Lomake 6 Hankesuunnitelma 3000 Haukilahden päiväkoti ja kirjasto
23 Lomake 6 2015 Hankesuunnitelma Vuosi 1. 3. Hankkeen nimi 2. Toimiala / tulosyksikkö 3000 Haukilahden päiväkoti ja kirjasto Tilakeskus-liikelaitos Kaupunginosa Kiinteistötunnus 4. 14 Haukilahti 49-14-53-2 Valmis Kunnallistekniikka Puuttuu Espoo - kaupunginosa - korttelin loppuosa - tontti 5. 7. Käyntiosoite Postiosoite Toppelundintie 11 PL 17304, 02070 ESPOON KAUPUNKI Hankkeen suuruus ja kustannukset brm2 6. htm2 hym2 Asemakaavan mukainen Asemakaavan muutos Kustannus- Ei kaavaa arvio (ilman ALV:a) Uudisrakennus Kaavatiedot Poikkeamispäätös (M€) 2316 1616 7,6* Tontin pinta-ala 30 650 ** m² Rakennusoikeus 9 200 kem² Laajennus/lisärakennus Käyttötarkoitus kaavassa Muutos/peruskorjaus YOS 8. Hankkeen kuvaus Hankkeessa korvataan huonokuntoinen ja ahtaaksi käynyt Haukilahden päiväkoti sekä Kaislikon avoin päiväkoti, jotka korvataan seitsemän lapsiryhmän päiväkodilla (147 hoitopaikkaa) ja pysyvällä avoimella päiväkodilla. Päiväkoti sijoittuu vanhan päiväkodin kohdalle ja piha-alue kaavamuutoksessa tonttiin liitettävälle alueelle.Samalla tontilla sijaitsevat Toppelundin koulu ja Haukilahden monitoimitalo sekä Haukilahden kirjasto. Kirjaston korvaavat lähipalvelutilat esitetään toteutettavaksi avoimen päiväkodin yhteyteen. Kirjastopalvelut esittävät kirjastopalveluiden uudelleenjärjestämisen kulttuurilautakunnalle. 9. Hankkeen perustelut (tarvittaessa eri liitteellä) Tapiolan alueen kunnallisessa ja ostopalveluna hankitussa päivähoidossa oli vuoden 2014 lopussa 1 953 lasta. Päivähoitopaikka oli järjestetty 80 lapselle poikkeusjärjestelyin lisäämällä hoito- ja kasvatushenkilöstön määrää nykyisissä toimipaikoissa ja perustamalla ns. saliryhmiä. Alkuvuodesta 2015 poikkeusjärjestelyin toteutettuja päivähoitopaikkoja on 120. Haukilahden päiväkoti tulee vähentämään tarvetta poikkeusjärjestelyihin varsinkin Tapiolan eteläosissa, kun hankkeessa saadaan uusia päivähoitopaikkoja noin 80 lapselle. Lisäksi hankkeessa varaudutaan päivähoitoikäisten lasten määrän kasvun tuomaan päivähoidon kysynnän lisääntymiseen. Kirjaston lähipalvelutilojen sijoittaminen samaan rakennukseen päiväkodin ja avoimen päiväkodin kanssa lisää toiminnan joustavuutta ja antaa mahdollisuuksia uudenlaiseen yhteistoimintaan. Tarveselvityksen on hyväksynyt Opetus- ja varhaiskasvatus lautakunta 15.04.2015 (pvm) 10. Hankkeen toteutusaikataulu (kk/vuosi) Toteutussuunnitelmat Rakennusaika 10/2015 - 10/2016 2/2017 - 5/2018 Käyttöönotto 8/2018 11. Hankkeen toteuttamistapa (esim. oma hanke, osto, vuokraus) oma hanke 12. Liittyminen muihin hankkeisiin Kirjastopalveluiden uudelleenjärjestäminen 13. Rahoitus talousarviossa (ilman ALV:a) 7,4 M€ 14. Käyttökustannukset lisäys päiväkodin osalta yht. 1,4 M € / v. vuokranvähennys kirjaston osalta 16572 € / v. 15. Kokonaiskustannusarvio (ilman ALV:a) 7,6 M€ 24 16. Ensikertainen kalustaminen 0,23 M € € / oppilas 40 000 € / hoitopaikka 17. Lisätietoja *Avoimen päiväkodin tavoitehinta on 0,82 M€ (vastaa 21 laskennallista hoitopaikkaa). Kirjaston lähipalvelutilojen laajuus: 200 hym², 249 brm² ja tavoitehinta 0,85 M€. ** Asemakaavamuutos vireillä. 18. Laatija(t) yhteystietoineen Arja Törmä, [email protected] TIKE / TS Päiväys 7.9.2015 Päivitetty 2013 25 LIITE 2 PINTA–ALAKÄSITTEET 2 ohm ohjelma-ala; tilaohjelmassa eri toimintoihin tarvittava huoneiden ja tilojen teoreettinen pinta-ala. Ohjelmaneliöihin ei lasketa käytävien, porrashuoneiden, teknisten tilojen, hormien tai rakenteiden pinta-alaa. Käsitettä käytetään tilaohjelman ja tavoitekustannusarvion laatimisen yhteydessä. 2 hym hyöty-ala; suunnitelmasta tai rakennuksesta mitattu, eri toimintoihin käytettävien huoneiden ja tilojen pinta-ala. Hyötyneliöihin ei lasketa käytävien, porrashuoneiden, teknisten tilojen, hormien tai rakenteiden pinta-alaa. Käsitettä käytetään tilaohjelman ja tavoitehinta- sekä rakennuskustannusarvion laatimisen yhteydessä. hum2 huone-ala; suunnitelmasta tai rakennuksesta mitattu huoneiden pinta-ala. Huonealaan lasketaan kaikkien hyötytilojen, käytävien, porrashuoneiden, teknisten tilojen yms. alat. Huonealaan ei lasketa hormien tai rakenteiden pinta-alaa. Käsitettä käytetään mm. kustannusarvion laatimisen yhteydessä. 2 brm bruttoala; tilaohjelman pohjalta laskettu tai suunnitelmasta tai rakennuksesta ulkoseinien ulkopinnan mukaan mitattu kokonaislaajuus. Bruttoalaan lasketaan ohjelma-alan/hyötyalan lisäksi käytävien, porrashuoneiden, teknisten tilojen sekä rakenteiden ja hormien ala = kaikki rakennetut alat. Käsitettä käytetään mm. kustannusarvion laatimisen yhteydessä. 2 htm huoneistoala; huoneistoala on usein sama kuin vuokra-ala. Huoneistoalaan lasketaan ohjelma-/hyötyalan lisäsksi myös käytävät ja kevyet väliseinät. Huoneistoalaan ei lasketa rakennuksen porrashuoneita, teknisisä tiloja, ulkoseiniä, hormeja eikä kantavia rakenteita. Käsitettä käytetään mm. vuokrasopimuksissa, yhtiöjärjestyksissä jne. 2 kem kerrosala (rakennusoikeus) = kaavajuridinen suure; kerrosalaan luetaan rakennuslain mukaan kerrosten alat sekä se kellarikerroksen ja ullakon ala, johon on sijoitettu rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja. Myönnettäessä rakennuslupaa 1.1.2000 jälkeen asemakaavoitetulle alueelle, lasketaan ulkoseinän paksuudesta kerrosalaan 250 mm. Käsitettä käytetään kaavoituksessa, rakennusluvissa, kiinteistön arviokirjoissa jne. 26 a a a p a a p a a a a © Espoon kaupunki Teema: Yksityiskohtaiset aineistot Tasot: Maanpäällinen, Maanalainen Mittakaava: 1:2000 Pvm: 26.5.2014 13:28 Käyttäjä: tormaa3 50 m Tämän kaavamääräystekstin absoluuttiset korkeusluvut ovat N60-korkeusjärjestelmässä. 27 Tämän kaavamääräystekstin absoluuttiset korkeusluvut ovat N60-korkeusjärjestelmässä. 28 29 ALUSTAVA PERUSTAMISTAPASELVITYS 31.08.2015 1 (5) Työ 5893 Geotekniikkayksikkö/ K.Hämäläinen Talonsuunnittelu HAUKILAHDEN PÄIVÄKOTI Hankenumero 3000 1. YLEISTÄ Geotekniikkayksikkö on tehnyt kartoituksia ja pohjatutkimuksia sekä maanäytetutkimuksia vuonna 2015 Haukilahden päiväkodin uudisrakennuksen alustavan perustamistavan määrittämiseksi. Pohjavedenpinnan tarkkailua varten on asennettu pohjavesiputki. Lisäksi työssä on käytetty geotekniikkayksikön pohjatutkimusrekisterin tietoja alueella aikaisemmin tehdyistä pohjatutkimuksista. Kartoitukset ja pohjatutkimukset on esitetty liitteenä olevissa piirustuksissa 25Q3…25Q10. Tämä selvitys koskee Haukilahden päiväkodin tontin eteläosaa osoitteessa Toppelundintie 11 sekä tontin eteläpuoleista metsä/niittyaluetta. Tämän selvityksen liitepiirustuksiin on lisätty digitoimalla hankkeen esisuunnitelmavaiheen uudisrakennuksen sijainti Arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama Oy:n asemapiirustuksesta VE5 päivätty 5.3.2015. 2. POHJASUHTEET 2.1 Maaperäkuvaus Haukilahden päiväkodin nykyisen tontin eteläosa on suurimmalta osin jo rakennettua ja päällystettyä aluetta, nykyisen päiväkotirakennuksen etelä- ja länsipuolella on puustoista aluetta. Rakennuksen itäpuolinen leikkipihaaluetta reunustava aita ulottuu itäpuolen puistoalueen puolelle. Päiväkodin nykyisen tontin eteläosan kohdalla maanpinta on tasaista ja se vaihtelee mukaan tasovälillä +6,0…+7,5. Maanpinta laskee kohti tontin etelää. Maanpinta on matalimmillaan nykyisen tontin eteläpuolisen puistoalueen kaakkoisrajalla noin tasolla +6,0. Suunnittelualueella pohjamaa on ohuen humuskerroksen tai täyttöjen alla aluksi tiiviydeltään vaihteleva kuitenkin pääosin löyhä hiekasta ja soraisesta hiekkamoreenista koostuva kerros. Tämän kerroksen paksuus on noin 2,7…4,5 metriä. Hiekkakerroksen alla laihaa ja lihavaa savea sekä savista silttiä noin 0,5…2,6 metrin paksuinen kerros. Savesta otetun häiriintyneen maanäytteen mukaan saven vesipitoisuus on ollut enimmillään noin 62 %. Saven siipikairalla määritetty suljettu redusoimaton leikkauslujuus on pienimmillään kolmessa tutkimuspisteessä vaihteluvälillä 4,8…12,7 kN/m 2. SaEspoon kaupunki • Geotekniikkayksikkö • Virastopiha 2 C • PL 41, 02070 Espoon kaupunki PUH. 043- 8248657 • [email protected] 30 Haukilahden päiväkoti 31.08.2015 2 (5) vikerroksen alla on noin 1,4…7,7 m paksuinen sora ja moreenikerros, jossa on kairauksissa havaittu paikoin alimmissa kerroksissa kivistä/lohkareista koostuvia kerroksia. Kairauspisteiden perusteella sora-/moreenikerroksen tiiviys vaihtelee hyvin löyhästä tiiviiseen. Suunnittelualueella tehdyt painokairaukset ovat päättyneet moreenikerroksessa kiilautumalla kivien tai lohkareiden väliin sekä kiveen, lohkareeseen tai kallioon, tiiviiseen maakerrokseen noin 5,9…13,2 metrin syvyydessä maanpinnasta. Kallion korkeusasema on varmistettu porakonekairauksilla kahdeksassa kairauspisteessä eripuolilla esisuunnitelman uudisrakennuksen sijaintia. Kallionpinnan on porakonekairauksin todettu olevan 8,8…12,0 metrin syvyydessä maanpinnasta. Suunnittelualueen maaperä on routivaa. Rakennusalueen luonnontilainen pohjamaaluokka on E-F, Espoon Talonrakennuksen maarakennustöiden mallityöselostuksen mukaan, (2007). 2.2 2.3 Maaperän puhtaus Pohjavesi Espoon kaupungin ympäristökeskuksen selvityksien mukaan tontilla ei aikaisemman toimintahistorian perusteella ole syytä epäillä maaperän pilaantumista. Haukilahden päiväkodin olemassa olevan rakennuksen lounaispuolelle asemakaavassa nykyisin puistoalueelle lähelle tontin rajaa on asennettu pohjavedenhavaintoputki kesällä 2015. (putken maanpinta +7,1) Pohjavedenpinnan on havaittu lyhyen tarkastelujakson aikana olevan noin tasolla +7,4…+7,8 eli noin 0,3…0,7 metriä maanpinnan yläpuolella. Pohjavesi on paineellista. 2.3 Radon Radonsuojauksen suunnittelussa noudatetaan ohjetta RT 81-10791. 3. NAAPURIRAKENNUKSET Suunnittelualueella sijaitsee nykyinen Haukilahden päiväkodin käytössä oleva rakennus, tontin pohjoispuolella sijaitsee Haukilahden monitoimitalo ja Toppelundin koulu - ja kirjastorakennukset. Suunnittelualue rajautuu eteläja länsipuoleltaan ojiin, kevyenliikenteenväyliin ja Toppelundintiehen, tontin etelä- ja itäpuolella on metsäistä puistoaluetta. 31 Haukilahden päiväkoti 31.08.2015 3 (5) 4. PERUSTAMINEN 4.1 Rakennus Uudisrakennus suositellaan perustettavaksi kantavaan moreenikerrokseen tai kallioon tukeutuvilla lyöntipaaluilla. Pääosin lyöntipaalujen voidaan arvioida tunkeutuvan painokairauksilla saavutettuun syvyyteen. Lattia rakennetaan kantavana. Ryömintätilaisen lattian alle tehdään salaojituskerros. Lattiatasosta ei ollut tätä selvitystä laadittaessa tietoa. Tässä suunnitteluvaiheessa ei ole tehty kairauksia nykyisen purettavan rakennuksen alta ja olemassa olevat kairaukset ovat tehty ennen nykyisen rakennuksen perustamista. Alueella esiintyvät luonnolliset maalajit ovat routivia. Kaikki pakkasen vaikutuksen alaisiksi joutuvat rakenteet kuten mm. anturaperustukset, maanvaraiset laatat ja putkijohdot ovat suojattava routaeristein, elleivät ne ulotu vähintään 1,6 m syvyyteen tulevasta maanpinnasta. Routasuojauksessa noudatetaan VTT:n talonrakennuksen routasuojausohjeiden (-07) mukaisesti. Perustukset salaojitetaan ja pintakuivatus hoidetaan riittävin maanpinnan kalistuksin pois seinälinjoilta RIL 126-2009 ( Rakennusten ja tonttialueiden kuivatus ) mukaan. 4.2 Putkijohdot, pihat, tukimuurit ja liikennealueet Piha-alueet, jotka päällystetään, joudutaan pengerryksestä riippuen perustamaan kevennyksen varaan. Piha-alueen keveitä rakennuksia, varastoja tai katoksi, jotka sietävät painumia ja kallistumia, voidaan perustaa maanvaraisesti. Mikäli rakenteelta vaaditaan täyttä painumattomuutta, tulee se perustaa paalujen varaan. Kts. selvityksen kohta 5.Jatkotoimenpiteet. Putkijohdot voidaan perustaa ≥ 300 mm paksun tiivistetyn murskekerroksen (# 0…32 mm) ja 150 mm asennuskerroksen varaan. Paalulaatta-alueilla käytetään 150 mm paksua asennusalustaa (murske # 0…16 mm). Putkijohtojen sijainnista ei ole suunnittelun tässä vaiheessa tietoa. Kts selvityksen kohta 5. Jatkotoimenpiteet. Rakennuksesta ulostulevien putkilinjojen kohdalla käytetään siirtymälaattoja, jotta putket eivät leikkaannu poikki. Paalulaatan kohdalla putkilinjoille ei tarvitse asentaa siirtymälaattoja. (Ks. Espoon Talonrakennuksen maarakennustöiden mallityöselostuksen tyyppipiirustukset GT1…GT13, 7.5.2007). Piha- ja liikennealueiden alustavat rakennekerrokset on esitetty alla. Rakennekerroksissa noudatetaan Espoon Talonrakennuksen maarakennustöiden mallityöselostusta, tyyppipiirustuksia GT1…GT13 ja liitteitä GT20….GT27. Rakennekerrosten alta poistetaan humuspitoiset maa-ainekset. 32 Haukilahden päiväkoti 31.08.2015 4 (5) Piha- ja liikennealueet: Asfalttipintaiset alueet: Päällyste 50 mm kantavakerros 150 mm jakavakerros 550 mm kuitukangas kl N3 x -------------------------------------------------------750 mm Laatoitetut alueet: laatta 80 mm asennusmurske 30 mm kantavakerros 150 mm jakavakerros 650mm kuitukangas kl. N3 x -------------------------------------------------------910 mm Kivituhka alueet (ei liikennekuormaa) kivituhka 50 mm kantavakerros 150 mm jakavakerros 200 mm kuitukangas kl N3 x -------------------------------------------------------400 mm 4.3 Kaivannot Matalat ≤ 1,5 metriä syvät kaivannot voidaan kaivaa 1:1 luiskin. Tätä syvemmät kaivannot tulee suunnitella erikseen. Kaivantojen kuivanapito hoidetaan kaivannosta pumppaamalla. Kaivantojen suunnittelussa noudatetaan RIL 263-2014 Kaivanto-ohjetta. 