Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston
VAALAN KUNTA TUULISAIMAA OY Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava Kaavaselostus / ehdotus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 12.5.2015 P25370 Kaavaselostus / ehdotus Salomaa Kristina I (IV) 12.5.2015 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO ...................................................................................................................... 1 2 SUUNNITTELU, PÄÄTÖKSENTEKOVAIHEET JA AIKATAULU ..................................................... 2 3 OSALLISET JA OSALLISTUMINEN ....................................................................................... 3 4 NYKYTILANNE .................................................................................................................. 4 4.1 4.2 4.3 4.4 5 6 Suunnittelualueen sijainti ja lähiympäristön kuvaus ..................................................... 4 4.1.1 Sijainti ......................................................................................................... 4 4.1.2 Asutus ......................................................................................................... 5 4.1.3 Alueen käyttö ............................................................................................... 6 4.1.4 Maanomistus ................................................................................................ 6 4.1.5 Liikenne ....................................................................................................... 6 Aluetta koskevat suunnitelmat .................................................................................. 7 4.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ......................................................... 7 4.2.2 Kainuun maakuntakaava 2020 ........................................................................ 8 4.2.3 Kainuun vaihemaakuntakaavat ....................................................................... 9 4.2.4 Yleiskaava .................................................................................................. 11 4.2.5 Asemakaava ............................................................................................... 14 Luonnonolot .......................................................................................................... 14 4.3.1 Pohja- ja pintavedet sekä maa- ja kallioperä .................................................. 14 4.3.2 Kasvillisuus ja luontotyypit ........................................................................... 15 4.3.3 Eläimistö .................................................................................................... 16 4.3.4 Linnusto..................................................................................................... 19 4.3.5 Natura 2000- ja suojelualueet ...................................................................... 24 Maisema ja kulttuuriympäristö ................................................................................ 25 4.4.1 Maiseman yleispiirteet ................................................................................. 25 4.4.2 Kaava-alueen lähellä sijaitsevat arvokohteet .................................................. 27 4.4.3 Kaava-alueen lähimaiseman maisemarakenne ................................................ 32 4.4.4 Kaava-alueen lähimaiseman maisemakuva ..................................................... 33 4.4.5 Muinaisjäännökset....................................................................................... 34 METSÄLAMMINKANKAAN OSAYLEISKAAVAN SUHDE MUIHIN MAAKÄYTÖN SUUNNITELMIIN JA TAVOITTEISIIN .............................................................................................................. 35 5.1 Muut tuulivoimahankkeet ........................................................................................ 35 5.2 Laaditut selvitykset ................................................................................................ 37 TUULIVOIMAPUISTON YLEISSUUNNITTELU JA TUULIVOIMAPUISTON RAKENTEET .................. 38 6.1 Kaavan luonnosvaihe ............................................................................................. 38 6.2 Kaavan ehdotusvaihe ............................................................................................. 38 6.3 Kaavan hyväksymisvaihe ........................................................................................ 38 6.4 Tuulivoimapuiston rakenteet ................................................................................... 38 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki Kaavaselostus / ehdotus Salomaa Kristina 6.5 7 8 9 II (IV) 12.5.2015 Sähkönsiirto ......................................................................................................... 39 SUUNNITTELUN TAVOITTEET ........................................................................................... 39 7.1 Yleiset tavoitteet ................................................................................................... 39 7.2 Viranomaisten asettamat tavoitteet ......................................................................... 40 OSAYLEISKAAVAN PROSESSI JA PROSESSIN AIKANA TEHDYT MUUTOKSET .......................... 40 8.1 Vireilletulo ja OAS.................................................................................................. 40 8.2 Osayleiskaavaluonnos ............................................................................................ 40 8.3 Osayleiskaavaehdotus ............................................................................................ 41 8.4 Hyväksytty osayleiskaava ....................................................................................... 43 METSÄLAMMINKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVAN RATKAISUT, MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET ................................................................................................................ 43 9.1 Kokonaisrakenne ja kaavan sisältö .......................................................................... 43 9.2 Alueiden käyttötarkoitusta koskevat merkinnät ja määräykset .................................... 44 9.3 Tuulivoimapuiston rakentamista koskevat määräykset ............................................... 44 9.4 Luonnonsuojelu ..................................................................................................... 45 9.5 Muut merkinnät ja määräykset ................................................................................ 45 10 OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET..................................................................................... 46 10.1 Vaikutusten arviointi ja tyypillisesti tuulivoimarakentamiseen liittyvät vaikutukset ......... 46 10.2 Vaikutusalue ......................................................................................................... 47 10.3 Vaikutukset maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen .............................................. 47 10.4 Vaikutukset liikenteeseen ....................................................................................... 48 10.5 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön ........................................................ 49 10.5.1 Tuulivoimapuisto maisemassa ...................................................................... 49 10.5.2 Tuulivoimapuiston näkymäalueanalyysi.......................................................... 50 10.5.3 Tuulivoimapuiston vaikutukset maiseman ja kulttuuriympäristön arvoalueisiin .... 51 10.5.4 Havainnekuvat ........................................................................................... 55 10.6 Vaikutukset muinaismuistoihin ................................................................................ 57 10.7 Vaikutukset ilmastoon ja ilmanlaatuun ..................................................................... 58 10.8 Vaikutukset luontoon ............................................................................................. 59 10.8.1 Pohja- ja pintavedet sekä maa- ja kallioperä .................................................. 59 10.8.2 Kasvillisuus ja luontotyypit ........................................................................... 60 10.8.3 Eläimistö.................................................................................................... 60 10.8.4 Linnusto .................................................................................................... 64 10.8.5 Natura 2000- ja suojelualueet ...................................................................... 69 10.9 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen ....................................................... 70 10.9.1 Sosiaaliset vaikutukset ................................................................................ 70 10.9.2 Turvallisuus................................................................................................ 73 10.10 Meluvaikutukset ................................................................................................ 75 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki Kaavaselostus / ehdotus Salomaa Kristina III (IV) 12.5.2015 10.10.1 Osayleiskaavan melumallinnus ..................................................................... 75 10.10.2 Matalataajuisen melun laskenta ................................................................... 79 10.11 Varjostusvaikutukset ......................................................................................... 82 10.12 Vaikutukset TV-lähetysten näkyvyyteen ja matkapuhelinten toimintaan ................... 83 10.13 Vaikutukset ilmavalvontaan ................................................................................ 84 10.14 Vaikutukset lentoliikenteeseen ............................................................................ 84 10.15 Lentoestevalojen vaikutus .................................................................................. 85 10.16 Yhteisvaikutukset muiden tuulivoimapuistojen kanssa ........................................... 85 10.16.1 Melu- ja varjostusvaikutukset ...................................................................... 86 10.16.2 Sosiaaliset vaikutukset ............................................................................... 86 10.16.3 Liikenne .................................................................................................... 86 10.16.4 Maisema ................................................................................................... 86 10.16.5 Muuttolinnusto ........................................................................................... 87 10.16.6 Eläimistö ................................................................................................... 87 10.16.7 Kasvillisuus ............................................................................................... 88 10.16.8 Natura 2000 .............................................................................................. 88 11 KAAVAN SUHDE OLEMASSA OLEVIIN SELVITYKSIIN JA SUUNNITELMIIN ............................... 88 11.1 Kaavan suhde yhteysviranomaiseen antamaan lausuntoon YVA-selostuksesta ............... 88 11.2 Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin .......................................... 93 11.3 Tuulivoimapuiston osayleiskaavan suhde maakuntakaavaan ....................................... 94 11.4 Tuulivoimapuiston suhde Vaalan kunnan tuulivoimayleiskaavaan ................................. 96 11.5 Tuulivoimapuiston osayleiskaavan suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin ..................... 98 11.6 Tuulivoimapuiston osayleiskaavan suhde tuulivoimarakentamista koskevan yleiskaavan erityisiin sisältövaatimuksiin .................................................................................... 98 12 TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN ................................................100 Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava perustuu Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arviointiselostukseen (Sweco ympäristö Oy). YVA-selostus ja selostuksen liitteet sekä yhteysviranomaisen lausunto selostuksesta ovat saatavilla yhteysviranomaisen (Kainuun ELY-keskus) internetsivuilla osoitteessa: <http://www.ymparisto.fi/metsalamminkangastuulivoimaYVA> FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki Kaavaselostus / ehdotus Salomaa Kristina IV (IV) 12.5.2015 Suunnitelma osallistumisen ja muun vuorovaikutuksen järjestämisestä sekä vaikutusten arvioinnista on esitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa: Liite 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2014. Osayleiskaavan laadinnan yhteydessä on laadittu seuraavat mallinnukset: Liite 2. Melumallinnus ja matalataajuisen melun laskenta. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2014. Liite 3. Varjostusmallinnus. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2014. Liite 4. Näkymäalueanalyysi ja havainnekuvat. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2014. Liite 5. Arvio Metsälamminkankaan tuulivoimahankkeen vaikutuksista metsäpeurojen elinympäristöihin ja alueiden käyttöön. Jaakkola L. 30.4.2015. Lj Kartat tmi. Liite 6. Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava, luonnonsuojelulain 65§ mukainen Natura-arviointi. VAIN VIRANOMAISKÄYTTÖÖN. Liite 7. Vastineet kaavaluonnoksesta saapuneisiin lausuntoihin ja mielipiteisiin. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2015. YVA-selostuksen (Sweco 2014) lisäksi lähteinä käytetty: Helldin, J.O., Jung, J., Neumann, W., Olsson, M., Skarin, A. & Widemo, F. 2012: The Impacts of Wind power on terrestrial animals – a synthesis. Naturvårdsverket. Jaakkola, L. 2015a: Arvio Metsälamminkankaan tuulivoimahankkeen vaikutuksista metsäpeurojen elinympäristöihin ja alueiden käyttöön. 30.4.2015. Lj Kartat tmi. Jaakkola, L. 2015b: Metsäpeura ja tuulivoimahankkeet. Piiparinmäen ja Murtomäen hankealueet lähiympäristöineen. Yhteisvaikutukset Metsälamminkankaan hankkeen kanssa. 20.4.2015. Lj Kartat tmi. Luke 2015a: Lausunto talven 2014-2015 susitilanteesta (51/00 04 05/2015). Luonnonvarakeskus, 19.1.2015. www.luke.fi / lausunnot. Luke 2015b: Arvio Piiparinmäen-Lammaslamminkankaan tuulivoimahankkeen vaikutuksista alueen susien elinympäristön käytölle. Samuli Heikkinen 16.4.2015 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 1 (100) 12.5.2015 Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava 1 JOHDANTO TuuliSaimaa Oy suunnittelee tuulivoimapuiston rakentamista Metsälamminkankaan alueelle Vaalan kuntaan. Kaava-alue sijaitsee Vaalan kunnan eteläosissa, lähellä Siikalatvan kunnan ja Kajaanin kaupungin rajoja. Kaava-alue sijaitsee Kainuun maakunnassa. TuuliSaimaa Oy suunnittelee 27 voimalan rakentamista noin 1 760 ha alueelle. Tuulivoimalaitokset ovat teholtaan noin 3 MW, jolloin tuulivoimapuiston yhteenlaskettu teho olisi enimmillään 81 MW. Osayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa suunnitellun tuulivoimapuiston rakentaminen. Tuulivoimapuisto muodostuu tuulivoimaloiden lisäksi niitä yhdistävistä rakennus- ja huoltoteistä. Osayleiskaavan suunnittelun tavoitteena on toteuttaa tuulivoimapuiston rakentaminen luonnonympäristön ominaispiirteet ja ympäristövaikutukset huomioon ottaen. Lisäksi osayleiskaavan tavoitteena on ottaa huomioon muut aluetta koskevat maankäyttötarpeet sekä suunnitteluprosessin kuluessa muodostuvat tavoitteet. Tuulivoimapuiston alueet ovat yksityisessä omistuksessa ja TuuliSaimaa Oy on tehnyt maanomistajien kanssa maanvuokrasopimuksia alueen vuokraamiseksi yhtiön käyttöön. Tuulivoimapuiston vaikutukset on selvitetty YVA-lain ja YVA-asetuksen (458/1994, 458/2006) mukaisella ympäristövaikutusten arviointimenettelyllä. YVA-menettely koostuu kahdesta vaiheesta; YVA-ohjelmasta ja YVA-selostuksesta. Kainuun Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) toimii YVA-menettelyn yhteysviranomaisena ja on asettanut YVA-ohjelman nähtäville 9.12.2013 - 17.1.2014 välisenä aikana ja hankkeen YVA-selostuksen nähtäville 6.10. - 12.11.2014 välisenä aikana. YVA-selostus ja yhteysviranomaisen lausunto YVA-selostuksesta ovat hankkeen kaavoituksen ja rakennuslupien myöntämisen perusteena. YVA-menettelyn aineistoon voi tutustua osoitteessa <http://www.ymparisto.fi/metsalamminkangastuulivoimaYVA>. Ympäristövaikutusten arvioinnista on vastannut SWECO Ympäristö Oy. Yhteysviranomainen on antanut lausuntonsa YVA-selostuksesta 9.1.2015. Osayleiskaava laaditaan siten, että sitä on mahdollista käyttää tuulivoimaloiden rakennuslupien myöntämisen perusteena MRL:n 77a §:n mukaisesti. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ja sen hyväksyy Vaalan kunnanvaltuusto. Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston Suunnittelu ja tekniikka Oy. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi osayleiskaavan laadinnasta vastaa FCG Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 2 (100) 12.5.2015 2 SUUNNITTELU, PÄÄTÖKSENTEKOVAIHEET JA AIKATAULU Kaavan vireilletulo sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) nähtävillä olo Vaalan kunnanvaltuusto päätti kaavoituksen käynnistämisestä 12.12.2013. Vaalan kunnanhallitus päätti kaavoituksen vireilletulosta ja OASin nähtäville asettamisesta 19.8.2014. OAS on asetettu nähtäville 14.11.2014 alkaen. Viranomaisten työneuvottelu järjestettiin 10.6.2014 Kaavaluonnos Ensimmäinen viranomaisneuvottelu järjestettiin 2.12.2014. Vaalan kunnanhallitus käsitteli kaavaluonnosta 16.12.2014. Kaavaluonnos asetettiin julkisesti nähtäville ajaksi 29.12.2014-31.1.2015. Nähtävilläolosta kuulutettiin Tervareitti -lehdessä ja Vaalan kunnan kotisivuilla sekä ilmoitustaululla. Kaavaluonnoksesta saatiin 15 lausuntoa ja 7 mielipidettä. Kaavaehdotus Viranomaisten työneuvottelu selvitysten riittävyydestä järjestettiin 13.4.2015. Toinen viranomaisneuvottelu järjestettiin 18.5.2015. Kaavaluonnoksesta saadun palautteen sekä yhteysviranomaisen YVAselostuksesta annetun lausunnon perusteella laadittiin kaavaehdotus. Vaalan kunnanhallitus käsittelee kaavaehdotuksen 19.5.2015 ja asettaa sen julkisesti nähtäville 30 vrk ajaksi. Nähtävilläolosta kuulutetaan Tervareitti lehdessä ja Vaalan kunnan kotisivuilla ja ilmoitustaululla. Kaavaehdotuksesta pyydetään viranomaisten lausunnot ja osalliset voivat jättää kirjallisen muistutuksen. Lausuntoihin ja muistutuksiin laaditaan kaavoittajan perustellut vastineet. Kaava hyväksytään Vaalan kunnahallitus ja -valtuusto hyväksyvät kaavan. Hyväksymisestä kuulutetaan Tervareitti -lehdessä ja Vaalan kunnan kotisivuilla ja ilmoitustaululla. Kaavan hyväksymisestä voi valittaa hallinto-oikeuteen. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 3 (100) 12.5.2015 3 OSALLISET JA OSALLISTUMINEN Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä (MRL 62 §). Osallisilla on myös mahdollisuus esittää neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ennen kaavaehdotuksen nähtäville asettamista (MRL 64 §). Osallisia ovat ne, joiden asumiseen, työhön tai muihin oloihin valmisteilla oleva kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa: kaavan vaikutusalueen asukkaat yritykset ja elinkeinonharjoittajat virkistysalueiden käyttäjät kaavan vaikutusalueen maanomistajat ja haltijat Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: asukkaita edustavat yhteisöt kuten asukasyhdistykset sekä kylätoimikunnat tiettyä intressiä tai väestöryhmää edustavat yhteisöt kuten luonnonsuojeluyhdistykset elinkeinonharjoittajia ja yrityksiä edustavat yhteisöt erityistehtäviä hoitavat yhteisöt tai yritykset kuten sähkö-, energia- ja vesilaitokset sekä paikallisradiotoimijat Tämän kaavan yhteydessä: Fingrid Oyj Digita Oy Fortum Oyj Finavia Oyj Kainuun luonnonsuojelupiiri ry Kainuun lintutieteellinen yhdistys ry Manamansalo ry Enonlahden kyläyhdistys ry Vaalan riistanhoitoyhdistys ry Metsäkeskus Metsähallitus, luontopalvelut Oulunjärven Jättiläiset ry Suomen Erillisverkot Oy Ilmatieteenlaitos TeliaSonera Finland Oyj Elisa Oyj DNA Oy Ukkoverkot Oy Cinia Group Oy (ent. Corenet Oy) Viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: Vaalan kunnan hallintokunnat Naapurikunnat (Siikalatvan kunta ja Kajaanin kaupunki) Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Kainuun liitto FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 4 (100) 12.5.2015 4 Kainuun pelastuslaitos Liikenteen turvallisuusvirasto, Trafi Liikennevirasto Museovirasto Kainuun museo Puolustusvoimat Hätäkeskuslaitos Luonnonvarakeskus (LUKE) Bothnia VTS NYKYTILANNE 4.1 Suunnittelualueen sijainti ja lähiympäristön kuvaus 4.1.1 Sijainti Suunnittelualue sijaitsee Kainuun maakunnassa, Vaalan kunnan eteläosissa. Suunnittelualueen pohjois- ja itäpuolella sijaitsee Oulunjärvi, itäpuolella Kajaanin kaupunki ja länsipuolella Siikalatvan kunta. Etäisyys Vaalan kunnan keskustaan on noin 30 km kaavoitettavasta alueesta pohjoiseen. Kaava-alueen pinta-ala on noin 1760 ha suuri (Kuva 4.1). Kuva 4.1. Kaava-alue sijaitsee Oulujärvestä länteen ja Vaalan kunnan keskustasta noin 30 km etelään. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 5 (100) 12.5.2015 Alue on pääosin metsätalouskäytössä ja kaava-alue on laajasti ojitettu. Kaava-alue on yleisessä käytössä jokamiehen oikeudella; siellä harrastetaan muun muassa marjastusta, sienestystä ja retkeilyä muussa muodossa. Alueella ei sijaitse valtion tai kuntien ylläpitämiä ulkoilu- tai muita retkeilyreittejä eikä virkistyskohteita. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) 4.1.2 Asutus Metsälamminkankaan suunniteltu tuulivoimapuisto ei sijaitse asutuskeskittymien tai kylien välittömässä läheisyydessä. Kahden kilometrin säteellä suunnitelluista tuulivoimaloista sijaitsee yksi vakituinen asunto ja kuusi loma-asuntoa (Maanmittauslaitoksen tietokanta, Kuva 4.2). Näistä vapaa-ajan asunnoista viisi sijaitsee kaava-alueen sisällä. Näistä kolme lomarakennusta on hankkeen maanomistajien omistuksessa ja kahden loma-rakennuksen todellinen käyttötarkoitus on metsästysmaja. Yksi vapaa-ajan asunto sijaitsee Siikalatvan kunnan puolella, kaavaalueesta etelään. Lähimmillään loma-asunnon etäisyys suunniteltuun tuulivoimalaan on 1,5 km. Vakituinen asunto sijaitsee kaava-alueesta koilliseen, Vuolijoentien itäpuolella. Vakituisen asunnon etäisyys lähimpään suunniteltuun tuulivoimalaan on 1,9 km. Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsee vakituista ja vapaa-ajan Oulunjärven rannassa sekä Ojanperän, Järvikylän ja Enonkylän alueilla. asutusta Kuva 4.2. Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston voimalat suhteessa lähialueen asutukseen. Alle kahden kilometrin etäisyydellä voimaloista sijaitsee kuusi vapaa-ajan rakennusta ja yksi vakituinen rakennus. YKR-luokitus kuvaa yhdyskuntarakennetta koko Suomen alueella. Yhdyskuntarakenteen eri luokat ovat taajama, kylä, pienkylä ja maaseutu. Luokituksen ulkopuolelle jäävät FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 6 (100) 12.5.2015 alueet ovat Metsälamminkankaan alueella Metsälamminkankaan kaava-alue yhdyskuntarakenneluokituksen ulkopuolella. pääosin metsätalous- ja suoalueita. sijaitsee kokonaisuudessaan 4.1.3 Alueen käyttö Tuulipuistoalueen ja lähialueiden nykyistä käyttöä arvioitiin asukaskyselyn ja haastattelujen tulosten perusteella. Asukaskyselyn vastauksien perusteella alueen käyttö on vähäistä, yli puolet vastaajista käyttää aluetta harvemmin kuin kuukausittain. Toisaalta myös viikoittain aluetta käyttäviä löytyy. Tällä hetkellä alueella keräillään luonnontuotteita, metsästetään ja ulkoillaan, mutta myös tarkkaillaan luontoa sekä harjoitetaan elinkeinoja (metsätalous, maatalous). Aluetta käytetään myös läpikulkuun. Lähin virkistysalue sijaitsee noin 5,2 km etäisyydellä Oulujärven rannassa kaava-alueen koillispuolella. Alue on osa Oulujärven retkeilyaluetta. Kaava-alueen vierestä kulkee osin 110 kV ja osin 400 kV voimajohtolinjojen johtokäytävissä moottorikelkkaura. Noin kahden kilometrin etäisyydellä tuulivoimalan Metsä-24 luoteispuolella sijaitsee laavu. Vaalassa toimii useampi metsästysseura (mm. Pelson Metsästysseura, Vaalan eränkävijät ry, Vuolijoen Urheiluampujat) ja alueella on vireää metsästystoimintaa. Haastattelujen perusteella tuulipuiston alue on hirvien kesälaidunaluetta ja asumaaluetta. Alueella on myös metsäkanalintuja, joita myös metsästetään kaava-alueella ja sen ympäristössä. Osin kaava-alueella sijaitsee Vuolijoen pienriistametsästysalue (Vuolijoki 5615). Pohjoisessa ja lännessä kaava-alueesta sijaitsee Vaalan pienriistametsästysalue (Vaala 5616). (Metsähallitus, 2013.) Suunnitellulla tuulipuistoalueella ei sijaitse merkittäviä hirvenmetsästysalueita valtion mailla. Lähin valtion hirvenmetsästysalue (8584 Kuvajanrimpi, Pohjanmaa, Vaala) sijaitsee kaavaalueen välittömässä läheisyydessä pohjoisessa ja lännessä kaakkoon. Kaava-alueesta etelään parin kilometrin päässä sijaitsee myös valtion hirvenmetsästysalue (8442 Piipari, Pohjanmaa, Pyhäntä). Kaava-alueella harjoitetaan lähinnä metsätaloutta. Suopohjainen talousmetsä on ojitettu ja sinne on rakennettu metsäautoteitä. Alueen lähistöllä harjoitetaan myös turvetuotantoa. Alueella ei sijaitse yrityksiä tai työpaikkoja. Asukaskyselyn ja haastattelujen tulosten perusteella alue on tällä hetkellä erämaista, eikä erityisiä melun tai muiden terveys- ja turvallisuusriskien lähteitä ole. Ajoittaista melua aiheutuu moottoriajoneuvoilla kulkemisesta (alueella moottorikelkat, metsäkoneet). (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) 4.1.4 Maanomistus Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston suunnittelualue on yksityisessä omistuksessa ja TuuliSaimaa Oy on tehnyt maanomistajien kanssa maanvuokrasopimuksen alueen vuokraamisesta yhtiön käyttöön. 4.1.5 Liikenne Suunnittelualueen itäpuolella kulkee seututie 879. Seututie 879 johtaa Vaalan Säräsniemeltä Kajaanin Vuolijoen kautta Vuottolahteen. Seututiellä 879 kaava-alueen kohdalla keskimääräinen vuorokausiliikenne vuonna 2013 oli 307 ajoneuvoa ja raskaiden ajoneuvojen määrä 36 ajoneuvoa. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 7 (100) 12.5.2015 Kaava-alueen eteläpuolitse kulkee yhdystie 8190. Yhdystie 8190 haarautuu Siikalatvan Kestilän kirkonkylällä seututieltä 800, kulkee Järvikylän läpi ja päättyy Kajaanin Vuolijoella seututien 879 risteykseen. Yhdystiellä 8190 kaava-alueen kohdalla keskimääräinen vuorokausiliikenne vuonna 2013 oli 145 ajoneuvoa ja raskaiden ajoneuvojen määrä 31 ajoneuvoa. (Kuva 4.3) Kuva 4.3. Keskimääräinen vuorokausiliikenne suunnittelualueen läheisyydessä vuonna Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) ja raskaiden ajoneuvojen 2013 (Liikennevirasto määrä 2013, Suunnittelualueen länsi- ja eteläpuolella sekä suunnittelualueella kulkee useita yksityisteitä. Tuulivoimapuistoalueella voidaan hyödyntää osittain olemassa olevaa tieverkkoa. Todennäköisesti yksityisteitä on parannettava kauttaaltaan kuljetuksia varten. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) 4.2 Aluetta koskevat suunnitelmat 4.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tehtävä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Näitä ovat: • Toimiva aluerakenne • Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu • Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat • Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto • Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 8 (100) 12.5.2015 Alueidenkäytön suunnittelussa alueidenkäyttötavoitteiden huomioon toteutumista. on huolehdittava ottamisesta siten, että valtakunnallisten edistetään niiden Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaavaa koskevat erityisesti toimivia yhteysverkostoja ja energianhuoltoa koskevat tavoitteet: Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava lentoliikenteen nykyisten varalaskupaikkojen ja lennonvarmistusjärjestelmien kehittämismahdollisuudet sekä sotilasilmailun tarpeet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueiden käytössä ja alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja -alueet sekä maiseman erityispiirteet. 4.2.2 Kainuun maakuntakaava 2020 Kaava-alueella on voimassa Kainuun maakuntakaava 2020, jonka valtioneuvosto on vahvistanut 29.4.2009 (Kuva 4.4). Kainuun maakuntakaava 2020:ssa ei ole käsitelty tuulivoimaa asiakokonaisuutena, eikä ole osoitettu tuulivoimatuotantoon soveltuvia alueita. Kuva 4.4. Ote Kainuun voimassa olevasta maakuntakaavasta. Tuulivoimapuiston likimääräinen sijainti on merkitty punaisella rajauksella (Kainuun liitto 2009) Voimassa olevassa maakuntakaavassa kaava-aluetta koskevat seuraavat merkinnät: FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 9 (100) 12.5.2015 Maa- ja metsätalousvaltaiset alueet Maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitettuja alueita voidaan käyttää alueen pääasiallista käyttötarkoitusta sanottavasti haittaamatta ja luonnetta muuttamatta myös erityislainsäädännön ohjaamana muihin tarkoituksiin, kuten luontais- tai muuhun elinkeinotoimintaan, turvetuotantoon, maa- ja kiviainesten ottoon, haja-asutusluonteiseen pysyvään ja lomaasumiseen sekä jokamiehen oikeuden rajoissa ulkoiluun ja retkeilyyn. Alueille voidaan perustaa yksityisiä suojelualueita. Ilman erityisiä perusteita hyviä ja yhtenäisiä peltoalueita ei tule ottaa taajamatoimintojen käyttöön. Maankäyttöä suunniteltaessa on tuettava metsätalousalueiden yhtenäisyyttä ja toimivuutta. Pääsähköjohto (400 kV). Alueella on voimassa MRL:n 33.1 §:n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Matkailun vetovoima-alue. Maakunnan matkailuja virkistystoiminnan kannalta merkittävimmät aluekokonaisuudet, joihin sisältyvät matkailukeskusten alueet sekä niihin liittyvät virkistys-, suojelu- ja muut alueet, joista on mahdollista kehittää matkailu- ja virkistystoimintaa palveleva laaja kokonaisuus. Lisäksi kaava-alueeseen rajautuu koillisosassa luonnonsuojelualue (SL), joka on myös Natura 2000-verkostoon kuuluva alue (harmaa pisterasteri). Kaava-alueen itäpuolelta kulkee 110 kV pääsähköjohto, seututie, moottorikelkkailureitti (ohjeellinen) sekä Oulujärven lähellä ulkoilureitti, jolla tarkoitetaan vähintään ylikunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävää yleisen liikkumisen kannalta tärkeää ohjeellista ulkoilureittiä. 4.2.3 Kainuun vaihemaakuntakaavat Kainuun 1. vaihemaakuntakaava hyväksyttiin Kainuun maakuntavaltuustossa 19.3.2012. Ympäristöministeriö on vahvistanut Kainuun 1. vaihemaakuntakaavan 19.7.2013, ja kaava on tullut lainvoimaiseksi Korkeimman hallinto-oikeuden 16.2.2015 tekemällä päätöksellä. Kainuun 1.vaihemaakuntakaava koskee Puolustusvoimain ampuma- ja harjoitusalueita sekä niiden melualueita. 1. vaihemaakuntakaavassa ei ole osoitettu varauksia suunnittelualueelle. Tuulivoimamaakuntakaavan laatiminen on käynnistetty Kainuun maakuntavaltuuston 25.3.2013 tekemällä päätöksellä. Kaavassa osoitetaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet Kainuussa. Tuulivoimamaakuntakaavan laadinta on aloitettu, koska voimassa olevassa maakuntakaavassa ei ole osoitettu tuulivoiman hyödyntämiseen soveltuvia alueita. Tavoitteena on mahdollistaa vähintään seudullisesti merkittävän teollisen kokoluokan tuulivoimatuotannon toimintaedellytykset Kainuussa tuulivoimatuotannon haitalliset vaikutukset minimoiden. Lisäksi tavoitteena on sovittaa nämä tarpeet muiden maankäyttötarpeiden sekä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja maakunnallisten, seudullisten ja paikallisten tavoitteiden kanssa. Tuulivoimamaakuntakaavan luonnos on ollut nähtävillä 11.8–12.9.2014 välisen ajan (Kuva 4.5). Määrällisenä tavoitteena on 160 kpl teollisen kokoluokan tuulivoimalaa, nimellisteho noin 480 MW ja vuosituotanto noin 1440 GWh seudullisesti merkittävissä tuulipuistoissa vuonna 2030. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 10 (100) 12.5.2015 Kuva 4.5. Ote Kainuun tuulivoimamaakuntakaavan luonnoksesta. Tuulivoimapuiston likimääräinen sijainti on merkitty punaisella rajauksella (Kainuun liitto 2009) Tuulivoimamaakuntakaavassa kaava-aluetta koskevat seuraavat merkinnät: Tuulivoimaloiden alue. Osa-aluemerkinnällä tv osoitetaan alueita, jotka soveltuvat merkitykseltään vähintään seudullisten tuulivoimalaalueiden rakentamiseen. Alueella ei ole voimassa MRL 33.1 §:n mukaista ehdollista rakentamisrajoitusta. Maakuntakaavassa osoitetut tuulivoimaloiden alueet ovat ominaisuuksiltaan sellaisia alueita, joille on mahdollista sijoittaa tuulivoimaloita. Maakuntakaavan tuulivoimaloiden alueella tarkoitetaan lähtökohtaisesti vähintään kymmenen (10) teollisen kokoluokan (MW teholuokka) muodostamaa aluetta. Maisemallisesti herkällä Oulujärven ranta-alueella maakuntakaavaa edellyttävänä tuulivoimaloiden alueen rajana pidetään vähintään viittä (5) teollisen kokoluokan (MW teholuokka) voimalaa, mikäli niiden muodostama tuulivoimaloiden alue sijaitsee kokonaan tai osittain alle 3 kilometrin etäisyydellä Oulujärvestä. Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa on otettava huomioon vaikutukset asutukseen, maisemaan, linnustoon, luonnon monimuotoisuuteen ja kulttuuriperintöön sekä pyrittävä ehkäisemään haitallisia vaikutuksia. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee varmistaa, ettei tuulivoimarakentamisesta aiheudu asutukselle merkittäviä melu- tai välkevaikutuksia. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 11 (100) 12.5.2015 Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon puolustusvoimien tutkajärjestelmän, lentoliikenteen, liikenneväylien ja arkeologisen kulttuuriperinnön edellyttämät rajoitteet tuulivoimarakentamiselle. