Työturvallisuusluennot 2015
9.9.2015 Työturvallisuusluennot 2015 Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 Sisältö VÄLITTÖMÄT KEMIALLISET VAARATEKIJÄT (Aineiden vaikutukset elimistössä ja henkilökohtaiset suojaimet) VÄLILLISET KEMIALLISET VAARATEKIJÄT KEMIKAALILAINSÄÄDÄNTÖ ja REACH-asetus KEMIKAALIJÄTTEIDEN KÄSITTELY VAAROJEN VÄLTTÄMINEN (turvalliset työtavat ja menetelmät sekä turvavälineet laboratoriossa) OHJEITA TAPATURMAN VARALTA Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 Työturvallisuuden luentokalvot 2015 1 9.9.2015 Luennot ma 7.9. klo 13-16 Ke1 ja Ke 9.9. klo 13-16 Ke1 Tentti ryhmä ryhmä ryhmä ryhmä H1: Ke 16.9. klo 13.00-14.15 H4: Ke 16.9. klo 14.30-15.45 H3: To 17.9. klo 13.00-14.15 H2: To 17.9. klo 14.30-15.45 Osallistu vain oman ryhmäsi (CHEM-A1200) tenttiin! Tenttiin ei tarvitse ilmoittautua webOodissa. Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 Tentti Ryhmätentti: oma 5 hengen ryhmä Arviointi: hyväksytty / hylätty 6 tehtävärastia, 10 min/rasti Rasteilla opettajia 5 eri kurssilta Rastit: 1. 2. 3. 4. 5. 6. Suojavälineet ja työtavat Varoitusmerkit Tietoa kemikaaleista Jätteet Työtavat, ensiapu, suojavälineet, toiminta onnettomuuksissa Ensiapu Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 Työturvallisuuden luentokalvot 2015 2 9.9.2015 Kemian tekniikan korkeakoulun työsuojelun – kohteina ovat laboratorion lähiympäristöt, fyysinen työympäristö, työ ja henkilöstön työnhallinta. – tavoitteena on henkiseltä ja ruumiilliselta kannalta turvallinen työskentely eri työpisteissä sekä työtapaturmien ja työstä johtuvien sairauksien ennaltaehkäisy. Näihin tavoitteisiin pääsemiseksi luomme edellytykset: – häiriöttömälle työnteolle ja oppimiselle – toiminnassa koettujen ongelmien ratkaisumallien omaehtoiseen kehittämiseen – organisaation toimintamallien kehittämiseen – henkilöstön työnhallinnan kehittämiseen – työsuojelun juurruttamiseen oppimistapahtuman kautta osaksi ammattitaitoa Jos tunnet olosi 'turvattomaksi', jokin asia askarruttaa tai olet huomannut puutteita tiedekuntamme turvallisuusasioissa, niin ota yhteyttä kurssin opettajaan. Kotisivut ® tilat ja turvallisuus ® työturvallisuus ja työsuojelu ® oppaita ja ohjeita Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 CHEM-A1200 Kemiallinen rakenne ja sitoutuminen Laboratoriotyöt rautatabletin rautapitoisuuden määritys seuraavilla neljällä menetelmällä: 1. Raudan määritys oksidina (gravimetria) 2. Raudan määritys cerimetrisesti (titrimetria) 3. Raudan määritys absorptiometrisesti (spektrofotometria) 4. Raudan määritys liekki-AAS -menetelmällä Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 Työturvallisuuden luentokalvot 2015 3 9.9.2015 Tyypillisiä laboratoriotyötapaturmia Tavallisia, mutta vähemmän vakavia: Melko harvinaisia, mutta vakavia: Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 Laboratoriotöissä sattuneet tapaturmat 1995 - palovamma sytytettäessä bunsenliekkiä: oppilas avasi väärän kaasuhanan - kiinteää ainetta “lentänyt” silmään tai suuhun - väkevän HNO3:n aiheuttama syöpymä = palovamma jalassa: kaatunut koeputki - väkevän H2SO4:n aiheuttama palovamma kämmenessä - väkevää H2SO4:a roiskahtanut silmille ja kasvoihin: välittömän silmä -ja kasvohuuhtelun ansiosta “vain” pari palovammaa kasvoissa (suojalasit olivat päässä, mutta eivät suojanneet täysin) - laimean NH3:kin roiskahtaminen silmään: oppilas oli lähdössä laboratoriosta: oli ottanut jo suojalasit pois, laittoi reagenssipulloja kaappiin, jolloin yksi tippapullo putosi ja sen kärjestä lensi pisara silmään - rikkoutuneen lasiastian aiheuttama haava kämmenessä - pyörtyminen ja pään iskeminen lattiaan: oppilas ei ollut syönyt koko päivänä Syksyllä 2014 ei yhtään tapaturmaa (CHEM-A1200 kurssilla)! Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 Työturvallisuuden luentokalvot 2015 4 9.9.2015 Laboratoriossa ja työpaikalla esiintyviä vaaroja Kemialliset vaaratekijät Fysikaaliset vaaratekijät Biologiset vaaratekijät Ruumiillinen kuormittaminen ja ergonomia Henkinen kuormittuminen Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 FYSIKAALISET VAARATEKIJÄT Eri energianmuotojen vaikutuksia työntekijöihin ja heidän terveyteensä: Melu: altistustaso ei saa ylittää 85 dB Tärinä Säteily Sähkö Ilmanvaihto Valaistus BIOLOGISET VAARATEKIJÄT Bakteerit, virukset, homeet, sienet, loiset Kosteusvauriot Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 Työturvallisuuden luentokalvot 2015 5 9.9.2015 KEMIALLISET VAARATEKIJÄT Kemiallisten aineiden aiheuttamat vaarat ihmisen terveydelle ja turvallisuudelle: VÄLITTÖMÄT VAARAT Terveydelle vaaralliset kemikaalit pääsevät elimistöön tai muuten kosketuksiin kudoksen kanssa (mm. myrkyt, hapot, emäkset). VÄLILLISET VAARAT Kemikaalien muiden ominaisuuksien aiheuttamat vaarat (mm. palavat, räjähtävät ja korrodoivat aineet). Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 VÄLITTÖMÄT VAARAT PERIAATE: Aineita ei voida jakaa myrkyllisiin ja ei-myrkyllisiin (Kemikaalilaki 599/2013) Terveydelle vaarallinen kemikaali aine, joka elimistöön joutuessaan voi kemiallisten ominaisuuksiensa vuoksi aiheuttaa jo vähäisenä määränä haittaa ihmisen terveydelle. Ympäristölle vaarallinen kemikaali aine, joka ympäristöön joutuessaan voi aiheuttaa jo vähäisenä määränä ilmeistä haittaa elolliselle luonnolle. Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 Työturvallisuuden luentokalvot 2015 6 9.9.2015 Miten kemikaali/aine voi päästä elimistöön? Hengityselimistön kautta - edellyttää höyrystymistä hajuttomat aineet imeytyvät huomaamatta, toisaalta aine voi aiheuttaa ärsytystä = yskiminen tai aineen voi haistaa, mutta hajuun voi turtua tehokasta, sillä keuhkorakkulat hienojakoisen verisuoniverkoston peittämät - Ihon läpi imeytymällä - haavat, naarmut orgaaniset liuottimet imeytyvät helposti terveenkin ihon läpi Ruoansulatuskanavan kautta - syynä yleensä puutteelliset ohjeet tai ohjeiden laiminlyönti aine ei välttämättä imeydy ruoansulatuselimistön kautta vahingossa niellyn myrkyn määrä yleensä pieni Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 Mitkä tekijät vaikuttavat aineen vaikutustapaan elimistössä? § Aineen määrä § Aineen spesifiset toksikologiset ominaisuudet (myrkyllisyys) § Elimistöön pääsytapa § Altistusaika § Henkilökohtainen herkkyys Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 Työturvallisuuden luentokalvot 2015 7 9.9.2015 AINEEN KULKU ELIMISTÖSSÄ Elimistöön imeytynyt aine ® verenkierto ® kaikki elimistön osat ® varastoituminen kudoksiin ® varastoituneet aineet vapautuvat verenkiertoon ® myrkytys AINEEN ERITTYMINEN ELIMISTÖSTÄ – aine kerääntyy elimistöön, jos sen imeytymisnopeus > erittymisnopeus – biologinen puoliintumisaika: aika, jossa puolet elimistöön joutuneesta aineesta erittyy pois – puoliintumisaika vaihtelee riippuen useista tekijöistä liuottimet ~ min-vrk, raskasmetallit ~ a AINEEN MUUTTUMINEN ELIMISTÖSSÄ – esim. metanoli ® formaldehydi ® muurahaishappo Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 Aineiden luokittelu Akuutit eli äkilliset vaikutukset Ärsyttävät aineet Syövyttävät aineet Huumaavat aineet Kemialliset hengitysmyrkyt Ilman hapen syrjäyttävät kaasut Krooniset eli pitkäaikaisvaikutukset Yleismyrkyt Kudosmyrkyt Hermostomyrkyt Herkistävät aineet Pölykeuhkoa aiheuttavat aineet Syöpää aiheuttavat aineet Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 Työturvallisuuden luentokalvot 2015 8 9.9.2015 AKUUTIT VAIKUTUKSET ÄRSYTTÄVÄT AINEET Paikallinen tulehdus (hengitysteiden, silmien tai ihon ärsytys): – kaasumaisia tai laimeita happoja/emäksiä – vesiliukoiset ® ylemmät hengitystiet , esim. H2SO4, HF, HCl, NaOH, etikkahappo – veteen niukkaliukoiset ® keuhkojen perimmäiset osat esim. NO2 – kaikki hengityselinten osat: NH3, Cl2, O3, F2, SO2, formaldehydi – kosketusihottumien tavallisimpia aiheuttajia: muovit, hartsit, liuottimet, voiteluaineet, hapot, emäkset Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 SYÖVYTTÄVÄT AINEET Tuhoavat kudosta (esim. syövyttävät ihoa, aiheuttavat vakavia silmävaurioita): – vahvat hapot ja emäkset suurina pitoisuuksina: myös esim. H 2O2, Br2 – hammasvauriot, esim. SO2 Laimeina liuoksina vahvat hapot ja emäkset ovat ärsyttäviä! Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 Työturvallisuuden luentokalvot 2015 9 9.9.2015 HUUMAAVAT AINEET Lamauttavat keskushermoston toimintaa: – pääasiassa rasvaliuottimia – esim. orgaaniset liuotinaineet: hiilivedyt, alkoholit, eetterit, esterit, ketonit Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 KEMIALLISET HENGITYSMYRKYT Lamauttavat hengitystoimintaa: – 1. estämällä hapen kulkeutumisen elimistöön, esim. CO, nitriitit – 2. elimistön entsyymien toiminnan esto Þ soluhengityksen estyminen, esim. syanidit – 3. vaikuttamalla hengitystä säätelevään keskushermoston osaan, esim. H2S Þ tajuttomuus, hengityshalvaus, jopa kuolema! Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 Työturvallisuuden luentokalvot 2015 10 9.9.2015 ILMAN HAPEN SYRJÄYTTÄVÄT KAASUT Laimentavat hengitysilman happipitoisuutta: – oireet alkavat ilmetä, kun happipitoisuus < 16-18 % , esim. N2, H2, jalokaasut, CO2 Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 KROONISET VAIKUTUKSET YLEISMYRKYT Vaikuttavat samanaikaisesti moniin elimiin: – Pb: hermosto (väsymys, hermostuneisuus, vapina) ruuansulatuselimistö (vatsakivut) verenkuva Þ anemia kertyy luustoon, maksaan – Hg: hermosto (hermostuneisuus, vapina) kertyy maksaan, munuaisiin, aivoihin suolisto-oireita ikenet ja suu (metallin maku, syljen eritys, ientulehdus) – fenolit: hengityselimistö munuaiset maksa haima perna Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 Työturvallisuuden luentokalvot 2015 11 9.9.2015 KUDOSMYRKYT Vaikuttavat pääasiallisesti tiettyyn elimeen: – – – – bentseeni – luuydin vaurioituu, punasolujen tuottaminen estyy kadmium - munuaiset metanoli - silmähermot etanoli, CCl4 – maksa vaurioituu HERMOSTOMYRKYT Vaikutus kohdistuu keskushermostoon: esim: metanoli, mangaani, etanoli, rikkihiili, arseeni (väsymys, pahoinvointi, huimaus, muistin huonontuminen, ärsyyntyminen…) Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 HERKISTÄVÄT AINEET Aiheuttavat allergista herkistymistä: – herkistyminen vähitellen – oireet ihottuma, allerginen nuha ja/tai astma – esim. formaldehydi, isosyanaatit, Ni-, Co- ja Cr-yhdisteet Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 Työturvallisuuden luentokalvot 2015 12 9.9.2015 PÖLYKEUHKOA AIHEUTTAVAT AINEET Aiheuttavat pysyviä keuhkomuutoksia (arpikudos): – esim. asbesti, kvartsi, talkki, kaoliini asbesti talkki Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 SYÖPÄÄ AIHEUTTAVAT AINEET aiheuttavat kasvaimia – tyypillinen altistusaika 5-20 v – epäyhtenäinen ryhmä, esim: iho: terva, piki, bitumi, asfaltti, As-yhdisteet, radioaktiiviset aineet, röntgen- ja UV-säteily hengityselimet: asbesti, eräät As-, Cr-, Co-, Ni-, Be-yhdisteet, radon luusto, luuydin: bentseeni, radioaktiiviset aineet, röntgensäteily Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 Työturvallisuuden luentokalvot 2015 13 9.9.2015 Kemian tekniikan osastolla käytettävien syöpäsairauden vaaraa aiheuttavien aineiden luettelo (2002 ilmoitetut) Näiden aineiden käyttäjät, käyttömäärät ja altistusperusteet pitää ilmoittaa vuosittain työsuojelupiiriin. Aine Heksametyylifosforitriamidi Arseeniyhdisteet Atsimetyleeni 1,4-Dioksaani Etyylikarbamaatti Hiilitetrakloridi Hydratsiini Kadmium Kromaatit 4-Kloorianiliini Aniliini Asetamidi 1,2-Dikloorietaani Kloroformi Lyijyasetaatti 1,1,2,2-Tetrakloorietaani Tioasetamidi Tiourea Akryyliamidi ASA-numero 20 29 34 38 40 41 42 43 45 62 62 64 77 10 10 12 12 12 13 CAS-numero 680-31-9 334-88-3 123-91-1 51-79-6 56-23-5 302-01-2 7440-43-9 106-47-8 62-53-3 60-35-5 107-06-2 667-66-3 9546-67-8 579-34-5 662-55-5 862-56-6 779-06-1 Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 MUUT VAIKUTUKSET TERATOGEENISET AINEET aiheuttavat sikiövaurioita, esim. talidomidi, metyylielohopea PERIMÄÄ VAURIOITTAVAT AINEET (= mutageenit) pysyvä geneettinen muutos, esim- akryyliamidi, ammoniumdikromaatti LISÄÄNTYMISELLE VAARALLISET AINEET vähentävät ihmisen hedelmällisyyttä, esim. Pb Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 Työturvallisuuden luentokalvot 2015 14 9.9.2015 Miten altistukselta voi suojautua? HENKILÖKOHTAISET SUOJAIMET Perusvarusteet: laboratoriotakki, suojalasit (kasvonsuojain), tarvittaessa suojakäsineet Tarvittaessa: suojakengät, suojahaalarit, hengityssuojain, kuulonsuojain, suojaesiliina, hiussuoja Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 Suojakäsineet Käsineet tulee valita työn mukaan. Käsineet voivat suojata erilaisilta haitoilta: • Mekaaniselta (viillot, pistot, repäisy, hankaus) • Kemialliselta (puhdistusaineet, liuottimet, maalit, lakat, syövyttävät tai myrkylliset aineet) • Termiseltä (kuumuus, kylmyys, sulan metallin roiskeet) • Tärinältä, säteilyltä, sähköltä • Ammatti-ihotaudeilta • Tartuntataudeilta Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 Työturvallisuuden luentokalvot 2015 15 9.9.2015 Kemikaalinsuojakäsineet luokitellaan seuraavien ominaisuuksien perusteella: – – – – kemikaalin läpäisevyys (aika, minuuttia) käsineen tiiveys käsineen materiaalin hankaus- ja repäisylujuus leikkaus- ja pistonkestävyys Kuumansuojakäsineet Kylmänsuojakäsineet Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 Työturvallisuuden luentokalvot 2015 16 9.9.2015 MATERIAALI AINEITA, JOIDEN KÄSITTELYYN KÄSINE SOVELTUU Luonnonkumi NR alkoholit (etanoli, metanoli, propanoli, butanoli), ketonit (asetoni, metyylietyyliketoni), etyyliasetaatti, polyglykolit, laimeat hapot (5 - 25 % rikkitai suolahappo), synteettiset pesuaineet ja vesi kuten edellä, lisäksi sykloheksaani, liuotinbensiinit, hiilivetyöljyt, eläin- ja kasvikunnan rasvaöljyt; lyhytaikaisesti: klooratut liuottimet, rikki- ja suolahappo, natrium- ja kaliumhydroksidi alkoholit, liuotinbensiinit, sykloheksaani, tärpätti, aromaattiset hiilivetyöljyt, synteettiset öljyt, eläin- ja kasvikunnan rasvaöljyt, terva, pihka, bensiini ja muut vähäaromaattiset hiilivedyt; rajoitetusti: rikki- ja suolahappo; ei sovellu ketoneille alkoholit, ketonit, suola- ja rikkihappo, natrium- ja kaliumhydroksidi; lyhytaikaisesti: klooratut hiilivedyt, tolueeni, liuotinbensiinit, sykloheksaani; ei sovellu bensiinille ja öljylle kestää useimpien edellä mainittujen aineiden käsittelyä hyvin; ei sovellu ketonien ja etyyliasetaatin käsittelyyn kestää huonosti tai ei lainkaan useimpia edellä mainittuja liuottimia; käsineitä voidaan käyttää märässä työssä, tavallisessa pesussa ja puhdistuksessa, joissa käytetään synteettisiä pesuaineita, sekä lyhytaikaisesti alkoholien käsittelyssä klooratut ja aromaattiset liuottimet (tolueeni, ksyleeni); käyttöä vaikeuttaa se, että vesi ja veteen sekoittuvat liuottimet (asetoni, metyylietyyliketoni, etyyliasetaatti, alkoholit) turmelevat polyvinyylialkoholin nopeasti ei sovellu edellä mainittujen liuottimien käsittelyyn; polyeteeni kestää niitä huonosti etanolia lukuunottamatta; kertakäyttöisiä polyeteenikäsineitä voidaan käyttää elintarvikkeiden käsittelyssä ja märässä työssä Neopreeni eli kloropreeni CR Nitriilikumi NBR Butyylikumi IIR Fluorikumi eli Viton FEP Polyvinyyli-kloridi PVC Polyvinyylialkoholi PVAL tai PVA Polyeteeni PE NeoTouch® They provide excellent resistance to acids, bases and alcohols. Permeation breaktrough times Chemical agent Breakthrough Time (min) Hydrochloric Acid, 37% 101 Medium protection Hydrogen Peroxide, 30% > 480 High protection Nitric Acid, 70% 29 Splash protection Sulphuric acid, 98% 7 Not recommended Sodium Hydroxide, 50% > 480 High protection Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 Työturvallisuuden luentokalvot 2015 17 9.9.2015 Kemikaaliläpäisevyyden suojausluokitus suojakäsineille Läpäisyaika (min) Suojausluokka > 10 1 > 30 2 > 60 3 > 120 4 > 240 5 > 480 6 Lyhytaikainen kemikaalikosketus Käsien upotus kemikaaliin. Aina on muistettava, että: - kaikki kumi- ja muovimateriaalit läpäisevät kemikaaleja jossain määrin - mikään materiaali ei suojaa kaikilta kemikaaleilta. Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 Kemialliset vaarat Mikroorganismivaarat Mekaaniset vaarat Iskuviillot Kylmän vaarat Kuumuus ja tuli Radioaktiivinen saastuminen Ionisoivat säteilyt Tuote täyttää Euroopan unionin vaatimukset Standardin SFS-EN 420 mukaisia käsineiden testausmerkintöjä. Lähde: Standardi SFS-EN 420 Tärkeää on valita oikea käsine kyseiseen työhön! Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 Työturvallisuuden luentokalvot 2015 18 9.9.2015 Silmiensuojaimet käytetään työssä, joissa työn haittana tai vaarana ovat lentävät kappaleet, kipinät, metallin ja puun hiontapöly, liuottimet, roiskeet, nesteroiskeet, höyryt, häikäisy, kaasut, säteily (UV- tai IR-säteily, näkyvä valo). Suojaintyypit: Sanka- tai naamiomalliset silmiensuojaimet: • aurinkolasit • laser- tai UV-säteilyltä suojaavat • nesteroiskeelta ja pölyltä suojaavat Laserturvallisuuteen liittyviä varoitusmerkkejä. Lähde: www.turvamerkit.fi Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 Kasvojensuojaimet: – – – – visiirit hitsausmaskit huppusuojaimet suodattavat linssit Valinnassa huomioon otettavia tekijöitä: – suojaavuus, tiiviys, työn haittatekijöiden mukaan – kehysten ja sankojen sopivuus – eri työtehtävissä altistuminen – työntekijän näkökyky (linssien voimakkuus, karsastus) – linssien materiaali: muovi tai lasi – näkökentän riittävyys – paino – huollettavuus – vara-osien saatavuus ennen lopullista valintaa on tärkeää sovittaa erilaisia vaihtoehtoja Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 Työturvallisuuden luentokalvot 2015 19 9.9.2015 Hengityksensuojaimet käytetään työssä jossa esiintyy vaarallisia ilman epäpuhtauksia, kuten pölyjä, höyryjä, kaasuja tai hapenpuutetta Suojaintyypeiltään erilaisia: 1. ilman epäpuhtauksia suodattavia (suodatinsuojaimet) tai 2. puhdasta ilmaa johtavia (eristävät suojaimet) Suodatinsuojaimet: kokonaamari puolinaamari Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 Suodatinsuojain: • hiukkassuodatin • kaasusuodatin ja yhdistelmäsuodatin • suodattava puolinaamari • puolinaamari, jossa ei ole sisäänhengitysventtiiliä • puhallinsuojain Hengityslaitteet: • raitisilmalaitteet • paineilmaletkulaitteet Kannettavat hengityslaitteet: • kannettavat paineilmalaitteet • kannettavat happilaitteet Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 Työturvallisuuden luentokalvot 2015 20 9.9.2015 Kuulonsuojaimet Kuulonsuojainten tarkoitus on suojata kuuloa haitalliselta melulta ja estää kuulovaurion syntyminen. Kuulonsuojaimia on käytettävä työssä aina, kun melutaso on yli 85 desibeliä. Suojaintyypit: • • • • tulppasuojaimet kupusuojaimet kupu- ja tulppasuojaimien yhdistelmä eri taajuuksia vaimentavat suojaimet Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 AINEIDEN MYRKYLLISYYDEN VERTAILU Tappava annos (leathal dose): LD50-arvo annoksen suuruus (mg/kg), joka tappaa tietyn ajan kuluessa puolet annoksen nielleestä (tai ihon kautta altistus) koe-eläinjoukosta Ihmiselle hengenvaarallinen annos: kerrotaan LD50-arvo omalla ruumiinpainolla. esim. As2O3 LD50 = 14,6 mg/kg Þ 70 kg painava hlö: 1022 mg Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 Työturvallisuuden luentokalvot 2015 21 9.9.2015 Tappava pitoisuus (leathal concentration): LC50-arvo pitoisuus (mg/dm3), joka tappaa määrätyn ajan kuluessa puolet koe-eläimistä, jotka hengittävät tietyn ajan (4 t) ko. myrkkypitoisuuden omaavaa kaasua Ihmiselle hengenvaarallinen pitoisuus: sama kuin koe-eläimille. Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 Luokitus välittömän myrkyllisyyden mukaan Myrkyllisyys suun kautta rotalle LD50, mg/kg Myrkyllisyys ihon kautta rotalle tai kaniinille LD50, mg/kg Myrkyllisyys hengityksen kautta rotalle LC50, mg/l/4t Erittäin Myrkyllinen, T+ £ 25 £ 50 £ 0,25 a £ 0,5 b Myrkyllinen, T 25-200 50-400 0,25-1 a 0,5-2 b Haitallinen, Xn 200-2000 400-2000 1-5 a 2-20 b a b • • aerosoleille ja hiukkasille kaasuille ja höyryille luokituksessa huomioidaan myös ihmisestä tapaturmaisesti saatu kokemus sekä aineiden erityisominaisuudet (nestemäisyys, haihtuvuus, ihon läpi imeytyvyys, biologiset erityisvaikutukset) (STM:n päätös kemikaalien luokitusperusteista ja merkintöjen tekemisestä, 687/2005) Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 Työturvallisuuden luentokalvot 2015 22 9.9.2015 Työilman haitalliset epäpuhtaudet HTP = haitalliseksi tunnettu pitoisuus • pienimpiä pitoisuuksia, joiden on arvioitu voivan vahingoittaa työntekijää • altistusaika: 8 tunnin, 15 minuutin ja/tai hetkellinen keskipitoisuus, esim. HTP8h • sitovia raja-arvoja, joita ei saa hetkellisestikään ylittää esim. asbesti, bentseeni, lyijy, rikkihiili, rikkidioksidi, rikkivety Esim. H2S, jonka sallittu enimmäispitoisuus 15 mg/m3 (10 ppm) onni: hajuraja 0,015 ppm onnettomuus: hajuaisti lamaantuu myrkytysoireet: 15-20 mg/m3 20-70 “ 70-100 “ >100 “ silmien ärsytys päänsärky, pahoinvointi, limakalvojen ärsytys hengenahdistus, sydämentykytys, huimaus AKUUTTI MYRKYTYS ensiapu: raitis ilma, tekohengitys Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 VÄLILLISET VAARAT Palo- ja räjähdysvaarat (tulenarka aine) Syttymisen edellytykset: Laboratoriossa näitä ovat: 1. Palava aine 1. Palavat kaasut, palavat nesteet, kemikaalipölyt, paperit, öljyiset rätit, vaatteet, hiukset 2. Hapetin 2. Ilman happi, muut hapettavat aineet 3. Sytytyslähde 3. Tulitikut, bunsenpolttimet, kuumat sähkölevyt, sähköhauteet, hankauksesta tullut sähkökipinä, suojaamattomat tai rikkinäiset sähkölaitteet Jos yksikin näistä voidaan poistaa, saadaan palovaara torjuttua! Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 Työturvallisuuden luentokalvot 2015 23 9.9.2015 VÄLILLISET VAARAT (Palo- ja räjähdysvaarat) RÄJÄHDYS: – kun palaminen on nopeaa ja siihen liittyy huomattavaa paineennousua – kaikki syttyvät pölyt, höyryt ja kaasut voivat räjähtää Ylempi ja alempi syttymisraja (räjähdysraja): – alempi: ainetta on riittävästi, jotta palaminen on mahdollista – ylempi: sen yläpuolella ainetta on liikaa, jolloin happea on liian vähän palamiseen – – – – – – alempi – ylempi ammoniakki 15 – 30 til.-% dietyylieetteri 1,7 – 36 til.-% rikkivety 4,3 – 46 til.-% propaani 2,2 – 9,5 til.-% vety 4,0 – 75 til.-% asetoni 2,2 – 13 til-% Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 LEIMAHDUSPISTE: alin lämpötila, jossa nesteestä normaalipaineessa haihtuu niin paljon höyryjä, että höyry nestepinnan päällä olevan ilman kanssa muodostaa palavan kaasuseoksen ITSESYTTYMISLÄMPÖTILA: alin lämpötila, jossa aine syttyy itsestään lämmön vaikutuksesta ilman ulkopuolista sytytyslähdettä – esim. rikkihiili 100°C ja dietyylieetteri 180°C voivat syttyä keittolevyllä lämmitettäessä Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 Työturvallisuuden luentokalvot 2015 24 9.9.2015 PALAVAT NESTEET = nesteitä, joiden leimahduspiste alle 100 °C Erittäin helposti syttyvä neste – leimahduspiste < 0 °C – kiehumispiste < 35 °C Helposti syttyvä neste – leimahduspiste < 21 °C Molemmat edellä mainituista – höyrystyvät voimakkaasti avonaisessa astiassa huoneenlämpötilassa – räjähdysvaara on aina olemassa – esimerkkejä: asetoni - 18 °C bensiini - 40 °C etanoli +13 °C et.eetteri - 45 °C Syttyvä neste – leimahduspiste 21-55 °C – voi syttyä kipinästä Palava neste – leimahduspiste yli 55 °C ja enintään 100 °C Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 HAPETTAVAT AINEET – eivät itse pala, mutta sytyttävät muita palavia aineita – hapettuminen voi olla räjähdysmäistä – ei kosketuksiin orgaanisen aineen kanssa – esim. HClO4, perkloraatit, nitraatit – noudatettava työohjeita! Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 Työturvallisuuden luentokalvot 2015 25 9.9.2015 KEMIKAALILAINSÄÄDÄNTÖ Kemikaalilaki ja –asetus – perustuu EU:n kemikaalisäädöksiin – kansallisia poikkeamia esim. asbesti Työturvallisuuslaki muutoksineen LAINSÄÄDÄNTÖÄ VALVOVAT VIRANOMAISET: – Sosiaali- ja terveydenalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) – Suomen ympäristökeskus (SYKE) Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 http://www.stm.fi/reach/asetus/ Työturvallisuuden luentokalvot 2015 26 9.9.2015 Työturvallisuuden luentokalvot 2015 27 9.9.2015 Työturvallisuuden luentokalvot 2015 28 9.9.2015 Työturvallisuuden luentokalvot 2015 29 9.9.2015 Työturvallisuuden luentokalvot 2015 30 9.9.2015 Työturvallisuuden luentokalvot 2015 31 9.9.2015 Työturvallisuuden luentokalvot 2015 32 9.9.2015 Työturvallisuuden luentokalvot 2015 33 9.9.2015 esimerkkejä Hyvä tietolähde: www.tukes.fi esimerkkejä Hyvä tietolähde: www.tukes.fi Työturvallisuuden luentokalvot 2015 34 9.9.2015 VAARALLISTEN KEMIKAALIEN LUOKITUS Kemikaalilaki 599/2013, Kemikaaliasetus 675/1993 Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 Työturvallisuuden luentokalvot 2015 35 9.9.2015 Luokitus (väistyvä) järjestelmä osoitetaan: – kemikaalin varoitusmerkin kirjaintunnuksella – vaaraa osoittavilla standardilausekkeilla (R-lausekkeet) – syöpää aiheuttavan, perimää vaurioittavan tai lisääntymistä vaarantavan aineen ryhmällä (kategoriat 1-3) – turvallisuus toimenpiteitä osoittavilla standardilausekkeilla (S-lausekkeet) Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 Työturvallisuuden luentokalvot 2015 36 9.9.2015 Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 KEMIKAALIN PÄÄLLYSMERKINNÄT Varoitusmerkit 1 3 2 3L 5 Kauppanimi Sisältämät aineet Sisällyksen määrä 4 R-lausekkeet ja S-lausekkeet Toiminnanharjoittaja 6 7. EY-numero 8. muut lisämerkinnät Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 Työturvallisuuden luentokalvot 2015 37 9.9.2015 Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 Explosive Oxidising Highly flammable Very highly flammable Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 Työturvallisuuden luentokalvot 2015 38 9.9.2015 Toxic Very toxic Noxius Irritating Corrosive Hazardous to nature Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 Kemikaalien yhdenmukaistettu luokitus- ja merkintäjärjestelmä (GHS) Euroopassa järjestelmä toimeenpannaan Euroopan neuvoston ja parlamentin asetuksella 1272/2008 (asetus aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta) kemikaalien luokituksesta, merkinnöistä ja pakkauksista, ns. CLP-asetus 20.1.2009 alkaen (Classification, Labelling and Packaging of substances and mixtures) – R- ja S-lausekkeet poistuvat: Þ Vaaralauseke (H, hazard statements) Þ Turvalauseke (P, precautionary statements) Þ Erilliset lausekkeet (EUH, supplemental hazard information) Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 Työturvallisuuden luentokalvot 2015 39 9.9.2015 Esimerkkejä uusista lausekkeista: – H226 Syttyvä neste ja höyry – H332 Haitallista hengitettynä – P102 Säilytettävä lasten ulottumattomissa – P263 Vältä kosketusta raskauden tai imetyksen aikana – EUH014 Reagoi voimakkaasti veden kanssa – EUH031 Kehittää myrkyllistä kaasua hapon kanssa Nykyisten varoitusmerkkien tekstiosat, kuten ”myrkyllinen” poistuvat Þ Huomiosana (signal word) esim. ja Vaara (dgr, danger) varoittaa vakavimmista vaaraominaisuuksista Varoitus (wng, warning) lievemmistä vaaraominaisuuksista. Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 Esimerkki CLP-asetuksen mukaisesta etiketistä seokselle Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 Työturvallisuuden luentokalvot 2015 40 9.9.2015 Esimerkki CLP-asetuksen mukaisesta etiketistä aineelle Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 Uudet varoitusmerkit Voimaan viimeistään: aineet 1.12.2010 ja seokset 1.6. 2015. Xn GHS08 GHS07 Välitön myrkyllisyys, iho-, silmä- ja hengitystieärsytys, ihoherkistäjät, vaarallisuus otsonikerrokselle GHS06 Välitön myrkyllisyys Elinkohtainen myrkyllisyys, syöpävaarallisuus, sukusolujen perimävauriot, lisääntymismyrkyllisyys, hengitystieherkistävyys Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 Työturvallisuuden luentokalvot 2015 41 9.9.2015 Xi GHS05 Syövyttävyys (iho, metallit), vakava silmävaurio Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 GHS02 Syttyvät, itsereaktiiviset, pyroforiset ja itsestään kuumenevat kemikaalit, orgaaniset peroksidit, kemikaalit, jotka kehittävät syttyviä kaasuja joutuessaan kosketuksiin veden kanssa aineet GHS03 Hapettavat kemikaalit Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 Työturvallisuuden luentokalvot 2015 42 9.9.2015 GHS01 Räjähteet, itsereaktiiviset kemikaalit, orgaaniset peroksidit GHS09 Vaarallisuus vesiympäristölle GHS04 Paineenalaiset kaasut, nesteytetyt kaasut Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 Suolahapon vaarallisuusmerkinnät eri pitoisuuksille Pitoisuus (%) < 10 Varoitusmerkit Vaaralausekkeet Turvalausekkeet ei ole H290 Ei ole H290, H314, H335 P261, P305/P351/P338 H290, H314, H335 P261, P280, P305/P351/P338, P310 10 – 25 Varoitus > 25 Vaara Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 Työturvallisuuden luentokalvot 2015 43 9.9.2015 Yhdysvaltain pelastusviranomaisten standardisoima kemikaaliastioiden merkintätapa Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 Sininen – Terveysvaikutukset / myrkyllisyys Luokka 4 Vaara (Danger) 3 Varoitus (Warning) 2 Varoitus 1 Harkinta (Caution) 0 Kuvaus Aiheuttaa hyvin lyhyessä ajassa vakavia vammoja, kudosvaurioita, tai kuoleman. Käytettävä suojavälineitä. Aiheuttaa lyhyessä ajassa vaikeita tai keskivaikeita vammoja ja kudosvaurioita. Syövyttävä tai myrkyllinen. Vältä ihokosketusta ja aineen hengittämistä. Kemikaalin käsittely ilman riittävää suojausta voi aiheuttaa keskivaikeita kudosvaurioita. Haitallista hengitettynä tai ihoaltistuksena. Jatkuva suojaamaton kosketus kemikaaliin voi aiheuttaa vähäisiä kudosvaurioita kuten ihottumaa. Voi olla ärsyttävä. Ei haitallisia terveysvaikutuksia, kemikaalitahrojen poistaminen vedellä ja saippualla riittää. Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 Työturvallisuuden luentokalvot 2015 44 9.9.2015 Punainen – Tulenarkuus Luokka Kuvaus Liuos höyrystyy välittömästi ja täydellisesti normaalissa huoneenlämmössä ja ilmakehän paineessa; 4 Vaara tai kiinteän aineen ollessa kyseessä pöly voi aiheuttaa erittäin helposti syttyvän tai räjähtävän seoksen ilman kanssa. Kaasut, nesteet ja kiinteät aineet, jotka voivat syttyä lähes 3 Varoitus kaikissa luonnollisissa lämpötiloissa. 2 Kemikaali ei syty huoneenlämmössä, vaatii huoneenlämpöä Harkinta korkeampaa lämpötilaa tai lämmitystä syttyäkseen. 1 Tarvitsee kuumennusta, vaatii huomattavasti huoneenlämpöä korkeamman lämpötilan syttyäkseen. 0 Palamattomat aineet. Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 Keltainen – Epävakaus / reaktiivisuus Luokka Kuvaus Voi räjähtää tai syttyä lähes itsestään huoneenlämmössä ja 4 Vaara normaalissa ilmakehän paineessa. Voi räjähtää tai syttyä mutta vaatii voimakkaan sytytys- tai 3 Vaara räjähdyslähteen reagoidakseen. Räjähtää voimakkaasta iskusta tai joutuessaan kosketuksiin veden kanssa. Aiheuttaa kiivaan kemiallisen reaktion lämmön tai paineen 2 Varoitus noususta, reagoi kiivaasti veden kanssa tai voi muodostaa räjähtäviä seoksia veden kanssa. Normaaliolosuhteissa stabiili mutta voi räjähtää tai aiheuttaa 1 Harkinta kiivaan kemiallisen reaktion lämpötilan tai paineen noususta tai veden kanssa sekoitettuna. Lähes stabiili tai stabiili kemikaali joutuessaan kosketuksiin 0 Stabiili kuumuuden tai tulen kanssa, ei reagoi veden kanssa. Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 Työturvallisuuden luentokalvot 2015 45 9.9.2015 Valkoinen – Huomioonotettavat erityisominaisuudet Symboli Kuvaus Reagoi kiivaasti veden kanssa epätavallisella tai vaarallisella W tavalla. OX/OXY Voimakkaasti hapettava. COR. Syövyttävä, voimakas happo tai emäs. BIO Tartuntavaarallinen aine Erittäin alhaisessa lämpötilassa (alle –150 °C, tai 123 K) CRY tai säilytettävät / stabiilit kemikaalit. CRYO Symbolin alimmassa neliössä ovat merkittynä kemikaalien mahdolliset erityisominaisuudet, jotka eivät tule ilmi symbolin muista osista. Jos tällaisia erityisominaisuuksia ei ole, valkoinen ruutu jätetään tyhjäksi Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 Jatkuva suojaamaton kosketus kemikaa1 Harkinta liin voi aiheuttaa vähäisiä kudosvaurioita kuten ihottumaa. Voi olla ärsyttävä. Kaasut, nesteet ja kiinteät aineet, jotka voivat syttyä lähes kaikissa 3 Varoitus luonnollisissa lämpötiloissa. 