1. No category

11.5.2015
UTAJÄRVEN KIRKONKYLÄN JA VAALAN KUNNAN RAJAN VÄLISESTÄ RANTAYLEISKAAVALUONNOKSESTA JÄTETYT LAUSUNNOT JA MIELIPITEET SEKÄ KAAVATOIMIKUNNAN TÄYDENTÄMÄT KAAVASUUNNITTELIJAN VASTINEET.
LAUSUNNOT
1. Vaalan kunta
Utajärven kunnanhallitus on laittanut Utajärven kirkonkylän ja Vaalan rajan välisen rantayleiskaavaluonnoksen nähtäville. Luonnos on nähtävillä 26.6 - 15.8.2014. Utajärven kunta
pyytää Vaalan kunnalta lausuntoa laaditusta luonnoksesta 18.8.2014 mennessä.
Kaavaluonnosaineisto on tutustuttavissa internetissä osoitteessa http:Ilwww. utajarvifi/sivu!fi!uutiset/?type=3&location=&jcf=3264&actjon=show one.
Lisätietoja antavat Utajärven kunnan tekninen johtaja Mirja Savolainen p. 050-3699176 ja
kaavoittava Mikko Korhonen Sweco Ympäristö Oy:sta p. 010-2414605. Annettava lausunto
pyydetään lähettämään sähköisesti
osoitteeseen kirjaamoutaiarvi.fi.
Laadittava kaava on normaali rantaosayleiskaava, kaava koskee viimeistä kaavoittamatonta
osaa Oulujokivarressa. Utajärven kunta pyytää Vaalan kunnan lausuntoa, koska kaava-alue
rajoittuu Vaalan kunnan rajaan.
Kunnanjohtaja:
Vaalan kunnalla ole huomautettavaa laaditusta osayleiskaavaluonnoksesta.
Päätös: Hyväksyttiin.
vastine
Lausunto ei aiheuta toimenpiteitä.
2. Pohjois-Pohjanmaan museo
Utajärven kunta on pyytänyt Pohjois-Pohjanmaan museon lausuntoa Kirkonkylä — Vaala välisen alueen rantaosayleiskaavan ja keskustaajaman osayleiskaavan osittaisen muutoksen
luonnoksesta (10.6.2014). Kaavan perusselvityksiksi on laadittu muun muassa kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden inventointi (Sweco Ympäristö Oy 5.6.2014) ja maisemaanalyysikartta (Airix Ympäristö Oy, 28.6.2013).
Rantaosayleiskaava-alueesta suuri osa sisältyy maakunnallisesti merkittävään Oulu jokivarsi
— Lähtevänoja maisema alueeseen ja alueella on myös useita maakunnallisesti merkittäviä
kulttuurihistoriallisia kohteita (Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet, PohjoisPohjanmaan liitto 1997 ja Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet,
osa 1. Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto, 1993). Kaava-alueella sijaitsee myös Utasen
voimalaitos asuinalueineen, joka on osa Oulujoen ja Sotkamon reitin voimalaitosten valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (www.rky.fi). Valtakunnallisesti ja
maakunnallisesti merkittävät kohteet ja alueet on osoitettu kaavassa asianmukaisesti lukuun
11.5.2015
ottamatta kaava-alueella, lähellä Lähtevänojan suuta sijaitsevaa entisen Sipolan myllyn pihapiiriä,jota ei ole osoitettu kohdemerkinnällä. RKY-merkintä on vaikeasti havaittavissa kaavakartalla, samoin kuin ma –merkintä joiltain osin.
Suunnittelualueella Oulujoen uoma on melko kapea ja asutus sijoittuu nauhamaisesti jokivarteen. Jokivarren asutus pihapiirejä ympäröivine viljelyksineen on säilynyt melko perinteisenä
ja pellot ovat edelleen pääosin viljelyksessä. Tämän vuoksi alueen maisemalliset arvot ovat
säilyneet voimalaitosrakentamisesta huolimatta. Kaavaa varten laadittu rakennetun kulttuuriympäristön inventointi on varsin yleispiirteinen ja niukka, eikä raportista ilmene inventoitujen kohteiden kokonaismäärää tai valintaperusteita. Raportissa on esitetty ainoastaan kaavakartalle merkityt valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti merkittävät kohteet. Paikallisesti merkittäviksi osoitettujen kohteiden arvottamisperusteita ei ole raportissa tuotu
esiin. Inventointiaineistossa ei ole huomioitu Utasen voimalaitosaluetta lukuun ottamatta jälleenrakennuskauden rakennuskantaa, vaikka kuntaan on tuolloin muodostettu uusia tiloja ja
asutettu evakkoja. Pohjois-Pohjanmaan museon näkemyksen mukaan esitetyn aineiston perusteella ei voi muodostaa kokonaiskuvaa alueen rakennetusta kulttuuriympäristöstä tai arvioida inventoinnin kattavuutta. Museo ei ole osallistunut kohteiden arvottamiseen.
Kaavassa osoitetut muutamat uudet rantarakentamispaikat on pystytty pääasiassa osoittamaan maiseman kannalta vähemmän avoimille paikoille. Kaavassa on osoitettu suurin osa
peltoalueesta MA -merkinnällä maisemallisesti merkittävinä ja avoimena säilytettävinä peltoalueina, mikä tukee hyvin alueen maisemallisten ja kulttuurihistoriallisten arvojen säilymistä.
Utoslahden alueelle niemekkeeseen on osoitettu maankäytön kehittämisalue. Kaavaselostuksessa esitellyssä alustavassa kaavarunkoluonnoksessa täydennysrakentaminen on osoitettu
keskelle yleiskaavaluonnoksessa maisemallisesti merkittäväksi peltoalueeksi osoitettua aluetta. Jokirannassa on myös kulttuurihistoriallisesti merkittäväksi osoitettu pihapiiri, joka tarvitsee ympärilleen avointa peltoaluetta. Museon näkemyksen mukaan jatkosuunnittelussa täydennysrakentamisen sijoittelu ja määrä tulee suunnitella paremmin maisemalliset seikat
huomioiden.
Pohjois-Pohjanmaalla on vireillä sekä maakunnallisesti merkittävien maisema alueiden että
rakennetun kulttuuriympäristön päivitysinventointi, joiden mahdolliset muutokset on syytä
huomioida viimeistään kaavan ehdotusvaiheessa. Esimerkiksi entisen Ahmaskosken ylittävä ja
Oulujoki osakeyhtiön rakennuttama riippusilta on huomioitu vireillä olevassa maakunnallisessa inventoinnissa (Pohjois-Pohjanmaan liitto).
vastine
Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden inventoinnissa on noudatettu aikaisempien
kaavanhankkeiden yhteydessä P-P museon kanssa sovittuja periaatteita. Osayleiskaavatyössä
kohteita on yleensä varsin paljon eikä täysin kattavaa inventointia voi tehdä. Selvitystä päivitetään kuitenkin koko ajan. Puuttuvat kohteet täydennetään prosessin aikana. Kohteiden arvotuksesta ja inventoinnin sisältötarpeista neuvotellaan museon kanssa erikseen.
Jälleenrakennuskauden kohteet on inventoitu hyödyntämällä rakennuslupatietoja. Yleisen
ohjeen mukaisesti jälleenrakennuskauden ajan kohteita luetteloihin on päässyt hyvin säilyneet kohteet ja aluekokonaisuudet. Tyypillisesti ko. kohteissa on tehty usein arvoa alentavia
muutoksia (lisäosat, julkisivumuutokset jne.)
11.5.2015
Kehittämisalueet ovat kohteita, joissa tulee laatia tarkempia suunnitelmia alueen maankäytöstä. Koska osayleiskaavan aikajänne on pitkä, ei ole täysin perusteltua laatia tätä hanketta
varten tarkempia tai sitovia suunnitelmia, koska hankkeiden käynnistyminen voi olla vuosien
päässä. Osayleiskaavassa on perusteltua antaa yleisiä ohjeita joita tilanteen mukaan sovelletaan. Arvokkaimmat ja herkimmät kohteet on kuitenkin syytä huomioida jo tässä kaavassa.
P-P liiton kulttuurihistoriallisten kohteiden hanke on tiedossa ja sen eteneminen yhtä aikaa
kaavan kanssa on tiedossa ja se huomioidaan.
3.
Pohjois-Pohjanmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ympäristö ja luonnonvarat vastuualue
Osayleiskaavan laadinnasta on pidetty viranomaisneuvottelut 29.5.2012 ja 11.4.2014. Viranomaisneuvottelut on otettu suurelta osin huomioon kaavaluonnoksessa. Osayleiskaava on
laadittu pääosin rantarakentamisen ohjaamiseksi. Kaavaselostuksessa tulee vielä selvittää
vapaan rantaviivan määrä yli 250 metrin yhtenäisissä osuuksissa nykytilanteessa ja kaavaluonnoksen mukaisessa tilanteessa.
