Kaavoituskatsaus 2015
Kangasalan kunta Tekninen keskus 1 Kaavoituskatsaus 2015 Kaavoitus tontteja takomassa 2 Vuosi 2014 oli merkittävä kaupunkisuunnittelun vuosi. Viime vuonna laadittiin vuoteen 2040 tähtäävät Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma ja Pirkanmaan maakuntakaavan valmisteluaineisto. Rakennesuunnitelma tulee kuntiin hyväksyttäväksi heti vuoden 2015 alussa, ja maakuntahallitus asettaa maakuntakaavaluonnoksen nähtäville helmikuussa. Suunnitelmat ohjaavat laajan alueen toiminnallista kehitystä pitkälle tulevaisuuteen, ja niiden avulla voidaan vaikuttaa myös alueen kilpailukykyyn ja ennen muuta yhdyskuntarakenteen taloudellisuuteen. Kangasalla saatiin viime vuonna valmiiksi iso joukko keskeisiä osayleiskaavoja: Vatiala, Suorama ja Lamminrahka. Ne ovat vaatineet usean vuoden työprosessin, ne ovat edellyttäneet monien asiantuntijoiden apua, ja niiden käsittelyssä on voitu osallistaa suuri joukko kuntalaisia. Prosessin avulla on voitu kertoa edessä olevan eheyttämisen ja tiivistämisen hyvistä vaikutuksista palveluiden kehittymiseen ja kuntatalouden helpottamiseen. Taajaman kasvun painopisteet on nyt luonnosteltu 2020luvun lopulle asti. Vuonna 2014 valmistui myös merkittäviä asemakaavoja ja asemakaavan muutoksia: Mäntyveräjä, Tasatalot, Raatala, Lemetty, Liutunranta, Mobilian laajennus, Huutijärven Kievarin alue, Suntinmäki, Kortekumpu, Pohja ja Aseman teollisuusalue. Tulokselliseen työrupeamaan ovat vaikuttaneet monet tahot: osalliset, luottamushenkilöt, kumppaniviranomaiset, työpajoihin osallistuneet sekä kaavoituksen oma tiimi. Kunnan maankäytön strateginen kehittäminen Alkaneena vuonna on tarkoitus käynnistää koko kunnan strategi- sen yleiskaavan laatiminen. Tämän työn tavoitteena on tarkastella Kangasalan roolia kaupunkiseudulla. Sen avulla varmistetaan yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys, joihin voidaan päästä olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäytöllä, alueiden tiivistämisellä ja laajentamisella. Työn avulla ratkaistaan alueiden toteuttamisjärjestys, väestökasvu, asumisen sijoittuminen, palveluiden saatavuus, elinkeinoelämän toimintaedellytykset ja kaupan sijoittuminen yhdyskuntarakenteessa. Yleiskaavoituksen avulla selvitetään myös rantojen roolia, joukkoliikenteen kehittämisen edellytyksiä, tarkastellaan kävelyn ja pyöräilyn verkostoja ja suunnitellaan energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaista järjestämistä ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla. Asukkaiden kannalta yleiskaavan tavoitteena on taata turvallinen, KANSI: Kortekummun alueen suunnittelu alkoi 10 vuotta sitten Tursolan yleiskaavasta. Asemakaava valmistui viime vuonna, ja tontit ovat nyt kaupan. Laadukas ympäristö yhdistää asukkaita. VASEMMALLA: Mäntyveräjän asemakaava valmistui seitsemän vuoden valmistelun jälkeen. Ruutanantien varteen voidaan rakentaa mm. Vesijärven maisemaan avautuvia kerrostaloasuntoja. terveellinen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoinen elinympäristö ja virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys sekä vähentää ympäristöhaittoja ja vaalia rakennettua ympäristöä, maisemaa ja luonnonympäristöä. Asiat ovat kaikille tärkeitä. Toivotaan, että