14.2.2014, 7.5.2015 (1) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LYSEO ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 18 TONTEILLE 1 JA 8, KORTTELIN 19 TONTILLE 4 SEKÄ KATUALUEELLE Kaavatunnus 02:120 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 § 1 momentin mukaan kaavaa laadittaessa tulee laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. 1. Kaava-alueen sijainti Asemakaavan muutosalue sijaitsee Jyväskylän ydinkeskustassa keskeisellä paikalla kaupunkirakenteessa. Suunnittelualueena on korttelin 18 tontit 1 ja 8, korttelin 19 tontti 4 sekä Harjukadun ja Lyseonkadun katualuetta. Suunnittelualuetta rajaavat Harju, Harjukatu, tori, Harjunkulman kerrostalokortteli, Yliopistonkatu sekä Fredan kulman kerrostalokortteli. 2. Suunnittelutehtävän määrittely sekä tavoitteet Asemakaavamuutoksen laatiminen on lähtenyt liikkeelle Jyväskylän kaupungin aloitteesta. Alueella pitkään toimineen Lyseon lukion toiminta on siirtynyt muualle rakennukseen liittyvien sisäilmaongelmien vuoksi. Lukiokoulutuksen päättyminen alueella on avannut mahdollisuuden alueen täydennysrakentamisen mahdollisuuksien ja käyttötarkoituksen muuttamisen tarkasteluun. 3. Suunnittelun lähtökohdat, tehdyt selvitykset ja aiemmat suunnitelmat Kaavoitustilanne: - Maakuntakaavassa (vahvistettu 14.4.2009) suunnittelualue on keskustatoimintojen aluetta (C). Suunnittelualue ja sen lounaispuoleinen kortteli on osoitettu maakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (Jyväskylän lyseo ja Fredrikssonin entinen lakkitehdas). Suunnittelualueen länsipuoli on osoitettu valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (Jyväskylän Harju ja Vesilinna). - Jyväskylän yleiskaavassa 1982 (Kv hyväksynyt 4.6.1984 oikeusvaikutuksettomana) suunnittelualue on julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta (PY). - Jyväskylän yleiskaavassa (Kv hyväksynyt 10.11.2014 oikeusvaikutteisena, ei ole tullut voimaan) suunnittelualue strategista keskustatoimintojen aluetta (ydinkeskusta Cy). - Asemakaavoissa (yht. 4 kaavaa, vahvistettu 1970, hyväksytty 2005 ja 2006) suunnittelualue on opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YO4), kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialuetta (YK-2), liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (K) sekä katualuetta. YO4 -korttelialueella rakennusoikeutta on 5000 kem², YK-2 -korttelialueella 2160 kem² ja K korttelialueella 1300 kem² (yhteensä 8460 kem²). Kerrosluvuiksi on osoitettu I ja II. YO4 ja YK-2 korttelialueilla on osoitettu Lyseonkadun varren rakennusaloille ehdottomasti käytettävä julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan korkeusasema (+111,25). YK-2 -korttelialueelle on osoitettu maanalaisen autonsäilytyspaikan rakennusala (ma/a). K -korttelialueelle on osoitettu maanalaisen liiketilan rakennusala (ma/l). Asemakaavamuutoksen tavoitteena on tutkia alueen täydennysrakentamisen mahdollisuudet ja sen myötä mahdollistaa alueen kaupunkirakenteeseen ja -kuvaan sopivaa monimuotoista täydennysrakentamista. Asemakaavamuutoksella määritellään myös olemassa olevien rakennusten suojelutarve. Tonttijako hyväksytään asemakaavamuutoksen yhteydessä. Ote ajantasa-asemakaavasta Suunnittelualue on YK-2 -korttelialuetta lukuun ottamatta Jyväskylän kaupungin omistuksessa. ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 02:120 / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Muut suunnitelmat ja selvitykset sekä tehdyt päätökset: - Arkkitehtuuritoimisto AT on laatinut alueelle suppean tarkastelun täydennysrakentamisen mahdollisuuksista elokuussa 2012. - Alueella on järjestetty kansainvälinen arkkitehtuurin kesäkoulu 2013. Kesäkoulun tehtävänä oli ideoida alueen tulevaa toimintaa ja täydennysrakentamisen mahdollisuuksia. - Keski-Suomen museo on inventoinut suunnittelualueella olevan rakennuskannan (Jyväskylän modernin rakennusperinnön inventointi 20122014 ja Jyväskylän täydennysinventointi 19901999). - Keski-Suomen museo on laatinut rakennushistoriaselvityksen Jyväskylän Lyseon vanhasta päärakennuksesta syksyllä 2013. - Keski-Suomen ELY -keskus on antanut 5.6.2014 päätöksen, jonka mukaan Lyseorakennuksen vanha osa suojellaan rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain nojalla. Suunnittelualueen nykytilanne: Suunnittelualue on maastonmuodoiltaan suhteellisen tasainen. Alue on kokonaisuudessaan rakennettua, eikä siellä ole juurikaan kasvillisuuspeitteisiä pintoja. Suunnittelualueella Yliopistonkadun varrella sijaitsee 1902 valmistunut vaalea rappauspintainen Lyseon päärakennus. Lyseota on laajennettu 1959 Lyseonkadun suuntaisella vaalealla rappauspintaisella lisäsiivellä. Lyseonkadun ja Harjukadun kulmassa sijaitsee 1971 valmistunut julkisivuiltaan vaalea kirkollinen rakennus (Siiontemppeli). Torin ja Lyseokadun välissä sijaitsee 1988 valmistunut liikerakennus (ent. kauppahalli). Lyseokadun alla on maanalaisia liiketiloja sekä ajo maanalaiseen pysäköintilaitokseen. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 1,55 hehtaaria. Suunnittelualue sijaitsee Jyväskylän ydinkeskustassa ja lähiympäristön rakennuskanta on monimuotoista käyttötarkoituksen ja rakennusarkkitehtuurin suhteen. Lähiympäristö on tiiviisti rakennettua kaupunkiympäristöä. Alue sijoittuu ruutukaavakeskustan reuna-alueelle Harjun kupeeseen. Suunnittelualue sijoittuu toteutetun yhdyskuntarakenteen (kadut, vesihuoltoverkosto, energiaverkosto, kaukolämpö jne.) keskelle. Suunnittelualue tukeutuu keskusta alueen palveluihin. Suunnittelualueella sijaitseva Lyseon rakennus on maakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä kuten myös suunnittelualueen lounaispuolelle jäävä Fredriksonin entisen lakkitehtaan kortteli. Suunnittelualueen länsipuolelle jäävä Harju ja Vesilinna ovat valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä. 14.2.2014, 7.5.2015 (2) 4. Maankäyttö- tai muut sopimukset Maankäyttösopimus laaditaan, mikäli se katsotaan kaavanlaadinnan yhteydessä tarpeelliseksi. 5. Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62§). Tässä asemakaavan muutoksessa osallisia ovat: Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat Viranomaiset: Keski-Suomen ELY-keskus Jyväskylän Energia Oy / Kaukolämpö Jyväskylän Energia Oy / Vesi JE-Siirto Oy Liikenne ja viheralueet Rakentaminen ja ympäristö Maankäyttö Keski-Suomen museo Museovirasto 6. Viranomaisyhteistyö Kaavan laadintaan liittyy sellaisia valtakunnallisia, seudullisia tai muita keskeisiä tavoitteita, joiden selvittämiseksi viranomaisneuvottelu kaupungin ja Keski-Suomen ELY-keskuksen kesken tulee järjestää. (MRL 66 § 2 mom.) 7. Vaikutusalue Asemakaavan muutoksen vaikutusalueena on lähiympäristö. Alue tarkentuu suunnittelun kuluessa. 8. Selvitettävät vaikutukset ja laadittavat lisäselvitykset sekä vaikutusten arvioinnin menetelmät Asemakaavan vaikutuksia arvioidaan suunnittelun kuluessa. MRL 9 §:n mukaisesti kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Kaavan arviointityössä tullaan paneutumaan MRA 1 §:n mukaisesti merkittäviin vaikutuksiin, joita tässä asemakaavahankkeessa alustavan tarkastelun perusteella ovat: - vaikutukset kaupunkikuvaan - vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen - vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön - vaikutukset liikenteeseen - sosiaaliset vaikutukset - yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Vaikutusten arviointi tulee pohjautumaan jo olemassa oleviin selvityksiin ja muuhun lähtötietomateriaaliin, jotka on selvitetty tai selvitetään neuvotteluin eri sidosryhmien kanssa. Selvityksien pohjaksi tehdään mm. maastokäyntejä. Arvioinnin tekee kaavoittaja yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa. Myös osallisilla on oikeus osallistua kaavan vaikutusten arviointiin. ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 02:120 / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 9. Alustava aikataulu ja osallistuminen Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Viranomaisilta ja tarvittavin osin myös muilta tahoilta pyydetään erilliset lausunnot kaavan ehdotusvaiheessa. 14.2.2014, 7.5.2015 (3) - Osallisilla on maankäyttö- ja rakennuslain 64 §:n nojalla oikeus ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville esittää Keski-Suomen ELYkeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. - Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa suunnittelun kuluessa. 11. Yhteystiedot Kaavaluonnoksen valmistelu (syksy 2015) Kaavoittaja suunnittelee asemakaavaluonnoksen. Tätä varten kerätään tarvittavat tiedot sekä neuvotellaan tarvittaessa osallisten, viranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa. Osallistuminen: Kaavan vireille tulosta tiedotetaan Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä sekä kaavoituksen www-sivuilla. Kaavoittajaan voi ottaa yhteyttä kirjallisesti tai suullisesti. Luonnosvaihe (syksy 2015 – kevät 2016) Kaavaluonnos asetetaan nähtäville MRA 30§:n mukaisesti, jotta osallisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä luonnoksesta. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa sekä kaavoituksen wwwsivuilla. Kaavaluonnos pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Maanomistajille tiedotetaan myös kirjeitse. Mielipiteensä voi ilmoittaa kirjallisesti tai suullisesti kaavoittajalle. Mielipiteistä tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Ehdotusvaihe (kevät – syksy 2016) Kaavoittaja laatii luonnoksesta saatu palaute huomioonottaen kaavaehdotuksen, jonka kaupunkirakennelautakunta asettaa nähtäville 30 päivän ajaksi. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa ja kaavoituksen wwwsivuilla. Kaavaehdotus pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Kaavaehdotuksesta annetut mielipiteet (muistutukset) tulee osoittaa kaupunkirakennelautakunnalle ja toimittaa ne kirjallisena kaupungin kirjaamoon. Kunnan perusteltu kannanotto muistutuksista toimitetaan niille muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa. Muistutuksista tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Hyväksymisvaihe (syksy 2016 – kevät 2017) Kaupunginvaltuusto hyväksyy kaavamuutosehdotuksen. Osallistuminen: Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Kaupunginvaltuuston päätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen (MRL 191 §). Asemakaavan voimaan tulosta kuulutetaan Keskisuomalaisessa. Mauri Hähkiöniemi, Kaavasuunnittelija Jyväskylän kaupunki Asemakaavoitus Postiosoite PL 233, 40101 Jyväskylä Käyntiosoite Hannikaisenkatu 17 (Rakentajantalo, 3. krs) Puh. (014) 266 5034 email [email protected] internet www.jyvaskyla.fi/kaavoitus Viistokuva suunnittelualueesta pohjoisen suunnasta Viistokuva suunnittelualueesta idän suunnasta 10. Päätöksenteko ja palaute OAS:sta Asemakaavan hyväksyy Jyväskylän kaupunginvaltuusto. - Osallisilla on mahdollisuus antaa OAS:sta palautetta kirjallisesti tai suullisesti kaavaehdotuksen nähtävillä oloon saakka. Viistokuva suunnittelualueesta etelän suunnasta ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI