1. No category

25:13
HERAJOEN LÄNTISEN TEOLLISUUSALUEEN
ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS
RIIHIMÄKI 25. HERAJOKI
ASEMAKAAVAN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 3.4.2012 PÄIVÄTTYÄ, 13.6.2012 TARKISTETTUA
JA 20.11.2012 MUUTETTUA ASEMAKAAVAKARTTAA.
Vireille
Riihimäen kaupunki
Kaavoitusyksikkö
Raija Niemi
[email protected]
Jari Jokivuo
[email protected]
Tuula Aittola
[email protected]
Merja Pellikka [email protected]
Tekla
019 758 4825
019 758 4826
019 758 4828
019 758 4829
03.07.2011
17.04.2012
Nähtävillä
7.5.-18.5.2012
Tarkistus
13.6.2012
Tekla
28.6.2012
KH
13.8.2012
Nähtävillä MRL 65§ 20.8.– 18.9.2012
KH
05.11.2012
Muutos
20.11.2012
KV
10.12.2012
KH
KV
KH
25.2.2013
4.3.2013
11.3.2013
SISÄLLYSLUETTELO
1
1.2
1.3
2
5
5
5
LÄHTÖKOHDAT
2.1
Selvitys suunnittelualueen oloista
2.1.1
Alueen maanomistus ja yleiskuvaus
2.1.2
Luonnonympäristö
2.1.3
Rakennettu ympäristö
2.1.4
Erityispiirteet ja suojelukohteet
2.1.5
Ympäristön häiriötekijät
2.1.6
Konsultointivyöhyke
2.1.7
Maanomistus
2.2
Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset
2.2.1
Maakuntakaava
2.2.2
Yleiskaava
2.2.3
Asemakaava
2.2.4
Rakennusjärjestys
2.2.5
Tonttijako ja kiinteistörekisteri
2.2.6
Rakennuskielto
2.2.7
Muut päätökset ja suunnitelmat
2.2.8
Ympäristöselvitykset ja -suunnitelmat
2.2.9
Pohjakartta
6
6
6
6
9
12
12
12
13
13
13
13
14
14
14
14
14
14
22
ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET
Suunnittelun käynnistyminen ja sitä koskevat päätökset
Osallistuminen ja yhteistyö
Vaihtoehdot, suunnittelun eteneminen
Tavoitteet
23
23
23
23
25
3
3.1
3.2
3.3
3.4
4
PERUSTIEDOT
Kaava-alueen sijainti
Kaavan nimi ja tarkoitus
ASEMAKAAVAN KUVAUS
4.1
Asemakaavan suhde yleiskaavoihin
4.1.1
Sisältövaatimukset
4.1.2
Lähialueen suunnittelutilanne
4.2
Asemakaavan rakenne
4.2.1
Mitoitus
4.3
Aluevaraukset
4.3.1
Korttelialueet
4.3.2
EN Energianhuollon alue
4.3.3
EV Suojaviheralueet
4.3.4
Yleisen tien suoja-alue
4.4
Palvelut
4.5
Yhdyskuntatekninen huolto
4.6
Luonnonympäristö
4.7
Suojelukohteet ja erityispiirteet
4.7
Ympäristön laatua koskevat määräykset
4.9
Nimistö
5
26
26
26
27
28
28
29
29
30
30
30
30
31
31
31
31
31
5.1
5.2
5.3
ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET
Vaikutukset rakennettuun ympäristöön
Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön
Muut vaikutukset
32
32
32
32
6.1
6.2
6.3
ASEMAKAAVAN TOTEUTUS
Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat
Toteuttaminen ja ajoitus
Toteutuksen seuranta
33
33
33
33
6
SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJAT
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
9.
10.
11.
12.
13.
14.
Alueen sijainti kaupunkirakenteessa
Asemakaavakartta määräyksineen
Ote maaperäkartasta
Ote maanomistuskartasta
Ote maakuntakaavojen yhdistelmäkartasta
Ote yleiskaavasta Riihimäki 2010
Ote Kalmun osayleiskaavasta
Ote ajantasakaavasta
Otteet ympäristömeluselvityksestä
Kevyen liikenteen väylät ja linja-autopysäkit
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Havainnekuva
Asemakaavan seurantalomake
Vesihuollon yleissuunnitelma Meijerintien alueelta
1
PERUSTIEDOT
1.2
Kaava-alueen sijainti
Alue sijaitsee Riihimäen keskustan lounaispuolella Herajoen läntisellä teollisuusalueella noin 4,5km etäisyydellä matkakeskuksesta. Alueen sijainti on liitteenä 1.
1.3
Kaavan nimi ja tarkoitus
ASEMAKAAVAN NIMI:
Herajoen läntisen teollisuusalueen asemakaava ja asemakaavan muutos.
ASEMAKAAVA:
25. kaupunginosan, Herajoen osat kortteleista 2521 ja 2522 sekä katu-, liikenneja erityisalueet.
ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE:
25. kaupunginosan, Herajoen kortteleita 2515, 2516, 2517, 2518 ja korttelin
2511 tonttia 5 sekä katu-, erityis- ja virkistysalueita.
ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU:
25. kaupunginosan, Herajoen kortteli 2515 sekä osat kortteleista 2511, 2521 ja
2522 sekä katu-, erityis- ja virkistysalueet.
Asemakaavakartta määräyksineen on liitteenä 2.
Asemakaavalla ja asemakaavamuutoksella on tarkoitus turvata ja parantaa
yritysten toimintaedellytyksiä Herajoen läntisellä teollisuusalueella. Nykyisessä
asemakaavassa Meijerintie jakaa korttelialueet, jolloin pinta-alaltaan suurten
teollisuus/varastotonttien muodostaminen estyy. Asemakaavassa vielä
rakentamaton Meijerintie sijoittuu alueen itäreunaan, jolloin mahdollistuu
yhtenäinen laaja korttelialue.
Asemakaavalla muodostetaan neljä teollisuusrakennusten ja varastojen korttelialuetta
Alueen pinta-ala on n.77ha.
2
Kerrosalaa asemakaava-alueelle tulee n.290 000kem .
5
2
LÄHTÖKOHDAT
2.1
Selvitys suunnittelualueen oloista
2.1.1
Alueen maanomistus ja yleiskuvaus
Alue on pääosin kaupungin omistuksessa. Voimassa olevan asemakaavan
mukaisista tonteista kolme on Paloheimo Oy:n omistuksessa. Alue sijaitsee
Riihimäellä välittömästi vt 3:n länsipuolella osittain nykyisen asemakaava-alueen
ulkopuolella. Suunnittelualue rajautuu idässä vt 3:n tiealueeseen, pohjoisessa
Valion Herajoen meijerin tonttiin ja Meijerintien katualueeseen. Luoteessa,
lounaassa ja etelässä alue rajautuu pääosin yksityisen maanomistuksen mukaan.
Kaava-alueen kaakkoiskulmassa tuleva katualue kuuluu mukaan asemakaavaan.
Katualue muodostuu Retkiojantien yksityistien alueesta, Retkiojantien ja vt3:n
risteyssillasta sekä mt130:n ja Retkiojantien liittymän alueesta. Suunnittelualue
on kokonaan rakentamatonta. Alueella on vanha sorapohjainen tie pohjoisesta
meijerin tontin kaakkoisnurkalta.
2.1.2
Luonnonympäristö
Topografia
Kaavoitettavat rakennettavat korttelialueet sijaitsevat pääosin pohjois- ja eteläosien
mäkien välisellä suhteellisen tasaisella alueella. Kaksi teollisuus/varastokorttelialuetta
sijaitsee kallioisella pohjoisosan rinteellä. Nykyinen maanpinta on keskimäärin tällä
alueella n. +103 (N43). Maasto laskeutuu loivasti länteen ollen matalimmillaan n.
+97.70 (N43). Itäreunalla on useita pieniä kumpareita, joiden korkeus on keskimäärin
+105-107 (N43). Pohjoisen mäkialueen korkein kohta on n. +129 (N43). Etelässä mäki
on korkeimmillaan kaava-alueen ulkopuolella n. +116 (N43).
Maaperä
Pääosin suunnittelualue on turpeen alla silttiä. Savisen silttikerroksen (koheesiomaata)
alla on moreeni. Vuonna 2006 tutkitulla osa-alueella koheesiomaakerroksen paksuus
vaihteli 2,3 -3,3 metriin. Painokairaukset päättyivät 1,2 – 4m syvyydessä maanpinnasta
moreenissa oleviin kiviin, lohkareisiin tai kallioon. Porakonekairauspisteissä kallion
syvyys vaihteli 2,8 metristä 4,8 metriin. Suunnittelualueen kumpareet ovat moreenia.
Kumpareet ovat maanpinnassa hyvinkin kivisiä ja lohkareisia. Pohjoisen alueen
rinteessä on näkyvissä avokalliota. Kaava-alueen painanteet ovat paikoin märkiä.
Voimassa olevasta asemakaava-alueesta tehdyn maaperäselvityksen mukaan
rakennukset voidaan perustaa anturaperustuksin perusmaan varaan, kumpareiden
välisillä alueilla on varauduttava maanvaihtoon. Ote Maanmittaushallituksen vuonna
1989 julkaisemasta maaperäkartasta on liitteenä 3.
6
Pinta- ja pohjavesi
Suunnittelualueen pintavedet johtuvat nykyisiä ojia myöten pääosin
länsikulman matalimmalle alueelle, osittain etelään alueen ulkopuolelle. Länteen
suuntauvat pintavedet kulkeutuvat Retkiojantien eteläpuolella Paalijokeen, joka
puolestaan laskee Vantaanjokeen. Suunnittelualueelta Retkiojantien
eteläpuolelle kertyvät vedet kulkeutuvat rummun kautta vt3:n alitse Herajoen
itäiselle teollisuusalueelle ja Würth Oy:n sivusta edelleen itäänpäin suuntautuen
Vantaajokeen. Valion Herajoen meijerin tontilta johdetaan pintavesiä osin itään
vt3:n alitse suunnittelualueen koillisosassa olevaa rumpua käyttäen.
Pintavesien kulkusuunnat Herajoen läntisellä alueella
Alue ei kuulu Helsingin vesi- ja ympäristöpiirin vuosina 1973-1982 tekemien
kartoitusten mukaisiin tärkeisiin pohjavesialueisiin. Suunnittelualue on n. 500m
päässä Herajoen I luokan pohjavesialueesta. Herajoen vedenottamolle on
matkaa noin kilometri. Helsingin vesi- ja ympäristöpiiri kartoitti ja luokitteli
pohjavesialueet v. 1992.
Osa-alueen rakennettavuusselvitystä varten asennetuissa kolmessa
väliaikaisessa pohjavesiputkessa mitattiin 29.8.2006 vedenpinnan olevan 1,282,87m maanpinnan tason alapuolella. Vuonna 2009 Geologian Tutkimuskeskus
teki Herajoen vedenottamon valuma-alueesta geologisen rakenteen selvityksen.
Suunnittelualue kuuluuosittain selvitettyyn valuma-alueeseen.
Yhteenvetoraportin liitteen 5 mukaan kalliopinta nousee vähitellen idästä
Silmäkenevan suoalueeen suunnasta länteen.
Suunnilleen mt130 alueelta länteenpäin, myös suunnittelualueella, kalliopinta
on jo pohjavesipinnan yläpuolella. Suunnittelualueelta maaperäselvityksessä
7
löytynyt vesi saattaakin olla ns. orsivettä, painanteisiin kertyneitä paikallisia
pieniä vesialueita.
Asemakaavoitettavalla alueella ei ole havaittu olevan lähteitä.
Pohjavesivyöhykkeen paksuus GTK:n yhteenvetoraportin 2009 mukaan
Kasvillisuus
Alueen pohjoisosassa puiston lakialueella on hoitamaton lehtoalue.
Kasvillisuutena tuolla alueella ovat vaahterat, raidat, harmaalepät, kuuset,
koivut, tuomet, tuomipihlajat, pähkinäpensaat, punaherukat ja istutetut
villaheisit. Aluskasvillisuutena on heiniä, ahomansikoita, sinivuokkoja ja saniaisia.
Alueella on myös sammaloituneita siirtolohkareita. Heinittyneessä rinteessä on
avokallioalue.