prosessista ja vuorovaikutuksesta saadaan hedelmällinen ja moniarvoinen. Tonttitarjonta Asemakaavojen tonttivaranto on parantumassa. Kunnan tonttitarjonta on lisääntynyt, ja omakotitontteja on tällä hetkellä tarjolla yli 40 kpl Kortekummussa, Pikonlinnassa, Ruutanassa, Sahalahdella ja Kuhmalahdella. Yksityisten tonttien tarjonta on edelleen kunnan tonttitarjontaa laajempaa ja sijoitukseltaan vaihtelevampaa. Omakotitonttivaranto riittää kaikkiaan noin viiden vuoden rakentamisen tarpeisiin. Rivitalo- ja kerrostalotonttivarannot ovat varsinkin kunnan omistamien alueiden osalta paremmat. Tontteja riittää kolmen tai neljän vuoden tarpeisiin. Tonttivarannon kasvuun on vaikuttanut kysynnän väheneminen koko kaupunkiseudun alueella. Myös yksityisten tonttien kysyntä on laantunut. Vain aivan palveluiden välittömässä läheisyydessä olevat tontit ovat käyneet kaupaksi, edes Vesijärven rantanäkymät Riussa eivät ole houkutelleet rakentajia. Siksi asemakaavoituksessa painotetaan alkavana vuonna palveluiden läheisiä alueita. Pyrkimyksenä on ajoittaa alueiden toteuttaminen siten, että krittisiin päivähoito- ja koulupalveluihin ei aiheuteteta investointipaineita. SISÄLTÖ Lisää työpaikkoja Eriluonteisten työpaikka-alueiden suunnittelua painotetaan tänäkin vuonna. Erityisesti materiaalien kierrätykseen ja ekologiaan perustuvalle teollisuudelle kaavoitetaan uusia alueita Tarastenjärvelle. Lentolan ja Aakkulan vanhoja työpaikka-alueita pyritään tiivistämään yhteistyössä yrittäjien kanssa. Ruskon työpaikka-alueen ja kehä II:n hankesuunnittelu käynnistetään heti alkuvuodesta. Tavoitteena on tarjota tiloja TTY:n ja Hermian toimintaa tukevalle työpaikkarakentamiselle. Kauppaa varten asemakaavoitetaan uusia liiketiloja keskustaan ja Lentolaan, jonne pyritään ohjaamaan erityisesti paljon tilaa vaativan kaupan toimintoja. Keskustan kehittämishanke on käynnistynyt viime vuonna kaavoituksen ja elinkeinotoimen yhteistyönä. Eri toimijoiden osallistumisen avulla koetetaan saada keskustaan lisää työpaikkoja, palveluita ja asuntoja, mihin seudun rakennesuunnitelma ja maakuntakaava antavat hyvät mahdollisuudet. Keskustan kehittäminen edellyttää ideoita ja motivaatiota, määrätietoisia toimia ja panostuksia, joukkoliikenteen kehittämistä ja ympäristön parantamista. Vain riittävä työpaikka- ja asukasmäärän lisäys tuo kysyntää palveluille. Rakennesuunnitelman tavoite on lisätä asukaslukua 4000:lla vuoteen 2040 mennessä. Se edellyttää Mäntyveräjän alueen asuttamista, Pikkolan kehittämistä ja tiivistä pientalorakentamista Herttualaan. Markku Lahtinen Maakuntakaavoitus 4 Seutusuunnittelu 5 Yleiskaavoitus 6 Asemakaavoitus 8 Vatiala ja Suorama 8 Keskusta 10 Riku, Ruutana, Suinula , Asema 11 Sahalahti, Kuhmalahti 12 Liikennesuunnittelu 12 Rakennusjärjestys 12 3 Maakuntakaavoitus 4 Pirkanmaalla maakuntakaavan laatimisesta huolehtii Pirkanmaan liitto, joka on 22 kunnan omistama kuntayhtymä. Maakuntakaavat hyväksyy maakuntavaltuusto ja ne vahvistetaan ympäristöministeriössä. Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Pirkanmaalla on voimassa kaksi vahvistettua maakuntakaavaa: Pirkanmaan 1. maakuntakaava ja Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, joka käsittelee turvetuotantoa. Nykyiset maakuntakaavat Valtioneuvosto vahvisti Pirkanmaan 1. maakuntakaavan 29.3.2007. Se on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kokonaismaakuntakaava, jossa on käsitelty maakunnan keskeiset maankäyttökysymykset. Ympäristöministeriö vahvisti Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavan 8.1.2013. Kaavassa on osoitettu turvetuotannon kannalta tärkeitä vyöhykkeitä, uusia turpeenottoalueita sekä soita, joilla on ympäristölupa turvetuotantoon. Ympäristöministeriö on vahvistanut 25.11.2013 Pirkanmaan liikennettä ja logistiikkaa koskevan 2. vaihemaakuntakaavan. Vaihemaakuntakaavaan on sisällytetty tarvittavat valtakunnalliset rata- ja päätielinjaukset ja parantamishankkeet, Tampereen järjestelyratapihan siirtäminen, Tampere-Pirkkalan lentoaseman alue ja muualla maakunnassa sijaitsevat logistiset aluekokonaisuudet. Maakuntakaava 2040 Pirkanmaan maakuntavaltuusto teki 5.12.2011 päätöksen Pirkanmaan 2. maakuntakaavan laatimisesta. Kaavasta käytetään nimeä Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavassa käsitellään kaikki alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen kannalta tärkeät osa-alueet, muun muassa keskusta-alueet, palveluiden alueet, vähittäiskaupan suuryksiköt, asuin- ja työpaikka-alueet, liikenteen ja logistiikan verkostot ja alueet, teknisen huollon verkostot ja alueet (mukaan lukien vesi- ja jätehuolto sekä energiahuolto), virkistys- ja suojelualueet, viheryhteydet sekä maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt. Vuoden 2014 aikana valmisteltiin maakuntakaavaluonnosta, joka pohjautuu useisiin taustaselvityksiin sekä maankäyttövaihtoehtotarkasteluun vaikutusten arviointeineen. Yleispiirteisen maankäyttövaihtoehtojen avulla käytiin koko maakunnan laajuista arvokeskustelua alue- ja yhdyskuntarakenteesta. Maankäyttövaihtoehdot olivat julkisesti nähtävillä keväällä 2014. Vaihtoehtotarkastelun tulosten sekä saadun palautteen pohjalta muodostettiin maakuntakaavan perusratkaisut, jotka maakuntavaltuusto hyväksyi 28.4.2014. Kaavaluonnos valmistellaan hyväksyttyjen perusratkaisujen pohjalta ja se tulee nähtäville keväällä 2015. Kaavaehdotus valmistellaan vuoden 2016 alkuun mennessä. Pirkanmaan maakuntakaava 2040 korvaa vahvistuessaan Pirkanmaan 1. maakuntakaavan ja voimassa olevat vaihemaakuntakaavat. Maakuntakaavaa varten on laadittu maakäyttövaihtoehtojen lisäksi useita taustaselvityksiä. Vuoden 2015 puolella jatkuvat mm. seuraavat selvitykset: Pirkanmaan POSKI –hankkeen (Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen) tavoitteena on tuottaa kokonaisvaltainen näkemys kiviaineshuollon tarpeista ja toiminnan suuntaamisesta pitkällä aikavälillä. Hanke saatetaan valmiiksi kesällä 2015. Tampereen läntisten väylähankkeiden suunnittelukokonaisuudessa määritellään Tampereen läntiselle ratayhteydelle Lempäälästä Ylöjärvelle, valtatien 3 oikaisulle Lempäälästä Pirkkalaan sekä 2kehätielle Sääksjärveltä Pirkkalan lentoasemalle tekniset ratkaisut ja sijainnit. Työssä tarkastellaan myös järjestelyratapihan siirtämistä uuteen paikkaan. Väylien linjausvaihtoehdot tuodaan esiin maakuntakaavaluonnoksessa. Vaikutusten arvioinnin ja saatujen lausuntojen pohjalta valitaan kaavaehdotukseen lopulliset sijainnit väylille. V. 2014 lopussa käynnistetyn selvitystyön tavoitteena on kasvutaajamien kehittämisvyöhykkeiden määrittely ja rajaaminen. Lisätietoja saa netsivuilta osoitteesta: www.pirkanmaa.