TOHOLAMMIN KUNTA LÄNSI-TOHOLAMMIN TUULI
Päivämäärä 16.3.2015 Hyväksyminen xx TOHOLAMMIN KUNTA LÄNSI-TOHOLAMMIN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS TOHOLAMMIN KUNTA LÄNSI-TOHOLAMMIN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS Tarkastus Päivämäärä Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus 16.3.2015, 7.4.2015 16.3.2015 Jutta Piispanen, Pekka Kujala Jouni Laitinen Toholammin kunnanvaltuusto Kaavaselostus Ramboll Pitkänsillankatu 1 67100 KOKKOLA P +358 20 755 7600 F +358 20 755 7602 www.ramboll.fi KAAVASELOSTUS SISÄLTÖ 1. 1.1 1.2 1.3 1.4 2. 2.1 2.1.1 2.1.2 2.1.3 2.1.4 2.1.5 2.1.5.1 2.1.5.2 2.1.5.3 2.1.5.4 2.1.5.5 2.1.5.6 2.1.6 2.1.7 2.1.8 2.2 2.3 2.3.1 2.3.2 2.3.3 2.3.4 3. 4. 4.1 4.2 4.2.1 4.2.2 4.2.3 4.3 4.4 5. 5.1 5.2 5.3 5.4 5.5 5.6 6. 6.1 6.2 6.3 PERUSTIEDOT Suunnittelun kohde ja vaikutusalue Kaavan nimi ja tarkoitus Yhteyshenkilöt Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet KAAVA-ALUEEN NYKYTILA Ympäristön nykytila Aluerakenne, maankäyttö ja elinkeinot Liikenne ja kuljetusreitistöt Virkistyskäyttö ja matkailu Luonnonympäristö ja kasvillisuus Linnusto ja muu eläimistö Linnusto Lepakot Liito-orava Viitasammakko Uhanalaiset lajit Muu eläimistö Natura-alueet ja muut suojelualueet Maisema ja kulttuuriympäristö Muinaisjäännökset Maa-alueiden omistus Suunnittelutilanne Keski-Pohjanmaan maakuntakaava Yleiskaavat Asemakaavat ja ranta-asemakaavat Pohjakartta SELVITYKSET OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun vaiheet Osallistuminen ja yhteistyö Aloitusvaihe Valmisteluvaiheen kuuleminen Kaavaehdotus Osalliset YVA-lausunnon huomioiminen KAAVARATKAISU Laaditut vaihtoehdot Kaavan yleisrakenne ja kaavamerkinnät Mitoitus ja sen perusteet Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen Suhde maakuntakaavaan Kaavaehdotuksen suhde kaavaluonnokseen VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin 5 5 8 8 9 10 10 10 13 14 15 20 20 22 23 24 24 24 26 26 29 30 30 30 35 35 36 36 36 36 36 36 37 37 37 38 38 38 39 41 41 41 42 42 42 49 50 KAAVASELOSTUS 6.4 6.5 6.6 6.7 6.8 6.9 6.10 7. 8. 9. 10. Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen sekä yhdyskunta- ja energiatalouteen Vaikutukset liikenteeseen, tutkiin ja tietoliikenteeseen Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Vaikutukset Natura- ja suojelualueisiin Yhteisvaikutukset Riski- ja häiriötilanteet Yhteenveto vaikutuksista HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN VÄHENTÄMINEN KAAVAN VAIKUTUSTEN SEURANTA TOTEUTTAMINEN LÄHTEET ERILLISLIITTEET Kaavaluonnoskartta, Vaihtoehto 1 (lehdet 1 ja 2, 1:10 000) Kaavaluonnoskartta, Vaihtoehto 2 (lehdet 1 ja 2, 1:10 000) Liite 1. Liite 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Ympäristövaikutusten arviointiselostus 52 53 55 58 59 59 60 62 63 64 64 KAAVASELOSTUS 1. PERUSTIEDOT 1.1 Suunnittelun kohde ja vaikutusalue Toholammin kunta on päättänyt käynnistää osayleiskaavan laatimisen Länsi-Toholammin alueelle. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ohjaamaan tuulivoimaloiden rakentamista. Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon maakuntakaavan ohjausvaikutus (MRL 48 §) ja siinä tehdyt alueidenkäyttöratkaisut on otettava yleiskaavoituksen perustaksi. Yleiskaavaa laadittaessa on yleiskaavan sisältövaatimuksissa tarkoitetut seikat selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus edellyttävät. Huhtikuussa 2011 voimaan tulleen lainmuutoksen myötä tuulivoimarakentaminen voi perustua suoraan yleiskaavaan (MRL 77 a §). Osayleiskaava-alue (yhteensä n. 12 km2) sijaitsee Toholammin kuntataajaman lounaispuolella, lähimmillään vajaan 4 kilometrin päässä. Kaava-alue jakautuu neljään pienempään osaalueeseen A, C, E ja F. Osayleiskaava-alueelle on tavoitteena toteuttaa 29–34 yksikköteholtaan noin 3 MW tuulivoimalaa. Tuulivoimalan tornin korkeus on noin 150–160 metriä ja lavan pituus noin 65 metriä. Voimalan kokonaiskorkeus on enintään 230 metriä. Alueelle on laadittu kaavoituksen kanssa samanaikaisesti ympäristövaikutusten arviointia. Osayleiskaavan lähtökohtana on hankkeen YVA-menettelyssä tarkastellut hankevaihtoehdot VE 1 (34 voimalaa) ja VE 2 (29 voimalaa). Tuulipuiston ja sen sähkönsiirron tarkempi tekninen kuvaus on esitetty Länsi-Toholammin tuulipuiston YVA-selostuksessa. Tuulivoimalat liitetään toisiinsa maakaapelein ja yhdistetään maakaapelein tai ilmajohdoilla osaalueille C ja F rakennettaviin sähköasemiin. Osa-alueelta A sähkönsiirto osa-alueen C sähköasemalle hoidetaan maakaapelin avulla. Myös osa-alueelta F sähkönsiirto hoidetaan maakaapelin avulla osa-alueen E vaihtoehtoisille sähköasemille. Alueiden C ja E välinen sähkönsiirto hoidetaan yhteensä noin 6 km pitkällä ilmajohdolla (110 kV), joka rakennetaan uuteen maastokäytävään. Osa-alueella E sijaitsevat sähköasemat ovat vaihtoehtoisia ja niiden välinen sähkönsiirto hoidetaan ilmajohdolla. Liityntä valtakunnan verkkoon toteutetaan joko Fingridin Uusnivalan sähköasemalle Nivalaan 110 kV ilmajohdolla (vaihtoehtoisesti Lestijoen alituksen osalta maakaapelilla) tai Lestijärven koontiasemalle Lestijärvelle, josta edelleen suoraan olemassa olevaan 400 kV voimalinjaan tai uudella 400 kV ilmajohdolla etelään Alajärven sähköasemalle (kuva 3). Voimalinjojen osalta on laadittu erilliset ympäristöselvitykset ja ne käsitellään liitteenä olevassa LänsiToholammin tuulipuiston YVA-selostuksessa. Lestijärven ja Alajärven välisestä 400 kV voimajohto-osuudesta on meneillään erillinen ympäristövaikutusten arviointimenettely. 5 KAAVASELOSTUS Kuva 1. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti. Pohjakartta © Maanmittauslaitos. Kuva 2. Suunnittelualueen rajaus. Pohjakartta © Maanmittauslaitos. 6 KAAVASELOSTUS Kuva 3. Alustavat sähkönsiirtoreittivaihtoehdot. © wpd Finland Oy. Vaikutusalue Tarkastelualueen laajuus riippuu arvioitavasta ympäristövaikutuksesta, sillä osa vaikutuksista rajoittuu rakennuskohteiden läheisyyteen ja osa levittäytyy laajemmalle alueelle. Keskeiset vaikutusten tarkastelualueet on esitetty alla olevassa kuvassa. Ympäristövaikutukset, kuten melu-, välke-, kasvillisuusvaikutukset ovat selvemmin havaittavissa suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä. Kun siirrytään suunnittelualueelta kauemmas, ympäristövaikutukset vähenevät asteittain ja lopulta ne eivät enää ole havaittavissa olevia. Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin vaikutusalue käsittää suunnittelualueen lähiympäristön asukkaiden ja muiden sidosryhmien lisäksi myös suuremman maantieteellisen alueen suunnittelualueen ympärillä Keski-Pohjanmaalla. Nämä laaja-alaiset, epäsuorat vaikutukset liittyvät ensisijaisesti alueen työllistävään vaikutukseen. 7 KAAVASELOSTUS Kuva 4. Länsi-Toholammin tuulipuisto vaikutusvyöhykkeineen. 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi on Länsi-Toholammin tuulipuiston osayleiskaava. Tarkoituksena on laatia alueelle oikeusvaikutteinen osayleiskaava, jonka perusteella voidaan myöntää rakennusluvat tuulivoimalayksiköiden rakentamiselle. 1.3 Yhteyshenkilöt Kaavoittajana on Toholammin kunta, jossa hankkeesta vastaa: Toholammin kunta Lampintie 5, 69300 TOHOLAMPI Kunnanjohtaja (vt.) Tapani Tiilikka puh. +358 40 150 5202 Sähköposti: tapani [email protected] Rakennustarkastaja, ympäristösihteeri Jukka Nurmela puh. +358 40 150 5310 Sähköposti: [email protected] Kaavan laatija: Arkkitehti SAFA Jouni Laitinen Pitkänsillankatu 1 67100 KOKKOLA 8 KAAVASELOSTUS puh. +358 40 5500 830 Sähköposti: [email protected] Projektipäällikkö: Maanmittausinsinööri Pekka Kujala puh. +358 40 726 6050 Sähköposti: [email protected] Tuulivoimatoimijat: Scandinavian Wind Energy SWE Oy Toimitusjohtaja Kaarel Kõllo Loviisantie 6, 47200 ELIMÄKI puh. +358 45 2579 880 Sähköposti: [email protected] wpd Finland Oy Projektipäällikkö Tero Elo Keilaranta 13, 02150 Espoo puh. +358 40 7363040 Sähköposti: [email protected] 1.4 Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet wpd Finland Oy ja Toholammin kunta ovat tehneet Länsi-Toholammin tuulipuiston osayleiskaavan laatimista koskevan sopimuksen. Toholammin kunnanhallitus on 21.2.2013 pitämässään kokouksessa hyväksynyt kaavoituksen käynnistämisestä ja kaavan toteuttamisesta. Suunnittelun tavoitteena on laatia oikeusvaikutteinen osayleiskaava, joka mahdollistaa tuulivoimaloiden sekä niihin liittyvän tiestön, sähkönsiirtoverkoston ja sähköasemien rakentamisen kaava-alueelle sekä alueen muiden toimintojen ja tuulivoimatuotannon yhteensovittamisen. Osayleiskaava laaditaan siten, että sen perusteella voidaan myöntää suorat rakennusluvat tuulivoimaloille. Muut kuin tuulivoimaloille, tuulipuiston sisäisille kaapeleille ja tiestölle tarkoitetut alueet säilyvät pääosin nykyisessä käytössään. Voimaloiden rakennuspaikat, uusi tiestö ja muu tarvittava infrastruktuuri osoitetaan kaavassa lähinnä maa- ja metsätalousalueiden sisään jäävinä erillisinä alueen osina. Suunnittelun kautta varmistetaan, että kaavassa osoitetuista toiminnoista ei aiheudu esimerkiksi kaava-alueen luonnonympäristön, eläimistöön ja linnustoon, ympäröivän alueen asukkaisiin, alueella harjoitettavaan maa- ja metsätalouteen tai muihin elinkeinoihin kohdistuvia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Tärkeänä kaavan tavoitteena pidetään myös sitä, ettei uusi maankäyttö aseta merkittäviä rajoitteita osayleiskaava-alueen lähiympäristön kehittämiselle tulevaisuudessa. Osayleiskaavan laadinta sovitetaan soveltuvin osin yhteen samanaikaisesti alueella meneillään olevan YVA – lain mukaisen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn kanssa. Alla on tarkasteltu valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Muut suunnittelun tavoitteisiin ja toteuttamiseen liittyvät suunnitelmat ja ohjelmat, mm. ilmastoa ja luonnonsuojelua koskevat kansainväliset ja kansalliset sopimukset ja säädökset sekä maakunnalliset strategiat ja suunnitelmat, on esitelty tarkemmin YVA-selostuksessa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (Valtioneuvoston päätös 30.11.2000) ovat saaneet lainvoiman 26.11.2001 ja niiden muutokset 9 KAAVASELOSTUS ovat tulleet voi-maan 1.3.2009. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on ryhmitelty asiasisällön perusteella seuraaviin kokonaisuuksiin, jotka viidettä lukuun ottamatta koskevat suunnittelualuetta: 1. 2. 3. 4. 5. 6. Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Helsingin seudun erityiskysymykset Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kohdan neljä, Toimivat yhteysverkot ja energiahuolto, yleistavoitteissa todetaan: "Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia". Erityistavoitteiden mukaan: "Maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin." Tuulivoimahanke osaltaan tukee alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista (kohta 5.3). 2. KAAVA-ALUEEN NYKYTILA 2.1 Ympäristön nykytila 2.1.1 Aluerakenne, maankäyttö ja elinkeinot Aluerakenteellisesti suunnittelualue sijoittuu Keski-Pohjanmaalle, lähelle Toholammin taajamaa. Aluerakenteellinen keskusverkosto muodostuu kuntakeskusten taajama-alueista (lähinnä Kaustinen, Lestijärvi, Toholampi ja Kannus) sekä maaseudun kyläalueista. Maakuntakeskukseen Kokkolaan on matkaa noin 70 km. Palvelut ja työpaikat ovat keskittyneet suurimpiin taajamiin ja taajamien välillä myös pendelöidään. Aluerakenteessa suunnittelualue sijoittuu pääasiassa asumattomalle seudulle, mutta kuitenkin lähelle valta/ kantateitä tai alueille, joista alempiasteisella tieverkostolla on hyvä yhteydet ylempiasteiseen tieverkostoon. Tieverkostoa on kuvattu tarkemmin osiossa 2.1.2. Suunnittelualuekokonaisuus koostuu neljästä erillisestä suunnittelualueesta, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 12 km2. Se on pääosin metsätalouden piirissä. Osa-alueen C keskellä sijaitsee tuotannossa oleva turvetuotantoalue ja sen eteläpuolella uusi ympäristöluvan saanut turvetuotantoalue. Osa-alueella F Suksimäen alueella sijaitsee sora- ja kalliokiviaineksen ottoalue ja osa-alueen E pohjoisosassa Soidinkankaalla kaksi kalliomurskeen ottoaluetta. Matkanevalla, osa-alueen A pohjoispuolella sijaitsee kaksi kalliomurskeen ottoaluetta. Muutamia pienialaisia peltoja sijaitsee suunnittelualueella tai niiden välittömässä läheisyydessä. Laajempia viljelys- ja laidunalueita sekä maatalousyksikköjä sijaitsee Lestijokilaaksossa ja Härkänevan alueella. Toholampi on Suomen tärkeimpiä maidontuottajakuntia. Suunnittelualueen eteläpuolella, Härkänevan ja Sykäräisten kylissä, on runsaasti maatalousyrityksiä sekä useita pienyrityksiä. Toholammin keskustassa on runsaammin palveluja. Suunnittelualueen lähiympäristöön sijoittuu myös muutamia järviä ja lampia, joiden rannoilla on vapaaajanasutusta ja muuta virkistyskäyttöä. Virkistyskäyttöä on kuvattu osiossa 2.1.3. Asutus Varsinaisten suunnittelualueen sisällä ei sijaitse asutusta. Lähimmät kylät ja asutus sijaitsevat suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä (Tokonperä, Purontaka ja Kantola Lylyneva). Koillispuolella sijaitsee Toholammin keskustaajamaan liittyvää asutusta. Itäpuolella sijaitsevat mm. Lahnalammen, Määttälän ja Purontakasen kylät, eteläpuolella Sykäräisten ja Härkänevan kylät ja länsipuolella Ullavan Törbackan ja Viitasalon kylät (kuva 5). 10 KAAVASELOSTUS Kuva 5. Rakennukset suunnittelualueella ja sen läheisyydessä. Tuulipuiston lähialueiden asukkaiden ja loma- ja asuinrakennusten lukumäärät on esitetty etäisyysvyöhykkeittäin taulukossa 1. Taulukko 1. Tuulipuiston lähialueen asukkaiden, asuinrakennusten ja lomarakennusten määrä. VE1vaihtoehdon mukaisesti. Lähde: Tilastokeskus 2013 (asukkaat) ja Maanmittauslaitos 2013 (asuinrakennukset ja loma-asunnot). Etäisyys lähimpään tuulivoimalaan Asukkaita Asuinrakennuksia Loma-asuntoja 0-1 km 0 0 0 1-2 km 14 7 8 2-5 km 1767 673 49 Vaihtoehdoissa 1 ja 2 lähin vakituinen asuinrakennus sijaitsee Lylynevan Kantolassa noin 1,1 km etäisyydellä lähimmästä tuulivoimalasta. Määttälä-Tokonperän alueella lähin vakituinen asuinrakennus (Toko) sijaitsee vaihtoehdossa 2 (VE 2) noin 1,2 km etäisyydellä ja vaihtoehdossa 1 (VE 1) noin 1,3 km etäisyydellä lähimmästä tuulivoimalasta. Lähin loma-asunto (Tokonsalo -niminen kiinteistö) sijaitsee osa-alueen C itäpuolella vaihtoehdosta riippuen noin 1000–1150 m etäisyydellä lähimmästä tuulivoimalan sijoituspaikasta. Osaalueen C eteläpuolella Härkkilä -järven länsirannalla sijaitsevaan lomarakennukseen on lähimmästä tuulivoimalasta etäisyyttä vaihtoehdossa 1 noin 1060 metriä ja vaihtoehdossa 2 noin 1290 m. Yksittäisiä lomarakennuksia sijaitsee myös kauempana Hongistonjärven ja Toristojanlammen rannalla, Lehtolassa osa-alueen E itäpuolella ja Ala-Loukkuunjärven rannalla. Lomarakennuksia sijaitsee runsaammin mm. Ullavanjärven rannalla ja Lestijokilaaksossa. Suunnittelualueella ja sen lähiympäristössä on useita muuhun käyttötarkoitukseen merkittyjä rakennuksia (esim. maa- ja metsätaloutta tukevat rakennukset, metsästysmajat tms.). 11 KAAVASELOSTUS Kuva 6. Suunnittelualueen lähiympäristössä sijaitsevat rakennukset sekä 1 km ja 2 km etäisyysvyöhykkeet kuvattuna lähimmästä voimalasta. Kuvassa 7 on esitetty yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän (YKR) tietoja suunnittelualueen läheisyydestä. Yhdyskuntarakenteen kuvaamista ja muutoksen seurantaa varten on tehty YKR-aluejaot yhdistelemällä ja lajittelemalla 250x250 metrin ruutuja rakennustehokkuuden, rakennusten käyttötarkoituksen ja väestömäärän mukaan. YKR-aluejaot: Taajama on vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettu alue. Kylät ovat yli 39 asukkaan taajamien ulkopuolisen haja-asutusalueen rakennus- ja asutustihentymät. Pienkylät ovat 20–39 asukkaan taajamien ulkopuolisen haja-asutusalueen rakennus- ja asutustihentymät. Maaseutuasutusta on taajamiin, kyliin ja pienkyliin kuulumattomat alueet, joissa on vähintään yksi asuttu rakennus kilometrin säteellä. Länsi-Toholammin alue on lähes täysin YKR-aluejaon ulkopuolelle jäävää aluetta. 12 KAAVASELOSTUS Kuva 7. YKR-rekisterin tiedot suunnittelualueen läheisyydestä. tieverkosto on muuttunut vähäisiltä osin. Keskimmäisen osa-alueen C huolto- 2.1.2 Liikenne ja kuljetusreitistöt Suunnittelualueen pohjoispuolella kulkee kantatie 63 (Kaustinen-Sievi), joka kulkee myös lounaskoillinen suuntaisesti Toholammin keskustan läpi. Suunnittelualueen itäpuolella kulkee seututie 775 (Toholampi-Lestijärvi). Suunnittelualueen eteläosassa kulkee Sykäräisen kylästä Härkänevalle ja Läntän kylälle johtava yhdystie (18097). Näiden teiden välissä suunnittelualueella ja niiden ympärillä kulkee pienempien yhdysteiden ja metsäteiden verkosto. Suunnittelualueen tiestö ja tiestön keskimääräiset liikennemäärät on esitetty kuvassa 8. Raskaan liikenteen määrä alueella on esitetty kuvassa 9. Tuulivoimaloiden erikoiskuljetuksia varten todennäköisimmin käytettävät reitit on esitetty osiossa 6.5. Lähin suunnittelualuetta sijaitseva lentokenttä/lentopaikka on Kannuksen lentopaikka, joka sijaitsee noin 20 km suunnittelualueesta luoteeseen. Seuraavaksi lähin on Sulkaharjun (Veteli) lentopaikka, joka sijaitsee noin 30 km suunnittelualueesta lounaaseen. Kokkola-Pietarsaari lentoasema sijoittuu noin 50 km päähän luoteispuolelle. Suunnittelualueelle ulottuu ko. lentoaseman 340 metrin korkeusrajoitusalue. 13 KAAVASELOSTUS Kuva 8. Suunnittelualueen tiestö ja keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL). Kuva 9. Keskimääräinen raskaan liikenteen vuorokausiliikenne (KVL ras). 2.1.3 Virkistyskäyttö ja matkailu Suunnittelualueella tai niiden läheisyydessä ei ole virallisia virkistysalueita tai –reittejä (OIVApalvelu). Keski-Pohjanmaan maakuntakaavaan ja kelkkareitit.fi –sivustolle merkitty moottorikelkkareitti sijoittuu osittain osa-alueille C ja E ja on samalla osa laajempaa Lestijokilaakson moottorikelkkareitistöä. Kelkkareittiä ylläpitää Toholammin moottorikelkkailijat ry. Toholammin kuntakeskuksen eteläosassa sijaitsee urheilukeskus ja Taipaleenharjun kuntorata. Iso Hongistonjärven rannalla, suunnittelualueen A länsipuolella on Keski-Pohjanmaan maakuntakaavassakin virkistyskohteeksi osoitettu Toholammin seurakunnan omistama leirikeskus, jonka ympäristössä on myös luontopolkuja ja hiihtoreittejä. Hongistonjärvi on myös suosittu kalastuspaikka. Erämaaladuista pisin reitti kulkee Hongiston leirikeskuksen parkkipaikalta Lylyn Pisaraan Härkänevalle, jonne matkaa kertyy yhteen suuntaan noin 16 km. Puolessa välissä reittiä sijaitsee 14 KAAVASELOSTUS taukopaikkakämppä. Iso Hongistonjärven pohjoisrannalla Saparoniemessä on laavu, jonne johtaa leirikeskuksesta pitkospuupolku. Laavun läheisyydessä sen itäpuolella sijaitsee myös kaksi lomaasuntoa. Osa-alueen A pohjoispuolella Ullavantien pohjoispuolella on Toholammin riistanhoitoyhdistyksen ampumarata, kota ja luontopolku. Osa-alueen C eteläpuolella sijaitsevaan Härkkilä – järveen on istutettu siikaa, ja siten paikalla käy myös vapaa-ajankalastajia. Osa-alueen C pohjoispuolella Isokankaalla sijaitsee ravirata. Toholammin alueella on runsaasti hevostoimintaa. Suunnittelualueella ja sen ympäristössä on useita metsästysmajoja ja metsäkämppiä sekä riistapeltoja. Alueella on myös useita linnustonseurantapaikkoja. Suunnittelualueella on kolmen metsästysseuran alueita, joista suurin osa kuuluu Järvisalon metsästysseuralle ja muita ovat Toholammin metsästysseura ja Kälviän Hirsimetsän yhteismetsä. Alueella metsästetään aktiivisesti hirviä, mutta myös pienriistaa. osa-alueen E itäpuolella sijaitsee Järvisalon metsästysseuran metsästysmaja ja Toholammin Urheiluautoilijoiden jokamiesluokan moottoriurheilurata (Huhan jmrata). Suunnittelualueen F luoteispuolella Ullavan Rytinevan alueella sijaitsee metsästysmaja. Suunnittelualueella ja niiden ympäristössä myös marjastetaan, sienestetään ja oleillaan luonnossa sekä metsästetään ja kalastetaan. Härkänevan ja Sykäräisten kylien alueella on patikointi- ja hiihtoreittejä. Sykäräisestä Lestintien yli kulkee Härkänevalle ja edelleen Ullavanjärvelle ja pohjoiseen Toholammille moottorikelkkaura. Sykäräisessä Lestintien länsipuolella sijaitsee kuntorata, metsästysmaja ja ampumarata. Lisäksi Härkänevan kylässä on pieni uimahalli. Lestijoen rannalla on verrattain vähän loma-asutusta, sillä varsinkin Toholammin keskustan etelä- ja pohjoispuolella Jämsä-Kleemola –välillä viljellään peltoja aivan joen rantaan saakka. Lestijoen rannoilla on myös muutamia uimapaikkoja, kuten Kirkkojärven rannalla, Kopsalan alueella ja Pyörteenlammella Sykäräisessä. Lestijoki on myös suosittu veneily- ja kanoottireitti sekä kalastuskohde. Lestijokiuomassa kulkee myös moottorikelkkareitti. 