1. No category

Vastaanottaja
Pohjanmaan Tuuli Oy
Asi aki jatyyppi
Raportti
Päivämäärä
18.2.2015
ÄHTÄRIN SAPPION
TUULIVOI MAHAN KE
SELVITYS
YM PÄRISTÖVAIKUTUKSISTA
JA OSALLISTUMISEN
o JÄRJESTÄMISESTÄ
RAM BdLL
ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHANKE
SELVITYS YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA JA
OSALLISTUMISEN JÄRJESTÄMISESTÄ
Päivämäärä
Laatija
hyväksyjä
Kuvaus
18.2.15
Niina Onttonen, Annu Tulonen
Joonas Hokkanen
Ahtärin Sappion tuulivoimahankkeen
ympäristövaikutusselvitys
0
Viite
1510013961
0
Ramboll
Ylistönmäentie 26
40500 JYVÄSKYLÄ
P +358 20 755 611
F +358 20 755 6201
Selvitys ympristövaikutuksista ja osallistumisen järjestämisestä
SISÄLTÖ
1.
1.1
1.2
2.
2.1
2.2
3.
3.1
3.2
3.2.1
3.2.2
3.2.3
3.2.4
3.2.5
3.3
3.3.1
3.3.2
3.3.3
3.3.4
3.3.5
3.3.6
3.4
3.4.1
3.4.2
3.4.3
3.4.4
3.5
3.5.1
3.5.2
4.
4.1
4.2
4.3
4.4
4.5
4.6
4.6.1
4.6.2
4.6.3
5.
6
6.1
Johdanto
Selvityksen lähtökohdat
Selvityksen laatiminen
Hankkeen kuvaus
Alueen yleiskuvaus
Hankkeen kuvaus
Ympäristön nykytila
Maankäyttö
Suunnittelutilanne
Maakuntakaava
Yleiskaavat
Asemakaavat
Muut vireillä olevat hankkeet ja suunnitelmat
Ähtärin ja lähikuntien tuulivoimahankkeet
Yhdyskuntarakenne
Taajamat
Suojelualueet
Virkistysalueet
Liikenneyhteydet
Sähköverkko
Tuulivoimala-alueet
Luonnonympäristö
Kallio- ja maaperä
Pohjavesialueet
Luonnonympäristö ja lajisto
Natura-alueetja muut luonnonsuojelualueet
Maisema ja kulttuuriympäristö
Maisema
Kulttuuriympäristö ja arkeologinen perintö
Hankkeen vaikutukset
Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, kaavoitukseen ja
maankäyttöön
Vaikutukset liikenteeseen
Vaikutukset asutukseen, virkistykseen ja elinoloihin
Vaikutukset luonnonympäristöön
Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön
Liittyminen muihin hankkeisiin, ohjelmiin ja suunnitelmiin
Ohjelmat ja suunnitelmat
Maa-ainestenottoja louhinta
Muut tuulivoima-alueet
Yhteenveto
Vuorovaikutuksen järjestäminen
Hankkeen keskeiset osalliset:
1
1
2
4
4
4
7
7
7
7
9
10
12
12
16
16
16
16
16
16
16
1$
18
20
20
21
22
22
22
24
24
24
25
25
26
27
27
28
28
28
30
30
Selvitys ympäristövaikutuksista ja osallistumisen järjestämisesta
6.2
Lausuntopyyntö st-ratkaisun edellytyksistä ja YVA
tarveharkintapyyntö
Suunnittelutarveratkaisuhakemuksesta kuuleminen (MRL
173.1 §)
Lähteet
6.3
7.
30
30
31
LIITTE ET
Liite
Liite
Liite
Liite
Liite
Liite
1
2
3
4
5
6
Luontoselvitys
Näkyvyysanalyysi
Melumallinnus
Petolintujen pesätietoselvitys
Latukartta
Puolustusvoimien lausunto
—
vain viranomaiskäyttöön
0
0
Selvitys ympäristövaikutuksista ja osallistumisen järjestämisestä
1
/
31
1.
JOHDANTO
1.1
Selvityksen lähtökohdat
Selvityksen tavoitteena on tarkastella tuulivoimaloiden sijoittamismahdollisuuksia Ähtärin kunnan
Sappion alueella ja
antaa
esitys Ähtäriin
sijoitettavan
neljän tuulivoimalaitoksen
luvitusprosessista. Tämä selvitys on laadittu Pohjanmaan Tuuli Oy:n toimeksiannosta.
Selvityksen laatimiseen ovat osallistuneet Ramboll Finland Oy:sta, insinööri (AMK) Janne
Ristolainen, insinööri (AMK) Tuomas Pelkonen, insinööri (AMK) Mika Väätäjä, FM Niina Onttonen,
DI Veli-Pekka Alkula, arkkitehti Annu Tulonen ja FT Joonas Hokkanen.
Alueelle on suunniteltu sijoitettavaksi neljä kappaletta yksikköteholtaan 2,5 MW tuulivoimaloita.
Voimaloiden napakorkeus on 135 m ja lapojen kanssa korkeimmillaan 185 metriä.
Tässä selvityksessä on kuvattu suunnittelualuetta ja sen lähiympäristöä ja kuvattu voimaloiden
sijoittamisesta aiheutuvia keskeisiä vaikutuksia. Selvitys kattaa alustavat voimaloiden
sijoituspaikat, niiden välittömässä läheisyydessä sijaitsevat voimaloiden kokoamisalueet ja
suunnittelualueen sisäisen tieverkoston. Ensisijaisena tavoitteena on toteuttaa voimaloiden
rakentaminen suunnittelutarveratkaisumenettelyllä ja sen perusteella haettavilla rakennusluvilla.
Selvityksen perusteella on arvioitavissa täyttääkö hanke ja suunniteltu vuorovaikutus MRL:n
mukaiset suunnittelutarveratkaisun edellytykset. Selvitys antaa myös lähtötiedot harkinnalle
erillisen ympäristövaikutusten arvioinnin (WA) tarpeesta. Tämän selvityksen on tarkoitus olla
suunnittelutarvehakemuksen liitteenä.
MRL 16 §: Suunnittelutarvealue
Suunnittelutarvealueella tarkoitetaan aluetta, jonka käyttöön liittyvien tarpeiden tyydyttämiseksi
on syytä ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin, kuten teiden, vesijohdon tai viemärin rakentamiseen
taikka vapaa-alueiden järjestämiseen. Suunnittelutarvealuetta koskevia säännöksiä sovelletaan
myös sellaiseen rakentamiseen, joka ympäristövaikutusten merkittävyyden vuoksi edellyttää
tavanomaista lupamenettelyä laajempaa harkintaa.
Rakennusluvan erityisistä edellytyksistä tässä pykälässä tarkoitetulla suunnittelutarvealueella
säädetään 137 §:ssä.
MRL 137 §: Rakennusluvan erityiset edellytykset suunnittelutarvealueella
Sen lisäksi, mitä rakennusluvan edellytyksistä muutoin säädetään, rakennusluvan myöntäminen
16 § :ssä tarkoitetulla suunnittelutarvealueella, jolle ei ole hyväksytty asemakaavaa, edellyttää,
että rakentaminen:
1) ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle jäjestämiselle;
2) ei aiheuta haitallista yhdyskuntakehitystä; ja
3) on sopivaa maisemalliselta kannalta eikä vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön
arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista.
Rakentaminen suunnittelutarvealueella ei myöskään saa johtaa vaikutuksiltaan merkittävään
rakentamiseen tai aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
Rakennuslupaa suunnittelutarvealueelle tai suunnittelutarveasiaa muutoin ratkaistaessa
noudatetaan asianosaisten ja viranomaisten kuulemisessa sekä päätöksessä ja siitä
ilmoittamisessa soveltuvin osin, mitä 173 ja 174 §:ssä säädetään poikkeamismenettelystä.