�/�/maakuntakaavoitus Yhdyskuntasuunni�elun yhteistyötä tehdään Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Oriveden, Pirkkalan, Tampereen, Vesilahden ja Ylöjärven kesken. Yhteistyön tärkeimmät asiat vuonna 2015 ovat rakennesuunnitelman 2040 hyväksyminen ja toteutuksen käynnistäminen kunnissa, kun�en ja val�on solmiman maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL-) aiesopimuksen toteu�aminen ja seuranta sekä seudullisen paikka�edon kehi�äminen. Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallitus hyväksyi osaltaan rakennesuunnitelman 2040 joulukuussa 2014. Kun�en valtuustoissa rakennesuunnitelma on hyväksyttävänä tammi–helmikuussa 2015. Rakennesuunnitelma 2040 on Tampereen kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen kehitystä pitkällä tähtäimellä ohjaava strateginen suunnitelma. Siinä tarkastellaan seudun taajamarakenne�a taloudellises�, sosiaalises� ja ympäristöllises� kestävänä sekä arjen sujuvuu�a edistävänä kokonaisuutena. Tärkeitä osia ovat esimerkiksi raideliikenne�ä ja palveluverkkoa koskevat seudulliset ratkaisut sekä monipuolinen asuntotuotanto. Kunnat huomioivat rakennesuunnitelman kaavoissaan, liikenteen ja palveluverkon suunnitelmissaan sekä asuntotuotannossaan. Rakennesuunnitelmassa varaudutaan 2000-luvulla toteutuneen väestönkasvun jatkumiseen, eli hieman yli 4000 asukkaan vuotuiseen kasvuun. Seudulla arvioidaan olevan noin 480 000 asukasta vuonna 2040. Uusia asuntoja tarvitaan noin 91 000 kappale�a. Asuntorakentamisen painopistealueet ovat hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella. Pääosa uusista asunnoista sijoi�uu kun�en keskustoihin ja muihin vahvoihin alueellisiin keskuksiin, mukaan lukien lähijunan asemanseuduille sekä seudullisten rai�o�e- ja bussiyhteyksien varrelle. Asuinympäristöistä tehdään houku�elevia monipuolisella asuntotuotannolla. Yhdyskuntarakenteen täydentyminen parantaa myös kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita. Palveluverkko perustuu seutukeskukseen (ydin-Tampere), aluekeskuksiin ja lähipalvelukeskuksiin. Kaupunkiseudun suunnittelu Palvelujen saavute�avuus turvataan hyvillä kulkuyhteyksillä ja julkisten ja kaupallisten palvelujen sijoi�amisella lähelle toisiaan. Työpaikka-alueista esitetään elinkeinojen uudistumista ja työpaikkojen lisääntymistä tukeva ratkaisu. Uudet työpaikat sijoi�uvat pääosin keskustoihin ja �etointensiivisiin osaamiskeskittymiin, kuten Kaupin kampus ja Kolmenkulma, mu�a myös valmistavan teollisuuden ja logis�ikan tarpeet on huomioitu isojen väylien läheisyydessä. Rakennesuunnitelmakar�a näy�ää kuvan kaupunkiseudusta vuonna 2040 sekä eräitä vuoden 2040 jälkeen toteutuvia strategisia kohteita. Rakennesuunnitelmarapor�ssa kuvataan tarkemmin toteutuksen paino�umiset eri vuosikymmenillä. Aineistoon voi tutustua rakennesuunnitelman sivustolla www.tampereenseutu2040.fi. MAL-aiesopimus 2013-2015 Kun�en ja val�on solmimaa maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimusta toteutetaan sovituin toimenpitein. Aiesopimuksen kärkiä ovat muun