kaavoituskatsaus 2015
YMPÄRISTÖPALVELUT Kaavoitus 29.4.2015 KAAVOITUSKATSAUS 2015 Kunnan tulee maankäyttö- ja rakennuslain (MRL § 7) mukaan laatia vähintään kerran vuodessa katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä. Kempeleen kunnanhallitus hyväksyi katsauksen sisällön 13.4.2015 (§ 119) kokouksessa. Kaavoituskatsaus kertoo asukkaille heidän ympäristössään tapahtuvien muutossuunnitelmien lähtökohdista, sisällöstä, aikatauluista ja vaikutusmahdollisuuksista. Kaavoituskatsaus on osa vuoropuhelua, jota kunta käy kaavoituksen eri vaiheissa kuntalaisten, maanomistajien sekä muiden osallisten ja yhteistyötahojen kanssa. Työn alla olevista kaavoista ja niiden virallisista kuulemisista tiedotetaan lisäksi erikseen kuntatiedotteessa, sanomalehdissä, kunnan virallisella ilmoitustaululla ja nettisivuilla. Valmis kaavoituskatsaus julkaistaan tiiviimpänä versiona kuntatiedotteen osana 29.4.2015. Enemmän taustatietoja ja linkkejä sisältävänä kaavoituskatsaus löytyy kaavoituksen nettisivuilta, joita uudistetaan paraikaa. Nettisivuilta löytyvät koko kaavaprosessin ajan myös eri vaiheiden kaavasuunnitelmat, jotka ovat virallisina kuulemisaikoina nähtävillä myös kunnantalolla. Tällä hetkellä kaavoituksen nettisivut löytyvät www.kempele.fi -osoitteesta oikean alalaidan kohdasta Pikalinkit > Kaavoitus >. Uudistuneilla sivuilla reitti kaavoituksen hankkeiden pariin on www.kempele.fi/kaavoitus. Tonttitarjonnan tilanne löytyy suoraan pääsivun ikonista Tonttipörssi. Kuva 1. Kempeleen keskustaajama pohjoisesta päin kuvattuna kesällä 2011. (Lentokuva Vallas Oy, 6.6.2011) Komeetantien uusi poikittaisyhteys valmistuu vaiheittain, kevyen liikenteen osalta jo vuoden 2015 aikana. Henkilöliikenne jatkuu Kempeleen aseman perusparannetulla ratapihalla vuonna 2016. YMPÄRISTÖPALVELUT Kaavoitus 29.4.2015 KAAVOITUSKATSAUS 2015 SISÄLTÖ KEMPELEEN KUNNAN MAANKÄYTÖN YHTEYSTIEDOT / YMPÄRISTÖPALVELUT ALKUSANAT SUOMEN KAAVAJÄRJESTELMÄ JA SUUNNITTELUTASOT > KAAVASUUNNITTELUN ETENEMINEN KAAVOITUKSESSA > Kuulemisvaiheissa kaikilla kuntalaisilla ja muilla osallisilla on vaikutusmahdollisuus. MAANKÄYTÖN YLIKUNNALLINEN TASO: Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (MRL, Luku 3) Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava (MRL, Luku 4) Kuntien yhteinen yleiskaava (MRL, Luku 6) Oulun seudun yleiskaava 2020 Oulun seutuyhteistyön historia Oulun kaupunkiseutuyhteistyön tulevaisuus KAAVOITUKSEN KUNNALLINEN TASO: YLEISKAAVA / OSAYLEISKAAVA SIJOITTAA TOIMINNOT (MRL, Luku 5) Voimassa olevat lainvoimaiset osayleiskaavat Vireillä olevat osayleiskaavat sijoittuvat Oulun rajalle ASEMAKAAVA OHJAA RAKENTAMISTA (MRL, Luku 7) Juuri valmistuneet asemakaavat Käynnissä olevat asemakaavahankkeet Käynnistyviä asemakaavahankkeita Muita asemakaavahankkeita RAKENNUSJÄRJESTYS ANTAA RAKENTAMISELLE KEMPELELÄISET SUUNTAVIIVAT (MRL 14 § ja 15 §) YMPÄRISTÖPALVELUT Kaavoitus 29.4.2015 KEMPELEEN KUNNAN MAANKÄYTÖN YHTEYSTIEDOT Ympäristöpalveluissa edistetään kunnan tasapuolista kehittämistä maanhankinnalla, kaavoituksella ja rakentamisen ohjauksella. Kempeleen kunnan ajantasainen tonttitilanne löytyy kunnan ympäristöpalveluista kunnantalolta ja kunnan nettisivuilta. Tällä hetkellä kaavoitettu tonttivaranto riittää noin viideksi vuodeksi. KEMPELEEN KUNNAN YMPÄRISTÖPALVELUT Tekninen johtaja Risto Sarkkinen / MAANKÄYTTÖ sähköpostit: nimi(at)kempele.fi puh. 050 4636 501 Maanhankinta ja tontinmyynti , yleis- ja asemakaavoitus Käyntiosoite ja kaavojen nähtävillä olot: Kunnantalo, Asemantie 1, Kempele Kempeleen kunnan postiosoite: PL 12, 90441 KEMPELE Tontinluovutussopimukset, maanhankinta- ja kaavoitusneuvottelut, suunnittelutarveratkaisujen valmistelu: Maankäyttöpäällikkö Petri Joro puh. 050 4636 504 Tontinluovutustilanne, kaava- ja karttaotteet ja asiakasneuvonta: Tekninen avustaja Raili Kiviniitty Tekninen avustaja Kaisu Pieniniemi puh. 050 316 9539 puh. 050 316 9540 Asemakaavoitus, käynnissä olevat hankkeet ja asiakasneuvonta: Kaavasuunnittelija Kaija Muraja puh. 050 316 3769 Yleis- ja asemakaavoitus, käynnissä olevat hankkeet, poikkeamislausunnot ja asiakasneuvonta: Kaavoittaja Mari Kuukasjärvi (Tippakuja 3 A 3) puh. 050 4636 515 Rakentamisen luvittaminen ja ohjaus Valmiiden asemakaavojen toteuttamista ohjaa kunnan rakennusvalvonta, josta saa tarkat, tonttikohtaiset tiedot. Kempeleen rakennusvalvonta oli mukana yhtenä pilottina valtakunnallisessa sähköisen asioinnin ja demokratian edistämishankkeessa. SADe-hankkeessa kehitetty sähköisen asioinnin palvelu on otettu käyttöön Kempeleen rakennusvalvonnassa. Lupapiste.fi –palvelussa voit hoitaa kaikki rakennushankkeeseen liittyvät asiat, kun tunnistaudut vahvasti esimerkiksi pankkitunnuksillasi (https://www.lupapiste.fi/). Rakennusvalvonnan lupa-asioiden ennakko-ohjaus, lupa- ja poikkeamispäätökset, aloituskokoukset ja neuvonta: Rakennustarkastaja Pekka Sirviö puh. 050 4636 504 Rakentamisen aikaiset lakisääteiset katselmukset (perustus-, pohja- ja sijaintikatselmus, käyttöönotto- ja loppukatselmus, hormikatselmus ja rakennekatselmus), lupa-asioiden valmistelu ja neuvonta: Tarkastusinsinööri Hannu Hanhela puh. 044 497 2271 (aloittaa toukokuussa 2015) Lupahakemuskaavakkeet, kaavaotteet, rakennuspaikan tiedot (mm. osoite, rakennusoikeus) ja paikan merkkaus, rakennusvalvonnan ajanvaraus (aikoja saatavana parhaiten maanantaisin ja perjantaisin): Tekninen avustaja Heidi Keskitalo puh. 050 316 9660 YMPÄRISTÖPALVELUT Kaavoitus 29.4.2015 ALKUSANAT Hyvinvoinnin edistäminen on kunnan perustehtävä. Turvallisen ja viihtyisän elinympäristön aikaansaamisessa palveluitten saavutettavuus ja riittävyys on avainasemassa. Maankäyttö- ja rakennuslaissa on säädetty kuntien kaavoitusmonopoli, joka on edellytys sille, että kunta pystyy vastaamaan palveluvelvoitteisiinsa. Kunnan kaavoittaessa omistamalleen maalle tontinluovutus on säädeltävissä ja uusien asukkaiden mukanaan tuovat palveluntarpeet ennakoitavissa. Palveluverkon tarveselvitysten laadinta kuuluu maankäytössä tarvittaviin perusselvityksiin, selvityksiä laaditaan Kempeleen kunnan peruspalvelupuolella. Tiivistä yhteistyötä tehdään myös kunnan kehitys- ja elinkeinopuolen kanssa erinäisissä kehittämis- ja selvityshankkeissa. Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen on ollut valtuuston hyväksymässä kuntastrategiassa vuodesta 2009 lähtien. Vuoden 2013 lopulla valtuustossa hyväksyttiin Kempele-sopimus, Yhteisöllinen Kempele – elinvoimainen kasvukunta valtuustokaudelle 2013-2016. Sopimukseen on kirjattu strategisina päämäärinä kuntalaisten hyvinvointi ja laadukkaat palvelut sekä hyvät yritystoiminnan edellytykset ja aktivoiva ympäristö. Kriittisenä menestystekijänä on mainittu kunnan vetovoimaisuuden lisääminen, johon liittyen on esitetty mm. tavoitteita yritystonttivarannolle. Näillä tavoitteilla on suora yhteys kunnan maapolitiikkaan, joka sisältää periaatteet kunnan maanhankinnalle ja maankäytölle. Maapoliittisessa ohjelmassa määritellään kunnan maanhankinnan ja -luovutuksen päälinjat, maankäyttösopimusten ja muiden maanhankintakeinojen käyttö sekä maaomaisuuden hallinnan periaatteet. Kempeleen nykyinen maapoliittinen ohjelma vuodelta 2006 on selventänyt kunnan käytäntöjä maankäytön ratkaisuissa, mutta kiistanalaisia tilanteita on edelleen ollut maankäyttösopimusten soveltamisessa erilaisiin maankäytön kehittämistarpeisiin. Osittain rakennetut taajaman lievealueet asemakaavan ulkopuolella ovat olleet ongelmallisia suunnittelutarveratkaisuja valmisteltaessa tai harkittaessa asemakaavoittamista. Tästä syystä maapoliittisen ohjelman tarkistaminen käynnistettiin vuonna 2012. Tarkistamisesta on pidetty useita valtuustoseminaareja vuonna 2014, ja sitä on käsitelty kunnan valiokunnissa. Kempeleen uusi maapoliittinen ohjelma on menossa kunnanvaltuuston hyväksyntäkäsittelyyn keväällä 2015. Kempeleen kunta luovuttaa rakentajille noin 40 asuinpientalotonttia ja muutaman rivi- tai kerrostalotontin vuosittain, ja yritystontteja kysynnän mukaan. Tarkka lukumäärä ja luovutettavien tonttien hintataso on aikaisemmin päätetty aina kunnanvaltuustossa talousarvion laadinnan yhteydessä. Nykyisellään myyntihintoja voidaan tarkistaa myös kesken vuotta päättävissä elimissä. Pientalotontteja on viime vuosina myyty lähinnä Haapamaan Metsärinteeltä ja Linnakankaalta, lähitulevaisuudessa tarjontaa saadaan myös kunnan länsipuolelle. Kunnan keskeisten kerrostaloalueiden rakentuminen on tapahtunut sopimuskaavoituksella, jota kehitetään edelleen, jotta rakentumisaikataulut ja paikoitus saadaan paremmin hallintaan. Kempeleen kunnan rakentumista ohjaava asunto-ohjelma vuosille 2014-2020 hyväksyttiin kunnanvaltuustossa marraskuussa 2014, tätä ensimmäistä ohjelmaa tarkistetaan tarvittaessa. Maankäyttö ja liikennesuunnittelu kulkevat käsi kädessä. Liikenteen perusselvitykset ja suunnitelmat pohjustavat kaavoitusta, joka mahdollistaa tarkemman katusuunnittelun. Oulun kaupunkiseudun laajempia liikenteellisiä linjauksia sisältävä Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (LJS) julkaistaan keväällä 2015. Kempeleen liikenneturvallisuussuunnitelma (LIITU) valmistui alkuvuodesta 2014, ja Kempeleen pyöräilyverkkoa kehitetään edelleen laadukkaammaksi. Näkyvinä liikennehankkeina rakennetaan tänä vuonna uusi pääradan alittava katu ja kevyen liikenteen yhteys sekä varustellaan Kempeleen vanhan rautatieaseman ratapiha henkilöliikennevalmiuteen. Käynnissä on Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistaminen, joka ohjaa nykylainsäädännön mukaan myös kaupan sijoittumista ja laajuutta. Ensimmäinen vaihemaakuntakaava on ympäristöministeriössä vahvistettavana ja toisen vaiheen luonnos on paraikaa nähtävillä. Kempeleessä käynnissä olevat, kaupan palveluverkkoon liittyvät osayleiskaavahankkeet joutuvat odottamaan maakuntakaavan voimaan tuloa. Juuri valmistuneita, käynnissä tai käynnistymässä olevia, pääosin kiireellisiä asemakaavahankkeita on yhteensä kymmenkunta. Kempeleen kaavahankkeiden tarkempi tilannekatsaus löytyy tästä kaavoituskatsauksesta ja nettisivuilta. Kempeleessä tapahtuu paljon, osallistu ja vaikuta! YMPÄRISTÖPALVELUT Kaavoitus Kuva 2. 