Uusille loma-asuntoalueille (RA) on annettu kaavamääräys, jonka mukaan rakennuspaikan
kerrosala saa olla enintään 200 m2, josta loma-asunnon osuus enintään 160 m2. ELYkeskuksen mielestä tämä poikkeaa Pohjois-Pohjanmaan rantakaavoituksessa käytetystä mitoituksesta. Rakennusoikeuden enimmäismäärä loma-asumisen rantakaavoituksessa on
yleensä ollut 150 — 170 m2 rakennuspaikkaa kohden. ELY-keskuksen mielestä yleiskaavoituksen yleispiirteisyyden vuoksi kaavassa osoitettavan loma-asutuksen rakennusoikeuden
määrä ei saa olla liian suuri, jotta rakentaminen sopeutuisi ympäristöön. Mikäli rakennuspaikalla on tarvetta suurempaan rakentamisen määrään, kunta voi harkita sen tapauskohtaisesti poikkeamismenettelyllä. Yleisiä rantautumispaikkoja tai venevalkamia on kaavaluonnoksessa osoitettu vain muutama. Vaikka rakentamisen ulkopuolelle jääkin paljon rantaviivaa,
tulisi kaavassa osoittaa myös riittävästi yleiseen käyttöön tarkoitettuja rantautumispaikkoja.
Kaavatyön yhteydessä on sovittu tehtäväksi kahdelta alueelta meluselvitykset, joiden perusteella voidaan arvioida liikenteestä aiheutuvaa meluhaittaa. Laadittu melumallinnus ja sen
huomioon ottaminen tulee esittää kokonaisuudessaan kaavaselostuksessa tai liiteaineistossa. Kaavan yhteydessä on laadittu selvitykset mm. muinaisjäännöksistä ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaasta rakennetusta ympäristöstä. Pohjois-Pohjanmaan museo on antanut lausunnon 18.8.2014 rakennetun kulttuuriperinnön osalta. Lausunto tulee ottaa huomioon jatkosuunnittelussa. Muinaisjäännösten osalta tulee pyytää Museoviraston lausunto.
Alueelle laadittua luontoselvitystä voidaan pitää riittävänä. Se on myös otettu huomioon
kaavaluonnoksessa. Koulunsaaren itäpuolelle on osoitettu olemassa oleva ampumarata-alue
merkinnällä EA. Jatkosuunnittelussa tulee selvittää ampumaradan käyttö ja siitä aiheutuva
melu mahdollisen suojavyöhykkeen määrittelemiseksi.
Alueelle sijoittuu kaksi pohjavesialuetta, Isokangas ja Ahmaskoski. Näistä eteläisempää Ahmaskoskea ei ole osoitettu kaavassa. Isokankaan pohjavesialueen rajaus ei ole keväällä 2014
tehdyn tarkistuksen mukainen. Kaavaa tulee tarkistaa näiltä osin. Pohjavesialueita koskevassa yleismääräyksessä tulee viitata uuteen ympäristönsuojelulakiin (YSL 527/2014, 17g), joka
tulee voimaan 1.9.2014. Kaava-alueella sijaitsevan siirtoviemärin linjaus on syytä lisätä kaavaan.
Tulvariskien osalta puuttuu viranomaisneuvottelussa edellytetty selvitys. Patoturvallisuuden
huomioon ottamisesta tulee pyytää lausunto Kainuun ELY-keskukselta.
Ennen kaavaehdotuksen nähtäville asettamista tulee järjestää viranomaisneuvottelu.
11.5.2015
Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue
Liikennevastuualue on kaavaprosessin aiemmassa vaiheessa todennut, että kaavan liikenteelliset vaikutukset ovat vähäiset, koska uusia toimintoja, lähinnä pysyvää asumista, ei juurikaan ole suunnittelualueelle lisätty. Muutamia kevyen liikenteen yhteyksiä ja virkistysreitistöjä esitettiin lisättäväksi maanteille 837 ja 8300.
Kevyen liikenteen yhteydet ja moottorikeikka- ja ulkoilureitit on lisätty kaavaan. Moottorikelkkareittien risteämiskohdat valtatiellä 22 ja rautatiellä tulee vielä esittää alikulkuratkaisuina, koska tasoylitykset ko. väylillä eivät ole hyväksyttäviä.
Kaavamerkinnöissä rautatien symbolina on katkoviiva, mutta karttamerkintä on yhtenäisellä
viivalla. Maantiemerkinnöissä st/kk merkintä pitää korjata muotoon st/pk, seututie/pääkatu.
Uudet maanteihin osoitetut liittymät eivät vahvistu tällä kaavalla vaan niiden toteuttaminen
edellyttää paikallisen ELY —keskuksen liittymälupaa. Muutoinkin yleiskaavassa tulisi pyrkiä
liittymien vähentämiseen maantieverkolla järjestelemällä kulkuyhteyksiä rinnakkaisteitä
käyttäen samoihin pisteisiin.
vastine
Lomarakentamisen määrässä on noudatettu tasapuolisuusperiaatetta ottaen huomioon aikaisemmin hyväksytty ja lainvoiman saanut Sotkajärvi-Alakylä-rantaolyleiskaava. Maanomistajien tasapuolisen kohtelun takia rakentamisen määrä tulisi olla sama. Asiasta on neuvoteltu
ELY-keskuksen kanssa viranomaisneuvottelu ja rakennusoikeus muutetaan lomarakentamisen
osalta seuraavasti: kokonaisrakennusoikeus on 180 m², josta lomarakennuksen osuus 120 m²
Selvitys vapaan rantaviivan määrästä lisätään kaava-asiakirjoihin.
Pohjavesialueet on määritelty kaavakartalle julkisten aineistojen perusteella. Tiedot päivitetään.
Tulvariskistä ja patoturvallisuudesta on pyydetty lausunto Fortumilta.
Merkinnät korjataan.
4. UPM Metsä / Ahti Laakso kaavoituspäällikkö
Kartalla UPM:n maa-alue Utajärvellä. Mielellään näkisimme että rantaan tulee vieren APalueen laajennus ja eteläosaan mahdollisesti teollisuusaluetta.
vastine
Alue on osa maakäytön kehittämisaluetta, joten alueen käyttötarkoitus määritellään tarkemmin esim. asemakaavoitusvaiheessa.
5. Museovirasto
UTAJÄRVI, Keskustaajama-Vaala rantaosayleiskaava
Utajärven kunta on pyytänyt Museoviraston lausuntoa kirkonkylän ja Vaalan rajan välisen
rantayleiskaavan luonnoksesta (Utajärvi Kirkonkylä-Vaala osayleiskaava 2035), josta virasto
antaa lausuntonsa arkeologisen kulttuuriperinnön suojeluasiassa.
Kaava-alueelta on vanhastaan ollut tiedossa useita kiinteitä muinaisjäännöksiä sekä viitteitä
muista kohteista, jotka monessa tapauksessa ovat olleet irtolöydöiksi luokiteltuja. Kaavasel-
11.5.2015
vityksenä vuonna 2013 toteutettu inventointi on tuonut huomattavaa tarkennusta ja lisiä tähän jo varhaisemmalta kivikaudelta saakka asuttuun ja hyödynnettyyn Oulujokivarren osuuteen.
Inventoinnin jälkeen tiedossa olevat muinaisjäännökset arvioituine laajuuksineen on otettu
hyvin huomioon rantaosayleiskaavan luonnoksessa 1:10 000. Kaavaselostuksessa on varsin
kattava alueen historiallisen kehityksen luonnehdinta, ja kulttuuriperintö nähdään voimavarana.
Uusia rakennuspaikkoja ei havaittu osoitetun kaavan sm-kaavamerkinnöille (ks. kuitenkin jäljempänä). Muutamat muinaisjäännöskohteet ovat olemassa olevilla rakennuspaikoilla, joiden muutosrakentaminen edellyttää kaavamääräyksen mukaista lausuntomenettelyä.
Venesatamien/venevalkamien (lv) osalta Museovirasto esittää seuraavaa suunnittelumääräystä: ”Venesatamien/venevalkamien osalta kaava voi tulla koskemaan ennestään tuntemattomia vedenalaisia muinaisjäännöksiä, mikäli niiden rakentamiseen liittyy vesistön pohjan
muuttamista kuten ruoppaamista, muuta kaivamista, peittämistä tai laiturirakentamista. Vesistöjen pohjaa muuttavien hankkeiden alueella tulee tehdä arkeologinen vedenalaisinventointi.”
Lisäksi Museovirasto ottaa esille seuraavia tarkennus- ja lisäystarpeita.
Kaavainventointiin 2013 sisältyvä Utosjoen poikki kulkeva kivipato (Utoslahti, muinaisjäännösrekisterin tunnus 1000024041) on päivityksen jälkeen muinaisjäännösrekisterissä kiinteänä muinaisjäännöksenä. Säännöstelyn aiheuttama vedennousu tällä alueella ei ole ollut merkittävää ja jäännöksen tiedetään olleen edelleen säilyneenä 1980-luvulla. Oulujoessa sijainnut kivipato (Niemelä lapinpato, 1000024018) on jäänyt Utasen patoaltaalla noin 10 m syvyyteen, mutta myös sen ainakin osittainen säilyminen on mahdollista. Molemmat kohteet
ovat vedenalaiskohteina kiinteitä muinaisjäännöksiä ja tarpeen myös osoittaa kaavassa.
