Hakametsän yleissuunnitelmaluonnos, selostus
TAMPEREEN KAUPUNKI HAKAMETSÄN YLEISSUUNNITELMA 1036 LUONNOSVAIHEEN SELOSTUS, 12.3.2015 Tämä selostus koskee 12.3.2015 päivättyä yleissuunnitelmaluonnosaineistoa. TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY Hakametsän EHYT‐yleissuunnitelma 1036 Tampereen kaupunki, Maankäytön suunnittelu 12.3.1015 Luonnosvaiheen selostus & Tengbom Eriksson Arkkitehdit Oy HAKAMETSÄN EHYT‐YLEISSUUNNITELMA Hakametsän EHYT‐yleissuunnitelman keskeisenä tavoitteena on kaupunkirakenteen täydentäminen, asuinrakenta‐ misen lisääminen väestönkasvuun varautuen sekä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen laadukkaiden yhteyksien kehittäminen ja turvaaminen. Yleissuunnitelma‐alue rajautuu länsireunastaan kaupungin keskustan jalankulku‐ vyöhykkeeseen ja sijoittuu suunnitellulle vuoden 2030 intensiiviselle joukkoliikennevyöhykkeelle, jolla erityisesti kehitetään maankäyttöä ja tavoitellaan täydennysrakentamista. Hakametsän yleissuunnittelun taustalla on mm. Kalevanrinteen katujen yleissuunnitelma, jossa keskeinen tarkoitus on ollut Hervannan valtaväylän ja Sammon val‐ tatien risteyksen liikenteellisen kuormituksen vähentäminen. Hakametsän yleissuunnittelun aloitusvaiheessa on selvitetty suunnittelun lähtökohtia ja laadittu seuraavat raportit ja esitteet: Hakametsän yleissuunnitelma; hanke‐esite ja vuorovaikutussuunnitelma Hakametsän hulevesiselvitys, vaihe 1 Leipää ja sirkushuveja; katsaus Hakametsän maankäytön historiaan Hakametsän yleissuunnitelma; kaupunkikuva‐ ja kulttuuriympäristöselvitys Kissanmaan liikennetarkastelu Työn aloitusvaiheessa on myös kerätty osallisten näkemyksiä alueen nykytilanteesta ja sen kehittämisestä internet‐ kyselyllä. Hakametsän yleissuunnitelman aiempiin vaiheisiin, kyselyn tuloksiin ja valmisteluaineistoon voi tutustua yleissuunnitelman internet‐sivuilta osoitteessa: www.tampere.fi/hakametsanyleissuunnitelma Yleissuunnitelmaluonnokset Hakametsän yleissuunnitelman luonnosvaiheessa on työstetty kahta maankäyttövaihtoehtoa, joissa toiminnalliselle painotukselle ja toimintojen sijoittamiselle on tutkittu erilaisia ratkaisuja. Vaihtoehdossa 1 alueelle on esitetty run‐ saasti uudisrakentamista, ja uutta asumista on osoitettu etenkin suunnittelualueen eteläisiin osiin. Myös Hakamet‐ sän hallin länsipuolen ratkaisu painottuu vaihtoehdossa 1 toiminnallisesti asumiseen. Vaihtoehdossa 2 merkittävin osa uudesta asuinrakentamisesta on osoitettu Uudenkylän asuinalueen kupeeseen sekä Hakametsän hallin välittö‐ mään läheisyyteen. Hallin länsipuoli jää kuitenkin pääosin urheilu‐ ja vapaa‐ajantoimintojen alueeksi, ja Hakamet‐ sän identiteettiä näiden toimintojen keskittymänä vahvistetaan entisestään. Molemmissa ratkaisuissa on painotettu viher‐ ja virkistystoimintoja, ja erityisesti alueen pohjois‐eteläsuuntaisen toiminnallisen viheryhteyden merkitys ja kehittämistarve on molemmissa suunnitelmissa huomioitu. Viheralueiden laatua, saavutettavuutta ja asemaa kaupunkiympäristön osana on molemmissa suunnitelmissa pyritty paranta‐ maan. Lisäksi hulevesien hallinnan yleispiirteisten tilavarausten varmistamiseksi on osoitettu hulevesien käsittelylle sijainteja osana toiminnallista viher‐ ja kaupunkiympäristöä. Hulevesien hallinnassa tavoitellaan viherrakentamisen keinoin toteutettavia luonnonmukaisia ja kaupunkikuvaa elävöittäviä ratkaisuja, osana maisemallista kokonaisuut‐ ta. Hervannan valtaväylän ja Sammon valtatien risteysalue on ollut suunnittelualueen haastavin kokonaisuus. Risteys‐ alueen ympäristöön on molemmissa vaihtoehdoissa esitetty tehokasta rakentamista, pyrkimyksenä tehdä risteys‐ alueesta lähialueen toiminnallinen keskus sekä ympäristönä jäsennelty ja toimiva liikenteen solmukohta, ”risteys‐ kaupunki”. Alueella on ennusteiden mukaan lisääntyvää ajoneuvoliikennettä, joten yleissuunnitelmassa on paino‐ tettu etenkin kävely‐ ja pyöräilyliikenteen sekä julkisen liikenteen toimivuutta ja turvallisuutta. Risteysalueelle on 1(9) Hakametsän EHYT‐yleissuunnitelma 1036 Tampereen kaupunki, Maankäytön suunnittelu 12.3.1015 Luonnosvaiheen selostus & Tengbom Eriksson Arkkitehdit Oy ehdotettu ratkaisua, jossa kävely‐ ja pyöräily‐ympäristö on nostettu autoliikennettä ylemmälle tasolle. Tuomalla liike‐, toimisto ja asuinrakentaminen liikkumisympäristön lähelle voidaan luoda kävelijän ja pyöräilijän näkökulmas‐ ta mielekästä ja virikkeellistä kaupunkiympäristöä, jossa risteyksen yhteyteen voidaan muodostaa