MRL 173 § (22.12.2009/1589) Poikkeamismenettely
Ennen 171 §:ssä säädettyä poikkeamista koskevan asian ratkaisemista on naapureille ja muille,
joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa,
varattava tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Hakemuksesta on kunnan toimesta,
Selvitys ympristövaikutuksista ja osallistumisen järjestämisestä
2
/
31
hakijan kustannuksella tiedotettava naapureille ja muille edellä mainituille tahoille. Tarkemmat
säännökset kuulemisesta annetaan valtioneuvoston asetuksella.
Ennen poikkeamista koskevan asian ratkaisemista on tarvittaessa pyydettävä elinkeino-,
liikenne- ja ympäristökeskuksen, muun valtion viranomaisen tai maakunnan liiton lausunto, jos
poikkeaminen koskee merkittävästi niiden toimialaa. Jos poikkeaminen vaikuttaa merkittävästi
naapurikunnan maankäyttöön, on pyydettävä myös naapurikunnan lausunto.
YVA-asetus 6: YyA-menettely tuuivoimaha nkkeissa
Hankeluettelossa
määrätään
hankkeet,
joille
sovelletaan
ympäristävaikutusten
arviointimenettelyä. Hankeluettelon kohdassa e) mainitaan tuulivoimahankkeet, kun yksittäisten
laitosten lukumäärä on vähintään 10 kappaletta tai kokonaisteho vähintään 30 megawattia.
YVA-asetus 7: Harkinnanvaraisen YVA:n tarve
Hanke on kooltaan selvästi alle YVA-asetuksen hankeluettelon kokorajan, joka on vähintään 10
tuulivoimalaa tai 30 megawatin kokonaisteho. Hankkeen ympäristövaikutusten merkittävyyttä ja
YVA-menettelyn tarvetta arvioidaan 7 5:n mukaisesti tarkastelemalla hankkeen ominaisuuksia,
sijaintia ja vaikutusten luonnetta.
1.2
Selvityksen laatiminen
Lähtökohtana alueen suunnittelulle on ollut Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan Vaihekaava 1
Tuulivoima ehdotus (17.11.2014), jossa alue on esitetty tuulivoimantuotantoon soveltuvana
alueena. Alueen sähköverkkoon liittymistä on selvitetty, ja todettu että sen, sekä muiden
vaikutusten kannalta alueelle voitaisiin sijoittaa alustavasti neljä voimalaa.
-
Selvitys perustuu olemassa olevaan julkaistuun tietoon alueen nykytilasta, jota täydennettiin
tarvittavin selvityksin. Selvitys toteutettiin kokoamalla olemassa oleva aineisto, jota tarkasteltiin
muun muassa paikkatietomenetelmin. Suunniteltua tuulivoimatuotantoa koskien tarkasteltiin
seuraavia ympäristövaikutuksia:
O
O
O
O
O
O
O
O
O
O
O
O
Alueen kaavoitus
Asutus ja asuinrakennusten käyttötarkoitus (kiinteistörekisteri)
Luonnonsuojeluohjelmiin ja —strategioihin liittyvät alueet (esim. Natura 2000)
Luonnonsuojelulain 29 5:n mukaiset kohteet
Metsälain 10 5:n mukaiset kohteet
Laissa suojeltujen eliölajien elinympäristöt
Arvokkaat kallioalueet
Pohjavesialueet
Arvokkaat maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt
Perinnemaisemat
Kiinteät muinaisjäännökset
Yhteisvaikutukset alueen muiden hankkeiden kanssa
Lisäksi alueelle on laadittu seuraavat selvitykset:
luontoselvitys
O
näkyvyysanalyysi
O
tiesuunnitelma
O
liittyminen sähköverkkoon
O
selvitys lentoliikenteen rajoitusalueista
O
tuotantoanalyysi ja sijoituspaikkasuunnitelma
O
Hanketta koskien on järjestetty seuraavat tilaisuudet:
neuvottelu Ähtärin kunnan edustajien kanssa (29.8.2014)
O
työneuvottelu Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen kanssa (23.9.2014)
O
(j
Selvitys ympäristövaikutuksista ja osallistumisen järjestämisestä
3 / 31
Hanketta koskien pyydetään seuraavat lausunnot:
O
tv-lähetysten näkyminen, Digita
O
lentoestelupa, Ei navia
vaikutukset maanpuolustukseen, Puolustusvoimien pääesikunta (lausunto 5.2.2015, Liite 6
Selvitys ymparistovaikutuksista ja osallistumisen jarjestamisesta
4 / 31
2.
HANKKEEN KUVAUS
2.1
Alueen yleiskuvaus
Suunnittelualue sijaitsee Ähtärin kunnassa, Ähtärin keskustataajaman luoteispuolella (Kuva 2-1).
Lähimpiin Riihimäen ja Villelän asuinalueisiin on etäisyyttä kaksi kilometriä. Tuulivoimalat
suunnitellaan sijoitettavan Talvinevan ja Heinäsuon ojitettujen suoalueiden väliselle
kivennäismaakaistaleelle.
1.
;.
.‘t
LOJ
1
?.-
-
—
-
L
-
k afl
L
E
-
..
-2_
tD
Jii.
TQVSA
,.“
.
/
I•.,.s
-
i
2—
j
-
z- :-
.
—
‘\
-
a
1
1
‘-
—
-
1
LJ Suunnttelualue
1
.
-
5
—
10
20km
Kuva 2-1 Suunnittelualueen sijainti
2.2
Hankkeen kuvaus
Hankkeesta vastaavana on Pohjanmaan Tuuli Oy, jonka tavoitteena on tämän ja mahdollisten
muiden hankkeiden myötä kehittää uusiutuvia, käytössä päästöttömiä energiamuotoja ja
saavuttaa asetutut kansalliset tuulivoiman tuotantotavoitteet.
Sappion alueelle suunnitellaan sijoitettavaksi neljä kappaletta putkirakenteisia, yksikköteholtaan
2,5 MW voimaloita, joiden napakorkeus on 135 m ja kokonaiskorkeus 185 m (Kuva 2-2).
Suunnitellun hankkeen kokonaisteho olisi tällöin 10 MW.
Selvitys ympäristövaikutuksista ja osallistumisen järjestämisestä
5 / 31
—
7
N
/
\
/
\
/
(1
1
/
\
\
/
/
N
7
Kuva 2-2 Tuulivoimalaitoksen periaatepiirros
Tuulivoimalan takennuspaikan pituus on noin 80 metriä, leveys noin 40 metriä ja perustuksen
halkaisija 10 tai 20 metriä perustamistavasta riippuen. Tuulivoimalat sijoitetaan noin 500 metrin
päähän toisistaan. Voimaloille on laadittu alustava sijoitussuunnitelma (Kuva 2-3).
Tuulivoimaloille vievät rakentamis- ja huoltotiet on esitetty alustavan suunnitelman mukaisesti.
Suunnitelma päivittyy lopullisen tiesuunnittelun yhteydessä. Olemassa olevia teitä parannetaan
tarvittaessa. Suunnitellut uudet, parannettavat ja olemassa olevat tiet on esitetty kuvassa 2-3.
Selvitys ympäristövaikutuksista ja osallistumisen järjestämisestä
6 / 31
0
Kuva 2-3 Voimapuiston alustava suunnitelma
Selvitys ympäristövaikutuksista ja osallistumisen jarjestämisestä
/ 31
3.
YMPÄRISTÖN NYKYTILA
3.1
Maankäyttö
Suunnittelualue on metsätalousmaata. Seutu on haja-asutusaluetta, eikä suunnittelualueella
sijaitse rakennuksia. Lähin vakituinen asuinrakennus sijaitsee noin 1,2 kilometrin päässä
voimaloista ja lähin loma-asunto noin 1,3 kilometrin päässä Alainen-Sappion rannassa, missä
lähin
loma-asutusalue
sijaitsee.
Suunnittelualueen
lähin
asutuskeskus
on
Ähtärin
keskustataajama. Kirkolta tai Törön alueelta etäisyys lähimmälle voimalalle on 3,5 kilometriä.
Suunnittelualue sijaitsee yli kilometrin päässä maanteistä. Suunnittelualueelle vie hiekkatie, joka
muuttuu alueella polkuverkostoksi. Polut ovat pääasiassa vanhoja metsäkoneuria ja monin
paikoin jo
kasvaneet
umpeen.