muassa keskustojen kehi�äminen, joukkoliikennekäytävien maankäytön tehostaminen, vuokra-asuntotarjonnan turvaaminen, elinkeinoelämän kasvun tukeminen sekä liikkumisen tapojen uudistaminen. Sopimusosapuolet laa�vat yhdessä edellisvuo�a koskeva seurantarapor�n ja valmistelevat seuraavan aiesopimuksen. Seudullinen paikkatieto Maankäytön seudullinen suunni�elu on vahvistunut, mu�a seudullisia työvälineitä on edelleen kehite�ävä. Rakennesuunnitelma ja MALaiesopimus tarvitsevat rinnalleen seudullista paikka�etoa. Vuonna 2014 käynnistyi hanke, jossa parannetaan seudullisen paikka�edon käyte�ävyy�ä suunni�elussa ja päätöksenteossa. Alkuvaiheessa hankkeessa keskitytään kun�en paikka�edon teknisen tuotannon kysymyksiin ja seudullisen harmonisoinnin tarpeisiin. Vuonna 2015 on tarkoitus kehi�ää paikka�etoa koh� seudullista palvelua. Lisä�etoa osoi�eissa www.tampereenseutu.fi ja www.tampereenseutu2040.fi. 5 Yleiskaavoitus Yleiskaavat ohjaavat kunnan yhdyskuntarakennetta ja maankäyttöä. Maankäytön suunnittelu perustuu kunnan strategioihin. Yleiskaavat ja kunnassa vuosittain päivitettävä maankäytön toteutusohjelma ohjaavat asemakaavoitusta. Kangasalan ensimmäinen yleiskaava laadittiin v. 1976, ja sitä on sen jälkeen tarkistettu useina pienialaisina osayleiskaavoina. Vastikään hyväksytty Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040 ja sen toteuttamisohjelma ohjaavat maankäyttöä, liikennejärjestelmän suunnittelua, asuntotuotantoa ja ilmastonmuutoksen hillintää seudun kuntien alueilla. 6 Taajamarakenteen eheyttäminen Kaupunkiseudun rakennesuunnitelman periaatteiden mukaan kaavoituksella ohjataan nauhataajaman yhdyskuntarakenteen eheyttämistä. Laadukas täydennysrakentaminen tukeutuu kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen, sen palveluihin ja joukkoliikenteeseen. Täydennysrakentamisella voidaan tukea alueiden nykyisten palveluiden säilymistä ja kehittämistä. Täydentämällä pyritään lisäämään alueiden asumisvaihtoehtoja ja estämään niiden yksipuolistumista. Täydennysrakentamisella tuetaan myös nykyisen rakennuskannan parantamista ja kehittämistä. Työn tavoitteena on myös kehittää erilaisia vuorovaikutusmenetelmiä, täydennysrakentamisen mallikonsepteja ja toimintatapoja. Vireillä olevat yleiskaavat: 31. Kangasalan strateginen osayleiskaava. Koko kunnan maankäytön suuria linjoja ja palvelurakenteen suunnittelua ohjaava yleiskaavatyö käynnistetään v. 2015. Työssä selvitetään kunnan rooli kaupunkiseudulla, yhdyskuntarakenteen kehittämisen painopisteet ja niiden keskinäinen toteuttamisen ajoitus. Suunnitelma vaikuttaa muiden osayleiskaavojen mitoitukseen ja aikatauluun. 28. Suoraman osayleiskaava. Suunnitelman avulla selvitetään alueen tiivistämis- ja täydennysrakentamismahdollisuuksia kaupunkiseudun rakennesuunnitelman pohjalta. Alueelle osoitetaan täydennysrakentamista noin 2000– 2500 asukkaalle. Osayleiskaava tulee hyväksyttäväksi v. 2015 keväällä. 26. Ruutanan osayleiskaava. Kaavassa tarkastellaan Ruutanan alueen laajentamisen vaihtoehtoja ja selvitetään alueen luontoarvot 7 ja virkistystarpeet. Suunnitelma perustuu alueen maltilliseen kasvuun ja suunnitteluvaran jättämiseen mahdolliselle myöhemmälle raideliikenteen kehittämiselle. Osayleiskaavan käsittelyä jatketaan myöhemmin. 