Laajan keskiosan ja eteläisen rinteen reunan hakkuualueella on jätetty suuria
mäntyjä siemenpuiksi. Joukossa kasvaa pieniä kuusia ja männyntaimia. Muita
alueen kasveja ovat pihlajat, siellä täällä koivuvesaikkoja, korpipaatsamia, terttuseljoja, vadelmia ja saniaisia sekä maitohorsmaa. Alue on heinittynyt.
Kosteikkopainanteissa viihtyvät kosteikkokasvit, sarat ja osmankäämi. Ojituksella
on pyritty kuivaamaan aluetta, mutta pidättävä pintakerros tekee alueesta
paikoitellen otollisen kosteutta suosiville kasveille.
Eläimistö
Riihimäen liito-orava-alueita käsittävä selvitys valmistui toukokuussa 2004.
Selvitys perustui todennäköisten reviirialueiden tutkimiseen ja vanhoihin liitooravaselvityksiin. Suunnittelualue ei kuulu mahdollisiin kohteisiin. Kalmun
osayleiskaava-alueelta, johon suunnittelualuekin kuuluu, on tehty useita
luontoselvityksiä. Envibio Oy:n vuonna 2006 tekemässä selvityksessä ei
suunnittelualueelta löytynyt liito-oravareviireitä. Faunatica Oy:n vuoden 2008
selvityksessä ei löytynyt myöskään merkkejä liito-oravista.
8
Vuonna 2007 tehtiin Riihimäellä ensimmäinen koko kaupungin käsittävä
lepakkokartoitus. Osayleiskaava-alueita, mm. Kalmun aluetta tarkasteltiin
selvityksessä tarkemmin. Selvityksen mukaan Kalmun alueelta ei löytynyt
lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Luonnonsuojelulain 49 §:n mukaan
kaikkien luontodirektiivin liitteeseen IV (a) kuuluvien eläinlajien lisääntymis- ja
levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Selvityksessä on
esitetty Kalmussa olevat lepakoiden saalistusalueet. Näitä alueita ei löytynyt
suunnittelualueelta.
Kalmun alueen linnustoselvityksessä (Ympäristötutkimus Yrjölä 2008) löydettiin
pohjoisosan puistoalueelta yksi pyyn reviiri. Pyy kuuluu EU:n lintudirektiivin 1
liitteessä mainittuihin suojeltaviin lajeihin. Selvityksen mukaan pyy suosiin
hakkuuaukioiden reunojen tiheitä kuusimetsiä, joista löytyy myös lehtipuita,
erityisesti leppiä. Pyy on Suomen metsäkanalinnuista parhaiten sopeutunut
elämään asutuksen läheisyydessä. Kaavoitettavalla alueella ei ole selvityksen
linnustokannaltaan arvokkaimmiksi arvioituja alueita.
Suunnittelualueella kulkee ja ruokailee erityisesti hirvieläimiä, lintujen pesintäalueena se on tehtyjen puustohakkuiden takia pääosin huono.
2.1.3
Rakennettu ympäristö
Historia
Osa 1700-luvun lopun Kuninkaankartastosta. Punaisella merkitty kaavoitettava
alue sijoittuu Herajoen ja Arolammin kylien välisen maantien länsipuolelle.
Asemakaava-alue sijaitsee vanhojen Herajoen ja Arolammin kylien välisen
maantien länsipuolella. Maantie on lähes kokonaan kadonnut näkyvistä ja
korvautunut uusilla väylillä. Kylien välinen maantie on lähimpänä kaava-aluetta
tulevan kiertoliittymän alueella mt130 varrella. Todennäköisesti
suunnittelualueella ei ole koskaan ollut asutusta. Lähimmät todetut
esihistorialliset asuinsalueet ovat noin yhden kilometrin etäisyydellä pohjoiseen
9
sijaitsevat Parma S sekä kaakkoon sijaitseva Lähdekorven alue. Nämä
molemmat ovat muinaisjärven rantavyöhykkeellä sijaitsevia kivikautisia asuinpaikkoja.
Kaava-alueella ei ole ollut varsinaisia rakennuksia. Alueella on ainakin 1960luvulta 1980-luvulle saakka ollut pieni räjähdysainevarasto. Aidattu varastoalue
on sijainnut koillisesta suuntautuvan kapean soratien päässä.
Alunperin Riihimäen keskustassa Suvannontiellä sijainnut sijainnut
meijerikiinteistö muutti Herajoelle kaava-alueen pohjoispuolelle. Vuoden 1966
rakennussuunnitelmat laadittiin Valion suunnitteluosastolla arkkitehti,
myöhemmin professori, Matti K. Mäkisen johdolla.
Suunnittelualueen ja lähistön nimistö on ollut alueen syrjäisen sijainnin takia
vähäistä. Meijerin aluetta on ennen yrityksen sijoittumista kutsuttu
”Nummipelloksi” ja räjähdysainevarastolle johtanutta tietä
”Ammusvarastontieksi”. Vuoden 1938 topografikartalta löytyvät nimet
Pakanmäki ja Tervahaudanmäki. Pakanmäeksi on nimetty meijerin eteläpuolinen
mäki, Tervahaudanmäki on jäänyt VT3:n alle.
Riihimäen värikkäisiin hahmoihin kuulunut herra Käppi piti kioskiaan ennen
moottoritien rakentamista kaava-alueella tulevan kiertoliittymän kohdalla sen
pohjoispuolella. Vanhaa liittymää kutsuttiin Köykkälän risteykseksi, moottoritien
rakentamisen jälkeen uutta n. 100 metriä sen eteläpuolelle rakennettua Würthin
risteykseksi.
Osa vuoden 1938 topografikartasta
10
(Lähteet: Parmalan ja Hermannintien asemakaava-alueiden muinaisjäännösselvitykset, arkeologi Juha Ruohonen 2006, Jouko Hoffrén, Kalevi Penttilä: Riihimäen historia I, Riihimäen kaupunki rakennusvalvontapiirustukset, puhelinhaastattelu Jorma Vatsia 30.1.2012 )
Kokonaisrakenne, maankäyttö
Alue on kokonaisuudessaan rakentamatonta metsämaata nykyisiä
kaakkoiskulmalla olevia tiealueita lukuunottamatta.
Palvelut
Alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse kaupallisia palveluita.
Teollisuusyritysten yhteydessä toimii pieniä myymälöitä. Valion meijerin tontilla
on kaikille avoin tehtaanmyymälä. Herajoen itäisellä teollisuusalueella
Kynttilätien varrella on Suomen Kerta Oy:n Havin tehtaanmyymälä.
Koppelintiellä noin kahden kilometrin etäisyydellä on toiminnassa kioski.
Lähin alakoulu on noin yhden kilometrin päässä sijaitseva Herajoen koulu, jossa
on myös esiopetuspaikkoja. Ryhmäperhepäiväkoteja sijaitsee Vasikkahaan
alueella, Koppelintiellä on yksityinen päiväkoti.
Yhdyskuntatekninen huolto
Asemakaavoitettavalla alueella ei ole rakennettuja kunnallistekniikan verkkoja.
Meijerintien ja uusien teollisuus/varastorakennusten kortteleiden rakentamisen
myötä rakennetaan myös alueen kunnallistekniikka.
Vesihuollon yleissuunnitelma on liitteenä 14.
Vesijohto ja viemäriverkko tullaan pääosin rakentamaan alueelle rakennettavan
Meijerintien katualueelle eteläsuunnasta vt 3:n alitse Herajoen itäiseltä teollisuusalueelta. Meijerintien varrelle rakennetaan kaksi jäteveden pumppaamoa,
joista johdetaan alueen jätevedet nykyiseen alueen pohjoisosan
jätevesiviemäriin. Tarvittaessa Kormun tai Piirivuoren vedenottamoilta on
mahdollisuus rakentaa vesijohtolinja alueelle, jolloin syntyy turvattu
talousveden saanti useasta lähteestä.
Alueen sade- ja sulamisvesien (hulevedet) johtamisesta on laadittu erillinen
hulevesisuunnitelma. Suunnittelualueen pohjoisosan puiston itäreunan kautta
johdetaan osa Valio Oy:n meijerin hulevesistä olemassaolevaan vt 3:n alittavaan
rumpuun. Suunnitelman mukaisesti tulevilla tonteilla syntyvät hulevedet
pidätetään tai imeytetään tonteilla siten, että korttelialueiden ulkopuolelle
suuntautuvien hulevesien määrä tai virtaamien nopeus ei lisäänny nykyisestä.
Katualueilla syntyvät hulevedet pidätetään suojaviheralueella tai kaupungin
omistamalla maalla välittömästi kaava-alueen ulkopuolella. Vt 3:n alittavien
sadevesirumpujen hulevesimäärät tai nopeudet eivät nouse nykyisestään.
Aluetta ei ole sähköistetty, eikä sen kautta kulje sähkölinjoja muuallekaan.
Fortum Oyj rakentaa asemakaava-alueelle uuden sähköaseman
11
voimajohtolinjoineen. 110kV voimajohtolinja tullaan rakentamaan Silmäkenevan
suon reuna-alueen kautta nykyiseltä Karoliinan sähköasemalta Teollisuuskadun
varrelta. Rakennettavalta uudelta Herajoen sähköasemalta voimajohtolinja
jatkuu pohjoiseen Valion meijerin sivusta vt 3:n suuntaisesti. Voimajohtolinjan
suoja-alue on osittain vt 3:n suoja-alueen kanssa yhteinen vakiintuneen
käytännön mukaisesti. Teollisuus/varastorakennusten korttelialueille voidaan
rakentaa tarvittaessa puistomuuntamoita.
Riihimäen kaukolämpö Oy:n kaukolämpölinja ei ulotu alueelle.
Alueella ei ole maakaasulinjaa.
2.1.4
Erityispiirteet ja suojelukohteet
Alue on pääosin avohakkuualuetta. Eteläosan mäenrinne on kivikkoista. Suojelukohteita ei ole.
2.1.5
Ympäristön häiriötekijät
Vt 3:n läheisyys tuo alueelle liikennemeluhaittaa. Promethor Oy:n 30.11.2011
päivätyn liikennemeluselvityksen mukaan moottoritie on alueen rakentumisen
jälkeenkin merkittävin melunlähde. Valion meijerin kiinteistöltä tuleva liikenneja laitemelu ei kantaudu suunnittelualueelle.
Asemakaava-alueen pohjoispuolella olevan Valio Oy:n ympäristöluvassa on
huomioitu toiminnasta aiheutuva ympäristöriski. Pienen ammoniakkivuodon
vaara-alueeksi on arvioitu100m kaikkiin suuntiin ja suuren vuodon 300 metriä
kaikkiin suuntiin. Meijerin rakennukset sijaitsevat n. 300m etäisyydellä tulevasta
teollisuuskorttelista. Ammoniakki on myrkyllisyytensä lisäksi räjähdysherkkää.
Kaupunginvaltuuston hyväksymässä Kalmun osayleiskaavassa ei osoiteta
asumista kaavahankkeen alueelle.
Kaava-alueen eteläosassa on kaupungin yksityiselle vuokraama maa-alue, johon
on kulkuyhteys Retkiojantieltä. Puomilla suljetulla alueella on varastoituna
betonirenkaita, mursketta ym. Vuokrattu alue kuuluu osittain asemakaavaalueeseen. Vuokrasopimus pitää purkaa ja alue siistiä ennen asemakaavan
mukaista rakentamista.
2.1.6
Konsultointivyöhyke
Suunnittelualue on suurimmaksi osaksi Würth Oy:n yhden kilometrin laajuisen
konsultointivyöhykkeen sisällä. Wurth Oy:n toimitila-alue kuuluu EU:n direktiivin
96/82/EY mukaisiin laitoksiin, joiden onnettomuusvaara on otettava huomioon
kaavoituksessa ja rakentamisessa. Suunniteltaessa riskille alttiiden toimintojen
sijoittamista konsultointivyöhykkeelle on asemakaavaa laadittaessa pyydettävä
palo- ja pelastusviranomaisen sekä tarvittaessa Turvallisuus- ja
kemikaaliviraston (Tukes) lausunto.
Virastolta saadun ennakkotiedon mukaan vähiten konsultointivyöhykkeelle
toivotaan toimintoja, jotka tuovat suuria ihmisjoukkoja. Sen tyyppisen
teollisuusalueen asemakaavamuutos ja laajentaminen, jota nyt suunnitellaan, ei
lisää onnettomuustilanteessa loukkaantumisriskiä merkittävästi.
