1. No category

Päivämäärä
18.12.2014
ALAJÄRVEN KAUPUNKI
MÖKSYN TUULIVOIMA-ALUEEN
OSAYLEISKAAVA
KAAVASELOSTUS
ALAJÄRVEN KAUPUNKI
MÖKSYN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA
KAAVASELOSTUS
Tarkastus
Päivämäärä
Laatija
Tarkastaja
Hyväksyjä
Kuvaus
18.12.2014 (tekniset muutokset), 28.8.2014 (ehdotus), 20.1.2014 (luonnos)
Jutta Piispanen, Minna Vesisenaho, Heikki Tuohimaa,
Kirsi Lehtinen, Ville Vihanta
Jouni Laitinen
Alajärven kaupunginvaltuusto
Kaavaselostus
Ramboll
Pitkänsillankatu 1
67100 KOKKOLA
P +358 20 755 7600
F +358 20 755 7602
www.ramboll.fi
KAAVASELOSTUS
SISÄLTÖ
1.
1.1
1.2
1.3
1.4
1.4.1
2.
2.1
2.1.1
2.1.2
2.1.3
2.1.4
2.1.5
2.1.5.1
2.1.5.2
2.1.5.3
2.1.5.4
2.1.5.5
2.1.5.6
2.1.5.7
2.1.6
2.1.7
2.1.8
2.1.9
2.2
2.3
2.3.1
2.3.2
2.3.3
2.3.4
2.3.5
2.3.6
2.3.6.1
2.3.6.2
2.3.6.3
2.3.7
2.3.8
3.
4.
4.1
4.2
4.2.1
4.2.2
4.2.3
4.2.4
4.3
4.4
5.
5.1
5.2
5.3
5.4
PERUSTIEDOT
Suunnittelun kohde ja vaikutusalue
Kaavan nimi ja tarkoitus
Yhteyshenkilöt
Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
KAAVA-ALUEEN NYKYTILA
Ympäristön nykytila
Aluerakenne, maankäyttö ja elinkeinot
Liikenne ja kuljetusreitistöt
Virkistyskäyttö ja matkailu
Luonnonympäristö ja kasvillisuus
Linnusto ja muu eläimistö
Linnusto
Lepakot
Liito-orava
Viitasammakko
Uhanalaiset lajit
Rämeristihämähäkki
Muu eläimistö
Natura-alueet ja muut suojelualueet
Tuulisuusolosuhteet ja muut tekniset edellytykset
Maisema ja kulttuuriympäristö
Muinaisjäännökset
Maa-alueiden omistus
Suunnittelutilanne
Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava
Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaavat
Keski-Suomen maakuntakaava
Keski-Suomen vaihemaakuntakaavat
Voimassa olevat yleiskaavat
Vireillä olevat yleiskaavat
Alajärven kaupunki
Kyyjärven kunta
Soinin kunta
Asemakaava ja ranta-asemakaava
Pohjakartta
SELVITYKSET
OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET
Suunnittelun vaiheet
Osallistuminen ja yhteistyö
Aloitusvaihe
Valmisteluvaiheen kuuleminen
Kaavaehdotus
Muu osallistuminen
Osalliset
YVA-lausunnon huomioiminen
KAAVARATKAISU
Laaditut vaihtoehdot
Lentoestelupa
Kaavan yleisrakenne ja kaavamerkinnät
Mitoitus ja sen perusteet
1
1
2
3
3
4
4
4
4
7
8
8
10
10
12
14
14
15
15
15
16
18
19
27
29
29
29
31
32
33
33
34
34
34
36
37
37
37
38
38
38
38
38
39
39
39
41
43
43
44
44
46
KAAVASELOSTUS
5.5
5.6
5.7
5.8
6.
6.1
6.2
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen
Suhde maakuntakaavaan
Kaavaehdotuksen suhde kaavaluonnokseen
Liittyminen sähköverkkoon
VAIKUTUSTEN ARVIOINTI
Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön
Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja
ilmastoon
6.3
Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon
monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin
6.4
Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen sekä
yhdyskunta- ja energiatalouteen
6.5
Vaikutukset liikenteeseen ja tietoliikenteeseen
6.6
Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön
ja rakennettuun ympäristöön
6.7
Vaikutukset Natura- ja suojelualueisiin
6.8
Yhteisvaikutukset
6.9
Riski- ja häiriötilanteet
6.10
Yhteenveto vaikutuksista
7.
HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN VÄHENTÄMINEN
8.
KAAVAN VAIKUTUSTEN SEURANTA
9.
TOTEUTTAMINEN
LÄHTEET 77
46
47
47
47
47
47
52
53
56
58
61
64
64
68
69
72
73
76
LIITTEET
Kaavaehdotuskartta 1:10 000
Liite 1.
Liite 2.
Liite 3.
Liite
Liite
Liite
Liite
Liite
Liite
4.
5.
6.
7.
8.
9.
Liite 10.
Liite 11.
Liite 12.
Liite 13.
Liite 14.
Liite 15.
Liite 16.
Liite 17.
Yhteysviranomaisen lausunto arviointiselostuksesta
Möksyn tuulivoimahankkeen luontoselvitys
Pesolan, Korkeanmaan ja Möksyn tuulivoimapuistot. 110 kV liityntävoimajohdon luontoselvitys
Louhun-Möksyn tuulivoimahankkeen liito-oravaselvitys
Louhun-Möksyn tuulivoimahankkeen lepakkoselvitys
Louhun-Möksyn tuulivoimahankkeen pesimälinnustoselvitys
Louhun-Möksyn tuulivoimahankkeen metsäkanalintuselvitys
Syysmuutonseuranta, SSLTY
Soini Pesola ja Korkeamaa sekä Alajärvi Louhu ja Möksy tuulivoimapuistojen muinaisjäännösinventointi 2013, Mikroliitti Oy
Melumallinnusraportti.
Välkemallinnusraportti.
Louhun-Möksyn tuulivoimahanke, ympäristövaikutusten arviointiselostus.
Möksyn tuulivoima-alueen täydentävät luontoselvitykset.
Louhunkankaan ja Möksyn tuulivoima-alueiden viitasammakkoja rämeristihämähäkkiselvitys.
Möksyn rakentamisalueiden kuvaukset.
Havainnekuvat.
Kaavaehdotuksen jälkeiset muutokset
Lisäksi viranomaiskäyttöön toimitetaan Kevätmuutonseuranta ja petolintutarkkailu, SSLTY sekä Petolintutarkkailu, SSLTY.
ALAJÄRVEN KAUPUNKI, MÖKSYN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 18.12.2014
1.
PERUSTIEDOT
1.1
Suunnittelun kohde ja vaikutusalue
1
Alajärven kaupunki on päättänyt käynnistää osayleiskaavan laatimisen Möksyn alueelle.
Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ohjaamaan tuulivoimaloiden rakentamista. Yleiskaavaa
laadittaessa on otettava huomioon maakuntakaavan ohjausvaikutus (MRL 48 §) ja siinä tehdyt
alueidenkäyttöratkaisut on otettava yleiskaavoituksen perustaksi. Yleiskaavaa laadittaessa on
yleiskaavan sisältövaatimuksissa tarkoitetut seikat selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin
kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus edellyttävät. Huhtikuussa 2011 voimaan
tulleen lainmuutoksen myötä tuulivoimarakentaminen voi perustua suoraan yleiskaavaan (MRL 77 a
§).
Osayleiskaava-alue (n. 10 km2) sijaitsee Alajärven kaupungin itäosassa, Soinin ja Kyyjärven kuntien
rajalla. Etäisyys suunnittelualueen länsipuolella sijaitsevan Alajärven keskustaajama-alueelle on noin
22 km. Suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitsevaan Soinin keskustaan on matkaa noin 13 km ja
itäpuolella sijaitsevaan Kyyjärven keskustaan noin 14 km.
Alueelle on tavoitteena toteuttaa 15 (aiemmin 16; voimala nro 10 poistettiin ehdotusvaiheen jälkeen
luontoarvojen vuoksi) yksikköteholtaan 2-5 MW tuulivoimalaa. Tuulivoimalan napakorkeus on 140–
150 m, lavan pituus 60–70 m ja siten kokonaiskorkeus on noin 200–220 m (enintään 220 m).
Tuulipuiston sisäinen sähkönsiirto tuulivoimalaitoksilta tuulipuiston omalle sähköasemalle toteutetaan
maakaapelein. Sähköliitäntä on tarkoitus tehdä joko maakaapelilla tai ilmajohdolla Fingridin
Alajärven sähköasemalle, joka sijaitsee noin viiden kilometrin päässä suunnittelualueesta.
Alueelle on laadittu kaavoituksen kanssa samanaikaisesti ympäristövaikutusten arviointia. Möksyn
alueen kanssa samassa YVA:ssa käsitellään Louhun tuulivoima-alue (27 voimalaa), jolla on myös
yleiskaavoitus käynnissä, sekä Kyyjärven puolelle, välittömästi Möksyn yleiskaavoitettavien
voimaloiden viereen sijoittuvat kolme voimalaa, joille on laadittava oma yleiskaava.
Kuva 1. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti. Pohjakartta © Maanmittauslaitos.
ALAJÄRVEN KAUPUNKI, MÖKSYN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 18.12.2014
2
Kuva 2. Suunnittelualueen alustava rajaus. Pohjakartta © Maanmittauslaitos.
Kaavan vaikutusalue voidaan jakaa lähivaikutusalueeseen, joka sisältää välittömästi tuulivoimaalueisiin liittyvät maa-alueet. Laajempi vaikutusalue muodostuu alueista, joiden kaukomaisemassa
alue on havaittavissa.
Lähimpänä vaikutusalueena voidaan pitää noin 200–300 metrin etäisyyttä voimalasta. Vaikka
voimalan kaatuminen onkin erittäin epätodennäköistä, puhutaan tässä yhteydessä ns. ”kaatumaalueesta”. Näihin vaikutuksiin kuuluvat esim. jään mahdollisesta lentämisestä koituvat riskit ja
viereiselle
maanomistusyksikölle
mahdollisesti tuleva
häiriö.
Myös
tieliikenteen
osalta
vaikutusalueena pidetään ohjeistuksen mukaisesti likimain kyseistä etäisyyttä.
Melun vaikutusalueena ymmärretään 500 – 1500 metrin etäisyyttä voimalasta. Vaikutusalueen
laajuus riippuu mm. häiriintyvän toiminnan luonteesta (esim. vapaa-ajanasutus / pysyvä asutus) ja
voimalan tyypistä.
Lähimaisema-alue ulottuu useimmin noin 2000 – 3000 metrin päähän. Tällöin voimalat, näkyessään,
hallitsevat maisemaa ja muodostavat selvän uuden elementin maisemakuvassa.
Kaukomaisema-alue ajatellaan olevan yli 6 km päähän ulottuva alue jolloin voimalat ovat (hyvällä
säällä) näkyvissä mutta ne eivät enää hallitse maisemaan. Kaukomaisemavaikutusalue voi ulottua
kauaskin, voimalat saattavat näkyä vielä 15 – 20 kilometrin päästä mikäli maisema on avointa
(peltoalueet ja vesistöt).
1.2
Kaavan nimi ja tarkoitus
Kaavan nimi on Alajärven Möksyn tuulivoima-alueen osayleiskaava.
Tarkoituksena on laatia alueelle oikeusvaikutteinen osayleiskaava, jonka perusteella voidaan myöntää rakennusluvat tuulivoimalayksiköiden rakentamiselle.
ALAJÄRVEN KAUPUNKI, MÖKSYN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 18.12.2014
1.3
3
Yhteyshenkilöt
Kaavoittajana on Alajärven kaupunki, jossa hankkeesta vastaa:
Alajärven kaupunki
Alvar Aallon tie 1, 62900 ALAJÄRVI
Kaavoituspäällikkö Pekka Isotalo
(06) 2412 2274, 044 297 0264
[email protected]
Kaavakonsultti:
Ramboll Finland Oy
Projektipäällikkö Minna Vesisenaho
Pitkänsillankatu 1
67100 KOKKOLA
puh. 050 537 4491
[email protected]
Tuulivoimatoimija:
Ilmatar Alajärvi-Möksy Oy
Bulevardi 7, 6. krs
00120 Helsinki
Hankekehityspäällikkö Erkka Saario
+358 40 355 7007
[email protected]
1.4
Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet
Suunnittelun lähtökohtana on Alajärven kaupungin aloite Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan
luonnoksessa tuulivoimatuotannolle varattavien alueiden osayleiskaavojen käynnistämisestä.
Suunnittelualueen rajauksessa on huomioitu tuulivoimatoimija Ilmattaren suunnitelmat alueen
hyödyntämisestä tuulivoimatuotannolle. Ilmatar on tehnyt maanvuokrasopimuksia alueen
maanomistajien kanssa sekä sopinut alueen kaavoittamisen käynnistämisestä Alajärven kaupungin
kanssa.
Suunnittelun tavoitteena on laatia oikeusvaikutteinen osayleiskaava, joka mahdollistaa
tuulivoimaloiden sekä niihin liittyvän tiestön, sähkönsiirtoverkoston ja sähköasemien rakentamisen
kaava-alueelle sekä alueen muiden toimintojen ja tuulivoimatuotannon yhteensovittamisen.
Osayleiskaava laaditaan siten, että sen perusteella voidaan myöntää suorat rakennusluvat
tuulivoimaloille. Muut kuin tuulivoimaloille, tuulipuiston sisäisille kaapeleille ja tiestölle tarkoitetut
alueet säilyvät pääosin nykyisessä käytössään. Voimaloiden rakennuspaikat, uusi tiestö ja muu
tarvittava infrastruktuuri osoitetaan kaavassa lähinnä maa- ja metsätalousalueiden sisään jäävinä
erillisinä alueen osina.
Suunnittelun kautta varmistetaan, että kaavassa osoitetuista toiminnoista ei aiheudu esimerkiksi
kaava-alueen luonnonympäristön, eläimistöön ja linnustoon, ympäröivän alueen asukkaisiin, alueella
harjoitettavaan maa- ja metsätalouteen tai muihin elinkeinoihin kohdistuvia merkittäviä haitallisia
ympäristövaikutuksia. Tärkeänä kaavan tavoitteena pidetään myös sitä, ettei uusi maankäyttö aseta
merkittäviä rajoitteita osayleiskaava-alueen lähiympäristön kehittämiselle tulevaisuudessa.
Osayleiskaavan laadinta sovitetaan soveltuvin osin yhteen samanaikaisesti alueella meneillään olevan
YVA – lain mukaisen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn kanssa.
ALAJÄRVEN KAUPUNKI, MÖKSYN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 18.12.2014
4
1.4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista
alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (Valtioneuvoston
päätös 30.11.2000) ovat saaneet lainvoiman 26.11.2001 ja niiden muutokset ovat tulleet voimaan
1.3.2009. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on ryhmitelty asiasisällön perusteella seuraaviin
kokonaisuuksiin, jotka viidettä lukuun ottamatta koskevat suunnittelualuetta:
1.
2.
3.
4.
5.
6.
Toimiva aluerakenne
Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu
Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat
Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto
Helsingin seudun erityiskysymykset
Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kohdan neljä, Toimivat yhteysverkot ja energiahuolto,
yleistavoitteissa todetaan: "Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja
edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia". Erityistavoitteiden mukaan:
"Maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet.
Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin."
Tuulivoimahanke osaltaan tukee alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista (kohta 5.3).
2.
KAAVA-ALUEEN NYKYTILA
2.1
Ympäristön nykytila
2.1.1 Aluerakenne, maankäyttö ja elinkeinot
Aluerakenteellisesti Möksyn Suunnittelualue sijoittuu Etelä-Pohjanmaalle Alajärven ja Kyyjärven
kuntakeskusten väliselle alueelle. Aluerakenteellinen keskusverkosto muodostuu kuntakeskusten
taajama-alueista, joista Järvi-Pohjanmaan (Alajärvi, Soini ja Vimpeli) keskuspaikka Alajärvi on
selvästi suurin, sekä maaseudun kyläalueista. Maakuntakeskukseen Seinäjoelle on Alajärveltä
matkaa noin 70 km. Palvelut ja työpaikat ovat keskittyneet suurimpiin taajamiin ja taajamien välillä
myös pendelöidään. Aluerakenteessa suunnittelualue sijoittuu pääasiassa asumattomalle seudulle,
mutta kuitenkin lähelle valta/ kantateitä tai alueille, joista alempiasteisella tieverkostolla on hyvä
yhteydet ylempiasteiseen tieverkostoon.
Suunnittelualue on suurimmalta osin asumatonta metsätalousaluetta. Alueen keskiosassa on
nauhamaisesti kaakko-luode suuntaisesti käytössä olevia turvetuotantoalueita. Turvetuotantoa on
lisäksi suunnittelualueen itäpuolella. Kaava-aluetta lähimpänä sijaitsevat kylät (n. 1-3 km) ovat
Möksyn kylä Alajärvellä, Lehdonperän kylä Soinissa sekä Vehkaperän kylä Kyyjärvellä. Taulukossa
1 on esitetty lähialueen rakennusten lukumääriä, kuvassa 3 on kartta asuin- ja lomarakennusten
sijoittumisesta.
Taulukko 1. Asuin- ja lomarakennukset suunnittelualueen läheisyydessä.
Etäisyys lähimmästä
voimalasta
Vakituiset
asuinrakennukset kpl
Vapaa-ajan rakennukset kpl
1 km
2 km
3 km
0
41
142
0
1
14
ALAJÄRVEN KAUPUNKI, MÖKSYN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 18.12.2014
5
Kuva 3. Asuinrakennukset (punainen) ja lomarakennukset (sininen) suunnittelualueen läheisyydessä.
Kuvassa 4 on esitetty yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän (YKR) tietoja suunnittelualueen
läheisyydestä. Yhdyskuntarakenteen kuvaamista ja muutoksen seurantaa varten on tehty YKRaluejaot yhdistelemällä ja lajittelemalla 250x250 metrin ruutuja rakennustehokkuuden, rakennusten
käyttötarkoituksen ja väestömäärän mukaan.
YKR-aluejaot:
Taajama on vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettu alue.
Kylät ovat yli 39 asukkaan taajamien ulkopuolisen haja-asutusalueen rakennus- ja asutustihentymät.
Pienkylät ovat 20–39 asukkaan taajamien ulkopuolisen haja-asutusalueen rakennus- ja asutustihentymät.
Maaseutuasutusta on taajamiin, kyliin ja pienkyliin kuulumattomat alueet, joissa on vähintään yksi
asuttu rakennus kilometrin säteellä.
Möksyn suunnittelualue on lähes täysin YKR-aluejaon ulkopuolelle jäävää aluetta.
ALAJÄRVEN KAUPUNKI, MÖKSYN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 18.12.2014
6
Kuva 4. YKR-rekisterin tiedot suunnittelualueen läheisyydestä. Vasemmalla punaisella rajauksella on kuvattu
Louhukankaan alue ja oikealla Möksyn alue. Sinisellä värillä on esitetty maaseutuasutus, oranssilla pienkylät
ja vihreällä kylät.
Kuva 5. Ilmakuvassa turve- ja peltoalueet ovat korostettuna. Pohjakartta © Maanmittauslaitos.
ALAJÄRVEN KAUPUNKI, MÖKSYN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 18.12.2014
7
Turvetuotanto
Turpeen tuotantokauden pituus on keskimäärin 40–50 vuorokautta ajoittuen toukokuun puolivälistä
syyskuun alkuun. Möksyn alueelle osittain sijoittuvan Savonnevan turvetuotantopinta-ala on noin
110 ha ja pinta-alaan sisältyy noin 4 ha auma-alueita. Toiminta käsittää ennen tuotantoa
kuntoonpanovaiheen, joka kestää yleensä 1-3 vuotta. Kuntoonpanovaiheessa työ aloitetaan tiestön
rakentamisella ja puuston poistolla. Tarpeettoman kuormituksen välttämiseksi työt pyritään
tekemään mahdollisimman vähävetisinä aikoina. Routakerrosta hyödynnetään suon vetisimpien osien
kuntoonpanossa. Tuotantovaiheessa (10–20 vuotta) alueelta tuotetaan jyrsinpolttoturvetta ja
alkuvuosina vähäisessä määrin myös ympäristöturvetta mekaanisilla menetelmillä (lähinnä
mekaaninen kokoojavaunu) ja imuvaunulla. Myös palaturvetta tuotetaan kysynnän mukaan samoin
kuin ympäristö turpeita. Keräilyä edeltävät työvaiheet ovat jyrsintä ja kääntäminen sekä
karheaminen (paitsi imuvaunukeräilyssä). Turvetuotannon loputtua alue siistitään ja tarpeettomat
rakenteet ja rakennelmat poistetaan alueelta. Jos tuotannosta poistuu muun maankäytön kannalta
tarkoituksenmukaisia kokonaisuuksia muodostavia osa-alueita, toimenpiteet ovat samat. Vuokraalueet palautetaan maanomistajille katselmuksin vuokrasopimusten mukaisessa kunnossa. Yhtiö
kunnostaa omistamansa alueet uuteen maankäyttöön mahdollisimman pian toiminnan
päättymisestä. Mahdollisuuksien mukaan tuotannosta poistuneiden alueiden kuivatus järjestetään
erillisesti eli ne rajataan tuotannossa oleviin alueisiin nähden ulkopuolisiksi. Tuotannosta
poistuneiden alueiden vedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden kautta viranomaisten määräämän
ajan. Jälkikäyttömuotoina tulevat kysymykseen esim. metsittäminen tai viljely.
2.1.2 Liikenne ja kuljetusreitistöt
Suunnittelualueen pohjoispuolella (n. 2 km) on Pohjanmaan rannikolta Ylistarosta Lapuan ja
Alajärven kautta Keski-Suomen Kyyjärvelle johtava valtatie 16. Alueen itäpuolella on Vehkaperäntie
ja länsipuolella Möksyntie, jotka yhdistyvät pohjoisessa valatie 16 ja etelässä Karstulantiehen.
Möksyn suunnittelualueella on tiheähkö metsäautotieverkosto, jota Möksyn alueella täydentävät
osaltaan Vapo Oy:n turpeennostoalueiden tarpeisiin rakennuttamat tieosuudet.
Suunnittelualuetta lähinnä oleva lentokenttä on Menkijärven (EFME) lentokenttä Alajärven
Menkinjärven kylässä suunnittelualueelta n. 37 km länteen. Suunnittelualue sijoittuu
lentoesterajoitusten ulkopuolelle.
Kuva 6. Alueen tiestö. Pohjakartta © Metsähallitus, Maanmittauslaitos, Logica 2013.
Tuulivoimaloiden erikoiskuljetuksia varten todennäköisimmin käytettävä reitti on esitetty osiossa 6.5.
ALAJÄRVEN KAUPUNKI, MÖKSYN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 18.12.2014
8
2.1.3 Virkistyskäyttö ja matkailu
Alueella ei ole erityistä virkistyskäyttöä, sitä käytetään lähinnä marjastukseen ja yleiseen ulkoiluun.
Lähimmät Metsähallituksen hallinnoimat metsästyskohteet sijaitsevat n. 3-7 km päässä suunnittelualueesta. Viehekalastusta voi harrastaa n. 4 km päässä Päijänteellä, n. 5 km päässä Valkeisjärvellä,
sekä n. 11 km päässä Ahvenanlammella, jonka alueella on myös laavu sekä kesäretkeilyreitti. Tiedot
on saatu Metsähallituksen, Maanmittauslaitoksen ja Logica 2013 ylläpitämästä retkikartasta
(http://www.retkikartta.fi/).
Kuva 7. Lähimmät virkistysmahdollisuudet. Metsähallituksen hallinnoimat hirven metsästysalueet kattavat
myös pienriista-alueet. . Hirvenmetsästystä harjoitetaan myös yksityisen mailla vuokrasopimuksiin perustuen. Pohjakartta © Metsähallitus, Maanmittauslaitos, Logica 2013.
2.1.4 Luonnonympäristö ja kasvillisuus
Suunnittelualueen maaperä on moreenia, mutta turvemaiden määrä alueella on verrattain suuri.
Valtaosa maaston painanteiden turvemaista on ojitettua tai turvetuotantokäytössä. Alueen topografia
vaihtelee itä- ja koillisosan melko tasaisista alueista lounaisosan kumpuilevampaan maastoon.
Luoteisosassa kallioperää peittää vain ohut moreenikerros ja alueella on joitakin kalliopaljastumia.
Maaston korkeimmat alueet sijoittuvat noin +190 m mpy.
Suunnittelualueella ei ole luokiteltuja pohjavesialueita. Lähimpänä oleva Moukarinharjun
pohjavesialue (1000514) sijaitsee noin 3,5 km suunnittelualueen luoteispuolella (kuva 9). Möksyn
ALAJÄRVEN KAUPUNKI, MÖKSYN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 18.12.2014
9
alue Ähtävänjoen ja Kymijoen vesistöalueen vedenjakaja-alueelle. Pääosa alueen pintavesistä virtaa
ojituksia myöten luoteeseen virtaavaan Savonjokeen, joka saa alkunsa Möksyn keskiosassa
sijaitsevasta luonnontilaltaan muuttuneesta Savonjärvestä. Alueella sijaitsee voimaloiden 8 ja 3
välissä olemassa olevan tieyhteyden läheisyydessä luonnontilainen norouoma. Suunnittelualueen
muut uomat ovat perattuja ja luonnontilaltaan muuttuneita tai ojituksia.
Möksyn alueella vallitsevat kuivahkon kankaan talousmetsät ja ojitetut turvekankaat. Pääpuulajina
on mänty ja metsät ovat ikärakenteeltaan verraten nuoria. Alueella on joitakin metsänuudistusalueita
ja taimikkovaiheiden metsiä. Alueen keski- ja itäosassa on laajoja turvetuotantoalueita, joista osa on
edelleen käytössä ja osa käytöstä poistuneita lohkoja. Alueen keskiosassa sijaitseva Savonjärvi on
reunoiltaan soistunut ja runsaan kiintoaineksen takia umpeen kasvava. Savonjärveä ympäröi erilaiset
ojitettujen
soiden
muuntumatyypit
joilla
sijaitsee
mäntyvaltaisia
kangassaarekkeita.
Suunnittelualueen puustoiset suot ja niiden reunametsät sekä metsäiset kalliot ja louhikot ovat
rakennepiirteiltään tasaikäisiä, iältään verrattain nuoria, lajistoltaan tavanomaisia, sekä
suojelualueista eristyneitä. Myös lahopuun määrä on alueella vähäinen. Korpipainanteet ovat
huomattavan pienialaisia, ollen vain satunnaisia neliömetrejä muutaman hehtaarin laajuisissa
metsiköissä.
Alueen huomionarvoisimpiin kohteisiin kuuluvat vähäpuustoiset tupasvillarämeet luoteis- ja
koillisosassa (Aittakankaan ja Korkeakankaan välissä sekä Saunakankaan pohjoisreunalla) sekä
Savonjärven kosteikko järven etelä- ja länsirannalla, joka on niin ikään reunoiltaan vähäpuustoista
suota. Alueen lukuisat ojitukset ovat vaikuttaneet avoimien soiden vesitasapainoon ja luonnontilaan.
Savonjärven soistumista lisää ympäröiviltä ojituksilta ja turvetuotantoalueilta muodostuva
kiintoaineksen valuma. Metsälain mukaisista kohteista alueella sijaitsee luonnontilaisen kaltainen
puro, joka sijaitsee Kivipuronkorven pohjoispuolella sekä pieni osa luoteisosan vähäpuustoista suota
aivan suunnittelualueen länsirajalla. Möksyn alueelta laadittu luontoselvitys on kokonaisuudessaan
liitteenä 2, liityntävoimajohdon luontoselvitys liitteenä 3, täydentävät luontoselvitykset liitteenä 13 ja
rakentamisalueiden kuvaukset liitteenä 15.
Kuva 8. Karttaan on korostettu suunnittelualueen korkeimmat alueet sekä vesistöt. Pohjakartta © Metsähallitus, Maanmittauslaitos, Logica 2013.
ALAJÄRVEN KAUPUNKI, MÖKSYN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 18.12.2014
10
Kuva 9. Pohjavesialueet suunnittelualueen ympäristössä. Suunnittelualueen rajaus on punaisella, pohjavesialueen rajaus harmaalla ja pohjaveden muodostumisalueen rajaus mustalla.
2.1.5 Linnusto ja muu eläimistö
2.1.5.1
Linnusto
Suunnittelualuetta ja sen lähiseutua koskevat linnustollisesti merkittävien alueiden tiedot on koottu
ympäristöhallinnon paikkatietoaineistosta. Näitä ovat kansainvälisesti merkittävät IBA-alueet
(Important Bird Area), niitä vastaavat kansalliset FINIBA-alueet sekä maakunnallisesti arvokkaat
MAALI-alueet (maakunnallisesti arvokkaat lintualueet).
Hankealueen pesimälinnustoa kartoitettiin keväällä ja kesällä 2013 useita eri laskentamenetelmiä
käyttäen. Pesimälinnustoselvitys on liitteenä 6. Linnustoselvitysten tavoitteena oli kartoittaa
huomionarvoisten lajien esiintymistä suunnittelualueella. Näitä ovat luonnonsuojelulain 46 § ja 47 §
nojalla
uhanalaisiksi
tai
erityisesti
suojeltaviksi
määritellyt
lait,
Suomen
lajien
uhanalaisuustarkastelussa valtakunnallisesti tai alueellisesti uhanalaisiksi määritellyt lajit (Rassi ym.
2010, BirdLife Suomi 2011) sekä EU:n lintudirektiivin (79/409/ETY) liitteen I mukaiset lajit, joiden
elinympäristöjä jäsenvaltioiden tulisi suojella erityistoimin. Pesimälinnustolaskentoihin sisältyivät
myös erilliset metsäkanalintujen soidinpaikkoja koskeva selvitys huhti-toukokuussa sekä
päiväpetolintuseuranta. Kesällä 2014 laskentoja vielä täydennettiin maakotkien ja muiden
petolintujen sekä naurulokkien lentoseurannoilla.
Alueella tai sen läheisyydessä ei sijaitse yhtään kansainvälisesti merkittävää linnustoaluetta (IBA).
Suunnittelualueen kunnassa ei sijaitse yhtään kansallisesti merkittäväksi luokiteltua linnustoaluetta
(FINIBA). Lähimmät alueet ovat: Salamajärvi (710107), joka sijoittuu Kivijärven, Kinnulan ja Perhon
alueelle, Saarijärven Pyhä-Häkki (610139), Lappajärven Vanhaneva (710100), Evijärven kosteikot
(710109), Vetelin Haapajärvi (740098) ja Kaustisen ja Vetelin Pilvineva (740089). Möksyn alueella
sijaitseva Savonjärvi on määritelty maakunnallisesti arvokkaaksi lintukohteeksi (MAALI). Lähiseudulla
sijaitsee myös muita maakunnallisesti arvokkaita kohteita.
ALAJÄRVEN KAUPUNKI, MÖKSYN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 18.12.2014
11
Kuva 10. Arvokkaat linnustoalueet Möksyn ympäristössä (oikeanpuoleinen punainen rajaus).
