TAO TULEVAISUUS - Hämeen kesäyliopisto

ITK2015
TAO TULEVAISUUS
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa -konferenssi
15.–17.4.2015 Kylpylähotelli Rantasipi Aulanko, Hämeenlinna
Hämeen kesäyliopiston julkaisuja, sarja B
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
1
TAO TULEVAISUUS
ITK -konferenssin järjestää Hämeen kesäyliopisto yhteistyössä Tampereen yliopiston,
Helsingin yliopiston, Aalto-yliopiston, Hämeen ammattikorkeakoulun, Opetus- ja kulttuuriministeriön, Opetushallituksen, Helsingin kaupungin Mediakeskuksen, Luokanopettajaliitto
ry:n, Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry:n, Opetusalan Ammattijärjestö
OAJ:n ja Tekesin – teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen kanssa.
Suunnitteluryhmän jäsenet
Viteli Jarmo, puheenjohtaja
Arra Olavi
Heino Aarre
Huovinen Liisa
Ilomäki Liisa
Joutsenlahti Jorma
Kangasniemi Jouni
Karjalainen Sari
Koskinen Kimmo
Kylämä Marja
Lehtinen Erno
Leinonen Teemu
Lind Liisa
Lippo Asko
Multisilta Jari
Mäenpää Heikki
Ollikainen Pekka
Piipari Martti
Saarinen Jorma
Salo Hanna
Setälä Mika
Sinko Matti
Sintonen Sara
Sorjonen Reetta
Tertsunen Tauno
Tulivuori Jukka
Vainio Leena
Vainionpää Jorma
Varis Tapio
Vähähyyppä Kaisa
Konferenssin rakenne
Kolmipäiväinen ITK2015-konferenssi rakentuu keskiviikon workshopeista sekä torstain ja
perjantain varsinaisesta konferenssista. Torstain ja perjantain konferenssiohjelma koostuu keynote-luennoista, teemaseminaareista, foorumeista, Invited speaker -luennoista, ITK-torista,
pechakuchista sekä postereista. ITK-näyttelyosastolla alan yritykset, tuotteiden ja palvelujen
tarjoajat sekä konsultit ja kouluttajat esittäytyvät konferenssiyleisölle.
Tiivistelmät on koottu jätettyjen esitysehdotusten teksteistä ja niitä ei ole editoitu. Hämeen
kesäyliopisto ei vastaa tekstien sisällöistä.
Tiivistelmäkirjasen koostaminen
Hanna Salo ja Reetta Sorjonen
Taitto
Sanna Säynäjäkangas
Painopaikka
Painoyhtymä Oy, Porvoo
Hämeen kesäyliopiston julkaisuja, sarja B
Kustantaja:
Hämeen kesäyliopisto, Sibeliuksenkatu 25 B, 13100 Hämeenlinna
puh. 050 5502170
www.hameenkesayliopisto.fi | www.itk.fi
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
2
TAO TULEVAISUUS
Sisällysluettelo
TERVETULOA ITK2015-KONFERENSSIIN!
4
WORKSHOPIT keskiviikko 15.4.2015
6
KEYNOTE JA INVITED SPEAKER torstai ja perjantai 16.–17.4.2015
8
FOORUMIESITYKSET torstai 16.4.2015
9
FOORUMIESITYKSET perjantai 17.4.2015
53
TEEMASEMINAARIT torstai ja perjantai 16.–17.4.2015
81
ITK-TORI torstai ja perjantai 16.–17.4.2015
101
POSTERIT torstai ja perjantai 16.–17.4.2015
111
PECHAKUCHAT torstai ja perjantai 16.–17.4.2015
123
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
3
TAO TULEVAISUUS
Tervetuloa ITK2015-konferenssiin!
ITK-konferenssi – 25 -vuotta opetuksen ja oppimisen puolesta
Vuonna 1989 palasin takaisin Yhdysvalloista, jossa olin jatko-opiskellut Asla-stipendin turvin
tietokoneiden mahdollisuuksista opetuksessa ja oppimisessa. Tohtoriopintojen merkittävä osa
oli valmistella tutkimuspapereita esitettäväksi alan konferensseissa. Suomalaiselle nuorelle tutkijanalulle asia oli uusi ja niinpä kiertelin useampia konferensseja ja innostuin.
Monet konferenssit eivät olleetkaan pelkästään tutkijoille vaan myös opettajille ja opetusteknologiasta kiinnostuneille päättäjille. Mukana oli myös alan yrityksiä ja niinpä ajattelin tällainen
tapahtuma pitää myös kehittää Suomeen, missä tutkijat, opettajat, kehittäjät, suunnittelijat,
päättäjät ja yritysmaailma kohtaavat. Silloin olivat termit hypermedia ja multimedia kaikkien
huulilla ja mm. Applen Hypercard herätti paljon innostusta. Vihdoinkin voin yhdistää asioita
toiseen vain klikkaamalla linkkinä toimivaa sanaa tai kuvaa. Kuulostaako tutulta? Tämä oli siis
ennen WWW:tä Saisikohan tällaista syntymään Suomeen?
Palattuani Suomeen ei muuta kuin toimeksi. Aloitin kierrokseni kouluhallituksesta, jossa
kohteliaasti kuunneltiin ja oltiin jopa vähän innostuneita. Yrityksissä asia sai paremmin tulta
ja mm. IBM ja Apple olivat innolla mukana. Puhujiksi sain houkuteltua mukaan niin Erno
Lehtisen, Kytömäen Jussin kuin monia muita.. Suunnittelimme Hämeen kesäyliopiston kanssa, kaksipäiväisen konferenssin, perjantai-lauantai, jotta opettajat voisivat hyödyntää lauantain
VESO-päivänä ja yrityksille tulisi vain yksi menetetty arkipäivä.
Olin varma, että paikalle tulisi ainakin 500 – 800 osallistujaa. Muutama viikko ennen ITKkonferenssia oli muutama kymmenen ilmoittautunutta ja olin valmis peruuttamaan koko
homman. Lopulta saimme paikalle reilut sata ihmistä, joista varmaan puolet esiintyjiä. No
takkiin tuli ja manasin asiaa Applen edustajalle, Klaus Oeschille todeten, että taisi olla viimeinen kerta kun järjestin ITK:n ja suunnittelin palaavani USA:n missä mielestäni asiat silloin
ymmärrettiin paremmin. Klasu, viisaana miehenä, totesi minulle: ”Jarmo, ITK on ihan hyvä
juttu, mutta se on hieman aikaansa edellä - jatka vaan.”
Niin tein ja ymmärsin, että mukaan järjestelyihin on saatava parhaita voimia kouluhallituksesta
ministeriöön, opettajajärjestöistä alan kellokkaisiin. Iso kiitos kuuluukin ITK:n suunnitteluryhmäläisille, jotka ovat vuodesta toiseen innovoineet uusia tapoja kehittää konferenssia ja ovat
tehneet vaativan arviointityön esitysten osalta. Myös Hämeen kesäyliopiston väki on tehnyt
aina upeaa työtä ITK.n järjestelyjen osalta. Parasta minusta on se, että ITK on teidän osallistujien ja esiintyjien tekemä. Yksin tekemisen aika on ohi – niin koulussa, korkeakoulussa kuin
laajemminkin työelämässä.
Siitä se lähti ja tässä ollaan. Hienoa, että olet täällä tänään. Olemme kulkeneet hienon matkan
Hypercardeista Internetiin, kännyköistä älypuhelimiin ja pc:stä tabletteihin. Samalla olemme
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
4
TAO TULEVAISUUS
oppineet, ettei teknologia ole ratkaisu ihmisenä kasvamiseen ja uuden oppimiseen vaan niissä
tarvitaan toisia ihmisiä, kanssakulkijoita - vanhemmista opettajiin ja kavereihin.
Teknologia avaa meille yhä uusia näkymiä oppimisen tukemiseen, luovuuden kehittämiseen ja
yhteiseen tekemiseen. Ollaan kriittisen avoimia uudelle, kuten olemme tehneet viimeisen 25
vuoden aikana ITK:ssa.
Lämpimästi tervetuloa!
Jarmo Viteli
ITK-konferenssin johtaja vuodesta 1990 -
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
5
TAO TULEVAISUUS
> WORKSHOPIT
> keskiviikko 15.4.2015
ITK-workshopit ovat pääasiassa yhteen teemaan keskittyviä joko puolen päivän tai koko päivän koulutustilaisuuksia. Koulutustilaisuudet ovat luonteeltaan toiminnallisia, eli osallistujat
pääsevät jakamaan kokemuksiaan ja / tai tekemään itse asioita.
Avoin Data & Digitaalisuus – mahdollisuuksia ja haasteita
oppimiseen ja kehittämiseen
Järjestäjä: Hämeen liitto
Bring Your Own Device – opiskelijan oma päätelaite opetuksessa
Järjestäjä: Lahden ammattikorkeakoulu
Esteettinen lukutaito
Järjestäjä: Otavan Opisto, Avoin ajatuspaja
Fronter workshop
Järjestäjä: Fronter Pearson
Getting the most out of digital annotations
Järjestäjä: Finned Oy
Nyt on aika keskittyä pedagogiikkaan!
Järjestäjä: itslearning AS
Office 365 pilvipalvelu opetuksessa
Järjestäjä: Microsoft Oy
Ohjelmoi Kodulla ja opi hauskasti!
Järjestäjä: Osuuskunta Idea-Miilu
Ohjelmointia yläkoululaisille ja lukiolaisille
Järjestäjä: Joensuun normaalikoulu
Opeka ja Oppika: mitä oppilaat osaavat? Mitä pitäisi osata?
Järjestäjä: Tampereen kaupunki
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
6
TAO TULEVAISUUS
OPEN BADGES – OSAAMISMERKIT TUTUIKSI
Järjestäjä: Discendum Oy
Oppimisanalytiikka
Järjestäjä: HY, Aalto, TTY, TAY
Oppimisratkaisujen arviointia opetusta pelillistämällä
Järjestäjä: Helsingin yliopisto
Oppireitit kouluissa, ideointi, luonti ja valmistus
Järjestäjä: Citynomadi Oy
OPS2016 ja tieto- ja viestintäteknologia opetuksessa
Järjestäjä: Otavan Opisto
OPTIMA AKATEMIA
Järjestäjä: Discendum Oy
Physical Apps for Learning
Järjestäjä: Things Around Oy
Sähköiset kokeet ja arviointi ViLLE-järjestelmän avulla
Järjestäjä: Turun yliopisto, Informaatioteknologian laitos
TAO opettajan tie! Toiminta – Arviointi – Osaaminen
Järjestäjä: HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu
Tiviittori – osataanko teillä vai luullaanko vaan?
Järjestäjä: TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry
Toiminnallisuutta matematiikkaan
Järjestäjä: Hämeen liitto / Hämeen kesäyliopisto
Tutkijatapaaminen
Järjestäjä: Tampereen yliopisto - TRIM-tutkimuskeskus ja Aalto yliopisto
Työtilan luominen verkkoalustalle – Opettaja jakaa digitaalista
materiaalia ja työkaluja opetusryhmälleen ja seuraa oppilaiden
oppimishistoriaa
Järjestäjä: Sanoma Pro Oy
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
7
Workshopit
> KEYNOTE JA INVITED SPEAKER
> torstai ja perjantai 16.–17.4.2015
16.4. KONFERENSSIN AVAUS
Tutkimusjohtaja, konferenssin johtaja Jarmo Viteli, Tampereen yliopisto / TRIM
Kaupunginjohtaja Timo Kenakkala, Hämeenlinnan kaupunki
Professori Sanna Järvelä, Oulun yliopisto
FT Lauri Järvilehto
16.4. INVITED SPEAKER -esitykset
Miten johtaa IT:tä osana strategista ja pedagogista johtamista?
Erityissuunnittelija Pasi Silander, Helsingin opetusvirasto
Yksikön johtaja Marja Kylämä, Suomen Akatemia
Semideus: kävely lukusuoralla voi opettaa enemmän kuin tuhat piirakkaa
Yliopistotutkija Kristian Kiili, Tampereen teknillinen yliopisto
17.4. KONFERENSSIN PÄÄTÖSLUENTO
Googlekaan ei anna vastausta kaikkiin hakuihin
Arkkipiispa Kari Mäkinen
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
8
TAO TULEVAISUUS
> FOORUMIESITYKSET
> torstai 16.4.2015
Ammatillisen opettajan monenlaiset oppimisympäristöt
Marja Olsonen, Raija Lietonen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ammatillinen
opettajakorkeakoulu
Ammatillisen opettajan perustehtävänä on kouluttaa työmarkkinoille osaavia työntekijöitä,
jotka oppivat työssä ja kehittävät työtä. Ammatillisen peruskoulutuksen uudistuksen yhteydessä opettajan tehtävät edellyttävät toimimista monenlaisissa oppimisympäristöissä. Koska työelämän muutokset tuovat uusia työprosesseja ja -menetelmiä, koulutuskinsiirtyy uudenlaisiin
ympäristöihin, joissa työelämätaidot monipuolistuvat. Ammatillisen koulutuksen ja opiskelijoitten työhön ohjauksen on näin ollen monipuolistuttava.
Foorumiesityksessä kuvaamme ammatillisen opettajan monenlaisia oppimisympäristöjä.
Kehittelemme opettajankoulutuksessa uusia ratkaisuja, joissa toteutuvat oppijalähtöisyys,
reflektiivisyys ja interaktiivisuus. Fyysisten oppimisympäristöjen lisäksi hyödynnämme virtuaalisia tiloja. Näitä ovat blogit, wikit ja muut interaktiiviset oppimisalustat, kuten Padlet,
Lino, GoogleDrive, ja monet miellekarttasovellukset. Mobiililaitteet mahdollistavat yhteisöllisen oppimisen ja oppimisen ohjaamisen etätyöskentelynä ajasta ja paikasta riippumatta. Näin toteutuu sekä oppijan yksilöllinen oppimisprosessi että ryhmän yhteisöllinen prosessi. Foorumiesityksen monenlaiset ratkaisut sijoitamme virtuaaliselle whiteboardille. Tämä
RealTimeBoard-ympäristö on keskus, jonne sekä opiskelijat että ohjaaja voivat tuoda omia
ehdotuksiaan. Niitä kommentoidaan ja kehitetään yhdessä. RealTimeBoard mahdollistaa sekä
fyysisten että virtuaalisten oppimisympäristöjen toiminnan esittelyn verkkoympäristössä. Näin
toimien monipuolistamme oppimista ja ohjaamista sekä lisämme koulutukseen uuden teknologian tuomia ratkaisuja.
Kuvaamamme monet mahdollisuudet irrottavat sekä yksilöllisen että yhteisöllinen oppimisprosessin fyysisestä luokkatilasta muunneltaviin ja joustaviin oppimisympäristöihin. Tämä
puolestaan haastaa ammatillisen opettajan ohjausjärjestelmien kehittämiseen ja uuteen
ohjausajatteluun.
Arkiympäristö pelikenttänä
Riku Alkio, Tero Kulha, Lentävä Liitutaulu Oy
Esitykseen liittyvä linkki: http://lentavaliitutaulu.fi/
Foorumiesityksessä esitellään SmartFeet –sovellusta ja sen taustalla olevia pedagogisia lähtökohtia. Uudenlainen oppiminen vaatii uudenlaisia käytännön työkaluja. SmartFeet on skaalautuva
ja helppo työkalu opettajalle. Sen avulla uusissa opetussuunnitelmissa painotettavia tulevaisuuden taitoja voidaan opetella koulun arkipäivässä. Meidän opettajien on syytä kehittää uuden-
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
9
Foorumiesitykset
laista pedagogiikka, jossa oppilaiden omat laitteet otetaan opiskeluvälineiksi. Mobiililaitteet on
tehty liikkumaan, niiden avulla oppiminen voidaan siirtää ulos luokkahuoneesta.
SmartFeet on verkossa toimiva sovellus, joka liittää virtuaalisuuden ja autenttisuuden mielenkiintoiseksi kokonaisuudeksi. Verkkosovelluksen avulla fyysinen ympäristö ja virtuaalimaailma
sulautuvat yhdeksi oppimisympäristöksi.
SmartFeet -pedagogiikka pohjautuu tutkivaan ja kokemukselliseen oppimiseen. SmartFeetoppimisympäristössä opettaja voi helposti rakentaa oman pelin oppilailleen. Pelialueena voi
olla esimerkiksi kaupunki, kaupunginosa, koulun piha, koulutila, kampusalue tai messuhalli.
Pelaavilla joukkueilla on tablettilaitteet tai puhelimet mukanaan, ja he avaavat tehtäviä digitaaliselta pelilaudalta. Opettaja johtaa peliä omalta tietokoneeltaan: hän arvioi tehtävät ja antaa
pelaajille palautetta reaaliaikaisesti. Peleissä hyödynnetään myös vertaisoppimista, sillä pelejä
pelataan joukkueissa. Arkiympäristössä tapahtuva oppiminen konkretisoi tunneilla opittuja
asioita. Pelin avulla pelaajat oppivat näkemään lähiympäristönsä uusin silmin.
Opiskeltavan asian lisäksi peleissä harjoitellaan tulevaisuuden taitoja, tiimityöskentelyä sekä
tieto- ja viestintätekniikan soveltamista. Tiimin sisällä on paljon asiantuntemusta ja osaamista,
jota joukkueet hyödyntävät tehtäviä suorittaessaan. Tehtäviin voi liittyä videointia, haastatteluita, tiedonhakua verkosta, valokuvia, tekstintuottamista jne.
Yhteinen kokemus ja ongelmanratkaisu tekevät oppimisesta yhteisöllistä, jossa teknologialla
on mahdollistajan rooli. Kun peliin yhdistetään yhdessä tekeminen ja fyysinen liikkuminen,
oppimisen luonne muuttuu kokonaisvaltaiseksi yhteisöllisyydeksi, jonka mobiiliteknologia
mahdollistaa. Jos tehtävien vaikeusaste on kohdallaan ja pelin dramaturgia onnistunut, pelaajat uppoutuvat peliin.
Foorumiesityksessä pohditan, millä tavoin opettaja voi valmistautua uusien ops:ien tuloon.
Esittelemme helpon työkalun, jonka avulla opettaja voi tuoda pelillisyyttä ja tutkivaa oppimista koulun arkeen.
Autenttisuutta oppilaiden ja opettajaopiskelijoiden oppimiseen –
esimerkkinä oppilaslähtöinen ja ongelmaperustainen geometrian
opiskelu
Susanna Pöntinen, Sinikka Räty-Záborszky, Itä-Suomen yliopisto, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto
Joensuun normaalikoulun 3a luokassa toteutettiin keväällä 2014 geometriaprojekti, jossa oppilaat ja opettaja yhdessä toimivat tiedon rakentajina. Projektin aikana oppitunneilla käytettiin
aitoja toimintatilanteita, ylitettiin oppiainerajoja ja hyödynnettiin uusia välineitä sekä materiaaleja että erilaisia ympäristöjä. Keskeisenä tavoitteena oli, että oppilaat keskustelevat, pohtivat
ja suullistavat geometriassa opiskeltavia ilmiöitä ja sisältöjä toistensa kanssa. Oppilaiden työskentelyprosessi haluttiin myös taltioida autenttiseksi videomateriaaliksi opettajankoulutukseen.
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
10
TAO TULEVAISUUS
Tätä varten työskentelyn eri vaiheita kuvattiin sekä ryhmän että yksilöllisen työskentelyn näkökulmista. Ryhmän näkökulman taltioinnissa videointi tapahtui perinteisesti tutkijan toimesta
koko ryhmää kuvaten. Yksilöllisen näkökulman taltioinnissa käytettiin oppilaan päähineeseen
kiinnitettyä GoPro-kameraa, jolloin työskentely taltioitui yksittäisen oppilaan näkökulmasta.
Geometriaprojekti edisti oppilaiden sosiaalisia taitoja, vuorovaikutusta, tiedon jakamista ja oppimisen reflektointia. Tarkoituksena oli erityisesti tuoda omaa ajattelua näkyväksi – kuulluksi.
Oppimistehtävät eivät olleet ennakolta tiukkaan strukturoituja, vaan ongelmat olivat avoimia,
ja vaativat oppilailta laajempien kokonaisuuksien ymmärtämistä. Avoimuus ja ongelmaperustaisuus oppimisen lähtökohtana haastoivat oppilaita 1) soveltamaan sääntöjä 2) vaiheistamaan
ongelmanratkaisuprosessia 3) käyttämään työkaluja joustavalla tavalla sekä 4) tekemään tarkoituksenmukaisia valintoja. Projektin aikana oppilaat käyttivät tablettilaitteita monipuolisesti;
sekä suljettujen että avointen ongelmien ratkaisemisessa itsenäisesti, pareittain, yhdessä ryhmän ja luokan kanssa. Lisäksi työskentely luokkahuoneessa ja luokkahuoneen ulkopuolella
laajensi oppimisen ympäristöä. Lopuksi oppilaat muun muassa tuottivat omia opetustuokioita
ulkona koulun pihalla ja jopa metsässä kuvaamalla iPad:illä. Oppilaiden autenttista geometriaprojektia hyödynnetään opettajankoulutuksessa – projektin aikana taltioidut videomateriaalit
ovat eläviä esimerkkejä oppilaiden ja opettajan yhteisestä tiedonrakentelusta.
Blogipedagogisia sovelluksia: opettajien ja oppilaiden kokemuksia
Annika Meder-Liikanen, Reetta Nisonen, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu
Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun yläluokkien ja lukion kuvataideopetuksessa on usean vuoden ajan kehitetty ja kokeiltu Blogger-blogialustan pedagogisia sovelluksia.
Esityksessä esitellään erilaisia, opetustyössä kokeiltuja ja hyväksi havaittuja tapoja hyödyntää
blogialustaa pedagogisena työkaluna. Tapausesimerkkien lisäksi esitellään oppilaiden ajatuksia
ja kokemuksia blogin käyttämisestä työvälineenä. Oppilaiden näkökulmaa on tutkittu haastatteluilla ja kyselyillä.
Vaikka tapausesimerkit ovat kuvataideopetuksesta, ne soveltuvat mainiosti muidenkin aineiden
opetukseen.
Annika Meder-Liikanen on kuvataiteen päätoiminen tuntiopettaja Helsingin yliopiston Viikin
normaalikoulussa. Kokemusta bloggaamisesta löytyy paitsi monien pedagogisten kokeilujen
osalta, myös vapaa-ajan innokkaan blogiharrastuksen myötä.
Reetta Nisonen on kuvataiteen sivutoiminen tuntiopettaja Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulussa. Oppilaiden kokemukseen blogityöskentelystä pureutuva tutkimus on osa hänen Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun kuvataidekasvatuksen lopputyötä. Nisonen viimeistelee myös mediakasvatuksen maisteriopintojaan Tampereen yliopistolla.
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
11
Foorumiesitykset
Case Kauniaisten lukio - valmiina sähköiseen yo-tutkintoon (?)
Ilpo Ahlholm, Sanna Wahlman, Kauniaisten lukio
Esitykseen liittyvä linkki: http://www.kauniaistenlukio.fi
Miten sähköiseen ylioppilastutkintoon ja sähköisen pedagogiikan tuloon voi valmistautua lukiossa monella sektorilla ja miten tulokset näkyvät opiskelijoiden toiminnassa?
Kauniaisten lukio on pääkaupunkiseudulla sijaitseva 375 opiskelijan lukio. Esityksessä on katsaus rehtorin, opettajan ja it-palveluja tuottavan yrityksen äänin koulun kehityksestä kohti sähköisiä ylioppilaskirjoituksia sekä pedagogisesta muutoksesta, joka on tapahtunut siirryttäessä
käyttämään opiskelijoiden henkilökohtaisia päätelaitteita kolmen vuoden aikana.
Opiskelijat käyttävät kolmenlaista henkilökohtaista päätelaitetta eri vuositasoilla: abit IPadeja,
kakkoset Microsoft Surface RT:tä ja ykköset HP Pro Bookia. Ykkösten Digabi-kelpoinen laiteratkaisu on järjestetty yhteistyössä ulkopuolisen palveluntarjoajan, Opinsys Oy:n kanssa. Malli
rakentuu opiskelijoiden itsensä ostamista laitteista ja koulun tarjoamista ylläpitopalveluista.
Opinsysin edustaja kertoo mallin toteuttamisesta ja koulun tietoteknisestä palvelukonseptista.
Koneita käytetään hyvällä menestyksellä koulukeskuksen avoimen langattoman verkon kautta.
Paitsi tekniikkaa muutos lukiossa on paljon työyhteisön pedagogista kehitystä, kuten työtapojen, sähköisten oppimateriaalien käytön ja sähköisen arvioinnin opettelua. Esityksessä kerrotaan myönteiseen kehitykseen johtaneista ratkaisuista osaamisen jakamisessa ja opettajien
muusta kouluttautumisesta sekä esitetään opettajille suunnatun kyselyn tuloksia. Opettajien
kokeiluja sähköisestä arvioinnista sekä Digabi-ympäristön hyödyntämisestä tuodaan esille.
Myös opiskelijoiden kokemuksia tietokoneiden opetuskäytöstä, sähköisestä arvioinnista sekä
opiskelijoiden omista ratkaisuista tietokoneiden käyttökulttuurissa tuodaan esille, mukana on
muutamia videoklippejä opiskelijoiden haastatteluista. ‘
Kauniaisten lukion opettajat ja opiskelijat ovat varsin valmiina siirtymään sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin, ilman paniikkia. Muutos tuntuu hallitulta, kiitos ajoissa alkaneen kehitystyön
ja onnistuneen kehityksen ‘annostelun’. Tämä siitä huolimatta, että kaikki yksityiskohdat eri
aineiden osalta ja sähköisen tutkinnon käytännön toteuttamisen osalta eivät ole vielä selvillä.
City Compass -pelillä potkua poikienkin vieraan kielen oppimiseen
Laura Pihkala-Posti, TaY/ LTL / Tampereen kaupunki
Pekka Kallioniemi, TAY/SIS
Yhteistoiminnallisella City Compass -virtuaaliseikkailupelillä potkua poikienkin vieraan kielen
oppimiseen
Suurimmalle osalle vieraan kielen oppijoita abstrakti kielioppi- ja tekstipainotus ei ole optimaalisin lähestymistapa. Niiden rinnalle tarvitaan toiminnallisempia, elämyksellisiä vaihtoehtoja sekä autenttisuutta opiskelumotivaatiota nostamaan. Erityisesti teknis-matemaattisesti
suuntautuneet pojat tarvitsevat aiempaa enemmän onnistumisen tunteita motivoituakseen
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
12
TAO TULEVAISUUS
kielenoppimiseen. Pelillisen, immersiivisen lähestymistavan soveltaminen sopii juuri tähän
tarkoitukseen. Design-tutkimusprojektimme onkin kehittänyt interaktiivisen teknologian
pedagogista hyödyntämistä modernin viestintäpainotteisen kieltenopetuksen edistämiseksi.
Monitieteinen tutkimusryhmämme on luonut vuorovaikutteiseen moniaistiseen teknologiaan
pohjautuvaa innovatiivisen puhe- ja toimintasovelluskonseptin. Siinä seikkaillaan eri maissa
ja kaupungeissa suullisesti parin kanssa muun muassa reitinneuvontatehtäviä ja visuaalisten
haastavien ympäristöjen kuvausta suorittaen. Järjestelmä tarjoaa multimodaalista apua viestinnän tueksi, mikä mahdollistaa tutkimusaineistomme valossa eritasoisille oppijoille oppimismotivaatiota nostavia onnistumisen kokemuksia. Myös kehollisuus voidaan tuoda osaksi
kokemusta silloin, kun mukaan otetaan Kinect-ohjain. Erityisesti pojat suoriutuvat pelillisistä
tehtävistä nopeasti saaden näin positiivista palauttetta ja rohkaisua suulliseen vieraalla kielellä
viestintään. Sovellus toteuttaa oppija-autonomiaa parhaimmassa mielessä. Kaksi kielenoppijaa
seikkailee ja viestii virtuaaliympäristössä sen tarjoamaa tukea itse parhaaksi katsomallaan tavalla
hyödyntäen ilman opettajan ohjausta. Tehtäväkeskeisyys johtaa luonnollisenkaltaiseen viestintään, jossa tavoitteeseen pääseminen nousee etusijalle, jolloin viestinnän sujumista vaikeuttavat
estot katoavat ja puhe alkaa matkan varrella useimmiten sujua yhä paremmin.
Digitaalinen tarinankerronta (DST) osallistavana ops-työn välineenä
Iida-Maria Peltomaa, Otavan Opisto
Hanna Mehtonen-Rinne, Be. Tell.
Esitykseen liittyvä linkki: http://www.ebarometri.fi/oppilaiden-aanta-kuulemassa-oppimisen-kaikkiallisuus/
Kaksikielisen paikkakunnan suomen- ja ruotsinkielisen peruskoulun oppilaat pureutuivat mobiililaitteilla digitaalisen tarinankerronnan menetelmällä OPS2016-perusteluonnoksen teemoihin oppimisen kaikkiallisuudesta ja oppimisvälineiden käytöstä tulevaisuuden koulussa.
Kaksikielisenä toteutetussa työskentelyssä opettajat ja oppilaat osallistettiin OPS-prosessiin
tulevan opetussuunnitelman hengessä: osallistujia aktivoiden, monipuolisia menetelmiä hyödyntäen ja koulun ovia avaten.
Työskentelytapaan tutustumisen jälkeen oppilaille esitettiin mm. seuraavat kysymykset:
Missä kaikkialla olet oppinut tai voit oppia? Mitä, keiden kanssa?
Mitä välineitä voit käyttää avuksesi oppimisessa?
Mitä hyötyä koulussa oppimistasi asioista on vapaa-ajalla ja tulevaisuudessa?
Mitä hyötyä muualla oppimistasi asioista on koulussa, miten ne voitaisiin huomioida paremmin?
Digitaalinen tarinankerronta on menetelmä, joka perustuu henkilökohtaisten ajatusten, tunteiden ja mielipiteiden avoimeen kertomiseen ja kuuntelemiseen. Työskentelyssä hyödynnetään
tablet-laitteita sekä mm. videoeditorisovelluksia (esim. iMovies). Työskentelyssä osallistujat oppivat sekä käyttämään tablet-laitteita ja sovelluksia että syventymään niiden avulla käsiteltävään
teemaan. Tarinankerronnan menetelmin työstettävä teema voidaan valita kunkin koulun tai
ryhmän kiinnostuksen ja tilanteen mukaan.
Työskentelyn lopputuotoksina syntyneet kahdeksan 1-2 minuutin kestoista videotarinaa ovat
oppilaiden kannanottoja yhteen tai useampaan edellä mainituista kysymyksistä. Oppilaat sai-
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
13
Foorumiesitykset
vat apua tekniseen toteutukseen, muutoin videoiden tuottamisprosessi on käsikirjoituksesta
editointiin oppilaiden oma tuotos, jonka sisältöä ei ole sensuroitu. Tuotoksissa korostui mm.
mahdollisuus hyödyntää tieto- ja viestintäteknologiaa oppimisessa sekä opettajan luottamus ja
kunnioitus oppilaita kohtaan.
Oppilaiden työskentely sitouttaa kouluja tulevaan opetussuunnitelmaan ja sen paikallistamiseen ja julkaistut menetelmäkuvaukset ja tuotokset antavat muille kouluille ideoita oppijoita
ja opettajia osallistavaan OPS-prosessiin ja siinä hyödynnettäviin tvt- ja muihin menetelmiin.
Digitaalisen tarinankerronnan keinoihin pohjautuvaa työskentelyä jatketaan syyslukukauden
2014 aikana samoilla sisältöteemoilla toisella paikkakunnalla opetushenkilöstön kanssa.
Flipped Classroom ja ketterät menetelmät YAMK-koulutuksessa
Miikka Ruusunen, Mikko Mäntyneva, HAMK
Tutkintotavoitteista aikuiskoulutusta uudistettaessa lähtökohtana on ollut rakentaa se entistä enemmän työstä oppimiseen perustuvaksi ja aikuisopiskelijan omaa vastuuta lisääväksi.
HAMKin YAMK- koulutuksen toteutustapa muutettiin luentopainotteisesta opetuksesta kohti käänteistä oppimista (Flipped Classroom). Opiskelijat kasvattavat osaamistaan ja pääsevät
oppimistavoitteisiin pienissä tiimeissä itsenäisesti työskennellen. Ohjattuja opettajavetoisia
verkkokohtaamisia järjestetään kuukauden välein.
Ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittavat opiskelijat työskentelevät opintojensa aikana täysaikaisesti omissa työyhteisöissään. Verkkoympäristö ja työn ohessa opiskelu asettavat opiskelijoiden toiminnalle ja heidän ohjaukselleen haasteita. Aiemmin on toteutettu aikuiskoulutusta verkon yli enemmän opettajavetoisesti, jolloin opetuksen toteutustapana on
pitkälti ollut verkkoluento, jota on tukenut oppimateriaali ja oppimistehtävät digitaalisessa
oppimisympäristössä. Oppimista on kuitenkin haluttu muuttaa oppijaa enemmän aktivoivaksi. Tähän on haettu ratkaisua soveltamalla ohjelmistokehityksestä tuttuja ketteriä menetelmiä.
Opiskelijatiimit työskentelevät itsenäisesti hyödyntäen verkon pilvipalveluita, mutta läpinäkyvästi siten, että ohjaaja voi seurata oppimisprosessia koko koulutuksen ajan. Samalla opiskelijat
hallinnoivat ja seuraavat omaa kulloiseenkin oppimisteeman määriteltyä oppimisprojektiaan
sekä pystyvät kehittämään tiiminsä toimintaa tehokkaammaksi reflektoimalla sitä säännöllisin
väliajoin.
Opiskelijat hyödyntävät opiskeluissaan laajasti erilaisia verkkopalveluita. Pilvipalveluna tarjottava Microsoft O365-projektisivusto mahdollistaa opiskelijatiimille selkeän työnjaon ja aikataulun määrittämisen. Keskinäisiin viikoittaisiin tiimipalavereihin he voivat käyttää reaaliaikaista verkkokonferenssijärjestelmää. Oppimistehtävänsä opiskelijat tekevät oppimisteemasta
riippuen joko yhteistoiminnallisesti verkossa tai yksilötehtävinä.
Esityksessä kuvataan käänteiseen oppimiseen ja ketteriin menetelmiin pohjautuvan tutkintotavoitteisen koulutuksen suunnittelua, toteuttamista ja kehittämistä vaiheittain kehittämisen kehän (PDCA) avulla, jota hyödynnetään myös osana korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmää.
HAMKissa ylemmän amk-tutkinnon Liikeoiminnan kehittäminen -koulutus siirtyi syksyllä
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
14
TAO TULEVAISUUS
2014 moduulimuotoisiin toteutuksiin. Esitys perustuu sekä ensimmäisen moduulin syksyllä 2014 aloittaneen opiskelijaryhmän kokemuksiin että moduulin toteuttaneen opettajatrion
havaintoihin. Tässä Työyhteisötaidot-moduulissa pilotoidaan erityisesti pilvipalveluja ketterän yhteisöllisen käänteisen oppimisen mahdollistajana. Tämä pilotti on osa valtakunnallista
YAMK-koulutus vahvaksi TKI-toimijaksi -hanketta. Siinä rakennetaan ja konseptoidaan mm.
erilaisia kohtaamis- ja oppimisympäristöjä. Aikaisempi SysTech-hanke antoi pohjan verkkotyökalujen soveltamiseen.
Helppoa graafista ohjelmointia Scratchillä
Raisa Valtaoja, Tampereen kaupunki, eVarikko
Esitykseen liittyvä linkki: http://scratch.mit.edu
Miksi ohjelmointia?
Uudessa OPSissa korostetaan ohjelmoinnin tärkeyttä osana tieto- ja viestintätekniikan osaamista - eikä suotta! Ohjelmointi kehittää oppilaiden loogista ajattelua ja ongelmanratkaisutaitoja sekä parantaa tietoteknisiä taitoja. Lisäksi perinteinen tietotekniikkaopetus kyllästyttää
oppilaita, mutta ohjelmointi antaa uusia haasteita. Graafinen ohjelmointi on asetettu mm.
3.-6.-luokkalaisten matematiikan osaamistavoitteisiin.
Miten liikkeelle helposti?
Graafisen ohjelmointia voi opettaa vapaasti käytettävällä MIT:n kehittämällä Scratch-alustalla.
Se on sopiva ohjelmoinnin ajattelutavan tutustumiseen ja helppo myös opettajien ottaa haltuun,
vaikkei ohjelmointiosaamista olekaan. Scratchillä voi ohjelmoida animaatiota, pelejä, tarinoita
jne. ja jakaa niitä. Palvelussa voi ottaa muokattavaksi muiden julkaisemia ohjelmia. Palvelu
on suomenkielinen ja toimii verkkosivujen kautta (Flash) tai omassa tietokonesovelluksessaan.
Ohjelmoiminen Scratchillä on kuin Lego-palikoiden pinoamista yksinkertaiseksi komentojonoksi. Vaikka Scrachin käyttäminen on yksinkertaista, sillä voi tehdä yllättävänkin monimutkaisia ohjelmia. Esityksessä demotaan lyhyesti, miten Scratchillä ohjelmoidaan.
Kokemuksia
Eräs alakoulu on käyttänyt Scrachiä opetuksessa syksystä 2014 lähtien. Esityksessä kerrotaan
heidän kokemuksistaan Scratch-ohjelmoinnista.
Henkilökohtaiset oppimisympäristöt opettajankoulutuksessa
Sini Kontkanen, Teemu Valtonen, Itä-Suomen yliopisto
Itä-Suomen yliopistossa on vuoden 2014 alusta alkaen otettu käyttöön Microsoftin Office
365 ohjelmisto. Ohjelmiston tämänhetkinen versio tarjoaa opiskelijoille muun muassa sähköpostin, kalenterin, Twitteriä muistuttavan Newsfeed-palvelun, Office työkalut (myös omalle
koneelle ladattavaksi), Lync-pikaviestipalvelun sekä Sites ryhmätyöskentelyn välineet.
Tässä esityksessä keskitytään Office 365ympäristöön liittyvään kokeilutyöhön Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen yksikön osalta. Yksikössä ohjelmiston käyttöönottoa edis-
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
15
Foorumiesitykset
tetään kahdesta näkökulmasta. Opetushenkilökuntaa rohkaistaan yhä enemmän hyödyntämään esimerkiksi Sites-työkaluja kontaktiopetuksen tukena, jatkossa yhä enemmän Moodlen
korvaavana ympäristönä. Tavoitteena on näin kehittää ja tutkia Office365:n soveltuvuutta
yliopisto-opintojen välineeksi. Tämän lisäksi opiskelijoita rohkaistaan Officen365:n omaehtoiseen käyttöönottoon, tavoitteena Office 365 ympäristön näkeminen opiskelijoiden henkilökohtaisena oppimisympäristönä. Opiskelijat muun muassa laativat ePortfolion ympäristöä
käyttäen.
Office 365:n kaltaiset ympäristöt, kuten PedaNet tai Google Apps For Education, tuovat
henkilökohtaisille oppimisympäristöille tyypillisen näkökulman verkko-oppimisympäristöjen
käyttöön opettamisen ja opiskelun välineenä. Opiskelijalle annetaan mahdollisuus itse käyttää ja rakentaa ympäristöjä oman ja vertaisopiskelijoiden oppimisen tueksi hyödyntäen samoja työkaluja kuin opettaja. Office 365 sisältää sekä opettajien laatimat materiaalit, välineet ja ympäristöt että opiskelijoiden käyttöönottamat työkalut muodostaen kokonaisuuden.
Opiskelijalle tarjotaan välineitä, joiden avulla hänen on helpompi seurata opintojaan mm.
yksittäisiä kurssiympäristöjä tai dokumentteja, tehdä oppimisprosessista läpinäkyvämpää sekä
laatia omia opiskeluverkostoja, ryhmiä ja sisältöjä.
Henkilökohtaisten oppimisympäristöjen hyödyntäminen opintojen välineenä on kuitenkin
haastavaa ja vaatii kehitys- ja tutkimustyötä. ITK-esityksen aikana kerromme tarkemmin kokemuksista Office365 ohjelmiston käyttöönotosta. Esitys kohdistuu opetushenkilöstön kokemuksiin sekä opettajaopiskelijoiden näkemyksiin.
Hyvä netti, paha netti
Marju Markkanen, Kariston koulu
Marju Markkanen kuvailee miten oman koulunsa oppilaat näkevät netin vaarat ja haasteet.
Lisäksi hän kertoo oppilaiden kokemuksista sekä ajatuksista netin käyttöön liittyen.
Innostavaa osaamisen tunnustamista osaamismerkeillä.
Sanna Brauer, Oamk/ Ammatillinen opettajakorkeakoulu
Satu Järvinen, Espoon Seudun koulutuskuntayhtymä Omnia
Esitykseen liittyvä linkki: http://www.oppiminenonline.com
Jokainen on seppä syntyessään. Osaaminen on useiden pienten osa-alueiden henkilökohtainen
kokonaisuus, missä eri osaamisen osat yhdessä muodostavat laajempia asiakokonaisuuksia ja
rakentavat ammatillista osaamisprofiilia. Silti itse kullekin on aika ajoin vaikeaa pukea tuo
osaaminen tunnistettavaan muotoon. Ilman sopivaa ohjausta tai välinettä yksittäiselle opettajallekin voi olla hyvin haastavaa tuoda oma osaamisensa esiin tavalla, joka tukee häntä oman
ammatillisen kasvupolkunsa rakentamisessa.
Onnistumisen kokemukset, oman osaamisen tunnistaminen ja siitä saatava tunnustus motivoivat tehokkaasti oppimaan lisää. Learning by doing on jo oppimisen arkea ammatin opetuksen
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
16
TAO TULEVAISUUS
parissa työskenteleville. Osaamisen tunnustaminen digitaalisin merkein (Mozilla Open Badges)
tuo arkeen juhlan tuntua, joka sopivasti palasteltuna auttaa ymmärtämään mitä osaamisperusteisuus on ja kuinka se motivoi jatkamaan uuden oppimista ja opitun käytäntöön soveltamista.
OppiminenOnline käsittää pelin rakentamisen avoimissa verkkoympäristöissä, avoimet verkkosessiot, innostavan ja kannustavan ohjaamisen online, osaamisen tunnustamisen Open
Badges-järjestelmällä sekä avoimet aineistot (tallenteet ja materiaalit), jotka julkaistaan hyödynnettäväksi verkosta. Pelin pienistä kokonaisuuksista voi rakentaa itselleen syvempää osaamista
haluamistaan aiheista. OsaOppi III-hankeverkostolla on tarjolla 50 teemaa ja verkkosessiota
seuraavista aihealueista: pedagogiset mallit, oppimisen tvt-välineet, verkostotyö hankkeissa ja
kehittämisessä sekä rikastettu oppiminen. Myös OppiminenOnline kouluttajat ovat rohkeasti hypänneet peliin mukaan: uuden rakentaminen on aitoa yhteistyötä ja yhteistä tekemistä
- valtakunnallisesti.
Täydennyskoulutus toteutetaan kehittyvien Ope.fi-taitotasojen viitekehyksessä. Pelillinen täydennyskoulutus tarjoaa mahdollisuuden koota yhteen opettajan jo olemassa oleva osaaminen
ja nyt hankittu uusi osaaminen. Digitaaliset osaamismerkit tekevät osaamisen näkyväksi sekä
itselle että muille ja auttavat hahmottamaan, miten edetä seuraavaksi henkilökohtaisen kehittymisen monimuotoisilla verkko-opintopoluilla. Oppiminen online on OsaOppi III - osaamispisteet pelissä -hankkeessa toteutettava avoin pelillinen täydennyskoulutuskokonaisuus: peli,
MOOC ja osaamisen tunnustamisen prosessi, jossa keskiössä on oman osaamisensa kehittämisestä ja jakamista innostunut opettaja.
ITK-foorumiesityksessä haluamme välittää sitä aitoa innostusta ja oppimisen iloa, jota
OppiminenOnline voi tarjota. Sen vuoksi osallistujat pääsevät itsekin esityksen yhteydessä kokeilemaan peliä ja hankkimaan tunnustusta omalle osaamiselleen badgejen kautta.
Koko koulun kokeet sähköisinä - kuinka se tehdään?
Eija Immonen, Sotungin lukio ja etälukio
Ari Immonen, Sotungin etälukio
Syksyllä 2013 asetimme itsellemme kunnianhimoisen tavoitteen tehdä kaikki etälukion viidennen jakson kokeet sähköisinä. Muutamat lukiomme opettajat olivat jo kokeilleet kokeiden sähköistämistä, mutta nyt olimme liikkeellä koko etälukion opettajakuntana, noin 20 opettajaa.
Miten sen teemme, mitä pitää ottaa huomioon, millaisia kokeita, avoimella netillä vai ilman,
miten tekniikka saadaan toimimaan, miten mahdolliset ongelmatilanteet hoidetaan, monia
kysymyksiä heräsi ja niihin yhdessä mietimme ratkaisuja lukuvuoden mittaan.
Kokeet päätettiin järjestää edelleen koululla koeviikon iltoina. Eri oppiaineissa teimme erilaisia
ratkaisuja kokeen tehtävätyyppien suhteen. Nettiä emme halunneet sulkea, joten kysymystyypit piti miettiä tarkkaan. Kielissä, reaaliaineissa, matematiikassa, kaikissa oli omat haasteensa.
Toisissa oppiaineissa sähköistys onnistui paremmin, toisissa huonommin. Kerromme muutaman esimerkin eri oppiaineiden ratkaisuista ja kokemuksista. Opettajakunnan yhdessä tekeminen ja vertaistuki olivat kokeiden tekemisessä isossa roolissa.
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
17
Foorumiesitykset
Teknisiin ongelmiin pyrimme varautumaan mahdollisimman hyvin ja kaupungin tietohallinto
oli avuliaasti mukana, jotta kaikki sujuisi hyvin, mutta kaikista varotoimista huolimatta emme
välttyneet ongelmilta. Tule kuulemaan, millaisia vaikeuksia kohtasimme ja miten ne voitimme.
Täysin emme tavoitteeseemme päässeet - erilaisista syistä ihan kaikilla kursseilla ei sähköistä
koetta toteutettu, mutta koeviikon jälkeen päällimmäisenä oli onnistumisen ja tyytyväisyyden
tunne. Tänä lukuvuonna olemme toteuttaneet sähköisiä kokeita entistä useammin. Jo syksyn
2014 aikana nousi lukuisia ideoita tehdä sähköinen koe jollakin uudella tavalla. Etälukiossa
saadut kokemukset ovat innostaneet ja kokeiden sähköistäminen on ryöpsähtänyt laajalti myös
päivälukion puolelle. Näitä kokemuksia haluamme jakaa.
Askel kerrallaan, yhdessä tehden, toisiamme tukien ja innostaen uskomme olevamme valmiit
kohtaamaan sähköiset ylioppilaskirjoitukset.
Foorumiesityksessä keskitymme erityisesti koko koulun toimintakulttuurin muuttamiseen
oppilaitosjohdon ja opettajakunnan yhteistyönä, pedagogiikka jätetään tarkoituksella vähemmälle huomiolle. Sähköinen arviointi haastaa koulun kaikki toimijat uudenlaisen kulttuurin
rakentamiseen. Suunnitteluprosessi edellyttää monen osaajan yhteistyötä, ennakkoluulotonta
heittäytymistä, kokeilua, innostamista, virheistä oppimista ja onnistumisesta iloitsemista.
Miten sähköiset kokeet muuttavat opiskelijoiden työtä? Miten opiskelijat ottavat muutoksen
vastaan? Opiskelijoiden palautetta keräämme läpi koko lukuvuoden. Tule kuulemaan tuoreimmat opiskelijoiden kommentit paikan päälle.
Koulu laajentaa museon todellisuutta virtuaaliseksi
Petri Lounaskorpi, Konneveden lukio
Uusien opetussuunnitelmien odottelun myötä ideat kehittyvät nykyisen teknologian hyötykäytön arkipäiväistämisessä. Koulumme vieressä oleva kotiseutumuseo tarjosi verrattoman hyvän
oppimisalustan sekä historiaan, yhteiskuntaoppiin, kielten opiskeluun että tietotekniikkaan.
Museokäyntiensä jälkeen oppilaat ideoivat pienryhmissä uusia tapoja esitellä museokohteita
sekä paikallishistoriaa. Syntyi ideavyöry videoista lisättyyn todellisuuteen. Ideoita lähdettiin
työstämään yhdessä kulttuurilautakunnan ja kotiseutuyhdistyksen kanssa ja saatiin aikaiseksi
tuotantosuunnitelmat merkittävimpien museokohteiden virtualisoimiseksi.
Oppilaat suunnittelivat yhdessä opettajien kanssa tuotannot ja toimintamallit.
Oppiaineyhteistyöllä saatiin aikaan tarvittavat tuntiresurssit. Tuotannot käynnistyivät käsikirjoittamisella, jossa oppilaat loivat oman kohteensa virtualisointisuunnitelmat ja
toteutussuunnitelmat.
Suunnitelmat vaihtelivat QR-koodista käynnistyvistä toiminta- ja työnäytösvideoista Aurasma
–käynnistyviin lisätyntodellisuuden kuvagallerioihin.
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
18
TAO TULEVAISUUS
Oppilaat tuottivat sisällöt, kuvasivat videot (useimmiten kännykkäkamerallaan) keräsivät ja
etsivät valokuvat sekä haastattelivat asiantuntijat pienryhmissä. Materiaalille luotiin hakemisto
pihvipalveluun, josta koosteet latautuivat mobiilivälineisiin.
Museolle tehtiin palvelun käyttöohjeistukset monikielisesti. Myös aplikaatioiden ja muuhun
tarvittavaan laadittiin lyhyet ohjeet vierailijoille.
Oppilaat toimivat projektissa erinomaisesti ja oppivat projektinomaisen työskentelyn kautta
töidensä ohjelmointia, ajoittamista ja hallintaa. Myös opettajat ovat olleet positiivisesti yllättyneitä kehittyneistä projektiohjelmointitaidoista, joista on töiden suunnittelussa merkittävää
hyötyä.
Koulun toimintakulttuuri TVT:n opetuskäytön estäjänä tai edistäjänä
Teemu Mikkonen, Antti Syvänen, Tampereen yliopisto / TRIM
Julkistamme esityksessämme LeaD–hankkeeseen liittyvän osatutkimuksen lopputuloksia rehtorien ja opettajien TVT:n opetuskäyttöä estävistä ja edistävistä tekijöistä. Tutkimuksemme
lähtökohtana oli selvittää opettajien ja rehtorien selityksiä, puolusteluita ja kritiikkiä liittyen
TVT:n käyttöön ja koulun yhteisöllisyyteen. Näiden näkemysten uskomme heijastavan sitä
miten opettajat innostuvat ja sitoutuvat käyttämään TVT -välineitä opetuksessaan pedagogisesti perustellulla tavalla.
Merkittävin TVT:n opetuskäyttöön liittyvä tekijä oli tekemämme kvantitatiivisen että kvalitatiivisen analyysin perusteella koulun toimintakulttuuri. Koulun toimintakulttuuria määritteleviksi tekijöiksi tulkitsimme erilaiset yhteisölliset tekijät. Näitä olivat mm. opettajien ja
rehtorien kommentit liittyen työilmapiiriin, yhdessä tekemiseen, jakamiseen ja opettajien päätösvaltaan. Tutkimustemme mukaan erityisesti kouluissa, joissa taloudelliset resurssit laitteisiin
ja koulutukseen ovat vähäisemmät, tukevat yhteisölliset tekijät TVT:n opetuskäyttöä. Toisaalta,
vaikka laitteistoa ja koulutusta olisi koulussa riittävästi, saattaa niiden käyttö opettajien keskuudessa olla vähäistä, jos koulun toimintakulttuuri ei ole toimiva. Esittelemme esityksessämme haastatteluista nousseita näkemyksiä TVT:n opetuskäytön haasteista ja mahdollisuuksista
peruskoulujen arjessa. Eri näkemyksiä vertailemalla olemme muodostaneet viitekehyksen, joka
auttaa hallintoa ja kouluja suunnittelemaan TVT-hankintoja ja ymmärtämään TVT:n roolia
koulun arjessa.
Kuudesluokkalaisten internetlukutaidot
Carita Kiili, Anu Sandvik, Miika Marttunen, Paavo Leppänen, Jyväskylän yliopisto
Internet on muuttanut lasten ja nuorten lukemistapoja. Koululaisilta vaaditaankin uudenlaisia
lukutaitoja: internetin käyttäjän on osattava tunnistaa relevantteja lähteitä, arvioida niitä kriittisesti ja hyödyntää useita eri lähteitä oppimisessaan. Tässä esityksessä kuvataan tutkimusta,
jossa selvitetään kuudesluokkalaisten internetlukutaitoja.
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
19
Foorumiesitykset
Syksyn 2014 aikana noin 170 kuudesluokkalaisen internetlukemisen taitoja arvioidaan avointa
internetiä simuloivassa oppimisympäristössä. Oppimisympäristössä oppilaat saavat erään kuvitteellisen koulun rehtorilta ongelmanratkaisutehtävän ratkaistavakseen. Tehtävän ratkaisemiseksi oppilaita pyydetään etsimään informaatiota netistä ja yhdistelemään neljältä nettisivulta
löytämiään asioita. Heitä pyydetään myös arvioimaan kahta nettisivua, joista toinen on asiantuntijateksti ja toinen kaupallisesti värittynyt teksti. Lopuksi oppilaat laativat rehtorille sähköpostiviestin, jossa he ottavat kantaa esitettyyn ongelmaan ja perustelevat kantansa tekemänsä
selvityksen pohjalta.
Oppilaiden oppimisympäristössä kirjoittamista vastauksista arvioidaan neljää internetlukemisen osa-aluetta: 1) tiedonhakua, 2) informaation kriittistä arviointia, 3) eri lähteistä löydettyjen
asioiden yhdistämistä sekä 4) kykyä kommunikoida lähteisiin perustuva näkemys muille.
Tiedonhakutehtävistä arvioidaan hakukyselyiden laatimista, relevanttien linkkien valitsemista
hakutuloksista sekä tiedonhakuun käytettyä aikaa. Informaation kriittisessä arvioinnissa kiinnitetään huomiota siihen, kuinka hyvin oppilas osaa arvioida nettisivun laatijan asiantuntijuutta sekä sivun luotettavuutta.
Lähteiden yhdistelyssä arvioidaan, kuinka hyvin oppilas osaa poimia olennaisimman asian yksittäisistä lähteistä sekä yhdistää eri lähteistä löytämänsä asiat yhtenäiseksi kokonaisuudeksi.
Oppilaiden kykyä kommunikoida lähteisiin perustuva näkemys muille arvioidaan puolestaan
heidän laatimastaan sähköpostiviestistä. Sähköpostiviestistä arvioidaan otsikkoa, vastaanottajan huomioimista sekä oman kannan esittämistä ja sen perustelemista nettilähteistä löydetyn
informaation avulla.
Alustavat tulokset vahvistavat aiempien tutkimusten havaintoja muun muassa siitä, että informaation kriittinen arviointi on monille oppilaille vaikeaa. Vain osa kuudesluokkalaisista osasi
tunnistaa kaupallisen internetsivun puolueellisuuden. Sitä vastoin asiantuntijatekstin luotettavuuden perusteleminen näyttäisi sujuvan oppilailta hieman paremmin.
Kymmenen tikkua tabletilla
Maria Hukkanen, Nina Orpana, Siltamäen ala-aste
Esitykseen liittyvä linkki: http://kymmenentikkuatabletilla.blogspot.fi/, http://oppimaisema.
fi/?290&project_id=262
Millaista on tulevaisuuden oppiminen? Mitä taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Miten koulu voi
opettaa tulevaisuudessa tarvittavia taitoja? Miten teknologiaa voidaan hyödyntää oppimisessa?
Miten teknologia nivoutuu osaksi koulun toimintakulttuuria?
Halusimme toteuttaa projektin, jossa eri-ikäiset oppilaat toimivat yhdessä teknologiaa hyödyntäen. Tavoitteenamme oli saada yhteistyöhön mukaan oppilaiden vanhemmat sekä joku
koulun ulkopuolinen taho. Toteutimme noin 20 tunnin mittaisen projektin, jossa 1. ja 5.
luokkalaiset oppilaat tekivät yhdessä virtuaaliset peliohjeet entisaikojen peleistä. Lisäksi meillä
toimi koko projektin ajan 5. luokkalaista oppilaista koottu dokumentaatioryhmä, joka kuvasi
projektin kulkua ja päivitti projektille avattua blogia.
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
20
TAO TULEVAISUUS
Projektin alussa asetimme tavoitteet Poppletilla, yhdessä oppilaiden kanssa. Sitten oppilaat
esittelivät ja opettivat toiselleen pelaamiaan mobiilipelejä. Vierailimme alueen korttelituvalla,
jossa oppilaat haastattelivat n. 60-90 –vuotiaita korttelitupalaisia heidän koululaisina pelaamistaan peleistä ja leikeistä. Korttelitupalaiset saapuivat myös vastavierailulle koulullemme,
jolloin oppilaat pääsivät opettamaan heitä pelaamaan älypuhelimilla sekä iPadeilla. Vierailujen
jälkeen oppilaat tekivät kuvakäsikirjoitukset ja kuvasivat entisaikojen pelien ohjeet. Videot kuvattiin iPadeilla yhden oton periaatteella. Projekti huipentui koululla pidettyyn peli-iltaan,
johon kutsuttiin mukaan myös oppilaiden vanhemmat. Koko projektin ajan yhtenä tärkeänä
tavoitteena oli oppilaiden oma reflektointi ja tekemisen peilaaminen asetettuihin tavoitteisiin. Reflektoinnissa käytimme apuna TeamUp –työkalua, joka kannustaa ja rohkaisee ilmaisuun ja toimivaan ryhmätyöskentelyyn. Lisäksi kehitimme itse ryhmäitsearviointilomakkeen
GoogleDriveen.
Projekti onnistui erinomaisesti. Oppilaiden ryhmätyöskententely- ja teknologiataidot kehittyivät, oppimisympäristö laajeni ja opettajien teknologiakasvattajuus syveni. Saimme myös paljon
konkreettisia ideoita ja pedagogisia toimintamalleja, joita olemme jakaneet koko työyhteisölle.
Olemme esimerkiksi hyödyntäneet virtuaalisia peliohjeita pihaleikkien opettelussa sekä käyttäneet projektin aikana tutuksi tulleita teknologisia sovelluksia projektin jälkeen.
