1. No category

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO Asemakaavoitus 17.8.2015 Keljon koulun alueen asemakaavan luonnosvaiheen yleisötilaisuus Aika: 12.8.2015 kello 18.00 – 19.45 Paikka: Kilpisen koulu Paikalla: Marjo Pakka, kaupunkirakennelautakunnan jäsen Taavi Tenhu, kaavasuunnittelija Mauri Hähkiöniemi, kaavasuunnittelija Timo Vuoriainen, liikenneinsinööri 12 lähiympäristön asukasta 1. Tilaisuuden avaus Marjo Pakka toimi tilaisuuden puheenjohtajana ja kertoi tilaisuuden kulusta sekä esitteli paikalla olevat kaupungin edustajat. Tilaisuuden muistio ja esittelymateriaali tallennetaan asemakaavan internet‐sivuille myös mui‐
denkin kuin vain paikalla tilaisuudessa olleiden tutustuttavaksi. 2. Asemakaavan muutosluonnoksen esittely Taavi Tenhu esitteli asemakaavan muutosluonnoksen lähtökohdat, nykyisen kaavatilanteen, kaavaprosessin vaiheet ja etenemisen, laadittavien selvitysten tilanteen sekä asemakaavaratkai‐
sun ja sen vaikutukset. 3. Keskustelu Asemakaavan muutosluonnoksen esittelyn jälkeen käytiin keskustelua seuraavista asiakokonai‐
suuksista: Yleistä: ‐ Millaisia asumismuotoja alueelle tulee, vuokra vai omistusasumista > Asumismuodosta ei vielä ole tietoa, asia tarkentuu mahdollisen toteuttajakumppanin tullessa mukaan alueen suunnitteluun. ‐ Alueella on aiemmin todettu olevan alhainen vedenpaine (hankaloittaa sammutustoimenpitei‐
tä mahdollisissa tulipalotilanteissa). Riittääkö vedenpaine alueen asutuksen lisääntyessä, onko asiaa selvitetty? > Asemakaavan muutosluonnoksesta pyydetään lausunto sekä Jyväskylän Energialta että pelastuslaitokselta. Lausunnoissaan viranomaiset ottavat kantaa muun muassa veden paineeseen ja mahdollisesti tarvittaviin toimenpiteisiin. ‐ Tuleeko Korkeakoskentien varteen autokatoksia ja jääkö kadun ja katosten väliin viherkaistale? Hannikaisenkatu 17 • PL 233, 40101 Jyväskylä Puhelin: 014 266 5034 • Vaihde: 014 266 0000 [email protected] • www.jyvaskyla.fi/kaavoitus JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Asemakaavoitus Muistio 2 17.8.2015 > Korkeakoskentien varteen tulee viherkattoisia autokatoksia ja kadun varteen jää vi‐
herkaistale. ‐ Säilyvätkö tien varressa olemassa oleva puusto? > Puuston säilyminen on epätodennäköistä, sillä rakentamistoimenpiteiden aiheutta‐
mat maankaivutyöt vaurioittavat puiden juuristoja ja niiden elinmahdollisuudet heik‐
kenevät. Alueelle voidaan istuttaa uutta puustoa. ‐ Havainnekuvissa rakennusten arkkitehtuuri on kovin yksitotista yhtenäisen räystäs‐ ja harja
korkeuden vuoksi. > Havainnekuvat osoittavat vain yhden mahdollisen toteutustavan. Rakennusten jul‐
kisivuarkkitehtuuri täsmentyy suunnittelun edetessä ja toteuttajakumppanin tullessa mukaan suunnittelutyöhön. > Kaavaprosessin aikana on tutkittu monia vaihtoehtoja ja tutkiminen jatkuu edelleen. > Tavoitteena on kuitenkin luoda yhtenäinen korttelikokonaisuus, jossa rakennetun kulttuuriympäristön arvot säilyvät. ‐ Ristonmaalle tulisi toteuttaa vastaavanlainen urheilukenttä kuin mitä nyt suunnitellaan Keljon koulun kohdalle. ‐ Miten urheilukentästä saadaan kaikkia väestöryhmiä palveleva, jotta toimintaa olisi alueella mahdollisimman paljon? Liikenne: ‐ Onko kevyen liikenteen väylän toteuttaminen Korkeakoskentien varteen mahdollista liikenne
turvallisuuden edistämiseksi? > Alueelle on laadittu liikenneselvitys, jonka mukaan katuverkon kapasiteetti riittää vastaan ot‐