Etäisyys suunnittelualueen
eteläpuolella
kulkevaan
suurjännitelinjaan on huomioitu suunnittelussa, ja voimalat sijaitsevat yli 300 metrin
suojavyöhykkeen ulkopuolella. Alueella on talvisin aktiivisessa käytössä oleva hiihtolatu,
Kellomäen lenkki, Latu-ura on virallisesti haltuun otettu. Kesäkäyttö uralla on vähäistä, mutta
alueella suunnistetaan, rasteja ei kuitenkaan ole.
3.2
3.2.1
Suunnittelutilanne
Maakuntakaava
Alueella on voimassa Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava (Kuva 3-1), jonka ympäristöministeriö
on vahvistanut 23.5.2005. Suunnittelualueen poikki kulkee kaavassa ohjeellinen ulkoilureitti.
Pohjoispuolella sijaitsee maisema-alue ja eteläpuolella ohjeellinen moottorikelkkailun runkoreitti
sekä voimajohto. Maakuntakaavassa Sappion alueella ei ole päämaankäyttövarausta.
Lisäksi Etelä-Pohjanmaan Vaihekaava 1
Tuulivoima on ehdotusvaiheessa (17.11.2014).
Kyseisessä kaavassa Sappion alue on merkitty tuulivoiman tuotantoalueeksi tv-3 (Kuva 3-2).
Vaihekaavassa tuulivoima-alueet on luokiteltu ympäristön arvojen tai herkkyyden perusteella eri
luokkiin (tv-1, tv-2, tv-3) tarkennettuine suunnittelumääräyksineen. Sappion tuulivoima
alueeseen (tv-3) ei kohdistu yleismääräyksen lisäksi tarkennettuja suunnittelumääräyksiä.
-
Kuva 3-1 Ote Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavasta
8/ 31
Selvitys ympäristÖvaikutuksista ja osallistumisen järjestämisestä
0
Kuva 3-2 Ote kaavaehdotuksesta Etelä-Pohjanmaan vaihekaava 1
tuulivoimalat on kohdistettu kartalle.
—
Tuulivoima. Suunnitellut
0
Selvitys ympäristövaikutuksista ja osallistumisen jarjestämisestä
3.2.2
9 / 31
Yleiskaavat
Alueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Ähtärin keskustaajaman osayleiskaava-alueen raja
on noin 1 kilometrin etäisyydellä eteläisimmästä suunnitellusta tuulivoimalasta. Osayleiskaavan
pohjoisosa on maa- ja metsätalousaluetta (M). Lehtimäentien varrella Riihimäen aluella on jo
toteutunutta pientaloasutusta (AP), joka saattaa tulevaisuudessa jonkin verran täydentyä.
Ähtärin kunnan keskustan asemakaava-alueella on rakentamatta noin 215 pientalotonttia.
Väliveden Ähtärinsalmen rantaosayleiskaava-alue sijaitsee itäpuolella noin 3,5 kilometrin
etäisyydellä suunnitelluista tuulivoimaloista. Osayleiskaava-alueen rantarakennuspaikoista on
rakentamatta 10 kpl.
—
:\\
Kuva 3-3 Ähtärin keskustaajaman osayleiskaavojen tarkistusja laajennus
Selvitys ympäristövaikutuksista ja osallistumisen järjestämisestä
3.2.3
10/ 31
Asemakaavat
Sappionmetsän ranta-asemakaavasta vuodelta 1991 osa sijoittuu hankealueen länsipuolelle
Alaisen-Sappion itärannalle. Sappionmetsän rantakaavan muutos on luonnosvaiheessa ja
tarkoitus on muuttaa eteläosan VL- alue M- alueeksi. (Kuvat 3-4 ja 3-5). Suunniteltujen
tuulivoimaloiden etäisyys Alaisen-Sappion rannasta on noin 1,4 km ja asemakaava-alueen
reunasta noin 1 km. Ranta-asemakaava-alueella on yksi rakentamaton tontti.
0
Kuva 3-4 Ote Sappionmetsän ranta-asemakaavasta Alaisen Sappion rannalla, kaavamuutosalueen
alustava rajaus
Selvitys ympäristövaikutuksista ja osallistumisen järjestämisestä
11 / 31
SAPPION METSÄN
RANTA-ASEMAKAAVAN
MUUTOS, KOSKIEN
TILAA SAPPIONRANTA
RN:Q J;37
c
sJ
I
SAPPIONMETS.
Na
03
r
-i
-
U•512
Kuva 3-5 Ote Sappionmetsän ranta-asemakaavasta Alaisen Sappion rannalla, ranta-asemakaavan
muutosluonnos
Selvitys ympäristövaikutuksista ja osallistumisen järjestämisestä
3.2.4
12
/
31
Muut vireillä olevat hankkeet ja suunnitelmat
ELY-keskus valmistelee Sappionmetsän luonnonsuojelualueella sijaitsevien vesialueiden suojelua.
Suojelun yhteydessä suojelualueen ulkorajat eivät muutu.
Ähtärin kaupungissa on laadittu osayleiskaava liittyen VT18 kehittämiseen osana North East
Cargo Link —hanketta (NECL). Suunniteltu linjauksen muutos sijoittuu Ähtärin ja Multian rajalle
suunnitellun tuulivoimahankkeen itäpuolelle.
3.2.5
Ähtärin ja lähikuntien tuulivoimahankkeet
Etelä-Pohjanmaan 1 vaihemaakuntakaavassa on meneillään ehdotusvaiheen kuuleminen ja se on
nähtävillä
ollut
1.12.2014-9.1.2015.
Siinä
on
esitetty
Ähtärin
kuntaan
kolme
tuulivoimatuotantoaluetta Leppäkangas (nro 12), Linnanneva (nro 13) ja sekä tämän hankkeen
Sappion alue (nro 16). Kimpilamminkangas (nro 8) sijoittuu eteläosaltaan Ähtärin kaupungin
puolelle. Leppäkankaan ja Linnannevan alueilla ei ole hankesuunnittelua meneillään.
Muiden tuulivoima-alueiden etäisyydet Sappioon ovat noin 15 km.
Ähtärin naapurikunnista Soinin kunnassa on Ähtärin puoleiselle osalle kuntaa esitetty
tuulivoimatuotantoon soveltuvat alueet 7 Kallioniemi, 8 Kimpilamminkangas ja 10 Konttisuo.
Kauempana kunnan pohjoisosissa sijaitsevat alueet 9 Korkeamaa ja 11 Savonneva, joka on
osittain Alajärven kunnan puolella. Näistä alueista alueelle 9 on käynnistetty hankesuunnittelu
Pesola-Korkeamaan tuulivoimahankkeen muodossa. Hankkeen YyA-selostus on valmistunut
syksyllä 2014. Alueelle 10 Konttisuo on aloitettu osayleiskaavan laatiminen.
Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaavassa (ympäristöministeriön 5.12.2014 vahvistama)
naapurikunnista ainoastaan Multialle on esitetty tuulivoimantuotantoalue, Vehkoo (nro 6), jonka
pinta-ala on 7,2 km2. Alueelle ei kuitenkaan ole tiedossa suunniteltua hanketta.
13 / 31
Selvitys ympäristövaikutuksista ja osallistumisen jarjestamisestä
Tuulivoimapuistojen alueet
Etelä-Pohjanmaalla
Å
Tuulivolmapuiston alue
0
0
20
30
40
)
Tuulivoimapuiston kohdenumero
neeo Syke 2513 0 MML I22C13
Kuva 3-6 Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan tuulivoima (tv)alueet. Sappion alue on esitetty numerolla
16.
Ähtärin kunnan eteläpuolella sijaitsee Virrat. Pirkanmaan suunnitteilla olevassa
maakuntakaavassa 2040 on alustavasti selvitett:y tuulivoiman tuotantoon soveltuvia alueita.
