Talousarvio vuodelle 2015
1 HARTOLAN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 JA TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2017 Kunnanhallitus 24.11.2014 § 277 Kunnanhallitus 8.12.2014 § 295 Kunnanvaltuusto 18.12.2014 § 2 YLEISPERUSTELUT 1 TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT Suomen talous on ollut taantumassa vuosina 2013-2014. Maailmantalous on toipunut finanssikriisistä ja lähtenyt kasvuun vuoden 2014 aikana. Myös euroalueen taantuma on päättynyt, ja talous on kääntynyt hitaaseen nousuun. Suomen talouskehityksen pääsy kasvu-uralle vuosien 2015-2017 aikana tulee olemaan hidasta. EU -maiden asettamat talouspakotteet Venäjän suuntaan ovat vaikeuttaneet myös Suomen itävientiä ja heikentäneet kauppatasetta. VM:n ennusteen mukaan vuonna 2015 kokonaistuotannon arvioidaan kuitenkin nousevan 1,2 % ennen kaikkea viennin ja yksityisten investointien tukemana. Julkinen talous on pitkään jatkuneen heikon suhdannetilanteen vuoksi edelleen alijäämäinen, vaikka tällä vaalikaudella päätetyt sopeutustoimet ovat hillinneet alijäämän kasvua. Matalasuhdanne heijastuu selvimmin valtion talouteen, joka pysyy selvästi alijäämäisenä, mutta myös kunta-sektori on alijäämäinen vaimean verotulokehityksen ja väestön ikääntymisestä aiheutuvien menojen kasvun vuoksi. Julkisen velan suhteen kokonaistuotantoon arvioidaan vuonna 2015 ylittävän EU:n kasvu- ja vakaussopimuksessa asetetun 60 prosentin rajan. Suomen taloutta vaivaavat samanaikaisesti rakenteelliset kasvun ja julkisen talouden kestävyyden ongelmat. Ikärakenteen muutos pienentää taloudessa tarjolla olevaa työn määrää ja kasvattaa ikäsidonnaisia julkisia eläke-, hoito- ja hoivamenoja. Vallitsevalla veroasteella julkisen talouden tulot eivät riitä kattamaan julkisen talouden menoja normaalin kehityksen puitteissa. Ilman korjaavia toimenpiteitä julkinen velka uhkaa kasvaa hallitsemattomasti suhteessa kokonaistuotantoon. Tämä ns. kestävyysvaje on valtiovarainministeriön arvion mukaan noin 4 % BKT:sta. Työmarkkinat Työttömyysaste on noussut vuonna 2014 8,6 prosenttiin ja pysyy samalla tasolla myös ensivuonna. Työttömyyden nousua on hillinnyt se, että työvoiman ulkopuolella olevien määrä on kasvanut. Työllisyysaste on tänä vuonna 68,5 prosenttia, mutta nousee ensi vuonna 68,9 prosenttiin paljolti ikärakenteen muutoksen vuoksi. Työttömien työnhakijoiden määrä on 2000-luvun ja se kasvaa ensi vuonna 340 000 henkeen. Työttömyys on elämäntilanteena pitkittynyt ja pitkäaikaistyöttömyys kasvanut. Huolestuttavin tilanne on yli 55-vuotiailla työttömillä työnhakijoilla, joiden työttömyyden kesto syyskuussa 2014 oli keskimäärin 91 viikkoa. Vaikeasti työllistyvien määrä on kasvanut 170 000 henkilöön. Nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita on 44 000 henkilöä vuonna 2014 ja 45 000 henkilöä vuonna 2015. Inflaatio Vuoden 2014 keskimääräinen inflaatio on 1,1 % ja ensi vuonna inflaatioksi ennustetaan 1,5 %. 3 1.1 KUNTIEN TILANNE Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätöstietojen mukaan kuntien lainakanta jatkoi kasvuaan vuonna 2013 yhteensä 1,6 miljardilla eurolla ollen vuoden lopussa 13,8 miljardia euroa. Kuntien toimintakulut nousivat maltillisesti 2,4 prosentilla sekä verotuloja kertyi 1,3 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuosikatteet paranivat kunnissa edellisestä vuodesta 53 prosenttia toimintakulujen ja verotulojen muutosten vaikutuksesta. Kuntatalouden näkymät lähivuosille ovat silti huolestuttavat. Menojen kasvu uhkaa jatkua samalla kun rahoitusta leikataan ja tuloveroprosentin nostamisen kipukynnys on jo monessa kunnassa saavutettu. Kuntatalouden kestävyyden turvaaminen edellyttää sekä rakennepoliittisen ohjelman toteuttamista että kuntien omia toimia talouden sopeuttamiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate riitti v. 2013 tilinpäätöksissä niukasti kattamaan poistot. Kuntatalouden velka suhteessa bruttokansantuotteeseen nousi 8 prosenttiin. Talouskasvun ennustetaan elpyvän hitaasti ja tästä johtuen kuntien veropohjien kasvu arvioidaan ensi vuonna vähäiseksi. Useat kunnat nostivat v. 2014 kunnallisvero- ja kiinteistöveroprosenttejaan, ja paine veroprosenttien korotusten jatkamiseen on tuntuva. Osana valtiontalouden sopeutustoimia peruspalvelujen valtionosuutta vähennetään edelleen vuonna 2015. Vuosille 2012-2017 kohdistuneiden valtionosuusleikkausten johdosta kunnilta jää valtionosuuksia saamatta 6,9 mrd. euroa. Vähennys on ensi vuonna 188 milj. euroa verrattuna vuoden 2014 tasoon. Se toteutetaan alentamalla valtionosuusprosenttia yhteensä 0,73 prosenttiyksiköllä. Tämän ja muiden valtionosuusprosentin muutosten jälkeen kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosentti on 25,42 v. 2015. Kuntien harkinnanvaraisen valtionosuuden korotus lakkautetaan vuonna 2015. Kuntien tehtäviä ja velvoitteita on ollut määrä vähentää niin, että kuntien menot ovat vuonna 2017 miljardin alemmalla tasolla muutoin toteutuvasta. Toistaiseksi normitalkoot eivät ole edenneet vaan on pidättäydytty ainoastaan joidenkin uusien lakien ja velvoitteiden toteuttamisesta. Sosiaalihuoltolain uudistus ja lastensuojelulain muutos lisäävät kuntien menoja yhteensä n. 32 milj. eurolla ja valtionosuutta 16 milj. eurolla. Uudistus tukee erityisesti hallitusohjelmaan sisältyvää lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittämistä. Kuntien menoihin ja valtionosuuksiin v. 2015 vaikuttavat uusien päätösten ja lakiesitysten lisäksi myös vanhuspalvelulain ja oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanon jatkaminen. Vanhuspalvelulain toimeenpano lisää kuntien menoja 51 milj. eurolla v. 2015 ja valtionosuutta 28 milj. eurolla. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpano puolestaan lisää kuntien menoja n. 9 milj. eurolla ja valtionosuutta 4,7 milj. eurolla. 4 Hallitusohjelman sekä vuosien 2012-2014 kehysriihien päätösten vaikutus kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen on vuonna 2015 1,140 milj. € Kuvassa on mukana vuoden 2015 alusta voimaan tulevan kiinteistöverojen rajojen noston ja maksujen korotusten hyödyn leikkaaminen kunnilta valtion osuutta vähentämällä sekä harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen poistaminen. Peruspalvelujen valtionosuuden leikkaukset € yhteensä vuosin 2012-2017 0 -200 -400 -600 -631 -631 -631 -631 -631 -631 -631 -125 -125 -125 -125 -125 -125 -125 -125 -125 -237 -250 -250 -250 -175 -215 -265 -104 -104 -800 -756 Uutta -362 -1000 -1 118 -1200 Uutta -292 -1400 -1 410 -1 500 2016 2017 -1600 2012 Lähde: Kuntaliitto 2013 2014 2015 -104 -1 450 5 Palkkaratkaisu ja palkan sivukulut vuonna 2015 Kunta-alan virka- ja työehtosopimukset vuosille 2015–2017 ovat tulleet voimaan 1.3.2014 ja ne ovat voimassa 31. tammikuuta 2017 saakka. Sopimuskausi 2014 –2016 muodostuu kahdesta jaksosta. Ensimmäisen jakso on 1.3.2014 –31.12.2015 ja toinen jakso on 1.1.2016 –31.1.2017. Ensimmäisellä jaksolla 1.3.2014 –31.12.2015 kunta-alan palkkoja korotettiin 1.7.2014 sopimuskorotuksella, jonka kustannusvaikutus koko kunta-alalla oli keskimäärin 0,8. KT Kuntatyönantajat ja kunta-alan pääsopijajärjestöt ovat saavuttaneet yksimielisyyden vuoden 2015 KVTES- palkankorotuksista 4.6.2014. Neuvottelutulos merkitsee sitä, että vuonna 2015 KVTES:ssä ei tule maksuun yleiskorotusta eikä myöskään paikallista erää. Työllisyys- ja kasvusopimuksessa sovittu palkankorotusvara on käytetty keskitetysti KVTES:n rakenteellisiin sopimusmuutoksiin. Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen sopijaosapuolet ovat päässeet yksimielisyyteen 4.11.2014 kesän 2015 sopimuskorotuserän käytöstä, joka kokonaisuudessaan käytetään: työaikaluvun jaksotyöaikamääräysten uudistamiseen, palkkahinnoitteluliitteiden (liitteet 1,2, 7 ja 8) uudistamiseen, eräiden palkkahinnoittelukohtien peruspalkkojen korottamiseen palkkahinnoitteluliitteissä 4 ja 5 sekä omassa kodissaan työskentelevien perhepäivähoitajien palvelussuhteen ehtojen muutokseen (KVTES 2014–2016 liite 12). Edellä kuvatun ratkaisun kustannusvaikutus on keskimäärin 0,3 prosenttia KVTES-palkkasummasta. Työnantajakohtaisesti kustannustaso voi poiketa merkittävästi keskimääräisestä kustannustasosta. Tähän vaikuttavat kunnan/kuntayhtymän henkilöstörakenne, henkilöstön tehtäväkohtaisten palkkojen taso palkkahinnoittelukohdittain sekä kuinka suuri osa henkilöstöstä tekee jaksotyötä. KT Kuntatyönantajat ja kunta-alan TS-sopijajärjestöt ovat saavuttaneet yksimielisyyden vuoden 2015 TSpalkankorotuksista 6.6.2014. Palkantarkistus 1.7.2015 toteutetaan paikallisena järjestelyeränä, jonka suuruus on 0,29 % TS:n palkkasummasta. Opetushenkilöstön sopimuksessa (OVTES) korotusvarat käytetään yleiskorotukseen, kiertävien opettajien matkakustannuskorvausten tarkistuksiin, vuosisidonnaisten lisien painoarvon pienentämiseen sekä 1. ja 2. kalleusluokan lähentämiseen. Henkilösivukulut vuonna 2015 1. Sotu-maksut, työttömyys-, tapaturmavakuutus –ym sivukulut 5,75 % palkoista 2. Palkkaperusteinen eläkemeno (KuEL) 17,05 % palkoista 3. VaEL-eläkemaksuprosentti/opettajat 21,84 % 4. Palkkaperusteinen henkilösivukulu yhteensä 22,80 % 5. KuEL:n ns. varhe-maksuihin varataan keskitetysti määräraha, joka jaetaan tulosalueille viimeistään käyttötaloussuunnitelman vahvistamisen yhteydessä käytön suhteessa. Vuoden 2015 arviointikerroin varmistuu myöhemmin. 6. Eläkemenoperusteiset maksut budjetoidaan vuoden 2014 toteutumien perusteella. Kunnallisen eläkevakuutuksen mukaan eläkemenoperusteisen maksun ennakoidaan kasvavan lievästi edellisestä vuodesta. Vuoden 2015 kerroin on 1,0. 6 1.2 VEROTULOJEN KEHITYS Vaatimaton talouskasvu on heikentänyt veropohjien kehitystä ja kuntatalouden verotulojen kertymää. Ansiot kasvavat tänä vuonna arviolta noin kaksi prosenttia, mutta koko talouden palkkasumman kasvu jää vain 1,4 prosenttiin. Myös yritysten tuloskehityksen odotetaan jäävän heikoksi. Kuntien verotulot kasvavat 2,3 %. Puolet kunnista korotti tuloveroprosenttia vuonna 2014, jonka vuoksi se nousi 0,40 prosenttiyksikköä ja on keskimäärin 19,74 %. Vuonna 2015 kuntien verotuloiksi arvioidaan 21,5 mrd. euroa ja kasvuksi 1,8 %. Palkkatulojen ennustetaan kasvavan 2 % vuodessa ja ansiotulojen keskimäärin 2,5 % vuosittain. Tilitysten ennakoidaan kasvavan vain 1,2 %, johtuen vähennyksien kasvusta. Ansiotuloverotuksen progressiota jyrkennetään alentamalla verotusta kaikkein matalimmalla tulotasolla ja korottamalla ylimmillä tulotasoilla. Myös lapsiperheille ja eläkeläisten verovähennyksiä lisätään. Kuntien verotuloihin vaikuttavat myös muut osin jo aiemmin päätetyt muutokset, kuten asuntolainojen korkovähennyksen rajaaminen, opintolainan korkovähennyksen päättyminen ja työtulovähennyksen korotus. Kuntien yhteisövero-osuuden määräaikainen korotus päättyy vuoden 2015 lopussa. Kuntaryhmän jakoosuudeksi on arvioitu muodostuvan 36,26 % vuonna 2015 ja 30,31 % vuonna 2016. Yhteisöverotuoton arvioidaan kasvaneen vuonna 2014 peräti 6 %. Hallitusten esitysten luonnoksista käy ilmi, että vuonna 2015 edustuskulujen osittainen vähennysoikeus palautetaan, elokuvien tuotantotuet saatetaan veronalaisiksi, osuuskuntien voitonjaon verokohtelua yhtenäistetään osakeyhtiöiden kanssa ja rahoituslaitosten vuodesta 2015 alkaen EU:n yhteiseen kriisinratkaisurahastoon maksamat vakausmaksut hyväksytään yhteisöverotuksessa vähennyskelpoisiksi menoiksi. Aiempien päätösten perusteella jakoosuuslaskennassa on jo aiemmin huomioitu, että T&K-kannustimen sekä tuotannollisten investointien korotettujen poistojen voimassa olo päättyy vuoden 2014 lopussa. Yhteisöverotuotto kasvaa vuonna 2015 siltä osin kun kuntiin sovellettavan yhteisöveron jako-osuutta nostetaan 75 miljoonalla eurolla, jolla kompensoidaan työmarkkinauudistuksen rahoitusvastuun siirto kunnille. Siirto toteutetaan ryhmäosuutta nostamalla ja muutos on huomioitu veroennustekehikon jakoosuuslaskennassa. Kunnittain lisäys jakaantuu jako-osuuksien perusteella, mutta kohdennusta oikaistaan kuntien kesken valtionosuusjärjestelmän kautta Kelan työttömyysturvatilastojen perusteella. Toisaalla yritysten edustusmenojen 50 % vähennysoikeuden palautus ja vakausmaksun vähennysoikeus vähentävät yhteisöverotuottoja. Kiinteistöverolaki muuttuu siten, että vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentin ja yleisen kiinteistöveroprosentin ala- ja ylärajoja korotetaan. Muutokset yleisen kiinteistöveroprosentin rajoissa vaikuttavat myös muun asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentin ja voimalaitosten kiinteistöveroprosentin vaihteluväleihin. Yleisen kiinteistöveroprosentin ja vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveron muutos lisää kuntien kiinteistöverotuloja 38,3 miljoonaa euroa. Korotus kohdistuu hyvin pieneen kuntajoukkoon, jonka on korotettava kiinteistöveroa alarajalla. Muutoksen tuottoa vastaava lisäys leikataan pois kunnilta valtionosuusjärjestelmän kautta kuntakohtaisesti kohdentaen. Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan niiltä kunnilta, joiden veroprosentit ovat alle uuden alarajan, tullaan perimään valtiolle vanhan veroprosentin ja uuden alarajan välinen tuotto. Ylärajojen korotuksen (n.8 milj. €) sekä veropohjan kasvun laskennallinen tuotto (n.2 milj. €) peritään kaikilta kunnilta verotusarvojen suhteessa. 7 Kiinteistöveroprosenttien rajat verovuodesta 2015 alkaen: Yleisen kiinteistöveroprosentti 0,80 – 1,55 (aiemmin 0,60-1,35) Vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti 0,37 – 0,80 (aiemmin 0,37 - 0,80) Kunnanvaltuusto voi määrätä muussa kuin vakituisessa asuinkäytössä olevalle asuinrakennukselle (vapaa-ajan asunnot) erillisen kiinteistöveroprosentin, jonka vaihteluväli muuttuu nykyisestä 0,60 – 1,35 prosentista 0,80 – 1,55 prosenttiin. Muun asuinrakennuksen veroprosentti voi olla korkeintaan 0,60 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti. Laki muuttui kuitenkin niin, että jos näin laskettu veroprosentti on valtuuston määräämää yleistä kiinteistöveroprosenttia alempi, enintään valtuuston määräämän yleisen kiinteistöveroprosentin suuruinen. 1.3 VALTIONOSUUDET Rakenteellisesti Suomen valtionosuusjärjestelmä koostuu kahdesta osasta: 1. kustannus- ja tarve-erojen tasauksesta ja 2. tulopohjan tasauksesta. Kustannuserojen tasauksen laskentaperusteena ovat asukasmäärän ja ikärakenteen lisäksi erilaiset olosuhdetekijät. Toisena valtionosuusjärjestelmän kiinteänä osana kuntien tulopohjaa tasataan kunnan verotulojen perusteella. Suomen järjestelmässä merkittävämpi rooli on kustannuserojen tasauksella, jonka kautta valtion raha ohjataan järjestelmään. Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus puolestaan on kuntien välinen. Järjestelmää täydentää tilapäisissä taloudellisissa vaikeuksissa oleville kunnille myönnettävä harkinnanvarainen valtionosuuden korotus. Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu myös hallinnollisesti kahdesta osasta: 1. valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (1704/2009) ja 2. opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisesta opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö. Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä uudistuu vuoden 2015 alusta siten, että valtionosuuden määräytymisen ikäryhmitystä ja määräytymisen kriteeristöä on muutettu olennaisesti. Opetus- ja kulttuuritoimen osuus säilyy nykyisellään. Valtionosuusrahoitus maksetaan edelleen kunnille . 2 MUUTOKSET KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ 2.1 VÄESTÖ 31.10.2014 Hartolan väkiluku oli 3087 henkeä, jossa on vähennystä viime vuoden loppuun verraten 11 henkeä. Väkiluku on laskenut viime vuosina jyrkästi. Lapsia syntyi 20 vuonna 2012. Vuoden 2013 lokakuun lopussa kunnan väkiluku oli 3133 henkeä. Lapsia arvioidaan vuonna 2014 syntyvän 23. Väestöennusteen mukaan Hartolassa on asukkaita suunnitelmavuoden 2017 loppuun mennessä 2930 ja vuonna 2020 2948 henkeä. 8 Väestöennusteista on havaittavissa lasten ja kouluikäisten määrän väheneminen ja vanhusväestön osuuden kasvaminen. Muutoksilla on vaikutusta kunnan palvelujen järjestämiseen erityisesti sivistystoimessa ja sosiaali- ja terveydenhuollossa. Väestömäärän kehitysarvio Hartolassa v. 2010-2030 3 400 3 350 3 300 3 250 3 200 3 150 3 100 3 050 3 000 2 950 2 900 2 850 2 800 2 750 2 700 2 650 2 600 2 550 2 500 2 450 2 400 2 350 2 300 2 250 2 200 2 150 2 100 2 050 2 000 3 355 3 292 3 205 3 098 3 080 3 010 2 960 2 900 2010 2011 2012 2013 Lähde: Väestöreksisterikeskus, ennakkotieto 2014 2015 2016 2020 2 800 2 800 2025 2030 9 HARTOLAN KUNNAN VANHUSVÄESTÖN MÄÄRÄ V. 2010-2025 700 633 600 600 500 65-74 v. 556 494 75-84 v. 401 400 340 330 322 Yli 84 v. 300 200 123 165 147 131 100 0 2010 2015 2020 2025 Lähde: Hartolan kunnan oppilasennuste 160 150 140 130 120 110 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 152 150 HARTOLAN KUNNAN LASTEN MÄÄRÄ V. 2012-2019 149 139 134 133 122 121 113 108 106 98 77 2013 2014 2015 0-6 v. 115 102 99 84 2012 116 114113 2016 7-12 v. 78 2017 13-16 v. 105 84 82 2018 2019 10 2.2 TYÖLLISYYS JA ELINKEINOT Päijät-Hämeen työttömyysaste on ollut keskimäärin 15-16 % vuoden 2014 aikana. Hartolassa työttömyys on pahentunut edellisestä vuodesta selvästi. Syyskuun lopussa työttömänä oli 12,7 % työvoimasta ja alle 25 vuotiaiden osuus työttömästä työvoimasta oli Hartolassa tammikuussa 7,4 % ja syyskuussa 16,7 % (muutos +8,8 %). Yli vuoden työttömänä olleita oli syyskuussa 40 henkeä (edellisenä vuonna 25). Työttömyyttä selittävät työnantajien heikot taloudelliset näkymät ja avoimien työpaikkojen määrän väheneminen koko Heinolan seutukunnalla. Seurauksena on ollut työttömyyden pitkittyminen. Nuorten työttömyyden ja siihen liittyvien syrjäytymisuhkien lisääntyminen on tunnistettu Hartolassa ja sen ratkaisemiseksi on toimittava entistä aktiivisemmin. Hartolassa on Päijät-Hämeen alhaisin koulutustaso, jonka vuoksi riski ylisukupolviseen nuorten kouluttautumattomuuteen on suuri. Hartolan kunnan työpaikkaomavaraisuus on ollut 108,5 %, mikä on Lahden kaupungin jälkeen maakunnan toiseksi korkein. Työpaikkoja on tilastoitu vuonna 2012 yhteensä noin 1212 kpl. Yritysten nettomuutos vuonna 2013 oli + 8 kpl. Kunnan elinkeinorakenne oli vuonna 2012 seuraava: Palveluelinkeinot 60,5 %, teollisuus ja rakentaminen 22 %, alkutuotanto 16,8 % ja 1,3%:n toimiala oli tuntematon. Tilastokeskuksen mukaan Hartolan taloudellinen huoltosuhde oli 1,73 vuonna 2011. Suhdeluku kertoo, kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa oli yhtä työllistä kohden. Hartolassa on lisäksi PäijätHämeen alhaisin työllisyysaste 63,1, joka on yhteydessä ikääntyvän väestön määrään. Etsivä nuorisotyö, työpaja ja sote –yhtymän työttömien toimintakeskus järjestävät tukitoimenpiteitä, yksilövalmennusta ja kuntouttavaa työtoimintaa vaikeimmassa tilanteessa oleville työttömille. Elinkeinoneuvoja on työpajojen yhteistyökumppani yritysten ja avointen työmarkkinoiden suuntaan. Yritysten rekrytointitarpeissa voidaan kartoittaa lisäksi palkkatukipaikkoja. Kunnan myöntämä työllistämisen kuntalisä kohdentuu lähinnä kolmannelle sektorille. Yli 300 päivää työmarkkinatuella olleiden osalta työmarkkinatuen rahoitusvastuuta siirretään kunnille vuoden 2015 alusta lukien. Tästä syystä Hartolan ja Sysmän kuntien työllisyydenhoidon ESR rahoitteinen hanke on suunnitteilla vuosille 2015-2018. Hankkeen tavoitteena on auttaa työttömyydestä kärsivät työntekijät ja piilossa olevat työmahdollisuudet kohtaamaan toisensa paikallisessa yhteistyöverkostossa. 