5. JATKOTOIMENPITEET Tämä selvitys ei ole riittävä lopullisia rakennussuunnitelmia varten, vaan rakennusten kohdilta tulee tehdä lisäpohjatutkimuksia ja kartoituksia maan kerrosrakenteen, maalajien, paalupituuksien, saven lujuuden ja kalliopinnan korkeusaseman tarkastamiseksi. Rakennuspaikalle tulee laatia yksityiskohtainen pohjarakennussuunnitelma, jossa esitetään rakennusten, putkijohtojen, tukimuurien ja piha-alueiden perustaminen. Putkijohtojen korkeusasemasta riippuen on mahdollista että putket joudutaan perustamaan esim. teräslevyarinan tai stabiloinnin varaan. Tulevien piha-alueiden kohdalta tulee tehdä lisätutkimuksia joilla varmistetaan, ettei pihan rakennekerroksien alle jäävää savikerrosta tarvitse stabiloida. 33 34 Piste No Yk Xk Maanpinta Vedenpinta 1 25487910.3 6671949.2 +6.86 Tutk. No Tiedosto Kohde Päivämäärä Suun. 1/2 5893 / l:\4 YTET\20 Geotekniikka\04 Pohjarakenn Haukilahden päiväkoti 14.08.2015 Rakeisuuskäyrät % SAVI 0.0006 100 SILTTI 0.002 0.006 HIEKKA 0.02 0.06 0.2 SORA 0.6 2 6 20 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 0.063 0.125 Raekoko (mm) Viivatyyppi: Syvyys: Routivuus: Maalaji: 1.00 Routiva Hk Päiväys 14.08.2015 2.00 Routiva Hk Tutki Hänninen 0.25 0.5 2.80 Routiva srHkMr 3.20 Routimaton saSi Tarkasti 4.00 Routiva liSa 60 35 Piste No Yk Xk Maanpinta Vedenpinta 1 25487910.3 6671949.2 +6.86 Tutk. No Tiedosto Kohde Päivämäärä Suun. 2/2 5893 / l:\4 YTET\20 Geotekniikka\04 Pohjarakenn Haukilahden päiväkoti 14.08.2015 Rakeisuuskäyrät % SAVI 0.0006 100 SILTTI 0.002 0.006 HIEKKA 0.02 0.06 0.2 SORA 0.6 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 0.063 0.125 Raekoko (mm) Viivatyyppi: Syvyys: Routivuus: Maalaji: 5.00 Routiva saSi Päiväys 14.08.2015 0.25 0.5 6.00 Routiva saSi Tutki Hänninen Tarkasti 2 6 20 60 36 Piste No Yk Xk Maanpinta Vedenpinta 1 25487910.3 6671949.2 +6.86 Tutk. No Tiedosto Kohde Päivämäärä Suun. Sivu 1/1 5893 / l:\4 YTET\20 Geotekniikka\04 Pohjarakenn Haukilahden päiväkoti 14.08.2015 Maanäytteiden tutkimusilmoitus Kartiokoe Astian numero Syvyys [m] N. otin H3/H1 Sk [kPa] Tilavuuspaino F [%] t.p./w [kN/m3] t.p./d [kN/m3] Huokosluku e Ip [%] WL [%] WP [%] Vesipitoisuus [%] Humus [%] Kapill. [m] Maalaji 1.00 - - - - - - - - - 14.1 0.8 - Hk 2.00 - - - - - - - - - 23.9 0 - Hk 2.80 - - - - - - - - - 20.3 1.1 - srHkMr 3.20 - - - - - - - - - 33.7 - saSi 4.00 - - - - - - - - - 53.8 - liSa 5.00 - - - - - - - - - 21.6 - saSi 6.00 - - - - - - - - - 18.5 - saSi Päiväys 14.08.2015 Tutki Hänninen Tarkasti 37 Piste No Yk Xk Maanpinta Vedenpinta 11 25487971.7 6671849.6 +6.40 Tutk. No Tiedosto Kohde Päivämäärä Suun. 1/2 5893 / l:\4 YTET\20 Geotekniikka\04 Pohjarakenn Haukilahden päiväkoti 10.08.2015 Rakeisuuskäyrät % SAVI 0.0006 100 SILTTI 0.002 0.006 HIEKKA 0.02 0.06 0.2 SORA 0.6 2 6 20 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 0.063 0.125 Raekoko (mm) Viivatyyppi: Syvyys: Routivuus: Maalaji: 1.00 Routiva HkMr Päiväys 10.08.2015 2.00 Routiva Hk Tutki Hänninen 0.25 0.5 3.00 Routiva Hk 4.00 Routiva laSa Tarkasti 5.00 Routiva laSa 60 38 Piste No Yk Xk Maanpinta Vedenpinta 11 25487971.7 6671849.6 +6.40 Tutk. No Tiedosto Kohde Päivämäärä Suun. 2/2 5893 / l:\4 YTET\20 Geotekniikka\04 Pohjarakenn Haukilahden päiväkoti 10.08.2015 Rakeisuuskäyrät % SAVI 0.0006 100 SILTTI 0.002 0.006 HIEKKA 0.02 0.06 0.2 SORA 0.6 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 0.063 0.125 Raekoko (mm) Viivatyyppi: Syvyys: Routivuus: Maalaji: 0.25 0.5 6.00 Routiva saHk Päiväys 10.08.2015 Tutki Hänninen Tarkasti 2 6 20 60 39 Piste No Yk Xk Maanpinta Vedenpinta 11 25487971.7 6671849.6 +6.40 Tutk. No Tiedosto Kohde Päivämäärä Suun. Sivu 1/1 5893 / l:\4 YTET\20 Geotekniikka\04 Pohjarakenn Haukilahden päiväkoti 10.08.2015 Maanäytteiden tutkimusilmoitus Kartiokoe Astian numero Syvyys [m] N. otin H3/H1 Sk [kPa] Tilavuuspaino F [%] t.p./w [kN/m3] t.p./d [kN/m3] Huokosluku e Ip [%] WL [%] WP [%] Vesipitoisuus [%] Humus [%] Kapill. [m] Maalaji 1.00 - - - - - - - - - 6.7 0 - HkMr 2.00 - - - - - - - - - 20.5 0 - Hk 3.00 - - - - - - - - - 21.3 0 - Hk 4.00 - - - - - - - - - 38.4 - laSa 5.00 - - - - - - - - - 31.8 - laSa 6.00 - - - - - - - - - 17.9 - saHk Päiväys 10.08.2015 Tutki Hänninen Tarkasti 40 Piste No Yk Xk Maanpinta Vedenpinta 13 25487970.8 6671945.7 +7.47 Tutk. No Tiedosto Kohde Päivämäärä Suun. 1/2 5893 / l:\4 YTET\20 Geotekniikka\04 Pohjarakenn Haukilahden päiväkoti 10.08.2015 Rakeisuuskäyrät % SAVI 0.0006 100 SILTTI 0.002 0.006 HIEKKA 0.02 0.06 0.2 SORA 0.6 2 6 20 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 0.063 0.125 Raekoko (mm) Viivatyyppi: Syvyys: Routivuus: Maalaji: 1.00 Routiva Hk Päiväys 10.08.2015 2.00 Routiva Hk Tutki Hänninen 0.25 0.5 3.00 Routiva Hk 4.00 Routimaton laSa Tarkasti 5.00 Routimaton laSa 60 41 Piste No Yk Xk Maanpinta Vedenpinta 13 25487970.8 6671945.7 +7.47 Tutk. No Tiedosto Kohde Päivämäärä Suun. 2/2 5893 / l:\4 YTET\20 Geotekniikka\04 Pohjarakenn Haukilahden päiväkoti 10.08.2015 Rakeisuuskäyrät % SAVI 0.0006 100 SILTTI 0.002 0.006 HIEKKA 0.02 0.06 0.2 SORA 0.6 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 0.063 0.125 Raekoko (mm) Viivatyyppi: Syvyys: Routivuus: Maalaji: 0.25 0.5 6.00 Routiva siHkMr Päiväys 10.08.2015 Tutki Hänninen Tarkasti 2 6 20 60 42 Piste No Yk Xk Maanpinta Vedenpinta 13 25487970.8 6671945.7 +7.47 Tutk. No Tiedosto Kohde Päivämäärä Suun. Sivu 1/1 5893 / l:\4 YTET\20 Geotekniikka\04 Pohjarakenn Haukilahden päiväkoti 10.08.2015 Maanäytteiden tutkimusilmoitus Kartiokoe Astian numero Syvyys [m] N. otin H3/H1 Sk [kPa] Tilavuuspaino F [%] t.p./w [kN/m3] t.p./d [kN/m3] Huokosluku e Ip [%] WL [%] WP [%] Vesipitoisuus [%] Humus [%] Kapill. [m] Maalaji 1.00 - - - - - - - - - 5.3 1.5 - Hk 2.00 - - - - - - - - - 5.3 0 - Hk 3.00 - - - - - - - - - 19.8 0 - Hk 4.00 - - - - - - - - - 29.9 - laSa 5.00 - - - - - - - - - 34.6 - laSa 6.00 - - - - - - - - - 18.2 - siHkMr Päiväys 10.08.2015 Tutki Hänninen Tarkasti 43 Piste No Yk Xk Maanpinta Vedenpinta 19 25487918.7 6671912.1 +6.99 Tutk. No Tiedosto Kohde Päivämäärä Suun. 1/2 5893 / l:\4 YTET\20 Geotekniikka\04 Pohjarakenn Haukilahden päiväkoti 14.08.2015 Rakeisuuskäyrät % SAVI 0.0006 100 SILTTI 0.002 0.006 HIEKKA 0.02 0.06 0.2 SORA 0.6 2 6 20 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 0.063 0.125 Raekoko (mm) Viivatyyppi: Syvyys: Routivuus: Maalaji: 1.00 Routiva Hk Päiväys 14.08.2015 2.00 Routiva Hk Tutki Hänninen 0.25 0.5 3.00 Routiva Hk 4.00 Routiva saSi Tarkasti 5.00 Routiva saHk 60 44 Piste No Yk Xk Maanpinta Vedenpinta 19 25487918.7 6671912.1 +6.99 Tutk. No Tiedosto Kohde Päivämäärä Suun. 2/2 5893 / l:\4 YTET\20 Geotekniikka\04 Pohjarakenn Haukilahden päiväkoti 14.08.2015 Rakeisuuskäyrät % SAVI 0.0006 100 SILTTI 0.002 0.006 HIEKKA 0.02 0.06 0.2 SORA 0.6 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 0.063 0.125 Raekoko (mm) Viivatyyppi: Syvyys: Routivuus: Maalaji: 6.00 Routiva saHk Päiväys 14.08.2015 0.25 0.5 8.00 Routiva saHk Tutki Hänninen Tarkasti 2 6 20 60 45 Piste No Yk Xk Maanpinta Vedenpinta 19 25487918.7 6671912.1 +6.99 Tutk. No Tiedosto Kohde Päivämäärä Suun. Sivu 1/1 5893 / l:\4 YTET\20 Geotekniikka\04 Pohjarakenn Haukilahden päiväkoti 14.08.2015 Maanäytteiden tutkimusilmoitus Kartiokoe Astian numero Syvyys [m] N. otin H3/H1 Sk [kPa] Tilavuuspaino F [%] t.p./w [kN/m3] t.p./d [kN/m3] Huokosluku e Ip [%] WL [%] WP [%] Vesipitoisuus [%] Humus [%] Kapill. [m] Maalaji 1.00 - - - - - - - - - 3.5 0 - Hk 2.00 - - - - - - - - - 23.2 0.6 - Hk 3.00 - - - - - - - - - 23.9 0.4 - Hk 4.00 - - - - - - - - - 25.3 - saSi 5.00 - - - - - - - - - 21.0 - saHk 6.00 - - - - - - - - - 23.2 - saHk 8.00 - - - - - - - - - 24.9 - saHk Päiväys 14.08.2015 Tutki Hänninen Tarkasti 0.1 46 Piste No Yk Xk Maanpinta Vedenpinta 22 25487957.8 6671924.9 +7.34 Tutk. No Tiedosto Kohde Päivämäärä Suun. 1/2 5893 / l:\4 YTET\20 Geotekniikka\04 Pohjarakenn Haukilahden päiväkoti 14.08.2015 Rakeisuuskäyrät % SAVI 0.0006 100 SILTTI 0.002 0.006 HIEKKA 0.02 0.06 0.2 SORA 0.6 2 6 20 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 0.063 0.125 Raekoko (mm) Viivatyyppi: Syvyys: Routivuus: Maalaji: 1.00 Routiva Hk Päiväys 14.08.2015 2.00 Routiva Hk Tutki Hänninen 0.25 0.5 3.00 Routiva Hk 4.00 Routiva liSa Tarkasti 5.00 Routiva saSi 60 47 Piste No Yk Xk Maanpinta Vedenpinta 22 25487957.8 6671924.9 +7.34 Tutk. No Tiedosto Kohde Päivämäärä Suun. 2/2 5893 / l:\4 YTET\20 Geotekniikka\04 Pohjarakenn Haukilahden päiväkoti 14.08.2015 Rakeisuuskäyrät % SAVI 0.0006 100 SILTTI 0.002 0.006 HIEKKA 0.02 0.06 0.2 SORA 0.6 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 0.063 0.125 Raekoko (mm) Viivatyyppi: Syvyys: Routivuus: Maalaji: 0.25 0.5 6.00 Routiva siHk Päiväys 14.08.2015 Tutki Hänninen Tarkasti 2 6 20 60 48 Piste No Yk Xk Maanpinta Vedenpinta 22 25487957.8 6671924.9 +7.34 Tutk. No Tiedosto Kohde Päivämäärä Suun. Sivu 1/1 5893 / l:\4 YTET\20 Geotekniikka\04 Pohjarakenn Haukilahden päiväkoti 14.08.2015 Maanäytteiden tutkimusilmoitus Kartiokoe Astian numero Syvyys [m] N. otin H3/H1 Sk [kPa] Tilavuuspaino F [%] t.p./w [kN/m3] t.p./d [kN/m3] Huokosluku e Ip [%] WL [%] WP [%] Vesipitoisuus [%] Humus [%] Kapill. [m] Maalaji 1.00 - - - - - - - - - 1.8 0 - Hk 2.00 - - - - - - - - - 4.1 0.6 - Hk 3.00 - - - - - - - - - 22.0 - Hk 4.00 - - - - - - - - - 61.5 - liSa 5.00 - - - - - - - - - 24.4 - saSi 6.00 - - - - - - - - - 21.5 - siHk Päiväys 14.08.2015 Tutki Hänninen Tarkasti 49 Piste No Yk Xk Maanpinta Vedenpinta 27 25487966.6 6671911.1 +7.10 Tutk. No Tiedosto Kohde Päivämäärä Suun. 1/2 5893 / l:\4 YTET\20 Geotekniikka\04 Pohjarakenn Haukilahden päiväkoti 14.08.2015 Rakeisuuskäyrät % SAVI 0.0006 100 SILTTI 0.002 0.006 HIEKKA 0.02 0.06 0.2 SORA 0.6 2 6 20 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 0.063 0.125 Raekoko (mm) Viivatyyppi: Syvyys: Routivuus: Maalaji: 0.50 Routiva Hk Päiväys 14.08.2015 1.00 Routiva Hk Tutki Hänninen 0.25 0.5 1.50 Routiva Hk 2.00 Routiva Hk Tarkasti 2.70 Routiva Hk 60 50 Piste No Yk Xk Maanpinta Vedenpinta 27 25487966.6 6671911.1 +7.10 Tutk. No Tiedosto Kohde Päivämäärä Suun. 2/2 5893 / l:\4 YTET\20 Geotekniikka\04 Pohjarakenn Haukilahden päiväkoti 14.08.2015 Rakeisuuskäyrät % SAVI 0.0006 100 SILTTI 0.002 0.006 HIEKKA 0.02 0.06 0.2 SORA 0.6 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 0.063 0.125 Raekoko (mm) Viivatyyppi: Syvyys: Routivuus: Maalaji: 3.00 Routiva liSa Päiväys 14.08.2015 3.50 Routiva liSa Tutki Hänninen 0.25 0.5 3.80 Routimaton laSa Tarkasti 2 6 20 60 51 Piste No Yk Xk Maanpinta Vedenpinta 27 25487966.6 6671911.1 +7.10 Tutk. No Tiedosto Kohde Päivämäärä Suun. Sivu 1/1 5893 / l:\4 YTET\20 Geotekniikka\04 Pohjarakenn Haukilahden päiväkoti 14.08.2015 Maanäytteiden tutkimusilmoitus Kartiokoe Astian numero Syvyys [m] N. otin H3/H1 Sk [kPa] Tilavuuspaino F [%] t.p./w [kN/m3] t.p./d [kN/m3] Huokosluku e Ip [%] WL [%] WP [%] Vesipitoisuus [%] Humus [%] Kapill. [m] Maalaji 0.50 - - - - - - - - - 8.5 0 - Hk 1.00 - - - - - - - - - 18.1 0.9 - Hk 1.50 - - - - - - - - - 22.3 0.7 - Hk 2.00 - - - - - - - - - 24.3 0.5 - Hk 2.70 - - - - - - - - - 21.1 0.6 - Hk 3.00 - - - - - - - - - 61.8 0.1 - liSa 3.50 - - - - - - - - - 58.7 - liSa 3.80 - - - - - - - - - 44.5 - laSa Päiväys 14.08.2015 Tutki Hänninen Tarkasti 52 Talonrakennuksen maarakennustöiden mallityöselostus Espoon tekninen keskus Geotekniikanyksikkö 0701/GT2007 53 2 Talonrakennuksen maarakennustöiden mallityöselostus Johdanto Espoon kaupungin talonrakennuskohteissa sovellettavaksi tarkoitettu ensimmäinen mallityöselitys oli 9202/GEO. Korjattu mallityöselostus 0301/GT perustui edelleen Talo 80nimikkeistöön. Uusin Talonrakennuksen maarakennustöiden mallityöselostuksen 0701/GT päivitys on toteutettu Talo 2000 pohjalle (RT 15-10889). Mallityöselostus on tarkoitettu Espoon talonrakennustoiminnan käyttöön omissa ja urakoitsijoiden töissä. Mallityöselostukseen on koottu tekstejä eri julkaisuista ja erilaisista ratkaisuista. Siinä esiintyy vielä viittauksia mm. pohjarakennustöiden valvontaohjeisiin, lyöntipaalutusohjeisiin ja asfalttinormeihin. Mallityöselostuksessa on lisäksi esitetty yleisimmät rakennetyypit kaivannoista ja putkien perustuksista sekä rakennemateriaalien ohjekäyrästöjä. Näistä kootaan kohteen varsinainen työselostus lisättynä sen vaatimilla yksityiskohtaisilla määräyksillä. Mallityöselostuksessa esitetyt mitta- ja lukuarvot (esimerkiksi syvästabilointipilarin minimileikkauslujuus 40 kPa tai louhinnan tärinäraja 35 mm/s) ovat osittain yleisiä laatuvaatimusarvoja ja osittain Espoon kaupungin kohteissa käytettyjä normaaliarvoja, ja ne tulee tarkistaa tapauskohtaisesti. Mallityöselostusta tullaan jatkuvasti kehittämään siitä saatavien kokemusten perusteella. Korjaus- ja täydennysehdotukset pyydetään toimittamaan Jorma Jokiselle p. 816 25482, fax 816 25484 tai e-mail [email protected]. Espoossa 7.05.2007 Geotekniikkayksikkö 54 3 Espoon kaupunki/Tekninen keskus Geotekniikkayksikkö/Rajala/Kaurila/Jokinen 4 7.05.2007 MAARAKENNUSTYÖSELOSTUS Työselostuksesta poimitaan ne kohdat, jotka soveltuvat suunniteltavaan kohteeseen. Tarvittaessa lisätään yksityiskohtaisia