tamaan asemakaavamuutoksen aiheuttaman liikennesuoritteiden määrän kasvamisen. > Vain ruuhkatunteina risteysalueille saattaa muodostua hetkittäisiä ongelmakohtia. > Korkeakoskentien on Keski‐Suomen museon selvityksissä osoitettu museotieksi, mikä asettaa tiukkoja reunaehtoja kadulle tehtäviin muutoksiin kuten kevyen liikenteen väylän rakentamisel‐
le. > Katuverkon liikennemäärissä on syytä ottaa huomioon myös koulutoiminnan lakkaamisen vai‐
kutukset saattoliikenteen vähenemiseen. ‐ Voiko kevyen liikenteen väylä sijoittua rautatien varteen? > Liikennevirasto on käynnistänyt yhteistyössä kaupungin kanssa kaksoisraideselvityksen Kel‐
jonlahti – Vaajakoski välille. Samassa yhteydessä voidaan selvittää myös kevyen liikenteen väy‐
län sijoittamismahdollisuuksia rautatien yhteyteen. ‐ Voiko Korkeakoskentie osoittaa pihakaduksi? > Pihakatujen periaatteena on, että ajonopeus on maksimissaan 20 km/h ja liikenne toimii ja‐
lankulkijoiden ehdoilla. Käytännössä alueen liikenteen sujuvuus olisi aika hankalaa. Yleisesti lii‐
kenneturvallisuuden kannalta oleellisinta on liikennemääräysten noudattaminen ja muiden liik‐
kujien huomioon ottaminen. ‐ Korkeakoskentietä ei saa osoittaa pihakaduksi. ‐ Voidaanko Katuverkkoon tehdä jotain toimenpiteitä liikenneturvallisuuden parantamiseksi? > Kaduille, jotka todetaan ”vaarallisiksi” voidaan toteuttaa ns. rauhoittamistoimenpiteitä. Laadi‐
tun liikenneselvityksen yhteydessä tehty pisteytys osoitti, että erillisille toimenpiteille ei ole pe‐
rusteltua tarvetta. (Pisteytyksessä maksimi pistemäärä on 90 ja Korkeakoskentie sai pisteitä 35). > Myöskään poliisin tiedossa ei ole katuosuuksilla tapahtuneita onnettomuuksia viimevuosilta. JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Asemakaavoitus Muistio 3 17.8.2015 ‐ Talviaikana alueen katuverkon auraustaso on surkea ja alueen asutuksen lisääntyessä myös auraustasoa on nostettava. ‐ Länsi‐Päijänteentien ylitys on vaarallinen etenkin lapsille, saisiko siihen liikennevalot? > Etäisyys seuraaviin liikennevaloihin on pitkä, mikä tarkoittaa toteutuksen osalta hankalaa ja kallista ratkaisua. ‐ Entä liikenneympyrän toteuttamismahdollisuus? > Liikenneympyrän rakentamiskustannukset ovat karkean arvion mukaan noin 300 000 – 400 000 euroa. Kyseessä on siis erityisen kallis ratkaisu. > Länsi‐Päijänteen suojatien kohdalla on ollut kokeilussa välkkyvät huomiovalot, joista ei kui‐
tenkaan ole yleisesti saatu toivottua tulosta liikenneturvallisuuden parantamisessa. ‐ Liikenneturvallisuuteen tulee satsata ja tehdä ennakoivia hidasteita. ‐ Alueen katuverkosta tulee aukaista useampi liittymä ympäröivään katuverkkoon, jottei kaikki liikenteen paine kohdistu yhteen liittymään. ‐ Saisiko ”maailmalopusta” kevyen liikenteen väylän Kramsunkadun sillalle asti? ‐ Kevyen liikenteen mahdollisuuksien parantaminen mahdollistaa myös henkilöautoilun vähentämisen. Tähän tulisi pyrkiä. > Kevyen liikenteen mahdollisuuksien parantamista tutkitaan. > Asemakaavan muutosluonnoksessa on esitetty, että asuinkerrostaloihin tulee toteuttaa vä‐
hintään 1,5 pyoräpysäköintipaikkaa kutakin asuntoa kohti. ‐ Miten alueen julkista liikennettä kehitetään? > Julkinen liikenne kulkee Länsi‐Päijänteentiellä ja reiteissä pyritään nopeisiin suoriin yhteyksiin. > Erityisryhmille on käytössä kutsuliikennepalvelut. ‐ Milloin mitataan liikenteen aiheuttama melu ja tärinä? Kannattaako rakentaa ollenkaan? > Selvitykset ovat parhaillaan tekeillä. > Tavoitteena on tehdä terveellinen, turvallinen ja viihtyisä asuinympäristö myös melu‐ ja tä‐