29.4.2015 Kempeleen kunnan yritystoimintaa edistävän maankäytön kehittämisalueet esitettiin äkillisen rakennemuutoksen rahaston hakemuksessa vuonna 2014. Kunnan kärkihankkeiksi on määritelty Linnakallion matkailu- ja virkistysalue, Zatelliitti ja Kempele – Liminka logistiikka-alueen kehittäminen. Keskustaajaman Ollakassa sijaitsevan Technocenterin alueen ideointi käynnistynee vuonna 2016. Linnakallion kehittämiseen tähtäävä Masterplan –hanke on käynnistymässä, rahoitusta saatiin Pohjois-Pohjanmaan liiton kehittämisrahoista. YMPÄRISTÖPALVELUT Kaavoitus 29.4.2015 SUOMEN KAAVAJÄRJESTELMÄ JA SUUNNITTELUTASOT Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) sekä maankäyttö- ja rakennusasetus (MRA) Maankäyttö- ja rakennuslaki määrittää alueidenkäytön suunnittelun kaavajärjestelmän, suunnitteluprosessin sekä osallistumismahdollisuudet kaavoja valmisteltaessa. Laki ja asetus määräävät jokaisen kaavatason sisältövaatimukset ja kaavaprosessin aikaisen vuorovaikutuksen, ts. kanssakäymisen kuntalaisten, kaavan osallisten ja viranomaisten kanssa kaavaprosessin eri vaiheissa. Kaikilla kaavoilla on samanlainen kaavaprosessi. Lakiuudistus vanhasta rakennuslaista maankäyttö- ja rakennuslakiin tuli voimaan vuonna 2000, ja lain toimivuutta on seurattu ja arvioitu alusta saakka. Maankäytön suunnittelulla ja kaavoituksella on yhteneväiset tavoitteet valtakunnallisesti, seudullisesti ja paikallisesti. Tavoitteena on toimiva, viihtyisä ja taloudellisesti mahdollinen, liikennejärjestelmältään, kunnallistekniikaltaan ja palvelurakenteeltaan hallittu elinympäristö, jossa lähipalvelut ovat lähellä. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat kaikkea alueidenkäytön suunnittelua. Maakuntakaavan laatii maakuntaliitto, hyväksyy maakuntavaltuusto ja vahvistaa ympäristöministeriö. Kempeleen yleis- ja asemakaavat valmistelee ympäristöpalvelut ja hyväksyy Kempeleen kunnanvaltuusto. Kunnan yleiskaavoitus toteuttaa maakuntakaavaa ja kuntastrategiaa, ja ohjaa yleispiirteisesti asemakaavojen laatimista ja muuta tarkempaa suunnittelua. Kunnan maapolitiikka ja maankäytön toteuttamisohjelmat (mm. asunto-ohjelma) määrittelevät alueiden toteuttamisjärjestyksen. Rakentamisen ja muiden ympäristöä muuttavien toimenpiteiden luvanvaraisuus ja ohjaus on myös määritelty samassa laissa. Tarkempi paikallinen ohjaus tapahtuu rakennusjärjestyksessä. Kunnan rakennusvalvonta ohjaa ja valvoo asemakaavan toteutumisen ja rakentamisen lainmukaisuutta. Yhteistyötä on Oulun kaupunkiseudulla tehty rakennusvalvontojen välillä jo pitkään. Seudullinen rakennusvalvonta on ollut valtion tason valmistelussa jo pitemmän aikaa, mutta toimenpiteistä ei ole vielä päätetty. Kuva 3. Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kaavajärjestelmä, ylempi kaavataso ohjaa aina alempaa. Kunnan oma kaavoitus alkaa yleiskaavatasolta, ja jatkuu asemakaavatasolle (keltainen katkoviiva). Valmiiden asemakaavojen toteuttamista ohjaa kunnan rakennusvalvonta. YMPÄRISTÖPALVELUT Kaavoitus 29.4.2015 KAAVASUUNNITTELUN ETENEMINEN KAAVOITUKSESSA Kaavoitus käynnistyy kunnanhallituksen päätöksellä ja päättyy viralliseen voimaantulokuulutukseen. Kaavahankkeen aikana toteutetaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaista vuorovaikutusta. Kunta on kaavan laatija ja kaavan osallisia ovat kaikki, joiden elinympäristöön kaavahanke vaikuttaa. Kaava-asiakirjat ovat kaavaprosessissa virallisesti nähtävillä yleensä kaksi kertaa, luonnos- ja ehdotusvaiheissa. Näissä kuulemisvaiheissa kaikilla kuntalaisilla ja muilla osallisilla on lain määräämä vaikutusmahdollisuus kaavan sisältöön. Kaavahankkeen aikana järjestetään viranomaisneuvotteluita ja työpalavereita teknisten toimijoiden kanssa. Merkittävissä kaavoissa järjestetään myös yleisötilaisuuksia. Laki edellyttää myös riittäviä perusselvityksiä ja kaavan toteuttamisen jälkeisten vaikutusten arviointia. Molemmissa tarkastellaan mm. luonto ja maisema, kulttuuriympäristö, yhdyskuntatalous, liikenne ja muu rakennettu ympäristö. MERKITYKSELTÄÄN VÄHÄISET ASEMAKAAVAT OVAT POIKKEUS LAAJASTA KAAVAPROSESSISTA Merkitykseltään vähäiset asemakaavat (MRL 52 §) voidaan kunnan toimintasäännön (6 §, kohta 24) mukaan hyväksyä kunnanhallituksessa. Tuolloin kaavahankkeelle riittää yksi kuulemiskerta. Tätä tapahtuu harvemmin, sillä kaavaprosessissa ei saa vaarantaa osallisten riittävää mahdollisuutta tutustua kaavaehdotukseen ja esittää siitä mielipiteensä. Vaikutukseltaan vähäisenä ei ole pidettävä asemakaavan muutosta, jossa muutetaan rakennuskorttelin tai muun alueen pääasiallista käyttötarkoitusta, supistetaan puistoja tai muita lähivirkistykseen osoitettuja alueita taikka nostetaan rakennusoikeutta tai rakennuksen sallittua korkeutta ympäristöön laajemmin vaikuttavalla tavalla, heikennetään rakennetun ympäristön tai luonnonympäristön arvojen säilymistä taikka muutetaan kaavaa muulla näihin rinnastettavalla tavalla. Pääosa kaavoista viedään tästä syystä läpi kahden kuulemisen kautta. Kuva 9. Kaikilla kaavoilla on samanlainen kaavaprosessi. Kaaviossa on esitetty kunnallisen kaavahankkeen eteneminen. Kuulemisvaiheissa kaikilla kuntalaisilla ja muilla osallisilla on mahdollisuus ilmaista mielipiteensä. (KUVA SEURAAVALLA SIVULLA, SAMA PROSESSI TARKEMMIN AVATTUNA SITÄ SEURAAVALLA) YMPÄRISTÖPALVELUT Kaavoitus 29.4.2015 YMPÄRISTÖPALVELUT Kaavoitus 29.4.2015 1. KAAVOITUSALOITE > valmistelu + khal-päätös > KÄYNNISTÄMINEN Kaavoitusaloite käynnistää kaavahankkeen. Hankkeen taustalla ovat usein kunnan omat palvelu- tai asuntotuotantotarpeet, mutta aloitteen voivat tehdä myös kuntalaiset tai maanomistajat. Mikäli muutetaan yksityisten maalla olevaa asemakaavaa, hankkeesta laaditaan maankäyttö- ja kaavoitussopimus, jolla tasataan kunnalle koituvia kaavoitus- ja ylläpitokustannuksia. Kaavahanke tulee vireille kunnanhallituksen päätöksellä. Tämä voi tapahtua kaavoituskatsauksen käsittelyn yhteydessä tai erillisasiana päätöksenteossa. 2. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) > khal-päätös > Kuulemisvaihe Kaavoituksen käynnistyessä laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jossa esitetään kaavoituksen lähtökohdat, alustavat tavoitteet, hankkeen osalliset, alustava aikataulu sekä kaavahankkeen osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt. Kaavahanke kuulutetaan vireille kun OAS asetetaan kunnanhallituksen päätöksellä (kh) nähtäville. Suunnitelmaa päivitetään kaavaprosessin aikana tarvittaessa. Kaavan vireille tulosta tiedotetaan kirjeitse kaava-alueen maanomistajia, naapureita ja muita osallisia, jotka voivat toimittaa palautetta OAS:sta Kempeleen kuntaan koko kaavoitusprosessin ajan. Osallisilla mahdollisuus esittää ELY-keskukselle neuvottelun pitämistä suunnitelman riittävyydestä ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville (MRL 64 §). 3. KAAVAN VALMISTELUVAIHE, KAAVALUONNOS > khal-päätös > Kuulemisvaihe Kaavan valmisteluvaiheessa pidetään yleensä ensimmäinen viranomaisneuvottelu (MRL 66 §). Neuvotteluun kutsutaan hankkeen laajuus huomioiden Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen, Pohjois-Pohjanmaan museon, Oulun seudun ympäristötoimen, Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen, Pohjois-Pohjanmaan liiton, sekä tarvittaessa naapurikuntien kaavoittajien edustajien kanssa. Neuvottelussa käydään läpi kunkin viranomaisen kannalta olennaiset perusselvitystarpeet, niiden riittävyys sekä kaavoituksen vaikutusten arvioinnin laajuus. Kaavaluonnoksen valmistelussa hyödynnetään myös kuntalaisilta ja osallisilta saatu lähtötieto. Luonnoksen nähtäville tulosta kuulutetaan erikseen (kh) lehdessä ja kaavoituksen nettisivuilla, osallisille ja viranomaisille lähetetään lausuntopyynnöt. Kaavaluonnoksesta voi esittää mielipiteen nähtävillä olon aikana kirjallisesti joko sähköpostitse tai kirjeitse. Lausunnoista ja huomautuksista laaditaan vastineet, jotka kunnanhallitus käsittelee ennen niiden postittamista tiedoksi. OAS ja kaavaluonnos voivat olla samaan aikaan nähtävillä. 4. KAAVAN EHDOTUSVAIHE > khal-päätös > Kuulemisvaihe Luonnoksen nähtävillä olon aikana saatu palaute hyödynnetään kaavoituksen edetessä ehdotusvaiheeseen. Tarvittaessa järjestetään uusi viranomaisneuvottelu. Kaavaehdotuksen nähtäville tulosta kuulutetaan samoin kuin luonnosvaiheessa, ja lisäksi siitä ilmoitetaan maanomistajille viikkoa ennen kirjeitse (maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää ainoastaan ulkopaikkakuntalaisille ilmoittamista, mutta Kempeleessä kirje lähetetään myös paikallisille). Vuorovaikutuksen tuloksena saadut kirjalliset muistutukset ja lausunnot käsitellään kunnanhallituksessa, ja hyväksytyt vastineet postitetaan lähettäjille. 5. KAAVAN HYVÄKSYMINEN > khal- ja kvalt -päätökset > OIKAISUVAATIMUSMAHDOLLISUUS Mikäli kaavaehdotuksen nähtävillä olon aikana saatu palaute ei edellytä merkittäviä muutoksia, kaava hyväksytään kunnanhallituksen esityksestä kunnanvaltuustossa (MRL 52 §). Tieto hyväksymisestä lähetetään välittömästi kaikille muistutuksen tekijöille ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle. Hyväksymispäätöksestä voi esittää oikaisuvaatimuksen valitusaikana Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen, jonka antamasta päätöksestä on edelleen valitusoikeus korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Merkitykseltään vähäiset asemakaavat (MRL 52 §) voidaan kunnan toimintasäännön (6 §, kohta 24) mukaan hyväksyä kunnanhallituksessa, mitä tapahtuu harvemmin. Mikäli oikaisuvaatimuksia tulee, joudutaan odottamaan ko. oikeusasteen päätöstä, ja toimimaan päätöksen mukaisesti. Mahdollisesti joudutaan takaisin ehdotusvaiheeseen ja uudelleen kuulemiseen. 