tilavaikutelmal‐ taan nykyistä suojaisampia kaupunkitiloja ja huomioida hitaammin liikkuvien tarpeet nykyistä paremmin. Liikenteen häiriövaikutusten vuoksi Hervannan valtaväylää lähinnä oleviin rakennusmassoihin sijoitetaan pysäköintitiloja ja liike‐ sekä toimitilaa. Asuminen sijoitetaan kauemmaksi pääväylistä ja suunnataan siten, että rakennusmassat suo‐ jaavat pihoja ja kulkureittejä melulta ja ilman epäpuhtauksilta. Vaihtoehto 1 Vaihtoehdossa 1 alueelle on osoitettu runsaasti asuinrakentamista. Vuohenojan läheisyyteen liikekorttelin tilalle, Hervannan valtaväylän itäpuolelle sekä nykyisen lumenvastaanottopaikan alueelle on esitetty uusia kerros‐ ja rivita‐ lokortteleita. Alueen toteuttaminen edellyttää, että lumenvastaanotolle löydetään korvaava sijainti muualta ja että liikenteen häiriövaikutuksilta suojautuminen ratkaistaan. Uudenkylän asuinaluetta on ehdotettu täydennettäväksi korottamalla nykyisiä kerrostaloja sekä esittämällä alueelle muutamia uusia asuinkerrostaloja. Suunniteltu täyden‐ nysrakentaminen on maltillista, jotta se huomioisi alueen kulttuurihistoriallisia arvoja. Täydennettäviksi ehdotetut korttelit ovat pääsääntöisesti yksityisessä omistuksessa, jolloin taloyhtiöiden kehittämistavoitteet määrittelevät täydennysrakentamisen toteutumista. Rakennusten korottamismahdollisuuksiin vaikuttavat rakennusten perusta‐ mistapa ja ‐olosuhteet. Uudenkylän liikekeskus on esitetty korvattavaksi uudella asuin‐ ja liikerakennuksella, joka mahdollistaisi nykyistä kaupunkimaisemman katutilan muodostamisen Sammon valtatielle. Rakennusten alimmissa kerroksissa olisi liiketilan ohella pysäköintiä, asumisen sijoittuessa ylempiin kerroksiin. Hervannan valtaväylän ja Sammon valtatien risteysaluetta esitetään kehitettävän voimakkaasti. Rakentaminen tuo‐ taisiin lähelle ajoväyliä. Jalankulku ja pyöräily ohjattaisiin autoliikennettä korkeammalle tasolle. Tälle risteysalueen yläpuolelle rakennettavalle kannelle voisi syntyä mielenkiintoista ja aktiivista rakennusten rajaamaa kaupunkitilaa. Ylätasolle ehdotetaan istutettavia alueita, jotka parantaisivat viihtyisyyttä sekä voisivat auttaa osaltaan hulevesien hallinnassa. Ylätasolle noustaisiin kortteleiden välistä, rakennusten reunustamia reittejä pitkin. Ylhäältä avautuvien näkymien ansiosta lähiympäristö hahmottuisi jalan ja pyörällä liikkujalle helposti. Näkymä Hakametsän hallin suun‐ taan houkuttelisi urheilu‐ ja vapaa‐ajantoimintojen pariin. Suurten liikenneväylien läheisyydessä rakentamisen esi‐ tetään olevan käyttötarkoitukseltaan liike‐ ja työpaikkarakentamista. Ylätasoa voidaan aktivoida järjestämällä kan‐ nelta sisäänkäynnit risteystä ympäröiviin rakennuksiin. Rieväkadun, Sarvijaakonkadun ja Sammonkadun solmukoh‐ taan suunniteltu raitiotiepysäkki aukioineen yhdistyisi risteyksen ylittävään kanteen kaltevalla tasolla, jonka yhtey‐ teen kehitettäisiin niinikään jäsenneltyä ja aktiivista kaupunkitilaa ja laadukasta kaupunkiympäristöä. Idässä, Sande‐ lininpuiston reunalla, risteysalueen uudistuneen korttelirakenteen käyttötarkoitus vaihettuu liike‐ ja työpaikkara‐ kentamisesta asumiseen. Hakametsän hallin länsipuoliselle pysäköintialueelle esitetään käyttötarkoitukseltaan sekoittunutta asumisen sekä urheilu‐ ja vapaa‐ajanpalvelujen ”sporttikorttelia”. Muutoin Hakametsän hallin ympäristöstä tavoitellaan urheilu‐, virkistys‐ ja vapaa‐ajantoimintoja sisältävää puistomaista aluetta, joka houkuttelisi käyttäjiä kauempaakin. Haka‐ metsän hallin ja uuden sporttikorttelin väliin halutaan kehittää julkinen ulkotila, jonka vihersuunnittelun lähtökoh‐ tana hyödynnetään alueella todettua hulevesien johtamis‐ ja viivyttämistarvetta. Sporttikortteli voitaisiin toteuttaa esimerkiksi havainnekuvassa esitetyn kaltaisena polveilevana suurkorttelina, joka synnyttäisi sisälleen kaksi mittakaavaltaan inhimillistä korttelipihaa. Pihat perustettaisiin maantasokerrosta korke‐ ammalle, kannen päälle. Kannen alle voitaisiin Hervannan valtaväylän puolella sijoittaa pysäköintiä ja Hakametsän hallin sekä Jäähallinraitin puolella urheilu‐ ja vapaa‐ajan toimintatiloja. Katutasosta voisi olla kulku‐ ja näkemäyhte‐ yksiä kannen alla sijaitseviin toimintatiloihin, jotka pimeän aikaan valaisisivat ympäristöä. 