Lehti 2015/1 - Viipurin pitäjäseura
VIIPURIN PITÄJÄLÄINEN Viipurin pitäjäseura ry:n lehti 1 / 2 015 Viipurin pitäjäläinen 1/2015 SISÄLLYS Pääkirjoitus3 Hallitus tutuksi - Eero Ahlström 4 - Tomi Härmä 5 - Markku Virolainen 6 Heimopäällikkö täytti vuosia 7 Syyskokouksessa kuultua 8 Karjalainen ruokaperinne puheessa ja lautasella10 Toimintakertomus vuodesta 201413 Haluatko kirjoittaa pitäjälehteemme?15 Toimintasuunnitelma vuodeksi 201516 Kevätkokouskutsu16 Tervetuloa retkelle Mikkelin maakunta-arkistoon17 Karjalaiset kesäjuhlat Hyvinkäällä 18 Kotiseutumatka 201519 Sotahistoriallinen retki Porkkalaan21 Kiviaita Koivuniemessä22 Muistoja Talista 1928 - 38 -runo23 Evakkovaellus 2015 -mainos24 Lähdöistä-runo25 Muiden viipurilaisyhdistysten toimintaa26 Elojuhla-mainos21 Vuoden karjalainen ruoka28 Vuoden karjalaiset kirjat29 Evakkohistoria puuttuu maastamme30 Hallituksen yhteystiedot31 Toimitus vastaava päätoimittaja Marja-Leena Evinen toimitussihteeri Anne Uotinen taitto Jari Stirkkinen painosmäärä 325 kpl painopaikka Karkkilan Painopalvelu Oy kannet 120 g offset-paperi sisus 80 g offset-paperi kannen kuva Wolffin palatsi Viipurin Pohjoisvallilla. Kuva Liisa Munsterhjelm 2009. Kiitos kaikille tähän lehteen kirjoittaneille ja kuvia toimittaneille! Terveisin lehden toimitus. 2 Viipurin pitäjäläinen 1/2015 Karjalaisuus on tänään osallisuutta, iloista yhdessäoloa ja yhteisiä hankkeita Talven taittuessa ja valon lisääntyessä on hyvä aika suunnata ajatukset tulevaan toimintaan. Viime syksyn vuosikokouksessa seuramme hallitukseen saatiin vanhojen kokeneiden voimien rinnalle uusia tuoreita toimijoita. Kiitämme hallituksesta nyt pois jääviä pitkäaikaisesta arvokkaasta työstä. Uudet toimijat esitellään toisaalla tässä lehdessä. Seuratoiminnan on kehittyäkseen jatkuvasti uusiuduttava ja etsittävä jäsenkuntaa kiinnostavia toimintamuotoja. Seuramme monet tapahtumat, kokoukset ja retket saavat varmasti myös seuramme jäsenet kasvavin joukoin mukaan. Eteenpäin mennään, sillä uusia jäseniä liittyi seuraamme viime vuonna 12 henkilöä. Ihantalan muistomerkkitoimikunta on saanut uuden puheenjohtajan, Lauri Lehtosen Lohjalta. Vuonna 1991 perustettu Muistomerkkitoimikunta on vuosittain vaalinut tätä kansakunnankin mittakaavassa merkittävää muistomerkkialuetta. Toimikunnan perustajan ja ensimmäisen puheenjohtaja Teuvo Kuparisen yli 20-vuotisen työn tuloksena on meillä nuoremmillakin mahdollisuus edelleen kokea Ihantalan henki. Teuvolle kuuluvat suuret kiitokset asialle uskollisesta työstä. Viipurilaiseurojen tiedonvaihtoareena Viipuri-Foorumi on osoittautunut tarpeelliseksi. Kutsuimme Foorumiin kokoon viime vuonna kaksi kertaa ja kuluvan vuoden toimintatietoa vaihdettiin viime kuussa. Viipurilaisseurojen tapahtumat ovat avoimia kaikille veljesseurojemme jäsenille ja tapahtumatietoja löytyy tästä lehdestä. Viipurin alue oli luovutetun alueen väkirikkainta seutua. Yhdessä on kuitenkin todettu, ettei seurojemme jäsenten näkyvyys ole ollut ihan sitä mitä sen tulisi olla. Hyvä toiminnan mittari on Karjalaiset kesäjuhlat. Ensi kesänä juhlat ovat Hyvinkäällä. Nyt on hyvä tilaisuus osallistua kesäjuhlille kun matkakaan ei ole pitkä ja junallakin pääsee. Hyvinkään kesäjuhlat tarjoavat paljon nähtävää ja koettavaa. Lauantain avajaisjuhla ja sunnuntaina pidettävä päiväjuhla, seminaari, konsertit sekä tietysti kesäjuhlien kuulut pitäjänäyttely ja karjalainen tori on pakko itse kokea. Merkitään jo nyt kalentereihin viikonvaihde 13- 14.6.2015. Erityisen tärkeää on osallistuminen juhlakulkueeseen sunnuntaina puolilta päivin. Runsas yleisö kokoontuu varmasti katujen varsille, onhan Hyvinkää mm yksi Viipurin maalaiskuntalaisten sijoituspaikkakunnista sotien jälkeen. Siispä kaikki kynnelle kykenevät, marssimaan Hyvinkäälle. Sukututkimus on teemana kevätkokouksen esitelmässä ja aiheeseen liittyvä bussiretki Mikkelin maakunta-arkistoon tehdään huhtikuussa. Kesän kruunaa perinteinen kotiseutumatka 23 – 25.6.2015, Viipurin mlk:n ja Antreaan Vuokselle. Ilmoittaudu mukaan ja tuo nuorempiakin mukanasi. Kevätkokouspäivänämme on Karjalatalolla myös Karjalaiset ruokamarkkinat. Yhdellä käynnillä voi siis osallistua moneen tilaisuuteen. Karjalatalolla Helsingissä on jatkuvasti paljon tapahtumia, joita seurammekin toimijat ovat järjestämässä, seuraapa siis ilmoittelua myös Karjala - lehdestä. Ajankohtaista tapahtumailmoittelua kannattaa tarkkailla myös seuran netistä. Tavataan isolla joukolla, tapahtumissa ja kevään ja kesän retkillä. Timo Lindroos puheenjohtaja 3 Viipurin pitäjäläinen 1/2015 Hallitus tutuksi eli kuka on kukin pitäjäseuran hallituksessa Jatkamme lehdessä aloitettua hallituksen jäsenten esittelyä. Vuorossa hallituksen jäsenistä ovat tällä kertaa uusi sihteerimme Eero Ahlström, Tomi Härmä ja Markku Virolainen. Mitä teet työksesi? Viimeiset 9 vuotta olen opetellut julkishallinnon byrokratiaa ja toiminut tiimipäällikön tehtävissä Edupolissa, Porvoossa. Koneinsinöörinä päävastuualueenani on koneja metalliala. Missä ovat juuresi Karjalassa? Äitini Kaija os. Juvonen on asunut nuoruutensa Viipurin maalaiskunnan Ylä-Sommeen kylässä. Mitä karjalaisuus sinulle merkitsee? Olen ylpeä juuristani Karjalassa ja oikeastaan aina on kiinnostanut selvittää tarkemmin sukujuuriani ja suvun historiaa. Kunnioitan suuresti isovanhempieni ja sukulaisten, kuten muidenkin evakkona muuttaneiden aikaansaannoksia ja periksiantamatonta ahkeruutta. Eero Ahlström Kuka olet? Eero Ahlström Mitä asioita haluat edistää Pitäjäseuran hallituksen jäsenenä? Haluan varmistaa, että Karjalaisten sukujuurien vaalimisperinne jatkuu tulevaisuudessakin, mikä varmasti tulee olemaan vaikeampaa sitä mukaa, kun sieltä lähteneet ikääntyvät ja vähenevät. Milloin ja missä olet syntynyt? Lohjan maalaiskunnassa Ison Teutarin kylässä. Tarkkaan ottaen kävin kyllä syntymässä Helsingin kätilöopistolla. Missä asut? Päiväkummun kylässä osoitteessa Aulikintie 28, 01420 Vantaa Mitä muuta harrastat? Kestävyysurheilulajit ja nykyisin niistä ennen kaikkea hiihtoa ja pyöräilyä. Kilpailin pitkään suunnistuksessa ja hiihtosuunnistuksessa, mutta ikänäön mukanaan tuomat silmälasit haittaavat niitä sen verran, että niiden aktiivinen harrastaminen on vähentynyt. Sitä on kyllä myös vähentänyt valitettavasti työn vaatima alati lisääntyvä ajantarve. Harrastan myös sellaisten teknisten ongelmien selvittämistä, joita kone- ja laitevalmistajat nykyään yrittävät estää kuluttajaa itse korjaamasta. Keitä kuuluu perheeseesi? Kanssani samassa osoitteessa asuu vaimo Leila, jolla on äidin puolelta juuret Viipurin Tienhaarassa. Tällä hetkellä asuu kotona myös kolmesta lapsestani vanhin eli Timo. Lapsenlapsikin on eli Hanna-tyttären tytär 12-vuotias Manta, mutta Hannan perhe asuu Keravalla. Keskimmäinen lapsista eli Jukka asuu Vantaan Koivukylässä. 4 Viipurin pitäjäläinen 1/2015 Tomi Härmä Kuka olet? Nimi on Tomi Härmä ja aloitin pitäjäseuran hallituksessa vuoden alussa. Milloin ja missä olet syntynyt? Olen syntynyt vuonna 1978 Kouvolassa, viettänyt lapsuudessa vuoden Lappeenrannassa ja koko kouluiän asunut Valkealassa. Missä asut? Helsingin Vallilassa aivan Paavalin kirkon luona. Keitä kuuluu perheeseesi? Täällä kotona asustaa eteläkarjalainen aviopuoliso ja lisäksi lasken perheeseeni myös tiiviin kaveripiirin, jonka kanssa vietämme paljon aikaa yhdessä. Mitä karjalaisuus sinulle merkitsee? Karjalaisuudessa pidän tärkeänä rikasta kulttuuriperimää ja sen säilyttämistä sekä uudistamista uusille sukupolville. Karjalainen ruoka-, käsityö-, tanssi- ja musiikkiperintö on valtava ja meidän tulee ylpeästi kertoa siitä ja toimia sen säilyttämiseksi. Mitä asioita haluat edistää Pitäjäseuran hallituksen jäsenenä? Tuoda seuran toimintaan uusia toimintamuotoja erityisesti meille nuoremmille jäsenille. Mitä muuta harrastat? Harrastan monipuolisesti järjestötoimintaa ja lisäksi sisäpyöräilyä ja kuntosalilla käyntiä. Toimin tällä hetkellä aktiivisesti pitäjäseuran lisäksi Karjalan liiton hallituksessa, Pamaus Seuran johtokunnassa sekä olen varapuheenjohtaja Nuorten Akatemiassa ja Suomen Markkinointitutkimusseurassa. Mitä teet työksesi? Työskentelen toimitusjohtajana yrityksessä, joka kehittää medioiden yleisöjen mittaamista. Eli tuottaa palvelua medioille siitä miten heidän medioitaan kulutetaan, jota he käyttävät medioiden sisällönkehityksessä. Missä ovat juuresi Karjalassa? Äidinäitini on kotoisin Samolan kylästä, Porkan sukua. Kuva: Sari Mustonen 5 Viipurin pitäjäläinen 1/2015 Markku Virolainen Kuka olet? Markku Virolainen Mitä asioita haluat edistää Pitäjäseuran hallituksen jäsenenä? On liian aikaista arvioida asiaa, koska en ole vielä tutustunut seuran toimintaan riittävästi. Pitänee ensin paremmin perehtyä seuran ja sen hallituksen toimintaan ja katsoa sitten, millä osa-alueilla voisin parhaiten olla hyödyksi. Milloin ja missä olet syntynyt? 