775,41
-14 375 775,41
16 577 858,94
0,00
16 577 858,94
-19 280 668,80
44 386,00
Poistoeron lisäys
Poistoeron vähennys
Varausten lisäys
Rahastojen lisäys
Rahastojen vähennys
-586 953,00
1 113 996,57
-2 000 000,00
0,00
2 670 472,59
0
1 051 504,54
-2 000 000,00
-3 081 288,21
1 914 086,71
Tilikauden alijäämä
-18 083 152,64
-2 071 310,96
Valmistus omaan käyttöön
Toimintakulut
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Eläkekulut
Muut henkilösivukulut
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Avustukset
Vuokrakulut
Muut toimintakulut
Toimintakate
Verotulot
Valtionosuudet
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Korkokulut
Muut rahoituskulut
Vuosikate
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot
Arvonalentumiset
Satunnaiset erät
Satunnaiset tuotot
Satunnaiset kulut
Tilikauden tulos
136
1.1. - 31.12.2014
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
Tilinpäätöslaskelmat
Rahoituslaskelma
Toiminnan rahavirta
Vuosikate
Satunnaiset erät
Tulorahoituksen korjauserät
1.1. - 31.12.2014
1.1. - 31.12.2013
83 260 952,92
-14 375 775,41
-13 748 635,58
55 136 541,93
67 136 177,04
16 577 858,94
-36 437 047,89
47 276 988,09
-217 497 409,53
3 609 322,01
32 842 725,43
-181 045 362,09
-148 388 909,68
6 554 008,16
50 821 994,99
-91 012 906,53
-125 908 820,16
-43 735 918,44
-73 434,25
4 305 685,83
4 232 251,58
-350 103 826,00
635 671 965,99
285 568 139,99
10 598 372,00
-14 817 192,19
-14 550 654,69
-18 769 474,88
50 000 000,00
-11 989 289,19
-8 583 710,65
29 427 000,16
-5 203 744,83
139 022,69
-1 738 554,25
2 312 565,96
-4 490 710,43
4 672 018,81
-44 326,97
-14 350 640,56
28 728 616,41
19 005 667,69
-19 027 933,73
334 000 807,84
Rahavarojen muutos
-144 936 753,89
290 264 889,40
Rahavarat 31.12.
Rahavarat 1.1.
240 411 420,34
385 348 174,23
-144 936 753,89
385 348 174,23
95 083 284,83
290 264 889,40
Investointien rahavirta
Investointimenot
Rahoitusosuudet investointimenoihin
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot
Toiminnan ja investointien rahavirta
Rahoituksen rahavirta
Antolainauksen muutokset
Antolainasaamisten lisäykset
Antolainasaamisten vähennykset
Lainakannan muutokset
Pitkäaikaisten lainojen lisäys
Pitkäaikaisten lainojen vähennys
Lyhytaikaisten lainojen muutos
Muut maksuvalmiuden muutokset
Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset
Vaihto-omaisuuden muutos
Saamisten muutos
Korottomien velkojen muutos
Rahoituksen rahavirta
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
137
Tilinpäätöslaskelmat
Tase
VASTAAVAA
31.12.2014
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet
Muut pitkävaikutteiset menot
2 681 060,40
51 191 791,77
53 872 852,17
2 046 242,95
13 632 209,53
15 678 452,48
153 774 268,23
435 764 230,73
357 731 207,33
41 601 459,99
3 842 199,08
116 260 299,70
1 108 973 665,06
123 482 015,26
429 244 040,52
357 161 619,56
40 771 506,97
3 696 490,80
70 545 428,54
1 024 901 101,65
287 755 956,24
105 386 922,42
905 037,12
394 047 915,78
299 757 231,74
109 688 407,06
835 804,06
410 281 442,86
224 346,25
732 085,00
0,00
956 431,25
331 346,62
3 276 701,74
92 237,95
3 700 286,31
2 264 153,68
46 941,87
2 311 095,55
2 290 398,14
159 720,10
2 450 118,24
22 206 448,83
14 075,00
3 739 929,65
21 035,96
31 582 452,45
23 721 228,82
9 356 964,43
19 533 350,95
106 414 520,48
29 323 633,24
34 182 651,80
11 413 494,99
25 995 220,59
104 675 966,23
50 774 974,61
0,00
17 712 874,27
3 336 250,00
71 824 098,88
22 044 556,43
40 000 000,00
24 202 520,08
4 117 871,38
90 364 947,89
Rahat ja pankkisaamiset
168 587 321,46
294 983 226,34
VASTAAVAA YHTEENSÄ
1 906 987 900,63
1 947 035 542,00
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet
Rakennukset
Kiinteät rakenteet ja laitteet
Koneet ja kalusto
Muut aineelliset hyödykkeet
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
Sijoitukset
Osakkeet ja osuudet
Muut lainasaamiset
Muut saamiset
TOIMEKSIANTOJEN VARAT
Valtion toimeksiannot
Lahjoitusrahastojen erityiskatteet
Muut toimeksiantojen varat
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus
Aineet ja tarvikkeet
Keskeneräiset tuotteet
Saamiset
Pitkäaikaiset saamiset
Muut saamiset
Siirtosaamiset
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset
Lainasaamiset
Muut saamiset
Siirtosaamiset
Rahoitusarvopaperit
Osakkeet ja osuudet
Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin
Joukkovelkakirjalainasaamiset
Muut arvopaperit
138
31.12.2013
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
Tilinpäätöslaskelmat
VASTATTAVAA
31.12.2014
OMA PÄÄOMA
Peruspääoma
Muut omat rahastot
Edellisten tilikausien ylijäämä
Tilikauden alijäämä
POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET
Poistoero
Vapaaehtoiset varaukset
PAKOLLISET VARAUKSET
Eläkevaraukset
Muut pakolliset varaukset
TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT
Valtion toimeksiannot
Lahjoitusrahastojen pääomat
Muut toimeksiantojen pääomat
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen
Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta
Saadut ennakot
Liittymismaksut ja muut velat
Siirtovelat
Lyhytaikainen
Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta
Lainat muilta luotonantajilta
Ostovelat
Muut velat
Siirtovelat
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
31.12.2013
636 657 232,28
33 470 429,35
596 337 738,36
-18 083 152,64
1 248 382 247,35
636 657 232,28
39 615 144,15
594 934 807,11
-2 071 310,96
1 269 135 872,58
10 968 699,15
19 689 000,00
30 657 699,15
11 495 742,72
17 689 000,00
29 184 742,72
4 831 100,00
6 080 230,24
10 911 330,24
6 005 600,00
1 268 194,00
7 273 794,00
335 055,79
11 529 468,48
1 691 046,01
13 555 570,28
321 907,31
20 140 745,32
1 040 517,54
21 503 170,17
218 287 059,70
5 494 017,96
16 104 373,04
1 220 476,14
241 105 926,84
218 453 993,88
0,00
14 182 700,59
730 394,59
233 367 089,06
10 765 306,18
145 690 440,22
65 495 098,69
13 065 561,13
127 358 720,55
362 375 126,77
14 817 192,19
160 241 094,91
65 305 481,88
14 025 237,03
132 181 867,46
386 570 873,47
1 906 987 900,63
1 947 035 542,00
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
139
Tilinpäätöslaskelmat
Konsernituloslaskelma
1.1. - 31.12.2014
Toimintatuotot
Toimintakulut
Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta
Toimintakate
Verotulot
Valtionosuudet
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Korkokulut
Muut rahoituskulut
Vuosikate
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot
Tilikauden yli- ja alipariarvot
Arvonalentumiset
Satunnaiset erät
Tilikauden tulos
Tilinpäätössiirrot
Vähemmistöosuudet
Tilikauden ylijäämä
140
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
1.1. - 31.12.2013
1 035 347 068,44
-2 040 439 182,24
2 222 645,33
-1 002 869 468,47
870 102 571,90
365 810 570,96
1 014 903 935,33
-2 015 286 732,75
1 876 953,63
-998 505 843,79
831 436 581,80
367 160 084,00
3 423 462,35
2 689 669,07
-28 446 115,39
-2 066 747,14
208 643 943,29
1 753 082,24
6 481 708,05
-22 767 109,95
-2 231 676,31
183 326 826,05
-174 478 233,24
-834 275,29
-191 788,55
-175 504 297,08
-14 725 775,40
18 413 870,81
-10 333 971,33
-1 982 656,32
6 097 243,16
-171 268 763,16
20 101 347,00
0,00
-151 167 416,16
3121472,78
35 280 882,67
-10 649 552,70
-2 028 516,46
22 602 813,51
Tilinpäätöslaskelmat
Konsernin rahoituslaskelma
1.1. - 31.12.2014
Toiminnan rahavirta
Vuosikate
Satunnaiset erät
Tulorahoituksen korjauserät
Investointien rahavirta
Investointimenot
Rahoitusosuudet investointimenoihin
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot
Toiminnan ja investointien rahavirta
Rahoituksen rahavirta
Antolainauksen muutokset
Antolainasaamisten lisäykset
Antolainasaamisten vähennykset
Lainakannan muutokset
Pitkäaikaisten lainojen lisäys
Pitkäaikaisten lainojen vähennys
Lyhytaikaisten lainojen muutos
Oman pääoman muutokset
Muut maksuvalmiuden muutokset
Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset
Vaihto-omaisuuden muutos
Saamisten muutos
Korottomien velkojen muutos
Rahoituksen rahavirta
Rahavarojen muutos
Rahavarat 31.12.
Rahavarat 1.1.
1.1. - 31.12.2013
208 643 943,29
-14 725 775,40
-10 257 837,34
183 660 330,55
183 326 826,04
3121472,78
-21 090 918,17
165 357 380,66
-334 878 687,72
4 511 357,01
39 089 315,07
-291 278 015,64
-107 617 685,09
-305 590 997,83
8 491 068,43
46 712 655,93
-250 387 273,47
-85 029 892,81
-981 492,80
515 792,06
-465 700,74
-52 692,30
482 918,30
430 226,00
78 429 520,14
-70 320 785,01
-2 619 579,26
5 489 155,87
19 454 248,10
418 119 262,29
-45 778 547,32
-14 650 405,98
357 690 308,99
692 043,95
5 859 375,97
324 042,16
-20 159 661,39
-5 927 784,58
-19 904 027,83
4 573 675,39
-103 044 009,70
325 118 527,26
428 162 536,96
-103 044 009,70
4 574 940,99
1 150 782,86
-22 688 385,63
33 370 049,90
16 407 388,12
375 219 967,06
290 190 074,25
428 162 536,96
137 972 462,71
290 190 074,25
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
141
Tilinpäätöslaskelmat
Konsernitase
VASTAAVAA
31.12.2014
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet
Muut pitkävaikutteiset menot
Ennakkomaksut
14 974 015,15
56 993 599,35
3 193 891,22
75 161 505,72
11 959 997,26
19 923 187,46
760 866,69
32 644 051,41
167 709 139,99
1 379 931 134,82
593 938 072,85
101 198 727,01
34 288 990,83
165 149 191,41
2 442 215 256,91
136 363 164,47
1 292 294 453,03
585 481 239,61
111 868 074,49
34 615 921,09
132 882 543,86
2 293 505 396,56
40 661 131,71
15 048 341,53
150 411,64
4 886 236,93
5 351 265,80
66 097 387,61
65 696 250,56
13 050 868,28
2 616 081,03
6 075 468,93
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus
34 318 192,56
34 676 420,66
Saamiset
Pitkäaikaiset saamiset
Lyhytaikaiset saamiset
Rahoitusarvopaperit
Rahat ja pankkisaamiset
23 583 998,19
161 885 780,03
87 134 723,15
237 983 804,11
9 602 574,43
155 554 855,31
94 737 755,06
333 424 781,91
VASTAAVAA YHTEENSÄ
3 130 996 729,31
3 049 555 448,53
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet
Rakennukset
Kiinteät rakenteet ja laitteet
Koneet ja kalusto
Muut aineelliset hyödykkeet
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
Sijoitukset
Osakkuusyhteisöosuudet
Muut osakkeet ja osuudet
Joukkovelkakirjalainasaamiset
Muut lainasaamiset
Muut saamiset
TOIMEKSIANTOJEN VARAT
142
31.12.2013
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
5 489 428,15
5 097 597,27
89 334 144,27
Tilinpäätöslaskelmat
VASTATTAVAA
31.12.2014
OMA PÄÄOMA
Peruspääoma
Yhdistysten ja säätiöiden peruspääomat
Muut omat rahastot
Edellisten tilikausien ylijäämä
Tilikauden alijäämä (ylijäämä)
VÄHEMMISTÖOSUUDET
POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET
Poistoero
Vapaaehtoiset varaukset
PAKOLLISET VARAUKSET
Eläkevaraukset
Muut pakolliset varaukset
TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma
Pitkäaikainen koroton vieras pääoma
Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma
Lyhytaikainen koroton vieras pääoma
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
31.12.2013
636 657 232,28
395 446,69
44 686 869,62
532 486 554,76
6 097 243,16
1 220 323 346,50
636 657 232,28
264 946,69
50 329 487,10
505 898 168,54
22 602 813,51
1 215 752 648,12
67 697 874,99
29 739 349,24
42 617 408,26
75 821 703,25
118 439 111,51
43 700 848,39
61 719 418,11
105 420 266,50
4 837 080,88
33 998 285,70
38 835 366,58
6 019 991,53
24 959 851,28
30 979 842,81
27 336 759,36
24 976 980,29
1 180 497 388,19
53 378 300,71
74 509 753,79
349 978 827,67
1 658 364 270,36
1 157 667 614,70
44 298 014,27
76 432 685,73
364 288 046,87
1 642 686 361,57
3 130 996 729,31
3 049 555 448,53
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
143
144
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
Liitetiedot
Liitetiedot
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
145
Liitetiedot
Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot
Kaupungin tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot
1) Tilinpäätöstä laadittaessa
noudatetut arvostusperiaatteet
ja -menetelmät sekä
jaksotusperiaatteet ja -menetelmät
Pysyvien vastaavien aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on merkitty taseeseen
hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja saaduilla
rahoitusosuuksilla.
Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu kaupunginhallituksen hyväksymän
poistosuunnitelman mukaisesti. Laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa.
Pysyvien vastaavien osakkeet on merkitty taseessa hankintamenoon.
Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen
FIFO -periaatteen mukaisesti hankintamenon tai sitä alemman todennäköisen
hankintamenon määräisenä tai käyttäen
hankinnan keskihintaa.
Rahoitusarvopaperit on merkitty taseeseen hankintamenoon tai sitä alempaan
todennäköiseen luovutushintaan. Rahoitusarvopaperien arvonalennukset ja niiden palautukset on jaksotettu sekä välitilinpäätöksessä 31.8. että tilinpäätöksessä
ja kirjattu tuloslaskelman rahoituskuluihin
ja – tuottoihin.
Johdannaissopimukset koostuvat erilaisista koronvaihtosopimuksista, korkooptioista sekä niiden yhdistämisellä toteutetuista rakenteista. Sopimukset on tehty
suojaamistarkoituksessa ja tavoitteena on
ollut korkokulujen vaihtelun pienentäminen sekä kaupungin korkomenojen ennustettavuuden parantaminen. Sopimuksia on
eri maturiteeteille ja pisimmät sopimukset
ovat voimassa vuoteen 2053 saakka.
Kaupungin ympäristötuotot ja –kulut
sekä –investoinnit on kirjattu kaupungin
kirjanpidossa soveltaen kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antamaa yleisohjetta
ympäristöasioiden kirjaamisesta.
Liitetiedot on numeroitu Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen liitetiedoista
146
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
antaman yleisohjeen mukaisesti.
Konsernitili
Kaupungin kuntakonsernitilisopimuksen
tiliehtojen mukaisesti sopimukseen liitettyjen kaupungin tytäryhteisöjen rahavarat
esitetään kaupungin tilinpäätöksessä sekä
rahojen ja pankkisaamisten lisäyksenä että lyhytaikaisena velkana tytäryhteisöille.
Vastaavasti tytäryhteisöjen negatiiviset tilien saldot esitetään sekä kaupungin lyhytaikaisena lainasaamisena tytäryhteisöiltä
että rahojen ja pankkisaamisten vähennyksenä.
Taseen rahat ja pankkisaamiset sisältävät konsernitilin yhteenlaskettua saldoa
pankissa 104 450 946,70 euroa. Konsernitiliin liittyviä lyhytaikaisia saamisia tytäryhteisöiltä on 23 721 228,82 euroa ja lyhytaikaisia velkoja 128 172 175,52 euroa.
2) Perustelu tuloslaskelman tai
taseen esittämistavan muutoksesta
Kaupungin tasetilit 292300-292600 siirrettiin muista veloista siirtovelkoihin. Henkilösivukulujen jaksotuserät eli Kuel-velka,
työttömyysvakuutusmaksu-, työtapaturmavakuutusmaksu- ja ryhmähenkivakuutusmaksuvelka olivat muiden velkojen
tiliryhmässä, vaikka ne kuuluisi esittää
siirtovelkana KILA: 1999/1561 –lausunnon
ja Kuntien tililuettelomallin 2012, s. 64
mukaan. Siirto vähensi muita velkoja ja
lisäsi siirtovelkoja 11 689 497,46 euroa tilikaudella 2014. Vuoden 2013 vertailutietoa
on muutettu samojen erien osalta 10 727
255,33 euroa vastaamaan uutta kirjauskäytäntöä.
Liitetiedossa kolme esitetään muut kirjauskäytännön muutokset, joilla on vaikutusta myös edelliseltä tilikaudelta esitettäviin tietoihin.
3) Oikaisut edelliseltä tilikaudelta
esitettäviin tietoihin
Kaupunki korotti maa- ja vesialueisiin
kuuluvien tonttien arvon jälleenhankinta-
arvoon vuonna 1994. Kun kirjanpitolakia
alettiin soveltaa 1.1.1997, tonttien hankintamenon ja jälleenhankinta-arvon erotus
merkittiin taseessa arvonkorotuksiin. Arvonkorotukset eivät ole koskettaneet kaikkia kaupungin omistuksessa olevia maaalueita. Muihin osakkeisiin ja osuuksiin
on vuonna 2007 kohdistettu arvonkorotus
johtuen YH-Pirkanmaan fuusioitumisen
aiheuttamasta arvonnoususta, kun YH-Pirkanmaa fuusioitui YH Länsi osakeyhtiöön.
Konsernitilinpäätöksessä arvonkorotus on
peruutettu, koska YH Länsi (nykyisin YH
Kodit Oy) on konsernin osakkuusyhteisö.
Arvonkorotuksissa noudatettava johdonmukaisuuden periaate ei ole toteutunut
kaupungin kirjanpidossa, sillä samaan tase-erään kuuluvia hyödykkeitä ei ole arvotettu yhdenmukaisella tavalla. Tilikaudella
2014 arvonkorotukset purettiin sekä maaalueiden ja muiden osakkeiden ja osuuksien osalta. Arvonkorotusten purku pienensi Aineellisten hyödykkeiden tase-erää
119 471 195,76 euroa ja Muiden osakkeiden
ja osuuksien tase-erää 1 669 091,41 euroa
sekä Oman pääoman tase-erään sisältyvän arvonkorotusrahaston pääomaa 121
140 287,17 euroa. Taseen vertailutietoa on
muutettu vuoden 2013 osalta vastaamaan
vuoden 2014 kirjauskäytäntöä. Arvonkorotusten purku vaikutti myös seuraaviin liitetietoihin:19, 21 ja 28. Liitetietoa 19 ei esitetä lainkaan, liitetiedosta 21 on poistettu
arvonkorotusten rivi ja liitetiedossa 28 ei
näytetä arvonkorotusrahastoa lainkaan.
Kaupungin oman pääoman rahastoja muutettiin kaupunginvaltuuston
20.10.2014 päätöksellä (§176). Ikäihmisten virkistysrahaston varojen kertyminen
on kirjanpitosäännösten mukaan luonteeltaan sellaista, että rahasto tulisi kirjanpidollisesti käsitellä toimeksiantojen
pääomissa. Ikäihmisten virkistysrahasto
siirrettiin kaupunginvaltuuston päätöksellä (20.10.2014,§176) taseen oman pääoman
rahastosta toimeksiantojen pääomiin. Pääoma siirrettiin 31.12.2013 pääoman mukai-
Liitetiedot
sesti, joka oli 2 133 262,23 euroa. Vuoden
2014 kirjaukset kirjattiin toimeksiantojen
pääomiin. Ikäihmisten virkistysrahastoa
varten perustettiin oma pääkirjatili ja toiminta säilyi ennallaan. Taseen vertailutietoa on muutettu vuoden 2013 osalta vastaamaan vuoden 2014 kirjauskäytäntöä.
Kaupunginvaltuuston
päätöksellä
(20.10.2014,§176) Asumisen rahasto lakkautettiin 31.12.2014, ja että taseyksikkönä
käsitellyn rahaston pääoma 3 474 242,21
euroa siirrettiin oman pääoman sisällä
kaupungin Edellisten tilikausien ylijäämä/alijäämä -erään. Vuonna 2014 maksetut avustukset siirrettiin esteettömän
asumisen ja sosiaalisen asumisen osalta
asuntotoimelle ja energiatehokkuuden
kohdan osalta kestävä yhdyskunta yksikköön. Vuonna 2013 rahastosta maksettujen
avustusten määrä oli 604 331,94 euroa ja
vuonna 2014 käyttötalouden kuluna käsiteltyjen avustuskulut 451 501,00 euroa.
Vertailutietoa ei ole muutettu tuloslaskelma. Rahastosta ei ole laadittu erillistilinpäätöstä.
Väinö Linnan rahastoon oikaistiin vuonna 2011 myönnettyä 10 000 euron avustus. Rahaston pääoman oikaisemiseksi
vähennettiin Väinö Linnan rahaston pääomaa 10 000 euroa ja lisättiin Edellisten
tilikausien yli-/alijäämää vastaavalla euromäärällä. Rahaston pääoma 31.12.2014 oli
61 347,26 euroa. Taseen vertailutietoa on
muutettu tältä osin.
kuntajaoston
Kirjanpitolautakunnan
(2011/101) lausunnolla on täsmennetty
valmistus omaan käyttöön –erän kirjauskäytännön periaatetta. Valmistus omaan
käyttöön –tilien käyttötarkoitus on esittää kaupungin omana työnä tehtyjen investointihankkeiden osuus aiheutuneista
tilikauden kuluista ja näin ollen tuloslaskelman kuluryhmien toteuma sisältää
myös sellaiset kulut, jotka kohdistuvat tilikauden aikaisiin investointihankkeisiin.
Tuloslaskelmasta on siten nähtävissä kaupungin tilikauden aikaisesta toiminnasta
aiheutuneet henkilöstökulut. Valmistus
omaan käyttöön –erän kautta on kaupunki aktivoinut myös sellaisten hankkeiden
kulut, jotka on ostettu suoraan kaupungin
ulkopuolisilta toimijoilta. Menettelytapa ja
kirjauskäytäntö on oikaistu vuoden 2014
tilinpäätökseen ja tuloslaskelman vertailutietoa on muutettu vuoden 2013 osalta
vastaamaan tilikauden 2014 käsittelyä.
Oikaisu vähensi valmistus omaan käyttöön
erää 94 678 037,91 euroa. Pienensi palvelujen ostoja 89 845 349,13 euroa, aineita,
tarvikkeita ja tavaroita 4 747 111,23 euroa,
vuokramenoja 69 671,29 euroa, muita toimintamenoja 14 451,31 ja rahoitusmenoja
1 415,95 euroa. Vuoden 2013 oikaisut vähensivät valmistus omaan käyttöön erää
68 705 368,26 euroa sekä pienesi palvelujen ostoja 64 824 706,25 euroa, aineita
tarvikkeita ja tavaroita 3 838 902,35 euroa,
vuokramenoja 41 304,47 euroa ja muita
toimintamenoja 455,19 euroa.
Kaupungin kirjausmenettely valmistus omaan käyttöön – erän osalta on täsmennetty kaupungin sisäisten ostojen
aktivointien osalta. Kaupungin sisäiseltä
palvelutuottajalta tilatut hankkeet on aktivoitu palvelun tilaajan taseeseen pääsääntöisesti palvelujen ostoina. Todellisuudessa kaupungin näkökulmasta tarkasteltuna
toteutuneet kulut ovat palvelujen ostojen
lisäksi muun muassa henkilöstökuluista,
aineista, tarvikkeista ja tavaroista. Kaupungin liitetieto numero 49 Henkilöstökulut on sisäisten ostojen aktivointien
osalta osoittanut liian vähäisiä aktivoituja
henkilöstökuluja. Vuoden 2014 kirjanpitoon on oikaistu sisäisen palvelutuottajan
henkilöstökuluselvityksen perusteella palvelun tilaajan aktivointia valmistus omaan
käyttöön, palvelut - ja Valmistus omaan
käyttöön henkilöstö – tilien välillä. Oikaisu vuoden 2014 tilinpäätökseen oli 2 366
690,93 euroa. Vuoden 2013 vertailutietoa
on oikaistu vastaamaan vuoden 2014 kirjauskäytäntöä liitetiedossa 49. Oikaisun
vaikutus oli1 965 337,16 euroa.
Palkkojen sivukulutilien esittämistavan
muutoksen vaikutus vertailutietoihin on
kerrottu liitetiedossa kaksi.
4) Edellisen tilikauden tietojen
vertailukelpoisuus
Tilikauden tietojen vertailussa edelliseen
tilikauteen tulee ottaa huomioon, että
joukkoliikenteen seudullinen järjestämisvastuu siirtyi Tampereen kaupungille
30.6.2014 alkaen. Joukkoliikenne järjestetään yhteistoimintana seudun kuntien
kanssa (Pirkkala, Lempäälä, Vesilahti, Kangasala ja Nokia). Uudistus lisäsi kaupungin
ulkoisia myyntituottoja yhteensä 4,9 milj.
euroa, joista seutukuntien yhteistoimintaosuudet ovat 1,3 milj. euroa, lipputulot 3,0
milj. euroa ja valtiontuki 0,6 milj. euroa.
Laajenemisesta aiheutuneet liikennepalvelujen ostot lisäsivät palvelujen ostoja
noin 4,6 milj. eurolla.
Tampereen ja Oriveden sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue laajeni 1.1.2014 alkaen myös terveydenhuollon
palveluihin. Yhteistoiminta-alue lisäsi tuottoja ja kuluja noin 22,2 milj. euroa. Tuotoissa merkittävimmät vertailukelpoisuuteen
vaikuttavat tekijät olivat myyntituottojen
20,0 milj. euron ja maksutuottojen 2,0
milj. euroa kasvu. Yhteistoiminta-alueen
laajenemisen seurauksena kaupungin palvelukseen siirtyi 209 henkilöä ja kasvatti
se henkilöstökulua noin 8,9 milj. eurolla.
Muiden kulujen osalta laajeneminen kasvatti erityisesti palvelujen ostoja ja vuokrakuluja.
merkittävä
Rahoitustuottojen
12 625 687,20 euron vähentyminen vuoteen 2013 verrattuna aiheutui viime tilikauden lopulla toteutetuista Tampereen
Sähkölaitos Oy:n lainajärjestelyistä. Antolainauksen korkotuottojen muutos oli
-10 359 487,59 euroa.
Elinkeinorahaston käyttötarkoitus on
havaittu hyvän kirjanpitotavan vastaiseksi niiltä osin kuin elinkeinorahaston
toiminta rinnastetaan tavanomaiseksi
kaupungin toiminnaksi (Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston lausunto 2006/76).
Elinkeinorahaston säännöt ja toiminta
uudistettiin (20.10.2014,§176). Elinkeinorahaston pääoma 31.12.2013 oli 12 092 076,79
euroa. Rahaston sijoitusomaisuus siirtyi
osaksi muuta kaupungin sijoitusomaisuutta, eikä rahasto enää jatkossa ole erilliskatteinen ja pääoman lisäyksiä ei tehdä
vuodesta 2014 alkaen sijoitustoiminnan
tuotoista. Vuonna 2013 rahastoon kirjattiin
1 464 769,56 euroa lisäyksiä. Vertailutietoa
ei ole muutettu tuloslaskelman osalta.
Vahinkorahaston pääomaa on kartutettu kaupungin yksiköiltä kerätyillä sisäisillä vakuutusmaksuilla ja rahaston
pääoma 31.12.2013 oli 23 987 477,89 euroa. Vahinkorahaston sääntöjä muutettiin
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
147
Liitetiedot
(20.10.2014,§176). Rahaston pääomaan
ei tehdä lisäyksiä vuodesta 2014 alkaen
yksiköiltä kerätyillä vakuutusmaksutuotoilla. Vuonna 2014 yksiköiden vakuutusmaksutuotot kirjattiin konsernihallintoon
822 997,45 euroa. Vuonna 2013 pääoman
lisäys sisäistä vakuutusmaksuista oli 992
927,92 euroa. Vahinkorahaston pääomaa
kerrytetään jatkossa erillisestä esityksestä kaupungin tuloksen niin salliessa.
Koko kaupungin yhteisten vakuutuksien
ja vakuuttamisesta aiheutuneet kulut on
kirjattu aikaisemmin vahinkorahastosta,
vuoden 2013 toteuma oli 143 839,00 euroa. Vuonna 2014 kyseiset kulut on kirjattu
konsernihallintoon 105 461,68 euroa. Vertailutietoa ei ole muutettu tuloslaskelman
osalta.
Joukkoliikenteen tulosyksiköllä 111835
oli vakuus- ja panttimaksujen tilillä
293900 saldoa edelleen tilinpäätöksessä
2013, vaikka panttien takaisinmaksusta luovuttiin 31.5.2013. Tämän jälkeen on
palautettu panttimaksuja vain erillishakemusten perusteella. Panttivelkatilin saldo 1
047 640,18 purettiin vuoden 2014 tilinpäätökseen. Purun vaikutus muut toiminta-
tuotot +824 455,79 euroa ja myyntituotot
+223 184,39 euroa.
Verontilityslakiin vuonna 2013 tehdyt
muutokset ja veroprosenttien korotukset vuodelle 2014 vaikuttavat verotulojen
vertailukelpoisuuteen.
Verontilityslain
muutoksesta sekä kuntien jako-osuuden
oikaisuista kirjatut poikkeukselliset erät,
jotka olivat vuodelle 2013 yhteensä 26,2
milj. euroa. Ilman edellä mainittuja eriä
ja veroprosentin nostoa kunnallisverojen
kasvu olisi ollut noin 16,2 milj. euroa eli 2,3
prosenttia.
Toimeksiantojen pääomat vähenivät
Tampereen Ammattikorkeakoulun Tukisäätiölle palautetun 10 983 814,67 pääoman vuoksi.
to-osakeyhtiöiden osakkeiden ostosta ja
siitä aiheutuvista välilliset kustannukset
toteutuivat 7 911 031,10 eurona. Lisäksi
kertyneistä maanpuhdistuskustannuksista
ja tulevasta maanpuhdistusvelvoitteesta
syntyvä noin 4 753 262,79 euron kulu on
kirjattu satunnaiseksi kuluksi vuodelle
2014 ja tästä pakollisen varauksen osuus
on 4 730 000 euroa.
Tilikauden 2014 kuluksi on kirjattu kaksi edellisiin tilikausiin kohdistunutta vahingonkorvausta, joiden yhteissumma on
1 544 308,85 euroa.
6) Olennaiset yksittäiseen taseerään sisältyvät osat, jotka
koskevat useaa tase-erää
Ei ilmoitettavaa.
5) Aikaisempiin tilikausiin
kohdistuvat merkittävät tuotot ja
kulut sekä virheiden korjaukset
Kaupunginhallitus päätti 2.6.2014, (§10)
kaupungin ja Asunto-osakeyhtiöiden
Perkiöntupa, Perkiönaitta ja Perkiönpiha
koko osakekannan ostosta ja siitä aiheutuvista välillisistä kustannuksista. Asun-
7) Peruste, jonka mukaista
kurssia on käytetty muutettaessa
ulkomaanrahan määräiset saamiset
Ulkomaanrahan määräiset saamiset samoin kuin ulkomaanrahan määräiset velat
ja muut sitoumukset on muutettu Suomen
rahaksi tilinpäätöspäivän kurssiin.
Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot
Konsernitilinpäätöksen
laatimisperiaatteet
Konsernitilinpäätöksen laajuus
Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty
kaikki kaupunkikonsernin tytäryhteisöt,
lukuun ottamatta Maisansalo Oy:tä, jolla
ei ole ollut toimintaa tilikauden aikana.
Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty jäsenosuuden mukaisessa suhteessa kaikki
kuntayhtymät, joissa kaupunki on jäsenenä. Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty
konsernin kannalta olennaiset osakkuusyhteisöt, joita oli kaksitoista. Kurun metsäoppilaitoksen Venäjälle perustama International Forest Machine Operator Training
Centre (TrC) ei sisälly konsernitilinpäätökseen, koska yhteisön luotettavia tilinpäätöstietoja ei ole ollut käytettävissä.
Sisäiset liiketapahtumat ja sisäiset
katteet
Konserniyhteisöjen keskinäiset tuotot ja
kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty
konsernituloslaskelmaa ja konsernitasetta
laadittaessa. Samoin konserniyhteisöjen
ja kaupungin omistamien kuntayhtymien
keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset
ja velat on vähennetty vähäisiä liiketapahtumia lukuun ottamatta. Olennaiset pysyviin vastaaviin sisältyvät sisäiset katteet on
vähennetty.
Keskinäisen omistuksen eliminointi
Kaupungin ja sen tytäryhteisöjen sekä
kaupungin ja yhdistettyjen kuntayhtymien keskinäisen omistuksen eliminointi on
tehty pariarvomenetelmällä.
Vähemmistöosuudet
Vähemmistöosuudet on erotettu konsernin yli- ja alijäämästä konsernituloslaskelmassa sekä konsernin omasta pääomasta
148
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
konsernitaseessa. Negatiivisia vähemmistöosuuksia ei ole erotettu.
Suunnitelmapoistojen oikaisu
Kiinteistötytäryhteisöjen ja -säätiöiden aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden
poistot on oikaistu suunnitelman mukaisiksi yhteisöjen omien ilmoitusten perusteella ja jäännösarvojen ero on kirjattu
konsernituloslaskelmassa
tytäryhteisön
poistojen oikaisuksi ja aikaisemmille tilikausille kertynyt ero konsernitaseessa
edellisten tilikausien yli- tai alijäämän oikaisuksi. Kaupunkikonsernin sisällä käytettyjä erilaisia poistosuunnitelmia ei ole
muilta osin yhdenmukaistettu.
Osakkuusyhteisöt
Osakkuusyhteisöistä konsernin kannalta
olennaiset on yhdistelty sovelletulla pääomaosuusmenetelmällä konsernitilinpäätökseen. Muita osakkuusyhteisöjä ei yhdistelty, koska yhdistely ei ole tarpeen oikean
ja riittävän kuvan antamiseksi konsernin
Liitetiedot
toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta
asemasta.
teen muutosten vaikutus on esitetty investointien rahavirrassa.
Vapaaehtoiset varaukset ja poistoero
Konsernitaseessa vapaaehtoisia varauksia ja poistoeroa ei ole jaettu vapaaseen
omaan pääomaan ja laskennalliseen verovelkaan.
Konsernirakenteen muutokset
Kaupungin tytäryhteisö TAO-Kiinteistöt
Oy, osakkuusyhteisö PIRKO-kiinteistöt Oy
sekä Kiinteistö Oy Ylöjärven koulutuskeskus fuusioituivat 1.7.2014. Uusi yhtiö on
nimeltään TREDU-Kiinteistöt Oy ja se on
kaupungin tytäryhteisö. Kaupungin omistusosuus yhtiöstä on 66,46%.
Kaupunki luovutti Tampereen ammattikorkeakoulun Tukisäätiölle kaupungin hoidossa olleen stipendirahaston pääoman
30.12.2014. Tukisäätiö on yhdistelty vuoden 2014 konsernitilinpäätökseen, koska
tytäryhtiö Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oy saa nimetä kaikki Tukisäätiön hallituksen jäsenet.
Tampereen kaupunki on myynyt Vuores
Palvelu Oy:n osakkeita tonttien luovutuksen yhteydessä vuonna 2014 seuraaville
yhtiöille: Asunto Oy Tampereen Asuntamaanrinne, VRP Rakennuspalvelut Oy,
TA Asumisoikeus Oy, T2H Rakennus Oy,
Visura Oy, Asunto Oy Tampereen Asuntamaantorni, Kiinteistö Oy Pohjolan Perusyhtiö 97, Kiinteistö Oy Pohjolan Perusyhtiö 98, Cava Rakennus Oy (Lempäälän
Kullero), MKN Urakointi Oy, Asunto Oy
Vuoreksen Bastion, Asunto Oy Vuoreksen
Asilon, Asunto Oy Rantapuisto, Asunto Oy
Tampereen Koukkurannan puisto, Asunto Oy Tampereen Vuoreksen Johannes ja
Monikoti Oy. Näiden kauppojen jälkeen
kaupungin omistusosuus Vuores Palvelu
Oy:stä on 61,77 %, koko konsernin omistusosuus 64,09 % ja konsernin osuus äänimäärästä 64,17 %.
Konsernin omistusosuus Pirkan Putkikeräys Oy:ssä on muuttunut, koska seuraavat
Vuorekseen rakentavat yhtiöt ovat hankkineet sen osakkeita: Asunto Oy Tampereen
Asuntamaanrinne, Asunto Oy Tampereen
Asuntamaantorni, Asunto Oy Tampereen
Hella, Asunto Oy Tampereen Kauriinpolku,
Asunto Oy Tampereen Tamella, Asunto Oy
Tampereen Vuoreksen Emilia, Asunto Oy
Vuoreksen Asilon, Asunto Oy Vuoreksen
Bastion, MKN-Urakointi Oy, TA-Asumisoikeus Oy, Visura Oy, Asunto Oy Vuoreksen Omega, Asunto Oy Vuoreksen Orion,
Asunto Oy Tampereen Kokinpellonrinne 2
ja Tampereen Vuokratalosäätiö. Konsernin
Poikkeavat arvostus- ja
jaksotusperiaatteet ja menetelmät
Konsernitilinpäätöstä laadittaessa on noudatettu samoja arvostus- ja jaksotusperiaatteita kuin kaupungin tilinpäätöksessä.
Osakkuusyhteisöjen tilinpäätöksiä ei ole
oikaistu kaupungin arvostus- ja jaksotusperiaatteita vastaaviksi, koska tarvittavia
tietoja oikaisujen tekemiseksi ei ole ollut
saatavissa. Vuoden 2014 konsernitilinpäätöksessä on yhdenmukaistettu arvonkorotusten kirjauskäytännöt ja niitä ei näytetä
tilinpäätöksessä lainkaan.
Kiinteistöverojen käsittely
Konserniyhteisöjen kaupungille maksamat
kiinteistöverot on jätetty eliminoimatta
olennaisuuden periaatteen mukaan.
Poikkeavat tilikaudet
Tytäryhteisöistä Tampereen Särkänniemi
Oy:n tilikausi on ollut 2.1.2014–1.1.2015.
TREDU-Kiinteistöt Oy:n tilikausi on ollut
1.7.–31.12.2014, siihen fuusioituneiden yhtiöiden TAO-Kiinteistöt Oy:n tilikausi on
ollut 1.1.–30.6.2014 ja PIRKO-kiinteistöt
Oy:n tilikausi 1.1.–30.6.2014. Tampereen
Ravirata Oy on yhdistelty 31.5.2014 tilanteesta, jonka jälkeen yhtiö ei kuulu enää
kaupunkikonserniin.
Tilikauden yli- ja alipariarvot
Tilikauden yli- ja alipariarvoja on kirjattu
yhteensä 0,846 milj. euroa. Kuluksi kirjatussa ylipariarvossa merkittävin erä oli
0,681 milj, euroa, joka johtui TREDU-Kiinteistöt Oy:n fuusiokirjauksesta.
Konsernirakenteen muutosten käsittely
Konsernitilinpäätöksen laadinnassa on
noudatettu oman pääoman jatkuvuuden
periaatetta. Konsernirakenteen muutosten
vaikutus konsernin omaan pääomaan on
esitetty konsernituloslaskelmassa. Konsernin rahoituslaskelmassa konserniraken-
uusi omistusosuus on 47,7 % ja konsernin
osuus äänimäärästä 63,5 %.
Tampereen Ravirata Oy:n osakeanti
alensi kaupungin omistusosuuden 19,66
%:iin. Ravirata ei ole enää kaupungin tytäryhteisö.
Kaupungin omistusosuus Pirkanmaan
Sairaanhoitopiirin kuntayhtymästä muuttui 38,37 prosenttiin, koska Nokian kaupungin osuus kehitysvammahuollon koulusta Pitkäniemessä kasvoi.
Tampereen Vuokra-asunnot Oy on myynyt 10 kpl Välimaankatu 25 As Oy:n osakkeita, jonka jälkeen kaupungin omistusosuus yhtiöstä on 24,24 % aiemman 30,30
% sijaan.
Tampereen Vuokra-asunnot Oy on myynyt kaikki omistamansa Pispalan Pulteri
As Oy:n, Pispalan Pulteri 3 As Oy:n osakkeet sekä osan Pispalanvaltatie 63 As Oy:n
osakkeista. Nämä yhtiöt eivät enää ole
kaupungin osakkuusyhteisöjä.
Kiinteistöpalvelu KnowTek Oy on lunastanut VTS-kiinteistöpalvelu Oy:n omistamia osakkeitaan ja konsernin omistus kaupan jälkeen on 16.67 %, yhtiö ei ole enää
kaupungin osakkuusyhteisöjä.
Kaupunki myi omistamiaan Finn-Medi
Delta Oy:n osakkeita Tuberkuloosisäätiölle, uusi omistusosuus on 30,85 %
Edellisen tilikauden tietojen
vertailukelpoisuus
Tilikausien vertailukelpoisuuteen vaikuttavat merkittävästi kaupungin tilinpäätöksen laatimisen liitetiedoissa mainitut vuoden 2014 vertailutaseen muutokset, jotka
ovat arvonkorotusrahaston purkaminen
sekä Ikäihmisten virkistysrahaston siirtäminen toimeksiantojen pääomiin. Konsernissa on tehty vastaavat arvonkorotusten
purkamiset. Kertaluontoiset verotulojen
jako-osuuksien oikaisun vuoksi vuoden
2013 verotulot olivat poikkeuksellisen suuret.
TREDU-Kiinteistöt Oy:n perustaminen
vaikuttaa vertailukelpoisuuteen, se kasvatti erityisesti taseen pysyviä vastaavia ja
pääomaeriä.
Vertailuvuoden tuloksessa näkyy Tammenlehväsäätiön ensikertaisesta yhdistelystä aiheutuva säätiön aiempien vuosien
20,1 milj. euron ylijäämän tuloutuminen,
mikä lisäsi vertailuvuoden alipariarvoa.
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
149
Liitetiedot
Tuloslaskelman liitetiedot
8) Toimintatuotot (1 000 euroa)
Yleishallinto
Sosiaali- ja terveyspalvelut
Sivistyspalvelut
Yhdyskuntapalvelut
Muut palvelut, josta
Kiinteistöpalvelut
Yhteensä
Kaupunki
2014
11 474
121 102
49 031
59 677
160 690
28 004
401 974
Konserni
2014
10 794
325 953
51 289
55 625
591 686
173 286
1 035 347
2013
8 435
95 951
49 012
60 863
152 619
30 680
366 880
2013
8 043
296 584
53 466
57 340
599 470
171 757
1 014 904
Konsernin vertailutietoa on muutettu sivistyspalveluiden osalta.
9) Verotulot (1 000 euroa)
Kunnan tulovero
Osuus yhteisöveron tuotosta
Kiinteistövero
Koiravero
Yhteensä
Kaupunki
2014
743 503
62 843
63 632
124
870 103
2013
727 020
51 452
52 833
131
831 437
10) Valtionosuudet (1 000 euroa)
Laskennalliset valtionosuudet
Peruspalvelujen valtionosuus ilman tasauksia
Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus
Järjestelmämuutoksen tasaus
Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet
Ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulun yksikköhintarahoitus
Yhteensä
150
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
Kaupunki
2014
2013
Konserni
2014
2013
266 435
-28 680
-219
62 960
268 294
-30 874
-219
65 059
266 435
-28 680
-219
62 960
268 294
-30 874
-219
65 059
0
0
65 316
64 900
300 495
302 259
365 811
367 160
Liitetiedot
11) Satunnaiset erät (1 000 euroa)
Kaupunki
2014
2013
Konserni
2014
0
16 578
0
3 121
0
16 578
0
3 121
7 911
0
7 911
0
1 711
0
1 711
0
4 753
0
14 376
0
0
16 578
4 753
350
14 726
0
0
3 121
2013
Satunnaiset tuotot
Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymän osuuden luovutus
Satunnaiset tuotot yhteensä
Satunnaiset kulut
Vahingonkorvaukset
Härmälän vanhan kaatopaikan asukkaille maksetut vahingonkorvaukset
Muut vahingonkorvaukset
Muut satunnaiset kulut
Härmälän vanhan kaatopaikan maanpuhdistuskustannukset*
Purkukustannukset Härmälä, Nuolialantie
Satunnaiset kulut yhteensä
*Maanpuhdistuskustannukset ovat luonteeltaan satunnaista ympäristökulua aiheutuen vanhan kaatopaikan maanpuhdistuksesta
12) Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet
Kaupunki
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa.
Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu pysyvien vastaavien hyödykkeiden hankintamenoista arvioidun
taloudellisen käyttöiän mukaan.
Arvioidut poistoajat ja poistomenetelmät ovat:
Aineettomat oikeudet
Muut pitkävaikutteiset menot
Vuokrattujen kiinteistöjen liittymämaksut ja kiinteistöjen vuokraoikeudet
Rakennukset
Kiinteät rakenteet ja laitteet*
Koneet ja kalusto*
Muut aineelliset hyödykkeet, luonnovarat
3 - 5 vuotta
3 - 20 vuotta
5 vuotta
10 - 50 vuotta
10 - 25 vuotta
3 - 10 vuotta
Tasapoisto
Tasapoisto
Tasapoisto
Tasapoisto
Tasapoisto
Käytön mukainen
Pienet pysyvien vastaavien hyödykkeiden hankinnat, joiden hyödykekohtainen hankintameno on alle 10 000 euroa on kirjattu pääsääntöisesti vuosikuluiksi.
* Käytössä oleva poistosuunnitelma on ollut voimassa 1.1.2013 alkaen. Aikaisempien poistosuunnitelmien mukaisia poistoaikoja ei ole
takautuvasti muutettu hyödykkeille, joten kiinteissä rakenteissa ja laiteissa on osalla hyödykkeistä 40 vuoden poistoaika
ja koneissa ja kalustossa 20 vuoden poistoaika
13) Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta (1 000 euroa)
Kaupunki
Suunnitelman mukaiset poistot
Poistonalaisten investointien omahankintameno
Poikkeama (€)
Poikkeama (%)
90 252
222 164
-131 912
-59%
Keskimääräiset suunnitelman mukaiset poistot poikkeavat vuosien 2013-2017 aikana 59 %. Investointi- ja poistotason
poikkeaman syynä on kaupungin kasvun aiheuttama suuri investointitarve. Tämän vuoksi kaupunki on joutunut ja
joutuu jatkossakin panostamaan voimakkaasti uuden infrastruktuurin rakentamiseen sekä korvausinvestointeihin.
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
151
Liitetiedot
14) Pakollisten varausten muutokset (1 000 euroa)
Eläkevastuu 1.1
Lisäykset tilikaudella
Vähennykset tilikaudella
Eläkevastuu 31.12
Maisemointivaraus 1.1
Lisäykset tilikaudella
Vähennykset tilikaudella
Maisemointivaraus 31.12
Maanpuhdistusvaraus 1.1
Lisäykset tilikaudella*
Maanpuhdistusvaraus 31.12
Verovaraukset 1.1
Vähennykset tilikaudella
Verovaraukset 31.12
Vahingonkorvausvaraus 1.1
Lisäykset tilikaudella
Vähennykset tilikaudella
Vahingonkorvausvaraus 31.12
Potilasvahinkovakuutus 1.1
Lisäykset tilikaudella
Vähennykset tilikaudella
Potilasvahinkovakuutus 31.12
Vuokravastuut käyttämättömistä tiloista 1.1
Lisäykset tilikaudella
Vähennykset tilikaudella
Vuokravastuuut käyttämättömistä tiloista 31.12
Pakolliset varaukset yhteensä 31.12
Lisäykset yhteensä
Vähennykset yhteensä
Muutos yhteensä
Kaupunki
2014
6 006
0
1 175
4 831
176
0
26
150
492
4 830
5 322
0
0
0
600
608
600
608
0
0
0
0
0
0
0
0
10 911
5 438
1 801
3 638
2013
6 932
24
950
6 006
176
0
0
176
492
0
492
0
0
0
0
600
0
600
0
0
0
0
0
0
0
0
7 274
624
950
-326
Konserni
2014
6 020
0
1 183
4 837
13 552
2 835
2 213
14 175
492
4 830
5 322
0
0
0
861
608
618
851
9 538
3 800
110
13 228
517
0
94
423
38 835
12 073
4 218
7 856
2013
6 954
24
958
6 020
12 173
2 552
1 172
13 552
492
0
492
1 600
1 600
0
307
600
46
861
7 058
2 584
104
9 538
227
314
23
517
30 980
6 073
3 904
2 169
*Maanpuhdistusvaraukset liittyvät kaupungin ympäristövelvoitteisiin. Härmälän vanhan kaatopaikan maa-alueen puhdistus
4 730 teuroa ja Vuoltsun korttelin puhdistus 100 teuroa. Maisemointivarausten lisäys kohdistuu ympäristövelvoitteisiin, jotka ovat
syntyneet Pirkanmaan jätehuollon uusista kaatopaikoista 1 331 teur ja vanhoista kaatopaikoista1 504 teur.
152
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
Liitetiedot
15) Pysyvien vastaavien myyntivoitot ja -tappiot (1 000 euroa)
Muut toimintatuotot
Osakkeiden myynnistä
Kiinteistöjen myynnistä
Koneiden ja kaluston myynnistä
Maa-alueiden myynnistä
Autojen myynnistä
Muiden pitkävaikutteisten menojen myynnistä
Myyntivoitot yhteensä
Muut toimintakulut
Osakkeiden myynnistä
Kiinteistöjen myynnistä
Koneiden ja kaluston myynnistä
Autojen luovutuksesta
Myyntitappiot yhteensä
Kaupunki
2014
2013
Konserni
2014
2013
676
4 080
440
11 629
204
413
17 442
0
6 576
71
12 842
251
0
19 740
1 373
4 196
521
11 629
204
413
17 922
509
6 576
94
12 842
251
0
20 273
0
0
0
56
56
182
0
7
18
207
5
0
1
0
61
201
63
7
18
289
16) Osinkotuotot ja peruspääoman korkotuotot (1 000 euroa)
Muut rahoitustuotot
Osinkotuotot
Peruspääoman korot
Muut rahoitustuotot
Yhteensä
Kaupunki
2014
2013
1 477
1 445
1 112
4 034
1 148
1 445
5 214
7 807
17) Poistoeron muutos (1 000 euroa)
Investointivarauksiin liittyvät poistoeron vähennykset
Investointivaraukseen liittyvä poistoeron lisäys
Pysyvien vastaavien romutusten yhteydessä kirjattu poistoeron vähennys
Yhteensä
Kaupunki
2014
1 094
-587
20
527
2013
1 052
0
0
1 052
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
153
Liitetiedot
Tasetta koskevat liitetiedot
Taseen vastaavia koskevat liitetiedot
18) Lainan liikkeeseen laskemisesta aiheutuneet aktivoidut menot ja pääoma-alennukset
Ei ilmoitettavaa.
19) Arvonkorotukset (1 000 euroa)
Ei ilmoitettavaa.
20) Hyödykkeen hankintamenoon aktivoidut korkomenot
Ei ilmoitettavaa.
21) Pysyvät vastaavat tase-eräkohtaisesti (1 000 euroa)
Aineettomat hyödykkeet
Hankintameno 1.1.
Lisäykset
Rahoitusosuudet tilikaudella
Siirrot erien välillä
Tilikauden poisto
Hankintameno 31.12.
Kirjanpitoarvo 31.12.
Aineelliset hyödykkeet
Poistamaton hankintameno 1.1.
Lisäykset
Rahoitusosuudet
Vähennykset
Siirrot erien välillä
Tilikauden poisto
Poistamaton hankintameno 31.12.
Kirjanpitoarvo 31.12.
154
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
Aineettomat
oikeudet
2 046
1 262
0
0
627
2 681
2 681
Muut pitkävaikutteiset
menot
13 632
39 630
57
68
2 082
51 192
51 192
Maa- ja vesiRakennukset
alueet
123 482
32 715
0
2 416
0
7
153 774
153 774
429 244
28 505
0
876
7 803
28 912
435 764
435 764
Yhteensä
15 678
40 892
57
68
2 709
53 873
53 873
Kiinteät
rakenteet ja
laitteet
Koneet ja
kalusto
Muut
aineelliset
hyödykkeet
357 162
22 753
504
82
19 760
41 357
357 731
357 731
40 772
15 433
61
98
606
15 050
41 601
41 601
3 696
160
0
0
0
15
3 842
3 842
Enn.maksut
ja keskeneräiset
hankinnat
70 545
76 939
2 987
0
-28 237
0
116 260
116 260
Yhteensä
1 024 901
176 505
3 552
3 472
-68
85 340
1 108 974
1 108 974
Liitetiedot
Maa- ja vesialueet
Kaupunki
2014
652
153 123
153 775
153 775
Kiinteistöjen liittymismaksut
Muut maa- ja vesialueet
Hankintameno 31.12.
Kirjanpitoarvo 31.12.
Sijoitukset
Hankintameno 1.1.
Lisäykset
Vähennykset
Siirrot erien välillä
Arvonalennukset
Hankintameno 31.12.
Kirjanpitoarvo 31.12.
Osakkeet konserniyhtiöt
198 732
0
9 632
24 248
0
213 347
213 347
Joukkovelkakirjalainasaamiset ja muut saamiset
Hankintameno 1.1.
Vähennykset
Hankintameno 31.12.
Kirjanpitoarvo 31.12.
Olennaiset kuntayhtymäosuuksien arvon muutokset
Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ky
Pirkanmaan liitto
Hämeen Päihdehuollon ky
Tampereen kaupunkiseudun ky
Konserni
2014
8 389
159 320
167 709
167 709
2013
258
123 224
123 482
123 482
Osakkeet omistusyhteysyhteisöt
35 766
0
1 826
-24 542
0
9 398
9 398
Saamiset konserniyhteisöiltä
104 713
3 914
100 799
100 799
Saamiset muilta
yhteisöiltä
4 976
388
4 588
4 588
Tase arvo 1.1.