3 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITTELUN PERUSTELUT 3.1 LAADINNAN LÄHTÖKOHDAT Kunnanhallitus hyväksyi 1.9.2014 laadintaohjeet vuoden 2015 talousarviolle ja vuosien 2015–2017 taloussuunnitelmalle. Talousarvio on tulosalueittain laadittu tämän ohjeen mukaisesti. Sosiaali- ja terveystoimen sekä ympäristötoimen talousarvioista on saatu ennakkotieto Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymästä ja tulevana vuonna edessä on merkittävä kustannustason nousu. Kuntakohtaiset 11 käyttöarviot erikoissairaanhoidossa on arvioitu viimevuoden ja kuluvan vuoden käyttöön perustuviin suoritemääriin. 3.2 VEROTULOT Vuonna 2013 kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti oli 19,38 % ja efektiivinen veroaste 14,58 %. Hartolassa vuonna 2013 ansiotuloista laskettu efektiivinen veroprosentti on 13,47 % ja vuonna 2014 13,84 %. Kunnan ns. efektiivisellä veroprosentilla tarkoitetaan maksettavan veron suhdetta ansiotuloihin. Verotulot on arvioitu Kuntaliiton vuoden 2014 lokakuun veroennustekehikon sisältämillä laskelmilla korjattuna vuoden 2013 kunnallisverotuksen lopullisilla tiedoilla. Kunnallisvero on laskettu voimassa olevalla veroperusteella ja kiinteistöverot on arvioitu vuoden 2013 maksuunpanon mukaisina. Vuoden 2014 kokonaisverotuloiksi arvioitiin talousarviossa 2014 10,017 milj. euroa, joka saavutetaan. Vuoden 2015 ennusteen mukaan verotulot kasvavat 1,8 % , mutta talousarvioon verotulot on arvioitu maltillisesti yhteensä 10,127 milj. euroa. Kunnanvaltuusto on vahvistanut kunnan tuloveron ja kiinteistöveroprosentit vuodelle 2015 marraskuussa 2014 seuraavasti: Kunnan veroprosentit vuodelle 2015 on vahvistettu seuraavasti Kunnan tulovero 21,50 % Yleinen kiinteistöveroprosentti 1,00 Vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,50 Muiden asuinrakennusten veroprosentti 1,10 Yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöveroprosentti 0,20 Yhteenveto Hartola Kuntaliiton veroennustekehikko TILIVUOSI 2012 2013** 2014** 2015** 2016** 2017** 7 301 7 398 7 651 7 790 7 787 7 942 Muutos % -1,1 1,3 3,4 1,8 0,0 2,0 Yhteisövero 744 953 1 101 1 139 1 008 1 077 Muutos % -37,7 28,1 15,5 3,5 -11,6 6,9 Kiinteistövero 1 212 1 226 1 346 1 346 1 346 1 346 2,8 1,1 9,8 0,0 0,0 0,0 9 257 9 577 10 097 10 275 10 141 10 365 -5,1 3,5 5,4 1,8 -1,3 2,2 Verolaji Kunnallisvero Muutos % VEROTULOKSI KIRJATTAVA Muutos % ** Ennakkoarvio verotulojen kehityksestä. 12 3.3 KÄYTTÖTALOUDEN VALTIONOSUUDET Vuonna 2012 päätetyn hallitusohjelman linjaukset ja vuosien 2012-2014 kehysriihien päätökset ovat valtionosuusjärjestelmän muutosten takana. Merkittävimmät muutokset ovat kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen kohdistuva 631 milj. euron leikkaus, minkä jälkeen on päätetty lisäleikkauksesta 125 milj. euroa vuonna 2013. Kiinteistöveron poistaminen verotulojen tasauksesta vaikutti kunnissa hyvin eri tavoin. Hartolan suuri loma-asuntojen määrä vähensi leikkauksen vaikutusta. Osittain sen vuoksi vuonna 2013 verotulojen tasaus lisäsi valtionosuuksia 0,325 milj euroa, koska Hartolan laskennallisten verotulojen kokonaiskertymä oli laskenut vahvistetussa verotuksessa. Kunnan peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä uudistetaan vuoden 2015 alusta lukien. Järjestelmää on tarkoitus yksinkertaistaa ja selkeyttää sekä parantaa sen kannustavuutta. Uudistuksesta järjestelmästä poistetaan erilliset valtionosuusperusteet, kuten: - yleisen osan määräytymisperusteet - sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset - esi- ja perusopetuksen 6-15 -vuotiaiden ikäluokan mukaan määräytyvät laskennalliset kustannukset - yleisten kirjastojen laskennalliset kustannukset sekä taiteen perusopetuksen ja yleisen kulttuuritoimen määräytymisperusteet. Uuden järjestelmän peruspalvelujen valtionosuuden laskennalliset kustannukset perustuvat keskeisesti ikäryhmittäisiin kustannuksiin ja sairastavuuteen. Ikäryhmitys pohjautuu nykyisiin ikäluokituksiin. Sairastavuuden painoa korotetaan ja ikäryhmien painoa vähennetään. Sairastavuuskertoimen osatekijöitä ovat terveyden-, vanhusten-, ja sosiaalihuolto. Sosiaali- ja terveystoimen valtionosuusperusteen kaikki kertoimet ovat talousarvion valmisteluvaiheessa vuoden 2013 tietojen mukaisia ja ne tarkentuvat vasta loppuvuodesta. Muina laskennallisten kustannusten määräytymisperusteina otetaan käyttöön työttömyyskerroin, vieraskielisyyskerroin, kaksikielisyys, saaristoisuus, asukastiheyskerroin ja koulutustaustakerroin. Kriteerien toinen osa muodostuu lisäosista. Niitä ovat saamelaisten kotiseutualueen kunnan, syrjäisyyden ja työpaikkaomavaraisuuden lisäosat. Kotikuntakorvaukset Kotikuntakorvausjärjestelmä sisältyy kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen. Opetuksen järjestäjä on oikeutettu kotikuntakorvaukseen oppilaan suorittaessa oppivelvollisuuttaan muussa kuin oman kotikuntansa esi- tai perusopetuksessa. Kotikuntakorvausten maksatus hoidetaan keskitetysti valtionosuusmaksatuksen yhteydessä. Valtionosuusuudistuksesta (He 38/2015 vp) johtuen myös kotikuntakorvausten laskenta muuttuu 1.1.2015 alkaen. Vuoden 2015 kotikuntakorvaukset perustuvat esi- ja perusopetuksen järjestäjien antamiin oppilasmäärätietoihin 31.12.2013 tilanteesta. Kotikuntakorvausmenoja ja -tuloja ei kuitenkaan kirjata valtionosuuksiin, vaan ne sisältyvät perusopetuksen menoihin ja tuloihin. 13 Vuoden 2015 talousarvioon sisältyvät arviot seuraavista valtionosuuksista Valtionosuuksien kehitys vuosina 2009-2014 ja valtionosuuden muutos 2015 Toimiala (1000 eur.) 2009 Yleinen valtionosuus 183 Sosiaali- ja terveystoimi 5 087 Opetus- ja kulttuuritoimi -210 Verotulon tasaus 2 064 Peruspalvelujen valtionosuus Valtionosuusjärjestelmämuutos Muut opetus- ja kultt. valtionosuudet Yhteensä 7 124 Harkinnanvaraisen vos:n korotus 225 Yhteensä 7 349 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2 324 6 727 -49 -938 8 064 450 2 022 6 713 -49 -929 7 757 2 088 7 230 -49 -972 8 297 2 399 7 163 -49 -885 8 628 420 2 658 7 217 -49 -903 8 923 0 2 611 6 763 0 -595 8 779 0 8 514 7 757 8 297 9 048 8 923 8 779 Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus 2.611.000 euroa Kuntien tulopohjassa olevia eroja tasataan verotuloihin perustuvalla valtionosuuden tasauksella. Lainsäädännöllisesti tasaus on osa kunnan peruspalvelujen valtionosuutta. Laskenta pohjautuu verohallinnon julkaisemiin verovuoden 2013 verotietoihin (25.8.2014). Samat tiedot ovat Kuntaliiton tarkistetun veroennustekehikon perustana (tarkistettu 2.9.2014, kuntakohtaiset kehikot viikolla 37). Verotus valmistuu lokakuun loppuun mennessä, jonka jälkeen saadaan lopulliset tasauksen tiedot. Vuoden 2015 tasauksessa tasausraja on 100 % (ennen 91,86 %). Tasauslisässä on 20 %:n omavastuu (ennen ei omavastuuta). Tasausvähennys on 30 % lisättynä kunnan laskennallisten verotulojen ja tasausrajan erotuksen luonnollisena logaritmina (ennen 37 %). Lisäksi tasauksen laskennassa on otettu huomioon puolet ydinvoimaloiden kiinteistöveron laskennallisesta tuotosta (ennen kiinteistövero ei ole ollut mukana). Vuoden 2015 tasauksen laskentaan on tasausrajan nostamiseksi siirretty peruspalvelujen valtionosuudesta 724 milj. euroa (135 €/asukas), mikä tarkoittaa 2,88 prosenttiyksikön alennusta peruspalvelujen valtionosuusprosenttiin. Kunta on oikeutettu valtionosuuden tasauslisään, jos sen laskennallinen verotulo asukasta kohden on tasausrajaa pienempi. Valtionosuuden tasauslisä on 80 % erotuksesta. Mikäli kunnan laskennallinen verotulo ylittää tasausrajan, vähennetään kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta tasausvähennys, joka on 30 % erotuksesta lisättynä erotuksen luonnollinen logaritmi. Verotuloihin perustuvan valtionosuuden tasauksen laskennallisuudesta johtuen tasausta laskettaessa ei käytetä kunnan omaa veroprosenttia, vaan koko maan keskimääräistä veroprosenttia. Tästä johtuen 14 yksittäisen kunnan tekemillä veroprosenttimuutoksilla ei ole vaikutusta kunnan saaman tasauslisän tai kunnan maksaman tasausvähennyksen määrään. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus -595.000 euroa Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuusrahoitus on talousarviossa negatiivinen, koska Hartolan kunnan itsensä järjestämiin opetus- ja sivistystoimen palveluihin kohdistuva peruspalvelujen valtion osuus on pienempi kuin kunnan osuus perusopetuksen jälkeisen koulutuksen rahoittamiseen. Ammattikorkeakoulujen rahoitusvastuu siirretään valtiolle vuoden 2015 alussa eivätkä ne kuulu enää peruspalvelubudjettitarkastelun piiriin. Kunnan omarahoitusosuus poistuu ammattikorkeakouluista. 3.4 KUNNAN RAHOITUSTARPEET JA LAINANOTTO Talousarvion rahoitusosaan sisältyvässä rahoituslaskelmassa esitetään tarkemmin pitkäaikaiseen rahoitukseen liittyvät menot ja tulot, kuten antolainat ja niiden lyhennykset, kunnan lainanotto ja lainojen lyhennykset. Kunnan rahoitustarve muodostuu investointimenoista ja pitkäaikaisten lainojen lyhennyksistä. Vuoden 2015-2017 aikana rakennettavan huonokuntoisten ja muistisairaiden vanhusten asumisyksikön ja terveyskeskuksen saneerauksen rakentaminen toteutetaan kunnan omana hankkeena. Sitä varten vuonna 2015 tullaan nostamaanValtion asuntorahaston rahoituspäätöksen edellyttämä 41 vuoden korkotukilaina, jonka pääoma on enintään 3,3, miljoonaa euroa. TP 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Lainanotto 2 000 000 4 500 000 4 500 000 3 000 000 1 700 000 Lyhennykset 1 551 000 1 708 000 1 581 000 1 600 000 1 700 000 449 000 2 792 000 2 919 000 1 400 000 0 Pitkäaikaiset lainat 8 132 000 10 717 000 13 636 000 15 036 000 15 036 000 Lainat euroa/asukas 2 629 3 260 4 530 5 080 5 185 Asukasmäärä 31.12. 3 200 3 098 3 010 2 960 2 900 Nettolainanotto 15 LAINAKANTA V. 2010-2015 Hartola -Koko maa (euroa / asukas) 5 000 4 536 4 500 4 000 3 500 3 000 2 927 2 635 2 629 2 547 2 500 2 000 3 357 3 260 2 173 1 957 2 271 2 282 2 037 1 500 1 000 500 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 3.5 HENKILÖSTÖ Hartolan kunnassa oli vakinaista henkilöstöä vuoden 2013 lopussa 91 henkeä ja määräaikaisia 24 henkeä. Vuonna 2015 määräaikaista henkilöstöä on arvioitu olevan edellistä vuotta vähemmän, koska Verkostosta Voimaa rakennemuutoshanke on päättynyt 31.12.2014. Vakinaisen henkilöstön väheneminen johtuu pääasiassa muutoksista toiminnan organisoinnissa, johon henkilöstön luontainen poistuma antaa mahdollisuuden. Kuntayhteistyön lisääntyminen ja palvelujen ostaminen yksityiseltä sektorilta tulee olemaan näkyvämmässä roolissa tulevina vuosina. Palvelujen tarvetta ja mitoitusta joudutaan arvioimaan kriittisemmin tiukentuvan talouden vuoksi. Vuosina 2015-2017 eläkepoistuman arvioidaan olevan enintään 10 henkeä. Osa-aikaeläkkeellä olevien määrä vähenee jatkossa, koska uusia anomuksia ei ole nyt vireillä. Vuoden 2015 talousarvioon on varattu määrärahat henkilöstön palkkaukseen siten, että sopimusperusteisten palkankorotusten arvioidaan nostavan palkkoja 1,0 % 1.8.2014 tasosta. Palkkasumma on 3.414.765 euroa vuonna 2015 ja sen arvioidaan laskevan vuoden 2014 talousarvion tasosta 205.146 euroa. Tämä johtuu mm. Verkostosta voimaa hanketoiminnan päättymisestä vuoden 2014 lopussa, ja vapautuvien virkojen ja tehtävien täyttämättä jättämisestä. Valtuusto hyväksyy henkilöstökertomuksen vuosittain osana tilinpäätöstä. 16 KUNNAN HENKILÖKUNTA TOIMIALOITTAIN Toimiala TA 2015 %-osuus TP 2013 %-osuus Kunnanhallitus 10 9,80 % 15 13,04 % Sivistyslautakunta 64 62,75 % 69 60,00 % Ympäristölautakunta 1 0,98 % 5 4,35 % Tekninen lautakunta 27 26,47 % 26 22,61 % 102 100,00 % 115 100,00 % Yhteensä 3.6 STRATEGIA Valtuusto hyväksyi 7.9.2011 kuntastrategian, jonka tarkoituksena on ohjata kunnan kehittämistoimenpiteitä tulevina vuosina. Strategia päivitetään valtuustokausittain. Kunnan visio Hartola on elinvoimainen, hyvien liikenneyhteyksien varrella sijaitseva asukkaistaan ja ympäristöstään huolehtiva aktiivinen maaseutukunta. Kunnan missio Kunta panostaa elinvoimaisuutensa säilyttämiseen ja tuottaa palvelut yhteistyössä kuntalaisten, yrittäjien ja kolmannen sektorin kanssa sekä tekee yhteistyötä naapurikuntien kanssa. Toiminta-ajatus Kunnan tehtävänä on huolehtia siitä, että kuntalaiset saavat tarvitsemansa palvelut ja heillä on turvallista ja hyvä elää Hartolassa. Painopisteet Yrittäjyys ja työpaikat Asuminen ja vapaa-ajan asuminen Kuntatalouden tasapaino ja Kuntapalvelujen järjestäminen lähellä Kuningaskunta - brändin ja me -hengen vahvistaminen Toimenpiteet ja teot Kunnan, yritysten ja yrittäjien välinen hyvä yhteistyö vahvistaa molempia toimijoita. Työpaikat ja kattavat palvelut sekä puhdas luonto ja ympäristö houkuttelevat asumaan Hartolassa. Asuminen sekä haja-asutusalueella että kuntakeskuksessa mahdollistetaan. Tehostetaan tonttien myyntiä mm. Tippavaarassa, Vanjärvellä ja Lilumäessä. 17 Kunnanvaltuuston määrittelemä kuntapalvelujen taso säilytetään, kulloinkin käytettävissä olevilla resursseilla. Taso voi laskea/ nousta taloustilanteen mukaan. Kuningaskunta – brändistä tulee näkyvä osa kunnan viestintää. Vahvistetaan me-henkeä järjestämällä asukkaille enemmän mahdollisuuksia osallistua Hartolan kunnan toimintaan ja konkreettiseen kehittämiseen. Toimintaa ohjaavat periaatteet Kunta toimii asukkaiden ja yritysten parhaaksi olemalla avoin ja keskusteleva, toimimalla taloudellisesti ja lähellä kuntalaista Hartolalaiset arvostavat kunnan historiaa, vapaa-ajan mahdollisuuksia sekä yhteisöllisyyttä Elinvoimaisuus syntyy hyvästä yhteishengestä, aktiivisista asukkaista, ja yritystoimintaa vahvistavasta elinkeinopolitiikasta sekä yhdyskuntarakenteen kehittämisestä 3.7 SISÄINEN VALVONTA JA RISKIENHALLINTA Kuntalain uudet säännökset sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta Kuntalain uudet säännökset velvoittavat kunnat järjestämään kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan, riskienhallinnan ja konsernivalvonnan sekä raportoimaan niiden tuloksellisuudesta. Riskienhallinnan tulee olla järjestelmällistä toimintaa ja kattaa olennaiset kunnan ja kuntakonsernin toimintaan ja talouteen liittyvät riskit. Niistä annettavan toimintakertomusraportoinnin tulee perustua todennettavissa olevaan sisäisen valvonnan, riskienhallinnan ja konsernivalvonnan tuloksellisuuden arviointiin. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukainen järjestäminen Sisäisen valvonnan järjestämisestä ei aiemmin ole kuntalaissa ollut säännöksiä. Valvonnan ja riskienhallinnan merkitys ovat kuitenkin korostuneet kuntien tehtävien organisointitapojen monimuotoistuessa ja kuntien siirtäessä huomattavan osan tehtävien hoidostaan peruskunnan ulkopuolelle. Lisäksi kuntien ja kuntakonsernien toimintaan liittyvät riskit ovat usein hyvin monialaisia sekä toiminnallisesti ja taloudellisesti merkittäviä. Uudistetut säännökset määrittelevät riskienhallinnan olennaiseksi osaksi johtamista ja sisäistä valvontaa. Kunnanhallituksen vastuulla on sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen sekä tuloksellisuuden seuranta ja arviointi. Järjestämisen tulee perustua systemaattiseen ja dokumentoituun toimintatapaan. Sisäisen valvonnan ja kokonaisvaltaisen riskienhallinnan tulee varmentaa riskien hallintaa ja tavoitteiden saavuttamista osana johtamista, toiminnan ja talouden suunnittelua, päätöksentekoa sekä taloudenhoidon menettelyitä. Riskienhallinnan tulee olla kokonaisvaltaista, jolloin se kunnan ja kuntakonsernin tasolla: kattaa strategiset, toiminnalliset, taloudelliset sekä lakien ja hyvän hallintotavan noudattamiseen liittyvät riskit sisältää riskien tunnistamisen, analysoinnin ja priorisoinnin, hallinnan toimenpiteiden määrittelyn ja valvonnan, sekä tuloksellisuuden arvioinnin toimeenpannaan dokumentoidusti ja sen tuloksellisuudesta raportoidaan hallitukselle säännön mukaisesti 18 Kuntalain keskeisimmät muutokset 1.7.2012 lukien : Valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. (13 §) Valtuuston tulee hyväksyä hallintosääntö, jossa on tarpeelliset määräykset sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta. (50 §) Toimintakertomuksessa tulee antaa tietoja olennaisista kunnan ja kuntakonsernin talouteen liittyvistä asioista, joista ei ole annettu muutoin tietoa taseessa, tuloslaskelmassa tai rahoituslaskelmassa. Tällaisia asioita ovat ainakin arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä sekä tiedot sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä. (69 §) Tilintarkastajan on tarkastettava onko kunnan ja kuntakonsernin sisäinen valvonta ja riskienhallinta sekä konsernivalvonta järjestetty asianmukaisesti. (73 §) Kunnallisen liikelaitoksen johtokunnan tulee vastata sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisesta järjestämisestä. (87 §) Kunnallisten liikelaitosten johtajan tulee huolehtia sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä. (87 §) Kunnallisten liikelaitosten on toimintakertomuksessa annettava tietoja sellaisista talouteen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole muutoin annettu tietoa taseessa, tuloslaskelmassa tai rahoituslaskelmassa. 