1949 Lohjalla. Missä asut? Kotitilallani Lohjan Vanhakylässä. Mitä muuta harrastat? Maatila vie edelleenkin pääosan ajastani, nyt jo toki ilman kovin suuria tuotantopaineita. Olen aktiivisesti mukana Virolaisen sukuseuran toiminnassa sen puheenjohtajana. Samoin olen mukana Yläsommeen-Porlammin Nuorisoseuran hallituksessa. Muista harrastuksista lähellä sydäntäni on purjehdus. Keitä kuuluu perheeseesi? Tällä hetkellä elelemme Vanhakylässä kahdestaan vaimoni Kristiinan kanssa. Kaikki kolme lastani ovat jo lentäneet tahoilleen pois pesästä. Mitä teet työksesi? Olen eläkkeellä oleva maanviljelijä. Missä ovat juuresi Karjalassa? Vanhempieni kotitalot olivat Yläsommeessa ja Porlammissa. Mitä karjalaisuus sinulle merkitsee? Vaikken ole koskaan elänyt varsinaisessa Karjalassa, oli lapsuuteni Vanhakylä eräänlainen ”karjalainen reservaatti”, jossa enemmistö sen asukkaista oli karjalaisia siirtolaisia ja sukulaisiani useammassa sukupolvessa. Sen myötä olen kasvanut karjalaisuuteen, olen henkisiltä juuriltani karjalainen ja tunnen sen kulttuurin ja tavat omikseni. 6 Viipurin pitäjäläinen 1/2015 HEIMOPÄÄLLIKKÖ TÄYTTI VUOSIA Karjalan Liiton puheenjohtaja, oman seuramme jäsen Marjo Matikainen-Kallström täytti 3. helmikuuta pyöreät 50 vuotta. Yläsali on täynnään eri seurojen ja karjalaisyhteisöjen onnittelijoita ja upeita kukkakimppuja tuli niin paljon, että niillä olisi perustanut väliaikaisen kukkakaupan. Muitakin lahjoja toki annettiin. Pitäjäseura muisti omaa ”leidiään” pöytästandaarilla ja kuplajuomalla. Varapuheenjohtaja Marja-Leena Evinen piti lyhyen onnittelupuheen. Onnitteludelegaatioon kuuluivat Marja-Leenan lisäksi Timo Lindroos, Tomi Härmä, Liisa Munsterhjelm, Päivi Salo ja Anne Uotinen. Karjalaisten pitäjäyhteisöjen liiton puolesta Marjoa onnittelemassa olivat Timo Lindroos, Kaarina Pärssinen (Vpl Pyhäjärvi) ja Reijo Valkeapää (Äyräpää). Lisäksi joukkoon kuului Heikki Reijonen (toinen oikealta), joka ojensi esipainoksen kokoamastaan Rintamaevakotkirjasta. Kuvat: Saija Pelvas, Karjalan Liitto 7 Viipurin pitäjäläinen 1/2015 Syyskokouksessa kuultua Syyskokouksessa päätetyt henkilövalinnat ja toimintasuunnitelmat löytyvät toisaalta lehdestämme. Kokouksen yhteydessä ollut esitelmä käsitteli Wiipurilaisen Osakunnan topografista valokuvakokoelmaa, jota on viime vuosina saatettu digitaaliseen muotoon. Kuvia on tarkoitus julkaista kirjana lähivuosien aikana. Osa kuvista on säilynyt erinomaisesti ja osa on pahoin kärsineitä. Kokoelmassa on kuvia rakennuksista ja interiööreistä, joita ei ole enää olemassa. Hyvä esimerkki tällaisesta kohteesta on Kivennavan Lintulan luostarin sisäkuvat. Lintulan luostarin kirkon sisätiloja Alla on esitelmän pitäneen FM Ilkka Kuivalaisen kirjallinen yhteenveto valokuvakokoelman taustoista sekä muutama ”maistiainen” Viipurista ja oman pitäjämme alueelta otetuista kuvista. Ensimmäiseksi suunniteltiin bibliografista lippuluetteloa Viipurin lääniä koskevista sanomalehtiartikkeleista ja kirjoista. Tämä hanke kuitenkin raukesi muiden hankkeiden tieltä. Osakunta päätti lähettää stipendiaatteja edistämään kotiseututyötä ja keräämään tietoja sivistyskarttaa varten maakunnassa sekä painatti 5000 kappaletta Tunne kotiseutusi -ohjelmalehtistä. Maaseudulle jaettiin niistä 4000, mutta kun keväällä 1911 tarkasteltiin vuoden 1908 toiminnan tuloksia, niin todettiin saadun vain kolme vastausta. Toinen uusi hanke oli kerätä valokuvia ja postikortteja, joita saatiin nopeasti kokoon noin 200 kuvaa ja 50 korttia. Keväällä 1910 julkaistiin Kaukomieli IV -albumi, joka sai alaotsikon Kotiseutututkimuksia Hembygdsforskningar. Wiipurilaisen Osakunnan topografinen valokuvakokoelma Osakuntien laaja kotiseututoiminta juontaa juurensa 1870-luvulle, jolloin Wiipurilaisen Osakunnan kuraattori Otto Donner sai idean lähteä etsimään suomalaista kansanluonnetta. Tällöin syntyi esinekeräys, joka johti ylioppilasosakuntien oman kansatieteellisen museon syntyyn. Esineiden hankinnan ohella aloitettiin myös valokuvaustoiminta. Wiipurilainen Osakunta hankki ensimmäisenä osakuntana oman kameran. Nämä 1800-luvun kuvat tavoittelivat kansan kuvaamista, vaikka saattoivat olla lavastettujakin. Tältä ajalta on säilynyt muun muassa sisäkuva Parikkalan kirkosta. Osassa kuvia oli kyllä myös maisemia. Varsinainen järjestelmällinen paikkakunnittain koottu valokuvakokoelma syntyi vasta 1900-luvun puolella. Keväällä 1908 perustetun Wiipurilaisen Osakunnan Kotiseuduntutkimus toimikunnan tavoitteet olivat hyvin kunnianhimoiset. Etelävalli maaseurakunnan nykyisen sankarihautausmaan kohdalla 1910-luvulla: oikeassa nurkassa Maaseurakunnan kirkko 8 Viipurin pitäjäläinen 1/2015 Keväällä 1911 annettiin koottujen kuvien luettelointi Edgar Sillmanin tehtäväksi. Jotta kokoelma kasvaisi, valittiin toimikunta, johon hänen lisäkseen kuuluivat cives Erkki Hannula ja Erkki Paavolainen, josta tuli todella innokas valokuvien kartuttaja. Osakuntalaiset osallistuivat laajemminkin keräykseen. Muun muassa civis Kosti Pajari lahjoitti 46 postikorttia. Kokoelmasta päätettiin tehdä kaksi luetteloa: toinen kiinteä numerojärjestyksessä ja toinen aiheenmukainen lippuluettelo. Kussakin lipussa piti olla luettelokohtainen numero, pitäjä, kylä, lähemmät tiedot, valokuvaaja ja vuosi sekä lahjoittaja, numeroluettelossa taas pitäjä, kylä, mitä esittää lyhyesti sekä lahjoittaja. Valokuvien ostamiseen myönsi osakunta myös rahaa. Erkki Paavolainen sai pian nimityksen valokuvien ja postikorttien kokoamisen ylijohtajaksi. Hänen tuli ”kehottaa ja alati muistuttaa osakuntalaisia antamaan valokuvia ja postikortteja, pyytää niitä kirjakaupoista yms.” Osakunta myös teki tunnetuksi sitä, että se ostaa kuvia. Toimittaja Komonen lupasi koettaa hankkia Käkisalmen kuvia ja civis J. Saastamoinen vähintään 50 kappaletta Räisälän kuvia. Räisälästä tulikin yksi suurimpia pitäjäkohtaisia määriä, sillä kuvia on jäljellä 82. Joukossa Saastamoisen itse ottamien kuvien ohella runsaasti F. Laukkasen ottamia kuvia kuten kuva Lallukan ensimmäisestä kauppapuodista Siirlahdessa. Kuvia on tallessa runsaat 900, joista Viipuria ja maalaiskuntaa koskevia on 219. teksti: Ilkka Kuivalainen kuvat: Wiipurilaisen Osakunnan topografinen valokuvakokoelma Kaupunkinäkymiä Viipurista 1910-luvulla. 9 Viipurin pitäjäläinen 1/2015 Karjalainen ruokaperinne puheessa ja lautasella Perinteistä Puurojuhlaa vietettiin jo sunnuntaina 22.11.2013 Karjalatalon Wiipuri-salissa. Tupa oli täynnä pitäjäläisiä. Tarjoilusta vastasi emäntä Aira Viitaniemi apuemäntineen. Kotilieden ruokatoimittaja ja useiden ruokakirjojen kirjoittaja kotitalousopettaja Marja Malinen (o.s. Kykkänen) kertoi karjalaisesta ruokaperinteestä. Hänen puheenvuoronsa innoitti puurojuhlaväen vilkkaaseen keskusteluun. Ruokaperinteiden lisäksi seuramme jäsen Marja-Leena Sassi lausui suvussa kulkeneen Saunarunon. Runon alkuperästä ei tosin ollut Marja-Leenalla tietoa. Runo kertoo lauantain kiireistä entisaikaan maaseudulla. Monet kiireistä ovat tuttuja myös jouluvalmistelujen aikana. Joulupukkikin ehti kiireiltään juhlaamme piipahtamaan ja innostuipa hän myös laulamaan kanssamme. Joululauluja lauloimme Maria Heiskasen johdolla ja Petra Hirvosen säestämänä. Pitäjäseuran hallitus muisti hallituksen jättäviä jäseniään pienin lahjoin. Aulis Juvoselle annettiin osa Viipurin läänin historiaa ja Kaarina Mannia sisarineen muistettiin jalkahoitolahjakortein. Emännistön työt kun käyvät kovin jalkojen päälle. Suurkiitos teille kaikille vuosien vaivannäöstä! Paketteja piisasi myös juhlavieraille arpajaisvoittojen muodossa. Seuraavassa tiivistelmä esitelmästä sekä ihanasta Saunarunosta. toimittaja Marja Malinen. AU Oman pitäjän tyttölöi ”Olen Marja Malinen, ja juureni ovat Viipurin maalaiskunnan Kilpeenjoelta sekä Heinjoen pitäjästä. Äitini oli Lyyli Klemetin tytär, ja tämä mummoni oli Kilpeenjoen Myllymäen emäntä,” aloitti Marja Malinen kertomuksensa pitäjäseuramme puurojuhlassa. Tällä sukutaustansa avaamisella Marja tunnustautui kunnon pitäjäläiseksi, ja kohta olimmekin jo lähes sukua kaikki! Marjan isä oli kotoisin Heinjoelta, ja hänen äitinsä peräti Sveitsistä! Isänpuolen suku on Kykkäsiä, ja suku asutettiin Vihtiin sotien jälkeen. Tämä karjalaisten tulo Vihtiin vilkastutti sen verran uneliasta maaseutua, että innosti kirkkoherra Hidénin tokaisemaan: ”Luojan lykky, että nuo karjalaiset tulivat tänne verta sekoittamaan!”