Tasearvo
31.12.2013
57 869
383
342
101
58 695
57 869
383
342
101
58 695
2013
8 212
127 947
136 159
136 159
Kuntayhtymäosuudet
58 696
0
0
0
0
58 696
58 696
Muut osakkeet ja
osuudet
6 563
100
526
294
-117
6 432
6 315
Yhteensä
299 757
100
11 984
0
-117
287 873
287 756
Yhteensä
109 689
4 302
105 387
105 387
Kaupungin osuus
kuntayhtymän
peruspääomasta
57 799
383
355
101
58 638
Ero
70
0
-13
0
57
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
155
Liitetiedot
22) Omistukset tytäryhteisöissä
Nimi
Tytäryhteisöt
Ekokumppanit Oy (Pirkanmaan Jätehuolto Oy
9,32 %, Tampereen Sähkölaitos Oy 18,75 %,
äänimäärästä 93,50 %)
Finnpark Oy (alakonsernitp)
Finnpark Tekniikka Oy
Pellavan Parkki Kiint Oy (Finnpark Oy
50,60 %)
Pysäköintiveturi Kiint Oy (äänimäärästä
88,70 %)
Tullin Parkki Oy (äänimäärästä 59,46 %)
Haukiluoman Liikerakennus Oy
Helapuiston Lähipalvelukeskus Oy
Insinöörioppilastalo Oy
Keinupuistokeskus Oy (Tampereen Kotilinnasäätiö 46,06 %, Tampereen Palvelukiinteistöt
Oy 10,96 %)
Lukonmäen Palvelukeskus Kiint Oy
Länsi-Tesoman Liikekeskus Kiint Oy
Maijalanpuiston Lähipalvelukeskus Oy
Opintanner Kiint Oy
Pelipuiston Lähipalvelukeskus Oy
Pirkan Opiskelija-asunnot Oy
Tieteenkadun Parkki Kiint Oy
Tupakkikiven Parkki Kiint Oy
Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oy
Tampereen ammattikorkeakoulun tukisäätiö
Pirkanmaan Jätehuolto Oy (äänimäärästä
65,33 %, alakonsernitp)
Pirkan Putkikeräys Oy (Pirkanmaan Jätehuolto Oy 44,93 %, Tampereen Vuokratalosäätiö 0,56 %, äänimäärästä 63,50 %)
Runoilijan tie Oy
Tammenlehväsäätiö
Tammenlehväkeskus Oy
Tampere Technology Oy
Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja
kehitysyhtiö Tredea Oy
Visit Tampere Oy
Tampereen Kotilinnasäätiö
Pispan Tupahaka As Oy
Tampereen Tammelankodit As Oy
Vellamonkodit Oy (Tampereen Kotilinnasäätiö 86,02 %)
156
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
Konsernin
omistusosuus
%
Kuntakonsernin
osuus omasta
pääomasta
1 000 euroa
Tampere
62,50%
90,57%
199
139
27
Tampere
Tampere
100,00%
100,00%
100,00%
32 880
0
83 567
0
1 867
0
Tampere
60,60%
0
0
0
Tampere
90,85%
0
0
0
69,60%
73,01%
72,11%
63,18%
0
441
1 513
1 520
0
118
58
7 411
0
-292
0
7
57,02%
1 710
2 033
0
59,31%
52,97%
86,08%
100,00%
54,34%
100,00%
68,75%
61,03%
87,00%
528
303
1 220
1 220
487
-1 880
707
1 687
43 451
210
53
445
37 480
122
61 926
1
2
24 185
0
1
-2
292
-9
-438
-4
-4
3 459
87,00%
9 753
8
15
Kotipaikka
Tampere
Tampere
Tampere
Tampere
73,01%
72,11%
63,18%
Tampere
Tampere
Tampere
Tampere
Tampere
Tampere
Tampere
Tampere
Tampere
Tampere
59,31%
52,97%
86,08%
100,00%
54,34%
100,00%
87,00%
Tampere
Kuntakonsernin
osuus vieraasta
pääomasta
1 000 euroa
Kuntakonsernin
osuus tilikauden voitosta/
tappiosta
1 000 euroa
Kaupungin
omistusosuus
%
Tampere
49,69%
49,69%
17 156
2 960
1 491
Tampere
2,21%
47,70%
0
0
0
Tampere
Tampere
Tampere
Tampere
72,58%
100,00%
100,00%
100,00%
72,58%
100,00%
100,00%
100,00%
213
20 957
0
590
58
3 216
0
3
-51
417
0
-82
Tampere
60,47%
60,47%
245
1 161
127
60,47%
100,00%
75,71%
100,00%
35
7 221
537
1 856
105
66 319
26
4 603
8
2
-1
-0
100,00%
1 326
4 763
10
Tampere
Tampere
Tampere
Tampere
Tampere
100,00%
13,98%
Liitetiedot
Nimi
Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Oy
Tampereen Palvelukiinteistöt Oy
Tampereen Sarka Oy
Tampereen Sähkölaitos Oy (alakonsernitp)
Tampereen Energiantuotanto Oy
Tammervoima Oy (Tampereen Energiantuotanto Oy 51 %, Tampereen Jätehuolto
Oy 24,35 %, äänimäärästä 83,01 %)
Tampereen Kaukolämpö Oy
Tampereen Sähkönmyynti Oy
Tampereen Sähköverkko Oy
Tampereen Vera Oy
Tampereen Särkänniemi Oy
Tampereen työvalmennussäätiö Syke
Tampereen Vuokra-asunnot Oy
Tampereen Vuokratalosäätiö
VTS Kiinteistöpalvelu Oy
Tampere-talo Oy
Tavase Oy
TREDU-Kiinteistöt Oy
Vilusen Rinne Oy
Vuores Palvelu Oy (Tampereen Vuokratalosäätiö 2,08 %, Pirkan Putkikeräys Oy 0,24 %,
äänimäärästä 64,17 %)
Yhdistelemättömät tytäryhteisöt
Maisansalo Oy *)
Konsernin
omistusosuus
%
Kuntakonsernin
osuus omasta
pääomasta
1 000 euroa
66,00%
100,00%
100,00%
100,00%
66,00%
100,00%
100,00%
100,00%
100,00%
401
9 603
126
87 160
0
13 499
16 857
127
427 171
0
0
816
29
3 739
0
Tampere
75,35%
0
0
0
Tampere
Tampere
Tampere
Tampere
Tampere
Tampere
Tampere
Tampere
Tampere
Tampere
Tampere
Tampere
Tampere
100,00%
69,54%
66,46%
100,00%
100,00%
100,00%
100,00%
100,00%
100,00%
100,00%
100,00%
100,00%
100,00%
100,00%
69,54%
66,46%
100,00%
0
0
0
0
16 241
-98
13 408
1 574
723
1 380
869
71 791
91
0
0
0
0
7 694
172
51 057
281 965
382
2 311
3 959
27 258
55 690
0
0
0
0
-972
66
330
0
218
-137
-80
-213
0
Tampere
61,77%
64,09%
637
24
-80
Tampere
100,00%
0
0
0
Kotipaikka
Tampere
Tampere
Tampere
Tampere
Tampere
100,00%
100,00%
100,00%
100,00%
Kuntakonsernin
osuus vieraasta
pääomasta
1 000 euroa
Kuntakonsernin
osuus tilikauden voitosta/
tappiosta
1 000 euroa
Kaupungin
omistusosuus
%
*) ovat vuoden 2009 tietoja, yhtiöllä ei ollut
toimintaa tämän jälkeen
23) Omistukset kuntayhtymistä
Nimi
Kuntayhtymät
Hämeen Päihdehuollon kuntayhtymä
Pirkanmaan Liitto
Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä
(alakonsernitp)
Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä
Kotipaikka
Kaupungin omistusosuus
%
Konsernin
omistusosuus
%
Kuntakonsernin
osuus omasta
pääomasta
1 000 euroa
Kuntakonsernin
osuus vieraasta
pääomasta
1 000 euroa
Kuntakonsernin
osuus tilikauden
voitosta/tappiosta
1 000 euroa
Hämeenlinna
Tampere
34,13%
45,58%
34,13%
45,58%
153
661
321
331
-204
2
Tampere
38,37%
38,37%
67 005
96 962
4 310
Tampere
62,45%
62,45%
195
171
40
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
157
Liitetiedot
24) Omistukset muista yhteisöistä
Nimi
Osakkuus-, yhteis- ja omistusyhteysyhteisöt
Atalan Liikekeskus Kiint Oy
Coxa Oy (konserni)
Finn-Medi Delta Kiint Oy
Finnpark Oy
Kosken Parkki Kiint Oy
Hervannan Kanjoni As Oy (Tampereen Vuokraasunnot Oy 7,39 %)
Tampereen Sokeain Kiint Oy
Tamseed Ky
Tuotekehitys Oy Tamlink
Tampereen Vuokra-asunnot Oy
Hervannan Juhani As Oy
Tampereen Vuokratalosäätiö
Tumpin Parkki Kiint Oy
Vilusen Rinne Oy
Mummunkujan pysäköinti Oy
YH Kodit Oy (konserni) (Tampereen Vuokratalosäätiö 17,07 %)
Yhdistelemättömät osakkuus-, yhteis- ja
omistusyhteysyhteisöt
Ateljeetalo Oy
Finn-Medi Oy*)
Pikassos Oy
Suomen Hopealinja Oy
Tampereen Särkänniemi Oy
Jotospirtti Oy
Tampereen Vuokratalosäätiö
Virontörmän Lämpö Oy
Tyrkkölä As Oy
VTS Kiinteistöpalvelu Oy
Lännen Kiinteistöpalvelu Oy (konserni)*)
*) ovat vuoden 2013 tietoja
158
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
Kotipaikka
Tampere
Tampere
Tampere
Kaupun- Konsernin
gin omis- omistustusosuus
osuus
%
%
40,00%
20,56%
30,85%
Tampere
Kuntakonsernin Kuntakonsernin
Kuntakonsernin
osuus omasta osuus vieraasta
osuus tilikauden
pääomasta
pääomasta voitosta/tappiosta
1 000 euroa
1 000 euroa
1 000 euroa
40,00%
20,56%
30,85%
757
2 747
4 967
12
3 131
75
2
393
0
21,08%
848
2
0
Tampere
36,08%
43,47%
660
36
2
Tampere
Tampere
Tampere
Tampere
Tampere
Tampere
Tampere
Tampere
Tampere
29,88%
23,26%
24,00%
29,88%
23,26%
24,00%
17
2
538
171
0
655
0
-233
20
28,04%
663
2
0
20,96%
202
2
1
31,33%
200
0
-2
Tampere
18,64%
35,71%
33 035
234 586
2 785
Tampere
Tampere
Hämeenlinna
Hämeenlinna
Tampere
Helsinki
Tampere
Tampere
Ylöjärvi
Tampere
Tampere
47,66%
27,78%
25,00%
28,46%
47,66%
27,78%
25,00%
28,46%
34
212
26
184
48
522
34
633
0
-54
0
0
50,00%
95
0
0
40,42%
47,72%
157
114
2
2
33
-4
33,33%
274
731
131
47,72%
Liitetiedot
Yhdistykset, säätiöt yms., joiden
hallintoelimissä kaupungilla on edustus:
A.R. Winterin muistosäätiö
Cultura-säätiö
Eino Salmelaisen Säätiö
Elävä Kaupunkikeskusta ry
Frame-säätiö
Haiharan Museosäätiö
Hämäläisen Ylioppilassäätiön valtuuskunta
K. F. ja Maria Dunderbergin Testamenttisäätiö
Kalevan lukion kannatusyhdistys ry
Kallioniemi-säätiö
Koivupirtin Säätiö
Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry
Kustaa Hiekan säätiö
Lenin-museon johtokunta
Nokian ajoharjoitteluratasäätiö
Pirkanmaan Virkistysalueyhdistys ry
Pispalan Sottiisin päätoimikunta
Postimuseosäätiö
Pro Ysitie ry
Pyynikin kesäteatterisäätiö
Tampereen Steiner-kouluyhdistys ry
Tampereen Teatterikesä ry
Tampereen Työväen Teatteri Oy
Tampereen yliopiston lääketieteen yksikön
johtokunta
Tampereen yliopiston terveystieteen yksikön johtokunta
Teatteri 2000:n kannatusyhdistys ry
The Convention Bureau ry
TITRY ry
Tor, Joe ja Pentti Borgin Säätiö
Työväen museoyhdistys ry
Työväen Teatterin talosäätiö
Urho Kekkosen Kuntoinstituuttisäätiö
Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö Tampere-Hämeenlinnan terveyspalveluyksiön
johtokunta
Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö Tampereen terveyspalveluyksiön johtokunta
Y-Säätiö
Pirkanmaan festivaalit Pirfest ry
Pro Rautatie ry
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
Sara Hildénin säätiö
Suomen Itämeri-instituutin säätiö
Suomen Kirjainstituutin säätiö, Stiftelsen
för Finlands bokinstitut
Lastenkirjainstituutin kannatusyhdistys ry
Suomen Sinfoniaorkesteri ry
Tampere Maja säätiön valtuuskunta
Tampere tunnetuksi ry
Tampereen Aikuiskoulutussäätiö
Tampereen elokuvajuhlat - Tampere Film
Festival ry
Tampereen kaupungin henkilöstökassa
Tampereen kaupungin vakuutuskassa
Tampereen kesäyliopistoyhdistys ry
Tampereen Konservatoriotalon Säätiö
Tampereen Musiikkiopiston Säätiö
Tampereen Oopperatoimintasäätiö
Tampereen Seudun Nuorisoasunnot ry
Tampereen Seudun Opiskelija-asuntosäätiö TOAS
Tampereen Seudun Uusyrityskeskus ry
Tampereen Sotaveteraanien Huolto- ja tukisäätiö
25) Saamiset tytäryhteisöiltä, kuntayhtymiltä sekä muilta omistusyhteisyhteisöiltä (1 000 euroa)
Kaupunki
2014
Pitkäaikaiset
Saamiset tytäryhteisöiltä
Myyntisaamiset
Konsernitili
Muut saamiset
Siirtosaamiset
Yhteensä
Saamiset kuntayhtymiltä, joissa kunta on jäsenenä
Myyntisaamiset
Muut saamiset
Siirtosaamiset
Yhteensä
Saamiset osakkuus- sekä muilta omistusuhteysyhteisöiltä
Myyntisaamiset
Muut saamiset
Siirtosaamiset
Yhteensä
Yhteensä
Lyhytaikaiset
2013
Pitkäaikaiset
Lyhytaikaiset
0
0
0
0
0
5 010
23 721
1 673
1 984
32 389
0
0
0
0
0
3 116
34 183
2 235
2 972
42 506
0
0
0
0
1 043
0
1 826
2 878
0
0
0
0
789
0
1 495
2 284
0
0
0
0
0
64
45
10
119
35 386
0
0
0
0
0
450
0
10
459
45 249
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
159
Liitetiedot
26) Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät (1 000 euroa)
Kaupunki
2014
2013
Konserni
2014
2013
14
14
21
21
19
19
38
38
Lyhytaikaiset siirtosaamiset
Menoennakot ja tulojäämät
Siirtyvät korot
Kelan korvaus työterveyshuollosta
Valtion avustuksia ja korvauksia
Avustus pakolaisten kotouttavaan toimintaan
Joukkoliikennetuki valtiolta
Seutulipun valtionosuus
Elatustuen takaisinmaksusaatava
EU-tuet ja avustukset
Muut tuet ja avustukset
Kotihoidon laskutus
Kotikuntalain kotikuntakorvaus
Maksutulot
PSHP:n peruspääoman korko
PSHP:n hyvitys,ensihoito
Sponda (Ratinan kauppakeskus)
Tekninen lukio Hervanta
Vuoreksen koulukeskus
Tredu, Sähkötalo Hervanta
Verosaamiset
NordPool Elspot
Ulkoisen rahoituksen jaksotus
Energiaerien jaksotus
Laskuttamaton leasing laskutus
Muut menoennakot ja tulojäämät
Yhteensä
1 693
3 300
2 453
1 192
1 000
1 007
0
92
1 395
1 759
841
302
1 445
381
0
0
0
461
0
0
0
0
0
2 213
19 533
2 958
3 200
4 498
3 478
683
204
280
396
0
1 336
0
248
4 457
4 658
3 478
683
204
280
396
0
1 336
0
1 445
0
860
855
2 604
1 008
0
0
0
0
0
2 191
25 995
187
4 699
2 603
1 192
1 000
1 007
0
92
1 514
1 759
841
302
891
381
0
0
0
0
85
1 444
883
10 089
16 873
6 414
52 254
884
0
860
855
2 604
1 008
98
552
888
8 648
0
6 258
38 396
Pitkäaikaiset ja lyhytaikaiset siirtosaamiset yhteensä
19 547
26 016
52 273
38 434
Kaupunki
2014
2013
56 589
50 775
5 814
26 583
22 045
4 538
0
0
0
40 000
40 000
0
17 900
17 713
187
24 442
24 203
240
3 424
3 336
88
71 824
4 272
4 118
154
90 365
Pitkäaikaiset siirtosaamiset
Muut menoennakot ja tulojäämät
Yhteensä
27) Rahoitusarvopaperit (1 000 euroa)
Osakkeet ja osuudet
Jälleenhankintahinta
Kirjanpitoarvo
Erotus
Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin
Jälleenhankintahinta
Kirjanpitoarvo
Erotus
Joukkovelkakirjasaamiset
Jälleenhankintahinta
Kirjanpitoarvo
Erotus
Muut arvopaperit
Jälleenhankintahinta
Kirjanpitoarvo
Erotus
Yhteensä
160
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
Rahoitusarvopaperit arvostetaan tilinpäätöksessä hankinta-arvoonsa tai sitä alempaan
todennäköiseen luovutusarvoon. Julkisen kaupankäynnin kohteena olevat rahoitusarvopaperit arvostetaan hankinta-arvoonsa tai sitä alempaan vuoden viimeisen kaupankäyntipäivän
arvoonsa.
Liitetiedot
Taseen vastattavia koskevat liitetiedot
28) Oma pääoma (1 000 euroa)
Peruspääoma 1.1
Peruspääoma 31.12
Yhdistysten ja säätiöiden peruspääomat 1.1
Lisäykset
Yhdistysten ja säätiöiden peruspääomat 31.12.
Muut omat rahastot
Vahinkorahaston pääoma 1.1
Siirrot rahastoon tilikaudella
Siirrot rahastosta tilikaudella
Vahinkorahaston pääoma 31.12
Tampereen Elinkeinorahaston pääoma 1.1.
Siirrot rahastoon tilikaudella
Siirrot rahastosta tilikaudella
Tampereen Elinkeinorahaston pääoma 31.12.
Asumisen rahaston pääoma 1.1.
Rahaston purkaminen
Asumisen rahaston pääoma 31.12.
Väinö Linnan rahaston pääoma 1.1.
Väinö Linnan rahaston pääoma 31.12.
Muut muut omat rahastot 1.1.
Siirrot rahastoon tilikaudella
Siirrot rahastosta tilikaudella
Siirto erien välillä
Muut muut omat rahastot yhteensä 31.12.
Muut omat rahastot yhteensä
Edellisten tilikausien ylijäämä 1.1.
Siirto edelliseltä tilikaudelta
Edellisten tilikausien virheiden oikaisut
Muut muutokset*
Edellisten tilikausien ylijäämä 31.12.
Tilikauden alijäämä/ylijäämä
Oma pääoma yhteensä
Kaupunki
2014
636 657
636 657
0
0
0
2013
636 657
636 657
0
0
0
Konserni
2014
636 657
636 657
265
131
395
2013
636 657
636 657
248
17
265
23 987
0
2 084
21 904
12 092
0
587
11 505
3 474
3 474
0
61
61
0
0
0
0
0
33 470
594 935
-2 071
0
3 474
596 338
-18 083
1 248 382
23 434
1 026
473
23 987
11 194
1 465
567
12 092
4 079
604
3 474
61
61
0
0
0
0
0
39 615
622 371
-27 436
0
0
594 935
-2 071
1 269 136
23 987
0
2 084
21 904
12 092
0
587
11 505
3 474
3 474
0
61
61
10 714
502
0
0
11 216
44 687
505 888
22 603
521
3 474
532 487
6 097
1 220 323
23 434
1 026
473
23 987
11 194
1 465
567
12 092
0
0
0
61
61
11 876
479
1 568
-72
10 714
50 329
523 481
-15 768
-1 825
0
505 888
22 603
1 215 743
Vertailutietoa on muutettu rahastojen käsittelyssä tehtyjen muutosten vuoksi. Arvonkorotusrahasto purettiin kokonaisuudessaan vuonna 2014 ja myöskään vertailutietoa ei näytetä arvonkorotusrahastosta.
Edellisen tilikausien virheiden oikaisussa näytetään vertailutiedoissa vuonna 2014 tehty korjaus Väinö Linnan rahastoon.
Ikäihmisten virkistysrahasto siirrettiin toimeksiantojen pääomiin vuonna 2014. Myöskään vertailutietoa ei
rahaston osalta näytetä.
* Muissa muutoksissa näytetään Asumisen rahaston purkaminen. Rahaston pääoma siirrettiin edellisten
tilikausien ylijäämään.
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
161
Liitetiedot
29) Erittely poistoerosta ( 1 000 euroa)
Investointivarauksiin liittyvä poistoero
Yhteensä
Kaupunki
2014
10 969
10 969
2013
11 496
11 496
30) Pitkäaikaiset velat, myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua erääntyvät (1 000 euroa)
Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta
Yhteensä
Kaupunki
2014
110 414
110 414
2013
133 333
133 333
Vuoden 2014 tilinpäätöksessä esitetään velat ja velkojen osat, jotka erääntyvät 1.1.2020 tai sen jälkeen
31) Liikkeeseen lasketut joukkovelkakirjalainat
Ei ilmoitettavaa.
32) Pakolliset varaukset (1 000 euroa)
Eläkevaraus
Maisemointivaraus*
Maanpuhdistusvaraus*
Verovaraukset
Vahingonkorvausvaraus
Potilasvahinkovakuutus
Vuokravastuut käyttämättömistä tiloista
Yhteensä
Kaupunki
2014
4 831
150
5 322
0
608
0
0
10 911
2013
6 006
176
492
0
600
0
0
7 274
Konserni
2014
4 837
14 175
5 322
0
851
13 228
423
38 835
2013
6 020
13 552
492
0
861
9 538
517
30 980
*Maanpuhdistusvarauksen lisäys 4 830 teuroa liittyy kunnan ympäristövelvoitteisiin luettaviin maa-alueiden puhdistuksiin. Maisemointivarauksesta 14 025 teur on Pirkanmaan Jätehuollon uusien ja vanhojen
kaatopaikkojen maisemointi- ja jälkihoitovarausta, joka liittyy konsernin ympäristövelvoitteisiin.
162
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
Liitetiedot
33) Velat tytäryhteisöille, kuntayhtymille sekä muille omistusyhteysyhteisöille (1 000 euroa)
Kaupunki
2014
2013
Pitkäaikainen Lyhytaikainen Pitkäaikainen Lyhytaikainen
Velat tytäryhteisöille
Konsernitili
Ostovelat
Muut velat
Siirtovelat
Yhteensä
Velat kuntayhtymille, joissa kunta on jäsenenä
Ostovelat
Muut velat
Siirtovelat
Yhteensä
Velat osakkuus- ja muille omistusyhteisöille
Ostovelat
Muut velat
Yhteensä
Yhteensä
0
0
962
0
962
128 172
7 057
100
275
135 604
0
0
905
0
905
139 283
6 664
51
168
146 166
0
606
0
606
2 314
7
5 953
8 274
0
79
0
79
2 261
3
14 861
17 125
0
0
0
1 568
14
176
191
144 068
0
0
0
983
75
97
172
163 463
34) Maksuvalmiuden kannalta merkittävät taseeseen kirjatut sekkilimiitit
Ei ilmoitettavaa.
35) Vuokrakohteen lunastusvelka
Ei ilmoitettavaa.
36) Liittymismaksut ja muut velat (1 000 euroa)
Muut velat
Palautuskelpoiset liittymismaksut
Muut velat
Yhteensä
Kaupunki
2014
2013
Konserni
2014
2013
15 471
634
16 104
13 597
585
14 183
45 592
638
46 230
42 797
366
43 162
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
163
Liitetiedot
37) Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät (1 000 euroa)
Pitkäaikaiset siirtovelat
Menojäämät
Muut menojäämät
Yhteensä
Lyhytaikaiset siirtovelat
Tuloennakot
Tuet ja avustukset
Matkakorttien latausmaksuvelka
Pelastuslaitos, kuntien maksuosuudet
PSHP:lle palautettava valmiuskorvaus
ja ensihoidon ylijäämää
Muut tuloennakot
Palkkojen sivukulut *
Palkkojen ja henkilösivukulujen jaksotukset
Korkojaksotukset
Menojäämät
PSHP loppulaskut
Valtionosuuden palautus OKM:lle
PSHP/peruspääoman korko jäsenkunnille
PSHP/potilasvahinkovakuutus
Laskuttamattoman myynnin alv-jaksotus
Verojaksotukset
Muut menojäämät
Yhteensä
Pitkäaikaiset ja lyhytaikaiset siirtovelat yhteensä
Kaupunki
2014
2013
Konserni
2014
2013
1 220
1 220
730
730
1 225
1 225
730
730
6 825
3 548
948
8 213
3 049
1 042
10 392
3 548
948
11 142
3 049
1 042
23
73
11 689
93 900
1 974
699
148
10 727
90 687
1 990
14
3 480
11 689
134 564
6 199
428
6 018
10 727
129 995
6 331
5 929
1 264
0
0
0
0
1 185
127 359
128 579
14 112
0
0
0
0
0
1 514
132 182
132 912
3 654
1 264
891
1 458
1 666
804
11 642
192 215
193 440
8 635
0
884
1 332
1 879
2 391
13 040
196 891
197 622
* Vuoden 2013 vertailutietoa on muutettu palkkojen sivukulujen osalta, jotka siirrettiin näytettäväksi siirtoveloissa aikaisemmin muiden velkojen sijasta. Konsernin osaltaei ole saatavilla erittelyä, joten näytetään
kaupungin kyseinen erä.
38) Huollettavien varat (1 000 euroa)
Huollettavien varat 31.12.
39) Elatustuen takautumissaatavat
Ei ilmoitettavaa.
164
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
Kaupunki
2014
2 206
2013
1 845
Liitetiedot
Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat
liitetiedot
40) Kiinnitykset, panttaukset tai muu omaisuus velkojen vakuutena (1 000 euroa)
Kaupunki
2014
2013
Konserni
2014
2013
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
285 752
180 270
103 825
40 988
6 213
5 318
226 576
359 706
287 515
133 973
42 126
6 397
5 318
334 958
0
0
0
0
0
0
6 100
2 355
2 355
6 600
2 607
2 607
0
0
0
0
0
0
0
0
6 100
120
120
229 050
6 600
120
120
337 684
Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä kiinteistöihin
Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta
Vakuudeksi annetut kiinnitykset
Lainat julkisyhteisöiltä
Vakuudeksi annetut kiinnitykset
Lainat muilta luotonantajilta
Vakuudeksi annetut kiinnitykset
Vakuudeksi annetut kiinnitykset yhteensä
Velat, joiden vakuudeksi annettu yrityskiinnityksiä
Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta
Vakuudeksi annetut kiinnitykset
Vakuudeksi annetut kiinnitykset yhteensä
Velat, joiden vakuudeksi annettu osakkeita
Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta
Pantattujen osakkeiden kirjanpitoarvo
Pantatut osakkeet yhteensä
Yhteensä
41) Muut omasta puolesta annetut vakuudet (1 000 euroa)
Sitoumusten vakuudeksi annetut kiinnitykset
Kaupunki
2014
0
2013
0
Konserni
2014
10 300
2013
10 300
42) Konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta annetut vakuudet
Ei ilmoitettavaa.
43) Muut muiden puolesta annetut vakuudet (1 000 euroa)
Pantatut arvopaperit
Kaupunki
2014
0
2013
0
Konserni
2014
130
2013
130
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
165
Liitetiedot
44) Leasingvastuiden yhteismäärä (arvonlisäveroineen 1 000 euroa)
Seuraavalla tilikaudella maksettavat
Koneet ja laitteet
Rakennukset
Pyynikin sosiaaliasema
Vuoreksen koulukeskus
Muut rakennukset
Myöhemmin maksettavat
Koneet ja laitteet
Rakennukset
Pyynikin sosiaaliasema
Vuoreksen koulukeskus
Muut rakennukset
Yhteensä
Kaupunki
2014
10 122
6 254
2013
9 361
5 745
Konserni
2014
13 362
-
2013
11 596
-
1 336
1 139
1 392
101 257
10 835
1 808
1 017
792
122 644
9 388
115 148
-
130 051
-
44 321
35 947
10 153
111 378
44 317
60 336
8 603
132 005
128 510
141 647
Vertailutietoa on muutettu, koska vuoden 2014 laadinnan yhteydessä kävi ilmi, että rahoituslaitokselta
saadut erittelyt vuodelta 2013 olivat virheelliset
45, 46) Muut kaupungin antamat vastuusitoumukset (1 000 euroa)
Takaukset tytäryhteisöjen puolesta
Alkuperäinen pääoma
Jäljellä oleva pääoma
Takaukset osakkuusyhteisöjen puolesta
Alkuperäinen pääoma
Jäljellä oleva pääoma
Takaukset muut
Alkuperäinen pääoma
Jäljellä oleva pääoma
Vastuu kuntien takauskeskuksen takausvastuusta
Kunnan osuus takauskeskuksen takausvastuista 31.12.
Kunnan mahdollista vastuuta kattava osuus takauskeskuksen
rahastosta 31.12.
166
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
Kaupunki
2014
2013
Konserni
2014
2013
552 158
379 589
504 094
366 596
-
-
7 000
3 646
7 000
3 938
7 000
3 646
7 000
3 938
18 573
11 673
18 825
12 549
18 878
11 812
19 247
12 811
Kaupunki
2014
1 005 967
2013
947 420
695
635
Liitetiedot
47) Muut taseen ulkopuoliset järjestelyt (1 000 euroa)
Kaupunki
2014
2013
Konserni
2014
2013
338 680
20 522
227
100 464
459 894
5 568
302 828
37 597
488
88 671
429 583
5 173
161 871
20 522
8 188
106 814
297 395
5 568
133 401
37 597
8 355
95 376
274 729
5 173
-
-
-16 552
-20 519
535 226
-130 995
468 000
-41 011
763 292
-138 377
502 652
-29 052
-
40 288
5
922
0
0
14 623
40 288
5
6 969
Sopimusvastuut
Vuokravastuut, vastuut voimassa 31.12.2062 asti
Ehdolliset ympäristövastuut
Sitoumukset avustukseen
Muut sopimusvastuut
Sopimusvastuut yhteensä
Muut taloudelliset vastuut*
Sähkö,-polttoaine- ja päästöoikeusjohdannaiset
Käypä arvo
Korkojohdannaissopimukset
Nimellisarvo
Käypä arvo
Valuuttajohdannaissopimukset
Nimellisarvo
Käypä arvo
Arvonlisäveron palautusvastuu
* Sisältää eri oikeusasteissa vireillä olevat riita-asiat.
Korkojohdannaisten osalta on esitetty nimellisarvon lisäksi käypä arvo, joka on negatiivinen johtuen alhaisesta markkinakorkotasosta.
Arvolisäveron palautusvastuu
Kiinteistön mahdollisen myynnin tai käyttötarkoituksen muuttumisen yhteydessä kaupungilla saattaa olla velvollisuus maksaa valtiolle takaisin 1.1.2005
alkaen valmistuneista kiinteistöjen rakentamis- ja perusparannuskustannuksista kirjatut arvonlisäveron vähennykset ja palautukset sekä suorittaa oman
käytön vero itse tehdyistä rakennustöistä. Arvonlisäveron palautusvastuu perustuu arvonlisäverolain 11 lukuun.
Perustamishankkeiden valtionosuuden palautusvastuu.
Perustamishankkeeseen saatua valtionosuutta tai -avustusta vastaava suhteellinen osa hankitun omaisuuden käyvästä arvosta voidaan kokonaan tai
osaksi määrätä palautettavaksi valtiolle, jos hankittu omaisuus luovutetaan taikka jos toiminta lopetetaan tai omaisuuden käyttötarkoitusta muutetaan
pysyvästi eikä omaisuutta käytetä valtionosuuteen oikeuttavaan toimintaan. Palautusta ei määrätä suoritettavaksi, jos valtionosuuden myöntämisestä
on kulunut yli 15 vuotta. Vastuu perustuu lakiin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 21.8.1998/632 § 49 sekä Lakiin sosiaali- ja terveydenhuollon
suunnittelusta ja valtionosuudesta 3.8.1992/833 § 30.
Päästöoikeudet, konserni
Päästösalkun käyvässä nettoarvossa on mukana ilmaiseksi saatujen, ostettujen ja muiden päästöoikeuksiin liittyvien sopimusten markkina-arvo 31.12.2014.
Ehdolliset ympäristövastuut
Ehdolliset ympäristövastuut muodostuvat puhdistusvastuista 9,0 milj euroa ja tarkkailuvastuista 11,5 milj euroa.
Päästöoikeudet 2014
tCO2
Käytettävissä olevien päästöoikeuksien määrä 1.1.
Ed.tilikauden päästökaupan alaiset palautut päästöt
Päästöoikeuksien ostot
Toteutuneiden päästökaupan alaisten päästöjen määrä
Päästöoikeuksien myynnit
Käytettävissä olevien päästöoikeuksien määrä 31.12.
697 825
-669 020
50 000
799 974
0
878 779
1 000 euroa
3 440
0
9
0
0
6 450
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
167
Liitetiedot
Henkilöstöä ja tilintarkastajien palkkioita
koskevat liitetiedot
48) Henkilöstön lukumäärä 31.12.
Konsernihallinto
Konsernipalvelut
Sosiaali- ja terveyspalvelut
Päivähoito-, koulutus- ja kulttuuripalvelut
Liikelaitokset ja Pirkanmaan pelastuslaitos
Yhteensä
Kaupunki
2014
729
292
5 601
5 989
2 617
15 228
2013
711
311
5 320
6 157
2 651
15 150
49) Henkilöstökulut (1 000 euroa)
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilöstökorvaukset ja muut korjauserät
Henkilösivukulut
Eläkekulut
Muut henkilösivukulut
Yhteensä
Kaupunki
2014
2013
523 274
-7 896
513 518
-6 371
131 852
29 741
676 971
131 291
29 496
667 934
5 344
5 109
Henkilöstökuluja aktivoitu pysyviin vastaaviin
valmistus omaan käyttöön tilin kautta
Vuoden 2013 vertailutietoa aktivoiduista henkilöstökuluista on muutettu 1 965 teur muuttuneen kirjauskäytännon vuoksi.
50) Tilintarkastajien palkkiot (1 000 euroa)
KPMG
Tilintarkastuspalkkiot
Hanketarkastukset
Muut palkkiot
BDO Audiator Oy
TIintarkastuspalkkiot
Tilintarkastuspalkkiot PIRKO
Hanketarkastukset
Palkkiot yhteensä
168
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
Kaupunki
2014
2013
0
0
10
30
8
3
70
0
11
91
27
4
0
72
Erillistilinpäätökset
Erillistilinpäätökset
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
169
170
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
Hyvinvointipalvelut - Avopalvelut
Avopalvelut
Avopalvelut edistävät, tukevat ja hoitavat
tamperelaisten terveyttä, psyykkistä hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta sekä valmiuksia sujuvaan arkeen ja kotona
asumiseen. Palvelut tuotetaan kokonaistaloudellisesti asiakkaiden tarpeista lähtien
ja turvaamalla mahdollisuudet osallistua
ja vaikuttaa itseään koskeviin asioihin ja
ympäristöön. Hyvinvointipalveluilla edistetään asiakkaiden kokemaa elämänlaatua
ja tasapainoa arjen vaatimusten ja mahdollisuuksien välillä eri elämäntilanteissa.
Avopalvelujen tuotantoyksiköt ovat lapsiperheiden sosiaalipalvelut, aikuisten sosiaalipalvelut, kotihoito, lasten ja nuorten
terveyspalvelut, vastaanottotoiminta, mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä suun
terveydenhuolto.
tammikuuta lukuun ottamatta. Hoitotakuu
toteutui suun terveydenhuollossa. Vastaanottotoiminnassa hoidon tarpeen arviointi tehtiin määräajassa. Terveyspalvelujen neuvonnan vastausprosentti oli 63
prosenttia jääden alle tavoittelun 80 prosentin.
Lielahtikeskus avasi ovensa huhtikuussa. Avopalvelujen yksiköistä sinne sijoittuivat Lielahden terveysasema ja hammashoitola, Lielahden äitiys- ja lastenneuvola,
ikäihmisten palvelukeskus ja päiväkeskus.
Uusissa tiloissa Lielahden äitiys- ja lastenneuvolaan yhdistyi Lentävänniemen toimipiste.
Kotihoidossa otettiin käyttöön mobiilikäyttöinen toiminnanohjausjärjestelmä.
Mobiililaitteiden käyttö on mahdollistanut
asiakaskäyntien tilastoinnin ja hoitotyön
kirjaamisen asiakkaan kotona ja välitöntä
työaikaa on pystytty lisäämään. Pilottialueella otettiin käyttöön myös sähköinen
ovenavauspalvelu. Terveyspalveluissa aloitettiin sähköisen asioinnin kehittäminen
osana eAsiointi-projektia. Keväällä otettiin
käyttöön toimeentulotuen sähköinen hakemus. Hakemuksista noin 20 prosenttia
oli sähköisiä. Toimeentulotuen piirissä olevien asiakkaiden henkilökohtainen asiointi
lisääntyi.
koska vuoden 2014 henkilöstömenot Tampereen osalta ylittyivät. Tulostavoitteen
saavuttaminen edellyttäisi palvelutason
karsimista.
Toimintakertomus
Olennaiset tapahtumat tilikaudelta
Avopalvelujen toiminta laajeni ja tehtävät
lisääntyivät tilikaudella. Palvelutilausten
yhteissumma oli 169,5 milj. euroa, mikä
oli 18,1 milj. euroa enemmän kuin vuonna
2013. Tilauksia kasvattivat muun muassa
Oriveden terveydenhuollon sekä vanhusten ja vammaisten palvelujen siirtyminen
Tampereen vastuulle, tilaajalta tulleet
lisätilaukset ja kasvaneet vuokrakustannukset. Kaupunginvaltuusto kohdensi lisätalousarviossa joulukuussa 0,9 milj. euron
lisäyksen sosiaalisen tuen palvelujen tilaukseen. Vuoden 2014 toiminnallinen tulos
oli 3,5 milj. euroa ylijäämäinen.
Vuoden kuluessa valmistauduttiin kotihoidon siirtymiseen uudelle tuotantoalueelle. Siirto on osa ikäihmisten palvelurakenneuudistusta.
Lapsiperheiden
sosiaalipalveluissa tehtiin organisaatiouudistus. Tarve organisaation uudistamiselle nousi muun muassa lastensuojelun
rakenneuudistuksesta. Sosiaalipalveluissa
valmistauduttiin myös sosiaalihuoltolain
uudistukseen. Uudistuksen tavoitteena
on parantaa palvelujen saatavuutta, lisätä
asiakaslähtöisyyttä sekä luoda edellytyksiä yhteistyölle terveydenhuollon, muiden
viranomaisten, järjestöjen ja yksityisten
toimijoiden kanssa. Lakiuudistus vaikuttaa
merkittävimmin lapsiperheiden palveluihin. Terveyspalvelujen käytännön järjestäminen, toimintatapojen ja raportointikäytäntöjen yhteensovittaminen Tampereen
ja Oriveden yhteistoiminta-alueella oli
haasteellinen tehtävä erityisesti johdolle
ja hallinnolle, mutta työ saatiin etenemään
suunnitellusti.
Sosiaalitakuu toteutui toimeentulotuen käsittelyajoissa. Lastensuojelun selvityksissä määräajassa pysyttiin koko vuosi
Arvio tulevasta kehityksestä
Kuntatalouden edelleen heikentynyt tilanne vaikuttaa myös Tampereen kaupungin
talouteen. Talouden tasapainottamiseksi
joudutaan tulevina vuosina noudattamaan
erittäin tiukkaa menojen kasvua. Vuodelle
2015 kohdennettu avopalvelujen tulostavoite 2,8 milj. euroa on kohdennettu pääosin henkilöstömenoihin. Tulostavoitteen
saavuttaminen on erittäin haasteellista,
Henkilöstö
Palkallisten henkilötyövuosien joulukuun
2014 toteumassa on 180 henkilötyövuoden muutos joulukuun 2013 toteumaan
verrattuna. Muutos selittyy Oriveden sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alueella: 1.1.2014 avopalveluihin siirtyi
liikkeenluovutuksen periaatteilla 117 henkilötyövuoden resurssi, joista suurin osa
Kotihoitoon. Lisäksi tilaajalta vuosisuunnitelman laatimisvaiheessa tulleet lisätilaukset lisäsivät henkilötyövuosia noin 40:llä.
Henkilötyövuosien kasvu avopalveluissa
aiheuttaa vastaavasti sijaistamistarpeen
lisääntymistä. Sairauspoissaolopäiviä henkilötyövuotta kohden on 18,87 ja ne ovat
nousseet 0,24 henkilötyövuotta verrattuna vuoden 2013 toteumaan. Henkilöstön
muut poissaolot ja sairauspoissaolojen
lievä kasvu selittävät muutosta. Taloudellisiin syihin perustuvia palkattomia vapaita
pidettiin avo-palveluissa vuoden aikana
yhteensä 4 146 päivää, mikä vastaa 11,4
henkilötyövuoden säästöä. Henkilöstömäärä oli vuoden 2014 viimeisenä päivänä
215 henkilöä enemmän kuin 2013.
Avopalvelut ylittää 53,6 henkilötyövuodella alkuperäisen vuosisuunnitelman
2014. Ylitystä selittävät pääasiassa kesken
vuotta tilaajalta tulleet noin 1,5 milj. lisätilaukset, mitkä lisäsivät henkilötyövuosien
määrää noin 35:lla. Suurimmat lisäykset
kohdistuivat henkilöstömenoihin etuuskäsittelyyn aikuisten sosiaalipalveluissa sekä
avomielenterveyspalveluihin. Pienempiä
lisätilauksia saatiin vastaanottotoimin-
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
171
Hyvinvointipalvelut - Avopalvelut
taan ja kotihoitoon. Osa lisätilauksista
kohdistui Orivedelle. Henkilöstömenot
toteutuivat kokonaisuutena vuosisuunnitelman mukaisesti eli henkilöstömenoihin
tehty 1,5 milj. euron säästöjen kohdennus
saavutettiin. Osan henkilötyövuosien ylityksestä selittää se, että henkilötyövuosiin
kirjataan paljon muutakin kuin normaalit
Palkallisten henkilötyövuosien kehitys
TP 2013
Palkalliset henkilötyövuodet
Selonteko sisäisen valvonnan
järjestämisestä
Avopalveluissa tehtiin tuotantoyksiköittäin riskikuvaukset ja riskien merkitysten
arvioinnit. Lisäksi tehtiin toiminnan itsearviointi sisäisen valvonnan järjestelyistä
sisäisen tarkastuksen kehittämän arviointimallin avulla. Riskikuvaukset, itsearviointi ja näiden pohjalta laadittu selonteko
käsitellään johtokunnassa 11.3.2015.
Avopalveluissa on käytössä johtokunnan 8.4.2008 hyväksymä hyvinvointipalvelujen sisäisen valvonnan suunnitelma
ja 20.12.2007 hyväksymä riskienhallintasuunnitelma. Riskienhallintasuunnitelma
päivitetään ja tuodaan johtokuntaan vuoden 2015 aikana.
2 343
Hesu 2014
2 470
työsuhteet, esimerkiksi tietyt harjoittelijat ja toimeentulotuella työllistetyt ja niin
edelleen
TP 2014
2 523
Tilikauden aikana avopalveluissa ei ole
todettu omaisuuden hankinnassa, luovutuksessa tai käyttöarvossa menetyksiä,
arvon alennuksia tai jouduttu korvausvastuuseen tai muuhun oikeudelliseen vastuuseen.
Kokonaisarviona avopalvelujen johto
lausuu, että taseyksikön sisäinen valvonta
on pääosin hyvällä ja vähintään tyydyttävällä tasolla. Merkittäviä sisäisen valvonnan puutteita ei ole todettu.
Suunnitelmat riskienhallinnan kehittämistoimenpiteistä vuonna 2015 ovat:
• Riskienhallintasuunnitelma päivitetään
konsernihallinnon uusien ohjeiden mukaiseksi.
• Kaupungin talousarvion sitovan tavoitteen mukaan aloitetaan avopalvelujen
palvelurakenteen ja toiminnan selvitystyö. Oman tuotannon kilpailukykyä suhteessa vertailukaupunkeihin ja markkinoilla toimiviin tuottajiin arvioidaan.
Tuotannon toimintatapoja muutetaan ja
toimintaa tehostetaan.
• Jatketaan home- ja muiden sisäilmaongelmien selvityksiä ja ongelmien korjaamista.
• Turvallisuusriskejä ennakoidaan yksintyöskentelytilanteissa.
• Työtä ja kehittämistä suunnitellaan ja
toteutetaan niin, että työuupumusta
voidaan välttää.
Avopalvelujen toiminnalliset tavoitteet
Kortti Sitova tavoitetaso 2014
47
48
49
50
51
52
53
Toiminnallisten tavoitteiden
toteutuminen
Avopalvelujen kaikki kolme tuotantoaluekohtaista toiminnallista tavoitetta saavutettiin vuoden 2014 loppuun mennessä.
Tampereen ja Oriveden terveyspalvelujen
yhteistoiminta-alueen toiminta käynnistyi
suunnitellusti. Esimerkiksi Oriveden lääkäreiden rekrytointitilanne parani vuoden
aikana, ja hyvinvointineuvolatoiminta
käynnistettiin. Ikäihmisten palvelurakennemuutos eteni kotihoidon osalta tavoit-
172
Toteuma
Palvelutuotannon tuottavuus on parantunut vuoteen 2013 verrattuna
Henkilöstön vaihtuvuutta on hyödynnetty
Työhyvinvointi on parantunut vuoteen 2013 verrattuna
Henkilöstön mahdollisuuksia oman työn, sisäisen toiminnan ja palvelujen kehittämisessä on parannettu
Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen itsearviointi toiminnan uudistamiseksi on tehty
Terveyspalvelujen yhteistoiminta-alueen (Orivesi) toiminta on käynnistynyt suunnitellusti
Ikäihmisten palvelurakennemuutos on edennyt ja toteutuu hankesuunnitelman ja kh:n suunnittelukokouksen
linjausten mukaisesti
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
teen mukaisesti. Lastensuojelun asiakasohjaus Luotsin ja Sijais- ja jälkihuollon
sosiaaliaseman henkilöstön itsearviointimateriaali valmistui toiminnan uudistamiseksi ja tulokset käsiteltiin tuotantoyksikön johtoryhmässä.
Avopalveluissa asukaskohtaiset kustannukset kasvoivat 3,0 prosenttia. Henkilöstön vaihtuvuutta ei saatu hyödynnettyä avopalveluissa tavoitteen mukaisesti
(poikkeama tavoitteeseen -45 htv). Avopalvelujen kasvava palvelukysyntä vaikeutti
+
+
+
henkilötyövuosien
vähennystavoitteen
saavuttamista. Eniten henkilötyövuodet
ylittyivät aikuisten sosiaalipalveluissa,
kotihoidossa ja vastaanottotoiminnassa.
Lisäksi avopalvelujen työhyvinvointi ei parantunut edellisvuoteen verrattuna, jota
selitti psykososiaalisten kuormitustekijöiden lisääntyminen. Myös vaikutusmahdollisuuksien oman työn, sisäisen toiminnan
ja palvelujen kehittämiseen ei koettu lisääntyneen.
Hyvinvointipalvelut - Avopalvelut
TALOUSARVION TOTEUMAVERTAILU
( 1 000 euroa)
Tuloslaskelma
179 321 660,48
1 473 984,28
159 632 093,81
1 194 997,99
Talousarvio
2014
174 917
752
-10 496 694,64
-28 576 826,79
-9 529 688,99
-27 956 467,68
-9 150
-27 990
-8 990
-26 845
-1 507
-1 732
-91 103 590,20
-83 610 168,44
-88 870
-91 304
201
-22 173 873,66
-5 187 724,67
-20 767 425,42
-4 851 216,30
-21 472
-5 154
-21 880
-5 296
-294
108
-1 229 698,66
-18 572 063,99
3 455 172,15
-751 034,56
-14 643 797,20
-1 282 706,79
-1 514
-18 458
3 060
-1 512
-18 451
3 060
283
-121
395
5 136 679,61
740,51
-5 074 270,69
-70,18
-682,43
3 517 568,97
4 684 964,02
1 077,27
-5 010 224,37
0,00
-676,73
-1 607 566,60
0
0
-160
0
0
2 900
0
0
-160
0
0
2 900
5 137
1
-4 914
-0
-1
618
1.1. - 31.12.2014
Liikevaihto
Liiketoiminnan muut tuotot
Materiaalit ja palvelut
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Ostot tilikauden aikana
Palvelujen ostot
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Eläkekulut
Muut henkilösivukulut
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot
Liiketoiminnan muut kulut
Liikeylijäämä (-alijäämä)
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Kunnalle maksetut korkokulut
Muille maksetut korkokulut
Muut rahoituskulut
Tilikauden alijäämä (ylijäämä)
Tuloslaskelman tunnusluvut
1.1. - 31.12.2014
Sijoitetun pääoman tuotto, %
Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, %
Voitto, %
Taseyksikön talous ja talousarvion
toteutuminen
Tuloslaskelma ja tuloslaskelman
analysointi
Tilikauden tulos toteutui 0,6 milj. euroa
vuosisuunnitelmaa suurempana. Tuotantoalueelle asetettu 2,9 milj. euron tulostavoite saavutettiin pääosin palvelutuotannon volyymien kasvusta johtuen, vaikka
materiaali- ja palveluostojen sekä Tampereen henkilöstökulujen ylitykset vaikuttivat vastaavasti tulosta heikentävästi.
Henkilöstökulujen säästöihin pyrittiin jättämällä vakansseja täyttämättä, viivästyttämällä vakanssien täyttöä, rajoittamalla
sijaisten käyttöä ja palkattomilla vapailla.
Laboratoriopalvelujen ostoissa säästäminen oli haasteellista perusterveydenhuollon lisääntyvien asiakasmäärien ja entistä
tarkempien tutkimusten vuoksi, joiden
avulla pyritään hillitsemään erikoissairaanhoidon kustannusten kasvua. Kotihoidon asiakaspalvelujen ostot olivat 0,3 milj.
euroa edellisvuotta pienemmät. Vastaanottotoiminnan vuokratyövoiman ostoissa
syntyi säästöä 0,2 milj. euroa edellisvuo-
-3 702,6
-3 702,6
2,0
1.1. - 31.12.2013
1.1. - 31.12.2013
-268,8
-268,8
-1,0
teen verrattuna, koska lääkäreitä palkattiin omaan tuotantoon.
Liikevaihto toteutui 2,7 milj. euroa ja
palvelutilaukset toteutuivat 2,4 milj. euroa
vuosisuunnitelmaa korkeampina palvelutuotannon volyymien kasvusta johtuen.
Lapsiperheiden sosiaalipalveluissa ylitystä
syntyi 1,6 milj. euroa pääosin lasten osastohoidosta. Perhetukikeskusten päivystyspaikat täyttyivät tamperelaisista, joten
muilta kunnilta saatavat myyntitulot jäivät
0,5 milj. euroa suunnitelmaa alhaisemmiksi. Vastaanottotoiminnassa perusterveydenhuollon avopalvelujen tilaus ylittyi 0,8
milj. euroa avokuntoutuksen volyymien
kasvun vuoksi. Suun terveydenhuollossa
palvelutilaukset ylittyivät 0,6 milj. euroa
lasten ja nuorten palvelujen volyymin kasvun vuoksi. Kaupunginvaltuusto lisäsi lisätalousarviossa joulukuussa 0,9 milj. euroa
sosiaalisen tuen palvelujen tilaukseen, mikä pienensi merkittävästi palvelutilauksen
ylitystä aikuisten sosiaalipalveluissa. Liiketoiminnan muut tuotot ylittivät vuosisuunnitelman muun muassa työllistämistuen ja
työterveyshuollon Kelalta saatavan korvauksen johdosta.
Muutettu
TA 2014
176 592
746
Ero 2014
2 730
727
Materiaalien ja palvelujen ostot ylittivät
3,2 milj. eurolla vuosisuunnitelman. Hoitotarvikekustannukset ja apuvälinehankinnat lisääntyivät ikäihmisten kotiutusten
ja palveluasumisen sekä asiakasvolyymin
vuoksi erityisesti vastaanottotoiminnassa. Asiakaspalvelujen ostot ylittyivät,
koska kaikkia kotihoidon asiakkuuksia ei
pystytty hoitamaan omilla resursseilla ja
hammashuollon oikomishoidon kysyntä
kasvoi. Henkilöstökulut toteutuivat vuosisuunnitelman mukaisina, josta Tampereen
henkilöstökulut ylittyivät 0,9 milj. euroa
ja Oriveden henkilöstökulut alittuivat 0,9
milj. euroa. Lomapalkkavelan muutos ylitti
vuosisuunnitelman 0,6 milj. eurolla. Poistot alittuivat 0,3 milj. euroa, koska vuonna 2013 Tipotien investoinnit toteutuivat
suunniteltua pienempinä. Rahoituskulut
alittuivat johtuen vuosisuunnitelmaan tehdystä liian korkeasta arviosta rahoitettavien pääomien tasosta.
Palvelutilaukset kasvoivat 18,1 milj. euroa edellisvuoteen verrattuna. Oriveden
yhteistoiminta-alueen palvelujen osuus
palvelutilausten noususta edellisvuoden
vastaavaan ajankohtaan verrattuna on 7,9
milj. euroa. Kasvaneet vuokrakustannukset sekä palvelutilauksiin osoitetut lisäykset kasvattivat tilauksia edellisvuoteen
verrattuna.
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
173
Hyvinvointipalvelut - Avopalvelut
talousarvion toteumavertailu
( 1 000 euroa)
Rahoituslaskelma
1.1. - 31.12.2014
Toiminnan rahavirta
Liikealijäämä (-ylijäämä)
Poistot ja arvonalentumiset
Rahoitustuotot ja -kulut
Investointien rahavirta
Investointimenot
Toiminnan ja investointien rahavirta
Rahoituksen rahavirta
Lainakannan muutokset
Pitkäaikaisten lainojen lisäys muilta
Lyhytaikaisten lainojen muutos kunnalta
Muut maksuvalmiuden muutokset
Toimeksiantojen varojen ja pääomien
muutokset
Saamisten muutos kunnalta
Saamisten muutos muilta
Korottomien velkojen muutos kunnalta
Korottomien velkojen muutos muilta
1.1. - 31.12.2013
Talousarvio
2014
Muutettu
TA 2014
Ero 2014
3 455 172,15
1 229 698,66
62 396,82
4 747 267,63
-1 282 706,79
751 034,56
-324 859,81
-856 532,04
3 060
1 514
-160
4 414
3 060
1 512
-160
4 412
395
-283
222
335
-1 164 155,06
-1 164 155,06
-2 074 332,49
-2 074 332,49
-1 424
-1 424
-1 424
-1 424
260
260
3 583 112,57
-2 930 864,53
2 990
2 988
595
997,59
147 299,21
148 296,80
10 455,00
10 455,00
-2 990
-2 990
-2 988
-2 988
3 136
3 136
24 580,99
73 841,83
-
-
-
-5 968 983,41
571 409,32
-23 006,16
1 676 148,74
-3 719 850,52
1 692 267,13
-383 484,42
3 804,31
1 537 512,88
2 923 941,73
0
0
-3 720
-3 571 553,72
2 934 396,73
-2 990
-2 988
-584
Rahavarojen muutos
11 558,85
3 532,20
0
0
11
Rahavarojen muutos
Rahavarat 31.12.
Rahavarat 1.1.
11 558,85
39 814,80
28 255,95
3 532,20
28 255,95
24 723,75
1.1. - 31.12.2014
1.1. - 31.12.2013
Rahoituksen rahavirta
Rahoituslaskelman tunnusluvut
Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen
-1 386 712,45
-4 969 825,02
kertymä, € *)
Investointien tulorahoitus, %
407,8
-41,3
Lainanhoitokate
193,6
82,9
Kassan riittävyys, pv
0,1
0,1
Quick Ratio
1,0
0,8
Current Ratio
1,0
0,8
* Tunnusluku laskettu taseyksikön perustamisesta alkaen vuodesta 2012 -
Rahoituslaskelma ja rahoituslaskelman
analysointi
Toiminnan rahavirta, tulorahoitus, kuvaa
tuloslaskelmassa esitettyjen tuottojen ja
kulujen vaikutusta rahavaroihin. Se kertoo
siitä, kuinka paljon varsinainen toiminta
on tuottanut tilikauden aikana rahavaroja
käytettäväksi investointeihin ja rahoituksellisen aseman muuttamiseen. Tilikauden
174
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
2014 toiminnan rahavirta oli 4,7 milj. euroa
positiivinen ja se parani edelliseen tilikauteen verrattuna 5,6 milj. euroa. Toiminnan
rahavirran muutoksen taustalla on vuoden
2014 liikeylijäämä. Tilikauden 2014 toiminnan rahavirta kasvoi vuosisuunnitelmaan
verrattuna 0,3 milj. euroa johtuen pääosin
vuosisuunnitelmaa paremmasta tilikauden
ylijäämästä.
Investointien rahavirta kuvaa pysyvien
vastaavien hyödykkeiden investointeihin
käytetyn ja niiden myynnistä saadun rahan
vaikutusta rahavaroihin. Vuoden 2014 investointimenot olivat 1,2 milj. euroa ollen
0,9 milj. euroa edellisvuotta pienemmät.
Investointien rahavirta pieneni vuosisuunnitelmaan verrattuna 0,3 milj. euroa
johtuen pääosin hankinnoista syntyneistä
säästöistä.
Hyvinvointipalvelut - Avopalvelut
Toiminnan ja investointien rahavirta
toteutui yhteensä 3,6 milj. euroa positiivisena parantaen rahavirtaa vuoteen 2013
verrattuna. Toiminnan rahavirralla pystyttiin rahoittamaan investointimenot. Toiminnan ja investointien rahavirran kolmen
vuoden kertymä on 1,4 milj. euroa negatiivinen vuosina 2012 ja 2013 syntyneiden
alijäämien vuoksi, eikä se riitä kattamaan
investointeja pitkällä aikavälillä.
Investoinnit ja niiden analysointi
Avopalvelujen toteutuneista investoinneista 0,9 milj. euroa oli hanketasolla sitovia laajennusinvestointeja, joista huhtikuun lopulla avatun Lielahtikeskuksen
ensikertaisen kalustamisen osuus oli 0,7
milj. euroa. Investointimenot toteutuivat
0,3 milj. euroa vuosisuunnitelmaa alhaisempina ollen 0,9 milj. euroa edellisvuotta pienemmät. Lielahden terveysaseman
ensikertainen kalustaminen toteutui 0,1
milj. euroa vuosisuunnitelmaa alhaisempana hankinnoista syntyneiden säästöjen
johdosta.
Tase ja taseen analysointi
Tase kuvaa omaisuus- ja pääomaeriä tilikauden päättyessä ryhmiteltynä luonteensa mukaisiin omaisuus- ja pääomaeriin.
Avopalvelujen taseen loppusumma vuoden 2014 lopussa oli 26,6 milj. euroa kasvaen 5,3 milj. euroa vuodesta 2013. Taseen
vastaavien muutokset johtuivat erityisesti
saamisten kunnalta 6,0 milj. euron kasvusta. Saamisten kasvu johtuu osaltaan tilaajalta tulleista lisätilauksista sekä Oriveden
kaupungin terveydenhuollon sekä vanhusten ja vammaisten palvelujen siirtymisestä
Tampereen hoidettavaksi osana yhteistoiminta-alueena tuotettavia palveluita.
Vastattavien muutokset johtuivat pääosin oman pääoman 3,5 milj. euron kasvusta tilikauden ylijäämäisen tuloksen vuoksi.
Velkaantuneisuutta kuvaava tunnusluku
oli 13,6 prosenttia, jolloin avopalveluilla on
hyvät mahdollisuudet selviytyä velan maksusta tulorahoituksella. Omavaraisuusaste
parani edellisvuodesta ollen 5,4 prosenttia.
Oma pääoma sisältää edellisten tilikausien
alijäämiä yhteensä 2,1 milj. euroa, mistä
johtuen omavaraisuusaste on heikko.
investoinnit
1 000 euroa
TP 2014
Muutettu
TA 2014
Alkuper
TA 2014
Ero
Muutokset
AINEELLISET HYÖDYKKEET
Koneet ja kalusto
-1 164
-1 164
-1 424
-1 424
260
260
-1 424
-1 424
0
0
INVESTOINNIT YHTEENSÄ
-1 164
-1 424
260
-1 424
0
Tase
31.12.2014
31.12.2013
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineelliset hyödykkeet
Koneet ja kalusto
2 388 281,59
2 388 281,59
2 453 825,19
2 453 825,19
Rahat ja pankkisaamiset
553 535,57
22 853 840,86
438 282,87
285 213,15
24 130 872,45
39 814,80
988 940,38
16 884 857,45
482 822,99
376 677,54
18 733 298,36
28 255,95
VASTAAVAA YHTEENSÄ
26 558 968,84
21 215 379,50
-2 074 939,02
3 517 568,97
1 442 629,95
-467 372,42
-1 607 566,60
-2 074 939,02
577 699,38
577 699,38
553 118,39
553 118,39
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Saamiset
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset
Saamiset kunnalta
Muut saamiset
Siirtosaamiset
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA
Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä)
Tilikauden alijäämä (ylijäämä)
TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMA
Muut toimeksiantojen pääomat
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen
Muut velat
Lyhytaikainen
Lainat kunnalta
Ostovelat
Korottomat velat kunnalta
Muut velat
Siirtovelat
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
Taseen tunnusluvut
Omavaraisuusaste, %
Suhteellinen velkaantuneisuus, %
Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1 000 euroa
Lainakanta, 1 000 euroa
Lainasaamiset, 1 000 euroa
997,59
997,59
157 754,21
1 842 857,43
-11 521,05
1 957 309,45
20 591 241,88
24 537 641,92
10 455,00
2 353 414,79
11 485,11
1 709 988,96
18 651 856,27
22 737 200,13
26 558 968,84
21 215 379,50
31.12.2014
31.12.2013
5,4
13,6
1 443
158
0
-9,8
14,1
-2 075
10
0
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
175
Hyvinvointipalvelut - Avopalvelut
Tilinpäätöksen liitetiedot
tilinpäätöksen laatimista koskettavat liitetiedot
Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä
-menetelmät
Pysyvien vastaavien aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on merkitty taseeseen
hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman
mukaiset poistot on laskettu kaupunginhallituksen hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa.
Tuloslaskelman ja/tai taseen
esittämistavan muutos
Taseen esittämistapaa on muutettu vuoden 2014 tilinpäätökseen. Aiemmin lyhytaikaisissa muissa veloissa esitettyjen
henkilösivukuluvelkatilien esitystapaa on
korjattu kuluneeseen vuoteen ja samalla
korjattu vertailutiedon esitystapaa. Henkilösivukulujen velkatilit esitetään jatkossa
lyhytaikaisissa siirtoveloissa.
Tuloslaskelman liitetiedot
Liikevaihto (1 000 euroa)
1.1.-31.12.2014
Palvelutilaukset
Perusterveydenhuollon avopalvelut
Kotona asumista tukevat palvelut
Omaehtoisen toiminnan ja ennaltaehkäisevän
työn palvelut
Psykososiaalisen tuen palvelut
Neuvola- ja terveydenhuoltopalvelut
Päihde- ja mielenterveyspalvelut
Sosiaalisen tuen palvelut
Kehitysvammaisten avopalvelut
Ennaltaehkäisevät palvelut
Muu liikevaihto
Aikuisten sosiaalipalvelut
Tulkkikeskus
Satakieli
Lapsiperheiden sosiaalipalvelut
Vastaanottotoiminta
Mielenterveys- ja päihdepalvelut
Avopalvelujen hallinto
Kotihoito
Lasten ja nuorten terveyspalvelut
Suun terveydenhuolto
Yhteensä
176
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
1.1.-31.12.2013
46 994
35 719
42 015
32 915
2 521
0
31 680
24 615
12 138
9 688
5 268
850
0
5 571
2 152
1 342
1 398
1 026
473
532
213
129
507
179 322
28 393
21 750
10 846
9 706
4 771
991
0
3 893
2 093
0
1 885
829
473
456
201
151
357
159 632
Edellisen tilikauden tietojen
vertailukelpoisuus
Tilikauden 2014 toimintatuloja ja -toimintamenoja kasvattivat Oriveden kaupungin
terveydenhuollon sekä vanhusten ja vammaisten palvelujen siirtyminen yhteistoiminta-alueen hoidettaviksi.
Hyvinvointipalvelut - Avopalvelut
Liiketoiminnan muut tuotot (1 000 euroa)
1.1.-31.12.2014
Korvaus työterveyshuollosta
Muut tuotot
Yhteensä
1.1.-31.12.2013
738
736
1 474
569
626
1 195
Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa.
Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu pysyvien vastaavien hyödykkeiden hankintamenoista
arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan.
Arvioidut poistoajat ja poistomenetelmät ovat:
Koneet ja kalusto
3 - 20 vuotta
Tasapoisto
Hyödykkeet, joiden hyödykekohtainen hankintameno on alle 10 000 euroa on kirjattu pääsääntöisesti vuosikuluksi.
Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistoalaisten investointien vastaavuudesta (1 000 euroa)
Suunnitelman mukaiset poistot
-1 222
Poistonalaisten investointien omahankintameno
-1 586
Poikkeama, euroa
365
Poikkeama, %
-23,0
Investointi- ja poistotason poikkeama johtuu siitä, että tarkastelujaksolle ajoittui merkittävää
ensikertaista kalustamista.
Selvitys poikkeaman syistä
Poistosuunnitelman tarkistaminen
Investointi- ja poistotason poikkeama johtuu
siitä, että tarkastelujaksolle ajoittui merkittävää
ensikertaista kalustamista.
Poistosuunnitelmaa ei tarkisteta yllä mainitun poikkeaman johdosta.
Taseen vastaavien liitetiedot
Aineelliset hyödykkeet (1 000 euroa)
Koneet ja kalusto
Poistamaton hankintameno 1.1.
Lisäykset tilikauden aikana
Tilikauden poisto
Poistamaton hankintameno 31.12.
Kirjanpitoarvo 31.12.
2 454
1 164
1 230
2 388
2 388
Yhteensä
2 454
1 164
1 230
2 388
2 388
Olennaiset lisäpoistot aineellisista hyödykkeistä
Pysyviä vastaavia koskevan tase-erien tarkastelun johdosta vuodelle 2014 kirjattiin koneiden ja
kaluston lisäpoistoina 9 058,00.
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
177
Hyvinvointipalvelut - Avopalvelut
Siirtosaamisten olennaiset erät (1 000 euroa)
31.12.2014
Lyhytaikaiset siirtosaamiset
Menoennakot
Tulojäämät
Lääkäreiden koulutuskorvaukset
Muut tulojäämät
Yhteensä
31.12.2013
1
3
285
0
285
312
62
377
Taseen vastattavien liitetiedot
Oma pääoma (1 000 euroa)
2014
Edellisten tilikausien ylijäämä 1.1.
Siirto edelliseltä tilikaudelta
Edellisten tilikausien ylijäämä 31.12.
2013
-467
-1 608
-2 075
0
-467
-467
Tilikauden ylijäämä/alijäämä
3 518
-1 608
Oma pääoma yhteensä
1 443
-2 075
Pitkäaikainen vieras pääoma (1 000 euroa)
31.12.2014
Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden
vuoden kuluttua
Muut velat
Yhteensä
31.12.2013
1
1
Lyhytaikainen vieras pääoma (1 000 euroa)
31.12.2014
Korottomat velat kunnalta
Ostovelat
Yhteensä
Muut velat
Muut velat
Yhteensä
Siirtovelkojen olennaiset erät
Tuloennakot, lyhytaik.
Palkkajaksotukset
Lomapalkkajaksotukset
Eläkevakuutusmaksuvelat
Yhteensä
31.12.2013
-12
-12
11
11
1 957
1 957
1 710
1 710
195
613
18 087
1 696
20 591
175
627
16 366
1 484
18 652
Henkilöstöä koskevat liitetiedot
Henkilöstön lukumäärä
31.12.2014
Hallinto
Lapsiperheiden sosiaalipalvelut
Aikuisten sosiaalipalvelut
Lasten ja nuorten terveyspalvelut
Vastaanottotoiminta
Mielenterveys- ja päihdepalvelut
Kotihoito
Suun terveydenhuolto
Yhteensä
178
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
45
513
353
302
467
212
770
218
2 880
31.12.2013
44
503
335
273
426
191
686
207
2 665
Hyvinvointipalvelut - Laitoshoito
Laitoshoito
Laitoshoito tuottaa kuntoutuksen, sairaanhoidon ja ympärivuorokautisen asumisen
palveluja sekä ennaltaehkäisevää toimintaa ikäihmisille.
Toimintakertomus
Olennaiset tapahtumat tilikaudelta
Tilikauden merkittävin toiminta keskittyi
laitoshoidossa ikäihmisten palvelurakenteen muutoksen toteuttamiseen. Elokuussa Pispan tehostettu palveluasuminen,
yhteensä 105 tehostettua palveluasumisen paikkaa ja 6 palveluasumisen paikkaa, aloitti toimintansa. Koukkuniemen
vanhainkodista vähennettiin huhtikuun ja
lokakuun välisenä aikana 82 paikkaa jättämällä vapautuvat paikat täyttämättä. Kesällä kotikuntoutustoiminta laajennettiin
kattamaan myös psykogeriatrista apua tarvitseville vanhuksille. Kotihoidon itäiselle
alueelle tuotettiin lääkäripalvelut geripolin
kautta kokeiluna, joka on vakiinnuttanut
toimintaansa ja saanut paljon positiivista
palautetta. Sairaaloista on vähennetty pitkäaikaishoidon paikkoja ja lyhyet kuntoutusjaksot ovat tehostuneet.
Palvelurakenteen muutokset vaikuttivat
henkilöstön päivittäiseen työhön myös
vuonna 2014, monella työntekijällä muuttui sekä työn sisältö että työntekopaikka.
Organisaatio osoitti uuden toiminnan
kehittämisessä ja käytäntöön panossa
huomattavaa uudistumiskykyä ja -halua.
Muutosjohtamisessa panostettiin oikeaaikaiseen tiedottamiseen sekä yhdessä
tekemiseen henkilöstön kanssa. Vuonna
2014 tehdyn Kunta10 –kyselyn tulosten
mukaan suuret muutokset ja kireä taloudellinen tilanne eivät ole heikentänyt
laitoshoidossa työskentelevien työhyvinvointia, vaan se on itse asiassa parantunut
usealla eri mittarilla mitattuna. Erityisesti
työyhteisötaidot ovat parantuneet. Nämä
parannukset on saavutettu pitkäjänteisen
työn tuloksena.
Kesällä 2014 tehtiin Koti Koukkuniemessä kysely Koukkuniemen vanhainkodin
sekä Jukola-Impivaaran tehostetun palveluasumisen asukkaille. Kyselyn mukaan
vastaajat olivat pääosin erittäin tyytyväisiä
saamansa hoitoon ja palveluihin.
Vuonna 2014 toteutettiin sairaaloiden
pitkäaikaishoidon vähentämistä huomattavan nopeasti ja pitkäaikaishoidon
resursseja siirrettiin uusiin tehostetun
palveluasumisen yksiköihin. Sairaaloihin
jäävän toiminnan osalta jatkui jo aiemmin
alkanut hoitojaksojen määrällä ja pituudella mitattu tuottavuuden kehitys. Lyhytaikaisia sairaalajaksoja tuotettiin 2 592,
eli noin 25 prosenttia vuosisuunnitelmaa
enemmän. Rauhaniemen sairaala muuttui
loppuvuoden aikana lyhytaikaiskuntoutuksen yksiköksi. Kaupin sairaala saavutti
tämän tavoitteen jo vuoden 2014 alussa.