12
2.1.7
Maanomistus
Asemakaavoitettava alue on suurimmaksi kaupungin omistuksessa. Paloheimo
Oy omistaa voimassa olevan asemakaavan alueelta kolme tonttia. Ote kaupungin maanomistuskartasta on liitteenä 4.
2.2
2.2.1
Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset
Maakuntakaava
Valtioneuvoston 28.9.2006 vahvistamassa Kanta-Hämeen maakuntakaavassa
suunnittelualue on esitetty työpaikka-alueena (TP). Suunnittelualueen
eteläpuolelle vt3:n varrelle on esitetty kehitettävä eritasoliittymä.
Maakuntakaava on uudistumassa, työ on kesken. Kanta-Hämeen ensimmäisen
vaihemaakuntakaavan ehdotus oli nähtävillä 16.1.- 17.2.2012.
Vaihemaakuntakaavan ehdotuksessa on suunnittelualueen pohjoisosaan
esitetty maakunnallisesti merkittävä itä-länsisuuntainen lähivirkistysalue VL.
Kehitettävä vt 3:n eritasoliittymä on merkitty lisätekstillä: Liikennejärjestelyjen
kehittämisen kohdealue. Maakuntakaavan ja ensimmäisen vaihemaakuntakaavan yhdistelmäkartta on liitteenä 5.
2.2.2
Yleiskaava
Riihimäki 2010 yleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 9.6.1997. Yleiskaava on oikeusvaikutukseton. Yleiskaavassa alue on esitetty teollisuus- ja
työpaikkojen vara-alueena. Alue varataan teollisuus-, työpaikka- ja
varastotoiminnoille. Alueella ei sallita päivittäistavaramyymälöitä. Alue on varaaluetta, joka suositellaan otettavaksi käyttöön vuoden 2010 jälkeen. Ote
voimassa olevasta yleiskaavasta on liitteenä 6.
Kalmun osayleiskaava hyväksyttiin Riihimäen kaupunginvaltuustossa 16.1.2012.
Osayleiskaavassa korttelialueet ovat pääosin merkinnällä T-2, teollisuus- ja
varastorakennusten alue. Suositus: alueen asemakaavoituksessa ja alueen
käyttöä suunniteltaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota hulevesien hallintaan.
Yksi korttelialue kuuluu yleiskaavan mukaiseen T-1-alueeseen. Alue on
teollisuus- ja varastorakennusten aluetta, jota koskee suositus: alueen
asemakaavoituksessa ja alueen käyttöä suunniteltaessa tulee kiinnittää erityistä
huomiota meluntorjuntaan ja hulevesien hallintaan. korttelialueen reunassa,
länsisuuntaa, on merkintä: Meluntorjuntatarve. Nykyisen Herapuiston alue on
merkinnällä MU, Maa- ja metsätalousalue. jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta. Alueelle esitetään ohjeellinen ulkoilureitti. Puiston kaakkoiskulmaan
esitetään energiahuollon alue, josta sähkölinjat etelään ja pohjoiseen.
Meijerintien linjaus esitetään nykyistä lähempänä Helsinki-Tampere-moottoritietä, väliin esitetään suojaviheraluetta. Osayleiskaavassa esitetään
asemakaava-alueen ulkopuolella Meijerintietä jatkettavaksi tulevalle
eritasoliittymälle asti. Ote Kalmun osayleiskaavasta on liitteenä 7.
13
2.2.3
Asemakaava
Alue on osittain asemakaavoitettu. Voimassa olevassa asemakaavassa
Meijerintie jakaa alueen pohjois-eteläsuunnassa, lisäksi esitetään uutta Heratienimistä poikittaista katua. Kortteleiden ja moottoritien välille esitetään osittain
suojaviheraluetta EV, osittain istutettavia tontinosia. Moottoritien sivuun on
merkitty suoja-alue, jolle ei saa sijoittaa mainoksia. Ote ajantasa-asemakaavasta
liitteenä 8.
2.2.4
Rakennusjärjestys
Riihimäen kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.2.2012.
2.2.5
Tonttijako ja kiinteistörekisteri
Alueella on kiinteistörekisterissä olevia tiloja tai niiden osia. Lisäksi on voimassa
olevan asemakaavan mukaisia kiintietörekisterissä olevia tontteja sekä tontteja,
jotka ovat lohkottuja mutta eivät ole rekisterissä.
Tonttijako on asemakaavassa ohjeellinen. Asemakaavan vahvistumisen jälkeen
tehdään tonttijako, tontit lohotaan ja merkitään kiinteistörekisteriin.
2.2.6
Rakennuskielto
Alueella ei ole rakennuskieltoa.
2.2.7
Muut päätökset ja suunnitelmat
Hanke on vuoden 2012 kaavoitusohjelmassa numerolla 8.
Riihimäen Vesi- liikelaitoksella on valmistunut 29.11.2011 Herajoen läntistä
teollisuusaluetta koskeva vesihuollon yleissuunnitelma, liite 14.
2.2.8
Ympäristöselvitykset ja -suunnitelmat
Asemakaava-alue sisältyy seuraaviin ympäristöselvityksiin ja -suunnitelmiin:
Tätä asemakaavoitustyötä varten tehdyt selvitykset ja suunnitelmat
• Liikenneselvitys, 2011
• Hulevesiselvitys, 2011
• Ympäristömeluselvitys, 2011
• Kiertoliittymän aluevaraussuunnitelma, 2012
• Siltavaihtoehtojen toiminnallinen ja kustannusvertailu, 2012
Kalmun osayleiskaavaa varten tehdyt selvitykset ja suunnitelmat
• Kalmun luontoselvitys, 2006
• Selvitys kalmun alueen maisemasta ja kulttuurihistoriallisista arvoista,
2007
• Kalmun alueen arkeologinen selvitys, 2007
• Kalmun täydentävä luontoselvitys, 2008
• linnustoselvitys, 2008
• Kalmu-Herajoki hulevesiselvitys ja yleissuunnitelma, 2008
• Kalmun kovakuoriais- ja kääväkässelvitys, 2008
• Kalmun meluselvitys, 2008, päivitys 2009
• Kalmun osayleiskaava-alueen liikennesuunnitelma, 2009
14
•
Kalmun / Herajoen liikenneselvitys, 2011
Koko Riihimäkeä varten laaditut selvitykset ja suunnitelmat
• Riihimäen linnustoselvitys 1992-93, 1994
• Riihimäen seudun pohjaveden suojelusuunnitelma, 2004
• Riihimäen alueen liito-oravaselvitys, 2004
• Luonnon monimuotoisuuden tilan seurantaohjelma LUMOS, 2005
• Riihimäen lepakkokartoitus, 2007
• Riihimäen meluselvitys, 2008
• Riihimäen ilmanlaatuselvitys, energiantuotannan, teollisuuden ja
autoliikenteen typen oksidien ja
hiukkaspäästöjenleviämislaskelmat,2010
• Riihimäen arvokkaiden luontokohteiden kartoitus, kasvillisuuskartoitus,
2011
• Riihimäen liikenneselvitys 2035, 2011
Luontoselvitykset
Asemakaavaa ja asemakaavamuutosta varten ei ole laadittu omia
luontoselvityksiä, koska vastikään on valmistunut useita koko kaupunkia sekä
Kalmun osayleiskaava-aluetta koskevia selvityksiä. Viranomaisneuvottelussa
10.6.2011 todettiin, että erilliset luontoselvitykset eivät ole tarpeen.
Riihimäen tärkeimpiä metsäalueita ja vanhoja liito-orava-alueita käsittävä selvitys liito-oravien reviireistä valmistui toukokuussa 2004. Selvityksessä ei aluetta
pidetty liito-oraville tyypillisenä, eikä alueelta tehty havaintoja.
Hämeen ympäristökeskus laatima Kanta-Hämeen luonnon monimuotoisuuden
tilan seurantaohjelma 2004 - 2005 (LUMOS) valmistui vuonna 2005. Aluetta ei
ole seurantaohjelmassa mainittu. LUMOS-ohjelman osittaisessa päivityksessä,
vuonna 2011 tehdyssä Riihimäen arvokkaiden luontokohteiden kartoituksessa
ei aluetta ole mainittu.
Koko kaupungin käsittävässä vuonna 2007 tehdyssä Riihimäen lepakkokartoituksessa (Yrjö Siivonen, Terhi Wermundsen) on esitetty Kalmussa olevat lepakoiden saalistusalueet. Selvityksessä ei mainita suunnittelualueelta kohteita lepakoiden ruokailu-, levähdys- tai lisääntymispaikkoina.
Kalmun osayleiskaavaa varten tehdyissä jälkimmäisessä tarkentavassa luontoselvityksessä (Envibio 2008) todettiin, että kaava-alueella tai sen läheisyydessä
oli kaksi liito-oraville soveltuvaa metsäaluetta. Selvityksen tehnyt Pekka Sundell
kertoi puhelimitse 9.6.2011, ettei alueilta kuitenkaan löydetty merkkejä liitooravista.
15
Punaisen viivan rajaama vuoden 2008 luontoselvitysalue, vihreä yhtenäinen viiva kuvastaa tutkittuja mahdollisia liito-oravametsiköitä.
Kalmun osayleiskaava-alueen linnustoselvityksen (Ympäristötutkimus Yrjölä Oy
2008) mukaan asemakaavoitettavalla alueella on yksi pyyn reviiri. Reviiri sijaitsee
Valio Oy:n meijerin tontin eteläpuolella virkistysalueella. Virkistysalueelle suunniteltu Meijerintien katualue jää reviiristä syrjään. Selvityksessä todetaan, että
Kalmussa on pyylle sopivaa biotooppia muualla, mikäli tulevien hakkuiden takia
moottoritieltä kantautuvat äänet karkottavat lähellä olevien reviirien linnut pidemmälle.
Linnustoselvityksessä löytyi nyt asemakaavoitettavan alueen tuntumasta myös
yksi varma varpushaukan reviiri, välittömästi pohjoisosassa kaava-alueen länsipuolelta.
Pyy on Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n listalla silmälläpidettävä laji
(NR, Near Threatened). Varpushaukka on Suomen yleisin päiväpetolintu, eikä sitä ole mainittu IUCN:n listalla eikä EU:n lintudirektiivin liitteessä.
Selvityksen mukaan linnuston kannalta vähiten arvokasta aluetta Kalmussa on
valtatien (vt3) varren metsiköt ja hakkuualue. Tuolla alueella valtatien melu estää vaateliaampien lintulajien sijoittumisen. Selvityksessä suositellaan rakenta16
misen keskittämistä Valion meijerin ympäristöön, hakkuualueelle ja yleensäkin
Kalmun itäosaan valtatien varrelle. Asumista ei voida kuitenkaan ajatella sijoittuvan liikennemelualueelle Valtioneuvoston määrittämien melutason rajaarvojen takia.
Pyyn reviirit Kalmun osayleiskaava-alueella 2008
Varpushaukan reviiri Kalmun osayleiskaava-alueella 2008
17
Ympäristömeluselvitykset
Meluntorjuntalain nojalla on annettu vuonna 1992 Valtioneuvoston päätös
(993/92), jossa on esitetty yleiset melutason ohjearvot ekvivalenttitasoina.
Ohjearvot on tarkoitettu käytettäväksi hyväksi kaavoittamisessa, rakentamisessa
ja tiensuunnittelussa. Päätöksen mukaan päiväajan keskiäänitaso (LAeq) ei saa
ylittää liike-ja toimistorakennusten sisätiloissa 45dB. Teollisuus- ja varastorakennuksille ei ole vastaavia ohjearvoja ympäristömelun osalta. Olemassaolevilla
asumiseen käytettävillä alueilla päiväajan keskiäänitason enimmäisarvo ulkona
on 55dB, yöllä 50dB. Asuntoalueilla yleensä yöajan ohjearvon alittaminen on
vaikeampaa kuin päiväohjearvon alittaminen.
Koko kaupungin alueen käsittävä Riihimäen meluselvitys on tehty vuonna 2008
(Ramboll Oy). Selvityksessä kartoitettiin tieliikenne- ja rautatiemelu sekä
kaupungin hiljaiset alueet. Kalmun osayleiskaava-alueen meluselvitys valmistui
vuonna 2008, päivitys Meijerintien pohjoisosan osalta 2009 (Sito Oy).
