Taloudellinen päätöksenteko julkishallinnossa – ongelmat ja rajoitteet JULMA-työpaja Tampereen yliopisto, 21.5.2015 Professori Jarmo Vakkuri, Tampereen yliopisto, JKK JULMA-projektin osahanke: Yhdyskuntarakenteen kestävyyden ja julkistalouden tuloksellisuuden suhde päätöksenteossa Tutkijaryhmä: Iina Sankala, Ilari Karppi ja Jarmo Vakkuri Tampereen yliopisto, johtamiskorkeakoulu 33014 Tampereen yliopisto Tutkimusongelma ja -asetelma • Osahankkeen kysymys: ”Millaiset olisivat julkistaloudellisesti kestävät hyvän ja toimivan yhdyskuntarakenteen palvelutasomäärittelyt ja miten palvelutason kehitystä pystytään seuraamaan?” • Päätöksenteon ongelmana: Julkistalouden tuloksellisuuden ja yhdyskuntarakenteen kestävyyden yhdistäminen kaupunkien ja kaupunkiseutujen päätöksenteossa • ….kun tavoitteena on käyttää rajalliset resurssit mahdollisimman tehokkaasti ihmisiä, kansalaisia ja elinympäristöjä hyödyntävällä tavalla • ”Resurssit” voivat tarkoittaa taloudellisia, inhmillisiä, luonnonvaroja Julkinen talous vain kriisien taloutta? Otsikoissa… • VM: Julkinen talous ajautumassa umpikujaan, 01.02. 2010 klo 12:51, päivitetty 02.02. klo 00:07 • • • • • Uudenmaan kuntien talouskurimus jatkuu – kriisin partaalla viisi kuntaa 30.12.2013 15:43, HS OECD: Suomen talouden kestävyysvaje edellyttää nopeita säästöpäätöksiä, 7.2.2012 STT Kuinka kestävyysvaje nitistetään, YLE 9.2.2011 Kestävyysvaje vain syvenee, 20.3.2015 5:00, Kauppalehti KOLUMNI: Kriisi uudistaa kuntia, 29.04. 2009 klo 13:36, päivitetty 29.04. klo 13:37 • Euromaiden velkakriisi syvenee, 30.11.2010 klo 10:57, päivitetty 30.11.2010 klo 19:41 • Kestävyysvaje uhkaa meitä kaikkia? Tietoviikko 8.8.2012 3 Yhteiskunnan demografinen muutos (Tilastokeskus, 2009) 4 Kuntien verotulot, valtionosuudet vs. kulutusmenot ja investoinnit muutos edellisvuodesta, mrd. euroa (käyvin hinnoin) 3 Lähde: Kuntaliitto, alkuperäinen VM:Julkinen talous tienhaarassa 1.2.2010 3 Kulutusmenot+investoinnit Valtionosuudet 2,5 2,5 Verotulot 2 2 1,5 1,5 0,2 0,8 0,5 0,9 0,5 0,5 0,7 1 0,9 0,0 0,4 -0,1 1,2 0,6 0,4 0,6 0,3 0,2 0,0 0,5 0,2 1,3 0 0,5 0,6 0,6 0,7 0,5 0,4 0,4 0,4 0,5 0,4 0,4 0,4 1 0,5 0,5 0,6 0,6 0,7 1,0 0,4 1,0 0,9 0,7 0,7 0,6 0,6 0,9 0,9 0,8 0,9 0,8 0,8 0,8 1,3 1,2 1,2 1,3 1,1 1,1 1,1 1,2 1,0 1,0 0,4 0 0,2 0,1 0,1 -0,2 -0,5 -0,5 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2026 2028 2030 Jos sopeutus tehdään veronkorotuksilla: vuonna 2020 +3 veroprosenttiyksikköä ja 2030 +7 veroprosenttiyksikköä / VM:n ao. raportti 5 Talousajattelun ongelma julkishallinnossa: talouden arkitotuudet - mitä se ei ole? 1. Taloudellinen ajattelu koskee vain yrityksiä • vrt. julkiset menot/BKT 2. Talous kriiseinä: kaupungit tarvitsevat talousajattelua vain makrotalouden taantumassa • Toiminnan strateginen ote? 3. Julkisorganisaatioissa talousajattelu on vain kamreerien vastuulla • Voimavarojen hallinta ja siiloutumisen ongelma 4. Talousajattelu on kaikkialla samanlaista ja universaalia • Taloudellisten ajattelumallien monitulkintaisuus: mallit sovitettava kulloiseenkin kontekstiin 6 Taloudellisten voimavarojen tulkintakehys julkishallinnon päätöksenteossa • Taloudellista näkökulmaa voidaan määrittää monella tavalla, tässä kohteena voimavarat • Taloudelliset voimavarat antavat päätöksenteolle tulkintakehyksen (”frame”) • Millä resursseilla yhdyskuntarakenteen suunnittelu ja kehittäminen toteutuu? Millaisia vaikutuksia, hyötyjä ja menetettyjä hyötyjä aiheutuu? • Mikä on kehittämisen aikajänne? • Miten määritellä raja taloudellisten resurssien käytölle? (tavoitteiden ja keinojen suhde palveluissa) • Tulkintakehys ohjaa, rajoittaa ja kontrolloi, mutta myös mahdollistaa (vrt. sopeuttamisen vs. investoinnin logiikka) tuloksellisuus tuottavuus vaikuttavuus taloudellisuus TUOTANNON TEKIJÄT SUORITTEET TUOTANTOPROSESSI KUSTANNUKSET TUOTOT (liiketaloudellinen) kannattavuus Kuvio. Tuloksellisuuskäsitteistö (3E’n malli) TARPEET VAIKUTUKSET Taloudellinen päätöksenteko julkishallinnossa – ongelmat ja rajoitteet • Taloudellisten voimavarojen kohdentaminen ”tehokkaasti” kansalaisten ja yhteiskunnan kannalta ”relevantteihin” kohteisiin, mutta… • Mikä relevanttia? Poliittisen organisaation ongelma, rooli relevanssin määrittelyssä • Miten todistetaan relevanssi? Informaation ongelma, ts. mikä ”tehokasta” ja ”hyödyllistä”? (tuloksellisuusindikaattorit ja –mittarit, kustannushyöty- ja vaikuttavuus, talouden tasapaino) • Miten kannustetaan relevanttiin toimintaan? Pitkän aikavälin sitoutumisen ongelma Mikä yhdistää, mikä erottaa näkökulmia? • Yhdistävänä • • • • Tavoite-keinoajattelu: mikä mahdollista resursseilla? Päätöksenteon konteksti: yhteinen ”kassa” Vaikuttavuuselementti: vaikutukset ihmisille, alueille, ympäristölle? Päätöksenteko strategista, voimavarojen hallintaa, myös ”tekniikkaa” • Erottavana; mikä haastaa? • Aikasyklit: päätöksenteon ajallinen eritahtisuus (”käyttötalous” vs. ”investointien talous”) • Kuntaorganisaatio monituotosorganisaationa • Tuloksellisuusnäkökulman informaation rajoitteet (pitkän aikavälin osoittamisen ongelmat) • Päätöksenteon ulkoisen paineen erilaisuus