määräyksiä. Sisällysluettelo 1 Rakennusosat 11 Alueosat 111 Maaosat Yleiset ohjeet 1111 Raivaustehtävät Raivaus Purettavat rakennukset Purettavat aluerakenteet 1112 Kaivannot 11121 Maakaivannot Yleistä Pintamaan poisto Peruspohjan kaivu Kaivu rakennusalueella Kaivumaiden kuljetus Työnaikainen routasuojaus 11122 Kalliokaivannot Yleistä Pintalouhinta Avolouhinta Rusnaus Louheen kuljetus 1113 Kanaalit Maakanaalit Kalliokanaalit Kaivumaiden ja louheen kuljetus 1116 Kuivatusosat Yleistä Salaojat Kaivot Rakennusaikaiset kuivatukset 1119 Erityiset maaosat Pilaantuneet maat Viemärit Vesijohdot Lämpökanavat Kaapelit Radonputket 112 Tuennat ja vahvistukset 1121 Paalutukset Yleistä Paalut Paalutuskalusto Paalutustyön suoritus Paalujen katkaisu 1122 Tuennat 1123 Vahvistukset Kevennys Massanvaihto Syvästabilointi Kuitukangas 1129 Erityiset tuennat ja vahvistukset 113 Päällysteet 1131 Liikennealueiden päällysteet Yleistä Suodatinkerros Jakava kerros Kantava kerros Päällystys 1114 Täyttöosat Yleiset laatuvaatimukset Perustusten alustäyttö Perusmuurin vierustäyttö Alapohjan alustäyttö Kanaalien ja syvennysten täyttö Täyttö rakennusalueella 1132 Paikoitusalueiden päällysteet 1115 Penkereet 114 Alueen varusteet 1133 Oleskelu- ja leikkialueiden sekä pihakäytävien päällysteet 1134 Kasvillisuus 1139 Erityisalueiden päällysteet 115 Alueen rakenteet 55 5 6 1 Rakennusosat Liite GT21 2007, Muoviputkien ympärystäyttö ja kiveyksien asennusmateriaalit Liite GT22 2007, Jakavan ja kantavan kerroksen materiaalit Liite GT23 2007, Sitomattoman kulutuskerroksen ja kivituhkan materiaalit Liite GT24 2007, Tiivistys, peitesyvyys ja vaatimukset Liite GT25 2007, Tiivistämisohjeita Liite GT26 2007, Pohjamaan kantavuusluokitus Liite GT27 2007, Kaivannon luiskakaltevuudet 11 Alueosat Maarakennustöissä noudatetaan voimassa olevia lakeja ja asetuksia sekä hyvää rakentamistapaa. Keskeisiä ohjeistoja ovat seuraavat julkaisut: Suomen rakentamismääräyskokoelma, RakMK B3: Pohjarakenteet Suomen rakentamismääräyskokoelma, RakMK C2: Kosteus, täydennettynä Espoon kaupungin talonrakennustoiminnan ohjeilla ja määräyksillä 10.08.1998 Espoon kaupungin rakennusjärjestys 1.01.2003. Espoon kaupungin Putkikaivantojen tuentaohje 9704/GT Espoon kaupungin Kalkkisementtipilariohje KPO 2007 Espoon kaupungin Maarakenteiden laadunvarmistusohjeet 9001/GEO MaaRYL2000 Talonrakennuksen maatyöt. Täydentää työselostuksen litteroinnin mukaisia tehtäväkuvia RIL 121-2004 Pohjarakennusohjeet RIL 132-2000 Talonrakennuksen maarakenteet RIL 181-1989 Rakennuskaivanto-ohje RIL 126-1987/2007 Rakennusten ja tonttialueiden kuivatus RIL 234-2007 Pihojen pohja- ja päällysrakenteet InfraRYL 2006 Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset VTT tiedonanto 13 Louhe rakennuspohjana LPO-2005 Lyöntipaalutusohjeet PPO-2007 Pienpaalutusohje VTT Talonrakennuksen routasuojausohjeet 1997 PANK Asfalttinormit 2000/2003 PRV-84 Pohjarakennustöiden valvontaohjeet SFS 173-1 Pohjarakentamistöiden suorittaminen, osa 1. 2006 Valtioneuvoston päätös räjäytys- ja louhintatyön järjestysohjeista 29.5.1986/410 Ratu 1183-S Räjäytys-, louhinta- ja kaivutöiden turvallisuus Maaperätutkimukset Pohjatutkimukset ja maaperäkuvaus on esitetty erillisessä perustamistapaselvityksessä. Mahdollisesti tarvittavat työnaikaiset maaperätutkimukset tekee rakennuttaja, mutta urakoitsija voi halutessaan tehdä rakennusalueella omia täydentäviä pohjatutkimuksiaan. Mittaukset Rakennuttaja on suunnitteluvaiheessa tehnyt rakennusalueella pohjatutkimusten yhteydessä pintavaaituksen. Urakoitsijan tehtävänä on louhittavilla alueilla mitata kallion pinnan korkeusasema irtomaakerrosten poiston jälkeen. Mikäli maarakennusurakka on erotettu pääurakasta, tekee maarakennusurakoitsija lisäksi pintavaaituksen työalueestaan urakkavaiheen päättyessä. Laadunvalvontamittaukset ja -kokeet Rakennusaikainen pohjarakennustöiden laadunvarmistus tehdään teknisen keskuksen geotekniikkayksikön maarakenteiden laadunvarmistusohjeita soveltaen. Urakoitsijan tulee joka hetki kyetä osoittamaan, että materiaalit ja työ vastaavat vaatimuksia. Laadunvalvontatutkimukset koskevat mm. seuraavia asioita: - materiaalin kelpoisuuden tarkkailu - materiaalin määrän tarkkailu - maarakenteiden tiiviyden ja kantavuuden tarkkailu - pohjanvahvistustöiden tarkkailu LIITTEET Maarakennustyöselostusta täydentämään on koottu liitteitä lähteistä InfraRYL 2006, 97 ja RIL 132. Tyyppipiirustus/GT1 2007, Johtokaivantojen mitat Tyyppipiirustus/GT2 2007, Putkien perustaminen 1. Tyyppipiirustus/GT3 2007, Putkien perustaminen 2. Tyyppipiirustus/GT4 2007, Putkien perustaminen 3. Tyyppipiirustus/GT5 2007, Kaukolämpö- ja kaapelikaivanto Tyyppipiirustus/GT6 2007, Siirtymäkiila, alustäyttö Tyyppipiirustus/GT7 2007, Tuenta, saven leikkauslujuus 5kN/m2 Tyyppipiirustus/GT8 2007, Tuenta, savenleikkauslujuus 7kN/m2 Tyyppipiirustus/GT9 2007, Tuenta, savenleikkauslujuus 10kN/m2 Tyyppipiirustus/GT10 2007, Tuenta, savenleikkauslujuus 15kN/m2 Tyyppipiirustus/GT11 2007, Tuenta, löyhä kitkamaa Tyyppipiirustus/GT12 2007, Tuenta, tuentaelementti Tyyppipiirustus/GT13 2007, Perustuksen salaojitusrakenteet Liite GT20 2007, Salaojitus- ja suodatinmateriaalit KT 111 Maaosat 1111 Raivaustehtävät Raivaus Maarakennus- ja pohjanvahvistustöiden laajuus ja laatu käyvät selville pohjarakennus-, pihantasaus-, pintavesi- ja salaojitussuunnitelmista, perustuspiirustuksista, (myös LV- ja sähkösuunnitelmiin liittyvistä), rakennetyypeistä ja -leikkauksista sekä tästä työselostuksesta. Mikäli maarakennustöiden yhteydessä havaitaan pohjatutkimuksiin nähden sellaisia poikkeamia, jotka voivat vaikuttaa tehtyihin ratkaisuihin ja urakkasuorituksiin, tulee urakoitsijan ilmoittaa niistä välittömästi rakennuttajalle. Mahdollisten pilaantuneiden maiden käsittelyssä noudatetaan erillisiä suunnitelmia, mutta kaivutyön aikana urakoitsijan tulee tarkkailla kaivettavan maa-aineksen laatua myös puhtauden kannalta ja epäiltäessä pilaantumista ilmoitettava siitä rakennuttajalle. 56 7 8 Ennen vaativien maarakennustöiden käynnistämistä tai niiden alkuvaiheessa tulee pohjarakennussuunnittelijan, urakoitsijan ja rakennuttajan pitää PRV-84 mukainen aloituskokous. Ennen rakennustöiden aloittamista tulee urakoitsijan merkitä talojen paikat ja korkeusasemat sekä paikoitus- ja tiealueiden sijainnit maastoon, minkä jälkeen pidetään maastokatselmus. Maastokatselmuksen yhteydessä sovitaan säilytettävät puut ja maastokohdat sekä luonnonvaraisiksi jäävien maastokohtien raivaus- ja kunnostustoimenpiteet. Ennen töiden aloittamista varmistaa urakoitsija myös alueella sijaitsevien kaapelien, johtojen ym. vanhojen rakenteiden sijainnit ja huolehtii niiden suojaamisesta. Raivaus tehdään piha- ja rakennustöiden vaatimassa laajuudessa. Urakoitsijan tulee huolehtia kaikista maankaivu- ja louhintatyöhön liittyvistä katselmuksista, sekä toimittaa katselmuksien pöytäkirjoista jäljennökset rakennuttajalle. Urakoitsija kaataa rakennusalueella olevan hyötypuuston, ellei rakennuttaja ole tehnyt sitä ennen töiden aloitusta. Hyötypuusto kuuluu rakennuttajalle ja se pinotaan rakennuttajan osoittamalle paikalle kuljetusvalmiiksi. Kaivu tehdään rakennepiirustusten ja salaojitussuunnitelman edellyttämässä laajuudessa. Kaivanto tehdään sellaiseksi, että muotit voidaan purkaa. Raivaustöissä huomioidaan kohdassa 1134 esitetyt kasvillisuuden suojaukset. Rakennuspohjalta ja liikennealueiden kohdilta poistetaan suuret kivet ja lohkareet, puut ja kannot, juuret ja muu kasvillisuus sekä humuspitoinen maa. Viheralueiden kasvualustaan kuuluvista maakerroksista poistetaan tarpeettomat suuret kivet ja lohkareet sekä poistetaan ja tuhotaan kaadettujen puiden ja pensaiden juuret. Juuriversoisten raivattavien kasvien juuret (esim. haapa) tuhotaan kokonaan. Raivaus- ja purkujätteet kuljetetaan pois rakennusalueelta niille osoitetuille vastaanottopaikoille. Kuljetukset kaatopaikkamaksuineen kuuluvat urakoitsijalle. Purettavat rakennukset Poistettavat rakenteet ja rakennukset puretaan perustuksineen, ellei erillisessä purkusuunnitelmassa ole muuta mainittu. Purkamiseen kuuluvat myös purkamistyön vaatimat aitaus- ja tuenta- ja suojaustyöt. Hylätyt tarvikkeet ja materiaalit kuljetetaan pois rakennusalueelta. Pintamaan poisto Uudelleen käytettävät multa ja kaivumaat irrotetaan enintään 3 m etäisyydeltä rakennuksen ulkorajoista. Johtokaivantojen, liikennealueiden ym. kohdilta maat irrotetaan työn vaatimassa laajuudessa. Peruspohjan kaivu Kaivannon pohja tasataan salaojiin päin kaltevuuteen 1:50. Maanvaraisten perustusten loppukaivu tehdään varovasti tasateräisellä kauhalla niin, että perustusten alapuolinen maa ei häiriinny. Mikäli häiriintymistä tapahtuu, kaivetaan häiriintynyt osa pois ja tilalle tiivistetään mursketta 0/32 mm. Ryömintätilan alusta muotoillaan niin, ettei siihen jää vettä kerääviä painanteita ja leikkauspohja viettää salaojiin päin. Ryömintätilan korkeuden tulee olla vähintään 800 mm. Kaivu rakennusalueella Rakennusalueen suunnitellut korkeudet on esitetty pihantasaussuunnitelmassa ja rakennekerrokset rakennesuunnittelijan rakennetyypeissä. Liikennealueiden pohjat kaivetaan konetyötarkkuudella suunnitelman mukaiseen tasoon ja kaltevuuteen. Kallion ja routivan maan rajaan kaivetaan tila siirtymäkiilalle, jonka syvyys on 1,0 m ja pituus 3 m. (tyyppipiirustus GT6.) Purettavat aluerakenteet Kaivumaiden kuljetus Vanhat kaivorakenteet ja erikseen sovittavat, yleensä suuriläpimittaiset putket, joita ei enää tarvita puretaan perustuksineen. Hylätyt tarvikkeet ja materiaalit kuljetetaan pois rakennusalueelta. Purkutyön seurauksena syntyneet syvennykset täytetään kohdan 1114/täyttö rakennusalueella ohjeiden mukaisesti. Täyttöihin tai pengertämiseen kelpaavia massoja voidaan sijoittaa alueen täyttöihin. Muut massat kuljetetaan urakoitsijan omalle tai rakennuttajan osoittamalle maankaatopaikalle. Kuljetus kaatopaikkamaksuineen kuuluu urakoitsijalle. 1112 Kaivannot 11121 Maakaivannot Yleistä Maankaivu suoritetaan koko rakennusalueella niin, että kaikki työt voidaan tehdä suunnitelmien mukaan. Pääurakoitsija huolehtii kaivantojen kuivanapidosta, tuennasta, aitauksesta sekä siitä, että maapohja perustamistasossa ja sen alapuolella pysyy sulana. Pilaantuneet maat käsitellään ympäristöviranomaisten määräysten ja ohjeiden mukaan. Työnaikainen routasuojaus Maarakennustöiden aikana tulee huolehtia siitä, ettei maapohja pääse routimaan. Tarvittaessa on rakenteet suojattava routimiselta. Urakoitsijan on laadittava työnaikainen routasuojaussuunnitelma ja hyväksytettävä se rakennuttajalla. 57 9 11122 Kalliokaivannot Yleistä Kallion pinnan korkeudet on määritetty kairausten perusteella. Ennen louhintaa tulee urakoitsijan vaaita paljastettu kallion pinta ja toimittaa vaaitustulokset rakennuttajalle. Mikäli louhintatöiden yhteydessä havaitaan kalliolaadussa sellaisia ominaisuuksia, että ne vaikuttavat oleellisesti töiden suorittamiseen tai tehtyihin ratkaisuihin tulee urakoitsijan ilmoittaa siitä välittömästi rakennuttajalle. Urakoitsijan tulee ennen louhintatöiden aloittamista laatia räjäytys- ja louhintatöiden järjestysohjeiden mukainen työsuunnitelma. Työsuunnitelmassa huomioidaan myös mahdolliset ympäristöstä johtuvat rajoitukset räjäytysajankohdille. Tarvittaessa tärinämittauksia urakoitsija huolehtii niiden yksityiskohtaisesta toteuttamisesta ja raportoinnista ottaen huomioon perustamistapaselvityksessä mahdollisesti esitetyt erityiset näkökohdat. Kenttien panostukset on suunniteltava niin, etteivät louhintatärinät vaurioita läheisiä rakennuksia tai muita rakenteita. Alustavia suurimpien sallittujen tärinän heilahdusnopeuksien arvoja hyväkuntoisille rakenteille ovat kalliolle perustetuissa tai paaluperustetuissa rakennuksissa 35 mm/s ja maanvaraan perustetuissa 18 mm/s. Tärinäherkkien laitteiden sallitut arvot on hankittava laitteiden haltijoilta. Louhintatöissä syntyvä pöly on sidottava esim. vedellä. Porauksen yhteydessä on käytettävä pölynkeräilylaitteita tai vesihuuhtelua. Heittojen ja sinkoutumisen estämiseksi on räjäytettävät kentät täkättävä asianmukaisilla peitteillä. Mikäli louhetta käytetään tontilla täyttöihin saa lohkarekoko olla enintään 0,6 m. Kallio louhitaan louhinta- ja rakennepiirustusten sekä pohjarakennuspiirustusten mukaan. Jos syntyy kallioperän rakenteesta tai työvirheistä johtuvia ryöstöjä on niistä välittömästi ilmoitettava rakennuttajalle. Louhintaryöstöjen täyttö kuuluu pääurakkaan ja tehdään rakennesuunnittelijan ohjeiden mukaan. 10 Perustusten alusta louhitaan tarkkuuslouhintana (luokka 1) siten, että ylöspäin toleranssi on 0 mm (kalliokynnet eivät saa ulottua perustuksiin) ja että louhinta ulottuu korkeintaan 200 mm teoreettisen pohjatason alapuolelle. Tarvittaessa pultituksista tai muista kallionlujitustoimenpiteistä laaditaan erilliset suunnitelmat. Louhinnan jälkihoitona varmistetaan rikkomalla tai tarvittaessa jälkilouhinnalla, ettei rakennuksen alapuolelle jää suuria vesitaskuja. Mahdollisesta syvennysten betonoinnista sovitaan erikseen. Murskepatjalle perustettaessa ylilouhinnan on ulotuttava vähintään 300 mm perustamistason alapuolelle. Rusnaus Kallionvaraisessa perustamisessa irtonainen kallioaines poistetaan rusnaamalla anturoiden kohdilta ja pinta puhdistetaan paineilmalla. Jos kallion kaltevuus perustusten alla on suurempi kuin 1:4 (15o) louhitaan kallio tasaiseksi, ellei perustusta ole suunniteltu tapitettavaksi. Louheen kuljetus Sopivan kokoista louhetta voidaan käyttää tontille tuleviin täyttöihin. Ylimääräinen louhe kuljetetaan urakoitsijan omalle tai rakennuttajan osoittamalle vastaanottopaikalle. 