Rakennetun ympäristön digitaalisten mallien käyttömahdollisuudet
Virtuaalinen rakennettu ympäristö Rakennetun ympäristön digitaalisten mallien käyttömahdollisuudet Rakennetun ympäristön haasteet ja mahdollisuudet-luentosarja Saimaan amk, 18.3.2015 Lehtori Timo Lehtoviita, Saimaan ammattikorkeakoulu • 0,1: 1 : 5 : 400 18.3. 2015 Timo Lehtoviita Virtuaalinen rakennettu ympäristö 18.3. 2015 Timo Lehtoviita Virtuaalinen rakennettu ympäristö Rakennetun ympäristön digitaalisten mallien käyttömahdollisuudet • Virtuaalinen= kuviteltu, jotain sellaista, josta olemme luoneet kuvan, mutta jota ei todellisuudessa ole olemassakaan • Rakennettu ympäristö= tiet, kadut, sillat, putket, sähköverkko, talot… • Digitaalinen= Sana digitaalinen tulee latinan kielen sanasta digitus, joka tarkoittaa sormea. Nykyään digitaalisuus mielletään usein koskemaan sähköisiä järjestelmiä, vaikka vanhoissa koodijärjestelmiin perustuvissa järjestelmissä onkin ollut digitaalisia toimintaperiaatteita • analoginen/digitaalinen • Malli on monimuotoinen käsite. Esim. rakennuksen tietomalli on rakennuksen ja rakennusprosessin elinkaaren aikaisten tietojen kokonaisuus digitaalisessa muodossa • 3D –tietomalli = kolmiulotteinen geometria + ominaisuudet • Käyttömahdollisuudet ? Virtuaalikypärä VR Trackin osastolla Finnbuild-messuilla 2014. Kuva: Anu Kainulainen Virtuaalinen seinä- Cave. Kuva: Satavision Oy 18.3. 2015 Timo Lehtoviita 18.3. 2015 Timo Lehtoviita • Rakennetun ympäristön merkitys: • • • • • • • 99 % ihmisten ajankäytöstä 74 % Suomen kansanvarallisuudesta 63 % investoinneista 46 % kasvihuonepäästöistä 41 % energian loppukäytöstä 20 % bruttokansantuotteesta 11 % työllisyydestä www.roti.fi 18.3. 2015 Timo Lehtoviita • ROTI 2015-arvosanat • • • • • Rakennukset : 7 Liikenneverkot : 7 Yhdyskuntatekniikka :7,5 Digiratkaisut : 6,5 Koulutus ja kehitys: 7- Rakennetun omaisuuden tila ROTI 2015 -hanke keräsi lähes sata kiinteistö- ja rakennusalan asiantuntijaa arvioimaan rakennetun ympäristön nykytilaa ja tulevaisuutta. Näkökulmina tarkasteltiin rakennuksia, liikenneverkkoja sekä yhdyskuntateknisiä järjestelmiä. Lisäksi ajankohtaisina poikkileikkaavina teemoina selvitettiin digitaalisia ratkaisuita sekä alan koulutusta ja kehitystä. Hankkeen tuloksena syntyi yli 130 kehitysehdotusta, jotka voi pelkistää julkiselle sektorille seuraaviksi keskeisimmiksi tavoitteiksi. 18.3. 2015 Timo Lehtoviita www.roti.fi Digitaalisen tiedon tasoja ja lähteitä • Big data • Avoin data • Digitaalinen esitysmuoto < ….> digitaalinen tieto • Dwg , pdf …. • Taulukko • Tietokanta • Tietomalli • Metatieto = tietoa tiedosta , esim kirjaston tieto , piirustuksen nimiön sisältämä tieto jne. 18.3. 