Selvitys ympäristövaikutuksista ja osallistumisen jarjestämisestä
14 / 31
0
\
L
—
Kuva 3-7 Pirkanmaan maakunnan pohjoisosissa sijaitsevat tuulivoiman selvitysalueet (30.5.2013)
Keski-Suomen maakuntakaavassa on esitetty yhteensä viisi tuulivoima-aluetta, joista Ähtärin
Sappion hanketta lähin on Multian Vehkoon alue (nro 4).
Selvitys ympäristövaikutuksista ja osallistumisen järjestämisestä
15 / 31
t••,
.—
UUReNEN
/
:
Kuva 3-8 Keski-Suomen 5.12.2014 vahvistetussa maakuntakaavassa Ähtärin lähikunnissa sijaitsee vain
yksi tv-aluevaraus Multialla
Selvitys ympäristövaikutuksista ja osallistumisen järjestämisestä
3.3
3.3.1
16
/
31
Yhdyskuntarakenne
Taajamat
Ähtärin keskustataajamaan hankealueelta on noin kolme kilometriä. Keskustan taajama-alueella
suunnittelualuetta lähimmät osat ovat Riihimäki ja Villelä, joihin etäisyys lähimmältä voimalalta
on noin kaksi kilometriä
3.3.2
Suojelualueet
Lähin luonnonsuojelualue on yksityisellä maalla olevat Sappionjärvet 1 ja 4 suojelualueet
(YSA205135 ja YSA205461). Nämä toteuttavat osaltaan Sappionjärvien (F10800065) Natura
2000
ja rantojensuojeluohjelman (RSA100065) alueen suojelua. Lisäksi kaakkoispuolella,
Väliveden rannan läheisyydessä sijaitsee Miilun vanhojen metsien suojelualue (VMA100080), joka
kuuluu myös Natura 2000 —verkostoon CR0800089).
-
Suunnittelualueen lähin arvokas kallioalue on Sappionjärvien länsipuolella sijaitseva
Ahvenvuoren-Tulivuoren kalliomaasto (KA0100170, arvoluokka 4). Alueet on käsitelty tarkemmin
tämän selvityksen kohdassa 3.4.4.
3.3.3
Virkistysalueet
Yläinen-Sappion ja Keskinen-Sappion länsipuolelta tulee latu, joka on järvien alueella merkitty
vapaan tyylin laduksi. Latu päättyy noin kahden kilometrin etäisyydellä voimaloista Ahvenvuoren
kohdalla, jossa se yhtyy tiehen. Suunnittelualueelta on kunnalta saadun tiedon mukaan kuitenkin
Kellokosken lenkin latu-uria (Liite 5). Maakuntakaavan mukaista ulkoilureittiyhteyttä ei ole
toteutettu.
3.3.4
Liikenneyhteydet
Ähtärin taajaman pohjoislaidalla kulkee Myllymäentie numero 18, joka muuttuu taajaman
länsipuolella Töysäntieksi. Suunnittelualueen itäpuolella on Lehtimäentie numero 68. Maaainesten ottoalueelle johtaa raskaalle liikenteelle soveltuva liittymä ja tie, jota jatketaan
pohjoisen suuntaan suunnittelualueelle. Tieliittymän mahdolliseen laajentamiseen tarvittava lupa
haetaan rakentamisvaiheessa. Tuulivoimakomponenttien kuljetusreitti on valtatie 18. Kuljetukset
voivat saapua hankealueelle kummasta suunnasta tahansa riippuen siitä mihin satamaan ne on
tuotu.
3.3.5
Sähköverkko
Suunnittelualueen eteläpuolella kulkee 110 kV:n jännitelinja. Alajärven ja Ähtärin välisellä
alueella on vireillä myös muita tuulipuistohankkeita. 110 kV verkon siirtokyky on rajallinen ja
mahdollistaa vain osan hankkeista toteutumisen.
Lähin sähköasema on Koillis-Satakunnan Sähkö Oy:n asema Ähtärin keskustassa, noin 6
kilometrin päässä suunnittelualueesta, mikä on mahdollinen liityntäpiste paikalliseen
sähköverkkoon. Toinen vaihtoehto on rakentaa uusi sähköasema Sähkö-Virkeät Oy:n omistaman
110 kV linjan läheisyyteen noin 350 metrin etäisyydelle alueen eteläpuolella.
3.3.6 Tuulivoimala-alueet
Suunnittelualue
sijaitsee
maakuntakaavaehdotuksen
mukaisella
tuulivoimantuotantoon
soveltuvalla alueella Sappio (nro 16, ehdotettu voimalamäärä 9 kpl). Ähtärin kunnan alueelle on
ko. kaavassa esitetty neljää tuulivoima-aluetta: Konttisuo, Sappio, Kimpilamminkangas ja
Linnanneva. Kunnassa ei ole muita tuulivoima-alueita tai vireillään olevia tuulivoiman
tuotantohankkeita.
Selvitys ympäristövsikutuksists js ossilistumisen järjestämisestä
17 / 31
Selvitys ympäristövaikutuksista ja osallistumisen järjestämisestä
3.4
3.4.1
18
/
31
Luonnonympäristö
Kallio- ja maaperä
Suunnittelualueen kallioperä on porfyyrista granhittia.
(
Kuva 3-9 Suunnittelualueen kalloperäkartta
Suunnittelualueen maaperä on voimaloiden rakentamisalueihla kalliomaata (Ka) sekä hiekka- ja
soramoreenia (Mr/SrMr).
0
0
UI
1-’
tl
1-
Di
10
3
Di:
(0
Di
Di.
DI
Di
0
3
(0
DI
Di
(0
Di
0
Di
10
(0
(0
0:
10
•0
Di:
3
Di
(0
Selvitys ympäristövaikutuksiste ja osallistumisen järjestämisestä
3.4.2
20 / 31
Pohjavesialueet
Lähin pohjavesialue on luoteispuolella seitsemän kilometrin päässä sijaitseva Nääsinsalmen
pohjavesialue (1098901), joka on vedenhankintaan soveltuva. Pohjavesialueelle on laadittu
suoje 1 usu u n n ite 1 ma.
0
-
t
Tuulivoimala
..
j Pohjavesialue
Kuva 3-10 Suunnittelualuetta lähin pohjavesialue
3.4.3
Luonnonympäristö ja lajisto
Suunnittelualue on metsätalousvaltaista kangasmaata ja ojitettua turvekangasta. Alueen
metsäalasta noin puolet on metsänuudistusalaa ja taimikkoa ja loput enintään keski-ikäistä
metsää. Alueella ei esiinny uhanalaisia luontotyyppejä, metsälain 10 § mukaisia arvokkaita
elinympäristöjä, luonnonsuojelulain 29 § mukaisia luontotyyppejä tai vesilain 2 luvun 11 §
mukaisia suojeltuja pienvesiä.
Suomessa uhanalaisiksi luokitelluista lintulajeista havaittiin hiirihaukka (VU) sekä kaksi
silmälläpidettävää (NT) lajia teen ja metso. EU:n lintudirektiivin lajeista alueella on tavattu teen,
metso, pyy ja palokärki. Suomen erityisvastuulajeista tavattiin leppälintu. Suunnittelualueelta ei
ole rekisterihavaintoja huomionarvoisista lajeista (rekisteripoiminta toukokuu 2014).
EU:n luontodirektiivin lajeista on selvitetty liito-oravan, viitasammakon ja lepakoiden
esiintymistä. Näistä lajeista tai niille erityisesti sopivista lisääntymis- ja levähdyspaikoista ei tehty
havaintoja alueelta. Alueen luontoselvityksestä on laadittu enillisraportti (Liite 1).
Selvitys ympäristövaikutuksista ja osallistumisen järjestämisestä
3.4.4
21
/
31
Natura-alueet ja muut luonnonsuojelualueet
Lähin Natura- ja luonnonsuojelualue on noin yhden kilometrin päässä suunnittelualueesta
sijaitseva Sappionjärvet (9800065), joka kuuluu myös rantojensuojeluohjelmaan CR50100065).
