Siikajoen Karhukankaan tuulivoimahanke
Siikajoen Karhukankaan tuulivoimahanke Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Hankkeesta vastaa: YVA-konsultti: 12.1.2015 1510015514 ESIPUHE Tämä ympäristövaikutusten arviointiohjelma on suunnitelma Siikajoen Karhukankaan alueelle suunnitellun tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin toteuttamisesta. Arviointiohjelman on laatinut Ramboll Finland Oy hankkeesta vastaavan Suomen Hyötytuuli Oy:n toimeksiannosta. Ohjelman laatimiseen ovat osallistuneet projektipäällikkö FM (maantiede) Kirsi Lehtinen, YTM (yhteiskuntamaantiede) Timo Laitinen, FM (ympäristöekologia) Jussi Mäkinen ja suunnitteluavustaja (taitto) Kirsti Kautto. 1 YHTEYSTIEDOT Hankkeesta vastaava: Postisoite: Yhteyshenkilöt: Suomen Hyötytuuli Oy PL 9, 28101 PORI Hankekehitysinsinööri Teemu Molkkari, p. 044 701 2284 Hankekehityspäällikkö Miia Wallén, p. 050 329 7127 [email protected] Yhteysviranomainen: Postisoite: Yhteyshenkilö: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus PL 86, 90101 Oulu Tuukka Pahtamaa, p. 0295 038 394 [email protected] Lausunnot ja mielipiteet ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta pyydetään toimittamaan nähtävillä oloaikana osoitteeseen: Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus, PL 86, 90101 Oulu [email protected] YVA-konsultti: Postiosoite: Yhteyshenkilö: 2 Ramboll Finland Oy Niemenkatu 73, 15140 Lahti Kirsi Lehtinen, p. 040 722 4104 [email protected] YHTEENVETO Hankkeen ja hankevaihtoehtojen kuvaus muiden rakenteiden (huoltotiet, muuntoasema) siSuomen Hyötytuuli Oy suunnittelee tuulivoimajainnit suunnitellaan, selvitetään ja arvioidaan arvihankkeen rakentamista Siikajoen kunnassa sijaitointimenettelyn aikana. sevalle Karhukankaan alueelle. Tavoitteena on toHankevaihtoehdon 1 mukainen alustava sijoitusteuttaa alueelle enintään 16 tuulivoimalaa käsittäsuunnitelma toimii selvitys- ja arviointityön pohvä tuulivoimapuisto. Hankkeen suunnittelun yhteyjana ja lähtökohtana. Ympäristövaikutusten arvidessä tehdään ympäristövaikutusten arviointia kosointimenettelyn aikana selvitetään tuulivoimaloikevan lain (”YVA-laki”) mukainen ympäristövaikuden lukumäärä ja niiden tarkemmat sijainnit tuutusten arviointi (YVA), joka on käynnistynyt tämän lisuuden ja ympäristöolosuhteiden perusteella. arviointiohjelman laatimisen myötä. Karhukankaan Ympäristövaikutusten arvioinnin aikana muodostetuulivoimahankkeen osayleiskaavoitus on käynnistytaan ja arvioidaan tarvittaessa hankevaihtoehtoa 1 nyt loppuvuodesta 2014 Siikajoen kunnan toimespienempiä hankekokonaisuuksia. ta. Osayleiskaavoituksessa hyödynnetään YVA:n yhteydessä tehtyjä selvityksiä ja ympäristövaikutusten 12.1.2015/TL Siikajoen Karhukangas arviointeja. Kytkeytyminen sähköverkkoon Karhukankaan suunnittelualue sijaitsee PohjoisPohjanmaan maakunnassa Siikajoen kunnan länsiosassa. Siikajoen keskusta sijaitsee suunnittelualueesta kaakossa noin 12 kilometrin etäisyydellä, Siikajoenkylän taajama noin 10 kilometrin etäisyydellä pohjoisessa ja Raahen keskusta noin 15 kilometrin etäisyydellä lännessä. Revonlahden kylätaajama sijaitsee idässä runsaan viiden kilometrin etäisyydellä. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 780 hehtaaria. Suunnittelualueen olosuhteista on laadittu Suomen Tuuliatlas –tietojen perusteella maaston muodot huomioon ottava tuulisuusmallinnus, jota on käytetty apuna voimaloiden alustavan sijoitussuunnitelman laadinnassa. Alustavassa sijoitussuunnittelussa on otettu huomioon myös Tuulivoimala Uusi 110 kV voimajohto tai maakaapeli etäisyys asutukseen, valtatieJussinkankaan sähköasema Uusi 110 kV voimajohto hen ja suunnittelualueen raVaihtoehtoinen sähköaseman paikka Karhukankaan alue jaan. Tuulivoimahankkeen 0 2,5 5 km Fingrid voimajohto Kuva. Suunnittelualueen sijainti ja hankevaihtoehdon 1 mukainen alustava tuuli‑ voimaloiden sijoitussuunnitelma. Tuulivoimahanke on tarkoitus liittää Jussinkankaan (Ruukin) sähköasemaan uudella 110 kV voimajohdolla. 3 Ympäristön nykytila Ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkastellaan kahta hankevaihtoehtoa: • Vaihtoehto 0 Vaihtoehdossa 0 (VE 0) Karhukankaan maatuulivoimapuistoa ei toteuteta. Vaihtoehto toimii arvioinnissa vertailuvaihtoehtona, jossa vastaava sähkömäärä tuotetaan jossain muualla joillain muilla sähköntuotantomenetelmillä. • Vaihtoehto 1 Siikajoen länsiosassa sijaitsevalle Karhukankaan alueelle rakennetaan enintään 16 tuulivoimalan laajuinen maatuulivoimapuisto. Kunkin tuulivoimalan nimellisteho on 3 - 5 MW. Arvioitavien tuulivoimaloiden napakorkeus on enintään 160 metriä ja kokonaiskorkeus enintään 230 metriä. Sähkönsiirron osalta ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä tarkastellaan tuulivoimahankkeen liittämistä Ruukin (Jussinkankaan) sähköasemaan uudella noin 11-13 km pituisella 110 kV voimajohdolla, joka rakennetaan Fingrid Oyj:n Ala-Temmes – Rautaruukki ja Sipola - Rautaruukki 110 kV voimajohtojen rinnalle joko nykyisten voimajohtojen pohjoistai eteläpuolelle. Ennen liittymistään Ruukin sähköasemaan voimajohto sijoittuu noin kilometrin matkalta uuteen johtokäytävään. Uusi muuntoasema sijoittuu joko suunnittelualueen eteläosaan tai nykyisten Fingrid Oyj:n 110 kV voimajohtojen läheisyyteen. Muuntoaseman sijoittuessa suunnittelualueen eteläosaan uuden 110 kV voimajohdon kokonaispituus on noin 13 km. Muuntoaseman sijoittuessa nykyisten voimajohtojen läheisyyteen, yhdistetään tuulivoimalat muuntoasemaan noin 2 km pituisella maakaapelilla. Uuden 110 kV voimajohdon kokonaispituus on tällöin noin 11 km. Tuulivoimala koostuu perustusten päälle asennettavasta tornista, roottorista lapoineen ja konehuoneesta. Perustamisalueen ympärille tarvitaan noin puolen hehtaarin laajuinen kokoamis- ja työskentelyalue. Rakentamistoimien jälkeen kenttäalue maisemoidaan lukuun ottamatta toiminnan aikaisiin huoltotoimenpiteisiin varattavaa aluetta. 4 Suunnittelualueella on voimassa PohjoisPohjanmaan maakuntakaava. Maakuntakaavaa täydennetään vaihekaavoituksella ja tuulivoiman sijoittumista maakunnan alueelle käsittelevä PohjoisPohjanmaan 1. vaihemaakuntakaava on parhaillaan vahvistettavana ympäristöministeriössä. Vaihemaakuntakaavassa osoitetaan maa- ja merialueet, jotka soveltuvat parhaiten keskitettyyn teollisen mittakaavan tuulivoimarakentamiseen. Karhukankaan suunnittelualue sijoittuu merkinnän tv-1 (319) alueelle. Merkinnällä osoitetaan maa-alueita, jotka soveltuvat merkitykseltään seudullisten tuulivoima-alueiden rakentamiseen. Suunnittelualueella ei ole voimassa olevia osayleistai asemakaavoja. Hankkeen toteuttaminen edellyttää lainvoimaisen osayleiskaavan laatimisen sekä tuulivoimaloiden ja sähköaseman rakennusluvat Siikajoen kunnan rakennusvalvontaviranomaisilta. Karhukankaan tuulivoimahankkeen osayleiskaavoitus on käynnistynyt Siikajoen kunnassa loppuvuodesta 2014. Muiden lupien tarve selviää suunnittelun ja arvioinnin tarkentumisen myötä. Suunnittelualue rajautuu Navettakankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava-alueeseen. Kaava on hyväksytty Siikajoen kunnanvaltuustossa, mutta siitä on valitettu eikä kaava siten ole lainvoimainen. Muilta osin suunnittelualue rajautuu Element Power Oy:n Kangastuulen tuulivoimahankkeen suunnittelualueeseen. Kangastuulen suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitsee Siikajoen kunnanvaltuustossa hyväksytty Isonevan tuulivoimapuiston osayleiskaava sekä vireillä oleva Intercon Energy Oy:n Isoneva II:n tuulivoimahanke. Isonevan kaavasta on valitettu, joten se ei ole lainvoimainen. Kangastuulen ja Isoneva II tuulivoimahankkeiden osayleiskaavoitus on käynnistynyt Siikajoen kunnassa loppuvuodesta 2014. Suunnittelualue sijaitsee taajamarakenteen ulkopuolella ja on metsätalouskäytössä. Alueen eteläosan halki kulkee itä-länsi suuntaisesti valtatie 8. Lisäksi alueella on muutamia metsäautoteitä. Asutus on suunnittelualueen ympäristössä hajaluonteista. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat Siikajokilaaksossa, Relletintien varrella sekä Kallionevantien ja Tuomiojantien varrella. Lähimmät lomarakennukset sijaitsevat Hummastinjärvien ja Kivijärven rannoilla. Lähimpiin asuin- ja lomarakennuksiin kertyy yli 2 km lähimmistä suunnitelluista tuulivoimalan paikoista. Lähimmät taajamat ovat runsaan viiden kilometrin etäisyydellä sijaitseva Revonlahti ja noin kymmenen kilometrin etäisyydellä sijaitseva Pattijoki. 12.1.2015/TL Karhunkangas Muut lähiseudun tuulivoimahankkeet Isoneva I Isoneva II Kangastuuli 0 5 km Karhukangas Navettakangas Kuva. Karhukankaan suunnittelualueen ja muiden välittömään lähiympäristöön suunnitteilla olevien tuulivoimahankkeiden sijainti. Suunnittelualue on maastonmuodoiltaan tasaista aluetta. Vaihtelua pinnanmuotoihin tuovat rantavoimien muovaamat vallit eli kaarrot ja niiden painaumissa olevat ojitetut suoalueet. Suunnittelualueen metsät ovat pääosin nuoria tai varttuneita mäntyvaltaisia rämemuuttumia tai turvekankaita sekä kuivia tai kuivahkoja kangasmetsiä. Metsät ovat metsätalouskäytössä. Suunnittelualueen hirvikanta on melko runsas. Suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse kansainvälisesti tai valtakunnallisesti arvokkaita linnustoalueita (IBA- ja FINIBA-alueet). Arvokkaista linnustoalueista Oulun seudun kerääntymisalue, Siikajoen alajuoksun suot ja Pattijoensuun alue sijaitsevat noin kymmenen kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta. Kokkolan ja Siikajoen suuntai- nen rantaviiva muodostaa keväin syksyin muutto- ja vaelluslinnuille selkeän muuttoa kanavoivan johtolinjan. Sääolosuhteet voivat vaikuttaa päämuuttoreitin sijaintiin jopa kymmenien kilometrien verran, lisäksi joidenkin lajien osalta voi tapahtua muuttoreitin oikomista sisämaan kautta, mistä johtuen Siikajoen seutu voi sijoittua joinakin vuosina mm. laulujoutsenen, taigametsähanhen, piekanan, kurjen ja maakotkan päämuuttoreitille. Hajanaista lintujen muuttoa tapahtuu laajemmaltikin. Pesimälinnuston osalta Karhukankaan alueella viihtyvät metsäympäristöjen lajit ja esimerkiksi kanalintukanta on verrattain vahva kanalintukanta. Suunnittelualueella tai sen ympäristössä ei sijaitse tiedossa olevia maa- tai merikotkan tai kalasääsken pesäpaikkoja. 5 Ympäristövaikutusten arviointi Suunnittelualuetta lähimpänä sijaitseva Naturaalue on 1,8 km päässä sijaitseva Siikajoen lintuvedet ja suot (FI1105202). Alue on sisällytetty Naturaverkostoon luontodirektiivin luontotyyppien ja lintudirektiivin liitteen I lajien perusteella (SCI ja SPAalue). Natura-alueen lähin osa-alue on perustettu yksityiseksi suojelualueeksi (Pappilan luonnonsuojelualue, YSA202439). Seuraavaksi lähin Natura-alue sijaitsee jo yli 8 km päässä idässä, jossa on Revonneva – Ruonnevan alue (FI1105001, SCI, SPA). Pohjanmaan maisemamaakunnalle on yhteistä suurehkot joet, selvärajaiset jokilaaksot ja näiden väliset lähes asumattomat selännealueet sekä suhteellisen tasainen maasto. Tässä ympäristössä suunnittelualue sijoittuu pinnanmuodoiltaan tasaiselle metsäiselle selännealueelle, jossa asutus on hajaluonteista, eikä alueella sijaitse merkittyjä virkistysreittejä. Lähimmät valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt Nikolan umpiha, Hailuoto ja Limingan lakeus sijaitsevat useiden kilometrienkymmenien kilometrien etäisyydellä suunnittelualueesta. Lähimmillään noin viiden kilometrin etäisyydellä sijaitseva Siikajokilaakso on osoitettu maakunnallisesti arvokkaaksi alueeksi. Suunnittelualueella sijaitsee joitakin kiinteitä muinaisjäännöksiä. 6 Karhukankaan tuulivoimahankkeen YVA-menettely on käynnistynyt Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kuulutuksella, jossa on ilmoitettu YVA-ohjelmaa koskevasta tiedotustilaisuudesta sekä mielipiteiden ja lausuntojen jättämisajankohdista. YVA-menettelyssä arvioidaan hankkeen vaikutukset YVA-lain ja –asetuksen, sekä ns. laajan ympäristökäsitteen mukaisesti. Ympäristövaikutukset ovat YVAlain mukaan hankkeen välittömiä tai välillisiä vaikutuksia, jotka voivat kohdistua: • Ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen, • maaperään, vesiin, ilmaan ja ilmastoon, kasvillisuuteen ja eliöihin sekä näiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin ja luonnon monimuotoisuuteen • yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön • luonnonvarojen hyödyntämiseen sekä • näiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin. Ympäristövaikutusten arviointi toteutetaan tämän arviointiohjelman, sekä siitä saatavan yhteysviranomaisen lausunnon perusteella. Arvioinnissa selvitetään tuulivoimahankkeen vaikutukset koko hankkeen elinkaaren ajalta. Vaikutusten arviointi jaetaan rakentamisen aikaisiin, toiminnan aikaisiin ja käytöstä poistamisen aikaisiin vaikutuksiin. Vaikutuksien arvioinnissa otetaan huomioon sekä suorat että välilliset vaikutukset. Kunkin vaikutuksen osalta tarkastelualue kattaa Karhukankaan tuulivoimahankkeen suunnittelualueen ja voimajohdon ympäristöineen ja sen laajuus riippuu tarkasteltavasta ympäristövaikutuksesta. Esimerkiksi melun vaikutuksia tarkastellaan noin kilometrin säteellä ja maisemavaikutuksia noin 10–20 kilometrin säteellä tuulivoimaloiden sijoituspaikoista. YVA-menettely jatkuu ohjelmavaiheen jälkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksen (YVAselostus) laatimisella. YVA-selostus laaditaan tämän arviointiohjelman, sekä siitä saatavien lausuntojen perusteella. YVA-selostuksessa kuvataan laaditut selvitykset ja mallinnukset, sekä vaikutusten arviointi. Lisäksi YVA-selostuksessa esitetään hankkeen vaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuuden arviointi vaikutusten merkittävyyteen perustuen. Valmis YVAselostus asetetaan nähtäville ja siitä pyydetään lausunnot ja mielipiteet. Ympäristövaikutusten arviointimenettely päättyy yhteysviranomaisen lausuntoon arviointiselostuksesta. Ympäristövaikutusten arviointimenettely ei ole päätöksenteko- tai lupamenettely, joten arvioinnin aikana ei tehdä päätöstä hankkeen toteuttamisesta. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn yhteydessä saadut tulokset ja yhteysviranomaisen lausunto otetaan huomioon hankkeen jatkosuunnittelussa ja hankkeen toteutukseen tarvittavan tuulivoimayleiskaavan laatimisessa. Sisältö ESIPUHE1 YHTEYSTIEDOT2 YHTEENVETO3 Ympäristön nykytila 4 1. HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT JA TARKOITUS 8 2. HANKKEESTA VASTAAVA 9 3. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI- MENETTELY JA OSALLISTUMINEN 10 3.1 Arvioinnin tarkoitus ja tavoitteet 10 3.2 Arvioinnin tarpeellisuus 10 3.3 YVA-mene ttelyn osapuolet 10 3.3.1 Hankkeesta vastaava 10 3.3.2Yhteysviranomainen 10 3.3.3 Muut viranomaiset ja kansalaiset 10 3.4 Arviointimenettelyn vaiheet 11 3.5 Osallistuminen ja vuorovaikutus YVA-menettelyn aikana 11 3.5.1 Yleisötilaisuudet 11 3.5.2 Erilliset yhteydenotot 11 3.5.3Asukaskysely 11 3.5.4Seurantaryhmä 12 3.6 YVA-menettelyn aikataulu 12 3.7 YVA:n huomioon ottaminen suunnittelussa ja päätöksenteossa 12 4. HANKKEEN KUVAUS 14 4.1 Hankkeen sijainti 14 4.2 Tuulivoimalan rakenne 15 4.3Perustamistekniikat 15 4.4 Rakennus- ja huoltotiet sekä kenttäalueet 17 4.5 Kuljetukset ja liikenne 18 4.6Sähkönsiirto 4.7 Tuulivoimapuiston rakentaminen 20 4.8 Tuulivoimaloiden käyttöaika, huolto ja ylläpito 20 4.9 Käytöstä poistaminen 20 5. ARVIOITAVAT VAIHTOEHDOT 21 5.1 Hankevaihtoehdon muodostaminen 21 5.2 Vaihtoehto 0 21 5.3 Vaihtoehto 1 21 5.4Sähkönsiirto 22 6. HANKETTA KOSKEVA SUUNNITTELU JA PÄÄTÖKSENTEKO 23 6.1 Hankkeen suunnittelutilanne ja toteutusaikataulu 23 6.2 Hankkeen liittyminen lähiseudun muihin hankkeisiin 23 6.2.1 Muut lähiseudulla sijaitsevat tuulivoimahankkeet 23 6.2.2 Kaavoitus- ja muut hankkeet 25 6.2.3 Hankkeen suhde luonnonvarojen käyttöä ja ympäristönsuojelua koskeviin suunnitelmiin ja ohjelmiin 26 6.2.4 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 28 6.2.5 Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaava 29 6.3 Karhukankaan tuulivoimahankkeen edellyttämät suunnitelmat, luvat ja päätökset 29 6.3.1Yleistä 29 6.3.2YVA-menettely 29 6.3.3 Hankkeen yleissuunnittelu 29 6.3.4 Kaavoitus ja tuulivoimarakentaminen Siikajoen kunnassa 29 6.3.5Rakennusluvat 29 6.3.6Lentoestelupa 29 6.3.7 Puolustusvoimien lausunto 29 6.3.8 Laki tuulivoiman kompensaatioalueista 29 6.3.9Ympäristölupa 30 6.3.10Liittyminen sähkönsiirtolinjaan 30 7. YMPÄRISTÖN NYKYTILA 31 7.1 Sijainti ja maankäyttö 31 7.2Asutus 31 7.2.1 Asuminen ja elinolot 31 7.2.2Elinkeinot 31 7.3 Maa-alueiden omistus 33 7.4Kaavoitustilanne 33 7.4.1Maakuntakaava 33 7.4.2Yleiskaava 35 7.4.3Asemakaava 35 7.5 Liikenne 36 7.5.1Maaliikenne 36 7.5.2Lentoliikenne 37 7.5.3Säätutka 38 7.6Luonnonympäristö 38 7.6.1Tuulisuus 38 7.6.2 Maa- ja kallioperä 39 7.6.3 Pinta- ja pohjavedet 40 7.6.4 Kasvillisuus ja eläimistö 41 7.6.5Linnusto 41 7.6.6Luonnonsuojelu 43 7.7 Maisema ja kulttuuriympäristö 44 7.7.1 Maiseman yleiskuvaus 44 7.7.2 Arvokkaat maisema- ja kulttuuriympäristö- kohteet 45 7.8 Muut ympäristöön kohdistuvat toiminnat 46 7.8.1Melu 46 7.8.2Ilmanlaatu 46 8. ARVIOITAVAT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA ARVIOINTIMENETELMÄT 47 8.1 Arvioinnin kohdentaminen 47 8.2 Vaikutusalueen rajaus 47 8.3 Vaikutusten arvioinnin päävaiheet 48 8.3.1 Vaikutuksen tunnistaminen ja vaikutuksen ajoittuminen 48 8.3.2 Vaikutuskohteen herkkyys 49 8.3.3 Vaikutuksen suuruus 49 8.3.4 Vaikutuksen merkittävyys 49 8.4 Vaikutukset ilmastoon, ilmaan ja Suomen energiaomavaraisuuteen 49 8.5 Vaikutukset maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen 50 8.6 Vaikutukset maa- ja kallioperään 50 8.7 Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin 50 8.8 Vaikutukset kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin 50 8.9 Vaikutukset linnustoon 51 8.10Muu eläimistö 52 8.11Vaikutukset luonnonsuojelualueisiin 53 8.12Vaikutukset luonnonvarojen käyttöön 53 8.13Vaikutukset liikenteeseen, puolustusvoimien toimintaan ja viestintäyhteyksiin 53 8.14Vaikutukset maisemaan ja rakennettuun kulttuuriympäristöön 54 8.15Melu- ja välkevaikutukset, riskit 54 8.16Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen 55 8.17Haitallisten vaikutusten vähentämiskeinot ja vaikutusten seuranta 55 8.18Yhteisvaikutukset muiden tuulivoima- hankkeiden kanssa 56 9.LÄHTEET 57 7 1.HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT JA TARKOITUS Valtioneuvosto hyväksyi 6.11.2008 Suomelle uuden ilmasto- ja energiastrategian, joka käsittelee ilmasto- ja energiapoliittisia toimenpiteitä vuoteen 2020 ja viitteenomaisesti aina vuoteen 2050 asti. Hallituksen maaliskuussa 2013 hyväksymässä ilmasto- ja energiastrategiapäivityksessä tuulivoiman tuotantotavoitteeksi asetetaan noin 9 TWh vuodelle 2025 aikaisemman vuodelle 2020 asetetun 6 TWh sijaan. Rakentamistavoite on mahdollista saavuttaa rakentamalla sekä merituulivoimapuistoja että maalle sijoitettavia tuulivoimahankkeita. Pohjois-Pohjanmaa on potentiaaliltaan tuuliatlaksen tietojen mukaan yksi parhaista sisämaan tuulivoimatuotannon alueista. Siikajoen Karhukankaan alue on tunnistettu myös tuulivoimaa käsittelevässä PohjoisPohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavassa tuulivoimatuotannolle soveltuvaksi alueeksi. Vaihemaakuntakaava on tällä hetkellä vahvistettavan ympäristöministeriössä. 0 5 10 Suomen Hyötytuuli Oy:n tavoitteena on edistää tuulivoimatuotantoa ja siten kansallisia, sekä alueellisia tavoitteita suunnittelemalla ja toteuttamalla Siikajoen kunnassa sijaitsevalle Karhukankaan alueelle enintään 16 tuulivoimalan laajuinen maatuulivoimahanke. Alue sijaitsee Siikajoen länsiosassa noin 12 kilometrin etäisyydellä Siikajoen keskustasta. Suunnitteilla olevat tuulivoimalat ovat teholtaan 3 - 5 MW ja koko tuulivoimahanke teholtaan siten noin 48 – 80 MW. Hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (YVA) vastaa Suomen Hyötytuuli Oy. Samaan aikaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyn kanssa on käynnistynyt hankkeen rakentamisen mahdollistavan osayleiskaavan laatiminen Siikajoen kunnan toimesta. 