Suoniemen ja Venerannantien osayleiskaava, selostus
LEPPÄVIRRAN KUNTA SORSAKOSKEN SUONIEMEN JA VENERANNANTIEN ALUEEN YLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus/ ehdotusvaihe FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy 30.3.2015 P20178 1 JOHDANTO Yleiskaava on kunnan yleispiirteinen maankäytön suunnitelma, jolla ratkaistaan tavoitellun kehityksen periaatteet ja se ohjaa tarkempien asemakaavojen laatimista. Leppävirran kunnanhallitus on päättänyt käynnistää Suoniemen alueen kaavoituksen (11.3.2013 § 79) Metsähallituksen aloitteesta. Metsähallitus on Suoniemen maanomistaja. Kaavan laadintaan ja toteutukseen liittyen laaditaan Metsähallituksen ja kunnan kesken maankäyttösopimus. Leppävirran kunta vastaa kaavan laatimis- ja tiedottamiskuluista. Kaavan nimi: Sorsakosken Suoniemen ja Venerannantien alueen yleiskaavan muutos Kaavan päiväys: 9.3.2015 Alueen määrittely: Suunnittelualue sijaitsee Leppävirran kunnassa Sorsakosken kylässä. Kaavan laatija: FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osoite: Puistokatu 2A, 40100 Jyväskylä Sähköposti: [email protected] Projektinumero: P12987 Vireilletulo: Leppävirran kunta 5.11.2013 § 106 Ehdotus julkisesti nähtävillä: Kunnanvaltuusto hyväksynyt: 1.1 Suunnitteluorganisaatio Leppävirran kunnan puolesta työtä ohjaa tekninen johtaja Virve Wright ja kaavoittaja Suvi Nenonen. Kaavoituskonsultti valmistelee ja laatii kaavan, päätösvalta kaavan sisällöstä on kunnalla. Kunta vastaa hallinnollisista menettelyistä, valmistelu- ja suunnitteluvaiheiden tiedottamisesta, nähtäville asettamisista ja palautteen vastaanotosta. Kaavoituskonsultiksi on valittu FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy. FCG:n työryhmä: Timo Leskinen aluepäällikkö, DI Susanna Paananen suunnittelija, Ins. Amk Tuomo Järvinen projektipäällikkö, arkkitehti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 1 (38) 30.3.2015 2 2.1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot 2.1.1 Kunta Leppävirran kunta 2.1.2 Kaavan nimi Sorsakosken Suoniemen ja Venerannantien alueen yleiskaavan muutos 2.1.3 Laatija FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy 2.1.4 Vireilletulo Tekninen lautakunta 5.11.2013 § 106 2.1.5 Käsittelypäivämäärät Täydentyy prosessin kuluessa. 2.2 Kaava-alueen sijainti Kaava-alueen koko on 88 hehtaaria ja se sijaitsee Leppävirran kunnan Osmajärven kylän Venerannantien ja Suoniemen alueella Sorsakoskella. Kuva 1: Kaava-alueen yleissijainti. Sorsakoski_YK_selostus_021.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 2 (38) 30.3.2015 2.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi on Sorsakosken Suoniemen ja Venerannantien alueen yleiskaavan muutos. Kaavan tarkoituksena (tavoitteena) on Suoniemen osalta alueen kaavoittaminen ympärivuotiseen rakentamiseen, loma‐asumiseen tai lomamatkailuun soveltuvaan rakentamiseen tai näiden yhdistelmään. Venerannantien alueen suunnittelun tavoitteita ovat maankäytön päivittäminen, liikenneyhteyksien tarkastelu Venerannantien, Käpytien ja Sorsakoskentien kautta Koskentielle, yleisen venerannan toiminnan edellytysten selvittäminen sekä alueen kunnallistekniikan toteuttamisen huomioiminen. 2.4 1 Selostuksen sisällysluettelo JOHDANTO ...................................................................................................................... 0 1.1 2 Perus- ja tunnistetiedot .................................................................................................... 1 2.1 3 4 Suunnitteluorganisaatio ............................................................................................ 0 Tunnistetiedot ......................................................................................................... 1 2.1.1 Kunta .......................................................................................................... 1 2.1.2 Kaavan nimi ................................................................................................. 1 2.1.3 Laatija ......................................................................................................... 1 2.1.4 Vireilletulo.................................................................................................... 1 2.1.5 Käsittelypäivämäärät ..................................................................................... 1 2.2 Kaava-alueen sijainti ................................................................................................ 1 2.3 Kaavan nimi ja tarkoitus ........................................................................................... 2 2.4 Selostuksen sisällysluettelo ....................................................................................... 2 2.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista .......................................................................... 4 2.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista . 4 Tiivistelmä ...................................................................................................................... 5 3.1 Kaavaprosessin vaiheet ............................................................................................ 5 3.2 Osayleiskaava ......................................................................................................... 5 3.3 Osayleiskaavan toteuttaminen ................................................................................... 6 Lähtökohdat .................................................................................................................... 6 4.1 4.2 Selvitys suunnittelualueen oloista .............................................................................. 6 4.1.1 Alueen yleiskuvaus ........................................................................................ 6 4.1.2 Luonnonympäristö ........................................................................................ 6 4.1.3 Rakennettu ympäristö ................................................................................. 17 4.1.4 Maanomistus .............................................................................................. 23 Suunnittelutilanne ................................................................................................. 23 4.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ......................... 23 4.2.2 Muut aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ........................... 26 Sorsakoski_YK_selostus_021.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 3 (38) 30.3.2015 5 Yleiskaavan suunnittelun vaiheet ..................................................................................... 27 5.1 Yleiskaavan laadinnan tarve .................................................................................... 27 5.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset ............................................ 27 5.3 5.4 5.5 5.2.1 Aloite kaavan laatimisesta ja kaavoituspäätös................................................. 27 5.2.2 Vireilletulo.................................................................................................. 27 5.2.3 Kaavoitussopimus ....................................................................................... 27 Osallistuminen ja yhteistyö ..................................................................................... 27 5.3.1 Osalliset..................................................................................................... 27 5.3.2 Maanomistajat, asukkaat ............................................................................. 27 5.3.3 Viranomaiset .............................................................................................. 27 5.3.4 Kunnan hallintokunnat ................................................................................. 27 5.3.5 Yhteisöt ..................................................................................................... 27 5.3.6 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt .................................................... 28 5.3.7 Viranomaisyhteistyö .................................................................................... 28 Yleiskaavan tavoitteet ............................................................................................ 28 5.4.1 Maankäyttö- ja rakennuslain asettamat tavoitteet ........................................... 28 5.4.2 Aloitteentekijän tavoitteet ............................................................................ 29 5.4.3 Kunnan asettamat tavoitteet ........................................................................ 