Alueen rajalle on noin kilometri lähimmästä suunnitellusta tuulivoimalasta. Suojeltuja vanhojen
metsien suojeluohjelman alue Miilu (AM0100117) sijaitsee 1,5 km etäisyydellä kaakossa.
Arvokkaaksi kallioalueeksi on luokiteltu Ahvenvuoren-Tulivuoren kalliomaasto (KA0100170),
jonka arvoluokka on 4.
Sappionjärvien Natura 2000 —alue on suojeltu luontodirektiivin perusteella (SCI). Alueen
suojeluperusteena olevat luontotyypit ovat:
O
Humuspitoiset järvet ja lammet 27 01o
O
Kallioiden pioneerikasvillisuus (Sedo-Scleranthion tai Sedo aIbi-Verinicion dillendii) 2 %
O
Boreaaliset luonnonmetsät * 7 %
*=priorisoitu luontotyyppi
Selvitys ympäristövaikutuksista ja osallistumisen järjestamisestä
22 / 31
Kuva 3-11 Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsevat ohjelma- ja suojelualueet
3.5
3.5.1
Maisema ja kulttuuriympäristö
Maisema
Voimaloiden välittömässä läheisyydessä ei sijaitse valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita (
Kuva 3-12). Lähin valtakunnallisesti arvokas maisema-alue, Ähtärin reitin kulttuurimaiset,
sijaitsee noin 7 kilometrin päässä voimalasta Ti etelään. Valtakunnallisten maisema-alueiden
päivitysinventointi ei tule merkittävästi muuttamaan tämän maisema-alueen rajausta. Uusia
valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita suunnittelualueen lähelle ei muodostu. (Kuoppala
ym. 2013)
Maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsee useampia.
Ähtärin keskustan alueelle näistä sijoittuu kolme. Näiden lisäksi alueita sijoittuu
suunnittelualueen pohjoispuolelle Kelloniemeen ja lännenpuolelle Väliveden rannalle. Lähimmät
näistä maisema-alueista ovat Keskusta ja Kirkonseutu noin 1,7 kilometriä voimalasta Ti etelään
ja Kelloniemi noin 1,8 kilometriä voimalasta T4 pohjoiseen.
3.5.2
Kulttuuriympäristö ja arkeologinen perintö
Lähin valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö on keskustassa sijaitseva Ähtärin
kirkonseutu, matkaa alueelle on voimalasta Ti noin 3,5 kilometriä. Tämän lisäksi
suunnittelualueen ympäristöön sijoittuu Vääräkosken kartonkitehdas (noin 6 km etelään),
Tuomarniemen metsäopisto (noin 6 km kaakkoon), metsäopiston miilumaja (noin 4 km länteen)
ja Inhan rautatieasema (noin 6 km kaakkoon).
Selvitys ympäristövaikutuksista ja osallistumisen järjestämisestä
23
/
31
Valtakunnallisesti arvokkaita perinnemaisema suunnittelualueen ympäristössä ei sijaitSe. Lähin
maakunnallisesti arvokas perinnemaisema Sijaitsee Kellomäessä alle kahden kilometrin päässä
voima lasta T4 pohjoiseen.
Suunnittelualueella ei sijaitse kiinteitä muinaisjäännöksiä. Lähin kiinteä muinaisjäännös on
historiallinen tervahauta Villelä, se sijoittuu voimalan Ti eteläpuolelle noin kahden kilometrin
päähän. Tämän lännen puollella, noin kilometrin päässä, sijaitsee kiinteä muinaisjäännösalue
Törönmäki.
‘
SI
1
—.
.
‘::‘TT’
Voimalat
X
Etäisyys voimaloista
[
-
N
EJ Maakunnallisesä arvokas maisema-alue
valtakunnalHsesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristöalue
Kiinteä muinaisjaännös
Perinnemaisema
valtakunnallisesti arvokas maisema-alue
Kiinteä muinaisjäännösalue
Kuva 3-12 Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsevat maisema- ja kulttuuriympäristökohteet sekä
muinaisjäännökset
Selvitys ympäristövaikutuksista ja osallistumisen järjestämisestä
24 / 31
4.
HANKKEEN VAIKUTUKSET
4.1
Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, kaavoitukseen ja maankäyttöön
Suunniteltu tuulivoima-alue sijaitsee Ähtärin taajaman ulkopuolelle, joten kaavalla ei ole välitöntä
vaikutusta yhdyskuntarakenteeseen. Aluetta tai sen lähiympäristöä ei ole maakuntakaavassa tai
yleiskaavassa esitetty taajaman kasvusuunnaksi, joten hankkeella ei ole vaikutusta Ähtärin
taajaman kehittymiseen.
Kaupungilla on hyvä asuntotonttivaranto ja tulevaisuuden
asemakaavoitettavat asuinalueet sijaitsevat taajaman eteläpuolella.
Tuulivoimalat varaavat Ähtärin kaupungin alasta vähäisen osan eivätkä sinällään estä alueen
maa- ja metsätalous- tai virkistyskäyttöä. Alueen ympäristössä on myös muita rakentamisesta
vapaita alueita, joita voidaan käyttää virkistykseen. Maakuntakaavan mukainen virkistysreitistö
ja käytössä oleva latuverkosto on sovitettavissa yhteen voimaloiden kanssa ja voimaloiden
rakentaminen ei siten vaikeuta alueen virkistystarpeiden turvaamista.
Tuulivoimalat tukeutuvat olemassa olevaan liikenneverkostoon ja alueen sijainti liikenteen ja
sähköverkon kannalta yhdyskuntarakenteessa on hyvä.
Suunnitellut tuulivoimalat eivät estä voimassa olevan maakuntakaavan tavoitteiden toteutumista.
Hanke toteuttaa ehdotusvaiheessa olevan vaihemaakuntakaavan tavoitetta alueen käytöstä
tuulivoima-alueena. Maakuntakaavaa tarkemman tarkastelun ja suunnittelun perusteella alueelle
on tarkoitus toteuttaa neljä tuulivoimalaa. Sappion tuulivoimaloiden rakentaminen ei vaikeuta
maakuntakaavaehdotuksessa esitettyjen Ähtärin tai naapurikuntien tuulivoima-alueiden
toteuttamista. Sähköverkon tämänhetkinen rajallinen kapasiteetti saattaa vaikuttaa muiden
alueiden totuttamiskelpoisuuteen tai ajankohtaan.
-
Hankkeella ei ole vaikutusta voimassa oleviin yleis-, asema- tai ranta-asemakaavoihin, rantojen
rakentamiseen tai muuhun suunniteltuun maankäyttöön.
Maanomistajasopimukset on solmittu tuulivoimaloiden sijoittamisalueille.
4.2
Vaikutukset liikenteeseen
Sappion tuulivoima-alue sijaitsee valtatien 18 ja kantatien 68 kulmassa kantatien
länsipuolella. Alueelle tulevat kuljetukset lähestyvät todennäköisimmin lännestä valtatietä 18 tai
etelästä kantatietä 68. Kantatiellä 68 on Ähtärin keskustan itäpuolella matala silta (korkeus 4,55
m), joka estää korkeat kuljetukset. Sillalle on kuitenkin olemassa katuverkon kautta kaksikin
kiertovaihtoehtoa. Todennäköisimmin voimalan komponentit kuljetetaan länsirannikon satamasta
hankealueelle läntistä reittiä, jolloin matala silta voidaan välttää.
Tuulivoimapuiston rakentamisvaiheessa rakentamisesta aiheutuvat liikennemäärät on arvioitu
puiston rakentamiseen tarvittavien massojen kuljetustarpeista (mm. voimalan komponentit,
perustukset, nostoalueet, tiet). Seuraavaan listaan on arvioitu rakentamisen aikaiset
liikenne määrät.
O
Voimalan komponentit: 20-28 kpl
O
Nosturin osat: 20-32 kpl
O
Betoni ja teräs voimalan perustuksiin: 300 kpl
O
Nostoalue: 160 kpl
O
Kunnostettava tie: 40 kpl
O
Uusi tie: 600 kpl
Rakentamisessa voidaan hyödyntää alueen eteläpuolella noin 0,5 kilometrin etäisyydellä olevaa
louhealueen kiviainesta, mikä vähentää pitkiä kuljetusmatkoja. Alueella on raskaalle liikenteelle
soveltuvaa tiestöä jo entuudestaan.