Niemelän kivipadon kohdalla joen itärannalla sijaitseva kivikautinen asuinpaikka, Niemelä
(tunnus 1000024023), on ollut tiedossa ja osin myös tutkittu voimalarakentamisen aikoihin
vuonna 1954 ja -55. Senaikaiseen alueen yleiskarttaan perustuen Museovirasto arvioi, että
tarkemmin tutkimaton löytöalue ulottuu etelässä inventointiraportissa esitettyä rajausta likimain 100 m etelämmäs, (nykyisen) tilanrajan 889-403-3-124 eteläpuolelle ja siten kaavaluonnoksessa osoitetulle uudelle loma-asuntoalueelle ja edelleen sen eteläpuoleisentilalle
3:80 saakka. Muinaisjäännösalueen rajaus on tarpeen laajentaa tämän mukaisesti. Lähtökohtaisesti myös alueelle osoitettu uusi lomarakennusalue (RA) on syytä poistaa. Joka tapauksessa maankäytön muutos alueella edellyttää museoviranomaisen lausuntoa arkeologista
tarkastusta ja sen tuloksen perusteella mahdollisesti tarkempaa tutkimusta. Kaavaluonnoksesta puuttuu kivikautinen asuinpaikkakohde Pyhtilä (tunnus 1000017145), joka muinaisjäännösrekisterissä on osoitettu pelkästään pistemäisenä, mutta joka sijoittuu tilakeskuksen
ja sitä ympäröivien peltojen kohdille. Vuoden 2013 inventointi ei havaintoolosuhteiden hankaluudesta johtuen tuonut lisävalaistusta muinaisjäännökseen. Yksi uusi lomarakennusalue
(RA) on osoitettu muinaisjäännöstä osoittavasta kohdasta runsaat 50 m kaakkoon.
Kaavasta puuttuva kohde on myös vuonna 2013 paikannettu kivikautinen asuinpaikka Ahmaskoski itä 2 (1000024000) laajemman kuoppakohteen (Ahmaskoski itä, 1000020330) välittömässä läheisyydessä. Museovirasto esittää Keisarintien osoittamista kaavassa myös muinaismuistolain (295/63) nojalla rauhoitettuna kiinteänä muinaisjäännöksenä, vanhana kulkureittinä/tienä, siltä osin, kuin se on käytöstä poistunut tai ei ole nykyaikaisessa liikennekäytössä, siten lähinnä säilyneiden metsäosuuksiensa osalta.
Historiallisen ajan kohde Hiltula 2 (1000024140, inventoinnin mukainen muu kulttuuriperintökohde) esitetään osoitettavaksi kaavassa merkinnällä AP/s, jonka määräys olisi ”Historial-
11.5.2015
linen talonpaikka. Aluetta koskevista maankäyttösuunnitelmista on pyydettävä Museoviraston lausunto.”
Vuoden 2013 arkeologisessa kaavainventoinnissa löydetyt uudet kiinteät muinaisjäännöskohteet on sittemmin liitetty valtakunnalliseen muinaisjäännösrekisteriin, jonka id-tunnukset on
tarpeen täydentää kaavamerkintöihin ja -selostukseen:
1. Hiltula1 = Hiltula 1000024011
2. Yli-Hiltula 1000024055
3. Hiltula2 1000024140, muu kulttuuriperintökohde inventoinnin arvion mukaisesti
4. Honkala 889010011
5. Honkala2 1000024012
6. Honkalansaari 889010010
7. Niemi 889010049
8. Lahdenkangas 1000020332
9. Lahdenkangas2 1000024006
10. Lahdenkangas3 1000024008
11. Utanen2 1000019411
12. Utanen3 1000020331
13. Saviharju 1000019565
14. Utanen 889010030
15. Kettulankangas 889010142
16. Seikansuonoja1 1000024028
17. Alasuvannon leirikeskus 889010086
18. Niemelä2 = Niemelä 1000024023
19. Kotikaarto 1000024015
20. Vanha Sipola1, Vanha Sipola2, Vanha Sipola3 1000024046
21. Hautakangas 1000024010
22. Hövelönniemi 1000024013
23. Ahmaskoski, itä 1000020330
24. Vellikorva 1000024048
25. Vähäojantie 1000024053
26. Välioja 1000024054
27. Vehkaoja 1000024047
28. Piilolantörmä1, Piilolantörmä2 1000024024
29. Poikkpuoliskankaat = Poikkipuoliskankaantie 1000024026
30. Rötönniemi 1000024027
31. Oilinginoja 1000020333
32. Suvela 1000024031
33. Seikansuonoja2 1000024029
11.5.2015
34. Mustikkakangas1 1000023674
35. Mustikkakangas2 1000023675
36. Orikangas1 1000023676
37. Orikangas2 1000023677
38. Pitkäniemenkangas 1000024025
sekä kaavasta puuttuvat kohteet:
Ahmaskoski itä 2 1000024000
Niemelä lapinpato,1000024018
Pyhtilä, 1000017145
Utoslahti, 1000024041
Keisarintie, ei toistaiseksi muinaisjäännösrekisteritunnusta Utajärven osalta Rakennetun kulttuuriympäristön ja maiseman osalta lausunnonantajana on Pohjois-Pohjanmaan museo.
vastine
Kaava-asiakirjoihin lisätään puuttuvat kohteet.
Alueelle on tehty kattava arkeologinen inventointi Museoviraston arkeologisten kenttäpalveluiden toimesta 2013 ja tässä inventoinnissa on rajattu uudet ja vanhat muinaismuistokohteet. Niemelä (tunnus 1000024023) on rajattu kartalle tämän selvityksen mukaisesti. Uudet
rakennuspaikat on merkitty kartalle (tai poistettu) tähän selvitykseen luottaen. Uusi rakennuspaikka oli selvittäjien tiedossa, joten alkuperäisen inventointitehtävän määrittelyn mukaan se on selvityksessä tarkistettu. Uutta rakennuspaikkaa tilalla 3:124 ei poisteta. Rakennuspaikan rajausta voidaan tarkistaa.
Ns. keisarintie on osoitettu karttaan suojeltavana kohteena, jossa sen ominaispiirteisiin liittyy
erityisesti tien linjaus ja profiili. Tie on ollut käytössä satoja vuosia ja on nyt lähinnä metsäautotienä tai osa olevaa tieverkkoa. Asiasta on keskusteltu museoviranomaisten kanssa ja tietä
ei merkitä muinaismuistoksi. Uusi merkintä on: ”Historiallinen tie. Tien linjaus ja suhde ympäristöön on säilytettävä. Suuremmista tien muutoshankkeista on neuvoteltava museoviranomaisen kanssa.”
6. Kainuun Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Osayleiskaava on laadittu pääosin rantarakentamisen ohjaamiseksi.
Kainuun ELY-keskus toimii suunnitellulla kaava-alueella patoturvallisuusviranomaisena. Lausunto käsittelee patorakenteiden ja pato-onnettomuustilanteiden huomioimista kaavaesityksessä. Utasen ja Ala-Utoksen padot ovat patoturvallisuuslain 11 §:n mukaisesti luokkaan 2
luokiteltuja patoja, jotka onnettomuuden sattuessa saattavat aiheuttaa vaaraa terveydelle
taikka vähäistä suurempaa vaaraa ympäristölle tai omaisuudelle. Patoturvallisuuslain mukaisen luokituksen riittävyyttä tulee arvioida mm. padon alapuolisen rakentamisen ja kaavoituksen seurauksena. 1-luokkaan kuuluvat padot, jotka onnettomuuden sattuessa aiheuttavat
vaaran ihmishengelle ja terveydelle taikka huomattavan vaaran ympäristölle tai omaisuudelle. 1-luokan padolle tulee laatia 1 2:n mukaiset asiakirjat (vahingonvaaraselvitys ja turvallisuussuunnitelma). Vahingonvaaraselvitys on tehtävä myös muusta kuin 1-luokan padosta,
jos tämä on tarpeen padon luokittelua tai luokan muuttamistarpeen arviointia varten. Varsinaista vahingonvaaratarkastelua ei Utasen ja Ala-Utoksen voimalaitosten padoille ole laadit-
11.5.2015
tu. Kaavassa padoille on esitetty padon suoja-alue, jolla on noudatettava voimalaitosyhtiön
antamia patoturvallisuus ohjeita.
Kaavaluonnoksen perusteella näyttää siltä, ettei kaava lisää rantarakentamispaikkoja patojen vahingonvaara-alueella. Sekä Utasen että Ala-Utoksen voimalaitosten patojen murtuessa
tulva-aalto kohdistuu voimalaitosten alakanavaan. Utajärven yläraja HW on NN+ 77,0 m kanavan molemmin puolin ja kanavassa NN +71 ‚Om.
Kaavaluonnoksessa on esitetty, että patovallin päällä kulkeva yhteys kohti Utasen voimalaitosta on helposti hyödynnettävissä ja että reitin arvoa lisäisi, jos puustoa harvennettaisiin vesistönäkymien avaamiseksi. Suunnittelu padon hyödyntämisestä virkistyskäyttöön tulee tehdä yhteistyössä padon omistajan kanssa, patoturvallisuusnäkökohdat huomioiden. Patoturvallisuusmielessä puuston harventaminen padolta on kannatettavaa, sillä patoturvallisuusasetuksen 4 §:n mukaan padolla ei saa olla kasvillisuutta, joka aiheuttaa vaaraa padon rakenteelle tai haittaa padon kunnossapidolle tai tarkkailulle.
vastine
Kaavaselostukseen lisätään maininta yhteistyöstä voimalaitosyhtiön kanssa maisemanhoitotoimenpiteitä suoritettaessa.
