Hankesuunnitelma
VV Hankesuunnitelma Kuntoutuksen uudisrakennus Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä Sari Mehtälä / Rauni Väliranta 5.6.2015 Sivu |1 Yhteenveto 2 1. Hankkeen tausta ja perustelut 2 2. Toiminnan kuvaus ja yhteydet 4 2.1 Toiminnan järjestäminen 4 2.2. Kuntoutuksen palvelut ja kohderyhmät 5 2.3 Henkilöstöresurssit 5 2.4 Muut toimijat 5 3. Tilatarpeet ja –tavoitteet, huonetilaohjelma 3.1 Huonetilaohjelma ja kooste laajuuksista 4. 6 6 3.1.1 Asukastilat 6 Rakennuspaikka 8 4.1. Alueen rajaus, tontti 8 4.2 Kaavoitustilanne ja rakennusoikeus 8 4.3. Liikenne ja paikoitus 8 4.4 Rakennuspaikan maaperä ja perustamisolosuhteet 8 4.5 Tekniset liittymät 8 5. Kiinteistön omistajan toiminnalliset tavoitteet 8 6. Hankkeen tekniset tavoitteet 9 6.1. Yleistä 9 6.2 Turvallisuus 9 6.3 Muut tilakohtaiset erityisvaatimukset 9 6.4 Tekniset järjestelmät (sähköistys, ilmanvaihto, jäähdytys, lämmitys) 9 7. Muuntojoustavuustavoitteet 9 8. Esteettömyys 10 9. Hankkeen koettavuustavoitteet 10 10. Hankkeen ympäristötavoitteet 10 11. Kustannusarvio ja hankkeen toteuttamisaikataulu 10 11.1 Rakennuskustannusennuste 10 11.2 Muut investointikustannukset 11 11.3 Käyttö- ja ylläpitokustannukset 11 11.4 Kustannusten jakaminen 12 11.5 Muut kustannukset 12 11.6 Toteuttamisaikataulu 12 LIITE 1 13 LIITE 2 17 Liite 3: kuvaus suunnitteluratkaisusta 21 Havainnekuvat 23 Sivu |2 Yhteenveto Tämä hankesuunnitelma on laadittu yhteenvetona aikaisemmin tehdystä alustavasta hankesuunnitelmasta sekä tarvekartoituksesta. Lisäksi hankesuunnitelmaa on tarkennettu. Kuntoutusyksikkö – hankkeen tavoitteena on: Vastata jäsenkuntien tarpeeseen tarjoamalla kuntoutuspalveluita autistisille lapsille ja nuorille, liikuntaesteisille ja monivammaisille lapsille, nuorille ja aikuisille sekä mielenterveysongelmaisille ja /tai haastavasti käyttäytyville nuorille ja aikuisille. o yksilölliset palvelujen tarpeiden arviointiin ja moniammatilliseen erityisosaamiseen perustuvat tutkimus- ja kuntoutusjaksot, autismikuntoutus/ kurssit sekö mielenterveyden ja kriisitilanteisiin liittyvät kuntoutus ja tukipalvelut. Luoda uudenlainen toimintamalli kuntoutukselle Kehittää perhekuntoutusta osaksi kuntoutuspalveluita. Perhekuntoutusmallissa perhe on tiiviis osa kuntoutusta. Sen tavoitteena on tukea perhettä siten, että vanhemmat oppivat ja saavat tukea lapsen hoitoon ja ohjaukseen kotona. Eriyttää lasten ja nuorten toiminta aikuisten toiminnasta Toteuttaa ns. uudenpolven kuntoutusyksikkö vastaten tämän päivän laatusuosituksiin tilojen ja toiminnan suhteen huomioiden turvalliset ja terveelliset toimintatilat kaikille. Perustiedot: Laajuus n. 1200m2 sisältäen kuntoutukseen käytettävät tilat; asiakastilat ja siihen tarvittavat toiminnalliset tilat (oleskelu, ruokailu, toiminta, askartelu). Muut toiminnalliset tilat; toimintatilat, riittävät kuntoutus- ja tutkimustilat, terapiatilat. Lisäksi tarvitaan henkilöstön käyttöön sosiaalitilat ja työskentelytilat. Sijainti Kolpeneen palvelukeskuksen alueella, Myllärintie 35. Uudisrakennus sijoittuu nykyisen hallintolan parkkialueelle. Tavoitteena n. 2700 suoritetta Toiminnan runkona moniammatillinen toiminta Ylläpidon kustannuksista vastaa kuntayhtymä 1. Hankkeen tausta ja perustelut Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymän perustehtävänä on kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain mukaisesti vastata alueen kehitysvammaisten ihmisten palveluista ja niihin liittyvästä erityisosaamisesta siltä osin kuin kunnat eivät niistä voi vastata. Tutkimus- ja kuntoutuspalvelut ovat osa kehitysvammahuoltoa. Palvelut toteutetaan Rovaniemellä Kolpeneen palvelukeskuksessa sekä kuntayhtymän jäsenkunnissa. Kolpeneen tutkimus- ja kuntoutustoiminnan painopisteinä ovat asiakkaan yksilöllisen palvelujen tarpeiden arviointi, moniammatilliseen erityisosaamiseen perustuvat tutkimus- ja kuntoutusjaksot, autismikuntoutus sekä mielenterveyden ongelmiin/ kriisitilanteisiin liittyvä kuntoutus ja tukipalvelut. Sivu |3 Lapin keskussairaalan vetämän neuropsykiatrisen palvelupolun ohjausryhmän näkemys on, että Lappiin tarvitaan neuropsykiatrinen osaamiskeskus ja se kannattaisi olla Kolpeneella, koska henkilöstöllä on alan erityisosaamista. Neuropsykiatrisen osaamiskeskuksen työ niveltyy saumattomasti uuden Kuntoutusyksikön perhekuntoutuksen ja mielenterveysyksikön toimintaan. Kolpeneen neuropsykiatriset asiantuntijat ovat osallistuneet mm. Lapin sairaanhoitopiirin kehittämisryhmiin ja selkeä tarve on tullut palvelupolkujen kehittämiselle ja moniammatillisen ja- tahoisen neuropsykiatrisen kuntoutustyöryhmän perustamiselle. Myös psykoterapeuttinen ja työyhteisöjä valmentava osaaminen ovat uusia ja tulevia palvelutuotteita. Kolpeneen palvelukeskus on viime vuosina kouluttanut henkilöstöään laaja-alaiseen neuropsykiatriseen osaamiseen. Uusia palvelutuotteita on kehitelty ja kunnat ovat tarttuneet mm. neuropsykiatrisen valmennuksen ja kuntoutusohjauksen sekä AAC-ohjauksen (kommunikaatio) apuun. Jalkautuvien palveluiden tavoite on aina kunnan oman erityisosaamisen lisääminen niin, että asiakkaalla on riittävä tuki vierellään arjessa eikä laitoshoitoa tarvittaisi. Kolpeneen palvelukeskus pyytää vuosittain jäsenkuntien hallituksilta esityksiä talousarviota ja taloussuunnitelmaa varten. Kuntien lausuntojen perusteella ensisijainen palvelutarve liittyy erityistarpeisiin sekä tutkimus- ja kuntoutustarpeisiin. Kaikki esityksen antaneet kunnat ovat ilmoittaneet tarpeitaan tutkimukseen ja kuntoutukseen liittyen. Erityisenä tarpeena on autististen lasten ja nuorten kuntoutus. Lisäksi suurin osa esityksen antaneista kunnista on ilmoittanut tarpeitaan neuvolapalveluihin. Osa kunnista on ilmoittanut myös tarvitsevansa vammaispalveluja, kuntoutusohjausta, neuropsykiatrista valmennusta sekä kommunikaatio-ohjausta. Osaltaan esitysten pohjalta kuntoutuspalvelujen tarpeet näyttävät kasvavan. Käytännön työssä on todettu, että nykyiset tutkimus- ja kuntoutustilat eivät palvele yksilöllistä, eriyttämistä ja perheen huomioon ottavaa kuntoutustoimintaa. Keväällä 2013 koottiin työryhmä pohtimaan ja suunnittelemaan nykyisen Mäntyrinne 2:n tilojen saneerausta toimivan kuntoutuskonseptin