1. No category

ETELÄ-SAVON SOSIAALI- JA TERVEYSALUEEN
PERUSTAMISSUUNNITELMA
Ohjausryhmä 10.6.2015
1
1. JOHDANTO
Etelä-Savossa on vuosien varrella useaan otteeseen keskusteltu maakunnallisen sosiaalija terveyspalveluiden järjestäjän perustamisesta. Tähän saakka hankkeet ovat aina jossakin vaiheessa kaatuneet yksimielisyyden puutteeseen.
Uusin yritys käynnistyi vuodenvaihteessa 2013 – 2014, jolloin asia nousi uudelleen esille
valtakunnallisen sote-uudistuksen vauhdittamana. Keväällä 2014 alueella oltiin jo käynnistämässä hanketta sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymän perustamiseksi, mutta
hanke jäädytettiin, kun 23.3.2014 puolueiden puheenjohtajat sopivat uudesta valtakunnallisesta sote-mallista. Asiaa päätettiin kuitenkin vauhdittaa syksyllä 2014, kun uuden ratkaisun suuntaviivat selkenivät ja vastasivat pääosin Etelä-Savon kuntien näkemyksiä. Tällöin hankkeelle etsittiin muutosjohtaja ja päätettiin käynnistää varsinainen hanketyö.
Hankkeeseen päättivät osallistua seuraavat kunnat (vihreä: mukana, sininen: mukana useammassa hankkeessa, punainen: ei mukana):
Valtakunnallinen sote-uudistus ajautui perustuslaillisiin vaikeuksiin ja sen vuoksi laki sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä raukesi edellisessä eduskunnassa. Tästä huolimatta Etelä-Savon hankkeeseen osallistuvat kunnat päättivät 24.3.2015 jatkaa oman sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymän perustamisen valmistelua kuntalain pohjalta.
Huhtikuun 2015 eduskuntavaalien jälkeen muodostettu Juha Sipilän hallitus julkisti ohjelmansa 27.5.2015. Siinä todetaan sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisesta seuraavaa:
2
Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tavoitteena on terveyserojen kaventaminen
ja kustannusten hallinta. Uudistus toteutetaan palveluiden täydellisellä horisontaalisella
ja vertikaalisella integraatiolla sekä vahvistamalla järjestäjien kantokykyä. Tällä on
merkittävä vaikutus julkisen talouden kestävyysvajeeseen. Tavoitteena on ihmisen hyvinvoinnin ja terveyden kannalta tärkeä palveluketjujen saumaton kokonaisuus.
Hallitus valmistelee sosiaali- ja terveyspalveluiden (SOTE) järjestämisratkaisun kuntaa
suurempien itsehallintoalueiden pohjalta. Alueita on yhteensä enintään 19. Alueet vastaavat sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä alueellaan. Hallitus uudistaa sairaaloiden työnjakoa siten, että osa vaativasta erikoissairaanhoidosta keskitetään sosiaali- ja
terveysministeriön ohjauksessa erityisvastuualueille. Kansanvaltaisuuden turvaamiseksi
SOTE-alueita johtavat vaaleilla valitut valtuustot.
SOTE-alueet tuottavat alueensa palvelut tai voivat käyttää palveluiden tuottamiseen
yksityisiä tai kolmannen sektorin palveluntuottajia. Kilpailutuksissa korostetaan erilaisten tuottajien välistä kilpailuneutraliteettia. Palvelutuotannon tehokkuuden ja laadun
arviointia varten laaditaan mittaristo.
SOTE-järjestämislain valmistelussa ensivaiheen rahoitusvaihtoehtoina selvitetään rahoituksen vaihtoehdot kuntien ja/tai valtion rahoitusmallit ottaen huomioon perustuslain
reuhaehdot. Toisessa vaiheessa siirrytään yksikanavaiseen rahoitusmalliin huomioiden
työterveyshuollon asema.
Selvitetään valinnanvapaus-mallin yksityiskohdat ja EU:n potilasliikkuvuusdirektiivin
implementoimiseksi tarvittavat lakimuutokset. Uudistuksen tavoitteena on vahvistaa
perustason palveluita ja turvata ihmisten nopea hoitoonpääsy. Mikäli selvitykset edellyttävät lakimuutoksia, ne toteutetaan vaalikauden loppuun mennessä.
Hanketta varten asetetaan parlamentaarinen seurantaryhmä. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen sisällytetään kustannusten tehokkaan hallinnan toteuttava budjettikehysjärjestelmä.
(Juha Sipilän hallituksen ohjelma, s. 26)
Etelä-Savossa tehty valmistelu vastaa tavoitteiltaan ja perusrakenteeltaan hallitusohjelmaa. Ainoat erot ovat:
-
Hallitusohjelmassa ei mainita, mikä juridinen organisaatio kuntaa suurempi itsehallintoalue on
Hallitusohjelman mukaan alueen valtuusto valitaan vaaleilla
Hallitusohjelman mukaan rahoitus on vielä auki ja voidaan säätää lailla.
Em. seikat ovat toiminnan kokonaisuuteen nähden hallinnollisia, ja Etelä-Savon sosiaalija terveyspalvelujen kuntayhtymä voidaan tarkistaa tulevaa lainsäädäntöä vastaavaksi siinä vaiheessa, kun laki on vahvistettu. Laki tullenee voimaan vuonna 2017 ja sen mukaiset
muutokset astunevat voimaan vuosina 2019 – 2020.
3
2. VALMISTELUN ORGANISOINTI
Valmistelutyö on organisoitu seuraavasti:
Ohjausryhmä on kokoontunut hankkeen aikana 4 kertaa ja kunnanjohtajaryhmä 6 kertaa.
Kukin työryhmä on kokoontunut useita kertoja. Liitteessä 10 on luettelo ohjausryhmän ja
työryhmien jäsenistä. Ohjausryhmän puheenjohtajana on toiminut Markku Häkkänen
Mäntyharjulta ja kuntajohtajaryhmän puheenjohtajana Kimmo Mikander ja Ari Liikanen
Mikkelistä.
Henkilöstöjärjestöt ovat keskuudestaan nimenneet ohjausryhmään 2 edustajaa/pääsopijajärjestö sekä työryhmiin 1 – 2 edustajaa/työryhmä. Lisäksi henkilöstön edustajille on pidetty kuukausittain erillinen informaatiotilaisuus sekä organisaatiokohtaisesti
yhteistoimintalain mukaisen yt-menettelyt.
Hankkeella on omat www-sivut (www.etelasavonsote.fi) ja facebook-sivu
(www.facebook.com/etelasavonsote). Kunkin ohjausryhmän kokouksen jälkeen on jaettu
lehdistölle tiedote hankkeen etenemisestä tai pidetty tiedotustilaisuus.
Kuntajohtajaryhmä valitsi 11.11.2014 hankkeen muutosjohtajaksi hallintotieteiden maisteri, MBA Jouko Luukkosen, joka aloitti tehtävässään varsinaisesti 1.2.2015. Muutosjohtaja on kiertänyt hankkeen aikana kaikissa kunnissa pitämässä tilannekatsauksen valtuustolle tai hallitukselle sekä tutustunut kunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden toimipisteisiin.
4
3. ETELÄ-SAVON HYVINVOINNIN KUVA
Liitteenä 8 on vertailutietoja Etelä-Savon kunnista.
Väestökehitys
Seuraavassa kaaviossa on esitetty alueen kuntien asukasluvun kehitys 2010-luvulla.
Kunnista vain Mikkelin väkiluku on noussut 2010-luvulla, sekin vain 0,47 %. Muissa
kunnissa väkiluku on vähentynyt 3,39 % (Mäntyharju) – 7,80 % (Enonkoski).
5
Merkittävä syy väkiluvun laskuun on heikko syntyvyys. 2010-luvulla kaikissa kunnissa
kuolleisuus on ollut korkeampi kuin syntyvyys. Tämä ns. luonnollinen väestönlisäys oli
paras Mikkelissä (- 0,74 %) ja heikoin Puumalassa (-8,92 %).
Kuntien väkilukukehityksen selkeä puskuri on maahanmuutto, joka on ollut 2010-luvulla
positiivinen kaikissa kunnissa. Sen sijaan maan sisäinen muuttoliike on positiivinen vain
Mikkelissä, sielläkin vain 51 henkilöä.
6
Tilastokeskuksen vuonna 2012 tekemän uusimman väestöennusteen mukaan kaikkien
alueen kuntien väkiluku laskee vuoteen 2040 saakka. Lasku on pienintä Mikkelissä (- 3,1
%) ja suurinta Puumalassa (- 32,3 %).
Samaan aikaan kuntien väestön ennustetaan ikääntyvän voimakkaasti. Vuoteen 2040
mennessä yli 75-vuotiaiden määrä nousee lähes 10.000:lla. Voimakkainta nousu on Mikkelissä (86,4 %) ja vähäisintä Enonkoskella (29,9 %).
35,7
34,3
33,7
33,5
32,8
32,3
31,1
30,8
30,5
30,1
27,3
26,8
26,8
25,4
23,1
19,9
Väestön ikärakenne 2014, % väestöstä
65 -
v.
62,3
59,7
59,8
60,1
60,1
56,9
56,8
56,3
57,9
55,1
55,2
54,2
54,1
55,2
55,5
14,6
14,9
13,4
13,1
12,6
13,0
12,6
12,9
11,0
12,6
12,0
12,3
12,2
10,5
8,8
16,4
63,7
15 - 64 v.
0 - 14 v.
7
Etelä-Savon kuntien ikärakenne on jo lähtötilanteessa muuta maata vanhusvoittoisempi.
Yli 65-vuotiaiden suhteellinen osuus on osassa kuntia lähes 2-kertainen koko maan keskiarvoon verrattuna. Vastaavasti alle 15-vuotiaiden osuus on alhainen, osassa kuntia lähes
puolet pienempi kuin maassa keskimäärin.
Kuntalaisten hyvinvointi-indikaattorit
Koulutustasomittain 2013
400
351
350
341
308
300
303
293
287
269
250
261
260
257
251
249
245
241
200
150
100
50
0
Etelä-Savon kunnissa väestön koulutustaso on maan keskiarvoa alhaisempi.
239
226
8
Maakunnassa sairastavuus on selvästi maan keskiarvoa korkeampaa. Osassa kunnista sairastavuusindeksi on yli 1,5-kertainen maan keskiarvoon verrattuna.
Työkyvyttömyyseläkettä saavat 25-64-vuotiaat, %
vastaavanikäisestä väestöstä 2013
20
18
17,4
15,6
16
14,3
14
13,9
13,4
13,3
13,0
12,6
12,3
12,3
11,7
12
11,6
11,3
10,0
10
9,8
8,0
8
6
4
2
0
Myös työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus on korkea.
Työttömät, % työvoimasta 31.12.2014
25
20
19,8
17,2
17,0
16,4
15,9
15,0
15
14,5
14,3
14,3
14,3
13,8
13,7
13,7
12,7
12,4
11,6
10
5
0
Maakunnan kunnissa työttömyysaste on myös korkea muutamaa kuntaa lukuun ottamatta.
9
Toimeentulotuki, euroa / asukas 2014
200
180
174
160
140
136
120
102
100
97
93
87
80
85
84
77
68
62
60
56
54
51
40
50
31
20
0
Sen sijaan toimeentulotuen menot ovat alueella keskiarvoa alhaisemmat.
Kuntien talous
Liitteessä 1 on esitetty kooste kuntien vuoden 2014 tilinpäätöksistä. Uuden kuntalain mukaisista kriisikuntakriteereistä eniten täyttyy Pertunmaalla ja Pieksämäellä 2/4 kriteeriä.
Rantasalmella täyttyy konsernin alijäämäkriteeri (-1000 €/as), mikä yksin riittää kunnan
joutumiseen ns. kriisikuntalistalle, jos tilannetta ei saada pikaisesti korjattua. Akuutein
kuntatalouden ongelma onkin Rantasalmella ja Pieksämäellä. Useassa kunnassa (mm.
Mikkelissä, Pieksämäellä ja Joroisissa) konsernin velkamäärä on korkea. Erityisesti Mikkelin ongelma on konsernin suhteellinen velkaantuneisuus. Paras kunnan talouden tilanne
on Enonkoskella, Hirvensalmella ja Puumalassa.
Kuntien tulevien vuosien talousnäkymiin vaikuttaa oleellisesti valtion talouden epätasapaino. Juha Sipilän hallituksen ohjelmassa kirjatut talouden välittömät sopeutustoimet
vaikuttavat kuntien menoihin yhteensä vuositasolla (v. 2020) noin 829 milj. €. Osa toimenpiteistä helpottaa suoraan kuntataloutta, mutta osaan liittyy valtionosuuksien vähennyksiä tai niiden indeksikorotusten jäädyttämisiä. Lisäksi tavoitteena on vähentää kuntien
tehtäviä ja velvoitteita 1 mrd € edestä.
Kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden nettokustannuksissa on merkittäviä eroja.
10
Alhaisin kustannustaso (€/as) on Joroisilla ja Mikkelissä, korkein Puumalassa ja Sulkavalla. Huomattava on, että nykyisissä Itä-Savon sairaanhoitopiirin kunnissa erikoissairaanhoidon menot ovat noin 500 – 600 €/as korkeammat kuin Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kunnissa.
11
Tarkasteltuna sairaanhoitopiireittäin Etelä-Savon sairaanhoitopiirin alueen kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden nettomenot ovat hieman maan keskiarvoa korkeammat. Koko
maan korkeimmat nettomenot ovat Itä-Savon sairaanhoitopiirin kunnissa. Itä-Suomen
alueella Etelä-Savon kustannustaso on keskitasoa. Erot tulevat pääasiassa erikoissairaanhoidosta, jossa Itä-Savo on merkittävästi muita kalliimpi ja Keski-Suomi muita edullisempi. Etelä-Savo on erikoissairaanhoidossa myös Pohjois-Savoa edullisempi.
Analyysit Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalveluista
Nordic Healthcare Group (NHG) teki syksyllä 2014 Etelä-Savon sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa ja organisointia koskevan selvitysraportin. Selvityksen yhteenvedossa
todetaan mm.
12
Raportissa on laskettu, että alueella olisi mahdollista saavuttaa 5,6 % säästö sosiaali- ja
terveyspalveluiden vuosikustannuksissa. Säästöpotentiaali jakaantuu seuraavassa kuvassa
esitetyllä tavalla.
13
NHG:n esittämästä säästöpotentiaalista on todettava, että mm. vanhustenhuollossa palvelurakennetta on jo kehitetty raportissa käytettyjen taustatietojen jälkeen, jolloin osa säästöistä on jo toteutumassa.
Aalto-yliopiston Petra Kinnula, Teemu Malmi ja Erkki Vauramo julkaisivat tammikuussa
2015 raportin Näkökulmia Etelä-Savon sairaanhoitopiirin sote-uudistukseen. Raportin
johtopäätöksinä todetaan:
1. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin palvelujärjestelmä on avohoitopainotteinen. Ikäihmisten laatusuositusten tasoon verrattuna vanhusten kodin ulkopuolisissa palveluissa on noin 500 vanhusta liikaa.
2. Sote-uudistuksen suunnittelun lähtökohta on saavuttaa enintään nykyisellä resursoinnilla terveydenhuollossa noin 14 % tehon lisäys ja selvitä nykyisillä hoivalle varatuilla resursseilla 1,7 kertaisesta yli
75-vuotiaiden määrästä. Suunnittelun jännevälin on oltava noin 20 vuotta ja sen on sovittava taloudellisiin reunaehtoihin,
3. Sote-uudistuksen tärkein asia on kuntoutusjärjestelmän uusiminen tehokkaaksi ja tasalaatuiseksi
Etelä-Savon sairaanhoitopiirin alueella. Tavoitteeksi tulisi asettaa, että 92 -94 % vanhuksista asuisi
itsenäisesti tuettuna omassa kodissaan. Ruotsin mallin perusteella tavoite on mahdollinen.
4. Sote-uudistus merkitsee palvelurakenteen täydellistä läpikäyntiä ja uusimista. Siihen tulisi varata
riittävästi aikaa. Palvelujen integraatio merkitsee uutta tapaa tuottaa palveluja, ei pelkästään hallinnon
yhdistämistä.
5. Nykyisen menokirjanpitokeskeinen talousjärjestelmä on muutettava aktiiviseksi kustannusten hallintajärjestelmäksi, joka on mukana päätöksenteon kaikilla tasoilla. Erityisesti alueellisen palveluverkon kitkaton toimivuus ja kokonaiskustannusten hallinta vaatii uutta otetta.
4. KEHITTÄMISEN SUUNNAT
Valtakunnallisessa sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamiskeskustelussa on ollut erityisesti esillä mm. seuraavia suuntauksia ja havaintoja:
Integraatio
Laajasti ajatellaan, että sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatiolla voidaan saavuttaa
merkittäviä hyötyjä tulevaisuudessa. Se merkitsee keskeisten toimintojen saamista yhteisen johdon ja budjetin alaisuuteen, jolloin hallinnolliset rajat eivät estä palvelujen järkevää järjestämistä ja ns. osaoptimointi vähenee. Asiakkaan näkökulmasta integraatio merkitsee sitä, että hänen tilannettaan tarkastellaan kokonaisuutena eikä häntä ”hyppyytetä”
palveluista toiseen ilman kokonaisvastuuta.
Etelä-Savon kaltaisessa maakunnassa integraatio voi toteutua keskuskaupunki Mikkelissä
kaikkien palveluiden (erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto ja sosiaalipalvelut) integ-
14
raationa ja keskuskaupungin ulkopuolella erityisesti perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen ja jossakin määrin erikoissairaanhoidon integraationa.
Alueella integraatio on edennyt pitkälle perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden
osalta. Ns. Esper-hankkeessa erityisesti Mikkelin osalta integraatio toteutuu myös erikoissairaanhoidon osalta.
Siirtyminen laitospalveluista avopalveluihin
Suomessa sosiaali- ja terveyspalvelut on perinteisesti järjestetty varsin laitospainotteisesti.
Kansainvälisten vertailujen mukaan suomalaisissa sairaaloissa on keskimäärin paljon sairaansijoja ja myös vanhuspalvelut ovat varsin laitospainotteisia. Viime vuosina suuntaa
on yritetty määrätietoisesti muuttaa, mutta olemme vielä selvästi parhaita länsimaisia vertailuvaltioita jäljessä.
Avopalveluiden painottaminen edellyttää kuntouttavan otteen vahvaa läpileikkaamista
kaikissa palveluissa.
Hyvinvointierojen kasvaminen
Tutkimusten mukaan kansalaisten hyvinvointierot ovat kasvaneet. Ylemmissä sosioekonomisissa ryhmissä olevien terveys ja hyvinvointi on parantunut, mutta alemmissa ryhmissä mieluummin heikentynyt. Erityisesti pitkäaikaistyöttömyys muodostaa myös terveysriskin.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden monikanavainen rahoitus on osaltaan todennäköisesti lisäämässä hyvinvointieroja, kun työssäkäyvät ovat hyvin toimivan työterveyshuollon piirissä ja muut julkiset palvelut kärsivät rahoitusongelmista.
Kansakunnan eheyden ja julkisen talouden kestävyyden näkökulmasta on oleellista saada
hyvinvointierojen kasvu loppumaan ja kaikkien terveys ja hyvinvointi paranemaan.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön merkityksen korostuminen
Hyvinvointierojen kasvaminen, väestön ikääntyminen ja sosiaali- ja terveyspalveluiden
kustannuspaineet korostavat yleisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön merkitystä.
Tässä työssä tarvitaan sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäksi koko yhteiskunnan laajaa panosta. Työkaluina käytetään paitsi perinteistä valistusta, myös erilaisia negaatiokeinoja
(esim. haittaverot) ja positiivisia keinoja (esim. verovähennykset ja tuet). Jos tässä työssä
ei onnistuta, sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannuspaineet uhkaavat nousta kestämättömälle tasolle.
Kun sosiaali- ja terveyspalvelut irtoavat kuntien tehtävistä, kunnan muissa toiminnoissa
tulee muistaa korostetusti niiden merkitys ja vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Jatkossakin päävastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä säilyy kunnalla.
Erityisesti opetus-, nuoriso-, liikunta-, kulttuuri (vapaa-aika) palveluilla ja infrastruktuuripalveluilla on iso merkitys kansalaisten hyvinvoinnille ja terveydelle.
15
Rahoitusjärjestelmän on hyvä kannustaa sekä kuntia että sosiaali- ja terveystoimea ennaltaehkäisyyn, hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen ja palkita siinä työssä onnistumisessa.
5. EHDOTETTAVA RATKAISU
Enonkosken, Hirvensalmen, Joroisten, Juvan, Kangasniemen, Mäntyharjun, Pertunmaan,
Puumalan, Rantasalmen ja Sulkavan kunnille sekä Mikkelin ja Pieksämäen kaupungeille
ehdotetaan, että ne perustavat liitteenä 2 olevan perussopimuksen mukaisesti Etelä-Savon
sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän.
Kuntayhtymän tehtäväksi siirretään kaikki kuntien sosiaali- ja terveyspalvelut lukuun ottamatta ympäristöterveydenhuoltoa, eläinlääkintähuoltoa ja työterveyshuoltoa. Kuntayhtymä perustetaan 1.10.2015 alkaen, mutta se käynnistää varsinaisen toimintansa 1.1.2017.
Kuntayhtymä on nykyisen Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntien (Hirvensalmi, Joroinen,
Juva, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa, Pieksämäki ja Puumala) osalta
myös erikoissairaanhoitolain mukainen sairaanhoitopiiri. Mikäli Enonkosken, Rantasalmen ja/tai Sulkavan kunnat päättävät erota Itä-Savon sairaanhoitopiiristä, kuntayhtymä on
sen jälkeen myös näiden osalta erikoissairaanhoitolain mukainen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä.