Hatanpään psykogeriatrialla muutos oli
samansuuntainen, mutta kaikkien pitkäaikaispotilaiden hoitoa ei arvioida voitavan
toteuttaa muualla. Kotiutusten määrä
suhteessa käytössä oleviin sairaalapaikkoihin jatkoi kasvuaan samoin kuin hoitojaksojen määrä.
Taloudellinen tilanne oli tilikauden aikana varsin vakava sekä koko Tampereen
kaupungissa että laitoshoidossa. Tilikauden aikana asetettiin laitoshoidollekin
tulostavoite ja 48 henkilötyövuosimäärän
vähentäminen.
Henkilötyövuosimäärän
väheneminen saavutettiin, mutta vaikka suunnitellut tehostamistoimenpiteet
toteutettiin ja vertailukelpoiset toimintamenot vähentyivät yli 2 prosenttia, ei
asetettua tulostavoitetta pystytty saavuttamaan. Erityisiä haasteita tulostavoitteen
saavuttamiseen aiheutti samanaikainen
nopeasti toteutettu rakenteellinen muutos
ja tilaajan säästövelvoitteet, jotka johtivat
laitoshoidon tilauksen supistamiseen sekä
hintojen alentamiseen.
Vuoden kuluessa valmistauduttiin organisaatiomuutoksiin osana ikäihmisten
palvelurakenneuudistusta, joka varsinkin
loppusyksystä aiheutti ylimääräistä hallinnollista työtä.
Arvio tulevasta kehityksestä
Laitoshoito tuotantoalueena lakkautetaan
ikäihmisten
palvelurakennemuutoksen
myötä. Kuntoutuksen ja sairaalahoidon
toiminnot, sosiaalityö ja Hatanpään aluepalvelut siirtyvät 1.1.2015 alkaen uudelle
sairaala- ja kuntoutuspalvelujen tuotantoalueelle ja päihdehuollon Palhoniemen
toimintayksikkö siirtyy avopalvelujen tuotantoalueelle. Vanhainkotihoidon, tehostetun palveluasumisen ja Koukkuniemen
aluepalvelujen toiminnot siirtyvät 1.1.2015
alkaen uudelle Kotihoidon ja asumispalvelujen tuotantoalueelle, johon yhdistetään
myös kotihoidon ja ehkäisevän vanhustyön palvelut.
Keskeistä vuonna 2015 on tavoitella
ikäihmisten palvelurakenteen muutoksen
myötä toteutetun organisaatiomuutoksen hyötyjä. Palvelurakenteen muutosta
on tarvittu, jotta pystytään täyttämään
ikäihmisten lisääntyvä hoidon ja huolenpidon tarve. Tarve kasvaa, koska vanhusten määrä lisääntyy ja ihmisten elinikä
pitenee. Talousarvion tasapainottamiseksi
rakenneuudistuksen lisäksi on toimintaan
kohdistettu tehostamistoimenpiteitä. Talouden tasapainottamisessa on keskityttävä hallinnon ja palvelutuotannon tehostamiseen.
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
179
Hyvinvointipalvelut - Laitoshoito
Henkilöstö
Palkkatuetun henkilöstön määrä kasvoi
voimakkaasti, koska palkkatukityöllistämisen palvelutilaus lähes kaksinkertaistui
edelliseen vuoteen verrattuna ja heikko
työllisyystilanne on saanut aikaan sen, että
palkkatuettuja henkilöitä on ollut tarjolla
riittävästi. Kasvua edellisvuodesta toteutui palkkatuetun henkilöstön osalta 57
henkilötyövuotta. Vuonna 2014 käynnistyi
laitoshoidon tuotantoalueella Oriveden
yhteistoiminta-alueen Tähtiniemikodin ja
Toivonkodin toiminta, mikä lisäsi henkilötyövuosien määrää 47 henkilötyövuodella.
Ilman palkkatuetun henkilöstön ja Oriveden toimintojen aiheuttamaa lisäystä
henkilötyövuosiin, laitoshoidon tuotantoalueen henkilötyövuodet laskivat 50 henkilötyövuotta edellisvuoteen verrattuna.
Palkallisten henkilötyövuosien kehitys
TP 2013
Palkalliset henkilötyövuodet
1 466
Hesu 2014
1 460
Talouden tasapainottamistoimenpiteiden
myötä laitoshoidolle kohdennettu henkilötyövuosien vähennystarve vuonna oli 48
henkilötyövuotta eli tavoite saavutettiin.
Pääosin henkilötyövuosien vähennykset
toteutettiin ikäihmisten palvelurakennemuutoksen yhteydessä, kun vanhainkotihoidon ja sairaalahoidon asukaspaikkoja
vähennettiin ja tehostetun palveluasumisen toimintaa lisättiin.
TP 2014
1 521
Selonteko sisäisen valvonnan
järjestämisestä
Laitoshoito on tehnyt itsearvioinnin laitoshoidon sisäisen valvonnan osalta ja johtokunta on käsitellyt arvioinnin 19.2.2015.
Laitoshoidossa on käytössä johtokunnan 10.4.2008 hyväksymä sisäisen valvonnan suunnitelma ja 8.11.2007 hyväksymä
riskienhallintasuunnitelma sekä johtokunnan 30.5.2013 tiedoksi merkitsemä päivi-
tetty valmiussuunnitelma.
Kokonaisarviona Laitoshoidon johto
lausuu, että Laitoshoidon sisäinen valvonta on ollut pääosin hyvällä tasolla. Merkittäviä sisäisen valvonnan puutteita ei
ole todettu. Parantamista ja kehittämistä
vaativat keskeiset asiat ovat: esimiestyötä
ja johtamisosaamista arvioidaan ja kehite-
tään systemaattisesti ja tavoitteellisesti,
keskeistä on hyvä päivittäisjohtaminen.
Pyritään entistä paremmin ja systemaattisemmin analysoimaan esimerkiksi työtapaturma- ja työmatkatapaturmatilastoja,
jotta vaaratilanteiden ennakointi ja tapaturmien ehkäisy olisi helpompaa.
Laitoshoidon toiminnalliset tavoitteet
Kortti
Sitova tavoitetaso 2014
47
48
49
Palvelutuotannon tuottavuus on parantunut vuoteen 2013 verrattuna
Henkilöstön vaihtuvuutta on hyödynnetty
Työhyvinvointi on parantunut vuoteen 2013 verrattuna
Henkilöstön mahdollisuuksia oman työn, sisäisen toiminnan ja palvelujen kehittämisessä on
parannettu
Ikäihmisten palvelurakennemuutos on edennyt ja toteutuu hankesuunnitelman ja kaupunginhallituksen suunnittelukokouksen linjausten mukaisesti
50
54
Toiminnallisten tavoitteiden
toteutuminen
Laitoshoidon tuotantoaluekohtainen toiminnallinen tavoite ikäihmisten palvelurakennemuutoksen etenemisestä saavutettiin tavoitteen mukaisesti. Pispan
palvelutalossa alkoi elokuussa tehostettu
palveluasuminen. Asukkaat muuttivat palvelutaloon Hatanpään psykogeriatrisilta
osastoilta sekä sairaaloista ympärivuorokautisen paikan jonoista. Samalla vanhain-
180
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
Toteuma
kodin ja sairaaloiden pitkäaikaishoidosta
vähennettiin paikkoja. Lisäksi kotikuntoutustoiminta laajeni psykogeriatrian toimintaan. Laitoshoito osallistui hankkeen
työ- ja projektiryhmiin, ja henkilöstölle
järjestettiin asiasta keskustelu- ja tiedotustilaisuuksia.
Laitoshoidossa asukaskohtaiset kustannukset laskivat 3,6 prosenttia. Työhyvinvointimatriisin tulos laski laitoshoidossa
kohonneista varhaiseläkemenoperustei-
+
+
+
+
sista maksuista johtuen. Henkilöstön vaihtuvuutta puolestaan hyödynnettiin tavoitteellisesti. Palkallisten henkilötyövuosien
määrä laski hieman yli tavoitetason. Vaikutusmahdollisuudet oman työn, sisäisen
toiminnan ja palvelujen kehittämiseen
koettiin laitoshoidossa parantuneen, vaikkakin tilanne on edelleen muita tuotantoalueita huonompi.
Hyvinvointipalvelut - Laitoshoito
talousarvion toteumavertailu
( 1 000 euroa)
Tuloslaskelma
1.1. - 31.12.2014
Liikevaihto
Liiketoiminnan muut tuotot
Materiaalit ja palvelut
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Ostot tilikauden aikana
Palvelujen ostot
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Eläkekulut
Muut henkilösivukulut
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot
Liiketoiminnan muut kulut
Liikeylijäämä (-alijäämä)
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Kunnalle maksetut korkokulut
Muille maksetut korkokulut
Muut rahoituskulut
Tilikauden alijäämä (ylijäämä)
Tuloslaskelman tunnusluvut
Taseyksikön talous ja talousarvion
toteutuminen
Tuloslaskelma ja tuloslaskelman
analysointi
Tilikauden tulos oli 1,5 milj. euroa edellisvuotta parempi ja 2,1 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikompi. Toimintatuotot
kasvoivat edellisvuodesta 3,2 milj. euroa
(3,4 prosenttia). Palvelurakenteen uudistaminen muutti liikevaihdon kertymistä
siten, että tehostetun palveluasumisen
myyntituotot kasvoivat ja sairaala- sekä
vanhainkotihoidon laskivat. Aloittaneen
Oriveden yhteistoiminta-alueen palvelut
kasvatti myyntituottoja 3,2 milj. euroa. Liikevaihto ylitti vuosisuunnitelman 2,7 milj.
euroa johtuen pääosin ikäihmisten palvelutilausten ylittymisestä. Sairaalahoidossa
lyhytaikaishoidon kysyntä ylitti palvelusopimuksen, koska asiakkaiden siirtyminen
vanhainkotihoitoon oli mahdotonta paikkavähennysten vuoksi, eikä jonotilanne
helpottanut odotetusti uusien tehostetun
palveluasumisen yksiköiden käynnistyessä. Lisäksi lyhytaikaishoidon jakson keskimääräinen pituus laski edellisvuodesta
Talousarvio
2014
Erotus
toteumaan
2014
90 256
2 691
1 665
674
Muutettu
TA 2014
92 947 308,73
2 338 412,98
91 507 579,74
1 475 421,67
89 303
1 023
-5 172 417,07
-11 870 287,93
-6 273 772,88
-12 079 200,90
-5 255
-11 187
-5 302
-11 340
129
-531
-51 523 963,82
-50 539 775,95
-46 966
-47 982
-3 542
-14 135 480,32
-2 919 565,52
-13 627 296,67
-2 912 312,62
-12 950
-2 724
-13 120
-2 783
-1 016
-136
-911 441,36
-8 691 622,48
60 943,21
-900 615,18
-7 957 875,39
-1 307 848,18
-965
-8 000
2 280
-965
-8 149
2 280
54
-543
-2 219
7 361 321,17
867,46
-7 529 816,91
-37,57
-248,05
-106 970,69
3 857 129,54
620,06
-4 144 988,81
0,00
-15,56
-1 595 102,95
0
0
-280
0
0
2 000
0
0
-280
0
0
2 000
7 361
1
-7 250
-0
-0
-2 107
1.1. - 31.12.2014
Sijoitetun pääoman tuotto, %
Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, %
Voitto, %
1.1. - 31.12.2013
-254,0
-254,0
-0,1
1.1. - 31.12.2013
-122,6
-122,6
-1,7
1,1 päivällä, jolloin jaksoja voitiin tuottaa
paikkamäärään suhteutettuna enemmän.
Vanhainkotihoidon käyttöaste pysyi loppuvuonna suunniteltua korkeampana johtuen Rauhaniemen sairaalan pitkäaikaispaikkojen purusta. Liiketoiminnan muut
tuotot ylittivät vuosisuunnitelman 0,7 milj.
euroa johtuen ennakoitua suuremmista
työllistämistuista sekä työterveyshuollon
korvauksesta.
Toimintakulut kasvoivat edellisvuodesta
0,9 milj. euroa (1,0 prosenttia). Henkilöstökulut kasvoivat edellisvuodesta 1,5 milj.
euroa ylittäen vuosisuunnitelman 4,7 milj.
eurolla. Vuodelle 2014 asetettu 2,0 milj.
euron säästötavoite kohdennettiin pääosin
henkilöstökuluihin. Pääsyitä ylitykseen
olivat edellisvuosien toteutumiin nähden
niukka talousarvio ja se, että tehostetussa
palveluasumisessa oli tilaajan edellyttämä,
sopimuksessa sovittua suurempi asiakkaiden hoitoisuustasosta johtuva henkilöstömitoitus. Vanhainkotihoidon sekä kuntoutuksen ja sairaalahoidon henkilöstökulujen
ylitykset johtuivat suunnitelmaa suuremmasta toimintavolyymistä. Vanhainkotihoidossa paikkavähennykset tapahtuivat
ainoastaan luonnollisen poistuman kautta,
mikä kasvatti henkilöstökuluja. Ylitystä aiheutti myös se, että muun kuin mitoituksen alaisen henkilöstön määrän sopeuttaminen on mahdollista vain pidemmällä
aikavälillä. Uuden toiminnan aloittaminen
vaati hetkellisesti kahdenkertaisen henkilöstön. Lisäksi varhaiseläkemenoperusteiset maksut ylittivät vuosisuunnitelman 0,7
milj. eurolla.
Materiaalit ja palvelut laskivat edellisvuodesta 1,3 milj. euroa, mutta ylittivät
vuosisuunnitelman 0,4 milj. eurolla. Ylitys
johtui pääosin useiden kuluerien edellisvuosien toteutumiin nähden niukasta
talousarviosta. Hoitamiseen liittyvät kuluerät laskivat edellisvuodesta 1,0 milj. euroa
johtuen paikkavähennyksistä. Hankintoja
johdettiin strategisesti ja painotettiin taloudellisen omantunnon merkitystä, mikä
hillitsi kokonaiskustannusten kasvua. Liiketoiminnan muut kulut kasvoivat edellisvuodesta 0,7 milj. euroa johtuen pääosin
Oriveden toiminnan vuokrakuluista ja Hatanpään puistosairaalan tilamuutoksista.
Rahoitustuotot ja -kulut laskivat edellisvuodesta 0,1 milj. euroa ollen 0,1 milj.
euroa vuosisuunnitelmaa alhaisemmat.
Tuloslaskelman tunnusluvut ovat negatiivisia johtuen tilikausien alijäämäisistä tuloksista.
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
181
Hyvinvointipalvelut - Laitoshoito
talousarvion toteumavertailu
(1 000 euroa)
Rahoituslaskelma
1.1. - 31.12.2014
Toiminnan rahavirta
Liikealijäämä (-ylijäämä)
Poistot ja arvonalentumiset
Rahoitustuotot ja -kulut
Investointien rahavirta
Investointimenot
Toiminnan ja investointien rahavirta
Rahoituksen rahavirta
Antolainauksen muutokset
Antolainasaamisten lisäykset kunnalle
Lainakannan muutokset
Pitkäaikaisten lainojen lisäys muilta
Lyhytaikaisten lainojen muutos kunnalta
Muut maksuvalmiuden muutokset
Toimeksiantojen varojen ja pääomien
muutokset
Vaihto-omaisuuden muutos
Saamisten muutos kunnalta
Saamisten muutos muilta
Korottomien velkojen muutos kunnalta
Korottomien velkojen muutos muilta
Rahoituksen rahavirta
Rahavarojen muutos
Rahavarojen muutos
Rahavarat 31.12.
Rahavarat 1.1.
Rahoituslaskelman tunnusluvut
1.1. - 31.12.2013
182
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
Erotus
toteumaan
2014
Muutettu
TA 2014
60 943,21
911 441,36
-167 913,90
804 470,67
-1 307 848,18
900 615,18
-287 254,77
-694 487,77
2 280
965
-280
2 965
2 280
965
-280
2 965
-2 219
-54
112
-2 161
-551 474,83
-551 474,83
-621 341,86
-621 341,86
-754
-754
-861
-861
310
310
252 995,84
-1 315 829,63
2 211
2 104
-1 851
0,00
0,00
-49 924,80
-49 924,80
0
0
0
0
0
0
1 721,30
18 395,80
20 117,10
0,00
0,00
0,00
0
-2 211
-2 211
0
-2 104
-2 104
2
2 123
2 124
3 888,25
-2 661,00
-
-
-
-4 294,74
-340 777,54
82 529,59
-5 954,50
-8 171,55
-272 780,49
-10 260,73
1 147 113,29
-75 913,36
-4 411,61
311 802,14
1 365 668,73
0
0
-273
-252 663,39
1 315 743,93
-2 211
-2 104
1 852
332,45
-85,70
-0
0
0
332,45
3 348,85
3 016,40
-85,70
3 016,40
3 102,10
1.1. - 31.12.2014
1.1. - 31.12.2013
Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen
-2 721 071,30
kertymä, € *)
Investointien tulorahoitus, %
145,9
Lainanhoitokate
110,7
Kassan riittävyys, pv
0
Quick Ratio
0,6
Current Ratio
0,6
* Tunnusluku laskettu taseyksikön perustamisesta alkaen vuodesta 2012 -
Rahoituslaskelma ja rahoituslaskelman
analysointi
Toiminnan rahavirta, tulorahoitus, kuvaa
tuloslaskelmassa esitettyjen tuottojen ja
kulujen vaikutusta rahavaroihin. Se kertoo
siitä, kuinka paljon varsinainen toiminta
on tuottanut tilikauden aikana rahavaroja
käytettäväksi investointeihin ja rahoituksellisen aseman muuttamiseen. Tilikau-
Talousarvio
2014
-2 974 067,1
-111,8
83,2
0
0,6
0,6
den 2014 toiminnan rahavirta oli 0,8 milj.
euroa ja se parani edelliseen tilikauteen
verrattuna 1,5 milj. eurolla johtuen liikeylijäämän kasvusta sekä rahoituskulujen laskusta. Tilikauden 2014 toiminnan rahavirta
pieneni vuosisuunnitelmaan verrattuna
2,2 milj. euroa johtuen pääosin siitä, että
vuosisuunnitelmassa asetettua tilikauden
2,0 milj. euron ylijäämätavoitetta ei saa-
vutettu.
Investointien rahavirta kuvaa pysyvien
vastaavien hyödykkeiden investointeihin
käytetyn ja niiden myynnistä saadun rahan
vaikutusta rahavaroihin. Vuoden 2014 investointimenot olivat 0,6 milj. euroa ollen
0,1 milj. euroa edellisvuotta pienemmät ja
0,3 milj. euroa vuosisuunnitelmaa pienemmät.
Toiminnan ja investointien rahavirta
toteutui yhteensä 0,3 milj. euroa positiivisena. Toiminnan rahavirralla pystyttiin rahoittamaan investointi- ja pääomamenoja.
Toiminnan ja investointien rahavirran kolmen vuoden kertymä on 2,7 milj. euroa negatiivinen edellisinä vuosina syntyneiden
alijäämien vuoksi.
Hyvinvointipalvelut - Laitoshoito
Investoinnit ja niiden analysointi
Vuoden 2014 investointimenot olivat 0,6
milj. euroa ja ne pienenivät edelliseen vuoteen nähden 0,1 milj. euroa eli 11,2 prosenttia. Investointimenot toteutuivat 0,3 milj.
euroa vuosisuunnitelmaa pienempinä. Sairaalahoidon ja vanhainkotihoidon sänkyihin ja nostolaitteisiin sekä lääketieteellisiin järjestelmiin suunnitellut investoinnit
jätettiin tekemättä, koska pakottavaa tarvetta korvaus- tai laajennusinvestoinneille ei vuoden aikana ilmennyt. Tehostetun
palveluasumisen yksikköjen ensikertainen
kalustaminen säilyi kuitenkin lähes edellisvuoden tasolla.
Tase ja taseen analysointi
Tase kuvaa omaisuus- ja pääomaeriä tilikauden päättyessä ryhmiteltynä luonteensa mukaisiin omaisuus- ja pääomaeriin.
Laitoshoidon taseen loppusumma vuoden
2014 lopussa oli 10,1 milj. euroa. Taseen
loppusumma pieneni 0,1 milj. euroa eli 1,0
prosenttia. Taseen vastaavien erien muutokset johtuivat erityisesti lyhytaikaisten
saamisten 0,3 milj. euron kasvusta ja aineellisten hyödykkeiden pienentymisestä
0,4 milj. eurolla. Vastattavien erien muutokset johtuivat negatiivisen oman pääoman 0,1 milj. euron kasvusta tilikauden
alijäämäisen tuloksen kautta.
Laitoshoidon omavaraisuusaste on negatiivinen, johtuen kertyneestä alijäämästä ja siitä, että taseyksikön toiminnan
aloituksen yhteydessä konsernihallinto ei
tehnyt peruspääomasijoitusta. Omassa
pääomassa ei ole myöskään ylijäämää tilikaudelta tai edellisiltä tilikausilta. Laitoshoidon suhteellisen velkaantuneisuuden
tunnusluku kertoo, että käyttötuloista tarvittaisiin 13,7 prosenttia koko vieraan pääoman takaisin maksamiseen pois lukien
ennakkomaksut. Kertynyttä alijäämää oli
tilikauden lopussa 3,0 milj. euroa.
investoinnit
1 000 euroa
TP 2014
Muutettu
TA 2014
Alkuper TA
Muutokset
2014
Ero
AINEELLISET HYÖDYKKEET
Kiinteät rakenteet ja laitteet
Koneet ja kalusto
-551
-19
-532
-861
-160
-701
310
141
169
-754
-160
-594
-107
0
-107
INVESTOINNIT YHTEENSÄ
-551
-861
310
-754
-107
Tase
31.12.2014
31.12.2013
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet
Muut pitkävaikutteiset menot
3 956,39
3 956,39
5 276,39
5 276,39
1 047 204,88
1 153 795,83
2 201 000,71
1 355 120,68
1 204 526,56
2 559 647,24
49 924,80
49 924,80
49 924,80
49 924,80
180 838,60
180 838,60
176 543,86
176 543,86
Rahat ja pankkisaamiset
49 290,88
7 308 836,75
236 142,25
23 736,00
7 618 005,88
3 348,85
4 859,74
6 968 059,21
306 304,98
80 534,00
7 359 757,93
3 016,40
VASTAAVAA YHTEENSÄ
10 057 075,23
10 154 166,62
-2 877 790,56
-106 970,69
-2 984 761,25
-1 282 687,61
-1 595 102,95
-2 877 790,56
22 920,88
22 920,88
19 032,63
19 032,63
Aineelliset hyödykkeet
Kiinteät rakenteet ja laitteet
Koneet ja kalusto
SIJOITUKSET
Muu saamiset
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus
Aineet ja tarvikkeet
Saamiset
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset
Saamiset kunnalta
Muut saamiset
Siirtosaamiset
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA
Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä)
Tilikauden alijäämä (ylijäämä)
TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMA
Muut toimeksiantojen pääomat
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen
Muut velat
Lyhytaikainen
Lainat kunnalta
Ostovelat
Korottomat velat kunnalta
Muut velat
Siirtovelat
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
1 721,30
1 721,30
18 395,80
958 451,59
6 859,11
1 012 464,55
11 021 023,25
13 017 194,30
1 191 551,75
12 813,61
921 013,02
10 887 546,17
13 012 924,55
10 057 075,23
10 154 166,62
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
183
Hyvinvointipalvelut - Laitoshoito
Taseen tunnusluvut
31.12.2014
Omavaraisuusaste, %
Suhteellinen velkaantuneisuus, %
Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1 000 euroa
Lainakanta, 1 000 euroa
Lainasaamiset, 1 000 euroa
-29,7
13,7
-2 985
18
0
31.12.2013
-28,3
14,0
-2 878
0
0
Tilinpäätöksen liitetiedot
tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot
Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä
–menetelmät
Pysyvien vastaavien aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on merkitty taseeseen
hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman
mukaiset poistot on laskettu kaupunginhallituksen hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa.
Tuloslaskelman ja/tai taseen
esittämistavan muutos
Taseen esittämistapaa on muutettu vuoden 2014 tilinpäätökseen. Aiemmin lyhytaikaisissa muissa veloissa esitettyjen
henkilösivukuluvelkatilien esitystapaa on
korjattu kuluneeseen vuoteen ja samalla
korjattu vertailutiedon esitystapaa. Henkilösivukulujen velkatilit esitetään jatkossa
lyhytaikaisissa siirtoveloissa.
Edellisen tilikauden tietojen
vertailukelpoisuus
Ikäihmisten palvelurakennemuutos on
vaikuttanut merkittävästi tuotannon rakenteeseen, kun uusien tehostetun palveluasumisen yksiköiden toiminta on käynnistynyt vuoden 2013 lopulla ja vuonna
2014 elokuussa. Samalla sairaalahoidon
ja vanhainkotihoidon paikkamääriä on vähennetty. Organisaatiomuutoksen myötä
laitoshoidon sisäinen tuotantoyksikkörakenne muuttui vuodelle 2014, kun Rauha-
Tuloslaskelman liitetiedot
Liikevaihto (1 000 euroa)
Kuntoutus ja sairaalahoito
Vanhainkotihoito
Tehostettu palveluasuminen
Aluepalvelut
Hyvinvointiteknologia
Yhteiset
Yhteensä
1.1. - 31.12.2014
43 383
37 945
6 990
4 569
55
6
92 947
1.1. - 31.12.2013
51 636
35 126
711
4 036
0
0
91 508
1.1. - 31.12.2014
81
1 490
542
129
59
37
2 338
1.1. - 31.12.2013
74
854
388
100
37
22
1 475
Liiketoiminnan muut tuotot (1 000 euroa)
Maksutulot
Työllistämistuki
Korvaus työterv.huol
Muut tuet ja avust.
Vuokratulot
Muut tulot
Yhteensä
184
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
niemen sairaala ja sairaalahoito yhdistettiin yhdeksi tuotantoyksiköksi ja tekninen
yksikkö jakautui Hatanpään ja Koukkuniemen aluepalveluiksi, joihin liitettiin vuonna 2013 vanhainkotihoidon tuotantoyksikköön kuuluneet puhtauspalvelut. Lisäksi
tilikauden 2014 toimintatuloja ja toimintamenoja kasvattivat Oriveden kaupungin
ikäihmisten palvelujen siirtyminen yhteistoiminta-alueen hoidettavaksi (Tähtinemikoti ja Toivonkoti). Vastuusitoumusten
liitetiedon osalta atk -laitteiden leasingvuokrien esitystapaa on korjattu, kyseiset
vastuut raportoidaan nyt keskitetysti koko
kaupungin osalta.
Hyvinvointipalvelut - Laitoshoito
Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa.
Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu pysyvien vastaavien hyödykkeiden hankintamenoista
arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan.
Arvioidut poistoajat ja poistomenetelmät ovat:
Kiinteät rakenteet ja laitteet
10 vuotta
Tasapoisto
Koneet ja kalusto
3 - 5 vuotta
Tasapoisto
Hyödykkeet, joiden hyödykekohtainen hankintameno on alle 10 000 euroa on kirjattu pääsääntöisesti vuosikuluksi.
Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistoalaisten investointien vastaavuudesta (1 000 euroa)
Suunnitelman mukaiset poistot
Poistonalaisten investointien omahankintameno
Poikkeama, euroa
Poikkeama, %
Selvitys poikkeaman syistä
Poisto- ja investointitason poikkeama johtuu siitä, että tarkastelujaksolle osuu kaksi
merkittävää ensikertaista kalustamista ( JukolaImpivaara ja Pispa). Näiden poistosuunnitelman
mukainen poistoaika on lyhyt, 3 vuotta. Nämä
-867
-542
-325
60,0
nostavat poistojen määrää tarkasteluajanjaksolle 2013-2017. Samalla investointimenot jäivät
vuonna 2014 merkittävästi alle vuosisuunnitelman ja vuosien 2015-2017 investointitasokin on
alhaisempi.
Poistosuunnitelman tarkistaminen
Kaupungin poistosuunnitelma on tarkistettu
vuoden 2013 alusta lukien.
Taseen vastaavien liitetiedot
Aineettomat hyödykkeet (1 000 euroa)
Muut pitkävaikutteiset menot
Poistamaton hankintameno 1.1.
Tilikauden poisto
Poistamaton hankintameno 31.12.
Kirjanpitoarvo 31.12.
Yhteensä
5
1
4
4
5
1
4
4
Aineelliset hyödykkeet (1 000 euroa)
Kiinteät rakenteet ja laitteet
Poistamaton hankintameno 1.1.
Lisäykset tilikauden aikana
Tilikauden poisto
Poistamaton hankintameno 31.12.
Kirjanpitoarvo 31.12.
Koneet ja
kalusto
1 355
19
327
1 047
1 047
1 205
532
583
1 154
1 154
Yhteensä
2 560
551
910
2 201
2 201
Siirtosaamisten olennaiset erät (1 000 euroa)
31.12.2014
Lyhytaikaiset siirtosaamiset
Tulojäämät
Yhteensä
31.12.2013
24
24
81
81
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
185
Hyvinvointipalvelut - Laitoshoito
Taseen vastattavien liitetiedot
Oma pääoma (1 000 euroa)
2014
Edellisten tilikausien ylijäämä 1.1.
Siirto edelliseltä tilikaudelta
Edellisten tilikausien ylijäämä 31.12.
2013
-1 283
-1 595
-2 878
0
-1 283
-1 283
-107
-1 595
-2 985
-2 878
31.12.2014
31.12.2013
Tilikauden ylijäämä/alijäämä
Oma pääoma yhteensä
Pitkäaikainen vieras pääoma (1 000 euroa)
Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden
vuoden kuluttua
Muut velat
Yhteensä
2
2
Lyhytaikainen vieras pääoma (1 000 euroa)
31.12.2014
31.12.2013
7
7
13
13
1 012
1 012
921
921
0
799
9 295
926
11 021
-0
1 047
9 002
839
10 888
Korottomat velat kunnalta
Ostovelat
Yhteensä
Muut velat
Muut velat
Yhteensä
Siirtovelkojen olennaiset erät
Muut menojäämät, lyhytaik.
Palkkajaksotukset
Lomapalkkajaksotukset
Eläkevakuutusmaksuvelat
Yhteensä
Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot
Leasingvastuiden yhteismäärä (1 000 euroa)
31.12.2014
Seuraavalla tilikaudella maksettavat
Myöhemmin maksettavat
Yhteensä
31.12.2013
10
3
13
7
4
11
Henkilöstöä koskevat liitetiedot
Henkilöstön lukumäärä
31.12.2014
Sairaalahoito
Vanhainkotihoito
Aluepalvelut, sosiaalityö, hyvinvointiteknologia
Hallinto, luottamustehtävät
Tehostettu palveluasuminen
Yhteensä
186
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
31.12.2013
581
532
759
688
334
152
19
212
1 678
13
61
1 673
Hyvinvointipalvelut - Erikoissairaanhoito
Erikoissairaanhoito
Erikoissairaanhoidon tehtävänä on tuottaa paikallisesti ja seudullisesti perustason
erikoissairaanhoidon palveluita Hatanpään sairaalan hoitopaikakseen valinneille
asiakkaille. Erikoissairaanhoito palvelee
asiakkaitaan nykyaikaisin ja luotettavin
menetelmin Hatanpään hengessä.
Erikoissairaanhoito organisoituu neljään
ydinpalvelulinjaan: leikkaustoiminnan, sisätautien, yleislääketieteen ja geriatrian
sekä neurologian palvelulinjoiksi. Lisäksi
erikoissairaanhoitoon kuuluvat kliinisinä
tukipalveluina kuntoutus ja kuvantaminen
sekä ei-kliinisinä tukipalveluina välinehuolto, siivoustoiminta, tekstinkäsittelykeskus, aulapalvelut ja vaatehuolto.
tuotantoalue ja laitoshoidon tuotantoalueelta sairaalahoito, mukaan lukien geriatriset poliklinikka- ja kotikuntoutuspalvelut.
Toimintavuonna jatkettiin leikkausosaston, poliklinikkojen ja välinehuollon
peruskorjauksen ja laajennuksen suunnittelua, rakennustyöt alkavat helmikuussa
2015. Äitiysultralle jouduttiin hakemaan
ja remontoimaan uudet tilat Puistosairaalan osastolle K12, muutto tapahtui tammikuussa 2015.
Hoitoprosessien asiakaslähtöinen kehittämistyöpajatyöskentely jatkui, syksyllä
työpajojen tuotoksia esiteltiin Festareilla.
Myös esimiesvalmennuksessa (osastonlääkärit – osastonhoitajat) tuotettiin osastojen uusia toimintakäytäntöjä. Asiakasraati
aloitti keväällä. Keskustelu on ollut rakentavaa ja asiakasraadin ehdotuksia on otettu huomioon toimintaa suunniteltaessa.
Marraskuussa osallistuttiin Finmedin järjestämään Ideaklinikkaan, jossa haettiin
keinoja poliklinikkatoiminnan kehittämiseen.
Lähde-pisteen toiminta jatkui yhteistyössä potilasjärjestöjen kanssa. Piste
myöskin neuvoi potilaita Kanta-arkistoon
liittymisestä ja Omakannassa asioimisessa.
Erikoissairaanhoito toteutti hoitotakuuta vuonna 2014. Lähetteiden käsittely toteutui tavoitteen mukaisesti (95 prosenttia
3 viikon sisällä). Samoin hoidon tarpeen
arviointi, jonka tavoite toteutumiselle oli
85 prosenttia kolmen kuukauden sisällä.
Tarpeen mukaiseen hoitoon pääsy toteutui
myös alla kuudessa kuukaudessa.
Arvio tulevasta kehityksestä
Toimintakertomus
Olennaiset tapahtumat tilikaudelta
ja sen päättymisen jälkeen
Vuonna 2014 erikoissairaanhoidon tuotantoalueeseen liitettiin uusina yksikköinä
Oriveden terveyskeskuksen vuodeosasto
ja kuvantaminen. Näiden osalta toimittiin
nollakatteisesti. Vuoden aikana pystyttiin
Hatanpään erikoissairaanhoidon tuottavuutta edelleen nostamaan: hoitojaksojen
määrä kasvoi 7 prosenttia, poliklinikkakäyntien 15 prosenttia ja leikkaustoimenpiteiden 0,4 prosenttia. Menojen kasvu jäi
1,5 prosenttiin. Tilikauden tuloksesta muodostui 4,1 milj. euroa ylijäämäinen, mikä
oli seurausta vuosisuunnitelmaa noin 1
milj. euroa pienemmistä menoista ja edellisestä vuodesta 1,7 milj. euroa kasvaneista
myyntituloista kaupungin ulkopuolisilta
tahoilta, joista 1,5 milj. euroa koostuu Orivedelle myydyistä erikoissairaanhoidon
palveluista.
Suurinta kasvua toiminnassa tapahtui
gynekologian, neurologian, kirurgian ja sisätautien poliklinikoilla. Vuodeosastohoidon osalta neurologian, sisätautien sekä
yleislääketieteen ja geriatrian palvelulinjat
kasvattivat eniten tuotettujen hoitojaksojen määrää.
Vuoden 2014 alusta alkanut Orivesi –
yhteistyö työllisti varsin runsaasti johtuen
muun muassa vuodeosaston koko kapasiteetin käyttöönoton viivästymisestä. Orivesiläisiä potilaita hoidettiin myös Hatanpään sairaalan kaikilla palvelulinjoilla.
Varsin paljon työllisti myös uuden Sairaala- ja kuntoutuspalvelujen tuotantoalueen suunnittelu. Uudistuksessa yhdistyivät
vuoden 2015 alusta erikoissairaanhoidon
Keskeistä vuoden 2015 toiminnan ja talouden kannalta on kaupungin heikon taloudellisen tilanteen aiheuttama talouden
tasapainottamistavoite yhdistyneenä organisaatiouudistukseen. Uudella sairaalaja kuntoutuspalveluilla on kaksi tilaajaa,
Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen
lautakunta (Tetola) ja Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämisen lautakunta (Ikila).
Etenkin vuoden 2014 aikana toteutetut
sairaalatoiminnan supistukset vaikeuttavat palvelutilausten riittävyyden ennakointia. Kaupunki on asettanut Sairaala- ja
kuntoutus-palvelujen tuotantoalueen tavoitteeksi 2,5 milj. euron ylijäämän saamisen 2015 aikana.
Uusi tuotantoalue mahdollistaa hoitoketjujen kehittämisen aiempaa sujuvimmiksi ja ennen kaikkea kotiin annettavien
erityispalvelujen parantamisen. Intensiivistä sairaalahoitoa vaativa akuuttipotilaiden hoito keskittyy Hatanpäälle ja geriatrinen kuntoutus muotoutuu erilaisissa
kuntoutusympäristöissä toteutettavaksi
moniammatilliseksi toiminnaksi.
Hatanpään sairaalassa toteutetaan perusparannuksen vaihe 4-5 sekä laajennushanke, jotka kohdistuvat päiväkirurgian ja
vuodeosastojen leikkaussaleihin, sairaalan
aulan, erikoispoliklinikan ja välinehuollon
tiloihin.
Toimintasuunnitelman 2014-2017 mukaisesti erikoissairaanhoidon tavoitteena on olla palveluiden kustannustehokas
tuottaja niin Tampereen kaupungille kuin
seutukunnillekin.
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
187
Hyvinvointipalvelut - Erikoissairaanhoito
Henkilöstö
Henkilötyövuosia ei ole pystytty vähentämään tavoitteen mukaisesti, koska lisääntyneen suoritemäärän vuoksi henkilöstöresurssia ei ole voitu vähentää. Palkalliset
henkilötyövuodet ovat kasvaneen 26 henkilötyövuodella vuoteen 2013 verrattuna,
mikä on seurausta Orivedeltä siirtyneestä
Palkallisten henkilötyövuosien kehitys
Palkalliset henkilötyövuodet
Lyhyissä sairauspoissaoloissa on tapahtunut kasvua ja pitkissä sairauspoissaoloissa on tapahtunut laskua. Henkilö-kunnan
työssä jaksamista tukevaa sijaishenkilöjärjestelmää tuleekin kehittää edelleen.
toiminnasta.
Työkiertoa ja henkilökunnan liikkuvuutta on edelleen lisätty eri yksiköiden ja
palvelulinjojen välillä. Siitä ja nimetystä
sijaishenkilöstöpoolista huolimatta ympärivuorokautinen toiminta vaatii jonkin verran sijaisten käyttämistä.
TP 2013
865
Hesu 2014
889
TP 2014
891
Selonteko sisäisen valvonnan
järjestämisestä
Erikoissairaanhoito on tehnyt itsearvioinnin sisäisen valvonnan osalta ja johtokunta käsittelee arvioinnin 17.2.2015.
Erikoissairaanhoidossa on käytössä johtokunnan 9.4.2008 hyväksymä sisäisen
valvonnan suunnitelma ja 18.12.2007 hyväksymä riskienhallintasuunnitelma.
Kokonaisarviona erikoissairaanhoidon
johto lausuu, että erikoissairaanhoidon si-
Toimintakäsikirjan jalkauttaminen
säinen valvonta on hyvällä tasolla. Esimiehet tuntevat vastuunsa ja velvollisuutensa.
Merkittäviä sisäisen valvonnan puutteita
ei ole todettu eikä merkittäviä poikkeamia
hyvästä hallinto- ja johtamistavasta ole
tullut esiin. Parantamista ja kehittämistä
vaativat keskeiset asiat ovat:
• Sairaalainfektioiden torjunnan tehostaminen
• Potilasturvallisuussuunnitelman
minen
laati-
• Valmiussuunnitelman ja suuronnettomuussuunnitelman päivittäminen
• Talouden ja toiminnan raportoinnin
ajantasaisuuden parantaminen
Erikoissairaanhoidon toiminnalliset tavoitteet
Kortti
Sitova tavoitetaso 2014
47
48
49
Palvelutuotannon tuottavuus on parantunut vuoteen 2013 verrattuna
Henkilöstön vaihtuvuutta on hyödynnetty
Työhyvinvointi on parantunut vuoteen 2013 verrattuna
Henkilöstön mahdollisuuksia oman työn, sisäisen toiminnan ja palvelujen kehittämisessä on parannettu
Ikäihmisten palvelurakennemuutokseen liittyvä sairaalatoiminnan muutos on edennyt hankesuunnitelman ja kaupunginhallituksen suunnittelukokouksen linjausten
mukaisesti
50
55
Toteuma
+
+
Toiminnallisten tavoitteiden
toteutuminen
Erikoissairaanhoidon
tuotantoaluekohtainen toiminnallinen tavoite ikäihmisten
palvelurakennemuutokseen liittyvästä sairaalatoiminnan muutoksesta saavutettiin
tavoitteen mukaisesti. Suunnittelu tehtiin
hankesuunnitelman mukaisesti ja vuoden
2015 talousarvio laadittiin uuden organisaatiorakenteen mukaisesti. Uudistus toteutettiin osaprojekteina. Palvelutuotanto
188
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
käynnistyi 1.1.2015 ja toiminnan kehittäminen tarkentuu vuonna 2015.
Erikoissairaanhoidon asukaskohtaiset
kustannukset nousivat 1,7 prosenttia. Työhyvinvointi parani erikoissairaanhoidossa
edellisvuoteen verrattuna. Henkilöstön
vaihtuvuutta ei saatu hyödynnettyä suunnitellusti. Henkilötyövuosien vähennystavoitteesta jäätiin 10 henkilötyövuoden
verran. Sairauslomien palkkaamiseen tarvittiin enemmän sijaisia ja sairaanhoitopiiristä siirrettiin oman erikoissairaanhoidon
tuotettavaksi toimintoja, jotka vaativat
lisäresursointia. Lisäksi vaikutusmahdollisuuksien oman työn, sisäisen toiminnan ja
palvelujen kehittämiseen ei koettu lisääntyneen.
Hyvinvointipalvelut - Erikoissairaanhoito
talousarvion toteumavertailu
( 1 000 euroa)
Tuloslaskelma
1.1. - 31.12.2014
Liikevaihto
Liiketoiminnan muut tuotot
Materiaalit ja palvelut
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Ostot tilikauden aikana
Palvelujen ostot
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Eläkekulut
Muut henkilösivukulut
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot
Liiketoiminnan muut kulut
Liikeylijäämä (-alijäämä)
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Kunnalle maksetut korkokulut
Muille maksetut korkokulut
Muut rahoituskulut
Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
Tuloslaskelman tunnusluvut
Sijoitetun pääoman tuotto, %
Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, %
Voitto, %
1.1. - 31.12.2013
Talousarvio
2014
Muutettu
TA 2014
Ero 2014
76 077 650,44
631 385,87
70 618 181,74
638 076,04
73 835
591
75 107
594
971
37
-7 059 312,50
-13 252 918,80
-6 714 653,55
-12 297 863,34
-7 014
-12 819
-7 514
-13 625
454
372
-35 503 437,54
-33 225 030,17
-35 656
-35 271
-233
-8 156 977,02
-2 016 189,67
-8 061 303,67
-1 922 783,87
-8 483
-2 063
-8 545
-2 085
388
69
-1 379 634,60
-5 502 221,99
3 838 344,19
-1 407 994,95
-5 146 486,89
2 480 141,34
-1 420
-5 250
1 720
-1 420
-5 521
1 720
40
19
2 118
2 051 931,63
301,48
-1 782 936,95
-70,59
-1137,31
4 106 432,45
1 852 193,68
39,40
-1 822 779,63
0,00
-402,27
2 509 192,52
0
0
-120
0
0
1 600
0
0
-120
0
0
1 600
2 052
0
-1 663
-0
-1
2 506
1.1. - 31.12.2014
127,9
127,9
5,4
1.1. - 31.12.2013
334,0
334,0
3,6
Taseyksikön talous ja talousarvion
toteutuminen
Tuloslaskelma ja tuloslaskelman
analysointi
Tilikauden tulos muodostui 4,1 milj. euroa ylijäämäiseksi. Positiiviseen tulokseen
päädyttiin pitkälti kulujen kurissa pysymisen ja ulkopuolisten tuottojen kasvun sekä
toiminnan tehostumisen johdosta.
Liikevaihto ja toimintatuotot ylittyivät
1,0 milj. euroa vuosisuunnitelmaan verrattuna johtuen pääasiassa kunnille, kuntayhtymille ja muille ulkopuolisille tahoille
myytyjen palvelujen määrän kasvamisesta
1,7 milj. eurolla, avopalveluille myytyjen
palveluiden kasvamisesta 0,5 milj. eurolla sekä Pirkanmaan sairaanhoitopiirille
(Pshp) kohdistuvan myynnin pienenemisestä 0,9 milj. eurolla. Myyntitulot tilaajalta kasvoivat 5,6 milj. euroa verrattuna
vuoteen 2013, mistä Oriveden terveyskeskussairaalan ja kuvantamisen osuus on 2,5
milj, euroa.
Materiaali- ja palvelukustannukset kasvoivat vuodesta 2013 1,3 milj. euroa, mutta
alenivat vuosisuunnitelmaan verrattuna
0,8 milj. euroa. Merkittävinä tekijöinä
kustannusten maltillisessa kasvussa suhteessa suoritemäärien kasvuun olivat lääke- ja hoitotarvikekustannusten 0,2 milj.
euron kasvu sekä laboratoriokustannusten
0,2 milj. euron kasvu samaan aikaan kuin
toiminnan volyymit kasvoivat merkittävästi kaikilla palvelulinjoilla. Säästöt saavutettiin kiinnittämällä erityistä huomiota
hankintojen kokonaistaloudellisuuteen ja
käyttämällä tarkkaa harkintaa hankintojen
suhteen.
Henkilöstökulut kasvoivat vuodesta 2013 2,5 milj. eurolla, mistä Oriveden
terveyskeskussairaalan ja kuvantamisen
osuus on 1,4 milj. euroa. Yleisten palkankorotusten taloudellisten vaikutusten lisäksi nousua aiheutti sijaiskustannusten
kasvu 0,2 milj. eurolla.
Poistot toteutuivat edellisen vuoden tasoisina ja miltei talousarvion mukaisina.
Rahoituskulut toteutuivat 0,4 milj. euroa
vuosisuunnitelmaa parempana johtuen
vuosisuunnitelmaan tehdystä liian korkeasta arviosta rahoitettavien pääomien
tasosta.
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
189
Hyvinvointipalvelut - Erikoissairaanhoito
talousarvion toteumavertailu
(1 000 euroa)
Rahoituslaskelma
1.1. - 31.12.2014
1.1. - 31.12.2013
Talousarvio
2014
3 838 344,19
1 379 634,60
268 088,26
5 486 067,05
2 480 141,34
1 407 994,95
29 051,18
3 917 187,47
1 720
1 420
-120
3 020
1 720
1 420
-120
3 020
2 118
-40
388
2 467
-1 376 268,51
-1 376 268,51
-863 781,77
-863 781,77
-1 056
-1 056
-1 233
-1 233
-143
-143
4 109 798,54
3 053 405,70
1 964
1 787
2 323
0
0
-1 964
-1 964
-1 787
-1 787
1 787
1 787
-5 341 751,44
-126 133,35
-9 528,15
1 367 614,40
-4 109 798,54
-3 604 553,51
9 911,74
-988,78
542 224,85
-3 053 405,70
0
0
-4 110
-4 109 798,54
-3 053 405,70
-1 964
-1 787
-2 323
Rahavarojen muutos
0,00
0,00
0
0
0
Rahavarojen muutos
Rahavarat 31.12.
Rahavarat 1.1.
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
1.1. - 31.12.2014
1.1. - 31.12.2013
Toiminnan rahavirta
Liikeylijäämä (-alijäämä)
Poistot ja arvonalentumiset
Rahoitustuotot ja -kulut
Investointien rahavirta
Investointimenot
Toiminnan ja investointien rahavirta
Rahoituksen rahavirta
Lyhytaikaisten lainojen muutos kunnalta
Muut maksuvalmiuden muutokset
Saamisten muutos kunnalta
Saamisten muutos muilta
Korottomien velkojen muutos kunnalta
Korottomien velkojen muutos muilta
Rahoituksen rahavirta
Rahoituslaskelman tunnusluvut
Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä,
7 466 497,10
€ *)
Investointien tulorahoitus, %
398,6
Lainanhoitokate
407,7
Kassan riittävyys, pv
0
Quick Ratio
1,3
Current Ratio
1,3
* Tunnusluku laskettu taseyksikön perustamisesta alkaen vuodesta 2011 -
Rahoituslaskelma ja rahoituslaskelman
analysointi
Toiminnan rahavirta, tulorahoitus, kuvaa
tuloslaskelmassa esitettyjen tuottojen ja
kulujen vaikutusta rahavaroihin. Se kertoo
siitä, kuinka paljon varsinainen toiminta
on tuottanut tilikauden aikana rahavaroja
käytettäväksi investointeihin ja rahoituksellisen aseman muuttamiseen. Tilikauden
2014 toiminnan rahavirta oli 5,5 milj. euroa, mikä on 1,6 milj. euroa enemmän kuin
edellisenä vuonna. Muutosten taustalla oli
edellisvuotta suurempi liikeylijäämä ja rahoitustuottojen kasvu 0,2 milj. eurolla. Ti-
190
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
Muutettu
TA 2014
Ero 2014
3 356 698,56
453,5
314,9
0
0,9
0,9
likauden 2014 toiminnan rahavirta kasvoi
vuosisuunnitelmaan verrattuna 2,5 milj.
euroa johtuen pääosin vuosisuunnitelmaa
paremmasta tilikauden ylijäämästä.
Investointien rahavirta kuvaa pysyvien
vastaavien hyödykkeiden investointeihin
käytetyn ja niiden myynnistä saadun rahan
vaikutusta rahavaroihin. Vuoden 2014 investointimenot toteutuivat 1,4 milj. eurona
ja kasvoivat edellisvuoteen verrattuna 0,5
milj. euroa.
Investointien rahavirta kasvoi vuosisuunnitelmaan verrattuna 0,1 milj. euroa
johtuen pääosin vuoden 2014 alusta aloit-
taneen Oriveden yhteistoiminta-alueen
terveydenhuollon palvelujen mukana Orivedeltä siirtyneistä pysyvien vastaavien
omaisuuseristä.
Toiminnan ja investointien rahavirta
toteutui yhteensä 4,1 milj. euroa positiivisena, eli toiminnan rahavirralla pystyttiin
rahoittamaan investointi- ja pääomamenot. Toiminnan ja investointien rahavirran
neljän vuoden kertymä on 7,5 milj. euroa
positiivinen.
Hyvinvointipalvelut - Erikoissairaanhoito
Investoinnit ja niiden analysointi
Vuoden 2014 investointimenot toteutuivat
1,4 milj. eurona ja ne kasvoivat edelliseen
vuoteen nähden 0,5 milj. euroa. Investointimenot toteutuivat ilman Oriveden
osuutta talousarvion suuruisina. Oriveden
yhteistoiminta-alueen perustamisesta johtuen investoinneiksi kirjautui lisäksi Orivedeltä siirtyneet omaisuuserät.
investoinnit
Tase ja taseen analysointi
Tase kuvaa omaisuus- ja pääomaeriä tilikauden päättyessä ryhmiteltynä luonteensa mukaisiin omaisuus- ja pääomaeriin.
Erikoissairaanhoidon taseen loppusumma
vuoden 2014 lopussa oli 17,6 milj. euroa.
Taseen loppusumma kasvoi 5,4 milj. euroa eli 45 prosenttia. Taseen vastaavien
muutokset johtuivat erityisesti saamisten
kunnalta 5,3 milj. euron kasvusta. Taseen
kasvu johtuu osaltaan Oriveden kaupungin terveyskeskuksen vuodeosastopalvelujen ja kuvantamispalvelujen siirtymisestä
erikoissairaanhoidon hoidettavaksi osana
yhteistoiminta-alueena tuotettavia palveluita.
Vastattavien muutokset johtuivat positiivisen oman pääoman 4,1 milj. euron
kasvusta tilikauden ylijäämäisen tuloksen
vuoksi.
Erikoissairaanhoidon omavaraisuusaste kasvoi 21,1 prosentista 37,9 prosenttiin.
Kertynyttä ylijäämää oli tilikauden lopussa
6,7 milj. euroa. Erikoissairaanhoidon suhteellisen velkaantuneisuuden tunnusluku
kertoo, että käyttötuloista tarvittaisiin 14,2
prosenttia koko vieraan pääoman takaisin
maksamiseen.
Tase
1 000 euroa
TP 2014
Muutettu
TA 2014
Ero
Alkuper
TA 2014
Muutokset
AINEELLISET HYÖDYKKEET
Koneet ja kalusto
-1 376
-1 376
-1 233
-1 233
-143
-143
-1 056
-1 056
-177
-177
INVESTOINNIT YHTEENSÄ
-1 376
-1 233
-143
-1 056
-177
31.12.2014
31.12.2013
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineelliset hyödykkeet
Kiinteät rakenteet ja laitteet
Koneet ja kalusto
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Saamiset
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset
Saamiset kunnalta
Muut saamiset
Siirtosaamiset
VASTAAVAA YHTEENSÄ
77 718,72
3 145 195,88
3 222 914,60
135 134,55
3 091 146,14
3 226 280,69
1 037 365,22
12 948 205,47
355 266,39
3 216,25
14 344 053,33
968 115,74
7 606 454,03
296 958,02
4 640,75
8 876 168,54
17 566 967,93
12 102 449,23
2 551 749,64
4 106 432,45
6 658 182,09
42 557,12
2 509 192,52
2 551 749,64
1 862 964,89
42 287,18
791 262,65
8 212 271,12
10 908 785,84
1 582 419,82
51 815,33
711 089,66
7 205 374,78
9 550 699,59
17 566 967,93
12 102 449,23
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA
Edellisten tilikausien alijäämä (ylijäämä)
Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
VIERAS PÄÄOMA
Lyhytaikainen
Ostovelat
Korottomat velat kunnalta
Muut velat
Siirtovelat
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
Taseen tunnusluvut
Omavaraisuusaste, %
Suhteellinen velkaantuneisuus, %
Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1 000 euroa
Lainakanta, 1 000 euroa
Lainasaamiset, 1 000 euroa
31.12.2014
31.12.2013
37,9
14,2
6 658
0
0
21,1
13,4
2 552
0
0
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
191
Hyvinvointipalvelut - Erikoissairaanhoito
Tilinpäätöksen liitetiedot
tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot
Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä
-menetelmät
Pysyvien vastaavien aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on merkitty taseeseen
hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman
mukaiset poistot on laskettu kaupunginhallituksen hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa.
Tuloslaskelman ja/tai taseen
esittämistavan muutos
Taseen esittämistapaa on muutettu vuoden 2014 tilinpäätökseen. Aiemmin lyhytaikaisissa muissa veloissa esitettyjen
henkilösivukuluvelkatilien esitystapaa on
korjattu kuluneeseen vuoteen ja samalla
korjattu vertailutiedon esitystapaa. Henkilösivukulujen velkatilit esitetään jatkossa
lyhytaikaisissa siirtoveloissa.
Tuloslaskelman liitetiedot
Liikevaihto (1 000 euroa)
1.1. - 31.12.2014
Sisätautien palvelulinja
Neurologian palvelulinja
Yleislääketieteen ja geriatrian palvelulinja
Leikkaustoiminnan palvelulinja
Hallinto
Kliiniset tukipalvelut
Muut tukipalvelut
Yhteensä
19 455
8 783
15 214
27 200
234
3 268
1 923
76 078
1.1. - 31.12.2013
19 146
8 135
11 707
27 169
-190
2 599
2 052
70 618
Liiketoiminnan muut tuotot (1 000 euroa)
1.1. - 31.12.2014
Työllistämistuki
Korvaus työterveyshuollon järjestämisestä
Muiden rakennusten vuokratulot
Muut tulot
Yhteensä
192
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
40
247
250
94
631
1.1. - 31.12.2013
18
208
270
141
638
Edellisen tilikauden tietojen
vertailukelpoisuus
Tilikauden 2014 toimintatuloja ja toimintamenoja kasvattivat Oriveden kaupungin
sosiaali- ja terveyspalvelujen siirtyminen
yhteistoiminta-alueen hoidettavaksi (Oriveden terveyskeskussairaala ja kuvantamispiste).
Hyvinvointipalvelut - Erikoissairaanhoito
Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa.
Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu pysyvien vastaavien hyödykkeiden hankintamenoista
arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan.
Arvioidut poistoajat ja poistomenetelmät ovat:
10 vuotta
Tasapoisto
Kiinteät rakenteet ja laitteet
Koneet ja kalusto
3-5 vuotta
Tasapoisto
Hyödykkeet, joiden hyödykekohtainen hankintameno on alle 10 000 euroa on kirjattu pääsääntöisesti vuosikuluksi.
Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistoalaisten investointien vastaavuudesta (1 000 euroa)
Suunnitelman mukaiset poistot
Poistonalaisten investointien omahankintameno
Poikkeama, euroa
Poikkeama, %
-1 500
-1 495
-5
0,4
Taseen vastaavien liitetiedot
Aineelliset hyödykkeet (1 000 euroa)
Kiinteät
rakenteet ja
laitteet
Poistamaton hankintameno 1.1.
Lisäykset tilikauden aikana
Vähennykset tilikaudella
Siirrot erien välillä
Tilikauden poisto
Poistamaton hankintameno
31.12.
Kirjanpitoarvo 31.12.
Enn.maksut
ja keskeneräiset
hankinnat
Koneet ja
kalusto
Yhteensä
135
0
0
0
57
3 091
1 286
0
90
1 322
0
90
0
-90
0
3 226
1 376
0
0
1 380
78
3 145
0
3 223
78
3 145
0
3 223
Siirtosaamisten olennaiset erät (1 000 euroa)
31.12.2014
Lyhytaikaiset siirtosaamiset
Menoennakot
Yhteensä
31.12.2013
3
3
5
5
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
193
Hyvinvointipalvelut - Erikoissairaanhoito
Taseen vastattavien liitetiedot
Oma pääoma (1 000 euroa)
2014
2013
Edellisten tilikausien ylijäämä 1.1.
Siirto edelliseltä tilikaudelta
Edellisten tilikausien ylijäämä 31.12.
43
2 509
2 552
-2 444
2 486
43
Tilikauden ylijäämä/alijäämä
4 106
2 509
Oma pääoma yhteensä
6 658
2 552
Lyhytaikainen vieras pääoma (1 000 euroa)
31.12.2014
Korottomat velat kunnalta
Ostovelat
Yhteensä
Muut velat
Muut velat
Yhteensä
Siirtovelkojen olennaiset erät
Palkkajaksotukset
Eläkevakuutusmaksuvelat
Lomapalkkajaksotukset
Yhteensä
31.12.2013
42
42
52
52
791
791
711
711
902
653
6 657
8 212
375
569
6 262
7 205
Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot
Leasingvastuiden yhteismäärä (1 000 euroa)
31.12.2014
Seuraavalla tilikaudella maksettavat
Myöhemmin maksettavat
Yhteensä
31.12.2013
13
2
15
1
0
1
Henkilöstöä koskevat liitetiedot
Henkilöstön lukumäärä
31.12.2014
Sisätautien palvelulinja
Neurologian palvelulinja
Yleislääketieteen ja geriatrian palvelulinja
Leikkaustoiminnan palvelulinja
Hallinto
Kliiniset tukipalvelut
Muut tukipalvelut
Yhteensä
194
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
188
89
189
257
23
105
192
1 043
31.12.2013
198
84
146
252
19
98
185
982
Hyvinvointipalvelut - Varhaiskasvatus ja perusopetus
Varhaiskasvatus ja perusopetus
Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen
tuotantoalue tuottaa lakisääteistä päivähoitopalvelua ja perusopetusta. Varhaiskasvatus tukee lapsen kasvua, kehitystä
ja oppimista lapsilähtöisesti yhteistyössä
perheen kanssa. Perusopetus vastaa perusopetuslain mukaisen opetuksen jär-
jestämisestä sekä perusopetuksen kehittämisestä vuorovaikutuksessa huoltajien
kanssa.
naisuuksia ja tehostamalla hallinnon toimintaa. Varhaiskasvatuksessa päiväkodin
johtajien määrä väheni kahdella.
Yhteensä 13 tuotantoalueen kiinteistössä tehtiin korjaustöitä sisäilmaongelmista
johtuen. Sisäilmaongelmien vuoksi palvelua ei voitu järjestää täysipainoisesti 6
koulussa ja 7 päiväkodissa ja palvelua siirrettiin väistötiloihin, mikä vaikutti osittain
palvelun laatuun.
lisäresurssia, kuten varhaiskasvatuslaki.
Opetus- ja kulttuuriministeriön erillisrahoitusten epävarmuus sekä koulu- ja
päiväkotikiinteistöjen sisäilmaongelmista
johtuvat kasvavat korjausinvestoinnit ovat
riskitekijänä koko tuotantoalueella. Tuotantoyksikön palvelutilauksen riskitekijöinä ovat myös kunnallisen päivähoitopalvelun suoritemäärien ennakointi eri-ikäisten
lasten määrän suhteen ja tuotannon reagointimahdollisuus kysynnän muutoksiin.
Toimintakertomus
Olennaiset tapahtumat tilikaudelta
Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen palvelusopimusta tarkistettiin kerran vuoden
aikana. Tarkistus koski esiopetuksen palvelutilauksen lisäämistä ja tuotehintojen
korjaamista. Perusopetuksen sekä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan palvelusopimusta tarkistettiin kerran. Tarkistus
koski opetus- ja kulttuuriministeriön avustuksia sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan
suoritehintaa ja -määrää.
Tuotantoalueella toteutettujen CAF -itsearviointien pohjalta määriteltiin kehittämistavoitteet sekä aluetoiminnan henkilöstöjohtamisen että esi- ja alkuopetuksen
toimintamallin osalta.
Palveluverkossa tapahtui seuraavat
muutokset: Keskussairaalan päiväkodin,
Kyyhkysen päiväkodin, Virontörmän päiväkodin ja Teerikallion Kotkansiivet -yksikön
päivähoitotoiminta lakkautettiin toimintakauden lopussa. Vastaavasti Virontörmän
ja Kotkansiipien yksiköissä aloitti avoimen
varhaiskasvatuksen kerhotoiminta elokuussa. Haukiluoman päiväkodin toiminta
siirtyi Piiriniityn päiväkotiin. Männistön
päiväkoti sulkeutui huhtikuussa. Toiminta
siirrettiin ensin väliaikaistiloihin ja elokuun lopussa avautui uusi Niemenrannan
päiväkoti. Toimintakauden alussa aloitti
toimintansa Kalkunvuoren uusi pienten
lasten yksikkö, jossa toimivat päiväkoti
ja alkuopetus. Lokakuussa toimintansa
aloitti Kuuselan päiväkoti, joka toimii seniorikeskuksessa. Päiväkodissa toimitaan
yhteisöllisesti ikäihmisten kanssa.
Tuotantoalueella tehostettiin toimintaa
muodostamalla laajempia johtamiskoko-
Palkallisten henkilötyövuosien kehitys
Palkalliset henkilötyövuodet
Arvio tulevasta kehityksestä
Aluetoiminnan johtamista kehitetään osana kaupungin toimintamallin muutosta.
Varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen tuen palvelut, joihin kuuluvat koulupsykologit, koulukuraattorit sekä aluekoordinaattorit, uudelleen organisoidaan
tukemaan oppilashuoltolain toteuttamista. Osana kehittämisen kokonaisuutta laaditaan osittain seudullinen opetussuunnitelma.
Tampereen kaupungin varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tuotantoalueelle on
rakennettu yhteistä toimintamallia lasten
ja nuorten aktiivisen elämäntavan edistämiseksi. Liikuntamahdollisuuksia parannetaan varhaiskasvatus- ja kouluympäristössä erilaisia menetelmiä ja -rakenteita
lisäämällä. Varhaiskasvatuksen ‘Luova,
liikkuva lapsi’ -ohjelma ja ‘Liikkuva Koulu’
-ohjelma vahvistavat ennaltaehkäisevää
toimintaa.
