Kuntaliiton ajankohtaiset Yhdyskuntatekniikan päällikkö Kirsi Rontu Kuntalain uudistus Hallitusohjelman mukaan kuntarakenneuudistus, kuntalaki, valtionosuusuudistus ja sote – uudistus muodostavat kokonaisuuden Kuntalain kokonaisuudistus – aikataulu Alustavat linjaukset ja Asettamispäätös kuuleminen 3.7.2012 kevät-kesä 2013 16.5.2014 Jaostojen toimikausi 15.4.2014 alkaen Eduskunta syksy 2014 Uusi kuntalaki voimaan 1.1.2015 Kuntalain uudistamisen tarkastelukulmat • • • • Toimielimet ja johtaminen Demokratia Talous Kunnat ja markkinat 16.5.2014 Kunnat ja markkinat –jaoston asiakokonaisuudet • Kuntien ja markkinoiden väliset rajapinnat • Kunnan yleisen toimialan sääntely • Kuntien mahdollisuus antaa lainoja, avustuksia ja takauksia • Kuntien välinen yhteistoiminta ja sen suhde hankintasääntelyyn • Julkisen palvelun velvoitteen antaminen • Kunnallisten hankintojen organisointi • Palvelustrategia osana kuntastrategiaa 16.5.2014 Alustavia linjauksia • Valmistellaan säännökset kuntien takauksien ja lainanantomahdollisuuksien rajaamisesta siten, etteivät kunnat voisi taata vaikeuksissa olevia yhtiöitä tai takauksiin ja lainoihin ei saisi sisältyä merkittäviä riskejä. • Selvitetään, mikä vaikutus olisi, jos kunnan takaukset muille kuin kuntien konserni- ja osaomistusyhtiöille kiellettäisiin. • Ei ryhdytä selvittämään erikseen valtakunnallista kuntasektorin yhteishankintayksikköä koskevaa lainsäädäntöä. • Palvelustrategia otetaan huomioon kuntalaissa joko siten, että siitä säädetään kunnille vapaaehtoisena, tai palvelustrategian keskeiset asiat otetaan huomioon yleisesti kunnan strategiasääntelyssä. 16.5.2014 Ajankohtaista kuntatekniikassa Lainsäädäntö • Hankintadirektiivin vieminen kansalliseen lainsäädäntöön • Tieliikennelainsäädännön kokonaisuudistus • Vesihuoltolain uudistus • Tilaajavastuulain uudistus Hankintojen kehittäminen yhteistyössä Livin ja TEM:n kanssa Muutaman kerran vuodessa yhteistyötapaamiset LIVIn ja KEHTO-ohryn edustajien kanssa (Helsinki, Turku, Kuopio; Rovaniemi, Jyväskylä, Kuntaliitto) Mukana myös TEM:n ja TEKES:n edustaja Katujen ylläpidon tehostaminen Esiselvitys • Esiselvitys on laadittu Liikenne- ja viestintäministeriön 21.2.2014 Liikennevirastolle antaman toimeksiannon pohjalta ja tehty Liikenneviraston ja kuntien yhteistyönä. Esiselvityksessä esitetyt päätelmät ja toimenpide-ehdotukset perustuvat tehtyihin haastatteluihin, aiempiin selvityksiin sekä ohjausryhmätyöhön. • Myöskään maanteiden ja katujen ylläpitoa ei voida vertailla suoraviivaisesti. Osaltaan se johtuu edellä mainitusta kuntien erilaisuudesta, mutta merkittävin tekijä on toimintaympäristön erilaisuus. • Tärkeimpänä yksittäisenä päätelmänä todetaan, että Suomen väyläverkoston ja yleisten alueiden ylläpitosektoria tulisi yhtenäistää väylänpitäjien ja muiden toimijoiden yhteistyöllä. • Oikeansuuntaista, jo käynnissä olevaa kehitystyötä tulee edelleen tiivistää ja konkretisoida. Yhtenäiset asiakirjat ja toimintamallit • • Ylläpitosektorille tulee kehittää yhtenäiset hankinta-asiakirjat sisältäen tuotteistamisen nimikkeineen, laatuvaatimukset ja kaupalliset asiakirjat. Kehitystyössä tulee ottaa huomioon skaalautuvuus ja toimintaympäristöjen monimuotoisuus, mutta myös tarve muuttaa sopimusten sisältöjä toimintaympäristön muuttuessa. Liikenneviraston, Kuntaliiton ja palveluntuottajien yhteinen teiden hoidon alueurakan kaupallisten asiakirjojen kehittämisryhmä vie asiaa jo osaltaan eteenpäin. Yhtenäistämällä ylläpidon järjestämisen toimintamalleja aikaansaadaan erityisesti kuntakentässä tehokkuutta vähentämällä toiminnan yleistä kitkaa ja päällekkäisyyksiä sekä parannetaan liiketoimintaedellytyksiä ja ennustettavuutta. Tältä osin kehitystyötä on jo käynnissä muun muassa Liikenneviraston ja