29 5.4.4 Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet ...................................................... 29 5.4.5 Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet ....................................... 30 5.4.6 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen .................... 30 5.4.7 Kaavaehdotukseen valmisteluvaiheen kuulemisen jälkeen tehdyt muutokset ...... 30 Yleiskaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset ................................................ 30 5.5.1 6 Nollavaihtoehto........................................................................................... 30 Yleiskaavan kuvaus ........................................................................................................ 31 6.1 Yleiskaavan rakenne .............................................................................................. 31 6.1.1 6.2 Kaavamerkinnät ja - määräykset. ................................................................. 32 Osayleiskaavan vaikutukset .................................................................................... 32 6.2.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ............................................................ 32 6.2.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön .......................................................... 32 6.2.3 Vaikutukset luontoon ................................................................................... 32 6.2.4 Vaikutukset maisemaan ............................................................................... 32 6.2.5 Vaikutukset liikenteeseen ............................................................................. 32 6.2.6 Vaikutukset teknisen huollon järjestämiseen .................................................. 33 6.2.7 Vaikutukset talouteen .................................................................................. 33 6.2.8 Kokonaiskustannukset ................................................................................. 34 6.2.9 Asukkaiden lukumäärä ................................................................................. 34 6.2.10 Vaikutukset terveyteen ................................................................................ 34 Sorsakoski_YK_selostus_021.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 4 (38) 30.3.2015 6.2.11 Vaikutukset sosiaalisiin oloihin ...................................................................... 34 6.2.12 Vaikutukset kulttuuriin ................................................................................. 34 6.2.13 Muut merkittävät vaikutukset ....................................................................... 34 7 Kaavan suhde voimassa oleviin selvityksiin ja suunnitelmiin ................................................ 35 7.1 Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin .......................................... 35 7.1.1 Toimiva aluerakenne ................................................................................... 35 7.1.2 Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu ...................................... 35 7.1.3 Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat ............................ 35 7.1.4 Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto ..................................................... 36 7.1.5 Osayleiskaavan suhde yleiskaavan yleisiin sisältövaatimuksiin .......................... 36 7.2 Kaavan suhde maakuntakaavaan ............................................................................. 36 7.3 Kaavan suhde voimassa olevaan yleiskaavaan........................................................... 36 7.4 Kaavan suhde kunnan muuhun suunnitteluun ........................................................... 36 8 Yleiskaavan toteutus ...................................................................................................... 37 9 Yhteystiedot .................................................................................................................. 37 2.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1 2 3 4 5 6 7 Osayleiskaavakartta Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelun 17.9.2013 muistio Suoniemen luonto- ja maisemaselvitys 2009 Venerannantien alueen luontoselvitys 2014 Luonnosvaiheen palaute ja vastine Kaava-alueen RKY - rakennukset Osa liiteaineistosta on luettavissa internetissä osoitteessa http://www.skjkl.fi/Leppavirta/Suoniemi/Kaava-aineisto. 2.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Sorsakosken kylän kulttuuriympäristöohjelma, Kaisa-Mari Immonen (1997) Leppävirran kunnan rakennusinventointikooste (2006) Suoniemen alueelle rakennettavaa tieyhteyttä varten laadittu tie- ja siltasuunnitelma, jolle on saatu sillanrakennuslupa (lupa voimassa vuoden 2015 loppuun saakka) Aluehallintoviraston lupapäätös sillan ja tiepenkereen rakentamisesta Suoniemeen, 24.11.2011 Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, Museovirasto (2010) (www.rky.fi) Leppävirran kulttuuriympäristö /Pohjois‐Savon kulttuuriympäristöselvitys osa 2, (2011) Suoniemen maankäyttösuunnitelmat (Metsähallitus /FCG Suunnittelu ja Tekniikka, Oy, 2012) Venerannantien vaikutusalueen luontoselvitys (FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy, 2013) OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (Valtion ympäristöhallinto) Lauri Putkonen, Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat teollisuusympäristöt. Ympäristöministeriö. Tutkimus 4/1988. Sorsakoski_YK_selostus_021.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 5 (38) 30.3.2015 3 3.1 TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet 3.2 Sorsakoski - kylä tehtaan varjossa. Sorsakosken kylätoimikunta 1989. Kaisa-Mari Immonen, Sorsakosken kulttuuriympäristön hoito-ohjelma. 1997. Sirpa Sivonen, Sorsakosken kylän kulttuuriympäristöohjelma. Leppävirran kunta 1997. Jouko Kokkonen, Kuin Hackmanin hyllyltä. Sorsakosken tehtaan työperinnekirja. Sorsakoski-Seura 2005. 11.03.2013 § 79 kunnanhallituksen päätös kaavan laatimisesta 08.10.2013 tiedotustilaisuus Sorsakoskella 05.11.2013 § 106 teknisen lautakunnan päätös vireille tulon kuuluttamisesta ja Oas:n nähtäville asettamisesta 22.05.2014 – 24.06.2014 kaavaluonnos nähtävillä Osayleiskaava Kuva 2: Vasemmalla voimassa oleva yleiskaava, oikealla yleiskaavaehdotus Mantereen puolella osayleiskaavaehdotus tarkentaa voimassa olevaa yleiskaavaa rakennusalueiden suhteen. Yleiskaavaan on otettu enemmän vesialuetta mukaan ja huomioitu on olemassa oleva venevalkama/satama-alue. Rannan venevajat ovat saaneet suojelukohdemerkinnät. Suoniemeen johtavan yhdys-/kokoojatien linjausta on tarkennettu ja uutena rakennettava osa merkitty punaisella. Suoniemeen on määritelty virkistysalueena kehitettävä osa ulkoilureitteineen sekä uusi ympärivuotisen tai loma-asumisen alue ARA. Merkittävimmät luontoarvot on merkitty luo – kohdemerkinnöin. Sorsakoski_YK_selostus_021.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 6 (38) 30.3.2015 3.3 Osayleiskaavan toteuttaminen Yleiskaava ei ole voimassa asemakaava-alueella. Yleiskaava on ohjeena asemakaavaa laadittaessa tai muutettaessa sekä suunnittelutarveratkaisua harkittaessa. Yleiskaava toteutuu asemakaavoituksen kautta. Samanaikaisesti yleiskaavan muutoksen kanssa on aloitettu alueen asemakaavan muutos ja laajennus. Asemakaava laaditaan yleiskaavan mukaiseksi. 4 4.1 LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista 4.1.1 Alueen yleiskuvaus Kaava-alueen koko on 88 hehtaaria ja se sijaitsee Leppävirran kunnan Osmajärven kylän Venerannantien ja Suoniemen alueella Sorsakoskella. Suoniemi on entinen niemi, joka on erotettu mantereesta kanavalla. Mantereen puoleisella rannalla on runsaasti pysyvää asutusta ja loma-asutusta sekä niitä palvelevia laitureita ja veneteloja. Kuva 3: Venerannantietä 4.1.2 Luonnonympäristö Maisema Vesistöllä on hallitseva asema Sorsakosken maisemassa, vaikka keskustasta tai asuinalueilta ei kaikkialta avaudukaan näkymiä järvelle. Vesireitti, joka on aiemmin toiminut kulkuyhteytenä ja mahdollistanut teollisuuden syntymisen, muodostaa taajaman historiallisesti ja maisemallisesti arvokkaan rungon. Mielenkiintoinen osa kylän kulttuurimaisemaa on voimalaitostöiden yhteydessä syntynyt ns. Välimeri. Kesäisin rannat täyttyvät veneistä. Taajamalle tärkeitä ovat yhteydet ympäristön vesistöihin Sorsavedelle ja Osmajärvelle. Järvet ovat puhtaita, koska alueella ei ole vettä tuotannossaan käyttävää teollisuutta eikä laajoja viljelyalueita. Alueen arvokkaita historiallisia maisemakohteita ovat myös maalaiskartanomiljööt Liisalan puolella, laajat viheralueet ja rantojen läheisyys. Myös “moottoriliiterit” kuuluvat Sorsakosken rantamaisemaan 1. Leppävirta kuuluu valtakunnallisessa maisemamaakuntajaossa itäiseen Järvi- Suomeen, Pohjois-Savon järviseutuun. Korkokuva on ruhjelaaksojen muovaamaa, paikoin jyrkkäpiirteistä. Järvet ovat suuria ja niillä on sekä tiheitä saaristoja että avaria selkävesiä. Selvitysalue sijoittuu Sorsaveden itäosan rannoille. Sorsaveden rannat ovat monin paikoin kallioisia ja louhikkoisia. Kallioiden murroslinjat ja jääkautinen kulutus ovat muokanneet maiseman luoteesta kaakkoon suuntautuvaksi. Vedenpinnan säännöstelystä 1 http://sorsakoski.fi/ Sorsakoski_YK_selostus_021.