MIELIPITEET
1. Leinonen Eila ja Seppo, Koivuranta 81:3
Tilalla on ollut rakennuslupa edellisellä omistajalla – kerkesi tehdä ennen kuolemaa varaston,
mökkiä ei ehtinyt tehdä. Eila ja Seppo Leinonen ovat ostaneet tilan 2002. Tähän tulee saada
vapaa-ajan asuntoa varten rakennuspaikan.
vastine
Emätilaselvityksen mukaan tilalla on lomarakennus. Alue merkitään olevaksi RA:ksi.
11.5.2015
2. Hepola Ilpo 3:42
Maanomistajana tilan Kokko-oja (R:no 3:42) kohdalta huomautan tilaa halkovan Kokonojan
luonnonarvoja käsittävän vyöhykkeen rajauksesta. Olisiko syytä noudattaa yhtäpitävää aluerajausta Metsäkeskuksen kanssa. Kyseinen ojan varsi on rajattu suojeltavaksi sopimuksella
maanomistajan ja Metsäkeskuksen välillä.
vastine
Rajausta voidaan tarkastella Metsäkeskuksen rajauksen kanssa ja tehdä tarvittavat muutokset. Osayleiskaavan rajaus on kuitenkin varsin yleispiirteinen.
3. Hartikka Seppo ja Raija 34:41
Tähän Peltohartikka tilaan 34:41 toivotaan voivan saada kaavoituksessa kahden vapaa-ajan
asunnon (kahden kesämökin) rakennusoikeus. Kantatila on tunnettu alun perin Romppainen
–nimellä.
Peltohartikan tilan rakennusoikeutta on käytetty aikaisemmin Katajaranta-tilalle sijaitsevaan
taloon (Katajaranta 34:52, om. Hannu Hartikka). Mikäli Peltohartikka tilalla ei ole riittävästi
rakennusoikeutta kantatilan suhteen jäljellä, pyydetään tarkistamaan mahdollisuutta siirtää
rakennusoikeutta muilta mitoituksessa olevilta rakennuspaikoilta. Tai mikäli jossain muussa
ranta-alueen kohdassa on vapaata rakennusoikeutta, tai muita mitoituksessa olevia rakennuspaikkoja, niin pyydetään siirtämään rakennusoikeutta sieltä Peltohartikka tilan kohtaan.
Rakennusoikeutta kaavoitettaessa Peltohartikka tilan osalta, pyydetään ottamaan huomioon
myös se että rantaviiva jokiuoman suhteen on kokonaan Koulusaaren peittämä. Peltohartikka tilan kohdalla rakentaminen ei kohdistu suoranaisesti joen rantaviivalle. Koulusaari säilyttää vapaan jokimaiseman joen käyttäjille, vaikka Peltohartikka tilalle rakennettaisiinkin.
11.5.2015
Kaavoituksessa Peltohartikka tilan rakennuspaikaksi tarkoittamani kohdat on merkitty MA –
merkinnällä. Utajärven kunnanvirastolla esillä olevasta kaavaluonnoksessa vain koulusaaren
kohta on merkitty maisemallisesti merkittäväksi kohteeksi, ei tuo peltojen kohta. Joten MA –
merkinnän siitä voinee poistaa.
Tilan Peltohartikka 34:41 osalta koen että oikeudenmukaisuutta ja suhteellisuutta noudattaen em. tilalle tulisi kaavoittaa toivomukseni mukaiset rakennuspaikat. Koen että minullakin
tulisi olla yhtenevästi oikeus saada kaavoituksessa rakennusoikeutta tilalleni. Kokonaisuutena kaavoitettavaa aluetta katsottaessa on vapaata rantaviivaa jo olemassa useassa kohdassa, johon ei koskaan tulla rakentamaan esim. juuri leveämmät Fortum Power and Heat Oy:n
omistuksessa olevat tilat tms. tilat.
Pyydän ystävällisesti huomioimaan kommenttini kaavoituksen luonnoksen jatkotyöstämisessä.
vastine
Emätilaselvityksen mukaan rakennusoikeus on jo käytetty. Tilalla on jo yksi pysyvän asunnon
rakennuspaikka. Alueella olevat pellot ovat maiseman kannalta tärkeitä, joten MA-merkintä
säilytetään.
4. Kurttila Maria 86:7
Onko rantavyöhykkeen määritelmä oikein? Onko oikein, että vanhat asuinrakennukset kuuluvat siihen? Vanhat maatilat eivät ole mitään perinteistä rantarakentamista, eikä niitä kuulu
luokitella sellaisiksi. Miksi rantavyöhyke on piirretty mielivaltaisesti (vaihtelevasti) välittämättä ollenkaan jo olemassa olevista rakennuspaikoista? Vaikka ministeriön ohjeissa ei olekaan
tarkkaa metrimäärää mainittu rantavyöhykkeen leveydestä, näin suuri vaihtelevaisuus ei kuitenkaan ole oikeudenmukaista. Miten kohdellaan rantavyöhykkeellä olevia rakennuspaikkoja? Saatikka sen ulkopuolella olevia?
Kaavaselostuksessa sanotaan, että rakentamisen mitoitukseksi on Utasen voimalaitoksen
alapuolella valittu 12 rakennuspaikkaa muunnettua rantaviivakilometriä kohden (vyöhyke 1)
ja yläpuolelle ja yläpuolelle 7,5 rakennuspaikka muunnettua rantaviivakilometriä kohden
(vyöhyke 2). Se, että vyöhyke 1 on “tiiviimmin rakennettu enemmän lähempänä taajatyyppistä rakennetta oleva alue” ja vyöhyke 2 “maaseutukylämäinen alue” ei riitä perusteluksi, ra-
11.5.2015
kentamispaine rannoille on samanlainen riippumatta siitä, kummalla puolella voimalaitosta
ollaan. Mistä tällainen maanomistajien eriarvoinen kohtelu johtuu? Yleiskaavassa mitoitus
on laitettava samanlaiseksi koko alueella, asemaakaava on eri asia.
Tätä osayleiskaavaa laadittaessa ei ole otettu huomioon kaikkia jo olemassa olevia rantasaunoja ja kesämökkejä. Miksi? Miten niiden säilyminen mahdollistetaan ja mikä on niiden
rakennusoikeus? Ovatko kaikki selvitykset näin puutteellisia?
Miksi maatiloilla olevat omakotitalot on merkitty AM-merkinnällä? Ne eivät todellakaan ole
samaa pihapiiriä. Eikö niissä pitäisi käyttää AP-merkintää? Eikö asioista pitäisi ottaa enemmän selvää? Lisäksi vaadin, että seuraavat asiat huomioidaan:
1) Minun tilalla, vain minun talo on AM-aluetta, El NAAPURIN TALO! Siis Wähäoja (889—403-86-7) on AM-aluetta, Rinne (889—403-86-7-1) pitää merkitä
AP:ksi. Lisäksi minun talon
tontti pitää merkitä vähintään 1 ha:n suuruiseksi.
2) Saunalle ja kesäasunnolle on merkittävä rakennusoikeus rantaan.
3) Talo ei ole rantarakentamista eli se ei kuulu rantavyöhykkeeseen. Tarkoittaa
siis sitä, että rantaan pitää saada yksi rakennuspaikka.
4) Jo aikaisemmin esittämäni rakennuspaikat ja toiveet on huomioitava.
vastine
Rantavyöhykkeen rakennuspaikoiksi lasketaan kaikki asumiseen tarkoitetut rakennuspaikat
(pystyvät asunnot ja lomarakennukset) Rantavyöhykkeen vaihtelussa on otettu huomioon
rannan muodot ja rakennusten sijoitus. Usein tie tai se, että rakennuspaikka sijaitsee ”toisessa rivissä” muuttaa rantavyöhykkeen rajaa. Tässä osayleiskaavassa määritellään suorat rakennusluvan mahdollisuudet vain rantavyöhykkeen rakennuspaikoille, muut ovat suunnittelutarveharkinnan piirissä. Lopullisen tulkinnan tekee rakennusvalvonta.
Alueet on määritelty eri mitoituskertoimille olevan tiiveyden ja yhdyskuntarakenteen kannalta. Mitoitusluku 12 osa-alueella 2 olisi yhdyskunta rakenteen ja maiseman kannalta kestämätön. Osa-alueella 1 suurempi luku ei ole olevan suuremman tiheyden takia juurikaan lisännyt
11.5.2015
rakennuspaikkojen määrää, vaan mahdollistanut maanomistajien tasapuolisen kohtelun ko.
alueella. Yleisissä periaatteissa vyöhykkeen 2 mitoitusluku 7.5:kin on varsin korkea.
Kaavassa on huomioitu kaikki kartoista löytyvät rakennuspaikat. Erilliset saunat on yleensä
laskettu kuuluvaksi siihen liittyvään asuinrakennukseen. Kartoilla saattaa olla myös rakennuksia joiden käyttötarkoitus ei ole tiedossa. Täydentävää tietoa on saatu myös rakennusvalvonnasta ja sitä täydennetään koko ajan.
Maatilat on merkitty kartalle kunnan tietojen perusteella. Rajauksia voidaan tarkistaa, jos
niissä on puutteita.