Esitys sisältää videoklippejä projektin varrelta. Foorumiesityksemme aikana yleisö voi osallistua
ja kommentoida esitystä TodaysMeetillä.
Lukiolaisille tietotyötaitoja uudenlaisella pedagogiikalla
Liisa Ilomäki, Helsingin yliopisto, Käyttäytymistieteen laitos
Lukio-opetusta on arvosteltu siitä, että se ei tue sellaisten tietotyötaitojen kehittymistä, joita
opiskelijat tarvitsevat sekä jatko-opinnoissa että työelämässä. Lukiolaisten tietotaitojen tutkimus (Kiili, 2012) osoitti, että opiskelijoiden tietotaidot ovat puutteellisia ja heterogeenisiä eivätkä opiskelijat opi lukioaikana hyviä tiedonhakemisen, -arvioimisen ja -luomisen käytäntöjä,
jotka ovat oleellisesti yhteydessä yhteisölliseen työskentelyyn. Lisäksi lukiossa opitaan puutteellisesti jatko-opinnoissa tarvittavia tietotekniikan ja verkko-opiskelun taitoja sekä verkosta ja kirjallisuudesta tehtävään tiedonhakuun liittyviä taitoja, samaten opitaan puutteellisesti ylipäänsä tiedon soveltamisen taitoja (Hautamäki ym., 2012; Pajarre, 2012). Varsinkaan
digitaalisia taitoja ei opita koulussa, sillä kouluissa digiteknologiaa käytetään satunnaisesti ja
vanhanaikaisesti (OECD, 2010).
Digitaalisen teknologian käytön taidot opitaan parhaiten silloin, kun teknologiaa käytetään
luontevana osana tavoitteellista ja monipuolista työskentelyä, kuten pitkäkestoisissa ja yhteisöllisissä oppimistilanteissa, jotka perustuvat esimerkiksi opiskelijoiden omaan tiedonluomiseen,
monialaisten ongelmien ratkaisemiseen, yhteisöllisiin tehtäviin tai projektityöhön (Lakkala
ym., 2011). Samanlaiset käytännöt tukevat työelämätaitojen eli esimerkiksi tiimi- ja ryhmätyötaitojen, monenlaisten viestinnän taitojen sekä tiedonkäsittelyn ja -tuottamisen taitojen oppimista (Muukkonen ym., 2010).
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
21
Foorumiesitykset
Toteutimme helsinkiläisessä Medialukiossa tapaustutkimuksen, jossa opettajia tuettiin trialogisen oppimisen ja sen suunnitteluperiaatteiden (Paavola et al., 2011) keinoin kehittämään opetusta. Tuloksena oli kolmen oppiaineen yhteinen kokonaisuus (biologia, kemia, fysiikka), jossa
ilmiöpohjaisesti opiskeltiin noin 1/3 kurssin sisällöstä. Kurssit olivat lukion pakollisia kursseja.
Teemaksi muodostui Energia ekosysteemissä. Työskentely perustui ryhmissä tehtyihin tutkimuksiin aiheesta, niin että opiskelijat ensin ideoivat teemoja ja sen jälkeen valitsivat itseään
kiinnostavan ryhmän. Opetuksessa oli mukana myös yrityksen edustajan luento. Opiskelijoita
osallistui 76.
Tutkimusaineistona oli opiskelijoille tehdyt kyselyt ennen ja jälkeen kurssin (omien tietotyötaitojen arviointi), opettajien kurssisuunnitelma sekä ryhmähaastattelu toteutuksen jälkeen.
Tulokset olivat rohkaisevia. Opiskelijat pitivät kurssista, se oli samalla sekä haastava että opettava. He tunnistivat oppineensa uusia tietotyön taitoja, ja vastauksissa useimmin mainittiin haasteellisina ryhmätyön tekeminen ja tiedonhaku ja –käsittely. Opettajat pitivät kurssia onnistuneena, mutta heidän arvionsa mukaan varsinkin loppuosuuden suunnittelu jäi liian vähäiseksi.
Vuoden 2015 alussa kootaan lisää aineistoa uusista kursseista, joten konferenssissa esitellään
tuloksia laajemmin.
Lääkelaskennan massiivikurssin tuottaminen
Jani Hannula, Metropolia ammattikorkeakoulu
Harri Ketamo, Skill Pixels Oy
Avoimet maailmalaajuiset massiivikurssit, MOOC, ovat varsin lyhyessä ajassa nousseet yhdeksi
verkko-opetuksen keskeisistä trendeistä. Massiivikurssien suurin ero kaikkeen muuhun verkkoopetukseen on ryhmäkoon skaalaus kymmeniin- tai jopa satoihin tuhansiin niin, että kurssi
on yhden opettajan tai opettajatiimin vedettävissä. Kurssien opetusprosesseissa hyödynnetään
mm. joukkoistusta (crowd sourcing) ja laskennallisen älykkyyden menetelmiä. Näin pyritään
yhdistämään yhteisöllinen oppimiskokemus ja tuotannollisesti tehokas opetusprosessi.
Suomalaisesta näkökulmasta olennaisin hyöty omien massiivikurssien tuottamisesta saadaan
kansainvälisyyden ja opetusviennin kautta, ei omien ryhmäkokojen kasvattamisesta.
Satakunnan ammattikorkeakoulun ja Metropolia Ammattikorkeakoulun yhteistyössä tuottama lääkelaskennan massiivikurssi (1op) noudattaa toteutukseltaan tyypillistä massiivikurssin
etenemismallia, jossa kurssin runkona toimii 24 eri lääkelaskutapausta käsittelevä videokokonaisuus. Videokokonaisuus on jaettu kolmeen viikon jaksoon. Jokaiseen videoon liittyy itsearviointitehtäviä ja jokaiselle viikolle on laajempia ryhmätehtäviä. Runkomateriaalin ja tehtävien lisäksi kurssiin on liitetty huomattava määrä, lähes 300 kappaletta, täydentävää teoriaa ja
esimerkkejä.
Massiivikurssi kattaa lääkelaskennan matematiikan sairaanhoitajan tarvitsemassa laajuudessa.
Kurssi on tarkoitettu opintoja aloittavalle opiskelijalle tai työelämässä olevalle henkilölle aikaisemmin opitun kertaamiseen. Kurssin pedagogisena pääteemana on lääkelaskuihin liittyvien
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
22
TAO TULEVAISUUS
pelkojen ja epävarmuustekijoiden poistaminen, sekä oman osaamisen systemaattinen arviointi
ja kehittäminen.
Kurssin runkomateriaalin sisällöt on käsikirjoittetu vastaamaan työelämässä eteen tulevia tilanteita, jolloin matematiikan ohella opiskelijalle jää käytäntöön liittyviä muistkuvia laskujen
suorittamisesta, laskettujen annosten suuruusluokista sekä hyvistä toimintatavoista. Monella
tavalla käytäntöön linkittyvän materiaalin odotetaan tuottavan pysyvämpiä ja laaja-alaisempia
oppimiskokemuksia kuin puhtaasti laskentaan keskittyvillä vidoilla olisi voitu saavuttaa.
Keskeinen osa tällä kurssilla oppimista on itsearviointi: Jatkiuvan itsearvioinnin avulla opiskelijalle tarjotaan reaaliaikaista tietoa omasta etenemisestä suhteessa kurssin kokonaistavoitteeseen.
Lisäksi opiskelijalle voidaan tarjota personoituja suosituksia materiaaleista, joita hänen olisi
ehkä hyvä lukea optimaalisen etenemisen näkökulmasta.
Kurssia pilotoidaan syksyllä 2014 ja suomenkielinen versio kaikkien lääkehoitoa opettavien
oppilaitosten ja korkeakoulujen käyttöön avataan keväällä 2015. Kurssi tullaan myös viemään
pilotoinnin jälkeen ammatillista koulutusta tarjoaville kansainvälisille MOOC alustoille, kuten Udemy:yn. Sekä pilotoinnin, että kansainvälisen opetusviennin tuloksia tullaan raportoimaan tarkemmin itse esityksessä ITK-päivllä.
Maahanmuuttajien työelämäyhteydet: e-työkirja Eki kielitukena
Kristina Kemi, Riitta Kronholm, TAKK
Esitykseen liittyvä linkki: http://www.e-tyokirja.tampere.fi
Aikuisten maahanmuuttajien kielen oppisessa voidaan hyödyntää monia TVT-välineitä: S2koulutuksessa monimuoto-opetus lisääntyy erityisesti haja-asutusalueilla. Haasteena on formaalin ja puhekielen yhdistäminen ja kielitaidon soveltaminen työpaikoilla ja harjoittelussa.
Harjoittelun ohjaaja tai työpaikkaperehdyttäjä ei ole lingvisti, eikä työn ohessa ole aina mahdollisuutta perehtyä olemassa oleviin verkkomateriaaleihin. Oppiminen jää yksin maahanmuuttajan vastuulle, ja ilman tukea kielitaito saattaa jopa taantua. Kansainvälisen osaamisen
palvelut ESR-projektissa on kehitetty erilaisia työelämälähtöisiä ratkaisuja pirkanmaalaisten
maahanmuuttajien ja työpaikkojen ongelmaan: ideaalitilanteessa työpaikka tukee maahanmuuttajatyöntekijäänsä, ja kehittyy samalla itse taitavammaksi monikulttuurisuusosaamisessa.
Kielikurssin jälkeen työhön tai työkokeiluun menevien maahanmuuttajien kielitaitoa (A2-B1)
ei aina koeta riittäväksi, ja Tampereen kaupungin työllisyydenhoidossa nähtiin tarve strukturoituun malliin kielitaidon edistämiseksi työpaikalla. Ydinkysymyksiä olivat ”Miten minkä
tahansa alan ohjaaja voi tukea systemaattisesti kielen kehitystä?”, ”Miten työpaikoille saadaan
kevyt paketti tukemaan selkeää viestintää ja kaksisuuntaista kotoutumista?”ja ”Miten kielen
kehitystä ja tarpeita saa näkyväksi?” sekä ”Miten erilaisia painotuksia tarvitsevien maahanmuuttajien kielen oppimista edistetään?”. Näistä lähtäkohdista syntyi ensin printattava työkirja
ja myöhemmin e-työkirja Eki.
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
23
Foorumiesitykset
Eki sisältää info-osion, jossa on tietoa ja malleja toimivaan, monikulttuuristuvaan työyhteisöön ja viestintään. Ydinosio on taitotason B1.1 saavuttamiseen räätälöity tehtäväosio, jonka kymmentä otsikkoa työstämällä ohjaaja voi osallistua aktiivisesti kielitaidon edistämiseen.
Tehtävissä on painotettu vuorovaikutusta ja TVT-välineiden soveltamista, ja niitä voi tehdä
myös mobiililaitteissa. Lisäksi Eki sisältää laadullisen arvioinnin sovellettavaksi jakson alussa ja
lopussa: näin kielitaidon tilanne, kehittämistarpeet ja jatkosuunnitelma tulevat näkyväksi, ja
sovittujen tavoitteiden eteen voidaan tehdä systemaattisesti työtä. Eki edellyttää sitoutumisen
säännölliseen käyttöön, ohjaajan motivaation sekä maahanmuuttajalta perusvalmiudet verkkomateriaalin itsenäiseen käyttöön.
Formaalin kielen yhdistäminen viestinnälliseen kompetenssiin TVT-välineillä on haastavaa sellaisella tavalla, ettei perehtyminen ja osallistuminen vaadi isoa lisäresurssia työpaikalla. Kielen
oppiminen on harvoin lineaarinen paketti, joka voidaan ostaa kielikoulutuskaupasta ja ruuvata
puuttuvana taitona kiinni yksilön kognitiiviseen repertuaariin. Mutta jos kielen oppimisessa
onnistutaan huomioimaan motivaatio, joustavuus ja erilaiset tarpeet, saadaan hyötyä sekä yksilölle että yhteiskunnalle.
Monni - Tuettua etäopiskelua perusopetuksen päättövaiheeseen
Johanna Juvonen, Oppimis- ja ohjauskeskus Mikael
Sanna Lappalainen, Otavan Opisto
Esitykseen liittyvä linkki: http://www.monniverkossa.blogspot.fi
Mikäli perusopetusikäinen oppilas ei pysty opiskelemaan lähikoulussaan, joutuu hän tavallisesti käymään koulua yksin vähäisellä pedagogisella tuella. Monilta jää tällaisessa tilanteessa perusopetuksen päättötodistus ja toisen asteen jatko-opintokelpoisuus saavuttamatta. Monni on oppimis- ja ohjauskeslus Mikaelin sekä Otavan Opiston nettiperuskoulun yhteinen hanke, joka
tarjoaa mahdollisuuden tuettuun etäopiskeluun perusopetuksen opintojen päättövaiheessa.
Monni-hankkeessa luodaan joustava verkkovälitteinen tuetun oppimisen polku, joka koostuu
verkko-opinnoista ja erityisopettajan tuesta. Hanketta tukee Opetushallitus. Hankkeen toteutusta ja toimivuutta seurataan Jyväskylän yliopiston erityispedagogiikan väitöstutkimuksessa.
Syksyllä 2014 käynnistettiin pilottioppilasryhmä sellaisille nuorille, jotka tarvitsevat räätälöityä
kouluratkaisua päättötodistuksen saadakseen. Näille nuorille lähikoulussa opiskelu ei ole mahdollista terveydellisistä, sosiaalisista tai muista syistä johtuen. Pilottioppilasryhmään valittiin
kahdeksan oppilasta ympäri Suomen ja tavoitteena on, että oppilaat opiskelevat perusopetuksen opinnot loppuun lukuvuoden 2014-2015 aikana. Oppilaat säilyvät lähettävien koulujen
oppilaina ja yhteistyötä tehdään oppilaiden, huoltajien sekä koulujen kanssa. Kaikki pilottiryhmään valitut opiskelijat kuuluvat tehostetun tai erityisen tuen piiriin.
Hankkeessa keskeistä on yhdessä oppiminen ja opettaminen; kahden oppilaitoksen vahvuudet,
erityisopetus ja verkko-opetus, on yhdistetty. Erityisopettaja toimii ryhmän vastuuopettajana
ja tekee yhteistyötä toisen oppilaitoksen opettajien kanssa eri oppiaineiden kursseilla. Myös
yhteistyö nuoren lähikoulun ja huoltajien kanssa on tärkeää. Erityisopettaja vastaa myös kunkin yksilöllisen oppimissuunnitelman laadinnasta ja seurannasta yhdessä lähikoulujen kanssa.
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
24
TAO TULEVAISUUS
Erityisopettaja on lisäksi viikoittain yhteydessä oppilaisiin mm. yhteisten viikon avausten sekä
henkilökohtaisten ja pienryhmäohjausten tiimoilta.
Varsinainen verkko-opetus järjestettään sekä nonstop-kursseina että ryhmäkursseina.
Nonstop-kursseilla opiskelijat voivat edetä täysin omaan tahtiin aineenopettajan tukemana.
Ryhmäkursseilla puolestaan on yhteinen aikataulu ja reaaliaikaisia verkkotapaamisia opetuksen tukena. Verkkotapaamiset järjestetään verkkoneuvotteluohjelman välityksellä. Joustavien
verkko-opintojen myötä opinnot etenevät mm. terveydentilan sallimalla tavalla.
Esityksessä kerromme hankkeen toteutustavasta sekä siitä, kuinka verkko-opetus ja ohjaus käytännössä on järjestetty ja mitä olemme oppineet hankkeen aikana. Tarkastelun kohteena on
myös opettajien vertaisuus: mitä yhdessä työskentely ja usean oppilaitoksen yhteistyö tuottaa.
MOOC-videoiden tuottamisen tulevaisuus
Mikko Tornivuori, Ampersand Consolidated Oy
Harri Ketamo, Skill Pixels Oy
Miten tehdään opetusvideoita, jotka tuottavat valideja ja pysyviä oppimiskokemuksia, muistuttavat hyvänlaatuista dokumenttia ja samanaikaisesti imaisevat katsojan mukaansa kuin hyvä
tarina?
Tässä esityksessä käydään läpi Satakunnan ammattikorkeakoulun ja Metropolia
Ammattikorkeakoulun toteuttaman lääkelaskennan massiivikurssin videotuotannon kokemuksia. Kurssin videomateriaalin ohjauksesta ja tuotannosta vastasi Ampersand Consolidated
Oy. Massiivikurssien rungon muodostaa yleensä hyvin tuotetut opetusvideot ja niiden ympärille rakennetut oppimista edistävät kokonaisuudet ja työkalut. Videoiden rooli on kuitenkin
erittäin keskeinen massiivikurssin onnistumisen kannalta.
Olemassa olevista raporteista voidaan löytää seuraavia reunaehtoja massiivikursseille tarkoitetuille videoille: Video ei saa olla sisältöönsä nähden ajallisesti ylimitoitettu eli yleistäen sanoen:
mitä lyhyempi video sen parempi. Liian pitkä video ei ole pelkästään epämotivoiva vaan menettää katsojat jo ennen sen loppumista. Videot tulee tuottaa korkealaatuisiksi sekä kuvan että
äänen osalta: huonolaatuista videota ei halua katsoa kukaan ja mieleen siitä jää vain toteutuksen huono laatu.
Tarinankerronnallisesti oppimateriaalin elokuvallinen tuotanto on kiitollista, koska asiaa voidaan lähestyä ongelman kautta, ongelma kun on yksi tarinankerronnan välttämätön
peruselementti. Hyvään käsikirjoitukseen vaaditaan luonnollisesti pedagogiset tavoitteet.
Lääkelaskennan sisällöt on käsikirjoittetu vastaamaan työelämässä eteen tulevia tilanteita, jolloin matematiikan ohella opiskelijalle jää käytäntöön liittyviä muistikuvia las
kujen suorittamisesta, laskettujen annosten suuruusluokista sekä hyvistä toimintatavoista.
Tämä lähtökohta antoi myös ohjaajalle vapauksia, joiden pohjalta kerrontaa voitiin tehdä dramatisoidun dokumenttielokuvan keinoin.
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
25
Foorumiesitykset
Budjettivastuussa olevan tuottajan puolestaan tulee huomioida koko kurssin elinkaari: Miten
materiaali tuotetaan ja varastoidaan niin että päivitykset ovat mahdollisia ilman uutta tuotantoprosessia tai miten eri kieliversiot voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti. Useassa huippuyliopistossa MOOC videoiden tuottaminen onkin annettu erityisten tuotantotiimien tehtäväksi. Tuotantotiimeissä korostuu erityiesti käsikirjoittajan, ohjaajan ja tuottajan osaaminen,
jolloin substanssiosaaminen puolestaan tulee opettajilta. Tämä on kuitenkin vaikeaa pienellä
tuotantovolyymilla. Ratkaisuja voi kuitenkin hakea hyvällä tuotannon hallinnalla, sekä käyttämämme kaltaisella yhteistyömallilla. Hyvä ennakkosuunnittelu ja siihen varattu riittävä aika
tuovat säästöjä varsinaisessa tuotantovaiheessa. Esimerkiksi käsikirjoitustyö on usein elokuvatuotannon halvin osio. Huonon käsikirjoituksen kuvaaminen on yhtä kallista, ellei kalliimpaa,
kuin hyvänkin.
MOOC-kurssin oppijat itseorganisoituvalla kartalla
Timo Lehtonen, Solita Oy
Esitykseen liittyvä linkki: http://www.cis.hut.fi/somtoolbox/theory/somalgorithm.shtml
MOOC tuottaa massiivisesti myös oppimiseen liittyvää dataa. Tällaisesta datasta voidaan löytää esimerkiksi erilaisia oppimistyylejä tai ongelmakohtia oppimisprosessiin liittyen. Näin saatua tietoa voi hyödyntää opetuksen laadun parantamisessa.
Suuren tietomassan louhintaan on olemassa lukuisia menetelmiä. Tässä esityksessä kerrotaan
helposti ymmärrettävällä tavalla, miten neuroverkkomenetelmää nimeltä itseorganisoituva kartta (Self-Organizing Map) voidaan hyödyntää oppimistiedon analysoinnissa. Itseorganisoituva
kartta (SOM) on akatemiaprofessori Teuvo Kohosen kehittämä neuroverkkomalli, jolla moniulotteinen data voidaan pelkistää kaksiulotteiseksi kartaksi, jossa sijainnilla on semanttinen
merkitys. Samankaltaiset asiat sijaitsevat kartalla lähekkäin.
SOM:in käytöstä on maailmalla tuhansia sovellutuksia. Esimerkiksi verkkokauppa Amazonin
”Ihmiset, jotka ostivat tämän tuotteen, ovat kiinnostuneista myös näistä tuotteista”-ominaisuuden voisi toteuttaa SOM:illa. Lisäksi SOM:ia voi hyödyntää vaikkapa puheen tunnistuksessa. Oheisen linkin takaa löytyy SOM-kartta, josta voi helposti havaita, että tietynlaiset kuviot
ovat vierekkäin. Kuviot ovat tässä tapauksessa ihmisen tuottamia äänteitä, joten samankaltaiset
äänteet ovat kartalla lähekkäin. Kartalla on löydettävissä vokaalien alue, jossa esimerkiksi äänne
”a” on hyvin lähellä äännettä ”e”. Konsonantit taasen ovat visuaalisestikin teräväkärkisempiä
äänteitä, jotka sijaitsevat toisella kohtaa karttaa. Tavallaan SOM abstrahoi tiedon hieman samalla tavalla kuin ihminen.
Kun SOM-kartta muodostetaan MOOC-kurssin oppijoiden profiileista, saadaan samankaltaiset oppijat kartalle lähekkäin. Tätä tietoa voidaan käyttää hyödyksi mielenkiintoisilla tavoilla,
joka täytyy nähdä, sillä pelkällä tekstillä tätä asiaa on vaikea selittää! Esimerkkinä visuaalisessa
esityksessä käytetään erään oppimisalustan 9 vuoden ajalta kerättyä miljoonien rivien aineistoa,
josta erilaiset oppijat on poimittu SOM-kartalle. Samaa menetelmää voisi soveltaa helposti
muussakin oppimiseen liittyvässä analyysissa.
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
26
TAO TULEVAISUUS
Nettiaikakauden korkeakoulu – miksei sellaista ole syntynyt
Suomeen?
Ville Saarikoski, Laurea ammattikorkeakoulu
Suomalainen ammattikorkeakoulu on paikallinen ja suljettu. Internet on avoin ja globaali.
Kumpi voittaa?
Amerikkalaisen Courseran kurssille osallistuu helpostikin 10 000 opiskelijaa. Kurssia pyörittää
kolme maailmanluokan professoria. Yhtä professoria kohti on 3333 opiskelijaa. Suomalaisessa
luokassa pidetään satakertaa pienempää opiskelijajoukkoa eli 33 opiskelijaa jo suurena luokkana. Mikä on suomalaisen opettajan tulevaisuus, kun amerikassa yksi opettaja näyttää hoitavan
sadan suomalaisen opettajan työt?
Netti on vaikuttanut lähes jokaiseen markkinaehtoiseen toimialaan. On harhaa kuvitella, että
julkisesti rahoitettu suomalainen koulujärjestelmä olisi suojassa internetin muutosvoimilta.
Koululuokka on yli 300 vuotta vanha keksintö ja nyt netti kyseenalaistaa perinteisen luokkamallin. Suomalaisessa koulutuspoliittisessa keskustelussa ei ole ollut mukana niitä ihmisiä,
jotka olisivat henkilökohtaisesti kokeneet kuinka netti voi kyseenalaistaa kokonaisen toimialan olemassaolon oikeutuksen, rakenteet ja liiketoimintamallit.Ehkä tästä syystä suomalaisessa
koulujärjestelmässä ei nähdä tai koeta muutoksen välttämättömyyttä.
Suomalaisessa koulutuspoliittisessa keskustelussa on aika ottaa netti tosissaan. Kyse ei ole pelkästään digitaaisuudesta. Netin tausalla vaikuttavat murrosvoimat kuten informaation luonne ja uudenlaiset liiketoimintamallit tulee tuntea. Tulee laatia analyysi koulutustoimialasta ja
adosti pohtia minkälainen on tulevaisuuden koulutustoimialan rakenne, minkälainen olisi nettiaikakauden korkeakoulu ja miten suomalainen korkeakoulujärjestelmä viime kädessä vastaa
netin mahdollistamien ilmaisten verkkokurssien haasteisiin.
Käytännön verkko-opetuskokeiluilla saa tuntumaa siitä mikä toimii käytännössä ja myös siitä
mitä rakenteellisia esteitä on uudistumiselle. Puhevuoron pitäjällä on useiden vuosien kokemus verkko-opetuksesta, sen mahdollisuuksista ja ennen kakkea sen kohtaamista raketeellisitä
esteistä.
Omilla laitteilla onnistumisen kokemuksia – HAMK BT:n
BYOD-projekti
Johanna Salmia, Ulla-Maija Knuutti, HAMK Biotalous
Esitykseen liittyvä linkki: https://sites.google.com/a/hamk.fi/biotalouden-byod/home
Viime vuosina trendinä on ollut oppilaitoksissa lainata opiskelijoille käyttöön kannettavia tietokoneita tai käyttää mm. hankkeiden kautta tarjolla olevia laitteita. Käytön jälkeen laitteet
useimmiten tyhjennetään ja tunnukset poistetaan.
Tämän päivän nuoret, diginatiivit, ovat teknologian, sosiaalisen median ja mobiililaitteiden
suurkuluttajia ja monesti perheet ovat hankkineet jälkikasvulleen viimeisimmät hienoudet; uu-
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
27
Foorumiesitykset
denuutukaiseen tablet-laitteet ja älypuhelimet. Älypuhelin on jo lähes jokaisella ja tablet-laitteiden halpenemisen myötä myös niiden määrä lisääntyy huimasti. Opiskelijoilla on tekniikka
taskussa ja perusteet hallussa. Omien laitteiden käyttö koetaan luontevaksi, mutta opettajalta
tarvitaan pedagogista näkemystä, ohjausta ja tukea siihen, miten niiden hyödyntäminen sovelletaan oppimiseen.
Opettajan rooli on jo muuttunut perinteisestä tiedon jakajasta ajasta ja paikasta riippumattoman oppimisen ohjaajaksi. Opiskelijan rooli on muuttunut passiivisesta kuuntelijasta ja tiedon
jäljentäjästä aktiiviseksi uuden tiedon tuottajaksi ja tekijäksi. Ohjaus tapahtuu opiskelijan sitä
tarvitessa.
Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara-alan opetusta antavassa Biotalouden yksikössä opiskellaan niin maa-, metsä kuin puutarhatalouden, kestävän kehityksen sekä maisemasuunnittelun aloihin liittyen sekä luokissa että monimuotoisessa oppimisympäristöissä oppilaitoksissa ja niiden ulkopuolella. Opiskelu tapahtuu käytännönläheisesti niin yhteisöllisenä
tiimityöskentelynä kuin yksilötyönä. Päätimme syksyllä 2014 aloittavien opiskelijoiden kanssa
hyödyntää heidän omia laitteitaan, niin kannettavia tietokoneita kuin mobiileja, oppimisessa.
Tässä esityksessä kuvataan Mobiilisti-hankkeen kautta toteutetun HAMK Biotalouden
BYOD-projektin (BYOD = Bring Your Own Device) käytännön toteutusprosessi sisältäen
useita konkreettisia esimerkkejä. Avaamme eri näkökulmia: opiskelija, opettaja, kehittäjä ja
IT-tuki. Kerromme kuinka nämä kaikki roolit linkittyvät toisiinsa ja millaisia valmiuksia tulisi
eri tekijöillä olla. Tuomme esiin hyviä käytänteitä, huomioitavia ongelmakohtia sekä erityisesti
opiskelijoiden kokemuksia omien laitteiden käyttöönotosta; niin oppimistehtäviin, niiden jakamiseen kuin tulostamiseen sekä oman ePortfolion kokoamiseen liittyen. Mobiilisti-hankkeen
kautta olemme toteuttaneet neljänä syksynä toistaen opiskelijoidemme keskuudessa mobiililaitekyselyn. Tämä toteutettiin myös syksyllä 2014. Tuomme kyselyn tuloksia esiin käytännön toteutuksen lomassa. Kerromme, mihin kaikkeen opiskelijat ovat hyödyntäneet omia laitteitaan
oppimisessa ja mitä he vielä haluaisivat toteuttaa. BYOD-projektin päätteeksi keräsimme vielä
palautetta opiskelijoilta kokemuksista ja kerromme myös tämän kyselyn tuloksista.
Opetusvideot matematiikan opetuksen tukena
Jooseppi Järvinen, Turun normaalikoulu
Matematiikan opetus on murroksessa – mitä kannattaa muuttaa ja mitä pitää ennallaan?
Opetusvideoiden käyttö osana flipped classroom -opetusta puhututtaa suomalaisia opettajia.
Internet on pullollaan opettajien positiivisia kokemuksia, mutta opiskelijoiden suhtautuminen
frontaaliopetuksen siirtymiseen digitaaliselle näytölle herättää kysymyksiä. Turun normaalikoulussa matematiikan opetusta on toteutettu sekä perinteisellä opettajajohtoisella opetusmallilla että yksilöllisemmällä, omatahtisella opetusmallilla. Foorumiesityksessä esitellään opetusvideoiden hyötyjä ja haittoja, opettajan työmäärän muutosta sekä opiskelijoiden eroja omaksua
teoria frontaaliopetuksen tai opetusvideoiden ja ryhmätyöskentelyn avulla.
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
28
TAO TULEVAISUUS
Opintojakson lopputentin toteuttaminen sähköisenä tenttinä
Katja Laine, Tampereen teknillinen yliopisto/Elektroniikan ja tietoliikennetekniikan laitos
”Eiköhän se onnistu samoin kuin normaali tentti.”
Onko näin? Mitä opintojakson lopputentin toteuttaminen sähköisenä tenttinä edellyttää opiskelijalta, entä opettajalta? Mitä etua sähköinen tentti tuo opiskelijalle tai opettajalle?
Näihin kysymyksiin lähdettiin hankkimaan vastausta Tampereen teknillisen yliopiston
Elektroniikan ja tietoliikennetekniikan laitoksen sähköisen tenttimisen hankkeessa. Hankkeessa
valittiin yksi pilottiopintojakso, jonka aikaisemmin perinteisesti valvottuna paperisena tenttinä toteutettu lopputentti toteutettiin sähköisenä tenttinä tenttiakvaariossa. Tenttijärjestelmänä
hankkeessa käytettiin EXAM-tenttipalvelua.
Perinteinen tentti on tiukasti aikaan ja paikkaan sidottu tilanne, jonka toteuttamiseen opiskelijan vaikutusmahdollisuudet ovat rajalliset. Jos ennalta määrätty tenttiaika ei sovi opiskelijalle,
tarkoittaa tämä tyypillisesti seuraavaa tenttimahdollisuutta uusintatenttipäivänä. Tänä päivänä
opiskelijoiden taustat ovat hyvin erilaisia: osa käy töissä, osa asuu toisella paikkakunnilta, osalla
on perhe, osa opiskelee useita eri opintojaksoja samanaikaisesti jne. Perinteinen aikaan ja paikkaan sidottu tentti ei palvele tämän päivän opiskelijoita enää parhaalla mahdollisella tavalla.
Tämän lisäksi opiskelijat ovat nykypäivänä hyvin tottuneita tietokoneiden, älypuhelinten ja
erilaisten verkko- ja sähköisten palvelujen käyttäjiä, joten perinteinen tentti ei välttämättä palvele parhaalla mahdollisella tavalla tästäkään näkökulmasta katsottuna.
TTY:n Elektroniikan ja tietoliikennetekniikan laitoksen sähköisen tenttimisen hankkeessa
opintojakson lopputentti toteutettiin sähköisenä tenttinä tenttiakvaariossa. Tenttiakvaariossa
opiskelija suorittaa tentin erillisessä kameravalvotussa tilassa tietokoneen ja verkkopohjaisen
tenttijärjestelmän kautta. Perinteiseen tenttiin verrattuna tenttiakvaariotentti on aikariippumaton eli opiskelija voi suorittaa tentin itselle sopivaan aikaan tietyn aikarajan puitteissa.
Verkkopohjainen tenttijärjestelmä myös mahdollistaa automaattisen arvioinnin hyödyntämisen tenttien tarkastuksessa.
Hankkeen pilottiopintojakso koostui luennoista, viikkoharjoituksista, harjoitustyöstä ja lopputentistä. Opintojaksolle osallistui 40 opiskelijaa, ja hankkeen aikana heiltä kerättiin palautetta
sähköisesti toteutetusta tentistä ja tenttijärjestelmän käytöstä.
Esityksessä esitellään kokemuksia sähköisestä tentistä sekä opettajan että opiskelijan näkökulmasta. Opettajan näkökulmassa esitellään perinteisen tentin toteuttamista sähköisenä tenttinä sekä kokemuksia EXAM-tenttijärjestelmän käytöstä. Opiskelijan näkökulmassa esitellään
hankkeessa saatua palautetta sähköisen tentin tekemisestä ja kokemuksia tenttijärjestelmän
käytöstä.
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
29
Foorumiesitykset
Oppikirjaton opetus
Kari Nieminen, Tampereen yliopiston normaalikoulu
Esitykseen liittyvä linkki: https://itunes.apple.com/WebObjects/DZR.woa/wa/
viewArtist?id=767356505
On mahdollista toteuttaa lukion kursseja matematiikassa, fysiikassa ja kemiassa kokonaan
ilman oppikirjoja. Oppikirjat voidaan korvata opettajien tekemillä ja netistä löytyvillä sähköisillä materiaaleilla. Myös kotitehtävät ja työselostukset annettiin, palautettiin ja korjattiin
sähköisesti. Opiskelijoiden kokemukset olivat hyvin myönteisiä: ”Nopeaa, helppoa, itsenäistä,
ei tarvitse kantaa kirjaa... Laskin ja vihko pienessä paketissa... Voin tunnin aikana opiskella itsenäisesti ja jos en osaa jotain voin etsiä sen netistä... Se on tehnyt opiskelusta kätevää... Tunnilla
käytävät asiat löytää helposti ja voi edetä omaan tahtiin tehtävissä.” Esityksessä tuodaan esille
viiden eri opettajan mietteet syksyn 2014 kokeilusta.
Oppimisen tulevaisuus
Iida-Maria Peltomaa, Aki Luostarinen, Otavan Opisto
Esitykseen liittyvä linkki: http://www.ebarometri.fi/metodi-metafora-ja-tulevaisuuskartta/
Oppimisen tulevaisuus 2030 -barometritutkimus kairaa oppimisen, opetuksen ja koulun kaukotulevaisuuteen. Esitys haastaa osallistujan käymään dialogia sekä itsensä että muiden kanssa
tulevaisuuden koulun tieto- ja viestintäteknologiamaastosta ja oppimisen kaikkiallistumisesta.
Miltä koulun, oppimisen ja opettajuuden tulevaisuus näyttää ja mitä se tarkoittaa tämän päivän koululle?
Vuonna 2030 tiedonvälitys nojaa enemmän ihmisten väliseen viestintään kuin massaviestimien
lähetystoimintaan. Viestintä kaksisuuntaistuu ja moninaistuu. Sosiaalinen media on mullistanut tapamme tuottaa ja jakaa tietoa. Koulussa se on merkinnyt sitä, että yhteistoimintakyvyn,
ryhmädynaamisten taitojen yms. kehittyminen ovat nousseet keskeisemmiksi. Lukio puolestaan palaa lykeionin juurille, niin että sen keskeiseksi tehtäväksi jää yhä enemmän erityisosaamisen ja ajattelun opettaminen, kun nuoret ovat hankkineet laajan yleissivistyksen sosiaalisessa
mediassa.
Ovatko nämä kehityssuunnat toivottavia tai todennäköisiä? Oppimisen tulevaisuus 2030 -barometrin sisäpanelistien (koulun toimijat) ja ulkopanelistien (koulun ulkopuoliset toimijat)
kannanotoista syntyy yhdenlainen tulevaisuuskuva. Millaista tulevaisuutta kohti taas valtakunnallisesti pyritään (OPS2016)? Kuinka opettajat, oppijat ja muut toimijat voivat itse vaikuttaa
tässä ajassa siihen, millaiseksi koulu ja sen tvt-ympäristö tulevat rakentumaan?
Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytössä sekä sosiaalisen median roolissa oppimisessa ja
koulutyössä on olemassa monia mahdollisia tulevaisuuspolkuja, joista ei voi sanoa yhtä täysin varmaksi ja oikeaksi tai toista vääräksi. Siksi onkin tärkeää tiedostaa erilaisten polkujen
mahdollisuus, haastaa itsensä arvioimaan omaa toimintaa niiden valossa ja käynnistää dialogi mm. opettajien ja oppijoiden kanssa siitä, millaista suuntaa pidämme yhdessä tärkeänä ja
toivottavana.
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
30
TAO TULEVAISUUS
Oppimisratkaisujen kansainvälinen asiantuntija-arviointi
Laura Mononen, Marja Kankaanranta, Jyväskylän yliopisto
Oppimista ja opetusta edistävien teknologiaratkaisujen tullessa yhä vahvemmaksi osaksi oppilaitosten arkea, tarvitsemme entistä laadukkaampaa tietoa oppimisratkaisuista sekä tarkoituksenmukaisia arviointimenetelmiä niiden arvioimiseksi eri sidosryhmien näkökulmista. Tässä
esityksessä tarkastellaan asiantuntija-arviointien menetelmällistä kehittämistä. Esitys perustuu
Tekes-rahoitteiseen Systeemiset oppimisratkaisut –arvoverkkohankkeeseen, jossa on toteutettu sekä suomalaisten ja ulkomaisten oppimisratkaisuiden asiantuntija-arviointina. Tämä esitys
keskittyy vuosina 2014-2015 toteutettuun toiseen eli kansainväliseen vaiheeseen. Keskeinen
kysymys on se, miten toteuttaa tehokkaasti oppimisratkaisujen asiantuntija-arviointi kansainvälisen verkoston toimintana.
Kansainvälistä asiantuntija-arviointia varten kehitettiin oppimisratkaisujen lokalisointiin ja
globalisointiin perustuvat kriteerit kasvatuksen, opetuksen ja oppimisen, kulttuurin ja yhteiskunnan sekä suunnittelun ja käyttöönottamisen osa-alueille. Syksyyn 2014 mennessä kansainvälisen asiantuntija-arvioinnin on läpikäynyt 9 suomalaista oppimisratkaisua. Niiden arvioimiseen on kuudessa partnerimaassa osallistunut 47 asiantuntijaa, jotka ovat toteuttaneet 253
arviota em. osa-alueilla. Syksyn 2014 aikana on arvioitu 23 partnerimaiden ehdottamaa oppimisratkaisua Suomessa.
Asiantuntija-arviointeja on toteutettu sekä itsenäisenä online-työskentelynä että työpajoina.
Menetelmällisesti asiantuntija-arviointi nojaa yhtäältä asiantuntijanäkemyksen merkityksen
tunnustamiselle, toisaalta ryhmätyöskentelytekniikoiden perinteeseen (esim. “Nominal Group
Technique”, “Interacting Group Method”, Moore, 1987; “Delphi,” Clayton, 1997), joihin
on integroitu pelillistämisen ja ryhmän edistymistä kuvaavien, jaettujen tietoesitysten hyötyjä.
Arvioinnin toteuttamisen haasteiksi olemme havainneet erityisesti 1) laajan, globaalin verkoston koordinoinnin ja siihen liittyvän 2) prosessinaikaisten havaintojen hyödyntämisen, 2)
arvioinnin kannustimet sekä 3) kypsyysasteeltaan vaihtelevien teknologiaratkaisujen arviointihaasteet erilaisissa ympäristöissä. Menetelmän vahvuuksiksi olemme todenneet 1) verkkovälineiden ja -vuorovaikutuksen ennalta jaettujen käytänteiden hyödyntämisen, 2) verkoston
tutkimus- ja oppilaitosjäsenten mahdollisuudet kansainvälisen oppimisratkaisukokonaisuuden
kontekstilähtöisessä arvioinnissa sekä 3) kehittäjien lokalisointipyrkimysten yhteensopivuuden arviointityön kanssa. Ohjaaviksi periaatteiksi ovat kohonneet oppimisratkaisujen ryhmittely toiminnallisuuksien, ja sovelluskontekstijaottelun ohella myös kypsyysasteen mukaan.
Asiantuntija-arviointimenettelyn ketteryys ja skaalautuvuus riippuvat fasilitoinnin määrästä,
jonka tarve kasvaa sen mukaan, mitä rajatummin oppimisratkaisua voi toiminnallisesti lähestyä. Ilman fasilitointia tai kasvokkainvuorovaikutusta tapahtuva arviointi, jota ketterän arviointimenetelmän tulisi myös tukea, edellyttää syvää ymmärrystä niin oppimisratkaisusta, kuin
arvioinnin keskeisistä tavoitteistakin.
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
31
Foorumiesitykset
Paljonko sulla on pisteitä? Kokemuksia pelillistetystä
tvt-opetuksesta
Jari Laru, Oulun yliopisto
Esitykseen liittyvä linkki: https://wiki.oulu.fi/pages/viewpage.action?pageId=45089587
Työelämän muutokset ja viimeisten vuosikymmenien aikana tehty tieteellinen tutkimus haastavat opettajankoulutusta kehittämään kurssitarjontaansa. Meidän tulisi kyetä opettamaan
tämän vuosisadan ydintaitoja (21th skills) tuleville opettajille: yhteisöllistä ongelmanratkaisua, oppimisen itsesäätelyä, teknologisten välineiden hallintaa jne. Tieto- ja viestintätekniikan
opetuskäyttökään ei voi olla enää vuonna 2014 sitä perinteistä ATK:ta eli opettajajohtoista
toimisto-ohjelmien harjoittelua.
Tässä foorumissa kerrotaan kokemuksia tieto- ja viestintätekniikan orientoivien opintojen
(3+2 op) muuttamisesta opiskelijalähtöiseksi pelillistetyksi ja ongelmalähtöiseksi kokonaisuudeksi. Nämä väline- ja sovellusopinnot ovat tiedekuntamme opiskelijoille usein ainoa katsaus
teknologiatuetun oppimisen ja opettamisen maailmaan, joten niiden kehittämiseen on panostettu paljon. Mielestäni perinteiset välineharjoitukset eivät ole enää paras tapa opiskella tieto- ja
viestintätekniikan hyöödyntämistä 2010-luvulla, vaan yhä enemmän on tarvetta opetella teknologian hyödyntämistä ilmiöpohjaisesti - osana laajempaa viitekehystä ja kontekstia.
Kurssiuudistuksen suunnittelun pohjaksi valittiin ongelmalähtöisyys, kontekstualisuus ja pelillistäminen. Kurssin rakenne suunniteltiin sellaiseksi että sille osallistuvat opiskelijat otettiin
kurssin alussa töihin kolmeen eri kouluun (simuloituja konteksteja). Nämä koulut olivat todellisia kenttäkouluja joista jokaisella oli käytössä yksi suosituimmista oppimisympäristöistä:
O365, Gafe tai Peda.net
Koulujen rehtorit (minä) määräsivät opettajille luokat ja työparit. Työparit toimivat yhteisopettajina omassa luokassaan ja heidän tehtävänä oli suunnitella opintokokonaisuus/projekti/
jakso josta julkaistaisiin Youtubessa video, tehtäisiiin vanhempainiltaan esitys ja siitä kerrottaisiin koulun www-sivuilla. Työskentely aloitettiin työparin avaamassa suunnitteludokumentissa laatimalla virallinen suunnitelma jonka tuli perustua koulun opetussuunnitelmaan ja
POPS2106-asiakirjoihin.
Suunnittelun tueksi opiskelijat etsivät tietoa erilaisista opetus/oppimismenetelmistä, sovelluksista ja itse opetettavista aineista hyödyntämällä Pearltrees-kuratointisovellusta. Kuratointivaiheen
jälkeen opettajapari laati tiedotteen vanhempanillasta ja laati pienen demon esityksineen esitettäväksi vanhemmille (joita näyttelivät pienryhmän muut opiskelijat).
Viimeiset työpajakerrat käytettiin oman suunnitelman toteuttamiseeen, joka saattoi olla QRkoodien hyödyntämistä, animaation tekemistä tai vaikkapa ohjelmointia. Riippumatta itse
projektin välineestä, kaikki opiskelijat tuottivat Youtube-videon joka koostui videoidusta sisällöstä, ruutukaappauksista ja esim. valokuvista.
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
32
TAO TULEVAISUUS
Pelillistäminen ilmeni tässä kurssikontekstissa siten, että kaikista tehtävistä annettiin tehtäväkohtaiset pisteet, jotka opiskelijat keräsivät henkilökohtaisiin pistetaulukoihinsa. Ensimmäiset
kokemukset kurssista osoittavat että opiskelijat olivat hyvin motivoituneita ja esim. tarve eriyttämiselle on poistunut kokonaan.
Pedagogisia periaatteita takomassa!
Sanna Vahtivuori, Helsingin yliopisto
Laura Karilainen, Jyväskylän yliopisto
Esitykseen liittyvä linkki: http://www.systechlearning.fi
Tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävissä pedagogisissa malleissa korostuvat elämyksellisyys,
toiminnallisuus ja yhteisöllinen opiskelu. Miten nämä periaatteet toteutuvat erilaisissa oppimisratkaisuissa? Miksi opettajat ja oppilaat haluavat käyttää tiettyjä sovelluksia? Millaiset
sovellukset ja toimintamallit ovat pedagogisesti toimivia koulun arjessa? Laajan Systeemiset
oppimisratkaisut -arvoverkkohankkeen osatutkimuksessa on kehitetty pedagogisia periaatteita
oppimisratkaisujen käytölle. Nämä periaatteet perustuvat erilaisiin pedagogisiin malleihin ja
oppimisratkaisujen pilotoinneista kerättyyn aineistoon.
Tutkimushankkeessa arvioitiin ja kokeiltiin suomalaisten yritysten kehittämiä oppimisratkaisuja lapsille suunnatusta matikkapelistä korkeakoulutasolle soveltuvaan business-simulaatioon.
Yhteensä 17 yritystä oli mukana kehittämässä kolmeatoista oppimisratkaisua. Kaikki yritykset tähtäävät tuotekehityksessään rohkeisiin ja innovatiivisiin konsepteihin ja prototyyppeihin. Aineistoa kerättiin käyttökokeiluista useiden eri koulutusasteiden oppilailta ja opettajilta
teemahaastatteluin, havainnoimalla ja verkkokyselyillä. Lisäksi tutkimuksen aineistona olivat
asiantuntija-arvioinnit ja yrityshaastattelut.
Tulosten perusteella opettajat ja oppilaat odottavat oppimisratkaisuilta erityisesti tavoitteellisuutta, oppilaslähtöistä ajattelua, motivoivuutta ja sitouttavuutta. Keskeisinä nousivat myös
2000-luvun taidot, kuten yhteisölliseen toimintaan sekä kriittiseen ja luovaan ajatteluun liittyvät taidot. Lisäksi mahdollisuus itsenäiseen opiskeluun ja palautteen saamiseen koettiin tärkeiksi. Opettajien erityisenä toiveena oli, että oppimisratkaisu tarjoaa monipuolisia arvioinnin
työkaluja vertaisarvioinnista itsearviointiin. Laadukas oppimisratkaisu soveltuu lisäksi erilaisiin
oppimisen ja opiskelun konteksteihin. Aineistosta nousseet pedagogiset periaatteet voidaan
nähdä limittäisinä ja ne ovat kiinteässä yhteydessä toisiinsa. Esityksessä kuvataan kokeillut oppimisratkaisut, esitellään saadut tulokset ja käytön periaatteet. Lopuksi pohditaan tulosten vaikuttavuutta tulevaisuuden oppimisratkaisujen ja opiskeluympäristöjen suunnitteluun.
Pehmeä ja kova tie huipulle? Oppimiskulttuureista Suomessa ja
Koreassa
Irja Leppisaari, Centria-ammattikorkeakoulu
Mistä aineksista on tulevaisuuden opetus ja oppiminen taottu? Mitä näkymiä ristikkäiset oppimiskulttuurien havainnoinnit voivat antaa globaalin koulutuksen kehittäjille?
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
33
Foorumiesitykset
PISA-uutisoinneissa nimetään kaksi tietä huipulle: Suomen ”pehmeä” malli ja Etelä-Korean
”kova” malli. Nämä kaksi menestymismallia asetetaan täysin vastakkaisiksi ratkaisuiksi. Pasi
Sahlberg tiivistää haastattelussa (HS 12.10.2014), että Aasian menestysmalli perustuu pitkiin
koulupäiviin, suureen määrään kotitehtäviä ja ankaraan testaamiseen. Suomen humaanimmassa menestysmallissa lapsiin suhtaudutaan inhimillisemmin, opetus pyrkii lapsen kokonaisvaltaiseen kasvuun ja opettajat ovat loistavasti koulutettuja. Länttä varoitetaan ottamasta Aasiasta
mallia ja suuntaamaan katseet sen sijaan Suomeen. Toisaalta meillä ollaan kiinnostuneita esimerkiksi E-Koreassa jo pitempään sovelletusta Smart Learning -ajattelusta ja sitä tukevista
oppimisratkaisuista.
Tässä esityksessä vertaillaan ja tarkastellaan vuosina 2010 - 2014 toteutetun EU-Korea -projektin (KE-LeGE, Leaders for Global Education) pohjalta oppimiskulttuureja Suomessa ja
E-Koreassa. Mitä eroja ja yhtäläisyyksiä KE-LeGE-opiskelijat löysivät suomalaisessa ja eteläkorealaisessa perusopetuksen luokkahuoneessa? Tutkimusaineisto koostuu suomalaisten opettaja- / korkeakouluopiskelijoiden (9) ja etelä-korealaisten opettajaopiskelijoiden (8) harjoittelupäiväkirjoista sekä heidän haastatteluistaan. Täydentävänä aineistona käytetään projektin
yhteensä 79 vaihto-opiskelijalle tehtyjä kyselyjä neljän kuukauden vaihdon loppuvaiheessa.
Mielenkiinnon kohteena on, miltä opetus ja opiskelu ja oppiminen näyttäytyivät toisen kulttuurin edustajan silmiin? Mitä tapahtui luokkahuoneessa Suomessa ja E-Koreassa? KE-LeGEopiskelijoiden tehtävänä oli havainnoida ensinnäkin oppilaan ja opettajan toimintaa luokassa
tarkastelemalla seuraavia asioita (Alexander, 2000; Osborn ym. 2003): opetusmenetelmät ja
-käytänteet, opettajan rooli, oppilaan rooli, opettajan ja oppilaiden vuorovaikutus, oppilaiden keskinäinen vuorovaikutus, ryhmätyöskentely luokassa, arviointi, luokan ilmapiiri. Lisäksi
opiskelijat tekivät havaintoja oppiaineista ja oppimateriaaleista, työrauhasta, oppilaanohjauksesta ja TVT:n opetuskäytöstä.
Tarkasteltavista oppimiskulttuureista ei voida tämän aineiston pohjalta tehdä yleistyksiä.
Erilaiset kulttuuriset kontekstit ja koulutuspoliittiset tekijät on otettava huomioon – samoin
kuin se, että jokaisen KE-LeGE-opiskelijan kokemus on ainutlaatuinen ja uniikki. Sen sijaan
esityksessä tarkastellaan, miten opiskelijoiden havainnot luokkahuoneissa asemoituvat pehmeän tien ja kovan tien maisemaan. Kokevatko KE-LeGE-opiskelijat, että huipulle on kaksi
täysin erilaista tietä? Vai rakentavatko he globaaleina tulevaisuuden kouluttajina KE-LeGEkokemustensa pohjalta kolmatta tietä, jolla saattaisi löytyä ”Tao”, tasapaino?
Pelimäinen tutkiva ja osallistava oppiminen paikkatietoa käyttäen
Juhani Kärki, Helsingin opetusviraston mediakeskus
Esitykseen liittyvä linkki: https://sites.google.com/site/kartallaoppien/
Helsingin kouluissa on Mobiilisti maailmaan-hankkeessa kehitetty karttapohjaisia pelillisen
oppimisen toimintamalleja, jotka pohjautuvat tutkivaan ja osallistavaan pedagogiikkaan.
Hankkeen aikana on testattu lukuisia mobiileja tutkivaa oppimista tukevia ja pelillisiä karttasovelluksia, joiden avulla on luotu eri tarkoituksiin sopivia oppimiseen houkuttelevia paikkatietopelejä. Hankkeen aikana luotuja oppimispelejä halutaan avata valtakunnallisesti.
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
34
TAO TULEVAISUUS
Oppilaiden osallistumista ja kouluviihtyvyyttä edistävä pelirakentaminen avataan toimintamallina. Paikkatietoa hyödyntävissä peleissä oppijan mielenkiintoa ohjataan opittavaan aiheeseen
ja oppijan osaamista esitetään muille. Pelialustat, eOppimisympäristöt, mobiilit karttasovellukset ja pilvipalvelut antavat mm. mahdollisuuden kerätä portfolion omaisesti oppijoiden havaintoja ja kokoavat oppimista näkyväksi. Näin on kehitetty uusia tapoja linkittää arkielämän
oppimisympäristöjä mobiililaitteiden ja verkkoympäristöjen avulla kouluoppimisen osaksi.
Oppilaiden osallisuutta vahvistavia toiminmalleja on ideoitu karttapohjaisten pelikonseptien
kehittämisessä, tutkivassa oppimisessa (mm. omien tutkimusteemojen valinnassa) ja mukana olevien luontokoulujen toiminnan ideoinnissa ja kehittämisessä oppilaslähtöisemmiksi.
Luonnon, liikkumisen, teknologioiden ja pelaamisen yhdistäminen teema- ja ilmiöpohjaiseen
oppimiseen on luonut uudenlaisia mahdollisuuksia oppimisen rikastamiseksi.
Osana hanketta on selvitetty, miten mobiilivälineet vahvistavat oppilaiden osallisuutta omasta
oppimisestaan ja oppimistilanteista. Verkkoympäristöjen, karttasovellusten ja pilvipalveluiden
mahdollisuuksia yhteisöllisessä ja dialogisessa työskentelyssä on kartoitettu. Hankkeessa on
vastattu myöskin kysymykseen miten oppimistilanteista voitaisiin luoda elämyksellisiä ja miten
opettajia motivoidaan laajentamaan oppimisympäristöä luokkahuoneen ulkopuolelle käyttäen
olemassa olevia teknologioita. Karttapohjaista mobiilia pelialustaa voivat hyödyntää sekä oppijat (oppimisessa, tiedon keräämisessä, toisille opettamisessa...) että opettajat (motivoinnissa,
tiedon jakamisessa, ohjaamisessa, oppijoiden toiminnan seuraamisessa...). Paikkatiedon avulla
voidaan esittää monipuolisesti tietoa oppimiskohteista ja rakentaa esim. ”reittejä” tai pelejä,
joilla ohjataan oppijan mielenkiintoa annettuun aiheeseen tai alueeseen, jossa oppilasryhmä
kulloinkin vierailee ja liikkuu. Paikkatieto mahdollistaa myös oppilaille kohdennetun teemapohjaisen tiedon moniaistillisen jakamisen (teksti, ääni, kuva, video, ympäristön aistittavat
ilmiöt, AR) oppilaan tutkimusongelmien mukaisesti. Paikkatiedon avulla oppija voi esittää
oppimansa muille luomalla esim. karttapohjaisen pelin. Toisilta oppimisen ideaa on toteutettu
tutkimustiedon jakamisessa ja uusien pelien luomisessa. Lisäksi foorumiesityksessä kerrotaan
Helsingin opetusviraston peruskoulujen oppilaille suunnatun paikkatietoa käyttävien mobiilipelien suunnittelukilpailun tuloksista, jossa kilpailussa pelisuunnittelussa keskeisessä roolissa
olivat oppilaat.
Perusopetuksen pedagogisen ICT-ohjauksen mallin järjestäminen
Mari Petrelius, Joensuun kaupunki
Kiihtyvällä tahdilla digitalisoituva lasten- ja nuorten kokemusmaailma ja yhteiskunnan sekä
työelämän rakenteiden teknologistuminen edellyttävät perusasteen opettajilta tieto- ja viestintätekniikan aiempaa laajempaa tuntemusta. Vuonna 2016 voimaanastuva perusasteen opetussuunnitelma velvottaa kunnat järjestämään opetusta, jossa tieto- ja viestintäteknologia ovat osa
koulun toimintakulttuuria, oppimisympäristöjä, työtapoja, kodin ja koulun yhteistyötä sekä
opiskeltavien oppiaineiden opetussisältöjä. Haasteena on perusopetuksen opettajien täydennyskoulutuksen järjestäminen ja toteuttaminen niin, että lähivuosien opetukselle asettamat
tavoiteet saavutetaan.
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
35
Foorumiesitykset
Joensuun kaupunki etsi ratkaisua opettajien täydennyskoulutukseen rakentamalla uudenlaisen seudullisen ICT-täydenyskoulutusmallin yhteistyössä 7 Joensuun seudun kunnan, ItäSuomen Yliopiston, Joensuun Tiedeseura ry:n ja Innokas-hankkeen kesken. Seudullisessa yhteistyössä on mukana myös seudun kuntien omistama tietotekniikkayhtiö, Pohjois-Karjalan
Tietotekniikkakeskus OY, josta kaikki seudun kunnat ostavat tietotekniset palvelunsa. Ennen
mallin rakentamista seudun haasteena oli pedagogisen tuen täydellinen puute tietoteknisten
palvelujen yhteydessä.
Carelia-ICT mallissa seudulla työskentelee kaksi pedagogista ICT-ohjaajaa. Ohjaajat työskentelevät mallin yhteydessä ideoiduin,kunnallisen täydennyskoulutuksen näkökulmasta täysin
uusin työtavoin. Malliin kuuluvia uusia täydennyskoulutuksen työtapoja ovat; 1.) teemoittaisten idea- tai työtapatyöpajojen järjestäminen opettajaryhmille, 2.) opettajien henkilökohtainen
ohjaus omassa työympäristössä ja omilla laitteilla, 3.) opettajan ja oppilasryhmän yhtäaikaiskoulutus oppitunneilla koulupäivän aikana ja 4.)opettajien kannustaminen omien taitojen jakamiseen. Mallin tavoitteena on opettajien voimaannuttaminen ICT:n opetuskäytön pedagogiikassa jo olemassa olevilla laitteilla sekä vertaisoppimista ja jakamista tukevien käytänteiden
jalkauttaminen Joensuun seudun oppilaitoksiin.