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on huolehdittava siitä, että suunnitelma tai hanke yksinään tai yhdessä muiden hankkeiden tai suunnitelmien kanssa tarkasteltuna ei luonnonsuojelulain 65 §:n tarkoittamalla tavalla heikennä merkittävästi alueiden läheisyydessä sijaitsevien Natura 2000 -verkoston alueiden perusteena olevia luonnonarvoja. Pääsähköjohdon yhteystarve. Merkinnällä osoitetaan uusien 110 kV pääsähköjohtojen yhteystarve tuulivoimaloiden alueilta kantaverkon liityntäpisteille. Merkinnät perustuvat vireillä oleviin tuulivoimahankkeisiin. Alueella ei ole voimassa MRL:n 33.1 §:n mukaista ehdollista rakentamisrajoitusta. Suunnittelumääräys: Uudet pääsähköjohdot on pyrittävä sijoittamaan samaan tai olemassa olevan johtokäytävän yhteyteen. Kainuun kaupan vaihemaakuntakaava laatiminen on käynnistetty Kainuun maakuntavaltuuston 25.3.2013 tekemällä päätöksellä. Kainuun kaupan vaihemaakuntakaavassa määritellään maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen (319/2011) myötä merkitykseltään seudullisten kaupan suuryksiköiden sijainti, niiden alaraja ja enimmäismitoitus. Kainuun kaupan vaihemaakuntakaava on hyväksytty Kainuun maakuntavaltuustossa 1.12.2014. Kainuun kaupan vaihemaakuntakaavassa ei ole osoitettu varauksia suunnittelualueelle. 4.2.4 Yleiskaava Suunnittelualueella ei ole voimassa olevia yleiskaavoja. Vaalan kunnanvaltuusto on saattanut vireille koko kunnan alueen kattavan tuulivoimayleiskaavan laatimisen 19.6.2013. Kaavaluonnos on nähtävillä 10.11. – 9.12.2014. Kunnan tarkoituksena on selvittää tuulivoimarakentamiseen soveltuvat alueet yleiskaavallisen tarkastelun keinoin ja kaavoittaa tuulivoimarakentamiseen soveltuvat tuulivoimapuistoaluekokonaisuudet niin, että mahdollistetaan vaiheittainen tuulivoimarakentaminen kunnan alueella. Kaavan tavoitteena on koko kunnan käsittävä tuulivoimateemayleiskaava, jonka lisäksi laaditaan tarvittaessa sitä edelleen tarkentavia, suoraan rakentamista ohjaavia osayleiskaavoja. Koko kunnan alueen kattavan tuulivoimayleiskaavan pohjaksi ovat laadittu selvitys, jossa on osoitettu tuulivoimarakentamiseen soveltuvat alueet sekä alueet, joille tuulivoimaa ei osoiteta (Kuva 4.6). Tuulivoimaan soveltuvat alueet esitetään kolmena eri luokkana soveltuvuuden ensisijaisuuden mukaan. Tässä selvityksessä Metsälamminkangas on arvioitu soveltuvuudeltaan II-luokkaan eli tuulivoimarakentamiseen hyvin soveltuvaksi alueeksi. Selvityksessä esitetty alue poikkeaa hieman kaava-alueesta. Tämä johtuu lähinnä alueen rakennuskannasta sekä läheisistä luontoalueista suojavyöhykkeineen. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 12 (100) 12.5.2015 Kuva 4.6. Ote Vaalan tuulivoimayleiskaavan Metsälamminkankaan alueelta (Ramboll Finland Oy 2014). tuulivoimaselvityksestä Tuulivoimayleiskaavan pohjaksi laaditussa selvityksessä on jokaisesta tuulivoimalle soveltuvasta alueesta tehty ns. kohdekortti, jossa alueen soveltuvuuteen vaikuttavia tekijöitä on kuvattu tarkemmin. Metsälammenkankaan kohdekortissa (Kuva 4.7) on tuotu esille läheiset 110 ja 400 kV:n voimalinjat, laaja Rumala-Kuvaja-Oudonrimmet Natura 2000-alue ja soidensuojelualue pohjoispuolella sekä alueen inventoidut turvevarat. Aluetta kuvataan loivapiirteisenä ja suovaltaisena alueena, jonka maaperä koostuu sora- ja hiekka-moreenista sekä osin turvekerrostumista sekä paikallisista kalliopaljastumista. Maanomistusolot ovat melko yhtenäiset ja tuulisuusolosuhteet hyvät. Lisäksi huomautetaan, että tuulivoimalle soveltuva alue voi jatkua kuntarajan yli. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 13 (100) 12.5.2015 Kuva 4.7. Ote Vaalan tuulivoimayleiskaavan luonnoksesta (Ramboll Finland Oy 2014). Tuulivoimayleiskaavassa kaava-aluetta koskevat seuraavat merkinnät: Osayleiskaava-alueen raja. Kaavamääräys: MRL 43§ 2 momentin perusteella määrätään, ettei kaava-alueella tai sen osalla saa rakentaa niin, että vaikeutetaan yleiskaavan toteutumista. Tuulivoimapuiston alue. Merkinnällä on osoitettu tuulivoimapuistojen rakentamiseen varattavat ja soveltuvat alueet. Yksittäisten tuulivoimaloiden sijoitus ja suojaetäisyydet häiriintyviin kohteisiin määritellään tarkemmin hankekohtaisen suunnittelun yhteydessä. Hankesuunnittelussa tutkitaan melu- ja välkemallinnuksen kautta, että melun ja välkkeen ohjearvoja häiriintyviin kohteisiin ei ylitetä. Hankesuunnittelussa on huomioitava myös ohjearvojen täyttyminen läheisten asema- tai osayleiskaavojen mukaisilla rakentamattomilla rakennuspaikoilla. Hankesuunnittelun tai tarkemman osayleiskaavoituksen yhteydessä alueelle tulee tehdä muinaisjäännösinventointi. -f METSÄLAMMINKANGAS. Huom! Aluerajaus sekä tuulivoimaloiden sijoitus ovat suoraan Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaavasta! Tuulivoimalan ohjeellinen sijainti. Tuulivoimaloiden sijoittelu kaavakartalla on suuntaa antava; sijoittelu on tehty karttatietojen ja noin 700 m voimaloiden etäisyysvälin perusteella. Sijoittelun taustalla ei ole hankesuunnittelua. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 14 (100) 12.5.2015 Suunnittelutarvealue. Viivamerkintä läheisen tuulivoimapuiston rajasta. on piirretty 1 km päähän Tuulivoimapuiston tuulivoimalat saattavat aiheuttaa ympäristöhäiriöitä tuulivoimapuiston välittömässä läheisyydessä. Alueen muussa maankäytössä tulee ottaa huomioon mm. tuulivoimaloista mahdollisesti aiheutuvat melu- ja välkevaikutukset. Sähkölinja (400 kV) Sähkölinja (110 kV) Ohjeellinen uusi huoltotie Ohjeellinen parannettava tie Lisäksi kaava-alueeseen itäpuolelle on osoitettu seututie (harmaa viivamerkintä). Kaava-alueen koillis-/pohjoispuolelle on osoitettu informatiivisena merkintänä Naturaalue ja luonnonsuojelu alue (harmaa vinoviivarasteri) sekä suojeluohjelman alue / tärkeä lintualue (harmaa vaakaviivarasteri). 4.2.5 Asemakaava Suunnittelualueella ei ole voimassa olevia asemakaavoja tai ranta-asemakaavoja. 4.3 Luonnonolot 4.3.1 Pohja- ja pintavedet sekä maa- ja kallioperä Pohjavedet Lähimmät pohjavesialueet sijaitsevat yli viisi kilometriä lähimmästä tuulivoimalasta. Pohjavesialueet Tihilä ja Kolkankangas sijaitsevat kaava-alueesta länteen. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Pintavedet Metsälamminkankaan kaava-alueen itäpuolella sijaitsee Oulunjärvi ja tuulivoimapuiston länsipuolella virtaa Kuikkaoja, joka laskee Mulkuanjärveen. Oulunjärven valumaalueella sijaitsee 7 voimalaa ja Kuikkaojan valuma-alueella sijaitsee 20 voimalaa. Kaava-alueella sijaitsee noin kahdeksan hehtaarin kokoinen Metsälampi ja kaksi alle hehtaarin kokoista, luultavasti maa-ainesoton yhteydessä syntynyttä vesialuetta. Kaava-alue on laajasti ojitettu metsätalouden tarpeisiin. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Maaperä ja kallioperä Kaava-alueen maaperä koostuu sekalajitteisesta ja karkearakenteisesta maalajista, paksusta turvekerroksesta sekä kalliomaasta. Kaava-alueen kallioperä on graniittia ja tonaliittista gneissiä. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 15 (100) 12.5.2015 GTK:n Happamat sulfaattimaat – karttapalvelun perusteella alueella ei arvioida olevan happamia sulfaattimaita. Kaava-alueen läheisyydessä ei sijaitse maaperän tilan tietojärjestelmän (MATTI) mukaan pilaantuneita tai mahdollisesti pilaantuneita kohteita. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) 4.3.2 Kasvillisuus ja luontotyypit Kaava-alueella on pääosin nuorta tai keski-ikäistä mäntyvaltaista talousmetsää. Alueen runsaat isovarpurämeet on lähes kaikki ojitettu turvekankaiksi. Turvekankaat ovat pääosin puolukkaturvekankaita. Ojitettujen turvemaiden lomassa on kivennäismaiden metsätyyppejä, joista yleisimpiä ovat kuivahkot variksenmarja-puolukkatyypin (EVT) kankaat. Varsinkin alueen koillisosassa on avohakkuita ja nuoria taimikoita. Alueen korkeuserot ovat melko pieniä ja mäet loivapiirteisiä. Koko alue on talouskäytössä eikä alueella on luonnontilaisia tai vanhoja metsiä. Osittain kaava-alueella ja kaava-alueen kaakkoispuolella on Turkkisuo, jonka suotyyppi on pääosin lyhytkorsinevaa. Turkkisuo on reunoiltaan ojitettu ja sen etelälaidassa on turvetuotantoalue. Turkkisuo on muulta osin luonnontilaisen kaltainen suo. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Luontoselvitysten yhteydessä kaava-alueella on todettu kaksi luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä kohteita, joiden alueella sijaitsee Metsälain 10§ mukaisia kohteita (Kuva 4.8). Nämä ovat kaava-alueen sisälle sijoittuvat osat Turkkisuosta sekä pienempi, Turkkisuosta noin 500 metriä luoteeseen sijaitseva suo. Turkkisuo kuuluu avoimilta reuna-alueiltaan uhanalaiseen (VU) luontotyyppiin minerotrofiset lyhytkorsinevat. Pienempi suo on reunoiltaan ojitettu lyhytkorsineva. Keskiosistaan suo on luonnontilainen. Kasvillisuuteen kuuluvat mm. tupasvilla, tupasluikka ja suokukka. Kohde kuuluu Turkkisuon tavoin uhanalaiseen (VU) luontotyyppiin minerotrofiset lyhytkorsinevat. Luonnontilaiset ojittamattomat suot lisäävät alueen monimuotoisuutta ja ovat siksi luonnon kannalta arvokkaita kohteita. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Lisäksi kaava-alueella on rajattu kolmas luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä kohde, joka on paikallisesti luonnon monimuotoisuutta lisäävä alue. Turkkisuon luoteispuolella metsätien eteläpuolella on kangasmetsäkaistaleella dyynimuodostuma, joka on lähes puuton muutamaa isoa mäntyä lukuun ottamatta. Dyyni on pääosin jäkäläpeitteinen, paikoin sillä kasvaa kanervaa. Paljasta hiekkaa näkyy pienellä alalla. Hiekkadyyni ei täytä luonnonsuojelulain suojellun luontotyypin määritelmää, sillä se ei ole luontaisesti vähäpuustoinen. Alueella on muutamia hyvin vanhoja kantoja merkkinä vanhasta hakkuusta. Dyynimuodostuma on kuitenkin luonnon monimuotoisuuden kannalta huomionarvoinen kohde. Se kuuluu uhanalaiseen (vaarantunut, VU) luontotyyppiin metsäiset dyynit. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Alueella ei havaittu uhanalaisia tai muutoin huomionarvoisia kasvilajeja. Myöskään ELYkeskuksen tiedoissa (Ympäristöhallinnon Hertta-tietokanta 2013; Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) ei ole havaintoja uhanalaisista, silmälläpidettävistä, alueellisesti uhanalaisista, rauhoitetuista tai luontodirektiivin mukaisista lajeista alueelta. Alueelta on tehty erillinen kääväkässelvitys (Luontokuva Pekka Helo Ky, 2013; Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014). Selvityksessä alueella havaittiin haapamaapuulla kasvava poimukääpä voimalapaikan Metsä-21 alueelta. Poimukääpä on uhanalaisuusluokitukseltaan vaarantunut (VU). Vaarantuneesta salokäävästä tehtiin havainto voimalapaikan Metsä-18 alueelta hakkuuaukon kuusimaapuulta. Salokääpää voi esiintyä muuallakin kaava-alueella hakkuualueilla. Silmälläpidettäviä (NT) selvityksessä havaittuja lajeja ovat riekonkääpä, sirppikääpä, kohvakääpä, oranssikääpä, kitukääpä, hoikkaorakas ja mäntyraspikka. Havaitut silmälläpidettävät lajit ovat männyllä esiintyviä lajeja. Alhaiset uhanalaisten ja silmälläpidettävien lajien määrät kertovat alueen olleen pitkään metsätalouskäytössä ja siitä, että kankaiden FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 16 (100) 12.5.2015 vanhat mäntymaapuut ovat suurelta osin jo maatuneet pois. Metsälamminkankaan selvitysalueella ei ole erityistä merkitystä kääväkäslajiston suojelun kannalta. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Alueella ei esiinny luonnonsuojelulain (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) tai vesilain mukaisia kohteita. Kuva 4.8. YVA-menettelyn yhteydessä kaava-alueella todetut arvokkaat luontotyypit. 4.3.3 Eläimistö Tavallinen eläimistö ja ekologiset yhteydet Kaava-alueen nisäkäslajisto on tavanomaista havumetsien lajistoa. Alueella esiintyy ainakin hirvi, jänis ja orava. Alue on hirven kesälaidunaluetta (suullinen tiedonanto Pelson metsästysseura ry; Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014). Metsälamminkankaalla havaittiin luontoselvityksissä useita hiekkatöyräisiin kaivettuja ketunkoloja. Metsälamminkankaan tuulivoimapuisto sijoittuu laajalle asumattomalle tai harvaan asutulle metsäiselle alueelle Oulujärven lounaispuolella. Oulujärvi alueen koillispuolella luo eläimistölle luontaisen esteen. Oulujärven lounaispuolisella alueella on laajoja yhtenäisiä suoalueita, joista Rumala-Kuvaja-Oudonrimmet on laajin. Kaava-alue sijoittuu Rumala-Kuvaja-Oudonrimpien eteläpuolelle. Avosuoalueita on kaava-alueen länsi-, pohjois- ja itäpuolella (Sarvisuo, Turkkisuo, Pikku-Turkkisuo). Kaakossa ja muutaman kilometrin etäisyydellä etelässä on laaja Rimpineva-Matilannevan suoalue. Metsälamminkankaan ympäristössä yhtenäistä metsäaluetta pirstoo rannansuuntainen FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 17 (100) 12.5.2015 Vaalantie, pienemmistä teistä eteläpuoleinen Vuolijoentie, alueen useat metsätiet sekä hakkuuaukeat. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Luontodirektiivin liitteen IV lajit Luontodirektiivin liitteen IV lisääntymis- ja levähdyspaikkojen heikentäminen on kielletty luonnonsuojelulain 49§ mukaan. hävittäminen ja Lepakot Suomessa esiintyy 13 lepakkolajia, jotka kaikki ovat luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeja. Lepakoita kartoitettiin sekä aktiivi- että passiiviseurannalla ultraääni-ilmaisimen avulla hämärän aikaan lepakoille tyypillisiltä saalistuspaikoilta kesällä 2013 ja 2014. Passiiviseurantaa tehtiin myös kahtena yönä kahdesta eri kohdasta. Kesän 2013 lepakkoseurannassa ei havaittu lepakoita passiivi- eikä aktiivihavainnoinnissa. Tähän voi vaikuttaa havainnointiöiden melko viileä sää, vaikka lepakkohavainnointiin valittiin sateettomuuden ja lämpötilan kannalta otollisimmat yöt noin kolmen viikon jaksolta. Vuoden 2014 kartoituskerroilla lepakoita havaittiin saalistamassa Metsälammentiellä kaava-alueella sekä sen luoteispuolella. Ensimmäisellä kartoituskerralla havaintoja tehtiin neljästä lepakosta ja toisella kerralla kahdesta. Havaitut lepakot olivat pohjanlepakoita. Lepakot lentelivät metsätien yläpuolella puiden latvojen alapuolella. Havaintopaikoilla, jotka kaikki ovat ojittamattomien ympäristöään hieman korkeampien kankaiden kohdalla, puusto on pääasiassa sekametsää. Kaava-alueen metsät ovat yleisimmin mäntyvaltaisia ja ojitettuja turvemaita. Lepakoiden päiväpiilojen sijainnista ei ole tietoa. Mahdollisesti päiväpiilot ovat saalistusalueiden lähistöllä puun- tai muissa koloissa. Metsälammentien varrella on myös muutamia rakennuksia, joissa voi olla sopivia piilopaikkoja. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Liito-orava Liito-orava on luokiteltu Suomessa uhanalaiseksi ja se on uhanalaisluokitukseltaan vaarantunut (VU) (Rassi ym., 2010; Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014). Liitoorava elää kuusivaltaisissa sekametsissä, joissa on lehtipuustoa (haapa, koivu, leppä) ja kolopuustoa (Hanski ym., 2001). Liito-oravat suosivat vanhoja metsiä. Liito-oravan levinneisyys Suomessa ulottuu etelärannikolta linjalle Oulu-Kuusamo (Hanski ym., 2001; Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014). Kaava-alueelta tai sen läheisyydestä ei ole UHEX-havaintoja liito-oravasta. Liito-oravan esiintyminen Kainuussa painottuu Oulujärven itäpuolelle (Kainuun ELY-keskus 2013; Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014). Vaalan kunnan eteläosat eivät kuulu liito-oravan levinneisyysalueeseen. Liitooraville soveltuvien elinympäristöjen esiintymistä kaava-alueella selvitettiin kesän 2013 luontotyyppikartoitusten yhteydessä. Alueella ei kartoitusten perusteella esiinny liitooravaa. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Viitasammakko Viitasammakko on luontodirektiivin laji, mutta Suomessa se ei ole uhanalainen (Rassi ym. 2010; Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014). Viitasammakkoa esiintyy Suomessa lähes koko maassa. Viitasammakko elää kosteissa ympäristöissä, etenkin rehevillä rannoilla ja soilla. Kaava-alueella ei ole tehty varsinaista erillistä viitasammakkoinventointia, vaan sopivien elinympäristöjen esiintymistä alueella on tarkasteltu muiden selvitysten yhteydessä. ELY-keskuksen Hertta-tiedossa ei ole viitasammakkohavaintoja kaava-alueelta tai sen ympäristöstä. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 18 (100) 12.5.2015 Suurpedot Luontodirektiivin liitteen IV lajeista alueella voivat liikkua myös kaikki suurpetomme. Seuraavat tiedot alueen susitilanteesta perustuvat Luonnonvarakeskuksen vuosittaiseen lausuntoon (Luke 2015). Riistakeskus Kainuun alueella liikkuu yhteensä 65-70 sutta ja kainuussa poronhoitoalueen ulkopuolella asustaa yhteensä noin 60-65 sutta. Kajaanin eteläpuolella on havaintoja susilaumasta, mutta tätä ei ole kunnolla pystytty varmistamaan. Havaintomäärät ja niiden sijainnit ovat hajanaisia. Lisäksi Kajaanin eteläpuolisella alueella saattaa vierailla lauma, joka asustaa pääasiassa Vuolijoki-Vieremän välisellä raja-alueella. Vuolijoella on kaksi yhteistä susilaumaa: yksi Vieremän kanssa (7 yks.) ja yksi Pyhännän kanssa (3-5 yks.). Oulun Riistanhoitopiirin puolella Pyhäntä-Kestilä alueella asustava lauma (3-5 yks.) vierailee myös Riistakeskus Kainuun puolella. Kainuussa karhun tiheimmän kannan alue painottuu itärajan tuntumaan (RKTL, 2014b). Myös ilvestä esiintyy Kainuussa (RKTL, 2014c) samoin kuin ahmaa (Wikman, 2010; Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014). Metsähallituksen Piiparinmäen hankkeen yhteydessä RKTL on laatinut pyynnöstä Piiparinmäen hankealueella liikkuvien susien paikkatietoon perustuvan kartta-analyysin (9.9.2014). Hankkeen edettyä Lukea (entinen RKTL) on pyydetty edelleen tarkentamaan tietoa susien elinympäristön valinnasta ja pesintäalueista. Myös Metsälamminkankaan osalta pohdittiin työpalaverissa (Luke, Pöyry, FCG) hankkeiden yhteisvaikutusten pohjalle laadittavaa analyysiä. Luke:n mukaan eteläisemmän hankkeen yhteyteen laadittava analyysi voi toimia myös Metsälamminkankaan tuulivoimahankkeen arvioinnin pohjana, sillä merkittävät reviirikeskittymät sijoittuvat etelämmäksi maakuntien rajalle. Luke on antanut asiantuntija-arvionsa susien esiintymisestä Oulujärven länsi- ja eteläpuolella sekä alueelle suunniteltujen tuulivoimahankkeiden vaikutuksista asuttuihin reviireihin (Luke 2015b, S. Heikkinen 16.4.2015). Aineisto perustuu GPS -paikannuksiin, joiden perusteella on määritetty reviirien käyttöastetta. Reviirikeskukset voidaan määrittää käyttöasteiden mukaan. Piiparinmäen hankkeelle on tuotettu kartta, jossa 50 %:n käyttöasteen mukaiset reviirikeskukset (n. puolet susien tuottamista paikannuksista sijaitsee alueilla). GPSpaikannuslaitteet ovat mahdollistaneet maastossa tapahtuvan paikannuksen, jolloin Piiparinmäen-Lammaslamminkankaan alueilla on vuosina 2005–2013 aikana ollut kymmenen susilaumaa, joissa on ollut GPS -merkittynä yhteensä 20 yksilöä. Kenttäseurannan perusteella joistakin laumoista on voitu löytää suden käyttämät synnytys- ja kasvatuspesät. Alueella on ollut myös susilaumoja, joista ei ole saatu merkittyä yhtään sutta. Luke on näiden tietojen pohjalta tuottanut kartan, jossa Oulujärven lounaispuoliselle alueelle sijoittuvat reviirikeskittymät sekä laajemmin rajattuna alue, jolle sijoittuu paikannettuja pesiä. Luken asiantuntuja-arviota ei ole esitetty julkisissa kaava-asiakirjoissa, mutta se on toimitettu viranomaiskäyttöön. Lähimmillään määritelty (Luke 2015b) susilauman reviirikeskittymä sijoittuu noin 5 kilometrin etäisyydelle Metsälamminkankaan hankealueen lounaispuolelle. GPSaineiston perusteella määritelty (Luke 2015b) laaja sudenpesiä sisältävä alue sijoittuu Metsälamminkankaalta noin 20 kilometriä lounaaseen. Luontodirektiivin liitteen II lajit Metsäpeura Metsäpeura lukeutuu luontodirektiivin liitteen II lajeihin ja on Suomen kansainvälinen vastuulaji, jolloin Suomen tulee osoittaa alueita metsäpeuran elinympäristön suojeluun. Siten metsäpeura onkin ollut perusteena yli 30 Natura-alueen valinnassa. Metsäpeura FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 19 (100) 12.5.2015 on habitaattispesifi laji, jonka elinympäristöjä ovat karujen jäkäläkankaiden ja soiden muodostamat mosaiikit. Talvella peura tarvitsee talvilaituminaan jäkäläkankaita ja kesällä, etenkin vasomisaikana, reheväkasvuisia ja rauhallisia aapasoita räme- ja korpilaiteineen. Valtakunnallisessa uhanalaisuusluokituksessa (Rassi ym. 2010) metsäpeura on silmälläpidettävä (NT). Peuran esiintymisalueet Suomessa painottuvat Suomenselälle ja Kainuuseen. Peuran esiintymisalue Oulujärven länsipuolella kattaa nykyisellään Pyhännän, Siikalatvan ja Vaalan alueet, Kajaanin länsiosat sekä Vieremän ja Kiuruveden pohjoisosat (Jaakkola 2015a). Oulujärven itäpuolinen alue on pääosin kesälaidun- ja vasonta-aluetta, ja alueen metsäpeurat vaeltavat Etelä-Pohjanmaalle talvehtimaan. Metsäpeura on leviämässä Kainuussa itärajalta ainakin Pyhännän suuntaan ja talvilaitumia on kehittynyt myös Oulujärven seudulle (Maa- ja metsätalousministeriö, 2007; Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014). RKTL:n (nyk. Luke) laatiman elinympäristökartoituksen perusteella potentiaalisia metsäpeuran talvehtimisalueita on mm. Vaalassa, joten peuran elinvoimaisen osakannan muodostuminen seudulle olisi suotuisissa oloissa mahdollista (Jaakkola 2015a). Luke on valinnut Pyhännän seudun yhdeksi metsäpeuran palautusistutusten kohdealueeksi. Istutuksia on suunniteltu aloitettavaksi aikaisintaan vuoden 2016 alussa (Jaakkola 2015a). Metsäpeuraa on tavattu satunnaisesti Metsälamminkankaan alueella (suullinen tiedonanto Pelson metsästysseura ry; Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014). 4.3.4 Linnusto Kaavaehdotusvaiheessa linnuston nykytila ja vaikutukset linnustolle on kuvattu ja arvioitu YVA-menettelyn yhteydessä laadittujen kartoitusten perusteella. Selvityksiin tehty maastotyö ja käytetyt menetelmät ovat olleet riittäviä ja yleisen käytännön mukaisia, mutta niiden raportointi on ollut puutteellista. Näitä puutteita on korjattu ja selvitysten tulokset on ehdotusvaiheessa kuvattu ja raportoitu aisanmukaisella tarkkuudella. Linnustoselvitysten uudelleentarkastelun on laatinut FM Karri Kuitunen. Pesimälinnusto Pesimälinnustoselvityksen tarkoitus oli ensisijaisesti uhanalaisten (sisältäen erityisesti suojeltavat lajit), alueellisesti uhanalaisten ja silmälläpidettävien, Suomen vastuulajien sekä lintudirektiivin I liitteen lajien esiintymisen ja parimäärien selvittäminen (Luonnonsuojeluasetus, neuvoston direktiivi 79/409/ETY; lintudirektiivi, Rassi ym. 2010, Suomen ympäristökeskus 2013a ja b). Alueellisesti uhanalaisista linnuista tarkasteluun otettiin mukaan keskiboreaalisen metsäkasvillisuusvyöhykkeen Pohjanmaan (3a) sekä Pohjois-Karjalan ja Kainuun (3b) lohkojen lajit, koska selvitysalue sijaitsee näiden kahden lohkon rajavyöhykkeellä (lohkoilla ja niiden perusteena olevilla kasvillisuusvyöhykkeillä ei ole täsmällisiä rajoja luonnossa). Kuvajan itäosan Natura-alueelle ulottuvalla osalla (Iso-Rankku ja Pikku-Rankku) kiinnitettiin huomiota erityisesti Natura-alueen suojeluperusteena olevien lintulajien esiintymisen selvittämiseen. Tavanomaisten pesimälajien esiintymistä ja runsautta arvioitiin yleisemmällä tasolla. Pesimälinnustoa selvitettiin maalintujen kartoitusmenetelmää soveltaen kunkin turbiinipaikan ympäristössä noin 250 metrin säteellä eli yhteensä 27 seitsemällä erillisellä, noin 19,6 hehtaarin laajuisella kartoitusalueella sekä uusien teiden ja tuulivoimapuiston sisäisten sähkönsiirtolinjojen lähialueilta (Koskimies ja Väisänen 1988). Turbiinipaikkakohtaiset alueet kattava kartoitus toistettiin kahdesti 16.5.−18.6.2014 pääsääntöisesti klo 4.00 ja 11.00 (yhteensä n. 51,5 maastotuntia) välisenä aikana mahdollisimman heikkotuulisella ja poutaisella säällä. Laskennoissa selvitysalueet käveltiin systemaattisesti läpi lintuja jatkuvasti havainnoiden siten, että FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 20 (100) 12.5.2015 mikään paikka kartoitusalueilla ei jäänyt noin 25 metriä kauemmaksi kulkulinjalta. Turbiinipaikoilla kartoitus ulotettiin jossakin määrin varsinaisen kartoitusalueen ulkopuolelle, jotta saataisiin suuntaa antava kuva lähialueiden pesivästä lajistosta. Täydentävää pesimälinnustoaineistoa kerättiin myös jalan kartoitus-alueelta toiselle siirryttäessä. Turbiinipaikkojen 24, 25 ja 27 pohjoispuolella kartoitus ulotettiin noin kahden kilometrin etäisyydelle Natura-alueelle sekä hankealueen länsipuolella Rimpinevalle ja itä-puolella Turkkisuolle ja Pikku-Turkkisuolle. Natura-alueella maastotöitä tehtiin 1.4.−6.6.2014 yhtenätoista päivänä yhteensä noin 67 tuntia. Pöllöjen esiintymistä selvitettiin erilliskäynneillä turbiinipaikkojen ympäristössä 31.3.−1.4. ja 8.4.2014 yhteensä 13 tuntia. Täydentäviä pesimälinnustohavaintoja kerättiin lisäksi kevätmuutonseurannan yhteydessä. FM Vesa Hyyryläinen teki kaikki linnustokartoituksen maastotyöt. Lintuhavainto tulkittiin pesiväksi pariksi pääsääntöisesti yhden havaintokerran perusteella, mikäli aikuinen yksilö (esim. laulava koiras tai naaras) havaittiin sopivassa pesimäympäristössä. Luonnollisesti myös havainnot varoittelevista, pesää rakentavista tai ruokaa/ulosteita kantavista emoista, pesistä ja poikueista tulkittiin pesiviksi pareiksi. Kuva 4.9. Vaalan Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston pesimälinnustokartoituksen alueet vuonna 2014. Varsinaiset voimalapaikkakohtaiset kartoitusalueet on merkitty violeteilla ympyröillä ja täydennyskartoituksen (mm. Natura-alueen erityisselvitys Isoja Pikku-Rankulla) alueet vihreällä katkoviivalla. Pesimälinnustokartoitusselvityksen aineistoja on täydennetty Luonnontieteelliseltä keskusmuseolta (uhanalaisia, silmälläpidettäviä ja lintudirektiivin I liitteen lajeja koskevia tietoja), Metsähallitukselta (Rumala-Kuvaja-Oudonrimpien, RimpinevaMatilannevan ja Törmäsenrimpi-Kolkannevan Natura-alueiden linnuston linjalaskenta- FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 21 (100) 12.5.2015 aineistoja vuosilta 2002, 2008, 2012 ja 2014) ja Kainuun ELY-keskukselta (kaakkurin, maakotkan ja muuttohaukan esiintymistä koskevia tietoja) saaduilla aineistoilla. Metsähallitus luovutti selvityksen käyttöön maalintujen linjalaskenta-aineistoja. Linjojen pituudet (yhteensä 70,6 km) jakautuvat eri Natura-alueiden kesken seuraavasti: • Rumala-Kuvaja-Oudonrimmet: 45,5 km (Natura-alueen laajuus 48,4 km2) • Rimpineva-Matilanneva: 6,2 km (6,7 km2) • Törmäsenrimpi-Kolkanneva: 18,9 km (22,3 km2) Linjat on pyritty suunnittelemaan siten, että Natura-alueet tulisivat mahdollisimman hyvin katetuksi (Ari Rajasärkkä/Metsähallitus, kirjallinen ilmoitus). Kartoitusalueilla (turbiinipaikat ympäristöineen ja Kuvajan Natura-alueen itäosa) havaittiin yhteensä 73 pesivää ja mahdollisesti pesivää lintulajia. Mukaan on laskettu petolinnuista maakotka ja muuttohaukka, joiden pesäpaikat sijaitsevat kartoitusalueen ulkopuolella, mutta joiden reviirit kuitenkin ulottuvat alueelle. Linnuston pääosan muodostivat tavanomaiset metsälajit, kuten pajulintu, peippo, vihervarpunen, harmaasieppo, metsäkirvinen, punarinta ja rautiainen sekä punakylki- laulu- ja kulorastas. Muista vähälukuisemmista, mutta tavanomaisista metsälajeista havaittiin muun muassa korppi, käki, käpy-tikka, närhi, sepelkyyhky, tervapääsky, tiltaltti ja varis. Tavanomaisista avomaiden ja pensaikkojen lajeista havaittiin pajusirkku, pensastasku ja västäräkki sekä Kainuussa vähälukuisista ja luokittelemattomista lajeista isolepinkäinen. Luonnonsuojeluasetuksen erityisesti suojeltavista lajeista havaittiin maakotka ja muuttohaukka. Havainnot koskevat todennäköisesti RumalaKuvaja-Oudonrimmet –Natura-alueella pesiviä yksilöitä. Muista uhanalaisista ja vaarantuneista lajeista havaittiin keltavästäräkki, kivitasku, pohjansirkku ja sinisuohaukka. Silmälläpidettäviä lajeja havaittiin 6, alueellisesti uhanalaisia lajeja 3 (maantieteellisen jaottelun lohkot 3a ja 3b), Suomen kansainvälisiä vastuulajeja 10 ja lintudirektiivin I liitteen lajeja 11. Muista huomionarvoisista päiväpetolinnuista havaittiin nuolihaukka ja kanahaukka. Natura-alueella Kuvajan itäosassa ei havaittu erityisesti suojeltavia lintulajeja, mutta muutonseurannoissa hankealueelta havaitut maakotka ja muuttohaukka koskenevat Rumala-Kuvaja-Oudonrimmet -alueella pesiviä lintuja. Muista uhanalaisista lajeista ja vaarantuneista lajeista havaittiin keltavästäräkki ja pohjansirkku. Silmälläpidettäviä lajeja havaittiin 6, alueellisesti uhanalaisia 4, Suomen kansainvälisiä vastuulajeja 10 ja lintudirektiivin I liitteen lajeja 8. Muuttolinnusto Havainnoinnilla selvitettiin Metsälamminkankaan suunnittelualueen ylittävän eri linturyhmien (vesilinnut, kahlaajat, lokit, päiväpetolinnut, kyyhkyt, pikkulinnut) kevätja syysmuuton runsautta, reittejä ja muuttajien lentokorkeuksia erilaisissa sääolosuhteissa. Muutonseurannalla pyrittiin selvittämään lintudirektiivin I-liitteen, uhanalaisten ja silmälläpidettävien lajien sekä mahdollisten muiden erityisen runsaina alueen kautta muuttavien lintulajien muuttajamääriä. Lisäksi tavoitteena oli selvittää mahdollista lintuliikennettä lähialueiden muutonaikaisilta lepäilyalueilta suunnittelualueen ilmatilaan. Havainnointi pyrittiin yleistä säätilojen ja muuton kehitystä seuraamalla ajoittamaan kohteena olevien linturyhmien päämuuttopäiville. Kunakin havainnointipäivänä merkittiin ylös kaikkien muuttavien tai muuten alueella liikkuvien lintujen yksilömäärät lentosuuntineen (pää- ja väli-ilmansuuntien tarkkuudella kompassia, GPS -laitetta ja karttoja apuna käyttäen) ja lentokorkeuksineen sekä ohituspuoli ja -etäisyys havaintopisteeseen nähden. Suurikokoisista linnuista, kuten hanhista, kurjista ja petolinnuista sekä harvinaisista lajeista kirjattiin myös tarkat havaintoajat. Lintujen ohituspuoli määrittää siten, että FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 22 (100) 12.5.2015 havainnoijan katseen ollessa linnun tulosuuntaan, oikealta puolelta ohittava lintu merkittiin + ja vasemmalta puolelta ohittava - merkillä. Havaintopaikan ylittävät linnut kirjattiin merkinnällä +-. Lintujen ohituspuoli ja -etäisyys pystyttiin kuitenkin useimmissa tapauksissa määrittämään edellä selitettyä tarkemmin esimerkiksi merkinnällä: 500 m tarkkailupisteestä itään, muuttosuunta etelä (S). Lintujen lentokorkeuksia arvioitiin vertaamalla puuston korkeuteen (keskimäärin 22 m, korkeimmat latvat 25 m). Lentokorkeudet kirjattiin kolmeen suunnitteilla olevien tuulivoimaloiden mittojen perusteella määriteltyyn luokkaan. Roottorin lapojen pyöriessä lakipiste on 200 metrin ja alin piste 80 metrin korkeudella maan pinnasta. Näin ollen 80−200 metrin korkeudella lentävät linnut ovat vaara-alueella roottorin pyöriviin lapoihin nähden ja tätä matalammalla tai korkeammalla lentävät vaara-alueen ulkopuolella. Kultakin tarkkailupäivältä kirjattiin vallitseva säätila ja sen olennaiset muutokset (lämpötila, pilvisyys, tuulen suunta ja voimakkuus, näkyvyys). Muutonseurannan apuvälineenä käytettiin kiikaria ja zoom-okulaarilla varustettua lintukaukoputkea. Havainnoinnista vastasi FM Vesa Hyyryläinen. Syysmuuttoa havainnoitiin 17 päivänä 15.8.−11.10.2013 yhteensä 132 tuntia. Havaintopaikkana toimi hakkuuaukea Turkkisuon länsipuolella sijaitsevan voimalan numero 9 lähellä (7129312 – 488849; ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit). Tämä paikka osoittautui puistoalueen kattavimmaksi tarkkailupisteeksi myös siinä vaiheessa, kun suunnittelualuerajaus laajeni länteen ja pyrittiin löytämään vaihtoehtoinen tarkkailupaikka. Havainnointipaikalta on hyvä näkyvyys itään ja etelään, mutta näkyvyyttä pohjoiseen ja varsinkin länteen haittaa tiheä mäntytaimikko. Korkeammalla (yli 50 m) kulkevan rastasta suurempien lintujen muuton havaitsemiseen näkyvyys oli riittävä ja kattoi normaalioloissa suuren osan hankealueesta. Vesa Hyyryläinen toteutti syysmuuton seurannan. Syysmuutossa havaittiin yhteensä 94 lintulajia ja yli 22000 yksilöä. Näistä pikkulintuja ja rastaita oli yhteensä 19848 (88 %). Lajilleen määritetyistä viisi runsainta lintulajia olivat peippo 6450 (+ määrittämätön pikkulintu 4800), räkättirastas 5210, järripeippo 820, punakylkirastas 680 ja valkoposkihanhi 420 yksilöä. Eri linturyhmien välillä oli eroja muuttokorkeudessa siten, että suurin osa pikkulinnuista ja rastaista lensi riskikorkeutta (80−200 metriä) matalammalla, kun taas vesilinnuista ja petolinnuista suurin osa havaittiin riskikorkeudella ja sitä korkeammalla. Lintudirektiivin I-liitteen lajeja havaittiin 20 ja uhanalaisia 11, joista kaikki vaarantuneita. Lisäksi havaittiin alli, joka on arvioitu maailmanlaajuisesti uhanalaiseksi. Alueellisesti uhanalaisia lajeja havaittiin 3 ja silmälläpidettäviä 8. Kevätmuuttoa havainnoitiin 14 päivänä 6.4.