6. STRATEGISET TAVOITTEET
Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän strategiset tavoitteet ovat:
Strategiset linjaukset
-
Kokonaisuuden hallinta
Palvelurakennetta muutetaan avohoitopainotteiseksi ja ennaltaehkäiseväksi
Matalan kynnyksen palveluiden lisääminen ja palveluvalikon
monipuolistaminen
Palveluohjaus on sisäänrakennettuna kaikkeen toimintaan
Oman työn kehittäminen kuuluu kaikille
Asiakaslähtöisyys
Strategiset tavoitteet
-
Erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto ja sosiaalitoimi yhdistyvät - arvoa tuottava integraatio, moniammatillinen työ
Peruspalveluiden vahvistuminen
Asiakkuuden hallinta perustasolla, erityispalvelut tukevat
Eriarvoisuuden väheneminen
Toiminnan asiakaslähtöisyys – erityinen huomio monikäyttäjäasiakkaisiin ( palveluja paljon tarvitseviin)
Kustannustehokkuus/-vaikuttavuus
16
Strategiset tavoitteet on kohdennettu päävastuualueittain liitteessä 5.
Juha Sipilän hallituksen ohjelmassa on arvioitu valtakunnallisen sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen ja muiden rakennepoliittisten uudistusten (mm. eläkeuudistus, aluehallinnon uudistus ja keskushallinnon uudistus) vahvistavan julkista taloutta vuoteen 2030
mennessä noin yhteensä noin 3 mrd €. Jos tästä noin 2 mrd € olisi sote-uudistuksen vaikutusta, se vastaisi asukasluvulla suhteutettuna Etelä-Savossa (n. 2,05 %) noin 41 milj. €
vuoteen 2030 mennessä. Tältä ja luvussa 2 esitettyjen NHG:n ja Aalto-yliopiston raporttien pohjalta uuden kuntayhtymän taloudelliseksi tavoitteeksi asetetaan:
Kuntayhtymän tavoitteena on saavuttaa keskiarvoisesti ennakoitavaan kustannuskehitykseen nähden noin 12 milj. € alenema vuoteen 2021 mennessä,
mikä tarkoittaa noin 0,5 %/v tuottavuuskehitystä.
7. KESKEISET TOIMINNALLISET RATKAISUT
7.1.
Hallintomalli
Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelut esitetään organisoitavaksi kuntayhtymäpohjalta.
Tätä varten perustetaan uusi kuntayhtymä, jotta toiminta voi kaikilta osin käynnistyä ns.
puhtaalta pöydältä.
Mikäli eduskunta aikanaan vahvistaa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämislaissa tästä
hallintomallista poikkeavan ratkaisun, hallintomallia muutetaan sen jälkeen vastaamaan
lainsäädäntöä.
7.2.
Omistajaohjaus
Kuntayhtymien toimintaa on usein arvosteltu siitä, että ne karkaavat kuntien päätösvallasta ja alkavat toimia liian itsenäisesti. Tämän vuoksi Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän perussopimuksessa on erityisesti kiinnitetty huomiota kuntien omistajaohjaukseen.
Omistajaohjaus toteutuu normaalin valtuusto- ja hallitustyöskentely lisäksi seuraavilla tavoilla:
-
-
-
Kuntayhtymän hallituksen kokouspiiri on sovitettava niin, että siinä on puhevaltaisena
paikalla aina kaikkien kuntien edustus.
Jäsenkuntien kuntajohtajista muodostetaan erillinen neuvottelukunta, jonka tehtävänä
on seurata kuntayhtymän toimintaa ja asettaa sille jäsenkuntien toiminnan ja talouden
edellyttämiä tavoitteita.
Mikäli kuntayhtymän päätettäväksi on tulossa yksittäisiä kuntia koskeva merkittävä
toiminnallinen muutos, kuntayhtymän johdon on käytävä sen toteuttamisesta hyvissä
ajoin ennakkoon neuvottelu ao. kuntien kanssa.
Ennen kuntayhtymän talousarvion ja –suunnitelman hyväksymistä kuntayhtymän hallituksen on varattava jäsenkunnille mahdollisuus antaa siitä lausuntonsa.
Kuntayhtymän toiminnan seuranta ja raportointi toteutetaan em. kuntajohtajien neuvottelukunnan edellyttämässä muodossa ja aikataulussa.
17
7.3.
Toimintamalli ja organisaatio
Kuntayhtymän organisaation ja toimintamallin vahvistaa kuntayhtymän valtuusto. Hankkeen aikana on valmisteltu alustava toimintamalli ja organisaatio, joka on kuvattu seuraavasti:
7.4.
Päävastuualueiden strategiset tavoitteet ja lähipalvelut
Kohdan 7.3. mukaisen organisaation päävastuualueille on valmisteltu alustavat strategiset
tavoitteet sekä lähi-/yhteisten palvelujen määritykset.
Näiden työstämistä jatketaan myöhemmässä valmistelussa ja ne hyväksyy lopullisesti
kuntayhtymän valtuusto kuntia kuultuaan.
7.5.
Yksityisten toimijoiden ja kolmannen sektorin rooli
Etelä-Savon sairaanhoitopiiri ja alueen kunnat käyttivät sosiaali- ja terveyspalveluissa yksityisiä toimijoita ja palveluseteliä vuonna 2014 seuraavasti:
18
Asukkaita Ostopalvelut yksityisiltä
1000 €
Enonkoski
Hirvensalmi
Joroinen
Juva
Kangasniemi
Mikkeli
Mäntyharju
Pertunmaa
Pieksämäki
Puumala
Rantasalmi
Sulkava
1 503
2 326
5 178
6 616
5 692
54 605
6 266
1 832
19 050
2 306
3 815
2 789
Etelä-Savon sairaanhoitopiiri
Yhteensä
111 978
421
1 253
2 430
7 583
4 400
42 894
2 555
565
21 900
1 789
Palveluseteli
1000 €
30
9
62
432
22
650
-
1 358
2 561
8
-
89 709
1 213
Yksityisen ja kolmannen sektorin osuus alueen sosiaali- ja terveyspalveluissa on jo nyt
varsin merkittävä, noin 20 – 25 %.
Kuntayhtymän toiminnassa on tarkoitus oman tuotannon ohella käyttää suunnitelmallisesti muita tuottajia (yksityiset ja kolmas sektori) sekä palveluseteliä. Kilpailuttaminen tulee
järjestää siten, että se huomioi pienten yritysten mahdollisuudet tarjota palvelujaan kuntayhtymälle. Palvelusetelin käyttöä laajennetaan.
Kuntayhtymä on mukana Etelä-Savon järjestöjen hakemassa hankkeessa, jossa keskeisenä teemana on järjestöjen ja kuntien välisen yhteistyön tiivistäminen ja systematisointi.
7.6.
Henkilöstö
Kuntayhtymän palvelukseen siirtyy nykyisen Etelä-Savon sairaanhoitopiirin henkilöstö
sekä kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilöstö. Lisäksi kuntayhtymän tai sille tukipalveluja tuottavan yhteisön palvelukseen siirtyy sosiaali- ja terveyspalveluja palveleva
tukipalvelujen henkilöstö.
Siirtyvä henkilöstö on alustavasti seuraava:
19
Enonkoski
Hirvensalmi
Joroinen
Juva
Kangasniemi
Mikkeli
Mäntyharju
Pertunmaa
Pieksämäki
Puumala
Rantasalmi
Sulkava
Asukkaita
1 503
2 326
5 178
6 616
5 692
54 605
6 266
1 832
19 050
2 306
3 815
2 789
Etelä-Savon sairaanhoitopiiri
Yhteensä
111 978
Sote-henkilöstö
41
-
Tukipalvelut
4
15
Yhteensä
45
15
Palkkasumma
1 724 563
420 633
159
184
1 064
162
59
447
-
3
20
60
28
13
86
30
162
204
1 124
190
72
533
30
6 369 901
7 827 455
41 279 000
7 270 882
2 264 373
17 726 000
786 449
43
1 055
321
43
1 376
1 043 700
62 880 806
3 213
580
3 792
149 593 762
Liitteenä 3 olevassa henkilöstön siirtosopimuksessa on määritelty tarkemmin henkilöstön
siirrossa noudatettavat periaatteet.
Liitteenä 4 on alustavat luettelot siirtyvästä henkilöstöstä. Luetteloihin voi tulla toteuttamisvaiheessa tarkennuksia.
7.7.
Rahoitus
Kuntayhtymän toiminnan rahoituksesta määrätään perussopimuksen § 18:ssa. Toiminnan
rahoitus koostuu asiakasmaksuista, muista tuloista ja asukkaiden kotikunnilta perittävistä
maksuosuuksista. Kuntien maksuosuudet jakaantuvat seuraavasti:
-
Vuonna 2017 10 %, vuonna 2018 12 %, vuonna 2019 14 % ja vuodesta 2020 eteenpäin 16 % kapitaatioperiaatteella (€/as)
50 % aiheuttamisperiaatteella, joka lasketaan toimipaikoittaisista toteutuneista kustannuksista
Vuonna 2017 40 %, vuonna 2018 38 %, vuonna 2019 36 % ja vuodesta 2020 eteenpäin 34 % 3 vuoden aiheuttamisperiaatteella, joka lasketaan samalla tavalla kuin edellinen, mutta 3 vuoden keskiarvona.
Liitteenä 6 on laskelma rahoitusperiaatteen arvioidusta vaikutuksesta kunnittain vuosina
2017 – 2021.
Kuntayhtymän valtuusto voi päättää ottaa käyttöön erikoissairaanhoidon kalliiden hoitojen tasausjärjestelmän. Ajatus on, että tasausjärjestelmä otetaan käyttöön, mutta tasausrajaa harkitaan korotettavaksi.
7.8.
Kiinteistöt
Kuntayhtymän aloitusvaiheessa ei toteuteta kiinteistöihin liittyviä omistusjärjestelyjä.
Etelä-Savon sairaanhoitopiirin omistamat kiinteistöt säilyvät sen omistuksessa ja siitä
muodostuu oma kiinteistökuntayhtymä. Samoin kuntien omistamat kiinteistöt säilyvät
niiden omistuksessa. Kuntayhtymä vuokraa kiinteistöt käyttöönsä.
20
Myöhemmässä vaiheessa pohditaan erikseen sairaalakiinteistön yhtiöittämistä ja mahdollisesti myös kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen kiinteistöjen siirtämistä sen omistukseen. Tämä kannattaa toteuttaa vasta siinä vaiheessa, kun valtakunnallisen soteuudistuksen myötä näille siirroille tulee vapautus varainsiirtoverosta (4 %).
Kuntayhtymän valtuusto vahvistaa vuokrauksessa käytettävät, jäsenkuntia yhtäläisesti
kohtelevat vuokrausperiaatteet. Suunnitteluvaiheessa on valmisteltu seuraavat vuokrausperiaatteet:
Pääomavuokra lasketaan kaavalla:
Kiinteistön tasearvo x korko (euribor + 0,5–1 %) x aika (poistoaika, max 20 v).
Ylläpitokulut sisällytetään vuokraan erikseen. Vuokra-aika on kiinteistön tyypistä riippuen seuraava:
-
Ns. isot kiinteistöt (terveyskeskus, vanhainkoti): 10 v
Ns. pienet kiinteistöt (ryhmäkodit ym): 5 v
Uudet investoinnit, jotka kuntayhtymä tilaa: poistoaika, max 20 v
Kuntayhtymän käyttöön tuleva kiinteistömassa on kokonaisuudessaan seuraava (alustava
tieto):
Kunta
Enonkoski
ESSHP
Hirvensalmi
Joroinen
Juva
Kangasniemi
Mikkeli
Mäntyharju
Pertunmaa
Pieksämäki
Puumala
Rantasalmi
Sulkava
Yhteensä
m2
2 704
56 678
4 594
3 768
10 527
9 320
46 441
8 200
2 825
23 356
4 630
7 173
6 650
186 865
Tasearvo
1 466 289
44 784 650
424 603
1 795 706
7 022 496
6 057 869
22 252 714
2 179 669
834 367
17 328 991
4 525 879
5 042 218
1 369 679
115 085 129
Investoinnit
2015 - 2019
72 000
116 722 000
800 000
627 500
6 660 000
1 140 000
790 000
4 500 000
600 000
2 000 000
350 000
134 261 500
Taulukossa näkyvät myös vuosien 2015 – 2019 suunnitellut kiinteistöihin kohdistuvat investoinnit. Niiden toteuttamisesta on erikseen kirjattu kohtaan 7.14. siirtymäkauden järjestelyt.
21
7.9.
Irtain omaisuus ja sopimukset
Jäsenkuntien sekä Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tämän kuntayhtymän
toimialaan kuuluviin tehtäviin liittyvät sopimukset ja velvoitteet sekä irtain omaisuus siirtyvät kuntayhtymälle 1.1.2017 lukien.
Irtaimen omaisuuden siirto tapahtuu tasearvolla.
7.10.
Tukipalvelut
Kuntayhtymän hallituksen tulee järjestää toiminnan edellyttämät tukipalvelut.
Valmisteluvaiheessa on hyväksytty tukipalvelujen toimintamallin raami, jota työstetään
toteutusvaiheessa kuntakohtaisesti. Sen mukaan tukipalvelut järjestetään seuraavasti:
-
-
-
-
Kuntien ja kuntayhtymän omistamalle yhtiölle (esim. Taitoa Oy:lle):
o Talouspalvelut (ulkoinen laskenta)
o Henkilöstöpalvelut (palkanlaskenta)
Yhteiselle/ yhteisille tuotantoky:n ja kuntien omistamalle ”Tukipalvelut Oy:lle”:
o Tietohallinnon tukipalvelut, työasemapalvelu, call-center, ulkoverkko
o Ruoka-, puhdistus- ja kiinteistönhoitopalvelut
o Välinehuolto ja apuvälineet (tarkistettava rajanveto)
o Hankintapalvelut
Ulkoistetaan ja kilpailutetaan
o Puhelinvaihde
o Pesula
o Työterveys
Omana toimintana
o Viestintä
o Lääkehuolto
o Tietohallinto (ml. käyttäjähallinta, sisäverkkopalvelut)
o Henkilöstöjohtaminen (ml. palvelussuhdeasiat yms).
7.11.
Tietojärjestelmät ja arkistot
Hankkeen aikana on kartoitettu tietojärjestelmien nykytilanne. Järjestelmiä on kaikkiaan
satoja, mutta varsinaiset pääjärjestelmät ovat aika yhteneväiset:
-
Potilastieto: Effica (paitsi Pieksämäki Pegasos)
Sosiaalitoimi: ProConsona (paitsi Pieksämäki Effica)
Suun th: Effica (paitsi Pieksämäki Winhit)
Talousjärjestelmiä useita erilaista (mm. SAP, ProEconomica ja Intime+) ja osa kunnista
on ulkoistanut osan toiminnoista
Kuntayhtymän toiminta voidaan aloittaa yhtenäistämällä pääjärjestelmät (Effica, ProConsona). Suuremmat järjestelmämuutokset on syytä tehdä jatkossa laajemmalla alueella,
esim. KYS-Erva-alueella. Talouteen ja hallintoon tulee hankkia yhdet järjestelmät
1.1.2017 mennessä. Muita järjestelmiä yhtenäistetään ajan kuluessa
22
Kansallisarkiston lausunnon mukaan arkistot eivät lähtökohtaisesti siirry liikkeen luovutuksessa, vaan jäävät kunnille. Toiminnan jatkamisen kannalta tarvittavat asiakirjat voidaan lainata kuntayhtymälle. Mikäli tarve on pysyvä, asiakirjat voidaan siirtää kuntayhtymälle. Koska arkistojen tarve on jatkossa pysyvä, sosiaali- ja terveystoimen asiakkaita
koskevat arkistot siirretään kuntayhtymälle. Arkiston hoitamisesta sovitaan tarvittaessa
ao. kunnan kanssa
7.12.
Kuntien ja kuntayhtymän yhteistoiminta ns. rajapinta-asioissa
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
Kuntayhtymä laatii alueelleen alueellisen hyvinvointikertomuksen ja –suunnitelman ja
kunnat omat kuntakohtaiset hyvinvointikertomukset ja –suunnitelmat, jotka sovitetaan
yhteen.
Kuntayhtymälle nimetään yhteinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori,
jonka tehtävänä on koota hyvinvointitietoa, tukea kuntien hyvinvointityöryhmiä niiden
hyvinvointikertomusten ja -suunnitelmien laadinnassa, toimenpiteiden määrittelyssä ja
seurannassa (tuki kunnan hyvinvointityöryhmälle). Kunnat päättävät itse oman hyvinvointiryhmänsä kokoonpanosta, toiminnasta ja tuesta, jolloin niillä voi olla myös oma hyvinvointikoordinaattori.
Kuntayhtymän alueelle perustetaan yhteinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmä. Tämä korvaa nykyiset hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmät mm. sairaanhoitopiirissä ja maakuntaliitossa. Työryhmän kokoonpanon tulee olla laaja-alainen ja
ottaa huomioon myös tutkimus- ja kehittämistoimijat sekä kolmannen sektori toimijat.
Etelä-Savon liitto päivittää syksyllä 2015 maakunnallisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelman ja kuntayhtymä on osaltaan mukana sen valmistelussa.
Työllisyyden edistäminen
Työllisyyden edistämisen päävastuu on jatkossakin kunnilla. Niiden vastuulla ovat mm.
työllisyyttä edistävät palvelut, palkkatukityöllistäminen, kesätyöllistäminen, työpajatoiminta ja työllisyysperusteinen koulutustoiminta. Myös vastuu työmarkkinatuen kuntaosuudesta säilyy kunnilla.
Kuntayhtymä on osaltaan mukana työllisyyden edistämisessä mm. seuraavilla toiminnoilla: työttömien terveystarkastukset, eläkeselvittelyt, toimintakykyä ylläpitävät toiminnat ja
työkykyä palauttavat sosiaali- ja terveyspalvelut. Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimipisteitä käytetään myös palkkatukityöllistämisessä ja oppisopimuskoulutuksessa.
Yhteistoiminnan sujumiseksi sekä kunnille että kuntayhtymälle nimetään työllisyyden
edistämisen vastuuhenkilöt.
Lasten ja nuorten tuki
Opiskeluhuolto (kouluterveydenhoitajat, -kuraattorit ja –psykologit) organisoidaan osaksi
kuntayhtymän toimintaa, mutta henkilöstö sijoitetaan kouluille.
23
Erilaisia matalan kynnyksen toimintamalleja jatketaan kuntien ja kuntayhtymän yhteistoimintana. Yhteistoiminnan sujumiseksi sekä kunnille että kuntayhtymälle nimetään vastuuhenkilöt.
Maahanmuuttaja-asiat
Kuntayhtymälle perustetaan maahanmuuttajayksikkö, jolla on keskitetty vastuu erityisesti
pakolaisista. Yksikkö tekee tiivistä yhteistyötä kuntien ja kolmannen sektorin kanssa.
Kunta päättää kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta.
Kuljetuspalvelut
Kuljetuspalvelujen kokonaisuuden taloudellisen järjestämisen varmistamiseksi kuljetuspalvelujen järjestäminen ja kilpailuttaminen on jatkossa kuntien tehtävä. Kuntayhtymä
toimii
omien
toimintojensa
edellyttämien
kuljetusten
osalta
tilaajana.
Erityisryhmien asuminen
Erityisryhmien (mm. vammaiset, mielenterveys- ja päihdeasiakkaat, maahanmuuttajat ja
vankilasta kotiutuvat) asumiskysymysten ratkaisemisessa päävastuu on kuntayhtymällä.
Tehtävän hoitamiseksi se käyttää hallinnassaan olevien asuntojen lisäksi normaaleja
vuokra-asuntoja.
Vuokra-asuntopolitiikka on kunnan vastuulla.
7.13.
Kuntayhtymän markkinointinimi
Valmisteluvaiheessa on ollut esillä, että kuntayhtymälle olisi hyvä löytää ytimekäs ja kuvaava markkinointinimi. Sellaista ei kuitenkaan tässä vaiheessa löytynyt, minkä vuoksi
perussopimuksessa esitetään, että kuntayhtymän valtuuston päätöksellä kuntayhtymä voi
ottaa käyttöön aputoiminimen.
7.14.
Siirtymäkauden järjestelyt
Kuntayhtymän toiminta käynnistyy varsinaisesti 1.1.2017. Joustavan käynnistymisen onnistumiseksi perussopimukseen on esitetty seuraavat siirtymäkauden järjestelyt:
-
-
Hankkeen ohjausryhmä, kuntajohtajaryhmä ja muut työryhmät jatkavat toiminnan
käynnistymisen valmistelua 31.12.2015 saakka.
Kuntayhtymä perustetaan 1.1.2016, josta alkaen kuntayhtymän valtuusto ja hallitus
toimivat päätösvaltaisina toimieliminä.
Kuntayhtymän johtaja ja johtoryhmän muut jäsenet nimetään mahdollisimman pian
1.1.2016 jälkeen. Kuntajohtajaryhmä voi käynnistää tehtävien täyttämiseen liittyvät
prosessit välittömästi 1.10.2015 alkaen.
Siirtymäkauden ajaksi nimetään henkilöstön ja työnantajan välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain mukainen yhteistoimintaorganisaatio.
Siirtymäkauden aikana kunnat ja Etelä-Savon sairaanhoitopiiri sitoutuvat olemaan lisäämättä siirtyvien toimintojen henkilöstöä ilman kuntayhtymän hallituksen lupaa.
24
-
Siirtyviin toimintoihin kohdistuvat yli 500.000 € investoinnit tulee hyväksyä kuntayhtymän hallituksessa.
Siirtymäkauden aikana syntyvistä kuluista jäsenkunnat vastaavat asukaslukujen suhteessa.
7.15.
Uusi vai vanha kuntayhtymä
Valmistelun aikana on pohdittu, tulisiko kuntayhtymä perustaa uutena kuntayhtymänä vai
muokaten nykyinen Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymää. Liitteenä 7 on yhteenveto vaihtoehtojen eduista ja haitoista.
Kunnille esitetään, että kuntayhtymä perustetaan uutena kuntayhtymänä.
7.16.