Mallin avulla löysimme ratkaisuja seuraaviin perusopetuksen ICT:n opetuskäytön haasteisiin
(haaste -> ratkaisu):
• Opettajien luottamus omiin taitoihin heikkoa. -> Opettajien voimaannuttaminen
• Olemassaolevan laitekannan ja ohjelmistojen käyttö ei aina ole tehokasta. -> Koulutus
keskittyy olemassa olevan laitteiston tehokkaampaan hyödyntämiseen.
• Laitekannan ja ohjelmistojen lisääminen ei ole taloudellisesti mahdollista. ->
Koulutuksessa ohjataan aiempaa tehokkaampaan oppilaiden omien laitteiden hyödyntämiseen opetuksessa.
• Opettajien on vaikea irrottautua työstään sijaistamiseen liittyvien ongelmien takia. ->
Koulutusta järjestetään opettajan omilla oppitunneilla oman opetusryhmän kanssa.
• Ulkopuolisista täydennyskoulutuksista saadut opit siirtyvät huonosti käytäntöön. ->
Koulutukset suunnitellaan koulujen ja opettajien toiveisiin vastaavaksi. Kouluttaja on yhteydessä koulutettuihin myös koulutuksen jälkeen ja kannustaa sekä tukee uusien taitojen
käytöönotossa.
• Kouluilla ei ole saatavilla pedagogista ICT-tukea. -> Ohjaajat tarjoavat tukea ja kouluttavat opettajia jakamaan hyvä käytänteitä sekä vertaisopettamaan toisia opettajia.
Resurssit eivät rajoita! Kutsu etävieras luokkaan
Auri Kohola, Taloudellinen tiedotustoimisto TAT
Päivi Kujanpää, Turun kaupunki
Esitykseen liittyvä linkki: http://www.etaopetus.fi
Etäyhteydet mahdollistavat ja helpottavat monenlaisia koulujen, opettajien ja oppilaiden arkeen liittyviä opetus- ja kokoustilanteita. Etäyhteyksiä käytetään esimerkiksi sairaan lapsen
koti- ja sairaalaopetuksessa sekä vieraiden kielten ja uskontojen opetuksessa muodostamaan
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
36
TAO TULEVAISUUS
vaadittavat ryhmäkoot. Etävälineillä voidaan ylläpitää yhteyksiä ulkomailla olevaan ystävyyskouluun tai etäyhteys voi olla osa kansainvälisiä projekteja. Etävälineet mahdollistavat myös
koulun ulkopuolisen asiantuntijan saamisen luokkaan. Etäyhteyden muodostamiseen vaadittavat laitteet ja sovellukset on siis mahdollista ottaa koulussa hyötykäyttöön monipuolisesti.
Kun kenenkään ei tarvitse matkustaa, säästyy aikaa ja rahaa. Etäopetus edistää oppilaiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia monipuoliseen ja laadukkaaseen opetukseen koulun koosta ja
sijainnista riippumatta. Lisäksi etäyhteyksien ja erilaisten opetusteknologioiden käyttö monipuolistaa oppimisympäristöjä. Tällöin voidaan käyttää eri opettajien osaamista sekä koulun yhteistyökumppaneiden ja mahdollisten kansainvälisten verkostojen asiantuntemusta oppilaiden
tarpeiden ja opetuksen tavoitteiden mukaisesti.
Työelämä- ja yrittäjyystaidot ovat osa perusopetuksen tulevan opetussuunnitelman perusteiden tavoitteita ja yksi laaja-alaisten osaamisen taidoista. Maksuttoman Asiantuntijaverkosto.
fi -palvelun kautta yläkoulujen ja lukioiden opettajat sekä opinto-ohjaajat voivat kutsua eri
alojen ammattilaisia vierailulle oppitunneilleen etäyhteyden välityksellä. Etävierailu madaltaa
kynnystä koulujen työelämäyhteistyöhön ja mahdollistaa lyhyet asiantuntijaesitykset jokaisen
oppiaineen arjessa. Etävierailu voi tulla yhtä hyvin tuhansien kilometrien päästä Brasiliasta
kuin koulun naapuriyrityksestä, johon ei voi viedä ryhmiä vierailulle hygienia- tai turvallisuussäädösten vuoksi. Etäyhteyden avulla asiantuntija voi kertoa esimerkiksi koulutuksestaan,
ammatistaan, työpaikastaan tai toimialastaan. Asiantuntijan kanssa voidaan keskittyä syventämään oppitunnin aihetta, oli se sitten lämpövoimakone, kansallispuistot tai vaikkapa ruokalistojen suunnittelu.
Etävierailuissa vain mielikuvitus on rajana! Luokkaan voidaan kutsua esimerkiksi poliisi tai palomies tai luokka voi halutessaan vierailla esimerkiksi eläinhoitolassa. Etätoiminta vastaa koulujen tiukkoihin säästötoimiin ja toisinaan hankaliin etäisyyksiin, jotka rajoittavat reissaamista.
Suuria investointeja tai siirtymiä ei tarvita. Etäyhteyksien käyttö lisää myös osaltaan koulun
toiminnan ekologista kestävyyttä.
Foorumiesityksen tavoitteena on esitellä monipuolisesti erilaisia mahdollisuuksia etäyhteyden
hyödyntämiseen osana opetusta.
Silloin on Taottava, kun Rooma on kuuma.
Lasse Eronen, Kimmo Kotro, Joensuun normaalikoulu
Kun matkassa oli yli 50 abia ja leirikoulun kohteena historiallinen Rooma, niin oli keksittävä joku kohteiden opiskelua helpottava ratkaisu. Turistivirrassa opettajat eivät voineet toimia
pelkkinä matkaoppaina näin suuren ryhmän kanssa. Joensuun normaalikoulun abiryhmän
(56) leirikoulu järjestettiin syksyllä 2014 Roomaan. Leirikoulun eräänä tavoitteena oli edesauttaa opiskelijoiden kasvua kohti laajempaa kansainvälisyyttä. Päämääränä oli myös lisätä
heidän tietojaan eurooppalaisen ihmisen historiasta sekä eurooppalaisen kulttuurin moninaisuudesta. Tarkoitus oli tehdä Rooman leirikoulusta monipuolinen kokonaisuus, jossa aiemmin
kursseilla opittu tieto alkoi elää paikan päällä. Leirikoulun opiskeluvälineeksi valittiin mo-
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
37
Foorumiesitykset
biilinavigointisovellus Heijoe!. Tämä omissa laitteissa toimiva appsi mahdollisti navigoinnin
itsevallitujen paikkojen ja sisältöjen avulla. Sitä käytettiin ns. ennakkojäsentäjänä, jonka avulla
oppilaat pystyivät bussi ja lentomatkoilla perehtymään etukäteen tutustuttaviin kohteisiin niin
videoiden, kuvien kuin tekstilähteiden avulla. Roomassa Heijoe! toimi navigaattorina opastaen
oppilaita kohteisiin. Esityksessä kerrotaan sekä oppilaiden että opettajien leirikoulukokemuksista ja siitä millaisen lisäarvon mobiilisovellus antoi leirikoulun toteutukseen ja tavoitteiden
saavuttamisessa.
SoMen työkaluilla koulun tapahtuma näkyväksi - case Ilmiöviikko
Marianna Sydänmaanlakka, Märt Vesinurm, Sotungin lukio
Esitykseen liittyvä linkki: http://www.sotunginilmio.fi
Kaikki Sotungin lukion ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijat (noin 250) ja opettajat (25),
osallistuivat yhden viikon ajan ilmiöpohjaisen oppimisen viikkoon. Normaaleja oppitunteja ei
ollut. Tiedossa oli kymmeniä toinen toistaan kiinnostavampia tuotoksia - valokuvia, videoita,
postereita, toimintaa, tutkimustuloksia. Miten tuoda näkyväksi kaikki tuotokset paitsi koulun
muille opiskelijoille, myös kaikille talon ulkopuolisille uudenlaisista kokeiluista kiinnostuneille?
Sosiaalisen median työkalut ja osaavat opiskelijat värvättiin tiimiin, josta syntyi ainutlaatuinen kokemus ison mediaoperaation toteuttamisesta. Mediatiimiin värvättiin valmiiksi osaavat lukion opiskelijat, jotka opettajan johdolla työskentelivät paitsi toimintaviikon ajan myös
ennen ja jälkeen toimintaviikon. Yhdessä opiskelijoiden kanssa suunniteltiin miten ja millä
työkaluilla olisi tarkoituksenmukaista toteuttaa näkyvyys. Nuoret tiesivät ikätovereidensa somen käyttökulttuurin: Weebly, Twitter, Facebook, Instagram, blogi ja YouTube synkronoitiin
yhteen. Perustettiin oma YouTube-kanava, Twitter-tilit eri ilmiöille, Instagram-tilit, blogi sekä
Facebook-ryhmä. Kaupungin tiedotusväki osallistui suunnitteluun mm. tekijänoikeuksien
opastamisessa. Nuorten kanssa suunniteltiin somen käytön ohjeet sekä tiedotettiin asiasta koko
opiskelijakunnalle.
Toimintaviikon aikana mediatiimiläiset kiertelivät ilmiötiimeissä tekemässä juttuja, video- ja
valokuvaamassa ja haastattelemassa. Ilmiötiimien opiskelijat julkaisivat omia tuotoksiaan myös
itse: Instagram täyttyi tunnelmakuvista, YouTubeen ladattiin videoita. Myös tekninen tiimi
vastasi tuotosten julkaisemisesta eli Weeblyllä toteutetun kotisivun ylläpidosta. Tekninen tiimi
toimi myös opiskelijoiden ja opettajien teknisten ongelmien tukihenkilöinä.
Sosiaalinen media tarjoaa innostavia uusia tapoja koulun toiminnan näkyväksi tekemiseen.
Nuoret toteuttivat jotain aitoa, oikeaa ja tarpeellista. Nuoret kannustettiin ottamaan ja kantamaan vastuuta, oppimaan projektimaisen työskentelyn todellisuutta ja lopulta iloitsemaan
onnistumisesta.
Tule kuulemaan miten me sen Sotungissa teimme! Mukana esittelemässä mediatiimissä mukana ollut toisen vuosikurssin opiskelija.
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
38
TAO TULEVAISUUS
Suunnittele, toteuta, arvioi, kehitä: kohti laadukasta
verkko-opetusta
Sanna Sintonen, Ilkka Haukijärvi, Tampereen ammattikorkeakoulu
Verkko-kurssien laatuun vaikuttaa monimutkainen organisaation sisäisten ja ulkoisten tekijöiden kokonaisuus, kuten strategiat, periaatteet, linjaukset, ohjeistukset, kulttuuri, asenteet,
osaaminen, teknologiat, infrastruktuuri, prosessit ja käytänteet. Monimutkaisuudesta johtuen opetushenkilöstön on ollut vaikea kehittää toimivia käytäntöjä ja löytää hyviä esimerkkejä
oman verkko-opetuksensa kehittämiseen. Organisaation kannalta olennaiseksi on koettu, että
toiminnan jatkuvassa kehittämisessä tulisi huomioida paikalliset viitekehykset ja yhteiset laajemmat tavoitteet. Tästä syystä laadun kehittämisessä on tärkeää tuoda esille myös organisaation makronäkökulma.
Tampereen ammattikorkeakoulussa kehitettiin kevään 2014 aikana design-tutkimuksen keinoin laatukehikko verkko-opetuksen suunnittelua, toteuttamista, arviointia sekä kehittämistä
tukemaan. Kehikon tarkoituksena on ohjata verkko-opintojaksojen toteuttajien design-prosessia. Sen pohjana on Walter E. Demingin jatkuvan kehittämisen ja oppimisen PDSA-sykli.
Kehikon sisältämät laatusuositukset on jäsennelty syklin mukaisesti neljään eri vaiheeseen, joita
ovat Plan (suunnittele), Do (toteuta), Study (arvioi & evaluoi) ja Act (jatkokehitä). Kehikossa
on huomioitu myös organisaation makronäkökulma, eli millaisia organisaatiokohtaisia asioita
on huomioitava osana verkko-opintojen tuotantoa.
Design-tutkimuksen syklinen lähestymistapa kehittämiseen ja jatkuvaan oppimiseen on käytännössä hyvin lähellä laadunhallinnan yleisiä menetelmiä, joissa korostetaan tietoperustaista,
analyyttistä ja jatkuvaa kehittämisotetta. Siksi kehikon rakenteen määrittelyssä haluttiin korostaa näitä kahta toisiaan täydentävää organisaation kehittämisen lähestymistapaa: verkkoopintojakson tuottamista lähestytään design-prosessina, jossa laadun jatkuva kehittäminen on
keskiössä.
Kehikko ei tarjoa valmiita ratkaisuja esimerkiksi opiskelijapalautteen keräämiseen, teknologiavalintoihin, fasilitoinnin toteuttamiseen tai materiaalien tuottamiseen, vaan ohjaa esimerkiksi
edellä mainittuihin osa-alueisiin liittyviä konkreettisia design-päätöksiä. Laatuinstrumenttina
kehikko on moniulotteinen: sen lisäksi, että siitä on hyötyä verkko-opintojen tuottamisessa, se
voi tarjota myös tukea esimerkiksi opettajien täydennyskoulutuksen sisältöjen suunnitteluun.
Malli soveltuu myös muiden kuin korkeakoulujen verkko-opetuksen laadun kehittämisen välineeksi, koska se täydentyy helposti organisaatiokohtaisilla yksityiskohdilla ja on sovellettavissa
henkilöstön osaamistasosta riippumatta.
Tablettitietokoneiden opetuskäyttö koulutien alussa
Tuomas Pesonen, Kirsi Nieminen, Halssilan koulu
Esitykseen liittyvä linkki: https://peda.net/jyvaskyla/halssilankoulu/luokkien-sivut/2012A
Kaksi ensimmäisen luokan luokanopettajaa sai syksyllä 2012 mahdollisuuden päästä mukaan
hankkeeseen, jossa tablettitietokoneitä käytettäisiin luokkatyöskentelyssä. Haasteena opettajil-
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
39
Foorumiesitykset
la oli, että kumpikin oli käyttänyt harvoin tietokoneita opetuskäytössä. Lisäksi opettajia mietitytti, kuinka koulutiensa aloittaneet oppilaat omaksuisivat tietokoneet työskentelyvälineinä.
Hanke pääsi vauhtiin vasta syksyllä 2013 koneiden hankintaan liittyvien viivästysten vuoksi. Aluksi oppilaat loivat itselleen profiilin Pedanetin Omatilaan. Ensimmäisillä opetustuokioilla keskityttiin OmaTilaan kirjautumiseen ja tablettitietokoneen peruskäyttöön. Varsin
nopeasti oppilaat pääsivät työskentelyssään rutiinitasolle, jossa pystyttiin aloittamaan varsinainen työskentely. Oppilaat ovat luoneet omia sivuja, joissa he esittelevät itsensä ja esimerkiksi
harrastuksensa. He ovat kirjoittaneet runoja, pieniä tarinoita ja matkakertomuksia lomilta.
Kuvan ja tekstin yhdistämistä on harjoiteltu tekemällä kasvioita ja raportoimalla lähialueen
liikennemerkkejä.
Seuraava askel työskentelyssä oli luokkien omien verkkolehtien käyttöönotto. Jokaisesta oppilaasta tuli lehden toimittaja, ja samalla alkoi vastuu lehden sisällöstä. Kaikilla on ollut täydet
oikeudet kommentoida toisten töitä ja mahdollisuus myös poistaa niitä. Näin on arkityön
kautta päästy keskustelemaan nettietiketistä ja jokaisen vastuusta internetissä toimiessaan.
Luokkalehdessä oppilaat ovat esitelleet toimittajia, harrastuksiaan ja luettuja kirjoja. Yhdessä
luetusta kirjasta on tehty yhteinen tiivistelmä. Koulun tapahtumia on raportoitu heti tuoreeltaan aitojen toimttajien tyyliin. Oppilaat ovat harjoitelleet yhteistyötä esimerkiksi ryhmämuistion avulla, jolloin yhdessä yhtä aikaa on saatu valittu työ tehdyksi. Lehteen ja myös luokkien
omille internet-sivuille on tehty eri oppiaineiden tehtäviä. Töitä on voitu tehdä niin koulussa
kuin kotonakin.
Haaveena opettajilla oli hankkeen alussa, että tablettitietokoneet olisivat yksi työväline muiden
joukossa ja että koneet olisivat osa arkityötä luokissa. Tässä luokat ovat onnistuneet: oppilaat
eivät tee eroa, käytetäänkö työvälineenä tablettitietokonetta, kirjaa tai vihkoja. Oppilaat ovat
oppineet koneiden käytön, ja useat pystyvät jo itse miettimään eri moduuleiden käyttöä eri
tilanteissa. Oppilaista on tullut oman oppimateriaalinsa tuottajia!
Hankkeen alkaessa muutama koulun luokista oli jo varsin pitkällä tietokoneiden opetuskäytössä. Vähitellen muutkin luokat ovat päässeet vauhtiin, ja koulumme uusien internet-sivujen
myötä luokat ovat saaneet samat työvälineet käyttöön kuin hankkeeseen osallistuneet luokatkin.
Tarvitaanko tietotekniikan didaktiikkaa? - Uutta etsimässä
Päivi Portaankorva-Koivisto, Helsingin yliopisto, OKL
Tietotekniikka ei edelleenkään ole opetettava aine, eikä ole itsestään selvä, että opettajankoulutuslaitokset tarjoavat siihen omia didaktiikan opintojaan. Uudet opetussuunnitelmat 2016
tuovat kuitenkin ohjelmoinnin kouluille osaksi matematiikkaa. Mikä silloin on tietotekniikan
opettajien rooli tulevaisuudessa? Tarjotaanko ohjelmointia heidän opettamanaan vai täydentävätkö matematiikan opettajat omaa tietotaitoaan ohjelmoinnista siten, että se vastaa opetussuunnitelman tarpeita. Entä onko tietotekniikka valinnaisena aineena diginatiiveille tuiki
tarpeeton?
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
40
TAO TULEVAISUUS
Esityksissäni esitän perusteluja, miksi tietotekniikan didaktiikalla on merkitystä ja kerron kahdesta opetuskokeilusta, jotka toteutuivat opettajankoulutuslaitoksellamme syksyinä 2013 ja
2014 osana tietotekniikan didaktiikan opetusta.
Laitoksellamme opiskelee vuosittain 8-12 tietojenkäsittelytiedettä sivuaineenaan opiskelevaa
aineenopettajaopiskelijaa. Useimmilla heistä pääaine on matematiikka. Heille tarjotaan tietotekniikan ainedidaktiikan opintoja, joista luentoja on 18 tuntia ja ryhmiä 28 tuntia. Koska tietotekniikan valinnaiskurssit muodostavat yhä peruskoulujen yläkouluissa erään keskeisen osan
valinnaisten aineiden opetuksesta, didaktiikan opintoihin lukeutuu olennaisena osana kurssien
suunnitteluun ja niille soveltuvien tehtävien kehittelyyn liittyviä sisältöjä, sekä opetuksen arvioinnin problematiikkaa. Sen lisäksi, että tietotekniikan opettajat kehittävät hyvin itsenäisesti
opettamiensa valinnaiskurssien sisällönja toteutustavat, toimivat he usein koulujensa tietoteknisten resurssien ja teknologian opetuskäytön pedagogisina agentteina. Näin on varmasti myös
tulevaisuudessa. Huolehtiessaan konekannasta ja hankittavista ohjelmistoista, tietotekniikan
opettajien toimenkuvaan kuuluu useissa kouluissa toimia kollegoidensa vertaistukena ja järjestää täydennyskoulutusta koulun tai kunnan omalle henkilökunnalle. Opettajaopiskelijoiden
on pedagogisten opintojensa aikana hyvä tutustua siis myös itsenäisen laitteiden ja ohjelmistojen käytön haltuunottoon ja pedagogisten käyttötapojen suunnitteluun sekä vertaisopettamisen kehittämiseen.
Syksyllä 2013 opettajankoulutuslaitoksellamme toteutui hanke, jossa tietotekniikan didaktiikkaan osallistuneet opettajaopiskelijat toteuttivat aktiivitaulujen käyttöön pedagogisena työvälineenä kohdistuvan tunnin koulutuksen matematiikan, fysiikan, kemian, biologian ja maantieteen aineenopettajaopiskelijoille.
Syksyn 2014 hankkeessa opiskelijoiden tuli suunnitella uusien perusopetuksen opetussuunnitelmien mukaisesti ohjelmoinnin sisältöjä peruskoulun alaluokille. He suunnittelivat 15
opettajaopiskelijan ryhmänä kahden tunnin mittaisen ohjelmointikoulutuksen luokanopettajaopiskelijoille. Molemmat koulutukset toteutettiin opettajapareina tai -pienryhminä ja ne
sisällytettiin kohderyhmän opintoihin. Luokanopettajaopiskelijoilla koulutus sijoittui syksyn matematiikan didaktiikan opetukseen. Koulutukseen osallistuvia ryhmiä oli kahdeksan.
Koulutuksen toteuttaminen oli haastavaa, mutta lopputulos oli onnistunut ja näille tuleville
tietotekniikan opettajille ainutkertainen.
Tentit akvaarioon - opettajien kokemuksia tenttiakvaarioista
Anni Rytkönen, Helsingin yliopisto
Titta Koski, Oulun yliopisto
Tenttiakvaariotoiminnalla tarkoitetaan sellaista tenttiä, joka tehdään erillisessä, vain tenttimiseen tarkoitetussa ja kameravalvotussa tilassa opiskelijan valitsemana aikana. Tenttiakvaariossa
tehdään pääosin sähköisiä tenttejä, eli tenttejä, joissa opiskelija hyödyntää tietokoneita ja tietoverkkoja tenttivastauksensa tuottamiseen ja palauttamiseen (1). Myös paperitenttiminen on
mahdollista tenttiakvaariossa. Opettaja tekee sähköisen tenttiakvaariotentin tarkoitusta varten
käytettyyn järjestelmään ja lisää tenttiin tyypillisesti kysymyspankin, josta kysymykset arvotaan
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
41
Foorumiesitykset
kullekin opiskelijalle erikseen tenttiakvaariossa tentittäväksi. Opiskelija varaa kalenterista itselle soveltuvan tenttiajan ja menee tenttimään valitsemanaan aikana. Kun opiskelija on tehnyt ja
palauttanut tenttivastauksensa, opettaja pääsee arvioimaan vastaukset. Tentin suoritustiedot on
mahdollista siirtää rajapinnan kautta sähköisesti opintorekisteriin hyväksyttäväksi.
Tenttiakvaariotenteillä on opiskelijan kannalta lisäarvoja, kuten joustoa ajankäyttöön ja tenttitahtiin sekä helpotusta tenttikirjojen saatavuuteen. Se vähentää myös tenttimisen esteellisyyttä.
Opiskelijat kokevat tenttiakvaariotenttimisen mahdollistavan paremmat tenttivastaukset ja sitä
kautta paremmat kurssiarvosanat sekä vähentävän tenttimiseen liittyvää stressiä (1).
Opettajien näkökulmasta tentin siirtäminen paperisesta salitentistä sähköiseksi tenttiakvaariotentiksi muuttaa tenttikysymysten tekemisen ja vastausten arvioinnin prosessia.
Tenttikysymyksiä on tuotettava kerralla enemmän kuin paperitenttiin, ja arviointia ei voikaan
tehdä kaikki vastaukset kerralla, kun opiskelijat käyvät tenttimässä yksitellen. Toisaalta tenttivastaukset on mahdollista arvioida milloin ja missä vain ja käsialasta saa aina selvän.
Osassa suomalaisia yliopistoja tenttiakvaariotenttejä on tehty jo yli 10 vuotta, ja osa korkeakouluista on vasta aloittamassa tenttiakvaariotoimintaa. Näistä erilaisista taustoista on kertynyt
ja kerätty kokemuksia, joista ehdotettu esitys muodostuu. Tavoitteena on jakaa kokemuksia
ainakin seuraavista näkökulmista:
• paperitentti tenttiakvaariossa - miksei sähköisenä
• sähköinen tentti, miksi juuri tenttiakvaariossa
• paperisesta salitentistä sähköiseen tenttiakvaariotenttiin - mikä muuttui
• mitä hyötyjä olen kokenut tenttiakvaarion käytöstä
Tenttiakvaarion tarpeellisuus osana nykypäivän joustavaa ja kustannustehokasta koulutusorganisaatiota on tunnistettu. Esityksessä kerromme tenttiakvaarion laaja-alaisia käyttömahdollisuuksia ja soveltuvuutta erityyppisiin opintosuorituksiin sekä tuomme esille tuoreita opettajien
ja opiskelijoiden käyttäjäkokemuksia.
(1) Rytkönen, A ja Myyry, M: Student experiences on taking electronic exams at the University
of Helsinki. Julkaisussa Proceedings of World Conference on Educational Multimedia,
Hypermedia and Telecommunications 2014 (ss. 2114-2121). Chesapeake, VA: AACE.
Tentittömyys saa AMK-opiskelijat laskemaan
Riikka Nurmiainen, Metropolia ammattikorkeakoulu
Matematiikan kotitehtäviä ei lasketa. Jos tehtävistä saa porkkanana lisäpisteitä, ratkaisut kopioidaan ennen tuntien alkua opiskelukavereilta. Vasta pari päivää ennen tenttiä alkavat laskut
kiinnostaa. Lopputuloksen voikin sitten arvata -- tentistä ei päästä läpi. Tässä lähtökohdat
muutostarpeelle: opiskelijat pitää saada laskemaan tasaisesti koko kurssin ajan, sillä matematiikkaa oppii parhaiten laskemalla.
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
42
TAO TULEVAISUUS
Moodleen koodattavissa STACK-tehtävissä opiskelijoille generoituu eri lähtöarvot tehtäviin ja
siten tehtävien vastauksetkin ovat erit. Opiskelijat syöttävät vastauksensa Moodleen ja ohjelma
tarkistaa vastauksen oikeellisuuden. Opettaja voi määritellä, sakotetaanko vääristä vastauksista
ja kuinka monta kertaa opiskelija voi yrittää kutakin tehtävää. Opiskelijoiden yritykset ja pisteet tallettuvat Moodleen.
Näiden STACK-tehtävien ottaminen osaksi matematiikan kurssin arviointia on ollut menestystarina. Opiskelijat alkoivat kysellä apua tehtäviin tuntien alussa ja lopussa ja nykivät hihasta
käytävällä. Monimuotototeutuksilla keskustelupalsta aktivoitui. Niin nuoriso- kuin monimuoto-opiskelijatkin alkoivat myös laskea laskuja yhdessä -- toisiaan neuvoen.
Aluksi mukana oli myös tentti, mutta se on jäänyt opintojakso opintojaksolta pienempään
rooliin. Nykyään tenttiä ei ole lainkaan tai kurssin aikana pidetään muutamia pikkutestejä,
jotka vaikuttavat jonkin verran arvosanaan. Matematiikan opintojaksoihin sisältyy myös
Excel-tehtäviä, joita tehdään tietokonetuntien aikana. Näiden toteutustapaan on myös tehty
muutoksia, joilla opiskelijat saadaan tekemään tehtävät huolellisesti ja ilman läsnäolopakkoa.
Avainsana tässäkin on arviointi. Jos tuotetut Excel-tiedostot ovat arviointikohteena, niiden
tekemiseen panostetaan.
STACK- ja Excel-tehtäviä annetaan viikottain ja niitä on aikaa tehdä vajaa kaksi viikkoa.
Moodlen arviointikirjasta opiskelija voi seurata miltei reaaliajassa arvosanansa kehittymistä.
Moni opiskelija ottaa kurssin loppua kohti loppukirin, jotta pääsee seuraavan arvosanarajan
yli. Koska arvosanan kehittymistä voi koko ajan seurata, ei reputtajiakaan ole kuin nimeksi.
Opintojakson monimuotototeutuksissa luennot on korvattu videoklipeillä ja opiskelijat etenevät osittain omatahtisesti kurssin parissa: kuuntelevat videoklipin ja tekevät siihen liittyvät
STACK-tehtävät. Lähiopetustunnit käytetään pääasiassa kurssiin liittyvien Excel-tehtävien
tekemiseen.
Niin nuoriso- kuin monimuoto-opiskelijatkin ovat ottaneet tentittömyyden ja STACKtehtävät hyvin vastaan. Opiskelijapalautetta on iloa lukea:
”Ikinä en ole ennen tehnyt matikan eteen näin paljon, mutta ikinä en ole myöskään oppinut
näin paljon.”
Tiimioppiminen lukiossa
Laura Kauppinen, Sanna Leinonen, Ylöjärven lukio
Esitykseen liittyvä linkki: http://ylukiontiimijakso.wordpress.com/
Keväällä 2014 kokosimme sekalaisen opettajatiimin pohtimaan ja suunnittelemaan täysin uudenlaista, aidosti uusien opetussuunnitelmien peräänkuuluttamaa integroivaa pedagogiikkaa
lukioon. Halusmme jotakin, joka vastaisi tämän päivän tarpeisiin paremmin, yhdistäisi toisistaan irrallisia ainesaaria paremminm avaisi kouluportteja maailmalle ja mahdollistaisi tietotekniikan luontevan käytön opetuksessa. Syntyi tiimijakso.
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
43
Foorumiesitykset
Kokonainen tiimissä oppimiselle omistettu jakso saattaa kuulostaa radikaalilta uudistukselta,
mutta opetusteknologia ja oppimisympäristö muuttuvat sekä maailma koulun ympärillä muuttuu. Tiimijaksossamme oli kyse tästä: ensimminen vuosikurssi (noin 140 opiskelijaa) opiskeli
toisen jakson ajan fysiikkaa, maantiedettä, äidinkieltä ja englantia 5-6 hengen tiimeissä ilman
kiinteätä lukujärjestystä ja perinteisiä oppitunteja itse toimintaansa sekä oppimaansa aktiivisesti suunnitellen, seuraten ja arvioiden. Tiimiopiskelu on osittain kuin ryhmätyötä, mutta pelkkä ryhmätyöksi kutsuminen ei tee sille täysin oikeutta. Tiimien päivät koostuivat työpajoista,
vierailuista ja vierailijoiden esityksistä, harjoittelusta, toiminnan suunnittelusta, tehtävistä ja
tuotoksista. Tiimeillä oli käytössään opinnoissaan mm. Moodle, Office365 ja ainekohtaiset
ohjelmat.
Tiimijakson aikana integroitiin, kaadettiin turhat ainerajat ja toimittiin. Samalla katsottiin
omiin vahvuuksiin, toisiinsa, maailmaan.
Timantti 3D-tulostuksella
Helinä Rahman, Aki Järvinen, Pessi Salmela, Turun normaalikoulu
Timanttiprojektin tavoitteena on tehdä timantti 2 -luokkalaisten joulujuhlaesitykseen. Projekti
toteutetaan 9. luokan matematiikan ja TVT –tuntien, kuvataiteen ja teknisen työn oppitunneilla yrittäjyyskasvatuksen hengessä sekä 2 -luokkalaisten äidinkielen draamakasvatuksen oppitunneilla. 2. luokan oppilaat suunnittelevat esityksen, johon kuuluu timantti. 9. luokan oppilaiden eriyttävänä tehtävänä on ottaa tilaus vastaan ja toteuttaa se käyttämällä 3D-mallinnusta
ja 3D-tulostusta.
Projekti käynnistyi 18.11.2014 opettajankokouksen yhteydessä suunniteltaessa pedagogisia
e-ratkaisuja. 2. luokan opettajan ehdotuksesta, johon 9. luokan matematiikan opettaja sekä
teknisentyön opettajat lähtivät mukaan, asia lähti etenemään. Sovittiin, että matematiikan
opettajan pitämilla TVT-tunneilla asia esitellään oppilaille eriyttävänä tehtävänä.
Toteutus jatkui 20.11.2014 9. luokan neljän oppilaan ja 2. luokan opettajan tapaamisella, jossa
määriteltiin tehtävän yksityiskohtia ja aikataulua. Sovittiin, että timantti valmistuu viikolla 50
ja se on käytössä Turun normaalikoulun joulujuhlassa 16.12.2014. Tällä hetkellä projekti on
siis käynnissä ja raportointi valmistumassa. Projektia dokumentoidaan vaiheittain iPadeilla ja
oppilaat kirjoittavat projektikuvauksen. Tulokset valmistuvat vuoden 2014 loppuun mennessä.
Projekti ylittää oppiainerajat, luokkarajat ja luokka-asterajat. Oppilaiden luovuus ja innovatiivisuus sekä eri oppiaineissa saavutettu tieto- ja taitotaso ovat haastettuina. Projektin tulokset
ovat myös vanhempien nähtävinä joulujuhlassa.
Toimintamalli oppijalähtöiseen kertaamiseen lukion kertauskurssilla
Leila Rahkonen-Navia, Iisalmen lyseo ja aikuislukio
Lukion psykologian kertauskurssi vaiheistettiin yhteisölliseen ja itsenäiseen tuottamiseen. Itseja vertaisarvioinnilla oli keskeinen rooli koko oppimisprosessin ajan. Ensimmäisessä vaihees-
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
44
TAO TULEVAISUUS
sa pilotoitiin yhteisöllistä ja oppijalähtöistä toimintatapaa keskeisten teemojen kertaamisessa.
Tällöin oppijat työpareittain tai työryhmissä ensin tuottivat sähköistä psykologian kertausmateriaalia koko ryhmälle neljässä eri työpisteessä: 1) käsitteet, 2) aivojen ja niiden osa-alueiden toiminta, 3) teoriat ja 4) tutkimus. Materiaalin tuottamisessa hyödynnettiin Quizletsovellusta flash-korttien tekemiseen käsitteiden kertaamiseksi, Popplet-miellekarttasovellusta
teorioiden ja tutkimustiedon kertaamiseen ja Explain everything -sovellusta aivo-osioon.
Kertausmateriaalien valmistuttua oppijat arvioivat oman osaamistasonsa vastaamalla muistinvaraisesti tehtäviin kiertämällä pareittain tai ryhmittäin työpisteeltä toiselle. Quizlet-tehtäviin
sisältyvä pelinomainen mahdollisuus testata osaamistaan (etsi oikeat käsite/selitys-parit) mahdollisti työpisteillä myös itse- ja vertaisarvioinnin. Tällä kurssilla käytössä olivat iPad-tabletit,
mutta samat sovellukset löytyvät myös Android- ja Windows-laitteisiin. Toisessa vaiheessa kertausprosessin jälkeen kukin oppija tuotti Moodle-oppimisalustaan ylioppilaskoetta vastaavan
esseevastauksen, johon liitti itsearvioinnin. Viimeisellä oppitunnilla kurssilaiset keskustellen
arvioivat uudenlaista vahvasti oppijalähtöistä opetusmenetelmää kertaamiseen.
Opiskelijat innostuivat valtavasti mahdollisuudesta tuottaa itse kertausmateriaalia. Oppimisen
ja opettamisen omistajuus siirtyi konkreettisesti opettajalta oppijalle ja opettajaa “hätisteltiin
pois sotkemasta”. Oma edistyminen tuli oppijalle näkyväksi. Kertausmateriaalin tuottaminen
yhdessä lisäsi materiaalin määrää ja toi esille useampia näkökulmia verrattuna opettajalähtöiseen
toteutukseen. Kertausmateriaalia tehdessään oppijat työstivät ja jäsensivät oppiaineen keskeisiä
asioita ja kokivat saavansa hyvää valmentautumista ylioppilaskokeisiin. Pelillinen kertaaminen
Quizletillä innosti kilpailemaan tuloksista, sekä itseään että kurssilaisia vastaan. Sovellusten
käyttäminen sujui opiskelijoilta ongelmitta ja materiaali jäi talteen jatkokertaamista varten.
Opettajan näkökulmasta tämäntyyppinen kertauskurssin toteutustapa oli helppo toteuttaa.
Opettajan tehtäviin kuului tablettien huolehtiminen luokkaan, toimintatavan ja sovellusten
esittely, avustaminen pulmatilanteissa, oppijoiden tuottamien tehtävien tarkistaminen ja palautteen antaminen essee-tehtävistä. Oppijoiden aito osallistaminen, yhdistettynä teknologian
hyödyntämiseen luokkahuoneessa, toimi erinomaisesti. Suulliset palautteet ja oppimistulokset
kannustavat jatkossakin kertauskurssin toteuttamiseen selkeästi vaiheistettuna projektinomaisesti oppijoita osallistaen.
Tulevaisuuden koulu - ”heviä settiä oppimisympäristöistä”
Arto Nykänen, Hämeenlinnan kaupunki
Oi voi mitä ollakkaa! Mitä Hämeenlinnassa tapahtuukaa?
Arto porukkansa kanssa luokkahuoneiden seinät purattaa, yhteistä tilaa rakentaa, uusin ajatuksin oppimista kehittää, että Pisa-tutkimuksessa menestytää ja voitetaa.
Ei ei! Tähän ei tyydytakäävaan Novian, Hämeen,Oulun AMK ja Aalto-yliopiston ammattilaiset ja tulevaisuuden näkijät
apuun kutsutaa
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
45
Foorumiesitykset
tulevaisuuden kyläpihaa- lähiliikuntapaikkaa- oppimista- urheilijan polkua ja asuntoalueen
asukkaiden yhteen saatetaa,
Näin rohkeasti toisiin tutustutaa ja näin mausteet, työkalut lainataa ja kiitoksin palautetaa ja
kuulumiset kysellää.
Mitä sinulle kuuluu - kiitos hyvää - miten voisin olla avuksi
Naapurin Keijo leskimiehenä v. 75 innostuu ja naapurin Sari-mummon v. 79 koulupihalle
leikkiin- liikuntaa kutsuu ja mummo innostuu
- näin yksinäisyyttä ja lääkärit karkotetaa- ja rakkautta synnytetää.
TVT elinikäisen oppimisen siirtymävaiheiden tukena
Päivi Virtanen, Helsingin yliopisto
Esitykseen liittyvä linkki: http://www.elene2learn.eu/fi/explore-case-studies
Kansainvälisessä eLene2learn-hankkeessa kehitettiin ja kokeiltiin erilaisia työtapoja, välineitä ja
menetelmiä hyödyntää tvt:aa ja digitaalista mediaa oppimaan oppimisen taitojen tukemisessa
lukio- ja korkeakoulumaailmassa. Hankkeen tavoitteena oli löytää keinoja, jotka helpottavat
opiskelijoiden siirtymistä lukiosta korkea-asteen opintoihin ja toisaalta työelämässä jonkin aikaa olleiden paluuta opiskelemaan. Tutkimusten mukaan hyvä oppimaan oppimisen taitojen
hallinta edistää opinnoissa ja työelämässä menestymistä. Elinikäisen oppimisen näkökulmasta
tarkasteltuna oppijan itsenäisyys, aloitteellisuus ja vastuu omasta kehittymisestä korostuvat. Jos
lisäksi opiskelun tukena käytettäisiin lukiossa ja korkea-asteen opinnoissa samoja tvt-välineitä
voisi nuoren siirtyminen oppilaitoksesta toiseen olla sujuvampaa. Siirtymävaiheet jo itsessään
asettavat haasteita jokaiselle: täytyy sopeutua uuteen fyysiseen ja virtuaaliseen ympäristöön,
opetus- ja opiskelumenetelmät muuttuvat ja täytyy oppia työskentelemään uusissa yhteisöissä. Jos siirtymävaihe koetaan hyvin hankalaksi, saattaa opintojen käynnistyminen hidastua tai
opinnot saatetaan keskeyttää jo alkuvaiheessa.
eLene2learn-hankkeen kumppanimaiden oppilaitoksissa käytettiin tvt:n monipuolisia sovelluksia, mm. sosiaalisen median verkostoja, digitaalista mediaa, oppimispelejä, blogeja ja
sähköisiä portfolioita. Välineitä käytettiin erityisesti tukemaan oppimaan oppimisen taitojen
kehittymistä. Käyttökokemuksista ja opiskelijoiden oppimiseen liittyen koottiin opettajilta ja
opiskelijoilta palautetta kyselyillä ja haastatteluilla, sekä vertailtiin oppimistuloksia perinteisesti
toteutettujen kurssien ja hankekokeiluja sisältävien kurssien välillä. Tuloksena kolmivuotisesta
hankkeesta verkosto kokosi yli 60 käytännön esimerkkiä, joissa kuvataan tvt-välineen käytön
tavoitteet, menetelmät, käyttäjäpalaute ja suositukset, joiden avulla uusien käyttäjien on helppo ottaa välineet mielekkääseen käyttöön omassa työssään.
Foorumiesityksessä esitellään hankkeen päätuloksia, käytännössä tvt:aa ja digitaalista mediaa
hyödyntäviä käyttötapoja, jotka ovat kehittäneet lukio- tai korkeakouluopiskelijoiden oppi-
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
46
TAO TULEVAISUUS
maan oppimisen taitoja tai helpottaneet siirtymävaiheita kouluasteiden välillä, sekä sitä, mitä
täytyy ottaa huomioon, kun tällaisia välineitä käytetään. Osallistujille myös näytetään käytännössä, miten he löytävät hankkeen kotisivun kautta ”caseja” ja voivat hyödyntää niitä oman
opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa.
Uutta intoa oppimiseen pelipedagogiikasta: Pepe-hanke
perusopetuksessa
Petri Eskelinen, Helsingin kaupunki, Opetusvirasto, mediakeskus
Tuula Nousiainen, Jyväskylän yliopisto
Esitykseen liittyvä linkki: http://www.digimaikka.fi
Pepe-hankkeessa tutkitaan tapoja toteuttaa opetussuunnitelman tavoitteita pelillisen oppimisen kautta. Hankkeeseen osallistuneet opettajat kehittävät pelipedagogiikan menetelmistä
arjen opetusta rikastuttavia opetuskäytänteitä. Pelillisyyteen opetuksessa tutustutaan monitasoisessa prosessissa, jossa koulut asettavat kehittämistavoitteet. Pelillisyyteen perehdytään projektin lähipäivissä, joissa jaetaan kokemuksia 15 koulun kesken ja kehitetään uusia käytänteitä.
Yhteistyökumppaneiden koulukohtaiset teematyöpajat ja opettaja+oppilasryhmien vierailut
hankekouluilla tukevat koulukohtaisen kehittämissuunnitelman toteuttamista. Hankkeessa
käytetään portfoliomaista työskentelyotetta, jossa toiminta ja tuotokset kuvataan monimuotoisesti eri medioilla ja alustoilla.
Pepe – hankkeen opetuskäytänteitä on syntynyt lauta- ja roolipelaamisesta alkaen aina
Minecraftedu – projekteihin ja pelien ohjelmoimiseen Scratch-, Kodu- ja ComputerCraftEdu
alustoilla. Projektin lähipäiviin on osallistunut myös muita pelialan yhteistyökumppaneita, joiden kanssa koulut ovat voineet sopia yhteistyöstä. Pepe – hankkeen käytänteitä kootaan mm.
digimaikka.fi – sivustolle.
Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa seurataan hankkeen tavoitteiden toteutumista ja pelillisyyden merkitystä oppimismotivaatiolle ja opettajan ammatilliselle kehittymiselle. Alustavat
tulokset ovat olleet rohkaisevia ja niiden pohjalta suunnittelemme Pepe – hankkeen jatkoa
vuosille 2015 – 17. Tähän mennessä opittua on, että koulujen autonominen kehittäminen,
asiantuntijoiden laaja rekrytoiminen ja verkostomainen osaamisen jakaminen ovat jatkossakin
hankkeen painopisteenä. Toimintaa ohjaa pedagoginen suunnittelu joka puolestaan suuntaa
päätelaite- ja sovellusratkaisujen hankintaa.
Vertaisuudesta voimaa - sparrausryhmistä tukea verkko-opiskeluun
Eveliina Pöysti, Saara Kotkaranta, Otavan Opisto
Esitykseen liittyvä linkki: http://www.otavanopisto.fi, www.nettilukio.fi, www.nettiperuskoulu.fi
Aikuislukion ja aikuisten perusopetuksen oppimäärä on mahdollista suorittaa täysin verkkovälitteisesti Otavan Opiston nettilukiossa ja nettiperuskoulussa. Kun opiskellaan fyysisesti etäällä
toisista opiskelijoista ja opettajista, voi opiskelu joskus tuntua yksinäiseltä. Opinnot saattavat
eri syistä jäädä junnaamaan eivätkä etene toivotusti. Miten auttaa opiskelijaa eteenpäin sekä
rakentaa läsnäoloa ja vertaisuutta verkossa? Vastauksena näihin kysymyksiin ryhdyttiin keväällä
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
47
Foorumiesitykset
2014 pilotoimaan verkkovälitteisiä sparrausryhmiä, joiden tavoitteena on tukea opiskelijoita
opintojen loppuun saattamisessa.
Sparrausryhmiin osallistuminen oli vapaaehtoista. Ryhmät luotiin sen mukaan, missä vaiheessa opintoja ryhmään hakenut opiskelija oli. Näin opiskelijat jaettiin kolmeen ryhmään
valmistumistavoitteen mukaisesti. Sparrausryhmissä osallistujat saivat tukea ja kannustusta
opintoihinsa kahden ohjaajan vetämissä pienryhmissä, joiden tavoitteet ja toiminta räätälöitiin
osallistujien tarpeiden mukaisesti. Sparrausryhmien tarkoituksena oli mm. luoda opiskelijoille
vertaistuen mahdollisuuksia ja vahvistaa opiskelussa tarvittavia taitoja kuten opintojen aikataulun suunnittelemista.
Sparrausryhmissä ohjaus toteutui sekä synkronisesti että asynkronisesti. Samanaikaista, synkronista ohjausta järjestettiin esimerkiksi verkkoneuvotteluohjelman välityksellä. Pienryhmä
kokoontui yhdessä sopiminaan aikoina vaihtamaan opiskeluun liittyviä ajatuksia ja kokemuksia sekä pohtimaan yhteisiä asioita. Verkkotapaamisten aikana tehtiin erilaisia pienryhmän tavoitetta tukevia harjoituksia. Harjoituksia tehtiin myös itsenäisesti verkkotapaamisten
ulkopuolella.
Asynkroninen ohjaus toteutui puolestaan pienryhmien omissa suljetuissa tai avoimissa ryhmissä. Esimerkiksi google+:n yhteisöä, blogia, Facebookia ja oppilaitoksen omaa suljettua verkkooppimisympäristöä hyödynnettiin ei-reaaliaikaisessa vuorovaikutuksessa. Opiskelijoiden omien toiveiden mukaiset yhteydenpitovälineet vakiintuivat nopeasti ryhmien käyttöön.
Sparrausryhmiä ohjattiin työpareina, jolloin ohjausvastuu jaettiin. Sparrausryhmän ohjaukseen
liittyviä kokemuksia ja havaintoja kirjattiin ylös ja jaettiin koko prosessin ajan. Jaetun ohjaajuuden myötä ryhmän toimintaa ja dynamiikkaa sekä ryhmän tavoitetta tukevia harjoituksia
pystyttiin tarkastelemaan useasta näkökulmasta.
Esityksessä kerromme sparrausryhmien prosessin kaaresta eli millä tavoin käytännössä sparrausryhmät toteutettiin verkkovälitteisesti sekä mitä opimme tästä kokeilusta. Tarkastelun kohteena on myös sekä opiskelijoiden että ohjaajien vertaisuus: mitä yhdessä työskentely tuotti.
Yksin opettamisen ja oppimisen aika on ohitse!
Videoita ja pelillisyyttä kielten opetukseen luokassa ja verkossa
Heidi Lehtosaari, Savonlinnan aikuislukio
Esityksessä kuvattava käytänne monipuolistaa kielten opetusta hyödyntämällä mm. videoita ja
pelillisyyttä sekä tehostaa kielten osa-alueiden (puhumisen, kuuntelun ja kirjoittamisen) harjoittamista niin kieliopin kuin sanastonkin oppimisessa. Käytänteen mukainen oppimispolku
on tehty lukion espanjan kursseille ja se on sovellettavissa kielten opetukseen yleisesti. Espanjan
kolmannella kurssilla opiskeltiin reitin opastamista ja kuuntelemista. Neljännellä kurssilla harjoiteltiin refleksiiviverbien käyttöä. Mallia testattiin espanjan lähikursseilla keväällä ja syksyllä
2014.
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
48
TAO TULEVAISUUS
Opiskelijat aloittivat työskentelyn katsomalla opetusvideon koululla tai kotona pareittain tai
itsenäisesti tietokoneelta tai tabletilta. Videoilla oli reitin opastukseen tai refleksiiviverbeihin
liittyvää sanastoa sekä ilmauksia ja niiden käyttöä. Opiskelijoita ohjeistettiin, että videosta
kannatti tehdä muistiinpanoja ja videon sai katsoa tarvittaessa useaan kertaan. Eräs opiskelija
kommentoi palautteessa opetusvideota: “Video oli erittäin hyvä ja selkeä. Mahdollistaa täsmällisen oppimisen, koska videon voi pysäyttää ja tarkistaa asian. Esimerkit olivat tosi selventäviä
- loistavaa.”
Katsottuaan opetusvideon opiskelijat jatkoivat opiskelua parin kanssa tai itsenäisesti Quizletharjoitusten parissa (itsearviointi). Yksi opiskelijoista kommentoi Quizletin käyttöä: “Pelilliset
harjoitukset ovat myös mukavia, imaisevat kilpailemaan itsensä kanssa, mutta myös auttavat
oppimistani.” Quizlet-harjoitusten jälkeen opiskelijat siirtyivät kuuntelu- ja tuottamisharjoituksiin. Kolmannella kurssilla opiskelijat ensin kuuntelivat Moodlessa ohjeen, miten löytää
tie oikeaan osoitteeseen, ja piirsivät sitten kuulemansa reitin tehtävässä olevaan pohjakarttaan.
Toisessa vaiheessa he harjoittelivat suullista kielitaitoa neuvomalla itse tien turistille PoodLLohjelman äänitystyökalua hyödyntämällä. Neljännellä kurssilla opiskelijat katsoivat kaksi paljon refleksiiviverbejä sisältävää, natiivipuhujia hyödyntävää, videota, ja vastasivat videoiden
pohjalta suullisesti kysymyksiin Moodlessa PoodLL-äänitystyökalun avulla. Lopuksi he kirjoittivat lyhyen kirjoittamisharjoituksen. Opittua testattiin Kahoot-sovelluksella toteutetulla
kilpailulla, johon opiskelijat osallistuivat pareittain tai ryhmissä.
Oppimisalustana käytettiin Moodlea, jonka tentti- ja tehtävätyökaluihin videot ja tehtävät linkitettiin. Moodleen integroidun PoodLL-ohjelman sovelluksista hyödynnettiin helppokäyttöisiä äänitys- ja piirtotyökaluja. Sovelluksista hyödynnettiin mm. Screencast-O-Matic-ohjelmaa
ja iMovie-sovellusta videoihin ja Quizlet- ja Kahoot-sovelluksia harjoitteluun ja pelillistämiseen. Opetusvideot tallennettiin YouTubeen ja linkitettiin sieltä Moodleen. Käytännettä voi
hyödyntää sekä lähi- että verkko-opetuksessa.
Virtuaali valmentaa kudosopin opinnoissa
Mari Virtanen, Metropolia ammattikorkeakoulu
Metropolia ammattikorkeakoulussa, virtuaalinen oppimisympäristö valmentaa kudosopin
opintojaksolla. Ubiikin, kaikessa ajassa ja kaikessa paikassa olevan, oppimisympäristön muodostavat oppimisalusta Moodle, virtuaalilaboratorio, virtuaalimikroskooppi, ”QR-koodipolku”
ja opiskelijan käytössä oleva mobiililaite. Yhdessä ne mahdollistavat uudenlaisen opiskelun ja
orientoitumisen laboratorion työtehtäviin etukäteen. Uudet opiskelumenetelmät tukevat oppimista koko laboratorioprosessin ajan ja mahdollistavat asioiden kertaamisen ja niihin palaamisen uudella ja innovatiivisella tavalla.
Virtuaalilaboratorioon opiskelija pääsee älylaitteella tai tietokoneella käytettävän sovelluksen
kautta, jossa hän pääsee tutustumaan autenttiseen laboratoriotyöhön heti opintojakson alkaessa. Virtuaalikierroksella laboratoriosta avautuu reaalimaailmaa vastaava 360- kuva, jota voi
mielensä mukaan liikuttaa, pyörittää ja pysäyttää. Sovellukseen on liitetty työskentelyn ohjeita
ja tehtäviä, sähköiset oppikirjat sekä linkitetty videoituja työskentelyohjeita. Lisäksi sen kautta
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
49
Foorumiesitykset
on pääsy muihin käytettäviin oppimisympäristöihin, kuten Moodleen ja virtuaalimikroskooppiin sekä sähköiseen tehtäväpankkiin ja tentteihin.
Virtuaalimikroskooppi mahdollistaa kudoksen mikroskopoinnin virtuaalisti. Virtuaaliseen
”lasilaatikkoon” valittiin peruskudoksia Metropolian laboraatioissa työstettävien kudosten
mukaan. Näin opiskelija voi virtuaalisti verrata omaa työstämäänsä kudosnäytettä vastaavaan
digitaaliseen kuvaan. Opiskelija voi virtuaalimikroskoopissa perehtyä kudosten rakenteisiin
älylaitteen avulla ja mikroskopoida aikaan ja paikkaan sitomatta.
QR koodit ovat kaksiulotteisia kuviokoodeja, joita voidaan käyttää perinteisen viivakoodin
tapaan. Kudosopin laboratoriossa koodiin liitetty linkki vie opiskelijan prosessin kannalta merkittävään sisältöön sen sijaintikohdassa ja koodien avulla voidaan tuoda relevanttia sisältöä
prosessin eri vaiheisiin. Koodiin linkitetyn videon takaa voi avata esimerkiksi eri työvaiheiden
ohjeet, jolloin työtehtäviin ohjaaminen ja orientoituminen voidaan aloittaa jo ennen varsinaista työskentelyä.
Ubiikki oppimisympäristö ja sen käytön mahdollistava älylaite antavat opiskelijalle mahdollisuuden opiskella uudella tavalla, aikaan ja paikkaan sitomatta. Ubiikissa oppimisympäristössä
korostuvat autenttisen ja virtuaalisen tilan ja merkittävien sisältöjen yhdistäminen, interaktiivisuus, opiskelijan oma aktiivisuus, oppimistehtävien yhteisöllinen luonne ja niiden jatkuva
yhteinen työstäminen, muuallakin kuin oppilaitoksessa. Erilaiset pedagogiset lähestymistavat
tuovat mielekkyyttä opiskeluun, lisäävät kiinnostusta ja motivaatiota harjoitustöitä kohtaan.
Erilaiset pedagogiset tavat tukevat hyvin erilaisia oppijoita ja lisäävät opiskelijan opiskelutavan
valinnan mahdollisuutta.
Virtuaalinen tiedeTET – työelämään tutustuminen 2.0
Sara Peltola, Taloudellinen tiedotustoimisto TAT
Esitykseen liittyvä linkki: http://www.opetin.fi/teemat/koulu-ja-tyoelama/virtuaalinen-tiedetet/
Virtuaalinen tiedeTET on uusi tapa toteuttaa yläkoulun työelämään tutustumisjakso. Syksyllä
2014 pilotoidussa mallissa nuoret suorittivat TET-jaksonsa etätyöskentelynä tiede- ja tutkimusalan mentoreiden ohjauksessa. Eri puolilta Suomea olevat nuoret muodostivat TETviikkojen aikana tutkijaryhmiä, jotka työskentelivät internetiin rakennetun ohjausympäristön
kautta. Pilottiin osallistui 16 yläkoulua ja 40 yläkoululaista ympäri Suomen sekä 18 mentoria
eri yliopistoista, yrityksistä ja tutkimusorganisaatioista. Tässä foorumiesityksessä käydään läpi
Virtuaalisen tiedeTETin pilotista kerättyjä kokemuksia, palautteita ja luodaan katsetta etätyönä toteutettavien TET-jaksojen mahdollisuuksiin työelämään tutustumisen mahdollisuuksien
monipuolistajina jatkossa. Pilotin rahoitti opetus- ja kulttuuriministeriö.
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
50
TAO TULEVAISUUS
Yhteisöllisen tietotyön käytäntöjen kehittäminen
ammattikorkeakoulussa
Minna Lakkala, Helsingin yliopisto
Sakari Lukkarinen, Metropolia ammattikorkeakoulu
Esitykseen liittyvä linkki: http://knork.info
Metropoliassa on syksyllä 2014 siirrytty uuteen opintosuunnitelmaan, jossa pyritään mm. monialaisiin opintokokonaisuuksiin ja yhteistoiminnalliseen pedagogiikkaan (Lukkarinen, 2014;
Metropolia, 2014). Opetuksessa sovelletaan projektityöskentelyä, ja perinteisiä oppimisympäristöjä täydennetään digitaalisilla, sulautuvilla ja autenttisilla ympäristöillä. Yksittäiset kurssit
on yhdistetty laajoiksi ilmiöpohjaisiksi opintojaksoiksi, joiden toteuttamisesta vastaa useampi
opettaja yhdessä.
Yhteisöllisillä ja ilmiöpohjaisilla työtavoilla toteutetuista opintojaksoista kerätään kokemuksia
tutkimuspohjaisesti Metropolian ja Helsingin yliopiston yhteistyönä liittyen EU-rahoitteiseen
hankkeeseen (Promoting Knowledge Work Practices in Education). Tavoitteena on saada vastauksia seuraaviin kysymyksiin:
• Miten opettajat kuvailevat ja arvioivat opintojaksojen toteutusta?
• Minkälaisia tietotyön käytäntöjä ja kompetensseja opiskelijat raportoivat oppineensa?
• Kuinka yhdenmukaisia ovat opettajien ja opiskelijoiden kokemukset ja arviot uusista työtavoista ja niiden tuloksista?
Yhteisöllisen tiedonluomisen teorian ja trialogisen oppimisen periaatteiden (Paavola &
Hakkarainen, 2005; Paavola, 2012) sekä tapaustutkimusten (mm. Muukkonen ym., 2010;
2013) pohjalta on kehitetty verkkokysely, jolla selvitetään opiskelijoiden käsityksiä opintojaksojen työtavoista ja niistä opituista tietotyön taidoista. Keskiössä ovat tietotyölle tyypilliset
käytännöt, kuten tuotosten kehittäminen yhdessä, yksilöiden ja ryhmän ponnistelujen yhdistäminen, monialainen yhteistyö sekä digitaalisen teknologian monipuolinen hyödyntäminen
työskentelyn koordinoinnissa ja tuotosten kehittämisessä. Lisäksi sekä opiskelijoilta että opettajilta kerätään palautetta avoimilla kysymyksillä, joiden vastaukset analysoidaan laadullisen
sisällönanalyysin keinoin.