3.8 TULOSLASKELMA 2015–2017 Tuloslaskelmassa osoitetaan, kuinka kunnan tulorahoitus riittää palvelutoiminnan menoihin eli käyttömenoihin, rahoitusmenoihin sekä omaisuuden kulumisen edellyttämiin poistoihin. Tuloslaskelmassa summataan talousarvion käyttötalousosan toimintatulot ja –menot. Yhdistely tehdään tuloslaskelmakaavan tilien tarkkuudella. Tuloslaskelman välituloksina esitetään mm. seuraavat tiedot: Toimintakate on toimintatulojen ja toimintamenojen erotus eli käyttötalouden nettomenot. Vuosikate ilmoittaa paljonko talousarviovuoden tulorahoituksesta jää investointien ja muiden pitkävaikutteisten menojen kattamiseen. Jotta terveen talouden kriteerit toteutuisivat, tulisi vuosikatteen pitkällä aikavälillä olla samaa suuruusluokkaa kuin nettoinvestoinnit. Koska investointien rahoittamiseen on perusteltua käyttää lainaa, tulisi vuosikatteen kuitenkin kattaa vähintään pitkäaikaisten lainojen lyhennykset. Vuosikatteen riittävyyttä voidaan verrata investointien lisäksi myös käyttöomaisuuden poistoihin. Vuosikatteen tulisi riittää kattamaan omaisuuden kulumista mittaavat poistot. Vuoden 2015 talousarvion tuloslaskelmasta ilmenee, että rahoituserien jälkeen vuosikate on 80.683 euroa, joka ei riitä kattamaan käyttöomaisuuden poistoja. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antamien ohjeiden sekä valtuuston hyväksymän poistosuunnitelman mukaan ja ne ovat 532.975 euroa. Tilikauden tulos kertoo tilikauden tulojen ja menojen erotuksen. Vuoden 2015 talousarviossa tuloksen on arvioitu olevan -452.292 euroa negatiivinen. Mikäli mahdollista, tilikauden tulosta voidaan vielä käsitellä rahastojen ja/tai varausten muutoksilla, eli niin sanotuilla tilinpäätöserillä. 19 Kirjanpitolautakunnan yleisohjeen mukaan satunnaisiksi tuotoiksi ja kuluiksi katsotaan sellaiset tulot ja menot, jotka perustuvat kunnan tavanomaisesta toiminnasta poikkeaviin, kertaluonteisiin ja olennaisiin tapahtumiin. Ne on perusteltua esittää omana ryhmänään vuosikatteen jälkeen, mikäli niiden määrä vuosikatteeseen suhteutettuna on olennainen. Näin vuosikatteen vertailtavuus eri vuosien ja eri kuntien välillä paremmin toteutuu. Tuloslaskelman viimeinen rivi osoittaa tilikauden yli-/alijäämän, joka vuoden 2014 talousarviossa on arvioitu olevan 540.098 euroa alijäämäinen. 20 Hartolan kunnan tuloslaskelma 2015-2017 Ulkoiset erät TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Toimintatuotot 2 970 518 2 990 183 2 721 768 2 639 528 2 638 607 Myyntituotot 1 192 577 1 260 819 1 289 809 1 284 609 1 284 609 Maksutuotot 285 674 253 910 226 100 226 100 226 100 Tuet ja avustukset 473 045 429 449 176 354 99 884 99 884 1 019 222 1 046 005 1 029 505 1 028 935 1 028 014 8 058 0 0 0 0 -21 126 311 -21 784 889 -21 331 707 -21 446 010 -21 638 259 Henkilöstökulut -4 984 754 -5 086 610 -4 867 748 -4 839 885 -4 807 151 Palvelujen ostot -14 844 514 -15 316 609 -15 102 685 -15 246 451 -15 471 434 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -872 494 -993 550 -978 050 -976 450 -976 450 Avustukset -214 732 -221 600 -217 600 -217 600 -217 600 Muut toimintakulut -209 817 -166 520 -165 624 -165 624 -165 624 -18 147 735 -18 794 706 -18 609 939 -18 806 482 -18 999 652 Verotulot 9 584 702 10 017 000 10 127 000 10 142 000 10 342 000 Valtionosuudet 9 047 928 8 923 854 8 779 042 8 598 042 8 533 042 -112 867 -202 950 -215 420 -215 420 -215 420 Korkotuotot 19 792 10 700 10 700 10 700 10 700 Muut rahoitustuotot 46 290 46 500 34 030 34 030 34 030 -178 458 -260 000 -260 000 -260 000 -260 000 -491 -150 -150 -150 -150 372 028 -56 802 80 683 -281 860 -340 030 -557 990 -483 296 -532 975 -511 610 -469 757 -185 962 -540 098 -452 292 -793 470 -809 787 -267966 0 0 0 -453 928 -540 098 -452 292 -793 470 -809 787 -1 221 000 -1 761 098 -2 213 390 -3 006 860 -3 816 647 -14,06 -13,73 -12,76 -12,31 -12,19 Vuosikate/poistot, % 66,67 -11,75 15,14 -55,09 -72,38 Asukasmäärä 3 098 3 087 3 010 2 960 2 910 Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Satunnaiset erät Tilikauden ylijäämä/alijäämä Ylijäämä taseessa Toimintatuotot/-toimintakulut, % 21 3.9 RAHOITUSLASKELMA 2015–2017 Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman avulla. Rahoituslaskelmassa esitetään erikseen tulorahoituksen ja investointien nettomäärä sekä rahoitustoiminnan eli anto- ja ottolainauksen, oman pääoman ja maksuvalmiuden muutosten nettomäärä. Näiden kahden erotus tai summa osoittaa kunnan kassavarojen muutoksen tilikaudella. Nettoinvestoinnit ovat pysyneet kunnassa edellisten vuosien tasolla. Paineita investointien lisäämiseen tuovat ikääntyvän väestön asumispalvelujen kehittäminen sekä terveyspalvelujen korjausinvestoinnit ja suunnitteluvuosille ajoittuva koulukeskuksen ja siihen liittyvän liikuntahallin rakentaminen. Investointien (netto) loppusumma vuoden 2015 talousarviossa on 2.003 milj. euroa. Vuosikate ei kata poistoja, jotka ovat 0,532 milj. euroa. Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset on arvioitu velkakirjanehtojen mukaan ja ne ovat n. 1,581 milj. euroa. Uutta lainaa on arvioitu nostettavan vuoden 2015 aikana 4,5 milj. euroa. Vuoden 2015 lopussa lainakannan arvioidaan olevan noin 13,636 milj. euroa eli noin 4530 euroa/asukas. Väliaikaista rahoituksen riittämättömyyttä voidaan kattaa lyhytaikaisella lainalla (kuntatodistuksilla). Kunnan lainanhoitokyky on hyvä, kun lainanhoitokatteen arvo on yli 2, tyydyttävä kun tunnusluku on 1-2 ja heikko kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. 22 HARTOLAN KUNNAN RAHOITUSLASKELMA TP 2013 TA 2014 TA 2015 TA 2016 TA 2017 21 867 -154 593 -14 317 -376 860 -435 030 372 028 -59 593 80 683 -281 860 -340 030 -267 966 0 0 -82 195 -95 000 -95 000 -95 000 -95 000 Investointien rahavirta -1 052 955 -4 003 500 -1 908 000 -1 665 000 -35 000 Investointimenot -1 484 874 -5 628 500 -4 530 000 -2 910 000 -230 000 Rahoitusosuudet investointimenoihin 258 000 1 430 000 2 400 000 1 050 000 0 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 173 918 195 000 222 000 195 000 195 000 -1 031 088 -4 158 093 -1 922 317 -2 041 860 -470 030 Antolainauksen muutokset 56 548 54 396 54 507 54 620 54 734 Antolainasaamisten lisäys -8 0 0 56 556 54 396 54 507 54 620 54 734 949 133 2 792 404 2 919 000 1 400 000 0 2 000 000 4 500 000 4 500 000 3 000 000 1 700 000 -1 550 867 -1 707 596 -1 581 000 -1 600 000 -1 700 000 500 000 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 280 335 2 846 800 2 973 507 1 454 620 54 734 Rahavarojen muutos 249 247 -1 311 293 1 051 190 -587 240 -415 296 Rahavarat 31.12. 920 929 -390 364 660 826 73 586 -341 710 Rahavarat 1.1. 671 682 920 929 -390 364 660 826 73 586 1 226 874 4 198 500 2 130 000 1 860 000 230 000 0,2018 0,0514 0,1731 -0,0258 -0,0314 4,08 -1,87 -16,93 131,33 -24,03 -30,32 1,42 -3,79 15,15 147,84 Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainasaamisten vähenys Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos 0 Muut maksuvalmiuden muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Oman pääoman muutokset Rahoituksen rahavirta Investointien omahankintameno Lainanhoitokate Pääomamenojen tulorahoitus, % Investointien tulorahoitus, % 274 655 23 4 TALOUSARVION JA – SUUNNITELMAN RAKENNE 4.1 TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA KUNTALAIN MUKAAN Kuntalain 65 §:ssä on säännökset talousarviosta ja taloussuunnitelmasta. Voimassa olevan kuntalain säännösten mukaan ”Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja – suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja – suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tao ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), jolla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto.” 4.2 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN RAKENNE Talousarvion jakaantuminen käyttötalous- ja tuloslaskelmaosaan sekä investointi- ja rahoitusosaan todetaan kuntalaissa (65§). Suomen Kuntaliitto on antanut suosituksia ja ohjeita talousarvion ja taloussuunnitelman tarkemmasta laatimisesta ja sisällöstä. Myös kirjanpitolautakunnan kuntajaos on antanut suosituksia ja lausuntoja, joita tulee ottaa huomioon talousarvion laadinnassa. Yleisperusteluissa esitetään mm. katsaus kansantalouden ja kunnallistalouden kehitykseen, kunnan taloudellisen tilanteen kehittymiseen sekä kerrotaan talousarvion painopistealueista. Yleisperusteluihin on sisällytetty myös valtuuston hyväksymä Hartolan kunnan strategia. Käyttötalousosa sisältää toimialakohtaiset talousarviot eriteltynä tehtäväaluetasolla. Toimialojen suunnitelmat sisältävät myös toiminnalliset tavoitteet ja tarvittavat tunnuslukutaulukot sekä talousarviovuoden että taloussuunnitelmavuosien osalta. Tuloslaskelmaosassa esitetään kunnan kokonaistalouden keskeiset erät, jotka ovat varsinaisen toiminnan menot ja tulot, verotulot, valtionosuudet, rahoitustulot ja – menot sekä suunnitelman mukaiset poistot käyttöomaisuudesta. 24 Investointiosassa esitetään kunnan investointimenot ja –tulot, jotka tarvittaessa eritellään hankekohtaisesti. Rahoitusosassa esitetään meno- ja tuloarvioina pitkäaikaiseen rahoitukseen liittyvät menot ja tulot kuten antolainat, niiden lyhennykset, ottolainat ja niiden lyhennykset. Rahoitusosa sisältää rahoituslaskelman. Sen tiedot kerätään tuloslaskelmaosan lisäksi investointiosasta ja rahoitusosan taulukoista. Kunnan taloussuunnitelma laaditaan vuosittain kolmevuotisena. Valtuusto hyväksyy sen talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. 5 TALOUSARVION SITOVUUS Kunnan toiminnassa ja taloudessa on noudatettava talousarviota. Talousarvion sitovia eriä ovat kuntalain 65 § mukaiset valtuuston hyväksymät toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja niiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Valtuuston päättämät määrärahat ja tuloarviot määrätään sitoviksi bruttoperiaatteen mukaan. Sitovuudella turvataan valtuuston valta ohjata kunnan taloutta. 5.1 SITOVAT TOIMINNALLISET TAVOITTEET Tavoitteen sitovuus Valtuusto asettaa vuosittaisen talousarvion hyväksymisen yhteydessä toimielimiä sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, joita on noudatettava. Mikäli tavoitteet eivät ole toteutettavissa, koska määräraha tai tuloarvio on riittämätön, on talouden perusteissa tapahtuneesta muutoksesta tehtävä selvitys valtuustolle. Valtuuston on hyväksyttävä tavoitteita koskevat muutokset. Suorite- ja yksikkökustannustavoitteita ei ole aina syytä määritellä tarkasti, vaan niihin voidaan jättää jouston varaa. Sen sijaan toimenpide- ja hanketavoitteissa tavoitearvot ovat yleensä yksiselitteisiä ja tarkkoja. Kunnan asemaa ja aluetta koskevat strategiset tavoitteet ovat ajallisesti väljiä suunnittelutavoitteita. Määrärahan sitovuus Kuntalain mukaan talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat. Määräraha on valtuuston toimielimelle antama euromäärältään ja käyttötarkoitukseltaan rajattu valtuutus varojen käyttämiseen. Talousarvioon perustuen toimielimellä on valtuutus käyttää sille osoitettu määräraha määrättyyn käyttötarkoitukseen tai määrätyn tavoitteen toteuttamiseen, mutta määrärahaa ei saa ylittää. Jos määräraha osoittautuu riittämättömäksi, on talousarviota muutettava, mutta samalla on muistettava osoittaa, miten rahoitustarve katetaan. Valtuuston on hyväksyttävä talousarvion määrärahan muutokset. Jos toiminnalle asetetut tavoitteet toteutuvat ja määrärahaa jää edelleen käyttämättä, toimielin ei ole velvollinen käyttämään määrärahaa kokonaisuudessaan. 25 Tuloarvion sitovuus Kunnan tuloarviot ovat sekä tavoitteellisia että velvoittavia, koska tuloarvion olennainen alittuminen vaikuttaa rahoituksen perusteisiin talousarviossa. Tuloarvio on sitova siltä osin kun tuloarviot on kytketty toiminnallisiin ja taloudellisiin tavoitteisiin, josta seuraa se, että siitä poikkeaminen edellyttää talousarvion muuttamista. Rahoitustarpeen kattamiseen on osoitettava kate muulla tulo- tai pääomarahoituksella taikka menojen karsimisella. 5.2 KÄYTTÖTALOUSOSAN SITOVAT MÄÄRÄRAHAT Valtuusto vahvistaa toimielimiä sitovat tilikauden bruttomääräiset määrärahat ja tuloarviot seuraavasti: Taso 2 Toimielin (sitova) Taso 3 Tulosalue Keskusvaalilautakunta Vaalit Tarkastuslautakunta Hallinnon ja talouden tarkastus Kunnanhallitus ja valtuusto Kunnanhallitus Jaostot Keskushallinto Henkilöstöhallinto Elinkeinotoimi Perusturvatoimi Peruspalvelukeskus Aava Erikoissairaanhoito Ympäristöterveydenhuolto Sivistyslautakunta Sivistystoimen hallinto Päivähoito Esiopetus Perusopetus Vapaa sivistystyö Tekninen lautakunta Teknisen toimen hallinto Liikelaitokset Kaavoitus Alueiden hoito Pelastustoimi Nuorten työllistäminen Atk -palvelut Tilapalvelut Ruokahuolto Rakennukset Jaostot Ympäristölautakunta Rakennusvalvonta ja ympäristötoimi 26 5.3 TULOSLASKELMAOSAN JA RAHOITUSOSAN SEKÄ INVESTOINTIOSAN SITOVAT MÄÄRÄRAHAT Tuloslaskelmaosa Tuloslaskelmaosa on sitova bruttomäärärahan/-tuloarvioiden osalta seuraavasti: Verotulot Valtionosuudet Korkotuotot Korkomenot Muut rahoitustuotot Muut rahoituskulut Investoinnit Investointiosassa sitovuus on taseryhmittäin osittain nettoperusteinen: Kiinteä omaisuus, talonrakennus, julkinen käyttöomaisuus, vesilaitos, viemärilaitos. Taseryhmä atk-hankinnat, irtain omaisuus, arvopaperit on hankekohtaisesti sitova bruttoperusteisena. Koko taloussuunnitelmakauden investointimääräraha on nettomääräisesti sitova. Lainanottoa ja lainojen lyhennyksiä koskeva sitovuus Antolainasaamisen lisäykset/-vähennykset ovat nettomääräisesti sitovia. Pitkäaikaisten lainojen muutokset bruttomääräisesti sitovia Lyhytaikaisten lainojen muutokset ovat nettomääräisesti sitovia Oman pääoman muutokset ovat bruttomääräisesti sitovia Kunnanjohtajalla on oikeus ottaa kunnalle talousarviolainaa valtuuston vahvistamalla tavalla kun kunnanhallitus on hyväksynyt luoton lainaehdoista saatujen tarjousten perusteella. Hallintojohtajalla on oikeus ottaa tilapäislainoja/kassalainoja kuntatodistusohjelman mukaisesti, joita saa kulloinkin olla enintään valtuuston vahvistama määrä. 5.4 KÄYTTÖTALOUSSUUNNITELMAN VAHVISTAMINEN Valtuuston hyväksyttyä talousarvion saattaa kunnanhallitus sen täytäntöönpano-ohjeineen lautakuntien hyväksyttäväksi toimintavuoden alussa. Lautakunnat hyväksyvät budjettirahoitteisten tehtävien käyttö- ja hankesuunnitelmat ja kohderahoitteisten tehtävien tulos-, ja investointi- ja rahoitusbudjetit. Käyttötaloussuunnitelman vahvistamisella tarkoitetaan tehtävän käyttötalousosan jakamista osatehtäville osatavoitteiksi, osamäärärahoiksi ja osatuloarvioiksi. Mikäli valtuusto on hyväksynyt muutoksitta lautakunnan hyväksymän käyttötaloutta koskevan talousarvioehdotuksen ja toiminnan painopisteet ovat ennallaan, on mahdollista että lautakunta vahvistaa käyttötaloussuunnitelmaksi jo hyväksymänsä talousarvioehdotusta vastaavan suunnitelman. 27 TALOUSARVION JA SUUNNITELMAN YHTEYDESSÄ ESITETTÄVÄ TOIMENPIDEOHJELMA ALIJÄÄMÄN KATTAMISEKSI Kuntalain mukaan kunnan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuonna taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Kuntalakiin on otettu erityissäännös taloutta tasapainottavasta toimenpideohjelmasta. Säännös koskee kuntia, joilla on kattamatonta alijäämää taseessa erityisen suuri määrä ja joka ei saa taseen alijäämää katettua taloussuunnitelmassa. Toimenpideohjelma kohdistuu taseessa jo kertyneen alijäämän kattamiseen. Toimenpideohjelman laatimisesta riippumatta taloussuunnitelma on laadittava tasapainoiseksi tai ylijäämäiseksi, jos kunnalla on kertynyttä alijäämää. Valtuuston on hyväksyttävä toimenpideohjelma taloussuunnitelman yhteydessä. Toimenpideohjelma voi olla myös erillinen valtuuston hyväksymä asiakirja ja se voidaan hyväksyä osana taloussuunnitelmaa. Usealla vuodelle ulottuva toimenpideohjelma tarkistetaan ja hyväksytään vuosittain talousarvion ja – suunnitelman hyväksymisen yhteydessä. Vuonna 2008 laaditussa arviointiryhmän kertomuksessa oletettiin kertyneiden alijäämien kattamisen onnistuvan vain omaisuuden myynnistä saatavilla myyntivoitoilla. Sen sijaan talous tasapainottui tilapäisesti vuosina 2010-2012 hyvän verotulokehityksen ja maltillisten sosiaali- ja terveysmenojen kehityksen vuoksi. Henkilöstö on mitoitettu mahdollisimman pieneksi, joten organisaatio on hyvin haavoittuva. Mahdollisuudet talouden tasapainottamiseen on pohdittu taloustoimikunnassa syksyn 2014 aikana. Tavoitteena on, että uutta alijäämää ei kerry vuoden 2014 kuluessa. Vuoden 2014 tilinpäätösennuste on tätä talousarviota laadittaessa selvästi positiivinen. Siihen on vaikuttanut Peruspalvelukeskus Aavan ja kunnan onnistunut menokuri ja verotulojen positiivinen kehitys vuonna 2014. Lisäksi marraskuussa saatiin valtiolta 0,355 milj. euroa harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta. Alijäämän kattaminen kokonaan vuosina 2015-2018 näyttää epävarmalle. Hartolan mahdollisuudet kattaa alijäämänsä riippuu loppujen lopuksi hyvin paljon valtion kuntapolitiikasta. Kunnan on realistisempaa pyrkiä siihen, että uutta alijäämää ei kerry suunnittelukaudella. Yksinomaan tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää muutoksia ja säästötoimenpiteitä kaikilla toimialoilla ja silti veronkorotuspaine on kova. Taloustoimikunta piti tärkeänä sitä, että henkilöstömenoja vähennetään luontaisen poistuman ja paikallisen sopimisen kautta ilman lomautuksia. Jokaisen vapautuvan vakanssin täyttämistä on tarkoin harkittava. Rakennemuutoksen toteuttaminen vanhusten huollon palveluissa vuosina 2015-2016 on tärkein yksittäinen talouden tasapainottamistoimenpide, jolla on arvioitu olevan n. 550.000 euron positiivinen vuotuinen vaikutus käyttökustannuksin. Muita toimenpiteitä on kiinteistöjen ja tonttien myynti, metsänmyyntitulojen tehostaminen ja viimekädessä myös osakkeiden myyminen. Valtuusto päätti korottaa tuloveroprosenttia 0,5 prosenttiyksikköä vuoden 2013 alusta ja 0,5 prosenttia vuoden 2014 alusta olleen 21,50 %. Jatkossa myös kiinteistöveroprosenttien korottaminen tulee ottaa huomioon mahdollisena tasapainottamiskeinona. 