Möksyn pesimälinnuston keskitiheys on kerätyn linjalaskenta-aineiston perusteella alueella 155
paria/km2. Alueen keskitiheyttä hieman alhaisempi parimäärä johtunee metsätalouskäytöstä ja
turvetuotantoalueiden aiheuttamasta luonnontilan heikkenemisestä. Kanalintuja esiintyy runsaasti
metsäalueilla ja teeret soidintavat turvetuotantoalueilla. Suolajeista muun muassa liro ja kurki
esiintyvät Möksyn alueella. Linnustoarvoltaan selkeästi tärkein kohde on Savonjärvi, jossa pesii mm.
satoja naurulokkeja, runsaasti sorsalintuja ja kahlaajia sekä useita mustakurkku-uikkuja.
Päiväpetolinnuista Savonjärvellä havaittiin ruskosuohaukka. kanahaukan useita saalistuslentoja
havaittiin pääosin Savonnevan käytöstä poistuneilla itäpuolisilla turvelohkoilla. Alueella sijaitsee yksi
kosteampi, kuusisekapuustoinen metsäsaareke, jossa sen asuttamaton vaihtopesä pesä havaittiin.
Samalla kuviolla pesii myös palokärki. Möksyn alueen ajoittain kosteat turvelohkot, niiden ojat sekä
rakennettu riistakosteikko lisäävät myös linnuston arvoa Savonjärven läheisyydessä.
Vuoden 2013 selvityksissä Möksyn alueella havaittiin 17 huomionarvoista lajia. Suomen lajien
uhanalaisuusluokituksessa (Rassi ym. 2010) näistä lajeista kahden, tukkasotkan ja mustakurkkuuikun, kannat määritellään vaarantuneeksi (VU) ja vastaavasti kuuden silmälläpidettäviksi (NT).
Näistä tällä alueella merkittävin on naurulokki. Valtakunnallisella punaisella listalla olevien lajien
lisäksi alueelta havaittiin kaksi Pohjanmaan vyöhykkeellä (vyöhyke 3a) alueellisesti uhanalaista lajia,
metso ja liro. EU:n lintudirektiivin liitteen I lajeista alueelta tavattiin kymmenen lajia.
Huomionarvoiset lajit ovat enimmäkseen suo- ja kosteikkoelinympäristöön sitoutuneita lajeja. Myös
metso on suunnittelualueella säännöllisesti esiintyvä laji.
ALAJÄRVEN KAUPUNKI, MÖKSYN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 18.12.2014
12
Hankkeen yhteysviranomaisena toimiva Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus edellytti YVA-selostuksesta
antamassaan lausunnossa seuranta-aineiston lisäämistä maakotkien lentokäyttäytymisestä.
Hankealueesta noin 10 km:n säteeltä tiedetään olevan kaksi maakotkareviiriä. Maakotkien reviirien
laajuuden (tyypillisesti noin 300 neliökilometriä) vuoksi maakotkien liikkuminen hankealueilla on
mahdollista. Kotkien liikehdinnän maastoselvityksistä vastasi Suomenselän lintutieteellinen yhdistys.
Aiemman vuoden 2013 seuranta-aineiston täydennys suoritettiin maastossa heinä-elokuussa 2014.
Työ toteutettiin kahden pisteen samanaikaishavainnoinnilla (2x 41 tuntia), jossa yksi piste oli
hankealueella (Savonnevan lintutorni) ja toinen jonkin läheisen pesäpaikan läheisyydessä.
Täydennyksen jälkeen Möksyn hankealueella vuosina 2013–2014 on havainnointia ollut reilut 50
tuntia ja vaikutuspiirissä sijaitsevilla reviireillä yhteensä noin 300 tuntia. Havainnointiaikaan
suhteutettuna maakotkien havaittiin viettävän aikaa hyvin vähän Möksyn tuulivoima-alueella, jossa
se havaittiin vain kerran.
Maakotkaseurannan ohessa hankealueen läheisyydestä tuli esille Suomessa vaarantuneeksi
luokitellun sinisuohaukan reviiri, mutta reviirin keskus (ja samalla pesäpaikka) todennäköisesti
kuitenkin oli hankealueen ulkopuolella. Lisäksi vuoden 2014 Savonjärvellä tehdyssä naurulokkien
lentotarkkailuissa (1.5.–11.7.2014 yhteensä 19 tuntia) havaittiin, että valtaosa kaikista
rantavyöhykkeen ylittävistä naurulokeista lensi korkeudella 0–60 metriä ja karkeasti noin kolmasosa
tätä korkeammalla eli tuulivoimaloiden törmäysriskikorkeudella. Naurulokkien lentosuunnat eivät
keskittyneet voimakkaasti vaan jakaantuivat kaikkiin suuntiin, mutta eniten lentoja suuntautui
kaakkoon ja vähiten koilliseen. Savonjärvellä pesivä naurulokkikanta arvioitiin vuosina 2013–2014
olevan 400–500 paria. Havaittu lentotiheys (poistuminen tai saapuminen) oli koko järven osalta
keskimäärin 88 lentoa tunnissa. Suuntaa-antavasti yhdyskunnalle voidaan arvioida lentoja
tapahtuvan pesimäaikana (88 lentoa/tunnissa x 75 vrk x 24 tuntia) noin 160 000 kertaa.
Hankealueen muuttolinnustoa selvitettiin vuonna 2013 yhteistyössä Järvi-Pohjanmaan kuntien,
Alajärven, Soinin ja Vimpelin, toteutettaman tuulivoimayleissuunnitelman yhteydessä. Selvitys
Louhun ja Möksyn tuulivoima-alueiden lisäksi selvityksissä oli mukana viisi muuta tuulivoima-aluetta.
Muuttolintuselvitykset toteutti Suomenselän lintutieteellinen yhdistys. Selvitykset perustuivat sekä
vuoden
2013
maastokartoituksiin
että
yhdistykselle
vuosien
saatossa
kertyneeseen
havaintoarkistoon. Selvitysten perusteella Louhun suunnittelualue ei sijoitu suurten vesistöjen tai
muiden maastomuotojen muodostamille muuttolintureiteille. Tästä syystä muutto tapahtuu alueella
hajanaisesti laajana rintamana. Merkittävimpänä muuttoesiintymänä on pidettävä kurjen syksyistä
Muhoksen kerääntymäalueelta etelälounaaseen suuntautuvaa (20 000 – 25 000 yksilön)
päämuuttoreittiä, joka voi osin ajautua suunnitellulle tuulivoima-alueelle mm. koillistuulen vallitessa.
Keväällä hankealueen läheisyydessä Alajärven Moukariharjulla havainnoitiin välillä 18.4. – 7.5.2013
yhteensä 9 päivänä 54 tuntia. Havainnointi keskittyi vilkkaimpiin kookkaiden lintulajien
muuttopäiviin. Tänä aikana havaittiin muuttavina mm. 200 hanhea, 230 kurkea, 50 joutsenta ja 30
petolintua. Syksyllä lintuja havainnoitiin kahtena vilkkaimpana muuttopäivänä (23.–24.9.) Soinin
Matosuolla, joka sijaitsee noin 20 km hankealueelta etelään. Etäisyydestä huolimatta sieltä voidaan
havainnoida hankealueen ylittäviä etelän suuntaan muuttavia lintuja.
Matosuolta havaittiin
muuttavia kurkia noin 7000 ja metsähanhia noin 150. Muutonaikaisissa levähtäjälaskennoissa
tärkeimmäksi linnustoalueeksi tuulivoimahankeen vaikutuspiirissä osoittautui Savonjärvi. Vaikka sen
linnustollinen arvo perustuu ensisijaisesti pesimälinnustoon, niin ainakin keväällä siellä myös
levähtää jonkin verran muuttomatkalla olevia lintuja. Selkeitä kevät- tai syysmuutonaikaisia
ruokailu- ja levähdysalueita ei havaintojen mukaan hankealueen vaikutuspiirissä kuitenkaan ole.
Kaikista
tehdyistä
linnustoselvityksistä
on
laadittu
erillisraportit,
joissa
on
kuvattu
yksityiskohtaisemmin
menetelmät
ja
tulokset.
Pesimälinnustoselvitys
on
liitteenä
6,
metsäkanalintuselvitys
liitteenä
7
ja
syysmuutonseurantaraportti
liitteenä
8.
Lisäksi
viranomaiskäyttöön toimitetaan Kevätmuutonseuranta ja petolintutarkkailu, SSLTY sekä
Petolintutarkkailu, SSLTY.
2.1.5.2
Lepakot
Lepakoiden esiintymistä suunnittelualueella selvitettiin kahdella maastokäyntikerralla yhteensä
kuutena yönä kesällä 2013 (29.–31.5.2013 ja 28.–30.7.2013). Lepakkoselvitys on esitetty liitteessä
5. Lepakkoselvityksessä käytettiin sekä aktiivista että passiivista havainnointia. Aktiivisessa
kartoituksessa suunnittelualuetta ja sen lähiympäristöä kierrettiin lepakkodetektorin kanssa kulkien.
ALAJÄRVEN KAUPUNKI, MÖKSYN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 18.12.2014
13
Aktiivinen kartoitusreitti suunniteltiin ilmakuvien ja peruskarttatarkastelun perusteella siten, että
suunnittelualueella ja sen läheisyydessä sijaitsevat lepakoiden kannalta potentiaaliset alueet tulivat
kartoitetuksi.
Aktiivinen kartoitus suoritettiin pyöräilemällä hitaasti selvitysalueen teitä pitkin ja se aloitettiin
auringonlaskun jälkeen ja lopetettiin hieman ennen auringonnousua. Kartoitusta suoritettiin
kohtuullisen poutaisina ja tyyninä öinä, sillä voimakas sade tai tuuli voi vähentää lepakoiden
saalistusaktiivisuutta. Asutuksen kohdalla edettiin hitaasti mahdollisten lisääntymis- ja
levähdyspaikkojen havaitsemiseksi, mutta asuttujen talojen pihapiirissä kartoitusta ei tehty häiriön
kotirauhan rikkomisen välttämiseksi.
Passiivisessa kartoituksessa maastoon jätettiin detektoreita äänittämään lepakoiden ääniä noin 1,5-2
metrin korkeuteen lepakoiden kannalta potentiaalisiin elinympäristöihin. Tällä tavoin pystyttiin
havaitsemaan esiintyykö alueella lepakoita. Jokaisena selvitysyönä oli käytössä useita detektoreita,
jotka sijaitsivat kunakin yönä eri paikoissa.
Suunnittelualuetta ja sen ympäristöä vallitsevat eri-ikäiset kalliomaiden sekä kuivien ja kuivahkojen
kankaiden männiköt. Näiden välissä esiintyy voimakkaasti ojitettuja ja karuleimaisia suoaloja sekä
erityisesti Möksyn alueella turvetuotantoalueita. Suunnittelualueen luonnonympäristö ei ole lepakoille
soveliasta päiväpiiloiksi sopivien luonnonkolojen sekä lentävien hyönteisten vähäisen määrän vuoksi.
Möksyn alueella tehtiin aktiivisissa kartoituksissa vain muutamia yksittäisiä havaintoja
pohjanlepakoista ja passiividetektoritkin äänittivät vain muutamia pohjanlepakoiden ääniä. Alueen
ulkopuolelle sijoitetuista passiividetektoreista määritettiin yksittäisiä viiksi /isoviiksisiippoja sekä
pohjanlepakoita. Kaikkiaan lepakoiden määrä todettiin varsin pieneksi. Möksyn alueen ei todettu
olevan lepakoille merkityksellistä johtuen alueen nykyisestä maankäytöstä.
Kuva 11. Lepakkohavainnot suunnittelualueella ja sen lähiympäristössä.
ALAJÄRVEN KAUPUNKI, MÖKSYN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 18.12.2014
2.1.5.3
14
Liito-orava
Hankkeen liito-oraviin kohdistuvat vaikutukset arvioitiin olemassa olevan tiedon ja maastokäyntien
perusteella, joissa käytössä olivat sekä ilmakuvat että peruskarttapohjat. Liito-oravaselvitys on
esitetty liitteenä 4. Aikaisempia havaintoja liito-oravista selvitettiin Suomen ympäristökeskuksen
Eliölajit -tietojärjestelmästä. Liito-oravien esiintymistä suunnittelualueella selvitettiin 9. - 12.5.2013
sekä 29.5.2013. Kartoituksissa liito-oravien ulostepapanoita etsittiin lajille soveltuvista varttuneista
kuusivaltaisista sekametsiköistä suurten kuusten ja haapojen tyviltä. Havainnot mahdollisista
papanoista sekä kolopuista ja risupesistä merkittiin kartalle ja liito-oravien kulkureitit ja elinalueet
rajattiin havaintojen perusteella.
Möksyn suunnittelualueella ei tehty havaintoja liito-oravan esiintymisestä. Suunnittelualueen
metsiköt ovat pääosin mäntyvaltaisia ja voimakkaasti käsiteltyjä ja alueen suoalat suurelta osin
turvetuotannossa. Varttuneita kuusikoita alueella esiintyy varsin niukasti.
2.1.5.4
Viitasammakko
Viitasammakon esiintymistä selvitettiin suunnittelualueella 28.4–30.4.2014 (liitteenä 14). Maastotyöt
suoritettiin ilta-aikaan suurimpien ojien varsilla, turvetuotantoalueilla ja Savonjärven rannalla kulkien
ja välillä pysähtyen kuuntelemaan. Havainnot lajista tehtiin lajin ainutlaatuisen soidinääntelyn
perusteella eikä näköhavaintoihin sen vuoksi ollut tarvetta. Soidinääntelyn perusteella arvioitiin
lisäksi viitasammakoiden yksilömääriä.
Suunnittelualueella tehtiin useampia havaintoja viitasammakosta. Havaintoja tehtiin pääasiassa
turvetuotantoalueiden lammikoista ja ojista sekä Savonjärveltä. Havaitut yksilömäärät olivat
kuitenkin pääosin melko vähäisiä.
Suunnittelualueen keskiosassa sijaitsevalla turvetuotantoalueella viitasammakosta tehtiin muutamia
havaintoja (kohde 1). Havaitut yksilöt ääntelivät turvekentän keskellä sijaitsevassa vedellä
täyttyneessä painaumassa. Savonjärven länsipuolella viitasammakoita tavattiin muutaman yksilön
ryhmissä turvetuotantoalueen kokoojauomasta, sekä pienemmistä sarkaojista ja turvekentän
keskeltä (kohde 2). Savonjärvellä viitasammakoista tehtiin havaintoja ympäri järven (kohde 3).
Yksilömäärät jäivät kuitenkin vähäisiksi. Suunnittelualueen eteläosassa viitasammakoita havaittiin
riistakosteikon alueelta (kohde 4), sekä turvetuotantoalueen ojasta (kohde 5).
Kuva 12. Viitasammakkohavainnot suunnittelualueella (numeroiden selitteet tekstissä).
ALAJÄRVEN KAUPUNKI, MÖKSYN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 18.12.2014
2.1.5.5
15
Uhanalaiset lajit
Uhanalaisten eliölajien tilanne on tarkastettu Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämästä Eliölajit
– tietojärjestelmästä (rekisteripoiminta 2.5.2013). Suunnittelualueelta ei tehty havaintoja
uhanalaisista eliölajeista.
2.1.5.6
Rämeristihämähäkki
Suunnittelualueen ympäristössä sijaitsevilla suoalueilla on tehty aikaisempia havaintoja
vaarantuneesta (VU) rämeristihämähäkistä (Suomen ympäristökeskuksen Eliölaji-tietojärjestelmä).
Aikaisemmat havainnot painottuvat luonnontilaisille suoalueille Möksyntien ja valtatie 16
ympäristöön.
Möksyn suunnittelualueella sijaitsevat suot on pääasiassa otettu turvetuotantoon, ne ovat ojitettuja
tai puustoisia soita, eivätkä siten sovellu lähtökohtaisesti rämeristihämähäkin elinympäristöiksi.
Suunnittelualueen itä- ja länsilaidassa sijaitsevat pienialaiset vähäpuustoiset suot ovat kuitenkin
alueita, joilla voi esiintyä lajille soveliaita avoimia ja varpuisia osuuksia. Näillä potentiaalisilla alueilla
kartoitettiin lajin esiintymistä keväällä 2014 (liitteenä 14).
Kuva 13. Suunnittelualueella kartoitetut potentiaaliset elinympäristöt.
2.1.5.7
Muu eläimistö
Suunnittelualueen muuta eläimistöä havainnoitiin metsojen soidinpaikka-, linnusto- ja
kasvillisuusselvitysten yhteydessä huhtikuun - lokakuun välisenä aikana 2013, mutta erillistä
systemaattisiin havaintoihin perustuvaa selvitystä ei tehty. Havainnointi perustuu maastokäynneillä
tehtyihin lumijälkiin, jätöshavaintoihin sekä näköhavaintoihin. Lisäksi kysyttiin tietoja alueen
riistaeläimistä paikallisilta metsästysseuroilta, sekä RKTL:n riistakannoista. Tuulivoimapuiston
vaikutuksia muuhun eläimistöön, erityisesti riistaeläimiin, arvioitiin olemassa olevan tiedon sekä
ALAJÄRVEN KAUPUNKI, MÖKSYN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 18.12.2014
16
maastokäynneillä tehtyjen havaintojen perusteella. Arvioinnissa hyödynnettiin muualla pohjoismaissa
sekä Pohjois-Amerikassa laadittuja tutkimuksia.
Suunnittelualueen ja sen ympäristön eläimistö on Suomenselän alueelle tyypillistä talousmetsien
lajistoa. Nisäkkäiden osalta alueella liikkuvat mm. metsäjänis, kettu ja metsäpeura. Myös hirviä
esiintyy alueella säännöllisesti ja paikoitellen kanta jopa tiheä. Suunnittelualueella on taimikoita ja
nuoria metsiköitä, joita hirvieläimet ja metsäjänikset käyttävät ruokailualueinaan. Tiheät
kasvatusmetsiköt tarjoavat myös suojaa erityisesti synnyttäville naaraille sekä naaraille, joilla on
pieniä poikasia/vasoja. Suunnittelualueella on tehty havaintoja kaikista suurpedoista, joista
karhuhavainnot ovat olleet yleisimpiä. Ahmahavainnot vaikuttavat olevan sekä suunnittelualueella
että sen lähiympäristössä satunnaisia. Myös susihavainnot ovat harvinaisia. Ilveksistä ja karhuista
havaintoja on enemmän, erityisesti karhuhavaintoja sijoittuu suunnittelualueelle sekä sen
ympäristöön melko runsaasti. Metsästysseurojen antamien tietojen mukaan karhut liikkuvat
suunnittelualueella ja sen läheisyydessä säännöllisesti ja myös karhun talvipesiä sijaitsee
suunnittelualueen lähellä. Metsästäjien mukaan Möksyn alue ei ole kuitenkaan suurpetojen kannalta
erityisen soveliasta seutua johtuen alueen maankäyttömuodoista, vaikka alueella on havaintoja
karhusta, sudesta ja ahmasta (suden ja ahman havainnot ovat todennäköisesti satunnaisesti alueella
liikkuvista yksilöistä). Karhu, ilves ja susi on mainittu luontodirektiivin liitteissä II ja IV, mutta
Suomella on varauma liitteestä II poikkeamisesta lajien osalta. Se tarkoittaa, ettei kyseisille lajeille
tarvitse perustaa erityistoimien suojelualueita (Natura 2000-alueverkosto). Ahma on luontodirektiivin
liitteen II laji ja se lukeutuu myös erityisesti suojeltaviin lajeihin. Kaikki suurpedot ovat
uhanalaisuustarkastelussa luokiteltu uhanalaisiksi.
Suunnittelualueella ja sen läheisyydessä liikkuu metsäpeuroja. Metsäpeura (Rangifer tarandus
fennicus) on peurasuvun alalaji ja kuuluu poron kanssa samaan lajiin. Aikaisemmin jo Suomesta
hävinnyt metsäpeura levisi uudelleen Suomeen idästä ja nykyisin Suomessa elää kolme osakantaa:
Suomenselällä, Kainuussa ja Ruunaalla, joista Suomenselän osakanta on vuoden 2013 laskentojen
mukaan yksilömäärältään suurin. Metsäpeura lukeutuu luontodirektiivin liitteen II lajiksi ja
uhanalaisuustarkastelussa laji on luokiteltu silmälläpidettäväksi (NT). Metsäpeuroja on havaittu
vuonna 2013 tehdyssä metsäpeurakannan arvioinnissa pääasiassa Lappajärven pohjois- ja
koillispuolella, mutta niitä oli havaittu myös Vimpeli – Alajärvi-alueilta. Kaukaisimmat
metsäpeurahavainnot oli tehty Soini – Karstula väliltä. Yhteensä Suomenselän metsäpeurakannan
kooksi oli laskettu 1065 yksilöä. Vuoden 2011 laskennoissa peurojen talvilaitumet sijaitsivat Vimpeli
– Alajärvi seudulla Iiruunjärven ympäristössä, joka sijaitsee Möksyn alueesta vajaa 10 km luoteeseen
(www.rktl.fi). Maastokäynneillä metsäpeuroista ei tehty havaintoja.
2.1.6 Natura-alueet ja muut suojelualueet
Yleiskaava-alueella ei ole suojelualueita. Lähimmät suojelualueet sijaitsevat n. 5 km etäisyydellä.
Kuvaan 14 on numeroitu lähimmät Natura-alueet:
1.
2.
3.
4.
Saarisuo-Valleussuo-Löytösuo-Hirvilammen Natura-alue ja sen lajisto (FI090043) (SPA/SCI).
Haukisuo-Härkäsuo-Kukkonevan Natura-alue ja sen lajisto (FI090093) (SCI/SPA)
Mäntykangas (FI0800100) (SCI)
Pohjoisneva (FI0800012) (SCI)
ALAJÄRVEN KAUPUNKI, MÖKSYN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 18.12.2014
17
Kuva 14. Suojelualueet (Natura-alueiden numerointi edellä olevassa luettelossa).
Saarisuon-Valleussuon-Löytösuon-Hirvilammen Natura-alue (FI0900043) sijaitsee noin neljän
kilometrin etäisyydellä Möksyn suunnittelualueesta itään. Alue on sisällytetty suojeluverkostoon sekä
luonto-, että lintudirektiivin mukaisena alueena. Alue kuuluu osin soidensuojelun perusohjelmaan
(SSO090250) ja osia siitä on suojeltu soidensuojelualueena (SSA090040) ja yksityisenä
luonnonsuojelualueena (YSA097378). Alueella esiintyviä luontodirektiivin liitteen luontotyyppejä ovat
humuspitoiset lammet ja järvet, vaihettumissuot ja rantasuot sekä ensisijaisesti suojeltavat aapasuot
ja puustoiset suot. Lintudirektiivin liitteen lajeista alueella esiintyy ampuhaukka, helmipöllö,
kapustarinta, kurki, laulujoutsen, liro, metso, pyy, suopöllö, teeri ja uhanalainen laji.
Haukisuo–Härkäsuo–Kukkonevan Natura-alue (FI0900093) sijaitsee suunnittelualueesta kaakkoon
noin kuuden kilometrin etäisyydellä. Alue on sisällytetty Natura-verkostoon sekä luonto-, että
lintudirektiivin mukaisena alueena (SCI, SPA). Natura-alue on merkittäviä suo- ja pienvesiarvoja
sisältävä luontokokonaisuus, joka koostuu pitkälti kangasmetsäsaarekkeiden ja pienvesien
kirjavoittamasta aapasuoluonnosta. Alueella esiintyviä luontodirektiivin mukaisia luontotyyppejä ovat
hiekkamaiden niukkamineraaliset niukkaravinteiset vedet, humuspitoiset lammet ja järvet,
Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit ja vuorten alapuoliset tasankojoet. Lisäksi alueella esiintyy
ensisijaisesti suojeltavista luontotyypeistä keidassoita, aapasoita, boreaalisia luonnonmetsiä ja
puustoisia soita. Alueella ei ole tehty havaintoja luontodirektiivin liitteen II lajeista. Lintudirektiivin
liitteen I mukaisia lajeja alueella ovat mm. helmipöllö, hiiripöllö, huuhkaja, kaakkuri, kalatiira,
kuikka, kurki, laulujoutsen, liro, metso, palokärki, pikkulepinkäinen, pohjantikka, pyy, suopöllö ja
uivelo. Lisäksi alueella esiintyy kaksi uhanalaista lajia.
Pohjoisnevan Natura-alue (FI0800012, SCI) sijaitsee runsaan kahden kilometrin etäisyydellä
Möksyn alueesta pohjoiseen. Alue on sisällytetty Natura-verkostoon luontodirektiivin perusteella.
Pohjoisneva ja Haapineva kuuluvat Pohjanmaan aapasuovyöhykkeen Suomenselän aapasoihin. Alue
kuuluu osin soidensuojelun perusohjelmaan (SSO100309, SSO090255, SSO100324, SSO100323) ja
harjujensuojeluohjelmaan
(HSO100088).
Alueita
on
rauhoitettu
perustamalla
alueelle
soidensuojelualueita
(SSA100049,
SSA090042,
SSA100056,
SSA100055)
ja
yksityisiä
luonnonsuojelualueita (YSA202976, YSA201671, YSA107233, YSA207284). Luontodirektiivin liitteen
ALAJÄRVEN KAUPUNKI, MÖKSYN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 18.12.2014
18
luontotyyppejä alueella ovat Atlantisen, kontinentaalisen ja boreaalisen alueen metsäiset dyynit,
humuspitoiset lammet ja järvet, vuorten alapuoliset tasankojoet, vaihettumissuot ja rantasuot,
harjumuodostumien havumetsäiset luontotyypit, sekä ensisijaisesti suojeltavat keidassuot, aapasuot,
luonnontilaiset tai niiden kaltaiset kuusivaltaiset vanhat metsät, luonnontilaiset tai niiden kaltaiset
mäntyvaltaiset vanhat metsät, ja puustoiset suot. Luontodirektiivin liitteen lajeista alueella esiintyy
mm. saukko, ilves, karhu, susi ja metsäpeura.
Mäntykankaan Natura-alue (FI0800100, SCI) sijaitsee noin neljä kilometriä suunnittelualueesta
etelään. Alue kuuluu vanhojen metsien suojeluohjelmaan. Mäntykangas on kuusivaltainen tuoreen
kankaan metsäalue, jonka luoteisreunassa on aapasuo. Alueella esiintyviä ensisijaisesti suojeltavia
luontotyyppejä ovat aapasuot, boreaaliset luonnonmetsät ja puustoiset suot. Luontodirektiivin liitteen
II lajeista alueella esiintyy liito-oravaa ja lintudirektiivin liitteen I lajeista palokärkeä, pikkusieppoa,
pohjantikkaa ja metsoa.
Yksityisiin luonnonsuojelualueisiin kuuluva Torisaari (YSA091852) sijaitsee runsas kolme kilometriä
Möksyn alueesta kaakkoon. Torisaaren luonnonsuojelualueen yhteydessä on Torisaari – Kelkkasuon
luonnonsuojelualuevaraus. Kelkkasuo on Torisaaren luonnonsuojelualuetta ympäröivä suoalue. 23
hehtaarin laajuisella alueella esiintyy rahkanevaa ja rahkarämettä ja suoalaa on paikoitellen
kuivattanut aluetta ympäröivät turvetuotantoalueen ojitukset. Kelkkasuo on Metsähallituksen
hallinnassa oleva suojelumetsä, josta ei ole tehty luonnonsuojelualueen perustamispäätöstä.
Möksyn alueesta koilliseen yli viiden kilometrin etäisyydellä sijaitsee Peuralamminnevan Natura-alue
(FI0900031, SCI, SPA), joka on laaja aapasuokokonaisuus. Avointa suomaisemaa rikkovat
metsäsaarekkeet ja –niemekkeet. Alueella sijaitsee lisäksi luonnontilainen puro ja Peuralampi, joka
täyttää lintuvesien ominaispiirteet. Alueen ensisijaisesti suojeltavia luontotyyppejä ovat aapa- ja
keidassuot, boreaaliset luonnonmetsät ja puustoiset suot.
2.1.7 Tuulisuusolosuhteet ja muut tekniset edellytykset
Suunnittelualueella on kaksi Etelä-Pohjanmaan tuulivoimaselvityksen aluetta, alue nro. 477 pohjoispuoli sekä alue nro. 489.
Selvityksen mukaan alueelle 477 rakennettavan 3 MW:n tehoisen tuulivoimalan bruttotuotanto vaihtelee 7300 – 7900 MWh/a. Tuuliatlaksen mukaan vastaava tuotanto on 5000 – 5100 MWh/a sadan
metrin korkeudessa.
Alueelle 489 rakennettavan 3 MW:n tehoisen tuulivoimalan bruttotuotanto vaihtelee 7400 – 7700
MWh/a. Tuuliatlaksen mukaan vastaava tuotanto on 5500 – 5800 MWh/a sadan metrin korkeudessa.
(Tuuliatlas 2011)
Alueet 477 ja 489 suhteessa suunnittelualueeseen on esitetty kuvassa 15.
ALAJÄRVEN KAUPUNKI, MÖKSYN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 18.12.2014
19
Kuva 15. Tuotantotietoja Etelä-Pohjanmaan tuulivoimaselvityksestä (Etelä-Pohjanmaan liitto 2012).
2.1.8 Maisema ja kulttuuriympäristö
Suunnittelualue sijoittuu maisemallisessa maakuntajaossa Suomenselän alueelle. Pohjanmaan ja
Järvi-Suomen välillä sijaitseva Suomenselkä on karu ja laakea vedenjakajaseutu. Suomenselän
maasto on joko suhteellisen tasaista, kuten suunnittelualueilla, tai korkeussuhteiltaan vaihtelevaa
ja kumpuilevaa. Suunnittelualueet sijaitsevat soisilla alueilla, joka on tyypillistä Suomenselän
alueelle. Suomenselällä keskimäärin puolet maa-alasta on soita. Suomenselän alueella laajimmat
savikkomaat ovat sijoittuneet suurimpien rannikolle suuntautuvien jokilaaksojen latvavesille,
muutoin peltoalaa on suunnittelualueen ympäristössä niukalti. Suunnittelualueen ympäristössä
sijaitseva asutus Lehdonperän, Marjoperän, Vehkaperän ja Möksyn kyläalueilla on rakentunut
löyhästi mäkimaille suunnittelualueen ympäristössä kulkevien teiden varsille.
Möksyn suunnittelualueella sijaitsee laajoja eri tuotantovaiheissa olevia turvetuotantoalueita.
Tuulivoimalat sijaitsevat turvetuotantoalueilla tai niiden läheisyydessä. Suunnittelualue on hyvin
tasaista aluetta lukuun ottamatta suunnittelualueen lounaista osaa, jossa tuulivoimalat sijaitsevat
metsäisillä kivennäismaakankailla. Lounaisen osan tuulivoimalat sijaitsevat hieman yli 190 metriä
meren pinnan yläpuolella ja tasaisen turvetuotannossa olleen alueen tuulivoimalat hieman alle 190
metriä meren pinnan yläpuolella. Suunnittelualueen keskellä sijaitsee pieni Savonjärvi.
Suunnittelualueesta noin kilometrin ja kahden kilometrin päässä luoteessa sijaitsevat Hirvijärvi ja
Keskinen. Maisemakuvan hallitseva elementti on eri tuotantovaiheissa olevat turvetuotantoalueet.