. Myös Marjan anoppi on karjalaista sukua Sortavalasta, joten Malisten neljä lasta ovat vahvaa karjalaista juurta! Marja aloitti karjalaisten ruokatapojen kuvauksensa muutaman karjalaisille tyypillisen perusasian kertaamisella: karjalaiset ovat aina hyvin vieraanvaraisia ja käyvät ahkeraan kylässä. Toinen varsin karjalainen piirre ovat tuliaiset: kylään ei tultu ilman kunnon tuliaisia eikä kylästä lähdetty kotiin ilman reiluja eväitä, jotka talon emäntä kääräisi mukaan kullekin vieraalle. Puheenjohtajat muistavat Aulis Viipurin läänin historia -sarjan osalla VI. RS 10 Viipurin pitäjäläinen 1/2015 Karjalainen ruoka Karjalainen, etenkin eteläkarjalainen ja kannakselainen ruoka eroavat läntisten maakuntien ruoista monessa suhteessa. Yleisimmin mainittu ero on leipäkulttuurissa: lännessä leipää leivottiin harvoin, kuukausiksi kerrallaan, ja reikäleivät kuivattiin ja säilytettiin tuvan orressa; karjalaisissa talouksissa leivottiin vähintään kerran viikossa ja syötiin pehmeää leipää ja tuoreita leivonnaisia. Tyypillisesti karjalaista perua ovat myös hapanruoat - hapanleipä, kaurakiisseli ja hapanlohko. Ruokien hapattaminen, ja säilöminen siten oli taas venäläistä perua ja etenkin itäisissä pitäjissä suosittua. Samoin sienien käyttö ruoaksi on hyvin karjalainen tapa. Satakunnassa todettiin, että sieniä syövät vain lehmät ja kansakoulunopettajat! Hämeessä niitä taas kutsuttiin madonlakeiksi – eikä syöty. täs siinä lukemassa istut – mee vaik nurkasta nurkkaan jos sattuis sulhasia tulemaan! Maitoruokia tehtiin ennen kaikkea happamasta maidosta, joka piimitettiin ja käytettiin monenmoisissa leipomuksissa ja ruokien valmistuksessa. Piimäpiirakka oli suurta herkkua ja lähes samanlaista kuin nykyään rahkapiirakka, aiemmin rahkajyväset vain olivat karkeampia ja kuivempia. Marjaiset jälkiruoat olivat Karjalassa jokakesäistä herkkua ja talvellakin marjahilloja sekä vesipuolukoita käytettiin kiisseleihin, marjapuuroihin ja piirakantäytteiksi. Marjastaminen oli kaikkialla Karjalassa tavallista kesäpuuhaa, ja etenkin naiset marjastivat. Marja Malinen totesikin, että marjastaminen oli naisten tapa levätä, olla porukalla marjassa, tai aivan yksin omine ajatuksineen rauhoittavassa metsässä. Metsästä haettiin myös sienet, jotka olivat Ruokaperinne rajantakaisessa Karjalassa etenkin Kannaksella laajalti käytettyjä ruokapohjautui paljon keräilyyn, karjatalouteen ja tarpeita. Sieniä suolattiin ja hapatettiin talven viljatuotteisiin. Kalastus oli toki tärkeää meren varalle, mutta syötiin myös tuoreena – sierannalla ja Laatokan kylissä. Karjalaiset söinikastiketta kutsuttiin sieniserpaksi! Samoin vät myös paljon kasviksia, etenkin juureksia kaloja suolattiin ja kuivattiin talveksi. Kasvisja marjoja. Kaali oli suosittu raaka-aines; sitä ruokiin käytettiin paljon kaalia, lanttua ja naukäytettiin sekä kaaliruokiin että piirakoihin. riita sekä herneitä. Herneistä, härkäpavuista ja Piirakat olivat jokatalon ruokaa, ja etenkin perunoista tehtiin muussimainen Pirana, joka lauantaisin niitä paistettiin iltaruoaksi muun oli herkullista liharuoan lisukkeena ja yksileipomisen ohella. Joka perheessä oli hieman näänkin. omanlaisensa tapa tehdä piirakoita, osa tehtiin riisistä tai ohraryyneistä, osa perunoista tai Ja parhain viimeiseksi eli maankuulu viipurinmarjoista. Hirssiä ja tattaria käytettiin myös rinkeli! Sitä valmistettiin ikiaikaisen luostauseasti, etenkin puuroissa mutta myös piirais- rireseptin mukaan Viipurissa ja sen ympärissa. Sortavalan saaristossa olivat taas sulhaspii- tössä. Resepti oli perinnetiedon mukaan tullut raat ja tsupukat tyypillisiä herkkuja. aikanaan Keski-Euroopasta fransiskaanimunkkien mukana Suomeen. Taikinaa maustettiin Liharuoista nimenomaan karjalaisia ovat pitkalliilla ulkomaan mausteilla kuten kardekään uunissa haudutetut ruoat kuten karjalan- mummalla ja muskotilla, ja rinkelit paistettiin paisti – jota voidaan tehdä monella eri tyylillä, sitten olkien päällä uunissa. pottilohko samoin. Marjan Helka-mummo Myllymäeltä teki lauantai-illaksi usein uunissa Karjalaisesta ruokaperinteestä puhuttaessa herkullista pottilohkoa sekä erilaisia piirakoita. yleensä tarkoitetaan maalaiskylien tyypillistä Aattolohko taas oli Helka-mummon jouluaaton ruokaa, joka oli toki vallitseva suuntaus myös puolipäivän ruoka, johon voitiin laittaa mukaupungeissa, olivathan asukkaat suureksi kaan sekä lihaa että kalaa! osaksi muuttaneet sinne maaseuduilta. Mutta etenkin Viipurissa arvostettiin myös omia kauSama Helka-mummo oli toiminnan naisia ja punkilaisia ruokaperinteitä, jotka useat olivat huomautti helposti tyttärentyttärelleen: Milainaa Venäjältä tai ainakin venäläisiltä emigranteilta. 11 Viipurin pitäjäläinen 1/2015 ”No sin saap männa vaik iha justii ja löylykii tulloo piisaamaa”, sano Jussi ja vilkas Kustii ”senko aletaa laputtaa”. Vie sie Helmi höil uuvet vastat ja katso et ves o kuumaa jo. Vastat kiehuvaa vettee kastat ja ota se porsaa kaukalo. Peskööt siin ko o iha uuskii, mis höil vatiloi kaikiil saap. No mitä se Jussi siel sulannis nuuskii ja mit se Kusti viel pamajaap. Alkakaa männä ja paikal et naisetkii pääsööt aikannaa. Kaarina Manni edusti koko emännistöä . AU Tulkaa sit saunast suoraa saikal ja syökää vehnästä piirakkaa. Touhus Mar ho hönttö ikkää lauantai-illa kiireissää. ”Eihä täs nyt oo hätä mikkää, Kusti mäneessä äräjää.” Niiko höil ois iässää mittää hättää, minnuu oikei inhottaa, Siihe hyö puhtaat vaatteetkii jättäät, eikä saunbas oo yhtää saippuaa. Kiijätä Helmi höil saunaa nää, et yhes kerettäs lypsämää. Paa sie Kati ruokaa pöytää, mie mää sikkoi syöttämää. Risto Kallström Joulupukin juttusilla. AU Ja mitäs se Pekko siin hammeis tanssii alat sie männä jo leikkimää. Pitäskös miu iha antaa rassii ko ain siin itköö värnöttää. Saunaruno Mitä sie itket, tahot se tissii ko tuota viisii revit leukojais? No pitäshä sil pienel antaa vissii eihä äitil niin kiire olla sais. ”Joks se sauna o tarpeeks var, panit sie Jussi jo juskat kii?” Kysy kiireessää Kusti Mar ja hääräs ko hönttö tuvas siin. teksti: Liisa Munsterhjelm kuvat: Riitta Stirkkinen (RS) ja Anne Uotinen (AU) Arpojenmyynti sujui vilkkaasti ja arpajaisvoittoja oli kertynyt jälleen suuri määrä. RS 12 Viipurin pitäjäläinen 1/2015 Toimintakertomus vuodesta 2014 Jäsenet Pitäjäseuran kunniapuheenjohtaja on Eero Kunttu, kunniajäseniä Mauno Kemppi, Teuvo Kuparinen, Olavi A. Mannonen ja Jouko Narinen. Kevät- ja syyskokoukset Kevätkokous pidettiin lauantaina 12.4.2014 Karjalatalon Wiipuri-salissa. Osallistujia oli 26 henkilöä ja puhetta kokouksessa johti kunniapuheenjohtajamme Eero Kunttu. Tarjoilusta vastasi Kaarina Manni sisarineen. Kokouksessa hyväksyttiin toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2013 sekä myönnettiin vastuuvapaus hallitukselle. Jäsenmäärä oli vuoden lopussa 279, josta em. kunniahenkilöitä 5, ainaisjäseniä 70 ja vuosijäseniä 204. Jäsenmaksu oli 18 € + Karjalan Liiton osuus 12 €. Liitolle maksettiin jäsenmaksua 2.940 €. Kokouksen jälkeen LL Raija Voipio kertoi mielenkiintoisesti viipurilaisen kotirouvien itämaisten mattojen kutomisesta. Värjärimestari Matti Ryneén ihastui näkemistään itämaisista matoista ja toi Turkista mattopuiden piirustukset ja yhden maton. Viipurilaisarkkitehti Jac. Ahrenberg suunnitteli myös omia mattomalleja. Evakkomatkasta huolimatta osa matoista on selvinnyt näihin päiviin. Opimme myös, että maton kutominen saattoi viedä vuosia. Vuoden aikana kuoli 9 jäsentämme: Aarne Hellgren (Lohja), Kalervo Hyrkkö (Yläsommee), Leila Järvinen (Viipuri), Martti Kajonen (Haka), Katri Kemppi (Kilpeenjoen Sydänmaa), Kalevi Leino (Lavola), Jouko Narinen (Kilpeenjoki), Seppo Paakkanen (Juustila), Martta Uronen (Nuoraa). Seurasta erosi 6 jäsentä. Uusia jäseniä ilmoittautui 12: Pentti Björn (Suurpero), Riitta Björn (Suurpero), Tomi Härmä (Samola), Sirpa Karjalainen (Porlammin Sasseja), Mauri Kinnunen (Näätälä), Pirjo Lestinen (Kaipola), MarjaHelena Mähönen (Ravansaari), Eija Nikulainen (Tali), Anja Peippo (Tali), Olli Poikolainen (Näätälä), Eeva Salo (Näätälä), Raija Voipio (Viipuri). Syyskokous kokoontui lauantaina 18.10.2014 Karjalatalon Wiipuri-salissa. Kokousväkeä oli 18 henkilöä ja kokouksessa puhetta johti seuran kunniapuheenjohtaja Eero Kunttu. Tarjoilusta vastasi Kaarina Manni sisarineen. Pitäjäseuran jäsenmaksuksi vuodelle 2015 kokous päätti 30 €, josta pitäjäseuran osuus on 18 € ja Karjalan Liiton osuus on 12 €. Vapaaehtoisen jäsenmaksun suositeltava määrä on 12 € tai enemmän. Hallituksen jäsenet ja toiminnantarkastajat Hallitus piti vuoden aikana yhdeksän kokousta: Timo Lindroos, puheenjohtaja ja matkanjohtaja (9/9), Marja-Leena Evinen, varapuheenjohtaja (7/9), Maria Heiskanen, laulunjohtaja (8/9), Aulis Juvonen, jäsensihteeri (9/9), Heimo Kemppi pitäjäisäntä (0/9), Kaarina Manni, pääemäntä (5/9), Liisa Munsterhjelm, tiedotus (5/9), Päivi Salo, taloudenhoito (6/9), Päivi Putkonen-Hegazi, sihteeri (8/9), Riitta Stirkkinen, tiedotus (3/9), Anne Uotinen, lehden toimitussihteeri (9/9). Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Timo Lindroos ja varapuheenjohtajaksi Marja-Leena Evinen. Erovuorossa olevat hallituksen jäsenet olivat Heimo Kemppi, Kaarina Manni ja Anne Uotinen. Heimo Kempin tilalle valittiin Tomi Härmä, Kaarina Mannin tilalle valittiin Markku Virolainen. Anne Uotinen valittiin uudelleen seuraavalle toimikaudelle. Aulis Juvonen pyysi eroa hallituksen jäsenyydestään ja hänen tilalleen kesken toimikauden valittiin Eero Ahlström. Toiminnantarkastajina ovat toimineet Raimo Matikainen ja Kaija Keiriö sekä varalla Pentti Hämäläinen ja Sirkka Kemppi. 13 Toiminnantarkastajiksi vuodelle 2015 valittiin Raimo Matikainen ja Kaija Keiriö sekä varatoiminnantarkastajiksi Sirkka Kemppi ja Pentti Hämäläinen. Viipurin pitäjäläinen 1/2015 Syyskokouksemme jälkeen kahviteltiin ja FM Ilkka Kuivalainen kertoi Wiipurilaisen Osakunnan 1900-luvun alkupuolella Kannaksella ja muualla Karjalassa ottamista valokuvista. Elojuhlan juhlapuhujaksi oli pyydetty FM Kaisu Lahikainen Lappeenrannasta. Karjalaisen sanankäytön teemavuotena hänelle on sovitettu kaakkois-murteiden nykykäyttöä kuvaava Vieläk haastellaan –otsikko. Vuoden virvottava Pitäjäseura jatkoi vuonna 2010 aloitettua perinnettä vuoden virvottavasta. Vuoden 2014 virvottavaksi valittiin espoolaiset Tuula ja Raimo Matikainen. Virpominen tapahtui perinteisin menoin kevätkokouksen yhteydessä 12.4.2014 Karjalatalolla. Yhteislaulujen lisäksi juhlassa oli myös korkeatasoista soitantaa, jota esittivät Petra Hirvonen pianolla ja Maria Heiskanen poikkihuilulla. Esitetyt teokset olivat Chr. W. Gluckin tanssi, Franz Schubertin Andante sekä Georg Friedrich Händel Hallenser-sonaatista numero III osat adagio, allergo, largo ja allegro. Karjalaiset kesäjuhlat Karjalaisia kesäjuhlia vietettiin Lappeenrannassa 13. – 15.6.2014. Kesäjuhlien teema oli karjalainen sanankäyttö ja musiikki. Seuran lipunkantajana juhlakulkueessa oli Timo Lindroos airueinaan Aila Lindroos ja Liisa Munsterhjelm. Pitäjäseuran myyntipöydästä karjalaisella torilla huolehti Aulis Juvonen. Juhlassa esitettiin Anne Uotisen ja Jari Stirkkisen valokuvakooste Karjalaisten Nuorisoliiton elokuun matkasta Viipuriin ja Kannakselle. Puurojuhla Puurojuhlaa vietettiin jo 22.11.2013 Karjalatalon Wiipuri-salissa. Tarjoilusta vastasi emäntä Aira Viitaniemi. Osallistujia oli yhteensä 62. Kotilieden ruokatoimittaja Marja Malinen kertoi karjalaisesta ruokaperinteestä ja hänen puheenvuoronsa innoitti puurojuhlaväen vilkkaaseen keskusteluun. Seuramme jäsen Marja-Leena Sassi lausui suvussa kulkeneen Saunarunon. Joulupukki ehti myös kiireidensä keskeltä juhlavieraaksi. Lauloimme joululauluja Maria Heiskasen johdolla Petra Hirvosen säestäessä. Arpajaisvoittoja arvottiin runsain mitoin. Kotiseutumatka Seuran suunnittelema kotiseutumatka Viipurin pohjoisiin kyliin ja Antreaan 24. – 26.6.2014 jouduttiin perumaan vähäisen kiinnostuksen vuoksi. Kesäretki Kotkaan Myös suunniteltu kesäretki Kotkaan jouduttiin perumaan vähäisen kiinnostuksen vuoksi. Elojuhla Elojuhla 14.9.2014 kokosi mukavan joukon seuran jäseniä Karjalatalon Juhlasaliin. Tervehdyssanoissaan puheenjohtaja Timo Lindroos muistutti viimeaikaisista turvallisuuspoliittisista tapahtumista Euroopassa. Pitäjäseurana voimme edistää yhteistyötä ja kanssakäymistä. Myös karjalaisseurojen yhteistyön merkitys nousi esille avauspuheenvuorossa. Karjalan Liiton tervehdyksen juhlaan toi liiton puheenjohtaja Marjo Matikainen-Kallström. Hän muistutti aurinkoisista kesäjuhlista Lappeenrannassa sekä siellä julistetusta seurojen lehtikilpailusta. Tervehdyksensä lopussa hän kertoi myös Karjalan Liiton olevan taloudellisesti kunnossa ja velaton. Tiedotustoiminta Viipurin Pitäjäläinen ilmestyi kahtena numerona. Lehti on vastannut hyvin tarkoitustaan jäsenten ja pitäjäseuran välisessä yhteydenpidossa. Seuramme on aktiivisesti pitänyt yhteyttä muihin karjalaisseuroihin ja -järjestöihin mm. kutsumalla heitä Elo- ja Puurojuhlaan. Yhteistyö seurojen välillä on näkynyt mm. lehtemme toimittamisessa. Pitäjäseuralla on myös internetsivut osoitteessa: www.viipurinpitaja.net. 14 Osallistumisia ja edustuksia Pitäjäseura on ollut jäsenenä Karjalan Liitossa, Karjalaisten Pitäjäyhdistysten Liitossa. Seura on kannatusjäsenenä myös Karjalaisessa Nuorisoliitossa. Viipurin pitäjäläinen 1/2015 Karjalaisten pitäjäyhdistysten liiton (KPYL) kevätkokouksen hyväksymä ponsi velvoittaa liiton ryhtymään toimiin jäsenseurojensa aktivoimiseksi. Tavoitteena on innostaa luovutetun alueen pitäjäseuroja sekä käynnistää seurojen välistä yhteistoimintaa. KPYL:n kuuluu 43 pitäjäseuraa joissa on n. 9000:ta Karjalanliiton jäsentä. Yhteydenpito tapahtuu KPYL:n. aluejaon mukaisesti yhdeksällä suuralueella. Viipurin pitäjäseura on saanut vetovastuun Viipuria ja sen ympäristöä edustavien seurojen keskuudessa. Haluatko kirjoittaa pitäjälehteemme? - muistoja entisistä kotikylistä - kyläesittelyjä - matkoista ja käyntikohteista maalaiskunnan alueella - mielenkiintoisista maalaiskuntalaisista tai maalaiskuntalaistaustaisista henkilöistä - kirjoista, jotka liittyvät Viipurin maalaiskuntaan - vanhat valokuvat ovat aina kiinnostavia - jne. Viipurin alueen seurojen yhteistoimintamuotona aloitti Wiipuri-foorumi. Foorumin tapaamiset on pidetty Wiipuri-salissa 20.2 ja 28.8.2014. Wiipuri-liiton lopetettua toimintansa muutama vuosi sitten, on tälle yhteistoiminnalla syntynyt tarve. Foorumin tapaamiset ovat Wiipuri-liiton aikoihin verrattuna vapaamuotoisempia ja joustavampia. Tavoitteena on yhdistää Viipurin alueen seurojen voimavarat. Lähetä teksti ja kuva/kuvat toimitussihteeri Anne Uotiselle joko - sähköpostitse osoitteeseen [email protected] tai - kirjeitse osoitteeseen Aino Acktén tie 1 A 6, 00400 Helsinki - laita kuvien taakse tieto kuvaajasta ja kuvassa mahdollisesti olevista henkilöistä. - laita mukaan palautusosoite ja/tai osoite mihin voin toimittaa kirjoittajan kappaleen kun lehti on ilmestynyt. Foorumin tapaamisiin ovat oman seuramme hallitusten jäsenten ohella osallistuneet edustajat Wiipuri-yhdistyksestä, Wiipurin arkistoyhdistyksestä, Viipurin Suomalaisesta kirjallisuusseurasta ja Pro Monrepos´ yhdistyksestä. Foorumin tarkoituksena on syventää seurojen yhteistyötä, palvella jäsenkuntaa, parantaa jäsentiedotusta ja karsia päällekkäisiä toimintoja. Merkittävimpänä hankkeena 2014 oli yhteinen bussimatka Karjalaisille kesäjuhlille Lappeenrantaan. Viipurin pitäjäläinen lehdessä on julkaistu kumppaniseurojen tapahtumakalenterit ja näin kannustettu eri seurojen jäseniä osallistumaan toistensa järjestämiin yleisötapahtumiin. Varapuheenjohtaja Marja-Leena Evinen ja lehden toimitussihteeri Anne Uotinen osallistuivat Karjalan Liiton liittoseminaariin 26.4.2014 Karjalatalolla. Puheenjohtaja Timo Lindroos ja seuran sihteeri Päivi PutkonenHegazi edustivat Viipurin pitäjäseuraa Pitäjäyhdistysten Liiton vuosikokouksessa 5.4.2014 Karjalatalolla. Helsingissä 18.2.2015 Hallitus 15 Viipurin pitäjäläinen 1/2015 Toimintasuunnitelma vuodeksi 2015 - - - - - - - - - - - - - - - - - Järjestetään kevätkokous 28.3. Karjalatalossa Tehdään päivän tutustumisretki Mikkelin maakunta-arkistoon huhtikuussa Osallistutaan Karjalaisille Kesäjuhlille Hyvinkäällä 13.–14.6. Järjestetään kotiseutumatka Viipurin mlk:n 23.–25.6. pohjoisiin kyliin ja Antreaan Osallistutaan Wiipuri-Yhdistyksen organisoimalle Pyhäinpäivän kynttilämatkalle Viipuriin 31.10.