Kuntaliiton yhteisessä Hankintafoorumissa sekä kuntien KEHTO-foorumissa. Tiedon hallinta ja käyttö • Kuntien infraomaisuuden määrä- ja kuntotiedot ovat kokonaisuutena tallessa huonosti tai välttävästi. Perustietojen osalta Digiroadin toinen vaihe on erinomainen tilaisuus parantaa pienten tai keskisuurten kuntien tilannetta. Myös tiedon hallinnan osalta alalle tarvitaan yhtenäiset toimintamallit. Vuorovaikutuksen lisääminen ja liikkumisen ohjaus avoimen tiedon sekä uusien järjestelmien avulla tulee ottaa huomioon tehostamisen keinona. Rontu Kilpailun lisääminen • Ylläpidon kuntamarkkina tulee avata suunnitelmallisesti. Tämä tarkoittaa erityisesti alueurakoinnin lisäämistä ja kuntien oman työn osuuden vähentämistä. Kuntia suositellaankin laatimaan pitkän tähtäimen hankintasuunnitelmia. Lisäksi tulee kasvattaa kuntien ja ELYkeskusten yhteisurakoiden määrää niille väyläverkoston suhteen sopivilla alueilla. Rontu Kuntien päätöksenteko • Kuntien ylläpidon järjestämiseen liittyvä suunnittelujakso ja siihen liittyvä päätöksenteko tulee saada pidemmäksi. Kunnan infraomaisuuden hallinta tulee saada mukaan suunnitteluja päätöksentekoprosessiin. Investointien vaikutukset ylläpitoon ja rakenteiden ylläpidettävyys pitää olla selvillä jo suunnitteluvaiheessa. • Tässä yhteydessä tulee ottaa tarkasteluun myös ylläpidon järjestämisen alueet. Ylläpidettäviä väyliä tulee järjestämismallista huolimatta tarkastella jatkossa enemmän yli hallinnollisten rajojen. Eri toimijoiden välisellä yhteistyöllä voidaan saavuttaa merkittävää tehostumista. Rontu Organisaation ja osaamisen kehittäminen • Vanhat toimintamallit ovat merkittävä este kuntien ylläpitotuotannon tehostamisessa. Mikäli oman työn osuutta ei voida jostain syystä vähentää, tulee kunnissa kehittää ainakin sisäisiä prosesseja, tehtäväkiertoa, koneiden monikäyttöisyyttä ja työn tuottavuutta. • Jatkossa tulee myös varmistaa riittävät resurssit ja osaaminen. Tilaajat tarvitsevat ylläpidon osaamisen lisäksi innovatiivista hankintaosaamista sekä omaisuuden ja riskien hallinnan osaamista. Tuottajien osalta tulee varmistaa riittävän ylläpitoosaamisen kehittyminen. Tähänkin voidaan vaikuttaa hankintamalleilla. Rontu Uudet palvelumallit ja -pilotit • Osana Suomussalmen maanteiden alueurakkaa tullaan aloittamaan laajemman palvelukokonaisuuden kokeilut. Vastaavat palvelukokeilut ja esimerkiksi usean pienen kunnan katujen ylläpidon isännöintipalvelut voisivat olla keino tehostaa toimintaa kokonaisuutena. • Esiselvityksen pohjalta edetään Liikenneviraston, Suomen Kuntaliiton, Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä erikseen sovittavien kuntien ja/tai seutukuntien kanssa pilottihankkeisiin, joissa kokeiluin viedään käytäntöön näitä toimenpide-ehdotuksia ja uusia yhteistyömuotoja. Rontu Tekniikkatiimi Tekniikka, tiimiesimies Kirsi Rontu Kirsi Rontu • • • • • • • • • • Tuulia Innala Pirjo Kohtamäki Kadut ja yleiset alueet (Marika) Rakennuttaminen (Henna ja Marika) Toimitilat (Esko) Pelastustoimi (Jussi) Vesihuolto (Henna) Jätehuolto (Tuulia) Tilastot (Jarno) Kehittäminen (Tuulia ja Kirsi) Talous ja konserniohjaus (Kirsi) Assistenttipalvelut (Pirjo) Esko Korhonen Marika Kämppi Jarno Parviainen Henna Luukkonen Jussi Rahikainen Tekniikan julkaisut • • • • • • • • • • ACTA 240 Huomispäivän infrastruktuuri, 2012 Hulevesiopas, 2012 Tuottavuus, vaikuttavuus ja julkiset hankinnat, case infra-ala, 2014 Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat, 2013 Kadun korjausvelan laskenta, 2014 Elinkaarihankkeen palvelusopimusmalli, 2013 Jätehuoltomääräysten malli, 2014 Pelastuslaitosten palontutkinnan käsikirja, 2014 (tulossa) Infraa kannattaa hoitaa hyvin – tietoa kuntapäättäjille, 2013 Taitava kuntarakennuttaja, 2014 (yhteistyö RILin kanssa)