20 km Kuva 1‑1. Karhukankaan tuulivoimahankkeen sijainti. 8 Karhukankaan alue 2.HANKKEESTA VASTAAVA Karhukankaan tuulivoimahankkeen suunnittelusta ja ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (YVA) vastaa Suomen Hyötytuuli Oy. Suomen Hyötytuuli Oy on vuonna 1998 perustettu tuulivoiman tuotantoyhtiö ja sen toimiala on sähköntuotanto. Suomen Hyötytuulen osakkaita ovat suuret suomalaiset kaupunkienergiayhtiöt Helsingin Energia, Jyväskylän Energia Oy, Lahti Energia Oy, Lappeenrannan Energia Oy, Pori Energia Oy, Tampereen Sähkölaitos, Turku Energia Oy ja Vantaan Energia Oy. Suomen Hyötytuulen tehtävänä on tuottaa osakkailleen sähköä tuulivoimalla sekä tehdä tuulivoimaan liittyvää markkinointi-, tutkimus- ja kehitystyötä. Loppuasiakkaille Suomen Hyötytuulen tuottaman sähkön myyvät yhtiön osakkaat. Suomen Hyötytuulella on kaksi toiminnassa olevaa tuulivoimapuistoa ja ne sijaitsevat Porissa ja Raahessa. Puistojen yhteenlaskettu sähköntuotanto vuonna 2014 on noin 85 GWh vuodessa. Tämä vastaa noin 42 500 kerrostalokaksion vuotuista sähkönkulutusta. Lisäksi Hyötytuulella on useita suunnitteluvaiheessa olevia hankkeita eri puolella Suomea. Suomen Hyötytuulen tavoitteena on rakentaa lähivuosien aikana 400 MW uutta tuulivoimaa Suomeen. Suomen Hyötytuuli on toiminnallaan edistänyt merkittävästi suomalaista tuulivoiman tuotantoa. Yhtiö on ensimmäisenä maassamme ottanut käyttöön megawattiluokan tuulivoimalat jo vuonna 1999. Suomen Hyötytuuli on panostanut merkittävästi myös merituulivoiman kehittämiseen ja rakennuttanut Suomen ensimmäisen pilotti-merituulivoimalan Poriin Tahkoluodon edustalle vuonna 2010. Marraskuussa 2014 työ- ja elinkeinoministeriö myönsi Suomen Hyötytuulelle merituulivoiman demonstraatiotuen Suomen ensimmäisen merituulivoimapuiston rakentamiseksi. Puistoa suunnitellaan Tahkoluotoon, pilottivoimalan ympärille. 9 3.YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY JA OSALLISTUMINEN 3.1 Arvioinnin tarkoitus ja tavoitteet Ympäristövaikutusten arviointia koskevan lain (”YVAlaki”468/1994) tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja yhtenäistä huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa. Samalla tavoitteena on lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. Laki edellyttää, että hankkeen ympäristövaikutukset on selvitettävä lain mukaisessa arviointimenettelyssä ennen kuin ryhdytään ympäristövaikutusten kannalta olennaisiin toimiin. Viranomainen ei saa myöntää lupaa hankkeen toteuttamiseen tai tehdä muuta siihen rinnastettavaa päätöstä ennen arvioinnin päättymistä. Ympäristövaikutusten arviointimenettely ei ole päätöksenteko- tai lupamenettely, joten arvioinnin aikana ei tehdä päätöstä hankkeen toteuttamisesta. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn yhteydessä saadut tulokset ja yhteysviranomaisen lausunto otetaan huomioon hankkeen jatkosuunnittelussa ja hankkeen toteutukseen tarvittavan tuulivoimayleiskaavan (MRL 10 a luku (11.2.2011/134)) laatimisessa. 3.2 Arvioinnin tarpeellisuus Tuulivoimapuiston toteuttaminen on 1.6.2011 lähtien edellyttänyt YVA-lain mukaisen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamista aina kun hanke käsittää vähintään 10 tuulivoimalaa tai tuulivoimaloiden kokonaisteho on vähintään 30 MW. Karhukankaan tuulivoimahankkeen koko ylittää YVA-asetuksen (713/2006, muutos 359/2011) hankeluettelossa esitetyt kynnysarvot ja siten hankkeesta tulee laatia YVA-lain mukainen ympäristövaikutusten arviointimenettely. 3.3 YVA-mene ttelyn osapuolet 3.3.1 Hankkeesta vastaava Hankkeesta vastaava on toiminnanharjoittaja, joka on vastuussa hankkeen valmistelusta ja toteutuksesta. Hankkeesta vastaavan on oltava selvillä hankkeensa ympäristövaikutuksista. Arviointimenettelyssä hankkeesta vastaava laatii arviointiohjelman ja selvittää hankkeen ympäristövaikutukset. Karhukankaan tuulivoimapuiston hankkeesta vastaavana on Suomen Hyötytuuli Oy. YVA:n laadinnassa hankevastaava käyttää konsulttia, Ramboll Finland Oy:tä. 10 3.3.2Yhteysviranomainen Yhteysviranomainen huolehtii, että hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely järjestetään. Yhteysviranomaisen tehtävistä on säädetty YVA -laissa ja -asetuksessa. Yhteysviranomaisen tehtäviin kuuluu muun muassa YVA-ohjelman ja -selostuksen nähtäville laittaminen, julkiset kuulemiset, lausuntojen ja mielipiteiden vastaanottaminen sekä lausunnon antaminen arviointiohjelmasta ja -selostuksesta. Tässä hankkeessa yhteysviranomaisena toimii Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) 3.3.3 Muut viranomaiset ja kansalaiset Suunnittelualue sijaitsee Siikajoen kunnan ja PohjoisPohjanmaan maakunnan alueella. Paikallis- ja aluetason julkisyksiköistä Siikajoen kunta ja Pohjois-Pohjanmaan liitto vastaavat alueiden suunnittelusta. Siikajoen kunta vastaa alueensa kaavoituksesta ja voi toimia lupaviranomaisena. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus hoitaa vastuualueidensa täytäntöönpano- ja kehittämistehtäviä. Pohjois-Pohjanmaan museo ottaa kantaa toiminta-alueensa maankäyttöön ja sen suunnitteluun lausuntojen, neuvotteluiden ja asiantuntijatyön kautta Museoviraston kanssa sovitulla tavalla. Metsähallitus hoitaa ja ennallistaa Natura-verkostoon kuuluvia luonnonsuojelualueita osana luonnonsuojelualueverkostoa ja ottaa kantaa niitä koskevaan maankäytön suunnitteluun. Muita viranomaisia, joiden alaan suunnittelulla ja hankkeella voi olla vaikutusta, ovat Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi ja Finavia, jotka vastaavat ilmaliikenteen turvallisuudesta ja sujuvuudesta, sekä Puolustusvoimien Pääesikunta, joka vastaa maanpuolustuksen tarpeiden huomioon ottamisesta. Jokilaaksojen pelastuslaitos toimii valmiussuunnittelun ja varautumisen asiantuntijana sekä tekee yhteistyötä alueen asukkaiden, yhteisöjen ja viranomaisten kanssa. Näiltä viranomaisilta pyydetään lausunnot YVAmenettelyn yhteydessä ja näiden viranomaistahojen edustajat kutsutaan myös hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin seurantaryhmän (luku 3.5.4) työskentelyyn. 3.5 Osallistuminen ja vuorovaikutus YVAmenettelyn aikana Tuulivoimahanke voi vaikuttaa myös yksittäisiin ihmisiin, järjestöihin, yrityksiin sekä yhteisöihin ja säätiöihin vaikutusalueellaan. Myös nämä vaikutusalueella toimivat tahot on kutsuttu hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin seurantaryhmään. Hankkeen arviointimenettelystä tiedottaminen, sekä lausuntojen ja mielipiteiden antaminen YVA-menettelyn aikana on kuvattu tarkemmin luvussa 3.5. 3.4 Arviointimenettelyn vaiheet Hankkeen YVA-menettelyn valmistelu on käynnistynyt arviointiohjelman laatimisella loppuvuonna 2014. Vaiheen aikana laadittiin suunnitelma arvioinnin tekemiseksi. YVA-menettely käynnistyi hankkeesta vastaavan toimittaessa arviointiohjelman Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskukselle YVA-lain mukaista kuulutusta ja lausuntojen ja mielipiteiden pyytämistä varten. Arviointiohjelman nähtävilläoloaika ja siitä annettavien lausuntojen ja mielipiteiden määräaika on esitetty yhteysviranomaisen kuulutuksessa. Yhteysviranomainen antaa oman lausuntonsa kuukauden kuluessa muille lausunnoille ja mielipiteille annetun määräajan umpeutumisen jälkeen. Hankkeen ja sen vaihtoehtojen vaikutukset arvioidaan arviointiohjelman ja yhteysviranomaisen siitä antaman lausunnon pohjalta. Vaiheen aikana tarkennetaan ympäristöä koskevia tietoja ja hankkeen suunnitelmia ja laaditaan ympäristövaikutuksia koskevat arvioinnit, jotka kootaan arviointiselostukseen. Arviointiselostus toimitetaan yhteysviranomaiselle, joka kuuluttaa siitä, asettaa sen nähtäville ja pyytää siitä lausunnot arviointiohjelmavaiheen tapaan. Yhteysviranomainen antaa oman lausunnon arviointiselostuksesta ja sen riittävyydestä kahden kuukauden kuluessa lausuntojen antamiseen ja mielipiteiden esittämiseen annetun määräajan päättymisestä. Arviointimenettely päättyy, kun yhteysviranomainen toimittaa lausuntonsa sekä muut lausunnot ja mielipiteet hankkeesta vastaavalle. Arviointiohjelma ja –selostus ovat nähtävilläoloaikana julkisesti nähtävillä kuulutuksessa ilmoitetuissa paikoissa. YVA-ohjelma ja –selostus tulevat nähtäville myös internetiin ymparisto.fi –ympäristöhallinnon yhteiseen verkkopalveluun. YVA-lain tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja samalla lisätä kansalaisten tiedon saantia ja osallistumismahdollisuuksia hankkeen suunnitteluvaiheen aikana. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn voivat osallistua kaikki ne kansalaiset, sekä yhteisöt, yritykset, seurat ja muut tahot, joiden oloihin ja etuihin kuten asumiseen, työntekoon, liikkumiseen, vapaaajanviettoon tai muihin elinoloihin ja toimialaan toteutettava hanke saattaa vaikuttaa. Osallisilla on mahdollista jättää mielipiteensä ja lausuntonsa arviointiohjelmasta ja –selostuksesta arviointimenettelyn kuulemisvaiheiden aikana yhteysviranomaisen kuulutuksessa esitetyn mukaisesti. 3.5.1Yleisötilaisuudet YVA-menettelyn aikana järjestetään kaksi julkista yleisötilaisuutta, joihin kaikki hankkeesta ja menettelystä kiinnostuneet ovat tervetulleita osallistumaan. Ensimmäinen yleisötilaisuus järjestetään YVA-ohjelmavaiheessa ja toinen YVA-selostusvaiheessa. Yleisötilaisuuksissa esitellään yleisesti hankkeen suunnittelutilanne, kuvataan osallistumismenettelyn kulku arvioinnin aikana, sekä suunnitelma arvioinnin toteuttamisesta (YVA-ohjelmavaihe) ja arvioinnin tulokset (YVA-selostusvaihe). Yleisötilaisuuden ajankohta esitetään yhteysviranomaisen kuulutuksessa. 3.5.2 Erilliset yhteydenotot Hankkeesta vastaava ja konsultti vastaavat yksittäisiin yhteydenottoihin sekä järjestävät tarpeen mukaan tapaamisia maanomistajien, asukkaiden, järjestöjen ja muiden vastaavien tahojen kanssa. 3.5.3Asukaskysely Osana tuulivoimahankkeen osallistumismenettelyä ja sosiaalisten vaikutusten arviointia toteutetaan asukaskysely Karhukankaan suunnittelualueen ympäristössä asuville keväällä 2015. Asukaskysely toteutetaan vain Karhukankaan tuulivoimahanketta koskien tai vaihtoehtoisesti yhteistyössä muiden alueelle suunnitteille olevien tuulivoimahankkeiden kanssa. Asukaskyselyn tavoitteena on paitsi kerätä nykytilatietoa suunnittelualueesta ja sen lähiympäristöstä arvioinnin tueksi myös lisätä kansalaisten ja muiden tahojen mahdollisuuksia osallistua ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn. Asukaskyselyn kautta saadun palautteen käy läpi sosiaalisten vaikutusten asiantuntija ja tietoa hyödynnetään vaikutusten arvioinnissa. Saatu palaute toimitetaan tiedoksi myös muille suunnittelijoille, vaikutusten arvioijille sekä hankkeesta vastaavalle. 11 3.5.4Seurantaryhmä YVA-menettelyn laatimisen tueksi muodostetaan seurantaryhmä, minkä perustamisella pyritään varmistamaan arvioinnin asianmukaisuus ja laadukkuus, sekä osaltaan ohjataan ympäristövaikutusten arviointiprosessia. Laaja seurantaryhmä edistää myös menettelyn tiedonvälitystä ja tukee vuorovaikutusta välittämällä tietoa eri sidosryhmille. Ensimmäinen seurantaryhmän kokous järjestettiin joulukuussa 2014 ja seurantaryhmä kokoontuu seuraavan kerran YVA-selostusvaiheessa. Kutsu seurantaryhmään lähetettiin seuraaville tahoille: • Siikajoen kunta • Raahen kaupunki • Raahen seudun kuntayhtymä • Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus • Pohjois-Pohjanmaan liitto • Pohjois-Pohjanmaan museo • Museovirasto • Metsähallitus • Suomen metsäkeskus (Pohjois-Pohjanmaa) • Ilmavoimien esikunta • Maavoimien esikunta • Raahen ev.lut. seurakunta • Jokilaaksojen pelastuslaitos • Paavolan Vesi Oy • Fingrid Oyj • Siikajoen Yrittäjät • MTK Siikajoki • Revonlahden kotikyläyhdistys • Relletin kyläyhdistys • Olkijoen kyläyhdistys ry • Matkailualue Multaranta • Northern Lights Revon Ranch • Ruukki Rangers ry • Siikajokilaakson Riistanhoitoyhdistys • UPM • Metsänhoitoyhdistys Siikalakeus • Siikajoen Eräkaverit • Revonlahden metsästysseura • Pattijoen metsästysseura ry • Olkijoen Erämiehet ry • Relletin-Tuomiojan metsästysseura • Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry • Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry • Raahen seudun lintuharrastajat Surnia ry • Raahen Ilmailijat ry • Raahen ilmailukerho • Suomen moottorilentäjien liitto ry 12 3.6 YVA-menettelyn aikataulu Ympäristövaikutusten arvioinnin valmistelu ja YVAohjelman laadinta on käynnistynyt loppuvuonna 2014. Arviointiohjelma asetetaan nähtäville alkuvuodesta 2015. Aikataulun mukaan arviointiselostus valmistuu nähtäville syksyllä 2015 ja yhteysviranomainen antaa siitä lausunnon alkuvuodesta 2016, jolloin YVA-menettely myös päättyy (Kuva 3-1). 3.7 YVA:n huomioon ottaminen suunnittelussa ja päätöksenteossa Ympäristövaikutusten arvioinnissa selvitetyt asiat antavat tietoa hankkeen yksityiskohtaisempaan suunnitteluun sekä hanketta koskevan osayleiskaavan laatimiseen ja päätöksentekoon. Kaikissa hankkeen toteuttamisen kannalta tarpeellisissa lupa- tai muissa päätöksissä on ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain 13 §:n mukaan esitettävä, miten ympäristövaikutusten arviointiselostus ja siitä annettu yhteysviranomaisen lausunto on otettu huomioon. Hankkeen edellyttämät luvat ja suunnitelmat on esitetty luvussa 6.3. YVA-menettelyn kulku Hankkeesta vastaavan tehtävät Arviointiohjelman laadinta Seurantaryhmä Yhteysviranomaisen tehtävät lokakuu 2014 joulukuu tammikuu 2015 Yleisötilaisuus Yleissuunnittelu, selvitysten laadinta, vaikutusten arviointi, vaihtoehtojen vertailu, arviointiohjelman ja yhteysviranomaisen lausunnon mukaisesti Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen laatiminen helmikuu maaliskuu huhtikuu Seurantaryhmä elokuu Yleisötilaisuus lokakuu marraskuu Hankkeen jatkosuunnittelu yhteysviranomaisen lausunnon perusteella. Kaavoitus, lupahakemukset, luvat Arviointiohjelman kuulutus ja tiedottaminen Arviointiohjelma nähtävillä Kansalaisten ja viranomaisten mielipiteet ja lausunnot arviointiohjelmasta tammikuu 2016 Yhteysviranomaisen lausunto arviointiohjelmasta Arviointiselostuksen kuuluttaminen ja tiedottaminen Arviointiselostus nähtävillä Kansalaisten ja viranomaisten mielipiteet ja lausunnot arviointiselostuksesta Yhteysviranomaisen lausunto arviointiselostuksesta YVA päättyy Kuva 3‑1. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn alustava aikatau‑ lu. 13 4.HANKKEEN KUVAUS 4.1 Hankkeen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla Siikajoen kunnan länsiosassa. Siikajoen keskusta sijaitsee suunnittelualueesta kaakossa noin 12 kilometrin etäisyydellä, Siikajoenkylän taajama noin 10 kilometrin etäisyydellä pohjoisessa ja Raahen keskusta noin 15 kilometrin etäisyydellä lännessä. Lumijoen kunnan kuntakeskus sijaitsee noin 20 kilometrin etäisyydellä koillisessa. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 780 hehtaaria. Suunnittelualueen halki kulkee valtatie 8. Lumijoki Siikajoki Raahe 0 2,5 5 10 km Kuva 4‑1. Tuulivoimahankkeen sijainti. 14 Kunnanraja Karhukankaan alue 4.2 Tuulivoimalan rakenne Tuulivoimala koostuu perustusten päälle asennettavasta tornista, roottorista lapoineen ja konehuoneesta. Hankkeessa tarkasteltavat lieriötornirakenteiset tuulivoimalat voidaan toteuttaa mm. kokonaan teräsrakenteisina, betonirakenteisina ja betonin ja teräksen yhdistelminä. Tuulivoimala-alueiksi, johon sisältyvät tuulivoimala sekä rakentamista ja huoltotoimia varten tarvittava kenttäalue, edellyttävät nykyisellä tekniikalla noin puolen hehtaarin laajuisen alueen. Perustamistekniikka riippuu valitusta rakennustekniikasta. Kuva 4‑2. Periaatekuva lieriötornirakenteisesta tuulivoimalasta. Kuva 4‑3. Kuva lieriötornirakenteisesta tuulivoimalasta. ta ovat yleensä mm. erilaiset moreenit, luonnonsora ja eri rakeiset hiekkalajit. Tulevan perustuksen alta poistetaan eloperäiset maat sekä pintamaakerrokset noin 1–1,5 m syvyyteen saakka ja käytetään myöhemmässä rakennusvaiheessa mahdollisuuksien mukaan alueen maisemointiin. Teräsbetoniperustus tehdään valuna ohuen rakenteellisen täytön (yleensä murske) päälle. Teräsbetoniperustuksen vaadittava koko vaihtelee tuuliturbiinitoimittajasta riippuen, mutta kokoluokka on noin 20 x 20 m tai 25 m x 25 m perustuksen korkeuden vaihdellessa noin 1–2 metrin välillä. 4.3Perustamistekniikat Teräsbetoniperustus ja massanvaihto Tuulivoimaloiden perustamistavan valinta riippuu kunkin voimalan paikan pohjaolosuhteista. Myöhemmin tehtävien pohjatutkimustulosten perusteella jokaiselle tuulivoimalalle tullaan valitsemaan erikseen sopivin ja kustannustehokkain perustamistapavaihtoehto. Maavarainen teräsbetoniperustus Tuulivoimala voidaan perustaa maanvaraisesti silloin, kun tuulivoimalan alueen alkuperäinen maaperä on riittävän kantavaa. Kantavuuden on oltava riittävä tuulivoimalan turbiinille sekä tornirakenteelle tuuli- ym. kuormineen ilman että aiheutuu lyhyt- tai pitkäaikaisia painumia. Tällaisia kantavia maarakentei- Teräsbetoniperustus massanvaihdolla valitaan niissä tapauksissa, joissa tuulivoimalan alueen alkuperäinen maaperä ei ole riittävän kantavaa. Teräsbetoniperustuksessa massanvaihdolla perustusten alta kaivetaan ensin löyhät pintamaakerrokset pois. Orgaaniset maa-ainekset käytetään myöhemmässä rakennusvaiheessa mahdollisuuksien mukaan alueen maisemointiin. Syvyys, jossa saavutetaan tiiviit ja kantavat maakerrokset, on yleensä luokkaa 1,5–5 m. Kaivanto täytetään rakenteellisella painumattomalla materiaalilla (yleensä murskeella) kaivun jälkeen, ohuissa kerroksissa tehdään tiivistys tärytai iskutiivistyksellä. Täytön päälle tehdään teräsbetoniperustukset paikalla valaen. 15 Teräsbetoniperustus paalujen varassa Kallioankkuroitu teräsbetoniperustus Teräsbetoniperustusta paalujen varassa käytetään tapauksissa, joissa kantamattomat kerrokset ulottuvat niin syvälle, ettei massanvaihto ole enää kustannustehokas vaihtoehto. Paalutetussa perustuksessa orgaaniset pintamaat kaivetaan pois ja perustusalueelle ajetaan ohut rakenteellinen mursketäyttö, jonka päältä tehdään paalutus. Paalutuksen jälkeen paalujen päät valmistellaan ja teräsbetoniperustus valetaan paalujen varaan. Orgaaniset maa-ainekset käytetään myöhemmässä rakennusvaiheessa mahdollisuuksien mukaan alueen maisemointiin. Kallioankkuroitua teräsbetoniperustusta voidaan käyttää tapauksissa, joissa kalliopinta on näkyvissä ja lähellä maanpinnan tasoa. Kallioankkuroidussa teräsbetoniperustuksessa louhitaan kallioon varaus perustusta varten ja porataan kallioon reiät teräsankkureita varten. Teräsankkurin ankkuroinnin jälkeen valetaan teräsbetoniperustukset kallioon tehdyn varauksen sisään. Kallioankkurointia käytettäessä teräsbetoniperustuksen koko on yleensä muita teräsbetoniperustamistapoja pienempi. Kuva 4‑4. Tuulivoimaloiden perustamistekniikoita. Kuva 4‑5. Maanvarainen teräsbetoniperustus raudoitettuna ennen betonivalua, Tervola. 16 4.4 Rakennus- ja huoltotiet sekä kenttäalueet Tuulivoimaloiden rakentamis-, ylläpito- ja huoltotehtäviä varten tarvitaan uusia teitä ja parannetaan vanhoja. Tiestön suunnittelussa pyritään hyödyntämään pitkälti alueen olemassa olevia teitä, joita suoristetaan ja vahvistetaan. Rakennettavat huoltotiet ovat sorapintaisia ja niiden leveys on keskimäärin noin kuusi metriä. Tarpeen mukaan metsäisessä maastossa tielinjauksista kaadetaan puustoa noin 12-15 metrin leveydeltä reunaluiskien ja työkoneiden tarvitseman tilan vuoksi. Kaarteissa raivattavan tielinjauksen leveys saattaa olla jopa kaksinkertainen erikoispitkän kuljetuksen (siivet, tornin osa) vaatiman tilan johdosta. Puuston ja muun kasvillisuuden poiston jälkeen pintamaat poistetaan ja pohja tasoitetaan. Kallioisilla alueilla pohjaa tasataan louhimalla ja louhetäytöillä riittävän tasauksen saavuttamisek- si. Pehmeiköillä maa-aines korvataan kantavalla materiaalilla. Irrotettu maa-aines käytetään mahdollisuuksien mukaan rakentamiseen ja maisemointiin toisaalla tuulivoimapuiston alueella. Hankkeen toteuttamisessa pyritään maanrakennustöiden osalta massatasapainoon, jolloin alueelle ei tarvitse tuoda maa-aineksia, eikä ylimääräisille maa-aineksille tarvita erillistä sijoituspaikkaa hanke-alueen ulkopuolelta. Tarvittavien kulkuyhteyksien lisäksi jokaisen tuulivoimalan yhteyteen rakennetaan noin puolen hehtaarin laajuinen kokoamis- ja työskentelyalue, joka raivataan kasvillisuudesta ja tasoitetaan. Rakentamistoimien jälkeen kenttäalue maisemoidaan lukuun ottamatta toiminnan aikaisiin huoltotoimenpiteisiin varattavaa aluetta. Kuva 4‑6. Periaatekuva huoltotien rakenteesta. Kuva 4‑7. Tuulivoimalan huoltotie – Ojen, Vaasa. 