Kuntayhtymän peruspääoma
Ehdotettavan perussopimuksen mukaan kuntayhtymän valtuusto vahvistaa kuntayhtymän
peruspääoman suuruuden. Valmistelussa on ajateltu, että peruspääoman suuruus voisi olla
10 milj. €. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin jäsenkuntien osalta peruspääoma rahoitetaan
sairaanhoitopiirin kuntayhtymän peruspääoman alentamisella ja siirrolla uudelle kuntayhtymälle. Muiden kuntien (Enonkoski, Rantasalmi ja Sulkava) osalta peruspääoma rahoitetaan kuntien sijoituksella. Nämä kunnat maksavat 50 % osuudestaan kuntayhtymän käynnistäessä toimintansa vuoden 2017 alussa ja toiset 50 % sitten, kun kuntayhtymästä tulee
myös niiden osalta erikoissairaanhoitolain mukainen sairaanhoitopiiri.
Peruspääoma jakautuisi asukasluvun mukaan seuraavasti:
Asukkaita
Enonkoski
Hirvensalmi
Joroinen
Juva
Kangasniemi
Mikkeli
Mäntyharju
Pertunmaa
Pieksämäki
Puumala
Rantasalmi
Sulkava
Yhteensä
%
Osuus
1 503
2 326
5 178
6 616
5 692
54 605
6 266
1 832
19 050
2 306
3 815
2 789
1,34 %
2,08 %
4,62 %
5,91 %
5,08 %
48,76 %
5,60 %
1,64 %
17,01 %
2,06 %
3,41 %
2,49 %
134 223
207 719
462 412
590 830
508 314
4 876 404
559 574
163 604
1 701 227
205 933
340 692
249 067
111 978
100,00 %
10 000 000
Etelä-Savon sairaanhoitopiiristä (peruspääoman alennus)
Suoraan kunnilta (Itä-Savon sairaanhoitopiirin kunnat)
9 276 019
723 981
Peruspääomalle esitetään maksettavaksi korko (12 kk euribor + 0,75).
25
8. EHDOTUS PÄÄTÖSKÄSITTELYN AIKATAULUKSI
Kunnille ehdotetaan, että kuntayhtymän perustamiseen liittyvä päätöskäsittely toteutetaan
samanaikaisesti seuraavalla aikataululla:
-
10.8. – 11.9.2015 kunnissa järjestetään asiasta informaatiotilaisuus valtuustoille ja
kuntalaisille
10.8. – 11.9.2015 asia käsitellään kuntien yhteistoimintaelimissä
Maanantaina 14.9. kuntien hallitukset tekevät esityksen valtuustolle
Maanantaina 28.9.2015 kuntien valtuustot päättävät asiasta.
9. ETENEMINEN PÄÄTÖSTEN JÄLKEEN
Kunnille esitetään, että samalla, kun ne hyväksyvät kuntayhtymän perustamisen, ne nimeävät omat edustajansa kuntayhtymän valtuustoon.
Kuntayhtymän valtuusto kokoontuu tammikuussa 2016 ja valitsee kuntayhtymälle hallituksen, joka jatkaa valmistelua. Hallituksen esittelijänä toimii hankkeen muutosjohtaja
siihen saakka, kunnes valittu kuntayhtymän johtaja/toimitusjohtaja aloittaa tehtävässään.
Hallituksen rinnalla toimii valmistelua avustaen perussopimuksen mukainen kuntajohtajien neuvottelukunta.
Kuntajohtajaryhmä julistaa kuntayhtymän johtajan/toimitusjohtajan viran julkisesti haettavaksi heti 1.10.2015 jälkeen. Tavoitteena on saada virka täytettyä valtuuston ensimmäisessä kokouksessa tammikuussa 2016.
Kuntayhtymän johtajan/ toimitusjohtajan viran ohella kuntajohtajaryhmä julistaa haettavaksi kuntayhtymän muut johtoryhmätason tehtävät. Nämä virat täytetään sisäisesti kuntayhtymän palvelukseen siirtyvästä tai kuntien henkilöstöstä ja täytetään niin, että kuntayhtymän johtaja/toimitusjohtaja on mukana heitä valittaessa.
Hallitus vahvistaa mahdollisimman pian siirtymäkauden yhteistoimintajärjestelmän.
Kuntayhtymän johtoryhmä käynnistää muun organisaation ja toiminnan valmistelun välittömästi. Tavoitteena on, että organisaatiossa jokainen tietää tulevan paikkansa 30.6.2016
mennessä.
LIITTEET
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
Kuntien talous 2014
Kuntayhtymän perussopimus
Henkilöstön siirtosopimus
Luettelo siirtyvistä vakansseista
Päävastuualueittaiset strategiset tavoitteet
Rahoitusennuste 2017 – 2021 kunnittain
Uusi vai vanha kuntayhtymä
Vertailutietoja Etelä-Savon kunnista
Taustakarttoja
Ohjausryhmän ja työryhmien jäsenet
LIITE 1
KUNTIEN TALOUS TP 2014
Asukkaita
Vero-% (2014/2015)
RAJA-ARVO
ENONKOSKI
HIRVENSALMI
JOROINEN
JUVA
KANGASNIEMI
MIKKELI
PIEKSÄMÄKI
PUUMALA
RANTASALMI
SULKAVA
20,84
1505
21
2327
19,5
5184
20,25
6619
19,75
5693
20
54616
20
6266
19,75
1829
21
19066
20,5/21,5
2305
20,5
3816
20,5
2794
21,5
570
196
3194
452
17,7
787
480
1756
358
17,5
370
876
1214
3016
48,7
218
9
509
2 312
45,4
256
12
899
2135
41,2
430
69
228
3142
56,4
369
168
659
1896
38,4
363
11
258
3214
56
73
-207
-118
3547
65,3
770
567
567
1424
24,8
88
173
-786
2505
39,9
267
92
253
1749
35,6
Vuosikate €/as
Yli/alijäämä 2014 €/as
Kertynyt yli/alijäämä €/as
Kunnan lainamäärä €/as
Kunnan suht.velkaantuneisuus %
MÄNTYHARJU PERTUNMAA
Konsernin kertynyt yli/alijäämä €/as
-1000
3062
329
-378
19
-300
398
-237
-317
-492
19
-1161
614
Konsernin vuosikate €/as
Konsernin lainamäärä €/as
Konsernin suht. Velkaantuneisuus %
<0
8316 (2013)
> 50
687
1550
25,9
1041
3482
49
470
4793
60,5
385
3 986
55,9
340
3325
48,3
914
7954
90,7
545
3722
52,0
504
4317
57,3
249
5195
76,1
877
2661
34,1
220
2998
36,3
530
3041
37,9
4
1
0
1
1
0
1
1
2
2
0
0 (X)
1
Täyttyviä kriisikuntakriteerejä
Liite 2
Ohjausryhmä 10.6.2015
ETELÄ-SAVON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN
PERUSSOPIMUS
1 LUKU
YLEISET MÄÄRÄYKSET
§1
Nimi ja kotipaikka
Kuntayhtymän nimi on Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä.
Kuntayhtymän valtuuston päätöksellä kuntayhtymä voi ottaa käyttöön aputoiminimen.
Kuntayhtymän kotipaikka on Mikkeli.
§2
Jäsenkunnat
Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat Enonkoski, Hirvensalmi, Joroinen, Juva, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa, Pieksämäki, Puumala, Rantasalmi
ja Sulkava.
§3
Tehtävät
Kuntayhtymän tehtävänä on järjestää jäsenkuntien puolesta kaikki sosiaali- ja
terveyspalvelut lukuun ottamatta ympäristöterveydenhuoltoa, eläinlääkintähuoltoa ja työterveyshuoltoa.
Kuntayhtymä on Hirvensalmen, Joroisten, Juvan, Kangasniemen, Mikkelin,
Mäntyharjun, Pertunmaan, Pieksämäen ja Puumalan kuntien osalta myös erikoissairaanhoitolain mukainen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä. Mikäli Enonkosken, Rantasalmen ja/tai Sulkavan kunnat päättävät erota Itä-Savon sairaanhoitopiiristä, kuntayhtymä on sen jälkeen myös näiden osalta erikoissairaanhoitolain mukainen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä.
2
Kuntayhtymä voi tuottaa myös muita toimialaansa liittyviä tai sitä tukevia palveluita.
Tehtävänsä toteuttamiseksi kuntayhtymä voi olla osakkaana tai jäsenenä muissa yhtiöissä tai yhteisöissä sekä omistaa ja hallita kiinteistöjä ja huoneistoja.
Kuntayhtymä voi käyttää tehtävänsä toteuttamiseksi myös yksityisiä ja kolmannen sektorin palveluntuottajia.
§4
Peruspääoma
Kuntayhtymän valtuusto vahvistaa kuntayhtymän peruspääoman suuruuden.
Peruspääoma muodostuu Etelä-Savon sairaanhoitopiirin peruspääoman siirrosta kuntayhtymälle sekä siihen kuulumattomien kuntien peruspääomasijoituksista. Peruspääoma jakaantuu kuntien osuuksiin niiden asukasluvun
(31.12.2015) mukaisessa suhteessa. Jäsenkuntien tulee suorittaa osuutensa
peruspääomasta valtuuston päättämän aikataulun mukaisesti.
Peruspääomalle maksetaan korko, joka on 12 kk euribor lisättynä 0,75 %yksikköä. Mikäli euribor-korkojen noteeraus lakkaa, kuntayhtymän valtuusto
vahvistaa peruspääoman koron laskennassa käytettävän vastaavan käytettävän yleisen viitekoron.
§5
Jäsenkuntien osuudet varoihin ja velkoihin
Jäsenkuntien osuus kuntayhtymän varoihin sekä vastuu kuntayhtymän veloista
ja velvoitteista määräytyvät peruspääoman jäsenkuntaosuuksien suhteessa.
§6
Jäsenkunnan ottaminen ja eroaminen
Uuden jäsenkunnan ottaminen edellyttää kuntayhtymän perussopimuksen
muuttamista kuntalain mukaisesti.
Jäsenkunnan, joka haluaa erota kuntayhtymästä, tulee ilmoittaa siitä kirjallisesti kuntayhtymän hallitukselle. Ero tulee voimaan toisen eroilmoitusta seuraavan kalenterivuoden päättyessä.
3
Jäsenkunnan erotessa kuntayhtymästä sille suoritetaan sen osuus peruspääomasta tai peruspääomaosuutta vastaava osuus kuntayhtymän nettovarallisuudesta riippuen siitä, kumpi näistä on alempi. Osuus maksetaan tasasuuruisina erinä viiden vuoden kuluessa eron voimaantulosta.
2 LUKU
KUNTAYHTYMÄN VALTUUSTO
§7
Kokoonpano ja toimikausi
Kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttää kuntayhtymän valtuusto, johon jäsenkuntien valtuustot valitsevat edustajansa toimikautensa ajaksi.
Valtuustoon valitaan edustajia seuraavasti:
Kunnan asukasluku
Jäseniä
2.000 tai vähemmän
2.001 – 6.000
6.001 – 10.000
10.001 – 25.000
25.001 tai enemmän
1
2
3
4
6
Kullekin jäsenelle valitaan henkilökohtainen varajäsen.
Valtuuston kokoonpano on sovitettava sellaiseksi, että se vastaa jäsenkuntien
valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kuntavaaleissa saamaa ääniosuutta kuntalain § 58 mukaisesti.
Kuntien yhdistyessä kesken valtuuston toimikauden niiden asukasluvut lasketaan yhteen ja yhdistyneen kunnan valtuusto valitsee valtuustoon jäsenet toimikautensa ajaksi.
Asukaslukuna käytetään tilastokeskuksen vahvistamaa edellisen kalenterivuoden viimeisen päivän asukaslukua.
4
§8
Äänivalta
Jäsenkunnan valitsemien jäsenten äänimäärä määräytyy tilastokeskuksen vahvistaman edellisen kalenterivuoden viimeisen päivän asukasluvun mukaisesti
siten, että kunnan valitsemilla jäsenillä on yhteensä yksi ääni jokaista alkavaa
1.000 asukasta kohti. Yhden kunnan äänimäärä voi kuitenkin olla enintään 49
% kaikista äänistä.
Kunnan valitsemien edustajien äänimäärä jakaantuu tasan heistä saapuvilla
olevien kesken.
§9
Valtuuston tehtävät
Kuntayhtymän valtuuston tehtävät ja toimivalta määräytyvät kuntalain valtuustoa koskevien säännösten mukaisesti.
Kuntalaissa säädettyjen tehtävien lisäksi valtuusto:
1. päättää liikelaitoksen, yhtiön tai muun yhteisön perustamisesta ja lakkauttamisesta; ja
2. valitsee kuntayhtymän johtajan/ toimitusjohtajan ja myöntää hänelle eron.
Jäsenkunnalla on oikeus saada haluamansa asia kuntayhtymän valtuuston käsiteltäväksi ilmoittamalla siitä kirjallisesti kuntayhtymän hallitukselle.
3 LUKU
KUNTAYHTYMÄN HALLITUS
§ 10
Kokoonpano ja toimikausi
Kuntayhtymässä on valtuuston valitsema hallitus, johon kuuluu 11 jäsentä sekä
jokaisella henkilökohtainen varajäsen. Hallituksen toimikausi on kaksi vuotta.
Yhdelläkään kunnalla ei tule olla enemmistöä hallituksen jäsenistä.
Hallituksen kokoonpano tulee sovittaa siten, että jokaisella kunnalla on joko
hallituksen varsinainen tai varajäsen tai valtuuston puheenjohtaja tai varapu-
5
heenjohtaja. Lisäksi kokoonpano tulee sovittaa kunnallisvaalikausittain siten,
että sen aikana jokaisella kunnalla on hallituksen varsinainen jäsen tai valtuuston puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja.
Mikäli kunnalla ei ole hallituksessa varsinaista jäsentä tai edustajaa valtuuston
puheenjohtajistossa, sitä edustavalla varajäsenellä on hallituksen kokouksessa
läsnäolo- ja puheoikeus.
Hallituksen ja valtuuston puheenjohtajien tulee olla eri jäsenkunnista.
§ 11
Hallituksen tehtävät
Kuntayhtymän hallituksen tehtävät määräytyvät kuntalain § 39 mukaisesti.
§ 12
Esittelijä ja nimenkirjoitus
Kuntayhtymän hallituksen esittelijänä toimii kuntayhtymän johtaja/ toimitusjohtaja.
Kuntayhtymän nimenkirjoituksesta määrätään hallintosäännössä.
4 LUKU
MUU ORGANISAATIO JA TOIMINTA
§ 13
Kuntayhtymän johtaminen
Kuntayhtymän operatiivista toimintaa johtaa kuntayhtymän johtaja/ toimitusjohtaja.
§ 14
Organisaatio
Kuntayhtymän organisaation jakautumisesta päävastuualueisiin päättää valtuusto.
6
§ 15
Jäsenkuntien omistajaohjaus
Jäsenkuntien omistajaohjauksen toimivuuden varmistamiseksi kuntayhtymällä
on kuntien kuntajohtajista muodostuva neuvottelukunta. Neuvottelukunnan
tehtävänä on seurata kuntayhtymän toimintaa ja asettaa sille jäsenkuntien
toiminnan ja talouden edellyttämiä tavoitteita. Neuvottelukunnan tulee kokoontua vähintään kaksi kertaa vuodessa.
Mikäli kuntayhtymän päätettäväksi on tulossa yksittäisiä kuntia koskeva merkittävä toiminnallinen muutos, kuntayhtymän johdon on käytävä sen toteuttamisesta hyvissä ajoin ennakkoon neuvottelu ao. kuntien kanssa.
§ 16
Muut toimielimet
Kuntayhtymän hallitus nimeää kuntayhtymän alueelle kuntalain § 27 mukaisen
vanhusneuvoston ja § 28 mukaisen vammaisneuvoston.
Kuntayhtymän muista toimielimistä määrätään hallintosäännössä.
5 LUKU
KUNTAYHTYMÄN TALOUS JA RAHOITUS
§ 17
Talousarvio ja -suunnitelma
Kuntayhtymän valtuusto hyväksyy kuntayhtymän talousarvion ja suunnitelman, jossa hyväksytään kuntayhtymän toiminnalliset ja taloudelliset
tavoitteet.
Ennen kuntayhtymän talousarvion ja –suunnitelman hyväksymistä kuntayhtymän hallituksen on varattava jäsenkunnille mahdollisuus antaa siitä lausuntonsa.
Valtuuston hyväksyttyä talousarvion se on lähetettävä viipymättä tiedoksi jäsenkunnille.
7
§ 18
Kuntayhtymän rahoitus
Kuntayhtymän toiminnoista aiheutuvat kustannukset katetaan asiakasmaksuilla, muilla tuloilla ja asukkaiden kotikunnilta perittävillä maksuosuuksilla. Kuntien maksuosuudet lasketaan kaikkien muiden tulojen jälkeisistä nettokustannuksista.
§ 24 mukainen osuus eläkemenoperusteisista maksuosuuksista jaetaan entisen
Etelä-Savon sairaanhoitopiirin jäsenkuntien kesken Kuntien eläkevakuutuksen
ilmoittamien jakoperusteiden mukaisesti. Tämän jälkeiset muut kuntien maksuosuudet määräytyvät seuraavasti:
1. Vuonna 2017 10 %, vuonna 2018 12 %, vuonna 2019 14 % ja vuodesta 2020
eteenpäin 16 % kuntien asukasluvun mukaisesti
2. 50 % aiheuttamisperiaatteella tilikauden toteutuneiden kulujen mukaisesti
3. Vuonna 2017 40 %, vuonna 2018 38 %, vuonna 2019 36 % ja vuodesta 2020
eteenpäin 34 % aiheuttamisperiaatteella laskettuna kolmen viimeisen vuoden tilikauden toteutuneiden kulujen mukaisesti.
Kohdan 1 mukainen asukasluvun mukaisesti laskettava osuus jaetaan kuntien
tilikautta edeltävän vuoden viimeisen päivän virallisen asukasluvun mukaisesti.
Kohdan 2 mukainen aiheuttamisperiaatteen mukaisesti laskutettava osuus lasketaan seuraavasti: Asukkaiden saamat palvelut ryhmitellään palvelusuoritteiksi, joille lasketaan tilikausittain toteutuneiden kustannusten mukaiset todelliset suoritehinnat. Suoritehintoihin sisällytetään kuntayhtymän hallituksen
vahvistamien perusteiden mukaisesti palveluista aiheutuvien suorien kustannusten lisäksi kaikki välilliset kustannukset kuten kiinteistöistä, tietojärjestelmistä ja hallinnosta aiheutuvat kustannukset. Suoritehinnat lasketaan ja veloitetaan toimipaikkakohtaisesti. Näin syntyvästä kunnan osuudesta laskutetaan
Y %.
Kohdan 3 mukainen kolmen viimeisen päättyneen tilikauden toteutuneiden
kulujen mukaisesti laskutettava osuus lasketaan samoilla periaatteilla kuin
kohdan 2 mukainen osuus kuitenkin niin, että kunnan suhteellinen osuus lasketaan 3 viimeisen tilikauden keskiarvona. Kuntayhtymän aloittaessa toimintansa
sitä edeltävien vuosien toteutumina käytetään tilastokeskuksen virallisen tilaston mukaisia kunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden nettokustannuksia.
8
Kuntien maksuosuudet laskutetaan kuukausittain kuntayhtymän valtuuston
hyväksymään talousarvioon perustuvana ennakkomaksuna ja tilikauden päätyttyä suoritettavana tasauseränä. Tasauserä muodostuu toteutuneiden maksuosuuksien ja ennakkomaksujen välisestä erotuksesta. Ennakkomaksun eräpäivä on kunkin kuukauden 15. päivä. Kuntien ennakkomaksuja voidaan kuntayhtymän hallituksen päätöksellä tarvittaessa tarkistaa toimintavuoden aikana. Tarkistuksesta on sovittava ao. kunnan kanssa.
Kuntayhtymän valtuusto voi päättää ottaa käyttöön erityisen kalliiden hoitojen
tasausrahaston erikoissairaanhoidon osalta.
§ 19
Alijäämän kattaminen
Mikäli jäsenkunnat ja kuntayhtymä eivät ole hyväksyneet kuntalain § 119 mukaista sopimusta kuntayhtymän alijäämän kattamisesta, alijäämät katetaan jäsenkuntien viiden edellisen vuoden maksuosuuksien mukaisessa suhteessa.
§ 20
Seuranta ja raportointi
Kuntayhtymän tulee kuntalain mukaisen tilinpäätöksen lisäksi tuottaa jäsenkunnille raportti toiminnastaan ja taloudestaan vähintään neljännesvuosittain
§ 15 mainitun neuvottelukunnan edellyttämässä muodossa ja aikataulussa.
§ 21
Investoinnit
Kuntayhtymän valtuusto voi päättää, että investointien kustannukset katetaan
joko kuntayhtymän ottamalla lainalla tai muulla pitkäaikaisella rahoitusjärjestelyllä tai jäsenkunnan suostumuksella sen suorittamalla peruspääoman korotuksella tai investointiavustuksella.
§ 22
Poistosuunnitelma
Kuntayhtymän suunnitelman mukaisten poistojen perusteet hyväksyy valtuusto.
9
§ 23
Hallinnon ja talouden tarkastus
Kuntayhtymän hallinnon ja talouden tarkastamisesta on voimassa, mitä kuntalaissa on säädetty.
Kuntayhtymän tarkastuslautakuntaan valitaan viisi jäsentä, joista yksi puheenjohtajaksi ja yksi varapuheenjohtajaksi, sekä jokaiselle henkilökohtainen varajäsen.
6 LUKU
MUUT MÄÄRÄYKSET
§ 24
Eläkevastuut
Ennen vuotta 2005 karttuneiden eläkkeiden eläkemenoperusteisista maksuosuuksista vastaa asianomainen kunta. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin osalta
em. maksuista vastaa kuntayhtymä. Nämä kulut kohdennetaan Etelä-Savon
sairaanhoitopiirin jäsenkunnille §:ssä 18 määritellyllä tavalla.
§ 25
Kiinteistöt
Kuntayhtymä tehtäviensä toteuttamisessa käytettävät kiinteistöt ovat joko
kuntayhtymän omistuksessa tai kuntayhtymän käyttöönsä vuokraamia.
Paikallisesti järjestettävien palvelujen tuottamiseen tarvittavat tilat kukin sijaintikunta järjestää ja vuokraa kuntayhtymän käyttöön. Kuntayhtymän valtuusto vahvistaa vuokrauksessa käytettävät, jäsenkuntia yhtäläisesti kohtelevat vuokrausperiaatteet.