–1.11. Järjestetään päiväretki Porkkalan ”vuokra-alueelle” 15.8. Järjestetään seuran Elojuhla sunnuntaina 13.9. Karjalatalon Juhlasalissa Pidetään syyskokous lokakuussa Karjalatalossa Järjestetään Puurojuhla marras-joulukuun vaihteessa Karjalatalossa Julkaistaan ”Viipurin pitäjäläinen” –jäsenlehdestä kaksi numeroa: yksi keväällä ja toinen syksyllä Ylläpidetään pitäjäseuran verkkosivuja www.viipurinpitaja.net Kehitetään verkkosivuja ja liitetään sinne uutta aineistoa mm Viipurin mlk: eri kylistä Markkinoidaan Saimaan kanavan ja pitäjän historiankirjoja sekä pitäjäkarttaa Markkinoidaan Viipurin pitäjäseura ry:n seinäkalenteria 2015 Tiivistetään yhteistyötä muiden viipurilaisyhdistysten kanssa (Viipuri-Foorumi) Pidetään yhteyttä toimiviin ent. Viipurin mlk:n kylä-, maamies-, nuoriso-, kulttuurija sukuseuroihin ja tarjotaan heille nettinäkyvyyttä pitäjäseuran sivustolla Osallistutaan Karjalan Liiton ja muiden karjalaisyhteisöjen järjestämiin tapahtumiin. KUTSU KEVÄTKOKOUKSEEN Viipurin pitäjäseuran sääntömääräinen kevätkokous pidetään lauantaina 28.3. klo 13.00 Helsingin Karjalatalon Wiipuri-salissa (Käpylänkuja 1, 3.krs, 00610 Helsinki). Kokouksessa käsitellään mm. tilinpäätös ja toimintakertomus vuodesta 2014 ja päätetään vastuuvapaudesta hallitukselle. Kokouksen jälkeen Maija-Liisa Putkonen esitys sukututkimuksesta yleensä ja karjaisten sukujen tutkimuksesta erityisesti. Kahvitarjoilu alkaa klo 12.00. Tervetuloa! 16 Viipurin pitäjäläinen 1/2015 Tervetuloa retkelle Mikkelin maakunta-arkistoon lauantaina 11.4.2015 Matkaohjelma ja aikataulu klo 08.22 lähtö Helsingin rautatieasemalta 10.55 saapuminen Mikkeliin, kävely arkistolle 11.30 arkiston ja Karjala-tietokannan esittely, arkistonjohtaja Tytti Voutilainen 13.30 omakustanteinen lounas 15.20 tai 16.04 lähtö paluumatkalle Mikkelistä 17.48 tai 18.48 saapuminen Helsinkiin Matkan hinta on arviolta 50 euroa (junan ryhmälippu). Sitovat ilmoittautumiset 27.3. mennessä Päivi Putkonen-Hegazille ensisijaisesti sähköpostitse osoitteeseen [email protected] tai toissijaisesti numeroon puh. 040 593 5923. Matkan toteutuminen edellyttää 12 osallistujaa. Mikkelin maakunta-arkiston vaiheita Maamme neljäs maakunta-arkisto perustettiin itäistä Suomea varten Viipuriin vuonna 1934. Mikkelin maakunta-arkisto jatkaa Viipurin maakunta-arkiston toimintaa. Arkisto ehti toimia talvisotaan mennessä Viipurissa vain viisi vuotta. Siinä ajassa se vastaanotti asiakirjoja noin 4 000 hyllymetriä. Aineistosta onnistuttiin evakuoimaan noin puolet sekä talvi- että jatkosodan aikana. Itärajan taakse jääneistä asiakirjoista valtaosa on yhä tallessa joko Leningradin oblastin arkistossa, entisessä Viipurin maakunta-arkistossa tai Karjalan tasavallan Kansallisarkistossa Petroskoissa. Maakunta-arkisto siirtyi sodan jälkeen vuonna 1946 Kuopioon toimittuaan sitä ennen pari vuotta Äänekoskella. Evakkotaival jatkui aina vuoteen 1953 saakka, jolloin maakunta-arkisto muutti Mikkeliin, josta tuli sen lopullinen sijoituspaikka. Samaan rakennukseen sijoitettiin myös Lakkautettujen seurakuntien keskusarkisto, jonka hallussa olivat luovutetun alueen evankelis-luterilaisten ja ortodoksisten seurakuntien kirkonarkistot. Keskusarkisto yhdistettiin maakunta-arkistoon vuonna 1990. Lähde: Arkistolaitoksen internet-sivut 17 Viipurin pitäjäläinen 1/2015 Karjalaiset kesäjuhlat Hyvinkäällä 13.-14.6.2015 Alustava ohjelma (muutokset mahdollisia) Lauantai 13.6.2015 8.30 9.00 – 18.00 10-14 9.00- 9.00 9.00- 10.00- 10.00 10-14 10-14 11.00 14.30 avoin 18.00 18.00 19.30 20.00 20.00-00.30 Karjala Open, Kytäjä Golf, South East -kenttä, Kytäjäntie 1265 Karjalainen tori, suku- ja pitäjäinfo, Vanha Areena, Kankurinkatu 4-6 Karjalan kielen pajat, Villatehdas, Näyttelytila, Kankurinkatu 4-6 Kyykkäkilpailut, Hakalan kenttä, Niinipuuntie 4 Karjalan Maraton ja nuorten maili, Jäähalli, Vahveronkatu 70 Karjalan Liiton naistoimikunnan kahvio ja käsityönäyttely, Hyvinkään yhteiskoulu, Uudenmaankatu 17 Piirakkakilpailut, Hyvinkään yhteiskoulu, Uudenmaankatu 17 Karjalan Liiton kesäjuhlaseminaari, Villatehdas, Auditorio, Kankurinkatu 4-6 Työpajat lapsille, Villa Arttu, Kankurinkatu 4-6 Karjalan kielen pajat, Villatehdas, Näyttelytila, Kankurinkatu 4-6 Kuorokavalkadi, Hyvinkää-sali, Kauppatori 1 Avajaiset, Pihkalan stadion, Urheilukatu 19 ja Kenttäkatu 2 Karjalaisen Nuorisoliiton kansantanssikonsertti, Hyvinkää-sali, Kauppatori 1 Muistojen iltakirkko, Hyvinkään kirkko, Hämeenkatu 16 Vigilia, Hyvinkään ortodoksinen kirkko, Tsasounakuja 1 Viipurin Lauluveikkojen konsertti, Hyvinkään kirkko, Hämeenkatu 16 Juhlatanssit, Järjestötalo, Munckinkatu 49 Karjalainen klubi-ilta, Rantasipi Sveitsi, Härkävehmaankatu 4 Sunnuntai 14.6.2015 9.00 – 15.00 Karjalainen tori, suku- ja pitäjäinfo, Vanha Areena, Kankurinkatu 4-6 9.00 Liturgia, Hyvinkään ortodoksinen kirkko, Tsasounakuja 1 10.00 Jumalanpalvelus, Hyvinkään kirkko, Hämeenkatu 16 10.00 Jumalanpalvelus, Vanha kirkko, Uudenmaankatu 13 12.00 Kulkueen lähtöön siunaus ja lähtö (lähtöpaikka ja reitti avoin) 14.30 – n. 16.00Päiväjuhla, Pihkalan stadion, Urheilukatu 19 ja Kenttäkatu 2 13.-14.6.2015 Karjalaiset kesäjuhlat Lähde: Karjalan Liiton internetsivut 18 Viipurin pitäjäläinen 1/2015 Perinteinen kotiseutumatkamme Viipurin maalaiskuntaan 23. - 25.6.2015 Kesän matkakohteina Viipurin lisäksi ovat entisen Viipurin maalaiskunnan pohjoiset kylät. Vierailemme retkipäivänä (25.6. keskiviikko) tiestön kunnosta riippuen mm. Ylivedellä, Ihantalassa, Kilpeenjoella ja Kaipolassa. Tämänkertaisellakin matkallamme tutustumme naapuripitäjään. Nyt on vuorossa Antrea. Kuukaupin vanha silta yli Vuoksen, toisella puolella Antrea. Alustava matkaohjelma Tiistai 23.6. • lähtö Lohjan Kirkkokentältä klo 07.00, Nummelan linjaportti n. klo 07.30, • ajo Turunväylää pitkin Ikean pysäkin kautta Kiasman pysäkille n. klo 08.15 • ajo edelleen Porvoonväylää pitkin Loviisan, Karhulan, Kotkan kautta Vaalimaalle. • ennen rajanylitystä omakustanteinen lounas Rajahovissa, jossa valuutanvaihtomahdollisuus • rajan jälkeen matkalaisten valinnan mukaan ostoksilla käynti Viipurin Veikoissa, tai/ja Carusell-marketissa • pysähdys Sorvalin hautausmaa muistomerkillä. • majoittuminen Druzba-hotelliin • päivällinen hotellin ravintolassa klo 19 ...jatkuu seuraavalla sivulla 19 Viipurin pitäjäläinen 1/2015 Keskiviikkona 24.6 • kotiseutukierros alkaa klo 9.00 • kukkatervehdys maaseurakunnan sankarimuistomerkillä Viipurissa • kotiseutukierros: Ylivesi, Ihantala, Kilpeenjoki • siirtyminen Antreaan • eväskahvit nautitaan Vuoksen varrella • paluu Viipuriin Kavantsaaren, Syvälahden ja Kaipolan kautta • päivällinen ravintola Pyöreässä tornissa klo 20 Torstaina 25.6 • klo 9.00 bussikuljetus ostoksille ja/tai Viipurin taidemuseoon • paluu hotellille ja huoneiden luovutus n. klo 11.30 • tutustumiskäynti uusitussa Viipurin kirjastossa klo 12 • omaa ostosaikaa kauppatorilla/ kauppahallissa, omakustanteinen lounas • klo 15 bussi lähtee kauppatorilta, kotiinpaluu Vaalimaan kautta, ajoreitti on sama kuin menomatkalla päätyen Lohjalle Matkan hinta on pitäjäseuran jäsenille 350 € kahden (2) hengen huoneessa ja 414 € yhden hengen huoneessa. Ei jäsenille ovat vastaavat hinnat 385 € kahden hengen huoneessa ja 450 € yhden hengen huoneessa. Kirjastoon tutustuminen maksaa 11 € per henkilö. Omasta viisumista saa alennusta 69 euroa. Matkan lopullinen hinta riippuu vielä vahvistamattomista viranomaismaksuista ja hotellihinnoista. Matkan hinta sisältää bussikuljetukset, majoitukset, hotelliaamiaiset, ryhmäviisumin, retkikahvit (suolainen ja makea kahvileipä) kotiseutukierroksella sekä päivälliset Viipuriin tuloiltana ja kotiseutupäivän iltana. Matkan toteutuminen edellyttää vähintään 36 osallistujaa. Lisätietoja antaa ja matkailmoittautumisia vastaanottaa ryhmänjohtajana toimiva Timo Lindroos, p. 050- 3555471 tai sähköposti timo[email protected]. (Huom. etunimi_ alaviiva sukunimi@jne) Sitovat ilmoittautumiset osoite-, puhelin- ja sähköposti yhteystietoineen matkanjohtajalle 15.4.2015 mennessä, jonka jälkeen matkatoimistomme lähettää ilmoittautuneille ryhmäviisumi asiakirjat ja matkalaskun. Muista ilmoittautumisen yhteydessä kertoa mahdolliset ruoka-aineallergiat, ruokavaliot ja allergiahuonetoiveet. Ne koetetaan ottaa huomioon mahdollisuuksien mukaan. Tuuha sie mukkaa mukaval reissul! 20 Viipurin pitäjäläinen 1/2015 Sotahistoriallinen retki Porkkalaan 16.8.2015 Matkanjohtajana ja oppaana on sotahistorian tutkija, KTM, ylil res Göran Lindgren ja vastuullisena matkanjärjestäjänä Vihdin Liikenne Oy VL-Matkat. Ohjelma ja aikataulu 16.8.2015SUNNUNTAI 10:00 Lähtö Siuntion kylpylästä Vihdin Liikenne Oy:n turistibussilla. Ajo Kirkkonummelle, missä tutustutaan bussista käsin Kirkkonummen keskustaan, kirkon ympäristöön ja päädytään miehittäjien Kolsarbyn hautausmaalle, missä jal- kaudutaan. Matka jatkuu länteen Inkooseen, missä ylitetään vuokra-alueen länsiraja. 11:30 Tutustuminen tykki- ja ajoneuvomuseoon Inkoon Torpissa. Sieltä paluu kohti itää Degerbyhyn, missä tutustutaan Grefvaksen bunkkeriin. 13:00 Tutustuminen Porkkalan tukikohdan Igor-museoon. 