Turvetuotantoalueita reunustavat havumetsät. Alueella sijaitsee melko tiheästi metsäautoteitä.
Laajimmat näkymät kohti Möksyn suunnittelualuetta avautuvat Möksyn suunnittelualueelta itään
ja kaakkoon sijoittuvilta turvetuotantoalueilta. Asutusta turvetuotantoalueiden laidoilla ei ole.
Suunnittelualueen ympärillä sijaitsevilta Lehdonperän, Marjoperän, Vehkaperän ja Möksyn kyliltä
avautuu ajoittain näkymiä tuulivoimaloiden suuntaan pienialaisten peltokuvioiden vuoksi.
ALAJÄRVEN KAUPUNKI, MÖKSYN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 18.12.2014
20
Kuva 16. Maisema-analyysi. Kuvassa on käsitelty myös Louhun tuulivoima-aluetta.
Alueella ei ole kulttuurihistoriallisesti tai – maisemallisesti arvokkaita kohteita. Lähin arvokas kohde
on
Etelä-Pohjanmaan
I
Vaihemaakuntakaavaan
teemakartan
luonnokseenkin
merkitty
valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö, Pesolan mäen taloryhmä, joka sijaitsee n. 3
km suunnittelualueelta etelään. Lisäksi noin 4 km etäisyydellä Karstulan, Kyyjärven ja Soinin rajalla
on kiinteä muinaismuisto. Etelä-Pohjanmaan liitto täydentää inventointeja maakunnallisten maisemaalueiden osalta vuonna 2014.
Tässä
kaavaprosessissa
on selvitetty tuulivoima-alueen
lähiympäristön rakennuskannan
kulttuurihistoriallisia arvoja vertailemalla maanmittauslaitoksen peruskarttaa vuodelta 1963 alueen
nykyiseen rakennuskantaan. Selvityksen tavoitteena oli tunnistaa mahdollisia paikallisesti
merkittäviä aluekokonaisuuksia vaikutusarvioinnin tueksi.
Karttatarkastelun tuloksena alueelta löytyi 32 tarkasteltavaa pihapiriä, joita on arvioitu tarkemmin ja
lisäksi alueelta otetuista valokuvista on arvioitu yleisesti alueen muuta rakennuskantaa. Möksyn
tarkastelualueen arvot liittyvät 1900-luvun alun, sekä 1950-luvun rakennuskantaan, joka on
sijoittunut nauhamaisesti teiden varsille ja useimmiten pienten peltojen laidalle. Pihapiirien
kulttuurihistoriallisesti paikallisesti huomionarvoiset rakennukset ovat rakennusperinteisesti
arvokkaita,
tyypillisiä
oman
aikakautensa
edustajia.
Kulttuurihistoriallisesti
paikallisesti
huomionarvoisia aluekokonaisuuksia on kaksi.
ALAJÄRVEN KAUPUNKI, MÖKSYN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 18.12.2014
21
Muilla alueilla eri vuosikymmenien rakennuskanta on sekoittunutta; esimerkiksi Vehkaperän alueella
on kaksi arvonsa menettänyttä1 1900-luvun alun pihapiiriä ja lisäksi 1950–1990-luvun
rakennuskantaa. Useista vanhoista pihapiireistä on purettu alkuperäinen päärakennus ja rakennettu
tilalle uusi. Näissä pihapiirissä saattaa olla joitain vanhoja yksittäisiä piharakennuksia (aittoja,
navettoja), uusien rakennusten joukossa.
Kuva 17. Ikäjakaumaltaan vaihtelevaa rakennuskantaa Vehkaperässä.
Kuva 18. Kuvassa on esitetty sinisellä tarkastelualueen raja ja punaisella tarkastellut pihapiirit.
Kuva 19. Kuvassa on esitetty viivarasterilla kulttuurihistoriallisesti paikallisesti huomionarvoiset
aluekokonaisuudet.
Kohde 1: 1900-luvun alun hirsirakennukset
Heikinmäentien varrella on säilynyt kolme noin 1900-luvun alun hirsirakennusta (Lehtomaa,
Heikinmäki ja Kantonen). Rakennukset ovat sijoittuneet alueelle tyypillisesti pienten viljelyspeltojen
laidoille ja ovat hyvin säilyneet alkuperäisessä muodossaan ja niihin kohdistuneet
muutostoimenpiteet ovat onnistuneita. Pihapiireissä on myös uudempia rakennuksia. Yhdessä
pihapiireistä on uusi päärakennus. Heikinmäen talo on nimensä mukaisesti mäen päällä ja näkyy
tieltä kauas ja on näin ollen kyläkuvallisesti huomionarvoinen. Alueella on lisäksi yksi n. 1960–80luvun pihapiiri.
1
Rakennuksiin on tehty mittavia muutostöitä.
ALAJÄRVEN KAUPUNKI, MÖKSYN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 18.12.2014
Kuva 20. Karttaote Heikinmäentien alueelta.
Kuva 21. Kuvakooste: alueen pihapiirejä.
22
ALAJÄRVEN KAUPUNKI, MÖKSYN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 18.12.2014
23
Kohde 2: Lehdonperä
Kuva 22. Karttaote Lehdonperältä.
Lehdonperässä on säilynyt 1950-luvun rakennuskantaa, yksi 1900-luvun alun pihapiiri ja lisäksi
alueella on kaksi uudempaa pihapiiriä, joista toinen on maatila.
Onnelan, Ylämäen ja Saunamäen 50-luvun pihapiirit ovat sijoittuneet Haapatien varteen pienten
peltojen laidalle. Pihapiirit ovat hyvin säilyneitä ja niissä on vanhoja talousrakennuksia, kuten aittoja
ja riihiä. Yhtä rakennusta on laajennettu ja ikkunoita ja ovia vaihdettu. Lisäksi Möksyntien varrella
Myllypellon pihapiiri on 1950-luvulta; pihapiiri on hyvin säilynyt, päärakennusta on laajennettu ja
ikkunoita vaihdettu.
1900-luvun alun pihapiiri Tuomela on Möksyntien varrella peltojen ympäröimänä. Se on hyvin
säilynyt alkuperäisessä muodossaan; kaikki rakennukset ovat alkuperäisiä. Päärakennukseen on
vaihdettu ikkunoita ja se on huonokuntoinen. Lisäksi pihalla on tuuhea kuusi, joka on oleellinen osa
alueen maisemakuvaa.
ALAJÄRVEN KAUPUNKI, MÖKSYN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 18.12.2014
24
Kuva 23. Kuvakooste: alueen pihapiirejä.
Kyyjärven kunnan rakennusinventointi
Möksyn itäpuolella sijaitsevan Vehkaperän kylän alueella sijaitsevat viisi pihapiiriä on arvioitu
Kyyjärven kunnan vuoden 1989 rakennusinventoinnissa paikallisesti kulttuurihistoriallisesti
arvokkaiksi rakennusperintökohteiksi. Kohteet on esitetty alla taulukossa, mutta niiden arvoa
heikentää merkittävästi se, että rakennukset ovat osin heikkokuntoisia.
ALAJÄRVEN KAUPUNKI, MÖKSYN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 18.12.2014
25
ALAJÄRVEN KAUPUNKI, MÖKSYN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 18.12.2014
Kuva 24. Vehkaperän kylän kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennusperintökohteet.
26
ALAJÄRVEN KAUPUNKI, MÖKSYN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 18.12.2014
27
Kuva 25. Arvokkaat maisema- ja kulttuuriympäristöalueet. Kuvassa on esitetty myös Louhukankaan suunnitellut tuulivoimalat.
2.1.9 Muinaisjäännökset
Louhun-Möksyn tuulipuiston muinaisjäännösinventoinnissa (Mikroliitti 2013, raportti liitteenä 9)
tarkastettiin suunnitellut voimalapaikat ja uudet tielinjat. Lisäksi tutkimusalueeseen kuului uusi kV
110 voimajohtolinjauksen reitti Fingridin Alajärven sähköasemalta. Inventoinnin mukaan Möksyn
suunnittelualueella sijaitsee 5 kiinteää muinaisjäännöstä. Voimajohtoalueelta ei tehty havaintoja
kiinteistä muinaisjäännöksistä.
ALAJÄRVEN KAUPUNKI, MÖKSYN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 18.12.2014
Taulukko 2. Tunnetut kiinteät muinaisjäännökset suunnittelualueella.
Kuva 26. Möksyn alueen kiinteät muinaisjäännökset.
28
ALAJÄRVEN KAUPUNKI, MÖKSYN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 18.12.2014
2.2
29
Maa-alueiden omistus
Alue on pääosin yksityisten maanomistajien omistuksessa, osan alueesta omistaa Metsähallitus.
Maanomistusolot on esitetty seuraavassa kuvassa.
Kuva 27. Maanomistus. Kuvaan on merkitty vihreällä yksityisten omistamat maa-alueet ja ruskealla Metsähallituksen omistama alue.
2.3
Suunnittelutilanne
2.3.1 Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava
Alajärven kaupunki kuuluu Etelä-Pohjanmaan liiton alueeseen ja alueen maakuntakaava on
ympäristöministeriön vahvistama 23.5.2005. Vahvistettuun maakuntakaavaan on tehty muutos
Lapuan Honkimäelle (vahvistettu 5.12.2006). Muutos ei koske hankesuunnitelman tuulipuistoalueita.
Muutos ei koske Möksyn aluetta.
ALAJÄRVEN KAUPUNKI, MÖKSYN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 18.12.2014
30
Kuva 28. Ote Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavasta. Louhukankaan ja Möksyn suunnittelualueiden rajaukset
näkyvät kuvassa punaisena, Möksy idempänä.
Osayleiskaavan suunnitteluun vaikuttavat seuraavat maakuntakaavan merkinnät:
Möksyn alue kuuluu tt-2 vyöhykkeelle, jonka suunnittelumääräyksen mukaan valumaaluekohtaisesti ja paikallisesti on otettava huomioon, että turvetuotannon mahdollisesti
aiheuttama kokonaiskuormituksen kasvu ei vaaranna vesistöjen luontoarvoja.
Kuninkaanjokilaaksossa on merkintä ohjeellisesta virkistysreitistä.
Möksyn suunnittelualueen halki kulkee lisäksi useita maakuntakaavaan merkittyjä voimajohtoja (110 kV, 400 kV), joilla on voimassa MRL:n 33 §:n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus.
ALAJÄRVEN KAUPUNKI, MÖKSYN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 18.12.2014
31
2.3.2 Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaavat
Tuulivoimaa käsittelevän I vaihekaavan luonnos on päivätty 28.5.2012 ja se on ollut nähtävillä 11.6.
– 23.8.2012. Kaavaehdotus on puolestaan päivätty 17.11.2014 ja se on nähtävillä 1.12.2014 –
9.1.2015 välisen ajan. Vaihekaavan aikataulullisena tavoitteena on saattaa se maakuntavaltuuston
hyväksyttäväksi keväällä 2015. Vaihekaavan lähtökohta-aineistoksi on laadittu seuraavat:
Etelä-Pohjanmaan tuulivoimaselvitys (2012) ja sen täydennykset
Natura-arvioinnin tarveharkinta (2013)
Raportti tuulivoiman 3D-analyysista
Etelä-Pohjanmaan pienten tuulivoimapuistojen selvitys
Lintujen
muutto
ja
muuton
valtaväylät
Suupohjassa
(2013)Tuulivoimakaavan
linnustovaikutusten arviointi
Tuulivoimapuistojen näkymävaikutukset Etelä-Pohjanmaalla (2014)
Tuulivoima-alueiden maisemavaikutukset Etelä-Pohjanmaan arvokkaille maisema-alueille
(2014)
Kuva 29. Ote Etelä-Pohjanmaan I vaihemaakuntakaavasta. Louhukankaan ja Möksyn suunnittelualueiden rajaukset näkyvät kuvassa punaisena, Möksyn alue idempänä.
Osayleiskaavan suunnitteluun vaikuttavat seuraavat vaihemaakuntakaavan merkinnät:
ALAJÄRVEN KAUPUNKI, MÖKSYN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 18.12.2014
32
Möksyn suunnittelualue on osoitettu vaihemaakuntakaavaehdotuksessa pääosin tuulivoimapuiston
alueeksi (tv-1; tuulivoima-alue 11, Savonneva). Myös Louhukankaan suunnittelualue on osoitettu
pääosin tuulivoimapuiston alueeksi (tv-3; tuulivoima-alue 21, Louhukangas)
I vaihemaakuntakaavoituksen lisäksi Etelä-Pohjanmaan maakunnassa on käynnissä kaupan,
liikenteen ja maisema-alueiden sijoittumista käsittelevä II vaihemaakaavan, sekä turvetuotantoa,
suoluontoa ja bioenergiaa käsittelevästi III vaihemaakuntakaavan laatiminen. Toisen ja kolmannen
vaiheen maakuntakaavat eivät koske suunnittelualuetta.
2.3.3 Keski-Suomen maakuntakaava
Möksyn suunnittelualueen itäisin osa sijoittuu Kyyjärven kunnan alueelle, joka puolestaan kuuluu
Keski-Suomen liiton alueeseen. Ympäristöministeriö vahvisti Keski-Suomen maakuntakaavan
14.4.2009 ja se sai lainvoiman 10.12.2009. Maakuntakaavassa on käsitelty kaikkia keskeisiä
maankäytön suunnittelun kannalta keskeisiä aihepiirejä.
ALAJÄRVEN KAUPUNKI, MÖKSYN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 18.12.2014
33
Kuva 30. Ote Keski-Suomen maakuntakaavasta; viereisen Louhukankaan vireillä oleva osayleiskaava-alue ja
Möksyn suunnittelualueiden rajaukset näkyvät kuvassa punaisena, Möksyn alue idempänä.
Möksyn suunnittelualueen Kyyjärven kunnan alueella olevalle osalle on maakuntakaavassa osoitettu
turvetuotantoaluetta (EO/tu).
2.3.4 Keski-Suomen vaihemaakuntakaavat
Keski-Suomen maakuntakaavaa täydennetään useilla eri vaihekaavoilla. Ympäristöministeriön
16.12.2009 vahvistama Keski-Suomen ensimmäinen vaihemaakuntakaava käsittelee Jyväskylän
seudun uudelle jätteenkäsittelykeskuksen sijoittumista. Lainvoiman 20.11.2012 saaneen toisen
vaihekaavan tavoitteena on turvata Keski-Suomen maakunnassa laadukkaiden kiviainesten saanti
yhdyskunta- ym. rakentamiseen sekä suojella samalla arvokkaita harju-, kallio- ja moreenialueita.
Keski-Suomen kolmannessa vaihemaakuntakaavassa osoitetaan alueita turvetuotannolle ja
suojellaan samalla arvokkaita suoluonnon kohteita. Kaavassa osoitetaan myös maakunnallisesti
merkittävät tuulivoimapuistojen alueet. Vaihemaakuntakaava on maakuntavaltuuston 14.11.2012
hyväksymä. Maakuntavaltuuston 3.5.2013 hyväksymä neljäs vaihemaakuntakaava päivittää
lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallisen palveluverkon ja taajamatoiminnot sekä tarpeellisilta osin
siihen liittyvää alue- ja yhdyskuntarakennetta.
Keski-Suomen vaihemaakuntakaavoissa ei ole Möksyn alueen suunnitteluun vaikuttavia merkintöjä.
2.3.5 Voimassa olevat yleiskaavat
Louhu-Möksyn suunnittelualueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Lähimmät voimassa olevat
yleiskaavat ovat Soinin koko kunnan ranta-alueet kattava oikeusvaikutteinen rantayleiskaava, joka
on vahvistettu 17.8.2000. Lisäksi Soinissa on voimassa Soinin ja Lehtimäen rajavesistöjen
ALAJÄRVEN KAUPUNKI, MÖKSYN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 18.12.2014
34
rantayleiskaava, joka vahvistettiin 17.8.2000 sekä Jokijärven alueen rantaosayleiskaavan tarkistus,
joka puolestaan vahvistettiin 15.6.2009. Alajärven keskustaan laaditut yleiskaavat ovat
vanhentuneita. Alajärven Ydinkeskustan osayleiskaava on hyväksytty vuonna 1994 ja kirkonseudun
osayleiskaava 1984.
Kuvassa 31 on esitetty voimassa olevien yleiskaavojen rajaukset (punainen rajaus + vinorasteri)
sekä asemakaava-alueiden rajaukset (musta rajaus + ruuturasteri).
Kuva 31. Ote Alueella voimassa olevat yleis- (punainen rajaus + vinorasteri) ja asemakaavat (musta rajaus
+ ruuturasteri). Louhukankaan ja Möksyn vireillä olevat osayleiskaava-alueet ovat kuvassa keskellä rajattuna punaisella viivalla, Möksyn alue idempänä.
2.3.6 Vireillä olevat yleiskaavat
2.3.6.1
Alajärven kaupunki
Alajärvellä on suunnitteilla keskustan yleiskaavan laatimisen käynnistäminen. Matkaa Louhun
hankealueelle Alajärven keskustasta on noin 14 km.
2.3.6.2
Kyyjärven kunta
Kyyjärven kirkonkylälle laaditaan oikeusvaikutteista osayleiskaavaa, matkaa Möksyn hakealueelle on
noin kymmenen kilometriä.
ALAJÄRVEN KAUPUNKI, MÖKSYN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 18.12.2014
35
Kuva 32. Kyyjärven keskustan osayleiskaavan rajaus punaisella.
Kyyjärven kunnan alueella on käynnistynyt myös pienvesistöjen rantaosayleiskaava, jonka
kaavaluonnos on tarkoitus asettaa nähtäville vuoden 2014 aikana. Lähin osayleiskaavan lukeutuva
vesistö on Hirvijärvi, joka sijaitsee noin 800 metrin etäisyydellä Möksyn alueesta.
Kuva 33. Kyyjärven pienvesistöjen rantaosayleiskaavan rajaus on esitetty kartassa vihreällä ja punaisella on
merkittynä siihen lukeutuvat pienvesistöt. Möksyn osayleiskaavan rajaus on kuvassa punaisella viivalla.
Kyyjärven kunnanhallitus on tehnyt kokouksessaan 20.1.2014 kaavoituspäätöksen tuulivoiman
rakentamista koskevan oikeusvaikutteisen yleiskaavan laatimisesta Peuralinnan alueelle.
Suunnittelun tavoitteena on rakentaa Peuralinnan alueelle 6-9 tuulivoimalaitosyksikköä, joiden
yhteisteho on 20 - 30 MW. Keski-Suomen ELY -keskus on 28.11.2013 päättänyt, että Peuralinnan
tuulivoimahankkeeseen ei sovelleta ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain 468/1994
mukaista arviointimenettelyä. Matkaa Peuranlinnan osayleiskaavan alueelta Louhun-Möksyn alueelle
on noin kymmenen kilometriä.
ALAJÄRVEN KAUPUNKI, MÖKSYN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 18.12.2014
36
Kuva 34. Peuranlinnan osayleiskaavan sijainti merkittynä mustalla ympyrällä. Louhu-Möksyn hankealueet on
osoitettu punaisella rajauksella.
Kyyjärven Harsunkankaan tuulivoimahankkeesta ei ole kunnassa tehty yleiskaavoituspäätöstä, mutta
sille on ELY-keskuksen päätös YVA:n laadintatarpeesta. Hanketta ei ole myöskään vielä kunnassa
käsitelty mitenkään. Tästä syystä Harsunkangasta ei ole tarkasteltu tarkemmin tässä
kaavaselostuksessa tai otettu mukaan vaikutustenarviointiin.
2.3.6.3
Soinin kunta
Soinin kunnassa on vireillä kaksi tuulivoimatuotantoon tähtäävää osayleiskaavaa. Möksyn
suunnittelualueeseen rajautuvalle Pesolan osayleiskaavan alueelle on suunnitteilla 23 voimalaa ja sen
lounaan puolelle suunnitteilla olevalle Korkeamaan osayleiskaavan alueelle on suunnitteilla 21
voimalaa. Alueilla on käynnissä yhteinen ympäristövaikutusten arviointi.
Kuva 35. Louhukankaan ja Möksyn (itäisempi alue) osayleiskaavarajaukset on esitetty kuvassa punaisella,
Pesolan ja Korkeamaan osayleiskaavarajaukset tumman sinisellä, Peuranlinnan osayleiskaavarajaus kirkkaan sinisellä, Kyyjärven pienvesistöihin kuuluvat vesistöt vihreällä renkaalla ja Kyyjärven keskustan
osayleiskaavarajaus violetilla värillä.
ALAJÄRVEN KAUPUNKI, MÖKSYN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 18.12.2014
37
2.3.7 Asemakaava ja ranta-asemakaava
Alueella ei ole voimassa tai vireillä olevaa asemakaavaa. Lähimmät asemakaavoitetut alueet ovat
Alajärven Paalijärvellä (jätehuolto ja turkistarhaus) noin viisitoista kilometriä suunnittelualueesta.
Sekä Alajärven että Kyyjärven kuntakeskuksissa on asemakaavoitetut alueet, muutoksia ja
laajennuksia asemakaavoihin tehdään tarpeen mukaan. Louhukankaalta luoteeseen olevalla
Iirunjärvellä on voimassa, pitkälti rakentunut ranta-asemakaava.
2.3.8 Pohjakartta
Suunnittelun pohjana
karttamateriaalia.
3.
käytetään
maastotietokanta-aineistoa
ja
tarpeen
mukaan
muuta
SELVITYKSET
Etelä-Pohjanmaan liiton tekemät selvitykset:
Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava – Vaihekaava I ehdotus – Tuulivoima: osallistumis- ja
arviointisuunnitelma, kaavaehdotus, kaavaselostus, teemakartta (17.11.2014)
Etelä-Pohjanmaan tuulivoimaselvitys (2012)
Etelä-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavan Natura-arvioinnin tarveharkinta (2013)EteläPohjanmaan tuulivoimaselvityksen täydennys -Kauhajoen Säärenkanaan-Eteläkankaan ja Kurikan
Kukkoonkallion-Möhkäleenmaan alueet (18.10.2012)
Etelä-pohjanmaan tuulivoimaselvityksen täydennys –Jalasjärven Ilvesnevan ja Kauhavan VolttiKakkurin alueet (2013)
Etelä-Pohjanmaan pääteiden logistiikka- ja maankäyttöselvitys (2011)
Etelä- ja Keski-Pohjanmaan tuulivoima ja erikoiskuljetukset (2013)
Maakuntakaavan linnustovaikutukset (2014)
Tuulivoima-alueiden maisemavaikutukset Etelä-Pohjanmaan arvokkaille maisema-alueille (2014)
Tuulivoimaloiden näkymävaikutukset Etelä-Pohjanmaalla (2014)
Ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) yhteydessä on laadittu seuraavat selvitykset, jotka palvelevat myös osayleiskaavan laadintaa ja täyttävät kaavoituksen edellytykset:
Luontoselvitykset:
o Kasvillisuus- ja luontotyyppi-inventoinnit (liitteet 2, 3 ja 15)
o Liito-orava-, lepakko- ja rämeristihämähäkkiselvitykset (liitteet 4, 5 ja 14)
o Pesimälinnustokartoitus, petolintuseuranta ja muuttolintuselvitykset (liite 6 ja 8, sekä erillisliitteet viranomaisille)
o Metsäkanalintujen soidinpaikkaselvitys (liite 7)
Melu- ja välkemallinnukset (liitteet 10 ja 11)
Maisemaselvitys (havainnekuvat liitteenä 16, muuten tuloksia osioissa 2.1.8 ja 6.6)
Muinaisjäännösinventointi (Mikroliitti 2013, liite 9)
Lähdeaineistona on myös käytetty YVA-selostusta kokonaisuudessaan (liite 12). Lisäksi aineistona on
käytetty kaavaprosessin kanssa samanaikaisesti laadittua tuulivoiman yleissuunnitelmaa, joka
käsitti viisi osayleiskaava-aluetta Alajärvellä, Soinissa ja Vimpelissä. Yleissuunnitelmassa on
laajennettu maakuntakaavoituksessa tehtyjä selvityksiä.
Suunnittelualueelta
on
laadittu
maastokauden
2014
aikana
viitasammakkorämeristihämähäkkiselvitys (liite 14) sekä täydentäviä luontoselvityksiä (liite 13).
ja
ALAJÄRVEN KAUPUNKI, MÖKSYN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 18.12.2014
4.
OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET
4.1
Suunnittelun vaiheet
38
Kuulutus osayleiskaavan vireilletulosta 15.8.2013.
Osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma julkisesti nähtävillä 5.9.–4.10.2013 (OAS
lähetettiin tiedoksi useille osallistahoille ja lisäksi viranomaisilta pyydettiin lausunnot).
Yleisötilaisuus
Uusikylän
koululla
28.8.2013
(YVA-ohjelma
ja
osallistumisja
arviointisuunnitelma).
Osayleiskaavaluonnos 20.1.2014.
1. viranomaisneuvottelu 18.2.2014
Yleisötilaisuus Uusikylän koululla 10.3.2014 (YVA-selostus ja kaavaluonnosasiakirjat)
Valmisteluvaiheen kuuleminen 20.3.–22.4.2014
Työneuvottelu 3.9.2014 (ELY-keskus)
Ehdotusvaiheen kuuleminen 26.9.–28.10.2014
2. viranomaisneuvottelu 25.11.2014 (ehdotusvaiheen kuulemisesta saatu palaute ja keskeiset
muutokset asiakirjoihin)
Lisäksi kaavoitustilannetta ja kaavaluonnosta on esitelty yleissuunnitelman
kokouksessa 16.12.2013 sekä YVA-ohjausryhmän kokouksessa 31.1.2014.
4.2
ohjausryhmän
Osallistuminen ja yhteistyö
4.2.1 Aloitusvaihe
Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta pyydettiin lausuntoja viranomaisilta osayleiskaavan tultua vireille. Lausuntoja saatiin seuraavilta:
Etelä-Pohjanmaan liitto
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
Keski-Suomen ELY-keskus
Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos
Fingrid Oyj
Vapo Oy
Lausunnoissa keskeiseksi nousivat kysymykset luontoselvitystarpeista (lintujen syysmuutto ja
viitasammakko) nykyisten toimintojen turvaamisesta alueella (Alajärven sähköasema sekä
sähkölinjastot, turvetuotanto) sekä ihmisiin kohdistuvista riskeistä (tulipalot ja jäätämisongelmat).
Ensimmäinen viranomaisneuvottelu pidettiin 18.2.2014. Kokoukseen osallistuivat edustajat seuraavilta viranomaistahoilta:
Etelä-Pohjanmaan liitto
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos
Järvi-Pohjanmaa (Alajärvi, Soini, Vimpeli)
Kyyjärven kunta
Neuvottelussa nousi esille kaavoitusprosessin aikataulun suhde YVA-prosessiin, aluerajauksen YVA:ta
laajentumisen vaikutukset, lisäselvitystarpeet sekä vaaran arviointi – osuuden lisääminen selostukseen.
4.2.2 Valmisteluvaiheen kuuleminen
Osayleiskaavaluonnos on ollut yleisesti nähtävillä 20.3.–22.3.2014 välisen ajan valmisteluvaiheen
kuulemisessa. Kaavaluonnosasiakirjoista saatiin viisitoista lausuntoa ja yhdeksän mielipidettä. Seuraavassa on kuvattu miten kaavaluonnoksesta saatuja lausuntoja ja mielipiteitä on huomioitu ehdotusvaiheessa. Asiakohtia on osittain käsitelty myös edellisessä osiossa.
ALAJÄRVEN KAUPUNKI, MÖKSYN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 18.12.2014
39
YVA:n suhdetta kaavaan tarkennettu, mm. se että YVA:ssa Kyyjärven puolella olevat kolme tuulivoimalaa on käsiteltävä omalla yleiskaavallaan
Hirvijärvi (Kyyjärven pienvesistöjen rantayleiskaavaluonnos) on huomioitu kaavaselostuksessa
omalla osiollaan ja asia tullaan neuvottelemaan Kyyjärven kanssa jatkosuunnittelussa
Selvityksiä ja vaikutustenarviointia on täydennetty (mm. maakotka, naurulokki, muu linnusto,
viitasammakko, saukko, lepakot, rämeristihämähäkki, metsäpeura, metsäiset elinympäristökohteet, rakennusinventointi, melu ja välke)
Etäisyyksiä voimaloista asutukseen on tarkennettu
Maanteiden tieluokat ja etäisyydet voimaloista niihin on yksilöity
Turvetuotannon vesiensuojelurakenteet on huomioitu suunnittelussa ja turvetuottajan kanssa on
neuvoteltu asiasta
Vaikutuksia metsästykseen on täydennetty
Seurantaosio on täydennetty selostukseen
Riski- ja häiriötilanteet – osio on lisätty selostukseen
Pelastussuunnitelma laaditaan jatkosuunnittelussa
Vaikutuksia turkistarhaukseen on täydennetty
Pohjavesitekstiä ja -vaikutuksia on täydennetty
4.2.3 Kaavaehdotus
Kaavaehdotus päivämäärällä 28.8.2014 on ollut yleisesti nähtävillä 26.9.–28.10.2014 välisen ajan.
Kaavaehdotusasiakirjoista saatiin 13 lausuntoa ja 11 muistutusta. Seuraavassa on kuvattu miten
saatu palaute on huomioitu.
Etäisyyksiä voimaloista asutukseen on tarkennettu (Ely-keskus ja yksityiset)
Tuulivoimaloiden ohjeellisia sijainteja on siirretty Vimpelin Lakeaharjun säätutkan huomioimiseksi
(FMI:n lausunto)
Ohjeellinen uusi maakaapeli on osoitettu teiden varsille (Ely-keskus)
Tuulivoimala numero 10 on poistettu kaavasta luontoarvojen takia (Ely-keskus)
Alueen kaakkoisosaan on lisätty luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue, jolla
on luonnonsuojelulain 49§:n mukainen viitasammakoiden elinalue (Ely-keskus)
Liikenteellisiä vaikutuksia on täydennetty (Ely-keskus)
Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaavan aikataulu sekä valmistuneet selvitykset on päivitetty
(E-P: liitto)
Asiavirheet on korjattu, mm. sähköaseman nimi (Fingrid ja yksityiset)
Liitteessä 17 on tarkennettu lausuntojen ja muistutusten vaikutuksesta tehdyt muutokset kaavaasiakirjoihin.
4.2.4 Muu osallistuminen
Tuulivoimatoimija on järjestänyt seuraavat tilaisuudet:
17.3. infotilaisuus Alajärven virkamiehille ja luottamushenkilöille, paikalla n. 25 osallistujaa.
24.5. tutustumismatka Honkajoen tuulipuistoon, mukana n. 35 lähiseudun asukasta.
16.6. ylimääräinen infotilaisuus lähiseutujen/kylien asukkaille, n. 30 henkeä paikalla Uusikylän
koululla. Digitalta esiintyjä myös mukana.
17.6. ylimääräinen infotilaisuus Möksyn hankealueen maanomistajille (20 osallistujaa)
18.6. ylimääräinen infotilaisuus Louhukankaan hankealueen maanomistajille (30 osallistujaa)
5.8. ylimääräinen infotilaisuus seutukunnan yrittäjille Nuorisoseurantalolla (30 osallistujaa)
6.8. hankealueiden esittely seutukunnan maanrakennusurakoitsijoille (20 osallistujaa)
4.3
Osalliset
Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia sekä lausua
kaavasta mielipiteitä ja antaa lausuntoja. Osalliset on määritelty MRL 62 §.