Paikallisten kiinteistöjen omistamisesta ja hallinnoinnista voivat jäsenkunta ja
kuntayhtymä sopia edellä määrätystä poiketen sillä edellytyksellä, että jäsenkuntia kohdellaan kiinteistöihin liittyvissä asioissa yhdenvertaisesti.
10
§ 26
Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys
Kuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot. Kuntayhtymän
purkautuessa hallitus huolehtii loppuselvityksestä, elleivät jäsenkunnat sovi
muusta järjestelystä.
Kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen
suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille peruspääomaosuuksien suhteessa. Jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä
sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat
suorittavat erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa.
Kuntayhtymän purkautuessa henkilöstö siirtyy kunnille tai niiden osoittamalle
muulle toimintaa jatkavalle taholle.
7 LUKU
VOIMAANTULO
§ 27
Voimaantulo
Tämä perussopimus tulee voimaan 1.1.2016.
§ 28
Siirtymäkausi 1.1. – 31.12.2016
Tämän perussopimuksen mukainen kuntayhtymä perustetaan 1.1.2016 alkaen,
josta alkaen kuntayhtymän valtuusto ja hallitus toimivat päätösvaltaisina toimieliminä.
Kuntayhtymän johtaja ja johtoryhmän muut jäsenet nimetään mahdollisimman
pian 1.1.2016 jälkeen.
Siirtymäkauden ajaksi nimetään henkilöstön ja työnantajan välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain mukainen yhteistoimintaorganisaatio.
Siirtymäkauden aikana syntyvistä kuluista jäsenkunnat vastaavat asukaslukujen
suhteessa.
11
Siirtymäkauden aikana kunnat ja Etelä-Savon sairaanhoitopiiri sitoutuvat olemaan lisäämättä siirtyvien toimintojen henkilöstöä ilman kuntayhtymän hallituksen lupaa. Samoin kaikki siirtyviin toimintoihin kohdistuvat yli 500.000 € investoinnit tulee hyväksyä kuntayhtymän hallituksessa.
8 LUKU
TOIMINNAN KÄYNNISTÄMISEEN LIITTYVÄT SÄÄNNÖKSET
§ 29
Henkilöstön siirto
Jäsenkuntien sekä Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tämän kuntayhtymän toimialaan kuuluviin tehtäviin liittyvä henkilöstö siirretään kuntayhtymälle 1.1.2017 lukien liitteenä 1 olevan henkilöstön siirtosopimuksen mukaisesti.
§ 30
Irtaimen omaisuuden siirto
Jäsenkuntien sekä Etelä-Savon sairaanhoitopiirin tämän kuntayhtymän toimialaan kuuluviin tehtäviin liittyvä irtain omaisuus siirretään kuntayhtymälle tasearvolla 1.1.2017 lukien.
§ 31
Sopimusten siirto
Jäsenkuntien sekä Etelä-Savon sairaanhoitopiirin tämän kuntayhtymän toimialaan kuuluviin tehtäviin liittyvät sopimukset ja velvoitteet siirtyvät kuntayhtymälle 1.1.2017 lukien.
§ 32
Arkistot
Jäsenkuntien ja Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän toimintaan liittyvät arkistot siirretään kuntayhtymälle. Jäsenkunnat ja kuntayhtymä sopivat
tarvittaessa arkistojen käytännön ylläpidosta erikseen.
12
Tämä perussopimus on hyväksytty kaikkien allekirjoittaneiden kuntien valtuustoissa.
ALLEKIRJOITUKSET
Mikkelissä __._.2015
KUNNAT
Hyväksymme osaltamme tämän perussopimuksen ehdot.
ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI
Liite 3
HENKILÖSTÖN SIIRTOSOPIMUS
1.
Sopimuksen osapuolet
Enonkosken, Hirvensalmen, Joroisten, Juvan, Kangasniemen, Mikkelin, Mäntyharjun, Pertunmaan,
Pieksämäen, Puumalan, Rantasalmen ja Sulkavan kunnat ja Etelä-Savon sairaanhoitopiiri
(luovuttaja) ja
Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä tai kuntayhtymän osoittama tukipalveluja
tuottava yhteisö/yhtiö (luovutuksen saaja).
2.
Siirron perusteet
Enonkosken, Hirvensalmen, Joroisten, Juvan, Kangasniemen, Mikkelin, Mäntyharjun, Pertunmaan,
Pieksämäen, Puumalan, Rantasalmen ja Sulkavan kunnat ovat päättäneet perustaa Etelä-Savon
sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän 1.1.2017 alkaen.
Perussopimuksen § 28 mukaan jäsenkuntien sekä Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän
uuden kuntayhtymän toimialaan kuuluviin tehtäviin liittyvä henkilöstö siirretään
luovutuksensaajalle 1.1.2017 lukien tämän henkilöstön siirtosopimuksen mukaisesti.
Sopimus koskee Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän koko henkilöstöä ja em. jäsenkuntien
sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilöstöä (lukuun ottamatta ympäristöterveydenhuollon,
eläinlääkintähuollon ja työterveyshuollon henkilöstöä) sekä niitä palvelevaa tukipalvelujen
henkilöstöä.
Osa tukipalvelujen henkilöstöstä siirtyy kuntayhtymän myöhemmin määrittelemälle ko. palveluja
tuottavalle yhteisölle/yhtiölle.
3.
Siirtyvä henkilöstö
Liitteeseen nro 1 kirjattu henkilöstö siirtyy luovutuksen saajan palvelukseen 1.1.2017 alkaen.
Siirrossa noudatetaan liikkeen luovutuksen periaatteita (Työsopimuslaki 1 luku 10 § ja Laki
kunnallisesta viranhaltijasta 5 luku 25 §).
Luovutushetkellä voimassa olevasta työ- tai virkasuhteesta johtuvat työnantajan oikeudet ja
velvollisuudet siirtyvät luovutuksen saajalle. Työntekijät ja viranhaltijat siirtyvät
luovutuksensaajalle ns. vanhoina työntekijöitä 31.12.2016 voimassa olevan työsopimuslain 1 luvun
10§ sekä kunnallisen viranhaltijalain 5 luku 25§:n mukaisesti.
Luovutuksen piiriin kuuluvat kaikki liitteessä 1 mainitut luovutettavaan yksikköön sijoitetut sekä
liitteessä 1 mainitut vakituiset että liitteessä 1 mainitut määräaikaiset työntekijät/viranhaltijat, joiden
palvelussuhde on voimassa luovutuspäivänä. Henkilöstö siirtyy voimassa olevien työsopimusten ja
virkamääräysten mukaisesti ja siirtohetkellä 31.12.2016 voimassa olevin palvelussuhteen ehdoin.
4.
Muut henkilöstöä koskevat asiat
Siirtyvän henkilöstön eläke-edut eivät muutu siirron yhteydessä.
Siirtoa edeltävältä ajalta kertyneet, pitämättömät vuosilomat siirtyvät pidettäväksi uuden
työnantajan palveluksessa.
Liukuvan työajan saldot eivät siirry luovutuksen saajalle.
Kunnat ja sairaanhoitopiiri irtisanovat siirtyvää henkilöstöä koskevat paikalliset sopimukset
päättyväksi 31.12.2016 loppuun mennessä, elleivät tämän sopimuksen osapuolet toisin sovi.
Kuntien ja sairaanhoitopiirin yksipuolisiin päätöksiin perustuvat henkilöstöpalvelut,
työaikajärjestelyt, työpaikkaruokailu, työterveyshuolto ja muut vastaavat järjestelyt eivät siirry vaan
niistä päättää luovutuksen saaja.
Kunnista ja sairaanhoitopiiristä siirtyvän henkilöstön palkat, palkkarakenne ja palvelussuhteen
ehdot harmonisoidaan 31.12.2019 mennessä noudattaen uuden kuntayhtymän palkkausjärjestelmää.
Siirtymäkaudesta ja palvelussuhteiden yhdenmukaistamisesta neuvotellaan ao. henkilöstöjärjestöjen
kanssa. Siirtyvän henkilöstön palkkaedut eivät huonone yhdenmukaistamisen johdosta.
Kuntayhtymän määräämisvallassa olevien sosiaali- ja terveyspalveluiden tukipalveluita tuottavien
yhtiöiden, säätiöiden, yhteisöjen tai uusien perustettavien yhtiöiden tulee olla Kuntien
eläkevakuutuksen (Keva) jäsenyhteisöjä sekä niiden tulee järjestäytyä työnantajan AVAINTA sopimuksen kautta.
5.
Kustannusten korvaus
Luovuttaja vastaa ennen luovutusta erääntyneestä palkka- tai muusta erääntyneestä työntekijän
saatavasta ja työ- tai virkaehtosopimuksesta tai työ- tai virkasuhteesta liittyvistä vaatimuksista, jotka
ovat syntyneet ennen luovutuspäivää.
Luovuttaja korvaa luovutuksen saajalle siirtyvän henkilöstön ansaintaperusteiset palkkaerät, jotka
ovat kertyneet, mutta eivät erääntyneet maksettavaksi ennen siirtoajankohtaa (kuten 31.12.2016
mennessä ansaitseman, mutta pitämättömän vuosiloma-ajan palkan, lomakorvauksen, lomarahan
sekä mahdolliset säästövapaan osalta pitämättömän ajan palkan sivukuluineen).
6.
Sopimuksen voimassaolo
Tämä sopimusta on tehty kaksi samansisältöistä kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle.
Sopimus tulee voimaan, kun se on hyväksytty luovuttajan ja vastaanottajan taholta sekä
allekirjoitettu.
___________lla xx.xx.201x
XXXXXXX KUNTA/KAUPUNKI/SAIRAANHOITOPIIRI
allekirjoitus
allekirjoitus
ETELÄ-SAVON SOSIAALI- JA TEVEYSPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ
allekirjoitus
allekirjoitus
LIITE 4
LUETTELOT SIIRTYVISTÄ VAKANSSEISTA (ALUSTAVA)
SIIRTYVÄT VAKANSSIT
Enonkoski
Hirvensalmi
Joroinen
Juva
Kangasniemi
Mikkeli
Mäntyharju
Pertunmaa
Pieksämäki
Puumala
Rantasalmi
Sulkava
Asukkaita
1 503
2 326
5 178
6 616
5 692
54 605
6 266
1 832
19 050
2 306
3 815
2 789
Etelä-Savon sairaanhoitopiiri
Yhteensä
111 978
Siirtyvät vakanssit
Sote-henkilöstö
41
-
Tukipalvelut
4
15
Yhteensä
45
15
Palkkasumma
1 724 563
420 633
3
20
60
28
13
86
30
162
204
1 124
190
72
533
30
6 369 901
7 827 455
41 279 000
7 270 882
2 264 373
17 726 000
786 449
43
1 055
321
43
1 376
1 043 700
62 880 806
3 213
580
3 792
149 593 762
159
184
1 064
162
59
447
-
Sosteri puuttuu
Vain soten palkat
Sosteri puuttuu
ENONKOSKI
TYÖNANTAJA:
TYÖYKSIKKÖ
Työyksikön palkkakulut yhteensä vuonna
2014 ilman sivukuluja
KVTES
01ATK021
01ATK022
01ATK030
01HAL031
01HAL032
01HAL033
01TOI010
01TOI020
01LÄH000
01VAH020
03HOI010
03HOI020
03HOI030
03HOI040
03HOI040
03HOI040
03HOI040
04SOS030
04SOS04A
04SOS050
04SOS06A
04PER010
04PER010
04PER010
04FAR01B
04FAR020
04FAR03A
04FAR03B
06RUO020
06RUO040
06RUO05A
06RUO05B
06RUO060
08PES000
Sosiaalitoimi
Tehtävänimike
Työntekijöide
n määrä
nimikkeellä
Toimistosihteeri
1
Sairaanhoitaja
Perushoitaja
Perhetyöntekijä
Lähihoitaja
Kuntohoitaja
Vanhustenhuollon esimies
Sosiaalityöntekijä
1
2
1
27
1
1
1
Osastoapulainen
Laitosapulainen
Henkilökohtainen avustaja
2
1
1
Ruokapalveluesimies
Ruokapalvelutyöntekijä
1
4
08PER010
08SII011
08SII012
08LII010
08LII020
HINNOITTELEMATTOMAT
KVTES YHTEENSÄ
Vt. Sosiaalijohtaja
1
45
TS
50101011
50102014
50104018
TTES
IA
IB
IC
II A
II B
III
IV
O
TEKNISET YHTEENSÄ
LS
L1TK2000
L1TK5100
L1TK5200
L1TK6100
L1TK6200
L2TH2000
L2TH5100
L2TH5200
L2TH6100
L2TH6200
L3SL1100
L3SL1200
L3SL3000
L3SL4103
L3SL4100
L3SL5000
L3SL9003
L3SL9004
L4SH1000
0
L4SH2000
L4SH5000
L4SH7000
HINNOITTELEMATTOMAT
LÄÄKÄRIT YHTEENSÄ
0
KAIKKI YHTEENSÄ
45
TYÖYKSIKÖSSÄ KÄYTÖSSÄ OLEVAT
TYÖAIKAMUODOT
Luettelosta puuttuu Sosterilta siirtyvä henkilöstö, joka täydentyy myöhemmin.
HIRVENSALMI
TYÖNANTAJA:
TYÖYKSIKKÖ
Työyksikön palkkakulut yhteensä
vuonna 2014 ilman sivukuluja
KVTES
01ATK021
01ATK022
01ATK030
01HAL031
01HAL032
01HAL033
01TOI010
01TOI020
01LÄH000
01VAH020
03HOI010
03HOI020
03HOI030
03HOI040
04SOS030
04SOS04A
04SOS050
04SOS06A
04PER010
04FAR01B
04FAR020
04FAR03A
04FAR03B
06RUO020
06RUO040
06RUO05A
06RUO05B
06RUO060
08PES000
08PER010
08SII011
08SII012
08LII010
08LII020
HINNOITTELEMATTOMAT
KVTES YHTEENSÄ
Vanhuspalvelut
420633
Tehtävänimike
Työntekijöide
n määrä
nimikkeellä
Laitoshuoltaja
3
Ruokapalveluesimies
1
Ravitsemustyöntekijä
Ravitsemustyöntekijä
7
2
13
TS
50101011
50102014
50104018
Kiinteistönhoitaja
2
TTES
IA
IB
IC
II A
II B
III
IV
O
TEKNISET YHTEENSÄ
2
LS
L1TK2000
L1TK5100
L1TK5200
L1TK6100
L1TK6200
L2TH2000
L2TH5100
L2TH5200
L2TH6100
L2TH6200
L3SL1100
L3SL1200
L3SL3000
L3SL4103
L3SL4100
L3SL5000
L3SL9003
L3SL9004
L4SH1000
L4SH2000
L4SH5000
L4SH7000
HINNOITTELEMATTOMAT
LÄÄKÄRIT YHTEENSÄ
0
KAIKKI YHTEENSÄ
15
TYÖYKSIKÖSSÄ KÄYTÖSSÄ OLEVAT
Keskimääräinen yleistyöaika
TYÖAIKAMUODOT
yleistyöaika
JUVA
TYÖNANTAJA:
TYÖYKSIKKÖ
Työyksikön palkkakulut yhteensä
vuonna 2014 ilman sivukuluja
KVTES
01ATK021
01ATK022
01ATK030
01HAL031
01HAL032
01HAL033
01TOI010
01TOI010
01TOI010
01TOI010
01TOI010
01TOI010
01TOI010
01TOI020
01LÄH000
01VAH020
03HOI010
03HOI020
03HOI020
03HOI030
03HOI030
03HOI030
03HOI030
03HOI030
03HOI040
03HOI040
03HOI040
04SOS030
04SOS030
04SOS030
04SOS04A
04SOS050
04SOS050
04SOS06A
04SOS06A
04SOS06A
04SOS06A
04SOS06A
04PER010
04FAR01B
04FAR020
04FAR03A
04FAR03B
06RUO020
06RUO040
06RUO05A
06RUO05B
06RUO060
08PES000
08PER010
08SII011
08SII012
08LII010
08LII020
HINNOITTELEMATTOMAT
HINNOITTELEMATTOMAT
HINNOITTELEMATTOMAT
KVTES YHTEENSÄ
JUVAN KUNTA
Perusturvan hallinto
Terveyspalvelut
Sosiaalipalvelut
70425,42
Tehtävänimike
Työntekijöide
n määrä
nimikkeellä
toimistosihteeri
1
järjestelmäas.tuntija
1
2662054,53
Tehtävänimike
toimistosihteeri 1)
1) Juva 2, Rantasalmi 1
Työntekijöide
n määrä
nimikkeellä
3
fysioterapeutti
sairaanhoitaja
2
8
asumispalv.esimies
keh.vammah.esimies
kotihoidon esimies
sosiaalityöntekijä 2)
palveluohjaaja
sosiaaliohjaaja
kodinhoitaja
lähihoitaja
ohjaaja
perushoitaja
virikeohjaaja
hoitoapulainen
1
1
1
7
2
2
3
33
3
8
1
1
Tukipalvelut
3424653,47
Tehtävänimike
Työntekijöide
n määrä
nimikkeellä
hankintavastaava
palvelusihteeri
tekstinkäsittelijä
toimistosihteeri
1
1
1
1
avohoidon esimies
osaston esimies
fysioterapeutti
röntgenhoitaja
sairaanhoitaja
suuhygienisti
terveydenhoitaja
hammashoitaja
lähihoitaja
perushoitaja
1
1
2
1
23
2
5
4
10
13
psykoterapeutti
1
terveyspalv .päällikkö
terv.keskuspsykologi
puheterapeutti
1
1
1
212767,58
laskelmassa mukana Juvan kunnan
kirjanpidon ja palkanlaskennan v. 2014
palkkakulut yhteensä
Tehtävänimike
Työntekijöide
n määrä
nimikkeellä
laskentasihteeri
palkkasihteeri
2
1
2) Juva 4, Rantasalmi 3
perusturvajohtaja
1
sos.palvelupäällikkö
3
1
77
70
3
TS
50101011
50102014
50104018
TTES
IA
IB
IC
II A
II B
III
IV
O
TEKNISET YHTEENSÄ
LS
L1TK2000
0
0
0
0
6369901
L1TK5100
L1TK5200
L1TK6100
L1TK6200
L2TH2000
L2TH5100
L2TH5200
L2TH6100
L2TH6200
L3SL1100
L3SL1200
L3SL3000
L3SL4103
L3SL4100
L3SL5000
L3SL9003
L3SL9004
L3TH5308
L4SH1000
L4SH2000
L4SH5000
L4SH7000
L4SL3000
HINNOITTELEMATTOMAT
terveyskeskuslääkäri
terveyskeskuslääkäri
1
3
vast.tk.hammaslääkäri
1
hammaslääkäri
2
terv.keskuslääkäri
johtava lääkäri
1
1
LÄÄKÄRIT YHTEENSÄ
0
0
9
0
KAIKKI YHTEENSÄ
3
77
79
3
TYÖYKSIKÖSSÄ KÄYTÖSSÄ OLEVAT
TYÖAIKAMUODOT
tsto 36,25 h/vk
tsto 36,25 h/vk
tsto 36,25 h/vk
jaksotyöaika
37 t/viikko
päivätyö,keskim. 38,25 h/vk
yleistyöaika
tsto 36,25 h/vk
jaksotyöaika
37 t/viikko
päivätyö,keskim. 38,25 h/vk
yleistyöaika
162
KANGASNIEMI 1/2
TYÖNANTAJA:
TYÖYKSIKKÖ
Kangasniemen Terveysasema (sairaanhoito)3
37 t/vko (LS)
terveydenhoito 4
jaksotyöaika
Työyksikön pääsääntöinen
työaikamuoto
Työyksikön palkkakulut yhteensä
vuonna 2014 ilman sivukuluja
KVTES
01ATK021
01ATK022
01ATK030
01HAL031
01HAL032
01HAL033
01TOI010
01TOI020
01LÄH000
01VAH020
03HOI010(04PUH020)
03HOI010
03HOI010
03HOI020
03HOI020
03HOI030
03HOI030
03HOI030
03HOI030
03HOI030
03HOI030
03HOI030
03HOI040
03HOI040
03HOI040
03HOI040
03HOI040
03HOI040
03HOI040
03HOI040
03HOI040
03HOI040
04SOS030
04SOS04A
04SOS050
04SOS06A
04SOS06A
04SOS06A
04SOS06A
04SOS06A
04SOS06A
04SOS06A
04SOS06A
04SOS06A
04PER010
04PER010
04PER010
04PER010
04FAR01B
04FAR020
04FAR03A
04FAR03B
06RUO020
06RUO040
06RUO05A
06RUO05B
06RUO060
08PES000
08PER010
08SII011
08SII012
08LII010
08LII020
781062,68
Tehtävänimike
puheterapeutti
terveyskeskuspsygologi
Työntekijöiden määrä
nimikkeellä
Kangasniemen hammashoitola 1
lääk.sop. 37t hoitajat yleistyöaika
3232228,66
Tehtävänimike
Työntekijöide
n määrä
nimikkeellä
tekstinkäsittelijä
1
johtava hoitaja
kotihoidon esimies
1
1
röntgenhoitaja
fysioterapeutti
1
4
sairaanhoitaja
terveydenhoitaja
osastonhoitaja
sairaanhoitaja
osastosihteeri
terveyskeskusavustaja
lääkintävahtimestari
lähihoitaja
atk-tukihlö
perushoitaja
kodinhoitaja
kotavustaja
perushoitaja
lähihoitaja
kotipalveluohjaaja
19
4
1
7
1
2
1
6
1
3
1
2
1
16
1
lähihoitaja
1
lähihoitaja
viriketoiminnanohjaaja
kodinhoitaja
palveluohjaaja
laitoshuoltaja
8
1
2
1
6
välinehuoltaja
1
vanhustenpalvelut 5
jaksotyöaika
300895,1
Tehtävänimike
Työntekijöide
n määrä
nimikkeellä
erikoishammashoitaja
1
perushoitaja
hammshoitaja
Tehtävänimike
Työntekijöide
n määrä
nimikkeellä
asumispalveluiden esimies
sairaanhoitaja
terveydenhoitaja
lähihoitaja
1
3
1
1
1
lähihoitaja
24
2
kodinhoitaja
1
perushoitaja
7
palveluohjaaja
lähihoitaja
perushoitaja
sosiaaliohjaaja
kodinhoitaja
palveluohjaaja
1
12
1
1
1
1
laitoshuoltaja
osastoapulainen
liinavarastonhoitaja
4
1
1
1
1
KVTES YHTEENSÄ
2
94
4
TS
50101011
50102014
50104018
TTES
IA
IB
IC
II A
II B
III
IV
O
TEKNISET YHTEENSÄ
LS
L1TK2000
L1TK5100
L1TK5200
L1TK6100
L1TK6200
L2TH2000
L2TH5100
L2TH5200
L2TH6100
L2TH6200
L3SL1100
L3SL1200
L3SL3000
2338541,41 6652727,85
ylilääkäri
1
tk lääkäri
5
vastaava tk hammaslääkäri
1
tk hammaslääkäri
1
61
L3SL4103
L3SL4100
L3SL5000
L3SL9003
L3SL9004
L4SH1000
L4SH2000
L4SH5000
L4SH7000
L5EL4000
Lääkäreistä 3 ollut tuntipalkkaisia. Työaika n37h/vko/hlö.
kunnaneläinlääkäri
2
LÄÄKÄRIT YHTEENSÄ
8
KAIKKI YHTEENSÄ
10
2
94
6
61
171
KANGASNIEMI 2/2
TYÖNANTAJA:
TYÖYKSIKKÖ
Työyksikön palkkakulut yhteensä
vuonna 2014 ilman sivukuluja
KVTES
01ATK021
01ATK022
01ATK030
01HAL031
01HAL032
01HAL033
01TOI010
01TOI020
01LÄH000
01VAH020
03HOI010
03HOI020
03HOI030
Sosiaalityö
Kehitysvammapalvelut
Tukipalvelut
246604
185070
743053
Tehtävänimike
Työntekijöide
n määrä
nimikkeellä
03HOI040
04SOS030
04SOS04A
04SOS050
04SOS06A
Tehtävänimike
asuntola-ohjaaja
joht.sosiaalityöntekijä
sosiaalityöntekijä
sosiaaliohjaaja
koulukuraattori
erityisnuorisotyöntek.
perhetyöntekijä
1
2
1
1
0,5
1
Työntekijöide
n määrä
nimikkeellä
1174727
Tehtävänimike
atk-suunnittelija
Työntekijöide
n määrä
nimikkeellä
1
toimistopäällikkö
1
toimistosihteeri
palkkasihteeri
5
1
perusturvajohtaja
1
ruoka-ja puht.palv.esimies
ruokapalvelutyöntekijä
1
10
1
avopalveluiden ohjaaja
toimk.ohjaaja
asuntola-ohjaaja
toimk.ohjaaja
1
1
1
1
toimk./asuntolan ohj.