luomiseksi. Suunnitelmassa toiminnalliset ratkaisut jäivät puutteellisiksi mm. tilatarpeiden ja esteettömien tilojen näkökulmasta. Lisäksi korjaamisen kustannukset nousivat lähes yhtä suuriksi kuin uudisrakentaminen. Edellä mainituista syistä johtuen vaihtoehdoksi nousi uudisrakennuksen rakentaminen. Hankkeen suunnitelman pohjaksi sekä sen perustaksi työntekijät tekivät SWOT-arvioinnin toimintatiloistaan (LIITE 1). Eri yksiköiden eri työntekijöiden näkemykset olivat, että tilat ovat vanhat, toimimattomat eivätkä tue asiakkaiden yksilöllisyyttä ja yksityisyyttä. Lisäksi erityistilojen, tutkimus- ja toimintatilojen puute aiheuttivat toiminnallisia haasteita. Muita mahdollisia tiloja on selvitetty mm. puhelimitse sekä yhteistyössä Lapin Sairaanhoitopiirin kanssa. Yhtenä vaihtoehtona on selvitelty mm. Invalidiliiton Lapin kuntoutuksen tiloja ja mahdollisuutta vuokrata ne (tai osa) kuntoutustoiminnan käyttöön. Lapin sairaanhoitopiirillä on käytössään em. tiloja ja he tarvitsevat ne omaan käyttöönsä. Kolpeneen palvelukeskuksella ei ole mahdollisuutta vuokrata tiloja. Lapin sairaanhoitopiiri suunnittelee laajennusta, mutta se toteutuisi aikaisintaan vuonna 2020. Laajennuksessa on huomioita myös Kolpeneen palvelukeskuksen tarve poliklinikka toiminnan suhteen. Varsinaisia kuntoutustiloja ei ole tulossa. Kuntayhtymän johtaja on tiedustellut alkuvuodesta 2015 Hangaspisto 1:n tiloja laajempaan käyttöön. Nyt tiloissa toimii vanhusten hoitoyksikkö sekä Kolpeneen asiantuntijatyöntekijöitä. Kiinteistön omistaa Tyvene ja heillä ei ole intressejä muuttaa nykyistä vuokrauskäytäntöä. Tilojen vuokrauksen suhteen ei ole löydetty sellaisia tiloja ja kokonaisuuksia, joita voisi käyttää kuntoutustoimintaan. Toiminta asettaa toiminnallisia erityistarpeita. Autististen henkilöiden käyttämät tilat vaativat erityistarpeita mm. äänieristyksen, erityistilatarpeiden, valaistuksen ja suojaamisen suhteen. Moni- ja lii- Sivu |4 kuntavammaisten erityistarpeena ovat mm. fyysiset tilat (fyysinen esteettömyys), valaistus, toimintatilat. Tilojen sijainnilla on myös tarpeita (eri palvelujen läheisyys, moniammatillinen toiminta). 2. Toiminnan kuvaus ja yhteydet 2.1 Toiminnan järjestäminen Kuntoutusyksikön tarve on yksiselitteinen. Kuntoutusyksikön palvelutarjonta muodostuu kuntoutus-, tutkimus, -arviointi, ohjaus- ja neuvontapalveluista. Palvelut tarjotaan monimuotoisesti ja asiakaslähtöisesti, henkilöstön käytön synergia huomioiden. Asianmukaisilla tiloilla varustettu kuntoutusyksikkö mahdollistaa monipuolisen tilojen käytön erilaisille kuntoutusjaksoille ja tarkoituksena on myös mahdollistaa tiloissa kuntoutusopetus. Kuntoutusyksikössä pyörivät tutkimus-, kuntoutus- ja perhekuntoutusjaksot, joiden pituus vaihtelee muutamasta päivästä viikkoihin. Tällä hetkellä lyhytaikaisen laitoshoidon, tutkimus- ja kuntoutushoidon paikkoja on yhteensä 20. Mäntyrinne 1-2 ja Metsärinne 1-2 lisäksi em. paikkoja on mm. pitkäaikaisen laitoshoidon yhteydessä Mustikkarinne 2:lla. Toiminnallisena erityispiirteenä ovat hyvin heterogeeninen asiakaskunta (monivammaiset, autistiset ja haastavasti käyttäytyvät) sekä eri-ikäiset kuntoutujat (aikuiset ja lapset). Em. erityispiirteiden vuoksi toiminta tulee olla eriytettävissä useampaan ryhmään. Aikuiset ja lapset tulee olla eri ryhmissä. Tavoitteena on 15 tutkimus- ja kuntoutuspaikkaa yhdessä rakennuksessa. Muut viisi kuntoutuspaikkaa sisällytetään mahdollisuuksien mukaan uudisrakennuksen paikkalukuun. Muilla palvelukodeilla voi olla ns. intervallipaikkoja tilapäisluonteisen hoidon tarpeeseen huomioiden asiakkaan tarpeen. Rakennukseen sijoittuu vaatimusten mukainen turvahuone, joka täyttää turvallisuuden ja hygieenisyyden tarpeet ja vaatimukset. Kuntoutusyksikössä tulee olla riittävät tilat asiakkaiden majoittumiseen sekä perhekuntoutukseen osallistuvien perheiden majoittumiseen. Toiminnallisesti tilojen tulee olla helposti muunneltavia ja tarjottava mahdollisuus erilaisiin tutkimuksiin ja arviointeihin. Tavoitteena on saada kaikki työntekijät Kolpeneen palvelukeskuksen alueelle, jotta tiimityöskentely mahdollistuu. Nykyisissä tiloissa esiintyy sisäilmaongelmia, jotka rajoittavat joidenkin työntekijöiden mahdollisuuksia työskennellä olemassa olevissa tiloissa. Kuntoutuspalvelujen siirtyessä uusiin tiloihin, jatkuu tyhjentyneiden tilojen kartoitus ja selvitetään, miten niitä voidaan hyödyntää neuvolapalveluissa, työntekijöiden työhuonetiloina sekä parantaa asukkaiden asumista. Lisäksi tulee kiinnittää huomiota laitosasumisen sekä asumisyksiköissä asuvien henkilöiden asumisen laadun parantamiseen. Laitoksessa asuvat henkilöt joutuvat jakamaan huoneitaan ja kenelläkään ole omaa WC:tä. Asuntoryhmien ja ryhmäkotien ryhmien kooksi suositellaan 3-5 asukasta. Tilamitoitus erillisissä asunnoissa on 35-40 m2 ja ryhmäkodissa vähimmäiskoko on 25 m2. Kolpeneen palvelukeskuksessa pienimmät huoneet ovat 9 m2. Kuntoutusyksikkö toimii moniammatillisena tutkimuksen ja kuntoutuksen keskuksena, jonne tullaan kuntoutukseen, mutta josta saa apua ja tukea verkon välityksellä ympäri Lapin lääniä. Yksikkö on Lapin läänin keskeinen perhekuntoutusyksikkö, jossa perhe saa konkreettista tukea elämän eri vaiheissa. Yksikkö rakennetaan omarahoituksella. Toiminta rahoitetaan palvelujen myynnillä; tutkimus- ja kuntoutuspalvelut, yksilölliset tukipalvelut, yksilölliset tai ryhmien ohjauspalvelut, etäpalvelut, koulutuspalvelut. Ulkopuolisille tilat ovat maksullisia. Sivu |5 2.2. Kuntoutuksen palvelut ja kohderyhmät Kolpeneen palvelukeskuksella on 20 kuntoutuspaikkaa, jotka toimivat yhteensä neljässä eri rakennuksessa. Kuntoutusyksikön asiakkaita: - autismin kirjon lapset ja heidän perheensä tutkimusjaksolle tulevat lapset ja heidän perheensä monivammaiset lapset ja aikuiset akuutteihin haastaviin tilanteisiin voimakkaasti reagoivat henkilöt Lisäksi kuntoutusyksikkö palvelee alan opiskelijoita monipuolisena työharjoittelupaikkana. Kuntoutuksen haastavuus, vaikuttavuuden tavoite sekä kuntoutuksen ja arjen yhteensovittaminen sekä kuntoutuksen tarpeellisuus arjen tukijana on herättänyt ajatuksen perhekuntoutuksen kehittämisestä osaksi Kolpeneen palvelukeskuksen kuntoutuspalveluja. Erityisenä