metsäkylän taajaman ja sen ympäristön sekä harjun
Ylöjärven kaupunki Metsäkylän osayleiskaava OSAYLEISKAAVAN SELOSTUS YLÖJÄRVEN KAUPUNKI METSÄKYLÄN TAAJAMAN JA SEN YMPÄRISTÖN SEKÄ HARJUN ALUEEN OSAYLEISKAAVA JA OSAYLEISKAAVAN MUUTOS SELOSTUS Vireilletulo Kaupunginhallitus 20.10.2008 Käsittely Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Luonnos Ehdotus Luonnos Ehdotus Ehdotus 29.09.2009 15.10.2014 30.3.2015 Kaupunginhallitus 20.10.2008 § 510 Ympäristölautakunta 29.9.2009 § 225 Kaupunkikehitysjaosto 15.10.2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Ylöjärven kaupunki OSAYLEISKAAVAN SELOSTUS Metsäkylän osayleiskaava 2 (50) 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Metsäkylän taajaman ja sen ympäristön sekä harjun alueen osayleiskaava ja osayleiskaavan muutos. Selostuksessa käytetään kaavasta nimitystä ”Metsäkylän osayleiskaava”. 1.2 Kaava-alueen sijainti Metsäkylän osayleiskaava-alue sijaitsee Ylöjärven kaupungin eteläosassa. Alue sijaitsee noin 7 km Ylöjärven keskustasta luoteeseen. Osayleiskaava-alue käsittää Metsäkylän taajaman sekä sen lähialueet. Etelässä alue ulottuu Vaasantiehen, lännessä Hämeenkyrön kunnan rajaan ja idässä voimassa oleviin Elovainion yleiskaavoihin. Kaavoitettavan alueen pinta-ala on noin 630 ha. Kaava-alueen sijainti on ympyröity punaisella. Ylöjärven kaupunki, kaavoitus 30.3.2015 Ritva Kangasniemi kaupunginarkkitehti Seppo Reiskanen kaavoitusinsinööri Ylöjärven kaupunki OSAYLEISKAAVAN SELOSTUS Metsäkylän osayleiskaava 3 (50) Osayleiskaava-alueen rajaus on esitetty punaisella katkoviivalla. 1.3 Osayleiskaavan tarkoitus Yleiskaavan tarkoituksena on kaupungin tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet eri tarkoituksiin, kuten mm. asuminen, elinkeinotoiminnot, virkistys ja liikenne sekä muut yleiset tarpeet. Tavoitteena on kehittää Metsäkylästä monipuolinen ja toimiva asuinalue palveluineen ja joukkoliikenneyhteyksineen. Osayleiskaavalla osoitetaan pitkän aikavälin maankäytön aluevaraukset. Metsäkylän osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ja se on jatkossa ohjeena alueen asemakaavojen laadinnassa. Ylöjärven kaupunki OSAYLEISKAAVAN SELOSTUS Metsäkylän osayleiskaava 1.4 4 (50) Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT .................................................................... 2 1.1 Tunnistetiedot .......................................................................................................... 2 1.2 Kaava-alueen sijainti ............................................................................................... 2 1.3 Osayleiskaavan tarkoitus ........................................................................................ 3 1.4 Selostuksen sisällysluettelo ..................................................................................... 4 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista .................................................................... 5 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista.................................................................................................................. 5 2 TIIVISTELMÄ ................................................................................................. 6 2.1 Kaavaprosessin vaiheet ........................................................................................... 6 2.2 Kaavan tavoitteet ja keskeinen sisältö ................................................................... 6 2.3 Osayleiskaavan toteuttaminen................................................................................ 7 3 LÄHTÖKOHDAT ............................................................................................ 7 3.1 3.1.1 3.1.2 3.1.3 3.1.4 3.1.5 3.1.6 3.1.7 3.1.8 3.1.9 Selvitys suunnittelualueen oloista ........................................................................... 7 Alueen yleiskuvaus .................................................................................................... 7 Luonnonympäristö ..................................................................................................... 7 Maisema ...................................................................................................................12 Rakennettu ympäristö ...............................................................................................14 Rakennetun ympäristön erityisarvot .........................................................................15 Väestö, yhdyskuntarakenne, työpaikat ja palvelut ....................................................18 Liikenne ....................................................................................................................20 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt.....................................................................22 Maanomistus ............................................................................................................25 3.2 3.2.1 Suunnittelutilanne ..................................................................................................26 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ................................26 4 OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ...................................... 29 4.1 Osayleiskaavan suunnittelun tarve .......................................................................29 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset ...................................30 4.3 4.3.1 4.3.2 Osallistuminen ja yhteistyö ....................................................................................30 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt .............................................................30 Viranomaisyhteistyö .................................................................................................31 4.4 Osayleiskaavan tavoitteet ......................................................................................31 4.5 Luonnosvaihtoehtojen kuvaus ...............................................................................32 5 OSAYLEISKAAVAN KUVAUS .................................................................... 35 5.1 5.1.1 5.1.2 Kaavan rakenne ......................................................................................................35 Mitoitus ....................................................................................................................36 Palvelut .....................................................................................................................36 37 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen ...................................37 5.3 5.3.1 5.3.2 5.3.3 5.3.4 Aluevaraukset .........................................................................................................37 Asuinrakennusten alueet ...........................................................................................37 Palvelualueet ............................................................................................................38 Muut alueet ...............................................................................................................38 Muut merkinnät ........................................................................................................40 5.4 5.4.1 Osayleiskaavan vaikutukset...................................................................................42 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ....................................................................42 Ylöjärven kaupunki OSAYLEISKAAVAN SELOSTUS Metsäkylän osayleiskaava 5.4.2 5.4.3 5.4.4 5.4.5 5.4.6 5 (50) Vaikutukset luontoon ja luontoympäristöön .............................................................46 Vanhan kaatopaikan vaikutukset ..............................................................................47 Taloudelliset vaikutukset ..........................................................................................48 Sosiaaliset ja kulttuuriset vaikutukset .......................................................................48 Ympäristön häiriötekijät ja viihtyisyys .....................................................................48 5.5 Kaavan suhde voimassa olevaan maakuntakaavaan, yleiskaavaan ja asemakaavaan sekä asetettuihin tavoitteisiin ...............................................................................................49 1.5 6 OSAYLEISKAAVAN TOTEUTUS................................................................ 49 6.1 Toteuttaminen .........................................................................................................49 6.2 Toteuttamisen ajoittaminen ...................................................................................49 6.3 Toteutuksen seuranta .............................................................................................50 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Liite 9 Liite 10 Liite 11 Liite 12 Liite 13 Liite 14 Liite 15 Liite 16 Liite 17 Liite 18 Liite 19 Liite 20 Liite 21 Liite 22 Liite 23 Liite 24 Liite 25 Liite 26 1.6 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava, liikenne ja logistiikka Maisemahistoria Maisemarakenne Luontoselvitys Rakennusinventointi Kaupungin maanomistus suunnittelualueella Rakentamisen haastekartta Liito-orava keskustan ja Metsäkylän välisellä alueella Liikennekartta Liikenneselvitys Joukkoliikenne kaupungin eteläosassa Joukkoliikennekartta Viheryhteydet ja ulkoilureitit Yhteydet olemassa oleviin virkistysreitteihin Viheryhteydet ja ulkoilureitistö kaupungin eteläosassa Uudet asuinalueet, niiden väestö ja toteuttamisaika Metsäkylän hulevesiselvitys / Ote Tieverkkosuunnitelma (2011 / Ote) Kaupan palveluverkkoselvitys 23.10.2012 / Ote Ylöjärven julkisten palvelujen rakennesuunnitelma (2011) / Ote Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennekäytävien kehittämisvaihtoehdot / Ote Vaikutukset Perkonmäen Natura 2000 -alueeseen Tampereen läntiset väylähankkeet 2015 / ote Tiivistelmä lausunnoista ja muistutuksista ja vastineet niihin (30.3.2015) Maakuntakaavaluonnos (maaliskuu 2015) Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Valtatien 3 parantaminen välillä Ylöjärvi – Hämeenkyrö, Tekninen raportti 2009 Valtatie 3 Hämeenkyrö – Ylöjärvi linjausvaihtoehtojen vertailu, 2010 Ramboll, Pirkanmaan liitto Valtatie 3 Ympäristövaikutusten arviointiohjelma, ympäristövaikutusten arviointiselostus ja siihen liittyvät selvitykset sekä täydennykset ja lisäselvitykset, Tiehallinto. (Ramboll) , 2008 Valtatien 3 parantaminen välillä Hämeenkyrö – Ylöjärvi, yleissuunnitelma 8/2014 Ylöjärvenharjun pohjavesialueen suojelusuunnitelman päivitys. Ylöjärven kaupunki, Pirkanmaan ympäristökeskus, 2004 Ylöjärven lepakkokartoitus, kartoitusraportti. Wermundsen Consulting Oy, 2006. Linnustoselvitys Ylöjärven Metsäkylän alueella. Ylöjärven kaupungin ympäristötoimi, Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. Uppstu Peter, 2007. Metsäkylän osayleiskaava-alueen luontoselvitys. Ylöjärven kaupunki ympäristötoimi, 2007, Ylöjärven kaupunki Metsäkylän osayleiskaava 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18. 19. 20. 21. 22. 23. 24. 2 2.1 OSAYLEISKAAVAN SELOSTUS 6 (50) täydennetty 2009. Ylöjärven Elovainion ja Kangasniemen alueen linnusto- ja liito-oravaselvitys. Ylöjärven kaupungin ympäristötoimi, Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. Kalkko Olavi ja Uppstu Peter, 2005-2006. Liito-orava keskustan ja Metsäkylän välisellä alueella, päivitetty selvitys, Keskitalo Pentti 2014 Huviloita pyyntimailla, ketoja kaupungin kupeessa, Ylöjärven kulttuuriympäristöohjelma. Teivas Eija. 2004. Metsäkylän osayleiskaava-alueen maisemaselvitys. Eriksson Arkkitehdit Oy. 2009. Asukaskyselyn yhteenveto, Eriksson Arkkitehdit Oy. 2009. Valtatie 3 parantaminen / meluselvitys, Ramboll, 2009 Valtatie 3:n parantaminen / tielinjausvaihtoehdot, Ramboll, 2009 Metsäkylän rakennusinventointi, Takamaan torppa-alueesta taajamaksi FCG Planeko, 2009 Ylöjärvi osayleiskaava-alueiden historiallisen ajan muinaisjäännösten inventointi 2009: Karhejärvi, Mutala-Lempiänniemi-Pihkaperä, Siivikkala ja Metsäkylä, Mirkoliitti Oy 2009, Timo Jussila, Hannu Poutiainen, Tapani Rostedt Ylöjärvi, Metsäkylän osayleiskaava hulevesiselvitys, Ramboll 2012 Ylöjärvi, Metsäkylän osayleiskaava, vaikutukset Perkonmäen Natura 2000-alueeseen, Natura 2000 tarveharkinta, Ramboll 2012 Ylöjärven eteläosien taajama-alueen tieverkkosuunnitelma, A-insinöörit suunnittelu Oy 2011 Metsäkylän osayleiskaavaehdotus, Liikenneselvitys syyskuu 2014, A-insinöörit 2014 Kaatopaikan perustilaselvitys, Ylöjärven kunta ja Maa ja Vesi Oy, 2001 Metsäkylän kaatopaikan sulkemis- ja jälkihoitosuunnitelma, Ylöjärven kunta ja Viatek / 24.4.2002 Osayleiskaava-alueen analyysikartat, haastekartta, Metsäkylän viherverkosto ja ulkoiluliikuntareitit, liikennekartta, joukkoliikennekartta, kevyen liikenteen yhteydet ja ulkoilureitit, yhteydet olemassa oleviin virkistysreitteihin, Airix Ympäristö 2014 TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Kaupunginhallitus päätti 20.10.2008 Metsäkylän osayleiskaavan laatimisesta. Kaavan luonnosvaiheen laatimisessa konsulttina oli Arja Sippola / Eriksson Arkkitehdit Oy. Osayleiskaavan vireilletulosta ilmoitettiin Ylöjärven Uutisissa, kaupungin ilmoitustaululla ja Internetissä kaupungin kotisivuilla. Osallisille vireilletulosta ilmoitettiin kirjeitse. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävissä kaavoituksessa sekä kaupungin kotisivuilla. Ensimmäinen asukastilaisuus järjestettiin 12.3.2009. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 5.5.2009. Osayleiskaavaluonnosvaihtoehdot olivat nähtävillä 14.10.2009 – 23.11.2009. Yleisötilaisuus järjestettiin 5.11.2009. Kaupunkikehitysjaosto asetti ehdotuksen julkisesti nähtäville 15.10.2014. Ehdotus oli nähtävillä 29.10. - 1.12.2014. 2.2 Kaavan tavoitteet ja keskeinen sisältö Taajamarakenne Metsäkylä on Ylöjärven kaupunkikeskustan jälkeen kaupungin merkittävin kasvualue. Pitkän tähtäimen tavoitteellinen väestönlisäys on noin 3000 henkeä. Kaavoitustyön tavoitteena on täydentää Metsäkylän asuinaluetta olemassa olevan yhdyskuntarakenteen yhteyteen ja kehittää alueen palveluita. Metsäkylän identiteetti säilyy pientalovaltaisena ja luonnonläheisenä asuinalueena. Valtatie 3:n uusi linjaus on suunniteltu sijoitettavaksi Metsäkylän pohjoispuolelle. Ylöjärven kaupunki Metsäkylän osayleiskaava OSAYLEISKAAVAN SELOSTUS 7 (50) Kevyt- ja joukkoliikenne Osayleiskaavan tavoitteena on kehittää Metsäkylästä joukkoliikenteeseen ja kevyeen liikenteeseen tukeutuva asuinalue. Yhtenäinen kevyen liikenteen verkosto sekä alueen kiertävä joukkoliikenteen reitti kannustavat asukkaita liikkumaan ympäristöä säästävämmin. Kävely-, pyöräily- ja ulkoilureittejä yhdistetään virkistysalueiden reitistöihin. Palvelualuevaraukset Tavoitteena on luoda edellytykset elinvoimaiselle Metsäkylän taajamakeskustalle. Uusien asukkaiden ostovoima luo mahdollisuuden uusille palveluille. Aluevaraukset tehdään. Metsäkylän keskustasta tai sen välittömästä läheisyydestä. Alueen keskusta ja palvelut sijoittuvat joukkoliikenteen reitille sekä koulu- ja työmatkojen suuntaan. 2.3 Osayleiskaavan toteuttaminen Osayleiskaavan maankäyttövaraukset toteutetaan asemakaavoituksen avulla. Asemakaavojen toteutumisajankohtaan vaikuttavat talouden ja asumisen kehitys sekä kaupunkiseudun kasvu. Alueelle on jo toteutettu täydennysrakentamista viime vuosikymmeninä. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Metsäkylä sijaitsee Ylöjärven kaupungin eteläosassa. Osayleiskaava-alue käsittää Metsäkylän pientalovaltaisen taajaman, sen eteläpuolisen Vaasantien, osan Iso Työläjärvestä sekä taajaman pohjoispuoliset pelto- ja metsäalueet. Idässä suunnittelualue rajautuu Elovainion teollisuusalueeseen. Vaasantien eteläpuolella on Tampereelta Hämeenkyrön suuntaan ulottuva harjujakso. Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa ja Ylöjärven kaupungin suunnitelmissa Metsäkylä on merkittävästi täydennettävä asuinalue. Metsäkylä on kaupungin tärkein kasvusuunta nimenomaan ns. perinteiselle väljähkölle pientaloasumiselle. Pääkasvusuuntia ovat Metsäkylän lisäksi keskusta ja ns. Siltatien alue. Metsäkylän taajaman kasvu tukee erittäin hyvin Ylöjärven keskusta-alueen palveluita. Yhdyskuntarakenteen kannalta Metsäkylä liittyy hyvin nykyiseen keskustan ja Elovainion alueisiin. Metsäkylä on jo nykyisin hyvien joukkoliikenneyhteyksien sekä kevyen liikenteen väylästön varrella. 3.1.2 Luonnonympäristö Maa- ja kallioperä sekä topografia Metsäkylän osayleiskaava-alueen kallioperä on lähes kokonaan granodioriittia. Työläjärven eteläpuolelta taajaman pohjoispuolitse kulkee lounas-koillinen -suuntainen emäksisempi vyöhyke, jonka kivilajit ovat fyllittiä ja kiilleliuskeita. Metsäkylä ulottuu lounaisrajaltaan Ylöjärvenharjuun, jonka alueella maaperä on hiekkamoreenia. Muodostuma on jatke Pyynikin ja Epilän harjulle. Selvitysalueen lounaisosassa on harjun hiekkamuodostumia ja laaksoihin harjun liepeille ovat kertyneet hienojakoisimmat maa-ainekset niiden lajittuessa mannerjään sulaessa jääkauden lopulla. Ylöjärven kaupunki Metsäkylän osayleiskaava OSAYLEISKAAVAN SELOSTUS 8 (50) Alavilla laaksoalueilla alueen keskiosassa maaperä on valtaosaltaan karkeaa hietaa. Työlänojan tuntumassa, aivan selvitysalueen koillisosassa maaperä on muodostunut savesta tai hiesusta. Iso-Työläjärven eteläpuoli on maaperältään rahkaturvetta. Leivätönsuo muodostuu sekä rahka- että saraturpeesta. Laaksoalueen muissa painanteissa maaperä on saraturvetta tai hienoa hietaa. Vesistöt ja vesitalous Metsäkylän osayleiskaava-alue rajautuu lännessä Iso-Työläjärveen. Sen länsipuolella, Hämeenkyrön kunnan puolella, sijaitsee useita pieniä järviä sekä suoalueita, joista Laihalammin ja sitä ympäröivän suon vedet laskevat Vähä Työläjärven kautta Iso Työläjärveen. Iso Työläjärvi on hyvin matala, sillä syvimmillään se on vain 1,5 m syvyinen. Työlänoja laskee itään kohti Vahantajokea, joka johtaa Näsijärveen kuuluvaan Vahantalahteen. Leivätönsuon pohjoisosan vedet laskevat Työlänojaan ja eteläosan vedet kulkeutuvat Työränojaa pitkin Keijärveen. Ylöjärvenharjun I-luokan pohjavesialue sijaitsee selvitysalueen eteläosassa. Maasto on paikoin hyvin tasaista ja selänteillä on painaumia. Alueella onkin useita soita, joilla osa alueen pintavesistä viipyy. Ylöjärven kaupunki Metsäkylän osayleiskaava OSAYLEISKAAVAN SELOSTUS 9 (50) Selänteet ovat kalliomaata, jota peittää korkeintaan metrin paksuinen maakerros. Selänteitä ympäröivät yleensä moreenialueet, mutta esimerkiksi Leivätönsuota elävöittävät siitä nousevat kalliomaa-alueet. Jyrkimmät kohdat sijaitsevat alueen pohjoisosien kallioselänteen reunalla. Alueen topografia on valtaosaltaan suhteellisen tasaista lukuun ottamatta hyvinkin jyrkkäreunaisia kalliomäkiä alueen pohjoisosassa Työlänojan läheisyydessä. Suhteellinen maaston korkeusero alueella on enimmillään 31 metriä. Korkein kohta sijaitsee kaava-alueen eteläosassa Vaasantien pohjoispuolella. Tielinjausta varten on jouduttu maastoon tekemään leikkaus, jonka yläreuna kohoaa 169 metriä merenpinnan yläpuolelle. Muutoin selänteiden lakialueet kohoavat Työlänojan pohjoispuolella noin 150-168 mpy. Selvitysalue rajautuu lännessä Iso-Työläjärveen, jonka pinta on keskimäärin 153,6 metriä meren pinnasta. Selvitysalueen alavimmat kohdat sijaitsevat kaava-alueen itäosassa, jossa sekä Työränojan uoma että raviradan länsipuoli sijaitsevat n. 137 metriä meren pinnasta. Selvityskartalla esitetyt maaperätiedot perustuvat Geologisen tutkimuskeskuksen 1:20 000 mittakaavaiseen maaperäkarttaan. Rakentamisen kannalta epäedullisia ovat laaksopainanteisiin kerääntyneet savi-, hiesu-, hieno hieta- sekä turvemaat, jotka on esitetty liitekartalla. Useilla kohdin alueen hiekka- tai hiekkamoreenimaata peittää tasaisilla alueilla turvekerros. Alueen maaperä on paikoitellen tasaista, jolloin vesien valuma tapahtuu hitaasti. Harjun reuna-alueella eteläosissa maaperä on hiekkaa. Keskiosien alavilla alueilla maaperä on hietaa ja moreenia. Pohjoisosissa maaperä on kalliota. Maaperän mukaan arvioitu rakennettavuus on pääosin hyvä. Metsäkylän alueen maaperän rakennettavuutta on selvitetty alueiden asemakaavoituksen yhteydessä, jolloin voidaan tarkemmin ohjata rakentaminen maaperän kannalta paremmin soveltuville alueille. Pohjavesialueet kartalla. Metsäkylän alueesta suuri osa sijoittuu vedenhankinnan kannalta tärkeälle pohjavesialueelle. Eteläisin osa on varsinaista pohjaveden muodostumisaluetta. Pohjavedelle riskejä ovat teollisuusalue, huoltoasema ja öljysäiliöt. Pohjavesialueen raja Pohjavesi muodostumisalueen raja Ylöjärven kaupunki Metsäkylän osayleiskaava OSAYLEISKAAVAN SELOSTUS 10 (50) Ilmasto Ilmasto on seudulla melko leuto, hieman mantereisempi kuin rannikolla. Tästä johtuen vuodenaikojen vaihtelu on jyrkempää ja vuotuiset lämpötilaerot suuremmat. Vallitsevat tuulensuunnat alueella ovat pohjoinen ja etelä-lounas. Kallio-, moreeni- ja hiekkamaat eivät pidätä vettä, mutta keräävät lämpöä, jolloin ne muodostavat pienilmastoltaan lämpimän ympäristön. Hienojakoinen maaperä, kuten savi, taas pidättää vettä. Lisäksi sen kerrostumat sijaitsevat alavimmilla alueilla, jotka ovat myös pienilmastollisesti viileämpiä. Ilmastollisesti kylmiä alueita ovat rinteet, jotka suuntautuvat luoteeseen, pohjoiseen tai koilliseen, koska niillä auringon lämmittävä vaikutus on pienin ja pohjoisesta puhaltavat kylmät tuulet. Avointen viljelysalueiden laidat sekä järvenrannat ovat tuulisia ja siten pienilmastollisesti metsäisiä alueita viileämpiä. Selvitysalueen pellot ja järvet ovat kuitenkin suhteellisen pienialaisia, eikä tuuli pääse niillä yltymään. Lisäksi harju, kallioselänteet sekä laajat metsät tarjoavat suojaa tuulelta. Rinteiden korkeuserot ovat kohtuullisen pieniä, eikä pohjoisrinteistä siten muodostu kovin varjoisia. Alueella on joitakin mahdollisia kohtia, joissa kylmä ja kostea ilmamassa patoutuu ympäröivien maastonmuotojen sekä kasvillisuuden takia ja jää laaksopainanteisiin paikalleen seisomaan. Tällaisilla kylmänilmanjärvillä pienilmasto on usein muita alueita kylmempi ja kosteampi eikä siten asuinympäristönä suositeltava. Iso Työläjärveltä itään ilmamassan vapaan kulun peittävät metsäiset selänteet ja kumpareet. Samoin Isosuon ja Leivätönsuon alueella saattaa kylmä ilma seisoa paikallaan. Luonnonolot Metsäkylä on ympäristöltään hyvin vaihtelevaa ja rikkonaista. Alueella on viljelyksiä, asutusta, metsämaata, järvi sekä ojitettua suota. Pääosin metsät ovat nuoria tai varttuneita kasvatusmetsiä, nuoria lehtipuuvaltaisia sekametsiä, ojitettuja mäntyvaltaisia turvekankaita ja avohakkuita. Pehkusuon alueesta iso osa on nuorta lehtipuuvaltaista sekametsää ja avohakkuualaa. Leivätönsuo on isolta osin ojittamatonta luonnontilaista suota. Alueen metsät ovat kangasmetsiä. Vallitseva metsätyyppi alueella on mustikkatyypin tuore kangas (MT). Korkeammilla ja kuivemmilla kohdilla on paikoin aloja puolukkatyypin kuivaa kangasta (VT). Seudun suot, lukuun ottamatta osaa Leivätönsuosta, on aikoinaan ojitettu. Suot ovat tyypillisesti karuja vedenjakaja-alueiden keidassoita. Alueen eteläosat Vaasantien läheisyydessä kuuluvat harjun lievealueisiin. Metsät ovat pääosin avoimia mäntyvaltaisia mustikkatyypin tuoreita kankaita, joiden seassa on pienialaisia puolukkatyypin kuivan kankaan aloja. Metsät ovat talousmetsäkäytössä ja pääosin miellyttäviä ulkoilumetsiä. Ne koostuvat nuorista ja varttuneista taimikoista kookastakin puuta kasvaviin metsiin. Valtapuuna alueella ovat mänty ja kuusi. Pensas- ja kenttäkerroksen kasvillisuus edustaa tuoreen kankaan kasvillisuutta. Työläjärven etelä- ja kaakkoisosien suot on ojitettu. Ne ovat lähes kokonaan varputurvekankaita muutamaa puolukkaturvekangasalaa lukuun ottamatta. Iso Työläjärven etelärantaa kiertää kuitenkin leveähkö avoin sara- ja ruokoluhtaranta. Alueen keskiosan metsät ovat myös talousmetsäkäytössä ja kasvavat pirstoutuneena peltojen ja turvekankaiden väleissä. Metsää pirstoo myös kolme avohakkuualaa, jotka sijoittuvat Iso-Työläjärven itäpuolelle ja Kangasniemen alueelle. Muutamilla loivilla rinteillä tavataan pienialaisia lehtomaisen kankaan (OMT) aloja. Työlänojan läheisyydessä on paikoin entisen kostean lehdon piirteitä. Työlänojan kaivaminen, metsien ja korpien ojittamien on kuitenkin muuttanut vesitaloutta niin, että kostean lehdon vaatelias lajisto on hävinnyt eikä puronvarsi ole luonnontilainen. Paikoin peltoja viljellään myös aivan puroon asti eikä suojavyöhykkeitä ole jätetty. Kaivettu puro ei tulvi, joten myöskään ravinteita ei kulkeudu puroa ympäröiville alueille. Työlänoja on kuitenkin paikallisesti merkittävä luontokohde ja se on tärkeä viheryhteys läpi kaava-alueen. Ylöjärven kaupunki Metsäkylän osayleiskaava OSAYLEISKAAVAN SELOSTUS 11 (50) Koululta länteen Metsäkyläntien asutuksen läheisyydessä kasvaa asutuksen vieressä vanhempaa kuusisekametsää. Alueella kasvaa myös suuria haapoja. Osayleiskaava-alueen pohjoisosissa metsäalueet ovat yhtenäisempiä. Koillisosassa on aukkohakkuualueita Tunturavuoren suunnalla. Muutoin Isosuon ja Tunturavuoren välinen alue on eri ikäistä taimikkoa, turvekangasta ja tuoretta kangasta. Isosuon itäpuolella on iso aukkohakkuuala, joka jatkuu luoteeseen kaava-alueen ulkopuolelle. Isosuon eteläosissa ja länsipuolella kasvava tuore kangasmetsä on puustoltaan kookkaampaa kuusikkoa. Kaava-alueen koillisosassa sijaitsee tuoretta kuusimetsää. Metsä toimii viheryhteytenä alueen eläimistölle. Alueen koillisosassa sijaitseva Leivätönsuo on suurelta osin ojittamaton suoalue, jossa on myös avoimia puuttomia alueita. Suoalueen vähäpuustoisimmat kohdat luokitellaan metsälain mukaisiksi erityisen tärkeiksi elinympäristöiksi, mutta kokonaisuudessaankin suo on merkittävä paikallinen luontokohde. Vaikka suota halkoo sähkölinja ja eteläosissa on jo osin umpeutuvia ojituksia, on suoalue melko luonnontilainen ja vaikuttava. Varsinkin reuna-alueilla on isovarpurämettä, mutta pääosin suoalue voidaan luokitella tupasvillarämeeksi. Leivätönsuo on edustavimpia ja suurimpia, lähes luonnontilaisia suoalueita Ylöjärvellä. Puusto on vanhaa ja suolla on myös keloja. Vähäpuustoisimpien alueiden lajistoa ovat mm. karpalo, suokukka, tupasvilla ja rahkasara. Isosuo ja muut pohjoisosan suot ovat ojitettuja ja voidaan luokitella varpu- ja puolukkaturvekankaiksi. Tunturavuoren eteläpuolella olevat suot koostuvat puolukkaturvekankaasta ja mustikkaturvekankaasta. Pehkusuon aluetta leimaa ravitalli ja siihen liittyvä harjoitusrata ja laitumet. Pehkusuon länsipuolella on metsäinen alue, joka on suurelta osin aukkohakattu. Pienet kangasmetsäsaarekkeet sijaitsevat hakkuuaukon reunoilla. Alueen eteläosa on lähestulkoon kokonaan lehtipuuvaltaista nuorta sekametsää. Entisen kaatopaikan pohjoispuoliset suot on ojitettu. Pääosin suoalue on isovarpurämettä. Kasvillisuutta on kuvattu tarkemmin erillisessä Metsäkylän osayleiskaava-alueen luontoselvityksessä (Kallio, M. & Keskitalo P. 2007/2009). Arvokkaat luontokohteet Alueelle on tehty luontoselvitys Metsäkylän osayleiskaavaa varten vuonna 2007. Sitä on täydennetty v. 2009. Luontokartoituksessa inventoitiin luonnonsuojelulain, metsälain ja vesilain mukaiset kohteet sekä EU:n luontodirektiivin IV(a) liitteen liitooravan lisääntymis- ja levähdyspaikat. Paikallisesti merkittäviä luontokohteita alueella ovat Työlänojan varsi sekä IsoTyöläjärven etelärannan räme ja rantaluhta. Työlänojan varsi tukee alueen luonnon monimuotoisuutta. Räme ja rantaluhta ovat merkittäviä linnuston ja lepakoiden kannalta. Uusin liito-oravaselvitys on tehty v. 2014. Metsäkylän osayleiskaava-alueella on tehty useita liito-orava havaintoja. Liito-orava on suojeltu luonnonsuojelulain 49 §:ssä ja se on myös EU:n luontodirektiivin IV (a) liitteen laji. Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja ei saa hävittää, eikä niiden elinympäristöjä heikentää. Myös liito-oravan kulkuyhteydet on turvattava säilyttämällä ekologisia käytäviä elinympäristöiltä laajemmille metsäalueille. Iso-Työläjärven koillispuolella sekä vanhan kaatopaikan pohjoispuolella sijaitsee liito-oravan lisääntymis- tai levähdyspaikka. Havaintoja liito-oravasta on tehty myös Metsäkylän asuinalueen pohjoispuolella sekä Seppolan luoteispuolella. Nämä alueet ovat kehittymässä soveliaiksi liitooravan elinympäristöiksi. Kulkuyhteydet eri alueiden välillä tulisi myös säilyttää. Alueella tavataan Suomessa yleisiä lepakkolajeja. Niitä ovat vesisiippa, viiksisiippa/isoviiksisiippa ja pohjanlepakko. Lepakoita esiintyy Iso-Työläjärven eteläpäässä, Työlänojan varrella sekä Aholan koillis- ja eteläpuolella. Kaikki Euroopan Unionin alueella esiintyvät lepakot kuuluvat EU:n luontodirektiivin liitteeseen IV (a). Luonnonsuojelulain 49 §:n mukaan kaikkien liitteeseen IV (a) kuuluvien lajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Kaikki Suomen lepakot on rauhoitettu myös luonnonsuojelulailla. Uhkatekijänä alueen lepa- Ylöjärven kaupunki Metsäkylän osayleiskaava OSAYLEISKAAVAN SELOSTUS 12 (50) koille ovat metsähakkuut ja rakennusten remontointi. Lepakoista viiksi-/isosiipat ovat erityisen valonarkoja ja niiden esiintymisalueen liiallinen valaiseminen karkottaa ne herkästi alueelta. Osayleiskaava-alueelle on tehty linnustoselvitys vuonna 2007. Alueen linnustollisesti erityisen tärkeät alueita ovat Iso-Työläjärven rannat, Isosuon itä- ja eteläpuoli sekä Seppolan pohjoispuolella sijaitsevat metsäalueet peltojen lähettyvillä. Alueella esiintyviä vaarantuneita lajeja (VU) ovat käenpiika ja tiltaltti. Suomessa silmälläpidettäväksi (luokka NT) luokitelluista lajeista alueella esiintyvät käki sekä pensastasku. Käki on luokiteltu myös alueellisesti uhanalaiseksi (RT) lajiksi. Toinen alueellisesti uhanalainen lintulaji on taivaanvuohi, jonka kaksi reviiriä sijaitsee IsoTyöläjärven rannalla. Suomella on kansainvälisesti vastuu tiettyjen lajien säilyttämisestä. Linnustoselvityksen yhteydessä Metsäkylän osayleiskaava-alueelta tavattiin laulujoutsenen, haapanan, tavin, tukkasotkan, telkän ja leppälinnun reviirit. Euroopan Unionin lintudirektiivin I-liitteen lajeista alueelta tavattiin pyyn ja kurjenreviirejä. Osayleiskaavan luonnosvaiheen jälkeen Metsäkylään on toteutettu uusia pientaloalueita. Rakennetulla Kangasniemen alueella on luontoselvitysten mukaan aiemmin ollut liito-oravan papanapuita tai lepakon esiintymisalueita. Alueiden avohakkuiden myötä ympäristö on muuttunut lajien kannalta epätodennäköisiksi elinympäristöiksi. 