2015 Timo Lehtoviita Big data • Big data on erittäin suurten, järjestelemättömien, jatkuvasti lisääntyvien tietomassojen keräämistä, säilyttämistä, jakamista, etsimistä, analysointia sekä esittämistä tilastotiedettä ja tietotekniikkaa hyödyntäen • Big dataksi kutsuttavia tietovarantoja syntyy hyvin monilla eri aloilla. Sen lähteitä ovat muun muassa seuraavat: • Aika- ja paikkatiedot, esimerkiksi navigointipalvelu, joka tallettaa missä asiakas on milläkin hetkellä • Internetsivustojen lokitiedot • Tekstit, kuten asiakaspalaute tai arvostelut • RFID-merkit • Älykkäät sähköverkot • Laitteiden toimintaa tarkkailevat mittarit • Sosiaalisen median sisältö • Telemetria autoissa, tai videopelin pelaajan toimintaa seurattaessa (wikipedia) 18.3. 2015 Timo Lehtoviita Avoin data • Avoimella datalla tarkoitetaan julkishallinnolle, organisaatioille, yrityksille tai yksityishenkilöille kertynyttä jalostamatonta informaatiota, joka on avattu organisaation ulkopuolisillekin vapaasti ja maksutta hyödynnettäväksi. • Avoin data ei ole sama asia kuin julkinen tieto. Julkiseen tietoon kaikilla on pääsy, eli ihmiset pääsevät lukemaan tietoja esim. verkkosivuilta tai kaupungin kirjaamosta. Avoin julkinen tieto eli avoin data puolestaan tarkoittaa sitä, että kansalaiset ja yritykset voivat käyttää tietoja omiin tarkoituksiinsa tasavertaisesti julkisen hallinnon kanssa. • http://www.hri.fi/fi/mita-on-avoin-data/ • https://www.avoindata.fi/ 18.3. 2015 Timo Lehtoviita Rakennetun ympäristön digitaalinen tieto • Rakennettuun ympäristöön liittyvää tietoa digitaalisessa muodossa on löydettävissä useista eri lähteistä. Tyypillisiä tietoja ovat mm. maastomallit, maaperämallit, kartta-aineistot, laserkeilausaineistot, väylien ja putkiverkostojen suunnitelmatiedot, energianjakeluun liittyvät verkostotiedot, kaupunkimallit, yksittäisten rakennusten rakennuksien tietomallit sekä paikkatieto. 18.3. 2015 Timo Lehtoviita 18.3. 2015 Timo Lehtoviita www.vianova.fi 18.3. 2015 Timo Lehtoviita Kaupunkimallinnus • Kaupunkimallinnus = (kaupunki)ympäristön tietosisältöjen järjestynyttä keräämistä, hallinnointia ja hyödyntämistä. • sopimuspohjaisia kysymyksiä kuten kiinteistöjä, rakennusoikeuksia, kaavoja ja erilaisia muita koskeva tieto • luonnonympäristöä kuten maaperää, vesiolosuhteita jne koskeva tieto • yhdyskunnan rakennusten, rakenteiden ja infrastruktuurin geometriaa ja laadullisia ominaisuuksia koskeva tieto. (Anssi Savisalo, Fcg) 18.3. 2015 Timo Lehtoviita • Lappeenrannan kaupunkimalli perustuu kaupungin paikkatieto- ja tarkemittaus aineistoihin. Kaupunkimalli sisältää laajan yleispiirteisen koko kaupungin aluetta LOD1 tarkkuudella kuvaavan ja keskustaalueeseen rajatun LOD2 ja LOD3 tarkkuudella kuvaavan mallinnoksen. • Kaupunkimallia hyödynnetään lähtötietona kaavoituksessa ja keskusta-alueen arkkitehtisuunnitelmien havainnollistamiseen. Yleispiirteisen kaupunkimallin avulla voitiin myös todentaa paikkatietoaineistojen 3d laatu ja tehdä päätös niiden jatkokehittämisestä. Kaupunkimallia käytetään lähtötietona alueen suunnittelijoiden keskuudessa. (www.vianova.fi) 18.3. 