1113 Kanaalit Maakanaalit Kaivannot tulee tehdä niin laajoiksi, että putkien alle voidaan tehdä 150 mm tasauskerros ja sivuille 200..300 mm ympärystäyttö. Samaan kaivantoon tulevien putkien vaakasuora etäisyys on 200...300 mm. (tyyppipiirustus GT1.) Kaivussa tulee ottaa huomioon arinarakenteiden vaatima tila.(tyyppipiirustus GT2, GT3 ja GT4.) Kaivantojen luiskat tehdään soveltaen liitettä GT27. Ennen louhintatyön aloittamista ja louhinnan jälkeen suoritetaan harkinnan mukaan noin 100 m säteellä louhintakohteessa sijaitsevissa rakennuksissa katselmukset. Katselmustoimenpiteet kuuluvat urakkaan ja niiden tekeminen on annettava puolueettomalle katselmusmiehelle. Katselmustoimitusten pöytäkirjoista toimittaa pääurakoitsija yhden sarjan rakennuttajalle. Salaojakaivannot tehdään niin, että salaojakerrokselle saadaan tilaa salaojaputken alapuolella ja sivuilla 100 mm ja päällä 200 mm. Kaivojen kohdalla kaivetaan niiden ympärille tila 300 mm paksuiselle ympärystäytölle. Kaukolämpöjohtojen, kaapeleiden yms. kaivannot tehdään asianomaisten laitosten ohjeiden mukaan. (tyyppipiirustus GT5.) Pintalouhinta Kalliokanaalit Liikennealueilla tehdään paikalle jäävä irtilouhinta 0,8 m syvyyteen lopullisesta pinnasta. Suurin sallittu lohkarekoko irtilouhinnassa on 0,4 m. Johtokaivanto louhitaan niin leveäksi, että putken etäisyydeksi seinämästä saadaan vähintään 400 mm. Putken alle tulee voida tiivistää 150 mm paksuinen asennuskerros. (tyyppipiirustus GT1.) Kaivojen kohdille louhitaan tarvittava levitys. Avolouhinta Yleislouhinta tehdään normaalilouhintana (luokka 2), jolloin sen pinta saa poiketa teoreettisesta louhintarajasta paikallisesti enintään 400 mm kallioon päin ja 0 mm louhittuun tilaan päin. Kaivannon luiskat louhitaan kaltevuuteen 5:1. Kallioluiskat kanaalikaivannoissa ja myös muissa rakennusalueen esiin jäävissä louhintakohteissa varmistetaan turvallisiksi poistamalla seinämistä konetyönä kaikki irtonainen aines. Tarvittaessa lujitetaan kallionseinämät erikseen laadittavien suunnitelmien mukaisesti. 58 11 12 Kaivumaiden ja louheen kuljetus Louhetäytön pinta on aina kiilattava vähintään 100 mm paksulla kiilauskerroksella. Täyttöihin tai pengertämiseen kelpaavia massoja voidaan sijoittaa alueen täyttöihin. Muut massat kuljetetaan urakoitsijan omalle tai rakennuttajan osoittamalle maankaatopaikalle. Kuljetus kaatopaikkamaksuineen kuuluu urakoitsijalle. Pilaantuneet maat käsitellään ympäristöviranomaisten määräysten ja ohjeiden mukaan. Rakennusosia ja työsuorituksia, kuten salaojia, eristyksiä, johtoja ja perusmuureja, ei saa peittää ennen niiden tarkastamista. Saumausten, suojakäsittelyjen yms. tulee olla riittävästi kuivuneita ja kovettuneita ennen täyttöä. Työtapa ja materiaalit valitaan niin, etteivät peittyvät ja viereiset rakennusosat ja laitteet vahingoitu eivätkä erilleen tarkoitetut maakerrokset sekoitu toisiinsa täytön tai tiivistyksen aikana. Sopivan kokoista louhetta voidaan käyttää tontille tuleviin täyttöihin. Ylimääräinen louhe kuljetetaan urakoitsijan omalle tai rakennuttajan osoittamalle vastaanottopaikalle. Perustusten alle tulevan täytön laajuus on esitetty tyyppipiirustuksessa GT6. Kaivannon laajuus määräytyy kaltevuuden 1:1 mukaan mitattuna 0,5 m etäisyydeltä anturan alareunasta. Penkereellä olevassa perustuksessa pengerluiskan yläreunan on kuitenkin oltava vähintään 1,0 metrin etäisyydellä anturasta. 1114 Täyttöosat Yleiset laatuvaatimukset Maarakenteet, routasuojaukset ja kuitukankaiden asennukset tehdään sen laajuisena kuin rakennusosat tai niihin liittyvät toimet vaativat ja asiakirjat määräävät. Täyttömateriaalin on täytettävä routivuus-, rakeisuus- ja vedenläpäisevyysvaatimukset. Tiivistettävissä maarakenteissa käytettävä materiaali ei saa sisältää savea, puu- tai raivausjätteitä, jäätä, lunta tai muita haittaavia aineita ja jätteitä. Salaojituskerroksissa käytettävän pestyn salaojasepelin kapillaarisuus saa olla enintään 150 mm, ja materiaalista on toimitettava rakennuttajalle rakeisuuskäyrä hyväksyttäväksi ennen työmaalle ajoa. Tuulettuvien alapohjien alla käytettävän salaojasepelin ei tarvitse olla pestyä. Tiivistettävä täyte rakennetaan kerroksittain olosuhteet ja tiivistettävä materiaali huomioon ottaen ja sellaisella kalustolla ja työtavalla, että saavutetaan asiakirjojen mukainen tiiviys (liite GT24). Hienorakeiset materiaalit ja moreeni tiivistetään maalajille ominaisessa optimikosteudessa. Liitteessä GT25 on taulukko, jota noudattaen saadaan maa tiivistettyä tiiviyteen D = n. 90 %. Talvitäytössä tulee ehdottomasti käyttää sulia materiaaleja, eikä perustamista saa tehdä jäätyneen maan varaan. Tarvittaessa täyttömateriaalit lämmitetään ja kuljetetaan lämpölavalla. Talvella täyte tiivistetään välittömästi kerroksen levittämisen jälkeen ennen jäätymistä. Mikäli tiivistämis- tai perustamistyö viivästyy, suojataan maapohja työnaikaisella routasuojauksella. Koska kovilla pakkasilla optimikosteutta ei voida säädellä lisäämällä vettä, on suositeltavaa käyttää täyttötyössä esimerkiksi sepelituotteita. Tiivistämättömän täytekerroksen yläpinta rakennetaan sellaiseen korkeustasoon, että täytteen tiivistyttyä pinta asettuu riittävän tarkasti sille määrätylle korkeudelle. Rakennettaessa rakennuspohja louheesta on täytössä kiinnitettävä tiivistystyöhön erityistä huomiota, koska louherakenteeseen voi helposti jäädä tyhjätiloja. Louhetäytön alkuohjeena voidaan käyttää seuraavaa taulukkoa: Hinattavan täryjyrän massa kN 30 40 50 80 Perustusten alustäyttö Maksimi kerrospaksuus m 0,70 0,85 1,00 1,20 Maksimiraekoko m 0,45 0,55 0,65 0,80 Jyräyskertojen vähimmäismäärä 10 10 10 10 Täytön rakentaminen on aloitettava häiriintymättömältä, kuivana pidetyltä maapohjalta. Tarvittaessa on maapohjalle levitettävä kuitukangas estämään täytön ja pohjamaan sekoittuminen. Kuitukangas limitetään 0,5 m saumakohdastaan. Täyttömateriaalin on oltava routimatonta soraa, mursketta tai louhosta. Materiaalin suurin sallittu raekoko on 2/3 kerrallaan tiivistettävän kerroksen paksuudesta. Louhetäytön pinta on kiilattava. Täyte tiivistetään vähintään tiiviyteen D = 95 % tai kantavuusarvoon E1 = 50 MN/m2 (liite GT24). Perusmuurien vierustäyttö Perusmuurien vierustäytöissä ulotetaan pestystä sepelistä 5...6/16...18 mm tehty tiivistetty salaojituskerros vähintään 300 mm leveydellä seinästä routaeristeen alapintaan saakka (tyyppipiirustus GT/13). Salaojituskerros eristetään luonnonmaasta ja muista rakennekerroksista käyttöluokan N3 kuitukankaalla. Tukimuurien tai muiden kuivattamattomien rakenteiden vierustäytön vähimmäisleveys on 200 mm ja käytettävä materiaali mursketta 0/32(64) mm. Loppuosa rakenteiden ja rakennusten vierustäytöistä tehdään tiivistettävissä olevista kaivumaista, ellei pihasuunnitelmassa ole muuta esitetty. Routaeristeen alle tehdään tasauskerros kivettömästä hiekasta tai sorasta. Routaeristeenä käytetään routalevyä EPS 120 ja se asennetaan rakennesuunnitelmien mukaisesti tasatun pinnan päälle vähintään 300 mm syvyyteen seinästä poispäin viettäväksi. Jos eristeen päälle tulee istutuksia, asennetaan eriste sellaiseen syvyyteen ja kaltevuuteen, että sen päälle jää riittävästi tilaa kasvualustalle. Kevytsora ja hiekka erotetaan toisistaan kuitukankaalla. Maanpinta täytetään mahdollisimman pian lopulliseen korkeuteensa. Täytön pintaan tehdään tiivistyskerros huonosti vettä läpäisevästä maasta, jonka kaltevuus rakennuksesta poispäin on vähintään 1:20. Vierustäyttö tiivistetään vähintään tiiviyteen D = 92 %. 59 13 Alapohjan alustäyttö Maanvaraisen lattian alustäytön alaosa tehdään käyttäen mursketta 0/32 mm (0/55 mm jos kerroksen paksuus on yli 300 mm), joka tiivistetään kerroksittain vähintään tiiviyteen D = 90 % tai kantavuusarvoon E1 = 40 MN/m2. Yläosaan tehdään pestystä sepelistä 5...6/16...18 mm vähintään 300 mm paksu, liitteen GT25 taulukon ohjeiden mukaisesti tiivistetty salaojituskerros. Suunnitelmien mukainen radonputkitus asennetaan salaojituskerrokseen. Täytön tulee olla yhteydessä ulkopuoliseen salaojituskerrokseen esim. anturalävistysten välityksellä. 14 1115 Penkereet Ei tässä työselostuksessa 1116 Kuivatusosat Kantavan alapohjan alusta täytetään niin, ettei sinne jää vesilammikoita. Pinta muotoillaan salaojiin päin kaltevaksi ja vedelle järjestetään esteetön pääsy niihin. Maanpintaan levitetään 300 mm kerros soraa tai sepeliä 5...6/16...18. Ryömintätilan korkeuden on oltava vähintään 800 mm. Sokkelin viereen tehdään vierustäyttö estämään ulkopuolisten maiden valuminen lattian alle. Yleistä Alapohjan täytön sepeli erotetaan luonnonmaasta tai muista rakennekerrosmateriaaleista käyttöluokan N3 kuitukankaalla. Alapohjan ja vierustäytön periaateratkaisut on esitetty tyyppipiirustuksessa GT13. Putkia ja putkieristyselementtejä ei saa asentaa veteen, vaan kaivannot on pidettävä kuivina tarvittaessa pumppauksella. Kanaalien ja syvennysten täyttö Alkutäytöt tehdään kohtien 1116 ja 1119 ohjeiden mukaan. Lopputäyttöön käytetään vähäkivistä materiaalia, yleensä kaivumaita. Pehmeää savea ja liejua ei täyttöön saa käyttää. Liikennealueiden kohdalla käytetään kivetöntä soraa, hiekkaa tai mursketta. Lopputäyttö ulottuu liikennealueilla rakennekerrosten alapintaan ja viheralueilla kasvualustan alapintaan saakka. Lopputäyttö tiivistetään vähintään keskimääräiseen tiiviyteen D = 90 %. Pienin sallittu yksittäinen tiiviysaste on 85 %. Täyttö rakennusalueella Pengermassoina käytetään tiivistettävissä olevia kivennäismaalajeja tai louhetta, ei kuitenkaan savea. Jäätynyttä maata ei saa käyttää penkereisiin. Pengermateriaalin suurin sallittu raekoko on 2/3 kerralla tiivistettävän kerroksen paksuudesta. Yli 600 mm lohkareita ei saa käyttää 1,5 m lähempänä lopullista pintaa. Penger tehdään kerroksittain, kukin kerros rakeisuudeltaan ja tiivistyvyydeltään samantyyppisestä materiaalista. Penkereen yläosaan käytetään kantavuus- ja routivuusominaisuuksiltaan parempia materiaaleja. Penger tiivistetään vähintään keskimääräiseen tiiviyteen D = 90 %. Pienin sallittu yksittäinen tiiviysaste on 85 %. Siirtymäkiilat tehdään routimattomasta materiaalista. Hienojakoinen pohjamaa ja kiilamateriaali erotetaan toisistaan kuitukankaalla. Täyttöihin käytetään kivennäismaata, joka saa sisältää humusta, mutta ei kasveille haitallisia aineita. Täyte ei saa sisältää haitallista määrää silttiä. Karkealla kivennäismaalla täytettäessä ajetaan sekaan hienompaa kivennäismaata. Avoimet louhepenkereet verhoillaan tiiviiksi siten, ettei kasvualusta pääse valumaan louheen sisään Valmiiksi tasatulle pohjalle ei saa jäädä vettä kerääviä syvänteitä. Salaojitus ja kuivatus suoritetaan tämän työselostuksen sekä salaojitus- ja pihantasaussuunnitelmien mukaisesti. Jäte- ja sadevesiviemäröinti suoritetaan tämän työselostuksen, rakennepiirustusten ja LVI-suunnitelmien mukaan. Salaojat Salaojaputkina käytetään rakennuksen ympärillä kaksiseinämäisiä salaojaputkia, joiden koko on vähintään DN 100. Salaojat asennetaan vähintään 100 mm paksun salaojituskerroksen päälle. Salaojien tulee olla suoria, mutkiin asennetaan kaivot tai tarkastusputket. Silttisen pohjamaan ja salaojituskerroksen väliin asetetaan käyttöluokan N3 mukainen suodatinkangas. Perustuksien yhteydessä olevien salaojaputkien ympärillä ja salaojituskerroksessa käytetään pestyä sepeliä 5...6/16...18 mm. Piha- tai kenttäalueille tulevien salaojaputkien ympärillä käytettävän materiaalin tulee olla rakeisuudeltaan liitteen GT20 ohjekäyrän 2 mukaista. Salaojan alkutäyttö tehdään lapiolla salaojituskerroksen materiaalilla. Alkutäyttökerroksen on oltava salaojan päällä vähintään 200 mm ja sivuilla vähintään 100 mm paksu. Kaivannon lopputäyttö tehdään kerroksittain tiivistämällä. Perusmuurien ulkopuoliset salaojat routasuojataan, mikäli ne eivät ole vähintään 1300 mm syvyydellä lopullisesta maanpinnasta. Salaojien toiminta tarkistetaan ja putkistot puhdistetaan juoksuttamalla niiden läpi vettä niin kauan, että vesi tulee ulos kirkkaana ja tasaisena virtana. Salaojia ei saa peittää ennen kuin putkien asennustarkastukset on tehty. Tarkastus- ja poikkeamamerkinnät tehdään salaojapiirustusten arkistokappaleisiin tai tehdään tarkepiirustus. Tarkastuksesta laaditaan tarkastuspöytäkirja. Avo-ojaan tai vesistöön purkautuvan salaojan laskuputken alareunan on oltava 200 mm ojan tai vesistön pohjan yläpuolella. Putken suun ympäristö ja ojan pohja suojataan 60 15 16 eroosiolta. Laskuaukon lähellä oleva putken ympäristö täytetään vettä huonosti läpäisevällä materiaalilla. Laskuputken suu varustetaan syöpymättömästä materiaalista valmistetulla läpällä tai verkolla, jonka silmäkoko on 10…15 mm. ¾ Putkien alla tehdään massanvaihto kaivamalla. Pehmeä perusmaa kaivetaan pois ja korvataan paremmin kantavalla hyvin tiivistyvällä karkearakeisella maalla. Massanvaihdon tyyppikuva on tyyppipiirustuksessa