kohderyhmänä perhekuntoutusta ajatellen ovat pienet / vasta diagnoosin saaneet autistiset lapset. Toisena ryhmänä ovat käytösongelmaiset autistiset / muut lapset, joiden ajatellaan hyötyvän perhekuntoutusmallista. Perhekuntoutuksella tarkoitetaan suunnitelmallista ja tavoitteellista perheen tukemista. Palvelujen sisältö ja kesto räätälöidään yksilöllisesti perheen tarpeiden ja asiakassuunnitelmassa sovittavien tavoitteiden mukaisesti. Työskentelyn aikana havainnoidaan ja tuetaan perheenjäsenten välistä vuorovaikutusta ja harjoitellaan arjen taitoja. (Perhetyö- ja perhekuntous. SOS lapsikylä). Koko perheen ohjauksella ja tukemisella saadaan lapsen kuntoutukseen vaikuttavuutta ja jatkuvuutta. Kuntoutuksessa löydetyt hyvät keinot ja menetelmät lapsen tukemiseksi saavat jatkuvuutta arjessa. Perhekuntoutus on myös tehokas apu tilanteessa, jossa on olemassa vakava huoli lapsen ja perheen selviytymisestä ja perhe on motivoitunut kuntoutukseen. Kuntoutuksen sisällön kehittämisen lisäksi ja tueksi tarvitaan asianmukaiset tilat toteuttaa uudenlaista sekä nykyistäkin toimintamallia. Perhelähtöinen kuntoutus edellyttää tiloja perheelle, jotta vanhemmat voivat osallistua kuntoutukseen aktiivisesti. Uudisrakennuksen suunnittelussa huomioidaan perhekuntoutusmallin lisäksi asiantuntijoiden mahdollisuus työskennellä lähellä asiakasta, perhettä ja työntekijöitä. Riittävät toimintatilat antavat mahdollisuuden yksilöllisiin tutkimuksiin ja kuntoutukseen. Lisäksi ne mahdollistavat lapsen tai nuoren lähi- ja tukiverkoston osallistumisen kuntoutustyöhön. Kuntoutustyöhön osallistumine puolestaan tukee peruspalvelujen toimintaa ja varmistaa osaamisen jakamisen ja kuntoutumisen jatkuvuuden kotikunnassa. 2.3 Henkilöstöresurssit Nykyiset kuntoutusyksiköt toimivat eri taloissa. Niissä on eri henkilökunta ja yksiköt toimivat yksittäisinä yksikköinä. Jokaisen kuntoutusyksikön vieressä on joko pitkäaikaista laitoshoitoa tai asumispalveluja. Yhteistoiminnallinen synergia ei toimi kuntoutusyksikköjen kesken eri tilojen vuoksi. 2.4 Muut toimijat Kolpeneen palvelukeskus toimii monipuolisena palvelunjärjestäjänä. Uudisrakennuksen tiloja voivat käyttää palvelukeskuksen yksiköt varausperiaatteella. Yksilölliset toiminta- ja ohjaustilat toimivat moniammatillisen Sivu |6 toimintaperiaatteen mukaan. Asiakkaan lähiympäristö on mukana kuntoutuksessa ja he voivat osallistua toimintaan aktiivisesti. Rovaniemellä on alan koulutusta; Lapin ammattikorkeakoulu, Lapin ammattiopisto ja Lapin yliopisto kouluttavat koulutusohjelmiensa mukaisesti. Kuntoutusyksikössä on mahdollisuus suorittaa oppilaitosten käytännön opintoja. Yksikkö toimii soveltuvin osin kuntoutuksen ja sen tukemisen oppimiskeskuksena. Lapin keskussairaala toimii lähellä. Sieltä tulevat jo nyt monet palvelut (ruokapalvelut, varastopalvelut, apteekkipalvelut). Kuntoutusyksikön tiloja voidaan myös vuokrata ulkopuoliseen käyttöön mahdollisuuksien mukaan. 3. Tilatarpeet ja –tavoitteet, huonetilaohjelma Tutkimus- ja kuntoutustoiminta on keskeinen osa Kolpeneen palvelukeskuksen nykyistä ja tulevaa toimintaa. Kuntayhtymä vastaa kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa (519/1977) säädetyistä tehtävistä laissa määritellyn erityishuoltopiirin alueella, niiltä osin kuin kunnat eivät niitä voi itse järjestää. Tulevaisuuden haasteina ovat mm. itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen riittävän tuen saaminen turvaamaan itsenäinen arki mahdollisuus tasapuoliseen palvelujen saantiin, asuinpaikasta, taustasta ja elämäntilanteesta riippumatta, palvelujen jatkuvuuden turvaaminen myös vaikeimmin vammaisten ja erityisiin kriisitilanteisiin liittyvien erityistarpeiden tunnistaminen ja palvelujen turvaaminen mahdollisten väliinputoamisten riskien tunnistaminen ja niihin liittyvän turvaverkoston varmistaminen. Osaamisen turvaaminen ja ennakoiminen lainsäädännön ja normiohjeistuksen huomioiminen: asumiseen liittyvä ohjeistus (iänmukaiset ryhmät, tarpeelliset ja riittävät tilat, kotikuntalaki, itsemääräämisoikeus) Visio: Uudenpolven kuntoutusyksikkö, joka toimii yksilö-, ryhmä- ja perhekuntoutuksen yksikkönä koko SOTE -alueella. Muuntuva tilat ja moniulotteinen käyttötarkoitus takaa rakennuksen pitkän elinkaaren. Tiloissa toteutuu yksilöllisyys, vuorovaikutteisuus, yhteisöllisyys. Keskeisenä ajatuksena on yhteistyö ja tilojen yleisyys. Yleisyydellä tarkoitetaan monikäyttöisiä tiloja, jotka voivat toimia eri vuorokaudenaikoina eri tehtävässä. 3.1 Huonetilaohjelma ja kooste laajuuksista Kuntoutusyksikön kerrosala on suunnitelmien pohjalta noin 1200 m2. Yksikössä tarvitaan seuraavat tilakokonaisuudet: Kolmen ryhmän asiakastilat (monipuoliset asukastilat), toimintatilat, työskentelytilat, erityistilat, henkilöstön sosiaalitilat 3.1.1 Asukastilat Asiakastilat ovat keskeisiä tilakokonaisuuksia kuntoutusyksikössä. Ne ovat jaettu kolmeen eri yksikköön/ toimintoon. liikuntaesteiset / monivammaiset autismikuntoutus haastavasti käyttäytyvät, mielenterveyskuntoutus Sivu |7 1. Asukastiloissa on asukashuoneet, yhteiset tilat (oleskelu, ruokailu). Asukashuoneet voidaan jaotella yksittäisiin huoneisiin (koko noin 21m2) sekä asuntomaisiin huoneistoihin (koko noin 30 m2). Huoneissa ja huoneistoissa on omat WC ja saniteettitilat. Huoneisiin uloskäynti tapahtuu yhteisten tilojen kautta. Huoneistoissa on pieni keittiövarustus ja niissä on omat ulko-ovet. Huoneistot ovat tarkoitettu perhehuoneiksi ja/tai asumisen valmennukseen/arviointiin. Ne voivat toimia myös tutkimus- ja kuntoutustarkoituksessa. Yhden hengen huoneet ovat tarkoitettu yksittäisen kuntoutujan käyttöön. Huoneistojen perhekuntoutuskäytössä vanhemmilla on mahdollisuus asua kuntoutusjakson ajan lapsen kanssa huoneistossa. Huoneistot voivat toimia myös asumisvalmennuksen tiloina tai asumisen arviointikäytössä tai sellaisilla asiakkailla, joilla on merkittäviä sosiaalisen kanssakäymisen vaikeuksia ja he hyötyvät omasta tilasta kuntoutumisen tukena. 