2(9) Hakametsän EHYT‐yleissuunnitelma 1036 Tampereen kaupunki, Maankäytön suunnittelu 12.3.1015 Luonnosvaiheen selostus & Tengbom Eriksson Arkkitehdit Oy Vaihtoehto 2 Vaihtoehto 2 on esitetyn lisärakentamisen määrältään ensimmäistä vaihtoehtoa maltillisempi. Uuden asuinraken‐ tamisen painopiste olisi Hakametsän hallin ympäristössä ja Uudessakylässä. Uudenkylän yhden porraskäytävän pis‐ tetalotalojen aluetta on ehdotettu laajennettavaksi länteen kerrostaloilla, jotka vastaisivat kooltaan alueen nykyisiä rakennuksia. Harjoitusjäähallit korvattaisiin asuinrakentamisella, edellyttäen että hallien nykyisille toiminnoille löy‐ detään uusi sijainti muualta. Hakametsän hallin eteläpuolella rakennusten vapaa sijoittelu ja koon vaihtelu peh‐ mentäisivät metsän reunassa olevaa rakennetun ja rakentamattoman alueen rajaa ja metsän reunalle muodostuisi vehreää asuinympäristöä. Myös Uudenkylänpuistoon esitetään asuinkerrostalorakentamista. Vastaavat viherpalve‐ lut (korttelipuisto, leikkipaikka, pelikenttä) säilyisivät kuitenkin lähietäisyydellä Uudenmaanpuistossa. Lisäksi uusia viheralueita on esitetty Hakametsän hallin tuntumaan. Uudenkylän liikekeskus on vaihtoehdossa 2 esitetty uudistettavaksi vaihtoehtoa 1 tehokkaammin. Havainnekuvissa esitetyt esimerkit toteutuksista eroavat toisistaan sekä Sammon valtatien katumiljöön osalta että pihatilojen muo‐ dostumisen ja suojaisuuden osalta. Lisäksi vaihtoehdossa 2 Sammon valtatien eteläpuoliselle suojaviheralueelle on ehdotettu täydennysrakentamista olemassa olevaa asuinkorttelia laajentamalla, kun taas vaihtoehdossa 1 on sa‐ malla paikalla ehdotettu Vuohenojan palauttamista viemäristä avouomaan. Hakametsän hallin ympäristössä painopiste olisi urheilu‐ ja vapaa‐ajantoiminnoissa. Hallin länsipuolinen alue on esitetty toteutettavaksi yhtenä kokonaisuutena, johon pysäköintilaitosten lisäksi soveltuisivat sijoitettaviksi urheilu‐ ja sisäpelihallit sekä erilaiset virkistys‐ ja vapaa‐ajanpalvelut. Niille varattavien tilojen päälle tavoitellaan puistomais‐ ta ja vehreää, korkeussuunnassa polveilevaa ulkotilaa, joka länttä kohden noustessaan suojaisi ulkotiloja Hervannan valtaväylän häiriövaikutuksilta. Havainnekuvassa porrastuvaan rakenteeseen on esitetty yhdistettäväksi pistetaloja, jotka jatkavat Hakametsän hallin eteläpuolelle osoitetun rakentamisen mittakaavaa. Jatkosuunnittelussa tulisi var‐ mistaa, että asuminen sijoitetaan melun ja ilmanlaadun kannalta riittävälle etäisyydelle Hervannan valtaväylästä. Vaihtoehdon 1 tavoin Hakametsän hallin ympäristöön tavoitellaan urheilu‐, virkistys‐ ja vapaa‐ajantoimintoja sisäl‐ tävää puistomaista aluetta, joka houkuttelee käyttäjiä kauempaakin. Myös Hakametsän hallin ja täydennysraken‐ tamiskokonaisuuden väliin suunniteltaisiin vaihtoehdon 1 tavoin laadukas julkinen tila, jossa hulevesien johtaminen ja käsittely muodostavat kaupunkikuvallisesti merkittävän aiheen. Länsiosan porrastetusta rakentamisesta voitaisiin saada aikaan virikkeellinen ulkotila, joka yhdistyisi saumattomasti ympäröivään puistoon, ja josta olisi pääsy niin pistetaloihin kuin kannen alla oleviin sisätiloihin. Hervannan valtaväylän ja Sammon valtatien risteysalueen ratkaisu on korttelirakenteeltaan samankaltainen kuin vaihtoehdossa 1, mutta suuren kansirakenteen sijaan liikenneväylien ylitykset toteutettaisiin kevyemmillä siltara‐ kenteilla, jotka on osoitettu kauemmas risteyksestä. Kevyempi siltaratkaisu on kansirakennetta kustannustehok‐ kaampi, mutta autoliikenteen melu‐ ja muilta haittavaikutuksilta ei voida yhtä hyvin suojautua kävely‐ ja pyöräily‐ ympäristössä. Rakennusten sijoittelun ansiosta myös ylemmälle tasolle voisi kuitenkin syntyä suojaisia tiloja käveli‐ jöille ja pyöräilijöille. Jäähallinraitin alikulkua laajennettaisiin ja sen viihtyisyyttä lisättäisiin tarkemmassa suunnitte‐ lussa katutilan yksityiskohtien suunnittelulla ja valaistuksella. Näin muodostuisi risteysalueen kauempaa kiertävä kävelyn ja pyöräilyn kehä, joka on moottoriliikenteestä erillään. Myös suunnittelualueen eteläosiin, Rieväkadun ja Hervannan valtaväylän risteyksen kohdalle on osoitettu uusi kävelyn ja pyöräilyn silta, joka yhdistäisi Rieväkadun ja Prismakeskuksen Sandelininpuistoon‐Alasniitynpuistoon. Sillan ramppi edellyttää laadukasta ympäristörakentamis‐ ta liittyäkseen Hervannan valtaväylän itäpuolella alavaan Vuohenojan laaksoon. Lumenvastaanotto alueella säilyisi, ja sen pohjoispuolella Hervannan valtaväylän varressa voisi viheralueella sijaita nykyisen Vapaa‐ajanmaan skeitti‐ paikan korvaava skeittipuisto. Sen rakenteet voisivat toimia poikkeustilanteessa myös hulevesien tulva‐altaana. Skeittipaikan sijoittaminen alueelle saattaa edellyttää melusuojarakenteita. 