Kaavan osallisia ovat maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava
saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsi-
ALAJÄRVEN KAUPUNKI, MÖKSYN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 18.12.2014
40
tellään. Osallisille ja kunnan jäsenille varataan mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida
kaavan vaikutusta sekä lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta.
Osayleiskaavasta tiedotetaan seuraavia osapuolia:
Kaikki kuntalaiset, joita asia koskee
maanomistajat ja asukkaat
alueen tuulivoimatoimija Ilmatar Alajärvi-Möksy Oy
Alajärven kaupungin eri hallintokunnat ja luottamuselimet
Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alue (Alajärvi, Soini ja Vimpeli)
Kyyjärven kunta
Soinin kunta
Etelä-Pohjanmaan liitto
Keski-Suomen liitto
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
Keski-Suomen ELY-keskus
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto
Museovirasto
Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo
Keski-Suomen maakuntamuseo
Metsähallitus
Suomen riistakeskus
Suomen metsäkeskus (Etelä- ja Keski-Pohjanmaa)
Fingrid Oyj
Finavia
Liikennevirasto
Trafi Liikenteen Turvallisuusvirasto
Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos
Puolustusvoimat (Pohjanmaan aluetoimisto)
Puolustusvoimat, ilmavoimien esikunta
Riista-ja kalatalouden tutkimuslaitos (Helsinki)
Energiateollisuus ry
Suomen Tuulivoimayhdistys ry
Metsänhoidonyhdistys Alajärvi
Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi
Alajärven Metsästysseura r.y.
Järviseudun ympäristöyhdistys Kotikontu ry
Suomenselän Lintutieteellinen Yhdistys ry.
Alajärven kyläyhdistykset
Vapo Oy
Fortum Oyj
Alajärven Sähkö Oy
Anvia
Elisa
TeliaSonera
Datame
DNA Oy
Erillisverkot Oy (Virve)
Elenia
ALAJÄRVEN KAUPUNKI, MÖKSYN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 18.12.2014
4.4
41
YVA-lausunnon huomioiminen
Seuraavaan taulukkoon on koottu yhteysviranomaisen lausunnossaan esille nostamien, jatkosuunnittelua koskevien näkökohtien, huomioimistavat kaavaehdotuksen valmistelussa. Lausunto on esitetty
liitteessä 1.
YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO
Karttoihin yhtenevät merkinnät (lyhenteet)
voimaloille.
Perustelu sille, miksi Möksyn alueelle on lisätty voimaloita.
Moukarinharjun pv-alueen ylitys voimalinjalla on tehtävä huolellisuutta noudattaen.
Hankkeesta pyydettävä lausunto Niskakangas-Nygård vesihuoltoyhtymältä.
Luonnontilainen uoma ja turvetuotannon vesienkäsittelyrakenteet huomioitava Möksyn
alueella.
Liito-oravan kulkuyhteyden säilyttämisestä
tehtävä suunnitelma ja toimitettava se ELYkeskukseen.
Vaikutukset metsäpeuraan on lisättävä seurantaan ja vaikutuksia ruokailualueisiin on
tarkennettava.
Savonjärven linnuston osalta laadittava seurantasuunnitelma ja toimitettava se ELYkeskuksen.
Viitasammakko- ja ristirämehämähäkkiselvitykset on tehtävä jatkosuunnittelussa
YVA:ssa kuvatusti.
Jatkosuunnittelussa lisättävä petolintuseurantaa Möksyn alueelle.
YKR-rekisteriä hyödynnettävä ja vaikutuksia
asutukseen ja loma-asutukseen täydennettävä. On tarkasteltava rakentamisen rajoituksia ja tonttivarauksia sekä yhteisvaikutuksia. Turvetuotannolle varattu alue huomioitava, ettei sen toimintaa haitata.
Kyyjärven alueella sijaitsevat kolme voimalaa on yleiskaavoitettava, koska niiden ympäristövaikutukset on merkittävät
Lentoestevaloista tulee valita haitattomimmat.
Pelastusviranomaisen ohjeet tulipaloriskin
vähentämiseksi huomioitava.
TOIMENPIDE
Numerointia on korjattu kaavaselostukseen
ja karttoihin.
Kaavaselostusta on täydennetty: Layoutoptimoinnin kautta on saatu maa-alue tehokkaammin käytettyä ohjelmavaiheen jälkeen, mikä on myös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaista.
Ylitys tehdään huolellisuutta noudattaen ja
soveltuvilla materiaaleilla.
Lausunto pyydetään ehdotusvaiheessa.
Kaavaselostusta on täydennetty: Rakentaminen tehdään siten, että ei vaikuteta Vapon
rakenteisiin, neuvotellaan toimijoiden välillä.
Huomioidaan erityisesti voimalan 3 kohdalla.
Suunnitelma laaditaan jatkosuunnittelussa,
kun voimajohdon suunnittelu etenee.
Tähän ei kaavoitus puutu.
Seurantaa on lisätty kaava-asiakirjoihin ja
vaikutuksia tarkennettu selostukseen.
Suunnitelma laaditaan jatkosuunnittelussa,
rakennusluvituksen yhteydessä. Joka toinen
vuosi seurataan laskennoin 5-8 vuotta käyttöönoton jälkeen.
On tehty ja kuvattu selostukseen.
Maakotkan ja muiden petolintujen seurantaa
on täydennetty Möksyn alueella.
On täydennetty selostukseen.
Yleiskaavoituksen tarve on lisätty kaavaselostukseen.
On lähtökohtana valinnassa.
On huomioitu selostuksessa.
YKR-rekisterin mukaan hankealueen lähikylät eivät ole taajama-aluetta ja se tulee
huomioida melumallinnuksia arvioitaessa.
Uudet melumallinnukset; raportointi uuden
ohjeen mukaisesti ja mahd. syksyllä 2014
annettavan asetuksen mukaisesti. Kaavassa
tulee antaa määräyksiä, joilla meluhaittoja
ehkäistään.
Välkehaittaa tulee estää tai vähentää esim.
pysäyttämällä voimala tiettyyn aikaan.
On huomioitu kaavaselostuksessa ja uudet
mallinnukset on laadittu em. tavalla. Lausunnon tulkitaan tarkoittavan, että yksittäisille loma-asunnoille asutuksen seassa ei
voida tulkita suunnitteluohjeen mukaista 40
dB:n yöajan suunnitteluohjearvoa.
Liikenteen lisäyksestä olisi hyvä kerätä yh-
On huomioitu kaavaselostuksessa.
On huomioitu suunnittelussa ja selostuksessa.
ALAJÄRVEN KAUPUNKI, MÖKSYN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 18.12.2014
teenvetotaulukko.
Radiolinkkejä ja tv-lähetinverkkoa on tarvittaessa vahvistettava.
On huomioitu kaavaselostuksessa.
Rajoituksia metsästykseen tulee käydä läpi
metsästysseurojen kanssa.
Metsästysseuroille toimitetaan erilliskutsu
yleisötilaisuuteen, jossa asiaa voidaan käsitellä. Metsästysrajoitteita on täydennetty selostukseen.
Yhteisvaikutuksissa olisi pitänyt huomioida
Kyyjärven Harsunkankaan tuulipuistohanke.
Hanke ei ollut vielä vireillä YVAn arviointeja
tehtäessä eikä se ole ollut edelleenkään
kunnassa käsittelyssä. Tilanne on kuvattu
kaavaselostukseen.
Lausuntojen perusteella eri vaihtoehtoja ei
voida pitää samanveroisina. Linnuston osalta jatkosuunnittelussa tulee tarkastella kriittisesti Savonjärven läheisyyden tuulivoimaloiden määrää (eteläpuolisen voimalan poistoa harkittava linnustovaikutusten vuoksi).
Savonjärven voimaloita tullaan tarkastelemaan tarkemmin esim. naurulokkiseurannan
perusteella.
Haittojen lievennyskeinoissa ja jatkosuunnittelussa huomioitava:
-melussa, välkkeessä voimaloiden pysäytys
-Savonjärven ympäristön voimaloiden sijoitus
-kanalintujen soidinpaikkojen ympäristön
voimaloiden sijoitus
-rakentamisen ajoitus pesimäajan ulkopuolelle
-luonnontilainen uoma (Möksy)
-luonnontilainen suo (Louhu)
-liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikat
(Louhu, Möksy voimajohto) + (Louhu voimajohto)
On huomioitu kaavaselostuksessa, osittain
mahdollisesti myös kaavamääräyksissä.
-Melumittaukset osaksi seurantaa (kaksi
kertaa vuodessa kahden ensimmäisen toimintavuoden aikana).
-Seurantaa myös petolinnustolle, riistakosteikolle, teeren soidinpaikalle 5-8 vuoden
ajan toiminnan aloittamisen jälkeen.
-Seuranta tulisi kytkeä luvitusprosessiin.
Seurantaosiota täydennetty kaavaselostukseen.
Vaihtoehdoissa voimaloiden sijoittelu muodostaa linnuille selkeän esteen. Poikkeuksellisten sääolojen vallitessa linnuilla tulee olla
reagointiaikaa riittävästi ja esteen tulee
muodostaa selvästi havaittava kokonaisuus.
Yhteisvaikutusten arviointia täydennettävä,
jos uusia hankkeita ilmenee kaavoitusvaiheessa.
On huomioitu kuten edellisissä asiaan liittyvissä kohdissa on esitetty.
Hankkeen toteuttamisvaihtoehdot ovat toteuttamiskelpoisia, jos arviointiselostuksessa ja tässä lausunnossa esitetyt haittojen
ehkäisy- ja lievennyskeinot huomioidaan
jatkosuunnittelussa.
Asia on huomioitu kaavaselostuksessa.
On huomioitu kaavaselostuksessa omalla
osiolla ja mallinnuksia on täydennetty.
42
ALAJÄRVEN KAUPUNKI, MÖKSYN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 18.12.2014
5.
KAAVARATKAISU
5.1
Laaditut vaihtoehdot
43
Alueelle on laadittu ympäristövaikutusten arvioinnissa (YVA) vaihtoehtoja, joissa tutkitaan rakentamisen kokonaismäärää, sen ympäristövaikutuksia ja sen sovittamista alueen maisemakuvaan.
YVA:ssa on käsitelty yhdessä Möksyn alueen kanssa läheistä Louhun aluetta, jolla on myös tällä hetkellä osayleiskaava vireillä. Niinpä myös YVA:n hankevaihtoehdot ovat em. alueilla yhteisiä. Lisäksi
YVA:ssa Möksyn alueeseen liittyen on tarkasteltu kolmea Kyyjärven puolelle sijoittuvaa tuulivoimalan
sijoituspaikkaa, joita ei käsitellä tässä yleiskaavassa. Yhteysviranomaisen lausunnon mukaan näiden
voimaloiden toteuttaminen vaatii erillisen yleiskaavan laatimista.
Seuraavia neljää hankevaihtoehtoa on tutkittu:
Vaihtoehto 1
Louhun ja Möksyn alueille rakennetaan 46 tuulivoimalan laajuinen
tuulivoimapuisto. Kunkin tuulivoimalan nimellisteho on 2-5 MW. Arvioitavien
tuulivoimaloiden napakorkeus on noin 140-150 metriä ja kokonaiskorkeus noin
200-220 metriä.
Louhun alueella tuulivoimalat liitetään toisiinsa maakaapelein ja yhdistetään
alueen kesiosaan rakennettavaan sähköasemaan. Keskiosassa sijaitseva
sähköasema liitetään uudella noin kolmen kilometrin pituisella 110 kV
voimajohdolla Alajärven sähköasemaan.
Möksyn alueella tuulivoimalat liitetään toisiinsa maakaapelein ja yhdistetään
alueen länsiosaan rakennettavaan sähköasemaan. Sähköasema liitetään
Alajärven sähköasemaan uudella noin 5,5 kilometrin pituisella 110 kV
voimajohdolla
Vaihtoehto 2
Louhun alueelle rakennetaan 27 tuulivoimalan laajuinen tuulivoimapuisto.
Kunkin tuulivoimalan nimellisteho on 2-5 MW. Arvioitavien tuulivoimaloiden
napakorkeus on noin 140-150 metriä ja kokonaiskorkeus noin 200-220 metriä.
Tuulivoimalat liitetään toisiinsa maakaapelein ja yhdistetään alueen keskiosaan
rakennettavaan sähköasemaan. Keskiosassa sijaitseva sähköasema liitetään
uudella noin kolmen kilometrin pituisella 110 kV voimajohdolla Alajärven
sähköasemaan.
Vaihtoehto 3
Möksyn alueelle rakennetaan 19 tuulivoimalan laajuinen tuulivoimapuisto.
Kunkin tuulivoimalan nimellisteho on 2-5 MW. Arvioitavien tuulivoimaloiden
napakorkeus on noin 140-150 metriä ja kokonaiskorkeus noin 200-220 metriä.
Tuulivoimalat liitetään toisiinsa maakaapelein ja yhdistetään alueen länsiosaan
rakennettavaan sähköasemaan. Sähköasema liitetään Alajärven sähköasemaan
uudella noin 5,5 kilometrin pituisella 110 kV voimajohdolla.
Vaihtoehto 0
Tuulivoimapuistoa ei toteuteta. Vaihtoehto toimii arvioinnissa
vertailuvaihtoehtona, jossa vastaava sähkömäärä tuotetaan jossain muualla
joillain muilla sähköntuotantomenetelmillä
Kaavaluonnoksen pohjana on vaihtoehto 3, johon on tehty muutoksia osallistumis- ja
arviointimenettelyn myötä kaavaehdotukseen. Ympäristövaikutusten arvioinnissa Möksyn alueelle on
YVA:n ohjelmavaiheen jälkeen lisätty kolme voimalaa. Layout-optimoinnin kautta on saatu maa-alue
tehokkaammin käytettyä, mikä on myös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaista.
ALAJÄRVEN KAUPUNKI, MÖKSYN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 18.12.2014
44
Kaavaehdotuksen jälkeen päädyttiin luontoarvojen takia poistamaan yksi Savonjärveä lähinnä oleva
voimala kaavasta. Louhukankaan alueen voimalamääräksi (VE2 ja osin VE1) on YVA:ssa tarkentunut
27 voimalaa. YVA-prosessin aikana asutustietojen tarkennuttua ja maanomistajien suunnasta tulleen
kiinnostuksen myötä kaavassa on päädytty tarkastelemaan laajempaa kokonaisuutta.
5.2
Lentoestelupa
Finavia on lausunnossaan yhden sijoituspaikan osalta Möksyn alueella todennut, että esteellä
(tuulivoimalalla) ei ole vaikutusta lentoturvallisuuteen eli lentoasemien ilmailumääräys AGA M3-6
mukaisiin korkeusrajoituspintoihin. Se vaikuttaa kuitenkin lentoliikenteen sujuvuuteen, jolloin
aiheutuu muutoksia Ilmailutiedotusjärjestelmässä julkaistaviin tietoihin ja ilmoitusmenettely ennen
rakentamistöitä vaaditaan. Lisäksi Trafilta on haettava varsinainen lentoestelupa. Jatkosuunnittelussa
lentoestelausunnot on pyydettävä jokaisesta lopullisesta voimalanpaikalta erikseen ja tämän jälkeen
on haettava voimalakohtaiset lentoesteluvat.
5.3
Kaavan yleisrakenne ja kaavamerkinnät
Kaava-alue sijoittuu Möksyn metsä- ja turvetuotantoalueille, jolla myös aluevaraukset muodostuvat
laajasta metsätalousalueesta, viidestä turvetuotantoalueesta, kolmesta maatalousalueesta ja
vesialueesta (Savonjärvi ja siitä laskeva joki). Lisäksi sähköasemalle on tehty aluevaraus
(yhdyskuntateknisen huollon alue). Kaava-alueelle on myös merkitty luonnon monimuotoisuuden
kannalta tärkeitä alueita, jotka perustuvat metsälakiin, vesilakiin ja luonnonsuojelulakiin sekä
säilytettäviä ympäristöarvoja sisältävä alue. Nykyinen 400 kV voimalinja on osoitettu. Tuulivoimalat
ovat sijoittuneet tasaisesti kaava-alueelle ja niiden sijoituspaikat on osoitettu yhden tai kahden
tuulivoimalan alueina, joiden sisällä on rakennussuunnitteluvaiheessa vähäinen mahdollisuus siirtää
voimalaa alueen sisällä. Turvetuotantoalueille osoitetut kaksi voimalaa on merkitty lisämääreellä tu
tai nuolimerkinnällä, jotka osoittavat, että tuulivoimala voidaan toteuttaa vasta turvetuotannon
loputtua tuulivoima-alueelle tai alueen osalle. Sillä voidaan merkittävästi vähentää näiden
maankäyttömuotojen ristiriitoja. Tuulivoimaloille on lisäksi määrätty suurin kokonaiskorkeus.
Voimaloille on myös osoitettu pääsytiet ja huoltotiet. Kaavamerkintöinä on käytetty
yleiskaavamerkinnät ja määräykset -oppaan mukaista merkintä-tekniikkaa.
Alueiden erityisominaisuuksia ilmaisevat merkinnät:
ALUE, JOLLA ON SÄILYTETTÄVIÄ LINNUSTO- JA MUITA YMPÄRISTÖARVOJA.
Merkinnällä on osoitettu suunnittelualueella sijaitseva maakunnallisesti arvokas lintukohde (MAALI), Savonjärvi.
LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ ALUE.
-
1
2
-
3
Luonnonsuojelulain 49§:n mukainen viitasammakoiden elinalue.
Vesilain 11§:n mukainen uoma ja metsälain 10§:n mukainen erityisen tärkeä elinympäristö.
Metsälain 10§:n mukainen erityisen tärkeä elinympäristö.
Merkinnällä on osoitettu suunnittelualueella sijaitsevat luonnonsuojelulain mukaiset viitasammakon lisääntymis- ja levähdysalueet, vesilain mukainen uoma
sekä metsälain mukainen puro ja vähäpuustoinen suo.
Merkinnät perustuvat luontoselvityksiin, liitteet 2, 13 ja 14
ALAJÄRVEN KAUPUNKI, MÖKSYN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 18.12.2014
45
Alueiden käyttötarkoituksia kuvaavat merkinnät:
YHDYSKUNTATEKNISEN HUOLLON ALUE.
Merkinnällä on osoitettu sähkönsiirtoa varten tarvittavalle sähköasemalle varattu alue.
TURVETUOTANTOALUE.
Merkinnällä on osoitettu turvetuotannossa olevat alueet.
MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE.
Merkinnällä on osoitettu pääasiassa metsätalousvaltaisessa käytössä.
MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE.
Alue on varattu pääasiassa metsätaloutta varten. Alueelle saa sijoittaa tuulivoimaloita niille erikseen osoitetuille alueille sekä niitä varten huoltoteitä, teknisiä verkostoja ja kokoonpanoalueita. Alueella sallitaan maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen.
Maa- ja metsätalouden osalta tarkoitetaan pienimuotoista rakentamista, kuten
esim. konesuojat ja puiden kuivatukseen tarkoitetut rakennukset.
MAATALOUSALUE.
Merkinnällä on osoitettu maatalouskäytössä olevat alueet.
MAATALOUSALUE.
Alue on varattu pääasiassa maataloutta varten. Alueelle saa sijoittaa
tuulivoimaloita niille erikseen osoitetuille alueille sekä niitä varten
huoltoteitä, teknisiä verkostoja ja kokoonpanoalueita. Alueella sallitaan
maatalouteen liittyvä rakentaminen.
VESIALUE.
SUOJELU- / MUINAISMUISTOKOHDE.
(numerointi viittaa arkeologiseen selvitykseen sekä kaavaselostukseen)
Alueella sijaitsee muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueella kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista toimenpiteistä
ja suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto.
NUMERO
6
7
8
9
10
TUULIVOIMALAN
NIMI
Aittakangas
Savonjärvi 1
Savonjärvi 2
Savonjärvi 3
Petäikkö
ALUE.
KOHTEEN TYYPPI
Historiallinen tervahauta
Historiallinen tervahauta
Historiallinen asuinpaikka, kiuas
Historiallinen asuinpaikka, kiuas
Tervahauta
Merkinnällä osoitetaan alueet, joille on mahdollista sijoittaa tuulivoimala.
Luku tv- merkinnän yhteydessä osoittaa kuinka monta tuulivoimalaa kullekin
erilliselle pistekatkoviivalla rajatulle osa-alueelle saadaan enintään sijoittaa.
Lisämääre tu tuulivoima-alueen merkinnän jäljessä osoittaa, että tuulivoimala
voidaan toteuttaa vasta turvetuotannon loputtua.
Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus saa olla enintään 220 metriä maanpinnasta.
Tuulivoimaloiden kaikki rakenteet, siipien pyörimisalue ja rakentamisessa tarpeelliset nostoalueet huoltotien tulosuunnassa mahdollisia levennyksiä lukuun
ottamatta on sijoitettava kokonaan alueen sisäpuolelle.
ALAJÄRVEN KAUPUNKI, MÖKSYN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 18.12.2014
46
Suunnittelussa ja rakentamisessa on säilytettävä luonnon- ja kulttuuriympäristön arvot. Tuulivoimaloiden runko tulee toteuttaa lieriörakenteisena. Tuulivoimaloiden värityksen on oltava yhtenäinen ja vaalea.
Tuulivoimalan rakentamisessa on erityisesti huomioitava voimaloiden melun ja
välkkeen vaikutus ympäristön loma- ja pysyvään asutukseen. Voimalat tulee
olla teknisesti säädettävissä ja pysäytettävissä niin, että haitallisia vaikutuksia
ei synny.
MERKINNÄN KUVAUS:
Alueelle on tavoitteena toteuttaa 16 yksikköteholtaan 2-5 MW tuulivoimalaa.
Tuulivoimalan napakorkeus on 140–150 m, lavan pituus 60–70 m ja siten kokonaiskorkeus on noin 200–220 m (enintään 220m). Tuulivoimaloiden sijoituspaikat on osoitettu yhden tai kahden tuulivoimalan alueina, joiden sisällä on
rakennussuunnitteluvaiheessa vähäinen mahdollisuus siirtää voimalaa alueen
sisällä. Rakennuspaikkojen kuvaukset ovat liitteessä 15.
Tuulivoiman alueen osa, joka voidaan toteuttaa vasta turvetuotannon päättymisen jälkeen.
TUULIVOIMALAN OHJEELLINEN SIJAINTI JA SEN YKSILÖIVÄ NUMERO.
NYKYINEN SÄHKÖLINJA, 400kV.
NYKYINEN TAI PARANNETTAVA PÄÄSYTIE.
OHJEELLINEN UUSI MAAKAAPELI.
Merkinnällä on osoitettu tuulipuiston sisäinen sähkönsiirto tuulivoimalaitoksilta
tuulipuiston omalle sähköasemalle.
OHJEELLINEN UUSI HUOLTOTIE.
Merkinnällä on osoitettu tuulivoimaloille vievien uusien huoltoteiden sijainti ohjeellisena.
5.4
Mitoitus ja sen perusteet
Kaava-alueen kokonaispinta-ala on 9,6 km2, jolla on siis 13 tuulivoimala-aluetta, joille voi sijoittaa
yhteensä 15 tuulivoimalaa. Mitoitusperusteiden pääasiallisina lähtökohtina on tuulivoimaloiden
välisen etäisyyden säilyttäminen vähintään noin 560–600 metrissä, vähintään kilometrin
minimietäisyys asutukseen ja loma-asutukseen sekä maisema-, luonto- ja linnustovaikutukset.
5.5
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen
Hankkeen toteuttamisella edistetään valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista.
Tuulivoimapuiston toteuttaminen lisää uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia ja
vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä sähkön tuotannossa. Tuulivoimalat on suunniteltu
rakennettavaksi useamman voimalan yksiköihin niin keskitetysti kuin se teknistaloudellisesti on
mahdollista. Hyödyntämällä nykyisiä liikenneyhteyksiä ja olemassa olevaa suurjännitelinjaa uusien
liikenne- ja energianhuoltoverkkojen tarve on pieni. Tuulivoimahanke ei muodosta estettä luonnon
virkistyskäytön tai luonto- ja kulttuurimatkailun kehittämiselle. Valtakunnallisesti merkittävien
kulttuuri- ja luonnonperinnön arvojen säilyminen ei vaarannu. Erityistä huomiota on kiinnitetty
ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien
haittojen poistamiseen. Muihin valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa esitettyihin yleis- ja
erityistavoitteisiin (esim. maisema, elinkeinot, kasvillisuus, eläimistö jne.) liittyviä vaikutuksia on
käsitelty kunkin aihepiirin vaikutusarvioinnin yhteydessä.
ALAJÄRVEN KAUPUNKI, MÖKSYN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 18.12.2014
5.6
47
Suhde maakuntakaavaan
Möksyn suunnittelualue on osoitettu tuulivoimavaihemaakuntakaavaluonnoksessa pääosin
tuulivoimapuiston alueeksi (tv-1; tuulivoimalan-alue 11, Savonneva). I vaihemaakuntakaavoituksen
lisäksi Etelä-Pohjanmaan maakunnassa on käynnissä kaupan, liikenteen ja maisema-alueiden
sijoittumista käsittelevä II vaihemaakaavan, sekä turvetuotantoa, suoluontoa ja bioenergiaa
käsittelevästi III vaihemaakuntakaavan laatiminen. Toisen ja kolmannen vaiheen maakuntakaavat
eivät koske Möksyn suunnittelualuetta.
Möksyn alue kuuluu voimassa olevassa maakuntakaavassa tt-2 vyöhykkeelle, jonka
suunnittelumääräyksen mukaan valuma-aluekohtaisesti ja paikallisesti on otettava huomioon, että
turvetuotannon mahdollisesti aiheuttama kokonaiskuormituksen kasvu ei vaaranna vesistöjen
luontoarvoja. suunnittelualueen halki kulkee lisäksi useita maakuntakaavaan merkittyjä voimajohtoja
(110 kV, 400 kV), joilla on voimassa MRL:n 33 §:n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus.
Suunnittelussa voimalat on sijoiteltu siten, että ne eivät haittaa maakuntakaavassa osoitettujen
toimintojen toteuttamista alueella tai sen lähiympäristössä. Sijoitussuunnitelmissa on huomioitu
suunnittelualueilla olevat sähkölinjat jättämällä niihin riittävä etäisyys häiriöiden estämiseksi. EteläPohjanmaan vaihemaakuntakaava I Tuulivoima on siirtymässä ehdotusvaiheeseen ja siinä on jo
luonnosvaiheessa huomioitu Savonnevan alue, jolle suuri osa Möksyn suunnittelualueesta sijoittuu.
Muissa käynnissä olevissa vaihemaakuntakaavoissa ei ole osoitettu toimintoja suunnittelualueelle.
Suunnittelualueen toteuttamisella ei ole vaikutusta vaihemaakuntakaavojen toteuttamiselle.
Keski-Suomen
maakuntakaavassa
Möksyn
suunnittelualueeseen
kiinni
on
osoitettu
turvetuotantoaluetta ja myös Möksyn alueella on turvetuotantoa. Hankesuunnittelussa on huomioitu
alueen turvetuotantoa siten, että alue on tarkoitus rakentaa tuulivoimatuotannolle vasta turpeenoton
päätyttyä alueella.
5.7
Kaavaehdotuksen suhde kaavaluonnokseen
Muutokset/täydennykset on tehty kohdan 4.2 mukaan.
5.8
Liittyminen sähköverkkoon
Sähkönsiirto tuulivoimalaitoksilta sähköasemalle tapahtuu 20 kV maakaapelein. Maakaapelit pyritään
pääosin sijoittamaan huoltotierakenteiden yhteyteen. Kaapelit johdetaan ja kytketään
tuulivoimapuistoalueen sisälle alueen länsiosaan rakennettavaan muuntoasemaan (sähköasemaan),
jossa tuulivoimaloiden tuottama teho muunnetaan tarvittavaan 110 kV siirtojännitteeseen.
Sähköasema liitetään Fingridin Alajärven sähköasemaan uudella noin 5,5 kilometrin pituisella 110 kV
voimajohdolla, joka sijoitetaan nykyisen Fingrid Oyj:n Vihtavuori-Alajärvi 400 kV voimajohdon
rinnalle. Uuden 110 kV voimajohdon sijoittuminen samaan johtokäytävään laajentaa nykyistä
johtoaukeaa noin 20 metrillä. Vaihtoehtoisesti liityntä maakaapeloidaan Louhukankaan
sähköasemalle.
6.
VAIKUTUSTEN ARVIOINTI
Vaikutusten alkuperää, vaikutusaluetta sekä mahdollisia riski- ja häiriötilanteita on kuvattu
tarkemmin ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa. Selostuksesta löytyy myös kuvaus
voimalarakenteista ja tarvittavista luvista.
6.1
Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön
Melumallinnus tehtiin Ympäristöministeriön hallinnon ohjeita 2/2014 ”Tuulivoimaloiden melun
mallintaminen” raportin mukaisilla laskentaparametreilla. Melumallinnukset on tehty SoundPlan 7.3 –
melulaskentaohjelmalla. Raportti on esitetty liitteenä 10. Koska kyseessä on kaavoitusta varten
tehty selvitys, on meluvyöhykkeiden mallinnuksessa käytetty laskentamallia ISO 9613-2. Pientaajuisen melun tarkastelu tehtiin soveltaen DSO 1284 mukaista menetelmää YM:n ohjeen 2/2014
mukaisesti. Mallinnus tehtiin kahdella tuulivoimamallien variaatiolla, joista ensimmäisessä kaikki
ALAJÄRVEN KAUPUNKI, MÖKSYN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 18.12.2014
48
suunnitellut tuulivoimalat ovat mallia Nordex N131/3000 ja toisessa osa suunnitelluista laitoksista on
Nordex N131/3000 ja osa Gamesa G128-5MW. Mallinnuksessa käytetty voimaloiden napakorkeus oli
150 metriä. Nordex on antanut Nordex N131/3000 laitoksen kokonaisäänitehotasolle takuun.
Gamesan toimittaman teknisen selosteen mukaan lisäämällä 2 dB mitattuun melupäästöarvoon LWA
108,3 dB, saadaan ns. taattu arvo LWAd (declared value) 110,3 dB. Valmistajan ilmoituksen Nordex
N131/3000 mukaan voimalatyypin A-painotettu äänitehotaso LWA on 104,5 dB, kun tuulennopeus on
yli 7 m/s 10 metrin korkeudella maanpinnasta. Gamesa G128-5MW ns. taattu A-painotettu
äänitehotaso LWA on 110,3 dB, kun tuulennopeus on 10 m/s 10 metrin korkeudella maanpinnasta.
Välkevyöhykekartat
on
tehty
ns.
todellisessa
laskentatilanteessa.
Laskentatilanteessa
maksimaalisesta välkemäärää on skaalattu 12 tuulen suuntasektorin toiminnallisella ajalla ja
kuukausittaiselle auringonpaisteisuuden todennäköisyydellä. Auringonpaisteisuustietona käytettiin
Ilmatieteen laitoksen Seinäjoki Pelmaan mittaustiedoista ilmastolliselta vertailukaudelta 1981–2010.