1
04PER010
04FAR01B
04FAR020
04FAR03A
04FAR03B
06RUO020
06RUO040
06RUO05A
06RUO05B
06RUO060
08PES000
08PER010
08SII011
08SII012
08LII010
08LII020
HINNOITTELEMATTOMAT
KVTES YHTEENSÄ
TS
50101011
50102014
50104018
TTES
IA
IB
IC
II A
II B
III
IV
6,5
6
20
ammattimies
3
O
TEKNISET YHTEENSÄ
0
0
LS
L1TK2000
L1TK5100
L1TK5200
L1TK6100
L1TK6200
L2TH2000
L2TH5100
L2TH5200
L2TH6100
L2TH6200
L3SL1100
L3SL1200
L3SL3000
L3SL4103
L3SL4100
L3SL5000
L3SL9003
L3SL9004
L4SH1000
L4SH2000
L4SH5000
L4SH7000
HINNOITTELEMATTOMAT
LÄÄKÄRIT YHTEENSÄ
0
0
0
KAIKKI YHTEENSÄ
7
6
20
TYÖYKSIKÖSSÄ KÄYTÖSSÄ OLEVAT
TYÖAIKAMUODOT
33
MIKKELI / SOTE-HENKILÖSTÖ
TYÖNANTAJA:
MIKKELIN KAUPUNKI/seudullinen sosiaali- ja terveystoimi,
Mikkelin palvelutuotantoyksikkö
TYÖYKSIKKÖ
Vammais- ja vanhusten palvelut
Terveyspalvelut
LISÄTIETOJA
Johtamisen tukipalvelut
Sosiaalipalvelut
Järjestäjä lautakunta
Työyksikön palkkakulut yhteensä
vuonna 2014 ilman sivukuluja
KVTES
01ATK021
01ATK022
01ATK030
01HAL031
01HAL032
01HAL033
01HAL033
01HAL033
01TOI010
01TOI010
01TOI010
01TOI010
01TOI020
01TOI020
01LÄH000
01VAH020
03HOI010
03HOI020
03HOI030
Tehtävänimike
Työntekijöide
n määrä
nimikkeellä
Tehtävänimike
Terveysneuvonnan esimies
Varahenkilöstöyksikön esimies
Palveluohjausyksikön esimies
1
3312,82
Tehtävänimike
Työntekijöide
n määrä
nimikkeellä
Tehtävänimike
Toimistosihteeri
2
2
1
Terveydenhoitaja
1
Koulukuraattori
3
4
Johdon sihteeri
8
Toimistosihteeri
4
2105,19
2108,12
Toimistosihteeri
5
9
1
Vahtimestari
1
Sairaanhoitaja
2
Terveydenhoitaja
1
Lähihoitaja
3
Toiminnanohjaaja
1
Sosiaalityöntekijä
20
1
1
Toimistosihteeri
Etuuskäsittelijä
Tekstinkäsittelijä
Lähetti
Osastonhoitaja
Sairaanhoitaja
Sairaanhoitaja-Terveydenh
Terveydenhoitaja
Vastaava sairaanhoitaja
Fysioterapeutti
Lähihoitaja
7
84
Osastonhoitaja
Sairaanhoitaja
6
6
4
10
145
Sairaanhoitaja-Terveydenh
Terveydenhoitaja
Vastaava sairaanhoitaja
Fysioterapeutti
Lähihoitaja
Vastaanottosihteeri
Hammashoitaja
Kuntohoitaja
Osastonsihteeri
Toiminnanohjaaja
Kotihoidonohjaaja
Sosiaaliohjaaja
Vanhuspalveluvastaava
Avo- ja hoivapalvelujohtaja
Vammaispalvelun erityistt
Palveluohjaaja
Sosiaalityöntekijä
4
3
3
11
1
3
1
3
2
2
Kuntohoitaja
Osastonsihteeri
Sosiaalityöntekijä
7
1
1833,4
1647,59
1833,4
1647,59
3
63
9
2
45
1
2
39
8
24
1
1
2869,53
2337,06
2394,17
2361,92
2361,92
2481,83
2349,9
2077,24
2077,24
2043,95
2077,24
1980,13
2869,53
2336,55
2380,95
2361,92
2361,92
2481,83
2349,9
2077,24
2077,24
2036,97
2077,24
1980,13
3
2937,47
2910,33
Johtava sosiaalityöntekijä
Vastaava lastenvalvoja
Kv.huollon palveluohjaaja
Palveluohjaaja
3
2
Koulukuraattori
Maahanmuuttosihteeri
Ehkäisevänpäihdetyönohjaaja
Päihdetyönohjaaja
Vastaava ohjaaja
Perhepalveluohjaaja
Ohjaaja
Sosiaaliohjaaja
Tehtävänimike
Työntekijöide
n määrä
nimikkeellä
Sosiaali- ja potilasasiamies
1
3312,82
Taloussuunnittelija
Toimistosihteeri
Työntekijöide
n määrä
nimikkeellä
1
1
Suuhygienisti
03HOI030
03HOI030
03HOI030
03HOI030
03HOI040
03HOI040
03HOI040
03HOI040
03HOI040
04SOS030
04SOS030
04SOS030
04SOS030
04SOS030
04SOS030
04SOS030
04SOS04A
04SOS04A
04SOS04A
04SOS04A
04SOS050
04SOS050
04SOS050
04SOS050
04SOS050
04SOS050
04SOS050
04SOS050
04SOS050
Tehtäväkohtaisten kkTehtäväkohtaisten kkTyöntekijöiden määrä nimikkeellä palkkojen keskiarvo, euroa palkkojen mediaani, euroa
3
1
Ohjaaja
Sosiaaliohjaaja
1
1
1
2
1
23
4
04SOS06A
04SOS06A
04SOS06A
04SOS06A
04SOS06A
04SOS06A
04PER010
04PER010
04PER010
04PER010
04PER010
04PER010
04PER010
04FAR01B
04FAR020
04FAR03A
04FAR03B
06RUO020
06RUO040
06RUO05A
06RUO05B
06RUO060
08PES000
08PER010
08SII011
08SII012
08LII010
08LII020
HINNOITTELEMATTOMAT
HINNOITTELEMATTOMAT
HINNOITTELEMATTOMAT
HINNOITTELEMATTOMAT
HINNOITTELEMATTOMAT
HINNOITTELEMATTOMAT
HINNOITTELEMATTOMAT
HINNOITTELEMATTOMAT
HINNOITTELEMATTOMAT
HINNOITTELEMATTOMAT
HINNOITTELEMATTOMAT
HINNOITTELEMATTOMAT
HINNOITTELEMATTOMAT
HINNOITTELEMATTOMAT
HINNOITTELEMATTOMAT
HINNOITTELEMATTOMAT
HINNOITTELEMATTOMAT
KVTES YHTEENSÄ
Viriketoiminnan ohjaaja
Ohjaaja
Lähihoitaja
Kehitysvammatyöntekijä
Sosiaaliohjaaja
1
3
331
3
1
Ohjaaja
Kotiavustaja
Hoitoapulainen
Sairaala-apulainen
Henkilökohtainen avustaja
Vaatteistonhoitaja
2079,39
2081,62
Lähihoitaja
Välinehuoltaja
Avustaja
9
4
1820,98
6
1820,98
1
4
2
3
3
3
Sosiaali- ja terveysjohtaja
Kehittämispäällikkö
Henkilöstösihteeri
Hallintopäällikkö
Rekrytointikoordinaattori
Talouspäällikkö
Palvelussuhdepäällikkö
Vammais- ja vanhuspalveluiden johtaja
Palvelupäällikkö
1
1
1
1
1
1
1
1
1
Terveyspalveluiden johtaja
Mielenterveys- ja päihdepalveluiden johtaja
Ravitsemusterapeutti
1
1
1
4066,11
3725,39
2819,68
4066,11
3725,39
2819,68
Talous- ja velkaneuvoja
Puheterapeutti
Psykologi
1
3386,85
3386,85
Psykologi
Toimintaterapeutti
Perhepalveluiden johtaja
671
TS
50101011
50102014
50104018
231
huoltomekaanikko
2
2242,25
2
2
5
1
1
95
18
3
0
0
0
2242,25
TTES
IA
IB
IC
II A
II B
III
IV
O
TEKNISET YHTEENSÄ
LS
L1TK2000
0
2
Koulutusylilääkäri
1
7149,08
7149,08
L1TK5100
L1TK5100
L1TK5100
L1TK5100
L1TK5200
L1TK6100
L1TK6200
L2TH2000
L2TH5100
L2TH5100
L2TH5200
L2TH5200
L2TH6100
L2TH6200
L3SL1100
L3SL1200
L3SL3000
L3SL4103
L3SL4100
L3SL5000
L3SL9003
L3SL9004
L4SH1000
L4SH2000
L4SH5000
L4SH7000
HINNOITTELEMATTOMAT
1
1
1
10
12
7149,08
6838,25
6423,81
6423,81
5403,49
7149,08
6838,25
6423,81
6423,81
5802,15
Terveyskeskushammaslääkäri
1
2
1
1
11
1
6576,27
5500,96
4659,85
4920,18
4558,7
4448,43
6576,27
5500,96
4659,85
4920,18
4448,43
4448,43
Johtava ylilääkäri
1
9855,58
9855,58
Ylilääkäri
Apulaisylilääkäri
Erikoislääkäri
Terveyskeskuslääkäri
Terveyskeskuslääkäri
Ylihammaslääkäri
Erikoishammaslääkäri
Terveyskeskushammaslääkäri
Erikoishammaslääkäri
Terveuskeskushammaslääkäri
LÄÄKÄRIT YHTEENSÄ
0
44
0
0
0
KAIKKI YHTEENSÄ
671
277
95
18
3
yleistyöaika
toimistotyöaika
säännöllinen työaika 37h/vko
jaksotyöaika
yleistyöaika
toimistotyöaika
säännöllinen työaika 37h/vko
jaksotyöaika
lääkäreiden työaika 37h/vko
yleistyöaika
toimistotyöaika
säännöllinen työaika 37h/vko
jaksotyöaika
yleistyöaika
toimistotyöaika
TYÖYKSIKÖSSÄ KÄYTÖSSÄ OLEVAT
TYÖAIKAMUODOT
1064
toimistotyöaika
säännöllinen työaika 37h/vko
MIKKELI/ TUKIPALVELUT
TYÖNANTAJA:
TYÖYKSIKKÖ
RUOKA- JA PUHTAUSPALVELUT
Työyksikön palkkakulut yhteensä vuonna 2014 ilman sivukuluja
KVTES
01ATK021
01ATK022
01ATK030
01HAL031
01HAL032
01HAL033
01TOI010
01TOI020
01LÄH000
01VAH020
03HOI010
03HOI020
03HOI030
03HOI040
04SOS030
04SOS04A
04SOS050
04SOS06A
04PER010
04FAR01B
04FAR020
04FAR03A
04FAR03B
06RUO020
06RUO040
06RUO05A
06RUO05B
06RUO060
08PES000
08PER010
08SII011
08SII012
08LII010
08LII020
HINNOITTELEMATTOMAT
HINNOITTELEMATTOMAT
KVTES YHTEENSÄ
1052455,44
Tehtävänimike
Työntekijöiden määrä nimikkeellä
laitos-/tilahuoltaja
28
suurtalouskokki
ruokapalveluvastaava
ruokapalvelutyöntekijä
8
4
6
tilahuoltaja
7
palveluvastaava
palvelutyöntekijä/-esimies/-vastaava
1
6
60
TS
50101011
50102014
50104018
TTES
IA
IB
IC
II A
II B
III
IV
O
TEKNISET YHTEENSÄ
LS
L1TK2000
L1TK5100
L1TK5200
L1TK6100
L1TK6200
L2TH2000
L2TH5100
L2TH5200
L2TH6100
L2TH6200
L3SL1100
L3SL1200
L3SL3000
L3SL4103
L3SL4100
L3SL5000
L3SL9003
L3SL9004
0
L4SH1000
L4SH2000
L4SH5000
L4SH7000
HINNOITTELEMATTOMAT
LÄÄKÄRIT YHTEENSÄ
0
KAIKKI YHTEENSÄ
60
TYÖYKSIKÖSSÄ KÄYTÖSSÄ OLEVAT
TYÖAIKAMUODOT
11
41
yleistyöaika
jaksotyö
--> ollaan siirtämässä yleistyöaikaan kaikki
60 yhteensä henkilöitä
MÄNTYHARJU
TYÖNANTAJA:
TYÖYKSIKKÖ
Työyksikön palkkakulut yhteensä
vuonna 2014 ilman sivukuluja
KVTES
01ATK021
01ATK022
01ATK030
01HAL031
01HAL032
01HAL033
01TOI010
01TOI010
01TOI020
01LÄH000
01VAH020
03HOI010
03HOI020
03HOI030
03HOI030
03HOI030
03HOI030
03HOI030
03HOI030
03HOI030
03HOI030
03HOI030
03HOI030
03HOI030
03HOI040
03HOI040
03HOI040
03HOI040
04SOS030
04SOS030
04SOS04A
04SOS04A
04SOS04A
04SOS050
04SOS050
04SOS050
04SOS06A
04SOS06A
04SOS06A
04SOS06A
04PER010
04PER010
04FAR01B
04FAR020
04FAR03A
04FAR03B
06RUO020
06RUO040
06RUO05A
06RUO05B
06RUO060
08PES000
08PER010
08SII011
08SII012
08LII010
08LII020
HINNOITTELEMATTOMAT
KVTES YHTEENSÄ
TS
50101011
Mäntyharjun kunta
Mäntyharjun kunta
Vastaanotto- ja sairaalapalvelut
Hyvinvointipalvelut
Tukipalveluhenkilöstö
3047386,68
3312078,52
911417
Tehtävänimike
Työntekijöide
n määrä
nimikkeellä
Tehtävänimike
Työntekijöide
n määrä
nimikkeellä
Tehtävänimike
Työntekijöide
n määrä
nimikkeellä
hallintosihteeri
palvelusihteeri
0,6
4
palvelusihteeri
1
vastuualuejohtaja
1
vastuualuejohtaja
vastaava hoitaja
1
1
vastuuhoitaja
sairaanhoitaja
fysioterapeutti
vastaanottosairaanhoitaja
toimintaterapeutti
terveydenhoitaja
terveydenhoitaja
röntgenhoitaja
lääkintävoimistelija
hammashoitaja
suuhygienisti
kuntohoitaja
terveyskeskusavustaja
perushoit./lähihoitaja
kodinhoitaja
1
17
3
3
1
4
1
1
1
4
1
2
2
11
1
sairaanhoitaja
vastuuhoitaja
12
1
kodinhoitaja
perushoit./lähihoitaja
1
32
vast. palveluohjaaja
palveluohjaaja
1
1
sosiaalityöntekijä
1
sosiaaliohjaaja
lähihoitaja
kodinhoitaja
ohjaaja Ruskahovi
1
3
1
1
22
6
1
laitoshuoltaja
6
osastoapulainen
1
ravitsemispäällikkö
1
ruokapalveluvastaava
dieettikokki
kokki
keittäjä
ravitsemistyöntekijä
keittäjä-siivooja
ruokapalvelutyöntekijä
1
2
2
6
1
3
1
siivooja
2
tuotantopäällikkö
1
johtava sosiaalityöntekijä
sosiaalityöntekijä
koulukuraattori
1
1
1
perheohjaaja
päihdehoitaja
mielent. Ja päihdekuntouttaja
3
1
1
perusturvajohtaja
puheterapeutti
terveyskeskuspsykologi
1
1
2
67,6
88
26
7270882,2
50102014
50104018
siivoustyönohjaaja
varastonhoitaja
1
1
TTES
IA
IB
IC
II A
II B
III
IV
O
TEKNISET YHTEENSÄ
LS
L1TK2000
L1TK5100
L1TK5200
L1TK6100
L1TK6200
L2TH2000
L2TH5100
L2TH5200
L2TH6100
L2TH6200
L3SL1100
L3SL1200
L3SL3000
L3SL4103
L3SL4100
L3SL5000
L3SL9003
L3SL9004
L4SH1000
L4SH2000
L4SH5000
L4SH7000
HINNOITTELEMATTOMAT
0
johtava hammaslääkäri
1
hammaslääkäri
2
lääkäri
2
johtava lääkäri
1
0
2
LÄÄKÄRIT YHTEENSÄ
6
0
0
KAIKKI YHTEENSÄ
74
88
28
TYÖYKSIKÖSSÄ KÄYTÖSSÄ OLEVAT
TYÖAIKAMUODOT
190
PERTUNMAA
TYÖNANTAJA:
Pertunmaan Kunta / Perusturvalautakunta
(toimielin) / Terveystoimi (tulosalue)
TYÖYKSIKKÖ
Perusturvan hallinto (tulosyksikkö)
Työyksikön palkkakulut yhteensä
vuonna 2014 ilman sivukuluja
Sisältää lääkärin vastaanoton,
Perusturva koostuu sosiaalityön ja terveystoimen
päihdehuollon, mielenterveystyön,
tulosalueesta. Tässä taulukossa terveystoimen
neuvolat, laboratorion ja fysioterapian.
tulosalueen henkilöstö tulosyksiköittäin.
KVTES
01ATK021
01ATK022
01ATK030
01HAL031
01HAL032
01HAL033
01TOI010
01TOI020
01LÄH000
01VAH020
03HOI010
03HOI020
03HOI030
03HOI030
03HOI030
03HOI030
03HOI040
03HOI040
03HOI040
04SOS030
04SOS04A
04SOS050
04SOS050
04SOS06A
04PER010
04FAR01B
04FAR020
04FAR03A
04FAR03B
06RUO020
06RUO040
06RUO05A
06RUO05B
06RUO060
08PES000
08PER010
08SII011
08SII012
08LII010
08LII020
HINNOITTELEMATTOMAT
Avohoito (tulosyksikkö)
Tehtävänimike
Työntekijöide
n määrä
nimikkeellä
Terveydenhuollon sihteeritietojärjestelmäasiantuntija
1
Terveydenhuollon sihteeri
Tehtävänimike
Kotona selviytymistä tukevat palvelut
(tulosyksikkö)
Hammashoito (tulosyksikkö)
Työntekijöide
n määrä
nimikkeellä
Sairaanhoitaja
Terveydenhoitaja
Fysioterapeutti
2
2
2
Lähihoitaja
1
Kotihoito, tukipalvelut, päiväkeskus,
vanhusten ja vammaisten omaishoidon
tuki, vanhusten virkistys- ja
Hammaslääkärin ja suuhygienistin
tehtävät koostuvat useamman henkilön kuntoutustoiminta ja tavallisen
palvelusasumisen yksikkö Honkala
työpanoksesta.
Tehtävänimike
Suuhygienisti
Lähihoitaja
Työntekijöide
n määrä
nimikkeellä
1
1
Tehtävänimike
Tehostetun palveluasumisen yksiköt
Kissankulma ja Vaskikello
Työntekijöide
n määrä
nimikkeellä
Tehtävänimike
2
Sairaanhoitaja
3
Lähihoitaja
Kodinhoitaja
13
2
Lähihoitaja
15
Sosiaalitoimi
Kotiutusosasto (= terveyskeskussairaala)
Työntekijöide
n määrä
nimikkeellä
Sairaanhoitaja
Tehtävänimike
Osastonhoitaja
Sairaanhoitaja
Työntekijöide
n määrä
nimikkeellä
Siivoustoimi
Sosiaalityö
Ruokapalvelukeskus
Tukipalvelut
Tehtävänimike
Työntekijöide
n määrä
nimikkeellä
Toimistosihteeri
1
Lähihoitaja
3
Vastaava sosiaaliohj.