2.1.4 Luonnonympäristö ja kasvillisuus Suunnittelualueella ja niiden lähiympäristöissä on myös havaittavissa maisemamaakunnalle ominainen karujen ja kivisten moreeniselänteiden ja soisten alueiden vuo-rottelu. Maanpinnan korkeus vaihtelee pohjois- ja keskiosan +118 m mpy ja ete-läosan +155 m mpy välillä. Pääosa suunnittelualueesta on ojitettua suota ja suoalueiden välissä ja reunamilla on moreenialueita. Alueiden soilla on ohut turvekerros (<1 m) ja turvekerroksen alla on hienorakeisia kerrostumia. Suunnittelualueen läheisyyteen sijoittuu muutamia pieniä kallioalueita (Raikoharjulla ja Harjakankaalla). Kallioperä koostuu pääosin granodioriitista ja graniitista. Jonkin verran suunnittelualueen kallioperässä on myös erilaisia vulkaniittisia kallioperän juonteita ja kiilleliusketta. Suunnittelualueelle tai niiden läheisyyteen ei sijoitu arvokkaita maaperämuodostumia (arvokkaita kallio- tai harjualueita tai moreenimuodostumia). Lähimpänä, noin neljä kilometriä pohjoisimman suunnittelualueen länsipuolella sijaitsee Metsoharju–Korkeakankaan valtakunnallisesti arvokas moreenimuodostuma (MOR-Y10-009). Suunnittelualueet eivät sijoitu varsinaiselle sulfaattimaavyöhykkeellä (litorinameren alue), joten riski happamien sulfaattimaiden esiintymiseen suunnittelualueella on hyvin pieni. Suunnittelualueet ovat Perhonjoen (49) ja Lestijoen (51) valuma-alueilla, tarkemmin Hongistonojan valuma-alueella (49.056), Ullavanjärven alueella (49.054), Loukkuunojan valumaalueella (51.038), Toristoranpuron valuma-alueella (51.037), Purontaan alueella (51.031) ja Härkäojan valuma-alueella (51.08). Alueilla ei ole tiedossa olevia luonnontilaisia vesilain mukaisia kohteita. Keskimmäisen osa-alueen (C) pohjoisosassa sijaitsee ympäristöltään ojitettu Pieni Terva-pirkko –suolampi. Suunnittelualueen ympäristössä on Iso Hongistonjärvi, Iso Tervapirkko, Pieni Hongistonjärvi, Härkkilä, Toristojanlampi ja Raikolampi. Lisäksi Lestijoki virtaa lähimmillään 0,5 kilometrin päässä osa-alue E:stä (2,2 km päässä lähimmistä voimaloista). Lähialueen pienemmät vesistöt ovat tummavetisiä ja ravinteikkaita. Kalastoon kuuluu mm. hauki, särki, ahven, kiiski, siika, lahna ja made. Suojellun Lestinjoen (Natura 2000 -alue) kalalajisto on monipuolisempi. Suunnittelualueella ei ole luokiteltuja pohjavesialueita tai tiedossa olevia kaivoja. Osaalueiden väliin sijoittuu Hirsikangas A:n I-luokan pohjavesialue, joka on lähimmillään noin 600 metrin päässä osa-alue E:stä. 15 KAAVASELOSTUS Kuva 10. Valuma-alueet, vesistöt ja pohjavesialueet suunnittelualueen läheisyydessä. Kasvitieteellisessä jaottelussa suunnittelualueet sijaitsevat keskiboreaalisella havumetsävyöhykkeellä (3a). Suokasvillisuusvyöhykejaossa suunnittelualueet sijoittuvat keskiboreaalisten aapasoiden ja viettokeitaitten raja-vyöhykkeelle. Suunnittelualuekokonaisuuden luonto on metsäja suotyyppien osalta pääsääntöisesti voimakkaasti ihmistoimin käsiteltyä ja suurin osa suoran vaikutuksen alueella olevista luontotyypeistä on tavanomaisia. Suunnittelualueella esiintyy lisäksi muutama vanhempi, uudistuskypsä metsäkuvio kuivahkoa mäntykangasta sekä tuoreen kankaan sekametsää, joilla voi olla paikallisella tasolla merkitystä luonnon monimuotoisuudelle. Näillä talousmetsäkuvioilla ei ole tiedossa uhanalaisten tai muutoin suojelullisista syistä huomioon otettavien kasvilajien esiintymiä. Osa-alueen F pohjoisosassa esiintyy yli 10 ha laajuinen yhtenäinen kuusi-lehtipuusekametsäalue, jonka puusto on paikoin iältään yli 120 vuotta. Metsäaluetta pidetään monimuotoisena ja METSO-ohjelmakelpoisena alueena. Alueella esiintyy lisäksi rauhoitettu kasvilaji. Selvitykset ja niiden tulokset on kuvattu tarkemmin YVA-selostuksessa ja liiteraporteissa Osa-alue A on suurimmaksi osaksi moreeniselänteillä esiintyvää mäntyvaltaista kuivahkoa kangasmetsää. Kangasmetsäselänteiden välissä sijaitsevat suoalueet ovat lähinnä ojitettua rämettä. Alueen luoteisosassa sijaitsee Toholammin ja Kaustisen väliseen tiehen rajoittuva ojittamaton osa Matkanevasta. Matkaneva on ojitusten ympäröimä pääosin rahkoittunutta puoli-avointa sekä puustoista rämettä. Osa-alueen A metsät ovat metsätalouskäytössä ja ne painottuvat pääosin ikäluokkaan 41–60 vuotta. Yli sata vuotta vanhoja metsäkuvioita esiintyy alueella hyvin vähän. Osa-alue A rajoittuu etelässä laajaan Loukkuunnevan ojittamattomaan avosuohon, jolle tehtiin tarkempi kartoitus (ks. jäljempänä). Osa-alue sijoittuu suurimmaksi osaksi Loukkuunojan valuma-alueeseen; sen pohjoisosa on Ronkaisenpuron valuma-alueella. Osa-alue C koostuu Isonevan laajahkosta turvetuotantoalueesta, ojitetuista rämesoista ja turvekankaista, kolmesta ojittamattomasta suo-osasta sekä pääosin kuivahkoa kangasmetsää kasvavista moreeniselänteistä. 16 KAAVASELOSTUS Alueen metsät ovat metsätalouskäytössä ja niiden ikärakenne on vaihteleva. Alueen koillisosassa Isonnevankankaalla (lisäalue) sijaitsee kaksi hakkuista säästettyä metsikköä, jota ovat lehtomaista kangasta sekä lehtokorpea. Isonevan turvetuotantoalueen pohjoispuolella on ojittamaton vetinen aapasuoalue. Osa-alue C rajoittuu etelässä Toristojannevan luonnontilaisen kaltaiseen pohjoisosaan. Toristojannevalle tehtiin tarkempi kasvillisuusselvitys. Osa-alue C sijoittuu Loukkuunojan sekä Toristojanpuron valuma-alueisiin. Osa-alueen E pohjoisosa on suurimmaksi osaksi kuivahkoa sekä paikoin kuivaa mäntyvaltaista kangasmetsää (Soidinkangas, Haukkakangas, Huhanharju). Alueen eteläosassa on lähinnä ojitettua rämesuoaluetta, joiden välissä on kangasmetsäselänteitä. Metsät ovat metsätalouskäytössä ja pääosin varttuneita (61–80 vuotta), mutta taimikot sekä uudistuskypsät metsät ovat myös yleisiä. Osa-alueen kaakkoisnurkassa sijaitsee ojittamaton Hietapakannevan avosuo. Osa-alue E sijoittuu Purontaan, Toristojanpuron sekä Härkäojan valuma-alueisiin. Osa-alue F koostuu lähinnä Vellikankaan ja Raikonharjuun kuuluvista kangasmetsäselänteistä sekä niiden väliin sijoittuvista soistumista. Kangasmetsät ovat tyypiltään pääosin kuusi- tai mäntyvaltaisia tuoreita kangasmetsiä sekä kuivahkoja mäntykankaita. Alueen soistumat ovat ojitettuja ja luontotyypeiltään rämemuuttumia sekä turvekankaita. Alueen metsät ovat metsätalouskäytössä ja painottuvat suurimmaksi osaksi varttuviin tai uudistuskypsiin ikäluokkiin. Alueen vanhimmat metsäkuviot ovat yli 130 vuoden ikäisiä. Osa-alue F sijaitsee Härkäojan ja Ullavanjärven valuma-alueella. Arvokkaat luontokohteet suunnittelualueella ja niiden läheisyydessä Alueen yleistä talousmetsää vanhemmat metsäkuviot Osa-alue C:n koillisosassa sijaitsevalla Isonnevankankaalla on hakkuuaukko, jossa on kaksi hakkuilta säästettyä metsikköä (noin 0,2 ja 0,1 ha). Metsiköt ovat luontotyypeiltään lehtomaista kangasta (silmälläpidettävä, NT) sekä lehtokorpea (vaarantunut, VU). Puusto on lehtipuuvoittoista; harmaaleppää, hieskoivua ja haapaa. Lisäksi esiintyy kuusta. Muita metsiköiden kasvilajeja ovat virpapaju, kataja, kultapiisku, pallosara, metsämaitikka, lillukka, korpikarhunsammal ja korpirahkasammal. Itäisessä metsikössä kasvaa lisäksi rauhoitettua valkolehdokkia (Plantathera bifolia). Metsiköissä esiintyy kohtalaisesti lahopuuta. Molemmat metsiköt kuuluvat metsälain 10§ piiriin ja ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta paikallisesti arvokkaita kohteita. Osa-alueella F, Vellikankaan ja Raikonharjun väliin sijoittuva kuusivaltainen sekametsä on paikallisella tasolla luonnon monimuotoisuudelle arvokas kohde. Metsä on suurimmaksi osaksi mustikkatyypin (MT) tuoretta kangasmetsää. Kuusen lisäksi esiintyy sekapuuna haapaa, hieskoivua ja rauduskoivua. Luonnontilaisen kaltaiset tuoreet kankaat on luokiteltu silmälläpidettäviksi (NT). Alueella kasvaa lisäksi havaittu rauhoitettua valkolehdokkia (Plantathera bifolia). Valkolehdokista on myös maininta Hatikassa. Vuonna 1970 tehty epätarkka havaintotieto sijoittuu Raikonharjun alueelle. Soistuneilla paikoilla esiintyy kangaskorven (KgK) kasvillisuutta. Kenttäkerrosta leimaa metsäkorte. Muita yleisiä lajeja ovat metsäimarre, oravanmarja sekä sammaleista korpirahkasammal. Suunnittelualueen kaltaiset kangaskorvet on luokiteltu vaarantuneiksi (VU). Kohteen puuston ikärakenne painottuu lähinnä ikäluokkiin 101–120 v sekä 121–140 vuotta. Kyseessä on pitkään hoitamatta ollut talousmetsä, johon on muodostumassa lahopuuta. Paikoin lahopuuta on jo kohtalaisesti, myös järeitä maapuita esiintyy. Metsässä on monin paikoin monikerroksellinen rakenne. Metsäaluetta voidaankin pitää METSO – ohjelmakelpoisena metsäalueena (II luokka). Suunnittelualueelle sekä sen läheisyyteen sijoittuvat luonnontilaisen kaltaiset suot ovat: Osa-alue A: Matkaneva, Loukkuunneva Osa-alue C: Loukkuunneva, Tervapirkonneva, Isonevan pohjoisosan ojittamaton osa, Toristojannevan pohjoisosa Osa-alue E: Hietapakanneva Osa-alue F: Raikoneva Matkanevan eteläosa on reunaojitusten ympäröimä ojittamaton suoalue, joka rajoittuu luoteessa Toholammin ja Kaustisen väliselle maantielle. Suoalueen eteläosa on reunoiltaan rahkoittunut17 KAAVASELOSTUS ta välipintaista keskiboreaalista aapasuota (erittäin uhanalainen, EN). Suon keskiosassa on rimpinen juotti. Matkanevan keskiosa on lähinnä vähäpuustoista rahkarämettä ja sen pohjoisosalla on keidasrämeen piirteitä. Matkaneva on luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokas kohde ja myös Kemera -kohde. Loukkuunneva on luonnontilaisen kaltaista rimpistä (vaarantunut, VU) ja välipintaista (erittäin uhanalainen, EN) keskiboreaalista aapasuota. Selvitysalue rajoittuu koillisessa ja lännessä ojitusalueisiin. Alueen itäpuolella on turvetuotantoalue. Suo jatkuu etelä-kaakossa luonnontilaisen kaltaisena avosuona. Loukkuunneva on reunoiltaan rahkoittunut. Keskustaa kohti tultaessa suon kasvillisuus vaihettuu oligotrofiseksi lyhytkorsinevaksi (OlLkN). Suon keskiosa on luonnontilaisen kaltaista rimpinevaa (RiN), jossa on suon pohjoisosassa melko laajoja avovetisiä allikoita. Loukkuunnevan länsi- ja pohjoisosa on luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokas kohde ja myös Kemera -kohde. Tervapirkonnevan selvitysalue on suoyhdistymätyypiltään rimpistä (vaarantunut, VU) ja välipintaista (erittäin uhanalainen, EN) keskiboreaalista aapasuota. Alueen yleisin suotyyppi on luonnontilaisen kaltainen rahkoittunut oligotrofinen lyhytkorsineva (OlLkN). Oligotrofista Spagnumrimpinevaa (OlSphRiN) ja oligotrofista suursaranevaa (OlSN) esiintyy pienemmällä peittävyydellä. Tervapirkonnevan keskiosaan sijoittuu Iso Tervapirkko -niminen suolampi. Suon luoteisosa rajoittuu Iso Hongistonjärveen. Suoalueen läpi sekä suon reunoja pitkin kulkee muutama oja, jotka ovat jossain määrin kuivattaneet niiden läheisyydessä olevia suoalueita. Isoneva on suurimmaksi osaksi turvetuotantoaluetta. Turvetuotantoalueen luoteispuolella on jäljellä noin 26 ha kokoinen rimpinen avosuoalue (RiN). Avosuoalueen ympäri sekä sen läpi on kaivettu ojia. Suon läheisyydessä sijaitseva osa turvetuotantoalueesta sekä suurin osa selvitysalueen ojista on melko uusia, joten niiden kuivattava vaikutus ei kartoitushetkellä ollut vielä havaittavissa kasvillisuudessa. Suo on pääosin rimpistä keskiboreaalista aapasuota (vaarantunut, VU), jossa on avovetisiä allikoita. Lisäksi alueella esiintyy oligotrofista kalvakkanevaa (OlKaN). Ojien kuivattava vaikutus ei ole vielä huomattavissa suon keskiosan allikoissa. Alueen reuna-alueiden rimpipinnoissa on kuitenkin havaittavissa kuivumisen merkkejä kuten vähävetisyys ja turpeen tiivistyminen. Toristojannevan pohjoisosan selvitysalue käsittää Härkkilä -nimisen suolammen ympäristön ja sen eteläpuolella sijaitsevan suoalueen. Selvitysalue on suurimmaksi osaksi reunaojitusten ympäröimää luonnontilaisen kaltaista suota. Alueen lounaiskulmassa suon luontotyypit vaihettuvat luontaisesti reunalla kivennäismaaselänteen metsäkasvillisuustyyppeihin. Toristojannevan pohjoisosan lammen ympäristö on suoyhdistymätyypiltään välipintaista (erittäin uhanalainen, EN) ja rimpistä (vaarantunut, VU) keskiboreaalista aapasuota. Alueella tavataan minerotrofisia suotyyppejä. Etelämpänä suo on karumpi ja sillä on kehittyvän keidassuon piirteitä. Toristojanneva on maakunnallisesti arvokas suo (maakuntakaavan luo-suo) sekä MAALI-kohde. Raikonevan kaakkoisosa on luonnontilaista rimpistä (vaarantunut, VU) ja välipintaista (erittäin uhanalainen, EN) keskiboreaalista aapasuota. Suon luontotyypit vaihettuvat suurimmaksi osaksi luonnollisesti suota ympäröiviin kivennäismaaselänteillä esiintyviin metsäluontotyyppeihin. Kartoitetun alueen lounaisosassa esiintyy luonnontilaisen kaltaista sararämettä (SR). Alueen pohjoisosaa leimaa vetinen rimpineva-alue (RiN), joilla on melko laajoja ja syviä avovetisiä allikoita. Ravinteisuustaso on kartoitetun alueen pohjoisessa lähinnä mesotrofinen, etelämpänä oligotrofinen. Rimpineva-alueella ja sen tuntumassa havaittiin suojelullisesti arvokkaista kasvilajeista ruskopiirtoheinää (valtakunnallisesti silmälläpidettävä, NT ja alueellisesti uhanalainen, RT), rimpivihvilää (RT) ja vaaleasaraa (RT, Suomen kansainvälinen vastuulaji, VA). Raikoneva on maakunnallisesti arvokas suo (maakuntakaavan luo-suo) sekä MAALI-kohde. Valtio on hankkinut Raikonevan eteläosan suojelutarkoitukseen. Kyseessä saattaa olla soidensuojeluohjelman täydennyskohde tai mahdollisesti tuleva METSO-ohjelmakohde. 18 KAAVASELOSTUS Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät elinympäristöt Lailla suojellut luontotyypit ja elinympäristöt: Tervapirkonnevan kartoitetun alueen kaakkoisosassa esiintyvä luonnontilaisen kaltainen rahkaräme (Kuva) sekä Raikonevan lounaisosassa esiintyvä sararäme kuuluvat metsälain 10§:n tarkoittamiin erityisen tärkeisiin elinympäristöihin vähäpuustoiset suot. Isonnevankankaan hakkuuaukon keskelle sijoittuu kaksi hakkuilta säästettyä metsikköä, jotka sisältyvät metsälain erityisen tärkeisiin elinympäristöihin rehevät lehtolaikut sekä lehtokorvet. Suunnittelualueella sekä sen lähiympäristössä sijaitsevat METSO-ohjelman kohteet: Suurin osa han-kealuekokonaisuuden metsistä on melko tehokkaassa metsätalouskäytössä eikä niissä havaittu erityisiä luontoarvoja. Osa-alueella E sijaitsevalla Huhanharjun metsäkuviolla esiintyy karukkokangasta, jolla kasvaa yli 120 vuotta vanhoja mäntyjä. Metsäkuvio saattaa täyttää METSO-ohjelman mukaiset kriteerit (muut monimuotoisuudelle merkittävät kallio- ja louhikkometsät, luokka 2). Osa-alueella F sijaitsevaa, Vellikankaan ja Raikonharjun väliin sijoittuvaa kuusivaltaista sekametsää voidaan pitää METSO – ohjelmakelpoisena metsäalueena (II luokka). Se on tuoretta, varttunutta sekä yli 120 vuotta vanhaa kangasmetsää, johon on syntymässä lahopuuta. Paikoin esiintyy runsaasti lahopuuta (mm. järeitä maapuita). Alueella on kookkaita yksittäisiä vanhoja haapoja ja haaparyhmiä. Metsäalue sijaitsee Valtion hankkiman Raikonevan eteläosan läheisyydessä (Raikoneva on myös maakunnallisesti arvokas suo/luo ja MAALI kohde). Lisäksi metsäalue on luontodirektiivin liitteen IV lajin (iito-oravan) elinympäristö. Muut suojelullisesti arvokkaat kohteet: osa-alueella A sijaitsevan Matkanevan etelä-reunalla on metsäsaareke, joka on mainittu metsätaloussuunnitelmassa kuviotiedoissa (MHY 2013) muuksi arvokkaaksi elinympäristöksi. Metsäsaareke sijoittuu suon reuna-ojan läheisyyteen, jossa suo on todennäköisesti ojan kuivattamisvaikutuksista johtuen muuttunut. Ojan läheisyydestä johtuen metsäsaareke ei täytä Metsälain 10§ kriteeriä (pienet kangasmetsäsaarekkeet ojittamattomilla soilla), mutta sillä voi olla suojelullista arvoa paikallisella tasolla. Luontoselvityksen (Ramboll Finland Oy 2013) aikana havaitulla osa-alueen C Isonevan turvetuo-tantoalueen pohjoispuolella sijaitsevalla kankaalla erikoisen näköisellä männyllä (Kuva) on paikallista arvoa luonnon monimuotoisuuden kannalta. Osa-alueen E eteläosassa sijaitseva Hietapakanneva on merkitty metsätaloussuunnitelmaan (MHY 2013) muuksi arvokkaaksi elinympäristöksi (vähäpuustoinen suo). Suoalue on luonnon monimuo-toisuuden kannalta arvokas kohde ja Kemera -kohde. Luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita Kemera-kohteita tuulipuiston läheisyydessä sijaitsee Matkanevalla, Loukkuunnevalla, Hongistonnevalla, Kuikkalamminnevalla ja Hietapakannevalla. 19 KAAVASELOSTUS Kuva 11. Suojelullisista syistä huomioon otettavien luontokohteiden sijainnit. Keskimmäisen osa-alueen C huoltotieverkosto on muuttunut vähäisiltä osin, mutta muutoksissa on huomioitu merkityt arvokkaat luontokohteet. Päivitetty tieverkosto on esitetty kuvassa 18. 