28 Kriisikuntamenettelyn aikana suunniteltuja rantatonttien ja Suur-Savon Sähkö Oy:n osakkeiden myyntiä ei missään vaiheessa toteutettu. Talouden taantuma on tämän jälkeen vaikeuttanut Vanjärven rantatonttien myyntiä. Tippavaaran tontteja ei ole vielä jalostettu täysin myyntikuntoon. Rakennuksia ja kiinteistöjä on myyty kysynnän mukaan vuosittain. Hartolan kunnan tilikauden tulos riippuu täysin sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuskehityksestä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymässä. Tämän vuoksi kunnanhallitus on päättänyt selvittää, onko sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten parempi ennustettavuus ja hallinta mahdollista saavuttaa ulkoistamalla sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut yksityiselle palvelun tuottajalle. TALOUSSUUNNITELMA TP TP TP e TA TA TA TA 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Tilikauden tulos taloussuunnitelman mukaan -1 080 -874 -540 -452 -792 -809 -500 Kertynyt yli-/alijäämä taloussuunnitelman mukaan -1 220 -2 094 -2 214 -1 879 -2 551 -2 585 -2 310 Henkilöstökulut 100 20 25 25 25 Asiakaspalvelujen ostot 200 550 550 550 TOIMENPIDEOHJELMA Toimintatulojen muutokset Toimintamenojen muutokset Verotulojen muutokset Tuloveron muutos Kiinteistöveron muutos Harkinnanvarainen avustus Satunnaiset erät 50 0 0 0 0 0 0 100 100 100 100 100 100 100 420 355 -268 82 Rahoituserien muutokset Maa- ja vesialueiden myyntivoitto Osakkeiden myyntivoitto Toimenpideohjelman vaikutus tilikauden tulokseen Tilikauden tulos toimenpiteiden jälkeen Taseen kertynyt yli-/alijäämä toimenpiteiden jälkeen -1 220 420 432 120 775 775 775 -454 247 -332 -17 -34 275 -1 674 -1 427 -1 759 -1 776 -1 810 -1 535 Mahdollisia toimenpiteitä alijäämän kattamiseksi Kiinteistöveroprosenttia korotetaan naapurikuntia mukaillen Ranta- ja muita kiinteistöjä myydään vuosina 2015-2017 niin, että vuosittaiseksi myyntivoitoksi tulee 100.000 euroa Vanhusten palvelurakenneuudistus vaikuttaa kustannuksia alentavasti 0,550 milj euroa Henkilöstöjärjestöjen kanssa sovittu vapaaehtoisista säästötoimista / talkoovapaan jatkamisesta 29 KÄYTTÖTALOUSOSA 1 KESKUSVAALILAUTAKUNTA Perustelut Keskusvaalilautakunnan tehtävänä on kunnan keskusvaalilautakunnalle ja äänestysalueiden vaalilautakunnalle sekä vaalitoimikunnille kuuluvien lakisääteisten tehtävien hoitaminen sisältäen kunnallisvaalit, europarlamenttivaalit ja valtiolliset vaalit. Keskusvaalilautakunnan sihteerinä toimii hallintojohtaja. Tavoitteet 2015–2017 Vuonna 2015 järjestetään eduskuntavaalit ja 2016 kunnallisvaalit. Talous Vaalit TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 6 169 € 5 200 € 6 169 € 5 200 € 0€ 0€ * Henkilöstökulut -5 269 € -5 375 € -5 827 € 0€ * Palvelujen ostot -900 € -1 400 € -2 300 € 0€ Toimintatuotot * Myyntituotot Toimintatuotot yhteensä 0€ Toimintakulut * Aineet ja tarvikkeet Toimintakulut yhteensä 0€ -6 169 € -6 775 € -8 127 € 0€ Toimintakate 0€ 0€ -1 575 € -8 127 € 0€ TP 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 6 169 5 200 -6 169 -6 775 -8 127 0 -1 575 -8 127 Vaalit Toimintatulot Toimintamenot Sisäiset tulot Sisäiset menot Netto 0 0 30 2 TARKASTUSLAUTAKUNTA Perustelut Tarkastuslautakunnan toiminta perustuu kuntalain 9 luvun mukaisiin tehtäviin. Lautakunnan keskeisenä tehtävänä on arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Tarkastuslautakunta suorittaa pääosin ulkoista valvontaa ja antaa tarvittaessa ohjeita sisäisen valvonnan toteuttamisesta kunnassa. Tarkastuslautakunta valmistelee kunnanvaltuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat. Toimintasuunnitelma 2015 – 2017 Tarkastuslautakunta kokoontuu puheenjohtajan kutsusta lautakunnassa valmistellun viitteellisen aikataulun mukaisesti. Tarkastuslautakunta keskittyy kokouksissaan hankkimaan tietoa hallintokuntien toiminnasta ja tavoitteista sekä niiden toteutumisesta. Tilintarkastus keskittyy kuntalain mukaisten tehtävien ohella tarkastamaan niitä alueita, jotka ovat lautakunnan arviointikäyntien kohteena Talous Hallinnon ja talouden tarkastus TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 * Henkilöstökulut -1 981 € -2 633 € -2 257 € -2 257 € -2 257 € * Palvelujen ostot -8 877 € -10 000 € -9 600 € -9 600 € -9 600 € 0€ -50 € -50 € -50 € -50 € Toimintakulut yhteensä -10 858 € -12 683 € -11 907 € -11 907 € -11 907 € Toimintakate -10 858 € -12 683 € -11 907 € -11 907 € -11 907 € -10 858 -12 683 -11 907 -11 907 -11 907 -116 -70 -130 -10 974 -12 753 -12 037 -11 907 -11 907 Toimintakulut * Aineet ja tarvikkeet Toimintatulot Toimintamenot Sisäiset tulot Sisäiset menot Netto 31 3 KUNNANHALLITUS JA VALTUUSTO 3.1 KUNNANVALTUUSTO Perustelut Kunnanvaltuuston tehtävänä on linjata kunnan toimintaa ja määritellä kunnan keskeiset tavoitteet. Valtuusto päättää hallinnon järjestämisestä, talouden, rahoituksen ja sijoitustoiminnan perusteista. Kunnanvaltuusto jakaa tavoitteiden saavuttamiseksi riittävät voimavarat ja resurssit hyväksymällä vuosittain talousarvion. Lisäksi valtuusto hyväksyy tilinpäätöksen ja päättää vastuuvapaudesta. Valtuuston toiminta perustuu kuntalain 13 § säännöksiin – sen keskeinen tehtävä on vastata kuntalaisten hyvinvoinnista ja kunnan kestävästä kehityksestä. Valtuusto kokoontuu varsinaisten kokousten lisäksi seminaaritilaisuuksiin, joissa käsitellään kunnan kehittämistä ja ajankohtaisia valmisteilla olevia asioita. Talous Valtuusto TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 * Henkilöstökulut -12 168 € -12 600 € -12 425 € -12 425 € -12 425 € * Palvelujen ostot -3 181 € -5 850 € -3 400 € -3 400 € -3 400 € * Aineet ja tarvikkeet -4 635 € -2 200 € -3 000 € -3 000 € -3 000 € Toimintakulut yhteensä -19 984 € -20 650 € -18 825 € -18 825 € -18 825 € Toimintakate -19 984 € -20 650 € -18 825 € -18 825 € -18 825 € TP 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 -19 984 -20 650 -18 825 -18 825 -18 825 -3 437 -270 -1 947 -23 222 -20 920 -20 772 -18 825 -18 825 Toimintakulut Valtuusto Toimintatulot Toimintamenot Sisäiset tulot Sisäiset menot Netto 199 32 3.2 KUNNANHALLITUS Perustelu Kunnanhallituksen alaisia tehtäväalueita hallintosäännön mukaan ovat hallinnon johtaminen, maaja elinkeinopolitiikka, henkilöstöasiat, maaseututoimi, joukkoliikenne, sosiaali- ja terveystoimen tilaajatoiminta, kunnan edunvalvonta, taloudenhoito, kaavoitus, asuntotoimi ja arkistotoimi sekä tiedottaminen. Kunnanhallituksen alaisia tulosalueita, joille valtuusto hyväksyy määrärahat ja tuloarviot ovat keskushallinto, jaostot, henkilöstöhallinto ja elinkeinotoimi. Myös perusturvatoimi on kunnanhallituksen alainen tulosalue. Kunnanhallituksen tärkeimpänä tavoitteena on vuotuisen talousarvion tulojen ja menojen pitäminen tasapainossa ja edellisten tilikausien alijäämän kattaminen. Toiminnalliset muutokset eivät saa vaarantaa kuntalaisten peruspalveluja eivätkä lisätä kunnalle mahdollisesti tulevaisuudessa tulevia lisävastuita lisääntyvien menojen kautta. Henkilöstön jaksamiseen ja aktivoimiseen on kiinnitettävä muuttuvissa tilanteissa erityistä huomiota. Tavoitteet 2015–2017 1. Talouden tasapainottaminen Talous Kunnanhallitus TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Toimintatuotot * Maksutuotot * Tuet ja avustukset 139 146 € Toimintatuotot yhteensä 139 146 € 0€ 0€ 0€ 0€ * Henkilöstökulut -107 075 € -107 033 € -110 915 € -110 925 € -110 991 € * Palvelujen ostot -228 720 € -15 150 € -24 250 € -24 250 € -24 250 € -2 698 € -1 400 € -850 € -850 € -850 € -18 276 € -19 000 € -21 000 € -21 000 € -21 000 € -1 050 € -100 € 0€ 0€ 0€ Toimintakulut yhteensä -357 819 € -142 683 € -157 015 € -157 025 € -157 091 € Toimintakate -218 673 € -142 683 € -157 015 € -157 025 € -157 091 € Toimintakulut * Aineet ja tarvikkeet * Avustukset * Muut toimintakulut 33 Kunnanhallitus Toimintatulot TP 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 -357 819 -142 683 -157 015 -157 025 -157 091 -4 664 -510 -2 890 -223 337 -143 193 -159 905 -157 025 -157 091 139 146 Toimintamenot Sisäiset tulot Sisäiset menot Netto 3.3 VANHUSNEUVOSTO Perustelut Vanhusneuvostot ovat tulleet vuoden 2014 alusta lakisääteisiksi ja toiminnasta määrätään vanhuspalvelulaissa. Lain mukaan kunnan on asetettava ikääntyneen väestön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi vanhusneuvosto ja huolehdittava sen toimintaedellytyksistä. Hartolan vanhusneuvosto on hartolalaisten eläkeläisjärjestöjen sekä vanhustyötä tekevien tahojen yhteistyöelin. Vanhusneuvoston tehtävänä on edistää vanhuspalvelujen kehittämistä tekemällä aloitteita, käsitellä valmisteilla olevia asioita, keskustella päätöksistä ja antaa lausuntoja valmisteilla olevista asioista. Tavoitteet 2015–2017 1. Vanhusneuvosto osallistuu kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, osallisuuden, elinympäristön, asumisen, liikkumisen tai päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen taikka ikääntyneen väestön tarvitsemien palvelujen kannalta 2. Vanhusneuvosto edistää eripuolilla kuntaa asuvien vanhusten tasa-arvoisia mahdollisuuksia osallistumiseen ja palveluiden saamiseen. Talous Vanhusneuvosto TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 * Tuet ja avustukset 0€ 1 000 € 1 000 € 0€ 0€ Toimintatuotot yhteensä 0€ 1 000 € 1 000 € 0€ 0€ * Henkilöstökulut -92 € -1 838 € -1 839 € -1 839 € -1 839 € * Palvelujen ostot -1 068 € -2 500 € -1 300 € -1 300 € -1 300 € -25 € -200 € -200 € -200 € -200 € Toimintakulut yhteensä -1 185 € -4 538 € -3 339 € -3 339 € -3 339 € Toimintakate -1 185 € -3 538 € -2 339 € -3 339 € -3 339 € Toimintatuotot Toimintakulut * Aineet ja tarvikkeet 34 Vanhusneuvosto TP 2013 TA 2014 TS 2015 1 000 1 000 -1 185 -4 538 -1 185 -3 538 Toimintatulot Toimintamenot TS 2016 TS 2017 -3 339 -3 339 -3 339 -2 339 -3 339 -3 339 Sisäiset tulot Sisäiset menot Netto 3.4 JAOSTOT Perustelut Hallintosäännön mukaisesti kunnanhallituksen alaisuudessa toimii henkilöstöjaosto ja suunnittelu- ja kehittämistoimikunta sekä kaavatoimikunta. Henkilöstöjaosto Ratkaisee ja päättää asiat, jotka koskevat virkaehtosopimusten määräysten soveltamista, paikallisen virka- ja työehtosopimuksen tekemistä, harkinnanvaraisia palkkoja, henkilökohtaisen harkinnanvaraisen lisän myöntämistä, henkilöstön nimikemuutoksia, harkinnanvaraisia palkallisia virka- ja työvapaata ja sivutoimilupia. Henkilöstöjaoston esittelijänä toimii hallintojohtaja. Suunnittelu- ja kehittämistoimikunta Toimikunnan tehtävänä on kunnan kehittämisen kannalta tärkeiden hankkeiden ideointi, sekä hankkeiden kannattavuuden ja strategisen toteutuksen hahmottelu ja valmistelu hallitukselle ennen valtuuston rahoituspäätöksiä. Toimikunnan tulee noudattaa kunnan strategiaa ja toimia valtuuston myöntämien määrärahojen puitteissa. Suunnittelu- ja kehittämistoimikunta toimii kunnan virkamies- ja luottamushenkilöjohdon ja yrittäjäjärjestöjen yhteistyöelimenä. Puheenjohtajana toimii kunnanhallituksen puheenjohtaja. Talous Hallinnon jaostot TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 * Henkilöstökulut -3 114 € -2 860 € -2 300 € -2 300 € -2 300 € * Palvelujen ostot -557 € -200 € -290 € -290 € -290 € Toimintakulut yhteensä -3 671 € -3 060 € -2 590 € -2 590 € -2 590 € Toimintakate -3 671 € -3 060 € -2 590 € -2 590 € -2 590 € Hallinnon jaostot TP 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 -3 671 -3 060 -2 590 -2 590 -2 590 -3 671 -3 060 -2 590 -2 590 -2 590 Toimintakulut Toimintatulot Toimintamenot Sisäiset tulot Sisäiset menot Netto 35 3.5 KESKUSHALLINTO Perustelut Keskushallinnon tulosalue sisältää koko kuntakonsernin, joka rakentuu kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen, kunnanjohtajan sekä konsernihallinnon johdon muodostamasta kokonaisuudesta. Keskushallinto sisältää hallinto- ja toimistopalvelut, yhteispalvelupisteen, joukkoliikenteen, kahvion ja muut palvelut. Kunta tuottaa ja myy taloushallinto-, toimisto- ja asiakastyön /asuntojen vuokrauspalvelut Kiinteistöyhtiö Kuninkaanpitäjälle Kunnanjohtaja johtaa operatiivista toimintaa ja käyttää keskushallinnon palveluja apuna koko konsernin johtamisessa. Keskushallinnon kustannuspaikkoja ovat hallinto- ja toimistopalvelut, yhteispalvelupiste, kahvio, muut palvelut ja joukkoliikenne. Hallinto- ja toimistopalvelut Taloushallinto ja toimistopalvelut toimivat hallintojohtajan alaisuudessa. Hallinto- ja toimistopalvelut sisältävät hallintojohtajan ja toimistohenkilöstön palkkamenot, posti- ja telepalvelut ja palvelujen ostot. Yhteispalvelupiste Neuvonnassa on yhteispalvelupiste, josta vastaa palvelusihteeri. Kunnalle maksetaan korvausta yhteispalvelupisteen hoidosta. Muut palvelut Muut palvelut sisältävät mm. jäsenmaksut Kuntaliitolle ja Päijät-Hämeen liitolle sekä kunnan osuuden verotuskustannuksiin. Tavoitteet 2014–2016 1. Kunnassa siirrytään ostolaskujen sähköiseen kierrätykseen suunnittelukaudella vuoden 2015 alussa. 2. Hallintosäännön päivittäminen 3. Tehtävien vaativuuden arviointi teknisen toimen ja sivistystoimen osalta. Toimistopalveluiden ja keittiötyöntekijöiden osalta arviointi on tehty. 4. Valmiussuunnitelman laatiminen 36 Talous Keskushallinto TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 * Myyntituotot 66 921 € 49 900 € 57 500 € 57 500 € 57 500 € * Maksutuotot 7 545 € 7 200 € 7 600 € 7 600 € 7 600 € * Tuet ja avustukset 409 € 2 300 € 0€ 0€ 0€ * Muut toimintatuotot 250 € 100 € 100 € 100 € 100 € 75 125 € 59 500 € 65 200 € 65 200 € 65 200 € * Henkilöstökulut -322 936 € -290 651 € -263 451 € -262 346 € -260 857 € * Palvelujen ostot -221 071 € -236 494 € -270 460 € -270 460 € -270 460 € * Aineet ja tarvikkeet -10 137 € -12 900 € -10 300 € -9 800 € -9 800 € * Avustukset -10 296 € -10 600 € -10 600 € -10 600 € -10 600 € -1 403 € -2 250 € -1 700 € -1 700 € -1 700 € Toimintakulut yhteensä -565 843 € -552 895 € -556 511 € -554 906 € -553 417 € Toimintakate -490 718 € -493 395 € -491 311 € -489 706 € -488 217 € TP 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 75 125 59 500 65 200 65 200 65 200 -565 843 -552 895 -556 511 -554 906 -553 417 23 350 2 950 19 950 -44 902 -34 400 -39 665 -512 270 -524 845 -511 026 -489 706 -488 217 Toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä Toimintakulut * Muut toimintakulut Keskushallinto Toimintatulot Toimintamenot Sisäiset tulot Sisäiset menot Netto 3.6 HENKILÖSTÖHALLINTO Henkilöstöhallinto sisältää henkilöstöyhteistoiminnan, työterveyshuollon palvelut ja tyhy toiminnan järjestämisen. Yhteistoiminta perustuu lakiin työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa. Sen tavoitteena on antaa henkilöstölle mahdollisuus yhteisymmärryksessä työnantajan kanssa osallistua kunnan toiminnan kehittämiseen ja antaa henkilöstölle mahdollisuus vaikuttaa omaa työtään ja työyhteisöään koskevien päätösten valmisteluun sekä samalla edistää kunnallisen palvelutuotannon tuloksellisuutta ja henkilöstön työelämän laatua. Kunnan yhteistoiminnasta vastaa yhteistyötoimikunta, joka vastaa sekä työsuojelusta että yhteistoimintamenettelyn mukaisesta asioiden käsittelystä. Työsuojelupäällikkö toimii yhteistyötoimikunnan esittelijänä ja sihteerinä. Kela korvaa hakemuksesta työnantajille jälkikäteen työterveyshuollon ja sen lisäksi järjestetyn sairaanhoidon kustannukset työterveyslain ja sairausvakuutuslain nojalla. Kustannusten korvauksesta on säädetty erillisessä asetuksessa. Hartolan kunta hankkii 37 työterveyshuollon palvelut Wellamo Oy:ltä, jonka osakkaana ovat kaikki Päijät-Hämeen kunnat. Tyhy –toimintaan osoitetulla määrärahalla henkilöstö saa valita Ticket Duo –kortin kautta hankittavat kulttuuri- ja liikuntapalvelut tai vaihtoehtoisesti kuntosalille vuosikortin tai yhteisen tapahtuma. Lisäksi työnantajalla on tarkoitus järjestää työntekijöille tarpeen mukaan työhyvinvointia edistäviä tilaisuuksia, ensiapukoulutusta sekä ylläpitää koulutuksella henkilöstön osaamista. Vuonna 2014 aloitettua talkoovapaakäytäntöä jatketaan myös vuonna 2015. Talous Henkilöstöhallinto TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 14 722 € 13 300 € 19 500 € 19 500 € 19 500 € 14 722 € 13 300 € 19 500 € 19 500 € 19 500 € * Henkilöstökulut -8 484 € -8 577 € -8 645 € -8 646 € -8 653 € * Palvelujen ostot -32 393 € -39 150 € -36 400 € -36 400 € -36 400 € -272 € -700 € -350 € -350 € -350 € Toimintakulut yhteensä -41 149 € -48 427 € -45 395 € -45 396 € -45 403 € Toimintakate -26 427 € -35 