Tuotantoalueen riskitekijöinä ovat kaupungin taloudellisen tilanteen vuoksi tuotteiden hintojen sopeuttaminen talousarvioon sekä nopealla aikataululla voimaan
tulevat lakimuutokset, jotka edellyttävät
TP 2013
3 380
Hesu 2014
3 360
Henkilöstö
Palkalliset henkilötyövuodet toteutuivat
37 henkilötyövuotta alhaisempina kuin
vuonna 2013. Vuoden 2014 henkilöstösuunnitelmaan verrattuna henkilötyövuodet ovat toteutuneet 17 henkilötyövuotta
alhaisempina. Henkilötyövuosien väheneminen johtuu ennen kaikkea varhaiskasvatuksessa toteutetusta toiminnan tehostamisesta loma-aikoina sekä henkilöstön
vuosilomien keskittämisestä näille ajoille.
Tuotantoalueen sairauspoissaolot pienenivät 0,24 päivää/henkilötyövuosi. Lisäksi
tuotantoalueen hallinnossa on etenkin sihteeri- ja suunnittelijatehtäviä organisoitu
uudelleen. Sähköisten järjestelmien kehittymisen myötä ei ole ollut tarvetta rekrytoida uusia työntekijöitä eläköityneiden ja
muualle siirtyneiden tilalle. Näistä seikoista johtuen myös sijaistarve on vähentynyt,
mikä heijastuu henkilötyövuosimäärän
pienempään toteumaan.
Taloudellisiin syihin perustuneita palkattomia vapaita pidettiin tuotantoalueella yhteensä 9 651 päivää, joka vastaa 26,44
henkilötyövuotta.
TP 2014
3 343
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
195
Hyvinvointipalvelut - Varhaiskasvatus ja perusopetus
Selonteko sisäisen valvonnan
järjestämisestä
Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen
johtokunta hyväksyi varhaiskasvatuksen
ja perusopetuksen tuotantoalueen valmiussuunnitelman 6.6.2013 § 46. Suunnitelmassa on määritelty muun muassa
häiriötilanteiden aikainen johtoryhmä ja
kiinteistökohtaiset (koulu ja päiväkoti)
turvallisuuspäälliköt.
Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tuotantoalue on tehnyt itsearvioinnin
sisäisen valvonnan osalta ja johtokunta
käsittelee arvioinnin helmikuussa 2015.
Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen
tuotantoalueella on käytössä johtokunnan
9.4.2008 hyväksymä sisäisen valvonnan
suunnitelma ja 13.12.2012 hyväksymä riskienhallintasuunnitelma.
Kokonaisarviona päivähoidon ja perusopetuksen johto lausuu, että päivähoidon
ja perusopetuksen tuotantoalueen sisäinen valvonta on pääosin hyvällä tasolla.
Merkittäviä sisäisen valvonnan puutteita
ei ole todettu. Parantamista ja kehittämistä vaativat keskeiset asiat ovat:
• Johtaminen: tuotantoalueen palkitsemisjärjestelmän ja tulostavoitteista
palkitsemisen kehittäminen, nykyistä
parempi henkilöstösuunnitelmasta tiedottaminen, talouden ja toiminnan tasapainon suunnittelun parantaminen
sekä talousarvion ja tavoitteiden oikean
suhteen varmistaminen sekä yksiköiden
organisaatiorakenteen ja resursoinnin
kehittäminen
• Riskienhallinta: riskienhallintaan liittyvän koulutuksen järjestäminen yksiköiden esimiehille ja työsuojeluasiamiehille, tuotantoalueen tapaturmiin
ja vaaratilateisiin johtaneiden syiden
tutkiminen aiempaa kattavammin sekä
kohdennetut työn vaarojen arvioinnit
tehtäväkohtaisesti
• Valvonta: sopimusten hallinnan ja hyväksymismenettelyn kehittäminen
• Raportointi ja tiedonvälitys: raportointiin liittyvien tietojärjestelmien ja tiedon
analysoinnin kehittäminen sekä häiriötilanneviestintään liittyvän tiedottamisen
ja sisäisen viestinnän kehittäminen.
Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen toiminnalliset tavoitteet
Kortti
Sitova tavoitetaso 2014
47
48
49
Palvelutuotannon tuottavuus on parantunut vuoteen 2013 verrattuna
Henkilöstön vaihtuvuutta on hyödynnetty
Työhyvinvointi on parantunut vuoteen 2013 verrattuna
Henkilöstön mahdollisuuksia oman työn, sisäisen toiminnan ja palvelujen kehittämisessä on parannettu
Organisaation ja toiminnan itsearviointi toiminnan tehostamiseksi ja uudistamiseksi
on tehty joustavan esi- ja alkuopetuksen toimintamallin sekä aluetoiminnan johtamisjärjestelmän osalta (CAF)
50
56
Toteuma
+
+/+
Toiminnallisten tavoitteiden
toteutuminen
Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen
tuotantoaluekohtainen
toiminnallinen
tavoite toteutui suunnitellusti. Esi- ja alkuopetuksen toimintamallin sekä aluetoiminnan johtamisjärjestelmän itsearviointi
toteutettiin toiminnan tehostamiseksi ja
uudistamiseksi. Itsearvioinnit toteutettiin
Caf-mallin yhdeksän arviointialueen kautta ja niiden perusteella määriteltiin kehittämistoimenpiteet vuodelle 2015.
196
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen
asukaskohtaiset kustannukset kasvoivat
0,5 prosenttia. Henkilöstön vaihtuvuutta
hyödynnettiin, ja palkalliset henkilötyövuodet vähenivät yli tavoitetason. Työhyvinvointi parani edellisvuoteen verrattuna
perusopetuksessa, mutta ei varhaiskasvatuksessa. Tulosta selitti varhaiskasvatuksessa varhaiseläkemenoperusteisten
maksujen nousu ja psykososiaalisten
kuormitustekijöiden heikkeneminen. Perusopetuksessa työhyvinvoinnin paranemiseen vaikuttivat sairauspoissaolojen
ja työtapaturmien vähentyminen ja kehityskeskustelujen hyödyllisyyden sekä
ilmapiriin ja päätöksenteon oikeudenmukaisuuden kokemusten parantuminen.
Vaikutusmahdollisuuksien oman työn, sisäisen toiminnan ja palvelujen kehittämiseen ei koettu lisääntyneen perusopetuksessa eikä varhaiskasvatuksessa.
Hyvinvointipalvelut - Varhaiskasvatus ja perusopetus
talousarvion toteumavertailu
( 1 000 euroa)
Tuloslaskelma
233 561 933,10
2 823 844,59
223 150 295,98
3 139 309,30
Talousarvio
2014
230 267
2 330
-4 626 676,51
-36 472 845,83
-4 363 990,77
-36 023 690,92
-4 392
-35 111
-4 690
-35 149
64
-1 324
-116 213 118,34
-116 253 632,03
-111 990
-114 497
-1 716
-26 852 278,40
-6 662 571,85
-25 900 827,42
-6 765 107,66
-26 079
-6 635
-26 025
-6 728
-827
65
-1 969 104,04
-41 991 126,71
1 598 056,01
-1 151 953,52
-39 154 275,99
-3 323 873,03
-1 721
-42 300
4 370
-1 721
-42 310
4 370
-248
319
-2 772
2 386 316,56
402,15
-2 730 165,21
-135,31
-129,70
1 254 344,50
1 831 676,62
869,08
-2 128 183,52
0
-723,1
-3 620 233,95
0
0
-270
0
0
4 100
0
0
-270
0
0
4 100
2 386
0
-2 460
-0
-0
-2 846
1.1. - 31.12.2014
Liikevaihto
Liiketoiminnan muut tuotot
Materiaalit ja palvelut
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Ostot tilikauden aikana
Palvelujen ostot
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Eläkekulut
Muut henkilösivukulut
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot
Liiketoiminnan muut kulut
Liikeylijäämä (-alijäämä)
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Kunnalle maksetut korkokulut
Muille maksetut korkokulut
Muut rahoituskulut
Tilikauden alijäämä (ylijäämä)
Tuloslaskelman tunnusluvut
1.1. - 31.12.2014
Sijoitetun pääoman tuotto, %
Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, %
Voitto, %
Taseyksikön talous ja talousarvion
toteutuminen
Tuloslaskelma ja tuloslaskelman
analysointi
Tilikauden tulos oli 1,3 milj. euroa ylijäämäinen, joka oli 4,9 milj. euroa edellisvuotta parempi ja 2,8 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikompi. Tilikauden 4,1 milj. euron
ylijäämätavoitteesta saavutettiin 1,3 milj.
euroa. Perusopetuksessa sidottu ryhmäkoko vaikeutti henkilöstösäästöjen toteuttamista. Varhaiskasvatuksessa asetetut
tehostamistavoitteet saavutettiin lähes
kokonaan. Vain kasvanut palvelutarve aiheutti henkilöstökulujen sekä materiaalien
ja palvelujen ostojen ylityksen. Toiminnan
luonteesta johtuen lakisääteiset palvelut
on turvattava.
Tuotantoalueen liikevaihto kasvoi edellisvuodesta 10,4 milj. euroa päivähoitotoiminnan laajenemisen, perusopetuksen
oppilasmäärän kasvun sekä ryhmäkokojen
pienentämiseen ja koulutukselliseen tasa-
-96,8
-96,8
0,5
1.1. - 31.12.2013
1.1. - 31.12.2013
negat.
negat.
-1,6
arvoon suunnattujen opetus- ja kulttuuriministeriön avustusten johdosta. Suoritemäärien kasvun vuoksi liikevaihto ylitti
0,5 milj. eurolla vuosisuunnitelman. Liiketoiminnan muut tuotot ylittyivät 0,4 milj.
euroa johtuen työterveyshuolto-, työllistämistuki- ja koulutuskorvausten sekä hankerahoituksen ennakoitua suuremmista
toteumista.
Materiaalikulut kasvoivat edellisvuodesta 0,3 milj. euroa, mutta alittivat vuosisuunnitelman 0,1 milj. eurolla. Kasvu
johtui tasa-arvoavustuksen merkittävästä
suuntaamisesta kriteerit täyttävien koulujen oppimisympäristöihin. Palvelujen ostot kasvoivat edellisvuodesta maltillisesti
0,4 milj. euroa (1,2 prosenttia) ja ylittivät
vuosisuunnitelman 1,3 milj. eurolla. Talouden tehostamisvelvoitteesta johtuen
vuosisuunnitelma jouduttiin laatimaan 2,4
prosenttia, 0,9 milj. euroa, edellisvuoden
toteumaa alhaisempana, eikä lapsi- ja oppilasmäärän kasvua pystytty huomioimaan
riittävästi. Tampereen ulkopuolelle sijoi-
Muutettu
TA 2014
233 073
2 417
Ero 2014
489
407
tettujen lasten koulunkäyntikustannukset
toteutuivat 0,2 milj. euroa arvioitua korkeampina. Toteumaa nostivat myös Sarka Oy:ltä hankitut avustajapalvelut sekä
opetuksen kehittämishankkeisiin liittyvät
palvelujen ostot. Majoitus- ja ravitsemuspalvelut ylittyivät 0,5 milj. euroa ja matkustus- ja kuljetuspalvelut 0,2 milj. euroa.
Näiden yhteinen toteutuma oli 0,4 milj.
euroa edellisvuotta korkeampi. Koneiden
ja kaluston kunnossapitopalvelut ylittyivät
0,2 milj. euroa. Toiminta- ja oppimisympäristöjen teknistyminen sekä teknisen työn
opetuksen turvallisuusvaatimukset lisäävät laitteiden huoltotarpeita. Sosiaali- ja
terveyspalvelujen ostot ylittyivät 0,3 milj.
euroa johtuen pääosin henkilökunnan työterveyskuluista.
Henkilöstökulut kasvoivat edellisvuodesta ainoastaan 0,8 milj. euroa (0,5
prosenttia). Tehostamistoimien ansiosta
varsinainen palkkasumma henkilösivukuluineen aleni 0,2 milj. euroa, mutta opettajien VaEl -maksun 2,5 prosentin korotus
nosti eläkekuluja 1,0 milj. euroa. Tehostamistoimenpiteiden takia henkilöstömenojen vuosisuunnitelmasta vähennettiin
3,6 milj. euroa. Vuosisuunnitelma ylittyi
2,5 milj. euroa. Tästä varhaiskasvatuksen
osuus oli 0,6 milj. euroa ja perusopetuksen
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
197
Hyvinvointipalvelut - Varhaiskasvatus ja perusopetus
1,9 milj. euroa, josta VaEl -maksun vaikutus oli 0,6 milj. euroa.
Päiväkoti- ja koulurakentamisesta ja niiden varustelusta johtuen poistot kasvoivat
edellisvuodesta 0,8 milj. euroa ja ylittivät
vuosisuunnitelmaan 0,2 milj. eurolla.
Liiketoiminnan muut kulut kasvoivat
edellisvuodesta 2,8 milj. euroa johtuen
maa-alueiden vuokrista sekä uusista päiväkoti- ja koulukiinteistöistä. Vuosisuunnitelma alittui 0,3 milj. euroa johtuen palveluverkossa tapahtuneiden tilamuutosten
talousarvion toteumavertailu
(1 000 euroa)
Rahoituslaskelma
Toiminnan rahavirta
Liikeylijäämä (-alijäämä)
Poistot ja arvonalentumiset
Rahoitustuotot ja -kulut
Investointien rahavirta
Investointimenot
Toiminnan ja investointien rahavirta
Rahoituksen rahavirta
Lainakannan muutokset
Lyhytaikaisten lainojen muutos kunnalta
Muut maksuvalmiuden muutokset
Saamisten muutos kunnalta
Saamisten muutos muilta
Korottomien velkojen muutos kunnalta
Korottomien velkojen muutos muilta
Rahoituksen rahavirta
Rahavarojen muutos
Rahavarojen muutos
Rahavarat 31.12.
Rahavarat 1.1.
Rahoituslaskelman tunnusluvut
1.1. - 31.12.2014
1.1. - 31.12.2013
Talousarvio
2014
1 598 056,01
1 969 104,04
-343 711,51
3 223 448,54
-3 323 873,03
1 151 953,52
-296 360,92
-2 468 280,43
4 370
1 721
-270
5 821
4 370
1 721
-270
5 821
-2 772
248
-74
-2 597
-3 167 275,07
-3 167 275,07
-1 953 052,41
-1 953 052,41
-3 481
-3 481
-3 541
-3 541
374
374
56 173,47
-4 421 332,84
2 340
2 280
-2 224
-3 762,00
-3 762,00
3 762,00
3 762,00
-2 340
-2 340
-2 280
-2 280
2 276
2 276
-480 652,86
-219 910,77
199,10
647 953,06
-52 411,47
2 988 398,70
126 142,05
3 354,08
1 299 676,01
4 417 570,84
0
0
-52
-56 173,47
4 421 332,84
-2 340
-2 280
2 224
0,00
-0,00
0
0
0
0,00
467,73
467,73
0,00
467,73
467,73
1.1. - 31.12.2014
1.1. - 31.12.2013
Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kerty-6 602 064,89
mä, € *)
Investointien tulorahoitus, %
101,8
Lainanhoitokate
218,1
Kassan riittävyys, pv
0
Quick Ratio
0,7
Current Ratio
0,7
* Tunnusluku laskettu taseyksikön perustamisesta alkaen vuodesta 2012 -
Rahoituslaskelma ja rahoituslaskelman
analysointi
Toiminnan rahavirta, tulorahoitus, kuvaa
tuloslaskelmassa esitettyjen tuottojen ja
kulujen vaikutusta rahavaroihin. Se kertoo, kuinka paljon varsinainen toiminta
on tuottanut tilikauden aikana rahavaroja
käytettäväksi investointeihin ja rahoituksellisen aseman muuttamiseen. Tilikauden
198
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
vaikutuksista sisäisiin vuokriin. Yhdystilin
korkokustannus ylittyi 0,1 milj. euroa johtuen vuosisuunnitelmaan tehdystä liian alhaisesta arviosta rahoitettavien pääomien
tasosta.
-6 658 238,36
-126,4
-16,0
0
0,6
0,6
2014 toiminnan rahavirta oli 3,2 milj. euroa
ja se kasvoi edelliseen tilikauteen verrattuna 5,7 milj. euroa johtuen liikeylijäämän
merkittävästä kasvusta. Tilikauden 2014
toiminnan rahavirta pieneni vuosisuunnitelmaan verrattuna 2,6 milj. euroa johtuen
pääosin siitä, että vuosisuunnitelmassa
asetettua tilikauden 4,1 milj. euron ylijäämätavoitetta ei saavutettu.
Muutettu
TA 2014
Ero 2014
Investointien rahavirta kuvaa pysyvien
vastaavien hyödykkeiden investointeihin
käytetyn rahan vaikutusta rahavaroihin.
Vuoden 2014 investointimenot olivat 3,2
milj. euroa ollen 1,2 milj. euroa edellisvuotta suuremmat johtuen toteutetuista
ensikertaisen kalustamisen hankkeista.
Investointien rahavirta pieneni vuosisuunnitelmaan verrattuna 0,4 milj. euroa johtuen pääosin ensikertaisen kalustamisen
säästöistä.
Tilikauden toiminnan ja investointien
rahavirta kääntyi lievästi positiiviseksi. Toiminnan ja investointien rahavirran kolmen
vuoden kertymä on 6,6 milj. euroa negatiivinen edellisinä vuosina syntyneiden
alijäämien vuoksi. Tuotantoalueen välitön
maksuvalmius on parantunut hieman edellisvuodesta.
Hyvinvointipalvelut - Varhaiskasvatus ja perusopetus
Investoinnit ja niiden analysointi
Investoinneista säästyi 0,4 milj. euroa.
Suurin yksittäinen erä oli Vuoreksen koulutalon ensikertaisesta kalustamisesta
säästynyt 0,3 milj. euroa, koska liikuntatilojen led-näytön hankkimista ei katsottu
koulun toiminnan kannalta tarpeelliseksi.
Hanketasolla sitovista investoinneista 0,1
milj. euroa siirtyy toteutettaviksi vuoden
2015 aikana.
investoinnit
1 000 euroa
TP 2014
Muutettu
TA 2014
Alkup TA
2014
Ero
Muutokset
AINEELLISET HYÖDYKKEET
Kiinteät rakenteet ja laitteet
Koneet ja kalusto
-3 167
-100
-3 067
-3 541
-100
-3 441
374
0
374
-3 481
-100
-3 381
-60
0
-60
INVESTOINNIT YHTEENSÄ
-3 167
-3 541
374
-3 481
-60
Tase
Tase ja taseen analysointi
Tase kuvaa omaisuus- ja pääomaeriä tilikauden päättyessä ryhmiteltynä luonteensa mukaisiin omaisuus- ja pääomaeriin.
Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen
taseen loppusumma vuoden 2014 lopussa
oli 18,1 milj. euroa. Taseen loppusumma
kasvoi 1,9 milj. euroa eli 11,7 prosenttia.
Taseen vastaavien muutokset johtuivat
erityisesti pysyvien vastaavien arvon 1,2
milj. euron kasvusta Vuores-talon ja useiden päiväkotien ensikertaisen kalustamisen johdosta. Vastattavien muutokset
johtuivat negatiivisen oman pääoman 1,3
milj. euron pienenemisestä tilikauden ylijäämäisen tuloksen kautta sekä lyhtyaikaisen vieraan pääoman kasvusta erityisesti
lyhytaikaisten ostovelkojen osalta.
Tilikauden lopussa tuotantoalueen omavaraisuusaste oli edelleen negatiivinen
johtuen edellisten vuosien alijäämästä.
Suhteellisen velkaantuneisuuden tunnusluku kertoo, että käyttötuloista tarvittaisiin 9,1 prosenttia koko vieraan pääoman
takaisin maksamiseen pois lukien ennakkomaksut. Vuonna 2013 suhteellinen velkaantuneisuus oli 9,3 prosenttia.
31.12.2014
31.12.2013
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet
Muut pitkävaikutteiset menot
367 672,16
367 672,16
408 524,62
408 524,62
346 663,40
3 202 413,22
3 549 076,62
280 765,15
2 029 287,98
2 310 053,13
Rahat ja pankkisaamiset
169 430,23
13 616 838,14
389 281,50
517,17
14 176 067,04
467,73
102 141,97
13 136 185,28
234 119,30
3 056,86
13 475 503,41
467,73
VASTAAVAA YHTEENSÄ
18 093 283,55
16 194 548,89
-4 745 738,69
1 254 344,50
-3 491 394,19
-1 125 504,74
-3 620 233,95
-4 745 738,69
0,00
1 743 060,51
4 246,56
2 405 920,52
17 431 450,15
21 584 677,74
3 762,00
1 188 693,92
4 047,46
2 378 084,44
17 365 699,76
20 940 287,58
18 093 283,55
16 194 548,89
Aineelliset hyödykkeet
Kiinteät rakenteet ja laitteet
Koneet ja kalusto
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Saamiset
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset
Saamiset kunnalta
Muut saamiset
Siirtosaamiset
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA
Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä)
Tilikauden alijäämä (ylijäämä)
VIERAS PÄÄOMA
Lyhytaikainen
Lainat kunnalta
Ostovelat
Korottomat velat kunnalta
Muut velat
Siirtovelat
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
Taseen tunnusluvut
Omavaraisuusaste, %
Suhteellinen velkaantuneisuus, %
Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1 000 euroa
Lainakanta, 1 000 euroa
Lainasaamiset, 1 000 euroa
31.12.2014
-19,3
9,1
-3 491
0
0
31.12.2013
-29,3
9,3
-4 746
4
0
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
199
Hyvinvointipalvelut - Varhaiskasvatus ja perusopetus
Tilinpäätöksen liitetiedot
Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot
Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä
-menetelmät
Pysyvien vastaavien aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on merkitty taseeseen
hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman
mukaiset poistot on laskettu kaupunginhallituksen hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa.
Tuloslaskelman ja/tai taseen
esittämistavan muutos
Taseen esittämistapaa on muutettu vuoden 2014 tilinpäätökseen. Aiemmin lyhytaikaisissa muissa veloissa esitettyjen
henkilösivukuluvelkatilien esitystapaa on
korjattu kuluneeseen vuoteen ja samalla
korjattu vertailutiedon esitystapaa. Henkilösivukulujen velkatilit esitetään jatkossa
lyhytaikaisissa siirtoveloissa.
Tuloslaskelman liitetiedot
Liikevaihto (1 000 euroa)
1.1. - 31.12.2014
Päivähoito
Perusopetus
Yhteensä
93 058
140 504
233 562
1.1. - 31.12.2013
88 043
135 107
223 150
Liiketoiminnan muut tuotot (1 000 euroa)
1.1. - 31.12.2014
Maksutulot
Työllistämistuki
EU-tuki kehittämisporjekteille
Korvaus työterveyshuollosta
Muut tuet ja avustukset
Vuokratulot
Muut tulot
Yhteensä
200
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
66
144
17
763
1 637
102
95
2 824
1.1. - 31.12.2013
47
68
48
765
1 997
108
107
3 139
Hyvinvointipalvelut - Varhaiskasvatus ja perusopetus
Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa.
Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu pysyvien
vastaavien hyödykkeiden hankintamenoista arvioidun
taloudellisen käyttöiän mukaan.
Arvioidut poistoajat ja poistomenetelmät ovat:
Aineettomat oikeudet
3 - 5 vuotta
Tasapoisto
Muut pitkävaikutteiset menot
3 - 10 vuotta
Tasapoisto
Rakennukset
10 - 30 vuotta
Tasapoisto
Kiinteät rakenteet ja laitteet
10 - 40 vuotta
Tasapoisto
Koneet ja kalusto
3 - 20 vuotta
Tasapoisto
Soranottoalueet
Käytön mukainen
Hyödykkeet, joiden hyödykekohtainen hankintameno on alle 10 000 euroa on kirjattu pääsääntöisesti vuosikuluksi.
Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistoalaisten investointien vastaavuudesta (1 000 euroa)
Suunnitelman mukaiset poistot
Poistonalaisten investointien omahankintameno
Poikkeama, euroa
Poikkeama, %
-2 962
-4 393
1 431
-32,6
Selvitys poikkeaman syistä
Poistosuunnitelman tarkistaminen
Tulevien vuosien koulu- ja päiväkotirakentaminen on kasvattanut olennaisesti investointimenoja. Poistojen taso tulee nousemaan pidemmällä aikavälillä.
Poistosuunnitelma on päivitetty siten, että se
noudattaa kaupungin poistosuunnitelmaa.
Taseen vastaavien liitetiedot
Aineettomat hyödykkeet (1 000 euroa)
Muut pitkävaikutteiset menot
Poistamaton hankintameno 1.1.
Tilikauden poisto
Poistamaton hankintameno 31.12.
Kirjanpitoarvo 31.12.
409
41
368
368
Yhteensä
409
41
368
368
Aineelliset hyödykkeet (1 000 euroa)
Kiinteät rakenteet ja laitteet
Poistamaton hankintameno 1.1.
Lisäykset tilikauden aikana
Tilikauden poisto
Poistamaton hankintameno 31.12.
Kirjanpitoarvo 31.12.
281
100
34
347
347
Koneet ja kalusto
2 029
3 067
1 894
3 202
3 202
Yhteensä
2 310
3 167
1 928
3 549
3 549
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
201
Hyvinvointipalvelut - Varhaiskasvatus ja perusopetus
Siirtosaamisten olennaiset erät (1 000 euroa)
31.12.2014
31.12.2013
1
1
2
3
Lyhytaikaiset siirtosaamiset
Menoennakot
Tulojäämät
Yhteensä
1
Taseen vastattavien liitetiedot
Oma pääoma (1 000 euroa)
2014
Edellisten tilikausien ylijäämä 1.1.
Siirto edelliseltä tilikaudelta
Edellisten tilikausien ylijäämä 31.12.
Tilikauden ylijäämä/alijäämä
Oma pääoma yhteensä
2013
-1 126
-3 620
-4 746
0
-1 126
-1 126
1 254
-3 620
-3 491
-4 746
31.12.2014
31.12.2013
4
4
4
4
2 406
2 406
2 378
2 378
756
275
2 330
14 070
17 431
599
304
2 193
14 269
17 366
Lyhytaikainen vieras pääoma (1 000 euroa)
Korottomat velat kunnalta
Ostovelat
Yhteensä
Muut velat
Muut velat
Yhteensä
Siirtovelkojen olennaiset erät
Tuloennakot, lyhytaik.
Palkkajaksotukset
Eläkevakuutusmaksuvelat
Lomapalkkajaksotukset
Yhteensä
Henkilöstöä koskevat liitetiedot
Henkilöstön lukumäärä
31.12.2014
Päivähoito
Perusopetus
Yhteensä
202
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
1 842
1 826
3 668
31.12.2013
1 852
1 918
3 770
Hyvinvointipalvelut - Toisen asteen koulutus
Toisen asteen koulutus
Tampereen toisen asteen koulutuksesta
valmistuu aktiivisia kansalaisia, joilla on
hyvät valmiudet työ- ja elinkeinoelämään,
jatko-opintoihin ja elinikäiseen oppimiseen. Toisen asteen koulutus on alueellisesti ja valtakunnallisesti aktiivinen ja
innovatiivinen kouluttaja ja työ- ja elinkeinoelämän kehittäjä.
na uusista ja peruskorjatuista tiloista oli
kohoavien pääomavuokrien ja ylläpitokustannusten kasvava osuus lukiokoulutuksen
vuosisuunnitelman käyttökustannuksista.
Lukiokoulutukselle asetettu ylijäämätavoite 0,6 milj. euroa asetti erityisen haasteen
lukioiden toiminnan suunnittelulle ja opiskelijoiden valmistumiselle määräajassa sekä henkilöstön jaksamiselle.
Taloudelliset tavoitteet saavutettiin ja
ammatillisen koulutuksen voitollinen tulos
antaa puskurivaraa tulevien rahoituskarsintojen varalle.
sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin. Uudistuva rahoituslaki ja 1.8.2014 käyttöön otettu
oppilas- ja opiskelijahuoltolaki asettavat
opiskelijoiden ohjaukselle ja tavoiteajassa
valmistumiselle suuria haasteita.
Kiristyvän taloudellisen tilanteen ja valtionosuusrahoituksen vähenemisen vuoksi
Tredun on sopeutettava koko toimintansa
edelleen. Tämä edellyttää kriittistä tarkastelua erityisesti käytettävissä olevien tilojen suhteen, mutta myös työn alla olevan
palveluverkkosuunnitelman toteutuksessa
ja aikataulutuksessa. Samoin muun muassa kilpailuneutraliteetin ja muiden lakimuutosten edellyttämät muutokset sekä
ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmauudistukset vaikuttavat suoraan
toiminnan organisointiin, henkilöstön rekrytointiin sekä pedagogisiin järjestelyihin.
Toimintakertomus
Olennaiset tapahtumat tilikaudelta
Toisen asteen koulutus käsittää ammatillisen ja lukiokoulutuksen tuotantoyksiköt. Ammatillinen koulutus on toiminut
maakunnallisesti vuoden 2013 alusta, kun
Tampereen ammattiopisto ja Pirkanmaan
koulutuskonserni-kuntayhtymä muodostivat Tampereen seudun ammattiopiston,
Tredun. Ammatillinen koulutus toimii kaikkiaan 20 toimipisteessä 10 kunnan alueella. Muutoksen johdosta koko tuotantoalueen organisaatiota muutettiin ja vuoden
2014 aikana käynnistettiin organisaatiorakenteen arviointi. Vuoden aikana valmistuivat Hepolamminkadun toimipisteeseen
uudet tilat sähköalan opetukselle sekä
Koivistontien toimipisteessä tehtiin tilojen
muutostöitä muun muassa vaatetusalan
siirtyessä sinne kokonaisuudessaan. Rakentamisen ja perusparannuksen myötä
tilojen vuokrakulut nousevat entisestään.
Organisaation toiminnan kehittämistä
suunniteltiin sekä tutkinnon uudistuksen
että valtionosuusleikkauksien tuomien
muutosten takia.
Tampereen kaupungin ylläpitäminä toimi 6 päivälukiota ja aikuislukio. Tampereen
teknillisen lukion uudisrakennus valmistui
kevään aikana ja toiminta siirtyi uusiin
tiloihin Hepolamminkadulle. Yhteistoiminta Tredun kanssa Hepolamminkadun
kampuksella lisääntyi. Tampereen klassillisen lukion peruskorjaus jatkui ja yhdyskäytävän toteuttaminen uuden ja vanhan
puolen välille hyväksyttiin. Uusien opiskelijoiden sisäänotto kasvoi klassillisessa lukiossa vielä 2014. Taloudellisena haastee-
Palkallisten henkilötyövuosien kehitys
Palkalliset henkilötyövuodet
Arvio tulevasta kehityksestä
Ammatillisen ja lukiokoulutuksen yksikköhintaa on leikattu, mikä asettaa huomattavan taloudellisen haasteen koko
tuotantoalueelle. Maakunnan suotuisa
väestökehitys ja valtionosuusperusteisten aloituspaikkojen lisäys ammatillisessa
koulutuksessa pitävät yllä koulutuskysyntää ja hieman tasoittavat tilannetta. Lukiokoulutuksen puolella Tilaaja ja Tuottaja
seuraavat opiskelijoiden hakeutumista
lukiokoulutukseen ja sisäänottoa kasvatetaan tarpeen mukaan.
Toiminnalliseen ja taloudelliseen haasteeseen voidaan vastata tarkistamalla
palveluverkkoa, noudattamalla kriittistä
henkilöstöpolitiikkaa, monimuotoistamalla toimintatapoja sekä kehittämällä ansaintakeinoja.
Varsinaisen toiminnan sisältö muuttuu
koko toisella asteella, kun sekä ammatillisen että lukiokoulutuksen opetussuunnitelmat uudistuvat ja siirrytään vaiheittain
TP 2013
1 339
Hesu 2014
1 296
Henkilöstö
Tuotantoalueen
henkilöstömäärä
31.12.2014 oli yhteensä 1 422. Henkilöstömäärä väheni toimintavuoden aikana 34
henkilöllä. Henkilöstöstä 278 oli lukiokoulutuksen yksikössä ja 1 144 ammatillisen
koulutuksen yksikössä (Tredussa).
Palkallisten henkilötyövuosien määrä
tuotantoalueella vuonna 2014 oli yhteensä
1 308. Palkallisten henkilötyövuosien määrä ilman palkkatuettua henkilöstöä pieneni
edellisvuodesta 32,4 henkilötyövuodella,
lukiokoulutuksessa vähennys oli 6 ja ammatillisessa koulutuksessa 26,4 henkilötyövuotta.
TP 2014
1 308
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
203
Hyvinvointipalvelut - Toisen asteen koulutus
Selonteko sisäisen valvonnan
järjestämisestä
Toisen asteen koulutus on tehnyt itsearvioinnin sisäisen valvonnan osalta ja johtokunta on käsitellyt arvioinnin 20.1.2015.
Toisen asteen koulutuksessa on käytössä
johtokunnan 10.4.2008 hyväksymä sisäisen valvonnan suunnitelma ja 16.12.2014
hyväksymä riskienhallintasuunnitelma.
Kokonaisarviona toisen asteen koulutuksen johto lausuu, että toisen asteen
koulutuksen sisäinen valvonta on pääosin
hyvällä tasolla. Merkittäviä sisäisen valvonnan puutteita ei ole todettu. Parantamista ja kehittämistä vaativat keskeiset
asiat ovat:
• Irtaimistohallinto
• Raportoinnin ja tiedonkeruun kehittäminen
• Tietojärjestelmien
tarkistaminen
käyttövaltuuksien
• Tiedonvälitysprosessin kehittäminen yksikön sisällä ja sidosryhmille
Toisen asteen koulutuksen toiminnalliset tavoitteet
Kortti
Sitova tavoitetaso 2014
47
48
49
50
57
Palvelutuotannon tuottavuus on parantunut vuoteen 2013 verrattuna
Henkilöstön vaihtuvuutta on hyödynnetty
Työhyvinvointi on parantunut vuoteen 2013 verrattuna
Henkilöstön mahdollisuuksia oman työn, sisäisen toiminnan ja palvelujen kehittämisessä on parannettu
Palvelurakenteen, palvelukokonaisuuksien ja palvelujen priorisointi ja työnjako on tehty
Ammatillisen ja lukiokoulutuksen laatujärjestelmien kehittäminen toisen asteen koulutuksen toimintajärjestelmäksi on edennyt suunnitelman mukaisesti
58
Toteuma
+/?
+
+
Toiminnallisten tavoitteiden
toteutuminen
Toisen asteen koulutuksen molemmat
tuotantoaluekohtaiset toiminnalliset tavoitteet toteutuivat. Palvelurakenteen ja
palvelukokonaisuuksien priorisointia ja
työnjakoa tehtiin esimerkiksi toisen asteen koulutuksen toimintasäännön päivittämisen yhteydessä. Toisen asteen
koulutuksen tuotantoalueen hallinnossa
tehtiin selvitystä toimintojen ja tehtävien
päällekkäisyyksistä. Lähikuntien kanssa
204
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
tehtiin suunnitelmia yritysyhteistyön lisäämisestä. Ammatillisen koulutuksen ja
lukiokoulutuksen laatujärjestelmien kehittämisessä toisen asteen koulutuksen
toimintajärjestelmäksi edettiin suunnitellusti: Tampereen seudun ammattiopiston
laatujärjestelmän rakentamistyö aloitettiin kaikkien suunniteltujen osa-alueiden
osalta, ja lukiokoulutuksen ydinprosessien
päivitys aloitettiin.
Asukaskohtaiset kustannukset laskivat
Tampereen seudun ammattiopistossa 1,4
prosenttia ja nousivat lukiokoulutuksessa
0,1 prosenttia. Työhyvinvointia ei saatu
tavoitteen mukaisesti paranemaan edellisvuoteen verrattuna. Henkilötyövuosien
vähennystavoite lähes saavutettiin. Henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia oman
työn, sisäisen toiminnan ja palvelujen
kehittämiseen ei voitu arvioida organisaatiomuutosten vuoksi.
Hyvinvointipalvelut - Toisen asteen koulutus
talousarvion toteumavertailu
(1 000 euroa)
Tuloslaskelma
134 229 237,62
3 247 304,44
135 421 552,21
4 530 950,75
Talousarvio
2014
135 619
2 437
-5 291 204,76
-23 880 634,51
-5 296 458,93
-23 354 166,39
-5 529
-28 740
-5 432
-26 286
141
2 405
-60 540 768,44
-61 393 966,09
-59 061
-60 335
-206
-14 014 093,83
-3 434 759,84
-13 409 873,91
-3 540 026,43
-13 237
-3 438
-13 317
-3 507
-697
72
-2 157 339,66
-23 290 531,68
4 867 209,34
-2 427 068,32
-22 137 456,00
8 393 486,89
-2 949
-23 940
1 163
-2 899
-24 184
1 163
742
893
3 704
1 196 109,86
4 904,68
-657 161,42
-74,61
-4 117,06
5 406 870,79
496 799,25
2 383,09
-625 884,54
0,00
-4 465,49
8 262 319,20
0
0
-290
0
-1
872
0
0
-290
0
-1
872
1 196
5
-367
-0
-3
4 535
1.1. - 31.12.2014
Liikevaihto
Liiketoiminnan muut tuotot
Materiaalit ja palvelut
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Ostot tilikauden aikana
Palvelujen ostot
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Eläkekulut
Muut henkilösivukulut
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot
Liiketoiminnan muut kulut
Liikeylijäämä (-alijäämä)
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Kunnalle maksetut korkokulut
Muille maksetut korkokulut
Muut rahoituskulut
Tilikauden alijäämä (ylijäämä)
Tuloslaskelman tunnusluvut
1.1. - 31.12.2014
Sijoitetun pääoman tuotto, %
Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, %
Voitto, %
Taseyksikön talous ja talousarvion
toteutuminen
Tuloslaskelma ja tuloslaskelman
analysointi
Vuonna 2013 Tampereen ammattiopiston
ja Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymän toiminta yhdistettiin isäntä-kuntamallilla. Vuodesta 2013 alkaen saadaan
ammatillisen koulutuksen talouden osuudesta ensimmäistä kertaa vertailukelpoista historiatietoa.
Toiminnan yhdentyessä lähtökohtana oli
ammatilliseen koulutukseen kanavoidun
rahoituksen kohdentaminen täysimääräisenä koulutustoimintaan. Ensimmäisen
uudella toimintamallilla toteutetun tilikauden tulos oli 8,3 milj. euroa ylijäämäinen.
Vuoden 2014 tilikauden ylijäämä oli 5,4
milj. euroa, joka oli 2,9 milj. euroa edellisvuotta pienempi. Ammatillisen koulutuksen osuus ylijäämästä oli 4,6 milj. euroa ja
69,1
69,1
4,0
1.1. - 31.12.2013
Muutettu
TA 2014
134 524
2 598
Ero 2014
-295
649
1.1. - 31.12.2013
234,1
234,1
6,1
lukion 0,8 milj. euroa.
Tilikauden liikevaihto toteutui vuosisuunnitelman mukaisesti. Vuoteen 2013
verrattuna liikevaihto aleni 1,4 milj. eurolla
ja liiketoiminnan muut tuotot 1,2 milj. eurolla. Liikevaihtoa alensi pääosin sisäisen
liikevaihdon lasku. Muissa tuotoissa projektien tuet ja avustukset laskivat, koska
projekteja alkoi vähemmän.
Henkilöstökulut ylittivät vuosisuunnitelman 0,8 milj. eurolla, mutta olivat
0,3 milj. euroa edellisvuotta pienemmät.
Henkilöstökulujen ylitys johtui ammatillisen koulutuksen eläkemenojen lisäyksestä. Vuosisuunnitelma laadittiin aiempien
koulutuksen järjestäjien toteutumien perusteella. Siirtyneen henkilöstön osalta
maksujen laskentaperuste muuttui työnantajan muutoksen vuoksi aiempaa korkeammaksi.
Palvelujen ostot alittivat vuosisuunnitelman 2,4 milj. eurolla. Merkittävin yk-
sittäinen tekijä oli oppisopimustoiminnan
palvelujen oston alenema 0,7 milj. euroa.
Palvelujen ostoja sopeutettiin oppisopimustoiminnan valtionosuuksien leikkaukseen.
Poistot alittivat vuosisuunnitelman 0,7
milj. eurolla. Hankinnat toteutuivat suunniteltua myöhemmin, eikä kaikkia suunniteltuja investointeja voitu toteuttaa.
Liiketoiminnan muut kulut alittivat vuosisuunnitelman 0,9 milj. eurolla. Rakennusten vuokrakulut alittivat vuosisuunnitelman 0,3 milj. eurolla, mutta kasvoivat
edellisvuoteen 1,1 milj. euroa. Koneiden
ja laitteiden vuokrakulut alittivat vuosisuunnitelman 0,5 milj. eurolla ollen samansuuruiset kuin vuonna 2013. Yhdystilin korkokustannus alittui 0,8 milj. euroa
johtuen vuosisuunnitelmaan tehdystä liian
korkeasta arviosta rahoitettavien pääomien tasosta.
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
205
Hyvinvointipalvelut - Toisen asteen koulutus
talousarvion toteumavertailu
(1 000 euroa)
Rahoituslaskelma
Muutettu
TA 2014
1.1. - 31.12.2013
4 867 209,34
2 157 339,66
539 661,45
-104 990,00
7 459 220,45
8 393 486,89
2 427 068,32
-131 167,69
0,00
10 689 387,52
1 163
2 949
-291
1 163
2 899
-291
3 704
-742
831
3 821
3 771
3 793
-3 172 615,86
50 501,26
114 493,00
-3 007 621,60
-2 583 593,63
215 217,12
0,00
-2 368 376,51
-3 139
0
0
-3 139
-3 517
89
0
-3 428
344
-38
114
420
4 451 598,85
8 321 011,01
682
343
4 214
-12 000,00
-12 000,00
-3 685 828,93
-3 685 828,93
-682
-682
-343
-343
331
331
254 850,76
112 778,23
-6 355 866,77
1 203 640,57
2 342,50
345 350,61
-4 436 904,10
36 752,81
-159 720,10
-10 466 003,73
-1 090 851,78
-2 134,90
7 030 262,65
-4 651 695,05
0
0
-4 437
-4 448 904,10
-8 337 523,98
-682
-343
-4 106
Rahavarojen muutos
2 694,75
-16 512,97
0
0
108
Rahavarojen muutos
Rahavarat 31.12.
Rahavarat 1.1.
2 694,75
36 338,25
33 643,50
-16 512,97
33 643,50
50 156,47
Toiminnan rahavirta
Liikeylijäämä (-alijäämä)
Poistot ja arvonalentumiset
Rahoitustuotot ja -kulut
Tulorahoituksen korjauserät
Investointien rahavirta
Investointimenot
Rahoitusosuudet investointimenoihin
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot
Toiminnan ja investointien rahavirta
Rahoituksen rahavirta
Lainakannan muutokset
Lyhytaikaisten lainojen muutos kunnalta
Oman pääoman muutokset
Muut maksuvalmiuden muutokset
Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset
Vaihto-omaisuuden muutos
Saamisten muutos kunnalta
Saamisten muutos muilta
Korottomien velkojen muutos kunnalta
Korottomien velkojen muutos muilta
Rahoituksen rahavirta
Rahoituslaskelman tunnusluvut
1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013
Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä, € *)
9 403 961,90
Investointien tulorahoitus, %
242,3
1 250,9
Lainanhoitokate
Kassan riittävyys, pv
0,1
Quick Ratio
1,4
Current Ratio
1,4
* Tunnusluku laskettu taseyksikön perustamisesta alkaen vuodesta 2012 -
Rahoituslaskelma ja rahoituslaskelman
analysointi
Toiminnan rahavirta, tulorahoitus, kuvaa
tuloslaskelmassa esitettyjen tuottojen ja
kulujen vaikutusta rahavaroihin. Se kertoo
siitä, kuinka paljon varsinainen toiminta
on tuottanut tilikauden aikana rahavaroja
käytettäväksi investointeihin ja rahoituksellisen aseman muuttamiseen. Tilikauden
2014 toiminnan rahavirta oli 7,5 milj. euroa
ja se aleni edelliseen tilikauteen verrattuna
206
Talousarvio
2014
1.1. - 31.12.2014
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
4 952 363,05
451,3
1 807,9
0,1
1,0
1,1
3,2 milj. euroa. Toiminnan rahavirran muutoksen taustalla on pääosin edellisvuotta
pienempi liikeylijäämä. Merkittävimmät
tekijät olivat liikevaihdon aleneminen
1,2 milj. eurolla ja liiketoiminnan muiden
tuottojen aleneminen 1,3 milj. eurolla. Tilikauden 2014 toiminnan rahavirta kasvoi
vuosisuunnitelmaan verrattuna 4,2 milj.
euroa johtuen pääosin vuosisuunnitelmaa
paremmasta tilikauden ylijäämästä.
Ero 2014
Investointien rahavirta kuvaa pysyvien
vastaavien hyödykkeiden investointeihin
käytetyn ja niiden myynnistä saadun rahan vaikutusta rahavaroihin. Vuoden 2014
investointimenot toteutuivat 3,2 milj. eurona ja ne kasvoivat edelliseen vuoteen
nähden 0,6 milj. euroa eli 22,8 prosenttia.
Muutosta edellisvuoteen selittää lähinnä
lukiokoulutuksen ensikertaisen kalustamisen määrärahan kasvu (Teknillinen lukio).
Investointien rahavirta pieneni vuosisuunnitelmaan verrattuna 0,4 milj. euroa johtuen pääosin investointien säästöistä vuosisuunnitelmaan verrattuna.
Toiminnan ja investointien rahavirta
toteutui yhteensä 4,5 milj. euroa positiivisena. Toiminnan rahavirralla pystyttiin
rahoittamaan investointi- ja pääomamenot. Toiminnan ja investointien rahavirran
kolmen vuoden kertymä on 9,4 milj. euroa
positiivinen.
Hyvinvointipalvelut - Toisen asteen koulutus
Investoinnit ja niiden analysointi
Hanketasolla sitovat investoinnit, Teknillisen lukion ja Klassillisen lukion ensikertainen kalustaminen, toteutuivat
suunnitellusti, yhteensä 1,2 milj. euroa. Muita merkittäviä hankintoja olivat
Tredun uusien tilojen ja peruskorjattujen
tilojen kalusto- ja laitehankinnat, joihin
käytettiin yhteensä 1,3 milj. euroa. Opetuksen ajoneuvohankintoihin käytettiin
0,3 milj. euroa ja oppimisympäristöjen
kehittämiseen 0,3 milj. euroa. Vuodelta
2013 uudelleen budjetoitiin 0,2 milj. euron
määräraha Hepolamminkadun toimipisteen ensikertaiseen kalustamiseen sekä
NaturaEcoDomus-projektin 0,2 milj. euron
investointimääräraha. Hepolamminkadun
toimipisteen ensikertaisesta kalustamisesta säästyi 0,1 milj. euroa ja projektin hankinnoista 0,1 milj. euroa. Muista oppimisympäristöön kehittämiseen tarkoitetuista
hankinnoista säästyi 0,1 milj. euroa.
Tase ja taseen analysointi
Tase kuvaa omaisuus- ja pääomaeriä tilikauden päättyessä ryhmiteltynä luonteensa mukaisiin omaisuus- ja pääomaeriin.
Toisen asteen koulutuksen taseen loppusumma vuoden 2014 lopussa oli 25,4 milj.
euroa. Taseen loppusumma kasvoi 6,0
milj. euroa eli 31,0 prosenttia.
Vastaavien muutokset johtuivat erityisesti saamisten 5,2 milj. euron kasvusta.
Muutos saamisissa johtui kunnan sisäisten
saamisten kasvusta.
Vastattavien muutokset johtuivat pääosin positiivisen oman pääoman 5,5 milj.
euron kasvusta tilikauden ylijäämäisen tuloksen kautta.
Toisen asteen koulutuksen omavaraisuusaste on 45,3 prosenttia, johtuen kertyneestä ylijäämästä. Kertynyttä ylijäämää
oli tilikauden lopussa 11,5 milj. euroa. Suhteellisen velkaantuneisuuden tunnusluku
kertoo, että käyttötuloista tarvittaisiin 9,8
prosenttia koko vieraan pääoman takaisin
maksamiseen pois lukien ennakkomaksut.
Hyvinvointipalvelujen tuotantoalueet
ovat toimineet taseyksikköinä vuoden
2012 alusta lähtien. Taseyksiköiden talouden tasapainovaatimuksen mukaan taseyksiköiden tulee kattaa kertyneet alijäämät taloussuunnittelukaudella. Kuntien
välisenä yhteistoimintana vuoden 2013
Tase
31.12.2014
31.12.2013
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet
9 182,00
9 182,00
37 248,10
37 248,10
42 191,00
35 829,07
6 189 397,48
6 267 417,55
51 694,00
32 846,56
5 199 538,95
5 284 079,51
46 941,87
46 941,87
159 720,10
159 720,10
80 462,64
137 877,60
Rahat ja pankkisaamiset
1 435 599,39
16 821 870,50
461 440,92
201 558,13
19 000 931,58
36 338,25
1 687 670,38
10 466 003,73
612 415,49
944 738,18
13 848 705,38
33 643,50
VASTAAVAA YHTEENSÄ
25 360 811,25
19 363 396,59
6 072 523,79
5 406 870,79
11 479 394,58
-2 189 795,41
8 262 319,20
6 072 523,79
386 791,00
386 791,00
131 940,24
131 940,24
0,00
2 583 055,33
-3 547,39
2 167 207,14
8 747 910,59
13 494 625,67
12 000,00
2 040 463,00
-5 889,89
2 225 220,38
8 887 139,07
13 158 932,56
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
25 360 811,25
19 363 396,59
Taseen tunnusluvut
31.12.2014
31.12.2013
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet
Kiinteät rakenteet ja laitteet
Koneet ja kalusto
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus
Keskeneräiset tuotteet
Saamiset
Pitkäaikaiset saamiset
Muut saamiset
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset
Saamiset kunnalta
Muut saamiset
Siirtosaamiset
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA
Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä)
Tilikauden alijäämä (ylijäämä)
TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMA
Muut toimeksiantojen pääomat
VIERAS PÄÄOMA
Lyhytaikainen
Lainat kunnalta
Ostovelat
Korottomat velat kunnalta
Muut velat
Siirtovelat
Omavaraisuusaste, %
Suhteellinen velkaantuneisuus, %
Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1 000 euroa
Lainakanta, 1 000 euroa
Lainasaamiset, 1 000 euroa
alusta toimineen Tampereen seudun ammattiopiston (Tredu) ei kuitenkaan tarvitse kattaa yksikköhintarahoituksellaan
Tampereen ammattiopiston (Tao) vuoden
45,3
9,8
11 479
0
0
31,4
9,4
6 073
12
0
2012 tilinpäätöksessä syntynyttä alijäämää
-2,0 milj. euroa, joka sisältyy vuoden 2014
tilinpäätöksessä taseen edellisten tilikausien ylijäämään (alijäämään). Yhteistoimin-
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
207
Hyvinvointipalvelut - Toisen asteen koulutus
tasopimuksessa sopijaosapuolet sopivat,
että valtiolta ammatillisen koulutuksen
järjestämiseen saatava yksikköhintarahoi-
tus käytetään kokonaisuudessaan ammatillisen koulutuksen järjestämiseen.
investoinnit
1 000 euroa
TP 2014
Muutettu
TA 2014
Alkuper
TA 2014
Ero
Muutokset
AINEELLISET HYÖDYKKEET
Kiinteät rakenteet ja laitteet
Koneet ja kalusto
-3 173
-11
-3 162
-3 517
-12
-3 505
344
1
343
-3 139
-12
-3 127
-378
0
-378
INVESTOINNIT YHTEENSÄ
-3 173
-3 517
344
-3 139
-378
51
89
-38
0
89
NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ
-3 122
-3 428
306
-3 139
-289
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden
luovutustulot
114
0
114
0
0
Rahoitusosuudet
Tilinpäätöksen liitetiedot
tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot
Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä
-menetelmät
Pysyvien vastaavien aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on merkitty taseeseen
hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman
mukaiset poistot on laskettu kaupunginhallituksen hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa.
Tuloslaskelman ja/tai taseen
esittämistavan muutos
Taseen esittämistapaa on muutettu vuoden 2014 tilinpäätökseen. Aiemmin lyhytaikaisissa muissa veloissa esitettyjen
henkilösivukuluvelkatilien esitystapaa on
korjattu kuluneeseen vuoteen ja samalla
korjattu vertailutiedon esitystapaa. Henkilösivukulujen velkatilit esitetään jatkossa
lyhytaikaisissa siirtoveloissa.
Tuloslaskelman liitetiedot
Liikevaihto (1 000 euroa)
1.1. - 31.12.2014
Ammatillinen koulutus
Lukiokoulutus
Ammatillisen koulutuksen maksullinen palvelutoiminta
Yhteensä
1.1. - 31.12.2013
100 431
26 538
101 179
25 533
7 260
8 710
134 229
135 422
Liiketoiminnan muut tuotot (1 000 euroa)
1.1. - 31.12.2014
Ammatillisen koulutuksen projektitoiminta
Toisen asteen koulutuksen muut tulot
Lukiokoulutuksen projektitoiminta
Ammatillisen koulutuksen maksutulot
Lukiokoulutuksen maksutulot
Vuokratulot
Korvaus työterveyshuollosta
Pysyvien vastaavien myyntivoitot
Yhteensä
208
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
1 722
316
84
551
49
258
162
105
3 247
1.1. - 31.12.2013
2 843
534
114
444
55
262
255
24
4 531
Hyvinvointipalvelut - Toisen asteen koulutus
Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa.
Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu pysyvien vastaavien hyödykkeiden hankintamenoista
arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan.
Arvioidut poistoajat ja poistomenetelmät ovat:
Aineettomat oikeudet
3 vuotta
Tasapoisto
Kiinteät rakenteet ja laitteet
10 vuotta
Tasapoisto
Koneet ja kalusto
3 - 12 vuotta
Tasapoisto
Hyödykkeet, joiden hyödykekohtainen hankintameno on alle 10 000 euroa on kirjattu pääsääntöisesti vuosikuluksi.
Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistoalaisten investointien vastaavuudesta (1 000 euroa)
Suunnitelman mukaiset poistot
Poistonalaisten investointien omahankintameno
Poikkeama, euroa
Poikkeama, %
-2 490
-2 653
163
-6,2
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot (1 000 euroa)
1.1. - 31.12.2014
1.1. - 31.12.2013
105
105
24
24
Muut toimintatuotot
Koneiden ja kaluston myyntivoitot
Taseen vastaavien liitetiedot
Aineettomat hyödykkeet (1 000 euroa)
Poistamaton hankintameno 1.1.
Tilikauden poisto
Poistamaton hankintameno 31.12.
Kirjanpitoarvo 31.12.
Aineettomat
oikeudet
37
28
9
9
Yhteensä
37
28
9
9
Aineelliset hyödykkeet (1 000 euroa)
Maa- ja
vesialueet
Poistamaton hankintameno 1.1.
Lisäykset tilikauden aikana
Rahoitusosuudet tilikaudella
Vähennykset tilikaudella
Tilikauden poisto
Poistamaton hankintameno 31.12.
Kirjanpitoarvo 31.12.
52
0
0
10
0
42
42
Kiinteät
rakenteet ja
laitteet
33
11
0
0
8
36
36
Koneet ja
kalusto
5 200
3 162
51
0
2 122
6 189
6 189
Yhteensä
5 284
3 173
51
10
2 129
6 267
6 267
Siirtosaamisten olennaiset erät (1 000 euroa)
31.12.2014
Lyhytaikaiset siirtosaamiset
Menoennakot
Tulojäämät
Muut siirtosaamiset
Yhteensä
51
143
8
202
31.12.2013
67
877
945
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
209
Hyvinvointipalvelut - Toisen asteen koulutus
Taseen vastattavien liitetiedot
Oma pääoma (1 000 euroa)
2014
Edellisten tilikausien ylijäämä 1.1.
Siirto edelliseltä tilikaudelta
Edellisten tilikausien ylijäämä 31.12.
2013
-2 190
8 262
6 073
0
-2 190
-2 190
5 407
8 262
11 479
6 073
31.12.2014
31.12.2013
-4
-4
-6
-6
Muut velat
Muut velat
Yhteensä
2 167
2 167
2 225
2 225
Siirtovelkojen olennaiset erät
Tuloennakot, lyhytaik.
Palkkajaksotukset
Lomapalkkajaksotukset
Eläkevakuutusmaksuvelat
Muut menojäämät, lyh.
Yhteensä
949
536
6 063
1 138
61
8 748
1 050
349
6 220
1 125
143
8 887
Tilikauden ylijäämä/alijäämä
Oma pääoma yhteensä
Lyhytaikainen vieras pääoma (1 000 euroa)
Korottomat velat kunnalta
Ostovelat
Yhteensä
Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot
Leasingvastuiden yhteismäärä (1 000 euroa)
31.12.2014
Seuraavalla tilikaudella maksettavat
Myöhemmin maksettavat
Yhteensä
31.12.2013
524
511
1 035
991
1 484
2 474
0
107
2 961
2 400
2 961
2 507
Muut taloudelliset vastuut (1 000 euroa)
Yhteistyösopimus kauneudenhoitoalan
opetuksesta ja kehittämisestä
Yhteistyösopimus metsäkoneenkuljettajakoulutuksesta
Yhteensä
Henkilöstöä koskevat liitetiedot
Henkilöstön lukumäärä
31.12.2014
Ammatillinen koulutus
Lukiokoulutus
Yhteensä
210
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
1 144
278
1 422
31.12.2013
1 156
300
1 456
Hyvinvointipalvelut - Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut
Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut
Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut tarjoaa
sivistystä ja elämänlaatua edistäviä hyvinvointipalveluja. Tuotantoalueen tuotanto-
yksiköt ovat kirjastopalvelut, museopalvelut, kulttuuripalvelut, liikuntapalvelut,
työväenopistopalvelut sekä Sara Hildénin
taidemuseo. Yksiköt tuottivat palveluja
kolmelle tilaajalautakunnalle.
ja kokoelman uushankintoja. Syksyllä oli
ohjelmassa Marika Mäkelän retrospektiivinen näyttely. Vuoden kokonaiskävijämäärä
oli 66 101 kävijää.
Kulttuuripalvelut tuotti 1 306 tapahtumaa ja kävijöitä oli yhteensä 167 890. Vuoden teemana oli kulttuuritoimijoiden ja
kuntalaisten verkostoitumisen sekä vuoropuhelun lisääminen. Keskeisessä roolissa
oli ”Kulttuuriunelmia” –hanke, jossa kuntalaiset arvioivat olemassa olevia kulttuuripalveluita ja tekivät ehdotuksia uusista.
Uudet palvelut otetaan käyttöön ja vuoropuhelua jatketaan 2015. Lastenkulttuurikeskusten valtakunnallisen verkoston
koordinaatio henkilöresursseineen siirtyi
kulttuuripalveluihin.
Nuorisotyön alueellisissa palveluissa
toimintaa järjestivät 12 nuorisotaloa, joissa kävi vuoden aikana 132 673 kävijää.
Monitoimitalo 13:ssa vieraili yli 64 000
kävijää. Nuorten työllistämistä toteutettiin
työkokeilupaikka Pajastolla. Kulttuurinen
nuorisotyön toimintamuotoja olivat muun
muassa ChillHouse, Ihmefilmi, Kult Tour ja
Spark. Suuri ponnistus oli valtakunnallinen
SottiisiMoves-tapahtuma kesäkuussa, jossa oli 1 200 esiintyjää ja katsojia 4 500.
Tampere Filharmonia soitti vuonna 2014
perinteisten sinfoniakonserttien lisäksi
monipuolisesti myös muun ohjelmistoa.
Santtu-Matias Rouvali vakiinnutti suosionsa tamperelaisyleisön keskuudessa. Orkesteri esiintyi myös Aleksanterin kirkossa
sekä Nokialla ja Hämeenlinnassa. George
Enescun sinfonioiden kokonaislevytysprojekti saatiin päätökseen. Koululaiskonsertit ja erilaiset esittelytilaisuudet mukaan
lukien tuotettiin kaikkiaan lähes sata erilaista tapahtumaa, joissa kävi lähes 75 000
kuulijaa. Vuosi huipentui suorana televisioituun Vuosi vaihtuu -konserttiin, jota seu-
rasi enimmillään lähes 700 000 katsojaa.
Liikuntapalvelut tuotti monipuolisia liikuntapalveluja kuntalaisille. Tampereen
uintikeskuksen peruskorjauksen arvioitu
valmistumisaika on kesäkuussa 2015. Tampereen stadionin kenttäalueen peruskorjaus alkoi Suomen Palloliitto ry:n kanssa
solmitun sopimuksen mukaisesti. Yhteistyössä eri järjestöjen kanssa järjestettiin
muun muassa karaten EM-kilpailut, speedwayn GP osakilpailu, lentopallon maailmanliigan ottelut ja tyttöjen U19 lentopallon EM-kilpailut.
Tampereen seudun työväenopiston,
Tammerkosken lukion ja Sampolan kirjaston yhteistyötä jatkettiin Top School
-hankkeen loputtua. Pirkanmaan vapaan
sivistystyön Osaava-hankkeen rahoittamana jatkettiin koulutusten järjestämistä.
Opiston kursseille osallistuneiden määrä
kasvoi 4 361 opiskelijalla.
Toimintakertomus
Olennaiset tapahtumat tilikaudelta
Lielahti-keskuksessa avattiin toukokuussa
uusi kirjasto. Terälahden kirjasto avattiin
omatoimikirjastoksi, jonka palveluja voi
käyttää myös aukioloaikojen ulkopuolella. Pääkirjasto Metson perusparannuksen
sekä Tesoman uuden kirjaston suunnittelu alkoi. Suomalaiset kustantajat avasivat
e-kirjamarkkinoita myös kirjastoille. PIKIverkkokirjaston kautta on käytettävissä jo
yli 1 000 e-kirjaa. Kirjastokäyntejä oli yhteensä 2,5 miljoonaa ja lainoja tehtiin 4,7
miljoonaa.
Museopalveluissa historiallisten kokoelmien muutot kokoelmakeskukseen jatkuivat. Kuvakokoelmat karttuivat 40 000
kuvalla. Vapriikissa järjestettiin muun muassa Afroditen valtakunta – rakkaus, kauneus ja erotiikka antiikin maailmassa sekä
Revontuli – säkenöivää eleganssia Pohjolasta. Postimuseo avautui syyskuussa ja
Kivimuseo joulukuussa. Näsilinnassa 2015
avautuvan Museo Milavidan suunnittelu
eteni. Muumilaakson suunnittelutyö Tampere-talon tiloihin siirtymiseksi aloitettiin.
Taidemuseossa järjestettiin muun muassa
Suomen Gallupin naivistisen taiteen kokoelmaa esittelevä Kesän kaipuu, nykytaiteen katsaus Miehet puhuvat tunteistaan
sekä Janne Nabbin ja Maria Teerin Vuoden
nuori taiteilija 2014 -näyttely. Tampereen
taidemuseo osallistui Tove Jansson 100 –
vuotta juhlanäyttelyyn sekä tuotti Muumi-aiheisen kiertonäyttelyn Japaniin. TR1
taidehallissa järjestettiin kahdeksan näyttelyä. Museoiden kokonaiskävijämäärä oli
614 997.