−21.5.2014 yhteensä 119 tuntia. Havainnointia oli aamuisin auringonnoususta puoleenpäivään ja muutamana päiväpetolintujen ja kurkien muuttopäivänä myös iltapäivisin (taulukot 6 ja 7). Havaintopaikka toimi hankealueen kaakkoispuolella sijaitsevan Pikku Turkkisuon eteläpuolisella sähkölinjalla oleva kääntöpaikka (7126995-489148; ETRS-TM35FIN). Pikku-Turkkisuon havainnointipaikalta on hyvä näkyvyys kaikkiin ilmansuuntiin. Tarkkailupisteestä hallitsee erityisen hyvin hankealueen ylitse etelän- ja lännen suunnasta tapahtuvan muuton. Pohjoisen ja idän suunnissa mäntytaimikko haittaa jonkin verran näkyvyyttä ja estää kauempana ja matalalla (I kerroksen alaosat) pohjoisessa etenevän muuton havaitsemisen (etäisyys turbiinipaikoille 15 ja 27 noin 4 kilometriä). Korkeammalla (yli 50 m) kulkevan rastasta suurempien lintujen muuton havaitsemiseen näkyvyys oli riittävä ja kattoi normaalioloissa suuren osan hankealueesta. Vesa Hyyryläinen toteutti kevätmuuton seurannan. Kevätseurannassa havaittiin yhteensä 103 lintulajia ja yhteensä noin 30576 yksilöä. Näistä pikkulintuja ja rastaita oli 28860 (94 %). Viisi runsainta lintulajia (lajilleen FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 23 (100) 12.5.2015 määritetyistä) olivat peippo 8428 (+ peippo/järripeippo 4200 ja määrittämätön pikkulintu 5600), räkättirastas 3850, niittykirvinen 2860, järripeippo 1250 ja västäräkki 1125 yksilöä. Uhanalaisia lintulajeja havaittiin 15, joista yksi äärimmäisen uhanalainen (kiljukotka) ja yksi erittäin uhanalainen (suokukko) sekä 13 vaarantunutta. Lisäksi havaittiin maailmanlaajuisesti vaarantuneista lajeista alli. Lintudirektiivin I-liitteen lajeja havaittiin 25, alueellisesti uhanalaisia lajeja 5 ja Suomen kansainvälisiä vastuulajeja 19. Muuton piirteet Koko- ja puolisukeltajasorsien sekä kuikkalintujen yksilömäärät olivat vähäisiä sekä kevät- että syysmuutonseurannassa. Arktisten vesilintujen muutto keskittyy Suomenlahtea seuraavalle, mantereella osin Itä- ja Kaakkois-Suomen kautta kulkevalle reitille ja toisaalta Pohjanlahtea seuraavaa reitille (esim. Kontiokorpi & Rusanen 2014, Pöyhönen 1995, Toivanen ym. 2014a ja 2014b). Oulujärvellä havaitaan valtakunnallisesti tarkasteltuna vähäistä sukeltajasorsien, kuten allien, mustalintujen, pilkkasiipien ja lapasotkien liikehdintää ja lepäilyparvia. Muuttoparvia havaitaan suurempia määriä Metsälamminkankaan ympäristössä kuitenkin vain Oulujärvellä Manamansalon ja mantereen välisessä Alassalmessa (Luontokuva Pekka Helo Ky 2012; kuva 2). Metsälamminkankaan tuulivoima-alueella ja sen lähiympäristössä ei ole vesilintujen muuttoa ohjaavia maantieteellisiä johtolinjoja. Lisäksi mantereen päällä lentokorkeus on tavallisesti hyvin suuri Oulujärven yllä lentäviin yksilöihin verrattuna (Teppo Helo, suullinen ilmoitus). Metsälamminkankaalla syksyllä 2013 (499 yksilöä) ja keväällä 2014 havaittujen hanhien yhteismäärä (53) on valtakunnallisesti tarkastellen vähäinen. Hanhien muuttoreiteissä on merkittävää vuosien välistä vaihtelua, joka määräytyy muun muassa tuulen suunnan ja voimakkuuden sekä laajojen sade- ja sumualueiden sijainnin perusteella. Keskimääräisenä syksynä hanhimuuton pääreitti kulkee kuitenkin selvästi Metsälamminkankaan tuulivoima-aluetta idempänä siten, että suurimmat muuttajamäärät havaitaan Pohjois- ja Etelä- Karjalassa sekä Pohjois- ja Etelä-Savossa. Keskimäärin noin kerran kymmenessä vuodessa esimerkiksi poikkeuksellisten idän puoleisten tuulten painamana Kainuun alueella havaitaan tavallista runsaampaa hanhimuuttoa, mutta yksilömäärät ovat silloinkin Kaakkois- ja Itä-Suomessa havaittuja selvästi pienempiä. Tällaisinakin syksyinä Kainuun suurimmat hanhien muuttajamäärät havaitaan Metsälamminkangasta idempänä (Teppo Helo, suullinen ilmoitus). Joutsenien yksilömäärät olivat muiden vesilintujen tapaan vähäisiä sekä syksyllä 2013 että keväällä 2014. Oulujärven länsirantaa seuraava päiväpetolintujen kevät- ja syysmuuttoreitti kulkee osittain Metsälamminkankaan tuulivoima-alueen kautta. Parhaana kevätmuutonseurannassa todettuna muuttopäivänä 21.4.2014 havaittiin yhteensä noin 70 pääasiassa pohjoiseen (N) muuttavaa Buteo-lajia, joista piekanoita oli 48 ja loput piekanoita tai hiirihaukkoja. Noin 80 % piekanoista lensi hieman hankealueen itäpuolelta, mutta joitakin yksilöitä muutti suoraan hankealueen ylitse leveänä rintamana. Suurin osa linnuista muutti lapakorkeudella, mutta noin kolmasosa lapakorkeuden alapuolella. Kaakkoistuulisena päivänä 21.4.2014 piekanoiden ja hiirihaukkojen pohjoiseen suuntautunut muutto kääntyi Oulujärven kohdatessaan todennäköisesti rantalinjan ja tuulen suuntaisesti luoteeseen (NW). Osa Oulujärven Metsälamminkankaan ympäristössä kohtaavasta petolintujen kevätmuutosta suuntautuu kuitenkin Manamansalon kautta koilliseen (NE) yli Oulujärven (todennäköisesti yleisempää koillis- ja lounaistuulilla kuin luoteis- tai kaakkoistuulella; Luontokuva Pekka Helo Ky 2012). FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 24 (100) 12.5.2015 Metsälamminkankaan syys- ja kevätmuutonseurannassa havaittu päiväpetolintujen yhteismäärä on maakunnallisesti merkittävä, mutta valtakunnallisesti kuitenkin varsin tavanomainen. Kanadalaiseen aineistoon perustuvan suosituksen mukaan alle kymmenen turbiinin tuulivoimapuistossa vuosittaisen petolintujen törmäyskuolemien määrän ei tulisi nousta kahta yksilöä suuremmaksi (Ontario Ministry of Natural Resources 2011). Metsälamminkankaalla molemmille lintujen päämuuttosuunnille lasketut estimaatit törmäävien yksilöiden määrästä ovat suosituksessa esitettyä vuosittaista maksimäärää pienempiä (olettaen että 95 % väistää) jopa 27 turbiinin puistovaihtoehdossa ja olettaen petolintujen yksilömäärä kymmenkertaiseksi syksyn 2013 ja kevään 2014 yhteismäärään verrattuna. Laskelmissa kaikkien yksilöiden on lisäksi oletettu lentävän riskikorkeudella, vaikka tosiasiassa osa muutonseurannoissa havaituista petolinnuista lensi joko riskikorkeutta matalammalla tai sitä korkeammalla. Metsälamminkankaan syys- ja kevätmuutonseurannassa havaitut muuttavien pikkulintujen ja rastaiden yksilömäärät olivat maakunnallisesti huomattavia. Metsälamminkankaalla havaitut pikkulintumäärät ovat kuitenkin selvästi vähäisempiä kuin merkittävillä pikkulintumuuton johtolinjoilla esimerkiksi Suomenlahden ja Pohjanlahden rannikolla sekä Etelä- ja Pohjois-Karjalassa (esim. Aalto 2009, Toiskallio 2011, Tyyskä 2010). Maakunnallisesti suurista pikkulintujen ja rastaiden yksilömääristä huolimatta törmäysriski ainakin päivämuuton osalta on vähäinen, sillä lentokorkeus metsäalueiden yllä on pääsääntöisesti tuulivoimaloiden lapakorkeutta pienempi. Vastaavia pikkulintujen ja rastaiden lentokorkeuden jakaumia on havaittu useissa muissakin muuttolintuselvityksissä (esim. Kuitunen & Lehtonen 2010, Luontokuva Pekka Helo 2012 ja 2013). 4.3.5 Natura 2000- ja suojelualueet Kaava-alueen pohjoispuolella sijaitsee Natura-alue Rumala-Kuvaja-Oudonrimmet (FI1200800), joka on Kainuun merkittävin suoalue ja Kainuun merkittävin luontokohde. Natura-alue on suojeltu sekä luonto- että lintudirektiivin nojalla. Natura-alue sijaitsee aivan kaava-alueen koillisrajalla. Kaava-alueen eteläpuolella on Natura-alue RimpinevaMatilanneva (FI1200923), joka on hyvin kehittynyt vetinen aapa. Alue on suojeltu sekä luonto- että lintudirektiivin nojalla. Muita Natura-alueita suunnitellun tuulivoimapuiston ympäristössä ovat kaava-alueen lounaispuolella noin 7 km etäisyydellä sijaitseva Törmäsenrimpi-Kolkannevan (FI1104408) Natura-alue, joka on suojeltu sekä luonto- että lintudirektiivin perusteella. Kaava-alueen pohjois- ja koillispuolella lähimmillään noin 8 km etäisyydellä sijaitsee luontodirektiivin perusteella suojeltu Natura-alue Oulujärven saaret ja ranta-alueet (FI1200104). Kaava-alueen pohjoispuolella noin 12 km etäisyydellä sijaitsee Painuanlahden Natura-alue (FI1200801), joka on suojeltu sekä luonto- että lintudirektiivin perusteella. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Kaava-alueesta alle 5 km etäisyydellä sijaitsevat Rumalan-Kuvajan-Oudonrimpien soidensuojelualue ja yksityismaan luonnonsuojelualueet Piiparinpuron luonnonsuojelualue ja Piiparinpuron II luonnonsuojelualue (Kuva 4.10). (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Luonnonsuojeluohjelma-alueista alle 5 km etäisyydellä on soidensuojeluohjelmaan kuuluvat kohteet Rumalan-Kuvajan-Oudonrimpien alue, Rimpineva ja Loukkukaarto. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Rumala-Kuvaja-Oudonrimmet ja Rimpineva-Matilanneva kuuluvat Suomen tärkeään lintualueeseen, eli FINIBA-alueeseen Oulujärven länsipuolen suot. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 25 (100) 12.5.2015 Kuva 4.10. Natura lähiympäristössä. 2000-alueet sekä luonnonsuojelualueet kaava-alueen Metsälamminkankaan osayleiskaavaehdotuksen yhteydessä Natura-arviointia on täydennetty. Arviointi pohjautuu Sweco Ympäristö Oy: n (2014) YVA -vaiheessa laadittuun Natura-arviointiin. Arvioinnissa on huomioitu sähkönsiirtolinja, jota ei käsitellä yleiskaavassa. Natura-arvioinnin ovat laatineet biologit FM Ville Suorsa, FM Minna Tuomala ja FM Jari Kärkkäinen FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:stä. Törmäyslaskelmista ja pääosin vaikutusarvioinnista lintuihin on vastannut Karri Kuitunen (T:mi Ympäristötutkimus Karri Kuitunen). 4.4 Maisema ja kulttuuriympäristö 4.4.1 Maiseman yleispiirteet Ympäristöministeriön laatimassa maisemamaakuntajaossa Vaalan Metsälamminkankaan alue kuuluu Oulujärven seutuun. Oulujärven seutu on maisemamaakunnistamme pienin ja sillä on yhtäläisiä piirteitä kaikkien ympäröivien maisemamaakuntien kanssa. Maasto on pääpiirteissään hyvin tasaista, mutta pinnanmuodot alkavat jyrkentyä kohti järven itäpuolisia vaara-alueita. Lännessä Pohjanmaan nevalakeuden tuntumassa on soiden määrä huomattava. Maisemamaakunnan yksilöllisin ja hallitsevin tunnusmerkki on laajojen selkävesien ja saaristojen Oulujärvi. Oulujärven seutu on Vaara-Karjalan - Kainuun vaaraseudun ja Pohjois-Pohjanmaan nevalakeuden seudun vaihettumisaluetta. Karuhkon yleisilmeensä ja vaihettumisalueen luonteensa puolesta seutu voitaisiin hyvin lukea myös Suomenselän jatkeeksi. Oulujärven seudun yhdistäminen johonkin muuhun maisemamaakuntaan ei kuitenkaan tekisi oikeutta sen omanlaatuisille erityispiirteille. Alue on maassamme ainutlaatuinen FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 26 (100) 12.5.2015 usean maisemaelementin solmukohta, jota hallitsee suurjärvelle avautuvat maisemat. Oulujärven poikki kulkee huomattava luoteesta kaakkoon suuntautuva harjumuodostumajakso, jonka tuntumassa seudun tasainen maaperä on laajalti jäätikköjokien tuomien sedimenttien kattama. Soita on runsaasti, mutta keskimäärin vähemmän kuin Suomenselän alueella. Länsiosissa vallitsevat karuhkot puolukkatyypin kankaat vaihettuvat itään päin mentäessä hieman viljavimmiksi puolukka- ja mustikkatyyppien sekametsiksi. Rehevyyttä ja monipuolisuutta kasvillisuuteen ja kasvistoon tuo seudun itäosien kuuluminen Kainuun vaarajakson lehtokeskukseen. Oulujärven Paltaselän rannat ovat alavat ja rehevät. Tämä alue on Kajaanin ja Sotkamon välisen alueen ohella vaurain osa Kainuuta, ja näillä tienoilla harjoitetaan maataloutta vielä verraten hyvällä menestyksellä. Asutus on Oulujärven seudulla melko harvaa. Tyypillinen rakennusryhmä kookkaine talousrakennuksineen levittäytyy tasamaalla laajalle alueelle joen tai järven töyräälle. Metsään liittyvien elinkeinojen ohella kalastus on tuonut tervetullutta lisää elantoon. (Ympäristöministeriö, 1993a.) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 27 (100) 12.5.2015 4.4.2 Kaava-alueen lähellä sijaitsevat arvokohteet Kuva 4.11. Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston lähellä sijaitsevat maisemalliset arvokohteet. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Kaava-alueella ei sijaitse valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita (Kuva 4.11). Lähimmät valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista ovat Säräisniemi, joka sijaitsee lähimmillään noin 15 kilometrin päässä Metsälamminkankaan kaava-alueesta, sekä Manamansalon saaren pohjoisosassa sijaitseva Manamansalon valtakunnallisesti arvokas maisema-alue, joka sijaitsee lähimmillään noin 18 kilometrin päässä FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 28 (100) 12.5.2015 suunnitellusta tuulivoima-alueesta. Oulujärven itäpuolella ovat Kajaanin Paltaniemen ja Paltamon Melalahti-Vaarankylän alueet, jotka ovat yli 40 kilometrin etäisyydellä Metsälamminkankaan tuulivoima-alueesta. Pohjois-Pohjanmaan puolella ei ole suunnittelualueen läheisyydessä valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Säräisniemi ”Säräisniemi on yksi Oulujärven vanhimmista kylistä. Kinteää asutusta kylällä on ollut jo 1500-luvun lopulta, jolloin Oulujärven erämaa-alueita asutettiin Kustaa Vaasan toimesta…” ”…Kyläkeskus ympäristöineen edustaa seudulle luonteenomaista perinteikästä kulttuurimaisemaa. Säräisniemen eteläpuolen rannoilla on avaria peltoaukeita ja pohjoispuolella on seudulle tyypillisiä jyrkkiä vyöryrantoja. Niemen eteläosassa sijaitsee vanha kuntakeskus, joka on rakentunut nauhamaisesti kylätien varteen. Vanhat puukujanteet, vanhat petäjät ja korkeat kyläkuuset elävöittävät kylämaisemaa. Säräisniemen alue on osa Oulujärven halkaisevaa luode-kaakko suuntaista harjumuodostumaa.” (Lainatut otteet Siipola, 2002) Kuva 4.12. Historiallisia aittoja Säräisniemestä Manamansalo ”Manamasalon kulttuurimaisema edustaa Oulujärven seudun karun luonnon keskelle syntynyttä saaristokyläasutusta. Maisemakuva on alava ja tasainen, mutta lampineen ja metsäsaarekkeineen karuun ympäristöönsä verrattuna pienipiirteinen ja vehmas…” ”…Kyläasutus koostuu kolmesta lähekkäisestä pienestä kylästä: Kivarinperästä, Kangasperästä ja Kaaresperästä. Kaunis luonto ja arvokas kulttuuriperintö yhdistyvät FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 29 (100) 12.5.2015 näillä alueilla maisemallisesti tasapainoiseksi kokonaisuudeksi…” ”Osa Manamasalosta ja sen rannoista kuuluu valtakunnallisiin Harjujen – ja rantojen suojeluohjelmaan.” (Lainatut otteet Siipola, 2002) Maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Kaava-alueelle eikä alle viiden kilometrin säteelle siitä sijoitu maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. 5-12 kilometrin etäisyydelle lähimmistä tuulivoimaloista sijoittuu yksi kohde. Järvikylä, etäisyys lähimmillään runsaat viisi kilometriä Kohde sijaitsee Mulkuanjärven rannalla. Alue käsittää viljelysmaisemaa ja arvokasta rakennuskantaa. (Pohjois-Pohjanmaan liitto, 1997.) Kuva 4.13. Näkymä Järvikylästä Muut maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet sijoittuvat huomattavasti kauemmaksi. Niistä lähimmät Tavastkenkä ja Siika- ja Neittaanjokivarsi sekä Hyvölänranta, sijaitsevat lähimmillään noin 20 kilometrin päässä tuulivoiman suunnittelualueesta. Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit ovat valmistuneet vuoden 2014 aikana Kainuussa. Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi on valmistunut myös Pohjois-Pohjanmaalla mutta maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 30 (100) 12.5.2015 osalta inventointi on siellä vielä kesken. Vaalan kunnan alueelta on ehdotettu kahta valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta ja kolmea maakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Lähin ehdotettu valtakunnallisesti arvokas kohde on Manamansalo, joka sijoittuu lähimmillään noin 18 kilometrin päähän suunnitellusta tuulivoimapuistoalueesta. Maisema-aluerajausta on ehdotettu laajennettavaksi nykyisestä. Toinen valtakunnallisesti arvokkaaksi ehdotettu kohde on Rokuanvaara, joka sijoittuu lähimmillään noin 23 kilometrin päähän kaava-alueesta. Rokuanvaara on laaja kohde, joka sijoittuu myös osin Muhoksen ja Utajärven kuntien alueelle. Vajaan 15 kilometrin päässä suunnitellusta tuulivoimapuistoalueesta sijaitseva Säräisniemi on ehdotettu pudotettavaksi luokitukseltaan maakunnallisesti arvokkaaksi maisemaalueeksi. Aluerajausta on ehdotettu laajennettavaksi käsittämään lähes koko niemen alue. Kaksi uutta maakunnallisesti arvokkaaksi ehdotettua maisema-aluetta ovat Neittävän kylä noin 20 kilometrin päässä suunnitellusta tuulivoimapuistosta sekä Oulujoen kulttuurimaisema ja voimalaitokset, joka sijoittuu vielä tätäkin etäämmäksi, lähimmillään runsaan 28 kilometrin päähän kaava-alueesta. Aluerajaukset eivät ole vielä lainvoimaisia. Ne vahvistettaneen vuoden 2015 aikana, kunhan on ensin kuultu kuntia. (Muhonen ja Savolainen, 2014, Mäkiniemi, 2014) Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) Kaava-alueelle eikä 12 kilometrin säteelle uloimmista tuulivoimaloista sijoitu valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Lähimmät Vaalan kunnan alueella sijaitsevat RKY 2009 -kohteet ovat Siikajoen eli Neittävän uittokanava tai Painuan kanava ja Keisarin tie Säräisniemessä. Kohteet sijaitsevat kaava-alueen lähimmistä tuulivoimaloista 13–15 kilometrin etäisyydellä. Lähimmän kohteen tekstiote on lainattu Museoviraston internetsivustolta. Painuan uittokanava, etäisyys lähimmillään vajaat 13 kilometriä. ”Siikajoen, eli Neittävän uittokanava tai Painuan kanava on uittotoimintaan liittyvä mittava erikoisrakennelma 1900-luvun alusta. Siikajoen uittokanava yhdistää Oulujärven länsirannalla olevan Painuanlahden ja Pohjanlahteen laskevan Siikajoen sivujoen, Neittävänjoen. Pituutta avoimella maakanavalla on lähes 13 km. Se kulkee pääosin multa-, turve- ja suoalueella, joten kanavan luiskat on tuettu puurakenteilla ja kanavan reunaluiskiin on tasoitettu vonkapaikat.” Merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 1993)/ Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Entisiä valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY1993), jotka voidaan nykyään pääsääntöisesti rinnastaa maakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin, ei sijoitu kaava-alueelle eikä 12 kilometrin säteelle uloimmista tuulivoimaloista. Lähimmät kohteet sijoittuvat 13-15 kilometrin päähän lähimmistä tuulivoimaloista ja ovat Uittokanava Painuanlahdelta Neittävänjokeen, Säräisniemen kylä ja Keisarin tie Säräisniemessä. Vaalan kulttuuriympäristöohjelman mukaisia maakunnallisesti arvokkaita rakennettuja kulttuuriympäristöjä sen sijaan löytyy yksi vähän lähempääkin. 5-12 kilometrin etäisyydelle lähimmistä tuulivoimaloista sijoittuu kolme kohdetta, joista yksi Vaalan kunnan alueelle ja kaksi Siikalatvan kunnan alueelle. Vaalan kunnan alueella kohde on Hätilä (61), jonka etäisyys lähimmillään vajaat 10 kilometriä. Hätilä sijoittuu Manamansalon eteläosaan Alassalmen rannalle. Hätilä on vanha maakirjatalo, joka oli ennen isojakoa Hovilan torppa. Hätilän pihapiirin vanhimmat rakennukset ovat 1800-luvun alusta. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 31 (100) 12.5.2015 Siikalatvan kunnan puolelle sijoittuu kaksi maakunnallisesti arvokasta rakennetun kulttuuriympäristön kohdetta. Saaren (osoite Saarentie 100, kiinteistötunnus 791-40244-2) ja Sipon (Vuolijoentie 1915?) tilat ovat maakunnallisesti merkittäviä kulttuurihistoriallisia kohteita, jotka sijaitsevat Siikalatvan kunnan Kestilän kirkonkylän Järvikylässä. Saaren etäisyys on lähimmillään noin 7 km ja Sipon noin 5 km Paikallisesti arvokkaat rakennetun kulttuuriympäristön kohteet Metsälamminkankaan kaava-alueella ei selvitysten mukaan ole paikallisesti merkittäviä rakennetun kulttuuriympäristön kohteita. 5-12 kilometrin etäisyydelle lähimmistä tuulivoimaloista sijoittuu kuusi kohdetta. Seitsemäs kohde sijoittuu jonkin verran vyöhykkeen ulkopuolelle. Enonkylän entinen kansakoulu (167), etäisyys lähimmillään runsaat viisi kilometriä Enonkylän koulu on tyypillinen 1950-luvun alun koulumiljöö. Koulurakennuksen ohella pihapiirissä on asuinrakennus ja piharakennus. Leinolan tila (164), etäisyys lähimmillään noin 5,5 kilometriä Tila sijaitsee Enonkylässä. Se on ollut vielä 1900-luvun alkupuolella osa Kolehmaisen (ent. Huovilan) maakirjataloa, jota on asuttu jo 1800-luvun alkupuolella. Talon pihaan johtaa koivukuja ja pihapiiriä ympäröivät viljellyt pellot. Alassalmen tila (165), etäisyys lähimmillään vajaat kuusi kilometriä Tila sijaitsee Salmenrannan kylässä, länsirannalla, aivan rannan tuntumassa. Tilan vanha päärakennus on näyttävä ja peräisin 1800-luvun alusta. Salmen tilan (166) pihapiiri, etäisyys lähimmillään vajaat kuusi kilometriä Salmen pihapiiri sijoittuu Alassalmen tilan viereen mutta on sitä pienempi. Tilan rakennukset ovat peräisin 1900-luvun alkupuolelta. Niemelän tila (63), etäisyys lähimmillään noin 7,5 kilometriä 1900-luvun alussa perustettu Niemelän tila sijaitsee Hiisiniemessä. Rakennukset on sijoitettu pienelle kallioiselle kukkulalle. Rakennuksia on runsaasti. Mustaniemen tila (62), etäisyys lähimmillään runsaat yhdeksän kilometriä Tila sijaitsee Manamansalon eteläisimmässä kärjessä. Ennen isojakoa tila oli Hovilan mäkitupa. Tilan vanhimmat rakennukset ovat peräisin 1800-luvun lopusta ja 1900luvun alusta. Lammen vanha kantatila (66), etäisyys lähimmillään noin 12,5 kilometriä 1800-luvulta peräisin oleva tila sijaitsee Lamminperällä Kuivalammen eteläosassa. Tilalla on myös paikallisesti harvinainen tuulimylly, joka on huonokuntoinen. (Siipola, 2002) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 32 (100) 12.5.2015 4.4.3 Kaava-alueen lähimaiseman maisemarakenne Kallio- ja maaperä Kallioperä ja sitä peittävä maaperä muodostavat maiseman perusrungon. Kallioperä määrää ensisijaisesti alueen korkeuden merenpinnasta ja pinnanmuotojen vaihtelun. Suomen kallioperä kuuluu laajaan Pohjois- ja Itä-Euroopan eli Fennosarmatian prekambriseen peruskalliolohkoon, joka muodostaa Euroopan mantereen vanhimman osan. Fennoskandian kilpi on Fennosarmatian peruskallioalueen kohonnut osa. Vaalan alue sijoittuu tarkemmin arkeeiseen kallioperään, jonne Suomen vanhimmat kivet sijoittuvat. (geologia.fi, 2013; Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Vaalan alueen graniitti- ja gneissikivilajeista sekä vaaleanharmaasta tonaliitista koostuva kallio on kiteytynyt kovaksi kiveksi noin 2,5 miljardia vuotta sitten. Aikojen kuluessa täällä olleet vuoret ja laaksot ovat tasoittuneet täysin. Kallion viimeinen silaus ja sen päällä olevat pintamaat ovat peräisin vasta äskettäin päättyneiden jääkausien työstä. Maaperällä tarkoitetaan kallioperää peittävää irtomaakerrosta. Maaperä koostuu kallioperän kiviaineksista peräisin olevista kivennäismaalajeista sekä kasvien ja muiden eliöiden jäänteistä syntyneistä eloperäisistä maalajeista. Alueen vallitsevat maalajit ovat paksu turvekerros sekä sekalajitteiset maalajit, joiden päälajiketta ei ole selvitetty. Lisäksi alueella on kalliomaata sekä karkearakenteisia maalajeja. Topografia Korkokuvaltaan maasto on pääosin alavaa tai loivasti kumpuilevaa. Suurimmat korkeuserot ovat alueen koillisosassa, missä korkeusero on enimmillään noin kahdeksan metriä noin 150 metrin matkalla, maaston korkeus vaihtelee lännestä itään 130–165 metriä mpy. Tällä alueella esiintyy myös hiekkaista maaperää. Vesistö Vaalan läntiset osat, kuten myös pääosin Metsälamminkankaan alue, kuuluvat Siikajoen päävesistöalueeseen ja Kuikkaojan valuma-alueeseen. Kaava-alueella on yksi lampi, Metsälampi (152,6 metriä mpy). Kaava-alueen itäosassa on vedenjakaja, jonka itäiset osat kuuluvat Oulujoen vesistöalueeseen sekä Niskanselän ja Ärjänselän valumaalueisiin. Vesistöjä on kuvattu kappaleessa 4.3.1. Ilmasto Alue kuuluu keskiboreaaliseen ilmastovyöhykkeeseen, mutta Oulujärven ympäristö ja sieltä itään ulottuva järvi-jokilaakso erottuvat muusta maakunnasta ilmastollisesti edullisempana alueena. Vuoden keskilämpötila on keskimäärin + 2 Celsiusastetta. Vuoden kylmimmät kuukaudet ovat tammi- ja helmikuu, (ka -10–12 astetta) mutta silloinkin Oulujärven ympäristössä on noin kaksi astetta lämpimämpää kuin muualla Kainuussa. Keskimääräinen vuotuinen sademäärä Kainuussa vaihtelee 500 ja 700 millimetrin välillä siten, että vähiten sataa Oulujärven länsirannalla. Oulujärven seudulla on myös talvisin vähemmän lunta kuin muualla Kainuussa. (www.ilmastoopas.fi) Kasvillisuus Vaalan kasvillisuus on yleisvaikutelmaltaan karua. Runsasravinteisia, valtakunnallisia kasviharvinaisuuksia houkuttelevia kasvikeitaita ei kunnasta löydy. Mänty on vaalalaisen metsän valtapuu. Kuusikoita löytyy eniten Oulujokivarresta ja Oulujärven pohjoisrannalta Jaalangasta ja Liminpurolta. Laajoilla suoalueilla kuusi on vallannut kauas näkyvinä nauhakasvustoina purojen- ja jokien varret. Karuinta metsätyyppiä, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 33 (100) 12.5.2015 jäkäläkangasta, esiintyy jääkauden lopulla kasaantuneilla hiekkasärkillä ja -harjuilla, joissa humuskerros on äärimmäisen ohut. Lehtoalueita esiintyy vähän. Ihmisen toiminta on aiheuttanut monia muutoksia luonnonkasvistolle. Oulujoen ja Oulujärven rannoilla on luonnontila muuttunut säännöstelyn takia. Säännöstely haittaa vesikasveja, mutta pahiten siitä on kärsinyt vesirajan kasvisto. Suurin, rantamaisemassakin näkyvä muutos lienee tapahtunut Painuanlahdella, jonka ennen paljaat, alavat rantahietikot ovat nopeasti muuttuneet leveäksi saraniittyvyöhykkeeksi. Muutoksia kasvillisuuteen ovat aiheuttaneet myös asutus, viljely ja kulkuväylien rakentaminen. Alueen kasvillisuutta on käsitelty tarkemmin tämän selostuksen kappaleessa 4.3.2. Jääkauden vaikutus Vaalan seutu paljastui viimeisimmän jääkauden jälkeen jään ja veden alta noin 7000 vuotta eaa. Noin 6 500 eaa. oli Vaalasta paljastunut jo Oulujärven ympäristö ja Rokuan alue sekä nykyisen kunnan pohjoiset osat. Harjujen ja muinaisrantojen muodostuminen tapahtui tuolloin. Myös soistuminen alkoi jo tuolloin. Oulujärvi on muotoutunut nykyiselleen maannousun myötä kivikaudella eli noin 1600 eaa. Oulujoki alkoi kehittyä noin 6 300 v. eaa. Joen kasvaessa ja syvetessä leikkautuivat maastoon hiekkaperäiseen maaperään yhä nykyäänkin näkyvissä olevat raviinit. Raviinien muodostuminen päättyi, kun hiekkaa kovempi moreeni maa-aines paljastui. Vaalan maisemia luonnehtii melko selvä juovaisuus: pitkät moreeniharjanteet, moreenikumpujonot ja niiden väliset suopainanteet suuntautuvat luoteesta kaakkoon. Merkittävin harjujakso kulkee kunnan keskiosan poikki. Se ulottuu Ilomantsista Hailuotoon ja siihen kuuluvat Vaalassa Manamansalo, Säräisniemi, Hautakangas, Multimäki ja pääosa Rokuanvaaroja. Manamansaloa ja Rokuanvaaraa luonnehtivat lukuisat supat, joista osaan on muodostunut järviä ja lampia. Maaston tasaisuus ja moreeniaineksen yleisyys aiheuttavat sen, etteivät joet ole saaneet aikaan merkittäviä laaksomuodostelmia Vaalassa. Poikkeuksena on Oulujoki. Ennen jääkautta muodostuneeseen laaksoon on kasautunut paksulti hiekkaa, johon Oulujoen vesien oli helppo leikata uomansa. (Siipola, 2002.) Maisemarakenne -kohdan teksteinä on hyödynnetty Vaalan Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston YVA-selostuksen tekstejä. 4.4.4 Kaava-alueen lähimaiseman maisemakuva Itse Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston kaava-alue on metsäistä ja soista, asumatonta aluetta. Alueella on paikoitellen avohakkuita. Metsien välillä on suoalueita, joista osa on vähäpuustoisia ojittamattomia ja erämaisuudessaan kauniita alueita. Alueella puusto on kaakkoislaidalla matalahkoa, ilmeisesti uudistettua talousmetsää ja soiden matalahkoa metsää. Muilla alueilla puusto on pääosin korkeampaa ja tiheämpää. Alueella ei muodostu maaston tasaisuuden ja metsäisyyden vuoksi kaukonäkymiä. Varsinkin korkeamman puuston alueilla näkymät rajoittuvat hyvin lähelle. Pidempiä näkymiä on avohakkuiden, tielinjojen, vähäpuustoisten soiden, matalamman puuston, sähkövoimalinjojen ja moottorikelkkareittien alueilla myös hieman etäämpänä. Alueen tiestö muodostuu metsäautoteistä sekä Kestiläntiestä. Tiet ovat hyvin suoralinjaisia ja tienvarsimaisemiltaan yksitoikkoisia. Tienvarsimaisemat eivät tarjoa maamerkkejä, joita alueella ei juuri muutenkaan ole. Alueella on lisäksi turpeennostoalueita, pienialaisia maa-ainestenottoalueita sekä kallioisia tai kivikkoisia alueita. Alueella ja sen läheisyydessä kulkee voimalinjoja (110 kV ja 400 kV), joiden kohdalla on raivattu johtokäytävä. Voimalinjat rakenteineen ja johtokäytävineen muodostavat voimakkaan elementin maisemaan ja luovat alueelle tuotantomaisemaa. Nämä FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 34 (100) 12.5.2015 vaikuttavat lähialueen näkymiin voimakkaasti. Isomman voimalinjan (400 kV) pylväsrakenteet ovat korkeita, ja näkyvät siksi myös hieman kauemmas, mikäli näkymälinjoja syntyy esimerkiksi avohakkuiden kohdalle. Kun alueen maisemakuvaa tarkastelee hieman laajemmin, noin viiden kilometrin säteellä kaavaillusta tuulivoimapuistosta, alueen maisemakuvalle on tunnusomaisista metsäisyys. Laajat suoalueet sekä suhteellisen pienialaiset peltoalueet tuovat vaihtelua sulkeutuneeseen maisemaan. Pellot sijoittuvat lähinnä tuulivoimapuistoalueen itäpuolelle. Avotilojen yhteydessä selkeälinjaiset metsänreunat toimivat useimmiten tärkeinä reunavyöhykkeinä ja rajaavat maisematiloja. Alueelle sijoittuu myös pieni Kivijärvi, jonka rannalla on virkistäytymiseen tarkoitettu kotarakennelma. Tärkeimmät näkymät lähialue -vyöhykkeellä avautuvat Oulujärven suuntaan suunnitellusta tuulivoimapuistosta poispäin. Alueen maisemakuvaa edelleen laajemmin tarkasteltaessa nousee Oulujärvi keskeiseen asemaan. Oulujärveä kutsutaan sen laajuuden sekä maakunnallisen ja seudullisen merkityksen vuoksi ”Kainuun mereksi.” Oulujärvi on Suomen viidenneksi suurin järvi ja sen pinta-ala on noin 887 neliökilometriä. Mananmansalon saari jakaa järven suuret selät järven puolivälin paikkeilla. Jääkauden vaiheissa muodostuneen järven leimallisimpia piirteitä ovat suurien selkien lisäksi hiekkaiset rantatörmät, joista korkeimmat länsipuolella ovat noin 30 metriä korkeita. Muutoin Oulujärven rannat ovat hiekka-, kivikko- ja luhtarantoja. (Heikkinen, 2002) Etelästä Manamansaloon on lossiyhteys ja pohjoisesta maantiesiltayhteys. Vuolijoentien varresta voi Oulujärven havaita vain harvoista paikoista rannan metsäisyyden vuoksi. Myös Mananmansalon lounaisranta on metsän peittämä. Vuolijoentien varrella ja Oulujärven länsirannalla on metsäkaistaleiden jakamia ja rajaamia peltotilkkuja. Aluetta hallitsevat metsäiset pääosin ojitetut suoalueet. Kaava-alueen ympäristössä asutus on melko harvaa; Vuolijoentien varrella on kolme kylää Käkilahti, Ojanperä ja Enonkylä, joissa on vakituista asutusta ja viljeltyjä peltoaloja. Siikalatvan kunnan puolella on Järvikylä, joka on maakunnallisesti arvokasta maaseutumaisemaa Mulkuanjärven rannalla noin viisi kilometriä tuulivoimaloista länteen. Lisäksi Oulujärven rannoilla on runsaasti vapaaajan asutusta, joka peittyy osittain metsäisiin rantoihin. Alueen länsiosa on melko sulkeutunutta maisematilaa metsän ja soisen metsän vuoksi. Oulujärvi kokonaisuudessaan ja sen rannoilla olevat peltoalueet, osittain puuttomat suoalueet ja turpeennostoalueet sekä tie- ja sähkölinjat muodostavat avoimia maisematiloja. Maisema on voimakkaasti luode-kaakkoissuuntainen alueen kallio- ja maaperästä johtuen. Maisemakuva -kohdan teksteinä on suurelta osin hyödynnetty Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston YVA-selostuksen tekstejä. Vaalan 4.4.5 Muinaisjäännökset Metsälamminkankaan kaava-alueella suoritettiin muinaisjäännösinventointi kesällä 2014 (Keski-Pohjanmaan Arkeologiapalvelu Oy). Alueelta ei ollut tiedossa tunnettuja muinaisjäännöskohteita tai muita kulttuuriperintökohteita. Inventoinnissa löytyi yksi uusi muinaisjäännöskohde, jossa on kaksi tervahautaa, tervapirtin kiuas/tervapirtin pohja sekä kaksi muuta paikan tervanvalmistukseen liittyvää rakennetta. Kohde on nimetty Sarvisuoksi. Kartoituksen yhteydessä tehtiin yksi muu inventointihavainto, joka on rajamerkki. Tällä kohteella ei ole sellaista yleistä merkittävyyttä, että se voitaisiin tulkita muinaisjäännökseksi. Lidar-aineiston perusteella havaittiin kaksi mahdollista tervahautaa. Lidar-havaintoja ei tarkastettu maastossa, koska ne sijaitsevat suunniteltujen rakentamisen vaikutusalueiden ulkopuolella. Havainnot pitää varmentaa FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 35 (100) 12.5.2015 maastossa, jos läheisyyteen. 5 voimaloiden tai tielinjausten rakentamista suunnitellaan niiden METSÄLAMMINKANKAAN OSAYLEISKAAVAN SUHDE MUIHIN MAAKÄYTÖN SUUNNITELMIIN JA TAVOITTEISIIN 5.1 Muut tuulivoimahankkeet Suunnittelualueen läheisyydessä yksittäisiä tuulivoimaloita. ei sijaitse rakennettuja tuulivoimapuistoja tai Vaalan tuulivoimayleiskaavassa noin 10 km suunnittelualueesta pohjoiseen ja luoteeseen on osoitettu Naulakankaan ja Painuan kanavan (eteläinen ja pohjoinen) tuulivoiman tuotantoalueet. Vaalan tuulivoimayleiskaavassa on Vaalan kunnan alueelle osoitettu yhteensä 14 tuulivoiman tuotantoaluetta (Kuva 5.1). Kuva 5.1. Ote Vaalan tuulivoimayleiskaavasta. Tuulivoiman tuotantoalueet on osoitettu purppuralla värillä. Kaava-alue on osoitettu punaisella rajauksella (Ramboll Finland Oy 2014). Suunnittelualueen eteläpuolelle Pyhännän, Kajaanin ja Vieremän kuntien alueella sijaitsevalle Piiparinmäen-Lammaslamminkankaan alueelle suunnitellaan sijoittumaan FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 36 (100) 12.5.2015 noin 80 tuulivoimalaa ( Kuva 5.2). Tuulipuiston YVA-menettely on päättynyt, ja alueelle ollaan laatimassa osayleiskaavaa. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 37 (100) 12.5.2015 Kuva 5.2. Piiparinmäen-Lammaslamminkankaan tuulivoimapuiston sijainti. (Pöyry Finland Oy 2014). sekä Metsälamminkankaan 5.2 Laaditut selvitykset Tuulivoimapuiston vaikutukset on selvitetty YVA-lain ja YVA-asetuksen (458/1994, 458/2006) mukaisella ympäristövaikutusten arviointimenettelyllä. YVA-menettely koostuu kahdesta vaiheesta; YVA-ohjelmasta ja YVA-selostuksesta. Kainuun Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) toimii hankkeen yhteysviranomaisena ja on asettanut YVA-ohjelman nähtäville 9.12.2013–17.1.2014 välisenä aikana ja hankkeen YVA-selostuksen nähtäville 6.10.–12.11.2014 välisenä aikana. YVA-selostus ja yhteysviranomaisen lausunto YVA-selostuksesta ovat hankkeen kaavoituksen ja rakennuslupien myöntämisen perusteena. YVA-menettelyn aineistoon voi tutustua osoitteessa <http://www.ymparisto.fi/metsalamminkangastuulivoimaYVA>. Ympäristövaikutusten arvioinnista on vastannut SWECO Ympäristö Oy. Osayleiskaavaa varten on laadittu kaavaprosessin aikana mm. seuraavat selvitykset: Melumallinnus ja matalataajuisen melun laskenta (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, 2014) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 38 (100) 12.5.2015 6 Varjostusmallinnus (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, 2014) Näkymäalueanalyysi ja havainnekuvat (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, 2014) Arvio Metsälamminkankaan tuulivoimahankkeen vaikutuksista metsäpeurojen elinympäristöihin ja alueiden käyttöön. Jaakkola L. 30.4.2015. Lj Kartat tmi. Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava, luonnonsuojelulain 65§ mukainen Natura-arviointi. VAIN VIRANOMAISKÄYTTÖÖN. Pesimä- ja muuttolinnuston selvitysten tarkennettu uudelleenraportointi on osana Natura-arviointia. TUULIVOIMAPUISTON YLEISSUUNNITTELU JA TUULIVOIMAPUISTON RAKENTEET 6.1 Kaavan luonnosvaihe TuuliSaimaa Oy on aloittanut tuulivoimapuiston esisuunnittelun vuonna 2013. Hankesuunnittelussa on kartoitettu tuulivoimapuiston potentiaaliset sähköverkkoliityntäpisteet sekä arvioitu rakentamiseen ja sähköverkkoliityntään liittyvät investointikustannukset. Yleissuunnitelman mukaan tuulivoimapuisto muodostuu tuulivoimaloiden (27 kpl) lisäksi niitä yhdistävistä rakennus- ja huoltoteistä sekä sähköasemasta, josta tuulivoimapuisto kytketään valtakunnan verkkoon. Tuulivoimapuiston sisäinen sähkönsiirto toteutetaan maakaapelein. Tuulivoimapuiston YVA-menettelyssä hankkeen vaikutukset on selvitetty ja arvioitu. Tuulivoimaloiden sijoittelu suunnittelualueella perustuu luonnonolosuhteisiin, maastonmuotoihin, maanomistusoloihin sekä alueelta saatuihin tuulimittaustietoihin. Tuulivoimaloiden tarkat sijoittumisalueet osoitetaan osayleiskaavoituksen yhteydessä, jolloin tuulivoimaloiden alueet määritellään huomioiden luonto- ja muut arvot. 