17 4.5 Kuljetukset ja liikenne Tuulivoimaloiden rakentamisesta aiheutuu kuljetuksia ja työmatkaliikennettä. Teiden ja nostoalueiden rakentamisen aikana tapahtuu kiviainesten kuljetuksia, joiden määrä riippuu rakentamisoloista, kiviaineshankinnan optimoinnista ja ainesten hankintapaikoista. Perustusten rakentamisvaiheessa suurimmat liikennemäärät aiheutuvat betonin kuljetuksesta. Perustamistavasta ja voimalan rakenteesta riippuen kukin voimala edellyttää enintään noin 80-100 betoniauton käynnin rakentamispaikalla. Kunkin tuulivoimalan osien kuljetus edellyttää noin 10–12 erikoiskuljetusta (erikoispitkä tai raskas). Lisäksi erikoisnostureiden kuljetus voi tapahtua erikoiskuljetuksina. Voimaloiden komponentit kuljetetaan rakennuspaikalle useita kymmeniä metrejä pitkinä lavettikuljetuksina. Torni kuljetetaan tyypillisesti neljässä tai viidessä osassa ja konehuone yhtenä kappaleena. Roottorin napa ja lavat tuodaan erillisinä kappaleina ja yhdistetään rakentamispaikalla nostureiden avulla. Työmatkaliikenne tapahtuu pääasiassa henkilö- ja pakettiautoilla. Tuulivoimaloiden toimiessa alueella käydään satunnaisesti huolto- ja tarkistustöiden yhteydessä. Kuva 4‑8. Periaatekuva 60 m pitkän siipikuljetuksen vaa‑ timasta kääntösäteestä. Kuva 4‑9. Periaatekuva uuden 110 kV voimajohdon sijoittumisesta Fingrid Oyj:n AlaTemmes – Rautaruukki ja Sipola - Rautaruukki 110 kV voimajohtojen rinnalle. 18 4.6Sähkönsiirto Tuulivoimalat kytketään toisiinsa 20 kV - 36 kV maakaapelilla, jotka sijoitetaan ensisijaisesti huoltoteiden yhteyteen kaivettaviin kaapeliojiin. Kaapelit johdetaan ja kytketään joko tuulivoima-alueen eteläosaan rakennettavaan muuntoasemaan (sähköasemaan) tai tuulivoima-alueen ulkopuolelle noin 2 km etäisyydelle etelään rakennettavaan muuntoasemaan (sähköasemaan). Muuntoasemalla tuulivoimaloiden tuottama teho muunnetaan tarvittavaan 110 kV siirtojännitteeseen. Tuulivoimahanke liitetään Ruukin (Jussinkankaan) sähköasemaan uudella noin 11 - 13 km pituisella 110 kV voimajohdolla, joka rakennetaan Fingrid Oyj:n AlaTemmes – Rautaruukki ja Sipola - Rautaruukki 110 kV voimajohtojen rinnalle joko niiden pohjois- tai eteläpuolelle (Kuva 4-9). Uuden voimajohdon rakentaminen nykyisten voimajohtojen rinnalle laajentaa johtokäytävää noin 20 metriä. Ennen liittymistään Ruukin sähköasemaan voimajohto sijoittuu noin kilometrin matkalta uuteen johtokäytävään. Omaan johtokäytävään sijoittuvan uuden 110 kV voimajohdon johtoaukean tilantarve on Siikajoen Karhukangas Kytkeytyminen sähköverkkoon noin 26 metriä, jonka lisäksi tarvitaan noin 10 metriä leveät puustoltaan matalana pidettävät reunavyöhykkeet. Uusi muuntoasema sijoittuu joko suunnittelualueen eteläosaan tai nykyisten Fingrid Oyj:n 110 kV voimajohtojen läheisyyteen. Muuntoaseman sijoittuessa suunnittelualueen eteläosaan uuden 110 kV voimajohdon kokonaispituus on noin 13 km. Muuntoaseman sijoittuessa nykyisten voimajohtojen läheisyyteen, yhdistetään tuulivoimalat muuntoasemaan noin 2 km pituisella maakaapelilla. Uuden 110 kV voimajohdon kokonaispituus on tällöin noin 11 km. Suomen Hyötytuuli Oy:n Raahen Hummastinvaaran ja Yhteisenkankaan sekä Element Power Oy:n Kangastuulen tuulivoimapuistot on tarkoitus liittää myös Raahen Jussinkankaan sähköasemaan uudella 110 kV voimajohdolla. Hankkeiden toteutuessa myös Karhukankaan tuulivoimahanke liitetään samaan uuteen voimajohtoon. Mikäli Karhukankaan sähköasema sijoitetaan suunnittelualueen eteläosaan, on Karhukankaan tuulivoimahankkeen uuden 110 kV voimajohdon tarve tällöin 2 kilometriä. 29.12.2014/TL Jussinkankaan sähköasema Hummastinvaara Vaihtoehtoinen sähköaseman paikka Yhteinenkangas Uusi 110 kV voimajohto tai maakaapeli Kangastuuli Uusi 110 kV voimajohto Karhukankaan alue 0 2,5 5 km Fingrid voimajohto Kuva 4‑10. Tuulivoimahankkeen kytkeytyminen kantaverkkoon. Myös Raahen Hummastinvaaran ja Yhteinenkankaan tuulivoimahankkeet on tarkoitus kytkeä samaan voimajohtoon. 19 4.7 Tuulivoimapuiston rakentaminen 4.9 Käytöstä poistaminen Tuulivoimapuiston rakentaminen aloitetaan teiden sekä huolto- että kenttäalueiden maanrakennustöillä. Tuulivoima-alueen maasto vaikuttaa kunkin tuulivoimalan maanrakennustöiden määrään, minkä johdosta töiden kestoaika vaihtelee yhdestä useaan viikkoon. Kunkin tuulivoimalan perustuksen teko kestää noin viikon, minkä jälkeen lopulliseen kuivumiseen ja kovettumiseen tarvitaan 2-3 kuukautta. Kunkin tuulivoimalan pystytys kestää noin viikon. Siikajoen Karhukankaan hankkeessa koko tuulivoimapuiston rakentaminen kestää noin 12 kuukautta. Tuulivoimapuiston elinkaaren viimeinen vaihe on sen käytöstä poisto sekä tuulivoimapuistosta syntyvien laitteiden kierrättäminen ja jätteiden käsittely. Tuulivoimapuiston käytöstä poiston työvaiheet ja käytettävä asennuskalusto ovat periaatteessa vastaavat kuin rakennusvaiheessa. Maassa olevien perustusten ja kaapeleiden osalta ratkaistaan jätetäänkö rakenteet paikoilleen, vai poistetaanko ne. Rakentamisalueiden maanpäälliset osat maisemoidaan. 4.8 Tuulivoimaloiden käyttöaika, huolto ja ylläpito Tuulivoimapuiston toiminnallinen jakso on nykyaikaisissa tuulivoimaloissa suhteellisen pitkä. Tuulivoimaloiden perustusten ja tornin laskennalliseksi käyttöiäksi on arvioitu keskimäärin 50 vuotta ja turbiinin (konehuone ja siivet) vastaavasti noin 20 vuotta. Tuulivoimaloiden käyttöikää pystytään merkittävästi pidentämään riittävän huollon sekä osien vaihdon avulla. Kunkin tuulivoimalatyypin huolto-ohjelman mukaisia huoltokäyntejä kullakin voimalalla tehdään yleensä noin 1-2 kertaa vuodessa, minkä lisäksi voidaan laskea 1-2 ennakoimatonta vuosittaista huoltokäyntiä. Huoltokäynnit tehdään yleensä pakettiautolla, joten huoltotiet pidetään aurattuina myös talviaikaan. Kuva 4‑11. Tuulivoimapuiston sähköaseman esimerkkikuva. Kuva Tuulimuukon asemasta Lappeenrannassa (ABB Oy). 20 5.ARVIOITAVAT VAIHTOEHDOT 5.1 Hankevaihtoehdon muodostaminen 5.2 Vaihtoehto 0 Suomen Tuuliatlas –tietojen perusteella on suunnittelualueen olosuhteista laadittu maaston muodot huomioon ottava tuulisuusmallinnus, jota on käytetty apuna voimaloiden alustavan sijoitussuunnitelman laadinnassa. Alustavassa sijoitussuunnittelussa on otettu huomioon myös etäisyys asutukseen, valtatiehen ja suunnittelualueen rajaan. Tuulivoimahankkeen muiden rakenteiden (huoltotiet, muuntoasema) sijainnit suunnitellaan, selvitetään ja arvioidaan arviointimenettelyn aikana. Hankevaihtoehdon 1 mukainen alustava sijoitussuunnitelma toimii selvitys- ja arviointityön pohjana ja lähtökohtana. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn aikana selvitetään tuulivoimaloiden lukumäärä ja niiden tarkemmat sijainnit tuulisuuden ja ympäristöolosuhteiden perusteella. Ympäristövaikutusten arvioinnin aikana muodostetaan ja arvioidaan tarvittaessa hankevaihtoehtoa 1 pienempiä hankekokonaisuuksia. Vaihtoehdossa 0 (VE 0) Karhukankaan maatuulivoimapuistoa ei toteuteta. Vaihtoehto toimii arvioinnissa vertailuvaihtoehtona, jossa vastaava sähkömäärä tuotetaan jossain muualla joillain muilla sähköntuotantomenetelmillä. 5.3 Vaihtoehto 1 Siikajoen länsiosassa sijaitsevalle Karhukankaan alueelle rakennetaan enintään 16 tuulivoimalan laajuinen maatuulivoimapuisto. Kunkin tuulivoimalan nimellisteho on 3 - 5 MW. Arvioitavien tuulivoimaloiden napakorkeus on enintään 160 metriä ja kokonaiskorkeus enintään 230 metriä. Kuva 5‑1. Vaihtoehdon 1 mukainen tuulivoimaloiden alustava sijoitussuunnitelma. 25.11.2014/TL Siikajoen Karhukangas VE1 T5 T1 T15 T7 T16 T8 T14 T4 T11 T2 T12 T3 T9 T10 Suunniteltu tuulivoimala Karhukankaan alue T13 T6 0 1 2 km 21 5.4Sähkönsiirto Sähkönsiirron osalta ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä tarkastellaan tuulivoimahankkeen liittämistä Ruukin (Jussinkankaan) sähköasemaan uudella noin 11-13 km pituisella 110 kV voimajohdolla, joka rakennetaan Fingrid Oyj:n Ala-Temmes – Rautaruukki ja Sipola Rautaruukki 110 kV voimajohtojen rinnalle joko nykyisten voimajohtojen pohjois- tai eteläpuolelle. Ennen liittymistään Ruukin sähköasemaan voimajohto sijoittuu noin kilometrin matkalta uuteen johtokäytävään. Uusi muuntoasema sijoittuu joko suunnittelualueen eteläosaan tai nykyisten Fingrid Oyj:n 110 kV voimajohtojen läheisyyteen. Muuntoaseman sijoittuessa suunnittelualueen eteläosaan uuden 110 kV voimajohdon kokonaispituus on noin 13 km. Muuntoaseman sijoittuessa nykyisten voimajohtojen läheisyyteen, yhdistetään tuulivoimalat muuntoasemaan noin 2 km pituisella maakaapelilla. Uuden 110 kV voimajohdon kokonaispituus on tällöin noin 11 km. 3.12.2014/TL Siikajoen Karhukangas Kytkeytyminen sähköverkkoon Jussinkankaan sähköasema Uusi 110 kV voimajohto tai maakaapeli Vaihtoehtoinen sähköaseman paikka Uusi 110 kV voimajohto Fingrid voimajohto Karhukankaan alue 0 2,5 Kuva 5‑2. Periaatekuva tuulivoimahankkeen kytkeytymisestä kantaverkkoon. 22 5 km 6.HANKETTA KOSKEVA SUUNNITTELU JA PÄÄTÖKSENTEKO 6.1 Hankkeen suunnittelutilanne ja toteutusaikataulu Hankkeen suunnittelu- ja selvitystyö on aloitettu 2013. Hankkeen alustava sijoitussuunnitelma laadittiin loppuvuonna 2014. Alustava sijoitussuunnitelma toimii selvitys- ja arviointityön sekä hankkeen teknis-taloudellisen kehitystyön pohjana. Hankkeesta vastaava on tehnyt tuulivoimaloiden rakentamisen mahdollistavat vuokrasopimukset suunnittelualueen maanomistajien kanssa. Tuulivoimahankkeen osayleiskaavoituksen kaavoitusaloite on hyväksytty ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma päätetty laittaa nähtäville Siikajoen kunnan kunnanhallituksessa 24.11.2014. Osayleiskaavoitusta laaditaan samanaikaisesti hankkeen YVA-menettelyn kanssa. Ympäristövaikutusten arviointi päättyy tavoiteaikataulun mukaisesti tammikuussa 2016. YVA-menettelyn aikana laaditut selvitykset, arviointityö ja palaute otetaan huomioon osayleiskaavaehdotuksen laadinnassa. Kaavaehdotus valmistuu tavoiteaikataulun mukaan YVA-menettelyn päättymisen jälkeen keväällä 2016. Rakentamistoimien edellyttämien rakennuslupien hakeminen tapahtuu osayleiskaavan hyväksymisen jälkeen. Yleiskaava laaditaan siten, että se mahdollistaa rakennuslupien hakemisen suoraan yleiskaavan perusteella. Hankkeesta vastaavan tavoitteena on hakea tuulivoimahankkeen rakennusluvat ja käynnistää laitoshankinnat sekä aloittaa rakentamisen valmistelutyöt 2016. Tuulivoimahankkeen rakentaminen on tarkoitus käynnistää 2017. 6.2 Hankkeen liittyminen lähiseudun muihin hankkeisiin 6.2.1 Muut lähiseudulla sijaitsevat tuulivoimahankkeet Navettakangas Karhukankaan suunnittelualue rajautuu lounaisosastaan Navettakankaan tuulivoimahankkeen alueeseen. Navettakankaan tuulivoimayleiskaava on hyväksytty Siikajoen kunnanvaltuustossa 5.2.2014. Kaava mahdollistaa 8 tuulivoimalan rakentamisen. Kaavasta on valitettu. Vartinoja ja Isoneva Karhukankaan suunnittelualueen pohjois- ja koillispuolella sijaitseville Vartinojan ja Isonevan tuulivoimapuistoille on laadittu yhteinen YVA-menettely. YVA-selostus on ollut nähtävillä 11.3.–3.5.2013. Yhteysviranomainen on antanut lausuntonsa 3.7.2013. Siikajoen valtuusto on hyväksynyt 14.5.2014 Isonevan tuulivoimapuiston osayleiskaavan ja Vartinojan osayleiskaavan muutoksen ja laajennuksen. Kaavasta on valitettu. Kangastuulen ja Isoneva II:n tuulivoimahankkeet Karhukankaan suunnittelualueen läheisyydessä on käynnissä kahden muun tuulivoimapuiston osayleiskaavoitus ja YVA-menettely. Kangastuulen tuulivoimahanke on Navettakankaan tuulivoimahankkeen laajennus ja hankkeesta vastaavana toimii Element Power Oy. Valtatie 8 molemmin puolin sijaitsevalle laajennusalueelle on suunnitteilla enintään 60 tuulivoimalan sijoittaminen. Hankkeen YVA- ja kaavoitusmenettely on käynnistynyt loppuvuodesta 2014. Isoneva II tuulivoimahanke on Isonevan tuulivoimahankkeen laajennus ja hankkeesta vastaavana toimii Intercon Energy Oy. Isonevan laajennusalueella on suunnitteilla enintään seitsemän tuulivoimalan sijoittaminen. Hankkeen YVA- ja kaavoitusmenettely on käynnistynyt loppuvuodesta 2014. Raahen itäiset tuulivoimapuistot Suomen Hyötytuuli Oy:llä, Innopower Oy:llä ja Metsähallitus Laatumaalla on yhteinen tuulivoiman kehittämishanke Raahen kaupungin itäisillä ja pohjoisilla alueilla. Alueille suunnitellaan yhteensä enintään 88 tuulivoimalan rakentamista. Tuulivoima-alueet sijoittuvat Hummastinvaaran, Someronkankaan, Yhteisenkankaan, Annankankaan ja Nikkarinkaarron alueille. Hankkeen on YVA-menettely on saatu päätökseen ja yhteysviranomainen on antanut lausuntonsa 30.10.2013. Hankkeen päivitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma on jätetty 22.1.2014. Annankangas Annankaan tuulivoimahanke sijaitsee Raahen eteläosassa, noin 26 km etäisyydellä Raahen keskustasta. Alueelle suunnitellaan 10 tuulivoimalaa. Annankankaan tuulivoimapuiston osayleiskaavan kaavaselostus on jätetty 22.9.2014. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaavan 27.10.2014. 23 Nikkarinkaarto Nikkarinkaarron tuulivoima-alue sijaitsee Raahen kaakkoisosassa, rajautuen lännessä Pyhäjoen kuntaan. Alueelle suunnitellaan 10 tuulivoimalaa. Nikkarinkaarron tuulivoimapuiston osayleiskaavan kaavaselostus on jätetty 22.9.2014. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaavan 27.10.2014. Raahen eteläiset tuulivoimapuistot Puhuri Oy ja Tuuliwatti Oy suunnittelevat viiden tuulivoimapuiston rakentamista Raahen kaupungin eteläosiin erillisille alueille. Viiden tuulivoimapuiston yhteinen YVAprosessi on päättynyt ja yhteysviranomainen on antanut lausuntonsa 29.5.2013. Kaavoitusvaiheeseen on jatkettu Ketunperän ja Sarvankankaan alueiden osalta. Muiden alueiden kehittämisestä on luovuttu. Karhunkangas Muut tuulivoimahankkeet Ketunperä Alue sijaitsee Raahen Ketunperän alueella, noin 10 kilometriä Raahen keskustasta etelään. Puhuri Oy suunnittelee alueelle enintään 9 tuulivoimalaa. Osayleiskaavaluonnos on päivätty 12.8.2013. Sarvankangas Alue sijaitsee Raahen Sarvankankaalla, noin 17 kilometriä Raahesta etelään. TuuliWatti Oy suunnittelee alueelle enintään 14 tuulivoimalaa. Sarvankankaan kaava on hyväksytty Raahen kaupunginvaltuustossa 10.11.2014. Tuulivoimapuiston osayleiskaava on hyväksytty 23.4.2012. Tuulivoimapuiston II vaiheen osayleiskaava on hyväksytty 24.6.2013. I ja II vaiheen osayleiskaavat mahdollistavat yhteensä 17 tuulivoimalan rakentamisen. Maanahkiainen Maanahkiaisen merituulivoimapuisto sijaitsee Perämerellä Raahen ja Pyhäjoen edustalla. Maanahkiaisen merituulivoimapuiston osayleiskaava on hyväksytty Raahen kunnanvaltuustossa 16.11.2013 ja osayleiskaava on tullut voimaan 31.12.2013. Kaava mahdollistaa Raahen puolelle 30 ja Pyhäjoen puolelle 42 merituulivoimalaa. 24.11.2014/TL Mastokangas Tuulikolmio Oy suunnittelee enintään 70 tuulivoimalan rakentamista Mastokankaan alueelle. Alue sijaitsee Raahen ja Siikajoen alueella Raahen itäosassa. Hankkeen YVA-menettely on parhaillaan käynnissä ja YVAohjelma on ollut nähtävillä 30.1. - 14.3.2014. Kopsa Puhuri Oy suunnittelee tuulivoimapuistoa Raahen kaupungin itäosiin Kopsan ja Möykkyperän kylien eteläpuolelle Pirttiselän ja Nahkakallion alueille. YVAselostus on ollut nähtävillä 14.2.7.4.2011. Yhteysviranomainen on antanut lausuntonsa 1.6.2011. Vartinoja I Raahen itäiset tuulivoimapuistot Raahen eteläiset tuulivoimapuistot Vartinoja II Hummastinvaara Ketunperä Isoneva I Nikkarinkaarto Sarvankangas Isoneva II Annankangas Navettakangas Yhteinenkangas Mastokangas Someronkangas 0 5 10 km Kopsa Maanahkiainen Karhukangas Kuva 6‑1. Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsevat muut tuulivoimahankkeet. 24 6.2.2 Kaavoitus- ja muut hankkeet Siikajoen kunnan osayleiskaavat ja asemakaavat Valtatien 8 parantaminen Hummastinvaaran alueella Siikajoen kunnassa on vireillä Ruukin Asemanseudun osayleiskaava Ruukin ja Siikajoen kuntien kuntaliitoksen investointihankkeiden käynnistämänä. Jokivarren osayleiskaava ja Siikajoen osayleiskaavan muutos olivat samaisen investointihankeen käynnistämiä kaavoja. Kaavat ovat tulleet voimaan 6.8.2013. Ruukin Asemanseudun osayleiskaava-alue sijaitsee Siikajoen kuntakeskuksessa Ruukin Asemanseudulla Karhukankaan suunnittelualueesta noin 10 kilometrin etäisyydellä kaakossa. Kunnanhallitus on kuuluttanut osayleiskaavan osittain voimaan 20.6.2013. Kaavasta on valitettu muutamien kiinteistöjen kohdalta. Näillä kiinteistöillä kaava ei ole voimassa. Karhukankaan lähin vireillä oleva asemakaava Siikajoella on Revonlahden alueella käynnissä oleva valtatie 8 ja maantien 807 liittymä- ja kevyen liikenteen järjestelyihin liittyvä asemakaavan kaavamuutos- ja laajennustyö. Alue sijaitsee Karhukankaan suunnittelualueesta reilun viiden kilometrin päässä idässä. Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus on käynnistänyt tie- ja rakennussuunnitelmien laatimisen valtatielle 8 Hummastinvaaran kohdalle. Suunnitelmaa laaditaan yhdessä Raahen kaupungin ja Siikajoen kunnan kanssa. Suunnittelualue sijoittuu noin 4 km etäisyydelle Raviradan liittymästä Revonlahden suuntaan. Suunnitelmaan sisältyy kohdakkain olevan ohituskaistajakson rakentaminen valtatielle ja siihen liittyvien yksityistie- ja liittymäjärjestelyiden tekeminen. Nykyinen valtatie levennetään 4-kaistatieksi ja jakson päihin rakennetaan valaistus. Suunnittelutyö on käynnistynyt valmistelevilla toimenpiteillä kesäkuussa 2014. Tiesuunnitelman valmistuessa marraskuussa 2014 lähetetään se maantielain mukaiseen käsittelyyn. Kuva 6‑2. Valtatien 8 ohituskaistojen suunniteltu sijainti Hummastinvaaran kohdalla. 25 6.2.3 Hankkeen suhde luonnonvarojen käyttöä ja ympäristönsuojelua koskeviin suunnitelmiin ja ohjelmiin Tuulivoimahankkeen toteuttamiseen liittyy mm. seuraavia ympäristönsuojelua koskevia säädöksiä, suunnitelmia ja ohjelmia: • YK:n ilmastosopimus • EU:n ilmasto- ja energiapaketti • EU:n energiastrategia • Pitkän aikavälin energia- ja ilmastostrategia • Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040 • Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelma 2014-2017 • Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2015-2016 • Pohjois-Pohjanmaan ilmastostrategia • Pohjois-Pohjanmaan energiastrategia 2020 • Ilmansuojeluohjelma 2010 • Kaukokulkeutumissopimusta 1999 ja asetus nro 40/2005 koskeva pöytäkirja • Natura 2000 -verkosto • Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia 2012–2020 • Melun ohjearvot • Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet YK:n ilmastosopimus YK:n ilmastonmuutosta koskeva puitesopimus hyväksyttiin vuonna 1992. Sopimus tuli voimaan vuonna 1994, samana vuonna myös Suomi ratifioi sopimuksen. Ilmastosopimuksen kolmannessa konferenssissa vuonna 1997 allekirjoitettiin ns. Kioton pöytäkirja, joka sisältää sitovat päästövähennysvelvoitteet teollisuusmaille aikatauluineen Kioton ilmastokokouksessa EU:n tavoitteeksi hyväksyttiin vähentää kasvihuonepäästöjen kokonaismäärää 8 % vuoden 1990 tasosta. Velvoite tuli saavuttaa vuosina 2008–2012, joka on nk. ensimmäinen velvoitekausi. Suomen osalta kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteeksi sovittiin 0 % vuoden 1990 tasosta eli päästöjen tuli olla 2008–2012 aikana vuoden 1990 tasolla. EU:n ilmasto- ja energiapaketti Eurooppa-neuvosto on sopinut yhteisestä, kaikkia jäsenmaita koskevasta tavoitteesta vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä vuoteen 2020 mennessä 20 prosentilla vuoteen 1990 verrattuna. Tavoitteena on myös lisätä uusiutuvien energialähteiden osuus keskimäärin 20 prosenttiin EU:n energian loppukulutuksesta. Tuulivoiman rakentamisella voidaan edesauttaa EU:n ilmasto- ja energiapaketin tavoitteiden toteutumista. 