3(9) Hakametsän EHYT‐yleissuunnitelma 1036 Tampereen kaupunki, Maankäytön suunnittelu 12.3.1015 Luonnosvaiheen selostus & Tengbom Eriksson Arkkitehdit Oy Vaikutusten arviointi Luonnonympäristö Suunnitelman mukainen, paikoin merkittäväkin rakentaminen aiheuttaisi paikallisesti suuria muutoksia maa‐ ja kal‐ lioperään. Valtaosa alueesta, jolle rakentaminen kohdistuu, on kuitenkin jo rakennettua ympäristöä, joten vaikutus‐ ten ei katsota olevan merkittäviä. Kasvullisilla pinnoilla on suuri merkitys hulevesien käsittelyn, alueellisen biodiversiteetin ja mm. ilmastonmuutok‐ sen hillintään liittyvien ekosysteemipalveluiden tuottamisen kannalta. Täydennysrakentaminen sekä uudet ja laa‐ jentuvat rakennettavat alueet vähentävät tyypillisesti sadevesien imeytymispinta‐alaa. Lisääntyvä rakentaminen voi lisätä hulevesien ja niiden mukana kulkeutuvien ravinteiden, roskien ja epäpuhtauksien määrää. Kasvaneet hule‐ vesimäärät voivat myös aiheuttaa tulva‐ ja eroosioriskejä sekä kuormittaa viemäriverkostoa. Haittavaikutuksia voi‐ daan vähentää käsittelemällä hulevesiä rakenteellisin tai luonnonmukaisin ja viherrakentamisen keinoin. Hulevesi‐ aiheet voivat myös luoda uutta viihtyisää ympäristöä. Yleissuunnitelmaluonnoksissa esitetyn täydennysrakentamisen toteutuessa erilaiset kasvulliset ja muut vettä lä‐ päisevät pinnat vähenisivät paikoitellen. Huomattavin osa alueelle esitetystä täydennysrakentamisesta sijoittuu kuitenkin ennestään läpäisemättömille pinnoille, kuten Hakametsän hallin pysäköintialueelle sekä Hakametsän lii‐ kekortteliin (entisen Jäähovin paikalle) ja Uudenkylän liikekortteliin. Suunnittelemalla nykyisin asvaltoiduille alueille täydennysrakentamista piha‐alueineen sekä uusia puistomaisia alueita hulevesijärjestelmineen voidaan vaikuttaa hulevesien syntyyn sekä parantaa hulevesien hallintaa ja alueellista biodiversiteettiä nykyisestä. Yleissuunnitelma‐ alueelle on laadittu hulevesiselvitys, jota täydennetään työn viimeistelyvaiheessa suunnitelmaosuudella. Suurin osa yleissuunnitelma‐alueen läpi kulkevista hulevesistä syntyy alueen ulkopuolella. Hakametsän alueen kokonaisvaltai‐ nen kehittäminen tarjoaa mahdollisuuden parantaa samalla hulevesien hallinnan ratkaisuja myös yleisillä alueilla. Lumenvastaanottotoiminnan loppuminen alueella vaikuttaisi merkittävästi Vuohenojaan ja Iidesjärveen kulkeutuvi‐ en vesien määrään. Tällä saattaisi olla heikentäväkin vaikutus Iidesjärven nykyiseen vedenlaatuun. Tulvaherkässä purolaaksossa, pohjavesialueen tuntumassa, sijaitsevan lumenvastaanottoalueen suunnittelu muuhun käyttöön edellyttäisi jatkosuunnittelussa myös erityistä huolellisuutta ja harkintaa paitsi luonnonympäristön myös rautatien häiriövaikutusten huomioimisen näkökulmasta. Suunnittelualueen merkittävimpiä luonnonmukaisia alueita ovat Vuohenojan ja Pyhäojan varret sekä Hakametsän metsikköalue, joihin ei yleissuunnitelmaluonnoksissa ole esitetty merkittäviä muutoksia. Vaihtoehdossa 1 on ehdo‐ tettu Vuohenojan palauttamista avouomaan Sammon valtatien eteläpuolisella suojaviheralueella (vaihtoehdossa 2 sama suojaviheralue on esitetty täydennysrakentamiseen). Suunnitelman mukaisella rakentamisella on jonkin verran vaikutuksia alueen kasvillisuuteen ja eläimistöön. Suun‐ nittelualueen suurimmat viheralueet, Hakametsä, Sandelininpuisto ja Alasniitynpuisto, säilyvät kuitenkin valtaosin rakentamattomina. Hervannan valtaväylän ja Sammon valtatien risteyksen tuntumassa oleva istutettu havupuuval‐ tainen suojaviheralue muuttuisi molemmissa vaihtoehdoissa korttelialueeksi ja Hakametsän koilliskulma ja Uuden‐ kylänpuisto muuttuisivat rakennetuksi ympäristöksi vaihtoehdossa 2. Valtaosa suunnittelualueesta on rakennettua ympäristöä, ja luonnosvaihtoehdoilla ei nähdä olevan merkittäviä haittavaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen. Alueella säilyy sekä luonnonmukaista että rakennettua viherympä‐ ristöä. Uuden rakentamisen yhteydessä on mahdollisuus täydentää myös ns. sinivihreää infrastruktuuria, mm. suunnittelemalla hulevesiaiheita, viherkattoja ja viherseiniä sekä monilajista ja luonnonmukaista kasvillisuutta. Jat‐ 4(9) Hakametsän EHYT‐yleissuunnitelma 1036 Tampereen kaupunki, Maankäytön suunnittelu 12.3.1015 Luonnosvaiheen selostus & Tengbom Eriksson Arkkitehdit Oy kosuunnittelussa on mahdollista kehittää toiminnallisesti merkittävän pohjois‐eteläsuuntaisen viheryhteyden osuuksia myös ekologisesti. Rakennettu ympäristö ja kaupunkikuva