Sara Hildénin taidemuseon maaliskuussa avattu Andy Warholin näyttely oli menestys. Näyttelyssä kävi 42 000 katsojaa.
Kokoelmien kesä -näyttelyssä olivat esillä
Sara Hildénin säätiön kokoelman klassikot
Arvio tulevasta kehityksestä
Tampereen asema kulttuurin ja liikunnan kaupunkina on vahva ja kaupungin
strategia tukee tämän aseman säilyttämistä. Laadukkaiden hyvinvointia edistävien peruspalvelujen ohella kulttuuri- ja
vapaa-aikapalvelut tuottaa kansallisesti
ja kansainvälisesti vetovoimaisia tapahtumia, näyttelyitä, festivaaleja, ynnä muita
tapahtumia. Korkea laatu takaa palvelujen
käytön kasvun sekä maksullisissa palveluissa myös riittävän omarahoitusosuuden. Säästötavoitteet ja viime vuosien
varsin suuret henkilötyövuosivähennykset
edellyttävät yhteistyössä tilaajan kanssa
tehtävää palveluverkon arviointia sekä
palvelujen priorisointia; tinkiminen kaikessa johtaa toiminnan lamaantumiseen
ja asiakasmäärien laskuun.
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
211
Hyvinvointipalvelut - Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut
Henkilöstö
Vuoden 2014 toteuman perusteella Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluissa henkilötyövuodet ovat vähentyneet 19,5 htv ilman
palkkatuettua henkilöstöä verrattuna samaan ajankohtaan vuonna 2013. Henkilötyövuodet ovat vähentyneet muun muassa
kulttuuripalveluissa 6,71 htv, liikuntapalve-
Palkallisten henkilötyövuosien kehitys
Palkalliset henkilötyövuodet
pereen uintikeskuksen remontin vuoksi,
ja esimerkiksi Tullikamarin Pakkahuoneen
toimintojen järjestämisestä on luovuttu
omalla henkilökunnalla. Kokonaishenkilötyövuosimäärään sisältyy kaupungin ulkopuolisella rahoituksella toteutettua määräaikaista projektityötä 23,3 htv.
luissa 5,43 htv, Tampereen seudun työväenopistossa 4,89 htv, ja kirjastopalveluissa
3,3 htv, Suuri vaikutus on sillä, että vakansseja on lakkautettu ja jätetty täyttämättä,
mutta myös määräaikaista työtä on tehty
vähemmän. Liikuntapalveluissa henkilöstötarve on ollut normaalia pienempi Tam-
TP 2013
955
Hesu 2014
951
TP 2014
936
Selonteko sisäisen valvonnan
järjestämisestä
Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen tuotantoalue on tehnyt itsearvioinnin sisäisen
valvonnan osalta ja johtokunta käsittelee
arvioinnin 3.3.2015. Kulttuuri- ja vapaa-
aikapalveluissa on käytössä johtokunnan
20.5.2014 hyväksymä Kulttuuri- ja vapaaaikapalvelujen riskienhallintasuunnitelma.
Kokonaisarviona kulttuuri- ja vapaa-aika-
palvelujen johto lausuu, että tuotantoalueen sisäinen valvonta on pääosin hyvällä
tasolla. Merkittäviä sisäisen valvonnan
puutteita ei ole todettu.
Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen toiminnalliset tavoitteet
Kortti
Sitova tavoitetaso 2014
47
48
49
Palvelutuotannon tuottavuus on parantunut vuoteen 2013 verrattuna
Henkilöstön vaihtuvuutta on hyödynnetty
Työhyvinvointi on parantunut vuoteen 2013 verrattuna
Henkilöstön mahdollisuuksia oman työn, sisäisen toiminnan ja palvelujen kehittämisessä on parannettu
Organisaation ja toiminnan itsearvioinnin suunnitelma vuosille 2014-2015 toiminnan tehostamiseksi ja uudistamiseksi on laadittu ja toteutettu vuoden 2014 osalta
(CAF)
50
59
Toteuma
+
+
+
+
Toiminnallisten tavoitteiden
toteutuminen
Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen tuotantoaluekohtainen toiminnallinen tavoite
organisaation ja toiminnan itsearvioinnin
suunnitelman laatimisesta ja toteuttamisesta toiminnan tehostamiseksi saavutet-
212
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
tiin vuoden 2014 osalta. Itsearviointityö
jatkuu vuonna 2015. Kulttuuri- ja vapaaaikapalvelujen asukaskohtaiset kustannukset laskivat 2,4 prosenttia. Palkalliset
henkilötyövuodet vähenivät yli tavoite-
tason. Lisäksi työhyvinvoinnin koettiin parantuneen edellisvuoteen verrattuna. Sen
sijaan vaikutusmahdollisuudet oman työn,
sisäisen toiminnan ja palvelujen kehittämiseen koettiin heikentyneen.
Hyvinvointipalvelut - Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut
talousarvion toteumavertailu
(1 000 euroa)
Tuloslaskelma
1.1. - 31.12.2014
Liikevaihto
Valmistus omaan käyttöön
Liiketoiminnan muut tuotot
Tuet ja avustukset kunnalta
Materiaalit ja palvelut
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Ostot tilikauden aikana
Palvelujen ostot
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Eläkekulut
Muut henkilösivukulut
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot
Liiketoiminnan muut kulut
Liikeylijäämä (-alijäämä)
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Kunnalle maksetut korkokulut
Muille maksetut korkokulut
Muut rahoituskulut
Tilikauden alijäämä (ylijäämä)
Tuloslaskelman tunnusluvut
Talousarvio
2014
Muutettu
TA 2014
Ero 2014
71 881 404,18
396 080,53
9 054 798,63
0,00
70 508 802,11
1 090 035,66
9 980 621,21
20 000,00
71 488
1 695
7 693
0
71 347
1 830
7 769
0
534
-1 434
1 286
0
-4 730 519,81
-10 360 309,35
-4 825 836,18
-11 228 931,57
-4 297
-10 267
-4 392
-10 875
-338
515
-28 107 720,98
-28 362 886,45
-28 138
-28 342
234
-6 754 660,05
-1 561 176,18
-7 034 003,42
-1 605 567,88
-7 207
-1 652
-7 129
-1 643
374
82
-2 341 931,55
-24 110 910,12
3 365 055,30
-1 891 008,99
-23 600 168,26
3 051 056,23
-2 421
-24 833
2 060
-2 421
-24 084
2 060
79
-27
1 305
27 631,94
21 533,88
-480 980,74
1,92
-3 087,37
2 930 154,93
0,00
20 157,25
-702 260,94
-202,80
-12 034,66
2 356 715,08
0
0
-760
0
0
1 300
0
0
-760
0
0
1 300
28
22
279
0
-3
1 630
1.1. - 31.12.2014
Sijoitetun pääoman tuotto, %
Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, %
Voitto, %
1.1. - 31.12.2013
56,4
56,4
4,1
1.1. - 31.12.2013
52,9
52,9
3,3
Taseyksikön talous ja talousarvion
toteutuminen
Tuloslaskelma ja tuloslaskelman
analysointi
Tilikauden tulos oli 2,9 milj. euroa ylijäämäinen budjetin ollessa 1,3 milj. euroa
ylijäämäinen. Tulos oli 1,6 milj. euroa budjetoitua parempi. Syynä ylijäämään oli tuotantoalueen hyvä tulokertymä, mikä johtui
asiakasmäärien kasvusta muun muassa
liikuntapalveluissa ja työväenopistopalveluissa. Liiketoiminnan muut tulot toteutuivat 1,3 milj. euroa budjetoitua parempina. Laskua edellisvuoteen oli kuitenkin
0,9 milj. euroa, mikä johtuu vuoden 2013
poikkeuksellisen hyvästä tulokertymästä
Terrakotta-näyttelyn ansiosta. Liikevaihto
toteutui 0,5 milj. euroa budjetoitua parempana, mikä johtuu onnistuneesta omien palvelujen myynnistä.
Henkilöstökulut alittuivat 0,7 milj. euroa, mikä selittyy henkilötyövuosien vähennyksillä. Henkilöstösäästöjen aikaansaamiseksi on pitänyt toteuttaa tiettyjä
toimenpiteitä, joilla tähdätään jo vuoden
2015 säästöpaineisiin. Edellisvuoteen 2013
verrattuna henkilöstökulut laskivat 0,6
milj. euroa. Materiaalit ja palvelut alit-
tuivat 0,2 milj. euroa, mikä johtuu muun
muassa liikuntapalvelujen menosäästöistä
auraus- ja kunnossapitopalveluissa. Sisäiset rahoituskulut alittuivat 0,3 milj. euroa
ja poistot 0,1 milj. euroa. Sijoitetun pääoman tuottoprosentti 56,3 oli erinomainen
johtuen ylijäämäisestä tuloksesta. Tilinpäätöksessä 2013 vastaava tunnusluku oli
53,2. Voittoprosentti oli 4,1, kun se edellisellä tilikaudella oli 3,3.
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
213
Hyvinvointipalvelut - Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut
talousarvion toteumavertailu
(1 000 euroa)
Rahoituslaskelma
1.1. - 31.12.2014
Toiminnan rahavirta
Liikeylijäämä (-alijäämä)
Poistot ja arvonalentumiset
Rahoitustuotot ja -kulut
Tulorahoituksen korjauserät
1.1. - 31.12.2013
Muutettu
TA 2014
Ero 2014
3 365 055,30
2 341 931,55
-434 900,37
50 987,68
5 323 074,16
3 051 056,23
1 891 008,99
-694 341,15
0,00
4 247 724,07
2 060
2 421
-760
0
3 721
2 060
2 421
-760
0
3 721
1 305
-79
325
51
1 602
-2 172 216,52
0,00
-3 061 395,18
80 000,00
-3 762
0
-3 920
0
1 748
0
36 290,32
0,00
0
0
36
-2 135 926,20
-2 981 395,18
-3 762
-3 920
1 784
3 187 147,96
1 266 328,89
-41
-199
3 386
-2 359 408,05
-2 359 408,05
-2 392 026,58
-2 392 026,58
41
41
199
199
-2 558
-2 558
-256 207,46
-2 588,45
-567 808,31
-826 604,22
-49 733,28
-3 827,74
1 181 943,41
1 128 382,39
0
0
-827
-3 186 012,27
-1 263 644,19
41
199
-3 385
Rahavarojen muutos
1 135,69
2 684,70
0
0
1
Rahavarojen muutos
Rahavarat 31.12.
Rahavarat 1.1.
1 135,69
27 817,10
26 681,41
2 684,70
26 681,41
23 996,71
Investointien rahavirta
Investointimenot
Rahoitusosuudet investointimenoihin
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot
Toiminnan ja investointien rahavirta
Rahoituksen rahavirta
Lainakannan muutokset
Lyhytaikaisten lainojen muutos kunnalta
Muut maksuvalmiuden muutokset
Saamisten muutos muilta
Korottomien velkojen muutos kunnalta
Korottomien velkojen muutos muilta
Rahoituksen rahavirta
Rahoituslaskelman tunnusluvut
1.1. - 31.12.2014
1.1. - 31.12.2013
Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen
3 050 394,93
kertymä, € *)
Investointien tulorahoitus, %
242,7
Lainanhoitokate
1 196,1
0
Kassan riittävyys, pv
Quick Ratio
0,1
Current Ratio
0,1
* Tunnusluku laskettu taseyksikön perustamisesta alkaen vuodesta 2012 -
Rahoituslaskelma ja rahoituslaskelman
analysointi
Toiminnan rahavirta, tulorahoitus, kuvaa
tuloslaskelmassa esitettyjen tuottojen ja
kulujen vaikutusta rahavaroihin. Se kertoo
siitä, kuinka paljon varsinainen toiminta
on tuottanut tilikauden aikana rahavaroja
käytettäväksi investointeihin ja rahoituksellisen aseman muuttamiseen. Tilikauden
2014 toiminnan rahavirta oli 5,3 milj. euroa ja se kasvoi edellistilikauteen verrattuna 1,0 milj. euroa. Toiminnan rahavirran
kasvun taustalla on edellisvuotta suurempi
214
Talousarvio
2014
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
-136 753,03
142,5
704,7
0
0,1
0,1
liikeylijäämä. Tilikauden 2014 toiminnan
rahavirta kasvoi vuosisuunnitelmaan verrattuna 1,6 milj. euroa johtuen pääosin
vuosisuunnitelmaa paremmasta tilikauden
ylijäämästä.
Investointien rahavirta kuvaa pysyvien
vastaavien hyödykkeiden investointeihin
käytetyn ja niiden myynnistä saadun rahan vaikutusta rahavaroihin. Vuoden 2014
investointimenot toteutuivat 2,2 milj. eurona ja laskivat edellisvuoteen verrattuna 0,9 milj. euroa. Laskua selittää muun
muassa investointien kirjauskriteerien
uudelleen arviointi ja sen johdosta tehdyt siirrot käyttötalouteen, muun muassa
liikuntapalveluissa 0,4 milj. euroa. Investointien rahavirta pieneni vuosisuunnitelmaan verrattuna 1,8 milj. euroa johtuen
pääosin vuosisuunnitelmaa pienemmistä
investoinneista, jota selittää paitsi rakennushankkeiden viivästymiset myös liikuntapaikkojen
perusparantamisesta,
ulkoilureittien perusparantamisesta, kansainvälisistä ja kansallisista kisoista sekä
suurtapahtumista tehdyt siirrot käyttötalouteen, yhteensä 0,4 milj. euroa. Nämä
siirrot tehtiin osana pysyvien vastaavien
aktivointikriteerien uudelleentarkasteltua.
Toiminnan ja investointien rahavirta
toteutui yhteensä 3,2 milj. euroa positiivisena, mikä tarkoittaa, että toiminnan
rahavirralla pystyttiin rahoittamana investointi- ja pääomamenot. Toiminnan ja
investointien rahavirran kolmen vuoden
kertymä on 3,1 milj. euroa positiivinen.
Hyvinvointipalvelut - Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut
Investoinnit ja niiden analysointi
Investoinneista säästyi 1,7 milj. euroa. Suurin yksittäinen erä oli Ratinan peruskorjauksesta säästynyt 0,7 milj. euroa. Hanketasolla sitovista investoinneista säästyi
yhteensä 1,1 milj. euroa mukaan lukien Ratina. Investointien säästöjä selittävät paitsi eri rakennushankkeiden viivästymiset
myös liikuntapaikkojen perusparantamisesta, ulkoilureittien perusparantamisesta, kansainvälisistä ja kansallisista kisoista
sekä suurtapahtumista tehdyt siirrot käyttötalouden puolelle, yhteensä 0,4 milj.
euroa. Nämä siirrot tehtiin osana pysyvien
vastaavien aktivointikriteerien uudelleentarkasteltua.
Tase ja taseen analysointi
Tase kuvaa omaisuus- ja pääomaeriä tilikauden päättyessä ryhmiteltynä luonteensa mukaisiin omaisuus- ja pääomaeriin.
Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen taseen
loppusumma vuoden 2014 lopussa oli 15,1
milj. euroa. Loppusumma oli sama kuin
edellisvuonna. Merkittäviä muutoksia taseen erissä ei ollut.
Vastaavien muutosten osalta pysyvät
vastaavat pienenivät 0,3 milj. euroa, mikä
johtui investointien säästöstä. Vaihtuvat
vastaavat kasvoivat 0,3 milj. euroa, mikä
johtui lyhtyaikaisten myyntisaamisten 5,2
milj. euron kasvusta. Vastattavien muutokset johtuivat positiivisen oman pääoman 3,0 milj. euron kasvusta tilikauden
ylijäämäisen tuloksen kautta sekä lyhtyaikaisen vieraan pääoman pienentymisestä
erityisesti kunnan sisäisten lainojen osalta.
Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen omavaraisuusaste on 34,5 prosenttia, johtuen
kertyneestä ylijäämästä. Kertynyttä ylijäämää oli tilikauden lopussa 5,2 milj. euroa.
Suhteellisen velkaantuneisuuden tunnusluku kertoo, että käyttötuloista tarvittaisiin 12,2 prosenttia koko vieraan pääoman
takaisin maksamiseen pois lukien ennakkomaksut.
investoinnit
1 000 euroa
TP 2014
Muutettu
TA 2014
Alkuper
TA 2014
Ero
Muutokset
AINEELLISET HYÖDYKKEET
Kiinteät rakenteet ja laitteet
Koneet ja kalusto
Muut aineelliset hyödykkeet
-2 172
-495
-1 516
-160
-3 920
-1 830
-1 915
-175
1 748
1 335
399
15
-3 762
-1 695
-1 892
-175
-158
-135
-23
0
INVESTOINNIT YHTEENSÄ
-2 172
-3 920
1 748
-3 762
-158
NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ
-2 172
-3 920
1 748
-3 762
-158
36
0
36
0
0
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot
Tase
31.12.2014
31.12.2013
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet
Rakennukset
Kiinteät rakenteet ja laitteet
Koneet ja kalusto
Muut aineelliset hyödykkeet
61 200,00
147 160,46
7 418 258,03
2 652 759,70
3 484 058,03
13 763 436,22
61 200,00
166 420,69
7 664 831,54
2 804 323,27
3 323 653,75
14 020 429,25
8 514,00
8 514,00
8 514,00
8 514,00
Rahat ja pankkisaamiset
1 051 126,91
279 209,06
1 336,25
1 331 672,22
27 817,10
802 444,74
254 559,28
18 460,74
1 075 464,76
26 681,41
VASTAAVAA YHTEENSÄ
15 131 439,54
15 131 089,42
2 297 737,72
2 930 154,93
5 227 892,65
-58 977,36
2 356 715,08
2 297 737,72
1 106 452,57
1 214 498,72
-414,82
594 933,92
6 988 076,50
9 903 546,89
3 465 860,62
1 722 041,07
2 173,63
617 440,74
7 025 835,64
12 833 351,70
15 131 439,54
15 131 089,42
Sijoitukset
Muut saamiset
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Saamiset
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset
Muut saamiset
Siirtosaamiset
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA
Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä)
Tilikauden alijäämä (ylijäämä)
VIERAS PÄÄOMA
Lyhytaikainen
Lainat kunnalta
Ostovelat
Korottomat velat kunnalta
Muut velat
Siirtovelat
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
215
Hyvinvointipalvelut - Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut
Taseen tunnusluvut
31.12.2014
Omavaraisuusaste, %
Suhteellinen velkaantuneisuus, %
Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1 000 euroa
Lainakanta, 1 000 euroa
Lainasaamiset, 1 000 euroa
34,5
12,2
5 228
1 106
0
31.12.2013
15,2
15,9
2 298
3 466
0
Tilinpäätöksen liitetiedot
tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot
Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä
-menetelmät
Pysyvien vastaavien aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on merkitty taseeseen
hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman
mukaiset poistot on laskettu kaupunginhallituksen hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa.
Tuloslaskelman ja/tai taseen
esittämistavan muutos
Taseen esittämistapaa on muutettu vuoden 2014 tilinpäätökseen. Aiemmin lyhytaikaisissa muissa veloissa esitettyjen
henkilösivukuluvelkatilien esitystapaa on
korjattu kuluneeseen vuoteen ja samalla
korjattu vertailutiedon esitystapaa. Henkilösivukulujen velkatilit esitetään jatkossa
lyhytaikaisissa siirtoveloissa.
Tuloslaskelman liitetiedot
Liikevaihto (1 000 euroa)
1.1. - 31.12.2014
Kirjastopalvelut
Museopalvelut
Sara Hildénin taidemuseo
Kulttuuripalvelut
Tampere Filharmonia
Liikuntapalvelut
Työväenopisto
Yhteensä
13 944
13 844
1 906
7 732
6 966
23 785
3 705
71 881
1.1. - 31.12.2013
13 365
13 900
1 751
7 854
6 904
23 093
3 642
70 509
Liiketoiminnan muut tuotot (1 000 euroa)
1.1. - 31.12.2014
Maksutuotot
Muut tuet ja avustukset
Vuokratuotot
Muut tuotot
Yhteensä
216
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
5 800
1 006
969
1 280
9 055
1.1. - 31.12.2013
6 603
883
1 038
1 456
9 981
Hyvinvointipalvelut - Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut
Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa.
Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu pysyvien vastaavien hyödykkeiden hankintamenoista
arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan.
Arvioidut poistoajat ja poistomenetelmät ovat:
3 - 5 vuotta
Tasapoisto
Aineettomat oikeudet
Muut pitkävaikutteiset menot
3 - 10 vuotta
Tasapoisto
10 - 30 vuotta
Tasapoisto
Rakennukset
Kiinteät rakenteet ja laitteet
10 - 40 vuotta
Tasapoisto
Koneet ja kalusto
3 - 20 vuotta
Tasapoisto
Soranottoalueet
Käytön mukainen
Hyödykkeet, joiden hyödykekohtainen hankintameno on alle 10 000 euroa on kirjattu pääsääntöisesti vuosikuluksi.
Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistoalaisten investointien vastaavuudesta (1 000 euroa)
Suunnitelman mukaiset poistot
Poistonalaisten investointien omahankintameno
Poikkeama, euroa
Poikkeama, %
-2 460
-3 425
965
-28,2
Selvitys poikkeaman syistä
talousarvioon lisättiin viime vaiheessa myös
Ratinan peruskorjaus, 1 milj. euroa, jonka vaikutusta ei huomioitu poistoarviossa. Viime vuosina on ollut myös useita ensikertaisen kalustamisen kohteita tilahankkeiden etenemisestä
johtuen.
Muiden maa- ja vesirakenteiden osuus on viime vuosina kasvanut. Muiden maa- ja vesialueiden käyttöomaisuusluokkaan budjetoidaan
muun muassa liikuntapaikkojen perusparantaminen. Poistoaika on 15 vuotta, jolloin vuosittainen poistosumma jää pieneksi. Vuoden 2014
Poistosuunnitelman tarkistaminen
Kaupungin poistosuunnitelma on tarkistettu
vuoden 2013 alusta lukien.
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot (1 000 euroa)
1.1. - 31.12.2014
Muut toimintakulut
Koneiden ja kaluston myyntitappiot
1.1. - 31.12.2013
51
51
0
0
Taseen vastaavien liitetiedot
Aineelliset hyödykkeet (1 000 euroa)
Maa- ja
vesialueet
Poistamaton hankintameno 1.1.
Lisäykset tilikauden aikana
Vähennykset tilikaudella
Siirrot erien välillä
Tilikauden poisto
Poistamaton hankintameno 31.12.
Kirjanpitoarvo 31.12.
61
0
0
0
0
61
61
Rakennukset
166
0
0
0
19
147
147
Kiinteät
rakenteet
ja laitteet
7 665
0
0
495
742
7 418
7 418
Koneet ja
kalusto
2 804
1 504
87
12
1 581
2 653
2 653
Enn.maksut
Muut
ja keskenaineelliset
eräihyödykkeet set hankinnat
3 324
160
0
0
0
3 484
3 484
0
507
0
-507
0
0
0
Yhteensä
14 020
2 172
87
0
2 342
13 763
13 763
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
217
Hyvinvointipalvelut - Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut
Siirtosaamisten olennaiset erät (1 000 euroa)
31.12.2014
Lyhytaikaiset siirtosaamiset
Menoennakot
Tulojäämät
Yhteensä
31.12.2013
1
0
1
2
16
18
Taseen vastattavien liitetiedot
Oma pääoma (1 000 euroa)
2014
2013
Edellisten tilikausien ylijäämä 1.1.
Siirto edelliseltä tilikaudelta
Edellisten tilikausien ylijäämä 31.12.
-59
2 357
2 298
0
-59
-59
Tilikauden ylijäämä/alijäämä
2 930
2 357
Oma pääoma yhteensä
5 228
2 298
31.12.2014
31.12.2013
-0
-0
2
2
595
595
617
617
376
258
5 772
560
22
6 988
430
229
5 743
550
74
7 026
Lyhytaikainen vieras pääoma (1 000 euroa)
Korottomat velat kunnalta
Ostovelat
Yhteensä
Muut velat
Muut velat
Yhteensä
Siirtovelkojen olennaiset erät
Tuloennakot, lyhytaik.
Palkkajaksotukset
Lomapalkkajaksotukset
Eläkevakuutusmaksuvelat
Muut menojäämät, lyhytaik.
Yhteensä
Henkilöstöä koskevat liitetiedot
Henkilöstön lukumäärä
31.12.2014
Hallinto- ja tukipalvelut
Kirjastopalvelut
Museopalvelut
Sara Hildénin taidemuse
Kulttuuripalvelut
Tampere Filharmonia
Liikuntapalvelut
Työväenopisto
Yhteensä
218
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
31.12.2013
3
213
140
26
111
108
262
36
899
3
223
149
24
127
112
257
36
931
Pirkanmaan pelastuslaitos
Pirkanmaan pelastuslaitos
Pirkanmaan pelastuslaitos huolehtii Pirkanmaan alueen 22 kunnan pelastustoimesta. Palvelutasopäätöksen mukaan
pelastuslaitoksen keskeiset tehtävät ovat
onnettomuuksien ennaltaehkäisy, ihmisten ja omaisuuden pelastaminen, ympäristön suojaaminen sekä normaaliajan
häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin va-
rautuminen. Pelastuslaitos tuottaa myös
ensihoitopalveluita Tampereen, Pirkkalan,
Nokian, Lempäälän ja Valkeakosken kuntien alueella sekä vastaa osaltaan ensivastetoiminnasta lähes koko Pirkanmaalla.
euron säästötavoite, joka tulee saada valmiiksi vuoden 2017 loppuun mennessä.
Sisäministeriö asetti seurantaryhmän, joka
seuraa säästöjen toteutumista ja raportoi
valtioneuvostolle.
Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuusto
päätti 29.9.2014 ensihoidon palvelutasopäätöksestä vuosille 2015 - 2016. Palvelutasopäätös astuu voimaan 1.1.2015. Valtuusto
päätti muuttaa voimassa olevaa palvelutasopäätöstä ainoastaan Tampereen osalta.
Tehdyt päätökset edellyttivät Pirkanmaan
pelastuslaitoksen nykyisen henkilöstörakenteen muuttamista.
ja terveystoimen muutokset keskeisenä,
saattavat vaikuttaa sekä pelastustoimen
sisältöön että rakenteisiin. Vuoden 2014
aikana käyty valtakunnallinen keskustelu
ja muutoshanke muun muassa pelastuslaitosten lukumäärästä jatkunevat vuoden
2015 aikana.
Toimintakertomus
Pelastusjohtajan katsaus Olennaiset tapahtumat tilikaudelta
Pirkanmaan pelastuslaitos kehitti vuoden 2014 aikana työnjohdollista ja operatiivista johtamisjärjestelmää. Viesti- ja
johtokeskus muutti keväällä keskuspaloasemalta valtion hätäkeskuslaitokselta vapautuneisiin tiloihin Kauppiin. Samalla
tiloissa 1.6.2014 käynnistyi pelastuslaitoksen tilannekeskus.
Osana organisaatiomuutosta yhdistettiin kaksi pelastusaluetta. Eteläinen pelastusalue aloitti 1.10.2014 alkaen. Organisaatiomuutoksen yhteydessä vahvennettiin
varautumisen yksikön henkilöstömäärää
ja tarkennettiin tehtävävastuita yksikön
sisällä.
Palomestarijärjestelmää
uudistettiin
siten, että seitsemän palomestaria toimii
vastaisuudessa aluepalomestareina vastaten paloasemiensa toiminnasta ja niiden
päivittäisestä johtamisesta. Tilannekeskukseen sijoitettiin kuusi päivystävää palomestaria. Loput palomestareista jatkoivat päivystävän palomestarin tehtävissä.
Kokonaisuutena taloudenpitoon ja erityisesti henkilöstöön liittyviin osioihin
kiinnitettiin huomiota mukaan lukien oikea tehtäväresursointi ja työhyvinvoinnin
eri osa-alueet.
Osana maan hallituksen rakennepoliittista ohjelmaa marraskuussa 2013 päätettiin vähentää pelastusalueiden lukumäärää nykyisestä 22:sta 11:een. Vuoden
2014 keväällä oli tarkoitus tehdä päätös
laitosten yhdistämisestä siten, että uudet
laitokset aloittaisivat vuoden 2016 alusta.
Pelastusalueiden lukumäärän vähentämisajatuksesta kuitenkin luovuttiin, mutta
pelastustoimelle asetettiin 7,5 miljoonan
Arvio tulevasta kehityksestä
Sisäministeriössä on käynnissä hanke,
joka valmistelee pelastustoimen strategian vuoteen 2025. Hankkeen toimikausi
on 9.12.2014 - 31.10.2015. Pelastustoimen
kehittämiseen liittyvät toimenpide-ehdotukset valmistuvat 15.4.2015 mennessä.
Strategiatyön tavoitteena on pelastustoimen toimintakyvyn turvaaminen ottaen
huomioon julkisen talouden haasteet ja
muut toimintaympäristössä tapahtuneet
muutokset.
Tämä ja muut käynnissä olevat valtakunnalliset hallinnolliset muutokset, sosiaali-
Palkallisten henkilötyövuosien kehitys
Palkalliset henkilötyövuodet
Henkilöstö
Pelastustoimen palkkarakenteen muutosohjelmaa jatkettiin vuonna 2014 palomiesten tehtäväkohtaisten palkkojen korjauksilla. Muutosohjelman lisäksi tarkennettiin
erillislisien määräytymisperusteita.
Organisaatiomuutoksen
yhteydessä
lakkautettiin neljä ja perustettiin kolme
päällystövirkaa. Osa palomestareista siirtyi poikkeusluvan mukaisesta työajasta
yleistyöaikaan.
Vuoden 2013 lopulla aloitettiin ensihoitopalvelujen tuottaminen Lempäälässä ja
tämä lisäsi ensihoitohenkilöstön lukumäärää. Uuden palvelutasopäätöksen myötä
ensihoidon henkilöstörakenne muuttui siten, että hoitotason ensihoitajien määrää
lisättiin. Yhteensä palomiesten sekä ensihoitajien nimikkeellä toimivien henkilöiden määrän lisäys oli 11 henkilöä vuonna
2014.
TP 2013
566
Hesu 2014
581
TP 2014
584
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
219
Pirkanmaan pelastuslaitos
Selonteko sisäisen valvonnan
järjestämisestä
Pirkanmaan pelastuslaitos on tehnyt itsearvioinnin sisäisen valvonnan osalta
21.1.2015.
Pirkanmaan pelastuslaitoksella on käytössä pelastusjohtajan 8.12.2011 hyväksymä sisäisen valvonnan suunnitelma ja
23.3.2012 hyväksymä riskienhallintasuunnitelma.
Kokonaisarviona Pirkanmaan pelastuslaitoksen johto lausuu, että Pirkanmaan
pelastuslaitoksen sisäinen valvonta on
pääosin hyvällä tasolla. Merkittäviä sisäisen valvonnan puutteita ei ole todettu. Pa-
Toiminnallisten tavoitteiden
toteutuminen
Pirkanmaan pelastuslaitoksen toiminnalliset tavoitteet
Kortti
Sitova tavoitetaso 2014
44
Palotarkastukset on suoritettu valvontasuunnitelman mukaisesti
Toimintavalmiusaikavaatimus on saavutettu pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksen mukaisesti
Työhyvinvointi on parantunut vuoteen 2013 verrattuna
45
46
Toteuma
+
+
+
1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013
Tuloslaskelman tunnusluvut
Sijoitetun pääoman tuotto, %
Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, %
Voitto, %
220
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
Pelastuslaitoksen kaikki kolme toiminnallista tavoitetta saavutettiin vuonna
2014 suunnitellusti. Palotarkastukset suoritettiin valvontasuunnitelman mukaisesti
ja toimintavalmiusaikavaatimus saavutettiin pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksen mukaisesti. Lisäksi pelastuslaitoksen
työhyvinvointi parantui edelliseen vuoteen verrattuna.
talousarvion toteumavertailu
(1 000 euroa)
Tuloslaskelma
Liikevaihto
Valmistus omaan käyttöön
Liiketoiminnan muut tuotot
Materiaalit ja palvelut
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Palvelujen ostot
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Eläkekulut
Muut henkilösivukulut
Poistot ja arvonalentumiset
Liiketoiminnan muut kulut
Liikeylijäämä (-alijäämä)
Rahoitustuotot ja -kulut
Muut rahoitustuotot
Muut rahoituskulut
Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
rantamista ja kehittämistä vaativat keskeiset asiat ovat: uhka- ja väkivaltatilanteiden
kohtaaminen ensihoito- ja pelastustehtävissä, pelastuslaitoksen oman toimintakyvyn muutokset häiriötilanteissa sekä henkilöstön osaamiseen ja saatavuuteen sekä
työturvallisuuteen liittyvä riskienhallinta.
Talousarvio
2014
Muutettu
TA 2014
Ero 2014
43 629 562,84
0,00
271 867,09
41 728 205,29
2 422,61
557 643,82
43 990
0
400
45 225
0
390
-1 595
0
-118
-2 558 099,79
-4 956 300,79
-2 291 668,71
-5 171 736,52
-2 183
-5 694
-2 170
-5 165
-388
209
-24 905 925,82
-23 850 057,55
-25 465
-26 094
1 188
-4 646 682,79
-1 666 944,37
-1 801 722,59
-3 366 928,64
-1 174,86
-4 574 106,69
-1 384 511,08
-1 691 499,66
-3 186 087,03
138 604,48
-4 739
-1 546
-1 600
-3 163
0
-4 921
-1 913
-1 600
-3 752
0
274
246
-202
385
-2
1 614,55
-218,36
221,33
1 364,51
-105,94
139 863,05
0
0
0
0
0
0
2
0
0
1.1. - 31.12.2014
1.1. - 31.12.2013
0,0
0,0
0,0
1,8
1,8
0,3
Pirkanmaan pelastuslaitos
Pirkanmaan pelastuslaitoksen
talous ja talousarvion toteutuminen
Tuloslaskelma ja tuloslaskelman
analysointi
Pirkwanmaan pelastuslaitoksen liikevaihto vuoden lopussa oli 43,6 milj. euroa, 4,6
prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.
Liikevaihtoon kirjataan pelastustoimen
maksuosuustuottojen ja ensihoidon tuottojen lisäksi myös ensivastetuotot, ERHEmaksut eli maksut erheellisistä paloilmoituksista sekä palotarkastusmaksut.
Sopimukseen perustuvia pelastustoimen maksuosuustuottoja kertyi 33,5 milj.
euroa, muutos edelliseen tilinpäätökseen
oli 3,8 prosenttia. Maksuosuustuottojen
toteuma talousarviosta oli 95,2 prosenttia.
Maksuosuuksia kirjattiin palautettavaksi
sopimuskunnille yhteensä 1,7 milj. euroa.
Lopullinen maksuosuus, euroa/asukas oli
66,47 euroa, muutos edelliseen vuoteen
oli 3,1 prosenttia.
Ensihoitotuottoja kertyi yhteensä 9,0
milj. euroa, muutos edelliseen vuoteen oli
9,4 % ja toteuma talousarviosta oli 101,4
prosenttia. Tuotoista 6,3 milj. euroa kertyi
sopimuslaskutuksesta ja sopimuslaskutustuottojen toteutuma talousarviosta oli
97,6 prosenttia. Sopimuslaskutustuottoja
kirjattiin palautettavaksi Pirkanmaan sairaanhoitopiirille yhteensä 0,2 milj. euroa.
Muut liikevaihtoon kirjattavat ensihoitotuotot olivat 2,8 milj. euroa, muutos edelli-
seen vuoteen 9,1 %.
Pelastuslain mahdollistamia palotarkastuksista ja muista valvontatoimenpiteistä perittäviä maksuja kertyi talousarvion
mukaisesti 0,3 milj. euroa. ERHE-maksujen
toteuma oli vuoden lopussa 0,4 milj. euroa
ja ensivastetuottojen toteuma 0,4 milj. euroa. Sekä ERHE-maksutuotot että ensivastetuotot jäivät arvioitua pienemmiksi.
Kokonaisuudessaan toimintatuotot olivat tilinpäätöskauden lopussa 43,9 milj.
euroa, muutos edelliseen vuoteen oli 3,8
prosenttia. Tuloarvio toteutui 96,2 prosenttisesti.
Pirkanmaan pelastuslaitoksen toimintakulut olivat tilinpäätöksessä 42,1 milj. euroa, mikä oli 4,1 prosenttia enemmän kuin
vuotta aiemmin. Toimintakulujen toteuma
talousarviosta oli 95,7 prosenttia. Toimintakuluista 79,9 prosenttia oli pelastustoiminnan kuluja, loput ensihoidon kuluja.
Henkilöstökuluja kertyi yhteensä 31,2
milj. euroa, 4,7 prosenttia enemmän kuin
edellisvuonna ja henkilöstökulujen toteuma talousarviosta oli 95,7 prosenttia.
Maltillista kulukertymää selittävät kuitenkin seuraavat tekijät. Osa vakansseista oli
täyttämättä osan vuotta, osittain organisaatiomuutoksesta johtuen. Myös vuonna
2014 käynnistetty senioriohjelma vaikutti
siihen, että joitakin eläköityvien vakansseja ei heti täytetty, ja hyödynnettiin osaamisen siirtämistä vakanssista toiseen. Myös
erillislisien määräytymisperusteita tarkennettiin.
Säästölomakertymää on pyritty vähentämään. Lomapalkkavelan muutos kääntyi lopulta pienentämään lopullisia henkilöstökuluja, johtuen säästölomapäivien
huomattavasta laskusta. Systemaattista
työhyvinvoinnin edistämistä, etenkin esimieskoulutusta sekä työsuojelun prosessien tehostamista, on tehty kolmen vuoden
ajan ja sekä lopulliset varhaiseläkemaksut
että työtapaturmavakuutusmaksut toteutuivat arvioitua merkittävästi pienempinä.
Muiden toimintakulujen kuin henkilöstökulujen toteuma talousarviosta oli 98,1
prosenttia, yhteensä 10,9 milj. euroa ja
muutos vuoden 2013 tilinpäätökseen oli
2,2 prosenttia. Suunnitelman mukaisten
poistojen, 1,8 milj. euroa, toteuma talousarviosta oli 112,6 prosenttia ja muutos
edellisvuoteen 6,5 prosenttia.
Pirkanmaan pelastuslaitoksen tilikauden tulos näyttää vuoden lopussa 0,0 milj.
euron ylijäämää ja on talousarvion mukainen.
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
221
Pirkanmaan pelastuslaitos
talousarvion toteumavertailu
(1 000 euroa)
Rahoituslaskelma
Toiminnan rahavirta
Liikeylijäämä (-alijäämä)
Poistot ja arvonalentumiset
Rahoitustuotot ja -kulut
Tulorahoituksen korjauserät
Investointien rahavirta
Investointimenot
Rahoitusosuudet investointimenoihin
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot
Toiminnan ja investointien rahavirta
Muut maksuvalmiuden muutokset
Saamisten muutos kunnalta
Saamisten muutos muilta
Korottomien velkojen muutos kunnalta
Korottomien velkojen muutos muilta
Rahoituksen rahavirta
Rahavarojen muutos
Rahoituslaskelman tunnusluvut
Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, €
Investointien tulorahoitus, %
Lainanhoitokate
Kassan riittävyys, pv
Quick Ratio
Current Ratio
Rahoituslaskelma ja rahoituslaskelman
analysointi
Vuoden 2014 toiminnan ja investointien
rahavirta muodostui positiiviseksi kuten
vuotta aiemminkin. Suunnitelman mukaiset poistot ovat kasvaneet investointimenoja suuremmaksi.
222
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
1.1. - 31.12.2014
1.1. - 31.12.2013
Talousarvio
2014
-1 174,86
1 801 722,59
1 396,19
0,00
1 801 943,92
138 604,48
1 691 499,66
1 258,57
-102 407,10
1 728 955,61
-0
1 600
0
-100
1 500
0
1 600
0
-100
1 500
-2
202
1
100
302
-1 532 735,56
68 216,00
-1 780 287,89
89 876,00
-1 450
0
-1 450
0
-83
68
0,00
201 762,31
200
200
-200
-1 464 519,56
-1 488 649,58
-1 250
-1 250
-215
337 424,36
240 306,03
250
250
87
952 235,73
-560 918,76
1 048,15
-729 789,48
-337 424,36
-2 915 926,66
127 360,25
1 171,53
2 547 088,85
-240 306,03
-250
-250
-87
-337 424,36
-240 306,03
-250
-250
-87
0,00
0,00
0
0
0
1.1. - 31.12.2014
1.1. - 31.12.2013
136 347,15
-201 077,21
123,0
0
1,1
1,1
108,3
0
1,0
1,0
Toiminnan ja investointien rahavirran
kertymä viiden vuoden ajalta kääntyi positiiviseksi. Rahavirrassa tapahtui muutos negatiiviseksi vuonna 2012 johtuen
laskentatavan muutosten aiheuttamasta
alijäämäisestä tuloksesta, mutta on nyt
suunnitelman mukaisten poistojen kasvun sekä maltillisten investointien myötä
kääntymässä positiiviseksi.
Muutettu
TA 2014
Ero 2014
Pirkanmaan pelastuslaitos
Investoinnit ja niiden analysointi
Pirkanmaan pelastuslaitoksen vuoden
2014 investoinnit koostuivat pääosin raskaiden ajoneuvojen, sairaankuljetusajoneuvojen sekä henkilöpaloautojen hankinnoista. Vuonna 2014 kalustettiin myös
uusi tilanne- ja johtokeskus sekä jatkettiin
investointeja paloasemien valmiuden parantamiseen. Varushuollon siirtohanke
keskuspaloasemalta Hervantaan käynnistettiin. Investointien osalta Pirkanmaan
pelastuslaitokselle on sitovaa investointien bruttomenot vähennettynä rahoitusosuuksilla ja pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustuloilla. Tarkastelutasona
on siten rahoituslaskelman investointien
rahavirta.
Pelastuslaitoksen
bruttoinvestoinnit
olivat 1,5 milj. euroa ja rahoitusosuuksia
saatiin 0,1 milj. euroa. Pysyviin vastaaviin
kirjattuja henkilöpaloautoja ei myyty lainkaan vuonna 2014. Talousarviossa ja vuosisuunnitelmassa investointeihin varauduttiin 1,5 milj. eurolla ja luovutustuloihin
0,2 milj. eurolla. Sitovuustason mukainen
investointien rahavirta ylittyi siten yhteensä 0,2 milj. eurolla. Ylitys johtui siitä, ettei
pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustuloja syntynyt.
Tase ja taseen analysointi
Vuoden 2014 tilinpäätöksessä taseen omavaraisuusaste oli 46,3 prosenttia, 1,9 prosenttiyksikköä vuoden 2013 tunnuslukua
vahvempi. Suhteellinen velkaantuneisuus
oli 20,6 prosenttiyksikköä. Taseen loppusumma oli 16,8 milj. euroa, 4,2 prosenttia
pienempi kuin vuoden 2013 tilinpäätöksessä. Pysyviin vastaaviin kirjattavat aineelliset hyödykkeet vähenivät, koska poistomäärä kasvoi enemmän kuin investoitiin.
Saamisten ja velkojen määrät vähenivät
edellisvuodesta.
investoinnit
1 000 euroa
TP 2014
Muutettu
TA 2014
Alkuper.
TA 2014
Ero
Muutokset
AINEELLISET HYÖDYKKEET
Koneet ja kalusto
Ennakkomaksut ja keskeneräiset
hankinnat
-1 533
-675
-1 450
-1 450
-83
775
-1 450
-1 450
0
0
-858
0
-858
0
0
INVESTOINNIT YHTEENSÄ
-1 533
-1 450
-83
-1 450
0
68
0
68
0
0
NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ
-1 465
-1 450
-15
-1 450
0
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden
luovutustulot
0
200
-200
200
0
Rahoitusosuudet
Tase
31.12.2014
31.12.2013
VASTAAVAA
Aineelliset hyödykkeet
Kiinteät rakenteet ja laitteet
Koneet ja kalusto
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
157 393,76
6 135 541,14
800 319,76
7 093 254,66
210 123,52
6 623 078,34
597 255,83
7 430 457,69
3 671,00
3 671,00
1 008 525,42
8 101 431,98
447 796,89
161 844,57
9 719 598,86
614 945,79
9 053 667,71
385 557,16
56 745,17
10 110 915,83
16 816 524,52
17 545 044,52
7 793 620,92
221,33
7 793 842,25
7 653 757,87
139 863,05
7 793 620,92
1 458 774,22
-989,75
588 054,10
6 976 843,70
9 022 682,27
1 441 002,18
58,40
577 830,31
7 732 532,71
9 751 423,60
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
16 816 524,52
17 545 044,52
Taseen tunnusluvut
31.12.2014
31.12.2013
Sijoitukset
Muut saamiset
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Saamiset
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset
Saamiset kunnalta
Muut saamiset
Siirtosaamiset
VASTAAVAA YHTEENSÄ
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA
Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä)
Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
Lyhytaikainen
Ostovelat
Korottomat velat kunnalta
Muut velat
Siirtovelat
Omavaraisuusaste, %
Suhteellinen velkaantuneisuus, %
Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1 000 euroa
Lainakanta, 1 000 euroa
Lainasaamiset, 1 000 euroa
46,3
20,6
7 794
0
0
44,4
23,1
7 794
0
0
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
223
Pirkanmaan pelastuslaitos
Tilinpäätöksen liitetiedot
tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot
Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä
-menetelmät
Pysyvien vastaavien aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on merkitty taseeseen
hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman
mukaiset poistot on laskettu kaupunginhallituksen hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa.
Taseen esittämistavan muutos
Taseen esittämistapaa on muutettu vuoden 2014 tilinpäätökseen. Aiemmin lyhytaikaisissa muissa veloissa esitettyjen
henkilösivukuluvelkatilien esitystapaa on
korjattu kuluneeseen vuoteen ja samalla
korjattu vertailutiedon esitystapaa. Henkilösivukulujen velkatilit esitetään jatkossa
lyhytaikaisissa siirtoveloissa.
Tuloslaskelman liitetiedot
Liikevaihto (1 000 euroa)
1.1. - 31.12.2014
Kuntien maksuosuustuotot
PSHP:n valmiuskorvaus ensihoidosta
Muut liikevaihtoon kirjattavat ensihoitotuotot
Ensivastetoiminnan tuotot
ERHE-maksut
Palotarkastusmaksut
Muut liikevaihtoon kirjattavat erät
Yhteensä
1.1. - 31.12.2013
33 472
6 264
32 250
5 717
2 777
2 546
436
402
278
1
43 630
508
437
270
0
41 728
Liiketoiminnan muut tuotot (1 000 euroa)
1.1. - 31.12.2014
Korvaus työterveyshuollosta
Muut tuet ja avustukset (Öljynsuojarahasto, Palosuojelurahasto)
Muut liiketoiminnan muut tuotot
Koulutus
Työllistämistuki
Oppilaitosharjoittelu
Paineilmalaitehuolto
Pysyvien vastaavien myyntivoitot
Ateriakompensaatio
Sairaaloiden puhelinvälitys
Yhteensä
224
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
1.1. - 31.12.2013
130
125
45
94
40
27
14
9
7
0
0
0
272
120
40
2
11
6
102
40
18
558
Pirkanmaan pelastuslaitos
Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet
Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu pysyvien vastaavien hyödykkeiden hankintamenoista
arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan.
Arvioidut poistoajat sekä poistomenetelmät ovat:
Kiinteät rakenteet ja laitteet
tasapoisto 10 vuotta
Koneet ja kalusto
tasapoisto 3 - 10 vuotta
Hyödykkeet, joiden hyödykekohtainen hankintameno on alle 10 000 euroa, on kirjattu pääsääntöisesti vuosikuluksi.
Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta (1 000 euroa)
Keskimääräiset suunnitelman mukaiset
poistot
Keskimääräinen poistonalaisten investointien
omahankintameno
Poikkeama, euroa
Poikkeama, %
-1 711
-1 621
-90
5,5
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot (1 000 euroa)
1.1. - 31.12.2014
Muut toimintatuotot
Koneiden ja kaluston myyntivoitot
1.1. - 31.12.2013
0
102
Taseen vastaavien liitetiedot
Aineelliset hyödykkeet (1 000 euroa)
Kiinteät
rakenteet ja
laitteet
Poistamaton hankintameno 1.1.
Lisäykset tilikauden aikana
Rahoitusosuudet tilikaudella
Vähennykset tilikaudella
Siirrot erien välillä
Tilikauden poisto
Poistamaton hankintameno 31.12.
Kirjanpitoarvo 31.12.
Enn.maksut ja
keskeneräiset
hankinnat
Koneet ja
kalusto
210
0
0
0
0
53
157
157
6 623
675
10
0
597
1 749
6 136
6 136
597
858
58
0
-597
0
800
800
Yhteensä
7 430
1 533
68
0
0
1 802
7 093
7 093
Pysyvien vastaavien sijoitukset (1 000 euroa)
Hankintameno 1.1.
Muut saamiset
Saamiset muilta
Hankintameno Kirjanpitoarvo
31.12.
31.12.
4
4
4
Siirtosaamisten olennaiset erät (1 000 euroa)
31.12.2014
Lyhytaikaiset siirtosaamiset
Tulojäämät, lyhytaikaiset
Tapaturmavakuutusmaksusaamiset
Muut siirtosaamiset
Yhteensä
161
1
162
31.12.2013
0
0
0
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
225
Pirkanmaan pelastuslaitos
Taseen vastattavien liitetiedot
Oma pääoma (1 000 euroa)
2014
Edellisten tilikausien ylijäämä 1.1.
Siirto edelliseltä tilikaudelta
Edellisten tilikausien ylijäämä 31.12.
2013
7 654
140
7 794
8 859
-1 206
7 654
0
140
7 794
7 794
Tilikauden ylijäämä/alijäämä
Oma pääoma yhteensä
Lyhytaikainen vieras pääoma (1 000 euroa)
31.12.2014
Muut velat
Ennakonpidätysvelka
Sosiaaliturvamaksuvelka
Ay-jäsenmaksuvelka
Yhteensä
Siirtovelkojen olennaiset erät
El.vak. maksuvelka (työnantaja)
El.vak. maksuvelka (työntekijä)
Tuloennakot, lyhytaikaiset
Pelastustoimen maksuosuuden palautukset (ei Tre)
Ensihoidon valmiuskorvauksen palautus
(PSHP)
Palkkajaksotukset
Lomapalkkajaksotukset
Yhteensä
31.12.2013
523
43
22
588
517
40
21
578
339
120
322
107
948
1 042
23
699
735
4 811
6 977
777
4 785
8 888
Henkilöstöä koskevat liitetiedot
Henkilöstön lukumäärä
Hallintopalvelut
Onnettomuuksien ennaltaehkäisy ja kehittäminen
Pelastustoiminta ja valmiussuunnittelu
Ensihoitopalvelut
Yhteensä
31.12.2014
31.12.2013
17
59
374
147
597
16
60
370
142
588
Organisaatiorakenne muuttunut. Vertailuvuoden tiedot ilmoitettu uudella rakenteella.
226
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
Liikelaitokset - Tampereen Vesi
Tampereen Vesi Liikelaitos
Tampereen Vesi tuottaa toiminta-alueensa
vesihuoltopalvelut liiketaloudellisin peri-
Toimintakertomus
aattein johtokunnan vuosille 2010 - 2020
hyväksymän strategian mukaisesti. Vesihuoltoyhteistyötä edistetään laadittavien
seudullisten yhteistyöselvitysten ja vireillä
olevien strategisten hankkeiden kautta.
sen saneerauksessa päästiin asentamaan
ensimmäisen allaslinjaston koneistoja.
Ruskon vedenpuhdistuslaitoksen energiamittarointihanke käynnistettiin.
Toiminnalliset tavoitteet saavutettiin
pääosin. Vesijohtoveden laatu säilyi hyvänä. Putkirikkojen määrä runkojohdoissa kasvoi hieman, niitä sattui 42 eli 8
edellisvuotta enemmän. Laskuttamaton
vedenkulutus sen sijaan väheni edelleen
ollen 13,9 % edellisvuoden 17,1 % sijasta.
Jätevedenpuhdistamoiden lupaehdot saavutettiin lukuun ottamatta yhtä Raholan
puhdistamon lievää neljännesvuosiylitystä
fosforin pitoisuuden osalta. Vesi- ja jätevesimaksujen vertailuhinta oli toiseksi halvin
viidestätoista suurimmasta laitoksesta ja
selvästi alle niiden keskihinnan.
Taloudellinen tulos oli selvästi tavoitetta
parempi. Liikevaihto toteutui 2,2 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempana, käyttömenoissa säästettiin 0,4 milj. euroa ja
poistojen määrä alittui 0,2 milj. eurolla.
Liikeylijäämää jäi 19,6 milj. euroa eli 2,8
milj. euroa vuosisuunnitelmaa enemmän.
Investointien kokonaismäärä puolestaan
oli 29,0 milj. euroa eli 2,5 milj. euroa
vuosisuunnitelmaa suurempi, johtuen
pitkäaikaisten projektien ennakoitua suuremmasta toteutumasta toimintavuoden
lopulla. Vuoden 2013 investoinnit vastaavasti alittuivat 1,6 milj. euroa.
Vesihuoltoverkostojen rakentamisessa
kehitetään rakennuttamis- ja urakointimenettelyjä sekä rakentamiskustannusten seurantaa niin, että kaupungin kasvun
edellyttämä verkostojen uudisrakentaminen, uusien runkojohtoyhteyksien mittava
rakentaminen kantakaupungin verkoston
sisällä ja nykyisten verkostojen riittävä
saneeraus kyetään myös tulevaisuudessa
toteuttamaan kohtuullisin kustannuksin.
Tampereen Veden toimintamuodon
muutosta koskevat selvitykset saatetaan
päätökseen toimintavuoden aikana Konsernihallinnon liiketoiminnan ohjauksen
kanssa. Seudullisen yhteistyön ensisijaisena tavoitteena on saada aikaan seudullinen
vesihuoltolaitos, joka kattaa laajimmillaan
myös vireillä olevat vedenhankinnan ja jäteveden käsittelyn suurhankkeet vaihtoehtona erillisille yksiköille.
Henkilöstön ammattitaitoa ja työkykyä
pidetään yllä täydennyskoulutuksella, aktiivisella tyky-toiminnalla ja tarjoamalla
mahdollisuuksia tehtäväkiertoon. Tiedonkulku säilytetään avoimena ja yhteistyöhakuisena.
Tampereen Veden suurimpia haasteita
ovat kasvavien investointitarpeiden rahoitus, jätevedenpuhdistuksen tiukentuneiden lupaehtojen saavuttaminen nykyisillä
laitoksilla ilman merkittäviä laajennuksia
keskuspuhdistamon käyttöönottoon saakka ja meneillään olevien seudullisten kehityshankkeiden toteuttaminen.
Kasvavat investointitarpeet ja samanaikainen käyttökustannusten nousu sekä
varautuminen suurhankkeiden toteutukseen aiheuttavat lähes ennallaan pysyvän vedenmyynnin myötä inflaatiotasoa
korkeamman taksankorotuspaineen, jota
vähennetään omaa toimintaa jatkuvasti
tehostamalla.
Toimitusjohtajan katsaus Olennaiset tapahtumat tilikaudelta
Tampereen Vesi osallistui aktiivisesti vesihuollon seudullisten hankkeiden – Pirkanmaan keskusjätevedenpuhdistamon
ja seudullisen vesihuolto-organisaation
– valmisteluun. Tampereen kaupunginvaltuusto teki 17.2.2014 periaatepäätöksen
puhdistamon sijoituspaikasta Sulkavuoreen. Kaupunginhallitus päätti 10.11.2014,
että keskuspuhdistamon organisaatiomallina tavoitellaan Jätevesi Oy:tä. Nokian
mahdollinen mukaantulo keskuspuhdistamoon ratkaistaan vuoden 2015 alkukuukausina. Päätökset uudesta organisaatiosta on tarkoitus tehdä mukana olevissa
kunnissa vuoden 2015 aikana.
keskuspuhdisSuunnittelutarjoukset
tamon yleissuunnitelman tarkistuksesta ja toteutussuunnittelusta pyydettiin
syyskuun alussa ja suunnittelijavalinnat
tehtiin hankintaprosessin valmistuttua
tammikuussa 2015. Yleissuunnitelma tarkistetaan 30.6.2015 mennessä ja toteutussuunnittelu valmistuu vuoden 2016 loppuun mennessä.
Keskuspuhdistamohankkeessa
ovat
mukana vuonna 2010 toteutetun osallistumistiedustelun perusteella Kangasala,
Lempäälä, Pirkkala, Tampere, Vesilahti
ja Ylöjärvi, joiden jätevesistä 96 % puhdistetaan jo nykyisin Tampereella. Uusi
yhteinen keskusjätevedenpuhdistamo on
tarkoitus saada käyttöön 2020-luvun alkuvuosina. Tampereen Vesi osallistui myös
toimintavuoden aikana valmistuneen Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman laadintaan.
Verkostojen uudisrakentaminen ja saneeraus sekä uusien runkoyhteyksien
rakentaminen jatkuivat vilkkaina eri puolilla kaupunkia. Kaupinojan vedenpuhdistuslaitoksen uusi tulopumppaamo saatiin
harjakorkeuteen ja vedenpuhdistuslaitok-
Arvio tulevasta kehityksestä
Vesihuollon toimintavarmuutta ja veden
laatua parannetaan saneeraamalla vesihuoltoverkostoja järjestelmällisesti, tehostamalla vedenkäsittelylaitosten puhdistusprosesseja, lisäämällä automaatiota ja
turvaamalla varavoiman saanti toiminnan
kannalta tärkeimmissä kohteissa.
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
227
Liikelaitokset - Tampereen Vesi
Henkilöstö
Tampereen Veden vakinainen henkilökunta väheni toimintavuoden aikana yhdellä
henkilöllä ollen vuoden lopussa 129. Palkallisten henkilötyövuosien määrä puolestaan väheni 5,5:llä. Eläkkeelle jäi toimintavuoden aikana 3 henkilöä. Uusia henkilöitä
Palkallisten henkilötyövuosien kehitys
Palkalliset henkilötyövuodet
palkattiin 5.
Henkilökunnan määrä on viime vuosina
alentunut selvästi muun muassa automatisoinnin, vuorotyöjärjestelyjen muutosten ja eläkkeelle jäämisiä hyödyntäneiden
toiminnallisten muutosten avulla. Organi-
TP 2013
Hesu 2014
141
141
saation toimintavolyymi kasvaa jatkuvasti
muun muassa verkostojen laajentuessa ja
liittyjämäärän kasvaessa, mikä edellyttää
toimintojen jatkuvaa tehostamista nykyiselläkin henkilöstön määrällä.
TP 2014
136
Selonteko sisäisen valvonnan
järjestämisestä
Tampereen Vesi Liikelaitos on tehnyt itsearvioinnin sisäisen valvonnan osalta ja johtokunta on käsitellyt arvioinnin 19.2.2015.
Tampereen Vedessä on käytössä johtokunnan 13.6.2006 hyväksymä sisäisen
valvonnan suunnitelma ja 18.12.2014 hyväksymä riskienhallintasuunnitelma. Hyvä
johtamis- ja hallintotapa ja sisäinen val-
vonta -ohjeen päivitys on käsitelty johtokunnassa 15.3.2012.
Kokonaisarviona Tampereen Veden johto lausuu, että Tampereen Veden sisäinen
valvonta on pääosin hyvällä tasolla. Merkittäviä sisäisen valvonnan puutteita ei
ole todettu. Parantamista ja kehittämistä
vaativat keskeiset asiat ovat: SAP:n BW-
sovelluksen käyttöä investointien ja käyttötalouden yksikkökohtaisen toteutuman
seurantaan kehitetään edelleen ja toiminnan kannalta riittävien järjestelmänvalvojaoikeuksien saaminen Tietohallinnolta
Windows 7 -tietokoneiden Tampereen Veden omassa käytössä olevien erillisohjelmien asentamiseen ja päivitykseen.
Tampereen Vesi Liikelaitoksen toiminnalliset tavoitteet
Kortti
Sitova tavoitetaso 2014
60
61
62
63
Liikevaihto on kasvanut henkilötyövuotta kohden
Työhyvinvointi on parantunut vuoteen 2013 verrattuna
Hinnat ovat suurten kaupunkien keskitason alapuolella
Pirkanmaan keskuspuhdistamohanke on edennyt
Liikelaitos on edesauttanut päätöksentekoa liittyen seudullisen vesihuollon
tulevaisuuden ratkaisuihin yhdessä liiketoiminnan ohjauksen kanssa
64
Toteuma
+
+
+
+
+
Toiminnallisten tavoitteiden
toteutuminen
Tampereen Vedessä kaikki kolme liikelaitoskohtaista toiminnallista tavoitetta saavutettiin. Liikelaitos osallistui seudullisen
vesihuollon tulevaisuuden ratkaisujen valmisteluun. Kaupunginvaltuusto päätti helmikuussa Pirkanmaan keskuspuhdistamon
228
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
sijoituspaikaksi Sulkavuoren. Hankkeen
jatkosuunnittelu oli käynnissä ja päätös
tavoiteorganisaatiosta tehtiin kaupunginhallituksessa marraskuussa. Vesilaitosyhdistyksen taksakyselyn tulosten mukaan
Tampereen Veden hinnat olivat tavoitteen
mukaisesti suurten kaupunkien keskitason
alapuolella: Tampereen Veden vertailuhinta oli 15 suurimmasta laitoksesta toiseksi
halvin. Tampereen Vedessä liikevaihto kasvoi henkilötyövuotta kohden ja työhyvinvointi parantui edellisvuoteen verrattuna.
Liikelaitokset - Tampereen Vesi
talousarvion toteumavertailu
(1 000 euroa)
Tuloslaskelma
Talousarvio
2014
1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013
Liikevaihto
Valmistus omaan käyttöön
Liiketoiminnan muut tuotot
Materiaalit ja palvelut
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Palvelujen ostot
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Eläkekulut
Muut henkilösivukulut
Poistot ja arvonalentumiset
Liiketoiminnan muut kulut
Liikeylijäämä (-alijäämä)
Rahoitustuotot ja -kulut
Muut rahoitustuotot
Muille maksetut korkokulut
Korvaus peruspääomasta
Muut rahoituskulut
Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia
Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+)
Vapaaehtoisten varausten lisäys (-) tai vähennys (+)
Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
Tuloslaskelman tunnusluvut
Sijoitetun pääoman tuotto, %
Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, %
Voitto, %
Liikelaitoksen talous ja talousarvion
toteutuminen
Tuloslaskelma ja tuloslaskelman
analysointi
Vuoden 2014 liikevaihto oli 52,9 milj. euroa
eli 7,6 prosenttia edellisvuotta suurempi.
Myyty vesimäärä pysyi ennallaan ja laskutettu jätevesimäärä nousi 1,1 prosenttia. Vettä myytiin 15,1 milj. m3 ja jätevettä
laskutettiin 20,2 milj. m3. Liikeylijäämä oli
19,6 milj. euroa, kun se vuotta aiemmin
oli 16,1 milj. euroa. Käyttömenot alittuivat
vuosisuunnitelmaan nähden 0,8 milj. euroa. Tilikauden ylijäämä ennen varauksia
oli 9,1 milj. euroa, kun se vuonna 2013 oli
5,6 milj. euroa.
Peruspääomasta maksettu korvaus toteutui talousarvion mukaisesti 10,5 milj.
eurona.