2. Toimintatilat Toimintatiloja (toimintatilat, terapiatilat) on ryhmissä ja muissa tiloissa. Toimintatiloissa toiminta voidaan eriyttää pienryhmään tai yksilölliseen toimintaan. Riittävät toimintatilat mahdollistavat yksilöllisen tutkimuksen, arvioinnin ja kuntoutuksen. Lisäksi ne toimivat arjen tukena kuntoutusjaksolla. Osalla kuntoutujista on merkittäviä sosiaalisen kanssakäymisen haasteita ja heillä on suuria vaikeuksia toimia ryhmässä. Toimintatilojen avulla toimintoja voidaan jakaa. Toiminta- ja terapiatiloissa toteutuu asiakkaan yksilöllinen tai pienryhmätoiminta. Toiminnan ohjaajina voi toimia hoitajat, ohjaajat, terapeutit tai muut tarvittavat henkilöt. Riittävät toimintatilat ja terapiatilat mahdollistavat jaetun toiminnan. Tiloissa voi tehdä arviointeja ja tutkimuksia, ohjata ja opastaa lasta, nuorta, aikuista tai hänen lähiyhteisöään. 3. Työskentelytilat Työskentelytiloilla tarkoitetaan työhuoneita, jotka mahdollistavat työntekijöiden, terapeuttien ym. työskentelyn kuntoutustoiminnassa toimintatilojen ohella Tilat mahdollistavat tietoturvallisen asiakastietojen käsittelyn sekä rauhallisen työtilan. Työhuoneita voi käyttää eri ammattiryhmät mahdollisuuksien mukaan. Yksittäisiä työhuoneita ei ole nimetty henkilökohtaiseen käyttöön. Tarvittavien asiakirjojen säilytys on mahdollista turvallisesti lukittavien kaappien tms. ansiosta. Työtiloiksi luetaan toimistotilat ja kirjaamistilat. Kirjaamistilat on tarkoitettu asiakastietojen kirjaamiseen. Tilat ovat yhteiskäytössä ja sisältävät useita kirjaamispisteitä. Neuvottelutiloja käytetään asiakasneuvotteluihin, mm. kuntoutusasiakkaiden tulo- ja palautekeskusteluihin. Neuvottelut voivat olla laajoja verkostoneuvotteluja. Toiminta- ja työskentelytiloissa huomioidaan asiakkaiden ja henkilöstön erityistarpeet. Tällä hetkellä kuntayhtymällä ei ole asianmukaisia tiloja mm. peilihuonetta, jota voidaan käyttää leikin arviointiin, opettamiseen ja ohjaamiseen sekä PRT-kuntoutukseen (Pivotal Response Training). 4. Erityistilat Erityistiloilla turvahuonetta ja turvahuone toimii koko palvelukeskuksen käytössä. Se on hygieeninen ja turvallinen. Sen pitää täyttää nykypäivän standardit (WC, puhdistus, valvonta (näköyhteys, kuuloyhteys, puheyhteys) ja turvallisuus. 5. Sosiaalitilat Henkilöstön sosiaalitilat ovat suunniteltu yhteiskäyttöä varten. 6. Lähiympäristöön ja pihaan liittyvät tavoitteet Sivu |8 Kuntoutusyksikön toiminta toteutuu sisätilojen ohella myös ulkotiloissa. Lasten ja aikuisten pihapiirit ovat erillään ja jo yksiköiden asemoinnin perusteella. Pihapiiri suunnitellaan siten, että se innostaa myös ulkona toimimiseen. Kolpeneen palvelukeskuksen ulkoilualueet toimivat yhteiskäytössä ja tarjoavat mahdollisuuksia toimintaan niin lapsille, nuorille kuin aikuisille. Alueella, ihan lähituntumassa on grillikatos, jossa on huomioitu esteettömyys. Näköetäisyydellä on kasvihuone, jonka toimintaan voivat osallistua kaikki. Liikuntasali ja uimala ovat kaikkien käytössä ja sijaitsevat lähellä. Yksikön ulkoalue palvelee myös muita, kun se ei ole kuntoutustoiminnan käytössä. 4. Rakennuspaikka 4.1. Alueen rajaus, tontti Uudisrakennus sijaitsee Rovaniemen VII –kaupunginosassa, korttelissa 729, tontilla 4, osoitteessa Myllärintie 35. Tontin omistaa Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä. Tontin pinta-ala 409,725 m2. Rakennuspaikka on käytössä olevan hallintolan pysäköintipaikka. Kohde on valittu siten, että muodostaa tiiviin ytimen ja siten, että laitosalue tiivistyy levittäytymisen sijaan. Tulevaisuudessa on edelleen mahdollisuus esimerkiksi myydä merkittäviä maa-alueita Kolpeneen palvelukeskuksen alueelta. 4.2 Kaavoitustilanne ja rakennusoikeus Tontin kaavamerkintä on YS. Kaavan mukainen rakennusoikeus on 61,458 krm2, josta on käyttämättä lähes 50 000 krm2. 4.3. Liikenne ja paikoitus Alueella on 30 km/h nopeusrajoitus. Tiet ovat laitosalueen sisällä. Ja liikenteen ohjauksessa on huomioitu alueella liikkuvat kehitysvammaiset henkilöt ja heidän turvallisuus. Paikoitusalueita on riittävästi. 4.4 Rakennuspaikan maaperä ja perustamisolosuhteet Maaperätutkimukset tehdään kesän 2015 aikana. 4.5 Tekniset liittymät Liittymät tarkentuvat myöhemmin. 5. Kiinteistön omistajan toiminnalliset tavoitteet Toiminnallisena tavoitteena on kehittää tutkimus- ja kuntoutuspalveluita kuntien tarpeeseen sekä lisätä kuntoutuksen vaikuttavuutta perhekuntoutuksen avulla. Toiminnallisena tavoitteena on laitosalueen toiminnan tiivistäminen ja poistaa käytöstä sellaiset ikääntyneet ja huonokuntoiset rakennukset, joita ei ole suunniteltu korjattavaksi (Mustikkarinne 1, Metsärinne 2). Muiden rakennusten osalta selvitetään niiden käyttöä mm. laitoksessa ja asumispalveluissa asuvien henkilöiden asumisen laadun parantamiseen. Tällä hetkellä em. tilat eivät ole laatusuositusten mukaisia (pienimmät huoneet 9 m2, WC- ja saniteettitilojen jakaminen usean asukkaan kesken.) Sivu |9 6. Hankkeen tekniset tavoitteet 6.1. Yleistä Tavoitteena on massoiltaan harmoninen ja ympäristöön sopiva julkinen rakennus. Arkkitehtonisesti rakennuksen tulee olla laadukas. Suunnittelussa on huomioitava ulkotilat ja piha-alueet. Ne muodostavat toiminnallisesti tärkeän ja näkyvän kokonaisuuden. Suunnittelussa huomioidaan kestävän kehityksen mukaiset ja käyttökustannuksiltaan edulliset tilaratkaisut, rakenteet, materiaalit sekä muut rakennustekniset ratkaisut. Pintamateriaalien ja kalusteiden on oltava kulutusta kestäviä, kunnostettavia ja helposti puhtaana pidettäviä. Tilaratkaisuissa huomioidaan esteettömyys. Esteettömyydellä tarkoitetaan muutakin kuin liikuntaesteiden huomioimista. Sillä tarkoitetaan käyttäjien kannalta toimivaa, turvallista ja miellyttävää ympäristöä huomioiden mm. autisminkirjon henkilöiden erityistarpeet. Tilasuunnittelussa ja toteutuksessa huomioidaan tilojen monikäyttöisyys ja muuntuvuus, jotka tukevat rakennuksen pitkää elinkaarta. 6.2 Turvallisuus Rakennus suunnitellaan ja toteutetaan turvalliseksi. Turvallisuus edellyttää joissakin tiloissa erityisratkaisuja, jotka huomioidaan jo suunnitteluvaiheessa. Turvallisuudessa huomioidaan mm. veden käyttöön liittyvät tekijät, lämpötila, huoneiden korkeus, kalusteiden sijoittelu sekä muut turvallisuustekijät. Erityistiloissa turvallisuus on tärkeä tilan suunnittelun peruslähtökohta. Rakennusaikana työmaatoiminnassa huomioidaan turvallisuus erityisen tarkasti. 