Suuntasektoreiden toiminta-ajat laskettiin Suomen Tuuliatlaksen tiedoista 12 suuntasektorille
olettaen, että tuulivoimalat toimivat tuulennopeuden ollessa 150 m korkeudella yli 3 m/s.
Laitosmallina laskennassa on käytetty tuulivoimalaitosta, jonka roottorin halkaisija on 128 metriä ja
napakorkeus 140 metriä.
Suunnittelualue on pääasiassa metsätalous- ja turvetuotantokäytössä, eikä alueella sijaitse
toimintaa, josta aiheutuisi merkittävää ja jatkuvaa ihmisen toiminnoista aiheutuvaa ympäristömelua.
Suunnittelualueen pohjoispuolella kulkee valtatie 16, jonka keskimääräinen liikennemäärä on
vuodelta 2012 noin 1500 ajon./vrk. Tietä lähellä olevan asutuksen kohdalla liikennemelu voi olla
ajoittain jatkuvaa, varsinkin päiväaikaan. Yöaikana liikenteestä aiheutuu yksittäisiä melutapahtumia,
koska liikennevirta ei ole jatkuvaa. Lähin suojelualue (Pohjoisnevan Natura-alue) sijaitsee Möksyn
suunnittelualueesta noin kaksi kilometriä pohjoiseen. Lisää suojelualueita on noin 4-6 kilometrin
etäisyydellä suunnittelualueesta. Suojelualueiden suojeluarvot eivät ole melulle erityisen herkkiä.
Vaikutusalueella ei sijaitse hiljaisiksi alueiksi luokiteltuja alueita. Suunnittelualueen läheisyydessä on
yksittäisiä asuin- ja lomarakennuksia. Tiheämpää asutusta sijaitsee pääasiassa valtatien varrella ja
muiden pienempien teiden varsilla. Suunnittelualueen lähiympäristössä
ei ole loma-asutusalueiksi luokiteltavia alueita, Möksyn Lamminjärven rantaa lukuun ottamatta.
Rakentamisen aikana töistä aiheutuu jossain määrin melua. Rakentamisaika on kuitenkin suhteellisen
lyhyt ja siten meluvaikutukset arvioidaan vähäisiksi. Toiminnan aikana pääasia hankkeen
meluvaikutuksista aiheutuu tuulivoimaloista, mutta aivan ilmasähkölinjojen vieressä linjat voivat
aiheuttaa lähiympäristöön ääntä. Sähkönsiirron meluvaikutukset arvioidaan vähäisiksi. Toiminnan
lopettamisesta aiheutuu liikenteestä ja purkutöistä johtuvaa melua.
Kummankaan melumallinnuksen mukaan (kuvat 36 ja 37) LAeq 40–45 dB:n meluvyöhykkeelle ei jää
yhtään asuin- tai lomarakennusta. Myöskään LAeq 35–40 dB:n meluvyöhykkeellä ei ole asuintaloja
tai loma-asuntoja. Melutaso on alle suunnitteluohjearvojen vakituisella asutuksella ja loma asuntojen
kohdalla (taul. 3). Suojelualueilla melutaso on alle suunnitteluohjearvojen. Pienitaajuista melua
laskettiin kahteen reseptoripisteeseen. Sisätiloihin arvioidut keskiäänitasot 50–160 Hz terssikaistoilla
(LLeq) alittavat selvästi ohjearvot. Meluvaikutukset ovat vähäisiä. On huomioitava, että
sääolosuhteet vaikuttavat merkittävästi tuulivoimalaitosten melun tuottoon ja leviämiseen.
Mitattujen melutasojen on todettu useissa vertailuissa jäävän useimmiten mallinnettuja melutasoja
pienemmiksi. Joissain sääolosuhteissa todellinen melutaso saattaa kuitenkin ylittää edellä esitetyt
mallinnustulokset, samoin sääolosuhteilla on ratkaiseva merkitys tuulivoimalaitosten melun
häiritsevyyteen (mm. impulssimaisuuden ja amplitudimodulaation esiintymiseen).
ALAJÄRVEN KAUPUNKI, MÖKSYN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 18.12.2014
Taulukko 3. Tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvot.
Kuva 36. Melumallinnus, tuulivoimalana Nordex N131. Möksyn alue oikealla puolella.
49
ALAJÄRVEN KAUPUNKI, MÖKSYN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 18.12.2014
50
Kuva 37. Melumallinnus, tuulivoimaloina Gamesa G128 ja Nordex N131. Möksyn alue oikealla puolella.
Useissa maissa on annettu raja-arvoja tai suosituksia hyväksyttävän välkevaikutuksen määrästä.
Esimerkiksi Saksassa ns. todellisessa tilanteessa (Real Case) välke on rajoitettava kahdeksaan tuntiin
vuodessa. Tanskassa sovelletaan yleensä todellisen tilanteen raja-arvona enintään kymmenen tuntia
vuodessa. Ruotsissa vastaava suositus on enintään kahdeksan tuntia vuodessa ja 30 minuuttia
päivässä. Suomessa ei ole määritelty välkevaikutukselle raja-arvoja tai suosituksia.
Ympäristöministeriön 6.7.2012 julkistamassa Tuulivoimarakentamisen suunnittelu-ohjeessa on
todettu, että vaikutusten arvioinnissa on suositeltavaa käyttää apuna muiden maiden suosituksia
välkkeen rajoittamisesta. Möksyn alueelta laadittiin välkemallinnus, jonka raportti on
kokonaisuudessaan liitteenä 11. Kun kaikki tuulivoimalat ovat Nordex N131/3000 mallisia (roottori
131 m), jää Real Case -välkelaskennan mukaan välkealueelle jossa ylitetään 10 tuntia vuodessa 1
kpl vakituisia asuintaloja. 2 kpl vakituisia asuintaloja on välkealueella, jossa vuotuinen välkemäärä
on 8-10 tuntia. Kun osa tuulivoimaloista on Nordex N131/3000 mallisia (roottori 131 m) ja osa
Gamesa G128- 5 MW (roottori 128 m) mallisia, jää Real Case -välkelaskennan mukaan välkealueelle,
jossa ylitetään 10 tuntia vuodessa 1 kpl vakituisia asuintaloja. 2 kpl vakituisia asuintaloja on
välkealueella, jossa vuotuinen välkemäärä on 8-10 tuntia.
Välkevaikutuksia voidaan pitää kohtalaisina yksittäisten rakennusten osalta, sillä kolmen
asuinrakennuksen kohdalla välkemäärän suuruus on suurta tai keskisuurta. Todellista
välkevaikutusta arvioitaessa on huomioitava, että laadittu mallinnus ei ota huomioon maaston
kasvillisuutta ja metsän peitteisyyttä, jotka edelleen vähentävät välkevaikutuksia. Jos tuulivoimalat
eivät ole nähtävissä esimerkiksi pihapiiristä, eivät ne myöskään aiheuta välkevaikutuksia kyseiseen
tarkastelupisteeseen. Välkevaikutus esiintyy ainoastaan toimintavaiheessa, kun tuulivoimalat ovat
käynnissä. Se syntyy sääolojen mukaan, joten välkettä on havaittavissa tietyssä katselupisteessä
vain tiettyjen valaistusolosuhteiden täyttyessä ja tiettyinä aikoina vuorokaudesta. Välkevaikutusta ei
esiinny, kun aurinko on pilvessä tai kun tuulivoimala ei ole käynnissä. Laajimmalle alueelle varjo
ulottuu, kun aurinko on matalalla (aamulla, illalla). Välkehaittaa voidaan estää tai vähentää
pysäyttämällä voimalat suurimpien välkehaittojen aikana. Välkevaikutuksen tapainen ilmiö on
auringon valon heijastuminen roottorin lavoista. Heijastusvälkyntää vähentää mattapintaisen
materiaalin käyttö tuulivoimalan lavoissa.
ALAJÄRVEN KAUPUNKI, MÖKSYN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 18.12.2014
51
Kuva 38. Välkemallinnus Nordex N131 voimaloilla (roottori 131 m). Möksyn alue oikeassa reunassa.
Kuva 39. Välkemallinnus Gamese G128 (roottori 128 m) ja Nordex N131 voimaloilla (roottori 131 m). Möksyn alue oikealla.
ALAJÄRVEN KAUPUNKI, MÖKSYN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 18.12.2014
52
Metsästys
Tuulivoimapuiston rakentamisesta aiheutuva lisääntynyt ihmistoiminta alueella saattaa johtaa
erityisesti suurempien riistaeläinten siirtymiseen rauhallisemmille alueille. Mikäli rakentamistoimet
tehdään metsästysaikaan, on mahdollista että saalismäärät jäävät normaalia pienemmiksi.
Vaikutukset voidaan kuitenkin arvioida pääosin väliaikaisiksi eläinten palatessa rakentamisen
aiheuttaman häirinnän vähentyessä. Vastaavanlaisia vaikutuksia arvioidaan syntyvän, kun
tuulivoimapuiston toiminta lakkaa ja voimalat puretaan ja kuljetetaan pois. Tuulivoimapuiston
toiminnan aikana metsästys ja riistanhoito voi jatkua. Rajoitteita metsästykselle voi tulla lähinnä
ampumisessa yläsektoreihin tuulivoimaloiden läheisyydessä (latvalinnustus). Tuulivoimalat ovat
metsästyksessä rakenteita, joille ei saa tuottaa vahinkoa (metsästyslaki 20 §). Metsästysseurojen on
tarkastettava ampumalinjat ja jahtitornien sijainti, jotta voimaloille ei aiheudu vaurioita ja
kimmokkeiden vaara saada suljettua pois. Suunnittelualueelle ei sijoitu varsinaisia pienriistan- tai
hirvenmetsästysalueita.
6.2
Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon
Maa- ja kallioperän muokkaustoimet ovat paikallisia ja kohdistuvat tuulivoimaloiden perustamis- ja
kenttäalueille, tieyhteyksille ja sähköaseman rakentamisalueelle. Maaperä ovat pääosin turpeen
peitossa, mistä johtuen maa-aineksia on tarpeen vaihtaa pehmeiköilla kantavampiin materiaaleihin,
kuten louheeseen ja sepeliin. Tuulivoimaloille johtavat tiet seuraavat maanpinnanmuotoja ja ovat
pääosin pistoja alueen nykyisestä tiestöstä. Alueella muodostuu todennäköisesti puhtaiden
pintamaiden läjitystarvetta. Raivausjätteet ja kannot viedään hyötykäyttöön. Perustusten, tiestön ja
kenttärakenteiden rakentamiseen tarvittava murske ja louhe saadaan osin rakentamisen yhteydessä
irrotettavasta materiaalista suunnittelualueelta ja osa hankitaan tarkoitukseen soveltuvalta maa- ja
kalliokiviaineksen ottamispaikalta. Huoltotoimenpiteet tai tuulivoimaloiden käyttö-öljyt eivät
muodosta maaperän pilaantumisriskiä. Tuulivoimahankkeen toiminnan päätyttyä rakenteet puretaan
ja alue maisemoidaan tarkoituksenmukaisella tavalla. Vaikutukset maa- ja kallioperään arvioidaan
vähäisiksi, sillä vaikka alueella joudutaan tekemään massanvaihtoja, vaikutukset ovat pienialaisia
eikä vaikutusalueella ei sijaitse arvokkaita geologisia kohteita tai alueita.
Möksyn alueella ei sijaitse luokiteltuja pohjavesialueita. Lähin luokiteltu alue sijaitsee 3,5 km
suunnittelualueen luoteispuolella. Tuulivoimapuiston toteuttamisella ei siten ole siten vaikutuksia
luokiteltuihin pohjavesialueisiin ja vain erittäin vähäisiä vaikutuksia paikallisesti muodostuvan
pohjaveden laatuun ja määrään. Alueelle voimaloiden 8 ja 3 väliin sijoittuu luonnontilainen norouoma
parannettavan tieyhteyden välittömään läheisyyteen. Tien leventäminen voi aiheuttaa noron veden
hetkellistä samentumista sekä virtausolosuhteiden muutoksia. Leventäminen suositellaan tehtävän
tieyhteyden eteläpuolelta, jolloin vaikutukset luonnontilaiseen uomaan jäävät vähäisiksi. Noro on
huomioitu kaavaluonnoksessa luo-2 -merkinnällä. Rakentamisaikana yleisesti voimaloita lähellä
olevien ojien virtausolosuhteet, veden määrät ja kiintoainesmäärät voivat muuttua, mutta
vaikutusten arvioidaan olevan pääosin paikallisia ja kestoltaan lyhytaikaisia. Luonnontilaltaan
muuttunutta Savonjärveä lähellä olevan voimalan 14 vaikutuksesta saattaa aiheutua järven veden
lyhytaikaista ja paikallista samentumista. Vaikutusten paikallisuudesta ja lyhytaikaisuudesta johtuen
ne arvioidaan vähäisiksi. Myös toiminnanaikaiset vaikutukset ovat erittäin vähäisiä. Toiminnan
lopettamisesta arvioidaan syntyvän rakentamisenaikaisia pienemmät vaikutukset.
Tuulivoimatuotannolla voidaan parhaassa tapauksessa vähentää merkittävästi energiatuotannon
haitallisia ilmapäästöjä. Mikäli Suomessa tuotetun energiamäärän ja energiatuotantomuotojen
arvioidaan pysyvän vakiona ja suunniteltujen tuulivoimaloiden tuottaman sähkön arvioidaan
korvaavan eri sähköntuotantomuotoja niiden keskimääräisen käytön mukaan, voidaan hankkeella
arvioida saavutettavan noin 24 000–59 000 tonnin säästöt Suomen sähköntuotannon vuosittaisista
hiilidioksidipäästöistä. Vastaavasti, jos tuulivoiman arvioidaan korvaavan lauhdevoimalla tuotettua
sähköä, voivat päästövähenemät nousta jopa 65 000–163 000 tonniin vuosittain.
Kasvihuonekaasupäästöjen ohella tuulivoimatuotannon avulla voidaan saavuttaa huomattavia
säästöjä myös muiden ilmapäästöjen osalta, koska ilmanlaatuun vaikuttavien ilmapäästöjen (mm.
rikkidioksidi, typen oksidit) määrät ovat tuulivoimatuotannossa vähäisiä esimerkiksi fossiilisiin
polttoaineisiin verrattuna. Hankkeen avulla saavutettava hiilidioksidivähenemä vastaa 1–7 % EteläPohjanmaan kasvihuonekaasupäästöistä riippuen siitä, mitkä tuotantotavat tuulivoima korvaa ja
minkälaisia tuulivoimaloita käytetään. Tätä voidaan pitää vähäisenä positiivisena vaikutuksena.
Ilmastovaikutus on kuitenkin paikallisella tasolla merkittävästi positiivinen.
ALAJÄRVEN KAUPUNKI, MÖKSYN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 18.12.2014
6.3
53
Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin
Kasvillisuus ja luontotyypit
Osayleiskaava tukee alueen arvokkaiden luontokohteiden ja luonnon monimuotoisuuden säilymistä.
Kaavan toteutumisella ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia kasvillisuuden, sen muodostamien
luontotyyppien tai sen tarjoamien elinympäristöjen monimuotoisuuteen.
Suunnitelluilla tuulivoimaloiden rakentamiseen osoitetuilla alueilla ei lähtöaineiston tai tehtyjen
selvitysten perusteella sijaitse luonnonsuojelulain 29 §:n mukaisia luontotyyppejä METSO-ohjelman
periaatteiden mukaisia kohteita. Rakentamisalueilla ei sijaitse muita huomionarvoisia luontokohteita.
Suunnittelualueella sijaitsevat metsälain 10 §:n mukaiset arvokkaat elinympäristöt on osoitettu
luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeiksi alueiksi ja huomioitu hankkeen
sijoitussuunnitelmassa. Suunnittelualueen tuulivoimaloiden ja huoltoteiden rakentamisalueet
sijoittuvat pääsääntöisesti varttuneisiin kuivan ja kuivahkon kankaan mäntymetsiin, turvekankaille ja
taimikoihin. Noin viidesosalla sijoituspaikoista vaikutukset kohdistuvat turvetuotantoalueille. Näiden
rakentamisalueiden vaikutukset kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin jäävät hyvin vähäisiksi. Valtaosa
tuulivoimaloista ja huoltoteistä on osoitettu pistoina nykyisten metsä- ja turvetuotantoa palvelevien
autoteiden läheisyyteen, jolloin rakentamisalueiden läheisyyteen jää laajempia metsätalousalueita.
Rakentamistoimien toteuttamisesta ei aiheudu laajoja kumuloituvia vaikutuksia kasvillisuuteen ja
luontotyyppeihin, eivätkä rakentamistoimet pirsto laajoja yhtenäisiä metsäalueita.
Tuulivoimahankkeella ei ole toiminnan aikaisia vaikutuksia kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin.
Tuulivoimapuisto ei toiminnan aikana normaalitilanteessa aiheuta päästöjä, jotka vaikuttaisivat
rakentamisalueita ympäröivään kasvillisuuteen. Toiminnan päättymisen jälkeen vaikutukset
kasvillisuuteen ovat osittain palautuvia. Alueet metsitetään ja maisemoidaan.
Linnusto
Linnustoon kohdistuvat vaikutukset ovat luonteeltaan sekä suoria että välillisiä. Linnustovaikutukset
voidaan jakaa kolmeen eri tyyppiin:
1. Häiriö- ja estevaikutuksiin
2. Rakentamisesta johtuviin elinympäristömuutoksiin sekä
3. Voimaloiden aiheuttamaan törmäyskuolleisuuteen
Rakentamisvaiheen
pesimälinnustoon
kohdistuvista
vaikutuksista
merkittävimpiä
ovat
rakennustoiminnan aikainen häirintä sekä muutokset elinympäristöissä. Rakentamisen johdosta
pesimälinnuston elinympäristöjä tuhoutuu ja pirstoutuu. Voimalat ja sähkönsiirtoverkot aiheuttavat
alueella pesiville ja alueen kautta lentäville linnuille häiriö- ja estevaikutusta sekä törmäysriskin.
Vaikutukset kohdistuvat paitsi suunnittelualueen ja sen lähiympäristön pesimälajistoon, myös alueen
läpi lentäviin lintuihin. Toiminnan päättymisen aikaiset vaikutukset muodostuvat purkutöiden
aiheuttamasta häiriövaikutuksesta.
Suurin osa tuulivoimaloista ja muista rakentamisalueista sijoittuu voimakkaasti hoidettuun
mäntymetsään, hakkuulle tai turvetuotantoalueelle, joiden pesimälinnustoon ihmistoiminta on jo
vaikuttanut. Tästä syystä hankkeen rakentamisesta aiheutuvien elinympäristömuutosten arvioidaan
jäävän kohtuullisiksi, kohdistuen pääasiassa metsäympäristölle tyypillisiin pesimälajeihin. Herkimpiä
alueita ovat Savonjärven kosteikko sekä kosteammat, puustoltaan sulkeutuneet kuusivaltaiset
metsäkuviot. Näille alueille ei ole osoitettu juurikaan rakentamista, minkä takia suunniteltu hanke ei
suuresti vaikuta niiden pesimälinnuston elinympäristöjen säilymiseen. Häiriötekijät kohdistuvat
pääsääntöisesti tuulivoimaloiden ja muiden rakenteiden rakentamisalueille. Yleisesti tavallisimpien
metsälajien on havaittu sietävän varsin hyvin rakennustöistä aiheutuvaa häirintää. Hankkeen
häiriövaikutusten kannalta herkimmiksi lajeiksi voidaan arvioida teeri ja metso. Luonteeltaan
tuulivoimapuiston rakentamisen aikaiset häiriövaikutukset voidaan luokitella lyhytkestoisiksi ja
palautuviksi nopeasti hankkeen rakentamisen jälkeen ihmistoiminnan vähetessä alueella. Suurin osa
suunnittelualueella pesivistä lajeista kuuluu metsäympäristölle ominaisiin lajeihin, jotka etsivät
ravintonsa pääasiassa metsän sisältä läheltä maan pintaa.
ALAJÄRVEN KAUPUNKI, MÖKSYN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 18.12.2014
54
Savonjärvellä pesivien naurulokkien lentokäyttäytymistä hanke todennäköisesti jonkin verran
muuttaisi. Luultavasti hankkeen toteutuessa naurulokit suosivat vapaimpia kulkuväyliä ja välttäisivät
sitä suuntaa, jossa voimaloita on runsaimmin eli lännen ja lounaan välistä sektoria. Vapaina
säilyisivät koillisen ja pohjoisen välinen sektori ja toisaalta etelän suunta, joita naurulokit
todennäköisesti suosisivat aiempaa enemmän. Toisaalta moniin muihin lajeihin verrattuna naurulokki
ei
erityisen
voimakkaasti
välttele
voimala-alueita
ja
esimerkiksi
lajin
säännöllisten
ruokailulentoreittien on havaittu Perämeren rannikolla kulkevan useissa paikoissa lähekkäisten
voimaloiden välissä. Tämä naurulokkien välttelyn vähäisyys turbiineja kohtaan ehkäisee
estevaikutusta, mutta toisaalta voi altistaa törmäyksille. On mahdollista, että joitakin naurulokkeja
vuosittain siten törmäisi voimaloihin. Perämeren rannikolla naurulokkiyhdyskuntia on ollut jo
vuosikausia hyvin lähellä voimaloita (jopa turbiinien alla) mm. Hailuodon Huikussa, Oulunsalon
Riutussa ja Tornion Röytässä. Näillä paikoilla yhdyskuntien selkeää taantumista tuulivoimaloiden
seurauksena ei ole havaittu, vaikka törmäykseen menehtyneitä yksilöitä on jonkin verran todettu
(Hannu Tikkanen ja Heikki Tuohimaa, omat havainnot). Tällä perusteella arvioidaan, että myös
Savonjärven yhdyskunnan säilyminen hankkeen toteutuessa on todennäköistä. Yhtenä mahdollisena
tapahtumana naurulokkiyhdyskunta voi äkillisesti lajityypillisesti ympäristön muuttuessa siirtyä
uudelle alueelle. Tällainen muutos lajin seudullista kantaa ajatellen ei olisi merkittävä, vaikkakin
pesimäpaikan vaihto saattaisi esimerkiksi heikentää tai parantaa yhdyskunnan pesimämenestystä.
Muita tuulivoiman vaikutuksille herkimpiä lajeja ovat petolinnut, joista tässä tapauksessa tärkein
arvioitava laji on maakotka. Kahdelle vaikutuspiirissä olevalle maakotkareviirille Möksyn vaikutus
arvioidaan merkittävyydeltään kuitenkin vähäiseksi, sillä kotkat eivät havaintojen perusteella juuri
liiku alueella. Toinen tarkemmin arvioitava laji on vuonna 2014 esille tullut vaarantuneeksi luokiteltu
sinisuohaukka. Sinisuohaukka on hyvin aktiivisesti lennossa läpi pesimäkauden ja sen
saalistusmatkat ulottuvat useiden kilometrien etäisyydelle pesäpaikalta. Pohjois-Amerikassa tehtyjen
tutkimusten perusteella on arvioitu sinisuohaukan väistämistodennäköisyydeksi jopa 99 % sen
lentäessä voimalan läheisyydessä (Whitfield & Madders 2006). Sinisuohaukan ilmeisen pientä
törmäysriskiä selittää pitkälti lajin tyypillinen tapa saalistella matalalla törmäyskorkeuden alapuolella.
Tuulivoimaloiden häiriön vaikutusetäisyydeksi sinisuohaukalle on esitetty noin 500–750 m (Ruddock
& Whitfield 2007. Sinisuohaukan on katsottu voivan vaihtaa pesimäpaikkaansa vuosien välillä mm.
ravintotilanteesta johtuen (mm. Väisänen ym. 1998). Se on helposti havaittava laji, joten
todennäköisesti reviiriä ei ollut alueella kesällä 2013. Koska kirjallisuustietojen perusteella
sinisuohaukalla vaikuttaa olevan hyvä sietokyky tuulivoimaa kohtaan, lajille soveliasta
pesimäympäristöä on tarjolla runsaasti sen pesiessä maassa rämeillä ja taimikoissa, ja lajin reviirin
ytimen (pesäpaikan) todennäköisesti sijaitessa hankealueen ulkopuolella, hankkeen aiheuttama
vaara reviirille ei vaikuta suurelta. Kesällä 2014 reviirejä tuli esille myös lähiseudulla, joten
seudullinen kanta ei hankkeen seurauksena tulisi vaarantumaan.
Muuttolinnuille tuulivoimapuistosta toiminnanaikana voi muodostua törmäyskuolleisuutta ja
estevaikutusta. Birdlife Suomen laatiman muuttolintureittitarkastelun noin 20 lajista (Toivanen ym.
2014) vain kurjen päämuuttoreitti kulkee Alajärven kunnan alueella. Hankkeen YVA:n
törmäysmallinnusten mukaan Louhun ja Möksyn molempien toteutuessa (42 voimalaa) aiheuttaisi 112 törmäystä tarkasteltaville lajeille (12 kpl) läpimuuton yhteydessä vuodessa. Tarkastelluista
lajeista korkein riski kohdistuisi kurkeen, joita laskentamallin oletuksilla törmäisi 0-8
yksilöä/vuodessa. Metsähanhia ja joutsenia törmäisi molempia 0–2 vuodessa. Merikotkia törmäisi 90
% väistöoletuksella noin yksi kymmenessä vuodessa ja muita petolintulajeja 0-1 per laji vuodessa.
Kurkien kohdalla on huomioitava, että näin suuri riski syntyy vain silloin, kun kurkien pääjoukot
ajautuvat koillistuulen vallitessa muuttoreitillään tavallista lännemmäksi. Populaatiotasolla Möksyn
vaikutukset arvioitiin olevan yksittäisellä lajilla enimmillään noin 0,15 % luokkaa 10 vuodessa.
Teoreettiseksi kuolleisuudeksi Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien
maakuntakaavoissa mainituille tuulivoima-alueille on arvioitu kurjelle 80-250 lintuyksilöä/vuosi ja
metsähanhelle 90-200 yksilöä/vuosi (Ramboll 2014). Tähän rinnastettuna hankkeen arvioitu
kuolleisuus on siis pieni.
Tuulipuistoalueen kiertäminen kasvattaa muuttomatkaa. Erään merituulipuiston seurannoissa
keskimäärin
muuttomatkan
on
havaittu
kasvavan
tarkastelluilla
lajeilla
0,2–0,5
%
kokonaismuuttomatkasta, jolla on arvioitu olevan vain vähäinen vaikutus muuttomatkan aikaiseen
energiatalouteen (mm. Pettersson 2005, Pöyry 2011). Suomessa pesivien satelliittiseurattujen
metsähanhien muuttomatkan kokonaispituus (kevät-, syys- ja sulkasatomuutto) oli joitakin tuhansia
ALAJÄRVEN KAUPUNKI, MÖKSYN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 18.12.2014
55
kilometrejä vuodessa, pisimmillään noin 6000 km (Paasivirta 2012). Möksyn ja Louhun hankkeiden
yhdessä muiden lähiseudun hankkeiden kevät- ja syysmuuton yhteydessä aiheuttama muuttomatkan
pituuden kasvu (joka on todennäköisesti muutamia satoja metrejä tai kilometrejä, enimmillään
kymmeniä kilometrejä vuodessa) jää lähes varmasti alle 1 % vuoden kokonaismuuttomatkasta.
Taigametsähanhen (Anser fabalis fabalis) Luoteis-Euroopassa talvehtivan kannan koon on arvioitu
olevan 40 000-45 000 yksilöä. Arvion mukaan Suomenselän kautta muuttaa joitakin tuhansia
yksilöitä keväin-syksyin, ja tästä Louhu-Möksy-alueen kautta muutamia satoja. Merkittävä
muuttoreitti Suomessa seuraa keväällä Pohjanlahden rannikkoa. Muutoin metsähanhia muuttaa
laajalla rintamalla Suomen ja Ruotsin läpi. Alajärven ja sen lähiseudun tuulivoimahankkeiden
aiheuttama muuttomatkan kasvu koskettaa siten melko pientä osaa kannasta.
Toisaalta minne tahansa lajin muuttoreitille rakennettavat tuulivoimapuistot voivat vaikuttaa lajiin.
Kuitenkin samankokoinen tuulipuisto tärkeällä muuttoreitillä (Pohjanlahden rannikolla) vaikuttaa
suurempaan osaa kannasta kuin Möksyn kaltainen muuttoreittien ulkopuolella oleva tuulipuisto.
Kurjen muuttomatkat ovat metsähanhea pitempiä, sillä laji talvehtii kauempana. Kurkien
muuttoparvet lentävät useimmiten tuulivoimaloita korkeammalla, jolloin väistämistarvetta ei synny.
Toisaalta Möksyn kohdalla populaatioon kohdistuvaa vaikutusta lisää lajin päämuuttoreitin
sijoittuminen hankealueiden läheisyyteen. Tästä syystä vaikutus voi kohdistua suureen osaan
kannasta, silloin kun muutto kulkee matalalla. Yleisesti ottaen muuttolintuihin kohdistuvaa
estevaikutusta vähentää Louhun ja Möksyn hankealueiden väliin jäävä 3-4 kilometrin
tuulivoimavapaa vyöhyke. Tämä todennäköisesti mahdollistaa sekä lounais-koillissuunnassa
muuttavien metsähanhien että pohjois-eteläsuunnassa muuttavien kurkien liikkumisen tuulivoimaalueiden välistä, mikä helpottaa voimala-alueiden väistämistä. Möksyn tapauksessa, jossa ei ole
selvitysten perusteella muuttoa keskittäviä maastomuotoja, yksittäisten voimaloiden sijainneilla ei
ole merkittävää eroa vaikutusten suuruuteen. Näistä syistä edellä esitetyn perusteella,
estevaikutuksen merkittävyys muuttolinnuille arvioidaan vähäiseksi Möksyn osalta sekä sen ja
seudun hankkeiden yhteisvaikutusten osalta.
Voimalinjoihin alttiita lajiryhmiä törmäämään ovat erityisesti petolinnut, pöllöt, joutsenet, hanhet,
kurki sekä kanalinnut. Näiden lajien iso koko ja kanalinnuilla huono lentotaito estävät nopeat
suunnanmuutokset ja väistöliikkeet. Bevanger (1995) arvioi kuolleisuuden olevan Norjassa metsolla
0,1 ja teerellä 0,15 yksilöä/sähkölinjakilometriä kohden vuodessa. Koko linnuston osalta Suomessa
vastaavaksi kuolleisuudeksi on arvioitu 0,7 yksilöä/linjakilometri/vuosi (Koistinen 2004). Mikäli
hankeen yhteydessä rakennettavan johtolinjan (noin 5 km) aiheuttama kuolleisuus olisi samaa
suuruusluokkaa kuin on edellä esitetty, se tarkoittaisi koko voimalinjan osalta teeren ja metson
osalta alle yhtä yksilöä vuodessa ja kaikkien lajien osalta noin 4 yksilöä vuodessa. Hankkeen
yhteydessä rakennettava voimalinja sijoittuisi olemassa olevan viereen, mikä vähentää vaikutuksia.