1) Rajausta voidaan tarkistaa.
2) Saunan rakentaminen liittyy olevaan rakennuspaikkaan eikä sille tarvitse
merkitä erillistä rakennusoikeutta.
3) Olevat rakennukset sijaitsevat näkyvällä paikalla jokirannassa ja ovat rantavyöhykkeellä. Olevat rakennukset ”varaavat” jo koko rannan (ovat keskellä tilaa) Tilalle mahtuu yksi uusi rakennuspaikka.
4) Emätilaselvityksen perusteella tilalle merkitään yksi uusi RA-paikka.
5. Pirttikoski Pekka 4:60
Pirttikosken perikunta omistaa yleiskaavaluonnosalueella Ala-Miettula RN :0 4:60-nimisen tilan. Tilalle on kaavaluonnoksessa osoitettu pysyvän asunnon rakentamispaikka kaavamerkinnällä AP. Tilalla sijaitsee vanha 1920-luvulla rakennettu päärakennus ja pihapiiri. Tilalle on
tarkoitus rakentaa uusi asuinrakennus samaan pihapiiriin ja kaavassa sille tulisi varata rakentamisaluetta nykyisestä pihapiiristä valtatie 22:n suuntaan liitekartalla osoitetun mukaisesti.
vastine
Rakennusalueen rajaa voidaan tarkistaa suuremmaksi. Vanha rakennus käydään inventoimassa tarvittaessa.
11.5.2015
6. Pennanen Irja, muistutus liittyy tiloihin Alasuvanto (34 : 43) ja Pikkukuusela (34 :42).
Ostimme (Pennanen ja Jämsä) Utajärven kunnalta Alasuvannon koulukiinteistön 10.11.1994.
Ennen ostotarjouksen jättämistä tiedustelin silloiselta Utajärven kunnan rakennustarkastajalta Onni Mäkiseltä onko kyseiselle tilalle mahdollista saada muita rakennuslupia koulurakennuksen lisäksi. Hän sanoi, että yhden rakennusluvan voi luvata ilman kaavoitusta.
Kaupan yhteydessä koulun tontti (2,4 ha) jaettiin kahteen osaan Alasuvanto (1,9 ha, jolla on
koulurakennus) ja Pikkukuusela (0,9 ha). Haimme poikkeuslupaa rakentamiseen tilalle Pikkukuusela vuonna 1997. Ympäristökeskus myönsi luvan (19.6.1997) lomarakennukselle 80 m2 +
20 m2. (Liite 1.) Utajärven kunnan rakennustarkastaja Simo Pöllänen myönsi rakennusluvan
vapaa-ajan rakennukselle 3.2.1999. Taloudellisista syistä (miehen työn muuttuminen osaaikaiseksi, opiskelu ja pian valmistumisen jälkeen seurannut kuolema) emme kuitenkaan
aloittaneet rakentamista.
Kun kuulimme tulevasta kaavoituksesta olimme iloisia, että nyt asia selkeytyy ja saamme
mahdollisesti useammankin rakennusluvan. Kaavoituksen merkitystä oli korostanut kunnan
rakennustarkastaja ja ympäristökeskuksen tarkastaja.
Mielestäni on täysin väärin ja epäoikeudenmukaista, jos emme saa kaavoituksessa yhtään
rakennuspaikkaa tiloillemme. Ensisijainen toive on tilalle Pikkukuusela. Tavallinen kuntalainen voi kysyä neuvoa viranhaltijoilta ja luottaa heidän asiantuntemukseensa. Tunnen tulleeni
todella petetyksi, jos asia etenee kaavoittajan suunnittelemalla tavalla.
Kaavoituksen yhteydessä on selvitetty myös alueen historiallisesti tärkeät kohteet, jotka
mahdollisesti aiheuttavat esteen rakentamiselle. Museoviraston intendentin Kaarlo Katiskosken mukaan tonteillamme ei ole tällaisia kohteita. ( Liite 2. )
Alasuvannon koulukiinteistölle on haettu käyttötarkoituksen muutos vapaa-ajan asunnoksi,
jonka kunnanhallitus on myöntänyt. Lukuisten ja rahallisestikin arvokkaiden kunnostustöiden
jälkeen kyseinen rakennus on sopimaton asumiskäyttöön jo kunnan omistuskaudella tapahtuneiden vesivaurioiden (katon vuodot) ja siitä aiheutuneiden homeongelmien vuoksi.
Edellä oleviin asioihin vedoten pyydän kaavoittajaa myöntämää tilallemme Pikkukuusela jo
aikaisemmin annetun, mutta olosuhteiden pakosta käyttämättä jääneen rakennusluvan.
11.5.2015
vastine
Aikaisemmin haettu rakennuslupa voidaan merkitä kaavaan. Rakennuspaikan sijoittamista tilalle 34:42 tulee kuitenkin harkita ja muinaismuistotilanne selvittää. Myös rakennuspaikan sijoittamista näkyvälle paikalle ja virkistysympäristön kannalta viihtyisään/erityiseen paikkaan
ei ole suotavaa, joten tila 34:41 on parempi.
Käyttötarkoitus voidaan muuttaa.
7. Hartikka Heli 34:50
Tähän Ranta-Rajalan tilaan 34:50 toivotaan voivan saada kaavoituksessa vapaa-ajan asunnon (kesämökin) rakennusoikeus.
Ranta-Rajalan tilan rakennusoikeutta on käytetty vain tuossa vieressä sijaitsevan ruskealla
nuolella karttaan merkittyyn Hartikka tilaan Hanna ja Marko Itälahden kiinteistöön. Muuta
em. kantatilan suhteen ei ole rakennettu.
Mikäli Ranta-Rajalan tilalla ei ole kuitenkaan riittävästi rakennusoikeutta kantatilan suhteen
jäljellä, pyydetään tarkistamaan mahdollisuutta siirtää rakennusoikeutta muualta rantaviivalta. Esim. mikäli jossain muussa ranta-alueen kohdassa on vapaata rakennusoikeutta, niin
pyydetään siirtämään rakennusoikeutta sieltä Ranta-Rajalan kohtaan.
Historiallisesti katsottuna Hartikka- tila on sukuni tila, jonka alkuperäinen kiinteistö on sijainnut juuri omistamani Ranta-Rajalan kohdalla. Utasen voimalaitoksen ja veden nousemisen
myötä tuo talo jäi aikoinaan veden alle. Vanhempieni toiveena on ollut taata jokaiselle meille
sisarukselle mahdollisuus rakentaa oma koti tuohon Oulujokivarteen, omaan sielun ja suvun
maisemaan. Siskoni Hanna Itälahden omistama kiinteistö on tuossa Hartikka-tilan kohdalla.
Rakennusoikeutta kaavoitettaessa Ranta-Rajalan kohdalla, pyydetään ottamaan huomioon
myös se että rantaviiva on kokonaan Fortum Power and Heat Oy:n omistuksessa (tila 889403-34-16 Hartikan-Ranta) ja näin ollen Ranta-Rajalan kohdalla rakentaminen ei kohdistu
rantaviivalle. Hartikan-Ranta tilan leveys rannasta poispäin on n. 31 metriä (katso kartta 2).
Kaavoitus voidaan tehdä myös keskemmälle Ranta-Rajalan tilaa eli rakennusten ei tarvitse
11.5.2015
olla sijoitettuna rannan puolimmaiselle rajalle tai mahdollisimman lähelle rantaviivaa. Hartikan-Ranta tilalla oleva puusto ja em. tilan leveys säilyttää vapaan jokimaiseman joen käyttäjille, vaikka Ranta-Rajalan tilalle rakennettaisiin. Rantaviivaa siinä on noin 120 metriä rannan suuntaisesti.
Ranta-Rajala 34:50:n osalta koen että oikeudenmukaisuutta ja suhteellisuutta noudattaen
em. tilalle tulisi kaavoittaa toivomukseni mukaisesti kesämökin rakennuspaikka. Kokonaisuutena katsottuna on joen varrella useita paikkoja joissa on useita rakennuksia erittäin pienellekin alueelle annettu rakentaa, ja em. kohtaan on tulossa kaavaesityksessä edelleen lisää
rakennuspaikkoja. Tällöin rantaviivan pituutta ei perusteena voida käsittääkseni yhdenmukaisuuden periaatetta noudatettaessa käyttää tässäkään minun tilani suhteessa. Tilani pinta-ala on noin kaksi hehtaaria eli rakentamiselle on sen puolesta hyvin tilaa.
Myös joen vastarannalla on useita rakennuksia, hyvinkin tiheästi ja sinne on edelleen merkitty kaavaluonnoksessa lisää rakennuspaikkoja. Koen että minullakin tulisi olla yhtenevästi oikeus saada kaavoituksessa rakennusoikeutta tilalleni. Kokonaisuutena kaavoitettavaa aluetta katsottaessa on vapaata rantaviivaa jo olemassa useassa kohdassa, johon ei koskaan tulla
rakentamaan esim. juuri leveämmät Fortum Power and Heat Oy:n omistuksessa olevat tilat
tms. tilat.