0 Lähes stabiili tai stabiili kemikaali Stabiili joutuessaan kosketuksiin kuumuuden tai tulen kanssa, ei reagoi veden kanssa. Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 Työturvallisuuden luentokalvot 2015 46 9.9.2015 Vaarallisten aineiden luettelo (ns. aineluettelo) STM:n asetus (624/2001) ja (509/2005) • Kemikaalien nimet, varoitusmerkit ja niiden kirjaintunnukset • R- ja S-lausekkeet • EY-numero CLP-asetus (509/2005) • Kemikaalien nimet, varoitusmerkit • Vaara- ja turvalausekkeet • EY-numero, CAS-numero Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 Kemikaalien indeksinumerot CAS-numero: Chemical Abstract Service -numero kemikaalien tunnistenumerojärjestelmä YK eli UN-numero: kuljetettavan aineen tunnistaminen EY-indeksinumero: vaarallisten aineiden luettelo REACH-numero: REACH rekisteröintinumero EINECS-numero Euroopassa kaupallisessa käytössä olevien kemiallisten aineiden luettelo ELINCS-numero Euroopassa ilmoitettujen kemiallisten aineiden luettelo Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 Työturvallisuuden luentokalvot 2015 47 9.9.2015 Hyvä tietolähde: www.tukes.fi Minna Nieminen 8. - 9.9.2014 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE TM:n päätös käyttöturvallisuustiedotteesta 779/1993, 429 /1994 REACH-asetus (EY) N:o 1907/2006 1. Valmistajan ja maahantuojan tunnistustiedot 1. Aineen tai seoksen ja yhtiön tai yrityksen tunnistetiedot 2. Koostumus, aineosat 2. Vaaran yksilöinti 3. Vaarallisten ominaisuuksien kuvaus 3. Koostumus ja tiedot aineosista 4. Ensiapuohjeet 4. Ensiaputoimenpiteet 5. Ohjeet tulipalon varalta 5. Palontorjuntatoimenpiteet 6. Ohjeet päästöjen torjumiseksi 6. Toimenpiteet onnettomuuspäästöissä 7. Käsittely ja varastointi 7. Käsittely ja varastointi 8. Altistumisen ehkäiseminen ja käytettävät suojaimet 8. Altistumisen ehkäiseminen ja henkilösuojaimet 9. Fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet 9. Fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet 10. Stabiilisuus ja reaktiivisuus 10. Stabiilisuus ja reaktiivisuus Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 Työturvallisuuden luentokalvot 2015 48 9.9.2015 TM:n päätös käyttöturvallisuustiedotteesta 779/1993, 429 /1994 REACH-asetus (EY) N:o 1907/2006 11. Terveysvaikutuksiin liittyvät tiedot 11. Myrkyllisyyteen liittyvät tiedot 12. Tiedot kemikaalin vaarallisuudesta ympäristölle 12. Tiedot vaarallisuudesta ympäristölle 13. Jätteiden käsittely 13. Jätteiden käsittelyyn liittyvät näkökohdat 14. Kuljetustiedot 14. Kuljetustiedot 15. Kemikaaleja koskevat määräykset 15. Lainsäädäntöä koskevat tiedot 16. Muut tiedot 16. Muut tiedot Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 Työturvallisuuden luentokalvot 2015 49 9.9.2015 Minna Nieminen 8. - 9.9.2014 Työturvallisuuden luentokalvot 2015 50 9.9.2015 Minna Nieminen 8. - 9.9.2014 Minna Nieminen 8. - 9.9.2014 Työturvallisuuden luentokalvot 2015 51 9.9.2015 Minna Nieminen 8. - 9.9.2014 Työturvallisuuden luentokalvot 2015 52 9.9.2015 Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 JÄTELAKI JA VAARALLISET JÄTTEET – Uusi jätelaki (646/2011) ja -asetus (179/2012) voimaan 1.5.2012 – Valtioneuvoston asetus 179/2012 jätteistä – Muutoksia ympäristönsuojelulakiin (647/2011) ja –asetukseen (180/2012) JÄTE: esine/aine, jonka sen haltija on poistanut, aikoo poistaa tai on velvollinen poistamaan käytöstä VAARALLINEN JÄTE (entinen termi ONGELMAJÄTE): jäte, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa vuoksi voi aiheuttaa erityistä haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle Kuva: Ekokem Oy Ab Työturvallisuuden luentokalvot 2015 Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 53 9.9.2015 Vaarallisten jätteiden toimintapolku Hyvä tietolähde: www.ekokem.fi Tunne kemikaalien varoitusmerkinnät Tutustu käyttöturvallisuustiedotteisiin ja noudata niitä. Kuvat: Ekokem Oy Ab Kuvat: Ekokem Oy Ab Työturvallisuuden luentokalvot 2015 Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 54 9.9.2015 Kuvat: Ekokem Oy Ab Kuva: Ekokem Oy Ab Työturvallisuuden luentokalvot 2015 Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 55 9.9.2015 Jätteen tuottajalla on velvollisuus tuntea jätteensä! Ole selvillä mitä aineita käytät Tiedät mitä jätteitä syntyy! Pidä erilaiset jätteet erillään! Luovuta vaaralliset jätteet vain hyväksytyille vastaanottajille. Minna Nieminen Kuvat: Ekokem Oy Ab 7. - 9.9.2015 Tietolähteitä: Tuotteen tuoteseloste Käyttöturvallisuustiedote Ongelmajäteluettelo Jäteasetuksen liite 4. Luettelo vaarallisista aineista Viranomaispäätökset Kaatopaikkakelpoisuuden määrittely Hyvä tietolähde: www.vaarallinenjate.fi Kuva: Ekokem Oy Ab Työturvallisuuden luentokalvot 2015 Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 56 9.9.2015 Älä päästä haitallisia/ vaarallisia aineita viemäriin! Ne voivat aiheuttaa ongelmia Ø viemärissä Ø pumppaamoilla Ø jätevedenpuhdistamoilla Pahimmillaan aineet voivat vaikeuttaa tai jopa pysäyttää jätevedenpuhdistamon toiminnan ja päätyä vesistöön. Kuvat: Ekokem Oy Ab Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 MUSTA LISTA = aineet, joiden johtaminen viemäriin on kielletty VN:n päätöksellä: Heksakloorisykloheksaani DDT Aldriini Dieldriini Endriini Isodriini Triklooribentseeni Heksaklooribentseeni Heksaklooributadieeni Hiilitetrakloridi Pentakloorifenoli Kloroformi 1,2-kloorietaani Trikloorietyleeni Perkloorietyleeni Kuva: Ekokem Oy Ab Työturvallisuuden luentokalvot 2015 Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 57 9.9.2015 HARMAA LISTA = aineet, joiden johtamiseen viemäriin tai vesistöön tulee olla lupa 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. Orgaaniset klooriyhdisteet, myrkylliset tina- ja fosforiyhdisteet Syöpävaaralliset aineet Eliöntorjunta-aineet Zn, Cu, Ni, Cr, Pb, As, Se, Sb, Mo, Ti, Sn, Ba, Be, B, U, V, Co, Tl, Te, Ag Fosforin ja typen epäorgaanisen yhdisteet sekä alkuaine P Syanidit ja fluoridit Mineraaliöljyt ja öljyperäiset hiilivedyt Aineet, joilla on haitallinen vaikutus vesiympäristöstä saatavien ihmisravinnksi tarkoitettujen tuotteiden hajuun tai makuun, tai yhdisteet, jotka saattavat vedessä muodostaa sellaisia aineita Myrkylliset orgaaniset piiyhdisteet Aineet, joilla on haitallinen vaikutus veden happitasapainoon Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 Helsingin viemäröintialueen jäteveden raja-arvot Ekokem Oy Ab Työturvallisuuden luentokalvot 2015 Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 58 9.9.2015 Liuotinaineita koskevat ohjeet: 1. Erittäin helposti ja helposti syttyvät, veteen liukenemattomat liuottimet, kuten dietyylieetteri, petrolieetteri, sykloheksaani - EI saa johtaa viemäriin. 2. Helposti syttyvät ja syttyvät, terveydelle vaaralliset veteen liukenemattomat liuottimet, kuten bentseeni, tolueeni, ksyleeni - pesunestejäte saa sisältää enintään 3 mg/l Kuva: Ekokem Oy Ab Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 3. Helposti syttyvät, mahd. terveydelle vaaralliset veteen liukenevat liuottimet, kuten metanoli, etanoli, asetoni, propanoli - Laboratoriomittakaavassa voi johtaa viemäriin. 4. Terveydelle vaaralliset veteen liukenemattomat liuottimet, kuten dikloorimetaani, trikloorietaani, kloroformi, hiilitetrakloridi - EI saa johtaa viemäriin. 5. Huoltamo- ja korjaamotoiminnan liuotinseokset Pesunestejätteen kokonaishiilivetypitoisuus saa olla enintään 200 mg/l. Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 Työturvallisuuden luentokalvot 2015 59 9.9.2015 Laboratorion vaarallisia ja haitallisia jätteitä ovat mm: • käytetyt vaaralliset kemikaalit ja liuottimet • vanhentuneet kemikaalit • puhdistuksissa ja desinfioinnissa käytetyt kemikaalit • tartuntavaaralliset aineet • viemäriä syövyttävät väkevät hapot ja emäkset • veden kanssa kiivaasti reagoivat aineet, kuten esimerkiksi tietyt katalyytit • viemärissä helposti kaasuuntuvat aineet • jäteöljyt tai muut öljymäiset aineet • viemäriä tukkivat kiintoaineet • vaaralliset näytteet • radioaktiiviset merkkiaineet • haitallisia aineita sisältävät ajo- ja uuttoliuokset. Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 LABORATORIOJÄTTEEN HÄVITYS – laimeat happo- ja emäsliuokset (yleensä pienet liuosmäärät) hävitetään vedellä laimentamalla ja viemäriin kaatamalla – suuret happo- ja emäsmäärät neutraloitava ennen viemäriin laskemista (neutraloidaan laimeilla liuoksilla!) Viemäriin saa kaataa vain vaarattomia vesiliukoisia nesteitä, joiden pH on 6 – 11. Viemäriin EI SAA KAATAA: • • • • • • tulenarkoja ja kaasuuntuvia aineita (eetteri, tolueeni ym.) väkeviä happoja ja emäksiä viemärin tukkivia aineita erittäin myrkyllisiä ja myrkyllisiä aineita veteen liukenemattomia liuottimia jäteöljyä tai muita öljymäisiä aineita Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 Työturvallisuuden luentokalvot 2015 60 9.9.2015 LABORATORIOJÄTTEIDEN HÄVITYS: Käyttämättä jääneet kiinteät reagenssit kerätään: – metallit omaan lasiastiaan – muut kiinteät reagenssit omaan muoviastiaan Kuva: Ekokem Oy Ab Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 Särkynyt lasi kerätään niille tarkoitettuihin keräysastioihin Laboratoriolasi (valkoinen) lämpö- eli borosilikaattilasi esim. Duran®, Pyrex®, alumiinisilikaattilasi, kvartsilasi ja lyijylasi, dekat, kolvit, lämpöä kestävät koeputket yleisesti ottaen lasitavara, jossa on hioksia, myös värillinen lämpölasi Väritön lasi (vihreä) soodalasi lasipipetit, lämpöä kestämättömät koeputket juomapullot ja –lasit, ikkunalasi, lasipurkit ja -tölkit Värillinen lasi (sininen) kemikaalipullot ei lämpö- eli borosilikaattilasia tai alumiinisilikaattilasia Lasi puhdistetaan kemikaalijätteistä ennen kierrätysastiaan laittoa. Poista korkit sekä muut metallit ja muovit pulloista. Keraamiset tuotteet (esim. upokkaat ja bühner-suppilot) laitetaan sekajätteeseen. Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 Työturvallisuuden luentokalvot 2015 61 9.9.2015 muita menetelmiä: – – – – regenerointi ja uudelleenkäyttö haihduttaminen käsittely hapettavilla ja pelkistävillä aineilla polttaminen Käytetään vain tietyissä erikoistapauksissa, EI OPPILASTÖISSÄ! Kuva: Ekokem Oy Ab Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 Vaarallisten jätteiden pakkaaminen ja kuljetus Kuva: Ekokem Oy Ab Työturvallisuuden luentokalvot 2015 Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 62 9.9.2015 Vaarallisten jätteiden pakkaaminen Kuva: Ekokem Oy Ab Kuva: Ekokem Oy Ab Työturvallisuuden luentokalvot 2015 Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 63 9.9.2015 Kuvat: Ekokem Oy Ab Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 Jätteen merkitseminen: Kuvat: Ekokem Oy Ab Työturvallisuuden luentokalvot 2015 Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 64 9.9.2015 Kuva: Ekokem Oy Ab Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 Vaarallisten aineiden kuljetusluokat ja vaaratunnukset Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 Työturvallisuuden luentokalvot 2015 65 9.9.2015 Turvalliset työskentelyolosuhteet Työnantajan ja työntekijän yleiset työturvallisuusvelvoitteet: • työntekijöille on annettava opetusta ja ohjausta • laboratoriossa tulee olla riittävästi ensiapuvälineitä, hätäsuihku, silmänhuuhteluvälineet • laboratoriossa on oltava kaksi ulos johtavaa, merkittyä poistumistietä • laboratoriossa tulee olla alkusammutusvälineistö, niiden käyttöön tulee tutustua Kuva: Ekokem Oy Ab • Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 vaarallisiksi luokiteltujen kemikaalien säilytyspaikat on oltava tarkoitukseen sopivia, luotettavia ja merkittyjä hyväksytyillä merkeillä • vaarallisen jätteiden käsittelystä ja vaarattomaksi tekemisestä tulee olla suunnitelma • laboratoriossa tarvitaan riittävästi työskentelytilaa ja hyvä valaistus ja tuuletus Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 Työturvallisuuden luentokalvot 2015 66 9.9.2015 Turvavälineet laboratoriossa – henkilökohtaiset suojaimet: suojalasit, suojakäsineet, laboratoriotakki – yleiset turvavarusteet: • • • • • • • • vetokaappi hätäsuihku/ vedellä täytetyt ämpärit silmäsuihku sammutinhuopa, käsineet hiilidioksidi- tai jauhesammutin (tarkistus vuosittain) kiinteä paloposti tai sankoruisku hätäkytkin suojalevy Kuva: Ekokem Oy Ab Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 Työturvallisuuden luentokalvot 2015 67 9.9.2015 Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 Minna Nieminen 8. - 9.9.2014 Työturvallisuuden luentokalvot 2015 68 9.9.2015 Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 VAAROJEN VÄLTTÄMINEN LABORATORIOSSA Harkitse mitä teet: lue huolella työohjeet – oikeat reagenssit – oikeat lämpötilat – ehjät puhtaat välineet Ennakoi vaaratilanteet – – – – kehittyvät kaasut palo- ja räjähdysvaara myrkylliset/syövyttävät kemikaalit seuraa kokeen kulkua Käytä suojavälineitä – laboratoriotakki, suojalasit, suojakäsineet – älä käytä piilolinssejä – valitse sopivat jalkineet Käytä vetokaappia, kun – työssä kehittyy myrkyllisiä tai pahanhajuisia kaasuja – reaktio on kiivas tai kemikaalit voivat roiskua Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 Työturvallisuuden luentokalvot 2015 69 9.9.2015 Selvitä, miten toimit mahdollisessa hätätilanteessa – hätäsuihkut, sammuttimet, ensiapuvälineet, hälyttimet Työskentele rauhallisesti, siististi ja järjestelmällisesti – pidä työpöytä ja –välineet siisteinä – pidä lattia kuivana ja kulkureitit esteettöminä – palauta laitteet ja kemikaalit paikoilleen Älä syö äläkä juo laboratoriossa Pese kätesi aina lähtiessäsi laboratoriosta. Älä häiritse naapuriasi, äläkä anna häiritä itseäsi. Matkapuhelimen on oltava suljettuna! Vältä yksin työskentelyä. Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 Kemikaalien käsittely Mitä muuta pitäisi huomioida? Selvitä etukäteen kemikaalin ominaisuudet – etiketti – käyttöturvallisuustiedote – jos olet epävarma toimintatavoista, kysy opettajalta. Käytä astioita oikein – puhdista kemikaalijätteet astioiden ulkopinnalta – sulje kemikaaliastiat välittömästi käytön jälkeen – merkitse kemikaaliastiat selvästi kaavalla, pitoisuudella ja päivämäärällä, poista vanhat merkinnät – käsittele lasia oikein, tarkista astioiden kunto Tuntematon kemikaali = vaarallinen kemikaali Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 Työturvallisuuden luentokalvot 2015 70 9.9.2015 Estä aineiden roiskuminen – pese likaantunut iho heti puhtaaksi Käytä pieniä reagenssimääriä. Kemikaalien ottaminen varastopulloista: – kiinteä aine puhtaalla lusikalla tai kaadetaan kellolasille – liuos pieneen dekantterilasiin, EI pipettiä varastopulloon Käyttämätöntä kemikaalia ei kaadeta takaisin varastopulloon. Kemikaalien maistaminen on kielletty ja haistamista tulee välttää. Noudata jätteiden käsittelystä annettuja ohjeita. Kuva: Ekokem Oy Ab Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 Happojen ja emästen käsittely Ota sopiva määrä varastopullosta. Kaatuneet hapot ja emäkset – kuivataan heti tai imeytetään imeytysaineeseen – suuremmat määrät neutraloidaan Happojen haihdutus aina vetokaapissa. Väkevät hapot ja emäkset säilytys vetokaapissa tai kemikaalikaapissa. Emäksisiä aineita liuotettaessa liuos kuumenee voimakkaasti: varovaisuus! Happojen laimennus suoritetaan aina kaatamalla happo veteen! Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 Työturvallisuuden luentokalvot 2015 71 9.9.2015 ERILLÄÄN PIDETTÄVÄT AINEET Pidä erillään toisistaan: – palavat nesteet – hapot – emäkset – hapettavat aineet – aineet, jotka voivat itsesytytyksen tai tulipalon sattuessa aiheuttaa erityistä vaaraa, kuten myrkylliset aineet. Kuva: Ekokem Oy Ab Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 Paloturva-, happo/emäs- ja kaasupullokaappi. Lähde: Asecos GmbH Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 Työturvallisuuden luentokalvot 2015 72 9.9.2015 Turvalliset työtavat – suojavälineet, vetokaappi – lasin käsittelyssä muista varovaisuus Varastopullot: – älä täytä pulloja liian täyteen, jätä laajenemisvara (10 %) – älä kanna pulloja kaulasta! – avaa varovasti Sähkölaitteet: tutustu käyttöohjeisiin älä koske laitteisiin märkänä pidä laitteet kuivina, tarkista johdot Tiskaus: suojalasit! Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 Bunsenpoltin: hapetusalue liekin kuumin osa n.900 oC opettele oikea käyttötapa pelkistysalue tarkista, että avaat oikean kaasuhanan! liekissä voi kuumentaa vain lämpöä kestäviä astioita! ilma-aukot Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 Työturvallisuuden luentokalvot 2015 73 9.9.2015 Nesteiden kuumennus aina vetokaapissa: – lämpölevyllä: muista lämpökestävät astiat (Pyrex, Duran), varmista, että sähköjohto ei osu lämpölevyyn – bunsenliekissä: kolmijalka ja alumiinioksidiverkko Hehkutus vetokaapissa: – upokkaassa bunsenliekissä: • käytä upokaspihtejä – sähköuunissa (suurempi kuumuus): • pitkät upokaspihdit! • älä laske kuumaa upokasta laminaattitasolle Kuiviinhaihdutukset vetokaapissa Suodatus vetokaapissa tai kohdeimun alla Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 Toimintaohjeet kun sattuu onnettomuus Pelasta mahdolliset uhrit Estä lisäonnettomuuksien tapahtuminen Anna tarvittaessa ensiapua Tee tarvittaessa hätäilmoitus soittamalla 112 Muista että pelastaessa et itse saa joutua vaaralle alttiiksi!!! Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 Työturvallisuuden luentokalvot 2015 74 9.9.2015 NÄIN TEET HÄTÄILMOITUKSEN hätänumero 112 Kun soitat, 1. 2. 3. 4. 5. 6. Kerro, nimesi ja tarkka osoite ja kunta. Kerro, mitä on tapahtunut. Onnettomuus vai sairauskohtaus? Vastaa selkeästi kysymyksiin. Toimi annettujen ohjeiden mukaisesti. Lopeta puhelu vasta saatuasi luvan. Muista opastaa auttajat paikalle. Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 Toimintaohjeet kun syttyy tulipalo Pelasta tarkista paloalue ja toimita palon uhrit välittömästi turvaan Sammuta tuli nopeasti alkusammutusvälineillä Ilmoita muille lähistöllä oleville Hälytä jos et saa paloa heti sammumaan hätäilmoitus soittamalla 112 tai paina paloilmoitusnappia Rajoita pyri rajoittamaan tulta sulkemalla ovet, ikkunat, vetokaapit ja tuulettimet vie pois lisävaaraa aiheuttavat aineet ja laitteet. Poistu rauhallisesti rakennuksesta Opasta palokunta oikeaan paikkaan Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 Työturvallisuuden luentokalvot 2015 75 9.9.2015 Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 Turvallisuusopaskylttejä. Lähde: www.turvamerkit.fi Ensiapukaappi Poistumisreitti Työturvallisuuden luentokalvot 2015 Palohälytyspainike Poistumisreitti Käsisammutin Hätäsuihku Pikapaloposti Silmäsuihku 76 9.9.2015 PALONTORJUNTA tulipalon edellytykset: palava aine, happi ja riittävä lämpötila Sammutusvälineet: 1. Vesi: – – soveltuu parhaiten kuitumaisten aineiden (puun, paperin, kankaiden) sammutukseen ei sovellu sähköpaloihin! 2. Sammutuspeite 3. Sammuttimet: – – – hiilidioksidisammutin jauhesammutin nestesammutin (vaahtosammutin) 4. Hiekka Huom! Kemikaalisammuttimien toiminta-aika on lyhyt (~½ min)! Sammutusaineesta voi syntyä myrkyllisiä hajoamistuotteita! Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 Työturvallisuuden luentokalvot 2015 77 9.9.2015 Jauhesammutin • jauheita on monenlaisia, • yleisimmät eli ABC-jauheet soveltuvat lähes kaikkeen sammuttamiseen kuten KIINTEIDEN, NESTEMÄISTEN SEKÄ KAASUMAISTEN AINEIDEN SAMMUTTAMISEEN Nestesammutin • yleensä vesipohjaisia vaahtoja • soveltuvat lähes kaikkeen sammuttamiseen kuten KIINTEIDEN JA NESTEMÄISTEN AINEIDEN SAMMUTTAMISEEN • jälkipuhdistustoimet pienemmät kuin jauhesammuttimella • sähkölaitteiden sammutusmahdollisuus tulee tarkistaa käyttöohje-etiketistä Hiilidioksidisammutin • soveltuu NESTE- JA SÄHKÖPALOJEN sammutukseen • sammutusaine on ilmaa raskaampaa ja sen purkautumislämpötila on -76 oC, mikä on otettava huomioon Hiekka kun palo on aktiivisessa metallissa (esim. natrium, kalium tai alumiini) Käsisammuttimien teholuokat Soveltuvuus erilasten palojen sammutukseen merkitään kirjaimilla A, B ja C • A = kiinteiden aineiden palot • B = nestemäisten aineiden palot • C = kaasujen palot Työturvallisuuden luentokalvot 2015 78 9.9.2015 ENSIAPUOHJEITA Nopeus on ensiarvoisen tärkeää! Selvitä etukäteen: ensiapuvälineiden sijainti ja käyttö varauloskäynnit sammuttimet, hätäsuihkut silmänhuuhtelulaitteet Kun vahinko sattuu: toimi nopeasti, mutta rauhallisesti ilmoita assistenteille Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 Syövyttävä aine iholla – Riisutaan saastuneet vaatteet – Huuhtelu vedellä (hätäsuihku tms.) – Neutralointi: happo 5 % NaHCO3 emäs 1 % etikkahappo Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 Työturvallisuuden luentokalvot 2015 79 9.9.2015 Jos myrkytys on tapahtunut ihon kautta: – uhri toimitetaan nopeasti pois myrkyn vaikutuspiiristä – tarvittaessa huuhdellaan silmät ja iho sekä riisutaan myrkyn saastuttamat vaatteet – nopean, runsaan vesihuuhtelun jälkeen iho pestään saippualla ja vedellä sekä kuivataan, ja lopuksi vammat peitetään steriilillä sidoksella tarvittaessa – huolehditaan hengityksen ja sydämen toiminnasta – asetetaan tajuton uhri kylkiasentoon – tarkkaillaan hengityksen ja sydämen toimintaan, ihon väriä, lämpöä, kosteutta sekä tajuntaa – hälytetään tarvittaessa ensiapu – selvitetään, mistä myrkystä on kysymys ja otetaan käyttöturvallisuustiedote, pakkauksen etiketti tai purkki mukaan lääkäriä varten Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 SILMÄVAMMAT Syövyttävä tai ärsyttävä aine silmässä – silmä herkempi kuin iho! – nopeus: kysymys sekunneista – ensiapu: huuhtelu välittömästi lähimmästä vesihanasta / silmänhuuhtelulaitteesta – huuhtelun kesto vähintään 20 min – silmäluomet avattava tarvittaessa käsin – mitä silmään meni? – silmälääkäriin / lääkäriin Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 Työturvallisuuden luentokalvot 2015 80 9.9.2015 Lasia silmässä – silmä pidettävä liikkumattomana: peitetään molemmat silmät kevyesti – lääkäriin Silmässä vierasesine – huuhtelu juoksevalla vedellä – näkyvän rikan voi poistaa varovasti puhtain sormin – älä hankaa tai hiero silmää – lääkäriin, jos silmään jää rikan tunne Piilolinssin poistaa loukkaantuneen silmästä vain lääkäri! Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 Kun silmiin on joutunut happoja tai emäksiä on kysymys sekunneista! VAMMAN LAATU ALOITA HUUHTELU HUUHTELUN KESTO Mekaaniset vammat: pöly, lika Mahdollisimman pian kunnes lika on poissa vähintään 1 min Happovammat 5 sekunnin sisällä 20 min Emäksiset vammat: esim. lipeä, ammoniakki Parin sekunnin sisällä Vähintään 20-30 min Jatka huuhtelua lääkärille menon aikana Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 Työturvallisuuden luentokalvot 2015 81 9.9.2015 PALOVAMMAT I aste: ihon pintakerros vaurioitunut (punotus, kirvely, arkuus) II aste: vaurio syvemmällä ihossa, rakkuloita III aste: ihon alainen kudos vaurioitunut, iho harmaan vaalea, ruskea tai hiiltynyt (kovan tuntuinen, tunnoton) Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 Pienen palovamman ensiapu: – Jäähdytä viileällä vedellä kunnes kipu häviää (n. 20 min). – Älä puhko rakkuloita, jotta epäpuhtauksia ei pääse kudoksiin – Tarvittaessa vamman voi peittää rasvasidoksella ja suojasiteellä. – Vaihda side kahden päivän välein. Älä anna siteen kastua. – Jos palovamma tulehtuu, mene lääkäriin. Vakavan palovamman ensiapu: – Soita 112. – Suojaa henkilö jäähtymiseltä. – Tue kasvo- tai hengitystiepalovamman saanut puoli-istuvaan asentoon. Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 Työturvallisuuden luentokalvot 2015 82 9.9.2015 Jatkohoitoa vaativat palovammat – Kämmentä suuremmat 2. asteen palovammat – Kasvojen ja käsien syvät palovammat – Kaikki 3. asteen palovammat – Sähköpalovammat – Hengitystiepalovammat – Vanhusten lievätkin palovammat – Lapsen palovammat, jos vähänkin epäilet etteivät ole pinnallisia Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 HAAVAT 1. Tyrehdytä verenvuoto 2. Puhdista haava 3. Sulje pienen viiltohaavan reunat vastakkain haavateipillä. 