Kyselyillä kerätään kokemuksia opintojaksojen päätteeksi. Tulosten avulla kehitetään opetuskäytäntöjä yhteistyössä Metropolian opettajien kanssa. Ensimmäiset aineistot on koottu lokakuun 2014 lopussa. Esityksessä esitellään tuloksia lukuvuoden aikana kerätyistä aineistoista eri
alojen koulutusohjelmista ja tarkastellaan niiden merkitystä käytäntöjen uudistamisen kannalta. Tuloksia tarkastellaan myös tietotyön taitojen määrittelyn ja tukemisen sekä tietokäytäntökyselyn kehittämisen näkökulmasta.
Päälähteet
Paavola, S. (2012). Trialoginen oppiminen. Teoksessa Ilomäki, L. (toim), Laatua e-oppimateriaaleihin: E-oppimateriaalit opetuksessa ja oppimisessa (ss. 115-120). Helsinki: Opetushallitus.
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
51
Foorumiesitykset
Metropolia 2014. Oppijan polku. Opetussuunnitelmatyön ohjeet Metropolia
Ammattikorkeakoulun strategiakaudelle 2014 - 2016. Metropolia Ammattikorkeakoulu.
Muukkonen, H., Kosonen, K., Marttiin, P., Vesikivi, P., Kaistinen, J., & Nyman, G.
(2013). Pedagogical design for knowledge creating inquiry in customer projects. Knowledge
Management & E-Learning: An International Journal, 5(3), 278–297.
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
52
TAO TULEVAISUUS
> FOORUMIESITYKSET
> perjantai 17.4.2015
@Leap - Tieto näkyväksi
Tiina Front-Tammivirta, Open Trainers Oy
Petri Virtanen, Digital Lessons Oy
@leap on uusi verkko-oppimisen konsepti, jossa 360 asteen panoraamakuvilla (still-kuvat ja
video) luodaan opittavalle tiedolle tai taidolle oppijan oppimisprosessia tukeva visuaalinen
ympäristö.
Visuaalinen oppiminen on miellyttävää, innostavaa ja siinä oleva tietosisältö on nopeasti
omaksuttavaa. @leap vahvistaa oppimisprosessia. Kuva on universaali opetuskeino, oppiminen alkaa kun kuva avautuu. Kun oppija omaksuu tiedon kuvasta sijoittamalla sen omaan
käsitekarttaansa, tieto on helpommin palautettavissa ja myös käytettävissä uusissa tilanteissa.
Panoraamakuvaympäristö sisältää kuvallisen informaation lisäksi ääntä, videoita, 3D-grafiikkaa,
liitteitä ja online-tehtäviä ja se on liitettävissä olemassa olevaan verkko-oppimisympäristöön. @
leap-konseptin avulla muutetaan oppiminen visuaaliseksi kokemukseksi.
@leap on laite- ja käyttöjärjestelmä riippumaton, se toimii tietokoneessa, tabletissa ja älypuhelimessa. Kuvaympäristön toteutus ja sisällöt ovat sisällöntuottajien hallittavissa.
@leap-konseptia on käytetty mm. yritysten ja ammatillisten oppilaitosten koulutuksissa.
Samassa kuvaympäristössä voidaan kouluttaa eri henkilöstöryhmiä ja ammattialueita, samalla
autenttinen ympäristö dokumentoidaan. Se soveltuu mille hyvänsä koulutusalalle ja tasolle.
Esityksessä kerromme kolmen erilaisen koulutuscasen - oppilaitoksen, tuotantotilan (tehdas,
terveydenhuoltoyksikkö) ja kriisinhallinnan kautta kokemuksia ja tuloksia konseptin soveltamisesta. Tärkeimpinä tuloksina havaittiin oppimistulosten paraneminen, opitun soveltaminen
ja siirtäminen uusiin oppimistilanteisiin.
ActionTrack - liikkumalla oppii
Petri Virtanen, Digital Lessons Oy
Janne Svärd, Team Action Zone Oy
Pelaaminen, oppiminen ja liikkuminen on haastava yhdistelmä. Yleinen käsitys on että pelit eri
digivälineissä vie lasten ja nuorten aikaa oppimisesta ja liikkumisesta. Mitä tapahtuu jos käännämme koko homman toisin päin? Tarvitaan innostava peli, joka toimii mobiilessa välineissä,
on valjastettu oppimiseen ja laittaa vielä liikkumaan.
Team Action Zone Oy:n ActionTrack on innovatiivinen kansainvälisesti palkittu mobiilipelisovellus, jolla luodaan pelillinen ja toiminnallinen oppimisympäristö.
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
53
Foorumiesitykset
TAZ:n Action Track on uusinta teknologiaa helppokäyttöisessä paketissa kaikille koulutusaloille ja kaikentyyppisiin oppilaitoksiin. ActionTrack soveltuu hyvin oppitunneille ohjaten oppimisen kohteeseen liikkumalla, koulujen ja oppilaitosten liikuntatapahtumiin, opintomatkoille,
kansainvälisiin tapahtumiin tai vaikkapa avoimien ovien päiville. ActionTrack tekee kaikenlaisista opintoretkistä helpompia ja hauskempia ympäristöä ajatellen. Digitaalisia rasteja eivät tärvele sääolot eivätkä ohikulkijat, eikä niistä jää koskaan roskaa ympäristöön. Myös miehitettyjen
fyysisten tehtävärastien yhdistäminen rataan onnistuu helposti. Ohjaaminen rastien välillä onnistuu joko vihjekuvien tai suuntanuolen avulla. ActionTrackin avulla voidaan varmistaa, että
kaikki osallistujat ehtivät maaliin ajoissa, eikä kukaan eksy matkan varrelle.
ActionTrackilla luodaan älypuhelimella seurattavia ratoja ja rasteja mihin tahansa ulko- tai
sisätilaan. Rastit voivat sisältää mm. videoita, kuvaa, tekstiä, ääntä, reittivalintoja ja erilaisia
interaktiivisia oppimisen kohteena olevaan tietoon tai taitoon liittyviä tehtäviä. ActionTrack
sopii erinomaisesti opitun kertaamiseen ja soveltamiseen hauskalla ja mieleenjäävällä tavalla. Opettajien mahdollisuus toteuttaa ActionTrackilla omia oppimisratoja ja tehdä niitä myös
oppilaiden kanssa on mobiiliajan oppilaitosyhteisöllisyyttä. ActionTrackin pelaajien pelien oppimistulokset ovat tuotavissa verkko-oppimisympäristöihin ja ne ovat myös avattavissa verkkooppimisympäristöistä tarjoten uuden tavan tehdä oppimisen mittaamista liikkuvilla “kokeilla”.
ActionTrack on laajasti käytössä Suomessa eri kouluasteilla. Pilotoinneilla käynnistyneet kokeilut oppilaitoksissa ja niissä innostunut vastaanotto sekä opettajilla että oppilailla on yllättänyt
sekä sovelluksentekijät että opetushenkilöstön. Oppimisen lisäksi yhdessä tekeminen, ryhmätyö- ja ihmissuhdetaidot kehittyvät käyttäjillä ja ActionTrack tarjoaa myös mielekkäitä tapoja
erityisiä tarpeita omaaville henkilöille tuetussa oppimisessa osallistua yhteiseen tekemiseen.
Esityksessä näytämme kuinka ActionTrack toimii innostavana oppimisen välineenä eri kouluasteilla konkreeteilla esimerkeillä laittaen pelaajat liikkeelle oppimisprosessissa.
Anna lapselle ääni - teknologia lapsen osallisuuden vahvistajana
Salla Vainio, Seurakuntaopisto
Minna Jussila, Riihimäen kaupunki
Esitykseen liittyvä linkki: http://prezi.com/nmfy0h0nyk7_/anna-lapselle-aani-teknologia-lapsenosallisuuden-vahvista/
Teknologiasta riippumatta tarinankerronta on voimaannuttava menetelmä lasten mielensisäisen maailman näkyväksi tekemiselle ja heidän osallisuutensa vahvistamiselle. Kentällä on
erilaisia menetelmiä, kuten kodutus ja tarinapedagogiikka, animointi ja monta muuta, jotka
prosessina aidosti laittavat lapset aktiivisiksi toimijoiksi ja tuottamaan jotain konkreettista teknologiaa hyödyntämällä. Samalla kasvattaja saa välineitä sosiaalisten, kognitiivisten, emotionaalisten ja tuottamisen taitojen kehittämiseen sekä arviointiin. Tulevaisuuden taidot, kuten
luovuus, kriittinen ajattelu, ongelmanratkaisu ja vuorovaikutustaidot kehittyvät kohisten, kun
opettaja osaa ohjata prosessin taidokkaasti suunnitteluvaiheen, työskentelyvaiheen ja arviointivaiheen läpi. Tässä foorumissa yhdistyvät arjen kokemus ja esimerkit pedagogisesti mielekkääseen prosessiin, jossa teknologia toimii oivana välineenä.
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
54
TAO TULEVAISUUS
Digitaalisen oppikirjan käyttökokemuksia yläkoulussa
Mika Perttola, Kustannusosakeyhtiö Otava
Marko Kuuskorpi, Kaarinan kaupunki
Kaarina (Kaarinan kaupunki) teki keväällä 2014 päätöksen, että kaupungin kaikki yläkoulujen
oppilaat varustetaan tablet-päätelaitteilla. Tämä on ollut ensimmäinen kerta kun Pohjoismaissa
tehdään näin laaja kuntatasoinen päätös siirtymisestä digitaaliseen opetukseen. Tarjouskilpailun
jälkeen päädyttiin hankkimaan ipad mini-laitteet.
Päätökseen sisältyi linjaus, että myös opetuksessa käytettävät materiaalit ovat puhtaasti digitaalisia. Äidinkielen oppiaineessa testataan Otavan tuottamaa digitaalista materiaalikokonaisuutta, joka koostuu teoriaosuudesta ja oppilaan tehtävistä. Pilvipalveluna toimiva materiaali on
suunniteltu toimimaan itsenäisesti ilman erillisiä painettuja oppikirjoja. Materiaali on toteutettu html5-tekniikalla ja sen toteutuksessa on pyritty huomioimaan myös mobiilivaatimuksia.
Esittelemme syksyn 2014 aikana tehdyn seurantatutkimuksen tuloksia siitä, miten opettajat ja
oppilaat ovat omaksuneet uudenlaisen oppimateriaalin käytön. Kaksi tärkeintä tutkimuskysymystä ovat olleet: 1) Kuinka paljon laite ja sisältö muuttavat opetuksen tapaa ja oppimisprosessia? ja 2) Kuinka paljon ja miten eroavat oppilaan ja opettajan käyttökokemukset digitaalisen
oppimateriaalin käytössä? Tutkimuksen piirissä on ollut noin 300 kaarinalaista 7. luokan oppilasta ja 10 äidinkielen opettajaa.
Digitaalista tarinankerrontaa iPadin avulla
Sari Halavaara, Juha-Pekka Lehtonen, Olarin lukio
Opiskelijat ja opettajat mieltävät tabletit usein ”surffilaudoiksi”, joita käytetään vain tiedonhakuun ja muistiinpanojen tekoon. Tablettilaitteiden lukuisat applikaatiot tarjoavat mahdollisuuden tuottaa myös itse tietoa. Opiskelijoiden oma sisällöntuottaminen iPadeillä kohottaa
opiskelijoiden tvt-taitoja ja monipuolistaa opetusta. Opiskelijoiden tietotekniikkaosaamista
usein yliarvioidaan, eikä laitteiden määrän kasvu kouluissa ole automaattisesti lisännyt niiden käyttötaitoja. (Sonja Kangas, Digitalpioneers, 2011). Kun Olarin lukiossa siirryttiin 1:1
laitekantaan, luotiin myös kaikkien opiskelijoiden tvt-taitojen ja iPadin hallinnan varmistamiseksi Digitaalisen kansalaisen -kurssi. Digikurssi on parantanut opiskelijoiden digitaalisia
kansalaistaitoja ja tvt-osaamista, mutta kokonaisvaltainen oppimisen muutokseen tarvitaan
myös opetuskäytänteiden muuttamista. Syntyi ajatus hyödyntää opiskelijoiden digitaitoja sekä
käyttää matalan tekniikkakynnyksen sovelluksia digitaalisessa tarinankerronnassa. Digitaalista
tarinankerrontaa voidaan soveltaa eri oppiaineissa ja eheyttää opetusta rikkomalla perinteisiä oppiainerajoja. Digitaalisessa kertomuksessa yhdistetään oppisisällöt mediateknologiaan ja
erityisesti iPadin ilmaisukeinoihin. Käytimme tarinan kerrontaa historian ja yhteiskuntaopin
opetuksessa. Digitaalinen tarina on multimediateos, joka on kestoltaan muutaman minuutin
pituinen. Kuvituksena käytettiin luovalla tavalla valokuvia, videoklippejä, piirroksia, kirjeitä
sekä lehtiä. Keskeisessä osassa opiskelijoiden digitarinoissa oli kertojanääni, jota täydennettiin
musiikilla tai äänitehosteilla. Opiskelijat hyödynsivät menetelmässä oppimiaan tvt-taitoja ja
iPadin työkaluja persoonallisella tavalla. Menetelmä ohjasi opiskelijat tutkivaan oppimiseen.
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
55
Foorumiesitykset
Digitarinoita työstäessään he vertailivat eri dokumentteja ja oppivat löytämään luotettavat lähteet. Tekijänoikeudet tulivat tutuiksi käytännön työskentelyn kautta. Innostus ja motivaatio
oppimiseen lisääntyivät opiskelijoiden käyttäessä sujuvasti tablettiaan opiskelussa.
Digitaalisessa tarinankerronnassa tarvitaan laajasti erilaisia tvt-taitoja, kuten tiedostojen jakamista, kuvankäsittelyä tai ymmärrystä tietosuojasta. Digikertomukset tehdään usein tiimityönä
ja erilaisia osaamisen aloja ja oppimistyylejä tarvitaan projektissa. Tiedon ja tiedostojen jakaminen näyttäytyy yhteisöllisenä oppimisena. Projektioppimisen avulla nuorten tulevaisuuden
työelämätaidot paranevat. Näitä ovat luova ja soveltava ajattelu, kyky käsitellä informaatiota ja
käyttää sitä luovasti. (Future Work Skills 2020, www.iftf.org). Kun opiskelijat hallitsevat tietojen hankinta- ja käsittelytaidot, heidän opintonsa korkeakouluissa nopeutuvat ja tätä kautta
työurat pitenevät. Opiskelijoiden ratkoessa jo kouluaikana ongelmia, joihin ei löydy valmiita
vastauksia, he oppivat luovaa soveltamista ja kriittisen arvioinnin taitoja.
E-kirjat opetuksessa
Nina Kivinen, JYU
Esitykseen liittyvä linkki: https://www.jyu.fi/hankkeet/eeducation/mita/Mita
Yliopiston kirjaston tehtävänä on hankkia opetuksen tarpeisiin aineistoa ja yhtenä isona ongelma on ollut massakurssien (opiskelijoita 150–400) kurssikirjojen saatavuuden varmistaminen.
Lähdimme Jyväskylän yliopiston eEducation hankkeessa selvittämään yhteistyössä kauppakorkeakoulun kanssa sitä, että onko e-kirjan käyttö kurssikirjana ratkaisu tähän massakurssien
ongelmaan. Markkinoille on tullut nykyisin myös vuorovaikutteisia ominaisuuksia sisältäviä
e-kirjoja, joissa on mahdollisuuksina monia lukemista helpottavia apukeinoja kuten muistiinpanojen teon mahdollisuus, sisäänrakennetut kyselyt, internetin vapaat sanakirja/henkilöhakemistot sekä lukukokemusten jako sosiaalisessa mediassa. Lisäksi tutkimme sitä onko erilaisten
lukualustoina toimivien laitteiden parempi saatavuus ja monimuotoisuus (padit, älypuhelimet)
tehnyt e-kirjoista vaihtoehdon perinteisen paperikirjan rinnalle.
Lähdimme mukaan kahdelle JSBE:n (Jyväskylä University School of Business and Economics)
perusopintojen massakurssille, joissa on vuodessa noin 600 opiskelijaa. Opiskelijat ulkomaalaisia/suomalaisia. Kurssi ei vaadi välttämättä läsnäoloa luennoilla, sillä kurssin voi suorittaa verkkoluentojen ja tentin avulla ja joustavat oppimateriaalit olisivat näin ollen iso etu. Kursseille
pyrittiin valitsemaan tenttikirjallisuus sähköisessä muodossa. Järjestimme kaksi verkkokyselyä
molemmille kursseille. Kyselyssä haimme vastausta mitä ominaisuuksia kurssikirjoilta odotetaan ja kuinka hyvin kirjaston tarjoamat e-kirjat vastasivat näihin odotuksiin.
Toisella näistä kursseilta oli 10 erillistä koehenkilöä, jotka käyttivät e-kirjaa kirjaston lainaamalla ipad-laitteella. Tällä halusimme tutkia e-kirjan käyttöä erityisesti tablettitietokoneella. Opiskelijat saivat laitteen lainaksi ja saivat käyttää laitetta vapaasti omiin tarkoituksiin.
Hankkeessa saimme tietoa e-kirjojen käyttöön liittyvistä haasteista ja kuinka ne soveltuvat
opiskelijoiden tarpeisiin. Lisäksi tutkimme minkälaista ohjausta opiskelijat kaipaavat e-kirjojen
käytössä. Hankkeen syntyi erilaisia verkko-oppimateriaaleja (opetusvideoita ja nettiohjeita).
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
56
TAO TULEVAISUUS
Opimme kirjaston ja opetushenkilökunnan yhteistyöstä ja kaupallisten tarjoajien e-kirjojen
ominaisuuksista ja niihin liittyvistä käytön rajoitteista.
eKulkuri: Verkkokoulu JOPO-oppilaan koulutietä tasoittamassa
Pekka Lamberg, Turun normaalikoulu
Esitykseen liittyvä linkki: http://www.kulkurikoulu.fi -> Verkkokoulu
Kulkuri-verkkokoulu on ulkomailla asuvan perusopetusikäisen oppilaan koulu. Lukuvuonna
2014-15 verkkokoulua käy n. 220 oppilasta eri puolilla maailmaa ja valmiina on 48 perusopetuksen kurssia.
Opetushallituksen rahoittamissa kehittämishankkeissa kokeillaan, miten Kulkuri-verkkokoulu
sopii suomalaisen perusopetuksen erityistarpeisiin, mm. yläkoulun erityisopetukseen. Turun
normaalikoulu pilotoi Kulkuri-verkkokoulun ja sen sisältöjen käyttöä yläkoulun tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksessa. Tavoitteena on tukea joustavan perusopetuksen JOPO-luokkien
oppilaita sekä kurssien suorittamisessa että arvosanojen korottamisessa. Peruskoulun päättötodistuksen arvosanojen korottamisella ja jatko-opintopaikan turvaamisella voidaan vähentää
syrjäytymistä ja koulupudokkuutta.
Oppilaat käyttävät sekä omia koneitaan että koulun tablettitietokoneita. He opiskelevat
Kulkuri-verkkokursseilla oman kiinnostuksensa mukaan ja verkko-opiskelu räätälöidään oppilaan toiveiden ja tarpeiden mukaisesti. Opiskelua tukee joustavan perusopetuksen opettaja ja
myös huoltajan kanssa tehdään yhteistyötä.
Kulkuri-verkkokouluun luotiin eKulkuri-sivusto, jonne tarvittavat kurssit kopioitiin. Opettaja
muokkasi ne omille oppilailleen sopiviksi. Verkko-opiskelu lisäsi osaltaan JOPO-oppilaiden
onnistumisen kokemuksia ja tuki opiskelumotivaatiota.
Fiksusti kohti työelämää - mukautuva ohjaaja siirtyy mobiiliin
Laura Lehto, InnoOmnia
Hanna Frilander, Jyväskylän ammattiopisto
Esitykseen liittyvä linkki: http://www.edu.fi/ammattipeda
Oppiminen mobiileja välineitä hyödyntäen ja erilaisissa oppimisen ympäristöissä lisääntyy
koko ajan. Tablettien ja älypuhelimien tulo markkinoille on entisestään vauhdittanut tätä kehitystä. Kun fiksu laite kulkee taskussa, miksi sitä ei käyttäisi myös opetuksen ja oppimisen tukena? Ammatillisessa koulutuksessa tarve mobiilin oppimisen ja ohjauksen mahdollisuuksien
etsimiseen ja kehittämiseen on suuri, sillä opiskelijat oppivat koulun ohessa myös työelämässä.
Mobiili väline kulkee taskussa ja mahdollistaa opiskelijoiden oikea-aikaisen ohjauksen sekä
opiskelijoiden välisen vertaisohjauksen, tukien samalla syvällistä, yhteisöllistä oppimista ja työelämätaitoja. Mobiileihin välineisiin tutustuminen ja niiden omaksuminen toimivaksi osaksi
opetusta vaatii kuitenkin työtä ja aikaa. Tässä esityksessä tuodaan näkökulmia sekä mobiiliin
ohjaukseen ammatillisella, että opettajien osaamisen kehittämiseen.
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
57
Foorumiesitykset
Kokeiluissa oli mukana mobiilivälineiden käytön osalta sekä noviiseja että kokeneempia opettajia. Työhön tartuttiin kahdelta suunnalta:
1. Lähdettiin kouluttamaan noviisitoimijoita mobiilaitteisiin kokeneempien käytännössä
kokeilemilla malleilla. Mallien jalkauttamiseen käytettiin kansallista, opettajien täydennyskoulutukseen tarkoitettua kehittämisrahaa. Koulutus onnistui palautteiden perusteella hyvin. Koulutuksessa keskeistä on osaava kouluttaja, joka tuntee pedagogiikan, opetuksen arjen tilanteita, oppilaitoksen strategiaa (mm. tietohallinnon tavat toimia) sekä opetuksen
teknologiavälineitä.
Onnistuneen henkilöstökoulutuksen teesit:
Toimivat mallit käyttöön
Selkeä tavoite koulutukselle
Ei välinettä välineen vuoksi - pedagogiikka edellä
Integrointi oppilaitoksen omiin prosesseihin
Työyhteisö oppii ja kehittyy
Ollaan matkalla uuteen - prosessi keskiössä
Teoria ja käytäntö käsi kädessä
Johdon tuki
Innostavaa ja vahvistavaa koulutusta
Ammattitaitoinen kouluttaja
2. Kokeneemmat opettajat lähtivät edelleen kehittämään mobiilia ohjausta ja luomaan toimivia malleja
Käytännössä kokeiltiin mobiilia ohjausta erilaisissa ympäristöissä hyödyntäen nuorten maailmaa ja heidän käyttämiään sovelluksia kuten Facebook, Whats up, avoimia oppimispäiväkirjoja ohjauksen työvälineenä (blogit ja Instagram), aktivoitiin opiskelijoita oppijoina ja tuottajina
(yhteiset dokumentit, sarjakuvat), kokeiltiin videota ja avoimia verkkomateriaaleja ohjauksen
välineenä (Flipped classroom -menetelmä), sekä Skype /Adobe Connect -neuvottelujärjestelmiä
etäohjauksen ympäristöinä. Myös luokkahuoneessa tapahtuvan mobiilin ohjauksen tapoja kehiteltiin (tabletti opettajan työvälineenä). Ohjauksen mallit on kuvattu OPH:n Ammattipedasivustolla, ja niihin tutustutaan tässä esityksessä.
Hoitotyön kliinisten taitojen oppiminen videoinnin avulla
Tuija Uski-Tallqvist, Metropolia ammattikorkeakoulu
Esityksessä kuvataan, miten sairaanhoitajaopiskelijat voivat harjoitella ammatin kannalta
keskeisiä osaamisalueita tekemällä itse videoita hoitotyön kliinisistä toimenpiteistä. Uusien
opetusmenetelmien kehittämiselle on ollut suuri tarve mm. vähentyneiden lähiopetustuntien vuoksi. Erilaisia opetusmenetelmiä hyödynnetään hoitotyön koulutuksessa yhä enemmän.
Osaamisen ja oppimisen turvaamiseksi on mietittävä uusia ratkaisuja. Osallistumalla ja yhdessä
ongelmia ratkomalla on todettu olevan myönteinen vaikutus opiskelijoiden oppimisprosessiin.
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
58
TAO TULEVAISUUS
Potilasturvallisuusvaatimukset edellyttävät sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilta vahvaa
osaamista. Kliinisten taitojen osaaminen on yksi keskeisistä potilasturvallisuutta edistävistä asioista hoitotyössä. Sairaanhoitajaopiskelijoiden ammatillisen kehittymisen kannalta harjoittelu
käytännön hoitotyössä on keskeistä. Perustieto kliinisten taitojen osaamisesta tulee olla ennen
harjoittelun alkamista.
Sairaanhoitajaopiskelijoiden kliinisten taitojen opiskelu perustuu opiskelijan aktiiviseen rooliin oppimisprosessissa. Opiskelijoita osallistavassa pedagogiikassa opettaja on fasilitaattori erilaisissa oppimisen tiloissa. Kliinisten taitojenteoriaopetus perustuu teknologioita yhdistävään
pedagogiikkaan. Siinä oppimisen tilan muodostavat vuorovaikutus ja motivaatio, teknologia,
autenttiset tilanteet ja innostava oppiminen.
Kliinisen hoitotyön opintojakson opiskelu alkaa orientaatiotunnilla, jossa käydään läpi opintojakson sisältö ja toteutustavat. Opiskelijat on jaettu ryhmiin ja jokaiselle ryhmälle on annettu yksi kliinisen hoitotyön aihe esimerkiksi verenpaineen mittaaminen tai kertakatetrointi.
Opiskelijat videoivat kliinisen toimenpiteen ryhmässä mobiililaitteella tai kameralla. Ennen
videointia he ovat itsenäisesti tutustuneet aihealueensa näyttöön perustuvuuteen mm. Käypä
Hoitosuosituksiin. Kuvatun videon he laittavat MoViE alustalle. Opiskelijat tekevät lyhyen
raportin heille annetusta aihealueesta, mikä sisältää vastaukset kysymyksiin mitä?, miten? ja
miksi? Raportin he palauttavat opettajalle ennen seminaaria. Ennen seminaareja opiskelijat
ovat myös käyneet katsomassa toistensa videoita MoViE alustalta. Heitä on ohjeistettu miettimään mikä videoissa oli erityisen hyvää ja minkälaisia kehittämiskohteita he löysivät videoista.
Näiden pohjalta videoista keskustellaan seminaareissa, jossa oppiminen perustuu yhteisölliseen
oppimiseen interaktiivista valkotaulua Smart Boardia käyttäen. Opiskelijoiden ja opettajan
yhteinen aika käytetään keskusteluun ja yhteiseen uuden tiedon luontiin. Tämä oppimisen
reflektointi on yhteydessä ammatilliseen kehittymiseen.
Kerätyssä palautteessa opiskelijat kokivat, että videot helpottivat kliinisten hoitotyön aiheiden
ymmärtämistä, videoissa yhdistyy hyvin teoria ja käytäntö ja oppimisesta ja oppitunneista tuli
mielenkiintoisempia. Videoiden tekemisen he kokivat soveltuvan hyvin sosiaali- ja terveysalalle.
Hoitotyön simulaatiopelin suunnittelu, testaaminen ja jatkokehitys
Jaana-Maija Koivisto, Metropolia ammattikorkeakoulu
”Paras palaute on se, kun potilaan tila paranee”
Itsenäisen opiskelun mahdollisuuksia tarvitaan koulutuksessa lisää. Nykypäivän oppijat suosivat todellisuutta vastaavia oppimisympäristöjä, joissa voi osallistua itse tekemällä. Oppija on
aktiivinen toimija, joka prosessoi aktiivisesti oppimaansa. Simulaatio-oppimispelissä yhdistyy
todellisuutta vastaavan tilanteen jäljittely pelillisessä ympäristössä. Se on suunniteltu varta vasten pedagogisiin tarkoituksiin ja se mahdollistaa kokeilemisen ja tutkimisen. Opittava asia on
oikeassa kontekstissa, joka helpottaa asian ymmärtämistä ja omaksumista. Simulaatio-pelissä
voi harjoitella tilanteita, joita ei voi autenttisissa ympäristöissä harjoitella.
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
59
Foorumiesitykset
Pelien käyttämisellä hoitotyön koulutuksessa on todettu olevan positiivisia vaikutuksia oppijan
oppimisprosessiin. Ratkaistessaan potilastapauksia oppija käyttää hyväkseen teoriatietoa ja aikaisempia kokemuksia potilaiden hoitamisesta. Oppimisen kannalta on tärkeää, että oppimispeli antaa pelaajalle reaaliaikaista palautetta omasta suorituksesta pelin aikana ja sen jälkeen.
Kokemuksellisen oppimisen ennakkoehtona on laadukas kokemus (quality of experience), joka
yhdistyy mielekkääseen reflektioon (meaningful reflection).
Ammattikorkeakoulussa terveys- ja hoitoalalla Unity pelimoottorilla kehitettyä simulaatiopeliä
on testattu sairaanhoitajaopiskelijoilla vuoden ajan. Ensimmäisessä kehityssyklissä muodostettiin pelin design, jota opiskelijat testasivat. Käyttäjäkokemusten mukaan oppimista tukevat
monipuoliset, realistiset ja autenttiset potilasskenaariot, eri vaikeustasoiset potilaat ja riittävän
haastavat tehtävät. Pelin helppokäyttöisyydellä ja mahdollisuudella hyödyntää pelaamalla hankittua osaamista oikeisiin potilastilanteisiin on vaikutusta oppimiseen. Oppimisen reflektiota
tukevat opiskelijan mahdollisuus olla aktiivinen valintojen tekijä sekä opiskelija saama välitön,
jatkuva ja kumulatiivinen palaute.
Näiden tulosten mukaan peliä kehitetään edelleen. Tuloksista johdetut design-periaatteet liittyvät vahvasti simulaatio-oppimispelin autenttisuuden ja helppokäyttöisyyden parantamiseen
sekä palautejärjestelmien ja valinnan mahdollisuuksien kehittämiseen. Tässä toisessa kehityssyklissä on mukana ammattikorkeakoulun opiskelijoita harjoittelijoina: kaksi teollista muotoilijaa, 3D-visualisoija ja animoija sekä Unity-ohjelmoija. Hoitotyön opiskelijat ovat osallistuneet
kehittämiseen tekemällä opinnäytetöitä ja innovaatioprojekteja. Pelattavia potilastapauksia on
suunniteltu yhteistyössä hoitotyön opettajien, hoitotyön kliinisten asiantuntijoiden sekä tiimin
pelisuunnittelijoiden kanssa. Pelattavuuden parantamiseen on saatu konsultaatioapua pelialan
opettajilta. Syksyn 2014 aikana peliä testaa noin 140 sairaanhoitajaopiskelijaa kahdessa ammattikorkeakoulussa sekä neurokirurgisen teho-osaston sairaanhoitajat helsinkiläisessä sairaalassa. Testaustilanteissa käyttäjiä videoidaan ja haastatellaan ja lisäksi palautetta kerätään kyselylomakkeella. Esityksessä kerrotaan näistä tuloksista.
Matematiikan täsmäopetuksella parempia insinöörejä
Antti Rasila, Aalto-yliopisto
Tommi Sottinen, Vaasan yliopisto
Esitykseen liittyvä linkki: http://math.aalto.fi/en/research/matta/
Tammikuussa 2015 on alkanut tekniikan yliopistojen yhteistyöhanke, jonka tavoitteena on
kehittää tekniikan matematiikan alan sekä läheisten tieteiden tietotekniikka-avusteiseen perusopetukseen soveltuvia standardeja työkaluja ja materiaaleja. Hankkeen fokuksena ovat toisaalta
MOOC:it, toisaalta perinteistä luentoihin ja laskuharjoituksiin pohjaavaa opetusta täydentävä
sekä ajanmukaistava monimuoto-opetus. Mukana yhteistyössä ovat alusta lähtien kaikki seitsemän suomalaista tekniikan yliopistoa (Aalto, LUT, TY, TTY, OY, VY ja ÅA), mutta partnereita
etsitään aktiivisesti myös ammattikorkeakouluista sekä muista koti- ja ulkomaisista yliopistoista. Erityisenä painopisteenä ovat automatisoidut työkalut, joiden avulla voidaan toisaalta
arvioida opiskelijoiden lähtötasoa sekä seurata oppimistuloksia, mutta toisaalta myös toteuttaa kunkin oppijan tarpeisiin yksilöityä täsmäopetusta. Täsmäopetuksella pyritään opetuksen
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
60
TAO TULEVAISUUS
mielekkyyden sekä oppimistulosten parantamiseen vähentämällä väärin kohdennetusta (esim.
liian vaikea/helppo tai ei selkeästi liity muihin opintoihin) opetuksesta johtuvaa turhautumista, tyhjäkäyntiä ja tarpeetonta vanhan kertaamista. Esityksessä kerrotaan hankkeesta yleisesti,
hahmotellaan sen tavoitteita sekä tulevaisuusvisiota ja myös esitellään hankkeen ensimmäisiä
tuloksia keväällä 2015 käynnistyviltä pilottikursseilta.
Me itte! – Avoimet tehtävät oppiainerajat ylittävissä projekteissa
mari muinonen, rantakylän yhtenäiskoulu, mikkeli
Esitykseen liittyvä linkki: http://mobiilistimikkelissa.wordpress.com/tag/avoin-tehtava/
Avoin oppimistehtävä mahdollistaa oppilaiden osallisuuden oppimisprosessissaan alusta lähtien. Oppilaat päättävät itse työtapansa ja -menetelmänsä, aikataulunsa, sekä suunnittelevat,
toteuttavat ja arvioivat työskentelyään ja oppimistaan.
Mikkelissä, Rantakylän yhtenäiskoulussa on sovellettu ja kehitelty ilmiöpohjaisuuteen ja
Design-suuntautuneeseen pedagogiikkaan (Vartiainen 2014, http://epublications.uef.fi/pub/
urn_isbn_978-952-61-1484-2/) perustuvaa oppimisen mallia, jossa avoimet oppimistehtävät
ovat keskeinen osa työskentelyä. Luokalla on ollut neljänneltä luokalta asti käytössään on 1:1
mobiililaitteet ja TVT on saumaton osa oppimaisemaa.
Oppiainerajat ylittävät oppimisprojektit lähtevät liikkeelle ilmiöstä. Oppilaat tutustuvat opetussuunnitelman tavoitteisiin ja sisältöihin yhdessä opettajan kanssa ja suunnittelevat ryhmilleen oppimisprojektin tavoitteineen, toteutuksineen ja aikatauluineen. Yksi tällainen projekti
oli 5.lk:n keväällä toteutettu “Avaruus”. Oppimistavoitteet oli muotoiltu kysymyksiksi ja väittämiksi, joiden pohjalta oppilaat suunnittelivat oppimisprojektin. Ryhmät toteuttivat omat
projektinsa, käyttäen koko prosessin ajan monipuolisesti tieto- ja viestintäteknologiaa. Ryhmät
opiskelivat mm. videoimalla, tekemällä sähköisiä kirjoja, rakentamalla virtuaalisia tiedekeskuksia ja avaruusasemia ja tutkimalla maan vetovoimaa videoiden avulla. Yksi ryhmistä opiskeli
projektin ohessa ohjelmointia ja koodasi avaruuspelin.
Oppilaiden oppimisen pohjana oli jatkuvan tiedonhaun lisäksi tiedonrakentelu yhdessä kirjoittamalla ja prosessoimalla. Oppilaat tutustuivat erilaisiin avaruuden ilmiöihin kuten taivaankappaleisiin mobiilisovellusten ja lisätyn todellisuuden avulla. Myös mm. NASA:n videoita, twiittauksia sekä eri planetaarioiden tuottamia verkkomateriaalja hyödynnettiin monipuolisesti.
Oppilaat jakoivat osaamistaan esittelemällä ryhmänsä oppimistuotokset toisille ryhmille.
Oppilaat tekivät arvioinnin sekä omasta että ryhmänsä toiminnasta ja oppimisesta, arviointi
käytiin opettajan kanssa yhdessä läpi. Opettajan rooli koko prosessin aikana oli ohjata ja konsultoida sekä mahdollistaa tarvittavien välineiden ja tilojen käyttö. Työskentelytapana tämä on
myös opettajaa motivoiva.
Avoimet oppimistehtävät toteuttavat OPS2016 henkeä niitä sovelletaankin luokan projekteissa
jatkuvasti eri tavoin. Oppilaiden kommunikaatio- ja yhteistyötaidot kehittyvät avoimissa oppimistehtävissä jatkuvasti. He oppivat tunnistamaan ryhmässä toimimisen merkityksen omalle
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
61
Foorumiesitykset
oppimiselleen. Oppilaat osaavat hyödyntää TVT:tä monipuolisesti, ja heidän kriittinen ajattelunsa ja informaatiolukutaitonsa paranevat jatkuvasti. Erityisesti merkitystä on ollut oppilaiden oppimisen taitojen ja luovuuden sekä innovatiivisuuden kehittymisessä. Motivaatio on
parantunut ja “Kouluhommia on ollut ihan huippuhauska tehdä!”.
Metropolia ammattikorkeakoulu monipuolistaa
simulaatiopedagogiikkaa
Ari-Pekka Åker, Metropolia ammattikorkeakoulu
Esitykseen liittyvä linkki: http://www.viauc.com/nestled
Tehokas simulaatio-oppiminen on tunnistettu monimutkaiseksi oppimisstrategiaksi, joka vaatii kouluttajan valmistautumista. Simulaatio-opetus vaatii kouluttajalta erityistä osaamista, jota
ei ole systemaattisesti aiemmin kuvattu. Siksi Metropolia on mukana kansainvälisessä EUrahoitteisessa NESTLED-hankkeessa (Nurse Educator Simulation Based Learning) yhteistyössä englantilaisen Huddersfieldin yliopiston, tanskalaisen VIA yliopiston ja virolaisen Tallinn
Health Care Collegen kanssa. Hanke tekee yhteistyötä yhdysvaltalaisen John Hopkins yliopiston ja australialaisen Wollongong yliopiston kanssa. Hankkeesta lisää www.viauc.com/nestled.
Hankkeen tavoitteena on tuottaa uusi koulutuspaketti, jolla simulaatio-ohjaajia koulutetaan
jatkossa eurooppalaisessa yhteistyössä.
Koulutus pohjaa systemaattiseen tutkimustietoon simulaatio-ohjaajan tarvitsemista kompetensseista ja siitä, miten niitä voidaan kehittää. Näinä kompetensseina eli osaamisalueina on
kuvattu tiedolliset, käyttäytymiseen ja taitoihin sekä arvoihin ja asenteisiin liittyvät kompetenssit. Arvoihin ja asenteisiin liittyviä kompetensseja ei ole aikaisemmin hyödynnetty riittävästi
simulaatiokoulutuksessa, vaikka ne ovat oppimisen kannalta keskeisiä.
Tutkimustiedon lisäksi hankekumppaneiden käyttämät koulutusmallit arvioitiin kirjallisuuskatsauksen tuottaman tiedon valossa. Tieteellisen tiedon ja kokemustiedon pohjalle muodostettiin uusi simulaatiopedagogiikan koulutusmalli.
Syksyllä 2014 koulutusmalli pilotoidaan useissa maissa. Suomessa koulutusta tullaan
tarjoamaan 10 op:n laajuisina opintoina, jotka voi liittää esimerkiksi osaksi ylempää
ammattikorkeakoulututkintoa.
Koulutuksen tavoitteena on, että koulutettava ymmärtää simulaatio-oppimisen osana sosiaalija terveydenhuollon koulutusta ja että koulutettava saa monipuoliset valmiudet potilastilannesimulaatioiden suunnitteluun, simulaatiotilanteen käytännön toteuttamiseen sekä palautetilanteen ohjaamiseen, osaa käyttää simulaatio-opetusta monipuolisesti, soveltaa ja kehittää
menetelmää sekä osaa integroida menetelmän omaan toimintaympäristöönsä.
Metropolia Ammattikorkeakoulussa ensi keväänä alkava 10 op:n simulaatio-ohjaajakoulutus
on kokonaiskestoltaan kolmen kuukauden mittainen. Koulutus sisältää lähiopetuspäiviä ja etäopintoja. Lähiopetuspäivissä tutustutaan simulaatiomenetelmään ja harjoitellaan sen käyttöä
yhteistoiminnallisesti. Etätehtäviä puretaan sekä verkossa että lähiopetuspäivillä. Koulutettavien
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
62
TAO TULEVAISUUS
oppimisen lisäksi kaikki koulutuksessa suoritettavat tehtävät on tarkoitettu tukemaan koulutettavan oman organisaation kehittymistä.
Simulaatio-opetusmenetelmä on laajentunut rähähdysmäisesti. NESTLED-hankkeen myötä
simulaatio-opetukseen saadaan vihdoin uutta näkökulmaa, joka toivottavasti houkuttelee menetelmän pariin uusia toimijoita, ja heidän myötään uusia ideoita ja toimintamalleja. Tärkeää
on, että opettajat ja simulaatio-ohjaajat pystyisivät arvioimaan, kehittämään ja uudistamaan
simulaatiopedagogiikka sekä simulaatiokoulutusta.
Miten lukio siirtyy digiaikaan?
Simo Veistola, Forssan yhteislyseo
Esitykseen liittyvä linkki: http://www.forssanyhteislyseo.fi
Lukioiden siirtyminen digiaikaan on yksi suurimmista tvt-muutoksista Suomen koulujärjestelmässä, sillä sähköiset yo-kokeet vaativat nopeaa lukioiden infrastruktuurin, toimintakulttuurin
ja toimintatapojen muutosta. Suomessa sadat lukiot tuskailevat muutoksen vaikeutta, sillä
muutoksen toteuttamisessa on havaittu monia ongelmia ja hidastavia tekijöitä.
Esityksessä kerrotaan 500 oppilaan lukion siirtymisestä digiaikaan. Muutos tapahtui yhden
kesän aikana. Syksyllä ykköset ja huomattava osa kakkosluokkalaisista tuli lukioon tietokoneiden/tablettien kanssa, ja lukio alkoi toimia sähköisessä maailmassa kaikissa oppiaineissa.
Tämä muutos on vaatinut monen asian onnistumista, mm. riittävää infrastruktuuria, hyvää
oppimisalustaa, oppimiskäsityksen tarkastelua, sähköisiä oppikirjoja, opettajien ja oppilaiden
muutosvalmiutta sekä oppilaiden että opettajien kouluttautumista.
Tietotekniikka on mahdollistanut opettamisen monipuolistamista. Tätä työtä tehdään monia
erilaisia opettamis- ja oppimistyylejä soveltaen ja monilla erilaisilla ohjelmilla. Mm. sähköisiä
testejä pidetään monissa oppiaineissa.
Mitä olemme oppineet Open Badge Factory -projektista?
Eric Rousselle, Discendum Oy
Mikko Myllymäki, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius
Open Badges -konsepti on alun perin Mozilla-säätiön kehittämä avoin tekninen standardi
osaamisen tunnistamista ja tunnustamista varten. Open Badge Factory on TEKESin rahoittama projekti, jonka tehtävänä on ollut kehittää alusta, jolla voidaan suunnitella, myöntää ja
hallita Open Badges -konseptin mukaisia osaamismerkkejä. Samalla projektin tavoitteena on
ollut edistää Open Badges -konseptin käyttöönottoa Suomessa ja laajemmin maailmalla. OBFprojektin suomalaiset jäsenet ovat OK-opintokeskus ry, joka edustaa järjestökenttää, yritykset
Ilona IT ja Raisoft sekä Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, joka on vastannut projektin
tutkimustoiminnasta. Discendum Oy on vastannut OBF:n tuotekehityksestä.
OBF:n tuotekehitys toteutettiin open innovaation periaatteella pilottiorganisaatioiden antamien palautteiden perusteella. OBF avattiin pilottikäyttöön 15.1.2014 projektin jäsenille, mutta
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
63
Foorumiesitykset
sen lisäksi pilottiin ilmoittautui 150 muuta organisaatiota 26:sta maasta. Pilottiorganisaatiot
ovat luoneet yhteensä 400 eri osaamismerkkiä, ja merkkejä on myönnetty yli 10 000:lle saajalle.
Puheenvuorossamme meillä on tarkoitus tuoda esiin tutkimustuloksia, tietoa ja suosituksia,
jotka koostuvat projektin pilottiorganisaatioiden kokemuksista, OBF-alustan käyttötilastoista ja projektin yhteydessä toteutetusta tutkimuksesta. Lisäksi tuomme esiin sekä myöntäjäorganisaatioiden että merkkien saajien kokemuksiin liittyviä onnistumisia ja haasteita.
Myöntäjäorganisaatioiden osalta kerromme erityisesti Open Badge -osaamismerkkijärjestelmän suunnittelusta. Merkkien saajien osalta kerromme puolestaan osaamismerkin arvonmuodostuksesta ja saajakunnan vaihtelevista vastaanottoprosenteista ja niiden syistä. Open Badge
-konseptin osalta kerromme rakenteellista ja teknologisista muutoksista, joilla pyritään jatkossa
helpottamaan konseptin laajempaa käyttöönottoa.
Uutena pelillisenä ja sosiaalisena tapana tunnistaa ja tunnustaa epävirallisen oppimisen kautta syntynyttä osaamista, Open Badge -konsepti vastaa tänä päivänä monien organisaatioiden ja kohderyhmien tarpeisiin. Sen suosio kasvaa nopeasti sekä Suomessa että globaalisti.
Esityksessämme annamme hyödyllistä tietoa ja suosituksia oppilaitosten, yritysten ja järjestöjen
edustajille, jotka ovat kiinnostuneet Open Badges -konseptin hyödyntämisestä toiminnassaan.
Mitä opimme? Yhteiskehittelyä ja visuaalisuutta tutkivaan
oppimiseen
Anna-Kaarina Kairamo, Aalto-yliopisto
Esitykseen liittyvä linkki: http://we.learn.it/
Mitä opimmekaan, kun tavoitteena on ollut yhteiskehitellä ja toteuttaa innovatiivisia, TVT:tä
hyödyntäviä, skaalautuvia ja joustavia tutkivan oppimisen ratkaisuja, joihin osallistuu useita
kouluja ja asiantuntijoita? Mitkä työmenetelmät ja työkalut ovat toimineet parhaiten? Mitä
uusia työkaluja syntyi?
Tutkimusmatkat reaalielämään ovat keskiössä we.learn.it –hankkeessa, jossa on syntynyt
useita kymmeniä kouluprojekteja ympäri Eurooppaa. Suomesta mukana on yli 30 koulua.
Tutkimusmatkassa yhdistyvät tutkiva oppiminen, suunnitteluajattelu, ulkopuoliset fasilitaattorit, verkostoituminen ja jakaminen.
We.learn.it -hankkeessa on hyödynnetty suunnitteluajattelua (design thinking), joka on kerännyt valtavasti huomioita luovana lähestymistapana kehittämiseen. Suunnittelumaailmassa
ammattilaistettuja luovan työskentelyn ja ongelmanratkaisun toimintatapoja on linkitetty
kouluprojekteiden sisältöön sekä niiden kehittämiseen. Kouluprojekteihin on sovellettu myös
Aalto-yliopiston Design Factoryn kokemuksia erilaisten uusien opetuksellisten lähestymistapojen kokeiluista, skaalaten niitä eri ikäryhmille.
Kouluprojekteissa on ollut olennaista kolme keskeistä suunnitteluajattelun periaatetta: käyttäjälähtöisyys, yhteiskehittäminen sekä visuaalisuus, prototypointi ja iterointi.
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
64
TAO TULEVAISUUS
Käyttäjälähtöisyyttä on kouluprojektien kehityksen lähtökohtana koulujen ja oppilaiden omat
ideat ja kouluvetoisuus. Toinen linja on koulujen ulkopuolisten asiantuntijoiden ja osaajien
kehittämät aktiviteetit, joita yhdessä koulujen kanssa on kehitelty edelleen. Tavoitteena on aina
ollut tuoda uudenlaisia oppimisen mahdollisuuksia sekä uutta dynamiikkaa, joka terveellä tavalla rikkoo koulun arkea ja totuttuja rooleja ja tekee se sen hauskaksi kaikille.
Yhteiskehittämisessä on ollut olennaista yhteistyö koulujen ja muiden toimijoiden kesken sekä
osallistavat työskentelytavat.
Visuaalisuutta ovat tuoneet yksinkertaiset visuaaliset, konkretisointiin tähtäävät työtavat.
Prototypointi ja iterointi kannustavat kokeilemaan ideoita välittömästi, ja kehittämään jatkuvasti. Työkalujen ovat syntyneet oheistuotteina, kokeilun kautta nekin. Olennaista on että ne
tukevat yhteistä työskentelyä ja helppoa dokumentointia, jotta jakaminen mahdollistuu. Hyvät
pedagogiset käytännöt tulevat näin näkyviksi. Visuaalinen kieli on osoittautunut kansainvälistä
yhteistyötä mahdollistavaksi pitkiä narratiiveja paremmin.
Näin on syntynyt kokoelma työkaluja ja toimintatapoja, joista osa on syntynyt melkeinpä sattumalta tuomalla työkaluja suunnittelumaailmasta, soveltaen ja testaten niitä kouluprojekteihin. Foorumiesityksessä esitellään tapausesimerkkejä kouluprojektien kehittelystä ja työskentelystä eri puolilla Eurooppaa sekä niiden käytöstä tehtyjä havaintoja ja saatua palautetta.
Monilukutaidon opetus on myös uusien kirjoitustaitojen opetusta
Outi Kallionpää, Jyväskylän yliopisto
Esitykseen liittyvä linkki: http://www.kieliverkosto.fi/article/monilukutaidon-opetus-on-ennen-kaikkea-uusien-kirjoitustaitojen-opetusta/
Uusissa opetusssuunnitelmissa kaikkien aineiden kohdalla esiintyvä monilukutaito käsitetään
usein vain uusien lukutaitojen opetukseksi. Kuitenkin uusissa mediaympäristössä kirjoittaminen on käytäntönä muuttunut huomattavasti enemmän kuin lukeminen.Muutos tulisi huomioida pikaisesti, sillä uusien kirjoitustaitojen merkitys tulevaisuuden yhteiskunnassa täysivaltaisen sosiaalisen, taloudellisen ja kulttuurisen osallisuuden mahdollistajana tulee olemaan
keskeinen.Siksi olisi myös tärkeää, että suomalainen monilukutaitopedagogiikka ei näkisi oppilasta ainoastaan median vastaanottajana vaan ensisijassa aktiivisena ja sosiaalistuneena osallistujana sekä luovana sisältöjen ja tekstilajien tuottajana. Uudet kirjoittamisen taidot, jotka
laajentavat perinteisen kirjoitustaidon käsitettä voidaan siis tiivistää seuraaviksi erillistaidoiksi.
• tekniset taidot: Tekstien tuottaminen vaatii jatkuvasti kehittyvien laitteistoiden, muuttuvien sovellusten ja erilaisten verkkotoimintaympäristöjen hallintaa.
• monisuorittamis- ja tietoisuustaidot : Tilannekeskeisen monisuorittamisen ja tietoisuustaitojen vuorottelun hallinta liittyy erilaisten uusien tekstilajien taitamiseen sekä verkkoympäristössä työskentelyyn.
• luovuustaidot: Luovuus on uuden kirjoittamisen toinen keskeinen ominaisuus. Se tulee
ilmi alati muuttuvien tekstilajien luovana tuottamisena ja yhdistelynä, sisäisesti motivoituneina luovina toimintatapoina sekä alati uutta etsivänä, leikkivänä ja uteliaana asenteena.
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
65
Foorumiesitykset
• multimodaaliset taidot: Tekstit koostuvat kirjoituksen lisäksi äänistä, kuvista, videoista tai muista merkityksiä välittävistä elementeistä. Luova suunnittelu ja esteettisyys
korostuvat.
• sosiaaliset taidot: kirjoittaminen ei ole enää vain yksilötaito, vaan se on ennen kaikkea
sosiaalinen taito. Kirjoittaminen on usein aktiivista toimimista internetin osallisuuden
kulttuurissa erilaisten yhteisöiden jäsenenä. Tekstiä tuotetaan välillä myös yhteisöllisenä
prosessina.
• julkisuustaidot: Kirjoittaminen tapahtuu julkisesti internetissä. Tämä edellyttää kommunikointitaitoja, sosiaalisten käytäntöjen hallintaa ja lainsäädännön tuntemista.
Verkkojulkisuudella saattaa olla kauaskantoisia seurauksia.
Open Discovery Space - Koulujen eOsaamista parantamassa
Kati Clements, Henri Pirkkalainen, Jyväskylän yliopisto
Veera Pensala, Helsingin yliopisto
Esitykseen liittyvä linkki: http://www.opendiscoveryspace.eu/
Avoimet oppimateriaaleja on viimeisten vuosikymmenten aikana kerätty ja koostettu opettajien saataville niin kansallisiin kuin kansainvälisiinkin portaaleihin. Euroopan sisällä koulujen
eOsaamisen taso vaihtelee kuitenkin hurjasti ja usein portaalit jäävät vaille käyttäjiä tai niitä ei
hyödynnetä koko potentiaalissaan (Ochoa & Duval, 2009). EU-rahoitteisen Open Discovery
Space (ODS)-projektin tarkoituksena on koota yhteen Euroopan laajuinen opettajayhteisö ja
parantaa koulujen eOsaamisen tasoa käyttäen avoimia oppimateriaaleja ja niiden ympärille
suunniteltuja koulutuksia avaimenaan. Vuonna 2012 alkaneessa kolmivuotisessa projetissa on
mukana 20 eri maata Euroopan alueelta ja nyt sen kolmantena vuonna tavoitteena on koskettaa 1% eurooppalaisista opettajista. Suomesta mukana on yli 150 ala- ja yläkoulua, jotka
ovat arvioineet eOsaamisensa tason ja luoneet räätälöidyn eOsaamisen kehityssuunnitelman.
Suomen koulujen teknologian varustelutaso on korkealuokkaista, mutta opettajien taidot eivät
aina vastaa oppilaitosten teknologiatasoa. ODS-projektin kautta on saatavilla mm. hands on
-oppitunteja luonnontieteiden opetukseen sekä vierikoulutusta räätälöitynä yksittäisen opettajan tarpeisiin. ODS-portaalin kautta opettajat voivat verkostoitua sekä teema- että omissa
yhteisöissään ja alusta mahdollistaa myös omien materiaalien muokkaamisen erilaisten oppituntityökalujen ja mallipohjien tukemana. ODS projekti antaa koulutusta opettajille myös
webinaarien muodossa, jolloin opettaja voi itse valita ajankohdan, jolloin hän voi parantaa
omaa eOsaamistaan. Suomessa ODS projekti on pyrkinyt lähestymään opettajia tarjoamalla
yksittäisiä, laadukkaita vinkkejä opetusteknologioiden käyttöön, jolloin opettajan kynnys ottaa
teknologiaa käyttöön madaltuu, koska hänen ei itse tarvitse etsiä materiaaleja. Kolmen vuoden
aikana ODS projektiin osallistunut opettajayhteisö kattaa yli 2000 koulua ja se on toteuttanut
yhdessä kansainvälisiä rajoja ylittäviä oppitunteja, kuten viime kevätpäiväntasauspäivänä toteutetun “Eratosthenes” kokeen, joka historiallisesti ensimmäistä kertaa keksittiin kolmannella
vuosisadalla jaa. 120 koulua kuudelta mantereelta osallistui tähän kokeeseen, jossa opiskelijat
mittasivat tikun varjon pituuksia ja sitten vertasivat havaintojaan samalla leveyspiirillä olleiden
havaintoihin ODS-portaalissa.
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
66
TAO TULEVAISUUS
Opettaja oppijana – pointteja perehdytyksestä
Armi-Kaarina Kurjenniemi-Nurmi, Raine Kauppinen, Maanpuolustuskorkeakoulu
Tässä esityksessä tulemme kertomaan sanoin, kuvin ja esimerkein miten vaativan henkilöstöryhmän perehdytys voidaan hoitaa tehokkaasti ja menestyksellisesti digitaalisessa ympäristössä.
Esitys tarjoaa yleisölle uutta tietoa joustavan perehdytyksen mahdollisuuksista ja ratkaisuista
kun samanaikaisesti on huolehdittava korkean tason tietoturvaratkaisuista.
1. Tietoturva on pop!
Maanpuolustuskorkeakoulu kouluttaa sotilaita. Koulutuksessa käsitellään turvaluokiteltua tietoa. Opettaja on keskeinen tietoturvatoimija. Siksi tietoturvanäkökulman tulee
olla esillä perehdytyksessä ja perehdytyksen pitää noudattaa samoja tietoturvavaatimuksia kuin muunkin toiminnan. Turvallisuusvaatimusten takia hallinnolliset ympäristöt eivät
Maanpuolustuskorkeakoululla ole uuden opettajan käytössä perehdytyksen alussa. Opettajat
eivät siksi heti pääse tutustumaan sisäverkossa olevaan materiaaliin. Uusille työntekijöille järjestetään kaksi kertaa vuodessa yleisperehdytystä. Tämä ei kuitenkaan yksin riitä. Ainelaitostasolla
on tähän asti koottu mappi perehdytystä varten sisältäen keskeisiä opettajan työtä koskevia ohjeita sekä periaatteita. Tapa on työläs ja mapissa oleva tieto vanhentuu nopeasti. Tämä on huono yhdistelmä, sillä opettajien vaihtuvuus on erityisesti sotilasopettajien osalta tiheää. Sotilas
toimii opetustehtävässä kolmisen vuotta.
2. Oppia opiskelijakeskeisesti!
Perehdytyksessä opettaja on oppija. Maanpuolustuskorkeakoulun pedagoginen strategia korostaa opiskelijalähtöisyyttä ja sähköisten oppimisympäristöjen käyttöä. Nykyinen perehdytys
mappeineen ei ole linjassa strategian kanssa. Opettaja ei saa oikeaa mielikuvaa opetuskokonaisuuksista, joita hänen tulee työssään tuottaa. Opetuskokonaisuudet tuotetaan avoimessa verkossa olevaan Puolustusvoimien yhteiseen Moodle-ympäristöön. Tämä on ympäristö,
missä uusi opettaja työssään toimii ja mihin hänellä pääsy aloittaessaan. Moodle-ympäristössä
tietoturvallisuus on huomioitu perehdytysmateriaalissa täyttäen samalla Puolustusvoimien
turvallisuusvaatimukset.