14:00 Retkikahvit Igor-museon pihapiirissä. Degerbystä suunnataan kohti Siuntion keskustaa. Ajo Sjundbyn linnan kautta, johon tutustutaan ulkopuolelta. 17:00 Paluu lähtöpisteeseen Siuntion kylpylään, jossa on mahdollisuus omakustanteiseen päivälliseen. Retken hinta on 90 euroa/henkilö. Lisätietoja antaa ja ilmoittautumisia vastaanottaa puheenjohtajamme Timo Lindroos, puh. puh. (09) 222 4823, 050 355 5471, tai sähköpostitse [email protected] Retken toteutuminen edellyttää 25 hengen osallistumista. Seuraa ilmoittelua seuramme omilta internet-sivuilta ja Karjala-lehden seurapalstalta. Porkkalan vuokrakausi 1944-1956 Jatkosodan loputtua 1944 kaksi kolmasosaa Kirkkonummesta, lähes puolet Siuntiosta ja koko Degerbyn kunta vuokrattiin Neuvostoliitolle merisotilaalliseksi tukikohdaksi. Suomalainen väestö evakuoitiin kymmenessä päivässä. 1955 allekirjoitettiin Moskovassa kommunikea Porkkalan alueen palautuksesta Suomelle. Porkkalan vuokra-alueen rajat avattiin 26.1.1956, paluu ja jälleenrakennus alueella saattoi alkaa. “Porkkalan vuokra-alueesta” tuli osa Neuvostoliittoa. Rajat suljettiin ja alueelle siirrettiin neuvostosotilaita ja siviilejä lähinnä Leningradin lähialueilta. Hallinnollisesti alue kuului Leningradiin. Sotilastukikohtaan rakennettiin isoja kasarmeja, bunkkereita, sotasatama ja lentokenttä. Alueella asui enimmillään ainakin 10 000 siviiliä ja 20 000 sotilasta. ”Porkkalan vuokra-alue” oli sotilaskaupunki, jossa oli myös sairaala, kouluja ja päiväkoteja. Alkuperäisen vuokrasopimuksen mukaan vuokraaika oli 50 vuotta eli Suomi olisi saanut alueen takaisin vasta vuonna 1994. Historian tuulet puhalsivat kuitenkin suotuisammin, ja jo syksyllä 21 Viipurin pitäjäläinen 1/2015 Kiviaita Koivuniemessä Mikä on Viipurin maalaiskunnan Koivuniemessä keskellä metsää oleva noin puolikilometriä pitkä kiviaita? Se on piirretty topografiakarttaankin. Porkansaarelaisten maantie kulki suoraan Ahokkaan kylän kautta Viipurin tielle. Porkansaaren ostosretki metsäpolkuja pitkin oli vaihteleva. Kesämaan laiturin kautta se oli hyvä ja helppo. Ylempi polku kulki pitkin kallioita. Matkalla oli ”Kukkamäen” vuori, joka piti pikaisesti ohittaa. Siellä oli tarinan mukaan joskus tapeltu. Meidän entisten huvila-asukkaiden mielissä Viipurinlahden länsirannikon huvilaalue jakautuu laivalaiturien mukaan. Kaupungista päin on ensin Koivuniemi. Sinne tuli ennen Onni-laiva, sittemmin Salmimoottori. Honkniemeen poikkesi useakin valkokylkinen laiva, ainakin 2-kerroksinen Wellamo. Porkansaarelaiset möivät rantojaan huvilapalstoiksi ja Kesämaaksi grynderit alueen ristivät. Majapohjasta kulki liikenne Uuraaseen ja Ravansaareen vakituisten asukkaiden työpaikoille. Kiviaidan ylimenon paikka autotielle oli ”pirunmäen” alkupäässä, jota myöten tie laskeutui kaislikkoiseen ”housupohjan” rantaan Niittysaaren ja Koivuniemen välissä. Siitä tie nousi niin jyrkästi ylös, että vanhoja autoja piti joskus auttaa työntämällä. Rinteessä oli Konkosen alueen rajalla punainen portti. Sitä ei vuosiin enää ollut, vain portinpylväät olivat pystyssä vielä jatkosodankin aikana. Kiviaita alkoi siis ”ei mistään” metsän keskellä ja päättyi ”ei mihinkään” ylimenopaikan jälkeen jyrkkään alamäkeen. Kunnallisneuvos Aleksanteri Konkonen osti 1900-luvun alussa 20 ha:n alueen Koivuniemestä. Hän rakennutti alueelle ison huvilan itselleen ja kaksi pienempää, joita hän vuokrasi tuttavilleen. Hän teki myös tien Kärkisten kartanon (sen omisti agronomi Varis) tiestä alkaen yhdessä Niittysaareen menevän tien kanssa. teksti: Raija Voipio kuva: maalaiskunnan topografinen kartta 1938 Koska huvilalaiset eivät halunneet osallistua tien tekoon, kohosi metsään kiviaita. Eivätpähän pääse sieltä uudelle tielle ajelemaan, ajatteli Konkonen. Aita tehtiin suurista katukivien järkäleistä. Koivuniemi Kun seuraavat sukupolvet ajelivat kivisiä polkuja myöten polkupyörillä Porkansaareen Ahokkaan kaupasta junttapullaa ostamaan saunailtaa varten, piti pyörät nostaa kiviaidan yli. Viime vuosina kiviaitaa oli vähän runneltu ylimenokohdasta. Porkansaari Viipurin lahti Koivuniemeläisten harmiksi Honkniemeläiset ”Helkaman pojat” antoivat pysäköidä autonsa kiviaidan viereen. Heitä kerran rangaistiin kukittamalla auto suopursuilla. Honkniemestä ei ollut maantieyhteyttä Viipurin –Helsingin tielle. Honkniemeläisten matkat ja muutot tapahtuivat yksinomaan laivoilla. Lihaniemi 22 Viipurin pitäjäläinen 1/2015 Muistoja Talista vuosilta 1928–38 Talin muistoja menneitä vuosien, miten elämä silloin kulki, sanoin tahtoisin kuvat teille. mitä itseensä toiminta sulki. Oli tyyni ja selkeä suvinen ilta, vesi välkkyen veneeseen varjonsa loi, joku haitaria iloksensa näpelöi, humpan tahtia luontoon metelöi. Kovin mukavaa ja leppoisaa koko Talin väki, aina vanhimmasta nuorimpaan asti, siks’ toiminta kaikilla aloilla kävi kovin mukavasti. Urheiluottelut kesken seurojen oli usein jännittävää, kuka kulloinkin voittaa tai häviää, pistekilpa oli kovaa ja ankaraa, ei tarvittu kyynärpäätaktiikkaa, eikä ruskeita kirjekuoria, vaan tervettä urheiluhenkeä, salskeita poikia - nuoria. Työn arkisen vastapainoksi oli toimintaa monet ajat, oli suojeluskuntaa ja Talin lotat, Kisaveikot ja Koskenpojat, sekä VPK:oon sammuttajat. Talin tyttöjen pesäpallopelissä oli aitoa pelaamisen taitoa, lyönnit kun lenteli kentälle, laakoina pitkin laitoja, oli vastustaja vallan turmassa, tytöt juoksivat voitonhurmassa. Kun näytelmäkerhoa perustettiin, eräs kerhon jäsenist’ innostui niin, että savolaisittain tokaisi pois. vaikka Regina von Emmeristä esittää me vois. Lie iltamissa puheenpito usein nuorten mielestä liian iso, pojat kyherteli nurkassa nyrpeissään, tytöt kohenteli rusetteja rinnassaan. Vielä muistan nekin ajat, kun Repolan järven jäällä, raviradan rakentajat, heitti lunta siellä täällä, missä pollet menopäällä ravasivat pakkassäällä. Oli eri-Aaronia ja Reippaan Liisaa, Pamun-Humua ja Uljaan-Poikaa, mainiten nimet vian ylimalkaan, oli liinaharjaa ja sukkajalkaa. Olis tarvittu kainalokeppiä, mentäessä onesteppia, polvissa vettä oli kai monissa, joka tuli siinä sharlestonissa. Nuoret pitivät tanssista uudesta, vanhat jenkasta, kiperästä polkasta. Keskeisin paikka oli seurojen talo, mukaansa tempaavaa siellä oli olo, monet näytelmät, tanhut ja jumpat, kätki sisällensä se - ja humpat. Monet olivat ne hilpeät hetket, ompeluseurat ja rekiretket, Se oli toimintaa, iloa ja harrastusta, nyt muistoisa vain ja kangastusta. Kesä keikkuen tuli, suli lumi, se kirkastui nuorten ja vanhain mieltä, linnut lauloivat montaa kieltä. Vielä yksi jäi mainitsematta nimi, se oli tuo Toronkin nikerkivi. Sinne usein kesäisin retkemme johti, kattilat kassissa kalisten, korpia kohti. Se oli se luonnon läheisyys tuo, joka vei sen suuren kiven luo. Ullasaari jo komeili loistossaan, lipui vene sen rannan poukamaan, nuoret ilkoivat sinne mennessään, kivet istuttu litteiksi jo ennestään. ...jatkuu seuraavalla sivulla 23 Viipurin pitäjäläinen 1/2015 Siellä lämmin oli aina vastaanotto, linnut lauloivat, heräs koko luonnon väki, puut pensaat nyökkivät myönteisesti, ja kuusikossa kukkui koiraskäki. Vielä paljonkin oli tässä kerrottavaa, historiaa, kevyttä ja vakavampaa, mutta tässä kai olikin tuo kevyempi puoli, josta puuttui kokonaan se arkinen huoli. Hyvät ystävät, Talilaiset, meille kohtalo elämäämme muutoksen toi, muttei mikään muistoja rakkaita, pois pyyhkiä voi. Siks’ säilyvät ne alati mielessä näin, niitä vaalimme, hoidamme eteenpäin. Muistojen merkeissä Helsingissä 20.10.1976 Porkkalan Parenteesi ry ja Evakkolapset ry järjestävät 15. elokuuta kansallisen evakkovaelluksen Porkkalan evakuoinnin merkeissä ja aidon rajaseudun tienoilla. Tauno Vuorela Lehteemme runon lähetti Tauno Vuorelan tytär, Raija Solaste. Vaellus kulkee Sjundbyn linnasta Lepopirttiin (Siuntion Rantasipi, Lepopirtintie 80, 02570 Siuntio). Matkan varrella on ohjelmaa ja tarjoilua. Kuljetus on järjestetty Rantasipistä Sjundbyhyn klo 10.00 alkaen. Sjundbystä lähdetään vaellukselle klo 12.30. Osallistumismaksu on 20 euroa. Ennakkoilmoittautuminen suositeltavaa. Lisätietoa osoitteista: www.porkkala.net www.evakkovaellus.fi www.degerby.fi 24 Viipurin pitäjäläinen 1/2015 Lähdöistä Vielä paluu kotikylään 1941 Raunioina kylä, mutta paikat tutut Oli usko elää, oli into rakentaa Toivoa täynnä taas elää aloimme Tätäkään paluuta kadu emme Niistä ensimmäinen Pimeä joulukuun ilta 1939 Lehmät reen perään, asemalle ja junaan, hoitajat mukaan Matkatavaroina - lypsyämpäri, siivilä ja kannu Myssy päässä, talvitakki päällä, hiihtohousut takin alla ja monot jalassa Mukana vähän evästä - siinä kaikki Näin lähtö synnyinseudulta