26 EU:n energiastrategia EU:n energiastrategia (An Energy Policy for Europe) julkaistiin 10.1.2007. EU:n energiastrategian tavoitteena on turvata kilpailukykyinen ja puhdas energian saanti vastaten ilmastonmuutoksen hillintään, kasvavaan globaaliin energiankysyntään ja tulevaisuuden energian toimituksen epävarmuuksiin. Tavoitteiden saavuttamiseksi on laadittu kymmenen kohdan toimintaohjelma. Ohjelmaan sisältyvät mm. EU:n sisäisen energiamarkkinan kehittäminen, energian huoltovarmuuden takaaminen ja sitoutuminen kasvihuonekaasujen vähentämiseen. Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia Valtioneuvosto hyväksyi 6.11.2008 Suomelle uuden ilmasto- ja energiastrategian, joka käsittelee ilmasto- ja energiapoliittisia toimenpiteitä vuoteen 2020 ja viitteenomaisesti aina vuoteen 2050 asti. Energia- ja ilmastostrategian päivitystyö aloitettiin hallitusohjelman mukaisesti vuonna 2011. Päivityksellä varmistetaan vuodelle 2020 asetettujen kansallisten energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttaminen sekä valmistetaan tietä kohti pitkän aikavälin tavoitteita. Hallituksen maaliskuussa 2013 hyväksymässä strategiapäivityksessä tuulivoiman tuotantotavoitteeksi asetetaan noin 9 TWh vuodelle 2025 aikaisemman vuodelle 2020 asetetun 6 TWh sijaan. Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040 ja maakuntaohjelma 2014-2017 Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040 ja maakuntaohjelma 2014-2017 on hyväksytty maakuntavaltuustossa 2.6.2014. Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelmassa 2040 (Nuorten maakunta) todetaan, että Pohjois-Pohjanmaan ympäristö- ja ilmastovastuullisessa energiantuotannossa tärkeä asema on ydinvoimalla, vesivoimalla, bioenergialla ja tuulivoimalla sekä niiden tarvitseman säätövoiman kehittämisellä. Maakuntaohjelman 2014-2014 yksi kärkiteemoista on suurhankkeiden, kuten tuulivoimahankkeiden, edistäminen ja niihin varautuminen. Pohjois-Pohjanmaan ilmastostrategia Pohjois-Pohjanmaan ilmastostrategiassa (2011) todetaan, että Pohjois-Pohjanmaan energiatalouden tavoitteissa ja toimenpiteissä vuoteen 2020 mennessä saavutetaan alueellinen energiaomavaraisuus lämmön, sähkön ja osittain liikennepolttoaineiden osalta. Tuulivoimaa tuotetaan Pohjois-Pohjanmaalla vähintään 1 TWh. Vuonna 2050 Pohjois-Pohjanmaan kantaa ilmastovastuun pitkälle kehittyneellä energiataloudella ja tuulivoimaa tuotetaan vähintään 3 TWh. Pohjois-Pohjanmaan energiastrategia 2020 Natura 2000 -verkosto Pohjois-Pohjanmaan energiastrategiassa on määritetty maakunnan strategisille tavoitteille kaksi ylätason päämäärää: 1. Energiatoimiala tukee elinkeinoelämän kilpailukykyä, alueen luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä ja asukkaiden elämänlaatua. 2. Kehitys kohti vähäpäästöistä energiajärjestelmää vuoteen 2050 mennessä. Nämä päämäärät yritetään saavuttaa muun muassa edistämällä ja toteuttamalla investointeja energiantuotantoon ja –teknologiaan, minkä yhtenä avaintoimenpiteenä on maa- ja merituulivoimatuotannon edistäminen ja hankkeiden edellyttämän osaamisen varmistaminen. Valtioneuvosto päätti Suomen ehdotuksesta Natura 2000 -verkostoksi 20.8.1998. Natura 2000 on Euroopan Unionin hanke, jonka tavoitteena on turvata luontodirektiivissä määriteltyjen luontotyyppien ja lajien elinympäristöjä. Natura 2000 -verkoston avulla pyritään vaalimaan luonnon monimuotoisuutta Euroopan Unionin alueella ja toteuttamaan luonto- ja lintudirektiivin mukaiset suojelutavoitteet. Luontodirektiivin yleistavoite on saavuttaa ja säilyttää tiettyjen lajien ja luontotyyppien suojelun taso suotuisana. Lintudirektiivin yleistavoite on ylläpitää lintukannat sellaisella tasolla, joka vastaa ekologisia, tieteellisiä ja sivistyksellisiä vaatimuksia. Ilmansuojeluohjelma 2010 Ilmansuojeluohjelman 2010 tavoitteena on, että Suomi toteuttaa tiettyjen ilman epäpuhtauksien kansallisista päästörajoista annetun direktiivin (2001/81/ EY) velvoitteet vuoteen 2010 mennessä. Suomen on vähennettävä rikkidioksidin, typen oksidien, ammoniakin ja haihtuvien orgaanisten aineiden päästöjä asteittain. Ilmansuojeluohjelma käsittää suunnitelman päästöjen vähentämiseksi energiantuotannossa, liikenteessä, maataloudessa ja teollisuudessa sekä toimenpiteet työkoneiden, huviveneiden ja pienpolton päästöjen vähentämiseksi. Kaukokulkeutumissopimusta koskeva pöytäkirja 1999 ja asetus nro 40/2005 Ensimmäinen alueellinen ilmansuojelusopimus oli Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission (ECE) piirissä 1979 tehty valtiosta toiseen tapahtuvaa ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskeva yleissopimus (SopS 15/1983). Kaukokulkeutumissopimusta koskeva pöytäkirja allekirjoitettiin Göteborgissa 1999 ja pantiin voimaan Suomessa asetuksella nro 40/2005. Sopimusosapuolet hyväksyivät moniaine-monivaikutuspöytäkirjan eli pöytäkirjan happamoitumisen rehevöitymisen ja alailmakehän otsonin vähentämisestä. Sopimusosapuolet ovat velvollisia vähentämään päästöjään niin, että vuonna 2010 päästöt alittavat kullekin osapuolelle määritellyn päästörajan. Göteborgin pöytäkirjaa uudistettiin, ja jäsenmaille asetettiin uudet vähennystavoitteet 4.5.2012. Moniaine-monivaikutuspöytäkirjassa on kansalliset päästövähennysvelvoitteet vuodelle 2020. Pöytäkirjan tavoitteena on valvoa ja vähentää rikin, typen oksidien, ammoniakin ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjä, jotka aiheutuvat ihmisten toiminnasta ja joilla todennäköisesti on haitallisia vaikutuksia ihmisten terveyteen, luonnon ekosysteemeihin, materiaaleihin ja kasveihin kaukokulkeutumisesta johtuvan happamoitumisen, rehevöitymisen tai alailmakehän otsonin vuoksi. Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia 2012–2020 Valtioneuvosto hyväksyi strategian joulukuussa 2012. Strategian päätavoite on pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen. Strategian viisi päämäärää: 1. Valtavirtaistetaan luonnon monimuotoisuuden suojelu ja kestävä käyttö hallinnossa ja yhteiskunnassa. 2. Vähennetään luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvia välittömiä paineita ja edistetään sen kestävää käyttöä. 3. Luonnon monimuotoisuuden tilaa parannetaan turvaamalla ekosysteemit, lajit ja perinnöllinen monimuotoisuus. 4. Luonnon monimuotoisuudesta ja ekosysteemipalveluista saatavat hyödyt turvataan kaikille. 5. Parannetaan luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön toimeenpanoa osallistavalla suunnittelulla, tietojen hallinnalla ja toimintamahdollisuuksien ja -kykyjen kehittämisellä. Melun ohjearvot Valtioneuvosto on antanut päätöksen melutason ohjearvoista (993/1992) meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyvyyden turvaamiseksi. Ohjearvoja sovelletaan maankäytön ja rakentamisen suunnittelussa, eri liikennemuotoja koskevassa liikenteen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyissä. Melutason ohjearvoja koskeva päätös annettiin meluntorjuntalain (382/1987) nojalla. Ohjearvopäätös jäi voimaan, vaikka meluntorjuntalaki kumoutui ympäristönsuojelulain (86/2000) tullessa voimaan vuonna 2000. Ohjearvopäätöksen soveltamiskäytäntö on sittemmin laajentunut ympäristönsuojelulain ja myös maa-aineslain (555/1981) mukaisiin lupa- ja valvonta-asioihin. Melutason yleiset ohjearvot eivät koske ampuma- ja moottoriurheiluratojen aiheuttamaa melua. 27 Melun suunnitteluohjearvot Ympäristöministeriö asettaman työryhmän raportti ”Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012 – Tuulivoimarakentamisen suunnittelu” julkaistiin heinäkuussa 2012. Melun osalta ohjeessa on todettu, etteivät Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset melutason yleiset ohjearvot sovellu tuulivoimamelun haittojen arviointiin ja ohjeessa annetaan suunnitteluohjearvot tuulivoimamelulle. Raportissa on sanottu suunnitteluohjearvoista seuraavaa: ”Tuulivoimarakentamisen suunnitteluohjearvot ovat ris‑ kienhallinnan ja suunnittelun apuväline. Niiden avulla voidaan tunnistaa tuulivoimarakentamiseen parhaiten soveltuvat alueet. Näillä suunnitteluohjearvoilla pyritään varmistamaan, ettei tuulivoimaloista aiheudu kohtuuton‑ ta häiriötä ja että esimerkiksi asuntojen sisämelutasot pysyvät asumisterveysohjeen mukaisina.” Tuulivoimaloiden melutasoista on valmisteilla valtioneuvoston asetus, jossa määritellään tuulivoimaloiden melua koskevat desibelirajat sekä alueet, joilla ohjearvoja sovelletaan. Ulkomelun suunnitteluohjearvojen lisäksi asuntojen sisätiloissa käytetään pienitaajuiselle melulle Asumisterveysohjeessa määriteltyjä ohjearvoja, jotka perustuvat Terveydensuojelulain (763/94) sisältövaatimuksiin. 6.2.4 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto teki vuonna 2000 maankäyttö- ja rakennuslain 24 §:n perusteella päätöksen valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista (VAT). Valtioneuvoston päätöksellä tavoitteita tarkistettiin vuonna 2008. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Tavoitteet on ryhmitelty sisällön perusteella kokonaisuuksiin: 1. Toimiva aluerakenne 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. Luonto- ja kulttuuriympäristöaluekokonaisuudet Tuulivoimapuistohanketta voivat koskea seuraavat alueidenkäyttötavoitteiden eri aihekokonaisuuksiin sisältyvät yleis- ja erityistavoitteet: 28 Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto • Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. • Tarvittaviin liikenneyhteyksiin varaudutaan kehittämällä ensisijaisesti olemassa olevia pääliikenneyhteyksiä ja -verkostoja. Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. • Maakuntakaavoituksessa on osoitettava ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon valtakunnallisen energiahuollon kannalta merkittävät voimajohtojen linjaukset siten, että niiden toteuttamismahdollisuudet säilyvät. Suunnittelussa on otettava huomioon sekä tarpeelliset uudet linjaukset että vanhojen verkostojen parantamisten ja laajentamisten tarpeet. Voimajohtolinjauksissa on ensisijaisesti hyödynnettävä olemassa olevia johtokäytäviä. • Maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu • Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen. Alueidenkäytön suunnittelussa olemassa olevat tai odotettavissa olevat ympäristöhaitat ja poikkeukselliset luonnonolot tunnistetaan ja vaikutuksia ehkäistään. Alueidenkäytössä luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. Kulttuuri ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat • Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään. • Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. • Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. 6.2.5 Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaava Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaava käsittelee muun muassa energiantuotantoa ja siirtoa, johon sisältyvät manneralueen tuulivoima-alueet. Maakuntavaltuusto on hyväksynyt vaihemaakuntakaavan 2.12.2013, ja se on lähetetty ympäristöministeriölle vahvistettavaksi. Karhukankaan tuulivoima-alue sijoittuu 1. vaihemaakuntakaavan tv-1 (319) alueelle aivan pohjoisinta ja eteläisintä osaa lukuun ottamatta. Tv-1 –aluemerkinnällä osoitetaan tuulivoimaloiden alueita maalle, jotka soveltuvat merkitykseltään seudullisten tuulivoimala-alueiden rakentamiseen. 6.3 Karhukankaan tuulivoimahankkeen edellyttämät suunnitelmat, luvat ja päätökset 6.3.1Yleistä Tuulivoimalan edellyttämät luparatkaisut on kytketty maankäyttö- ja rakennuslain alueiden käytön suunnittelujärjestelmään. Kaavojen laatimisen yhteydessä riittävin selvityksin varmistetaan tuulivoimaloiden soveltuvuus alueelle ja sovittaminen yhteen muiden maankäyttömuotojen kanssa. 6.3.2YVA-menettely YVA-menettelyn tarpeellisuus on käsitelty kohdassa 3.2. 6.3.3 Hankkeen yleissuunnittelu Hankkeen yleissuunnittelu (voimaloiden sijoittelu) sisältyy hankkeesta vastaavan hankekehitystyöhön, eikä siihen liity viranomaisten päätös- tai lupamenettelyjä. Yleissuunnittelua tehdään rinnakkain ympäristövaikutusten arviointimenettelyn laatimisen kanssa. Suunnittelu jatkuu ja tarkentuu ympäristövaikutusten arviointimenettelyn yhteydessä ja sen jälkeen. Osana ympäristövaikutusten arviointimenettelyä hankealueelta saadaan lisätietoa alueen ympäristöarvoista ja tuulivoimaloiden mahdollisista vaikutuksista niihin, mikä vaikuttaa hankesuunnitelman kehittämiseen. Hankekehityksen yhteydessä turbiinit sijoitellaan siten, että haitalliset vaikutukset pyritään minimoimaan. 6.3.4 Kaavoitus ja tuulivoimarakentaminen Siikajoen kunnassa Tuulivoimarakentamista koskeva maankäyttö- ja rakennuslain muutos tuli voimaan 1.4.2011. Muutoksen tavoitteena on, että yleiskaavaa olisi mahdollista käyttää aikaisempaa useammin suunnitteluvälineenä tuulivoimarakentamisessa. Lakimuutos mahdollistaa rakennusluvan myöntämisen tuulivoimaloille suoraan yleiskaavan perusteella. Edellytyksenä yleiskaavan käyttämiselle tällä tavoin on, että lakimuutoksen mukaisella yleiskaavalla voidaan riittävästi ohjata alueen rakentamista. Yleiskaava voidaan hyväksyä kun YVA-menettely on päättynyt. Siikajoen kuntasuunnitelmassa (2012) Siikajoen kunnan yhtenä päätavoitteena on olla muuttovoittokunta. Yhtenä keinona tavoitteen saavuttamiseksi on listattu, että kunta suhtautuu myönteisesti tuulivoimahankkeisiin. Mahdollisten toimijoiden kanssa keskustellaan tuulivoimalle soveltuvista alueista, sähkönsiirron linjauksista sekä mahdollisista maankäytöllisistä ristiriidoista ja niiden ratkaisuista. Merituulivoiman osalta toimitaan maakuntakaavan varausten mukaisesti. Siikajoen kuntasuunnitelma: ”Mahdollisesti kuntaan tulossa olevat mantereen tuuli‑ voimapuistot ohjataan Siikajoenkylän eteläpuoliselle alu‑ eelle (Raahen rajan, valtatien 8 ja jokirannan välille). Kunnassa vaaditaan, että toimijoiden tulee esittää säh‑ könsiirron linjaukset yhdessä tuulivoimapuistosuunnitel‑ mien kanssa.” Pääasiallinen tuulivoimahankkeiden suunnitteluväline Siikajoen kunnassa on osayleiskaava. 6.3.5Rakennusluvat Tuulivoimaloiden rakentaminen edellyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaista rakennuslupaa Siikajoen kunnan rakennusvalvontaviranomaisilta. Rakennusluvan myöntämisen edellytys on, että alueelle on laadittu yleiskaava ja se on lainvoimainen. Myös tuulivoimapuiston yhteyteen rakennettava sähköasema tarvitsee rakennusluvan. Rakennusluvat hakee alueen haltija. 6.3.6Lentoestelupa Ilmailulain (864/2014) 158 § mukaan Karhukankaan tuulivoimaloiden asettamiseen tarvitaan lentoestelupa, koska esteet ulottuvat yli 30 metrin korkeuteen ja sijaitsevat alle 12 kilometrin etäisyydellä lentopaikasta. Lentoestelupaa haetaan Liikenteen turvallisuusvirastolta (TraFi). 6.3.7 Puolustusvoimien lausunto Suunnittelun aikana selvitetään puolustusvoimilta tuulivoimarakentamisen vaikutukset sotilasilmailuun sekä puolustusvoimien valvonta- ja asejärjestelmien suorituskykyyn ja muihin joukkojen ja alueiden käyttöön vaikuttaviin seikkoihin. Pääesikunta antaa lausunnon tuulivoima-alueiden lopullisesta hyväksyttävyydestä. 6.3.8 Laki tuulivoiman kompensaatioalueista Laki tuulivoiman kompensaatioalueista (490/2013) on tullut voimaan heinäkuussa 2013. Osa Siikajoen kunnasta kuuluu Perämeren tuulivoima-alueeseen. Tuulivoimalan sijoittuessa kompensaatioalueelle, tulee rakennettavasta tuulivoimalasta maksaa kompensaatiomaksua Energiamarkkinavirastolle. 29 Energiavirasto: ”Lain tavoitteena on mahdollistaa tuulivoimaloiden rakentaminen tuulivoiman kompensaatioalueella siten, että Suomen aluevalvonta, puolustusvoimien alueelliset toimintaedellytykset ja sotilasilmailu eivät vaarannu tai häiriinny, varmistaa kompensaatioratkaisua vastaavan rahoituksen kerääminen tasapuolisesti asianomaisen tuulivoiman kompensaatioalueen tuulivoimarakentajilta ja jaksottaa tuulivoimamaksujen kerääminen. Tuulivoiman kompensaatioalueilla valvontajärjestel‑ mää on kehitetty puolustusvoimien lakisääteisten tehtä‑ vien edellyttämällä tavalla siten, että tuulivoimalan ra‑ kentaminen ja käyttöön otto ei edellytä puolustusvoimi‑ en erillistä selvitystä. Lisäksi tuulivoimalan rakentami‑ nen alueelle on myös mahdollista hankkeissa, jotka ovat aiemmin saaneet puolustusvoimilta kielteisen lausun‑ non. Energiavirasto kerää alueelle rakennettavista tuuli‑ voimaloista turbiinikohtaisen tuulivoimamaksun.” Karhukangas sijoittuu Perämeren tuulivoima-alueelle alueen itälaidalle. 6.3.9Ympäristölupa Tuulivoimarakentaminen vaatii ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan, jos sen toiminnasta saattaa aiheutua naapuruussuhdelaissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta melu- tai välkevaikutuksista johtuen. Hankkeen sijoitussuunnittelun yhtenä lähtökohtana on asutukseen kohdistuvien vaikutusten välttäminen. 6.3.10 Liittyminen sähkönsiirtolinjaan Tuulivoimaloiden kytkentä kantaverkkoon edellyttää sähköverkon omistajan kanssa solmittavaa liittymissopimusta. 30 7.YMPÄRISTÖN NYKYTILA 7.1 Sijainti ja maankäyttö Suunnittelualue sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla Siikajoen kunnan länsiosassa. Siikajoen keskusta sijaitsee suunnittelualueesta kaakossa noin 12 kilometrin etäisyydellä, Siikajoenkylän taajama noin 10 kilometrin etäisyydellä pohjoisessa, Revonlahden kylä runsaan viiden kilometrin etäisyydellä idässä ja Raahen keskusta noin 15 kilometrin etäisyydellä lännessä. Suunnittelualue sijaitsee taajamarakenteen ulkopuolella ja on metsätalouskäytössä. Alueen eteläosan halki kulkee itä-länsi suuntaisesti valtatie 8. Lisäksi alueella on muutamia metsäautoteitä. Suunnittelualueella valtatie 8 pohjoispuolella sijaitsee 2 pientä vesiallasta ja suunnittelualueesta runsaat kilometri etelään sijaitsee Olkijärvi ja länteen 3 - 4 kilometriä Hummastinjärvet ja Kivijärvi. Suunnittelualueesta länteen noin 1 – 4 kilometrin etäisyydellä sijaitsee useita maa-ainestenottoalueita. Alueen eteläpuolella lähimmillään noin kilometrin päässä sijaitsee itä-länsi suuntaisesti kulkevat Fingridin Sipola - Rautaruukki ja Ala-Temmes – Rautaruukki 110 kV voimajohdot. 7.2Asutus 7.2.1 Asuminen ja elinolot Virkistyskäyttö Suunnittelualuetta käytetään metsästykseen. Suunnittelualueella tai sen läheisyydessä ei sijaitse virallisia retkeilyreittejä tai muita retkeilypalveluita. Noin 4 kilometrin päässä suunnittelualueesta lounaaseen Tuomiojantien varrella sijaitsee SFC Multaranta caravanalue. Noin 5 kilometrin päässä lännessä valtatie 8 pohjoispuolella sijaitsee Hummastinvaaran ravirata. Raviradan länsipuolella vajaan kilometrin päässä toimii myös moottorirata. Revonlahdelta suunnittelualueelta runsaan viiden kilometrin päästä idästä löytyy hiihtolatu ja luistelukenttä. Taulukko 7‑1. Vakituisten ja vapaa-ajan rakennusten lukumäärä 1 ja 2 kilometrin etäisyydellä lähimmästä suun‑ nitellusta tuulivoimalasta (Maanmittauslaitoksen maastotie‑ tokanta 2014 ja Siikajoen kunta). Etäisyys lähimmästä tuulivoimalasta Vakituiset asuinrakennukset Lomarakennukset 0-2 km 0 0 2-3 km 1 0 7.2.2Elinkeinot Suunnittelualueella harjoitetaan metsätaloutta. Maanmittauslaitoksen maastotietokannan ja Siikajoen kunnan rakennusvalvonnan mukaan suunnittelualueella ei sijaitse yhtään asuin- tai lomarakennusta. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat koillisessa ja idässä Siikajokilaaksossa, kaakossa Relletintien varrella sekä etelässä ja lounaassa Kallionevantien ja Tuomiojantien varrella. Lähimmät lomarakennukset sijaitsevat Hummastinjärvien ja Kivijärven rannoilla lännessä. Lisäksi yksittäisiä lomarakennuksia sijaitsee suunnittelualueen eteläpuolella. Etäisyyttä lähimpiin asuin- ja lomarakennuksiin kertyy yli 2 km lähimmistä suunnitelluista tuulivoimalan paikoista. Lähimmät taajamat ovat Revonlahti lähimmillään noin 5 kilometrin päässä idässä ja Pattijoki noin 10 kilometrin päässä lännessä. 31 29.12.2014/TL Siikajoen Karhunkangas Maankäyttö ja asutus Maa-ainestenottoalueet Ravirata Moottorirata Lentopaikka Caravanalue Suunniteltu tuulivoimala Fingrid voimajohto Asuinrakennus Kunnanraja Karhukankaan alue 0 1 Lomarakennus Kuva 7‑1. Suunnittelualueen nykyinen maankäyttö ja asutus. Suunnittelualueen lähellä sijaitsevat vakituiset ja vapaa-ajan asunnot Maanmittauslaitoksen maastotietokannasta 2014 ja Siikajoen kunnan rakennusvalvonnasta. 