Koko kaupungin meluselvityksen mukaan nyt asemakaavoitettavalla alueella ei
olemassaolevien asuinrakennusten kohdalla yöajan melu ei tule ylittämään
Valtioneuvoston 55dB raja-arvoa. Kalmun osayleiskaavan meluselvityksessä
tutkittu alue ei ulottunut yleiskaava-alueen ulkopuolen olemassaoleville
asuinrakennuksille saakka nyt asemakaavoitettavan alueen kohdalla, mutta
koska keskiäänitasokäyrät ovat yhteneväiset koko Riihimäen meluselvityksen
mukaan voidaan olettaa, että raja-arvo ei ylity.
Tätä suunnittelutyötä ja Valio Oy:n Herajoen meijerin tontin
asemakaavoitustyötä varten tehtiin yhteinen ympäristömeluselvitys, joka
valmistui 30.11.2011 (Promethor Oy). Meluselvityksessä oletettiin asemakaavaalueelle yhtenäinen n.52ha kokoinen teollisuus/varastorakennustontti sekä
alueen kaakkoiskulmaan pienempi n.1ha kokoinen vastaava tontti. Yhtenäiselle
tontille oletettiin rakennusmassa, jonka ympäri tullaan ajamaan rekoilla.
Liikenteen oletettiin olevan määrältään ja laadultaan samantyyppistä kuin Valio
Oy:n pohjoisemmalla tontilla suhteutettuna rakennusten kokoon. Myös
rakennuksen sivuille ja katolle arvioitiin tulevan samantyyppisiä kiinteitä
melulähteitä kuin Valion meijerirakennuksessa pohjoisemmalla tontilla.
Arvioitiin, että lastaus voisi tapahtua uuden rakennuksen kaikilla sivuilla.
Promethor Oy laski lisäksi lastausvaiheessa peruuttavien rekkojen akustisten
varoitusäänten (piippausääni) leviämisen ympäristöön. Viereisen meijerin alueen
rekkojen piippausäänen maksimiarvoksi saatiin mittaamalla 91dB. Mallinnuksessa käytettiin suurempaa 108dB äänen tehotasoa, joka on kirjallisuudesta
löydetty suurin arvo. Varoitusääni ei ole asumisterveysohjeen mukaan
terveydensuojelulain mukaista melua, mutta ääni voidaan kokea häiritsevänä
erityisesti yöaikaan.
Näillä ehdoilla tehtyjen mallinnusten mukaan melutaso ei ylittänyt mihinkään
vuorokaudenaikaan Valtioneuvoston asettamia ohjearvoja lähimmillä olemassaolevilla asuinrakennusten ulkoalueilla. Myöskin ns. piippausäänet jäivät näiden
ohjearvojen alapuolelle. Kalmun osayleiskaavassa ei ole esitetty uutta
18
asuinrakentamista asemakaava-alueen läheisyyteen. Ympäristömelun
mallinnuskarttoja on liitteenä 9.
Hulevesiselvitys
Asemakaavatyötä varten laadittiin Valio Oy:n Herajoen meijerin kanssa yhteinen
hulevesiselvitys. Selvityksen laati A-Insinöörit Suunnittelu Oy.
Hulevesiselvityksen lähtökohtana oli vaatimus siitä, että hulevesien määrä pysyy
ennallaan ja niiden kulkunopeus alueiden ulkopuolelle ei nopeudu nykyisestä.
Erityisen tärkeää on, että moottoritien alittaville rummuille tuleva vesimäärä ei
ylity nykyisestä, jolloin tulvimisriski moottoritielle kasvaisi.
Hulevesikosteikkojen ja altaiden tarkoitus on myös pidättää jo rakentamisaikana
syntyvät epäpuhtaudet ja myöhemmin kiintoaines ennenkuin se huleveden
mukana kulkeutuisi vesistöön.
Taloudellisinta on rakentaa hulevesien pidättämiseen ja imeyttämiseen
tarvittavat alueeet mahdollisimman luonnonmukaisen kaltaisina. Mikäli
vesimäärät ovat liian suuria käytettävissä olevaan maapinta-alaan nähden, joudutaan käyttämään maanalaisia kasettijärjestelmiä, joiden hankintahinta ja
huolto ovat kalliimpia. Kaava-alueella on pinta-alan ja luonnonolosuhteiden
takia hyvä mahdollisuus kosteikkojen ja altaiden rakentamiseen.
Asemakaava-alueen pohjoisosan virkistysalueella ja Meijerintien katualueen
pohjoisosassa syntyvät hulevedet johdetaan EV-alueelle rakennettavaan
kosteikkoon. Viivästetyt hulevedet johdetaan viereiseen moottoritien alittavaan
rumpuun ja siitä edelleen itään ja lopulta Vantaanjokeen.
Laajalta n.53,5ha korttelialueella syntyvät hulevedet voidaan kokonaisuudessaan
johtaa lounaisnurkalla olevalle hulevesien käsittelyyn varatulle alueelle.
Viivästetyt hulevedet kulkevat aluksi länteen Kytösuon alueen kautta avo-ojissa
Paalijokeen, joka yhtyy Hyvinkään kaupungin alueella Vantaanjokeen.
Meijerintien katualueen eteläosan, pienemmän Retkiojantien ja Kynttilätien
liittymän vieressä oleva tontin sekä ympäristön kaavoittamattomalta alueelta
hulevedet kulkeutuvat kaava-alueen ulkopuolelle kaupungin maanomistuksessa
olevalle koilliskulman alueelle, josta ne johdetaan moottoritien alittavaan
rumpuun, siitä Wûrth Oy:n kiinteistön sivusta avo-ojien ja hidastusaltaiden kautta Vantaanjokeen. Kahden Herapuistoon rajoittuvan kaava-alueen pohjoisosan
tontin hulevesien voidaan antaa kulkeutua ja imeytyä viereiseen
luonnontilaiseen Herapuistoon.
Selvityksen mukaan Herajoen teollisuusalueen pysäköinti- ja lastausalueiden
hulevedet tulee johtaa öljynerotusjärjestelmien kautta kosteikkoalueille. Muut
pihavedet ja katoilta tulevat vedet voidaan johtaa suoraan kosteikkoalueille.
Oikealla tavalla toimivien hulevesikosteikoiden ja –altaiden rakentaminen vaatii
monialaisen ammattitaidon ja –tietämyksen.
19
Hulevesikosteikko Helsingin Viikissä, kuva Jukka Jormola, Syke
Liikenneselvitykset
Asemakaavahanketta varten laadittiin liikenneselvitys, joka valmistui 11.11.2011.
Selvityksen mukaan liikennemäärä läntisellä teollisuusalueella tulee
ennustevuoteen 2030 mennessä kasvamaan merkittävästi. Kaava-alueen
pohjoispuolella sijaitseva Valio Oy arvioi meijerin raskaan liikenteen kasvavan
nykyisestä yli kaksinkertaiseksi, mikä merkitsee noin 1035 ajoneuvoa
vuorokaudessa. Suurin liikenteen kasvu tulee yrityksen mukaan tapahtumaan
etelään suuntautuvan liikenteen määrässä. Meijerin eteläpuoleisen nyt
asemakaavoitettavan alueen raskaan liikenteen ajoneuvomäärän arvioidaan
olevan ennustevuotena 2460 ajoneuvoa vuorokaudessa. Näin suuri raskaiden
ajoneuvojen määrä ei voi suuntautua alueelta yksinomaan pohjoisen suuntaan,
jossa Meijerintietä tulee lisäksi kuormittamaan Kalmun uuden asuntoalueen
henkilöliikenne.
Kalmun osayleiskaavaan liittyvän liikenneselvityksen, päivätty 11.12.2011,
mukaan läntisen teollisuusalueen liikenne voi toimia noin vuoteen 2016 saakka
nykyisen pohjoisen Meijerintien ja mt 130 liittymän kautta. Alueelta tarvitaan
vuoden 2016 jälkeen uusi liikenteellinen yhteys ohjaamaan alueelle saapuvaa ja
poistuvaa liikennettä etelään, joko Retkiojantien risteyssillan kautta mt 130:lle
tai uuden rakennettavan eritasoliittymän kautta moottoritielle.
Liikenneselvityksessä oletetaan, että vuonna 2016 asemakaava-alueella on
yritystoimintaa, josta syntyy merkittävä liikennemäärän lisääntyminen. Mikäli
asemakaavan toteutuminen viivästyy, myös uusien liikennejärjestelyiden tarve
siirtyy myöhäisemmäksi.
Pitkän ajan tavoitteena on maakuntakaavan ja Kalmun osayleiskaavan mukainen
uusi eritasoliittymä vt 3:lle, ns. Arolammin eritasoliittymä. Nyt laadittavassa
Herajoen läntisen teollisuusalueen asemakaavassa ja asemakaavamuutoksessa
esitetään uusi teollisuusalueelta etelään suuntautuva katuyhteys Retkiojantien
risteyssillan kautta mt 130:lle.
20
Retkiojantien risteyssilta ei kuitenkaan sovellu nykyisessä muodossaan raskaalle
ajoneuvoliikenteelle. Sillan leveys ei ole riittävä kahden auton kohtaamiselle,
mikäli toinen autoista on raskas ajoneuvo. Ylitysvuoron odottaminen talvisissa
liukkaissa tieolosuhteissa on siltaprofiilin jyrkkyyden takia mahdotonta.
Tekninen lautakunta päätti kokouksessaan 14.2. 2012, että asemakaava
laaditaan varautuen uuteen ajoneuvosiltaan välittömästi nykyisen Retkiojantien
yksityissillan pohjoispuolella. Nykyinen silta jää kevyen liikenteen käyttöön.
Asemakaavahankkeen liikenneselvityksen mukaan Meijerintien eteläsuunnan
liittyminen mt130:een on liikennemäärän kasvaessa järjestettävä siten, että
liittymä muutetaan valo-ohjatuksi tai rakennettavan uuden kiertoliittymän
kautta. Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa on sovittu, että asemakaavassa
varaudutaan tilaa enemmän vaativan kiertoliittymän rakentamiseen. Kaavatyötä
varten on tehty kiertoliittymän aluevarausselvitys (A-insinöörit Suunnittelu Oy,
2012).
Herkkyystarkastelu: Meijerintien varrelle tuleva rakentaminen voisi synnyttää
50% enemmän liikennettä liikenneselvityksessä käytetystä ilman tulevan
kiertoliittymän kapasiteettiongelmia. Kiertoliittymän aluevarausselvityksen
mukaan (s.14) kiertoliittymä kestäisi ruuhkautumatta vielä n. 20 % ennustetta
suuremman liikenteen kasvun, kun liikenteen kasvu jakautuu tasan kaikille
suunnille. Muiden suuntien liikennemäärien pysyessä ennusteen mukaisina,
Retkiojantien (uusi Meijerintie) liikennemäärä voi kasvaa jopa 50 %
kiertoliittymän palvelutason säilyessä vielä välttävällä tasolla (palvelutasoluokka
D, huonoimman tulosuunnan keskimääräinen viivytys enintään 35s). Tällöin
viivytyksiä suuremmaksi ongelmaksi muodostuu maantien 130 eteläisen tulosuunnan ajoittaiset yli kymmenen auton jonot.
Erillinen kevyen liikenteen yhteys on rakennettu kokonaisuudessaan lähes
valmiiksi kaupungin keskustan pyöräverkosta Meijerintien sivuun. Nyt
laadittavassa asemakaavassa on syytä varautua mitoituksella kevyen liikenteen
yhteyksien jatkumiseen sekä alueella että pohjoisen että koillisen suuntiin
alueen ulkopuolelle. Asemakaava-alueen pohjoisosassa virkistysalueelle
esitetään poikittaista jalankulun ja polkupyöräilyn yhteyttä. Tämä yhteys toimii
moottoritien ylittävän nykyisen sillan kautta. Kiertoliittymän
aluevaraussuunnitelmassa huomioidaan 130 –tien sivusta puuttuvan kevyen
liikenteen väylän rakentaminen myöhemmin.
Kevyen liikenteen olosuhteet paranevat huomatttavasti uusien yhteyksien
ansiosta.