6. KAAVAN VOIMAANTULO > Pohjois-Suomen hallinto-oikeus > KAAVAPROSESSI PÄÄTTYY Voimaantulo voidaan kuuluttaa valitusajan päätyttyä, kun on saatu lainvoimaisuustodistus siitä oikeusasteesta, johon mahdollinen valitus olisi voitu osoittaa. Kaava saa lainvoiman sinä päivänä, jona sen hyväksymispäätöksestä on virallisesti kuulutettu. Kaavan toteuttaminen voi alkaa (kadut, tiet, puistot, tontit). YMPÄRISTÖPALVELUT Kaavoitus 29.4.2015 MAANKÄYTÖN YLIKUNNALLINEN TASO Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, VAT (MRL, luku 3) Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista vuonna 2000. Tavoitteilla edistetään hyvän elinympäristön ja kestävän kehityksen toteutumista, varmistetaan valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Tavoitteissa mainitaan mm. rakennetun ympäristön ajallisen kerroksellisuuden, omaleimaisuuden ja ihmisläheisyyden säilyttäminen, kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön säilymisen turvaaminen. Vuonna 2009 voimaan tulleen tarkistuksen pääteemana oli ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen. Tavoitteiden mukaan liikenneturvallisuutta, joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan ja henkilöautoliikenteen tarvetta vähennetään keskusjärjestelmää ja palveluverkkoa kehittämällä. Haja-asutuksen lisääminen ei ole tarkistuksen tavoitteiden mukaista. Tarkistetut tavoitteet ja niiden toteutumista arvioiva VAT vaikuttavammaksi raportti löytyvät ympäristöhallinnon nettisivuilta http://www.ymparisto.fi/vat . Viranomaisten laatimat kulttuuri- ja luonnonperintöä koskevat valtakunnalliset inventoinnit maisema-alueista, kulttuurihistoriallista ympäristöistä ja esihistoriallisista suojelualuekokonaisuuksista otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Nykyiset valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet valittiin valtioneuvoston periaatepäätöksellä vuonna 1995. Alueiden päivitysinventointi on tehty vuosina 2010-2014, mutta on tulossa lausunnoille kuntiin vasta syksyllä 2015. Viimeisin valmistunut valtakunnallinen selvitys, Museoviraston tekemä inventointi Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009), on koottu nettisivulle http://www.rky.fi. Sivustosta löytyvät linkit myös olennaisiin opas- ja ohjeaineistoihin. RKY 2009 otettiin valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi valtioneuvoston päätöksellä 22.12.2009. Kempeleen kunnassa ainoa valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö on Kempeleen kirkko (v. 1686) ja tapuli (v. 1769), ts. vanha kirkonmäki. Kirkko on pohjalaista hirsiarkkutyyppiä edustava pitkäkirkko, jonka länsipäädyssä on terävähuippuinen torni. Kuva 4. Kempeleen vanha kirkko seurakunnan nettisivuilta (kuva: Seppo Sivonen). Pohjanlahden ympäri Tuusulasta Tukholmaan kulkeva historiallinen tielinja Pohjanmaan rantatie on myös valtakunnallinen RKY-kohde, ja osa siitä kulkee Kempeleen kunnan alueella. Rantatie sai matkailutie -statuksen nimellä Pohjanlahden Rantatie vuonna 2010, minkä jälkeen toteutettiin reitin viitoitus. Syksyllä 2012 ilmestyi myös Kempeleen taajamakuvaan ruskeapohjaisia majakkasymboleita Eteläsuomentielle, Piriläntielle ja Kempeleentielle. Museovirasto on koonnut Kulttuuriympäristön rekisteriportaali -sivuston, joilta löytyy jatkuvasti päivittyvää tietoa muinaisjäännöksistä ja rakennusperinnöstä: http://kulttuuriymparisto.nba.fi. Sivuilta on jatkolinkitys useille valtion ylläpitämille verkkosivuille: mm. Maailmanperintökohteet, Rakennusperintöportaali, Restaurointikuvasto, Suomen museot Online, Kirkkoarkkitehtuurin ja -taiteen kuva-arkisto, Ympäristökeskusten OIVA-palvelu ja Ahvenanmaan maisema- ja museosivuille (Ålands landskapsregering & Museibyrån). YMPÄRISTÖPALVELUT Kaavoitus Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava 29.4.2015 (MRL, luku 4) Maakuntakaava on kuntien kaavoitusta ohjaava yleispiirteinen kaava, jossa esitetään maakunnan alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Kempeleen alueella on voimassa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava, joka vahvistettiin vuonna 2005. Pohjois-Pohjanmaan liitto laatii, maakuntavaltuusto hyväksyy ja ympäristöministeriö vahvistaa maakuntakaavan jolla edistetään koko maakunnan strategista kehittämistä (MRL 31 §). Maakunnan suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioimisesta siten että edistetään niiden toteuttamista ja sovitetaan ne yhteen maakunnallisten ja paikallisten päämäärien ja olojen kanssa. Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa kunnan yleis- ja asemakaavoja tai ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin kunnan alueiden käytön järjestämiseksi. Aluevaraus- ja kohdemerkinnöillä osoitetaan alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet sekä maakunnan kehittämisen kannalta tarpeelliset alueet. Kuva 5. Ote maakuntakaavojen yhdistelmästä Pohjois-Pohjanmaan liiton nettisivuilta 10.4.2015. (lainvoimaiset kaavat sekä 2.12.2013 hyväksytty, ympäristöministeriössä vahvistettavana oleva 1. vaihemaakuntakaava ja 2. vaihemaakuntakaavan nähtävillä oleva luonnos). Maakuntakaavaa uudistetaan kolmessa vaiheessa, työ on aloitettu syksyllä 2010. Maakuntakaavatyötä ohjaa maakuntahallitus, jossa käsitellään kaikki kaavan vaiheet ja niistä saatu palaute. Lisäksi maakuntakaavan keskeisiä kysymyksiä käsitellään kuntien edustajista koostuvassa maakuntakaavoituksen neuvottelukunnassa. Ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaisesti kaupan seudullisten suuryksiköiden sijainti määritellään maakuntakaavassa, joten Kempeleen keskustaajaman kaupallinen kehittäminen on pitkälti sidoksissa maakuntakaavan määräyksiin. Maakunnan kaupallinen palveluverkkoselvitys hyväksyttiin tammikuussa 2012 yhdeksi perusselvitykseksi. Kaavan tarkistaminen ja täydentäminen on katsottu tarpeelliseksi mm. jo toteutuneiden ja vireillä olevien lainmuutosten, tarkistettujen valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden, uuden maakuntasuunnitelman ja liiton muiden strategioiden toteuttamiseksi. Uudistamistyön etenemistä voi seurata liiton nettisivuilta http://www.pohjois-pohjanmaa.fi/maakuntakaava. YMPÄRISTÖPALVELUT Kaavoitus 29.4.2015 Maakuntakaavan uudistaminen etenee kokonaisohjelman puitteissa vaiheittain mm. kaavan päivitysten kiireellisyyden ja selvitysten valmistumisasteen mukaisesti. Maakuntakaavan uudistamisen pääteemana on energia, joka on ilmastonmuutoksen hallinnan kannalta keskeinen alueidenkäytöllinen kysymys sekä energian tuotantoon että kulutukseen liittyvän yleispiirteinen ohjauksen kautta. Kaavoituksessa tarkastellaan mm. energian tuotantoalueet (maa- ja merituulivoima, turve, bioenergian tuotanto), energiansiirtoyhteydet sekä energiatehokas alue- ja yhdyskuntarakenne. Lisäksi maakuntakaavaa päivitetään muiden tarpeellisten alueidenkäyttöratkaisujen osalta. Kempeleen kannalta olennaista on Oulun seudun tuleva yhdyskuntarakenne ja sen liittyminen ympäröivään maakuntaan liikennejärjestelmäsuunnitelman kautta. Ensimmäisessä vaihemaakuntakaavassa, jonka maakuntavaltuusto on hyväksynyt 2.12.2013, tutkittiin energian lisäksi luonnonympäristöä, kaupan palveluverkkoa ja aluerakennetta sekä liikennejärjestelmiä ja logistiikkaa. Kaavassa täsmennetään alue- ja yhdyskuntarakenteen ohjausta ja osoitetaan mm. seudullisten kauppakeskusten paikat ja mitoitus, tuulivoimatuotantoon soveltuvat alueet ja soiden käyttö sekä tarkistetaan ja päivitetään luontoarvoja ja liikennejärjestelmää koskevia merkintöjä. Kempeleen osalta 1. vaihekaavan hyväksymiskäsittelyssä muutettiin Kempeleen Ketolanperällä sijaitseva suoalue luonnonsuojelualueesta (SL-1) luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeäksi suoalueeksi (luo-1), jottei vaarannettaisi pohjaveden hyödyntämistä tulevaisuudessa. Ympäristöministeriön viimeisimmän ohjeistuksen mukaisesti kaupan seudullisten suuryksiköiden sijainti määritellään maakuntakaavassa, joten Kempeleen keskustaajaman kaupallinen kehittäminen on pitkälti sidoksissa 1-vaihemaakuntakaavan määräyksiin. Ympäristöministeriö on pyytänyt muilta ministeriöiltä lausunnot ensimmäisestä vaihemaakuntakaavasta osana vahvistamiskäsittelyä. Mikäli ministeriöiden kannat eriävät oleellisin osin, asianomaisen ministeriön on siirrettävä asia valtioneuvoston yleisistunnossa ratkaistavaksi. Maakuntakaavaan voidaan vahvistettaessa tehdä oikaisuluonteisia korjauksia ja maakunnan liiton suostumuksella vähäisiä muutoksia. Muutosten johdosta on kuultava niitä, joiden etua tai oikeutta muutos välittömästi koskee. 1-vaihemaakuntakaava tulee voimaan ympäristöministeriön vahvistuspäätöksen jälkeen mahdollisten valitusten ulkopuolisin osin, mikä tapahtunee vuoden 2015 aikana. Tämän jälkeen Kempeleessä käynnissä olevat, maakuntakaavassa määriteltyjä kauppa- ja liikennejärjestelyjä käsittelevät osayleiskaavat ja Zatelliitin alueen asemakaavan kaupan korttelialueet voidaan viedä eteenpäin. Maakuntakaavan tultua voimaan järjestetään viranomaisneuvottelu, jossa täsmennetään kaupan ohjauksen periaatteet päätöksen pohjalta. Maakuntakaavan uudistamisen 2. vaihe on tullut vireille keväällä 2013, ja siinä käsitellään kulttuurimaisemia ja rakennettua kulttuuriympäristöä, maaseutuasutusta sekä seudullisia virkistys- ja matkailualueita, jätehuoltoa ja ampumaratoja. Toinen vaihemaakuntakaava on paraikaa nähtävillä (25.3. -30.4.2015), Kempeleen kunnanhallitus antoi lausunnon kaavasta 13.4.2015. Kempeleen Linnakallion alue on merkitty kaavaluonnokseen virkistys- ja matkailukohteeksi ja Ketolanperän itäpuolen suoalueet luonnon monikäyttöalueiksi. Rakennetun kulttuuriympäristön osalta päivitysinventointi tehdään Kempeleessä ennen ehdotusvaihetta. Kolmas maakuntakaava tulee vireille syksyllä 2015. Teemoina ovat kiviaines- ja pohjavesialueet, uudet kaivokset, muut tarvittavat päivitykset mm. liikennejärjestelmätyön osalta. Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (LJS) on valmistunut vuoden 2014 aikana, ja ilmestyy lähiaikoina. Lisäksi Oulun kaupungin logistiikka-alueiden ja ratapihan kohtalon selvittäminen on kesken. Muuta perusselvitystyötä on jo aloitettu, mm. POSKI –hanke, valtakunnallinen tutkimus- ja kehittämishanke pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittamiseksi. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus esitti maakuntaliitolle 24.1.2014, että liitto selvittää Oulun kaupunkiseutua koskevan maakuntakaavan laatimisen edellytykset ja laajuuden. Maakuntaliitto selvitteli asiaa, ja totesi, ettei yleiskaavatasoisen maakuntakaavan laatiminen ole tavoiteltavaa, joten kuntien yhteisen osamaakuntakaavan tulisi olla strategisella tasolla. Lisäksi erillisen päätöksentekojärjestelmän perustaminen söisi turhaan resursseja. Aloite on konkretisoitumassa seuturakennetiimin ohjauksessa tapahtuvaksi, Oulun kaupunkiseudun ja valtion MALPEaiesopimusta täsmentävän rakennemallin laadinnaksi syksyyn 2015 mennessä. YMPÄRISTÖPALVELUT Kaavoitus 29.4.2015 KAAVOITUKSEN SEUTUKUNNALLINEN TASO Kuntien yhteinen yleiskaava (MRL, luku 6) Kuntien yhteinen yleiskaava (MRL 46 §) lisättiin maankäyttöjärjestelmään vuoden 2000 lakiuudistuksessa. Yleispiirteisellä kaavalla ohjataan naapuruskuntien maankäyttöä ja sovitetaan yhteen erilaisia toimintoja, ja Ympäristöministeriö vahvistaa kaikki kuntien yhteiset yleiskaavat (MRL 47 §) seudullisen hyväksyminen jälkeen. Kuva 6. Ote Oulun seudun yleiskaavasta (YM 18.2.2005, voimaan 13.9.2006, muutos ja laajennus: VN 8.3.2007, lainvoima 5.6.2007). Vuonna 2007 lainvoiman saanut Oulun seudun yleiskaava 2020 oli ensimmäisiä tällaisia kaavoja koko Suomessa. Seudullisesti kaavan hyväksyivät Oulun seutuhallitus ja seutuvaltuusto, jotka lakkautettiin päätöksentekotasona uuden Oulun muodostuessa 1.1.2013. Yhteinen yleiskaava jäi tuolloin voimaan, ja sitä sovelletaan kunnes tarkempi, kunnan laatima kaava kumoaa sen alueellaan. Oulun seudun yleiskaava 2020 ohjaa erityisesti haja-asutusalueen rakentamista alueilla, joilla ei ole tarkempaa kaavoitusta. Tämä on erityisen tärkeää laajoilla lakeusalueilla, jotta maanviljelyksen toimintaedellytykset ja valtakunnallisesti arvokkaan lakeuden maisema-alueen säilyminen turvataan. Hajarakentamisesta ei saa aiheutua kunnalle kohtuuttomia kustannuksia pitkälläkään aikavälillä. Oulun seudun yleiskaava 2020 ja siihen liittyvät selvitykset löytyvät Oulun kaupungin sivuilta: http://www.ouka.fi/oulu/oulun-seutu/seudun-yleiskaavoitus. Oulun yhteinen yleiskaava on pian kymmenen vuotta vanha, eikä sitä voida päätösvaltaisen elimen puuttuessa uudistaa tai kumota muutoin kuin kuntakohtaisella yleiskaavoituksella. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen aloitteesta laaditaan seudun yhteistyönä uuden MALPE-aiesopimuksen 2016 - 2020 liitteeksi Oulun kaupunkiseudun rakennemalli 2040. Rakennemalli tukee seudun kuntien yhteistä maankäytön, asumisen, liikenteen ja palveluverkon pitkän tähtäimen suunnittelua, muttei ole maankäyttöä juridisesti ohjaava kaava-asiakirja. Oulun seudun yleiskaava 2020 jatkaa siis edelleen eloansa tarkempaa maankäyttöä ohjaavana kaavana. YMPÄRISTÖPALVELUT Kaavoitus 29.4.2015 Oulun seutuyhteistyön historia Oulun seutuorganisaatio 2002-2012 Oulun seutu oli kymmenestä kunnasta koostuva alueyhteistyö-organisaatio Pohjois-Pohjanmaalla vuosina 20022012. Oulun seudun muodostivat Hailuodon, Haukiputaan, Kempeleen, Kiimingin, Limingan, Lumijoen, Muhoksen, Oulun, Oulunsalon ja Tyrnävän kunnat. Vuoden 2013 alusta Oulun seutu organisaationa päättyi kokeilulain loppumisen vuoksi. Myös kuntarakenteessa on tapahtunut muutos, kun Haukipudas, Kiiminki, Oulu, Oulunsalo ja Yli-Ii ovat muodostaneet Oulu nimisen kaupungin. http://www.ouka.fi/oulu/oulun-seutu/oulun-seutuorganisaatio-2002-2012 MAL-verkosto Oulun kaupunkiseutu kuuluu edelleen MAL-verkostoon, joka on valtakunnallinen maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämisverkosto. Verkoston toiminta perustuu kansalliseen kaupunkipolitiikkaan ja jäsenseutujen tarpeisiin. MAL-verkoston sivut (http://www.mal-verkosto.fi/) ovat julkiset, ja sieltä löytyy runsaasti taustatietoa kaupunkiseutujen kehittämisestä. MALPE-yhteistyön taustoja Oulun seudun kunnat tekevät maankäytön, asumisen, liikenteen, palvelujen ja elinkeinojen kehittämisessä yhteistyötä. Yhteistyöstä on sovittu MALPE-aiesopimuksessa 2013-2015. Tämä edellytti Oulun seudun hyväksymistä mukaan valtion ja seudun kuntien kokeiluluontoiseen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimusmenettelyyn (MAL-aiesopimus). Eduskunnan hyväksymät muut kaupunkiseudun menettelyssä ovat Helsingin seutu, Turku ja Tampere, jotka ovat kaikki kehittäneet omanlaisensa sopimusmallin. Oulussa aiesopimusmenettelyä pohjustavat hyvin aikaisemmat seudulliset aiesopimukset (Liikenteen aiesopimus 2004-2007, Maankäytön ja liikenteen aiesopimus 2009-2012), jotka laadittiin tukemaan seudullisten hankkeiden etenemistä ja yhteisen yleiskaavan toteutumista. Seudun yhteistä yleiskaavaa ohjaavaa maankäytön toteuttamisohjelmaa (SeutuMATO) päivitettiin vuonna 2012 osana tätä valtion ja seutukunnan yhteistyötä. Nykyinen Oulun seudun ja valtion välinen maankäytön, asumisen, liikenteen, palveluiden ja elinkeinojen (MALPE) aiesopimus vuosille 2013-2015 allekirjoitettiin Helsingissä 5.4.2013. Allekirjoittajina olivat seudun kuntien (Hailuoto, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos, Tyrnävä) ja Oulun kaupungin lisäksi Liikenne- ja viestintäministeriö, Ympäristöministeriö, Liikennevirasto, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus, Pohjois-Pohjanmaan liitto sekä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus. Aiesopimusmenettelyn lähtökohtina Oulun seudulla olivat ilmastostrategia, pohjoinen kilpailukyky ja alueellinen koheesio sekä sosiaalinen kestävyys. Aiesopimuksessa määriteltiin maankäytön, liikenteen, asumisen, palveluiden ja elinkeinojen suunnittelun toimenpiteet vuosille 2013-2015. Yhteistyön tavoitteiden toteutumista on seurattu ympäristö- ja liikenne- ja viestintäministeriön asettamassa työryhmässä. Aiesopimuksen tavoitteiden toteutumista on arvioitu vuoden 2013 osalta. Seurannan tulos on esitetty väliraportissa. Oulun kaupunkiseutuyhteistyön tulevaisuus Uusi MALPE-aiesopimus Uusi Oulun kaupunkiseudun MAL(PE)-aiesopimus valmistuu syyskuuhun 2015 mennessä ja aiesopimuksen osapuolet allekirjoittavat sen marraskuussa 2015. MALPE -aiesopimuskäytännön jatko on kiinni valtion tason päätöksistä, mutta se on tarpeellinen työkalu Oulun kaupunkiseudun maankäytön ja liikenteen hallinnassa. Seudun kuntien voimavarat ja sitoutuminen tarvitaan tähän yhteiseen ponnistukseen, sillä maankäytön yhteistoiminnan kehittäminen ja ylläpitäminen on koko kaupunkiseudun elinvoiman vetovoimaisuuden edellytys. YMPÄRISTÖPALVELUT Kaavoitus 29.4.2015 Osana aiesopimusta laaditaan Oulun kaupunkiseudun rakennemalli 2040 konsulttityönä ja seuturakennetiimin ohjauksessa. Tarkastelualue kattaa Oulun seudun taajama- ja työssäkäyntialueen ja antaa yhteisiä suuntia kuntien kaavoitukselle ja maakuntakaavoitukselle. Rakennemalli tukee seudun kuntien yhteistä maankäytön, asumisen, liikenteen ja palveluverkon pitkän tähtäimen suunnittelua, muttei ole maankäyttöä juridisesti ohjaava kaavaasiakirja. Lisätietoja nettiosoitteesta: http://www.ouka.fi/oulu/oulun-seutu/malpe-yhteistyo Kuva 7. tarkastelualue. Kuva 7. Oulun kaupunkiseudun rakennemallityön lähtökohtia, liikkumisvyöhykkeet (OSe LJS) YMPÄRISTÖPALVELUT Kaavoitus 29.4.2015 MALPE-yhteistyön tausta-aineistoja – Oulun seudun asuntopoliittiset linjaukset Uutta sopimusta pohjustamaan on laadittu Oulun seudun kuntien asuntopoliittiset linjaukset - raportti, jota valmisteli monisektorinen, viranhaltijoista koostuva työryhmä. Raportti valmistui kuntien antamien lausuntojen jälkeen lokakuussa 2014. http://www.ouka.fi/oulu/oulun-seutu/oulun-seudun-kuntien-asuntopoliittiset-linjaukset MALPE-yhteistyön tausta-aineistoja - Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 2030 Oulun kaupunki ja seudun kunnat, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Pohjois-Pohjanmaan liitto ja Liikennevirasto käynnistivät Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (Oulun seudun LJS) laatimisen alkuvuonna 2013. Suunnitelmassa tarkastellaan seudun liikkumisvyöhykkeitä sekä mietitään tie- ja raideliikenteen suhdetta. Suunnitelman tavoitevuosi on 2030, ja se sisältää Liikennepoliittisen selonteon linjausten mukaisen liikennejärjestelmän kehittämisohjelman. Tavoitteena oli laatia liikenteen ja maankäytön yhteen sovittava suunnitelma siten, että voidaan liikennejärjestelmän keinoin parantaa Oulun seudun kilpailukykyä osana kansallista ja kansainvälistä toimintaympäristöä. Suunnitelmassa on tarkasteltu seudun asukkaiden liikkumista ja elinkeinoelämän kuljetuksia kokonaisuutena, jossa kestävän liikkumisen kulkutapoja, jalankulkua, pyöräilyä ja joukkoliikennettä korostetaan aiempaa vahvemmin. Työn erityisenä tavoitteena on saada alueelliset toimijat sitoutumaan aiempaa voimakkaammin kehittämiseen omilla resursseillaan ja omia toimintamalleja kehittämällä. Työssä on laadittu ehdotus jatkuvan liikennejärjestelmätyön organisoinnista ja työn sisällön kehittämisestä siten, että toiminta tukee alueellisen yhteistyön vahvistumista. Suunnitelma oli lausuntokierroksella kunnissa tammikuussa (Kempeleen kunnanhallitus 