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 7 (38) 30.3.2015 huolimatta rannat ovat yleispiirteiltään varsin luonnontilaiset. Suoniemi on karu saari, jonka metsät ovat mäntyvaltaiset. Järeäpuustoisempia metsäkuvioita on lähinnä rantavyöhykkeessä, saaren keskiosat ovat pääosin nuorta metsää. Lehtipuuvaltaisia metsiä esiintyy kosteissa kallionalusnotkelmissa ja itärannalla. Suoniemen itäranta on alavaa ja soistunutta. Pohjois- ja eteläranta on maisemaltaan vaihtelevaa kalliorantaa, johon vaihtelua tuovat niemet ja suojaisat lahdet. Jäkäläpeitteisillä rantakallioilla ja kalliojyrkänteillä on maisemallista merkitystä. Venerannantien alue on pinnanmuodoiltaan vaihtelevaa metsämaata. Puusto on eriikäistä. Selänteillä valtapuuna on mänty ja rinteiden osalla on kuusivaltaista metsää. Paanunpohjan osalla on laajasti koivikoita. Topografia Suoniemen eteläisin osa on hyvin alavaa ja lähellä veden pintaa, muuten erityisesti länsiranta nousee lyhyellä matkalla reilusti. Saaren länsiosa on paikoin kivinen ja kallioinen. Mantereen puolella Suolahden ranta nousee eteläosassa jyrkästi ja loivemmin pohjoisessa. Kuva 4: Peruskartta, jota on elävöitetty topografiaa havainnollistavalla viistovalovarjostuksella. Luonnonolot Maa - j a k alli o p er ä Kallioperä on kiillegneissiä ja graniittia. Maaperää leimaa kallio- ja moreenimaat. Karkeaa hietaa on hieman Paanunpohjan itäosalla notkossa. Lisäksi Suolahden pohjukassa on saraturvetta ja samoin suonotkossa alueen pohjoisosalla. Sorsakoski_YK_selostus_021.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 8 (38) 30.3.2015 Kuva 5: Alueen maaperä. Natu r a - j a su oj elu al u e et Alueella ei ole tiedossa olevia suojeltuja tai rauhoitettuja eläin- tai kasvilajeja eikä muita suojelukohteita. Sorsaveden saariston Natura 2000-alue sijaitsee noin kolmen kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta. Lähimpiin muinaismuistokohteisiin on matkaa noin viisi kilometriä. Kuva 6: Suunnittelualueen likimääräinen sijainti suhteessa suojelualueisiin ja – kohteisiin. Sorsakoski_YK_selostus_021.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 9 (38) 30.3.2015 K as vill isu u s Leppävirta sijaitsee eteläboreaalisella kasvillisuusvyöhykkeellä, Järvi-Suomen kasvimaantieteellisellä alueella (2b). Kaava-alueen kasvupaikat on esitetty kuvassa 7. Suoniemen alueella vaihtelevat keskinkertaiset ja karuhkot metsämaat, puolukkatyypin (VT) kuivahkot ja mustikkatyypin (MT) tuoreet mäntykankaat. Koivu- ja koivumäntykankaita esiintyy Suoniemen itärannalla. Saaren keskiosassa on varttuneen kuusimetsän kuvio. Silokalliorannat ja kalliokumpareet ovat karuja kanervatyypin (CT) kuivia sekä jäkälätyypin (ClT) karukkokankaita. Reheviä, lehtipuuvaltaisia metsätyyppejä, käenkaali-mustikkatyypin (OMT) lehtomaisia kankaita sekä lehtolaikkuja, esiintyy kallionalusmetsinä. Puusto on nuorta ja harmaaleppävaltaista. Kasvillisuudessa on piirteitä käenkaalioravanmarjatyypin (OMaT) tuoreen lehdon sekä saniaistyypin (FT) kostean lehdon kasvillisuudesta. Venerannantien alueen talousmetsät vaihtelevat kasvupaikkatyypiltään pääasiassa kuivahkojen ja lehtomaisen kankaiden välillä. Kalloselänteillä metsät ovat puolukkatyypin (VT) kuivahkoja mäntykankaita ja kalliopaljastumakohdilla kuivia kanervatyypin (CT) mäntykankaita. Mustikkatyypin (MT) tuoreet ja käenkaali-mustikkatyypin (OMT) lehtomaiset kankaat sijoittuvat selänteiden rinteille. Lehtoja on vähän ja ne sijoittuvat purojen varsille ja notkopaikoille. Lehdot ovat joko saniaisvaltaisia kosteita lehtoja tai tuoreita lehtoja. Lisäksi alueella koivikkoja, joiden kasvillisuus on osin heinittynyttä ja kulttuurivaikutteisten kasvien vallitsemaa. Rannat ovat karut ja kivikkoiset, hiekkapohjaista rantaa on Suoniemen länsirannan lahdissa. Ranta- ja vesikasvillisuus on niukkaa. Järviruokoa kasvaa harvakseltaan. Muita tyypillisiä lajeja ovat kurjenjalka, myrkkykeiso, rantaminttu, luhtavuohennokka suoputki, jouhisara sekä rämevarvuista suopursu ja vaivero. Rantapuusto on pensastoinen ja koivuvaltainen. Sorsakoski_YK_selostus_021.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 30.3.2015 Kuva 7: Kasvupaikat (METLA 2014). Sorsakoski_YK_selostus_021.docx Kaavaselostus 10 (38) FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 11 (38) 30.3.2015 Kuva 8: Varttuneita kuusikankaita on Paanunlahden kalliojyrkänteen alusmetsissä. El äimi st ö Eläimistötiedot perustuvat maastokäynnin yhteydessä tehtyihin havaintoihin. Alueen metsien pesimälinnustoon kuuluu pääosin yleisiä havu- ja lehtimetsien lintulajeja. Maastoinventoinneissa alueella havaittiin mm. peippo, pajulintu, punatulkku, sirittäjä, laulurastas, punakylkirastas, räkättirastas, västäräkki, vihervarpunen, talitiainen, harakka, varis ja käpytikka. Lehtipuusekametsien tyypillinen laji on lehtokurppa. Huomionarvoista lajistoa ovat sirittäjä, palokärki sekä metsäkanalinnuista teeri ja pyy. Lisäksi metsäkanalintujen rypykuoppia on Suoniemen länsirannan kallioilla. Kaava-alueen vesi- ja rantalinnustoon kuuluvat kalalokki, telkkä ja kuikka. Telkkä pesii Suolahden rannoilla. Kuikka liikkuu selvitysalueen läheisyydessä ruokailemassa, mutta ei pesi alueella. Kalalokki on tyypillinen pesijä rantakivillä. Kahlaajista kaava-alueen pesimälinnustoon kuuluvat metsäviklo ja kuovi, joka pesii Suolahden pohjoisrannan luhtaisilla soilla. Sorsavedellä on merkitystä selkävesilinnustolle. Linnustollisesti merkittävimmät alueet kuuluvat Natura-alueeseen. Paloselän luodot noin 400 m Suoniemen pohjoiskärjestä luoteeseen ovat lokkien (mm. selkälokki) pesimäluotoja. Lu on t odi r ek tii vin liit te en IV (a) laj it, l in t u dir e ktii vil aj it s e kä u h an al ai s et j a h ar vin ai s et laj it Tiedot uhanalaisesta ja harvinaisesta lajistosta on saatu tietoja maastoinventoinnin lisäksi Ympäristöhallinnon Eliölajit-tietojärjestelmästä sekä Leppävirran kunnan luontoselvityksestä. Selvitysalueelta ei ole havaittu eikä ole tiedossa luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeja. Liito-oravalle sopivaa elinympäristöä on mm. Paanunlahden kalliojyrkänteen kuusivaltaisissa alusmetsissä. Luontoselvityksien inventoineissa lajista ei ole tehty havaintoa. Lähin tiedossa oleva liito-oravan elinalue sijaitsee Paloniemessä, Paanunlahden metsistä 500 metriä luoteeseen. Kaava-alueen linnustoon kuuluvat lintudirektiivin liitteen I lajeista teeri ja pyy. Lisäksi Suoniemen ympäristössä havaittiin kuikkia, jotka pesivät selvitysalueen ulkopuolella. Valtakunnallisesti silmälläpidettävistä (NT) lajeista alueen linnustoon kuuluvat teeri ja sirittäjä, jolla on useita reviireitä kaava-alueella. Sorsakoski_YK_selostus_021.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 12 (38) 30.3.2015 Lu on n on - j a m ais e m an su oj elu n k an n a lta a rv o kka at k oh t e et Sorsaveden keskeiset osat ja linnustollisesti arvokkaimmat alueet kuuluvat Sorsaveden saaristo (FI0600030) Natura 2000 – alueeseen (5179 ha), joka sijaitsee lähimmillään noin 2,5 km päässä selvitysalueesta. Kohde kuuluu myös Sorsaveden rantojensuojeluohjelmaan (RSO080089). Kaava-alueella tai sen läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita eikä luonnonsuojelulain (LSL 29 §) mukaisia suojeltuja luontotyyppejä. Vesilain (2:11 §) mukaisia suojeltuja luontotyyppejä alueella on yksi kohde (noro). Metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä (MetsäL 10 §) selvitysalueella ovat kalliot, jyrkänteet ja niiden alusmetsät, luhdat, rehevät lehtolaikut ja metsäkortekorvet. Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä alueita ovat Suoniemen itärannan luhtaiset rantasuot sekä länsirannan metsäalue, johon kuuluu kallionlakimetsää, kallionaluslehtoa, louhikkoa ja rantarämeitä. Luonnonmaisemaltaan arvokkaita kohteita ovat Suoniemen pohjoisrannan kallioniemi sekä Suoniemen länsirannan veteen rajoittuva kalliojyrkänne ja Suolahden kalliot. Maisemallisesti arvokkaat kohteet erottuvat vesimaisemaan. Selvitysalueen luonnon- ja maisemansuojelullisesti arvokkaimmat kohteet on esitetty seuraavassa kuvassa: Kuva 9: Arvokkaat luontokohteet Suoniemen selvityksessä 2009 (vas.) ja Venerannan selvityksessä 2014 (oik.) Sorsakoski_YK_selostus_021.