6.3 Muut tilakohtaiset erityisvaatimukset Rakennuksessa on vaativia tilakohtaisia erityisvaatimuksia, jotka käsitellään moniammatillisesti ja kirjataan erikseen ylös. Rakentamisen aikana erityisvaatimuksia ja niiden toimivuutta arvioidaan. Erityisvaatimukset liittyvät mm. rakenteisiin, ilmanvaihtoon, sähköistykseen, lämmitykseen sekä sisustukseen (väritys, materiaalit). 6.4 Tekniset järjestelmät (sähköistys, ilmanvaihto, jäähdytys, lämmitys) Teknisissä järjestelmissä huomioidaan erityisvaatimukset. Sähköistyksessä on erityisesti huomioitava turvallisuus sekä huomaamattomuus (johdot, pistorasiat) ja materiaalien kestävyys. Ilmanvaihto tulee olla säädettävissä sekä ääneltään hiljainen. Jäähdytyksen mahdollisuus on tärkeä. Lämmityksen kannalta rakennuksen tulee olla energiatehokas. Lämmitysjärjestelmässä tulee huomioida turvallisuus ja kestävyys. 7. Muuntojoustavuustavoitteet Kuntoutusyksikön kiinteistön tulee olla rakennusalaltaan kompakti ja tilojen monikäyttöisiä ja muunneltavia. Suunnitteluratkaisuissa on huomioitava kestävyys ja muuntojoustavuus. Muuntojoustavuus näkyy huo- S i v u | 10 neiden muunneltavuudessa, jotka mahdollistavat monenlaisen käytön (siirtoseinät, tilanjakajat, tilojen yleissuunnittelu, yhteiskäyttötilat). 8. Esteettömyys Esteettömyys ja saavutettavuus on tärkeää ottaa suunnittelussa ja toteutuksessa huomioon. Esteettömyys huomioidaan sen laajassa merkityksessä. Tilojen ja toiminnan tulee olla helppokäyttöisiä ja loogisia. Sujuva osallisuus, osallistuminen, palvelujen saatavuus, välineiden käytettävyys, tiedon ymmärrettävyys ja mahdollisuus osallistua itseään koskevaan päätöksen tekoon on esteettömyyttä. Esteettömyydessä huomioidaan kuntoutusasiakkaiden erityispiirteet; autisminkirjon henkilöt, liikunta- ja monivammaiset, haastavasti käyttäytyvät. Erityispiirteiden huomiointi esteettömän ympäristön suunnittelussa tarkoittaa mm. vuorovaikutuksen ja kommunikaation huomioimista, tilasuunnittelua, värimaailman huomioimista. 9. Hankkeen koettavuustavoitteet Rakennuksen tulee edustaa nykyarkkitehtuuria. Rakennuksen tulee olla sopusoinnussa muun ympäristön kanssa. Sen tulee edustaa uudenlaista kuntoutuksen näkökulmaa ja tuottaa myönteisiä mielikuvia. Kolpeneen palvelukeskuksen luonnonläheisyys ja samalla palvelujen läheisyys toimivat myös kuntouttavana elementtinä. Luonto voi tarjota elämyksellisiä kokemuksia ja tukea kuntoutumista. Palvelujen läheisyys niin ikään tukee kuntotutusta ja arjen taitojen harjoittelun kautta. 10. Hankkeen ympäristötavoitteet Hankkeen keskeinen lähtökohta on elinkaari ajattelu. Hankkeen toteutuksessa pyritään ekologisesti kestävään ratkaisuun ja elinkaariajatteluun. Suunnittelussa huomioidaan ajattomuus ja muuntuvuus. 11. Kustannusarvio ja hankkeen toteuttamisaikataulu 11.1 Rakennuskustannusennuste Rakennuksen rahoittaa kuntayhtymä. Rahoitus toteutuu maa-alueen myynnillä ja lainarahoituksella. Toiminta katetaan palvelujen myynnillä. Tavoitehinta-arvio hankkeelle on noin 3.000.000 €, alv 0 %. Rakennustekniset suunnitelmat ja kustannusarvio tarkentuvat, kun suunnittelutyö saadaan päätökseen. S i v u | 11 C 1 TAVOITEHINTALASKELMA Rakennushankkeen nimi , osoite Kolpene kuntoutusyksikkö Laatija, päiväys PH 31.5.2015 Suunnitteluvaihe pohjaluonnos HINTATASO Paikka Ajankohta KL Kalleusluokituksen yksikköhinta Rovaniemi huhti.16 81 TILAT Osastot ohm2 pohjakerros IVKH 1019 60 % eur/m2 eur 2195 1450 2 236 705 155 250 1079 TILOJEN KALLEUSLUOKITUS ( B2…B4) Hankekohtaiset tekijät ( B2…B5) 711 345 B1 Rakennuttajan kustannukset sis ylle HANKKEEN TAVOITEHINTA ( B1…B5 ) 2876 3 103 300 alv 744 792 YHTEENSÄ SIS ALV 3 848 092 11.2 Muut investointikustannukset Kalustus Piha-alue Hälytin-/turvajärjestelmä 120 000 40 000 120 000 tai vuokrattuna kustannukset jakaantuu useammalle vuodelle 280 000€ 11.3 Käyttö- ja ylläpitokustannukset Henkilöstökulut Kohteeseen siirtyvät yksiköiden henkilöstö, uusia henkilöitä ei palkata ja vähennyksenä aiempaan toimintaan kuntoutusyksikössä työskentelee ensisijaisesti vain yksi yöhoitaja. S i v u | 12 Ylläpitokulut Kaukolämpö Vesi sähkö n. 14.529 n. 2.680 - (tarkentuu myöhemmin) YHT 17.209€ +sähkön kulutus 11.4 Kustannusten jakaminen - 11.5 Muut kustannukset Liittymismaksut Kattonostimet +kiskot/huone Ympäristöhallintalaitteet, perhehuone 45.000e. 2.000e (6.000/3h) 12.000 (ovet x3,valot, TV+radio,painikket,asennus)/Housemate 59.000e 11.6 Toteuttamisaikataulu Hankkeen alustava aikataulu Suunnittelutyöryhmä aloittaa Arkkitehti/ rakennuskonsultti Piirustusten tarkennus Suunnittelijat Kilpailutus, urakoitsijoiden valinta Rakentaminen Rakennuksen käyttöön otto Helmikuu 2015 Maaliskuu 2015 – Huhtikuu 2015 Maaliskuu 2014 – Toukokuu 2015 Elokuu-Syyskuu 2015 Joulukuu 2015 – Tammikuu 2016 Maaliskuu 2016 Maaliskuu 2017 S i v u | 13 LIITE 1 Tilaohjelma aikaisemman suunnitelman pohjalta: Yleistä: Saneerauksen tai uudisrakentamisen tilasuunnittelun lähtökotana ovat valtakunnalliset asumisen laatusuositukset sekä Valviran vammaisten asumisen valvontaohjelma. Tilat ovat esteettömät ja suunniteltu kestävän kehityksen periaattein. Tilat voivat toimia monenlaisina; nyt kuntoutuksessa, tarvittaessa tulevaisuudessa asumisessa. Tiloissa on huomioitu työskentely- ja toimintatilat, jotka toimivat arjessa eri vuorokaudenaikoina eri toiminnoissa. Rakentamisen lähtökohtana on asuntojen muuntuvuus, joka mahdollistaa uudet käyttötarkoitukset. Kuntoutusyksikön kohdalla se voisi tarkoittaa yhteisiä tiloja, jotka muuntuvat monenlaiseen käyttötarkoitukseen tai yksikön muuntuvuus tulevaisuudessa asumisen käyttöön. (Laatusuositukset kehitysvammaisten henkilöiden asuntojen rakentamiseen vuosiksi 2010-2017. Osoitteessa http://www.kvank.fi/laatusuositukset/) Uudisrakennus on suunniteltu yhteen kerrokseen. Alustavaa tilasuunnitelmaa on hahmoteltu toiminnallisuudesta lähtien. Tilasuunnitelmassa on kolme 5 hengen kuntoutusyksikköä (autististen lasten ja nuorten, monivammaisten ja liikuntaesteisten yksikkö sekä mielenterveyskuntoutujien kuntoutusyksikkö). Uudisrakennuksen keskellä on yhteisiä toimintatiloja, jotka toimivat monenlaisessa käyttötarkoituksessa. Yhteisillä tiloilla haetaan yhteistyötä, yhteisöllisyyttä, tilojen tehokasta käyttöä ja myös