3.1.3 Maisema Maiseman peruspiirteet Seutu kuluu maisema-aluetyöryhmän maisemamaakuntajaon mukaisesti Hämeen viljely- ja järvimaan maisemamaakuntaan, tarkemmin Keski-Hämeen viljely- ja järviseutuun. Seudulla maisemat ovat monimuotoisia ja pienpiirteisiä. Tyypillistä ovat myös laajat savikot sekä kaakosta luoteeseen suuntautuvat harju- ja saumamuodostumajaksot sekä moreenimaat. Seudun pohjoisosassa maiseman luonteelle ovat tyypillisiä laajat ruhjelaaksojen rikkomat kalliomaat. Metsäkylän alue on seudulle tyypillisesti pienpiirteistä ja monimuotoista. Alueen maisemarakenteen muodostavat Ylöjärvenharju etelässä, pohjoispuolella kumpuileva kallioselännejakso sekä näiden väliin jäävä laakso, jossa Iso Työläjärvestä laskeva Työlänoja sivuhaaroineen kulkee. Alueen keskiosassa maasto on suhteellisen tasaista muutamia kallioisia kumpareita lukuun ottamatta. Maasto viettää itään päin, jonne suuntautuu myös pintavesien valunta. Laaksot sijaitsevat alueella alle 155 metriä meren pinnasta, pohjoisessa ja idässä 143 mmp. Alavissa, viljavissa laaksoissa sijaitsevat alueen pienipiirteiset pellot, joista vanhimmat ovat olleet viljelyksessä 1800-luvulta. Laaksojen alavimpiin laaksopainanteisiin ovat muodostuneet järvet, ojat ja suot. Alueen keskiosassa sijaitsevat metsäiset kumpareet ovat pienpiirteisiä, kun taas pohjoisessa sijaitsevan selänteen reuna kohoaa jyrkkänä Työlänojan laidalla. Kumpareiden lakialueet ovat yli 150 metrin korkeudella meren pinnasta, kun kallioselänteen lakialueet alkavat noin 160 metrin korkeudelta meren pinnasta. Maisemalliset solmukohdat Maisemallisten elementtien: selänteiden, laaksojen, jokien sekä teiden risteyskohtiin muodostuu maisemassa solmukohtia. Näissä koettu maisematila muuttuu tai maisemalliset elementit kohtaavat toisensa ja risteävät. Suljettu ja pienpiirteinen maisema voi muuttua avaraksi tai joen uoma kulkee kapean jyrkkärinteisten selänteiden reunustaman solan lävitse. Alueella maisemallisia solmukohtia on nähtävissä erityisesti pohjoisessa, Työlänojan sekä kallioselänteen yhteydessä. Lännessä Iso-Työläjärvestä alkaa laskuoja, Työlänoja. Metsäkyläntien varrella kohtaavat metsä ja pelto, Työlänoja mutkittelee kumpareiden lomitse ja maisemassa avautuu näkymiä. Koillisessa Työlänoja kulkee kapeassa jyrkkien kalliorinteiden reunustamassa laaksossa ja sen varrella on ojien risteyskohta keskellä avointa peltoa. Metsäkylän asuinalueelta Työlänojaan laskevan oja kulkee tässä kohdin kahden selänteen vä- Ylöjärven kaupunki OSAYLEISKAAVAN SELOSTUS Metsäkylän osayleiskaava 13 (50) lissä. Itäisin solmukohta sijaitsee Leivätönsuon eteläpuolisten selänteiden välisessä kapeikossa. Maisemakuva Tiheimmin asutettua Ylöjärven eteläosan ilmettä hallitsevat suuret tiet ja 1900-luvun lopun ja vuosituhannen vaihteen rakennukset sekä laajat metsät. Maisemakuva on varsin pienpiirteistä ja avautuvat näkymät lyhyitä. Järvet ja peltoaukeat ovat suhteellisen pienialaisia ja pääosa alueesta on metsää. Kuva: Valtatien 3 varren maisematila on sulkeutunut. Tieltä ei avaudu näkymiä Metsäkylän alueen suuntaan Alueen keskiosa on rakennettua pientaloympäristöä, jota itäosassa laajennetaan useilla rakennus- sekä tietyömailla. Pientalomiljöö on pääosin varsin uutta ja ilmeeltään yhtenäistä. Uusilla alueilla rakennusten harmoninen väritys luo viihtyisää maisemakuvaa. Metsäkyläntien varrella on kylän vanhaa sekä uutta keskustarakennetta. Alueella on säilynyt useita vanhoja tilakeskuksia: Työläjärvi, Kiviranta, Seppola, Ahola, Kangasniemi ovat alueen vanhimpia tiloja, joilla viljely on jatkunut jo ainakin 100-200 vuotta. Alueen länsiosassa Työläjärven ja Kivirannan ympäristö on säilynyt maaseutumaisena. Alueen miljöö on harmoninen ja vaalimisen arvoinen. Pellot ovat edelleen viljelyksessä ja rakentaminen on pienpiirteistä ja haja-asutusluonteista. Alueella on useita hevostiloja, joiden laitumet ja tarhat elävöittävät ja korostavat maaseutumaista maisemakuvaa. Kuvat: Ilmeeltään yhtenäisiä asuinmiljöitä Ylöjärven kaupunki Metsäkylän osayleiskaava OSAYLEISKAAVAN SELOSTUS 14 (50) Ahola sekä Kangasniemi ovat jääneet uudemman asutuksen keskelle ja niiden pellot ovat pirstoutuneet ja huvenneet ympäristön muuttuessa pientalovaltaiseksi asuinalueeksi. Aholan talo on vielä paikalla, mutta tilan muut rakennukset on purettu. Kangasniemen tilan pihapiiri henkii kuitenkin edelleen vanhan ajan tunnelmaa hyvin säilyneine rakennuksineen. Muualla alueella maisema on metsäistä. Paikoin aukeaa pienialaisia ja vaihtelua tuovia näkymiä peltojen yli. Alueella on kohtuullisen paljon soita. Niillä metsä muuttuu kituliaammaksi ja pienikasvuisemmaksi. Alueella on myös kallioisia kumpareita, joilla kasvaa karumpaa kangasmetsää. Pienialaisetkin pellot ja niityt sekä vaihtelevanluonteiset metsät elävöittämät maisemaa ja lisäävät ympäristön monimuotoisuutta. Avointen alueiden laitamilla kasvavat metsät ovat maisemakuvassa merkittävä tekijä. Erityisesti vanhojen peltojen ja tilakeskusten läheisyydessä oleviin reunametsiin tulisi kiinnittää huomiota. Säilyttämisen ja kehittämisen arvoisia ovat pehmeät, lehtipuita ja -pensaita kasvavat metsänreunat verrattuna talousmetsien korkeiden havupuiden reunustamaan, lajistoltaan ja ilmeeltään köyhään viljelysmaisemaan. Alueella on selkeitä maamerkkejä tai hierarkkisia pisteitä, jotka muodostavat alueella liikuttaessa maiseman kiintopisteitä ja erottuvat ympäristöstään. Tällaisia ovat vanhat tilakeskukset ja Metsäkyläntien varrelle muodostunut palvelukeskittymä. 3.1.4 Rakennettu ympäristö Historia Tärkeimpiä syitä ihmisen asettumiseen Ylöjärvelle ovat olleet alun perin Näsijärvi, hyvät pyyntimaat ja harjun läheiset kulkuväylät. Myöhemmin valintoihin ovat vaikuttaneet viljelyyn sopivat rannat ja Tampereen kaupungin läheisyys. Päätie Ylöjärvellä on ollut Hämeenkyröstä Harjun markkinoille johtanut, helppokulkuista harjumaastoa pitkin kulkenut tie. Maantienä väylä näkyy jo vuoden 1742 kartassa. Suurimmat muutokset tiestössä tapahtuivat 1960- ja 70-luvuilla liikenteen voimakkaan kasvun myötä koko maassa. Ylöjärvellä vanha Vaasantie jäi paikallisliikenteen käyttöön 1960-luvun lopulla uuden, suoran tien valmistuttua. Tien summittaisen iän voi päätellä juuri sen suhteesta maastoon ja vanhoihin tiloihin. Mutkittelevat, kyliä ja tilakeskuksia sivuavat tiet ovat iäkkäämpiä kuin suorat ja leveät maastoleikkausten ja pengerrysten avulla tasatut tiet. Kylämiljöissä vanhat tielinjat ovat säilyneet ja elävöittävät maisemaa. Metsäkylä oli pitkään asumatonta, kunnes sinne perustettiin Ylöjärven kylän torppia 1700-luvun aikana. Isojaon jälkeen 1840-luvulla Pinsiössä sijainneista neljästä torpasta muodostettiin kruunun uudistiloja, koska kylällä oli liikamaata. Uudistilat muodostivat Metsäkylän ja osan nykyistä Takamaata. Viljelysmaita sijaitsi tuolloin Työläjärven tilan alueella sekä Työlänojan varrella. 1920-luvulla tilojen määrä oli kasvanut ja käyttöön oli otettu viljavat, alavat seudut osayleiskaava-alueen keskiosista. 1920-luvun pitäjänkartassa alueella sijaitsee 13 tilaa: Työläjärvi, Kiviranta, Kulmala, Ahola, Onnela, Heikkilä, Alanen, Syrjälä, Hietaniemi, Harmaavuori, Ahola, Kuusela ja Kangasniemi. Soiden turvevarastoja hyödynnettiin karjatalouden tarpeisiin. Varhaisinta pienimuotoista teollista toimintaa edusti alueen itäosassa 1900-luvun alkupuolella toiminut pehkutehdas, joka tuotti turpeesta kuivikkeita eläimille. Pehkusuo onkin saanut tästä nimensä. Turpeennoston loputtua alue otettiin myöhemmin kaatopaikan käyttöön. Ylöjärven kaupunki Metsäkylän osayleiskaava OSAYLEISKAAVAN SELOSTUS 15 (50) Kuva: Ote Kuninkaan kartasta 1700-luvun lopulta. Metsäkylä on vielä asuttamatonta Seuraava suurempi muutos tilojen määrässä ajoittuu sotien jälkeiseen aikaan. Tilojen maista lohkottiin sotien jälkeen asutuslakien mukaan 40 asuntotilaa. Yksittäisiä rakennuksia sekä perinteisiä rintamamiestaloalueita nousi Vanhan Vaasantien sekä Metsäkyläntien varrelle. Esimerkkeinä Pikku-Helsinki sekä Uimarannantien pienet kesäasunnot. Vuonna 1955 Metsäkylään rakennettiin koulu suuria ikäluokkia varten. Vanha koulu sijaitse osayleiskaava-alueen eteläpuolella Pinsiönkankaantiellä. Metsäkylän toinen kehitysvaihe alkoi 1960-luvulla ja rakentaminen jatkui kiivaana seuraavina vuosikymmeninä, kun Vaasantien varteen rakentui runsaasti teollisuutta ja sen myötä asuinalueita. Nykyteollisuus on enää harvoin sidoksissa tiettyyn paikkaan raaka-aineen tai energian saannin vuoksi. Teollisuusalueet osoitetaan kaavoissa paikoille, jossa liikenneyhteydet ovat hyvät ja mahdolliset ympäristöhaitat hallittavissa. Ylöjärvellä luonteva paikka on ollut Vaasantien varsi, jossa on teollisuuslaitoksia useilta vuosikymmeniltä. Monenkirjava rakentaminen tekee alueesta paikoin levottoman näköisen. Vuosien kuluessa Metsäkylästä muotoutui oma asuintaajama, joka on tiivis yhdyskunta Vaasantien koillispuolella. 1970-luvulta lähtien Metsäkylä on ollut yksi Ylöjärven neljästä taajamasta. 3.1.5 Rakennetun ympäristön erityisarvot Tiedot perustuvat FCG Planeko Oy:n laatimaan Metsäkylän taajaman rakennetun ympäristön inventointiin (2009). Vanhat maatilat Kangasniemi Kangasniemen tilakeskus muodostaa edustavan, alueen agraarihistoriaan liittyvän kokonaisuuden historiallisen maantien varrella. Pihapiirin keskeiset rakennukset, päärakennus, pariaitta, pitkä talousrakennus ja navetta, muodostavat edelleen maisemallisesti selkeän kiintopisteen muuttuneessa ympäristössä. Kangasniemen tilakeskuksella on historiallista, rakennushistoriallista ja maisemallista arvoa. Inventoinnissa suositellaan, että Kangasniemen keskeisen, rakennusten reunustama pihapiiri on säilytettävä kokonaisuutena. Erityisesti pitäisi huolehtia, että vanha asuinrakennus säilyy. Mahdollisessa uudisrakentamisessa tulee tarkkaan huomioida vanhan pihapiirin ominaispiirteet, kuten materiaalit, mittakaava ja Ylöjärven kaupunki Metsäkylän osayleiskaava OSAYLEISKAAVAN SELOSTUS 16 (50) rakennusten sijainti. Kangasniemen maisemallinen asema vanhan maantien varrella tulisi myös säilyttää pitämällä pihan länsipuolella oleva pieni peltoalue avoimena. Ahola Kangasniemen tilasta talon pojalle erotettu Aholan entinen palstatila edustaa Metsäkylän asutuksen leviämistä tilojen jakamisen helpottuessa 1800-luvun loppupuolelta alkaen. Muutoksista huolimatta Ahola muodostaa aikakautensa edustavan pienen maatilan pihapiirin. Aholan tilakeskuksella on historiallista ja rakennushistoriallista arvoa. Inventoinnissa suositellaan, että asuinrakennuksen ja talousrakennusten muodostama kokonaisuus säilytetään nykyisessä asussa. Mahdollisten muutos- ja korjaustöiden tavoitteena tulisi olla alkuperäisen ulkoasun palauttaminen. Pihapiirin uudisrakentamisessa tulee huomioida vanhan pihapiirin ominaispiirteet, kuten materiaalit, mittakaava ja rakennusten sijainti. Naapurissa olevan Teerilän säilymistä osana Aholan ja kärrytien kokonaisuutta olisi hyvä harkita. Osayleiskaavan luonnosvaiheen jälkeen ympäristö on jo muuttunut: Teerilän talo on purettu ja paikalle on rakennettu paritaloja. Aholan tilan alue on asemakaavoitettu ja alue on jo osittain rakennettu asuinrakennus ja nyt Aholan talolle on osoitettu oma tontti, joten talon säilyminen oli mahdollista. Aholan asuinrakennus ja talousrakennukset on nyt purettu. Kiviniemi Kivirannan tilakeskus sijaitsee tilan peltojen reunalla olevassa metsäniemekkeessä lähellä Iso Työläjärven itärantaa. Pihapiirin harmaantuneet hirsiset talousrakennukset, asuinrakennus ja puusto muodostavat tiiviin pihapiirin. Tilakeskuksessa ovat 1945-1946 rakennettu päärakennus, pariaitta ja pitkä navetan, tallin ja heinäladon sisältävä talousrakennus ovat 1800-luvun loppupuolelta. Punaiseksi maalattu sauna ja hirsinen sikala ovat 1930- ja 1940-luvulta. Pihapiirin koillispuolella ovat erillisinä 1950-luvulla rakennetut lautarakenteiset kuorma-autotalli ja saharakennus sekä tiilivuorattu 1980-luvun omakotitalo. Kivirannan tilakeskuksella on historiallisia, rakennushistoriallisia ja maisemallisia arvoja. Inventoinnissa suositellaan, että pihapiirin muodostama asutus- ja rakennushistoriallisia arvoja omaava kokonaisuus tulisi pyrkiä säilyttämään. Tilan monipuolinen rakennuskanta tulisi säilyttää nykyisessä asussa ja mahdolliset muutos- ja korjaustyöt tulisi tehdä entistäen. Pihapiirin mahdollisessa uudisrakentamisessa tulee huomioida vanhan pihapiirin ominaispiirteet, kuten materiaalit, mittakaava ja rakennusten sijainti. Tilaan olennaisesti liittyvä viljelymaisema tulisi säilyttää avoimena ja rakentamattomana. Työläjärvi Työläjärven vanha päärakennus paloi 1941. Uusi päärakennus päätettiin rakentaa betonitiilistä. Rapatun, puolitoistakerroksisen asuinrakennuksen suunnitteli arkkitehti Toini Mikkola. Työläjärven pihapiiri edustaa Metsäkylän vanhinta kulttuurikerrostumaa. Maisemarakenteellisesti harjun ja suoalueen metsiin rajoittuva pihapiiri peltoineen on säilynyt hyvin. Pihapiirissä on edelleen nähtävissä neliömäisen, talousja asuinpihan, rakenne. Työläjärven tilakeskuksella on asutus- ja sosiaalihistoriallista, rakennushistoriallista ja maisemallista arvoa. Rakennusinventoinnissa suositellaan, että vanhimpien asuin- ja talousrakennusten rajaama neliömäinen pihapiiri tulisi pyrkiä säilyttämään kokonaisuutena. Rakennuskanta tulisi säilyttää nykyisessä asussa ja mahdolliset muutos- ja korjaustyöt tulisi tehdä entistäen. Pihapiirin mahdollisessa uudisrakentamisessa tulee huomioida vanhan pihapiirin ominaispiirteet, kuten materiaalit, mittakaava ja rakennusten sijainti. Tilaan olennaisesti liittyvä viljelymaisema tulisi säilyttää avoimena ja rakentamattomana. Metsäkylän omakotialueen mahdollista laajentamista samaan maisemaan Työläjärven kanssa ei suositella. Ylöjärven kaupunki Metsäkylän osayleiskaava OSAYLEISKAAVAN SELOSTUS 17 (50) Jälleenrakennuskauden maatilat Jälleenrakennuskauden etupäässä siirtolaisille muodostetut tilat ovat Kulmala, Seppola, Ihantala ja Iso-Neva. Ne kuuluvat maanviljelysvaiheen viimeiseen kerrostumaan. Nämä vanhempien tilojen takapeltojen ja niittyjen yhteyteen perustetut tilat muodostavat alueen luonteenmukaisesti omia selkeästi rajattuja maisematiloja, jotka ovat säilyneet Kulmalan, Ihantalan ja Seppolan yhteydessä. Tilojen rakennuskanta ja pienipiirteiset viljelymaisemat tulee huomioida tulevissa maankäyttösuunnitelmissa. Taajamaa edeltänyt pientalo- ja omakotiasutus Taajamaa edeltänyt asutus keskittyy vanhojen, maaston muotoja seuraavien tielinjojen varrelle, joita edustavat Metsäkylässä Vanha Vaasantie ja Metsäkyläntie. Metsäkyläntien ja Vanhan Vaasantien perinteiset linjaukset ovat säilyneet. Em. teiden risteykseen keskittyi ennen nykyistä taajama-asutusta ja kaupparakennuksia. Asutusta muodostui myös vanhojen paikallisteiden, Pehkutien ja Heinitien, varrelle. Aikakauden rakennuskanta hajosi pitkäksi ja harvaksi nauhaksi tien varsille, rakennettuja kokonaisuuksia edustavat lähinnä Pikku-Helsingin ja Pehkutien varrella olevat pienet jälleenrakennuskauden asuinalueet, jotka ovat rajattu omiksi kokonaisuuksiksi. Yhtenäistä rakennustyyppiä ei ole. Teiden varsilla on nähtävissä yksittäisinä kohteina vanhempaa, lähinnä pienimuotoista mökkiasutusta edustavaa rakennuskantaa sekä jälleenrakennuskauden puolitoistakerroksisia omakotitaloja. Rakennukset sijaitsevat tonttien keskiosissa. Viimeisen kerrostuman muodostavat 1950-luvun lopulta yleistyneet matalat yksikerroksiset pientalot, joita edustavat mm. Huurteilan omakotitalot. Kokonaisuudessaan alueen vanhempi pientaloasutuksen rakennuskanta on säilynyt huonosti. Parhaiten on säilynyt pienimuotoinen mökkiasutus, josta on säilynyt muutamia esimerkkejä. Pääsääntöisesti ajan rakennuskantaa on purettu sekä uudistettu laajennuksilla ja ulkoasun muutoksilla. Taajamaa edeltänyt pientaloasutus poikkeaa muutoksista huolimatta kuitenkin mittakaavaltaan, materiaaleiltaan ja sijoittelultaan myöhemmästä taajamarakentamisesta, joten sen säilyttäminen osana uudistuvaa maisemaa olisi paikallis- ja asutushistoriallisista syistä toivottavaa. Olisi toivottavaa että tontin säilyneet rakennuskerrostumat huomioidaan uudisrakentamisvaiheessa. Pikku-Helsinki ja Pehkutien omakotitalot Vanhan Vaasantien varrella olevalla pienellä omakotialueella on kahdessa rivissä kuusi jälleenrakennuskaudelle tyypillistä puolitoistakerroksista harjakattoista omakotitaloa erillisine talousrakennuksineen. Pääosin 1950-luvun puolivälissä valmistuneista taloista osa on rakennettu ulkoasun perusteella samoilla tyyppipiirustuksilla. Väljästi rakennetun alueen asuinrakennukset ja talousrakennukset muodostavat yleispiirteeltään yhtenäisen, ajan rakentamista edustavan kokonaisuuden. Jälleenrakennuskauden rakennuksilla on asutus- historiallista ja katukuvallista merkitystä vanhan maantien varrella. 