Selvitys ympäristövaikutuksista ja osallistumisen järjestämisestä
25 / 31
Tuulivoimapuiston rakentamisvaiheessa ELY-keskukselta tulee hakea liittymalupaa. Liittymälupa
sisältää työluvan ja ohjeet tuulivoimapuiston liittymän rakentamisesta.
Tuulivoimalan valmistaja määrittelee voimalalle toiminnan aikaisen huolto-ohjelman, jonka
mukaisia ennakoivaan kunnossapitoon liittyviä huoltoja tehdään kullekin tuulivoimalalle 2—4
vuodessa. Yksi huolto voi kestää useamman päivän. Lisäksi jokaista voimalaa kohti voidaan
olettaa noin 1—5 ennakoimatonta huoltokäyntiä vuosittain.
4.3
Vaikutukset asutukseen, virkistykseen ja elinoloihin
Tuulivoimapuiston ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen vaikuttavia seikkoja ovat mm.
voimaloiden rakentamisen ja käytön aikaiset meluhaitat, rakentamisen vaikutukset maisemaan ja
käytön aikainen välkkyminen/varjostaminen. Maisemavaikutukset on käsitelty kohdassa 4.5.
Melua syntyy tuulivoimapuiston rakentamisen aikana, koostuen liikenteen lisäyksen
aiheuttamasta melusta sekä teiden parantamisen ja rakentamisen, maakaapeleiden ja
voimalinjan rakentamisen sekä tuulivoimaloiden perustusten maanrakennuksen aiheuttamasta
melusta.
Tuulivoimapuiston käytön aikana melua syntyy tuulivoimalan roottorin koneiston aiheuttamasta
melusta sekä lapojen aikaansaamasta aerodynaamisesta melusta. Melumallinnus on tehty
SoundPlan 7.3 —melulaskentaohjelmalla ja siihen sisältyvää ISO 9613-2 melulaskentamallia
käyttäen. Mallinnuksessa käytettiin ns. referenssituulennopeutta 11 m/s 10 metrin korkeudella
maanpinnasta. Tuulivoimalaitosten melupäästönä käytettiin hankevastaavan määrittelemää arvoa
LWA 106 dBja napakorkeutena 135 metriä.
Mallinnuksen mukaan vakituisia tai loma-asuntoja ei sijoitu 35 dB meluvyöhykkeen sisäpuolelle.
Tarkemmin voimaloiden aiheuttama melu vaikutusarvioineen on esitetty liitteessä 3. Melu
vaikuttaa virkistäytymisen kokemukseen tuulivoimaloiden välittömässä läheisyydessä. Luonnon
hiljaisuuden kokeminen melualueella vähenee. Maisemaltaan luonnonympäristö kuitenkin säilyy
metsäisenä ja tieverkoston rakentaminen voi parantaa alueen virkistäytymismahdollisuuksia
muun muassa marjastuksen ja sienestyksen osalta.
Maakuntakaavassa esitettyä ulkoilureittiyhteyttä ei ole toteutettu. Suunniteltu tuulivoiman
tuotantoalue on sovitettavissa yhteen ulkoilureitin kanssa.
Sosiaaliset vaikutukset liittyvät vaikutusalueella asuville ihmisille aiheutuviin elinympäristön
muutoksiin. Hankkeen yhteydessä järjestettävän vuorovaikutuksen perusteella arvioidaan
hankkeesta aiheutuvat sosiaaliset vaikutukset.
4.4
Vaikutukset luonnonympäristöön
Suunnittelualueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse luonnonsuojelualueita tai
Natura-verkostoon kuuluvia alueita. Kyseiset alueet ja niiden sijoittuminen on käsitelty kohdassa
3.4.4. Lähimmän Natura-alueen (Sappionjärvet, F10800065) niihin luontoarvoihin, joiden
perusteella alue on sisällytetty Natura 2000 —verkostoon, ei arvioida muodostuvan vaikutuksia.
Alue sijaitsee noin kilometrin päässä tuulivoimaloista. Tuulivoimaloiden rakentamisen aikaiset
maanrakennustyöt voivat aiheuttaa normaalia maanrakennustyömaata vastaavia vaikutuksia
ilman- ja vesistöjen laatuun hiukkas- ja kiintoainepäästöjen muodossa. Vaikutukset ovat
kuitenkin hyvin paikallisia. Sappionjärvien Natura-alueen osalta ei ole myöskään esitetty Natura
alueen suojeluperusteisi in muodostuvia vaikutuksia Etelä-Pohjanmaan 1 vaihemaakuntakaavan
Natura-arvioinnin tarveharkinnassa (Etelä-Pohjanmaan liitto 2014).
Suunnittelualueelta tai sen läheisyydestä ei tiedetä uhanalaisten eliölajien tai luontodirektiivin
liitteiden IV ja IV(a) lajien (mm. liito-oravat, lepakot) lisääntymis- ja levähdyspaikkoja tai lajeille
soveltuvia ei inympä ristöjä ei havaittu luontoselvityksen yhteydessä.
Luontoselvityksen perusteella alue ei ole potentiaalista merkittävien lepakkoesiintymien tai
huomionarvoisten lajien (viiksisiipat, korvayökkö, ripsisiippa, pikkulepakko) osalta. Alueen
uudistettujen metsäkuvioiden laitamat sopivat pohjanlepakoiden saalistusalueeksi, josta alueelta
Selvitys ympäristövaikutuksista ja osallistumisen järjestämisestä
tehtiinkin yksittäisiä havaintoja. Alue on maaston- ja luonnonpiirteitään
voimakkaasti metsätalousvaikutteista kivennäismaata ja ojitettua turvekangasta.
26 / 31
tavanomaista,
Voimaloiden rakentamisalueilla tai niiden läheisyydessä ei maastokäynnin yhteydessä tehty
havaintoja luonnonsuojelulain 29 § : n mukaisista luontotyypeistä, metsälain 10 § n tarkoittamista
erityisen arvokkaista elinympäristöistä tai vesilain 11 §:n tarkoittamista arvokkaista pienvesistä.
Voimaloiden läheisyydessä ei myöskään ole tehty havaintoja uhanalaista eliölajeista (Suomen
ympäristökeskus, eliölajit —tietojärjestelmä, rekisteripoiminta toukokuu/2014) tai uhanalaisista
luontotyypeistä. Alueen luontoselvitys on tämän raportin liitteenä 1.
Alueen metsät ovat sekapuustoisia, hakkuin käsiteltyjä talousmetsiä ja niiden kasvilajisto on
alueelle tyypillistä talousmetsien lajistoa. Tämän ja alueen yksipuolisen puustorakenteen vuoksi
hankkeen vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen jäävät vähäisiksi. Alueen linnusto on
tavanomaista, eikä petolintujen pesiä sijaitse alueella luontoselvityksen tai rengastuskeskuksen
tietojen perusteella (tietopyyntö 21.11.2014). Suunniteltu voimalamäärä on pieni, eikä näin ollen
muodosta populaatiotason vaikutuksia lajistolle. Ainoa laji johon vaikutuksia voi muodostua, on
kalasääksi, joka voi tehdä alueen poikki suuntautuvia ruokailulentoja. Suojelullisista syistä asia
on käsitelty vain viranomaiskäyttöön tarkoitetussa liitteessä 4. Lajin esiintymät sekä
suunniteltujen voimaloiden vähäinen määrä alueella huomioiden ei vaikutuksia lajille tai muille
petolinnuille arvioida muodostuvan.