2015 Timo Lehtoviita www.vianova.fi 18.3. 2015 Timo Lehtoviita paikkatietoikkuna 18.3. 2015 Timo Lehtoviita www.paikkatietoikkuna.fi virtuaalitampere www.virtuaalitampere.fi 18.3. 2015 Timo Lehtoviita Google maps /google earth • www.google.com 18.3. 2015 Timo Lehtoviita Google Earth on karttapalvelu, joka yhdistää satelliitti- ja ilmakuvia sekä paikkatietoja muodostaen maapallon kolmiulotteisen kuvan. Ohjelman kuva-aineisto on heijastettu pallopinnalle, josta syntyy lumemaapallo. Tämän pinnalla on korkeusmalli, jonka avulla tarkastelukorkeutta (kartan mittakaavaa) voi säätää. Samalla karttapistettä voi muuntaa siirtämällä sitä hiirellä. Katseluvaikutelma vastaa karttapallon pyörittämistä. Katselukulmaa voi myös kääntää maan pinnan kanssa vaakatasoon. Korkeusmallin ansiosta esimerkiksi vuoristojen syvyysvaikutelma säilyy. Samankaltaisia kolmiulotteisia ohjelmia ovat Virtual Globe, NASA World Wind, TerrainView-Globe ja Windows Live Maps. Rakennusten tietomallit Saimaan amk:n päärakennus: Aarne von Boehm Oy (Architectural design) , Etteplan (HVAC design), Pöyry Oy (Structural Design) 18.3. 2015 Timo Lehtoviita Kuva: Anu Kainulainen Reaaliaikainen tieto • Sää • Energiankulutus/energiantuotanto • Kulunseuranta • Liikennevirrat 18.3. 2015 Timo Lehtoviita Ongelma • Viime vuosien kehitystrendinä on ollut, että julkisilla resursseilla tuotettua tietoa jaetaan maksutta käyttäjille, esimerkkejä tästä ovat mm. karttapalvelut ja säätieto. Suuri osa eri tahoilla tuotetusta rakennetun ympäristön digitaalisesta tiedosta ei kuitenkaan ole käyttäjien/palveluntuottajien saatavilla ja siksi sitä ei päästä laajemmin hyödyntämään 18.3. 2015 Timo Lehtoviita Digitaalisen tiedon tuottamisen pelisääntöjä/tietomallit • Talonrakennus: Yleiset tietomallivaatimukset YTV 2012 , www.buildingsmart.fi • Infra: Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015 (julkaistaan toukokuussa 2015), www.infrabim.fi 18.3. 2015 Timo Lehtoviita Yleistä tietomallinnuksesta ja talonrakennuksen tietomallit 18.3. 2015 Timo Lehtoviita Mikä on tietomalli? BIM = Building Information Model Rakennuksen tietomalli, on rakennuksen ja rakennusprosessin koko elinkaaren aikaisten tietojen kokonaisuus digitaalisessa muodossa. Tietomalliin liittyy myös rakennuksen geometrian määrittäminen ja esittäminen kolmiulotteisesti havainnollisuuden ja erilaisten simulointitarpeiden vuoksi. Nykyään BIM = Building Information Modeling Rakennuksen tietomallinnus Tietomalliasiantuntija Jiri Hietanen: ”Tietomalli on se yksittäinen uusi tekijä, joka on kaikkien uusien mahdollisuuksien taustalla ” 3D Tietomalli ? OPEN BIM ? Urakoitsija Muut suunn. Tietomalli Rakennusteollisuus Ylläpito Käyttäjät Piirustukset, muut dokumentit Copyright: Timo Lehtoviita 18.3. 