3. Suutarin lapsellakin pitää olla kengät!
Uuden opettajan perehdytyksen pitää olla irrallisen ja yksittäisen rypistyksen sijaan jatkuvaa toimintaa. Perehdytyksessä tulee käyttää samoja välineitä, joita opettaja käyttää työssään. Siksi perehdytys on integroitava ympäristöön, jossa opetuskin pidetään, PVMoodleen.
Turvallisuusvaatimusten vuoksi opettajan käytössä on rajallinen määrä tietoteknisiä ratkaisuja
opetuskokonaisuuksien rakentamiseksi. Tämä rajoittaa yksittäisen opettajan mahdollisuuksia,
mutta toisaalta mahdollistaa sen, että jokainen opettaja voi hyödyntää PVMoodlea tarkoituksenmukaisesti. Perehdytyksen asiasisällön lisäksi perehdytysympäristö toimii esimerkkinä siitä,
miten PVMoodleen voi rakentaa Maanpuolustuskorkeakoulun pedagogisen strategian mukaisia
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
67
Foorumiesitykset
opetuskokonaisuuksia. Samalla uusi opettaja saa käytännön tietoa PVMoodlen käytön mahdollisuuksista ja reunaehdoista tietoturvaa korostavassa Puolustusvoimien toimintaympäristössä.
Opettajasta mummoksi – Tue oppimista kahvia sohvalla hörppien
Juhana Kokkonen, Metropolia ammattikorkeakoulu
Oppimisen tutkija Sugata Mitra ehdottaa, että tulevaisuuden luokkatilassa tulisi olla oppilaiden lisäksi vain mummo tai vaari, joka pitää huolta sivistyneestä käytöksestä ja hämmästelee
oppilaiden taitavuutta. Opettajan tehtäväksi jää kiinnostavien kysymysten esittäminen ja sen
jälkeen luokasta poistuminen.
Olemme kokeilleet Metropolia ammattikorkeakoulun digitaalisen viestinnän syventävässä aineopetuksessa uudenlaista lähestymistapaa, jossa vastuu oppimisesta luovutetaan täysin opiskelijoille. Kutsumme tätä koulutusmuotoa tuotekehityssimulaatioksi. Opiskelijat työskentelevät
puolen vuoden ajan itse organisoimassaan, digitaalisen viestinnän yritystä simuloivassa oppimisympäristössä. Simulaation ajan he tekevät itse kehittämiään tuotekehitysprojekteja, hankkimiaan tilaustöitä, hankkivat lisätietoa itseään kiinnostavista ammatillisista aiheista ja opettavat toisiaan. Opiskelijat ovat pitäneet uutta työskentelytapaa erinomaisena. Simulaatioon
osallistuvien opiskelijoiden ryhmään on saatu aikaan energinen pöhinä ja opettajat ovat voineet
keskittyä juomaan kahvia sohvalla. Heitä kutsutaankin kurssilla mummoiksi.
Lähestymistapamme perustuu kehittämäämme läpinäkyvään pedagogiikkaan, jossa ymmärrys
oppimisesta ja opettamistapojen tavoitteista jaetaan opiskelijoille. Toimintaa arvioidaan jatkuvasti keskustelemalla kaikkien kanssa tasa-arvoisesti. Kun pedagogiikka on tehty näkyväksi,
voivat opiskelijat ryhtyä töihin oman tulevaisuutensa hyväksi ja opettaja voi omaksua sivusta
seuraavan motivoijan ja tarvittaessa apua antavan mentorin roolin. Olemme onnistuneet luomaan käytännössä testatun, toimivan ja opiskelijoita motivoivan toimintamallin, joka perustuu täysin itseohjautuvaan oppimiseen.
Foorumiesityksessä esitellään tuotekehityssimulaation toimintamalli, valitut motivoinnin ja itseohjautuvuuden tukikeinot ja esitellään opiskelijoiden ja opettajien arvioita kokonaisuudesta.
Samalla esitellään tulevaisuuden jatkokehityshaasteet ja -tavoitteet.
Opiskelijat ja opettajat – yhdessä kohti sähköisiä yo-kokeita
Susanna Mononen, Eija Juntunen, Laukaan lukio
Esitykseen liittyvä linkki: http://online.fliphtml5.com/zolc/qses/#p=1
Miten taata opiskelijoille tasa-arvoiset tieto- ja viestintätekniset (tvt) taidot sähköisiä yo-kirjoituksia varten?
Opiskelijoiden tvt-taidot - missä mennään nyt? – Taitoja on, mutta monesti “diginatiivin”
taidot rajoittuvat some-päivityksiin. Laukaan lukiossa kaikki ensimmäisen vuoden opiskelijat
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
68
TAO TULEVAISUUS
tekevät tvt-testin. Tvt-testissä reputtaneet osallistuvat tukikurssille, jossa opiskelija saa henkilökohtaista ohjausta tvt-taitojensa hankkimiseen ja kehittämiseen.
Tvt osana minkä tahansa aineen opetusta? – Kyllä. Lukiossamme kehitimme yhdessä eri oppiaineiden opettajien kanssa piilo-opetussuunnitelman tvt-taitojen oppimista varten. Piiloopetussuunnitelman tavoitteena on, että jokaisella opiskelijalla olisi mahdollisimman kattavat
tvt-taidot.
Kuka tahansa opettaja tvt-taitojen opettajana? – Kyllä. Piilo-opetussuunnitelmassa lähdetään
tvt-taitojen harjoittelusta pedagogiikka edellä. Kukin opettaja käyttää sitä sovellusta, joka sopii
parhaiten oman oppiaineen opiskeluun ja joka palvelee parhaiten kurssin sisältöjen oppimista
ja omaksumista.
Vertaisoppimista? – Kyllä. Tvt-taitojen oppiminen ja omaksuminen on vertaisoppimista sekä
opettaja- että opiskelijatasolla. Opettaja – opettaja: Opettajat neuvovat toinen toisiaan uusien sovellusten käyttöönottamisessa ja soveltamisessa. Opettaja – opiskelija: Opettajat ottavat
piilo-opetussuunnitelman mukaisesti vastuulleen huolehtia tietyn sovelluksen opettamisesta
oman kurssinsa opiskelijoille. Opiskelija – opettaja: Myös opiskelijat toimivat asiantuntijoina.
Heillä voi olla erinomaisia ehdotuksia esimerkiksi opiskeluryhmän yhteisen sähköisen tuotoksen toteuttamista varten. Opiskelija – opiskelija: Esimerkiksi opiskelijat hyödynsivät maantiedon kurssilla oppimaansa käsitekarttasovellusta ja neuvoivat sen käytön toisille opiskelijoille
englannin kielen oppitunnilla. Opiskelijoiden osaaminen kannattaa ottaa käyttöön.
Vähemmän aikaa sisältöjen oppimiseen ja opettamiseen? – Ehdottomasti ei. Piiloopetussuunnitelman pääajatuksena on nimenomaan lähteä erilaisten sovellusten yms. hyödyntämisestä oppiaineen pedagogiikka edellä, joten erilaisten sovellusten hyödyntäminen tarjoaa
mahdollisuuksia opittavan ja omaksuttavan tiedon soveltamiseen ja syventämiseen. Erilaiset
sovellukset helpottavat myös oppiaineiden välistä yhteistyötä.
Vainko ylioppilaskirjoituksia varten? - Ei. Tavoitteena on käyttää mahdollisimman monipuolisesti erilaisia sovelluksia, joiden hallitseminen on tarpeen sähköisissä yo-kirjoituksissa mutta
joista opiskelijat hyötyvät sekä lukion jälkeisissä jatko-opinnoissa että työelämässä.
”Laukaan lukiossa sähköiset ympäristöt tulevat tutuiksi sekä opiskelijoille että opettajille.
Asioita opitaan yhdessä: jokainen meistä on asiantuntija jossakin.” Helinä Patana, Laukaan
lukion rehtori
Opiskelijat muutosagentteina – MOOC-strategiaa etsimässä
Ilkka Haukijärvi, Sanna Sintonen, Tamk
Erityisesti Iso-Britanniassa korkeakoulujen laadunhallinnan ja kehittämisen perinteiset ‘topdown´ -lähestymistavat ovat antaneet tilaa osallistavalle kehittämiselle, jossa opiskelijoilla on
keskeinen rooli muutoksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Suomessa sen sijaan muodollinen, opiskelijan ääntä korostava, lähestymistapa kehittämiseen on edelleen melko dominoivas-
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
69
Foorumiesitykset
sa roolissa korkeakoulujen laadunhallinnassa ja kehittämisessä. Opiskelijoiden ääntä halutaan
kuunnella, millä on vaikutuksensa organisaation prosessien, käytänteiden, opetusmenetelmien ja henkilöstön osaamisen kehittämiseen. Näiden perinteisten toimintatapojen rinnalle
on perusteltua kehittää opiskelijoita osallistavia lähestymistapoja toiminnan kehittämiseen.
Parhaimmillaan opiskelijat nähdäänkin keskeisinä resursseina muutoksen suunnittelussa ja toteuttamisessa - muutosagentteina.
Tampereen ammattikorkeakoulussa toimiva sisäisen kehittämisen living lab Floworks on perustettu edellä kuvattua tarkoitusta varten. Floworks Living Lab:n toiminta-ajatuksena on
tarjota opiskelijoille aitoja työelämäkokemuksia korkeakouluorganisaationsa toiminnan kehittämiseen tähtäävien opiskelijavetoisten projektien avulla. Sen lisäksi, että opiskelijat hyötyvät toteuttamistaan projekteista osaamisen kehittymisen näkökulmasta, he saavat myös aidon
mahdollisuuden vaikuttaa ja osallistua oman korkeakoulunsa kehittämiseen.
Juuri nyt ajankohtainen MOOC-megatrendi ja sen potentiaali on tunnistettu TAMK:ssa.
Tähän tunnistettuun mahdollisuuteen liittyen TAMK:n Floworks Living Lab:ssa toteutettiin
kevään ja kesän 2014 aikana opiskelijaprojekti. Projektissa opiskelijat tekivät rajatun markkinakartoituksen olemassa olevasta MOOC-tarjonnasta, analysoivat tarjonnan sopivuutta valittuihin kolmeen olemassa olevaan opetussuunnitelmaan nähden sekä määrittelivät kerätyn
aineiston pohjalta toiminnan kehittämissehdotuksia. Markkinakartoituksen lisäksi aineistoa
kerättiin opiskelijakyselyllä ja asiantuntijahaastatteluilla. Opiskelijakyselyllä kerättiin tietoa
muun muassa opiskelijoiden asenteista, odotuksista, aikaisemmista kokemuksista, toiveista ja
mahdollisista rajoitteista liittyen MOOCien hyödyntämiseen osana opintojen suorittamista.
Asiantuntijahaastatteluilla kerättiin täydentäviä näkemyksiä ja mahdollisia suosituksia organisaation “MOOC-strategian” suunnittelun pohjaksi, esimerkiksi olemassa olevien MOOCien
implementointiin ja omien MOOCien tuotantoon liittyen.
Oppimista jalkautuen ja sormeillen
Hanna Niinistö, Turun yliopisto, opettajankoulutuslaitos, Rauma
Kulttuuriympäristöstä ja sen pedagogisesta hyödyntämisestä on tullut yksi keskeinen kuvataideopetuksen lähtökohta Rauman opettajankoulutuslaitoksella. Pyrkimyksenä on tuottaa
oppimiskokemuksia autenttisissa ympäristöissä, merenrannalla, museossa, puutarhassa, kaupungilla, pihalla… Tieto- ja viestintätekniikka ja mobiilioppiminen on mukana eri ympäristöissä opetuksen ja oppimisen välineenä. Hyödynnämme opettajaopiskelijoiden opetuksessa
ympäröivää kulttuurihistoriallisesti monimuotoista ja merkityksellistä ympäristöä. Autenttisen
ympäristön rinnalla käytössä ovat digitaaliset aineistot ja välineet tiedon rakentamisen ja syventämisen sekä prosessin tallentamisen ja esittämisen välineinä. Oppiminen tapahtuu kolmenlaisissa ympäristöissä: kuvataiteen luokassa, luokkatilan ulkopuolella ja digitaalisesti.
Opetuksen tavoitteena on tuottaa opiskelijoille omakohtaisia kokemuksia tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisestä osana opetusta sekä paikan merkityksestä oppimisessa ja rohkeutta
ja eväitä käyttää teknologiaa opetuksessaan ja viedä omat oppilaansa haistamaan, maistamaan,
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
70
TAO TULEVAISUUS
koskettamaan, kuulemaan, näkemään, kokemaan – ihmettelemään ja oppimaan erilaisiin
ympäristöihin.
Tulevissa perusopetuksen opetussuunnitelmissa on voimakkaasti esillä koulun avautuminen
ympäröivään yhteiskuntaan. Tieto- ja viestintätekniikka on kirjattu olennaiseksi osaksi monipuolisia oppimisympäristöjä, kuten myös se, että on merkityksellistä huomioida oppiminen,
joka ei tapahdu formaalissa, vaan koulun ulkopuolisessa informaalissa ympäristössä ja tilanteessa. Opettajankouluttajana koen tärkeänä, että opiskelijat saavat opinnoista valmiuksia toteuttaa sen kaltaista opetusta ja eväitä alati muuntuvaan työhönsä opettajina sekä intoa ja työkaluja
toimia opettajina ja kehittää tulevaisuuden koulua.
Tänä ja viime lukuvuonna on toteutettu Satakuntaliiton, Rauman kaupungin ja opettajankoulutuslaitoksen yhteistä Merelle päin -hanketta. Hanke nivoutuu kiinteästi opettajaopiskelijoiden kuvataiteen opetukseen. Siinä on kehtielty pedagogisesti ja teknisesti ajanmukaisia
opetusmenetelmiä formaalin oppimisympäristön kuten koulun tai luokkahuoneen ulkopuolella tapahtuvaan oppimiseen tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen. Käytössä ovat olleet
pääasiassa iPadit ja opiskelijoiden omat medialaitteet. Työskentelyssä on hyödynnetty Rauman
kulttuuriympäristöä, meri-, ranta- ja saaristoalueita sekä niihin liittyviä virtuaaliaineistoja.
Pilotoinnin tuloksena on tuotettu käytännössä kokeiltuja oppimisympäristöä hyödyntäviä materiaaleja Rauman koulujen käyttöön. Se toteutettiin kiinteästi yhteistyössä perusopetuksen,
opettajankoulutuslaitoksen ja paikallisten toimijoiden kanssa. Hankkeen yksi pyrkimys on ollut selvittää alueellisten toimijoiden yhteistyön ja verkostoitumisen mahdollisuuksia oppimisen
edistämisessä ja oppimisympäristöjen ja toimintakulttuurin monipuolistamisessa..
Esittelen foorumiesityksessä Merelle päin –hankkeen tuloksia ja muutaman esimerkin kautta kuvin ja videoin, miten toteutimme edellä esitellyn kaltaista sulautuvaa opetusta ja mitä
monipuolisten oppimisympäristöjen ja mobiililaitteiden käyttö tuotti oppimiseen opettajan ja
opiskelijan kokemana.
Osumatarkkuutta ohjaukseen datan avulla
Miia Siven, Anna Harmaa, Kari A. Hintikka, Otavan Opisto
Aikuisten verkko-opiskelussa on usein haasteena opintoihin sitoutumattomuus, korkeat keskeyttämisprosentit ja opintojen hidas eteneminen. Ohjauksen toimenpiteet ovat monesti
myöhässä, sillä opiskelijoiden ohjauksen ja tuen tarpeet havaitaan ja tunnistetaan usein vasta
viiveellä. Samaan aikaan oppilaitoksille kertyy valtava määrä dataa opiskelijoiden tekemisistä
oppimisympäristön, hallintojärjestelmän ja opiskelijoiden kanssa käytyjen keskustelujen kautta. Päätimme opetella lukemaan, tulkitsemaan ja käyttämään tätä joka tapauksessa kertyvää
dataa ohjauksen apuna.
Esitys tutustuttaa pilottiin, joka tutkii oppimisanalytiikan (learning analytics) mahdollisuuksia Otavan Opiston nettilukiolaisten ja -peruskoululaisten opetuksessa ja ohjaamisessa. Pilotin kohderyhmä on nuorisotakuun piiriin kuuluvat alle 30 -vuotiaat opiskelijamme.
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
71
Foorumiesitykset
Oppimisanalytiikalla tarkoitetaan opiskelijan oman osaamisen ja edistymisen vahvistamista ja
rakentamista sellaisilla henkilökohtaisilla ohjaustoimilla, jotka perustuvat opiskelijan digitaaliseen jalanjälkeen (My Data). Omalla oppimisellaan opiskelija tuottaa tietoa opiskelukäyttäytymisestään, kuten kurssien valinnasta ja suoritustahdista.
Opiskelijoiden ja ohjaajien tuottamaa dataa analysoimalla tavoitteenamme on tunnistaa ja ennakoida opiskelijaprofiileja, joiden keskeyttämisprosentti on oletettavasti keskimääräistä suurempi ja vastaavasti opiskelijoita, jotka oletettavasti valmistuvat keskimääräisesti muita nopeammin. Tuhansista opiskelijoista ajan myötä kertyvää dataa voidaan hyödyntää ennakoitaessa
uusien opiskelijoiden etenemistä.
Opiskelijaprofiilit koostuvat avainindikaattoreista, jotka ovat tilastollisia tunnuslukuja tarkasteltavan ilmiön kuvaamiseen. Niiden avulla voidaan seurata sekä yksilöllistä etenemistä että
ennakoida mahdollisia yleisempiä trendejä ja muutoksia oppimiskäyttäytymisessä. Profilointi
toimii kahteen suuntaan: aiemmat opiskelijat tuottavat pohja-aineiston, jonka perusteella voidaan ennakoida tulevaisuudessa opiskelunsa aloittavien käyttäytymistä. Opiskelijaprofiilien
rakentamisen myötä oppijoille voidaan suunnitella nykyistä huomattavasti tarkemmin heidän yksilöllisiä tarpeitaan vastaavia ohjaus- ja tukitoimia opintojen alusta alkaen. Tätä datan analysointia tehdään muun muassa perinteisellä taulukkolaskennalla, neuroverkko- ja
verkostoanalyysisovelluksilla.
Omana oppimistehtävänämme on ollut opetella hyödyntämään kertyvää dataa ohjauksen apuna. Opiskelijoidemme eduksi se kääntyy motivaation kasvuna sekä opintojen viivästymisen ja
keskeyttämisten vähenemisenä.
Pelillisyys opettajankoulutuksessa – taotaan tulevaisuutta
Miikka Eriksson, Kati Mäkitalo-Siegl, Itä-Suomen yliopisto, Soveltavan kasvatustieteen
ja opettajankoulutuksen osasto/Savonlinnan kampus
Esitykseen liittyvä linkki: http://lentavaliitutaulu.fi/smartfeet/
Pelillistäminen, eli pelien dynamiikan ja mekaniikan hyödyntäminen eri ympäristöissä, on
edelleen harvinaista koulumaailmassa. Pelillistämistä ja mobiililaitteita voitaisiin kuitenkin
hyödyntää sekä motivoimaan oppijoita että edistämään opetuksen siirtämistä koululuokkien
ulkopuolelle autenttisiin oppimisympäristöihin. Koulujen lähiympäristöä voitaisiin hyödyntää
esimerkiksi paikkalähtöisen kasvatuksen toteutuksessa, jossa paikallisilla ilmiöillä, kokemuksilla ja historialla on tärkeä rooli osana oppimisprosessia. Useat tutkimukset ovat osoittaneet
opettajien suhtautuvan negatiivisesti sekä teknologian käyttöön opetuksessa että uusiin pedagogisiin lähestymistapoihin. Molempien hyödyntäminen onkin kiinni yksittäisten opettajien
innostuksesta. Jotta uudet pedagogiset käytänteet ja mallit siirtyisivät koulumaailmaan, tulisi
opettajankoulutuksessa tarjota ennakkoluulottomasti erilaisia tapoja teknologian ja pelipedagogiikan soveltamiseksi käytäntöön.
Tutkimuksen päätavoite oli kartoittaa opettajaopiskelijoiden kokemuksia pelillistämisestä ja
asenteita pelillistämistä kohtaan opetuksessa. Lisäksi olimme kiinnostuneita opiskelijoiden
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
72
TAO TULEVAISUUS
kokemuksista SmartFeet–pelialustasta, joka tarjoaa mahdollisuuden luoda yhteisöllisiä mobiilioppimispelejä. Pyrkimyksenä oli pelialustan avulla tarjota opiskelijoille monipuolinen pelikokemus autenttisissa oppimisympäristöissä ja siten saada heidät pohtimaan pelillistämisen ja
mobiililaitteiden käytön mahdollisuuksia osana oppimisprosesseja. Tutkimusaineisto kerättiin
kahdella verkkokyselyillä – ennen ja jälkeen SmartFeet-pelikokeilun. Kyselyt lähetettiin 84
opettajaopiskelijalle (vastausprosentit 58% ja 40%).
Valtaosalla (83,7%) opiskelijoista oli vain vähän kokemusta pelillistämisestä. Silti 91,9% oli
kiinnostunut pelillistämisestä osana opetustaan ja 67,3% kertoi olevansa innostunut pelien
suunnittelusta. Yli puolet (55,1%) vastanneista koki pelien sopivan osaksi minkä tahansa
oppiaineen opetusta. Myös kokemukset SmartFeet -pelistä olivat hyvin positiivisia ja 85,3%
vastaajista ajatteli pelikokemuksen saaneet heidät ajattelemaan opettamista ja oppimista uudella tavalla ja/tai uusista näkökulmista. Edes joidenkin opiskelijoiden epäilyt omasta teknologiaosaamisestaan eivät vaikuttaneet negatiivisesti asenteisiin pelillistämisestä tai kokemuksiin
SmartFeet -pelistä. Osa vastajista kuitenkin uskoi pelien suunnittelun vaativan paljon aikaa,
osalla vastaajista pelikokemusta olivat häirinneet yhteysongelmat käytetyissä laitteissa ja osa
myös kritisoi pelialustan käyttöliittymää ja sen käytännön ratkaisuja. Pieni otoskoko ei mahdollista yleistämistä, mutta tulokset viittaavat siihen, että uuden opettajasukupolven myötä
koulut saavat vastaisuudessa teknologiaan ja pelillistämiseen hyvin positiivisesti suhtautuvia
opettajia. Pelillistämisen ja mobiililaitteiden käyttöönottoon liittyy kuitenkin edelleen haasteita, joista mainittavia ovat ainakin teknologian toimintavarmuuden kehittäminen, opettajien
ajankäytön haasteet sekä pelillisyyden integrointi todelliseksi osaksi oppimisprosesseja.
Polku-verkkopalvelu, yksilöllisen oppiminen ja ohjattu itsearviointi
Pekka Peura, Martinlaakson lukio/Eduhakkerit Oy
Janne Cederberg, Opetus.tv
Esitykseen liittyvä linkki: http://polku.opetus.tv/
Ideoiden ja materiaalien jakamisen helppous sosiaalisessa mediassa ja avoimien oppimateriaalien lisääntyminen on merkittävästi lisännyt opettajien innostusta kehittää omaa opettajuuttaan
viime vuosina. Erityisen suurta kiinnostusta on ollut opetuksen kehittäminen yksilöllisen oppimisen opetusmalliin ja oppimisen omistajuuteen liittyvien.
Foorumiesityksen puhujat ovat viiden vuoden ajan kehittäneet yksilöllisen oppimisen pedagogisia toimintamalleja luokkatyöskentelyssä. Opetusmenetelmää tukevia opetus- ja opiskelumateriaaleja on ollut saatavilla kuitenkin niukasti, joten kesällä 2014 he rakensivat itse oman
verkkopalvelun tukemaan yksilöllistä oppimista, oppimisen omistajuutta sekä ohjattua itsearviointia. Polku-verkkopalvelu julkaistiin syksyllä 2014 osoitteessa polku.opetus.tv ja sinne
tehdyt materiaalit ovat kaikkien Suomen opettajien ja oppilaiden hyödynnettävissä maksutta
ilman sisäänkirjautumista.
Foorumiesityksessä kuullaan puheenvuorot sekä Polku-verkkopalvelun luojalta että yksilöllisen
oppimisen opetusmallin kehittäjältä ja Polku-verkkopalvelun sisällöntuottajalta.
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
73
Foorumiesitykset
Selainpohjainen Polku-verkkopalvelu on ensisijaisesti kehitetty toimimaan älypuhelimella,
joka löytyy lähes jokaiselta koululaiselta. Tällä on pyritty takaamaan se, että palvelu on helppo ottaa käyttöön luokkahuoneissa ympäri Suomea. Palvelun käyttö on helppoa myös tabletlaitteilla tai tietokoneilla.
Sisällön puolesta palveluun on onnistuttu kehittämään uudenlaisia tehtävätyyppejä, jotka kehittävät korkeamman tason ajattelutaitoja sekä sisällön puolesta että opiskelutaitojen puolesta.
Jokainen verkkopalvelun tehtävä haastaa oppilaita analysoimaan ja arvioimaan sekä tiedollista
osaamistaan että välillisesti myös itsetuntemustaan ja opiskelutaitojaan. Palvelun tehtäviin on
sisällytetty myös runsaasti GeoGebralla tehtäviä toiminnallisia tutkimustehtäviä, joiden avulla
on saatu aiempaa monipuolisempia ja laajempaa ymmärrystä kehittäviä oppimistehtäviä.
Terveys- ja hoitoalan opettajien kokemuksia simulaatio-opetuksesta
Leena Hannula, Noora Kettunen, Metropolia AMK
Opettajien kokemuksista simulaatio-opetuksesta on vain vähän aikaisempaa tutkimustietoa.
Tutkimuksen tarkoitus oli kuvata terveysalan opettajien kokemuksia simulaatio-opetuksesta.
Tutkimuksen kohderyhmänä olivat erään ammattikorkeakoulun terveysalan opettajat, jotka
olivat suorittaneet simulaatiopedagogiikan täydennyskoulutuksen ja joilla oli käytännön kokemusta simulaatio-opetuksesta. Tutkimusaineisto koostui kahdeksan opettajan yksilöhaastatteluista. Tutkimusaineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Tutkimuksessa opettajat kuvasivat simulaatio-opetuksen eduiksi opiskelijoiden ammatillista
kasvua tukevia asioita, kuten teorian ja käytännön integroitumisen opetuksessa, turvallisen
oppimisympäristön sekä opiskelijan ammatillisten valmiuksien lisääntymisen muun muassa
itsenäisen toiminnan ja päätöksenteon myötä. Opettajat kuvasivat myös, että simulaatio toimii
tehokkaana opetuksen ja arvioinnin työkaluna. Tältä osin opettajat kokivat reflektoinnin edistävän opiskelijoiden osaamista ja oppimisen tehostuvan ryhmässä.
Opettajien kokemat simulaatio-opetuksen haasteet liittyivät opetuksen organisointiin ja simulaatiotilanteeseen. Opetuksen organisointiin liittyvinä haasteina opettajat kuvasivat simulaatioopetuksessa tarvittavien tilojen ja välineiden vastaamattomuuden opetustarpeisiin, mikä ilmeni
välineiden puutteellisuutena ja toimimattomuutena sekä tilojen rajallisuutena. Tämän lisäksi
opettajat kokivat haasteiksi aikataulut ja resurssit, mikä puolestaan ilmeni muun muassa rajallisina opetusresursseina. Simulaatiotilanteeseen liittyvinä haasteina opettajat kokivat yhtäältä
tekniikan hallinnan ja toisaalta opetusmenetelmän hallinnan.
Opettajilta kysyttiin tutkimuksessa myös ajatuksia simulaatio-opetuksen kehittämisestä.
Opettajien esittämät kehittämisideat liittyivät organisaation tuen lisäämiseen sekä yhteistyön
kehittämiseen. Opettajien kuvauksissa painottuivat organisaation tuen lisäämiseen liittyvät kehittämisideat. Opettajat kokivat tarvetta pedagogiselle tuelle, mikä ilmeni tarpeena simulaatiota käsittelevälle lisäkoulutukselle ja vertaistuelle sekä simulaatio-opetuksen lisäresursoinnille.
Organisaation tuen lisäämiseen liittyvinä kehittämisideoina opettajat esittivät myös teknisen
tuen kehittämisen ja simulaatiopedagogiikan laajamittaisemman hyödyntämisen koulutukses-
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
74
TAO TULEVAISUUS
sa. Yhteistyön kehittämisen osalta opettajat esittivät työelämäkumppanuuksien lisäämistä ja
tutkintorajat ylittävää opettajayhteistyötä oppilaitoksen sisällä.
Simulaatio-opetus edistää tehokkaasti terveysalan opiskelijoiden ammatillista kasvua eri ammatillisten osaamisalueiden näkökulmasta. Opettajien kokemien simulaatio-opetuksen haasteiden osalta voidaan päätellä, että simulaatio-opetuksen organisointiin tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Tilojen ja välineiden soveltuvuudesta eri substanssialojen opetukseen tulisi
keskustella opetustiimeissä. Lisäksi simulaatio-opetuksen resursointia tulisi pohtia nykyistä
tarkemmin opetusorganisaatioissa ja lisätä opettajien tukea opetusmenetelmän hyödyntämiseen. Opetusmenetelmän nykyistä laajemman hyödyntämisen voidaan todeta olevan hyvinkin
mahdollista terveysalan koulutuksessa. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää eri terveysalan
oppilaitoksissa simulaatio-opetusta käyttöön otettaessa tai kehitettäessä.
Tietohallinto oppimispolulla
Teemu Pääkkönen, Viivi Seppänen, Kainuun ammattiopisto, KamIT -tietohallinto
Laitehankinnat, tekninen tuki, tietojärjestelmien ylläpito, opettajien tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvän osaamisen kehittäminen sekä opetussuunnitelmatyö ovat teemoja, joista oppilaitoksissa perinteisesti vastaa useat eri tahot. Usein tehtävät jakautuvat tietohallinnon tai pedagogisen kehittämisen kesken, mutta toiminta on hyvin hajanaista.
Tässä esityksessä esitellään toimintamalli, jolla eri kouluasteiden yhteinen KamIT tietohallinto
palvelee Kajaanin oppilaitoksia ja niiden pedagogista kehittämistä. Esityksessä kuvataan kuinka tietohallinto tukee lapsen oppimispolkua koulutien alusta korkea-asteelle saakka.
Alueen eri kouluasteilla on aiemmin ollut jokaisella oma tietohallintonsa, mutta maakunnassa
tapahtuneet muutokset ovat ohjanneet tietohallintoja tiiviimpään yhteistyöhön. Muun muassa
oppilaitosten omistajavaihdos on mahdollistanut yhteistyön tekemisen, osaamisen jakamisen
ja kohdentamisen käytännön tasolla. Syksystä 2014 alkaen alueen oppilaitoksilla on ollut yksi
yhteinen tietohallinto ja nyt reilut 10 000 asiakasta saa palvelua 26 toimipisteessä yhdeltä
taholta.
Opetusteknologian tekninen tuki on jo aiemmin ollut tietohallinnossa, mutta nyt sitä on
laajennettu enemmän pedagogiseen suuntaan. Kaupungin tietohallinto-ohjelman keskeinen
tavoite on, että tietohallinto on entistä enemmän mukana asiakkaan liiketoiminnan kehittämisessä. Näin asiakkaan tarpeet ja kehityskohteet voidaan paremmin tunnistaa. Opetuksen
osalta se tarkoittaa sitä, että tietohallinto on mukana opetuksen pedagogisessa kehittämisessä,
esimerkiksi opetussuunnitelmatyössä, kaikilla kouluasteilla.
Käytännön tasolla viimeisen vuoden aikana on muutettu fyysisesti samoihin tiloihin ja kehitetty yhteisiä työskentelytapoja. Tietojärjestelmiä on yhtenäistetty, muun muassa ottamalla
käyttöön yhteinen verkko-oppimisympäristö. Vuoden 2015 alkupuolella on tulossa lisää uusia
yhteisiä tietojärjestelmiä, suurimpana Office 365 käyttöönotto. Lisäksi perusopetuksen koulujen tietoliikenneyhteyksiä parannetaan ja laitteistojen hankintaa yhtenäistetään, jotta jatkossa
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
75
Foorumiesitykset
voidaan tarjota yhä enemmän yhteisiä palveluita. Tietohallinto on myös mukana maakunnallisessa perusopetuksen OPS2016 –työryhmässä sekä Kainuun ammattiopiston opetussuunnitelmien uudistamistyössä tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijana.
Olennainen osa opetusteknologian kehittämistä on opettajien osaamisen kehittäminen.
Tietohallinto järjestää koulutusta ja perehdytystä opetuksessa käytettäviin järjestelmiin kaikilla
kouluasteilla. Lisäksi tietohallinto on mukana eri kouluasteiden työryhmissä, jotka koordinoivat opettajien täydennyskoulutusta.
TVT-kehittämishanke ja opettajankoulutus: case varhaiskasvatus
Pekka Mertala, Oulun yliopisto
Esitykseen liittyvä linkki: http://tiesihanke.wordpress.com
Opettajankoulutuksen antamien valmiuksien ja kasvatuskäytännön vaatimusten vastaavuussuhde on yksi institutionaalisen kasvatuksen ikuisuuskysymyksiä. Toiset äänet moittivat koulutusta yliteoreettiseksi ja todellisuudesta vieraantuneeksi, toiset taas pelkäävät praktisuuden
korostamisen pelkistävän kasvatuksen ja opetuksen tekniseksi toiminnaksi (ks. Peltonen 2009).
Esityksessäni pyrin osoittamaan, että pedagogisten kehittämishankkeiden kanssa tehtävä yhteistyö mahdollistaa työelämälähtöisten ongelmien ottamisen osaksi opettajankoulutusta niin,
että kollaboraatio on hedelmällistä sekä hankkeessa mukanaoleville kouluille ja päiväkodeille
että opiskelijoille ja korkeakouluille. Hankekoulut- ja päiväkodit saavat tukea haasteiden selvittämiseen, opiskelijat kosketuksen työelämään ja opettajankouluttajat konkretiaa, johon teoreettinen aines voidaan luontevasti sitoa. Opinnäytetöiden tekeminen hankkeissa / hankkeista
on jo yleinen ilmiö, mutta suhdetta on mahdollista kehittää ja jalostaa.
Esitys keskittyy varhaiskasvatuksen koulutusohjelman pakollisen TVT-opintojakson harjoitusten ja paikkakunnalla toimivan varhaiskasvatuksen TVT-pedagogisen kehittämishankkeen
yhteistyön kuvaamiseen. Esittäjä toimii sekä hankkeen vetäjänä että opintojakson opettajana. Kurssin päätehtävänä opiskelijat suunnittelevat työpareittain pedagogisia toimintamalleja
varhaiskasvatushenkilöstön, sekä esi- ja alkuopetuksen opettajien antamiin autenttisiin työelämälähtöisiin ongelmiin ja ilmiöihin nojaten, sekä tuottavat malleista sähköistä oppimateriaalia, joka julkaistaan kehittämishankkeen verkkosivulla. Teknologian opetuskäytön hallinta
ymmärretään tässä kontekstissa taitona luoda uudenlaisia, varhaispedagogiikan ominaispiirteet
(tutkiminen, leikki, liikkuminen sekä taiteellinen kokeminen ja ilmaisu) huomioonottavia
tarjoumia, joissa TVT on pääasiallisesti lasten käytössä. Teoreettisena viitekehyksenä ja suunnittelun aputyökaluna hyödynnetään TPCK-mallia, jolla tarkoitetaan teknologisen (technology), pedagogisen (pedagogy) ja sisällöllisen (content) tietämyksen (knowledge) muodostamaa
kokonaisuutta (Mishra & Koehler 2006; Koehler, Mishra & Cain 2013). Pedagogiikan ja sisältöjen osalta ohjaavana materiaalina opintojaksolla hyödynnetään varhaiskasvatussuunnitelman perusteita (2005) sekä syksyllä 2016 käyttöönotettavia esiopetuksen opetussuunnitelman
perusteita. Validi teknologia, laitteet ja sovellukset, taas ovat osa-alue, joka opiskelijoiden tulee harjoitustyönsä aikana selvittää ja opettajan rooli on toimia pedagogisena ja teknisenä tukihenkilönä. Jokaisen työparin oppimisprosessi muotoutuu täten yksilölliseksi poluksi, jossa
hyödynnettävä oppimisteknologia määrittyy tarkoituksenmukaisuuden perusteella. Haydnin
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
76
TAO TULEVAISUUS
(2014) mukaan holistisiin osaamisprofiileihin pyrkivän ”tsekkauslista-ajattelun” sijaan jokaisen opettajan tulisikin itse löytää ne välineet ja metodit, jotka hänelle ja hänen oppilailleen
parhaiten sopivat. Tällöin TVT:n hyödyntäminen on alati kehittyvä taito, ei joukko irrallisia
temppuja.
Tvt-opetusta selkokielellä, kiitos!
Henna Kara, Oppimateriaalikeskus Opike
Petri Ilmonen, Tikas
Foorumissa tutustutaan selkokielen perusperiaatteisiin jokaisen opettajan ja avustajan pedagogisena työvälineenä. Selkokieltä, tvt-terminologiaa sekä opettamista käsitellään tieto- ja viestintätekniikan opetuksen näkökulmasta. Tieto- ja viestintätekniikka on oiva esimerkki sanastollisesti vaikeasti ymmärrettävästä maailmasta, vaikka olisi diginatiiviopiskelija, saatikka sitten
digimaahanmuuttaja.
Jokainen opetusalan ammattilainen törmää opetustyössään varhaisen, tehostetun ja erityisen
tuen tarpeessa oleviin oppijoihin. Monella opettajalla ei ole kieleen liittyviä työkaluja erilaisten
oppijoiden kohtaamiseen ja opettamiseen, koska selkokielen periaatteet eivät sisälly esimerkiksi
luokan- tai aineenopettajan koulutusohjelmaan. Erilaiset oppijat tarvitsevat kuitenkin monenlaista tukea, ja selkokieli on helppo ja nopea tapa vaikuttaa oppijan tiedon saavutettavuuteen
eikä ole pois myöskään yleisopetuksessa olevilta oppijoilta.
Foorumissa esittelemme tvt-taitojen opetus- ja koulutustilanteista kerättyjä esimerkkejä, jotka
on mahdollista ymmärtää väärin tai jotka ovat kielellisesti mutkikkaita. Nämä tilanteet johtavat erilaisilla oppijoilla helposti turhautumiseen tai häiriökäyttäytymiseen, koska he eivät
ymmärrä opetuksen sisältöä. Tuomme foorumissa esille selkokielen perusperiaatteita, joiden
avulla jokainen opettaja voi vahvistaa ja korjata omaa opetustaan tai sanomaansa ilman, että
hän kohdentaa erikseen erillisohjeen erityisen tuen tarpeessa oleville oppilaille tai opiskelijoille.
Tavoitteena on poistaa muodollisia oppimisen esteitä opetuksesta.
V Pohjoismainen GeoGebra-konferenssi 2014 Ylöjärvellä:
GeoGebra tänään
Jussi Kytömäki, Osuuskunta Valon tekijät
Mikko Rahikka, Helsingin yhteislyseo
V Pohjoismainen GeoGebra-konfereenssi 2014 pidettiin 31.10. - 2.11.2014 Ylöjärven koulutuskeskus Valossa. Konferenssin yhtenä lähtökohtana oli, että GeoGebra on hyväksytty
Suomessa ylioppilaskirjoitusten työvälineohjelmaksi. Tavoitteena oli selvittää, minkälaiset matematiikan tehtävät soveltuvat erityisen hyvin GeoGebralla ratkaistaviksi. Lisäksi tarkasteltiin,
miten GeoGebra onnistuu kolmiulotteisen avaruuden mallintamisessa ja miten sen tuottamia
kuvia, animaatioita ja CAS-laskentaa voidaan hyödyntää perusasteella ja lukiossa.
Tässä esityksessämme tarkastelemme eri pohjoismaissa laadittuja matematiikan päättökokeen tehtäviä ja myös sitä, mitä Suomessa on tekeillä GeoGebra-avusteisessa opetuksessa.
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
77
Foorumiesitykset
Tarkastelemme erityisesti, miten GeoGebralla tuotettuun ratkaisuun voidaan liittää selittäviä
tekstejä, kuvia ja tiedostoja, jolloin tehtävän koko ratkaisu voisi syntyä tietokoneella.
Verkossa lukio mobiiliksi
Lauri Pirkkalainen, Konneveden lukio
Lukiomme on toiminut verkko-oppimisen edistäjänä jo useita vuosia. Opettajat ovat aktiivisesti opettaneet verkon yli, luoneet verkkokursseja ja opiskelijat suorittavat verkko-opintoja
osana tutkintojaan. Haaste on ollut arkipäiväinen ja mieluisa pienelle lukiolle. Niinpä lukiomme ensimmäisen vuoden opiskelijat ovat jo kuusi vuotta saaneet läppärin koulunsa alussa.
Mutta maailma muuttuu.
Jokaisella lukiolaisella on mobiililaite taskussaan. Sitä näppäillään aktiivisesti kaiken aikaa ja
haasteeksi on muodistunutkin ”vanhojen” (lue ”tietokoneruudulle toteutettujen”) verkkokurssien toimimattomuus mobiililaitteissa.
Suurin osa lukiolaisistamme kulkee kouluun kyydityksessä ja koulumatka on oiva aika tutustua verkkokurssimateriaaleihin. Oppilaat yrittävät katsella videoita, lukea tekstejä ja tehdä
myös tehtäviä liikkuvissa kyydeissä. Selaimessa toimivat verkkokurssit ovat kömpelöitä tuohon
toimintaan.
Tavoitteenamme on verkko-oppimisen kehittäminen mobiiliopiskeluun soveltuviksi miettimällä opiskelutyötavat uudelleen. Enää verkko-opiskelu ei ole pelkästään ”ruudulta lukemista”
vaan materiaalien kehittyessä yhä enemmän kuunnellaan audio-tallenteita, katsotaan videoita
ja palautetaan omia töitä myös audio- ja videotallenteina. Tämä tarkoitti olemassa olevien hyviksi koettujen verkkokurssien ja verkko-opetusmenetelmien kehittämistä vastaamaan tämän
päivän opiskelijan tarpeita.
Niinpä opettajat yhdessä vertaiskollegojensa kanssa ovat alkaneet muuttaa verkkokursseja
muotoon, jossa materiaalista oli saatavana rinnakkaistallenteita, toimintamalleja sekä vähitellen myös siirtää koko kurssi html5 muotoon.
Myös oppilastöiden palautus metodit ja toimintamallit oli suunniteltava uudestaan kaikille
alustoille yhteensopiviksi. Oppimisympäristöltä vaaditaan paljon ja tarvitaan näkemystä pitkäjänteisestä kehittämisestä.
Kaikki kulminoitui kuitenkin oppilaiden tietotekniikan työtaitojen koulutukseen.
Opiskelijoiden verkko-oppimistaitoja on pitänyt kehittää koko ajan eri oppiaineiden yhteydessä ja tarvitaan suunnittelua ja keskustelua prosesseista. Yhtenäisiä toimintamalleja kehittyy ja
uusia työtapoja nähdään pikkuhiljaa.
Oppimis-ja opettamistavat kehittyvät työyhteisössä päivittäin ja se antaa uskoa ja motivaatiota
opettajille hyödyntää kokonaisvaltaisesti teknologiaympäristöä. Pienessä lukiossa opiskelijoil-
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
78
TAO TULEVAISUUS
la on laaja opiskelurepertuaari ja heillä on vahvat verkko-oppimisen taidot jatko-opintoihin
lähtiessään.
Yhdellä silmäyksellä - yksilön työ näkyväksi projektityössä
Heikki Paananen, Antti Salopuro, LAMK/LT
Esitykseen liittyvä linkki: http://kanboard.net/
Opiskelijoiden ryhmätöissä ja projekteissa ohjauksen kannalta yleinen ongelma on yksittäisten
opiskelijoiden työpanoksen seuranta ja arviointi. Kuinka erottaa yksittäisen opiskelijan osuus
ryhmän aikaansaannoksista ja kuinka mitata opiskelijan suorituksen laatua ja määrää siten, että
se on tasapuolista, avointa, ennakoitavaa sekä vaivatonta?
Toteutimme syksyllä 2014 pilotin, jossa kehitettiin hyvin yksinkertainen, mutta kokonaisvaltainen projektipohjaisen oppimisen ohjaus- ja arviointimenetelmä soveltaen avoimesti ja
vapaasti käytettävissä olevaa sähköistä työkalua, joka puolestaan toteuttaa perinteisesti tietoteollisuudessa suosittua Kanban –menetelmää. Esitämme pilotissa keräämiämme positiivisia
käytännön kokemuksia ja konkreettisia tuloksia tämän työkalun soveltamisesta ryhmätyön
suunnitteluun, ohjaukseen, seurantaan ja arviointiin. Havainnollistamme työkalua raportoimalla ja monitoroimalla esityksen etenemistä reaaliaikaisesti sen avulla.
Menetelmä perustuu projektin ja sen osatehtävien kuvaukseen graafisesti siten, että kunkin
osatehtävän eteneminen prosessissa on visualisoitu. Visualisoinnin lisäksi kuhunkin tehtävään
ja osatehtävään liittyy opiskelijaryhmän ja/tai ohjaajan määrittelemä mittayksikkö, joka kuvaa
tehtävän vaatimaa resurssia esimerkiksi osaamisen tai työajan suhteen. Edelleen jokainen osatehtävä on kiinnitetty siihen opiskelijaan, joka osatehtävän tekee.
Hyödyntäen edellä kuvattua tietoa voidaan projektin tilasta milloin tahansa muodostaa numeerinen ja/tai selkeä graafinen esitys, josta yhdellä silmäyksellä ilmenee esimerkiksi koko projektin etenemisaste sekä absoluuttisesti että suhteessa projektin kokonaistavoitteisiin. Grafiikan
avulla nähdään myös kunkin opiskelijan projektille tuottama arvo ja käytetty työaika sekä absoluuttisesti että suhteessa suunnitelmaan sekä muihin opiskelijoihin. Järjestelmä kertoo kuinka suuri osa projektista on valmiina ja miten paljon on vielä tekemättä. Etenemistä haittaavat
ongelmat voidaan havaita nopeasti. Tämä kaikki auttaa sekä opiskelijan että ohjaajan työtä.
Työkalu on hyvin yksinkertainen, käyttöönotto on ilmaista ja helppoa ja omaksuminen ei vaadi erityistä tietoteknistä osaamista tai laitteita. Graafinen esitystapa on havainnollinen ja hyvin
luonteva riippumatta koulutus- tai sovellusalasta. Työkalu harjaannuttaa opiskelijaa ja ohjaajaakin projektinhallintaan liittyvien metataitojen, kuten työn suunnittelun, osittelun ja raportoinnin suhteen. Edellä kuvattujen käyttötapausten lisäksi työkalu soveltuu hyvin erikokoisiin
projekteihin ja prosesseihin. Sillä voidaan toisaalta seurata yksittäisen opiskelijan projektin tai
opinnäytetyön etenemistä tai muodostaa kokonaiskuva opiskelijan opintojen etenemisestä.
Milloin tahansa ja yhdellä silmäyksellä.
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
79
Foorumiesitykset
Yksilöllisen oppimisen malli alakoulussa
Marjut Maininki, Markus Humaloja, Vantaan kaupunki/Veromäen koulu
Esitykseen liittyvä linkki: http://eduhakkeri.blogspot.fi/
Koulun sukeltaessa syvemmälle digiaikaan perinteinen käsitys oppimisesta vaatii päivittämistä.
Ilmassa on selvää tilausta uudenlaiselle oppijatyypille: elinikäiselle oppijalle, joka on avoin mieleltään, luova, teknologisesti taitava ja luontainen yhteistyön tekijä. Vieläkin tärkeämpää on,
että oppija ei ole pelkästään taitava vaan myös tietää ja tuntee sen itse. Oppija tuntee itsensä
kykeneväksi, motivoituneeksi, itsenäiseksi ja tärkeintä kaikesta onnelliseksi. Opettajan roolin
on muututtava. Opettaja ei voi olla enää pelkästään yhden kanavan kautta toimiva tiedon
jakaja. Opettajan pitää muuttua oppijan oppimisen järjestelijäksi, ohjaajaksi ja kannustajaksi.
Opettajan pitää luovuttaa oppiminen oppijalle.
Ratkaisumme tähän lähtee tavallisen koulun tavallisessa luokassa kehitetystä yksilöllisen oppimisen mallista. Olemme kehittäneet oppimisen malllia, jossa yhdistelemme käänteistä opettamista, yksilöllistä oppimista, yhteistoiminnallista oppimista sekä oppijoiden omaa tuottamista.
Malli perustuu oppimisen aikatauluttomuuteen ja vahvaan teknologian hyödyntämiseen.
Mallissa oppilaille annetaan vähintään viikon oppimispolut kaikissa aineissa ja oppilaat voivat
edetä valitsemiaan oppimispolkuja omaan tahtiin (itsenäisyys). Oppilaan oppimisen ja etenemisen suunnittelua autetaan pilkkomalla päiväohjelmia viikon urakasta. Joissakin aineissa oppilailla on mahdollisuus edetä omassa tahdissa niin pitkälle kuin rahkeet riittävät. Materiaalit
ohjaavat oppilasta etenemään ja arvioimaan osaamistaan jos hän etenee nopeammin kuin
opetus. Jokaisessa aineessa tarjotaan oppilaalle mahdollisuus valita oppimispolku oman kiinnostuksen mukaan. Tarjolla on hyvään osaamiseen tähtäävä polku ja kiitettävään osaamiseen
tähtäävä polku. Oppilas voi osoittaa tavoittelevansa kiitettävää arvointia tekemällä vaativampaa
polkua (yksilöllinen oppiminen). Oppilaat itsearvioivat jatkuvasti ja näkyvästi oppimistaan
kaikissa oppimispoluissa (oppimisen korkeammat tasot).
Olemme huomanneet mallin elementtien yhdistyvän motivaation paranemiseen, oman pystyvyyden tunteen voimistumiseen ja osallistumisen haluun. Malliin liittyy myös luokan ilmapiirin myötä lisääntynyt vertaisoppiminen ja -opettaminen (oppimisen korkeammat tasot). Runsas ja vaativa teknologian hyödyntäminen on saanut aikaan luovuuden esiinmarssia.
Ongelmanratkaisu on selvästi vahvistunut oppilaiden pystyvyyden tunteen ja itsenäisyyden
vahvistuessa.
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
80
TAO TULEVAISUUS
> TEEMASEMINAARIT
> torstai-perjantai 16.–17.4.2015
3D-teknologiat opetuksessa - mallinna, virtualisoi ja tulosta
Henry Paananen, Jyväskylän ammattiopisto
Maarit Hiltunen, Oulun seudun ammattiopisto
Pasi Mattila, Finpeda & Oulun yliopisto, CIE
Eero Tervo, eVocons Oy
Avainsanat: virtuaalimaailmat, 3D-tulostus, mallintaminen, 3D-skannaaminen
Maailma on kolmeulotteinen. Tähän teemaan paneudutaan ammatillisen koulutuksen teemaseminaarissa, jossa tutustutaan 3D-teknologian eri osa-alueisiin teknisestä ja pedagogisesta näkökulmasta: skannaamiseen, mallintamiseen, tulostamiseen ja virtuaalimaailmoihin.
3D-mallintaminen itsessään on oppimisprosessi, joka luo pohjan tulevaisuuden työelämätaitoihin ja tukee opiskelijan avaruudellista hahmottamista. 3D-skannaaminen tukee mallintamista
tarjoten valmiimman 3D-mallin, jonka työstämistä voidaan jatkaa 3D-mallinnusohjelmistolla.
3D-tulostaminen on alan kuluttajistumisen myötä yleistynyt myös opetuskäytössä.
Virtuaalimaailmojen opetuskäyttö on lähdössä uuteen nousuun avoimen lähdekoodin projektien myötä.
Käsittelemme teemaseminaarissa nämä neljä teemaa käytännön esimerkkien ja ammatilliseen
koulutukseen suunniteltujen toteutusten kautta.
Apua!!!???! vai apua, kun koodaus tulee
Jouni Kangasniemi, OKM
Sari Auramo, Mäntsälän kunta
Harri Ketamo, SkillPixels
Päivi Majaranta, Timo Poranen, Teemu Rauhala, Sari Yrjänäinen, Tampereen yliopisto
Avainsanat: koodaus, ohjelmointi, opettajan osaaminen, täydennyskoulutus, OPS2016
Teemaseminaari kokoaa ohjelmointia omassa opetuksessa kokeilleita kokeneita ja sitä vasta
aloittelevia tai sitä harkitsevia opettajia yhteisiin talkoisiin. Teemaseminaarin tarkoituksena on
pohtia oman opetuksen kehittämisen mahdollisuuksia ohjelmoinnin näkökulmasta ja siihen
liittyvien ajattalun valmiuksien kehittämistä. Interaktiivisen ja välillä leikkimielisenkin esityksen tavoitteena on innostaa osallistujia jakamaan hyviä ohjelmoinnin opetusta ja ohjelmoinnillisen ajattelun taitojen kehittämistä edistäviä käytänteitä.
Lisäksi seminaarissa kehitetään toimintamallia, jolla jo toteutetut hyvät toimintamallit saadaan
yhteisesti arvioitaviksi ja edelleen kehitettäväksi. Lopuksi pohditaan uusia tapoja edistää opettajien omaa täydennyskouluttautumista aiheen parissa.
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
81
Teemaseminaarit
Digitaalinen ekosysteemi uudessa opetussuunnitelmassa
Irmeli Halinen, Jukka Tulivuori, Opetushallitus
Veera Kallunki, Sanna Vahtivuori-Hänninen, Helsingin yliopisto
Avainsanat: verkostoituminen, videot, opetussuunnitelmauudistus, laaja-alainen osaaminen,
opetusmallit
Työskentelytapa:
Kokonaisuus rakentuu kolmesta toisiaan täydentävästä teemasta (a’ 15 min. esitys). Kysymyksiin
voidaan tarttua missä vaiheessa tahansa ja keskusteluille varataan aikaa teemojen väliin ja loppuun. Yhdessä pohditaan, miten uudistaa opetusta ja oppimista uuden opetussuunnitelman
aikakaudella.
Teemat:
(1) Miten teknologiasta opettajan ja oppilaan apu?
Esityksessä avataan tieto- ja viestintäteknologian roolia uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa ja paikallisissa opetussuunnitelmissa. Tieto- ja viestintäteknologinen
osaaminen nähdään kaikkiin oppiaineisiin sisältyvänä ja oppiainerajat ylittävänä laaja-alaisena
osaamisena, joka on tarpeen opinnoissa, työelämässä ja kansalaisena toimittaessa. Tieto- ja viestintäteknologia on tärkeä osa oppimisympäristöjä ja se muovaa sekä koulujen toimintakulttuuria että opettamisen ja opiskelun tapoja ja mahdollisuuksia. Esityksessä avataan perusteiden
linjauksia ja linjausten merkitystä myös eri oppiaineiden opetukselle.
(2) Miten innostaa ja syventää oppimista videoiden avulla?
Esityksessä kuvataan hyviä käytänteitä oppilaiden itse kuvaamien videoiden hyödyntämisestä luonnontieteiden ja humanististen aineiden oppimisessa. Esityksessä näytetään oppilaiden
tekemiä videoita ja projekteissa testattuja ja kehitettyjä opetusmalleja. Opetusmallit tukevat
uudessa opetussuunnitelmassa linjattuja laaja-alaisia osaamisalueita, kuten tieto- ja viestintäteknologista osaamista sekä osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja. Opetusmallit yhdistävät muun muassa tutkivaa oppimista, projektioppimista, mobiilioppimista ja digitaalista
tarinankerrontaa.
Opetuskokeiluissa oppilaat videoivat aiheitaan tablettitietokoneella tai älypuhelimella, latasivat
videot oppimisympäristöön, ja koostivat siellä videoista pidempiä tarinoita ja kommentoivat
niitä. Oppiminen videoiden avulla toi vaihtelua perinteisempiin, kyniin ja kirjoihin perustuviin oppimistapoihin, ja sai aikaan oppimisen iloa.
(3) Verkostoitumalla rajojen yli koulun sisällä ja ulkopuolella
Esityksessä kuvataan esimerkein ja tutkimustuloksin, miten koulu toimii ekosysteeminä, kun
tieto- ja viestintätekniikka on osana koulun arkipäivää. Tutkimisesimerkeissä ilmenee, että kou-
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
82
TAO TULEVAISUUS
lu on vahva yhteisö, jos eri ikäluokkien ja aineiden opettajat verkostoituvat koulun sisällä. Paras
tulos saadaan, kun koulu toimii kasvatustehtävässään tiiviissä vuorovaikutuksessa ympäröivän
yhteisön kanssa. Yhteistoiminta yli koulun rajojen, muiden oppilaitosten, yhteiskunnan eri
toimijoiden ja yritysten kanssa on vastavuoroinen oppimisprosessi. Edellytyksenä on opettajien
ja koulujen vahva tahto, yhteisymmärrys, kyky viestiä ja toimia yhteisöllisesti erilaisissa verkostoissa. Tieto- ja viestintätekniikka nähdään tässä ekosysteemissä mahdollistajana, hyödyllisenä
viestintävälineenä, pedagogisena työkaluna ja yhteisöllisenä toiminta- ja opiskeluympäristönä.
EduCloud Alliance ja kuntien Edustore - ainutkertaista
sisältötarjontaa kouluille
Jarkko Moilanen, OKM
Timo Väliharju, COSS ry
Jussi Hurmola, EduCloud Alliance
Vesa Linnanmäki, Kuntien Tiera Oy
Jari Harvio, Hämeenlinnan kaupunki
Avainsanat: pilvipalvelu, ammatillinen koulutus, korkeakoulutus, kokeileminen, yrittäjät, perusopetus, avoin lähdekoodi
Educloud Alliance on uniikki palvelu joka kokoaa digitaalisten opetussisältöjen tarjoajat helposti saataville opettajille ja kouluille. EduCloud Alliance on Suomen Opetus- ja kulttuuriministeriön alullepanema hanke suomalaisen koulutuspilvipalvelun toteuttamiseksi. Hankkeessa
rakennetaan valtiontasoista, oppimispalveluiden käyttäjät ja ostajat sekä kehittäjät ja palveluntarjoajat yhdistävää ekosysteemiä. Sen tavoitteena on uraauurtavan toiminta- ja teknologiamallin avulla helpottaa opetusteknologian ja -materiaalin kehittämistä, käyttöönottoa ja hyödyntämistä pilviteknologian avulla. Konsepti yhdistää yhteisöllisen kehityksen mallilla avointa
lähdekoodia hyödyntäen erilaiset toimijat kaikkia osapuolia hyödyntävällä tavalla.