13. Herttualan osayleiskaavan laatimista jatketaan alueen tultua uusitun kaupunkiseudun rakennesuunnitelman asuinalueeksi. Tavoitteena on vahvistaa keskustan elinvoimaisuutta sijoittamalla alueelle tiivistä, pientalovaltaista asutusta ja työpaikkoja. Työn yhteydessä selvitetään asutuksen ja suunnitteilla olevan valtatien nelikaistaistamisen yhteisvaikutuksia Kirkkojärven Natura-alueeseen. 18. Saarenmaan osayleiskaavan laatimisesta on päätetty keväällä 2002. Kaupunkiseudun rakennesuunnitelman mukaan alueen länsiosiin on tarkoitus rakentaa sekä työpaikka- että asuinalueita. Suunnittelu käynnistetään selvityksillä v. 2016. 30. Pakkalan kyläyleiskaava. Kyläyleiskaavalla edistetään täydennysrakentamista Pakkalan kylällä toiminnallisesti ja maisemallisesti edullisimpiin paikkoihin siten, että maanomistajien tasapuolinen kohtelu ja maaseutuelinkeinojen kehittämisedellytykset voidaan taata. Kyläyleiskaava tulee hyväksymiskäsittelyyn v. 2015 alussa. 29. Sahalahden rantaosayleiskaava. Sahalahden rantaosayleiskaava on käynnistetty kolmannen kerran vuoden 2010 alussa. Kaa- valuonnos oli nähtävillä v. 2014 lopussa. Kaavaehdotus tulee käsittelyyn v. 2015 keväällä. 12. Sahalahden osayleiskaava. Suunnitelmalla ohjataan yhdyskuntarakenteen kehitystä, Sahalahden keskustan asemakaavoitusta ja kylien rakentamista. Osayleiskaavan käsittelyä jatketaan myöhemmin. 11. Maaseutualueiden osayleiskaavoituksella hallitaan yhdyskuntarakenteen kehitystä asemakaava-alueiden ulkopuolella ja ohjataan maaseudun rakentamista palvelukyliin. Osayleiskaavan käsittelyä jatketaan myöhemmin. Vireillä olevista osayleiskaavoista saa ajantasaista tietoa kaavoituksen kotisivuilta www. kangasala.�>kaavoitus Asemakaavoitus Asemakaava luo edellytykset rakentamiselle. Asemakaavassa määrätään, mihin tarkoituksiin aluetta voi käyttää ja kuinka paljon saa rakentaa. Määräykset koskevat esimerkiksi rakennusten korkeuksia, sijoittelua, rakentamistapaa sekä muita alueen rakenteeseen ja kaupunkikuvaan vaikuttavia seikkoja. Kaavoitustyötä tehdään vuorovaikutuksessa kuntalaisten ja asiantuntijoiden kanssa. Esittelemme tässä tärkeimmät tiedossa olevat asemakaavakohteet. Ajankohtaisista asioista löytyy lisää tietoa kaavoituksen nettisivuilta www.kangasala.�. Osalliset eli ne kuntalaiset, joiden oloihin kaavalla saattaa olla vaikutuksia, voivat ottaa kantaa kaavan sisältöön sekä luonnos- että ehdotusvaiheessa. Vatiala ja Suorama 8 1. Ilkko. Asemakaavaa laajennetaan Tampereen seurakuntien alueelle, jonne osoitetaan kurssikeskuksen lisäksi uutta asuinrakentamista. Asemakaavaehdotus tulee nähtäville 2015. 2. Lentolan liikealue. Liikealueen liittymäjärjestelyjä Kangasalantielle muutetaan. Liikealuetta ja rakennusoikeutta lisätään ja toimintoja täsmennetään kaupallisten selvitysten antamissa puitteissa. Alueella lisätään asuntorakentamista. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä useaan otteeseen. Asemakaavaehdotus tulee nähtäville v. 2015. 3. Isolukontie. Vanha huoltoasematontti muutetaan asuin- ja liikerakennuspaikaksi. Kaavaehdotus tulee nähtäville 2015. 4. Aakkulantie. Kangasalantien varren työpaikka-aluetta muutetaan tehokkaan asumisen alueeksi vaiheittain Suoraman osayleiskaavan mukaisesti. Kaava käynnistetään v. 2015 alussa. 