127 € -25 895 € -25 896 € -25 903 € TP 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 14 722 13 300 19 500 19 500 19 500 -41 149 -48 427 -45 395 -45 396 -45 403 -35 127 -25 895 -25 896 -25 903 Toimintatuotot * Myyntituotot Toimintatuotot yhteensä Toimintakulut * Aineet ja tarvikkeet Henkilöstöhallinto Toimintatulot Toimintamenot Sisäiset tulot Sisäiset menot Netto -16 -26 443 38 3.7 ELINKEINOTOIMI Toiminta-ajatus Elinkeinotoimi sisältää kunnan yleisen elinkeinotoiminnan ja maaseutuelinkeinotoiminnan rahoituksen. Elinkeinotoiminnan kehittämisestä vastaa kunnanjohtaja ja hänen tukenaan on suunnittelu- ja kehittämistoimikunta. Hartolan ja Sysmän kunta ovat päättäneet siirtää Verkostosta Voimaa hankkeessa luodun elinkeinojen kehittämismallin osaksi kunnan elinkeinojen kehittämistyötä. Se tarkoittaa aktiivista yrityslähtöistä yhteistyötä huomioiden molempien kuntien tarpeet. Tällä toiminnalla pyritään luomaan yhteyksiä, joilla autetaan myös työttömänä olevien sijoittumista työelämään yhteistyössä Te- hallinnon ja työpajojen kanssa. Taloussuunnitelma 2015 – 2017 Toiminnan painopistealueet Alueelle sijoittuvia yrityksiä tuetaan toimitila- ja henkilöstö sekä koulutusasioissa. Lisäksi annetaan yritysneuvontaa alkaville yrittäjille ja tarjotaan tukea sukupolvenvaihdosyrittäjille. Vuonna 2015-2016 jatketaan yritysmarkkinointikampanjan (markkinointitoimisto nro1 Oy) tulosten hyödyntämistä Hartola-Sysmä alueella sekä Hartolan kaupallisen selvityksen (Innolink Oy) hyödyntämistä Hartolassa. Tavoitteena on elinvoimaisuuden edistäminen Hartolassa ja Sysmässä ja kaupallisten palvelujen kehittäminen Hartolassa. Hartolan vapaa-ajan asukkaita lähestytään jo vuoden 2014 puolella kirjeitse, tavoitteena kartoittaa mielenkiinto yritystoimintaan Hartolassa ja mahdollinen muuttohalukkuus paikkakunnalle. Hartola ja Sysmä jakavat kustannukset elinkeinoneuvojan työstä suhteessa 60%/40 % ja elinkeinosihteerin työstä 40%/60%. Kuntien yhteisen toiminnan tulostavoitteet ja niiden mittarit vuodelle 2015 Aktiivista kenttätyötä ja kontaktointia: Yritysten ja muiden työnantajien kanssa 200 kpl Työnhakijoiden kanssa 100 kpl Muiden yhteistyökumppaneiden kanssa 200 kpl Erilaisiin tiedottamistilaisuuksiin osallistuneet 150 hlöä Toteutuneista kontakteista syntyneitä tuloksia vuonna 2015: Lyhytkestoisia toimenpiteitä ( konsultoinnit) 100 kpl Toimeksi antaneita yhteistyöyrityksiä 40 kpl Toimeksi antaneita muita yhteisöjä 10 kpl Työllistymistä edistävissä palveluissa yhteensä 30 hlöä 39 Tehtyjä työsopimuksia ilman tukia 10 hlöä Työllistämistoimenpiteitä yhteensä 40 hlöä Uudet työpaikat edellisistä 10 kpl Uudet yritykset 10 kpl Yhteishankinta- tai muut koulutukset 2 kpl Kuntamarkkinointi ja matkailu Matkailullisesti Hartolassa ja Sysmän kuntien vahvuudet ja erityispiirteet täydentävät toisiaan hyvin. Kummankin kunnan omia vetovoimakohteita edistetään markkinoimalla ja kehittämällä viestintää. Tavoitteena on uusien yhteisten matkailun tuotepakettien synnyttäminen. Elinkeinosihteeri toimii matkailullisten EU-hankkeiden yhteyshenkilönä kummankin kunnan yritysten puolesta ja hyväksi. Tavoitteena on uusien matkailijoiden saaminen alueelle markkinoinnin keinoin sekä yhteistyössä toimijaverkoston kanssa. Osallistutaan Workshopiin ulkomaisille matkanjärjestäjille. Kuntamarkkinointi Elinkeinosihteeri vastaa kuntien yhteisesiintymisestä messuilla, jota varten osallistutaan vähintään kahteen eri messutapahtumaan vuodessa, yhteensä 8 päivää. Lisäksi osallistutaan Suoman tuotetorilla, 2 -4 päivää vuodessa. Kuntien ulkoisesta markkinoinnista vastaaminen mediassa ja Some -mainonnan lisääminen ja parantaminen kuntien tapahtumista ja muista positiivisista asioista Hartolasta ja Sysmästä. Työllisyyden edistäminen Kuntalisä (250 e/kk) pitkäaikaistyöttömille työllistymiseen 3. sektorille ja yrityksiin jatkuu. Kunta pyrkii saamaan ESR –hankerahoitusta kaikkein vaikeimmin työllistyvien työnhakijoiden työharjoittelu ja työllistymis-mahdollisuuksiin. Hanke haetaan yhteistyössä Hartolan ja Sysmän kuntien kesken. Hanke vastaa 2015 alusta voimaan tulevaan kuntien velvoitteeseen huolehtia pitkäaikaistyöttömien toiminnasta ja työmarkkinatuen kustannuksista. Maaseutuelinkeinot Laki maaseutuhallinnon järjestämisestä kunnissa (210/2010) tuli voimaan 1.4.2010. Uusi laki edellytti kuntia muodostamaan 1.1.2013 lukien maaseutuhallinnon tehtävien hoitamiseksi toiminnallisen kokonaisuuden, jonka alueella toimii vähintään 800 maatalousyrittäjää. Asikkalan, Hartolan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän, Nastolan, Padasjoen ja Sysmän kunnat sekä Lahden ja Heinolan kaupungit ovat liittyneet maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueeseen. Yhteistoiminta-alueen kunnat ovat sopineet että isäntäkuntana, joka vastaa maaseutuhallinnon järjestämisestä alueella, toimii Asikkalan kunta. Hartolan kunnan viranhaltija on Hartolan kunnan 40 palveluksessa ja Asikkalan kunta ostaa 55 %:a maaseutuhallinnon viranhaltijan työpanoksen Hartolan kunnalta. 11257 Projektiosuudet TP2013 TA2014 TA2015 TS2016 TS2017 Muut yhteistoimintaosuudet Hallinnoija Verkkotietokeskus P-H liitto 912 912 912 912 912 Yliopistokeskus P-H liitto 1628 1628 1628 1628 1628 Paketti-projekti 2011 P-H liito 1244 1244 1244 1244 1244 Heinola Resort Heinola 20580 28013 0 0 0 Liikunta-apteekki Nastola 1411,79 1216 1000 0 4784 3 784 Vuonna 2014 päättyneet hankkeet 5 677 Hankkeet yhteensä euroa 11258 Leaderhankkeen projektiosuudet Päijänne-leader 1000 16527 31 453 49 324 5 000 26624 19000 16000 16000 3027 3500 8000 10000 11259 Kohdistamattomat 16000 10000 Talous Elinkeinotoimi TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 32 988 € 28 665 € 49 240 € 49 240 € 49 240 € Toimintatuotot * Myyntituotot 0€ 12 310 € 100 € 100 € 100 € * Tuet ja avustukset 215 853 € 227 390 € 0€ 0€ 0€ * Muut toimintatuotot 28 047 € 28 700 € 30 000 € 30 000 € 30 000 € 276 888 € 297 065 € 79 340 € 79 340 € 79 340 € * Henkilöstökulut -240 584 € -206 832 € -99 418 € -99 424 € -99 468 € * Palvelujen ostot -145 836 € -200 384 € -130 780 € -126 564 € -125 564 € * Aineet ja tarvikkeet -2 132 € -5 050 € -1 300 € -1 300 € -1 300 € * Muut toimintakulut -9 181 € -12 370 € -4 700 € -4 700 € -4 700 € Toimintakulut yhteensä -397 733 € -424 636 € -236 198 € -231 988 € -231 032 € Toimintakate -120 845 € -127 571 € -156 858 € -152 648 € -151 692 € TP 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 276 888 297 065 79 340 79 340 79 340 -397 733 -424 636 -236 198 -231 988 -231 032 -4 514 -4 400 -1 084 -125 359 -131 971 -157 942 -152 648 -151 692 * Maksutuotot Toimintatuotot yhteensä Toimintakulut Elinkeinotoimi Toimintatulot Toimintamenot Sisäiset tulot Sisäiset menot Netto 41 Kunnanhallitus ja valtuusto yhteensä Kunnanhallitus ja valtuusto Toimintatulot Toimintamenot Sisäiset tulot Sisäiset menot Netto TP 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 505 881 370 865 165 040 164 040 164 040 -1 387 384 -1 196 889 -1 019 873 -1 014 069 -1 011 697 23 549 2 950 19 950 0 0 -57 533 -39 580 -45 586 0 0 -915 487 -862 654 -880 469 -850 029 -847 657 42 4 PERUSTURVATOIMI Perustelut Valtuusto hyväksyy terveydenhuoltolain 34 § mukaan laadittavan järjestämissuunnitelman. Valtuusto hyväksyy Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän kanssa laaditun palvelusopimuksen, johon on koottu Hartolan kunnan siltä tilaamat sosiaali- ja terveydenhuollon perus- ja erikoistason palvelut. Valtuusto nimeää vanhusneuvoston, jonka toimikausi alkoi 1.1.2014 jatkuen valtuustokauden loppuun. Tavoitteet 2015-2017 Valtuusto hyväksyy vuosittain terveydenhuoltolain 34 § mukaan laadittavan järjestämissuunnitelman, joka perustuu alueen väestön terveysseurantatietoihin ja palvelutarpeeseen. Järjestämissuunnitelmassa sovitaan kuntien yhteistyöstä ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuuden toteuttamisesta ja kehittämisestä toimijoiden kesken. Sen laatimisesta vastaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä. Peruspalvelukeskus Aavan tilaajat ovat valmistelleet vuoden 2014 aikana terveydenhuoltolain 12 § perustuvan Aavakuntien hyvinvointisuunnitelman, joka tulee hyväksyttäväksi jäsenkuntien valtuustoihin keväällä 2015. Hartolan kunta laatii ensimmäisen hyvinvointikertomuksensa vuonna 2015. Sitä varten hyödynnetään kuntaliiton ylläpitämää sähköistä hyvinvointikertomuspohjaa. Hartolan kunnanhallitus on päättänyt 12.11.2014, että se pyytää Attendo Oy:ltä vuoden 2014 loppuun mennessä esiselvityksen Hartolan peruspalvelujen tuottamisesta (sosiaali- ja terveyspalvelut) yksityisen palveluntuottajan toimesta lukuun ottamatta ympäristöterveydenhoitoa ja päivähoitoa. Mikäli esiselvitys osoittaa, että kunnan kannattaisi vaihtaa palveluntuottajaa, on mahdollista että kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut kilpailutetaan ja palveluntuottaja vaihtuu vuoden 2016 tai 2017 alusta lukien. Vanhusten hoidon palvelurakennetta ajanmukaistetaan. Valtuusto on hyväksynyt suunnitelman vanhustenhuollon palvelurakenteen kehittämiseksi vuosina 2015-2016 siten, että Hartolaan rakennetaan 30 uutta palveluasuntoa nykyisen terveysaseman kiinteistön yhteyteen ja nykyisen terveysaseman vuodeosaston tiloihin saneerataan 15 asuntoa. Lisäksi 7 tukiasuntoa rakennetaan tk:n 2. kerroksen tiloihin. Valtion asumisen kehittämisrahasto ARA on myöntänyt hankkeelle 2,1 miljoonan euron avustuksen. Uusiin asuntoihin siirtyvät asukkaat Kuninkaankartanosta ja vuodeosastolta. Uudistuksen seurauksena terveyskeskuksen pohjakerroksen keittiöstä luovutaan ja keittiö rakennetaan tk:n 1. kerrokseen ja toiminta uudistetaan koko kunnan ateriahuollon tarpeisiin. Terveydenhuollon vastaanottotoiminnat ja sosiaalitoimen palvelut siirretään vuonna 2016 Kuninkaankartanosta vapautuviin tiloihin, joiden muutostöistä on tehty alustava huonetilaohjelma ja kustannusarvio. Hanke suunnitellaan ja kilpailutetaan vuoden 2015 keväällä. 43 Peruspalvelukeskus Aavan tilaajat ovat valmistelleet vuoden 2014 aikana terveydenhuoltolain 12 § perustuvan Aavakuntien hyvinvointisuunnitelman, joka tuodaan hyväksyttäväksi kuntien valtuustoihin keväällä 2015. Hartolan kunta laatii ensimmäisen hyvinvointikertomuksensa vuonna 2015. Sitä varten käytetään kuntaliiton ylläpitämää sähköistä hyvinvointikertomuspohjaa. Hartolan kunnanhallitus on päättänyt 12.11.2014, että pyytää vuoden 2014 loppuun mennessä esiselvityksen Hartolan peruspalvelujen tuottamisesta (sosiaali- ja terveyspalvelut) yksityisen palveluntuottajan toimesta lukuun ottamatta ympäristöterveydenhoitoa ja päivähoitoa. Mikäli esiselvitys osoittaa, että kunnan kannattaisi vaihtaa palveluntuottajaa, on mahdollista että kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut kilpailuttamaan ensi vuoden alkupuolella. Maksuosuusarviot Hartolan kunnan sosiaali- ja perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja ympäristöterveydenhuollon maksuosuusarviot ovat: Maksuosuusarviot v. 2015 Sosiaali- ja perusterveydenhuolto 8 740 000 € Erikoissairaanhoito * Perinteinen erikoissairaanhoito 3 346 500 € * Akuutti24 283 600 € * Ensihoito 364 000 € Erikoissairaanhoito yhteensä 3 994 100 € Ympäristöterveydenhuolto 112 800 € Maksuosuusarviot yhteensä 12 846 900 € 4.1 SOSIAALI- JA PERUSTERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja perusterveydenhuolto (Aava) on suuren muutoksen edessä toimintakaudella 2015-2017. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vahvistetaan mahdollisesti jo vuoden 2014 loppuun mennessä, jonka jälkeen käynnistyy sote- uudistuksen mallin ja käyttöönoton suunnittelu. Lisäksi suunnitteilla olevat kuntaliitokset voivat koskea Aavan jäsenkuntia ja mahdolliset liitokset toteutetaan vuoden 2017 alusta. Myös muita muutoksia on odotettavissa. Aavan koti- ja asumispalveluiden organisaatiota on uudistettu. uudistuksessa on vähennetty yksi esimiestaso ja sekä luodaan uusia vanhuspalvelulain edellyttämiä toimintoja kuten palveluneuvonta. Terveyden- ja sairaanhoidon vastaanottopalveluiden tulosalue ja Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tulosalue ovat yhdistymässä yhdeksi Terveyspalveluiden tulosalueeksi vuoden 2015 alussa. Mukaan uuteen tulosalueeseen tulevat myös muistipoliklinikkatoiminnat, jolloin uudelle tulosalueelle saadaan keskitettyä kaikki vastaanottotoimintaan liittyvät Aavan toiminnat. 44 Tavoitteena on, että perustason sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuus toteutuu hoidon ja palvelujen saatavuuden lainsäädännön mukaisesti, palveluja voi tuottaa ja käyttää yli kuntarajojen ja että perustason toimintoja vahvistetaan. Palvelut tulee järjestää ensisijaisesti avopalveluina, erityisesti vanhusten palvelut; kehitettävä kotihoitoa tukevia ja vahvistavia toimintamalleja sekä ikäihmisten selviytymistä ja toimintakykyä ylläpitäviä palveluja, ottaen huomioon myös ikääntyneiden yksinäisyys ja turvattomuus; mielenterveyspalveluissa tulee samoin kehittää asiakkaiden kotona ja avohoidossa selviytymistä. Palvelujen tuottamisen lähtökohtana ovat ennaltaehkäisevät, toimintakykyä ja selviytymistä tukevat, omatoimisuutta vahvistavat palvelut kaikissa elämänkaaren vaiheissa. Kansalaisia kannustetaan itsestään ja läheisistään huolehtimiseen, omatoimisuuteen ja vastuun ottoon sekä omasta että läheistensä hyvinvoinnista ja terveydestä. Palvelun tuottajien tulee huolehtia toimivasta henkilöstöpolitiikasta ja työyhteisöjen toimivuudesta niin, että palvelujen laatu ja vaikuttavuus säilyy ja asetettu tuottavuustaso on mahdollista saavuttaa. Toiminta-ajatus Peruspalvelukeskus Aava on dynaaminen osaaja, joka tuottaa sosiaali- ja perusterveydenhuollon palvelut yhteistyössä sopimuskumppaneiden kanssa väestön omavastuuta korostaen. palvelut toteutetaan tilaajien kansa tehtyjen linjausten ja sopimusten mukaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöön pohjautuen. Strategia Aavan strategiset painopisteet ovat: • • • Hoidon ja palveluiden oikea kohdentaminen Toimiva palveluverkko Luovasti asiakkaan parhaaksi toimiva henkilöstö Painopisteitä tavoitellaan 1) asiakassegmentoinnilla, jossa painopisteenä ovat runsaasti palveluja tarvitsevat. Eri asiakasryhmien palvelut turvataan palvelumuotoja monipuolistamalla sekä kehittämällä palveluohjausta. 2) Yhteisen näkemyksen saavuttamisella kuntien kanssa oman ja ulkoistetun toiminnan määrittelystä ja valinnasta sekä lähi- ja keskitettyjen palvelujen tuottamisesta. Sosiaalityöntekijöiden, lääkäreiden ja muiden erityisasiantuntijoiden saannin varmistaminen on välttämätöntä samoin kuin sähköisten ja liikkuvien palvelujen monipuolinen hyödyntäminen. 3) Osaamisen johtamisella ja aktiivisella henkilöstön kannustamisella oman työn ja toimintatapojen kehittämisessä. Tueksi räätälöidään koulutus ja valmennus. Talouden näkökulma on huomioitu Aavan strategiassa siten, että tavoitteena on vuosittaisen kustannusten kasvun pysyminen 1,5–2 %:ssa pois lukien erikseen sovittavat muutospaketit. Henkilöstön uudistumiskyky ja luovuus lisäävät tuottavuutta, samoin kuin sähköinen asiointi tehostaa työn tuottavuutta 5–10 % vuosittain ajalla 2014–2018. 