taloudellisuutta. Suunnittelussa on huomioitu monenlaisia toimintoja, jotka voivat toimia samoissa tiloissa eri aikaan. Yksittäisille työntekijöille ei ole nimetty varsinaisia työhuoneita, mutta tilat mahdollistavat tutkimukset, kirjaamisen ja erilaiset toiminnat. Kolmen yksikön yhdistelmällä haetaan taloudellisuutta, käytännöllisyyttä ja keskinäistä synergiaa. Työntekijät voivat tarvittaessa kiertää, jakaa osaamista, toimia toistensa tukena esimerkiksi tilanteessa, jossa asiakkaalla on monenlaisia tarpeita. Eri yksiköt voivat toimia erilaisten kuntoutusasiakkaiden paikkoina tarpeen vaatiessa. Kuvitteellisena tonttina on toiminut hallintolan parkkipaikka. Suunnitelma tarkentuu, mikäli rakennushanke etenee varsinaiseen suunnitteluun. Hankkeen koko: Uudisrakennuksen koko suunnitelmaluonnoksessa on noin 1200,0 kem2 (hyötyala 839,5 htm2, tehokkuus= kerrosala/hyötyalakerroin= 1,40). Rakennus on yksikerroksinen, jakaantuu kolmeen yksikköön ja terapiasiipeen, jossa yhteisiä terapia- ja toimintatiloja sekä työ/tutkimushuoneita. Yksiköissä on sekä asuntoja ja huoneita, joiden koot vaihtelevat 19 m2-30m2. Yksiköissä on myös yhteisiä tiloja. Mielenterveyskuntoutujat ovat omassa siivessä. Yksiköissä on sekä asuntoja ja huoneita, joiden koot vaihtelevat 21 m2-32m2. Yksiköissä on myös yhteisiä tiloja. Huonetilaohjelma: Jokaisessa yksikössä on viisi asiakaskuntoutuspaikkaa; joista 1-2 perheasuntoa ja 4 asiakashuonetta /yksikkö. S i v u | 14 Autististen lasten ja nuorten yksikössä (Lasten kuntoutus) on asiakashuoneiden lisäksi keittiö/oleskelutila sekä leikkihuone. Leikkihuone on jaettu osittain peilihuoneeksi, joka mahdollistaa lapsen leikin, tutkimuksen, muun toiminnan seuraamisen. Monivammaisten ja liikuntaesteisten yhteiset pesu-/ terapiatilat on monivammaisten yksikön välittömässä läheisyydessä ja samassa ”siivessä” autismikuntoutuksen kanssa, jolloin myös henkilöstön yhteistyö onnistuu hyvin. Mielenterveyskuntoutujien yksikössä puolestaan on asiakashuoneiden lisäksi yksi ”riisuttu” huone” ja turvahuone, jossa on asialliset wc-tilat ja viemäröinti sekä asiakasturvallisuuden valvonta. Terapiasiivessä ovat terapia/tutkimustilat, työhuoneet, kirjaamistilat, sekä pyykkihuolto/kodinhoitotilat, hoitotarvikevarasto, aistihuone/ terapiatila . Lisäksi terapiasiivessä sijaitsee neuvottelutila ja luokkatila kuntoutusopetukselle. Tilaluettelo ja tilavaatimukset: Autististen lasten- ja nuorten yksikkö: 1 asunto alkovilla, á 26,5,2 m2 4 asiakashuonetta, á 19,0 m2 leikkihuone 15,3 m2 yhteiset keittiö- ja oleskelutilat 31,2 m2 wc-tila yksikön läheisyydessä henkilöstön käyttöön Asunnot toimivat perhehuoneena. Perhehuone mahdollistaa perheen tiiviin osallisuuden kuntoutukseen. Perhekuntoutusmallin mukaisesti ohjaajat ja hoitajat ohjaavat perhettä toimimaan yhdessä, opettavat tarvittavia taitoja perheelle. Leikkihuone toimii lasten leikkitilana, BRT-ohjaus huoneena, muuna tutkimus- ja kuntoutustilana. Tila voi toimia myös toisten käytössä. Leikkitila mahdollistaa lapsen toiminnan seuraamisen ja tarkan havainnoinnin Tilavaatimukset: perhekuntoutusmalli edellyttää sopivia tiloja; mm. yksityisiä wc- ja saniteettitiloja, riittävät, asuntomaiset tilat muut tilavaatimukset: asumisen laatusuositukset kestävät materiaalit, tilan läheisyys, tilan monikäyttöisyys (mahdollistaa tutkimuksen, arjen leikin, toiminnan) Monivammaiset ja liikuntaesteiset: 1 asunto alkovilla á 30,2 m2 (vrt. autististen lasten ja nuorten yksikön perhehuoneet) 4 asiakashuonetta, á 21,0 m2 varasto 12,2 m2 WC keittiö- ja oleskelutila 38,6 m2 Yksikössä mahdollisuus perhekuntoutukseen toteutumiseen, apuvälineiden kokeiluun ja sovittamiseen sekä asumisharjoitteluun Tilavaatimukset: esteettömät tilat, jotka mahdollistavat apuvälineiden käytön ja sovituksen asumisen laatusuositukset perhekuntoutukseen soveltuvat tilat S i v u | 15 Mielenterveyskuntoutusyksikkö: 1 asunto á 27,5 m2 3 huonetta á 19,0 m2 1 pienempi virikkeetön huone yhteiset ruokailu- ja oleskelutilat 31,9 m2 turvahuone 8,9 m2 (oma sisäänkäynti) Asunnot mahdollistavat yksilöllisen kuntoutuksen, mm. asumisharjoittelun. Asiakkaat voivat olla suuressa elämänkriisissä, jolloin toisen ihmisen läheisyys, ryhmässä oleskelu ja sosiaalinen paine voivat aiheuttaa haastavia tilanteita. Yksilölliset, riittävän suuret tilat mahdollistavat yksityisyyden ja yksinolon ryhmässä. Tilavaatimukset: esteettömät, reilut tilat turvahuoneella erityistarpeita (valvonta, ulko-ovi, viemäröinti, WC-tilat) Turvahuoneen käyttöä ja hygieniaa ajatellen viemäröinti ja wc-tilat ovat välttämättömät. Asiakas voi tarvita pitkän rauhoittumisajan, jolloin wc-tilat ovat välttämättömät. Yhteiset tilat: neuvottelutila 1 22m2 neuvottelutila 2 16m2 luokkatila (kuntoutusopetus) 22,5m2 aistihuone 20m2 terapiahuone 14,5 m2 työhuone 2x 9m2 > 18m2 työhuone 9,5m2 + 11,6m2 +15m2 yhteiset sosiaalitilat (miehet, naiset)23m2 siivous/pyykkihuolto 20,6 m2 varasto 12 m2 pesuhuonetilat 27,0 m2 kanslia, kirjaamo 13,5 m2 Henkilökunnantilat: hk wc 3x 2,5 7,5m2 taukohuone 12m2 sos.tilat/ n 16 sos.tilat/m 8 varasto ja huoltotilat siivouskeskus 8m2 varasto(liikuntav.) 6m2 toimintavälinevarasto 10m2 pyykkihuolto 15m2 likapyykkivarasto 5m2 liinavaatevarasto 7m2 materiaalivarasto/hoitotarviketila 8m2 tekniset tilat lämmönjakoh. 