Pyydän ystävällisesti huomioimaan kommenttini kaavoituksen luonnoksen jatkotyöstämisessä.
vastine
Rakennusoikeus rantavyöhykkeellä ratkaistaan maanomistuksen osalta emätilaselvityksellä,
jossa huomioidaan aikaisemmin saadut rakennuspaikat. Samaa periaatetta käytetään kaikkien tilojen osalta. Ko. tilan osalta emätila on ”syönyt” rakennusoikeuden. Rakennusoikeutta
voidaan siirtää, mutta periaatteessa vain saman emätilan alueella. Kaavahankkeeseen ei
kuulu neuvottelut maanomistajien kesken oikeuksien mahdollisista siirroista.
Kaava-alueella on olevia rakennuspaikkoja, jotka on rakennettu aikana jolloin rantojen rakentamiseen oli eri periaatteet ja rakentamistakin oli vähemmän.
11.5.2015
Fortum Power and Heat Oy:n omistamat ranta-alueet on laskettu taustan tilalle ”rantaviivaksi”, kun rannan syvyys on alle 50 m. Yhtiö tekee maanomistajien kanssa tarvittaessa erilliset
sopimukset rannan käytöstä.
8. Hartikka Hannu 34:52
Tilan kantatilana ollut vieressä sijaitseva Peltohartikka 34:41. Kantatila on tunnettu alunperin
Romppainen –nimellä. (Peltohartikka 34:41, om. Seppo ja Raija Hartikka. Seppo p. 0505444905.) Peltohartikan tilan rakennusoikeutta on käytetty aikaisemmin Katajaranta-tilalle
sijaitsevaan taloon.
Tähän Katajaranta tilaan 34:52 toivotaan voivan saada kaavoituksessa yhden vapaa-ajan
asunnon (kesämökin) rakennusoikeus.
Mikäli Katajaranta tilalla ei ole riittävästi rakennusoikeutta kantatilan suhteen jäljellä, pyydetään tarkistamaan mahdollisuutta siirtää rakennusoikeutta muualta jokiuoman kohdalta
esim. mikäli jossain muussa ranta-alueen kohdassa on vapaata rakennusoikeutta.
Rakennusoikeutta kaavoitettaessa Katajaranta tilan osalta, pyydetään ottamaan huomioon
myös se että rantaviiva jokiuoman suhteen on kokonaan Koulusaaren peittämä. Katajaranta
tilan kohdalla rakentaminen ei kohdistu suoranaisesti joen rantaviivalle. Koulusaari säilyttää
vapaan jokimaiseman joen käyttäjille, vaikka Katajaranta tilalle rakennettaisiinkin.
Kaavoituksessa Katajaranta tilan rakennuspaikaksi tarkoittamani kohta on merkitty MA –
merkinnällä. Utajärven kunnanvirastolla esillä olevasta kaavaluonnoksessa vain koulusaaren
kohta on merkitty maisemallisesti merkittäväksi kohteeksi, ei tuo peltojen kohta. Joten MA –
merkinnän siitä voinee poistaa.
Tilan Katajaranta 34:52 koen että oikeudenmukaisuutta ja suhteellisuutta noudattaen em. tilalle tulisi kaavoittaa toivomukseni mukaisesti kesämökin rakennuspaikka. Koen että minullakin tulisi olla yhtenevästi oikeus saada kaavoituksessa rakennusoikeutta tilalleni. Kokonaisuutena kaavoitettavaa aluetta katsottaessa on vapaata rantaviivaa jo olemassa useassa
kohdassa, johon ei koskaan tulla rakentamaan esim. juuri leveämmät Fortum Power and
Heat Oy:n omistuksessa olevat tilat tms. tilat.
Pyydän ystävällisesti huomioimaan kommenttini kaavoituksen luonnoksen jatkotyöstämisessä.
11.5.2015
vastine
Emätilaselvityksen mukaan rakennusoikeus on jo käytetty. Tilalla on jo yksi loma-asunnon rakennuspaikka.
9. Itkonen Anu ja Jouni 15:18
Pyydämme tulla huomioonotetuksi Utajärven kirkonkylän ja Vaalan rajan rantayleiskaavaluonnoksen valmistelussa.
Tilamme nimi: Pikkupuhakka, huomioonotettavien alueiden rekisterinumerot ovat 15:18 ja
15:18/1. Liitteenä olevaan karttapohjaan olemme merkinneet kyseiset alueet. Alueet sijaitsevat Oulujoen molemmin puolin.
11.5.2015
vastine
Tilan rakennusoikeus on jo käytetty. Uutta rakentamista ei osoiteta.
10. Oilinki-Pulkkinen Mervi 30:11
Kirjoitan ottaakseni kantaa Utajärven kirkonkylän ja Vaalan rajan väliseen rantayleiskaavaluonnokseen.
Aikaisemmasta hakemuksestani huolimatta omistamalleni tilalle Yläsormula 889-403-30-11
(Sormulantie 5, 91600 Utajärvi) ei ole myönnetty vapaa-ajan rakennuspaikkaa.
Viitaten sähköpostikeskusteluun Mikko Korhosen kanssa 2.7.2014, eväyksen perusteluina oli,
että tilan kohdalla on vähän vapaata rantaa uutta rakennuspaikkaa varten ja että tilan rakennukset ulottuvat leveyssuunnassa koko tilan alueelle.
Tila Yläsormula on maanmittauslaitokselta vahvistamien tietojen mukaan rekisteröity
04.05.1950, eikä tilasta ole koskaan lohkaistu mitään, eikä myöskään rantaan ole aiemmin
rakennettu mitään.
Tilan rakennukset eivät ulotu leveyssuunnassa koko tilan alueelle, kuten karttakuva antaa
ensin ymmärtää, vaan reunoille jää tilaa. Rakennuksilta on rantaan n. 150 m. (karttakuva 1)
Verraten naapuritiloihin Heikkilä 889-403-15-16, joka on maanmittauslaitokselta vahvistamien tietojen mukaan lohkaistu tilasta Puhakka 889-403-15-7 vuonna 1979 ja rekisteröity
22.02.1996.
Tilasta Heikkilä on lohkaistu aiemmin Kesäranta 889-403-15-10 vuonna 1979 ja Väinölä 889403-15-12 vuonna 1991. Tilan Heikkilä omistaa veljeni Tero Oilinki.
Verraten esim. tilaan Puhakka, joka sijaitsee jopa lähempänä rantaviivaa kuin tila Yläsormula, on tilalle Puhakka myönnetty kaikkiaan kolme vapaa-ajan rakennuspaikkaa.
Käsittääkseni kaikilla tilanomistajilla tulisi olla samat oikeudet ja oikeus tasapuoliseen käsittelyyn. (karttakuva 2)
Lisäksi tontille Heikkilä on rakennettu mökki ja sauna, joka on perinnönjaossa sovittu jäävän
sisarellemme Minna Oilingille, ja on tarkoitus lohkaista omaksi tontiksi. Koska tällä tontilla sijaitsevat rakennukset ovat Heikkilän puolella, on tarkoitus lohkaista hieman Yläsormulan
puolelta, jotta ei tarvitse parkkeerata autoa toisen mailla. Tälle Sormulasta lohkaistavalle
alueelle EI ole tarkoitus rakentaa mitään, koska rakennukset ovat jo olemassa Heikkilän puolella. Minnalle erotettava alue merkitty sinisellä ja jo olemassa olevan mökin ja saunan paikka merkitty ruksilla. (karttakuva 3)
Pyytäisin ystävällisesti, että ottaisitte uudelleen hakemukseni huomioon edellä mainittujen
seikkojen ansiosta. Haen tilalle Yläsormula vapaa-ajan ja rantasaunan rakennuspaikkaa.
Haettu rakennuspaikka merkitty karttaan ympyrällä. (karttakuva 4)
11.5.2015
vastine
Tila Ylisormula on emätilaselvityksessä ns. emätila eli siitä ei ole 15.10.1969 jälkeen lohkottu
tiloja. Selvityksen perusteella rantaviiva riittäisi juuri ja juuri rakentamiseen. Tilan rakennukset ulottuvat kuitenkin lähes koko tilan leveydelle. Jos tilasta lohkaistaisiin uusi tila, tulisi se
olevien rakennusten eteen. Rantasaunan saa rakentaa olevan tilan yhteyteen (ks. kaavamerkinnät)
11. Polvi Juha 86:5
Uudessa kaavaluonnoksessa on laitettu tila 889-403-86-5 Vellikorva, loma-asunto alueeksi,
vaikka kyseinen kiinteistö on vakituisessa asuin käytössä ollut alusta asti (myös rakennuslupa
vuonna 1986).
Myös kiinteä muinaisjäännös/muinaisjäännösalue 24. Vellikorva on virheellinen kun kyseinen
11nimi on kiinteistöni nimi ja kartan osoittamalla alueella ei ole kuin viljeltyä peltoa.
Toivoisin teidän korjaavan virheenne lopulliseen kaavaan.
11.5.2015
vastine
Tilan käyttötarkoitus voidaan muuttaa pysyvän asunnon paikaksi.
Muinaismuisto nimetään yleensä tilojen joilla ne sijaitsevat mukaan. Museovirasto on tehnyt
inventoinnin ja muinaismuisto voi olla alueella vaikka siinä olisi pelto. Kaavoittaja ei voi
muuttaa muinaismuistojen sijaintia tai niiden olemassaoloa.