GT4. Kaivot ¾ Putket perustetaan käyttäen lankkuarinaa (tyyppipiirustus GT3). Arina tehdään tiiviiksi ilman pituussuuntaisia rakoja. Arina painetaan oikeaan korkeuteen tasatun kaivannon pohjalle. Sitä ei saa enää alas painamisen jälkeen siirtää pituus- eikä poikkisuunnassa. Arinan poikittaislankkujen yläreunan tulee olla pohjamaan tasossa ja pitkittäislankkujen alapinnan tulee olla yhteydessä pohjamaahan kapillaarisen yhteyden saavuttamiseksi. Putket asennetaan arinalle 150 mm asennuskerrokselle. Arinan pää rakennuksen vierellä kiinnitetään painumattomasti rakenteisiin. Ensimmäisten lankkujen pituuden tulee olla vähintään 4 m. ¾ Putket rakennetaan hirsiarinalle (tyyppipiirustus GT3). Arina tehdään tiiviiksi ilman pitkittäisrakoja. Mahdolliset raot täytetään kostealla pohjamaalla. Poikittaishirret kaivetaan pohjamaahan. Pitkittäisten hirsien tulee olla yhteydessä pohjamaahan kapillaarisen nousun varmistamiseksi. Putket asennetaan arinalle 150 mm asennuskerrokselle. Arinan pää kiinnitetään talon vieressä painumattomaksi rakenteeseen. Ensimmäisten hirsien pituuden tulee olla vähintään 4 m. ¾ Putket rakennetaan betoniarinalle (tyyppipiirustus GT4). Pohjamaan tunkeutuminen betoniin valun aikana estetään esim. 50 mm suojabetonilla tai hiekkakerroksella. Jalalliset putket voidaan asentaa suoraan betonilaatalle. Pyöreät putket asennetaan 150 mm asennuskerrokselle. Arinan pää kiinnitetään rakennuksen seinän vieressä painumattomaksi rakenteeseen. Kaivojen korkeudet sovitetaan siten, että kannet asettuvat maanpinnan tasoon. Betonikaivoja käytettäessä kannen asennus suoritetaan korotusrenkaita käyttäen. Kaivojen ympärille tiivistetään vähintään 300 mm levyinen routimaton ympärystäyte, joka ulottuu kaivannon pohjasta täytön yläpintaan. Muu osa täytöstä voidaan tehdä täyttöön soveltuvilla kaivumailla. Ympärystäytön keskimääräinen tiiviysvaatimus on 95 %. Kaivonkansien kantavuuden on oltava liikennealueilla 40 t ja muualla 25 t. Sadevesikaivojen ympärystä muotoillaan siten, että vesi pääsee virtaamaan esteettä kaivoon. Sadekaivojen ympärystän toimivuus tarkastetaan vesijuoksutuskokeella. Rakennusaikaiset kuivatukset Kaivannot pidetään kuivina kaivutason alapuolelle pumppaamalla. Perustuskaivannoissa tehdään pumppukuopat anturoiden sivuun. Tarvittaessa on varauduttava pohjavedenpinnan alentamiseen imuputkikalustolla erikseen tehtävän suunnitelman mukaisesti. 1119 Erityiset maaosat Pilaantuneet maat Pilaantuneiden maiden käsittelyyn liittyvät toimenpiteet esitetään erillisessä pilaantumisselvityksessä. Viemärit Kaivannon pohjalle tiivistetään 150 mm asennuskerros sorasta tai hiekasta. Asennuskerrokseen kaivetaan muhveja varten syvennykset. Vaihtoehtoiset perustamistavat ¾ Kantavalla maapohjalla taipuisien muovisten putkien alle rakennetaan pelkästään 150 mm paksu asennuskerros liitteen GT21 mukaisista maalajeista. ¾ Pehmeällä savikolla kaivannon pohjalle asennetaan teräslevyarina. Teräspoimulevyjen minimipaksuus on 0,7 mm, limityspituus on 500 mm ja limitysleveys 200 mm. Levyt on painettava huolellisesti saveen niin, että poimut painuvat täydellisesti saveen, eikä alapintaan jää tyhjätiloja. Asennuskerroksen paksuus 150 mm mitataan teräspoimulevyn harjojen korkeudelta. (tyyppipiirustus GT2) ¾ Putket rakennetaan 150 mm paksuiselle sepeli- tai murskearinalle. Arinamateriaalin rakeisuuden tulee olla vastaavasti 8/32 mm tai 0/32 mm. Pohjamaan tunkeutuminen arinaan estetään käyttöluokan N3 kuitukankaalla. Arina tiivistetään 90 % tiiviyteen. Asennuskerroksen paksuus on 150 mm. Rakennusten alla putket ripustetaan haponkestävillä kannakkeilla rakenteisiin painumattomasti. Myös sivusuuntainen liike on estettävä. Alkutäyttö putkien ympärillä ulotetaan 200 mm putkien sivuille ja päälle. Täyttö tehdään välittömästi putkien asentamisen jälkeen. Täytön tulee olla putkien molemmilla puolilla likimain samassa tasossa. Täyte sullotaan varoen vaurioittamasta tai siirtämästä putkia. Tiivistäminen tehdään 90 % tiiviyteen. Jäykän putken ympärillä käytetään alkutäyttömateriaalina soraa tai hiekkaa. Taipuisan putken ympärille alkutäyttö tehdään samasta materiaalista kuin asennuskerros (liite GT22). Materiaalin suurin sallittu raekoko on 10 % putken halkaisijasta kuitenkin enintään 60 mm. Kaivannon lopputäyttö tehdään kaivumaita käyttäen. Rakennuspohjan salaojien lopputäyttö tehdään salaojituskerroksen materiaalilla. Lopputäyttö vähintään keskimääräiseen tiiviyteen D = 90 %. Pienin sallittu yksittäinen tiiviysaste on 85 %. Ulkopuoliset viemärit routaeristetään, jos peitesyvyys on alle 1600 mm. Routaeristeenä käytetään 100 mm paksuja, vähintään laatuluokan EPS 120 routalevyjä. Eriste määritetään niin leveäksi, että peitesyvyyden mittavaatimus 1600 mm maan pinnalta täyttyy myös putken. sivusuunnassa Putkijohdon päällä tiivistys on tehtävä niin, että putki ei vaurioidu. Liitteessä GT24 on esitetty vähimmäispeitesyvyydet eri tiivistyskalustoille. Vesijohdot Vesijohtotöissä sovelletaan viemäreille esitettyjä ohjeita. Vesijohdot asennetaan roudattomaan syvyyteen tai routasuojataan ympäriinsä. 61 17 18 Lämpökanavat paalunjohteet on voitava asentaa riittävän tukevasti kulloinkin tarvittavaan kaltevuuteen. Lämpökanavat tehdään Fortum Oyj:n ohjeiden mukaan. Kaukolämpökanavan asennuskerros ja alkutäyttö tehdään sorasta, jonka suurin raekoko on 10 % putken halkaisijasta, kuitenkin enintään 60 mm. Alkutäyttö ulotetaan vähintään 100 mm ylimmän putken yläpuolelle. Paalun päähän kohdistuvan iskun on tapahduttava paalun pituusakselin suuntaisena ja keskeisesti. Kaapelit Kaapelit asennetaan asianomaisen laitoksen ohjeiden mukaan. Ne merkitään myöhempien kaivutöiden helpottamiseksi 300...400 mm kaapelin yläpuolelle asennettavilla merkeillä. Kaapelin suojakourujen on liikennealueilla oltava ajoliikenteen kestäviä. Kaapelikaivannot tehdään vähintään 600 mm syviksi. Ajoteiden ja paikoitusalueiden kohdilla kaapelit asennetaan suojaputken sisään vähintään 700 mm syvyyteen. Kaapelikaivannon tasauskerros ja alkutäyttö tehdään suodatinkerroksen hiekasta. Alkutäyttö ulotetaan vähintään 100 mm suojakourun yläpuolelle. Kallioon tehdyn kaivannon pohja tasoitetaan vähintään 100 mm paksulla hiekkakerroksella. Louhetäyte kiilataan ja tasoitetaan hiekalla. Radonputket Maanvaraisen ja kantavan, mutta maanvastaisen alapohjan alle asennetaan salaojitusker- rokseen radonputkisto suunnitelmien ja tyyppipiirustuksen GT 13 mukaisesti salaojitustason yläpuolelle käyttäen materiaalina salaojaputkia. 112 Tuennat ja vahvistukset 1121 Paalutukset Yleistä Lyöntipaalutuksessa käytettävien paalujen, paalutuskaluston ja paalutustyön suorituksen tulee olla Suomen geoteknillisen yhdistyksen julkaisujen LPO-2005 tai PPO-2007 vaatimusten mukaisia. Paalut Teräsbetonipaaluissa ei saa ennen lyöntiä olla poikittaista halkeamaa, jonka pituus on yli puolet paalun poikkileikkauksen piiristä ja jonka leveys on suurempi kuin 0,2 mm. Paaluissa ei myöskään saa olla pituussuuntaista, yli 0,2 mm:n levyistä eikä yli 200 mm:n pituista halkeamaa. Teräsbetonipaalun yläpään vinous paalun akselia vastaan kohtisuorasta tasosta saa olla enintään 1:100. Sen lisäksi saa paalun keskilinjan sivuttaispoikkeama olla enintään 0,2 % mittauspisteiden välimatkasta, kuitenkin enintään 40 mm. Teräspaalun käyryys saa olla neljän metrin matkalla paalutusluokassa I enintään 5 mm, paalutusluokassa II enintään 7 mm ja paalutusluokassa III enintään 10 mm. Paalutuskalusto Paalutuskaluston tulee olla rakenteeltaan sellainen, että paalun tunkeutumista maahan voidaan riittävän tarkasti seurata, lyönti voidaan haluttaessa keskeyttää, lyönnin voimaa voidaan tarvittaessa säätää ja että laite täyttää työturvallisuusvaatimukset. Paalutuslaitteen Teräsbetonipaalun pää suojataan iskutyynyllä, joka välittää iskuvoiman keskeisesti ja tasaisesti paaluun, mutta joka ei saa olennaisesti pienentää paalun päähän kohdistuvaa iskutyötä. Puu- ja teräspaalua lyötäessä ei tarvitse käyttää tyynyä, jos paalun pää on muutoin ohjattu. Apupaalun on oltava sellainen, että se ohjaa lyötävää paalua. Paalutustyön suoritus Käytettävän paalutusmenetelmän tulee olla sellainen, että paalut saadaan lyödyiksi suunnitelman mukaisiin paikkoihin ja kaltevuuksiin sekä ehjinä tunkeutumaan suunnitelman mukaiseen riittävän kantavaan maakerrokseen vaurioittamatta vieressä olevia rakenteita. Paalutustöitä johtaa tehtävään osoitettu vastuullinen paalutustyönjohtaja. Paalujen varastointi, käsittely ja nosto on suoritettava siten, ettei paalu vahingoitu. Jokainen paalu on tarkastettava ennen lyöntiä. Jokainen paalu, joka ei täytä sille asetettuja vaatimuksia on hylättävä. Paalun lyönnissä on noudatettava LPO-2005 kohtien 8.3 ja 8.4 tai PPO-2007 kohtien 7.3 ja 7.4 vaatimuksia. Paalujen katkaisu Ennen paalujen katkaisua on paalukartat ja paalutuspöytäkirjat toimitettava rakennesuunnittelijan lisäksi myös geotekniselle suunnittelijalle, joka tarkastaa paalutustyön ja antaa tarvittaessa ohjeet mahdollisista lisäpaaluista tai jo lyötyjen paalujen jälkilyönneistä. 1122 Tuennat Ellei kaivantoja voida sortumavaaran tai tilanpuutteen vuoksi tehdä luiskattuina ne on tuettava (ks. lyhytaikaisten kaivantojen luiskakaltevuudet liite GT27). Työturvallisuussyyt edellyttävät usein jo alle 2 m syvien kaivantojen tukemista. Kaivantojen tuennasta on tyyppipiirustuksissa GT7...12 esitetty tyyppiratkaisuja. Matalammissa kaivannoissa voidaan käyttää tuentaelementtejä, mutta syvemmissä käytetään teräspontteja. Ponttiseinän sallittuna taivutusmomenttina on käytetty arvoa 80 kNm/jm, joka vastaa rinnakkain lyötyjen Larssen 22, Larssen 603, LX12, PU 12 tai Hoesch 1205 ponttien sallittua taivutusta. Urakoitsija valitsee soveliaan tyypin maaperäolosuhteiden perusteella tai hyväksyttää muunlaisen käyttämänsä tuennan rakennuttajalla. Ponttien lyönti uriinsa on suositeltavaa, mutta hyvin pehmeässä ja valuvassa maaperässä tai pohjavedenpinnan ollessa korkealla se on välttämätöntä. Uriinsa lyödyn ponttiseinän purkamisessa on huomioitava ympäristön painuman mahdollisuus lisääntyneen nostotärytystarpeen johdosta. 62 19 1123 Vahvistukset Kevennys Välittömästi kaivannon pohjan muotoilun jälkeen levitetään kaivannon poikki kuitukangas (käyttöluokka N3). Kankaat limitetään vähintään 0.5 metrin limityksellä. Kankaan tulee olla niin pitkä, että se voidaan kääntää kevytsoran päälle täytön jälkeen. Limityksen tulee olla myös kevytsoran päällä 0.5 m. Kevytsoratäyttö tehdään kevytsorasta KS 4/32. Yläpinnan muotoilun jälkeen käännetään suodatinkankaan päät kevytsoran päälle pussiksi niin, että kevytsora on joka puolelta suodatinkankaan ympäröimä. Tiivistäminen tehdään vähintään 300 mm paksun jakavan kerroksen päältä esimerkiksi raskaalla 5 tonnin täryjyrällä vähintään viidesti yliajaen. Massanvaihto Massanvaihdon kaivutyö toteutetaan tyyppipiirustuksen GT6 osoittamassa laajuudessa ja se ulotetaan perustamistapaselvityksessä esitettyihin perustamistasoihin saakka. Massanvaihdon täytössä on talvityössä huomioitava kohdan 1114 yleiset laatuvaatimukset. Piha-alueella tehdään kerroksittain tiivistetty yleistäyttö jakavan kerroksen (tai kivituhkapäällysteisillä alueilla murskekerroksen) alapintaan saakka suodatin- tai jakavan kerroksen vaatimukset täyttävästä kiviaineksesta tai louheesta. Täyttötyön tiiviysvaatimus on 92 %. (kohta 1114/täyttö rakennusalueella). Ohjeellisia kerrospaksuuksia eri tiivistyskalustoille on esitetty liitteessä GT23. Rakennuksen perustusten kohdalla kerroksittain tiivistetty täyttö tehdään käyttäen 0/32(64) mm mursketta. Täyttötyön tiiviysvaatimus on 95 %. ). Ohjeellisia kerrospaksuuksia eri tiivistyskalustoille on esitetty liitteessä GT25. Massanvaihdon täyttöön voidaan käyttää myös 0…300 mm pienlouhetta. Louheen käytön edellytykset perustusten alla ovat seuraavat: Louheen riittävä ja luotettava tiivistyminen edellyttää 12 tn täryjyrän käyttöä. Tiiviys voidaan todeta Loadman- tai levykuormituskalustolla. Louhekerros kiilataan huolellisesti n. 100 mm:n kiilauskerroksella. Kiilauskerroksen päälle asennetaan käyttöluokan 3 kuitukangas. Tasauskerroksen paksuus anturan alla on vähintään 100 mm ja materiaalina käytetään 0/32 mm mursketta. Syvästabilointi Syvästabilointi tehdään suunnitelmapiirustusten sekä tämän työselostuksen mukaisesti. Lisäksi noudatetaan soveltuvin osin infrarakentamisen yleisiä laatuvaatimuksia InfraRYL 2006, Espoon kaupungin kalkkisementtipilariohjetta KPO 2007 sekä Tiehallinnon julkaisua "Syvästabiloinnin laadunvalvontaohjeet TIEL 3200099". Syvästabilointi tehdään käyttäen läpimitaltaan 500...800 mm pilareita. Alueesta on laadittu pohjanvahvistuskartta, jossa on esitetty pilarivälit ja stabilointikaaviot. Karttaan on merkitty mm. pilarikenttien uloimpien pilaririvien taitekohtien pilareiden keskipisteiden koordinaatit. Lisäksi kartassa on esitetty pohjatutkimusten perusteella arvioitu saven alapinnan sijainti. Pilarointikartta luovutetaan urakoitsijalle myös dwg-tiedostona. Urakoitsijan tulee täydentää pilarointikarttoja pilaroinnin muutoksilla sekä merkitä kartoille pilareiden pöytäkirja- 20 numerot ja käytetyn sideainesäiliön numero. Lisäksi urakoitsija mittaa toteutuneiden pilarikenttien kulmapisteiden koordinaatit ja laatii pilaroinnista dwg -muodossa olevan toteutumapiirustuksen ja luovuttaa sen työn lopussa rakennuttajalle. Yksittäinen pilari ja kahden vierekkäisen pilarin ja/tai pilaririvin etäisyys (k/k-mitta) saa poiketa suunnitelmasta enintään ± 200 mm. Putkilinjoilla poikkeama saa olla enintään ± 100 mm. Sijaintipoikkeamien keskiarvon tulee olla pienempi kuin ± 150 mm, putkilinjoilla pienempi kuin ± 80 mm. Mikäli työn aikana havaitaan suurempi poikkeama, täydennetään pilarointia urakoitsijan kustannuksella niin, että koko alueelle tulee suunnitelman edellyttämä pilaritiheys. Pilarien suurin sallittu kaltevuuden poikkeama suunnitelmaan nähden on 20 mm/m. Sideaineina käytetään kalkkia ja sementtiä. Kalkkina käytetään kovaksi poltettua sammuttamatonta kalkkia, jonka CaO-pitoisuus on vähintään 80 %. Kalkin on oltava rakeisuudeltaan 0/0.2 mm siten, että vähintään 80 % aineksesta läpäisee seulakoon 0.2 mm. Maksimiraekoko on 1.0 mm. Sementtinä käytetään sementtistandardin SFS-EN 197-1 vaatimukset täyttävää perussementtiä (CEM II/B-S 42,5 N) tai yleissementtiä (CEM II/A-M(S-LL) 42,5 N). Urakoitsijan tulee valita käytettävä sideaineen seossuhde ja määrä sekä työmenetelmä niin, että lopputulos on pilareiden pituus- ja poikkisuunnassa tasalaatuinen ja vaaditut lujuudet saavutetaan viimeistään neljässä viikossa. Yläpäästään pilarit ulotetaan vähintään rakennekerrosten alapintaan tai maanpintaan, jolloin sideaineen syöttö lopetetaan 0.3 metrin syvyydellä maanpinnasta. Jotta pilarit saadaan hyvälaatuisina ulottumaan riittävän ylös on usein tarpeellista jättää humuskerros poistamatta pilarointityön ajaksi, jolloin se toimii stabiloinnin tarvitsemana vastapainona. Tarvittaessa lisää vastapainoa tai työalusta pilarointikalustolle saadaan ajamalla työalueelle työnaikainen penger. Talvityössä on huomioitava, että pilarointityö edellyttää routaantuneen kerroksen rikkomista tai poistamista. Paikalle jätetty humuskerros ja mahdollinen ylimääräinen työpenger poistetaan viimeistään pilarikentän saavutettua riittävän kantavuuden. Maanpinnan korkeusasema mitataan työn päätyttyä. Alapäästään pilarit ulotetaan savikerroksen alapintaan. Mikäli työn aikana havaitaan savikerroksen paksuudessa olennaisia eroja pohjatutkimuksiin nähden on työn suorittajan otettava välittömästi yhteys rakennuttajaan. Pilarointityöstä pidetään STO-91 mukaista pöytäkirjaseurantaa. Pöytäkirjaan merkitään säiliöittäin: päivämäärä käytettävä sideaine joka pilarin sideaineen keskimääräinen menekki kg/m nousunopeus mm/kierros pilarin numero pilarin syvyys maanpinnasta pilarin pituus häiriöt pilarin teossa Urakoitsijan on pidettävä pilarointipöytäkirjaa, johon merkitään vähintään metrin välein mitattu sideaineen menekki sekä pilarointikoneen vaa'an lukema ennen ja jälkeen pilarin 63 21 22 teon. Kopiot pöytäkirjoista ja maanpinnan tarkemittauksista toimitetaan rakennuttajalle työn hyväksymistä varten. keskimääräinen leikkauslujuuden/ puristivoiman poikkeama arvonalennus koko pilarointityöstä Pilaroinnin laadunvalvonta Pilarointityöstä on urakoitsija laadunvalvontatoimenpiteinä tehtävä jokaista alkavaa 100 pilaria kohden vähintään yksi onnistunut (pilarissa pysynyt) pilarikairaus ja lisäksi jokaista alkavaa 500 pilaria kohden vähintään yksi onnistunut pilarisiipikairaus. (KPO-86:n mukaiset kairausmenetelmät). Laadunvalvontakairausten onnistumiseksi on suositeltavaa käyttää esiporausta. Mikäli laadunvalvontakairaus ei pysy pilarissa, on uusintakairaus tehtävä samasta pilarista. Urakoitsija voi halutessaan tehdä ylimääräisiä näytteenottoja ja pilarikairauksia ja ottaa tulokset mukaan laskettaessa pilarointityön keskiarvotuloksia. Rakennuttaja voi suorittaa pistokokein valvontakairauksia. 0... 20 kPa/ 0...2 kN > 20 kPa/ >2 kN 0... 20 % pilarointityö hylätään Pilareiden valvontakairaukset sijoitetaan yksittäin siten, että ne kattavat suhteellisen tasaisin välein edustavasti koko työalueen. Urakoitsija merkitsee koestettavat pilarit pilarin keskikohtaan asennettavilla merkkiseipäillä. Valvoja voi halutessaan määrätä yksittäisten kairausten paikat. Seipäisiin merkitään pilarin numero, pituus ja valmistusajankohta. Merkkiseipäiden x-, y- ja z-koordinaatit mitataan. Urakoitsija vastaa merkintöjen säilymisestä pilarointi- ja laadunvalvontatyön ajan. Pilareiden lujittumiseen on varattava aikaa vähintään 4 viikkoa, jonka kuluessa laadunvalvontatoimenpiteet on suoritettava. Pilareiden on saavutettava tavoitelujuudet ennen pilarikentän täysimääräistä kuormitusta. Pilareiden lujuustutkimuksista urakoitsija toimittaa tutkimusraportin. Tutkimusraporttiin sisältyy yksinkertainen karttapiirros, johon on merkitty koestettujen pilareiden paikat ja lausunto-osuus, jossa on selvitetty kairaustulosten perusteella saatavat yksittäisten pilareiden leikkauslujuudet/puristinvoimat, leikkauslujuuksien ja puristinvoimien keskiarvot ja vaihtelu sekä lujuuspoikkeamat vaadittuun lujuuteen verrattuna. Valvontakairaukset luovutetaan rakennuttajalle Tekla- tai CityCAD-formaatissa. Tavanomaiset syvästabilointityöt Espoon kaupungille tehdään seuraavassa esitettyjä laatuvaatimuksia noudattaen, ellei suunnitelmissa erikseen muuta määrätä. Pilareiden lujuuden ja sideaineiden osalta tulee pilareiden pilarisiipikairalla ja puristinkairalla mitatun keskimääräisen leikkauslujuuden tulee olla vähintään 60 kPa ja yksittäisen pilarin minimilujuuden vähintään 40 kPa ja pilaripuristinkairalla mitatun keskimääräisen puristinvoiman tulee olla vähintään 6 kN ja yksittäisen puristinvoiman vähintään 4 kN. Nämä lujuusarvot perustuvat Espoon kaupungin stabilointikohteistaan tekemiin tilastoihin, joiden perusteella on todettu pilareiden saavuttavan ko. lujuuksilla riittävän suuren myötökuorman. Vaikka urakoitsija vastaakin pilarointityön laadusta siten, että vaadittavat lujuudet saavutetaan, on alin hyväksyttävä sideainemäärä 110 kg/m3. Yksittäistapauksissa tästä määrästä voidaan hyväksyä alitusta enintään 1 kg/pilarimetri. Alueella tehtyjen stabilointikokeiden perusteella valitulla sideainemäärällä tavoitelujuus on saavutettavissa koko pilarointisyvyydellä, joten lujuusvaatimusten alitukset tulkitaan sekoitustyön puutteista johtuviksi. Mikäli syvästabilointipilarit eivät saavuta keskimääräistä leikkauslujuutta 60 kPa tai pilaripuristinkairauksen 6 kN puristinvoimaa neljässä (4) viikossa, pidättää rakennuttaja arvonalennusta pilarointityöstä seuraavasti: Mikäli yksittäinen pilari ei saavuta minimileikkauslujuutta 40 kPa tai pilaripuristinkairauksen 4 kN puristinvoimaa neljässä (4) viikossa koko pilarin pituudelta (havainnot vähintään metrin välein), pidättää rakennuttaja arvonalennusta pilarihinnasta siten, että yksi valvontakairaus edustaa 75 kappaletta pilareita. Valvontakairaustuloksissa sallitaan kairauskohtaisesti yhdessä syvyystasossa leikkauslujuuden/puristinvoiman alitus. Seuraavasta alittavasta havainnosta arvonalennusta pidätetään seuraavasti: leikkauslujuuden/ puristinarvonalennus ko. voiman poikkeama 200 kpl:tta kohden 40 kPa:sta/ 4 kN:sta 0...20 kPa/ 0...2 kN > 20 kPa/ >2 kN 0... 20 % ko. työsuoritus hylätään ja se on uusittava Kuitukangas Kuitukankaan käytössä noudatetaan kunnallisteknisten töiden yleistä työselitystä. Syvästabiloiduilla alueilla täyttöjen alle tulee käyttöluokan N3 kuitukangas. Putkijohtojen arinat ympäröidään syvästabiloinnin yhteydessä kuitukankaalla. 1129 Erityiset tuennat ja vahvistukset Ei tässä työselostuksessa 113 Päällysteet 1131 Liikennealueiden päällysteet Yleistä Ajoteiden rakennekerrokset [mm] tehdään seuraavan taulukon mukaisesti liitteessä GT27 esitettyä pohjamaan kantavuusluokitusta noudattaen: Pohjamaaluokka Päällyste1) Kantava kerros Jakava kerros Suodatinkerros Kokonaispaksuus A 50 150 200 B 50 150 200 C 50 150 150 350 D E 50 50 150 150 2002) 4502) 2003) kuituk4) 600 650 F-G 50 150 4502)5) kuituk4) 650 1) Jalankulkuteiden päällysteen paksuus on 40 mm. 2) Käytettäessä ladottuja päällysteitä jakavan kerroksen paksuutta lisätään 200 mm 64 23 3) Suodatinkerros voidaan korvata kuitukankaalla, jolloin jakavan kerroksen paksuus on 400 mm 4) kuituk = kuitukangas, käyttöluokka N3 5) Kevytsorarakenteissa F - G luokan maapohjalla kevytsorakerroksen päälle tulevan jakavan kerroksen paksuus on 300 mm Suodatinkerros Suodatinkerros rakennetaan hiekasta tai murskatusta kiviaineksesta. Kapillaarisuus ei saa olla suurempi kuin 0,9 m. Materiaalin suurin sallittu raekoko on 50 mm. Kerroksen pinnan suurin sallittu korkeuspoikkeama on ± 50 mm ja epätasaisuus 3 m oikolaudalla mitattuna on 30 mm. Suodatinkerros tiivistetään vähintään keskimääräiseen tiiviyteen D = 90 %. Pienin sallittu yksittäinen tiiviysaste on 85 %. Suodatinkerroksen rakeisuusohjealue on esitetty liitteessä GT20. 24 Sidottu kulutuskerros Paikoitusalueet ja autolla liikennöitävät alueet päällystetään asfalttibetonilla AB 16/125, jonka paksuus on 50 mm. Jalkakäytävien päällysteenä käytetään asfalttibetonia AB 16/100, jonka paksuus on 40 mm. Sitomaton alusta tasataan murskeella tai murskesoralla, jonka suurin raekoko on 18..32 mm. Asfalttia ei saa levittää sateen aikana tai selvästi märälle alustalle, eikä ilman lämpötilan ollessa alle 5° C . Päällysteen suurin sallittu epätasaisuus on 7 mm mitattuna 5 m oikolaudalla. Valmiin pinnan suurin sallittu poikkeama suunnitellusta korkeusasemasta on 20 mm. Ovien yms. edessä poikkeamaa ylöspäin ei sallita lainkaan. Päällysteen tulee täyttää ohjeen ”PANK asfalttinormit 2000” massamäärää, tiiviyttä ja koostumusta koskevat vaatimukset. Sadevesikaivojen ympärystän toimivuus tarkastetaan erikseen vesijuoksutuskokeella. Jakava kerros Jakava kerros rakennetaan sorasta, murskeesta tai murskesorasta. Materiaalin suurin sallittu raekoko on puolet kerroksen paksuudesta kuitenkin korkeintaan 150 mm. Kerroksen pinnan suurin sallittu korkeuspoikkeama on ± 20 mm ja epätasaisuus 3 m oikolaudalla mitattuna on 30 mm. Jakava kerros tiivistetään vähintään keskimääräiseen tiiviyteen D = 92 %. Pienin sallittu yksittäinen tiiviysaste on tiiviysasteena 87 % tai kantavuusarvona E2 = 80 MN/m2. Jakavan kerroksen rakeisuusohjealue on liitteessä GT22. Louhetta käytettäessä tukikerroksen paksuuden on oltava 200 mm murskerakennetta paksumpi. Louheen raejakautuman on oltava tiivistämiskelpoinen. Suurin sallittu lohkarekoko on 500 mm. Louherakenteen pinta on kiilattava. Kantava kerros Kantava kerros rakennetaan murskeesta tai murskesorasta. Materiaalin maksimiraekoko on 65 mm, kuitenkin korkeintaan puolet kerrospaksuudesta. Kantava kerros ulotetaan vähintään 0,3 m päällystettävän alueen ja vähintään 0,5 m reunatuen ulkopuolelle. Valmiin pinnan suurin sallittu korkeuspoikkeama on ± 20 mm ja epätasaisuus 3 m oikolaudalla mitattuna 20 mm. Kerrospaksuuden tulee olla vähintään suunnitelman mukainen. Kantava kerros tiivistetään vähintään keskimääräiseen tiiviyteen D = 92 %. Pienin sallittu yksittäinen tiiviysaste on tiiviysasteena 87 % tai kantavuusarvona E2 = 100 MN/m2. Kantavan kerroksen rakeisuusohjealue on esitetty liitteessä GT22. Päällystys Sitomaton kulutuskerros Sitomaton kulutuskerros rakennetaan kivituhkasta/sorasta, murskeesta tai murskesorasta. Materiaalin suurin sallittu raekoko on 6 mm (kivituhka) tai 20 mm (sora, murske). Jos kenttäaluetta käytetään talvella luisteluun on kivituhkan suurin sallittu raekoko 3 mm. Valmiin kulutuskerroksen tulee olla vaaditun paksuinen ja oikeassa kaltevuudessa. Valmiin pinnan suurin sallittu poikkeama suunnitellusta korkeusasemasta on 20 mm ja suurin sallittu epätasaisuus 5 m oikolaudalla mitattuna 15 mm. Kulutuskerros tiivistetään vähintään keskimääräiseen tiiviyteen D = 92 %. Pienin sallittu yksittäinen tiiviysaste on tiiviysasteena 87 %. Sitomattoman kulutuskerroksen materiaalin rakeisuusohjealue on esitetty liitteessä GT23. Ladotut päällystykset Laattojen asennuksessa käytetään kantavan kerroksen päällä 30 mm paksuista asennushiekkakerrosta. Asennushiekan materiaalin rakeisuusohjealue on esitetty liitteessä GT21. Mikäli laatoitusalueen pohjaa ei voida tiivistää kohdan 11513 vaatimusten mukaisesti, asennetaan laatat maakosteaan betonikerrokseen, jonka paksuus on 200 mm. Laatat asennetaan niin, että kukin laatta lepää tasaisesti koko alapinnaltaan alustan varassa. Laatoituksen saumat tehdään tasalevyisinä sauman leveyden vaihdellessa 2...15 mm. Suurin sallittu poikkeama suunnitelman mukaisesta muodosta on 3 m oikolaudalla mitattuna 4 mm. Vierekkäisten laattojen korkeustasoero saa olla enintään 2 mm. Laattojen latomisen jälkeen pinnalle levitetään saumaushiekkaa, joka harjataan saumoihin. Saumaushiekan rakeisuusohjekäyrästö on esitetty liitteessä GT21. Saumat täytetään mahdollisimman hyvin, tarvittaessa vesikastelua käyttäen. 1132 Paikoitusalueiden päällysteet Paikoitusalueiden päällystämisessä noudatetaan edellä esitettyjä liikennealueiden ohjeita. 1133 Oleskelu- ja leikkialueiden sekä pihakäytävien päällysteet Ellei oleskelu- ja leikkialueiden tai pihakäytävien osalta ole muuta suunniteltu, on päällysrakenne humusmaan poiskaivun jälkeen seuraava: kivituhka murskekerros kuitukangas 0/6 mm 0/32 mm N3 30 mm 300 mm 330 mm 65 25 Pihasuunnitelmassa esitettyjen leikkipaikkojen alle tehtävän turvahiekkarakenteen materiaalina on pesty luonnonsora 2/8 mm ja rakenteen paksuus 400 mm ellei suunnitelmissa muuta mainita. Turvahiekka erotetaan maapohjasta käyttöluokan N3 kuitukankaalla. 