10 torstaina 23. lokakuuta 2014 SIIKAJOKILAAKSO Siikajoenkylälle suunnitteilla kalanjalostushalli Mirko Kovalainen Nykyaikaiset käsittelytilat avaisivat siikajokiselle kalastuselinkeinolle uudenlaiset apajat. SIIKAJOKI/SIIKAJOENKYLÄ Siikajoen osakaskunta kaavailee Siikajoenkylälle uutta kalanjalostushallia, joka palvelisi kunnan kaikkien kolmen venesataman käyttäjiä. Siikajoen osakaskunnan sihteeri Matti Toppila kertoo, että suunnitelmat ovat vielä alkutekijöissään. Selkeä tarve hallille todettiin osakaskunnan viimeisimmässä kokouksessa. Suunnitteilla oleva halli tulisi paikallisten kalastajien käyttöön, eikä sillä olisi työllistävää vaikutusta. Ylläpitovastuussa olisivat pääasiallisesti kaikki hallia käyttävät. – Teemme nyt selvitystä tarpeelle ja käyttöasteelle. Tarkempia aikatauluja rakentamiselle ei ole vielä selvillä, Toppila kertoo. Toppilan mukaan hallin rakennuspaikka löytynee todennäköisimmin kylän keskustasta, sillä kaikki kolme merisatamaa ovat niin sanottuja purkusatamia. Tällaisiin satamiin rakennettaville halleille ei tällä hetkel- lä saa avustusta, joten hallin paikkaa on katseltu keskikylältä. Rakennusprojektia tuetaan EU-rahalla. – Rakennukseen saataisiin tällöin Ely-keskukselta 90 prosentin avustus. TOIVE nykyaikaisten tilojen järjestämiseen on leijunut Siikajoenkylällä jo hyvän aikaa. Sekä Tauvon, Merikylän että Varessäikän satamista merille suuntaavat kalastajat ovat kaikki kaivanneet yleisiä perkaustiloja ja paremmin toimivaa jäähuoltoa. Tällä hetkellä lähimmät kalankäsittelytilat löytyvät Raahesta ja Lumijoelta. Toppila kertoo, että alkusysäys Siikajoenkylän omasta kalajalostushallista lähti jäähilekoneen uusimisen tarpeesta. Jäähilekoneen lisäksi kylälle tarvittaisiin myös muita paikallista kalataloutta tukevia laitteita, joten toimivimmaksi ja paikallisten tarpeita parhaiten palvelevaksi vaihtoehdoksi on koettu kokonaisen kalanjalostushallin rakentaminen. SIIKAJOEN satamien yleisien perkaukseen ja kalankäsittelyyn tarkoitettujen tilojen puute tuli ilmi jo Nousevan Rannikkoseutu ry:n vuona 2010 tekemästä Perämeren satamien kehitystarveselvityksestä. Selvityksestä ilmeni, että Tauvosta löytyy erillinen koppi jääkoneelle ja jäälle ja satamassa on yksityisiä varastoja ja kylmiöitä. Varessäikän satamasta löytyy puolestaan vanha jääkone, joka on todettu teholtaan heikoksi. Kylän satamia käyttävät sekä ammattikalastajarekisterin eri luokkiin kuuluvat kalastajat että kotitarvekalastajat. Merestä nostettu kala etenee Siikajoen satamista paikan päällä tapahtumaan suoramyyntiin ja lähialueiden kauppoihin ja tukkuihin. SIIKAJOKISTEN kalastajien keskuudessa uusi kalanjalostushalli nähdään kalastuselinkeinon kehittämisen ehtona. Kalastukseen liittyvät pykälät ja säännöt ovat kiristyneet, ja olemattomat käsittelytilat vaikeuttavat elinkeinon harjoittamista ja sen kehittämistä. Tätä mieltä on myös vuoden päivät kalastuksesta elantonsa hankkinut karinkantalainen Jarkko Valtokari. – Kalahallihan olisi aivan ehdoton, jos tätä elinkeinoa aikoo harjoittaa. Olisi korkea aika päivittää tämä Siikajoen kalapuolikin 2000luvulle, Valtokari miettii. Hannu Tyybäkinojan Arska-troolarin kyydissä ympäri Suomen kalastava Valtokari on nähnyt työreissuillaan monenlaisia satamia, eikä oman kotikunta erotu joukosta edukseen. Käsittelytila, kylmähuone ja jäähilekone olisivat varmasti enemmän kuin tervetulleita tälle kylälle.” – Eipä täällä oikein ole hallia, missä kalaa perata ja käsitellä. Käsittelytila, kylmähuone ja jäähilekone olisivat varmasti enemmän kuin tervetulleita tälle kylälle. KALASTUS on Valtokarille työn lisäksi myös paljon muutakin. Se on elämää