Ote muinaismuistoinventointiraporista:
”Kivikautinen asuinpaikka löytyi vuoden 2013 inventoinnissa. Asuinpaikka sijaitsee Oulujoen itärannalla,Keski‐Niskan Kurttilassa, Kurttilan lomamökkien eteläpuolella olevalla pellolla. Paikalla on muinoin ollut pieni lahti, jonka kolmella reunalla on ollut asuinpaikkakeskittymiä. Pohjoisimmat löydöt
ovat lähellä Kurttilan lomamökkejä (löytöpaikka A), eteläisimmät näistä 70 m etelään, ”lahden” eli
peltonotkelman eteläpuolella,lähellä mökkitietä (löytöpaikka B). Näiden välissä, suuntautuen länteen, 70 m löytöpaikasta B koilliseen on vielä löytöalue C. Alue on hiekkapeltoa, joka oli inventointiajankohtana kynnetty, mutta kuiva. Löytöpaikalla A pellossa näkyi myös kynnön pinnalle nostamaa
hiili‐ ja likamaata.”
12. Itkonen Anu, Ketola Katriina, Hahtonen Maarit (29:71)
Pyydämme tulla huomioonotetuksi Utajärven kirkonkylän ja Vaalan rajan välisen rantaosayleiskaavan kaavaluonnoksen valmistelussa.
Kyseinen määräala on lohkottu Hahtoaho-nimisestä tilasta RN:o 29:22.
Liitteenä karttapohja johon merkitty kyseinen määräala punaisella.
11.5.2015
vastine
Jos tilalla on asunto (loma tai pysyvä), niin se voidaan merkitä kaavaan olevaksi rakennuspaikaksi.
13. Haapala Karii 42:26, 42:21
Omistamillani maa-alueilla on menossa rantakaavoitus Oulujokivarressa.
Haluaisin seuraavia muutoksia ko. rantakaavaan:
1. Rakennuspaikka Kullervo 889-403-42-26 on esitetty tämänhetkisessä kaavaluonnoksessa
loma-asuntoalueeksi RA. Kyseisen alueen esitän muutettavaksi pientalovaltaiseksi alueeksi
AP.
2. Maa-alueella Villa tettas 889-403-42-21 haluaisin vapaa-ajan asunnon rakennuspaikan
alueen Utajärven puoleiseen päähän.
vastine
1. Rakennuspaikan merkintää pysyväksi harkitaan.
2. Oleva rakennuspaikka voidaan muuttaa RA:ksi. Uutta rakennuspaikkaa ei merkitä.
11.5.2015
14. Korhonen Merja 17:53
Muutosesitys rantaosayleiskaava Iuonnokseen Toivola —nimisen tilan osaIta (Alasuvannontie
27, 91600 Utajärvi, 889-403-17-53).
Kaava luonnokseen esitetään seuraavia muutoksia:
1. Ensisijaisesti rakennuspaikka liitteen mukaiselle paikalle nro 1. (Kiinteistöjen läheisyydessä
oleva peltoalue, joka rajautuu jokeen)
2. Toissijaisesti rakennuspaikka liitteen mukaiselle paikalle nro 2. (Kiinteistöstä selkeästi tielle
päin niin lähelle jokialueen notkoa kuin mahdollista.
vastine
Tilan emätila- ja rantaviivaselvityksen mukainen rakennusoikeus on käytetty.
15. Kurttila Esa 5:65
Rantavyöhyke on rajattu kaavaluonnoksessa sattumanvaraisesti. Vanhojen rakennuspaikkojen ja maatilojen kaikki rakennukset on laitettu rantavyöhykkeelle, vaikka ne ei ole rantarakentamista. Rantavyöhykkeen rajauksella pystytään estämään uusien rakennuspaikkojen
myöntäminen.
Rantavyöhykkeelle rakentaminen tulkitaan rantarakentamiseksi ja samalla käytetyksi rantarakennusoikeudeksi, vaikka maatilat ovat syntyneet ihan eri syistä kuin tavanomainen rantarakentaminen.
Maatilojen merkinnöissä on kirjavuutta, pellot vuokraviljelyssä eikä karjataloutta, osalla
merkintä AP ja osalla MA. Millä perusteella jako on tehty? Vanhoja maatiloja on osoitettu
AP-merkinnällä, eikä määräyksen mukainen rakennusoikeus riitä edes rakennettuihin rakennuksiin.
Tällä tavoin estetään uudisrakentaminen ja nykyisten rakennusten korjaaminen ko. rakennus-paikoilla.
11.5.2015
Utajärven kirkonkylän ja Utasen - Vaalan kunnan rajan välisellä alueella rakennussuhdelukujenero on liian suuri. Rantarakentamisen paine on pienempi kirkonkylän alueella kuin Utasen
voimalaitoksen yläpuolisella alueella.
Kantatilaselvityksen mukaan kiinteistölläni 889-403-5-65 POIKOLA on rantaviivaa 123.6 m
(muunnettuna 80.1 m). Kuitenkaan kiinteistölle ei ole osoitettu yhtään rantarakennuspaikka.
Yleisen käytännön mukaan kaikille kantatiloille, joilla on rantaa, osoitetaan vähintään 1 rantarakennuspaikka. Nyt ei ole tehty näin, miksi? Kuitenkin naapurikiinteistölle on samanlaisiin
olosuhteisiin osoitettu ranta rakennuspaikka, tämäkö on maanomistajien tasapuolista kohtelua?
Valtatie 22 rakentamisen yhteydessä osa tilani rannasta jäi tien alle ja taakse. Tien taakse
jäänyt osa pakkolunastettiin myöhemmin naapurille (yhteensä noin 70m).
Kiinteistölle 889-403-5-66 YLITALO on osoitettu rantarakennuspaikka, jolle kulkuyhteys on
osoitettu kiinteistöni kautta. Tämä kulkuyhteys on poistettava ja ko. rakennuspaikalle on
osoitettava sen kiinteistön kautta, jolle rakennuspaikkakin on osoitettu (889-403-5-66 YLITALO). Miksi em. rakennuspaikka on osoitettu tilarajani vierestä, vaikka rantaa on noin 500 m
vapaana Vaalaan päin.
Osayleiskaavaa laadittaessa ei ole otettu huomioon kaikkia ranta-alueella jo olevia rantasaunoja ja kesäasuntoja. Kuitenkin oikeusvaikutteisessa osayleiskaavassa pitäisi osoittaa
kaikki oleva rantarakentaminen ja samalla mahdollistaa niiden säilyminen. Ko. rakennuksille
tulee osoittaa rakennuspaikka ja —oikeus.
Mielestäni vakituisessa asumiskäytössä olevaa asuinrakennusta ei pitäisi balsamoida jollakin
kulttuurihistoriallisella leimalla ilman omistajan suostumusta.
Kaava-alueella on jäänyt huomioimatta kulttuurihistoriallisesti arvokkaita, kunnostettuja ja
ei vakituisessa asumiskäytössä olevia asuinrakennuksia ja rakennuskokonaisuuksia.
vastine
Rantavyöhyke on määritelty yleisten periaatteiden ja olevan rakenteen perusteella. Esim.
rantavyöhyke saattaa pysähtyä tiehen tai ns. ”toisen rivin rakentaminen” jää rantavyöhykkeen ulkopuolelle. Kaikki rakennukset huomioidaan käyttötarkoituksesta tai iästä huolimatta.
11.5.2015
Peltojen osalta ei oteta kantaa tarkempaan maatalouskäyttöön vaan ne ovat joko ”tavallista”
peltoa tai maisemamallisesti arvokasta peltoa.
Rakennusoikeus kaavassa on määritelty lähinnä uusille rakennuksille ja rakennuspaikolle ja
kerrosalamäärät on osoitettu vain asuinrakentamiseen, joten muu rakentaminen on rakennusvalvonnan harkinnassa.
Mitoitusluvut ovat aluekohtaisia eivätkä vaikuta toisiinsa. Osa-alueen 1 mitoitusluku ei vaikuta osa-alueen 2 rakentamisen määrään.
Tilalla on jo rakentamisesta eikä rantaviivan mitoituksen mukainen pituus riitä uusiin rakennuspaikkoihin.
Yleinen käytäntö ei ole, että jokaiselle kantatilalle merkitään yksi rakennuspaikka huomioimatta jo käytettyä oikeutta. Rakennuspaikat osoitetaan pääsääntöisesti emätilaselvityksen ja
tilakohtaisen oikeuden perusteella. Määräystekstejä voidaan täsmentää, jotta ne huomioisivat paremmin olevat rakennukset.
Kulkuyhteydet ovat pääosin ohjeellisia ja niiden sijaintia voidaan tarkistaa.
Kaavaan on merkitty kaikki ne olevat rakennuspaikat joista on tieto. Kartta päivittyy kuitenkin edelleen mm. rakennusvalvonnan tietojen mukaan.
Kaavassa käytetyt kulttuurihistoriallistenkohteiden suojelumerkinnät eivät ole kohtuuttomia.
Kulttuurihistoriallinen selvitys täydentyy.
16. Heiskari Tuula ja Veikko Tilan/tontin rekisterinumero: 20:36
Esitämme uudelleen, että omistamallemme maalle, palautelomakkeella 29.8.2013 kerrotuilla
perusteilla, sekä tässä esitetyillä lisäselvityksillä saisimme yhden uuden rakennuspaikan tulevassa osayleiskaavassa. Rakennuspaikka on esitetty 29.8.2013 palautteen karttaliitteessä.