Molemmissa yleissuunnitelmavaihtoehdoissa suunnittelualueen maankäyttöä on tehostettu merkittävästi. Alueen luonne muuttuisi suunnitelmien toteutuessa monin paikoin huomattavasti nykyistä rakennetummaksi ja kaupunki‐ maisemmaksi. Tavoitteena on luoda erityisesti Hervannan valtaväylän ja Sammon valtatien risteyksen ympäristöön jalankulkijan ja pyöräilijän sekä joukkoliikenteen käyttäjän näkökulmista mielenkiintoista ja virikkeellistä ympäris‐ töä. Voimakas liike‐ ja toimitilojen lisärakentaminen, yhdessä alueelle osoitetun asuinrakentamisen kanssa, luo edellytykset vilkkaan ja toiminnallisesti monipuolisen kaupunkiympäristön syntymiselle. Kaupunkikuvallinen muu‐ tos on suurin risteysalueen tuntumassa ja Hakametsänhallin ympäristössä. Vaihtoehdossa 1 esitetty asuinrakentaminen suunnittelualueen eteläisiin osiin, Hervannan valtaväylän itäpuolelle, muuttaisi huomattavasti alueen luonnetta. Suojaviheralue valtaväylän varressa kapenisi merkittävästi, mutta Vuo‐ henojan ympäristössä säilyisi viheraluetta, joka muodostaisi vehreän toiminnallisen vyöhykkeen uuden ja olemassa olevan asuinalueen väliin. Tiivistyvä kaupunkiympäristö muuttaisi nykyisen pientaloalueen ympäristöä, ja osa asuk‐ kaista voisi kokea muutoksen negatiivisena. Toisaalta uudet rakennukset Hervannan valtaväylän varrella vähentäisi‐ vät valtaväylän aiheuttamaa maisemahaittaa, ja asuinympäristön laatua heikentävän lumenvastaanottoalueen muuttuminen asuinalueeksi voitaisiin nähdä positiivisena muutoksena. Vaihtoehdossa 2 vastaavalla alueella viher‐ ympäristö säilyy laajempana ja alueen yleisilme avoimempana verrattuna vaihtoehtoon 1. Hervannan valtaväylän näkyvyyttä sekä kantautuvaa melua voidaan vähentää maastonmuotoilulla tai melusuoja‐aidalla. Asuinalueen lähel‐ le ehdotettu skeittipuisto tuottaisi toteutuessaan meluhaittaa, jota voitaisiin hallita melunsuojarakenteilla. Jatko‐ suunnittelussa voidaan pohtia myös vaihtoehtoisia skeittipaikan sijoitusmahdollisuuksia yleissuunnitelma‐alueella, esimerkiksi Hakametsän hallin läheisyydessä. Vaihtoehdossa 1 Uudenkylän alueella kulttuurihistoriallisten arvojen vaaliminen on ohjannut suunnittelua ja lisära‐ kentaminen on suhteellisen maltillista. Uusia rakennuksia alueelle on osoitettu vain vähän. Olevien rakennusten korottamiset olisivat volyymiltään pientä lisärakentamista, mutta ne vaikuttaisivat oleellisesti kaupunkikuvaan. Ker‐ rostalojen korottamisen yhteydessä on todennäköistä, että myös rakennusten julkisivuja korjataan. Täydennysra‐ kentamisen ja korjaamisen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on tarpeen huomioida rakennusten kulttuurihis‐ torialliset arvot. Liikekeskuksen uudistamisella ja sen yhteyteen esitetyllä asuinrakentamisella on toteutuessaan huomattava merkitys kaupunkikuvaan ja katutilanmuodostukseen molemmissa vaihtoehdoissa. Vaihtoehdossa 2 Uuteenkylään esitetty lisärakentaminen on voimakkaampaa ja vaikutus kaupunkikuvaan on mer‐ kittävämpi. Uudenkylänkadun varteen esitetyt asuinrakennukset muuttaisivat katutilan luonnetta selkeämmin raja‐ tuksi. Uudet pistekerrostalot muuttaisivat kaupunkikuvaa merkittävästi, mutta rakennusten voidaan katsoa täyden‐ tävän nykyistä pistekerrostaloaluetta luontevasti uudisrakennusten koon ja sijoittelun ansiosta. Rakentaminen ulot‐ tuisi Hakametsän reuna‐alueelle, mikä pienentäisi metsäaluetta hieman. Suuri osa metsäalueesta kuitenkin säilyisi, eikä alueen metsäiseen luonteeseen kohdistuisi muutoksia. Uudenkylänpuiston ottaminen asuinkäyttöön harven‐ taisi alueen korttelipuistoverkkoa, mutta Hakametsän hallin ympäristöön syntyvä laadukas urheilu‐ ja vapaa‐ ajanpuisto toisi uutta virkistystarjontaa tilalle. Hakametsän hallin ympäristön luonne muuttuisi molemmissa vaihtoehdoissa merkittävästi. Pysäköinti siirtyisi ym‐ päristöä leimaavilta laajoilta asvalttikentiltä pääosin maan‐ tai kannenalaisiin laitoksiin. Vaihtoehdossa 2 lähestul‐ koon koko hallia ympäröivä alue muuttuisi puistomaiseksi urheilu‐, virkistys‐ ja vapaa‐ajantoimintojen alueeksi. Monet uudet toiminnot toisivat alueelle runsaasti kävijöitä ja se muuttuisi nykyistä huomattavasti aktiivisemmaksi. 