2.1.5 Linnusto ja muu eläimistö 2.1.5.1 Linnusto Selvitysten tarkemmat menetelmät ja tulokset on esitetty YVA-selostuksessa ja liiteraporteissa. Pesimälinnusto Maastoselvityksissä tehtyjen havaintojen ja tausta-aineistojen perusteella Länsi Toholammin alueella on havaittu pesimäaikana 36 suojelullisesti merkittävää lajia, joista 30 tulkitaan suunnittelualueella tai sen läheisyydessä pesiviksi. Hankkeen kannalta merkittävimpiä lajeja ovat lähialueiden soiden pesimälinnusto sekä alueen petolinnusto. Suojelullisesti merkittävää metsälajistoa alueella havaittiin melko vähän. YVA-selostuksen mukaisilla voimalapaikoilla, kuten selvitysalueen muillakin metsämailla, pesimälinnusto koostuu pitkälti yleisistä metsälajeista. Voimalapaikoilla pesiviin huomionarvoisiin lajeihin kuuluivat leppälintu, pikkusieppo, sirittäjä ja järripeippo. Lisäksi voimalapaikoilla havaittiin teeriä ja metsokukkoja. Metson soidinkartoituksissa löydettiin yksi soidinalue, eteläiseltä osa-alueelta F. Metsälinnuston kannalta huomionarvoisiin alueisiin lu20 KAAVASELOSTUS keutuu Raikoharjun eteläpuolinen metsäalue, jonka alueella havaittiin useampia suojelullisesti huomioitavia lajeja. Suunnittelualueen läheisten ojittamattomien nevojen pesimälajeihin kuuluvat useimmat KeskiPohjanmaan alueella esiintyvät suolajit, lukuun ottamatta vaateliaimpia rimpisoiden ja laajojen aapasoiden lajeja (mm. metsähanhi, muuttohaukka, jänkäkurppa). Suojelullisesti huomioitavista päiväpetolinnuista suunnittelualueella tai niiden läheisyydessä pesivät mehiläishaukka, sääksi, sinisuohaukka ja ampuhaukka. Muita alueella pesiviä päiväpetolintuja ovat kana- ja varpushaukka ja tuulihaukka. Pöllölajeista suunnittelualueella ja sen läheisyydestä esiintyvät ainakin viirupöllö, helmipöllö ja suopöllö. Selvitysalueen ruokailuvieraiksi ja epäsäännöllisesti tavattavaan, valtakunnallisesti uhanalaiseen lajistoon kuuluvat erittäin uhanalaiseksi luokiteltu niittysuohaukka sekä e.m. vaarantuneiksi luokitellut, erityisesti suojeltavat maakotka ja muuttohaukka. Lisäksi alueella tavataan ruokailuvieraana lintudirektiivin liitteen I lajeihin kuuluvaa ruskosuohaukkaa. Valtakunnallisesti uhanalaisista lajeista pesimälintuselvityksissä havaittiin em. erittäin uhanalaiseksi luokiteltu (EN) niittysuohaukka, vaarantuneeksi (VU) luokitellut jouhisorsa, sinisuohaukka, keltavästäräkki, kivitasku, mehiläishaukka, muuttohaukka ja maakotka, joista maakotka ja muuttohaukka pesivät varmuudella ja mehiläishaukka ja sinisuohaukka todennäköisesti suunnittelualueen ulkopuolella. Silmälläpidettäviä lajeja selvityksissä löytyi kymmenen. Silmälläpidettävien lajien kantoja ei Suomessa määritellä vielä valtakunnallisesti uhanalaisiksi, mutta niiden kannankehitystä pyritään seuraamaan tehostetusti niiden havaitun taantumisen seurauksena. Valtakunnallisesti elinvoimaiset (LC) tai silmälläpidettävät lajit (NT) voidaan lisäksi määritellä jossain maan osassa alueellisesti uhanalaisiin lajeihin, mikäli riski niiden häviämiselle on tällä alueella ilmeinen. Selvitysalueella pesivistä lajeista riekko, metso, liro, pikkusieppo ja järripeippo luokitellaan Pohjanmaan keskiboreaalisella vyöhykkeellä (vyöhyke 3a) alueellisesti uhanalaisiin lajeihin (RT). EU:n lintudirektiivin liitteen I mukaisia lajeja, jotka ovat yhteisön alueella erityisen suojelun kohteena, esiintyy suunnittelualueella tai sen läheisyydessä pesivinä 16 (yhteensä 21 lajista havaintoja). Vastaavasti Suomen kansainvälisistä vastuulajeista on alueelta havaintoja 13 eri lajista, joista ainoastaan yksi esiintyy selvästi suunnittelualueen ulkopuolella. Vastuulajien kohdalla Suomen kannan osuus on vähintään 15 % Euroopan kannasta. Muuttolinnusto Selvitysalue sijoittuu Perämeren rannikkoa seuraavan muuttoreitin itäpuolelle. Rannikon läheisyydessä ns. pullonkaula-alueilla useimpien lajien muuttovirrat ovat moninkertaisesti tai jopa monikymmenkertaisesti tiheämpiä kuin selvitysalueella. Monista lajeista poiketen kurkien syksyinen päämuuttoreitti sijoittuu sisämaahan. Päämuuttoreitti sijoittuu suunnittelualueen itäpuolelle, mutta tietyissä tuulioloissa runsasta muuttoa voi esiintyä myös suunnittelualueella, kuten syksyllä 2013. Lisäksi suunnittelualueen lähiympäristöllä on alueellista merkitystä kurkien syysaikaisena lepäily- ja ruokailualueena (kuva 12). Muiden lajien kohdalla vastaava merkitystä ei todettu. Arvokkaat linnustoalueet Valtakunnallisesti arvokkaiksi luokitelluista lintualueista (FINIBA) (Leivo ym. 2002) lähimmäksi sijoittuu suunnittelualueen luoteispuolella sijaitseva Kälviän-Toholammin rajaseudun suot (Toholampi, Kannus, Kokkola) ja eteläpuolella sijaitseva Kotkanneva (Kälviä). Kälviän-Toholammin rajaseudun soiden FINIBA-alueen pinta-ala on 6366 hehtaaria ja se on suurelta osin suojeltu. FINIBA-kohteet on valittu tiettyjen lajitason kriteerirajojen perusteella, jotka Kälviän-Toholammin rajaseudun soiden kohdalla ylittyvät pikkukuovin (30-70 paria) ja valkoviklon (21-50 paria) pesimäkantojen kohdalla. Suunnittelualueesta etelään lähimmillään 4,5 km sijaitseva Kotkannevalla (3344 ha) valtakunnallisesti arvokkaan linnustokohteet kriteerit täyttyvät pikkukuovin pesimäkannan kohdalla (11-50 paria). FINIBA-alueista Kälviän-Toholammin rajaseudun soiden lähialueet kuuluvat valtaosin Ritaneva-Vipusalonneva-Märsynnevan (FI1000014) Natura-alueeseen ja Kotkanneva puolestaan Kotkannevan ja Pikku-Koppelon metsien (FI100034) Natura-alueisiin. 21 KAAVASELOSTUS MAALI-alueet ovat maakunnallisella tasolla arvokkaiksi todettuja lintujen pesimä- tai kerääntymisalueita. Keski-Pohjanmaan lintutieteellisen yhdistyksen alueella MAALI-alueiden valintaprosessi on kesken. Alustavasti (Keski-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys) suunnittelualueen läheisyydessä (<10 km) sijaitsee kuusi MAALI-aluetta, joista noin kolmen kilometrin säteellä suunnittelualueesta sijaitsevat Raikoneva, Salmineva-Höyläsalonneva, Kopsanneva ja Iso Rimpineva. Kauempana sijaitsevia MAALI-alueita ovat Eteläneva ja Hanhilahti. Lisäksi edellisessä kappaleessa käsitellyt FINIBA-aluerajaukset sisältävät MAALI-alueita. Kaikki kohteet ovat Hanhilahtea lukuun ottamatta suokohteita. MAALI-kohteiden valintaperusteina ovat pesivä suolajisto. Tässä selvityksessä Maali-kriteerit (KPLY) todettiin täyttyvän lisäksi Isonevalla ja Raikoharjun metsäkohteella. Kuva 12. Vasemmalla FINIBA- ja Natura-alueiden sijoittuminen Länsi-Toholammin suunnittelualueen läheisyydessä. Oikealla MAALI-kohteiden kriteerit täyttävät alueet ja kurkien kerääntymisalue. 2.1.5.2 Lepakot Suunnittelualueen elinympäristöt on kuvattu kasvillisuusarvioinnin yhteydessä ja ne ilmentävät pää-sääntöisesti tavanomaista talousmetsäluontoa, joka ei poikkea ympäröivästä alueesta. Kuvassa 13 on esitetty passiivisten seurantalaitteiden (vihreät neliöt) tekemät lepakkohavaintojen määrät mustin numeroin ja aktiivikierrosten lepakkohavainnot violetin värisin palloin. Lepakkokartoituk-sessa havaittiin kahta eri lepakkolajia, pohjanlepakko ja siippalaji. Lepakkohavaintoja kertyi sel-vityksessä vähän, laajahkosta tutkimuksesta huolimatta. Lepakkohavainnot liittyivät pääosin tiestön vaikutukseen ja toisaalta kosteikkojen läheisyyteen. Osa havainnoista edustaa mahdollisesti reunavyöhykkeellä tapahtunutta liikettä saalistusalueelle tai levähdysalueelle kasvillisuusvyöhykkeen reunaa tai tieuraa pitkin. Suurin osa lepakkohavainnoista liittyy liikkuneisiin, todennäköisesti matkallansa saalistaneisiin pohjanlepakoihin. Lisääntymis- ja levähdysalueita ei lepakkokartoituksessa havaittu. Varttuneissa metsissä saattaa kuitenkin esiintyä lepakoiden käyttämiä koloja, joita selvityksessä ei havaittu. Lepakoiden havaintomäärät Länsi-Toholammin suunnittelualuiella olivat vähäisiä. Uhanalaisista lepakkolajeista ei tehty havaintoja. Lepakkomuuttoa ei olemassa olevan tiedon perusteella tapahdu 22 KAAVASELOSTUS suunnittelualueen kautta. Selvitysten tarkemmat menetelmät ja tulokset on esitetty YVAselostuksessa ja liiteraporteissa. Kuva 13. Passiivisten lepakkodetektorien sijoittelu suunnittelualueella, laitteiden tallentamien havaintojen määrät sekä aktiivikartoituksen lepakkohavainnot. 2.1.5.3 Liito-orava Suunnittelualuekokonaisuus on suurimmaksi osaksi voimakkaassa metsätalouskäytössä olevaa kangasmetsää sekä ojitettua puustoista suota. Suurin osa osa-alueista A, C ja E on eri-ikäistä mäntyvaltaista metsää, joka ei täytä liito-oravan elinympäristövaatimuksia. Laji elää varttuneissa, kuusivaltaisissa metsissä, joissa kasvaa sekapuustona lehtipuita, haapaa, koivua ja leppää. Haapa on tärkeä puu pesä- ja ravintopuuna (Hanski 2006). Osa-alueelle F Vellikankaan ja Raikonharjun Jyrkänkallion väliin sijoittuu yli 100 vuoden ikäistä kuusi-lehtipuu-sekametsää, joka tunnistettiin liito-oravan elinympäristöksi. Kyseisellä metsäalueella esiintyy mm. koloisia haapoja, jotka voivat toimia lajille sekä ravinto- että pesäpuina. Kyseisen alueen luoteisosassa sijaitsevassa rinnekuusikossa havaittiin yhden puun juurella liitooravan papanoita. Liito-oravan potentiaaliseksi elinpiiriksi arvioitu metsäalue on pinta-alaltaan noin 14 ha. Osa-alueella F esiintyy lisäksi varttunutta ja uudistuskypsää kuusi-mänty-koivu sekametsää, joka ei välttämättä vielä täytä liito-oravan vaatimuksia pesimäympäristölle (esim. sopivien pesimäpuiden olemassaoloa ajatellen), mutta se voi toimia ruokailualueena sekä ekologisena käytävänä. Osa-alueella F on lisäksi hakkuu-aukkoja, joille on jätetty järeitä koloisia haapoja. Kyse voi olla aikaisemmasta liito-oravan pesimäympäristöstä, joka on hakkuutoimenpiteiden jälkeen hylätty. Vähemmän tyypillisiä, mutta kuitenkin mahdollisia liito-oravan elinalueita ovat osa-alueella E Soidinkankaalla mäntyvaltaisen metsän lomassa esiintyvät kuviot 65–100 vanhaa kuusi-mänty-koivu sekametsää, jossa kasvaa paikoin haapaakin. Osa-alueen F ulkopuolella, Raikonharjun pohjoisosassa esiintyy yli 60 vuotta sekä yli 90 vuotta vanhoja kuusivaltaisia metsäkuvioita. Kuusen seassa kasvaa koivua. Selvitysten tarkemmat menetelmät ja tulokset on esitetty YVA-selostuksessa ja liiteraporteissa. 23 KAAVASELOSTUS Kuva 14. Liito-oravan elinpiiri (rajattu oranssilla) suunnitellun tuulivoimapuiston osa-alueella F sekä lähimpien suunniteltujen tuulivoimaloiden ja rakennettavien huoltoteiden sijainnit. 2.1.5.4 Viitasammakko Länsi-Toholammin suunnittelualueen kangasmetsät ovat pääosin tavanomaista talousmetsää ja alueen suot suurimmaksi osaksi ojitettuja ja puustoisia. Ojittamattomia soita sijoittuu osa-alueen A luoteisosaan (Matkaneva), osa-alueelle C (Isonevan rimpinen osa ja turvetuotantoalue, Toristojannevan koillisnurkka sekä ojitusten ympäröimä avosuo alueen lounaisosassa) sekä osa-alueen E kaakkoisnurkkaan (Hietapakanneva). Viitasammakon elinympäristövaatimusten perusteella arvioidaan osa-alueella C sijaitsevan Isonevan sekä Pieni Tervapirkko -lammen olevan mahdollisia viitasammakon esiintymispaikkoja. Muita potentiaalisia viitasammakon elinympäristöjä ovat suunnittelualueen ulkopuolella sijaitsevat kohteet; Loukkuunnevan pohjoisosa (rimpineva ja allikot), suolampi Iso Tervapirkko, suolampi Härkkilä sekä Raikonevan rimpineva ja vetiset allikot. Matkanevan, osa-alueen C lounaisosaan sijoittuvan suon sekä Hietapakannevan ei arvioida olevan tarpeeksi vetisiä soveltuakseen viitasammakon elinympäristöksi. Elinympäristöt on tarkemmin kuvattu kasvillisuusselvityksen YVA-liiteraportissa. Linnustoselvityksen maastotöiden sekä muiden maastoselvitysten aikana ei havaittu viitasammakkoa. 2.1.5.5 Uhanalaiset lajit Uhanalaisten eliölajien tilanne on tarkastettu Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämästä Eliölajittietojärjestelmästä (poiminta Eliölajit-tietokannasta 7.10.2013). Suunnittelualueelta tai voimajohtolinjalta ei löytynyt havaintoja uhanalaisista eliölajeista. 2.1.5.6 Muu eläimistö Suurpedot Luontodirektiivin liitteen IV (a) suurpedoista suunnittelualueella ja niiden lähiympäristöissä esiintyvät varmuudella kaikki neljä lajia, ahma, karhu, susi ja ilves. Ahma on arvioitu uhanalaisluokituksessa äärimmäisen uhanalaiseksi (CR), susi erittäin uhanalaiseksi (EN) ja karhu sekä ilves vaarantuneiksi (VU) (Rassi ym. 2010). Suurpedot suosivat ensisijaisesti rauhallisia ja asumattomia erämaita ja niiden reviirit ja elinpiirit ovat laajoja jopa useiden satojen neliökilometrien laajuisia, käsittäen erämaa-alueita, talousmetsäalueita ja osin viljelyalueitakin. RKTL:n Tassuaineiston mukaan suunnittelualueilta ja niiden läheisyydestä on havaintoja suurepedoista useilta vuosilta. Karhun, ahman, suden ja ilveksenkin esiintyminen on osittain riippuvaista myös peurojen ja 24 KAAVASELOSTUS hirvien liikkeistä. Havainnot keskittyvät luonnollisesti sinne missä seurantaa tehdään, siten aineistosta ei voida suoraan päätellä alueen merkittävyyttä lajien kannalta. Suomenselän suojelualueet ja niiden väliset laajat asumattomat metsäalueet ovat kuitenkin suurpetojen kannalta merkittäviä erämaa-alueita. Suurpetojen reviirit ovat laajoja. Esimerkiksi Suomessa keskimääräinen vuotuinen reviirin koko susilaumalla on noin 700–900 neliökilometriä (Metsähallitus 2009) ja ahmauroksilla jopa 2000 neliökilometriä (Järvenpää ja Nordberg 2011). Joten vaikka selvitysalue ei olisi reviirien ydinaluetta, tuulivoima-alue voi olla osa laajasta reviiristä. Mahdollisten reviirien lisäksi alueen läpi kulkee satunnaisesti myös vaeltavia yksilöitä. Metsäpeura Metsäpeuroja on siirretty Itä-Suomesta Perhon Salamajärven kansallispuistoon vuonna 1980. Siirron tavoitteena oli kannan palauttaminen Suomenselälle. Nykyisin pääosa (lähes 900 yksilöä) Suomenselän metsäpeuroista keskittyy talvisin Lappajärven pohjois- ja koillispuolelle Evijärvi– Kaustinen–Veteli–Räyrinki–Sääksjärvi–Vimpeli väliselle alueelle. Lisäksi peuroja tavattiin myös Vimpeli–Alajärvi-alueilta ja kaukaisimmat peurahavainnot saatiin Soini–Karstula väliltä. Edellisessä laskennassa vuonna 2011 talvilaitumet sijaitsivat pääasiassa Vimpeli–Alajärvi seudulla Iiruunjärven ympärillä (RKTL 2013). Metsäpeura on riippuvainen soista, mutta sen lisäksi hirvieläimistä riippuvaisin myös vanhoista metsistä. Eri-ikäisiä jäkälälajeja ja naava- ja luppolajeja löytyy eniten vanhoista metsistä. Maastoselvitysten perusteella suunnittelualueella ei esiinny merkittäviä jäkäläkankaita. Näistä syistä suunnittelualueen talousmetsät eivät ehkä ole metsäpeuran kannalta houkuttelevia. Metsäpeura vaatii talviselta elinympäristöltään kuitenkin myös avoimuutta, kuten järvenselkiä ja suoalueita lepopaikoiksi (Nummi ja Väänänen, 2000). Siten lähimmät ensisijaiset metsäpeurojen elinympäristöt sijaitsevat suunnittelualueen eteläpuolisilla suoalueilla ja niiden välisillä metsäsaarekkeilla. Suunnittelualueet sijoittuvat metsäpeurojen elinalueelle, mutta suunnittelualueella ei ole sijainnut metsäpeurojen talvilaitumia tarkasteluvuosina 1980-2013. Satelliittiseurannan perusteella suunnittelualueet, eivätkä myöskään sen lähimmät suoalueet kuulu metsäpeurojen vasonta-alueisiin. Lähimmät yksittäiset kesäaikaiset paikannukset metsäpeuravaatimista on tehty noin 1,5 kilometrin etäisyydeltä lähimmistä tuulivoimaloista ja lähimpään merkittävään vasonta-alueeseen kertyy matkaa noin 5 kilometriä. Hirvi Suunnittelualueen ja sen lähiympäristön eläimistö on Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan metsäalueiden tyypillistä lajistoa. Hirviä esiintyy yleisesti ja niille riittää elintilaa ja syötävää, sillä ne eivät ole kovin nirsoja ruoan suhteen. Alueen merkityksestä hirvieläimille ja pienriistalle on kuvattu vaikutuksia metsästykseen käsittelevässä kappaleessa sosiaalisten vaikutusten arvioinnin yhteydessä luvussa 10.3. Suunnittelualueen metsästysseurojen (Järvisalon metsästysseura, Toholammin metsästysseura ja Kälviän Hirsimetsän yhteismetsä) jäsenten mukaan viime vuosina alueelle on myönnetty keskimäärin n. 2 hirvenkaatolupaa tuhatta hehtaaria kohti. Tiheimpien hirvialueiden on Toholammilla todettu keskittyneen parin viime vuoden aikana kylien peltoaukeiden laitamille. Metsästäjät olettavat tämän olevan seurausta susien ja muiden petojen liikkumisesta syrjäisemmillä alueilla. Hirvet liikkuvat Toholammin seudulla pääsääntöisesti joen suuntaisesti (kesä/talvilaidun muutto). Sievin puolen hirvet liikkuvat Sievin ja Sykäräisten välisellä alueella. Suunnittelualueella ja Lestijoen länsipuolella hirviä on tällä hetkellä vähemmän. Hirvet liikkuvat harvemmin joen yli. Saukko Saukolle suunnittelualuetta halkovat ojat eivät ole riittävän suuria säännölliseen esiintymiseen. Saukkoa esiintyy varmuudella Lestijoella ja on mahdollista, että saukkoa esiintyy ainakin satunnaisesti myös suunnittelualueen läheisillä järvillä. 25 KAAVASELOSTUS 2.1.6 Natura-alueet ja muut suojelualueet Länsi-Toholammin suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä ei ole suojelualueita. Suunnittelualueesta 10 km säteellä sijaitsee viisi Natura-aluetta. Ne ovat Kotkannevan (FI1000034, SCI), Kivinevan (FI1001004, SCI), Ritaneva-Vipusalonneva-Märsynnevan (FI1000014, SPA/SCI), Lestijoen (FI1000057, SCI) ja Lestijoen yläjuoksun ja Paukanevan (FI1001005, SCI) Natura-alueet. Lä-himmäksi sijoittuvat Kotkannevan (FI1000034, SCI) ja Ritaneva-Vipusalonneva-Märsynnevan Natura-alueet (FI1000014, SPA/SCI), jotka kumpikin sijaitsevat noin neljän kilometrin etäisyydellä suunnittelualueen rajasta. Lintualueista valtakunnalliset tärkeät (Finiba-alueet) tai maakunnallisesti tärkeät (MAALI-alueet) eivät ole varsinaisia suojelualuerajauksia. Finiba-alueista LänsiToholammin lähialueelle sijoittuu Kälviän-Toholammin rajaseudun suot (Leivo ym. 2002), joka on osin päällekkäinen Natura-alueiden kanssa. Keski-Pohjanmaan lintutieteellisen yhdistyksen mukaan suunnittelualueen läheisyydessä on MAALI-kohteita. Natura-alueet ja muut suojelualueet on kuvattu tarkemmin YVA-selostuksessa ja Länsi-Toholammin tuulipuiston Natura-arvioinnissa. Kuva 15. Länsi-Toholammin tuulipuistohankkeen läheisyyteen sijoittuvat Natura-alueet ja muut suojelualueet sekä Finiba-alueet. 2.1.7 Maisema ja kulttuuriympäristö Länsi-Toholammin tuulipuiston suunnittelualue sijoittuu maisemallisessa kuntajaossa Pohjanmaahan ja siinä tarkemmin Keski-Pohjanmaan jokiseutuun ja rannikkoon. Tyypillistä alueelle ovat kapeahkot jokilaaksot viljelysalueineen, joiden väliin jäävät karut ja soiset moreeniselänteet. Maaston suhteellisen tasaisuuden vuoksi soita on runsaasti. Pohjanmaan maisemille on yleensä leimallista peltojen laajuus ja suuri määrä. Pohjanmaalla monet peltoalueet on perustettu suomaille. Nykyisin soita on ojitettu paljon myös metsätalouden käyttöön. Suunnittelualueen maisemakokonaisuutta hallitsee niiden itäpuolella sijaitseva Lestijokilaakso ja sen rannoilta alkavat laajat viljelymaisemat. Lestijokilaakson maisemarakenne on selkeä. Karujen vedenjakajaselänteiden välissä sijaitsee selvärajainen viljelty laakso, jonka keskellä virtaa 26 KAAVASELOSTUS Lestijoki. Paikoitellen hyvin jyrkkärinteinen jokilaakso muodostaa tasaisten jokilaaksojen poikkeuksellisen kohteen. Lestijokilaakson korkeus merenpinnasta on noin 75–80 metriä, mutta jokilaaksoa reunustavat selänteet ylittävät jo 100 metrin korkeuskäyrän. Lestijokilaakson erottaa muista Keski-Pohjanmaan jokilaaksoista myös se, että asutus ei ole sijoittunut jokirantaan, mikä on hyvin tyypillistä monissa alueen jokilaaksoissa, vaan jokilaakson ja selänteiden reunoille tai jokilaaksoissa sijaitseville metsäisille kumpareille. Tuulipuiston eteläpuolella maisemaa hallitsee Härkänevan laaja viljelysmaisema ja lounais- ja länsipuolella Ullavanjärvi. Länsi-Toholammin tuulipuiston suunnittelualueet ja niiden lähiympäristö ovat pääosin rakentamatonta suo- ja metsäaluetta. Suoalueiden välissä on pienempiä kangasmaa-alueita. Metsäalueiden käyttö on ollut voimaperäistä ja alueen metsät ovat pääosin talousmetsäkäytössä, ja alueelle sijoittuu useita turvetuotantoalueita. Lähimmät kylät ja asutus sijaitsevat noin 1,3 – 3 km etäisyydellä. Länsi-Toholammin tuulipuiston suunnittelualueet eivät sijaitse arvokkaalla maisema-alueella. Alueelle ei myöskään sijoitu rakennettuja kulttuuriympäristökohteita (RKY). Lähimmät arvokkaat maisema-alueet ovat Lestijokilaakson valtakunnallisesti arvokas maisema-alue noin 4,1 km tuulipuistosta koilliseen ja Lestijokivarren maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema-alue, joka sijaitsee lähimmillään tuulipuistosta noin 2 kilometriä itään. Ullavanjärven maakunnallisesti arvokas maisema-alue sijaitsee lähimmillään vajaan 5 kilometrin etäisyydellä ja Iso Hongistonjärven pieni maakunnallisesti arvokas maisema-alue noin 1,7 km etäisyydellä lähimmistä voimaloista. Lestijokilaaksossa ja Ullavanjärven alueella on myös paikallisesti merkittäviä rakennetun kulttuuriympäristön kohteita. Em. alueet on kuvattu tarkemmin YVAselostuksessa. Kuva 16. Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet sekä arvokkaat rakennetun kulttuuriympäristön kohteet tuulivoimapuiston vaikutusalueella. 27 KAAVASELOSTUS Taulukko 2. Suunnittelualueen arvokkaat kulttuurimaisema-alueet. Kohde Maisemaluokitus Etäisyys lähimmästä tuulivoimalasta Lestijokilaakson maisema-alue, Keski- Valtakunnallisesti arvo- 4,1 km (suunnittelualue C) Pohjanmaan maakuntakaava kas 4,3 km (suunnittelualue A) 7,7 km (suunnittelualue E) 10,9 km (suunnittelualue F) Lestijokivarren kulttuurimaisema-alue, Keski- Maakunnallisesti arvokas Pohjanmaan maakuntakaava 2,0 km (suunnittelualue E) 2,1 km (suunnittelualue C) 2,2 km (suunnittelualue F) 4,4 km (suunnittelualue A) Härkänevan pika-asutus maisema-alue, Keski- Maakunnallisesti arvokas Pohjanmaan maakuntakaava 2,2 km (suunnittelualue E) 2,4 km (suunnittelualue F) 9,1 km (suunnittelualue C) 13,8 km (suunnittelualue A) Ullavanjärvi Maakunnallisesti arvokas 4,8 km (suunnittelualue F) 6,1 km (suunnittelualue C) 7,7 km (suunnittelualue E) 8,7 km (suunnittelualue A) Hongistonjärvet Maakunnallisesti arvokas 1,7 km (suunnittelualue C) 2,5 km (suunnittelualue A) 8,5 km (suunnittelualue F) 9,3 km (suunnittelualue E) Lestijokilaakson kulttuurimaisema, Toholampi* Valtakunnallisesti arvo- 2,0 km (suunnittelualue E) kas 2,4 km (suunnittelualue C) 3,9 km (suunnittelualue A) 6,6 km (suunnittelualue F) Härkäneva-Syrin kulttuurimaisemat* Maakunnallisesti arvokas 2,1 km (suunnittelualue E) 3,0 km (suunnittelualue F) 9,1 km (suunnittelualue C) 13,8 km (suunnittelualue A) Ullavanjärven kulttuurimaisema* Maakunnallisesti arvokas 4,0 km (suunnittelualue F) 6,1 km (suunnittelualue C) 7,7 km (suunnittelualue E) 8,7 km (suunnittelualue A) * Ehdotukset Etelä- ja Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi. Täydennysinventointi 2013. Kuva 17. Maisemaa Laitalan kylältä kohti Toholammin keskustaa. © Hilkka Heikkilä ja Riitta Kalliokoski. 28 KAAVASELOSTUS Pohjanmaan kulttuurimaisemaa on vuosituhansia luonnehtinut viimeisen jääkauden vaikutus. Kulttuurimaisemaa leimaavat maatalouden muovaamat viljelysmaisemat, metsätalouden maastoon jättämät jäljet ja pyyntielinkeinojen kuten kalastuksen ja kaupankäynnin merkit. Pohjanmaa on ollut kauan asuttua ja maakunnalla on verraten pitkät ja vankat kulttuuriperinteet. Jokivarsilta on tehty paljon kivikautisia löytöjä. Myös rautakautisesta asutuksesta on merkkejä. Kulttuuri on keskittynyt jokivarsille: asutus on perinteisesti sijainnut nauhamaisesti jokien ja niiden rantoja myötäilevien teiden varsilla. Jokilaaksojen kylät ovat pitkiä, tiheydeltään vaihtelevia rivikyliä. Usein on vaikea hahmottaa, missä taajama päättyy. Lähimmät tunnetut esihistorialliset asuinpaikat sijaitsevat Lestijokilaaksossa muinaisessa vuonossa ja harjualueella ja Ullavanjärven rannoilla hiekkaterasseilla eli topografisesti erityyppisillä alueilla kuin suunnittelualueet. Tunnetut kohteet on paikannettu lähinnä pelloille. Suunnittelualueella ei ole ollut historiallisella ajalla kiinteää asutusta. Osa-alueen C pohjoispuolella nykyisen Loukkuunjärven laajoilla suopelloilla sijaitsi vielä 1800-luvun loppupuolella järvi, joka laskettiin 1870–1880-luvulla niittymaan lisäämiseksi. Suunnittelualueen lähistöllä on useita pieniä lampia ja järviä, joista joidenkin rannoilla voisi olla mahdollista olla historiallisen ajan elinkeinoihin liittyviä kohteita. Myös erityyppiset tilapäisasumukset olivat mahdollisia. Suunnittelualueella tai niiden välittömässä läheisyydessä ei sijaitse valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristökohteita (RKY). Myöskään koko Toholammin kunnan alueella ei Museoviraston tietojen mukaan sijaitse RKY-kohteita. Lähin RKY-kohde on Ullavan kirkko, joka sijaitsee noin 14 kilometriä länteen pohjoisimmalta tuulipuiston suunnittelualueelta. Suunnittelualueella ei myöskään ole kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita tai alueita. Keski-Pohjanmaan arvokkaat maisema- ja kulttuurialueet -selvityksessä (Keski-Pohjanmaan liitto & Sigma Konsultit Oy 2001) on määritelty maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaita kulttuuriympäristöjä ja rakennettuja kohteita. Länsi-Toholammin tuulipuiston suunnittelualueen lähiympäristöön sijoittuvat Lestijokilaakson Toholammin kuntakeskustan pohjois- ja eteläpuolisen alueen sekä Härkänevan kylän sekä Ullavanjärven alueen kohteet. Tuulipuiston vaikutusalueella sijaitsevat muut maiseman ja kulttuuriympäristön kannalta arvokkaat kohteet ja alueet. Nämä alueet ovat (kuvattu tarkemmin YVA-selostuksessa ja sen maisemaselvitys-liitteessä): 1. Alakylän alue 2. Toholammin kirkon alue - Oravala 3. Määttälä ja Kleemola 4. Purontaka – Pollari 5. Asiala – Honkala - Markki 6. Härkäneva 7. Hongistonjärvet 8. Ullavanjärven alue 2.1.8 Muinaisjäännökset Suunnittelualueelta ei ollut tiedossa muinaisjäännöksiä ennen kesällä 2013 alueella tehtyä inventointia. Lisäksi vuonna 2014 tehtiin täydentävä inventointi. Maastoinventoinnissa (KeskiPohjanmaan ArkeologiaPalvelu) tarkastettiin tuulivoimaloiden paikat ja tielinjaukset ja niiden lähiympäristöä siellä, mistä maanpinnan muotojen ja maaperän perusteella saattoi olettaa löytyvän uusia muinaisjäännöksiä. Muinaismuistoselvitys on kokonaisuudessaan YVA-selostuksen liitteenä. Suunnittelualueelle sijoittuvat seuraavat muinaisjäännökset ja muut kohteet: 1) Haukkakangas: Historiallisen ajan työ- ja valmistuspaikat; tervahaudat. Rauhoitusluokkaehdotus 2. 2) Isonnevankangas: Historiallisen ajan työ- ja valmistuspaikat; tervahaudat. Rauhoitusluokkaehdotus 2. 29 KAAVASELOSTUS 3) Järventauskangas: Historiallisen ajan työ- ja valmistuspaikat; tervahaudat. Rauhoitusluokkaehdotus 2. 4) Kopsanhauta: Historiallisen ajan työ- ja valmistuspaikat; tervahaudat. Rauhoitusluokkaehdotus 2. 5) Hautakangas: Historiallisen ajan asuinpaikka; rakennuksenpohjat. Lisäksi paikalla tervahauta. Rauhoitusluokkaehdotus 2. 6) Soidinkangas: Kivirakenne. Ei varsinainen muinaisjäännös, muu kohde. Kuva 18. Suunnittelualueen ja sen lähiympäristön muinaisjäännökset. 2.2 Maa-alueiden omistus Suunnittelualueen maa-alueet omistavat Toholammin evankelis-luterilainen seurakunta, Toholammin kunta ja muutamat yksityiset maanomistajat. Toimija on tehnyt maanvuokraussopimukset maanomistajien kanssa. Mahdollisista vuokra-alueiden muutoksista neuvotellaan tarpeen mukaan. 2.3 Suunnittelutilanne 2.3.1 Keski-Pohjanmaan maakuntakaava Toholampi kuuluu Keski-Pohjanmaan maakuntaan. Ympäristöministeriö vahvisti 8.2.2012 KeskiPohjanmaan kolmannen vaihemaakuntakaavan, joka ohjaa vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumisen sekä erityisesti pohjavesien suojelulle ja kiviaineshuollolle merkittäviä alueita koko maakunnan alueella. Keski-Pohjanmaan maakuntakaavassa on osoitettu seuraavaa kahtakymmentä vuotta varten maakunnan tärkeimmät alueidenkäyttötarpeet, ja sen tehtävänä on ohjata kuntien kaavoitusta. Keski-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaava täydentää aiemmin vahvistettuja 1. ja 2. vaihemaakuntakaavaa muodostaen yhdessä niiden kanssa Keski-Pohjanmaan kokonaismaakuntakaavan. 30 KAAVASELOSTUS Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan 2. vaihekaava on vahvistettu valtioneuvostossa 29.11.2007. Vaihekaava käsittää soiden monikäytön, tuulivoimatuotannon ja kaupan palveluverkon sekä päivitettävänä aihepiirinä muinaismuistot ja maisema- ja kulttuurikohteet. Samalla vahvistuspäätös kumoaa maakuntakaavan 1. vaiheessa osoitetut kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeät alueet, keskustatoimintojen alueet sekä muinaismuistot. Ote maakuntakaavasta on esitetty kuvassa 19 ja kaavamerkinnät taulukossa 3. Kuva 19. Ote Keski-Pohjanmaan kaavayhdistelmästä (vahv. 8.2.2012). Suunnittelualueet on merkitty sinisellä rajauksella. Länsi-Toholammin tuulipuiston suunnittelualuekokonaisuus sijoittuu Keski-Pohjanmaan kokonaismaakuntakaavassa lähes kokonaan ns. valkealle alueelle. Keskimmäiselle osa-alueelle C on maakuntakaavassa osoitettu turvetuotantoalue ja turvetuotantovyöhyke. Osa-alueen A lounaispuolelle on osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä suoalue, Loukkuunneva ja koillispuolelle kaksi kalliomurskeen ottoaluetta. Osa-alueen E luoteispuolelle on maakuntakaavassa osoitettu Hirsikankaan pohjavesialue. Osa-alueen F eteläosaan on osoitettu hiekan ja soran ottoalue. Osa-alueiden C ja E läpi on osoitettu myös moottorikelkkailun runkoreitin yhteystarve. Suunnittelualueen itä- ja eteläpuolelle on maakuntakaavassa osoitettu maaseudun kehittämisen kohdealue –merkintä (ruskea mk-viiva, tarkemmin M03 Lestijokivarsi), Lestijoen valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema-alue (vihreä vaakaviivoitus) ja Lestijoen Na31 KAAVASELOSTUS tura 2000-alue. Maakunnallisesti arvokas maisema-alue on osoitettu maakuntakaavassa myös osa-alueiden E ja F eteläpuolelle Härkänevalle, osa-alueiden F ja C länsipuolelle Ullavanjärvelle ja osa-alueiden A ja C länsipuolelle Iso Hongistonjärvelle. Iso Hongistonjärven rannalla sijaitsee kaavassa myös virkistyskohde. Muinaismuistoja on osoitettu Lestijokivarteen ja Ullavanjärven alueelle. Osa-alueiden väliin ja ympärille maakuntakaavassa on osoitettu myös useampia luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittäviä suoalueita ja turvetuotantoalueita. Osa-alueen F eteläja länsipuolelle Kokkolan Ullavaan on osoitettu kaksi kaivosalueeksi soveltuvaa aluetta. Taajamatoimintoja on osoitettu Toholammin kuntakeskukseen, kylätoimintoja Lestijokivarteen Kleemolaan ja Sykäräisiin. Taulukko 3. Keski-Pohjanmaan maakuntakaavassa suunnittelualueelle ja sen läheisyyteen kohdistetut aluevarausten merkinnät. Turvetuotantovyöhyke 1 Suunnittelumääräys: Turvetuotannon suunnittelun lähtökohtana tulee olla turvetuotannon aiheuttaman vesistön kokonaiskuormituksen vähentäminen Turvetuotantovyöhyke 2 Suunnittelumääräys: Yleiset turvetuotannon suunnittelumääräykset huomioiden turvetuotannon suunnittelun lähtökohtana voi olla myös turvetuotannon vesistölle aiheuttaman kokonaiskuormituksen lisääntyminen. Turvetuotantoalue, nykyinen Suunnittelumääräys: Turvetuotantoalueita suunniteltaessa tulee huomioida sekä pinta- että pohjavesien hyvän tilan saavuttaminen sekä valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden kulttuuri-, maisema- ja luontoarvojen säilyminen. Turvetuotantoon tulee ottaa ensisijaisesti entisiin tuotantoalueisiin liittyviä soita tai jo ojitettuja soita. Hiekka- ja sora-aineksen ottoalue tai ottoon soveltuva alue Kalliomurskeen ottoalue tai ottoon soveltuva alue Kaivosalueeksi soveltuva alue Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti tärkeä alue Suunnittelumääräys: Alueiden suunnittelussa ja käytössä tulee edistää maisema- ja kulttuuriarvojen sekä perinnebiotooppien ja muiden luonnonperintöarvojen säilymistä alkutuotannon toiminta- ja kehittämisedellytyksiä vaarantamatta. Kohteisiin merkittävästi vaikuttavissa hankkeissa on varattava Museovirastolle ja maakunnan liitolle tilaisuus antaa lausunto. Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti tärkeä alue Suunnittelumääräys: Alueiden suunnittelussa ja käytössä tulee edistää maisema- ja kulttuuriarvojen sekä perinnebiotooppien muiden luonnonperintöarvojen säilymistä alkutuotannon toiminta- ja kehittämisedellytyksiä vaarantamatta. Maaseudun kehittämisen kohdealue Kehittämisperiaatteet: Lestijokivarsi M03: Maisemallisesti arvokkaiksi osoitettuja Lestijoen varsialueita tulee kehittää nykymuotoiset taloudelliset toiminnot turvaavista, luonnontaloudellisista lähtökohdista käsin. Erityshuomio tulee kiinnittää vesistön suojelullisten arvojen turvaamiseen, virkistyskäyttömahdollisuuksien parantamiseen, maisema- ja kulttuuriympäristön hoitoon sekä uudisrakentamisen sijoitteluun ja ulkonäköön. Soidensuojeluohjelman mukaan perustettu tai perustettavaksi tarkoitettu luonnonsuojelualue 32 KAAVASELOSTUS Natura 2000-verkostoon kuuluva tai ehdotettu alue Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä suoalue Muinaismuistokohde Muinaismuistolain (295/63) rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Suojelumääräys: Toimenpiteitä suunniteltaessa muinaisjäännöksen alueella tai sen lähiympäristössä on hankkeista neuvoteltava Museoviraston kanssa. Taajamatoimintojen alue Suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää erityishuomio yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen sekä alavilla ja avoimilla alueilla sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskien minimoimiseen. Lisäksi suunnittelussa tulee korostaa taajamien omaleimaisuutta sekä ympäristö-, virkistys-, luonto- ja kulttuuriarvojen huomioimista. Kylä Suunnittelumääräys: Yksityiskohtainen suunnittelu on ensisijaisesti tarkoitettu toteutettavaksi laatimalla maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia yleiskaavoja. Suunnittelussa tulee erityistä huomiota kiinnittää alkutuotannon, asumisen, palvelujen sekä muun elinkeinotoiminnan yhteensovittamiseen, hyvien peltokokonaisuuksien säilyttämiseen maatalouskäytössä sekä olemassa olevien verkostojen hyödyntämiseen. Virkistys-/matkailukohde Tärkeä tai vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue Suunnittelumääräys: Alueen maankäyttöä suunniteltaessa tulee varmistua siitä, ettei toimenpiteillä vaaranneta pohjaveden määrää tai laatua. Tämä tulee ensisijaisesti hoitaa sijoittamalla riskialttiit toiminnat alueen ulkopuolelle ja toissijaisesti estämällä riskien syntyminen riittävällä vesiensuojelutoimenpiteillä. Moottorikelkkailun runkoreitin yhteystarve. Vireillä oleva Keski-Pohjanmaan 4. vaihemaakuntakaava Keski-Pohjanmaan liitto on käynnistänyt 4. vaihemaakuntakaavan laatimisen keväällä 2012. Lähtökohtana ovat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, joiden mukaan alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Teemana 4. vaihemaakuntakaavassa on mannertuulivoiman sijoittuminen ja ohjaus maakunnan alueelle. Lisäksi kaavalla päivitetään arvokkaita maisema-alueita ja merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä koskevat merkinnät vastaamaan voimassa olevia valtakunnallisia inventointeja. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä 2.5.–31.5.2013 välisen ajan ja kaavaehdotus 1.9.–8.10.2014 välisen ajan. Kaavaehdotus on tulossa uudelleen nähtäville tammikuussa 2015. Alustavan aikataulun mukaan kaavaehdotus tulisi maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi keväällä 2015. Ko. 4. vaihemaakuntakaavan pohjana on käytetty Keski-Pohjanmaan ja PohjoisPohjanmaan mannertuulivoimaselvitystä (2011). Lisäksi maakuntakaavassa on huomioitu ne alueet, joilla tuulivoimatuotantoa mahdollistavien osayleiskaavojen laadinta on käynnissä. Tv- osa-aluemerkinnällä osoitetaan maakunnallisesti merkittävät tuulivoimaloiden sijoittamiseen soveltuvat alueet. Maakunnallisesti merkittävä tuulivoima-alue muodostuu vähintään kymmenestä voimalasta. Länsi-Toholammin tuulipuiston suunnittelualuekokonaisuus sijoittuu suurimmaksi osaksi ehdotuksessa olevan tuulivoimaloiden alueen sisäpuolelle, lukuun ottamatta osa-alueen E 33 KAAVASELOSTUS koillisosan rajausta. Osa-alueen E sisällä olevat voimalat sijoittuvat kuitenkin tv-alueen sisäpuolelle. Pohjoisemmalle tuulivoima-alueelle on annettu aluekohtainen suunnittelumääräys: Tuulivoima-alueiden 849_701 ja 849_704 suunnittelussa on varmistettava maisema-arvojen säilyminen Lestijokilaakson valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella. Maakuntakaavaehdotuksessa on myös osoitettu suunnittelualueen pohjois- ja koillisosaan valtakunnallisesti arvokas Lestijoen maisema-alue, länsi-, kaakkois- ja itäosaan Lestijokivarren maakunnallisesti arvokas maisema-alue, eteläpuolelle Härkänevan maakunnallisesti arvokas maisema-alue, länsipuolelle Ullavanjärven ja Hongistonjärven maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet. Kuva 20. Ote 4. vaihemaakuntakaan kaavaehdotuksesta 25.8.2014. Suunnittelualueet on kuvattu sinisellä rajauksella. Taulukko 4. Keski-Pohjanmaan 4. vaihemaakuntakaavassa suunnittelualueelle ja sen läheisyyteen kohdistetut aluevarausten merkinnät. Tuulivoimaloiden alue. Osa-aluemerkinnällä osoitetaan maakunnallisesti merkittävät tuulivoimaloiden sijoittamiseen soveltuvat alueet. Maakunnallisesti merkittävä tuulivoima-alue muodostuu vähintään kymmenestä voimalasta. Tuulivoima-alueelle 849_701 on annettu aluekohtainen suunnittelumääräys: Tuulivoima-alueiden 849_701 ja 849_704 suunnittelussa on varmistettava maisemaarvojen säilyminen Lestijokilaakson valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella. Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue. Suunnittelumääräys: Alueiden käytön suunnittelussa tulee varmistaa maisema- ja kulttuuriarvojen sekä perinnebiotooppien ja muiden alueelle ominaisten luontoarvojen säilyminen alkutuotannon toiminta- ja kehittämisedellytyksiä vaarantamatta. 34 KAAVASELOSTUS Maakunnallisesti tai seudullisesti arvokas maisema-alue. Suunnittelumääräys: Alueiden käytön suunnittelussa tulee varmistaa maisema- ja kulttuuriarvojen sekä perinnebiotooppien ja muiden alueelle ominaisten luontoarvojen säilyminen alkutuotannon toiminta- ja kehittämisedellytyksiä vaarantamatta. Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY). 2.3.2 Yleiskaavat Alueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Suunnittelualueen itäpuolella, osittain rajautuen osaalueeseen E sijoittuu Lestijokilaakson osayleiskaava. Lestijokilaakson osayleiskaava on tullut lainvoimaiseksi toukokuussa 2014. Sykäräisen vuonna 1986 hyväksyttyyn osayleiskaava-alue sijaitsee noin viiden kilometrin etäisyydellä osa-alueesta E kaakkoon. Tuulipuiston suunnittelualueen eteläpuolella lähimmillään noin 1,7 km osa-alueen F rajasta sijaitsee ehdotusvaiheessa oleva Härkänevan osayleiskaava-alue. Toholammin kuntakeskuksessa on voimassa oleva Toholammin kirkonkylän oikeusvaikutteinen osayleiskaava 2010. Osayleiskaavan tarkistus on aloitettu, mutta kaavatyö on toistaiseksi pysähdyksissä. Ullavanjärven alueella on voimassa oleva yleiskaava vuodelta 1998. Kuva 21. Suunnittelualueen läheisyydessä voimassa/vireillä olevat yleis- ja asemakaavat. 2.3.3 Asemakaavat ja ranta-asemakaavat Suunnittelualueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa tai ranta-asemakaavaa. Toholammin keskustan asemakaava-alue sijoittuu suunnittelualueen pohjoispuolelle. Osa-alueen C eteläpuolella sijaitsee vuonna 2006 voimaan tullut Härkkilän ranta-asemakaava. Kyseinen rantaasemakaavaa esitetään nyt kumottavaksi viereisen Paloneva-Siliäneva turvetuotantoalueen ympäristöluvan takia. Ranta-asemakaavan muutosehdotus (kumoaminen) on olut nähtävillä Toholammin kunnassa 12.1.–10.2.2015. Rantakaavassa on osoitettu 8 loma-asunnon rakennuspaikkaa, venevalkama-alue ja lähivirkistysalue. 35 KAAVASELOSTUS 2.3.4 Pohjakartta Suunnittelun pohjana karttamateriaalia. 