2015 Timo Lehtoviita DOKUMENTTITIETO – TUOTETIETO (Karstila Eurostep Oy) Piirustus (tai dokumentti) Tuotetieto GlobalId: l8nXRkBE0g^:Qhg6_Y Classification: 3.1.1.3 Nimi: Beam-02-005 6600 Materiaali: K50-1 3D muoto Teksti Ympyrä 1 Ympyrä 2 Jana 2 Jana 1 Sijainti: x, y, z Osat: Relaatiot: • Liittyminen • Kuormitukset Sovellukset: Dokumenttien tuottaminen Kuvat: Kari Karstila 18.3. 2015 Timo Lehtoviita • I-profiili • Reiät • Jänteet • Raudoitus • Valustelu Sovellukset: Tuotemallinnus Vanhan rakennuksen inventointimalli Lähde: 18.3. 2015 Timo Lehtoviita Perttu Valtonen , opinnäytetyö (www.theseus.fi) Tiedonhallintaa • Tietomalli on rakennushankkeen tiedonhallinnan väline vaatimusten määrittelystä rakennuksen ylläpitoon. • Jokainen suunnittelijaosapuoli laatii omat tietomallinsa, joista tuotetaan yhdistelmämallit rakennushankkeen käyttöön • Tietomalli on yhteinen informaatioperusta, jolle suunnitelmat rakennetaan. 18.3. 2015 Timo Lehtoviita Tietomallinnus talonrakennushankkeen eri vaiheissa (YTV 2012) 18.3. 2015 Timo Lehtoviita 1 Tarveselvitys 2 Hankepäätös 2 3 Päätös tietomallintamisesta 3 4 Hankesuunnittelu 4 4.1 Tontti- /Inventointimallit 4.1 4.2 Vaatimusmalli 4.2 5 Investointipäätös 5 6 Suunnittelun valmistelu 6 6.1 Suunnitteluohjelma 6.1 6.2 Tietomallinnussuunnitelma 6.2 6.3 Suunnittelijoiden valinta 6.3 7 Suunnittelusopimukset 8 Tietomallisuunnittelu 8.1 Ehdotussuunnittelu 7 8 8.1 8.2 8.3 8.2 Valittu ehdotussuunnitelma 8.3 Yleissuunnittelu 8.4 Hyväksytty yleissuunnitelma 8.4 8.5 Rakennuslupatehtävät 8.5 8.6 8.6 Toteutussuunnittelu 8.7 8.7 Hyväksytyt toteutussuunnitelmat 9 Tietomallien laadunvarmistus 9 10 10 Rakentamisen valmistelu 11 Urakka- ja hankintasopimukset 11 12 Rakennusaikaiset suunnittelutehtävät 12 13 Rakentaminen 13 14 Tietomallien laadunvarmistus (toteutus) 15 Tietomallien laadunvarmistus (toteuma) 14 15 16 16 Vastaanottopäätös 17 17 Käyttöönottopäätös 18 19 18 Käyttöönotto 19 Takuuaika ja ylläpito 18.3. 2015 Timo Lehtoviita = TIETOMALLIEN LAADUNVARMISTUSTOIMENPIDE = SOPIMUS/PÄÄTÖS LÄHDE: YTV2012, osa 11 Hankkeen tietomallirakenne A Tarveselvitys HANKEPÄÄTÖS B Hankesuunnittelu INVESTOINTIPÄÄTÖS C Suunnittelun valmistelu D Ehdotussuunnittelu (L1) E Yleissuunnittelu (L2, pääpiirustukset) RAKENTAMISPÄÄTÖS F Rakennuslupatehtävät G Toteutussuunnittelu (T2) H Rakentamisen valmistelu I Rakentaminen VASTAANOTTO J Käyttöönotto Käyttöönottotehtävät K Takuuaika Ylläpitotehtävät 18.3. 2015 Timo Lehtoviita Esimerkkikohde: Myllymäen koulupäiväkoti/laajennus Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Suunnitteluryhmä: Amhold 18.3. 2015 Timo Lehtoviita Tontin malli (ArchiCAD) 18.3. 2015 Timo Lehtoviita Suunnitteluryhmä: Amhold Arkkitehtimalli (ArchiCAD) 18.3. 2015 Timo Lehtoviita Suunnitteluryhmä: Amhold Rakennemalli (Revit Structure) 18.3. 