6.2 Kaavan ehdotusvaihe Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston yleissuunnitelma kaavaehdotusvaiheessa ei ole muuttunut verrattuna kaavaluonnosvaiheeseen. Kaavaehdotuksessa voimalamäärä on 27 ja voimaloiden sijainnit ovat samat kuin luonnosvaiheessa. 6.3 Kaavan hyväksymisvaihe Osiota täydennetään kaavaprosessin edetessä. 6.4 Tuulivoimapuiston rakenteet Metsälamminkankaan tuulivoimapuisto koostuu yhteensä enintään 27 tuulivoimalasta perustuksineen, tuulivoimaloiden välisistä huoltoteistä, tuulivoimaloiden välisistä keskijännitekaapeleista (20 kV maakaapeli), puistomuuntamoista sekä 110 kV sähköasemasta. Hankkeessa rakennetaan uusi 110 kV siirtolinja Vuolijoelle, joka kulkee olemassa olevan 400 kV voimalinjan varrella. 110 kV siirtolinja toteutetaan ilmajohtona. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 39 (100) 12.5.2015 Kaavan selvitykset on laadittu voimalamallilla, joka koostuu noin 144 metriä korkeasta tornista, konehuoneesta sekä kolmilapaisesta roottorista. Roottorin lavat on valmistettu komposiittimateriaalista. Teräslieriötorni pultataan kiinni betoniseen perustukseen. Roottorilavan pituus tulee olemaan noin 65 metriä ja roottoriympyrän halkaisija noin 131 metriä. Tuulivoimalan lakikorkeus tulee olemaan noin 210 metriä (144+(131/2)=209,5 m). Yleiskaavatyössä mallinnuksissa käytetyn voimalan malli on Nordex N131-3000. Tuulivoimapuiston aluetta ei lähtökohtaisesti aidata. Tuulivoimapuiston rakenteista ainoastaan sähköaseman alue aidataan. Tuulivoimapuiston alue on käytettävissä lähes samalla tavalla, kuin ennen tuulivoimapuiston rakentamista. Tuulivoimalat on varustettava lentoestemerkinnöin Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi:n määräysten mukaisesti. Jokaisesta toteutettavasta tuulivoimalasta on ilmailulain mukaan haettava liikenteen turvallisuusvirasto Trafilta lupa lentoesteen asettamisesta. Trafille toimitettavaan lupahakemukseen on liitettävä ilmaliikennepalvelujen tarjoajan eli Finavian lausunto esteestä. Liikenteen turvallisuusviraston myöntämässä lentoesteluvassa määritellään tarvittavat lentoestemerkinnät päivä- ja yötoimintaa varten. Tuulivoimalaitoksien rakentamista ja huoltoa varten tarvitaan huoltotieverkosto. Huoltotiet tulevat olemaan sorapintaisia ja niiden leveys on keskimäärin noin 6 metriä, jonka lisäksi tien ympäristön puustoa raivataan kuljetuksia varten. Huoltotieverkostoa pitkin kuljetetaan tuulivoimaloiden rakentamisessa tarvittavat rakennusmateriaalit ja pystytyskalusto. Rakentamisvaiheen jälkeen tiestöä käytetään sekä voimaloiden huoltoja valvontatoimenpiteisiin että paikallisten maanomistajien tarpeisiin. Kattavan olemassa olevan metsäautotieverkoston takia uusia teitä alueelle rakennetaan yhteensä noin 5,4 kilometrin verran. 6.5 Sähkönsiirto Tuulivoimaloiden generaattoreiden jännite on tyypillisesti yksi kilovoltti (kV) tai vähemmän. Jännite nostetaan voimalassa olevalla muuntajalla sisäisen sähkönsiirtojärjestelmän keskijännitetasoon, joka on noin 20–45 kilovolttia. Tuulivoimalasta tuotettu sähkö siirretään maakaapelilla tuulivoimapuistoalueelle rakennettavalle sisäiselle sähköasemalle. Puiston sisäiset sähkö- ja tiedonsiirtokaapelit kaivetaan kaapeliojaan tyypillisesti 0,5 – 1 metrin syvyyteen. Kaapeliojan leveys on noin metri. Kaapeliojat sijoitetaan pääosin huoltoteiden yhteyteen. Tuulivoimaloiden sähköntuotanto liitetään valtakunnan verkkoon Fingrid Oyj:n Vuolijoen sähköasemalla. Sähkönsiirto Vuolijoen sähköasemalle suunnitellaan toteutettavaksi rakentamalla uusi 110 kV:n ilmajohto alueen halki kulkevan Fingrid Oyj:n 400 kV:n johdon Pyhänselkä – Vuolijoki rinnalle. Puiston sisäinen sähköverkko toteutetaan 20 kV maakaapelein. Sähkönsiirtolinjan pituus on noin 30 km. 7 SUUNNITTELUN TAVOITTEET 7.1 Yleiset tavoitteet Osayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa suunnitellun tuulivoimapuiston rakentaminen. Tuulivoimapuisto muodostuu tuulivoimaloiden lisäksi niitä yhdistävistä rakennus- ja huoltoteistä sekä maakaapelein toteutettavasta sähkönsiirrosta. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 40 (100) 12.5.2015 Suunnittelun tavoitteena on toteuttaa tuulivoimapuiston rakentaminen luonnonympäristön ominaispiirteet ja ympäristövaikutukset huomioon ottaen sekä lieventää rakentamisesta mahdollisesti aiheutuvia haitallisia vaikutuksia. Lisäksi osayleiskaavan tavoitteena on ottaa huomioon muut aluetta koskevat maankäyttötarpeet sekä suunnitteluprosessin kuluessa muodostuvat tavoitteet. Tuulivoimapuiston tavoitteena on osaltaan edistää ilmastopoliittisia tavoitteita, joihin Suomi on sitoutunut. Tuulivoiman osalta tavoitteena on nostaa tuulivoiman asennettu kokonaisteho Suomessa 2 500 MW:iin vuoteen 2020 mennessä. Osayleiskaava laaditaan siten, että sitä on mahdollista käyttää tuulivoimaloiden rakennuslupien perusteena MRL:n 77§ mukaisesti. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ja sen hyväksyy Vaalan kunnanvaltuusto. 7.2 Viranomaisten asettamat tavoitteet Kaavoituksen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin 2.12.2014. Kainuun ELY-keskus 8 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on lausunnossaan YVA-raportista tuonut esille alueella mahdollisesti liikkuvat ja esiintyvät suurpedot ja suurnisäkkäät, joiden osalta kaavan vaikutuksia tulee arvioida tarkemmin. OSAYLEISKAAVAN PROSESSI JA PROSESSIN AIKANA TEHDYT MUUTOKSET 8.1 Vireilletulo ja OAS Vaalan kunnanvaltuusto on päättänyt 12.12.2013 tuulivoimapuiston kaavoituksen käynnistämisestä. Metsälamminkankaan Vaalan kunnanhallitus on 19.8.2014 päättänyt Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston kaavoituksen vireilletulosta ja OASin nähtävilleasettamisesta. OAS on nähtävillä 14.11.2014 lähtien kaavaehdotuksen nähtäville asettamiseen asti. Tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arviointimenettely on alkanut 9.12.2013 YVAohjelman nähtäville asettamisen myötä. YVA-selostus on ollut nähtävillä 6.10.– 12.11.2014 välisenä aikana. YVA-menettely päättyi yhteysviranomaisen (Kainuun ELYkeskuksen) antamaan lausuntoon 9.1.2015. YVA-menettelyn aineistoon voi tutustua osoitteessa <http://www.ymparisto.fi/metsalamminkangastuulivoimaYVA>. 8.2 Osayleiskaavaluonnos Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston ensimmäinen viranomaisneuvottelu käytiin 2.12.204 Kainuun ELY-keskuksessa. Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava on ollut nähtävillä 29.12.201431.1.2015. Kaavaluonnoksesta saatiin 15 lausuntoa ja 7 mielipidettä. Kaavaluonnoksesta lausuivat Kainuun ELY-keskus, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Kainuun liitto, Kainuun museo, Metsähallitus, Kajaanin kaupunki (Kaupunginhallitus), Trafi, Fingrid, Digita, Elisa Oyj, Ilmatieteen laitos, Oulun hätäkeskus, Kainuun pelastuslaitos, Luonnonvarakeskus ja Kajaanin kaupunki (Liikuntalaitokset). Mielipiteet koskivat YVA-selostuksen ja yhteysviranomaisen tästä antaman lausunnon sisältöä, maakuntakaavoituksen ja koko kuntaa koskevan yleiskaavoituksen suhdetta Metsälamminkankaan osayleiskaavaan, hankkeen maisemavaikutuksia sekä FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 41 (100) 12.5.2015 keskeytettyä Manamansalon tuulivoimahanketta. Lausuntojen ja tiivistelmät ja kaavoittajan vastineet ovat kaavamateriaalin liitteenä 7. mielipiteiden Kuva 8.1. Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaavaluonnos. 8.3 Osayleiskaavaehdotus Viranomaisten työneuvottelu linnustokysymyksistä sekä tarkennetuista selvityksistä pidettiin Kainuun ELY-keskuksessa 13.4.2015. Osayleiskaavaehdotuksesta pidettiin toinen viranomaisneuvottelu 18.5.2015 Kainuun ELY-keskuksessa. Kaavaluonnoksesta saadun palautteen sekä yhteysviranomaisen YVA-selostuksesta annetun lausunnon perusteella kaavaehdotusta on tarkistettu seuraavilta osin: - Pesimä- ja muuttolinnustoon liittyvien selvitysten raportointia on tarkennettu ja vaikutusten arviointia on täydennetty. - Metsäpeuran ja suden osalta vaikutusten arviointia on syvennetty ja tarkistettu. - Natura-arviointia on täydennetty. - Kaavakarttaan on lisätty voimaloiden numerointi. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 42 (100) 12.5.2015 - Voimaloiden tv-alueita on tarkennettu. Voimaloiden 9, 10 ja 11 tv-alueet on yhdistetty ja merkitty tv-3-alueeksi. Voimaloiden 1, 2, 4 ja 13 tv-alueet on laajennettu, jotta voidaan paremmin huomioida turvaetäisyydet Fingridin voimalinjaan ja tiealueeseen. - Meluliitteeseen on lisätty karttatarkastelu, jossa tuulivoimapuiston melukäyrät on lisätty kaavakartalle viranomaisten työneuvottelussa 13.4.2015 sovitun mukaisesti. - Muu kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde, Metsälamminlehto, on kaavaehdotukseen 2.12.2014 käydyssä viranomaisneuvottelussa mukaisesti. - Yleismääräys ”Tuulivoimaloiden käytön päätyttyä voimaloiden maanpäälliset osat on purettava kunnan rakennusvalvontaviranomaisen määräämässä kohtuullisessa ajassa.” on poistettu Ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaan. YM:n ohjeistuksen mukaan voimalan purkamista säädetään MRL §166 ja §170. - Yleismääräykseen koskien lentoestelupaa §165 on muutettu §158:ksi ilmailulain muutoksista johtuen. - Kaava-alueen ohjeellisena. - Kaavan yleisiin määräyksiin on lisätty melua koskeva määräys: ”Meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi alueen suunnittelussa ja toteuttamisessa on otettava huomioon voimassaolevat tuulivoimarakentamista koskevat melutasojen ohjearvot.” - Kaava-alueen rajausta on tarkistettu siten, että Siikalatvan kunnan puolella sijaitseva tila 878:16 on rajattu kaava-alueesta pois. itäosassa FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi on merkitty olemassa oleva merkitty sovitun moottorikelkkareitti Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 43 (100) 12.5.2015 Kuva 8.2. Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaavaehdotus. Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaavaehdotus asetetaan nähtäville kesällä 2015. 8.4 Hyväksytty osayleiskaava Osiota täydennetään kaavaprosessin aikana. 9 METSÄLAMMINKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVAN RATKAISUT, MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET 9.1 Kokonaisrakenne ja kaavan sisältö Osayleiskaavan suunnittelualueen pinta-ala on noin 1 760 ha. Metsälamminkankaan tuulivoima-puiston osayleiskaavassa maankäytön kehittämistarpeet kohdistuvat tuulivoimarakentamiseen. Suunnittelualue on osayleiskaavassa osoitettu pääosin maa- ja metsätalousalueeksi. Osayleiskaavan keskeiset määräykset kohdistuvat tuulivoimapuiston rakentamisen ohjaukseen. Tuulivoimaloiden alueiden (tv) varauksilla osoitetaan alueet, joille tuulivoimalaitokset voidaan sijoittaa maa- ja metsätalousalueelle. Yleissuunnittelun mukaiset tuulivoimaloiden paikat on osoitettu lisäksi ohjeellisin kohdemerkinnöin. Suunnittelumääräyksissä on esitetty tuulivoimaloiden väritykseen liittyviä määräyksiä sekä tuulivoimaloiden enimmäismäärä. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus on esitetty FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 44 (100) 12.5.2015 kaavamääräyksissä. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus on määritetty suhteessa merenpintaan, koska kaava-alueen korkeus merenpinnan yläpuolella vaihtelee noin 130 metristä reiluun 160 metriin. Kaavoituksen yhteydessä on arvioitu vaikutukset voimalalle, jonka kokonaiskorkeus on 209,5 metriä. Näin ollen kaava-alueen korkein kohta määrittelee suurimman sallitun voimalakorkeuden suhteessa merenpintaan. Lopullinen voimalatyyppi määritellään tuulivoimahankkeiden yhteydessä yleisesti vasta rakennuslupavaiheessa. Jos rakennuslupavaiheessa ehdotettu voimalatyyppi merkittävästi eroaa siitä voimalasta, jonka vaikutuksia kaavassa on arvioitu, tulee rakennuslupavaiheessa esittää valitun voimalan mukaiset mallinnukset. Osayleiskaavassa osoitetaan lisäksi tuulivoimaloita palvelevat huoltotiet sekä sähköaseman sijainti. Huoltoteiden suunnittelussa on pyritty käyttämään mahdollisimman paljon olemassa olevia teitä. Tuulivoimaloiden sähköenergia siirretään maakaapelein sähköasemalle, josta se siirretään edelleen kantaverkkoon. 9.2 Alueiden käyttötarkoitusta koskevat merkinnät ja määräykset MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE. Alue on varattu pääasiassa metsätaloutta varten. Alueelle saa sijoittaa tuulivoimaloita niille erikseen osoitetulle alueelle sekä niitä varten huoltoteitä ja teknisiä verkostoja. Alueella sallitaan maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen. VESIALUE ENERGIAHUOLLON KOHDE. Merkinnällä on osoitettu likimääräinen sijainti. tuulivoimapuiston sähköaseman 9.3 Tuulivoimapuiston rakentamista koskevat määräykset TUULIVOIMALAN ALUE. Merkinnällä osoitetaan alueet, joille on mahdollista sijoittaa tuulivoimala. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus merenpinnasta ei saa ylittää tasoa 380.00 metriä (N2000). TUULIVOIMALOIDEN ALUE. Merkinnällä osoitetaan alue, jolle on mahdollista sijoittaa kolme tuulivoimalaa. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus merenpinnasta ei saa ylittää tasoa 380.00 metriä (N2000). OHJEELLINEN TUULIVOIMALAITOKSEN PAIKKA. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 45 (100) 12.5.2015 OHJEELLINEN UUSI MAAKAAPELI. Maakaapelit tulee sijoittaa ensisijaisesti huoltoteiden yhteyteen. OHJEELLINEN SIJAINTI UUDELLE 110 kV VOIMALINJALLE. OHJEELLINEN RAKENNETTAVA TIEYHTEYS. Merkinnällä on osoitettu tuulivoimalaitoksia palvelevat huoltotiet. 9.4 Luonnonsuojelu Kaksi suoaluetta joilla sijaitsee Metsälain 10§ mukaisia kohteita on merkitty kaavaan luo-1 merkinnällä: Turkkisuo Pienempi suo Dyynikohde on merkitty kaavaan luo-2 merkinnällä. LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ ALUE. Alueella sijaitsee Metsälain 10§:n mukaisia kohteita. Alueen suunnittelussa ja toteutuksessa on otettava huomioon luontoarvot ja alueen luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeän luonteen turvaaminen. LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ ALUE. Alue on paikallisesti luonnon monimuotoisuutta lisäävä elinympäristö. Alueen suunnittelussa ja toteutuksessa on otettava huomioon luontoarvot ja alueen luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeän luonteen turvaaminen. 9.5 Muut merkinnät ja määräykset OSAYLEISKAAVA-ALUEEN RAJA. KUNNANRAJA. ALUEEN RAJA. KUNNAN NIMI. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 46 (100) 12.5.2015 NYKYINEN / PARANNETTAVA TIELINJAUS. MUINAISMUISTOALUE. Muinaismuistoalue on merkitty sm-merkinnällä kaavaan: Sarvisuo. kiveys. Kaksi tervahautaa, tervakiuas, kuoppa ja Alueella sijaitsee muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen tai muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista toimenpiteistä on neuvoteltava Museoviraston/museoviranomaisen kanssa. MUU KULTTUURIPERINTÖKOHDE. Alueella sijaitsevan historiallisen rakenteen poistaminen on sallittua vain erityisestä syystä ja riittävän dokumentoinnin jälkeen. Aluetta koskevista suunnitelmista on kuultava museoviranomaista. 10 OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET 10.1 Vaikutusten arviointi ja tyypillisesti tuulivoimarakentamiseen liittyvät vaikutukset Osayleiskaavan laadinnan yhteydessä arvioidaan osayleiskaavan keskeiset vaikutukset maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Tuulivoimalat vaikuttavat ympäristöönsä mm. muuttamalla maisemaa sekä tuottamalla ääntä. Tuulivoimarakentamisella voi olla vaikutuksia luonnonarvoihin ja ihmisten elinoloihin. Osayleiskaavan vaikutusten arvioinnissa tarkastellaan erityisesti hankkeen luonto-, maisema-, meluja varjostusvaikutuksia. Vaikutusten arviointi perustuu Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston YVA-menettelyyn (Sweco 2014) sekä osayleiskaavaluonnoksen yhteydessä laadittuihin melu- ja varjostusmallinnuksiin sekä näkymäalueanalyysiin ja havainnekuviin. Linnuston, eläimistön ja Natura 2000-alueiden osalta vaikutusten arviointia on tarkennettu tarkennettujen selvitysten perusteella. Tuulivoimapuiston rakentamisen aikana rakennuspaikkojen luonnonympäristössä tapahtuu muutoksia. Rakentamisen aikana meluhaitat ja ympäristön muutokset ovat merkittävimmät. Rakentamisesta ja työmaakoneista aiheutuu ääntä ja kuljetuksista liikenteellisiä vaikutuksia. Suurin osa vaikutuksista on kuitenkin väliaikaisia. Rakentaminen kestää yhteensä noin vuoden. Tuulivoimapuiston käytön aikana ympäristössä ei tapahdu tuulipuistosta johtuvia muutoksia. Tuulivoimapuiston käytön aikaisia merkittävimpiä ympäristövaikutuksia ovat tyypillisesti maisemaan kohdistuvat visuaaliset vaikutukset ja linnustoon kohdistuvat vaikutukset. Vaikutuksia voivat aiheuttaa myös tuulivoimaloiden käyntiääni sekä tuulivoimalan roottorin pyörimisestä johtuva auringonvalon vilkkuminen ja varjonmuodostuminen. Vähäisiä liikenteellisiä vaikutuksia aiheutuu huolto- ja kunnostustöistä. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 47 (100) 12.5.2015 Tuulivoimapuiston käytöstä poistamisen aikaiset vaikutukset ovat verrattavissa rakentamisen aikaisiin vaikutuksiin; työvaiheet ja käytettävä kalusto ovat pääosin rakentamista vastaavia. Käytön jälkeen tuulivoimalat, sähköasemat, liittymisjohto ja muut rakenteet voidaan purkaa ja poistaa paikalta. Tuulivoimatoiminnasta poistuvat alueet vapautuvat muuhun käyttöön. 10.2 Vaikutusalue Kunkin vaikutustyypin vaikutusalue riippuu vaikutuksen luonteesta ja ilmenemismuodosta. Osa vaikutuksista rajoittuu aivan rakennuskohteen läheisyyteen (mm. kasvillisuusvaikutukset ja vaikutukset muinaisjäännöksiin), osa rajoittuu kapealle nauhamaiselle väylälle (mm. huoltoteiden ja maakaapeleiden vaikutukset) ja osa ulottuu laajalle alueelle (mm. maisemavaikutukset ja linnustovaikutukset). Tuulipuiston maisemavaikutus ulottuu maksimissaan n. 20 km:n, vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyisyyteen pääosin 5 km:n, ja melun ja valon vilkkumisen vaikutukset n. 2 km:n etäisyydelle tuulipuistosta. 10.3 Vaikutukset maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen Tuulivoimaloiden rakentaminen edistää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista sekä Suomen ilmastopoliittisia tavoitteita. Tuulivoimapuiston toteuttaminen ei estä voimassa olevien maakunta- tai yleiskaavojen toteuttamista. Tuulivoimapuistolla ei ole merkittävää vaikutusta alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, sillä se sijoittuu nykyisin pääasiassa metsätalouskäytössä olevalle alueelle, jolle ei kohdistu maakuntatason tai Vaalan kunnan puolesta merkittäviä maankäytön kehittämispaineita. Tuulivoimapuisto säilyy pääkäyttötarkoitukseltaan edelleen maa- ja metsätalousvaltaisena alueena. Kaava-alueella sallitaan maaja metsätalouteen liittyvä rakentaminen. Asuinrakentaminen ei ole mahdollista tuulivoimapuiston alueella sinä aikana, kun voimalat ovat käytössä sillä alueella, jolla ne aiheuttavat Valtioneuvoston ohjearvot ylittävää melua. Tuulivoimapuisto rajoittaa uutta loma-asuinrakentamista alueella, jolla voimaloiden aiheuttama ekvivalenttiäänitaso on yli 40 dB:ä yöllä (klo 22–07) ja uuden vakituisen asunnon rakentamista alueella, jolla ekvivalenttiäänitaso on yli 45 dB yöllä (klo 22–07). Nämä ovat Valtioneuvoston päätöksen mukaiset ohjearvot äänitasolle, jonka ei arvioida aiheuttavan terveyshaittaa asukkaille. Kuntatasolla tuulivoimapuisto voi estää hajaasustuksen leviämisen kyseiselle alueelle mm. meluvaikutusten vuoksi ja siten se osaltaan ehkäisee yhdyskuntarakenteen hajautumista. Jokainen tuulivoimala tarvitsee noin 70 m x 160 m laajuisen pystytysalueen, jolta kasvillisuus raivataan. Osalle pystytysalueesta voidaan myöhemmin istuttaa uutta metsää. Huoltoteiden rakentamisen takia maa- ja metsätalouskäytössä olevaa aluetta poistuu nykykäytöstä, mutta toisaalta parantaa alueen käyttömahdollisuuksia parantuvan tieverkoston kautta. Metsälamminkankaan tuulivoimapuisto sijoittuu alueelle, joka on nykyisin talousmetsää. Muutokset nykyisessä maankäytössä kohdistuvat tuulivoimaloiden rakennuspaikoille, suunnitellulle tieverkostolle sekä rakennettavan muuntoaseman alueelle. Valtaosalla alueesta ei tapahdu muutoksia maankäytössä ja aluetta voidaan käyttää kuten ennenkin. Rakentamisalueella ei lisäksi ole sellaisia luonto- tai maisemakohteita, joiden arvo alenisi tuulivoimaloiden rakentamisen takia. Voimaloiden sijainnit on valittu siten, että toiminnasta aiheutuisi mahdollisimman vähän haittaa FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 48 (100) 12.5.2015 lähialueen asutukselle. Alueelle, jolla voimaloiden aiheuttama ekvivalenttiäänitaso on yli 40 dB:ä yöllä (klo 22–07) sijoittuu yksi olemassa oleva loma-asuinrakennus. Tieverkon laajentuminen ja kantavuuden parantaminen edistää osin alueen metsätalouskäyttöä. Tuulivoimapuiston huoltotiet sijoittuvat osin uusiin maastokäytäviin. Yhteenvetona voidaan todeta, että Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston vaikutukset maankäyttöön eivät ole merkittäviä ja kohdistuvat pääosin tuulivoimaloiden rakennuspaikoille. Tuulivoimapuiston alueen käyttö virkistykseen ja metsätalouteen säilyy pääosin ennallaan. 10.4 Vaikutukset liikenteeseen Merkittävimmät liikenteelliset vaikutukset ajoittuvat tuulivoimapuiston rakentamiseen, jolloin liikennemäärät suunnittelualueen läheisyydessä lisääntyvät betoni-, maarakennus- ja voimalakomponenttikuljetusten vuoksi. Lisäksi liikennettä aiheutuu huoltoteiden ja sähkönsiirron rakentamisesta ja työhenkilöstön liikkumisesta. Liikenteen suuntautuminen kaava-alueelle tarkentuu jatkosuunnittelun aikana. Tuulivoimapuiston rakentaminen aloitetaan teiden ja asennuskenttien rakentamiselle, joiden valmistuttua tehdään voimaloiden perustukset. Tuulivoimapuiston rakentamisen aikana suurin kuljetustarve syntyy tuulivoimaloiden rakennus- ja huoltoteiden sekä asennuskenttien rakentamisesta sekä perustuksien betonivalusta. Yhden tuulivoimalan rakentaminen edellyttää karkeasti arvioituna noin 120 puoliperävaunuyhdistelmäkuljetusta. Mikäli kiviaineista on saatavissa teiden ja asennuskenttien alueilta, kuljetustarve vähenee. Tuulivoimaloiden osia (torni, konehuone, lapa) kuljetetaan maanteillä erikoiskuljetuksina. Yhden teräslieriörakenteisen tuulivoimalan rakentaminen edellyttää noin 10 erikoiskuljetusta. Erikoiskuljetukset aiheuttavat suurimman vaikutuksen liikenteen toimivuuteen, erityisesti tuulivoimaloiden lapojen kuljettaminen. Lapojen kuljetuksessa voidaan mm. joutua rajoittamaan liikennettä liittymissä. Erikoiskuljetusten aiheuttama häiriö kohdistuu koko kuljetusreitille, mutta häiriöt ovat paikallisia (tietyssä pisteessä lyhytaikaisia) ja lyhytkestoisia. Erikoiskuljetusten aiheuttamat häiriöt ajoittuvat tuulivoimaloiden pystytysajalle. Vaikka kokonaisliikennemäärät kasvavat rakentamisen aikana, lisääntyvästä liikenteestä ei arvioida aiheutuvan merkittäviä vaikutuksia liikenneturvallisuuden kannalta. Lähitiestön varrella ei ole liikenteelle erityisen herkkiä kohteita, kuten kouluja tai päiväkoteja. Raskaan liikenteen lisääntyminen voi sen sijaan aiheuttaa koetun liikennehaitan lisääntymistä paikallisten asukkaiden keskuudessa. Koettua haittaa lisää kevyen liikenteen väylien puuttuminen lähitiestöltä. TuuliSaimaa on pyytänyt lausuntoa hankkeen erikoiskuljetusreitistä kuljetusliike Ville Silvasti Oy:ltä. Lausunnon mukaan Metsälamminkankaan tuulipuiston voimaloiden komponenttikuljetukset on logistisesti järkevintä järjestää Raahen Lapaluodon satamasta. Puiston etäisyys satamasta on n. 200 km. Suositeltavin reitti on Lapaluodon satama, Raahe – Lapaluodontie – Rautaruukintie – E 8 – tie 88 – Vihanti – tie 88 – Pulkkila – tie 88 Pyhäntä – tie 28 – Otanmäki – tie 879 – Turkkisuontie Metsälamminkankaan tuulipuisto. Raskaat kuljetukset määräytyvät sen mukaan, mistä hankkeen rakennusmateriaali tuodaan. Kaava-alueen rakennus- ja huoltoteillä liikenne jää vähäiseksi eikä hankkeella ole pitkällä aikavälillä merkittävää vaikutusta yksityisten teiden toimivuuteen. Rakennus- ja huoltotiet rakennetaan vähintään 4,5-5 metrin levyisiksi, jolloin hankkeesta aiheutuva FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 49 (100) 12.5.2015 raskas liikenne ei aiheuta haitallisia vaikutuksia, kuten liikenteen hidastumista, muille metsäteiden käyttäjille, esimerkiksi alueen asukkaille. Tuulivoimapuiston toiminnan aikana liikennettä aiheuttavat ainoastaan huoltotyöt, joista syntyy keskimäärin muutamia käyntejä vuodessa yhtä voimalaa kohden. Huoltokäynnit suoritetaan pääsiassa pakettiautolla. Koska huoltoliikenne on vähäistä ja lyhytkestoista, sillä ei ole oleellista vaikutusta liikenteen toimivuuteen tai turvallisuuteen. Toiminnan päättymisen aikaiset ja sen jälkeiset vaikutukset ovat samankaltaisia kuin rakennusvaiheessa: tuulivoimaloiden rakenteet puretaan ja purkujätteet kuljetetaan pois. Perustukset ja kaapelit jätetään kuitenkin maahan, joten kuljetuksia tarvitaan vähemmän. Erikoiskuljetusten aiheuttamia vaikutuksia voidaan lieventää tehokkaalla, oikeaaikaisella ja oikein suunnatulla tiedottamisella muulle kuljetusreittiä käyttävälle liikenteelle. Tällöin muille tienkäyttäjille saadaan tieto erikoiskuljetuksista ja niiden vaikutuksista muuhun liikenteeseen. Muun liikenteen on tällöin mahdollista joko varautua erikoiskuljetuksista johtuviin viivytyksiin ja liikenteen mahdolliseen pysäytykseen tai valita vaihtoehtoinen reitti. Lisäksi erikoiskuljetukset voidaan tehdä ns. hiljaisen liikenteen aikana, jolloin niistä aiheutuvat viivytykset muulle liikenteelle saadaan minimoitua. Jos voimalan jalustan valu tehdään jatkuvana valuna, se tuottaa jatkuvan betoniautovirran koko valun ajan. Jos alueelle tuodaan betoniasema ja betoni tehdään alueella, tuotavien betonin raaka-aineiden tuonti voidaan aikatauluttaa siten, että betonointitöiden tuottama liikenne minimoituu. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Kävely ja pyöräily: Liikennemäärän kasvu tuulivoimaloiden rakentamisaikaisissa kuljetuksissa heikentää jonkin verran kävelyn ja pyöräilyn liikenneturvallisuutta. Kaava-alueen seututeiden liikennemäärät ovat varsin kohtuulliset. Rakentamisaikana liikenne kasvaa prosentuaalisesti paljon, mutta määrällinen kasvu on maltillinen. Toisaalta kasvusta merkittävä osa on raskasta liikennettä, kävelijöiden ja pyöräilijöiden kohtaaminen tai em. ajoneuvojen suorittama ohitus voi heikentää koettua liikenneturvallisuutta. Alueella liikkujat eivät ole tottuneet suuriin erikoiskuljetuksiin, mitkä vievät liikkuessaan enemmän tilaa, kuin tiellä liikkuvat tavallisen kokoiset kuljetukset. Liikenneturvallisuutta arvioitaessa on huomioitava se, että tuulivoimapuistoissa rakennetaan yhtä tai kahta voimalaa kerrallaan. Kuljetusten määrä jakautuu rakentamisaikana pitkälle aikavälille. Kuljetusreittien liikenneturvallisuuteen voidaan vaikuttaa kävelyn ja pyöräilyn osalta esimerkiksi tiedottamisella ja opastamisella sekä kuljetusten ajoittamisella tiettyyn ajankohtaan vuorokaudessa. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) 10.5 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön 10.5.1 Tuulivoimapuisto maisemassa Tuulivoimaloiden rakentamisen vaikutukset liittyvät olennaisesti niiden aiheuttamiin näkyviin muutoksiin maisemassa. Tuulivoimalat voivat saada aikaan esteettisen haitan rikkomalla eheitä tai yhtenäisiä kulttuurihistoriallisia miljöitä tai aiheuttamalla häiriön maisemaan, yksittäisen kohteen läheisyyteen. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 50 (100) 12.5.2015 Tuulivoimaloiden vaikutukset ulottuvat laajalle alueelle niiden korkeudesta johtuen. Tuulivoimalan suuri koko voi aiheuttaa kilpailutilanteen voimalan ja olemassa olevien maisemaelementtien kesken. Lisäksi hämärän ja pimeän aikaan voimaloiden näkyvyyttä korostavat lentoestevalot. Tuulivoimapuistohankkeissa suoria maisemavaikutuksia aiheutuu tuulivoimaloiden lisäksi voimajohdoista ja niihin liittyvistä rakenteista, sähköasemista sekä uusista ja parannettavista alueelle johtavista tieyhteyksistä. Tuulivoimaloiden koosta johtuen niiden laaja-alaisimmat ympäristövaikutukset ovat visuaalisia. Melun, varjostuksen, uusien tieyhteyksien ja voimajohtojen aiheuttamat vaikutukset ovat luonteeltaan paikallisia. Myös rakentamisen aikaiset vaikutukset luetaan paikallisiin vaikutuksiin. Maisemavaikutusten merkittävyys riippuu muun muassa siitä, miten laajasti tuulivoimalat hallitsevat maisemakuvaa tai miten merkittäviä yksittäiset elementit ovat. Vaikutuksen merkittävyys korostuu, jos maisema on arvokas tai herkkä ja muutosten sietokyky heikko. Vaikutuksen laajuuteen vaikuttavat osaltaan muun muassa voimaloiden lukumäärä sekä maisematilan ominaisuudet, kuten maaston, kasvillisuuden ja rakennusten aiheuttama katvevaikutus. Tuulivoimalat voivat aiheuttaa myös estevaikutuksia. Tietystä suunnasta katsottuna ne voivat peittää esimerkiksi tärkeäksi koetun maamerkin. Tuulivoimaloiden näkyvyyteen vaikuttavat muun muassa niiden korkeus, väritys ja rakenteiden koko. Havainnoinnin ajankohdalla, esimerkiksi vuodenajalla on myös merkitystä. Hetkelliseen näkyvyyteen vaikuttavat ilman selkeys ja valo-olosuhteet (Weckman 2006). Lisäksi on syytä muistaa, että maiseman muutoksen kokeminen on aina subjektiivista. Siihen vaikuttaa muun muassa havainnoijan suhtautuminen ympäristöön ja tuulivoimaloihin. Tuulivoimapuiston toteuttamisen myötä kaava-alue muuttuu energiantuotantoalueeksi. Perustusten rakentamisesta aiheutuu paikallisia maisemavaikutuksia, samoin maakaapeleiden asentamisesta. Sähkö siirretään maakaapeleita pitkin tuulipuiston omalle sähköasemalle, josta liityntä kantaverkkoon tehdään ilmajohtona. Tuulivoimaloille joudutaan myös rakentamaan uusia tieyhteyksiä. Tuulivoimaloiden osien kuljettaminen paikalle vaatii noin 4,5 metrin levyisen avoimen kulkuaukon. Kaarteissa tilaa vaaditaan vielä enemmän. Kunkin tuulivoimalan keskipisteen ympäristöstä puusto raivataan kokonaan ja pinta tasoitetaan noin 0,25 hehtaarin alueelta. Kullekin voimalaitokselle rakennetaan betoniperustus. Mikäli roottorin kokoonpanotekniikka sitä edellyttää, on puusto raivattava lähes koko roottoripinta-alan alueelta. Nosturipuomin kokoamista varten on puustoa raivattava lisäksi noin 150 x 5 metrin suuruiselta alueelta. Tuulivoimapuiston maisemavaikutuksia voidaan lieventää esim. voimaloiden värityksellä; Tuulivoimaloiden vakiintunut väritys on harmaanvalkoinen sävy, jonka on todettu soveltuvan parhaiten erilaisille valo- ja sääolosuhteille. Voimalat näkyvät usein vaaleaa taustaa vasten, jolloin harmahtava väri häivyttää kontrasteja (Weckman 2006). Voimaloiden yöaikaista maisemavaikutusta voidaan lieventää valitsemalla mahdollisimman lieviä maisemavaikutuksia aiheuttavat lentoestevalot. Lentoestevaloja on käsitelty tarkemmin kappaleessa 10.15. 10.5.2 Tuulivoimapuiston näkymäalueanalyysi Näkymäalueanalyysi on laskentamalli voimaloiden näkyvyydestä. Mallinnuksessa voimalan napakorkeutta on käytetty korkeimpana pisteenä ja näin ollen mallinnus ei huomioi voimalan lapaa. Mallinnus huomioi kasvillisuuden peitteisyyden Corine 2006tietojen perusteella, joka on yleispiirteinen luokitus. Näin ollen mallinnus ei esim. huomioi pihapiirien puustoa tai kapeaa tienvarsipuustoa. (Kuva 10.1) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 51 (100) 12.5.2015 Kuva 10.1. Metsälamminkankaan tuulivoimaloiden Valokuvasovitteiden kuvauspisteet on kartassa merkitty nuolin. näkymäalueanalyysi. Todellisuudessa hyvissä sääolosuhteissa voimalat voivat näkyä myös kauemmaksi kuin mallinnuksen tulokset osoittavat. Etäisyyden lisääntyessä tuulivoimaloiden näkyvyys ja niiden hallitsevuus maisemassa vähenevät. 10.5.3 Tuulivoimapuiston vaikutukset maiseman ja kulttuuriympäristön arvoalueisiin Eniten maisemakuvaan kohdistuvia vaikutuksia aiheutuu 0-5 kilometrin säteellä kaavailluista tuulivoimaloista. Vaikutukset kohdistuvat lähinnä riittävän laajoihin avotiloihin, kuten esimerkiksi vesistöihin, soihin ja peltoihin sekä niiden kautta kulkeviin FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 52 (100) 12.5.2015 teihin tai tuulivoimapuiston suuntaisiin avonaisiin akseleihin. Mainittakoon tässä yhteydessä, että tällaisia laajoja avotiloja on viiden kilometrin säteellä Metsälamminkankaan tuulivoimaloista vähän. Laaja-alaisimmat avotilat ovat soita ja niillä liikutaan vähän. Lisäksi on muistettava, että puustosta, rakennuksista ja rakenteista syntyvän katvevaikutuksen johdosta voimalat eivät suinkaan näy kyseisellä etäisyysvyöhykkeellä avotiloissa kaikkialle ja näkyessäänkin ne näkyvät usein vain osittain. Toisaalta paikoin ne näkyvät todella suurina ja massiivisina. ”Maisema on vahvasti luode-kaakkosuuntainen, joka tarkastelualueella jakautuu laajaan Oulujärveen ja sekä soiseen ja metsäiseen alueeseen. Manamansalo jakaa Oulujärven kahtia, millä on positiivinen vaikutus tuulivoimaloiden näkymiseen Oulujärvellä. Metsäinen ja laaja saari katkaisee ja peittää osaksi näkymiä laajoille selille. Suurin osa Manamansalon rannoista ei avaudu tuulivoimaloiden suuntaan, vaan luoteeseen tai kaakkoon. Tarkastelualueella ei ole korkeita maamerkkejä; maamerkiksi voidaan katsoa mantereen ja Mananmansalon ylittävä lossi rantarakenteineen. Kylät ovat sijoittuneet rannan tuntumaan nauhamaisesti tien varteen. Asutuksen ympärillä on avoimia maisematiloja, jotka muodostuvat pelloista ja järvialueesta. Näiltä alueilta näkyvyys tuulivoimaloille on suurin. Tuulivoimala-alueen molemmin puolin kulkevat sähkölinjakäytävät, jotka osaltaan muodostavat jo tuotantomaisemaa. Arvokkaimmat maisema-alueet Säräisniemi ja Manamansalo ovat sijoittuneet harjumuodostumajakson tuntumaan, yli 15 kilometrin päähän tuulivoimaloista. Maakunnalliset ja paikalliset kulttuuriympäristöt ovat pienempiä ja yksittäisiä kohteita, joissa tuulivoimaloiden näkyvyyttä heikentää metsän peitteisyys sekä mahdollinen pihamiljöiden rakennuskanta ja kasvillisuus.” (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Metsälamminkankaan tuulivoimalat voidaan parhaiten erottaa kaava-alueen koillispuoliselta pellolta ja sen kautta kulkevalta Kivinevantieltä sekä kaava-aluetta ympäröiviltä suoalueilta. Voimaloita näkyy hyvin myös muille Vaalantien itäpuolisille pelloille vähän etelämpänä. Kyseisillä alueilla tuulivoimalat tai osa niistä näkyy puuston muodostaman silhuetin takaa esteettä. Suurikokoinen metsän latvuston yläpuolella kohoava tuulivoimala kiinnittää tuolla etäisyydellä väistämättä huomiota. Alueiden luonne muuttuu nykyistä huomattavasti teknologisempaan suuntaan. Kuten aiemmin on todettu, suoalueilla ei kuitenkaan liikuta kovin paljoa. Voimaloiden näkymistä peltoalueiden keskelle ei myöskään voida pitää kovin merkityksellisenä, sillä pelloilla ei oleskella jatkuvasti. Peltoalueilla liikkuvat työkaudella lähinnä maanviljelijät, jotka ovat keskittyneet maiseman tarkkailun sijasta pääasiassa maataloustyöhön. Kivinevantiellä vaikutukset lähentelevät merkittävää. Suurikokoiset voimalat näkyvät suoraan edessä ja monet niistä lähes koko korkeudessaan. Tie ei kuitenkaan liene kovin vilkkaassa käytössä. Tien varren asukkaiden lisäksi sitä käyttänevät myös jotkut lähiympäristön asukkaat. Kivisaaren tilan rakennuksille ja pihapiiriin voimaloiden ei pitäisi näkyä. Tuulivoimaloita näkyy selvästi myös Oulujärvelle ja Manamansaloon vievälle lossille. Rannan tuntumassa on laajalla alueella noin puolen kilometrin vyöhyke, jonne voimaloita ei näy lainkaan niiden jäädessä rantapuuston taakse katveeseen. Järvialueelta, jonne voimaloita alkaa näkyä, on etäisyyttä lähimpiin voimaloihin noin kuusi kilometriä. Valtaosa voimaloista jää huomattavasti kauemmaksi. Sillä etäisyydellä vaikutukset eivät enää ole merkittävät. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 53 (100) 12.5.2015 Kuva 10.2. Näkymä Autioniemestä, suunniteltua tuulivoimapuistoaluetta erään talon piha-alueen reunalta, kohti Alueen lähiympäristöön ei sijoitu tiheästi rakennettuja asuinalueita. Vuolijoelle on matkaa noin viitisentoista kilometriä, samoin Säräisniemen kylälle. Vaalan keskustaajama sijoittuu yli 27 kilometrin päähän lähimmistä tuulivoimaloista. Kaavaalueen lähiympäristön asutus/loma-asutus on keskittynyt muutaman talon ryppäisiin teiden varsille sekä Oulujärven rannalle. Asutusta on yleisesti ottaen harvakseltaan. Näkymäanalyysin mukaan voimaloita ei näy kovin monille asuinkiinteistöille. Näkymäanalyysi ei huomioi piha- ja tienvarsikasvillisuutta. Joiltakin Vaalantien varren kiinteistöiltä sekä peltoaukealle sijoittuvilta taloilta saattaa olla esteetön näköyhteys osalle voimaloista. Tie- ja piha-alueilla sekä peltoalueiden reunoilla puusto katkaisee monin paikoin näkymiä kohti voimaloita. Myös Käkisaaren Autioniemen muutamista pihapiireistä avautuu näkymiä voimaloille. Autioniemestä kertyy etäisyyttä lähimmille tuulivoimaloille yli 12 kilometriä, joten vaikutukset jäävät siltä osin melko vähäisiksi. Paikallisesti tarkasteltuna Metsälamminkankaan tuulivoimapuistoalueella ja lähiympäristössä tapahtuu muutoksia tuulivoimapuiston toteuttamisen myötä, sillä maastoa joudutaan muokkaamaan tuulivoimaloiden ja uusien tieja voimajohtoyhteyksien rakentamiseksi. Seuraavassa on käsitelty tuulipuiston vaikutuksia arvokkaisiin alueisiin ja kohteisiin etäisyysvyöhykkeittäin: Kaava-alueelle ei sijoitu maisemallisesti tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaita alueita tai kohteita. Arkeologisia kohteita ei ole tässä otettu huomioon. Lähialueella (<5km) riittävän suurissa tai tuulivoimapuistoa kohti suuntautuneissa avotiloissa tuulivoimalat muodostuvat usein hallitseviksi FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 54 (100) 12.5.2015 elementeiksi, muuttavat maiseman hierarkiaa ja voivat vaikuttaa maisemaarvoihin tai kulttuuriympäristöön. Lähialue -vyöhykkeelle sijoittuu maiseman- ja kulttuuriympäristön arvokohteista ainoastaan yksi maakunnallisesti arvokas maisema-alue, Järvikylä ja siitäkin valtaosa ulottuu välialue-vyöhykkeen puolelle. Näkymäanalyysin mukaan voimaloita näkyy ainoastaan arvoalueen itäosan viljelyalueilta sekä järven itäosista käsin. Alueelta laaditusta valokuvasovitteesta käy ilmi, että valtaosa voimaloista jää reunametsän taakse suurimmaksi osaksi katveeseen. Kohdasta, josta reunametsää on hakattu, näkyy kahdeksan voimalaa paremmin, joskaan ei läheskään koko pituudessaan. Voimalat eivät erityisemmin häiritse alueen maisemakuvassa. Koko arvoalueen osalta vaikutukset jäävät vähäisiksi. Välialueella (5-12km) riittävän suurissa tai tuulivoimapuistoa kohti suuntautuneissa avotiloissa tuulivoimalat erottuvat selvästi, mutta niiden kokoa tai etäisyyttä voi olla vaikea hahmottaa. Välialue -vyöhykkeelle sijoittuu kolme maakunnallisesti arvokasta kohdetta, joista yhtä, Järvikylää, on jo käsitelty edellisen etäisyysvyöhykkeen yhteydessä. Toinen kohteista: Käkisaaren kannas ja kanava on RKY 1993-kohde eikä sieltä ole näkymäanalyysin mukaan näköyhteyttä voimaloille. Vaikutuksia ei näin ollen aiheudu. Kolmas kohde on Hätilä. Hätilän pihapiiristä, ainakin paikoitellen, voimalat todennäköisesti näkyvät. Etäisyyttä lähimpiin voimaloihin on noin kymmenen kilometriä, eivätkä voimalat enää hallitse maisemassa vaan sulautuvat taustaansa melko hyvin. Vaikutus on melko vähäinen. Neljäs ja viides kohde on Siikalatvan kunnan alueella olevat Saari ja Sippo. Etäisyyttä lähimpiin voimaloihin on viidestä seitsemään kilometriä. Näkymäanalyysin mukaan kyseisistä kohteista ei ole näköyhteyttä voimaloille tai kohteille näkyy vain 1-5 voimalaa. Välialue vyöhykkeeseen sijoittuu lisäksi seitsemän paikallisesti arvokasta rakennuskohdetta. Näkymäanalyysin mukaan kyseisistä kohteista ei ole näköyhteyttä voimaloille. Kaukoalueella (>12km) tuulivoimalat näkyvät laajoihin avotiloihin, mutta maiseman muut elementit vähentävät dominanssia etäisyyden kasvaessa. Kaukoalueelle sijoittuu useita arvokohteita. Esimerkkeinä mainittakoon lähimmät valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Säräisniemi ja Manamansalo. Säräisniemen rannoilta, paikoitellen kylänraitilta ja joiltakin pelto/niittyosuuksilta avautuu näkymiä tuulivoimaloille. Etäisyyttä on noin 15 kilometriä. Alueelta tehty valokuvasovite osoittaa, että voimalat näkyvät edelleen selvästi mutta ovat jo osa kaukomaisemaa, eivätkä häiritse maisemakuvassa. Näkymäanalyysin mukaan voimaloita ei näy Manamansalon maisema-alueelle. Etäisyyttä on yleisesti ottaen sen verran paljon kaukoalue -vyöhykkeessä, että vaikka voimalat näkyisivätkin osaan kohteista, tuulivoimapuiston rakenteet ovat osa kaukomaisemaa ja niistä kohteille aiheutuvat haittavaikutukset ovat hyvin vähäisiä. On myös syytä muistaa, että maiseman muutoksen kokeminen on aina subjektiivista. Siihen vaikuttaa muun muassa havainnoijan suhtautuminen ympäristöön ja tuulivoimaloihin. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 55 (100) 12.5.2015 Kuva 10.3. Näkymä Säräisniemen tuulivoimapuistoaluetta kohti. museon pihapiiristä suunniteltua 10.5.4 Havainnekuvat Maisemavaikutuksia on myös havainnollistettu eri suunnista laadittujen havainnekuvien avulla. Havainnekuvat ovat arvioita tulevasta tilanteesta. Havainnekuvat on pääsääntöisesti tehty merkittävimmistä näkymäsuunnista, joista tuulivoimalat todennäköisimmin havaitaan ja alueilta, joilla liikkuu ihmisiä. Näkymäsektoreita muodostuu järvien, soiden ja peltojen ohella muun muassa kulkuväyliltä ja vesistöjen ääreltä käsin. Havainnekuvia on tässä esiteltyä enemmän ja niistä on koottu erillinen A3-kokoinen liite. Kuva 10.4. Valokuvasovite Kivinevantie Tämä valokuvasovite on Kivinevantieltä (Kuva 10.4). Lähimpään voimalaan on etäisyyttä noin kolme kilometriä. Kaikki 27 tuulivoimalaa näkyvät tavalla tai toisella, kuitenkin siten, että jokaisesta näkyy vähintään voimalatornin huippu. Kymmenkunta FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 56 (100) 12.5.2015 voimalaa näkyy lähes koko pituudessaan. Niistä seitsemän hallitsee maisemakuvassa. Muutamat lähimmät voimalat näyttävät hyvin kookkaalta. Vaikutus lähentelee merkittävää. Kuva 10.5. Valokuvasovite Vuolijoentie, Järvikylä Valokuvasovite on Järvikylästä (Kuva 10.5). Etäisyyttä lähimpään voimalaan on noin 5,5 kilometriä. Useimmat voimalatornit jäävät suurimmaksi osaksi reunametsän taakse katveeseen. Kohdasta, josta reunametsää on hakattu, näkyy kahdeksan voimalaa paremmin, joskaan ei läheskään koko pituudessaan. Voimalat eivät erityisemmin häiritse alueen maisemakuvassa. Maisemakuvaan kohdistuva vaikutus on melko vähäinen. Reunapuuston kasvaessa kaikki voimalat jäävät lähes kauttaaltaan puuston taakse katveeseen ja vaikutus on lähes olematon. Kuva 10.6. Valokuvasovite Vaalantie Valokuvasovite on Vaalantieltä (Kuva 10.6). Etäisyyttä lähimpään voimalaan on vajaat kahdeksan kilometriä. Voimalatornit jäävät suureksi osaksi katveeseen reunapuuston taakse. Voimaloista näkyy lähinnä roottorit, joistakin vain lavan kärkiä. Kuvassa sää on pilvinen ja voimalat sulautuvat taustaansa hyvin. Voimajohto rakenteineen erottuu kuvassa tuulivoimaloita selvemmin. Vaikutukset jäävät vähäisiksi. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 57 (100) 12.5.2015 Kuva 10.7. Valokuvasovite Säräisniemi Valokuvasovite on Säräisniemen venevalkamasta (Kuva 10.7). Lähimpään voimalaan on etäisyyttä runsaat 15 kilometriä. Hyvällä säällä voimalat näkyvät selvästi horisontissa mutta ovat jo osa kaukomaisemaa, eivätkä häiritse maisemakuvassa. Vaikutus on hyvin vähäinen. 10.6 Vaikutukset muinaismuistoihin Arkeologisen kartoituksen yhteydessä todettu uusi muinaismuistokohde sijaitsee kaavaalueen koillisosassa. Voimalaa nro 27 on siirretty lounaaseen, jotta tuulivoimalan rakentamisesta ei aiheutuisi vaikutuksia muinaismuistokohteelle. Sarvisuon muinaismuisto koostuu viidestä muinaismuistokohteesta (2 tervahautaa, 1 tervapirtin pohja, kuoppa ja kiveys). Muinaismuistokohteiden laajuuden perusteella rajattiin Sarvisuon muinaismuistoalue. Lyhyimmillään etäisyys Metsälamminkankaan voimalan ja muinaismuistoalueen välillä on 130 metriä (Kuva 10.8). Tuulivoimapuiston rakentamisesta ei synny vaikutuksia Sarvisuon muinaismuistoalueelle. Rakentamisen ajaksi muinaismuistoalue voidaan merkitä maastoon, jotta voidaan välttyä mahdollisilta vahingoilta. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 58 (100) 12.5.2015 Kuva 10.8. Sarvisuon muinaismuistoalueen sijainti suhteessa Metsälamminkankaan voimalaan nro 27 sekä uuteen tielinjaukseen. 10.7 Vaikutukset ilmastoon ja ilmanlaatuun Tuulivoimapuiston rakentamisvaiheen ja huoltotöiden aikana syntyy päästöjä ilmaan ajoneuvoista ja työkoneista. Tällöin leviää esimerkiksi pölyä vähäisissä määrin ilmaan kuivina aikoina tuulivoimapuiston ja voimajohdon rakennus- ja huoltoteillä. Hankkeen merkittävämpi vaikutus ilmastoon liittyy energiantuotantotapaan, joka on lähes päästötön. Tuulivoimalla tuotettu energia vähentää niitä päästöjä (esim. hiilidioksidi ja rikkioksidi), joita muuten syntyisi vastaavan energiamäärän tuottamisesta fossiilisella polttoaineella. On toisaalta huomioitava, että tuulivoimatuotanto on riippuvainen tuulesta ja on sen takia epätasainen. Epätasaisen energiatuotannon tasoittamiseksi tarvitaan niin sanottua säätövoimaa, joka on tuotettava muulla energiamuodolla. Säätövoiman tuotantomuoto määräytyy kulloinkin vallitsevan muuttuvan sähkömarkkinatilanteen mukaan. Tuulivoimapuistohankkeen toteuttamisella olisi kohtalaisen merkittäviä myönteisiä vaikutuksia ilmastoon, sillä hanke vähentää niitä hiilidioksidipäästöjä jotka syntyisi vastaavan energiamäärän tuottamisesta perinteisesti fossiilisella polttoaineella. Hiilidioksidin ohella tuulivoimapuistohankkeella vähennetään typenoksidi-, rikkidioksidija hiukkaspäästöjä. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 59 (100) 12.5.2015 10.8 Vaikutukset luontoon 10.8.1 Pohja- ja pintavedet sekä maa- ja kallioperä Pohjavesi Metsälamminkankaan tuulivoimapuisto sijaitsee reilun viiden kilometrin päässä lähimmästä pohjavesialueesta. Pitkän etäisyyden takia tuulivoimaloiden rakentamisesta, toiminnasta eikä toiminnan lopettamisesta arvioida aiheutuvan vaikutuksia pohjavesiin tai niiden laatuun. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Pintavedet Tuulivoimapuiston vaikutusten pintavesiin arvioidaan olevan vähäiset. Tuulivoimapuiston pintavesiin kohdistuu vaikutuksia ainoastaan tuulivoimaloiden, tiestön ja sähköasemien rakennusaikana. Rakennustoimenpiteiden yhteydessä pintamaa poistetaan, mikä voi lisätä valuntaa ja vesistöjen kiintoainekuormitusta. Tämän vuoksi vaikutusten katsotaan olevan suoria. Mahdollisesti lisääntyvän kiintoainekuormituksen vaikutukset kunkin voimalan kohdalla ovat kuitenkin lyhytaikaiset eivätkä ne aiheuta pysyvää vahinkoa. Tuulivoimapuiston (tuulivoimaloiden ja pystytysalueiden) rakentamisen myötä syntyvien läpäisemättömien pintojen ala on niin pieni (alle 1 %) suhteessa valumaalueisiin ettei hankkeella arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia maaperään imeytyvän pintaveden kokonaismäärään. Uusien teiden ja kunnostettavien teiden yhteydessä voidaan asentaa tierumpuja, jotta laajassa metsätalouskäytössä olevan kaava-alueen ojituksiin ei synny vaikutuksia. Arvokkaiden suoluontokohteiden läheisyydessä kulkee olemassa oleva ja suunnitelmien mukaan kunnostettava tielinjaus. Tielinjauksen ei arvioida vaikuttavan arvokkaiden luontokohteiden vesitalouteen eikä näin ollen heikennä kohteita. Lähin kunnostettava tie kulkee 350 metrin etäisyydellä Metsälammesta, eikä tielinjauksella arvioida olevan vaikutuksia lammen vesitalouteen. Maa- ja kallioperä Tuulivoimapuiston vaikutusten maa- ja kallioperään katsotaan olevan vähäiset. Tuulivoimapuistoalueella ei ole arvokkaita tai suojeltuja kallioalueita tai kohteita, joiden maaperää tulisi suojella ja joihin voisi kohdistua vaikutuksia. Mikäli tuulivoimapuiston rakentamistoimenpiteet kohdistuvat alueille, joilla esiintyy happamia sulfaattimaita, voi maaperässä luonnostaan esiintyvästä sulfidisedimentistä hapettumisen seurauksena vapautua happamuutta ja metalleja vesistöihin. Tällä voi olla kielteisiä vaikutuksia maaperän ja pintaveden laatuun. Kaava-alueen sijainnista ja maanpinnan korkeustasosta johtuen happamien sulfaattimaiden esiintyminen kaava-alueella on mahdollista. Kaikki voimalaitokset, kaapeliojat ja huoltotiet sijoittuvat alueille, joilla happamien sulfaattimaiden esiintymistodennäköisyys on arvioitu erittäin pieneksi. Happamat sulfaattimaat ovat savea, hiesua tai hienoa hietaa ja usein myös liejupitoisia. Geoteknisiltä ominaisuuksiltaan happamat sulfaattimaat ovat usein heikkoja (Geologinen tutkimuskeskus 2014c; Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014). FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 60 (100) 12.5.2015 Koska happamien sulfaattimaiden esiintymisestä rakennettavilla alueilla ei ole olemassa tutkimustietoa, ei happamista sulfaattimaista johtuvien maaperän tai pintavesien happamoitumisena ilmenevien mahdollisten vaikutusten tarkka arviointi ole mahdollista. Happamista sulfaattimaista johtuvan happamoitumisen riski arvioidaan kuitenkin epätodennäköiseksi. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) 10.8.2 Kasvillisuus ja luontotyypit Tuulivoimapuiston vaikutukset kasvillisuuteen kohdistuvat rakennusaikaan. Tuulivoimalan rakennusvaiheessa voimalan rakennuspaikalta sekä uusien teiden alueelta raivataan puusto ja ylimääräiset maamassat kuoritaan pois. Olemassa oleva kasvillisuus häviää rakennuspaikoilta. Rakentaminen pirstoo yhtenäisiä metsäalueita. Voimalapaikkojen ja teiden ympäristössä reunavaikutus lisääntyy, kun valon määrä kasvaa. Vaikutukset ympäröivään kasvillisuuteen ovat siten hakkuiden kaltaisia. Kaava-alueelta on luontoselvityksessä rajattu kolme luonnon kannalta arvokasta kohdetta; dyynimuodostuma, lyhytkorsineva ja Turkkisuo. Luontokohteet eivät sijaitse rakennettavilla alueilla tai niiden vaikutuspiirissä, joten suunniteltu voimala-, tie- ja sähkönsiirtolinjasijoittelu ei vaikuta näihin luontokohteisiin. Suunnitelluilla voimaloiden rakennuspaikoilla esiintyy uhanalaisia ja silmälläpidettäviä kääväkäslajeja. Suurin osa alueen maapuusta on hakkuissa tai harvennushakkuissa maastoon jätettyä hakkuujätettä, jolla esiintyy suurelta osin eri lajisto kuin luontaisesti syntyneellä ja selvästi paksummalla maapuulla. Tästä johtuen uhanalaisten ja silmälläpidettävien lajien määrä alueella tulee tulevaisuudessa edelleen vähenemään, kun viimeiset vanhat mäntymaapuut lahoavat loppuun. Vaarantuneiden lajien salokääpä ja poimukääpä esiintymät olivat voimalapaikoilla Metsä-20 ja Metsä-21. Molemmat lajien esiintymät ovat luultavasti elinvoimaisia vielä ainakin muutaman vuoden ajan. Kummankaan lajin esiintymä ei ole lajien levinneisyyden kannalta erityisen merkittävä, eivätkä kumpikaan esiintymäpaikoista ole biotoopiltaan luonnontilaisia. (Luontokuva Pekka Helo Ky 2013; Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) 10.8.3 Eläimistö Tavalliset eläimet ja ekologiset yhteydet Rakentamisen aikainen häiriö voi karkottaa eläimiä ja aiheuttaa alueen välttämistä. Melu, ihmistoiminta sekä metsien yhtenäisyyttä pirstovat voimala-alueiden metsänraivaukset, tiet ja sähkönsiirtolinja heikentänevät ihmistä karttavien ja laajoja yhtenäisiä metsäalueita suosivien lajien mahdollisuuksia käyttää aluetta elinympäristönään. Alueella on useita metsäteitä, joten ihmistoimintaa alueella on jonkin verran jo nykyisellään. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Tuulivoimarakentamisen aiheuttamia vaikutuksia eläimistöön ovat esimerkiksi häiriön lisääntyminen sekä elinympäristöjen muutokset (Helldin ym., 2013; Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014). Voimalapaikat teineen muodostavat rakennettuja alueita aiemmin metsäiseen ympäristöön. Uudet tiet voivat aiheuttaa häiriötä, mutta toisaalta helpottaa eläinten liikkumista. Tien pientareet voivat luoda uusia ruokailupaikkoja. Voimaloiden käyttömelu saattaa karkottaa arkoja eläimiä. Melu on kuitenkin luonteeltaan melko tasaista. Eläimet voivat karttaa aluetta, mutta myös tottua meluun sen ollessa jatkuvaa. Tottumiseen vaikuttaa laji, sukupuoli, ikä, yksilölliset ominaisuudet, vuodenaika, häiriön tyyppi ja toistuvuus. Myös ympäristön olosuhteet vaikuttavat. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 61 (100) 12.5.2015 Alueilla, joilla on jo olemassa häiriöitä kuten asutusta ja maanviljelyä, tuulivoimarakentamisen häiriövaikutus ei ole niin suurta kuin harvaan asutuilla metsämailla. Tuulivoimaloiden määrällä on myös vaikutusta; mitä enemmän voimaloita sitä suurempi häiriö vaikutus. Kumuloituvilla vaikutuksilla voi olla vaikutusta populaatiotasolla (Helldin ym., 2013; Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014). Hanke aiheuttaa metsäalueiden pirstoutumista. Aluetta ei aidata, joten ainoan esteen eläinten liikkumiselle alueella tai alueen läpi muodostavat voimalat. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Alue on nykyisellään metsätalouskäytössä. Tuulivoimapuiston tiesuunnitelman mukaan uusia teitä rakennetaan noin 5,4 kilometrin pituudelta, pääsääntöisesti lyhyempiä pistoteitä voimaloille jo olemassa olevasta metsätieverkostosta. Metsälamminkankaan hankkeella arvioidaan olevan vähäinen vaikutus yhtenäisten metsäalueiden pirstoutumiseen. Ympäröivillä alueilla on samankaltaisia metsäisiä alueita, joten eläimillä on mahdollisuus liikkua alueelta toiselle, vaikka ne välttäisivätkin tuulivoimapuiston aluetta sen aiheuttaman häiriön vuoksi. Vaikutuksia ekologisiin yhteyksiin ei arvioida merkittäviksi. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Luontodirektiivin liitteen IV lajit Lepakot Rakentamisen vaikutuksia ovat sen aiheuttamat elinympäristöjen muutokset. Raivattaessa puustoa teiden ja voimaloiden rakennuspaikkojen alueelta on mahdollista että lepakoiden ruokailualueita tai päiväpiilopaikkoja tuhoutuu. Ympäristön muutokset voivat muuttaa tai katkaista lepakoiden käyttämiä kulkureittejä. Pohjanlepakon käyttämät ruokailualueet ovat yleensä pienimuotoisia ja paikallisia yhden tai muutaman yksilön käyttämiä aukkopaikkoja. Kaava-alueella lepakoiden havaittiin saalistelevan Metsälammintien yläpuolella. Jos Metsälammintietä parannettaessa tietä levennetään ja puustoa raivataan sen reunoilta nykyistä laajemmalta alueelta, olosuhteet muuttuvat niin, että ruokailualueet eivät enää ole sopivia. Metsätiet alueella lisääntyvät kun rakennetaan voimaloille meneviä uusia teitä. Päiväpiilojen tuhoutuminen tuulipuiston rakentamisen myötä on epätodennäköistä. Lepakot saalistavat melko matalalla, puiden latvojen alapuolella. Puiden latvojen (noin 20–35 m) ja lapojen (alareuna noin 60 metriä) väliin jää väliä 35–40 metriä. On epätodennäköistä, että pohjanlepakko nousisi merkittävästi puiden latvojen yläpuolelle etenkään tuulisissa olosuhteissa. Muuton aikana lepakot lentävät tavallista korkeammalla, myös voimaloiden lapakorkeudella. Muuttavien lepakoiden esiintymistä alueella ei ole tutkittu. Vaalan seudun ja sitä pohjoisempien alueiden lepakkotiheys on hyvin pieni, joten lepakkomuuton ei arvioida olevan kaava-alueella määrältään merkittävää. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Liito-orava Alueella ei esiinny liito-oravia, joten hankkeella ei ole vaikutuksia liito-oraviin. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 62 (100) 12.5.2015 Viitasammakko Kaava-alueella on niukasti viitasammakoille sopivia elinympäristöjä. Alueen suot ovat pääosin liian kuivia lajille, ja ojistakin valtaosa liian vähävetisiä. Jotkin yksittäiset, suurimmat ojat sopinevat viitasammakon elinympäristöiksi samoin kuin vedellä täyttyneet entiset sorakuopat, joita on eri puolilla kaava-aluetta teiden varsilla. Suunniteltu voimala- tie- ja sähkönsiirtolinjasijoittelu ei juuri vaikuta näihin ympäristöihin. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Suurpedot Rakentamisen aikainen melu, ihmistoiminta sekä metsien yhtenäisyyttä pirstovat voimala-alueiden metsänraivaukset, tiet ja sähkönsiirtolinja heikentänevät ihmistä karttavien ja laajoja yhtenäisiä metsäalueita suosivien lajien, kuten karhun, ilveksen, ahman ja suden, mahdollisuuksia käyttää aluetta elinympäristönään. On huomattava, että hankkeen aiheuttama metsäalueiden pirstoutuminen ei juuri eroa alueella jo harjoitettavasta metsätaloudesta hakkuineen. Alueella on useita metsäteitä, joten ihmistoimintaa alueella on jo nykyisellään. Voimaloiden käyttömelu saattaa karkottaa arkoja eläimiä. Melu on kuitenkin luonteeltaan melko tasaista eikä sen haittoja arvioida suuriksi. Suurpedot voivat karttaa aluetta, mutta myös tottua meluun sen ollessa jatkuvaa. Lähimmillään määritelty (Luke 2015b) susilauman reviirikeskittymä sijoittuu noin 5 kilometrin etäisyydelle Metsälamminkankaan hankealueen lounaispuolelle. GPSaineiston perusteella määritelty (Luke 2015b) laaja sudenpesiä sisältävä alue sijoittuu Metsälamminkankaalta noin 20 kilometriä lounaaseen. Tuulivoimahankkeen oleellisimmat haittavaikutukset suurpedoille ja etenkin sudelle ovat alueiden pirstoutuminen infran (tiestö ja voimalat) määrän lisääntyessä. Etenkin helppokulkuisten metsäautoteiden määrän lisääntyminen vähentää suden tarvitsemia rauhallisia ja erämaisia alueita. Metsälamminkankaan alueella on ennestään metsäautotieverkosto, jota hankkeen yhteydessä vahvistettaisiin. Lisäksi alueella on voimajohtolinja. Uuden rakennettavaa huoltotiestöä alueelle tulisi noin 5,4 km. Susilaumojen reviirien vakiintuminen maakuntien rajalle Vieremän ja Siikalatvan kuntien alueelle osoittaa näille seuduille sijoittuvan laajempia tiettömiä metsäalueita. Metsälamminkankaan rakentumisen ei arvioida merkittävästi heikentävän tarkastellulle alueelle (Luke 2015b) sijoittuvien susilaumojen reviirikeskittymien olosuhteita. Yhteisvaikutusten kannalta oleellista on Suomenselän ja Kainuun välisen leviämisreitin toimiminen jatkossakin. Metsälamminkangas sijoittuu lähelle Oulujärveä ja on todennettujen reviirien eli potentiaalisempien elinympäristöjen suhteen syrjemmässä. Hanke saattaa jossain määrin vähentää sudelle soveliasta rauhallista metsäaluetta ja liikkumista laajemmalla alueella, etenkin rakennusaikana, mutta se ei vaikuta alueen eteläpuolelle sijoittuvien vakiintuneiden reviirien olosuhteisiin heikentävästi. Metsälamminkankaan hankealue sijoittuu pohjoisimman määritellyn reviirin lievealueelle, mutta tuo reviiri ei ole aktiivisessa käytössä (työpalaveri 12.3.2015). Metsälamminkankaan alueen lähelle sijoittuva Natura-alue on varmasti myös suurpetojen elinympäristönä soveliasta aluetta. Hankkeen aiheuttama tiestön lisääntyminen on vähäistä eikä siitä johtuva häiriövaikutus lisää Natura-alueelle kohdistuvaa ihmistoimintaa. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 63 (100) 12.5.2015 Luontodirektiivin liitteen II lajit Metsäpeura Metsälamminkankaan hankkeen kaavoituksen yhteydessä on teetetty metsäpeuran elinympäristön analyysi sekä arvio tuulivoimahankkeiden vaikutuksista alueen peurakannalle (Jaakkola 2015a). Analyysi on toteutettu Luke:n peura-asiantuntijan kommentoimana. Jaakkolan analyysin tuloksena hankealueelta sekä hankealueelta ja sen ympärille sijoittuvalta 4000 metrin vyöhykkeeltä on laskettu eri maankäyttöluokkien prosentuaaliset jakaumat sekä maankäyttöluokittain maisemaindeksit. Tausta-aineistoina elinympäristötarkastelussa toimivat maastotietokanta (MML) sekä kasvupaikkaluokitus (Metla, VMI 2011). Yleisesti tuulivoimarakentamisen merkittävimmät vaikutukset peuroille aiheutuvat tieverkoston lisääntymisestä ja sitä myötä lisääntyneen ihmishäiriön kautta, kun alueiden saavutettavuus paranee (Helldin ym. 2012). Tarkasteltaessa Metsälamminkankaan hankealuetta tuulivoimarakentaminen lisäisi vähäisessä määrin maisemarakenteen fragmentoitumista ja vähentäisi näin metsäpeurojen elinympäristöjä niin suoran kuin epäsuoran vaikutuksen kautta (Jaakkola 2015a). Hankkeen aiheuttamat suorat aluemenetykset eivät ole suuria. Epäsuorat eli peurojen välttämiskäyttäytymisestä johtuvat elinympäristömenetykset ovat laajempia. Laskennallisesti vaikutusvyöhykettä on käsitelty alueena joka poistuisi kokonaan laidunkäytöstä, mutta näin ei kuitenkaan todellisuudessa ole (Jaakkola 2015a). Välttämisvyöhykkeiden laajuuden määrittely perustui Jaakkolan analyysissä lukuisiin tutkimustuloksiin peuransuvun eläimillä. Analyysissä määritellyillä vaikutusvyöhykkeillä on haluttu kuvata rakentamisen epäsuoria vaikutuksia laajimmillaan, mikäli osoittautuu, että metsäpeurojen välttämiskäyttäytyminen tuulivoimaloiden läheisyydessä olisi voimakasta. Tällöin myös Metsälamminkankaan länsipuolelle arvioitu ekologinen käytävä kapenisi. Jaakkolan analyysin mukaan ennen hanketta infrastruktuurin peittoalue Metsälamminkankaan hankealueella on 0,3 % ja hankkeen toteutuessa 0,4 %. Infrastruktuurin vaikutusalue ennen hanketta on 6,2 % ja hankkeen toteutuessa tuulivoimaloiden 100 metrin vaikutusvyöhykkeellä noin 8,9 % ja 500 metrin vaikutusvyöhykkeellä noin 22 %. Hankkeen toteuttaminen vähentäisi kuivien ja karukkokankaiden sekä avosoiden osuutta hankealueen maa-alasta vain vähän laajemmat vaikutusalueetkin huomioiden. Mikäli tarkastellaan myös 4000 metrin vyöhykettä hankealueen ympärillä, vaikutukset elinympäristöille ovat vielä edellistä pienempiä. Lähimmälle tiedossa olevalle vasomisalueelle (Kivenneva-KolkannevaKuurajärvi) matkaa hankealueen eteläreunasta on noin 6,5 kilometriä. Jaakkolan analyysin perusteella voidaan todeta Metsälamminkankaan tuulivoimahankeen aiheuttamat vaikutukset Oulujärven länsipuoliselle peurakannalle vähäisiksi. Peuran istutus- ja leviämismahdollisuudet Vaalan kunnan alueella sijoittuvat suurten Natura-alueisiin sisältyvien soiden sekä Rokuanharjun jäkälälaidunten tuntumaan, jonne tuulivoimahankkeen aiheuttamat häiriö- ja välttämisvaikutukset eivät ulotu. Yhteisvaikutustarkastelua muiden Oulujärven länsipuolen tuulivoimahankkeiden kanssa on toteutettu Piiparinmäen, Murtomäen ja Metsälamminkankaan hankkeiden kanssa (Jaakkola 2015b). Kyseiset hankkeet sijaitsevat Oulujärven kaakkois- ja lounaispuolella sekä itäpuolella esiintyvien peurapopulaatioiden välissä. Piiparinmäen ja Metsälamminkankaan hankkeet sijaitsevat peuran nykyisillä esiintymisalueilla. Metsälamminkankaan häiriövaikutukset yksistään todetaan peuralle vähäisiksi ja etäisyys lähimpään vasomisalueeseen yli 6 kilometriä. Yhdessä Piiparinmäen FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 64 (100) 12.5.2015 tuulivoimahankkeen sekä turvetuotantohankkeiden kanssa peuran elinympäristöjä suoraan ja epäsuorasti kaventavat vaikutukset lisääntyvät ja yhteisvaikutukset voivat kaventaa peuran arvioitua ekologista käytävää. Lähin yhteisvaikutuksia aiheuttava turvetuotantohanke sijoittuu Pyhännän Iso-Pajusuolle, noin 25 kilometriä hankealueesta etelään. Hankkeista ne, jotka kaventavat vasomisalueita suoraan tai välttämisvaikutuksen myötä tai ne jotka sijoittuvat merkittäviksi arvioiduille jäkälälaitumille, ovat avainasemassa peuran elinympäristöjen vaalimisen kannalta. 10.8.4 Linnusto Pesimälinnusto Voimaloiden rakennusaikana lintulajien elinympäristö muuttuu, kun tuulivoimaloiden pystytysalueet ja huoltotiet raivataan kasvillisuudesta. Elinympäristöjen häviämistä ja pirstoutumista sekä niiden aiheuttamia linnustovaikutuksia voidaan verrata voimakkaiden metsänkäsittelytoimien sekä muun rakennustoiminnan aiheuttamiin vaikutuksiin. Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston suorat vaikutukset lintujen elinympäristöihin jäävät vähäisiksi, koska vaikutukset kohdistuvat pääosin jo luonnontilaltaan muutetuille, metsätalouskäytössä oleville alueille. Tuulivoimapuiston rakentaminen kuitenkin lisää hieman metsätalouden alueella jo aiheuttamaa metsien pirstoutumista. Vaikutus arvioidaan kuitenkin suhteellisesti melko vähäiseksi, sillä yksittäisen tuulivoimalan alueelta raivattava metsäala on melko pieni ja huoltotiestö tukeutuu pääosin jo olemassa olevaan metsäautotieverkostoon. Lisäksi metsätalousalueella esiintyvät linnut ovat todennäköisesti jo jossain määrin sopeutuneet alueella tapahtuviin elinympäristömuutoksiin. Elinympäristön muutoksen vaikutus vaihtelee lajikohtaisesti. Tavanomaiselle pesimälintulajistolle tuulivoimapuistojen rakentamisen vaikutukset on yleisesti todettu melko lieviksi Metsälamminkankaan kaava-alueen kaltaisessa tasalaatuisessa metsämaastossa. (Rydell ym. 2012, Koistinen 2004). Tuulivoimaloiden ympärille raivattavat aukeat saattavat tuoda joillekin puoliavoimia ympäristöjä suosiville lajeille lisää ruokailumahdollisuuksia, mutta yhtenäistä metsäalaa rikkovat vaikutukset ovat uhanalaistuvalle metsälinnustolle pääsääntöisesti negatiivisia. Esimerkiksi yhtenäistä metsäaluetta suosivan metson elinpiiri kaventuu rakentamisen myötä. (Ympäristötutkimus Yrjölä, 2012; Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Rakentamisesta aiheutuvan elinympäristön menetyksen tai vaurioitumisen ei ole kuitenkaan todettu vaikuttavan linnustoon merkittävästi rakennettaessa luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden alueiden ulkopuolelle (Ympäristöministeriö, 2012; Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014). Kaava-aluetta ei voida pitää linnustoltaan erityisen merkittävänä, mutta muita vaikutuksia kuten häiriö-, törmäysja estevaikutuksia voi teoriassa ulottua myös läheisillä, linnustollisesti arvokkailla suoalueilla pesiville linnuille. Kaava-alueella ja sen lähiympäristössä voimaloiden rakentaminen aiheuttaa liikenteen, maansiirtokoneiden ja muun ihmistoiminnan lisääntymistä. Rakennustoimista aiheutuu meluhäiriötä, joka ulottuu myös varsinaisia rakentamisalueita laajemmalle alueelle. Rakennusaikainen melu on suoraan ihmisen läsnäolosta kertovaa ja häirinnee siksi lintuja enemmän kuin voimalan toimintaan liittyvä melu. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Myös sisäisen sähkönsiirtolinjan rakentamistöistä aiheutuu häiriötä linnustolle etenkin, jos se tehdään pesimäkaudella. Tuolloin aloitetut pesinnät saattavat epäonnistua häirinnän tai koko pesäpaikan tuhoutumisen takia. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014). Rakentamisen aikaisen melun vaikutukset ovat kuitenkin väliaikaisia ja kohdistuvat vain yhden tai kahden pesimäkauden ajalle. Voimaloiden toiminnan aikainen häiriö on selvästi vähäisempää eikä sen arvioida vaikuttavan merkittävästi hankealueen lintujen pesimämenestykseen. Lintujen sopeutumiskyvystä FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 65 (100) 12.5.2015 kertoo se, että tavanomaisten pesimälintujen populaatioiden ei ole havaittu taantuvan tuulivoimaloiden läheisyydessä pitkälläkään aikavälillä (Langston & Pullan 2003, Pearce-Higgins ym. 2012). Voimalat korkeina rakenteina muodostavat esteitä lintujen lentoreiteille ja pidentävät näin matkaa pesimis-, ruokailu- ja yöpymisalueiden välillä. Tämä taas lisää lintujen energiantarvetta. Metsälamminkankaan tuulivoimapuistoalueen kautta ei ole havaittu kulkevan erityisiä lintujen ruokailulentoreittejä, joten pesimälinnustolle aiheutuva estevaikutus arvioidaan melko vähäiseksi. Muuttolinnusto Muuttolinnustoselvitysten perusteella Metsälamminkankaan tuulivoimapuistoalueen kautta kulkeva lintujen kevät- ja syysmuuttoliikehdintä oli melko tavanomaista eikä suunniteltu tuulipuisto sijoitu minkään lintulajin osalta selkeälle päämuuttoväylälle. Metsälamminkankaan tuulivoimapuisto muodostaa noin 4,5 kilometriä leveän esteen lintujen luontaista muuttosuuntaa vastaan. Esteen havaitessaan linnut joutuvat päättämään lähtevätkö ne kiertämään esteen, lentävätkö ne sen ylitse vai jatkavatko suoraan läpi, jolloin ne joutuvat alttiiksi törmäyksille. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan esimerkiksi hanhista vain noin yksi prosentti ja joutsenista vain noin kaksi prosenttia ei muuta nykyistä muuttokäyttäytymistään tuulivoimapuiston rakentamisen jälkeen vaan lentää edelleen sen läpi (Scottish Natural Heritage 2010). On hyvin todennäköistä, että maisemassa hyvin näkyvän tuulipuiston kohdalla suurin osa linnuista kuitenkin kiertää sen ja välttää näin ollen törmäykset. Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston kiertämisestä aiheutuu muuttolinnuille korkeintaan muutamien kilometrien ylimääräinen lentomatka, jonka ei arvioida vaikuttavan merkittävästi lintujen energiatalouteen niiden jopa tuhansia kilometrejä pitkällä muuttoreitillä. Tuulivoimapuiston läpi muuttaville yksilöille aiheutuu törmäysriski tuulivoimalan lapoihin. Törmäysriski koskee myös pesivää linnustoa, tosin pesivistä linnuista vain harvat lajit nousevat voimaloiden lapakorkeudelle (noin 60 metristä ylöspäin), ja paikalliset linnut oppivat väistämään voimaloita (Winkelman, 1992; Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014). Muuttavien ja paikallisten lintujen törmäysriski voimaloihin kasvaa, kun sääolosuhteet haittaavat näkyvyyttä. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Rumala-Kuvaja-Oudonrimmet (FI1200800) ja Rimpineva-Matilanneva (FI1200923) Natura-alueiden Natura-arvioinnin yhteydessä laadittujen uusien törmäysriskilaskelmien mukaan kookkaiden muuttolintulajien törmäysmäärät Metsälamminkankaan tuulivoimaloihin jäävät hyvin vähäisiksi. Muuttolinnustoselvitysten yhteydessä kerätyn aineiston perusteella lasketut törmäysarviot ovat lajista riippuen 0-0,23 yksilöä/vuodessa olettaen, että 95 % linnuista väistää turbiinit (27 turbiinin vaihtoehto, viite Natura-arviointi. Näin vähäisillä törmäysmäärillä arvioida olevan populaatiotason vaikutusta millekään alueen kautta muuttavana havaitulle lajille. Laulujoutsen muuttaa pääosin lapakorkeuden alapuolella, mikä tyypillisesti pienentää lajin törmäysriskiä. Laskelmien mukaan Metsälamminkankaan tuulivoimaloihin törmäävien laulujoutsenten määrä on vain noin 0,10–0,16 yksilöä/vuosi eli noin 1-2 yksilöä kymmenessä vuodessa. Hanhimuutto on Kainuun alueella melko vaatimatonta. Laskelmien mukaan Metsälamminkankaan tuulivoimaloihin törmäävien metsähanhien määrä on vain noin 0,02-0,05 yksilöä/vuosi eli noin 1-3 yksilöä 50 vuodessa. Yksittäisillä törmäyksillä ei ole populaatiotason vaikutuksia lajeille. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 66 (100) 12.5.2015 Muutonhavainnointijaksoilla kirjattiin yhteensä kymmenen kotkayksilöä (maakotka, merikotka ja 1 kiljukotka). Natura-arvioinnin yhteydessä laadittujen törmäyslaskelmien perusteella Metsälamminkankaan tuulivoimaloihin törmäävien maakotkien määrä on vain noin 0,001-0,002 yksilöä/vuosi eli noin yksi yksilö 500 vuodessa. Laskelmissa kaikkien yksilöiden oletettiin lentävän lapakorkeudella, vaikka todellisuudessa muutonseurannoissa kaksi havaintoa neljästä koski riskikorkeutta matalammalla lentäviä yksilöitä (Hyyryläinen 2013 ja 2014a). Kotkalajien lisäksi seurantojen aikana nähtiin 205 muuta petolintua. Suurin törmäysriski lentokorkeuksien ja muuttosuunnan perusteella kohdistuu isoille petolinnuille (piekana, hiirihaukka ja mehiläishaukka), jotka melko usein myös muuttavat törmäyskorkeudella. Tuulivoimalatörmäysten populaatiotason vaikutuksia pidetään petolintulajeilla kuitenkin yleisesti epätodennäköisinä (Garvin ym. 2011, Braud ym. 2010). Kurkia muutti alueen ylitse 488 yksilöä. Melko suuri osa linnuista havaittiin lapakorkeudessa, mikä lisää lajin riskiä törmätä lapoihin. Natura-arvioinnin yhteydessä laadittujen törmäyslaskelmien mukaan Metsälamminkankaan tuulivoimaloihin törmäävien kurkien määrä olisi kuitenkin vain noin 0,14–0,23 yksilöä/vuosi eli noin yksi yksilö viidessä vuodessa. Törmäysriskiä pienentää se, että suuri osa muuttavista kurjista lentää kaava-alueen eteläpuolelta. Muuttoaikana kurkia kerääntyy erityisesti noin 25 kilometriä hankealueen luoteispuolella sijaitsevalle Pelson peltoalueelle sekä noin 4 kilometriä itäkaakkoispuolella sijaitsevalle Ojanperän peltoalueelle (Teppo Helo, kirjallinen tiedonanto). Näille levähdyspaikoille kerääntyy keväällä sekä erityisesti syksyllä Kainuun oloissa merkittävä määrä kurkia. Mikäli Pelsolla (tärkeämpi levähdysalue kuin Ojanperä) levähtävät kurjet lähtevät syysmuutolle suoraviivaisesti etelän ja lounaan välisiin ilmansuuntiin, lentoreitti kulkee selvästi Metsälamminkankaan hankealueen länsipuolelta mikä vähentää tuulivoimapuistosta kurjille aiheutuvia vaikutuksia. Mahdollinen levähdysalueiden ympäristössä tapahtuva kiertely saattaa jossakin määrin ulottua Metsälamminkankaan hankealueelle, vaikka etäisyys etenkin Pelson peltoalueelle on varsin suuri (n. 25 km). Kurjen kanta on kuitenkin hyvin elinvoimainen ja kasvussa eikä yksittäisillä törmäyksillä tule olemaan vaikutusta lajin populaatioihin Suomessa. Kaakkureiden kevätaikaiset muuttoreitit eivät kaakkuriselvityksen mukaan kulje kaavaalueen kautta. Myöskään pesimäalueiden ja Oulujärven välisten ruokailulentojen reitit eivät kulje kaava-alueen läpi (Ruuskanen, 2013; Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014). Vaikutuksia kaakkureihin on käsitelty tarkemmin Rumala-Kuvaja-Oudonrimmet (FI1200800) ja Rimpineva-Matilanneva (FI1200923) Natura-alueiden Naturaarvioinnissa, joka on yhteysviranomaiselle toimitetun kaavaselostuksen liitteenä (Liite 6: Natura-arviointi, vain viranomaiskäyttöön) Kahlaajia ja lokkilintuja havaittiin alueella suhteellisen vähän. Kevätmuutolla 2014 kuitenkin pikkulokkeja muutti melko paljon. Molempien ryhmien yksilöitä havaitaan silloin tällöin törmäyskorkeudella. Pienten yksilömäärien vuoksi näiden ryhmien riski törmätä lapoihin kaava-alueella on melko pieni ja mahdollisten törmäysten populaatiovaikutukset jäävät vähäisiksi. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Varpuslinnut muodostavat havainnointiaineistoissa selvästi runsaslukuisimman lintulajiryhmän. Niiden merkitys törmäysriskin kannalta on kuitenkin pieni, koska ne muuttivat pääosin matalalla törmäysriskikorkeuden alapuolella. Koska suuri osa varpuslinnuista muuttaa yöllä, olisi tärkeää ja mielenkiintoista selvittää, millä korkeuksilla ne muuttavat öisin. Pienten varpuslintulajien törmäysriskiä pienentävät kuitenkin niiden fyysiset ominaisuudet (mm. kyky tehdä tarvittaessa nopeita FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 67 (100) 12.5.2015 väistöliikkeitä). Lisäksi lajien herkkyyttä törmäysvaikutuksille poikastuotto, lyhyet sukupolvenvälit ja suuri kannan koko. vähentävät suuri Metsälamminkankaan tuulivoimapuisto sijoittuu pääosin lintujen päämuuttoreittien ulkopuolelle, joten mahdolliset törmäykset tuulivoimaloihin arvioidaan niin vähäisiksi, ettei niillä todennäköisesti yksistään ole merkittäviä populaatiovaikutuksia minkään alueen kautta muuttavan lajin kannalta. Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston muuttolinnustolle aiheuttamat törmäysja estevaikutukset arvioidaan kokonaisuudessaan melko vähäisiksi. Lintudirektiivin liitteen I lajit sekä uhanalaiset ja muut huomionarvoiset lajit Tuulivoimaloiden suurimmat törmäys-, este- ja häiriövaikutukset kohdistuvat petolintuihin, kurkiin ja vesilintuihin, ja näiden kannat itse kaava-alueella ovat selvitysten perusteella vähäiset alueella esiintyvien elinympäristöjen tyypin ja laadun vuoksi. Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Kaava-alueen pohjoispuolella olevalla Rumala-Kuvaja-Oudonrimmet (FI1200800) Natura-alueella ja eteläpuolelle sijoittuvalla Rimpineva-Matilanneva (FI1200923) Natura-alueella pesii kuitenkin useita huomionarvoisia lintulajeja, joille hankkeesta voi aiheutua este- ja törmäysvaikutuksia. Alueilla pesiviä huomionarvoisia lajeja ovat mm. kaakkuri, kuikka, muuttohaukka, maakotka ja kalasääski. Näihin, varsinaisen kaavaalueen ulkopuolella pesiviin lajeihin kohdistuvia vaikutuksia on käsitelty tarkemmin ko. Natura-alueiden Natura-arvioinnissa, joka on yhteysviranomaiselle toimitetun kaavaselostuksen liitteenä (Liite 6: Natura-arviointi, vain viranomaiskäyttöön) Natura-arvioinnissa on laadittu lajikohtaiset törmäysriskilaskelmat muutonseurannoissa havaittujen yksilömäärien perusteella. Laskelmien mukaan voimaloihin vuosittain törmäävien yksiöiden määrä on kaikilla edellä mainituilla lajeilla hyvin vähäinen eikä merkittäviä populaatiotason vaikutuksia arvioida syntyvän. Arvioinnin mukaan myös tuulivoimapuiston häiriövaikutukset jäävät em. lajien pesimäalueilla merkittävyydeltään vähäisiksi (viite Natura-arviointi). Tuulivoimapuiston aiheuttama este- ja törmäysvaikutus Rumala-Kuvaja-Oudonrimpien Natura-alueella pesiville kaakkureille on todennäköisesti vähäinen, koska vain pieni osa hankealueen koillisosassa sijaitsevista turbiinipaikoista sijaitsee Natura-alueella pesivien kaakkurien mahdollisilla lentoreiteillä. Kuikalla pesimäaikainen törmäysriski arvioidaan vielä pienemmäksi kuin kaakkurilla, sillä kuikka ei normaalisti tee kalastuslentoja pesimäpaikkansa ulkopuolelle. Pesivät maakotkat saattavat liikkua reviirillään jopa useiden kilometrien säteellä, joten lajin ajoittaiset vierailut hankealueen ilmatilaan ovat mahdollisia. Tuulivoimaloiden rakentaminen saattaakin jossain määrin muuttaa lajin saalistuskäyttäytymistä alueella, koska tuulivoimalat sijoittuvat lajin reviirille. Muuttohaukkaa ei havaittu kymmenien tuntien pesimälinnustokartoitusten aikana lainkaan hankealueella tai sen pohjoispuolella sijaitsevalla Iso-Rankun suolla. Laji saalistaa ravinnokseen etupäässä kahlaajia sekä lokki- ja vesilintuja, joten pesimäpaikan ympäristön (etäisyys yli 3 km) sekä laajemmin Rumala-KuvajaOudonrimmet Natura-alueen suot lienevät sen ensisijaisia saalistusympäristöjä. Pidemmälle suuntautuvien saalistusmatkojen yhteydessä muuttohaukka nostaa yleensä lentokorkeuttaan selvästi törmäyskorkeuden yläpuolelle kaartelemalla aivan pesimäsuota reunustavien kankaiden alueella. Muuttohaukka on suuri jalohaukka, mutta sitä ei taitavan ja nopean lentotyylinsä perusteella arvioida erityisen törmäysherkäksi lajiksi. Rimpineva - Matilannevan Natura-alueella pesivien muuttohaukkojen lentäminen Metsälamminkankaan hankealueen ilmatilassa on lajin FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 68 (100) 12.5.2015 pääasialliset muuttosuunnat sekä Natura-alueen ja hankealueen välinen etäisyys (n. 3 km) huomioiden varsin epätodennäköistä (viite Natura-arviointi). Lähimmältä tiedossa olevalta sääksen pesäpaikalta (Rumala-Kuvaja-Oudonrimmet Natura-alueella) etäisyys lähimpiin turbiinipaikkoihin on noin 1,7–2,2 km. Selvitysten perusteella emon kalastuslennot suuntautuvat useasti noin 5,8 kilometriä pesäpaikan itäkaakkoispuolella sijaitsevalle Kivijärvelle. Pesäpaikan ja Kivijärven välinen lentosektori ei ulotu hankealueen ilmatilaan. Sääksi saalistaa yksinomaan kaloja, eikä pesäpaikalta katsoen hankealueen taakse sijoitu sellaisia vesistöjä, joissa sääksi voisi todennäköisesti saalistaa (viite Natura-arviointi). Varsinaisella kaava-alueella pesivistä huomionarvoisista lajeista sinisuohaukan mahdollinen pesäpaikka sijoittuu kaava-alueen itäreunalle (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014). Laji pesii tyypillisesti rämeillä tai soiden tuntumassa eikä varsinaiselle pesimäympäristölle todennäköisesti kohdistu rakentamistoimenpiteitä tai merkittävää häiriötä. Vähäinen törmäysriski voi aiheutua lähinnä lajin keväisten soidinlentojen aikana, jolloin ne lentävät tavanomaista korkeammalla. Törmäyksiä voidaan pitää kuitenkin melko epätodennäköisinä. Hankkeen vaikutukset sinisuohaukalle ovat vähäisiä. Voimaloiden rakentamisesta ja toiminnasta aiheutuva häiriö ei todennäköisesti kantaudu merkittävänä laulujoutsenen pesimäpaikalle Metsälammella, koska etäisyys lähimpiin tuulivoimaloihin on yli 800 metriä ja häiriövaikutusten tiedetään levenevän useimmissa tapauksissa jo 100–200 metrin etäisyydellä voimalalasta (Hötker ym. 2006). Tuulivoimalat muodostavat kuitenkin törmäysriskin lajille, sillä pesimäalue jää voimaloiden ympäröimäksi. Törmäyksille altistumista vähentää se, että laulujoutsen ruokailee yleensä pesimäpaikallaan tai sen välittömässä läheisyydessä, jolloin sen pesimäkaudelle ajoittuvat ruokailulennot ovat melko vähäisiä. Lisäksi ruokailulennot sijoittuvat tyypillisesti matalalle metsänrajan yläpuolelle ja selvästi tuulivoimaloiden törmäyskorkeuden alapuolelle. On myös mahdollista että joutsen hylkää pesimäalueen tuulivoimapuiston rakentamisen jälkeen. Lajin pesimäkanta on Suomessa melko voimakkaassa kasvussa, joten populaatiotason vaikutukset jäävät vähäisiksi. Turkkisuolla pesivälle kurjelle ei muodostu suoria elinympäristövaikutuksia, sillä suoalueelle ei sijoitu tuulivoimapuiston rakenteita. Suon ja lähimpien voimaloiden väliin jää metsäinen suojavyöhyke, joka vähentää rakentamistoimista aiheutuvan häiriön kantautumista pesimäalueelle. Voimalat aiheuttavat vähäisen estevaikutukset ja törmäysriskin kurjelle, mutta suoalueelta säilyy kuitenkin vapaat lentoreitit etelän- ja idänpuoleisiin ilmansuuntiin. Pesimäaikaisten ruokailulentojen yhteydessä kurki liikkuu yleensä melko matalalla metsänrajan yläpuolella, ja esimerkiksi Iin Olhavan tuulivoimapuiston alueella kurjen on havaittu liikkuvan törmäyskorkeuden alapuolella alueelle rakennetun tuulivoimapuiston läpi. Kurjen populaatiot Suomessa ovat elinvoimaisia ja kasvussa, joten Metsälamminkankaan tuulivoimahanke ei tule aiheuttamaan merkittäviä populaatiotason vaikutuksia lajille. Lintudirektiivin liitteen I kanalinnuista kaava-alueella pesii pesimälinnustoselvityksen (Hyyryläinen, 2014; Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) mukaan vähän pyitä ja riekkoja, runsaasti teeriä ja muutamia metsoja (havaittu useita aikuisia ja 1 poikue). Kanalintujen törmäysriski tuulivoimaloiden lapoihin on vähäinen, koska linnut liikkuvat yleisesti lapakorkeuden alapuolella. Tuulivoimapuiston rakentaminen aiheuttaa kuitenkin häiriötä kanalinnuille erityisesti, jos rakentaminen ajoittuu soidin- ja pesimäaikaan. Häiriö on väliaikaista. Hanke ei heikennä kanalintujen kannalta tärkeiden elinympäristöjen kuten varttuneiden metsien, vähäpuustoisten soiden ja suon laiteiden säilymistä alueella, sillä voimalat ja huoltotiestö sijoittuvat pääasiassa tavanomaisille talousmetsäalueille. Elinympäristövaikutuksia vähentää myös se, että kanalinnut ovat FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 69 (100) 12.5.2015 nykyään sopeutuneet melko hyvin metsätalousalueilla tapahtuviin elinympäristön muutoksiin ja niiden kannat ovat alueella melko vakaat. Kanalinnuille löytyy todennäköisesti korvaavia elinympäristöjä myös rakentamisalueiden ulkopuolelta. Tuulivoimapuiston toiminnan aikainen häiriö on niin vähäistä, ettei sen arvioida vaikuttavan kanalintujen pesimämenestykseen alueella. Kaava-alueella esiintyville pöllöille (helmi- ja viirupöllö) hanke aiheuttaa vähäisiä elinympäristövaikutuksia lähinnä metsäalueiden pirstoutumisen vuoksi. Muutokset metsän rakenteessa arvioidaan kuitenkin niin vähäisiksi, ettei hanke vaaranna lajien esiintymistä alueella. Pöllöt lentävät tyypillisesti melko matalalla puuston suojissa, eikä niitä pidetä erityisen alttiina törmäämään tuulivoimaloiden lapoihin. Kaava-alueen lounaisosassa sijaitsee kanahaukan mahdollinen pesäpaikka. Pesäpaikalle ei kohdistu suoria elinympäristövaikutuksia, mutta rakentamisen aikainen häiriö voi kantautua alueelle. Vaikutukset ovat väliaikaisia. Kanahaukalla on vähäinen riski törmätä tuulivoimalan lapoihin ajoittain kaartelevan lentotapansa vuoksi. Lajia voidaan kuitenkin pitää melko taitavana lentäjänä, mikä vähentää sen törmäysriskiä. Laji on alueellisesti yleinen eikä hankkeesta aiheudu kanahaukalle populaatiotason vaikutuksia. Kaava-alueella pesiviä uhanalaisia varpuslintulajeja ovat uhanalaiset keltavästäräkki, pohjansirkku ja kivitasku. Niille ei arvioida muodostuvan suoria elinympäristövaikutuksia, koska rakentaminen ei kohdistu lajien pesimäympäristöihin. Silmälläpidettävän sirittäjän pesimäympäristöjä voi sijoittua rakentamisalueille tai niiden läheisyyteen, mutta lajille säilyy todennäköisesti riittävästi pesimäympäristöä tuulivoimapuiston rakentamisen jälkeenkin. Pienikokoisille varpuslintulajeille riski törmätä tuulivoimalan lapoihin on yleisesti arvioitu melko vähäisiksi. Kaava-alueella esiintyvät Suomen kansainväliset vastuulajit (tavi, pikkukuovi, telkkä, valkoviklo ja kuovi) ovat kaikki alueellisesti yleisiä eikä niitä pidetä hankkeen vaikutuksille erityisen herkkinä. Rakentaminen ei kohdistu lajien pesimäympäristöihin eikä hanke hävitä tai heikennä elinympäristöjä alueella siten, että lajien esiintyminen alueella vaarantuisi. 10.8.5 Natura 2000- ja suojelualueet Vaikutukset luontotyypeille Natura-alueella Rumala-Kuvaja-Oudonrimmet ovat välillisiä ja ne kohdistuvat luontotyypeille aapasuot ja puustoiset suot. Suunnitellut voimalat nro 27, 25 ja 24 sijoittuvat alle 250 metrin etäisyydelle Natura-alueesta. Voimaloiden rakennuspaikat sekä rakennettavat tiet sijoittuvat kangasmetsäalueille, joten vaikutukset jäävät paikallisiksi ja merkitykseltään vähäisiksi. Voimaloiden rakennettavat tieyhteydet eivät myöskään arviolta vaikuta Natura-alueeseen kuivattavasti, johtuen veden virtaussuunnista sekä nykyisistä ojituksista. Kokonaisuudessaan vaikutus Natura-alueen Rumala-Kuvaja-Oudonrimmet luontotyypeille arvioidaan suuruudeltaan lieväksi ja merkittävyydeltään vähäiseksi. Hankealueella ei ole saukolle sopivia virta- tai pintavesiä, missä laji ruokailisi tai pesisi. Laajan reviirin omaava saukko saattaa silti liikkua hankealueen ojaverkostoissa. Metsälamminkankaan tuulivoimalapuiston rakentamisella ei ole vaikutuksia saukon esiintymiseen Natura-alueella, jonka suojeluperusteisiin laji lukeutuu. Päivitetyn Natura-tietolomakkeen mukaan myös metsäpeura on tarkastellun Naturaalueen suojeluperusteissa. Metsälamminkankaan hankkeen kaavoituksen yhteydessä on teetetty metsäpeuran elinympäristön analyysi sekä arvio tuulivoimahankkeiden vaikutuksista alueen peurakannalle (Jaakkola 2015a). Lähimmillään hankealueelta on etäisyyttä tarkastellulle Natura-alueelle noin 100 metriä. Hanke ei suoraan kavenna FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 70 (100) 12.5.2015 metsäpeuran kesälaitumia tai potentiaalisia tulevia vasomisalueita. Epäsuorat vaikutukset Natura-alueen avosoille kohdistuvat häiriö- ja välttämisvaikutuksina. Metsäpeuran edustavimmat vasomisalueet sijoittuvat Natura-alueen laajemmille avosuo-osille, joista lähin, Kuvaja, sijoittuu noin 3 kilometrin etäisyydelle lähimmistä voimalapaikoista. Rumala ja Oudonrimmit sijoittuvat 7-8 kilometrin etäisyydelle lähimmistä voimaloista. Mikäli hankealuetta lähin avosuoalue Iso-Rankku on peuran kannalta soveliasta vasomisaluetta, saattaa siihen kohdistuva rakentamisenaikainen häiriövaikutus aiheuttaa peuralle välttämisvaikutusta. Tuulivoimaloiden toiminnan aikana peuran oletetaan tottuvan lapojen liikkeeseen, mutta haitallisempaa saattaa olla tiestön myötä avosuolaiteille kohdistuva ihmisten liikkumisen lisääntyminen. Jaakkolan analyysissä (Jaakkola 2015) tarkasteltaessa ekologisia käytäviä Metsälamminkankaan kaava-alueella, todetaan alueen poikki kulkevan kaksi voimalinjaa ja itäpuolelle sijoittuvan asutuskeskittymän ja turvetuotantoalueen. Hankkeen vaikutukset ekologisten vyöhykkeiden säilymiselle, etenkin hankealueen itäosassa, todetaan suhteellisen vähäisiksi (Jaakkola 2015). Analyysin johtopäätöksenä todetaan, että tuulivoimapuiston rakentaminen lisäisi vain vähäisessä määrin maisemarakenteen fragmentoitumista ja vähentäisi peurojen elinympäristöjä niin suoran kuin epäsuoran vaikutuksen kautta. Kaakkurin parimäärä Natura-alueella on Natura-tietolomakkeen mukaan 17–21. Kevätja syysmuutonseurannassa havaittuihin yksilömäärin perustuva törmäysestimaatti muodostaa enintään 0,009−0,015 % Natura-tietolomakkeella mainitusta parimäärästä. Turbiinipaikoista ainoastaan Metsä 24, 25 ja 27 sijaitsevat mahdollisten Natura-alueella sijaitsevien kaakkurin elinympäristöjen läheisyydessä Iso-Rankun suoalueen eteläpuolella. Vuoden 2014 pesimälinnustokartoituksessa turbiinipaikkoja Metsä 24, 25 ja 27 lähinnä sijaitsevalla Natura-alueen osalla (Iso-Rankun suoalue) havaittiin yksi pesivä kaakkuripari (Hyyryläinen 2014b). Etäisyys Iso-Rankun kaakkurin pesimäpaikalta lähimmille turbiinipaikoille vaihtelee noin 1100 metristä 1500 metriin. Langstonin & Pullanin (2004) mukaan useissa luotettavina pidetyissä tutkimuksissa linnustoon kohdistuvien häiriövaikutuksia on havaittu 600 metrin etäisyydelle asti tuulivoimapuistoista. Tuulipuiston aiheuttamaa häiriövaikutusta sekä Iso-Rankun että koko Rumala-Kuvaja-Oudonrimpien kaakkuripopulaatiolle voitaneen siten pitää vähäisenä. Tuulivoimapuiston Natura-alueella pesiville kaakkureille aiheuttama estevaikutus on todennäköisesti vähäinen, sillä vain pieni osa hankealueen koillisosassa sijaitsevista turbiinipaikoista sijaitsee Natura-alueella pesivien kaakkurien mahdollisilla lentoreiteillä. Turbiinien rakentaminen suunnitelluille paikoille ei aiheuta Natura-alueella sijaitsevien kaakkurien sopien elinympäristöjen tuhoutumista. Niiden lajien kohdalla, joiden vaikutuksia on Natura-arvioinnissa on tarkasteltu, voidaan pääasiassa todeta, että voimaloiden rakentaminen suunnitelluille paikoilleen ei aiheuta sellaisia elinympäristöjen muutoksia, jotka vaikuttaisivat merkittävästi lajien esiintymiseen Natura-alueilla Rumala-Kuvaja-Oudonrimmet tai Rimpineva-Matilanneva. Vähäiset muodostuvat vaikutukset johtuvat pääasiassa voimaloista nro 27, 25 ja 24 niiden sijaitessa lähimpänä Rumala-Kuvaja-Oudonrimmet Natura-aluetta. Lajikohtainen tarkastelu viranomaiskäyttöön). on esitetty Natura-arvioinnissa (liite 6, vain 10.9 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen 10.9.1 Sosiaaliset vaikutukset Hankeen YVA-menettelyn yhteydessä on arvioitu myös sosiaaliset vaikutukset, eli vaikutukset asumiseen ja työllisyyteen, liikkumiseen ja virkistykseen, yhteisöllisyyteen ja terveyteen ym. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 71 (100) 12.5.2015 Tuulivoimaloiden ihmisiin kohdistuvat vaikutukset koostuvat pääosin toiminnanaikaisista vaikutuksista. Rakennusaikana ja voimaloiden purkamisen aikana voi aiheutua vaikutuksia lisääntyneestä liikenteestä ja normaalista rakentamismelusta. Toiminnanaikaisista ihmisiin kohdistuvista vaikutuksista merkittävimpiä ovat maisemakuvan muutos, melu ja varjostus. Alueen virkistyskäyttö voi muuttua, ja hankkeilla on myös vaikutuksia talouteen. Arviointia varten on tehty asukaskysely ja sitä täydentäviä haastatteluja. Kyselyyn saatiin vastauksia yhteensä 115 kappaletta. Vastaajista miehiä oli 63 % ja naisia 37 %. Ikäjakauman mukaan lähes kolmannes vastaajista oli 50-59-vuotiaita. Yli puolet vastaajista (58 %) on vapaa-ajanasukkaita, ja vajaa puolet on alueen tai lähialueen maanomistajia. Vaalan vakituisia asukkaita vastanneista oli reilun viidennes (26 %) ja Kajaanista 7 %. Vastaajista yli kolmannes on asukkaana tai vapaa-ajanasukkaana Vaalan Enonkylässä. Myös muilta lähikyliltä on useampia vastauksia. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Rakentamisen aikaisia sosiaalisia vaikutuksia ovat erityisesti lisääntynyt liikenne (erityisesti erikoiskuljetukset) ja rakentamismelu. Lisääntyvä liikenne aiheuttaa kyselyyn vastanneiden mukaan aina liikenneturvallisuusongelmia, mutta haastattelujen perusteella lisäyksen ei uskota vaikuttavan merkittävästi, koska alue on syrjässä mm. keskeisiltä kyläalueilta. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Asukaskyselyn vastauksissa nousi esille huoli tiestön parannustarpeista rakennusaikaisten kuljetusten vuoksi, mutta muita rakentamisen aikaisia vaikutuksia vastaajat eivät pitäneet merkittävinä niiden väliaikaisen luonteen vuoksi. Mahdollisia myönteisiä vaikutuksia rakentamisen aikana uskotaan olevan alueen tiestöön sekä liikenneyhteyksiin: alueen tiestön parantaminen lisää alueen saavutettavuutta ja kulkumahdollisuuksia myös muille kuin tuulivoimaan liittyville liikkujille. Haastatteluissa tuotiin esille huoli siitä, kuka huolehtii tiestön parannuksen ja ylläpidon kustannuksista sekä tuleeko tiestön osalle käyttörajoituksia tai mahdollisesti kustannuksia. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Rakennustöiden aikaan alueen virkistyskäytölle aiheutuu merkittäviä vaikutuksia. Tuulivoimaloiden ja muiden rakenteiden (tiet, sähkönsiirto) rakentamisen aikana alueella suoritetaan melua aiheuttavia rakennustöitä. Virkistyskäyttöön vaikuttaa myös se, että alueella liikennöidään rakentamisen aikaan huomattavasti enemmän kuin nykyisin. Erikoiskuljetukset voivat vaikeuttaa muuta liikennöintiä. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Rakennustyöt kestävät yhden voimalan osalta valuineen noin kuusi viikkoa, joten rakennustöistä aiheuttava haitta on melko lyhytaikainen. Rakentamisen aikaiset vaikutukset elinkeinoelämään ja talouteen ovat pääosin myönteiset. Teknologiateollisuus ry:n (2009) arvioon perustuen Vaalan tuulivoimapuisto luo työllisyysmahdollisuuksia yhteensä yli 250 henkilötyövuotta. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Kyselyyn vastanneiden keskuudessa tuulivoimaa pidetään kohtuullisen ympäristöystävällisenä tapana tuottaa energiaa, ja tuulivoimalla katsotaan olevan merkitystä ilmastonmuutoksen torjumisessa. Vastaajat katsovat keskimäärin tietävänsä tuulivoiman hyödyistä ja haitoista sekä päätöksenteosta, ja haluavat olla mukana tuulivoimahankkeiden suunnittelussa Vaalassa. Vastaajat eivät keskimäärin toivo Suomeen tai koti- tai lomakuntaansa (Vaalaan, Kajaaniin, Siikalatvalle) lisää tuulivoimaloita. Metsälamminkankaan toteutusta ei pidetä keskimäärin kannatettavana, ja TuuliSaimaan kykyä toteuttaa tuulipuisto pidetään kohtalaisena. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 72 (100) 12.5.2015 Ne vastaajat jotka arvioivat asuvansa alle viiden kilometrin päässä kaava-alueesta tai näköetäisyydellä, suhtautuvat vaikutuksiin negatiivisemmin kuin muut. Myös vapaaajanasukkaat pitävät vaikutuksia keskimäärin kielteisempinä kuin vakituiset asukkaat. Vastaajia pyydettiin kertomaan mielipiteensä, mikä YVA:ssa tutkittavista vaihtoehdoista on heidän mielestään kannatettavin. Eniten kannatusta (reilu 60 % vastaajista) saa se, että hanketta ei toteuteta. Vajaa 40 % kannattaa toteutusta, ja heistä suurempi osa että alueelle toteutetaan 27 tuulivoimalaa. Vaihtoehdon 0 (hanketta ei toteuteta) kannattajat perustelevat kantaansa mm. maisemahaitoilla ja luonnonläheisyydellä, mikä tuo negatiivisia vaikutuksia alueen luonnonarvoille. Tuulivoimapuiston kannattajat taas näkevät, että alueella on riittävästi tilaa, kokonaisuutena vaikutukset ovat positiivisia (mm. verotulot ja työllisyys huomioiden) sekä tuulivoima on energiamuotona ympäristöystävällinen. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Toiminnan aikaiset, asumiseen ja viihtyvyyteen liittyvät vaikutukset nähdään asukkaiden keskuudessa melko kielteisinä: oman elämän laadun, ympäristön viihtyisyyden, luonnonympäristön, maisemien ja virkistysmahdollisuuksien osalta vaikutukset nähdään jokseenkin kielteisinä, samoin kuin kiinteistöjen ja asuntojen arvon ja loma-asumismahdollisuuksien. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Neutraalisti suhtaudutaan vaikutuksiin vakituisen asumisen mahdollisuuksiin sekä maaja metsätalouteen. Osa vastaajista kuitenkin katsoo, että oma toimeentulo voi kasvaa. Ne vastaajat, jotka arvioivat asuvansa näköetäisyydellä tai alle viiden kilometrin päässä voimaloista, arvioivat vaikutukset kielteisemmiksi kuin muut. Vapaa-ajanasukkaat pitävät vaikutuksia keskimäärin kielteisempinä kuin vakituiset asukkaat. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Hankkeella on sekä kielteisiä että myönteisiä vaikutuksia alueen virkistyskäyttöön. Kaava-alueella on olevaa tieverkostoa, jota hankkeen myötä tullaan täydentämään ja muokkaamaan. Kaava-alueille rakennettavat uudet tiet helpottavat virkistyskäyttöä, kun alueet ovat entistä paremmin saavutettavissa. Tuulivoimaloiden rakentamiseen kuuluu nykyisten metsäteiden kantavuuden parantaminen ja leventäminen sekä uusien teiden rakentaminen. Jatkossakin hanketoimijan tarkoitus on pitää metsätiet pääosin avoimessa käytössä, eikä niitä ole tarkoitus sulkea nykyistä enempää puomein. Vuoden ympäri ajettavat tiet mahdollistavat alueiden ympärivuotisen virkistyskäytön; mm. kesällä ja syksyllä marjastusta ja sienestystä sekä hirven ja metsäkanalintujen metsästystä, talvisin pienriistan ja jäniksen metsästystä. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Toisaalta tuulivoimaloiden aiheuttama melu voi heikentää alueen virkistyskäyttöarvoa. Melun kokeminen on aina yksilöllistä, joten osaa virkistyskäyttäjistä tuulivoimaloiden aiheuttama ääni voi haitata, osaa ei lainkaan. Melun vaikutukset luonnolle voivat vaikuttaa virkistyskäyttöön haastattelujen perusteella. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Vastaavasti tuulivoimaloiden kokeminen lähimaisemassa eroaa merkittävästi ihmisten välillä. Toiset pitävät tuulivoimalaa maisemahaittana ja toiset hienona maisemaelementtinä. Tuulivoimaloiden maisemavaikutukset ovat pitkälti subjektiivisia: ne joille tuulivoimalat edustavat kestävää kehitystä sietävät niitä maisemassa paremmin kuin henkilöt, joille voimalat edustavat tehotonta ja yhteiskunnalle kalliiksi tulevaa energiantuotantomuotoa. Haastatteluissa tuotiin esille läheisen suojelualueen sekä erityisesti Oulujärven luonne poikkeuksellisena kokonaisuutena, minkä vuoksi maisemamuutoksiin suhtauduttiin osin kriittisesti. Maisemavaikutuksia tuovat näkyvyyden lisäksi varjostusvaikutus sekä lentoestevalot, joiden todettiin tuovan luonnonympäristöön kuulumattomia elementtejä. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 73 (100) 12.5.2015 Tuulivoimaloiden rakentaminen ei estä metsästystä alueilla. Hankkeen vaikutus metsästykseen voi olla lähinnä metsästyksen mielekkyyden väheneminen, kun alueiden luonne muuttuu tuulivoimaloiden rakentamisen myötä. Toisaalta haastattelujen pohjalta voidaan arvioida, että alueen merkitys metsästykselle ei tule tuulivoimarakentamisen myötä muuttumaan. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Tuulivoimatuotannolla on positiivisia työllisyysja aluetalousvaikutuksia. Tuulivoimatuotanto tuo alueelle kiinteistöverotuloja ja alueen maanomistajat hyötyvät siitä maanvuokratuloina ja mahdollisina työpaikkoina. Lisäksi tuulivoimatuotanto työllistää ihmisiä käytettävien komponenttien, materiaalien ja tuulivoimaloiden teollisessa valmistamisessa sekä tuulivoimakapasiteetin käyttö- ja kunnossapidossa. Haastattelujen perusteella yleisesti ottaen alueen kehittäminen tuo kasvumahdollisuuksia, mikä lisää työllisyysmahdollisuuksia mm. rakentamisen osalta. Lisäksi rakentamiseen tarvittava kiviaines on tuotava läheltä, mikä tuo työllisyysmahdollisuuksia myös kuljetusten osalta. Toisaalta pelätään, että työllistävä vaikutus kohdistuu muualle kuin paikallisiin. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) 10.9.2 Turvallisuus Tuulivoimaloille ei ole säädöksissä määritelty virallisia suojaetäisyyksiä. Lähtökohtaisesti liikkumista tuulivoimalan läheisyydessä ei ole syytä rajoittaa. Voimalan kaatuminen Oikein mitoitetun tuulivoimalan romahtaminen tai kaatuminen on erittäin epätodennäköistä. Mitoituskuormien ylittyessä merkittävästi murtumismallina on perustuksen kiertyminen reunansa ympäri tai tornin katkeaminen. Voimala voi tällöin kaatua maan kantokyvyn pettäessä, jolloin maan painuma aiheuttaa kiertymän ja voimalan stabiliteetin menetyksen. Todennäköisempi mekanismi kuin tornin kaatuminen perustuslaattoineen pitkin pituuttaan on tornin vaipan romahtaminen ja tornin katkeaminen jostain ylempää. Tällöin kaatuva voimala siipineen ei yllä kovin kauas. Riskiä voidaan pienentää perustusten suunnitelmien ulkopuolisella asiantuntijatarkastuksella, rakenteiden perustusten tarkastuksilla ja moottorin kunnossapitotarkastuksilla sekä huolellisella suunnittelulla, joka perustuu riittävään pohjatutkimusaineistoon. Osien irtoaminen Tuulivoimapuiston toimiessa on olemassa riski, että voimala rikkoutuu, jolloin siitä voi irrota osia. Kokemusten mukaan rikkoutumisen vaara on epätodennäköinen. VTT:llä tarkistettiin STY:lle vaaralliset viat keväällä 2012 (tuulivoiman vikatilastoista vuoteen 2011 saakka, 1 300 turbiinivuotta): 2-4 potentiaalista vaaratilannetta jotka liittyivät lapojen kärkijarruihin joita ei enää uusissa voimaloissa ole (kahdesta tapauksesta ei ole varmaa onko aiheuttanut vaaratilannetta) yksi konehuoneen tulipalo yksi voimalan navan lasikuitukuoren (spinner) putoaminen voimalan juurelle yksi osittainen lapavaurio josta ei ole varmaa onko aiheuttanut vaaratilannetta. Suomessa on ollut muutama pilottilaitos (valmistajan ensimmäinen laitos), ja näihin liittyen on tapahtunut yksi lapavaurio. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 74 (100) 12.5.2015 Koska turvallisuusriski on suhteellisen pieni, alueen käyttöä tuulivoimalan läheisyydessä ei ole tarpeen rajoittaa. Lavan, lavan osan tai moottorin muiden osien irtoamisen seurauksena voi aiheutua materiaalivaurioita ja henkilövahinkoja. Tässä hankkeessa käytettävät voimalat edustavat alan uusinta tekniikkaa, jossa rakenteet ja materiaalit on suunniteltu turvallisuusnäkökohdat huomioiden. Esimerkiksi Ruotsissa aitaaminen turvallisuussyistä on merkittävien luontovaikutusten välttämiseksi kielletty. Voimaloita pidetään turvallisina, koska voimalat täyttävät nykyään monen standardin ja säädöksen, kuten EU:n konedirektiivin vaatimukset. Toiminnassa olevien voimaloiden riskejä voidaan lisäksi hallita rakenteiden, kuten lapojen ja konehuoneen säännöllisillä tarkastuksilla ja huolloilla. Lisäksi voimala on laajasti automatisoitu ja voimala pysäyttää itsensä poikkeustilanteissa. Sen lisäksi voimaloita seurataan etäällä valvomosta seurantajärjestelmän (ns. SCADA-järjestelmä) kautta, josta on mahdollista reagoida tarvittaessa. Jää Talviaikaan jäätä saattaa muodostua tuulivoimalan kiinteisiin rakennelmiin sekä lapoihin voimalan toimintataukojen aikana. Kiinteisiin rakennelmiin muodostuva jää putoaa irrotessaan suoraan voimalan alapuolelle, mutta pyörivistä lavoista irtoava jää voi lentää kauemmas ja aiheuttaa vahinkoa. Lavoista irtoava jää kuitenkin yleensä jää roottorin halkaisijan sisäpuolelle. Rannikkoalueilla jään muodostusta esiintyy harvoin, eikä alue ole yleensäkään erityisen jäätymisherkkää aluetta. Tuulivoimapuistoalueella liikkuu hyvin vähän ihmisiä (varsinkin talvisin), joten riski irtoavasta jäästä aiheutuvasta vahingosta on hyvin pieni. Olemassa olevien riskien takia on kuitenkin suositeltavaa, että alueella liikkuvat noudattavat talviaikana riittävää suojaetäisyyttä. Yhteenvetona voidaan todeta, että sekä tuulivoimalan lavoista irtoavasta jäästä että irtoavista osista aiheutuvat riskit ovat hyvin epätodennäköisiä. Tuulivoimaloista aiheutuneista onnettomuuksista on olemassa vähän tietoja, johtuen vahinkojen hyvin pienestä määrästä suhteessa voimaloiden lukumäärään. Muun muassa Ruotsin ympäristöoikeuden päätöksen (M 3735–09) mukaan riskit tuulivoimaloista irtoavista osista tai jäiden irtoamisesta ovat ”häviävän pienet”. Ympäristöoikeus perustelee sitä muun muassa sillä, että myös Suomea koskevan EU:n konedirektiivin 5 artiklan mukaan koneiden valmistajien on täytettävä direktiivin mukaiset turvallisuus- ja terveysvaatimukset. Lisäksi mahdollisista riskeistä on ilmoitettava käyttäjälle, mikäli sellaisia on. Jään muodostumista voidaan ehkäistä esimerkiksi lapojen lämmityksellä, joka ehkäisee tehokkaasti jään muodostumista ja sen sinkoutumisen aiheuttamia riskejä. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi vain niihin voimaloihin, joihin se tarkempien riskiarviointien perusteella todetaan tarpeelliseksi. Viranomaiset ovat viime vuosina antaneet suosituksia turvaetäisyyksistä tuulivoimahankkeissa. Ympäristöministeriö on mahdollisen jäänheiton ja putoavien osien varalle määrännyt turvaetäisyyden, joka on puolitoista kertaa voimalan maksimikorkeus (Ympäristöministeriö 2012). Liikenneviraston tekemien mallinnusten mukaan jää voi lentää 200 metriä korkeasta voimalasta enintään 300 metrin etäisyydelle. Liikenneviraston laskelmien (2011) mukaan, putoavan jääkappaleen osumistodennäköisyys on 1:1,3 miljoonaan, jos ihminen oleskelee vuosittain talviaikaan yhden tunnin 10 metrin etäisyydellä käynnissä olevasta voimalasta (Göransson 2012). FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 75 (100) 12.5.2015 Eli t.s. laskelman mukaan jään putoamisen aiheuttama turvallisuusriski on lähes olematon. Tuulivoimapuiston alueelle on mahdollista lisätä varoituskylttejä kertomaan jään putoamisvaarasta. 10.10 Meluvaikutukset 10.10.1 Osayleiskaavan melumallinnus Tuulivoimapuisto aiheuttaa muutoksia kaava-alueen ja sen lähiympäristön äänimaisemaan. Eniten melua syntyy tuulivoimapuiston rakentamisen aikana. Melua syntyy huoltoteiden ja voimaloiden perustusten rakentamisen ja kaapeloinnin sekä voimaloiden pystytyksen aikana. Syntyvä melu on normaaliin rakennusmeluun verrattavissa olevaa työkoneiden ja työmaaliikenteen aiheuttamaa melua. Kuljetuksia ja ehkä suurimpia nostoja lukuun ottamatta melu ei pääasiallisesti leviä tuulipuistoaluetta laajemmalle. Meluvaikutukset tuulivoimapuiston rakentamisen aikana on paikallista ja kestoltaan melko lyhyttä, eikä sen arvioida aiheuttavan merkittävää haittaa. Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston melumallinnus on laadittu Ympäristöhallinnon ohjeen 2/2014 ”Tuulivoimaloiden melun mallintaminen” mukaisesti. Tuulivoimaloiden aiheuttamat äänenpainetasot on mallinnettu WindPRO 2.9–laskentaohjelmalla ISO 9613-2 standardin mukaisesti (Taulukko 10.1 ja 10.2). Tuulivoimaloiden melun mallintamisohjeen mukaan mallinnustuloksiin lisätään 5 dB(A) sanktio, mikäli tiedetään tuulivoimalan melupäästön sisältävän kapeakaistaisia/tonaalisia komponentteja ja voidaan arvioida näiden erityispiirteiden olevan kuulohavainnoin erotettavissa ja ohjeistuksen mukaisesti todennettavissa melulle altistuvalla alueella. Melun impulssimaisuuden ja merkityksellisen sykinnän (amplitudimodulaatio) vaikutukset sisältyvät lähtökohtaisesti valmistajan ilmoittamiin melupäästön takuuarvoihin. Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston melumallinnuksessa on käytetty voimalatyyppiä Nordex N131. Voimaloiden määrä on 27 ja napakorkeus 144 m. Voimalan lähtömelutaso on 104,5 dB(A). Kyseisen voimalan teho on 3 MW. Taulukko 10.1. Mallinnusohjelma ja tuulivoimaloiden äänitehotasot sekä melun erityispiirteet. MALLINNUSOHJELMAN TIEDOT Mallinnusohjelma ja versio: Mallinnusmenetelmä: ISO 9613-2 WindPRO version 2.9.269 TUULIVOIMALAN (TUULIVOIMALOIDEN TIEDOT) Tuulivoimalan valmistaja: Nordex Tyyppi: N131 3000 Nimellisteho: 3 MW Napakorkeus: 144 m Lapakulman säätö Pyörimisnopeus Sarjanumero/t:- Roottorin halkaisija: 131 Tornin tyyppi: teräslieriö m MAHDOLLISUUDET VAIKUTTAA TUULIVOIMALAN MELUPÄÄSTÖÖN KÄYTÖN AIKANA JA SEN VAIKUTUS MELUUN Kyllä Ei - dB Kyllä Ei FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi - Muu, mikä dB Noise mode säätö: Level 0- level 7 Noise mode, lähtömelutaso: 104,5 - 100,0 dB(A) Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 76 (100) 12.5.2015 AKUSTISET TIEDOT/LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT Melupäästötiedot perustuvat dokumenttiin “F008-246_A07 R01” Oktaaveittain [Hz], dB(A) 31,5 1/3-oktaaveittain [Hz], dB(LIN) - unweighted 20 108,3 200 99,4 63 83 2000 91,7 25 108,2 250 98,3 2500 91 125 90 31,5 105,7 315 98 3150 90,7 250 94,8 40 106,1 400 95,5 4000 90,5 500 96,4 50 105,2 500 94,6 5000 88,8 1000 99,3 63 104,6 630 94,4 6300 84,7 2000 98,2 80 102,3 800 95 8000 79,7 4000 95,8 100 103,1 1000 94,8 10000 71,1 8000 85,7 125 100,8 1250 94,1 12500 0 160 99,9 1600 93,8 16000 0 104,5 dB(A) Taulukko 10.2. Käytetyt mallinnusparametrit ISO 9613-2 laskelmissa sekä melulle altistuvat kohteet. AKUSTISET TIEDOT/LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT Laskenta korkeus Laskentaruudun koko [m∙m] ISO 9613-2: 4,0 m 25x25 m Suhteellinen kosteus Lämpötila 70 % ISO 9613-2: 15 C° Muu, mikä ja miksi: MAASTOMALLIN LÄHDE JA TARKKUUS Maastomallin lähde: MML maastotietokanta Vaakaresoluutio:1 m Pystyresoluutio:1 m MAAN- JA VEDENPINNAN ABSORPTION JA HEIJASTUKSEN HUOMIOIMINEN, KÄYTETYT KERTOIMET Maa-alueiden kerroin: 0,4 ISO 9613-2 HUOM: - Ilmakehän stabiilius laskennassa/meteorologinen korjaus Neutraali, (0): Neutraali Muu, mikä ja miksi: - SÄÄOLOSUHTEIDEN HUOMIOINTI; LASKENNASSA KÄYTETTY TUULEN SUUNNAT JA NOPEUS Tuulennopeus: 8 m/s (ref. 10 m) Tuulen suunta: 0-360° Voimalan äänen suuntaavuus ja vaimentuminen Vapaa avaruus: kyllä Muu, mikä, miksi: Melulle altistuvat asukkaat ja kohteet > 40 dB(A), lkm (ilman meluntorjuntaa/voimalan ohjausta) Vakituiset asuinrakennukset: 0 kpl Vapaa-ajan rakennukset: 1 kpl Hoito- ja oppilaitokset: 0 kpl Melun leviäminen virkistys- tai luonnonsuojelualueille Virkistysalueet: 0 kpl Luonnosuojelualueet: 1 kpl Meluntorjuntaa ohjaavat Suomessa Valtioneuvoston päätöksen VNp 993/1992 mukaiset melutason ohjearvot (Taulukko 10.3). Päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyissä. Päätöksessä FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 77 (100) 12.5.2015 määritetään päivä- ja yöajan maksimimelutasot ulkoalueille asumiseen käytettävillä alueilla. Ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ohjeessa (4/2012) todetaan, ettei valtioneuvoston päätöstä melutason ohjearvoista (VNp 993/1992) voida suoraan soveltaa tuulivoimaloiden häiritsevyyden arviointiin. Tuulivoimarakentamisen suunnittelussa ympäristöministeriö suosittelee käytettäväksi edellä mainitussa ohjeoppaassa esitettyjä ns. suunnitteluohjearvoja (Taulukko 10.4). Ne perustuvat pääosin muiden maiden kokemuksiin tuuli-voimaloiden tuottaman äänen häiriövaikutuksista ja muissa maissa käytössä oleviin tuulivoimalamelulle annettuihin ohjearvoihin. Ympäristöministeriö on valmistellut yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön sekä työja elinkeinoministeriön kanssa luonnosta valtioneuvoston asetukseksi tuulivoimaloiden melutason ohjearvoista (Taulukko 10.5). Asetusluonnos on nähtävillä 17.11.–15.12.2014. Asetuksen tultua voimaan tuulivoimamelun osalta sovelletaan kyseistä asetusta. Taulukko 10.3. Valtioneuvoston päätöksen mukaiset melun keskiäänitasojen ohjearvot (VNp 993/1992) Ulkona (VNp 993/1992) Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, taajamien ulkopuoliset virkistysalueet ja luonnonsuojelualueet 1) 2) 3) 4) LAeq, klo 22-7 55 dB 50 dB1) 2) 45 dB 40 dB 3) 4) Uusilla alueilla on melutason yöohjearvo kuitenkin 45 dB. Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan kuitenkin soveltaa asumiseen käytettävien alueiden ohjearvoja. Taulukko 10.4. Ympäristöministeriön suunnitteluohjearvot. tuulivoimarakentamisen Ulkona ulkomelun LAeq, klo 7-22 LAeq, klo 22-7 Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet, lomaasumisalueet taajamissa 45 dB 40 dB Loma-asumiseen käytettävät alueet taajamien ulkopuolella, leirintäalueet ja luonnonsuojelualueet 40 dB Muut alueet 1) LAeq, klo 7-22 35 dB ei sovelleta 1) ei sovelleta Yöohjearvoja ei sovelleta luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä luonnon tarkkailuun tai oleskeluun yöaikaan Taulukko 10.5. ohjearvoista. Valtioneuvoston FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi asetusluonnos tuulivoimaloiden melutason Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 78 (100) 12.5.2015 Ulkona 1) LAeq, klo 7-22 LAeq, klo 22-7 Pysyvä asutus, vapaa-ajan asutus, hoito- ja oppilaitokset, virkistys- ja leirintäalueet (1 45 dB 40 dB Kansallispuistot 40 dB - Oppilaitosten ja virkistysalueiden kohdalla ei sovelleta yöarvoa. Tuulivoimamelun vaikutukset on arvioitu tehdyn mallinnuksen pohjalta (Kuva 10.9). Melumallinnusten tuloksia tarkasteltaessa on huomioitava, etteivät siinä esiintyvät melutasot esiinny yhtäaikaisesti joka puolella tuulivoimapuistoa. Melumallinnuksessa lasketut melualueet eivät ulotu niin laajalle alueelle kuin kartoilla esitetään muulloin kuin myötätuulitilanteessa. Silloin tuulen suunta on tuulivoimaloilta kohti häiriintyvää kohdetta. Melumallinnuksen tuloksia on verrattu kaikkiin kolmeen yllä mainittuun ohje- ja suunnitteluohjearvoon. Voimassa olevaan Valtioneuvoston ohjearvoon (VNp 993/1992) verrattuna tuulivoimapuiston ohjearvot ylittyvät yhden lomarakennuksen ja luonnonsuojelualueen kohdalla. Lomarakennus sijaitsee kaava-alueen luoteisosassa ja rakennukseen mallinnettu melutaso on 44,3 dB(A), joten kohteessa ylittyy valtioneuvoston yöohjearvo 40 dB(A). Luonnonsuojelualueen kohdalla Valtioneuvoston päiväohjearvo 45 dB(A) ylittyy reilun 17 ha kokoisella alueella. Luonnonsuojelualue kuuluu kyseisessä kohdassa Natura 2000-alueeseen Rumala-Kuvaja-Oudonrimmet sekä valtion mailla sijaitseviin luonnonsuojelualueisiin luokkaan soidensuojelualueet. Luonnonsuojelualueeseen ei sovelleta yöohjearvoa, koska aluetta ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. Ympäristöministeriön tuulivoimamelun suunnitteluohjearvon mukaan kaava-alueella sijaitseviin lomarakennuksiin sovelletaan vakituisen asumisen suunnitteluohjearvoa, koska lomarakennukset sijaitsevat loma-asumiseen käytettävän alueen ulkopuolella. Yhden lomarakennuksen kohdalla ympäristöministeriön yösuunnitteluohjearvo 40 dB(A) ylittyy. Ympäristöministeriön suunnitteluohjearvoissa luonnonsuojelualueiden päiväohjearvoksi on määritelty 40 dB(A), tarkoittaen, että suunnitteluohjearvo ylittyy noin 50 ha kokoisella alueella. Luonnonsuojelualueeseen ei sovelleta yöohjearvoa, koska aluetta ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. Naturaarvioinnin (liite 6) mukaan melun ylittyminen pienellä osalla luonnonsuojelualuetta ei kuitenkaan aiheuta merkittäviä vaikutuksia Natura-alueen suojeluperusteena oleville lajeille. Ympäristöministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön yhteistyössä laatima luonnos valtioneuvoston asetukseksi tuulivoimaloiden melutason ohjearvoista on asetettu nähtäville ja luonnoksesta on pyydetty lausunnot 15.12.2014 mennessä. Kyseisessä luonnoksessa samat ohjearvot on määritelty pysyvälle asutukselle ja vapaa-ajan asutukselle, hoito- ja oppilaitoksille sekä virkistys- ja leirintäalueille. Näitä tiukemmat ohjearvot on määritelty kansallispuistoille. Asetusluonnoksessa luonnonsuojelualueille ei ole laadittu ohjearvoa. Asetusluonnoksen mukaan ohjearvot ylittyvät yhden lomarakennuksen kohdalla. Muut lomarakennukset sijaitsevat 40 dB(A) melualueen ulkopuolella. Melumallinnuksen laskennalliset tulokset ovat kaavaselostuksen liitteenä 2. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 79 (100) 12.5.2015 Kuva 10.9. Melun leviäminen mallinnettu voimalalla Nordex N131, jonka lähtömelutaso on 104,5 dB(A). Tuulivoimapuisto rajoittaa asuin- ja lomarakentamista tuulivoimapuiston alueella ja sen välittömässä läheisyydessä, koska uusia asuntoja ei voida rakentaa alueille, joilla meluarvo 40 dB(A) ylittyy. Niillä Siikalatvan kunnan ja Kajaanin kaupungin alueille, joilla Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston aiheuttama melu ylittää 40 dB(A), ei voida katsoa aiheutuvan maankäytön rajoittumisesta kohtuutonta haittaa, sillä melualueelle jäävät kiinteistöjen osat ovat asuin- tai lomarakentamiseen huonosti tai erittäin huonosti sopivia ja kaikille melualueelle jäävillä kiinteistöillä jää melualueiden ulkopuolella paremmin rakentamiseen soveltuvia alueita. Melutasot tuulivoima-alueella eivät johda terveysriskeihin niille, jotka käyttävät aluetta virkistykseen tai metsästykseen. Tuulivoimaloista aiheutuva melu ei estä alueen käyttöä virkistykseen, mutta melu voi mahdollisesti madaltaa alueen mielekkyyttä virkistyskäyttöön. Tuulivoimamelun kokeminen häiritsevänä on yksilöllistä. 10.10.2 Matalataajuisen melun laskenta Ympäristöministeriön ohjeessa 2/2014 määritellään matalataajuisen melun laskentaparametrit. Matalataajuinen melu on taajuusalueella 20-200 Hz ilmenevää melua. Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston matalataajuisen melun laskennassa on käytetty valmistajan ilmoittamia takuuarvoja voimalalle N131-3000. Valmistajan ilmoituksen mukaan voimalan melu ei sisällä kapeakaistaisia/tonaalisia komponentteja. Matalataajuinen melu on mallinnettu tuulivoimapuiston lähialueen herkkiin kohteisiin. Matalataajuinen ääni on laskettu rakennusten ulkoseinän kohdalle. Koska rakennusten ääneneristävyyttä ei tässä vaiheessa voitu määritellä, on matalataajuisen melun taso FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 80 (100) 12.5.2015 rakennuksen sisätiloihin laskettu standardieristetyn seinän mukaisesti (Bekendtgørelse om støj fra vindmøller BEK nr 1284, 15.12.2011). Laskettua melutasoa on verrattu Sosiaalija terveysministeriön ohjearvoon (2003) (Taulukko 10.6) sekä kuulokynnykseen. Taulukko 10.6. Matalataajuisen melun ohjearvot rakennusten sisätiloissa Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan (2003). Terssi, Hz Keskiäänitaso LZeq,1h, dB 20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200 74 64 56 49 44 42 40 38 36 34 32 Taulukossa 10.7 on esitetty äänentaso rakennuksen ulkopuolella ja sisäpuolella ja molemmat arvot on verrattu STM:n asumisterveysohjeeseen 2003. Lisäksi sisätilojen laskettu melutaso on verrattu kuulokynnykseen. Matalataajuinen melu alittaa STM:n sisäohjearvot kaikissa kohteissa. Kaava-alueen sisälle sijoittuvissa lomarakennuksissa matalataajuinen melu ylittää kuulokynnyksen rakennusten sisällä (merkitty taulukossa sinisellä). Rakennuskohtaiset mallinnukset on esitetty taulukossa 10.8 diagrammeina. Taulukko 10.7. Kuuluvimmat terssit rakennusten ulko- ja sisäpuolella verrattuna STM:n ohjearvoihin sekä kuulokynnykseen. Rakennus A Lomarakennus (Pöljänlehdontie) B Asuinrakennus (Raatosaarentie 22) C Lomarakennus (Metsälammentie) D Lomarakennus (Metsälamminlehto) E Lomarakennus (Metsälamminkangas) Äänentaso ulkona L eq,1h ohjearvo Hz sisällä Äänentaso sisällä L eq,1h L eq,1h ohjearvo ohjearvo sisällä sisällä Kuuluvuus sisällä L eq,1h Hz ohjearvo sisällä 1,7 100 -13,0 50 -4,1 200 -1,9 100 -16,4 50 -8,4 200 5,4 100 -9,5 50 0,0 200 9,3 100 -5,7 50 4,4 200 5,6 100 -9,3 50 0,3 200 F Lomarakennus (Metsälampi) 6,5 100 -8,4 50 1,3 200 G Lomarakennus (Metsälampi) H Asuinrakennus (Vuolijoentie 3029) 6,9 100 -8,0 50 1,6 200 -1,3 100 -15,9 50 -7,6 200 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 81 (100) 12.5.2015 Taulukko 10.8. Rakennuskohtaiset matalataajuisen melon laskentatulokset. Suunniteltujen voimaloiden terssispektri oli käytettävissä. Lähtötiedoissa ei viitattu melun olevan kapeakaistaista tai äänesmäistä. Ympäristöministeriön ohjeessa 2/2014 ei tässä suunnitteluvaiheessa vaadita melun impulssimaisuuden tai merkityksellisen FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 82 (100) 12.5.2015 sykinnän olettamista, ellei sitä ole erikseen mainittu. Myöskään kapeakaistaisuuskorjausta ei matalataajuisen melun laskentaan tehdä, sillä Asumisterveysohjeen ohjearvot ovat taajuuskohtaiset ja siten melun mahdollinen kapeakaistaisuus tulee huomioiduksi. Rakennusten ääneneristävyydessä on suuria yksilöllisiä eroja matalilla taajuuksilla ja sisällä vallitsevaan äänitasoon vaikuttaa merkittävästi myös huoneen mitat sekä sisustus. Ohjearvojen alittuminen kohteessa D on hieman epävarmaa, sillä taajuudella 40 Hz ääneneristävyys voi jopa kadota. Kohteissa A, B ja H ohjearvojen alittaminen on erittäin todennäköistä ja kohteissa C, E, F, ja G myös melko todennäköistä kaikilla taajuuksilla. 10.11 Varjostusvaikutukset Tuulivoimaloiden pyörivät lavat muodostavat liikkuvia varjoja kirkkaalla säällä. Yksittäisessä tarkastelupisteessä tämä koetaan luonnonvalon voimakkuuden nopeana vaihteluna, välkkymisenä. Pilvisellä säällä valo ei tule selkeästi yhdestä pisteestä ja siten lapa ei muodosta selkeitä varjoja. Välkkymisen esiintyminen riippuu auringonpaisteen lisäksi auringon suunnasta ja korkeudesta, tuulen suunnasta ja siten roottorin asennosta sekä tarkastelupisteen etäisyydestä tuulivoimalaan. Suuremmilla etäisyyksillä lapa peittää auringosta niin vähäisen osan, ettei välkettä enää havaita. Tuulivoimaloiden aiheuttamat varjostusvaikutukset on mallinnettu WindPro-ohjelman SHADOW -moduulilla voimalanpaikkojen sijoitusten mukaisesti. Suomessa ei ole viranomaisten antamia yleisiä määräyksiä tuulivoimaloiden muodostaman varjostuksen enimmäiskestoista eikä varjonmuodostuksen arviointiperusteista. Ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen suunnitteluohjeistuksessa esitetään käytettäväksi muiden maiden suosituksia välkkeen rajoittamisesta (Ympäristöministeriö 2012). Suositus, joka alun perin tulee Saksasta (ohje WEA-Schattenwurf-Hinweise) tarkoittaa, että teoreettinen varjostusaika herkille kohteille, mukaan lukien asuin- ja lomarakennukset sekä niihin kuuluvat pihat, ei tulisi ylittää 30 tuntia vuositasolla, ja että todellinen varjostusaika ei saisi ylittää kahdeksan tuntia vuositasolla eikä 30 minuuttia päivätasolla. Varjonmuodostuksen määrää on arvioitu asiantuntija-arviona WindPRO-ohjelman Shadow-moduulilla suoritetun mallinnuksen pohjalta. Varjostusmallinnus on tehty kaava-alueelle mahdollisimman hyvin todellisuutta vastaavalle tilanteelle (”real case”). Mallinnus ei huomioi kasvillisuuden peittävää vaikutusta, mutta se huomioi maaston korkeuserot. Auringonpaisteen määrän lähtötietona käytettiin niitä kuukausittaisia auringonpaistemääriä, joita mitattiin pitkäaikaisseurannassa Uumajan sääasemalla Ruotsissa. Mallinnuksen tuloksia on havainnollistettu leviämiskartoilla, joissa esitetään alueittain hankevaihtoehtojen varjon muodostumisen kestot tunteina (1, 8 ja 20) vuosittain. Mallinnuksissa käytetty voimala on Nordex N131, jonka napakorkeus on 144 metriä ja kokonaiskorkeus noin 210 metriä. Varjostusmallinnuksen mukaan viisi lomarakennusta sijoittuu 8 h/a varjostusalueen sisälle (Kuva 10.10). 1 h/a varjostusalueen sisälle ei sijoitu lisää rakennuksia. Lomarakennukset, joissa varjostusvaikutusten ohjearvot ylittyvät sijaitsevat kaavaalueen sisällä. Koska rakennukset sijaitsevat tuulivoimapuiston sisällä FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 83 (100) 12.5.2015 varjostusvaikutuksia syntyy vuoden ympäri vaihtelevasti aamuisin, päivisin ja illoin. sekä useimmissa kohteissa myös Varjostusvaikutukset eivät ulotu kaava-alueen ulkopuolella sijaitseviin rakennuksiin. Lähimmät rakennukset, Pöljänlehdontien lomarakennus ja Raatosaarentien 22 sekä Vuolijoentien 3029 asuinrakennukset, jäävät kokonaan varjostusalueen ulkopuolelle. On huomioitava, että varjostusvaikutus kuvaa tilannetta jossa tuulivoimapuiston alue sekä ympäröivä alue vastaa avohakkuuta. Näin ollen toteutuvat varjostusvaikutukset ovat mallinnettua pienemmät. Kuva 10.10. Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston varjostusmallinnus. 10.12 Vaikutukset TV-lähetysten näkyvyyteen ja matkapuhelinten toimintaan Tuulivoimapuistolla voi olla vaikutuksia TV-lähetysten näkyvyyteen. Digita Oy:ltä saadun lausunnon mukaan Metsälamminkankaan tuulivoimalat tulevat aiheuttamaan häiriötä tv-signaaliin kiinteistökohtaisesti riippuen vastaanotettavasta tv-asemasta (Kuva 10.11). Suunniteltujen tuulivoimaloiden ympäristössä antenni tv-vastaanotto tapahtuu Haapaveden tai Vuokatin pääasemilta. Koska alueella vastaanotetaan tvlähetteet kahdelta vaihtoehtoiselta asemalta, ei tuulivoimaloiden mahdollisia vaikutuksia tv-vastaanottoon voida tarkasti arvioida ja rajata. Mahdollisella ongelmaalueella on noin 85 asukasta ja 60 kesämökkiä. Kaava-alue on DNA:n Kajaanin TVlähetinaseman kantavuusalueen reunalla. DNA:lle osoitetaan kaavoituksen yhteydessä lausuntopyyntö Viestintäviraston ohjeen mukaisesti. Tuulivoimaloiden rakentamista aiheutuvat häiriöt pystytään korjaamaan joko kiinteistökohtaisella antennikunnostuksella tai ns. täytelähettimellä. Vastuu riittävän FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 84 (100) 12.5.2015 laadukkaasta tv-signaalista on Digitalla. Mahdollista jatkosuunnittelussa Digitan ja tuulivoimatoimijan kesken. Kuva 10.11. Digitan lausunnon Metsälamminkankaan tuulivoimalat vastaanotossa. häiriövaikutusta selvitetään mukaan katkoviivalla rajatulla alueella voivat aiheuttaa häiriöitä tv-lähetysten Elisa Oyj on antanut lausunnon kaavaluonnoksesta. Toimijalla on tukiasema alueella olevassa mastossa. Lähin suunniteltu tuulimylly sijaitsee n. 1 km:n päässä mastosta etelään päin ja muut sijaitsevat etempänä lähinnä lounaan suunnalla. Toimijan antaman lausunnon mukaan suunnitellut tuulimyllyt voivat vaikuttaa jonkin verran heikentävästi matkapuhelimien toimintaan tuulimyllyalueen takapuolella mastosta päin katsottuna, eli lähinnä Järvikylään johtavan tien varrella. Koska sillä alueella on vähän asutusta ja vaikutuskin lienee kohtuullisen vähäinen, Elisa ei vastusta hanketta. 10.13 Vaikutukset ilmavalvontaan Puolustusvoimien pääesikunnalta pyydetyn lausunnon mukaan Metsälamminkankaan tuulivoimapuistosta ei synny tutkavaikutuksia, eivätkä Puolustusvoimat vastusta tuulivoimaloiden rakentamista (Lausunto 15.10.2014, AK21126). 10.14 Vaikutukset lentoliikenteeseen Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston tuulivoimaloilla ei ole vaikutuksia Finavian lentoasemien ilmailumääräyksen AGA M3-6 mukaisiin korkeusrajoituspintoihin. Tuulivoimalat vaikuttavat lentoliikenteen sujuvuuteen, jonka vuoksi TraFilta haetaan lentoestelupa. (Lausunto 16.9.2014, 544/521/2014). FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 85 (100) 12.5.2015 10.15 Lentoestevalojen vaikutus Lentoestevalot voidaan havaita niillä alueilla, jonne näkyy tuulivoimalatornin korkein kohta (napakorkeus). Näkyvyysalue on siten lähes yhtä laaja, kuin tuulivoimaloiden näkyvyysalue. Puuston katvevaikutuksesta johtuen lentoestevalojen havaittavuus myötäilee voimaloiden näkyvyysalueita, sillä mikäli voimalaa ei voida nähdä, ei yleensä nähdä myöskään lentoestevaloja. Lentoestevalot muuttavat maiseman luonnetta etenkin pimeällä ja kirkkaalla säällä, kun valot erottuvat selkeästi korkealla taivaalla, puuston latvuston yläpuolella, missä ei ole muita valonlähteitä. Etenkin tuulivoimapuistojen elinkaaren alkuaikana, maisema, joka on totuttu näkemään ilman minkäänlaisia valolähteitä, voidaan kokea levottomana. Näkyvien ja vilkkuvien lentoestevalojen myötä maisemasta muodostuu dynaaminen ja liikkuva. Sumuisessa, utuisessa ja sateisessa säässä lentoestevalojen vaikutus voi laajentua laajemmalle alueelle pilvien korkeudesta ja valon heijastumisesta johtuen. Lentoestevalojen osalta määräävä viranomaistaho on Trafi, jonka luvan mukaiset valot voimaloihin on asennettava. Trafi on 12.11.2013 julkaissut ohjeen joka koskee lentoestevaloja lentopaikkojen esterajoituspintojen ulkopuolella. Jos lentoesteen korkein kohta on yli 150 m, voidaan päivällä käyttää B-tyypin suuritehoista (100 000 cd) vilkkuvaa valkoista valoa joka asennetaan konehuoneen päälle. Ohjeen mukaan yhden 100 000 cd voimakkaan valon sijaan voidaan myös käyttää 2 x 50 000 cd lentoestevaloa. Öisin lentoestevalon voimakkuudelle on kolme eri vaihtoehtoa: B-tyypin suuritehoinen (2000 cd) vilkkuva valkoinen, tai keskitehoinen (2000 cd) B-tyypin vilkkuva punainen, tai keskitehoinen (2000 cd) C-tyypin kiinteä punainen valo, joka asennetaan konehuoneen päälle. Ympäristöön välittyvän valomäärän vähentämiseksi voidaan yhtenäisten tuulivoimapuistojen lentoestevaloja ryhmitellä siten, että puiston reunaa kiertää voimaloiden korkeuden mukaan määritettävien tehokkaampien valaisinten kehä. Tämän kehän sisäpuolelle jäävien voimaloiden lentoestevalot voivat olla pienitehoisia jatkuvaa punaista valoa näyttäviä valoja. Puiston sisällä merkittävästi muita korkeampi voimala tulee merkitä tehokkaammin estevaloin. Metsälamminkankaan tuulivoimaloiden lentoestevalojen aiheuttamat vaikutukset ovat voimakkaimpia tuulivoimapuiston lähialueelle sijoittuvien asuinrakennusten pihapiireissä, jonne voimaloiden lentoestevalot näkyvät (=voimaloiden tornin korkein kohta näkyy). Käytettäessä kiinteätä punaista lentoestevaloa voidaan vaikutusten katsoa olevan varsin vähäisiä. Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston osalta tarkoituksena on käyttää yöllä kiinteänä punaisena loistavaa lentoestevaloa. Lentoestevalojen maisemaa muokkaava vaikutus on voimakas maaseutualueella, jossa ei tyypillisesti ole ylimääräisiä valonlähteitä. Tiheämmin asutuilla alueilla, joissa erilaisiin valoihin on totuttu, ei lentoestevalojen maisemaa muovaama vaikutus ole niin merkittävä. Tuulivoimapuiston pystyttäjä tekee suunnitelman valojen ryhmittelystä sekä rakennusaikana että valmiin puiston osalta ja toimittaa suunnitelman lentoestelupahakemuksen yhteydessä Liikenteen turvallisuusvirastolle. Olemassa olevan tuulivoimapuiston osalta voidaan voimaloiden lentoestevalovaatimuksia muuttaa hakemusta vastaavalla periaatteella jälkikäteen. 10.16 Yhteisvaikutukset muiden tuulivoimapuistojen kanssa Merkittävimmät yhteisvaikutukset Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston kanssa syntyy arvioin mukaan muista suunnitelluista tuulivoimapuistoista. Alle 20 km etäisyydellä muita tuulivoimahankkeita on tiedossa kaksi; PiiparinmäkiFCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 86 (100) 12.5.2015 Lammaslamminkankaan tuulivoimapuisto noin 6,5 km etäisyydellä ja Kokkosuon tuulivoimapuisto noin 18 km etäisyydellä. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) 10.16.1 Melu- ja varjostusvaikutukset Muut tuulivoimahankkeet sijaitsevat riittävän etäällä Metsälamminkankaan tuulivoimapuistosta jotta ei syntyisi yhteisvaikutuksia melun ja varjostuksen osalta. 10.16.2 Sosiaaliset vaikutukset Mikäli muut lähialueiden hankkeet toteutuvat, vähenee virkistyskäyttöön soveltuvaa luontoa tarjoavien alueiden määrä. Virkistyskäyttäjät, jotka etsivät äänetöntä ja rakentamatonta luonnonympäristöä, eivät voi käyttää kyseiseen tarkoitukseen kaavaalueita tai niiden lähialueita. Myös maisemavaikutuksia tulee enemmän, mikäli eri suuntiin katsottaessa näkyy tuulivoimapuistoja useammassa suunnassa ja eri etäisyyksillä. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) 10.16.3 Liikenne Mikäli rakennustyöt ajoittuvat samaan aikaan lähialueille suunniteltujen tuulivoimapuistojen kanssa, voi maanteillä kulkea erikoiskuljetuksia arvioitua enemmän. Hankkeella ei arvioida olevan toiminnan aikaisia välittömiä turvallisuudesta johtuvia yhteisvaikutuksia muiden tuulipuistohankkeiden kanssa. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) 10.16.4 Maisema Mikäli alueelle rakentuu useampia tuulivoimaloiden alueita, tulee alueen suurmaisema muuttumaan. Tämän johdosta yksittäisen hankkeen vaikutukset jäävät pienemmiksi, koska suuralueen luonne muuttuu. Varsinaiselle näkemäalueelle yhteisvaikutuksia tuskin syntyy, sillä eri kaava-alueet ovat sen verran etäällä tosistaan, että näkemäalueet eivät pääosin kohtaa. Toisaalta suuralueen luonteen muutos ei tietenkään muuta vaikutuksia esimerkiksi hankkeen lähialueiden asukkaisiin. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Lähin Piiparinmäen-Lammaslamminkankaan alueella suunniteltu voimala sijaitsee noin 6,5 kilometrin Metsälamminkankaan lähimmästä voimalasta kaakossa. Hankkeen laajuuden ja läheisyyden vuoksi sillä on maisemallisia yhteisvaikutuksia Metsälamminkankaan hankkeen kanssa. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Piiparinmäen-Lammaslamminkankaan sekä Metsälamminkankaan tuulivoimapuistot näkyvät teoreettisesti samasta näkymästä katsottuna tuulivoimapuistojen pohjois-, länsi- ja itäpuolelta. Katsottuna etelästä Metsälamminkankaan tuulivoimapuisto jää Piiparinmäen-Lammaslamminkankaan tuulivoimapuiston taakse. Mikäli Piiparinmäen-Lammaslamminkankaan suurhanke toteutuu, vähenee rauhallista ja ns. koskematonta luontoa tarjoavat virkistyskäyttöalueiden määrä Oulujärven lounaisja länsipuolella. Piiparinmäen-Lammaslamminkankaan yli sadan tuulivoimalan alue on suuruudeltaan niin laaja, että vaikka sen etäisyys lähimmillään on noin 6,5 kilometriä Metsälamminkankaan lähimmästä voimalasta, tullaan alueet kokemaan yhtenäisenä tuulivoimaloiden tuotantomaisemana. Piiparinmäen-Lammaslamminkankaan Oulujärveä lähimmät voimalat sijaitsevat noin 10 kilometrin päässä, joten Oulujärveen ja sen rannoille välittömät maisemavaikutukset eivät liene merkittävät. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 87 (100) 12.5.2015 10.16.5 Muuttolinnusto Metsälamminkankaan kaava-alueen lähelle suunnitellut tuulivoimapuistot aiheuttavat muuttolintuihin kohdistuvan yhteisvaikutuksen. Piiparinmäki-Lammaslamminkankaan kaava-alue sijoittuu pohjois-etelä suuntaisesti neljän kunnan alueelle, jotka ovat Siikalatva, Pyhäntä, Kajaani ja Vieremä. Lisäksi Piiparinmäki-Lammaslamminkankaan keskivaiheille sijoittuu pienempi Kajaanin Kokkosuon kaava-alue. Lintujen kevätmuuton tai syysmuuton pääväylät eivät kulje Vaalan kunnan tai Oulujärven alueella tai sen eteläpuolella. Suomen läpi muuttavien lajien päämuutto keskittyy erityisesti Suomenlahden ja Pohjanlahden rannikkolinjoille. Rannikoiden ohella päämuuttoreittejä on runsaasti Itä- ja Kaakkois-Suomessa. (BirdLife Suomi, 2014a; Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014). Tämän perusteella tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutukset muuttavien lajien populaatioihin eivät ole merkittäviä Pohjois-Pohjanmaan Oulujärven elinympäristöissä. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) 10.16.6 Eläimistö Kaava-alueen eteläpuolelle suunnitellun Piiparinmäen-Lammaslamminkankaan tuulivoimapuiston rakentaminen aiheuttaa yhteisvaikutuksia eläimistölle häiriön lisääntyessä, etenkin jos molempien suunniteltujen tuulivoimapuistojen rakentaminen ajoittuu samaan aikaan. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Ekologisia verkostoja laajemmin maakuntatasolla on tarkasteltu muun muassa Uudellamaalla ja Päijät-Hämeessä (Väre ja Rekola, 2007; SITO, 2013; Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014), Kainuussa tai Pohjois- Pohjanmaalla ei tällaista tarkastelua ole tehty. Paikallisesti ekologinen verkosto turvaa paikallisen eläimistön elinvaatimukset, kuten päivittäisen liikkumistarpeen ravinnon hankintaan tai poikasten levittäytymisen ympäristöön. Ekologiseen verkostoon laajemmin voidaan ajatella kuuluvan luonnon ydinalueita ja niiden välisiä ekologisia yhteyksiä. Luonnon ydinalueet ovat alueita, joilla on monipuolinen ekologinen laatu ja toisinaan luonnonsuojelullinen arvo, kuten luonnonsuojelualueilla ja Natura-alueilla. Ne ovat rauhallisia, yhtenäisiä ja luonnon monimuotoisuudelle tärkeitä alueita, jotka voivat olla myös tavanomaisen maa- ja metsätalouden piirissä. Ekologiset yhteydet näiden alueiden välillä ylläpitävät ekologista kytkeytyneisyyttä. Ne voivat olla metsäkäytäviä, jokia, purolaaksoja tai muita alueita, jotka muodostavat leviämisteitä eliöille. (Väre ja Rekola, 2007; Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014). Metsälamminkankaan ja Piiparinmäen-Lammaslamminkankaan tuulivoimapuisto-kaavaalueiden ympäristössä on useita Natura 2000 -verkostoon kuuluvia alueita. Nämä ovat enimmäkseen laajoja suoalueita. Muu suoluonto on metsätaloustoimissa ojitettua muutamaa ojittamatonta avosuota (kuten Turkkisuo) lukuun ottamatta. Naturaalueiden kytkeytyneisyys säilyy ennallaan. Yhtenäisiä laajoja metsäalueita ei suojelualueissa ole. Molemmat alueet sijoittuvat kuitenkin laajalle yhtenäiselle metsäalueelle, jolla asutusta on vain vähän. Tiettävästi alueelle ei ole eläinten vaellusreittejä, joita tuulivoimapuistojen rakentaminen katkoisi. Lintujen päämuuttoreitit eivät kulje alueella. Hankkeiden vaikutuksesta esimerkiksi suurpetojen mahdollisuus löytää laaja häiriötön elinympäristö saattaa hiukan vaikeutua. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Hankkeen vaikutukset alueen lepakoihin ovat epätodennäköisiä ja aiheutuvat elinympäristöjen mahdollisesta muuttumisesta. Mahdolliset vaikutukset ovat paikallisia, joten yhteisvaikutuksia muiden hankkeiden kanssa ei katsota olevan. Alueella ei esiinny liito-oravia, joten hankkeella ei ole vaikutuksia liito-oraviin. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 88 (100) 12.5.2015 Yhteisvaikutustarkastelua muiden Oulujärven länsipuolen tuulivoimahankkeiden kanssa on toteutettu Piiparinmäen, Murtomäen ja Metsälamminkankaan hankkeiden kanssa (Jaakkola 2015b). Kyseiset hankkeet sijaitsevat Oulujärven kaakkois- ja lounaispuolella sekä itäpuolella esiintyvien peurapopulaatioiden välissä. Piiparinmäen ja Metsälamminkankaan hankkeet sijaitsevat peuran nykyisillä esiintymisalueilla. Metsälamminkankaan häiriövaikutukset yksistään todetaan peuralle vähäisiksi ja etäisyys lähimpään vasomisalueeseen yli 6 kilometriä. Yhdessä Piiparinmäen tuulivoimahankkeen sekä turvetuotantohankkeiden kanssa peuran elinympäristöjä suoraan ja epäsuorasti kaventavat vaikutukset lisääntyvät ja yhteisvaikutukset voivat kaventaa peuran arvioitua ekologista käytävää. Lähin yhteisvaikutuksia aiheuttava turvetuotantohanke sijoittuu Pyhännän Iso-Pajusuolle, noin 25 kilometriä hankealueesta etelään. Hankkeista ne, jotka kaventavat vasomisalueita suoraan tai välttämisvaikutuksen myötä tai ne jotka sijoittuvat merkittäviksi arvioiduille jäkälälaitumille, ovat avainasemassa peuran elinympäristöjen vaalimisen kannalta. 10.16.7 Kasvillisuus Hankkeella ei arvioida olevan yhteisvaikutuksia muiden hankkeiden kanssa. Vaikutukset kasvillisuuteen ovat paikallisia. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) 10.16.8 Natura 2000 Piiparinmäen – Murtomäen tuulipuistohankkeen yhteisvaikutuksia yhdessä Metsälamminkankaan tuulivoimapuistohankkeen kanssa Rimpineva-Matilannevan ja Rumala-Kuvaja-Oudonrimmet Natura-alueiden luontoarvoihin on arvioitu RimpinevaMatilanneva Natura-arvioinnin täydennyksessä (Pöyry Finland Oy 2014c). Arvioinnista on Kainuun ELY-keskus antanut lausunnon 20.3.2015. Arvioinnissa on käytetty Metsähallituksen linjalaskenta-aineistoa Rimpineva-Matilannevan Natura-alueelta vuodelta 2012 ja maastohavaintoja vuodelta 2014, jolloin uhanalaisten pesimälajien maastotarkkailun yhteydessä tarkkailtiin myös suojeluperusteena olevien lajien liikkeitä. Viitteitä Natura-alueiden välisestä liikkumisesta ei havaittu. Arvioinnin keskeinen epävarmuus liittyy lintujen muutto- ja pesimäaikaisesta liikkumisesta käytettävissä olevan aineiston niukkuus. Arvioinnin lopputuloksena todetaan, että useisiin Rimpineva-Matilannevan suojeluperusteena oleviin lintuihin voi kohdistua vähäisiä heikentäviä vaikutuksia ja että hanke ei vaikuta merkittävänhaitallisesti Natura-alueen eheyteen. Lisäksi arvion mukaan Piiparinmäen – Murtomäen hankealueen pohjoispuolella sijaitsevien kolmen Natura-alueen (Törmäsenrimpi-Kolkanneva, Rimpineva-Matilannevan ja RumalaKuvaja-Oudonrimmet) muodostaman suojelualueverkostokokonaisuuden toimintaan voi kohonneen törmäysriskin takia kohdistua vähäisiä heikentäviä vaikutuksia. Myös Kainuun ely-keskus päättyy lausunnossaan, että Rimpineva-Matilannevan ja Rumala-Kuvaja-Oudonrimmet Natura-alueiden muodostama suojelukokonaisuuteen kohdistuisi hankkeiden yhteisvaikutuksesta kohtalaisen heikentäviä vaikutuksia. 11 KAAVAN SUHDE OLEMASSA OLEVIIN SELVITYKSIIN JA SUUNNITELMIIN 11.1 Kaavan suhde yhteysviranomaiseen antamaan lausuntoon YVA-selostuksesta Kainuun ELY-keskus on yhteysviranomaisen roolissa 9.1.2015 antanut lausuntonsa Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston YVA-selostuksesta. Alla olevassa taulukossa on kuvattu lausunnon pääkohdat sekä miten asia on huomioitu kaavoituksen yhteydessä. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 89 (100) 12.5.2015 KAINUUN ELY-KESKUKSEN LAUSUNTO YVA-SELOSTUKSESTA HUOMIOINTI METSÄLAMMINKANKAAN OSAYLEISKAAVASSA YLEISTÄ Osa kartoista ja havainnekuvista on kuitenkin siinä määrin epätarkkoja, että se heikentää raportin luettavuutta. Kaava-asiakirjoissa kuvien laatuun ja vertailtavuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Kaavoituksen yhteydessä karttoihin ja niiden vertailtavuuteen on kiinnitetty erityisesti huomiota. VAIKUTUKSET IHMISTEN TERVEYTEEN, ELINOLOIHIN JA VIIHTYVYYTEEN Kajaanin kaupungin alueella sijaitsevan Ojanperän kylän osalta arviointiin liittyy epäselvyyksiä, minkä kylän asukkaat toteavat muistutuksessaan. Puutteita on mainittu olevan mm. asukaskyselyn toteuttamisessa ja tiedonsaannissa. Kuvaus hankkeen vaikutuksista mm. metsästykseen on selostuksessa hajallaan. Arviointiselostuksesta voidaan kuitenkin päätellä, että vaikutus ainakin kanalintujen metsästykseen on negatiivinen. Yhteysviranomainen katsoo, että hankkeen vaikutusten arviointia virkistyskäytön ennen kaikkea metsästyksen osalta on täydennettävä yleiskaavan vaikutusten arvioinnin yhteydessä. Lähikylien asutus tulee jatkossa ottaa valmisteilla olevan yleiskaavoituksen yhteydessä huomioon siten, että huolehditaan riittävästä asukkaiden hankkeeseen liittyvän tiedon saannista sekä turvataan kyläläisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet. Hankekehittäjä TuuliSaimaa on järjestänyt kyläillan Ojanperän asukkaille 30.10.2014. Kaavoituksen yhteydessä Ojanperän maaseutuyhdistys ja Ojanperän kylän asukkaat ovat osallisia ja heillä on MRL:n 62§ mukainen oikeus osallistua kaavan valmisteluun ja lausua kaavasta mielipiteensä. Siikalatvan kunnan ja Kajaanin kaupungin alueille on lähetetty tiedotteet asukkaille noin 2 km etäisyydelle tuulivoimapuistosta. Lisäksi kummallekin kunnalle on annettu mahdollisuus lausua kaavaluonnoksesta. Tuulivoimapuistojen vaikutukset metsästykseen ovat suurimmat tuulivoimapuiston rakennusaikana, jolloin alue on rakennustyömaata ja näin ollen liikkuminen alueella on rajoitettua. Muutoin metsästys alueella on mahdollista myös tuulivoimapuiston ollessa toiminnassa. Metsästettävät lajit, kuten esim. hirvi, esiintyy arvion mukaan alueella vähäisemmässä määrin rakentamisen aikana, mutta palaa todennäköisesti alueelle tuulivoimapuiston valmistuttua ja ihmistoiminnan palauduttua matalammalle tasolle. Toiminnassa olevissa tuulivoimapuistoissa hirvien on todettu jopa viihtyvän tuulivoimaloiden alueella, niiden tarjotessa paljon ruokailumahdollisuuksia. Avoimet ja tuulisemmat alueet vähentävät myös hyönteisten aiheuttamaa vaivaa. MELU Vaikutusten arvioinnissa olisi tullut selvittää hankkeen suurin mahdollinen meluvaikutus. Hankkeen meluvaikutusten arviointi on kuitenkin riittävä ja antaa varsin havainnollisen ja oikeasuuntaisen kuvan hankkeen meluvaikutuksista lähialueen asutukselle. Tuulivoimasta syntyvän melun ei tule ylittää määrättyjä raja-arvoja vakituisen tai lomaasutuksen kohdalla, ellei kyseisten kiinteistöjen käyttötarkoitusta muuteta. Melua tulisi Ympäristöministeriön FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Meluvaikutuksia on yleiskaavoituksen yhteydessä arvioitu voimalatyypille Nordex N131. Tuulivoimaloista aiheutuva, rakennusten suunnitteluohjearvojen ylittävää, melua aiheutuu yhdelle vapaa-ajan asunnolle. Kyseisen rakennuksen käyttötarkoitusta muutetaan. Päivitetyn Natura 2000-arvioinnin mukaan Rumala-Kuvaja-Oudonrimmet Natura-alueelle aiheutuva, ohjearvot ylittävä melu (noin 50 ha) Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 90 (100) 12.5.2015 suunnitteluohjeen ohjearvon vastaisesti kohdistumaan myös Rumala-KuvajaOudonrimmet Natura-alueelle kummassakin vaihtoehdossa, merkittävämmin Naturaalueen itäosassa vaihtoehdossa VE2, mistä mm. Metsähallitus on lausunnossaan maininnut. Yhteysviranomainen katsoo, että voimaloiden tuleekin sijaita riittävän kaukana Natura-alueesta, jotta niistä aiheutuva melu pysyisi ohjearvojen alapuolella. ei aiheuta merkittäviä vaikutuksia Naturaalueen suojeluperusteina oleville lajeille. Natura-alueen vieressä sijaitsevat voimalat aiheuttavat vain vähäistä vaikutusta Naturaalueelle. VARJOSTUS Ruotsin ohjearvo (8 h/a) ylittyisi molemmissa vaihtoehdoissa viidessä tarkastelussa olleessa kohteessa. Yhteysviranomainen katsoo, että lentoestevalojen välkkymisen vaikutusten arviointia on syytä täydentää yleiskaavan vaikutusten arvioinnin yhteydessä. Varjostuksen suositusarvo 8 h/a ylittyy kaavaalueella sijaitsevien loma-rakennusten kohdalla, joista kaikilla on myös maanvuokrasopimukset toimijan kanssa. Lentoestevalojen vaikutuksia on arvioitu kappaleessa 10.15. Lentoestevalojen kohdalla on huomioitava, että kaikkia voimaloita ei varusteta lentoestevalolla, vaan vain puiston uloimmat voimalat erillisen lentoestevalosuunnitelman perusteella. Lentoestevalo voi myös olla öisin kiinteä, himmeämpi punainen valo. LIIKENNE Yhteysviranomainen katsoo, että liian lähellä maanteitä sijaitsevat tuulivoimalat on siirrettävä Liikenneviraston ohjeen edellyttämän etäisyyden päähän maanteistä. Yhteysviranomainen katsoo, että hankeen vaikutuksia viestiyhteyksiin tulee arvioida tarkemmin valmisteilla olevan yleiskaavan yhteydessä. Kaavoituksen yhteydessä tuulivoimalalle osoitetaan ohjeellinen sijainti. Tuulivoimalan tarkka sijainti määritellään rakennuslupavaiheessa. Kaavoituksessa käytetyn voimalan kokonaiskorkeus on 209,5 metriä, ja sijaitsee näin ollen yli 230 metriä maantiestä. Digitan mukaan vaikutuksia voi syntyä kaava-alueen länsi ja itäpuolelle. Vastuu riittävän laadukkaasta tv-signaalista on Digitalla. Mahdollista häiriövaikutusta selvitetään jatkosuunnittelussa Digitan ja tuulivoimatoimijan kesken. Viestintätoimijoita pyydetaan Viestintäviraston ohjeen mukaan lausunnot kaavoituksen yhteydessä. MAISEMA JA KULTTUURIYMPÄRISTÖ Kokonaisuutena maisemaan ja kulttuuriperintöön kohdistuvia vaikutuksia on käsitelty varsin havainnollisesti ja riittävän laajasti. Maisemavaikutuksia tulee arvioida korkeimman mahdollisen alueelle rakennettavan tuulivoimalan korkeuden perusteella. Yhteysviranomainen katsoo, että tältä osin tarkennuksia tulee tehdä FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Maisemavaikutuksia on arvioitu kaavoituksessa valitun voimalatyypin mukaan. Voimaloiden näkyvyys on kuvattu kartoilla suhteessa asutukseen. Maisemavaikutuksia on yleiskaavoituksen yhteydessä tarkennettu suhteessa YVA:aan. Yhteisvaikutuksia Piiparinmäen-Lammaslamminkankaan tuulivoimapuiston kanssa on arvioitu. Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 91 (100) 12.5.2015 yleiskaavan vaikutusten arvioinnin yhteydessä. Yhteysviranomainen katsoo, että hankkeiden yhteisvaikutusten arviointia tulee täydentää yleiskaavoituksen yhteydessä. Rumala-Kuvaja-Oudonrimmet suolla on luonnonsuojeluarvojen lisäksi myös merkittävää virkistyskäyttöarvoa, joten vaikutuksia suoalueen maisemaan olisi tullut selvittää syvällisemmin ja arvioida ennen kaikkea vaikutusten merkittävyyttä. LINNUSTO Linnustovaikutusten arvioinnin osalta yhteysviranomainen toteaa, että selvitykset sekä niistä laaditut raportit ovat huomattavan puutteelliset. Yhteysviranomainen katsoo, että alueella tulee yleiskaavoituksen pohjaksi tehdä uusi, riittävän tarkka, vakioituihin linnuston inventointimenetelmiin perustuva täydentävä selvitys, jonka pohjalta hankkeen pesimälinnustoon kohdistuvat vaikutukset voidaan luotettavasti arvioida. Myös lähistölle rakennettavan PiiparinmäenLammaslamminkankaan ja Metsälamminkankaan hankkeiden yhteisvaikutus tulee perusteellisesti arvioida paitsi Rumala-Kuvaja-Oudonrimmet Naturaalueen myös muiden lähistön suojelualueisiin kohdistuvien vaikutusten osalta. Pesimäja muuttolinnustoselvityksiä on tarkasteltu kevään 2015 aikana. Selvityksiin tehty maastotyö ja käytetyt menetelmät ovat olleet riittäviä ja yleisen käytännön mukaisia. Esim. muuttolintuseurantaan käytetty aika on verrannollinen normaaleihin käytäntöihin. Selvityksiä ei kuitenkaan kaikilta osin ole raportoitu YVA:ssa riittävällä tarkkuudella. Aineistoa on tarkennettu monilta osin. Esim. viittaukset ja uhanalaisluokat on tarkistettu. Muutonseurannan tueksi on lisäksi tarkasteltu muita Oulujärven alueelta tehtyjä seurantoja. Linnustoselvityksiin liittyvät tarkistukset on raportoitu osana kaavaselostusta ja Naturaarvioinnin tarkistusta. Lisäksi kaavan vaikutusten arviointia on tarkistettu tarkistettujen linnustotietojen perusteella. ELÄIMISTÖ JA EKOLOGISET YHTEYDET Yhteysviranomainen katsoo, että suurten nisäkkäiden osalta hankkeen vaikutusten arviointi on riittämätön. Metsälamminkankaan tuulivoimahankkeen vaikutukset suurpetojen ja metsäpeuran suojelun osalta tulee perusteellisesti selvittää ja vaikutukset arvioida myös näiden lajien vuorovaikutuksen osalta. Samoin tulee arvioida yhteisvaikutukset PiiparinmäenLammaslamminkankaan tuulivoimapuiston kanssa. Yhteysviranomainen kiinnittää erityistä huomiota suden esiintymiseen hankealueella. Sudella on todettu olevan alueella asuttu reviiri, jolla susi myös lisääntyy. Susi on luontodirektiivin liitteen IV (a) tarkoittama laji, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen tai heikentäminen on LSL 49.1 §:n nojalla kielletty. Yhteysviranomainen katsookin, että suden lisääntymis- ja päivälepopaikat tulee selvittää ja arvioida myös se, miten hanke yhdessä PiiparinmäkiLammaslamminkankaan tuulivoimahankkeen FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Metsälamminkankaan hankkeen kaavoituksen yhteydessä on teetetty metsäpeuran elinympäristön analyysi (Jaakkola, 2015, kaava-aineiston liitteenä) sekä arvio tuulivoimahankkeiden vaikutuksista alueen peurakannalle. Hankkeessa on teetetty ulkopuoliset asiantuntija-arviot vaikutuksista vakiintuneisiin susireviireihin sekä peuran elinympäristöihin ja niiden käyttöön. Tuulivoimahankkeen vaikutukset todettiin ko. lajeille vähäisiksi. Siten myös vaikutus niiden vuorovaikutussuhteisiin jäävät pieniksi elinympäristöjen häiriövaikutuksen ollessa vähäistä. Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 92 (100) 12.5.2015 kanssa tulee vaikuttamaan jatkossa suden esiintymisen edellytyksiin alueella. Yhteysviranomainen katsoo, että arviointi on puutteellinen myös siltä osin, miten hanke yhdessä PiiparinmäenLammaslamminkankaan tuulivoimapuistohankkeen kanssa tulee vaikuttamaan ekologisiin yhteyksiin alueella. Tuulivoiman tuotannon suunnittelu kokonaisuutena tällä aluekokonaisuudella tuleekin toteuttaa siten, ettei alueellisesti merkittävä ekologinen yhteys häviä tai merkittävästi heikkene. VAIKUTUKSET LUONNONSUOJELU- JA NATURA-ALUEISIIN Yhteysviranomainen katsoo, että Metsälamminkankaan tuulivoimahankkeen ja Piiparinmäen Lammaslamminkankaan tuulivoimahankkeen yhteisvaikutukset Rumala-Kuvaja-Oudonrimpien, RimpinevanMatilannevan ja TörmäsenrimmenKolkannevan muodostaman kolmen Naturaalueen suojelualuekokonaisuuteen tulee selvittää tarkemmin. Lisäksi hankkeet yhdessä pirstovat toistaiseksi vähän rakennettua aluekokonaisuutta ja samalla vaikuttavat suojelualueiden välisten ekologisten yhteyksien toimivuuteen, miltä osin arviointia on myös syytä tarkentaa. Kaavaehdotuksen yhteydessä on tarkennettu Natura-arviointia. Arvioinnin mukaan Naturaalueille ei aiheudu merkittäviä vaikutuksia. YHDYSKUNTARAKENNE JA MAANKÄYTTÖ Vaalan kunta huomauttaa lausunnossaan, että koska hankkeella on kaukovaikutuksia, hankkeeseen liittyviin lähialueen kuntiin on syytä lisätä Kajaanin ja Siikalatvan lisäksi Paltamo. Tämä tulee ottaa jatkossa huomioon yleiskaavoituksen yhteydessä ja varattava kunnille mahdollisuus lausua kaavaehdotuksesta. Myös Pyhännän kunnalle on varattava mahdollisuus lausua yleiskaavaehdotuksesta, koska hanke sijaitsee lähellä kunnan rajaa ja Metsälammin tuulivoimahankkeella ja PiiparinmäkiLammaslamminkankaan tuulivoimahankkeella on yhteisvaikutuksia, jotka saattavat koskea myös Pyhännän kuntaa. Vaikka kaikki voimalat tulisivat sijoittumaan Vaalan kunnan alueelle, useat voimalat sijoittuisivat hyvin lähelle Siikalatvan tai Kajaanin rajaa. Koska hankkeen lähivaikutusalue ja rakentamisrajoitukset ulottuisivat ilmeisesti varsin pitkälle myös Siikalatvan ja Kajaanin puolelle, kaavoitus on toteutettava tiiviissä yhteistyössä Vaalan, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Naapurikunnille on kaavoituksen yhteydessä varattu mahdollisuus lausunnon antamiseen. Kaavoituksen yhteydessä on varattu ja varataan myös kaavaprosessin edetessä Kajaanin kaupungille sekä Kajaanin puolella oleville maanomistajille tilaisuus lausua mielipiteensä kaavasta. Kaavoituksen yhteydessä on varattu ja varataan myös kaavaprosessin Siikalatvan kunnalle sekä Siikalatvan kunnan puolella oleville maanomistajille tilaisuus lausua mielipiteensä kaavasta. Yleiskaavoituksen yhteydessä hankkeen aiheuttamat rajoitukset kaavoitukselle on yksilöity ja otettu huomioon. Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 93 (100) 12.5.2015 Siikalatvan ja Kajaanin kuntien kanssa. Hankkeen toteutuksen aiheuttamat rajoitukset rakentamiselle ja muulle maankäytölle tulee yksilöidä huomattavasti tätä tarkemmin ja ottaa ne huomioon yleiskaavoituksen yhteydessä. Tuulivoimaloiden meluvaikutukset saattavat aiheuttaa rakentamisrajoituksia naapurikiinteistöjen alueelle. Vaalan kunta huomauttaa lausunnossaan, että tutkittavissa vaihtoehdoissa osa voimaloista sijoittuu Vaalan koko kunnan tuulivoimakaavan selvitysten mukaisille asutuksen suojaetäisyyksille, mikä tulee ottaa huomioon yleiskaavaa laadittaessa. 11.2 Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ovat osa MRL:n mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulee ottaa huomioon ja niiden toteutumista tulee edistää kuntien kaavoituksessa. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa esitetään periaatteellisia linjauksia sekä velvoitteita ja ne on ryhmitelty kokonaisuuksiin asiasisällön perusteella. Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava on suoraan rakentamista ohjaava osayleiskaava ja sen suunnittelussa sovelletaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden erityistavoitteita. Toimiva aluerakenne Hanke ei estä aluerakenteen tasapainoista kehittämistä Vaalan kunnassa. Suunnittelualue on kokonaisuudessaan metsätalousaluetta, eikä sinne kohdistu mitään kehittämispaineita. Tuulivoimaloiden rakentaminen ei myöskään muuta suunnittelualueen nykyistä aluerakennetta oleellisesti. Useat huoltotiet pystytään rakentamaan olemassa olevien metsäautoteiden paikalle. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Tuulivoimahanke tukee energiantuotannon osalta. yhdyskunnan ekologista kestävyyttä erityisesti Tuulivoimapuisto ei aiheuta merkittävää elinympäristön laadun heikkenemistä. Alueella asuvat ja lomailevat voivat kokea tuulivoimapuiston aiheuttamat vaikutukset hyvin monella tavalla riippuen taustoistaan ja asenteistaan. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Kulttuuriperinnön osalta hanke ei tuhoa kulttuuriympäristöjä tai arvokasta rakennusperintöä. Omalta osaltaan tuulivoimahanke lisää rakennusperinnön vaihtelevuutta ja monikerroksisuutta. Luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet on tunnistettu ja paikannettu hankkeen ympäristöselvityksissä, jolloin ne voidaan ottaa huomioon hankkeen jatkosuunnittelussa. Virkistyskäytön osalta kaava-alueen metsästyskäyttö liittyy FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 94 (100) 12.5.2015 alueella viihtyviin riistakantoihin. Tuulivoimaloiden ei arvioida merkittävässä määrin vähentävän alueen metsästettäviä riistakantoja tulevaisuudessa. Tuulivoimaloiden aiheuttama melu voi heikentää alueen houkuttelevuutta virkistyskäytön kannalta. Tuulivoima on energiantuotannossa luonnon kestävää hyödyntämistä. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Alueella tarvittava huoltotieverkosto pystytään rakentamaan olemassa olevaa tiestöä hyödyntäen. Tuulivoimaloiden komponentit voidaan kuljettaa alueelle useaa eri reittiä maanteitä pitkin. Tuulivoimapuiston kuljetusten suuntautuminen kaava-alueelle tarkentuu prosessin edetessä. Tuulivoima parantaa maakunnallista energiantuotantoa ja on Suomen ilmastopolitiikan mukaista kehitystä. Helsingin seudun erityiskysymykset Ei koske ko. osayleiskaavaa. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Ei koske ko. osayleiskaavaa. 11.3 Tuulivoimapuiston osayleiskaavan suhde maakuntakaavaan Osayleiskaava ei poikkea Kainuun maakuntakaavassa 2020 tai Tuulivoimamaakuntakaavassa alueelle esitetyistä aluevarauksista. Tuulivoimamaakuntakaava on ollut luonnoksena nähtävillä syksyllä 2014. Tuulivoimamaakuntakaava ei ole vielä lainvoimainen. Maakuntakaava Osayleiskaava Poikkeaman perustelu Maa- ja metsätalousvaltainen alue (M) Alueen päämaankäyttötarkoitus on maa- ja metsätalousvaltainen alue (M-1) Ei poikkeamaa Alueella luode - kaakkoissuuntaan sijoittuva voimalinja on huomioitu Ei poikkeamaa Maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitettuja alueita voidaan käyttää alueen pääasiallista käyttötarkoitusta sanottavasti haittaamatta ja luonnetta muuttamatta myös erityislainsäädännön ohjaamana muihin tarkoituksiin, kuten luontais- tai muuhun elinkeinotoimintaan, turvetuotantoon, maa- ja kiviainesten ottoon, hajaasutusluonteiseen pysyvään ja loma-asumiseen sekä jokamiehen oikeuden rajoissa ulkoiluun ja retkeilyyn. Alueille voidaan perustaa yksityisiä suojelualueita. Ilman erityisiä perusteita hyviä ja yhtenäisiä peltoalueita ei tule ottaa taajamatoimintojen käyttöön. Maankäyttöä suunniteltaessa on tuettava metsätalousalueiden yhtenäisyyttä ja toimivuutta. Pääsähköjohto (400 kV). FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 95 (100) 12.5.2015 Alueella on voimassa MRL:n 33.1 §:n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. osayleiskaavassa omalla merkinnällään Matkailun vetovoima-alue (mv). Yleiskaavassa osoitettava rakenne ei heikennä virkistys-, suojelu- tai muita sellaisia alueita, joista on mahdollista kehittää matkailu ja virkistystoimintaa palveleva laaja kokonaisuus. Ei poikkeamaa Alueelle on osoitettu 27 kpl tuulivoimaloiden aluetta (tv-1) sekä annettu tarvittavat määräykset tuulipuiston toteuttamista varten. Ei poikkeamaa Maakunnan matkailu- ja virkistystoiminnan kannalta merkittävimmät aluekokonaisuudet, joihin sisältyvät matkailukeskusten alueet sekä niihin liittyvät virkistys-, suojelu- ja muut alueet, joista on mahdollista kehittää matkailu- ja virkistystoimintaa palveleva laaja kokonaisuus. Tuulivoimaloiden alue (tv). Osa-aluemerkinnällä tv osoitetaan alueita, jotka soveltuvat merkitykseltään vähintään seudullisten tuulivoimala-alueiden rakentamiseen. Alueella ei ole voimassa MRL 33.1 §:n mukaista ehdollista rakentamisrajoitusta. Maakuntakaavassa osoitetut tuulivoimaloiden alueet ovat ominaisuuksiltaan sellaisia alueita, joille on mahdollista sijoittaa tuulivoimaloita. Maa-kuntakaavan tuulivoimaloiden alueella tarkoitetaan lähtökohtaisesti vähintään kymmenen (10) teollisen kokoluokan (MW teholuokka) muodostamaa aluetta. Maisemallisesti herkällä Oulujärven ranta-alueella maakuntakaavaa edellyttävänä tuulivoimaloiden alueen rajana pidetään vähintään viittä (5) teollisen kokoluokan (MW teholuokka) voimalaa, mikäli niiden muodostama tuulivoimaloiden alue sijaitsee kokonaan tai osittain alle 3 kilometrin etäisyydellä Oulujärvestä. Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa on otettava huomioon vaikutukset asutukseen, maisemaan, linnustoon, luonnon monimuotoisuuteen ja kulttuuriperintöön sekä pyrittävä ehkäisemään haitallisia vaikutuksia. Alueen suunnittelussa on otettu huomioon vaikutukset asutukseen, maisemaan, linnustoon, luonnon monimuotoisuuteen ja kulttuuriperintöön sekä pyritty ehkäisemään haitallisia vaikutuksia. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on varmistettu, ettei tuulivoimarakentamisesta aiheudu asutukselle merkittäviä melu- tai välkevaikutuksia. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettu huomioon puolustusvoimien tutkajärjestelmän, lentoliikenteen, liikenneväylien ja arkeologisen kulttuuriperinnön edellyttämät rajoitteet tuulivoimarakentamiselle. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on huolehdittu siitä, että suunnitelma tai hanke yksinään tai yhdessä muiden hankkeiden tai suunnitelmien kanssa tarkasteltuna ei luonnonsuojelulain 65 §:n tarkoittamalla tavalla heikennä merkittävästi alueiden läheisyydessä sijaitsevien Natura 2000 -verkoston alueiden perusteena olevia luonnonarvoja Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee varmistaa, ettei tuulivoimarakentamisesta aiheudu asutukselle merkittäviä melu- tai välkevaikutuksia. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 96 (100) 12.5.2015 Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon puolustusvoimien tutkajärjestelmän, lentoliikenteen, liikenneväylien ja arkeologisen kulttuuriperinnön edellyttämät rajoitteet tuulivoimarakentamiselle. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on huolehdittava siitä, että suunnitelma tai hanke yksinään tai yhdessä muiden hankkeiden tai suunnitelmien kanssa tarkasteltuna ei luonnonsuojelulain 65 §:n tarkoittamalla tavalla heikennä merkittävästi alueiden läheisyydessä sijaitsevien Natura 2000 -verkoston alueiden perusteena olevia luonnonarvoja. Pääsähköjohdon yhteystarve (110 kV). Merkinnällä osoitetaan uusien 110 kV pääsähköjohtojen yhteystarve tuulivoimaloiden alueilta kantaverkon liityntäpisteille. Merkinnät perustuvat vireillä oleviin tuulivoimahankkeisiin. Alueella ei ole voimassa MRL:n 33.1 §:n mukaista ehdollista rakentamisrajoitusta. Alueella on osoitettu osayleiskaavassa omalla merkinnällään ohjeellinen voimalinjan linjaus luode kaakkoissuuntaan sijoittuvan voimalinjan kanssa samaan käytävään. Ei poikkeamaa Suunnittelumääräys: Uudet pääsähköjohdot on pyrittävä sijoittamaan samaan tai olemassa olevan johtokäytävän yhteyteen. 1. vaihemaakuntakaavassa ja Kainuun kaupan vaihemaakuntakaavassa alueelle ei ole esitetty aluevarauksia. 11.4 Tuulivoimapuiston suhde Vaalan kunnan tuulivoimayleiskaavaan Vaalan tuulivoimayleiskaava on tuulivoimateemayleiskaava, jonka lisäksi laaditaan tarvittaessa sitä edelleen tarkentavia, suoraan rakentamista ohjaavia osayleiskaavoja. Tuulivoimayleiskaavan pohjaksi laaditussa selvityksessä Metsälamminkangas on arvioitu soveltuvuudeltaan II-luokkaan eli tuulivoimarakentamiseen hyvin soveltuvaksi alueeksi. Osayleiskaava ei poikkea Vaalan tuulivoimayleiskaavan luonnoksessa alueelle esitetyistä aluevarauksista. Vaalan tuulivoimayleiskaava ei ole vielä valmistunut. Tuulivoimayleiskaava (luonnos) Osayleiskaava Poikkeaman perustelu Tuulivoimapuiston alue (TV-f) Alueelle on osoitettu 27 kpl tuulivoimaloiden aluetta (tv-1) sekä annettu tarvittavat määräykset Ei poikkeamaa Merkinnällä on osoitettu tuulivoimapuistojen FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 97 (100) 12.5.2015 rakentamiseen varattavat ja soveltuvat alueet. Yksittäisten tuulivoimaloiden sijoitus ja suojaetäisyydet häiriintyviin kohteisiin määritellään tarkemmin hankekohtaisen suunnittelun yhteydessä. Hankesuunnittelussa tutkitaan melu- ja välkemallinnuksen kautta, että melun ja välkkeen ohjearvoja häiriintyviin kohteisiin ei ylitetä. Hankesuunnittelussa on huomioitava myös ohjearvojen täyttyminen läheisten asema- tai osayleiskaavojen mukaisilla rakentamattomilla rakennuspaikoilla. Hankesuunnittelun tai tarkemman osayleiskaavoituksen yhteydessä alueelle tulee tehdä muinaisjäännösinventointi. tuulipuiston toteuttamista varten. Alueen suunnittelussa on otettu huomioon vaikutukset asutukseen, maisemaan, linnustoon, luonnon monimuotoisuuteen ja kulttuuriperintöön sekä pyritty ehkäisemään haitallisia vaikutuksia. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on varmistettu, ettei tuulivoimarakentamisesta aiheudu asutukselle merkittäviä melu- tai välkevaikutuksia. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettu huomioon puolustusvoimien tutkajärjestelmän, lentoliikenteen, liikenneväylien ja arkeologisen kulttuuriperinnön edellyttämät rajoitteet tuulivoimarakentamiselle. - f METSÄLAMMINKANGAS. Huom! Aluerajaus sekä tuulivoimaloiden sijoitus ovat suoraan Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaavasta! Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on huolehdittu siitä, että suunnitelma tai hanke yksinään tai yhdessä muiden hankkeiden tai suunnitelmien kanssa tarkasteltuna ei luonnonsuojelulain 65 §:n tarkoittamalla tavalla heikennä merkittävästi alueiden läheisyydessä sijaitsevien Natura 2000 -verkoston alueiden perusteena olevia luonnonarvoja. Tuulivoimalan ohjeellinen sijainti. Alueelle on osoitettu 27 kpl tuulivoimaloiden aluetta (tv-1). Ei poikkeamaa Osayleiskaava-alueelle ei ole osoitettu tuulivoimaloista mahdollisesti aiheutuville melu-, välke- tai muille ympäristöhäiriöille alttiita toimintoja. Ei poikkeamaa Alueella luode - kaakkoissuuntaan sijoittuva voimalinja on huomioitu osayleiskaavassa omalla merkinnällään Ei poikkeamaa Tuulivoimaloiden sijoittelu kaavakartalla on suuntaa antava; sijoittelu on tehty karttatietojen ja noin 700 m voimaloiden etäisyysvälin perusteella. Sijoittelun taustalla ei ole hankesuunnittelua. Suunnittelutarvealue (st). Viivamerkintä on piirretty 1 km päähän läheisen tuulivoimapuiston rajasta. Tuulivoimapuiston tuulivoimalat saattavat aiheuttaa ympäristöhäiriöitä tuulivoimapuiston välittömässä läheisyydessä. Alueen muussa maankäytössä tulee ottaa huomioon mm. tuulivoimaloista mahdollisesti aiheutuvat melu- ja välkevaikutukset. Sähkölinja (400 kV) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 98 (100) 12.5.2015 Ohjeellinen uusi huoltotie Alueelle on osoitettu ohjeelliset uudet tieyhteydet Ei poikkeamaa Ohjeellinen parannettava tie Alueelle on osoitettu ohjeelliset parannettavat tieyhteydet Ei poikkeamaa 11.5 Tuulivoimapuiston osayleiskaavan suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin Yleiskaavaa laadittaessa on selvitettävä ja otettava huomioon MRL:ssa (39 §) määritellyt yleiskaavan sisältövaatimukset siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät. Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. Lisäksi laadittaessa MRL 77 a §:ssä tarkoitettua tuulivoimarakentamista ohjaavaa yleiskaavaa, on sen lisäksi, mitä yleiskaavasta muutoin säädetään, huomioitava tuulivoimarakentamista koskevat yleiskaavan erityiset sisältövaatimukset. Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: 1. yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; 2. olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; 3. asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; 4. mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; 5. mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen tasapainoiseen elinympäristöön; ja eri väestöryhmien kannalta 6. kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; 7. ympäristöhaittojen vähentäminen; 8. rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä 9. virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaavassa on otettu huomioon MRL 39 § mukaiset sisältövaatimukset. Osayleiskaava tukeutuu tiestön osalta pääosin olemassa olevaan infrastruktuuriin. Osayleiskaava perustuu maisemaa, rakennettua ympäristöä, luonnonarvoja sekä ympäristöhaittoja (melu, varjostus) koskeviin selvityksiin ja vaikutusten arviointiin. Alueelle sijoittuvat tuulivoimalat eivät rajoita merkittävästi alueella liikkumista, eivätkä heikennä alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia. Alueilla nykyisin harjoitettava maankäyttö (metsätalous) voi jatkua ennallaan. Kaikilla maanomistajilla on edelleen mahdollisuus käyttää omistamiaan kiinteistöjä nykyisellä ja alueelle tavanomaisella tavalla. Kaavaan on merkitty tuulivoimaloiden ja muuntoaseman vaatimat alueet ja huomioitu teknisen huollon ja sähkön siirron järjestäminen, kuten huoltoteiden, kaapelointien ja sähköverkkoon liittymisen järjestämismahdollisuudet. 11.6 Tuulivoimapuiston osayleiskaavan suhde tuulivoimarakentamista koskevan yleiskaavan erityisiin sisältövaatimuksiin Laadittaessa MRL:n 77 a §:ssä tarkoitettua tuulivoimarakentamista ohjaavaa yleiskaavaa, on sen lisäksi, mitä yleiskaavasta muutoin säädetään, huolehdittava siitä, että: FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 99 (100) 12.5.2015 1. yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta alueiden käyttöä kyseisellä alueella; 2. suunniteltu tuulivoimarakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu maisemaan ja ympäristöön; 3. tuulivoimalan tekninen huolto ja sähkönsiirto on mahdollista järjestää Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaavassa on otettu huomioon tuulivoimarakentamista koskevat erityiset sisältövaatimukset. Osayleiskaavan sisältö, esitystapa ja mittakaava on laadittu yleiskaavan ohjausvaikutukset huomioiden. Osayleiskaavan mittakaava on 1:10 000. Kaavakartalle on rajattu tuulivoimaloiden alueet, jotka ohjaavat suoraan rakennuslupamenettelyä. Suunnittelun yhteydessä on selvitetty kattavasti tuulivoimaloiden vaikutuksia maisemakuvaan, luonnonarvoihin, kulttuuriympäristön arvojen säilymiseen, muinaismuistoihin, virkistystarpeisiin sekä asuin- ja elinympäristöjen laatunäkökohtiin. Hankkeen suunnittelussa ja kaavoituksessa on huomioitu teknisen huollon ja sähkön siirron järjestäminen, kuten huoltoteiden, kaapelointien ja sähköverkkoon liittymisen järjestämismahdollisuudet. Edellytykset sähköverkkoon liittymiselle on selvitetty sekä ympäristöllisestä että teknisestä näkökulmasta. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 100 (100) 12.5.2015 12 TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN Tuulivoimaloiden rakentaminen edellyttää maankäyttö- ja rakennuslain mukaista rankennuslupaa. Oikeusvaikutteisen osayleiskaavan mukaisesti voidaan suoraan myöntää rakennusluvat tuulivoimaloiden rakentamiselle. Kaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman kuulutuksella. Tuulivoimapuiston rakentaminen aloitetaan teiden ja huolto-/pystytysalueiden rakentamisella. Tuulivoimaloiden tekninen käyttöikä on noin 25 vuotta, koneistoja uusimalla käyttöikää voidaan jatkaa noin 50 vuoteen asti. Voimajohdon rakentamiseen tarvitaan sähkömarkkinalain mukainen rakentamislupa (Energiavirasto). Voimajohtoreittien maastotutkimukseen luvan Maanmittauslaitos ja johtoalueen lunastusluvan myöntää Maanmittauslaitos tai valtioneuvosto. Voimajohdon sijoittuessa tieympäristöön on tarvittaessa haettava Maantielain (2005/503) 47 §:n mukaista poikkeamislupaa maantien suoja- ja näkemäalueelle rakentamisesta. Maantien ylitykselle tai alitukselle on haettava lupa Keski-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksesta. Hanke edellyttää ilmailulain mukaista lentoestelupaa (158 §), koska rakennelmien korkeus on yli 30 m. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 12.5.2015 Helsinki Laatineet: Kuisma Reinikainen DI YKS-503 Kristina Salomaa FM FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki
© Copyright 2025