5(9) Hakametsän EHYT‐yleissuunnitelma 1036 Tampereen kaupunki, Maankäytön suunnittelu 12.3.1015 Luonnosvaiheen selostus & Tengbom Eriksson Arkkitehdit Oy Vaihtoehdossa 1 Hakametsän hallin länsipuolelle esitetty asuinrakentaminen toisi alueelle myös runsaasti lisää asukkaita. Nykyiset tärkeät virkistys‐ ja puistoalueet kuten Hakametsä ja Tapiolanpuisto säilyisivät, ja Hakametsän hallin ympäristön kehittämisellä luotaisiin näiden välille viheralueiden jatkumo. Palveluiden saavutettavuus Suunnitelmien toteutuminen turvaisi alueen nykyisten ja tulevien palveluiden saavutettavuuden eri kulkuneuvoilla. Kaupunkiraitiotien vaihtoterminaali tekee toteutuessaan alueesta yhä tärkeämmän paikalliskeskuksen ja joukkolii‐ kenteen solmukohdan. Myös kävelyn ja pyöräilyn näkökulmasta alue sijaitsee tärkeiden reittien varrella ja yhteydet eri puolille kaupunkia ovat hyvät. Kävely‐ ja pyöräilyolosuhteiden voidaan nähdä suunnitelmien myötä paranevan, vaikka muuttuvien linjausten vuoksi ne pidentyvät paikoin. Vaihtoehdossa 2 Rieväkadun eteläpäähän esitetty Her‐ vannan valtaväylän siltayhteys parantaisi merkittävästi Prismakeskuksen saavutettavuutta idästä. Uudistuvien pal‐ veluiden paras saavutettavuus edellyttäisi sisäänkäyntien suuntaamista myös kävely‐ ja pyöräilyreiteille päin, eten‐ kin yleissuunnitelma‐alueen keskiössä. Uusi asuinrakentaminen toisi lisää käyttäjiä kehittyvien palveluiden äärelle. Asukasmäärän lisääntyessä alueella syntyisi tarve myös uusille päivähoitopalveluille. Jatkosuunnittelussa tarkastellaan päiväkodin tai tarvittaessa pien‐ ten lasten yksikön (päiväkoti, eskari, koululuokat 1‐2) sijoittamista paikkaan, jossa se hyötyisi läheisistä viher‐ ja urheilualueista sekä liikuntatiloista. Hakametsän hallin ja sen ympäristön tulevaa palvelutarjontaa ja toimintoja ei ole yksilöity yleissuunnitelman luon‐ nosvaihtoehdoissa, vaan esitetyt ratkaisut ovat viitteellisiä. Hallialueen toiminnallisesta konseptista tehdään erilli‐ nen urheilukampusselvitys, jonka on määrä valmistua kevään 2015 aikana siten, että työn tulokset ovat hyödynnet‐ tävissä yleissuunnitelman viimeistelyvaiheessa. Liikenne Voimakas täydennys‐ ja lisärakentaminen kasvattaisi autoliikenteen määriä alueella huomattavasti. Alueelle suun‐ tautuva ajoneuvoliikenne ohjattaisiin, Kalevanrinteen katujen yleissuunnitelman mukaisesti, sekä pohjoisen että etelän suunnasta tultaessa pysäköintilaitoksiin Hervannan valtaväylältä, jo ennen Sammon valtatien risteystä. Näin risteysalueen liikennekuormitusta pyritään hillitsemään siten, että alueen läpi kulkeva liikenne pysyisi sujuvana. Tätä tukee myös kävely‐ ja pyöräilyliikenteen osoittaminen eritasoon, niinikään Kalevanrinteen katujen yleissuunni‐ telmassa esitettyä periaatetta mukaillen. Suunnittelun lähtökohtana on ollut kehittää houkuttelevaa kävely‐ ja pyöräily‐ympäristöä sujuvine yhteyksineen, jotta liikkuminen alueella ilman henkilöautoa yleistyisi. Hitaampien kulkumuotojen reittien risteämiset suurten au‐ toväylien kanssa on esitetty pääosin eritasoratkaisuin, joissa ympäristön yksityiskohtien laatuun tulee kiinnittää tarkemmassa suunnittelussa erityishuomiota käyttömukavuuden varmistamiseksi. Hakametsän yleissuunnitelma‐alueen täydennysrakentamispotentiaalia ei ole pystytty arvioimaan täysimääräisesti aiempia liikenneselvityksiä ja ‐suunnitelmia tehtäessä. Kalevanrinteen katujen yleissuunnitelman ja Kissanmaan liikennetarkastelun laskelmat on siksi tarkistettu Hakametsän alustavien yleissuunnitelmaluonnosten pohjalta. Tar‐ kistettujen laskelmien perusteella näyttää, että Kalevanrinteen katujen yleissuunnitelman mukainen liikenteen ta‐ voiteverkko toimii myös Hakametsän yleissuunnitelmaluonnoksissa esitetyillä lisärakentamisen määrillä. Liikenteel‐ lisiä ratkaisuja tarkistetaan tarvittaessa vielä Hakametsän yleissuunnitelman viimeistelyvaiheessa. 6(9) Hakametsän EHYT‐yleissuunnitelma 1036 Tampereen kaupunki, Maankäytön suunnittelu 12.3.1015 Luonnosvaiheen selostus & Tengbom Eriksson Arkkitehdit Oy Yhdyskuntarakenteen eheys, ekotehokkuus ja elinympäristön laatu Yleissuunnittelun lähtökohtana on ollut ja tiivistää kaupunkirakennetta suunnitellun joukkoliikenneterminaalin ym‐ päristössä. Molemmissa luonnosvaihtoehdoissa rakenne täydentyisi uudella asutuksella ja palveluilla, ja katkonais‐ ten verkostojen epäjatkuvuuskohtia korjattaisiin (mm. kävely‐ ja pyöräilyreitit, toiminnalliset viheryhteydet sekä hulevesien johtaminen). Palveluiden hyvä saavutettavuus sekä kävely‐ympäristöjen kohentaminen lisäisi joukkolii‐ kenteen vetovoimaa. Myös sellaiset palvelut ja tapahtumat, joihin on aiemmin yhdistetty yksityisautoilu, olisivat suunnitelmien toteutuessa sujuvasti saavutettavissa joukkoliikenteellä. Henkilöautotonta liikkumista tukevien suunnitteluratkaisujen voidaan katsoa