2015 Timo Lehtoviita Suunnitteluryhmä: Amhold Lämpö+ilmanvaihtomalli (MagiCAD) 18.3. 2015 Timo Lehtoviita Suunnitteluryhmä: Amhold Vesi+viemärimalli (MagiCAD) 18.3. 2015 Timo Lehtoviita Suunnitteluryhmä: Amhold Sähkömalli (CADS Electric) 18.3. 2015 Timo Lehtoviita Suunnitteluryhmä: Amhold Valaisimet Suunnitteluryhmä: Amhold 18.3. 2015 Timo Lehtoviita Yhdistelmämalli (Solibri Model Checker) Suunnitteluryhmä: Amhold 18.3. 2015 Timo Lehtoviita 18.3. 2015 Timo Lehtoviita Tietomallien yhteiskäyttö • Open BIM (tiedonsiirron standardit): • • • • Rakennuksen tietomalli - IFC Kaupunkimalli - CityGML Inframalli - Inframodel (LandXML) Rajapinnat ? • ”Lonely BIM” • ”Closed BIM” 18.3. 2015 Timo Lehtoviita Yhdistelmämalli • Talonrakennus: IFC-tiedostoista koottu yhdistelmämalli (arkkitehti-, rakenne-, talotekniikka- ym. mallit) • Infrarakentaminen: IFC-tiedostoista ja Inframodel-tiedostoista (silta-, väylä-, maisema-, valaistus-, vesihuolto- ja geotekniikka) koottu yhdistelmämalli = mallien yhteinen virtuaalinen kuvanto • Työkaluja: • • • • Solibri Model Checker (IFC , SMC) Solibri Model Viewer (IFC, SMC) Tekla BimSight (IFC, DWG , muut) Vianova VDC Explorer (IFC, InfaModel (LandXML), muut ?) 18.3. 2015 Timo Lehtoviita Tietomallit Luovuus Tavoitteet Rajapinnat Jiri Hietanen 18.3. 2015 Timo Lehtoviita Analyysit TIETOMALLINNUKSEN ELEMENTTEJÄ, ELI MITÄ TARVITAAN ? Pelisäännöt : Talonrak: YTV 2012, Infra : YIV 2015 Vaatimukset Suunnittelu Rakentaminen Ylläpito Sovellukset Sovellukset Rakennuksen elinkaari Sovellukset Rakennustietojen elinkaari ICT Sovellukset Tuotekirjastot Tuotantokirjastot Ylläpidonkirjastot Alkuperäinen tekijä: Kari Karstila Inframodel 18.3. 2015 Timo Lehtoviita IFC – Yhteensopivuuden standardi /Ref. Pro IT -projekti/ Inframallinnus 18.3. 2015 Timo Lehtoviita Infran tietomalli • Infran tietomallinnus • Määritellään (mallinnetaan) infran elinkaaren aikaiset tiedot ja niiden väliset suhteet • Hyödynnetään näin määriteltyjä tietoja tehokkaasti infran elinkaaren aikana • Inframalli = tilanteen mukainen infrakohteen tietomalli • Infran tietomallinnukseen liittyy useita erilaisia mallikäsitteitä 18.3. 2015 Timo Lehtoviita Lähtötietomalli Nykytilamalli Suunnitelmamalli Toteutusmalli Toteumamalli Koneohjausmalli Yhdistelmämalli Koordinaatiomalli Esittelymalli Siltamalli Inframalli Lähde: Juha Liukas 23.10.2013 Yleiset inframallivaatimukset 2015 –julkaistaan toukokuussa 2015 1. Tietomallipohjaisen hankkeen johtaminen 2. Yleiset vaatimukset 3. Lähtötietojen vaatimukset; Lähtötilamallit 4. Inframalli ja mallinnus hankkeen eri suunnitteluvaiheissa 5. Rakennemallit; Maa-, pohja- ja kalliorakenteet, päällys- ja pintarakenteet (RO nimikkeet 10002000) ja maarakennustöiden toteutusmallin (koneohjausmalli) laadintaohje 6. Rakennemallit; Järjestelmät (RO nimikkeet 3000) 7. Rakennemallit; Rakennustekniset rakennusosat (RO nimikkeet 4000) 8. Inframallin laadunvarmistus 9. Määrälaskenta, kustannusarviot 10. Havainnollistaminen 11. Inframallin hyödyntäminen eri suunnitteluvaiheissa, infran rakentamisessa sekä infran käytössä ja ylläpidossa (www.infrabim.fi) 18.3. 