19.1.2015, §5). Raportti julkaistaan keväällä 2015, ja se täydentää uutta MALPE-aiesopimusta ja ohjaa kaupunkiseutuyhteistyötä liikenteen osalta. Lisätietoja nettiosoitteesta: http://www.ouka.fi/oulu/oulun-seutu/liikennejarjestelmasuunnitelma Kuva 8. Liikkumiseen vaikuttavat yksilötason ja yhteiskunnalliset tekijät. (OSe LJS / lausuntopyyntöluonnos 17.11.2014) YMPÄRISTÖPALVELUT Kaavoitus 29.4.2015 KAAVOITUKSEN KUNNALLINEN TASO Yleiskaava / osayleiskaava sijoittaa toiminnot (MRL, luku 5) Kunta laatii ja kunnanvaltuusto hyväksyy kunnissa maankäytön suunnittelua tarkentamaan osayleiskaavoja, joissa määritellään eri toimintojen parhaat mahdolliset sijainnit. Osayleiskaavoissa tutkitaan rakentamisen edellytyksiä, ohjataan uutta rakentamista sopiville paikoille ja osoitetaan alueita asumis-, yritystoiminta-, palvelu-, maa- ja metsätalous- sekä virkistyskäyttöön. Osayleiskaavoissa määritellään tulevat asemakaavoitettavat alueet, joilla tarkennetaan maankäytön suunnittelua edelleen. Kempeleen kunnassa osayleiskaavat teetetään kunnan elinvoimavaliokunnan ja ympäristöpalveluiden ohjauksessa konsulttitoimistoilla, jotka kilpailutetaan hankintalain mukaisesti. Uudet voimaantulevat osayleiskaavat kumoavat alueellaan seudun yhteisen yleiskaavan. Kuva 10. Kempeleen kunnan yleiskaavoitustilanne huhtikuussa 2015. YMPÄRISTÖPALVELUT Kaavoitus 29.4.2015 Voimassa olevat lainvoimaiset (MRL) osayleiskaavat Kempeleessä jäi Oulun seudun yhteisen yleiskaavan hyväksymispäätöksen mukaan voimaan kolme osayleiskaavaa, jotka ohjaavat asemakaavoitusta: - Sipola-Rajakorven osayleiskaava (kval 14.11.2002, voimaan 15.1.2003) - Ketolanperän osayleiskaava (kval 25.2.2008, voimaantulo 12.8.2009) - Linnakankaan osayleiskaava (kval 17.10.2001, voimaan 6.2.2002), joka oli tuolloin työn alla. Yhteinen yleiskaava kumosi vanhan rakennuslain aikana laaditut, jo tuolloin sisällöltään vanhentuneet yleiskaavat Väärälänperällä, Vihiluodossa, Juurussuolla ja keskustaajamassa. Nämä 20 - 30 vuotta vanhat yleiskaavat eivät näy oheisen kuvan yleiskaavatilanteessa, mutta niitä käytetään soveltuvin osin suunnittelutarveratkaisujen valmistelussa. Vireillä olevat osayleiskaavat sijoittuvat Oulun rajalle Käynnissä on kolme Kempeleen kunnan omaa yleiskaavahanketta, jotka kaikki ulottuvat pohjoisessa Oulun rajalle. Kempeleen ja Oulun yhdyskuntarakenne kasvaa vähitellen yhteen kaavojen toteutuessa. Tästä syystä kaupunkiseudun aluerakenne ja liikennejärjestelmä ovat merkittäviä Kempeleen kannalta. Juuri valmistuneen Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman johtopäätökset vaikuttavat Kempeleen kunnan käynnissä oleviin osayleiskaavoihin. Suunnitelmassa tarkastellaan seudun liikkumisvyöhykkeitä sekä mietitään tie- ja raideliikenteen suhdetta. Oulun kaupunki laatii uutta strategista yleiskaavaa, jonka tavoitteet ja vaihtoehtotarkastelu tehtiin vuonna 2012 ja luonnosvaihe oli nähtävillä tammi-helmikuussa 2014. Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu pidetään toukokuussa 2015. Tavoitteena oli kaavan hyväksyminen vuonna 2015, mutta Oulukin joutuu odottamaan maakuntakaavan vahvistamista. Kempeleen taajaman osayleiskaava 2040 Kempeleen taajaman osayleiskaavan uudistaminen käynnistyi päätöksentekotasolla toukokuussa 2010. Olennaista on raideliikenteen, pyöräilyn ja poikittaisten yhteyksien parantaminen sekä keskusta- ja työpaikka-alueiden tiivistäminen ja kehittäminen. Aikaisempi kaavaprosessi päätettiin keskeyttää ja uusi osayleiskaava laittaa vireille (khal 3.5.2010), kun Oulun hallinto-oikeuteen jätetty valitus oli kumonnut aikaisemman osayleiskaavan hyväksymispäätöksen (kval 15.12.2008 < OHaO 6.2.2010) johtuen ristiriitaisuuksista ylempiasteisten kaavojen kanssa. Zatelliitin eritasoliittymä on esitetty maakuntakaavan 1. vaihekaavassa, joten nyt myös ylempiasteiset kaavat tukevat eritasoliittymäratkaisua. Zatelliitin uusi eritasoliittymä on todettu useissa liikennetutkimuksissa tarpeelliseksi seudun sujuvan liikenteen kannalta jo nykykuormituksella. Kempeleen taajaman osayleiskaavan tavoitteena on ohjata yleispiirteisesti taajaman keskeisen alueen maankäyttöä ja yhdyskuntarakenteen kehitystä tavoitevuoteen 2040 saakka. Kaavahankkeessa on ollut mukana useita konsulttitoimistoja: Kaavoituskonsultiksi hankkeeseen valittiin vuonna 2011 Airix Ympäristö Oy (1.2.2014 alkaen Sweco Ympäristö Oy). Kaavan yhteydessä tarvittavat liikenteelliset selvitykset on teetetty Ramboll Finland Oy:llä. Kaavahanke kuulutettiin virallisesti vireille syys-lokakuussa 2011, kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) tuli nähtäville. Valmisteluvaiheen kuuleminen ja yleisötilaisuus järjestettiin kesä-elokuussa 2012. Kaavaluonnoksen kuulemisesta saatiin runsaasti palautetta, johon laaditut vastineet käsiteltiin syksyllä 2013 kunnanhallituksessa (khal 7.10.2013, § 254). Kaavahankkeen aikataulua on jouduttu viivästyttämään 1-vaihemaakuntakaavan vahvistuskäsittelyn venyessä ympäristöministeriössä. Ehdotusvaiheen kaava-asiakirjat ovat valmisteilla, työpalavereita pidetään konsulttien kanssa tarvittaessa. Hankkeen toinen virallinen kuuleminen pidetään, kun maakuntakaavan 1-vaihekaava on tullut Kempeleen osalta voimaan ympäristöministeriön vahvistuskäsittelyn jälkeen. Kaupan mitoitusta ja sen ohjeistusta tarkastellaan sitä ennen Kempeleen osalta myös viranomaisneuvottelussa. Ehdotusvaiheeseen edettäneen syksyllä 2015. YMPÄRISTÖPALVELUT Kaavoitus 29.4.2015 Taajaman osayleiskaava keskittyy keskustaajaman liikenneverkon, raideliikenteen ja poikittaisten ajoneuvo- ja kevyen liikenteen verkkojen sekä taajamarakenteen ja kaupan kehittämiseen. Paikallisesti tavoitteena on tiivistää Kempeleen taajaman yhdyskuntarakennetta ja suunnata väestönkasvua kestävästi raide- ja muun joukkoliikenteen varaan. Osayleiskaavan tarkoitus on ratkaista kasvusta aiheutuvat taajamakuvalliset ja liikenteelliset haasteet sekä kehittää keskusta- ja työpaikka-alueita kestävästi. Ympäristöministeriön viimeisimmän ohjeistuksen mukaisesti kaupan seudullisten suuryksiköiden sijainti määritellään maakuntakaavassa, joten Kempeleen keskustaajaman kaupallinen kehittäminen on pitkälti sidoksissa 1-vaihemaakuntakaavan määräyksiin. Kaupan suuryksiköiden sijainti määritellään valmisteilla olevassa PohjoisPohjanmaan maakuntakaavassa, joka perustuu kaupan osalta tammikuussa 2012 maakuntahallituksessa hyväksyttyyn kaupan palveluverkkoselvitykseen. Osayleiskaavassa ei voida esittää maakuntakaavasta poikkeavia kaupan suuryksiköitä, mutta Kempeleen keskustaajaman osayleiskaavan ja maakuntakaavan yhtäaikainen kaavaprosessi on mahdollistanut vuoropuhelun kaavojen valmistelussa. Ensimmäinen vaihemaakuntakaava saataneen mahdollisten valitusten ulkopuolisin osin voimaan vuoden 2015 aikana. Tämän jälkeen Kempeleessä käynnissä olevat, maakuntakaavassa määriteltyjä kauppa- ja liikennejärjestelyjä käsittelevät osayleiskaavat ja Zatelliitin alueen asemakaavan kaupan korttelialueet voidaan viedä eteenpäin. Maakuntakaavan tultua voimaan järjestetään viranomaisneuvottelu, jossa täsmennetään kaupan ohjauksen periaatteet ympäristöministeriön päätöksen pohjalta. Tämän jälkeen edetään taajaman osayleiskaavan ehdotusvaiheen kuulemiseen ja kunnanvaltuuston hyväksymiskäsittelyyn, ja Zatelliitin asemakaavan toiseen ehdotusvaiheeseen. Kuva 11. Kempeleen kunnan ja Liikenneviraston sopimuksen liitteenä ollut yleiskartta vuonna 2015 toteutuvista muutoksista. YMPÄRISTÖPALVELUT Kaavoitus 29.4.2015 Liikenneselvityksiä on laadittu osayleiskaava-alueelle runsaasti. Näkyvinä liikennehankkeina rakennetaan tänä vuonna uusi pääradan alittava katu ja kevyen liikenteen yhteys sekä varustellaan Kempeleen vanhan rautatieaseman ratapiha henkilöliikennevalmiuteen. Nämä perustuvat liikenneviraston ja VR-Yhtymän kanssa tehtyyn pitkäjänteiseen yhteistyöhön mm. Seinäjoki - Oulu -radan perusparannushankkeessa ja Seinäjoki-Oulu – radan asemien kehittämishankkeessa (SOul). Käynnissä on Seinäjoki - Oulu radan perusparannushanke, jonka yhteydessä raideliikenteen tasoristeykset (Vääräojantie-Risulinnantie ja Sohjanantie) poistetaan ja ne korvataan ne uudella radan alituksella. Tämä alitus saatiin Liikenneviraston ja Kempeleen kunnan kesällä 2013 solmitulla rakentamissopimuksella siirretyksi alkuperäisestä paikasta Paiturintien jatkeelta etelämmäksi, Linnakaarron jatkeelle. Sopimuksen mukaan uusi poikittaisyhteys toteutuu jo vuoden 2015 aikana siten, että se kulkee nykyisen peltoalituksen kautta kunnes lopullinen eritasoliittymä saadaan rakennetuksi. Vuonna 2015 toteutetaan myös rakentamissopimuksen määrittelemät toimenpiteet Kempeleen aseman käyttöön palauttamiseksi henkilöliikenneasemana nykyisellä paikallaan. Vuoden 2011 lopulla valmistui Seinäjoki-Oulu – radan asemien kehittämishanke (SOul), jonka toimenpideohjelmassa suositeltiin Kempeleen asemaa kehitettäväksi keskisuurena asemana. Tämän seurauksena VR-Yhtymä esitti Liikennevirastolle Kempeleen asemaa kehitettäväksi henkilöliikenneasemana. Kempeleen pitkän tähtäimen tavoitteen mukaan, mahdollisesti tulevan kaksoisraiteen rakentamisen yhteydessä Kempeleen rautatieasema siirtyisi uuden poikittaisyhteyden äärelle, ja sen yhteyteen muodostettaisiin palvelukeskus ja tiivis asuntoalue. Samaa ratkaisua tuki myös vuonna 2006 laadittu taajaman kehittämisen pitkän tähtäimen visio: Kempele 2030 – Kempeleen taajamatoimintojen kehittäminen. Visioon sisältyy liikennejärjestelmän muutos, jossa keskeisenä ajatuksena on matkakeskustyyppinen "Kempeleen Pasila", joka tukeutuu uuteen liikenteelliseen solmukohtaan eritasoliittymän rakentuessa. Tieliikenteen osalta on taajaman osayleiskaavaan ja Ollakan teollisuusalueen laajennukseen liittyen tehty laajempia liikenneverkkotarkasteluita radan ja VT4:n poikkiyhteyksien vaikutuksista ja