1134 Kasvillisuus Ellei erillistä pihasuunnitelmaa ole noudatetaan seuraavia yleisohjeita: GEOTEKNIIKKAYKSIKKÖ 7.05.2007 Nurmialueiden kasvukerroksen paksuus on 200 mm. Maapeitteisillä alueilla kaivetaan puille istutuskuopat, joitten syvyys on vähintään 0,6 m ja ala 2 m2. Säilytettäväksi määrätyt yhtenäiset viheralueet eristetään rakennusalueesta 1,5 m korkuisella tukevalla aidalla, joka on pidettävä kunnossa koko rakennustyön ajan. Rakennusalueella säilytettäväksi määrätyt puut suojataan vähintään 3,0 m korkeuteen lautasuojauksella, joka on irti rungosta vähintään 20 cm. Rungon ja suojauksen väli pehmustetaan. Suojauksen takia ei säilyttämisen arvoisia oksia karsita, vaan suojaus tehdään tällöin matalampana. Kun säilytettävien puiden juurilla joudutaan liikkumaan, on juuristoalue suojattava maan kantavuuden ja liikenteen rasittavuuden mukaan. Varastointi juuristoalueilla on kielletty. Pintavesien lammikoituminen sekä huuhtelu- ja pumppausvesien sekä muiden vahingollisten aineiden pääsy säilytettäväksi määrättyjen kasvien juuristoalueelle estetään. 1139 Erityisalueiden päällysteet Ei tässä työselostuksessa 114 Alueen varusteet Ei tässä työselostuksessa 115 Alueen rakenteet Ei tässä työselostuksessa TALONRAKENNUKSEN MAARAKENNUSTÖIDEN MALLITYÖSELOSTUKSEN TYYPPIPIIRUSTUKSET GT1...GT13 66 Tyyppipiirustus / GT 2 2007 Tyyppipiirustus / GT 1 2007 JOHTOKAIVANTOJEN MITAT PUTKIEN PERUSTAMINEN 1. 67 Tyyppipiirustus / GT 3 2007 PUTKIEN PERUSTAMINEN 2. Tyyppipiirustus / GT 4 2007 PUTKIEN PERUSTAMINEN 3. 68 Tyyppipiirustus / GT 5 2007 Tyyppipiirustus / GT 6 KAUKOLÄMPÖJOHTO- JA KAAPELIKAIVANTO MURSKE 0/32 mm 2007 69 Tyyppipiirustus / GT 7 POHJAMAAN LEIKKAUSLUJUUS 5 kN / m² YHDELTÄ TASOLTA TUETTU KAIVANTO POHJAMAAN LEIKKAUSLUJUUS 5 kN / m² KAHDELTA TASOLTA TUETTU KAIVANTO TYÖOHJE: TYÖOHJE: Alkukaivu 0.5 m Tukikehikkojen asennus Pontit asennetaan käyttäen tukikehikkoja ohjurina Tukikehikot ripustetaan pontteihin ketjuilla Kaivu, arinan teko, putkien asennus ja täyttö enintään 6 m osuuksina − Kaivinkone työskentelee kaivannon päädyssä tarvittaessa lavoja käyttäen − Kaivannon sivuilla ei saa liikkua työkoneilla eikä maita saa läjittää kaivannon sivuille − Tukikehikot poistetaan ja pontit vedetään ylös − − − − − − − − − SUURIN KAIVUSYVYYS JA VASTAAVAT TUKIRAKENTEET Ponttipituus Kaivusyvyys Vaakapalkki L=6m L=8m L = 12 m D = 1.6 D = 2.2 D = 2.4 HE 180 B HE 240 B HE 260 B Poikkituki HE 180 B k 6 m HE 240 B k 6 m HE 260 B k 6 m Kun ponttien alapäät ovat vähintään 1 metrin silttikerroksessa, suurin kaivusyvyys on 3.0 m. Tällöin tulee hydraulisen murtuman vaara tarkistaa. 2007 − − − − Alkukaivu 0.5 m Asennetaan kahdet tukikehikot päällekkäin Ponttien asennus käyttäen tukikehikkoja ohjureina Ylempi kehikko ripustetaan pontteihin, alempi ripustetaan ylempään kehikkoon ketjuilla Kaivu kaivannon päädystä, alempi tukikehikko painetaan alas kaivun edetessä Arinan teko, putkien asennus ja täyttö enintään 6 m osuuksina Kaivannon sivuilla ei saa liikkua työkoneilla eikä kaivumaita saa läjittää kaivannon sivuille Tukikehikot poistetaan täytön edetessä ja pontit vedetään ylös SUURIN KAIVUSYVYYS JA VASTAAVAT TUKIRAKENTEET Ponttipituus Kaivusyvyys L=6m L=8m L = 12 m D = 2.0 D = 2.5 D = 3.0 Alempi tukitaso Vaakajuoksu Poikkituki HE 260 B HE 240 B HE 240 B HE 260 B k 3 m HE 240 B k 3 m HE 240 B k 3 m Kun ponttien alapäät ovat vähintään 1 m silttikerroksessa, suurin kaivusyvyys on 3.5 m. Tällöin tulee hydraulisen murtuman vaara tarkistaa. Ylempi tukitaso vastaava kuin yhdeltä tasolta tuetussa kaivannossa. Ponttien sallittu taivutusjännitys on 80 kNm/jm vastaten esim. Larssen 22 / 603 pontteja rinnakkain lyötyinä. Tyyppipiirustus / GT 8 POHJAMAAN LEIKKAUSLUJUUS 7 kN / m² YHDELTÄ TASOLTA TUETTU KAIVANTO POHJAMAAN LEIKKAUSLUJUUS 7 kN / m² KAHDELTA TASOLTA TUETTU KAIVANTO TYÖOHJE: TYÖOHJE: Alkukaivu 0.5 m Tukikehikkojen asennus Pontit asennetaan käyttäen tukikehikkoja ohjurina Tukikehikot ripustetaan pontteihin ketjuilla Kaivu, arinan teko, putkien asennus ja täyttö enintään 6 m osuuksina − Kaivinkone työskentelee kaivannon päädyssä tarvittaessa lavoja käyttäen − Kaivannon sivuilla ei saa liikkua työkoneilla eikä maata saa läjittää kaivannon sivuille − Tukikehikot poistetaan ja pontit vedetään ylös − − − − SUURIN KAIVUSYVYYS JA VASTAAVAT TUKIRAKENTEET SUURIN KAIVUSYVYYS JA VASTAAVAT TUKIRAKENTEET − − − − − Ponttipituus Kaivusyvyys L=6m L=8m L = 12 m D = 2.0 D = 2.5 D = 2.7 Vaakapalkki HE 180 B HE 240 B HE 260 B Poikkituki HE 180 B k 6 m HE 240 B k 6 m HE 260 B k 6 m Kun ponttien alapäät ovat vähintään 1 metrin silttikerroksessa, suurin kaivusyvyys on 3.4 m. Tällöin tulee hydraulisen murtuman vaara tarkistaa. 2007 − − − − Alkukaivu 0.5 m Asennetaan kahdet tukikehikot päällekkäin Ponttien asennus käyttäen tukikehikkoja ohjurina Ylempi kehikko ripustetaan pontteihin, alempi ripustetaan ylempään kehikkoon ketjulla Kaivu kaivannon päädystä, alempi tukikehikko painetaan alas kaivun edetessä Arinan teko, putkien asennus ja täyttö enintään 6 m osuuksina Kaivannon sivuilla ei saa liikkua työkoneilla eikä kaivumaita saa läjittää kaivannon sivuille Tukikehikot poistetaan täytön edetessä ja pontit vedetään ylös Ponttipituus Kaivusyvyys L=6m L=8m L = 12 m D = 2.4 D = 2.8 D = 3.2 Alempi tukitaso Vaakajuoksu Poikkituki HE 240 B HE 240 B HE 240 B HE 240 B k 3 m HE 240 B k 3 m HE 240 B k 3 m Kun ponttien alapäät ovat vähintään 1 metrin silttikerroksessa, suurin kaivusyvyys on 4.0 m. Tällöin tulee hydraulisen murtuman vaara tarkistaa. Ylempi tukitaso vastaava kuin yhdeltä tasolta tuetussa kaivannossa. Ponttien sallittu taivutusjännitys on 80 kNm/jm vastaten esim. Larssen 22 / 603 pontteja rinnakkain lyötyinä. 70 Tyyppipiirustus / GT 9 2007 Tyyppipiirustus / GT 10 POHJAMAAN LEIKKAUSLUJUUS 15 kN / m² YHDELTÄ TASOLTA TUETTU KAIVANTO POHJAMAAN LEIKKAUSLUJUUS 10 kN / m² YHDELTÄ TASOLTA TUETTU KAIVANTO TYÖOHJE: Alkukaivu 0.5 m Tukikehikkojen asennus Pontit asennetaan käyttäen tukikehikkoja ohjurina Tukikehikot ripustetaan pontteihin ketjuilla Kaivu, arinan teko, putkien asennus ja täyttö enintään 6 m osuuksina − Kaivinkone työskentelee kaivannon päädyssä tarvittaessa lavoja käyttäen − Kaivannon sivuilla ei saa liikkua työkoneilla eikä maata saa läjittää kaivannon sivuille − Tukikehikot poistetaan ja pontit vedetään ylös − − − − − − − − − SUURIN KAIVUSYVYYS JA VASTAAVAT TUKIRAKENTEET Ponttipituus Kaivusyvyys L=6m L=8m L = 12 m D = 2.4 D = 2.8 D = 3.0 Vaakapalkki HE 180 B HE 200 B HE 260 B Poikkituki HE 180 B k 6 m HE 200 B k 6 m HE 260 B k 6 m Kun ponttien alapäät ovat vähintään 1 metrin silttikerroksessa, suurin kaivusyvyys on 3.5 m. Tällöin tulee hydraulisen murtuman vaara tarkistaa. POHJAMAAN LEIKKAUSLUJUUS 15 kN / m² KAHDELTA TASOLTA TUETTU KAIVANTO POHJAMAAN LEIKKAUSLUJUUS 10 kN / m² KAHDELTA TASOLTA TUETTU KAIVANTO TYÖOHJE: − − − − Alkukaivu 0.5 m Asennetaan kahdet tukikehikot päällekkäin Ponttien asennus käyttäen tukikehikkoja ohjurina Ylempi kehikko ripustetaan pontteihin, alempi ripustetaan ylempään kehikkoon ketjuilla Kaivu kaivannon päädystä, alempi tukikehikko painetaan alas kaivun edetessä Arinan teko, putkien asennus ja täyttö enintään 6 m osuuksina Kaivannon sivuilla ei saa liikkua työkoneilla eikä maata saa läjittää kaivannon sivuille Tukikehikot poistetaan täytön edetessä ja pontit vedetään ylös SUURIN KAIVUSYVYYS JA VASTAAVAT TUKIRAKENTEET Ponttipituus Kaivusyvyys L=6m L=8m D = 3.0 D = 3.2 Alempi tukitaso Vaakajuoksu Poikkituki HE 200 B HE 200 B TYÖOHJE: TYÖOHJE: Alkukaivu 0.5 m Tukikehikkojen asennus Pontit asennetaan käyttäen tukikehikkoja ohjurina Tukikehikot ripustetaan pontteihin ketjuilla Kaivu, arinan teko, putkien asennus ja täyttö enintään 6 m osuuksina − Kaivinkone työskentelee kaivannon päädyssä tarvittaessa lavoja käyttäen − Kaivannon sivuilla saa olla enintään 21 t työkone tai 0.5 m kaivumaita yli metrin etäisyydellä − Tukikehikot poistetaan ja pontit vedetään ylös − − − − − − − − − − − − − SUURIN KAIVUSYVYYS JA VASTAAVAT TUKIRAKENTEET Ponttipituus Kaivusyvyys L=6m L=8m D = 3.0 D = 3.3 Vaakapalkki HE 200 B HE 240 B Poikkituki HE 180 B k 6 m HE 240 B k 6 m Alkukaivu 0.5 m Asennetaan kahdet tukikehikot päällekkäin Ponttien asennus käyttäen tukikehikkoja ohjurina Ylempi kehikko ripustetaan pontteihin, alempi ripustetaan ylempään kehikkoon ketjuilla Kaivu kaivannon päädystä, alempi tukikehikko painetaan alas kaivun edetessä Arinan teko, putkien asennus ja täyttö enintään 6 m osuuksina Kaivannon sivuilla saa olla enintään 21 t työkone tai 0.5 m kaivumaita yli metrin etäisyydellä kaivannon reunasta Tukikehikot poistetaan täytön edetessä ja pontit vedetään ylös SUURIN KAIVUSYVYYS JA VASTAAVAT TUKIRAKENTEET Ponttipituus Kaivusyvyys L=6m L=8m D = 3.5 D = 3.9 Alempi tukitaso Vaakajuoksu Poikkituki HE 200 B HE 240 B HE 200 B k 3 m HE 200 B k 3 m HE 200 B k 3 m HE 200 B k 3 m Kun ponttien alapäät ovat vähintään 1 metrin silttikerroksessa, suurin kaivusyvyys on 4.5 m. Tällöin tulee hydraulisen murtuman vaara tarkistaa. Ylempi tukitaso vastaava kuin yhdeltä tasolta tuetussa kaivannossa. Ponttien sallittu taivutusjännitys on 80 kNm/jm vastaten esim. Larssen 22 / 603 pontteja rinnakkain lyötyinä. Kun ponttien alapäät ovat vähintään 1 metrin silttikerroksessa, suurin kaivusyvyys on 4.0 m. Tällöin tulee hydraulisen murtuman vaara tarkistaa. 2007 Kun ponttien alapäät ovat vähintään 1 metrin silttikerroksessa, suurin kaivusyvyys on 4.5 m. Tällöin tulee hydraulisen murtuman vaara tarkistaa. Ylempi tukitaso vastaava kuin yhdeltä tasolta tuetussa kaivannossa. Ponttien sallittu taivutusjännitys on 80 kNm/jm vastaten esim. Larssen 22 / 603 pontteja rinnakkain lyötyinä. 71 Tyyppipiirustus / GT 12 2007 Tyyppipiirustus / GT 11 2007 VEDEN KYLLÄSTÄMÄ LÖYHÄ KITKAMAA TUENTAELEMENTTIEN KÄYTTÖ, KS-ELEMENTIT TAI VASTAAVAT KAHDELTA TASOLTA TUETTU KAIVANTO YHDELTÄ TASOLTA TUETTU KAIVANTO Ponttipituus Kaivusyvyys L=6m L=8m D = 3.0 m D = 4.0 m Vaakajuoksu HE 280 B HE 280 B Poikkituki HE 280 B k 6 m HE 280 B k 6 m Ponttipituus Kaivusyvyys L=6m L=8m D = 4.0 m D = 5.0 m Alempi tukitaso VaakajuokPoikkituki su HE 240 B HE 240 B k 3 m HE 240 B HE 240 B k 3 m Ylempi tukitaso vastaava kuin yhdeltä tasolta tuetussa kaivannossa. Hydraulisen murtuman vaara tulee aina tarkistaa Ponttien sallittu taivutusjännitys on 80 kNm/jm vastaten esim. Larssen 22 / 603 pontteja rinnakkain lyötyinä. TYÖOHJE: − − − − − − Alkukaivu 0.5…1.5 m Nostetaan elementit paikalleen Kaivu elementin sisältä, elementtejä painetaan alaspäin Arinan teko, putkien asennus ja täyttö enintään 6 m osuuksina Kone työskentelee kaivannon päädyssä tarvittaessa lavoja käyttäen Elementit nostetaan ylös Tuentaelementtien suurin käyttösyvyys saven leikkauslujuuden mukaan Su (kN / m²) 5 7 10 15 D max (m) 1.6 2.1 3.0 3.5 qsall (kN / m²) 0 0 0 10 Kitkamaassa tuentaelementtejä voidaan käyttää 3.5 m:n syvyyteen. Tätä syvemmissä kaivannoissa tulee mitoitus tehdä tapauskohtaisesti. Hydraulisen murtuman vaara tulee aina tarkistaa 72 Tyyppipiirustus / GT 13 2007 PERUSTUSTEN SALAOJITUSRAKENTEET GEOTEKNIIKKAYKSIKKÖ 7.05.2007 TALONRAKENNUKSEN MAARAKENNUSTÖIDEN MALLITYÖSELOSTUKSEN LIITTEET GT20...GT27 73 Liite GT 20 2007 Liite GT 21 RAKENTEISIIN KÄYTETTÄVIEN MATERIAALIEN RAKEISUUSVAATIMUKSIA 1 RAKENTEISIIN KÄYTETTÄVIEN MATERIAALIEN RAKEISUUSVAATIMUKSIA 2 Salaojituskerroksen rakeisuusalueet piha-alueilla Suodatinkerroksen rakeisuuden ohjealue. 1. Normaali ohjealue 2. Poikkeustapauksissa sallittu Rakeisuuskäyrä ei saa ylittää paksuja viivoja nuolen suunnassa. 2007 74 Liite GT 22 RAKENTEISIIN KÄYTETTÄVIEN MATERIAALIEN RAKEISUUSVAATIMUKSIA 3 Jakavan kerroksen rakeisuusohjealue. 1. Sora 2. Murske Liite GT 23 2007 2007 RAKENTEISIIN KÄYTETTÄVIEN MATERIAALIEN RAKEISUUSVAATIMUKSIA 4 Sitomaton kulutuskerros (1)ja sidekerros (2) Kantavan kerroksen rakeisuuden ohjealue Hiekkapäällysteen (kivituhkan) rakeisuuden ohjealue 75 Liite GT 24 2007 TIIVISTÄMISVAATIMUKSIA TIIVISTÄMISOHJEITA Taulukko 12. Putken vähimmäispeitesyvyys ennen koneellista tiivistämistä. Tiivistyskone Massa (t) Juntta Täryjuntta Tärylevy Tärylevy Tärylevy Traktorivetoinen täryjyrä Kaksoistäryjyrä Valssijyrä Telaketjutraktori Liite GT 25 0,01…0,12 0,05…0,1 0,05…0,1 0,1…0,2 0,4…0,6 3…4 1…2 10 10 Taulukko 8. Eri täyttökohteiden ohjeelliset tiiviys- tai kantavuusvaatimukset. Kohde TiivistysTiiviysluokka aste¹) D vaad% Pienin peitesyvyys (m) putken yläpinnasta ennen tiivistämistä 0,60 0,50 0,25 0,40 0,80 1,00 0,50 1,00 1,00 Kantavuusarvot E¹.