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 13 (38) 30.3.2015 Suolahden rantasuot Pinta-ala: 3,8 ha Arvoluokka: paikallisesti arvokas Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit: Metsäluhdat (VU) Kasvillisuuskohde. Suoniemen matalaa ja alavaa itärantaa reunustaa luhtainen saranevareunus, joka vaihettuu niemen keskiosaan isovarpurämeeksi. Metsäluhtaa on hieman Suolahden pohjukassa. Nevareunuksen valtalajina on pullosara, muuta lajistoa mm. raate, kurjenjalka, suoputki, luhtavuohennokka, vaivero, tupasvilla, luhtavilla, jokapaikansara sekä vehka, joka muodostaa tyypillisesti kasvustoja vesirajaan. Kohteen eteläosassa tyypillisiä ovat rämemättäät, joilla kasvaa vaiveroa ja tupasvillaa. Suolahden pohjoisosan rantasuolla pesii isokuovi. Ranta-alueen tyypillisin lintu on yksittäisillä kivillä pesivä kalalokki. Luontokohteella on Metsälain 10 §:n mukaista erityisen tärkeää elinympäristöä (luhdat). Kuva 10: Suoniemen itärannassa on vaihtelevan levyinen saranevareunus. Kuva luonto- ja maisemaselvityksestä. Suoniemen kalliojyrkänne ja lehto Pinta-ala: 0,4 ha Arvoluokka: maakunnallisesti ja seudullisesti arvokas Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit: tuoreet keskiravinteiset lehdot (VU) Kasvillisuus- ja maisemakohde. Suoniemen länsirannalla on vesimaisemaan erottuva kalliojyrkänne, jonka pohjoisreunalla on rehevä, lehtipuuvaltainen lehtolaikku. Puustossa on yksittäisiä järeitä, kilpikaarnaisia mäntyjä sekä nuorta metsää. Kalliojyrkänteen ja lakialueen metsät ovat jäkälätyypin karukkokangasta ja kanervatyypin kuivaa män- Sorsakoski_YK_selostus_021.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 14 (38) 30.3.2015 tykangasta. Vaalea-, harmaa- ja palleroporonjäkäläkasvustojen seassa kasvaa harvakseltaan kanervaa, puolukkaa ja mustikkaa. Reunoilla kasvillisuus vaihettuu kuivahkoiksi ja tuoreiksi kankaiksi. Kallion laella on kanalintujen rypykuoppia. Kalliojyrkänne erottuu vesimaisemaan ja sen laelta avautuu näkymiä Sorsavedelle. Kalliojyrkänteen alusmetsissä on lehtomaista kangasta sekä pienialaisia lehtolaikkuja. Puusto on nuorta ja harmaaleppävaltaista. Seassa kasvaa koivua, pihlajaa, haapaa, kuusta ja korpipaatsamaa. Kasvillisuudessa on piirteitä käenkaali-oravanmarjatyypin (OMaT) tuoreen lehdon sekä saniaistyypin (FT) kostean lehdon kasvillisuudesta. Kenttäkerroksen tyypillisiä lajeja ovat metsäimarre, käenkaali, oravanmarja, lillukka, kielo, metsäalvejuuri, vuohenputki, vadelma ja metsäkastikka. Pääosin kalliojyrkännettä ympäröivät metsät ovat nuoria, tuoreita mänty- ja lehtipuukankaita. Kalliot, jyrkänteet ja niiden alusmetsät sekä rehevät lehtolaikut ovat metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä (MetsäL 10 §). Kuva 11: Sorsaveteen rajoittuu porrasmainen kalliojyrkänne. Kuva luontoja maisemaselvityksestä. Suolahden lehto A Pinta-ala: 0,07 ha Arvoluokka: Paikallisesti arvokas Uhanalaiset luontotyypit: Tuoreet keskiravinteiset lehdot (VU) ja kosteat keskiravinteiset lehdot (NT) Suolahden lehto A on pienialainen lehtipuuvaltainen lehto Suolahdenluhdan reunalla. Kasvillisuus on kosteaa saniaisvaltaista ja tuoretta lehtoa ja siinä ilmenee kulttuurivaikutus. Aluskasvillisuutta luonnehtivat metsäalvejuuri, hiirenporras, mesiangervo, oravanmarja, ojakellukka, huopa-ohdake, metsä-korte, poimulehti, vuohenputki, nurmilauha, lillukka, rönsyleinikki ja oravanmarja. Kohde kuuluu sirittäjän reviiriin ja se voidaan lukea Metsälain 10 §:n kohteisiin lehdot. Sorsakoski_YK_selostus_021.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 15 (38) 30.3.2015 Suolahden lehto B Pinta-ala: 0,18 ha Arvoluokka: Paikallisesti arvokas Uhanalaiset luontotyypit: Tuoreet keskiravinteiset lehdot (VU) Pieni kulttuurivaikutteinen lehtipuulehto, missä kasvillisuutta luonnehtivat tuomi, koivu, harmaaleppä, hiirenporras, rönsyleinikki, puna-ailakki, karhunputki ja vadelma. Paanunlahden lehto Pinta-ala: 0.25 ha Arvoluokka: Paikallisesti arvokas Uhanalaiset luontotyypit: Kosteat keskiravinteiset lehdot (NT) Paanunlahden lehto on suurten saniaisten luonnehtima norovarsilehto. Tie jakaa lehdon kahteen osaan ja kohde on osittain kulttuurivaikutteinen. Purouoma on luonnontilainen tien ja rannan välissä, mutta vanhan pellon osalla purouoma on joskus perattu. Koivikon kohdalla uoma on luonnontilaistunut. Hiirenporras on aluskasvillisuuden ehdoton valtalaji. Muita runsaampia lajeja ovat käenkaali, sudenmarja, puna-ailakki, rönsyleinikki, kurjenjalka, mesiangervo, korpi-imarre, vuohenputki ja mustaherukka. Luontokohde voidaan lukea Metsälain 10 §:n kohteisiin lehdot ja kohdetta koskee vesilain luontotyyppisäännös (VesiL 2:11 §, Eräiden vesiluontotyyppien suojelu). Paanunlahden korpi Pinta-ala: 0,1 ha Arvoluokka: Paikallisesti arvokas Uhanalaiset luontotyypit: Kangaskorvet (VU) ja aitokorvet (VU) Pienialainen metsäkorpi- ja kangaskorpilaikku. Valtapuu on kuusi. Laiteella kasvillisuus on lehtomaista kangasta. Luontokohde voidaan lukea Metsälain 10 §:n kohteisiin korvet. Paanunlahden kalliojyrkänne Pinta-ala: 0,7 ha (selvitysalueella) Maakunnallisesti merkittävä Uhanalaiset luontotyypit: Karut varjoisat kalliojyrkänteet (NT) Paanunlahden kalliojyrkänne kuuluu laajempaan luontokokonaisuuteen OllinlahdenPaanunlahden jyrkännealueeseen, joka on maakunnallisesti merkittävä kalliojyrkänne-, louhikko- ja luolaseutu Sorsakosken taajaman pohjoispuolella. Kalliojyrkänteen lajistoon kuuluvat mm. kallioimarre, haurasloikko, karvakiviyrtti ja kalliosammalet. Uhanalainen mehiläishaukka on tiettävästi pesinyt alueella. Vanhoissa kuusimetsissä ja kuusisekametsissä pesivät mm. tiltaltti ja palokärki. Kaava-alueelle sijoittuu jyrkänteen etelälaide, missä on varttunutta tuoreen kankaan kuusikkoa ja kuivaa ja kuivahkoa mäntykangasta. Vesistöt ja vesitalous Suunnittelualue sijaitsee Sorsaveden rannalla. Sorsakoski_YK_selostus_021.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 16 (38) 30.3.2015 Kuva 12: Alueen vesistöt Selvitysalueella ei sijaitse pohjavesialueita, lähteitä tai lähdeympäristöjä. Lähin pohjavesialue sijaitsee Leppävirran keskustataajaman tuntumassa. Kyseessä on Pohjukansalon pohjavesialue (vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue). Kuva 13: Suunnittelualueen sijainti suhteessa pohjavesialueisiin. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on osoitettu kuvassa punaisella aluerajauksella. Selvitysalueen vesistöt kuuluvat Vuoksen vesistöalueeseen, Haukiveden- Kallaveden alueeseen (04.2), Sorsaveden vesistöalueeseen (04.26) ja Sorsaveden alueeseen (04.263). Sorsavesi (55 km2, keskisyvyys 9,6 m, suurin syvyys 61,5 m) on suuri, vähähumuksinen, kirkasvetinen järvi. Se on luokiteltu vesistöjen käyttökelpoisuusluokituksessa laadultaan erinomaiseksi. Järvi on säännöstelty. Luvan mukainen säännöstelyväli on 0,65 m. Koko vuoden vedenkorkeuden vaihteluväli on keskimäärin 0,55 m. Sorsakoski_YK_selostus_021.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 17 (38) 30.3.2015 Salm i j a So r sa v e si Suoniemen saaren erottaa mantereesta salmi, johon on 1960-luvulla ruopattu pienveneiden kulun mahdollistava noin 80 m pitkä uoma. Uoman vapaan veden leveys on noin 15 m – 17 m. Uoman syvyys pituussuunnassa vaihtelee välillä 0,8 m – 2,2 m. Uomaa käyttävät lähialueen ranta- ja loma-asukkaat sekä venepaikkojen haltijat. Vesiliikennettä rajoittavat uoman mataluus ja sen pohjoispäässä olevat suuret kivet. Uoman reunat ovat turvetta. Sorsaveden vedenkorkeutta säännöstellään Sorsakosken ylä- ja alakosken voimalaitoksilla. Vedenkorkeudet Sorsakosken yläasteikon mukaan vuosina 1961–1990 ovat olleet N60 -järjestelmässä seuraavat: HW +98,69 m, MHW +98,37 m, MW +98,07 m, MNW +97,73 m ja NW +97,22 m. Uoman ylin virtaama (HQ) on 10 m 3/s ja keskivirtaama (MQ) on 4,1 m3/s. Vedenpinnan taso siltapaikalla 23.6.2010 oli N60 +98,21 m.2 Maaperän tilan tietojärjestelmän kohteet Suunnittelualueelta löytyy yksi kohde maaperän tilan tietojärjestelmästä. Kohde ID 20003871. 4.1.3 Rakennettu ympäristö Väestön rakenne ja kehitys Leppävirralla on kolme taajamaa (asukasmäärät 31.12.2012): kirkonkylä (4474), Sorsakoski (831) ja Oravikoski (371). Kylistä suurimmat ovat Timola (545) ja Paukarlahti (592)3. 2 3 AVI:n lupapäätöksestä Metsähallituksen siltahakemukseen Tilastokeskus Sorsakoski_YK_selostus_021.