32 2 km 7.3 Maa-alueiden omistus Suunnittelualueen maat ovat yksityisen omistuksessa. Maanomistajien kanssa on tehty vuokrasopimukset. Suunnittelualueesta lounaaseen/länteen sijaitsee pohjavesialue (sininen katkoviiva) sekä tärkeä pohjavesivyöhyke (vaalean vihreä pystyviivoitus). Alueesta län7.4Kaavoitustilanne teen sijaitsee myös lentopaikka (Raahe-Pattijoki), jonka yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huo7.4.1Maakuntakaava mioon ylimaakunnallisen harrastusilmailun tarpeet. Suunnittelualueesta itään sijaitsee seudullinen jätPohjois-Pohjanmaan maakuntakaava teenkäsittelyalue (ej) ja länteen maa-ainesten ottoalue Suunnittelualueella on voimassa Pohjois-Pohjanmaan (eo), jolla osoitetaan seudullisesti merkittävät maa-aimaakuntakaava. Kaava on vahvistettu ympäristöminisnesten ottoalueet ja kalliokiviainesten ottopaikat. teriössä 17.2.2005 ja se on saanut lainvoiman 25.8.2006 Suunnittelualueesta idän/koillisen suuntaan sijait(Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 25.8.2006). see maaseudun kehittämisen kohdealue Siikajokilaakso Maakuntakaavassa suunnittelualueelle ei ole osoitet(mk-4), jolla osoitetaan ylikunnallisia maaseutuasutuktu merkintöjä. Suunnittelualueen ulkopuolelle, sen pohsen alueita, joilla kehitetään erityisesti maatalouteen joispuolelle on osoitettu luonnon monikäyttöalue (vihreä ja muihin maaseutuelinkeinoihin, luonnon- ja kulttuupalloviiva). Merkinnällä osoitetaan virkistyskäytön kanriympäristöön sekä maisemaan tukeutuvaa asumista, nalta kehitettäviä, arvokkaita luontokohteita sisältäviä elinkeinotoimintaa ja virkistyskäyttöä. Siikajokilaakson aluekokonaisuuksia. Suunnittelumääräyksen mukaan suunnittelumääräyksen mukaan yksityiskohtaisemmasmaankäyttöä suunniteltaessa tulee kiinnittää erityistä sa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota luonnon ja huomiota arvokkaiden luontoalueiden virkistyskäyttöympäristön kestävään käyttöön, maiseman hoitoon sekä mahdollisuuksien edistämiseen, niiden välisten reitistöjoen vedenlaadun parantamiseen. Siikajokilaakso on jen muodostamiseen sekä maisema- ja ympäristöarvoosoitettu myös kulttuuriympäristön tai maiseman vaajen säilymiseen. limisen kannalta tärkeänä alueena (vihreä vaakaviivoiSuunnittelualueen eteläpuolella kulkee pääsähköjohtus). Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti arvokkaat to 110 kV (z) ja suunnittelualueesta luoteeseen on osoimaisema-alueet ja rakennetun kulttuuriympäristön alutettu luonnonsuojelualue (SL), jonka merkinnällä osoieet. Lisäksi Siikajokilaaksossa kulkee kulttuurihistorialtetaan luonnonsuojelulain nojalla suojeltuja tai suojeltalisesti tai maisemallisesti merkittävä tie tai reitti (violetvaksi tarkoitettavia alueita. ti viiva, jossa palloja). Merkinnällä osoitetaan tiehallinnon museoteitä ja muita kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti merkittäviä tieosuuksia. 25.11.2014/TL Siikajoen Karhukangas Suunnittelualueesta itään/koilliseen Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava sekä länteen on osoitettu viheryhteystarve (vihreä katkoviiva), jolla osoitetaan kaupunkiseutujen ja jokilaaksovyöhykkeiden sisäisiä ja niitä yhdistäviä tavoitteellisia ulkoilun runkoreitistöjä viheralueineen. 0 5 10 km Kuva 7‑3. Ote Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavasta. Suunnittelualueen rajaus on merkitty otteeseen sinisellä vii‑ valla. 33 Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaava Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaava Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistamiPohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistaminen aloitettiin syksyllä 2010 ensimmäisen vaihekaavan seen liittyvän 2. vaihemaakuntakaavan osallistumis- ja laadinnalla. Kaavassa käsiteltävät pääteemat ovat olarviointisuunnitelma on ollut julkisesti nähtävillä 27.3. leet soiden kokonaiskäyttö, luonnonympäristö, tuulivoi– 26.4.2013. ma, kaupan suuryksiköt ja liikennejärjestelmä. Kaavan 2. vaihemaakuntakaavassa käsitellään koko maakunlaadinnassa on lähdetty periaatteesta, että Pohjoisnan alueidenkäyttöä seuraavien teemojen osalta: kultPohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavassa osoitetaan valtuuriympäristö, maaseudun asutusrakenne, virkistys- ja takunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti matkailu, seudullisen jätteenkäsittelyalueet ja seudullimaa- ja merialueet, jotka soveltuvat parhaiten keskiset ampumarata-alueet. tettyyn teollisen mittakaavan tuulivoimarakentamiseen. Pohjois-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaava Vaihekaavan valmistelun lähtökohtana on ollut, että 3. vaihemaakuntakaavassa käsitellään koko maakunosoitettavat alueet soveltuvat 10 voimalan tai sitä suunan alueidenkäyttöä seuraavien teemojen osalta: kivirempien kokonaisuuksien toteuttamiseen. aines- ja pohjavesialueet, uudet kaivokset, muut tarvitVaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltavat päivitykset. Kaava on suunniteltu käynnistyväksi tuustossa 2.12.2013. Kaava on toimitettu ympäristömivuoden 2015 aikana. nisteriön vahvistettavaksi. Kaavan lainvoimaisuus edellyttää ympäristöministeriön vahvistamista. Karhukankaan suunnittelualue sijoittuu merkinnän tv-1 (319) alueelle. Merkinnällä osoitetaan maaalueita, jotka soveltuvat merkitykseltään seudullisten tuulivoimala-alueiden rakentamiseen. Alueilla ei ole voimassa MRL 33 § mukaista rakentamisrajoitusta. Suunnittelumääräyksen mukaan alueen suunnittelussa on otettava huomioon vaikutukset asutukseen, maisemaan, linnustoon, luontoon, kulttuuriympäristöön sekä pyrittävä ehkäisemään haitallisia vaikutuksia. Lisäksi tulee ottaa huomioon lentoliikenteestä, liikenneväylistä ja tutkajärjestelmästä johtuvat rajoitteet voimaloiden koolle ja sijoittelulle sekä selvitettävä tuulivoimaloiden vaikutukset puolustusvoimien toimintaan. Poronhoitoalueilla 29.10.2014/TL Siikajoen Karhukangas tulee turvata porohoidon edellytykset. Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaava Kuva 7‑4. Ote Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavasta. Suunnittelualueen rajaus on merkitty otteeseen sinisellä viivalla. 34 0 5 10 km 7.4.2Yleiskaava Suunnittelualueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Siikajoen kunnanhallitus on päättänyt Karhukankaan tuulivoimahankkeen osayleiskaavoituksen vireille tulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävänä pidosta 24.11.2014. Yleiskaava laaditaan maankäyttöja rakennuslain 77 a §:n mukaisena suoraan tuulivoimaloiden rakennuslupaan oikeuttavana oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 15.12.2014-30.1.2015 välisenä aikana. Siikajoen voimassa olevat osayleiskaavat on osoitettu kuvassa 7‑5. Suunnittelualue rajautuu lounaassa Navettakankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava-alueeseen. Kaava on hyväksytty Siikajoen kunnanvaltuustossa 5.2.2014, mutta siitä on valitettu eikä kaava siten ole lainvoimainen. Suunnittelualue rajautuu muilta osin Element Power Oy:n Kangastuulen tuulivoimahankkeen suunnittelualueeseen, jonka osayleiskaavan kaavoitussopimus on hyväksytty Siikajoen kunnanhallituksessa 22.9.2014. Kangastuulen suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitsee Siikajoen kunnanvaltuustossa 14.5.2014 hyväksytty Isonevan tuulivoimapuiston osayleiskaava sekä vireillä oleva Intercon Energy Oy:n Isoneva II:n tuulivoimahanke, jonka kaavoitusaloite on hyväksytty Siikajoen kunnanhallituksessa 24.11.2014. Isonevan kaavasta on valitettu, joten se ei ole lainvoimainen. Kangastuulen ja Isoneva II tuulivoimahankkeiden osallistumis- ja arviointisuunnitelmat ovat olleet nähtävillä 15.12.201430.1.2015 välisenä aikana. Raahen kaupungin puolella lähin osayleiskaava on Siikajoen kunnan rajaan rajautuva oikeusvaikutukseton Hummastinvaaran osayleiskaava, jonka Raahen kunnanvaltuusto on hyväksynyt 25.2.1999. Kunnan rajalla sijaitsevat alueet on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaisiksi alueiksi. Raahen-Pattijoen lentopaikka on osoitettu osayleiskaavassa lentoliikenteen alueeksi. 7.4.3Asemakaava Suunnittelualueella tai sen läheisyydessä ei ole voimassa olevia asemakaavoja. Jokivarren osayleiskaava , ranta-alueen muutos 2013 Kuva 7‑5. Siikajoen kunnan hyväksytyt osayleiskaava-alueet. Lähde: Siikajoen kunnan www-sivut. , keskeytetty YVA:n jälkeen 35 2.12.2014/TL Karhunkangas Muut lähiseudun tuulivoimahankkeet Isoneva I Isoneva II Kangastuuli 0 5 km Karhukangas Navettakangas Kuva 7‑6. Suunnittelualueen läheiset tuulivoimapuistojen osayleiskaava-alueet. 7.5Liikenne 7.5.1Maaliikenne Alueen liikenteellinen pääreitti on suunnittelualueen halki kulkeva valtatie 8 Raahesta Oulun suuntaan. Tietä käyttää keskimäärin 5433 ajoneuvoa vuorokaudessa suunnittelualueen kohdalla (Kuva 7-7). Tästä raskaan liikenteen osuus on noin 11 %. Suunnittelualueella ei ole muita yleisiä teitä. Suunnittelualueesta kaakossa sijaitsee yhdystie (Relletintie) 18591 ja lounaassa yhdystie (Tuomiojantie) 8121. Relletintien liikennemäärät ovat 180 ajoneuvon luokkaa ja Tuomiojantien 440-220 ajoneuvon luokkaa. Tuomiojantiestä erkaantuu yhdystie (Kallionevantie) 18589 reilun 20 ajoneuvon vuorokausimäärällä. 36 Kallionevantie tekee lenkin lähemmäs suunnittelualuetta. Suunnittelualueesta idässä kulkee Siikajokilaakson länsireunalla Revonlahdesta pohjoiseen seututie (Siikajoentie) 877 ja etelään seututie (Ruukintie) 807. Siikajoentien keskimääräiset ajoneuvomäärät vuorokaudessa ovat 205 - 127, kun Ruukintiellä liikkuu 1781 ajoneuvoa vuorokaudessa. 7.5.2Lentoliikenne Suunnittelualueesta vajaan 5 kilometrin etäisyydellä lännessä ja Raahen keskustasta noin 10 kilometrin etäisyydellä idässä sijaitsee Raahen-Pattijoen (EFRH) lentopaikka (Kuva 7-1). Lentopaikan pääasiallinen käyttäjä on Raahen Ilmailijat ry, joka lentää kentältä aktiivisesti purjekoneilla, ultrakeveillä ja moottorikoneilla sekä antaa näihin koulutusta. Oulun (EFOU) lentokenttä sijaitsee suunnittelualueesta noin 35 kilometrin etäisyydellä koillisessa. Karhukangas sijoittuu johdetulle korkeusrajoitusalueelle, jossa suurin sallittu huipun korkeus merenpinnasta on 340 m. Karhukankaan alue RAAHE 5 10 km Kuva 7‑7. Ote Liikenneviraston liikennemääräkartasta (2013). LASKEUTUMISKARTTA LANDING CHART LAT 644117 N LONG 0244145 E EFRH, FINLAND 0 500 RC Oulu Raahe 10 28 S Kuva. Ote Raahen-Pattijoen lentopaikan laskeutumiskartasta (Lentopaikat.fi). ELEV in FT LENTOPAIKAN YLLÄPITÄJÄ OPERATOR ACC-YKSIKKÖ / ACC UNIT Raahen Ilmailukerho ry, Pentti Vilminko, TEL +358 400 884 355 Lentokentäntie 88 92140 Pattijoki, TEL +358 8 264 991, http://raahenilmailijat.fi/ Tampereen alue, TEL +358 3 286 5172, FAX +358 3 286 5199 POLTTOAINE / FUEL AVAILABILITY Pyynnöstä / By request, Raahen Ilmailijat ry, Raimo Kangas tel: 0400-798 733 VALAISTUS / LIGHTING Pyynnöstä / By request, Raahen Ilmailijat ry, Raimo Kangas tel: 0400-798 733 RMK WDI, GLD ACT, RHC RWY 28, ASPH DMN 1000 x 10m RMK: – Harrasteilmailua – Oikeanpuoleinen laskukierros kiitotielle 28 (koskee lentoonlähtöjä ja laskuja) RADIO DATA AIRFIELD FREQ 123.500 RWY RWY BRG 10 28 N/A N/A THR COORD DMN [m] LDA [m] SFC 644122.56N 0244107.44E 1000x18 1000 1000 ASPH/ GRVL 644113.56N 0244218.72E 37 7.5.3Säätutka Suunnittelualueen lähin säätutka sijaitsee Utajärvellä, jonne muodostuu matkaa noin 70 km. Karhukankaan alue ei näin ollen sijoitu Ilmatieteenlaitoksen käyttämän 20 km etäisyyden suositusrajoituksen sisäpuolelle. 7.6Luonnonympäristö 7.6.1Tuulisuus Tuulivoimateollisuuden tarkoituksiin parhaita alueita Suomessa ovat rannikko- ja merialueet sekä tunturit. Paikkakohtaista tarkkaa tietoa Suomen tuuliolosuhteista on saatavissa Motivan ja Ilmatieteen laitoksen alihankkijoineen toteuttamasta Tuuliatlaksesta. Tuuliatlaksen mukaan Karhukankaan alueella tuulen vuotuinen keskimääräinen nopeus on luokkaa 6,3 - 6,5 m/s 100 metrin korkeudessa maanpinnasta. Myös Suomessa vallitsevat lounaistuulet osuvat Siikajoen rannikkoalueelle hyvin. Siikajoki Tauvo Merikylä Keskikylä Välikylä Ylipää Hirvasperä Ravio Raivionperä Olkijoki Lahtiranta Pirttipaljas Aho Pattijoki Eskelinen Kesälä Mari Ojala Jokelanperä Ruukki Saarelanperä Hakoperä Kallioperä Tuohinnonperä Relletti Ylipää Äyrinmäki Korsunperä Ojalanperä 0 2 Mattilanperä 4 6 km Matelanperä Toppi Vuolunperä Kopsa Kuva 7‑8. Tuulisuus 100 metrin korkeudella maanpinnasta Karhukankaan alueella (Suomen Tuuliatlas 2014). 38 7.6.2 Maa- ja kallioperä Suunnittelualueen maasto kohoaa melko tasaisesti pohjoisesta kohti etelää. Suunnittelualueen pohjoispään korkeus merenpinnasta on reilu 30 metriä, eteläpään korkeus on noin 50 metriä meren pinnasta. Suunnittelualueen pintamaana aluetta on halkovan Valtatie 8:n pohjoispuolella enimmäkseen ohut turvekerros tai ohuemmat soistumat. Paksuja turvekerroksia on alueen eteläosassa. Muutoin yli metrin syvyydessä eli pohjamaana alueella vallitsee sekalajitteiset ja karkearakeiset maalajit. Kallioperä koko alueella on porfyyristä graniittia. 25.11.2014/TL Siikajoen Karhunkangas Topografia Väh äoja Tiitonneva Koivistonneva Majavaoja Pyöriäinen Rä pän oja Isoneva Taivaanrannanneva Räpänneva Hummastinjärvet Järvineva Kallioneva Maijanneva ja Ma ja vao Kotaneva Iso-o ja Puuroneva Latvaneva -o Iso Topinneva ja Hevossalmi Soukatsuot Karsikkoneva Kylmäräme Kuljunkorpi Majavanniitty Riutanneva Navettaneva Järvineva Alhonneva Kinnarinneva Kallioneva Petäjäkaaranneva Rinkanneva Risuperä 0 Suunniteltu tuulivoimala (m) Karhukankaan alue 45 - 50 30 - 35 15 - 20 55 - 60 40 - 45 25 - 30 10 - 15 50 - 55 35 - 40 20 - 25 5 - 10 1 Olkisuonpellot 2 km 0-5 Kuva 7‑9. Topografiakartta. 39 7.6.3 Pinta- ja pohjavedet Suunnittelualueella ei ole luontaisia järviä tai lampia, ainoastaan muutama pieni maa-aineksen oton seurauksena syntynyt allikko. Lähimmät varsinaiset järvet ovat suunnittelualueesta noin kilometri kaakkoon sijaitseva Olkijärvi ja kolmen kilometrin päässä luoteessa sijaitsevat Hummastinjärvet ja näiden viereinen Kivijärvi. Suunnittelualueen kaikki uomat ovat perattuja eikä alueella ole karttatarkastelun perusteella luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia puroja. Lähes kaikki suunnittelualueen vedet purkautuvat pohjoiseen Räpänojan kautta Majavaojaan, joka laskee Siikajoen Merikylänlahteen. Aivan lounaisimmasta kulmasta vedet valuvat kuivatusojia myöten Majavaojaan, joka laskee mereen Raahen Pattijoen pohjoispuolelle. Suunnittelualueella ei sijaitse vedenhankintaa varten kartoitettuja ja luokiteltuja pohjavesialueita. Lähin vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue on Palokangas-Selänmäen pohjavesialue noin kolme kilometriä suunnittelualueen lounaispuolella. 12.11.2014/TL Siikajoen Karhunkangas Pinta- ja pohjavedet Suunniteltu tuulivoimala Vakavesi Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue Soistuma Vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue Suo, helppokulkuinen Muu pohjavesialue Suo, vaikeakulkuinen 0 2,5 Karhukankaan alue Kuva 7‑10. Suunnittelualueen pintavedet ja niiden virtaussuunta sekä lähin pohjavesialue. 40 5 km 7.6.4 Kasvillisuus ja eläimistö Suunnittelualue sijoittuu keskiboreaalisen havumetsävyöhykkeen Pohjanmaan alueeseen, missä kohtaavat pohjoisen ja eteläisen Suomen kasvillisuustyypit ja lajisto. Suunnittelualuetta hallitsevat loivat itä-länsisuuntaiset muinaiset rantavoimien muovaamat vallit eli kaarrot ja näiden välisissä painaumissa olevat soistumat. Suunnittelualueen turvemaat ovat ojitettuja, eikä alueella esiinny luonnontilaisia soita. Suunnittelualueen suurin suo on pohjoisosan Räpänneva, jonka suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitseva osa on ojittamaton, mutta todennäköisesti silti luonnontilaltaan ympäröivien ojitusten muuttama. Suunnittelualueen metsät ovat pääosin nuoria tai varttuneita mäntyvaltaisia rämemuuttumia tai turvekankaita sekä kuivia tai kuivahkoja kangasmetsiä (Metsäntutkimuslaitos 2013). Suunnittelualueen lähiseudun eläimistöä on selvitetty ympäröivien tuulivoimapuistohankkeiden yhteydessä (Seitap Oy 2013, Ympäristötutkimus Yrjölä 2012). Tietojen perusteella lähiseudun eläimistö on tavanomaista metsälajistoa. Ympäröiviltä alueilta ei ole havaittu liito-oravalle sopivia elinympäristöjä, eikä sellaisia todennäköisesti ole suunnittelualueellakaan ilmakuvaja paikkatietotarkastelujen perusteella. Lähiseudulta on tehty yksi havainto pohjanlepakosta (Ympäristötutkimus Yrjölä 2012), joten sen ja mahdollisesti muidenkin lepakkolajien esiintyminen suunnittelualueella on mahdollista. Suunnittelualueella ei ole kuitenkaan lähtötietojen perusteella vanhoja metsiä, asuinrakennuksia tai vesistöjä, jotka ovat yleensä edellytyksenä potentiaalisille lepakoiden lisääntymis- tai talvehtimisympäristöille. Suunnittelualueen hirvikanta on melko runsas. Aluetta halkovan valtatien varren riista-aita valmistui vuoden 1998 alussa, mikä laski alueen hirvikolarien määrää. Suunnittelualueen itäpuolella sijaitseva Ruukin Revonneva on tunnettu hirvien talvilaidunalue, joten suunnittelualueen kautta kulkee valtatien riista-aidan suuntaisesti hirvien vuosittainen reitti talvi- ja kesälaidunten välillä (Tiehallinto 2007). 7.6.5Linnusto Linnustollisesti tärkeät alueet suunnittelualueen ympäristössä Suunnittelualuetta ja sen lähiseutua koskevat linnustollisesti merkittävien alueiden tiedot on koottu ympäristöhallinnon paikkatietoaineistosta (Natura-alueet) sekä BirdLife Suomen paikkatietoaineistoista (kansainvälisesti ja kansallisesti arvokkaat linnustoalueet). Suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä ei ole kansainvälisesti tai valtakunnallisesti arvokkaita linnustoalueita (IBA- ja FINIBA-alueet). Suunnittelualueen luoteispuolella, lähimmillään 9 – 10 km etäisyydellä (Kuva 7-11), sijaitsee kansainvälisesti arvokas Oulun seudun kerääntymisalue, jonka tunnetuin osa-alue on Liminganlahden alue. Alue on erittäin merkittävä pesimisalue ja kerääntymisalue useille pohjoisille vesilinnuille, kahlaajille ja lokkilinnuille. Suunnittelualueen itäpuolella 8 -12 km etäisyydellä on useista laajoista soista koostuva valtakunnallisesti arvokas Siikajoen alajuoksun suot –kokonaisuus. Kohteen suot kuuluvat Natura 2000 –verkostoon ja niillä pesii arvokasta suolinnustoa, mm. suokukkoja ja jänkäkurppia. Noin kymmenen kilometrin päässä lännessä sijaitseva Pattijoensuun alue on arvokas jokisuisto, jossa on laajoja rantaniittyjä. Muuttolinnusto Koska osa linnuista karttaa veden ylitystä ja toiset puolestaan seurailevat rannikkolinjaa, monien lintulajien muutto tiivistyy meren rannikolla ja isojen järvien rannoille. Suomen merialueilta parhaita esimerkkejä tästä on esimerkiksi arktisten vesilintujen kevätmuutto Suomenlahdella ja tiettyjen lajiryhmien pakkautuminen Perä- ja Selkämeren rannikolle. Perämerellä Kokkolan ja Siikajoen välinen koillinen-lounas –suuntainen rantaviiva muodostaa keväin syksyin muutto- ja vaelluslinnuille selkeän muuttoa kanavoivan johtolinjan. Pohjois-Pohjanmaalla muuttoreittien sijaintiin vaikuttavat rannikkolinjan lisäksi kansainvälisesti merkittävät lintujen lepäily- ja pesimäalueet Liminganlahdella ja Hailuodossa sekä niiden ympäristössä (Hölttä 2013). Sääolosuhteet, kuten tuulen suunta ja voimakkuus sekä paikalliset sade- ja sumurintamat voivat vaikuttaa vuosittaiseen päämuuttoreitin sijaintiin jopa kymmenen kilometriä rannikon lähellä. Päämuuttoreittien lisäksi hajanaista muuttoa tapahtuu kaikilla lajeilla muuallakin. Suunnittelualue sijaitsee seuraavien lajien valtakunnallisesti merkittävillä muuttoväylillä Toivasen ym. (2014) mukaan: Laulujoutsen (kevät- ja syysmuutto), taigametsähanhi (alalaji fabalis) (kevätmuutto), piekana (kevät), maakotka (kevät) ja kurki (kevät ja syksy). Arktisten vesilintujen, kuikkalintujen ja merimetson valtakunnallisesti merkittävä reitti kulkee muutamien kilometrien päässä rannikolla. Karhukankaan suunnittelualueen kannalta merkittävä lintumuuton erityispiirre on se, että joidenkin lintulajien muuttoreitti Raahen ja Liminganlahden välillä kulkee sisämaan kautta, jolloin niiden ei tarvitse kiertää rannikkoa seuraten Siikajoen Tauvoa. Tämä ”oikoreitti” kulkee Karhukankaan kautta tai sen pohjoispuolitse. Ilmiö on havaittavissa etenkin metsähanhen ja lyhytnokkahanhen kevätmuutossa ja joutsenen syysmuutossa (Hölttä 2013, Ramboll Finland 2014). Tuulen suunta vaikuttaa keväällä erityisesti petolintujen muuttoreitin sijoittumiseen suunnittelualueen suhteen: itätuuli painaa petolinnut seuraamaan rannikkoa, mutta länsituulella merkittävä osa muutosta voi kulkea sisämaan ja samalla Karhukankaan kautta pohjoiseen kohti Siikajokea ja Hailuotoa. Karhukankaan alueen itäpuolella sijaitsevien Raahen itäisten tuulipuistojen kautta on arvioitu muuttavan keväisin 3000–5500 kurkea. Syksyllä puolestaan Hailuodosta etelään on arvioitu muuttavan 3000 kurkea. Tuuliolosuhteista riippuen merkittävä osa em. kurjista voi muuttaa Karhukankaan kautta (Hölttä 2013). 