Perhetyöntekijä
1
1
Työvalmentaja
1
Tehtävänimike
Tukipalvelut
Työntekij
öiden
määrä
nimikkeel
lä
Tehtävänimike
Työntekijöid
en määrä
nimikkeellä
Ruokapalvelupäällikkö
Keittäjä-emäntä
1
1
Keittäjä
6
1
2
1
Hoitoapulainen
Johtava hoitaja
Laitoshoito (tulosyksikkö)
Palveluasuminen (tulosyksikkö)
1
Siivooja
1
Laitoshuoltaja
4
1
3
7
2
18
18
3
7
5
8
0
0
0
0
0
0
0
0
0
KVTES YHTEENSÄ
TS
50101011
50102014
50104018
TTES
IA
IB
IC
II A
II B
III
IV
O
TEKNISET YHTEENSÄ
LS
L1TK2000
L1TK5100
L1TK5200
L1TK6100
L1TK6200
L2TH2000
L2TH5100
Terv.keskuslääkäri
1
L2TH5200
L2TH6100
L2TH6200
L3SL1100
L3SL1200
L3SL3000
L3SL4103
L3SL4100
L3SL5000
L3SL9003
L3SL9004
L4SH1000
L4SH2000
L4SH5000
L4SH7000
HINNOITTELEMATTOMAT
HINNOITTELEMATTOMAT
Hammaslääkäri
Apulaisylilääkäri
Johtava lääkäri
1
1
0
1
LÄÄKÄRIT YHTEENSÄ
0
0
0
0
0
0
2
KAIKKI YHTEENSÄ
TYÖYKSIKÖSSÄ KÄYTÖSSÄ OLEVAT
TYÖAIKAMUODOT
1
3
moudollinen jaksotyö
37 h/vko, KVTES 10 §
7
muodollinen jaksotyö
37 h/vko
3
muodollinen jaksotyö
37 h/vko
18
Jaksotyö
muodollinen jaksotyö
18
jaksotyö
3
jaksotyö
7
37 h/vko
5
Yleistyöaika
8
jaksotyö
72
PIEKSÄMÄKI
TYÖNANTAJA:
Perusturva (sosiaali- ja terveydenhuolto, pl. lasten päivähoito ja esiopetus)
Työyksikön palkkakulut yhteensä
vuonna 2014 ilman sivukuluja
KVTES
01ATK021
01ATK022
01ATK030
01HAL031
01HAL032
01HAL033
01TOI010
01TOI020
01LÄH000
01VAH020
03HOI010
03HOI020
03HOI030
03HOI040
04SOS030
04SOS04A
04SOS050
04SOS06A
04PER010
04FAR01B
04FAR020
04FAR03A
04FAR03B
06RUO020
06RUO040
06RUO05A
06RUO05B
06RUO060
08PES000
08PER010
08SII011
08SII012
08LII010
08LII020
HINNOITTELEMATTOMAT
Tukipalvelut
Koulukuraattorit
Perusturva (sosiaali- ja terveydenhuolto, pl. lasten päivähoito ja esiopetus)
Perusturva (sosiaali- ja terveydenhuolto, pl. lasten päivähoito ja esiopetus)
TYÖYKSIKKÖ
Tukipalvelujen osuus on sisäistä palvelua ja meno kirjataan palvelujen
ostoon.
17,726 m€. Tässä taulukossa on vain suoraan perusturvan palkkalistoilla olevat
henkilöt.
Tehtävänimike
Osastonhoit/vast sh
Sh/th/fys.terap.
Ph/hammash/suuhyg/lähih/osastosiht/kuntoh/kodinh
Avop.-/kehvamma-/kotih. ohj.
Joht. sostt/sostt/perheterap
Perhe-/sos./päihdeohj.
Lähih/kodinh/ohjaaja
Välinehuolt/laitosapul/osastoapul/henk. koht. avust
Puheterap./psykologi/joht ylih
Työntekijöiden
määrä
nimikkeellä
It-suunnittelija
It-tukihenkilö
Työntekijöiden
määrä
nimikkeellä
1
1
Toimistosihteeri/osastonsihteeri
23
Laitoshuolt/välinehuolt/varastonhoit
31
Ravitsemispäällikkö
Ravitsemisesimies
Kokki
Ravitsemistyöntekijä
0,5
11
7
9
Siivoustyönohjaaja
2
Tehtävänimike
11
142
77
10
14
13
140
9
Koulukuraattorit ovat sivistystoimessa.
7
KVTES YHTEENSÄ
Tehtävänimike
Työntekijöiden
määrä
nimikkeellä
Koulukuraattorit
2
423
85,5
2
0
0
0
TS
50101011
50102014
50104018
TTES
IA
IB
IC
II A
II B
III
IV
O
TEKNISET YHTEENSÄ
LS
L1TK2000
L1TK5100
L1TK5200
L1TK6100
L1TK6200
L2TH2000
L2TH5100
L2TH5200
L2TH6100
L2TH6200
L3SL1100
L3SL1200
L3SL3000
L3SL4103
L3SL4100
L3SL5000
L3SL9003
L3SL9004
L4SH1000
L4SH2000
L4SH5000
L4SH7000
HINNOITTELEMATTOMAT
Johtava ylilääkäri
Tkl/ap. ylil.
Tkl/ap. yl./os. lääk.
1
3
6
Ylihammaslääkäri
1
Tk-hml
6
Ylilääk.
Erikoislääkäri
3
2
LÄÄKÄRIT YHTEENSÄ
22
0
0
KAIKKI YHTEENSÄ
445
86
2
TYÖYKSIKÖSSÄ KÄYTÖSSÄ OLEVAT
TYÖAIKAMUODOT
533
PUUMALA
TYÖNANTAJA:
TYÖYKSIKKÖ
Työyksikön palkkakulut yhteensä
vuonna 2014 ilman sivukuluja
KVTES
01ATK021
01ATK022
01ATK030
01HAL031
01HAL032
01HAL033
01TOI010
01TOI020
01LÄH000
01VAH020
03HOI010
03HOI020
03HOI030
03HOI040
04SOS030
04SOS04A
04SOS050
04SOS06A
04PER010
04FAR01B
04FAR020
04FAR03A
04FAR03B
06RUO020
06RUO040
06RUO05A
06RUO05B
06RUO060
08PES000
08PER010
08SII011
08SII012
08LII010
08LII020
HINNOITTELEMATTOMAT
KVTES YHTEENSÄ
TS
Puumalan kunta
Puumala
786 449,15 €
Tehtävänimike
Työntekijöide
n määrä
nimikkeellä
Toimistosihteeri
2
välinehuoltaja
1
keittäjä
keittiöapulainen
3
7
tilahuoltaja
8
ruokapalvelupäällikkö
1
22
50101011
50102014
50104018
50104018
TTES
IA
IB
IC
II A
II B
III
IV
O
työnjohtaja
laitosmies
kiinteistönhoitaja
1
4
1
kirvesmies
kiinteistöhuoltomies
1
1
TEKNISET YHTEENSÄ
8
LS
L1TK2000
L1TK5100
L1TK5200
L1TK6100
L1TK6200
L2TH2000
L2TH5100
L2TH5200
L2TH6100
L2TH6200
L3SL1100
L3SL1200
L3SL3000
L3SL4103
L3SL4100
L3SL5000
L3SL9003
L3SL9004
L4SH1000
L4SH2000
L4SH5000
L4SH7000
HINNOITTELEMATTOMAT
LÄÄKÄRIT YHTEENSÄ
0
KAIKKI YHTEENSÄ
30
TYÖYKSIKÖSSÄ KÄYTÖSSÄ OLEVAT
TYÖAIKAMUODOT
ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI
TYÖNANTAJA:
TYÖYKSIKKÖ
Työyksikön palkkakulut yhteensä
vuonna 2014 ilman sivukuluja
KVTES
01ATK021
01ATK021
01ATK021
01ATK021
01ATK022
01ATK030
01HAL031
01HAL032
01HAL033
01TOI010
01TOI010
01TOI010
01TOI010
01TOI010
01TOI010
01TOI010
01TOI010
01TOI010
01TOI010
01TOI020
01TOI020
01LÄH000
01VAH020
03HOI010
03HOI020
03HOI020
03HOI020
03HOI020
03HOI020
03HOI020
03HOI030
03HOI030
03HOI030
03HOI030
03HOI030
03HOI030
03HOI030
03HOI030
03HOI030
03HOI030
03HOI030
03HOI030
03HOI030
03HOI040
03HOI040
03HOI040
03HOI040
03HOI040
03HOI040
03HOI040
03HOI040
04SOS030
04SOS04A
04SOS050
04SOS06A
04SOS06A
04PER010
04PER010
04FAR01B
04FAR020
04FAR020
04FAR03A
04FAR03B
06RUO020
06RUO040
06RUO040
06RUO05B
06RUO05B
06RUO060
08PES000
08PER010
08SII011
08SII012
08LII010
08LII020
Etelä-Savon shp:n ky
Somaattiset palvelut
Tehtävänimike
TTES
Vakanssien
(Työntekijöide
n määrä
nimikkeellä
tekstinkäsittelijä
kanslisti
10
1
ensihoitoesimies
apulaisosastonhoitaja
1
9
kenttäjohtaja
osastonhoitaja
7
14
apuvälineyksikönhoitaja
audionomi
fysioterapeutti
4
3
20
jalkaterapeutti
kätilö
laboratoriohoitaja
1
31
8
röntgenhoitaja
sairaanhoitaja
toimintaterapeutti
valokuvaaja
laboratoriotyöntekijä
lastenhoitaja
lähihoitaja
lääkintävahtimestari
osastonsihteeri
perushoitaja
terveyskeskusavustaja
tutkimusapulainen
hammashoitaja
johtava sosiaalityöntekijä
sosiaalityöntekijä
30
419
6
1
1
7
29
7
60
21
1
1
1
1
7
KVTES YHTEENSÄ
TS
50101011
50102014
50102014
50102014
50102014
50104018
50104018
Perusterveydenhuolto
701
apuvälinemekaanikko
1
Psykiatriset palvelut
Tehtävänimike
Työntekijöide
n määrä
nimikkeellä
controller
1
toimistosihteeri
1
ylihoitaja
1
2
Tehtävänimike
Hallinto
Työntekijöide
n määrä
nimikkeellä
apulaisosastonhoitaja
osastonhoitaja
6
7
kuvataideterapeutti
musiikkiterapeutti
sairaanhoitaja
1
1
84
mielenterveyshoitaja
osastonsihteeri
lähihoitaja
43
9
1
sosiaalityöntekijä
4
liikunnanohjaaja
työnohjaaja
1
4
161
Tehtävänimike
Työntekijöide
n määrä
nimikkeellä
toimialasihteeri
1
ylihoitaja
4
sairaanhoitaja
18
osastonsihteeri
1
24
TYÖYKSIKKÖ
Työyksikön palkkakulut yhteensä
vuonna 2014 ilman sivukuluja
IA
IB
IC
II A
II B
III
IV
O
Somaattiset palvelut
TEKNISET YHTEENSÄ
LS
L1TK2000
L1TK5100
L1TK5200
L1TK6100
L1TK6200
L2TH2000
L2TH5100
L2TH5200
L2TH6100
L2TH6200
L3SL1100
L3SL1100
L3SL1200
L3SL1200
L3SL1200
L3SL3000
L3SL4103
L3SL4100
L3SL5000
L3SL4100
L3SL9003
L3SL9004
L4SH1000
L4SH2000
L4SH2000
L4SH5000
L4SH7000
Perusterveydenhuolto
1
ylilääkäri
ylilääkäri
apulaisylilääkäri
osastonylilääkäri
erikoislääkäri
26
erikoistuva lääkäri
2
ylihammaslääkäri
LÄÄKÄRIT YHTEENSÄ
Psykiatriset palvelut
2
ylilääkäri
1
14
31
32
Hallinto
0
apulaisylilääkäri
osastonylilääkäri
ylilääkäri
erikoislääkäri
0
2
5
7
2
erikoistuva lääkäri
erikoistuva lääkäri
erikoistuva lääkäri
erikoistuva lääkäri
erikoistuva hammaslääkäri
28
1
1
106
1
16
29
Ilman hinnoittelua:
puheterapeutti
3
johtava kuntoutusohjaaja
1
kuntoutusohjaaja
kuntoutussuunnittelija
neuropsykologi
psykologi
ensihoitopäällikkö
ravitsemusterapeutti
sairaalafyysikko
toimistopäällikkö
ylifyysikko
7
1
3
2
1
2
1
2
1
09TAE010
99TAE010
99TAE010
kehittämispäällikkö
1
3
15
johtava psykologi
1
1
sairaalajohtaja
amanuenssi
ILMAN HINNOITTELUA YHTEENSÄ
24
KAIKKI YHTEENSÄ
TYÖYKSIKÖSSÄ KÄYTÖSSÄ OLEVAT
TYÖAIKAMUODOT
työnjohtaja
kuntoutusohjaaja
psykologi
832
Toimistotyöaika
Yleistyöaika
Jaksotyö, päivätyönluonteinen
Jaksotyö, vuorotyönluonteinen
Sairaalalääkärit, hammaslääkärit
37 h/vko
5
Toimistotyöaika
Sairaalalääkärit
37 h/vko
Jaksotyö, päivätyönluonteinen
Jaksotyö, vuorotyönluonteinen
Sairaalalääkärit, hammaslääkärit
37 h/vko
1
4
20
5
197
58
Toimistotyöaika
Jaksotyö, päivätyönluonteinen
Jaksotyö, vuorotyönluonteinen
Sairaalalääkärit, hammaslääkärit
37 h/vko
Jaksotyö, päivätyönluonteinen
Apteekki
Tehtävänimike
Materiaalipalvelut
Työntekijöide
n määrä
nimikkeellä
Ruokapalvelut
Tehtävänimike
Työntekijöide
n määrä
nimikkeellä
hankintasihteeri
ostosihteeri
1
3
Tehtävänimike
puhelunvälittäjä
sairaanhoitaja
1
osastonsihteeri
1
varastotyöntekijä
logistiikkatyöntekijä
farmaseutti
johtava farmaseutti
lääketyöntekijä
Tekniset palvelut
Työntekijöide
n määrä
nimikkeellä
Toimitilapalvelut
Tehtävänimike
Työntekijöide
n määrä
nimikkeellä
toimialasihteeri
toimistosihteeri
1
1
Tehtävänimike
Työntekijöide
n määrä
nimikkeellä
sairaalahuoltaja
vaatteistonhoitaja
94
1
3
6
1
10
2
4
ravitsemispäällikkö
kanttiininhoitaja
ravitsemistyönjohtaja
keittäjä
ravitsemistyöntekijä
18
11
varastonhoitaja
1
kuljetustyöntekijä
8
1
1
2
3
33
43
2
lvi-päällikkö
erikoisammattimies
huoltomestari
rakennusmestari
sairaalainsinööri
ammattimies
erikoisammattimies
1
3
3
1
2
4
9
95
siivouspäällikkö
siivoustyönjohtaja
siivoustyönohjaaja
1
2
1
Apteekki
Materiaalipalvelut
Ruokapalvelut
Toimitilapalvelut
0
9
0
23
4
0
0
0
0
0
43
25
99
apteekkari
1
hankintapäällikkö
1
proviisori
2
tukipalvelujohtaja
1
Jaksotyö, päivätyönluonteinen
37 h/vko
Tekniset palvelut
3
2
21
22
Toimistotyöaika
Jaksotyö, päivätyönluonteinen
Jaksotyö, päivätyönluonteinen
Jaksotyö, vuorotyönluonteinen
Toimistotyöaika
Jaksotyö, päivätyönluonteinen
Jaksotyö, vuorotyönluonteinen
Toimistotyöaika
Jaksotyö, päivätyönluonteinen
Jaksotyö, vuorotyönluonteinen
Jaksotyö, päivätyönluonteinen
Jaksotyö, vuorotyönluonteinen
Välinehuolto
Tehtävänimike
Henkilöstö- ja talouspalvelut
Työntekijöide
n määrä
nimikkeellä
välinehuoltopäällikkö
1
sairaanhoitaja
1
logistiikkatyöntekijä
välinehuoltaja
3
21
26
Tietopalvelut
Tehtävänimike
Työntekijöide
n määrä
nimikkeellä
palkkasihteeri
palvelussuhdesihteeri
rekrytointisihteeri
toimistosihteeri
controller
kirjanpitäjä
palveluneuvoja
palvelusihteeri
reskontranhoitaja
taloussihteeri
4
1
2
3
1
1
1
4
2
1
20
Tehtävänimike
IT-asiantuntija
sähköisen asioinnin sovellusne.
tietojärjestelmäasiantuntija
tietojärjestelmäsuunnittelija
tietokordinaattori
Ammattikirjasto ja potilasasiakirjakeskus
Työntekijöiden
määrä
nimikkeellä
1
1
1
4
1
8
Tehtävänimike
Työntekijöiden
määrä
nimikkeellä
arkistotyöntekijä
kanslisti
2
1
toimistonhoitaja (tt nimikkeellä
laboratoriohoitaja)
1
4
Välinehuolto
Henkilöstö- ja talouspalvelut
Tietopalvelut
0
0
0
0
0
tietohallintopäällikkö
henkilöstökordinaattori
1
laskentapäällikkö
kehitysjohtaja
henkilöstöpäällikkö
rekrytointipäällikkö
1
1
1
1
Ammattikirjasto ja potilasasiakirjakeskus
0
1
5
26
Jaksotyö, päivätyönluonteinen
Jaksotyö, vuorotyönluonteinen
25
Toimistotyöaika
9
Toimistotyöaika
4
Toimistotyöaika
Viranomaistoiminnot
Tehtävänimike
Yhteiset palvelut
Työntekijöiden
määrä
nimikkeellä
0
Yhtymähallinto
Tehtävänimike
Työntekijöiden
määrä
nimikkeellä
asiakirjahallinnon suunnittelija
palvelusihteeri
toimialasihteeri
toimistosihteeri
1
1
1
2
5
Tehtävänimike
Työntekijöiden
määrä
nimikkeellä
0
Viranomaistoiminnot
Yhteiset palvelut
0
Yhtymähallinto
0
0
sairaanhoitopiirin johtaja
johtaja ylilääkäri
hallintoylihoitaja
potilasasiamies
turvallisuuspäällikkö
5
Toimistotyöaika
Toimistotyöaika
1
1
1
1
1
5
Toimistotyöaika
Yleistyöaika
Jaksotyö, päivätyönluonteinen
Jaksotyö, vuorotyönluonteinen
Sairaalalääkärit, hammaslääkärit
37 h/vko
1376
SULKAVA
Hallinto
Sosiaalijohtaja
Toimistosihteeri
1
1
Sosiaalityö
Sosiaalityöntekijä
Palveluohjaaja
Perhetyöntekijä
1
0
0
Avo-ja hoivapalvelujen hallinto
Avo- ja hoivapalvelujohtaja
Fysioterapeutti
Toimistosihteeri
1
1
0
Vanhainkoti
Vastaava sairaanhoitaja
Perushoitaja
Lähihoitaja
Osastoapulainen
Pesulanhoitaja
1
2
12
2
1
Kotipalvelu
Kotipalvelunohjaaja
Kodinhoitaja
Lähihoitaja
1
8
5
Kehitysvammahuolto
Palveluohjaaja
Kehitysvammaistenohjaaja
Työtoiminnanohjaaja
1
3
1
YHTEENSÄ
PALKKASUMMA
43
1 043 700
Luettelosta puuttuu Sosterilta siirtyvä henkilöstö, joka täydentyy myöhemmin.
11.6.2015
Liite 5
STRATEGISET TAVOITTEET
1.6.2015
JL, RM, JL
Strategiset linjaukset
• Kokonaisuuden hallinta
• Palvelurakennetta muutetaan
avohoitopainotteiseksi ja ennaltaehkäiseväksi
• Matalan kynnyksen palveluiden lisääminen ja
palveluvalikon monipuolistaminen
• Palveluohjaus on sisäänrakennettuna kaikkeen
toimintaan
• Oman työn kehittäminen kuuluu kaikille
• Asiakaslähtöisyys
1
11.6.2015
Tavoitteet
• Erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto ja
sosiaalitoimi yhdistyvät - arvoa tuottava
integraatio, moniammattillinen työ
• Peruspalveluiden vahvistuminen
– Asiakkuuden hallinta perustasolla, erityispalvelut
tukevat
• Eriarvoisuuden väheneminen
• Toiminnan asiakaslähtöisyys – erityinen huomio
monikäyttäjäasiakkaisiin ( palveluja paljon
tarvitseviin)
• Kustannustehokkuus/-vaikuttavuus
Palveluiden tuottaminen
• Oman tuotannon ohella käytetään
suunnitelmallisesti muita tuottajia
– Yksityiset
– Kolmas sektori
• Palvelusetelin käytön laajentaminen
• Kilpailuttamisessa huomioitava pienet
yritykset
• Volyymi: ostot yksityisiltä n. 90 milj. euroa, 22
% (2014)
11.6.2015
Jouko Luukkonen
www.etelasavonsote.fi
4
2
11.6.2015
LÄPILEIKKAAVAT TOIMINNOT
• Kuntoutus
• Palveluohjaus
• Sosiaalityö
• Ennaltaehkäisevä työ
ØKuuluvat kaikkeen toimintaan ja ovat
keskeinen osa lähipalvelua
11.6.2015
Jouko Luukkonen
www.etelasavonsote.fi
5
TOIMINTAMALLI JA ORGANISAATIO
Ky johtaja
Hallinto- ja
tukipalvelut
Kehittämisyksikkö
Perhe- ja
sosiaalipalvelut
Mielenterveys- ja
päihdepalvelut
Vanhus- ja
vammaispalvelut
- Ennalta ehkäisevät
palvelut (ml neuvola +
opiskeluhuolto)
- Avopalvelut
- SHL:n mukainen
laitoshoito
- Avopalvelut
- Laitospalvelut
- Erityispalvelut
- Kotiin annettavat
palvelut
- Lastensuojelu
- Asumispalvelut
- Maahanmuuttotyö
- Vamm.palvL:n muk
erityispalvetut
Terveyspalvelut
Kuntoutuspalvelut
- Pth
- Kuntouttavat osastot
- Esh
- Saattohoito
- Monitoimijapäivystys
- Apuvälineyksikkö
- Ensihoito
- Avokuntoutus
- THL:n mukainen
akuuttihoito
- Kotisairaala
- Suun th
Alue/kunta/taajama/väestövastaavat
Palveluohjaus/ asiakkuuden hallinta
Huom.