² MN/m² Kantavuussuhde E²/E¹ minimiarvot minimiarvot keskiarvot E¹ ≥ 50 Perustusten alustäyttö 1 ≥ 95 ≤ 2,2 E¹ ≥ 40 Maanvaraisten lattioiden alustäyttö 1 ja 2 ≥ 90 ≤ 2,2 Perustusten, seinien ja muurien vierustäyttö 2 ≥ 90 Putkijohtojen tasauskerros ja ympärystäyttö sekä keskiarvot rumpujen arina- ja ympärystäyttö 2 ≥ 90 Pengertäyte 2 ≥ 90 Suodatinkerros 1 ≥ 90 E² ≥ 80 Jakava kerros 1 ≥ 92 ≤ 2,2 E² ≥ 100 Kantava kerros 1 ≥ 92 ≤ 2,2 Kulutuskerros 1 ≥ 92 Puisto-, maisema- yms. täytöt 3 ja 4 ¹) Mikäli täytemateriaali on niin karkeaa, että Proctor-kokeen suoritus on vaikeaa, käytetään kantavuusarvoja 2007 76 Liite GT 26 2007 Liite GT 27 POHJAMAAN KANTAVUUSLUOKITUS KAIVANNON LUISKAKALTEVUUDET 2007 77 Espoon kaupungin painatuspalvelut 2010 78 79 ALUSTAVA HUONETILAOHJELMA Kunta Espoo Päivämäärä 27.3.2015 Rakennushankkeen nimi Laatijat SITO: EIJA RIIKONEN, TIKE: ARJA TÖRMÄ Haukilahden päiväkoti 3000 HUONETILAT PÄIVÄKOTI AVOIN PÄIVÄKOTI Lapsiryhmiä 7 lisäksi 1 kotialue avoimelle Päivähoitopaikkoja 147 21 paikkaa/ryhmä lasten tilaa m²/lapsi 7 varsinaisessa päiväkodissa Henkilökuntaa 27 mukana avoimen henkilökunta KIRJASTON LÄHIPALVELUTILA kerrosala-arvio Koko rakennuksen hyötyala (lämpimät tilat) Koko rakennuksen bruttoala Huonetilat 2200 kem2 (=bruttoala - IV-koneh + leikkivarasto) 1616 hym2 , josta päiväkoti 1416 hym2 2316 brm2, josta päiväkoti 2067 brm2 kpl á yht. hym² hym² LASTEN KÄYTÖSSÄ OLEVAT TILAT yht. hym² muuta 1175 RYHMÄT I-VIII, KOTIALUEET ryhmä, parillinen 1/2 yhteisestä kuraeteisestä eteinen wc/pesutila ryhmähuoneet 1-2 yhteensä ryhmähuone1 ryhmähuone2 ryhmähuone 3 pienryhmä 1/2 yhteisestä varastosta YHTEENSÄ PÄIVÄKODIN KOTIALUEPARIT YHTEENSÄ PÄIVÄKODIN YHTEISET TILAT pienryhmätila pienryhmätila WC YHTEENSÄ 1 1 1 1 1 1 1 1 kpl 10 14 9 70 0 0 8 2 10 14 9 70 0 0 8 2 113 kahden ryhmän lepohuoneet vierekkäin hyvin valvottava, myös toisen ryhmän käytössä á yht. yht. hym² hym² hym² 8 113 904 904 1 2 1 20 6 2 20 12 2 luonnon tutkiminen, vesi, verstas kuraeteisen yhteyteen 34 PÄIVÄKODIN JA ILTAKÄYTÖN YHTEISET TILAT ruokailutila / alue 2 40 monitoimitila 1 1 110 monitoimitila nassikkapainihuone 1 30 monitoimitilan 1 varasto 1 15 WC 1 2 YHTEENSÄ 80 110 30 15 2 toinen sisältää kotikeittiön korkeus 4m, mahdollinen iltakäyttö pehmeä lattia, normaali huonekorkeus ruokailutilan yhteyteen (tarvittaessa) 237 HENKILÖKUNNAN TILAT työhuone perhe- ja konsultaatiotila 1 2 12 10 12 20 henkilökunnan työhuone taukotila henkilökunnan pukutilat henkilökunnan pesutilat henkilökunnan suihku henkilökunnan WC YHTEENSÄ 1 1 1 3 2 3 12 40 35 1,5 2 1,5 12 40 35 5 4 5 MUUT TILAT palvelukeittiö aputiloineen inva-wc päiväkodin varasto siivouskeskus siivouskomero vaatehuolto, kodinhoitohuone YHTEENSÄ johtajan työtila toinen sijoitetaan johtajan huoneen viereen, vesipiste, terapiapeilit, neuvotteluhuonekäyttö henkilökunnan taukotila naiset ja miehet erilliset (esim. VSS) naiset ja miehet erilliset (esim. VSS) naiset ja miehet erilliset (esim. VSS) 1 kpl wc/kerros tai talon eri päihin (esim. VSS) 132 1 1 2 1 1 1 60 6 10 10 3 10 60 6 20 10 3 10 erillinen sisäänkäynti, rullakkovarasto, wc keittiöhenk.k sijoitetaan monitoimitilan läheisyyteen, iltakäyttö talon eri päissä/ kerroksissa 109 1(2) 80 ALUSTAVA HUONETILAOHJELMA KIRJASTON LÄHIPALVELUTILA / ALUSTAVA kirjastosali parvi inva-wc 1 YHTEENSÄ KAIKKI HUONETILAT YHTEENSÄ 6 150 44 6 2(2) yhteinen avoimen kanssa 200 1616 VSS tila suojatilat yht. sulkutila ilmanvaihtolaitteet ensiaputila väliseinä kpl á m² yht. m² 127 127 4,0 4 1,5 3 6,0 0 1 1 1 1 2 0 YHTEENSÄ muuta lapsille 0,75m² x 0,95 (6 x 21 + 2 x 12) + hk:lle 0,75m² x (8 x 3 + 3 ) vähimmäisvaatimus 2,5 m², yleensä 4 m² kun varsinainen suojatila > 135 m² 135 LVIS tila kpl tekniset tilat á m² yht. m² 36 IV-konehuone (sis. kiinteistövalvomo) 139 YHTEENSÄ muuta lämmönjakohuone 10, Sähköpääkeskus 9,5, Teletilat 2 x 6, ristikytkentäkomerot 4 x 1m2 nettoala = 6% bruttoalasta 174 KYLMÄT TILAT tila leikkivälinevarasto aidattu katos / lastenrattaat laatikko- ja rullakkovarasto kiinteistönhoidon varasto jätesuoja kpl 7 1 1 1 1 á m² yht.m² yht.m² muuta 7 49 7 m² / lapsiryhmä 9 9 alle 3 v ryhmän sis.käynnin yhteyteen 7 7 keittiön sisäänkäynnin yhteyteen 7 7 20 20 YHTEENSÄ 92 pihakatos 7 10 70 minimi 10m²/ryhmä ULKOALUEET kpl paikoitus päiväkotitontti m² leikkipihaa m² mit m² 30 28 15 yht.m² muuta 0,5 /hlökunta + 3 ylim. + 7 saattopaikkaa + 7 kirjastolle minimitavoite / hoitopaikka minimitavoite / hoitopaikka 81 1/1 3.9.2015 Kalle Koskenmies/Tike KUSTANNUSENNUSTE Kohde: 3000 HAUKILAHDEN PÄIVÄKOTI Kustannustaso: 09/ 2015 Haahtela indeksi 88,0 kl Vaihe: Hankesuunnittelu Laajuus: Päiväkoti 1 416 hym², 2 067 brm² ja 8 700 rm³ Kirjastotilat 200 hym², 249 brm² ja 1 030 rm³ YHTEENSÄ 1 616 hym², 2 316 brm² ja 9 730 rm³ TAVOITEHINTA: Päiväkoti Rakennuttajan kustannukset Rakennustekniset työt LVI-työt Sähkötyöt Erillishankinnat Muutos- ja lisätyövaraus 900 4 180 710 450 100 530 000 000 000 000 000 000 Rakennuskustannukset (veroton) Arvonlisävero 24% 6 870 000 1 720 000 € € 3 324 € /brm² Rakennuskustannukset (verollinen) 8 590 000 € 4 156 € /brm² 860 000 205 000 € € 3 454 € /brm² Rakennuskustannukset (verollinen) 1 065 000 € 4 277 € /brm² YHTEENSÄ YHTEENSÄ 7 730 000 9 655 000 € € 3 338 € /brm² 4 169 € /brm² Kirjastotilat Rakennuskustannukset (veroton) Arvonlisävero 24% ( veroton ) ( verollinen ) Lähtötiedot: Kustannusennuste perustuu Espoon kaupungin, Tilakeskus-liikelaitoksen ja Sivistystoimen laatimaan huonetilaohjelmaan ( 9.3.2015) sekä Arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama Oy:n laatimiin luonnoksiin (5.3.2015). Laskentamenetelmä: Talonrakennuksen kustannustieto 2015, Taku-kustannustieto atk-ohjelma. ESPOON KAUPUNKI • TILAKESKUS-LIIKELAITOS • TALONSUUNNITTELU • PL 6200 • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI 82 PÄIVÄKOTIEN VERTAILUKUSTANNUKSET Päivitetty 3.9.2015 Haahtela-indeksi KL 88 ( 09/ 2015 ) ( Rakennuskustannusindeksi 108,5 päivityksen aikana ) SUUNNITELMISTA LASKETUT INVESTOINTIKUSTANNUKSET hym²/ hoitopaikka **** lasten tilat: hym²/ hoitopaikka 48 055 8,9 7,1 L2- vaihe 03 / 2015 49 828 9,6 7,1 L2- vaihe 02 / 2015 5 003 57 800 11,6 7,1 Esisuunnittelu 8 /2014 3 423 4 826 39 301 8,1 6,7 L2- vaihe 02 / 2015 3 467 5 167 51 112 9,9 7,9 L2- vaihe 04 / 2015 1 416 2 973 4 339 36 574 8,4 7,0 Tarveselvitys 2014 2 067 1 416 3 713 5 420 45 681 8,4 7,0 L1- vaihe 05 / 2015 1 495 1 035 4 800 6 934 68 345 9,9 5,9 Urakkasummat 11/2011 4,190 1 411 927 2 970 4 520 39 909 8,8 7,2 Urakkasummat 8/2011 105 5,176 1 288 1 023 4 018 5 059 49 293 9,7 7,2 Urakkasummat 10/2010 Pohjois-Tapiolan päiväkoti 168 7,372 2 159 1 531 3 414 4 815 43 878 9,1 7,2 L2- vaihe 05 / 2015 Haukilahden päiväkoti ( 147 hp. ) ja 168 6,876 2 067 1 416 3 327 4 856 40 930 8,4 7,0 Hankesuunn. 9 /2015 3 575 5 127 47 559 9,3 7,0 hoitopaikat* M€ bruttoala hyötyala €/hoito€/brm² €/hym² brm² hym² **** paikka Nuumäen päiväkoti 105 5,046 1 363 935 3 702 5 397 Kirkkojärven päiväkoti ** 126 6,278 1 765 1 210 3 557 5 189 Mattbergets daghem 105 6,069 1 718 1 213 3 533 Paapuurin päiväkoti 147 5,777 1 688 1 197 Suviniityn päiväkoti *** 147 7,513 2 167 1 454 Vermon päiväkoti 168 6,144 2 067 Aarrekartan päiväkoti ( ent. Heimola ) 168 7,674 Suurpellon päiväkoti 105 7,176 Roosaliinan päiväkoti 105 Tillinmäen päiväkoti huom. laskentavaihe Päiväkodit ( uudishankkeet ) avoin päiväkoti ( 21 lask. hoitopaikkaa ), jonka osuus hankkeesta 0,83 M€ keskiarvo 6,274 1 771 1 231 Hinnat ovat arvonlisäverottomia. * tarveselvityksen ja/tai hankesuunnitelman mukainen mitoituspaikkamäärä (1 ryhmä = 21 lasta) ** Tässä taulukossa vertailtu ainoastaan päiväkodin osuutta. Ei sisällä nuorisotilan (274 hym², 397 brm², 1 130 000 € alv 0 % KL 85,5) ja tontilla olevan rakennuksen purkukustannusta (100 000 € alv 0 % KL 85,5). *** Vuorohoitopäiväkoti. Tässä taulukossa vertailtu ainoastaan päiväkodin osuutta. Ei sisällä perheneuvolan ( 632 hym², 915 brm³, 2 863 000 € alv 0 % KL 84) osuutta. Molemmat hinnat sisältävät viereisestä pysäköintilaitoksesta hankittavat pysäköintipaikat, joita on yhteensä 11 kpl (kustannukset 385 000 € alv 0 % KL 84). Pysäköintipaikkojen kustannuksista on jaettu 60 % päiväkodille ja 40 % neuvolalle. **** Tässä hyötyalassa huomioitu kaikki rakennuksen tilat. 83 n. 500 kem2 Nykyinen kirjasto n. 500 kem2 12 ap (päiväkodin henk.k.) vain huoltoajo ja henkilök. paikoitus 9 ap (mtt + kirjasto) 002 4 Puku ja pesu 24 m² Puku ja pesu 15 m² 12 m² 31 m² jäte 14 ap (saattoajo) Varasto Taukotila VSS Tekn. 6 m² Var. 9 m² Siiv/vh Sali 20 m² Käytävä 113 m² 002 3 16 m² Johtaja 12 m² Konsultaatio 10 m² I-WC 7 m² Keittiö hissi illta 60 m² k.ra ja Aula WC 002 2 HUOLTOPIHA Avoinr./lepo pihalle äkodin n ja päiv irjastoo kulku k 002 3 Tekn. Lepoh. 35 m² 35 m² 25 m² PRH 48 m² Leikkih. 10 m² 35 m² Avoinr./leikkih. 35 m² Kuraet. 20 m² 52 m² PRH PRH 9 m² Var.10 m² 9 m² Lepohuone WC 7 m² Eteinen WC 111 m² PRH 9 m² Ruokailu 8 m² 37 m² 9 m² WC Leikkihuone 9 m² Eteinen 36 m² Lepohuone 36 m² 36 m² sade / aurinkokatos Kuraeteinen PRH PRH8 m² 20 m² 8 m² Kirjasto 200 hu-m2 Leikkihuone 35 m² 002 2 32 ap 002 4 12 LEIKKIPIHAA 2600 m2 (15 m2 / LAPSI) 14 Leikkiväl.var. 56 m² Bruttoala Kerros Me lus uo jaait a Pinta-ala Päiväkoti 2.kerros 1.kerros Päiväkoti 6 824 m² 1167 m² 1990 m² (tavoite 2068 brm2) Kirjasto 1.kerros 2.kerros Kirjasto 218 m² 31 m² 249 m² 2240 m² LUONNOS 1.kerros 1 : 500 tasokoordinaattijärjestelmä HAUKILAHDEN PÄIVÄKOTI piirustuksen sisältö VE 5 , 1. kerros mittakaava 1 : 500 korkeusjärjestelmä suunnitteluala piirustusnumero ARK 001 muutos Enter address here A R K K I T E H T I T O I M I S T O LASTENKODINKUJA 2 00180 L E H T O P E L T O N E N V A L K AMA OY HEL SI NKI PUH:010 2292250 E-M A I L : H E L S I N K I @ L P V. F I suunnittelija Tarmo Peltonen ja Marko Voho, arkkitehdit päiväys 2015-03-05 Tekijänoikeus Arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama Oy. Tämän aineiston tai sen jonkin osan kopioiminen tai jäljentäminen valokopioimalla, digitoimalla, tietojärjestelmään tai tietokantaan tallentamalla taikka mitä tahansa muuta tallennus- tai jäljentämistapaa käyttäen, samoin kuin aineiston tai sen osan myyminen, vuokraaminen, lainaaminen ja muu levittäminen tai aineiston välittäminen tietoverkon välityksin on sallittu vain Arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama Oy :n antaman etukäteisen kirjallisen luvan nojalla ja luvan mukaiseen käyttötarkoitukseen. Aineiston luvattomasta käytöstä seuraa tekijänoikeuslain (404/1961) mukainen vahingonkorvausvelvollisuus ja rangaistusvastuu. 5.3.2015 14:28:21 84 Nykyinen kirjasto 002 4 IV-koneh. Salin yläosa 133 m² 002 3 Ruokailu 002 2 Työh. 11 m² IV-kh. 35 m² 35 m² WC 9 m² hissi PRH Leikkih. Leikkihuone Ruokasalin yläosa 63 m² WC 9 m² 9 m² 34 m² WC Leikkihuone 9 m² Lepohuone Eteinen 36 m² 35 m² 20 m² Leikkihuone WC Lepohuone 34 m² Lepohuone Kuraeteinen 8 m² 8 m² PRH Eteinen 31 m² 8 m² PRH PRH 26 m² terassi 002 3 36 m² 44 m² Lepohuone 35 m² Kuraeteinen 20 m² 002 2 002 4 LUONNOS 2.kerros 1 : 500 Leikkaus A 1 : 500 Leikkaus C 1 : 500 Leikkih. WC 35 m² Lepoh. WC 35 m² IV-koneh. 9 m² 9 m² 133 m² Aula Aula 111 m² 111 m² Siiv/vh 20 m² Leikkaus B 1 : 500 Eteinen 31 m² Eteinen Kirjasto Aula 48 m² 111 m² Ruokailu 52 m² tasokoordinaattijärjestelmä HAUKILAHDEN PÄIVÄKOTI piirustuksen sisältö VE 5, 2.kerros ja leikkauksia mittakaava 1 : 500 korkeusjärjestelmä suunnitteluala piirustusnumero ARK 002 muutos Enter address here A R K K I T E H T I T O I M I S T O LASTENKODINKUJA 2 00180 L E H T O P E L T O N E N V A L K AMA OY HEL SI NKI PUH:010 2292250 E-M A I L : H E L S I N K I @ L P V. F I suunnittelija Tarmo Peltonen ja Marko Voho, arkkitehdit päiväys 2015-03-05 Tekijänoikeus Arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama Oy. Tämän aineiston tai sen jonkin osan kopioiminen tai jäljentäminen valokopioimalla, digitoimalla, tietojärjestelmään tai tietokantaan tallentamalla taikka mitä tahansa muuta tallennus- tai jäljentämistapaa käyttäen, samoin kuin aineiston tai sen osan myyminen, vuokraaminen, lainaaminen ja muu levittäminen tai aineiston välittäminen tietoverkon välityksin on sallittu vain Arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama Oy :n antaman etukäteisen kirjallisen luvan nojalla ja luvan mukaiseen käyttötarkoitukseen. Aineiston luvattomasta käytöstä seuraa tekijänoikeuslain (404/1961) mukainen vahingonkorvausvelvollisuus ja rangaistusvastuu. 5.3.2015 14:28:31 85 28 ap (koulu) Kirjasto 9 ap (mtt + kirjasto) 12 ap (päiväkodin henk.k.) 14 ap (saattoajo) tontin laajennus Asemapiirros koko korttelista 1 : 1000 tasokoordinaattijärjestelmä HAUKILAHDEN PÄIVÄKOTI piirustuksen sisältö Asemapiirros koko korttelista mittakaava 1 : 1000 korkeusjärjestelmä suunnitteluala piirustusnumero ARK 003 muutos Enter address here A R K K I T E H T I T O I M I S T O LASTENKODINKUJA 2 00180 L E H T O P E L T O N E N V A L K AMA OY HEL SI NKI PUH:010 2292250 E-M A I L : H E L S I N K I @ L P V. F I suunnittelija Tarmo Peltonen ja Marko Voho, arkkitehdit päiväys 2015-03-05 Tekijänoikeus Arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama Oy. Tämän aineiston tai sen jonkin osan kopioiminen tai jäljentäminen valokopioimalla, digitoimalla, tietojärjestelmään tai tietokantaan tallentamalla taikka mitä tahansa muuta tallennus- tai jäljentämistapaa käyttäen, samoin kuin aineiston tai sen osan myyminen, vuokraaminen, lainaaminen ja muu levittäminen tai aineiston välittäminen tietoverkon välityksin on sallittu vain Arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama Oy :n antaman etukäteisen kirjallisen luvan nojalla ja luvan mukaiseen käyttötarkoitukseen. Aineiston luvattomasta käytöstä seuraa tekijänoikeuslain (404/1961) mukainen vahingonkorvausvelvollisuus ja rangaistusvastuu. 5.3.2015 14:28:40
© Copyright 2024