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 18 (38) 30.3.2015 Sorsakosken teollisuustaajamassa asuu n. tuhat asukasta. Sorsakosken ala-asteen oppilasmäärä uhkaa pudota 80:stä 50:een lähivuosina. Oleva rakennuskanta Yleiskaava-alueella oleva rakennuskanta on pääsääntöisesti 1950 tai sen jälkeen rakentuneet. Alueella on rintamamiestyyppistä rakentamista sekä 2000-luvulla rakennettua omakotiasutusta. Kuvia alueen rakennuskannasta on liitteenä. Yhdyskuntarakenne Sorsakosken asemakaava-alueella on valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö. Sorsakosken tehtaan ympäristössä on laajoja yhtenäisiä työväenasuntoalueita 1910– 1930-luvuilta ja 1940–1950 luvuilta (omakotitaloasutus). Kerrostaloasutus on 1960– 1970-luvuilta. Sorsakosken keskusta on pysynyt rakenteellisesti hallittuna sijoittuen Sorsakoskentien molemmin puolin, toisaalta yleinen tie jakaa kylää kahtia. Ns. uuden keskustan rivikerrostalorakentaminen tarjoaa omana aluekokonaisuutenaan mielenkiintoisen kontrastin vanhaan rakentamisperinteeseen. Vaikka Sorsakoski on varsin lähellä Leppävirtaa, taajamat eivät ole olleet kasvamassa yhteen. Sorsakosken taajamarakennetta ei ole vuosikymmeneen enää laajennettu mihinkään suuntaan. Viimeisin laajempi ja merkittävämpi kaavan laajennus tapahtui Haringanlahden suuntaan (toteutumaton alue). Muilta osin alkuperäinen asemakaava 1960-luvulta ja vanhat palstoitukset 1940-luvulta lähtien ovat voimassa pienin muutoksin. Viime vuosikymmenen aikana rakentuminen on tapahtunut yksittäisille paikoille, vaikka vielä 1970-luvulla oli omakotitalo ja rivitalorakentaminen vilkasta tehtaan läheisyydessä Kiertopolun ympäristössä ja 1980-luvulla tehtaan takana Taivalmäessä. Tonttien kysyntä on ollut vähäistä kirkonkylään verrattuna. Kuitenkin vanhat omakotitalot ovat Sorsakoskella suosittuja mm. miljöön viihtyisyydestä ja edullisesta hinnasta johtuen4. 4 Leppävirran kunnan maapoliittinen ohjelma 2006 Sorsakoski_YK_selostus_021.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 19 (38) 30.3.2015 Sorsakosken vetovoimatekijöitä ovat puisto- ja virkistysalueet, rannanläheisyys (puhdasvetinen Sorsavesi), monipuoliset palvelut ja upea valtakunnallista painoarvoa omaava kulttuuriympäristö. Suunnittelualueen pääkokoojakatu on Venerannantie. Rakentaminen on keskittynyt Venerannantien varrelle. Muilta osin suunnittelualue on virkistys-, maa- ja metsätaloussekä vesialuetta. Suolahden rannalla on yleinen venevalkama. Kuva 14: Venerannantien varren satama (kuva: J. Kärkkäinen) Palvelut, elinkeinotoiminta ja virkistys Sorsakosken ydinkeskustassa sijaitsevat varsin hyvät peruspalvelut. Kylältä löytyy mm. kyläkauppa, sadan oppilaan koulu ja päiväkoti. Sorsakoskella on myös hyvät harrastusmahdollisuudet. Leppävirran kirkonkylään on matkaa n. 9 km. Lähimmät kaupungit ovat Varkaus 20 km, Pieksämäki 40 km ja Kuopio 50 km. Lähimmät rautatieasemat löytyvät Varkaudesta ja Pieksämäeltä. Lähimmät lentokentät ovat Joroisissa 40 km ja Kuopion kenttä Rissalassa, jonne on matkaa 70 km5. Suunnittelualueen virkistyskäyttö rajoittuu pääasiassa veneilyyn ja kalastukseen. Kalastus Sorsavedellä on kotitarve- ja harrastuskalastusta. Suoniemi rantoineen on luonnontilaista. Keskeiset työpaikat sijoittuvat ydinkeskustan teollisuusalueille. Merkittävin työnantaja on Iittala Oy. Työpaikat Sorsakoskella ovat olleet vähenemään päin. Runsas kaavoitettu teollisuustonttivaranto sijoittuu Sorsakosken taajaman pohjoispäähän. Liikenne Tihusniemeltä Sorsakosken ohi Leppävirran keskustaan kulkee Koskentie (Yhdystie 533). Keskimääräinen liikenne vuorokaudessa Koskentiellä Sorsakosken kohdalla on noin 956 ajoneuvoa. 5 http://sorsakoski.fi/ Sorsakoski_YK_selostus_021.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 20 (38) 30.3.2015 Kuva 15: Liikennemääräkartta 2012 / Liikennevirasto Liikennemäärää kuvataan vuoden keskimääräisellä vuorokausiliikenteellä (KVL), ja sen yksikkö on ajoneuvoa/vuorokausi. Suunnittelualueen sijainti on osoitettu punaisella pallolla. Kuva 16: Ote tienumerokartasta 2012 Muinaisjäännökset Hankealueella ei ole tunnettuja muinaisjäännöksiä. Rakennettu kulttuuriympäristö Ensimmäinen kuntakohtainen rakennusinventointi Leppävirralla suoritettiin 1985. Inventointi käsitti 80 kohdetta ja sen suoritti Jouko Laitinen. Seuraava laajempi inventointi suoritettiin 1990. Inventointi käsitti lähes 150 kohdetta ja sen suoritti Tarja Itkonen. Näiden lisäksi täydentäviä inventointeja on suoritettu vuosina 1993, 1995 ja 1998 eri tekijöiden toimesta. Sorsakoski_YK_selostus_021.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 21 (38) 30.3.2015 Sorsakosken kulttuuriympäristöohjelma on laadittu 1997 ja sen laati Sirpa Sivonen. Rakennusinventointien päivitys ja täydentävät inventoinnit käsittäen 65 kohdetta sekä kaikkien inventointien koostaminen sähköiseen muotoon toteutettiin 2005-2006 ja sen suoritti Arto Savolainen. Leppävirralla on inventoitu yhteensä 340 kohdetta ja aluetta. So r sa ko sk en t eh taat j a t eh d as yh d y sku n t a 6 Sorsakosken sahan ja hienotaetehtaan ympärille kehittynyt teollisuustaajama edustaa hyvin 1800-luvun loppupuolella Sisä-Suomeen vesistöjen yhteyteen perustettuja pieniä teollisuusyhdyskuntia, joissa yhtiö on vastannut myös asuntojen ja peruspalveluiden rakentamisesta. Hackmanin tehtaan merkkituotteet ovat olleet käytössä Suomen kotitalouksissa 1900-luvun alkupuolelta alkaen. Sorsakosken tehtaat sijoittuvat Niskaselkään laskevan jokiuoman koskipaikkaan. Tehdasrakennukset ovat kylän pääraitin varrella. Pienimittakaavaiset rakennukset on sovitettu jyrkkäpiirteisen maaston muotoihin. Kuva 17: Venenrannantien vanhaa rakennuskantaa Työväen asuntoalueet 1910-luvulta 1950-luvulle sijaitsevat tehdasalueen ympärillä. Vanhimmat Hackmanin rakennuttamat työväen kolme asuintaloa sijaitsevat Kuukonniemellä. Kouluja vastapäätä oleva tiilirunkoinen, kaksikerroksinen asuintalo on ainoa tehtaan rakennuttama varsinainen asuinkasarmi. 1930-luvulla tehtaan maistaan erottamilla tonteilla on omakotitaloja, mm. muutamia kymmeniä tyyppitaloja (Annala ja Honkalahden tyyppitalot). Kanavatien varressa on ruotsalaisilla tyyppitalopiirustuksilla rakennettuja suurehkoja hirsirunkoisia taloja, jotka on rakennettu yhtiön toimihenkilöille. Toisen maailmansodan jälkeen Liisalan tilalta erotetulla 35 hehtaarin alueella on 96 rintamamiehiä ja siirtolaisia varten kaavoitettua tonttia, joiden talotyypit on valittu yhtiön esittämistä malleista, joihin kuuluu Puutalo Oy:n suunnittelemia talopaketteja. Sorsaveden rantalinjalla on 1920-1930-luvun venevajoja. 6 http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1059 Sorsakoski_YK_selostus_021.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 22 (38) 30.3.2015 Kuva 18: Valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö ja suunnittelualue Satama-alueen venevajat Niskaselän rannassa olevat venevajat (Arkkukallio, Kuukonniemi) muodostavat mielenkiintoisen kokonaisuuden Sorsakoskella. Sorsakoskella on poikkeavan runsaslukuinen pienvene kanta, johon on ollut vaikuttamassa tehdas-paikkakunnalle tyypilliset piirteet. Tällaisia ovat olleet huonot maantieyhteydet muualle, asutuksen ahtaus (halu väljyyteen) ja tehtaan myötämielinen suhtautuminen omistamiensa saarien ja rantojen virkistyskäyttöön. Sorsakoskella jokunen vuosi sitten oli laskettu pienveneiden määrä luku oli silloin 400 kpl, jolloin Sorsakosken taajamassa asuvien määrä oli 1600, joten joka neljännellä oli vene. Venevajat ovat rakennettu 1920–30 luvuilla pääasiassa, joihin tietysti on tehty penkityksiä ja korjauksia. Alkujaan vajat olivat maalaamattomia ja pärekattoisia. Nykyisin ne ovat katettu huovalla tai pelleillä ja samoin ne on maalattu. Maalaus on tapahtunut pääasiassa 1950-luvulta lähtien. Venevajan omistus on (ja on ollut) sellainen, että vajan omistaa kolme eri henkilöä (paikat kolmelle veneelle) mutta joskus myös kaksi osakasta. Nykyisin käytäntö on sellainen Hackmanin taholta, että kunnossa olevat venevajat saavat olla pystyssä, mutta huonokuntoiset ja ränsistyneet täytyy purkaa ja niiden tilalle ei saa rakentaa uutta. Tällä hetkellä pystyssä olevien määrä on noin puolet siitä mitä oli 1930- luvulla. Kuva 19: Venevajat kuvattuna 1980-luvulla. Sorsakoski_YK_selostus_021.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 23 (38) 30.3.2015 Tekninen huolto Venerannan alueella on kunnan vesijohto- ja viemäriverkosto. Suoniemessä ei ole olevaa kunnallistekniikkaa. 4.1.4 Maanomistus Suoniemi on Metsähallituksen omistuksessa. Venerannan puoli on yksityisten ja kunnan omistuksessa. 4.2 Suunnittelutilanne 4.