5. Pikonkangas. Joukkoliikenneväylän varrella sijaitsevan vanhan työpaikka-alueen kaavan muuttaminen asuinalueeksi on ollut luonnoksena nähtävillä v. 2013. Alueelle osoitetaan monimuotoista asuinrakentamista ja liiketiloja. Kaavaehdotukset asetetaan nähtäville vaiheittain. 6. Pitkäjärvi. Asemakaavaa laajennetaan vanhan varikon alueella. Sinne osoitetaan kerros- ja rivitalorakentamista. Rantavyöhyke jää puistoksi. Kaavan käsittelyä jatketaan v. 2015. 7. Lamminrahka. Asemakaavoitus käynnistetään eritasoliittymän, yhdyskatujen ja yhtenäiskoulun osalta keskeisten alueiden yleissuunnitelman pohjalta. Asemakaavaluonnos tulee nähtäville syksyllä 2015. 8. Veturitie. Entinen Labkon kiinteistö muutetaan asuntokortteliksi. Alueen liikennejärjestelyjä ja kehittämismahdollisuuksia selvitetään samassa yhteydessä. Asemakaavan muutos tulee vireille v. 2015. 9. Linkosuo. Leipomon viereisen, rakentamattoman asuinkorttelien asemakaavaa muutetaan Vatialan osayleiskaavan mukaisesti. Alueelle tulee noin 450 asukasta rivi- ja kerrostaloihin. Kaava tulee vireille v. 2015 alussa. Lamminrahkan keskustan toimintoja ja ilmettä on selvitetty alueelta laaditussa diplomityössä. Pääkadun asemakaavoitus käynnistetään kuluvana vuonna. 9 10 Keskusta, Ranta-Koivisto ja Herttuala 10. Keskustakorttelit. Keskustaa pyritään elävöittämään ympäristön parantamisella, lisäasutuksella ja palveluilla. Kaavaehdotukset uimahallin ja linja-autoaseman kortteleista tulevat nähtäville 2015 ja 2016 aikana. 11. Huhmari. Huhmarintien itäpuolen vanhentunutta asemakaavaa muutetaan täydennysrakentamisen mahdollistamiseksi. Asemakaava odottaa katujärjestelyjenratkaisua ja hyväksymiskäsittelyä. 12. Huutijärvi. Asemakaavaa on laadittu vaiheittain yli kolmekymmentä vuotta. Kaavoitus jatkuu Kuohunharjuntien ja Jokioistentien kulmassa. Huoltamon alueen asemakaavaehdotus tulee nähtäville vuoden 2015 aikana. 13. Pikkolan alue. Keskustan osayleiskaavan toteuttamiseksi on käynnistetty asemakaavan muutoksia Kangasalantien ja Finnentien välillä. Tarkoituksena on tehostaa asuntorakentamista joukkoliikenneväylän varrella ja kehittää julkisten palveluiden tarjontaa. Ammattioppilaitoksen asemakaavaehdotus tulee nähtäville v. 2015 aikana. 14. Kuohunlahti. Terveyskeskuksen kehittämistä ja alueen lisärakentamista on selvitetty vireillä olevissa kaavaprosesseissa. Alueen kaavaehdotus tulee käsittelyyn v. 2015 keväällä. 15. Tursola. Vaarinmaan ja Kortekankaan alueiden väli on Tursolan osayleiskaavassa osoitettu pientalovaltaiseen rakentamiseen. Joukkoliikenteen paraneminen on hyvä lähtökohta alueen rivi- ja omakotitonttitarjonnan lisäämiseen. 16. Herttualantie. Herttualan alueen asemakaavaluonnos on ollut nähtävillä v. 2014 syksyllä. Muuntamon länsipuolisella alueella on tarkoitus kaavoittaa omakotitontteja. Kaavan vaikutuksia arvioidaan yleiskaavallisella tasolla v. 2015 aikana. 