3. käytetään maastotietokanta-aineistoa ja tarpeen mukaan muuta SELVITYKSET Keski-Pohjanmaan liiton tekemät selvitykset: Vaihekaavojen kaavamateriaali Maisemavaikutusten arviointi (2015) Tuulivoima-alueet maisemassa (2015) Tuulivoima-alueiden vaikutukset linnustoon (2014) 4. vaihemaakuntakaavan vaikutukset Natura-alueisiin (2014) Etelä- ja Keski-Pohjanmaan tuulivoima ja erikoiskuljetukset (2013) Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan manneralueen tuulivoimaselvitys (2011) Em. aineistot saatavissa liiton nettisivuilta http://www.keski-pohjanmaa.fi/alueidenkaytto. Ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) yhteydessä on laadittu mm. seuraavat selvitykset, jotka palvelevat myös osayleiskaavan laadintaa ja täyttävät kaavoituksen edellytykset: Luontoselvitykset: o Kasvillisuus- ja luontotyyppi-inventoinnit (YVA-selostuksen liite) o Liito-orava- ja lepakkoselvitykset (YVA-selostuksen liite) o Pesimälinnustokartoitus, petolintuseuranta, pöllökartoitus, metson soidinpaikkakartoitus ja muuttolintuselvitykset (YVA-selostuksen liite) Melu- ja välkemallinnukset (YVA-selostuksen liite) Maisemaselvitys (tuloksia osioissa 2.1.8 ja 6.6) Muinaisjäännösinventointi (Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu, YVA-selostuksen liite) Lähdeaineistona on myös käytetty YVA-selostusta kokonaisuudessaan (liite 2). 4. OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Suunnittelun vaiheet 4.2 Kuulutus osayleiskaavan vireilletulosta 5.9.2013. Osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma julkisesti nähtävillä 5.9. - 4.10.2013 (OAS lähetettiin tiedoksi useille osallistahoille ja lisäksi viranomaisilta pyydettiin lausunnot). Yleisötilaisuus 17.9.2013 (YVA-ohjelman ohessa osallistumis- ja arviointisuunnitelma). Osayleiskaavaluonnos 16.3.2015 1. viranomaisneuvottelu xx Toinen yleisötilaisuus xx (YVA-selostus ja kaavaluonnosasiakirjat) Valmisteluvaiheen kuuleminen xx-xx Ehdotusvaiheen kuuleminen xx-xx 2. viranomaisneuvottelu xx (ehdotusvaiheen kuulemisesta saatu palaute ja keskeiset muutokset asiakirjoihin) Osallistuminen ja yhteistyö 4.2.1 Aloitusvaihe Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta pyydettiin lausuntoja viranomaisilta osayleiskaavan tultua vireille. Lausuntoja saatiin seuraavilta: Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 36 KAAVASELOSTUS K.H. Renlundin museo – Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo Vapo Oy Puolustusvoimien pääesikunta Trafi Oy Kokkola Power Ab Fingrid Oyj Lausunnoissa keskeiseksi nousivat kysymykset suunnittelualueen rajauksesta, maisema- ja liikennevaikutuksista sekä tuulivoiman ja turvetuotannon yhteensovittamisesta. 4.2.2 Valmisteluvaiheen kuuleminen Täydentyy suunnittelun edetessä. 4.2.3 Kaavaehdotus Täydentyy suunnittelun edetessä. 4.3 Osalliset Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia sekä lausua kaavasta mielipiteitä ja antaa lausuntoja. Osalliset on määritelty MRL 62 §. Kaavan osallisia ovat maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisille ja kunnan jäsenille varataan mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavan vaikutusta sekä lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Osayleiskaavasta tiedotetaan seuraavia osapuolia: Kaikki kuntalaiset, joita asia koskee maanomistajat ja asukkaat alueen tuulivoimatoimijat: wpd Finland Oy ja Scandinavian Wind Energy SWE Oy Toholammin kunnan eri hallintokunnat, lautakunnat ja luottamuselimet Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjanmaan ELY-keskus Keski-Pohjanmaan liitto Kokkolan kaupunki Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto K.H. Renlundin museo – Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo Museovirasto 2. Logistiikkarykmentin esikunta Ilmavoimien esikunta Pääesikunnan operatiivinen osasto Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Suomen metsäkeskus (Keski- ja Pohjois-Pohjanmaa) Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos Finavia Suomen Tuulivoimayhdistys ry Energiateollisuus ry WWF Suomi MTK Keski-Pohjanmaa Toholammin riistanhoitoyhdistys Toholammin metsästysseura Metsähallitus Metsänhoitoyhdistys Keskipohja Vapo Keski-Pohjanmaa 37 KAAVASELOSTUS 4.4 Alholmens Kraft Toholammin Urheiluautoilijat ry / Huhan moottorirata Lestijokiseudun Luonto ja Ympäristö ry Keski-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry Toholammin kyläyhdistys ry Sykäräisen kyläyhdistys ry Sykäräisen Nuorisoseura Toholammin ev.lut. seurakunta Finn Spring Oy Fingrid Oyj Korpelan Voima kuntayhtymäkonserni Suomen Turvallisuusverkko Oy Anvia Elisa TeliaSonera DNA Erillisverkot (Virve) YVA-lausunnon huomioiminen Täydentyy suunnittelun edetessä. 5. KAAVARATKAISU 5.1 Laaditut vaihtoehdot Alueelle on laadittu ympäristövaikutusten arvioinnissa (YVA) vaihtoehtoja, joissa tutkitaan rakentamisen kokonaismäärää, sen ympäristövaikutuksia ja sen sovittamista alueen maisemakuvaan. Seuraavia kolmea hankevaihtoehtoa on tutkittu: Vaihtoehto 0 (VE0) Vaihtoehdossa 0 (VE0) Länsi-Toholammin alueelle suunniteltua tuulivoimapuistoa ja sen liityntä-voimajohtoa ei toteuteta. Mikäli kyseistä liityntävoimajohtoa tarvitaan jossain muussa hankkeessa, selvitetään se kyseisen hankkeen yhteydessä. Vaihtoehto toimii arvioinnissa vertailuvaihtoehtona, jossa vastaava sähkömäärä tuotetaan jossain muualla jollain muilla sähköntuotantomenetelmillä. Vaihtoehto 1 (VE1) Länsi-Toholammin alueelle rakennetaan enintään 34 tuulivoimalan tuulivoimapuisto. Tuulivoim-loiden yksikköteho on noin 3 MW ja tornin korkeus on noin 150–160 metriä ja lavan pituus noin 65 metriä. Voimalan kokonaiskorkeus on enintään 230 metriä. Vaihtoehto 2 (VE2) Länsi-Toholammin alueelle rakennetaan enintään 29 tuulivoimalan tuulivoimapuisto. Tuulivoimaloiden yksikköteho sekä tornin ja lapojen pituus ovat samoja kuin VE1:ssä. 38 KAAVASELOSTUS Kaavaluonnosvaihtoehtojen pohjana ovat vaihtoehdot 1 ja 2. 5.2 Kaavan yleisrakenne ja kaavamerkinnät Länsi-Toholammin tuulipuiston osayleiskaava-alueesta on laadittu kaksi vaihtoehtoa. Molempien vaihtoehtojen aluevaraukset muodostuvat laajasta maa- ja metsätalousalueesta (M-1), kolmesta maa-ainesten ottoalueesta (EO-1), kahdesta turvetuotantoalueesta (EO-2), kahdesta pienestä maatalousalueesta (MT), vesialueesta (W) sekä kuudesta suojelu-/muinaismuistokohteesta (sm). Lisäksi ohjeelliselle sähköaseman sijainnille on tehty kaksi aluevarausta (et-1). Kaava-alueelle on myös merkitty kaksi luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeää aluetta sekä 110 kV ohjeellisia sähkölinjoja, ohjeellisia maakaapeleita sekä ohjeellisia kelkkareittejä. Vaihtoehdossa 1 on osoitettu kaava-alueelle tuulivoimaloita 34 kpl ja niiden sijoituspaikat on osoitettu yhden tuulivoimalan alueina. Vaihtoehdossa 2 puolestaan tuulivoimaloita on osoitettu 29 kpl yhden tuulivoimalan alueina. Molemmissa vaihtoehdoissa tuulivoimalat ovat sijoittuneet tasaisesti kaava-alueelle. Tuulivoimalan alueilla on rakennusvaiheessa vähäinen mahdollisuus siirtää voimalaa alueen sisällä. Tuulivoimaloille on lisäksi määrätty suurin kokonaiskorkeus. Voimaloille on myös osoitettu pääsytiet ja huoltotiet. Kaavamerkintöinä on käytetty yleiskaavamerkinnät ja määräykset -oppaan mukaista merkintä-tekniikkaa. Alueiden erityisominaisuuksia ilmaisevat merkinnät: LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ ALUE. Aluetta ei saa muuttaa niin, että alueen ominaispiirteiden säilyminen vaarantuu. Alueella on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 43.2 §:n mukainen toimenpiderajoitus. Maisemaa muuttavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman maankäyttö- ja rakennuslain 128 §:ssa tarkoitettua lupaa. Alueiden käyttötarkoituksia kuvaavat merkinnät: MAA-AINESTEN OTTOALUE. Merkinnällä on osoitettu maa-ainesten ottoon varatut alueet TURVETUOTANTOALUE. Merkinnällä on osoitettu turvetuotannossa olevat tai sen käyttöön varatut alueet. 39 KAAVASELOSTUS OHJEELLINEN SÄHKÖASEMAN SIJAINTI. Merkinnällä on osoitettu sähkönsiirtoa varten tarvittaville sähköasemille varatut ohjeelliset alueet. SUOJELU- / MUINAISMUISTOKOHDE. Alueella sijaitsee muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista toimenpiteistä ja suunnitelmista on pyydettävä Museoviraston lausunto. Numero viittaa arkeologiseen selvitykseen: NUMERO 1 2 3 4 5 6 NIMI Haukkakangas Isonnevankangas Järventauskangas Kopsanhauta Hautakangas Soidinkangas KOHTEEN TYYPPI Työ- ja valmistuspaikka, tervahaudat Työ- ja valmistuspaikka, tervahaudat Työ- ja valmistuspaikka, tervahaudat Työ- ja valmistuspaikka, tervahaudat Asuinpaikat, rakennuksenpohjat Kivirakenteet (ei ole muinaisjäännös) MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE. Alue on varattu pääasiassa metsätaloutta varten. Alueelle saa sijoittaa tuulivoimaloita niille erikseen osoitetuille alueille sekä niitä varten huoltoteitä ja kokoonpanoalue. Alueella on sallittua maa- ja metsätalouteen liittyvä huolto- ja varastotilojen rakentaminen. MAATALOUSALUE. Merkinnällä on osoitettu maatalouskäytössä olevat alueet. VESIALUE. TUULIVOIMALAN ALUE. Merkinnällä osoitetaan alueet, joille on mahdollista sijoittaa tuulivoimala. Luku tv- merkinnän yhteydessä osoittaa kuinka monta tuulivoimalaa kullekin erilliselle pistekatkoviivalla rajatulle osa-alueelle saadaan enintään sijoittaa. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus saa olla enintään 230 metriä maanpinnasta ja 390 metriä merenpinnasta (N2000). Tuulivoimaloiden kaikki rakenteet, siipien pyörimisalue ja rakentamisessa tarpeelliset nostoalueet huoltotien tulosuunnassa mahdollisia levennyksiä lukuunottamatta on sijoitettava kokonaan alueen sisäpuolelle. Suunnittelussa ja rakentamisessa on säilytettävä luonnon- ja kulttuuriympäristön arvot. Tuulivoimaloiden runko tulee toteuttaa lieriörakenteisena. Tuulivoimaloiden värityksen on oltava yhtenäinen ja vaalea. Suunnittelussa ja toteuttamisessa on otettava huomioon valtioneuvoston 40 KAAVASELOSTUS päätös melutason ohjearvoista ja ympäristöministeriön suunnitteluohjearvot. TUULIVOIMALAN OHJEELLINEN SIJAINTI JA SEN YKSILÖIVÄ NUMERO. NYKYINEN TAI PARANNETTAVA PÄÄSYTIE. OHJEELLINEN UUSI HUOLTOTIE. Merkinnällä on osoitettu tuulivoimaloille vievien uusien huoltoteiden sijainti ohjeellisena. OHJEELLINEN SÄHKÖLINJA 110 kV. OHJEELLINEN MAAKAAPELI. OHJEELLINEN MOOTTORIKELKKAILUREITTI. 5.3 Mitoitus ja sen perusteet Kaava-alueen kokonaispinta-ala on noin 12 km2 jakautuen neljään osa-alueeseen (A, C, E, F), joilla on siis vaihtoehdossa 1 34 tuulivoimalaa ja tuulivoimalan aluetta sekä vaihtoehdossa 2 29 tuulivoimalaa ja tuulivoimalan aluetta. Mitoitusperusteiden pääasiallisina lähtökohtina on tuulivoimaloiden välisen etäisyyden säilyttäminen vähintään noin 500–600 metrissä, vähintään kilometrin minimietäisyys asutukseen ja loma-asutukseen sekä maisema-, luonto- ja linnustovaikutukset. 5.4 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen Hankkeen toteuttamisella edistetään valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista. Tuulivoimapuiston toteuttaminen lisää uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia ja vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä sähkön tuotannossa. Tuulivoimalat on suunniteltu rakennettavaksi useamman voimalan yksiköihin niin keskitetysti kuin se teknistaloudellisesti on mahdollista. Hyödyntämällä nykyisiä liikenneyhteyksiä ja olemassa olevaa suurjännitelinjaa uusien liikenne- ja energianhuoltoverkkojen tarve on pieni. Tuulivoimahanke ei muodosta estettä luonnon virkistyskäytön tai luonto- ja kulttuurimatkailun kehittämiselle. Valtakunnallisesti merkittävien kulttuuri- ja luonnonperinnön arvojen säilyminen ei vaarannu. Erityistä huomiota on kiinnitetty ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen. Muihin valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa esitettyihin yleis- ja erityistavoitteisiin (esim. maisema, elinkeinot, kasvillisuus, eläimistö jne.) liittyviä vaikutuksia on käsitelty kunkin aihepiirin vaikutusarvioinnin yhteydessä. 5.5 Suhde maakuntakaavaan Länsi-Toholammin suunnittelualue on osoitettu 4. vaihemaakuntakaavaehdotuksessa pääosin tuulivoimapuiston alueeksi (tv; tuulivoima-alue, kohdenumerot 849_701 ja 849_702) lukuun ottamatta osa-alueen E koillisosan rajausta. Osa-alueen E sisällä olevat voimalat sijoittuvat kuitenkin tv-alueen sisäpuolelle. Maakuntakaavaehdotuksessa on myös osoitettu koillispuolelle valtakunnallisesti arvokas Lestijoen maisema-alue, itäpuolelle Lestijokivarren maakunnallisesti arvokas maisema-alue, eteläpuolelle Härkänevan maakunnallisesti arvokas maisema-alue, länsipuolelle Ullavanjärven ja Hongistonjärven maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet. Keski-Pohjanmaan kokonaismaakuntakaavassa (vahvistetut 1., 2. ja 3. vaihekaavat). Keskimmäiselle osa-alueelle C on maakuntakaavassa osoitettu turvetuotantoalue ja turvetuotantovyöhyke. Osa-alueen A lounaispuolelle on osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä suoalue, Loukkuunneva ja koillispuolelle kaksi kalliomurskeen 41 KAAVASELOSTUS ottoaluetta. Osa-alueen E luoteispuolelle on maakuntakaavassa osoitettu Hirsikankaan pohjavesialue. Osa-alueen F eteläosaan on osoitettu hiekan ja soran ottoalue. Osa-alueiden C ja E läpi on osoitettu myös moottorikelkkailun runkoreitin yhteystarve. Suunnittelussa voimalat on sijoiteltu siten, että ne eivät haittaa maakuntakaavassa osoitettujen toimintojen toteuttamista alueella tai sen lähiympäristössä. Tuulivoimaloita ei ole sijoitettu turvetuotantoalueille eikä toiminnassa oleville maa-ainesten ottoalueille. Tuulivoimalat sijaitsevat riittävän etäällä suunnittelualueen ulkopuolella olevista maakuntakaavassa osoitetuista toiminnoista mm. pohjavesialueista, luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeistä alueista, Lestijoen Naturaalueesta. Maakuntakaavassa osoitettu moottorikelkkailun runkoreitin yhteystarve ja olemassa oleva moottorikelkkareitti on huomioitu sijoittamalla tuulivoimalat riittävän etäälle. 5.6 Kaavaehdotuksen suhde kaavaluonnokseen Täydentyy suunnittelun edetessä. 6. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vaikutusten alkuperää, vaikutusaluetta sekä mahdollisia riski- ja häiriötilanteita on kuvattu tarkemmin ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa. Selostuksesta löytyy myös kuvaus voimalarakenteista ja tarvittavista luvista. Myös vaikutusten arviointi on esitetty laajemmin arviointiselostuksessa ja tässä osiossa 6. (vaikutusten arviointi) on vaikutukset kuvattu tiivistettynä. 6.1 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Meluvaikutusten arviointi perustuu wpd Finland Oy:n tekemiin melumallinnuksiin. Melulaskennat on tehty ympäristöministeriön ohjeen 2/2014 "Tuulivoimaloiden melun mallintaminen" -raportin mukaisilla laskentaparametreilla ja -menetelmillä. Melumallinnukset on tehty WindPro melulaskentaohjelmalla kahdella eri mallinnusmenetelmällä. Ympäristöministeriön ohjeessa 2/2014 mainittu YVA-vaiheessa käytettävä laskentamalli on ISO9213-2 ja ympäristölupavaiheessa on esitetty käytettäväksi tarkempaa laskentamenetelmää Nord2000 melulaskentamallilla. Melutasot on laskettu kummallakin menetelmällä. Molemmat laskentamallit huomioivat 3-ulotteisessa laskennassa mm. maastonmuodot sekä etäisyysvaimentumisen, ilman ääniabsorption, esteet, heijastukset ja maanpinnan absorptio-ominaisuudet. Nord 2000 – laskentamallissa on näiden lisäksi mahdollista huomioida myös säätiedot. Tulokset on esitetty ohjearvoihin verrannollisina pitkän ajan keskiäänitasoina (LAeq meluvyöhykkeet) karttapohjalla. Pienitaajuisen äänen osalta melutasot valituissa kohteissa on laskettu ympäristöministeriön ohjeen mukaan käyttäen DSO 1284 laskentamenetelmää. Laskennassa on käytetty Vestas V126 3,3 MW-voimalatyypille, jonka roottorin halkaisija on 126 metriä ja napakorkeus 167 metriä. Äänitehotaso tuulennopeudella 8 m/s (10 metrin korkeudella maanpinnasta) on LWA 108,4 dB. YVA-selostuksen liitteenä olevassa melumallinnusraportissa on esitetty tarkemmat mallinnukseen käytetyt parametrit ja laskentakorkeudet. Suunnittelualue on pääasiassa metsätalouskäytössä, eikä alueella sijaitse toimintaa, josta aiheutuisi merkittävää ja jatkuvaa ihmisen toiminnoista aiheutuvaa ympäristömelua liikennemelua lukuun ottamatta. Osa-alueiden keskellä on toiminnassa oleva Isonevan turvetuotantoalue, käynnistymässä oleva Paloneva-Siliänevan turvetuotantoalue ja lähiympäristössä 4 maa-ainesten ottoaluetta, joista voi aiheutua ajallisesti vaihtelevaa kausimelua. Etenkin turvetuotantoalueiden osalta melu painottuu kesäaikaan ja tuotantoa saattaa ajoittain olla myös ympärivuorokautisesti. Tuulivoimapuiston rakentamisen aikana töistä aiheutuu jossain määrin melua. Rakentamisaika on kuitenkin suhteellisen lyhyt ja siten meluvaikutukset arvioidaan vähäisiksi. Toiminnan aikana pääasia meluvaikutuksista aiheutuu tuulivoimaloista, mutta aivan ilmasähkölinjojen vieressä linjat voivat aiheuttaa lähiympäristöön ääntä. Sähkönsiirron meluvaikutukset arvioidaan vähäisiksi. Toiminnan lopettamisesta aiheutuu liikenteestä ja purkutöistä johtuvaa melua. 42 KAAVASELOSTUS Melumallinnuksen mukaan luonnosvaihtoehdossa 1 Tokonperällä ja Härkkilälammen rannan rannalla sijaitsevilla kahdella loma-asunnolla yöajan suunnitteluohjearvo tulisi ylittymään 2,8 dB:llä. Luonnosvaihtoehdossa 2 yöajan suunnitteluohjearvo tulisi ylittymään samoilla kiinteistöillä, Tokonperällä 3,2 dB.llä ja Härkkilälammella 0,9 dB:llä. Vaihtoehdossa 1 meluvaikutuksen merkittävyys Tokonperän ja Härkkilälammen kahdelle lomakiinteistöille arvioidaan merkittäväksi. Vaihtoehdossa 2 meluvaikutuksen merkittävyys Tokonperän kiinteistölle arvioidaan merkittäväksi ja Härkkilälammen kiinteistölle kohtalaiseksi. Muilla ympäröivillä asuinalueilla meluvaikutukset jäävät vähäiseksi, sillä melutasot ovat pienempiä ja arvion mukaan alittavat suunnitteluohjearvot, vaikkakin Iso-Hongistonjärven ja Tokonperän muutamien loma-asuntojen kohdalla mallinnettu melutaso on lähellä yöajan suunnitteluohjearvoa. Erityisesti Tokonperän ja Härkkilälammen lomakiinteistöille kohdistuvaa meluvaikutusta pyritään jatkosuunnittelussa lieventämään. Melua rajoittavia tekijöitä ovat mm. voimaloiden käyttöasetusten muuttaminen, voimalatyypin vaihtaminen, voimalapaikkojen siirtäminen ja/tai poistaminen. Vaihtoehdossa 2 pienemmän voimalamäärän ansiosta meluvaikutukset ovat keskimäärin hieman vähäisempiä kuin vaihtoehdossa 1, mutta merkittävyystasoltaan molempien vaihtoehtojen vaikutukset ovat samansuuntaisia. Pienitaajuisen melun laskennassa asuntojen ja loma-asuntojen kohdalle ulos lasketut melutasot olivat joko alle sisätiloihin annettujen melutason ohjearvojen tai enimmillään 1-8 dB ohjearvon yläpuolella. Kun huomioidaan ulkoseinän ääneneristävyys DSO 1284 -menetelmässä mainittujen arvojen mukaisesti, alittavat terssikohtaiset melutasot yöajan ohjearvot sisätiloissa. Tulokset osoittavat, että ympäristön rakennusten kohdalla normaalia rakentamistapaa vastaava ilmaääneneristys riittää vaimentamaan tuulivoimalaitosten pientaajuisen melun yöajan ohjearvojen alle. On huomioitava, että sääolosuhteet vaikuttavat merkittävästi tuulivoimalaitosten melun tuottoon ja leviämiseen. Mitattujen melutasojen on todettu useissa vertailuissa jäävän useimmiten mallinnettuja melutasoja pienemmiksi. Joissain sääolosuhteissa todellinen melutaso saattaa kuitenkin ylittää edellä esitetyt mallinnustulokset, samoin sääolosuhteilla on ratkaiseva merkitys tuulivoimalaitosten melun häiritsevyyteen (mm. impulssimaisuuden ja amplitudimodulaation esiintymiseen). Taulukko 5. Tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvot. 43 KAAVASELOSTUS Kuva 22. Melumallinnus, vaihtoehto 1. Kuvassa HH-merkinnällä on osoitettu lähimmät loma-asunnot ja RH-merkinnällä lähimmät vakituiset asunnot. HH08 on merkitty virheellisesti loma-asunnoksi, vaikka se on virallisesti muu rakennus. 