10 spk 10 Neuvottelutilat voivat toimia asiakasneuvotteluissa, neuvolatoiminnassa ja muissa tapaamisissa. S i v u | 16 Patjahuone ja aistihuone mahdollisuus yhdistää ja viereen fysioterapian tutkimustilat. Muut yhteiset tilat toimivat samaan tapaan eri tarkoituksessa eri vuorokaudenaikana. Vastaanottohuoneet toimivat asiakkaan tutkimustilana sekä asiantuntijoiden tilana. Tilat toimivat varausperusteella. Työhuoneet ovat äänieritettyjä pientiloja, jossa voi puhua puhelut, kuunnella nauhoitukset sekä hoitaa asiat, jotka vaativat hiljaisuutta ja vaitiolovelvollisuutta. Kanslia toimii yhteisenä kirjaamistilana. Tilassa on useita pisteitä, jossa voi kirjata asiakastyöhön liittyvät asiat. Tilavaatimukset: esteettömyys, tilojen monikäyttöisyys, yksilöllisyys tarpeet huomioiden tutkimukseen soveltuvat tilat, jotka mahdollistavat myös kirjaamisen. Mahdollisuus yksilötutkimuksiin kirjaamistilassa useita pisteitä, jotka mahdollistavat yhtäaikaisen kirjaamisen (hoitajat, ohjaajat, asiantuntijat, opettajat). Kirjaamistilassa ei voi olla läpikulkua, vaan tilan tulee olla rauhallinen. Erityiset tilakohtaiset vaatimukset: Erityisiä tilakohtaisia vaatimuksia on useassa tilassa (kulunvalvonta, tilojen kestävyys, muun valvonnan mahdollisuus, esteettömyys). Erityiset vaatimukset tarkentuvat jatkosuunnitelmassa. Tilojen väliset vaatimukset: Yksiköiden läheisyys mahdollistaa yhteistyön, henkilöstön yhteiskäytön ja yhteisten tilojen käytön. Eri ”siivet” mahdollistavat toiminnan eriyttämisen mm. erilaisten kuntoutujien kesken (mm. aikuiset ja lapset erikseen). S i v u | 17 LIITE 2 Tilat / Kuntoutusluokka Heikkoudet Vahvuudet huono ilma, heikko valaistus puutteellinen äänieristys ikkunoista vetää kylmällä (luokka kylmä talvella) liian pienet tilat; toimisto (tilanpuutteen vuoksi toimistossa säilytetään mm. henkilöstön tavaroita) puuttuvia tarpeellisia tiloja: yksilötyöskentely tila, rauhoittumistila, leikkihuone WC –tilojen vähyys (asiakkaat, henkilökunta) ahdas/täysi käytävätila, jossa epäasialliset naulakot (naulakoita käyttävät myös aikuiset asiakkaat, joilla on mm. haastavaa käyttäytymistä) turvallisen ulkoilutilan puute asiakastietojärjestelmän toimimattomuus (järjestelmä, yhteydet) Mahdollisuudet luokkatila on saatu kohtuullisen toimivaksi esteetön kulku toimisto vieressä vesipiste luokassa (saa juoda, helpottaa mm. käden taidoissa, basaalissa) lähellä palvelukotia lähellä muuta toimintaa (apu, mahdollisuus käyttää keittiötä, puutyöluokkaa, jumppasalia, aistihuonetta) Uhat tilan ahtaus, puute haastavasti käyttäytyvät asiakkaat ja oppilaat Kuntoutusluokan puutteelliset ja ahtaat tilat vaikeuttavat henkilöstön toimintaa ja vaikuttavat oppilaiden toimintaan. Tilojen puutteet näkyvät mm. toiminnan eriyttämisen haasteena, rauhallisen tilan puutteena ja tilojen yleisenä ahtautena. Erityisenä haasteena pienet tilat ovat silloin, kun luokkaan tulee vieraita. Luokassa vierailee paljon lasten lähihenkilöitä, jotka seuraavat lapsen opetusta, jotta kuntoutuksessa esille tulleita asioita voidaan kehittää arjessa. Tilojen ahtauden vuoksi ylimääräisiä kalusteita raahataan ns. pommisuojaan. Tavaroiden raahaaminen on työlästä ja usein joudutaan samalla raivaamaan tiloja muiden tavaroiden vuoksi. Lisäksi rauhoittumistilan puute on johtanut siihen, että opettajat ja ohjaajat käyttävät oppilaan rauhoittamiseksi käytävää, jossa on samanaikaisesti Myllärin pajan asiakkaita sekä henkilöstöä. S i v u | 18 Tilat / Mäntyrinne 2 B Heikkoudet Vahvuudet vanha rakennus, saneeraus tarpeita: sprinkle- keskeinen sijainti, lyhyet matkat röinti puuttuu, vesiputket, ilmastointi, alapohja, tehdyt hyvät arkkitehtisuunnitelmat pohjana kallistukset tilat eivät vastaa tämän hetken tarpeita – moniammatillisen työryhmän läheisyys olisi tärkeää - nyt liian vähäistä jakelukeittiö – liian pieni – asiakas ei pääse edes avustettuna toimimaan keittiössä asiakashuoneet pieniä huoneissa ei omia wc-tiloja, ei yksityisyyttä ei tutkimushuonetta Mahdollisuudet Uhat koulu, paja, terapia lähellä moniammatillisen työryhmän kanssa työskentely vähenee/ vähäistä -> vaikuttaa työn sujuvuuteen, jos ei saa asiantuntijoilta suoraa konsultaatiota Mäntyrinne 2 B:llä tilojen nähtiin suoraan vaikuttavan toimintaan. Tiloissa on vahvuuksia, mutta ne liittyivät pääasiassa sijaintiin. Muutoin tilat koettiin haasteellisiksi ja ne vaikuttavat suoraan toimintaan. Toiminnallisia vaikutuksia olivat mm. asiakkaan yksityisyyteen, osallisuuteen ja osallistumiseen vaikuttavat tilojen puutteet. Tilojen vaikutukset nähtiin vaikuttavan moniammatilliseen työskentelytapaan. Nykyiset tilat eivät tue moniammatillista toimintapaa. Tukeakseen moniammatillisuutta tiloissa tulisi olla asiantuntijoiden tiloja jolloin he työskentelisivät lähellä. Tilat / Metsärinne 1 B Heikkoudet Vahvuudet vanhat, epäkäytännölliset tilat, jotka eivät vas- taa tätä päivää; wc-tilat ja suihkutilojen puuttuu (yhteiskäytössä) yksityisyyden puute varastotilojen puute iso oleskelutila (huono toimia ryhmässä) huono äänieristys kodinhoitohuoneen puute (pyykkihuolto, kuivaustila) henkilöstön sosiaali- ja taukotila puuttuu lääkehuoneen sijainti (läpikulku, entinen liinavaatevarasto) piha-alue vaarallinen ja epäkäytännöllinen (jää- ryhmäkoko pieni sijainti hyvä asiakkaan palvelut saatavilla lähellä S i v u | 19 nyt kesken) henkilöstön työskentelytilojen puute toimisto – rauhaton työtila esimiehelle asiakaspalaverit muualla turvahuoneen sijainti huono, turvahuoneen tilat eivät ole käytännölliset Mahdollisuudet Uhat pienryhmätoiminta Asiantuntijatyöntekijät ”kaukana” arjesta – työskentelevät muualla. Metsärinne 1 B on mielenterveyskuntoutuksen yksikkö. Siellä suurena haasteena ovat epäkäytännölliset tilat ja asiakkaiden yksityisyyden puutteet. Tilat vaikuttavat suoraan toimintaan ja palvelevat nykyisellään enimmäkseen ryhmämuotoista toimintaa. Myötätuulen asiakkailla lähes kaikilla on merkittäviä vaikeuksia toimia ryhmässä. Henkilöstöllä ei ole olemassa taukotilaa vaan tilana toimii yhteiskeittiö. Lisäksi lääkehuone sijaitsee kyseisessä yksikössä, joka aiheuttaa läpikulkua, kun toiset yksiköt hakevat lääkkeitä. Itse lääkehuoneessakin on merkittäviä puutteita (tehty liinavaatevarastoon). Puutteet ovat mm. ilmastoinnissa, lääkkeiden säilytystiloissa, lääkkeiden jakotilat ym. Yksikössä sijaitsee turvahuone, jota käyttävät tarvittaessa myös muut yksiköt. Turvahuone on oleskelutilassa ja siellä ei ole viemäröintiä eikä wc mahdollisuutta. Tilat / Mäntyrinne 1B Heikkoudet liian pienet, ahtaat tilat tiloissa ei jakomahdollisuutta keittiö samassa tilassa toimiston pienuus ei varastotiloja ei taukotilaa henkilöstölle ”tolpat” keskellä yhteistilaa eteistilat puuttuvat takapihalle mentäessä Mahdollisuudet Vahvuudet pääsee aidatulle takapihalle suoraan Uhat Mäntyrinne 1 b:llä, lasten kuntoutusyksikössä on samanlaisia haasteita tilojen suhteen kuin aikaisemmissakin. Henkilöstön mukaan tilat ovat liian pienet ja ahtaat ja se vaikuttaa myös toimintaan. Suuri toiminnallinen vaikutus on se, että perheiden osallistuminen lapsen kuntoutukseen ei toteudu tilojen puutteiden ja