1900-luvun alkupuolelta olevan Pehkutien varrelle rakennetuista omakotitaloista on säilynyt neljä jälleenrakennuskauden puolitoistakerroksista omakotitaloa, joista kolme muodostaa oman, yhtenäisen katukuvallisen kokonaisuuden. Vanhan Vaasantien ja Pehkutien jälleenrakennuskauden omakotitalot tulisi säilyttää yhtenä Metsäkylän taajamaa edeltäneenä rakennuskerrostumana. Huurteilan omakotitalot Huurteilan asuinalue sijoittuu Metsäkylän taajaman koillisreunalle. Asuinalueella on yksikerroksisia omakotitaloja, jotka muodostuvat asuinosasta, johon liittyy rungon suuntainen hieman matalampi taloussiipi. Metsäkylän taajaman alku ja kasvu perustui 1960-luvulla yksityiseen rakentamiseen, jossa Huurteen omakotitalot muodostavat merkittävän kokonaisuuden. Kokonaisuudessa näkyy hyvin 1960-luvun alun modernisoituvan Suomen rakentamisen, asumisen ja kaavoituksen suuntaviivat. Inventoinnin mukaan Huurteilan omakotialueen muodostaman kokonaisuuden säi- Ylöjärven kaupunki Metsäkylän osayleiskaava OSAYLEISKAAVAN SELOSTUS 18 (50) lyminen tulisi turvata. Merkittäviä katukuvaa ja rakennusten julkisivua muuttavaa uudis- ja muutosrakentamista ei suositella. Rakennuskannan korjauksissa tulisi käyttää rakennusajalle tyypillisiä materiaaleja, työtapoja ja teknisiä ratkaisuja. Alueen mahdollinen muutos-ja lisärakentaminen tulisi sopeuttaa nykyiseen rakennuskantaan mittasuhteiden, materiaalien ja värien suhteen. Muinaismuistot Alueella ei sijaitse tiedossa olevia muinaisjäännöksiä. Museovirasto on suorittanut alueella inventoinnin vuonna 2000. Selvitystä on täydennetty Mirkoliitti Oy:n tekemällä arkeologisella inventoinnilla vuonna 2009. Myös valtatie 3:n suunnittelun yhteydessä on tehty arkeologinen inventointi. Arvokkaat maisema-alueet Alueella ei ole aiemmissa yhteyksissä todettu valtakunnallisia, maakunnallisia tai paikallisia maisema-arvoja. Metsäkylän osayleiskaavaa varten tehdyssä maisemaselvityksessä on paikallisesti arvokkaiksi ja vaalimisen arvoisiksi todettu vanhojen tilojen viehättävät miljööt, erityisesti Kivirannan sekä Työläjärven ympäristö viljelysalueineen sekä Kangasniemen ja Seppolan pihapiirit. Arvokkaita ovat myös tilakeskusten yhteydessä olevat vanhat, pitkään viljelyssä säilyneet pellot, jotka ovat osa kulttuurihistoriaa sekä tuovat metsäisellä alueella rikkautta ja monimuotoisuutta maisemakuvaan. 3.1.6 Väestö, yhdyskuntarakenne, työpaikat ja palvelut Väestön rakenne ja kehitys Ylöjärven kaupungin asukasmäärä oli tammikuun 2009 alussa 29 762 henkilöä. Vuoden 2013 lopussa väkiluku oli 31 743. Väkiluku on kasvanut viime vuosikymmeninä suhteellisen voimakkaasti. Myös Viljakkalan kunnan (2007) ja Kurun kunnan (2009) liittyminen osaksi Ylöjärven kaupunkia on kasvattanut asukasmäärää. Kaupungin oman väestöennusteen mukaan Ylöjärven kaupungin asukasluku tulee kasvamaan vuoteen 2030 mennessä 7 000 henkilöä ja vuoteen 2040 noin 9 000 henkilöä. Kasvavilla kaupunkialueilla nuoret ikäluokat pitävät syntyneiden määrän korkeana. Näillä alueilla on keskimääräistä vähemmän vanhuksia ja luonnollinen väestönkasvu on positiivinen. Myös kokonaisnettomuutto vahvistaa Ylöjärven väestönkasvua. Metsäkylän asukasluku on kaavan ehdotusvaiheessa (2014) noin 3000 asukasta. Vuonna 2009 osayleiskaavan luonnosvaiheessa asukasluku oli noin 2500. Asukasluvun ennustetaan kasvavan noin 170 asukasta vuodessa vuoteen 2019 mennessä. Tästä eteenpäin kasvu on 100 – 150 asukasta vuodessa.. Yhdyskuntarakenne ja taajamakuva Metsäkylä muodostaa oman taajamansa Vaasantien koillispuolelle. Metsäkylän keskiosa on rakennettua pientaloympäristöä, jota itäosassa parhaillaan laajennetaan useilla rakennus- sekä tietyömailla. Pientalomiljöö on pääosin varsin uutta, mutta alueelta löytyy myös muutama vanhempi pientaloaluekokonaisuus. Metsäkyläntien varrella on hajallaan vanhoja ja uusia liike- ja palvelurakennuksia. Alue vaikuttaa jäsentymättömältä, eikä taajama näy Vaasantielle. Metsäkylän länsiosa on säilynyt maaseutuna. Pellot ovat edelleen viljelyksessä ja rakentaminen on pienpiirteistä ja haja-asutusluonteista. Aluetta rikastuttavat kulttuurihistoriallisesti arvokkaat vanhat maatilat ja yksittäiset kauniit miljöökohdat. Ylöjärven kaupunki Metsäkylän osayleiskaava OSAYLEISKAAVAN SELOSTUS 19 (50) Metsäkylän alueen palvelukartta. Alueella on nykyisin koulu, kaksi päiväkotia, neuvola, nuorisotila ja kaksi päivittäistavarakauppaa. Koulu toimii kahdessa eri paikassa. Alueen leikki- ja liikuntapaikat on esitetty kartalla. Kartalla on esitetty myös julkisen liikenteen vuorotiheys, joka on reitistä riippuen 10–30 vuoroa päivässä. Palvelukartta on myös Ylöjärven kaupungin internetsivuilla (Etusivu / Palvelukartta) Palvelut Osayleiskaava-alueella toimii kaksi päiväkotia, jossa järjestetään myös esiopetusta. Alueelle on tulossa yksityinen päiväkoti. Metsäkylän alakoulu tarjoaa opetusta 1-6luokkalaisille. Metsäkylän seurakuntatalossa Ylöjärven seurakunta järjestää yhteistyössä kaupungin kanssa iltapäivätoimintaa koululaisille sekä nuorteniltoja. Seurakuntatalossa kokoontuu myös seurakunnan järjestämä perhekerho. Kirjastoauto palvelee Metsäkylän asukkaita sekä koulua ja päiväkotia viikoittain. Alueella on myös saatavilla äitiys- ja lastenneuvolapalveluita. Metsäkylässä toimii kaksi päivittäistavarakauppaa. Iso Työläjärven rannalla on kaupungin ylläpitämä uimaranta. Metsäkylän koulun vieressä sijaitsee jääkiekkokaukalo sekä pallokenttä. Metsäkylästä on reitti Ylöjärven harjualueelle, jossa on reitti Lamminpäähän. Harjulla on 12 kilometrin mittainen valaistu kuntorata, joka toimii talvisin hiihtolatuna. Hiihtoladulla on yhteydet Nokian Koukkujärvelle ja Hämeenkyrön suuntaan. Osayleiskaava-alueen eteläpuolella sijaitsee frisbeegolfrata. Elovainion palvelut ovat noin 4 km etäisyydellä ja Ylöjärven keskustan palvelut noin 5,5 km etäisyydellä. Työpaikat ja elinkeinotoiminta Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2013 Ylöjärvellä oli 9 127 työpaikkaa. Ylöjärven työpaikoista yli puolet eli 57,6 % on palvelualoilla. Palvelutyöpaikkojen suhteellinen osuus on Ylöjärvellä pienempi kuin koko maassa keskimäärin (70,1 %). Sen sijaan jalostusalan työpaikkoja on 37,2 %, jonka osuus on 12,3 % suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Alkutuotannon työpaikoissa työskentelee 3,7 %. Ylöjärven Ylöjärven kaupunki Metsäkylän osayleiskaava OSAYLEISKAAVAN SELOSTUS 20 (50) kaupunki on kaupungin suurin työnantaja. Vuonna 2013 kaupungin palveluksessa oli 2 073 henkilöä. Metsäkylän itäpuolella sijaitsee Elovainion yritysalue, jossa toimii noin 300 eri alan yritystä. Metsäkylän työpaikkoja tarjoavat alueen kaupat ja julkiset palvelut. Yhdyskuntatekniikka Metsäkylän läpi kulkee itä-länsisuunnassa 20 kV:n sähkölinja, jonka omistaa LNI Verkko Oy (aiemmin Vattenfall Oy). Suunnittelualueen rakennetuilla alueilla on kunnallistekniikka Metsäkyläntien pohjoispäätä lukuun ottamatta. Rakentuvalle omakotitaloalueelle rakennetaan kunnallistekniikkaa parhaillaan. Metsäkylän vesi- ja viemäriverkosta vastaa Ylöjärven kaupungin vesihuoltolaitos. Jätevedet johdetaan Tampereen kaupungin jätevesiverkkoon. Valtatie 3:n yleissuunnitelman mukainen uusi linjaus sijoittuu Metsäkylän pohjoispuolelle 3.1.7 Liikenne Alueelle on valmistunut valtatien 3 uuden linjauksen yleissuunnitelma. Vaasantien nykyinen linjaus kulkee suunnittelualueen eteläreunassa. Vuoden 2014 tietojen mukaan valtatie 3:lla liikkuu Ylöjärven ja Hämeenkyrön välillä keskimäärin 12 200 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikennemäärät ovat suurempia lähempänä Ylöjärveä. Metsäkylän länsipuolella tehdyn laskennan mukaan valtatie 3:lla liikkuu noin 11 000 ajoneuvoa vuorokaudessa ja itäpuolella noin 12 300 ajoneuvoa vuorokaudessa. Raskaan liikenteen osuus on keskimäärin noin 9,4 12,8%. Liikenteen kasvu on ollut melko tasaista lähes 20 vuotta. Vuotuinen kasvuprosentti vuosina 1995-2012 on ollut Ylöjärvellä 2,4 %/v ja Hämeenkyrössä 2,0%/v. Raskaan liikenteen kasvu on ollut vähäistä kokonaisliikennesuoritteeseen nähden. Liikenne-ennusteen mukaan vuonna 2030 valtatiellä 3 Ylöjärven ja Hämeenkyrön välillä kulkee nykyisellä tielinjauksella noin 13000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikenne ennustuksen tiedot perustuvat valtatie 3:n yleissuunnitelman tietoihin (2013). Ylöjärven kaupunki Metsäkylän osayleiskaava OSAYLEISKAAVAN SELOSTUS 21 (50) Valtatie 3:n yleissuunnitelman liikennetietoja. KVL luku esittää nykyisen liikennemäärän Vaasantiellä Metsäkylän kohdalla 12300 ajoneuvoa vuorokaudessa. Vuoden 2030 liikenneennusteen mukaan Metsäkylän kohdalla nykyisellä valtatiellä liikennemäärä olisi arviolta 5200 ajoneuvoa ja uudella valtatiellä liikennemäärä olisi noin 12800 ajoneuvoa. Vuosien 2003-2007 aikana Metsäkylän osayleiskaava-alueeseen kuuluvalla osuudella valtatiestä 3 tapahtui yhtensä 21 eli noin 7 onnettomuutta vuodessa. Yli puolet onnettomuuksista johti omaisuusvahinkoon, neljä loukkaantumiseen ja yksi kuolemaan. Yhteysvälillä Ylöjärveltä Hämeenkyröön on isoja puutteita liikenneturvallisuudessa ja sujuvuudessa. Tie on kaikilla liikenneturvallisuuden tunnusluvilla mitattuna tuntuvasti muita valtateitä vaarallisempi. Osayleiskaava-alueen kokoojakatuna toimii Metsäkyläntie sekä Heikkiläntie. Muut kadut ovat pienempiä ja johtavat liikennettä kokoojakaduille. Tällä hetkellä alueen tieverkosto on jäsentymätön. Kevyen liikenteen väyliä on Vanhan Vaasantien ja Metsäkyläntien varrella sekä uudemmilla Kangasniemen alueen kaduilla. Liikenneselvitys 2014 Nykyisen valtatien 3 liikennemäärä Metsäkylän kohdalla Nokiantien ja Pinsiönkankaantien liittymien välissä on tierekisterin mukaan noin 12 200 ajoneuvoa / vrk. Touko-kesäkuussa suoritetun liikennelaskennan mukaan muiden katujen keskivuorokausiliikennemäärä on seuraava: Vanha Vaasantie 3 380 – 3 540 ajoneuvoa, Metsäkyläntie 300 – 3010 ajoneuvoa, Hiekkamaantie 160, Heikkiläntie 960, Paavonpolku 510 ja Kangasniementie 1 180. Liikennemäärät ovat huomattavasti pienemmät Metsäkylän länsiosassa kuin itäosassa. Liikenne-ennusteet selviävät tarkemmin liikenneselvityksestä, joka on liitteenä ja selvityksissä. Liikenneselvityksessä on myös analysoitu Vaasantien pääliittymien toimivuutta nykytilanteessa vuonna 2014. Soppeentien liikennevalo-ohjatussa liittymässä palvelu- Ylöjärven kaupunki Metsäkylän osayleiskaava OSAYLEISKAAVAN SELOSTUS 22 (50) tasoluokka on nykytilanteessa välttävä. Vanhan Vaasantien liittymän palvelutasoluokka iltahuipputunnin aikaan on huonoimman tulosuunnan mukaan huono. Jonoa ei kuitenkaan muodostu kuin maksimissaan muutaman auton verran. Hiekkamaantien palvelutasoluokka iltahuipputunnin aikaan on huonoimman tulosuunnan mukaan tyydyttävä. Vanhan Vaasantien ja Metsäkyläntien liittymissä ei ole nykytilanteessa toimivuusongelmia. Metsäkylässä joukkoliikenne perustuu pääasiassa linja-autoliikenteeseen. Linjaautoliikenneyhteydet Ylöjärven keskukseen ovat varsinkin arkisin sujuvat. Metsäkylästä on mahdollista matkustaa usealla vakio-, paikallis-, tai syöttöliikenteen vuorolla Ylöjärvelle ja siitä eteenpäin. Metsäkylän joukkoliikenteen vaikutusalue. Metsäkylän pohjoisosissa on esitetty suunnitellun joukkoliikennereitin vaikutusalue 3.1.8 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Pehkusuon pohjoispuolella sijaitseva kaatopaikka suljettiin vuoden 2002 alussa. Kaatopaikan maisemointityöt on pääosin tehty, mutta kaatopaikan paljas kukkula vaikuttaa maisemaan vielä tässä vaiheessa häiritsevästi. Kaatopaikasta ei aiheudu enää roskaamis-, haju- tai muita haittoja lähiympäristöön. Kaatopaikan lievät vesistövaikutukset jatkunevat vielä jonkin aikaa. Keijärveen laskevaan Työränojaan johdettiin kaatopaikan suotovedet 1980-luvulle saakka, jolloin kaatopaikka viemäröitiin ja oja alkoi puhdistua. Tällä hetkellä Työränojan vesi on laadultaan normaalin hajakuormituksen ja suo-ojitusten kuormittamaa. Vanhan kaatopaikan vaikutukset alapuolisen vesistön laatuun on pieni. Kaatopaikka ei aiheuta haittavaikutuksia kaavaalueelle. Vaasantie eli valtatie 3 aiheuttaa meluhaittaa kaavoitettavan alueen eteläosassa. Ylöjärven kaupunki Metsäkylän osayleiskaava OSAYLEISKAAVAN SELOSTUS 23 (50) Ohjearvot ylittyvät paikoittain 70 metrin etäisyydelle asti. Meluselvityksissä on tutkittu myös melualueet mikäli Vaasantien läheisyyteen toteutetaan melunsuojarakenteita. Alueen katuverkossa ajonopeudet ovat 40 km/h, joten alueen kokoojakaduilla ei muodostu liikenteen meluongelmaa. Meluntorjunta huomioidaan tarkemmin asemakaavoituksen yhteydessä. Ilmanlaatua on selvitetty Ylöjärven keskustassa Vaasantien läheisyydessä vilkkaammilla liikennealueilla eikä ilmanlaatu ole ollut ongelma. Metsäkylän alueella on suuremmat etäisyydet valtatiehen kuin keskustassa ja liikennemäärät vähäisempiä, joten ilmanlaadun selvitys ei ole tarpeellinen. Ote valtatien 3 melukartoituksesta vuodelta 2007. Suunnittelualue on rajattu punaisella. Vaaleanvihreällä on ilmoitettu 45-50 dB:n alue, tummanvihreällä 50-55, oranssilla 55-60, punaisella 60-65, sinisellä 65-70 ja violetilla yli 70 dB:n melualue. Maisemahäiriötä alueella aiheuttaa suljettu kaatopaikan lisäksi Vaasantien varrella harjuun tehty maastoleikkaus sekä tien varrella on maankaivuun tuloksena syntynyt hiekkakuoppa. Hiekkakuopassa puusto on kuitenkin jo kasvamassa ja alueen luontainen maisemoituminen on alkanut. Alue on nykyisin myös virkistyskäytössä, erityisesti lasten leikkipaikkana suosittu. Väliaikaista häiriötä aiheuttavat myös useat rakennus- ja tietyömaat. Ulkoilu ja virkistys Metsäkylän asemakaavoissa on useita puistoalueita, joista osa ei ole yhteydessä alueen muihin puistoalueisiin. Puistoalueet ovat pääosin metsäisiä puistoja. Alueen puistoissa on ylläpidettäviä leikkipaikkoja 7 kpl. Asemakaavoittamattomilla alueilla olevissa metsissä on polkuja, joten ne ovat osittain virkistyskäytössä. Ylöjärven kaupunki Metsäkylän osayleiskaava OSAYLEISKAAVAN SELOSTUS 24 (50) Metsäkylän asemakaavojen mukaiset puistoalueet Hiekkakuopan alue on nykyisin virkistyskäytössä ja erityisesti lasten leikkipaikkana suosittu. Virkistys- ja ulkoilukäytössä ovat lisäksi alueen pohjoiset metsät sekä harjumaasto etelässä. Viher- ja virkistysyhteyksiä näiden alueiden suuntaan tulisi säilyttää. Samoin Työlänojan varret ovat tärkeitä alueen sisäisiä virkistys- ja kevyen liikenteen reittejä. Metsäkylän osayleiskaava-alueen eteläpuolella sijaitsevalla Harjun alueelle on talvisin latu, jolle on yhteys Vaasantien ali. Harjulla hiihtoreitti jatkuu itään Lamminpään suuntaan, etelään Nokian Koukkujärvelle ja myös länteen Hämeenkyrön suuntaan. Ylöjärven kaupunki OSAYLEISKAAVAN SELOSTUS Metsäkylän osayleiskaava 25 (50) Kuva alla: Hiekkakuopan reunaa valtatien varrella alueen etelälaidalla. Valtatien eteläpuoleisen harjun ulkoilureittejä. (Lähde: http://www.pirkanmaanvirkistysalueyhdistys.fi/kartta.asp 3.1.9 Maanomistus Ylöjärven kaupunki omistaa alueesta yli 100 ha, muu osa on yksityisessä omistuksessa. Metsäkylän maanomistus. Vihreät alueet omistaa Ylöjärven kaupunki Ylöjärven kaupunki OSAYLEISKAAVAN SELOSTUS Metsäkylän osayleiskaava 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 26 (50) Kuva: Ote Pirkanmaan 1. maakuntakaavasta, joka on hyväksytty maakuntavaltuustossa 9.3.2005 ja valtioneuvosto on vahvistanut sen 29.3.2007 Maakuntakaava Metsäkylän osayleiskaava-alueella on voimassa Pirkanmaan 1. maakuntakaava. Se on hyväksytty maakuntavaltuustossa 9.3.2005 ja valtioneuvosto on vahvistanut sen 29.3.2007. Metsäkylän osayleiskaava-alue on osoitettu maakuntakaavassa pääosin taajamatoimintojen alueeksi. Kaakossa kaavoitettava alue rajautuu työpaikkaalueeseen. Noin yksi kolmasosa osayleiskaava-alueesta sijaitsee vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella. Metsäkylän pohjoispuolelle on osoitettu varaus moottoritietä varten. Etelässä osayleiskaava-alue rajautuu Vaasantiehen, joka on merkitty maakuntakaavassa valtatieksi / kantatieksi. Osayleiskaavaalueen itäosaan on osoitettu ulkoilureitti. Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava osoittaa Metsäkylän pohjoispuolelle valtatie 3:n linjauksen moottoritien tai moottoriliikennetien tasoisena yhteytenä. Kaava tuli voimaan ympäristöministeriön päätöksellä 25.11.2013 ja se sai lainvoiman 28.12.2013. Liikenne- ja logistiikan vaihemaakuntakaavassa osoitetaan myös raideliikenteen yhteystarve. Kaavassa ei ole osoitettu tarkkaa sijaintia radalle. Alustavien tarkastelujen vaihtoehtojen mukaan yksi vaihtoehdoista sijoittuu Metsäkylän osayleiskaavan itäreunaan. Pirkanmaan maakuntakaava on uudistettavana. Läntisen ratayhteyden suunnittelu on osa kaavaprosessia. Kaavassa on tavoitteena osoittaa tilavaraus ratayhteydelle. Ylöjärven kaupunki OSAYLEISKAAVAN SELOSTUS Metsäkylän osayleiskaava 27 (50) Ote Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavasta. Kaavassa on osoitettu moottoritie ja raideliikenteen yhteystarve, jotka sijoittuvat Metsäkylän osayleiskaava-alueelle tai sen läheisyyteen Ylöjärven kaupunki OSAYLEISKAAVAN SELOSTUS Metsäkylän osayleiskaava 28 (50) Yleiskaava Alueella ei ole yleiskaavaa. Ylöjärven taajama-alueille laadittujen osayleiskaavojen yhdistelmässä Metsäkylän suunnittelualueelle on merkitty pohjavesialueen rajaus, joka sijoittuu alueen etelä- ja lounaisosaan. Pohjavesialue kattaa noin yhden kolmasosan suunnittelualueesta. Vanhan Vaasantien itäpäähän on merkitty varaus kevyen liikenteen väylälle. Kaavoitettavan alueen itäpuolelle on ajantasayleiskaavassa merkitty lähinnä teollisuus- ja varastoalueita sekä maa- ja metsätalousalueita sekä maa- ja metsätalousalue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Vaasantien etelä puolelle on ajantasayleiskaavassa osoitettu maa- ja metsätalousalueita, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta, sekä maa-aineksenottoalueita. Itäreunassa on varaus moottoritielle (selvitysalue). Kuva: Ote taajama-alueiden osayleiskaavojen yhdistelmästä Asemaakaava Metsäkylän on laadittu asemakaavoja eri vuosikymmenien aikana. Alue on rakentunut 1970-luvulta lähtien. Metsäkylään on osoitettu omakoti- ja rivitaloasumisen korttelialueita, virkistysalueita ja palvelurakennusten korttelialueita. Osayleiskaavoituksen aikana Metsäkylän alueelle on laadittu nykyistä aluerakennetta täydentäviä asemakaavoja. Asemakaavat sijoittuvat Metsäkylän itäosaan Kangasniemen alueelle, sen viereiselle Aholan tilan alueelle sekä pohjois- ja luoteisosaan Työlänojan alueelle. Näistä Kangasniemen ja Aholan alueet pääosin on jo rakennettu. Työlänojan kaavat ovat lainvoimaisia ja niitä ryhdytään toteuttamaan vuodesta 2015 alkaen. Ylöjärven kaupunki OSAYLEISKAAVAN SELOSTUS Metsäkylän osayleiskaava 29 (50) Metsäkylän ajantasa-asemakaava. Viimeisimpinä on hyväksytty Työlänojan alueen asemakaavat. Rakennusjärjestys Ylöjärven rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 13.12.2001 ja se on astunut voimaan 1.1.2002. Kaupunginvaltuusto hyväksyi § 19 muutoksen 19.10.2006, joka astui voimaan 8.11.2006. Rakennuskielto Alueella ei ole rakennuskieltoa. Ympäristöselvitykset Tehdyt ympäristöselvitykset on lueteltu kohdassa 1.6. Rakennesuunnitelma 2040 Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040 on hyväksytty vuonna 2015. Rakennesuunnitelmassa on osoitettu miten väestökasvu jakautuu kaupunkiseudulle. Rakennesuunnitelmassa Metsäkylään osoitetaan edelleen kasvua. Väestökasvuksi on esitetty noin 2000 asukasta vuoteen 2040 mennessä. 4 4.1 OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Osayleiskaavan suunnittelun tarve Alueen suunnittelu on käynnistetty Ylöjärven kaupungin toimesta. Ylöjärven kaupunki tähtää asukasluvun voimakkaaseen kasvuun. Ylöjärven kaupungin taajamaalueiden kehityskuvaehdotuksen 2030 mukaan Metsäkylä on kaupunkikeskustan jälkeen tärkein alue, jonne kasvupaineet kohdistuvat. Metsäkylän osayleiskaavan avulla ohjataan kaupungin yhdyskuntarakennetta ja kasvavan taajaman maankäyttöä yleispiirteisesti. Osayleiskaavassa osoitetaan halutun kehityssuunnan periaatteet ja alueet asemakaavoituksen, muun suunnittelun sekä rakentamisen perustaksi. Ylöjärven kaupunki OSAYLEISKAAVAN SELOSTUS Metsäkylän osayleiskaava 4.2 30 (50) Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaupunginhallitus päätti 20.10.2008 Metsäkylän osayleiskaavan laatimisesta. Luonnosvaiheen laati Eriksson Arkkitehdit Oy yhdessä kaupungin kanssa. Osayleiskaavan vireilletulosta ilmoitettiin Ylöjärven Uutisissa, kaupungin ilmoitustaululla ja Internetissä kaupungin kotisivuilla. Osallisille vireilletulosta ilmoitettiin kirjeitse. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävissä kaavoituksessa sekä kaupungin kotisivuilla. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavoitustyö on järjestetty siten, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään, on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta kaavan laadinnan eri vaiheissa. Luettelo osallisista sekä osallisten mahdollisuudet osallistua kaavan laadintaan sekä alustava aikataulu on kuvattu kaavan Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Kaavoituksen aloitusvaiheessa järjestettiin asukastilaisuus 12.03.2009, jossa esiteltiin Metsäkylän osayleiskaavasuunnittelun lähtökohtia ja tavoitteita. Asukastilaisuudessa jaettiin myös asukaskyselylomake, johon vastaamalla, asukkailla oli mahdollisuus tuoda esille omat näkemyksensä Metsäkylän kehittämisestä sekä säilytettävistä ja kehitettävistä alueista. Alueen asukkaista on muodostettu yhteistyöryhmä, joka on kokoontunut kolme kertaa. Asukaskyselystä on tehty yhteenveto, joka on kaava-asiakirjojen liitteenä. Asukaskyselyn aihealueita olivat asuinalueet, liikenne, palvelut, virkistys ja ympäristö. Asukaskyselyn vastauksissa esitettiin Metsäkylän säilyttämistä rivitalojen ja omakotitalojen alueena. Liikenneturvallisuuteen toivottiin parannusta risteyksien turvallisuutta parantamalla ja kevyen liikenteen väylien lisäämällä. Hiekkamaantielle esitettiin uutta linjausta ja liittymää Vaasantielle. Metsäkylän pohjoispuolelle esitettiin tieyhteyttä. Valtatietä esitettiin kunnostettavaksi ja sen meluhaitta tulisi huomioida. Linjaautoille esitettiin Metsäkylän alueen kiertävää reittiä. Alueelle toivottiin lisää harrastusmahdollisuuksia. Alueen vanhaan keskustaan toivottiin lisää palveluita. Metsäkylään toivottiin enemmän virkistysalueita ja leikkipuistoja. Ulkoilureittien yhteyksiä tulisi kehittää etenkin koululta pohjoiseen, itään ja etelään. Uimarannan kehittäminen nähtiin tarpeelliseksi. Hiekkakuopan alue koettiin tärkeäksi virkistysalueeksi, ja se toimii talvella myös pulkkamäkenä. Metsäkylän pohjoispuolen toivottiin säilyvän luonnontilaisena metsäalueena sekä esitettiin alueen metsäsaarekkeiden ja ekologisten käytävien säilyttämistä. Osayleiskaavan luonnosvaihtoehdot olivat nähtävillä 14.10.–23.11.2009. Osayleiskaavan suunnittelu keskeytyi, koska valtatie 3:n suunnittelu oli vielä kesken. Kun tielinjauksen paikka varmistui vuonna 2013 – 2014, niin osayleiskaavaa oli mahdollisuus viedä eteenpäin. Kaava-alueen ja naapurialueen maanomistajat kuultiin kirjallisesti. Asiaa esiteltiin avoimessa tilaisuudessa 15.11.2009. Paikalla oli 54 henkilöä. Lausunnon antoivat Pirkanmaan ympäristökeskus (nykyisin Pirkanmaan ELYkeskus), maakuntamuseo, Pirkanmaan liitto, Tiehallinto (nykyinen ELY-keskuksen liikenne), Tampereen aluepelastuslaitos (nykyisin Pirkanmaan aluepelastuslaitos), Vattenfall Verkko Oy, Elisa Oyj, perusturvalautakunta, vapaa-aikalautakunta, koulutuslautakunta ja nuorisolautakunta. Kaupunkikehitysjaosto hyväksyi vastineet lausuntoihin 15.10.2014. Ylöjärven kaupunki OSAYLEISKAAVAN SELOSTUS Metsäkylän osayleiskaava 31 (50) Mielipiteitä saatiin 18 kpl. Mielipiteisiin laadittiin vastineet, jotka hyväksyttiin em. jaoston kokouksessa. Kaavaehdotus Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä 29.10. – 1.12.2014. Kaava-alueen ja naapurialueen maanomistajat kuultiin kirjallisesti. Asiaa esiteltiin avoimessa tilaisuudessa 3.11.2014. Läsnä oli 102 henkilöä. Ennen nähtävillä pitoa asiaa käsiteltiin 29.9.2014 Metsäkylän osayleiskaavan yhteistyöryhmässä. Lausunnot Lausunnon antoivat Liikennevirasto, ELY-keskus, Pirkanmaan liitto, Pirkanmaan maakuntamuseo, koulutuslautakunta, Metsäkylän Omakotiyhdistys ja ympäristöpäällikkö. Lisäksi lausunnon antoivat seuraavat: Pirkanmaan pelastuslaitos, tekninen lautakunta, Pirkanmaan pelastuslaitos ja Tampereen kaupunki, joilla ei ollut huomautettavaa. Muistutukset Muistutuksia saatiin 18 kpl. Vastineet Tiivistelmä lausunnoista ja mielipiteistä sekä vastine niihin on liitteenä 25. Kaupunginhallitus hyväksyi vastineet lausuntoihin ja mielipiteisiin 30.3.2014. Kaavaehdotuksen uudelleen nähtäville asettaminen Kaupunginhallitus päätti 30.3.2015 asettaa ehdotuksen uudestaan julkisesti nähtäville, koska ehdotukseen oli tehty monia muutoksia. 4.3.2 Viranomaisyhteistyö Kaavoituksen aikana järjestetään viranomaisneuvottelut ja pyydetään lausunnot OAS:in mukaisesti. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 05.05.2009. 12.5.2014 ELY-keskuksessa pidettiin työneuvottelu. Käsiteltäviä aiheita olivat yleiskaavan rakentumisen vaiheistus, valtatie 3:n asettamat rajoitteet alueen suunnittelulle ja valtatien suunnittelutilanne, virkistysalueet, hulevesien hallinta sekä joukkoliikenne. Viranomaisten työneuvottelu pidettiin 2.3.2015. Neuvotteluun osallistuivat: ELYkeskus ja Ylöjärven kaupunki. Liikennevirasto antoi kommentit jälkeenpäin. 4.4 Osayleiskaavan tavoitteet Metsäkylä on kaupunkikeskustan jälkeen kaupungin merkittävin kasvualue. Tavoitteena on osoittaa kasvualueet Metsäkylän tiivistymiselle ja laajentumiselle. Tavoitteena on kehittää liikenneverkkoa sekä taajaman sisällä että seudullisesti. Osayleiskaavan tavoitteena on kehittää Metsäkylästä joukkoliikenteeseen tukeutuva asuinalue. Alueen asukkaiden painopiste sijoitetaan joukkoliikennereitin läheisyyteen. Alueelle pyritään turvaamaan ja luomaan yhtenäinen kevyen liikenteen verkosto. Tavoitteena on yhdistää virkistysalueet ja kevyt liikenne siten, että alueella on kat- Ylöjärven kaupunki Metsäkylän osayleiskaava OSAYLEISKAAVAN SELOSTUS 32 (50) tava virkistysalueiden verkosto. Alueelta osoitetaan myös yhteydet Harjun ulkoilualueelle, Iso-Työläjärven ranta-alueille sekä Metsäkylän pohjoispuolelle jääville virkistysalueille. Tavoitteena luodaan edellytykset elinvoimaiselle taajaman keskustalle. Osayleiskaavalla osoitetaan riittävän laajat asumisen alueet ja riittävät aluevaraukset yksityisille ja julkisille palveluille Metsäkylän vanhaan keskustaan tai sen lähelle. Alueen keskusta sijoittuu kevyen liikenteen reittien ja joukkoliikennereittien varrelle. Osayleiskaavalla pyritään turvaamaan osayleiskaava-alueen pohjavesialue ja arvokkaat luontokohteet. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Osayleiskaavan ja edelleen asemakaavojen laadinnalla voidaan turvata suunnitelmallinen (asuinalueet, katuverkko, ulkoilu- ja virkistysalueet), ekologinen (luonto- ja ympäristöarvot), sosiaalinen ja taloudellinen (kunnallistekniikka) rakentaminen. Osayleiskaava toteuttaa valtakunnallisia alueiden käyttötavoitteita yhdyskuntarakennetta eheyttämällä ja mahdollistamalla alueella joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen käyttöä henkilöautoliikenteen sijaan. Yhdyskuntarakenteen täydentämisellä voidaan vähentää hajarakentamista. 4.5 Luonnosvaihtoehtojen kuvaus Osayleiskaavaluonnoksesta laadittiin kaksi versiota, jotka perustuvat erilaisiin valtatien 3 linjauksiin. Näitä linjauksia lukuun ottamatta vaihtoehtojen tavoitteet ovat yhtenevät. Luonnosvaiheen vaihtoehtojen pääkohtien kuvailu: Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 1:ssä Metsäkylän keskusta rakentuu eteläisen kokoojakadun ja nykyisen kokoojakadun, Metsäkyläntien, väliin sekä Metsäkyläntien varrelle. Kerrostalovyöhyke rajaa keskustan Vaasantiestä ja liittymäalueesta. Liittymän kohdalla Metsäkylä näkyy Vaasantielle. Kerrostalot toimivat sekä maamerkkinä että melusuojauksena. Asutus painottuu uuden kokoojakadun varrelle, jossa on kerrostaloaluetta sekä rivitaloalueita. Keskustan palvelualueille on sallittu asuinkerrostalojen alueelle palvelu- ja liiketilojen toteuttaminen. Vaasantie on esitetty nelikaistaisena. Pinsiönkankaantien kohdalla on osoitettu eritasoliittymä. Vaasantien suuntaisesti heti sen pohjoispuolelle on esitetty samansuuntainen kokoojakatu, joka johtaa taajaman sisäisen liikenteen liittymään. Vaasantien ja uuden kokoojakadun välinen alue on suojaviheralueena. Kaavaluonnoksen asukasmäärän lisäys on noin 4600 henkeä. Täydennysrakennettavaksi on esitetty mm. hiekkakuopan alue, Metsäkyläntien ja Heinitien välinen alue, Vanhan Vaasantien ja Vaasantien välinen alue sekä Tiitistien päässä sijaitseva alue. Metsäkylän laajenemissuunta on pohjoiseen. Uusia asuinalueita on osoitettu Kangasniementien päähän, Hiekkamaantien varrelle sekä Pehkutien itäpuolelle. Uudet Metsäkylää laajentavat asuinalueet on sijoitettu siten, että niiden kautta on pystytty muodostamaan joukkoliikenteen reitti. Kaava-alueen pohjoisosa koostuu suurimmalta osin maa- ja metsätalousalueesta sekä maisemallisesti arvokkaasta peltoalueesta. Tilakeskusten ja jälleenrakennuskauden alueiden, Metsäkyläntien, Uimarannantien ja Heinitien kylänraittien varsilla rakentamisen sovittamisesta ympäristöön on annettu määräyksiä. Taajamaa halkovista virkistysalueista on yleiskaavaluonnoksessa esitetty vain tärkeimmät. Muut on merkitty pelkkinä ulkoilureitteinä asuntoalueiden läpi. Kevyen liikenteen reitit kulkevat virkistysalueilla ja alueen pääkatujen rinnalla. Kaavaalueelle osoitetut ulkoilureitit muodostavat yhtenäisen verkoston, jolta on yhteys myös Harjun ulkoilualueelle. Iso Työläjärven rannat ja Työlänojan varsi on osoitettu virkistysalueiksi. Hiekkakuopan länsipuolisko taajaman keskustassa on osoitettu virkistysalueeksi. Alueelta löydetyt liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikat on osoitettu kaavassa. Ylöjärven kaupunki Metsäkylän osayleiskaava OSAYLEISKAAVAN SELOSTUS 33 (50) Leivätönsuolla sijaitsevat vähäpuustoiset ja luonnontilaiset suot on säilytetty rakentamattomina. Myös lepakoiden elinympäristönä toimiva kuusimetsä on osoitettu kaavassa. Vaihtoehdoissa pohjaveden laatu ja määrä on turvattu antamalla kaava-alueella sijaitsevalle pohjavesialueelle erityisiä hulevesimääräyksiä. Vaihtoehto 2 Vaihtoehto 2:ssa heti