45 Aavan tulosalueet, joita vuoden 2015 alusta ovat sosiaalipalvelut, koti- ja asumispalvelut sekä terveyspalvelut, ovat asettaneet painopisteiden saavuttamiseksi omat tavoitteensa. Näistä muodostuu Aavan kehittämisen kokonaisuus ja strategia käytännön tasolla. Sosiaali- ja perusterveydenhuollon kuntakohtainen palvelukäyttöarvio perustuu kolmen vuoden keskimääräiseen käyttöön ja kehitystrendeihin sekä erityisiin muutoksiin palvelujen kysynnässä. Sosiaali- ja perusterveydenhuollon kuntakohtainen palvelukäyttöarvio perustuu kolmen vuoden keskimääräiseen käyttöön ja kehitystrendeihin sekä erityisiin muutoksiin palvelujen kysynnässä. TA 2015 Oma toiminta Käynnit Sähköinen asiointi Asiakasryhmät Hoito- ja asumispäivät Työ- ja päivätoimintapäivät Asiakaspalvelujen ostot 48 926 4 030 208 21 813 4 070 23 237 Hartolan kunnan maksuosuusarvio Peruspalvelukeskus Aavalle on 8 740 000 euroa. Peruspalvelukeskus Aava TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 * Muut toimintatuotot 4 127 € 0€ 0€ 0€ 0€ Toimintatuotot yhteensä 4 127 € 0€ 0€ 0€ 0€ * Henkilöstökulut -366 166 € -331 555 € -325 566 € -315 853 € -300 262 € * Palvelujen ostot -8 558 020 € -8 954 000 € -8 740 000 € -8 892 950 € -9 048 577 € Toimintakulut yhteensä -8 924 186 € -9 285 555 € -9 065 566 € -9 208 803 € -9 348 839 € Toimintakate -8 920 059 € -9 285 555 € -9 065 566 € -9 208 803 € -9 348 839 € TP 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 -8 924 186 -9 285 555 -9 065 566 -9 208 803 -9 348 839 -8 920 059 -9 285 555 -9 065 566 -9 208 803 -9 348 839 Toimintatuotot Toimintakulut Peruspalvelukeskus Aava Toimintatulot Toimintamenot 4 127 Sisäiset tulot Sisäiset menot Netto 46 4.2 ERIKOISSAIRAANHOITO JA PÄIVYSTYSTOIMINNOT Toiminta-ajatus Erikoissairaanhoito tarjoaa potilaille asiakaslähtöistä, oikea-aikaista ja asiantuntevaa hoitoa, jossa otetaan huomioon potilaan kyky hyötyä suunnitellusta hoidosta. Erikoissairaanhoito tuottaa alueellisesti ja valtakunnallisesti sovittuja laadukkaita hoitopalveluja. Toiminnan kehittämisessä otetaan huomioon potilailta saatu palaute. Erikoissairaanhoito sitoutuu kehittämään alueellisia yhteistyötapoja ja osallistuu niiden toteutukseen. henkilökuntaa kannustetaan aktiiviseen yliopistoyhteistyöhön sekä omaan tutkimustoimintaan hippuosaamisen kehittämiseksi ja uuden teknologian hyödyntämiseksi. Henkilöstön osaamiseen ja sen kehittämiseen panostetaan keskeisimpänä menestyvän työyhteisön voimavarana. Henkilöstön jaksamisesta huolehditaan aktiivisesti. Potilaiden omaa osaamista sairauksien ehkäisyssä ja hoidossa vahvistetaan. Yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa luodaan potilaille valmiuksia osallistua omaan hoitoonsa ammattilaisten tukemana. Potilaiden käyttöön hankitaan omahoitoa tukevia sähköisiä yhteydenpito- ja asiointivälineitä. Lähtökohtana on, että erikoissairaanhoidon kuntakohtainen palvelujen käyttö on aiempien vuosien keskimääräisellä tasolla. Palvelumääräarvioissa kuluvan vuoden painotus on 60 % ja kuntayhtymän koko toiminta-ajan 40 %. DRG-tuotteiden määrä on laskussa, koska hoito muuttuu avohoitopainotteisemmaksi. Erikoissairaanhoidossa on myös toteutettu merkittävä sairaansijojen sulku. Hartolan suoritteet vuonna 2015 Tuoteryhmä DRG tuotteet Somaattiset poliklinikkakäynnit Psykiatriset poliklinikkakäynnit Osastojen somaattiset hoitopäivät Osastojen psykiatriset hoitopäivät TA 2015 494 3 895 195 0 269 Erikoissairaanhoidon asiakaspalvelujen ostojen kokonaiskustannusarvio on 547 000 euroa. Päivystystoimintojen palvelumääräarviot perustuvat toteutuneeseen käyttöön viimeisen 12 kuukauden ajalta. Päivystyskäynti Päivystysosaston hoitopäivä (POS) Suunterveydenhuollon käynti Päivystystoiminnot laskutetaan suoriteperusteisesti. TA 2015 837 176 16 47 Maksuosuusarviot ovat Erikoissairaanhoito Päivystystoiminnot (Akuutti24) Yhteensä 3 346 500 283 600 3 630 100 4.3 ENSIHOITO Toiminta-ajatus Toimialan tarkoitus on tarjota tuottavia ja vaikuttavia terveydenhuollon palveluja alueellamme akuutisti sairastuneille tai vammautuneille potilaille. Akuuttivuodeosaston palvelut ja kotiin vietävät palvelut tuotetaan osana akuuttipotilaan hoitoketjua. Asiakkaiden tarpeisiin kohdistetut hoitomuodot suunnitellaan yhdessä muiden terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Ensihoidon ja päivystyskeskuksen tiivis kokonaisuus mahdollistaa laadukkaat hoitoketjut sekä parantaa potilasturvallisuutta. Henkilöstön jatkuva koulutus on laadukkaan akuuttihoidon kulmakivi. Hartolan kunnanhallitus on 24.11.2014 kokouksessaan esittänyt Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän hallitukselle, että se järjestää Hartolan alueen ensihoidon jatkamalla nykyistä sopimusperusteista toimintaa 1.3.2015 lukien Hartola-Sysmä sairaankuljetus Oy:n kanssa. Jäsenkunnilta on pyydetty 14.11.2014 mennessä lausuntoa maksuosuuden määräytymisperusteista. Palvelusopimusneuvottelun tuloksen perusteella laskettu maksuosuusarvio on 364 000 euro vuonna 2015. Talous Erikoissairaanhoito TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 * Henkilöstökulut -34 804 € -31 526 € -30 946 € -30 017 € -28 516 € * Palvelujen ostot -3 870 774 € -3 918 000 € -3 994 100 € -4 063 997 € -4 135 116 € Toimintakulut yhteensä -3 905 578 € -3 949 526 € -4 025 046 € -4 094 014 € -4 163 632 € Toimintakate -3 905 578 € -3 949 526 € -4 025 046 € -4 094 014 € -4 163 632 € TP 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 -3 905 578 -3 949 526 -4 025 046 -4 094 014 -4 163 632 -3 905 578 -3 949 526 -4 025 046 -4 094 014 -4 163 632 Toimintakulut Erikoissairaanhoito Toimintatulot Toimintamenot Sisäiset tulot Sisäiset menot Netto 48 4.4 YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Hartola on siirtynyt Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän ympäristöterveyskeskuksen kuntajäseneksi ja asiakkaaksi 1.1.2011, joka järjestää eläinlääkintähuollon ja ympäristöterveydenhuollon palvelut. Hartolassa on sekä eläinlääkärille että terveydensuojelun työntekijälle soveltuvat toimitilat terveyskeskuksen eläinlääkintähuollon toimipisteessä. Sote vastaa siellä tarvitsemistaan atk-yhteyksistä. Kunta vastaa toimitilan vuokrauksesta ja kunnossapidosta. Toiminta-ajatus Ympäristöterveyskeskuksen tarkoituksena on ehkäistä ja ennakoida elinympäristöstä ihmiseen kohdistuvia terveysvaaroja ja haittoja sekä edistää eläinten terveyttä ja hyvinvointia. terveydensuojelun ja eläinlääkintähuollon palvelut tuotetaan jäsenkunnille painottaen toiminnan joustavuutta , tehokkuutta ja asiakkaiden yhdenvertaisuutta. Luonteenomaista toiminnalle on tiivis viranomais- ja sidosryhmä yhteistyö. Toimenpiteet Ympäristöterveydenhuollon kuntakohtainen palvelukäyttöarvio perustuu kuluvan vuoden toteuman perusteella laskettuun koko vuoden toteuma-arvioon sekä kuntakohtaisesti harkittuihin ja arvioituihin toiminnallisiin vaatimuksiin. Maksuosuusarvio on 112 800 euroa. Suoritearvio 2015 Terveydensuojelu Tarkastukset Päätökset Puhelin- ja sähköpostikontaktit Neuvonta- ja konsultaatiokäynnit Lausunnot Eläinlääkintähuolto Eläinlääkärin käynnit tiloilla 1/2 -1 h 1-2h yli 2 h Asiakkaan käynnit vastaanotolla alle 1/2 h 1/2 -1 h yli 1 h Muut tarkastukset alle 2 h yli 2 h 64 7 160 39 8 70 180 94 330 130 80 8 15 49 Ympäristöterveydenhuollon talousarvio Ympäristöterveydenhuolto TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 -101 816 € -111 000 € -112 800 € -114 774 € -116 783 € Toimintakulut yhteensä -101 816 € -111 000 € -112 800 € -114 774 € -116 783 € Toimintakate -101 816 € -111 000 € -112 800 € -114 774 € -116 783 € TP 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 -101 816 -111 000 -112 800 -114 774 -116 783 -101 816 -111 000 -112 800 -114 774 -116 783 Toimintakulut * Palvelujen ostot Ympäristöterveydenhuolto Toimintatulot Toimintamenot Sisäiset tulot Sisäiset menot Netto 4.5 JÄSENKUNTIEN MAKSUJEN MÄÄRÄYTYMINEN VUONNA 2015 Palvelusopimusneuvottelut Jäsenkuntien kanssa 6.6.2014 käydyissä palvelusopimusneuvotteluissa on sovittu seuraavista toimialojen raameista koko kuntayhtymän tasolla: Erikoissairaanhoito ja päivystystoiminnot: Tilinpäätös 2013 +1,75 % +1,75 % sekä tilinpäätökseen 2013 sisältymätön päivystysosaston muutospaketti 651 000 euroa. Jäsenkuntien maksuosuudet yhteensä 227 656 489 euroa. Kuntayhtymä on palvelusopimusneuvotteluissa ilmoittanut, että sovitulla erikoissairaanhoidon raamilla se pystyy rahoittamaa asiakaspalveluostoja 32 800 000 eurolla ja lääkemenoja 14 500 000 eurolla. Päivystystoiminnot sisältää yhdistetyn erikoissairaanhoidon ja yleislääketieteen päivystyksen, suun terveydenhuollon päivystyksen sekä päivystysosaston. Ensihoito: Kiinteä raami ja jäsenkuntien maksuosuus yhteensä 8 500 000 euroa. Mahdolliset muutokset sovitaan palvelutasopäätöksen jälkeen. Ympäristöterveydenhuolto: Talousarvio 2014 +1,5 %. Jäsenkuntien maksuosuudet yhteensä 1 890 336 euroa. Sosiaali- ja perusterveydenhuolto: Talousarvio 2014 +1,5 %. Jäsenkuntien maksuosuudet yhteensä 102 641 875 euroa. Muutokset sopimusvuoden aikana 50 Jos sopimusvuoden aikana sopijaosapuolten toiminnassa ilmenee olennaisia (toimintaympäristön, palvelujen tuottamisen tai tarpeen muutos) muutoksia tai palvelusopimuksen toteutumisessa on ennakoitavissa olennaisia poikkeamia, on toisen sopijaosapuolen kutsusta järjestettävä viipymättä sopijaosapuolten neuvottelu, jossa sovitaan muutosten aiheuttamista vaikutuksista ja tarvittavista toimenpiteistä. Laskutusperusteet Palvelusopimuksen liitteenä on yhteenveto kuntayhtymän laskutusperusteista sekä peruspalvelukeskus Aavan kuntakohtaiset suoritteet ja muu toiminta euromäärineen. Ensihoidon ennakoiden laskutus perustuu nettomenoihin. Kuntakohtaisesta nettomenoarviosta laskutetaan kunnalta kuukausittain 1/12. Lopullisen kuntaosuuden ja ennakkolaskutuksen välinen erotus tasataan tilipäätöksen yhteydessä. Yhteispäivystys (Akuutti24) ja suun terveydenhuollon päivystys sekä päivystysosasto laskutetaan käytön mukaan jälkikäteen suoritehintojen perusteella. Osavuosikatsausten yhteydessä yhtymä ilmoittaa jäsenkuntien todelliseen käyttöön perustuvan laskutuksen euromäärän ja ennakoina kerätyn maksuosuuden euromäärän ja niiden erotuksen. Tilinpäätöksen yhteydessä lopulliset maksuosuudet määräytyvät palvelujen todellisen käytön perusteella. 4.6 PALVELUJEN LAATU JA SAATAVUUS Asiakastyytyväisyyttä mitataan jatkuvasti ja siitä raportoidaan osavuosikatsausten yhteydessä kaksi kertaa vuodessa. Asiakaspalautteella kerätty kokonaistyytyväisyys on sosiaali- ja perusterveydenhuollossa 80 %, erikoissairaanhoidossa 90 % ja ympäristöterveydenhuollossa 90 %. Muistutusten, kanteluiden ja valitusten määrä ei kasva nykyisestä. Potilasvahinkojen määrä pysyy ennallaan tai vähenee. Kunta saa vuosittain yhteenvedon saadusta asiakaspalautteesta ja muistutusten, kanteluiden ja valistusten määrästä sekä mihin asioihin saatu palaute kohdistuu. Potilaat pääsevät tutkimukseen, hoitoon ja palvelujen piiriin lain edellyttämässä ajassa. Seuranta tapahtuu sosiaali- ja perusterveydenhuollon osalta vuosineljänneksittäin, erikoissairaanhoidon osalta valtakunnallisen raportoinnin edellyttäminä ajankohtina vuosikolmanneksittain ja ympäristöterveydenhuollossa vuosineljänneksittäin. Seurantatiedot ovat nähtävissä ekstranetissä http//:ekstranet.phsotey.fi. 4.7 SEURANTA Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän seurantatiedot ovat toimialoittain nähtävillä ekstranetissä http//:ekstranet.phsotey.fi TILASTOT. Tietoja päivitetään kuukausittain ja vuosineljänneksittäin. Lisäksi yhtymä toimittaa neljännesvuosittain osavuosikatsauksen kunnanjohtajille ja tilaajille. Se sisältää selvityksen sovittujen muutosten, tavoitteiden ja linjamääritysten toteutumisesta, toimialakohtaisen selvityksen talouden ja palveluiden käytön toteutumisesta ja ennusteista kunnittain. Tuottajan velvollisuutena on myös ilmoittaa tilaajille ennakoitavissa olevista taloudellisista ja 51 toiminnallisista poikkeamista välittömästi. Poikkeamatilanteessa tilaaja edellyttää tuottajalta välitöntä neuvottelumenettelyn aloittamista. Tuottaja toimittaa tilaajille vuosittain yhteenvedon kerätystä asiakaspalautteesta, muistutuksista, kanteluista ja valituksista ja palautteesta mahdollisesti seuranneista toimenpiteistä TALOUS Perusturvatoimi yhteensä Perusturvatoimi yhteensä Toimintatulot Toimintamenot TP 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 4 127 0 0 0 0 -12 931 580 -13 346 081 -13 203 412 -13 417 591 -13 629 254 -12 927 453 -13 346 081 -13 203 412 -13 417 591 -13 629 254 Sisäiset tulot Sisäiset menot Netto (Perusturvatoimen yhteenlaskettuihin kustannuksiin sisältyy kunnan maksettavia eläkemenoperusteisia maksuja, joiden osuus on lisätty taulukkoon) 52 5 SIVISTYSLAUTAKUNTA Perustelut Hartolan kunnan sivistystoimen tehtävä on järjestää varhaiskasvatus- ja koulutuspalveluja sekä nuoriso-, liikunta-, kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluja kuntalaisille. Sivistystoimen hallinto hoitaa koulukyytien kilpailutuksen. Tavoitteet 2015–2017 1. Tukea lasten ja nuorten kokonaisvaltaista kasvua tarjoamalla riittävät päivähoitopalvelut, koulutuspalvelut ja nuorisopalvelut 2. Kannustaa kuntalaisia aktiivisuuteen ja edistää kuntalaisten osallistumista kulttuuri- ja liikuntapalvelujen käyttämiseen 3. Kannustaa nuoria osallistumaan ja vaikuttamaan oman kunnan ja seutukunnan kulttuuri- ja nuorisopalvelujen kehittämiseen 4. Edistää nuorisotakuun toteutumista tarjoamalla etsivää nuorisotyötä ja nuorten työpajatoimintaa 5. Tukea paikallisten nuoriso-, liikunta- ja kulttuurijärjestöjen toimintaa myöntäen avustuksia Tulosalueeseen on sisällytetty toisen asteen koulutus, jossa on määrärahat koulutuskuntayhtymän eläkevastuisiin. Talousarvio 2015 Koko sivistyslautakunnan alaisen toiminnan osalta toimintatulot nousevat 3,3 prosenttia ja toimintakulut laskevat vuoden 2014 talousarvioon verrattuna 0,3 prosenttia. Siten toimintakate paranee 0,8 prosenttia verrattuna vuoden 2014 talousarvioon. 5.1 SIVISTYSTOIMEN HALLINTO Perustelut Sivistystoimen hallinnon talousarvio sisältää luottamushenkilöiden palkkiot, rehtorisivistystoimenjohtajan palkan osuuden ja toimistosihteerin palkkakulut. Talous Sivistystoimen hallinto TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 * Henkilöstökulut -85 477 € -118 178 € -119 820 € -118 802 € -117 179 € * Palvelujen ostot -5 746 € -5 616 € -5 616 € -5 616 € -5 616 € * Aineet ja tarvikkeet -359 € -1 600 € -1 600 € -1 600 € -1 600 € * Muut toimintatuotot -51 € Toimintakulut Toimintakulut yhteensä -91 633 € -125 394 € -127 036 € -126 018 € -124 395 € Toimintakate -91 633 € -125 394 € -127 036 € -126 018 € -124 395 € 53 Sivistystoimen hallinto TP 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 -91 633 -125 394 -127 036 -126 018 -124 395 -1 154 -100 -1 277 -92 503 -125 494 -128 313 -126 018 -124 395 Toimintatulot Toimintamenot Sisäiset tulot 284 Sisäiset menot Netto 5.2 VARHAISKASVATUS Toiminnan kuvaus Lasten varhaiskasvatuksen tarkoituksena on tarjota laadukasta, tavoitteellista ja turvallista perushoitoa, kasvatusta ja opetusta 0-6 -vuotiaille lapsille, sekä tukea perheitä heidän kasvatustehtävässään. Hoidossa pyritään huomioimaan lapsen yksilölliset tarpeet, sopiva hoitomuoto sekä hoidon ajankohdalliset tarpeet. Varhaiskasvatusta Hartolassa toteuttavat päiväkoti Vanttu, ryhmäperhepäiväkoti Onnimanni sekä kotiperhepäivähoitajat. Esiopetus järjestetään päiväkodissa ja siten myös pidennettyyn 11-vuotiseen oppivelvollisuuteen kuuluva esiopetusvuosi. Kaikkien päivähoitoyksiköiden välinen yhteistyö toimii henkilöstötarpeen muutoksissa, varahoitojen järjestämisessä sekä yhteisten linjojen suunnittelussa. Toiminta perustuu päivähoitolain velvoittamaan päivähoidon henkilöstön yhteistyössä laatimaan varhaiskasvatussuunnitelmaan sekä kunnan esiopetussuunnitelmaan. Hoitomuodot Päiväkoti Vanttu Vanttu on 41 -paikkainen päiväkoti, jossa tarjotaan päivähoitoa 3-6 -vuotiaille lapsille. Päiväkodissa on kaksi ryhmää: Saturuusut ja Metsätähdet (esiopetusryhmä). Vantun aukioloaika on klo 6:45-17 arkipäivinä. Esiopetusta annetaan päiväkoti Vantussa lähinnä Metsätähtien ryhmässä, sivistyslautakunnan hyväksymän työ- ja loma-päiväsuunnitelman mukaisesti. Ryhmäperhepäiväkoti Onnimanni Onnimannissa toimii kaksi erillistä ryhmää Vanamot ja Kissankellot, joissa kummassakin on 12 hoitopaikkaa 0-6 -vuotiaille lapsille. Kaikki viikonloppu- ja vuorohoitoa tarvitsevat lapset sijoitetaan Onnimanniin. Myös esiopetuksessa olevat lapset, jotka tarvitsevat vuorohoitoa, sijoitetaan päiväkodin aukioloajan ulkopuolella Onnimanniin. Ruokahuoltoon ja siivoukseen pyritään järjestämään osa-aikainen harjoittelija, jotta henkilökunnan aikaa jää enemmän lapsiryhmässä toimimiseen. Perhepäivähoito Perhepäivähoito on kodinomainen hoitomuoto. Perhepäivähoitajalla voi olla enintään neljä lasta ja hoitajan työaika on enintään 40 tuntia viikossa. Perhepäivähoitajien vapaapäivien, vuosilomien ja sairauslomien aikana lasten varahoito järjestetään lähinnä Onnimannissa. Vuoro- ja osa-aikahoitoa tarvitsevat lapset sijoitetaan Onnimanniin. 54 Erityiskasvatus Kaikki erityistä kasvatusta ja hoitoa vaativat lapset pyritään sijoittamaan päiväkoti Vanttuun, jossa heidän on mahdollista saada asiantuntevaa ohjausta ja neuvontaa koulutetulta henkilökunnalta. Erityislastentarhanopettajan palvelun pyritään järjestämään, esim. ostopalveluna joko toiselta kunnalta tai yksityiseltä palveluntuottajalta. Hoitopaikat ja lapsimäärät TP 2013 Lapsia 1.10. Vanttu Esiopetus päivähoito yli 15 pv/kk Esiopetus päivähoito enintään 15 pv/kk Vain esiopetus 3-5 v. kokopäivähoito yli 15 pv/kk 3-5 v. kokopäivähoito 11 - 15 pv/kk 3-5 v. kokopäivähoito enintään 10 pv/kk 3-5 v. osapäivähoito Onnimanni Kokopäivähoito, yli 15 pv/kk Kokopäivähoito, 11 - 15 pv/kk Kokopäivähoito, 6 - 10 pv/kk Kokopäivähoito, enintään 5 pv/kk Perhepäivähoito Kokopäivähoito, yli 15 pv/kk Kokopäivähoito, enintään 15pv/kk Yhteensä 39 Keskim /päivä 18 TA 2014 Lapsia 1.10 30 9 4 5 2 10 10 8 9 9 1 5 2 - 3 2 16 16 18 11 11 15 3 - 3 - 1 16 10 12 9 6 7 6 71 60 TA 2015 Keskim /päivä 20 Lapsia 1.12. 32 6 Keskim /päivä TA 2016 Lapsia 1.12. 36 Keskim /päivä TA 2017 Lapsia 1.12. 38 10 10 8 8 8 6 14 20 20 20 10 12 12 12 64 68 70 Keskim /päivä 55 Henkilökunta ja henkilöstösuunnitelma Varhaiskasvatuksen henkilökunta Henkilökunta TP 2013 TA 2014 TA 2015 TA 2016 TA 2017 1 1 1 1 1 3,5 3,5 3 3 3 Lastenhoitajat 2 2 2 2 2 Avustajat 3 3 2,5 3 3 Ruokahuolto/Siivous 1 1 1 1 1 Lastenhoitajat; perhepäivähoitajat, lähihoitajat 7 7 6 6 6 Perhepäivähoito kotona 4 3,5 3 3 3 21,5 21 18,5 19 19 Päivähoidon esimies Vanttu Lastentarhanopettajat Onnimanni Yhteensä Toiminnalliset tavoitteet vuonna 2015 1. Pyritään saamaan erityiskasvatuksen määrä tarvetta vastaavaksi ostopalveluna. 