hillitsevän hiilidioksidipäästöjä. Luonnosvaihtoehtojen yhdyskuntarakenteen ekotehokkuutta tutkitaan tarkemmin erillisessä selvityksessä, jonka tuloksia hyödynnetään yleissuunnitelman vii‐ meistelyvaiheessa. Yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen tähtäävien EHYT‐yleissuunnitelmien yleisenä tavoitteena on myös arjen toi‐ mintaympäristön laadun turvaaminen ja parantaminen. Luonnosvaihtoehdoissa on huomioitu lähivirkistysalueiden säilyminen ja kehittäminen sekä hulevesien hallinnan tarpeet. Suunnitelman toteutuessa alueelle muodostuisi kat‐ tava paikallinen viheralueverkosto. Virkistysalueiden käyttäjämäärät kasvaisivat merkittävästi, jolloin kulutuksen lisääntyminen saattaisi vaikuttaa viherympäristön laatuun ja ominaispiirteisiin myös heikentävästi. Tästä syystä ke‐ hitettävän urheilupuiston soveltuvuus myös lähiliikunnan tarpeisiin on tärkeä huomioida jatkosuunnittelussa. Ha‐ kametsän koirapuisto jää luonnosvaihtoehdoissa osittain uuden korttelirakenteen sekä kehitettävän toiminnallisen viheryhteyden alle. Koira‐aitauksen rajoja tarkistamalla voidaan tärkeä viherpalvelu kuitenkin säilyttää metsäisen lähivirkistysalueen sisällä. Yhdyskuntarakenteen tiivistämistavoitteet ohjaavat täydennysrakentamisen suunnitteluun olevan infrastruktuurin ja palveluiden läheisyyteen, mikä johtaa myös erilaisille häiriövaikutuksille alttiiden alueiden, kuten liikenteen suo‐ javiheralueiden, rakentamismahdollisuuksien tarkasteluun. Luonnosvaihtoehdoissa on esitetty rakentamista mer‐ kittävien liikenneväylien varrelle. Yleissuunnitelmatyön viimeistelyvaiheessa on tarpeen vielä varmistua, että herkät toiminnot, kuten asuminen, on mahdollista suojata riittävästi liikenteen häiriövaikutuksilta. Onnistuneessa lopputu‐ loksessa uudella rakentamisella saadaan suojattua nykyistä asutusta ja virkistysalueita ja kohennettua näin laajem‐ man käyttäjäryhmän elinympäristöä. 7(9) Hakametsän EHYT‐yleissuunnitelma 1036 Tampereen kaupunki, Maankäytön suunnittelu 12.3.1015 Luonnosvaiheen selostus & Tengbom Eriksson Arkkitehdit Oy Yleissuunnitelmaluonnosten suhde osallispalautteeseen Työn aloitusvaiheessa kerättiin osallisten näkemyksiä alueen nykytilanteesta ja sen kehittämisestä internetkyselyllä. Palaute on pyritty huomioimaan luonnosvaihtoehtojen laadinnassa. Yleissuunnitelma‐alueen kehittämisessä tärkeimmiksi huomioitaviksi asioiksi kyselyn vastaajat valitsivat liikunta‐ ja virkistystoimintojen kehittämisen ja kevyen liikenteen yhteyksien parantamisen. Tärkeinä pidettiin myös pientalo‐ asumisen huomioimista sekä joukkoliikenneyhteyksien ja kaupan palveluiden parantamista. Avovastauksissa toivot‐ tiin huomioitavan myös mm. liikenneturvallisuus ja viheralueiden säilyminen. Tärkeimmiksi paikoiksi vastaajat ni‐ mesivät eniten käyttämänsä viheralueet (Tapiolanpuiston, Sandelininpuiston‐Alasniitynpuiston ja Hakametsän). Myös Hakametsän hallia ja Vapaa‐ajanmaan skeittipaikkaa pidettiin erityisen tärkeinä. Skeittipuistoa käytettiin koko kaupungin alueelta. Liikunta‐ ja virkistystoimintojen kehittämismahdollisuudet on luonnosvaihtoehdoissa pyritty turvaamaan säilyttä‐ mällä eniten käytetyt viheralueet sekä esittämällä uusia aluevarauksia. Kevyen liikenteen verkoston epäjatkuvuus‐ kohtiin on esitetty ratkaisut molemmissa maankäyttövaihtoehdoissa. Raitiotien vaihtoterminaalin toteutuessa jouk‐ koliikenneyhteydet paranevat, ja kaupan palveluiden parantaminen on mahdollistettu osoittamalla liiketilaa van‐ hoihin, kehitettäviin liikekortteleihin sekä esittämällä lisää asutusta liiketilojen läheisyyteen. Vanhoille pientaloalu‐ eille on kuitenkin ehdotettu ainoastaan hienovaraista täydentämistä. Hakametsän yleissuunnittelussa on huomioitu Kalevanrinteen katujen yleissuunnitelman mukaiset liikenteen toimivuutta ja turvallisuutta tukevat ratkaisut. Va‐ paa‐ajanmaan skeittipuisto on jäämässä Rieväkadun suunnitellun jatkeen alle, ja yleissuunnitelmatyön aikana pyri‐ tään löytämään toiminnolle uusi sijainti. Epämiellyttävinä ja kehittämistä kaipaavina paikkoina kyselyssä nousivat esiin etenkin Hakametsän hallin ympäristö, lumenkaatopaikka, Hipposkylä, Hakametsän (”McDonald’sin”) liikekortteli sekä Hervannan valtaväylän ympäristö. Hakametsän hallin korttelialuetta pidettiin sekavana, liikkumisen kannalta vaarallisena ja visuaalisesti epämiellyttä‐ vänä. Toivottiin liikennejärjestelyjen selkeyttämistä sekä korttelin kehittämistä puisto‐, liikunta‐ ja urheilualueeksi. Alueen täydennysrakentamista