entisen Vaasantien pohjoispuolella Metsäkylän taajamaa rajaa kerrostalovyöhyke, josta tulee taajaman asutuksen painopistealue. Muille alueille on osoitettu rivi- ja pientaloja. Luonnoksen tavoitteellinen asukasmäärän lisäys on 5700 henkeä. Metsäkylän keskustan laajemissuunta on kohti Vaasantietä palvelurakennusten alueena. Keskustassa on tori, jonka ympärille liike- ja asuinrakennukset ryhmittyvät. Torilta on yhteys hiekkakuoppaan rakennettuun puistoon. Vaasantie linjataan kulkemaan Metsäkylän pohjoispuolelta. Entinen Vaasantie jää paikalleen kokoojakaduksi ja siltä voidaan järjestää useita liittymiä Metsäkylään. Entisen Vaasantien varsi voidaan rakentaa tiiviisti. Muu täydennysrakentaminen sijoittuu lähes samoille paikoille kuin vaihtoehto 1:ssä. Vaihtoehto 2:ssa laajentumisalueet on ehdotettu toteutettavaksi tiiviimpinä. Kuten toisessakin vaihtoehdossa, uudet asuinalueet on sijoitettu siten, että niiden kautta on pystytty muodostamaan joukkoliikenteen reitti. Hevostilakeskuksen alue on ehdotettu otettavaksi pienteollisuuden käyttöön siten, että suurin osa liikenteestä kulkisi sieltä pohjoiseen uuden Vaasantien liittymään. Luontokohteet, virkistysreitit ja -alueet on osoitettu lähes samoin kuin vaihtoehdossa 1. Ylöjärven kaupunki Metsäkylän osayleiskaava OSAYLEISKAAVAN SELOSTUS 34 (50) LUONNOSVAIHEEN VAIHTOEHTO 1 LUONNOSVAIHEEN VAIHTOEHTO 2 Vaihtoehdon valinta Luonnosvaihe jäi odottamaan päätöstä valtatie 3:n suunnittelun etenemistä. Valtatie 3 on päätetty ohjata Metsäkylän pohjoispuolelta. Vaihtoehtojen pohjalta valittiin edelleen kehitettäväksi vaihtoehto 2. Luonnosvaiheen vaihtoehto 2:een on tehty joitakin muutoksia kaavaehdotusta val- Ylöjärven kaupunki Metsäkylän osayleiskaava OSAYLEISKAAVAN SELOSTUS 35 (50) misteltaessa. Merkittävimmät muutokset ovat kerrostalovaltaisista asuinalueiden muuttaminen asuinalueiden merkinnällä, joille on mahdollista toteuttaa pientaloja tai pienkerrostaloja. Länsipuolella luonnoksessa ollut teollisuusalue osoitetaan asumiseen. Uudet asemakaavat on otettu huomioon. Lisäksi asumisen alueita on laajennettu Iso Työläjärven läheisyydessä sekä alueen pohjoisosissa. Selvitykset Ehdotuksen sisältöön ovat vaikuttaneet myös luonnosvaiheen jälkeen laaditut seuraavat selvitykset: Valtatien 3 yleissuunnitelma 8/2014, liito-orava keskustan ja Metsäkylän välisellä alueella, päivitetty selvitys 2014, hulevesiselvitys 2012, vaikutukset Perkonmaan Natura 2000 –alueeseen, Natura 2000 tarveharkinta, 2012, Ylöjärven eteläosien taajama-alueiden tieverkkosuunnitelma 2011, liikenneselvitys syyskuu 2014, Pirkanmaan 2. Vaihemaakuntakaava, liikenne ja logistiikka 2013, osayleiskaavaalueen analyysikartat Air-IX Ympäristö 2014, Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennekäytävien kehittämisvaihtoehdot 2013 ja raportti Tampereen läntiset väylähankkeet, 2015. 5 5.1 OSAYLEISKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Alueen laajeneminen liittyy nykyiseen rakenteeseen. Uusia asumisen alueita on osoitettu täydentäen nykyistä rakennetta sekä laajentuvasti rakenteeseen soveltuviin kohtiin. Laajennusalueita on osoitettu pohjoiseen Työlänojan läheisyyteen, itään Pehkutien ja Kolsopintien väliselle alueelle, etelään Vaasantien läheisyyteen ja länsiosiin Iso Työläjärven läheisyyteen. Alueen keskustaa kehitetään nykyisellä paikalla laajentaen sitä Vaasantien suuntaan. Alueen viheralueiden verkostoa ja reitistöä kehitetään jatkuvaksi verkostoksi. Laajat virkistysmetsät ovat alueen pohjoisosassa ja Vaasantien eteläpuolella olevalla harjualueella. Seudullisesti tärkeät pohjois-etelä-suuntaiset viheryhteydet sijoittuvat alueen reunoille Kolsopintien viereen ja Hämeenkyrön kunnanrajalle Iso-Työläjärven läheisyyteen. Ylöjärven kaupunki OSAYLEISKAAVAN SELOSTUS Metsäkylän osayleiskaava 5.1.1 36 (50) Mitoitus Suunnittelualueen pinta-ala on noin 635 ha. Suunnittelualueella asuu tällä hetkellä noin 3000 asukasta. Koko kaava-alueen rakentuessa arvioidaan alueelle olevan kokonaisuudessaan noin 5800 asukasta. Pinta-alat Metsäkylän OYK Käyttötarkoitus A-5 AP-4 A/s-1 P-7 P-8 VL VL-8 VL-9 VU EV EV-2/VU SL SE-2 M MA-2 MU MU-5 MY-6 W Pinta-ala yhteensä ha ha 21 305 22 9 3 36 69 12 1 9 7 1 20 50 22 5 3 24 9 628 Arvioitu uusien asukkaiden määrä alueittain Iso-Työläjärven ympäristö noin 860 asukasta, Työlänojan pohjoispuoli n. 240 asukasta, Metsäkylän keskustan pohjoispuolen laajennusalueet n. 450 asukasta, keskustan alueet Vaasantien varrella n. 400 asukasta ja alueen itäosa n. 650 asukasta. Asukasmäärät on arvioitu keskimäärin aluetehokkuudella 0,12, jolloin lisäys on noin 2800 asukasta. 5.1.2 Palvelut Nykytilanteen palvelut on esitetty kohdassa 3.1.6. Väestö, yhdyskuntarakenne, työpaikat ja palvelut. Alueen asukasluvun kasvun myötä alueen palveluita on tarpeen kehittää. Metsäkylän koulua on tarpeen laajentaa ja muuttaa yhtenäiskouluksi. Koulun tontin asemakaavamuutos mahdollistaa koulun laajentamisen noin 800 oppilaan kouluksi. Nykytilanteessa osa koulun toiminnoista on Topin tuvalla Pinsiönkankaantiellä. Neuvola sijaitsee Metsäkylän koulun yhteydessä. Alueella on kolme päiväkotia. Lisäksi alueella on yksityisiä perhepäivähoitajia. Työlänojan uudelle asemakaava-alueelle on osoitettu rakennuspaikka päiväkodille. Osayleiskaavassa ei ole erityisiä tarpeita osoittaa tässä vaiheessa erikseen alueita päiväkodeille. Alueella on olemassa olevissa asemakaavoissa varauksia, joille voidaan vielä toteuttaa lisää päiväkoteja. Metsäkyläntiellä on seurakuntatilat, joissa toimii myös nuorisotilat. Alueella on kaksi ruokakauppaa, jotka sijaitsevat alueen keskellä. Alueen keskustaan (P-7 –alueelle) on mahdollista sijoittua myös muita yksityisiä palveluita. Ylöjärven kaupunki OSAYLEISKAAVAN SELOSTUS Metsäkylän osayleiskaava 37 (50) Päiväkoti Urheilukenttä tilavaraus Koulu Päiväkoti, neuvola Kauppa Kauppa Päiväkoti Päiväkoti Päiväkoti Koulu Kauppa Asumisen ja palveluiden alue Urheilu ja virkistys Asumisen ja palveluiden Koulu alue Valaistu ulkoilureitti Asumisen laajennusalueet Metsäkylän uudet alueet tukeutuvat osittain nykyisiin palveluihin. Uudet palvelut ohjataan Metsäkylän nykyisen keskustan alueelle. Asumisen alueille on myös mahdollista toteuttaa asumisen kannalta tarpeellisia lähipalveluita 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Metsäkylän läheisyydessä on laajat ulkoilualueet. Kaava-alueen eteläpuolella on harjun ulkoilureitit. Kaava-alueen pohjoisosaan Iso-Työläjärven läheisyyteen jää myös laajat metsäalueet. Metsäkylän asemakaavoitetuilla ja jo rakennetuilla alueilla sijaitsevat puistot ovat monissa kohdin erillisiä saarekkeita, jotka eivät liity alueen muihin puistoihin tai ulkoilureitistöihin. Osayleiskaavassa on tarkasteltu alueen reitistöjä ja esitetty reiteille jatkuvuutta. Vanha kaatopaikka on enää vain maisemavaurio, joka korjataan vuosien saatossa. Etenkin kaava-alueen länsiosan tärkeällä pohjavesialueella imeytyminen maaperään on tärkeää. Pintavesien käsittelyä on tarpeen ohjata asemakaavoissa tarkemmin. Vaasantien ja uuden valtatien 3 takia on otettu huomioon kaavamääräyksissä liikennemelun torjunta. 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Asuinrakennusten alueet Asuntoalue, jolla ympäristö ja arvokkaiksi luokitellut rakennukset säilytetään (A/s-1) Kaavamääräys edellyttää, että rakennusten arvokkaiden ominaispiirteiden sekä asutus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden arvojen säilyttäminen tulee ottaa huomioon uudisrakennus- ja muutostöissä. Määräys koskee Pehkutien jälleenrakennuskauden taloja, Huurteilaa ja Pikku-Helsinkiä sekä neljää arvoikkammiksi arvioitua maatilan talouskeskusta. (Kangasniemi, Kiviranta, Työläjärvi ja Kulmala.) Pientalojen asuntoalue (AP-4) Ylöjärven kaupunki Metsäkylän osayleiskaava OSAYLEISKAAVAN SELOSTUS 38 (50) Olemassa olevat ja uudet rivitalo-, paritalo- ja omakotitaloalueet on merkitty AP-4alueiksi. Kaavamääräys antaa mahdollisuuden asemakaavoittaa alueelle erillispientaloja, paritaloja, rivitaloja ja niiden talousrakennuksia. Aluevaraukseen sisältyy myös asemakaavoissa osoitettavat kadut, puistot, suojaviheralueet ja asumiselle tarpeelliset palvelut. Esimerkkinä palveluista on alueen päiväkodit, jotka sisältyvät aluemerkintään. Uudet alueet liittyvät saumattomasti nykyisiin asuinalueisiin. Asuntoalue (A-5) Uudet palvelukeskustan läheisyyteen sijoitetut asuntoalueet on merkitty A-5 alueiksi. Alueen toteuttaminen edellyttää melunsuojausta. Asuintilojen suojaus liikenteen melulta ja tärinältä tulee selvittää ja tarvittaessa määrätä asemakaavoituksen yhteydessä. Kaavamääräys antaa mahdollisuuden suunnitella alueelle erillispientaloja, paritaloja, rivitaloja, pienkerrostaloja ja talousrakennuksia. Aluevaraukseen sisältyy asemakaavoissa osoitettavat kadut, puistot, suojaviheralueet ja asumiselle tarpeelliset palvelut. Esimerkkinä palveluista voivat olla pienet liiketilat tai palvelutalo. 5.3.2 Palvelualueet Palvelujen ja hallinnon alue (P-7) Metsäkylän vanha keskusta ja sen eteläpuolinen alue nykyiselle Vaasantielle päin on merkitty P-7-alueeksi. Alueelle voidaan sijoittaa yksityisiä ja julkisia palveluita sekä asumista. Palvelualueet on sijoitettu alueelle keskeisesti olemassa olevien palvelujen läheisyyteen. Palvelujen ja hallinnon alue (P-8) Metsäkylän koulu ja viereinen päiväkoti on merkitty P-8-alueiksi. Alueelle voidaan sijoittaa yksityisiä ja julkisia palveluita. Alueelle ei ole tarkoitus sijoittaa asumista. 5.3.3 Muut alueet Lähivirkistysalue (VL) Metsäkylän rakenteen sisään jäävät metsäalueet ja länsiosan viheryhteys harjulle on osoitettu lähivirkistysalueina. Lähivirkistysalue (VL-8) Tällä merkinnällä on osoitettu liito-oravan elinympäristöt. Kaavamääräyksen mukaan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulain 49 §:n mukaan kielletty. Alue tulee säilyttää puustoisena. Aluetta ei saa muuttaa siten, että lajin elinympäristöt vaarantuvat. Alueet sijoittuvat alueen pohjoisosaan. Lähivirkistysalue (VL-9) Tällä merkinnällä on esitetty linnustolle merkittävä alue Iso-Työläjärven eteläpuolelle. Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue (VU) Työlänojan läheisyyteen on osoitettu asemakaavan mukaisesti alue urheilukentälle. Kentän etäisyys koululta on noin 500 metriä. Suojaviheralue (EV) Merkinnällä on osoitettu Vaasantien ja entisen kaatopaikan läheisiä metsäalueita. Vanha kaatopaikka (EV-2/VU) Vanha käytöstä poistettu kaatopaikka, joka sijaitsee kaava-alueen itäosassa Kolsopintien varrelle, on osoitettu tällä merkinnällä. Alueen jälkikäyttö ratkaistaan asemakaavassa ja silloin tehtävissä selvityksissä. Ylöjärven kaupunki OSAYLEISKAAVAN SELOSTUS Metsäkylän osayleiskaava 39 (50) Maa- ja metsätalousvaltainen alue (MY-6) Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Peltoja rajaavaa puustoa ei saa kokonaan poistaa. Alueen ulkoilureitistö on säilytettävä. Alueet ovat viheryhteyksien, ympäristön, maastomuotojen ja luonnon kannalta arvokkaita. Maisemallisesti arvokas peltoalue (MA-2) Alueella tulee ottaa huomioon kulttuurihistoriallisesti arvokkaan peltomaiseman luonne avoimena maisematilana. Alueella sallitaan maatalouden harjoittamisen kannalta tarpeellisten talousrakennusten rakentaminen. Rakentamisen on sijainniltaan liityttävä oleviin rakennuksiin siten, että pellot ja ranta-alueet säilyvät vapaina rakentamiselta. Yleisen tien alue Merkinnällä on osoitettu Vaasantie ja Metsäkylän pohjoispuolinen uusi valtatie 3:n linjaus. Valtatien 3 (nykyinen Vaasantie) keskivuorokausiliikennemäärä (KVL) on vuonna 2020 arvioitu olevan Metsäkylän kohdalla 13 800 ajoneuvoa vuorokaudessa. Vuoteen 2030 liikennemäärän ennustetaan kasvavan 15 600 ajoneuvoon / vrk ja vuonna 2040 liikennemäärä nykyisillä järjestelyillä on ennustettu olevan 18 000 ajoneuvoa / vrk. Valtatien uuden yhteyden on ennustettu vähentävän Vaasantien liikennettä niin, että vuonna 2030 KVL on ennustettu olevan n. 5 200 ajoneuvoa / vrk. Metsäkylän noin 6 000 asukasta tuottaa henkilöautolla tehtäviä matkoja n. 3 500 matkaa / vrk. Iltahuipputunnin aikaan matkoja tehdään henkilöautolla n. 650. Liikenneselvityksessä on osoitettu maankäytön vaiheittaisen rakentamisen myötä syntyvien matkojen jakautuminen eri vuosikymmenille. Liikenneselvityksessä on tehty toimivuustarkastelu seuraavien risteyksien osalta: Soppeentien, Vanhan Vaasantien ja Hiekkamaantien liittymä. Liikenneselvityksessä on esitetty em. liittymien kehittämisehdotuksia. Liittymät toimivat em. kehittämisehdotusten mukaisesti parannettuna riittävän hyvin myös tulevina vuosikymmeninä. Viivamerkinnällä on osoitettu Vaasantien ja uuden vt:n 3 linjauksen varaukset. Yleiskaavan yleispiirteisyydestä johtuen ei varsinaisia liikennealueita osoiteta. Maa- ja metsätalousvaltainen alue (M) Tällä merkinnällä on osoitettu kaava-alueen pohjoisosan tavanomaiset metsätalousalueet. Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU) Tällä merkinnällä on osoitettu harjun osayleiskaavan mukaisesti nykyisen Vaasantien eteläpuolisia alueita. Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta tai ympäristöarvoja (MU-5) Tällä merkinnällä on osoitettu nykyisen harjun osayleiskaavan mukaisia Vaasantien eteläpuolisia alueita. MU ja MU-5 –merkinnät ja alueet osoitetaan tässä kaavassa, jotta voimassa oleva harjualueen osayleiskaava ja tämä yleiskaava ovat yhtenäiset aluerajausten ja merkintöjen osalta. Vesialue (W) Merkinnällä on osoitettu Iso-Työläjärven Ylöjärven puoleinen osa. Selvitysalue SE-2 Selvitysalueeksi on osoitettu läntisen ratayhteyden yksi vaihtoehto lähialueineen. Ratayhteyden paikka ratkaistaan maakuntakaavassa vv. 2016-2017. Ylöjärven kaupunki Metsäkylän osayleiskaava 5.3.4 OSAYLEISKAAVAN SELOSTUS 40 (50) Muut merkinnät Kyläkuvallisesti arvokas alue (sk-1) Metsäkyläntie ja sen lähiympäristö, Vanhan Vaasantien risteyksestä Hiekkamaantien risteykseen saakka, sekä Heinitien eteläosa on merkitty kyläkuvallisesti arvokkaaksi alueeksi. Alueiden suunnittelussa on huomioitava edellytykset raittiympäristön säilymiselle. Alueilla on runsaasti taajamaa edeltänyttä pientaloasutusta, joka tuo rikkautta alueen taajamakuvaan. Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue (luo-1) Kaksi aluetta on osoitettu luonnon luo-1-alueiksi. Suunnittelualueen koilliskulmassa on metsälain mukaisia suojelukohteita. Alueet on osoitettu luontoselvityksen mukaisesti. Luonnonsuojelun kannalta merkittävän lajin ympäristö (sl-3) Neljä liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkaa on merkitty kaavassa sl-3alueiksi. Alueet sijaitsevat Työlänojan varrella, Seppolan pohjoispuolella ja entisen kaatopaikan luoteispuolella. Alueet on osoitettu luontoselvityksen mukaisesti. Puhdistettava / kunnostettava maa-alue (saa-3) Tällä merkinnällä on osoitettu sahan alue. Asemakaavoituksen yhteydessä on selvitettävä, onko alue mahdollisesti saastunut. Alue on pinta-alaltaan erittäin pieni. Tärkeä pohjavesialue (pv-5) Kaava-alueen länsiosa kuuluu tärkeään pohjavesialueeseen. Merkinnällä osoitetun alueen käyttöä suunniteltaessa on huolehdittava, että rakentamisesta tai muusta toiminnasta ei aiheudu vaaraa pohjaveden määrälle tai laadulle. Alueen käyttöä suunniteltaessa, myönnettäessä rakennus- tai toimenpidelupaa on turvattava pohjavesialueen säilyminen. Asemakaavaa laadittaessa on annettava määräys tonttikohtaisesta hulevesien käsittelystä. Hulevesiä tulee imeyttää maaperään sekä viivyttää painanteilla ja muilla rakenteilla. Ellei asemakaavassa toisin määrätä, niin huleveden mitoitustilavuus on yksi kuutiometri jokaista sataa vettä läpäisemätöntä pintaneliömetriä kohden (1 m3 vettä/100 m2 läpäisemätöntä pintaa). Öljysäiliöt on sijoitettava rakennuksen sisätiloihin tai maanpäälle katettuun vesitiiviiseen suoja-altaaseen, jonka tilavuus vastaa vähintään varastoitavan öljyn enimmäismäärää. Alueelle ei saa sijoittaa sellaisia laitoksia tai rakenteita, jotka saattavat aiheuttaa pohjaveden likaantumista tai muuttumista. Jätevesiä ei saa imeyttää maahan. Hulevesireitit ja –altaat Alueen hulevesien pääreitit on osoitettu sinisellä viivamerkinnällä hulevesisuunnitelman mukaisesti. Hulevesille on osoitettu myös altaiden sijoituspaikkoja (hule-1). Uimaranta Iso-Työläjärven eteläpäähän on merkitty uimaranta. Maakunnallisesti arvokas historiallinen tielinja (ht-1) Vanha Vaasantie on osoitettu kaavassa maakunnallisesti arvokkaaksi historialliseksi tielinjaksi rakennetun ympäristön inventoinnin suosituksen mukaan. Paikallisesti arvokas historiallinen tielinjaus (ht-2) Metsäkylän nykyistä taajamaa edeltäneet keskeiset paikallistiet (Metsäkyläntie, Vanha Vaasantie ja Hiekkamaantie) ovat historiallisesti arvokkaita ja ne on merkitty kaavassa paikallisesti arvokkaiksi tielinjauksiksi Rakennetun ympäristön inventoinnin suosituksen mukaan. Ylöjärven kaupunki OSAYLEISKAAVAN SELOSTUS Metsäkylän osayleiskaava 41 (50) Kokoojakadut (yt/kk) ja joukkoliikennekadut (jl) Yhdystien tai kokoojakadun merkinnällä on osoitettu alueen pääkadut Vanha Vaasantie, Metsäkyläntie, Heikkiläntie, Paavonpolku ja Kangasniementie. Kokoojakaduilla vältetään ajoneuvoliittymiä tonteille. Kaduille pyritään toteuttamaan ajoneuvoliikenteestä eroteltu kevyen liikenteen väylä. Joukkoliikennereitti on osoitettu kaduille lenkkinä, joka mahdollistaisi Metsäkylän pohjoisosien asuinalueille paremman palvelutason. Liikenneselvityksen mukaan nykyiset liittymät Vanhalla Vaasantiellä ja Metsäkyläntiellä toimivat hyvin tulevina vuosikymmeninä. Eräissä liittymissä edellytetään kehittämistoimenpiteitä ja liikenneturvallisuuden parantamista. Liikenneselvityksessä on arvioitu ennustettavia liikennemääriä nykyisellä katuverkolla kahdessa eri tilanteessa: 1) kun uusi valtatien 3 linjaus on tehty tai 2) nykyisen valtatien (Vaasantien) nykylinjauksella. Valtatien 3 uuden linjauksen toteutuessa ei keskivuorokausiliikenne juuri nykyisestä kasva. Mikäli valtatien 3 uutta linjausta ei toteuteta ja kaikki liikenne kulkee nykyisen Vaasantien kautta, niin Vanhalla Vaasantiellä ja Metsäkyläntiellä lisääntyy keskivuorokausiliikenne 400 - 1200 ajoneuvoa verrattuna nykytilanteeseen (1100 3500 ajoneuvoa). Joukkoliikenteen osalta kilpailukykyinen kävelyetäisyys linja-autopysäkille toteutuu Metsäkylän eteläosassa kohtuullisen hyvin, mutta pohjoisessa kävelyetäisyys kasvaa yli 800 metriin. Tällöin tulee ajattaa osa vuoroista kaavaehdotuksessa esitettyä joukkoliikennekatua pitkin. Myös pysäkkien siirrolla lyhennetään kävelyetäisyyksiä. Joukkoliikennepalvelujen houkuttelevuutta voidaan parantaa pysäkkien varustetasoa parantamalla odotustilan korotuksilla, katoksilla ja aikatauluilla sekä roskakoreilla. Lisäksi kävelyetäisyyden ulkopuolelta saapuville voitaisiin tarjota sateelta suojaavaa ja runkolukittavaa pyöräpysäköintiä linja-autopysäkkien yhteyteen. Ulkoilureitit ja alikulut Pääulkoilureittejä on osoitettu tärkeimpien yhteyksien kohdalle. Reittien osoittamisella tavoitellaan yhtenäistä ja jatkuvaa reitistöä alueelle. Asemakaavoissa on vielä esitettyä tiheämpi ulkoilureittien verkosto. Ulkoilureitistö täydentyy Vaasantien eteläpuolella, johon on kaava-alueelta kaksi olemassa olevaa alikulkua. Uusia alikulkuja on osoitettu kolme Vaasantielle ja yksi uudelle VT3:lle. Kevyen liikenteen yhteystarve Itäosaan on osoitettu yhteystarve työpaikka-alueelle. Viheryhteystarve Viheryhteystarpeina on osoitettu keskeiset virkistysalueiden yhteydet Metsäkylästä harjualueelle sekä kaatopaikan pohjoispuolella Leivätönsuon kautta itään. Meluntorjuntatarve Merkinnällä on osoitettu nykyisen Vaasantien ja uuden valtatien 3 linjauksen aiheuttama liikennemelun torjuntatarve. Liikenteen melun torjuntatoimenpiteet ratkaistaan asemakaavoituksen yhteydessä. Melusta on myös kaavamääräysteksti. Ylöjärven kaupunki Metsäkylän osayleiskaava 5.4 OSAYLEISKAAVAN SELOSTUS 42 (50) Osayleiskaavan vaikutukset Osayleiskaavalla on välittömiä vaikutuksia suunnittelualueen ympäristöön ja yhdyskuntarakenteeseen. Kaavoituksella on välillisiä vaikutuksia lähialueisiin, lähinnä palvelurakenteen kehittymisen ja asukasluvun kasvun myötä. 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Yhdyskuntarakenne Osayleiskaavan vaikutus on yhdyskuntarakennetta täydentävä ja eheyttävä. Sen toteuttamisessa hyödynnetään olemassa olevaa taajamarakennetta, jota täydennetään ja laajennetaan. Alueelle muodostuu monipuolisesti erillispientaloja, rivi- tai kytkettyjä asuinrakennuksia sekä liike- ja palvelurakentamista. Metsäkylän keskusta sijoittuu kokoojakatujen varsille liikenteelliseen solmukohtaan. Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Metsäkylä on keskustan ja Siltatien alueen ohella Ylöjärven merkittävin kasvualue. Etenkin lähivuosina uusista pientaloista pääosa rakennetaan Metsäkylän alueelle. Alueen täydennysrakentaminen monipuolistaa asunto- ja palvelutarjontaa, joten alueelle voivat muuttaa lapsiperheet, nuoret aikuiset ja ikääntyvät ihmiset. Kaavan toteutuminen tekee mahdolliseksi asukasmäärän kasvun kaikkien ikäryhmien osalta. Palvelut Lisääntyvä asukasmäärä mahdollistaa kehittämään ja lisäämään Metsäkylän nykyisiä julkisia ja yksityisiä palveluita. Julkisten palvelujen osalta ei tarvita tavanomaista suurempia investointeja, koska koulun laajennuksesta ja muuttamisesta yhtenäiskouluksi on jo päätetty. Lisäksi asemakaavoissa on jo tarvittava määrä varauksia päiväkodeille. Lisäksi päiväkodin tontteja voidaan asemakaavoittaa asuinalueille tarpeen mukaan. Yksityiset palvelut kehittyvät. Alueella on nykyisin kaksi pienehköä elintarvikekauppaa ja on odotettavissa, että molemmat kaupat laajentavat toimintaansa. Lisäksi alueelle syntyy pieniä yrityksiä palvelualalle, kuten kampaamoja / partureita ja kioskitoimintaa ym. Palvelut sijoittuvat yhdyskuntarakenteen kannalta hyvin alueen keskustaan ja joukkoliikennekäytävän varrelle asuinalueille. Palvelut ovat hyvin saavutettavissa kävellen, pyörällä ja myös joukkoliikenteellä. Pääosa palveluista on kävelyetäisyydellä. Palvelut sijoittuvat tiiviisti keskustaalueelle. Liikunta- ja virkistyspalvelut ovat saavutettavissa kävellen ja pyöräillen sekä joukkoliikenteellä. Koulun tontilla on nyt pallokenttä, joka siirtyy lähelle Työlänojan alueelle. Metsäkylä sijaitsee lähellä ydinkeskustaa ja Elovainion aluetta, jolloin koko kaupunkitason palvelut ovat hyvin saavutettavissa. Taajamakuva, asuminen ja rakennettu ympäristö Osayleiskaavan toteutuminen tiivistää Metsäkylän rakennetta. Täydentävä uusi yhdyskuntarakenne on edullisempaa ohjata nykyisen aluerakenteen yhteyteen. Täydennysrakentamisen avulla voidaan rajoittaa yhdyskuntarakenteen hajautumista ja hajarakentamista. Osayleiskaavalla säilytetään pääosin tärkeimmät alueelle ominaispiirteiset ympäristöt, historiallisesti arvokkaat rakennukset, tielinjat ja maisemat. Uudet asuinalueet on mahdollista toteuttaa erityyppisinä kuin olemassa oleva väljä omakotitaloympäristö, joten taajamakuvan muutokselle on mahdollisuuksia. Asu- Ylöjärven kaupunki Metsäkylän osayleiskaava OSAYLEISKAAVAN SELOSTUS 43 (50) mismuotoina voivat olla nykyisten omakoti-, pari- ja rivitalojen lisäksi esimerkiksi tiiviimmät erillispientaloalueet, pienkerrostalot ja luhtitalot. Suojaviheralueen metsät ja myöhemmin toteutettavat meluesteet rajaavat Vaasantietä. Virkistys Asuinalueiden toteutuminen lisää virkistyspalveluiden kysyntää etenkin lähialueilla. Käytön lisääntyminen aiheuttaa virkistysalueiden kulumista. Käyttäjiä voidaan ohjata nykyisille ja rakennettaville ulkoilureiteille, joita on osoitettu runsaasti virkistyssekä maa- ja metsätalousalueille. Metsäkylän eteläosassa sijaitseva hiekkakuoppien alue on mahdollista muuttaa virkistykseen ja liikuntaan käytetystä joutomaasta osittain rakennetuksi keskuspuistoksi aivan taajaman keskustassa. Suunnittelualueen pohjoisosasta menetetään runsaasti ehjää metsäaluetta uudelle Vaasantielle. Tielinja rikkoo luonnontilaisen Leivätönsuon alueen. Ulkoilureitit Takamaan suuntaan supistuvat, kun moottoritie toimii esteenä. Metsäkylä koetaan nimensä mukaisesti metsäisenä ja luonnonläheisenä asuinalueena. Metsäkylän alueen jo rakennettu ympäristö säilyy edelleen väljänä. Täydennysrakentaminen ja uudet asuinalueet sijoittuvat pääosin asemakaavoittamattomille metsäalueille, jolloin luonnontilaiset alueet vähenevät. Uusille alueille osoitetaan asemakaavoissa tarpeellinen määrä puistoja, jolloin alueen luonnonläheinen ilme on mahdollista säilyttää. Osayleiskaavassa on otettu huomioon sisäiset virkistys- ja viheryhteydet sekä ulkoilureitit. Lisäksi suunnittelualueelta on viher- ja ulkoiluyhteydet eteläpuolisille laajoille virkistysalueille ja pohjoispuolisille metsäalueille. Asemakaavassa olevat lähivirkistysalueet ja kevyen liikenteen yhteydet sekä viheryhteydet säilyvät osayleiskaavassa. Maakunnalliset ja seudulliset ulkoilu- ja viheryhteydet on turvattu. Ulkoilureitit ja viheralueet ovat erittäin hyvin saavutettavissa kaikilta asuinalueilta. Ylöjärven kaupunki Metsäkylän osayleiskaava OSAYLEISKAAVAN SELOSTUS 44 (50) Liikenne Vaikutukset valtatiellä Liikennemäärät kasvavat Vaasantiellä (nykyinen valtatie 3) ja sen liittymissä liikenteen yleisen kasvun ja Metsäkylän uuden maankäytön johdosta. Vaasantiellä näin ollen heikkenee liittymien välityskyky. Toimivuus heikkenee erityisesti Vanhan Vaasantien liittymässä, jossa nykytilanteessakin on heikoin palvelutaso. Hiekkamaantien liittymän viivytykset säilyvät selvästi pienempinä kuin Vanhan Vaasantien liittymässä. Kuitenkin molemmissa valo-ohjaamattomissa liittymissä palvelutasot laskevat vuoteen 2030 mennessä niin paljon, että ilman uutta valtatien 3 linjausta ne tarvitsevat liikennevalot. Välityskyvyn kannalta ratkaisu voisi olla myös kiertoliittymä, joka kuitenkin on hyväksyttävä ratkaisu vasta kun Vaasantie ei enää ole osa valtakunnallista tieverkkoa. Soppeentien liittymän liikennemääriin Metsäkylään suunnittelun maankäytön kasvu ei vaikuta merkittävästi, mutta yleinen liikenteen kasvu kuormittaa liittymää. Palvelutasotila tulee tarkastaa kaikissa liittymissä viimeistään v. 2030, ellei valtatien 3 suunniteltu uusi linjaus ole silloin toteutunut tai toteutumassa. Toteutuessaan uusi linjaus siirtää suuren osan Vaasantien liikenteestä uudelle valtatielle, jolloin Vaasantien liittymien kuormitus vähenee ja toimivuus paranee erittäin merkittävästi. Liikenneturvallisuus Liittymien liikenneturvallisuus heikkenee palvelutason huonontumisen myötä. Ruuhkaantuvassa liikenteessä etenkin sivusuunnalta vasemmalle kääntyvien viivytykset kasvavat nopeasti, jolloin autoilijat hyväksyvät yhä lyhyempiä raja-aikavälejä päätielle liittyessään ja konfliktiriski kasvaa. Nopeusrajoituksen lasku Hiekkamaantien ja Vaasantien kohdalla helpottaisi liittymistä ja vähentäisi onnettomuusriskiä. Mikäli valtatien uuden linjauksen toteuttamisesta ei ongelmien kärjistyessä ole tietoa, on harkittava liittymien valo-ohjausta liikenteen turvallisuuden ja edes kohtalaisen palvelutason turvaamiseksi. Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuteen Metsäkylän alueella valtatien ja sen liittymien autoliikenteen kasvu tai liittymien parantaminen eivät suoranaisesti vaikuta, sillä kevyt liikenne on Metsäkylän kohdalla järjestetty erilleen valtatieliikenteestä ja jaksolla on neljä alikulkua. Liikenteen sujuvuutta ja liittymien toimivuutta parantaa Kolsopintien kohdalle esitetty uusi liittymä, joka on mahdollinen kun valtatie 3 on toteutettu uuden linjauksen mukaisesti Metsäkylän pohjoispuolelle. Liittymien toimivuus on niin liikenneturvallisuuden kuin sujuvuudenkin kannalta mahdollista, jos liikenneselvityksessä esitetyt kehittämistoimenpiteet toteutetaan. Toisaalta Vaasantien liikennemäärä tulee olemaan noin kolmannes nykyisestä, kun valtatien uusi linjaus on toteutettu. Vaikutukset katuverkkoon Liikenteellinen toimivuus Suunnitellun rakentamisen lisääntyessä suurimmat liikenteelliset muutokset nykyisillä liikennejärjestelyillä tapahtuvat Metsäkylän luoteisosassa, ennen kaikkea Hikkamaantiellä. Siellä liikennemäärät kasvavat vuoteen 2040 mennessä erittäin paljon, koska nykyisin liikennettä ei ole juuri ollenkaan. Liikennemäärät Hiekkamaantiellä eivät kuitenkaan muodostu ongelmallisiksi. (noin 200 ajoneuvoa / iltahuipputunti). Ylöjärven kaupunki Metsäkylän osayleiskaava OSAYLEISKAAVAN SELOSTUS 45 (50) Muualla liikennemäärien suhteellinen kasvu ei ole niin suurta. Metsäkyläntiellä ja Vanhalla Vaasantiellä liikennemäärät kasvavat vuoteen 2040 mennessä noin 30 – 40 %. Numeerisesti määrät ovat noin 100 – 200 ajoneuvoa / iltahuipputunti lisää nykyisiin liikennemääriin. Pohjois-eteläsuuntaisella kokoojakadulla liikennemäärien kasvu vaihtelee. Suurin muutos tapahtunee Metsäkyläntien jatkolla Metsäkylän luoteisosissa, missä uuden asutuksen myötä liikennemäärät kasvavat merkittävästi. Absoluuttisesti liikennemäärät ovat kuitenkin vähäiset. Kolsopintielläkin liikennemäärät noin kolminkertaistuvat. Muilla kokoojakaduilla kasvu on noin 20 – 30 %:n luokkaa ja liikennemäärä pysyttelee alle 300 ajoneuvossa / iltahuipputunti. Metsäkylän alempiasteisen katuverkon sisäiset liikennemäärät pysyvät kuitenkin niin pieninä ja autojen nopeudet on niin alhaisia, että liittymien toimivuusongelmat ovat erittäin epätodennäköisiä. Oleellisinta on ohjata liikenne kokonaisvaltaisinta reittiä pääliikenneverkkoon ja hillitä ajonopeuksia asuinalueilla. Valtatien 3 uusi linjaus vähentää v. 2040 liikennemääriä hieman Metsäkylän itäosassa. Vanhalla Vaasantiellä iltahuipputunnin liikennemäärä vähenee n. 150 ajoneuvoa / iltahuipputunti ja Metsäkyläntiellä vain alle 50 ajoneuvoa / iltahuipputunti. Erityisesti nykyisen valtatien 3 (Vaasantie) liikennemäärien vähentäminen parantaa sen liittymien toimivuutta merkittävästi ja mahdollistaisi uusien Metsäkylän läpiajoa vähentävien liittymien sijoittamisen Vaasantielle. Yhteenvetona voidaan siis todeta, että liittymät ja katuverkko toimivat hyvin osayleiskaavan mukaisella ratkaisulla. Liikenneturvallisuus Liikenneturvallisuuden takaamiseksi Metsäkylässä tulee kiinnittää erityistä huomiota jalankulku- ja pyöräliikenteen ajoradan ylityksiin. Liikenneselvityksessä esitetyt kehittämistoimenpiteet ovat pienehköjä ja liittyvät asemakaavoitukseen sekä erityisesti katusuunnitteluun. Liikenneturvallisuus on jo nykyisin hoidettu kohtuullisin hyvin eikä suuriin muutoksiin ole tarvetta. Muutama keskeinen suojatie ja liittymäalue vaativat huomiota ja parannustoimenpiteitä. Joukkoliikenne Kilpailukykyinen kävelyetäisyys linja-autopysäkeille toteutuu Metsäkylän eteläosassa kohtuullisen hyvin, mutta pohjoisessa kävelyetäisyys kasvaa yli 800 metriin. Varsinkin asukasmäärien lisääntyessä ja rakentamisen laajetessa vielä etäämmäksi pohjoiseen, tulee harkita Metsäkylän pohjoisosien palvelutason parantamista esim. ajattamalla osa vuoroista sitä kautta. Osayleiskaavassa on esitetty tälle alueelle uusi joukkoliikennekatu ja sisäinen liikenne on mahdollista hoitaa myös rengasliikenteenä. Nykytilanteessa pisimpiä kävelyetäisyyksiä voitaisiin lyhentää siirtämällä pysäkkipari Kangasniementien liittymään. Joukkoliikennepalvelujen houkuttelevuutta voidaan myös parantaa lisäämällä pysäkkien varustetasoa odotustilan korotuksella, katoksella, aikataululla ja roskakoreilla. Lisäksi kävelyetäisyyden ulkopuolelta saapuville voitaisiin tarjota sateelta suojaava ja runkolukittava pyöräpysäköinti linja-autopysäkkien yhteyteen. Osayleiskaava mahdollistaa joukkoliikenteen toteuttamisen ja uuden rakentamisen sijoittuvan joukkoliikennereittien varrelle. Joukkoliikenteen palvelutaso alueella nousee lisääntyvän asukasmäärän myötä. Jalankulku ja pyöräily Metsäkylän jalankulku- ja pyöräilyliikenteen verkon kattavuus on nykyisin hyvä. Uu- Ylöjärven kaupunki Metsäkylän osayleiskaava OSAYLEISKAAVAN SELOSTUS 46 (50) sien asuinalueiden suunnittelussa tulee huolehtia niiden kytkemisestä turvallisesti ja sujuvasti olemassa olevaan kevyen liikenteen verkostoon sekä uudisalueiden sisäisen verkoston palvelutasosta. Liikenneselvityksessä esitetty yhteystarpeiden toteuttaminen luo alueelle kattavan jalankulun ja pyöräilyn verkoston. Nykyisten kevyen liikenteen reittien ongelmakohteet ovat pääosin ristiriitaisia autoliikenteen kanssa. Tämä tulee ottaa huomioon asemakaavoituksessa ja katupiirustuksissa. Liikenneselvityksessä on esitetty ongelmallisimmat liittymät ja katujen ylitykset. Raportissa on esitetty myös parannustoimenpiteet. Tehtävät toimenpiteet ovat kohtuullisen vähäiset ja kustannuksiltaan edulliset. Alueelta on jo nyt hyvät kevyen liikenteen yhteydet keskustaan ja muille Kirkonseudun alueille. Vesihuolto Kaava-alue liitetään Metsäkylän jo rakennetuille alueille ulottuvaan vesi- ja viemäriverkostoon. Samalla muutama ulkopuolelle jäänyt tilakeskus pääsee kunnallistekniikan piiriin. 