2. Päivähoidon johtoryhmän toimintaa kehitetään ja sen kokoontuminen suunnitellaan säännölliseksi 3. Päivitetään 1.8.2014 käyttöön otettua oppilashuollon opetussuunnitelmaa ja oppilashuoltosuunnitelmaa 4. Valmistellaan 1.8.2016 voimaan tulevaa esiopetuksen opetussuunnitelmaa 5. Jatketaan yhteistyötä lähikuntien kanssa ja seurataan myös varhaiskasvatuksen valtakunnallisia linjauksia ja muutoksia. Lasten kotihoidon tuki Sosiaali- ja terveystoimen lakisääteisiin palveluihin alle kouluikäisten lasten kohdalla kuuluu lasten päivähoidon lisäksi tietyin edellytyksin lasten kotihoidon tuki tai yksityisen hoidon tuki. Perheet voivat valita kunnan järjestämän päivähoidon sijaan yksityisen päivähoidon, jossa tuki maksetaan Kelan kautta 56 palvelun tuottajalle tai lasten kotihoidon tuen, jos perheessä on alle 3-vuotias lapsi/lapsia. Lasten kotihoidon tuki maksetaan Kelan kautta kunnan päivähoitoon varatuista määrärahoista. Maksetut tuet ja arvioidut maksut 2014 - 2015 LASTEN KOTIHOIDON TUET Vuosiluku Keskimäärin lapsia Tuen määrä 2009 38 101 716 € 2010 38 101 754 € 2011 34 97 001 € 2012 30 99 270 € 2013 36 101 560 € TA 2014 37 105 000 € TA 2015 30 99 000 € Talous Päivähoito TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 * Myyntituotot 11 643 € 4 100 € 4 100 € 4 100 € 4 100 € * Maksutuotot 92 649 € 72 900 € 72 900 € 72 900 € 72 900 € 106 434 € 77 000 € 77 000 € 77 000 € 77 000 € * Henkilöstökulut -634 819 € -678 422 € -625 052 € -624 248 € -623 382 € * Palvelujen ostot -30 025 € -38 500 € -39 450 € -39 450 € -39 450 € -5 757 € -6 250 € -6 550 € -6 550 € -6 550 € -101 560 € -105 000 € -99 000 € -99 000 € -99 000 € -23 558 € -16 000 € -16 000 € -16 000 € -16 000 € Toimintakulut yhteensä -795 719 € -844 172 € -786 052 € -785 248 € -784 382 € Toimintakate -689 285 € -767 172 € -709 052 € -708 248 € -707 382 € TP 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 106 434 77 000 77 000 77 000 77 000 -795 719 -844 172 -786 052 -785 248 -784 382 -68 173 -86 914 -63 400 -757 458 -854 086 -772 452 -708 248 -707 382 Toimintatuotot * Tuet ja avustukset Toimintatuotot yhteensä 2 142 € Toimintakulut * Aineet ja tarvikkeet * Avustukset * Muut toimintakulut Päivähoito Toimintatulot Toimintamenot Sisäiset tulot Sisäiset menot Netto 57 Esiopetus TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 5 453 € 6 636 € 11 059 € 11 059 € 11 059 € Toimintatuotot * Myyntituotot 4 734 € 0€ 0€ 0€ 0€ 10 187 € 6 636 € 11 059 € 11 059 € 11 059 € * Henkilöstökulut -123 008 € -88 848 € -115 928 € -115 818 € -115 692 € * Palvelujen ostot -14 788 € -16 070 € -23 736 € -23 736 € -23 736 € * Aineet ja tarvikkeet -819 € -950 € -1 100 € -1 100 € -1 100 € * Muut toimintakulut -177 € 0€ 0€ 0€ 0€ Toimintakulut yhteensä -138 792 € -105 868 € -140 764 € -140 654 € -140 528 € Toimintakate -128 605 € -99 232 € -129 705 € -129 595 € -129 469 € TP 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 10 187 6 636 11 059 11 059 11 059 -138 792 -105 868 -140 764 -140 654 -140 528 -38 420 -19 692 -28 541 -167 025 -118 924 -158 246 -129 595 -129 469 * Maksutuotot Toimintatuotot yhteensä Toimintakulut Esiopetus Toimintatulot Toimintamenot Sisäiset tulot Sisäiset menot Netto 5.3 PERUSOPETUS Perustelut Perusopetus on osa koulutuksen perusturvaa ja muodostaa opetussuunnitelmallisesti yhtenäisen kokonaisuuden. Perusopetuksella on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Perusopetus jakautuu kustannusten tilastoinnin ja seurannan vuoksi seuraaviin kustannuspaikkoihin: Varsinainen perusopetus, vaikeimmin kehitysvammaisten erityisopetus, muu 11-vuotinen erityisopetus, aamu- ja iltapäivätoiminta sekä eri hankkeet. Tavoitteet 2015 1. Opetushenkilöstön määrän tulee olla riittävä suhteessa koulun oppilasmäärään ja oppilaiden tuen tarpeeseen. Opetusryhmän maksimikoko Hartolan perusopetuksessa on 25 oppilasta. Taitoaineissa sekä fysiikassa ja kemiassa pyritään suositusten mukaisiin ryhmäkokoihin työskentelyn turvallisuuden takaamiseksi. 2. Lasten kokonaisvaltaisen kasvun tueksi Hartolan perusopetuksen yhteydessä järjestetään iltapäivätoimintaa klo 13-17 koulupäivinä 1.- 2. luokan oppilaille sekä erityisen tuen oppilaille. Aamutoimintaa klo 7-9 järjestetään lukuvuonna 2014-2015. Aamutoimintaa järjestetään syyslukukauden 2015 alusta lukien vain, jos siihen osallistujia on riittävä määrä. Sivistyslautakunta vahvistaa kevään 2015 aikana periaatteet järjestämiselle sekä toiminnasta perittävät maksut. 58 3. Perusopetuksen yhteydessä järjestetään koulun kerhotoimintaa, jonka kustannuksista kattaa 75 prosenttia Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä erityisavustus. 4. Henkilöstön ammattitaidon kehittymistä ja työhyvinvointia tuetaan tarjoamalla mahdollisuus osallistua koulun toimintaa edistävään koulutukseen. PERUSOPETUKSEN TAVOITTEET V. 2015 Tavoite Mittari Riittävä opetus ja ohjaus Tuntikehys/oppilas 2,07 - 2,15 h Jatko-opintokelpoisuuden saavuttaminen Perusopetuksen päättötodistus 100% Ammattitaitoinen henkilöstö Muodollisesti pätevän henkilökunnan osuus > 90 % Henkilöstön täydennyskoulutus Koulutuspäivien määrä/ henkilökunnan määrä 1,5 Tavoitteet 2015–2017 Koko yhtenäiskoulun toiminta siirtyy yhteen toimipaikkaan vuoden 2014 aikana siten, että kaikki perusopetus on Kuninkaantie 14:ssa vuodesta 2015 alkaen. Yhteen toimipaikkaan siirryttäessä on kuitenkin tarkoituksenmukaista säilyttää nykyinen yhtenäiskoulun hallinto eli johtotiimi, johon kuuluvat rehtori-sivistystoimenjohtaja, apulaisjohtaja ja kaksi opettajien edustajaa. Perusopetuksen opetussuunnitelma uudistetaan valtakunnallisesti siten, että uusi opetussuunnitelma on kunnissa otettava käyttöön 1.8.2016. Paikalliseen ja seudulliseen opetussuunnitelmatyöhön varataan riittävästi resurssia mm. sijaistarpeeseen ja opettajien koulutukseen. Uutta opetussuunnitelmaa laadittaessa uudistetaan myös opetusmenetelmiä ja opetusmateriaalia, joka tuo lisäkustannuksia. Perusopetuslain 30§:n mukaan oppilailla on oikeus saada riittävää opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Perusopetuslaissa säädetään myös oppilaan oikeudesta tukiopetukseen ja erityisopetukseen. Osa oppilaista tarvitsee lyhytaikaisempaa tukea kuten tukiopetusta tai osa-aikaista erityisopetusta, osa taas pidempikestoisia jopa koko perusopetuksen ajan kestäviä avustaja- tai erityisopetuspalveluja. Koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseen on saatu Opetus- ja kulttuuriministeriöltä valtionavustus. Avustusta käytetään oppituntien työrauhaa edistävän pysäkkitoiminnan järjestämiseen ja oppilaiden valinnaisainetarjonnan monipuolistamiseen. Tavoitteena on, että pysäkkitoimintaa jatketaan edelleen avustuskauden päätyttyä. Samoin uutta opetussuunnitelmaa laadittaessa pyritään monipuoliseen valinnaisainetarjontaan. 59 Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma Ennusteen mukaan perusopetuksen oppilasmäärä laskee seuraavan kolmen vuoden aikana noin 23 prosenttia. Opettajien määrää vähennetään tarvetta vastaavaksi lakkauttamalla eläkkeelle jäännin myötä vapautuva luokanopettajan virka vuonna 2015 ja vapautuvien lehtorin virkojen osalta suunnitellaan virkajärjestelyjä tai yhteistyötä naapurikuntien kanssa. Koulunkäyntiavustajien määrä perustuu oppilaiden tuen tarpeeseen. Toimiminen yhdessä toimipaikassa mahdollistaa erityisopetuksen ja avustajaresurssin tehokkaan ja oikein kohdennetun käytön, jolloin voidaan luopua määräaikaisista koulunkäyntiavustajista. Henkilökunnalle laaditaan koulutussuunnitelma. Ajankohtaisia koulutuksen teemoja ovat mm. opetussuunnitelman ja oppilashuollon kehittäminen, tieto- ja viestintätekniikka sekä erilaisten oppilaiden oppimisen tukeminen. PERUSOPETUKSEN TUNNUSLUKUJA Lukumäärä TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Oppilasmäärä 264 244 221 202 188 Rehtori 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 Päätoimiset opettajat 20 22 19 18 18 Koulunkäyntiavustajat 10 9 9 8 8 1 1 1 1 1 TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Tehostetun tuen piirissä olevat oppilaat lukumäärä 10,5 12 19 20 20 Tehostetun tuen piirissä olevat oppilaat (prosenttia) 4,0% 4,9% 8,6% 9,9% 10,6% Erityisen tuen piirissä olevat oppilaat lukumäärä 25,5 22 20 16 15 Erityisen tuen piirissä olevat oppilaat (prosenttia) 9,7% 9,0% 9,0% 8,0% 8,0% Aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaaja PERUSOPETUKSEN TUNNUSLUKUJA Lukumäärä 60 Talous Perusopetus TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 * Myyntituotot 195 616 € 159 877 € 197 041 € 197 041 € 197 041 € * Maksutuotot 77 166 € 42 200 € 22 000 € 22 000 € 22 000 € 4 720 € 8 000 € 4 000 € 4 000 € 4 000 € 277 588 € 210 077 € 223 041 € 223 041 € 223 041 € * Henkilöstökulut -1 501 774 € -1 517 212 € -1 560 769 € -1 559 625 € -1 558 592 € * Palvelujen ostot -451 447 € -481 189 € -427 355 € -427 355 € -427 355 € * Aineet ja tarvikkeet -59 991 € -67 900 € -67 900 € -67 900 € -67 900 € * Muut toimintakulut -8 345 € 0€ -3 400 € -3 400 € -3 400 € Toimintakulut yhteensä -2 021 557 € -2 066 301 € -2 059 424 € -2 058 280 € -2 057 247 € Toimintakate -1 743 969 € -1 856 224 € -1 836 383 € -1 835 239 € -1 834 206 € Perusopetus TP 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 277 588 210 077 223 041 223 041 223 041 -2 021 557 -2 066 301 -2 059 424 -2 058 280 -2 057 247 -684 195 -718 921 -540 181 Netto -2 427 924 -2 575 145 -2 376 564 -1 835 239 -1 834 206 Poistot -2 630 TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 16 607 € 0€ 4 800 € 0€ 0€ 124 € 0€ 0€ 0€ 0€ 16 731 € 0€ 4 800 € 0€ 0€ * Henkilöstökulut -15 525 € 0€ -6 382 € 0€ 0€ * Palvelujen ostot -359 € 0€ -276 € 0€ 0€ -2 208 € 0€ -1 000 € -18 092 € 0€ -7 658 € 0€ 0€ -1 361 € 0€ -2 858 € 0€ 0€ Toimintatuotot * Tuet ja avustukset * Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä 86 € Toimintakulut Toimintatulot Toimintamenot Sisäiset tulot Sisäiset menot Sivistystoimen hankkeet 240 Toimintatuotot * Tuet ja avustukset * Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä Toimintakulut * Aineet ja tarvikkeet Toimintakulut yhteensä Toimintakate 61 Sivistystoimen hankkeet Toimintatulot Toimintamenot TP 2013 TA 2014 TS 2015 16 731 4 800 -18 092 -7 658 TS 2016 TS 2017 0 0 Sisäiset tulot Sisäiset menot Netto -240 -1 601 0 -2 858 5.4 RUOKAHUOLTO Ruokahuolto siirtyy teknisen lautakunnan alaiseksi tukipalveluksi 1.1.2015 alkaen. Talous Ruokahuolto TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 1 622 € 1 000 € 0€ 0€ 0€ 1 622 € 1 000 € 0€ 0€ 0€ * Henkilöstökulut -126 669 € -139 620 € 0€ 0€ 0€ * Palvelujen ostot -2 875 € -4 200 € 0€ 0€ 0€ -82 136 € -95 200 € 0€ 0€ 0€ Toimintatuotot * Myyntituotot Toimintatuotot yhteensä Toimintakulut * Aineet ja tarvikkeet * Muut toimintakulut -169 € Toimintakulut yhteensä -211 849 € -239 020 € 0€ 0€ 0€ Toimintakate -210 227 € -238 020 € 0€ 0€ 0€ Ruokahuolto TP 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 1 622 1 000 -211 849 -239 020 210 230 218 182 0 0 0 Toimintatulot Toimintamenot Sisäiset tulot Sisäiset menot -3 Netto 0 -19 838 5.5 VAPAA SIVISTYSTYÖ Vapaa sivistystyö sisältää liikuntatoimen, nuorisotoimen, kulttuuritoimen ja kirjaston toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä määrärahat ja tuloarvio. VAPAA-AIKATOIMINTA Vapaa-aikatoimen vastaava viranhaltija on vapaa-aikaohjaaja. Hänen toimenkuvaansa kuuluu pääasiassa nuorisotyö, mutta myös kulttuuri- ja liikuntapalveluihin kuuluvia asiakokonaisuuksia. 62 Vapaa-aikaohjaaja vastaa palvelujen koordinoinnista sekä entistä enemmän myös vapaa-aikatoimen hallinnosta. LIIKUNTATOIMI Toiminnan kuvaus Liikuntatoimi tarjoaa terveysliikuntapalveluja ja liikuntamahdollisuuksia eri-ikäiset liikkujat huomioiden. Yhteistyössä eri liikunta-alan toimijoiden kanssa pyritään aktivoimaan kuntalaisia ylläpitämään toimintakykyään sekä mahdollisuuksien mukaan myös kohottamaan kuntoaan. Erityistä huomiota kiinnitetään terveytensä ja toimintakykynsä kannalta liian vähän liikkuvien aktivointiin. Liikuntatoimen rooli on ennen kaikkea mahdollistaa ja luoda olosuhteita eri-ikäisten omaehtoiseen ja ohjattuun liikunnan harrastamiseen. Yhdistyksille liikuntatoimi myöntää vuosittain avustuksia. Toiminnan painopistealueet 2015–2017 Toiminnassa kiinnitetään erityistä huomiota terveysliikuntamahdollisuuksien edistämiseen ja olosuhteiden kehittämiseen terveysliikunnan toimenpideohjelmassa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Lasten ja nuorten liikuntamahdollisuuksia pyritään kehittämään entisestään. Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n koordinoima Maakunnallinen liikuntaneuvonta -projekti jatkuu 31.3.2015 saakka. Kohderyhmänä ovat erityisesti terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat 20 – 64vuotiaat. Hartolan liikuntatoimi on hakenut Aluehallintovirastolta Aikuisten terveyttä edistävän liikunnan paikallisten kehittämishankkeiden avustusta. Hanke on suunniteltu kolmevuotiseksi (1.1.201531.12.2017). Hankerahoitus haetaan vuodeksi kerrallaan. Avustuksen turvin olisi mahdollista ostaa liikuntaneuvontapalveluja Hartolaan kahdeksi päiväksi viikossa Päijät-Hämeen Liikunnan ja Urheilun kautta. Mikäli rahoitushaku ei tuota tulosta hankitaan liikuntaneuvojan työpanos yhdeksi päiväksi viikossa. Sitovat tavoitteet 1. Terveysliikunnan edistäminen hyväksytyn terveysliikunnan toimenpideohjelman mukaisesti. 2. Aktivoidaan kuntalaisia huolehtimaan kunnostaan ja terveydestään järjestämällä yhteistyössä mm. Päijät-Hämeen Liikunnan ja Urheilun kanssa erilaisia kuntotestaus- ja koulutustapahtumia. 3. Liikuntatoimi mahdollistaa monipuolisen liikunnanharrastamisen tarjoamalla tiloja erilaisten yksittäisten liikkujien ja ryhmien tarpeisiin. Sisäliikuntaan tarkoitetut Liikuntamajan ja monitoimihallin tilat sekä lähiliikuntapaikan luomat mahdollisuudet vastaavat koululiikunnan ja erilaisten liikkujien tilatarpeisiin. Sisäliikuntatilojen käyttöasteesta pyritään saamaan mahdollisimman suureksi. Liikuntahallivarausten perusteella arkipäivisin hallilla tulee olemaan hyvä peruskäyttö liikuntaan. Viikonloppukäyttöä varten tarvitaan vielä markkinointia. 63 Liikuntatoimi Avustusmäärärahat kuntalaista kohti € / asukasmäärä Liikuntatoimen nettomenot, euroa/asukas TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 3,15 3,19 3,24 3,3 3,3 9,18 9,77 11,65 12 12 NUORISOTOIMI Toiminnan kuvaus Nuorisotoimen tavoitteena on nuorisolain mukainen lasten ja nuorten myönteisen kasvun ja kehityksen tukeminen, kansalaisvalmiuksien ja sosiaalisten taitojen vahvistaminen. Nuorisotyö luo edellytyksiä osallistumiseen turvallisessa toimintoympäristössä. Toiminnan painopistealueet 2015-2017 Nuorisotoimi tarjoaa nuorisotila Nuokun palveluja (lähinnä 13-20 –vuotiaat) ja alle 13-vuotiaille suunnattua K13 Nuokkua. Nuorisotapahtumia järjestetään erilaisten toimijoiden kanssa yhteistyössä. Mahdollisuuksien mukaan tehdään myös seudullista yhteistyötä esimerkiksi nuorisovaltuustoyhteistyön, koulutusten ja tapahtumien tiimoilta. Toiminnassa kiinnitetään huomiota nuorisolain edellyttämän nuorten osallistumisen ja kuulemisen toteutumiseen. Hartola on ollut mukana ”Paikallisten nuorten arkeen lisää aktiivisuutta” -esiselvityshankkeessa. PäijätHämeen Liikunta ja Urheilu hakee rahoitusta maaliskuussa 2015 avautuvassa rahoitushaussa Eteläisen Päijät-Hämeen maaseudun kehittämisyhdistys Etpähä ry:ltä. Hankeaika noin 3-4 vuotta. Hartola osallistuu hankkeeseen. Toteutuessaan hankkeeseen osallistuvien kuntien kustannukset katetaan Leaderin kuntaosuuksilla. Kehittämistavoitteet 1. Nuorisotyötä kehitetään luomalla toimintaan uusia toimintamuotoja (lisää liikunta ja kulttuurisisältöjä) ja tekemällä entistä enemmän yhteistyötä nuorten parissa työskentelevien tahojen kanssa. 2. Nuorten osallisuuden ja kuulemisen lisääminen nuoria koskevissa asioissa nuorisovaltuuston toimintaa kehittämällä (Nuorisolaki 8 §). Sitovat tavoitteet 1. Järjestetään nuorille monipuolista toimintaa ja tapahtumia, joiden tavoitteena on tarjota päihteettömiä vapaa-ajanvietto mahdollisuuksia. Nuorisotapahtumia toteutetaan esimerkiksi yhteistyössä MLL:n Hartolan paikallisyhdistyksen ja 4H-yhdistyksen kanssa. 2. Lisätään nuorten osallisuutta ja nuorten mahdollisuutta tulla kuulluksi nuoria koskevissa asioissa mm. nuorisovaltuuston ja nuorisotilan toimintaa kehittämällä. 64 Nuorisotoimi Nuorisotapahtumat Nuorten käyntikerrat nuorisotiloissa ja tapahtumissa € / kuntalainen (toimintakulut) € / alle 29 –vuotias nuori TP 2013 100 100 TS 2016 100 TS 2017 100 2800 2500 2500 2500 20,67 22,4 23,52 24 25 91,59 103,7 107,5 110 113 TA 2014 TA 2015 120 3400 NUORTEN TYÖPAJA – HANKE Nuorten työpajatoiminta on tarkoitettu hartolalaisille, ensisijaisesti enintään 28-vuotiaille työttömille nuorille. Työpajalle voi tulla joko työkokeiluun tai kuntouttavan työtoiminnan jaksolle. Nuorten työpajalla voi suorittaa myös peruskoulun tet-jakson tai ammatillisten opintojen työssäoppimisjakson. Työpajajakso sisältää sekä työ- että yksilövalmennusta. Työvalmennuksen avulla kehitetään valmentautujan työkykyä ja osaamista, yksilövalmennus tukee toimintakyvyn ja arjenhallinnan kehittymistä. Hartolassa nuorten työpajalla toimii mediapaja. Nuorten työpaja tarjoaa myös starttivalmennusta, joka on matalimman kynnyksen työpajatoimintaa ja toteutetaan tiiviissä yhteistyössä etsivän nuorisotyöntekijän kanssa. Työpajatoiminnan tavoitteena on sijoittuminen työelämään tai koulutukseen. Hankkeen yhteistyöverkostoon kuuluvat mm. etsivä nuorisotyö, TE-toimisto, PHSOTEY, sosiaali-ja terveystoimi, oppilaitokset, naapurikuntien työpajahankkeet sekä muut alueella toimivat hankkeet. Nuorten työpaja -hanketta hallinnoi Hartolan kunta, jolle on myönnetty valtionavustusta nuorten työpajatoimintaan 27 000 euroa ajalle 1.6.2014–31.5.2015. Hankkeessa on yksi määräaikainen työntekijä työ- ja yksilövalmentajana sekä yksi oppisopimusopiskelija työvalmentajana. Perusteet Työpajatoiminnan tavoitteena on vastata osaltaan 1.1.2013 voimaan tulleeseen nuorisotakuuseen, joka lupaa jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle tai alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikan viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Nuorten työpajatoiminta vastaa etsivän nuorisotyön haasteisiin löytää nuorille matalan kynnyksen toimintaa ja jatkopolku esim. opintojen keskeydyttyä. Nuorten työpajatoiminta on yksi ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön muoto ja syrjäytymisen ehkäisyä. Tavoitteet Toiminnan vakinaistaminen osaksi julkisen sektorin palveluita Hartolassa. Pitkäaikaistyöttömien ja syrjäytymisvaarassa olevien hartolalaisnuorten tavoittaminen starttivalmennuksen pariin. Kehittää ja vakiinnuttaa työparitoiminta etsivän nuorisotyöntekijän kanssa osaksi Hartolan nuorisotyötä. Tuottaa laadukasta, prosessin mukaista ja yksilöllistä työpajatoimintaa. Starttivalmennuksen kehittäminen ja vakinaistaminen osaksi Nuorten työpajatoimintaa. 