Koska voimalinja-alueelle ei sijoitu linnustoltaan arvokkaaksi todettuja alueita, kuolleisuuden
aiheuttama vaikutus lintupopulaatioissa arvioidaan vähäiseksi. Lisäksi paikalliset populaatiot ovat jo
nykytilanteessa sopeutuneet olemassa olevaan voimalinjaan ja sen mahdollisesti aiheuttamaan
kuolleisuuteen.
Lepakot ja liito-oravat
Lepakkoselvityksen yhteydessä ei havaittu lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja, eikä alueella
sijaitse lepakoiden kannalta tärkeitä alueita, vaan lepakoiden kannalta potentiaalisimmat alueet
sijaitsevat suunnittelualueen ulkopuolella asutuksen läheisyydessä, eikä näille alueille osoiteta
kaavassa rakentamistoimia.
Suunnitellut tuulivoimaloiden rakentamisalueet eivät sijoitu lepakoiden kannalta merkityksellisiin
elinympäristöihin. Lepakoihin kohdistuvien vaikutusten arvioidaan jäävän hyvin vähäisiksi, sillä
Möksyn alueen lepakkohavainnot olivat kaiken kaikkiaan yksittäisiä ja hajanaisia.
Suunnittelualueella ei tehty havaintoja liito-oravan esiintymisestä, eikä kaavan toteutumisella ole
siten vaikutuksia lajiin. Lähimmät havainnot liito-oravasta on tehty Möksyn suunnittelualueen
länsipuolella sijaitsevan Lehdonperän alueella, josta ei arvioida olevan kulkuyhteyttä
suunnittelualueen suuntaan.
ALAJÄRVEN KAUPUNKI, MÖKSYN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 18.12.2014
56
Viitasammakko
Möksyn alueelta havaittiin viitasammakoille soveliaita elinympäristöjä ja alueella tehtiin havaintoja
myös soidintavista viitasammakoista. Havainnot sijoittuivat pääosin muutamalle alueelle
turvetuotantoalueiden ojiin sekä Savonjärvelle. Yksilömäärät kuuntelupaikoilla olivat pääosin melko
pieniä, mutta erityisesti Savonjärvellä ja riistakosteikolla viitasammakoita esiintynee enemmän kuin
selvityksessä havaittiin. Viitasammakko on luontodirektiivin liitteen IV(a) laji, jonka lisääntymis- ja
levähdyspaikkoja ei saa heikentää tai hävittää (luonnonsuojelulaki 49 §).
Savonjärvellä sijaitsevaan viitasammakoiden lisääntymis- ja levähdysalueeseen ei kohdistu kaavan
mukaisia rakentamistoimia, eikä vesistön vedenlaadun arvioida heikentyvän rakentamistoimien
aikana. Muut suunnittelualueella havaitut viitasammakoiden lisääntymis- ja levähdysalueet
sijaitsevat pääosin turvetuotantoalueilla ja niiden vesienkäsittelyjärjestelmissä. Näiden alueiden
läheisyydessä
tehtävät
rakentamistyöt
suositellaan
tehtäväksi
mahdollisimman
pitkälle
viitasammakoiden lisääntymisajan (huhti-heinäkuu) ulkopuolella ja siten, etteivät ojien veden määrä
tai
virtausolosuhteet
muutu
viitasammakoiden
lisääntymisja
toukkakauden
aikana
rakentamistoimien johdosta.
Rämeristihämähäkki
Suunnittelualueella ei tehty havaintoja lajin esiintymisestä, eikä kaavan toteutumisella ole siten
vaikutuksia lajiin. Lajille potentiaalisille alueille ei kohdistu rakentamistoimia.
Muu eläimistö
Rakentamistoimenpiteet pirstovat metsäaluetta alueella sijaitsevien metsäautoteiden lisäksi.
Elinympäristöt muuttuvat erityisesti voimaloiden sijoituspaikkojen sekä rakennettavilta uusilta
tielinjausten alueilta. Pirstoutuminen voi vaikuttaa alueella elävien laajojen ja yhtenäisten metsien
lajeihin: karhuun, ilvekseen, suteen ja erityisesti arkana pidettyyn ahmaan. Suunnittelualueen ja sen
ympäristön ahmahavainnot viiden kilometrin säteellä olivat harvinaisia eikä niitä ole havaittu
säännöllisesti vuosittain. Vaikuttaakin siltä, että ahmalle suunnittelualue ympäristöineen on
toissijaista elinympäristöä. Lisäksi suurpetoihin kohdistuvien vaikutusten voidaan arvioida jäävän
vähäisemmiksi, sillä kyseisten lajien reviirien koot ovat pienimmilläänkin useita satoja
neliökilometrejä ja suurpedot ovat karhun talviunta lukuun ottamatta reviireillään lähes jatkuvasti
liikkeessä. Näiden suurten petojen voidaan kuitenkin havaintojen perusteella arvella liikkuvan laajalla
alueella enimmäkseen suunnittelualueen ulkopuolella. Möksyn alueen maankäyttömuodoista johtuen
alue ei ole erityisen soveliasta em. lajien elinympäristöksi.
Suunnittelualueella on näkö- ja jälkihavaintojen perusteella melko vahva hirvikanta ja lisäksi alueelta
on havaintoja metsäpeuroista. Hirviin sekä metsäpeuroihin kohdistuvat vaikutukset ovat pääasiassa
rakentamisen ja purkamisen aikaisia melusta ja lisääntyneestä ihmistoiminnasta johtuvia vaikutuksia
ja ne keskittyvät voimaloiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisalueille. Rakentamisesta ja
purkamisesta aiheutuvaa häiriötä voidaan pitää väliaikaisena. Häiriön alkaessa eläimet karttavat
rakentamisalueita, mutta palaavat alueelle takaisin rakentamistöiden vähennyttyä. Sitä vastoin
rakentamistoimien sijoittuessa alueille, jotka voivat toimia metsäpeurojen talvilaidunalueina, voi
syntyä pitkäkestoisempia vaikutuksia. Metsäpeurat käyttävät talviaikaan ravinnokseen lähes
ainoastaan jäkälää. Jäkäliköt kuitenkin kuluvat nopeasti ja uusiutuvat hitaasti, joka aiheuttaa
metsäpeurojen vaeltamisen talven aikana toisille talvilaitumille. Metsäpeurat ovat sopeutuneet tähän
ja usein ne vaeltavat seuraavalle laitumelle ennen kuin edellistä laidunta on syöty paljaaksi.
Metsäpeuroihin kohdistuvien vaikutusten arvioidaan olevan korkeintaan vähäisiä, sillä Möksyn
alueelle ei sijoitu metsäpeuroille soveliaita ruokailualueita.
6.4
Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen sekä yhdyskunta- ja energiatalouteen
Tuulivoima-alueen rakentumisella ei ole aluerakenteellisia vaikutuksia. Suunnittelualueen
toteutuminen ei myöskään vaikuta yhdyskuntarakenteeseen. Suunnittelualue sijoittuu siten, että se
ei vaikuta läheisten keskusta-alueiden maankäyttöä rajoittavasti eikä toisaalta synnytä tarvetta
yhdyskuntarakenteen tarpeettomalle laajentamiselle. Tuulipuiston myötä suunnittelualueen
toiminnallinen luonne muuttuu maa- ja metsätalousvaltaisesta alueesta tuulivoima-alueeksi,
energiantuotantoalueeksi. Lisäksi tuulivoimahanke saattaa rajoittaa tai vastavuoroisesti mahdollistaa
muita alueen toimintoja.
ALAJÄRVEN KAUPUNKI, MÖKSYN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 18.12.2014
57
Merkittävimmät muutokset maankäytölle tapahtuvat rakentamisvaiheen aikana, kun sekä
voimaloiden että huoltotieverkoston alueilta kaadetaan puustoa sekä raivataan pintamaata ja
kasvillisuutta. Jokaisen tuulivoimalan ympäriltä raivataan puusto noin 0,6 hehtaarin alueelta. Näin
maa- ja metsätalousvaltaisen alueen käyttö muuttuu tuulivoimatuotannolle sopivaksi.
Rakennusaikana myös alueen liikenne lisääntyy selvästi ja saattaa aiheuttaa rajoitteita alueella
liikkumiselle sekä muulle liikenteelle. Toisaalta uusien huoltoteiden rakentaminen ja nykyisten
metsäteiden kunnostaminen parantavat suunnittelualueen hyödyntämistä mm. metsätalous- ja
virkistyskäytössä, ja vaikutukset voidaan siten nähdä myös myönteisenä. Esimerkiksi
puunkuljetukset alueella helpottuvat, kun kuljetukset eivät enää ole niin paljon sidoksissa talviaikaan
maan ollessa jäässä.
Tuulivoimahanke rajoittaa asuin- ja lomarakentamista tuulipuiston alueella ja sen välittömässä
läheisyydessä. Asuin- ja lomarakennuksia ei voida osoittaa alueille, joilla niitä koskevat melun
ohjearvot ylittyvät. Möksyn suunnittelualueella ei sijaitse vakituisia asuin- ja lomarakennuksia.
Lähimmät asuin- ja lomarakennukset sijaitsevat noin kilometrin etäisyydellä lähimmästä voimalan
sijoituspaikasta mitattuna. Tuulipuiston aluetta ja sen lähiympäristöä ei ole kuitenkaan kaavoitettu
asuin- ja lomarakentamiseen. Kyyjärvellä vireillä olevan pienvesistöjen suunnitteluun Möksyn alueen
toteutumisella ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia. Hirvijärvi sijoittuu noin 1,4 km Möksyn
tuulivoimaloista itään eikä ole suunnittelualueen melun- ja välkkeen vaikutusalueella eli tämä
mahdollistaa alueen suunnittelun loma-alueeksi. Louhu-Möksyn ympäristövaikutusten arvioinnissa
Kyyjärven kunnan alueelle sijoittui kolme voimalaa. Niiden jatkosuunnittelusta ja kaavan laadinnasta
sovitaan Kyyjärven kunnan kanssa erikseen. Kyyjärvellä on käynnissä pienvesistöjen
rantaosayleiskaava ja sen alustavissa mitoituslaskelmissa Möksyn osayleiskaava-alueen itäpuolelle
sijoittuvan Hirvijärven ranta-alueelle on tulossa muutamia lomarakennuspaikkoja. Tämän
osayleiskaavan
kaavaratkaisu
mahdollistaa
Hirvijärven
alueen
suunnittelun
edelleen
lomarakentamiselle.
Rakennusaikainen melu voi häiritä sekä suunnittelualueen että sen vaikutusalueen virkistyskäyttöä.
Rakentamisvaiheen jälkeisessä toimintavaiheessa alueen maankäyttö palautuu tai jatkuu ennallaan
maa- ja metsätalouskäytössä yhdessä tuulivoimatuotannon kanssa. Rakentamisen jäljiltä alueen
huoltotieverkosto parantuu helpottaen ympärivuotista pääsyä alueelle. Ympäristöön kohdistuvat
tuulivoimaloiden haitalliset vaikutukset (esim. melu, välkkyminen ja varjostus) rajoittavat alueen
maankäyttöä vakituisen ja loma-asumisen osalta. Tuulivoimalat koetaan yksilöllisesti ja ne saattavat
haitata alueen virkistyskäyttöä. Tuulipuiston toiminnan päättyminen alueella vaikuttaa pitkälti
samalla tavalla kuin sen rakentaminen. Alueen liikenne lisääntyy, kun tuulivoimaloiden purettuja
rakenteita kuljetetaan pois alueelta. Purkutöistä ja lisääntyvästä liikenteestä voi tulla meluhaittaa,
joka häiritsee itse alueen sekä myös vaikutusalueen virkistyskäyttöä. Purkutöiden jälkeen alue
maisemoidaan mahdollisimman luonnontilaiseksi ja alueen maankäyttö vapautuu muulle
maankäytölle. Huoltotieverkostoa ei kuitenkaan pureta.
Turvetuotanto
Tuulivoimaloita tai muita rakenteita ei sijoiteta nykyisille Möksyn turvetuotantoalueille ennen niiden
turpeennoston päättymistä, eikä tuulivoimahanke siten estä tai heikennä tuotannon jatkumista tai
aiheuta turvetuotantoon soveltuvan maapinta-alan menetyksiä. Huomioitavia asioita ovat mm.
turvetuotannon jatkuvuus ja rakentamistöiden yhteensovittaminen nykyisten toimijoiden kesken,
mikä edellyttää tarkemman suunnittelun vaiheita, sekä vuoropuhelua eri toimijoiden kesken.
Tuulivoimahankkeen rakentaminen edellyttää nykyisten tierakenteiden ja kenttäalueiden
vahvistamista. Tämä edellyttää mm. maa-aineksen vaihtamista pehmeiköillä kantavampaan
materiaaliin. Kenttäalueet sekä huoltotiet sijoitetaan siten, ettei niiden alle jää laajalti
hyödyntämiskelpoista turvetta tai kenttien vesiensuojelurakenteita. Tuulivoimapuistojen sisäinen
sähkönsiirto toteutetaan maakaapelein, jotka sijoitetaan pääasiassa huoltoteiden yhteyteen, joten
niillä ei ole erityisiä vaikutuksia turvetuotantoon. Myös muilta osin turvetuotannon vesiensuojeluun
käytetyt ja muut rakenteet huomioidaan hankesuunnittelussa.
Toiminnan aikaisia yhteen sovitettavia asioita ovat mm. kohonnut tulipaloriski turvekentillä ja aumoilla kesäaikaan. Paloesteeksi alueella muodostuvat tuulivoimaloille rakennettavat huoltotiet
(leveys vähintään 6 m) ja murskerakenteinen tuulivoimalan nostoalue (noin 40x80 m), joten
tuotannosta poistuneen turvesuon paloriskiä tuulivoimaloiden vaikutuksesta voidaan pitää melko
pienenä etenkin, jos turvekerros on täysin tai lähes täysin poistettu. Tuulivoimaloiden tulipaloja
ALAJÄRVEN KAUPUNKI, MÖKSYN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 18.12.2014
58
ennaltaehkäistään sekä passiivin että aktiivisin keinoin. Passiivisina keinoina mahdollisimman suuri
osa rakenteista on valmistettu palamattomasta materiaalista kuten teräksestä, eikä tuulivoimalassa
säilytetä mitään ylimääräistä syttyvää materiaalia. Lisäksi tuulivoimalan siivet ja muut rakenteet on
varustettu ukkosenjohdattimin, jotka johtavat virran turvallisesti eristettynä maahan. Aktiivisia
keinoja ovat tuulivoimalan ohjausjärjestelmään kytketyt palohälyttimet ja esimerkiksi lämpötilan
nousuun reagoivat anturit. Oleellista on myös tuulivoimalan säännöllinen kunnossapito sen
valmistajan määrittelemän huolto-ohjelman mukaisesti. Paikallinen pelastusviranomainen määrittelee
rakennuslupavaiheen lausunnossaan pelastussuunnitelman tarpeen ja muut vaadittavat toimenpiteet.
Turvekenttien jälkikäyttömuotoja ovat metsittäminen, maatalous- ja puutarhatalouskäyttö,
ruokohelpiviljely, vesittäminen, luontainen kasvittuminen ja soistaminen. Tuulivoimatuotannon
kanssa nämä jälkikäyttömuodot ovat mahdollisia poissulkien kuitenkin osittain vesittämisen ja
soistamisen. Nykyaikaisten voimaloiden napakorkeus on tyypillisesti 120 - 150 metriä, joten pyörivän
tuulivoimalan aiheuttama turbulenssi vaimenee merkittävästi ennen maatasoa. Käytännössä voidaan
todeta, että voimalan aiheuttama ilman pyörteisyys maantasolla on hyvin vähäinen. Tuulivoimaloiden
sijoittaminen turvetuotantoalueiden läheisyyteen ei siten arvioida aiheuttavan turpeen pölyämisen
lisääntymistä.
Savonnevan turvetuotantoalueiden vesistövaikutukset Ähtävänjoen vesistöalueella kohdistuvat
ensisijaisesti Tipakanpuroon, Pohjoisjokeen, Torasjärveen ja Toraspuroon sekä vähäisempinä
Savonjokeen ja Kuninkaanjokeen. Möksyn suunnittelualueelta vedet kulkeutuvat pohjoiseen
Savonjokeen. Tuulivoimaloiden rakentamistyöt tullaan toteuttamaan siten, etteivät valumavesien
pääasialliset valumasuunnat muutu ja siten turvesuon kuivatusolosuhteet eivät pääse muuttumaan.
Turvetuotantoalueille suunnitellaan enimmillään kuutta tuulivoimalaa. Niiden yhteenlaskettu
nostoalueiden ala on alle kaksi hehtaaria ja huoltoteiden noin hehtaari. Savonnevalla harjoitetaan
turvetuotantoa tällä hetkellä noin 40 ha alueella. Normaalitilanteessa vesimäärät tuulivoimaloiden
alueella ovat niin pieniä, ettei kiintoaine-, ravinne- jne. kuormitus ole suurta ja pitoisuudet ovat
todennäköisesti huomattavasti pienempiä kuin alueen turvetuotannon aikaiset valumavesien
pitoisuudet. Alue on jo valmiiksi kuivattu turvetuotannon myötä ja turvetuotantoalueen reunaojat
estävät vesien pääsyn alueelle. Tuulivoimaloiden rakentamistöiden vaikutuksesta saattaa ravinteita
ja kiintoainetta kulkeutua erityisesti lähimpiin ojiin varsinkin, jos töiden ajankohta on runsassateinen.
Alueella ei esiinny happamia sulfaattimaita, joten niistä aiheutuvia vaikutuksia ei turvekerrosten
alaisten massojen kaivusta aiheudu.
Turkistarhaus
Möksyntien varrella, noin kolmen kilometrin etäisyydellä lähimmästä Möksyn voimalasta sijaitsee
turkistarha. Turkistuottajien mukaan vähimmäisetäisyys turkistarhasta voimaloihin tulisi olla 700–
800 metriä, jotta merkittäviltä vaikutuksilta voidaan välttyä. Turkistarhaus voi jatkua nykyisillä
turkistarha-alueilla ja vaikutukset arvioidaan siten vähäiseksi.
Kaiken kaikkiaan vaikutuksia maankäyttöön, yhdyskuntarakenteeseen ja elinkeinoihin voidaan pitää
vähäisinä. Rajoituksia uudelle asutukselle alueen ympäristössä ei aiheudu merkittävästi ja ketjutetun
maankäytön ansiosta vaikutukset turvetuotantoon jäävät vähäisiksi.
6.5
Vaikutukset liikenteeseen ja tietoliikenteeseen
Liikenne
Liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen kohdistuvat vaikutukset ovat suurimmillaan tuulipuiston
rakentamisen aikana, mutta ne ovat lyhytaikaisia, sillä rakentamisvaihe kestää arviolta noin kaksi
vuotta. Rakentamisen aikana liikenteessä on suuri määrä raskasta liikennettä ja erikoiskuljetuksia,
kun rakentamisessa tarvittavia materiaaleja kuljetetaan alueelle (mm. voimalat, betoni voimaloiden
perustuksiin, asennuskalusto, maa-aines huoltoteiden parantamiseen jne.). Jonkin verran
rakentamisvaiheessa alueella on myös työmatkaliikenteestä johtuvaa henkilöliikennettä.
Lisääntyneellä liikenteellä voi olla vaikutuksia suunnittelualueen tiestön liikenneturvallisuuteen,
liikenteen sujuvuuteen ja tiestön kuntoon. Vaikutukset kevyen liikenteen liikenneturvallisuuteen ovat
luonnollisesti suurimmillaan asutuksen läheisyydessä, jossa liikutaan tienvarsilla sekä kävellen että
pyöräillen. Tuulivoimapuistolla ei toiminnan aikana katsota olevan merkittäviä liikennevaikutuksia.
Toimintavaiheen aikaiset huoltokäynnit tehdään pääasiassa pakettiautolla, ja huoltokäyntejä
odotetaan olevan noin kolme vuodessa jokaista tuulivoimalaitosta kohti. Toiminnan päättymisen
ALAJÄRVEN KAUPUNKI, MÖKSYN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 18.12.2014
59
aikaisia liikennevaikutuksia voidaan pitää samankaltaisina kuin rakentamisvaiheessakin, kun
voimalat ja sähköverkostoon liittyvät rakenteet puretaan ja kuljetetaan alueelta pois. Lisäksi alue
maisemoidaan.
Voimaloiden kuljetukseen todennäköinen vaihtoehto on käyttää länsirannikon satamia. Kyseeseen voi
tulla esimerkiksi Kristiinankaupungin, Kaskisten, Vaasan, Pietarsaaren tai Kokkolan satamat. Näissä
kaikissa tapauksissa kuljetukset vietäisiin suunnittelualueelle jossain vaiheessa valtatietä 16 pitkin.
Valtatielle 16 saavuttaisiin satamista esimerkiksi käyttäen valtateitä 13 tai 19 tai kantatietä 67.
Kuljetuksia arvioidaan tulevan seuraavasti:
Voimalan osien erikoiskuljetukset noin 7-10 kpl/voimala, yhteensä noin 105–150 kpl
Betoni ja teräs voimalan perustuksiin, kuljetuksia noin 3100 kpl
Rakentamisessa tarvittavat maa-ainekset (tiet ja nostoalueet), yhteensä noin 1600–2100 kpl
Yhteensä 4800–5350 kuljetusta eli kahden vuoden rakennusajalle noin 20 kuljetusta / arkipäivä.
Seuraavassa taulukossa on esitetty nykyisiä ja rakennusaikaisia liikennemääriä niiden teiden osalta,
joille todennäköisesti merkittävimmät vaikutukset syntyvät.
Taulukko 5. Mahdollisten tärkeimpien kuljetusreittien keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL) ja raskaan liiken-
teen vuorokausiliikenne (KVL ras) vuonna 2013 (Liikennevirasto, liikennemääräkartat 2013, Keski-Suomen KVL ras
2012) ja arvioitu rakennusaikainen liikennemäärä.
KVL
KVL ras
KVL rakennusaikana
KVL ras rakennusaikana
KVL kasvu rakennusaikana
KVL ras kasvu rakennusaikana
VT 16
Vehkaperäntie
(YT16863)
1490
201
1510
221
1,3 %
51
3
71
23
39 %
Niskakankaan/Möksyntie
(YT17529)
128
10
148
30
16 %
767 %
300 %
10 %
Koko rakentamisajalle laskettuna hankkeen tuoma lisäys liikenteeseen valtatiellä 16 sen
vähäliikenteisimmällä osuudella Alajärvellä olisi 1,3 %. Raskaan liikenteen lisäys valtatiellä 16 olisi
noin 10 %. Raskaan liikenteen osuus liikenteestä kasvaisi 13 %:sta 15 %:iin valtatiellä 16 sen
vähäliikenteisimmällä osuudella Alajärvellä. Alueen pienemmillä teillä liikenteen kuormitus kasvaa
tätäkin enemmän. Liikenne tuotaisiin todennäköisesti Vehkaperäntietä pitkin, mutta myös
Niskakankaan-tie/Möksyntie on yksi vaihtoehto. Liikenteen lisäys Vehkaperäntiellä olisi 39 %, raskas
liikenne yli seitsenkertaistuisi. Niskakankaan-/Möksyntiellä on nykytilanteessa enemmän liikennettä
ja siellä liikenne kasvaisi hankkeen rakentamisen aikana 16 %, raskas liikenne kolminkertaistuisi.
Em. luvut on laskettu niin, että kaikki liikenne ohjautuisi vain yhtä yhdystietä pitkin. Todellisuudessa
liikenne saattaa jakautua molemmille. Rakentamiseen tarvittavan maa-aineksen saaminen osittainkin
suunnittelualueelta tai sen läheisyydestä vähentäisi liikennöintiä merkittävästi, sillä murske tms.
kuljetukset kattavat lähes puolet kaikista kuljetuksista.
Erikoiskuljetukset heikentävät liikenteen sujuvuutta todennäköisesti merkittävimmin siellä missä
liikennemäärät ovat suurimpia eli tässä tapauksessa erityisesti taajamissa ja niiden isoimmissa
risteyksissä. Tuulivoimapuiston rakentamisvaiheessa lisääntyvä liikenne suunnittelualueen teillä lisää
myös tienvarren melu- ja pölyhaittoja sekä liikenneturvallisuusriskejä etenkin pienemmillä teillä.
Arvion mukaan liikenne alueen teillä ei kuitenkaan lisäänny suhteessa niin paljoa, että liikennemelu
kantautuisi nykyistä selvästi kauemmas. Lisäksi kyseessä ei ole ns. jatkuva liikennemelu, kuten
vaikkapa kaupungeissa, ja suunnittelualueen teillä on myös ns. autottomia hetkiä. Tienvarren
asukkaat voivat kuitenkin kokea ympäristönsä meluisammaksi erityisesti todennäköisesti Vehkaperän
ja Lehdonperän alueilla merkittävästi kasvavan raskaan liikenteen vaikutuksesta. Kyseisillä alueilla
myös liikenneturvallisuusvaikutukset kasvaisivat. Vehkaperäntie on päällystetty ja loivasti
mutkitteleva, mikä parantaa näkyvyyttä tiellä ja siten liikenneturvallisuutta. Niskakankaan/Möksyntie on myös päällystetty, mutta tiheämmin mutkitteleva, jolloin näkyvyys voi paikoin olla
ALAJÄRVEN KAUPUNKI, MÖKSYN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 18.12.2014
60
heikompi. Pölyhaitat tienvarren asukkaille lisääntyvät jonkin verran ja ne kohdistuvat lähinnä
päällystämättömille teille suunnittelualueella sisällä. Arvion mukaan kyseessä ei ole kuitenkaan
merkittävä pölyhaitan lisäys, sillä kuten edellä mainittu, teillä on myös ns. autottomia hetkiä.
Tuulivoimapuiston rakentamisvaiheessa tehtävillä teiden parannustöillä on pitkäaikaisia myönteisiä
vaikutuksia alueen tiestön kuntoon ja liikennöitävyyteen. Lähinnä parannustarvetta on
suunnittelualueen sisäisillä nykyisillä metsäautoteillä ja parantamisen sekä teiden hoidon toteuttaa
hanketoimija.
Mahdolliset
yhdysteiden
parannustarpeet
tutkitaan
jatkosuunnittelussa.
Henkilöliikenteen osalta liikennemäärien muutosten voidaan olettaa olevan niin pieniä, ettei niillä ole
kokonaisuuden kannalta merkitystä. Toiminnan päättymisen aikaiset liikennevaikutukset ovat
rinnastettavissa rakentamisvaiheeseen, joskin ne ovat pienempiä mm. siksi, että huoltoteitä ei
rakenneta eikä pureta. Toimintavaiheen aikaiset huoltokäynnit tehdään pääasiassa pakettiautolla, ja
huoltokäyntejä odotetaan olevan noin kolme vuodessa jokaista tuulivoimalaitosta kohti (yht. 45
käyntiä / vuosi). Toiminnan aikana tuulivoimalat eivät aiheuta merkittäviä riskejä liikenteelle.
Tuulivoimalan alueet on merkitty kaavaan niin, että voimalat rakennetaan yli kilometrin päähän
suunnittelualueen
läheisistä
maanteistä
(kuva
40).
Liikenneviraston
8/2012
ohjeen
(”Tuulivoimalaohje - Ohje tuulivoimalan rakentamisesta liikenneväylien läheisyyteen”) mukaan
vähimmäisetäisyys maanteihin tulisi olla 300 metriä (nopeusrajoitus 100 km/h tai yli) tai riskinarvion
perusteella voimalan kokonaiskorkeus + maantien suoja-alue eli 220 metriä + 20–30 metriä.
Rakentamisaikaisia liikennevaikutuksia voidaan pitää kohtalaisina. Suunnittelualueelle suuntautuu
suuri määrä raskasta liikennettä, mutta kuljetukset jakaantuvat toista vuotta kestävälle
rakennusajalle. Osa kuljetuksista on liikennettä hidastavia erikoiskuljetuksia. Liikenne kasvaa etenkin
pienillä teillä.
Kuva 40. Suunnittelualueen ympäristössä olevat maantiet ja lähimpien tuulivoimaloiden etäisyys niihin.
Lentoliikenne ja Puolustusvoimat
Finavian lausunnon mukaan (9.4.2013) hankkeella ei ole vaikutuksia lentoasemien ilmailumääräys
AGA M3-6 mukaisiin korkeusrajapintoihin. Tuulivoimalat vaikuttavat lentoliikenteen sujuvuuteen ja
ovat sen takia varustettava lentoestevaloin. Puolustusvoimilta on pyydetty lausunto Louhun-Möksyn
ALAJÄRVEN KAUPUNKI, MÖKSYN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 18.12.2014
61
tuulivoimapuiston vaikutuksista Puolustusvoimien toimintaan. Puolustusvoimien lausunnon
(20.6.2013 Möksyn osalta) mukaan tuulivoimaloista aiheutuvat vaikutukset eivät ole merkittäviä valvonta- ja asejärjestelmien suorituskykyyn, joukkojen ja järjestelmien koulutukseen ja käyttöön eikä
sotilasilmailuun. Puolustusvoimat ei vastusta suunnitelman mukaisten tuulivoimaloiden rakentamista
alueelle.
TV-lähetykset ja tiedonsiirto
Digitan lausunnon mukaan tuulivoimapuisto todennäköisesti aiheuttaa häiriöitä tv-vastaanotossa
suunnittelualueen itäpuolella, eli Vehkaperäntien ympäristössä suoraan tuulivoimaloiden itäpuolella.
Mahdolliset häiriöt voidaan kuitenkin korjata joko kiinteistökohtaisella antenninkunnostuksella tai ns.
täytelähettimellä. Tuulivoimalat eivät häiritse Digitan tiedonsiirtoyhteyksiä.
6.6
Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön
Möksyn alueelle suunnitellut tuulivoimalat eivät merkittävästi vaikuta kaukomaisemaan, mutta
lähialueille vaikutukset voivat olla paikoin kohtalaisiakin. Suunniteltujen tuulivoimaloiden laajimmat
näkyvyysalueet lähimaisemassa (0-6 km etäisyys) kohdistuvat laajoille, avoimille peltoaukeille ja
turvetuotantoalueille sekä yhdelle vesialueelle. Tuulivoimaloihin vaadittavat lentoestevalot voivat
näkyä yöllä kirkkaalla säällä kauas. Kaukomaisemassa tuulivoimaloiden valot erottuvat pieninä
pisteinä horisontissa tai voivat pilvisellä säällä heijastua pilviin, joka voi tehostaa valaistuksen
huomioitavuutta. Jatkosuunnittelussa tullaan kuitenkin valitsemaan mahdollisimman haitattomat
lentoestevalot.
Möksyn suunnittelualueen itäpuolella noin kahden kilometrin päässä sijaitseva Vehkaperän kylä
sijaitsee Möksyn suunnittelualueen laajasta suoalueesta nousevien kumpujen päällä (kuva 42,
havainnekuvat ovat myös liitteessä 16). Kylänraitti ja pohjois-etelä suuntainen Vehkaperäntie ovat
näin ollen hieman korkeammalla kuin ympäröivä maasto ja Möksyn suunnittelualue. Vehkaperän ja
Vehkaperäntien varrella sijaitsevat pihapiirit ja peltoalueet ovat pieniä ja yksittäisiä, jolloin näkymät
tuulivoimaloiden suuntaan muodostuvat hyvin rajoittuneiksi. Tuulivoimalat voivat näkyä vain osittain
ja tietyistä paikoista. Maisemavaikutukset eivät ole merkittäviä.