Palvelun ensimmäiset pilotit on tehty ja niiden tuloksista samoin kuin hankkeen seuraavista
vaiheista kerrotaan tässä esityksessä. Hankkeelle on tärkeää saada opettajien ja koulujen luottamus ja huolehtia käyttätyytyväisyydestä. Siksi olemme panostaneet jatkuvaan vuoropuheluun
opettajien ja rehtorien kanssa sekä käyttäjäkeskeisyyteen.
Esityksessä tulee kokemuksista kertomaan niin sisällöntuottaja kuin käyttäkunnan edustajat.
Hanketta tehdään yhteistyössä virolaisten kanssa ja kuulemme myös miten hanke on siellä
edennyt.
EduCloud Alliance on laaja yhteistyöhanke joka on saanut aluksi tukea OKM:ltä. Hakkeen
jatkosuunnitelmista tullaan kertomaan teemaseminaarin yhteydessä.
Kuntien Edustore muuttaa opettajien ja oppilaiden tavan saada sähköiset sisällöt
käyttöönsä.
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
83
Teemaseminaarit
EduStore on kuntien perustama sähköisten oppimateriaalien jakelu- ja hankintakanavapalvelu.
Palvelu koostuu sähköisten oppimateriaalien jakelukanavasta ja siihen kilpailutetuista sähköisistä oppimateriaaleista.
Aiemmin koulut ja sähköisten oppimateriaalien käyttäjät joutuivat vierailemaan useiden kustantajien sivustoilla ja käyttämään useita salasanoja. EduStoressa kaikki käyttäjän tarvitsemat
sisällöt ovat yhdellä kirjautumisella yhdessä hakemistopalvelussa.
Palvelun keskeisiä hyötyjä:
• Laaja tarjonta eri kustantajien sisältöjä, oppimispelejä ja sovelluksia yhdestä palvelusta
• Yksi kirjautuminen kaikkiin sisältöihin
• Helppo ja selkeä materiaalien haku
• Apua pedagogisen oppimispolun rakentamiseen
• Omien sisältöjen valtakunnallinen jakaminen
• Keskitetty oppilaiden suoritusten arviointinäkymä
• Valmiiksi kilpailutetut sisällöt, ei tarvetta kuntakohtaisiin kilpailutuksiin
• Kuntien yhteisen hankinnan volyymietu
• Kustannussäästöjä todelliseen käyttöön perustuvasta seurannasta ja laskutuksesta
• Laskutuspalvelu vähentää laskujen määrää ja käsittelyyn kuluvaa aikaa
Jakelukanavapalvelu integroidaan kunnan käytössä olevaan oppimisalustaan, joten paikallisia
integraatioita ei tarvita. Tällä hetkellä jakelukanavaan on jo integroitu mm. Edison-, Moodle-,
Pedanet-, Fronter-sekä It’s Learning- ja Opinaika-oppimisalustoihin.
Saumattomasti yhteen toimivasta jakelukanavasta hyötyvät kuntien, oppilaitoksien sekä opettajien ja oppilaiden lisäksi myös sisältöjä ja oppimisalustapalveluita tarjoavat yritykset, kun
toteutettavien integraatioiden määrä vähenee. Edustore kauppapaikka aloittaa toimintansa
helmikuussa 2015.
Tule kuulolle seminaariin, jossa käyttäjäkunnan edustaja kertoo palvelusta. Esittelemme tilaisuudessa myös kauppapaikan tarjontaa. Lisätietoja osoitteesta www.edustore.fi!
eEemeli-teemaseminaari
Titi Tamminen, Piia Liikka, Niina Kesämaa, Suomen eOppimiskeskus ry
Lauri Järvilehto, Filosofian Akatemia
Avainsanat: eEemeli, kilpailu, laatu, tvt, digitaalinen oppisisältö, digitaalinen oppimisympäristö
Jo neljännentoista kerran järjestettävä valtakunnallinen laatukilpailu etsii vuosittain parasta
interaktiivisen median oppimisratkaisua. Kilpailun tavoitteena on nostaa esille digitaalisia oppimisen ratkaisuja, edistää tuotteiden innovatiivisuutta ja laatua sekä kannustaa toimijoita luomaan ja kehittämään uusia oppimisratkaisuja.
Kilpailussa järjestetään kolme sarjaa: Pääsarja, Parasta Parasta sekä Apps4Education. Pääsarjan ilmoittautuminen on käynnissä 1.-31.1.2015, muihin sarjoihin ilmoittaudutaan 1.1.-28.2.2015.
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
84
TAO TULEVAISUUS
Teemaseminaarissa esitellään pääsarjan loppukilpailuun yltäneet oppimisratkaisut (menetelmänä PechaKucha) sekä julkistetaan kilpailusarjojen voittajat. Raati palkitsee pääsarjan parhaan oppimisratkaisun rahapalkinnolla ja palkintopatsaalla.
Yhteistyössä: Teknologiateollisuus ry, Tekes, Otavan Opisto, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia, TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry, Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset TIVIA ry, Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK, Hämeenlinnan kaupunki
Interaktiivinen matematiikan luokka – TI-Nspire™ Navigator™ NC
System
Johanna Parvinen, Martinlaakson lukio
Tero Koskinen, Turun Klassillinen lukio
Avainsanat: sähköinen oppimateriaali, sähköinen yo-tutkinto, matematiikka
Ylioppilaskirjoitusten digitalisoinnin myötä myös matematiikan YO-kokeessa sisältöä tuotetaan tietokoneavusteisesti jo vuonna 2019. Kaikkien kokelaiden käytettävissä on tällöin TINspire CAS -matematiikkaohjelmisto. Tästä ohjelmasta on saatavilla oppilasversio ja opetuksen tueksi työkaluja sisältävä opettajan versio.
Teemaseminaari on suunnattu matemaattisten aineiden opettajille. Osallistujat pääsevät osaksi
interaktiivista luokkaa, jossa opettaja jakaa osallistujille tehtäviä ja automatisoidusti kerää vastauksia takaisin ja tallentaa tulokset luokan portfolioon. TI-Nspire CAS -ohjelman matemaattisiin aineisiin suunnitellut tehtävätyypit ja yhteistoiminnalliset työkalut lisäävät opiskelijoiden
sitoutumista ja kiinnostusta opiskeltavaan sisältöön.
Koulutuksessa kuullaan tämän interaktiivisen luokkaratkaisun käyttökokemuksia Turun
Klassisesta lukiosta lyhyen matematiikan opetuksessa ja Martinlaakson lukiosta pitkän matematiikan opetuksessa. Molemmista kouluista mukana ovat opettajat kertomassa kokemuksistaan ohjelmiston käytöstä opetuksessa ja kurssikokeissa. Osallistujat pääsevät myös itse tuottamaan matemaattista sisältöä ja saavat samalla sähköiseen matematiikan YO-kokeeseen liittyen
viimeisimmän tiedon.
Kosketusnäyttönatiivit haastavat pienten lasten pedagogiikan
Mari Petrelius, Joensuun kaupunki
Johanna Sommers-Piiroinen, Tampereen yliopisto
Pekka Mertala, Oulun yliopisto
Saila Visti, Turun kaupungin sivistystoimi, TOP-keskus
Avainsanat: pelillisyys, 21st century skills, varhaiskasvatus, mobiili oppiminen, esi- ja alkuopetus,
leikillinen ohjelmointi
Viime aikaiset tutkimukset lasten median käytöstä kertovat samaa kuin monen lapsiperheen
arkikokemukset. Median käyttö alkaa varhaislapsuudessa, usein jo vauvana vanhemman sy-
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
85
Teemaseminaarit
listä käsin. Kotien teknologistuminen, tabletit ja digitaaliset pelit ohjaavat lapset tehokkaiden
oppimisresurssien äärelle jo paljon ennen kouluikää. Kosketusnäytölliset älylaitteet tarjoavat
pienelle lapselle helpon, houkuttelevan, intuitiivisen ja mukana kulkevan välineen, jolla tutkia,
leikkiä, oppia ja saada elämyksiä omasta elinympäristöstä.
Pohdinnat digitaalisesta oppimisesta ja 2000-luvun taidoista jättävät kuitenkin usein pienten
lasten kasvatuksen ja opetuksen julkisen keskustelun ulkopuolelle ikään kuin mediakulttuuriin ja -kulttuurissa oppiminen alkaisi vasta kouluiässä. Tässä teemasessiossa nostetaan kissa
pöydälle ja etsitään yhdessä näkökulmia ja työkaluja kosketusnäyttönatiivien kasvatukseen ja
opetukseen.
Mitä ovat oleelliset 2000-luvun taidot ja valmiudet, joita jo pienille lapsille tulisi opettaa?
Miten oppimisen ajankohtaiset trendit - pelillisyys, mobiilius, BYOD ja leikillinen ohjelmointi - soveltuvat pieten lasten opetukseen ja oppimisympäristöihin? Miten innostaa ja oivalluttaa
pienten lasten kasvattajia ja opettajia hyödyntämään digimediaa osallistavan ja tutkivan oppimisen välineenä? Mitä lapset itse ajattelevat oppimisesta ja siinä käytettävistä välineistä nyt ja
tulevaisuudessa?
Teemasessiossa on mukana keskustelemassa ja kokemuksiaan jakamassa erilaisia toimijoita, tutkijoita, opettajankouluttajia ja kehittäjiä mm. varhaiskasvatuksesta sekä esi- ja alkuopetuksesta.
Tule mukaan osallistavaan sessioon kuulemaan ja jakamaan ajatuksia, kokemuksia ja visioita
siitä, miten luodaan pienten lasten kanssa pohjaa digiajan oppimiselle ja mediayhteiskunnn
kansalaisuudelle!
Matematiikan perustaitojen tietokoneavusteinen arviointi Neuressa
Johanna Manninen, Juho Tammela, Oleksandr Maslov, Niilo Mäki Instituutti
Avainsanat: sähköinen arviointi, erityisopetus, lukimat, neure, matematiikka
Teemaseminaari käsittelee matematiikan perustaitojen tietokoneavusteista arviointia LukiMatverkkopalvelussa julkaistujen arviointivälineiden avulla. Seminaarissa esitellään välineessä käytetyt tehtävät sekä opettajan käyttöliittymän perustoiminnot oppilaiden tietojen hallinnasta
tulosten analysointiin.
Oppimisen arvioinnin välineet julkaistiin LukiMat-verkkopalvelussa vuoden 2011 lopussa.
Tähän asti välineet ovat olleet saatavilla vain tulostettavassa muodossa, mutta nyt välineet matematiikan perustaitojen tuen tarpeen tunnistamiseen ovat tulossa myös sähköisesti käytettäviksi uudistuvassa Neure-ympäristössä. Näiden välineiden tarkoituksena on löytää lapset, jotka
jäävät taidoissaan alle ikä- tai luokkatason tai eivät ole edistyneet riittävästi suhteessa oppimiselle asetettuihin tavoitteisiin. Tämä arviointi on hyvä tehdä koko opetusryhmälle.
Tietokoneavusteisilla arviointivälineillä perustaitojen arviointi on mahdollista tehdä helposti
koko ryhmälle ja arvioinnin tulokset ovat nähtävillä heti arvioinnin jälkeen. Tulosten tulkinta
tapahtuu vertaamalla oppilaan suoriutumista viiteaineistoon. Koska toisiaan vastaavat välineet
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
86
TAO TULEVAISUUS
ovat käytettävissä sekä paperiversioina että sähköisessä muodossa, voidaan näistä valita lapsen
tarpeisiin parhaiten soveltuva vaihtoehto. Tietokoneavusteisen arvioinnin etuna on, että arviointi toistuu täsmälleen samanlaisena koko ryhmälle arviointikerrasta riippumatta ja pisteytykseen tavallisesti käytettävä aika voidaan käyttää tulosten pohdintaan ja oppilaiden opetuksen
suunnitteluun. Myös eri kouluilla tehdyt arvioinnit ovat keskenään vertailukelpoisia, koska
voidaan olla varmoja, että arviointi ja tehtävien ohjeistus on ollut täysin yhteneväinen.
Tuen tarpeen tunnistamisen välineitä varten Neure-ympäristöön on kehitetty kokonaan
uusi käyttöliittymä ja myös tulosten analysointi on tehty mahdollisimman helpoksi ja yksinkertaiseksi. Ympäristöä on myös kehitetty niin, että lapsen liittymä on käytettävissä myös
tablet-laitteilla.
Tuloksia voidaan tarkastella taitoalueittain (syksyllä) tai kokonaispistemäärän mukaan. Eri
ajankohtien yli tapahtuva vertailu ja edistymisen seuranta ryhmätasolla on mahdollista persentiilipistemäärien kautta. Syksyn välinellä on mahdollista saada viitteellistä tietoa eri osataitojen hallinnasta. Arvioinnin perusteella on mahdollista tarkastella kunkin lapsen osataidoista
muodostuvaa profiilia, josta voidaan nähdä, missä osataidoissa on erityisesti tarvetta taitojen
tarkempaan arviointiin ja lisätukeen.
Välineistä löytyy lisätietoa LukiMat-verkkopalvelun Oppimisen arvioinnin osasta. Välineistä
on saatavilla Käyttäjän opas, jossa kuvataan välineellä arvioitavia taitoja sekä arviointitiedon
tulkintaa ja Tekninen opas, joka pureutuu viitearvoissa käytettyyn aineistoon sekä välineeseen
käyttäjän opasta tarkemmin.
Mitä Opekasta opitaan?
Heikki Sairanen, Tampereen yliopisto / TRIM
Liisa Mustila, Tampereen kaupunki / eVarikko
Raisa Valtaoja, Tampereen kaupunki, eVarikko
Avainsanat: toimintakulttuurin kehittäminen, Yhteinen TVT-strategia, Opeka, TVT-kehitystyö, tilastot
Miten koulun tietotekniikan käyttöä kannattaa johtaa? Minkälaiset toimet näyttävät parantavan opetusteknologian käyttöä? Tarvitaanko yksittäisiä sankariopettajia vai rakennetaanko
tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävä koulu yhdessä? Lisääkö vai vähentääkö tietotekniikkaan satsaaminen koulujen ja kuntien välisiä eroja? Miten koulu tai kunta voi ottaa käyttöön
Suomen käytetyimmän tieto- ja viestintätekniikan käyttöä mittaavan Opeka-palvelun? Miten
siitä saadaan kaikki mahdollinen irti?
Vastaamme teemaseminaarissamme näihin ja monenlaisiin muihin kysymyksiin. Mukana on
Opekan kehittäjiä, Opekan keräämää tietoa tutkineita tutkijoita, Opekaa tieto- ja viestintätekniikan kehitystyössään käyttäneitä ja Opekan käyttäjiä.
Opeka on työkalu, jolla kunnat ja koulut voivat tutkia, millaista tieto- ja viestintätekniikan
käyttö kouluissa oikeasti on. Opettajat täyttävät kyselyn opetusteknologian käytöstään, osaamisestaan ja teknologiaympäristöstään. Tuloksista koostetaan raportit kouluille ja kunnille.
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
87
Teemaseminaarit
Esityksemme koostuu lyhyistä alustuspuheenvuoroista, joiden pohjalta käydään ohjattuja
keskusteluita. Tarkoituksemme on ottaa käyttöön laaja joukko vuorovaikutuksellisia menetelmiä ja irtautua edestä tylsästä luennoinnista. Haluamme ottaa yleisön täysillä mukaan, sillä
ITK:n kävijöissäkin on varmasti monta palveluamme kokeillutta opettajaa ja TVT-kehittäjää.
Palveluahan on käyttänyt jo yli 13 000 suomalaista opettajaa peruskouluista, lukioista ja
ammattikouluista.
Opettajat yhdessä uudistamassa arviointitapoja – kokemuksia lukion
sähköisistä kokeista
Katrina Vartiainen, Markus Järvinen, Johanna Keskitalo, Katri Sarlund, TY/Turun
normaalikoulu
Avainsanat: arviointi, lukio, sähköiset kokeet
Olemme lukiossamme kokeilleet erilaisia sähköisiä kurssikokeita ja kehittäneet opiskelija-arvioinnin tapoja. Esityksessä kerromme, miten olemme yhdessä, oppiainerajat ylittävässä yhteistyössä muuttaneet arviointitapojamme ja millaisia uusia arviointimenetelmiä ja sähköisiä kokeita olemme kokeilleet reaaliaineissa, matemaattisissa aineissa ja vieraissa kielissä sekä millaisia
mahdollisuuksia erilaiset sähköiset alustat tarjoavat näissä oppiaineissa. Tarkastelemme myös,
miten kokeet ovat muuttuneet paperisiin kokeisiin verrattuna.
Reaaliaineissa on hyödynnetty Moodlen mahdollisuuksia kokeen laatimiseen ja arvioinnin monipuolistamiseen. Matematiikassa on käytetty Edmodoa ja ViLLEä ja vieraissa kielissä mm.
Googlen lomakkeita ja videotallenteita. Kokeita on tehty lukion koeviikolla auditoriossa, oppitunnilla, kotona, sekä erillisessä sähköisiä kokeita varten varattavassa tilassa, tenttiakvaariossa.
Oppiaineiden luonteiden takia tarvitaan monipuolisia malleja ja vaihtoehtoja. Yksi alusta tai
ohjelma ei välttämättä sovellu jokaiseen aineeseen tai yhden oppiaineen jokaiseen kurssiin.
Tämä edellyttää sitä, että opettajat ovat valmiita kokeilemaan erilaisia vaihtoehtoja, ja että koulussa on mahdollisuus hyödyntää tieto- ja viestintäteknologiaa monipuolisesti. Aikaa pitää löytyä myös koetehtävätyyppien ja ohjelman käytön harjoitteluun oppitunnilla ennen varsinaista
sähköistä kurssikoetta. Toimintakulttuurin kehittäminen vaatii resursseja yhteiselle suunnittelulle ja kokemusten jakamiselle, mikä puolestaan edellyttää tukea koulun johdolta.
Esityksessämme tarkastelemme sähköisten kokeiden toimivuutta ainekohtaisesti (reaaliaineet, matemaattiset aineet ja vieraat kielet) sekä pohdimme yhteistyön merkitystä arvioinnin
kehittämisessä.
Oppimisen uudisraivaajat – yhteisvoimin eteenpäin
Ville Venäläinen, Otavan Opisto
Anne Rongas, Suomen eOppimiskeskus ry
Avainsanat: verkostoituminen, kehittämisideat, ideoiden jalostaminen, toiminnallinen kokeilu, rajanylitykset, osallistavat menetelmät, sosiaalinen innovointi
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
88
TAO TULEVAISUUS
Millaisia oppimisen maailman ideoita, unelmia ja kokeiluja Suomessa on vireillä? Mitä kysymyksiä pedagogikehittäjät ratkovat? Oppimisen uudisraivaajia kutsutaan ennakkoideoimaan
teemaseminaarin aiheita, joita itse tapahtumassa työstetään Pro Action Café -menetelmällä.
Keskusteluissa pureudutaan kehitysprojekteihin ja niiden teemoihin, haasteisiin, levitetään
ideoita ja tietoa toistemme tekemisistä. Seminaarin keskustelut etenevät määrätietoisesti kohti
tekoja - tähtäimenä määritellä seuraavat askeleet ja miten me ne otamme? Kysymme: miten
oppimisen tulevaisuuden takominen Suomessa jatkuu?
Teemaseminaarin järjestävä fasilitointiryhmä kerää talven aikana 15 erilaista projektia, kehittämishankketta, tuoretta ideaa ja ajassa elävää kehittämishaastetta. Nämä uudisraivaajat pääsevät
esittelemän teemaseminaarin kahvilapöydissä omat aiheensa jatkojalostettavaksi. Ideat tulevat
seminaariväen nähtäville hyvissä ajoin ennen varsinaisen konferenssin käynnistymistä. Myös
myös menetelmällinen ohjeistus jaetaan ennakkoon.
Pro action café jatkaa kokeilevien ja osallistavien seminaarikäytänteiden sarjaa, jota aiemmin
ovat edustaneet mm. kalamalja, World Café ja strateginen joukkueroolipeli. Tilasta rakennetaan pienillä keinoilla tunnelmallinen. Uudisraivaajahenki on elävä, omaehtoinen, luo tilaa
ideoiden, unelmien ja ihmisten välittömälle kohtaamiselle. Teemaseminaarin fasilitoinnista
vastaa kokenut kaarti osallistavien menetelmien soveltajia.
Pro Action Café on Art of Hostinging yhteydessä kehitetty menetelmä, jolla tuetaan ideoiden,
unelmien, projektien ja haastavien kysymysten jalostamista kohti tekoja napakan keskustelevan työskentelyprosessin avulla. Menetelmä mahdollistaa ideoiden ja ajatusten pölyttämisen
koko seminaariväen kesken. Se perustuu vaiheistettuun keskusteluun, jossa avaavien kysymysten eteenpäin vetämillä keskusteluilla syvennetään yhteistä ymmärrystä käsiteltävästä ilmiöstä.
Näin johdatetaan kahvilapöytien keskustelua kohti tekoja.
Teemaseminaarissa ihmiset ja ajatukset kohtaavat. Uudisraivaajat pääsevät kylvämään ajatussiemeniä sekä verkostoitumaan hengenheimolaisten kanssa. Näin voi hyvinkin syntyä organisaatiorajat ylittävää yhteistyötä. Keskusteluista muodostuu laajempi ajankuva suomalaisen oppimismaailman kehittämisen ilmapiiristä. Samalla seminaarin osallistujat pääsevät käytännössä
kokeilemaan yksinkertaista osallistavaa menetelmää, jolla voidaan kehittää niin opiskelijoiden
kuin henkilöstönkin projekteja omissa oppilaitoksissa ja muissa työyhteisöissä.
http://opinaura.wordpress.com
https://www.facebook.com/groups/opinaura/
Tapahtuman valmistelua voi seurata Twitterissä hastagillä #opinaura
Oppitunti 2.0 - Tulevaisuuspuheet ja jälkipuintikahvila
Essi Ryymin, Jaana Kullaslahti, Sanna Ruhalahti, Anne-Maria Korhonen, Helena Aarnio,
HAMK
Avainsanat: ubiikki oppimisympäristö, digitaalinen kulttuuri, oppimisen tulevaisuus, osaamisen tunnistaminen, pedagogiikan muutos, tulevaisuus, älykkäät palvelut, yhteisöäly
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
89
Teemaseminaarit
Teemaseminaarin tavoitteena on tuottaa uusia näkemyksiä opetuksen ja oppimisen tulevaisuudesta, vahvistaa osallistujien tulevaisuusorientaatiota ja työskennellä hyväntuulisessa ilmapiirissä. Seminaarin teemana ovat opetuksen ja oppimisen tulevaisuusnäkymät ja uusien tulevaisuusskenaarioiden yhteisöllinen rakentaminen. Seminaari alkaa viidellä lyhyellä hissipuheella
seuraavista tulevaisuusteemoista:
1. Voidaanko tulevaisuuden koulussa hyvin?
2. Tarvitseeko tulevaisuuden digiosaajaa enää opettaa?
3. Älykkäämpi MOOC
4. Villitse Badgeteillä ja Backpackillä
5. Yksin parvessa - missä on yhteisöäly?
Puheiden jälkeen seminaariosallistuja siirtyy kiinnostavimman aiheen omaan jälkipuintikahvilaan, jossa rakennetaan kahvilan emännän ohjauksessa aiheesta yhteisöllisesti rikastettu tulevaisuusskenaario. Jälkipuintikahviloita on yhteensä viisi, jokaiselle tulevaisuuspuheen teemalle
omansa. Osallistujia kannustetaan rohkeaan ja vapautuneeseen dialogiin. Keskustelua tuetaan
dialogisilla rooleilla ja roolien kuvauskorteilla, joihin jokaisen kahvilan emäntä perehdyttää
oman ryhmänsä.
Ryhmien tuottamat tulevaisuusskenaariot jaetaan avoimesti sosiaalisen median parastukseen ja
parveistukseen. Työskentelyä sähköistävät Pedaladyt lauluesityksellään.
Osallistavan oppimisen tutkimusta, käytäntöä ja yhteiskehittelyä
Henriikka Vartiainen, Petteri Vanninen, Anu Liljeström, Sinikka Pöllänen, Itä-Suomen
yliopisto
Terttu Kiiski, Sointu Kumpulainen, Lea Riikonen, Sanna Romppanen, Kellarpellon
päiväkoti
Erja Kilpeläinen, Anttolan koulu
Kati Jordan, Hanna Kainulainen, Teija Mustaparta, Kati Saramäki, Sulkavan
yhtenäiskoulu
Avainsanat: osallistava oppiminen, Design-suuntautunut pedagogiikka, Openmetsä, yhteiskehittely,
laajentuvat oppimisympäristöt
Yhteiskunnan muutos on asettanut haasteen kehittää oppijoissamme sellaisia tietoja ja taitoja,
joita nykyajan sekä tulevaisuuden yhteiskunta heiltä odottaa. Lapsiamme ja nuoriamme tulisi tukea kasvamaan luoviksi, verkostuneiksi ja yhteisölliseen ongelmanratkaisuun kykeneviksi
kansalaisiksi, yhteistä hyvää tuottaen. Viime aikoina on myös enenevässä määrin nostettu esiin
luokkahuoneen ulkopuolella tapahtuva oppiminen ja sen merkitys. Yksi tämän ajan keskeisimmistä oppimisen haasteista näyttäisi liittyvän siihen, miten erilaisia koulujen ulkopuolisia
ympäristöjä- ja yhteisöjä, fyysisiä sekä virtuaalisia, voidaan hyödyntää formaalissa oppimisessa
nykyistä laajemmin tavalla, joka tukee tämän vuosituhannen oppimisen ja osaamisen edistämisen tavoitteita.
Teemaryhmän tavoitteena on sekä tutkimukseen että käytännön toimintaan tukeutuen rakentaa näkökulmia yhteiskehittelevään oppimiseen luokkahuoneen ulkopuolelle laajenevissa op-
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
90
TAO TULEVAISUUS
pimisympäristöissä sekä -yhteisöissä. Teemaryhmässä esitellään Savonlinnan opettajankoulutuksessa tutkimusperusteisesti kehitetyn Design-suuntautuneen pedagogiikan (DOP) ja siihen
kiinteästi liittyvän oppimisympäristön (www.openmetsa.fi) yhteiskehittelyä, jota on tehty eri
taustoista tulevien opettajien, kasvattajien, asiantuntijoiden ja tutkijoiden kanssa. Yhteisenä
tavoitteenamme on rakentaa pedagogisia siltoja koulun sekä sen ulkopuolisten ympäristöjensekä yhteisöjen välille.
Esityksissä tarkastelemme yhteiskehittelyn tutkimuksellisia näkökulmia sekä jaamme ajatuksia,
ideoita sekä kokemuksia siitä, miten Design-suuntautunutta pedagogiikkaa voidaan toteuttaa
käytännössä. Savonlinnan seudun opettajat esittelevät ”Metsä ja museo osallistavana oppimisympäristönä –hankkeessa” (OPH) toteuttamaan käytännön DOP-oppimisprojekteja kuvaten,
miten oppijat ja opettajat ovat kokeneet rajojen ja roolien ylittämisen sekä hyödyntäneet koulun sekä päiväkodin ulkopuolisia asiantuntijoita, erilaisia fyysisiä ja virtuaalisia ympäristöjä,
informaatioresursseja ja teknologioita oppimisprojektien aikana.
Osallistavan kulttuurin (eng. participatory culture) käytänteiden viitoittamana tavoitteena on
osallistaa kaikki aiheesta kiinnostuneet opettajat, kasvattajat, asiantuntijat sekä tutkijat uutta
luovaan toimintaan laajassa yhteiskehittelyverkostossa. Verkostoa yhdistää jaettu kiinnostus
opetuksen kehittämiseen sekä uuden OPS:n jalkauttamiseen laajenevissa oppimisen ympäristöissä. Yhteiskehittelyn periaatteena on matala osallistumiskynnys, jolloin kuka tahansa DOPoppimisen tutkimuksesta ja kehittämisestä kiinnostunut voi liittyä mukaan yhdessä tapahtuvaan suunnitteluun ja innovointiin. Internetin välityksellä yhteistä toimintaa jaetaan avoimesti
kaikille asiasta kiinnostuneille, minkä lisäksi verkosto pyrkii järjestämään myös säännöllisiä
tapaamisia.
Pelinomainen oppiminen – näkökulmia innostavuuteen ja arviointiin
Jarmo Viteli, Tampereen yliopisto / SIS / TRIM
Tuula Nousiainen, Mikko Vesisenaho, Jyväskylän yliopisto / Agora Center
Jussi Okkonen, Tampereen Yliopisto / SIS / TAUCHI
Avainsanat: arviointi, luonnontieteet, Pelillinen oppiminen, oppimispeli, matemaattiset aineet,
STEM
Pelinomaisessa oppimisessa on tärkeää oikeisiin tarpeisiin vastaaminen. Tämä lähtee yleensä
liikkeelle koulun ja oppilaiden näkökulmista, joissa pedagogiset tarpeet ja oppijakeskeisyys
ovat avainasemassa. Miten voisimme kehittää pelinomaista oppimista vastaamaan paremmin
näihin tarpeisiin varsinkin ns. STEM-alueella (luonnontieteet, matematiikka ja teknologia),
johon kohdistuvan kiinnostuksen laskusta on jo pidempään oltu huolissaan? Entä millaisessa
roolissa arviointi on näissä kysymyksissä?
Tässä seminaarissa käymme läpi erilaisia näkökulmia erityisesti STEM-aihepiirien pedagogiikkaan sekä pelinomaiseen oppimiseen kytkeytyvään arviointiin. Pohdimme yhteistoiminnallisesti, ja myös pelaten, millaisia ovat toimivat pelinomaiset ratkaisut STEM-alueella oppilaan
ja opettajan näkökulmasta, millaisia oppimisprosessin ulottuvuuksia arvioinnin tulisi pystyä
tavoittamaan, ja mistä löytyy avaimia oppimisen innostavuuden ja motivaation edistämiseen.
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
91
Teemaseminaarit
Teemoja pohditaan erityyppisten ja eri kohderyhmille suunnattujen peliesimerkkien kautta,
jotka kytkeytyvät Tekesin Suomessa ja NSF:n USA:ssa rahoittamaan ”FUN: A Finland-U.S.
Network for Engagement and STEM Learning in Games” -verkostohankkeeseen. Pohjaa tarkastelulle tarjoavat esikoulu- ja alakouluikäisten lasten matematiikka- ja luonnontiedepelit
(10monkeys, Next Generation Preschool Math/Science, PLUM Landing), yläkoulu- ja lukioikäisille suunnatut luonnontieteellisten ilmiöiden ymmärtämistä tukevat pelit (Impulse,
Ravenous, Quantum Spectre) sekä tiettyjä erityisiä käyttöliittymäratkaisuja, kuten kehollista
vuorovaikutusta, hyödyntävät pelit. Näistä esimerkkeinä ovat liikkeentunnistuksella ohjattava
versio Impulse-pelistä ja kehollinen alkeismatematiikan oppimissovellus.
Teemaseminaari on suunnattu erityisesti luokanopettajille, matemaattis-luonnontieteellisten
aineiden opettajille sekä pelinomaisesta oppimisesta kiinnostuneille tutkijoille. Seminaari rakennetaan iskevien alustusten ja peliesimerkkien avulla vahvasti vuorovaikutukselliseksi, ja se
etenee valmisteltuja puheenvuoroja ja yhteistä toimintaa vuorotellen.
Rajoja rikkovaa oppimista – tietoteknisiä ratkaisuja
erityisopetukseen
Niina Laitinen, Marketta Karvonen, VALTERI/Ruskis
Heikki Koistinen, VALTERI / Mäntykangas
Outi Lappalainen, VALTERI / Onerva
Avainsanat: erityisopetus, erityinen tuki, tehostettu tuki, yksilölliset ratkaisut
Valteri verkoston oppimis- ja ohjauskeskuksilla on pitkä historia erilaisten tietoteknisten apuvälineiden ja sovellusten käytöstä opetuksessa ja kuntoutuksessa. Tieto- ja viestintätekniikan
sovellukset ovat aktiivisessa käytössä joka päivä oppilaiden oppimisessa. Kaikille oppilailla,
tuen tarpeessa tarpeesta riippumatta, tulee olla yhtäläinen ja tasa-arvoinen oikeus saada tämän
päivän oppimisvälineet käyttöönsä.
Oppilaan ohjauksessa ja opetuksessa käytetään tarkoituksenmukaisesti uusimman teknologian
mukaisia pedagogisia ratkaisuja oppimistavoitteiden saavuttamiseksi sekä oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestämiseksi,
Valteri verkostossa kehitetään aktiivisesti oppimisen ja kuntoutuksen tietoteknisiä sovelluksia
ja ratkaisuja kaikkien koulujen käyttöön. Tässä teemaseminaarissa esittelemme seuraavia malleja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden koulunkäyntiin.
OPPIKIRJATON LUOKKA
Erityisopettajat Niina Laitinen ja Marketta Karvonen kertovat siitä kun Ruskiksen iPad-luokan oppilaat saivat henkilökohtaiset tablettinsa, riemunkiljahduksista ei tahtonut tulla loppua.
Vaikeasti vammaisten opetuksessa laitteiden asetukset ja ohjelmat on räätälöitävä jokaisen omia
tarpeita ja toiveita kuunnellen. Laitteet kulkevat oppilaiden mukana niin tunneilla, välitunneilla kuin vapaa-aikanakin.
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
92
TAO TULEVAISUUS
MOBIILI
Mobiililaitteita voidaan hyödyntää näkövammaisen lapsen liikkumistaidon ja kehonhallinnan
edistämisessä. Laitteita käytetään myös näönkäytön ohjauksessa.”
Esityksen pitää liikkumistaidon asiantuntija Outi Lappalainen Oppimis- ja ohjauskeskus
Onerva
GAME&FUN
Oppiminen on hauskaa, ja hauskaksi se tehdään pelillisten sovellusten kautta. Perinteiset oppiainesisällöt on helppo viedä pelillisiin oppimisympäristöihin ja rakentaa niistä yhteisöllinen
oppimiskokemus. Tässä esittelemme opetuksen pelillisiä ympäristöjä, jotka saavat kaikki oppilaat liikkumaan, tuottamaan ja tekemään yhdessä. Erityisluokanopettaja Heikki Koistinen
Oppimis- ja ohjauskeskus Mäntykangas.
Tabletit opetuksessa: kokemuksia, käytäntöjä, opittua
Marko Kuuskorpi, Piikkiön yhtenäiskoulu
Keijo Sipilä, Kaarinan kaupunki
Ulriikka Savela-Huovinen, Vantaan Varia-ammattioppilaito
Vesa Tirri, Heikki Porthen, Mäntyharjun yhtenäiskoulu
Symposiumin tarkoituksena on koota yhteen niitä kokemuksia, joita jo on tablettien käytöstä
opetuksen ja oppimisen tukena. Symposiumissa selvitellään tablettien käyttöä useasta näkökulmasta: kunnasta, joka päätyi laajamittaiseen tablettikokeiluun, ammatillisesta oppilaitoksesta,
jossa opettajia on kannustettu tablettien käyttämiseen, sekä opettajien näkökulmasta opetuksen näkökulmasta. Tavoitteena on tukea niitä, jotka pohtivat tablettien hankintaa ja soveltamista, ja niitä, jotka jo käyttävät tabletteja jakamalla kokemuksia ja opittua.
Symposiumin vetäjä: Liisa Ilomäki
Marko Kuuskorpi, KT, Piikkiön yhtenäiskoulun rehtori, ja Keijo Sipilä, KT, opetusteknologiapäällikkö: Mobiilioppinen ja uudistuvat oppimisympäristöt -muuttuuko koulun
toimintakulttuuri?
Lukuvuoden 2014 alusta Kaarinan kaupungin yläkoulujen kaikki oppilaat ja opetushenkilöstö
saivat käyttöönsä henkilökohtaisen tablet-laitteen. Laitteita jaettiin noin 1 200 kappaletta.
Tavoitteena oli lähteä uudistamaan opetusta, oppimista ja koulun toimintakulttuuria teknologian avulla sekä antaa oppilaille tasa-arvoiset mahdollisuudet käyttää teknologiaa sekä koulussa
että vapaa-ajalla. Ensimmäinen lukuvuosi tablet-hankkeessa on pian takana. Mikä on muuttunut, mitä maksoi, missä onnistuimme, missä jäi parantamisen varaa, mihin seuraavaksi?
Ulriikka Savela-Huovinen, projektipäällikkö OPPImobiili-hanke, Vantaan Variaammattioppilaitos: Tabletit ja verkko-oppimisympäristöt ammattiin opiskelussa.
Esityksessä jaetaan käytäntöjä työssäoppimisen tukemiseksi ja ohjaamiseksi sekä kokemuksia yhteisöllistä oppimista tukevien verkko-oppimisympäristöjen käytöstä ammatillisessa
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
93
Teemaseminaarit
koulutuksessa. Lisäksi kerrotaan kokemuksia opettajien yhteistyön kehittämisestä tablettien
käyttöönotossa.
Vesa Tirri, historian ja yhteiskuntaopin opettaja, ja Heikki Porthen, teknisen työn opettaja,
Mäntyharjun Yhtenäiskoulu: Ilmiöpohjaista oppimista tableteilla
Esityksessa kerrotaan oppiainerajat ylittävästä teemakokonaisuudesta (1960-luku), jossa digiteknologiaa ja tabletteja käytetään yhteistyön, suunnittelun ja julkaisemisen välineenä.
Tabletit peruskoululaisille! Taotaan tulevaisuutta Savonlinnan
normaalikoulussa
Mikko Ripatti, Sanna Metsälä, Kimmo Nyyssönen, UEF Savonlinnan normaalikoulu
Kati Mäkitalo-Siegl, Itä-Suomen yliopisto, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto/Savonlinnan kampus
Avainsanat: pedagogiikka, perusopetus, tabletit, 21-vuosisadan taidot
Painetuista sähköisiin ja itsetuotettuihin materiaaleihin, passiivisesta kuuntelijasta aktiiviseen
tuottajaan, yksin oppimisesta yhdessä oppimiseen – tätä kohti on edetty Savonlinnan normaalikoulussa koko koulun voimin kun siirryttiin 1:1 tabletti-tietokoneisiin.
Suomessa tietoteknologian hyödyntäminen opetuksessa ja oppimisessa on ollut yksittäisten
opettajien kiinnostuksen varassa, ei osana koko koulun toimintastrategiaa. Muutosta on tapahtunut. Tarvitaan kuitenkin enemmän tutkittua tietoa siitä, miten kouluissa kyetään vastaamaan
21-vuosisadan yhteiskunnan tarpeisiin? Näihin haasteisiin tartutaan Savonlinnan normaalikoulussa Opetushallituksen osin rahoittamassa Future Classroom -hankkeessa. Teemaseminaarissa
käsitellään koulussa tapahtuvaa muutosta eri näkökulmista; mitä muutos vaatii, miten muutos
on koettu ja mihin muutos vie niin koulun johdon, opettajien, oppilaiden kuin huoltajienkin
näkökulmasta.
Mitä on tapahtunut vajaan kahden vuoden aikana? Esityksessä tarkastellaan hankkeen tuloksia. Oppilaille suunnattu kysely sekä opettajien kokemukset osoittavat, että oppilaat käyttävät
enemmän aikaa tiedon hakuun ja tekevät ryhmässä aikaisempaa enemmän töitä ja kysyvät neuvoa toisiltaan. Myös heidän kiinnostuksensa koulutyöhön on lisääntynyt. Opettajien mielestä
oppiminen toisilta oppilailta ja tutkimalla oppiminen ja ryhmissä toimiminen on lisääntynyt.
Oppilaat ja opettajat kokivat luokkahuoneen ilmapiirin muuttuneen myönteisempään suuntaan. Enemmistö opettajista koki myös, että tablettien mukaanotto opetukseen on muuttanut
pedagogiikkaa. Näistä pedagogiikan muutoksista opettajat kertovat omilla esimerkeillään, mitä
luokkahuoneessa on tapahtunut, miten ja millä tavalla pedagogiikka on muuttunut. Mitä tarkoittaa 4:n Ceen pedagogiikka luokkahuoneessa? – asiaa esittelee opettaja omaan kokemukseen
pohjautuen. Muutos on vaatinut sitä, että johto sitoutuu ja tukee mukana olevia opettajia mm.
järjestämällä koulutusta ja osoittamalla työpäivän aikana aikaa hankkeeseen liittyviin valmisteluihin. Johdolta vaaditaan rohkeutta riskinottoon. Rehtorin mukaan viime vuodet ovat olleet
hänen parasta aikaansa rehtorin uralla, kun hän näkee ja kokee yhteisössä innostuneisuuden ja
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
94
TAO TULEVAISUUS
toimintakulttuurissa tapahtuneen muutoksen. Esityksessä tarkastellaan, mitkä ovat parasta tässä hankkeessa ja mitä me olemme tässä hankkeessa oppineet ja mitä muut voivat oppia meiltä
ja samalla tuomme esille, mitä ongelmia voidaan välttää tekemällä toisin. Normaalikoulun ja
opettajankoulutuksen tutkimusyhteistyöllä on tarkoitus kehittää käytäntöä edelleen ja tähän
yhteistyöhön liittyviä tuloksia esitellään ITK-päivillä.
Tabletti maahanmuuttajaoppilaan tukena Vantaalla
Karoliina Mutanen, Mikkolan koulu, Vantaan kaupunki
Avainsanat: S2, tabletit, valmistava opetus, maahanmuuttajat
Maahanmuuttajien valmistava opetus Vantaalla on yksi opetusryhmistä, jotka saivat tukea
tablettien hankintaan ja käyttöön opetuksessa vuonna 2014. Kohderyhmänä olivat erityisesti
peruskoulun päättövaiheessa olevat oppilaat. Oppilaillla ja opettajalla on ollut käytössään iPad
laitteita ja niillä on kokeiltu erilaisia käyttötapoja ja pedagogisia ratkaisuja erityisesti suomen
kielen kehittymisen tukemiseen.
Suomen kielen hallinta on monesti suurin yksittäinen syy siihen millaiseksi maahanmuuttajaoppilaan koulupolku muodostuu. Kielitaito määrittää jatko-opintomahdollisuudet ja aiheuttaa usein sen, ettei valinnanvaraa ole yhtä paljon kuin suomea äidinkieltään puhuvilla nuorilla.
Kielitaidolla on suuri merkitys myös sosiaalisessa elämässä ja kaveripiirin muodostumisessa.
Hankkeen tuloksena on eritelty viisi syytä, miksi tabletti on erityisesti suomea vieraana kieltä puhuvalle oppilaalle erinomainen apuväline koulussa ja vapaa-aikana. Kielen oppimisessa
suurimpia ongelmia ovat olleet mielekkäät ympäristöt kielen käyttöön, epävarmuus omasta
kielitaidosta, suomenkielisten kontaktien puute ja sanavaraston suppeus. Erilaiset oppimispolut ja oppilaiden aiemmin omaksumat tiedot ja taidot ovat tuoneet tarpeen vaihtoehtoisille
oppimisjärjestelyille.
Useisiin näistä kysymyksistä on löydetty ratkaisuja hankkeen myötä. Tablettilaitteiden joustavuus ja muuntelukyky on todettu isoksi eduksi nimenomaan suomea heikosti osaavien oppilaiden kohdalla. Tietyt toimintatavat olivat erityisen onnistuneita. Itseilmaisuun on saatu paljon
uusia tapoja. Tiedonhankinta ja tiedon jakaminen on saanut uusia ulottuvuuksia. Oppilaat
tuottavat yhä enemmän itse oppimisessa käytettävää materiaalia ja opettaja on enemmänkin
toimintatapojen esittelijä ja ohjaaja. Oppiminen on yhä enemmän myös osa oppilaiden vapaaaikaa mobiililaitteiden kautta.
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
95
Teemaseminaarit
To MOOC or not to MOOC – Työryhmä avointen verkkokurssien ja
MOOC Suomi -ekosysteemin rakentamiseen
Ari Korhonen, Aalto-yliopisto
Arto Vihavainen, Helsingin yliopisto
Harri Ketamo, Skill Pixels Oy
Jarmo Viteli, Tampereen yliopisto
Avainsanat: oppimisanalytiikka, MOOC, avoimet verkkokurssit, oppimisympäristöt
Suuret avoimet verkkokurssit (MOOC) mahdollistavat tutkimukseen perustuvan oppimisympäristöjen ja niihin liittyvän pedagogiikan kehittämisen. Kursseja on maailmalla jo yli tuhat
ja niille osallistuu miljoonia opiskelijoita - erittäin paljon myös Suomesta. Myös kotimaiset
oppilaitokset ovat tällä hetkellä kuumeisesti miettimässä MOOC-strategioitansa.
Tässä teemaseminaarissa tavoitteena on rakentaa kotimaista ekosysteemiä tukemaan korkeatasoisten kansainvälisten verkkokurssien (ml. MOOCit) valmistamista ja jakelua. Ekosysteemiin
tarvitaan erilaisia toimijoita, jotka voivat tukea kurssien toteutusta. Seminaarissa on tarkoitus pohtia miten ekosysteemin kannattaisi organisoitua, jotta erilaiset toimijat voisivat löytää
toisensa ja MOOCien tuottamiselle voitaisiin löytää joustavia toteutusmahdollisuuksia sekä
käytännön toteutuksen että rahoituksen näkökulmasta. Työn pohjaksi osallistujat toimittavat
etukäteen seminaarin vetäjille esitykset, joissa he kertovat omista osaamisprofiileistaan, tarpeistaan ja odotuksistaan ekosysteemin toiminnasta. Tätä työtä on jo tehty vuoden 2014 aikana ja
MOOC Suomella on oma Google-ryhmä, jonne kannattaa liittyä keskustelemaan hyvissä ajoin
ennen ITK-päiviä!
Tervetuloa suomalaisen MOOC-ekosysteemin jäseneksi! Katsotaan yhdessä missä meillä
MOOCeissa mennään ja millaista yhteistyötä ja innovointia olisi tarpeen tehdä.
Tulevaisuuden koulu – luovuus ja teknologia oppimisen lähteenä
Anna-Mari Jaatinen, Siltamäen ala-aste
Avainsanat: yhteisöllisyys, tulevaisuuden koulu, arvot, luova opetussuunnitelma, oppiva organisaatio, jaettu johtajuus
Mitä tulevaisuuden koulun oppimistavoitteet ja opetusmenetelmät edellyttävät koulun toimintakulttuurilta, opettajuudelta sekä johtajuudelta? Esitykseni tarjoaa yli 10 vuoden kehittämistyössä rehtorin ja opettajayhteisön näkökulmasta toimiviksi koettuja toimintamalleja ja
rakenteita tähän laajaan, tärkeään ja ajankohtaiseen kysymykseen. Teemaseminaariesitys rakentuu luomani The Creative Fire Modelin (2011) eli Luovan Tulen Mallin ympärille. Malli
korostaa kaikkia oleellisimpia koulun rakenteellisia elementtejä, jotka tulee olla keskiössä tulevaisuuden koulun toimintakulttuurin kehittämistyössä. Koulun ammatillisissa rakenteissa on
huomioitava 5 O:ta: osallistaminen, osaamisen jakaminen, oppilaskeskeisyys, oppilashuolto ja
onnistumisen ilo. Koulun arvojen tulee toteutua tekoina. Johtamiselta edellytetään visionäärisyyttä, oppivan organisaation vahvistamista sekä jaetun johtajuuden toimintakulttuurin ra-
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
96
TAO TULEVAISUUS
kentamista. Johtajan tulee myös innostaa, kannustaa ja kouluttaa henkilöstönsä. Yhteisöllinen
oppiva organisaatio kuljettaa samaan suuntaan koko yhteisöä.
Opettajuudessa ammatillinen itseluottamus ja pedagoginen sovelluskyky ovat avaintekijöitä
rakentamaan pedagogista toimintakulttuuria luovan opetussuunnitelman soveltamisen tasolle. Neljäntenä elementtinä teknologian tarjoamat mahdollisuudet pedagogiikassa on otettava huomioon. Teknologia on arvokas väline tasokkaan pedagogiikan toteuttamiseen. Näillä
Luovan tulen mallin elementeillä kouluyhteisö pysytyy kehittämään toimintakulttuuriaan
koko koulun yhteisöllisen projektin tasolle. Projektin sisältö ja teema on sovellettavissa kunkin
koulun intressien ja pedagogisten tavoitteiden ympärille. Pitkäkestoisen lukuvuoden mittaisen
prosessoinnin tuotoksena on koulumme osalta toteutettu jo kaksi kertaa huikea, monipuolisesti teknologiaan nivottu ja koko koulun design -pedagogiikkaa luova musikaali ja esteettinen
oppimisympäristö. Esityksessäni hyödynnetään kiehtovasti teknolgiaa kokonaisuuden ymmärrettävyyden lisäämiseksi. Lisäksi esitykseeni konkretisoituu projekti- ja oppilastuotoksina erittäin monipuolisesti, kuinka kouluyhteisö voi vuonna 2015 hyödyntää teknologiaa pedagogisena välineenä. Mahdollisuudet ovat rajattomat! Esityksessäni on tehokkaita videoklippejä mm.
oppimispeleistä, virtuaalisesta roolipedagogiikasta, Lego-robottien käytöstä, Minecraftista,
lyhytelokuvsta, animaatiosta, Smartboardin käytöstä, musiikin yhteisöllisestä säveltämisestä,
musikaaleista, musiikkivideoista sekä koulun blogista. Musikaaliprojektiin liittyy myös käsikirjoitusryhmän ubiikin sekä luovan oppimisprosessin oppimiskokemuksista tehty tutkimus.
Tutkimuksesta on julkaistu tieteellinen artikkeli kansainvälisessä journalissa. Tutkimustulos
vahvistaa käsitykstä tulevaisuuden koulun pedagogiikamme oikean suunnan puolesta. Minulla
on ollut ilo luennoida aiheesta niin kotimaassa kuin kansainvälisissä konferensseissa. Uskon,
että koulumme vuosien aikana tehdyn visionäärisen kehittämistyön helmet tarjoavat innostusta ja inspiraatiota myös muille opetusalan osaajille ja kehittämistyön tekijöille. Those who
don`t believe in magic, will never find it - Roald Dahl
Tulevaisuuden opettajia takomassa
Päivi Häkkinen, Jyväskylän yliopisto
Merja Juntunen, Jyväskylän yliopisto / OKL
Johanna Kainulainen, Jyväskylän yliopisto/OKL
Tiina Silander, Jyväskylän yliopisto/ OKL
Essi Vuopala, Piia Näykki, Oulun yliopisto
Kati Mäkitalo-Siegl, Itä-Suomen yliopisto, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto/Savonlinnan kampus
Teemu Valtonen, Itä-Suomen yliopisto, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto/Joensuun kampus
Avainsanat: opettajankoulutus, tvt:n pedagogiset käyttötaidot, tulevaisuuden koulu, opetussuunnitelmauudistus, oppimisen taidot, tulevaisuuden avaintaidot, opettajien avaintaidot
Suomalainen opettajankoulutus on maailmalla tunnettu menestystarina, ja kehittämistyötä tehdään jatkuvasti, jotta opettajankoulutus pystyisi vastaamaan uusiin osaamishaasteisiin.
Opettajaksi opiskelevat ovat erityisasemassa tulevaisuuden osaajien kouluttajina (esim. OKM
2010; 2012; OPS2016; 2012; POPS 2004). Opettajankoulutuksen tuleekin pyrkiä siihen, että
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
97
Teemaseminaarit
uudet opettajat ovat kehittämisorientoituneita asiantuntijoita, joilla on valmiudet kehittää sekä
koulua että edistää oppilaiden strategisen oppimisen ja yhteisöllisen oppimisen taitoja hyödyntämällä tieto- ja viestintäteknologiaa pedagogisesti mielekkäällä tavalla.
Taito kriittiseen ja luovaan ajatteluun, tiimityöhön ja teknologian tarkoituksenmukaiseen hyödyntämiseen ovat avaintaitoja, joita tulisi opettaa jo perusasteen oppilaille. Jotta tulevat opettajat pystyisivät omassa opetustyössään tukemaan näiden taitojen kehittymistä, on olennaista,
että heidän omissa oppimisprosesseissaan kriittinen ja luova ajattelu, tutkiva ote, yhdessä tekeminen ja teknologia ovat keskiössä.
Peruskoulujen opetussuunnitelmaa uudistetaan parhaillaan (POPS2016), ja samaan aikaan
myös yliopistot, opettajankoulutusyksiköt mukaan lukien, ovat uudistaneet tai ovat uudistamassa opetussuunnitelmiaan. Miten näissä opetussuunnitelmissa on varauduttu ottamaan
perusopetuksen OPS-uudistuksen haasteet vastaan? Kuinka suuri merkitys, erityisesti opettajankoulutuksessa, annetaan tulevaisuuden oppimisen taidoille? Opettajankoulutus on ehkä
suuremman haasteensa edessä kuin koskaan aikaisemmin.
Teemaseminaari tarkastelee opettajankoulutuksen uudistamista ja virittelee keskustelua herätepuheenvuorojen ja osallistavien työtapojen kautta. Teemaseminaarissa esitellään neljästä
opettajankoulutusyksiköstä erilaisia case-esimerkkejä kehittämistyöstä, joilla on pyritty vastaamaan opettajankoulutuksen haasteisiin. Nämä toimintamallit pohjautuvat PREP21akatemiahankkeessa tehtävään tutkimukseen sekä hankkeessa mukana olevien opettajankoulutusyksiköiden toteuttamaan tutkimukseen ja opetukseen. Lyhyiden virikepuheenvuorojen ja
esimerkkien pohjalta haastetaan yleisöä kriittiseen keskusteluun mm. tieto- ja viestintäteknologian pedagogisen käytön valmiuksista, oppimisen taitojen opettamisen tavoista ja haasteista
sekä rohkeudesta kokeilla uutta. Toteutuksessa hyödynnetään Socrative-pikaäänestystä ja open
mic -työtapaa. Socrativea hyödynnetään kaikkien osallistujien mielipiteiden näkyväksi tekemisessä ja koostamisessa sekä virittämään open mic -keskustelua. Teemaseminaarin yhteenvetona
taotaan yleisön kanssa yhdessä tulevaisuus-statement: “Mitkä ovat keskeisimmät taidot, joita
tulevaisuuden opettajien tulee osata?” ja “Millaisia opettajia ja millaista pedagogiikkaa opettajankoulutuksessa täytyy takoa?”
Tulevaisuuden taidot
Kari A. Hintikka, Otavan Opisto
Avainsanat: osaamisen kehittäminen, tulevaisuuden taidot
Opetuksen tehtävänä on ollut antaa laaja yleissivistys. Viime vuosina sivistys ajattelusta on
siirrytty puhumaan taidoista ja kompetensseista – laaja-alaisesta osaamisesta. Erilaisia tulevaisuuden taitolistoja on julkaistu ja niitä on hyödynnetty mm. opetussuunnitelmatyössä.
Assessment and teaching for 21st century skills (ATC21S 2011) tutkimushankkeen määritelmä tulevaisuuden taidoista on ehkä laajimmin levinnyt taitolista ja se perustuu laajaan kansainväliseen teoriakatsaukseen sekä kansallisten koulutusstrategioiden tarkasteluun. Määritelmä
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
98
TAO TULEVAISUUS
jakaantuu neljään kategoriaan ja kymmeneen taitoluokkaan: tapa ajatella, tapa työskennellä,
työvälineiden hallinta ja kansalaisena maailmassa. Suomalaisiin opetussuunnitelmien perusteiden luonnoksiin on kirjattu, että opetuksen tulee edistää sivistystä, yhdenvertaisuutta ja
oikeudenmukaisuutta. Yhteisöllisyys ja kestävä kehitys ovat tärkeitä teemoja samoin kuin ajattelun taidot, oppimaan oppimisen taidot, luovuus, omatoiminen ja kriittinen tiedonhankinta,
vuorovaikutuksen ja yhteistyön taidot. Kaikille taataan yhdenvertaiset valmiudet käsitellä ja
tuottaa tietoa sekä käyttää tehokkaasti tieto- ja viestintäteknologiaa oppimisen tukena.
Kohtaavatko opetuksen tulevaisuuden taidot ja työelämän taitovaatimukset? Metson toimitusjohtaja Matti Kähkönen totesi Talouselämä lehden (38/2014) haastattelussa ”Tekninen
osaaminen on hoidettu hyvin, mutta asiakkaiden maailmaa pitäisi ymmärtää paremmin. Mitä
he ajattelevat ja millaisia tarpeita heillä on. Pitäisi olla kykyä olla ajan hermolla, ymmärtää
mitä maailmassa tapahtuu. Pitää pystyä ajattelemaan asioita riittävän laajasti ja globaalisti, sitä
tarvitaan monella tasolla”.
Samaisessa lehdessä kerrottiin myös, että Suomessa on kesään 2015 mennessä 50 000 akateemista työtöntä. Akavan puheenjohtaja Fjäder kertoo, että korkeasti koulutettujen työntekijöiden työttömyys kasvaa nopeammin kuin muiden työntekijöiden. Koulutus tarjoaa työpaikkoihin nähden väärää työvoimaa, taitoja, joita ei tarvita. Uudet työpaikat näyttävät syntyvän
pieniin ja keskisuuriin ýrityksiin, eivät edes vientiteollisuuteen. Toimiiko yhteiskunta edelleenkin suurteollisuuden ehdoilla.
Taloussanomat (11/2010) keräsi arvioita siitä, millaisia asioita työntekijän pitäisi vuonna 2020
osata: yrittäjämäinen työote, kommunikointikyvyt, esiintymistaito, itsetuntemus, ulkomainen
kokemus, laajennettu kielitaito, tieto- ja viestintätekniikan osaaminen, yleissivistys, kroppa
kuntoon ja alanvaihtorohkeus.
Opetuksen ja työelämän taitovaatimuksista löytyy selvästi yhteneväisyyksiä mutta myös jotain
vivahde-eroja. Teemasessiossa on tavoitteena käydä keskustelua työelämän ja opetuksen näkökulmista tulevaisuuden taitovaatimuksiin ja antaa esimerkkejä tulevaisuuden taitojen kehittämisestä eri ikävaiheissa.