kustannuksista. Aiemmissa liikennetutkimuksissa taajaman osayleiskaavaan sisältyvä Zatelliitin uusi eritasoliittymä on todettu tarpeelliseksi seudun sujuvan liikenteen kannalta jo nykykuormituksella. Poikittaisten ajoneuvo- ja kevyen liikenteen yhteyksien parantaminen on jo käynnissä. Uusi poikittaisyhteys helpottaa Kempeleen sisäisiä kevyen liikenteen yhteyksiä. Vaiheittain rakennettavan poikittaisyhteyden kautta Kempele saa Ketolanperäntien lisäksi toisen sisäisen yhteyden Linnakankaalta kuntakeskukseen, eikä ole enää liikenteellisesti niin haavoittuva. Uusi poikittaisyhteys helpottaa myös Kempeleen sisäisiä kevyen liikenteen yhteyksiä. YMPÄRISTÖPALVELUT Kaavoitus 29.4.2015 Linnakankaan osayleiskaava 2030 Linnakankaan osayleiskaavan tarkistus käynnistyi vuodenvaihteessa 2011-2012, kun todettiin voimassa olevan osayleiskaavan aluevarausten ja liikenneyhteyksien vanhentuneisuus. Kaavoituskonsultiksi valittiin FCG (Finnish Consulting Group) ja liikennekonsulttina toimi Liidea Oy (yhdistyinyt Ramboll Finland Oy:n kanssa). Osayleiskaava oli luonnoksena nähtävillä osallistumis- ja arviointisuunnitelman kanssa touko-kesäkuussa 2012. Kaava saataneen ehdotusvaiheeseen vuodenvaihteessa 2015-2016, kun juuri käynnistynyt Linnakallion alueen matkailu- ja virkistysmahdollisuuksia kartoittava Masterplan –suunnitelma saadaan valmiiksi. Kuva 12. Linnakankaan osayleiskaavaluonnos ja tulevan Linnakallion virkistysalueen havainnekuva etelästä päin. Uusi uimaranta-alue rakentuu louhoksen koilliskulmaukseen. Linnakallion louhokseen muodostuvan pohjavesialueen kokonaismitat ovat noin 250 x 400 metriä. Linnakankaan osayleiskaava-alueella sijaitsee Destian omistama louhosalue (Linnakallio), jonka louhinta on alkanut vuonna 1989. Alue on nykyisessä osayleiskaavassa ja Oulun seudun yleiskaavassa merkitty kehitettäväksi alueeksi merkinnöillä maa-ainesten ottoalue (EO) ja virkistysalue (V). Louhosalueesta tulee louhinnan loputtua matkailu- ja virkistysalue, joka palvelee kempeleläisiä, Oulun seudulla asuvia ja seudulla vierailevia. Destian toiminta oli kaavatarkistuksen alkaessa luvitettu vuonna 1998 vuoteen 2013 saakka, eivätkä maisemointisuunnitelmat enää tukeneet uutta virkistyskäyttöä. Linnakankaan osayleiskaavan tarkistuksen yhteydessä virkistysaluetta on suunniteltu tarkemmin, jolloin mm. uimaranta on siirretty louhoksen eteläreunalta koilliskulmaukseen, mikroilmaston kannalta parempaan paikkaan. Uusien suunnitelmien mukaiset lupahakemukset jätettiin keväällä 2012, ja hanketta esiteltiin yhdessä osayleiskaavan tarkistuksen kanssa kahdessa yleisötilaisuudessa Linnakangastalolla touko- ja lokakuussa 2012. Oulun seudun ympäristötoimen johtokunta myönsi huhtikuussa 2013 Linnakallion louhosalueelle vuoden 2017 loppuun saakka voimassa olevat louhintaluvan ja maa-ainesten ottoluvan. Linnakankaan länsiosan suunnitelmat tarkentuvat Linnakallio Masterplan –hankesuunnitelman laadinnan yhteydessä. Osarahoitus hankkeelle saatiin Pohjois-Pohjanmaa liiton maakunnan kehittämisrahoista, ja konsultin valinta on loppusuoralla. Masterplan –työssä kartoitetaan alueen matkailu- ja virkistysmahdollisuuksia mm. järjestämällä kyselyitä, työpajoja ja yleisötilaisuuksia. Alustavissa ajatuksissa on mm. sukellussyvennyksen ja kalliokiipeilytasanteen louhinta louhoksen pohjamaisemoinnin yhteydessä. Hankesuunnitelman valmistuttua vuoden 2015 aikana edetään osayleiskaavassa ehdotusvaiheeseen. YMPÄRISTÖPALVELUT Kaavoitus Kuva 13. 29.4.2015 Destian ympäristö- ja maa-ainesten ottolupien liitteenä ollut Linnakallion virkistysalueen yleissuunnitelma. Uusi uimaranta-alue rakentuu louhoksen koilliskulmaukseen. Linnakallion louhokseen muodostuvan pohjavesialueen kokonaismitat ovat noin 250 x 400 metriä. Syvyydeksi muodostuu nyt luvitettujen suunnitelmien ja pohjaveden pinnan mukaan noin 10 – 12 metriä. Nykyisen ympäristöluvan mukainen louhosalueen kehittäminen vaatii mittavia maansiirtotöitä, mm. noin 500 000 kuutiota, ts. noin 25 000 kuormallista puhdasta kivennäismaata uimarannan pohjan ja luiskauksen tekemiseen. Kempeleen kunta ja Destia ovat tehneet joulukuussa 2011 sopimuksen alueen maisemoinnista uusien suunnitelmien mukaiseen virkistysaluekäyttöön, ja sopimuksen tarkistaminen on paraikaa käynnissä. Alustavan sopimuksen mukaan Destia on sitoutunut neuvottelemaan louhosalueen myynnistä Kempeleen kunnalle maisemoinnin valmistuttua. Linnakallion vesi on puhdasta pohjavettä, joka nousee vähitellen lopulliseen korkeuteensa, kun pohjaveden louhoksen aikainen pumppaus lopetetaan. Linnakallion vedenpinnan arvioitu korkeusasema on + 14 metriä merenpinnasta, louhoksen reunojen korko + 20…+25 metrissä ja nyt luvitetun louhinnan syvin pohja noin + 2 metrissä. Linnakankaan osayleiskaava-alueen rakentuessa ympäristön suo- ja hulevedet johdetaan poispäin louhosjärvestä, jotta pohjavesi ei sekoitu humuspitoisiin vesiin. Alueen lopullinen käyttöönotto edellyttää suuria investointeja alueeseen, ja hankkeeseen tarvitaankin panostusta myös Kempeleen ulkopuolelta, mm. EU –hankerahoituksesta. Linnakallion alueen ideointia lopulliseen käyttöön jatketaan tänä vuonna Linnakallio Masterplan –hankkeessa. Tarkoitus on kehittää alueen tulevaa käyttöä yhdessä kuntalaisten ja muiden toimijoiden kanssa. Pitäkää silmät ja korvat auki ja osallistukaa alueen kehittämiseen! YMPÄRISTÖPALVELUT Kaavoitus 29.4.2015 Golf-alueen osayleiskaava Kempeleen ja Oulun raja-alueilla Golf-alueen osayleiskaavoitus käynnistettiin vuonna 2011 hankkeen ideoijan aloitteesta. Osayleiskaava sijaitsee kunnan luoteisrajalla, osin Oulun puolella, entisen Oulunsalon alueella. Voimaan tullessaan osayleiskaava mahdollistaisi golfkentän rakentamisen uuden Oulun ja Kempeleen raja-alueelle. Kaavoituskonsulttina on Arkkitehtitoimisto Pekka Lukkaroinen Oy. Kempeleen kunta hoitaa lakisääteisen kaavoitusprosessin ja kaavan kuulemiset järjestetään samaan aikaan molemmissa kunnissa. Oulunsalon kaavaprosessien hallinta siirtyi Oulun tekniselle lautakunnalle jo vuoden 2012 alussa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä syys-lokakuussa 2011, jolloin myös luonnosvaiheen suunnittelu käynnistettiin. Viranomaisneuvotteluja ja työpalavereita on pidetty 6.5.2009, 30.6.2009, 10.9.2009, 1.11.2011 ja 13.12.2011, ja hanketta on pidetty lähtökohtaisesti mahdollisena ja valtakunnallisesti arvokkaan lakeusalueen maisemaan sopeutuvana. Perusselvitykset ovat pääosin valmiit, mutta eteneminen pysähtyi marraskuussa 2013, kun hankkeen alkuperäisen vetäjän ja maanomistajien neuvotteluissa ei päästy sopimukseen annetussa määräajassa. Golf –alueen laajuutta ei voida suunnitella osayleiskaavakartalle ennen kuin käytössä oleva alue on tiedossa maanomistajaneuvotteluiden tuloksena. Mikäli kaavahanke etenee luonnos- ja ehdotusvaiheeseen, kaavan lopullinen hyväksymiskäsittely viedään päätöksentekoon vasta kun kaikki maanomistukseen liittyvät sopimustekniset asiat ovat valmiit. Uutta toimijaa etsitään ennen kaavoituksen jatkamista. Kuva 14. Kempeleen kunnan lakeusmaisemaa golf-kentän suunnitellulta paikalta Teppolantien pohjoispuolelta. YMPÄRISTÖPALVELUT Kaavoitus 29.4.2015 KAAVOITUKSEN KUNNALLINEN TASO Asemakaava ohjaa rakentamista (MRL, luku 7) Kunta laatii ja kunnanvaltuusto hyväksyy asemakaavat. Asemakaava luo edellytykset rakentamiselle ja määrittää lähielinympäristön laadun. Kaavassa esitetään alueen tuleva käyttö, mahdolliset suojeltavat alueet ja rakennukset sekä osoitetaan rakennusten sijainti, koko ja käyttötarkoitus. Asemakaava koostuu kaavakartasta ja kaavaselostuksesta, lisäksi rakentamista voidaan ohjata tarkemmin erillisellä rakennustapaohjeella. Kempeleen kunnassa asemakaavat laaditaan pääosin omana työnä kunnan ympäristöpalveluissa. Poikkeuksen voivat tehdä kaavoitussopimuksen alaiset, kunnan ulkopuolisen toimijan tarpeista syntyneet, kiireelliset kaavahankkeet. Asemakaavoihin vaadittavat perusselvitykset (liikenne-, luonto-, maisema-, jne.) teetetään osin ulkopuolisilla konsulteilla. Ympäristöpalveluissa ylläpidetään myös ajantasa-asemakaavaa, johon päivitetään kaikki voimaan kuulutetut uudet asemakaavat ja tehdyt tonttijakomuutokset. Tällä hetkellä kaavoituksen nettisivut löytyvät www.kempele.fi osoitteesta oikean alalaidan kohdasta Pikalinkit > Kaavoitus >. Uudistuneilla sivuilla reitti kaavoituksen hankkeiden pariin on www.kempele.fi/kaavoitus. Tonttitarjonnan tilanne löytyy suoraan pääsivun ikonista Tonttipörssi. Kuva 15. Kempeleen kunnan ajantasa-asemakaava huhtikuussa 2015. YMPÄRISTÖPALVELUT Kaavoitus 29.4.2015 Kaavoituksen nettisivuilta löytyvät PDF-muotoiset ajantasa-asemakaavat ja merkintöjen selitykset. Kempeleen ajantasainen asemakaava ja eri aikana laadittujen kaavojen rajaukset –linkistä avautuu mustavalkoinen kaavayhdistelmä, jossa näkyvät eri aikana valmistuneiden asemakaavojen rajaukset sekä kaavojen hyväksymis- ja voimaantulopäivämäärät. Kempeleen ajantasainen asemakaava värillisenä esittää voimaan tulleiden kaavakarttojen yhdistelmän. Asemakaavamerkintöjen selitykset löytyvät erillistiedostosta. Merkinnöistä löytyvät myös asemakaavakartalla korttelimerkinnän jälkeisten numeroindeksien selitykset (mm. -3 = indeksi osoittaa, että alue on varattu lämpökeskusta varten). Etenkin värillinen kaavayhdistelmä on sen verran suuri tiedosto, että se kannattaa tallettaa omalle koneelle ennen käyttöä. Asemakaavan toteutusta ohjaamaan laaditaan uusille asemakaava-alueille rakentamistapaohjeet, joissa määritellään kaava-alueen tarkempia ominaisuuksia rakentamista, asumisviihtyvyyttä ja yhtenäisyyttä ajatellen. Tällaisia ominaisuuksia ovat mm. sallitut kattokaltevuudet, julkisivumateriaalit, värit, aitatyypit, rakennusten keskinäiset mittasuhteet sekä hulevesien huomiointi ja viherrakentaminen. Ohjeet ovat apuna sekä kunnan rakennusvalvonnalle että rakentajille, kun alue alkaa toteutua. Rakennuslupaa myönnettäessä tarkistetaan, että suunnitelmat ja lupapiirustukset noudattavat näiden lisäksi asemakaavaa ja kunnan voimassa olevaa rakennusjärjestystä. Juuri valmistuneet asemakaavahankkeet Zatelliitin poikittaisyhteyden kaavamuutos, laajennus ja osittainen kumoaminen, 1-vaihe (13.) Zatelliitin poikkiorren kaavoitus alkoi kesällä 2013, kun oli päästy liikenneviraston kanssa sopimukseen rakentamisaikatauluista ja kustannusjaosta. Uusi poikittaisyhteys parantaa jo tilapäisjärjestelyillä huomattavasti Kempeleen taajaman sisäisiä ajoneuvo- ja kevyen liikenteen yhteyksiä sekä joukkoliikenteen mahdollisuuksia. Samalla Ketolanperäntien ja Zeppeliinin eritasoliittymän kuormitus vähenee ja liikenneturvallisuus paranee. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma käsiteltiin kesäkuussa (17.6.2013) kunnanhallituksessa ja se oli nähtävillä kesäelokuussa (26.-28.6. ja 29.7.-23.8.2013). Kaavoituksen aloituspalaveri pidettiin liikenneviraston kanssa syyskuussa (25.9.2013). Luonnosvaiheessa edettiin vuodenvaihteessa (4.12.2013 - 17.1.2014). Joulukuussa (11.12.2013) pidettiin kunnantalolla yleisötilaisuus , jossa kerrottiin kaavoituksen ja ratahankkeen etenemisestä. Kaavaehdotus saatiin nähtäville kunnanhallituksen huhtikuisen käsittelyn jälkeen kesän korvalla 2014 (30.4.-6.6., kh 22.4.). Kaavahanke joudutaan hyväksymään kahdessa vaiheessa, jotta katurakentamisen suunnittelu ja kuuleminen pääsi etenemään aikataulussa. Asemakaavan tulee olla voimassa ennen katusuunnitelmien nähtäville panoa. Zatelliitin poikittaisyhteyden tapauksessa katusuunnitelmat piti saada nähtäville loppuvuodesta 2014, sillä rakentaminen käynnistyy jo keväällä 2015. Palvelukorttelin, puistot ja katualueet sisältävä ensimmäinen vaihe, hyväksyttiin valtuustossa syyskuussa 2014 (kh 1.9. ja kv 8.9.2014), ja kuulutettiin voimaan marraskuussa (12.11.2014). Poikittaisyhteyden toteutus tapahtuu vaiheittain. Aluksi rakennetaan Zatelliitintie ja liikenneviraston osuus Komeetantiestä, viimeisenä toteutuu Kempeleenportin eritasoliittymä. Asemakaavan toiseen vaiheeseen edetään viranomaisneuvottelun kautta todennäköisesti vuoden 2015 lopulla, kun Pohjois-Pohjanmaan ensimmäinen vaihemaakuntakaava on saatu niiltä osin voimaan. Maakuntakaava on ollut ympäristöministeriössä vahvistettavana joulukuusta 2013 saakka. YMPÄRISTÖPALVELUT Kaavoitus Kuva 16. Kempeleen kunnan asemakaavahankkeet huhtikuussa 2015. 29.4.2015 YMPÄRISTÖPALVELUT Kaavoitus 29.4.2015 Käynnissä olevat asemakaavahankkeet Ollakan alueen kaavamuutos ja -laajennus (1.) Laadittavan asemakaavan tavoitteena on tuottaa kunnalle lisää teollisuustontteja sekä mahdollistaa uuden, haketta ja turvetta käyttävän 20 MW:n biovoimalaitoksen rakentaminen (Oulun Seudun Sähkö Oy), jolla turvattaisiin Kempeleen energiansaanti tulevaisuudessa. Alueen yrityksillä on myös laajennustarpeita, jotka huomioidaan kaavassa. Kaava-alueella sijaitsevat Kempeleen kunnan lumenkaatopaikka ja maanläjitysalue sekä entinen jäteveden selkeytysallas, joka kaavoitetaan varastokentäksi. Pääosa kaava-alueesta on kunnan omistuksessa, mutta myös maankäyttö- tai kaavoitussopimuksia laaditaan, mikäli yksityisten alueille muodostuu lisää rakennusoikeutta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä syyskuussa 2011 ja kaavaluonnoksen kuuleminen pidettiin helmimaaliskuussa 2012. Kaavan ehdotusvaiheen perusselvityksinä on laadittu laajempi liikenteellinen tarkastelu ja luontoselvitys sekä selvitetty biolämpövoimalan vaikutukset maisemaan, liikenteeseen ja ympäristöön. Kaavaaluetta laajennetaan ehdotusvaiheessa lisäksi siten, että länsipuolen peltoalueille sijoitetaan laiduneläintenpidon mahdollistava kortteli. Kaavasta on järjestetty useita viranomaisneuvotteluita ja työpalavereita. Eteneminen on odottanut ELY-keskuksen päätöksiä Kempeleentien ja Ollilantien risteysjärjestelyistä, jotka selkiytyvät todennäköisesti kesällä 2016 rakennettavalla liikennevalo-ohjauksella. Kaavaehdotuksen kuuleminen järjestetään tavoiteaikataulun mukaan vuonna 2015. Ollakan pohjoisosan asuin- ja liikealueen ideakilpailu saataneen alulle vuoden 2015 aikana ja järjestettäneen vuonna 2016. Taajaman yleiskaavassa keskustatoimintojen alueeksi määritellyn alueen käyttöönotto edellyttää ELYkeskuksen mukaan Ketolanperäntien rakentamisen rautatien ali voimassa olevan asemakaavan mukaisesti. Alituksesta ei ole tehty investointipäätöksiä, ja nykyinen radan ylittävä silta vaatii korjauksia tehdyn arvion mukaan vasta vuonna 2027. Teollisuusalueelle kulku esitetään alkuvaiheessa nykyisen Technocenterin itäpuolisen puiston läpi, jotta nykyisen asuinalueen liikenneturvallisuus paranee. Merisaran logistiikka-alueen muutos ja laajennus Riihivainiolla (8.) Tavoitteen asettelun mukaan voimassa olevaa asemakaavaa muutetaan jo rakennetun käytön mukaiseksi ja logistiikka-aluetta laajennetaan pohjoiseen, kunnan omistamalle maalle. Nimistötoimikunta nimesi alueen Merisaran logistiikka-alueeksi syyskuussa 2013. Kempeleen asemakaava-alueeseen liitetään kaavaprosessissa myös Tuohinonojan pohjois- ja eteläpuoliset maatalousalueet, jotka on seudun yleiskaavassa merkitty viheryhteystarpeeksi. Neuvotteluja alueen toimijoiden kanssa on käyty kaavaprosessin kaikissa vaiheissa. Asemakaava käynnistettiin kunnanhallituksen päätöksellä lokakuussa 2014 (27.10.). Samalla osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä asemakaavaluonnos olivat nähtäville marras-joulukuussa2014 (5.11. ja 5.12.). Ehdotusvaiheen kuuleminen on käynnissä parasta aikaa (2.4. - 5.5.2015, khal 23.3.2015). Alueesta kiinnostuneiden yritysten tavoitteena on päästä rakentamaan tai laajentamaan toimintaansa mahdollisimman pian kaavan voimaan tulon jälkeen. Logistiikka-alueen jatkumisesta etelään aina Limingan rajalle on teetetty esiselvitys (FCG Suunnittelu ja tekniikka). Alustavana tavoitteena on saada logistiikkavyöhykkeelle tulevaisuudessa tie- ja raideverkostoon tukeutuvaa tavaraliikennettä sekä mahdollisesti myös lentoliikennettä hyödyntäviä integroituja kuljetuksia eli inter- tai multimodaalikuljetuksia. Logistiikkavyöhykkeen selvittelyjä jatketaan todennäköisesti seudullisesti. Mikäli hanke todetaan etenemiskelpoiseksi, se edellyttää osayleiskaavan laatimista alueelle. YMPÄRISTÖPALVELUT Kaavoitus 29.4.2015 Vihiluodontien koulukeskuksen kaavamuutos (11.) Kaavamuutoksen lähtökohtana on Kirkonkylän koulun ja Kempeleen yläasteen järjestäytyminen yhtenäiskouluksi, mikä lisäsi Vihiluodontietä ylittävää oppilasliikennettä ja esikoululaisten määrää. Kaavamuutoksen päätavoitteena on liittää Vihiluodontie koulun korttelialueeseen (YO), jolloin alueen piha- ja paikoitusjärjestelyt olisivat helpommin järjestettävissä, mutta suunnittelualue on laajempi. Aloite muutoksesta tuli yhtenäiskoulun oppilaiden vanhemmilta ja opettajilta keväällä 2012. Kaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä toukokuussa 2012. Katusuunnitelma nykyiselle katualueelle sijoittuvista tilapäisjärjestelyistä oli nähtävillä kesällä 2012, ja ne otettiin käyttöön koulujen alkaessa samana syksynä. Katualue- ja pihajärjestelyjen suunnittelua on jatkettu, ja osa perusparannuksesta toteutettiin kesällä 2014. Vihiluodontien osalta toteutus voi alkaa vasta asemakaavan tultua voimaan, joten tavoitteena on edetä kuulemisvaiheisiin mahdollisimman pian. Kaavahankkeen kokonaissuunnittelu mahdollistui, kun Kempeleen seurakunta lähti mukaan hankkeeseen. Syksyllä 2012 aloitetut maakauppaneuvottelut seurakunnan kanssa Vihiluodontien ja vanhan kirkon aidan välisestä kaistaleesta saatiin hyväksytyksi evankelisluterilaisen kirkon määräämällä moniportaisella tavalla keväällä 2014 (Kmp kirkkoneuvosto 28.11.2013 ja kirkkovaltuusto 10.12.2013 > Oulun hiippakunnan tuomiokapitulin valmistelu > 13.3.2014 kirkkohallitus, Helsinki). Kaavan laajuus ja sisältö tarkentuvat kaavahankkeen edetessä, mutta kaavaalueeseen sisältynee koulukeskuksen, Kempelehallin ja kirkon tontit sekä Vihiluodontien katualue. Mahdollisesti kaavahankkeessa tutkitaan myös Vihiluodontien pohjoispuolisen koulutontin viereisen omakotitalotontin muuttamista varhaiskasvatuksen tarpeisiin. Senioritalo Kempeleen Elohovi (12.) Yksityisen senioritalon kaavoitusaloitetta ja siihen liittyvää esisopimusta (As. Oy Lassinpuisto) käsiteltiin kunnan luottamuselimissä useita kertoja vuosina 2012-2013. Aiesopimus hyväksyttiin toukokuussa 2013, ja kaavahanke saatiin alulle. Tavoitteena on mahdollistaa senioritalon rakentaminen puistoalueelle kunnan keskustaajamaan. Konsulttisopimus kaavoituksesta on Arkkitehtitoimisto Laation kanssa. Kaavamuutoksen vireille tulo ja valmisteluvaiheen kuuleminen pidettiin loka-marraskuussa 2013, ja ehdotusvaiheen kuulemiseen edettiin jo vuodenvaihteessa. Hyväksymisvaihe siirtyi helmikuusta 2014 sopimustekniikan ja rakentamisvaiheen järjestelyiden takia. Kaava menee hyväksyntään, kun hanke etenee. Kunnan ympäristöpalvelut on hoitanut kaavamuutoksen lakisääteisen kaavaprosessin ja varmistanut, että kaavaasiakirjat ovat kunnan mallin mukaiset. YMPÄRISTÖPALVELUT Kaavoitus 29.4.2015 Zatelliitin poikittaisyhteyden kaavamuutos, laajennus ja osittainen kumoaminen, 2-vaihe (13.) Asemakaavan laajennukseen on ryhdytty kunnan toimesta, ja se perustuu Liikenneviraston ja kunnan väliseen rakentamissopimukseen. Kaavaprosessin ensimmäisessä vaiheessa kumottiin asemakaavassa ollut Tähtikaartokadun linjaus ja määritettiin uusi katualue. Zatelliitin poikittaisyhteyden asemakaavan toiseen ehdotusvaiheeseen edetään kun Pohjois-Pohjanmaan ensimmäinen vaihemaakuntakaava on saatu kaupan osalta voimaan, todennäköisesti vuoden 2015 lopulla. Kaavaprosessin jatkuessa toiseen vaiheeseen järjestetään viranomaisneuvottelu, jossa kaupan ohjauksen periaatteet