Muutettu
TA 2014
Ero 2014
52 909 938,67
7 282 433,85
81 951,89
49 152 039,40
21 735 378,72
67 144,63
50 700
26 500
0
50 700
26 500
0
2 210
-19 218
82
-7 293 446,88
-14 234 929,01
-10 611 526,23
-25 235 723,04
-12 150
-28 137
-12 150
-28 137
4 857
13 902
-5 627 558,26
-5 621 216,59
-5 990
-5 990
362
-1 675 829,78
-321 409,36
-10 110 129,21
-1 411 664,13
19 599 357,78
-1 850 322,47
-324 929,83
-9 462 179,54
-1 754 137,55
16 094 527,50
-2 013
-360
-10 300
-1 500
16 750
-2 013
-360
-10 300
-1 500
16 750
337
39
190
88
2 849
12 092,31
-106,00
-10 500 000,00
-8 374,22
9 102 969,87
143 516,79
13 599,35
0,00
-10 500 000,00
-3 266,21
5 604 860,64
143 516,79
0
0
-10 500
0
6 250
0
0
0
-10 500
0
6 250
0
12
0
0
-8
2 853
144
-2 000 000,00
-2 000 000,00
-2 000
-2 000
0
7 246 486,66
3 748 377,43
4 250
4 250
2 996
1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013
16,0
16,0
17,2
14,0
14,0
11,4
investoinnit
Investoinnit (1 000 euroa)
TP 2014
Muutettu
TA 2014
Alkuper
TA 2014
Ero
Muutokset
AINEELLISET HYÖDYKKEET
Rakennukset ja rakennelmat
Kiinteät rakenteet ja laitteet
Koneet ja kalusto
Ennakkomaksut ja keskeneräiset
hankinnat
-29 009
0
-5 788
-28
-26 500
-8 650
-17 750
-100
-2 509
8 650
11 962
72
-26 500
0
-26 400
-100
0
-8 650
8 650
0
-23 193
0
-23 193
0
0
INVESTOINNIT YHTEENSÄ
-29 009
-26 500
-2 509
-26 500
0
-40
0
-40
0
0
-29 049
-26 500
-2 549
-26 500
0
Rahoitusosuudet
NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
229
Liikelaitokset - Tampereen Vesi
talousarvion toteumavertailu
(1 000 euroa)
Rahoituslaskelma
1.1. - 31.12.2013
Talousarvio
2014
19 599 357,78
10 110 129,21
-10 496 387,91
-604 000,00
18 609 099,08
16 094 527,50
9 462 179,54
-10 489 666,86
596 900,00
15 663 940,18
16 750
10 300
-10 500
0
16 550
16 750
10 300
-10 500
0
16 550
2 849
-190
4
-604
2 059
-29 008 466,06
-40 445,00
-29 048 911,06
-21 394 843,74
0,00
-21 394 843,74
-26 500
-26 500
-26 500
-26 500
-2 508
-40
-2 549
-10 439 811,98
-5 730 903,56
-9 950
-9 950
-490
-3 348,00
-4 713,00
-
-
-
-52 257,53
9 509 846,91
-2 538 010,93
15 840,00
3 507 741,53
10 443 159,98
-72 927,75
444 322,39
1 169 678,13
73 915,20
4 120 628,59
5 735 616,56
9 950
9 950
493
10 439 811,98
5 730 903,56
9 950
9 950
490
0,00
0,00
0
0
0
1.1. - 31.12.2014
Toiminnan rahavirta
Liikeylijäämä (-alijäämä)
Poistot ja arvonalentumiset
Rahoitustuotot ja -kulut
Tulorahoituksen korjauserät
Investointien rahavirta
Investointimenot
Rahoitusosuudet investointimenoihin
Toiminnan ja investointien rahavirta
Rahoituksen rahavirta
Antolainauksen muutokset
Antolainasaamisten lisäykset kunnalle
Muut maksuvalmiuden muutokset
Vaihto-omaisuuden muutos
Saamisten muutos kunnalta
Saamisten muutos muilta
Korottomien velkojen muutos kunnalta
Korottomien velkojen muutos muilta
Rahoituksen rahavirta
Rahavarojen muutos
Rahoituslaskelman tunnusluvut
Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, €
Investointien tulorahoitus, %
Lainanhoitokate
Kassan riittävyys, pv
Quick Ratio
Current Ratio
Rahoituslaskelma ja rahoituslaskelman
analysointi
Rahoituslaskelma kuvaa tulorahoituksen
riittävyyttä toiminnan ja investointien
kattamiseen. Toiminnan rahavirta kertoo
siitä, kuinka paljon varsinainen toiminta on tuottanut rahavaroja käytettäväksi
investointeihin ja rahoituksen aseman
muuttamiseen. Tilikauden 2014 toiminnan
rahavirta oli 18,6 milj. euroa ja se kasvoi
edelliseen tilikauteen verrattuna 2,9 milj.
euroa. Muutoksen taustalla on vahvistunut
liikeylijäämä.
Investointien rahavirta kuvaa pysyvien
vastaavien hyödykkeiden investointeihin
230
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
1.1. - 31.12.2014
1.1. - 31.12.2013
-23 657 316,22
-12 026 621,48
66,2
0
1,2
1,2
70,4
0
2,5
2,6
käytetyn rahan vaikutusta rahavaroihin.
Vuoden 2014 investointimenot toteutuivat 29,0 milj. euron suuruisina ja kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 7,6 milj.
euroa. Vuosisuunnitelmaan nähden investoinnit toteutuivat 2,5 milj. euroa suurempina.
Viiden vuoden toiminnan ja investointien rahavirta vuonna 2014 on 21,3 milj. euroa. Kumulatiiviseen rahavirtaan vaikuttaa
vuotuiset investoinnit, jotka ovat vaihdelleet merkittävästi tarkasteluvälillä. Alimmillaan investoinnit olivat vuonna 2011
14,7 milj. euroa ja suurimmillaan vuonna
2014 29,0 milj. euroa.
Muutettu
TA 2014
Ero 2014
Investoinnit ja niiden analysointi
Investointeja tehtiin 29,0 milj. eurolla. Investointibudjetti ylittyi 2,5 milj. euroa johtuen monivuotisten projektien ennakoitua
suuremmasta toteutumasta toimintavuoden lopulla. Tampereen Veden investoinnit
ovat pääasiassa kuukausia kestäviä projekteja ja siksi investointien toteutumat ovat
keskeneräisten omaisuusluokassa. Investointien kokonaismäärä ei ole Tampereen
Veden sitova tavoite.
Investoinneista käytettiin 16,9 milj. euroa verkostojen rakentamiseen ja 12,1 milj.
euroa laitosrakentamiseen. Suurimpia verkostotöitä tehtiin Kaupinojalla (2,7 milj.
euroa), Niemenrannan alueella (1,0 milj.
euroa) ja Lamminpäässä (0,7 milj. euroa).
Suurimmat laitosrakennuskohteet olivat
Kaupinojan
vedenpuhdistuslaitoksella
jatkunut saneeraus (9,5 milj. euroa), Viinikanlahden jätevedenpuhdistamon esikäsittelyn saneeraus (0,8 milj. euroa) ja Ruskon vedenpuhdistuslaitoksen valmistunut
LVIJAS-saneeraus (1,0 milj. euroa).
Liikelaitokset - Tampereen Vesi
Tase ja taseen analysointi
Tampereen Vesi Liikelaitoksen tase on
vuoden lopussa 150,8 milj. euroa. Oma
pääoma on 106,6 milj. euroa, edellisten
tilikausien ylijäämä 29,0 milj. euroa ja tilikauden ylijäämä 7,2 milj. euroa.
Aineellisten hyödykkeiden kiinteät rakenteet ja laitteet kasvoivat 4,5 milj. eurolla edellistilikauteen nähden. Samaan
aikaan keskeneräiset hankinnat kasvoivat
edellistilikauteen nähden 9,6 milj. eurolla.
Omavaraisuusasteeksi muodostui 84,1
prosenttia, mikä ylittää kuntatalouden
keskimääräisen hyvän omavaraisuuden tavoitetason 14,1 prosenttiyksiköllä.
Esitys tilikauden tuloksen käsittelystä
Tilikauden ylijäämä ennen varauksia on
9,1 milj. euroa. Tampereen Vesi liikelaitoksen johtokunta esittää, että tuloksesta
tehdään 2,0 milj. euron investointivaraus
keskuspuhdistamon toteuttamista varten
ja aikaisemmin toteutettuihin investointeihin liittyvää poistoeron vähennystä kirjataan 143 516,79 euroa, ja että tilikauden
ylijäämä, 7 246 486,66 euroa, siirretään
taseen oman pääoman edellisten tilikausien ylijäämä -erään.
Tase
31.12.2014
31.12.2013
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineelliset hyödykkeet
Rakennukset
Kiinteät rakenteet ja laitteet
Koneet ja kalusto
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
Sijoitukset
Osakkeet ja osuudet
Muut saamiset
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus
Aineet ja tarvikkeet
Saamiset
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset
Saamiset kunnalta
Muut saamiset
Siirtosaamiset
VASTAAVAA YHTEENSÄ
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA
Peruspääoma
Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä)
Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET
Poistoero
Vapaaehtoiset varaukset
PAKOLLISET VARAUKSET
Eläkevaraukset
Muut pakolliset varaukset
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen
Korottomat velat kunnalta
Muut velat
Lyhytaikainen
Ostovelat
Muut velat
Siirtovelat
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
Taseen tunnusluvut
Omavaraisuusaste, %
Suhteellinen velkaantuneisuus, %
Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1 000 euroa
Lainakanta, 1 000 euroa
Lainasaamiset, 1 000 euroa
8 661 352,05
99 123 603,03
137 832,55
31 136 608,54
139 059 396,17
9 211 609,67
94 588 657,08
179 215,72
16 140 532,28
120 120 014,75
1 610 000,00
44 079,00
1 654 079,00
1 610 000,00
40 731,00
1 650 731,00
603 013,71
550 756,18
8 669 004,59
656 238,42
0
127 031,25
9 452 274,26
6 148 649,52
10 166 208,71
59 681,88
49 693,51
16 424 233,62
150 768 763,14
138 745 735,55
70 341 207,56
29 002 078,82
7 247 072,26
106 590 358,64
70 341 207,56
25 253 701,39
3 748 377,43
99 343 286,38
532 999,40
19 689 000,00
20 221 999,40
676 516,19
17 689 000,00
18 365 516,19
88 800,00
0,00
88 800,00
92 800,00
600 000,00
692 800,00
178 345,61
15 470 758,13
15 649 103,74
162 505,61
13 597 350,53
13 759 856,14
5 949 702,46
523 861,71
1 744 937,19
8 218 501,36
4 749 868,99
120 394,39
1 714 013,46
6 584 276,84
150 768 763,14
138 745 735,55
31.12.2014
84,1
45,0
36 249
0
0
31.12.2013
84,8
41,3
29 002
0
0
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
231
Liikelaitokset - Tampereen Vesi
Tilinpäätöksen liitetiedot
tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot
Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä
-menetelmät
Pysyvien vastaavien aineettomat hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset
poistot on laskettu kaupunginhallituksen
hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa.
Taseen esittämistavan muutos
Taseen esittämistapaa on muutettu vuoden 2014 tilinpäätökseen. Aiemmin lyhytaikaisissa muissa veloissa esitettyjen
henkilösivukuluvelkatilien esitystapaa on
korjattu kuluneeseen vuoteen ja samalla
korjattu vertailutiedon esitystapaa. Henkilösivukulujen velkatilit esitetään jatkossa
lyhytaikaisissa siirtoveloissa.
Oikaisut edellisen tilikauden tietoihin
kuntajaoston
Kirjanpitolautakunnan
(2011/101) lausunnolla on täsmennetty
valmistus omaan käyttöön -erän kirjauskäytännön periaatetta. Valmistus omaan
käyttöön -tilien käyttötarkoitus on esittää kaupungin omana työnä tehtyjen investointihankkeiden osuus aiheutuneista
tilikauden kuluista ja näin ollen tuloslas-
Tuloslaskelman liitetiedot
Liikevaihto (1 000 euroa)
1.1. - 31.12.2014
Vesilaitostoiminta
Viemärilaitostoiminta
Yhteensä
22 599
30 311
52 910
1.1. - 31.12.2013
20 153
28 999
49 152
Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet
Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu pysyvien vastaavien hyödykkeiden hankintamenoista
arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan.
Arvioidut poistoajat sekä poistomenetelmät ovat:
Tietokoneohjelmistojen käyttöoikeudet
3 vuotta
Tasapoisto
Muut pitkävaikutteiset menot
3 vuotta
Tasapoisto
30 vuotta
Tasapoisto
Hallinto- ja laitosrakennukset
Vedenjakeluverkosto
20 vuotta
Tasapoisto
Viemäriverkko
20 vuotta
Tasapoisto
Sähkö-, vesi- yms. laitosten laitoskoneet ja laitteet 10 vuotta
Tasapoisto
Muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet
10 vuotta
Tasapoisto
Viestintälaitteet
5 vuotta
Tasapoisto
Muut laitteet ja kalusteet
3 vuotta
Tasapoisto
Hyödykkeet, joiden hankintameno on korkeintaan 10 000 euroa, on kirjattu vuosikuluiksi.
232
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
kelman kuluryhmien toteuma sisältää
myös sellaiset kulut, jotka kohdistuvat tilikauden aikaisiin investointihankkeisiin.
Tuloslaskelmasta on siten nähtävissä kaupungin tilikauden aikaisesta toiminnasta
aiheutuneet henkilöstökulut. Valmistus
omaan käyttöön -erän kautta on kaupunki aktivoinut myös sellaisten hankkeiden
kulut, jotka on ostettu suoraan kaupungin
ulkopuolisilta toimijoilta. Menettelytapa ja
kirjauskäytäntö on oikaistu vuoden 2014
tilinpäätökseen ja tuloslaskelman vertailutietoa on muutettu vuoden 2013 osalta
vastaamaan tilikauden 2014 käsittelyä.
Liikelaitokset - Tampereen Vesi
Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta (1 000 euroa)
Keskimääräiset suunnitelman mukaiset poistot
11 194
Keskimääräinen poistonalaisten investointien
omahankintameno
Poikkeama, euroa
Poikkeama, %
33 397
-22 202
-66,5
Selvitys poikkeaman syistä
Vuosittaiset investoinnit ovat viime vuosina olleet poistoja suuremmat. Tampereella on
toteutettu uusia asuntoalueita (muun muassa
Vuores), joiden kynnyskustannukset ovat kunnallistekniikan osalta olleet aiempaa korkeammat pitkistä etäisyyksistä johtuen. Verkostojen
jatkuva saneeraustarve ja uusien runkoyhteyksien ohjelmoitu rakentaminen kantakaupungin
verkostoon kasvattavat myös investointeja.
Investointisummaan sisältyy 2017 keskuspuhdistamon rakentamiseen 66,7 milj. euroa. Vuosina 2012-2015 toteutettavat, Kaupinojan
vedenpuhdistuslaitoksen lisääntyneet saneerausinvestoinnit, tulevat aikanaan poistetuksi
poistosuunnitelman mukaan.
Pakollisten varausten muutokset (1 000 euroa)
1.1. - 31.12.2014
Pakolliset varaukset 1.1.
Lisäykset tilikaudella
Vähennykset tilikaudella
Pakollinen varaus 31.12.
1.1. - 31.12.2013
600
0
600
0
0
600
0
600
Taseen vastaavien liitetiedot
Aineelliset hyödykkeet (1 000 euroa)
Rakennukset
Poistamaton hankintameno 1.1.
Lisäykset tilikauden aikana
Rahoitusosuudet tilikaudella
Siirrot erien välillä
Tilikauden poisto
Poistamaton hankintameno 31.12.
Kirjanpitoarvo 31.12.
9 212
0
0
0
550
8 661
8 661
Kiinteät rakenteet ja laitteet
94 589
5 788
0
8 229
9 482
99 124
99 124
Koneet ja
kalusto
179
28
0
8
78
138
138
Enn.maks. ja kesk.
er. hankinnat
16 141
23 193
-40
-8 238
0
31 137
31 137
Yhteensä
120 120
29 009
-40
0
10 110
139 059
139 059
Pysyvien vastaavien sijoitukset (1 000 euroa)
Hankintameno
1.1.
Osakkeet ja osuudet
Tytäryhteisöosakkeet ja -osuudet
Muut saamiset
Saamiset tytäryhteisöiltä
Sijoitukset yhteensä
Hankintameno
31.12.
Lisäykset
Kirjanpitoarvo
31.12.
1610
0
1610
1610
41
3
44
44
1651
3
1654
1654
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
233
Liikelaitokset - Tampereen Vesi
Taseen vastattavien liitetiedot
Oma pääoma (1 000 euroa)
2014
2013
Peruspääoma 1.1.
Peruspääoma 31.12.
70 341
70 341
70 341
70 341
Edellisten tilikausien ylijäämä 1.1.
Siirto edelliseltä tilikaudelta
Edellisten tilikausien ylijäämä 31.12.
25 254
3 748
29 002
20 836
4 417
25 254
7 247
3 748
106 590
99 343
31.12.2014
31.12.2013
89
0
89
93
600
693
31.12.2014
31.12.2013
178
163
31.12.2014
31.12.2013
321
1 163
261
1 745
218
1 109
387
1 714
Tilikauden ylijäämä/alijäämä
Oma pääoma yhteensä
Pakolliset varaukset (1 000 euroa)
Muut pakolliset varaukset
Eläkevaraus
Pakollinen varaus asuinrakennuksen korjausvelvoitteesta
Yhteensä
Pitkäaikainen vieras pääoma (1 000 euroa)
Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden
kuluttua
Korottomat velat kunnalta
Lyhytaikainen vieras pääoma (1 000 euroa)
Siirtovelkojen olennaiset erät
Palkkajaksotukset
Lomapalkkajaksotukset
Muut menojäämät
Yhteensä
Henkilöstöä koskevat liitetiedot
Henkilöstön lukumäärä
31.12.2014
Liiketoimintojen tuki
Investoinnit ja kehitys
Veden tuotanto
Jäteveden puhdistus
Verkostot
Yhteensä
234
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
21
15
25
22
51
134
31.12.2013
21
15
25
25
51
137
Liikelaitokset - Tampereen Kaupunkiliikenne
Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitos
Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen toiminta-ajatus on tuottaa korkealuok-
kaisia paikallisia joukkoliikennepalveluja
kestävän kehityksen mukaisesti, jousta-
vasti, taloudellisesti ja turvallisesti.
minnan laatua osaltaan indikoiva sanktiomaksujen määrä putosi selvästi edellisvuodesta. Tästä on johdettavissa myös
toimintavarmuuden ja palvelun laadun
paraneminen.
Jo useamman vuoden jatkunut talouden
taantuma on vaikuttanut myös joukkoliikenteen matkustajamääriin. TKL:n operoiman liikenteen osalta matkustajamäärien
muutoksiin on osaltaan vaikuttanut myös
oman tuotannon ajettavaksi kohdennettujen reittien muutokset ja ajettavan suoritteen vähentyminen. Kuljetettujen matkustajien kokonaismäärä vähenikin noin
1,7 miljoonaa. Suhteutettuna ajettuihin
linjakilometreihin matkustajamäärän lasku edellisvuoteen oli runsaat 6 prosenttia.
Linjaliikenteen ohella TKL tuotti vuonna 2014 pienessä määrin hetkellistä ylikapasiteettia purkamaan tarkoitettuja
tilausajoja, sekä muun muassa jäähallille
ja Särkänniemen huvipuiston pysäköintipaikalle kohdennettuja ajoja. Myös koululaisia kuljetettiin Tampereen koulujen
välillä. Vaikka joukkoliikenteen tilaajan
tilausmäärä jäi selkeästi annetusta budjetista, kompensoivat muut liiketoiminnan
tuotot merkittävästi tätä vajetta.
Kalustoon tulivat vuoden lopulla uudet erittäin tiukat päästönormit täyttävät
Euro6-moottorein varustellut linja-autot,
yhteensä 8 kappaletta. Näiden ajoneuvojen päästöt eivät juurikaan ylitä sähkökäyttöisten ajoneuvojen päästöjä. Lisäksi
hankittiin käytettynä yksi turistivarusteltu
bussi koulujen väliseen kuljetustarpeeseen. Laskeneen suoritteen vuoksi samanaikaisesti poistettiin käytöstä 4 autoa
enemmän. Linja-autokaluston keski-ikä
laski hivenen, ollen vuoden lopussa 8,0
vuotta. Linja-autojen ohella uusittiin autojen harjapesukone. Investointien kokonaisarvo oli vajaat 2,1 milj. euroa.
Suunnitelman mukaisten tasapoistojen
lisäksi kirjattiin tilikauden aikana asiantuntijalausunnon perusteella eräiden vanhempien linja-autojen osalta ylimääräisiä
poistoja. Näin kirjanpitoarvo vastaa myös
niiden osalta todellista käypää arvoa.
Tilikauden kokonaistulos muodostui
edellisvuosia paremmaksi, vahvistaen
edelleen TKL:n toimintakykyä.
Toimintakertomus
Toimitusjohtajan katsaus Olennaiset tapahtumat tilikaudelta
Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen toiminnan edelleen kehittämistä ja
tehostamista, kaupunginvaltuuston hyväksymien linjausten mukaisesti, jatkettiin
menestyksekkäästi vuonna 2014.
Toiminnan taloudellinen kannattavuus
on edelleen parantunut ja tilaajalle annetuista alennuksista huolimatta tulostavoitteet selkeästi ylittyneet. Keskeisiä tekijöitä
tässä ovat olleet työvuorosuunnittelun tehostamisen ohella polttonesteen suotuisa
hinnan muutos ja sen hankintaprosessin
uudelleen järjestely, sekä sairauspoissaolojen määrän selkeä lasku. Kustannustehokkuutta on pystytty parantamaan myös
polttoainetehokkaamman kaluston ja ajotapakoulutuksen myötä.
Kesällä 2014 tehtiin Tampereen joukkoliikenteessä merkittäviä uudistuksia. Seudullisen joukkoliikenneyhteistyön myötä
TKL:n operoimat linjat ulottuivat Tampereen ohella niin Pirkkalaan, Kangasalle kuin
Nokialle. Samassa yhteydessä myös tariffirakenne muuttui ja käyttöön otettiin vyöhykehinnoittelu. Nämä muutokset vaativat
luonnollisesti operaattoreilta merkittävää
panostusta henkilöstön koulutukseen niin
reittilinjaston kuin rahastusjärjestelmän
suhteen. Hyvällä valmistautumisella TKL
osaltaan pystyi joustavasti toteuttamaan
muutosprosessin ja mukautumaan Tampereen seudullisen joukkoliikenteen uuteen
toimintamalliin.
Muutosprosessin yhteydessä lakkautettiin aiemmin numerolla 16 ollut linja Leinolasta Lentävänniemeen. Tämän linjan
korvasi pääosin uusi linja 1, jonka operointi siirtyi yksityiselle sektorille. TKL:n liikenteen volyymi laskikin prosessin yhteydessä
tapahtuneiden muutosten vuoksi.
Joukkoliikenteen tilaaja on perinteisesti
teettänyt vuosittain useampia asiakastyytyväisyysmittauksia. Vuoden 2014 aikana
mittauksia ei kuitenkaan tehty, mutta toi-
Arvio tulevasta kehityksestä
TKL:n toiminta jatkuu tilaajan kanssa tehdyn, vuoteen 2020 ulottuvan tuotantosopimuksen mukaisesti.
Lähivuosien kehityksen nähdään toteutuvan maltillisena. Seudullisen liikenteen
kehittyminen tuo omat haasteensa niin
liikennekentän kuin tariffijärjestelmien
uudistusten myötä. Oman tuotannon rooli
uudistus- ja kehityshankkeita pilotoivana
operaattorina näyttäytyy myös muun muassa selvitettäessä mahdollisuuksia sähköbusseilla operoimiseen. TKL onkin vahvasti
mukana sähköisten joukkoliikennejärjestelmien kehittämistyössä.
Vuoden 2015 aikana Tampereen kaupunginhallituksen on tarkoitus uudelleen
arvioida oman tuotannon toimintaa, sen
kehittymistä ja tämän pohjalta tehtäviä
strategisia ratkaisuja.
Henkilöstö
Kertomusvuoden lopussa Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen palveluksessa oli kaikkiaan 335 henkilöä, mikä on 19
vähemmän kuin vuotta aiemmin. Samanaikaisesti henkilötyövuosien määrä on laskenut kolmellatoista tasolle 326. Henkilötyövuosia on näin pystytty vähentämään
vuosisuunnitelmaa alemmalle tasolle. Samanaikaisesti on pystytty edelleen vähentämään työaikapankin velkasaldoa.
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
235
Liikelaitokset - Tampereen Kaupunkiliikenne
Sairauspoissaolojen määrän lasku ja
työhyvinvoinnin kehittyminen oli asetettu keskeisiksi henkilöstöä koskeviksi
Palkallisten henkilötyövuosien kehitys
Palkalliset henkilötyövuodet
tavoitteiksi vuodelle 2014. Kummassakin
tavoitteessa onnistuttiin erinomaisesti.
Sairauspoissaolojen määrä laski noin 10
TP 2013
339
Hesu 2014
prosenttia ja työhyvinvointimatriisissa
saavutettiin lähes kaikilla osa-alueilla parannusta, kokonaispistemäärän noustessa
huimat 47 prosenttia.
TP 2014
339
326
Selonteko sisäisen valvonnan
järjestämisestä
Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitos
on tehnyt itsearvioinnin sisäisen valvonnan osalta ja johtokunta on käsitellyt arvioinnin 18.2.2015.
TKL:llä on käytössä johtokunnan
27.11.2013 hyväksymä sisäisen valvonnan
suunnitelma ja 22.10.2014 hyväksymä riskienhallintasuunnitelma.
Kokonaisarviona Tampereen Kaupunkiliikenne Liike-laitoksen johto lausuu, että
Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen sisäinen valvonta on pääosin hyvällä
tasolla. Merkittäviä sisäisen valvonnan
puutteita ei ole todettu. Parantamista ja
kehittämistä jatketaan päivittämällä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan suunnitelmia myös seuraavalla tilikaudella.
Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen toiminnalliset tavoitteet
Kortti
Sitova tavoitetaso 2014
60
61
Liikevaihto on kasvanut henkilötyövuotta kohden
Työhyvinvointi on parantunut vuoteen 2013 verrattuna
Kapasiteetti on mukautettu tilaajan kilpailuttamissuunnitelmaan siten, että kustannukset
pienenevät
Asiakastyytyväisyys on kehittynyt positiivisesti edelliseen vuoteen verrattuna
65
66
Toteuma
+
+
+
?
Toiminnallisten tavoitteiden
toteutuminen
Tampereen Kaupunkiliikenteen kahdesta
liikelaitoskohtaisesta toiminnallisesta tavoitteista toinen saavutettiin tavoitteen
mukaisesti. Toisen tavoitteen saavuttamista ei voitu arvioida vuoden loppuun
236
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
mennessä, koska tavoitteen mukaista
asiakastyytyväisyysmittausta ei tehty
vuonna 2014. Kaupunkiliikenne Liikelaitos mukautti henkilöstö- ja kalustokapasiteettiaan tilaajan tarpeiden mukaisesti.
Onnistuneen mukautumisen ansioista
toiminta oli taloudellisesti kannattavaa ja
tilaajalle voitiin antaa kaksi ylimääräistä
hinnanalennusta tuotantohintoihin. Tampereen Kaupunkiliikenteen liikevaihto kasvoi henkilötyövuotta kohden ja työhyvinvointi parantui edellisvuoteen verrattuna.
Liikelaitokset - Tampereen Kaupunkiliikenne
talousarvion toteumavertailu
(1 000 euroa)
Tuloslaskelma
1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013
Liikevaihto
Liiketoiminnan muut tuotot
Tuet ja avustukset kunnalta
Materiaalit ja palvelut
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Palvelujen ostot
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Eläkekulut
Muut henkilösivukulut
Poistot ja arvonalentumiset
Liiketoiminnan muut kulut
Liikeylijäämä (-alijäämä)
Rahoitustuotot ja -kulut
Muut rahoitustuotot
Muut rahoituskulut
Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
Tuloslaskelman tunnusluvut
Sijoitetun pääoman tuotto, %
Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, %
Voitto, %
Talousarvio
2014
Muutettu
TA 2014
Ero 2014
28 145 905,51
370 526,71
3 475 000,00
28 721 367,26
431 545,31
3 475 000,00
28 750
250
3 475
28 750
250
3 475
-604
121
0
-4 800 537,14
-3 971 757,54
-5 265 439,00
-4 375 543,60
-5 843
-4 308
-5 843
-4 308
1 042
336
-11 344 988,99
-11 551 128,03
-12 210
-12 210
865
-5 256 712,28
-641 721,69
-2 489 854,69
-443 776,50
3 042 083,39
-5 888 752,30
-667 298,34
-2 578 855,97
-384 813,50
1 916 081,83
-6 155
-716
-2 335
-408
500
-6 155
-716
-2 335
-408
500
898
74
-155
-36
2 542
320,42
-36,4
3 042 367,41
155,3
-7,96
1 916 229,17
0
0
500
0
0
500
0
-0
2 542
1.1. - 31.12.2014
1.1. - 31.12.2013
13,6
13,6
10,8
9,6
9,6
6,7
Liikelaitoksen talous ja talousarvion
toteutuminen
Tuloslaskelma ja tuloslaskelman
analysointi
Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitos
toimii liikelaitoksena ja kaupungin kirjanpidollisena taseyksikkönä tuottaen yhdyskuntapalveluiden tilaajayksikön tilauksen
mukaisia liikennöintipalveluita.
Liikevaihto vuonna 2014 oli 28,1 milj. euroa, kun se aiempana vuonna oli ollut 28,7
milj. euroa. Kokonaistulot laskivat 0,6 milj.
euroa eli 1,9 prosenttia. Edellisvuoteen
verrattuna tilatut linjakilometrit vähenivät
niin ikään 1,9 prosenttia, mutta matkus-
tajamäärä laski 7,9 prosenttia. Ajokilometrejä kohden laskettuna kustannukset
laskivat 4,2 prosenttia vuonna 2014. Toiminnan tehostaminen mahdollisti tilaajalle annettavan erillisen hinnanalennuksen
heti vuoden 2014 alusta. Vuoden lopussa
alennuksen määrää vielä korotettiin.
Kulut korkoineen ja poistoineen olivat
28,9 milj. euroa, mikä on 5,7 prosenttia
vähemmän kuin edellisvuonna. Suurin kuluerä, henkilöstömenot, laski edellisvuo-
desta noin 4,8 prosenttia, ollen 17,2 milj.
euroa. Palkkakulujen ohella pienenivät
eläkemenoista aiheutuvat kulut.
Kalustosta tehdyt poistot olivat vajaat
2,5 milj. euroa. Investointien määrä jäi tätä
noin 0,4 miljoonaa euroa pienemmäksi.
Tilikauden voitollinen kokonaistulos, 3,0
miljoonaa euroa, oli edellisvuosia selkeästi
parempi ja ylitti TKL:lle asetetun tulostavoitteen.
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
237
Liikelaitokset - Tampereen Kaupunkiliikenne
talousarvion toteumavertailu
(1 000 euroa)
Rahoituslaskelma
Toiminnan rahavirta
Liikeylijäämä (-alijäämä)
Poistot ja arvonalentumiset
Rahoitustuotot ja -kulut
Tulorahoituksen korjauserät
Investointien rahavirta
Investointimenot
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot
Toiminnan ja investointien rahavirta
Rahoituksen rahavirta
Muut maksuvalmiuden muutokset
Saamisten muutos kunnalta
Saamisten muutos muilta
Korottomien velkojen muutos muilta
Rahoituksen rahavirta
1.1. - 31.12.2014
1.1. - 31.12.2013
Talousarvio
2014
3 042 083,39
2 489 854,69
284,02
-4 045,70
-25 800,00
1 916 081,83
2 578 855,97
147,34
-47 219,24
-4 045,70
500
2 335
0
0
2 835
500
2 335
0
0
2 835
2 542
155
0
-26
2 671
-2 122 290,96
-2 161 200,00
-2 050
-2 050
-72
13 000,00
14 805,00
0
0
13
-2 109 290,96
-2 146 395,00
-2 050
-2 050
-59
3 397 131,14
2 344 644,44
785
785
2 612
-3 519 742,67
-123 685,76
43 491,31
-3 396 343,09
-2 583 325,20
198 164,95
742 240,42
-2 341 668,94
-
-
-
-3 396 343,09
-2 341 668,94
-785
-785
-2 611
788,05
2 975,50
0
0
1
788,05
86 968,55
86 180,50
2 975,50
86 180,50
83 205,00
Rahavarojen muutos
Rahavarojen muutos
Rahavarat 31.12.
Rahavarat 1.1.
Rahoituslaskelman tunnusluvut
1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013
Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, €
Investointien tulorahoitus, %
Lainanhoitokate
Kassan riittävyys, pv
Quick Ratio
Current Ratio
13 523 695,03
13 790 837,87
260,7
1
4,4
4,4
208,0
1
3,7
3,7
1 000 euroa
TP 2014
Ero
Muutokset
AINEELLISET HYÖDYKKEET
Koneet ja kalusto
-2 122
-2 122
-2 050
-2 050
-72
-72
-2 050
-2 050
0
0
INVESTOINNIT YHTEENSÄ
-2 122
-2 050
-72
-2 050
0
13
0
13
0
0
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot
238
Alkuper.
TA 2014
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
Ero 2014
Rahoituslaskelma ja rahoituslaskelman
analysointi
Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen rahoituslaskelmassa toiminnan ja investointien rahavirta kasvoi edellisvuodesta yli 1,0 milj. euroa. Kasvun taustalla oli
parantunut liikeylijäämä.
Toiminnan ja investointien rahavirran
viiden vuoden kertymä laski vajaat 0,3
milj. euroa.
investoinnit
Muutettu
TA 2014
Muutettu
TA 2014
Investoinnit ja niiden analysointi
Vuonna 2014 investoinnit muodostuivat
kahdeksasta kaupunkiliikenteen teliautosta, joista 5 kappaletta Volvo- ja 3 kappaletta
Solaris-merkkisiä, ja yhdestä turistivarustellusta linja-autosta sekä Tammermaticin
valmistamasta harjapesukoneesta.
Vuoden 2014 aikana käytöstä ja kirjanpidosta poistettiin yhteensä 12 bussia.
Liikelaitokset - Tampereen Kaupunkiliikenne
Tase
Tase ja taseen analysointi
Tilikauden 2014 päättyessä Tampereen
Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen taseen
oma pääoma oli vahvistunut edellisvuodesta 3,0 milj. euroa. Samalla konsernitilillä olevat varat kasvoivat 3,5 milj. euroa
ollen nyt lähes 17,0 miljoonaa. Tilintarkastajat ovat aiemmin suosittaneet konsernitilillä olevien varojen käyttämistä
liikelaitoksen peruspääoman laskemiseen.
Peruspääoman huomattavaan palauttamiseen on myös tilinpäätöksen 2014 valmistuttua selkeät perusteet.
Esitys tilikauden tuloksen käsittelystä
Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen johtokunta esittää, että syntynyt
tilikauden ylijäämä 3 042 367,41 euroa
siirretään taseeseen omaan pääomaan
edellisten tilikausien ylijäämän lisäykseksi.
31.12.2014
31.12.2013
10 583 021,33
10 950 585,06
4 186,00
4 186,00
Rahat ja pankkisaamiset
63 665,15
16 972 303,76
172 364,83
17 803,64
17 226 137,38
86 968,55
78 479,70
13 452 561,09
31 442,43
20 225,73
13 582 708,95
86 180,50
VASTAAVAA YHTEENSÄ
27 900 313,26 24 623 660,51
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineelliset hyödykkeet
Koneet ja kalusto
Sijoitukset
Muut saamiset
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Saamiset
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset
Saamiset kunnalta
Muut saamiset
Siirtosaamiset
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA
Peruspääoma
Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä)
Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
PAKOLLISET VARAUKSET
Eläkevaraukset
VIERAS PÄÄOMA
Lyhytaikainen
Ostovelat
Muut velat
Siirtovelat
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
Taseen tunnusluvut
Omavaraisuusaste, %
Suhteellinen velkaantuneisuus, %
Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1 000 euroa
Lainakanta, 1 000 euroa
Lainasaamiset, 1 000 euroa
15 216 439,14
5 651 367,00
3 042 367,41
23 910 173,55
15 216 439,14
3 735 137,83
1 916 229,17
20 867 806,14
59 800,00
72 600,00
768 277,44
263 409,58
2 898 652,69
3 930 339,71
475 748,35
235 070,51
2 972 435,51
3 683 254,37
27 900 313,26 24 623 660,51
31.12.2014
31.12.2013
85,7
12,3
8 694
0
0
84,7
11,3
5 651
0
0
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
239
Liikelaitokset - Tampereen Kaupunkiliikenne
Tilinpäätöksen liitetiedot
tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot
Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä
-menetelmät
Pysyvien vastaavien aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset
poistot on laskettu kaupunginhallituksen
hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa.
Taseen esittämistavan muutos
Taseen esittämistapaa on muutettu vuoden 2014 tilinpäätökseen. Aiemmin lyhytaikaisissa muissa veloissa esitettyjen
henkilösivukuluvelkatilien esitystapaa on
korjattu kuluneeseen vuoteen ja samalla
korjattu vertailutiedon esitystapaa. Henkilösivukulujen velkatilit esitetään jatkossa
lyhytaikaisissa siirtoveloissa.
Tuloslaskelman liitetiedot
Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet
Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu pysyvien vastaavien hyödykkeiden hankintamenoista
arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan.
Arvioidut poistoajat sekä poistomenetelmät ovat:
Koneet ja kalusto
3 - 10 vuotta
Tasapoisto
Hyödykkeet, joiden hankintameno on korkeintaan 10 000 euroa, on kirjattu vuosikuluiksi.
Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta (1 000 euroa)
Keskimääräiset suunnitelman mukaiset
poistot
Keskimääräinen poistonalaisten investointien
omahankintameno
Poikkeama, euroa
Poikkeama, %
Selvitys poikkeaman syistä
Tilaaja-tuottaja -malliin siirtymisen jälkeen
kaluston määrää ja investointeja on sopeutettu
merkittävässä määrin, mikä on laskenut myös
2 214
2 637
-423
-16,0
suunnitelman mukaisten poistojen määrää.
Stabiloituneen tilanteen myötä lähivuosien investointitarpeet palautuvat sopeutusvuosia hieman korkeammalle tasolle.
Pakollisten varausten muutokset (1 000 euroa)
1.1. - 31.12.2014
Eläkevastuu 1.1.
Vähennykset tilikaudella
Eläkevastuu 31.12.
1.1. - 31.12.2013
72,6
-12,8
59,8
75,9
-3,3
72,6
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot (1 000 euroa)
1.1. - 31.12.2014
Muut toimintatuotot
Koneiden ja kaluston myyntivoitot
Muut toimintakulut
Koneiden ja kaluston myyntitappiot
240
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
1.1. - 31.12.2013
13
11
0
10
Poistosuunnitelman tarkistaminen
Tällä hetkellä ei ole tarvetta päivittää nykykäytännön mukaista poistosuunnitelmaa.
Liikelaitokset - Tampereen Kaupunkiliikenne
Taseen vastaavien liitetiedot
Aineelliset hyödykkeet (1 000 euroa)
Koneet ja kalusto
Poistamaton hankintameno 1.1.
Lisäykset tilikauden aikana
Tilikauden poisto
Poistamaton hankintameno 31.12.
Kirjanpitoarvo 31.12.
10 951
2 122
2 490
10 583
10 583
Olennaiset lisäpoistot aineellisista hyödykkeistä
Linja-autojen arvontarkistuksista johtuvia lisäpoistoja tehtiin 538 969,22 eurolla.
Pysyvien vastaavien sijoitukset (1 000 euroa)
Hankintameno
1.1.
Hankintameno
31.12.
Kirjanpitoarvo
31.12.
4
4
4
Muut saamiset
Saamiset muilta
Taseen vastattavien liitetiedot
Oma pääoma (1 000 euroa)
2014
Peruspääoma 1.1.
Peruspääoma 31.12.
2013
15 216 439
15 216 439
15 216 439
15 216 439
Edellisten tilikausien ylijäämä 1.1.
Siirto edelliseltä tilikaudelta
Edellisten tilikausien ylijäämä 31.12.
3 735
1 916
5 651
3 013
722
3 735
Tilikauden ylijäämä/alijäämä
3 042
1 916
23 910
20 868
Oma pääoma yhteensä
Lyhytaikainen vieras pääoma (1 000 euroa)
31.12.2014
Muut velat
Muut velat
31.12.2013
263
235
Siirtovelkojen olennaiset erät (1 000 euroa)
31.12.2014
Henkilösivukuluvelka
Palkkajaksotukset
Lomapalkkajaksotukset
Muut menojäämät (laatupalkkiojaksotus)
Yhteensä
216
476
2 192
15
2 899
31.12.2013
192
505
2 264
12
2 972
Henkilöstöä koskevat liitetiedot
Henkilöstön lukumäärä
31.12.2014
Koko henkilöstö
335
31.12.2013
354
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
241
Liikelaitokset - Tullinkulman Työterveys
Tullinkulman Työterveys Liikelaitos
Tullinkulman Työterveys on työterveyden
ja työhyvinvoinnin asiantuntijaorgani-
saatio. Tavoitteenamme on yhteistyössä
asiakasyrityksiemme kanssa terveellisen
ja turvallisen työympäristön edistäminen,
työyhteisön toimivuuden kehittäminen
sekä työhön liittyvien sairauksien ehkäisy.
2013 20 henkilöä. Tehty työaika 2014 oli
102 henkilötyövuotta, kun se vuonna 2013
oli 91 henkilötyövuotta. Palkallisista henkilötyövuosista vakinaisessa työsuhteessa
oli 88,54, määräaikaisessa 4, sijaisena 7,8
ja työllistettynä työskenteli 1,6. Toimintavuoden aikana Tullinkulman Työterveys
perusti avustavia tehtäviä ja loi siten mahdollisuuden työskentelyyn 5 pitkäaikaistyöttömälle.
Toimintavuoden aikana valmistauduttiin
asiakasmäärän kasvuun, lisätiloja vuokrattiin ja työterveyspsykologit muuttivat
omiin tiloihinsa joulukuun lopulla. Vuoden
loppupuoliskolla hankittiin myös oma ultraäänitutkimuslaite. Tutkimukset tekevät
ammatinharjoittajana työskentelevät radiologit. Laitteen hankinnalla ultraäänitutkimuksiin jonotusaika lyheni merkittävästi, tällä on myös sairauslomia lyhentävä
vaikutus.
Yhteistoiminta Tampereen kaupungin
henkilöstöyksikön kanssa tiivistyi. Kevään
ja syksyn aikana henkilöstöyksikön ja Tullinkulman edustajat tapasivat kaikkien
tuotantoalueiden johtajat työhyvinvoinnin
tavoitteiden asettamiseksi.
Vuoden aikana Tullinkulman Työterveys
osallistui myös sosiaali- ja terveysministeriön (STM) hankkeeseen Osatyökykyiset
työssä. Hankkeen aikana järjestettiin laaja henkilöstökoulutuksien sarja, vuoden
lopussa tullinkulmalaiset saivat työkykykoordinaattorin nimityksen.
Palvelutarjontaa kehitettiin asiakasyrityksien toiveiden mukaisesti. Toiminnan painopiste oli ennaltaehkäisevässä
työterveystoiminnassa, oman hankkeensa ansioista erityisesti osatyökykyisten
työskentelyn tukemisessa. Yhteistyötä
asiakasyrityksien kanssa tiivistettiin. Avokuntoutustoiminnan merkitys yhtenä ennaltaehkäisevänä toimintamuotona kasvoi, vuoden aikana avokuntoutuskurssille
osallistui 1000. kuntoutuja.
Liikevaihto kehittyi hyvin, vuoden toteutuma oli 10,3 milj. euroa, vuoden 2013
toteutuman ollessa 9,4 milj. euroa. Tilikauden ylijäämä oli 0,268 milj. euroa, ylijäämä alitti budjetoidun 0,145 milj. eurolla.
Ylijäämä oli budjetoitua pienempi, koska
vuoden lopussa jouduttiin tekemään muutostöitä ja hankintoja asiakasmäärän kasvusta johtuen yhteensä 0,03 milj. eurolla.
Alitukseen vaikutti myös Tullinkulman Työterveyteen vuoden alusta liitetyn Oriveden
toimipisteen liikevaihdon jääminen budjetoidusta 0,279 milj. eurolla. Toimintavuoden aikana Oriveden toimipisteen henkilökuntamäärää suhteutettiin työmäärään;
yksi työterveyshoitaja siirrettiin Tampereen toimipisteeseen ja työterveyspsykologin sekä työfysioterapeutin työajasta
osa siirrettiin Tampereen toimipisteeseen.
Tehdyistä toimenpiteistä huolimatta Oriveden toimipisteen tilikauden alijäämä oli
0,1 milj. euroa. Erikoissairaanhoito nosti
vuoden alusta kuvantamistutkimuksiensa
hintoja keskimäärin 40 prosentilla. Ilman
Oriveden toimipisteen alijäämän vaikutusta ja kuvantamisen hintojen nousua ylijäämä olisi 0,447 milj. euroa, joka on budjetoitua suurempi.
Liikevaihdon kasvu on saatu tehdyllä
työllä ja toimintojen kehittämisellä.
Toimintakertomus
Toimitusjohtajan katsaus Olennaiset tapahtumat tilikaudelta
Vuoden 2014 aikana henkilöstötilanne
pysyi hyvänä. Rekrytointi oli sujuvaa ja
vapautuville vakansseille saatiin ammattitaitoiset, osaavat työntekijät. Rekrytoinnin
sujuvuuteen vaikutti merkittävästi tullinkulmalaisten oma työpanos kuin myös
joustavaksi koettu työpaikka. Loma- ja
ruuhkakausien sairausvastaanottotoimintaa tasoittamaan sekä viikonlopun vastaanottotoiminnassa käytettiin kuitenkin
ostopalvelulääkäreitä. Tullinkulman oman
laatujärjestelmän rakentaminen jatkui ja
suoritettiin ensimmäinen itsearviointi.
Hansel valitsi Tullinkulman Työterveyden yhdeksi Tampereen alueen valtion
yksiköiden työterveyspalveluiden tuottajaksi. Tampereen alueen valtionhallinnon
21 yksiköistä Tullinkulman valitsi lopulta
8 yksikköä. Suurimmat yksiköt olivat Tampereen Yliopisto, Sisä-Suomen poliisilaitos
Tampereen toimipiste ja Verohallinnon
Tampereen toimipiste. Tullinkulman Työterveyden palveluiden käytön aloitti 3500
uutta valtion palveluksessa olevaa henkilöasiakasta.
Vuosi oli vilkas myös pk-asiakkaiden
osalta. Toimintavuoden aikana yli 200
yritystä/yrittäjää teki sopimuksen työterveyspalveluiden ostosta. Pääosa uusista
asiakasyrityksistä on 1-2 hengen yrityksiä,
joukossa on kuitenkin muutamia yli 10
hengen yrityksiä. Uusien pk-yritysten tuoma asiakasmäärä on noin 1000 henkilöasiakasta. Yritysasiakkaiden asiakasrakenne
pysyi tilikauden aikana lähes entisellään
painottuen pieniin, alle kymmenen työntekijän yrityksiin. Asiakasmäärän ja siten
myös työmäärän kasvu on ollut hyvin positiivista haasteellisena taloudellisena aikana. Asiakaskunnan lisäys antaa hyvän
toiminnallisen ja taloudellisen pohjan toiminnan kehittämiselle.
Vuoden 2014 lopussa Tullinkulmassa
työskenteli 127 henkilöä, lisäystä vuodesta
242
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
Arvio tulevasta kehityksestä
Vuonna 2015 liikevaihto tulee kasvamaan
yli miljoonalla eurolla uusien asiakkaiden
vaikutuksesta. Toimintavuoden kustannuksia lisää lisääntyneet vuokra- ja palkkakustannukset. Toiminnan tehostamista
jatketaan ja Oriveden toimipisteen henkilökuntamäärä ja toimitilat saatetaan vastaamaan asiakaskunnan tarvetta. Vuoden
aikana Tullinkulman Työterveys investoi
myös potilastietojärjestelmään ja siirtyy earkiston käyttöön. Tehtävät toimenpiteet
ja asiakaskunnan määrän positiivinen kehitys mahdollistaa liikeylijäämän kasvattamisen.
Liikelaitokset - Tullinkulman Työterveys
Henkilöstö
Vuoden 2014 lopussa Tullinkulman Työterveyden palveluksessa oli 127 henkilöä,
palkallisten henkilötyövuosien määrän ollessa 102,04. Lisäystä vuodesta 2013 on 20
henkilöä ja 11 palkallista henkilötyövuotta.
Sairauspoissaolojen määrä kasvoi vuoden
Palkallisten henkilötyövuosien kehitys
Palkalliset henkilötyövuodet
2013 8,11 päivästä per henkilötyövuosi
10,26 päivään per henkilötyövuosi. Kasvu
johtui pitkistä sairauspoissaoloista, jotka
kuitenkin päätyivät työhönpaluuseen. Perhevapaisiin käytettiin vuonna 2014 6,79
henkilötyövuotta. Henkilöstössä ei ole
tapahtunut olennaisia muutoksia. Merkit-
TP 2013
91
Hesu 2014
103
tävää oli, että kaikki vakanssit olivat täytettynä osaavalla, ammattitaitoisella henkilökunnalla. Vakituisen henkilökunnan
vaihtuvuus oli vähäistä. Toimintavuoden
aikana eläkkeelle siirtyi yksi henkilö, muut
irtisanoutumiset johtuivat paikkakunnalta
muutosta.
TP 2014
102
Selonteko sisäisen valvonnan
järjestämisestä
Tullinkulman Työterveys on tehnyt itsearvioinnin vuoden 2014 sisäisen valvonnan
osalta ja johtokunta on käsitellyt arvioinnin 17.2.2015. Tullinkulman Työterveydessä
on käytössä johtokunnan 24.9.2014 hyväksymä sisäisen valvonnan suunnitelma ja
24.9.2014 hyväksymä riskienhallintasuunnitelma.
Kokonaisarviona Tullinkulman Työterveys Liikelaitoksen johto lausuu, että Tullinkulman Työterveys Liikelaitoksen sisäinen
valvonta on pääosin hyvällä tasolla. Mer-
kittäviä sisäisen valvonnan puutteita ei
ole todettu. Parantamista ja kehittämistä
vaativat keskeiset asiat ovat: Laatujärjestelmän kehittäminen on johdonmukaista
ja toiminnan vaikuttavuuden arvioimiseksi
kehitetään mittareita.
Tullinkulman Työterveys Liikelaitoksen toiminnalliset tavoitteet
Kortti
Sitova tavoitetaso 2014
60
61
Liikevaihto on kasvanut henkilötyövuotta kohden
Työhyvinvointi on parantunut vuoteen 2013 verrattuna
Sidosryhmäanalyysin ja henkilöstökyselyn pohjalta on luotu suunnittelupohja ja luotettavat mittarit toiminnan vaikuttavuuden mittaamiseksi
Sairauspoissaoloja ja ennenaikaista eläköitymistä on vähennetty yhteistyössä yksiköiden johdon kanssa. Vuonna 2014 järjestetään vähintään kaksi yhteistyökokousta kunkin
yksikön johdon kanssa
67
68
Toteuma
+
+
+
Toiminnallisten tavoitteiden
toteutuminen
Tullinkulman Työterveyden molemmat liikelaitoskohtaiset toiminnalliset tavoitteet
saavutettiin. Suunnittelupohja ja toiminnalliset mittarit toiminnan vaikuttavuuden
mittaamiseksi luotiin sidosryhmäanalyysin
ja muun kehitystyön pohjalta. Sairauspoissaolojen ja ennenaikaisen eläköitymisen
vähentämiseksi järjestettiin kaksi yhteistyökokousta kunkin yksikön johdon kanssa, ja kokouksissa asetettiin tavoitteita
työhyvinvoinnille. Sekä sairauspoissaolot
että ennenaikainen eläköityminen väheni
vuoden 2014 aikana.
Tullinkulman Työterveydessä liikevaihto
ei kasvanut henkilötyövuotta kohden johtuen Tullinkulmaan vuoden alusta liitetystä Oriveden yksiköstä ja työllistämistyön
tarjoamisesta. Sen sijaan työhyvinvointi
parantui Tullinkulman Työterveydessä
edellisvuoteen verrattuna.
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
243
Liikelaitokset - Tullinkulman Työterveys
talousarvion toteumavertailu
(1 000 euroa)
Tuloslaskelma
1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013
Liikevaihto
Liiketoiminnan muut tuotot
Materiaalit ja palvelut
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Palvelujen ostot
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Eläkekulut
Muut henkilösivukulut
Poistot ja arvonalentumiset
Liiketoiminnan muut kulut
Liikeylijäämä (-alijäämä)
Rahoitustuotot ja -kulut
Muut rahoitustuotot
Korvaus peruspääomasta
Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
Tuloslaskelman tunnusluvut
Sijoitetun pääoman tuotto, %
Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, %
Voitto, %
Liikelaitoksen talous ja talousarvion
toteutuminen
Tuloslaskelma ja tuloslaskelman
analysointi
Tullinkulman Työterveyden liikevaihto
vuonna 2014 oli 10,3 milj. euroa, kun se
vuonna 2013 oli 9,3 milj. euroa. Toiminnan
muut tuotot vuonna 2014 olivat noin 0,162
milj. euroa; muihin tuottoihin sisältyvät
korvaukset lääkärien erikoistumiskoulutuksen järjestämisestä sekä henkilöasiakkaiden itse maksamat palvelut. Kokonaistuotot vuonna 2014 olivat 10,5 milj. euroa,
kun ne vuonna 2013 olivat 9,5 milj. euroa.
Toiminnan kulut vuonna 2014 olivat
kaikkiaan noin 10,2 milj. euroa, 9,1 milj.
euroa vuonna 2013. Henkilöstökulut olivat yhteensä noin 6,5 milj. euroa, vuotta
aiemmin ne olivat 6 milj. euroa. Henkilöstökulujen nousua selittää ns. laskuttavan
henkilökunnan kasvanut määrä, erityisesti
Oriveden toimipisteen liittäminen Tullinkulman Työterveyden yhteyteen vuoden
2014 alusta. Liikevaihto tehtyä henkilötyövuotta (htv) kohden laski ollen vuonna
244
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
Talousarvio
2014
Muutettu
TA 2014
Ero 2014
10 314 243,61
161 783,00
9 377 045,51
153 228,86
10 715
70
10 715
70
-401
92
-246 314,08
-2 694 131,83
-192 875,11
-2 221 084,01
-238
-2 223
-238
-2 223
-8
-471
-5 162 030,51
-4 777 251,74
-5 618
-5 618
456
-1 017 362,00
-295 742,46
-5 708,08
-740 427,35
314 310,30
-921 875,17
-276 806,52
-33 926,76
-713 228,15
393 226,91
-1 041
-326
-15
-855
469
-1 041
-326
-15
-855
469
24
30
9
115
-155
1480,99
-48 000,00
267 791,29
298,49
-48 000,00
345 525,40
0
-48
421
0
-48
421
1
0
-153
1.1. - 31.12.2014
1.1. - 31.12.2013
19,3
19,3
2,6
29,8
29,8
3,7
2014 101 000 euroa, lasku vuodesta 2013
on 2000 euroa. Laskuun on syynä Tullinkulmaan vuoden alusta liitetty Oriveden
yksikkö, joka tehtäväjärjestelyistä huolimatta tuotti alijäämää 0,1 milj. euroa.
Oriveden yksikkö jäi budjetoidusta liikevaihdosta 0,279 milj. euroa. Negatiiviseen
kehitykseen vaikutti myös Tullinkulman
toteuttama kaupungin ohjeistus tarjota
työllistämistyötä. Tullinkulman Työterveys
loi avustavia tehtäviä, joissa vuoden aikana työskenteli 5 työllistettyä henkilöä (1,62
htv), heidän työpanoksellaan ei kuitenkaan ole vaikutusta liikavaihdon kehitykseen. Mikäli työllistettyjen henkilötyövuodet jätetään huomioimatta, Tullinkulman
Työterveys saavutti liikevaihto per htv tavoitteen.
Palveluiden ostot olivat 2,7 milj. euroa,
kun niiden toteutuma oli 2,2 milj. euroa
vuonna 2013. Palveluiden ostoihin sisältyy
muun muassa ostolääkäripalvelut, laboratoriopalvelut, kuvantamispalvelut ja atkpalvelut. Palvelujen oston ylitystä selittää
kuvantamispalveluiden hinnan korotus
sekä vuokralääkärien suurempi käyttö eri-
tyisesti ilta- ja viikonloppuvastaanotoilla.
Toiminnan rahoituskuluihin sisältyy Tampereen kaupungille maksettava korvaus
peruspääomasta 48 000 euroa, mikä on
6 prosenttia peruspääoman suuruudesta.
Tilinpäätöksen tulos muodostui 0,267
milj. euroa ylijäämäiseksi eli 0,078 milj. euroa edellisvuotta huonommaksi. Ylijäämä
oli budjetoitua pienempi, koska vuoden lopussa jouduttiin tekemään muutostöitä ja
hankintoja asiakasmäärän kasvusta johtuen yhteensä 0,03 milj. eurolla. Alitukseen
vaikutti myös Tullinkulman Työterveyteen
vuoden alusta liitetyn Oriveden toimipisteen liikevaihdon jääminen budjetoidusta.
Toimintavuoden aikana Oriveden toimipisteen henkilökuntamäärää suhteutettiin
työmäärään; työterveyshoitaja siirrettiin
Tampereen toimipisteeseen, työterveyspsykologin ja työfysioterapeutin työajasta
osa siirrettiin Tampereen toimipisteeseen.
Tehdyistä toimenpiteistä huolimatta Oriveden toimipisteen tilikauden alijäämä oli
0,1 milj. euroa. Erikoissairaanhoito nosti
vuoden alusta kuvantamistutkimuksiensa
hintoja keskimäärin 40 prosentilla. Ilman
Oriveden toimipisteen alijäämän vaikutusta ja kuvantamisen hintojen nousua ylijäämä olisi 0,447 milj. euroa, joka on budjetoitua suurempi.
Liikelaitokset - Tullinkulman Työterveys
talousarvion toteumavertailu
(1 000 euroa)
Rahoituslaskelma
Talousarvio
2014
1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013
Toiminnan rahavirta
Liikeylijäämä (-alijäämä)
Poistot ja arvonalentumiset
Rahoitustuotot ja -kulut
Muutettu
TA 2014
Ero 2014
314 310,30
5 708,08
-46 519,01
273 499,37
393 226,91
33 926,76
-47 701,51
379 452,16
469
15
-48
436
469
15
-48
436
-155
-9
1
-163
Investointien rahavirta
Investointimenot
-29 500,00
-28 500,00
-42
-42
13
Toiminnan ja investointien rahavirta
243 999,37
350 952,16
394
394
-150
22 222,27
0,00
0
0
22
-206 056,21
-349 333,83
60,50
289 107,90
-266 221,64
-458 854,18
-8 033,12
-129,70
116 064,84
-350 952,16
-394
-394
128
-243 999,37
-350 952,16
-394
-394
150
0,00
0,00
0
0
0
Rahoituksen rahavirta
Lainakannan muutokset
Lyhytaikaisten lainojen muutos kunnalta
Muut maksuvalmiuden muutokset
Saamisten muutos kunnalta
Saamisten muutos muilta
Korottomien velkojen muutos kunnalta
Korottomien velkojen muutos muilta
Rahoituksen rahavirta
Rahavarojen muutos
Rahoituslaskelman tunnusluvut
1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013
Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, €
Investointien tulorahoitus, %
Lainanhoitokate
Kassan riittävyys, pv
Quick Ratio
Current Ratio
695 801,60
661 244,40
907,8
0
2,1
2,1
1 212,4
0
2,2
2,2
investoinnit
1 000 euroa
AINEETTOMAT HYÖDYKKEET
Tietokoneohjelmistojen valmistusarvot
Muutettu
TA 2014
TP 2014
Alkuper.
TA 2014
Ero
Muutokset
TA 2014
0
-42
42
-42
0
0
-42
42
-42
0
AINEELLISET HYÖDYKKEET
Koneet ja kalusto
-30
0
-30
0
0
INVESTOINNIT YHTEENSÄ
-30
-42
13
-42
0
Investoinnit ja niiden analysointi
Vuoden 2014 budjettiin oli varattu 42 000
euroa potilastietojärjestelmän e-arkisto
ominaisuuteen. Investointi ei kuitenkaan
toteutunut ja johtokunta päätti kohdistaa
budjetoidut varat ultraäänitutkimuslaitteen hankintaan.
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
245
Liikelaitokset - Tullinkulman Työterveys
Tase ja taseen analysointi
Tullinkulman Työterveyden taseen loppusumma oli noin 3,3 milj. euroa, 2,8
milj. euroa vuonna 2013. Taseen vastaavat koostuivat potilastietojärjestelmän ja
ultraäänilaitteen jäljellä olevasta poistamattomasta hankintamenosta sekä lyhytaikaisista saamisista. Taseen vastattavaa
koostui omasta pääomasta ja lyhytaikaisesta vieraasta pääomasta. Oma pääoma
perustui aloittavaan taseeseen, joka on
Tampereen kaupunginvaltuustossa hyväksytty voimaantulleeksi 1.1.2007 lukien. Peruspääoma on 0,8 milj. euroa. Tilikauden
2014 loppuun mennessä kertynyt ylijäämä
oli 0,96 milj. euroa.
Esitys tilikauden tuloksen käsittelystä
Tullinkulman Työterveys Liikelaitoksen
johtokunta esittää, että tilikauden ylijäämä, 267 791,29 euroa, siirretään taseeseen
oman pääoman edellisten tilikausien ylijäämään ja että varauksia tilikauden ylijäämästä ei tehdä.
Tase
31.12.2014
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet
Muut pitkävaikutteiset menot
Aineelliset hyödykkeet
Koneet ja kalusto
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Saamiset
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset
Saamiset kunnalta
Muut saamiset
Siirtosaamiset
24 189,86
29 491,92
47 981,78
309 832,27
2 331 546,39
35 684,69
55 000,00
2 732 063,35
3 335 435,17
2 756 253,21
800 000,00
692 673,46
267 791,29
1 760 464,75
800 000,00
347 148,06
345 525,40
1 492 673,46
22 222,27
248 181,19
314,15
126 161,63
1 178 091,18
1 574 970,42
0,00
158 598,27
253,65
116 366,73
988 361,10
1 263 579,75
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
3 335 435,17
2 756 253,21
Taseen tunnusluvut
31.12.2014
31.12.2013
VASTAAVAA YHTEENSÄ
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA
Peruspääoma
Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä)
Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
Omavaraisuusaste, %
Suhteellinen velkaantuneisuus, %
Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1 000 euroa
Lainakanta, 1 000 euroa
Lainasaamiset, 1 000 euroa
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
18 489,86
662 030,38
2 537 602,60
37 820,41
50 000,00
3 287 453,39
VIERAS PÄÄOMA
Lyhytaikainen
Lainat kunnalta
Ostovelat
Korottomat velat kunnalta
Muut velat
Siirtovelat
246
31.12.2013
VASTAAVAA
52,8
15,0
960
0
0
54,2
13,3
693
0
0
Liikelaitokset - Tullinkulman Työterveys
Tilinpäätöksen liitetiedot
tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot
Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä
-menetelmät
Pysyvien vastaavien aineettomat hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset
poistot on laskettu kaupunginhallituksen
hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa.
Taseen esittämistavan muutos
Taseen esittämistapaa on muutettu vuoden 2014 tilinpäätökseen. Aiemmin lyhytaikaisissa muissa veloissa esitettyjen henkilöstösivukuluvelkatilien esitystapaa on
korjattu kuluneeseen vuoteen ja samalla
korjattu vertailutiedon esitystapaan. Henkilöstösivukulujen velkatilit esitetään jatkossa lyhytaikaisissa siirtoveloissa.