Uusi oppimisen ekosysteemi
Ritva Viljanen, Helsingin kaupunki
Pia Setälä, Helsingin opetusvirasto
Avainsanat: laajentuvat oppimisympäristöt, digitaalisuus, pedagogiikan muutos, muutosjohtaminen, syväoppiminen, oppiva yhteisö
Oppimistulokset laskevat, koulut ja alueet eriytyvät - on tehtävä etsivää nuorisotyötä, motivoitava koulunkäyntiin, sytytettävä oppimisen palo, osallistettava ja tuettava yhteisöjä. Suuressa
kaupungissa haasteet kasvavat, mutta myös mahdollisuudet ovat monipuoliset. Olemme lähteneet laatimaan ohjelmaa (lähi)tulevaisuuden koulun rakentamiseksi: tavoitevuosi on 2020
ja sinne rakennetaan konkreettisten toimenpiteiden tiekarttaa. Lähtökohtana on ajatus oppi-
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
99
Teemaseminaarit
misen ekosysteemistä. Etsimme keinoja, joilla eri tasoilla yhtä aikaa vaikuttamalla saisimme
aikaan toivotun suuntaista muutosta. Suurin paino kehittämisessä laitetaan johtamisen, pedagogisen toimintakulttuurin ja oppimisympäristöjen kehittämiseen. Rakenteita unohtamatta.
Haluamme tehdä näkyvää muutosta, nyt kun aikaikkuna muutokseen on auki myös opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteiden uudistuessa. Punaisena lankana työssä kulkee digitaalisuus ja sen hyödyntäminen oppimisen ja hyvinvoivien yhteisöjen tukena. Valmistelemme
ohjelmaa yhdessä oppilaiden, opiskelijoiden, opettajien, rehtoreiden, muiden hallintokuntien, sidosryhmien ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Ohjelma lyödään lukkoon vuoden 2014
loppuun mennessä. ITK:n aikaan olemme jo tien päällä ja työssä: tavoitteet aukaistaan teemaseminaarissa konkreettisiksi teoiksi esimerkein. Pyydämme mukaan opponentin tai kaksi
haastamaan ratkaisujamme. Yksin muutosta ei tee kukaan ja polkuja on monia - haastamme
osallistujat dialogiin kertomaan omat muutostarinansa.
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
100
TAO TULEVAISUUS
> ITK-TORI
> torstai ja perjantai 16.–17.4.2015
Activity pad
Iván Sánchez, Mikko Pyykkönen, Marta Cortés, Marko Jurmu, Oulun yliopisto
Avainsanat: Technology, teaching, interaction, tangibles
Technology is increasingly being used to support learning and teaching. In particular, ubicomp technologies permit to build new tangible user interfaces for learning applications. That
is, interfaces where interaction with apps is done by means of physical objects. We present
Activity Pad, an interactive digital device for active learning environments. The pad was designed together with teachers using participatory design techniques. It consists of a 4x6 grid of
programmable sensors. Teachers can easily create new interactive applications combining selfprinted sheets of A4-sized paper and objects available in the environment. No programming
skills are required.
Adumobi
Ulla Peräkorpi, Liisi Juvonen, Anne Karhapää, Joacim Rönn, Ulla Turtiainen, Aducate
Avainsanat: flipped classroom, pelillisyys, yksilöllinen ohjaus, tiimioppiminen, verkostoituminen,
mobiililaitteet
Torilla tarjotaan uusia näkökulmia ja ideoita mobiililaitteiden hyödyntämiseen opetuksessa.
Tämä tapahtuu kokeilemalla käytännössä erilaisia mahdollisuuksia hyödyntää osallistujien
omia laitteita (BYOD), ja löytämällä yhdessä uusia tapoja hyödyntää mm. iPadeja opetustyössä.
Torilla tähän soveltuvassa tilassa järjestetään 30 - 45 minuutin mittaisia työpajoja, joissa esitellään erilaisia pedagogisia mahdollisuuksia mobiililaitteiden opetuskäytössä sekä kokeillaan
niiden käyttömahdollisuuksia yhdessä osallistujien kanssa. Osa pajoista on yleisiä, osa oppiainepainotteisia. Tarjolla myös popup -työpajoja. Pajojen teemoja ovat mm. teknologiset ratkaisut, tiimioppiminen, luonto oppimisympäristönä, oppijat oppimateriaalin tuottajina, ohjaus
ja verkostomainen työskentely.
Torilla on mahdollisuus tutustua mobiililaitteiden ympärille rakentuneeseen teknologiseen
ekosysteemiin käytännössä ja asiantuntijoiden ohjauksessa. Lisäksi torilla on mahdollista tutustua opettajille suunnattuun täydennyskoulutukseen, sekä vaikuttaa tulevien koulutusten
suunnitteluun.
Torilla kerätään innovoivia opetukseen liittyviä ideoita kilpailun muodossa sekä kartoitetaan
signaaleja mobiilioppimisen tulevaisuudesta. Keräämme opetuksen hyviä käytäntöjä ja tulevaisuuden kompetensseja torilla toteutettavassa kyselytutkimuksessa.
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
101
ITK-tori
Aikamatkaaja - seinätaulusta mobiilioppimiseen
Kasper Kouvo, Sakari Härmä, Lotta Ylinen, Liisa Äijälä, Anni-Kaisa Harjunpää, Vammalan
lukio
Avainsanat: osallistava oppiminen, laajentuvat oppimisympäristöt, QR-koodi, elämyksellinen oppiminen, pelillisyys, holistinen oppimiskäsitys, ilmiöpohjainen oppiminen
OPH:n rahoittaman Aikamatkaaja-hankkeen tavoitteena on tuottaa lukion oppimäärää havainnollistava laaja aikajana, joka integroi houkuttelevalla tavalla niin tieto- kuin taideaineitakin ja niiden sisältöjä. Hanke tukee kokonaiskäsityksen muodostumista historiasta. Aikajanaan
yhdistetään kuvainformaatiota, QR-koodeja ja muuta lisättyä todellisuutta. Aikamatkaajamateriaalia voi hyödyntää lukion kursseilla ja opiskelijoiden omatoimisessa opiskelussa.
Hanketuotoksena syntyvät eri vuosisatoja esittelevät seinätaulut ja verkkomateriaalit.
Tavoitteena on herättää kiinnostusta ja kysymyksiä mutta välittää myös tietoa. Taulujen aikajana tarjoaa katsauksen vuosisadan keskeisistä ilmiöistä, henkilöistä ja tapahtumista. Taulussa
olevat QR-koodit ja muu lisätty todellisuus johdattavat monipuoliseen verkkomateriaaliin.
Aikakauteen tutustuva voi älypuhelimellaan tai tabletillaan saada tiivistä tietoa sekä havainnollistavaa ja elämyksellistä materiaalia: kuvia, videoita, musiikkia, tekstejä, pelejä ja linkkejä.
Hankkeessa lukion opiskelijat toimivat opettajien avustuksella sisällöntuottajina ja näyttelynrakentajina. Osa sisällöistä tehdään yksilö- tai ryhmätöinä eri oppiaineiden kursseilla ja osa toteutetaan Aikamatkaaja-kurssin osana, jolloin opiskelijat pääsevät syventämään ja soveltamaan
tietojaan omien kiinnostuksen kohteidensa mukaan.
Toriosastolla vierailija pääsee elämykselliselle aikamatkalle aikaemännän johdolla. Osastolla
pääset kokeilemaan myös sormiesi näppäryyttä.
Aivan tautisia pelejä
Joanna Koort, Silja Åvall-Jääskeläinen, Helsingin yliopisto/ELTDK
Avainsanat: bakteeri, epidemiologia, nettipeli, taudinpurkaus
Yliopiston mikrobiologian ja epidemiologian yliopistonlehtorit ovat astuneet pelilliseen aikaan.
Aikaisemmin harjoituksia tehtiin sähköisesti jaettujen dokumenttien tai käsin jaettujen vastauskorttien avulla, mutta nyt olemme todellisesti siirtyneet digiaikaan, vaikka emme diginatiiveja
olekaan. Olemme tehneet yhteistyötä tietojenkäsittelylaitoksen kanssa. Ensimmäiseksi yhdet
tietokonelaskuharjoitukset muutettiin peleiksi. Nyt opiskelijat saavat vastaukset tehtäviin heti
ja kuitenkin he joutuvat käyttämään SPSS-tilasto-ohjelmaa tehtävää tehdessään. Seuraavaksi
tehtiin peli bakteerien tunnistamisen opettamiseksi. Ennen tämä opetus oli kokonaan laboratoriossa ja sen ohessa pienessä määrin myös korttipelillä, mutta nyt on ensimmäinen nettipeli valmis. Työn alla on myös pelin tekeminen epidemioiden selvittämisen oppimista varten.
Useita vuosia opiskelijaryhmät pohtivat yhdessä annetun tautitapauksen esitietoja ja sitten pyysivät korteilla vastauksia kysymyksiinsä, yhteen kerrallaan. On todella haasteellista valmistaa
materiaalia nettipeliä varten, koska inhimillinen välivaihe jää pois, jossa opettaja voisi selittää
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
102
TAO TULEVAISUUS
ja laajemmin johdatella opiskelijoita. Peliin pitäisi saada myös sisällytettyä koko se ajattelutapa,
jolla taudinpurkauksia voi selvittää. Torilla saatte kokeilla bakteerien tunnistuspeliä ja pelejä,
joilla opetetaan analyyttistä epidemiologiaa ja tilastotiedettä.
CityCompass - pelillä pojatkin kieliä puhumaan
Pekka Kallioniemi, Markku Turunen, Jaakko Hakulinen, Laura Pihkala-Posti, TAY
Avainsanat: pelillisyys, kielenoppiminen, multimodaalisuus
Erityisesti teknis-matemaattisesti suuntautuneet pojat tarvitsevat aiempaa enemmän onnistumisen tunteita motivoituakseen kielenoppimiseen. Pelillisen, immersiivisen lähestymistavan
soveltaminen sopii juuri tähän tarkoitukseen. Haluamme esitellä torilla kädestä pitäen vuorovaikutteiseen moniaistiseen teknologiaan pohjautuvaa innovatiivista puhe- ja toimintasovelluskonseptiamme. Siinä seikkaillaan eri maissa ja kaupungeissa suullisesti parin kanssa muun
muassa reitinneuvontatehtäviä ja visuaalisten haastavien ympäristöjen kuvausta suorittaen.
Järjestelmä tarjoaa multimodaalista apua viestinnän tueksi, mikä mahdollistaa tutkimusaineistomme valossa eritasoisille oppijoille oppimismotivaatiota nostavia onnistumisen kokemuksia.
Myös kehollisuus voidaan tuoda osaksi kokemusta silloin, kun mukaan otetaan Kinect-ohjain.
Erityisesti pojat suoriutuvat pelillisistä tehtävistä nopeasti saaden näin positiivista palauttetta ja rohkaisua suulliseen vieraalla kielellä viestintään. Sovellus toteuttaa oppija-autonomiaa
parhaimmassa mielessä. Kaksi kielenoppijaa seikkailee ja viestii virtuaaliympäristössä sen
tarjoamaa tukea itse parhaaksi katsomallaan tavalla hyödyntäen ilman opettajan ohjausta.
Tehtäväkeskeisyys johtaa luonnollisenkaltaiseen viestintään, jossa tavoitteeseen pääseminen
nousee etusijalle, jolloin viestinnän sujumista vaikeuttavat estot katoavat ja puhe alkaa matkan
varrella useimmiten sujua yhä paremmin.
Ilmiöoppimisen simulaatio
Sari Jaaranen, Saara Kotkaranta, Taru Kekkonen, Miia Sivén, Sanna Lappalainen, Otavan
Opisto
Avainsanat: ilmiöpohjainen oppiminen, verkko-opiskelu, oppiva yhteisö
Haluatko kokeilla millaista ilmiöpohjainen verkko-oppiminen oikeasti on? Toritilaamme
olemme rakentaneet simulaation etänä opiskelevan nettilukiolaisen kotioppimisympäristöstä.
Opettaja ja opiskelukaverit ovat kaukana verkon takana ja hyvät neuvot vähissä. Torillamme
voit astua opiskelijan arkeen ja osallistua ilmiön tutkimiseen ja yhteisölliseen tiedon rakenteluun yhdessä toisten etäopiskelijoiden kanssa. Tule auttamaan etäopiskelijaa!
Oppimispäivää kotona rytmittävät lyhyet videoneuvotteluvälitteiset oppimistilanteet, joihin
voit osallistua opiskelijan roolissa. Osastollamme on myös mahdollisuus hypätä oppimisen ohjaajan tai aineenopettajan rooliin ja antaa oppijalle tukea tästä roolista käsin. Tavoitteenamme
on, että kahden ITK-päivän aikana saamme toteutettua monimediaisen ilmiötuotoksen, jossa
sinunkin panoksellasi on merkitystä.
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
103
ITK-tori
Intoa oppimiseen teknologiasta
Anna-Mari Jaatinen, Maria Hukkanen, Nina Orpana, Tomi Tolonen, Jere Santala, Ville
Hyyryläinen, Pauliina Wahlstein, Siltamäen ala-aste
Avainsanat: ohjelmointi, ryhmätyö, pelipedagogiikka, tvt, teknologiakasvatus, iPad
Koe tulevaisuuden koulu nyt! Pedagoginen jakaminen on arkea koulussamme. ITK2015 torin
kojulla keskiössä ovat opettajien toteuttamat tai meneillään olevat tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävät projektit 1.-6. luokilla. Esittelemme käyttämiämme teknologisia sovelluksia,
laitteita ja mekanismeja omien konkreettisten kokemustemme kautta, pedagogiikan ollessa
esittelyn keskiössä. Esittelemme mm. peli- ja roolipelipedagogiikkaa, robotiikkaa ja ohjelmointia sekä teknologian hyödyntämistä ja tukea ryhmätyöprojekteissa. Esittely toteutetaan
mm. näyttämällä tuotoksia ja videoita sekä näyttämällä konkreettisesti, miten käytetyt laitteet,
ohjelmat ja sovellukset toimivat ja miten olemme niitä omassa opetuksessamme hyödyntäneet.
Esittelyssä ovat mm. Minecraftin käyttö opetuksessa, iPadsovellusten käyttö ryhmätöissä, pelija roolipelimekanismit opetuksessa, oppilaiden toisilleen tekemät Smart-oppimispelit, Google
Classroom, Legorobottien ohjelmointi, GoogleDrive ryhmäitsearvioinnissa ja TeamUp-työkalu
ryhmäreflektoinnissa. Kaikki esiteltävät projektit on toteutettu kahden lukuvuoden aikana n.
250 oppilaan ala-asteella ja ne ovat toteutettavissa missä vain. Kojun vierailijat pääsevät näkemään, kokemaan ja keskustelemaan useamman opettajan kanssa sekä kokeilemaan opettajiemme opetuksessaan käyttämää teknologiaa.
Kirkon virtuaaliset ympäristöt tytöille ja pojille
Juha Kinanen, PTK - poikien ja tyttöjen keskus
Avainsanat: media, virtuaalimaailmat, 3D, mediakasvatus
Kirkkopedagogiikkaa Minecraftissa. Kolmiulotteisilla Oculus-laseilla seikkailua kirkkosaarella
Secondlifessa. Lentosimulaattorilla kaartelua kirkontornien ympäri. KerhoTV niille, jotka eivät kerhoon pääse esim. koulumatkan pituuden vuoksi. Kirkko tarjoaa monipuolisia virtuaalisia ympäristöjä paikallistuntemuksen, uskonnonopetuksen ja mediakasvatuksen tueksi. Kirkko
ja sen palvelujärjestöt tarjoavat tytöille ja pojille sekä opettajille ja kasvattajille monipuolisia
virtuaalisia alustoja toimia ja tutustua. Tori tarjoaa mahdollisuuden kokeilla ja leikkiä. Leikin
ja pelaamisen kautta oppiminen muuttuu hauskaksi ja luovaksi.
Koulun eOsaamisen kehittäminen verkostoitumalla avointen
oppimateriaalien kautta
Kati Clements, Henri Pirkkalainen, Jyväskylän yliopisto
Veera Pensala, Helsingin yliopisto
Avainsanat: avoimet oppimateriaalit
Suomalaisten koulujen teknologinen varustelutaso on korkealuokkaista, mutta usein TVT:n
käyttö jää vähäiseksi, koska opettajia ei tueta heidän tarvitsemallaan tasolla. Open Discovery
Space (ODS)-projekti luo sekä teknologisia että koulutuksellisia puitteita lähemmäksi koulu-
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
104
TAO TULEVAISUUS
opetusta avointen oppimateriaalien kautta. Yli 150 koulua Suomesta on jo mukana tässä projektissa, jonka tavoitteena on koskettaa n. 1% kaikista eurooppalaisista opettajista parantaen
heidän oppilaitostensa eOsaamisen tasoa. Tällä torilla opettajat pääsevät tutustumaan Handson materiaaleihin ODS-portaalin kautta, joka mahdollistaa sekä materiaalien jakelun että
sosiaalisen jakamisen opettajien omissa yhteisöissä. ODS-portaalista löytyy oppimateriaaleja
kaikille kouluopetuksen tasoille ja kaikkiin oppiaineisiin, keskittyen kuitenkin erityisesti luonnontieteen oppimateriaaleihin. Suomalaisena materiaalin tuottajana on toiminut HEUREKA
ja Helsingin yliopisto, joten materiaalit ovat laadukkaita. Torin kautta on myös mahdollista
saada oman oppilaitoksen eOsaamisen tason arvio ja vertailu Eurooppalaiseen tulokseen paikan päällä, sekä suuntaa antava räätälöity suunnitelma eOsaamisen kehittämiseen.
Laskennallinen ajattelu?!? Vain taivas rajana, mutta mitä se on?
Sari Yrjänäinen, Teemu Rauhala, Päivi Majaranta, TAY
Avainsanat: koodaus, täydennyskoulutus, matematiikka, opetussuunnitelmauudistus, opettaminen
Kuulee sanotun, että ”matematiikan opetusta pitää uudistaa keinolla millä hyvänsä!” Kyllä,
”matematiikka on aluksi kivaa, mutta sitten kun se vaikeutuu, se onkin työlästä ja ei niin
kivaa”. Totta sekin, että ”matemaattinen ajattelu on tärkeää!” Taon hengessä: ”mikään ei ole
niin tärkeää kuin matematiikka, paitsi sen ymmärtäminen ja itsensä voittaminen haastavassa
opiskelussa”. Voidaan sekin jo osoittaa, että lapsikin oppii koodaamaan, koska ”koodaus on
helppoa!” Kun se ”vaan on niin kivaa!” Loppujen lopuksi ”koodaaminen on käsityötä, jossa
analyyttinen ja looginen ajattelu vie kohti nättejä algoritmeja”. Eli mitä hienoa saammekaan,
kun yhdistämme nämä kaksi todellisuutta Perusopetuksen 2016 viitoittamalla tiellä? Torilla
osallistuja voi eläytyä oppilaan rooliin ja tutustua erilaisiin tapoihin käsitellä A) ohjelmointia
B) matematiikkaa ja sitä kautta löytää uusia motivoivia mahdollisuuksia yhdistää nämä kaksi
teemaa toisiaan ja erityisesti lasten ja nuorten teknologiaa paremmin ymmärtävää ajattelua
tukevalla tavalla. Samalla voi kertoa omia toiveitaan innovatiivisesta täydennyskoulutuksesta
aiheen ympärillä, koska torilla luodaan tulevaisuutta!
Luovaa, leikillistä ja mobiilia oppimista pienten kanssa
Johanna Sommers-Piiroinen, Tampereen yliopisto
Marianna Karttunen, Tekniikan museo
Mikko Hirvonen, Turun kaupungin sivistystoimi, TOP-keskus
Merja Metsola, Joensuun kaupunki
Riikka Tidenberg, Saimaan mediakeskus
Avainsanat: pelillisyys, varhaiskasvatus, osallisuus, tabletit, leikillinen ohjelmointi, luovuus
Media ja digitaaliset välineet ovat osa lasten arkea ja toimintaympäristöä jo vauvasta lähtien.
Mobiilit ja kosketusnäytölliset laitteet tarjoavat varhaiskasvatukseen ja pienen lasten opetukseen monia mielenkiintoisia mahdollisuuksia rikastuttaa lapsille luontaisia tapoja oppia ja tutkia lähiympäristöään.
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
105
ITK-tori
Tällä torilla pääset tutustumaan erilaisiin pienten lasten digitaalista ja mobiilia oppimista kehittäneisiin hankkeisiin ja pedagogisiin toimintamalleihin eri puolelta Suomea. Näet ja kuulet
muun muassa, miten digimediaa on nivottu osaksi varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen osallistavaa arkea tai miten mobiililaitteita ja lisättyä todellisuutta (AR) on käytetty lasten kanssa luovasti ja yhteistoiminnallisesti museoympäristössä tapahtuvassa teknologiakasvatuksessa. Voit
myös käytännössä kokeilla liiketunnistukseen pohjautuvaa oppimispeliä, leikillistä ohjelmointia esim. Beebot-roboteilla sekä tutustua muihin pienille lapsille soveltuviin digivälineisiin ja
sovelluksiin.
Nuortenideat.fi - Nuorten demokratiapalvelu
Laura Nurminen, Sami Demirbas, Oikeusministeriö
Avainsanat: lapset, nuoret, osallisuus, demokratiakasvatus
Nuortenideat.fi on vaikuttamispalvelu kuntien, koulujen, nuorisojärjestöjen ja muiden nuorten parissa toimivien organisaatioiden käyttöön.
• Verkkopalvelussa nuoret voivat luoda ideoita yksin tai yhdessä.
• Ideat voi suunnata koululleen, kotikunnalleen, harrastusjärjestölle tai mille tahansa organisaatiolle, joka löytyy palvelusta.
• Organisaatiot voivat palvelun avulla kysyä nuorten mielipiteitä, keskustella niistä ja huomioida ne päätöksenteossa.
• Nuoret voivat seurata asioiden käsittelyä ja niistä tehtyjä päätöksiä.
• Kouluille palvelu tarjoaa demokratiakasvatuksen ja yhteiskuntaopin opetuksen välineen.
Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama verkkopalvelu on osa oikeusministeriön demokratia.fi verkkopalveluita ja tukipalveluista vastaa Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Koordinaatti.
Tule kokeilemaan uutta palvelua käytännössä sekä keskustelemaan mahdollisesta käyttöönotosta ja tukipalveluista.
Opinnäytetyöprosessin ohjaus verkossa – Case ONT-vuori
Johanna Heinonen, Pirjo Tiirikainen, Laurea-ammattikorkeakoulu
Avainsanat: prosessi, opinnäytetyö, ohjaus
Yksi ammattikorkeakoulututkinnon suorittamisen keskeisistä haasteista on opinnäytetyön kirjoittaminen. Monesti ongelmalliseksi koetaan aloittaminen, aineiston hankinta tai vaikkapa
menetelmän valinta. Olemme Laureassa luoneet virtuaalisen työkalun auttamaan opiskelijaa
opinnäytetyöprosessissaan askel askeleelta.
Työvälineen avulla opiskelija kiipeää pitkin ONT-vuorta erilaisten kysymysten, lomakkeiden
ja ohjeistusten saattelemana. Erityisen hankaliksi koetut kohdat, kuten esimerkiksi menetel-
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
106
TAO TULEVAISUUS
mät, aineistohankinnan ja -arvioinnin sekä lähdemerkintöjen teon olemme pelillistäneet, jotta
opiskelija voisi niitä kerrata ja opiskella omaan tahtiinsa.
Ohjaustyökalumme mahdollistaa opiskelijan etenemisen omassa tahdissaan parhaaksi katsomanaan aikana ja parhaaksi katsomassaan paikassa ohjaajan ja vertaisarvioinnin merkitystä kuitenkaan unohtamatta. Selkeän, ajasta ja paikasta riippumattoman ohjeistuksen myötä myös
ohjaajan rooli muuttuu ja hän voi keskittyä olennaiseen sisältöön ja sen laatuun muotoseikkojen korjaamisen ja prosessiohjauksen sijasta. Lisäksi tällainen online-työväline on oleellinen
osa tulevaisuutta, jossa opiskelijat saattavat fyysisesti asustaa eri puolilla maapalloa ja opetus
tapahtuu pääasiassaa verkossa.
Osastollamme pääsee kokeilemaan tämän työvälineen demoversiota ja antamaan kehitysvinkkejä jatkoa ajatellen.
Photopool – mobiili ja lokaali kuvanjakoapplikaatio
oppimistilanteisiin
Tiina Hakkarainen, Tuomo Joronen, Mika Puhakka, Chrystal Giam, Tamk
Avainsanat: verkko-oppiminien, verkko-oppimateriaali, alakoulu, mobiili oppiminen, valokuva
Photopool on lähiverkossa toimiva mobiili kuvanjakoapplikaatio. Se mahdollistaa kaksisuuntaisen digitaalisen materiaalin jakamisen opetustilanteessa. Tehtävänannot - ja palautukset hoituvat sillä mutkattomasti. Applikaatiota voidaan käyttää niin pädeillä kuin puhelimilla ja se
ei edellytä palveluun kirjautumista (mahdollistaa applikaation käyttämisen perusopetuksessa
myös ala-asteikäisille oppilaille), myöskään mobiilidatayhteyttä ei tarvita. Langaton lähiverkkoyhteys päätelaitteelta riittää. Applikaatio ei millään tavalla sido opetustilannetta luokkaan,
vaan sitä voidaan käyttää esim. pihalla tai luonnossa ja koska mobiilidatayhteyttä ei tarvita,
myös syrjäisimmissä paikoissa.
Applikaatio on hyvässä testausvaiheessa ja olemme havainneet sen sitouttavan käyttäjät testitilanteeseen. Applikaatio on skaalautuva ja sitä voidaan käyttää suurellekin käyttäjäryhmälle,
joka tarvittaessa jaetaan useisiin alaryhmiin. Jatkossa applikaatiolla kerätty kuvamateriaali voidaan tarvittaessa niveltää esimerkiksi Moodleen tai Tabulaan. Applikaation tekemisessä on ollut
monialainen ryhmä Tamkin opiskelijoita. Mukana mm. englanninkielisen Degree Programme
in Media opiskelijoita. Tästä syystä liitetiedosto on englanninkielinen.
Semideus: oikotie murtolukujen maailmaan
Arttu Perttula, Pauliina Tuomi, Antero Lindstedt, Kristian Kiili, Tampereen teknillinen
yliopisto
Avainsanat: sähköinen oppimateriaali, oppimisratkaisu, matematiikka, lukusuora, murtoluvut
Murtolukujen oppiminen vaikuttaa positiivisesti haastavampien matemaattisten asioiden
omaksumiseen. Tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että lapsilla on suuria vaikeuksia ym-
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
107
ITK-tori
märtää miten murtoluvut eroavat kokonaisluvuista. Vallalla olevat opetusmenetelmät eivät ole
onnistuneet tukemaan erojen ymmärtämistä ja uusimpien tutkimustulosten valossa lukusuoraan perustuvia menetelmiä on ehdotettu osajoukko- ja pinta-alamallien tilalle. Tutkimuksissa
on havaittu, että lukusuoriin perustuvat opetusmenetelmät tukevat numerokäsitteen kokonaisvaltaista ymmärtämistä ja kehittävät samalla myös laskutaitoa.
Tässä toriesityksessä esittelemme innovatiivisen Semideus-pelin, joka on suunniteltu tukemaan
rationaalilukujen käsitteellistä oppimista. Tabletilla pelattavan Kreikan mytologiaan sijoittuvan
pelin mekaniikat onkin sidottu lukusuoraan. Tule kokeilemaan peliä, ja huomaat kuinka hauskaa ja mielekästä murtolukujen oppiminen voi olla. Esittelemme myös moninpeliversion, jossa oppilaat voivat ratkaista tiiminä rationaalilukuihin perustuvia ongelmia. Näytämme myös,
miten pelin tarjoamaa analytiikkaa voi hyödyntää opetuksen tukena. Lisäksi pääset pohtimaan
tehtävien tekemistä peliin. Oppiiko murtolukuja helpommin pelaamalla peliä vai tekemällä
siihen tehtäviä? Tämän torin tarkoituksena on myös solmia pelin tutkimukseen liittyviä tutkimusyhteistyökumppanuuksia opettajien ja koulujen kanssa.
Tutustu Wikipedian käyttöön opetuksessa
Juha Kämäräinen, Wikimedia Suomi ry
Tarmo Toikkanen, Aalto yliopisto
Avainsanat: yhteisöllisyys, perehdytys, Wikipedia, Wikimedia Commons, avoin tieto
Osastolla perehdytään avoimen tietosanakirjan käyttöön ja muokkaukseen opetuksen näkökulmasta. Wikimedia Suomi ry esittelee opetushankkeitaan, kuten Tuo kulttuuri Wikipediaan
-kurssikokonaisuutta. Osastolle tulee kokeneita Wikipedian muokkaajia ja opettajia, jotka käyttävät sitä osana työtään. Vastaamme kysymyksiin ja autamme ratkaisemaan myös Wikipediaan
liittyviä ongelmia.
Wikipedia on nykyään osa koulunkäyntiä, sillä suuri osa oppilaista päätyy sinne tehtäviä ratkoessaan. Tämän vuoksi olisi tärkeää perehtyä sen toimintakulttuuriin, vahvuuksiin ja heikkouksiin jo varhain. Toisen ja kolmannen asteen opiskelijoille olisi hyödyllistä oppia avoimista
lisensseistä ja tekijänoikeuskysymyksistä verkossa. Wikipedian toimintaan perehtyminen helpottaa tiedonhakua ja kehittää mediakriittisyyttä.
Osastolla on paikalla myöhemmin tarkentuva ryhmä Wikipedian vapaaehtoisia muokkaajia
eli wikipedistejä. Pyrimme saamaan paikalle monipuolisen joukon sisällöstä, opetuksesta ja
tekniikasta tietäviä henkilöitä. Painopiste on toiminnallisuudessa, ja hankkeiden esittelyissä
korostamme käytännön ohjeita.
Toriohjelma on jatkoa viime vuoden ohjelmanumerolle, joka keräsi monipuolisesti kiinnostunutta yleisöä.
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
108
TAO TULEVAISUUS
Valoa koulun toimintaan
Jari Halonen, Antti Karvonen, Jouni Paarala, Ylöjärven kaupunki
Avainsanat: BYOD, GeoGebra, sähköinen yo-koe, opetussuunnitelman mallinnus, tiimijakso lukiossa, vertaistuki
Tule kokeilemaan torillemme GeoGebraa opetuksessa ja kuulemaan Geogebra-konferenssin
kuulumiset. Lisäksi voit tutustua esimerkkeihin, miten sähköistä koetta voidaan toteuttaa
Ylioppilastutkintolautakunnan keväällä 2014 mallintamalla tavalla.
Kerromme myös, miten Ylöjärven Valo-lukiossa kokeillaan tiimijaksoa, jossa koko ikäluokka opiskelee samaa aihekokonaisuutta tvt-avusteisesti tiimeissä. Lukujärjestys tiimijaksolla on
avoin.
eOPs3.0 -hankkeessa tutustut erilaisiin malleihin, miten perusopetuksen opetussuunnitelman
rakenteistettuja perusteita voidaan hyödyntää paikallisessa opetussuunnitelmatyössä graafisesti. Miten ops:aan voidaan liittää oppimateriaalia ja hyviä käytäntöjä. Hankkeessa luodaan semanttisen mallinnuksen mukainen ops:n käsitemalli, viitekehys ja tiedon mallinnus.
Tutustu BYOD-hankkeeseen, jossa byod-opettaja kiertää kaikki kaupungin koulujen 5.-luokat ja järjestää yhdessä luokan opettajan kanssa opetusta. Tarkoituksena on totuttaa oppilaat ja
opettajat käyttämään omia laitteita oppimisen apuna ja muuhunkin kuin sosiaalisen median
statuspäivityksiin ja peleihin.
Voit tutustua OpeICT-hankkeen ja Office365 -käytön vierihoitomalleihin.
Video Storytelling in a Collaborative and Boundless Learning
Environment
Joni AlWindi, Helsinki Innovation Services
Avainsanat: 21st century skills, video, Digital Storytelling Tools (DST), learning environments
The Video Storytelling Bazaar welcomes the audience to a learning experience optimized for
the 21st century. The learner is brought from the classroom to a boundless learning environment, where only the imagination sets the limits to how the learning material is created. The
journey starts with screenplay planning and writing, where a topic-based research adventure
sets the stage for the story. Then the boundless video creation can happen until enough material is produced for the studio remix to take the story creation to the next level. This is when
the production comes alive, invites collaboration across borders and results in a video story
that is ready to be shared around the world. Empowering teachers to lead video projects, and
students to create stories, the Video Storytelling Bazaar invites everyone to join the production.
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
109
ITK-tori
Virtuaalisen 3D-ympäristön mahdollisuudet suomen kielen
opetuksessa
Heli Trapp, Heli Kamppari, Turun yliopisto, Brahea-keskus
Tero Rynkä, Ubiikki Oy
Tanja Vauhkonen, Aurora Vasama, Axxell Monikulttuurisuuskeskus
Terhi Tapaninen, Mari Poikolainen, Tampereen Aikuiskoulutuskeskus
Johanna Eloranta, Jyväskylän yliopiston kielikeskus
Minna Rasila, Minna Lakkala, Heuristica Oy
Yrjö Lappalainen, Tampereen yliopisto
Timo Korkalainen, Turun yliopisto, Brahea-keskus TRC
Juska Kettunen, PragmatIQ Oy
Avainsanat: aikuiset maahanmuuttajat, pelillisyys, verkko-opiskelu, 3D-teknologia, suomi toisena
kielenä, virtuaaliympäristö
Virtuaalista suomen opiskelua kehittämässä (ESR) -hankkeen tavoitteena on verkkopedagogiikan ja erityisesti 3D-teknologian alalla tehdyn kehittämistyön pohjalta ja virtuaaliympäristöpilotin avulla selvittää teknologian mahdollisuuksia maahanmuuttajien suomen kielen opetuksessa. Hankkeella haetaan myös keinoja vahvistaa integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan
tutkimalla kielen ja verkkotyöskentelytaitojen oppimista tukevia työkaluja. Lopuksi hankkeessa kootaan suositukset pelillisen, modulaarisen 3D-virtuaaliympäristön toteuttamiseen aikuisten maahanmuuttajien itsenäiseen ja yhteisölliseen kielenopiskeluun ja -opetukseen. Mukana
yhteistyössä on monialainen asiantuntijaryhmä, joka koostuu pedagogiikan, teknologian, pelillisyyden ja suomi toisena kielenä -opetuksen tutkijoista ja käytännön toimijoista.
Hankkeen kojulla pääsee tutustumaan pilottina tuotettuun virtuaaliympäristöön ja sen käsikirjoitusprosessiin sekä kommentoimaan teknisiä ja pedagogisia ratkaisuja. Siellä esitellään myös
hankkeessa saatuja kokemuksia kotimaisesta ja kansainvälisestä vertailukehittämisestä, joilla
on kartoitettu erityisesti kielenopetukseen suunnattuja virtuaaliympäristöjä. Osallistujilta saatu
palaute otetaan huomioon hankkeessa laadittavissa suosituksissa.
Virtuaalista suomen opiskelua kehittämässä -hanke on käynnissä 1.8.2014–30.6.2015, ja sitä
rahoitetaan Manner-Suomen ESR-ohjelmasta.
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
110
TAO TULEVAISUUS
> POSTERIT
> torstai ja perjantai 16.–17.4.2015
Aktiivisesti oppimassa
Eveliina Toivonen, AKTIIVI Plus -hanke
Avainsanat: oppija, oppiminen, Aktiivinen kansalainen, osallistuminen, verkostot, tietoyhteiskuntataidot, avoimet oppimisympäristöt, avoimuus
Hankkeiden verkostoiminen, erilaisten tahojen ja ihmisten verkottaminen ja yhteistyön mahdollistamisen monet keinot. Posterissa esittelemme parhaita paloja verkostoissa syntyneistä oppimisen elämyksistä ja toimijoita aktivoivista menetelmistä.
Ark of Inquiry: Inquiry Awards for Youth over Europe
Tomi Jaakkola, Koen Veermans, Turun yliopisto
Avainsanat: opettaja, tutkiva oppiminen, luonnontieteet, perusopetus, tieto- ja viestintäteknologia,
matematiikka, oppilas
Mikä:
• 12 eurooppalaista partneria ja UNESCO tekevät yhteistyötä paljastaakseen tutkivan oppimisen “salat” (Ark of Inquiry) Euroopan laajuisesti. Suomesta hankkeessa on on mukana
Turun yliopisto. Hanketta koordinoi Tarton yliopisto.
• yli 100 tutkivaa oppimista tukevaa aktiviteettia / (oppi)materiaalia saatavilla Ark of
Inquiry –portaalin kautta
Kenelle:
• vähintään 23 000 oppilaalle
• vähintään 1 100 opettajalle
vähintään 100 suomalaista opettajaa koulutetaan tutkivaa oppimista tukevien
materiaalien käyttöön
• - vähintään 100 tiedekeskukselle
Milloin:
• maaliskuu 2014 – helmikuu 2018
• Ensimmäiset oppimateriaalit tulevat koulujen saataville elokuussa 2015.
Miksi:
• Ark of Inquiry –hankkeen tavoitteena on parantaa eurooppalaisten nuorten tietoisuutta
vastuullisesta ja innovatiivisesta tutkimuksesta tarjoamalla heille kiinnostavia tutkimustehtäviä. Tehtävät kehittävät oppilaiden tutkimustaitoja, lisäävät heidän tietoisuuttaan
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
111
Posterit
ja tietämystään oikean tutkimuksen ja tieteen tekemisestä ja valmistavat heidät osallistumaan erilaisissa rooleissa Eurooppalaiseen tutkimus- ja innovaatiotoimintaan.
• Hankeen rahoitus tulee Euroopan Unionin seitsemännestä puiteohjelmasta
Augmented Reality (AR) app for sharing information in work
contexts
Merja Bauters, Jana Pejoska, Aalto University
Avainsanat: AR, Social, User-generated data
Information seekers’ culture is shifting from the standard desktop interface towards an approach of a personal smart device, which is immediate, mobile and social. The smart mobile
or wearable device has many advantages as an interface that connects the digital and physical
world, one of them being an interface for an AR layer.
In a work context, a Social AR tool would open possibilities for more efficient information
flow between peers, while improving general conditions in the working atmosphere.
With the Social AR workers can relate to an issue in the physical environment and share it
with their peers by attaching a layer of data directly to the physical objects in a digital format.
The digital layer can include use of proximity data, safety regulations, problem reports, user
manuals etc. Social AR builds a) trust between workers by improving connectivity related to
the context and b) up workers’ credibility.
e-Mentorointi – tekniset välineet innostavat ja haastavat
Irja Leppisaari, Centria-ammattikorkeakoulu
Leena Vainio, Omnia
Avainsanat: eMentorointi, vertaismentorointi
Oman osaamisen näkyväksi tekeminen ja asioiden yhdessä ratkominen onnistuvat hyvin uusien sosiaalisten medioiden ja älylaitteiden avulla. Kuitenkin e-menetelmien käyttö mentoroinnissa on nykyisellään vielä heikosti omaksuttu menetelmä, vaikka esimerkiksi opettajilla on
runsaasti erilaista vertaisverkostoja mentorointitarkoituksiin.
Esimiehille ja pedagogisille kehittäjille järjestämässämme eMentorointivalmennus -koulutuksessa pohdittiin miksi teknologiaa hyödynnetään hitaasti osaamisen kehittämisen tukemiseen.
Joustavasti toteutetun ja nopeisiin tilanteisiin vastaavan mentoroinnin tarve tunnistetaan, mutta mielikuvat mentoroinnin ja tekniikan yhdistämisestä ovat osaltaan negatiivisia. Negatiiviset
tuntemukset liittyvät tekniikan hallitsemisen pelkoon ja sosiaalisen toimintatavan muuttumiseen. Mentorointiprosessi ja vuorovaikutus tallentuvat ja tulevat näkyväksi verkkoympäristössä.
Mentorina joudun tarkkailemaan, olenko hyvä kuuntelija, osaanko tarttua mentoroitavan kysymyksiin ja tukea häntä hänen kehittymisessään. Mentoroitavana puolestaan joudun kohtaamaan tosiasiat: etenenkö ja olenko todella valmis muuttamaan toimintatapojani. Muutoksen,
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
112
TAO TULEVAISUUS
jonka välineet tuovat mentorointiprosessiin koetaan helposti siirtävän mentoroinnin painopisteen pois oleellisesta. Tämän vuoksi onkin prosessin alussa varattava riittävästi aikaa työmenetelmän opettelemiseen ja digivälineitä on otettava käyttöön rajatusti.
Esityksessämme kerromme onnistuneista eMentorointi-esimerkeistä ja mentorointiin soveltuvista työkaluista.
Edukata: osallistavalla muotoilulla opetus uusille urille
Tarmo Toikkanen, Aalto yliopisto
Avainsanat: design, muotoilu, osallistava muotoilu, oppimisaktiviteetit
Osallistavassa muotoilussa toimintaa kehitetään muotoilun keinoin, ottaen mukaan kaikki
siihen liittyvät tahot. Opetuksen tapauksessa siis oppilaitosjohto, opettajat, oppilaat, vanhemmat, yhteiskunta. Hyväksi havaituilla muotoilun menetelmillä saadaan lähes poikkeuksetta hyviä käytännön ratkaisuja uusiin ideoihin ja haasteisiin.
Opettajille tarkoitetussa osallistavan muotoilun Edukata-mallissa nojataan yli 2600 koulupilotin erinomaisiin tuloksiin. Sopivasti muotoillut oppimisaktiviteetit saavat opettajat kokeilemaan uusia opetustapoja ja teknologioita sekä parantavat oppilaiden motivaatiota, tulevaisuuden taitoja (21st century skills) sekä oppimistuloksia. Hyvistä tuloksista kertonee parhaiten se,
että vuosien 2010-2014 pilotit eivät jääneet piloteiksi, vaan jäivät opettajien jatkuvaan käyttöön ja levisivät kollegoille ilman tyrkyttämistä. Tämä posteri esittelee Edukata-menetelmän
perusrakenteen, tieteellisen taustan sekä empiiriset havainnot, joiden perusteella sen voi väittää
tuottavan erinomaisia tuloksia.
ePortfolio - yhteistä kehittämistä osaamisen tunnistamisen tueksi
Ilona Laakkonen, Jyväskylän yiopisto
Avainsanat: ePortfolio, oppijalähtöisyys, korkeakoulutus, yhteiskehittäminen
Korkeakoulujen tehtävänä on valmistaa opiskelijat työelämään ja tulevaisuuteen, jossa he pääasiassa toimivat asiantuntijoina. Oman osaamisen kehittäminen ja tunnistaminen, työelämätaidot ja kyky viestiä omaa asiantuntijuutta ovat tavoitteita, joihin korkeakouluissa haetaan
ratkaisuja.
Yliopistossamme on tehty käyttäjälähtöistä kehittämistyötä ja pilotointia ePortfolio-ympäristön rakentamiseksi ja mielekkäiden pedagogisten ja ohjauksellisten toimintamallien synnyttämiseksi syksystä 2012. ePortfolio on opiskelijan oma ympäristö, johon hän kokoaa elämän eri
osa-alueilta syntynyttä osaamista kokonaisuudeksi, ja joka tukee asiantuntijuuden kehittämistä
ja herättää pohtimaan työelämätavoitteita jo opiskelujen alkuvaiheessa. Oppijalähtöisiä, elämänmittaista oppimista ja asiantuntijaksi kasvamista tukevia pedagogisia ratkaisuja on kehitetty yhdessä opetushenkilöstön ja opiskelijoiden kanssa, ja palaute piloteista on ollut myönteistä.
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
113
Posterit
Verkostomainen kehittämistyö on synnyttänyt uusia avauksia ja opetuksen ja oppimisen käytänteitä myös henkilöstön osaamisen kehittämiseksi.
Posteri kertoo siis tarinan paitsi ePortfoliosta ja siitä saaduista kokemuksista osaamisen kehittämisen tukena, myös siitä, miten verkostomainen kehittämisen tapa vaikuttaa pedagogiikkaan
ja kenties saa aikaan laajempiakin muutoksia organisaatiossa.
Feeler, designing for supporting awareness and reflection in
learning
Eva Durall, Aalto University
Avainsanat: reflection, awareness, data visualization, learning
Self-awareness and reflection have been recognised as valuable skills that help students to better
control and regulate their learning process. From this perspective, developing awareness about
how different aspects of lifestyle have an impact on study performance is a first step towards
reflection, self-understanding and, ultimately, to autonomous learning.
Feeler is a design concept for a service and a prototype that seeks to encourage students to
develop awareness and reflect about how their level of wellbeing is connected to their learning
performance. The poster presents a scenario of use of the Feeler prototype in which data regarding brain activity, physical activity and rest are visualized. The case of use outlines main design
challenges identified in the contextual inquiry and introduces key design features that support
awareness and reflection.
The project, currently in a product design stage, builds on participatory design and a researchbased design process.
Jatkuva ohjaus ja opponointi opinnäytetyön tekemisessä
Vesa-Matti Sarenius, Jari Laru, Oulun yliopisto
Avainsanat: opinnäytetyö, verkko-ohjaus, osallistava ohjaus, jatkuva arviointi
Olemme luoneet mallin, jossa opiskelija luo heti työtä aloittaessaan dokumentin pilvipalveluun (Word Online/Google Doc) jonka hän jakaa ryhmämme wikisivuilla/Facebook-sivuilla
muiden nähtäväksi. Oppononentti vastuutetaan kommentoimaan työtä myös työskentelyn
aikana, ei pelkästään seminaarissa. Samoin työtävoivat kommentoida seminaarin muut opiskelijat ja tästä meillä on hyviä kokemuksiakin, sillä opiskelijat pyytävät usein kommenttia omaan
työhönsä ryhmän FB-sivulla.
Työ tehdään pilvipalvelussa ns. raakavalmiiksi eli työn valmistumisvaiheessa se siirretään lopulliseen valmiiksi muotoiltuun dokumenttipohjaan ja julkaistaan sähköisesti.
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
114
TAO TULEVAISUUS
Meidän ohjausmallimme on esimerkki nykyaikaisesta käytänteestä jonka avulla kurotaan oppilaitoksen ja ulkopuolisen (digitalisoituneemman) maailman välisiä eroja umpeen. Opiskelijat
ovat kiitelleet malliamme erittäin toimivaksi.
Koulun toimintakulttuuri TVT:n opetuskäytön estäjänä tai edistäjänä
Teemu Mikkonen, Antti Syvänen, Tampereen yliopisto / TRIM
Avainsanat: yhteisöllisyys, tvt:n opetuskäyttö, koulun toimintakulttuuri
Esittelemme posterissamme LeaD–hankkeeseen liittyvän osatutkimuksen lopputuloksia rehtorien ja opettajien TVT:n opetuskäyttöä estävistä ja edistävistä tekijöistä. Tutkimuksemme lähtökohtana oli selvittää peruskoulun opettajien ja rehtorien selityksiä, puolusteluita ja kritiikkiä
liittyen TVT:n käyttöön ja koulun yhteisöllisyyteen. Näiden näkemysten uskomme heijastavan
sitä miten opettajat innostuvat ja sitoutuvat käyttämään TVT -välineitä opetuksessaan pedagogisesti perustellulla tavalla.
Laaja-alaisen osaamisen ja tulevaisuuden oppimistaitojen
kehittymisen mittaaminen oppilaan itsearvioinnin avulla pelillisesti
Tomi-Pekka Niukkanen, Innofactor Software Oy
Avainsanat: arviointi, pelillisyys, laaja-alainen osamaainen, tulevaisuuden oppimistaidot, 21st century skills, oppilaan itsearviointi
Posterissa esitellään tulevaisuuden oppimistaitojen kehittymisen mittaamiseen tehtyä pedagogista mallia ja sitä varten kehitettyä sovellusta Innofactor Skilliä.
Innofactor Skilli perustuu suoraan tulevan opetussuunnitelman (2016) laaja-alaisen osaamisen
taitoihin, jotka on esitetty sovelluksessa lapselle sopivalla tavalla. Sovelluksen kehityksessä on
otettu vahva perusta myös uusimmista pedagogisista tutkimuksista ja tulevaisuuden taitojen
(21st century skills) kansainvälisistä viitekehyksistä. Jo nyt monessa koulussa oppimista suunnitellaan huomioiden oppilaan tulevaisuuden taitojen kehittyminen. Tämä sovellus mahdollistaa niiden kehittymisen mittaamisen.
Alakouluopetuksessa arviointia on perinteisesti tehty vahvasti opettajavetoisesti ja oppilaan itsearviointi on ollut vähäistä. Arviointi mittaa lähinnä oppiainessisältöjen hallintaa, ja vähemmän oppiainessisältöjen ulkopuolisten tietojen ja oppimistaitojen kehittymistä. Kehittymisen
mittaamisen tarpeeseen on kehitetty sovellus, joka mittaa oppilaan itsearvioinnin kautta hänen
tulevaisuuden taitojen kehittymistään.
Sovelluksen lähtökohtana on laaja-alaisten taitojen kehittymisen kuvaaminen niin yksilön,
kuin koko luokan tai koulun osalta. Sovellus antaa opettajalle monipuoliset työkalut kohdentaa opetustaan, jotta se vastaa paremmin oppilaiden yksilöllisten tarpeiden kehittymistä.
Yksittäinen oppilas saa sovelluksen avulla jatkuvaa palautetta oman oppimisen kehittymisestä.
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
115
Posterit
Luokat ilman rajoja
Harri Mantila, Maskun kunta
Tarja-Riitta Hurme, Turun yliopisto
Avainsanat: tutkimus, etävälineet, etäyhteydet, vuorovaikutus
Posterimme teemana on koululuokkien avautuminen ulkomaailmaan etävälineiden avulla.
Posteri jakautuu kolmeen osaan, jotka ovat “Etäopetus erityistilanteissa”, “Etävieraat ja etäkyselytunnit” sekä “Luokkien etävierailut”. Posterissa esitetään kattava kuva etävälineiden hyödyntämisestä osana koulutyötä.
Etäyhteydet tukevat sairastuneen lapsen koulunkäyntiä tilanteissa, jolloin oppilas joutuu olemaan pitkiä aikoja poissa koulusta (esim. pitkäaikaissairaat, tapaturmat, sisäilmaongelmat,
psyykkiset sairaudet). Keskitymme posterissa mm. tällaisiin etäopetuksen erityistilanteisiin.
Posterissa esitämme “Kouluun läheltä ja kaukaa” -tutkimuksen tuloksia käytännönläheisesti.
Tutkimus on laatuaan ensimmäinen Suomessa ja sen on toteuttanut Turun yliopisto vuonna
2014. Tutkimuksen lisäksi esittelemme kuvia aidoista tilanteista, joissa fyysinen koulurakennus
ei rajoita uuden oppimista. Etävälineiden käyttö mahdollistaa esimerkiksi poliisin vuorovaikutteisen kyselytunnin useille kouluille yhtä aikaa, sairaan lapsen osallistumisen oppitunnille ja
oppilaiden vierailun museoon luokasta poistumatta.
Mäntsälän mediatiimi
Sari Auramo, Ohkolan koulu, Juha Vartiainen, Mäntsälän lukio
Avainsanat: tabletti, oppiva yhteisö, oppilasagentti
Kunnassa sekä ala- että yläkoulujen käyttöön on hankittu OPH:n avustuksella vuosina 201314 tabletteja (iPad). Suurimmilla kouluilla tabletit ovat koko ajan koulun käytössä, pienempien
koulujen tapauksessa tabletit ovat useamman koulun yhteiskäytössä eli käytännössä kiertävät
koulujen sopimalla tavalla koulujen kesken.
Kunnassa ei aiemmin ole ollut paljon kokemusta tablettien käytöstä. Kouluttautumiseen on
perinteisten koulutusten lisäksi käytetty opettajien kuukausittaisia tapaamisia kokemusten jakamiseen. Hankkeella on myös oma blogi. Lisäksi edistyneemmät oppilaat ovat toimineet ”oppilasagentteina” sekä opettajille että oppilaille.
Kouluilla toimintaa on ollut myös kerhojen muodossa. Kerhoissa on mukana mediakasvatuspainoitteista toimintaa koulun oman arkipäivän dokumentoinnissa.
Haluamme jakaa hankkeen onnistumisia ja epäonnistumisia ITK-päivillä. Omassa kunnassamme uutta on erityisesti ollut opettajan ja oppilaan roolin kääntäminen.
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
116
TAO TULEVAISUUS
Opekasta voimaa TVT-kehitystyöhön
Heikki Sairanen, Tampereen yliopisto / TRIM
Avainsanat: toimintakulttuurin kehittäminen, tvt-opetus, kehittäminen
Esittelemme posterissamme laajalti käytettyä ilmaista verkkopalvelua ja erityisesti siihen liittyvää tutkimusta. Palvelua on käyttänyt yli 13 000 suomalaista opettajaa. Palvelun avulla
opettajat voivat arvioida omaa tieto- ja viestintätekniikan käyttöään ja verrata itseään muihin
opettajiin käytön saralla.
Palvelu on ollut kovassa käytössä jo useamman vuoden ajan, joten voimme sanoa jo melko paljon siitä, minkälaiset asiat edistävät ja minkälaiset estävät tieto- ja viestintätekniikan käyttöä.
Kuvailemme löydöksiä siitä, mitkä tekijät lisäävät tieto- ja viestintätekniikan käyttöä ja mitkä
estävät. Lisäksi kuvaamme sitä, miten tieto- ja viestintätekniikan käyttö on levinnyt suomalaisiin kouluihin.
Mitä tieto- ja viestintätekniikan käyttö on nyt? Mikä sen käyttöä selittää? Mitä sen käyttämisen lisäämiseksi voisi tehdä? Onko vastuu enemmän opettajalla vai koululla? Mistä on TVTmyönteinen toimintakulttuuri tehty?
Näihin kysymyksiin pyrimme vastaamaan.
Oppariblogi - blogipohjan käyttö kysymys-vastaus-periaatteella
Suvi Perttula, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Avainsanat: blogit, sosiaalinen media, opiskelijat, ammattikorkeakoulu, opinnäytteet, kysymykset,
vastaukset
Ammattikorkeakoulunsa suosituin blogi, joka vastaa opiskelijoiden ja opettajien kysymyksiin
koskien opinnäytetyön raportointia ja tiedon etsintää.
Kysymykset lähetetään sähköpostina, tai kerrotaan puhelimitse tai kasvotusten; muutama kysymys viikossa lukukausien aikana. Opiskelijoita mietityttävät lähdemerkinnät, tutkimusprosessiin kuuluvat asiat, tulosten havainnollistaminen ja raportin ulkoasu. Heitä kiinnostavat
myös tekijänoikeudet ja muut eettiset periaatteet. Yksilön kysymys vastaa yhteisön tarpeeseen
– lukijoita voi olla yli 300 päivässä.
Raportointi- ja tiedonhakutaitoja tarvitaan myös opintojen jälkeen, sillä ammatissa kuin ammatissa tehdään selvityksiä ja katsauksia.
Esimerkkejä kysymyksistä:
• Tutkimus alkaa kirjallisuuskatsauksella, niinkö?
• Korjaanko haastattelujen kirjoitusvirheet?
• Käsitteiden määrittely johdannossa vai muualla?
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
117
Posterit
• En omista Wordiä – haittaakse?
• Montako avainsanaa kuvailulehteen pitää laittaa?
• Taulukon nimi yläpuolelle, kuvion alapuolelle – mikä logiikka?
• Tutkimusaineisto talteen?
• Pitääkö kansainvälisten lehtien nimet kirjoittaa kokonaan vai lyhenteenä lähdeviitteeseen?
• Viittaus ajantasaiseen vai alkuperäiseen lakiin?
• Kärähdinkö Urkundissa?
• Tarvitseeko itse ottamissa kuvissa olla tieto, että olen ne itse ottanut?
• Saako työssä esiintyä kirosanoja?
• Käytetäänkö pohdinnassa lähteitä, jos asiat on mainittu aiemmin lähteiden kera?
Oppilaita osallistava pelisuunnittelu
Juhani Kärki, Helsingin opetusviraston mediakeskus
Avainsanat: osallistava oppiminen, Paikkatieto oppimisessa, mobiilipeli, Mobiilisti maailmaan -hanke, paikkatietosovellukset, mobiilivälineet, paikkatieto, Action track
Helsingin opetusviraston peruskoulujen oppilaille järjestettiin 2014 syyslukukauden aikana
mobiilipelien suunnittelukilpailu Mobiilisti maailmaan -hankkeessa. Pelit tuli toteuttaa oppilaiden suunnitelmien pohjalta. Tämä oppilaita osallistava malli onnistui mainiosti ja sai myös
opettajilta runsaasti myönteistä palautetta. Kerromme, millaisia pelejä oppilaat toteuttivat alla
olevien kriteerien pohjalta.
Mobiilipelin kriteerit:
1. Pelissä tulee olla vähintään kahdeksan erillistä mobiilia paikkatietoa hyödyntävää ”tehtävärastia” (mobiilialusta vapaa).
2. Pelissä tulee olla kehyskertomus tai tarina, joka määrittää pelin sisällölliset tavoitteet.
3. Pelin sisällölliset tavoitteet tulee pohjautua opetussunnitelman tavoitteisiin.
4. Pelin tulee edistää oppilaiden irtautumista luokkahuonetyöskentelystä.
5. Osallisuutta edistävät elementit katsotaan pelissä eduksi.
6. Olisi hyvä, että pelissä päämäärään päästään keskinäisen yhteistyön kautta.
7. Pelin sisällön tulee olla käytettävissä missä tahansa ympäristössä (siirrettävyys).
8. Pelin tulee aktivoida luokallinen perusopetuksen oppilaita ainakin kahdeksi tunniksi.
9. Pelistä tulee julkaista blogikirjoitus, mielellään blogi.
10. Lisäksi: Peliä tulee peluuttaa toisen koulun luokalla. (Mobiilisti maailmaan-hanke avustaa tässä pyynnöstä.)
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
118
TAO TULEVAISUUS
Oppimista olohuoneissa
Susanna Ruohomäki, Katrin Kippasto, Satakunnan ammattikorkeakoulu, kirjastopalvelut
Avainsanat: Tiedonhaun opetus, monimuotoinen opetus, verkko-ohjaus, osallistava ohjaus,
ammattikorkeakoulukirjastot
Satakunnan ammattikorkeakoulun kirjastossa tiedonhankinnan opetusta uudistettiin
tänä syksynä. Uteliaisuus, halu ja tarve kokeilla erilaisia toimintatapoja antoivat sysäyksen
tiedonhankinnan opetuksen muutokselle.