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Suunnittelualue on osa Pohjois-Savon maakuntakaavaa, joka on tullut lainvoimaiseksi 22.3.2013. Kuva 19: Ote Pohjois-Savon maakuntakaavasta, suunnittelualue on rajattu punaisella. Kaava-aluetta koskevat seuraavat maakuntakaavan merkinnät ja määräykset: Tulva-, sortuma- ja vyörymävaara-alueet on osoitettava yleis- ja asemakaavoissa joko alueina tai rakentamisrajoituksina. Rakennuspaikkoja ei saa suunnitella sijoitettavaksi alueille, joilla on tulvan, sortuman tai vyörymän vaaraa. Tulvariskialueet tulee ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa. Alueidenkäyttöä suunniteltaessa on kiinnitettävä huomiota arkeologiseen kulttuuriperintöön ja kulttuuriympäristöinventointien päivitysinventointeihin erityisesti 1960-luvun ja sitä nuoremman rakennusperinnön osalta. Kuvassa näkyvä paksu punainen viiva on Viitostien kehittämisvyöhyke. Suunnittelualue on pääosin rajan ulkopuolella. Pääosa suunnittelualueesta sijoittuu maakuntakaavan taajamatoimintojen alueelle A1. Merkinnällä osoitetaan alueen käytön suunnittelua edellyttävät asumiseen, palvelu-, teollisuus- ja työpaikka- sekä muihin taajamatoimintoihin varattavat rakentamisalueet. Merkintä sisältää taajamien sisäisiä liikenneväyliä sekä liikenteen tarvitsemat satama-, huolto-, varikko-, terminaali-, ratapiha- ja muita vastaavia alueita, ulkoilureitit, kevyen Sorsakoski_YK_selostus_021.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 24 (38) 30.3.2015 liikenteen väylät, paikalliskeskukset, yhdyskuntateknisen huollon alueet, muut erityisalueet, paikalliset suojelualueet sekä virkistys- ja puistoalueet. Suunnittelumääräys: Aluetta suunnitellaan asumiseen, ympäristöönsä soveltuvien työpaikkatoimintojen sekä näihin liittyvien palveluiden ja toimintojen alueena. Uusi rakentaminen ja muu maankäyttö on sopeutettava suunnittelulla ympäristöönsä tavalla, joka eheyttää yhdyskuntarakennetta, vahvistaa taajaman omaleimaisuutta ja turvaa ympäristö-, virkistys-, luonto- ja kulttuuriarvot. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on turvattava päivittäisten palveluiden saatavuus, riittävät ulkoilu- ja lähivirkistysmahdollisuudet sekä kevyen liikenteen yhteydet seudullisille virkistysalueille. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on osoitettava maakuntakaavakartalle merkittyjen ulkoilureittien jatkuvuus taajamatoimintojen alueella. Alueen käytön suunnittelussa on säilytettävä riittävät virkistys- ja viheryhteydet viheralueiden välillä. Muita suunnittelualueelle kohdistuvia maakuntakaavamerkintöjä ovat: Aluevarauskohdemerkinnän rm1 337 on Suoniemi. Pohjois-Savon tuulivoimakaava Ympäristöministeriö vahvisti 15.1.2014 maakuntavaltuuston 10.6.2013 hyväksymän Pohjois-Savon tuulivoimakaavan. Pohjois-Savon vahvistettu tuulivoimamaakuntakaava kattaa koko maakunnan ja sisältää 18 seudullisesti merkittävää, potentiaalista tuulivoima-aluetta sekä päivitetyn Kuopion lentoaseman melualueen ja sen muutoksesta aiheutuvat tarkistukset alueen muihin maankäyttömerkintöihin. Tuulivoima-alueita ei ole osoitettu Sorsakosken läheisyyteen. Sorsakoski_YK_selostus_021.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 25 (38) 30.3.2015 Pohjois-Savon kaupan maakuntakaava Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavaehdotuksen oli nähtävillä 7.11.- 19.12.2014. Mikäli kaavaehdotusta ei ole tarve asettaa uudelleen nähtäville, viedään ehdotus maakuntavaltuustoon hyväksyttäväksi kesäkuussa 2015. Tämän jälkeen maakuntakaava toimitetaan ympäristöministeriöön vahvistettavaksi. Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavaehdotuksessa ei ole Sorsakoskelle sijoittuvia merkintöjä. Yleiskaava Kaava-alueella on oleva yleiskaava: Kirkonseudun ja sen ympäristön osayleiskaava osissa Leppävirran ja Osmajärven kylää (v. 1992, osa kaava‐alueesta vahvistettu 1993, muutos 1995). Suoniemi on merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Suolahden pohjukka, ruopattu vesiuoma ja mantereen puoleinen ranta-alue on merkitty vesialueeksi (W). Osayleiskaavassa on esitetty tieyhteys mantereen puolelta Suoniemeen merkinnällä kokoojatie. Kuva 20: Ote voimassa olevasta yleiskaavasta. Suunnittelualue on rajattu punaisella. Suunnittelualuetta koskevat seuraavat yleiskaavan merkinnät: Sorsakoski_YK_selostus_021.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 26 (38) 30.3.2015 Asemakaava Osalla kaava-aluetta on voimassa Sorsakosken taajaman asemakaava (1965, 1973). Rantaan rajoittuvalla alueella on puistoa (VP), venevalkama (LV) ja kolme AO – tonttia. Kuva 21: Ote voimassa olevasta asemakaavasta. Suunnittelualueen raja on merkitty punaisella. Karttapohjoinen on oikealla. Pohjakartta Yleiskaava laaditaan mittakaavassa 1:10 000. Yleiskaavan pohjakarttana käytetään maanmittauslaitoksen peruskarttaa. Rakennusjärjestys Leppävirralla on 2.1.2009 alkaen ympäristökuntien kanssa yhdenmukainen rakennusjärjestys, jonka valtuusto hyväksyi 15.11.2008. Rakennuskiellot Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoja. 4.2.2 Muut aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Osayleiskaavaa varten on laadittu ja laaditaan seuraavat erillisselvitykset: Sorsakosken Suoniemen luonto- ja maisemaselvitys (FCG Finnish Consulting Group Oy, 18.12.2009) Suoniemen alueelle rakennettavaa tieyhteyttä varten laadittu tie- ja siltasuunnitelma. Sillan ja penkereen rakennusluvalle on saatu jatkoaika vuoden 2018 loppuun saakka, AVI 15.12.2104) Suoniemen maankäyttösuunnitelmat (Metsähallitus /FCG Suunnittelu ja Tekniikka, Oy, 2012) Sorsakoski_YK_selostus_021.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 27 (38) 30.3.2015 5 5.1 Venerannantien vaikutusalueen luontoselvitys (FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy, 2013) YLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Yleiskaavan laadinnan tarve Yleiskaavan (ja asemakaavan) uudistamisen tarve on syntynyt Suoniemeen kohdistuvien kehittämistavoitteiden johdosta. 5.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 5.2.1 Aloite kaavan laatimisesta ja kaavoituspäätös Metsähallitus on tehnyt osayleiskaavan laadinnasta aloitteen Leppävirran kunnalle. Leppävirran kunnanhallitus on tehnyt päätöksen kaavoituksen käynnistämisestä 11.3.2013 § 79. 5.2.2 Vireilletulo Tekninen lautakunta 5.11.2013 § 106. 5.2.3 Kaavoitussopimus Metsähallituksen ja Leppävirran kunnan kesken on tehty kaavoitussopimus. 5.3 Osallistuminen ja yhteistyö 5.3.1 Osalliset Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä (MRL 62 §). Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. 5.3.2 Maanomistajat, asukkaat suunnittelualueella ja lähialueella asuvat ja työskentelevät ihmiset maanomistajat (myös Metsähallitus) osakaskunnat 5.3.3 Viranomaiset Pohjois-Savon ELY-keskus Pohjois-Savon liitto Kuopion kulttuurihistoriallinen museo 5.3.4 Kunnan hallintokunnat tekninen lautakunta teknisen lautakunnan rakennusjaosto 5.3.5 Yhteisöt Kyläyhdistys (Sorsakoski – seura ry) Tiehoitokunnat Sähköyhtiöt Sorsakoski_YK_selostus_021.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 28 (38) 30.3.2015 5.3.6 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Tiedotustilaisuus 8.10.2013 järjestettiin yleinen tiedotustilaisuus jossa esiteltiin kaavaprosessin kulkua, Suoniemeen laadittuja maankäyttösuunnitelmia sekä yleis- ja asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmia. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely on kuvattu tarkemmin erillisessä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS), joka on selostuksen liitteenä. Luonnos Kaavaluonnos oli nähtävillä 22.5.2014 – 24.6.2014 välisen ajan. Luonnoksesta saatiin 2 lausuntoa ja 5 mielipidettä. Vastineraportti on kaavaselostuksen liitteenä. 5.3.7 Viranomaisyhteistyö Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on järjestetty 17.9.2013. Tarvittaessa järjestetään viranomaisneuvottelu kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen, kun sitä koskevat lausunnot ja muistutukset on saatu. Tarvittaessa kaavaa käsitellään muissakin työneuvotteluissa. Neuvotteluihin kutsutaan ne viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Kaavaluonnoksesta ja kaavaehdotuksesta pyydetään osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetyiltä viranomaisilta lausunto. Tiivistelmä lausunnoista, niihin annetut vastineet sekä niiden pohjalta kaava-asiakirjoihin tehdyt muutokset ja täydennykset esitetään kaavaselostuksen liiteasiakirjoissa. Osayleiskaavan vaikutuksia arvioidaan tarvittaessa yhteistyössä niiden viranomaisten kanssa, joiden toimialaa kysymykset koskevat. Kaavaluonnoksesta saatiin lausunnot Pohjois-Savon ELY-keskukselta sekä Kuopion kulttuurihistorialliselta museolta. 