Kyyjärventien
varrelle
muodostuneet
Möksyn
ja
Hokkalan
kylät
sijaitsevat
Möksyn
suunnittelualueelta pohjoiseen (kuva 41). Möksyn kylä sijaitsee noin 200 metriä merenpinnan
yläpuolella kohotessaan ympäröiviltä suoalueilta. Usean eri ikäkauden rakennuksia sisältävä Möksyn
kylä ja varsinkin Niemen osa on maisematyypiltään pienipiirteinen. Maisematilat ovat pääasiassa
sulkeutuneita, vaikka kylä kohoaakin hieman ympäröivää maastoa korkeammalle. Pihapiirit ovat
pieniä ja laajempien peltoalueiden näkymät tuulivoimaloiden suuntaan katkeavat useasti
peltokuvioiden välisiin puustoisiin alueisiin. Möksyn kylältä avautuu ajoittain näkymiä voimaloiden
suuntaan ja lähimpiä voimaloita näkyy. Kulttuurihistoriallisesti paikallisesti huomionarvoinen alue
"1900-luvun alun pihapiirit" sijaitsee Möksyn kylässä Heikinmäentien varrella. Lähimmät voimalat
näkyvät alueen maisemakuvassa vaihtelevasti, jolloin maisemavaikutukset eivät ole merkittäviä.
Hokkala sijaitsee Möksyn kylästä noin kilometrin verran Kyyjärventietä itään muodostaen oman
kokonaisuutensa. Hokkalan kylä on hyvin samantyyppinen kuin Möksyn kylä kohotessaan yli 200
metriä meren pinnan yläpuolelle. Asutus on sijoittunut pääasiassa Hokkalantien ja Lamminjärventien
varsille. Maisematilat ovat pääasiassa sulkeutuneita ja pihapiirit suhteellisen pieniä, joten näkymiä
tuulivoimaloiden suuntaan avautuu vain paikoin.
Uusikylän ja Karstaperän peltoalueet ovat lähialueiden mittakaavassa avoimia ja laajoja. Näiltä
alueilta avautuu näkymiä Möksyn suunnittelualueen suuntaan. Kuitenkin etäisyyden kasvaessa
tuulivoimaloihin maisemavaikutukset pienenevät oleellisesti. Myös Iiruunjärven eteläosasta voi
avautua kapea näkymä tuulivoimaloiden suuntaan.
Möksyn alueella ei muodostu merkittäviä maisemallisia yhteisvaikutuksia Louhun hankkeen kanssa.
Suunnittelualueiden välissä sijaitsee pohjois-eteläsuuntainen Niskakankaantie, joka vaihtuu etelään
päin kuljettaessa Möksyntieksi. Kumpuilevassa ja pienipiirteisessä maastossa mutkitteleva tie kulkee
Lehdonperän ja Marjoperän kylien läpi. Kulttuurihistoriallisesti paikallisesti huomionarvoinen
Lehdonperän kylä sijaitsee suunnittelualueiden välissä lähimmillään noin kilometrin päässä
tuulivoimaloista (kuva 43) ja Marjoperän kylä vajaan kolmen kilometrin päässä hieman
suunnittelualueiden eteläpuolella. Sekä uudempaa että vanhempaa rakennuskantaa sisältäviä
ALAJÄRVEN KAUPUNKI, MÖKSYN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 18.12.2014
62
pihapiirejä sijaitsee kylien lisäksi tien varrella. Alueen pihapiirit ja peltokuviot ovat verrattain pieniä
ja metsään rajautuvia, eivätkä muodosta juuri yhtenäisiä laajempia näkymiä. Pihapiireistä eikä
pihapiireille ei avaudu laajoja ja merkittäviä näkymiä kummankaan tuulivoima-alueen suuntaan,
mutta lähimmät tuulivoimalat näkyvät osittain lyhyen välimatkan vuoksi. Vaikutukset
kulttuurihistoriallisesti paikallisesti huomionarvoiselle Lehdonperän alueelle eivät näin ollen ole
myöskään merkittäviä.
Kuva 41a. Havainnekuvien kuvauspaikat ja – suunnat on merkitty punaisin kolmioin. Kaikki laaditut havainnekuvat on esitetty liitteessä 16.
Kuva 41. Näkymä Hokkalasta (kuvauspaikka 2) Lamminjärventieltä etelään päin Möksyn tuulivoimaloiden
suuntaan.
Kuva 42. Havainnekuva Vehkaperällä (kuvauspaikka 5) yhdestä Vehkaperän avoimimmista näkymistä itään
päin Möksyn tuulivoimaloiden suuntaan. Kuvan Lehtomäen tila on paikallisesti kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennusperintökohde.
ALAJÄRVEN KAUPUNKI, MÖKSYN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 18.12.2014
63
Kuva 43. Näkymä Lehdonperällä (kuvauspaikka 6) itään Möksyn tuulivoimaloiden suuntaan.
Kuva 44. Sekä Louhun että Möksyn tuulivoimapuiston rakenteet, maiseman piirteet, arvoalueet ja näkyvyysalueet lähimaisemassa.
Suunnittelualueen
lähialueella
sijaitsee
yksi
valtakunnallisesti
merkittävä
rakennettu
kulttuuriympäristö (RKY 2009), Pesolan mäen taloryhmä. Alue on osoitettu myös Etelä-Pohjanmaan
maakuntakaavassa kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi.
Suunniteltavien tuulivoimaloiden näkyvyys Pesolan mäen taloryhmälle on vähäistä. Alueen
peltokuviot ovat pienialaisia ja rajautuvat korkeaan puustoon, jolloin avoimia näkymiä ei muodostu.
Lisäksi pihapiireissä kasvaa peittävää puustoa. Vehkaperän kylän alueen paikallisesti
ALAJÄRVEN KAUPUNKI, MÖKSYN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 18.12.2014
64
kulttuurihistoriallisesti arvokkaille viidelle pihapiirille ei kohdistu suuria vaikutuksia suunniteltavista
tuulivoimaloista. Pihapiirien peltokuviot tuulivoimaloiden suuntaan ovat pieniä ja rajoittuvat
puustoon. Ainoastaan lähimmät tuulivoimalat voivat näkyä osittain puuston yli.
Muinaisjäännökset nro 7 (Savonjärvi 1), 8 (Savonjärvi 2) ja 9 (Savonjärvi 3) sijoittuvat suunnitellun
tieyhteyden läheisyyteen ja ne on huomioitava tarkemmassa suunnittelussa.
6.7
Vaikutukset Natura- ja suojelualueisiin
Hankkeen vaikutuksista Saarisuon-Valleussuon-Löytösuon-Hirvilammen (FI0900043, SPA, SCI),
Haukisuon-Härkäsuon-Kukkonevan (FI900093, SPA, SCI), Pohjoisnevan (FI0800012, SCI) ja
Mäntykankaan (FI0800100, SCI) Natura-alueisiin on laadittu luonnonsuojelulain 65 §:n mukainen
Natura-arviointi omana menettelynään (Alajärven, Soinin ja Vimpelin tuulivoima-alueiden Naturaarviointi, Ramboll 2014). Lajikohtainen tarkastelu osoitti, että Möksyn tuulivoimapuisto ei aiheuttaisi
merkittävää haittaa tarkastelluille Natura-alueille. Möksyn hanke yhdessä Pesolan ja Korkeamaan
hankkeiden yhteisvaikutuksena tulisi lisäämään jonkin verran Saarisuo - Valleussuo - Löytösuo –
Hirvilammen ja Haukisuo-Härkäsuo-Kukkonevan – Natura-alueiden suojeluperusteena mainitun
maakotkan reviirin autioitumiseen kohdistuvaa riskiä. Hankkeiden muodostamasta kokonaisriskistä
Möksyn vaikutus arvioidaan kuitenkin murto-osaksi verrattuna kyseisten tuulivoimahankkeiden
muodostamiin kokonaisvaikutuksiin. Natura-alueista Möksyn aluetta lähimmäksi sijoittuvan
Pohjoisnevan suojeluperusteisiin Louhu-Möksyn tuulivoimahankkeesta kohdistuu vähäisiä tai
korkeintaan kohtalaisia vaikutuksia lähinnä metsäpeuraan ja suurpetoihin, joiden talvilaidunalueita
tai elinpiiriä hanke voi jonkin verran heikentää. Ottaen huomioon sekä metsäpeuran laidunalueiden
laajuus ja laidunkierto, sekä hankkeen sijoittuminen laidunalueiden reunaan, vaikutus metsäpeuraan
arvioidaan vähäiseksi tai kohtalaiseksi. Metsäpeuran tapaan suurpedoilla on laajat reviirit
Suomenselän alueella, mikä vähentävää lajiin kohdistuvia häiriövaikutuksia. Muuttolintuna
mainittuun naurulokkiin voi aiheutua lepäilijämääriin hankalasti ennustettavia vaikutuksia myös
Peuralamminnevalle,
jotka
voivat olla
Natura-alueen levähtäjämääriä
lisääviäkin. Itse
Peuralamminnevalla pesiviin naurulokkeihin vaikutuksia ei kuitenkaan olisi.
Tuulivoimapuiston rakentamisella ei arvioida olevan vaikutuksia suunnittelualueen läheisyydessä
sijaitseviin muihin luonnonsuojelualueisiin. Suunnittelualuetta lähimpänä sijaitsevat runsaan kolmen
kilometrin etäisyydellä
Torisaaren
luonnonsuojelualue
ja
Kelkkasuon
alue,
jossa
on
luonnonsuojelualuevaraus. Alueet sijoittuvat turvetuotantoalueiden keskelle eikä suunnittelualueen ja
Torisaari-Kelkkasuon välillä ole selkeää virtausyhteyttä, jolla voisi olla vaikutuksia kohteiden
luonnontilaan. Muut luonnonsuojelualueet sijaitsevat yli seitsemän kilometrin etäisyydellä
suunnittelualueesta. Hankkeesta ei etäisyydestä johtuen arvioida olevan vaikutuksia em.
luonnonsuojelualueisiin.
6.8
Yhteisvaikutukset
Tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutuksista merkittävimmäksi on arvioitu hankkeiden positiivinen
vaikutus uusiutuvan, hiilidioksidivapaan energiantuotannon kannalta, jonka avulla pystytään myös
hillitsemään ilmastonmuutosta. Lisäksi hankkeet tuovat merkittäviä etuja Etelä-Pohjanmaan ja sen
lähiseudun elinkeinoelämään niiden työllistävän vaikutuksen ja teollisuuden kehittämisen kautta.
Myönteistä seudulle on myös energiaomavaraisuuden kasvu ja tuotantovarmuuden lisääntyminen
hajauttamisen myötä.
Muilta osin yhteisvaikutuksia syntyy lyhyehköistä välimatkoista johtuen lähinnä Louhukankaan,
Pesolan ja Korkeanmaan tuulivoimahankkeiden kanssa. Yhteisvaikutuksia on selvitetty laajemmin
maakuntakaavatasolla ja keväällä 2014 laaditussa Alajärven, Soinin ja Vimpelin tuulivoima-alueiden
yleissuunnitelmassa (Ramboll). Yhteisvaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön jäävät
vähäisiksi. Tuulivoimahankkeet sijoittuvat etäälle kuntakeskustoista ja alueiden maankäyttö on
nykytilassa lähinnä metsätalouteen, turvetuotantoon ja virkistäytymiseen liittyvää eikä alueilla ole
merkittäviä muita kilpailevia maankäyttöpaineita. Alueella on paljon turvetuotannossa olevia
suoalueita, joiden osalta tuulivoimatoimijat ja turvetuottajat yhdessä maanomistajien kanssa
neuvottelevat tapauskohtaisesti. Tosin elinympäristöön kohdistuvat haitalliset vaikutukset (esim.
melu ja välke) rajoittavat tulevaisuudessa alueen maankäyttöä vakituisen ja loma-asumisen osalta.
ALAJÄRVEN KAUPUNKI, MÖKSYN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 18.12.2014
65
Liikenteellisiä yhteisvaikutuksia voi syntyä, jos alueet toteutuvat yhtäaikaisesti ja liikennöinti sijoittuu
samoille kuljetusreiteille. Näitä voivat olla erityisesti lähialueen valtatiet, esimerkiksi VT16.
Vihisuo
Mustalamminmäki
Muut tuulivoimahankkeet
Kuva 45. Lähiseudun tuulivoimahankkeet.
Maisema
Maisemallisia yhteisvaikutuksia Möksyssä syntyy Louhukankaan alueen kanssa alueiden väliin
jäävälle asutukselle. Vaikutukset ovat kuitenkin enintään kohtalaisia, koska samanaikaisesti ei
lähimaisemassa avaudu näkymiä molempiin tuulipuistoihin. Niitä on kuvattu osiossa 6.6. Muilta osin
yhteisvaikutuksia syntyy Pesolan ja Korkeamaan hankkeiden kanssa. Louhun-Möksyn sekä Pesolan ja
Korkeanmaan
tuulivoimahankkeiden
toteutuminen
voimistaa
asutukselle
kohdistuvia
maisemavaikutuksia
lähimaisema-alueella
erityisesti
Niskakankaantien/Möksyntien
varrella
sijaitsevissa Lehdonperän ja Marjoperän kylissä ja kylien lähialueilla. Joiltakin avoimilta kohdin tien
varrelta on mahdollista avautua näkymiä kaikille tuulivoima-alueille. Lehdonperässä avoimilla alueilla
Louhun ja Möksyn lähimmät tuulivoimalat nousevat maisemassa selvästi metsänrajan yläpuolelle.
Kauempana sijaitsevat Louhun ja Möksyn voimalat sekä Pesolan ja Korkeanmaan hankkeen voimalat
sijaitsevat tällöin maiseman taustalla etäisyydestä, maaston tasaisuudesta ja peitteisyydestä
ALAJÄRVEN KAUPUNKI, MÖKSYN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 18.12.2014
66
johtuen. Marjoperän tienoilla etäisyyttä kaikkiin tuulivoima-alueisiin kertyy joitakin kilometrejä, eikä
osa tuulivoimaloista nouse todennäköisesti toisia hallitsevammaksi avautuvassa maisemassa.
Kyyjärven Vehkaperän suunnassa Pesolan ja Korkeanmaan tuulivoimalat laajentavat tuulivoimaloiden
näkyvyyssektoria etelän suuntaan. Nousevasta topografiasta ja maaston peitteisyydestä johtuen
alueelta ei kuitenkaan avaudu juurikaan avoimia pitkiä näkymiä hankkeiden suuntaan. Osittaisia
näkymiä voi syntyä myös Iiruunjärvelle, Karstaperälle, Uusikylälle ja Hokkalaan. Maisemavaikutus ei
kuitenkaan
voimistu suhteellisen
pitkän etäisyyden
ja
voimaloiden
sijainnin
vuoksi.
Kaukomaisemassa tuulivoimahankkeet voivat voimistaa maisemavaikutuksia Alajärven ja Kyyjärven
suunnissa maaston korkeimmilla kohdilla ja muutamilla avoimemmilla alueilla, mutta
kaukomaisemaan
kohdistuvat yhteisvaikutukset arvioidaan
kokonaisuudessaan
vähäisiksi.
Peuranlinnan ja Alajoen alueet voivat aiheuttaa maisemaan kohdistuvia yhteisvaikutuksia hankkeiden
väliselle alueelle, jossa sijaitsevat mm. Möksyn ja Hokkalan kylät. Muut hankkeet ovat yli 15 km
päässä, joten maisemallisia yhteisvaikutuksia ei niistä juuri synny. Voimalinjoista voi syntyä
paikallisia yhteisvaikutuksia.
Melu ja välke
Möksyn alueella on melun ja välkkeen osalta yhteisvaikutuksia siihen rajautuvan Pesolan alueen
kanssa. Hankkeista muodostuu melun osalta yhteisvaikutuksia Möksyn alueen kaakkoispuolella
sijaitseviin yksittäisiin Vehkaperän ja Heinäahon asuinrakennuksiin ja Ison-Syvärin saunamökkiin.
Melutaso kasvaa alueella noin 0…3 dB. Yhteisvaikutusten johdosta ei kuitenkaan sijaitse missään
uusia asuin- tai lomarakennuksia suunnitteluohjearvot ylittävillä alueilla verrattuna hankkeiden
yksittäisiin mallinnuksiin. Sama koskee myös pienitaajuista melua. Myös välkkeen yhteisvaikutukset
kohdistuvat em. alueelle, mutta tässäkään tapauksessa ei yhteisvaikutusten johdosta sijaitse
missään uusia asuin- tai lomarakennuksia 8 tai 10 tunnin mukaisella välkevaikutusalueella.
Kuva 46. Yhteisvaikutusten melumallinnus.
Linnusto
Pohjanmaan maakuntien asuttamattomille metsäalueille on suunnitteilla hyvin runsaasti
tuulivoimaa. Suunnitelmien toteutuessa vaikutukset kohdistuisivat erämaalajeihin lukuisilla eri
alueilla. Jos tuulivoimaloiden rakentaminen aiheuttaa lajien populaatioihin heikentäviä vaikutuksia
ALAJÄRVEN KAUPUNKI, MÖKSYN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 18.12.2014
67
yksittäisillä alueilla, voidaan arvioida useiden tuulivoimapuistojen yhdessä voivan heikentää näiden
lajien kantaa laajalla alueella. Meri- ja maakotka, sekä sääksi lukeutuvat ominaisuuksiltaan lajeihin,
joihin tuulivoimalat herkimmin voivat vaikuttaa. Hankkeet voivat vaikuttaa lajeihin pienentämällä
potentiaalisia ruokailualueita tai aiheuttaen törmäyskuolleisuutta. Etelä- Pohjanmaalla näistä lajeista
keskeisin arvioitava laji on maakotka, joita pesii maakunnassa noin 10 paria. Eri puolilla toteuttavista
tuulivoimahankkeista voi yhdessä seurata lisääntyvää kuolleisuutta, mikä edelleen voi heijastua
populaatiotasolla. Pesimäpaikkoihin olevan pitkän etäisyyden vuoksi, ja koska alueella ei
todennäköisesti ole juuri merkitystä kotkien ravinnonhankinnassa, hankkeen aiheuttama vaara
reviireille on vähäinen. Pesimättömille ja muille kierteleville kotkille hankkeesta koituva vaara,
suhteutettuna voimalamäärään, on todennäköisesti keskimääräistä luokkaa verrattuna muihin EteläPohjanmaalle suunnitelluille tuulivoimapuistoalueille. Natura-arvioinnin mukaan mahdolliset
vaikutukset maakotkaan muodostuvat pääosin Pesolan ja Korkeanmaan tuulivoimahankkeesta,
mutta Möksyn tuulivoima-alue voi lisätä yhteisvaikutuksia kasvattamalla törmäysriskiä ja pienentäen
maakotkan käytössä olevaa saalistusaluetta. Möksyn alue sijoittuu kuitenkin Pesolaa ja
Korkeanmaata kauemmas pesäpaikoilta, minkä vuoksi sen vaikutus arvioidaan vähäiseksi.
Tarkastellut tuulivoima-alueet muodostavat yhdessä kymmenien kilometrien laajuisen kaakkopohjoissuuntaisen ketjun, jolloin voimala-alueet olisivat osittain poikittain etenkin joutsenten ja
hanhien päämuuttosuuntaa vastaan. Tuulivoima-alueet eivät kuitenkaan sijoitu keskeiselle
muuttoreitille tai muuton aikaisten levähdysalueiden tuntumaan. Näistä syistä estevaikutus
kohdistuisi pieneen osaan kannasta ja vain lyhyen ohilennon ajalle. Lisäksi linnuille jäisi edelleen
laajoja, kymmenen kilometrin levyisiä, aukkoja puistoalueiden väliin. Kokonaisuudessaan
törmäysriskin ja estevaikutusten merkitys populaatioille olisi edelleen vähäinen tai enintään
kohtalainen. Suuremmat vaikutukset ovat mahdollisia silloin, jos jokin hankkeista sijoittuisi
esimerkiksi kurkien tai joutsenten tärkeiden yöpymis- ja ruokailualueiden väliin. Pesolan,
Korkeanmaan ja Möksyn hankkeen yhteydessä rakennettava liityntävoimajohto sijoittuu olemassa
olevan voimajohdon rinnalle, mistä johtuen sen linnustovaikutukset jäävät vähäiseksi.
Tuulivoiman yhteisvaikutukset metsäpeuraan
Metsäpeurakannan elinvoimaisuuden kannalta erityisen tärkeitä elinympäristöjä ovat etenkin
talvilaitumina toimivat jäkäläkankaat sekä vasomisalueina toimivat häiriöttömät suoalueet.
Suunnittelualueella ei tällaisia esiinny, mutta läheisen Louhun tuulivoima-alueen voimaloista neljän
on todettu sijoittuvat aiemmin talvilaitumena toimineelle kankaalle. Laidunalueen poistuman osuus
on kuitenkin erittäin pieni kokonaispinta-alasta, mistä johtuen vaikutukset jäävät hyvin vähäiseksi.
Kesälaidun tai vasomisalueisiin vaikutuksia ei arvioitu aihetuvan lainkaan. Yksittäisen hankkeen
ympäristövaikutukset Suomenselän metsäpeurakantaan jäävät yleensäkin todennäköisesti hyvin
pieniksi vaikka alueet sijoittuisivat lajin kannalta herkimmille elinympäristöille.
Eri puistojen
vaikutukset ovat kuitenkin kumuloituvia. Metsäpeurojen elinalueille on suunnitteilla useita
tuulivoima-alueita. Kuvassa 47 on osoitettu Etelä-, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavoissa
käsiteltyjen tuulivoima-alueiden sijoittumista Suomenselän metsäpeura-alueille.
Kuvasta nähdään että yksikään suunnitelluista tuulivoima-alueista ei sijoitu viime vuosien talvilaidun
alueille. Aiemmin talvilaitumina toimineille seudulle sijoittuu useita tuulivoima-alueita, etenkin KeskiPohjanmaalla. Suuri osa alueista todennäköisesti sijoittuu metsätyypeille, jotka eivät sovellu
talvilaidunalueiksi.
Tulevaisuudessa tuulivoima-alueet voivat kuitenkin vaikuttaa laidunalueiden
valikoitumiseen. Jäkälän hitaan uusiutumisen myötä peurat vaihtavat laidunalueita muutamien
vuosien välein. Todennäköistä on, että jollain aika välillä peurat palaavat myös aiemmille talvilaidun
alueille. Aikavälin pituutta ei nykytiedoin voida tarkasti ennakoida. Mahdollista on, että peurat eivät
käyttäisi vanhaa laidunaluetta vuosikymmeniin, vaikka voimaloita ei olisikaan. Tähän vaikuttavat
etenkin potentiaalisten laidunalueiden esiintyminen seudulla. Tiedossa ei ole myöskään voimaloiden
karkotusvaikutuksen laajuutta ja kestoa. On todennäköistä, että peurat välttelevät tuulivoima-alueita
etenkin rakentamisen aikana. Voimalat, tiet ja sähkölinjat voivat melu-, välke- ja liikennehäiriöiden
myötä vähentää peuroille soveltuvien laidunten määrää myös voimaloiden käytön aikana. Mahdollista
on se, että peurat ajan myötä tottuvat käyttämään osia tuulivoima-alueista voimaloista huolimatta.
Kaikkiaan metsäpeurat ovat talvehtineet vuosina 1980–2013 riistakeskuksen havaintoaineiston
mukaan noin 4800 neliökilometrin alueella. Mahdollista on, että alue laajenee tästä tulevina vuosina.
Maakuntakaavojen tuulivoima-alueita sijoittuu seudulle noin 150 km2. Ruokailuun soveltuvien
kankaiden osuutta talvilaidunalueiden kokonaispinta-alasta ei ole tiedossa, mutta karkeasti voidaan
ALAJÄRVEN KAUPUNKI, MÖKSYN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 18.12.2014
68
arvioida, että tuulivoimala-alueet vähentäisivät noin 3-5 %:n käytössä olleista talvilaidunalueista
Keski- ja Etelä-Pohjanmaalla. Mahdollisesti rakentamisen ulkopuoleiset metsäalueet kaava-alueilla
ainakin osin soveltuvat laidunalueeksi etenkin rakentamisen jälkeisinä vuosina, toiminnan
vakiinnuttua. Edellä mainitun suuruinen laidunalueiden poistuma ei vaaranna metsäpeuran
esiintymistä Suomenselällä, mutta saattaa osaltaan vähentää seudun kykyä ylläpitää nykyisen
suuruista kantaa. Yleispiirteisesti voidaan arvioida, että kantokyky voi laskea edellä mainitun
osuuden verran, mikäli laidunalueiden laajentuminen ei ole mahdollista ja laitumien määrä olisi
kannan elinvoimaisuuden kannalta ratkaisevassa asemassa.
Huomioiden tuulivoima-alueiden pieni osuus talvilaitumista, niiden sijoittuminen nykyisen
talvilaidunalueen ulkopuolelle ja peurojen luontainen tapa vaihtaa laidunaluetta, arvioidaan, että
suunnitellut tuulivoima-alueet eivät elinkaarensa aikana aiheuttaisi kuin korkeintaan kohtalaisia
vaikutuksia Suomenselän metsäpeurapopulaation talviajan elinoloihin.
Kuva 47. Suomen selän metsäpeuran esiintymisalueet. Sinisellä kannan levinneisyysalue, pystyviitoituksella
talvilaidunalueet 1980-2013 ja ruudutuksella talvilaidunalue 2010-luvulla.
6.9
Riski- ja häiriötilanteet
Rakentamisen aikaiset turvallisuusriskit liittyvät lähinnä työturvallisuuteen. Siksi ulkopuolisten
liikkuminen on kiellettyä tuolloin tuulivoima-alueella sekä maakaapeleiden ja voimajohdon
rakentamisalueella. Toiminnanaikaiset riskit liittyvät voimalan rikkoutumiseen ja jään lentämiseen
ALAJÄRVEN KAUPUNKI, MÖKSYN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 18.12.2014
69
lavoista. Kokemusten mukaan rikkoutumisen vaara on kuitenkin hyvin epätodennäköinen. VTT:n
tilastojen mukaan tuulivoimaloihin liittyviä turvallisuuspoikkeamia on Suomessa ollut vuosina 1996–
2011 kuusi kappaletta. Potentiaalisesti vaarallisiksi tapauksiksi on määritelty kaksi tuulivoimalan
siiven kärjessä olevan jarrun vaurioitumista ja putoamista. Nykyaikaisissa tuulivoimaloissa ei käytetä
tällaista ns. kärkijarrua, joten tämä onnettomuustyyppi ei ole mahdollinen nyt suunnitelluissa
tuulivoimaloissa.
Käytännön kokemusten perusteella jään muodostuminen voi aiheuttaa vaaraa sisämaan
tykkylumialueilla. Jäätäviä olosuhteita on vuodessa arvioilta 8-14 vrk. Riskivahinkojen aiheutumiseen
on tällöinkin äärimmäisen pieni. Jääkappaleen osumisen riski on hieman suurempi kuin
salamaniskulla ja pääosa vähäisestä irtoavasta jäästä tippuu suoraan voimalan alle. Suomessa
Pohjanlahden rannikolla kuten Porissa, Oulussa, Kemissä ja Torniossa on pitkät kokemukset
tuulivoima-alueesta, jossa tuulivoimalat sijaitsevat rannikolla tai rannikon läheisyydessä. Vaikka
näissä osittain jo yli 10 vuotta vanhoissa tuulivoimaloissa siipien jäätymistä ei ole teknisesti estetty,
jään ei tiedetä aiheuttaneen vahinkoja henkilöille tai omaisuudelle. Suurin riski on suoraan voimalan
alapuolella voimalaa käynnistettäessä, jolloin siivistä ja rakenteista voi irrota niihin pysähdyksen
aikana muodostunutta jäätä. Nykyaikaiset voimalat voidaan varustaa jääntunnistusjärjestelmillä,
jotka tunnistavat jäätävät olosuhteet tai siipiin muodostuneen jään. Jäätävistä olosuhteista
varoitetaan ääni- ja valomerkein ja voimala voidaan tällöin tarvittaessa pysäyttää, kunnes
sääolosuhteet muuttuvat tai jää on sulanut.
Voimajohtoihin liittyvät turvallisuusriskit liittyvät jännitteellisen johdon synnyttämä sähkökenttä ja
johdossa kulkevan virran luoma magneettikenttä sekä esimerkiksi kaatuvan puun aiheuttama
rakenteiden rikkoutuminen. Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on asettanut suositusarvot
pienitaajuisille (mm. voimajohdot) sähkö- ja magneettikentille. Esim. Säteilyturvakeskuksen
suositusetäisyys herkälle asutukselle (koulut, päiväkodit) on vähintään 40 m 110 kV voimalinjasta.
Lisäksi voimalinjan läheisyydessä työskentelyyn liittyy turvaetäisyyksiä. Riskejä liikenteelle ja
turvetuotannolle on kuvattu osioissa 6.5 ja 6.4, joista jälkimmäisessä on kuvattu myös
paloturvallisuutta.
Pelastustoimen kumppanuusverkoston turvallisuustyöryhmä on linjannut, että esittää 600 metrin
suojaetäisyyttä asutukseen ja vaarallisiin kohteisiin ellei tuulivoimalle laadittu vaaranarvio edellytä
lyhyempää tai pidempää etäisyyttä. Pelastusviranomaisen ohjeet mm. tulipaloriskin vähentämiseksi
on huomioitu suunnittelussa ja pelastussuunnitelma laaditaan alueelle rakennuslupavaiheessa.
6.10 Yhteenveto vaikutuksista
Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön
Melutasot eivät ylitä suunnitteluohjearvoja, joten vaikutukset
jäävät vähäisiksi.
Yksittäisten asuinrakennusten kohdalla
välkemäärän suuruus on suurta tai keskisuurta. Em.
rakennusten osalta välkevaikutukset ovat kohtalaisia.
Vaikutukset metsästykseen jäävät vähäisiksi. Riistaeläimet
saattavat
väliaikaisesti
karkottua
rakentamisaikana
suunnittelualueelta ja sen läheisyydestä.
Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan
ja ilmastoon
Vaikutukset maa- ja kallioperään ovat pysyviä,
mutta ovat paikallisia ja pienialaisia. Osa rakentamisalueista
sijoittuu
ennestään
voimakkaasti
muokatuille
turvetuotantoalueille. Vaikutusalueella ei sijaitse arvokkaita
geologisia kohteita tai alueita.
Möksyn alueelle tai sen läheisyyteen ei sijoitu
luokiteltuja pohjavesialueita eikä hankkeen toteuttamisella ole
siten vaikutuksia pohjaveden
muodostumiseen, laatuun tai määrään. Vaikutukset kohdistuvat
pääasiassa rakentamisalueiden lähiojiin. Möksyn alueella
sijaitsee
rakentamisalueiden
läheisyydessä
lisäksi
ALAJÄRVEN KAUPUNKI, MÖKSYN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 18.12.2014
luonnontilaltaan muuttunut Savonjärvi sekä luonnontilainen
norouoma.