rytmittävä harrastus, jopa elämäntapa. Mies kokee oman kotikuntansa kalastuselinkeinon kehittämisen arvoiseksi asiaksi. Paikallisen kalastuselinkeinon eteenpäin viemisen esteenä ei suinkaan ole uskalluksen puute vaan kehityksen jalkoihin jäänyt toimintaympäristö. – Itselläni on tässä suunnitelmat, että lisään merkittävästi kalanpyyntiä täällä Siikajoella tulevina vuosina ja teen investointeja kalustoon, eikä se näillä nykyisillä tiloilla onnistu. Jos asiat alkavat hyvin rullaamaan, niin mahdollisesti olisi jopa työpaikkojakin tarjolla jossakin vaiheessa, nuori ammattikalastaja paljastaa. Siikajokiset kalastajat kaipaavat kalan perkaamiseen tarkoitettuja tiloja omalle kylälleen. ARKISTOKUVA: MIRKO KOVALAINEN Rantsilan liikuntahalli muuttui arki-illaksi pienpeleihin ja kehonhallintaan vinkkejä tarjonneeksi soveltavan liikunnan työpajaksi, jossa ohjaajina toimivat Virpiniemen liikuntaopistolta Sanna Virtanen-Laikari ja Katri Virtanen. KUVA: SARI JUNNONAHO Vamma tai liikuntarajoite ei ole este liikkumiselle Sari Junnonaho SIIKALATVA/RANTSILA Siikalatvan kunnan liikuntasihteeri Sanna Toppinen toivotti vieraat tervetulleeksi, kun Virpiniemen urheiluopistolta tarjottiin kunnalle maksutonta Soveltavan liikunnan työpajaa. Osanottajiakin ilmoittautui eri puolilta Siikalatvaa mukavasti niin, että samanaikaisesti Rantsilan liikuntahallilla oli koolla kattaus monen eri alan osaajia, joiden toimenkuvaan kuuluu työssään eri-ikäisten ja eri kuntoisten ihmisten aktivoiminen vaikkapa liikkuen. Urheiluopistolta vieraisille saapunut naisduo oli itse asiassa pitämässä vuorovaikutteista iltaa, jossa he toivat paikallisille soveltavan liikunnan ohjaamista helpottavia neuvoja ja vinkkejä, mutta samalla myös imivät itseensä palautetta ohjattaviensa kommenteista. Sanna Virtanen-Laikari vetää Virpiniemen urheiluopistolla Soveltavan liikunnan asiantuntijuus -Sovelias -hanketta. Hankkeen avulla pyritään kokoamaan soveltavan liikunnan osaaja- ja ammattilaisverkosto sekä eri toimintaympäristöjä yhteistyöhön. Koulutuspäällikkö Katri Virtanen kertoo, että Virpiniemen liikuntaopistosta on tarkoitus rakentaa Pohjois-Suomen soveltavan liikunnan koulutus- ja koordinointikeskus, jossa soveltavan liikunnan ohjaamistaitoja tarvitsevat voivat opiskella kymmenen opintopisteen koulutuksen. LIIKKUMISEN ei tarvitse olla pelkkää liikkumista, vaan liikuntaan voidaan yhdistää taide ja jopa luonto. Vieraiden tärkeimpänä viestinä oli kertoa, kuinka liikunnasta saadaan esteetöntä. Se on mahdollista, kun harjoituksia, pelejä ja leikkejä muokataan sellaisiksi, että kaikkien osallistuminen on mahdollista. Sanna Toppinen on koulutukseltaan erityisliikunnanohjaaja. Hän tunnusti pitävänsä enemmän soveltavasta liikunnasta mitä tiukasti sääntöihin takertuvista harjoitteista. Vaikkapa sählyä voi pelata ihan omilla säännöillä sen mukaan, mikä on osallistuvien kunto. Ohjaajan taidot punnitaan nimenomaan siinä kohti, kun niin sanotussa tavallisten tallaajien ryhmässä on henkilöitä, jotka eivät pysy porukan mukana. Silloin täytyy soveltaa liikkumista niin, että myös he pääsevät nauttimaan liikunnan riemusta. Rantsilan tukikeskuksessa mielenterveyshoitajana toimiva Marko Rita odotteli illan alkua sillä mielin, josko työpaja antaisi jotain uutta kipinää keskuksen liikunnallisiin hetkiin. Liikuntahallille tullessaan Rita ei tiennyt, mitä odottaa. Osanottajia ei suinkaan pantu seuraamaan kalvosulkeisia, vaan uutta opittiin itse tehden. – Aivan mukava koulutus oli. Tukikeskuksessa pyörii erilaisia liikuntaryhmiä, hyvin monenlaisia uusia asioita opittiin ryhmissä sovellettavaksi, pohti Marko Rita työpajaillan jälkeen.