2015 Timo Lehtoviita Lähtötietomalli (YIV 2014, luonnos) : osa 3) 18.3. 2015 Timo Lehtoviita Lähde: YIV 2014, osa 3, luonnos 18.3. 2015 Timo Lehtoviita Lähde: YIV 2014, osa 3, luonnos 18.3. 2015 Timo Lehtoviita Koneohjausmalli (YIV 2014, osa 5.2) • Tässä osassa määritellään maanrakentamisessa käytettävien toteutusmallien sisältö sekä tarkkuusvaatimukset tie-, katu- ja rataväylien sekä -alueiden pintojen osalta. Yhtenäisillä menettelytavoilla on tavoitteena saada rakennussuunnitteluvaiheessa tuotetuista toteutusmalleista yhdenmukaisia ja suoraan työkoneohjausjärjestelmien käyttöön soveltuvia jatkuvia 3D-toteutusmalleja. • Huom ! Malliselostus 18.3. 2015 Timo Lehtoviita Infra-tiedonsiirto • Formaatti • Inframodel / LandXMLtiedonsiirron kehittäminen • > Inframodel3 Formaatti • Nimikkeistö • Infra-nimikkeistön laajentaminen tietomallinnusta tukevaksi • > InfraBIM-nimikkeistö • Mallinnusvaatimukset • Lähtötietomalli • Toteutusmalli • > InfraBIM-mallinnusvaatimukset Tietolähde: Juha Liukas 18.3. 2015 Timo Lehtoviita Nimikkeistö Mallinnusvaatimukset Inframodel-formaattia voidaan käyttää mm. • maastomittaustietojen siirrossa • suunnitteluohjelmien välisessä tiedonsiirrossa • suunnitelmamallien arkistoinnissa • toteutusmallien tuottamiseen koneohjausta varten • toteuma- tai tarketiedon siirtoon työmaalta suunnittelijalle 18.3. 2015 Timo Lehtoviita Inframodel • Inframodel on avoin menetelmä infratietojen siirtoon. • Menetelmä perustuu kansainväliseen LandXMLstandardiin • Sisältää rakennelaajennuksia LandXML-standardin sallimalla tavalla • Dokumentoitu suomalaisen käytännön tarpeiden pohjalta. • Inframodel2 on käytössä oleva versio, joka perustuu LandXML-versioon 1.0, julkaistu 3/2006 • InfraFINBIM-hankkeessa on määritelty Inframodel3skeema, joka perustuu LandXML1.2-versioon, julkaisu 10/2012 • (Lähde: Juha Liukas) 18.3. 2015 Timo Lehtoviita Esimerkki Inframodel3:n tietosisällöstä • Projekti, sovellus • Maastomalli – pisteet/viivat kolmiot • Saven alapinta – pisteet – kolmiot • Tien rakennepinnat: viivamalli – pintamalli – kolmiopinta • Meluvalli • Aita - kaide • Kaivot – putket • Valaisinpylväs, jalusta • Liikennemerkkipylv äs, jalusta – vakiomerkki • Rata+: kmpaalutus, kallistus, vaihdekirjasto 18.3. 2015 Timo Lehtoviita Tietolähde: Juha Liukas Esimerkki Inframodel3:n tietosisällöstä Yläpinnan viivamalli Rakenteiden viivamallit Saven alapinta Rakenteen alapinta Koko malli Rakennepinnat-aita-kaide Rakenteen yläpinta Maasto, saven alapinta Varusteet Tietolähde: Juha Liukas 18.3. 