Linja-autoliikenne kulkee lähimmillään Herajoen itäisellä teollisuusalueella. 130tiellä kulkee päivittäin alle kymmenen linja-autovuoroa Helsingin ja
Hämeenlinnan välillä. Paikallisliikenteen (Ventoniemi) bussilinja n.o 4 kulkee
Kynttilätien kautta Matkakeskukseen ja toiseen suuntaan Herajoen Würthin
alueelle. Kiertoliittymän aluevarausuunnitelmassa esitetään 130-tien varrelle
kiertoliittymän eri puolille linja-autopysäkkejä. Asemakaava-alueelle on
mahdollista järjestää tarvittaessa paikallisliikenteen linja-autoreitti
21
pysäkkeineen. Liitteenä kartta kevyen liikenteen väylistä ja linja-autopysäkeistä,
liite 10.
2.2.9
Pohjakartta
Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284/99 vaatimukset.
22
3
ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET
3.1
Suunnittelun käynnistyminen ja sitä koskevat päätökset
Kaavan vireilletulosta on ilmoitettu 3.7.2011 MRL 63 § mukaisesti Riihimäen
kaupungin virallisessa ilmoituslehdessä, Aamupostissa sekä kaupungin
ilmoitustaululla. Samassa yhteydessä on tiedotettu osallistumis- ja
arviointisuunnitelman nähtävilläpidosta sekä osallisten
vaikutusmahdollisuudesta em. suunnitelmaan.
Asemakaavan suunnittelusta vastaa kaavoitusarkkitehti Jari Jokivuo.
Suunnitteluavustajana on Merja Pellikka.
3.2
Osallistuminen ja yhteistyö
Osalliset ja osallisten vaikutusmahdollisuudet on kerrottu MRL 63 § mukaisessa
osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 4.7.2011 alkaen.
Herajoen itäisellä teollisuusalueella sijaitsevan Wûrth Oy:n toiminnan
muuttuessa yritys luokiteltiin EU:n direktiivin 96/82 EY mukaisiin laitoksiin,
joiden onnettomuusvaaran huomioon ottaminen on huomioitava
kaavoituksessa ja rakentamisessa ( Tukes 13.12.2011) Muutos otettiin
ennakoidusti huomioon osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa 5.9.2011. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on liitteenä 11.
Kaavaluonnoksesta tullaan järjestämään yleisötilaisuus ja luonnos pidetään
nähtävillä vähintään kymmenen arkipäivää. Mielipiteet luonnoksesta on
nähtävilläoloaikana mahdollisuus jättää joko kirjallisesti tai suullisesti.
Myöhemmin asemakaavaehdotus tullaan asettamaan nähtäville 30 päivän
ajaksi. Huomautukset asemakaavaehdotusta vastaan voi jättää kirjallisena
nähtävilläoloaikana.
Lausunnot ehdotuksesta esitetään pyydettäväksi ympäristölautakunnalta,
Riihimäen vesiliikelaitokselta, Riihimäen seudun terveyskeskuksen
kuntayhtymän terveysvalvonnan johtajalta, Kanta-Hämeen pelastuslaitokselta,
Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskuksilta, Fortum Sähkönsiirto Oy:ltä sekä
Retkiojan yksityistien tienhoitokunnalta.
3.3
Vaihtoehdot, suunnittelun eteneminen
Suunnittelutyön aikana on tarkasteltu kunkin vaiheen mukaisia vaihtoehtoja ja
edetty parhaana pidetyn vaihtoehdon mukaisesti.
23
Niinsanottu 0 - vaihtoehto eli nykytilanteen säilyttäminen ei ole mahdollista
suunnittelun keinoin, koska asemakaavan ja asemakaavamuutoksen laatimisesta
on tehty päätös ja hanke on kaavoitusohjelmassa.
Suunnittelutyö on saanut alkunsa yritysten tarpeesta saada suurikokoisia
teollisuus- ja varastotontteja Riihimäen kaupungin alueella. Valio Oy:n meijeriä
lukuunottamatta Herajoen läntinen teollisuusalue on jäänyt
rakentamaattomaksi. Se soveltuu suhteellisen tasaisen maastomuodon sekä
hyvien perustamisolosuhteiden takia laajuudeltaan suurikokoisten teollisuus- ja
varastorakennusten alueeksi. Alue on lisäksi lähes kokonaan kaupungin
omistuksessa. Lisäksi kaupungin elinkeinojohtaja Mika Herpiö pyysi
kaavoitusyksikköä selvittämään mahdollisuus n.50ha suuruisen tontin
järjestämiseen yhdeksi sijoittumisvaihtoehdoksi yksittäiselle tuotantolaitokselle.
Yleiskaava 2010 laadinnassa yhtenä ydintavoitteena oli tuotannollisten alueiden
sijoittaminen kaupungin reunoille ympäristöhäiriöt minimoiden. Suunnittelualue
sijaitsee olemassaolevan teollisuusalueen yhteydessä jo rakennetun
katuyhteyden jatkeena. Alueella on osittain teollisuus- ja varastorakentamiselle
tarkoitettu asemakaava. Vt 3:n läheisyydessä sijaitsevalla alueella ei ole
asuntorakentamista, joten teollisuus- ja varastorakentamisen sijoittuminen
alueelle on luontevaa.
Teollisuus- ja varastoalueilla syntyy merkittäviä määriä ns. hulevesiä (sade- ja
sulamisvesiä). Vedet kulkeutuvat Vantaanjokeen alittaen vt3:n siinä olevien
suhteellisen pienien rumpujen kautta. Kalmun osayleiskaavaa ja Herajoen
itäisen teollisuusalueen Wûrth Oy:n asemakaavaa varten tehtiin syksyllä 2008
hulevesiselvitys. Nyt läntisen teollisuusalueen asemakaavavaiheessa, kun alueen
käyttö ja tilavarausten sijainti ovat tarkentuneet on tehty asemakaavatasoinen
hulevesiselvitys. Selvitys valmistui joukuussa 2011.
Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen paloinsinööriin on oltu yhteydessä ennen
kaavahankkeen luonnosvaihetta, koska suunnittelualue on suurimmaksi osaksi
Würth Oy:n konsultointivyöhykkeellä. Haluttiin ennakolta varmistaa, ettei vyöhyke vaikuta asemakaavaan.
Riihimäen kaupungin edustajien, Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskuksien
välinen viranomaisneuvottelu pidettiin 10.6.2012. Neuvottelussa todettiin, ettei
uusia luontoselvityksiä ole tarvetta tehdä, koska Kalmun osayleiskaavaa varten
tehdyt ovat riittävät. Uudenmaan ELY-keskuksen edustaja Ville Hokkanen pyysi
kommentointimahdollisuutta liikenneselvityksestä ennen sen valmistumista.
Henkilövaihdosten takia Uudenmaan ELY-keskus ei kuitenkaan voinut
kirjallisesti kommentoida selvitystä. Vuoden 2011 lopussa sovittiin suullisesti,
että kaavoitustyöta jatketaan mt130 liittymän kohdalla perustuen tilaa
vievempään kiertoliittymäratkaisuun.
Riihimäen tekninen lautakunta päätti kokouksessaan 14.2.2012, että
Retkiojantien risteyssillan pohjoispuolella varaudutaaan uuteen ajoneuvosiltaan.
Nykyinen yksityistien silta todettiin toimimattomaksi raskaalle teollisuusalueen
ajoneuvoliikenteelle. Kiertoliittymästä tilattiin aluevaraussuunnitelma perustuen
24
valittuun siltaratkaisuun. Asemakaavarajausta voitiin tarkentaa tällä alueella sekä
katualuevarausta tarkentaa länsipuolella.
Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 5.11.2012 saatujen lausuntojen
perusteella asemakaavaehdotukseen tehtävistä muutoksista ja täydennyksistä.
Asemakaavaehdotukseen on tehty hulevesimääräyksiä koskevia muutoksia ja
täydennyksiä, rakennusten korkeusasemaa koskevia täydennyksiä ja lisätty
määräys Meijerintien eteläpään maaperän mahdollisen pilaantuneisuuden
selvittämisestä ja pilaantuneiksi todettujen maamassojen käsittelystä.
3.4
Tavoitteet
Tavoitteena on laatia asemakaavalla kaupunkiin tuleville ja kaupungissa
toimiville yrityksille laajaa yhtenäistä teollisuus- ja varastotilaa
suunnittelualueelta, joka on jo pääosin kaupungin omistuksessa ja joka sijaitsee
hyvän liikenneyhteyden varrella.
25
4
ASEMAKAAVAN KUVAUS
4.1
Asemakaavan suhde yleiskaavoihin
4.1.1
Sisältövaatimukset
Asemakaavan muutosalueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa.
Tästä syystä asemakaavan laadinnan yhteydessä suoritetaan yleiskaavatasoinen
tarkastelu (MRL 39 § ja MRL54 § 4mom.).
MRL 39 §
Yleiskaavaan laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon siten
kuin siitä edellä säädetään.
Asemakaava noudattaa maakuntakaavaa. Maakuntakaavassa rakennettavat
korttelit on esitetty merkinnällä TP, työpaikka-alue. Maakuntakaavassa
esitettävä pohjoisosan lähivirkistysalue VL toteutuu asemakaavassa
lähirkistysalueena.
Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon:
1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys;
2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö;
Asemakaavan toteutuksen myötä syntyy olemassaolevaa katuverkkoa jatkaen ja
parantaen merkittävä teollisuusalueen laajennus. Asemakaava mahdollistaa
alueen rakentumisen siten, että olemassaolevat luontoarvot eivät vaarannu.
Näin yleiskaavan laadinnan yhteydessä vaadittava yhdyskuntakenteen
toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys sekä olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö toteutuvat.
3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus;
Asemakaavassa esitetään teollisuus- ja varastorakentamista ennestään rakentamattomalle alueelle. Alueelle ei tule asuinrakennusten korttelialueita. Palveluissa
tapahtuva muutos riippuu alueelle sijoittuvasta toiminnasta.
4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen, sekä energia-,
vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön,
luonnnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla;
Asemakaava-alue syntyy nykyisten katuyhteyksien varaan. Lyhyet uudet
johtoreitit tukevat energia-, vesi- ja jätehuollon järjestämistä ympäristön,
luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla. Uusi työpaikka-alue
tukee nykyisen paikallisbussireitin säilymistä.
5) Mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta
tasapainoiseen elinympäristöön.
Asemakaavoitettava alue on pääosin työpaikka-aluetta, joten sen alueella
voidaan toteuttaa rajallisesti tavoitetta. Virkistysalueelle esitetään ohjeellista
kevyen liikenteen ja kävelyn reittiä, joka olemassaolevan moottoritien ylittävän
risteyssillan kautta yhdistää Herajoen itä- ja länsiosat toisiinsa. Meijerintielle
esitetään koko matkaltaan rakennettavaksi erillinen kevyen liikenteen väylä.
Nykyinen Retkiojantien risteyssilta esitetään kevyen liikenteen käyttöön ja uusi
26
erillinen ajoneuvosilta rakennettavaksi. Ratkaisu lisää liikenteen turvallisuutta.
Itse alueella tapahtuvien toimintojen vaikutukset ulottuvat laajemmalle alueelle.
Hulevesi- ja ympäristömeluselvitysten esittämien ratkaisujen avulla torjutaan
tulvavaaraa ja meluhaittaa ympäröivälle asumiselle.
6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset;
Tarjoamalla kysyntää vastaavasti uusia teollisuus-ja varastorakentamiseen
tarkoitettuja korttelialueita tuetaan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä kaupungissa.
7) ympäristöhaittojen vähentäminen;
Asemakaavamääräyksen mukaan pysäköinti-, liikenne-, lastaus- ja purkualueet
on päällystettävä vettä läpäisemättömällä materiaalilla. Korttelialueilta kertyvät
sade- ja sulamisvedet on käsiteltävä haitattomiksi ennen tontilta poisjohtamista.
Hulevesien imeytystä ja hidastamista koskevilla määräyksellä estetään tulvariskin lisääntyminen rakentamisen seurauksena.
Kaavamääräksellä pyritään sijoittamaan melua tuottavat laitteet siten, että ne
suunnataan poispäin lähimmistä asuinrakennuksista. lastausäänien sekä
erilaisten koneiden ja laitteiden aiheuttaman melun torjunnassa tulee
huomioida rakenteiden sijoittaminen melua ehkäisevästi.