41 12.11.2014/TL Karhunkangas IBA- ja FINIBA-alueet Oulun seudun kerääntymisalue Oulun seudun kerääntymisalue Oulun seudun kerääntymisalue Oulun seudun kerääntymisalue Siikajoen alajuoksun suot Siikajoen alajuoksun suot Oulun seudun kerääntymisalue Oulun seudun kerääntymisalue Siikajoen alajuoksun suot Pattijokisuu Karhukankaan alue Siikajoen alajuoksun suot 0 5 10 km Kuva 7‑11. Suunnittelualueen ympäristössä sijaitsevat kansain‑ välisesti ja valtakunnallisesti tär‑ keät linnustoalueet. Suomen kansainvälisesti tärkeät lintualueet (IBA) Suomen tärkeät lintualueet (FINIBA) Kuva 7‑12. Suunnittelualueen kautta kulkevat valtakunnallisesti tärkeät lintujen muuttoreitit (Toivanen ym. 2014). Ylärivi, vasemmalta oikealle: Laulujoutsen kevät, laulujoutsen syksy, metsähanhi kevät. Alarivi, vasemmalta oikealle: piekana kevät, maakotka kevät, kurki kevät, kurki syksy. 42 Pesimälinnusto Siikajoen lintuvedet ja suot -Natura-alue Lintuatlaksen tietojen (Valkama ym. 2011) ja Karhukankaan suunnittelualuetta ympäröivien tuulivoimapuistohankkeiden linnustoselvitysten perusteella (Seitap Oy 2013, Ympäristötutkimus Yrjölä 2012) suunnittelualueen läheisyydessä pesii useita huomionarvoisia lintulajeja. Monet lajeista ovat vesilintuja tai soiden ja peltojen lajistoa (mm. kurki, kapustarinta, liro, keltavästäräkki, pohjansirkku ja peltosirkku). Seudulla on myös vahva kanalintukanta, lähialuilta on havaittu useita metsojen ja teerien reviirejä ja soidinpaikkoja. Myös pyytä ja riekkoa tavataan seudulla. Lähialueella pesii useita petolintulajeja, mm. mehiläis-, kana-, varpus-, ampu-, tuuli-, nuoli- ja sinisuohaukka. Karhukankaan suunnittelualueella ei ole karttatarkastelun perusteella sopivia elinympäristöjä vaateliaalle suolajistolle, viljelysseutujen lajistolle tai vesilinnuille. Sen sijaan alue soveltuu kanalinnuista ainakin metson, teeren ja pyyn elinympäristöksi. Alue soveltuu myös useimmille em. petolinnuista, lisäksi petolintujen reviirit ovat niin laajoja, että lähialueiden lajit käyttänevät myös Karhukankaan aluetta saalistamiseen. Rengastustoimiston ja Metsähallituksen tietojen mukaan suunnittelualueella tai sen läheisyydessä ei kuitenkaan ole tiedossa maa- tai merikotkan tai kalasääsken pesäpaikkoja. Siikajoen lintuvedet ja suot on yli 2000 hehtaarin laajuinen Natura-alue, johon kuuluu useita osa-alueita Siikajoen rannikon ja sisämaassa olevan Isonevan välillä. Rannikolla sijaitsevan Merikylänlahden, Ulkonokanhietikon ja Eteläsäikän alueella on arvokkaita rantaluontotyyppejä, kuten merenrantaniittyjä, hiekkarantoja ja jokisuistoja sekä vedenalaisia hiekkasärkkiä. Sisämaahan päin tultaessa Säikänlahti ja Hietaniitynlahti ovat ruovikkoisia, merestä irti kuroutuneita lahtia, joissa on arvokasta vesilinnustoa. Hummastinjärveä ympäröivät suoalueet Isoneva mukaan lukien edustavat maankohoamisrannikon nuorten soiden kehityssarjaa. Alueelle ovat tyypillisiä loivat rantavallit ja dyynivallit. Suot ovat kehittymässä aapasoiksi. 7.6.6Luonnonsuojelu Suunnittelualueella ei sijaitse Natura 2000 –verkostoon tai valtakunnallisiin luonnonsuojeluohjelmiin kuuluvia kohteita eikä alueella sijaitse perustettuja luonnonsuojelualueita (Kuva 7‑13). Lähin Natura-alue on lähimmillään luoteessa 1,8 km päässä sijaitseva Siikajoen lintuvedet ja suot (FI1105202). Alue on sisällytetty Natura-verkostoon luontodirektiivin luontotyyppien ja lintudirektiivin liitteen I lajien perusteella (SCI ja SPA-alue). Natura-alueen lähin osa-alue on perustettu yksityiseksi suojelualueeksi (Pappilan luonnonsuojelualue, YSA202439). Seuraavaksi lähin Natura-alue sijaitsee jo yli 8 km päässä idässä, jossa on Revonneva – Ruonnevan alue (FI1105001). Myös se on sisällytetty Natura-verkostoon luonto- ja lintudirektiivin mukaisena SCI ja SPA-alueena. Lähimmät luonnonsuojeluohjelmiin sisältyvät kohteet ovat noin 8 km päässä luoteessa sijaitseva Hietaniitynlahti, joka kuuluu lintuvesien suojeluohjelman kohteeseen Merikylänlahti-Ulkonokka, Siikajokisuu, Säikänlahti, Hietaniitynlahti (LVO110257) sekä 8 km päässä idässä sijaitseva soidensuojeluohjelmaan kuuluva Revonnevan – Ruonevan alue (SSO110334). 43 12.11.2014/TL Siikajoen Karhunkangas Suojelualueet FI1105200 Huhtaneva - Lumineva FI1102201 Haarasuo FI1105202 Siikajoen lintuvedet ja suot FI1105001 Revonneva - Ruonneva 0 FI1103401 Lähdeneva TuuliRantakerrostumat Erityisesti suojeltavien lajien esiintymisaluiden rauhoituspäätökset Natura 2000 -alue Luontotyyppipäätökset 2,5 5 km Määräaikaiset rauhoitusalueet Yksityiset suojelualueet Karhukankaan alue Kuva 7‑13. Natura-alueet, muut suojelualueet ja –ohjelmiin kuuluvat alueet suunnittelu‑ alueen ympäristössä (OIVA-ympäristö- ja paikkatietopalvelu). 7.7 Maisema ja kulttuuriympäristö 7.7.1 Maiseman yleiskuvaus Maisemallisessa maakuntajaossa suunnittelualue sijoittuu Pohjanmaan maisemamaakuntaan ja PohjoisPohjanmaan jokiseutu ja rannikko –maisemaseutuun. Koko Pohjanmaan maisemamaakunnalle on yhteistä suurehkot joet, selvärajaiset jokilaaksot ja näiden väliset lähes asumattomat selännealueet sekä suhteellisen tasainen maasto. Mannerjäätikön kerrostamien moreenialueiden ohella laajoilla alueilla on tasaisia savikkoalueita tai sora- ja hietikkoalueita, joille ovat tunnusomaisia laajat muinaiset rantavallikentät. Kyseisiä muinaisia rantavallikenttiä sijaitsee suunnittelualueella. 44 Pohjois-Pohjanmaan jokiseudun ja rannikon alueelle tyypillisiä piirteitä ovat myös mereen laskevat joet ja jokilaaksoissa sijaitsevat kapeat viljellyn maan vyöhykkeet. Tästä on hyvänä esimerkkinä suunnittelualueen itäpuolella sijaitseva Siikajokilaakso. Suunnittelualue sijoittuu metsäiselle topografialtaan luode-kaakko nousevalle suhteellisen tasaiselle alueelle. Alueen soistumista nousee esiin loivia itä-länsisuuntaisia muinaisia rantavoimien muovaamia valleja eli kaartoja. Yksittäisiä peltoja sijaitsee suunnittelualueen itä-, lounais- ja länsipuolella. Suunnittelualueen halki kulkee itälänsisuuntaisesti Valtatie 8. Suunnittelualueen eteläpuolelle, noin kilometrin etäisyydelle sijoittuu kaksi 110 kV voimajohtoa, jotka kulkevat samassa johtokäytävässä. 7.7.2 Arvokkaat maisema- ja kulttuuriympäristökohteet Suunnittelualueella ei sijaitse valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita tai kulttuuriympäristöjä. Lähin valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö (Nikolan umpipiha, RKY 2009) sijaitsee Siikajokilaaksossa noin 7 kilometrin etäisyydellä pohjoisessa. Lähimmät valtakunnallisesti arvokkaat maisemaalueet Hailuoto ja Limingan lakeus sijaitsevat noin 19 kilometrin etäisyydellä pohjoisessa ja koillisessa. Lähimmät maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet sijoittuvat noin 5 kilometrin säteelle pohjoiseen, itään ja etelään. Siikajoen Karhunkangas Maisema ja kulttuuriympäristö Pohjois-Pohjanmaalla on valmistunut valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi vuonna 2014. Uusia valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita ei olla ehdottamassa Karhukankaan tuulivoima-alueen vaikutusalueelle. Hailuodon ja Limingan lakeuden rajaukset ovat pienessä määrin muuttumassa nykyisistä. Lisäksi lähimmillään noin 2,5 kilometrin etäisyydellä luoteessa sijaitsee arvokkaita tuuli- ja rantakerrostumia. Arvokkaat maisema- ja kulttuuriympäristöalueet sekä –kohteet suunnittelualueen ympäristössä on esitetty kartalla (Kuva 7‑14). 29.10.2014/TL 0 Kiinteä muinaisjäännös Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue RKY pistekohde Arvokas maisema-alue (ma) RKY viivakohde Tuuli- ja rantakerrostumat RKY aluekohde Karhukankaan alue 5 10 km Suojeltu rakennus Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue (ma) Kuva 7‑14. Suunnittelualueen ympäristössä sijaitsevat arvokkaat maisema- ja kulttuu‑ riympäristöalueet sekä -kohteet. 45 7.8 Muut ympäristöön kohdistuvat toiminnat 7.8.1Melu Suunnittelualueella ei sijaitse museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaisia muinaisjäännöksiä (Museovirasto 2014). Lähin muinaisjäännösrekisterin muinaisjäännös Hepokaaran esihistoriallinen muinaisjäännösryhmä sijoittuu suunnittelualueen lounaisosan länsipuolelle reilun 500 metrin päähän suunnittelualueen rajasta. Muut lähimmät rekisterin muinaisjäännökset sijaitsevat noin 2,5 kilometrin etäisyydellä koillisessa ja 3 kilometrin etäisyydellä lännessä. Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaiset muinaisjäännökset suunnittelualueen ympäristössä on esitetty kartalla (Kuva 7-15). Revonlahden tuulivoimahankkeen yhteydessä laadituissa muinaisjäännösinventoinneissa (Mikroliitti Oy) Karhukankaan suunnittelualueella havaittiin viisi kiinteää muinaisjäännöstä. Kohteet olivat historiallisia valmistuspaikkoja (tervahautoja ja hiilimiilu). Suunnittelualue lähiympäristöineen on maa- ja metsätalouskäytössä. Suurin nykyiseen melutilanteeseen vaikuttava tekijä on valtatie 8 liikenteestä aiheutuva melu ja satunnainen maa- ja metsätalouskoneiden työskentely. 7.8.2Ilmanlaatu Ilmanlaatuun vaikuttava maantieliikenne. toiminto alueella 25.11.2014/TL Siikajoen Karhukangas Muinaisjäännökset Vääräkangas Jyljänkangas Jyljänkangas SW T5 T15 Vähämaa T1 T7 T16 T8 T14 Hummastinvaara Kivikangas T4 T11 T2 T3 Hummastinvaara SE Hummastinvaara SE T12 T9 T10 T13 T6 Hepokaara VE1 tuulivoimala Kiinteä muinaisjäännös Karhukankaan alue 0 1 Kuva 7‑15. Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsevat tunnetut muinaisjäännökset (Museovirasto 2014). 46 2 km on 8.ARVIOITAVAT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA ARVIOINTIMENETELMÄT 8.2 Vaikutusalueen rajaus 8.1 Arvioinnin kohdentaminen Ympäristövaikutukset ovat YVA-lain mukaan hankkeen välittömiä tai välillisiä vaikutuksia, jotka voivat kohdistua: • Ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen, • maaperään, vesiin, ilmaan ja ilmastoon, kasvillisuuteen ja eliöihin sekä näiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin ja luonnon monimuotoisuuteen • yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön • luonnonvarojen hyödyntämiseen sekä • näiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin. Ympäristövaikutusten arvioinnissa selvitetään vaikutukset tuulivoimapuistohankkeen elinkaaren ajalta. Vaikutusten arviointi jaetaan rakentamisen aikaisiin, toiminnan aikaisiin ja käytöstä poistamisen aikaisiin vaikutuksiin: Vaikutuksien arvioinnissa otetaan huomioon sekä suorat että välilliset vaikutukset. Tuulivoimapuiston aiheuttamat ympäristömuutokset ilmenevät vaikutuksina ympäristössä. Vaikutusten tunnistamisessa on käytetty apuna kokemuksiin sekä tuulivoimaloiden ja ympäristön vuorovaikutukseen perustuvia tietoja. Apuna vaikutusten tunnistamisessa on käytetty muun muassa kokemuksia muista hankkeista ja tehdyissä ympäristövaikutusten arvioinneissa esille tulleista mahdollisista vaikutuksista. Vaikutusten arvioinnissa huomioidaan julkaisu ”Tuulivoimarakentamisen suunnittelu” (Ympäristöhallinnon ohjeita (4/2012). Ehdotus ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkasteltavan vaikutusalueen rajaukseksi on esitetty kuvassa 8-2. Tarkastelualue on pyritty määrittelemään niin suureksi, ettei merkityksellisiä ympäristövaikutuksia voida olettaa ilmenevän alueen ulkopuolella. Jos arviointityön aikana kuitenkin käy ilmi, että jollakin ympäristövaikutuksella on ennalta arvioitua laajempi vaikutusalue, määritellään tarkastelualueen laajuus kyseisen vaikutuksen osalta siinä yhteydessä uudestaan. Varsinainen vaikutusalueiden määrittely tehdään arviointityön tuloksena ja esitetään ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa. Tarkastelualue kattaa Karhukankaan tuulivoimapuiston suunnittelualueen ympäristöineen. Tarkastelualueen laajuus riippuu tarkasteltavasta ympäristövaikutuksesta. Esimerkiksi melun vaikutuksia tarkastellaan noin kilometrin säteellä ja maisemavaikutuksia noin 10–20 kilometrin säteellä tuulivoimaloiden sijoituspaikoista. Arvioitavat ympäristövaikutukset Ihmisten terveys, elinolot ja viihtyvyys Maaperä, vesi, ilma, ilmasto,kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus Yhdyskuntarakenne, rakennukset, maisema, kaupunkikuva ja kulttuuriperintö Luonnonvarojen hyödyntäminen Kuva 8‑1. Arvioitavat ympäristövaikutukset. 47 20 km 10 km 5 km 0 5 10 km Karhukankaan alue Kuva 8‑2. Tarkasteltavan vaikutusalueen rajaus 8.3 Vaikutusten arvioinnin päävaiheet Ympäristövaikutusten arviointi (YVA) on järjestelmällisesti etenevä prosessi. Siinä tunnistetaan ja arvioidaan suunnitellun tuulivoimahankkeen mahdollisia vaikutuksia fyysisiin, biologisiin ja sosiaalisiin kohteisiin. Lisäksi arviointiprosessin aikana kehitetään lievennystoimia, jotka sisällytetään hankkeeseen näiden vaikutusten ehkäisemistä, minimoimista tai vähentämistä varten. 8.3.1 Vaikutuksen tunnistaminen ja vaikutuksen ajoittuminen Arvioinnin alkuvaiheessa tunnistetaan hankkeen mahdolliset aiheuttamat muutokset ympäristössä. Arvioinnissa otetaan huomioon hankkeen sekä suorat että välilliset vaikutukset. Hankkeen vaikutukset arvioidaan koko hankkeen elinkaaren ajalta. Rakentamisen aikaiset vaikutukset Tuulivoimapuiston rakentaminen kestää arviolta 12 kuukautta. Tuulivoimaloiden sekä niihin liitettävien kaapeleiden, ja huoltoteiden rakentamisen aikaisia vaikutuksia ovat lähinnä rakennustöihin liittyvä liikenne ja melu sekä luontoon kohdistuvat vaikutukset. Myös alueella liikkuminen voi rajoittua rakentamisen aikana. 48 Suurin osa rakentamisen aikaisista vaikutuksista on lyhytaikaisia ja ohimeneviä. Toiminnan aikaiset vaikutukset Tuulivoimapuiston käytön aikaiset vaikutukset alkavat tuulivoima- alueen valmistuttua ja jatkuvat tuulivoimalaitoksen käyttöiän ajan. Tuulivoimalan perustuksen ja tornin arvioitu käyttöikä on noin 50 vuotta. Voimalan koneiston arvioitu käyttöikä on 20 vuotta. Tuulivoimaloiden käyttöikää voidaan kuitenkin pidentää riittävällä huollolla ja osien vaihdolla. Keskeisimpiä toiminnan aikaisia ympäristövaikutuksia ovat maisemavaikutukset. Lisäksi vaikutuksia aiheutuu tuulivoimaloiden käyntiäänestä sekä roottorin pyörimisestä johtuvasta auringonvalon vilkkumisesta ja varjonmuodostumisesta. Luonnonympäristöön kohdistuvista vaikutuksista merkittävimpiä ovat linnustoon kohdistuvat vaikutukset. Ympäristössä ei tuulivoimahankkeen toiminnan aikana tapahdu merkittäviä hankkeeseen liittyviä muutoksia. Toiminnan päättymisen aikaiset vaikutukset 8.3.4 Vaikutuksen merkittävyys Tuulivoimapuiston toiminnan päättyessä vaikutuksia syntyy rakenteiden käytöstä poiston yhteydessä. Toiminnan lopettamisen aikaiset vaikutukset ovat verrattavissa rakentamisen aikaisiin vaikutuksiin. Vaikutukset ovat lyhytaikaisia ja aiheutuvat pääosin työmaakoneiden aiheuttamasta melusta ja liikenteestä. Syntyvät purkujätteet pyritään ohjaamaan kierrätykseen ja hyötykäyttöön. YVA-selostuksessa tulee esittää hankkeen vaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuuden arviointi. Toteuttamiskelpoisuutta arvioidaan vaikutusten merkittävyyteen perustuen. Merkittävyysarviointi on monikriteeristä eli arvioinnissa otetaan huomioon kuhunkin ympäristön osatekijään liittyvät ominaispiirteet. Menetelmä lisää arvioinnin läpinäkyvyyttä ja käyttökelpoisuutta päätöksenteossa. Merkittävyyden arviointi perustuu vaikutusarvioinneissa muodostettuun tietoon, vaikutuksen tunnistamiseen, sekä vaikutuksen suuruuden ja vaikutuskohteen herkkyyden määrittämiseen. Vaihtoehtojen merkittävyyden arviointi esitetään kunkin ympäristön osatekijän arvioinnin yhteydessä. Vertailusta laaditaan myös yhteenveto. 8.3.2 Vaikutuskohteen herkkyys Vaikutuksen tunnistamisen jälkeen arvioidaan vaikutuskohteen herkkyyttä muutokselle. On tärkeää määrittää jokin arvo kuvaamaan niiden kohteiden muutosherkkyyttä, joihin hankkeeseen liittyvät toimenpiteet voivat vaikuttaa. Muutosherkkyyden arvioinnissa käytetään useita kriteereitä, kuten esimerkiksi sitä, sijaitseeko suunnitellun hankkeen vaikutusalueella kansallisen tai kansainvälisen suojelustatuksen omaavia kohteita tai alueita, tai onko hankkeen vaikutuspiirissä runsaasti herkkiä kohteita, kuten asutusta. Lisäksi huomioidaan vaikutusalueen ja sen kohteiden sietokyky muutoksille, niiden sopeutuvuus, alueen monimuotoisuus, arvo muille resursseille/ vaikutuskohteille, sekä haavoittuvuus jne. 8.3.3 Vaikutuksen suuruus Vaikutuksen ja vaikutuskohteen herkkyyden tunnistamisen jälkeen arvioidaan vaikutuksen suuruutta. Kuinka suurta vaikutus kokonaisuutena on, määrittyy vaikutuksen maantieteellisen laajuuden, ajallisen keston ja voimakkuuden perusteella. Maantieteelliseltä laajuudeltaan vaikutus voi olla paikallinen, alueellinen, kansallinen tai rajat ylittävä. Ajalliselta kestoltaan vaikutus voi olla väliaikainen, lyhytaikainen, pitkäaikainen ja pysyvä. Vaikutusten voimakkuus voi olla pieni, keskisuuri tai suuri. Arvojen määritys on usein subjektiivista olemassa olevien rajoitusten vuoksi. Silti muuttujan arvon, kuten voimakkuuden arvioiminen edellyttää asiantuntemusta ja kyseisen vaikutuskohteen ja arviointimenetelmien tuntemista. Vaikutuksien suuruusluokan arvioimisessa käytetään myös useita menetelmiä: • Hankkeeseen liittyvien toimenpiteiden ja vaikutuksen kohteen olevan ympäristön vuorovaikutuksen laajuuden määritys mallinnustekniikoilla, esimerkiksi melun ja välkkeen leviämismallinnukset, näkymäaluemallinnukset. 8.4 Vaikutukset ilmastoon, ilmaan ja Suomen energiaomavaraisuuteen Tuulivoima vaikuttaa ilmastoon ja ilmanlaatuun korvaamalla ja vähentämällä päästöjä aiheuttavaa energiantuotantoa. Tuulivoimatuotannon ilmasto- ja ilmapäästöt rajoittuvat lähinnä voimalan rakentamisvaiheessa tapahtuvaan rakennus- ja tuulivoimalakomponenttien valmistuksen ja raaka-aineiden hankinnan päästöihin. Tuulivoimalat eivät käyttöaikana aiheuta suoria päästöjä ilmaan. Hankkeen vaikutuksia ilmastoon arvioidaan sen perusteella, kuinka paljon suunnitellun hankkeen avulla pystytään korvaamaan muita kasvihuonekaasupäästöiltään haitallisempia sähköntuotantomuotoja ja tällä tavalla hillitsemään ihmistoiminnan aiheuttamaa ilmastonmuutosta. Arviointi tehdään tukeutuen kirjallisuudesta saataviin tietoihin Suomessa käytettyjen sähköntuotantomuotojen keskimääräisistä kasvihuonekaasupäästöistä sekä arvioimalla näiden tietojen avulla edelleen suunnitellun hankkeen avulla saavutettavia kasvihuonekaasusäästöjä. Arvioinnissa huomioidaan koko tuulivoimahankkeen elinkaari. Suomeen rakennettavalla tuulivoimalla pystytään erityisesti lisäämään Suomen energiaomavaraisuutta ja vähentämään sähkön ja muun energian tuontia ulkomailta sekä vähentämään myös ympäristövaikutuksiltaan haitallisimpien sähköntuotantomuotojen käyttöä ja lisärakentamisen tarvetta. Vaikutusten arvioinnissa tullaan tarkastelemaan tuulivoimahankkeen vaikutuksia alueelliseen ja valtakunnalliseen energiaomavaraisuuteen. • Vaikutuskohteiden ja alueiden kartoitus paikkatietojärjestelmän (GIS) avulla. • Tilastotieteellinen arviointi, esimerkiksi lintujen törmäysriskien arviointi. • Vaikutuskohteiden häiriöherkkyyttä koskevien kirjallisuustietojen ja tutkimusten tulosten hyödyntäminen. • Osallistuvien tiedonhankintamenetelmien (seurantaryhmätyöskentely ja paikallisten asukkaiden haastattelu) käyttö. • YVA-ryhmän aiempi kokemus. 49 8.5 Vaikutukset maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen 8.6 Vaikutukset maa- ja kallioperään Yksittäinen tuulivoimala ja sen ympärille huolto- ja ylläpitotoimia varten jätettävä kenttäalue vievät maa-aluetta pysyvästi alle puoli hehtaaria. Usean tuulivoimalan muodostama tuulivoimapuisto huoltoteineen ja sähkönsiirtoverkkoineen sijoittuu kokonaisuudessaan huomattavan laajalle alueelle, jossa yksittäisten tuulivoimaloiden väli on tyypillisesti noin puoli kilometriä. Tuulivoimalat aiheuttavat melua ja varjostusvaikutusta, mikä rajoittaa asumisen ja muiden ympäristöhäiriöille herkkien toimintojen sijoittumista tuulivoimaloiden läheisyyteen. Toisaalta alueelle rakennettavia teitä voidaan käyttää muuhun liikkumiseen ja kuljetuksiin. Laaja-alainen tuulivoimapuisto muodostaa maankäytöllisen kokonaisuuden, jolla sijainnista riippuen voi olla yhdyskuntarakenteellista merkitystä, mikäli se vaikuttaa muiden toimintojen sijoittumiseen ja aluevarausten osoittamiseen kaavoituksessa. Vaikutukset voivat kohdentua sekä nykyiseen maankäyttöön ja kaavojen aluevarauksiin että tuleviin maankäytön kehittämismahdollisuuksiin. Ympäristövaikutusten arvioinnissa selvitetään vaikuttaako tuulivoimapuistohanke suunnittelualueen ja sen lähialueen nykyiseen ja tulevaan maankäyttöön. Maankäyttöön kohdistuvissa vaikutuksissa huomioidaan erityisesti suunnittelualueella ja sen läheisyydessä sijaitseville asuin- ja lomakiinteistöille kohdistuvat vaikutukset. Yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvia vaikutuksia arvioidaan nykyisen yhdyskuntarakenteen ja verkostojen, tuulivoimaloiden aiheuttamien maankäyttömuutosten sekä ympäristövaikutusten pohjalta. Lähtöaineistoina maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa käytetään kaavasuunnitelmia, kunnilta saatavia tietoja, paikkatietoaineistoja ja ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä tehtäviä selvityksiä (mm. melu- ja varjostusmallinnukset). Nykyisestä maankäytöstä selvitetään: • maankäytön perusluokat vaikutusalueella Tuulivoimahankkeen rakennusvaiheeseen liittyy merkittäviä maanrakennustöitä. Tuulivoimaloi-den rakentamisalueilla ja tielinjoilla tasataan maata ja tarvittaessa louhitaan kalliota sekä vaihdetaan tarvittaessa pehmeiköillä maa-aines kantavampaan ja rakentamiseen soveltuvaan ainekseen, kuten louheeseen tai sepeliin. Maa- ja kallioperään kohdistuvien vaikutuksien arviointi perustuu yleisesti saataviin lähdeaineistoihin (GTK:n kartta-aineistot, kaavalliset selvitykset, ympäristöhallinnon ympäristö- ja paikkatietoaineistot). Alueen yleisiä maaperäolo-suhteita tarkastellaan lisäksi keväällä ja kesällä 2015 tehtävien eri luontoselvitysten maastokäyntien aikana. Lisäksi maastokäynneillä on tavoitteena tunnistaa alueen paikallisesti arvokkaat geologiset kohteet. Alueen maaperäolosuhteet ovat selväpiirteiset, joten hankkeen maaperään kohdistuvien vaikutusten arviointi tehdään pääosin karttatarkastelun perusteella. • asutus • loma-asutus • tieyhteydet • tekninen huolto • elinkeinot Tiedot selvitetään maastokäynneillä, sekä kartta- ja paikkatietoaineistoilla. Myös yleisötilaisuuksissa ja lausunnoissa saatu palaute huomioidaan. Suunnitellusta maankäytöstä selvitetään eritasoiset kaavat ja muut suunnitelmat, voimassa olevat luvat sekä suojelualueet. Hankkeella voi olla vaikutuksia alueen virkistyskäyttöön. Näitä aiheuttavat mm. tuulivoimaloiden melu- ja maisemavaikutukset. Tietoja alueen metsästyskäytöstä kerätään paikallisilta metsästysyhdistyksiltä. Hankkeen työllisyys- ja kuntataloudellisia vaikutuksia arvioidaan tuulivoimahankkeille tyypillisten tunnuslukujen perusteella. 50 8.7 Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin ovat pääosin rakentamisen aikaisia. Kaivu- ja maansiirtotyöt voivat aiheuttaa väliaikaisia tukoksia ja samentumia alueen luonnonvesiin ja ojiin. Pohjaveden laatuun tai määrään voi kohdistua vaikutuksia, mikäli alueella tehdään pohjaveden pinnan tasolle ulottuvia kaivu- ja maanrakennustöitä. Tuulivoimapuiston vaikutukset pintavesiin arvioidaan tuulivoimapuiston suunnitelmien, ympäristöhallinnon aineistojen, karttatarkasteluiden sekä maastokäyntien perusteella. Erityistä huomiota kiinnitetään mahdollisiin luonnontilaisiin pienvesiin, kuten puroihin, noroihin ja lampiin. Hankealueella ei ole ennakkotietojen perusteella yhteiskunnan vedenhankinnan kannalta erityistä käyttöä. Hankkeen vaikutukset pohjaveteen arvioidaan karttatarkastelun perusteella. 8.8 Vaikutukset kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin Rakentamisen aikana tehtävä puuston hakkuu, maaston tasaaminen ja muut rakentamiseen liittyvät toimet hävittävät tuulivoimaloiden, sähköaseman ja huoltoteiden rakentamisalueiden nykyisen kasvillisuuden. Myös voimajohtoaukealta raivataan kasvillisuus. Rakentamisalueita laajemmilla alueilla voi muodostua maaston ja kasvillisuuden kulumisvaurioita työkoneiden liikkumisesta ja maanläjityksestä johtuen. Lisäksi puustoa voidaan paikoitellen joutua kaatamaan muun muassa teiden mutkissa ja kokoamisalueella rakentamisalueita laajemmin voimalakomponenttien kuljettamista ja kokoamista varten. Suunnittelualueen kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys aloitetaan pyytämällä tiedot suunnittelu- ja voimajohtoalueen metsälain 10 §:n mukaisista arvokkaista elinympäristöistä ja muista tärkeistä elinympäristöistä alueelliselta Metsäkeskukselta tai selvitettämällä nämä kohteet suunnittelualueen metsätaloussuunnitelmista. Mahdolliset luonnonsuojelulain 29 §:n mukaiset luontotyyppirajaukset pyydetään alueelliselta ELY-keskukselta ja aikaisemmat havainnot uhanalaisista lajeista Suomen ympäristökeskukselta. Suojelualueisiin ja –ohjelmiin, sekä –strategioihin kuuluvat alueet selvitetään ympäristöhallinnon tietokannoista. Suunnittelualueelle ja uuden voimajohdon alueelle laaditaan kesällä 2015 kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys maastokäynnein. Sille osalle suunnittelualuetta, mille muiden ympäristöllisten ja teknisten reunaehtojen puitteissa on mahdollista sijoittaa tuulivoimarakenteita, laaditaan yleispiirteinen kasvillisuuskuviointi. Erityistä huomiota maastokäynneillä kiinnitetään uhanalaisiin luontotyyppeihin ja lajeihin, luontodirektiivin liitteen lajeihin, metsälain 10 §:n mukaisiin arvokkaisiin elinympäristöihin, vesilain 11 §:n mukaisiin kohteisiin sekä luonnonsuojelulain 29 §:n mukaisiin luontotyyppeihin. Lisäksi maastokäyntejä kohdennetaan kartta- ja ilmakuva-aineiston perusteella tunnistettaville suunnittelualueella sijaitseville arvokkaille luontotyypeille ja -kohteille. Arviointiselostukseen täydennetään tässä ohjelmassa esitettyä ympäristön nykytilan kuvausta. Lisäksi kuvataan suunnittelualueen yleispiirteitä ja rakentamisalueiden luontotyyppejä ja kasvillisuutta. Arvokkaat luontokohteet kuvataan ja rajataan kartoille. Vaikutusten arvioinnissa tunnistetaan tärkeisiin kasvilajeihin ja luontotyyppeihin mahdollisesti kohdistuvat muutokset ja laaditaan asiantuntija-arvio vaikutusten voimakkuudesta ja merkittävyydestä. Huomiota kiinnitetään erityisesti elinympäristöjen säilymiseen ja ympäristön häiriötekijöihin sekä tarkastellaan vaikutusten kestoa ja palautuvuutta. Kunkin lajin osalta otetaan huomioon lajin elinympäristövaatimukset sekä luontotyyppien osalta niiden olosuhteisiin vaikuttavat ekologiset tekijät. Merkittävyyden arvioinnissa tarkastelukriteerinä on muun muassa vaikutus kunkin tarkasteltavan lajin säilymiseen suunnittelualueella tai alueellisesti. Luontotyyppien osalta kiinnitetään huomiota luontotyypin alueelliseen yleisyyteen. 8.9 Vaikutukset linnustoon Tuulivoimapuistosta aiheutuvien häiriötekijöiden lisääntyminen sekä rakentamistoimista aiheutuvat elinympäristömuutokset voivat vaikuttaa lintujen pesimiseen alueella. Tähän vaikuttavat eri lajien pesimäpaikkojen sijoittuminen rakentamisalueiden läheisyyteen sekä lajien herkkyys pesimäympäristössä tapahtuville muutoksille. Kolmas pesimälinnustovaikutusten kannalta keskeinen vaikutusmekanismi on suunnittelualueella ruokailevien lintujen törmäysriski. Metsäkanalinnut Suunnittelualueella toteutetaan keväällä 2015 metsäkanalintujen (metso, teeri ja riekko) soidinpaikka- ja reviirikartoitus. Ennen maastotöitä tiedustellaan alueen metsäkanalinnustosta ja mahdollisista tiedossa olevista soidinalueista paikalliselta riistanhoitoyhdistykseltä, metsästysseuroilta ja metsäkeskukselta. Lähtöaineistona toimivat myös lähiseudun muiden tuulivoimahankkeiden yhteydessä laaditut soidinpaikka- ja pesimälinnustoselvitykset. Maastokäyntien kohdentamiseksi tehdään peruskartta- ja ilmakuvatarkasteluja, joiden avulla soidinalueiden kartoitus pyritään rajaamaan lajien kannalta potentiaalisille alueille. Metson osalta painoarvo kartoituksissa on erityisesti vanhoissa mäntyä kasvavissa sekametsiköissä, mutta myös rämeet ja korvet sekä yli 30-vuotiaat mäntykankaat pyritään kartoittamaan. Teeri suosii usein nuorempia ja aukkoisempia metsiä kuin metso, joten selvityksessä kiinnitetään erityistä huomiota laajempien soiden ja hakkuualueiden laiteisiin ja niittyihin. Riekon osalta maastokäynnit kohdennetaan avoimimmille suoalueille ja niiden metsänlaiteisiin. Potentiaalisia metson ja teeren soidinalueita, sekä riekkoreviirejä kartoitetaan maalis-huhtikuulle ajoittuvilla maastokäynneillä. Suorien näköhavaintojen lisäksi huomiota kiinnitetään metson ja teeren jälkiin ja jätöksiin. Metson osalta kirjataan ylös hakomispuiden paikkoja ja kuunnellaan auringonnousun aikaan soidinnäppäilyä. Riekon reviirikartoitus toteutetaan potentiaalisissa elinympäristöissä jälki- ja näköhavaintoihin sekä tarvittaessa ääniatrap-menetelmään perustuen. Ensimmäisen kartoituskierroksen tulosten perusteella rajataan metsojen yleispiirteiset soidinalueiden rajaukset. Toisella, huhtikuun lopulle – toukokuun alkupuolelle ajoittuvalla kartoituskierroksella, pyritään havainnoimaan soitimella olevia metsokukkoja, joiden avulla on mahdollista arvioida jälkihavaintoja tarkemmin soidinpaikkojen sijaintia ja sen kokoa. Kartoituksessa lasketaan kaikki soidinalueella olevat kukot ja arvioidaan koppeloiden lukumäärät näkö- ja äänihavaintojen perusteella. Pesimälinnusto Suunnittelualueen pesimälinnustosta laaditaan kevään ja kesän 2015 aikana kahden laskentakerran pesimälinnustoselvitys, jossa selvitetään alueen linnuston yleispiirteet sekä kartoitetaan erityisesti alueella esiintyvää lintudirektiivin liitteen lajistoa, Suomen erityisvastuulajistoa, sekä uusimmassa kansallisessa uhanalaisuustarkastelussa (Rassi ym. 2010) valtakunnallisesti ja alueellisesti uhanalaiseksi määritettyä lajistoa ja petolintulajistoa. Suunnittelualueen ja voimajohtoalueen linnuston yleispiirteitä selvitetään yhden laskentakerran linja- ja pistelaskentamenetelmillä Koskimiehen & Väisäsen (1988) ohjeistusta noudattaen. Peruskartta- ja ilmakuvatarkasteluiden perusteella suunnittelualueella sijaitsevia linnuston kannalta potentiaalisia alueita (vanhat metsät, suoalueet, kosteikot) kartoitetaan kahteen kertaan alkukesän aikana. Suunnitellun tuulivoimahankkeen vaikutuksia alueella pesivään linnustoon arvioidaan ensisijaisesti jo rakennetuissa tuulivoimapuistoissa tehtyjen linnustoseurantojen ja tutkimusten perusteella. Tuulivoimapuistoissa tehtyjen seurantojen ohella eri lintulajien häiriöherkkyyden arvioinnissa hyödynnetään myös muiden rakentamishankkeiden (mm. mastot, tiet, voimalinjat) yhteydessä tehtyjä tutkimuksia ja seurantoja rakentamisen 51 8.10 Muu eläimistö vaikutuksista lähialueiden linnustoon. Suunnittelualueen lintulajistoa tullaan tarkastelemaan myös alueellisella tasolla sen alueellisen merkityksen arvioimiseksi. Vaikutusten merkittävyyden kannalta keskeisessä asemassa ovat erityisesti uhanalaiset ja suojelullisesti merkittävät lajit, joihin kohdistuvilla vaikutuksilla voidaan jossain yhteydessä arvioida olevan myös alueellista merkitystä. Suojelullisten merkittävien lajien ohella arvioinnissa huomiota kiinnitetään myös pesimäpaikkansa valinnassa ihmistoimintaa karttaviin lajeihin (mm. petolinnut). Muuttolinnusto Tuulivoimapuiston muuttolintuihin kohdistamien vaikutusten arvioinnissa keskitytään ensisijaisesti tuulivoimaloiden muuttolinnuille aiheuttamiin törmäysriskeihin, sekä siihen, miten tuulivoimalat vaikuttavat lintujen käyttämiin muuttoreitteihin ja niiden sijoittumiseen. Suunnitellun tuulivoimapuiston linnustovaikutusten kannalta keskeiset lajit ovat erityisesti suurikokoiset vesilintulajit, joutsenet ja hanhet, jotka on eri tutkimuksissa arvioitu yhdeksi tuulivoimaloiden linnustovaikutusten kannalta alttiimmista lajiryhmistä. Lähtötietoja alueen kautta muuttavasta linnustosta selvitetään Pohjanmaan maakunnan ja erityisesti Siikajoen ja Raahen alueella aikaisemmin laadituista julkisista muutonseuranta- ja pesimälinnustoselvityksistä (mm. FCG Oy 2012a; Yrjölä Oy 2012; Seitap Oy 2013). Lintujen, erityisesti alueelle tunnusomaisen laulujoutsenen, syysmuuttoa seurattiin Karhukankaan suunnittelualuealueella syksyllä 2014 neljän päivän ajan loka-marraskuussa 2014 yhden havainnoitsijan toimesta. Lintujen kevätmuuttoa seurataan keväällä 2015 kymmenen päivän ajan yhden havainnoitsijan toimesta. Havainnointipäivät pyritään ajoittamaan kevätmuuton kannalta vilkkaimpiin päiviin. Erityistä huomiota kiinnitetään suurten lajien ja vesilintulajiston muuttoreitteihin sekä suurten päiväpetolintujen esiintymiseen alueella. Lisäksi havainnoidaan lintujen levähtämiseen ja ruokailuun käyttämiä alueita. Muuttolintuselvityksien tavoitteena on erityisesti selvittää suunnittelualueen kautta kulkevan lintumuuton voimakkuus sekä eri lajien käyttämät muuttoreitit sekä liikkuminen alueella. Näiden tietojen perusteella arvioidaan edelleen hankkeen vaikutuksia eri lajien muuttoreitteihin sekä eri lajien mahdollisia törmäysriskejä. Törmäysriskejä tullaan hankkeen yhteydessä arvioimaan ensisijaisesti kvalitatiivisella tavalla lajien muuttoreittien sijoittumiseen sekä niiden törmäysalttiuteen perustuen. 52 Tuulivoimahankkeen rakentaminen voi aiheuttaa elinympäristöjen pirstoutumista erillisiksi saarekkeiksi ja sillä voi olla negatiivisia vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen. Tuulivoimapuistoalueella elinympäristöjä pirstova vaikutus aiheutuu lähinnä huoltotieverkoston rakentamisesta. Eläimistön osalta alueen käyttö ja tuulivoimaloiden rakentaminen voi aiheuttaa eri lajeille sopivien elinympäristöjen menetyksiä tai niiden pirstoutumista sekä turvallisten kulkuyhteyksien katkeamista. Rakentamisen myötä alueen ihmistoiminta lisääntyy, mikä voi aiheuttaa häiriötä ja lajien siirtymistä uusille elinalueille. EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeista suunnittelualueella selvitetään lepakoiden, liito-oravien ja viitasammakoiden esiintymistä. Lajit on valittu tarkastelukohteeksi, koska tuulivoimahankkeella voi olla lajien lisääntymis- ja levähdyspaikkoihin kohdistuvia vaikutuksia. Alueella aikaisemmin havaittujen uhanalaisten eliölajien sijaintitiedot selvitetään Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämästä Eliölajit–tietojärjestelmästä. Näiden tietojen ja maastohavaintojen perusteella arvioidaan hankkeessa esitettyjen toimien vaikutusta uhanalaisten eliölajien suotuisan suojelutason säilymiseen. Suunnittelualueella esiintyvää muuta eläinlajistoa havainnoidaan edellä mainittujen selvitysten maastokäyntien aikana. Hirvieläimiä ja mahdollisia suurpetoja koskevat tiedot pyritään maastossa tehtävien havaintojen lisäksi selvittämään yhteistyössä paikallisen riistanhoitoyhdistyksen ja metsästysseurojen kanssa. Lepakkoselvitys Tuulivoimalat vaikuttavat lepakoihin ensisijaisesti aikuisten lisääntyneen törmäyskuolleisuuden kautta elinympäristömuutosten ja häirinnän jäädessä nykytietojen mukaan varsin pieniksi. Suoran törmäämisen lisäksi roottoreiden pyörimisen aiheuttama äkillinen ilmanpaineen muutos voi aiheuttaa lepakoille sisäisiä vaurioita (ns. barotrauma). Suunnittelualueella toteutetaan sekä aktiiviseen että passiiviseen havainnointiin perustuva paikallisten ja ruokailevien lepakoiden detektorikartoitus. Selvitys toteutetaan kahteen kertaan kesän aikana (yhteensä neljä yötä). Ensimmäinen kartoitus tehdään kesäkuun ja toinen elokuun 2015 aikana. Maastotyöt suunnitellaan ilmakuva- ja karttatarkastelun sekä luontoselvityksen maastokäyntien perusteella. Aktiiviseen havainnoitiin perustuva kartoitusreitti suunnitellaan kattamaan lepakoiden kannalta merkitykselliset alueet, kuten rehevät metsät, niityt, vesialtaat, asutut alueet, sekä louhikot. Lepakoille vähemmän merkitykselliset hakkuuaukot, nuoret taimikot, pensaikot ja pellot jätetään pääosin kartoituksen ulkopuolelle. Lepakoita havainnoidaan tyynellä säällä öisin kävellen tai polkupyörällä liikkuen. Suunniteltu reitti kulkee teitä ja metsässä polkuja myöten ja se pyritään toistamaan eri käyntikerroilla. Aktiivisen detektorikartoituksen lisäksi suunnittelualueen eri osiin jätetään nauhoittamaan kaksi passiivista 8.11 Vaikutukset luonnonsuojelualueisiin detektoria kartoitusöiden ajaksi. Lepakoiden käyttämien alueiden luokitteluperusteina käytetään Suomen lepakkotieteellisen yhdistyksen kartoitusohjeessa esitettyä luokitusta: • I = lisääntymis- ja levähdysalue, luonnonsuojelulain 49 §:n mukainen hävittämis- ja heikentämissuoja • II = tärkeät ruokailualueet ja siirtymäreitit • III = muut lepakoiden käyttämät alueet Lepakkoselvitysten tulosten perusteella arvioidaan hankkeen vaikutuksia niihin lepakoihin, jotka käyttävät hankealuetta säännölliseen ruokailuun tai siirtymiseen. Liito-oravaselvitys Tuulivoimahankkeiden vaikutuksista liito-oraviin ei ole juuri olemassa aikaisempia tutkimustuloksia. Tuulivoimapuiston rakentamisen myötä osa hankealueen luonnonympäristöstä muuttuu rakennetuksi ympäristöksi, joten vaikutukset lajin elinolosuhteisiin ovat samankaltaisia kuin muunkin rakentamisen aiheuttamat vaikutukset. Tuulivoimaloiden, huoltotieyhteyksien ja voimajohdon rakentaminen voivat aiheuttaa lajille soveltuvien elinympäristöjen menetyksiä tai niiden pirstoutumista sekä turvallisten kulkuyhteyksien katkeamista. Liitooravaselvityksen maastokäynnit kohdennetaan liito-oravan kannalta suunnittelualueen ja voimajohdon potentiaalisiin elinympäristöihin, joita ovat mm. varttuneet kuusimetsät, haavikot, sekä virtavesien varsimetsiköt. Näillä alueilla lajin esiintymistä kartoitetaan etsimällä liito-oravan ulostepapanoita metsikön suurimpien kuusten ja lehtipuiden tyviltä. Liito-oravaselvityksen tulosten perusteella arvioidaan hankkeen rakentamistoimien vaikutuksia liito-oravan mahdollisiin lisääntymis- ja levähdysalueisiin, sekä kulkureitteihin. Viitasammakkoselvitys Viitasammakot ovat helpoimmin havaittavissa ja tunnistettavissa kutuaikana niiden ääntelystä. Ääntelyn havainnointi on myös ainoa luotettava keino arvioida viitasammakoiden yksilömääriä alueella. Viitasammakkoselvityksen kartoitusalueet painottuvat tuulivoimahankkeen rakentamisalueille suurimpien ojien varsille ja muille viitasammakoille soveltuville alueille. Viitasammakoiden kannalta potentiaaliset alueet kävellään läpi illalla. Myöhäinen ilta-yö on viitasammakoiden soitimen aktiivisinta aikaa. Ojien tuntumassa kävellään hitaasti ja tasaisin välein pysähdellen, sillä viitasammakot keskeyttävät herkästi ääntelynsä tullessaan häirityiksi. Kartoitus suoritetaan keväällä jäiden lähdettyä ja sen tavoitteena on selvittää viitasammakoiden mahdolliset lisääntymis- ja levähdysalueet. Hankkeen vaikutuksista Siikajoen lintuvedet ja suot -Natura-alueeseen (FI1105202, SCI, SPA) laaditaan Natura-arvioinnin tarveharkinta ja tarvittaessa tarveharkinnan perusteella luonnonsuojelulain 65 §:n mukainen Natura-arviointi osana ympäristövaikutusten arviointia. Natura-arvioinnin tarveharkinta raportoidaan osana YVA-selostusta. Tarveharkinnan lähtötietoina käytetään Natura-tietolomaketta, mahdollisia Metsähallituksen kuvio- ja biotooppitietoja, sekä seudun tuulivoimahankkeissa ja Karhukankaan hankkeen erillisselvityksien yhteydessä tehtyjä havaintoja. Tietoa täydennetään muissa seudun tuulivoimahankkeissa laadittujen julkisten selvitysten tiedoilla. Suunnittelualueesta lähimmillään 8 km päässä sijaitsevaan Revonneva – Ruonnevan Natura-alueeseen sekä Pappilan luonnonsuojelualueeseen (YSA202439) kohdistuvat vaikutukset arvioidaan ympäristöhallinnon tietokantojen ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen Naturaaluekuvausten perusteella. Arvioinnissa selvitetään suojelupäätösten keskeinen sisältö sekä arvioidaan hankkeen vaikutuksia kohteiden suojelutavoitteiden toteutumiseen. Hankkeella ei arvioida lähtökohtaisesti olevan merkittäviä vaikutuksia muihin lähialueiden Naturaalueisiin, suojeluohjelmien kohteisiin tai muihin luonnonsuojelualueisiin etäisyydestä johtuen. 