ahtauden vuoksi. S i v u | 20 Tiloihin liittyviä haasteita on jokaisessa yksikössä. Suurimmaksi ongelmaksi (maininta kaikilla) nähtiin liian pienet ja ahtaat tilat, jotka eivät vastaa tämän päivän odotuksia yksityisyydestä ja toiminnallisuudesta. Tilojen puute vaikeuttaa arjen toimintoja ja toisaalta haasteet perustuvat myös arjen tarpeisiin, mm. wc- ja saniteettitilojen puute, eteistilojen ja varastotilojen puute. Aikuisten asiakkaiden kohdalla esiin tuli erityisesti yksityisyyden/eriyttämisen puutteet. Tilojen puute ja moniammatillisen työryhmän, asiantuntijatyöntekijöiden yhteistyön haasteet nähtiin samassa ”korissa”. Paremmat tilat mahdollistaisivat toisenlaisen, tiiviimmän yhteistyön. Sijainti nähtiin puolestaan hyvänä asiana; toimintojen, mm. pajan ja koulun läheisyys koettiin hyväksi ja toimintaa tukevaksi. S i v u | 21 Liite 3: kuvaus suunnitteluratkaisusta Yleistä Rakennus perustuu suunnitteluratkaisuun, jossa kolme yksikerroksista siipeä muodostavat Y:n muotoisen kokonaisuuden. Jokaiseen siipeen sijoittuu oma toimintansa. Rakennuksen kulku-, asuin- ja terapiatilat on kaikki mitoitettu liikuntaesteisten käyttöön soveltuviksi. Asiakkaiden käyttöön tarkoitettujen käytävien mitoituksessa on otettu huomioon vuodekuljetuksen tilantarpeet. Lisäksi monivammaisten asiakkaiden asuintilojen pesuhuoneisiin on tehty varaus makuuasennossa tapahtuvaan peseytymiseen. Rakennuksen sijoittuminen tontille ja pihat Rakennus sijoittuu nykyisen hallintorakennuksen viereiselle pysäköintialueelle. Rakennuksen siivet jakavat piha-alueen kolmeen osaan. Näistä muodostuvat rakennuksen itäpuolella, hallintorakennusta vastapäätä, sisääntulopiha ja sen viereen mielenterveyspotilaille varattu oleskelupiha. Sisääntulopihalle pääsisäänkäynnin eteen on varattu kulkuyhteys saattoliikenteelle. Lännen puoleinen piha on tarkoitettu autististen sekä monivammaisten/liikuntaesteisten lasten ja nuorten oleskelu- ja leikkipihaksi. Huoltopiha jää rakennuksen pohjoispuolelle. Osa ko. pihasta käsitellään ns. katselupihaksi istutuksin ja pihan pintakäsittelyin. Rakennuksen eteläpuolista rinnettä pengerretään rakennuksen ja pihan toimintojen vaatimassa laajuudessa. Terapia/hallinto siipi Tämä rakennuksen osa on kuntoutuskeskuksen julkisinta osaa ja ulkoa tultaessa sinne saavutaan rakennuksen keskiosan pääsisäänkäynnin ja aulan kautta. Siivessä sijaitsevat terapiatilat, aistihuone ja pääosa työhuoneista. Lisäksi sieltä löytyvät hoito- ja apuvälinevälinevarastot sekä huoltosisäänkäynnin yhteydestä kodinhoitohuone/pesula likapyykki- ja liinavaatevarastoineen. Yleisön sekä henkilökunnan wc:t sijoittuvat aulan yhteyteen. Siiven päätyyn sijoittuu suuri neuvotteluhuone. Mielenterveyskuntoutujien siipi Etelän puoleiseen siipeen sijoittuvat mielenterveyskuntoutujien tilat. Tilat ovat sisäyhteydessä terapiatilohin ja aulaan, mutta niihin päästään myös oman sisäänkäynnin kautta ulkoa. Mielenterveyskuntoutujien ryhmäkoti muodostuu eteisestä, viidestä asuinhuoneesta ja niiden wc/psh:ista sekä oleskeluhuoneesta ja ruokailu/keittiötiloista. Oleskelu- ja keittiötilat on hoidollisista syistä erotettu omiksi tiloikseen. Varsinaisesta oleskelutilasta pääsee parvekkeelle, joka avautuu etelään ja alarinteeseen. Asuinhuoneista yksi on tarkoitettu itsenäisen asumisen harjoitteluun. Se on muita suurempi ja varustettu keittiökalusteilla sekä omalla pihasisäänkäynnillä. Pienin asuinhuoneista on ns. ”riisuttu” huone, josta asukasturvallisuussyistä on poistettu kaikki irtain yms. irrotettavissa oleva materiaali. Toinen asukasturvallisuuteen liittyvä tila on turvahuone, johon päästään tarkkailutilan kautta käytävältä käsin. Turvahuone on sijoitettu kauemmas varsinaisista asuintiloista (äänet, asukkaiden häiriintyminen), mutta kuitenkin niin, että tarvittaessa sinne päästään eri puolilta rakennusta vaivattomasti ja nopeasti. Siiven juuressa ovat myös sosiaalitilat taukotiloineen sekä yksi työhuone, joka varustetaan pienellä neuvottelupöydällä. Autististen ja monivammaisten/liikuntaesteisten lasten ja nuorten siipi Länteen suuntautuva siipi on varattu autististen ja monivammaisten/liikuntaesteisten lasten ja nuorten käyttöön. Molempien ryhmien asuintilat sijoittuvat ulkoseinille ja väliin käytävien keskelle jäävät kahden ryhmäkodin yhteiset tilat. Kuten mt-asuintiloissa täälläkin asuinyksikkö muodostuu huoneesta ja S i v u | 22 wc/psh:esta. Monivammaisten ja liikuntaesteisten wc/psh:et on mitoitettu hieman väljemmiksi kuin muiden asukkaiden vastaavat suihkupaarien käyttöä silmälläpitäen. Molemmissa yksiköissä yksi viidestä asuinhuoneesta on muita tilavampi ja se on varattu perhekäyttöön. Näissä huoneissa on alkovi, keittiökalusteet ja oma käynti pihalle. Asuinhuoneiden lisäksi molemmilla yksiköillä on omat oleskelu- ja keittiötilansa, jotka autististen lasten yksikössä on hoidollisista syistä erotettu toisistaan. Molemmilla ryhmäkodeilla on omat eteisensä ja sekä yhteinen kuraeteinen, josta päästään ulos oleskelu/leikkipihalle. Ryhmäkotien yhteiset, käytävien väliin jäävät tilat ovat pukutila wc-tiloineen, pesu-/vesileikkihuone sekä leikkihuone. Vesileikkihuone toimii peseytymisen ohella lasten vesiterapiahuoneena. Edellä mainittujen tilojen lisäksi väliosassa sijaitsevat pieni liikuntavälinevarasto sekä henkilökunnan wc:t . Aulan puoleisessa päässä ovat neuvottelutila ja kanslia. Kahteen viimeksi mainittuun tilaan päästän kulkematta ryhmäkotien läpi. Tekniset tilat Iv-konehuone sijoitetaan rakennuksen keskelle ullakkotilaan ja se voi sisältää myös lämmönjakohuoneen (vaihtoehtoisesti lämmönjakohuone sijaitsee ensimmäisessä kerroksessa). Muut tekniset tilat esim. sprinklerihuone sijaitsevat mt-kuntoutujien siivessä turvahuoneen ja ryhmäkodin välissä. Julkisivut ja vesikatto Julkisivut ovat valkoisesta täystiilestä puhtaaksi muurattuja. Siipien päätyjä ja sisäänkäyntejä korostetaan värillisillä rakennuslevykentillä sekä sisäänvedoilla ja katoksilla. Vesikatto on tumman harmaata kumibitumikermiä ja sen sadevedet johdetaan ulkopuolisella vedenpoistolla kourujen ja syöksytorvien kautta rännikaivoihin. S i v u | 23 Havainnekuvat S i v u | 24 S i v u | 25 S i v u | 26 S i v u | 27 S i v u | 28
© Copyright 2024