8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen;
Rakentaminen sijoittuu teollisuusalueen reunaan sitä täydentämään.
Luonnontilainen alue muuttuu pääosin tonttimaaksi, mutta alueella ei ole
todettu erityisiä säilytettäviä luontoarvoja. Virkistyskäyttöön jää
luontoselvitysten mukaan alueet arvokkaimpana pidettävä osa. Uuden
sähkölinjan voimajohtopylväät esitetään rakennettavaksi ulkonäöltään tavallista
vaativammin johtuen linjan sijainnista keskeisen valtatien vieressä.
9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys;
Asemakaavoitettavalla alueella oleva kallioinen mäenrinne säilyy
virkistyskäytössä lähivirkistysalueena.
4.1.2
Lähialueen suunnittelutilanne
Suunnittelualue kuuluu Kalmun osayleiskaava-alueeseen. Kaupunginvaltuusto
hyväksyi osayleiskaavan 16.1.2012.
Fortum Oyj:llä on suunnitteilla uusi 110kV:n voimajohtolinja Karoliinan
sähköasemalta uudelle rakennettavalle Herajoen sähköasemalle. Sähköasema
on maakuntakaavassa osoitettu Herajoen itäiselle teollisuusalueelle, mutta
sijainti on tarkentunut Kalmun osayleiskaavassa ja Herajoen läntisen teollisuusalueen asemakaavassa moottoritien länsipuolelle Herapuiston kulmaukseen.
Sähköasemalta linja tulee jatkumaan pohjoiseen vt 3:n linjaa seuraten.
Suunnittelualue rajautuu pohjoisosastaan Valio Oy:n meijerin tonttiin. Tontille
on valmistumassa Valio Oy:n aloitteesta asemakaavamuutos. Kaavamuutoksessa
27
esitetään voimajohtolinja valtatien suoja-alueelle. Suojaviheralueelle esitetään
ohjeellinen yleiselle jalankululle ja pyöräilylle varattu alueen osa, jolla huoltoajo
on sallittu. Tontin asemakaavamuutoksen luonnos oli nähtävillä mielipiteitä
varten 13.2.- 24.2.2012.
Meijerin tontin länsipuolella oleva Meijerintien katualue säilyy voimassa olevan
asemakaavan mukaisena.
Vesihuollon yleissuunnitelma valmistui 29.11.2011.
4.2
Asemakaavan rakenne
Asemakaavassa ja asemakaavamuutoksessa nykyinen rakentamattomana oleva
alue osoitetaan pääosin teollisuus- ja varastorakentamiselle. Valtatie 3:n suojaalue ja Fortum Oyj:n voimajohtolinja sähköasemineen esitetään kaava-alueen
itäsivulla.
Asemakaavassa esitetään vt 3:n ylittävä katu- ja siltayhteys sekä liittyminen
koillisessa mt130 maantien alueeseen.
Rakennusoikeus on Riihimäellä yleisesti teollisuus- ja varastorakentamisessa
käytetty e=0.5.
Hulevedet esitetään hidastettaviksi niille varatuilla alueilla, jonne rakennetaan
hulevesikosteikot. Kosteikoista vesi padoilla säädellen johdetaan eteenpäin avoojiin.
Asemakaavan kaavakartta on liitteenä 2.
4.2.1
Mitoitus
TEOLLISUUS- JA VARASTORAKENNUSTEN KORTTELIALUEET
T-1
T-2
aluetta, m
548 294
31 367
2
2
kerrosalaa, kem
274 147
15 683
ERITYISALUEET
2
EN
EV-1
VL-1
Katualue
Maantien alue
aluetta, m
2 493
53 486
83 605
2
kerrosalaa, kem
200
45 009
9 314
KAAVA-ALUE YHTEENSÄ
2
aluetta, m
2
773 357m
kerrosalaa, kem
2
290 030kem
2
28
4.3
4.3.1
Aluevaraukset
Korttelialueet
T-1 Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue.
Pääkäyttötarkoituksen mukaisten tilojen lisäksi saa rakentaa toimisto-, tutkimusja koulutustiloja enintään 20% rakennetusta kerrosalasta. Tontin
pääkäyttötarkoitukseen liittyviä myymälätiloja saa sijoittaa tontille enintään
2
500k-m .
T-2 Teollisuusrakennusten korttelialue, jolla ympäristö asettaa toiminnan
laadulle erityisiä vaatimuksia. Korttelialueella saa rakentaa toimisto-, tutkimusja koulutustiloja enintään 40% rakennetusta kerrosalasta sekä tuotantoon
liittyviä myymälätiloja enintään 10% rakennetusta kerrosalasta. Rakennusten
julkisivun pääasiallinen pinta-materiaali on oltava punatiili. Rakennusten tulee
sijaita vähintään 6m etäisyydellä tontin rajasta.
T-1 ja T-2 –korttelialueita koskevat määräykset:
Pohjavedelle vaaralliset aineet on sijoitettava rakennuksen sisätiloihin tai maan
päälle suoja-altaaseen, jonka tilavuuden tulee olla suurempi kuin varastoitavan
aineen suurin määrä.
Pysäköinti-, liikenne-, lastaus- ja purkualueet on päällystettävä vettä läpäisemättömällä materiaalilla. Alueilta kertyvät sade- ja sulamisvedet on käsiteltävä
haitattomiksi ennen sadevesiviemäriin johtamista.
Rakennusten etäisyys tontin rajoista tulee olla vähintään 6 metriä.
Laitteisiin ja kiintokalusteisiin liittyviä hoito- ym. tasoja ei lasketa kerrosalaan.
Yli 500m2 suuruiset autopaikka-alueet on jäsennöitävä pienempiin osiin puu- ja
pensasistutuksin. Puita on oltava vähintään 1 kpl kymmentä autopaikkaa kohti.
Erillismääräykset:
Korttelin 2521 rakennusalalla rakennuksen julkisivupinnan ja vesikaton
leikkauskohdan ylin korkeus suhteessa ympäröivään maanpintaan saa olla
enintään 45 metriä. Korttelin 2521 rakennusalalle saa sijoittaa lisäksi enintään
65 metriä korkean varastorakennuksen. Rakennusten korkeusmääräykset eivät
koske rakennusten katolle tai yhteyteen sijoitettavia laitteita.
Autopaikkamääräykset:
Autopaikkojen vähimmäismäärät ovat:
- myymälä-, toimisto-, tutkimus-, koulutus- tms. tilat : 1 autopaikka 100 k-m2
kohti.
- teollisuustilat: 1 autopaikka 200 k-m2 kohti.
- varastotilat: 1 autopaikka 400 k-m2 kohti.
Koko kaava-aluetta koskevat määräykset:
29
Alueelle rakennettaessa on erityinen huomio kiinnitettävä melua aiheuttavien
laitteiden suuntaamiseen poispäin lähimmistä asuinrakennuksista. Lastausäänien
sekä erilaisten koneiden ja laitteiden aiheuttaman melun torjunnassa tulee
huomioida rakenteiden sijoittaminen melua ehkäisevästi.
Korttelialueelle saa sijoittaa muuntamoita.
Alueelle saa sijoittaa ympäröivästä maanpinnasta mitattuna enintään 50 metriä
korkeita mainostorneja.
Hulevedet tulee johtaa tontilla olevaan hulevesien imeyttämiseen/hidastamiseen
varattavalle alueelle. Tonteille tulee laatia hulevesisuunnitelma. Hulevesikosteikot
ja muut hulevesien hallintaratkaisut tulee toteuttaa rakentamisen yhteydessä.
Tonteilla toteutettavat hulevesien hallintaratkaisut on mitoitettava siten, ettei
tonteilta lähtevä hulevesivirtaama oleellisesti muutu rakentamisen seurauksena.
Edellä olevia määräyksiä tulee soveltaa myös yleisille alueille.
Pysäköinti-, huolto- ja muiden alueiden kuivatus ei saa aiheuttaa haittaa yleisen
tien rakenteille tai kuivatukselle.
Meijerintien eteläpään maaperän mahdollinen pilaantuneisuus on selvitettävä, ja
mahdollisesti pilaantuneiksi todetut maamassat on käsiteltävä
ympäristöviranomaisen määräämällä tavalla ennen rakennustöiden aloittamista.
4.3.2
EN Energianhuollon alue
Alueelle saa rakentaa energiahuollon vaatiman sähköaseman laitteineen.
Rakennuslupahakemukseen pitää liittää tienpitäjän lausunto, mikäli hakemus
koskee yleisen tien suoja-alueelle rakentamista.
4.3.3
EV Suojaviheralueet
EV-1 Suojaviheralue. Alueelle voidaan sijoittaa kunnallistekniikan vaatimia avoojia, huleveden hidastamiseen tarvittavia kosteikkoja sekä meluvalleja.
Hulevesien hallinnalla ei saa aiheuttaa vaaraa maanteiden kuivatukselle eikä
vesimäärä maanteiden alaisiin rumpuihin saa kasvaa nykytilanteesta.
Suojaviheralueelle sijoitetaan katualueelta ja lähivirkistysalueelta tulevien
hulevesien imeyttämiseen / hidastamiseen tarkoitetut kosteikot. Alueelle
voidaan sijoittaa myös muulta tulevien hulevesien vaatimia avo-ojia sekä
liikennemelua estäviä istutettavia meluvalleja.
4.3.4
Yleisen tien suoja-alue
Yleisen tien suoja-alueelle ei saa sijoittaa mainoksia ilman tienpitäjän lupaa.
4.4
Palvelut
T-1 ja T-2 -korttelialueille voidaan sijoittaa toimintaan liittyviä myymälätiloja.
30
4.5
Yhdyskuntatekninen huolto
Vesi- ja viemärijohdoissa varaudutaan uusiin tontteihin. Uusi voimajohtolinja ja
sähköasema esitetään asemakaavassa. T-1 ja T-2 -korttelialueille saa sijoittaa
muuntamoita.
4.6
Luonnonympäristö
Alueen luonnonympäristö tulee vähitellen muuttumaan rakennetuksi.
Pohjoisosan lähivirkistysalueen arvo korostuu kun työpaikka-alue laajenee.
4.7
Suojelukohteet ja erityispiirteet
Luontoselvitysten mukaan suunnittelualueelta ei löydy erityisiä suojeltavia
luontoarvoja. Alueella ei ole ennestään rakennuksia.
4.7
Ympäristön laatua koskevat määräykset
T-1 ja T-2 –korttelialueilla pysäköinti-, liikenne-, lastaus- ja purkualueet on päällystettävä vettä läpäisemättömällä materiaalilla. Näiltä alueilta kertyvät sade- ja
sulamisvedet on käsiteltävä haitattomiksi ennen tontilta poisjohtamista.
Pohjavedelle vaaralliset aineet on sijoitettava rakennuksen sisätiloihin tai maan
päälle suoja-altaaseen, jonka tilavuuden tulee olla suurempi kuin varastoitavan
aineen suurin määrä.
Asemakaavamääräyksen mukaan tonteilta tulevat hulevedet tulee imeyttää tai
hidastaa tontilla ennen niiden johtamista pois. Samoin yleisiltä alueilta tulevat
hulevedet tulee imeyttää tai hidastaa ennen niiden johtamista avo-ojiin.
Hulevesisuunnitelma tulee laatia. Hulevesikosteikot ja muut hulevesien
hallintaratkaisut tulee toteuttaa rakentamisen yhteydessä.
Tonteille tulevat hulevesiratkaisut on mitoitettava siten, ettei tonteilta lähtevä
hulevesivirtaama oleellisesti muutu rakentamisen seurauksena. Edellä oleva
koskee myös yleisiä alueita.
Erityistä huomiota on kiinnitettävä melua aiheuttavien laitteiden suuntaamiseen
poispäin lähimmistä asuinrakennuksista. Lastausäänien sekä erilaisten koneiden
ja laitteiden aiheuttaman melun torjunnassa tulee huomioida rakenteiden
sijoittaminen melua ehkäisevästi.
Meijerintien eteläpään maaperän mahdollinen pilaantuneisuus on selvitettävä, ja
mahdollisesti pilaantuneiksi todetut maamassat on käsiteltävä
ympäristöviranomaisen määräämällä tavalla ennen rakennustöiden aloittamista.