44 KAAVASELOSTUS Kuva 23. Melumallinnus, vaihtoehto 2. Kuvassa HH-merkinnällä on osoitettu lähimmät loma-asunnot ja RH-merkinnällä lähimmät vakinaiset asunnot. HH08 on merkitty virheellisesti loma-asunnoksi, vaikka se on virallisesti muu rakennus. Välkevaikutusten arviointi perustuu wpd Finland Oy:n tekemiin välkemallinnuksiin. Mallinnus on tehty EMD WindPro -ohjelman Shadow -moduulilla. Välkemallinnus on tehty sekä ns. pahin tilanne (Worst Case) että todellinen tilanne (Real Case) tilanteista. Lisäksi on tehty Real Case+ tilanteen mallinnus, jossa välkemallinnukseen on lisätty metsämaski, joka vähentää välkkeen näkymistä häiriintyvässä kohteessa (aineistona käytetty Logica Forest mask, puuston korkeus vaihtelee 17-20 m). Worst Case -laskenta tuottaa astronomisen maksimivälkkeen, koska laskennassa auringon oletetaan paistavan koko ajan, kun aurinko on horisontin yläpuolella ja tuulivoimaloiden oletetaan käyvän jatkuvasti sekä laskentapisteestä katsottuna roottori on kokoajan kohtisuorassa auringonsäteiden tulosuuntaan nähden. Real Case -tulos saadaan, kun Worst Case -tuloksiin tehdään vähennykset auringonpaistetietoihin ja käyttötuntitietoihin 45 KAAVASELOSTUS (tuulensuuntasektoreittain) perustuen. Mallinnuksissa käytetty maastomalli luotiin Maanmittauslaitoksen maastotietokannan kartta-aineistosta. Real Case -laskennassa auringonpaisteisuustietoina käytettiin Ilmatieteen laitoksen Oulun Oulunsalon keskiarvoisia tietoja ilmastolliselta vertailukaudelta 1981-2010. Laskentakorkeutena käytettiin 1,5 metriä maanpinnasta ja laskentaverkossa pisteiden väli oli 25 metriä. Laitosmallina laskennassa on käytetty Vestas V126-3300 -laitosta, jonka roottorin halkaisija on 126,0 metriä ja napakorkeus 167 metriä. Useissa maissa on annettu raja-arvoja tai suosituksia hyväksyttävän välkevaikutuksen määrästä. Esimerkiksi Saksassa ns. todellisessa tilanteessa (Real Case) välke on rajoitettava kahdeksaan tuntiin vuodessa. Tanskassa sovelletaan yleensä todellisen tilanteen raja-arvona enintään kymmenen tuntia vuodessa. Ruotsissa vastaava suositus on enintään kahdeksan tuntia vuodessa ja 30 minuuttia päivässä. Suomessa ei ole määritelty välkevaikutukselle raja-arvoja tai suosituksia. Ympäristöministeriön 6.7.2012 julkistamassa Tuulivoimarakentamisen suunnitteluohjeessa on todettu, että vaikutusten arvioinnissa on suositeltavaa käyttää apuna muiden maiden suosituksia välkkeen rajoittamisesta. Länsi-Toholammin tuulipuistohankkeen välkevaikutusta on arvioitu mallinnuksen avulla. Ns. Real Case -mallinnuksen (metsän peitteisyys huomioiden tai ilman) mukaan tarkastelluissa vaihtoehdoissa välkettä ei esiinny lähiasutuksen kohdalla lainkaan tai vuotuinen välkemäärä jää alle kahdeksaan tuntiin vuodessa. Välkemäärille asetettuja raja-arvoja ja suosituksia ei siten ylitettäisi ja vaikutuksen suuruus koko suunnittelualueen lähiympäristölle määritellään pieneksi. Tämän perusteella sekä vaihtoehdossa VE1 että VE2 välkevaikutusten merkittävyys arvioidaan kokonaisuudessaan vähäiseksi. Vaihtoehdossa VE2 välkevaikutus on suunnittelualueen ympäristössä hieman vaihtoehtoa VE1 pienempää pienemmän voimalamäärän ansiosta. Todellista välkevaikutusta arvioitaessa on huomioitava, että laadittu mallinnus ei ota huomioon maaston kasvillisuutta ja metsän peitteisyyttä, jotka edelleen vähentävät välkevaikutuksia. Jos tuulivoimalat eivät ole nähtävissä esimerkiksi pihapiiristä, eivät ne myöskään aiheuta välkevaikutuksia kyseiseen tarkastelupisteeseen. Välkevaikutus esiintyy ainoastaan toimintavaiheessa, kun tuulivoimalat ovat käynnissä. Se syntyy sääolojen mukaan, joten välkettä on havaittavissa tietyssä katselupisteessä vain tiettyjen valaistusolosuhteiden täyttyessä ja tiettyinä aikoina vuorokaudesta. Välkevaikutusta ei esiinny, kun aurinko on pilvessä tai kun tuulivoimala ei ole käynnissä. Laajimmalle alueelle varjo ulottuu, kun aurinko on matalalla (aamulla, illalla). Välkehaittaa voidaan estää tai vähentää pysäyttämällä voimalat suurimpien välkehaittojen aikana. Välkevaikutuksen tapainen ilmiö on auringon valon heijastuminen roottorin lavoista. Heijastusvälkyntää vähentää mattapintaisen materiaalin käyttö tuulivoimalan lavoissa. 46 KAAVASELOSTUS Kuva 24. Real case -tilanteen (ilman metsämaskia) mukainen välkemallinnus, vaihtoehto 1. Kuvassa HHmerkinnällä on osoitettu lähimmät loma-asunnot ja RH-merkinnällä vakinaiset asunnot. 47 KAAVASELOSTUS Kuva 25. Real case -tilanteen (ilman metsämaskia) mukainen välkemallinnus, vaihtoehto 2. Kuvassa HHmerkinnällä on osoitettu lähimmät loma-asunnot ja RH-merkinnällä vakinaiset asunnot. Metsästys Tuulivoimapuiston rakentamisesta aiheutuva lisääntynyt ihmistoiminta alueella saattaa johtaa erityisesti suurempien riistaeläinten siirtymiseen rauhallisemmille alueille. Mikäli rakentamistoimet tehdään metsästysaikaan, on mahdollista että saalismäärät jäävät normaalia pienemmiksi. Vaikutukset voidaan kuitenkin arvioida pääosin väliaikaisiksi eläinten palatessa rakentamisen aiheuttaman häirinnän vähentyessä. Vastaavanlaisia vaikutuksia arvioidaan syntyvän, kun tuulivoimapuiston toiminta lakkaa ja voimalat puretaan ja kuljetetaan pois. Tuulivoimapuiston toiminnan aikana metsästys ja riistanhoito voi jatkua. Rajoitteita metsästykselle voi tulla lähinnä ampumisessa yläsektoreihin tuulivoimaloiden läheisyydessä (latvalinnustus). Tuulivoimalat ovat metsästyksessä rakenteita, joille ei saa tuottaa vahinkoa 48 KAAVASELOSTUS (metsästyslaki 20 §). Metsästysseurojen on tarkastettava ampumalinjat ja jahtitornien sijainti, jotta voimaloille ei aiheudu vaurioita ja kimmokkeiden vaara saada suljettua pois. 6.2 Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon Maa- ja kallioperän muokkaustoimet ovat paikallisia ja kohdistuvat tuulivoimaloiden perustamisja kenttäalueille, tieyhteyksille ja sähköaseman rakentamisalueille. Kenttäalueiden rakentaminen voi edellyttää paikoin maan tasausta ja maa-aineksia on tarpeen vaihtaa pehmeiköilla kantavampiin materiaaleihin, kuten louheeseen ja sepeliin. Tuulivoimaloille johtavat tiet seuraavat maanpinnanmuotoja ja ovat pitkälti pistoja alueen nykyisestä tiestöstä. Raivausjätteet ja kannot viedään hyötykäyttöön. Perustusten, tiestön ja kenttärakenteiden rakentamiseen tarvittava murske ja louhe saadaan osin rakentamisen yhteydessä irrotettavasta materiaalista suunnittelualueelta ja osa hankitaan tarkoitukseen soveltuvalta maa- ja kalliokiviaineksen ottamispaikalta. Huoltotoimenpiteet tai tuulivoimaloiden käyttö-öljyt eivät muodosta maaperän pilaantumisriskiä. Tuulivoimahankkeen toiminnan päätyttyä rakenteet puretaan ja alue maisemoidaan tarkoituksenmukaisella tavalla. Vaikutukset maa- ja kallioperään arvioidaan vähäisiksi. Vaikutukset maa- ja kallioperään ovat pysyviä, mutta paikallisia ja pääosin rakentamisen aikaisia. Vaikutusalueella ei sijaitse luokiteltuja arvokkaita maaperämuodostumia. Suunnittelualueella ei ole luokiteltuja pohjavesialueita tai tiedossa olevia kaivoja. Osa-alueiden väliin sijoittuu Hirsikangas A:n I-luokan pohjavesialue, joka on lähimmillään noin 600 metrin päässä osa-alue E:stä. Pohjavesivaikutukset ovat vähäisiä tuulivoimaloiden rakentamis-, toiminta- ja sulkemisvaiheissa. Rakentamistyöt aiheuttavat paikallisesti pohjaveden lyhytaikaista samentumista ja työkoneiden öljyt lievän pilaantumisriskin. Alueella ei kuitenkaan katsota muodostuvan merkittäviä määriä pohjavettä. Tuulivoimalan rikkoutuminen ja öljyjen pääseminen maastoon aiheuttaa vähäisen paikallisen pilaantumisriskin toiminnan aikana. Toiminnan lopettamisenaikaiset vaikutukset vastaavat rakentamisen vaikutuksia ja niitä voidaan vähentää maisemoimalla sijoituspaikat puhtailla, alkuperäisenkaltaisilla massoilla. Vaikutukset pintavesiin arvioidaan kokonaisuudessaan vähäisiksi (Lestijoen korkea herkkyystaso nostaa vaikutukset pieniltä osin kohtalaisiksi). Rakentamisen aikaiset vaikutukset pintavesiin ovat paikallisia ja ilmenevät lyhytaikaisina samentumina ja ravinnepitoisuuksina rakentamispaikkojen läheisyydessä. Vastaanottaviin vesistöihin (alueen suuremmat ojat, Ullavanjärvi, Lestijoki) kulkeutuvat ravinne- ja kiintoainepitoisuudet arvioidaan vähäisiksi, koska valumavedet ehtivät puhdistua ojaverkostossa ja suotautumalla metsä- ja suoalueilla. Siten myös vaikutukset kalastoon arvioidaan vähäisiksi. Rakentamisen aikana työkoneet ja toiminta-aikana tuulivoimalan koneistot aiheuttavat lievän öljyvuodon riskin suunnittelualueella. Toiminnan aikana ei muuten aiheudu vaikutuksia paitsi em. äärimmäisessä poikkeustilanteessa voimalan rikkoutuessa. Toiminnan loppumisen vaikutukset vastaavat rakentamisen aikaisia vaikutuksia ollen vähäisempiä ja maisemointi puhtailla, tarkoitukseen soveltuvilla massoilla vähentää vaikutuksia. Tuulivoimatuotannolla voidaan parhaassa tapauksessa vähentää merkittävästi energiatuotannon haitallisia ilmapäästöjä. Mikäli Suomessa tuotetun energiamäärän ja energiatuotantomuotojen arvioidaan pysyvän vakiona ja suunniteltujen tuulivoimaloiden tuottaman sähkön arvioidaan korvaavan eri sähköntuotantomuotoja niiden keskimääräisen käytön mukaan, voidaan hankkeella arvioida saavutettavan noin 45 000–101 000 tonnin säästöt Suomen sähköntuotannon vuosittaisista hiilidioksidipäästöistä. Kasvihuonekaasupäästöjen ohella tuulivoimatuotannon avulla voidaan saavuttaa huomattavia säästöjä myös muiden ilmapäästöjen osalta, koska ilmanlaatuun vaikuttavien ilmapäästöjen (mm. rikkidioksidi, typen oksidit) määrät ovat tuulivoimatuotannossa vähäisiä esimerkiksi fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna. Hankkeen avulla saavutettava hiilidioksidivähenemää voidaan pitää alueellisesti vähäisenä positiivisena vaikutuksena. Ilmastovaikutus on kuitenkin paikallisella tasolla merkittävästi positiivinen. 49 KAAVASELOSTUS 6.3 Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin Kasvillisuus ja luontotyypit Suunnittelualueen luonto on metsä- ja suotyyppien osalta pääsääntöisesti voimakkaasti ihmistoimin käsiteltyä. Koska suurin osa suoran vaikutuksen alueella olevista luontotyypeistä on tavanomaisia, yleisiä luontotyyppejä, ovat vaikutukset näihin vähäisiä. Suunnittelualueella esiintyy lisäksi muutama vanhempi, uudistuskypsä metsäkuvio kuivahkoa mäntykangasta sekä tuoreen kankaan sekametsää, joilla voi olla paikallisella tasolla merkitystä luonnon monimuotoisuudelle. Näillä talousmetsäkuvioilla ei ole tiedossa uhanalaisten tai muutoin suojelullisista syistä huomioon otettavien kasvilajien esiintymiä. Osa-alueen F pohjoisosassa esiintyy yli 10 ha laajuinen yhtenäinen kuusi-lehtipuusekametsäalue, jonka puusto on paikoin iältään yli 120 vuotta. Metsäaluetta pidetään monimuotoisena ja METSO-ohjelmakelpoisena alueena. Alueella esiintyy lisäksi rauhoitettu kasvilaji. Vaihtoehdossa 1 yhden tuulivoimalan huoltotien linjaus sijoittuu edellä mainitun metsäalueen läpi, jonka herkkyys on arvioitu keskisuureksi. Vaihtoehtoehtoisella linjauksella vaikutukset eivät kuitenkaan kohdistuisi monimuotoisuuskohteelle ja ne jäisivät vähäiseksi. Lisäksi vaihtoehdossa 1 kaksi tuulivoimalaa sijoittuu monimuotoisuuskohteen laiteille. Vaikutus näihin kohteisiin arvioidaan kohtalaiseksi. Molemmissa tapauksissa voimalat voitaisiin rakentaa vaihtoehdon 2 mukaisesti, jolloin vaikutusten merkittävyys jäisi vähäiseksi. Vaihtoehdossa 2 kaksi tuulivoimalaa sijoittuisi yli 120 vuotta vanhoihin puustoa uudistuskypsiin talousmetsäkuvioihin. Vaikutuksen merkittävyys arvioidaan vähäiseksi-kohtalaiseksi. Suunniteltuja sijoituspaikkoja voidaan kuitenkin siirtää parin kymmenen metrin etäisyydelle nuorempaan metsäkuvioon, jolloin vaikutusten merkittävyys alueen metsien monimuotoisuudelle ja luontoarvoille arvioidaan vähäisiksi. Molemmissa vaihtoehdoissa tuulivoimaloita ja huoltoteitä sijoittuu Isonnevankankaan metsälakikohteiden sekä ojittamaton avosuon läheisyyteen. Vaikutusten merkittävyys jää kuitenkin vähäiseksi, mikäli luontoarvot huomioidaan jatkosuunnittelussa työmaaliikenteessä ja rakennustöissä. Vaihtoehdossa 1 yksi tuulivoimala ja siihen johtava huoltotie sijoittuisivat ojittamattoman suon (paikallisesti arvokas elinympäristö, Kemera –kohde) reuna-alueelle. Vaikutuksen merkittävyys tälle kohteelle arvioidaan vähäiseksi-kohtalaiseksi. Vaihtoehto 2:ssa tuulivoimalat sijoitettaisiin luonnontilansa menettäneille suo-alueille, joille vaikutuksen merkittävyys arvioidaan vähäiseksi. Hankkeen metsäaluerakenteeseen kohdistuva pirstova vaikutus arvioidaan paikallisella ja alueellisella tasolla pääosin vähäiseksi, voimaloiden sijoituspaikkojen sekä uusien rakennettavien tieurien linjausten perusteella. Suurin osa suoran vaikutuksen alueella olevista luontotyypeistä on tavanomaisia eli matalaa herkkyyttä omaavia luontokohteita. Niihin luontotyyppeihin sekä tavanomaiseen lajistoon kohdistuvat vaikutukset ovat vähäisiä. Suunnittelualueen läheisyydessä esiintyy vaarantuneista luontotyypeistä minerotrofisia lyhytkorsinevoja, suursaranevoja, kalvakkanevoja ja sararämeitä Loukkuunnevalla, Tervapirkonnevalla, Isonevalla, Toristojannevalla ja Raikonevalla. Silmälläpidettäviä luontotyyppejä edustavat rimpinevat sekä Toristojannevan korpiräme. Kummallakaan vaihtoehdolla ei arvioida olevan vaikutuksia edellä mainittuihin luontokohteisiin. Rakentamisen aikaisia vaikutuksia kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin voidaan pitää kokonaisuudessaan vähäisinä-kohtalaisina. Vaihtoehdon 2 vaikutukset ovat pienempiä vaihtoehtoon 1 verrattuna. Tuulivoimahankkeella ei ole toiminnan aikaisia vaikutuksia kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin. Tuulivoimapuisto ei toiminnan aikana normaalitilanteessa aiheuta päästöjä, jotka vaikuttaisivat rakentamisalueita ympäröivään kasvillisuuteen. Toiminnan päättymisen jälkeen vaikutukset kasvillisuuteen ovat osittain palautuvia. Alueet metsitetään ja maisemoidaan. Linnusto Linnustoon kohdistuvat vaikutukset ovat luonteeltaan sekä suoria että välillisiä. Linnustovaikutukset voidaan jakaa kolmeen eri tyyppiin: 1. Häiriö- ja estevaikutuksiin 2. Rakentamisesta johtuviin elinympäristömuutoksiin sekä 3. Voimaloiden aiheuttamaan törmäyskuolleisuuteen 50 KAAVASELOSTUS Rakentamisvaiheen pesimälinnustoon kohdistuvista vaikutuksista merkittävimpiä ovat rakennustoiminnan aikainen häirintä sekä muutokset elinympäristöissä. Rakentamisen johdosta pesimälinnuston elinympäristöjä tuhoutuu ja pirstoutuu. Voimalat ja sähkönsiirtoverkot aiheuttavat alueella pesiville ja alueen kautta lentäville linnuille häiriö- ja estevaikutusta sekä törmäysriskin. Vaikutukset kohdistuvat paitsi suunnittelualueen ja sen lähiympäristön pesimälajistoon, myös alueen läpi lentäviin lintuihin. Toiminnan päättymisen aikaiset vaikutukset muodostuvat purkutöiden aiheuttamasta häiriövaikutuksesta. Hankkeen toteutuminen vaikuttaisi linnustoon törmäyskuolemien, elinympäristömenetysten ja muutosten ja erilaisten häiriövaikutusten kautta. Suunnittelualueen vaikutuspiirissä esiintyvän pesimälinnuston arvioidaan pysyvän pääpiirteissään nykyisen kaltaisena, joskin alueen herkimmistä lajeista metson, petolintujen ja mahdollisesti myös kosteikkolajien reviirejä saattaisi autioitua ja kanta paikallisesti harveta. Merkittävyydeltään Länsi-Toholammin tuulivoimapuiston vaikutukset pesimälinnustoon arvioidaan kohtalaisiksi molemmissa esitetyissä vaihtoehdoissa. Muuttolinnuston kannalta Länsi-Toholammin tuulivoimapuisto sijoittuu Perämeren rannikkoa seuraavan muuttoreitin itäpuolelle. Suunnittelualueen läheisyydessä ei sijaitse maakunnallisesti tärkeitä kerääntymisalueita, mutta Loukkuunneva arvioitiin kurjelle alueellisesti tärkeäksi syyskerääntymisalueeksi. Suojelullisesti huomioitavia lajeja Länsi-Toholammin alueella esiintyy muuttoaikoina Keski-Pohjanmaan sisäosissa tyypillisiä määriä. Törmäysmallinnusten perusteella hankkeen vaikutukset huomioitaviin lajeihin olisivat vähäisiä tai olemattomia. Muuttolinnustoon kohdistuvat vaikutukset arvioidaan kohtalaisiksi molemmissa vaihtoehdoissa. Lepakot ja liito-oravat Lepakkokartoituksessa havaittiin kahta eri lepakkolajia, pohjanlepakkoa ja siippalajia. Lepakkohavaintoja kertyi selvityksessä vähän, laajahkosta tutkimuksesta huolimatta. Selvityksen perusteella suunnittelualuetta ei voida pitää lepakoiden kannalta erityisen tärkeänä esiintymisalueena. Havaittu lepakoiden vähäisyys, muuton todennäköinen puuttuminen, uhanalaisten lajien puuttuminen, potentiaalisten talvehtimisalueiden puuttuminen sekä mahdollisten siirtymäreittien (Loukkuunneva) huomioiminen kaavaluonnosvaihtoehdoissa sekä kolopuuston vähäisyys huomioon ottaen hankkeen vaikutusta lepakoille ei voida pitää merkittävänä. Varovaisuusperiaatteen mukaisesti törmäysriski huomioiden vaikutus on korkeintaan kohtalainen molemmissa vaihtoehdoissa tuulipuiston toimintavaiheessa. Rakentamisvaiheessa ja toiminnan päättymisvaiheessa vaikutukset arvioidaan vähäisiksi. Suurin osa suunnittelualuekokonaisuuden metsäkuvioista on puustorakenteeltaan ja metsätyypiltään liito-oravalle soveltumattomia tai lajille epätyypillisiä elinympäristöjä. Mahdolliset elinympäristöt sijoittuvat pääsääntöisesti suunniteltujen toimintojen ja vaikutusalueen ulkopuolelle ja ne säilyvät hankkeen myötä. Osa-alueella F tunnistettiin liito-oravan elinympäristö. Siellä löydettiin pesimäpuiksi soveltuvia kolopuita sekä noin 14 hehtaaria lajin elinympäristövaatimukset täyttävää kuusi-lehtipuu sekametsäaluetta. Liito-oravan elinympäristö on huomioitu kaavaluonnosvaihtoehdoissa. Rakentamis- ja purkamisvaiheessa VE1:ssä huoltotie kulkisi em. liito-oravan elinympäristön läpi, ja siten vaikutukset VE1:ssä arvioidaan kohtalaisiksi-merkittäviksi. Mikäli huoltotie linjataan uudelleen, eikä se sijoitu elinympäristöön arvioidaan VE1:ssä vaikutus vähäiseksi. VE2:ssä vaikutus liito-oravaan on myös rakentamisvaiheessa vähäinen. Toimintavaiheessa molemmissa vaihtoehdoissa vaikutukset liito-oravaan arvioidaan vähäisiksi, koska huoltotietä tai meluhäiriötä ei nähdä liito-oravan kannalta erityisen haitallisina. Ekologisten yhteyksien huomioimisen myötä lajin liikkuminen suotuisille metsäalueelle ei esty tuulivoimahankkeen myötä. Viitasammakko Suunnittelualueen ympäristössä havainnoitiin viitasammakon potentiaalisia elinympäristöjä muiden luontoselvitysten yhteydessä. Maastotöiden yhteydessä ei kuitenkaan tehty havaintoja viitasammakosta. Vaikutuksia viitasammakkoon ei arvioida syntyvän, sillä tuulivoimapuistoon liittyviä toimintoja ei sijoitu viitasammakon potentiaalisille esiintymispaikoille. Lajia voi kuitenkin esiintyä suunnittelualueen laiteiden suoalueilla ja vesistöissä kuten Raikonevan allikoilla, Toristojannevan pohjoisosaan sijoittuvalla Härkkilä-suolammella, Isonevan rimpisellä suo-osalla sekä turvetuotantoalueen reunaojissa, Pieni Tervapirkkon ja Iso Tervapirkon lammilla sekä Loukkuunnevan rimpisen pohjoisosan allikoissa. 