Palvelualueiden kuvaus ei ole sisäinen
organisointitapa
11.6.2015
www.etelasavonsote.fi
6
3
11.6.2015
Hallinto- ja tukipalvelut
• Taloushallinto
• Viestintä
• Henkilöstöhallinto (ml. rekrytointiyksikkö ja
varahenkilöyksikkö)
• Hankinnat ja juridiikka
• Valvonta, sosiaali- ja potilasasiamies
• Muut tukipalvelut (mm. kiinteistöt)
11.6.2015
Jouko Luukkonen
www.etelasavonsote.fi
7
Sosiaali- ja terveydenhuollon
kehittämisyksikkö
• Kehittämisasiantuntemus ja koordinaatio
– Hankkeet, kehittämisverkostot, palveluketjutyö
•
•
•
•
Koulutuksen ja tutkimustyön koordinaatio
Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen
Laatutyö ja potilasturvallisuus
Tiedolla johtamisen tuki ja tietohallinto
11.6.2015
Jouko Luukkonen
www.etelasavonsote.fi
8
4
11.6.2015
Strategiset tavoitteet
perhe- ja sosiaalipalvelut
• Ennaltaehkäisevä työ ja varhainen tuki johtaa palveluiden
painopisteen muutokseen
– Lastensuojelun avohuollon piirissä olevien määrä vähenee
(avohuollon tukitoimet, suhteellisesti)
– Huostassa olleiden määrä vähenee
– Em. tavoitteiden saavuttamiseksi sosiaalihuoltolain mukaisten
palveluiden (perhe) piirissä olevien määrä lisääntyy
– Ennalta ehkäisevän työn, terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen
vahvistaminen (hyvinvointi-indikaattorit mittareina)
– Peitto (neuvolat)
11.6.2015
www.etelasavonsote.fi
9
Perhe- ja sosiaalipalveluiden
lähipalvelut ja yhteiset palvelut
• Yhteisiä palveluita, esimerkiksi
väkivaltatyön koordinaatio
sosiaalipäivystys
lastensuojelun erityiskysymykset, perhehoito, sijaishoito
maahanmuuttotyön koordinaatio jne
Lähipalveluita
kotiin annettavat palvelut (mm. perhetyö)
SHL:n mukaiset palvelut (erityistä tukea tarvitsevat)
(kuntouttava työtoiminta, päivätoiminta, työpaja,
järjestöyhteistyö)
11.6.2015
palveluohjaus jne
Jouko Luukkonen
www.etelasavonsote.fi
10
5
11.6.2015
Perhe- ja sosiaalipalvelut
Lapsiperheiden
ennaltaehkäisevät
palvelut
Lähipalvelua
palvelut kaikille
Neuvolat
Koulu- ja
opiskeluterveydenhuolto
Sosiaalipalvelut
Yhteistä palvelua
Kohdennettuja palveluita
”yksilölliset, keskitettyjä”
Nuoriso – ja
aikuissosiaalityö
• Sosiaalinen kuntoutus
• Aktivoiva ja kuntouttava
työ
Maahanmuuttajatyö(
yhteisesti koordinoitu)
SHL:n mukaiset palvelut,
lapsiperheille ja kaikille
asiakasryhmille
Oppilashuolto (kuraattorit
ja psykologit)
Erityispalvelut
Lähipalvelua
• Kotipalvelu
Taloudellisen tuen palvelut
•/talousErityistäjatukea
tarvitsevat
velkaneuvonta?
LsL:n mukaiset palvelut
Sosiaalipäivystys
Perhehoitoyksikkö
Perheoikeudelliset palvelut
Sijaishuoltoyksikkö??
Vastaanottoyksikkö ja
turvakoti
Tiimirakenteet: esim.
Varhaisen tuen mallit, Nuorten matalan
kynnyksen palveluiden tiimit
Vanhus- ja
vammaispalvelut/strategiset
tavoitteet
• Yksilöllinen palvelutarpeen arviointi
• Ennakoiva ja etsivä vanhustyö korostuu
• Kuntoutumista edistävä toiminta kaikessa
toiminnassa
• Arjessa pärjäämistä tukevat palvelut lisääntyvät,
hyvinvointiteknologia apuna, monitoimijuus)
• Vammaispalvelut liitetään osaksi muuta palvelujärjestelmää ja huomioidaan sen erityispiirteet
• Välimuotoiset asumispalvelumuodot
11.6.2015
Jouko Luukkonen
www.etelasavonsote.fi
12
6
11.6.2015
Vanhus- ja vammaispalvelut/strategiset tavoitteet, mittarit
TAVOITTEET IKÄRYHMÄLLE 75+
NYKYTILANN SUOSITUS
Kotona asuu
85,9-94,6 % 91-92 %
Min 92 %
Säänn. kotihoitoa saa
8,8-23 %
Max 14 %
11 %
Tavallisessa palveluasumisessa asuu
(välimuotoinen asuminen, kevennetty)
Tehostetussa palveluasumisessa asuu
0- 7,3 %
Max 1-3 %
yli 3 %
1,9-12.8%
6-7 %
Max 6-8 %
Pitkäaikaisessa laitoshoidossa
0-9,2 %
2-3 %
Max 0-1 %
Omaishoidontukea saa
2,6-6,2 %
6- 7 %
Min 5 %
E (2013)
2017
TAVOITE
2020
13-14 %
-
2025
94%
0%
Vammaispalvelut, avohoitopainotteisuus
Laitoshoito
1-2% ?
0- 1 %
Hk-avustajat
Päivätoiminta
Vanhus– ja vammaispalvelut
Kotiin annettavat
palvelut
Asumispalvelut ja
lyhytaikainen laitoshoito
Vammaispalvelut
Palvelutarpeen arviointi, Palveluohjaus, Kuntoutumisen tukeminen, Sosiaalityö
,
Hyvinvointia tukeva toiminta
ja päivätoiminta
Kotihoito
Kotipalvelu, kotisairaanhoito, ,
tukipalvelu
Kotikuntoutus, geriatrinen
kuntoutus, hv-teknologia
Perhehoito, pienkoti,
Tavallinen palveluasuminen
VPL :n mukaiset
palvelut, etuudet ja
tukitoimet
Tehostettu palveluasuminen
Asumispalvelut
Lyhytaikainen jaksohoito
VPL:n HKavustajatoiminta
Päivä- ja työtoiminta
Omaishoito ja Omaishoidon
jaksohoito
LÄHIPALVELUA, 1
lähiesimies/palvelu/alue
7
11.6.2015
Terveyspalvelut/
strategiset tavoitteet
• Oikea-aikaiset asiakaslähtöiset sujuvat
palvelupolut
• Palvelujen kokonaisvastuu on perustasolla
• Keskitetty monialapäivystys, joka vastaa
somaattiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen
hätään matalankynnyksen periaatteella.
• Päivystysasetuksenmukainen
päivystyssairaala, joka toimii kotiin vietävien
palveluiden tukena yhdessä ensihoidon kanssa
24/7
11.6.2015
Jouko Luukkonen
www.etelasavonsote.fi
15
Terveyspalvelut
mittarit
• Kolmas kiireetön vapaa aika (T3)
terveyskeskuslääkärille ja hammaslääkärille
alle 7 (vai 14) vrk ja
hoitajalle/hammashygieenikolle alle 7 vrk
• Palveluiden peitto (lääkäri+ hoitajakäynti ) yli
80%
• Uusinta käynnit (yli 10 käyntiä/ vuosi) alle 8%
11.6.2015
Jouko Luukkonen
www.etelasavonsote.fi
16
8
11.6.2015
Terveyspalvelut
mittarit
• Somaattisen erikoissairaanhoidon ka.
hoitoaika alle 4 vrk?
• Lääkelistat pitävät paikkansa v. 2020 yli 70 %,
selvitetään otoksena
• Asiakaspalaute
• Terveys- ja hoitosuunnitelmat
• Kotoa-kotiin; mitataan potilaan näkökulmasta
kokonaispalvelun läpimenoaikaa sekä
lopputulosta (pärjääminen), whodas,15D tms
11.6.2015
Jouko Luukkonen
www.etelasavonsote.fi
17
Terveyspalvelut/yhteiset palvelut
• Erikoissairaanhoito, jonka palveluita ja
osaamista jalkautetaan tarkoituksenmukaisella
tavalla
• Päivystys, ensihoito
• Kuvantamis – ja diagnostiikkapalveluiden
koordinaatio (labrat ym)
• Erityistyöntekijöiden koordinointi
11.6.2015
Jouko Luukkonen
www.etelasavonsote.fi
18
9
11.6.2015
Terveyspalvelut/lähipalvelut
• Mikkelin kantakaupungin lähipalvelut sijaitsevat
sairaalakampuksella
• Lähipalveluina:
– Lääkärin ja/tai hoitajan puolikiireellinen vastaanotto,
laboratorion näytteenotto, neuvolat, koulu- ja
opiskelijaterveydenhuolto (jos oppilaitos paikkakunnalla),
pitkäaikaissairauksien hoito ja monisairaiden hoidon
koordinaatio
• Lähikuntoutusosasto; voivat olla useamman kuntakeskuksen
yhteisiä; myös palvelutalojen yhteydessä voidaan toteuttaa
vastaavia palveluita
– Kotihoidon ja kotisairaalan tukiosastona toimiminen, lähi- ja
jatkokuntoutus, omaishoidon tuki, palliatiivinen hoito (A ja B11.6.2015 taso), osa katkaisuhoidosta,
Jouko Luukkonen jatkohoito
www.etelasavonsote.fi
19
Mielenterveys- ja
päihdepalvelut/Tarkemmat sisällöt
• Mielenterveys- ja päihdeavohoito
• Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden sosiaalityö ja
sosiaaliohjaus
• Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden päivätoiminta
• Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden laitos- ja
asumispalvelut
• Päihdekatkaisu
• Mielenterveys- ja päihdekuntoutus
11.6.2015
Jouko Luukkonen
www.etelasavonsote.fi
20
10
11.6.2015
Mipä/strategiset tavoitteet
• Mielenterveys- ja päihdepalvelut muodostavat alueellisen
kokonaisuuden, jossa painopiste on matalankynnyksen
lähipalveluissa jota erityisosaaminen tukee
• Ensisijainen palvelumuoto on helposti saavutettava avopalvelu
• Masennuksen kolmiomalli toimii koko alueella v. 2018,
• Sosiaali – ja terveydenhuoltopalvelut muodostavat yhden
kokonaisuuden (SHL 25§)
11.6.2015
Jouko Luukkonen
www.etelasavonsote.fi
21
Mielenterveys- ja päihdepalvelut
mittarit
• Mielenterveyspalveluiden asumispalvelut
tasolle 0,69 hpv/yli 20 v asukas nykyisestä
0,96:sta.
• Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja tkvuodeosastoilla hoidetut potilaat/1000
asukasta vähenee
• Tavoitteena psykiatriset sairaansijat x v. 2020
ja päihdelaitoskuntoutus x v. 2020 vähenevät
parantuneiden avopalveluiden myötä
11.6.2015
Jouko Luukkonen
www.etelasavonsote.fi
22
11
11.6.2015
Mipä/ lähi- ja yhteiset palvelut
• Yhteiset palvelut
– Päihdeasiakkaiden katkaisuhoito ja
selviämisyksikkö
– Psykiatrinen erikoissairaanhoito ja laitoshoito
– Lasten- ja nuorten psykiatria, psykogeriatria
– Päivystyksellinen toiminta ( virka-aikana lähipalv.)
• Lähipalvelut
– Avopalvelut, -hoito ja –kuntoutus
– Päivätoiminta
11.6.2015
Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi
– Asumispalvelut
23
Kuntoutus/Strategiset tavoitteet
•
•
•
•
Kuntoutus- ja palvelusuunnitelma ohjaa kuntoutusta
Kuntoutus kuuluu kaikille hoidon- ja hoivan portaalle
Kotikuntoutus toteutuu laajamittaisesti v. 2018
Terveyskeskusvuodeosastot profiloituvat kuntoutusosastoiksi
ja tukevat kotona pärjäämistä
11.6.2015
Jouko Luukkonen
www.etelasavonsote.fi
24
12
11.6.2015
Kuntoutuspalvelut
mittarit
• Kotona pärjääminen WHODAS, 15-D v. 2025
• Hoitojaksojen uusiutuminen 3kk sisällä
• Saattohoidosta 50% kotona v. 2020
11.6.2015
Jouko Luukkonen
www.etelasavonsote.fi
25
Kuntoutus /lähi- ja yhteiset
palvelut
Lähipalveluita
• Lähipalveluna toteutetaan ennaltaehkäisevä ja toimintakykyä ylläpitävä
kuntoutus sekä jatkokuntoutus
(yksilö, ryhmä )
• Moniammatillinen kotikuntoutus (erityisosaaminen alueellisesti)
• Lähikuntoutuksena vuodeosastoilla toteutetaan jatkokuntoutusta ,
omaishoidon tukemista ja muuta kotona pärjäämistä tukevaa
kuntoutustoimintaa
Yhteiset palvelut
• Yhteisesti toteutetaan erityistyöntekijöiden toteuttama kuntoutukset,
kuntoutuksen koordinaatio ja osaamisen ylläpitäminen sekä
erityisryhmien kuntoutus (yhteisiä alueellisia ryhmiä)
• Vaativa kuntoutus ja c-tason saattohoito toteutetaan keskitettynä
11.6.2015
Jouko Luukkonen
www.etelasavonsote.fi
26
13
LIITE 6
RAHOITUSENNUSTE 2017 - 2021 KUNNITTAIN
VAIKUTUS VUONNA 2017
Asukkaita Nettomenot
31.12.2014
2013
Enonkoski
Hirvensalmi
Joroinen
Juva
Kangasniemi
Mikkeli
Mäntyharju
Pertunmaa
Pieksämäki
Puumala
Rantasalmi
Sulkava
Yhteensä
Kapitaatio
+/-
Nettom 3 v
+/-
1 000 €
1 000 €
1 000 €
1 503
2 326
5 178
6 616
5 692
54 605
6 266
1 832
19 050
2 306
3 815
2 789
5 801
8 275
17 385
23 860
22 642
170 798
22 123
6 950
72 905
9 834
15 574
12 199
-589
-208
573
-915
-2 902
18 575
-392
-597
-6 839
-1 837
-2 343
-2 527
100
24
-335
83
-525
263
751
-314
-42
517
-243
-279
-97
508
387
1 304
-545
4 332
876
-131
-2 978
-486
-1 509
-1 660
-29
-10
29
-46
-145
929
-20
-30
-342
-92
-117
-126
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
-29
-10
29
-46
-145
929
-20
-30
-342
-92
-117
-126
-20
-4
6
-7
-25
17
-3
-16
-18
-40
-31
-45
111 978
388 346
0
0
0
0
0
0
0
0
0
VAIKUTUS VUONNA 2021
Asukkaita Nettomenot
31.12.2014
2013
Enonkoski
Hirvensalmi
Joroinen
Juva
Kangasniemi
Mikkeli
Mäntyharju
Pertunmaa
Pieksämäki
Puumala
Rantasalmi
Sulkava
Yhteensä
Kombinaatio, muutos vuonna 2017
Kapit
3 v netto
Aiheutt. Tarvekapit Yhteensä
5,0 %
45,0 %
50,0 %
0,0 %
100 %
yht
10,0 %
40,0 %
1 000 €
1 000 €
1 000 €
1 000 €
1 000 €
1 000 €
Tarvev. Kap
+/-
Kapitaatio
+/-
Nettom 3 v
+/-
Kombinaatio, muutos vuonna 2021
Kapit
3 v netto
Aiheutt. Tarvekapit Yhteensä
11,0 %
39,0 %
50,0 %
0,0 %
100 %
yht
16,0 %
34,0 %
1 000 €
1 000 €
1 000 €
1 000 €
1 000 €
1 000 €
€/as
Tehostaminen 2,5 % vuoteen 2021
Nettom
Nettom
Muutos
2021 2021 sote Erotus yhteensä
Tarvev. Kap
+/-
1 000 €
1 000 €
1 000 €
€/as
1 000 €
1 000 €
1 000 €
1 000 €
€/as
1 503
2 326
5 178
6 616
5 692
54 605
6 266
1 832
19 050
2 306
3 815
2 789
5 801
8 275
17 385
23 860
22 642
170 798
22 123
6 950
72 905
9 834
15 574
12 199
-589
-208
573
-915
-2 902
18 575
-392
-597
-6 839
-1 837
-2 343
-2 527
100
24
-335
83
-525
263
751
-314
-42
517
-243
-279
-97
508
387
1 304
-545
4 332
876
-131
-2 978
-486
-1 509
-1 660
-65
-23
63
-101
-319
2 043
-43
-66
-752
-202
-258
-278
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
-65
-23
63
-101
-319
2 043
-43
-66
-752
-202
-258
-278
-43
-10
12
-15
-56
37
-7
-36
-39
-88
-68
-100
7 349
10 483
22 023
30 225
28 682
216 362
28 025
8 804
92 354
12 457
19 729
15 453
7 165
10 220
21 472
29 470
27 965
210 953
27 324
8 584
90 045
12 146
19 235
15 067
-184
-262
-551
-756
-717
-5 409
-701
-220
-2 309
-311
-493
-386
-248
-285
-488
-856
-1 036
-3 366
-744
-286
-3 061
-513
-751
-664
-165
-123
-94
-129
-182
-62
-119
-156
-161
-223
-197
-238
111 978
388 346
0
0
0
0
0
0
0
0
0
491 945
479 646
-12 299
-12 299
-110
Nettomenot 2021 laskettu 3 % vuosikasvulla
Nettomenot 2021 sote laskettu 3 % vuosikasvulla - 2,5 % tuottavuuden nousu
Laskelmassa 3 v aiheuttamisperiaatteen osuus on nollattu, koska vuosien 2014 - 2016 kehitys voi poiketa aikaisemmista vuosista.
LIITE 7
11.6.2015
UUSI KUNTAYHTYMÄ
Edut
Haitat
Aloittaa henkisesti ”puhtaalta pöydältä”
Suurempi hallinnollinen työ
käynnistysvaiheessa
Kaikkien johtotehtävien täyttö ilman
erityismenettelyä
Peruspääoma joudutaan joko
rahoittamaan kunnista tai siirtämään
sairaanhoitopiiristä.
Vanha sairaanhoitopiiri voi jäädä
kiinteistökuntayhtymäksi ilman
varainsiirtoveroa - voidaan yhtiöittää,
kun sote-lain myötä tulee huojennus
Jää kaksi kuntayhtymää
Vanha kuntayhtymä joutuu
Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntien
kannalta selkeämpi ratkaisu, kiinteistöjen järjestelemään taseensa ja ottamaan
lainaa.
omistus selkeästi erillään
Toimintatapojen uudistaminen
helpompaa?
11.6.2015
Jouko Luukkonen
Onko vain välivaihe siirryttäessä
itsehallintoalueeseen?
www.etelasavonsote.fi
2
VANHA KUNTAYHTYMÄ
Edut
Haitat
Organisaatioon liittyvät juridiset pohjat
valmiina
Henkinen rasite siirtymävaiheessa?
Sairaanhoitopiirin peruspääoma valmiina Samassa organisaatiossa v. 2016 yhtä
aikaa vanha sairaanhoitopiiri ja uusi
kuntayhtymä, tarvittaneen
yhdistymishallituksen tyyppinen hallinto
Pienempi muutos – nopeammin
rakennettavissa
Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntien
asema suhteessa vanhaan
kiinteistömassaan joudutaan
ratkaisemaan.
Jos kiinteistöt halutaan eri omistajalle:
varainsiirtovero 4 %
Uuden rakentaminen tapahtuu juridisesti
sairaanhoitopiirin alaisuudessa
11.6.2015
Jouko Luukkonen
Toimintatapojen uudistaminen
hankalampaa?
www.etelasavonsote.fi
3
1
LIITE 8
11.6.2015
Vertailutietoa Etelä-Savon kunnista
sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotantoalueen suunnittelua varten
1.
2.
3.
4.
5.
Kuntien perustiedot
Terveys / sairastavuus
Toimeentulo
Palvelurakenne
Kustannukset
3.6.2015 /KK
Kuntien asukasmäärä 2014
60000 54 605
50000
40000
35 944
30000
19 051
20000
6 616 6 266 5 693 5 178
3 815 3 638 2 789 2 326 2 306
1 832 1 503
10000
0
Kuntien asukasmäärä, ennuste 2030
60000
54 331
50000
40000
33 915
30000
20000
10000
17 095
5 798 5 777 5 047 4 822
3 144 2 910 2 254 2 078 1 717 1 684 1 260
0
Lähde: Sotkanet
1
LIITE 8
11.6.2015
Syntyneet 2014
600
510
500
400
279
300
200
135
100
48
40
39
38
26
20
13
12
8
6
6
56
53
52
48
33
21
0
Kuolleet 2014
700
601
600
471
500
400
308
300
200
112
111
100
100
74
59
0
Lähde: Sotkanet
0-6-vuotiaat, % väestöstä 2013
9
8
7
7,8
6,6
6,4
6,0
6
5,9
5,7
5,5
5,5
5,5
5
5,3
5,1
4,9
4,9
4,3
4
3,3
2,8
3
2
1
0
Lähde: Sotkanet
2
LIITE 8
11.6.2015
0-14 - vuotiaat, % väestöstä 2014
18
16,4
16
14,9
14,6
14
13,4
13,1
13,0
12,9
12,6
12,6
12,6
12,3
12,2
12,0
12
11,0
10,5
10
8,8
8
6
4
2
0
Lähde: Sotkanet
Lapsiperheet, % perheistä 2013
45
40
39,1
36,0
35
34,3
32,9
32,5
31,9
31,1
30,8
30,7
30,6
30,2
29,1
30
28,8
28,7
27,1
25
22,0
20
15
10
Lähde: Sotkanet
3
LIITE 8
11.6.2015
65 vuotta täyttäneet, % väestöstä 2013
40
35
34,8
33,2
32,9
31,6
31,4
31,0
30,8
30
29,8
29,3
29,3
26,6
26,1
26,0
24,4
25
22,4
19,4
20
15
10
5
0
Lähde: Sotkanet
35,7
34,3
33,7
33,5
32,8
32,3
31,1
30,8
30,5
30,1
27,3
26,8
26,8
25,4
23,1
19,9
Väestön ikärakenne 2014, % väestöstä
65 -
v.