4.9
Nimistö
Asemakaavassa ei esitetä uutta nimistöä.
31
5
ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET
5.1
Vaikutukset rakennettuun ympäristöön
Kaupunkirakenne ja kaupunkikuva
Herajoen läntisellä teollisuusalueella rakentamattomaksi jäänyt osittain asemakaavoitettu alue muuttuu rakennetuksi. Meijerintietä jatketaan, jolloin uusi
yhteys pohjoisen suunnasta etelään ja moottoritien ylitse mt130:lle syntyy.
Uuden rakennettavan sillan myötä jalankulku ja muu kevyt liikenne muuttuvat
turvallisemmiksi. Uusi kiertoliittymä nopeuttaa liikennettä Wûrthin
risteysalueella.
5.2
Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön
Metsäalue tule muuttumaan pääosin tonttimaaksi. Eloperäinen maakerros
joudutaan poistamaan rakennettavilta alueilta ja korvaamaan kivennäismaalla.
Hulevesitilanne pyritään pitämään rakentamisen jälkeen nykyisellään. Kaavamääräyksen mukaan sade- ja sulamisvedet imeytetään tai niiden kulkua
hidastetaan. Korttelialueilla ja suojaviheralueella on hule-merkinnällä esitetty
hulevesien imeytys- ja hidastusalueet.
5.3
Muut vaikutukset
Taloudelliset vaikutukset
Asemakaavan ja toteutuminen parantaa yritysten toimintaedellytyksiä
Riihimäellä. Välillisesti tällä on suotuisia taloudellisia vaikutuksia kaupungille.
Kustannuksia kaupungille aiheutuu kadun, sillan ja kunnallistekniikan rakentamisesta. Kustannusten jakautumisesta neuvotellaan Uudenmaan ELY-keskuksen
ja liikenneyhteyksien parantumisesta merkittävästi hyötyvien yritysten kanssa.
Sosiaaliset vaikutukset
Asemakaavan toteuttamisella ei ole merkittäviä suoria sosiaalisia vaikutuksia.
Kulttuuriset vaikutukset
Metsäalueen muuttuminen rakennetuksi teollisuus/varastoalueeksi muuttaa
alueen luonnetta kaupunkimaisemmaksi. Näkymä moottoritielle tulee
muuttumaan rakennetuksi. Uusi voimajohtolinja tulee voimakkaasti näkyville
vt3:n sivuun lähes koko kaupungin keskustan matkalle, kaava-alueella on osa
linjaa.
Liikenteelliset vaikutukset
Rakentaminen lisää alueelle ja alueella tapahtuvaa liikennettä.
32
6
ASEMAKAAVAN TOTEUTUS
6.1
Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat
Havainnekuva on liitteenä 12.
6.2
Toteuttaminen ja ajoitus
Asemakaavan tultua lainvoimaiseksi erillisen tonttijaon mukaisa tontteja
ryhdytään vuokraamaan tai myymään.
6.3
Toteutuksen seuranta
Toteutusta seurataan rakennuslupaharkinnan ja -valvonnan yhteydessä.
Riihimäellä 20.11.2012
Raija Niemi
kaavoituspäällikkö
Jari Jokivuo
kaavoitusarkkitehti
Tuula Aittola
suunnittelija
33
ALUEEN SIJAINTI KAUPUNKIRAKENTEESSA
LIITE 1
ASEMAKAAVA MÄÄRÄYKSINEEN
LIITE 2
OTE MAAPERÄKARTASTA
LIITE 3
Kaupungin maanomistus on esitetty keltaisella ja oranssin värisellä rasterilla,
yksityisomistus valkoisella pohjavärillä. Tilanne 16.3.2012.
OTE MAANOMISTUSKARTASTA
LIITE 4
OTE MAAKUNTAKAAVOJEN
YHDISTELMÄKARTASTA
LIITE 5
OTE YLEISKAAVASTA
LIITE 6
OTE KALMUN OSAYLEISKAAVASTA
LIITE 7
OTE AJANTASAKAAVASTA
LIITE 8
ympäristömelu päiväaika
nykytilanne
ympäristömelu päiväaika
ennustetilanne 2030
OTTEET YMPÄRISTÖMELUSELVITYKSESTÄ
LIITE 9
ympäristömelu yöaika
nykytilanne
ympäristömelu yöaika
ennustetilanne 2030
Rekkojen peruutussummereiden
hetkelliset maksimiäänitasot
olemassa oleva kevyen liikenteen väylä
suunniteltu kevyen liikenteen väylä
puuttuva kevyen liikenteen väylä
poistuva linja-autopysäkki
olemassa oleva linja-autopysäkki
mahdollinen uusi linja-autopysäkki
asemakaava-alueen raja
KEVYT LIIKENNE JA LINJA-AUTOPYSÄKIT
LIITE 10
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
LIITE 11
HERAJOEN LÄNTINEN TEOLLISUUSALUE
asemakaava ja asemakaavan muutos
osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Riihimäen kaupunki
Kaavoitusyksikkö
3.7.2011, 5.9.2011
SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ 1
2. SUUNNITTELUALUE 1
3. ALOITE 3
4. NYKYINEN SUUNNITTELUTILANNE 3
4.1. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 4.2. Maakuntakaava 4.3. Yleiskaava 4.4. Asemakaava 4.5. Muut suunnitelmat ja selvitykset 3
3
4
6
7
5. ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET 7
5.1. Yleiskaavallinen tarkastelu 5.2. Vaihtoehtojen tutkiminen 5.3. Asemakaavan liittyminen lähialueiden asemakaavoitukseen 5.4. Tehtävät selvitykset 5.5. Konsultointivyöhyke 7
8
8
8
8
6. ALUEEN SUUNNITTELUTYÖHÖN OSALLISET 9
7. OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN 9
8. AIKATAULU 10
9. LAATIJAT 10
10. YHTEYSTIEDOT 10
1
1. TEHTÄVÄ Elinkeinoelämän toimintaedellytysten turvaamiseksi on syytä muuttaa Herajo‐
en läntisellä teollisuusalueella voimassa olevaa asemakaavaa. Asemakaava ei vastaa rakenteeltaan tilaa vaativan teollisuustoiminnan tarpeita. Nykyisessä asemakaavassa Meijerintie halkaisee kaava‐alueen ja kadun sijainnin takia pin‐
ta‐alaltaan suurikokoisten teollisuus/varastotonttien muodostaminen estyy. Tonttijako laaditaan myöhemmin. Liikenneselvitys, liikennemelun torjunta ja hulevesien käsittely on syytä tutkia koko vaikutusalueella yhdessä Valio Oy:n Riihimäen meijerin asemakaavamuu‐
toksen kanssa. Alueen rakennusoikeus tulee lisääntymään, koska asemakaava‐alue laajenee nykyisestä ja uudet rakennettavat korttelialueet ovat suurempi kuin voimassa olevalla asemakaava‐alueella. Asemakaava ja asemakaavamuutos on vaikutukseltaan merkittävä, jolloin han‐
ke etenee kaupungin pidemmän menettelytavan mukaisesti. Vaikutukseltaan merkittävän kaavahankkeen eteneminen Riihimäellä 2. SUUNNITTELUALUE Alue sijaitsee kaupungin keskustasta lounaaseen, noin 5km matkakeskuksesta. Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa lähes kokonaan Valio Oy:n Riihimäen meijerin tonttiin, idässä VT 3:n alueeseen lukuun ottamatta Retkiojan risteys‐
siltaa, etelässä ja lännessä ehdotusvaiheessa olevaan Kalmun osayleiskaava‐
alueen rajaan. Asemakaava‐ ja asemakaavamuutosalue on pinta‐alaltaan n. 89ha. Alueen ra‐
jaus tarkentuu työn kuluessa. Alueen sijainti on esitetty kuvassa. Alue on osittain asemakaavoitettu. Voimassa oleva asemakaava sai lainvoiman 5.6.2001. Alueella on lisäksi Retkiojan yksityistie ja asemakaavoittamattomia tiloja. 2
Alueen sijainti kaupungin opaskartalla Ote maanomistuskartasta kaupungin omistus: keltainen kaupungin omistus vuokrattu: oranssi yksityinen omistus: valkoinen. 3
3. ALOITE Kaupunginhallitus päätti 18.4.2011 vuoden 2011 kaavoituskatsauksessa ja –
ohjelmassa asemakaavan ja asemakaavamuutoksen laatimisesta (kohde n:o 8). Osallistumis‐ ja arviointisuunnitelman arvioitiin ajoittuvan toukokuulle 2011. 4. NYKYINEN SUUNNITTELUTILANNE 4.1. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto hyväksyi tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet vuonna 2008. Tarkistuksen pääteemana oli ilmastomuutosten haasteisiin vas‐
taaminen. Alueidenkäytön kehittämisen tulee perustua ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Aluerakennetta kehitetään monikeskuk‐
sisena ja verkottuvana sekä hyviin liikenneyhteyksiin perustuvana. Taajamia kehitettäessä on huolehdittava siitä, että viheralueista muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia. 4.2. Maakuntakaava Valtioneuvoston 28.9.2006 vahvistamassa voimassa olevassa maakuntakaa‐
vassa kaava‐alue on osoitettu merkinnällä TP, työpaikka‐alue. Herajoen teolli‐
suusalueelle on osoitettu muuntamo tai muu energiahuollon kohde. Suunnit‐
telualueen eteläpuolelle, teollisuusalueen eteläosaan on esitetty uusi sijainnil‐
taan ohjeellinen poikittainen tielinja ja kehitettävä eritasoliittymä VT3:lle. Ote Hämeen 2006 maakuntakaavasta 4
Päätös maakuntakaavan uudistamisesta tehtiin vuonna 2009. Päivityksessä keskitytään erityisesti asumisen ja elinkeinojen sekä logistiikan alueisiin. Kan‐
ta‐Hämeen 1. vaihemaakuntakaavan luonnos oli nähtävillä mielipiteitä varten 31.1. ‐ 15.3.2011. Suunnittelualueen pohjoisreunassa on uutena itä‐länsisuuntainen lähivirkistys‐
alue, joka jatkuu suunnittelualueelta länteen. Suunnittelualue kuuluu kokonai‐
suudessaan kehitettävän liikennekäytävän alueeseen. Ote maakuntakaavan ja Kanta‐Hämeen 1. vaihemaakuntakaavan luonnoksen yhdistelmästä 4.3. Yleiskaava Kaupunginhallitus on hyväksynyt 9.6.1997 Riihimäen yleiskaavan 2010. Suun‐
nittelualue on pääosin osoitettu merkinnällä T/v, teollisuuden ja työpaikkojen vara‐alue. Alueella ei sallita päivittäistavaramyymälöitä. Alue on vara‐aluetta, joka suositellaan otettavaksi käyttöön vuoden 2010 jälkeen. Suunnittelualueen eteläpuolella on esitetty ohjeellinen moottoritien liittymä. Kalmun osayleiskaavaehdotuksessa 1.4.2011 on suunnittelualue esitetty seu‐
raavasti: Pohjoisosassa on maa‐ ja metsätalousalue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta. Tuolle alueelle on esitetty itä‐länsisuuntainen ohjeellinen ulkoilureitti. Alueen itäreunassa on energianhuollon alue, uusi sähköasema, voimajohtolinjoineen. Meijerintien ja VT3:n välinen alue on esitetty pääosin suojaviheralueena. Asemakaava‐ ja asemakaavamuutosalue on pääosin esitet‐
ty merkinnällä T‐2, teollisuus‐ ja varastorakennusten alue. Suosituksena esite‐
tään, että alueen asemakaavoituksessa ja alueen käyttöä suunniteltaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota hulevesien hallintaan. 5
Ote Riihimäen yleiskaavasta 2010 Ote Kalmun osayleiskaavaehdotuksesta 1.4.2011
6
4.4. Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa oleva asemakaava, joka on vahvistunut 1.10.2001. Tuolloin vahvistuneen asemakaavan pohjoisosa on Valion tonttiin kuuluvalta osaltaan muuttunut 26.4.2004 ja liittynyt Valion meijerin asema‐
kaavaan. Tämän eteläpuolella on Meijerintien molemmin puolin teollisuusra‐