rinäolosuhteiden osalta. ‐ Uusi kerrostalomuuri toimii hyvänä melusuojana olemassa olevan asutuksen suuntaan. ‐ Mistä kautta urheilukenttä on saavutettavissa? > Kulku urheilukentälle on alueen eteläpuolella kulkevaa kevyen liikenteen väylää pitkin. Pysäköinti: ‐ Kaavoitettaessa uusia alueita tulisi pysäköintipaikkavaatimuksen olla vähintään 1 autopaikka kullekin asunnolle. Miksi kaavoitetaan liian vähän pysäköintipaikkoja? > Keskusta‐alueen lähellä sijaitsevilla kerrostaloalueilla on yleinen käytäntö esittää asemakaa‐
voissa pysäköintinormiksi 1 autopaikka 100 kerrosalaneliömetriä kohti. Keskustassa normi on 1 ap/120 kem² kun taas kauempana mitoitusnormi tippuu 1 ap/85 kem². Mitoitusnormi tarkoit‐
taa käytännössä sitä, että rakennettaessa pieniä asuntoja ei jokaiselle asunnolle ole omaa ni‐
mettyä autopaikkaa. > Asemakaavassa osoitettu pysäköintinormi osoittaa kuinka paljon autopaikkoja pitää vähin‐
tään toteuttaa. Alueen toteuttaja voi kuitenkin, tilan niin salliessa, toteuttaa autopaikkoja myös minimimääräystä enemmän. > Autopaikkojen toteuttaminen on usein mittava taloudellinen satsaus, etenkin jouduttaessa toteuttamaan rakenteellisia pysäköintiratkaisuja (maanalainen pysäköinti tai kansipysäköinti). Tällöin ”turhien” paikkojen toteuttamisesta pyritään karsimaan. > Asukas itse valitsee asuinpaikkansa erilaisten tarpeidensa mukaan. Asukas, joka tarvitsee use‐
amman auton, etsii asunnon sieltä mistä löytyy tarvittava määrä pysäköintitilaa. JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Asemakaavoitus Muistio 4 17.8.2015 ‐ Asemakaavan muutosluonnoksessa osoitettu pysäköintialue sijoittuu rautatien varteen ja vaikeasti hyö‐
dynnettävään kiilamaiseen muotoon. Voisiko pysäköintialue sijoittua koulun ja kerrostalojen väliin, jolloin kerrostalot olisivat lähempänä rautatietä? > Rautatiestä aiheutuva tärinä ja mahdollinen kaksoisraiteen tilatarve rajoittaa kerrostalojen si‐
joittumista lähemmäksi rautatietä. > Autopaikkoja ei haluta sijoittaa melulta suojatulle paraatipaikalle viihtyisälle sisäpihalle, mikä hyödynnetään mieluummin leikki‐ ja oleskelualueeksi. Autot voivat olla hyvin rautatien varressa meluisammalla paikalla. ‐ Mikäli vanhaan koulurakennukseen sijoittuu yritys, jossa työpaikkoja on vaikka sata, niin mihin sijoite‐
taan työntekijöiden autopaikat? > Autopaikkojen määrä muodostaa selkeän reunaehdon koulurakennukseen sijoittuvalle toi‐
minnalle – toiminnan pitää olla sellaista, että autopaikat on sijoitettavissa esitetyille pysäköinti‐
alueille. > Muussa tapauksessa alueelle on laadittava täysin uusi suunnitelma tavoitteiden muuttuessa olennaisesti. ‐ Kuinka turvattu on asemakaavan muutosluonnoksessa esitetyn urheilukentän säilyminen, voidaanko alue osoittaa tarpeen vaatiessa pysäköintialueeksi? > Urheilukentän muuttaminen pysäköintialueeksi vaatisi asemakaavan muutoksen ja siten asukkaat pääsisivät osallistumaan prosessiin ja esittämään mielipiteensä. ‐ Inva‐paikat tulee ottaa huomioon pysäköintiratkaisuja mietittäessä. ‐ Mihin urheilukentän käyttäjät voivat pysäköidä autonsa? > Kenttä on pääasiassa tarkoitettu lähiliikuntapaikaksi, johon saapuminen tapahtuu lähinnä kevyellä liikenteellä. > Jatkosuunnittelussa tutkitaan vielä pienen yleisen pysäköintipaikan sijoittamismahdollisuuksia alueelle. ‐ Miten varmistetaan, että mahdollinen yleinen pysäköintipaikka on vain kentän käyttäjien käytössä eikä esimerkiksi asukkaiden kakkosautojen paikkana? Muistiin kirjasi Mauri Hähkiöniemi