täsmennetään ympäristöministeriön päätöksen pohjalta. Tämän jälkeen edetään taajaman osayleiskaavan ehdotusvaiheen kuulemiseen ja kunnanvaltuuston hyväksymiskäsittelyyn, ja Zatelliitin asemakaavan toiseen ehdotusvaiheeseen. Ehdotus voidaan asettaa nähtäville, kun taajaman osayleiskaava 2040 on saatu ehdotuksena nähtäville. Asemakaava voidaan hyväksyä vasta kun osayleiskaava on tullut voimaan, jolloin kaupan ja eritasoliittymän uudet aluevaraukset voidaan viedä hyväksyttäviksi. Eteläsuomentien länsipuolisten risteysjärjestelyjen takia joudutaan vielä yhteen, erilliseen kaavaprosessiin, koska ELY-keskuksen vaatimat järjestelyt eivät sovi nykyiselle tiealueelle. Tämä erillisprosessi sijoittuu kartalla nuolen osoittamalle paikalle. Vihiluodon kaavamuutos (6.) Kaavamuutoksen päämääränä on katuyhteyden muodostaminen Vihikari-kadulta Kempeleentielle. Kaavahanke on ollut käynnissä vuodesta 2007. Kaava-alue rajautuu uuden Oulun, entisen Oulunsalon rajaan, eikä raja-alueen maankäytöstä ja katulinjauksista ole päästy käydyissä neuvotteluissa yksimielisyyteen. Kaavamuutoksen vireille tulo on kuulutettu ja valmisteluvaiheen kuuleminen pidetty joulukuussa 2008. Hanke etenee, kun liikennejärjestelyistä päästään sopimukseen. Ollilan korttelin 1020 osan kaavamuutos (9.) Ollilan Pirilän alueen toimintaa on ideoitu tällä vuosikymmenellä kunnan ostettua OSAO:lta osan puutarhaoppilaitoksen korttelialueesta. Kaavamuutos saatettiin vireille, jotta kunnan omistuksessa oleva korttelin osan saadaan vastaamaan nykyistä ja tulevaa toimintaa. Nykyinen merkintä on opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (YO), vaikka alueella on asuinkerrostaloja ja Hovintien tilaelementtipäiväkoti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä vuodenvaihteessa 2011-2012, mutta valmisteluvaiheeseen ei ole voitu edetä toistaiseksi.. Käynnissä oleva sote-puolen murros vaikuttaa myös kaavamuutoksen etenemiseen. Kaavan laajuus ja sisältö tarkentuvat selvitysten edetessä YMPÄRISTÖPALVELUT Kaavoitus 29.4.2015 Käynnistyviä asemakaavahankkeita Sarkkirannan korttelin 8061 kaavamuutos (15.) Kuntaan on tullut helmikuussa 2014 maanomistaja-aloite Kasvihuoneentie 2:ssa sijaitsevan kiinteistön muuttamisesta osin asuinkäyttöön. Asiasta on pidetty työneuvotteluita jo aikaisempina vuosina, ja nyt valmistellaan maankäyttö- ja kaavoitussopimuksia, jotka viedään kunnanhallituksen käsittelyyn lähiaikoina. Paiturin asuinalueen kaavalaajennus (3.) Kaavahankkeen päämääränä on radan länsipuolen pientalotarjonnan lisääminen, sillä kunnan länsiosa on tällä hetkellä kerrostalovaltainen. Kaavoitus on aloitettu vuonna 2014, mutta virallinen vireille tulo tapahtunee vuonna 2015. Selvittelyn alla on myös suunnittelualueen laajentaminen yksityisten maille Savikorven alueelle, mikä edellyttäisi maankäyttö- ja kaavoitussopimuksia. Alueen liikennejärjestelyitä on tutkittu vuonna 2014 valmistuneessa Kempeleen liikenneturvallisuussuunnitelmassa (LIITU). Zeppelinin ja Zimmarin alueen kaavamuutos (4.) Zeppelinin lähialueella on havaittu maankäytön tarkastelutarpeita. Matkailua palvelevien rakennusten korttelialueen mahdollinen rakentuminen, Zimmarin viereisen Honkasen lasten- ja nuortentalo ”Monarin” nykytila sekä uuden liikuntahallin tarve Ylikylän yhtenäiskoulun lähistölle alueelle edellyttävät asemakaavan muutosta. Alueelle on teetetty alustavana suunnitelmana liikenneselvitys, jossa tarkasteltiin mm. Myllytien jatkamista suoraan Lehmikentäntie yli. Ratkaisu parantaisi liikenneturvallisuutta ja etenkin joukkoliikenteen mahdollisuuksia. Kaavoituksen aloitusajankohta riippuu osin Zeppelinin laajennustarpeista, toistaiseksi vahvistamattoman maakuntakaavan mitoitusesityksen mukaan rakennusoikeutta olisi kaavoitettavissa yhteensä 50 000 kerrosneliötä. Metsärinteen alueen asemakaavan laajentaminen (5.) Kunta on hankkinut maa-alueita Metsärinteen nykyisen asuinalueen eteläpuolelta. Hovinmetsäntien jatke kaavoitetaan kaartumaan takaisin Ketolanperäntiehen, ja laaditaan kokoojaväylälle tukeutuvalle alueelle asemakaava. Samassa yhteydessä tutkitaan yksityisomistuksessa olevaa Haapamaan Keinäsentien aluetta, joka sijaitsee ekokorttelista Ketolanperälle päin. Kaavoitus käynnistyy tulevina vuosina resurssien puitteissa, yksityisten maiden mukaan ottaminen edellyttää maankäyttö- ja kaavoitussopimuksia. Linnakallion ja Kuusirinteen asemakaavan laajennus (14.) Linnakallion alueen kehittäminen on lähdössä liikkeelle Linnakallio Masterplan –suunnitelmalla. Tässä Linnakankaan länsiosan kokonaisvaltaisessa kehittämissuunnitelmassa sovitetaan yhteen toiminnalliset, taloudelliset ja maankäytön suunnitelmat. Hanke sai osarahoitusta Pohjois-Pohjanmaan liiton kehittämisrahoista. Asemakaavan laatimispäätös käsiteltiin kunnanhallituksessa 9.3.2015. Asemakaavoitus etenee, kun Masterplan on saatu valmiiksi, mikäli se on mahdollista voimassa olevan osayleiskaavan puitteissa. Muutoin asemakaavoitus joutuu odottamaan Linnakankaan osayleiskaava 2030:n voimaantuloa. YMPÄRISTÖPALVELUT Kaavoitus 29.4.2015 Komeetantien ja Eteläsuomentien risteysalueen länsipuoli (13. < nuolella osoitettu) Zatelliitintien toteuttaminen Komeetantielle saakka edellyttää Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen mukaan Eteläsuomentielle kanavointia ja varautumista kevyen liikenteen alitukseen. Tämä ei mahdu nykyiselle liikennealueelle, joten aluevarauksia täytyy muuttaa erillisellä asemakaavahankkeella. Tämä erillisprosessi sijoittuu kartalla nuolen osoittamalle paikalle. Kaavan hyväksymisen jälkeen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja Kempeleen kunta asettavat nähtäville Eteläsuomentien uuden tiesuunnitelman. Samalla esitettäneen kevyen liikenteen ohjeellinen varaus puiston läpi Eteläsuomentieltä Ollilantielle. Tavoitteena on edetä kuulemisvaiheisiin mahdollisimman pian. Hakamaan yritys- ja teollisuusalueen asemakaavan muutos (16.) Hakamaasta on ostettu kunnalle maa-alueita huoltoaseman ympäristöstä, ja alueelle on laadittu alustavia liikenneverkkotarkasteluita ja kaavarunkoja. Huoltoaseman ympäristön kaavoitus saataneen käyntiin vuonna 2015. Hakamaan nykyinen teollisuusalue kaipaa myös asemakaavan tarkistamista. Ennen kaavoituksen käynnistämistä alueelle tehdään nykytilanteen kartoitus, todennäköisesti käynnistymässä olevan KAAPO-hankkeen yhteydessä. Pohjois-Pohjanmaan liiton ja Oulun yliopiston kanssa toteutettavassa Kaupunki- ja kuntakeskustat pohjoisessa – hankkeessa tavoitteeksi on asetettu Kempeleen yrityskylien houkuttelevuuden ja yhtenäisyyden parantaminen. Muita tarkasteltavia alueita ovat Ollakka ja Paituri. Muita asemakaavahankkeita Ketolanperän koulun ympäristön kaavamuutos ja laajennus (2.) Kaavoitushanke on aloitettu vuonna 2009, jolloin suunniteltiin kunnan omistaman alueen täydennysrakentamista. Ketolanperän koulun oppilasennuste oli tuolloin huono, mutta Metsärinteen alueen rakentuminen on lisännyt koulun oppilasmääriä, joten kaava ei ole enää kiireellisten listalla. Alustava liikenneverkkosuunnitelma on laadittu vuosina 2010 - 2011, ja siinä on selvitelty mahdollisten kevyenliikenteen alikulkujen sijaintia Ketolanperäntiellä. Kaavoitus käynnistyy tulevina vuosina resurssien puitteissa, ja kaava-alueen laajentamista myös yksityisten maille tutkitaan, jolloin täytyy laatia myös maankäyttö- ja kaavoitussopimuksia. Sarkkirannan korttelin 8097 kaavamuutos (8.) Monkkasen vedenottamon mahdollinen käyttötarkoituksen muutos edellyttää kaavamerkinnän tarkistamista. Kaavoituksen aloitusajankohtaa ei ole sovittu. Kaavamuutosalue on Kempeleen Vesihuollon omistuksessa, mutta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kanta on, että Monkkasen tulisi säilyä varavedenottamona, vaikka sen suojaalueella on ollut öljyvuotoja. Mourunkijärven rantakaavan ajantasaistaminen asemakaavaksi (9.) Mourunkijärven vanhan rakennuslain aikana laaditun rantakaavan 1980-luvulla (kval 4.8.1988, lääninhallituksen vahvistama 9.6.1989) ajantasaistaminen odottaa resursseja alueen pohjakartan laatimiseksi. Alueella on olemassa olevia, pääosin yksityisomistuksessa olevia rakennuspaikkoja rantakaavan ulkopuolisella alueella. Kunta omistaa Mourunkijärveltä urheilu-, virkistys- ja uimaranta-alueita. Kempeleen asemakaavan tekninen tarkistus (19.) Tavoitteena on kortteli- ja tonttirajojen yhdenmukaistaminen kiinteistörajojen suhteen kohdissa, joissa on havaittu poikkeamia. Hankkeeseen ryhdytään ympäristöpalveluiden resurssien puitteissa. YMPÄRISTÖPALVELUT Kaavoitus 29.4.2015 Rakennusjärjestys antaa kempeleläiset suuntaviivat (MRL 14 § ja 15 §) Rakennuslupaa myönnettäessä tarkistetaan, että suunnitelmat ja lupapiirustukset noudattavat näiden lisäksi asemakaavaa ja kunnan voimassa olevaa rakennusjärjestystä. Kempeleen kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa 31.1.2002. Nykyinen rakennusjärjestys sisältää myös MRL:n 16 § mukaan määräytyviä suunnittelutarveratkaisualueita, jotka ovat voimassa kymmenen vuotta kerrallaan. Rakennusjärjestyksen uudistaminen on ajankohtainen mm. lakimuutosten ja kunnan sisäisten hallintouudistusten takia. Aloittamispäätöksen yhteydessä joulukuussa 2011 valtuusto päätti myös nykyisten suunnittelutarvealueiden voimassa pysymisestä kunnes rakennusjärjestyksen muutos on valmis (kval 19.12.2011,§ 117). Uudistamistyön vireille tulo ja suunnittelutarvealueiden voimassa pysyminen kuulutettiin lehdessä 1.2.2012. Rakennusjärjestyksen uudistamisen vuorovaikutus järjestetään kaavaprosessin tapaan, ts. tulossa on kaksi kuulemiskertaa. Kuulemisiin edetään ympäristöpalveluiden resurssien puitteissa niin pian kuin mahdollista. Kuva 17. Kunnan kaavoituksen eri tasojen, alueiden rakentumisen ja tontinluovutuksen välinen suhde. Kempeleessä 29.4.2015 Kaavoittaja Mari Kuukasjärvi
© Copyright 2024