kennusten korttelialueet (T‐2), joilla ympäristö asettaa toiminnan laadulle eri‐
tyisiä vaatimuksia. Korttelit rajautuvat itä‐ ja eteläpuolelta Herapuisto‐nimi‐
seen lähivirkistysalueeseen. Moottoritien sivussa on EV‐alue sekä yleisen tien suoja‐alue, joka osittain ulottuu rakennettavien tonttien istutettaville alueille. Meijerintien molemmin puolin on teollisuus‐ ja varastorakennusten kortteli‐
alueita (T‐1) sekä Metsäpuisto‐niminen lähivirkistysalue. Meijerintien jatko‐
osaa ei ole suunniteltu asemakaavoin. Lisäksi tulevaan asemakaavaan kuuluu nykyisin asemakaavoittamatonta aluet‐
ta. Ote ajantasa‐asemakaavasta 7
4.5. Muut suunnitelmat ja selvitykset Kaava‐alueelta on tehty Kalmun osayleiskaavaa varten selvityksiä.  Kalmun osayleiskaavan luontoselvitykset, Envibio Oy 2006, Faunatica Oy 2008  Kalmun osayleiskaavan linnustoselvitys, Ympäristötutkimus Yrjölä Oy 2008  Kalmun osayleiskaavan muinaisjäännösselvitys, Riihimäen kaupungin‐
museo 2006  Kalmun alueen maisema‐ ja kulttuurihistoriallinen selvitys, Riihimäen kaupunki kaavoituspalvelut 2007  Kalmun osayleiskaavan hulevesiselvitys, Ramboll Oy 2008  Kalmun osayleiskaavan liikennemeluselvitykset, Sito Oy 2008, 2009 Kaava‐alueen pohjoispuolella on tehty Valio Oy:n Riihimäen meijerin melusel‐
vitys, Sito Oy 2008 Tehdyt luontoselvitykset, muinaisjäännösselvitys sekä maisema‐ ja kulttuuri‐
historiallinen selvitys ovat alueen asemakaavaselvityksinä riittävät. 5. ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET 5.1. Yleiskaavallinen tarkastelu Asemakaavamuutoksen laatimisalueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Tästä syystä asemakaavan laadinnan yhteydessä suoritetaan yleiskaavatasoinen tarkastelu. Arvioidaan asemakaavan ja maakuntakaavan yhdenmukaisuutta suunnittelualueella. Lisäksi MRL 39§ mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen, sekä energia‐, ve‐
si‐ ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luon‐
nonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset ympäristöhaittojen vähentäminen rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Asemakaavoitustyön yhteydessä arvioidaan kaavahankkeen vaikutukset: terveyteen ja viihtyvyyteen luonnonsuojeluun asumiseen 8
-
meluun yhdyskuntarakenteeseen kaupunkikuvaan tekniseen huoltoon kunnallistalouteen luontoon maisemaan pinta‐ ja pohjavesiin liikenteeseen työpaikkoihin, elinkeinotoimintaan virkistykseen Kalmun osayleiskaavaehdotus (1.4.2011) oli nähtävillä 26.4.‐27.5.2011. Osa‐
yleiskaavaehdotusta voidaan käyttää asemakaavan vaikutusten arvioinnin läh‐
tökohtana. 5.2. Vaihtoehtojen tutkiminen Suunnittelutyön kuluessa tutkitaan eri vaihtoehdot ja selvitetään niiden vaiku‐
tukset. Asemakaavaselostukseen kirjataan suunnittelun eteneminen esittele‐
mällä vaihtoehdot ja niiden vaikutukset. 5.3. Asemakaavan liittyminen lähialueiden asemakaavoitukseen Selvitetään asemakaavahankkeen liittyminen lähialueiden asemakaavoituk‐
seen. 5.4. Tehtävät selvitykset Kaava‐alueelta laaditaan seuraavat selvitykset yhdessä samanaikaisesti laadit‐
tavan Valio Oy Riihimäen meijerin asemakaavamuutoksen kanssa. Alueet si‐
jaitsevat vierekkäin ja molempien asemakaavojen selvitystarpeet ovat saman‐
laiset.  Liikenneselvitys  Hulevesisuunnitelma  Liikennemeluselvitys  Vesihuoltosuunnitelma 5.5. Konsultointivyöhyke Asemakaavassa ja asemakaavamuutoksessa syntyvä teollisuus‐ ja varastotont‐
tien korttelialue on lähes kokonaisuudessaan alle 1km etäisyydellä Herajoen itäisellä teollisuusalueella sijaitsevasta Würth Oy:n tontista. Laitos kuuluu EU:n direktiivin 96/82/EY mukaisiin laitoksiin, joiden onnettomuusvaaran huomioon ottaminen on otettava huomioon kaavoituksessa ja rakentamises‐
sa. Suunniteltaessa riskille alttiiden toimintojen sijoittamista laitoksen konsul‐
tointivyöhykkeelle on kaavaa laadittaessa pyydettävä palo‐ ja pelastusviran‐
omaisen sekä tarvittaessa Turvatekniikan keskuksen (Tukes) lausunto. Riihimäen Würth Oy:n kohdalla konsultointivyöhyke on säteeltään 1km tontin reunoista. Ympäristöministeriön kirjeen 26.9.2001 (Dnro 3/501/2001) mu‐
kaan riskialttiita toimintoja ovat esim. asuinalueet, vilkkaat liikenneväylät, 9
yleisölle tarkoitetut kokoontumistilat ja –alueet, sairaalat, koulut, hoitolaitok‐
set ja majoitusliikkeet. Kaavoitustyön yhteydessä on syytä neuvotella palo‐ ja pelastusviranomaisen sekä Turvatekniikan keskuksen edustajan kanssa Würth Oy:n laitoksen lähei‐
syyden aiheuttamista vaatimuksista alueen asemakaavoitukseen. 6. ALUEEN SUUNNITTELUTYÖHÖN OSALLISET Suunnittelutyöhön ovat osallisia: - kaava‐alueen ja siihen rajoittuvien alueiden kiinteistöjen omistajat ja halti‐
jat sekä asukkaat - kaavan vaikutusalueen yrittäjät ja työntekijät - Riihimäen ympäristölautakunta - Riihimäen kulttuuri‐ ja vapaa‐aikalautakunta - Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä - Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistys ry - Fortum Sähkönsiirto Oy - muut, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huo‐
mattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suun‐
nittelussa käsitellään 7. OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Osallistumis‐ ja arviointisuunnitelma asetetaan nähtäville MRL 63 § ja MRA 30 § säännösten mukaisesti. Nähtäville asettamisesta kuulutetaan kaupungin ilmoituslehdissä ja kaupungin ilmoitustaululla. Osalliset voivat esittää kaavoi‐
tuspalveluille mielipiteitä ja täydennysehdotuksia osallistumis‐ ja arviointi‐
suunnitelmasta. Osallisilla on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus esittää ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis‐ ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Tarvittaessa ympäristö‐
keskus järjestää asiasta neuvottelun kaupungin kanssa, jolloin myös osallinen kutsutaan mukaan neuvotteluun. Asemakaavaluonnos asetetaan nähtäville MRL 62 § ja MRA 30 § säännösten mukaisesti. Nähtäville asettamisesta kuulutetaan kaupungin ilmoituslehdissä ja kaupungin ilmoitustaululla. Luonnos pidetään nähtävillä kahden viikon ajan, jona aikana mielipiteitä kaavasta voi jättää. Osalliset voivat esittää mielipi‐
teensä luonnoksesta kirjallisesti tai suullisesti. Luonnosvaiheessa järjestetään esittely‐ ja keskustelutilaisuus. Asemakaavaehdotus asetetaan nähtäville MRL 65 § ja MRA 27 § säännösten mukaisesti 30 päivän ajaksi. Nähtäville asettamisesta kuulutetaan kaupungin ilmoituslehdissä ja kaupungin ilmoitustaululla. Ehdotuksesta osalliset voivat esittää muistutuksen kirjallisesti. 10
Viranomais‐ ja muu asiantuntijayhteistyö tapahtuu suunnittelutyön eri vai‐
heissa. 8. AIKATAULU Työn alustava aikataulu on seuraava: Viranomaisneuvottelu (Hämeen ja Uudenmaan ELY‐keskukset) oli 10.6.2011. Osallistumis‐ ja arviointisuunnitelma on nähtävillä 3.7.2011 lähtien. Asemakaavaluonnos on valmis arviolta talvella 2011‐2012. Asemakaavaehdotus on nähtävillä keväällä 2012. Kaupunginvaltuuston käsiteltävänä asemakaava on arviolta kesällä 2012. 9. LAATIJAT Asemakaava laaditaan Riihimäen kaupungilla virkatyönä. 10. YHTEYSTIEDOT Valmistelusta vastaa kaavoitusarkkitehti Jari Jokivuo, (019)758 4826, 040 330 4826 sekä kaavoitusavustaja Merja‐Leena Pellikka (019) 758 48 29, 050 5944 953, Riihimäen kaupunki, Kaavoitusyksikkö, Eteläinen Asemakatu 2, 11100 Rii‐
himäki. E‐mail: [email protected] 11
HAVAINNEKUVA
LIITE 12
ASEMAKAAVAN SEURANTALOMAKE
LIITE 13
Asemakaavan seurantalomake
Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto
Kunta
Kaavan nimi
Hyväksymispvm
Hyväksyjä
Hyväksymispykälä
Generoitu kaavatunnus
Kaava-alueen pinta-ala [ha]
Maanalaisten tilojen pinta-ala
[ha]
694
Täyttämispvm
13.06.2012
Riihimäki
Herajoen läntisen teollisuusalueen asemakaava ja asemakaavan
muutos
Ehdotuspvm
Vireilletulosta ilm. pvm
03.07.2011
Kunnan kaavatunnus
77,3568
Uusi asemakaavan pinta-ala [ha]
Asemakaavan muutoksen pinta-ala
[ha]
25,8091
51,5477
Ranta-asemakaava
Rantaviivan pituus [km]
Rakennuspaikat [lkm]
Omarantaiset Ei-omarantaiset
Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset
Aluevaraukset
Yhteensä
A yhteensä
P yhteensä
Y yhteensä
C yhteensä
K yhteensä
T yhteensä
V yhteensä
R yhteensä
L yhteensä
E yhteensä
S yhteensä
M yhteensä
W yhteensä
Maanalaiset
tilat
Yhteensä
Pinta-ala Pinta-ala
[ha]
[%]
77,3568
100,0
Kerrosala Tehokkuus
Pinta-alan Kerrosalan muut.
[k-m²]
[e]
muut. [ha +/-]
[k-m² +/-]
290030
0,37
25,8089
106448
57,9661
8,3605
74,9
10,8
289830
5,4323
5,5979
7,0
7,2
200
Pinta-ala
[ha]
Pinta-ala
[%]
Kerrosala
[k-m²]
0,50
0,00
21,2497
-2,0673
2,1631
4,4634
Pinta-alan muut.
[ha +/-]
106248
200
Kerrosalan muut.
[k-m² +/-]
Rakennussuojelu
Yhteensä
Suojellut rakennuksetSuojeltujen rakennusten muutos
[lkm]
[k-m²]
[lkm +/-]
[k-m² +/-]
Alamerkinnät
Aluevaraukset
Yhteensä
A yhteensä
P yhteensä
Y yhteensä
C yhteensä
K yhteensä
T yhteensä
T-1
T-2
V yhteensä
VL
R yhteensä
L yhteensä
Kadut
LT
E yhteensä
EN
EV
EV-1
S yhteensä
M yhteensä
W yhteensä
Pinta-ala Pinta-ala
[ha]
[%]
77,3568
100,0
57,9661
54,8294
3,1367
8,3605
8,3605
74,9
94,6
5,4
10,8
100,0
5,4323
4,5009
0,9314
5,5979
0,2493
7,0
82,9
17,1
7,2
4,5
5,3486
95,5
Kerrosala Tehokkuus
Pinta-alan Kerrosalan muut.
[k-m²]
[e]
muut. [ha +/-]
[k-m² +/-]
290030
0,37
25,8089
106448
289830
274147
15683
200
200
0
0,50
0,50
0,50
0,00
0,08
21,2497
20,7477
0,5020
-2,0673
-2,0673
2,1631
1,2317
0,9314
4,4634
0,2493
-1,1345
5,3486
106248
103738
2510
200
200
VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA
LIITE 14