Jäi kotikylä toivottomaan pimeään Muistot vain mukana kulkivat Ei löytynyt lehmille paikkaa Helmi Sassi äitinsä ja veljensä kanssa rakenteilla olevan uuden kodin edessä Tulo jouluaaton aamuna Helsinkiin Joululauluja kuulimme aattoaamuna Helsingin teurastamon ruokalassa Taas lähtö - se kolmas Kesä kauneimmillaan, juhannus tulossa mutta meillä lähtö Se oli lähtö, joka on kestänyt Paluu kotikylään tammikuussa 1940 Valkoinen lumi, kylä hiljainen, useampi talo tyhjä Päivät kirkkaat, yöt kuutamoiset Ei saanut savua näkyä Miesten lähtö aamulla linnoitustöihin, illalla paluu pimeässä Sinne jäi kylämme kaupungin kyljessä synnyinseutumme Viipurin vieressä Sinne muistoissa palaamme aina. Tätini Helmi Sassi on kirjoittanut omista tuntemuksistaan ja varmasti myös monien muidenkin. Runo on julkaistu ”Nuoraa - kylä Viipurin maalaiskunnassa” kirjassa. Ei ollut hiljaista kauan Tuli päivä, jolloin lumi ja multa vaihtoivat paikkaa Multa päällimmäisenä Oli edessä uusi lähtö helmikuussa 1940 Pimeä yö - kotikaupunki tulessa Tavarajuna - asemat palavat vuoroin kävellen ja taas junassa teksti ja kuvat: Sirkka Liisa Virkkala Helmi Sassi hiihtämään lähdössä, koti on jo valmis Helmi Sassi suksilla 25 Viipurin pitäjäläinen 1/2015 Muiden viipurilaisyhdistysten toimintaa Wiipuri-Yhdistys Jos olet kiinnostunut ja harkitset lähtöä, ota yhteys Lauri Raivistoon puh. 0400 433 283 ja hän lähettää sinulle kirjallisen matkaohjelman kaikkine tietoineen ja neuvoineen. Matkan järjestäjä Wiipurin arkistoyhdistys. KEVÄTMYYJÄISET Wiipuri-salissa sunnuntaina 22.3. klo 11 – 14. Pääsiäinen lähestyy: tule hankkimaan käsintehdyt kauniit koristeet täältä. Lisäksi myynnissä karjalanpiirakoita, tauluja, kirjoja ym.ym. Pika-arpajaiset. Kahvilan herkkujen nauttimisen ohella voit viettää hauskasti aikaa seurustellen tutussa piirissä. Viipurin Suomalainen Kirjallisuusseura ry Viipuri – rajakaupungin kulttuurielämää 1500-luvulta 2000-luvulle VUOSIKOKOUS sunnuntaina 29.3. klo 13.00 alkaen. Läsnäolosi on tärkeätä, sillä muiden virallisten asioiden lisäksi valitaan johtokuntaan erovuoroisten tilalle uusia jäseniä. Pitäjäseuran puheenjohtaja Timo Lindroos kertoo esityksessään yhdistysyhteistyön tärkeydestä ja mahdollisuuksista. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! . KEVÄTRETKI TUUSULAAN lauantaina 9.5. Lähtö Kiasmalta klo 9.30. Kulttuurikierros opastetusti Tuusulan taideyhteisön loistaviin kohteisiin: säveltäjämestari Jean Sibeliuksen Ainolan kotimuseoon, Pekka Halosen taidokkaiden maalausten hirsiseen Halosenniemeen, upeaan Lotta-museoon, sotiemme naisten urhoollisuuden näyttämöön, sekä ravintola Härmän Ratiin, joka on jo sinänsä nähtävyys Tuusulanjärven rannalla. Koko retki kuljetuksineen, sisäänpääsymaksuineen ja lounaineen yhteensä vain 75 euroa. Tervetuloa joukolla mukaan! Ilmoittaudu Raija Dubb´lle puh. 050 328 5547. Kaikkien W-Y:n retkien maksut suoritetaan matkatilille FI75 2400 1800 0444 06. Helsingin yliopisto, päärakennus auditorio XIII; 2.3. alkaen sali 5, maanantaisin kello 16.15-17.45 Luentosarja järjestetään yhteistyössä Helsingin yliopiston Suomen ja Pohjoismaiden historian oppiaineen kanssa. Viipuri oli vuosisatojen ajan yksi Suomen merkittävimmistä kaupungeista. Eri aikakausina kaupunki on herättänyt monenlaisia mielikuvia. Viipuri on ollut Ruotsin valtakunnan lukko, baltiansaksalainen provinssikeskus, Pietarin hovin ja karjalaisten kaupunki – Neuvostoliitolle luovuttamisen jälkeen myös ”vanha venäläinen kaupunki”. Rajakaupungin kaupunkikulttuuri erilaisissa valtiollisissa yhteyksissään sopiikin hyvin kulttuurihistoriallisen tarkastelun kohteeksi. Kurssi päivittää kokonaiskuvaa Viipurin monimuotoisesta kulttuurielämästä uuden ajan alusta kuluvan vuosituhannen puolelle saakka. Luentojen näkökulmia yhdistää paikka – Viipurin kaupunki ja sen vaihtuvat geopoliittishallinnolliset viitekehykset — sekä kulttuurija yhteiskuntahistorian kysymyksenasetteluja risteyttävä lähestymistapa. Kurssin luennoitsijat edustavat omien tutkimusalojensa kotimaista ja kansainvälistäkin kärkeä. Matka Viipuriin 3. – 5.6. LOPPUUNMYYTY Täydellinen matkapaketti kuljetuksineen ja monine mielenkiintoisine kohteineen täyshoidolla Viipurin uusimmassa laatuhotellissa Viktoriassa edulliseen hintaan. Avoimet yleisöluennot (luentojen seuraamiseen on ensisija kurssin suorittajilla!) 26 Viipurin pitäjäläinen 1/2015 19.1. Prof. Petri Karonen, Jyväskylän yliopisto: Aineellisen ja henkisen kulttuurin vuorovaikutus 1500-1600-luvulla 26.1. FT h.c. Rainer Knapas, Helsingin yliopisto: Taide ja kulttuurielämä Vanhan Suomen aikana 2.2. Dos. Charlotta Wolff, Helsingin yliopisto: Liike- ja kulttuurielämän väliset yhteydet 1800-luvulla 9.2. Prof. Kimmo Katajala, Itä-Suomen yliopisto: Kaupunkitilan historialliset kerrostumat 23.2. Prof. Laura Kolbe, Helsingin yliopisto: Viipuri ja eurooppalaisuus (Aud. XIII) Iloinen Elojuhlamme juhlitaan sunnuntaina 13.9.2015 klo 13.00 Helsingin Karjalatalolla. 2.3. Prof. emer. Matti Klinge, Helsingin yliopisto: Lojaalit ja radikaalit: virkamiehet ja ylioppilaat 1800-luvulla (HUOM! Sali muutos: Päärakennus, sali 5) 9.3. Dos. Pentti Paavolainen, Helsingin yliopisto: Suomenkielisen kulttuurin nousu (HUOM! Sali muutos: Päärakennus, sali 5) Tarkemmat tiedot juhlasta ja esiintyjistä loppukesästä Karjala-lehden seurapalstalla. 16.3. Dos. Teemu Keskisarja, Helsingin yliopisto: Kansalaissodan kulttuurihistoriaa (HUOM! Sali muutos: Päärakennus, sali 5) 23.3. Prof. emer. Martti Turtola, Maanpuolustuskorkeakoulu: Toisen maailmansodan kulttuurihistoriaa (HUOM! Sali muutos: Päärakennus, sali 5) Laita päivämäärä muistiin jo nyt! 30.3. Dos. Yuri Shikalov, Itä-Suomen yliopisto: Venäläinen Viipuri – Kaupunkikuva, turismi ja arkielämä 1940-luvulta 2000-luvulle (HUOM! Sali muutos: Päärakennus, sali 5) 27 Viipurin pitäjäläinen 1/2015 Vuoden ruoka ja leivonnainen 2015: Kaalikääryleet ja viipurinrinkeli Vuokaan: Kaalikääryleiden päälle kasvislientä ja siirappia. Keitä kaali ja irrota lehdet, poista kova kantaosa. Valmista täyte. Keitä ohrasuurimot kasvisliemessä ja valuta. Kuullota sipulikuutiot voissa. Sekoita täyteaineet keskenään ja pilko kaalin keskiosan pienet lehdet ja yhdistä täyteainekset keskenään. Täytä kaalinlehdet ja kääri kääryleiksi. Voitele uunipannu ja lado kääryleet vierekkäin pannulle, mutta ei aivan tiukkaan. Kaada siirappi ja kasvisliemi päälle ja paista uunissa 175 asteessa. Kun kääryleet ovat ruskeita, vähennä lämpö 150 asteeseen, paista vielä 1 tunti. Karjalan Liiton naistoimikunta on valinnut vuoden karjalaisen ruoan ja leivonnaisen tallentaakseen karjalaista ruokaperinnettä. Karjalainen ruokakulttuuri on rikas. Vuoden 2015 ruoka on kaalikääryleet ja leivonnainen on viipurinrinkeli. Kaalikääryleissä on käytetty rikottuja ohraryynejä, kuten ennen Karjalassa. - Voi toki käyttää kokonaisiakin tai uudempaa tulokasta, riisiä, kertoo naistoimikunnan puheenjohtaja Aira Viitaniemi. Täyte voi olla kokonaan kasvista tai sieniä. Viipurinrinkelissä mausteita on sen seitsemää sorttia, kuten ennenkin. Malliltaan rinkelin pitää olla pullukka ja keskikierteet täyteläiset, korostaa Aira Viitaniemi. Sekä kaalikääryleet että viipurinrinkeli kestävät myös pakastuksen. Tarjotaan ruskean kastikkeen tai vanhanajan porkkanamuhennoksen kanssa. Lisäksi perunoita, puolukkaa ja suolakurkkua. Viipurinrinkeli seitsemällä mausteella 2 1½ dl 5 dl 50 g 1 tl 2 tl 1 tl Kaalikääryleet n. 26-27 kpl ½ tl meiramia ½ tl minttua ½ tl neilikkaa ½ tl kuminaa sahramia 150 g voita vehnäjauhoja Lisää munat ja sokeri vatkattuina taikinapohjaan, jossa on mausteet. Alusta taikina pullataikinan tapaan pehmeäksi. Taikinan noustua leivo rinkelit ja anna jälleen nousta vajaa tunti liinan alla. Voitele rinkelit munalla ja paista 220 asteessa. Toinen vanha tapa on voidella rinkelit vedellä ennen uuniin laittoa ja heti uunista pois otettaessa. Vedellä voidellun rinkelin pinta on mattapintainen. n. 2300 g kaalia, litteä keräkaali muodoltaan vettä suolaa Täyte: 2½ dl rikottuja ohraryynejä 6 dl vettä 1kasvisliemikuutio 1 sipuli kuutioina 1 rkl voita (öljyä) 2kananmunaa 600 g jauhelihaa 4 dl silputtua kaalin sisustaa 2 dl ruokakermaa ¾ dl korppujauhoja suolaa pippuria siirappia munaa sokeria maitoa hiivaa suolaa kardemummaa muskottia Viipurinrinkelin ohje on Jaakko Kolmosen Karjalan parhaat leivonnaiset -kirjasta. Lähde: Karjalan Liiton internet-sivut 28 Viipurin pitäjäläinen 1/2015 Vuoden karjalainen kirja kertoo Karjalan luterilaisista seurakunnista evakossa Vuoden karjalainen pitäjäkirja on Pirkko Kanervon Jäi vain nimi