Kaavaluonnoksessa on lähinaapurimme merkitty maatilaksi, jonka ympärille on huomioitu
“suojavyöhyke”. Naapurissa ei ole ollut kymmeniin vuosiin muita eläimiä kuin koira (joskus
kaksi) ja muutama kissa. Heidän toimeentulonsa lienee kauppapuutarha, joka sekään ei näytä kovin kiireiseltä. Ainakaan heidän elinkeinonsa ei edellytä maatiloille tarkoitetun suojavyöhykkeen varaamista.
Myllymäen tilamme on kooltaan 144,8 ha, josta metsätalouden maa yhteensä 141,9 ha.
Talousmetsää on n. 72 ha. Metsänhoito antaa kovasti työtä ja harrastusta, jonka vuoksi
olemmekin harkinneet luopumista Limingan omakotitalostamme ja siirtymisestä asumaan tilallemme kauniiseen jokimaisemaan. Nykyinen lomapaikkamme ei täytä ympärivuotisen
asumisen edellytyksiä, eikä sitä kohtuudella sellaiseksi saa. Mikäli saisimme uuden rakennuspaikan, vaikkakin vapaa-ajan asunnoksi merkityn, rakentaisimme sen siten, että se muutostöittä voitaisiin ottaa heti tai myöhemmin rakennusvalvonta viranomaisten suostumuksella
ympärivuotiseen asumiskäyttöön. Pysyvän asumisen merkintä kaavassahan antaisi siihen tietysti välittömän mahdollisuuden.
Meillä on kaksi aikuista lasta, jotka asuvat Oulussa ja Kempeleessä. He voisivat perheineen
jatkossa sopia molempien rakennuspaikkojen käytöstä. Myös mahdollisena vakituisena asuntona, huomioiden Oulun läheisyys, sekä mahdollinen etätyö, joka sekin yleistynee entisestään
tulevaisuudessa.
11.5.2015
vastine
Rakennuspaikan muuttamista pysyvän asunnon rakennuspaikaksi voidaan harkita. Uutta rakennuspaikkaa ei merkitä.
17. Lennart Nygrenin perikunta: Leena Nygren, Marja Tutti, Tuomo Nygren, Liisa Nygren, Antti Nygren 5:66
Ylitalo 88940300050066
Omistamme perikuntana Ylitalon tilan (R:No 5:66) ja toiveemme oli, että kukin perikunnan
jäsen saisi sukutilalta vapaa-ajanviettopaikan lapsuutensa maisemiin.
Uuden osayleiskaavan 2035 luonnoksen mukaan Ylitalolle on merkitty vain yksi uusi lomaasunto, mutta senkin kohdalla kartasta puuttuu merkintä RA (loma-asuntojen alue). Herää
epäilys, että lopullisessa kaavassa tämä ainoakin loma-asunto on poistettu.
Kartan mukaan kuitenkin eräille muille Keskiniskan alueen maanomistajille on myönnetty
useita rakennuspaikkoja vierekkäin.
Alun pitäen olemme ajatelleet, että rakennukset tulisivat ylös törmän reunalle, joten ne eivät
näkyisi joelle eivätkä siten rikkoisi jokimaisemaa. Törmässä on rannan koko matkalla tiheä
metsä, jota ei voi törmän jyrkkyyden vuoksi kaataa, koska metsän kaatamisesta seuraisi törmän vyöryminen. Peltoaukeaman laitaan tulevat rakennukset näkyisivät tielle vain kapeasta
sektorista, sillä Ylitalon pihametsä ja naapureiden rakennukset estävät näkyvyyden. Myös
pellon metsittäminen on varteenotettava vaihtoehto, jolloin maisemallista estettä lomaasuntojen rakentamiselle ei ole.
Edellisen perusteella katsomme, että maisemallisia seikkoja ei voi käyttää esteenä rakennuspaikkojen myöntämiselle. Sen vuoksi vaadimme edelleen kaavoitettavaksi viisi loma-asunnon
rakennuspaikkaa. Tuntuu kohtuuttomalta, että joutuisimme ostamaan loma-asuntopaikat
muualta, vaikka omistamme runsaasti maata.
11.5.2015
vastine
Emätila- ja rantaviivaselvityksen perusteella ko. tilalla on oikeus yhteen uuteen rakennuspaikkaan. Ko. paikan sijaintia voidaan vielä harkita. RA-kirjainmerkinnän puuttuminen on
kaavatekninen virhe eikä se tarkoita, että uusi rakennuspaikka olisi poistettu. Alueen aluemerkintäviivat on kuitenkin kartalla.
18. Kurttila Aulis 3:94
Mielipiteeni on: en ole tyytyväinen.
Syy on hakemuksessani olleiden tonttien rakennusoikeuden hylkäämisestä p.o. kaavaluonnoksessa.
1. tontti nro 889-403-0003-0094-M Heinilahti on hankittu kaupalla y. 1983, määräalan ostajina Jorma Henrik Kurttila ja Heimo Aulis Kurttila, myyjänä silloinen Kajaani Oy. Myyjän edustaja, maanmittausinsinööritaustainen henkilö suunnitteli maastossa rajat määräalalle. Hänen ammattitaidollaan tehtiin myös tonttijakosuunnitelma ja hän piti selviönä, että rakentamisoikeudet myönnetään k.o. tonteille. Asia hoitui virallisin menettelyin rekisteröintiin asti
y. 1985.
Maanmittauslaitoksen karttaotteessa 342305C4, 342308A2 näkyvä tontti nro 3.94 on se
tontti, jonka rakennusoikeudesta tulee kaavassa olla myöntävä kannanotto. Mielestäni tämäntasoisen tontin rakentamisoikeutta ei yksityiseltä omistajailta voitane evätä esim. jokamiehenoikeuksia soveltavana vapaana rantana, tai muun vastaavan syyn perusteella.
Ympäristötekijät:

Tontti sijaitsee Kurtinlammen etelänpuoleisella törmällä, jossa jokitörmän päälle rakennettujen vapaa-ajan asuntojen “rintamasuunta” on lähinnä pohjoiseen laajan
Kurtinlammen yli, jossa vastaranta on n. 1 km:n etäisyydellä. lammen keskileveys on
n. 350 m. Eli tilaa on ja rantaviivaa riittävästi. Tontin ja Kempeleen seurakunnan leirikeskuksen välisellä rajalla on yli 3 m korkea maavalli äänieristyksenä, joten häiriöitä
ei voine tulla puolin eikä toisin.
11.5.2015


Tonteille on rakennettu tiet v.1985. Tontlien nro 3:93 ja 3:94 yhteinen tie päättyy
tonttien väliselle rajapyykille, poiketen virheellisestä karttamerkinnästä, ks. ¡lite 1.
K.o. tontille on siis tie jo olemassa.
Tontille on myös jo sähkö ja vesijohto vieressä.
Verotus:




K.o. tonttia on verotettu rakennus-, ei metsämaana, ks. Iiite 2: kopiot kiinteistöveropäätöksestä v:lta 2014. 2. tila on nro 889-403-0027-0005 Tarkkila. Tällä paikalla on
asuttu hyvin kauan. Lohkotilaksi Tarkkila 27 4a on muodostettu v.1931 emätilasta
Vähäoja 27 4b. Ks. liite 3.
Lohkotila on ollut torppa, myöhemmin lähinnä vapaa-ajan harrastusten, kalastus/eränkäynti tukikohtana.
Tilalla on rakennuksia, joista ainakin savusauna on käyttökelpoinen.
Tilalle on olemassa hyvä tie, sähkö- ja kunnan vesijohto ovat vieressä.
Esitän, että tilalle myönnetään kaavassa oikeus rakentaa omakotitalo/vapaa-ajan asunto.
Rakennuspaikka voi olla nykyistä rakennuspaikkaa etäämmällä joesta/lähempänä maantietä.
Mielipiteeni on edellä kerrotun perusteella, että tonteille hyväksytään rakentamisoikeus p.o.
rantaosayleiskaavassa.
vastine
Emätila- ja rantaviivaselvityksen mukaan ko. tilan rantaviiva ei riitä käytettyjen perusteiden
mukaan rakennuspaikan merkitsemiseen.
19. Kurttila Aulis 3:94
Moro,
Olisin vielä tarkistanut, että ne kommentit, joita annettiin auditoriotilaisuudessa Utajärvellä
suullisesti, on otettu huomioon suunnitelmassa.
11.5.2015
Tilalle Hahtoaho Utajärven Järvikylässä ehdotin rakennuspaikkaa heti Ahotien ja Järvikyläntien risteykseen Kiinteistötunnus: 889-407-29-52
Onkokohan tuo merkitty tulevaan kaavaan?
kiitos!
Anita Markkola
palvelusihteeri
Utajärven kunta
p.050 4441184
vastine
Suoria rakennuslupapaikkoja ei merkitä rantavyöhykkeen ulkopuolelle. Pellon rajausta voidaan tarkistaa. Tieyhteys uudelle rakennuspaikalle on merkitty lännestä.
20. Herva 30:24 (paikan päällä esitetty toive 20.4.2015)
Toive saada rakennuspaikka pitkän tilan itäpäähän pois rantavyöhykkeeltä.