Tuloslaskelman liitetiedot
Liikevaihto (1 000 euroa)
1.1. - 31.12.2014
Työterveyshuolto
Avokuntoutus
Yhteensä
1.1. - 31.12.2013
10 244
70
10 314
9 214
163
9 377
Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet
Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu pysyvien vastaavien hyödykkeiden hankintamenoista
arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan.
Arvioidut poistoajat sekä poistomenetelmät ovat:
Aineettomat oikeudet
3 vuotta
Tasapoisto
Koneet ja kalusto
10 vuotta
Tasapoisto
Hyödykkeet, joiden hyödykekohtainen hankintameno on alle 10 000 euroa, on kirjattu vuosikuluksi.
Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta (1 000 euroa)
Keskimääräiset suunnitelman mukaiset
poistot
Keskimääräinen poistonalaisten investointien
omahankintameno
Poikkeama, euroa
Poikkeama, %
Selvitys poikkeaman syistä
Vuoden 2013 ja 2014 investoinneilla varmistetaan tietojärjestelmien ajantasaisuus ja nykyaikaisuus. Vuoden 2014 budjettiin oli varattu
42 000 euroa potilastietojärjestelmän e-arkisto
ominaisuuteen. Investointi ei kuitenkaan toteutunut ja johtokunta päätti kohdistaa budjetoidut varat ultraäänitutkimuslaitteen hankintaan.
Vuoden loppupuoliskolla hankittiin myös oma
27
32
-4
-14,2
ultraäänitutkimuslaite. Tutkimukset tekevät
ammatinharjoittajana työskentelevät radiologit. Laitteen hankinnalla ultraäänitutkimuksiin
jonotusaika lyheni merkittävästi, tällä on myös
sairauslomia lyhentävä vaikutus.
Poistosuunnitelman tarkistaminen
Kaupungin poistosuunnitelma on tarkistettu
vuoden 2013 alusta lukien.
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
247
Liikelaitokset - Tullinkulman Työterveys
Taseen vastaavien liitetiedot
Aineettomat hyödykkeet (1 000 euroa)
Muut pitkävaikutteiset
menot
Poistamaton hankintameno 1.1.
Lisäykset tilikauden aikana
Tilikauden poisto
Poistamaton hankintameno 31.12.
Kirjanpitoarvo 31.12.
24
0
6
18
18
Aineelliset hyödykkeet (1000 euroa)
Koneet ja kalusto
Poistamaton hankintameno 1.1.
Lisäykset tilikauden aikana
Tilikauden poisto
Poistamaton hankintameno 31.12.
Kirjanpitoarvo 31.12.
0
30
1
29
29
Taseen vastattavien liitetiedot
Oma pääoma (1 000 euroa)
2014
2013
Peruspääoma 1.1.
Peruspääoma 31.12.
800
800
800
800
Edellisten tilikausien ylijäämä 1.1.
Siirto edelliseltä tilikaudelta
Edellisten tilikausien ylijäämä 31.12.
347
346
693
182
165
347
Tilikauden ylijäämä/alijäämä
268
346
1760
1493
Oma pääoma yhteensä
Lyhytaikainen vieras pääoma (1 000 euroa)
31.12.2014
Siirtovelkojen olennaiset erät
Palkkajaksotukset
Lomapalkkajaksotukset
Muut siirtovelat
Yhteensä
83
997
98
1 178
31.12.2013
46
859
84
988
Henkilöstöä koskevat liitetiedot
Henkilöstön lukumäärä
31.12.2014
Työterveyshuolto
Avokuntoutus
Yhteensä
248
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
31.12.2013
125
2
105
2
127
107
Liikelaitokset - Tampereen Infra
Tampereen Infra Liikelaitos
Tampereen Infra Liikelaitos tarjoaa rakentamis- ja kunnossapitopalveluja, kuljetusja korjaamopalveluja sekä yhdyskuntatekniikan suunnittelua ja paikkatietopalveluja
Tampereen kaupungin sisäisille asiakkaille. Liikelaitoksessa on viisi tulosyksikköä:
Kunnossapitopalvelut, Rakentamispalvelut, Kalustopalvelut, Suunnittelupalvelut ja
Paikkatietopalvelut. Hallinto-, henkilöstö-,
talous- ja kehittämisasioissa sekä viestinnässä ja markkinoinnissa yksiköiden toiminnan tukena ovat Tukipalvelut ja Kehittäminen.
pienentyneet eläkemeno- ja varhaiseläkemenoperusteiset maksut.
Parina aikaisempana vuonna alkanut
myönteinen kehitys asiakkaiden ja henkilöstön tyytyväisyydessä jatkui myös viime
vuonna. Asiakkaiden tyytyväisyys Infran
palveluihin parani vuonna 2014 Infran historian korkeimmalle tasolle, vaikka edelleen toiminnan keskeisissä tekijöissä riittää kehitettävää.
2016 - 2020 liiketoiminnan suunnittelu ja
strategian valmistelu. Tavoitteena on, että
johtokunta hyväksyisi uuden strategian
syksyllä 2015.
Toimintakertomus
Toimitusjohtajan katsaus Olennaiset tapahtumat tilikaudelta
Tampereen Infra Liikelaitos on läpikäymässä valtuuston päättämää kunnianhimoista viiden vuoden kehittämisohjelmaa,
josta neljä vuotta on takana. Ohjelmassa
kannattavuustavoite nousee vuosittain.
Vuodelle 2014 liikeylijäämätavoite nousi
edellisestä vuodesta miljoonalla eurolla.
Vuoden 2014 liikeylijäämätavoite oli 1,05
milj. euroa.
Infra on merkittävästi parantanut taloudellista tulostaan vuonna 2014. Infran
liikeylijäämäksi muodostui 3,6 milj. euroa,
mikä tarkoittaa 2,6 milj. euroa tavoitetta
parempaa tulosta. Edellisestä vuodesta
2,1 milj. euroa parantunut tulos tehtiin 1,5
milj. euroa pienemmällä liikevaihdolla. Liikevaihdoksi muodostui 59,4 milj. euroa,
mikä on 4,8 milj. euroa vuosisuunnitelmaa
suurempi. Rakentamispalvelujen liikevaihto toteutui selvästi vuosisuunnitelmaa
suurempana. Tulostaan eniten paransivat
liikelaitoksen suurimmat yksiköt Kunnossapitopalvelut ja Rakentamispalvelut.
Liikelaitoksen kehittämisohjelman näkökulmasta Infra ylitti jo kolmantena
vuonna peräkkäin sille asetetut taloustavoitteet. Parantunut tulos on merkinnyt
myös tuottavuuden jatkuvaa myönteistä
kehitystä. Työt on tehty pienemmällä henkilömäärällä, eivätkä ulkopuoliset ostot
ole kasvaneet suhteessa liikevaihtoon.
Kannattavuuden parantamiseksi tehdyt
toimenpiteet ovat onnistuneet. Hyvään
tulokseen vaikuttivat myös loppuvuonna
pitkään jatkunut rakentamiskausi ja kunnossapidon aurauslähtöjen vähyys vähälumisen alku- ja lopputalven ansioista.
Hyvään tulokseen ovat lisäksi vaikuttaneet
Palkallisten henkilötyövuosien kehitys
Palkalliset henkilötyövuodet
Arvio tulevasta kehityksestä
Vuosi 2015 on valtuuston päättämän kehittämisohjelman viimeinen vuosi. Liikeylijäämätavoite on noussut ohjelman
mukaisesti miljoonalla eurolla edellisestä
vuodesta. Kun vuoden 2014 tuloksesta
vähennetään eläkemeno- ja varhaiseläkemenoperusteisten maksujen muutokset
ja sääolosuhdetekijät, niin vuoden 2015
tavoitteeseen pääsemiseksi on liikelaitoksessa jatkettava määrätietoista kannattavuuden parantamista. Erityisenä painopisteenä jatketaan vuonna 2014 aloitettua
hankintojen kehittämistä.
Vuoden 2015 työkannan näkymät ovat
lupaavat, koska kaikkien asiakkaiden
kanssa on solmittu isot perussopimukset jo vuoden 2014 puolella. Toiminnan
laajuudeksi on suunniteltu vuoden 2014
vuosisuunnitelmaa pienempi liikevaihto.
Liikevaihdon suhteen avainasemassa on
rakentamisen tuleva volyymi. Kaupungin
kiristynyt taloustilanne tulee kuitenkin
vaikuttamaan Infran asiakkaisiin, mikä on
oma haasteensa kiristyneelle liikeylijäämätavoitteelle.
Koska liikelaitoksen kehittämisohjelma
päättyy vuoden 2015 lopussa, on Infran
johtokunnan johdolla käynnistetty vuosien
TP 2013
477
Hesu 2014
455
TP 2014
460
Henkilöstö
Kehittämisohjelman mukaista henkilöstömäärän sopeuttamista on jatkettu luonnollisen vaihtuvuuden hyödyntämisellä.
Liikelaitoksen vakituisen henkilöstön määrä vuoden 2014 lopussa oli 414 henkilöä,
mikä on 32 henkilöä vähemmän kuin vuonna 2013. Palkallisten henkilötyövuosien
määrä, johon lasketaan vakituisten lisäksi
määräaikainen ja palkkatuettu henkilöstö, oli 460, mikä on 17 henkilötyövuotta
pienempi kuin edellisenä vuonna. Henkilöstösuunnitelmassa arvioitu 455 henkilötyövuoden tavoite ylittyi, koska Kunnossapitopalvelujen kausihenkilöstön määrä oli
ennakoitua suurempi
Henkilöstön määrä saadaan kehittämisohjelman mukaiselle tavoitetasolle
vuoden 2015 aikana, vaikka rekrytointeja
tehdään aiempaa enemmän.
Henkilöstömäärän vähentäminen on
merkinnyt työn kuormittavuuden lisääntymistä, mikä on haaste jaksamiselle ja
työhyvinvoinnille. Tästä haasteesta Infran
henkilökunta on hienosti suoriutunut,
mikä näkyy taloudellisen suorituskyvyn
paranemisena. Samaan aikaan keskeiset
työhyvinvoinnin mittarit näyttävät myönteistä kehitystä: työilmapiiri on parantunut
ja henkilöstö on arvioinut esimiestyön parantuneen.
Vuosina 2012 ja 2013 aikaansaatu sairauspoissaolojen vähenemä on pysähtynyt:
vuoden 2014 poissaolot toteutuivat edellisen vuoden tasolla. Tapaturmien määrä
väheni hieman edellisestä vuodesta, mutta tavoitteeksi asetetusta puolittamisesta
jäätiin kauas.
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
249
Liikelaitokset - Tampereen Infra
Selonteko sisäisen valvonnan
järjestämisestä
Tampereen Infra Liikelaitos on tehnyt itsearvioinnin sisäisen valvonnan osalta ja johtokunta on käsitellyt arvioinnin 18.3.2015.
Infrassa on käytössä johtokunnan
21.3.2012 hyväksymä sisäisen valvonnan
vonnan puutteita ei ole todettu.
Parantamista ja kehittämistä vaativat
keskeiset asiat ovat toiminnan hinta-laatusuhde ja kilpailukyky sekä hankintojen
tehostaminen.
suunnitelma ja 29.1.2014 hyväksymä riskienhallintasuunnitelma.
Kokonaisarviona Infran johto lausuu,
että Infran sisäinen valvonta on pääosin
hyvällä tasolla. Merkittäviä sisäisen val-
Tampereen Infra Liikelaitoksen toiminnalliset tavoitteet
Kortti
Sitova tavoitetaso 2014
60
61
Liikevaihto on kasvanut henkilötyövuotta kohden
Työhyvinvointi on parantunut vuoteen 2013 verrattuna
Tampereen Infra Liikelaitoksen organisointitavan selvittämisestä seuraavia päätöksiä
on toteutettu yhdessä liiketoiminnan ohjauksen kanssa
Liikelaitoksen hankintoja on tehostettu ja hankintojen osuus liikevaihdosta pienenee
69
70
Toteuma
+
+
+
+
Toiminnallisten tavoitteiden
toteutuminen
Tampereen Infran molemmat liikelaitoskohtaiset toiminnalliset tavoitteet toteutuivat. Liikelaitoksen organisointitavan
selvittämisestä seuraavia päätöksiä to-
250
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
teutettiin suunnitellusti, ja liikelaitoksen
hankintoja tehostettiin kiinnittäen huomiota hankintaprosessin kaikkiin vaiheisiin. Vuoden 2014 tilinpäätöksen mukaan
hankintojen osuus liikevaihdosta pienenee. Tampereen Infrassa liikevaihto kasvoi
henkilötyövuotta kohden ja työhyvinvointi
parantui edellisvuoteen verrattuna.
Liikelaitokset - Tampereen Infra
talousarvion toteumavertailu
(1 000 euroa)
Tuloslaskelma
Liikevaihto
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden
varastojen lisäys (+) tai vähennys (-)
Liiketoiminnan muut tuotot
Materiaalit ja palvelut
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Palvelujen ostot
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Eläkekulut
Muut henkilösivukulut
Poistot ja arvonalentumiset
Liiketoiminnan muut kulut
Liikeylijäämä (-alijäämä)
Rahoitustuotot ja -kulut
Muut rahoitustuotot
Korvaus peruspääomasta
Muut rahoituskulut
Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
Tuloslaskelman tunnusluvut
Sijoitetun pääoman tuotto, %
Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, %
Voitto, %
Liikelaitoksen talous ja talousarvion
toteutuminen
Tuloslaskelma ja tuloslaskelman
analysointi
Infran liikeylijäämä toteutui 3,6 milj. eurona, mikä on 2,6 milj. euroa tavoitetta
parempi ja 2,1 milj. euron parannus vuoteen 2013 verrattuna. Vuosi 2014 oli Infran
kehittämisohjelman neljäs vuosi ja liikeylijäämä on toteutunut kolmena peräkkäisenä vuonna tavoitetta parempana.
Liikevaihdon ennakoitiin pienenevän
edelliseen vuoteen verrattuna, koska vuositasolla noin 5,5 milj. euron polttoaineen
myynti Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitokselle päättyi. Rakentamiskohteiden
tilausmäärä kasvoi kuitenkin huomattavasti suunniteltua suuremmaksi, joten
kokonaisuudessaan liikevaihto jäi vain 1,5
milj. euroa edellistä vuotta pienemmäksi
eli 59,4 milj. euroon.
1.1. - 31.12.2014
1.1. - 31.12.2013
Talousarvio
2014
59 407 657,58
60 926 311,64
61 027
54 591
4 817
-141 727,25
344 892,88
-130 320,00
486 565,63
0
325
0
325
-142
20
-8 997 812,14
-19 715 996,48
-13 245 291,09
-17 167 251,27
-13 891
-17 373
-8 298
-17 145
-700
-2 571
-15 545 875,63
-16 523 469,88
-15 939
-15 765
219
-5 985 179,32
-878 453,67
-1 086 726,54
-3 779 652,89
3 621 126,54
-6 864 610,10
-955 233,03
-1 254 728,82
-3 748 362,20
1 523 610,88
-6 741
-928
-1 129
-4 351
1 000
-6 712
-919
-1 113
-3 914
1 050
727
40
26
134
2 571
705,63
-890 000,00
-237,93
2 731 594,24
1 364,32
-890 000,00
-379,26
634 595,94
0
-890
0
110
0
-890
0
160
1
0
-0
2 572
1.1. - 31.12.2014
1.1. - 31.12.2013
19,9
19,9
4,6
9,2
9,2
1,0
Suuria uudisrakentamiskohteita olivat
Niemenranta, Vuores, ja Ruskon Huppionmäki, jotka onnistuivat myös taloudellisesti hyvin. Kunnossapitopalvelut paransi
eniten tulostaan, johon toiminnan tehostumisen lisäksi vaikuttivat leuto ja vähäluminen alku- ja loppuvuosi.
Rakentamispalvelujen toiminnan volyymin kasvu lisäsi rakennusmateriaalien
sekä erityisesti kuljetus- ja konepalvelujen
ostoja. Materiaalien ostot toteutuivat 0,7
milj. euroa ja palvelujen ostot 2,6 milj. euroa vuosisuunnitelmaa suurempina. Myös
kaluston vuokrakustannukset kasvoivat,
joten liiketoiminnan muut kulut toteutuivat 0,1 milj. euroa vuosisuunnitelmaa
suurempina. Työt on toteutettu aiempaa
pienemmällä henkilömäärällä, eivätkä ulkopuoliset ostot ole kasvaneet suhteessa
liikevaihtoon.
Henkilöstökulut toteutuivat 1,0 milj. euroa vuosisuunnitelmaa pienempinä, koska
Muutettu
TA 2014
Ero 2014
eläkkeelle siirtymisiä ja irtisanoutumisia
oli arvioitua enemmän. Rekrytointeja toteutettiin maltillisesti. Eläkemeno- ja varhaiseläkemenoperusteiset maksut pienentyivät 0,8 milj. euroa edelliseen vuoteen
verrattuna. Vuosien 2009-2014 aikana
liikelaitoksen henkilöstökulut ovat pienentyneet yhtensä 11,1 milj. euroa.
Vuoden 2011 alusta Infran hinnoittelu muutettiin markkinahintaiseksi, jonka vuoksi liikevaihto laski 10 milj. euroa.
Infran raskaan kulurakenteen vuoksi toiminta oli alijäämäistä vuosien 2011-2012
aikana. Kannattavuuden parantamiseksi
tehdyt suunnitelmalliset toimenpiteet
henkilöstön, kaluston, tilojen sekä hankintojen osalta ovat kasvattaneet sijoitetun
pääoman tuottoa sekä voittoprosenttia.
Korvausta 11,3 milj. euron peruspääomasta maksettiin 7,9 prosenttia eli 0,9
milj. euroa. Tilikauden ylijäämä oli 2,6 milj.
euroa.
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
251
Liikelaitokset - Tampereen Infra
talousarvion toteumavertailu
(1 000 euroa)
Rahoituslaskelma
1.1. - 31.12.2014
Toiminnan rahavirta
Liikeylijäämä (-alijäämä)
Poistot ja arvonalentumiset
Rahoitustuotot ja -kulut
Tulorahoituksen korjauserät
Investointien rahavirta
Investointimenot
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot
Toiminnan ja investointien rahavirta
Rahoituksen rahavirta
Muut maksuvalmiuden muutokset
Vaihto-omaisuuden muutos
Saamisten muutos kunnalta
Saamisten muutos muilta
Korottomien velkojen muutos kunnalta
Korottomien velkojen muutos muilta
Rahoituksen rahavirta
Rahavarojen muutos
Rahoituslaskelman tunnusluvut
Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, €
Investointien tulorahoitus, %
Lainanhoitokate
Kassan riittävyys, pv
Quick Ratio
Current Ratio
252
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
1.1. - 31.12.2013
Talousarvio
2014
Muutettu
TA 2014
Ero 2014
3 621 126,54
1 086 726,54
-889 532,30
-107 181,72
3 711 139,06
1 523 610,88
1 254 728,82
-889 014,94
-169 383,88
1 719 940,88
1 000
1 129
-890
-120
1 119
1 050
1 113
-890
-120
1 153
2 571
-26
0
13
2 558
-922 632,86
-294 240,97
-800
-800
-123
159 582,96
225 434,19
120
120
40
-763 049,90
-68 806,78
-680
-680
-83
2 948 089,16
1 651 134,10
439
473
2 475
132 893,30
-2 836 796,87
56 298,70
-1 123,60
-299 360,69
-2 948 089,16
206 783,21
-1 759 116,73
249 742,50
-1 002,10
-347 540,98
-1 651 134,10
-439
-473
-2 475
-2 948 089,16
-1 651 134,10
-439
-473
-2 475
0,00
0,00
0
0
0
1.1. - 31.12.2014
1.1. - 31.12.2013
4 514 217,14
5 362 804,25
413,9
3,3
3,4
642,1
2,7
2,9
Rahoituslaskelma ja rahoituslaskelman
analysointi
Tilikauden 2014 toiminnan rahavirta oli 3,7
milj. euroa, joten kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 2,0 milj. euroa. Kasvun
taustalla on liikeylijäämän merkittävä parantuminen. Toiminnasta saadulla rahavirralla pystyttiin kattamaan reilusti 0,9 milj.
euron investointimenot. Lisäksi kaluston
myynnistä saatiin 0,2 milj. euron luovutustulot. Toiminnan ja investointien rahavirta
oli yhteensä 2,9 milj. euroa.
Tunnusluku toiminnan ja investointien
rahavirran kertymä viideltä vuodelta pieneni edelliseen vuoteen verrattuna, mutta
investoinnit on Infran toiminnan ajan pystytty kattamaan omarahoituksella. Investointien tasoa on Infran kehittämisohjelman mukaisesti laskettu.
Liikelaitokset - Tampereen Infra
Investoinnit ja niiden analysointi
Kone- ja kalustoinvestointeihin käytettiin
0,9 milj. euroa, joten investointeihin varattu 0,8 milj. euroa ylittyi 0,1 milj. eurolla.
Ylitys aiheutui Tampereen Veden käyttöön
hankitun kuorma-auton valmistuksen viivästymisestä, joten vuoden 2013 ohjelmaan kuulunut investointi toteutui vasta
vuonna 2014.
Infran omaa toimintaa varten hankittiin tienhoitoauto, kaksi taajamatraktoria,
vaakatasoleikkuri, lumenkuormain sekä
takymetri. Lisäksi asiakkaiden käyttöön
hankittiin kaksi kuorma-autoa, kaksi kevyt
kuorma-autoa, trukki ja iskuvasara. Pysyviin vastaaviin kuuluvaa kalustoa myytiin
0,2 milj. eurolla.
Tase ja taseen analysointi
Taseen loppusumma vuoden 2014 tilinpäätöksessä oli 26,0 milj. euroa ja se kasvoi
edelliseen vuoteen verrattuna 2,4 milj. euroa eli 10,2 prosenttia.
Taseen vastaavien suurin erä oli saamiset kunnalta 19,8 milj. euroa, joka muodostuu liikelaitoksen kassavaroista. Aineellisiin hyödykkeisiin kuuluva koneet ja
kalusto pienenivät Infran kehittämisohjelman mukaisesti 0,2 milj. eurolla.
Taseen vastattavien suurin erä on oma
pääoma 19,6 milj. euroa, joka vahvistui
2,7 milj. euroa hyvän tilikauden tuloksen
vuoksi. Vakavaraisuutta ja alijäämän sietokykyä mittaava omavaraisuusaste oli 75,3
prosenttia.
Tunnusluku suhteellinen velkaantuneisuus tarkoittaa, että 10,5 prosenttia Infran
vuoden 2014 käyttötuloista tarvittaisiin
vieraan pääoman maksuuni.
Esitys tilikauden tuloksen käsittelystä
Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunta esittää, että tilikauden ylijäämä, 2 731
594,24 euroa, siirretään taseeseen oman
pääoman edellisten tilikausien ylijäämään
ja että varauksia tilikauden ylijäämästä ei
tehdä.
investoinnit
1 000 euroa
TP 2014
Muutettu
TA 2014
Alkuper.
TA 2014
Ero
Muutokset
AINEELLISET HYÖDYKKEET
Koneet ja kalusto
-923
-923
-800
-800
-123
-123
-800
-800
0
0
INVESTOINNIT YHTEENSÄ
-923
-800
-123
-800
0
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot
160
120
40
120
0
Tase
31.12.2014
31.12.2013
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineelliset hyödykkeet
Koneet ja kalusto
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus
Aineet ja tarvikkeet
Saamiset
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset
Saamiset kunnalta
Muut saamiset
Siirtosaamiset
4 473 416,28
4 715 911,20
936 407,38
1 069 300,68
467 872,27
19 836 411,79
257 431,68
51 819,95
20 613 535,69
484 272,21
16 999 614,92
303 741,40
45 408,99
17 833 037,52
26 023 359,35
23 618 249,40
11 275 000,00
5 594 837,14
2 731 594,24
19 601 431,38
11 275 000,00
4 960 241,20
634 595,94
16 869 837,14
150 194,00
176 194,00
1 459 200,06
0,00
286 177,02
4 526 356,89
6 271 733,97
1 667 843,99
1 123,60
297 098,53
4 606 152,14
6 572 218,26
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
26 023 359,35
23 618 249,40
Taseen tunnusluvut
31.12.2014
31.12.2013
VASTAAVAA YHTEENSÄ
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA
Peruspääoma
Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä)
Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
PAKOLLISET VARAUKSET
Muut pakolliset varaukset
VIERAS PÄÄOMA
Lyhytaikainen
Ostovelat
Korottomat velat kunnalta
Muut velat
Siirtovelat
Omavaraisuusaste, %
Suhteellinen velkaantuneisuus, %
Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1 000 euroa
Lainakanta, 1 000 euroa
Lainasaamiset, 1 000 euroa
75,3
10,5
8 326
0
0
71,4
10,7
5 595
0
0
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
253
Liikelaitokset - Tampereen Infra
Tilinpäätöksen liitetiedot
tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot
Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä
-menetelmät
Pysyvien vastaavien aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on merkitty taseeseen
hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman
mukaiset poistot on laskettu kaupunginhallituksen hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Laskentaperusteet
on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa.
Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen
FIFO-periaatteen mukaisesti käyttäen painotettua keskihintaa.
Taseen esittämistavan muutos
Taseen esittämistapaa on muutettu vuoden 2014 tilinpäätökseen. Aiemmin lyhytaikaisissa muissa veloissa esitettyjen
henkilösivukuluvelkatilien esitystapaa on
korjattu kuluneeseen vuoteen ja samalla
korjattu vertailutiedon esitystapaa. Henkilösivukulujen velkatilit esitetään jatkossa
lyhytaikaisissa siirtoveloissa.
Tuloslaskelman liitetiedot
Liikevaihto (1 000 euroa)
1.1. - 31.12.2014
Kunnossapitopalvelut
Rakentamispalvelut
Paikkatietopalvelut
Suunnittelupalvelut
Kalustopalvelut
Tukipalvelut
Yhteensä
1.1. - 31.12.2013
18 039
28 782
2 884
1 951
7 744
8
59 408
19 034
22 880
3 171
1 983
13 844
15
60 926
Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet
Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu pysyvien vastaavien hyödykkeiden
hankintamenopista arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan.
Arvioidut poistoajat sekä poistomenetelmät ovat:
Koneet ja kalusto
3 - 10 vuotta
Tasapoisto
Hyödykkeet, joiden hankintameno on korkeintaan 10 000 euroa, on kirjattu vuosikuluiksi.
Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta (1 000 euroa)
Keskimääräiset suunnitelman mukaiset
poistot
Keskimääräinen poistonalaisten investointien
omahankintameno
Poikkeama, euroa
Poikkeama, %
254
1 046
823
222
27,0
Selvitys poikkeaman syistä
Poistosuunnitelman tarkistaminen
Ennen Tampereen Infra Liikelaitoksen perustamista investointitaso on ollut Infraan kuuluvissa yksiköissä korkeampi kuin vuosina 20132017.
Poistosuunnitelmaa ei ole tarvetta tarkistaa,
koska kyse on suunnitellusta investointitason
muutoksesta.
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
Liikelaitokset - Tampereen Infra
Pakollisten varausten muutokset (1 000 euroa)
1.1. - 31.12.2014
Pakollinen varaus, maisemointivaraus 1.1.
Vähennykset tilikaudella
Pakollinen varaus maisemointivaraus 31.12.
1.1. - 31.12.2013
176
26
150
176
0
176
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot (1 000 euroa)
1.1. - 31.12.2014
1.1. - 31.12.2013
Muut toimintatuotot
Koneiden ja kaluston myyntivoitot
86
185
Muut toimintakulut
Koneiden ja kaluston myyntitappiot
5
15
Taseen vastaavien liitetiedot
Aineelliset hyödykkeet (1 000 euroa)
Koneet ja kalusto
Poistamaton hankintameno 1.1.
Lisäykset tilikauden aikana
Vähennykset tilikaudella
Tilikauden poisto
Poistamaton hankintameno 31.12.
Kirjanpitoarvo 31.12.
4 716
923
78
1 087
4 473
4 473
Taseen vastattavien liitetiedot
Oma pääoma (1 000 euroa)
2014
Peruspääoma 1.1.
Peruspääoma 31.12.
2013
11 275
11 275
11 275
11 275
Edellisten tilikausien ylijäämä 1.1.
Siirto edelliseltä tilikaudelta
Edellisten tilikausien ylijäämä 31.12.
4 960
635
5 595
5 676
-715
4 960
Tilikauden ylijäämä/alijäämä
2 732
635
19 601
16 870
Oma pääoma yhteensä
Pakolliset varaukset (1 000 euroa)
31.12.2014
Muut pakolliset varaukset
Maisemointivaraus
150
31.12.2013
176
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
255
Liikelaitokset - Tampereen Infra
Lyhytaikainen vieras pääoma (1 000 euroa)
31.12.2014
Korottomat velat kunnalta
Ostovelat
Siirtovelkojen olennaiset erät
Eläkevakuutusmaksuvelka (työnantaja)
Eläkevakuutusmaksuvelka (työntekijä)
Palkkajaksotukset
Lomapalkkavelka
Yhteensä
31.12.2013
0
1
188
69
771
3 499
4 526
193
67
705
3 641
4 606
Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot
Leasingvastuiden yhteismäärä (1 000 euroa)
31.12.2014
Seuraavalla tilikaudella maksettavat
Myöhemmin maksettavat
Yhteensä
873
2 977
3 850
31.12.2013
686
2 459
3 144
Muut taseen ulkopuoliset järjestelyt (1 000 euroa)
31.12.2014
Sopimusvastuut
Sopimusvastuu materiaali- ja palveluhankinnoista
3 470
31.12.2013
5 243
Henkilöstöä koskevat liitetiedot
Henkilöstön lukumäärä
31.12.2014
Kunnossapitopalvelut
Rakentamispalvelut
Paikkatietopalvelut
Suunnittelupalvelut
Kalustopalvelut
Tukipalvelut
Yhteensä
256
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
146
71
48
28
123
22
438
31.12.2013
159
63
51
27
131
25
456
Liikelaitokset - Tampereen Ateria
Tampereen Ateria Liikelaitos
Tampereen Ateria on Tampereen kaupungin liikelaitos, joka vastaa kaupungin ateriapalveluiden järjestämisestä. Se huoleh-
tii asiakkaiden hyvinvoinnista tarjoamalla
täysipainoisia aterioita ja asiakasta tukevia
ratkaisuja asiantuntevasti ja kumppanuuksia hyödyntäen.
Muutokset Tampereen Aterian roolissa
ja liiketoimintamallissa tähtäävät toiminnan tehostumiseen ja kannattavuuden
parantumiseen pitkällä aikavälillä, joten
muutokset eivät vielä päättyneellä tilikaudella heijastuneet talouteen merkittävänä
kannattavuuden kasvuna. Liikeylijäämä
0,8 milj. euroa oli asetetun tavoitteen mukainen. Liikevaihdon kehitys edelliseen
vuoteen verrattuna oli 5 prosenttia, mikä
antaa hyvän pohjan strategian mukaiselle
kannattavalle kasvulle. Kasvu on seurausta
palvelujen järjestämisvastuun laajenemisesta. Työn tuottavuus parani 4 prosenttia
työvoiman paremman hallinnan ja henkilöstön parantuneen työvireyden ansiosta.
Elintarvikekustannuksia hallittiin hyvin
vahvan tuotannonohjauksen ansioista. Sirpaleinen tuotantoverkko aiheuttaa edelleen haasteita kiinteiden kustannusten
hallintaan.
tajan päätökset Tampereen Aterian uudesta roolista tukipalvelujen järjestäjänä
parantavat liikelaitoksen riskienhallintaa
edelleen. Siivoustoiminnan keskittyessä
monipalvelutyön laajentamismahdollisuudet uusiin asiakaskohteisiin vahvistuvat,
jolloin toimintavarmuus asiakaskohteissa
paranee ja sopimusasiakas voi keskittyä
omiin ydintehtäviinsä. Toiminnan laajentuessa uusiin palveluihin liikelaitoksen
henkilöstömäärä kasvaa ja liikelaitoksen
nimen päivittäminen tulee ajankohtaiseksi. Toisaalta tuleva sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus vaikuttaa myös tukipalvelujen organisointiin ja tarve tukipalvelujen
seudulliselle järjestämiselle kasvaa.
Toimintakertomus
Toimitusjohtajan katsaus
Tampereen Aterian uusi strategia ’Huolehdimme hyvinvoinnista’ hyväksyttiin. Strategiassa korostuu ateriapalvelujen merkitys kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä,
Tampereen Aterian uusi rooli tukipalvelujen järjestäjänä, toiminnan tehostaminen
liiketoimintamallia uudistamalla ateriatuotannon keskittämisen ja monipalvelutyön keinoin sekä asiakaslähtöinen liiketoimintaosaaminen.
Toimintavuonna keskityttiin liiketoimintamallin uudistamisen ja entistä keskitetympään tuotantoon siirtymisen suunnitteluun sekä kaupungin siivoustoiminnan
selvittämiseen. Ateriakeskuksen tarveselvitys hyväksyttiin johtokunnassa ja hankesuunnitelma on tarkoitus hyväksyä alkuvuonna 2015. Uusi ateriakeskus keskittyy
aterioiden valmistamiseen lasten ja nuorten palveluihin. Kaupunginhallitus päätti
kaupungin siivoustoiminnan keskittämisestä Tampereen Ateria liikelaitokseen,
joten uuden roolin haltuunotto etenee
vahvasti. Tampereen Ateria liikelaitoksen
toiminta ja Tilakeskuksen siivoustoiminta
yhdistyvät elokuussa 2015.
Palkallisten henkilötyövuosien kehitys
Palkalliset henkilötyövuodet
Arvio tulevasta kehityksestä
Tukipalvelujen laajemman järjestämisvastuun ja liiketoimintamallin uudistamisen
talous- ja asiakastavoitteiden odotetaan
toteutuvan pidemmällä tähtäimellä. Omis-
TP 2013
463
Hesu 2014
457
Henkilöstö
Tampereen Aterian henkilöstömäärä väheni edellisestä vuodesta 22 henkilötyövuodella. Myös työvoiman tarve kokonaisuutena, sisältäen sekä oman että
ulkopuolisen työvoiman, väheni. Muutos
näkyy työn tuottavuuden parantumisena.
Suunnitelmavuoden vertailuun vaikuttaa
henkilöstösuunnittelun painotus omaan
työvoimaan.
TP 2014
441
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
257
Liikelaitokset - Tampereen Ateria
Selonteko sisäisen valvonnan
järjestämisestä
Tampereen Ateria liikelaitos on tehnyt
sisäisen valvonnan itsearvioinnin ja johtokunta on käsitellyt arvioinnin 17.2.2015.
Tampereen Ateria liikelaitoksessa on
käytössä johtokunnan 28.10.2014 hyväksymä sisäisen valvonnan suunnitelma
ja 24.9.2013 hyväksymä riskienhallinta-
suunnitelma. Kokonaisarviona Tampereen
Ateria liikelaitoksen johto lausuu, että
Tampereen Ateria liikelaitoksen sisäinen
valvonta on pääosin hyvällä tasolla. Merkittäviä sisäisen valvonnan puutteita ei
ole todettu. Parantamista ja kehittämistä
vaativat keskeiset asiat ovat: liiketoimin-
tamallin uudistaminen ja tuotantoverkon
kehittäminen tehtyjen päätösten mukaisesti toiminnan tuloksellisuuden varmistamiseksi sekä tiedon hallinnan ja hyödyntämisen kehittäminen.
Tampereen Ateria Liikelaitoksen toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen
Kortti
Sitova tavoitetaso 2014
60
61
71
Liikevaihto on kasvanut henkilötyövuotta kohden
Työhyvinvointi on parantunut vuoteen 2013 verrattuna
Asiakastyytyväisyys on kehittynyt positiivisesti edelliseen vuoteen verrattuna
Tampereen Aterian organisointitavan selvittämisestä seuraavia päätöksiä on
toteutettu yhdessä liiketoiminnan ohjauksen kanssa
72
Toteuma
+
+
+
+
Toiminnallisten tavoitteiden
toteutuminen
Tampereen Aterian molemmat liikelaitoskohtaiset toiminnalliset tavoitteet toteutuivat. Liikelaitoksen organisointitavan
selvittämisestä seuraavia päätöksiä toteutettiin yhdessä liiketoiminnan ohjauksen
kanssa. Vuonna 2014 keskityttiin suunnittelemaan liiketoimintamallin uudistamista
258
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
ja keskitetympään tuotantoon siirtymistä.
Ateriakeskuksen tarveselvitys hyväksyttiin
liikelaitoksen johtokunnassa ja kaupunginhallitus päätti, että kaupungin siivoustoiminta keskistetään Tampereen Ateria
liikelaitokseen 1.8.2015 alkaen. Tampereen
Aterian asiakastyytyväisyys parantui edel-
liseen vuoteen verrattuna yhden prosenttiyksikön verran. Tampereen Ateriassa liikevaihto kasvoi henkilötyövuotta kohden
ja työhyvinvointi parantui edellisvuoteen
verrattuna.
Liikelaitokset - Tampereen Ateria
talousarvion toteumavertailu
(1 000 euroa)
Tuloslaskelma
1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013
Liikevaihto
Liiketoiminnan muut tuotot
Materiaalit ja palvelut
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Palvelujen ostot
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Eläkekulut
Muut henkilösivukulut
Poistot ja arvonalentumiset
Liiketoiminnan muut kulut
Liikeylijäämä (-alijäämä)
Rahoitustuotot ja -kulut
Muut rahoitustuotot
Korvaus peruspääomasta
Muut rahoituskulut
Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
Tuloslaskelman tunnusluvut
Sijoitetun pääoman tuotto, %
Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, %
Voitto, %
Talousarvio
2014
Muutettu
TA 2014
Ero 2014
40 398 239,22
295 981,04
39 172 797,72
397 548,30
42 761
300
42 945
270
-2 546
26
-11 088 717,79
-8 354 905,76
-11 419 924,61
-7 349 398,49
-11 415
-9 152
-11 330
-9 221
241
866
-11 862 315,27
-12 281 426,05
-12 805
-12 834
972
-2 389 115,54
-677 399,87
-242 731,69
-5 260 000,70
819 033,64
-2 539 640,12
-714 777,57
-207 712,94
-4 811 901,20
245 565,04
-2 531
-743
-252
-5 364
800
-2 610
-748
-252
-5 421
800
221
70
9
161
19
680,90
-222 000,00
-18,73
597 695,81
419,39
-222 000,00
0,00
23 984,43
0
-222
0
578
0
-222
0
578
1
0
-0
20
1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013
9,2
9,2
1,5
2,9
2,9
0,1
Liikelaitoksen talous ja talousarvion
toteutuminen
Tuloslaskelma ja tuloslaskelman
analysointi
Analysoinnissa on huomioitu tilinpäätöksen laskentaperiaatteissa kuvatut asiat siten, että tiedot ovat vertailukelpoisia. Liikeylijäämä oli 0,8 milj. euroa ja se toteutui
asetetun tavoitteen mukaisena.
Liikevaihto jäi vertailukelpoisesta vuosisuunnitelmasta 1,0 milj. euroa (-2 prosenttia), mihin vaikutti merkittävimmin
lukiokoulutuksen ruokailija-asteen toteutuminen arvioitua pienempänä ja palvelukeskuskorttien myöntämisperusteisiin
tehdyt muutokset palvelukeskuksissa.
Myös henkilöstöateriapalvelujen ateriamäärät toteutuivat suunniteltua pienempinä. Toiminta pystyttiin sopeuttamaan
suunniteltua pienempään myyntiin toimintaprosesseja tehostamalla, työvuorosuunnittelua parantamalla ja elintarvikekulujen hyvällä hallinnalla.
Liikevaihdon kehitys edelliseen vuoteen
verrattuna oli 5 prosenttia, mikä antaa hyvän pohjan strategian mukaiselle kannattavalle kasvulle. Kasvu on seurausta palvelujen järjestämisvastuun laajenemisesta.
Laajeneminen näkyy sekä liikevaihdon että palvelujen ostojen kehityksessä.
Kokonaiskustannusten kehitys oli maltillinen ja osoittaa tehtyjen toimenpiteiden vaikutukset. Työvoiman hallintaa kehittämällä ja työvireyteen panostamalla
työvoimakustannusten (sis. vuokratyövoiman kustannukset) osuus liikevaihdosta
pieneni, mikä vaikutti myös työn tuottavuuden paranemiseen 4 prosenttia. Myös
varhaiseen tukemiseen panostettiin, mikä
näkyi eläke- ja varhe-maksujen kehityksessä. Elintarvikekustannusten osuus liikevaihdosta pysyi edellisen vuoden tasolla
hintatason noususta huolimatta, mikä on
seurausta hankinta- ja ruokaohjeistuksen
paremmasta noudattamisesta, onnistuneista kilpailutuksista ja tuotevalinnoista.
Sirpaleinen palveluverkko aiheuttaa edelleen haasteita kiinteiden kustannusten
hallintaan.
Tilikauden ylijäämä oli 0,6 milj. euroa,
millä tuotettiin edellistä vuotta enemmän
arvoa omistajalle sijoitetun pääoman tuotto- ja voittoprosenteilla mitattuna. Tulevat
muutokset Tampereen Aterian roolissa ja
liiketoimintamallissa tulevat vaikuttamaan
toiminnan tehostumiseen ja kannattavuuden kasvuun pitkällä aikavälillä.
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
259
Liikelaitokset - Tampereen Ateria
talousarvion toteumavertailu
(1 000 euroa)
Rahoituslaskelma
Talousarvio
2014
1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013
Toiminnan rahavirta
Liikeylijäämä (-alijäämä)
Poistot ja arvonalentumiset
Rahoitustuotot ja -kulut
Muutettu
TA 2014
Ero 2014
819 033,64
242 731,69
-221 337,83
840 427,50
245 565,04
207 712,94
-221 580,61
231 697,37
800
252
-222
830
800
252
-222
830
19
-9
1
11
Investointien rahavirta
Investointimenot
-178 670,41
-98 117,43
-350
-315
136
Toiminnan ja investointien rahavirta
661 757,09
133 579,94
480
515
147
-705 566,64
-167 097,48
1 715,40
210 236,73
-660 711,99
-265 957,51
67 445,62
728,05
63 220,25
-134 563,59
-480
-515
-661
-660 711,99
-134 563,59
-480
-515
-146
Rahavarojen muutos
1 045,10
-983,65
0
0
1
Rahavarojen muutos
Rahavarat 31.12.
Rahavarat 1.1.
1 045,10
4 541,70
3 496,60
-983,65
3 496,60
4 480,25
1.1. - 31.12.2014
1.1. - 31.12.2013
Rahoituksen rahavirta
Muut maksuvalmiuden muutokset
Saamisten muutos kunnalta
Saamisten muutos muilta
Korottomien velkojen muutos kunnalta
Korottomien velkojen muutos muilta
Rahoituksen rahavirta
Rahoituslaskelman tunnusluvut
Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, €
Investointien tulorahoitus, %
Lainanhoitokate
Kassan riittävyys, pv
Quick Ratio
Current Ratio
3 651 337,33
3 521 661,10
470,4
0
2,8
2,8
236,1
0
2,8
2,8
investoinnit
1 000 euroa
AINEETTOMAT HYÖDYKKEET
Tietokoneohjelmistojen käyttöoikeudet
Tietokoneohjelmistojen valmistusarvot
260
TP 2014
Muutettu
TA 2014
Alkuper
TA 2014
Ero
Muutokset
-7
-85
78
-95
10
0
-25
25
-50
25
-7
-60
53
-45
-15
AINEELLISET HYÖDYKKEET
Koneet ja kalusto
Ennakkomaksut ja keskeneräiset
hankinnat
-172
-175
-230
-230
58
55
-220
-220
-10
-10
3
0
3
0
0
INVESTOINNIT YHTEENSÄ
-179
-315
136
-315
0
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
Rahoituslaskelma ja rahoituslaskelman
analysointi
Toiminnan rahavirta kasvoi edellisestä vuodesta 0,6 milj. euroa johtuen tuloslaskelman analysoinnissa kuvatusta
onnistuneesta toiminnan sopeuttamisesta
suunniteltua pienempään liikevaihtoon.
Kone- ja laiteinvestointeihin panostettiin
edellisvuotta enemmän, mutta ne pystyttiin kattamaan tulorahoituksella. Saamisten ja velkojen muutos seurasi liikevaihdon kehitystä ja toiminnan laajenemista,
jonka vuoksi rahavarojen muutos pysyi
positiivisena.
Toiminnan ja investointien rahavirran
kertymä viiden vuoden osalta on 3,7 milj.
euroa, joka kehittyi edellisen vuoteen nähden nousevasti 0,1 milj. euroa. Kertymän
ennakoidaan laskevan lähitulevaisuudessa
keskitettyyn tuotantoon tehtävien investointien seurauksena.
Liikelaitokset - Tampereen Ateria
Tase
Investoinnit ja niiden analysointi
Investoinnit toteutuivat 0,1 milj. euroa
suunniteltua pienempinä, mikä johtui ICTinvestointien siirtymisestä ja hankintojen
kohdistamisesta käyttötalouteen. Kone- ja
laitehankinnat painottuivat suunnitellusti
ensikertaisen kalustamisen kohteisiin Hervannan Tredun ja Lielahtikeskuksen toimipisteissä, Kalkunvuoren yksikössä ja Niemenrannan päiväkodissa, joiden toiminta
käynnistyi.
Tase ja taseen analysointi
Taloudellinen asema on pysynyt vastaavana kuin edellisenä vuonna. Tätä kuvaa
omavaraisuusasteen ja suhteellisen velkaantuneisuuden pysyminen edellisvuoden tasolla.
Esitys tilikauden tuloksen käsittelystä
Tampereen Ateria liikelaitoksen johtokunta esittää, että tilikauden ylijäämä, 597
695,81 euroa, siirretään taseeseen oman
pääoman edellisten tilikausien ylijäämään
ja että varauksia tilikauden ylijäämästä ei
tehdä.
31.12.2014
31.12.2013
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet
Muut pitkävaikutteiset menot
1 086,60
15 445,96
16 532,56
5 505,47
12 102,72
17 608,19
21 393,59
242 806,33
0,00
264 199,92
24 216,25
299 890,82
3 078,50
327 185,57
Rahat ja pankkisaamiset
209 171,24
13 152 392,03
352 500,14
59 240,91
13 773 304,32
4 541,70
180 481,36
12 446 825,39
212 912,63
60 420,82
12 900 640,20
3 496,60
VASTAAVAA YHTEENSÄ
14 058 578,50
13 248 930,56
3 700 000,00
4 905 611,21
597 695,81
9 203 307,02
3 700 000,00
4 881 626,78
23 984,43
8 605 611,21
1 795 381,88
2 443,45
206 558,27
2 850 887,88
4 855 271,48
1 511 110,17
728,05
254 888,35
2 876 592,78
4 643 319,35
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
14 058 578,50
13 248 930,56
Taseen tunnusluvut
31.12.2014
31.12.2013
Aineelliset hyödykkeet
Kiinteät rakenteet ja laitteet
Koneet ja kalusto
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Saamiset
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset
Saamiset kunnalta
Muut saamiset
Siirtosaamiset
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA
Peruspääoma
Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä)
Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
VIERAS PÄÄOMA
Lyhytaikainen
Ostovelat
Korottomat velat kunnalta
Muut velat
Siirtovelat
Omavaraisuusaste, %
Suhteellinen velkaantuneisuus, %
Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1 000 euroa
Lainakanta, 1 000 euroa
Lainasaamiset, 1 000 euroa
65,5
11,9
5 503
0
0
65,0
11,7
4 906
0
0
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
261
Liikelaitokset - Tampereen Ateria
Tilinpäätöksen liitetiedot
tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot
Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä
-menetelmät
Pysyvien vastaavien aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on merkitty taseeseen
hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman
mukaiset poistot on laskettu kaupunginhallituksen hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa.
Taseen esittämistavan muutos
Taseen esittämistapaa on muutettu vuoden 2014 tilinpäätökseen. Aiemmin lyhytaikaisissa muissa veloissa esitettyjen
henkilösivukuluvelkatilien esitystapaa on
korjattu kuluneeseen vuoteen ja samalla
korjattu vertailutiedon esitystapaa. Henkilösivukulujen velkatilit esitetään jatkossa
lyhytaikaisissa siirtoveloissa.
Edellisen tilikauden tietojen
vertailukelpoisuus
Vuoden 2013 tilinpäätöksen tiedot eivät
ole vertailukelpoisia läpilaskutuksesta
johtuen. Liikevaihto sisältää palvelujen
ostojen hyvitykseksi kuuluvaa henkilöstöravintolapalvelujen läpilaskutusta 0,7 milj.
euroa. Tuloslaskelman analysointi on tehty
vertailukelpoisilla tiedoilla.
Aikaisempiin tilikausiin kohdistuvat
tuotot ja kulut
Vuoden 2014 tilinpäätöksen liikevaihtoon
sisältyy 0,1 milj. euroa edellisille vuosille
kohdistuvia tuottoja. Tuotot on kirjattu yhteisiin eriin. Tuloslaskelman analysointi on
tehty vertailukelpoisilla tiedoilla.
Tuloslaskelman liitetiedot
Liikevaihto palvelutuotteittain (1 000 euroa)
1.1. - 31.12.2014
Lasten ja nuorten ateriapalvelut sekä puhdistuspalvelut
Hoitoalan ja vanhusten ateriapalvelut
Henkilöstöravintolapalvelut
Hallinto ja tukipalvelut
Yhteensä
1.1. - 31.12.2013
26 415
24 728
11 913
1 971
99
40 398
11 299
3 139
6
39 173
Liiketoiminnan muut tuotot (1 000 euroa)
1.1. - 31.12.2014
Maitotuki
Muut tuet ja avustukset
Muut liiketoiminnan muut tuotot
Yhteensä
262
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
129
151
16
296
1.1. - 31.12.2013
139
130
128
398
Liikelaitokset - Tampereen Ateria
Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet
Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu pysyvien vastaavien hyödykkeiden hankintamenoista arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan.
Arvioidut poistoajat sekä poistomenetelmät ovat:
3 - 5 vuotta
Tasapoisto
Aineettomat oikeudet
Muut pitkävaikutteiset menot
3 vuotta
Tasapoisto
Kiinteät rakenteet ja laitteet
10 vuotta
Tasapoisto
Koneet ja kalusto
3 - 10 vuotta
Tasapoisto
Hyödykkeet, joiden hankintameno on korkeintaan 10 000 euroa, on kirjattu vuosikuluiksi.
Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien
vastaavuudesta (1 000 euroa)
Keskimääräiset suunnitelman mukaiset poistot
Keskimääräinen poistonalaisten investointien
omahankintameno
Poikkeama, euroa
Poikkeama, %
230
521
-291
-55,8
Selvitys poikkeaman syistä
Poistosuunnitelman tarkistaminen
Vuosittainen investointitaso tulee nousemaan vuodesta 2016 alkaen johtuen tuotannon
keskittämiseen liittyvien poikkeuksellisen suurten investointien myötä.
Poistosuunnitelman tarkistaminen ei ole
suunnitelmissa.
Taseen vastaavien liitetiedot
Aineettomat hyödykkeet (1 000 euroa)
Aineettomat
oikeudet
Poistamaton hankintameno 1.1.
Lisäykset tilikauden aikana
Tilikauden poisto
Poistamaton hankintameno 31.12.
Kirjanpitoarvo 31.12.
Muut pitkävaikutteiset menot
6
0
4
1
1
12
7
4
15
15
Yhteensä
18
7
8
17
17
Aineelliset hyödykkeet (1 000 euroa)
Kiinteät rakenteet
ja laitteet
Poistamaton hankintameno 1.1.
Lisäykset tilikauden aikana
Tilikauden poisto
Poistamaton hankintameno 31.12.
Kirjanpitoarvo 31.12.
24
0
3
21
21
Koneet ja
kalusto
300
175
232
243
243
Enn.maksut ja keskeneräiset hankinnat
3
-3
0
0
0
Yhteensä
327
172
235
264
264
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
263
Liikelaitokset - Tampereen Ateria
Taseen vastattavien liitetiedot
Oma pääoma (1 000 euroa)
2014
2013
Peruspääoma 1.1.
Peruspääoma 31.12.
3 700
3 700
3 700
3 700
Edellisten tilikausien ylijäämä 1.1.
Siirto edelliseltä tilikaudelta
Edellisten tilikausien ylijäämä 31.12.
4 882
24
4 906
4 184
698
4 882
598
24
9 203
8 606
Tilikauden ylijäämä/alijäämä
Oma pääoma yhteensä
Lyhytaikainen vieras pääoma (1 000 euroa)
31.12.2014
Siirtovelkojen olennaiset erät
Eläkevakuutusmaksuvelka (työnantaja)
Eläkevakuutusmaksuvelka (työntekijä)
Palkkajaksotukset
Lomapalkkajaksotukset
Yhteensä
31.12.2013
162
59
56
2 575
2 851
158
54
52
2 613
2 877
Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot
Leasingvastuiden yhteismäärä (1 000 euroa)
31.12.2014
Seuraavalla tilikaudella maksettavat
Myöhemmin maksettavat
Yhteensä
31.12.2013
18
8
26
24
23
47
Henkilöstöä koskevat liitetiedot
Henkilöstön lukumäärä
31.12.2014
Lasten ja nuorten ateriapalvelut sekä
puhdistuspalvelut
Hoitoalan ja vanhusten ateriapalvelut
Hallinto ja tukipalvelut
Yhteensä
264
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
31.12.2013
350
357
115
24
119
25
489
501
Liikelaitokset - Tampereen Logistiikka
Tampereen Logistiikka Liikelaitos
Tampereen Logistiikka Liikelaitos on vuodesta 2007 lähtien toiminut liikelaitos,
jonka päätöksenteosta vastaavat ja tilivel-
vollisia ovat johtokunta ja toimitusjohtaja.
Sen toiminta-ajatuksena on asiakkaiden
tarpeiden tunnistaminen ja niihin vas-
taaminen laadukkailla ja kilpailukykyisillä
palvelukokonaisuuksilla hankintojen, materiaalihuollon, henkilöliikenteen ja konevuokrauksen osa-alueilla.
velujen kotilogistiikasta. Vuonna 2014
aloitettiin tilaajaryhmän vetämänä ja Logistiikan tekemänä kehitystyö kotiin tapahtuvien kuljetusten järkeistämisestä.
Materiaalipuolella vuonna 2014 teetetyllä
diplomityöllä sähköisestä ostamisesta on
tavoitteena kaupungin sähköisten ostojen
lisääminen. Materiaalihuollon toiminta on
edelleen tehostunut työn tuottavuudella
mitattuna. Hyllytyspalvelu KÄTSY laajeni
ja mukana on nyt 107 osastoa. Sähköisen
kauppapaikan OSTARI:n ja KÄTSY:n kautta
tehdyt tilaukset ovat 92 prosenttia varaston tilauksista. Kaupungin postin frankeeraus ja lajittelun kokonaisvastuu siirtyivät
Logistiikan varastolle joulukuussa 2014.
Henkilöliikenteessä kuljetustenohjauskeskuksen uudeksi asiakkaaksi vammaispalvelu- ja sosiaalihuoltolain mukaisten
matkojen osalta tuli vuoden 2014 alusta
Vesilahti. Myös Teiskon asiointiliikenne
siirtyi Logistiikan hallinnoimaksi. Uusi
palveluliikenteen linja 18 aloitti 30.6. ja
korvaa muutokset joukkoliikennelinjalla 27. Kehitysvammaisten työ- ja päivätoimintamatkat siirtyivät vuoden 2014
alusta Tampereen Logistiikan hallintaan
myös kaupungin käyttämien yksityisten
palvelulaitosten osalta. Palveluliikenteessä kokeiltiin vapaehtoisuuteen perustuen
vammaispalvelulain mukaisten matkojen
korvaamista palveluliikennettä käyttäen.
Henkilöliikenteen
palveluliikennelinjat, päiväkeskus-, päiväkoti- ja koulukuljetukset sekä kehitysvammaisten työ- ja
päivätoimintakuljetukset palvelevat koko
Tampereen alueella ja osin myös naapu-
rikunnissa. Vammaispalvelu- ja sosiaalihuoltolain mukaisten matkojen välitys- ja
yhdistelypalvelua käyttävät nyt Tampereen
lisäksi Ikaalinen, Kangasala, Nokia, Pirkkala, Sastamala, Ylöjärvi, Orivesi, Punkalaidun ja Vesilahti. Henkilöliikenteessä välitetään vuodessa jo hieman yli miljoona
matkaa. Tampereella vammaispalvelumatkoista yhdisteltiin 23,1 prosenttia vuonna
2014 (23,5 vuonna 2013). Kuljetustenohjausjärjestelmän ryhmäkuljetusominaisuutta on rakennettu vuoden 2014 aikana.
Vuoden 2014 aikana tehdyn pienimuotoisen varikkoselvityksen jatkoksi Tampereen Logistiikan toiminnalliseksi tavoitteeksi vuodelle 2015 asetettiin vähintään
Tampereen kaupungin aluetta koskevan
varikkoratkaisun valmistelu. Tavoitteena
on varikkojen keskitetty hallinnointi ja
taloudellisesti ja toiminnallisesti järkevä
sijainti.
Toimintakertomus
Toimitusjohtajan katsaus Olennaiset tapahtumat tilikaudelta
Tampereen Logistiikan toimintaa ja organisointia koskeva selvitystyö aloitettiin vuoden 2014 alkupuolella ja nykytilan kuvaus
saatiin valmiiksi ennen kesää. Sen yhteydessä tutustuttiin laajasti muihin vastaaviin toimijoihin Suomessa. Työ jatkui syksyllä Tampereen Logistiikan ja Pirkanmaan
sairaanhoitopiirin yhteistyötä koskevana
selvityksenä. Päätökset jatkotoimenpiteistä siirtyivät vuodelle 2015.
Hankintojen johtaminen ja vaikuttavuus
olivat esillä kaupunkitasolla. Kaupunkistrategiaan liittyvässä organisaation toimintakykysuunnitelmassa nostettiin vuoden
2015 painopisteeksi hankintojen strateginen johtaminen. Logistiikka teetti keskitetyn hankintatoimen vaikuttavuudesta
diplomityön, jossa keskeisiksi näkökulmiksi nousivat hankintojen taloudellinen vaikuttavuus ja vaikuttavuus kaupunkilaisten
hyvinvointiin. Ulkoinen auditointi tehtiin
vuoden 2014 aikana kahdelle toimittajalle.
Uusia yhteishankittavia tuoteryhmiä kilpailutettiin yhdeksän.
Vuonna 2014 tulivat uusiksi Logistiikan
palvelujen käyttäjiksi Tredea Oy, Kiinteistö Oy Opintanner, Pirkan Opiskelijaasunnot Oy, Tampereen Vuokra-asunnot
Oy, Finnpark Oy, Finnpark Tekniikka Oy,
TREDU-Kiinteistöt Oy ja Tampereen Syke
Oy. Logistiikan palveluja käyttää jo yli puolet konserniin kuuluvista tytäryhtiöistä ja
yhteisöistä.
Tampereen Logistiikka teetti vuonna
2012 diplomityön Tampereen avopal-
Arvio tulevasta kehityksestä
Vuoden 2014 aikana tehtyjen toimintamalli- ja yhteistyöselvitysten pohjalta omistaja tulee linjaamaan Tampereen Logistiikan
toimintamallin. Logistiikan henkilöstöä
edustava kahdenkymmenen hengen visiointiryhmä näki syksyllä 2013 Logistiikan
edustavan vuonna 2019 vahvaa logistista
asiantuntemusta Pirkanmaalla. Vuoden
2014 aikana keskusteluja leimasivat tulossa oleva sosiaali- ja terveydenhuollon
palvelurakenneuudistus ja sen vaikutukset
tukipalvelujen organisointiin.
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
265
Liikelaitokset - Tampereen Logistiikka
Henkilöstö
Henkilöstömäärä oli vuoden lopussa 79
vähentyen kahdella edellisestä vuodesta.
Palkallisia henkilötyövuosia kertyi 72,5
vastaavan luvun ollessa 73,1 vuonna 2013.
Vuokratyövoimaa käytettiin kuljetustenohjauksessa 2,0 henkilötyövuotta.
Kunta 10 -kyselyssä vuoden 2014 lopulla työilmapiiri sai arvosanan 3,10, kun se
Palkallisten henkilötyövuosien kehitys
Palkalliset henkilötyövuodet
vuonna 2012 oli 3,18. Työn ja työaikojen
hallintaa kuvaavat mittarit paranivat hieman edellisestä kerrasta. Kahdella kolmasosalla mittareista tulokset laskivat eikä
myöskään kaupungin keskiarvoon päästy.
Tuloksia analysoidaan yhdessä henkilökunnan kanssa. Työhyvinvointisuunnitel-
TP 2013
73
Hesu 2014
77
man mukaisesti esimiestyön tukena toimiva esimiesfoorumi kokoontui neljä kertaa
vuoden 2014 aikana. Strategia jalkautettiin
pienissä ryhmissä keskustellen ja jokaisen
omia vaikutusmahdollisuuksia miettien.
Sairauspoissaolot laskivat 14,0 päivästä
12,2 päivään/henkilötyövuosi.
TP 2014
73
Selonteko sisäisen valvonnan
järjestämisestä
Tampereen Logistiikka on tehnyt itsearvioinnin sisäisen valvonnan osalta ja johtokunta on käsitellyt arvioinnin 17.3.2015.
Tampereen Logistiikassa on käytössä
johtokunnan 18.3.2014 hyväksymät sisäi-
sen valvonnan suunnitelma ja riskienhallinta-suunnitelma.
Kokonaisarviona Tampereen Logistiikan
johto lausuu, että Tampereen Logistiikan
sisäinen valvonta on pääosin hyvällä tasol-
la. Merkittäviä sisäisen valvonnan puutteita ei ole todettu.
Tampereen Logistiikka Liikelaitoksen toiminnalliset tavoitteet
Kortti
Sitova tavoitetaso 2014
60
61
73
Liikevaihto on kasvanut henkilötyövuotta kohden
Työhyvinvointi on parantunut vuoteen 2013 verrattuna
Yhteishankintojen osuus kaupungin hankinnoista kasvaa
Tampereen Logistiikan organisointitavan selvittämisestä seuraavia päätöksiä on toteutettu
yhdessä liiketoiminnan ohjauksen kanssa
74
Toteuma
+
+
-
Toiminnallisten tavoitteiden
toteutuminen
Tampereen Logistiikan liikelaitoskohtaisista toiminnallisista tavoitteista toinen
toteutui ja toinen jäi toteutumatta. Yhteishankintojen osuus kaupungin hankinnoista kasvoi edellisestä vuodesta tammi-marraskuun 2014 tietojen perusteella. Tavoite
liikelaitoksen organisointitavan selvittämisestä seuraavien päätösten toteuttaminen
266
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
eteni niin, että kaupunginhallituksen liiketoimintajaosto käsitteli liikelaitoksen organisointitavan selvittämisen tilannekatsausta kesäkuussa, ja selvitys Pirkanmaan
sairaanhoitopiirin ja Tampereen kaupungin hankinta- ja logistiikkapalvelujen toimintamallista oli esillä liiketoimintajaos-
ton kokouksessa joulukuussa. Päätöksiä
asian etenemisestä ei vielä tehty. Tampereen Logistiikassa liikevaihto kasvoi henkilötyövuotta kohden, mutta työhyvinvointi
ei parantunut edellisvuoteen verrattuna.
Työtapaturmien lisääntyminen heikensi
työhyvinvointia.