2015 Timo Lehtoviita www.inframodel.fi 18.3. 2015 Timo Lehtoviita 18.3. 2015 Timo Lehtoviita Siltamallinnus /taitorakenteet 18.3. 2015 Timo Lehtoviita Inframodel-tiedonsiirron hyötynä on mm. • tiedonsiirron ja sen käytäntöjen yhdenmukaistuminen, • virheiden ja hukan väheneminen • mahdollisuus välittää metatietoa eli varsinaiseen dataan liittyvää ominaisuustietoa 18.3. 2015 Timo Lehtoviita Käyttömahdollisuudet 18.3. 2015 Timo Lehtoviita Digitaalisen tiedon käyttökohteita • Tyypillisiä digitaalisen tiedon käyttökohteita esim. Skinnarilan kampusalueella voisivat olla esimerkiksi: Paikkatiedon hyödyntäminen alueen palveluiden markkinoinnissa Alueella tehtävän tutkimuksen tiedonlähteenä toimiminen Alueen kokonaisvaltaisen suunnittelun ja kehittämisen apuväline Tiedon jakaminen alueen käyttäjille , esim. paikallissää, paikkatiedon hyödyntäminen alueen opastusjärjestelmissä jne. • Alueen historiatiedon kokoaminen, esimerkiksi Salpalinjan bunkkerit, Skinnarilanhovi • • • • 18.3. 2015 Timo Lehtoviita Tietomallinnuksen käyttö infrarakentamisessa • Tilaaja • Rakennuttaja • Käyttäjä • Suunnittelija: Geo, väylät, putket, sillat, talot • Urakoitsija: Pohjarakenteet, väylät, putket, sillat, talot • Viranomainen : Kaavoitus, rakennusvalvonta , ympäristöviranomainen • Ammattilainen-maallikko 18.3. 2015 Timo Lehtoviita Tietomallit mahdollistavat mm. (YTV 2012): • Investointipäätöksien tuki vertailemalla ratkaisujen toimivuutta, laajuutta ja kustannuksia • Energia-, ympäristö- ja elinkaarianalyysit ratkaisujen vertailua, suunnittelua ja ylläpidon tavoiteseurantaa varten • Suunnitelmien havainnollistamisen ja rakennettavuuden analysoimisen • Laadunvarmistuksen, tiedonsiirron parantamisen ja suunnitteluprosessin tehostamisen • Rakennushankkeiden tietojen hyödyntämisen käytön ja ylläpidon aikaisissa toiminnoissa 18.3. 2015 Timo Lehtoviita Mitä tarvitaan , jotta tietomallien käyttö onnistuisi mahdollisimman laajasti ? • Suunnittelun tilaaminen mallipohjaisena • Suunnittelun lähtötiedot • Suunnitelmat mallipohjaisina , oltava käytössä inframodel-tiedonsiirto • Mallit, joissa on tarvittava informaatio eri käyttötarkoituksiin: Inframalli, kaupunkimalli, koneohjausmalli jne. • Välineet tietomallien käyttöön: Serverit, pilvipalvelu, tietokoneet, tietoverkot, koneohjauslaitteet, mobiililaitteet, ohjelmistot • Osaaminen: Tilaajaosaaminen, suunnittelu, mallien analysointi ja käyttö, välineiden käyttö, perusymmärrys tietomallintamisesta 18.3. 