Rakentamistoimien
läheisyydessä
pintavesienvirtaukset voivat muuttua ja vedet samentua
kiintoaineksen
lisääntyessä
hetkellisesti.
Ojat saattavat
maansiirtotöiden
yhteydessä tukkeutua. Pohjavesi ja vesistövaikutukset ovat
vähäisiä.
Hankkeen ilmastovaikutus on paikallisella tasolla merkittävästi
positiivinen.
Vaikutukset kasvi- ja
eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin
Osayleiskaava tukee alueen arvokkaiden luontokohteiden ja
luonnon monimuotoisuuden säilymistä. Kaavan toteutumisella ei
arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia kasvillisuuden, sen
muodostamien
luontotyyppien
tai
sen
tarjoamien
elinympäristöjen
monimuotoisuuteen.
Suunnitelluilla
tuulivoimaloiden tai huoltoteiden rakentamiseen osoitetuilla
alueilla ei lähtöaineiston tai tehtyjen selvitysten perusteella
sijaitse
arvokkaita
luontokohteita.
Noin
viidesosalla
tuulivoimaloiden
alueista
vaikutukset
kohdistuvat
turvetuotantoalueille, joilla vaikutukset kasvillisuuteen ja
luontotyyppeihin jäävät hyvin vähäisiksi.
Linnustoselvitysten perusteella hankealueen pesimälinnusto
koostuu pääosin tavanomaisesta lajistosta, mutta alueella on
myös maakunnallisesti arvokkaita esiintymiä. Huomionarvoisin
kohde
on
Savonjärvi,
jossa
esiintyy
mm.
suuri
naurulokkiyhdyskunta ja uhanalaisia vesilintulajeja. Hankkeen
vaikutuspiirissä esiintyy myös teerien soidinpaikkoja ja
petolintuja, kuten ruskosuo-, sinisuo- ja kanahaukka. Lintujen
muuton kannalta Möksyn alue ei sijoitu merkittäville
muuttolintureiteille. Huomionarvoinen on kuitenkin Suomen
halki kulkeva kurjen syksyinen päämuuttoreitti, joka joinakin
syksyinä voi ajautua suunnitellulle tuulivoima-alueelle. Selkeitä
kevät- tai syysmuutonaikaisia ruokailu- ja levähdysalueita ei ole
hankkeen vaikutuspiirissä, mutta Savonjärvellä laskeutuu jonkin
verran
muuttolintuja.
Hankkeen
vaikutukset
arvioidaan
pesimälinnustolle keskisuuriksi ja muuttolinnustolle vähäisiksi.
Suunnitellut tuulivoimaloiden rakentamisalueet eivät sijoitu
lepakoiden
kannalta
merkityksellisiin
elinympäristöihin.
Lepakoihin kohdistuvien vaikutusten arvioidaan jäävän hyvin
vähäisiksi, sillä Möksyn alueen lepakkohavainnot olivat kaiken
kaikkiaan yksittäisiä ja hajanaisia.
Suunnittelualueelta
havaittiin
viitasammakoille
soveliaita
elinympäristöjä ja alueella tehtiin havaintoja myös soidintavista
viitasammakoista. Havainnot sijoittuivat pääosin muutamalle
alueelle
turvetuotantoalueiden ojiin sekä
Savonjärvelle.
Savonjärvellä sijaitsevaan viitasammakoiden lisääntymis- ja
levähdysalueeseen
ei
kohdistu
kaavan
mukaisia
rakentamistoimia,
eikä
vesistön
vedenlaadun
arvioida
heikentyvän
rakentamistoimien
aikana.
Turvetuotannon
vesienkäsittelyjärjestelmissä
havaitut
viitasammakoiden
elinympäristöt suositellaan huomioitavan rakentamistoimissa
viitasammakoiden kutuaikana.
70
ALAJÄRVEN KAUPUNKI, MÖKSYN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 18.12.2014
Suunnittelualueella
ei
tehty
havaintoja
liito-oravan
esiintymisestä, eikä kaavan toteutumisella ole siten vaikutuksia
lajiin.
Suunnittelualueella ei tehty havaintoja rämeristihämähäkin
esiintymisestä, eikä kaavan toteutumisella ole siten vaikutuksia
lajiin.
Lajille
potentiaalisille
alueille
ei
kohdistu
rakentamistoimia.
Alueella on tehty havaintoja karhusta, sudesta ja ahmasta,
joista havainnot susista ja ahmasta ovat todennäköisesti
satunnaisesti alueella liikkuvista yksilöistä. Möksyn alue ei ole
erityisen soveliasta näiden lajien elinympäristöksi.
Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen sekä yhdyskunta- ja energiatalouteen
Metsämaata häviää tuulivoimaloiden ja huoltotieverkoston tieltä
suhteessa vähäisesti. Metsätalouskäyttö voi kuitenkin jatkua
tuulipuiston toiminnan aikana. Huoltoteitä voidaan käyttää
metsätaloustoimenpiteisiin ympäri vuoden. Rakentaminen on
rajoitettua tuulipuistoalueella ja sen välittömässä läheisyydessä.
Lähiympäristöä ei ole kaavoitettu asuin- ja lomarakentamiseen.
Rakentamisen aikana tuulipuiston alueella liikkuminen on
rajoitettua. Toiminnan aikana tuulipuisto ei estä alueella
liikkumista tai virkistystä. Talvisin liikkuminen voimalan
välittömässä läheisyydessä voi olla rajoitettua myös irtoavan
jään takia. Rakennettava huoltotieverkosto helpottaa alueella
liikkumista.
Ketjutetun maankäytön ansiosta vaikutukset turvetuotantoon
jäävät vähäisiksi. Turkistarhaukselle ei koidu vaikutuksia.
Vaikutukset ovat vähäisiä.
Vaikutukset liikenteeseen
ja tietoliikenteeseen
Rakentamisvaiheessa suunnittelualueelle suuntautuu suuri
määrä raskasta liikennettä, mutta kuljetukset jakaantuvat yli
vuoden ajalle. Osa kuljetuksista on liikennettä hidastavia
erikoiskuljetuksia. Liikenne kasvaa etenkin pienillä teillä.
Vaikutukset ovat liikenteen osalta paikoin kohtalaisia.
Lentoliikenteeseen, säätutkan toimintaan tai Puolustusvoimien
toimintaan ei synny vaikutuksia. Viestintäyhteyksissä tvvastaanoton osalta voi olla vaikutuksia Vehkaperäntien
varren asukkailla. Haitat on kuitenkin korjattavissa esim.
signaalin vahvistimilla tms.
Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön
Suunnittelualueen
lähiympäristö
(alle
3
km
etäisyys
suunnitelluista tuulivoimaloista)
Lähiympäristön
asutus
altistuu
maisemavaikutukselle.
Tuulivoimaloiden
lentoestevalot
voimistavat
vaikutusta
lähiympäristössä.
Jatkosuunnittelussa
tullaan
kuitenkin
valitsemaan mahdollisimman haitattomat lentoestevalot.
Yli 3 km etäisyys suunnitelluista tuulivoimaloista, lähimaisema
ja kaukomaisema
Vaikutusten
merkittävyys
vähenee
suunnittelualueen
lähiympäristöä kauempana, missä tuulivoimalat asettuvat osaksi
taustamaisemaa
eivätkä
nouse
maisemaa
hallitseviksi
71
ALAJÄRVEN KAUPUNKI, MÖKSYN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 18.12.2014
72
elementeiksi. Vaikutusten merkittävyyttä vähentää edelleen se,
että tuulivoimaloiden näkyvyysalueet ovat hyvin rajoittuneita.
Lähiympäristöä kauemmilla vaikutusalueille maisemakuvan
luonteen muutos on vähäinen. Tuulivoimaloiden lentoestevalot
voimistavat vaikutusta lähiympäristön lisäksi kaukomaisemassa.
Vaikutukset ovat vähäisiä tai paikoin maisemavaikutusten osalta
lähiympäristössä kohtalaisia.
Vaikutukset kulttuuriympäristöihin jäävät vähäisiksi ja alueen
tiedossa
olevat
muinaismuistot
voidaan
huomioida
jatkosuunnittelussa ja rakentamistöissä, jolloin vaikutuksia ei
synny.
Vaikutukset Natura- ja
suojelualueisiin
Möksyn tuulivoimapuisto ei aiheuta merkittävää haittaa
tarkastelluille Natura-alueille. Möksyn hanke yhdessä Pesolan ja
Korkeamaan hankkeiden yhteisvaikutuksena tulisi lisäämään
jonkin verran Saarisuo - Valleussuo - Löytösuo – Hirvilammen ja
Haukisuo-Härkäsuo-Kukkonevan
–
Natura-alueiden
suojeluperusteena mainitun maakotkan reviirin autioitumiseen
kohdistuvaa riskiä. Kokonaisriskistä Möksyn vaikutus arvioidaan
kuitenkin murto-osaksi. Natura-alueista Möksyn aluetta
lähimmäksi
sijoittuvan
Pohjoisnevan
suojeluperusteisiin
kohdistuu vähäisiä tai korkeintaan kohtalaisia vaikutuksia
lähinnä metsäpeuraan ja suurpetoihin, joiden talvilaidunalueita
tai elinpiiriä hanke voi jonkin verran heikentää ja vaikutus
metsäpeuraan
arvioidaan
vähäiseksi
tai
kohtalaiseksi.
Muuttolintuna
mainittuun
naurulokkiin
voi
aiheutua
lepäilijämääriin hankalasti ennustettavia vaikutuksia, mutta
Peuralamminnevalla pesiviin naurulokkeihin vaikutuksia ei
kuitenkaan olisi.
Muihin luonnonsuojelualueisiin ei arvioida syntyvän vaikutuksia.
Riski- ja häiriötilanteet
(vaaran arviointi)
7.
Tuulivoimaloiden rakentamisaikaiset riskit liit-tyvät lähinnä
työturvallisuuteen ja lisääntyvään liikenteeseen. Toiminnan
aikana riskejä aiheuttaa mahdollinen voimaloiden rikkoutuminen
ja jään lentäminen siivistä. Riskit arvioidaan kuitenkin
vähäisiksi.
HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN VÄHENTÄMINEN
Haitallisia vaikutuksia voidaan vähentää jatkosuunnittelussa mm. pylväspaikkasuunnittelulla, voimalan tyypin valinnalla, kulkureittien valinnalla sekä töiden ajoittamisella.
Luonnonvarojen
hyödyntämistä
voidaan
vähentää
kiinnittämällä
siihen
tuulivoimalaitosten tuotantovaiheessa ja rakentamisvaiheessa ja sen suunnittelussa.
huomiota
Hankkeen haitallisia vaikutuksia maankäyttöön voidaan lieventää huomioimalla hankkeen
vaikutukset maankäytön suunnittelun ohjaamisessa, suunnittelussa ja lupamenettelyssä.
Maankäytön suunnittelussa huomioidaan eri maankäyttömuotojen yhteensovittaminen ja
sijoittuminen.
Tuulivoimaloiden haitallisia vaikutuksia voidaan vähentää kaavamääräyksin ja -merkinnöin.
Rakennuslupaviranomainen tarkistaa rakennuslupaa myöntäessään, että rakennussuunnitelma on
vahvistetun kaavan ja kaavamääräysten mukainen.
ALAJÄRVEN KAUPUNKI, MÖKSYN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 18.12.2014
Rakentamisvaiheessa
ilmastovaikutuksia
voidaan
lieventää
kuljetusmatkoja ja suosimalla paikallisesti tuotettuja materiaaleja.
73
käyttämällä
lyhyempiä
Tuulivoimahanke rakennetaan maasto-olosuhteet huomioiden. Maa- ja kalliorakentamisessa
vältetään tarpeettomia maansiirtoja ja kallionlouhintaa.
Vaikutuksia pintaveteen voidaan vähentää ajoittamalla rakentamistoimet aikaan, jolloin vedet
ovat matalimmillaan. Uusien tieyhteyksien rakentamisessa teihin asennetaan rummut, joilla
veden virtaus säilyy entisellään. Rakentamisen jälkeen mahdollisesti tukkeutuneet ojat avataan.
Vesistövaikutuksia voidaan pienentää, jos Möksyn alueella voidaan säilyttää turvetuotannon
aikaiset
vesienkäsittelyratkaisut:
laskeutusaltaat,
sarkaojat
ja
lietesyvennykset.
Rakentamistöiden aikana ja niiden loputtua em. rakenteet sekä reuna- ja kokoojaojat on
tarkistettava ja puhdistettava tarpeen vaatiessa.
Pienialaiset arvokkaat luontokohteet voidaan huomioida tarkemmassa sijoitussuunnittelussa sekä
merkitsemällä ne maastoon rakentamistöiden ajaksi.
Savonjärven läheisyydessä rakentaminen tulisi ajoittaa lintujen pesimäajan (touko-kesäkuu)
ulkopuolelle.
Maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvien vaikutusten voimakkuuteen vaikuttaa
merkittävästi voimalan koko, koska suuremmat voimalat näkyvät kauemmas. Lisäksi koko
vaikuttaa voimalan väritykseen ja valaistustarpeeseen (toteutetaan Trafin ohjeiden mukaan).
Meluvaikutuksia voidaan lieventää valitsemalla hankkeeseen teknisesti ja taloudellisesti
mahdollisimman hyvä laitosmalli. Myös esim. voimalaitosten paikkoja siirtämällä voidaan
vaikuttaa melun leviämiseen, mutta suurempi vaikutus on joka tapauksessa laitevalinnalla. Mikäli
joku suunta tai kohde on kriittinen melun kannalta, voidaan harkita joidenkin voimalaitosten
jättämistä
pois
hankkeen
toteutuksesta
tai
käyttämällä
kriittisissä
voimaloissa
melunrajoitusmoodeja.
Voimaloihin on mahdollista liittää rajoitusjärjestelmä, joka mahdollistaa voimalan pysäyttämisen
välkkymisen kannalta pahimpina aikoina (esim. auringon noustessa tai laskiessa). Tällöin
voimalaan asennetaan valotunnistin ja roottori ohjelmoidaan pysähtymään siksi aikaa, kun
tietyssä sektorissa/kohteessa esiintyy välkettä.
Tuulivoimapuiston liikenteen aiheuttamat haitat voidaan vähentää ajoittamalla liikenne sellaisiin
aikoihin, jolloin siitä aiheutuu vähemmän haittaa. Asukkaita haittaava raskas liikenne pyritään
hoitamaan klo 7–21, kun taas muuta liikennettä haittaavat erikoiskuljetukset pyritään hoitamaan
aikoihin, jolloin muun liikenteen eteneminen ei häiriinny merkittävästi. Erikoiskuljetusten
aiheuttamia vaikutusta voidaan vähentää esimerkiksi siten, että vältetään taajamien
sisääntuloväylillä kulkua ruuhka-aikana.
Hankevastaava tai kuljetusyrittäjät voivat parantaa koettua liikenneturvallisuutta myös
konkreettisilla toimilla kuten ajoittamalla kuljetukset siten, että niissä pidetään tauko koulujen
alkamis- ja loppumisaikoihin sekä jakamalla kuljetusreittien varren asukkaille heijastinliivejä.
Tienpitäjä voi myös alentaa joidenkin teiden nopeusrajoitusta rakentamisen ajaksi asutuksen
kohdalla ja kuljetusyrittäjä sitoutuu noudattamaan alennettua rajoitusta.
Rakentamistoimien ajoittaminen kevään ja alkukesän ulkopuolelle mahdollistaa riistaeläimille
onnistuneen vasonta/pesintäajan suunnittelualueella sekä lähiympäristössä.
8.
KAAVAN VAIKUTUSTEN SEURANTA
Kaavaselostuksessa esitetään arvio kaavan mahdollisista lisäselvitysten tarpeista, sekä kaavan
Kaavaselostuksessa esitetään arvio kaavan mahdollisista lisäselvitysten tarpeista, sekä kaavan
toteutumisen
muodostamien
ympäristövaikutusten
seurannasta.
Seurantaohjelma
kattaa
keskeisimmät ympäristöön kohdistuvat vaikutukset, kuten linnusto-, melu-, välke-, maisema-, sekä
elinoloihin ja viihtyvyyteen kohdistuvat vaikutukset, jotka ovat nousseet esille kaavan laatimisen
aikana.
Seurannalla saadaan tietoa tuulivoimaloiden rakentamisen ja toiminnan aikaisista
vaikutuksista, mikä tuottaa myös tietoa hankkeen riskienhallinnalle, hankkeesta vastaavalle sekä eri
ALAJÄRVEN KAUPUNKI, MÖKSYN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 18.12.2014
sidosryhmille.
Lisäksi
seuranta
tuottaa
lisätietoa
tuulivoimahankkeiden suunnitteluun ja päätöksentekoon.
käytettäväksi
74
jatkossa
vastaavien
Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa esitettyä hankkeen alustavaa seurantaohjelmaa on
tarkennettu osayleiskaavoituksen yhteydessä, jolloin hankkeen toteuttamistapa ja laajuus ovat jo
tarkasti tiedossa.
Seuranta raportoidaan toteutusvuosittain Alajärven kaupungille ja EteläPohjanmaan Ely-keskukselle. Mikäli seurannassa ilmenee seurantaohjelman sisältöön tai
toteutukseen vaikuttavia seikkoja, sovitaan seurannan sisällöstä tuulivoimatoimijan, Alajärven
kaupungin ja Etelä-Pohjanmaan Ely-keskuksen yhteisellä neuvottelulla.
YVA- ja kaavoitusmenettelyn aikana laaditut perustilaselvitykset kuvaavat suunnittelualueen
nykytilaa ennen tuulivoimapuiston rakentamista ja niitä hyödynnetään myös seurannan aikana
arvioitaessa hankkeen ympäristövaikutuksia. Seurannan vaiheita ovat:
ennen rakentamista vallitsevia olosuhteita koskevien tietojen täydentäminen tarvittaessa
rakentamisen aikaisten olosuhteiden ja vaikutusten seuranta
toiminnan aikaisten olosuhteiden ja vaikutusten seuranta
Seuranta koostuu seuraavista osa-alueista. Yksityiskohtaisempi suunnitelma tuulivoimaloiden
vaikutusten
havainnoimiseksi
laaditaan
hankkeen
rakennuslupavaiheessa,
jolloin
kaikki
voimalaratkaisut ja sijainnit ovat tiedossa. Seurantaohjelma toimitetaan Alajärven kaupungin
ympäristöviranomaisille, sekä Etelä-Pohjanmaan Ely-keskukselle.
Linnusto
Tärkeimpiä seurannan kohteita ovat vaikutusarvioinnissa esille tulleet kriittisimpinä pidetyt lajit kuten
maakotka, metsäkanalinnut, päiväpetolinnut ja Savonjärven naurulokit. Seurannalla tutkitaan
kohdistuuko lajiryhmiin sellaisia merkityksellisiä vaikutuksia, jotka vaarantavat lajien esiintymisen
vaikutusalueella. Pesivien lintuihin lisäksi tarkkaillaan kookkaisiin muuttomatkalla oleviin lintuihin
etenkin metsähanheen kohdistuvia vaikutuksia.
Alkuvaiheessa, rakennus- ja ensimmäisten toiminta-vuosien aikana (ensimmäiset 3 vuotta) tarkkailu
on vuosittaista. Tämän jälkeen seuranta toteutetaan tarvittaessa 3 vuoden välein (ensimmäisen 9
vuoden aikana). Seurantaan käytetään luonnontieteellisen keskusmuseon linnustonseurannan
havainnointiohjeiden mukaisia menetelmiä siltä osin kuin se on mahdollista. Tärkeää on kiinnittää
huomiota tulosten vuosien väliseen vertailukelpoisuuteen eli valittujen menetelmien tulee olla
toistettavia.
Seurantamenetelmiä ovat: 1. metson ja teeren soidinpaikkakartoitukset, 2. päiväpetolintujen
reviirikartoitukset, 3. päiväpetolintujen pesimätuloksen seuranta, 4. kookkaiden lintujen muuton
tarkkailut, 5. maakotkaseurannat, 6. Savonjärven naurulokkien lentotarkkailut, 7. riistakosteikon ja
Savonjärven lintukannan seuraaminen.
Suunnittelualueella sijaitsevat kanalintujen soidinpaikat ja lintumäärät kartoitetaan maalistoukokuussa. Päiväpetolintujen reviirit kartoitetaan keväällä ja kesällä tehtävien havainnointien
avulla. Myös soidinpaikkojen ja reviirien mahdolliset siirtymät selvitetään. Reviirien esiintymisen
lisäksi seurataan kookkaiden puissa pesivien petolintujen pesintämenestystä (esim. kanahaukka ja
hiirihaukka).
Savonjärvellä ja riistakosteikolla pesivä vesi- ja rantalinnusto lasketaan seurantavuosina
laskentaohjeiden mukaisesti 2-3 laskentakerralla vuodessa. Erityistarkkailu kohdennetaan
naurulokkiin, mihin tehdyn YVA:n mukaan saattaa vaikutuksia kohdistua. Tarkkailulla todennetaan
lajin esiintyminen ja pesivän kannan runsaus järvellä sekä selvitetään tuulivoima-alueen läpi
suuntautuvien lentojen ja mahdollisten törmäysten määrät. Seuranta toteutetaan lentotarkkailujen ja
törmäysuhrilaskentojen avulla. Lentotarkkailua suoritetaan noin 40 tuntia vuosittain touko-heinäkuun
välillä. Törmäysuhrien laskennat toteutetaan samana ajankohtana tarkistamalla riskialttiimmilta
vaikuttavien voimalapaikkojen kentät.
Muuttolintulintuselvitykset kohdennetaan niihin kookkaisiin lajeihin, joita tiedetään muuttavat
kohtalaisia määriä hankealueen kautta. Tarkkailtavat lajit ovat metsähanhi ja kurki. Tarkkailut
suoritetaan 3-5 vilkkaana muuttopäivänä sekä keväällä että syksyllä.
Maakotkien liikkeisiin ja reviireiden elinvoimaisuuteen kohdistuvien vaikutusten seuraamiseksi
pyritään lähimmät pesivät kotkat merkitsemään satelliittilähettimin. Tällä tavoin saadaan
luotettavimmin tietoa kotkien liikkeistä ja suhtautumisesta voimaloihin. Mikäli lintujen
ALAJÄRVEN KAUPUNKI, MÖKSYN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 18.12.2014
75
pyydystäminen ei onnistu tavoiteltavalla tavalla, kotkien esiintymistä seurataan lentotarkkailujen
avulla noin sata tuntia vuosittain. Tarkkailusta puolet sijoittuu hankealueelle ja puolet reviirien
ydinalueelle.
Lintumäärien lisäksi havainnoidaan em. lajien käyttäytymistä (lentoreittien muuttuminen, läheltä piti
tilanteet, törmäykset) voimaloiden läheisyydessä. Yksityiskohtaisempi suunnitelma tuulivoimaloiden
vaikutusten
havainnoimiseksi
laaditaan
hankkeen
rakennuslupavaiheessa,
jolloin
kaikki
voimalaratkaisut ja sijainnit ovat päätetty.
Sisämaahan sijoitettujen tuulivoimapuistojen vaikutuksista linnustoon ei Suomessa ole kertynyt
kokemusta, koska yhtäkään laaja-alaista maatuulivoimapuistoa ei ole Suomeen vielä rakennettu.
Tällä hetkellä sisämaahan on suunnitteilla useita tuulivoimapuistoja monen eri energiayhtiön
toimesta, ja siten tarve maatuulivoimapuistojen linnustoon kohdistuvien vaikutusten selvittämiseen
on yhteinen. Lähiseudulle on suunnitteilla useita muitakin tuulivoimahankkeita. Mikäli mahdollista,
tarkkailu ja tarkkailumenetelmät yhtenäistetäänkin etenkin sellaisten lajien osalta, joille on
odotettavissa yhteisvaikutuksia. Tällaisia lajeja ovat mm. maakotka, muuttavat metsähanhet ja
metsäpeura. Näiden vaikutusten seuranta toteutetaan yhteistyössä lähiseudun hankevastaavien
kanssa.
Melu- ja välkevaikutukset
Hankkeen suunnitelmien (voimaloiden tarkat sijoituspaikat, voimalaitostyypin valinta) tarkentuessa
melu- ja välkemallinnukset tarkistetaan ja esitetään rakennuslupavaiheessa Alajärven kaupungille.
Rakentamisaikainen melu on tilapäistä eikä poikkea muusta maanrakennustyön melusta, mistä
johtuen rakentamisen aikaisen melun seuranta ei ole tarpeen.
Tarkistettujen mallilaskelmien tulosten ja alueella vallitsevien tuulensuuntien perusteella valitaan
edustavat mittauspisteet melun seurantamittauksia varten. Melun seurantamittaukset toteutetaan
kahdesti vuodessa kahden ensimmäisen tuulivoimapuiston toimintavuoden aikana. Mittaukset
toteutetaan viikon jaksossa eri vuodenaikoina ja toistetaan toisena toimintavuotena. Melumittaukset
toteutetaan uusimman ohjeistuksen mukaan.
Välkevaikutusten osalta käytetään aistinvaraista havainnointia ja tarvittaessa laaditaan mittauksia.
Elinolot ja viihtyvyys
Vaikutuksia elinoloihin ja viihtyvyyteen seurataan asukaskyselyllä tuulivoimapuiston oltua
toiminnassa kahden vuoden ajan. Seurannassa selvitetään asukkaiden ja loma-asukkaiden kokemia
muutoksia ja niiden merkittävyyttä elinympäristön viihtyvyyden, maiseman ja tuulivoimapuiston
alueen virkistyskäytön kannalta. Samassa seurannassa huomioidaan myös ihmisten näkemykset
rakentamisen aikaisista vaikutuksista.
ALAJÄRVEN KAUPUNKI, MÖKSYN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 18.12.2014
9.
76
TOTEUTTAMINEN
Hankkeen yleissuunnittelua tehdään samaan aikaan ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä,
ja se jatkuu ja tarkentuu arviointimenettelyn jälkeen
Hankkeen alustava toteutusaikataulu on seuraava:
YVA-menettely v. 2012–2014
Kaavaprosessi v. 2012–2014
Tekninen suunnittelu v. 2011–2014
Alueen rakentaminen alkaa v. 2015 ja ensimmäisten tuulivoimaloiden pystytys v. 2015
Koko alueen toteutus v. 2016–2017
Päätökset hankkeen mahdollisesta toteuttamisesta tekee Ilmatar Alajärvi-Möksy Oy lupa- ja kaavoitusmenettelyn jälkeen.
Kokkolassa 18.12.2014
Jouni Laitinen
Arkkitehti SAFA
Kaavan laatija
Minna Vesisenaho
Projektipäällikkö
ALAJÄRVEN KAUPUNKI, MÖKSYN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 18.12.2014
77
LÄHTEET
Bevanger, K. 1995: Tetraodind mortality caused by collisions with power lines in boreal forest habitats in central norway.- Fauna norv. Ser. C. Cinclus 18: 41-51.
Bevanger K., Berntsen F., Clausen S., Dahl E.L., Flagstad Ø, Follestad A., Halley D., Hanssen F.,
Johnsen L., Kvaløy P., Lund-Hoel P., May R., Nygård T., Pedersen H.C., Reitan O., Røskaft E., Steinheim Y., Stokke B. & Vang R. 2010: Pre- and post-construction studies of conflicts between birds and
wind turbines in coastal Norway (BirdWind). Report on findings 2007-2010. NINA Report 620. 152 s.
Birdlife Suomi ry 2011: Suomen alueellisesti uhanalaiset lajit. [Verkkodokumentti]. [Viitattu:
1.9.2013]. Saatavissa: http://www.birdlife.fi/suojelu/lajit/uhex/uhex-alueelliset.shtml
Birdlife (2011) Tuulivoimaloiden rakentamisen ja käytön vaikutuksista lintuihin Suomessa. Saatavissa
(2.2.2014): http://www.birdlife.fi/suojelu/paikat/tuulivoima.shtml
Etelä-Pohjanmaan liitto (2012) Etelä-Pohjanmaan tuulivoimaselvitys. Saatavissa (2.2.2014):
http://www.epliitto.fi/upload/files/EtelaPohjanmaan_tuulivoimaselvitys.pdf
Koistinen, J. 2004: Tuulivoimaloiden linnustovaikutukset. Suomen ympäristö 721/2004. YM.
Museovirasto, 2013. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) ja
Muinaisjäännösrekisteri. Museoviraston internetpalvelu [www.rky.fi].
Museovirasto, 2008. Paikkatietoaineisto: Muinaisjäännökset, RKY 1993 ja RKY 2009.
Museovirasto, 1989. Suomen rakennuskulttuurin yleisluettelo. Keski-Suomi, Kyyjärvi. Koht.79-83.
Neuvoston direktiivi 79/409/ETY, annettu 2.4.1979 luonnonvaraisten lintujen suojelusta.
Paasivirta, A. 2012: Taigametsähanhen (Anser fabalis fabalis) mukana muutolla ja tutkimusta tekemässä. Aureola 33:6-10.
Pettersson, J. 2005. Havsbaserade vindkraftverks inverkan på fågellivet i södra Kalmar-sund – En
slutrapport baserad på studier 1999–2003. Ekologiska insitutionen, Lunds Universitet. 128 s.
Pierce-Higgins J.W., Stephen L., Langston R.H.W., Bainbridge I.P. & Bullman R. 2009: The distribution of breeding birds around upland wind farms. Journal of applied ecology 46:1323–1331.
Pöyry 2011:Tuulivoima ja linnusto – Kokemukset ja käytännöt Suomesta ja lähialueilta. [Verkkodokumentti]. [Viitattu 15.8.2014]. http://energia.fi/sites/default/files/et_tuulivoima_linnusto_final.pdf>
Ramboll Finland 2014. Keski-Pohjanmaan maakunta 4.vaihekaava. Tuulivoima-alueiden vaikutukset
linnustoon. Keski-Pohjanmaan liitto.
Rassi P., Hyvärinen E., Juslén A. & Mannerkoski I. (toim.) (2010) Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja 2010. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 685 s
Ruddock, M. & Whitfield, D.P 2007: A Review of Disturbance Distances in Selected Bird. report from
Natural Research (Projects) Ltd to Scottish Natural Heritage. Natural Research, Banchory, UK.
Suomen tuuliatlas (2011) Saatavissa (1.2.2014): www.tuuliatlas.fi
Toivanen, T., Metsänen, T. & Lehtiniemi, T. 2014: Lintujen päämuuttoreitit Suomessa. BirdLife, 21 s.
Väisänen, R., Lammi, E., & Koskimies, P. 1998: Muuttuva pesimälinnusto. Otavan kirjapaino, Keuruu.
567 s.
Whitfield, D.P. & Madders, M. 2006. A review of the impacts of wind farms on hen harriers Circus cyaneus and an estimation of collision avoidance rates. Natural Research Information Note 1 (revised).
Natural Research Ltd, Banchory, UK.
Ympäristöministeriö 2012. Tuulivoimarakentamisen suunnittelu. Ympäristöhallinnon ohjeita
4/2012. Helsinki 2012.
VIRHE. TIEDOSTOSSA EI
OLE MÄÄRITETYN