Tuulivoimalaitosten rakentamiseen kohdistetuilla alueilla rakentamiseen liittyvät toimet
aiheuttavat nykyisen luonnonympäristön häviämistä. Hankkeen rakentamisen aikana alueella
liikkuminen voi aiheuttaa pysyviä tai väliaikaisia muutoksia myös varsinaisia rakentamisalueita
laajemmilla alueilla. Tällaisia muutoksia ovat mm. työkoneiden liikkumisesta aiheutuvat
kasvillisuuden ja maaston kulumisvauriot sekä puuston kaataminen ahtailla alueilla voimaloiden
komponenttien kuljettamisen ja kokoamisen yhteydessä. Valmiit voimalat muodostavat linnuille
myös törmäysriskin. Voimaloiden äänellä ja vilkkumisefektillä voi olla myös häiriövaikutusta
eläimille.
Tuulivoimaloiden pesimälinnustoon kohdistuvat vaikutukset jäävät metsämaastossa yleensä
vähäisiksi ja lähellä pesivillä ja matalalla lentävillä pienillä lajeilla törmäysriski on pieni.
Voimalaitokset eivät muodosta merkittävää riskiä muuttolinnuille, sillä tuulivoimalaitoksia on vain
muutamia ja ne sijoittuvat lintujen käyttämän päämuuttoväylän ulkopuolelle usean kilometrin
etäisyydelle. Suunnittelualueen läheisyydessä muuttosuuntaan nähden ei sijaitse sellaisia
tekijöitä, jotka ohjaisivat muuttoa alueelle.
Tuulivoimaloille johtavien teiden linjaukset pyritään toteuttamaan luonnonmuotoja myötäillen ja
siihen sulautuen. Kuljetusten ja itse asennuksen helpottamiseksi tuulivoimalan rakenteet pyritään
suunnittelemaan laajuudeltaan pieniin ja painoltaan kohtuullisiin kappaleisiin. Tämä mahdollistaa
uusien tiepohjien rakentamisen ja vanhojen parantamisen järkevällä tavalla. Nykyistä tiestöä
hyödynnetään silloin, kun se on mahdollista. Puustoa tien läheisyydessä ja mutkissa ei
tarpeettomasti kaadeta ja vahingoiteta. Kallioleikkauksia pyritään välttämään tielinjausta
suunniteltaessa.
4.5
Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön
Tuulivoimaloiden vaikutuksista yksi merkittävimmistä on yleensä vaikutus maisemaan. Maisema
ja estevaikutus muodostuu tuulivoimalan perustuksesta, rungosta ja lapojen pyyhkäisypinta
alasta, voimajohtolinjoista. Tähän vaikuttaa muun muassa yksittäisten voimaloiden tyyppi,
voimalaryhmän asettelu ja maaston muodot. Pimeällä maisemavaikutuksia aiheutuu
lentoestevaloista.
Tuulivoimalat muodostavat maisemassa erottuvat uudet rakenteet, joiden teoreettinen
näkyvyysalue avoimessa maastossa suotuisissa sääolosuhteissa ulottuu jopa 20 km etäisyydelle.
(3
Selvitys ympäristövaikutuksista ja osallistumisen järjestämisestä
27
/
31
Suomen olosuhteissa näkyvyyttä rajoittavat eniten maaston metsäisyys ja korkeusvaihtelut,
jotka rajoittavat näköyhteyden säilymistä tuulivoimaloihin.
Näkemäanalyysi on tämän selvityksen liitteenä 2. Ähtärin Sappion tuulivoimaloiden vaikutukset
kohdistuvat avoimille alueille, kuten itäpuolisille järville Ähtärinjärvi ja Välivesi, erityisesti näiden
itärannoille. Länsirannalle voimalat eivät näy puuston vuoksi. Vähäisiä vaikutuksia voi kohdistua
pääasiassa kaukovaikutusalueelle ja pieniltä osin myös pohjoiseen noin 4 km etäisyydellä olevalle
maakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle. Lähimmille suunnittelualueen eteläpuoleisille
maakunnallisesti arvokkaille maisema-alueille voimalat näkyvät vain osittain Pöyhösenlammen
eteläosaan ja länsirannalle sekä keskustaan muun muassa sairaalan seutuville sekä jossain
määrin ko. maisema-alueella sijaitsevalle Ähtärin kirkonseudun valtakunnallisesti arvokkaalle
kulttuuriympäristöalueelle. Ko. maisema-alueen pohjoisosassa voimalat voivat näkyä osittain
Lehtimäentielle rakennusten ympäröimällä alueella. Näkemäanalyysi ei huomioi rakennuksia,
vaan käsittelee nämä taajama-alueet avoimena maastona. Todellisuudessa rakennukset peittävät
näkemää ja voimaloiden alueille muodostuvat maisemavaikutukset ovat lievempiä.
Pohjoispuolella sijaitsevalle Kellomäen alueelle näkemää muodostuu peltoaukeille, muttei
perinneympäristöksi luokitellulle alueelle.
Yli kuuden kilometrin päässä sijaitsevalle valtakunnallisesti arvokkaalle Ähtärin reitin maisemaalueelle Peränteen suurimpien selkävesien keskiosiin voimalat erottuvat kaukana horisontissa
hyvin pienenä elementtinä. Tämä on kaukovaikutusaluetta.
Uuden liityntävoimajohdon tarve on niin lyhyt, koska liittyminen
suunnittelualueen
eteläpuolella
olevaan
sijaitsevaan
olemassa
maisemavaikutukset arvioidaan vähäisiksi.
tapahtuu välittömästi
voimalinjaan,
että
Suunnittelualueella tai sen läheisyydessä ei sijaitse tiedossa olevia kiinteitä muinaisjäännöksiä,
joten vaikutuksia niihin ei arvioida syntyvän. Koska suunnittelualueen muinaisjäännöksiä ei ole
tarkistettu ympäristöselvityksen yhteydessä, selvitetään ne ennen rakennustoimenpiteisiin
ryhtymistä.
4.6
4.6.1
Liittyminen muihin hankkeisiin, ohjelmiin ja suunnitelmiin
Ohjelmat ja suunnitelmat
EU:n ilmasto- ja energiapaketissa on sovittu kaikkia jäsenmaita koskevasta tavoitteesta vähentää
kasvihuonekaasupäästöjä vuoteen 2020 mennessä 20 prosentilla vuoteen 1990 verrattuna.
Tavoitteena on myös lisätä uusiutuvien energianlähteiden osuus keskimäärin 20 prosenttiin EU:n
energian loppukulutuksesta. Tuulivoiman rakentamisella voidaan edesauttaa EU:n ilmasto- ja
energiapaketin tavoitteiden toteutumista.
Vuoden 2008 kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa esitetään ehdotukset keskeisimmiksi
toimenpiteiksi, joilla EU :n tavoitteet uusiutuvan energian edistämiseksi, energiankäytön
tehostamiseksi ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi voidaan saavuttaa. Tuulivoiman
osalta tavoitteena on nostaa kokonaisteho nykyisestä 144 MW:stä noin 2000 MW:iin vuoteen
2020 mennessä, jolloin vuotuinen sähkön tuotanto tuulivoimalla olisi noin 6 TWh. Nyt
tarkasteltava hanke edesauttaisi kansallisen energia- ja ilmastostrategian tavoitteiden
toteutumista.
Valtakunnallisissa
alueidenkäyttötavoitteissa
mainitaan
valtakunnallisten
tarpeiden
turvaaminen
ja
hyödyntämismahdollisuuksien edistäminen.
muun
muassa
energianhuollon
uusiutuvien
energianlähteiden
Etelä-Pohjanmaan energia- ja ilmastostrategiassa on asetettu tavoitteeksi uusiutuvan energian
osuuden ja energiaomavaraisuuden lisääminen. Yhdeksi keskeiseksi keinoksi tavoitteen
saavuttamisessa on esitetty tuulivoiman lisärakentaminen.
Selvitys ympäristövaikutuksista ja osallistumisen järjestämisestä
4.6.2
28
/
31
Maa-ainestenotto ja louhinta
Suunnittelualueen etelapuolella Pirunvuoressa sijaitsee kaksi maa-ainesten ottoaluetta. Destia
Oy:n alueen ympäristölupa on myönnetty 19.11.2013. Sora- ja murske Lamminaho Oy:n alueen
lupa on myönnetty 7.4.2011. Toiminta on Lamminahon alueen osalta päättynyt ja alue
maisemoidaan vuonna 2015.