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luontoympäristöön Maisema Osayleiskaava-alueen olemassa olevien maatilojen toiminta on osittain päättynyt. Viljeltyjä peltoja on vielä enemmälti Iso-Työläjärven ja Työlänojan läheisyydessä. Kangasniemen tilakeskuksen yhteydessä ei ole peltoalueita. Alueen pohjoisosan pellot ovat vielä osittain viljeltyjä ja osittain ne ovat vesakoitumassa. Alueen länsiosan maanviljelysalueet muodostavat olennaisen osan alueen maisemallisesta ilmeestä. Tilojen viljelyksen jatkuminen säilyttäisi maiseman. Kaavoituksella ei voida turvata tilojen toimintaa. Mikäli maanviljelys väistyy, niin osa alueista muuttuu asuinalueiksi. Tilakeskusten täydennysrakentaminen tulee kaavamääräysten mukaan sopeuttaa olemassa olevaan rakennuskantaan ja ympäristöön. Rakennettavien alueiden laajentumisen myötä metsäalueet pienenevät. Kuitenkin alueella säilyy laajat lähivirkistysalueet. Iso Työläjärven rannat on osoitettu virkistyskäyttöön, joten järvimaisema ei tule kaava-alueen osalta muuttumaan. Maisema muuttuu rakennettavilla metsäalueilla, jotka muuttuvat metsäisistä puutarhamaisiksi pientaloalueiksi. Luonnonolot ja luonnon monimuotoisuus Osayleiskaavassa on turvattu liito-oravan lisääntymis- tai levähdyspaikat sekä kannan vahvistamiseen tarpeelliset paikat. Taajaman laajeneminen ja Vaasantien uusi linjaus tulevat kuitenkin pienentämään Metsäkylän pohjoispuolista metsäaluetta ja siten rajoittamaan liito-oravan leviämistä. Yleiskaavassa on turvattu liito-oravan liikkumiseen ja ruokailuun käyttämä puusto ja riittävän puustoiset kulkuyhteydet uusien asuinalueiden läpi. Rakennetuille alueille jää puustoisia kulkureittejä. Avohakkuiden välttämisellä voidaan säilyttää liitooravan kulkureitit ja elinympäristöt. Valtatie 3:n uuden linjan toteuttamisen myötä Leivätönsuon vähäpuustoiset ja luonnontilaiset suoalueet jäävät osittain tien linjauksen alle ja suoalue rikkoutuu. Pienilmasto Osayleiskaava tulee toteutuessaan vaikuttamaan pienilmastoon uusilla rakennusalueilla. Pienilmaston muutoksen suunta riippuu toteutettavien korttelien rakenteesta ja pihojen istutuksista tai alkuperäisen puuston säilyttämisestä. Pienipiirteinen ja sisäpihoja rajaava rakentaminen vaikuttaisi pienilmastoon suotuisasti tehden asuinympäristöstä tyynempää ja lämpimämpää. Ilmanlaatu ei huonone yleiskaavan johdosta, koska liikenne alueella on vähäistä verrattuna esim. keskusta-alueisiin. Ylöjärven kaupunki Metsäkylän osayleiskaava OSAYLEISKAAVAN SELOSTUS 47 (50) Pohjavedet, hulevedet, vesistöt Alueen rakentuessa pois johdettavan huleveden määrä kasvaa, kun vettä imeviä pintoja on vähemmän. Pohjavesialue on turvattu antamalla määräyksiä kunnallistekniikkaan liittymisestä ja hulevesien käsittelystä. Osayleiskaavan alueelle on laadittu erillinen hulevesien hallintaa koskeva suunnitelma. Suunnitelmassa on tarkasteltu alueen vesien kertymiä ja valuma-alueita. Hulevesisuunnitelmassa on osoitettu vesialtaiden ohjeellinen sijoitus ja mitoitus. Suunnitelman mukaan toimittaessa hulevesien hallinta onnistuu. Tämä on jo todettu rakennetulla neljällä asemakaava-alueella. Kaavan toteuttamisella ei ole kielteisiä vaikutuksia Iso-Työläjärveen tai muihin vesistöihin. 5.4.3 Vanhan kaatopaikan vaikutukset Vanhasta kaatopaikasta voi olla seuraavia vaikutuksia: pinta- ja pohjavesien pilaantumista, roskaantumista, kaatopaikkakaasuja ja maisemallista haittaa. Kaatopaikka on maisemoitu ja näin ovat poistuneet jo roskaantumis- ja pääosin maisemahaitat. Laadittujen selvitysten mukaan kaatopaikkakaasujen on todettu olevan niin vähäisiä, että niiden osalta ei ole edellytetty keräämistä ja hyödyntämistä. Hajuhaittoja ei siis ole. Pinta-vedet kulkevat alueelta Keijärveen päin ja kaatopaikkavedet viemäriin. Pohjavesien pilaantumista ei ole missään vaiheessa todettu. Näin ollen myöskään uudelle asutukselle kaatopaikka-alueen etelä- ja lounaispuolella ei ole haittaa, koska uudet asuinrakennukset liittyvät vesihuoltoverkostoon. Kaatopaikka-alue on hyvin dokumentoitu eikä osayleiskaavassa esitetyille asuinalueille aiheudu kaatopaikasta mitään haittoja. Kaatopaikasta on laadittu seuraavat selvitykset: - Kaatopaikan perustilaselvitys, Jaakko Pöyry Infra, Maa ja Vesi 25.4.2001 - Metsäkylän kaatopaikka, sulkemis- ja jälkihoitosuunnitelma, suunnitelma- ja rakentamistapaselostus, Viatek Tampere 24.4.2002. Pohja- ja pintavesi Kaatopaikka on perustettu suoalueelle. Turvekerroksen paksuus on maaperätutkimusten perusteella 2-3 metriä. Turvekerroksen alla on 8-18 metriä paksuinen silttikerros, joka rajoittuu kantavaan maapohjaan. Silttikerros on paksuimmillaan alueen keskellä ja ohenee länteen päin mentäessä. Kaatopaikka-alueen pohjaveden pääasiallinen virtaamissuunta on lännestä itään. Kaatopaikan ympärille on rakennettu kaksoisojasto. Kaatopaikan ympärillä on suojapenger. Ulompi oja estää ulkopuolisten valumavesien pääsyn kaatopaikka-alueelle. Sisempi oja kokoaa suotovedet tasausaltaaseen. Altaasta vedet johdetaan viemäriin ja edelleen Tampereen kaupungin jätevedenpuhdistamolle. Viemäriliittymä on rakennettu v. 1989. Sitä ennen vedet johdettiin kolmiopadon kautta Työränojaan. Kaatopaikan ulkopuoliset vedet kaatopaikan pohjoispuoliselta suoalueelta ja suoalueelta johdetaan edelleen kolmiopadon kautta Työränojaan, josta ne päätyvät Tiikonojaan noin 20 metrin päässä kaatopaikasta ja edelleen Keijärven Suojastenlahteen. Jätteiden läjitys Metsäkylän kaatopaikalla lopetettiin vuoden 2001 lopussa. Kaatopaikan aiheuttamaa vesistökuormitusta ja –vaikutuksia on tarkkailtu keväästä 1982 lähtien. Viemäriin johdettujen vesien laatua tarkkaillaan normaalin Tampereen kaupungin viemärivesien tarkkailun mukaisesti. Kaatopaikka-alueelle asennettiin Ylöjärven kaupunki Metsäkylän osayleiskaava OSAYLEISKAAVAN SELOSTUS 48 (50) kolme pohjavesiputkea, joista otettiin vesinäyte keväällä 2001. Samassa yhteydessä otettiin vesinäytteet alueen läheisyydessä olevasta neljästä talousvesikaivosta. Kolme kaivoista sijaitsee kaatopaikan eteläpuolella ja yksi kaatopaikan luoteispuolella. Talousvesikaivoista otetuissa näytteissä ei todettu kaatopaikan vaikutusta. Viemäröinnin jälkeen kaatopaikan aiheuttama kuormitus on vähentynyt huomattavasti. Merkittävää ympäristöön kohdistuvaa vesistökuormitusta ei ole viime vuosina ollut havaittavissa ja kuormitus on loppunut uusimpien näytteiden mukaan. Kaatopaikkakaasut Kaatopaikasta ei ole todettu enää hajuhaittoja kaatopaikan läheisyydessä. Kaatopaikasta ei ole myöskään todettu aiheuttavan merkittäviä vaikutuksia alueen kasvillisuuteen. Maaperäkerrosten perusteella kaasujen kulkemisvaaraa maaperässä ei ole. 5.4.4 Taloudelliset vaikutukset Taajamarakenteen tiivistäminen, olemassa olevan kunnallistekniikan ja palvelujen hyödyntäminen sekä toimintojen keskittäminen on yhdyskuntataloudellisesti edullista. Kaavan toteuttamisen myötä kaupungille syntyy kuluja kunnallistekniikan rakentamisesta. Asuinalueiden onnistunut toteuttaminen edellyttää virkistysalueiden ja ulkoilureittien rakentamista ja hoitamista. Myös Metsäkylän palvelukeskittymän kehittäminen vaatii kaupungin panostusta julkisten palveluiden osalta, alueelle tarvitaan esim. uusia päiväkoteja ja koulun laajennus. Tuloja kaupunki saa kasvavan asukasmäärän tuottamista verotuloista sekä tontinluovutuksesta ja liittymismaksuista. 5.4.5 Sosiaaliset ja kulttuuriset vaikutukset Virkistyspalvelujen kasvu lisää kaiken ikäisten sosiaalista kanssakäymistä. Kaavaalueen ja lähiseudun monipuoliset virkistysalueet lisäävät asumisviihtyvyyttä. Lähipalvelut sijoittuvat lähelle, turvallisten yhteyksien päähän, mikä tekee eriikäisten itsenäisen asumisen ja liikkumisen alueella mahdolliseksi ja tarjoaa asukkaille omaehtoisen elämän lähtökohtia. Asukasmäärän kasvaessa voidaan turvata palvelut alueella ja etenkin joukkoliikenteen palvelutasoa voidaan nostaa. Tiivis rakennettu ympäristö on kestävän kehityksen periaatteen mukaista rakentamista. Viihtyisän ympäristön turvaamiseksi tulee asemakaavassa kiinnittää huomiota rakennusten ulkoarkkitehtuurin suunnitteluun ja pihojen sekä julkisten ulkotilojen viihtyisyyteen. Osayleiskaavan toteutuessa alueen asuntotyyppien tarjonta monipuolistuu, mikä edistää monipuolisen väestörakenteen syntymistä. Metsäkylä on rakentunut eri vuosikymmenien aikana vähitellen. Viimevuosina Metsäkylän muutos on ollut nopeaa, kun alueelle on rakennettu paljon uusia pientaloja. Alueen asukkaiden näkökulmasta metsä- ja peltoalueiden muuttuminen rakennetuiksi on muutos, johon tottuminen voi vaatia aikaa. Lähiympäristön muutoksen hyväksyminen ei ole asukkaille aina helppoa. 5.4.6 Ympäristön häiriötekijät ja viihtyisyys Nykyisten alueen asukkaiden elinoloja muuttavat uudisrakentaminen ja lisääntyvä liikenne. Ajoneuvoliikenne aiheuttaa päästöjä: pakokaasut ja melu sekä kesäisin pöly lisääntyvät. Lisäksi lähialueen virkistyspalvelut ja -alueet saavat uusia käyttäjiä, jolloin luontoalueiden kulutus kasvaa. Ylöjärven kaupunki Metsäkylän osayleiskaava OSAYLEISKAAVAN SELOSTUS 49 (50) Vanha maisemoitu kaatopaikka ei aiheuta roskaamis-, haju- tai muita haittoja lähiympäristöön. Vaasantie aiheuttaa meluhaittaa kaavoitettavan alueen eteläosassa. Valtatie 3:n uuden linjauksen toteutuessa meluhaitta vähenee entisellä Vaasantiellä, mutta lisääntyy uuden Valtatie 3:n ympäristössä pääosin maa- ja metsätalousalueella. Jotta melun haitoilta voidaan välttyä, niin meluntorjunta on suunniteltava alueen asemakaavoissa yleiskaavamääräysten pohjalta. Melu saadaan asuinalueilla alle vaatimustason, kun torjuntatoimet otetaan huomioon asemakaavoissa. 5.5 Kaavan suhde voimassa olevaan maakuntakaavaan, yleiskaavaan ja asemakaavaan sekä asetettuihin tavoitteisiin Kaava vastaa kaupungin tavoitteita ja täyttää valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja on maakuntakaavan mukainen. Tavoitteiden täyttyminen aiheittain on esitetty kappaleessa 5.3. 6 6.1 OSAYLEISKAAVAN TOTEUTUS Toteuttaminen Osayleiskaavan toteuttaminen on jo käytännössä alkanut Työlänojan asemakaavojen tultua hyväksytyksi ja lainvoimaisiksi. Toteuttaminen tapahtuu Ylöjärven kaupungin toimesta laatimalla vaiheittain alueelle asemakaavoja aina vuoteen 2040 asti. Toteutusta ohjaavat kaupungin talousarvio ja siihen liittyvä kolmen vuoden taloussuunnitelma sekä pitemmän tähtäimen maankäytön toteuttamisohjelma (MAPSTO). Tämä ohjelma sisältää kaavoitus-, kaupungin tontinluovutus-, investointi- ja palvelurakentamisen ohjelman. Asemakaavoituksella otetaan huomioon tarvittavat aluevaraukset niin palveluille kuin muille toiminnoille. 6.2 Toteuttamisen ajoittaminen Asemakaavoitusta jatketaan alueen länsiosassa käynnistämällä tänä vuonna 2014 Iso-Työläjärven ranta-alueen asemakaava / asemakaavat. Lisäksi asemakaavoitetaan kaksi pientä aluetta alueen pohjoisosaan. Em. alueiden asemakaavat toteutuvat vuoteen 2020 mennessä. Sen jälkeen alueelle asemakaavoittaminen ja rakentaminen siirtyy nykyisen Vaasantien varteen alueen keskiosaan ja lounaisosaan. Nämä alueet toteutuvat vuoteen 2025 mennessä. Vuoteen 2030 mennessä on asemakaavoitettu ja toteutettu alueen keskusta palvelu- ja asuinalueineen sekä pohjoisosan pientaloalue. Seuraavaksi kaavoitetaan.alueen länsiosa IsoTyöläjärven ja nykyisen Vaasantien välissä. Viimeiseksi kaavoitetaan alueen itäosa nykyisen Vaasantien ja kaatopaikan välisellä alueella. Länsiosan toteuttaminen on nopeampaa kuin itäosan. Vuosittain Metsäkylän alueelle sijoittuu keskimäärin noin 120 uutta asukasta. Näin arvioituna alueen toteuttaminen kestää noin 26 vuotta. Alueiden toteuttamisen ajoitus on esitetty liitteessä 17. Vesihuollon, katujen sekä muun infran rakentaminen sovitetaan koko kaupungin maankäytön toteuttamisohjelmaan ja taloussuunnitelmaan. Alueen vaiheittain toteuttaminen mahtuu hyvin kaupungin investointiohjelmaan ja talousresursseihin. Palvelut rakennetaan maankäytön toteuttamisohjelman ajoituksen mukaisesti sitä mukaan kuin alueet rakentuvat. Ensimmäisenä vaiheena toteutetaan nykyisen koulun laajentaminen ja muuttaminen muutaman vuoden kuluttua yhtenäiskouluksi. Ylöjärven kaupunki Metsäkylän osayleiskaava OSAYLEISKAAVAN SELOSTUS 50 (50) Lisäksi toteutetaan uusi päiväkoti ja samalle tontille sen laajennus. Noin viiden vuoden kuluessa rakennetaan uudelle Työlänojan asemakaava-alueelle alueen neljäs päiväkoti. Tämän jälkeen päiväkoteja toteutetaan asuntoalueille tarvittaessa. Näillä näkymin neljä päiväkotia riittää, jos ne ovat riittävän suuria. Urheilukenttä, pallokenttä ja ulkoilureitit toteutetaan asuinalueiden rakentamisen myötä. Joukkoliikenne kulkee pitkän aikaa nykyistä Metsäkyläntietä. Kun alueen pohjoisosa on rakentunut, siirtyy osa linja-autovuoroista kulkemaan uutta joukkoliikennekatua. Joukkoliikenne on sekä läpiajavaa että alueen sisäistä ns. rengasliikennettä. Joukkoliikenne kytkeytyy kiinteästi Ylöjärven kaupunkikeskustan ja Elovainion alueen joukkoliikenteen kehittämiseen. Kevyen liikenteen reitit toteutetaan samanaikaisesti asuntoalueiden kanssa. 6.3 Toteutuksen seuranta Osayleiskaavan toteutus liittyy koko kaupungin maankäytön toteuttamisohjelmaan. Tämä ohjelma tarkistetaan vuosittain ja sitä kautta seurataan myös Metsäkylän alueen rakentumista ja asemakaavoitusta sekä palvelujen toteuttamista. Alue tulee olemaan Ylöjärven kaupungin keskeisin perinteisen pientaloalueen rakentamisalue, josta kaupunki luovuttaa merkittävän määrän tontteja vuosittain. Maankäytön toteutuksen osalta seurataan erityisesti myös palvelutarpeen rakentamisajankohtaa yhdessä palvelutuottajien kanssa. Kaupallisten palvelujen osalta aloitetaan riittävän aikaisin yhteistyö rakentajien ja toimijoiden kanssa. Asemakaavoituksella ja suunnitteluohjeilla sekä tontinluovutusehdoilla ohjataan alueen arkkitehtuuria ja taajamakuvaa. Alueen vaiheittainen asemakaavoitus mahdollistaa hyvän seurannan. Y:\Tekninen osasto\Kaavoitus\Osayleiskaavat\Keskeneraiset\Arto\Metsäkylä\Selostus\Metsäkylä_oyk_ehdotus2014.docx
© Copyright 2024