8.12 Vaikutukset luonnonvarojen käyttöön Luonnonvarojen käyttöön liittyvistä ympäristövaikutuksista suurin osa kohdistuu tuulivoimaloiden ja sen oheisrakenteiden valmistukseen, jotka edellyttävät raaka-aineita sekä energiaa. Tuulivoimapuiston elinkaarensa aikana kuluttamia materiaalivarantoja vertaillaan suhteessa tuotetun sähköenergian määrään. Menettelyn aikana arvioidaan suunnittelualueen riistanhoidollinen merkitys ja mahdolliset vaikutukset riistanhoitoon. Tietoja alueen riistakannoista ja metsästystoiminnan aktiivisuudesta pyydetään tarpeen mukaan paikalliselta riistanhoitoyhdistykseltä ja metsästysseuroilta. Arvioidaan rakentamisajan ja toimintaajan vaikutukset riistan esiintymiseen ja liikkumiseen suunnittelualueella. 8.13 Vaikutukset liikenteeseen, puolustusvoimien toimintaan ja viestintäyhteyksiin Rakentamisen aikaiset liikennevaikutukset aiheutuvat lähinnä tie- ja kenttäalueiden rakentamiseen tarvittavienmaa-ainesten kuljetuksista, tuulivoimaloiden perustuksiin käytettävän betonin ja suurien tuulivoimakomponenttien erikoiskuljetuksista. Vaikutuksia arvioitaessa tarkastellaan kuljetusreittejä ja -määriä ja suhteutetaan raskaan liikenteen määrä reittien nykyisiin liikennemääriin. Lisäksi tarkastellaan kuljetusreittien varrella sijaitsevia mahdollisesti häiriintyviä kohteita sekä tiestön parantamistarpeita. Tarkastelualueena on pääteiltä tuulivoimaloille johtavat tiet. 53 Vaikutukset lentoliikenteeseen, puolustusvoimien toimintaan ja viestintäyhteyksiin arvioidaan ensisijaisesti arviointimenettelyn aikana saatavien lausuntojen perusteella. Lentoliikenteeseen kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa huomioidaan Raahen-Pattijoen lentopaikan läheisyys ja sen mahdolliset laajentumissuunnitelmat. 8.14 Vaikutukset maisemaan ja rakennettuun kulttuuriympäristöön Tuulivoimalan torni ja roottorin lavat muodostavat näkyvän rakennelman. Hankealueella näkyvyyttä lisää tuulivoimapuiston sijoittuminen muuta ympäristöä korkeammalle kohoaville maastonkohdille. Hankkeen maisemavaikutuksia arvioidaan suunnittelualueesta noin 15 km etäisyydelle ulottuvalla alueella. Maisemavaikutusta arvioidaan tarkemmin noin viiden kilometrin etäisyydelle asti, koska 0-5 km etäisyydellä tuulivoimalat voivat olosuhteista riippuen hallita alueen maisemakuvaa. Maisema-analyysissä kuvataan maiseman ja kulttuuriympäristöjen piirteet selvitysalueella. Lähtötietoina käytetään mm. valtakunnallisia ja maakunnallisia maisema-alueita ja kulttuuriympäristöjä koskevia inventointeja sekä maakuntakaavoitusta varten laadittuja selvityksiä ja inventointeja. Maisema-analyysiä täydennetään hankealueella ja sen ympäristössä tehtävän maiseman havainnoinnin perusteella. Arvioinnissa tarkastellaan tuulivoima-alueen toiminnan aiheuttamia muutoksia vaikutusalueen maisemaan. Maiseman suojelun kannalta arvokkaiden alueiden sijainti ja etäisyys hankealueesta kuvataan olemassa olevien kartta- ja rekisteritietojen pohjalta. Maisemavaikutuksien arvioimiseksi tehdään maisemaa koskevia havaintoja maastossa sekä kartta-analyysejä, joiden perusteella määritellään maisemarakenteen ja –kuvan kannalta tärkeimmät maiseman piirteet ja näkymäpaikat. Maisema-analyysin tueksi laaditaan Maanmittauslaitoksen laserkeilaus- tai korkeusaineistoon perustuva tuulivoimaloiden näkyvyysanalyysi aineistojen saatavuudesta riippuen. Maisema-analyysin ja näkyvyysanalyysin perusteella määritellään tehtävien havainnekuvien esittämissuunnat. Kuvasovitteilla (3 eri suuntaa) havainnollistetaan keskeisimpiä maisemavaikutuksia ja niiden voimakkuutta. Maisemavaikutusten arvioinnin näkökulmina otetaan huomioon virkistys- ja vapaa-ajan maisema, asumisen lähiympäristö- ja –maisema sekä alueen paikalliset maiseman ominaispiirteet, joita ovat mm. muinaiset rantavallit ja jokilaaksoissa sijaitsevat kapeat viljellyn maan vyöhykkeet. Tarkastelussa kiinnitetään huomiota erityisesti lähimpien arvokkaiden kulttuuriympäristöjen maisemakuvan muutokseen. Arviointi maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvista vaikutuksista laaditaan asiantuntija-arviointina. Vaikutusten arvioinnissa keskitytään maisemakuvallisen muutoksen tarkasteluun: näkyvyysalueet, muutoksen voimakkuus ja merkittävyys näkyvyysalueilla. Maisemavaikutusten arvioinnin lisäksi esitetään mahdollisia keinoja haitallisten vaikutusten poistamiseksi tai vähentämiseksi. 54 Hankealueella toteutetaan kiinteiden muinaisjäännösten inventoinnin täydennys. Inventoinnissa selvitetään sijaitseeko alueella ennestään tuntemattomia kiinteitä muinaisjäännöksiä ja se kohdistetaan ensisijaisesti rakentamiseen suunnitelluille alueille. 8.15 Melu- ja välkevaikutukset, riskit Meluvaikutukset Hankkeen rakentamisen aikaiset meluvaikutukset koostuvat lähinnä tuulivoimaloiden ja niiden komponenttien kuljetuksen ja asentamisen aikaisesta melusta, perustan peittämisestä/suojaamisesta ja sähköjohtojen ja kaapelien vetämisestä aiheutuvasta melusta. Meluvaikutuksia voi aiheutua muun muassa räjäytystöistä kaapeleiden asennusvaiheessa sekä tuulivoimaloiden perustamisesta kallioperään liittyvistä töistä. Rakentamisen aikaisia meluvaikutuksia kuvataan YVA-selostuksessa sanallisesti. Tuulivoimaloiden toiminnan aiheuttamia meluvaikutuksia suunnittelualueen ympäristössä arvioidaan melumallinnuksen avulla YVAsuunnitteluvaiheen mahdollistamalla tarkkuudella ja tavalla. Melumallinnus tehdään ympäristöministeriön helmikuussa 2014 ”Tuulivoimaloiden melun mallintaminen” –oppaan mukaisesti. Koska kyseessä on YVA-vaiheen selvitys, meluvyöhykkeiden mallinnuksessa käytetään laskentamallia ISO 9613-2. Pientaajuisen melun tarkastelu tehdään soveltaen DSO 1284 mukaista menetelmää YM:n ohjeen mukaisesti lähimpien rakennusten kohdalle sijoitettuihin yksittäisiin tarkastelupisteisiin. Rakennusten sisälle aiheutuvia pienitaajuisia melutasoja arvioidaan DSO 1284 laskentamenetelmässä esitettyjen julkisivun ilmaääneneristävyysarvojen avulla. Meluvyöhykkeiden laskennassa käytetään SoundPlan 7.1 melumallinnusohjelmaa, joka huomioi 3-ulotteisessa laskennassa mm. rakennukset, maastonmuodot, heijastukset ja vaimenemiset sekä sääolosuhteiden vaikutuksen melun leviämiseen. Lähtötietoina mallinnuksessa käytetään tuulivoimaloiden suunnittelutietoja ja maastomalli luodaan Maanmittauslaitokselta saatavasta numeerisesta kartta-aineistosta. Laskennat tehdään hankesuunnitelman mukaisella voimaloiden sijoittelulla. Tulokset esitetään ohjearvoihin verrannollisina keskiäänitasoina (LAeq -meluvyöhykkeet) karttapohjalla. Mallinnuksen tuloksia verrataan melutason yleisiin ohjearvoihin sekä käytössä olevan muun ohjeistuksen (esim. ympäristöministeriön suunnitteluopas 2012) mukaan. Välkevaikutukset Tuulivoimalan lähialueella voidaan havaita varjon vilkkuminen, joka syntyy auringon paistaessa tuulivoimalan takaa. Tuulivoimaloiden varjostusvaikutuksia arvioidaan EMD WindPro 2.7-ohjelmalla, jossa lasketaan ns. vilkkuvan varjostuksen esiintymisalue ja –tiheys tuulivoimaloiden lähiympäristössä Real case- tilanteessa. Lähtötietoina käytetään tuulivoimapuiston suunnittelutietoja, Maanmittauslaitoksen maastotietokannan korkeuskäyräaineistoa ja peruskarttaa. Säätietoina laskennassa käytetään Ilmatieteenlaitoksen meteorologisia havaintotietoja. Laskentamallilla tuotetaan samanarvonkäyräkartta varjostuksen esiintymisalueesta. Se kuvaa varjostusvaikutuksen suuruutta missä tahansa tarkastelualueella. YVA-selostuksessa esitetään myös varjostusvaikutusalueella sijaitsevien asuin- ja lomarakennusten lukumäärä. Tuulivoimaloista aiheutuvalle varjostukselle ei ole määritelty Suomessa raja- tai ohjearvoja. Mallinnuksen tuloksia verrataan Euroopan muiden maiden suosituksiin ja käytössä olevaan muuhun ohjeistukseen. Riskit Ympäristövaikutusten arvioinnissa tunnistetaan tarkasteltavaan hankkeeseen liittyviä mahdollisia häiriötapahtumia ja vaikutusketjuja sekä häiriöiden seurauksia. Näitä voivat olla esim. erilaiset törmäysriskit ja turvallisuuteen liittyvät asiat. Riskitarkastelu tehdään analysoimalla mahdolliset onnettomuus- ja häiriötilanteet, niiden todennäköisyys ja niistä aiheutuvat vaikutukset. YVAselostuksessa esitetään myös riskien vähentämiskeinoja ja korjaavia toimenpiteitä. 8.16 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen Ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia voi syntyä kaikista hankkeen ympäristöön tai yhteiskuntaan kohdistuvista vaikutuksista, jotka muuttavat ihmisten elin- ja toimintaoloja välittömästi tai välillisesti. Hankkeen vaikutukset voivat kohdistua suoraan ihmisten elinoloihin tai viihtyvyyteen. Toisaalta luontoon, elinkeinoelämään tai energiantuotantoon kohdistuvat muutokset vaikuttavat välillisesti myös ihmisten hyvinvointiin. Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi jakautuu sosiaalisten ja terveysvaikutusten arviointiin. Sosiaalisella vaikutuksella tarkoitetaan hankkeen ihmiseen, yhteisöön tai yhteiskuntaan kohdistuvaa vaikutusta, joka aiheuttaa muutoksia ihmisten hyvinvoinnissa tai hyvinvoinnin jakautumisessa. Sosiaalisten vaikutusten tunnistamisessa ja arvioinnissa selvitetään ne väestöryhmät ja alueet, joihin vaikutukset erityisesti kohdistuvat. Ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia tarkastellaan erityisesti hankkeen lähialueella. Laajempi tarkastelualue määrittyy näkymäalueen perusteella. Sosiaalisten vaikutusten arviointimenetelminä käytetään lähtöaineistojen asiantuntija-analyysia. Lähivaikutusalueelta tietoa saadaan mm. seuraavista lähteistä: • hankkeen muut vaikutusarvioinnit • kartta- ja tilastoaineistot • asukaskysely • YVA-ohjelmasta jätetyt mielipiteet ja lausunnot Alueelliselta ja valtakunnalliselta tasolta tietoa saadaan mm. • kartta- ja tilastoaineistot, selvitykset • viranhaltijoiden ja muiden asiantuntijoiden näkemykset seurantaryhmässä • YVA-ohjelmasta annetut lausunnot Arvioinnissa selvitetään suunnittelualueen ja sen lähiympäristön käyttöä ja merkitystä paikallisille asukkaille ja toimijoille sekä heidän kokemuksiaan tämänhetkisestä asumisviihtyvyydestä ja yhteisöllisyydestä. Arvioinnissa yhdistyvät kokemusperäisen, subjektiivisen tiedon analyysi sekä asiantuntija-arvio. Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa pyritään saamaan paikallisilta asukkailta ja muilta toimijoilta näkemyksiä siitä, mitä ovat hankkeen merkittävimmät elinoloihin ja elinkeinotoimintaan kohdistuvat vaikutukset. Asukkaiden ja muiden osallisten näkemyksiä tarkastellaan suhteessa muihin vaikutusten arvioinneista saataviin tuloksiin. Samalla arvioidaan vaikutusten merkittävyyttä sekä mahdollisuuksia lievittää ja ehkäistä haittavaikutuksia. Asukaskysely Osana tuulivoimahankkeen osallistumismenettelyä ja sosiaalisten vaikutusten arviointia toteutetaan asukaskysely Karhukankaan suunnittelualueen ympäristössä asuville keväällä 2015. Asukaskysely toteutetaan vain Karhukankaan tuulivoimahanketta koskien tai vaihtoehtoisesti yhteistyössä muiden alueelle suunnitteille olevien tuulivoimahankkeiden kanssa. Asukaskyselyn tavoitteena on paitsi kerätä nykytilatietoa suunnittelualueesta ja sen lähiympäristöstä arvioinnin tueksi myös lisätä kansalaisten ja muiden tahojen mahdollisuuksia osallistua ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn. Asukaskyselyn kautta saadun palautteen käy läpi sosiaalisten vaikutusten asiantuntija ja tietoa hyödynnetään vaikutusten arvioinnissa. Saatu palaute toimitetaan tiedoksi myös muille suunnittelijoille, vaikutusten arvioijille sekä hankkeesta vastaavalle. 8.17 Haitallisten vaikutusten vähentämiskeinot ja vaikutusten seuranta Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa esitetään konkreettisia toimenpiteitä, joilla haitallisia ympäristövaikutuksia voidaan vähentää. Nämä voivat koskea esim. tuulivoimaloiden sijoittelua, maakaapelien linjauksia, voimaloiden perustustekniikkaa, voimaloiden kokoa ja rakentamisajankohtaa. Arvioitujen vaikutusten ja niiden merkittävyyden perusteella arviointiselostukseen laaditaan suunnitelma hankkeen ympäristövaikutusten tarkkailemiseksi. Tarkkailun avulla voidaan havainnoida mm. sitä, kuinka hyvin nyt tehty ennakkoarviointi vastaa toteutuneita vaikutuksia. • arvioinnin aikana saatava palaute (yleisötilaisuudet, kirjeet, sähköpostit, puhelut) 55 8.18 Yhteisvaikutukset muiden tuulivoimahankkeiden kanssa Hankkeen yhteisvaikutukset lähiseudun toteutuneiden tai suunniteltujen tuulivoimaloiden kanssa otetaan huomioon laadullisena asiantuntija-arviointina, jossa materiaalina käytetään muita tuulivoimahankkeita koskevia selvityksiä ja arviointeja. Ensisijaisesti yhteisvaikutusten arviointi ulotetaan koskemaan Karhukankaan välittömässä läheisyydessä sijaitsevia Isonevan, Navettakankaan ja Vartinojan tuulivoimahankkeita, sekä vireillä olevia Kangastuulen ja Isoneva Ii:n tuulivoimahankkeita. Arvioinnin lähtökohtana on tarkastella, lisäävätkö lähimmät tuulivoimapuistohankkeet toistensa aiheuttamia vaikutuksia ja miten mahdollisia vaikutuksia voidaan lieventää. Lähtökohtana on myös tarkastella, mikä on Karhukankaan hankkeen osuus muodostuvista yhteisvaikutuksista. Yhteisvaikutusten arviointi ulotetaan: • maisemaan ja kulttuuriympäristöön, maisemaan kohdistuvia yhteisvaikutuksia havainnollistetaan havainnekuvin ja näkyvyysanalyysein • meluun, yhteisvaikutukset arvioidaan melumallinnuksiin perustuen • välkkeeseen, yhteisvaikutukset arvioidaan välkemallinnuksiin perustuen • Linnustoon, yhteisvaikutuksia arvioidaan muiden hankkeiden yhteydessä toteutettuihin julkisiin selvityksiin perustuen • Maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen, sekä kaavoitukseen 56 9.LÄHTEET Ahma ympäristö Oy, 2013. Mastokankaan tuulipuistohanke. Raahe Siikajoki. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma. Airix Ympäristö Oy, 2013. Siikajoen Vartinojan ja Isonevan tuulivoimapuistojen ympäristövaikutusten arviointiselostus. Airix Ympäristö, 2012. Siikajoen kuntasuunnitelma. Tulevaisuuden käsikirja. Siikajoki 2030. http://siikajoki.fi/ instancedata/prime_product_julkaisu/siikajoki/embeds/siikajokiwwwstructure/14033 SiikajoenKuntasuunnitelma2030. pdf Arvokkaat maisema-alueet, maisema-aluetyöryhmän mietintö II. Ympäristöministeriö 66/1992. Pohjois-Pohjanmaan liitto, 2011. Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan manneralueen tuulivoimaselvitys. Julkaisu B:66. Pöyry 2012. Raahen eteläiset Ympäristövaikutusten arviointiselostus. tuulipuistot. Ramboll Finland Oy, 2014: Karhunkankaan syysmuutonseuranta 2014. Raportin luonnosversio. Ramboll Finland Oy, 2014. Raahen eteläisten tuulivoimapuistojen osayleiskaavat. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. 4.8.2014. EU:n luontodirektiivi (892/43/ETY) Ramboll Finland Oy, 2014. Sarvankankaan tuulipuiston osayleiskaavan kaavaehdotus ja selostus. FCG 2014. Annankankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava. Annankankaan kaavaselostus ja kaavakartta. Ramboll Finland Oy, 2013. Maanahkiaisen merituulivoimapuiston osayleiskaava, kaavaselostus. FCG 2014. Nikkarinkaarron tuulivoimapuiston osayleiskaava. Kaavaselostus. Rassi, P., Hyvärinen , E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja 2010. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. Helsinki. 685 s. FCG 2014. Raahen itäisten tuulivoima-alueiden osayleiskaavat. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. 22.1.2014. FCG 2013. Raahen itäiset tuulivoimapuistot. Ympäristövaikutusten arviointiselostus. Huhtikuu 2013. Raunio A., Schulman, A. Kontula, T. (toim.) 2008. Suomen luontotyyppien uhanalaisuus. Osat 1 ja 2. Suomen ympäristö 8/2008. FCG 2011. Kopsan tuulivoimapuisto. Ympäristövaikutusten arviointiselostus. Seitap Oy 2013: Navettakankaan tuulivoimayleiskaava. Kaavaehdotuksen selostus. 80 s. ja kaavakartta. Geologian tutkimuskeskus. www.gtk.fi Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. ja Nironen, M. 2004. Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen ympäristö 742. Ympäristöministeriö. 113 s. Hölttä, H. 2013. Lintujen muuttoreitit ja pullonkaula-alueet Pohjois-Pohjanmaalla tuulivoimarakentamisen kannalta. Pohjois-Pohjanmaan liitto. Koskimies P. & Väisänen R.A. 1988: Linnustonseurannan havainnointiohjeet. Helsingin yliopiston eläinmuseo. 143 s. Koskimies P. 1994: Linnustonseuranta ympäristöhallinnon hankkeissa – Ohjeet alueelliseen seurantaan. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – sarja B18. Helsinki. 83 s. Metsäntutkimuslaitos 2013: Monilähteisen Valtakunnan Metsien Inventoinnin vuoden 2011 kartta-aineistot. http:// kartta.metla.fi/ Suomen geologinen kartta. Maaperäkartta 1:100 000. N:o 2012 Perniö. 1980. Suomen lepakkotieteellinen yhdistys ry:n suositus lepakkokartoituksista luontokartoittajille, tilaajille ja viranomaisille 2013. Suomen lepakkotieteellinen yhdistys Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi: kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Naturaarvioinnissa. Suomen ympäristökeskus. Ympäristöopas 109. 196 s. Mikroliitti, 2013. Revonlahden tuulipuiston muinaisjäännösinventointi. http://mikroliitti.pp.fi/1-julkisetraportit/ Siikajoki/Siikajoki%20Revonlahti%20tuulipuisto%20muinaisj%20inv%202013.pdf Tiehallinto 2007: Valtateiden 4 ja 8 riista-aitojen vaikutukset ja parannustoimenpiteet. Selvitys. Tiehallinto, Oulu. 55 s. Museoviraston kulttuuriympäristön rekisteriportaali: http:// kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009). Museovirasto 2009. Toivanen, T., Metsänen, T. & Lehtiniemi, T. 2014: Lintujen päämuuttoreitit Suomessa. BirdLife Suomi ry. 21 s. + liitteet. Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntakaavat ja –aineistot. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt. Museovirasto, rakennushistorianosasto, julkaisu 16, 1993. Pohjois-Pohjanmaan liitto, 2014. Pohjois-Pohjanmaan valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi. Ehdotus valtakunnallisesti arvokkaiksi maisemaalueiksi 2014. Ympäristötutkimus Yrjölä Oy 2012: Siikajoen Vartinojan ja Isonevan tuulipuistojen luontoselvitys 2012. Tutkimusraportti. 120 s. Pohjois-Pohjanmaan liitto, 2014. Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman 2014–2017 toimeenpanosuunnitelma 2015– 2016. http://www.pohjois-pohjanmaa.fi/file.php?fid=3131 Ympäristöhallinnon Oiva-ympäristö- ja paikkatietopalvelu. Rekisteripoiminta 29.1.2013 Internet-lähteet Pohjois-Pohjanmaan liitto, 2014. Pohjois-Pohjanmaa Nuorten maakunta, Maakuntasuunnitelma 2040, Maakuntaohjelma 2014–2017. Julkaisu A:56. http://www.pohjois-pohjanmaa. fi/file.php?fid=3108 www.siikajoki.fi Pohjois-Pohjanmaan liitto, 2012. Hyvinvointia energiasta, Pohjois-Pohjanmaan energiastrategia 2020. Julkaisu A:54. www.pohjois-pohjanmaa.fi/energiastrategia www.ymparisto.fi Pohjois-Pohjanmaan liitto, 2011. Pohjois-Pohjanmaan ilmastostrategia. http://www.pohjois-pohjanmaa.fi/file. php?fid=93 www.tuuliatlas.fi www.raahe.fi www.birdlife.fi www.rky.fi www.lepakko.fi http://riistaweb.riista.fi www.liikennevirasto.fi www.fingrid.fi 57 Hankkeesta vastaa: YVA-konsultti:
© Copyright 2024