5.4 Yleiskaavan tavoitteet 5.4.1 Maankäyttö- ja rakennuslain asettamat tavoitteet MRL 5 § Alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää: 1) turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten, tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista; 2) yhdyskuntarakenteen ja alueiden käytön taloudellisuutta; 2 a) riittävän asuntotuotannon edellytyksiä, 3) rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvojen vaalimista; 4) luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä; 5) ympäristönsuojelua ja ympäristöhaittojen ehkäisemistä; 6) luonnonvarojen säästeliästä käyttöä; 7) yhdyskuntien toimivuutta ja hyvää rakentamista; 8) yhdyskuntarakentamisen taloudellisuutta; Sorsakoski_YK_selostus_021.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 29 (38) 30.3.2015 9) elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä; 10) palvelujen saatavuutta; sekä 11) liikenteen tarkoituksenmukaista järjestämistä sekä erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä. MRL 39 § Yleiskaavan sisältövaatimukset: Yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä 7 säädetään. Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; 3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; 6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; 7) ympäristöhaittojen vähentäminen; 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä 9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Edellä 2 momentissa tarkoitetut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät. Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. 5.4.2 Aloitteentekijän tavoitteet Aloitteen tekijän, Suoniemen maanomistaja Metsähallituksen, tavoitteena on saada Suoniemen saareen rakennuspaikkoja matkailua palveleville rakennuksille ja lomarakennuksille sekä pysyville pientaloasunnoille. Rakennuspaikkojen muodostaminen edellyttää pysyvän tieyhteyden rakentamista saaren ja mantereen välille. 5.4.3 Kunnan asettamat tavoitteet Suoniemen osalta tavoitteena on alueen kaavoittaminen ympärivuotiseen rakentamiseen, loma‐asumiseen tai lomamatkailuun soveltuvaan rakentamiseen tai näiden yhdistelmään. Venerannantien alueen suunnittelun tavoitteita ovat maankäytön päivittäminen, liikenneyhteyksien tarkastelu Venerannantien, Käpytien ja Sorsakoskentien kautta Koskentielle, yleisen venerannan toiminnan edellytysten selvittäminen sekä alueen kunnallistekniikan toteuttamisen huomioiminen. 5.4.4 Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Valtakunnallisissa alueiden7 MRL 32.1§: Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Sorsakoski_YK_selostus_021.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 30 (38) 30.3.2015 käyttötavoitteissa esitetään yleistavoitteita, jotka ovat periaatteellisia linjauksia sekä erityistavoitteita, jotka ovat velvoitteita, ja ne on ryhmitelty kokonaisuuksiin asiasisällön perusteella. Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tehtävä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Näitä ovat: Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet MRL 24 §:n 2 momentin mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteutumista. Maakuntakaava Maakuntakaavan tavoitteet on kuvattu edellä kohdassa 4.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset / Maakuntakaava. 5.4.5 Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Rakentamisalueiden osoittamisessa on pyritty säilyttämään arvokkaimmat luontoarvot, hyödyntämään hyvät rakennusalueet sekä kokonaisuutena muodostamaan mahdollisimman viihtyisä, mutta samalla taloudellinen ja toimiva ratkaisu. Suunnittelussa otetaan huomioon Sorsakosken taajaman historiallinen tausta ja kulttuuriarvot. 5.4.6 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Osallisten tavoitteet Osallisilla on mahdollisuus esittää kaavan valmisteluvaiheen kuulemisen aikana mielipiteensä kaavaluonnoksesta. Kaavan ollessa ehdotusvaiheessa osalliset voivat jättää siitä muistutuksen. Yleiskaavan laadulliset tavoitteet Yleiskaava laadintaan MRL:n vaatimusten mukaisesti ja oikeusvaikutteisena. 5.4.7 Kaavaehdotukseen valmisteluvaiheen kuulemisen jälkeen tehdyt muutokset Lausuntojen ja mielipiteiden sekä käytyjen keskustelujen pohjalta kaavaluonnosta on muutettu tai täydennetty mm. seuraavasti: 5.5 Kaavamääräyksiä on tarkennettu sr - kohteiden, venevalkamien sekä RKY merkinnän osalta. Lisäksi yleismääräyksiä on täydennetty hulevesien ja alimman rakentamiskorkeuden osalta. Kaavaselostukseen on lisätty kuvia alueen rakennuskannasta sekä selostusta on täydennetty mm. vaikutuksen arvioiden osalta. Yleiskaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 5.5.1 Nollavaihtoehto Yleiskaavan jättäminen nykyiselleen estää Suoniemen rakentamisen. Suoniemen luontoarvot säilyvät kokonaisuudessaan, mutta samalla menetetään mahdollisuus laadukkaan ja houkuttelevan loma/asuinalueen rakentumiseen. Suoniemen rakentumisella ja Sorsakoski_YK_selostus_021.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 31 (38) 30.3.2015 menestymisellä voi olla suuri merkitys mm. kylän palveluiden säilymisen ja kehittymisen kannalta. 6 6.1 YLEISKAAVAN KUVAUS Yleiskaavan rakenne Mantereen puolella osayleiskaavaehdotus tarkentaa voimassa olevaa yleiskaavaa rakennusalueiden suhteen. Yleiskaavaan on otettu enemmän vesialuetta mukaan ja huomioitu on myös olemassa oleva venevalkama-alue. Rannan venevajat ovat saaneet suojelukohdemerkinnät. Kortteli, jossa sijaitsee ratsutalli, on osoitettu AM – 1 - merkinnällä. Suoniemeen johtavan yhdys-/kokoojatien linjausta on tarkennettu. Suoniemeen on määritelty virkistysalueena kehitettävä osa ulkoilureitteineen sekä uusi ympärivuotisen tai loma-asumisen alue ARA. Sorsakoski_YK_selostus_021.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 32 (38) 30.3.2015 Merkittävimmät luontoarvot on merkitty luo – aluemerkinnöin. Kunkin merkinnän yhteydessä on tunnus, jolla kohteen tarkemman kuvauksen löytää luontoselvityksestä. 6.1.1 Kaavamerkinnät ja - määräykset. Kaavamerkinnät selityksineen ja koko yleiskaava-aluetta koskevat määräykset ovat kiinteästi kaavakartan yhteydessä. 6.2 Osayleiskaavan vaikutukset 6.2.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Mantereen puolella yleiskaavaehdotus ei merkittävästi muuta yhdyskuntarakennetta nykyisestä, rakenteessa ei tapahdu merkittäviä muutoksia. Venerannantien asema kokoojaväylänä vahvistuu. Suoniemeen syntyy itsenäinen asuntoalue, joka voi toteutua joko loma- tai vakituisen asumisen alueeksi tai näiden yhdistelmäksi. Suoniemen sijainti suhteessa taajaman keskustaan on niin läheinen, ettei sen rakentumisella ole yhdyskuntarakennetta hajauttavaa vaikutusta. 6.2.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Yleiskaavaehdotuksessa on rakennusalueiden rajausta päivitetty toteutuneen tilanteen mukaiseksi sekä huomioitu tarkoituksenmukaiset lisärakennusalueet. Suoniemen rakentuminen ei näy mantereen puolelle eikä sillä siten ole vaikutusta alueen kulttuuriympäristöön. Alueen toteuttaminen tukee Sorsakosken kylän elinvoimaisuutta ja palveluiden säilymistä. 6.2.3 Vaikutukset luontoon Alueelle on tehty luontoselvitykset. Yleiskaava huomioi luontoselvitysten yhteydessä löydetyt merkittävimmät alueen luontoarvot. Luonnontilaista aluetta muuttuu Suoniemessä rakennustonteiksi n. 12 ha. Lisäksi katualueeksi muuttuu osa aikaisempaa maaja metsätalousaluetta. Sillan rakentamisen vesistövaikutukset ilmenevät veden tilapäisenä samentumisena rakennustyön aikana. Työn ajoittamisella virkistyskäyttökauden ulkopuolelle voidaan välttää haittojen syntymistä vesistön käytölle. Vesistöstä talous- ja juomavettä ottavien kiinteistöjen veden saanti rakennustöiden aikana turvataan. 6.2.4 Vaikutukset maisemaan Suoniemen rakentuminen tulee näkymään Paloselän puolen maisemassa Suoniemen länsipuolella, Haltunniemeen ja Makeisenniemeen. Rakennukset eivät kuitenkaan sijoitu aivan rannan tuntumaan, mikä vähentää niiden vaikutusta maisemaan. Suoniemen rakentuminen ei vaikuta Sorsakosken taajaman, Suolahden tai Lehtoniemen maisemaan. 6.2.5 Vaikutukset liikenteeseen Suoniemen rakentaminen lisää n. 40 ajoneuvoa Venerannantien liikennemäärään. Rakentamisen aikainen työmaaliikenne lisää liikennerasitusta rakentamisvaiheen ajan. Suoniemeen rakennettava silta voi lisätä satunnaista huviajelua. Suoniemen virkistyskäyttömahdollisuudet ja saavutettavuus paranevat sillan myötä. Virkistyskäyttäjät saattavat saapua saareen autolla. Sorsakoski_YK_selostus_021.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 33 (38) 30.3.2015 6.2.6 Vaikutukset teknisen huollon järjestämiseen Suoniemen rakentaminen edellyttää kunnallistekniikan ulottamista saareen. Uutta katua tarvitaan n. 1200 metriä. 