Liikelaitokset - Tampereen Logistiikka
talousarvion toteumavertailu
(1 000 euroa)
Tuloslaskelma
1.1. - 31.12.2014
Liikevaihto
Liiketoiminnan muut tuotot
Materiaalit ja palvelut
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Palvelujen ostot
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Eläkekulut
Muut henkilösivukulut
Poistot ja arvonalentumiset
Liiketoiminnan muut kulut
Liikeylijäämä (-alijäämä)
Rahoitustuotot ja -kulut
Muut rahoitustuotot
Korvaus peruspääomasta
Muut rahoituskulut
Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
Tuloslaskelman tunnusluvut
Sijoitetun pääoman tuotto, %
Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, %
Voitto, %
1.1. - 31.12.2013
Talousarvio
2014
Muutettu
TA 2014
Ero 2014
21 966 042,91
182 953,27
20 193 804,33
236 919,16
19 241
130
19 651
130
2 315
53
-7 716 657,60
-9 347 991,22
-7 069 107,16
-8 456 553,22
-6 384
-8 104
-6 384
-8 514
-1 333
-834
-2 409 888,06
-2 434 121,54
-2 634
-2 634
224
-498 731,09
-136 453,70
-32 046,60
-454 014,04
1 553 213,87
-523 293,04
-140 378,23
-114 661,49
-468 744,18
1 223 864,63
-567
-172
-160
-480
870
-567
-172
-160
-480
870
68
36
128
26
683
142,18
-93 000,00
-201,72
1 460 154,33
210,88
-93 000,00
-84,69
1 130 990,82
0
-93
0
777
0
-93
0
777
0
0
-0
683
1.1. - 31.12.2014
21,6
21,6
6,6
1.1. - 31.12.2013
20,7
20,7
5,6
Liikelaitoksen talous ja talousarvion
toteutuminen
Tuloslaskelma ja tuloslaskelman
analysointi
Vuoden 2014 liikevaihto kasvoi edellisestä vuodesta 8,8 prosenttia ja oli 2,3 milj.
euroa suurempi kuin muutettu talousarvio. Kasvua syntyi henkilöliikenteessä
kehitysvammaisten työ- ja päivätoiminta-
matkojen siirryttyä Tampereen Logistiikan
hoidettaviksi ja materiaalihuollon lisääntyneestä myynnistä hyvinvointipalveluille, erityisesti avopalveluille. Liikeylijäämä
kasvoi edellisestä vuodesta 0,3 milj. euroa
ja ylitti muutetussa talousarviossa asetetun tavoitteen 0,7 milj. eurolla. Logistiikan
toiminnan kannattavuus parani edellisestä
vuodesta voittoprosentilla mitattuna.
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
267
Liikelaitokset - Tampereen Logistiikka
talousarvion toteumavertailu
(1 000 euroa)
Rahoituslaskelma
1.1. - 31.12.2014
Toiminnan rahavirta
Liikeylijäämä (-alijäämä)
Poistot ja arvonalentumiset
Rahoitustuotot ja -kulut
Tulorahoituksen korjauserät
Talousarvio
2014
1.1. - 31.12.2013
Muutettu
TA 2014
Ero 2014
1 553 213,87
32 046,60
-93 059,54
-2 800,00
1 489 400,93
1 223 864,63
114 661,49
-92 873,81
-2 200,00
1 243 452,31
870
160
-93
0
937
870
160
-93
0
937
683
-128
-0
-3
552
-54 867,50
0,00
-200
-200
145
Toiminnan ja investointien rahavirta
1 434 533,43
1 243 452,31
737
737
698
Rahoituksen rahavirta
Muut maksuvalmiuden muutokset
Vaihto-omaisuuden muutos
Saamisten muutos kunnalta
Saamisten muutos muilta
Korottomien velkojen muutos kunnalta
Korottomien velkojen muutos muilta
-52 983,16
-1 424 053,31
-107 056,68
149 559,72
-1 434 533,43
-13 606,47
-1 306 876,07
-112 536,16
36,00
189 530,39
-1 243 452,31
-737
-737
-698
Rahoituksen rahavirta
-1 434 533,43
-1 243 452,31
-737
-737
-698
0,00
0,00
0
0
0
Investointien rahavirta
Investointimenot
Rahavarojen muutos
Rahoituslaskelman tunnusluvut
1.1. - 31.12.2014
Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, €
Investointien tulorahoitus, %
Lainanhoitokate
Kassan riittävyys, pv
Quick Ratio
Current Ratio
1.1. - 31.12.2013
5 380 075,77
4 158 155,00
2 719,6
0
3,8
4,0
0
3,5
3,6
Rahoituslaskelma ja rahoituslaskelman
analysointi
Tampereen Logistiikan toiminnan ja investointien rahavirta on positiivinen tilinpäätösvuodelta 2014 samoin kuin sitä edeltäneiltä neljältä vuodelta.
investoinnit
1 000 euroa
AINEETTOMAT HYÖDYKKEET
Tietokoneohjelmistojen käyttöoikeudet
AINEELLISET HYÖDYKKEET
Koneet ja kalusto
INVESTOINNIT YHTEENSÄ
268
Muutettu
TA 2014
TP 2014
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
Alkuper.
TA 2014
Ero
Muutokset
-55
-120
65
-120
0
-55
-120
65
-120
0
0
0
-80
-80
80
80
-80
-80
0
0
-55
-200
145
-200
0
Investoinnit ja niiden analysointi
Tampereen Logistiikka investoi vuoden
2014 aikana SAP-järjestelmän kuljetusohjausosion käyttöönottoon. Henkilöliikenteen kuljetustenohjausjärjestelmän laajentaminen ryhmäkuljetusominaisuudella
on edelleen työn alla.
Liikelaitokset - Tampereen Logistiikka
Tase ja taseen analysointi
Taseen pysyvät vastaavat ovat pienet
viime vuosien vähäisten investointien
vuoksi. Vaihto-omaisuus koostuu myytävistä hoito-, toimisto- ja rakennustarvikkeista. Lyhytaikaiset saamiset muodostuvat myynneistä ja saamisista kunnalta.
Omaa pääomaa kasvattavat vuosittaiset
ylijäämät. Lyhytaikainen vieras pääoma
koostuu lähinnä vuoden vaihteen ostoveloista ja lomapalkkajaksotuksista. Taseen
loppusummaa kasvattavat vuosittaiset ylijäämät, jotka lisäävät saamisia kunnalta.
Esitys tilikauden tuloksen käsittelystä
Tampereen Logistiikka liikelaitoksen johtokunta esittää, että tilikauden ylijäämä,
1 460 154,33 euroa, siirretään taseeseen
oman pääoman edellisten tilikausien ylijäämään ja että varauksia tilikauden ylijäämästä ei tehdä.
Tase
31.12.2014
31.12.2013
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet
Aineelliset hyödykkeet
Koneet ja kalusto
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus
Aineet ja tarvikkeet
Saamiset
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset
Saamiset kunnalta
Muut saamiset
Siirtosaamiset
VASTAAVAA YHTEENSÄ
44 094,43
6 423,83
4 022,59
18 872,29
465 552,22
412 569,06
1 078 534,87
8 675 277,35
302 980,85
40 000,00
10 096 793,07
1 076 414,93
7 251 224,04
238 044,11
0,00
8 565 683,08
10 610 462,31
9 003 548,26
1 550 000,00
4 922 060,44
1 460 154,33
7 932 214,77
1 550 000,00
3 791 069,62
1 130 990,82
6 472 060,44
54 700,00
57 500,00
2 014 707,81
47 180,23
561 659,50
2 623 547,54
1 869 727,59
46 089,99
558 170,24
2 473 987,82
10 610 462,31
9 003 548,26
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA
Peruspääoma
Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä)
Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
PAKOLLISET VARAUKSET
Eläkevaraukset
VIERAS PÄÄOMA
Lyhytaikainen
Ostovelat
Muut velat
Siirtovelat
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
Taseen tunnusluvut
Omavaraisuusaste, %
Suhteellinen velkaantuneisuus, %
Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1 000 euroa
Lainakanta, 1 000 euroa
Lainasaamiset, 1 000 euroa
31.12.2014
74,8
11,8
6 382
0
0
31.12.2013
71,9
12,1
4 922
0
0
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
269
Liikelaitokset - Tampereen Logistiikka
Tilinpäätöksen liitetiedot
tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot
Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä
-menetelmät
Pysyvien vastaavien aineelliset hyödykkeet
on merkitty taseeseen hankintamenoon
vähennettynä suunnitelman mukaisilla
poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot
on laskettu kaupunginhallituksen hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman
liitetiedoissa. Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen käyttäen pohjana painotettua
keskihintaa.
Taseen esittämistavan muutos
Taseen esittämistapaa on muutettu vuoden 2014 tilinpäätökseen. Aiemmin lyhytaikaisissa muissa veloissa esitettyjen
henkilösivukuluvelkatilien esitystapaa on
korjattu kuluneeseen vuoteen ja samalla
korjattu vertailutiedon esitystapaa. Henkilösivukulujen velkatilit esitetään jatkossa
lyhytaikaisissa siirtoveloissa.
Tuloslaskelman liitetiedot
Liikevaihto (1 000 euroa)
1.1. - 31.12.2014
Hankintapalvelut
Henkilöliikenne
Materiaalihuolto
Konevuokraamo
Rakennustarvikevarasto
Yhteensä
1 063
9 752
10 308
620
223
21 966
1.1. - 31.12.2013
1 040
8 822
9 508
611
212
20 194
Liiketoiminnan muut tuotot (1 000 euroa)
1.1. - 31.12.2013
Tuet
Muut liiketoiminnan tuotot
Yhteensä
32
151
183
1.1. - 31.12.2012
20
217
237
Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet
Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu pysyvien vastaavien hyödykkeiden hankintamenoista
arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan.
Arvioidut poistoajat sekä poistomenetelmät ovat:
Aineettomat oikeudet
3 vuotta
Tasapoisto
Koneet ja kalusto
3 - 10 vuotta
Tasapoisto
Hyödykkeet, joiden hankintameno on korkeintaan 10 000 euroa, on kirjattu vuosikuluiksi.
Selvitys poikkeaman syistä
Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta (1 000 euroa)
Keskimääräiset suunnitelman mukaiset poistot
Keskimääräinen poistonalaisten investointien omahankintameno
Poikkeama, euroa
Poikkeama, %
Todelliset investoinnit ovat olleet vuosittain
huomattavasti budjetoitua pienemmät.
68
131
Poistosuunnitelman tarkistaminen
-63
-48,1
Poistosuunnitelman tarkistamiselle ei ole tarvetta.
Pakollisten varausten muutokset (1 000 euroa)
1.1. - 31.12.2014
Eläkevastuu 1.1.
Vähennykset tilikaudella
Eläkevastuu 31.12.
270
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
58
3
55
1.1. - 31.12.2013
60
2
58
Liikelaitokset - Tampereen Logistiikka
Taseen vastaavien liitetiedot
Aineettomat hyödykkeet (1 000 euroa)
Aineettomat
oikeudet
Poistamaton hankintameno 1.1.
Lisäykset tilikauden aikana
Tilikauden poisto
Poistamaton hankintameno 31.12.
Kirjanpitoarvo 31.12.
6
55
17
44
44
Aineelliset hyödykkeet (1 000 euroa)
Koneet ja kalusto
Poistamaton hankintameno 1.1.
Tilikauden poisto
Poistamaton hankintameno 31.12.
Kirjanpitoarvo 31.12.
19
15
4
4
Taseen vastattavien liitetiedot
Oma pääoma (1 000 euroa)
2014
2013
Peruspääoma 1.1.
Peruspääoma 31.12.
1 550
1 550
1 550
1 550
Edellisten tilikausien ylijäämä 1.1.
Siirto edelliseltä tilikaudelta
Edellisten tilikausien ylijäämä 31.12.
3 791
1 131
4 922
2 743
1 048
3 791
Tilikauden ylijäämä/alijäämä
1 460
1 131
Oma pääoma yhteensä
7 932
6 472
Lyhytaikainen vieras pääoma (1 000 euroa)
31.12.2014
Siirtovelkojen olennaiset erät
Lomapalkkajaksotus
Palkkajaksotukset
Eläkevakuutusmaksuvelka (työnantaja)
Eläkevakuutusmaksuvelka (työntekijä)
Yhteensä
31.12.2013
506
10
34
12
562
509
7
32
10
558
Henkilöstöä koskevat liitetiedot
Henkilöstön lukumäärä
31.12.2014
Hankintapalvelut
Materiaalihuolto
Henkilöliikenne
Konevuokraamo
Johto ja hallinto
Yhteensä
17
29
20
6
7
79
31.12.2013
18
30
20
6
7
81
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
271
Liikelaitokset - Tampereen Tilakeskus
Tampereen Tilakeskus Liikelaitos
Tampereen Tilakeskus Liikelaitos on kunnan ja kuntalaisten toimintaa tukeva palveluorganisaatio, jonka tila- ja kiinteistöpalveluilla luodaan edellytykset hyville
kunnallisille palveluille. Toiminnan lähtö-
kohtana on tilojen tarkoituksenmukaisuus
ja elinkaariajattelu. Tampereen Tilakeskus
Liikelaitoksen tehtävänä on huolehtia tilojen ja rakennuskannan monikäyttöisyydestä, tarkoituksenmukaisesta käytöstä ja ar-
von säilymisestä ja kehittämisestä. Lisäksi
Tampereen Tilakeskus Liikelaitos ohjaa ja
koordinoi koko kaupungin tilankäyttöä ja
sen tehokkuutta.
pötalon myyntipäätös Pohjola Pankki
Oyj:lle. Satamakadulla sijaitsevasta SOTEtalosta järjestetyn tontinluovutuskilpailun
perusteella on sovittu kiinteistön myynnistä Tampereen Vuokratalosäätiölle ja Lujatalo Oy:lle. Eräiden muiden kiinteistöjen
osalta on myyntiin tähtääviä neuvotteluita
käynnissä.
Tilojen olosuhteisiin liittyvät ongelmat
ovat olleet edelleen keskeisessä roolissa
koko vuoden ajan. Kouluissa on jatkettu
sisäilmaan liittyviä teknisiä tarkastuksia ja
toimenpiteitä ongelmien ehkäisemiseksi.
Sisäilmaohjeistus Tampereen kaupungin
palvelurakennuksiin on päivitetty ja menettelytavat kuvattu. Päiväkotien sisäilmaongelmien vuoksi tarvitsemia väistötiloja on toteutettu useita ja päiväkotien
perusparannusten toteutusjärjestystä ja
aikataulua tullaan arvioimaan osana sisäilmatyötä.
Energiansäästö on otettu yhdeksi keskeisimmistä kehittämistavoitteista. Keskeinen tavoite on saavuttaa energiatehokkuussopimuksen mukainen 9 %:n
säästötavoite vuoteen 2016 mennessä
vuoden 2005 tasosta. Tampereen Tilakeskus Liikelaitos on mukana useissa
energiatehokkuuteen tähtäävissä kehittämishankkeissa. Vuonna 2014 energiansäästötavoite saavutettiin lämmön
kulutuksen osalta. Lämmön kulutus laski
2 prosenttia vuodesta 2013. Syynä tähän
olivat tuloksekas energiatehokkuustyö ja
leuto syksy. Sähkön kulutuksen osalta tavoitetta ei saavutettu, vaan sähkön kulutus kasvoi 2 prosenttia. Pääsyy sähkönkulutuksen kasvuun oli palvelurakennuksissa
lisääntynyt ilmanvaihtokoneiden käyttö,
sisäilman laadun ylläpitämiseksi. Yhteensä lämmön ja sähkön kulutukset kaupungin omissa kiinteistöissä laskivat 0,7 pro-
senttia vuodesta 2013 vuoteen 2014, eikä
säästötavoitetta energioiden kokonaiskulutuksen osalta siten saavutettu. Kuitenkin
rakennustilavuus kasvoi samana ajanjaksona yli 4 prosenttia. Ominaiskulutuksina
(kWh/m³) ilmoitettuina lämmön kulutus
laski lähes 7 prosenttia ja sähkön kulutus
lähes 2 prosenttia.
Investointien toteuttamista on jatkettu
asiakkaiden kanssa tilaseurantaryhmissä
määritellyn toteutusjärjestyksen mukaisesti. Ensimmäinen kaupalliseen kohteeseen sijoitettu palvelutilakokonaisuus
otettiin käyttöön kesällä 2014 Lielahtikeskuksesta vuokratuissa tiloissa. Neuvotteluja samankaltaisesta konseptista Tesomalla jatkettiin. Erityisryhmien, vanhusten,
asunnottomien ja kehitysvammaisten
asuttamisessa on Tilakeskus yhdessä palveluiden järjestäjien kanssa kehittänyt
niin sanotun välivuokrausmallin. Malli
mahdollistaa kiinteistöjen omistamisen ja
palveluntuottamisen eriyttämisen toisistaan ja näin tuo joustavuutta palveluiden
järjestämiseen. Vuonna 2014 Tilakeskus
vuokrasi Pispanlinnan kohteen Kotilinnasäätiöltä sekä Kuuselan palvelutalon Tampereen Vanhuspalveluyhdistykseltä. Tilakeskuksen omana hankkeena jatkettiin
Koukkuniemen alueen kehittämistä Toukola-nimisellä hankkeella.
Tampereen seudun ammattiopiston
Tredun tilapalvelut järjestetään kokonaisvastuumallilla Tilakeskuksen toimesta.
Tilakeskus vuokraa Tampereen seudun
ammattiopiston käyttöön tarvittavat tilat
vuonna 2014 toimintansa aloittaneelta
TREDU-Kiinteistöt Oy:ltä ja järjestää vuokrattujen tilojen ylläpitopalvelut. TREDUKiinteistöt Oy ja Tilakeskus ovat tehneet
yhteistyösopimuksen koskien tilojen vuokrausta, ylläpitoa sekä rakennuttamista.
Toimintakertomus
Toimitusjohtajan katsaus Olennaiset tapahtumat tilikaudelta
Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen toimintaa ohjaa johtokunnan vuonna 2011
hyväksymä strategia. Strategiasta johdetaan vuosittaiset tavoitteet ja laaditaan
vuosisuunnitelma. Strategiassa painotetaan toiminnan suuntaamista entistä tarkemmin koko kaupunkikonsernin kannalta
merkittäviin ydintehtäväalueisiin.
Strategian tavoitteiden toteuttaminen
eteni suunnitellusti ja keskeiset vuodeksi
2014 asetetut tavoitteet saavutettiin. Organisaation kokonaisvahvuus on pitkän aikavälin tavoitteiden mukainen. Tampereen
Tilakeskus Liikelaitoksen palveluksessa oli
vuoden lopussa noin 420 henkilöä, joista
osa oli osa-aikaisessa työsuhteessa. Kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna henkilömäärä oli vuoden 2014 lopussa noin 400.
Liikelaitoksen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet saavutettiin mitattavilta
osin. Kiinteistöjen ylläpitokustannusten
vertailua muihin suuriin kaupunkeihin ei
voida vielä arvioida vuoden 2014 osalta,
koska tulokset on raportoitavissa vasta
kesäkuussa 2015. Toimintakate oli noin 6,8
milj. euroa tavoitetta parempi. Omaisuuden myyntivoittojen merkittävä kasvaminen tavoitteeseen nähden nosti tilikauden
ylijäämän 22,7 milj. euroon, joka on noin
3,7 milj. euroa tavoitetta parempi.
Toimitilojen käyttöaste pysyi korkeana
koko vuoden; käytännössä käyttökelpoista vapaata tilaa ei ollut. Kiinteistökehityshankkeita jatkettiin kaupunginhallituksen
hyväksymän kehittämisohjelman mukaisesti. Vuoden aikana merkittävimmät realisoinnit olivat Pohjolankatu 25 rakennuksen myynti Koti-linnasäätiölle, FinnMedi
Deltan osakkeiden myynti Tuberkuloosisäätiölle. Vuonna 2014 tehtiin myös Läm-
272
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
Liikelaitokset - Tampereen Tilakeskus
Arvio tulevasta kehityksestä
Vuoden 2015 toimintanäkymät ovat vakaat. Tilojen olosuhteisiin liittyvät ongelmat pysyvät keskeisessä roolissa ja niiden
hoito vie merkittävän osan sekä henkilöstön ajankäytöstä että taloudellisista
resursseista. Olemassa olevan rakennuskannan perusparannus- ja korjausinvestointeja tulee jatkossa pystyä lisäämään
nykyisestä ja tilankäytön tehokkuutta
suhteessa palvelutoiminnan kustannuksiin
tulee tarkastella yhteistyössä asiakkaiden
kanssa. Loppuvuodesta 2014 ilmeni, että
varhaiskasvatuksen tilojen tarve kasvaa
aiemmin ennustetusta nopealla vauhdilla
ja nykyinen investointiohjelma ei lyhyellä
aikavälillä pysty vastaamaan kasvavaan
tarpeeseen ja joudumme turvautumaan
vuokrauksella tai leasing-sopimuksin hankittuihin moduulitiloihin. Sisäilmaongelmat ja niiden aiheuttamat tilajärjestelyt
voivat aiheuttaa ennalta arvaamattomia
muutoksia suunnitelmiin. Siivouksen jär-
jestäminen ja siivoustuotanto siirtyy Tilakeskuksesta Ateriaan 1.8.2015 alkaen.
Siirron organisointi ja yhteisten toimintamallien luominen tehdään Tilakeskuksen
ja Aterian yhteistyönä. Vuoden 2015 aikana jatketaan laitoshoidon teknisen yksikön ja Tilakeskuksen välisen yhteistyön
kehittämistä päätösten mukaisesti. Palvelutuotannossa tarpeettomien kiinteistöjen
kehittäminen realisointia varten jatkuu
edelleen yhteistyössä kaupungin muiden
toimialojen kanssa.
organisoinnilla. Rekrytoinnit kohdentuivat pääosin asiantuntijatehtäviin. Uuden
henkilöstön rekrytointia toteutetaan strategian mukaisten tavoitteiden toteuttamiseksi. Rekrytointia tehdään korvaavan
rekrytoinnin lisäksi uusiin tehtäviin lähinnä asiantuntijapuolella. Henkilöstön osaamisen kehittäminen ja työhyvinvoinnin
edistäminen ovat keskeisimpiä tavoitteita. Varhaisen tuen toimintamallin käyttöä
tehostetaan esimiesvalmennuksen kautta
ja käyttämällä kaupungin ohjeistamia toimenpiteitä. Lisäksi työturvallisuutta edistäviä toimenpiteitä ja niiden seurantaa
tullaan edelleen kehittämään.
Henkilöstö
Henkilöstön määrällisten tavoitteiden
osalta on pysytty strategian mukaisella
tavoitetasolla. Henkilöstömäärään merkittävimmin vaikuttanut tekijä oli suuri
eläköityneiden osuus. Kaikkia eläköityneiden johdosta vapautuneita tehtäviä ei täytetty, vaan ne korvattiin sisäisillä siirroilla
tai tehtävien ja toimintojen uudelleen
Palkallisten henkilötyövuosien kehitys
Palkalliset henkilötyövuodet
TP 2013
73
Hesu 2014
77
TP 2014
73
Selonteko sisäisen valvonnan
järjestämisestä
Tampereen Tilakeskus Liikelaitos on tehnyt itsearvioinnin sisäisen valvonnan
osalta ja johtokunta on käsitellyt arvioinnin 19.2.2015. Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksessa on käytössä johtokunnan
27.6.2013 hyväksymä sisäisen valvonnan
suunnitelma ja 18.12.2014 hyväksymä riskienhallintasuunnitelma.
Tilikauden aikana on raportoitu muutamista hankintojen oikaisuvaatimuksista
ja vahingonkorvaushakemuksista. Mark-
kinaoikeus antoi 25.2.2014 ratkaisunsa
kumoten Tilakeskuksen toimitusjohtajan
päätöksen koskien pääsuunnittelijan ja
arkkitehdin hankintaa. Markkinaoikeuden
17.11.2014 ratkaisussa puolestaan hylättiin
Tilakeskuksen puitejärjestelyillä suoritettavaa nostolaitehankintaa koskeva valitus.
Lisäksi Pirkanmaan käräjäoikeudessa on
riita-asia kesken koskien rakennusurakoita
ja haaste koskien työturvallisuuslain rikko-
mista.
Kokonaisarviona Tilakeskuksen johto
lausuu, että Tilakeskuksen sisäinen valvonta on pääosin hyvällä tasolla. Merkittäviä
sisäisen valvonnan puutteita ei ole todettu. Parantamista ja kehittämistä vaativat
keskeiset asiat ovat sopimusvalvonnan tehostaminen, kustannusseurannan ja talouden seurantajärjestelmien kehittäminen
(SAP ja Haahtelan kiinteistötietojärjestelmä) sekä sisäilmatyön vakiinnuttaminen.
Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen toiminnalliset tavoitteet
Kortti
Sitova tavoitetaso 2014
60
61
75
76
Liikevaihto on kasvanut henkilötyövuotta kohden
Työhyvinvointi on parantunut vuoteen 2013 verrattuna
Tilaomaisuuden kehittämisohjelmaa on toteutettu
Kiinteistöjen ylläpitokustannukset ovat suurten kaupunkien edullisimmassa kolmanneksessa
Toiminnallisten tavoitteiden
toteutuminen
Tampereen Tilakeskuksen toinen liikelaitoskohtainen toiminnallinen tavoite toteutui, ja toisen toteutumista ei voitu vielä
arvioida. Tilaomaisuuden kehittämisoh-
Toteuma
jelmaa toteutettiin esimerkiksi myymällä
Peltomäen retkeilykeskus ja FinnMedi
Deltan osakkeet. Kiinteistöjen realisointien ja kehittämisen ohjelmointi tehtiin
yhteistyössä Kiinteistötoimen kanssa. Tieto Tilakeskuksen kiinteistöjen ylläpitokus-
+
+
+
?
tannuksista verrattuna muiden suurten
kaupunkien kustannuksiin vuoden 2014
osalta saadaan viimeistään kesällä 2015.
Tampereen Tilakeskuksen liikevaihto kasvoi henkilötyövuotta kohden ja työhyvinvointi parantui edellisvuoteen verrattuna.
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
273
Liikelaitokset - Tampereen Tilakeskus
talousarvion toteumavertailu
(1 000 euroa)
Tuloslaskelma
Liikevaihto
Valmistus omaan käyttöön
Liiketoiminnan muut tuotot
Materiaalit ja palvelut
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Palvelujen ostot
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Eläkekulut
Muut henkilösivukulut
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot
Liiketoiminnan muut kulut
Liikeylijäämä (-alijäämä)
Rahoitustuotot ja -kulut
Muut rahoitustuotot
Kunnalle maksetut korkokulut
Korvaus peruspääomasta
Muut rahoituskulut
Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia
Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+)
Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
Tuloslaskelman tunnusluvut
Sijoitetun pääoman tuotto, %
Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, %
Voitto, %
Liikelaitoksen talous ja talousarvion
toteutuminen
Tuloslaskelma ja tuloslaskelman
analysointi
Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen liikevaihto tilikaudella 2014 on 166,7 milj.
euroa. Liikevaihto on 5,3 milj. euroa talousarviota suurempi. Hätäkeskus maksoi
vuokrasopimuksen purkamisesta kertakorvauksen ja välivuokraus oli ennakoitua
suurempaa, mikä heijastuu vuokratulojen
ylityksenä. Muita tuottoja saatiin 3,1 milj.
euroa enemmän, koska tilaomaisuuden
kehittämisohjelma eteni etenkin suurien
kiinteistöjen osalta ja loppuvuodesta myytiin vielä FinnMedi Deltan osakkeita. Edelliseen vuoteen verrattuna liikevaihto kasvoi 6,5 prosenttia, mutta kulut kasvoivat
vain 5,3 prosenttia panoshintojen nousus-
274
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
1.1. - 31.12.2014
1.1. - 31.12.2013
Talousarvio
2014
166 721 920,28
3 478 193,17
5 630 258,04
156 497 549,10
4 103 301,93
6 783 505,00
161 521
48 500
2 530
161 456
54 134
2 559
5 266
-50 656
3 071
-21 144 707,66
-21 448 950,80
-21 036 455,25
-24 449 651,52
-25 172
-63 031
-24 727
-69 623
3 582
48 174
-12 649 748,87
-12 893 758,40
-13 217
-12 794
144
-4 338 715,74
-714 851,25
-5 255 359,53
-745 638,85
-5 374
-775
-5 299
-750
960
35
-30 489 673,27
-36 873 097,52
48 170 626,38
-28 186 193,41
-28 494 013,98
46 323 285,09
-27 625
-34 395
42 962
-27 625
-33 049
44 282
-2 865
-3 824
3 889
3 687,37
-1 493 605,17
-24 162 000,00
-2 937,97
22 515 770,61
161 564,24
22 677 334,85
2 543,55
0,00
-24 162 000,00
-2 744,01
22 161 084,63
150 354,76
22 311 439,39
0
0
-24 162
0
18 800
195
18 995
0
-1 320
-24 162
0
18 800
195
18 995
4
-174
0
-3
3 716
-33
3 682
1.1. - 31.12.2014
1.1. - 31.12.2013
8,2
8,2
13,5
8,2
8,2
14,2
ta huolimatta. Tilikauden ylijäämä on ennen varauksia 22,5 milj. euroa, mikä on 3,7
milj. euroa talousarviota suurempi ja hieman edellistä vuotta isompi, vaikka sisäisiä
pääomavuokria ei korotettu. Positiivinen
muutos sisältää edellä mainitun pysyvien
vastaavien myyntivoiton ylityksen talousarvioon nähden eli 2,9 milj. euroa. Valmistus omaan käyttöön -erä toteutui 50,7 milj.
euroa suunnitelmaa pienempänä. Tämä
johtui pääosin kirjauskäytännön muutoksesta. Vuonna 2015 valmistus omaan
käyttöön -erä sisältää vain omajohtoisen
rakentamisen. Jotta vertailu eri vuosien
välillä on mahdollista jo vuodesta 2015,
oikaistiin vuoden 2013 ja 2014 valmistus
omaan käyttöön toteuma vastaamaan uutta käytäntöä. Kulujen osalta kirjauskäytännön muutos pienentää pääosin palvelujen
ostojen toteumaa. Oikaisu on tekninen,
Muutettu
TA 2014
Ero 2014
eikä vaikuta tilikauden tulokseen.
Lauhan syksyn ja energiansäästötavoitteiden mukaisesti energiakuluissa talousarvio alitettiin koko Tilakeskus tasolla noin
13 prosenttia eli 2,6 milj. euroa ja ulkoalueiden hoito- ja puhdistuskulut alittavat
talousarvion 0,5 milj. euroa muun muassa, koska talven vähälumisuuden vuoksi
lumen katolta pudotukset olivat vähäiset.
Kunnossapito ylitti talousarvion 1 milj.
euroa. Sisäilmaongelmien hoitamiseen
panostettiin merkittävästi. Sisäilmatutkimuksiin, kosteuskartoituksiin, ja korjaaviin toimenpiteisiin sisältäen vesivahingot
käytettiin 1,5 milj. euroa. Koneiden ja laitteiden vuokrissa on näiden lisäksi erilaiset
ilmanpuhdistuslaitteiden kulut 0,3 milj.
euroa. Ennakoivan kunnossapidon lisäksi
merkittävästi panostusta tarvittiin ennalta
arvaamattomiin kunnossapitotoimenpiteisiin.
Henkilöstökulut alittuivat 1,1 milj. euroa
talousarvioon verrattuna, koska palkalliset henkilötyövuodet olivat 15 pienemmät
kuin henkilöstösuunnitelma. Suurin alitus
Liikelaitokset - Tampereen Tilakeskus
tulee kuitenkin varhaiseläke- ja eläkemenoperusteisistä maksuista yhteensä.
Kaikkia eläköityneiden johdosta vapautuneita tehtäviä ei täytetty ja varhaisen
tuen toimintamallin käyttöä tehostamalla
pienennettiin varhe-maksuja ja eläkemenoperusteisia maksuja.
Poistot ovat 2,9 milj. euroa talousarviota
suuremmat. Jatkuva muutos investointien
tasossa, aikataulutuksessa ja uudelleen
budjetointitarpeessa aiheutti poistojen
ennustamisen vaikeuden. Muutos huomioitiin ennusteessa heti keväällä, kun asia
selvisi. Tuloslaskelman tuoton analysointiin käytetään sijoitetun pääoman tuottoprosenttia. Sillä mitataan kannattavuutta
eli sitä tuloslaskelman tuottoa, joka saadaan sijoitetulle pääomalle. Vuonna 2013
talousarvion toteumavertailu
(1 000 euroa)
Rahoituslaskelma
Toiminnan rahavirta
Liikeylijäämä (-alijäämä)
Poistot ja arvonalentumiset
Rahoitustuotot ja -kulut
Satunnaiset erät
Tulorahoituksen korjauserät
Investointien rahavirta
Investointimenot
Rahoitusosuudet investointimenoihin
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot
Toiminnan ja investointien rahavirta
Rahoituksen rahavirta
Antolainauksen muutokset
Antolainasaamisten lisäykset kunnalle
Antolainasaamisten lisäykset muilta
Antolainasaamisten vähennykset muilta
Muut maksuvalmiuden muutokset
Vaihto-omaisuuden muutos
Saamisten muutos kunnalta
Saamisten muutos muilta
Korottomien velkojen muutos kunnalta
Korottomien velkojen muutos muilta
Rahoituksen rahavirta
Rahavarojen muutos
Rahoituslaskelman tunnusluvut
Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, €
Investointien tulorahoitus, %
Lainanhoitokate
Kassan riittävyys, pv
Quick Ratio
Current Ratio
se oli 8,2 prosenttia, samoin vuonna 2014
se on 8,2 prosenttia, koska kiinteistöomaisuuden myyntivoitto oli talousarviota suurempi.
Kun huomioidaan talousarviota suurempi pysyvien vastaavien myyntivoitto 2,9
milj. euroa, niin Tilakeskuksen toteutunut
ylijäämä ylittää tämän lisäksi talousarvion
0,7 milj. euroa.
1.1. - 31.12.2014
1.1. - 31.12.2013
Talousarvio
2014
Muutettu
TA 2014
48 170 626,38
30 489 673,27
-25 654 855,77
0,00
-5 444 637,92
47 560 805,96
46 323 285,09
28 186 193,41
-24 162 200,46
11 998 374,87
-6 550 872,67
43 796 405,37
42 962
27 625
-24 162
12 345
-2 500
43 925
44 282
27 625
-25 482
45 678
-2 500
43 925
3 889
2 865
-173
33 333
-2 945
3 636
-58 415 799,02
552 570,00
-41 417 535,88
6 006 816,00
-49 020
1 300
-54 654
1 300
-3 762
-747
7 983 000,00
10 476 300,00
6 000
6 000
1 983
-49 880 229,02
-24 934 419,88
-41 720
-47 354
-2 526
-2 319 423,06
18 861 985,49
2 205
-3 429
1 110
-15 840,00
-57 121,00
0,00
-72 961,00
-23 990,40
-65 966,00
51 112,67
-38 843,73
0
0
0
0
0
0
0
0
-16
-57
0
-73
2 886,59
-1 045 513,09
5 913 855,40
4 506,55
-2 483 351,39
2 392 384,06
5 404,87
-20 354 728,69
-1 706 712,27
-6 112,21
3 239 006,54
-18 823 141,76
-2 205
3 429
-1 037
2 319 423,06
-18 861 985,49
-2 205
3 429
-1 110
0,00
0,00
0
0
0
1.1. - 31.12.2014
1.1. - 31.12.2013
112 346 835,42
131 764 367,91
91,6
3 648,8
0
9,4
9,4
142,2
0
8,4
8,4
Ero 2014
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
275
Liikelaitokset - Tampereen Tilakeskus
Rahoituslaskelma ja rahoituslaskelman
analysointi
Rahoituslaskelma kuvaa tulorahoituksen
riittävyyttä toiminnan ja investointien
kattamiseen. Tilakeskuksen toiminta on
tasevaltaista. Kiinteistöomaisuus kirjattiin taseeseen kirjanpitoarvoilla ja hankinnasta kirjattiin peruspääoma perustamisvaiheessa, jolle maksetaan vuosittain
6,7 prosentin korko konsernihallinnolle.
Poistopohja on pieni verrattuna omaisuuden käypiin arvoihin. Toiminnan tuotto
syntyy kiinteistöomaisuuden vuokrauksella. Vuokrahinnoittelussa pyritään seuraamaan markkinahinnoittelua. Tämä selittää
rahavirtojen kertymän tasoa.
Toiminnan ja investointien rahavirta
vuonna 2014 on -2,3 milj. euroa. Toiminnan rahavirta on edellisien vuosien kaltainen, mutta investointien rahavirrassa näkyy suuria muutoksia vuosittain erilaisten
Tampereen kaupungin ja TAO-Kiinteistöt
Oy:n ja Tampereen kaupungin ja ammattiopiston (myöhemmin TREDU-Kiinteistöt
Oy) välisistä omaisuusjärjestelyistä ja Tilakeskuksen vuosittaisten investointien
tason vaihteluista johtuen.
Alimmillaan investoinnit olivat vuonna
2010 27,3 milj. euroa. Sen jälkeen investointien määrä on kasvanut vuosittain.
Vuonna 2014 investoinnit olivat 58,4 milj.
euroa. Tämä selittää rahavarojen muutosta. Investointien tulorahoituksen prosent-
tiosuus putosi edellisestä vuodesta.
Viiden vuoden toiminnan ja investointien rahavirta on yhteensä 112,3 milj. euroa.
Tilakeskuksen rahoitus on järjestetty kunnan sisäisellä yhdystilillä. Saamisten muutos kunnalta rivillä näkyy tulorahoituksen
riittävyys toiminnan ja investointien kattamiseen. Kun tarkastellaan muutosta viiden
vuoden tarkastelujaksolla, niin voidaan
todeta, että rahavarat kasvavat maltillisesti vuoteen 2014 asti. Muutamien vuosien
osalta rahavaroissa on kuitenkin merkittävää kasvua. Vuonna 2010 niihin vaikutti investointimenojen alhainen taso ja TAMK:n
Teiskontien rakennusten luovutus konsernihallinnolle. Vuonna 2012 kasvua selittää
ammattiopiston järjestelyt, vaikka vuotuiset investoinnit olivat suuret.
investoinnit
1 000 euroa
AINEETTOMAT HYÖDYKKEET
Muut aineettomat oikeudet
Muut pitkävaikutteiset menot
Muutettu
TA 2014
Ero
Alkuper.
TA 2014
Muutokset
-4 685
-516
-4 169
-4 020
-520
-3 500
-665
4
-669
-520
-520
0
-3 500
0
-3 500
AINEELLISET HYÖDYKKEET
Maa- ja vesialueet
Rakennukset ja rakennelmat
Koneet ja kalusto
Ennakkomaksut ja keskeneräiset
hankinnat
-53 730
-399
-28 285
-664
-50 634
0
-50 634
0
-3 096
-399
22 349
-664
-48 500
0
-48 500
0
-2 134
0
-2 134
0
-24 382
0
-24 382
0
0
INVESTOINNIT YHTEENSÄ
-58 416
-54 654
-3 762
-49 020
-5 634
553
1 300
-747
1 300
0
NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ
-57 863
-53 354
-4 509
-47 720
-5 634
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden
luovutustulot
7 983
6 000
1 983
6 000
0
Rahoitusosuudet
276
TP 2014
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
Investoinnit ja niiden analysointi
Talonrakentaminen käsitti perusparannuksia ja muutostöitä sekä uudisrakentamista.
Suurimmat hankkeet tilikaudella olivat
Tampereen uintikeskuksen perusparannus, Tampereen kansainvälisen koulun perusparannus ja laajennus, Näsilinnan perusparannus, Niemenrannan päiväkoti ja
Ratinan lämpötalo. Kokonaisuutena investoinnit toteutuivat 54,4 milj. eurona, joka
alittaa talousarvion 0,2 milj. euroa, vaikka
Ratinan lämpötalolle ei alkuperäisessä talousarviota määrärahaa ollut, koska se piti
toteuttaa myyntiprojektina.
Liikelaitokset - Tampereen Tilakeskus
Tase ja taseen analysointi
Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen tase
on vuoden lopussa 613,8 milj. euroa, josta
pysyvät vastaavat ovat 480,2 milj. euroa.
Muihin pitkävaikutteisiin menoihin kirjattiin muun muassa moduulipäiväkodit ja
-koulut.
Tilikaudella toteutettiin edellä mainittujen kiinteistöjen ja osakkeiden myynnit,
joiden kirjanpitoarvo myyntihetkellä oli
yhteensä 8,0 milj. euroa ja luovutuskirjalla
saatiin Pirkanmaan ammattikorkeakoulu
Oy:ltä Kuntokatu 4:n kiinteistö 3,9 milj.
euroa.
Oma pääoma on 597,4 milj. euroa, josta
peruspääoma on 359,0 milj. euroa, edellisten tilikausien ylijäämä 215,8 milj. euroa
ja tilikauden ylijäämä 22,7 milj. euroa. Tilakeskuksella ei ole lainarahoitusta, joten
omavaraisuusaste on 97,6 prosenttia, mikä
on edellisen vuoden kaltainen. Ostovelkojen määrä on hieman edellistä vuotta
pienempi ja Tilakeskuksen suhteellinen
velkaisuus on 8,5 prosenttia, mikä viime
vuonna oli 10,5 prosenttia.
Esitys tilikauden tuloksen käsittelystä
Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen johtokunta esittää, että tilikauden ylijäämästä ennen varauksia 22 515 770,61 euroa,
kirjataan poistoeron muutos 161 564,24
euroa ja että loput siirretään taseen oman
pääoman edellisten tilikausien ylijäämään.
Tase
31.12.2014
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet
Muut pitkävaikutteiset menot
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet
Rakennukset
Kiinteät rakenteet ja laitteet
Koneet ja kalusto
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
Sijoitukset
Osakkeet ja osuudet
Muut saamiset
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus
Aineet ja tarvikkeet
Saamiset
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset
Saamiset kunnalta
Muut saamiset
Siirtosaamiset
VASTAAVAA YHTEENSÄ
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA
Peruspääoma
Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä)
Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET
Poistoero
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen
Muut velat
Siirtovelat
Lyhytaikainen
Ostovelat
Korottomat velat kunnalta
Muut velat
Siirtovelat
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
Taseen tunnusluvut
Omavaraisuusaste, %
Suhteellinen velkaantuneisuus, %
Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1 000 €
Lainakanta 31.12., 1 000 €
Lainasaamiset 31.12., 1 000 €
31.12.2013
498 470,14
7 228 109,41
0
4 398 679,58
587 624,47
425 661 530,25
1 247 976,14
1 167 517,59
30 844 681,77
459 509 330,22
194 569,55
418 499 079,43
1 523 220,51
1 140 498,25
14 818 580,01
436 175 947,75
12 066 735,73
849 652,68
12 916 388,41
13 892 824,50
776 691,68
14 669 516,18
78 341,77
81 228,36
1 656 645,64
128 103 295,09
3 012 899,51
807 297,12
133 580 137,36
613 810 777,31
3 098 733,19
127 057 782,00
3 548 798,00
4 743 166,48
138 448 479,67
593 773 851,54
358 950 000,00
215 789 046,18
22 677 334,85
597 416 381,03
358 950 000,00
193 477 606,79
22 311 439,39
574 739 046,18
1 756 047,04
1 917 611,28
115 098,20
362 787,22
477 885,42
69 552,24
521 504,56
591 056,80
10 294 673,36
-726,98
238 627,57
3 627 889,87
14 160 463,82
613 810 777,31
12 958 813,85
-5 233,53
231 399,33
3 341 157,63
16 526 137,28
593 773 851,54
31.12.2014
97,6
8,5
238 466
0
0
31.12.2013
97,1
10,5
215 789
0
0
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
277
Liikelaitokset - Tampereen Tilakeskus
Tilinpäätöksen liitetiedot
tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot
Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä
-menetelmät
Pysyvien vastaavien aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on merkitty taseeseen
hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman
mukaiset poistot on laskettu kaupunginhallituksen hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Laskentaperusteet on
esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa. Pysyvien vastaavien osakkeet on merkitty taseessa hankintamenoon. Keskeneräisestä
kohteesta kirjataan valmistunutta osuutta
vastaava rahoitusosuus vähentämään keskeneräisten ryhmää kohdistamattomien
rahoitusosuuksien tilille taseeseen. Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen FIFO
-periaatteen mukaisesti hankintamenon
tai sitä alemman todennäköisen hankintamenon määräisenä tai käyttäen hankinnan
keskihintaa.
Taseen esittämistavan muutos
Taseen esittämistapaa on muutettu vuoden 2014 tilinpäätökseen. Aiemmin lyhytaikaisissa muissa veloissa esitettyjen
henkilösivukuluvelkatilien esitystapaa on
korjattu kuluneeseen vuoteen ja samalla
korjattu vertailutiedon esitystapaa. Henkilösivukulujen velkatilit esitetään jatkossa
lyhytaikaisissa siirtoveloissa.
Oikaisut edellisen tilikauden tietoihin
Kirjanpitolautakunnan
kuntajaoston
(2011/101) lausunnolla on täsmennetty
valmistus omaan käyttöön -erän kirjaus-
Tuloslaskelman liitetiedot
Liikevaihto (1 000 euroa)
1.1. - 31.12.2014
Vuokratuotot
Muut tuotot
Yhteensä
149 911
16 810
166 722
1.1. - 31.12.2013
138 339
18 159
156 498
Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet
Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu pysyvien vastaavien hyödykkeiden hankintamenoista arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan.
Arvioidut poistoajat sekä poistomenetelmät ovat:
Aineettomat oikeudet
Muut pitkävaikutteiset menot
Rakennukset
Kiinteät rakenteet ja laitteet
Koneet ja kalusto
3 vuotta
3 - 20 vuotta
10 - 30 vuotta
10 vuotta
3 vuotta
Tasapoisto
Tasapoisto
Tasapoisto
Tasapoisto
Tasapoisto
Hyödykkeet, joiden hankintameno on korkeintaan 10 000 euroa, on kirjattu vuosikuluiksi.
278
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
käytännön periaatetta. Valmistus omaan
käyttöön -tilien käyttötarkoitus on esittää kaupungin omana työnä tehtyjen investointihankkeiden osuus aiheutuneista
tilikauden kuluista ja näin ollen tuloslaskelman kuluryhmien toteuma sisältää
myös sellaiset kulut, jotka kohdistuvat tilikauden aikaisiin investointihankkeisiin.
Tuloslaskelmasta on siten nähtävissä kaupungin tilikauden aikaisesta toiminnasta
aiheutuneet henkilöstökulut. Valmistus
omaan käyttöön -erän kautta on kaupunki aktivoinut myös sellaisten hankkeiden
kulut, jotka on ostettu suoraan kaupungin
ulkopuolisilta toimijoilta. Menettelytapa ja
kirjauskäytäntö on oikaistu vuoden 2014
tilinpäätökseen ja tuloslaskelman vertailutietoa on muutettu vuoden 2013 osalta
vastaamaan tilikauden 2014 käsittelyä.
Liikelaitokset - Tampereen Tilakeskus
Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta (1 000 euroa)
Keskimääräiset suunnitelman mukaiset
poistot
Keskimääräinen poistonalaisten investointien omahankintameno
Poikkeama, euroa
Poikkeama, %
pitoaika on erittäin pitkä. Kuluvana vuonna kirjattiin kiinteistöomaisuuden myyntiä 5,6 milj.
euroa. Tulevina vuosina Tampereen Tilakeskus
liikelaitoksen pysyvät vastaavat kasvaa merkittävästi, koska investointitaso nousee etenkin
vuosina 2016 ja 2017.
29 595
36 441
-6 846
-18,8
Selvitys poikkeaman syistä
pitkäkestoisiin hallinto- ja laitosrakennuksiin,
joiden poistosuunnitelma kaupungin ohjeen
mukaisesti on noin 3,2 - 4 prosenttia vuodessa. Suurin osa aikaisemmistakin investoinneista koostuu rakennuksista, joiden taloudellinen
Tampereen Tilakeskus liikelaitoksen pysyvät
vastaavat koostuu rakennuksista ja rakennelmista. Tampereen kaupunki on investoinut ja investoi voimakkaasti suunnittelukaudella isoihin
Poistosuunnitelman tarkistaminen
Tampereen kaupungin poistosuunnitelmaa
on muutettu vuonna 2013.
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot (1 000 euroa)
1.1. - 31.12.2014
Muut toimintatuotot
Rakennusten myyntivoitot
1.1. - 31.12.2013
5 445
6 551
Erittely poistoeron muutoksista (1 000 euroa)
1.1. - 31.12.2014
Investointivaraukseen liittyvä poistoeron
muutos
1.1. - 31.12.2013
162
150
Taseen vastaavien liitetiedot
Aineettomat hyödykkeet (1 000 euroa)
Aineettomat
oikeudet
Poistamaton hankintameno 1.1.
Lisäykset tilikauden aikana
Tilikauden poisto
Poistamaton hankintameno 31.12.
Kirjanpitoarvo 31.12.
Muut pitkävaikutteiset
menot
Yhteensä
0
516
18
498
498
4 399
4 169
1 340
7 228
7 228
Maa- ja vesialueet
Rakennukset
Kiinteät
rakenteet ja
laitteet
195
399
0
0
0
6
588
588
418 499
28 285
0
712
7 803
28 214
425 662
425 662
4 399
4 685
1 358
7 727
7 727
Aineelliset hyödykkeet (1 000 euroa)
Poistamaton hankintameno 1.1.
Lisäykset tilikauden aikana
Rahoitusosuudet tilikaudella
Vähennykset tilikaudella
Siirrot erien välillä
Tilikauden poisto
Poistamaton hankintameno 31.12.
Kirjanpitoarvo 31.12.
Olennaiset lisäpoistot aineellisista hyödykkeistä
Hervannan kalliosuoja 2 jäähalli
aktivoitu 1.1.1984
Korj.- ja hallirak. Nekala II pp
aktivoitu 1.1.1984
1 523
0
0
0
0
275
1 248
1 248
Koneet ja
kalusto
1 140
664
0
0
0
637
1 168
1 168
Enn.maksut
ja keskeneräiset hankinnat
14 819
24 382
553
0
-7 803
0
30 845
30 845
Yhteensä
436 176
53 730
553
712
0
29 132
459 509
459 509
637 420,56
45 311,64
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
279
Liikelaitokset - Tampereen Tilakeskus
Pysyvien vastaavien sijoitukset (1 000 euroa)
Hankintameno
1.1.
Osakkeet ja osuudet
Tytäryhteisöosakkeet ja -osuudet
Osakkuusyhteisöosakkeet
ja -osuudet
Muut osakkeet ja osuudet
Yhteensä
Muut saamiset
Saamiset tytäryhteisöiltä
Saamiset muilta
Yhteensä
Sijoitukset yhteensä
Lisäykset
Vähennykset
0
0
4 220
4 220
8 111
1 562
13 893
0
0
0
1 826
0
1 826
6 285
1 562
12 067
6 285
1 562
12 067
754
22
777
73
0
73
0
0
0
827
22
850
827
22
850
14 670
73
1 826
12 916
12 916
31.12.2014
Lyhytaikaiset siirtosaamiset
Menoennakot lyhytaikaiset
Tulojäämät lyhytaikaiset
Myyntiprojektit
Muut siirtosaamiset
Muut tulojäämät lyhytaikaiset
Yhteensä
31.12.2013
4
1
751
4 668
52
807
74
4 743
Taseen vastattavien liitetiedot
Oma pääoma (1 000 euroa)
2014
2013
Peruspääoma 1.1.
Peruspääoma 31.12.
358 950
358 950
358 950
358 950
Edellisten tilikausien ylijäämä 1.1.
Siirto edelliseltä tilikaudelta
Edellisten tilikausien ylijäämä 31.12.
193 478
22 311
215 789
156 573
36 905
193 478
22 677
22 311
597 416
574 739
Oma pääoma yhteensä
Erittely poistoeroista (1 000 euroa)
31.12.2014
Poistoero
Investointivaraukseen liittyvä poistoero
280
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
Kirjanpitoarvo
31.12.
4 220
Siirtosaamisten olennaiset erät (1 000 euroa)
Tilikauden ylijäämä/alijäämä
Hankintameno
31.12.
1 756
31.12.2013
1 918
Liikelaitokset - Tampereen Tilakeskus
Lyhytaikainen vieras pääoma (1 000 euroa)
31.12.2014
Korottomat velat kunnalta
Ostovelat
Siirtovelkojen olennaiset erät
Pitkäaikaiset
Menojäämät, pitkäikaiset
Lyhytaikaiset
Eläkevakutuusmaksuvelka (työnantaja)
Eläkevakutuusmaksuvelka (työntekijät)
Palkkajaksotukset
Lomapalkkajaksotukset
Muut menojäämät, lyhytaikaiset (Sähkötaloon liittyvät kom-ostot)
Yhteensä
31.12.2013
-1
-5
363
522
169
63
352
2 917
164
57
214
2 906
127
0
3 991
3 863
Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot
Leasingvastuiden yhteismäärä (1 000 euroa)
31.12.2014
Seuraavalla tilikaudella maksettavat
Myöhemmin maksettavat
Yhteensä
31.12.2013
4 219
73 731
77 950
3 474
101 250
104 724
Muut taseen ulkopuoliset järjestelyt (1 000 euroa)
31.12.2014
Toimitilavuokravastuut
Konserni
Muut
Arvonlisäveron palautusvastuu
Lunastusvastuut siirtokelpoisista rakennuksista
Yhteensä
31.12.2013
240 258
79 498
0
3 219
322 975
205 538
97 290
922
3 219
306 969
Henkilöstöä koskevat liitetiedot
Henkilöstön lukumäärä
Taloushallinto
Tukipalvelut
Omaisuudenhallinta ja tilapalvelut
Kiinteistönpito
Kiinteistökehitys
Suunnittelu
Siivoustuotanto
Rakentaminen
Metalli- ja puutekniikka
Kiinteistötekniikka
Henkilöstön lukumäärä yhteensä
31.12.2014
31.12.2013
9
10
7
23
19
11
160
73
29
77
418
10
10
6
22
18
11
170
72
29
79
427
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
281
Rahastot
Rahastot
Vahinkorahasto
Vahinkorahasto on kaupungin ainoa riskirahasto. Sen tarkoituksena on korvata
kaupungin vakuuttamattomalle kiinteälle
ja irtaimelle omaisuudelle aiheutuneet
vahingot. Rahastosta korvataan myös leasing-sopimuksin hankitulle omaisuudelle
aiheutuneet vahingot ja eräitä muita vahinkoja.
Vahinkorahaston sääntöjä muutettiin kaupunginvaltuuston päätöksellä
20.10.2014 (§176). Rahaston pääomaan ei
tehdä lisäyksiä vuodesta 2014 alkaen yksiköiltä kerätyillä vakuutusmaksutuotoilla.
Vahinkorahaston pääoma karttuu jatkossa
vain erillisestä esityksestä kaupungin tuloksen niin salliessa. Koko kaupungin yhteisten vakuutuksien ja vakuuttamisesta
aiheutuneet kulut on kirjattu aikaisemmin
vahinkorahastosta, vuonna 2014 kyseiset
kulut on kirjattu konsernihallintoon. Vertailutietoa ei ole muutettu tuloslaskelman
osalta.
Vahinkorahastoon on kirjattu vuonna
2014 vahingonkorvaustapaukseen liittyen
satunnaisia kuluja 1,7 milj. euroa, josta
0,6 milj. euroa pakollista varausta tulevien
vuosien maksuja varten.
Tuloslaskelma
Liiketoiminnan muut tuotot
Materiaalit ja palvelut
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Palvelujen ostot
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Muut henkilösivukulut
Liiketoiminnan muut kulut
Liikeylijäämä (-alijäämä)
Rahoitustuotot ja -kulut
Muut rahoitustuotot
Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä
Satunnaiset tuotot ja -kulut
Satunnaiset kulut
Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia
Rahastojen vähennys (+)
Rahastojen lisäys (-)
Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
1.1. - 31.12.2014
15 326,80
1.1. - 31.12.2013
33 360,64
-45 063,88
-229 785,39
-30 145,16
-361 771,53
0,00
-5 767,50
0,00
-112 515,60
-372 038,07
-749,55
-74 423,52
-439 496,62
0,00
-372 038,07
992 927,92
553 431,30
-1 711 481,52
-2 083 519,59
2 083 519,59
0,00
0,00
0,00
553 431,30
472 857,26
-1 026 288,56
0,00
Tase
31.12.2014
31.12.2013
VASTAAVAA
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Saamiset
Lyhytaikaiset saamiset
Saamiset kunnalta
Muut saamiset
VASTAAVAA YHTEENSÄ
22 506 627,22
5 367,32
22 511 994,54
23 982 000,28
5 477,61
23 987 477,89
22 511 994,54
23 987 477,89
21 903 958,30
23 987 477,89
608 036,24
0,00
22 511 994,54
23 987 477,89
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA
Muut omat rahastot
PAKOLLISET VARAUKSET
Muut pakolliset varaukset
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
Rahoituslaskelma
1.1. - 31.12.2014
-372 038,07
0,00
-1 711 481,52
608 036,24
-439 496,62
992 927,92
0,00
0,00
Toiminnan ja investointien rahavirta
-1 475 483,35
553 431,30
Rahoituksen rahavirta
Muut maksuvalmiuden muutokset
Saamisten muutos kunnalta
Saamisten muutos muilta
1 480 850,67
-5 367,32
-547 953,69
-5 477,61
Rahoituksen rahavirta
1 475 483,35
-553 431,30
0,00
0,00
Rahavarojen muutos
282
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
1.1. - 31.12.2013
Toiminnan rahavirta
Liikeylijäämä (-alijäämä)
Rahoitustuotot ja -kulut
Satunnaiset erät
Tulorahoituksen korjauserät
Tilinpäätöksen allekirjoitus ja tilinpäätösmerkintä
Tilinpäätöksen allekirjoitus ja tilinpäätösmerkintä
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
283
284
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
Tilinpäätöksen allekirjoitus ja tilinpäätösmerkintä
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
285
286
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
Luettelot ja selvitykset
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
287
Luettelot ja selvitykset
Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista
Säilytystapa
Pääkirjanpito
Kassanhallinta
Käyttöomaisuuskirjanpito
Myyntireskontra
Omaisuudenhallinta
Ostoreskontra
Päiväkirja
Pääkirja
Asiakirjat säilytetään sähköisenä järjestelmässä
Varastokirjanpito
Hyvinvointipalvelujen kehittämisen varasto
Korjaamopalveluiden varastot
Logistiikkakeskuksen varastot
Tampereen Tilakeskuksen varastot
Tampereen Veden varasto
Yhdyskuntatuotannon varastot
Asiakirjat säilytetään paperimuotoisena
Myyntireskontra, ulkoinen järjestelmä
Vesilaskutus
Antolainalaskutus
Asuntotoimen vuokrareskontra
Asiakirjat säilytetään paperimuotoisena
Konsernikirjanpito
Asiakirjat säilytetään sähköisenä järjestelmässä, tietopyyntölomakkeet sähköisessä arkistossa
Palkkaluettelo
Asiakirjat säilytetään sähköisessä arkistossa
Henkilöstökassa kassakirja
Asiakirjat säilytetään paperimuotoisina
Maksuliikenne
Tiliotteiden tiliöintiyhteenveto
Asiakirjat säilytetään sähköisenä järjestelmässä
Tasekirja
Asiakirja säilytetään paperimuotoisena
Tase-erittelyt
Asiakirjat säilytetään paperimuotoisina
Liitetietojen erittelyt
Asiakirjat säilytetään sähköisessä arkistossa
Säilytysaika
Sidottu tasekirja säilytetään pysyvästi, palkkaluettelot 50 vuotta ja muut kirjanpitokirjat 10 vuotta tilikauden päättymisestä
288
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
Luettelot ja selvitykset
Luettelo käytetyistä tositelajeista
AA
AB
AF
AN
AZ
CH
DA
DG
DR
DZ
EU
EX
KA
KG
KN
KP
KR
KZ
ML
PR
RA
RB
RE
RN
RV
SA
SB
SK
SU
UE
WA
WE
WI
WL
WN
ZP
ZR
ZS
ZV
74
75
77
78
79
6A
6C
Käyttöom.kirjaus
Kirjanpitotosite
Poistokirjaukset
Käyttöom.kirj: netto
Käyttöom.siirrot, työvaranto
Sopimuksen selvitys
Asiakastosite
Asiakkaat - hyvitys
Asiakkaat - lasku
Asiakkaat - maksu
Euro - pyöristysero
Ulkoinen numero
Toimittajatosite
Toimittajat - hyvit.
Toimittajat - netto
Tilin ylläpito
Toimittajat - lasku
Toimittajat - maksu
ML-tilitys
Hinnanmuutos
Hyvitys - nettosuor.
Saatavien varaus
Lasku - brutto
Lasku - netto
Laskun siirto
Pääkirjatilitosite
Pääkirjatilikirjaus
Kassatosite
Jälkikirjaustosite
Tiedonsiirto
Tavaranluovutus
Tavaranvastaanotto
Inventointitosite
Varast.otto/toimitus
Tav.vast.otto netto
Maksukirjaus
Pankki - täsmäytys
Maksu per shekki
Maksuselvitys
Palvelukassa, Muumikauppa
Palvelukassa, vesilaitos
Työsuhdematkalippujärjestelmä
Palvelukassa, sote koulukatu 1
Palvelukassa, sote koulukatu 2
Maksuliikenneohjelma, lira
Tuntipalkat
61
6Q
6R
6S
6T
6T
6V
6W
6X
6Y
6Z
7A
7B
7C
7D
7E
7F
7G
7H
7I
7J
7K
7L
7N
7O
7P
DV
SV
7Q
7R
7S
7T
7U
7V
7W
7X
7Y
7Z
TR
YA
YB
ZA
ZB
ZC
ZD
DL
Joli, spoint palvelukassa
AQUA, Vesilaskutus, laskut
Palvelukassa, kivimuseo
Palvelukassa, rato2
Palvelukassa, Frenckell
Facta ympäristövalv. (Myyntitilausliittymä ID117)
Pk, Pyynikki aol ruok
Palvelukassa, taidemuseo
Palvelukassa, Työväenopisto
Palvelukassa, Hatanpää3
Palvelukassa, Sara Hildénin taidemuseo
Pegasos, kotihoito
Iiris katuluvat
Palvelukassa, Koukkuniemi
Maksuliikenneohjelma, sote
Nuohouslaskut
Palvelukassat Frenckell 1-4
Rakennusvalvonta
Pk, Hervanta aol kahv
BP, postimaksut
Pegasos, työterveyslaskutus
Korjaamohuolto-ohjelma, Kohu
Laskuliittymät
Palvelukassa Työläismuseokortteli
Palvelukassa, Rupriikki
Pk, Pyynikki aol kahv
Detaljivyörytys
Summavyörytys
Timmi, salivuokrat
Kiila, maanvuokrat
Iiris, venepaikat
Effica,hammaslaskut
Palvelukassa, Vapriikki-Info
Palvelukassa, Vapriikki Valssi
Palvelukassa, Vapriikki Vinssi
Palvelukassa, Vapriikki-Info2
Palvelukassa, Amurin Helmi
Palvelukassa, Muumimuseon lipun myynti
Rahoitus
Viitteelliset suoritukset Intrum
Viitteelliset suoritukset perintäkarhusta
Aloittava tase
Aloittavan taseen korjaukset
Välitilinpäätöstapahtumat
Luottotappiointi, poisto
Luottotappiointi
Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014
289
HALLINTO- JA TALOUSRYHMÄ
PL 487, 33101 TAMPERE
www.tampere.fi/hallintojatalous
20