asuin‐ ja/tai liikerakennuksilla sekä kannatettiin että vastustettiin. Molemmissa luonnosvaihtoehdoissa on esitetty alueelle vastaajien toivomia, jäsenneltyjä toimintoja sekä mielipiteet jakanutta täydennysrakentamista. Lumen vastaanottoalueelle toivottiin toiminnan muuttamista, viherrakentamista, harrastuspaikkoja sekä kevyen liikenteen yhteyksien parantamista. Toisessa luonnosvaihtoehdoissa on esitetty alueen toiminnan muuttaminen asumiseen, edellyttäen korvaavan sijainnin löytymistä lumen vastaanotolle. Toisessa vaihtoehdossa vastaanotto‐ alueen tuntumaan on ehdotettu skeittipuistoa, kevyenliikenteen yhteyksien kehittämistä sekä viherrakentamista. Hakametsän liikekorttelia pidettiin roskaisena, visuaalisesti epämiellyttävänä ja liikkumisen kannalta vaarallisena. Hervannan valtaväylän varsia pidettiin meluisina, ilmanlaadultaan huonoina ja ainakin paikoitellen visuaalisesti epämiellyttävinä. Hervannan valtaväylän ja Sammon valtatien risteyskohta sai runsaasti kielteisiä merkintöjä. Myös Jäähallinraitin ympäristössä nähtiin epäkohtia. Lisäksi kevyenliikenteen ylityksen/alituksen tarve Hervannan valta‐ väylällä, Rieväkadun eteläpään läheisyydessä, tuotiin esiin eri yhteyksissä. Hakametsän liikekortteli, Hervannan val‐ taväylän ja Sammon valtatien risteyskohta sekä Jäähallinraitti on esitetty uudistettaviksi molemmissa luonnosvaih‐ toehdoissa. Hervannan valtaväylän varsia on pyritty kehittämään molemmissa vaihtoehdoissa. Korttelirakenteen tarjoama suoja ulottuu valtaväylän vartta kauemmas etelään vaihtoehdossa 1. Vaihtoehdossa 2 on esitetty kevyen liikenteen ylitys Rieväkadun eteläpään kohdalle. 8(9) Hakametsän EHYT‐yleissuunnitelma 1036 Tampereen kaupunki, Maankäytön suunnittelu 12.3.1015 Luonnosvaiheen selostus & Tengbom Eriksson Arkkitehdit Oy Uudenkylän liikekorttelissa painottuivat niinikään kielteiset vastaukset; korttelia pidettiin epäsiistinä, rapistuneena ja visuaalisesti epämiellyttävänä. Myös Sammon valtatien yleisilmettä pidettiin ankeana, Aarikkalankadun risteystä vaarallisena sekä jalankulkijan ylitysmahdollisuuksia huonoina. Sammon valtatien varsia ehdotettiin kehitettäviksi niin rakentamisen kuin viherrakentamisen keinoin. Uudenkylän liikekortteli on esitetty uudistettavaksi molemmissa vaihtoehdoissa tavalla, joka vaikuttaisi myös pääväylän ilmeeseen. Sammon valtatien eteläpuolelle on esitetty toi‐ sessa vaihtoehdossa katutilaa reunustavaa rakentamista ja toisessa viherrakentamista (Vuohenojan palauttamista avo‐uomaan). Sammon valtatien turvalliset ylitysmahdollisuudet paranevat lännemmäksi esitetyn kävelyn ja pyöräi‐ lyn sillan/kannen myötä. Hippospuistossa ja Hakametsässä harmillisiksi mainittiin liikenteen suojaviheralueille tyypilliset melu ja huono il‐ manlaatu. Osa piti niitä myös epäsiisteinä/epäselvinä sekä sosiaalisesti turvattomina. Tartonpuistossa nähtiin hyö‐ dyntämätöntä potentiaalia harrastuksille ja viherrakentamiselle mutta myös täydennysrakentamiselle uudistetta‐ van puiston yhteydessä. Hakametsän viheralueen reunamille on esitetty luonnoksissa rakennuksia ja rakenteita reunustamaan liikenneväyliä. Rakennusmassojen avulla voidaan jossain määrin suojata puistoa liikenteen haitoilta. Hakametsään on kohdistettu myös jatkosuunnittelutarpeita toiminnallisen viheryhteyden kehittämisen, hulevesien hallinnan ja koirapuiston uudelleen määrittelyn myötä. Hippospuistoa tarkastellaan jatkosuunnittelun aikana vierei‐ sen Hipposkylän korttelin kehittämiseen liittyen. Tartonpuisto sijoittuu osaksi urheilu ja vapaa‐ajantoimintojen täy‐ dennettävää puistomaista kokonaisuutta sekä kehitettävän viheryhteyden varrelle, jolla on myös hulevesien hallin‐ nan tarpeita. LIITTEET LIITE 1: Hakametsän yleissuunnitelmaluonnos; Vaihtoehto 1 (12.3.2015) LIITE 2: Hakametsän yleissuunnitelmaluonnos; Vaihtoehto2 (12.3.2015) LIITE 3: Hakametsän yleissuunnitelmaluonnos; viherkattoratkaisut (12.3.2015) LIITE 4: Hakametsän yleissuunnitelmaluonnos; hulevesiratkaisut (12.3.2015) Liitteet 1 ja 2 sisältävät seuraavat teemakartat: Yleissuunnitelmakartta 1:8000 Havainnekuva 1:6000 Havainnekuva, risteysalue 1:2000 Pysäköintikaavio, risteysalue 1:2000 Havainnekuva, Hakametsän hallin ympäristö 1:2000 Pysäköintikaavio, Hakametsän hallin ympäristö 1:2000 Havainnekuva, Uusikylä 1:2000 Rakeisuuskuva 1:8000 Rakennusoikeudet 1:6000 Liikennekaavio 1:6000 Kävelyn ja pyöräilyn yhteydet 1:6000 Leikkaus, risteysalue 1:1000 Viistokuvamallinnukset 9(9)
© Copyright 2024