Tiedonhankinnan opetusta lähdettiin uudistamaan osallistavampaan suuntaan. Muutama
vuosi sitten kirjastossa lanseerattiin opinnäytevaiheen opiskelijoiden tiedonhakua palveleva
INFOtelakka. Se tarjoaa henkilökohtaista tiedonhaun opastusta opiskelijoille ajanvarauksella.
Hyvät kokemukset INFOtelakan ohjauksista kannustivat kokeilemaan samantyyppistä toimintamallia aikuis- ja aloittavien opiskelijoiden kanssa.
Aikuisopiskelijoiden tiedonhankinnan ohjausta on Kuninkaisten kampuksella kehitetty verkko-ohjauksena. Opiskelija saa ohjauksensa sananmukaisesti kotiin omaan olohuoneeseensa.
Verkko-ohjaus toteutetaan HILL-verkkoluentojärjestelmällä. Se on SAMKin, IBM:n ja Ciscon
yhteistyönä kehitetty teknispedagoginen konsepti. Ohjaus tapahtuu tekniikan avulla - ei sen
ehdoilla - ajasta ja paikasta riippumatta opiskelijoiden omilla laitteilla.
SAMKin kirjaston tiloja on osallistavan ohjausmallin myötä uudistettu. Kirjastotilojen läheisyyteen on sisustettu rennon kotoisasti opiskelijan olohuoneita. Tiedonhankinnan ohjauksessa
hyödynnetään uusia tiloja ja kirjastosta lainattavia laitteita. Opiskelu tapahtuu pienryhmissä
ongelmaperustaisesti. Uuden ohjausmallin luomiseen on tarvittu laajaa yhteistyötä, uusia tiloja, laitteita sekä opiskelijoiden ja henkilöstön aktiivista osallistamista.
Osaamistarjotin.fi – yrittäjien ja opiskelijoiden kohtaamispaikka
Matti Mäkelä, Minna Haasio, Sedu/ Opinlakeus
Avainsanat: osaamistarjotin, verkkopalvelu, yrittäjät, opiskelijat, opinlakeus, yhteistyökumppanit
Osaamistarjotin.fi -verkkopalvelu on Etelä-Pohjanmaan opiskelijoiden ja yrittäjien sähköinen
palvelu, jossa opiskelijat tarjoavat osaamistaan yritysten käyttöön opiskelijayrityksen kautta
sekä esim. opinnäytteiden, harjoitustöiden, työssäoppimisen tai muiden projektien muodossa.
Yritykset voivat tarjota opiskelijoille työtoimeksiantoja - isoja tai pieniä ja löytää näin osaamista, jota itsellä ei ole tai vaikkapa tulevan uuden työntekijän kasvamaan jo opiskeluaikana yrityksen työkulttuuriin. Osaamistarjottimen käyttäminen on yrittäjille ja opiskelijoille maksutonta.
Palvelu on käynnistetty ESR-rahoitteisessa Koulutuskeskus Sedun hallinnoimassa hankkeessa:
Yrittäjyyskavatuksen foorumit. Myöhemmin palvelua on kehitetty SeDuuni2-hankkeessa ja
sen ylläpito on siirretty Opinlakeus-oppilaitosverkostolle. Opinlakeus tekee yhteistyötä palvelun ylläpidossa ja edelleenkehittämisessä Seinäjoen seudun elinkeinokeskuksen (SEEK) kanssa.
Yhteistyössä ovat lisäksi mukana Sedu, Seinäjoen Yrittäjät ja Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät.
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
119
Posterit
Some-aakkoset
Matleena Laakso, Freelancer
Auli Nikkanen, Tampereen kaupunki, eVarikko
Avainsanat: sosiaalinen media, Mobiilioppiminen, lisätty todellisuus, ryhmätyöskentely, hanke
Posteri esittelee joukon sosiaalisen median palveluita, joihin voi tutustua lisätyn todellisuuden
avulla. Aurasma avaa posterin kirjaimista mm. animaatioita, vinkkejä ja ohjeita. Osa niistä on
rakennettu Aurasmalla, osa muilla välineillä. Posterissa leikitellään lisätyn todellisuuden mahdollisuuksilla ja esitellään visuaalinen yhteenveto suuresta määrästä digitaalista sisältöä.
Posteri esittelee idean, miten oppijoiden, ryhmien tai hankkeiden eri välineillä tuottamaa sisältöä kootaan yhteen. Julisteeksi koottavan yhteenvedon voi kiinnittää oppimistilan seinälle,
mutta some-aakkosen sijaan aiheeksi käyvät esim. ruoka-aineet tai Euroopan maat. Jos julisteita painetaan hankkeelle, voidaan digitaalista sisältöä lisätä vähitellen tulosten syntyessä.
Posterinäyttelyssä voi tutkia posterin sisältöjä ja ideoida esittelijöiden kanssa vastaavaa omaan
työhönsä. Jaossa on yksittäisiä some-aakkosia, jotta mukaan voi ottaa vinkkejä niistä sisällöistä,
mitkä erityisesti itseä innostavat.
Posterin sisällöissä hyödynnetään myös tekijöiden verkostojen avoimella lisenssillä jaettua sisältöä, ihan muistutuksena siitä, että kaikkea ei tarvitse tehdä itse. Tämä CC BY-SA -lisenssillä
julkaistava posteri on ideoitu ITK-konferenssiin. Se syntyi ihastumisesta Aurasmaan ja sosiaalisen median mahdollisuuksiin.
Sosiaalinen media luonnontieteiden opetuksessa
Satu Helppolainen, Maija Aksela, Helsingin yliopisto
Avainsanat: täydennyskoulutus, sosiaalinen media, luonnontieteet, koulutusmalli, survey-tutkimus
Sosiaalisen median avulla on mahdollista laajentaa opiskelijoiden oppimisympäristöjä, parantaa korkeampaa ajattelua ja lisätä sekä formaalia että informaalia oppimista. [Chen & Bryer,
2013] Sen yhdistäminen opetukseen voi parantaa myös motivaatiota [Orachorn, 2012] ja oppimistuloksia [Cao, Ajjan & Hong, 2013]. Lisäksi sosiaalinen media tarjoaa mahdollisuuden
interaktiiviseen yhteistyöhön.
Tässä survey-tutkimuksessa tutkimme suomalaisten luonnontieteiden opettajien sosiaalisen
median käyttöä, mahdollisuuksia ja haasteita sekä tuen tarvetta kouluopetuksessa verrattuna
muihin TVT:n käyttömuotoihin. Tulokset esitellään tarkemmin posterissa. Lisäksi tuodaan
esille tutkimuksen pohjalta luotu opettajien koulutusmalli.
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
120
TAO TULEVAISUUS
Systeemiset oppimisratkaisut
Marja Kankaanranta, Heta Kangasniemi, Jyväskylän yliopisto
Avainsanat: tietotekniikka, oppimisratkaisu, suunnittelu, käyttöönotto, lokalisointi
Viimeinen vuosikymmen on ollut nopeaa tieto- ja viestintätekniikan kehittymisen aikaa.
On myös saatu runsaasti innostavia kokemuksia pedagogis-teknologisten ratkaisuiden kehittämisestä ja hyvistä käytänteistä tietotekniikan käyttöönotossa. Koulut eivät kuitenkaan ole
omaksuneet tietotekniikkaa käyttöönsä opetuksessa ja oppimisessa siinä määrin kuin tekniset
ratkaisut tarjoavat käyttömahdollisuuksia. Tietoteknisten ratkaisuiden käytössä on vaihtelua
eri puolilla Suomea mm. kouluasteiden välillä, mutta myös yksittäisen koulun sisällä. Tämä
on johtanut siihen, että oppilaat ovat epätasavertaisessa tilanteessa suhteessa mahdollisuuksiin
hyödyntää tietoteknisiä ratkaisuja 2000-luvun osaamisen edistämisessä. Tämä posteri esittelee
tuloksia Systeemiset oppimisratkaisut (SysTech) –hankkeesta, jonka tarkoituksena on saada
tietotekniikkaan perustuvista oppimisratkaisuista luonteva osa oppimisen ja opetuksen arkea.
SysTech on vuosien 2012-2015 aikana rakentanut monialaisen arvoverkon oppimisratkaisuiden kehittämiselle ja käytön edistämiselle. Systech-arvoverkko koostuu neljästä komponentista: 1) tutkimuslähtöiset periaatteet, mallit ja menetelmät oppimisratkaisuiden suunnittelulle, käytölle ja lokalisoinnille, 2) oppimisratkaisuiden tuoteperhekokonaisuus, joka koostuu
arvioiduista suomalaisista ja ulkomaisista oppimisratkaisuista, 3) pedagogisen käyttöönoton
verkosto ja 4) kansainvälinen kumppaniverkostos. Posteri esittelee Systech-arvoverkon syklisen
prosessimallin sekä tutkimuslähtöiset periaatteet.
Tee se itse (DIYLab) – oppilas oman oppimisensa aktiivisena
toimijana
Mikko Ojala, Oulun yliopisto, täydentävien opintojen keskus
Kerttuli Saajoranta, Oulun yliopisto, normaalikoulu
Avainsanat: tutkiva oppiminen, DIY, digitaaliset taidot, itseohjautuvuus, digitaalinen kulttuuri
DIYLab (Do It Yourself in Education: Expanding Digital Competence To Foster Student
Agency And Collaborative Learning) on Euroopan Unionin Life Long Learning -ohjelmasta
rahoitettu kansainvälinen vuosina 2014 – 2016 toteutettava hanke, jonka tarkoitus on nostaa
oppilas digitaalisen kulttuurin kuluttajasta tekijäksi myös opetuksessa. Barcelonassa, Prahassa
ja Oulussa yliopistot ja koulut vastaavat tietoyhteiskunnan tarpeisiin tukemalla oppilaiden
elinikäisen oppimisen taitoja. Taidot ovat yhteisiä eri oppiaineille ja eri koulutussektoreille.
Oppilaita ohjataan yhteisöllisyyteen, vertaisoppimiseen, luovaan ongelmaratkaisuun, kriittiseen ajatteluun ja kokemukselliseen oppimiseen. Kaiken tekemisen taustalla on digitaalinen kompetenssi: kuinka teknologia auttaa tavoitteellista oppimista. Suomessa hanke tukee
OPS2016:n tavoitteita ja koko Euroopassa koulutuspoliittisia linjauksia. Projektissa jokainen
koulu ja yliopisto toteuttavat pilottikokeilun opiskelijaryhmän kanssa. Peruskoulun luokista toimijoina ovat 5. ja 9. luokan oppilaat. Yliopistot valitsevat omaan toimintaansa sopivan
kohderyhmän.
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
121
Posterit
Työvaltaisilla metodeilla buustia merkonomin opintopolkuun
Laura Lehto, Mimmi Heiniö, InnoOmnia
Avainsanat: Mobiilioppiminen, Innomerkonomit, Työvaltaisuus
Oppimisympäristöt sulautuvat yhä enemmän työelämään, kuten esimerkiksi toimintamallissa,
jossa merkonomiopiskelijat ja yrittäjät tekevät uudenlaista yhteistyötä yhdistämällä työvaltaista
oppimista, mobiilioppimista ja sosiaalista mediaa. Opiskelijoilla yrittäjyys on iso osa opintoja
ja ammattiin opiskellaan oikean tekemisen kautta. Lisäksi opinnoissa hyödynnetään uutta teknologiaa sekä tieto- ja viestintätekniikkaa ja työssäoppimispäivinä työvälineenä toimivat mobiililaitteet. Työvaltaisuus motivoi opiskelijoita käytännönläheisyydellään, yhteisöllisyydellään
ja autenttisuudellaan.
Merkonomiopiskelijat pääsevät heti ensimmäisestä vuodesta lähtien toteuttamaan innovaatioprojekteja aidoissa työelämäympäristöissä. Opiskelu on monimuotoista ja mobiilia ja yhteisöllinen työskentelytapa luo positiivisen ympäristön nuorille opiskelijoille. Opiskelijat pääsevät
aidosti mukaan yritysten toimintaan, ja vastaavasti yrittäjät saavat uusia, raikkaita näkökulmia
jokapäiväisiin työtehtäviin.
Tämän posterin ja PechaKuchan kautta päästään kurkistamaan yhden opiskelijan kasvutarinaan.
Esityksessä ja posterissa kuullaan opiskelijan tarinan kautta kuinka uudenlaiset, työvaltaiset metodit ovat vaikuttaneet innomerkonomien oppimiseen, tulevaisuuden suunnitelmiin
ja kasvuun. Esittäjät valottavat oppilaiden kokemuksia, kompastuskiviä ja onnistumisia
merkonomiopinnoissa.
Tule kokemaan opiskelijan tarina!
Video annotation app for enhancing peer-to-peer informal learning
in work contexts
Merja Bauters, Jana Pejoska, Aalto University
Avainsanat: Video Annotation, Situational Learning, Smart tags.
Enabling peer-to-peer informal learning in work contexts is essential for a continuous professional upgrade for the workers. In order to promote these activities, it is necessary to provide
a tool that allows workers easily document and share their knowledge and work practices with
others.
Ach So! is a prototype tool for recording, annotating and sharing short videos. It is an androidbased mobile app designed to be used on-the-go for capturing interesting aspects, activities and
situations at the workplace. Once recorded, the user can annotate the video clips in the exact
event in the timeline and attach that to a specific point of interest inside the recording. The
videos are stored in a cloud and can be easily shared with a private group of users, or shared
publicly. The app includes a smart tagging feature, where a QR code of a video clip can be
attached to a physical point.
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
122
TAO TULEVAISUUS
> PECHAKUCHAT
> torstai ja perjantai 16.–17.4.2015
Amk-opiskelijoiden ajatuksia digitaalisesta mediasta
Tuija Marstio, Laurea amk
Avainsanat: oppimisympäristö, sosiaalinen media, korkeakoulutus, digitaaliset taidot, verkko-opiskelu, digitaalinen media
Teknologia on keskeisessä asemassa tämän päivän nuorten elämässä. Korkeakouluissa opiskelevia nuoria aikuisia luonnehditaan diginatiiveiksi, Y-sukupolveksi. Opettajakunta edustaa
puolestaan X-sukupolvea (1960 -1980 välillä syntyneet). X- ja Y-sukupolvet suhtautuvat eri
tavoin teknologiaan, oppimiseen ja työn tekemiseen. Kun pohditaan oppimisen tulevaisuutta,
usein kysellään X-sukupolven näkemyksiä (tulevaisuustutkijat, opettajat ja muut asiantuntijat).
Oppijoiden itsensä ajatukset jäävät varjoon. Miten nuoret aikuiset ajattelevat digitaalisuuden
muuttavan oppimista korkeakoulussa seuraavien viiden vuoden aikana? Miten se on jo nyt vaikuttanut heidän mediakäyttöönsä opiskelussa sekä vapaa-aikana? Kokevatko he olevansa edelläkävijöitä, tarkkailevia seuraajia, kelkasta pudonneita tai kenties vastarannan kiiskejä? Näitä
näkemyksiä esittelemme ITK-päivillä värikkäästi ja Pecha Kuchan vauhdikkaasti.
Esityksemme pohjautuu Laurea ammattikorkeakoulussa parhaillaan toteutettuun tutkimukseen, jossa kartoitamme opiskelijoidemme visioita tulevaisuuden oppimisesta parhaassa ja pahimmassa mahdollisessa tapauksessa. Kohderyhmänä ovat kaikki Laurean opiskelijat. Osana
tutkimusta analysoimme myös opisklijoiden tapoja hyödyntää digitaalista mediaa, e-aineistoja
sekä heidän kokemuksiaan opiskelusta verkossa.
Valitsimme esittämistavaksi Pecha Kuchan, koska haluamme haastaa itsemme kokeilemaan
tätä kiteyttämisen taitoa jalostavaa esitysformaattia. Se antaa meille mahdollisuuden esitellä
tuloksia maksimaalisen visuaalisesti opiskelijan ja opettajankin rooleihin heittäytyen.
Digitaalisia oppimisympäristöjä fyysisen tilan näkökulmasta
Hilla Rudanko, Arkkitehdit Rudanko & Kankkunen Oy
Kehittää digitaalisia oppimisympäristöjä fyysisen tilan näkökulmasta.
DIYLab – Do It Yourself In Education
Antti Peltonen, Oulun yliopisto, täydentävien opintojen keskus
Avainsanat: tutkiva oppiminen, DIY, digitaaliset taidot, yhteiskuntataidot, itseohjautuvuus, digitaalinen kulttuuri
DIYLab – Do It Yourself In Education on EU-hanke, jossa on mukana Oulun yliopisto,
Barcelonan yliopisto ja Prahan Kaarlen yliopisto yhteistyökoulujensa kanssa. Hankkeessa vie-
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
123
Pechakuchat
dään ala- ja yläkoulujen ja yliopisto-opetuksen käytäntöihin DIY-ideologiaa (tee se itse) niin,
että hankkeessa edistetään oppilaiden tulevaisuuden yhteiskuntataitoja, kuten digitaitoja, itseohjautuvuutta, kollaboraatiota ja tutkivaa työotetta. Tavoitteena on nähdä oppilas digitaalisen
kulttuurin kuluttajan sijasta aktiivisena tekijänä ja tuottajana. Samalla opettajan rooli muuttuu
entistä enemmän ohjaajaksi, tukijaksi ja kannustajaksi. Esityksessä pureudutaan tulevaisuuden
yhteiskuntataitojen ytimeen oppilaan, opettajan, koulun ja hankkeen näkökulmasta. Samalla
esitellään, kuinka näitä taitoja edistetään päästämällä oppilaat oman oppimisensa aktiiviseksi
toimijaksi. DIYLabin Pecha Kucha toteutetaan yliopiston ja koulun vuoropuheluna. Aiheesta
esitellään ITK:ssa myös posteri.
Edukata: osallistavalla muotoilulla opetus uusille urille
Tarmo Toikkanen, Aalto yliopisto
Avainsanat: design, muotoilu, osallistava muotoilu, oppimisaktiviteetit
Osallistavassa muotoilussa toimintaa kehitetään muotoilun keinoin, ottaen mukaan kaikki
siihen liittyvät tahot. Opetuksen tapauksessa siis oppilaitosjohto, opettajat, oppilaat, vanhemmat, yhteiskunta. Hyväksi havaituilla muotoilun menetelmillä saadaan lähes poikkeuksetta hyviä käytännön ratkaisuja uusiin ideoihin ja haasteisiin.
Opettajille tarkoitetussa osallistavan muotoilun Edukata-mallissa nojataan yli 2600 koulupilotin erinomaisiin tuloksiin. Sopivasti muotoillut oppimisaktiviteetit saavat opettajat kokeilemaan uusia opetustapoja ja teknologioita sekä parantavat oppilaiden motivaatiota, tulevaisuuden taitoja (21st century skills) sekä oppimistuloksia. Hyvistä tuloksista kertonee parhaiten
se, että vuosien 2010-2014 pilotit eivät jääneet piloteiksi, vaan jäivät opettajien jatkuvaan
käyttöön ja levisivät kollegoille ilman tyrkyttämistä.Tässä PechaKucha-esityksessä kerromme
Edukatan tarinan ensimmäisistä piloteista viimeisimpiin Edukata-fasilitaattorityöpajoihin asti.
ePortfolio - yhteistä kehittämistä osaamisen tunnistamisen tueksi
Ilona Laakkonen, Jyväskylän yiopisto
Avainsanat: ePortfolio, oppijalähtöisyys, korkeakoulutus, yhteiskehittäminen
Korkeakoulujen tehtävänä on valmistaa opiskelijat työelämään ja tulevaisuuteen, jossa he pääasiassa toimivat asiantuntijoina. Oman osaamisen kehittäminen ja tunnistaminen, työelämätaidot ja kyky viestiä omaa asiantuntijuutta ovat tavoitteita, joihin korkeakouluissa haetaan
ratkaisuja.
Yliopistossamme on tehty käyttäjälähtöistä kehittämistyötä ja pilotointia ePortfolio-ympäristön rakentamiseksi ja mielekkäiden pedagogisten ja ohjauksellisten toimintamallien synnyttämiseksi syksystä 2012. ePortfolio on opiskelijan oma ympäristö, johon hän kokoaa elämän eri
osa-alueilta syntynyttä osaamista kokonaisuudeksi, ja joka tukee asiantuntijuuden kehittämistä
ja herättää pohtimaan työelämätavoitteita jo opiskelujen alkuvaiheessa. Oppijalähtöisiä, elämänmittaista oppimista ja asiantuntijaksi kasvamista tukevia pedagogisia ratkaisuja on kehitet-
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
124
TAO TULEVAISUUS
ty yhdessä opetushenkilöstön ja opiskelijoiden kanssa, ja palaute piloteista on ollut myönteistä.
Verkostomainen kehittämistyö on synnyttänyt uusia avauksia ja opetuksen ja oppimisen käytänteitä myös henkilöstön osaamisen kehittämiseksi.
Posteri kertoo siis tarinan paitsi ePortfoliosta ja siitä saaduista kokemuksista osaamisen kehittämisen tukena, myös siitä, miten verkostomainen kehittämisen tapa vaikuttaa pedagogiikkaan
ja kenties saa aikaan laajempiakin muutoksia organisaatiossa.
Feeler, designing for supporting awareness and reflection in
learning
Eva Durall, Aalto University
Avainsanat: reflection, awareness, data visualization, learning
Self-awareness and reflection have been recognised as valuable skills that help students to better
control and regulate their learning process. From this perspective, developing awareness about
how different aspects of lifestyle have an impact on study performance is a first step towards
reflection, self-understanding and, ultimately, to autonomous learning.
Feeler is a design concept for a service and a prototype that seeks to encourage students to
develop awareness and reflect about how their level of wellbeing is connected to their learning
performance. The poster presents a scenario of use of the Feeler prototype in which data regarding brain activity, physical activity and rest are visualized. The case of use outlines main design
challenges identified in the contextual inquiry and introduces key design features that support
awareness and reflection.
The project, currently in a product design stage, builds on participatory design and a researchbased design process.
Harppauksia ja askelia kuluttajan teknologiaosaamiseen
Marjaana Manninen, Opetushallitus
Avainsanat: arviointi, ikäkausi ja edellytykset, oppimisjatkumo, kuluttajaosaaminen, kompetenssi,
valinnat, sopimukset, kustannustietoisuus, opetussuunnitelma
Osaamme käyttää teknologiaa, mutta osaammeko kuluttaa teknologiaa? Aikuisuus ei tarkoita enää arjen osaamista ja digitalisoitumiseen liittyvään osaamiseen ei ole kasvatusperinnettä.
Missä ja miten syntyy arjen edellyttämä teknologiaosaaminen? Kuluttaja-asiat ovat perinteisesti
olleet ylempien vuosiluokkien opetukseen ja aikuiselämän tarpeisiin liittyviä tietoja ja taitoja.
Teknologian muutos ja digitalisoituminen sekä siihen liittyvä kasvatusperinteen puuttuminen
kodeissa tekee tarpeelliseksi opettaa kuluttajataitoja diginatiiveille jo alemmilla vuosiluokilla
koulussa.
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
125
Pechakuchat
Teknologian kuluttamiseen liittyy taloudellinen ajattelu, oikeuksien ja vastuiden tunnistaminen sekä ymmärrys kaupallisesta vaikuttamisesta. Kuluttajan teknologiaosaamisen sisältöjä ovat
mm. valinnat, arviointi, sopimusten hallinta, vastuut, oikeudet sekä tietoisuus kustannuksista
ja riskeistä. Eri ikäisenä vallitsee erilaiset osaamisvaatimukset. Arjen taitojen oppimisjatkumo
laaja-alaisena osaamisena sekä yhteistyö ovat uutta opetussuunnitelma-ajattelua. Lyödäänpä
viisaat virtuaalipäät yhteen perinteistä teknologiajärkeä hyväksikäyttäen. Luodaan askelmat
kuluttajan teknologiaosaamisen tietojen, taitojen, tahdon, asenteiden ja toimintavalmiuksien
kehittämistyöhön.
Kuluttajakasvatuksen oppimispolun suuntaviivat ovat muodostuneet yhteistyössä ja kansallisen opetussuunnitelman perustetyön rinnalla. Teknologian käyttö opetuksessa ja arjessa edellyttää opettajalta kuluttajaosaamista sekä kuluttajanäkökulman tiedostamista. Onnistuminen
edellyttää perityn ja totutun hylkäämistä ja ottaa uudenlaisia pedagogisia askelia teknologisten
harppausten rinnalla.
Hypekäyrä opetusteknologian tulevaisuuden ennustamisen
työkaluna
Johannes Pernaa, e-Oppi
Avainsanat: tulevaisuus, hypekäyrä, opetusteknologia, Gartner, Pecha Kucha
Tässä esityksessä analysoidaan opetusteknologian tulevaisuusnäkymiä Gartnerin teknologiahypekäyrän avulla. Gartner on yksi maailman johtavista informaatioteknologian konsultointiyrityksistä. Yksi Gartnerin käytetyimmistä tuotteista on hypekäyrä, joka visualisoi eri alojen
teknologista kehitystä tulevaisuuden päätösten tekemisen tueksi. Gartner mallintaa vuosittain
hypekäyrän myös opetusteknologialle.
Esittelen hypekäyrän avulla miten opetusteknologia kehittyy ja mitkä opetusteknologiset innovaatiot kasvavat tai häviävät tulevaisuudessa. Esitys sopii kaikille, jotka tekevät opetusteknologiaa käsitteleviä päätöksiä ja valintoja. Mallin avulla voidaan analysoida seuraavia ajanjaksoja
(esimerkit vuoden 2014 mallista):
• alle 2 vuotta (avoimet oppimateriaalit ja 802.11n)
• 2-5 vuotta (BYOD, e-kirjat, pilvipalvelut)
• 5-10 vuotta (adaptiiviset e-kirjat, Big Data)
• yli 10 vuotta (kvanttitietokoneet ja COBIT)
• häviävät ennen kaupallista yleistymistä (MOOC).
Tämä esitys on laadittu Pecha Kucha -muotoon sen vuoksi, että 20 kuvaa on erinomainen tapa
esittää yllä mainittuja ajanjaksoja ja niiden mukana esiteltävien teknologioiden käyttökulttuuria. Kuvasarja luo katsojalle visuaalisen maailman, joka auttaa muodostamaan kehityksestä
eheän kokonaiskuvan. Esitykseen tullaan valitsemaan 20 opetusteknologiaa, jotka koskettavat
eniten Suomessa käytössä olevia opetusteknologiakonventioita.
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
126
TAO TULEVAISUUS
Jatkuva ohjaus ja opponointi opinnäytetyön tekemisessä
Jari Laru, Oulun yliopisto
Avainsanat: jatkuva ohjaus
Olemme luoneet mallin jossa opiskelija luo heti työtä aloittaessaan dokumentin pilvipalveluun
(Word Online/Google Doc) jonka hän
jakaa ryhmämme wikisivuilla/Facebook-sivuilla muiden nähtäväksi. Oppononentti vastuutetaan kommentoimaan työtä myös työskentelyn aikana, ei pelkästään seminaarissa. Samoin
työtävoivat kommentoida seminaarin muut opiskelijat ja tästä meillä on hyviä kokemuksiakin,
sillä opiskelijat pyytävät usein kommenttia omaan työhönsä ryhmän FB-sivulla.
Työ tehdään pilvipalvelussa ns. raakavalmiiksi eli työn valmistumisvaiheessa se siirretään lopulliseen valmiiksi muotoiltuun dokumenttipohjaan ja julkaistaan sähköisesti.
Meidän ohjausmallimme on esimerkki nykyaikaisesta käytänteestä jonka avulla kurotaan oppilaitoksen ja ulkopuolisen (digitalisoituneemman) maailman välisiä eroja umpeen. Opiskelijat
ovat kiitelleet malliamme erittäin toimivaksi.
Järkikäytön somepaketti opettajille – 10 käskyä kantapään kautta
Merja Taipaleenmäki, Citynomadi Oy
Avainsanat: paikkatieto, some, tabletit, liikunta, iPad, etiketti, oppimisreitit, oppimispelit, suunnistus, kasvienkeräys, maantiede, biologia, pelaaminen, palaute, design learning
Tablettien rooli kasvaa koulutyöskentelyssä. Jos kouluun on ostettu padit ja pelit, mitä tehdä.
Jos ei ole, niin mitä sitten? Onko hyväksyttävä ja onko reilua oppilaiden omien mobiililaitteiden hyödyntäminen koulutyöskentelyssä ja mitä järkevää käyttöä tableteille löytyy kouluissa?
Design learning nostaa päätään, mitä tableteilla voi tehdä?
Oppilaat somettavat ja pelaavat kännykällään jatkuvasti. Kuinka koulu voi hyödyntää tätä
energiaa opetuksessa ja oppilaan some-taitojen suuntaamisessa hyötykäyttöön jo kouluaikana?
Esityksessä pohditaan oppilaiden some-harrastuksen suuntaaminen rakentavaan sosiaalisen
median hyödyntämiseen.
Esimerkkinä Citynomadin oppimisreitit ja niillä olevien sosiaalisen median työkalujen käyttö.
Sivutaan myös oppimisreitillä tapahtuvaa muuta (mahdollista) some-käyttöä Humoristinen
ja hyödyllinen esitys, joka varmasti auttaa opettajia arjen koulutyössä ja antaa eväitä arvioida,
mitä etua koulutyöskentelyssä on koulun omilla mobiililaitteilla oppilaiden omiin mobiililaitteisiin nähden tai päinvastoin.
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
127
Pechakuchat
Kiltakoulut-verkoston kevätkuulumiset
Jari Välkkynen, Ammattiopisto Tavastia
Avainsanat: sosiaalinen media, ammatillinen koulutus, vertaisoppiminen, verkosto, portfolio
Kiltakoulut-verkosto jatkaa tietoteknologian hyödyntämistä, kehittämistä ja jakamista ammatillisessa koulutuksessa. Vakiintuneet blogi-wiki-mobiililaite-verkkokeskustelu -someympäristöt täydentyvät eri aloille sopivilla sovelluksilla, jotka sopivat kantaviin vertaisoppimisen, eri alojen yhteisprojektien ja työelämäkumppaneiden sekä työssäoppimisen teemoihin.
Portfoliona toimivaan blogiin voi upottaa hyvin monenlaista sisältöä. Erityisesti Thinglinkiä
opiskelijat ovat hyödyntäneet monipuolisesti esim. työohjeisiin, sanastoihin, suunnitelmiin ja
visuaalisiin CV-esityksiin.
Verkoston toiminta perustuu pitkälti opettajien ja opiskelijaryhmien internetissä tapahtuvaan yhteistyöhön valtakunnallisesti, vaikka vuotuiset live-tapaamiset ovat myös tärkeitä.
Ammatillisten opettajakorkeakoulujen kautta on saatavilla lähi- ja verkkojaksoja sisältävää
valmennusta opetushenkilöstölle. Valmennusten avulla toimintamalli on levinnyt jo useille aloille ammatillisiin oppilaitoksiin ympäri Suomea, mutta reilut 30 kiltaa on vasta hyvä
alku. Toimintamallista voi parastaa toimivaksi testattuja menetelmiä omasta alasta riippumatta ja vuonna 2015 tulossa olevan tutkintojen uudistuksen myötä verkostolla on entistä
enemmän annettavaa kohti ilmiöpohjaista oppimista matkalla olevalle yleissivistävälle koulutukselle. PechaKucha on loistava muoto tuoda tiivistetysti kaikki olennainen tieto kuulijalle.
Yksityiskohtaisempaa keskustelua voi jatkaa mainiosti verkoston toimijoiden kanssa esityksen
jälkeen.
Kohti rajatonta luokkaa
Antti Huttunen, Turun kaupungin sivistystoimi, TOP-keskus
Avainsanat: Etäopetus, etävierailu, sairastunut oppilas
Pecha Kucha-esityksessä kerromme etäopetuksen hyvistä käytänteistä ja malleista.
Tarjoamme käytännön vinkkejä etäopetuksen järjestämiseen tilanteissa, jolloin oppilas joutuu
olemaan pitkiä aikoja poissa koulusta esimerkiksi sairastumisen tai tapaturman vuoksi. Lisäksi
esittelemme tilanteita, joissa fyysinen koulurakennus ei rajoita uuden oppimista vaan etäyhteyden avulla opetukseen on liitetty asiantuntijan puheenvuoroja tai koululuokka on tehnyt
virtuaalivierailun museoon. Tämä luokka ilman rajoja - malli mahdollistaa myös pitkäaikaissairaan oppilaan liittämisen osaksi luokan toimintaa ilman että oppilas tuntee itsensä erilaiseksi
kuin muut.
Mistä opettaja ja vanhemmat saavat apua sairastuneen oppilaan etäopetuksen järjestämiseen?
Mitä opettajan tarvitsee tietää järjestäessään etäopetusta pitkään poissa olevalle oppilaalle?
Miten sairastunut oppilas voidaan pitää kiinni luokan arjessa? Miten etälaitteiden avulla voi-
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
128
TAO TULEVAISUUS
daan oppia ilman fyysisen koulurakennuksen rajoituksia? Miten järjestän luokkani etävierailun? Miten etäopetus voi palvella uuden opetussuunnitelman toteutumista?
Koulun toimintakulttuuri TVT:n opetuskäytön estäjänä tai edistäjänä
Antti Syvänen, Tampereen yliopisto / TRIM
Teemu Mikkonen, Tampereen yliopisto/TRIM
Avainsanat: yhteisöllisyys, tvt:n opetuskäyttö, koulun toimintakulttuuri
Esittelemme posterissamme LeaD–hankkeeseen liittyvän osatutkimuksen lopputuloksia rehtorien ja opettajien TVT:n opetuskäyttöä estävistä ja edistävistä tekijöistä. Tutkimuksemme lähtökohtana oli selvittää peruskoulun opettajien ja rehtorien selityksiä, puolusteluita ja kritiikkiä
liittyen TVT:n käyttöön ja koulun yhteisöllisyyteen. Näiden näkemysten uskomme heijastavan
sitä miten opettajat innostuvat ja sitoutuvat käyttämään TVT -välineitä opetuksessaan pedagogisesti perustellulla tavalla.
Kyllä kaikki osaa – opettajien voimaannuttaminen opettamaan!
Mari Petrelius, Joensuun kaupunki
Avainsanat: täydennyskoulutus, 21st century skills, byod, pedagogiikka
Kohtaamme työssämme ICT-ohjaajina ja TVT-koordinaattoreina päivittäin seuraavia haasteita. Opettajien luottamus tietoteknisiin taitoihinsa on heikkoa. Laitteiden määrä kouluissa
on keskitasoa, mutta silti tuntuu käytännössä riittämättömältä. Suurin este ICT:n opetuskäytölle on vähäinen täydennyskoulutus. Täydennyskoulutuksiin osallistuvien opettajien määrä
vähäinen. Täydennyskoulutsten opit eivät siirry riittävästi käytäntöön. Oppilailla ei ole riittävästi mahdollisuuksia hyödyntää tietotekniikka oppitunneilla. Kuntatalous on tiukka ja
koulujen laitemäärää ei voida lisätä. OPS2016 asettaa uusia haasteita opetuksen päivittäiselle
toteutumiselle.
Haasteiden pohjalta olemme lähteneet kehittämään opettajien täydennyskoulutukseen uutta seudullista mallia.Mallin avulla pyrimme tavoittamaan kaikkien seitsemän Joensuun seudun kunnan perusasteen opettajat ja vahvistamaan useiden eri toimijoiden välistä yhteistyötä.
Mallin keskiössä on ajatus siitä, että opettajat voimaantuvat ICT-opetuskäytössä ja päivittäisen
koulutyön arjessa tukena toimivat omat kollegat.
Tule kuulemaan, mikä mallissamme toimii ja minkä voisi järjestää vielä paremmin!
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
129
Pechakuchat
Kännykällä tehtävät luentotentit osana opetusta
Sakari Koivunen, Turun ammattikorkeakoulu
Avainsanat: arviointi, mobiilitehtävät, jatkuva arviointi
Ohjaava ja motivoiva arvionti on hankalaa. Yksi konsti on mitata opittua jatkuvasti pienillä
tenteillä opetuksen päätteeksi. Tämä on työlästä. Iso ryhmä tarkoittaa isoa nippua papereita ja
isoa työkuormaa papereiden tarkistamiseen.
Kun luentotentti tehdään kännykällä ja tarkistetaan automaattisesti, jatkuva arviointi työllistää
vain vähän. Luentotentit kannustavat opiskelijoita kyselemään ja keskustelemaan luennoilla,
koska ehkä juuri sitä epäselväksi jäänyttä asiaa kysytään luennon lopulla.
Esityksessä käydään läpi luentotenttien taustalla oleva motivaatio, tenttien toteutus, käyttökokemukset ja käytäntöön liittyvät hankaluudet.
Maahanmuuttajataustaisille suunnatun monimuotoisen
opettajankoulutuksen haasteita
Jenni Alisaari, Tarja-Riitta Hurme, Olli-Pekka Kangas, Turun ylipisto
Avainsanat: aikuiset maahanmuuttajat, tietotekniikka, opettaja, digitaaliset taidot
Esittelemme kehittämisprojektin, joka haastaa sekä kouluttajat, koulutettavat että koulutusjärjestelmän ja tarjoamme tietoa maahanmuuttajataustaisten opettajien luokanopettajaopintojen
monimuotokoulutuksesta.
Esityksessä tarkastellaan maahanmuuttajataustaisten opettajien täydennyskoulutuksessa käytettyä interaktiivista tekniikkaa. Opiskelijat on aktivoitu havainnoimaan omien teknologisten taitojensa kehittymistä muun muassa digitaalisessa oppimisympäristössä toimittaessa.
Opiskelijoiden on otettava haltuun suomen kielen, pedagogisten taitojen ja suomalaisen koulujärjestelmän tuntemuksen lisäksi myös tietotekninen osaaminen. Jo pelkkä suomen kieli tietotekniikassa on oma opiskelualueensa.
Millaista on tietotekniikan opettamiseen ja opiskeluun tarkoitettujen sovellusten kohtaaminen? Miten opiskelijat aktivoituvat seuraamaan omaa kehittymistään? Miten opiskelijat kokevat kohtaamisen uuden opiskelukulttuurin kanssa? Miten voimme kehittää inhimillisyyttä tietotekniikan haltuunottoon? Miten tietotekniikkaa voidaan integroida eri oppiaineiden
opetukseen?
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
130
TAO TULEVAISUUS
Merta edemmäs
Sami Andberg, Helsingin yliopisto
Avainsanat: motivaatio, kansainvälisyys, uudet ajatukset
Päätin hypätä hetkeksi normaalin oravanpyörän ulkopuolelle ja vietin pari vuotta opintovapaalla opiskellen ja osin myös työskennellen mm. Tukholmassa, Shanghaissa, Singaporessa ja
Lontoossa. Saldona ajasta jäi uusien kaupunkien ja maiden lisäksi pino uusia ystäviä, hyviä
kontakteja, kolmas tutkinto ja paljon uutta tietotaitoa. Esityksen tarkoituksena on tiivistää
muutamaan minuuttiin tunnelmia ja kokemuksia siitä miten tuollaisen repäisyn voi tehdä, ja
miksi sellainen kannattaisi tehdä, jos vain mahdollista.
Miksi oppimispelit toimivat: mikro- ja makroteoria
Harri Ketamo, Skill Pixels Oy
Avainsanat: arviointi, oppiminen, pelit
Esityksen pääkohdat dioittain:
1-Oppimispelit ovat hyvin erilaisia, tässä haetaan kaikille yhteisiä ulottuvuuksia
2-MOOCit ovat tuomassa korkeakouluopetuksen kaikkien saavutettaville
3-Esteenä on kitenkin perustaitojen puute... (100000000 lasta jää vuosittain kokonaan ilman
koulua)
4-...ja verkkoyhteyden puute, joka on ongelmista pienempi (mm. GSMAn ennusteet)
5-Globaalilla tasolla mahdollisuus formaaliin opetukseen riippuu asuinpaikasta (myös mm.
USA)
6-Globaalilla tasolla koulutukseen pääseminen riippuu varallisuudesta.
7-Koulutus nähdään tienä parempaan tulevaisuuteen
8-Koulutus ei saa olla kiinni asuinpaikasta…
9-...tai varallisuudesta
10-Syrjäytyminen kasvavana ongelmana
11-Lapset pelaavat vanhempien mielestä liikaa, energia tulisikin saada oppimiseen pelien kautta
12-Oppiminen itsessään on muutosta ajattelussa
13-Yhdistetään uusia havaintoja(käsitteitä) ajatusrakenteeseen
14-Rakennetaan uusia yhteyksia ajatusrakenteen käsitteiden välille
15-Käsitteellinen muutos osana oppimista
16-Lapset ovat motivoituneita pelaamaan(=toisto)
17-Peleillä voidaan harjaannuttaa käsiterakenteita toivottuun suuntaan
18-Negatiivisen ehdollistamisen riskit tulee tiedostaa
19-Peleistä saatavalla datalla voidaan täydentää PISAaa
20-Onko meillä varaa jättää käyttämättä tätä mahdollisuutta?
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
131
Pechakuchat
Oppimispelejä on vaikeaa verrata keskenään. Tällä esityksellä haluan nostaa keskusteluun laajempia kokonaisuuksia, kuin vain yksittäisen pelin toimivuuden.
Mikä meitä naurattaa? Viestinnän analysointia Analysointitaidot
verkkokurssilla
Jarmo Mäntyvaara, Turun AMK
Avainsanat: Analysointi, Huumori, Päättely, Itsetuntemus
Esittelen kurssin, jossa analysoidaan kaikkea viestintää, kuvallista, tekstuaalista ja tieteellistä.
Pedagogisena ratkaisuna on edetä verkkokurssin tehtävissä kuvista, pilapiirroksista ja sarjakuvista tieteelliseen tekstiin. Analysoida näitä. Myös opiskelijan itsensätuntemista, itseanalyysia
ja päättelykykyä harjoitellaan tehtävillä. Tavoitteena on saada kurssilaiset ajattelemaan ajattelemista ja samalla oppimaan analysoimaan ympäristöään. Esitykseni perustuu kuviin. Yritämme
yhdessä ratkaista, mikä meitä naurattaa ja miksi. Vai naurattaako mikään.
Miten 2000-luvun TVT-taidot tuleville matemaattisten aineiden
opettajille?
Maiju Tuomisto, Kemian opettajankoulutusyksikkö, Kemian laitos, HY
Maija Aksela, Helsingin yliopisto
Avainsanat: tvt, opetus, yliopisto-opiskelijat, strategia, matemaattiset aineet
Matemaattisten aineiden aineenopettajakoulutuksessa laadittiin oma tieto- ja viestintätekniikkastrategia eli TVT-strategia keväällä 2014. TVT-strategia perustuu niihin 2000-luvun TVTtaitoihin, joita jokaisen 2000-luvun matemaattisten aineiden opettajan tulisi hallita.
Tavoitteena on, että opiskelija saa opiskelunsa aikana tietoja ja taitoja TVT-strategian jokaiselta
20:lta osa-alueelta niin, että pystyy valmistuttuaan käyttämään ja soveltamaan TVT:tä sujuvasti
ja ennakkoluulottomasti osana omaa opetustaan nyt ja tulevaisuudessa, sekä hallitsee keinot
TVT-taitojensa ylläpitämiseen ja päivittämiseen.
TVT-strategian otettiin käyttöön syksyllä 2014 ja sen vaikutusta opiskelijoiden TVTosaamiseen tutkittiin syyslukukauden aikana. Esityksessä esitellään strategiaa, käytännön toteutusmallia sekä tuloksia.
NAPPULA–hanke
Terhi Teppo, LTO & ICT veijari Hämeenlinnan kaupunki
Nappulahanke on Opetushallituksen rahoittama Hämeenlinnan kaupungin esiopetuksen kahdessa pilottiryhmässä vuonna 2014 toteutettu hanke, jossa tavoitteena oli hyvien opetusteknologia käytänteiden sekä toimivien laite- ja ohjelmistoratkaisujen kartoitus esiopetukseen.
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
132
TAO TULEVAISUUS
Hankkeen myötä digitalisoitiin portaittain 2 esikouluryhmän toimitilat. Hanketta koordinoi
lastentarhanopettaja joka toimi myös mukana olevien yksikköjen lähi ICT-tukihenkilönä.
Esiopetusryhmät saivat käyttöönsä älytaulun, älypöydän sekä tabletteja. Koulutus ja välineiden
käyttöönotto toteutettiin lähituki- ja yhteisopettajuusmallilla, rakentaen samalla toimivien digikäytänteiden mallia, hankkeen tavoitteiden mukaisesti. Miten ja minkälaisella vaiheistuksella
esiopetusympäristön digitalisointi olisi parasta toteuttaa. Mitkä laitteet, sovellukset ja käyttötarkoitukset ovat osoittautuneet helpoiten tai varmimmin esiopetuksen käyttöön ja arkeen
soveltuviksi?
Opekasta voimaa TVT-kehitystyöhön
Heikki Sairanen, Tampereen yliopisto / TRIM
Avainsanat: toimintakulttuurin kehittäminen, tvt-opetus, kehittäminen
Esittelemme posterissamme laajalti käytettyä ilmaista Opeka-verkkopalvelua ja erityisesti siihen liittyvää tutkimusta. Palvelua on käyttänyt yli 13 000 suomalaista opettajaa. Palvelun
avulla opettajat voivat arvioida omaa tieto- ja viestintätekniikan käyttöään ja verrata itseään
muihin opettajiin käytön saralla.
Palvelu on ollut kovassa käytössä jo useamman vuoden ajan, joten voimme sanoa jo melko paljon siitä, minkälaiset asiat edistävät ja minkälaiset estävät tieto- ja viestintätekniikan käyttöä.
Kuvailemme löydöksiä siitä, mitkä tekijät lisäävät tieto- ja viestintätekniikan käyttöä ja mitkä
estävät. Lisäksi kuvaamme sitä, miten tieto- ja viestintätekniikan käyttö on levinnyt suomalaisiin kouluihin.
Mitä tieto- ja viestintätekniikan käyttö on nyt? Mikä sen käyttöä selittää? Mitä sen käyttämisen lisäämiseksi voisi tehdä? Onko vastuu enemmän opettajalla vai koululla? Mistä on TVTmyönteinen toimintakulttuuri tehty?
Näihin kysymyksiin pyrimme vastaamaan.
Open badget korkeakoulussa
Mari Varonen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Avainsanat: arviointi, pelillisyys, ePortfolio, korkeakoulutus, open badges, osaamisen tunnistaminen
Koulutus muuttuu kohti osaamisperustaista oppimista ja opiskelija kerää osaamisensa useasta
lähteestä. Yhden koulun ’putkitutkinto’ ei enää riitä tulevaisuuden työmarkkinoilla. Työnhaku
ja osaamisportfoliot ovat siirtyneet verkkoon. Oman osaamisen esittäminen digitaalisesti korostuu ja tähän tarvitaan työkaluja.
Open badgen eli digitaalisen osaamismerkin avulla osaaja saa sähköisen todisteen osaamisestaan pienen, verkkosivulle liitettävän merkin muodossa. Badget mahdollistavat monenlaisen
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
133
Pechakuchat
osaamisen esittämisen. Ne ovat osa elinikäisen oppimisen ajatusta, jossa osaaminen rakentuu
monella eri elämän osa-alueella, myös oppilaitosten ulkopuolella.
Digitaaliset osaamismerkit saivat alkunsa vuonna 2011, kun Mozilla aloitti Open Badges -projektinsa, jossa mikä tahansa taho pystyy luomaan ja myöntämään osaamismerkkejä. Badgekonseptista on nopeasti tullut maailmanlaajuisesti suosittu ja tunnettu. Organisaatiossamme
on vuoden 2014 aikana jaettu Open Badge -osaamismerkkejä ensimmäisten korkeakoulujen
joukossa Suomessa.
Esityksessäni näytän, miten badgeista tuli osa koulutuksen pelillistämistä, kouluttautumiseen
kannustamista, osaamisen tunnustamista, esittämistä sekä arviointia. Näytän myös konkreettisesti, kuinka organisaatiomme badge-järjestelmä on kehitetty ja millaisia badgemme ovat.
Oppilaita osallistava pelisuunnittelu
Juhani Kärki, Helsingin opetusviraston mediakeskus
Avainsanat: osallistava oppiminen, Paikkatieto oppimisessa, mobiilipeli, Mobiilisti maailmaan -hanke, paikkatietosovellukset, mobiilivälineet, paikkatieto, Action track
Helsingin opetusviraston peruskoulujen oppilaille järjestettiin 2014 syyslukukauden aikana
mobiilipelien suunnittelukilpailu Mobiilisti maailmaan -hankkeessa. Pelit tuli toteuttaa oppilaiden suunnitelmien pohjalta. Tämä oppilaita osallistava malli onnistui mainiosti ja sai myös
opettajilta runsaasti myönteistä palautetta. Kerromme, millaisia pelejä oppilaat toteuttivat alla
olevien kriteerien pohjalta.
Mobiilipelin kriteerit:
1. Pelissä tulee olla vähintään kahdeksan erillistä mobiilia paikkatietoa hyödyntävää ”tehtävärastia” (mobiilialusta vapaa).
2. Pelissä tulee olla kehyskertomus tai tarina, joka määrittää pelin sisällölliset tavoitteet.
3. Pelin sisällölliset tavoitteet tulee pohjautua opetussunnitelman tavoitteisiin.
4. Pelin tulee edistää oppilaiden irtautumista luokkahuonetyöskentelystä.
5. Osallisuutta edistävät elementit katsotaan pelissä eduksi.
6. Olisi hyvä, että pelissä päämäärään päästään keskinäisen yhteistyön kautta.
7. Pelin sisällön tulee olla käytettävissä missä tahansa ympäristössä (siirrettävyys).
8. Pelin tulee aktivoida luokallinen perusopetuksen oppilaita ainakin kahdeksi tunniksi.
9. Pelistä tulee julkaista blogikirjoitus, mielellään blogi.
10. Lisäksi: Peliä tulee peluuttaa toisen koulun luokalla. (Mobiilisti maailmaan-hanke avustaa
tässä pyynnöstä.)
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
134
TAO TULEVAISUUS
Oppimisratkaisuiden globalisointi- ja lokalisointiperiaatteita
etsimässä
Tiina Mäkelä, University of Jyväskylä
Avainsanat: Globalization, Localization, Education, Culture, Technology
Tehokkaiden ja helposti muunneltavien teknologisten oppimisratkaisujen kehittäminen vaatii
sekä yleismaailmallisten että paikallisesti vaihtelevien tarpeiden ja vaatimusten tunnistamista.
Tämä Pecha Kucha –esitys esittelee Systeemiset oppimisratkaisut –hankkeessa kehitetyn arviointiviitekehyksen, joka koostuu (1) oppimiseen ja opettamiseen, (2) kulttuuriin ja yhteiskuntaan sekä (3) teknologian suunnitteluun ja käyttöön liittyvistä kriteereistä. Vuonna 2014 yli 70
Arabimaiden (Yhdistyneet Arabiemiraatit), Itä-Aasian (Etelä-Korea, Hongkong ja Singapore)
ja espanjankielisten maiden (Chile ja Espanja) asiantuntijaa käytti viitekehystä arvioidessaan yhdeksän suomalaisen oppimisratkaisun soveltuvuutta paikallisissa käyttökonteksteissa.
Arviointiviitekehyksen esittelyn lisäksi Pecha Kucha kutsuu yleisön nopealle maailmanympärysmatkalle, joka tarjoaa tilaisuuden tutustua joihinkin merkittävimmistä asiantuntija-arviointien pohjalta kehitetyistä oppimisratkaisujen globalisointi- ja lokalisointiperiaatteista.
RajatOnta tiedekasvatusta kouluihin
Krista Koskelo, Turun yliopisto
Avainsanat: tiedekasvatus, verkko-oppimateriaali
Millainen on verkkopohjainen tiedekasvatusoppimateriaali, jossa tutkitaan rajoja ja rajoihin
liittyviä ilmiöitä? Miten verkko-oppimateriaali voi toimia koulutuksen eri tasoilla? Esityksessä
tutustutaan RajatOn-materiaaliin.
Vuonna 2013 Opetus- ja kulttuuriministeriö jakoi ensimmäisen kerran avustuksia tiedekasvatuksen kehittämiseen. Yksi tiedekasvatusavustusta saanut hanke oli Turun yliopiston maantieteen ja geologian laitoksen sekä Lappeenrannan teknillisen yliopiston yhteistyössä toteutettu
RajatOn -hanke. Hankkeessa tuotettiin ilmaista, verkkopohjaista tiedekasvatusoppimateriaalia
rajojen ja rajoihin liittyvien ilmiöiden tutkimiseen. Materiaali on suunnattu niin peruskoululaisille kuin lukiolaisille tai ylipäätään rajoista kiinnostuneille. Materiaalin suunnittelussa ja
laatimisessa on ollut mukana rajatutkijoita, opettajaopiskelijoita, opettajia, opetusalan ja verkkopedagogiikan asiantuntijoita. Hanke alkoi toukokuussa 2014 ja päättyi maaliskuussa 2015.
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
135
Pechakuchat
Sunshine PopUp Park – yhteisöllinen sisäpuistokokeilu, sosiaalinen
media mahdollistajana tulevaisuuden oppimisympäristön
luomisessa
Minna Takala, Anne Horila, Hämeen liitto
Avainsanat: oppimisympäristö, yhteiskehittäminen, Mobiilioppiminen, uusi koulutus, kokeilukulttuuri
Sunshine Pop Up ParK sisäpuisto on nopeasti toteutettu yhteisöllinen kokeiluprojekti, joka
lähti liikkeelle Hämeenlinnan Lyseon Lukion ideakilpailusta marraskuussa 2014. Kestävään
kehityksen, luonnonvara-alan ja luovan yrittäjyyden teemoihin keskittyvä puisto avattiin
16.1.2015. Ensimmäisellä viikolla kävijöitä puistossa oli lähes 2 500. Puistossa vieraili mm. päiväkotiryhmiä, erityisoppilaita, puutarhuriopiskelijoita, mobiilioppimisenverkosto ja tansanialaisia opettajia Dar-es Salaamin Yliopistolta. Pääministeri Alexander Stubb vieraili 27.1.2015.
Puiston suunnittelu ja rakentaminen toteutettiin yhdessä talkootyönä vapaaehtoisen kanssa.
Luonnonvara-alan LUO verkosto tarjosi puitteet toteuttajayhteisön kokoamiseen. Puistoon
liittyen harjoitustöitä ja ohjausharjoittelua tekivät sekä HAMIn (Hämeen Ammatti-instituutti)
ja HAMKin (Hämeen Ammattikorkeakoulu) opiskelijat. Kävijät osallistuvat kokeiluun kommentoimalla ja ideoimalla. Puistokokeilun toteutumisessa sosiaalisen media oli kriittisessä
roolissa nopean yhteistyön ja viestinnän mahdollistajana. Projektia valmisteltiin ja sitä ohjattiin Facebook –ryhmässä. Facebook –sivujen avulla hoidettiin viestintä laajemmalle yleisölle.
Twitterin käyttö laajensi viestintää kansainväliseksi.
Puiston uusia toimintatapoja tutkitaan Lappeenrannan Yliopiston InnoSpring Catch tutkimusprojektissa ja puiston rakentamista käytetään esimerkkinä myös Aalto Yliopiston tohtoriväitöskirjassa. Kokeilun aikana kerättiin tietoa toteutuksesta ja luotiin mahdollisia (liike)
toimintamalleja.
Työvaltaisilla metodeilla buustia merkonomin opintopolkuun
Mimmi Heiniö, Laura Lehto, InnoOmnia
Avainsanat: Mobiilioppiminen, Innomerkonomit, Työvaltaisuus
Oppimisympäristöt sulautuvat yhä enemmän työelämään, kuten esimerkiksi toimintamallissa,
jossa merkonomiopiskelijat ja yrittäjät tekevät uudenlaista yhteistyötä yhdistämällä työvaltaista
oppimista, mobiilioppimista ja sosiaalista mediaa. Opiskelijoilla yrittäjyys on iso osa opintoja
ja ammattiin opiskellaan oikean tekemisen kautta. Lisäksi opinnoissa hyödynnetään uutta teknologiaa sekä tieto- ja viestintätekniikkaa ja työssäoppimispäivinä työvälineenä toimivat mobiililaitteet. Työvaltaisuus motivoi opiskelijoita käytännönläheisyydellään, yhteisöllisyydellään
ja autenttisuudellaan.
Merkonomiopiskelijat pääsevät heti ensimmäisestä vuodesta lähtien toteuttamaan innovaatioprojekteja aidoissa työelämäympäristöissä. Opiskelu on monimuotoista ja mobiilia ja yhteisöllinen työskentelytapa luo positiivisen ympäristön nuorille opiskelijoille. Opiskelijat pääsevät
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
136
TAO TULEVAISUUS
aidosti mukaan yritysten toimintaan, ja vastaavasti yrittäjät saavat uusia, raikkaita näkökulmia
jokapäiväisiin työtehtäviin.
Tämän posterin ja PechaKuchan kautta päästään kurkistamaan yhden opiskelijan kasvutarinaan.
Esityksessä ja posterissa kuullaan opiskelijan tarinan kautta kuinka uudenlaiset, työvaltaiset metodit ovat vaikuttaneet innomerkonomien oppimiseen, tulevaisuuden suunnitelmiin
ja kasvuun. Esittäjät valottavat oppilaiden kokemuksia, kompastuskiviä ja onnistumisia
merkonomiopinnoissa.
Tule kokemaan opiskelijan tarina!
Voiko luokkahuonerutiinin muutos olla niin vaikeaa?
Vieraan kielen oppiminen
Miia Vahlsten, itslearning AS
Avainsanat: oppimisympäristö, vieras kieli, verkko-opetus, verkko-oppiminen
Vieraan kielen oppimisen rutiinin muutos
Suomalaisessa luokkahuoneessa on jo tekniikkaa. Muuttaako tekniikka mitään? Auttaako tekniikka oppimista? Miten tekniikka voi mullistaa kielen oppimista ja ääntämisen kehittymistä?
Tässä esityksessä saadaan esimerkki siitä, miten tekniikka mullistaa vieraan kielen opiskelun
rutiineja.
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
137
Pechakuchat
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
138
TAO TULEVAISUUS
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
139
Pechakuchat
ITK-konferenssi jälleen
ensi vuonna 13.–15.4.2016!
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa
140
TAO TULEVAISUUS