51 KAAVASELOSTUS Hankkeen vaikutukset lajin kannalta ovat kuitenkin vähäiset molemmissa vaihtoehdoissa, siinäkin tapauksessa, että laji esiintyisi suunnittelualueen ja sen lähistön kosteikoilla. Muu eläimistö Suunnittelualueen ja sen lähiympäristön eläimistö on Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan metsäalueiden tyypillistä lajistoa. Hirviä esiintyy suunnittelualueella ja niiden ympäristössä yleisesti. Toholampi kuuluu Suomenselän metsä-peurakannan levinneisyysalueeseen, mutta suunnittelualueet ympäristöineen eivät ole lajin esiintymiselle tärkeää aluetta. Suunnittelualueen ei arvioida olevan saukolle soveltuvaa elinaluetta. Suurpedoista suunnittelualueella sekä lähiympäristössä esiintyy varmuudella ahmaa, karhua, sutta ja ilvestä. Suunnittelualueella esiintyy myös muita yleisempiä pieniä nisäkäslajeja. Suunnittelualueen arvioidaan tuulipuiston rakentamisen myötä vaikuttavan maaeläimistöön lähinnä elinympäristömenetysten ja ihmistoiminnasta aiheutuvien häiriövaikutusten kautta. Kokonaisuutena vaikutukset eläimistöön arvioidaan rakentamisvaiheessa ja toiminnan päättyessä kohtalaisiksi. Vaikutuksia tähän aikaan aiheuttaa vilkas ihmistoiminta alueella, koska jotkin eläinlajit ovat hyvin arkoja suhtautumisessaan ihmistoimintaan. Toiminta-aikana vaikutukset arvioidaan vähäisiksi, koska tällöin häiriötä tuottavaa ihmistoimintaa on alueella vähemmän ja monet eläinlajit todennäköisesti tottuvat tuulivoimaloihin jossain määrin. Sama arviointi koskee molempia luonnosvaihtoehtoja, vaikka VE2 on hieman VE1:sta suosiollisempi pienemmän voimalamääränsä ansiosta. 6.4 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen sekä yhdyskunta- ja energiatalouteen Tuulivoima-alueen rakentumisella ei ole aluerakenteellisia vaikutuksia. Suunnittelualueen toteutuminen ei myöskään vaikuta yhdyskuntarakenteeseen. Suunnittelualue sijoittuu siten, että se ei vaikuta läheisten keskusta-alueiden maankäyttöä rajoittavasti eikä toisaalta synnytä tarvetta yhdyskuntarakenteen tarpeettomalle laajentamiselle. Tuulipuiston myötä suunnittelualueen toiminnallinen luonne muuttuu maa- ja metsätalousvaltaisesta alueesta tuulivoima-alueeksi, energiantuotantoalueeksi. Lisäksi tuulivoimahanke saattaa rajoittaa tai vastavuoroisesti mahdollistaa muita alueen toimintoja. Merkittävimmät muutokset maankäytölle tapahtuvat rakentamisvaiheen aikana, kun sekä voimaloiden että huoltotieverkoston alueilta kaadetaan puustoa sekä raivataan pintamaata ja kasvillisuutta. Jokaisen tuulivoimalan ympäriltä raivataan puusto noin 0,6 hehtaarin alueelta ja voimaloille rakennetaan huoltotiet, mistä aiheutuu menetyksiä metsänomistajille. Metsänomistajille menetetty metsätalousmaa tullaan kuitenkin korvaamaan maanvuokrien muodossa. Suunnittelualueella sijaitsee tuotannossa oleva turvetuotantoalue (osa-alue C) ja saman osaalueen läheisyyteen on myönnetty ympäristölupa toiselle turvetuotantoalueelle. Kahdella osaalueella on maa-ainestenottoalueita. Osa-alueella F Suksimäen alueella sijaitsee sora- ja kalliokiviaineksen ottoalue ja osa-alueen E pohjoisosassa Soidinkankaalla kaksi kalliomurskeen ottoaluetta. Matkanevalla, osa-alueen A pohjoispuolella sijaitsee kaksi kalliomurskeen ottoaluetta. Suunniteltu tuulivoima-alue ei estä kyseisiä toimintoja jatkamasta alueella. Turvetuotannon, maa-ainesten oton ja tuulivoimatuotannon elinkeinoharjoittajien välisellä yhteistyöllä varmistetaan toimintojen yhteensovittaminen. Rakennusaikana myös alueen liikenne lisääntyy selvästi ja saattaa aiheuttaa rajoitteita alueella liikkumiselle sekä muulle liikenteelle. Toisaalta uusien huoltoteiden rakentaminen ja nykyisten metsäteiden kunnostaminen parantavat suunnittelualueen hyödyntämistä mm. metsätalous- ja virkistyskäytössä, ja vaikutukset voidaan siten nähdä myös myönteisenä. Esimerkiksi puunkuljetukset alueella helpottuvat, kun kuljetukset eivät enää ole niin paljon sidoksissa talviaikaan maan ollessa jäässä. Tuulivoimahanke rajoittaa asuin- ja lomarakentamista tuulipuiston alueella ja sen välittömässä läheisyydessä. Asuin- ja lomarakennuksia ei voida osoittaa alueille, joilla niitä koskevat melun ohjearvot ylittyvät. Suunnittelualueella ei sijaitse vakituisia asuin- ja lomarakennuksia. Lähimmät asuin- ja lomarakennukset sijaitsevat noin kilometrin etäisyydellä lähimmästä voimalan 52 KAAVASELOSTUS sijoituspaikasta mitattuna. Tuulipuiston aluetta ja sen lähiympäristöä ei ole kuitenkaan kaavoitettu asuin- ja lomarakentamiseen. Rakennusaikainen melu voi häiritä sekä suunnittelualueen että sen vaikutusalueen virkistyskäyttöä. Rakentamisvaiheen jälkeisessä toimintavaiheessa alueen maankäyttö palautuu tai jatkuu ennallaan maa- ja metsätalouskäytössä yhdessä tuulivoimatuotannon kanssa. Rakentamisen jäljiltä alueen huoltotieverkosto parantuu helpottaen ympärivuotista pääsyä alueelle. Tuulivoimalat koetaan yksilöllisesti ja ne saattavat haitata alueen virkistyskäyttöä. Tuulipuiston toiminnan päättyminen alueella vaikuttaa pitkälti samalla tavalla kuin sen rakentaminen. Alueen liikenne lisääntyy, kun tuulivoimaloiden purettuja rakenteita kuljetetaan pois alueelta. Purkutöistä ja lisääntyvästä liikenteestä voi tulla meluhaittaa, joka häiritsee itse alueen sekä myös vaikutusalueen virkistyskäyttöä. Purkutöiden jälkeen alue maisemoidaan mahdollisimman luonnontilaiseksi ja alueen maankäyttö vapautuu muulle maankäytölle. Huoltotieverkostoa ei kuitenkaan pureta. Kaiken kaikkiaan vaikutuksia maankäyttöön, yhdyskuntarakenteeseen ja elinkeinoihin voidaan pitää vähäisinä. Alueen ja sen ympäristön elinkeinot (metsätalous, maa-aineksen otto, turvetuotanto) voivat jatkua pääasiassa nykyisellään. Asuin- ja loma-asuinrakentamisen osalta vaikutukset arvioidaan kohtalaiseksi suunnittelualueen tuntumassa, muualla vähäiseksi. 6.5 Vaikutukset liikenteeseen, tutkiin ja tietoliikenteeseen Liikenne Liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen kohdistuvat vaikutukset ovat suurimmillaan tuulipuiston rakentamisen aikana, mutta ne ovat lyhytaikaisia, sillä rakentamisvaihe kestää arviolta noin kaksi vuotta. Rakentamisen aikana liikenteessä on suuri määrä raskasta liikennettä ja erikoiskuljetuksia, kun rakentamisessa tarvittavia materiaaleja kuljetetaan alueelle (mm. voimalat, betoni voimaloiden perustuksiin, asennuskalusto, maa-aines huoltoteiden parantamiseen jne.). Jonkin verran rakentamisvaiheessa alueella on myös työmatkaliikenteestä johtuvaa henkilöliikennettä. Lisääntyneellä liikenteellä voi olla vaikutuksia suunnittelualueen tiestön liikenneturvallisuuteen, liikenteen sujuvuuteen ja tiestön kuntoon. Vaikutukset kevyen liikenteen liikenneturvallisuuteen ovat luonnollisesti suurimmillaan asutuksen läheisyydessä, jossa liikutaan tienvarsilla sekä kävellen että pyöräillen. Tuulivoimapuistolla ei toiminnan aikana katsota olevan merkittäviä liikennevaikutuksia. Toimintavaiheen aikaiset huoltokäynnit tehdään pääasiassa pakettiautolla, ja huoltokäyntejä odotetaan olevan noin kolme vuodessa jokaista tuulivoimalaitosta kohti. Toiminnan päättymisen aikaisia liikennevaikutuksia voidaan pitää samankaltaisina kuin rakentamisvaiheessakin, kun voimalat ja sähköverkostoon liittyvät rakenteet puretaan ja kuljetetaan alueelta pois. Lisäksi alue maisemoidaan. Lähellä vaihtoehtoisia tuontisatamia (Kokkola, Kalajoki tai Raahe) tapahtuva hankkeen rakentamisvaiheeseen liittyvä liikenne, eli lähinnä erikoiskuljetukset, heikentävät ajoittain liikenteen sujuvuutta. Hankkeen aiheuttama liikenteen lisäys, eli erikoiskuljetusten määrä on kuitenkin näillä teillä (esimerkiksi valtatie 8 ja 28) suhteellisen vähäistä. Vaikutuksen merkittävyys näille ylemmän tieluokan teille arvioidaan siten vähäiseksi. Merkittävimmät liikennevaikutukset hankkeesta aiheutuvat lähellä suunnittelualuetta, jossa tapahtuu mm. murskeen ja betonin ajoa ja lisäksi erikoiskuljetukset kuormittavat liikenteen sujuvuutta alemman tieluokan teillä. Näitä teitä ovat erityisesti kantatie 63, seututie 775 ja yhdystie 18097. Kantatielle 63 hankkeesta kohdistuvaa liikennevaikutusta pidetään vähäisenä, sillä hankkeen aiheuttama raskaan liikenteen lisäys on suhteessa pientä ja tie ei ole erityisen herkkä lisääntyvän liikenteen vaikutuksille. Seututiellä 775 raskaan liikenteen suhteellinen osuus kasvaa melko selvästi. Tie on kuitenkin hyväkuntoinen ja nopeusrajoituksia on laskettu mm. Toholammin keskustaajamassa ja asutuskeskittymien kohdalla, minkä vuoksi tielle 775 kohdistuvan liikennevaikutuksen merkittävyys arvioidaan kohtalaiseksi. Jos keskimmäisen osa-alueen C liikennöinti ohjautuu tieltä 63, on liikennelisäys sillä suurempi. Tällöin kuitenkin kyläalueiden läpi suuntautuva liikenne tiellä 775 vähentyy merkittävästi. Yhdystiellä 18097 raskaan liikenteen määrä ja osuus ovat nykyiselläänkin tieluokkaan nähden melko suuria ja tuulipuiston rakentamisvaiheen myötä raskaan liikenteen osuus kokonaisliikenteestä olisi noin 18 %. Yhdystie 18097 on osin sorapintaista, mutta tieluokkaan nähden tie on hyväkuntoista ja asutuskeskittymien kohdalla nopeutta on rajoitettu. Näillä perusteilla tielle 18097 kohdistuvan liikennevaikutuksen merkittävyys arvioidaan kohtalaiseksi. Jos rakentamisessa tarvitta53 KAAVASELOSTUS va murske otetaan suunnittelualueelta ja sinne rakennetaan siirrettävä betoniasema, vähentyvät kuljetukset lähialueen teillä arviolta noin puolella. Tällöin hankkeen liikennevaikutuksen merkittävyys arvioidaan teille 775 ja 18097 vähäiseksi/kohtalaiseksi ja muille teille vähäiseksi. Asiantuntija-arvion mukaan hankkeen lähialueen teillä 63, 775 ja 18097 raskaan liikenteen lisäys rakentamisvaiheessa (kesto noin 2 vuotta) ei tulisi kuitenkaan merkittävästi heikentämään liikenneturvallisuutta tai lisäämään liikenneonnettomuusriskiä. Koettu turvallisuuden tunne saattaa kuitenkin heikentyä tien käyttäjien ja tienvarren asukkaiden keskuudessa. Lisääntynyt liikennöinti tulee kuitenkin jossain määrin vaikuttamaan erityisesti em. mainittujen teiden liikenteen sujuvuuteen rakentamisvaiheen aikana erityisesti vilkkaammin liikennöidyillä tieosuuksilla, kuten Toholammin keskustaajaman tuntumassa teillä 63 ja 775. Toimintavaiheen liikennevaikutuksia (huoltokäyntien aiheuttamaa henkilöliikennöinti) pidetään vähäisinä. Vaikutukset ovat samankaltaisia molemmissa luonnosvaihtoehdoissa. Liikennemäärät ovat hiukan vähäisempiä vaihtoehdossa 2 pienemmän voimalamäärän vuoksi. Lentoliikenne ja Puolustusvoimat Länsi-Toholammin suunnittelualueelle ulottuvan Kokkola-Pietarsaaren lentoaseman korkeusrajoitus-alueen rajoittavana korkeutena on 340 metriä. Suunniteltujen tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus (380 metriä) on hieman enemmän kuin korkeusrajoitusalueen maksimikorkeus, mutta Trafin antaman lausunnon mukaisesti Länsi-Toholammin tuulipuistoalueella ei ole vaikutuksia lentoliikenteen turvallisuuteen. Suunnittelualueesta ei myöskään arvioida aiheutuvan merkittävää haittaa muiden lentoasemien ja pienlentokenttien toimintaan etäisyyksistä johtuen. Länsi-Toholammin tuulipuistohankkeen vaikutukset Puolustusvoimien toimintaan on selvitetty pyytämällä lausunto Pääesikunnalta. 28.4.2014 saadun lausunnon mukaan Länsi-Toholammin tuulipuistohankkeella ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia puolustusvoimien valvonta- ja asejärjestelmien suorituskykyyn, joukkojen ja järjestelmien koulutukseen ja käyttöön eikä sotilasilmailuun. Lausunnon mukaan myöskään tuulivoimaloista aiheutuvat vaikutukset ilmavalvontatutkiin eivät ole merkittäviä. Siten tässä tapauksessa ei ole tarpeen tehdä tarkempaa tutkavaikutusselvitystä VTT:n laskentamenetelmiä käyttäen. TV-lähetykset ja tiedonsiirto Digita on lausunut Länsi-Toholammin tuulipuistohankkeen YVA-ohjelmasta seuraavaa: "Suunniteltujen tuulivoimaloiden ympäristössä antenniTV-vastaanotto tapahtuu Kruunupyystä (40 km) ja Haapavedeltä (65 km). Tuulivoimala-alueen takana näyttää olevan noin 850 asukasta, jolla noin 375 ovat peitetty vaan Kruunupyyllä. On hyvinkin mahdollista, että tuulivoimalat saattavat aiheuttaa häiriötä antenniTV-vastaanottoon suunnitellun Länsi-Toholammin tuulivoimapuistojen lähialueilla." Jos jatkosuunnittelussa yhteistyössä Digitan kanssa hankkeella todetaan olevan vaikutuksia alueen antenniTV-vastaanottoon, voidaan esimerkiksi muutamiin alueen taloihin asentaa oma vahvistin tai alueelle pystyttää ylimääräinen masto lähettimineen, jos häiriötaloja enemmän kuin kymmeniä. Muun tiedonsiirron osalta (matkapuhelinverkko ja tiedonsiirtoyhteydet) Suomen Erillisverkot Oy on lausunut Länsi-Toholammin tuulipuistohankkeen YVA-ohjelmasta seuraavaa: "Tällä hetkellä operoimamme radioverkon käytössä olevat tukiasemat ja taajuudet eivät arviomme mukaan häiriinny tuulivoimapuiston rakentamisesta ja toiminnasta. Koska tuulipuisto ei myöskään ole tiheästi asutulla eikä alueella ilmeisesti ole muuta riskialtista toimintaa, puiston mahdolliset häiriövaikutukset radioverkon päätelaitteiden käyttäjille ovat vähäisiä." Säätutkat Suunnittelualueen läheisyydessä ei sijaitse säätutkia. Lähin Ilmatieteen laitoksen säätutka sijaitsee Vimpelissä, jonne on matkaa vähintään 60 kilometriä. Ilmatieteen laitokselta saadun tiedon mukaan Länsi-Toholammin tuulipuistohankkeen vaikutuksia säätutkiin ei ole tarpeen arvioida tarkemmin, eivätkä tutkahäiriöt muodosta estettä tuulivoiman rakentamiselle (sähköpostiviesti 29.9.2014, Asko Huuskonen, Ilmatieteen laitos). 54 KAAVASELOSTUS 6.6 Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Maisemavaikutukset Länsi-Toholammin tuulivoimapuisto muuttaa maisemaa eniten tuulipuiston lähi- ja välialueella, alle 6 km etäisyydellä tuulivoimaloista. Pimeällä lentoestevalot voimistavat vaikutusta. Näkymävaikutuksia syntyy erityisesti maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaille alueille Lestijoen itärannalle Asialasta, Kleemolaan, Särkimäelle ja Ahomäelle. Näiltä alueilta avautuu suoria esteettömiä näkymiä pitkien avoimien viljelysalueiden yli tuulipuiston suuntaan. Tuulivoimaloiden näkymistä edesauttaa myös maaston pinnanmuodot; Länsi-Toholammin tuulipuiston voimalat sijaitsevat jopa 20–40 metriä korkeammalla kuin Lestijoen itäpuolen asutus. Näiltä kyseisiltä alueilta tarkasteltuna kaikki tuulipuiston voimalat saattavat näkyä kerrallaan, joskin kauimmaiset voimalat sulautuvat osaksi kaukomaisemaa. Näillä alueilla maisemavaikutukset arvioidaan kohtalaisiksi/merkittäviksi. Maisemavaikutuksia syntyy myös Härkänevan maisemassa sekä Lestijoen länsipuolella Määttälän ja Oravalan alueella sekä Iso Hongistonjärven virkistysmaisemassa (kuvat 27 ja 28), joissa maisemavaikutukset arvioidaan kohtalaisiksi. Lestijokivarresta, etenkin sen itärannalta ja Härkänevalta (kuva 29) tarkasteltuna voimalat ovat asettautuneet maisemaan leveäksi, osittain kerrokselliseksi jonoksi ja asetelma hallitsee alueen maisemaa usean kilometrin matkalta. Tuulivoimalat näkyvät myös Lestijoen länsipuolen avoimille peltoalueille sekä Toholammin pohjoispuolella Kirkkojärven maisemaan. Paikon Lestintien ja tuulipuiston suunnittelualueen väliin jäävä metsä tuo selkeän näkymäsuojan. Maisemavaikutuksia syntyy myös Ullavanjärven länsi- ja lounaispuoleisille ranta-alueille sekä järven saariin, jonne tuulivoimalat tulevat näkymään. Etäisyys on jo niin pitkä, että voimalat eivät näkyessään hallitse maisemaa. Näillä alueilla vaikutukset ovat kohtalaiset tai korkeintaan kohtalaiset. Toholammin kuntakeskuksen ja Sykäräisen kylätaajaman alueelle tuulivoimalat eivät juuri tule näkymään. Maisemavaikutukset jäävät vähäisiksi. Maisemavaikutusten suuruus vaihtoehdossa 2 on hieman vaihtoehtoa 1 pienempi, sillä tässä vaihtoehdossa voimaloita on viisi vähemmän. Vaikutukset arvokkaisiin maisema-alueisiin ja rakennettuun ympäristöön Länsi-Toholammin tuulipuiston suunnittelualueet eivät sijaitse arvokkaalla maisema-alueella. Alueelle ei myöskään sijoitu rakennettuja kulttuuriympäristökohteita (RKY). Lähimmät arvokkaat maisema-alueet ovat Lestijokilaakson valtakunnallisesti arvokas maisema-alue noin 4,1 km tuulipuistosta koilliseen ja Lestijokivarren maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema-alue, joka sijaitsee lähimmillään tuulipuistosta noin 2 kilometriä itään. Ullavanjärven maakunnallisesti arvokas maisema-alue sijaitsee lähimmillään vajaan 5 kilometrin etäisyydellä ja Iso Hongistonjärven pieni maakunnallisesti arvokas maisema-alue noin 1,7 km etäisyydellä lähimmistä voimaloista. Lestijokilaaksossa ja Ullavanjärven alueella on myös paikallisesti merkittäviä rakennetun kulttuuriympäristön kohteita. Vaikutukset em. arvokkaisiin maisema-alueisiin arvioidaan kohtalaiseksi, Lestijokivarren maakunnallisesti arvokkaan kulttuurimaiseman osalta Kleemolassa, Asialassa ja Honkalassa kohtalaiseksi/merkittäväksi ja Ullavanjärven maakunnallisesti arvokkaan maisemaalueen pohjois- ja itäosan osalta vähäiseksi. 55 KAAVASELOSTUS Kuva 26. Näkymäalueanalyysi. 56 KAAVASELOSTUS Kuva 27. Kuvasovite Iso Hongistonjärveltä kohti tuulipuistoa (VE 1, 34 voimalaa). Kuvasovite 18 mm. © wpd Finland Oy. Kuva 28. Kuvasovite Iso Hongistonjärveltä kohti tuulipuistoa (VE 2, 29 voimalaa). Kuvasovite 18 mm. © wpd Finland Oy. 57 KAAVASELOSTUS Kuva 29. Kuvasovite Härkänevantieltä suunnittelualueen suuntaan (VE 1, 34 voimalaa). © wpd Finland Oy. Muinaismuistot Vaihtoehdossa VE1 tuulivoimalaa lähin muinaisjäännös sijaitsee noin 159 metrin etäisyydellä (Järventauskangas) ja huoltotietä lähin muinaisjäännös (Kopsanhauta) noin 20 metrin etäisyydellä. Vaihtoehdossa VE2 tuulivoimalaa lähin muinaisjäännös sijaitsee noin 272 metrin etäisyydellä (Järventauskangas) ja huoltotietä lähin muinaisjäännös (Kopsanhauta) noin 20 metrin etäisyydellä. Muista alueelta löydetyistä muinaisjäännöksistä on edellistä enemmän etäisyyttä hankkeen infrastruktuuriin. Suunnitelmien mukaisella rakentamisella ei voida katsoa aiheutuvan suoraa haittaa alueen muinaisjäännöksille. Vaikutukset ovat lähinnä välillisiä, muinaisjäännöskohteelle koituvia toimintavaiheen maisemahaittoja, jotka voivat vaikuttaa muinaisjäännöksen kokemiseen. Vaikutukset alueen muinaisjäännöksiin voidaan edellä olevilla perusteilla määritellä vähäisiksi. 6.7 Vaikutukset Natura- ja suojelualueisiin Länsi-Toholammin suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä ei ole suojelualueita. Suunnittelualueesta 10 km säteellä sijaitsee viisi Natura-aluetta. Ne ovat Kotkannevan (FI1000034, SCI), Kivinevan (FI1001004, SCI), Ritaneva-Vipusalonneva-Märsynnevan (FI1000014, SPA/SCI), Lestijoen (FI1000057, SCI) ja Lestijoen yläjuoksun ja Paukanevan (FI1001005, SCI) Natura-alueet. Lähimmäksi sijoittuvat Kotkannevan (FI1000034, SCI) ja Ritaneva-Vipusalonneva-Märsynnevan (FI1000014, SPA/SCI), lähimmillään noin neljän kilometrin etäisyydellä suunnittelualueen rajasta. Kaikkien mainittujen suojelualueiden osalta arvioidaan, että Länsi-Toholammin tuulivoimahanke aiheutuisi niihin korkeintaan vähäisiä vaikutuksia. Kyseisillä suojelualueilla ei tiedetä olevan sellaisia luonnonarvoja, joiden kohdalla vaikutuksia olisi odotettavissa usean kilometrien etäisyydelle rakennettavasta tuulivoimapuistosta. Natura-alueisiin kohdistuvat vaikutukset on tarkasteltu laajemmin Länsi-Toholammin tuulipuiston Natura-arvioinnin yhteydessä. 