sankarin Karjalan luterilaiset seurakunnat evakossa – Viipurin-Mikkelin hiippakunta, sota ja siirtoseurakunnat 1939–1949. Johannekselaiset toisessa maailmansodassa. Pirkko Kanervo ja JohannesSeura ry, 2014. Teologian tohtori Jaakko Ripatin kirjassa on uutta tutkittua tietoa evakkoon lähteneistä seurakunnista, niiden vaiheista ja muun muassa siitä, miten Karjalan Liitto on ollut eri vaiheissa mukana. Lisäksi karjalaisseurakuntien kohtalo on kiinnostavaa luettavaa kenelle tahansa. Kannakselaisesta Johanneksen pitäjästä kertova historiateos on painavaa luettavaa niin sisällöltään kuin konkreettisesti. Jäi vain nimi sankarin -kirja erottuu kylä- ja pitäjäkirjojen joukosta ykköseksi suunnattoman tietomääränsä ansiosta,. Kirjan kirjoittaja, historiantutkija Pirkko Kanervo on koonnut kansien väliin Johanneksen pitäjän ja sen asukkaiden vaiheet 1939-45 lähes millintarkasti. Kirjassa selvitetään, miten kirkko suoriutui evakkoon lähteneiden seurakuntien hoitamisesta ja miten siirtoseurakuntia varten muodostetun Viipurin-Mikkelin hiippakunnan piispat ja papit huolehtivat seurakunnista evakossa ja sodan tuhoamissa Karjalan seurakunnissa jatkosodan aikana. Historiakirjoitus perustuu arkistojen alkuperäisiin asiakirjoihin ja tutkimuskirjallisuuteen. Faktaosuutta täydentävät kymmenet aikalaishaastattelut tuovat kirjaan sen sielun ja hengen. Kirjassa on tarkkaa kuvausta Johanneksen pitäjän siviiliväestön vaiheista, mutta myös erinomainen kuvaus armeijan joukkojen etenemisestä sotarintamalla. Erityistä arvoa kirjalle tuo toisen maailmansodan ajanjakson lisäksi luku ´Kahtia jakautunut kansa´, jossa tuodaan esille karjalaisissa historiateoksissa harvemmin esillä ollutta sisällissodan aikaa. Vaiettu aihe on karmeudestaan huolimatta tärkeää luettavaa ja julkistamisen arvoista lähihistoriaa. Kirjassa kerrotaan seurakuntien evakkoon lähdöstä, paluusta Karjalaan, sodassa tuhottujen kirkkojen, seurakuntatalojen ja pappiloiden kunnostamisesta, seurakuntien siirtymäajasta ja seurakuntien lakkauttamisesta. Liitteissä on muun muassa sukututkijoita kiinnostavaa aineistoa, esimerkiksi Viipurin hiippakunnan seurakuntien evakuoituminen ja evakuoitumisalueet talvisodan jälkeen. Liitteessä on mainittu seurakunnat, niiden väkiluku vuoden 1939 lopussa, evakuoitumisajankohta, kirkkoherranviraston sijoituspaikka ja väestön sijoitusalueita. Liitteissä on myös kirkonarkistojen tuhot talvisodan aikana Viipurin hiippakunnassa sekä tietoja seurakuntien paluusta kotiseudulle keväällä 1942, tietoja seurakuntien evakuoitumisesta vuonna 1944 sekä seurakuntien väkiluku vuonna 1948 ja 1949. Vuoden karjalaisen pitäjäkirjan valinnan teki Karjalan Liiton kunniapuheenjohtaja Markku Laukkanen Vuoden karjalainen kirja ja vuoden karjalaisen pitäjäkirjakilpailun voittajat julkistettiin Karjalaisilla kirjamarkkinoilla lauantaina 15.11.2014. Vuoden karjalaisen kirjan valitsivat Karjalan Liiton puheenjohtaja Marjo MatikainenKallström sekä varapuheenjohtajat Maija-Liisa Lindqvist ja Eevaliisa Kurki. Lähde: Karjalan Liitto ry 29 Viipurin pitäjäläinen 1/2015 Evakkohistoria puuttuu maastamme Taustaa Nouseva nuorempi sukupolvi kysyy jossain elämänsä vaiheessa, omia juuriaan etsiessään:” Mitä se evakuointi oikein oli?” Mitä tapahtui? Milloin? Miksi? Keitä koski? Miten selvittiin? jne Kaikille entisille evakoillekaan ei aina liene selvää, mitä väestölle tapahtui talvisodan alussa omassa maakunnassa ja omassa pitäjässä. Sota-aikana evakkoon lähteneillä on usein oma, perheen sisäinen ja suppea kertomus omasta evakkomatkasta sekä miten siinä selvittiin. historiasta tehdään tutkimus historian tutkijoiden toimesta. Karjalan Liitto ei löytynyt hankkeelle rahoitusta. Ehdotus ei johtanut tulokseen. Olen harrastanut parin vuosikymmenen ajan sotiemme evakuoinnin historian tietojen kokoamista. Sota-aika oli oman nuoruuteni aikaa. Koska ammattimaista laajaa tutkimusta evakuoinnista ei saatu aikaan, haluan kuitenkin hyödyntää vuosien varrella kertyneen evakko-aineiston. Niinpä RINTAMAEVAKOT esipainos julkaisun kansien väliin on koottu aineisto evakuoinnista kertovaa keskeistä tietoutta. Evakkoon lähtö oli sen kokeneen karjalaisen siirtoväki sukupolven suurin tuska, heitä kohdannut turma, katastrofi, jossa menetettiin myös perheen koko omaisuus. Satoja ihmisiä kuoli tai loukkaantui fyysisesti ja tuhannet henkisesti. Ihmiset menettivät koko omaisuutensa, elämän jatkamisen edellytykset ” Kaik`män!” Koko elämä romahti! Monet eivät siitä koskaan selvinneet. Aineisto kirjassa on jaettu kahteen osaan: - Evakuoinnin tausta ja yleiskuva - Pitäjäkohtaiset evakuointikertomukset Viipurin kaupungin ja Karjalan kannaksen 23 pitäjän osalta Voimien ja terveyden hiipuessa, sekä talvisodan 75-vuotis ajankohdan lähestyessä on aineisto ollut pakko rajoittaa siten, että se koskee vain talvisotaa ja siihen johtanutta aikaa sekä vain rintamaevakkojen evakuointia Karjalan kannaksella. Eli entisen rajan ja Säkkijärven-Viipurin – Antrean tason välillä olevien kuntien evakuointia. Myös evakko-käsite ja sanan merkitys muuttuu, home-, putki- ym. evakkojen myötä. Sota-ajan evakkojen merkitys katoaa hiljaa. Sanotaan: ”Evakko kun evakko!” Tarvittaisiin tausta, kokonaiskuva, kehykset evakkomuistoille! Karjalan evakoiden kohtalo viime sotiemme aikana on olennainen, merkittävin osa Karjalan kansan historiaa ja identiteettiä! Tieto siitä ei saisi vääristyä tai kadota. Kirjan esipainos on nidottu ja A4 kokoa sisältäen 360 sivua. Se käsittää 24 eri pitäjän ja Viipurin kaupungin evakuointikertomukset. Aineistossa on mm. 40 pitäjien värikarttaa. Aineiston lähteinä on mainittu 140 teosta. Kustakin pitäjästä on kerrottu mm. sen sijainti Kannaksella, luonne, evakuointitapahtuma karttoineen, siihen vaikuttavat sotatapahtumat ja ”kokeneitten kertomaa.” Yksittäisten evakkojen tarinoiden kirkkaat sirut tarvitsevat taustan, kehyksen missä ja miten ne tapahtuivat ja sen kuvauksen jälkipolvelle. Tästä sotiemme siviiliväestön evakuoinnista ei ole olemassa kokonaiskertomusta, ”suuronnettomuusraporttia”. Rintama-alueen ja sen taustan evakuointi tapahtui armeijamme vaatimuksesta, evakuoinnin tuoman sotilaallisen hyödyn takia. Siviilit eivät saaneet jäädä taistellen perääntyvän rintaman alle. Evakuointi oli valtioneuvoston päättämä pakkotoimenpide, eli pakkoevakuointi. Ikävä kyllä, on ollut pakko luopua kauempana rintaman taustassa olleiden pitäjien evakuoinnin tietojen kokoamisesta, sekä Laatokan – Karjalan evakuoinnin aineistosta. Ajan loppuessa on esipainoksen tekstikin jäänyt viimeistelemättä. Toivon, että maastamme löytyy jatkossa jostain voimavaroja ja innostusta tämän kertomuksen aineiston täydentämiseen sekä koko Karjalan alueen evakuoinnin selvittämiseen, myös jatkosodan evakuoinnin osalta. Sotiemme sotilaallisista tapahtumista on olemassa veteraanien tuhansia muistelmia, sekä lisäksi tutkijoiden tekemiä sodan ja taistelujen yleisen kulun kertovia historian teoksia. Evakuointien historia Ehdotimme viitisen vuotta sitten eräiden tunnettujen viipurilaisten yhteisöjen ja henkilöiden toimesta Karjalan Liitolle, että Karjalan evakuointien Heikki Reijonen Entinen Viipurin ja sen Pitäjän tuplaevakko 30 Viipurin pitäjäläinen 1/2015 H A LLI TUK SEN YHT E YS T IE DOT 201 5 Timo Lindroos Peräläntie 115, 03220 Tervalampi puh. (09) 222 4823, 050 355 5471 [email protected] puheenjohtaja Päivi Salo Graniittitie 10, 01840 Klaukkala puh. 040 848 6897 [email protected] taloudenhoitaja Eero Ahlström Aulikintie 28, 01420 Vantaa puh 0400 945495 [email protected] tai eero. [email protected] (työ) valokuvaaja Anne Uotinen Aino Acktén tie 1 A 6, 00400 Helsinki puh. 050 540 2245 [email protected] lehden toimitussihteeri Marja-Leena Evinen Korsontie 22 A 7, 01450 Vantaa puh. 050 492 7337 [email protected] varapuheenjohtaja Maria Heiskanen Kirstinmäki 17 E 96, 02760 ESPOO puh. 0500 850049 [email protected] laulunjohtaja Tomi Härmä Hämeentie 94 A 101, 00550 Helsinki puh. 0400 797911 [email protected] Liisa Munsterhjelm Friisiläntie 49, 02240 Espoo puh. 040 840 0152 [email protected] tiedottaja Päivi Putkonen-Hegazi Koulunummentie 101, 03790 Vihtijärvi [email protected] sihteeri Riitta Stirkkinen Steniuksentie 39 B 16, 00320 Helsinki puh. 050 560 2567 [email protected] jäsensihteeri Markku Virolainen Vanhakyläntie 93,08500 Lohja 019 335 717 / 0500- 214504 [email protected] Muutokset jäsentietoihin: Jos o osoitteesi muuttuu o haluat liittyä jäseneksi tai o päättää jäsenyytesi seurassamme ole hyvä ja ota yhteyttä jäsensihteeri Riitta Stirkkiseen. Yhteystiedot yllä. 31
© Copyright 2024