Suunnitellun tuulivoimapuiston rakentamisessa pyritään käyttämään mahdollisimman paljon
tuulivoima-alueen rakentamisessa syntyviä maa- ja kiviainesmassoja tuulivoima-alueen vaatimiin
maanrakennustöihin. Tarvittaessa maa-aineksia voidaan hankkia läheiseltä maa-ainesten
ottoalueelta ja ylijäämämaita läjittää maankaatopaikalle.
4.6.3
Muut tuulivoima-alueet
Ähtärin kunnassa ei ole toiminnassa tai vireillä olevia tuulivoimahankkeita. Suunnittelualue
sijaitsee huomattavan kaukana muista Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa tuulivoiman
tuotantoon esitetyistä alueista. Suunnittelualuetta lähimmät vireillä olevat hankkeet ovat Soinin
ja Alajärven kunnissa sijaitsevat Louhu-Möksyn hanke, Pesola-Korkeamaan hanke sekä Karstulan
kunnassa sijaitseva Korkeakankaan (Vihisuon) hanke. Etäisyys sekä vireillä olevien hakkeiden
että maakuntakaavassa varattujen alueiden välitlä on niin suuri, että yhteisvaikutuksia tulevien
hankkeiden kanssa ei muodostu maisema- tai luonto-olosuhteiden osalta.
5.
YHTEENVETO
Ympäristövaikutusten selvittämisen perusteella on arvioitavissa, että hankkeen toteutuminen ei
aiheuta haittaa yhdyskuntarakenteen kehittämiselle tai vaikeuta maankäytön muuta
järjestämistä tai suunnittelua. Hankkeen toteutuminen ei myöskään aiheuta merkittäviä
haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
O
O
O
O
O
O
O
O
O
Tuulivoimasuunnittelu ei ole ristiriidassa alueen muun maankäytön ja suunnitelmien
kanssa. Hanke on vaihemaakuntakaavaluonnoksen mukainen.
Tuulivoimaloiden aiheuttamalla melulla ei ole merkittävää häiriövaikutusta asutukselle,
koska lähimmät häiriytyvät kohteet sijaitsevat riittävällä etäisyydellä suunnitelluista
voimaloista
Hankkeella on positiivinen työllisyys- ja talousvaikutus
Suunnittelualue on metsätaloustoimin ja ojituksin käsiteltyä, eikä hankkeen
toteuttamisella ole vaikutuksia metsien monimuotoisuudelle
Suunnittelualueella ei ole tiedossa uhanalisten eliölajien tai luontodirektiivin liitteiden
lajien esiintymiä tai näille soveltuvia elinympäristöjä.
Suunnittelualueella ei ole luonnonsuojelulain 29 5:n mukaisia suojeltuja luontotyyppejä,
vesilain 11 5:n tarkoittamia arvokkaita pienvesiä tai metsälain 10 5:n tarkoittamia
arvokkaita elinympäristöjä.
Natura-alueet ja muut luonnonsuojelualueet sijaitsevat vähintään kilometrin päässä
voimaloista. Alueiden suojeluperusteena ovat luontotyypit, joten hankkeen vaikutukset
eivät ulotu kyseisille alueille.
Tuulivoimapuiston sisäinen sähkönsiirto toteutetaan maakaapelein huoltoteitä seuraten ja
sähköliityntä kantaverkkoon sijaitsee välittömästi puiston eteläpuolella, joten
maisemavaikutukset jäävät paikallisesti vähäisiksi.
Tuulivoimalat aiheuttavat vähäisiä maisemavaikutuksia Ähtärin taajamalle.
Kaukomaisemassa vaikutukset ovat myös vähäisiä
Selvityksen
perusteella
Sappion
suunnittelutarveratkaisumenettelynä.
tuulivoimahanke
voisi
edetä
Selvitys ympäristövaikutuksista ja osallistumisen järjestämisestä
29 / 31
Hankkeella ei näyttäisi olevan sellaisia merkittäviä ympäristövaikutuksia, jotka edellyttäisivät
WA-menettelyä.
Suunnittelutarveratkaisumenettelyn mukainen vuorovaikutus on tarkoitus järjestää kappaleessa
6 esitetyllä tavalla.
Selvitys ympäristövaikutuksista ja osallistumisen järjestämisestä
30 / 31
6.
VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN
6.1
Hankkeen keskeiset osalliset:
O
maanomistajat
O
vaikutusalueen asukkaat ja vapaa-ajan asukkaat
O
ulkoilijat
O
viranomaistahot
O
naapurikunnat
6.2
Lausuntopyyntö st-ratkaisun edellytyksistä ja YVA tarveharkintapyyntö
Hankkeen ympäristövaikutusselvitys toimitetaan kaupungille, joka pyytää siitä ja
suunnittelutarveratkaisun edellytyksistä lausunnon Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselta.
Lausunnon yhteydessä pyydetään myös YVA-tarveharkintapäätös.
6.3
Suunnittelutarveratkaisuhakemuksesta kuuleminen (MRL 173.1
O
O
O
O
§)
kaupunki kuuluttaa suunnittelutarvehakemuksesta kunnan ilmoitustaululla ja lisäksi
ainakin yhdessä hankkeen vaikutusalueella yleisesti leviävässä sanomalehdessä
naapurikiinteistöjä kuullaan kirjallisesti
suunnittelutarvehakemuksesta järjestetään avoin yleisötilaisuus
kaikille joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti
vaikuttaa varataan tilaisuus kirjallisen muistutuksen antamiseen.
Lausunto suunnittelutarveratkaisuhakemuksesta ja ympä ristövai kutusselvityksestä pyydetään
seuraavilta viranomaisilta:
O
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
O
Etelä-Pohjanmaan maakuntaliitto
O
Museovirasto/maakuntamuseo
O
Finavia
O
Digita
O
Naapurikunnat
Puolusutusvoimat on antanut hankkeesta lausunnon 5.2.2015 (Liite 6). Arvioitu käsittelyaika on
kuusi kuukautta. Trafllta pyydetään lausunto suunnittelutarveratkaisupäätöksen jälkeen ennen
rakennuslupavaihetta.
Selvitys ympäristövaikutuksista ja osallistumisen jarjestämisestä
7.
31
/
31
LÄHTEET
Etelä-Pohjanmaan tuulivoimavaihemaakuntakaavan ehdotusvaiheen selostus. Etelä-Pohjanmaan
liitto 2013.
Etelä-Pohjanmaan 1 vaihemaakuntakaavan Natura-arvioinnin tarveharkinta. Etelä-Pohjanmaan
liitto 2014 Julkaisu A:46
Etelä-Pohjanmaan tuulivoimaselvitys. Etelä-Pohjanmaan liitto 2012.
Etelä- ja Keskis-Pohjanmaan tuulivoima- ja erikoiskuljetukset. Etelä-Pohjanmaan liitto 2013
Kuoppala A., Asunmaa R. ja Purola H. 2013. Maaseudun kulttuurimaisemat ja nähtävyydet
Ehdotukset Pohjanmaan, Etelä- ja Keski-Pohjanmaan valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema
alueiksi 2013. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-ja ympäristökeskus, Raportteja 83/2013.
151 s.
—
Ähtärin Sappion tuulipuistoalueen luontoarvojen perusselvitys 2014. Suomen Luontotieto Oy, 15
5.
Jaakkola R. 2009. Ähtärin kulttuuriympäristäohjelma, Vesiteitä kyliiin ja kirkolle.
Keski-Suomen 3. vaihernaakuntakaava kaavaselostus. Keski-Suomen liitto 2012, 111 s.
Ähtärin kaupunki 2002. Väliveden luonto- ja maisemaselvitys.
Ähtärin kaupungin kaavoituskatsaus 2015.
Maaseudun kulttuurimaisemat ja maisemanähtävyydet
Ehdotukset Pohjanmaan. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan maakunnallisesti arvokkaiksi
maisema-alueiksi 2013
Bird Life
—
aineisto