58 KAAVASELOSTUS 6.8 Yhteisvaikutukset Länsi-Toholammin suunnitellun tuulivoimapuiston läheisyyteen ei sijoitu toiminnassa olevia tuulivoimapuistoja. Lähin maakuntakaavaehdotuksen mukainen tuulivoimapuisto on ToholampiLestijärven tuulivoimapuisto noin 6 kilometrin etäisyydellä. Seuraavaksi lähin on Ullavan tuulivoimapuisto, mutta sen hankekehitys on jäädyksissä. Halsualla, noin 13 kilometrin etäisyydellä sijaitsee kaksi tuulivoimapuistohanketta. Kannuksessa noin 14 kilometriä pohjoiseen sijaitsee Kuuronkallion tuulivoimapuistohanke. Muut tuulivoima-alueet sijaitsevat yli 15 kilometrin etäisyydellä Länsi-Toholammin tuulivoimapuistohankkeesta. Länsi-Toholammin tuulivoimapuiston yhteisvaikutuksia tulee syntymään maisemakuvassa erityisesti tuulipuiston itäpuolella sijaitsevan Toholampi-Lestijärven tuulivoimapuiston kanssa. Merkittävimmät maisemavaikutukset kohdistuvat maisemallisesti arvokkaaseen Lestijokilaaksoon erityisesti Oravalan, Särkimäen, Kleemolan, Määttälän ja Vuotilan alueille ja alueilla sijaitsevien rakennusten pihapiireihin, joissa maisema tuulivoimapuistojen rakentamisen myötä muuttuu eniten. Yhteisvaikutukset arvioidaan näillä alueilla merkittäviksi. Muilla alueilla maisemalliset yhteisvaikutukset arvioidaan kohtalaisiksi tai vähäisiksi. Maisemalliset yhteisvaikutukset muiden suunniteltujen tuulivoimapuistojen osalta arvioidaan vähäisiksi. Merkittävän maisemavaikutuksen vuoksi osalle Toholammin keskustan eteläpuolisen Lestijokivarren asukkaille vaikutus asumisviihtyisyyteen arvioidaan kohtalaiseksi-merkittäväksi. Muutoin kielteiset sosiaaliset yhteisvaikutukset arvioidaan vähäisiksi. Pesimä- ja muuttolinnustoon sekä muuhun eläimistöön kohdistuvat tuulipuistohankkeiden yhteisvaikutukset arvioidaan kohtalaisiksi. Kaikkien suunniteltujen tuulivoimahankkeiden (maakuntakaavaehdotusta laajemmin) toteutuessa joihinkin lintu- tai nisäkäslajeihin voi kohdistua maakunnan alueella merkittäväksi katsottavia yhteisvaikutuksia. Selvitysten mukaan juuri Länsi-Toholammin hanke ei ole kuitenkaan riskialtis esimerkiksi maakotkalle tai metsäpeuralle tai muille herkkinä pidettäville lajeille. Länsi-Toholammin hankkeen läheisyydessä ei ole suunnitteilla muita hankkeita, joista olisi odotettavissa olennaisia yhteisvaikutuksia linnuille tai muulle eläimistölle. Suojelualueisiin kohdistuvat yhteisvaikutukset arvioidaan pääosin vähäisiksi. Kuitenkin Ritanevan-Vipusalonnevan-Märsynnevan Natura-alueen suojeluperusteena mainitulle lintulajille vaikutukset yhdessä muiden tuulivoimahankkeiden kanssa arvioidaan kohtalaisiksi. Talouden ja työllisyyden osalta positiiviset yhteisvaikutukset saattavat olla kohtalaisia merkittäviä lähialueella suunnitteilla olevien muiden tuulivoimapuistojen johdosta. Myös paikallinen sekä alueellinen positiivinen ilmastovaikutus voi olla kohtalainen. Muiden yhteisvaikutuselementtien osalta vaikutus on vähäinen tai vaikutuksia ei katsota olevan. 6.9 Riski- ja häiriötilanteet Rakentamisen aikaiset turvallisuusriskit liittyvät lähinnä työturvallisuuteen. Siksi ulkopuolisten liikkuminen on kiellettyä tuolloin tuulivoima-alueella sekä maakaapeleiden ja voimajohdon rakentamisalueella. Toiminnanaikaiset riskit liittyvät voimalan rikkoutumiseen ja jään lentämiseen lavoista. Kokemusten mukaan rikkoutumisen vaara on kuitenkin hyvin epätodennäköinen. VTT:n tilastojen mukaan tuulivoimaloihin liittyviä turvallisuuspoikkeamia on Suomessa ollut vuosina 1996–2011 kuusi kappaletta. Potentiaalisesti vaarallisiksi tapauksiksi on määritelty kaksi tuulivoimalan siiven kärjessä olevan jarrun vaurioitumista ja putoamista. Nykyaikaisissa tuulivoimaloissa ei käytetä tällaista ns. kärkijarrua, joten tämä onnettomuustyyppi ei ole mahdollinen nyt suunnitelluissa tuulivoimaloissa. Käytännön kokemusten perusteella jään muodostuminen voi aiheuttaa vaaraa sisämaan tykkylumialueilla. Jäätäviä olosuhteita on vuodessa arvioilta 8-14 vrk. Riskivahinkojen aiheutumiseen on tällöinkin äärimmäisen pieni. Jääkappaleen osumisen riski on hieman suurempi kuin salamaniskulla ja pääosa vähäisestä irtoavasta jäästä tippuu suoraan voimalan alle. Suomessa Pohjanlahden rannikolla kuten Porissa, Oulussa, Kemissä ja Torniossa on pitkät kokemukset tuulivoima-alueesta, jossa tuulivoimalat sijaitsevat rannikolla tai rannikon läheisyydessä. Vaikka näissä osittain jo yli 10 vuotta vanhoissa tuulivoimaloissa siipien 59 KAAVASELOSTUS jäätymistä ei ole teknisesti estetty, jään ei tiedetä aiheuttaneen vahinkoja henkilöille tai omaisuudelle. Suurin riski on suoraan voimalan alapuolella voimalaa käynnistettäessä, jolloin siivistä ja rakenteista voi irrota niihin pysähdyksen aikana muodostunutta jäätä. Nykyaikaiset voimalat voidaan varustaa jääntunnistusjärjestelmillä, jotka tunnistavat jäätävät olosuhteet tai siipiin muodostuneen jään. Jäätävistä olosuhteista varoitetaan ääni- ja valomerkein ja voimala voidaan tällöin tarvittaessa pysäyttää, kunnes sääolosuhteet muuttuvat tai jää on sulanut. Voimajohtoihin liittyvät turvallisuusriskit liittyvät jännitteellisen johdon synnyttämä sähkökenttä ja johdossa kulkevan virran luoma magneettikenttä sekä esimerkiksi kaatuvan puun aiheuttama rakenteiden rikkoutuminen. Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on asettanut suositusarvot pienitaajuisille (mm. voimajohdot) sähkö- ja magneettikentille. Esim. Säteilyturvakeskuksen suositusetäisyys herkälle asutukselle (koulut, päiväkodit) on vähintään 40 m 110 kV voimalinjasta. Lisäksi voimalinjan läheisyydessä työskentelyyn liittyy turvaetäisyyksiä. Riskejä liikenteelle on kuvattu osiossa 6.5. Pelastustoimen kumppanuusverkoston turvallisuustyöryhmä on linjannut, että esittää 600 metrin suojaetäisyyttä asutukseen ja vaarallisiin kohteisiin ellei tuulivoimalle laadittu vaaranarvio edellytä lyhyempää tai pidempää etäisyyttä. Pelastusviranomaisen ohjeet mm. tulipaloriskin vähentämiseksi on huomioitu suunnittelussa. Tuulivoimaloiden tulipaloja ennaltaehkäistään sekä passiivin että aktiivisin keinoin. Passiivisina keinoina mahdollisimman suuri osa rakenteista on valmistettu palamattomasta materiaalista kuten teräksestä, eikä tuulivoimalassa säilytetä mitään ylimääräistä syttyvää materiaalia. Lisäksi tuulivoimalan siivet ja muut rakenteet on varustettu ukkosenjohdattimin, jotka johtavat virran turvallisesti eristettynä maahan. Aktiivisia keinoja ovat tuulivoimalan ohjausjärjestelmään kytketyt palohälyttimet ja esimerkiksi lämpötilan nousuun reagoivat anturit. Oleellista on myös tuulivoimalan säännöllinen kunnossapito sen valmistajan määrittelemän huolto-ohjelman mukaisesti. Paikallinen pelastusviranomainen määrittelee rakennuslupavaiheen lausunnossaan pelastussuunnitelman tarpeen ja muut vaadittavat toimenpiteet. 6.10 Yhteenveto vaikutuksista Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Melutasot ylittävät suunnitteluohjearvot Tokonperän ja Härkkilänlammen lomakiinteistöillä molemmissa vaihtoehdoissa, joten meluvaikutukset ovat niiden osalta kohtalaisia/merkittäviä. Muuten meluvaikutukset ovat vähäisiä. Asuin- ja lomarakennusten kohdalla välkemäärä ei ylitä 8 tunnin välkemäärää, joten vaikutukset ovat vähäisiä. Vaikutukset metsästykseen ovat rakentamisvaiheessa kohtalaisia, mutta muuten ne jäävät vähäisiksi. Riistaeläimet saattavat väliaikaisesti karkottua rakentamisaikana suunnittelualueelta ja sen läheisyydestä. Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon Vaikutukset maa- ja kallioperään ovat pysyviä, mutta paikallisia ja pääosin rakentamisen aikaisia. Vaikutusalueella ei sijaitse luokiteltuja arvokkaita geologisia kohteita tai alueita. Vaikutukset arvioidaan vähäisiksi. Suunnittelualueelle ei sijoitu luokiteltuja pohjavesialueita. Vaikutukset pohjavesiin arvioidaan vähäisiksi. Ojat voivat maansiirtotöiden yhteydessä tukkiutua ja kiintoainesta lähteä liikkeelle valumavesien mukana. Vaikutukset ovat kuitenkin lyhytaikaisia ja paikallisia. Vesistövaikutukset ovat vähäisiä. Vaikutusten arvioinnissa Lestijoen korkea herkkyystaso (suojelualue) nostaa vaikutukset pieniltä osin kohtalaisiksi. 60 KAAVASELOSTUS Hankkeen ilmastovaikutus on paikallisella tasolla merkittävästi positiivinen. Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin Molemmissa vaihtoehdoissa kasvillisuus on pääosin tavanomaista ja vaikutukset vähäisiä. VE1:ssä vaikutus kohtalainen/vähäinen-kohtalainen (vanhojen metsien alueet, suoalueet, rauhoitettu kasvilaji). VE2:ssä vaikutus vähäinenkohtalainen (vanhojen metsien alueet). Vaikutukset pesimälinnustoon ja muuttolintuihin arvioidaan kohtalaisiksi molemmissa vaihtoehdoissa. Liito-oravalle VE1:ssä rakentamisvaiheessa vaikutus on korkeintaan kohtalainen-merkittävä (huoltotie liito-oravan elinalueella), toimintavaiheessa vähäinen. VE2:ssa vaikutus kokonaisuudessaan vähäinen. Lepakoille toimintavaiheessa vaikutus on molemmissa vaihtoehdoissa korkeintaan kohtalainen, rakentamis- ja sulkemisvaiheissa vaikutus on vähäinen. Muille nisäkkäille rakentamis- ja sulkemisvaiheissa vaikutus arvioidaan molemmissa vaihtoehdoissa kohtalaiseksi ja toimintavaiheessa vähäiseksi. Vaikutukset viitasammakkoon arvioidaan kokonaisuudessaan vähäisiksi. Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen sekä yhdyskunta- ja energiatalouteen Metsämaata häviää tuulivoimaloiden ja huoltotieverkoston tieltä suhteessa vähäisesti. Metsätalouskäyttö voi kuitenkin jatkua tuulipuiston toiminnan aikana. Huoltoteitä voidaan käyttää metsätaloustoimenpiteisiin ympäri vuoden. Rakentaminen on rajoitettua tuulipuistoalueella ja sen välittömässä läheisyydessä. Lähiympäristöä ei ole kaavoitettu asuin- ja lomarakentamiseen. Rakentamisen aikana tuulipuiston alueella liikkuminen on rajoitettua. Toiminnan aikana tuulipuisto ei estä alueella liikkumista tai virkistystä. Talvisin liikkuminen voimalan välittömässä läheisyydessä voi olla rajoitettua myös irtoavan jään takia. Rakennettava huoltotieverkosto helpottaa alueella liikkumista. Turvetuotannolle tai maa-aineksen otolle ei koidu vaikutuksia. Vaikutukset ovat vähäisiä, asuinkoituvien rakentamisrajoitusten läheisyydessä kohtalaisia. Vaikutukset liikenteeseen ja tietoliikenteeseen ja lomarakennuksille osalta tuulipuiston Rakentamisvaiheessa suunnittelualueelle suuntautuu suuri määrä raskasta liikennettä, mutta kuljetukset jakaantuvat kahden vuoden ajalle. Osa kuljetuksista on liikennettä hidastavia erikoiskuljetuksia. Liikenne kasvaa etenkin pienillä teillä. Vaikutukset ovat liikenteen osalta pienemmillä teillä kohtalaisia, muuten vähäisiä. Lentoliikenteeseen, säätutkan toimintaan tai Puolustusvoimien toimintaan ei synny vaikutuksia. Viestintäyhteyksissä tvvastaanoton osalta voi olla vaikutuksia, mutta haitat on kuitenkin korjattavissa esim. signaalin vahvistimilla tms. 61 KAAVASELOSTUS Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Suunnittelualueen lähiympäristö suunnitelluista tuulivoimaloista) (alle 3 km etäisyys Lähiympäristön asutus altistuu maisemavaikutukselle. Maisemavaikutukset Iso Hongistonjärven virkistysmaisemassa ja Määttälän kulttuurimaisemassa ovat kohtalaiset. Muualla lähialueella vaikutus on korkeintaan kohtalainen. Tuulivoimaloiden lentoestevalot voimistavat vaikutusta lähiympäristössä. Yli 3 km etäisyys suunnitelluista tuulivoimaloista, lähimaisema ja kaukomaisema Tuulipuiston maisemavaikutukset ovat selkeimmät välialueen (3-10 km) maisemassa. Kleemolan/Isokankaan, Asialan ja Honkalan kulttuurimaisema-alueilla vaikutukset ovat kohtalaisia/ merkittäviä. Muilla alueilla vaikutukset ovat kohtalaisia, korkeintaan kohtalaisia tai vähäisiä. Tuulivoimaloiden lentoestevalot voimistavat vaikutusta lähiympäristön lisäksi kaukomaisemassa. Kaukomaisemassa (10-20 km) vaikutukset ovat vähäisiä tai korkeintaan kohtalaisia. Vaikutukset arvokkaisiin kulttuurimaisema-alueisiin arvioidaan kohtalaisiksi. Alueen tiedossa olevat muinaismuistot voidaan huomioida jatkosuunnittelussa ja rakentamistöissä, jolloin vaikutuksia ei synny. 7. Vaikutukset Natura- ja suojelualueisiin Vaikutukset Natura- ja suojelualueisiin arvioidaan vähäisiksi. Riski- ja häiriötilanteet Tuulivoimaloiden rakentamisaikaiset riskit liittyvät lähinnä työturvallisuuteen ja lisääntyvään liikenteeseen. Toiminnan aikana riskejä aiheuttaa mahdollinen voimaloiden rikkoutuminen ja jään lentäminen siivistä. Riskit arvioidaan kuitenkin vähäisiksi. HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN VÄHENTÄMINEN Haitallisia vaikutuksia voidaan vähentää jatkosuunnittelussa mm. pylväspaikkasuunnittelulla, voimalan tyypin valinnalla, kulkureittien valinnalla sekä töiden ajoittamisella. Luonnonvarojen hyödyntämistä voidaan vähentää kiinnittämällä siihen huomiota tuulivoimalaitosten tuotantovaiheessa ja rakentamisvaiheessa ja sen suunnittelussa. Hankkeen haitallisia vaikutuksia maankäyttöön voidaan lieventää huomioimalla hankkeen vaikutukset maankäytön suunnittelun ohjaamisessa, suunnittelussa ja lupamenettelyssä. Maankäytön suunnittelussa huomioidaan eri maankäyttömuotojen yhteensovittaminen ja sijoittuminen. Tuulivoimaloiden haitallisia vaikutuksia voidaan vähentää kaavamääräyksin ja -merkinnöin. Rakennuslupaviranomainen tarkistaa rakennuslupaa myöntäessään, että rakennussuunnitelma on vahvistetun kaavan ja kaavamääräysten mukainen. Rakentamisvaiheessa ilmastovaikutuksia voidaan lieventää kuljetusmatkoja ja suosimalla paikallisesti tuotettuja materiaaleja. käyttämällä lyhyempiä 62 KAAVASELOSTUS 8. Tuulivoima-alue rakennetaan maasto-olosuhteet huomioiden. Maa- ja kalliorakentamisessa vältetään tarpeettomia maansiirtoja ja kallionlouhintaa. Vaikutuksia pintaveteen voidaan vähentää ajoittamalla rakentamistoimet aikaan, jolloin vedet ovat matalimmillaan. Uusien tieyhteyksien rakentamisessa teihin asennetaan rummut, joilla veden virtaus säilyy entisellään. Rakentamisen jälkeen tukkeutuneet ojat avataan. Pienialaiset arvokkaat luontokohteet voidaan huomioida tarkemmassa sijoitussuunnittelussa sekä merkitsemällä ne maastoon rakentamistöiden ajaksi. Maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvien vaikutusten voimakkuuteen vaikuttaa merkittävästi voimalan koko, koska suuremmat voimalat näkyvät kauemmas. Lisäksi koko vaikuttaa voimalan väritykseen ja valaistustarpeeseen (toteutetaan Trafin ohjeiden mukaan). Meluvaikutuksia voidaan lieventää valitsemalla hankkeeseen teknisesti ja taloudellisesti mahdollisimman hyvä laitosmalli. Myös esim. voimalaitosten paikkoja siirtämällä voidaan vaikuttaa melun leviämiseen, mutta suurempi vaikutus on joka tapauksessa laitevalinnalla. Mikäli joku suunta tai kohde on kriittinen melun kannalta, voidaan harkita joidenkin voimalaitosten jättämistä pois hankkeen toteutuksesta tai käyttämällä kriittisissä voimaloissa melunrajoitusmoodeja. Voimaloihin on mahdollista liittää rajoitusjärjestelmä, joka mahdollistaa voimalan pysäyttämisen välkkymisen kannalta pahimpina aikoina (esim. auringon noustessa tai laskiessa). Tällöin voimalaan asennetaan valotunnistin ja roottori ohjelmoidaan pysähtymään siksi aikaa, kun tietyssä sektorissa/kohteessa esiintyy välkettä. Tuulivoimapuiston liikenteen aiheuttamat haitat voidaan vähentää ajoittamalla liikenne sellaisiin aikoihin, jolloin siitä aiheutuu vähemmän haittaa. Asukkaita haittaava raskas liikenne pyritään hoitamaan klo 7–21, kun taas muuta liikennettä haittaavat erikoiskuljetukset pyritään hoitamaan aikoihin, jolloin muun liikenteen eteneminen ei häiriinny merkittävästi. Erikoiskuljetusten aiheuttamia vaikutusta voidaan vähentää esimerkiksi siten, että vältetään taajamien sisääntuloväylillä kulkua ruuhka-aikana. Hankevastaava tai kuljetusyrittäjät voivat parantaa koettua liikenneturvallisuutta myös konkreettisilla toimilla kuten ajoittamalla kuljetukset siten, että niissä pidetään tauko koulujen alkamis- ja loppumisaikoihin sekä jakamalla kuljetusreittien varren asukkaille heijastinliivejä. Tienpitäjä voi myös alentaa joidenkin teiden nopeusrajoitusta rakentamisen ajaksi asutuksen kohdalla ja kuljetusyrittäjä sitoutuu noudattamaan alennettua rajoitusta. Rakentamistoimien ajoittaminen kevään ja alkukesän ulkopuolelle mahdollistaa riistaeläimille onnistuneen vasonta/pesintäajan suunnittelualueella sekä lähiympäristössä. KAAVAN VAIKUTUSTEN SEURANTA Kaavaselostuksessa esitetään arvio kaavan mahdollisista lisäselvitysten tarpeista, sekä kaavan toteutumisen muodostamien ympäristövaikutusten seurannasta. Seurantaohjelma kattaa keskeisimmät ympäristöön kohdistuvat vaikutukset, kuten linnusto-, melu-, välke-, maisema-, sekä elinoloihin ja viihtyvyyteen kohdistuvat vaikutukset, jotka ovat nousseet esille kaavan laatimisen aikana. Seurannalla saadaan tietoa tuulivoimaloiden rakentamisen ja toiminnan aikaisista vaikutuksista, mikä tuottaa myös tietoa hankkeen riskienhallinnalle, hankkeesta vastaavalle sekä eri sidosryhmille. Lisäksi seuranta tuottaa lisätietoa käytettäväksi jatkossa vastaavien tuulivoimahankkeiden suunnitteluun ja päätöksentekoon. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa esitettyä hankkeen alustavaa seurantaohjelmaa tarkennetaan kaavaehdotusvaiheessa, jolloin hankkeen toteuttamistapa ja laajuus ovat tarkemmin tiedossa. 63 KAAVASELOSTUS 9. TOTEUTTAMINEN Hankkeen yleissuunnittelua tehdään samaan aikaan ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä, ja se jatkuu ja tarkentuu arviointimenettelyn jälkeen. Hankkeen alustava toteutusaikataulu on seuraava: YVA-menettely v. 2013–2015 Kaavaprosessi v. 2013–2015 Tekninen suunnittelu v. 2013–2015 Alueen rakentaminen v. 2016–2017 Tuulipuisto tuotannossa v. 2018 Päätökset hankkeen mahdollisesta toteuttamisesta tekee wpd Finland Oy ja Scandinavian Wind Energy SWE Oy lupa- ja kaavoitusmenettelyn jälkeen. Kokkolassa 16.3.2015 Jouni Laitinen Arkkitehti SAFA Kaavan laatija Pekka Kujala Projektipäällikkö 10. LÄHTEET Hanski, I. (2006). Liito-oravan Pteromys volans Suomen kannan koon arviointi. Loppuraportti. – Luonnontieteen keskusmuseo. Helsingin yliopisto. Helsinki. Järvenpää, J. & Norberg, H. (2011). Petoluonto-opas. Verkkodokumentti (Viitattu 30.9.2013). http://www.petohanke.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/suomussalmi/embeds/petohanke/ 15833_Petoluonto-opas_FIN.pdf. Keski-Pohjanmaan liiton maakuntakaava-aineistot (eritelty osiossa 3). Leivo, M., Asanti, T., Koskimies, P., Lammi, E., Lampolahti, J., Mikkola-Roos, M. & Virolainen, E. (2002). Suomen tärkeät lintualueet FINIBA. BirdLife Suomen julkaisuja (No 4). 142 s. BirdLife Suomi. Suomen ympäristökeskus. Metsähallitus (2009). Suden esiintyminen ja lisääntyminen. Verkkodokumentti 30.9.2013). <http://www.suurpedot.fi/www/fi/lajit/susi/elintavat/index.php>. (Viitattu Nummi, P., Väänänen, V-M.2000. Riistanhoito. Metsälehti kustannus. Karisto Oy, Hämeenlinna. Museovirasto, 2013. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) ja Muinaisjäännösrekisteri. Museoviraston internetpalvelu [www.rky.fi]. Museovirasto, 2008. Paikkatietoaineisto: Muinaisjäännökset, RKY 1993 ja RKY 2009. Rassi P., Hyvärinen E., Juslen A., & Mannerkoski I. (toim.)(2010). Suomen lajien uhanalaisuus 2010. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus. Helsinki. 685 s. Ympäristöministeriö 2012. Tuulivoimarakentamisen suunnittelu. Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012. Helsinki 2012. . 64 KAAVASELOSTUS Liite 65
© Copyright 2024