4. Peitä haava suojasidoksella Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 Työturvallisuuden luentokalvot 2015 83 9.9.2015 5. Tarkista, että tetanus- eli jäykkäkouristusrokote on voimassa. 6. Hakeudu tarvittaessa hoitoon - haava vuotaa runsaasti - haava on syvä/suuri - haavassa on likaa, vierasesineitä (lasinsiruja) tai kemikaaleja - pistohaava, puremahaava Haavan ulkonäöstä ei aina voi päätellä, onko syvemmälle kudoksiin syntynyt vaurioita. Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 Nosta vuotava raaja ylös ja tyrehdytä verenvuoto painamalla sormin tai kämmenellä suoraan vuotokohtaan. Aseta runsaasti vuotava henkilö heti pitkälleen. Soita hätänumeroon 112, jos arvioit tilanteen sitä vaativan. Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 Työturvallisuuden luentokalvot 2015 84 9.9.2015 Jos sidetarvikkeita on käytettävissä, sido vuotokohtaan paineside. Tue vuotava raaja kohoasentoon. Jos verenvuoto toimenpiteistä huolimatta jatkuu, paina raajan tyvestä suuria suonia voimakkaasti kämmenellä valtimoveren virtauksen estämiseksi. Jos vuoto ei vieläkään asetu, pane vuotokohdan yläpuolelle kiristysside. Runsas verenvuoto voi johtaa verenkierron vakavaan häiriötilaan eli sokkiin. Huolehdi loukkaantuneen sokin oireenmukaisesta ensiavusta. Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 Paineside Aseta haavalle sidetaitos ja jatka painamista sidetaitoksen päältä. Aseta sidetaitoksen päälle painoksi jokin sopiva esine, kuten siderulla. Kiinnitä sidetaitos ja paino painesiteeksi sitomalla ne tukevasti joustositeellä tai jollakin kankaalla. Sidos ei saa olla niin kireä, että raajan verenkierto estyy. Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 Työturvallisuuden luentokalvot 2015 85 9.9.2015 MYRKYTYKSET HYKS:in myrkytystietokeskus puh. (09) 471 977 – Käyttöturvallisuustiedotteet: sisältää yksityiskohtaiset ensiapuohjeet – Myrkytyspotilas ensiavun jälkeen lääkäriin: myrkkypurkki yms. mukaan – Akuutin myrkytyksen oireet: • • • • pahoinvointi, oksentelu, vatsakivut, ripuli, ihottuma, päänsärky hengitys- ja verenkiertohäiriöt, sokki tajunnan muutokset, näköhäiriöt, levottomuus, väsymys kouristukset, tajuttomuus Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 Jos myrkytys on tapahtunut ruoansulatuselimistön kautta: – älä okseta – jos potilas on tajuissaan anna: 1. syövyttävää myrkkyä (hapot, emäkset, liuottimet) nielleelle aikuiselle lasillinen ja lapselle puoli lasillista vettä tai maitoa 2. myrkkyä (lääkkeet, sienet, kasvit, alkoholi) nielleelle lääkehiiltä ohjeen mukaan – kysy neuvoa myrkytystietokeskuksesta! – hätätilanteissa soita hätänumeroon 112 – turvaa hengitys ja sydämen toiminta Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 Työturvallisuuden luentokalvot 2015 86 9.9.2015 Jos myrkytys on tapahtunut hengityselimistön kautta: – uhri toimitetaan raittiiseen ilmaan – hengityksen ja verenkierron riittävyys turvataan – tajuissaan oleva uhri asetetaan puoli-istuvaan asentoon ja tajuton kylkiasentoon – kiristävät vaatteet avataan – uhri toimitetaan tarvittaessa lääkärinhoitoon. Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 Sähkötapaturman pelastustoimet – tarkista, että virta ei ole enää päällä – tarkista uhrin hengityksen ja sydämen toimita, tarvittaessa aloita puhallus- ja paineluelvytys – palovammat peitetään puhtaalla sidoksella – uhri toimitetaan viipymättä lääkärinhoitoon – Valmistaudu elvytykseen! Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 Työturvallisuuden luentokalvot 2015 87 9.9.2015 HÄTÄENSIAPU Mitä on tapahtunut? Peruselintoiminnot (hengittääkö, toimiiko sydän)? Muut vammat tai sairaudet? Pään asento? Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 Tajuttoman ensiapu 1. Selvitä heti, onko tajuton henkilö herätettävissä puhuttelemalla ja ravistelemalla. 2. Jos hän ei herää eikä reagoi käsittelyyn, huuda apua ja pyydä joku paikalla olevista tekemään hätäilmoitus hätänumeroon 112. Jos olet yksin, tee hätäilmoitus itse. Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 Työturvallisuuden luentokalvot 2015 88 9.9.2015 3. Avaa hengitystiet ja tarkista hengitys: Kohota toisen käden kahdella sormella leuan kärkeä ylöspäin ja taivuta päätä taaksepäin toisella kädellä otsaa painaen. Katso liikkuuko rintakehä, kuuluuko normaali hengityksen ääni tai tuntuuko poskellasi ilman virtaus. Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 Jos hengitys ei ole normaalia: 4. Aloita paineluelvytys. Painele 30 kertaa käsivarret suorina rintalastaa mäntämäisellä liikkeellä painelutaajuudella 100 kertaa minuutissa. Anna rintakehän painua noin 4-5 cm. 5. Jatka puhalluselvytyksellä. Avaa hengitystiet uudestaan. Sulje sieraimet peukalolla ja etusormella. Paina huulesi tiiviisti henkilön suulle ja puhalla 2 kertaa ilmaa keuhkoihin, seuraa samalla rintakehän liikkumista. Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 Työturvallisuuden luentokalvot 2015 89 9.9.2015 6. Jatka painelupuhalluselvytystä vuorottelemalla rytmiä 30 painelua, 2 puhallusta kunnes vastuu siirtyy ammattihenkilölle, hengitys palautuu tai et enää jaksa elvyttää. Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 Näin käännät tajuttoman, hengittävän henkilön kylkiasentoon: • Nosta henkilön toinen käsi yläviistoon kämmen ylöspäin ja aseta toinen käsi rinnan päälle. • Nosta takimmainen polvi koukkuun. • Tartu kiinni henkilön hartiasta ja koukussa olevasta polvesta ja käännä hänet itseesi päin kylkiasentoon. • • • • Aseta käsi posken alle kämmenselkä ylöspäin. Jätä päällimmäinen jalka suoraan kulmaan. Varmista pään asento niin, että hengitystiet pysyvät auki. Tarkkaile hengitystä ja mahdollista heräämistä muun avun saapumiseen asti. Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 Työturvallisuuden luentokalvot 2015 90 9.9.2015 TYÖSUOJELULAINSÄÄDÄNTÖ Työturvallisuuslaki (738/2002) muutoksineen Þ oppilaan työharjoittelu ja harjoitustyöt oppilaitoksessa ja kursseilla Asetus opiskelutapaturman korvaamisesta (851/1948) Laki opiskeluun liittyvissä työhön rinnastettavissa olosuhteissa syntyneen vamman tai sairauden korvaamiseksi (1318/2002) työnantaja - Aallon hallintoelimet työnantajan edustaja - opetushenkilökunta työntekijä - opiskelija Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 Työnantajan velvoitteet: – – tapaturmien yms. ennakointi ja esto työntekijän ohjaus ja opetus Työntekijän velvoitteet: – – – järjestys- ja suojeluohjeiden noudattaminen suojavälineiden käyttö omasta ja muiden työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä huolehtiminen Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 Työturvallisuuden luentokalvot 2015 91 9.9.2015 Opiskelijatapaturmat asetus opiskelutapaturman korvaamisesta (851/1948) vaatimukset: - tapaturma sattuu laboratorio- tai kenttätyössä (ei matkatapaturmat, ei luentojen tai itsenäisen opiskelun aikana tapahtuneet tapaturmat) - tapaturma on opiskelumuodolle ominaisten olosuhteiden aiheuttama - opiskelun on tapahduttava asetuksessa mainituissa kouluissa, laitoksissa tai kursseilla - korvaukset määräytyvät samoin kuin työtapaturmissa vuosityöansio on ansio, jonka opiskelija olisi todennäköisesti saanut valmistumisen jälkeen Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 Tapaturman sattuessa Työnantajan on: – toimitettava loukkaantunut työntekijä mahdollisimman nopeasti hoitoon – annettava loukkaantuneelle työntekijälle vakuutustodistus – tehtävä tapaturmailmoitus vakuutuslaitokselle Työntekijän on: – ilmoitettava tapaturmaan liittyneet seikat – suostuttava lääkärin määräämään hoitoon Annettujen turvallisuusmääräysten ja ohjeiden laiminlyönti Þ korvauksen menettäminen. Minna Nieminen 7. - 9.9.2015 Työturvallisuuden luentokalvot 2015 92 9.9.2015 Työturvallisuuden luentokalvot 2015 93 9.9.2015 Työturvallisuuden luentokalvot 2015 94 9.9.2015 Työturvallisuuden luentokalvot 2015 95 9.9.2015 Työturvallisuuden luentokalvot 2015 96 9.9.2015 Työturvallisuuden luentokalvot 2015 97 9.9.2015 Työturvallisuuden luentokalvot 2015 98
© Copyright 2024