6.2.7 Vaikutukset talouteen Kuntatalouteen vaikuttaa se, missä suhteessa Suoniemeen rakentuu loma- ja vakituista asutusta. Kokonaan vakituisena asuinalueena rakentuessaan suunnittelualueelle voisi muuttaa n. 20 lapsiperhettä, mikä merkitsisi n. 40 uutta lasta. Uudet asukkaat merkitsevät kunnalle verotuloja, liittymismaksuja ja välillisiä tuloja, mutta lisäävät myös esimerkiksi terveydenhuollosta ja koulukuljetuksista aiheutuvia kustannuksia. Rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu, vesi- ja jätehuoltojärjestelmien suunnittelun ohjaus sekä jätteiden ja jäteveden kuljetuksen ja käsittelyn järjestäminen vaativat kunnalta resursseja. Menoja aiheutuu kunnalla lakisääteisten palvelujen järjestämisestä, joita ovat: Päivähoito Peruskouluopetus Terveydenhuolto Vanhusten kotipalvelut Kunnallisten palvelujen toiminnasta kertyy yleensä vähintään kaksi kolmasosaa uudisrakentamisalueen kokonaismenoista. Alueen yhdyskuntarakenteellinen sijainti vaikuttaa toimintamenoihin. Kustannuksia kunnalle kertyy erityisesti vanhusten kotipalveluiden järjestämisestä. Suoniemen suunnittelualueen uudisasukkaista suurin osa on alkuvaiheessa todennäköisesti rakentamisiässä olevia nuorehkoja perheitä, mikä luo tarvetta päivähoitopalveluille ja perusopetukselle. Kotipalvelukustannusten osuus kasvaa myöhemmin. Ympäristöministeriön oppaassa ”Kuntatalous ja yhdyskuntarakenne” on arvioitu ja vertailtu yhdyskuntarakentamisen kustannuksia erityyppisillä alueilla yleisesti. Kuva 22: Kuva havainnollistaa kuntataloudellista nettovaikutusta pitkällä ajanjaksolla, hintahaarukan keskiarvo €/asukas8. Taajamaa täydentävällä alueella ja taajamasta irrallaan olevalla alueella vuosittaiset ja samalla pitkän aikavälin tulot ylittävät menot eli nettovaikutus on positiivinen. Suoniemi on tulkittavissa taajamaa täydentäväksi / lievästi irrallaan olevaksi alueeksi. 8 Kuntatalous ja yhdyskuntarakenne, Ympäristöministeriö, Kimmo Koski 2008 Sorsakoski_YK_selostus_021.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 34 (38) 30.3.2015 Loma-asumisesta koituu kunnalle yleensä vähemmän velvoitteita ja kustannuksia. Suoniemeen joudutaan kuitenkin joka tapauksessa rakentamaan täysimittainen kunnallistekniikka, koska alueelle voi sijoittua myös vakituista asutusta. Loma-asuntojen veroprosentin kunta voi määritellä itse. Loma-asukkaat tuovat paikkakunnalle erityisesti lomakausina lisää liikevaihtoa. 6.2.8 Kokonaiskustannukset Sillan rakentaminen Suoniemen kunnallistekniikka 160 000 € 1 400 000 € 6.2.9 Asukkaiden lukumäärä Suoniemeen on mitoitettu vireillä olevassa asemakaavassa 37 erillispientalotonttia. Keskimääräinen asukasluku erillispientalossa on Tilastokeskuksen mukaan v. 2012 ollut 2,56. Kokonaisuudessaan rakentuneena Suoniemen alueelle voisi asettua n. 95 asukasta / loma-asukasta. 6.2.10 Vaikutukset terveyteen Yleiskaavalla ei ole vaikutuksia ihmisten terveyteen. 6.2.11 Vaikutukset sosiaalisiin oloihin Suunnittelun eri vaiheissa kuullaan osallisia ja naapureita ja pyritään huomioimaan saadut mielipiteet tasapuolisesti. Pysyvä asutus turvaa sen, että alueet säilyvät asuttuina ympäri vuoden ja lisää näin ollen lähiympäristön yleistä turvallisuutta. Kokonaisuudessaan yleiskaava tukee Sorsakosken taajaman kehittymistä sekä luo edellytykset uuden, pysyvän asumisen alueen kehittymiselle. 6.2.12 Vaikutukset kulttuuriin Yleiskaavalla on vain välillisiä, mahdollistavia vaikutuksia kulttuuriin. Yleiskaavan tukee Suolahden venesataman kehittämistä, mikä mahdollistaa myös kulttuuritapahtumien toteuttamisen alueella. Samoin Suoniemen saavutettavuuden parantuminen luo mahdollisuuksia kulttuuritapahtumisen kehittämiselle. 6.2.13 Muut merkittävät vaikutukset Yleiskaavan muut merkittävät vaikutukset tarkentuvat prosessin aikana. Myös osalliset voivat arvioida yleiskaavan vaikutuksia. Sorsakoski_YK_selostus_021.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 35 (38) 30.3.2015 7 7.1 KAAVAN SUHDE VOIMASSA OLEVIIN SELVITYKSIIN JA SUUNNITELMIIN Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin 7.1.1 Toimiva aluerakenne Yleiskaavan muutos tukee aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn vahvistamista hyödyntämällä olevia rakenteita ja edistämällä elinympäristön laadun parantamista luonnonvaroja kestävästi hyödyntämällä. Yleiskaavaratkaisu perustuu ensisijaisesti alueen omiin vahvuuksiin ja sijaintiin. Suunnitelmalla ei ole vaikutusta maanpuolustukseen. 7.1.2 Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Suoniemen ARA - alue laajentaa Sorsakosken taajaman Suoniemen saareen. Hankkeen yhteydessä kehittyvä Venerannantie ja sen varren rakentaminen vahvistaa taajaman kytkeytymistä vesistöön, mitä yleisesti pidetään tavoiteltavana. Sillan rakentumisen myötä Suoniemen virkistyskäyttö helpottuu oleellisesti, mikä parantaa elinympäristön laatua. Saareen muodostuu yhtenäinen virkistys- ja viheraluekokonaisuus. Leppävirran asukasmäärä on alenemaan päin. Sorsakosken teollisuustaajamassa asuu n. tuhat asukasta ja Sorsakosken ala-asteen oppilasmäärä uhkaa pudota 80:stä 50:een lähivuosina. Kaavalla tuetaan kyläalueen säilymistä elinvoimaisena ja vireänä. Kuva 23: Leppävirran väkiluvun kehitys vuosina 1980 – 2012 Alueella ei ole tunnistettavissa haittoja tai riskejä ihmisen terveydelle. Jätevesien käsittelystä on annettu yleiskaavamääräys. Energiaa on mahdollista säästää mm. järvi- ja/tai maalämpöä hyödyntämällä. Lisärakentamisalueet sijoittuvat kävelyetäisyydelle kylän keskustasta. Kaavassa on huomioitu alin rakentamiskorkeus. Rakentamista ei osoiteta tulvavaara-alueille. 7.1.3 Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö Sorsakosken tehtaat ja tehdasyhdyskunta - aluerajaus ulottuu pieneltä osin suunnittelualueelle. Mitään suuria muutoksia ei yleiskaava tuo kys. kulttuuriympäristön alueelle. Alueen suunnittelussa on huomioitu Sorsakosken taajaman historiallinen tausta ja kulttuuriarvot. Sorsakoski_YK_selostus_021.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 36 (38) 30.3.2015 Kulttuuriympäristöaluerajaus on merkitty kaavakartalle. Yleiskaava parantaa alueen virkistyskäyttöä uuden siltayhteyden myötä. Luonnonvarat on selvitetty ja huomioitu kaavaratkaisussa. Rantaan tukeutuva loma-asutuksen suunnittelussa on turvattu luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen sekä loma-asumisen viihtyisyys. 7.1.4 Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Alue tukeutuu olevaan Venerannantiehen. Energiahuolto toteutuu Venerannantien yhteyteen. 7.1.5 Osayleiskaavan suhde yleiskaavan yleisiin sisältövaatimuksiin Osayleiskaavassa on otettu huomioon MRL 39 § mukaiset sisältövaatimukset. 7.2 Kaavan suhde maakuntakaavaan Maakuntakaavassa Suoniemen alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Osayleiskaava noudattaa maakuntakaavan periaatteita aluevarausten ja kehittämismerkintöjen osalta. Yleiskaava ei ole ristiriidassa maankuntakaavan kanssa. Kaava tukee maankuntakaavan tavoitteita ja edistää sen toteutumista. 7.3 Kaavan suhde voimassa olevaan yleiskaavaan Mantereen puolella osayleiskaavaehdotus tarkentaa ja päivittää voimassa olevaa yleiskaavaa. Suoniemessä yleiskaavaehdotus muuttaa voimassa olevaa yleiskaavaa maa- ja metsätalousalueesta vakituisen - ja loma-asumisen sekä virkistäytymisen alueeksi. 7.4 Kaavan suhde kunnan muuhun suunnitteluun Kunnalla ei ole yleiskaavan suhteen ristiriitaisia suunnitelmia alueelle. Sorsakoski_YK_selostus_021.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 37 (38) 30.3.2015 8 YLEISKAAVAN TOTEUTUS Kaavan hyväksyy Leppävirran kunnanvaltuusto. Yleiskaava saa lainvoiman kuulutuksella valitusajan päätyttyä. Yleiskaava on oikeusvaikutteinen, mutta sen perusteella ei voi suoraan myöntää rakennuslupia. Yleiskaava on ohjeena asemakaavaa laadittaessa. Asemakaavan tulee olla yleiskaavan mukainen. Mikäli asemakaava poikkeaa yleiskaavasta, tulee poikkeaminen perustella yleiskaavatasoisin selvityksin. Yleiskaava ei ole voimassa asemakaava-alueella. 9 YHTEYSTIEDOT Osayleiskaavan valmistelun etenemistä voi seurata Leppävirran kunnan internet-sivuilla www.leppavirta.fi. Mielipiteet ja muistutukset osoitetaan Leppävirran kunnanhallitukselle. Leppävirran kunta Leppävirran kunnanhallitus Savonkatu 39 PL 4, 79101 Leppävirta Puh. (017) 570 911 (kunnantalon vaihde) Fax. (017) 570 9393 yleinen sähköpostiosoite: [email protected] sähköpostiosoitteet muotoa: [email protected] Kaavoittaja Suvi Nenonen [email protected] Puh. 044 797 5523 Kaavan laatija FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Puistokatu 2 A, 40100 Jyväskylä Arkkitehti Tuomo Järvinen Puh. 040 753 1524 [email protected] Sorsakoski_YK_selostus_021.docx
© Copyright 2024