2015 Timo Lehtoviita Tietomallinnuksen käyttötarkoituksia ja hyötyjä infrahankkeissa • Tietomallinnuksen käyttötarkoitukset kuvataan tietomallinnussuunnitelmassa. Näitä voivat olla esimerkiksi • Koneohjaus • Eri osapuolten välinen viestintä ja yhteistyö • Havainnollistaminen: kommunikointi ulkopuolisten sidosryhmien kanssa, suunnittelu- tai rakentamishankkeen sisäinen kommunikointi ja tiedonvaihto • Konfliktien löytäminen suunnitelma-alojen välillä sekä olemassa olevien rakenteiden ja suunnitelmien välillä • Konfliktien löytäminen olemassa olevien rakenteiden ja suunnitelman välillä • Rakentamisen laadun toteamisen helpottuminen: rakennusosien laatuvaatimusten kytkeminen malliin • Hankintojen laadun parantaminen: mallin avulla paremmin määritelty rakennuskohde pienentää tarjoajan riskiä ja johtaa parempiin tarjouksiin • Tuotannonsuunnittelu ja –ohjaus: mallin yhdistäminen aikatauluun hankeosittelun avulla ja kustannushallinta mallin sisältämän määrätiedon kautta (4D-5D -mallintaminen) • Elinkaarenaikainen tiedonhallinta: käytön, hoidon ja ylläpidon järjestelmien tarvitsema tieto helposti saavutettavassa muodossa; toteumamallia hyödynnetään huoltokirjan laatimisessa tai sen käyttöliittymänä 18.3. 2015 Timo Lehtoviita www.lego.com 18.3. 2015 Timo Lehtoviita www.colossalorder.fi 18.3. 2015 Timo Lehtoviita Kuka hyötyy ? Uudet toimintatavat ja palvelut, uusi liiketoiminta Käyttäjät Tilaaja, urakoitsijat jne. Suunnittelijat Yhteiskunta 18.3. 2015 Timo Lehtoviita Copyright Timo Lehtoviita Ongelmia • Rakennettua ympäristöä ei ole (tieto)mallinnettu juuri lainkaan (geometria+ominaisuudet) • Laaditut tietomallit on pääosin tehty suunnnittelun ja tuotannon tarpeisiin • Voivatko tietomallit olla avointa dataa ? • Turvallisuus • Tekijänoikeudet jne. 18.3. 2015 Timo Lehtoviita Toimenpide-ehdotukset 1. RAKENNETUN YMPÄRISTÖN MINISTERIÖ 2. TIETOMALLI KAIKKIIN MERKITTÄVIIN JULKISIIN HANKKEISIIN Digitaalisia ratkaisuja hyödynnetään kiinteistö- ja rakennusalalla yhä vähän, ja vallitsevat käytännöt ovat usein päällekkäisiä ja käyttäjälle liian monimutkaisia. Tässä olisi helpon harppauksen paikka. Sen osana kaikissa merkittävissä julkisissa rakennus- ja korjaushankkeissa on edellytettävä vuoden 2017 alusta alkaen tietomallipohjaista toimintaa. 3. ALALLE YHTEINEN KOULUTUS- JA OSAAMISSTRATEGIA 4. SÄÄSTÖJÄ JULKISIIN TILAAJARESURSSEIHIN PANOSTAMALLA Huomattava osa rakentamisen panoksista kuluu yhä hukkaan ja odotteluun, vaikka tarjolla on runsaasti tuottavuutta parantavia työkaluja elinkaaren eri vaiheisiin. Tila- ja järjestelmätarpeiden oikealla määrittelyllä, tietomallinnuksella ja uusilla yhteistoimintamalleilla voidaan säästää jopa kymmeniä prosentteja hankkeiden kustannuksista. (www.roti.fi) 18.3. 2015 Timo Lehtoviita 18.3. 2015 Timo Lehtoviita • 0,1: 1 : 5 : 400 18.3. 2015 Timo Lehtoviita www.marmai.fi 18.3. 2015 Timo Lehtoviita Käyttömahdollisuuksia, esimerkkejä • Rakennusten energiankulutus – tietomalli – palvelut • Energiankulutuksen ennustaminen • Talo • Autoreitti • Hiihtoreitti • Jne. • Käyttäjille on kehitettävä palveluita, jotka perustuvat digitaaliseen tietoon. 18.3. 2015 Timo Lehtoviita Kiitos 18.3. 2015 Timo Lehtoviita
© Copyright 2024