54,2
54,1
55,2
12,3
12,2
10,5
55,5
55,2
12,0
8,8
55,1
12,6
56,8
12,6
57,9
56,9
13,0
11,0
60,1
12,6
56,3
60,1
13,1
0 - 14 v.
12,9
59,8
59,7
14,9
13,4
62,3
14,6
16,4
63,7
15 - 64 v.
Lähde: Sotkanet
4
LIITE 8
11.6.2015
Yksinasuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä
asuntoväestöstä 2013
55
53,5
51,8
51,0
50
49,1
48,4
48,2
48,2
48,2
47,9
47,5
46,6
46,0
45,4
45,2
45
42,4
41,5
40
35
30
Lähde: Sotkanet
Ulkomaalaisten osuus väestöstä 2013, %
4
3,8
4
3
3
2
2,3
1,9
1,8
1,8
1,6
2
1,5
1,4
1,4
1
1,4
1,3
1,2
1,2
1,1
1
0,9
1
0
Lähde: Sotkanet
5
LIITE 8
11.6.2015
Koulutustasomittain 2013
400
351
350
341
308
300
303
293
287
269
261
260
257
250
251
249
245
241
239
226
200
150
100
50
0
Indikaattori ilmaisee väestön koulutustason, joka on mitattu laskemalla perusasteen jälkeen suoritetun
korkeimman koulutuksen keskimääräinen pituus henkeä kohti.
Lähde: Sotkanet
Kelan sairastavuusindeksi 2013, ikävakioitu
140
133,8
126,3
124,1
120,7
120
117,2
116,5
113,6
112,6
111,4
111,3
110,8
107,6
107,6
106,1
100,0
100
80
60
40
20
Lähde: SotkaNet
6
LIITE 8
11.6.2015
Menetetyt elinvuodet (PYLL) ikävälillä 0 - 80 vuotta / 100 000
asukasta
10 000
9 294
9 000
8 324
8 117
8 058
7 987
8 000
7 663
7 127
7 025
7 000
6 957
6 000
5 000
4 000
3 000
Lähde: Sotkanet
Alkoholikuolleisuus / 100 000 asukasta
60
50
50
44,5
40
44,5
36,2
35,1
35,4
30
20
10
0
2011
2012
Koko maa
2013
Etelä-Savo
Lähde: Sotkanet
7
LIITE 8
11.6.2015
Työkyvyttömyyseläkettä saavat 25-64-vuotiaat, %
vastaavanikäisestä väestöstä 2013
20
18
17,4
15,6
16
14,3
14
13,9
13,4
13,3
13,0
12,6
12,3
12,3
11,7
12
11,6
11,3
10,0
10
9,8
8,0
8
6
4
2
0
Lähde: Sotkanet
Elatussuhde 2013
220
208
200
196
192
191
189
186
186
183
182
180
172
171
169
165
165
160
148
137
140
120
100
Taloudellinen huoltosuhde eli elatussuhde ilmaisee kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja
työtöntä on sataa työllistä kohti.
Lähde: Sotkanet
8
LIITE 8
11.6.2015
Työttömät, % työvoimasta 31.12.2014
25
20
19,8
17,2
17,0
16,4
15,9
15,0
15
14,5
14,3
14,3
14,3
13,8
13,7
13,7
12,7
12,4
11,6
10
5
0
Lähde: Sotkanet
Vaikeasti työllistyvät (rakennetyöttömyys), % 15 - 64-vuotiaista 2013
8
7
6,9
6,2
6
5,8
5,7
5,3
5,2
5,1
5,1
5,0
5
4,8
4,8
4,7
4,6
4,5
4,5
3,8
4
3
2
1
0
Lähde: Sotkanet
9
LIITE 8
11.6.2015
Toimeentulotuki, euroa / asukas 2014
200
180
174
160
136
140
120
102
100
97
93
87
85
84
77
80
68
62
56
60
54
51
50
40
31
20
0
Lähde: Sotkanet
Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25 - 64-vuotiaat, %
vastaavanikäisestä väestöstä 2013
4
3
2,9
2,6
3
2,2
2
1,9
1,7
2
1,7
1,6
1,6
1,3
1,2
1
1,1
1,1
1,0
0,9
0,8
0,8
1
0
Lähde: Sotkanet
10
LIITE 8
11.6.2015
Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0 - 17-vuotiaat,
% vastaavanikäisestä väestöstä 2013
3
2,2
2
2
1,7
1,7
1,6
2
1,4
1,4
1,1
1,1
1
0,9
0,9
1
0
Lähde: Sotkanet
Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä
2013
96
94,6
94
92,9
92
91,4
91,3
90,9
90,3
90
90,3
90,2
89,6
89
88,8
88,7
88,5
87,7
88
86,7
85,9
86
84
82
80
Lähde: Sotkanet
11
LIITE 8
11.6.2015
Kotona asuvat 85 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä
2013
90
88
85,3
84,2
85
82
81,3
80,4
80
80
79,9
79,6
79,5
79
78,1
76,4
76,3
74,6
75
70,7
70
65
60
Lähde: Sotkanet
Säännöllisen kotihoidon piirissä
olevat asiakkaat 30.11.2013
1000
900
874
871
800
700
600
500
400
382
300
200
193
159
142
139
130
100
121
97
52
47
42
41
0
Lähde: Sotkanet
12
LIITE 8
11.6.2015
Tehostetun palveluasumisen asiakkaat, % vastaavanikäisestä
väestöstä (2013)
14
12,8
12
10
8,6
8,5
8,4
8
8
7,5
7,3
6,9
6,6
6,5
6,4
6,4
5,9
6
5,1
4,9
4
1,9
2
0
Indikaattori ilmaisee, kuinka monta prosenttia 75 vuotta täyttäneistä on vuoden lopussa ikääntyneiden
tehostetun palveluasumisen piirissä (henkilökunta paikalla ympäri vuorokauden). Mukana ovat sekä
kuntien, kuntayhtymien että yksityisten palveluntuottajien ylläpitämät yksiköt
Lähde: Sotkanet
Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevat 75 vuotta täyttäneet, %
vastaavanikäisestä väestöstä 2013
12
10
9,7
8
6
4,5
4
4,5
3,9
3,2
3,1
3,1
3
2,9
2,5
2,2
2
0,8
0
Indikaattori ilmaisee vuoden lopussa kaikkien sairaaloissa, terveyskeskusten vuodeosastoilla, vanhainkodeissa sekä
kehitysvammalaitoksissa pitkäaikaishoidossa (yli 3 kuukautta) olleiden 75 vuotta täyttäneiden osuuden prosentteina
vastaavanikäisestä väestöstä
Lähde: Sotkanet
13
LIITE 8
11.6.2015
Perusterveydenhuollon avohoidon kaikki lääkärikäynnit / 1 000
asukasta (2013)
2500
2189
2000
1891
1884
1791
1631
1614
1494
1500
1470
1382
1307
1301
1254
1244
1210
942
1000
500
236
0
Lähde: Sotkanet
Perusterveydenhuollon avosairaanhoidon käynnit
yhteensä / 1 000 asukasta (2013)
5000
4500
4000
4394
3855
3500
3147
3000
2500
2883
2848
2798
2700
2375
2368
2260
2000
2141
2003
1996
1954
1558
1500
1000
500
289
0
Avosairaanhoito on asiakkaan terveysongelman (sairauden) hoitoa varten annettavaa palvelua.
Avosairaanhoito voi olla päivystysluonteista tai ennalta sovittua, esim. pitkäaikaissairauksien (diabetes,
astma, verenpainesairaudet, reumataudit, dementia jne.) seurantaa.
Lähde: Sotkanet
14
LIITE 8
11.6.2015
Sairaalahoidon hoitopäivät / 1000 asukasta (2013)
6000
5195
4932
5000
4322
3983
4000
3424
3346
3000
2803
2788
2672
2654
2623
2074
2000
1960
1772
1688
1300
1000
0
Indikaattori ilmaisee kaikkien vuoden aikana sairaalahoitoa saaneiden henkilöiden hoitopäivien
lukumäärän tuhatta asukasta kohti.
Lähde: Sotkanet
Somaattisen erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit / 1000 asukasta
(2013)
2000
1800
1600
1723
1683
1644
1586
1473
1400
1447
1420
1400
1338
1337
1313
1313
1286
1228
1168
1200
1085
1000
800
600
400
200
0
Lähde: Sotkanet
15
LIITE 8
11.6.2015
Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät / 1 000 asukasta
(2013)
350
324,5
314,5
300
268
253,6
253,1
250
232,1
226,9
222,1
207
200
184,4
181,3
165,1
162,2
148,8
150
135,3
100
77,3
50
0
Lähde: Sotkanet
Asiakkaita päihdehuollon kuntoutuslaitoksissa, kunnan
kustantamat palvelut (2013)
300
267
250
200
154
150
100
50
44
19
8
7
6
6
4
4
3
3
3
3
3
0
Lähde: Sotkanet
16
LIITE 8
11.6.2015
Asiakkaita päihdehuollon laitoksissa / 1 000 asukasta 2014
7
6,4
6,1
6,1
6
5
5
5
4
4
3,5
3,1
3
2
1,8
1,6
1,5
1,1
1
1
0,5
0,4
0,2
0
Indikaattori ilmaisee vuoden aikana päihdehuollon katkaisu- ja kuntoutusyksiköissä laitoshoidossa
olleiden asiakkaiden osuuden tuhatta asukasta kohden. Tiedot kattavat kunnan päihdepalvelujen oman
tuotannon ja palvelujen ostot.
Lähde: Sotkanet
Vammaispalvelulain mukaisten tukitoimien menot yhteensä,
euroa/asukas
250
200
193,3
170,7
150
123,5
121,6
117,3
108,8
100
99,3
95,3
94,2
89,9
74,4
64,1
50
59,8
56,5
42,3
36,1
0
Lähde: Sotkanet
17
LIITE 8
11.6.2015
Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa/asukas 2013
2000
1841
1800
1754
1624
1600
1549
1468
1400
1449
1377
1371
1370
1357
1323
1321
1313
1218
1200
1183
1133
1000
800
600
400
200
0
Lähde: Sotkanet
18
LIITE 9
11.6.2015
1
LIITE 9
11.6.2015
2
LIITE 9
11.6.2015
3
LIITE 9
11.6.2015
4
LIITE 9
11.6.2015
Etelä-Savon keskusverkko 2015 (alustava luonnos)
pieni
Työ- Väestömuu- työpaikkaiso
MaapinVäestö- TyöpaikkaVäestö
Hypertos 90-13 muutos 90-10 tiheys 2013 tiheys 2010
paikat
super- superta-ala
2013
market
(%)
2010
market market
(km2)
hlöä/km2 tpkaa/km2
(%)
valinta/
pienterveysala-aste yläaste kirjasto
posti
myykeskus
mälä
alko
NIMI
Valtion
palve- Palveluapteek- lut/ Yh- pisteet
ki
teispal- yhteenvelupis- sä
te
Mikkeli
39,3
37232
16496
6
-1
947
420
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
12
Savonlinnan kt.
Pieksämäen kt.
Mäntyharjun as.seutu
Juvan kk.
Kangasniemen kk.
Kerimäen kk.
Ristiinan kk.
Rantasalmen kk.
Heinäveden kk.
Punkasalmi
Puumalan kk.
Hirvensalmen kk.
Joroisten kk.
Sulkavan kk.
Otava
Anttolankylä
Haukivuoren as.seutu
Enonkosken kk.
Pertunmaan kk.
Savonrannan kk.
Jäppilän kk.
Virtasalmen kk.
Kuortti
Suomenniemen kk.
Kuvansi
Anttola (Kerimäen)
Tuunaansaari
Pellosniemi
22,7
18
10,4
6,7
5,9
5,2
4,3
3,8
3,8
2,6
3,3
1,7
5,1
3,3
4,6
3,3
2,7
1,9
2,1
2
1,1
1
1,8
2,4
3,5
1,2
1,2
1,6
22974
13852
3948
3380
2903
2438
2303
1539
1534
1409
1174
855
1936
1206
1463
898
822
626
486
461
331
272
262
182
1009
210
204
348
8917
5321
1493
1444
1207
861
622
601
778
949
506
253
668
452
249
152
310
272
253
172
44
126
178
80
175
39
30
740
-5
-17
-12
-10
-13
-9
9
-19
-24
-20
-31
-11
-16
-22
0
-10
-18
-26
-15
-37
-22
-14
-20
-30
-1
-1
77
-37
-20
-24
-23
2
-5
-1
11
-22
7
69
-11
-18
-23
-27
17
-28
-12
5
52
-24
-63
114
279
-4
73
44
76
58
1012
770
380
504
492
469
536
405
404
542
356
503
380
365
318
272
304
329
231
231
301
272
146
76
288
175
170
218
393
296
144
216
205
166
145
158
205
365
153
149
131
137
54
46
115
143
120
86
40
126
99
33
50
33
25
463
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
(x)
X
(x)
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
(x)
(x)
(x)
(x)
(x)
(x)
(x)
(x)
(x)
(x)
(x)
(x)
(x)
(x)
(x)
(x)
(x)
(x)
(x)
(x)
X
X
X
X
X
X
(x)
12
12
11
11
10
10
10
10
10
10
10
10
9
9
5
9
9
7
7
8
6
9
5
7
2
2
0
0
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
(x)
X
(x)
X
X
X
X
X
X
X
X
Alustava luokittelu
Maakuntakeskus, Yli 15000 asukasta, yli 10000 työpaikkaa,
kaikki palvelut
Kaupunkikeskus
Yli 10000 asukasta, yli 5000 työpaikkaa, kaikki palvelut
Iso Kuntatason palvelukeskittymä
Yli2500 asukasta, yli 1000 työpaikkaa, kaikki keskeiset
paitsi hypermarket
Pieni Kuntatason palvelukeskittymä
1000-2500 asukasta, yli 250 työpaikkaa, vähintään 9 palvelua
Palvelukylä
Yli 500 asukasta, yli 150 työpaikkaa, vähintään 5 palvelua
Asuinkylä
Alle 500 asukasta tai alle 5 palvelua
Teollisuusalue
5
OHJAUSRYHMÄN JA TYÖRYHMIEN JÄSENET
Ohjausryhmä
Pj
Markku Häkkänen
Anja Kuuramaa
Tuomo Kautonen
Tauno Nurmio
Juhani Manninen
Esko Kekkonen
Risto Pesonen
Sari Juutilainen
Paavo Tervonen
Rauni Janhunen
Elisa Hänninen
Katja Tuovinen
Matti Rossi
Helvi Marttinen
Tuula Vornanen
Tapio Viljanen
Olli Nepponen
Seija Kuikka
Satu Taavitsainen
Raimo Leppäkumpu
Toni Maczulskij
Ari Hartonen
Ahti Lehtinen
Jouni Pekkonen
Risto Salminen
Markku Pöyry
Risto Ockenström
Jaana Leskinen
Alpo Salo
Olavi Kietäväinen
Unto Pasanen
Erkki Luukkonen
Esa Lappalainen
Tuula Kärkkäinen
Jussi Tynkkynen
Hannu Auvinen
Lasse Partanen
Eeva Lyytinen
Sari Kuusjärvi
Sirpa Hakkarainen
Eveliina Reinikainen-Piira
Anna Kuitunen
Liite 10
Mäntyharju
Enonkoski
Enonkoski
Enonkoski
Hirvensalmi
Hirvensalmi
Hirvensalmi
Joroinen
Joroinen
Joroinen
Juva
Juva
Juva
Kangasniemi
Kangasniemi
Kangasniemi
Mikkeli
Mikkeli
Mikkeli
Mäntyharju
Mäntyharju
Mäntyharju
Pertunmaa
Pertunmaa
Pertunmaa
Pertunmaa
Pieksämäki
Pieksämäki
Pieksämäki
Puumala
Puumala
Puumala
Rantasalmi
Rantasalmi
Rantasalmi
Sulkava
Sulkava
Sulkava
JYTY
JHL
SuPer
Tehy
varajäs
varajäs
varajäs
varajäs
sihteeri
Mirja Kataja
JUKO
Virpi Laine
Pauli Rytkönen
Soile Peltola
Merja Syrjänen
Titta Väyrynen
Aki Kauranen
JUKO
JHL
Tehy
JUKO
JUKO
Kuntajohtajaryhmä
Pj
Kimmo Mikander/Ari Liikanen
Kari Kuuramaa
Seppo Ruhanen
Joonas Hänninen
Heikki Laukkanen
Johanna Luukkonen
Jukka Ollikainen
Juha Torniainen
Tapio Turunen
Matias Hilden
Kristiina Järvenpää
Rinna Ikola-Norrbacka
Matti Nupponen
varajäs
Maria Närhinen
varajäs
Tiina Stranden
varajäs
varajäs
varajäs
Satu Auvinen
varajäs
Markku Tuunainen
varajäs
Tuija Haatainen
varajäs
varajäs
Juhani Keinänen
varajäs
varajäs
varajäs
Sanna Hämäläinen
varajäs
Vesa Vestala
sihteeri
Aki Kauranen
Mikkeli
Enonkoski
Hirvensalmi
Joroinen
Juva
Kangasniemi
Mäntyharju
Pertunmaa
Pieksämäki
Puumala
Rantasalmi
Sulkava
ESSHP
Mikkeli
Enonkoski
Hirvensalmi
Joroinen
Juva
Kangasniemi
Mäntyharju
Pertunmaa
Pieksämäki
Puumala
Rantasalmi
Sulkava
ESSHP
Peruspalveluryhmä
Vast.hlö
Vast.hlö
Pj
Ylilääkäri Jarmo Lappalainen
Kehittämispäällikkö Riitta Manninen
Kunnanjohtaja Heikki Laukkanen
Perusturvajohtaja Tuija Haatainen
Kunnanjohtaja Kari Kuuramaa
Peruspalvelujohtaja Markku Tuunainen
Sosiaali- ja terveysjohtaja Maria Närhinen
Kunnanjohtaja Rinna Ikola-Norrbacka
Johtajaylilääkäri Kati Myllymäki
johtava ylilääkäri Juhani Keinonen
Johtava lääkäri Hans Gärdström
ESSHP
Mikkeli (seutusote)
Juva
Mäntyharju
Enonkoski
Kangasniemi
Mikkeli (seutusote)
Sulkava
ESSHP
Pieksämäki
Mikkeli (seutusote)
Hlöstö
Hlöstö
Vammais- ja vanhuspalvelujen johtaja Niina Kaukonen
Tiia Rautpalo (SuPer)
Tiina Martikainen (JYTY)
Mikkeli (seutusote)
Mikkeli
ESSHP
Rajapintaryhmä
Vast.hlö
Pj
Hlöstö
Terveyden edistämisen koordinaattori Arja Väänänen
Kunnanjohtaja Seppo Ruhanen
Sivistystoimen johtaja Virpi Siekkinen
Kunnanjohtaja Juha Torniainen
Hallintoylihoitaja Senja Kuiri
Palvelupäällikkö Pekka Patama
Liikuntapaikkamestari Arto Tilaeus
Sirpa Pirskanen (JUKO)
Mikkeli (seutusote)
Hirvensalmi
Mikkeli
Pertunmaa
ESSHP
Palvelukeskus Reitti
Rantasalmi
Mikkeli
Henkilöstöryhmä
Vast.hlö Perusturvajohtaja Satu Auvinen
Pj
Kunnanjohtaja Matias Hilden
Taloussuunnittelija Mirja Ursin
Henkilöstökoordinaattori Sirpa Parantala
Henkilöstöpäällikkö Mauno Judström
Kunnanjohtaja Kristiina Järvenpää
Hlöstö
Terhi Väisänen (Tehy)
Hlöstö
Merja Syrjänen(JUKO)
Juva
Puumala
Kangasniemi
ESSHP
Mikkeli
Rantasalmi
ESSHP
Mikkeli
Talous-, ja hallinto- ja tukipalveluryhmä
Vast.hlö Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen
Pj
Hallintojohtaja Ari Liikanen
Kehitysjohtaja Vesa Vestala
Hallintojohtaja Pasi Marjakangas
Hallintojohtaja Tuomo Penttinen
Kunnanjohtaja Johanna Luukkonen
Hlöstö
Sari Häkkinen (JYTY)
Hlöstö
Sari Rautiainen (JHL)
Mikkeli
Mikkeli
ESSHP
Juva
Mäntyharju
Kangasniemi
Mikkeli
ESSHP
Tietohallintoryhmä
Vast.hlö Tietohallintopäällikkö Merja Ikäheimonen
Pj
Lupaus 2016 ohjelmajohtaja Juha Ropponen
Tietohallintopäällikkö Seija Romo
Tietohallintosuunnittelija Liina Kuusela
Terveyspalvelupäällikkö Hilpi Purhonen
Hlöstö
Maire Puranen (JYTY)
ESSHP
Mikkeli
Pieksämäki
Kangasniemi
Juva
Juva
Kiinteistöryhmä
Pj
Kunnanjohtaja Jukka Ollikainen
Mäntyharju
Rakennusmestari Heikki Pukkila
Tekninen johtaja Jouni Riihelä
Tekninen johtaja Asko Viljanen
Kiinteistöpäällikkö Reijo Raitio
Toimitusjohtaja Jukka Partanen
Juha Rytkönen (JHL)
ESSHP
Mikkeli
Hirvensalmi
Pieksämäki
Sulkava
Joroinen
Hlöstö