17. Lämpökeskus. Uuden lämpövoimalan asemakaavan laatiminen on tullut vireille v. 2013. Valtioneuvoston asettamien tavoitteiden mukaisesti energiana on tarkoitus käyttää haketta. Valittavan vaihtoehdon mukainen kaavan valmisteluaineisto tulee nähtäville v. 2015 aikana. Omakotirakentamisen osuus asuntotuotannosta on kasvanut pitkään. Omakotitonttitarjonnan lisäksi pyritään varaamaan paikkoja myös omakotiympäristön iloja tarjoavalle, mutta yhtiömuotoiselle rakentamiselle mm. Lamminrahkan alueella. Ruutana, Riku, Suinula, Asema 19. Halimajärvi. Halimajärventien varressa edistetään peruskorjausta ja vähäistä täydennysrakentamista. Halimajärven pohjoispään asemakaava tulee hyväksyttäväksi v. 2015. 20. Saappaanpohja. Ruutanan koulun ympäristön asutusta eheytetään vireillä olevan osayleiskaavan tavoitteiden mukaisesti. Saappaanpohjan alueen asemakaava- ehdotus tulee nähtäville v. 2015. 21. Suinulan alueella asemakaavoitus etenee yleiskaavan määrittelemässä aikataulussa. Kivihuhdin asemakaavaehdotus tulee nähtäville vuoden 2015 aikana. 22. Tarastenjärvi. Jätteiden käsittelyyn ja kierrätykseen perustuvaa teollisuutta palvelevan alueen asemakaavaluonnos oli nähtävillä 11 v. 2014 lopussa. Kaavaehdotuksen laatiminen edellyttää vielä lisäselvityksiä. 23. Savikko. Savikontien asemakaavaa laajennetaan aiemmin vireillä olleen suunnitelman pohjalta v. 2015 aikana. 24. Korvenperä. Ruutanantien varressa laajennetaan pientaloasutusta. Asemakaava tulee vireille v. 2015 syksyllä. Sahalahti ja Kuhmalahti 18. Kuhmalahden Pento-oja. Kuhmalahden kirkonkylään laaditaan asemakaava, jonka tarkoituksena on täydentää pientaloasutusta Ison-Pennontien varrella ja varata alueita palveluiden täyden- tämiseen Kirkkotien varrella. Kirkonmäen ja vanhan kyläkeskuksen maiseman säilyttäminen on suunnittelun lähtökohta. Asemakaavan käsittelyä jatketaan myöhemmin. Liikennesuunnittelu Kangasalan kunta on käynnistänyt liityntäpysäköintisuunnitelman. Tavoitteena on osoittaa tärkeille joukkoliikenteen liityntäpaikoille keskustassa, Lentolassa ja Ruutanassa pitkäaikaisen pysäköinnin paikkoja henkilöautoille. Lisäksi joukkoliikenteen laatukäytävien pysäkkien yhteyteen varataan katettuja pyöräpysäköintipaikkoja. Vesihuollon yleissuunnittelu Kangasalan vesihuollon kehittämissuunnitelma hyväksyttiin vastikään. Suunnitelmassa ratkaistiin vesi- ja viemäriverkoston lähivuosien laajentamissuunnat ja muut kehittämistarpeet sekä vesihuoltoosuuskuntien kehittämistarpeet. Vesihuolto-osuuskuntien toiminta-alueiden hyväksymistä jatketaan vuoden aikana PohjoisKangasalan, Kerppolan, Tiihalan Kesäkartanonkulman, Sahalahden Tursolan ja Ponsan vesiosuuskunnissa. Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunitelman laadinnasta vastaa Pirkanmaan ELY-keskus. Suunnitelman tärkeimpiä näkökulmia on ravinteiden kierrätys. Suunnitelmaluonnos on ollut nähtävillä syksyllä 2014. Rakennusjärjestys Kangasalan kunnan uusi rakennusjärjestys on hyväksytty valtuustossa joulukuussa 2014. Rakennusjärjestyksellä korvataan aiemmin voimassa olleet Kangasalan ja Kuhmalahden rakennusjärjestykset. 12 Kaavoituksen kotisivut http://www.kangasala.�/asuminen_ja_ymparisto/tontit_ja_kaavoitus/kaavoitus/ Tekninen keskuksen palvelupiste, Urheilutie 13, puh. 040 133 6642 Viraston aukioloaika on 9.00-15.00, talviaikana maanantaisin 9.00-16.30. Yleiskaavoittajan (puh. 040133 6469) ja suunnitteluarkkitehdin (puh. 040 133 6773) vastaanottoaika on maanantaisin klo 9-12. Kaavoitusarkkitehti on tavattavissa (050 5969 124) tiistaisin klo 9-11.
© Copyright 2024