65 Yhteistyön tehostaminen muiden toimijoiden ja verkoston kanssa. Omien internet-sivujen luominen Nuorten työpajalle. ETSIVÄN NUORISOTYÖN HANKE Etsivän nuorisotyön pääasiallisena kohderyhmänä ovat 14-29-vuotiaat hartolalaisnuoret, jotka tarvitsevat tukea koulu- ja työpaikan etsimiseen tai apua arjen hallintaan. Yhteistyön lähtökohtana ovat nuoren omat tavoitteet ja toiveet sekä vapaaehtoisuus. Työskentely nuoren kanssa voi olla esimerkiksi keskustelua, neuvontaa, rinnalla kulkemista ja nuoren tutustuttamista eri palveluihin. Tavoitteena on tukea nuoren kokonaisvaltaista hyvinvointia ja ohjata eteenpäin vieviin ratkaisuihin. Etsivän nuorisotyön työmuotoina Hartolassa ovat: - Asiakastapaamiset toimistolla Kotikäynnit Puhelinajat ja Facebook-ajat Vierailut oppilaitoksissa Tsemppi-toiminta yläkoululla Starttivalmennuksen järjestäminen yhdessä nuorten työpajan työ- ja yksilövalmentajan kanssa Työparitoiminta nuorten työpajalla työ- ja yksilövalmentajan kanssa Nuokku-toiminnan järjestäminen kerran viikossa Pienryhmätyöskentely yläkoululla Puolustusvoimien Time Out-toiminta Digitales- elämänhuonetyöskentely Perustelut Nuorisolain muutoksen myötä (laki 693/2010 ja HE 1/2010 vp) kunnille on annettu suositus järjestää etsivää nuorisotyötä joko itse tai ostopalveluna. Myös nuorisotakuulla voidaan perustella etsivän nuorisotyön tarpeellisuutta, joka ilmenee mm. seuraavissa kohdissa: - - Kunnassa tulisi olla nuorten ohjaus- ja palveluverkosto. Verkoston tulisi tehostaa nuoren palveluihin ohjautumista ja palvelusta toiseen siirtymistä ja edistää palveluiden järjestämiseen liittyvän tietojen vaihdon sujuvuutta. Peruskoulun oppilaanohjaus päättyy perusopetuksen jälkeen, jolloin ilman opiskelupaikkaa kevään yhteishaussa jäänyt nuori on ilman ohjausta. Tämän vuoksi hallitusohjelmassa esitetään kuntien vastuun lisäämistä perusopetuksen päättävien nuorten ohjauksessa. Tavoitteet 2015 - Panostaa ennaltaehkäisevään työhön ja tehostaa yhteistyötä peruskoulun ja toisen asteen oppilaitosten kanssa. Kehittää yhteistyömuotoja Nuorten työpajan työ- ja yksilövalmentajan kanssa. Saada tuen tarpeessa olevat nuoret motivoitua sellaisten palvelujen piiriin, jotka tukevat arjenhallintaa ja hyvinvointia. 66 - Edistää nuoren kasvua ja itsenäistymistä sekä pääsyä koulutukseen ja työmarkkinoille. Työskennellä tehokkaasti nivelvaiheessa ja jälkiohjausprosessissa niiden nuorten parissa, jotka tarvitsevat tukea ja apua asioidensa hoitamiseen. Juurruttaa etsivä nuorisotyö toimivaksi osaksi moniammatillista palveluverkostoa. Toiminnan vakinaistaminen osaksi julkisen sektorin palveluita Hartolassa. KULTTUURITOIMI Toiminnan kuvaus Hartolan kulttuuritoimi tarjoaa monipuolisia palveluja, tapahtumia ja toimintaa yhteistyössä erilaisten järjestöjen ja toimijoiden kanssa. Toiminnassa kiinnitetään huomiota kulttuuripalveluiden saavutettavuuteen. Kulttuuripalvelut lisäävät omalta osaltaan yhteisöllisyyttä, viihtyvyyttä ja kunnan matkailullista vetovoimaa. Kulttuuritoimessa pidetään yllä Jokirannan ja Vanha-Koskipään toimintaa sekä myönnetään avustuksia. Toiminnan painopistealueet 2015-2017 Kulttuuritoimi pyrkii tarjoamaan laadukkaita eri vuodenaikoihin ajoittuvia tapahtumia kaikenikäisille. Kulttuuripalvelut ovat tärkeä osa kunnan matkailullista vetovoimaa. Vanha-Koskipäässä järjestetään kesäisin kuvataiteen kesänäyttely, Maila Talvio –salonki. Elokuvallinen yhteistyö Keski-Suomen elokuvakeskuksen kanssa tiivistyy suunnitelmakauden aikana. Sitovat toiminnalliset tavoitteet 1. Järjestetään eri vuodenaikoihin ajoittuvia tapahtumia, jotka edistävät matkailua ja vahvistavat yhteisöllisyyttä. Vuoden 2015 aikana järjestetään mm. Maila Talvio –salonki kuvataidenäyttely, Outolintu elokuvayö, Kuningaskunnan kulttuuriviikko, Hartolan itsenäisyysjuhla. 2. Huolehditaan Jokirannan ja Vanha-Koskipään toiminnasta. Toimitaan yhteistyössä niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin erilaisten tahojen, järjestöjen ja kulttuurilaitosten kanssa. KIRJASTO- JA TIETOPALVELUT Perustelut Hartolan kunnankirjasto tarjoaa lakisääteiset tietoyhteiskunnan kirjastopalvelut kaikille asukkaille. Kirjasto tarjoaa kuntalaisille tasavertaisen mahdollisuuden sivistyksen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Kirjasto antaa kuntalaisille mahdollisuuden tutustua tietoyhteiskunnan verkkopalveluihin ja niiden sivistyksellisiin sisältöihin. Seudullinen toimintaympäristö, seudullisten palvelujen organisointi ja toimintakulttuurien yhteensovittaminen ovat keskeisiä painopistealueita kirjastotoiminnassa. 67 Tavoitteet 2015 Kirjaston tavoitteena on tarjota laadukkaat lakisääteiset tietoyhteiskunnan kirjasto- ja tietopalvelut tasapuolisesti ja ammattitaitoisesti kuntalaisille. Kirjasto on fyysisesti tavoitettavissa aukioloaikojen mukaisesti taajamassa kuutena päivänä viikossa. Kirjastoautopalvelut ovat asukkaiden ja koulujen oppilaiden käytettävissä kolmena päivänä etäalueilla. Kirjastoautopalvelut toteutuvat ostopalveluna. Kirjastopalvelujen saavutettavuus ja laatu turvataan riittävällä henkilöstöllä ja henkilöstön täydennyskoulutuksella. Kirjasto takaa kuntalaisten tasa-arvon tiedon, sivistyksen, kulttuurin ja uusien kansalaistaitojen saatavuuden suhteen ammattimaisella opastuksella ja laadukkaalla uusiutuvalla aineistolla. Kirjasto osallistuu Päijät-Hämeen kirjastojen seutuyhteistyön suunnitteluun ja toteutukseen. PäijätHämeen Lastu -verkkokirjasto avautuu uutena aineistohaun käyttöliittymänä 2014 - 2015 kaikissa PäijätHämeen kunnissa. Uusi yhteinen kirjastojärjestelmä hankitaan 2015 - 2017. Hartolan kunnan liittyminen Päijät-Hämeen tietoliikenneverkkoon on edellytyksenä uuden aineistohaun käyttöönottamiselle. Lasten ja nuorten lukemisen harrastusta edistetään kirjavinkkauksella ja tarjoamalla mahdollisuus LukuKonkari -lukudiplomin suorittamiseen. Kirjavinkkausta ja tiedonhallintataitojen opetusta lapsille, aikuisille ja senioreille tarjotaan kysynnän mukaan. Kirjaston kävijä- ja lainauslukuja lisätään tapahtumilla ja näyttelytoiminnalla. Aineistonhankinnassa toteutetaan asiakkaiden hankintatoiveita ja ajantasaistetaan tietosisältöjä. Kirjasto turvaa kunnassa tiedonsaannin, mahdollisuuden virkistykseen, henkiseen kasvuun ja elämyksiin. Laadukas kirjastokokoelma, sähköiset lehtipalvelut ja internetyhteydet, laitteet, langaton verkko ja etätyöskentelytilat ovat kaikkien ulottuvilla. Digitallennuslaitteet ovat maksutta kuntalaisten käytössä. Tiedonhankinnassa ja sähköisissä verkkopalveluissa opastetaan asiakkaita. Kirjasto tekee yhteistyötä paikallisten yhdistysten, päiväkodin, koulun, ja vanhustenpalvelujen kanssa ja pyrkii edistämään kaikenikäisten kuntalaisten lukuharrastusta ja erityisesti lasten ja nuorten lukutaitoa. Tavoitteet 2015–2017 Kirjaston sitovat toiminnalliset tavoitteet: kirjasto osallistuu Päijät-Hämeen Lastu -verkkokirjaston toimintaan ja toteutukseen kirjasto osallistuu seudullisen kirjastoyhteistyön suunnitteluun ja toteutukseen kirjasto edistää kaikenikäisten lukuharrastusta ja erityisesti lasten ja nuorten lukutaitoa kirjasto kehittää kirjavinkkauksella, tapahtumin ja koulutuksin kirjallisuuden tuntemusta ja sähköisten verkkopalvelujen käyttöä Muut toiminnalliset tavoitteet henkilöstöä henkilötyövuosina 3,85 kirjastoauton pysäkkien lukumäärä vähintään 51 pääkirjaston aukioloajat pysyvät vuoden 2014 tasolla kokonaislainaus 50 000 fyysiset kirjastokäynnit 25 000 kirjastokäynnit/asukas 9,68 68 kirjastohenkilöstön osaamista lisätään täydennyskoulutuksella vähintään 6 pv/hlö/vuosi, yhteensä 18 pv Kirjaston tunnusluvut Kirjastotoimi TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Kokonaislainaus - pääkirjasto - kirjastoauto 51 174 38 451 12 518 50 000 50 000 50 000 50 000 15,9 16.1 16,1 16,1 16,1 23 743 21 134 2 609 30 000 25 000 25 000 25 000 Lainat/asukas Kirjastokäynnit yhteensä - pääkirjasto - kirjastoauto Aukiolotunnit Kirjastoautopysäkit vähintään Pääkirjaston aukiolotunnit yhteeensä 1.1.-31.5. ja 1.9.-31.12. Pääkirjaston aukiolotunnit talviaikana Pääkirjaston aukiolotunnit yhteensä 1.6.-31.8. Pääkirjaston aukiolotunnit kesäaikana Henkilöstön koulutus yhteensä TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 53 51 51 51 51 1294 h 1267 h 1 261 h 1 261 h 1261 h 35 h/vk 35 h/vk 35 h/vk 35 h/vk 35 h/vk 419 h 414 h 425 h 425 h 425 h 33 h/vk 33 h/vk 33 h/vk 33 h/vk 33 h/vk 19 pv 18 pv 18 pv 18 pv 18 pv HENKILÖSTÖTAVOITTEET Henkilöstösuunnitelma 2015 -2018 Hartolan kunnankirjaston henkilöstö muodostuu 3,85 henkilötyövuodesta. 1 htv on kirjastoammatillista ja 2 htv korkeakoulutettua kirjastoammatillista, 0,85 htv on muuta henkilöstöä. Henkilöstö muodostuu vakinaisesta kirjastonjohtajasta, kirjastovirkailijasta, kirjastoautonkuljettajavirkailijasta ja määräaikaisesta kirjastoavustajasta. Kirjastonjohtaja vastaa hallinnollisen ja esimiestyön lisäksi kirjastoaineiston hankinnasta ja ostoista, hankkeista, tapahtumatuotannosta, osallistuu kirjaston tietopalveluun ja asiakaspalveluun, ilta- ja viikonlopputyövuoroihin sekä vastaa kirjastopalvelujen kehittämisestä seudullisesti ja paikallisesti. Kirjastovirkailija vastaa kirjastoaineiston luetteloinnista, tieto- ja asiakaspalvelusta ja aineiston järjestelytehtävistä, osallistuu ilta- ja viikonlopputyövuoroihin. Kirjastoautonkuljettaja-virkailija vastaa kirjastoautopalveluiden ja reittien toimivuudesta, tieto- ja asiakaspalvelusta, laskutuksesta ja työskentelee 3 päivää kirjastoautopalveluissa ja 2 päivää pääkirjastossa, osallistuu ilta- ja viikonlopputyövuoroihin. 69 Kirjastoavustaja vastaa lehtiluetteloinnista, postituksesta, aineiston järjestelytehtävistä, kirjastoaineiston korjauksesta ja tarroituksesta, asiakaspalvelusta ja avustaa tietopalveluissa ja osallistuu ilta- ja viikonlopputyövuoroihin. Määräaikainen kirjastoavustaja mahdollistaa vuorotyön jakamisen ja kirjaston nykyiset ilta-aukioloajat. Henkilöstön on myös mahdollista osallistua koulutuksiin, tehtävien vaatimiin seudullisiin yhteistyötiimeihin ja suunnitella vuosilomat ja vapaapäivät joustavasti siten että asiakaspalvelu toimii riittävällä tasolla ja kirjasto on avoinna säännöllisin aukioloajoin. Kirjastoavustaja palkataan palkkatuella. Vuosina 2015 – 2018 ei henkilöstöä jää eläkkeelle. Henkilötyövuodet TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Kirjaston palkkaamat 3,00 3,00 3,00 3,00 3,00 Palkkatuella 0,85 0,85 0,85 0,85 0,85 Yhteensä 3,85 3,85 3,85 3,85 3,85 SEUDULLINEN KIRJASTOYHTEISTYÖ Perustelut Päijät-Hämeen kunnat sopivat keväällä 2011 sopimuksen alueen kirjastojen yhteisen asiakaskäyttöliittymän hankinnasta. Uuden Lastu -verkkokirjaston kautta asiakas voi käyttää helposti ja joustavasti kunkin kirjaston paikallista tietokantaa, siirtyä kirjastotietokantojen välillä Kirjastot voivat uuden verkkokirjaston avulla markkinoida monipuolisesti ja kiinnostavasti kirjastojen palveluja ja tuoda esille kirjastojen aineistoa uudella tavalla verkon kautta. Käyttöoikeudet ja käyttöönotto on laskutettu erikseen kuntien asukasluvun mukaan. Tuki- ja ylläpitopalvelut laskutetaan kuntakohtaisesti. Taustana seudulliselle yhteistyölle on Päijät-Hämeen palvelurakenneuudistus -projekti, jossa keväällä 2009 julkaistiin Kirjasto- ja tietopalvelustrategia osana Päijät-Hämeen sivistystoimen linjaukset 2009 -2015 raporttia. Tavoitteet 2015 Lastu -verkkokirjaston aineistohaun käyttöliittymä avautuu 2014 - 2015. Tavoitteena on uuden käyttöliittymän ja aineistohaun käyttöönotto vuoden 2014 - 2015 aikana kaikissa Päijät-Hämeen kunnissa. Hartolan kunnan liittyminen Päijät-Hämeen tietoliikenneverkkoon on edellytyksenä uuden aineistohaun käyttöönotolle. Tavoitteet 2015 - 2017 osallistuminen Päijät-Hämeen kirjastojen seutuyhteistyön suunnitteluun ja toteutukseen Lastu-verkkokirjaston uuden käyttöliittymän käyttöönotto yhteinen kirjastojärjestelmä ja seudulliset aineisto- ja lainaajatiedot 70 ERITYISTOIMINNOT Perustelut Erityistoiminnot sisältävät kunnan omistuksessa olevat 19 polkupyörää, sekä tarvittavia varusteita, joita lainataan veloituksetta vuorokaudeksi. Kaudella -14 lainauspisteitä on ollut kolme Kirjaston lisäksi LinnaHotelli ja Gasthaus Koskenniemi. Pyörien kunnostus- ja huoltopalvelut on hankittu Työvarikolta. Tavoitteet 2015 Kaudelle -15 tavoitteena on vähintään kolme lainauspistettä, kauden -14 pisteet jatkavat, tarvittaessa lisälainauspisteitä voidaan ottaa käyttöön joustavasti. Polkupyöriä sijoitetaan ajokaudelle -15 kunnan eri yksiköiden käyttöön henkilökunnan tarpeisiin, lisäksi saatavilla on yksi perävaunulla varustettu pyörä. Kaudella -14 käytössä olleet pyörät tarkastetaan ja kausihuolletaan Työvarikolla. Tavoitteet 2015–2017 Kauden -14 mukaisesti, pyörien kunto tällä hetkellä hyvä, kuten varaosatilanne. Pyörät on suunniteltu kestämään käyttöä ja säännöllisillä kausihuolloilla olemassa olevaa kalustoa voidaan käyttää. KANSALAISOPISTO JA MUSIIKKIKOULU Perustelut Itä-Hämeen opiston kansalaisopisto on Itä-Hämeen kansansivistystyön säätiön ylläpitämä Hartolan, Pertunmaan ja Sysmän kuntien alueella toimiva oppilaitos, joka tarjoaa nuorille ja aikuisille tilaisuuden kehittävään ja virkistävään opiskelu- ja harrastustoimintaan. Kansalaisopiston tehtävänä on antaa sellaisia tietoja ja taitoja, jotka auttavat omaehtoista itsensä kehittämistä, parantavat jatko-opintovalmiuksia ja edistävät sivistyksellisen tasa-arvon toteutumista. Suurimman osan rahoituksesta tehtävänsä suorittamiseen kansalaisopisto saa valtiolta ja osa tulee kuntien tukena. Tavoitteet 2015 Kansalaisopiston ja musiikkikoulun asiakaspalvelujen ostoon varataan vuonna 2015 enintään 46829 euron määräraha niin, että musiikkikoulun asiakaspalvelujen ostoon 27 230 euroa ja kansalaisopiston asiakaspalvelujen ostoon 19 599 euroa. Tunnusluvut Kansalaisopisto Kurssilaisten kokonaismäärä, nettoopiskelijamäärä Kurssille osallistuneiden henkilöiden määrä brutto-opiskelijamäärä Opetustuntien määrä TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 660 660 660 660 660 1 400 1400 1400 1400 1400 1 800 2240 2240 2240 2240 71 Musiikkikoulu TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 17 17 17 17 17 850 797 797 797 797 Oppilaita Opetustuntien määrä Talous Vapaa sivistystyö TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 * Myyntituotot 4 492 € 4 350 € 4 200 € 4 200 € 4 200 € * Maksutuotot 16 874 € 13 900 € 11 200 € 11 200 € 11 200 € * Tuet ja avustukset 86 015 € 89 299 € 87 454 € 86 784 € 86 784 € * Muut toimintatuotot 24 508 € 24 940 € 21 483 € 20 913 € 19 992 € 131 889 € 132 489 € 124 337 € 123 097 € 122 176 € * Henkilöstökulut -295 292 € -347 407 € -349 695 € -348 318 € -346 179 € * Palvelujen ostot -122 269 € -131 448 € -137 299 € -89 800 € -89 800 € * Aineet ja tarvikkeet -54 273 € -56 750 € -57 250 € -57 250 € -57 250 € * Avustukset -27 000 € -27 000 € -27 000 € -27 000 € -27 000 € -9 335 € -10 600 € -11 100 € -11 100 € -11 100 € Toimintakulut yhteensä -508 169 € -573 205 € -582 344 € -533 468 € -531 329 € Toimintakate -376 280 € -440 716 € -458 007 € -410 371 € -409 153 € TP 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 131 889 132 489 124 337 123 097 122 176 -508 169 -573 205 -582 344 -533 468 -531 329 -98 325 -106 211 -99 679 -474 587 -546 927 -557 686 -410 371 -409 153 TP 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 544 451 427 202 440 237 434 197 433 276 -3 785 811 -3 953 960 -3 703 278 -3 643 668 -3 637 881 210 772 218 182 -890 510 -931 838 -733 078 -3 921 098 -4 240 414 -3 996 119 -3 209 471 -3 204 605 Toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä Toimintakulut * Muut toimintakulut Vapaa sivistystyö Toimintatulot Toimintamenot Sisäiset tulot Sisäiset menot Netto 18 Sivistyslautakunta yhteensä Sivistyslautakunta Toimintatulot Toimintamenot Sisäiset tulot Sisäiset menot Netto 72 6 TEKNINEN LAUTAKUNTA JA HALLINTO Koko tekninen toimi on yksi kunnanvaltuustoon nähden sitova tulosalue, jolle vahvistetaan määrärahat ja tuloarviot. Tekninen toimi sisältää teknisen toimen hallinnon, vesi- ja viemärilaitoksen, jätehuollon ja satamalaitoksen, kaavoituksen, maa- ja metsätilat, liikennealueet, puistot ja tilapalvelun sekä tietohallinnon. 6.1 HALLINTO Perustelut Teknisen osaston hallinnon tavoitteena on tuottaa teknisen toimen palvelut mahdollisimman laatutietoisesti ja tehokkaasti. Tekninen toimi hoitaa omalta osaltaan kuntaan työllisyysrahoituksella palkattavien työntekijöiden hallintopalvelut sekä töiden käytännön järjestelyt. Hartolan Jääsjärven suuntaaminen elinkeinoja kehittäväksi maankäytön suunnittelun keinoin ja kytkeminen Kirkonkylään hankkeen tehtävät 12/2012 - 2/2015 ja siihen liittyvät yleiskaavat työllistävät edelleen, vaikka hanke päättyy. Teknisessä toimessa eläköityy lähivuosina useita avainhenkilöitä, jolloin tärkeää on tiedon siirtäminen työtä jatkaville henkilöille. Tavoitteet 2015 1. Kunnan isojen rakennushankkeiden, kuten Yhtenäiskoulun ja Liikuntahallin sekä Palveluasuntojen hoito monella tavalla rakentamisesta käyttöönottoon 2. Hartolan Jääsjärven suuntaaminen elinkeinoja kehittäväksi maankäytön suunnittelun keinoin ja kytkeminen Kirkonkylään -hankkeen loppuraportti ja Taajaman ja Jääsjärven yleiskaavojen prosessien jatkaminen 3. Vähintään kahden rantatontin myynti TUNNUSLUVUT, HALLINTO Määrä TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 8 8 8 8 8 Lautakunnan käsittelemät asiat § 89 80 80 80 80 Henkilöstöresurssit 3,6 4,1 4,1 4,1 4,1 Lautakunnan kokoukset 73 Talous Tekninen hallinto TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 18 € 500 € 500 € 500 € 500 € * Tuet ja avustukset 1 378 € 300 € 300 € 300 € 300 € Toimintatuotot yhteensä 1 396 € 800 € 800 € 800 € 800 € * Henkilöstökulut -193 551 € -201 979 € -208 032 € -207 886 € -207 761 € * Palvelujen ostot -5 678 € -12 100 € -12 100 € -12 100 € -12 100 € -384 € -5 500 € -5 500 € -5 500 € -5 500 € 0€ -500 € -500 € -500 € -500 € Toimintakulut yhteensä -199 613 € -220 079 € -226 132 € -225 986 € -225 861 € Toimintakate -198 217 € -219 279 € -225 332 € -225 186 € -225 061 € TP 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 1 396 800 800 800 800 -199 613 -220 079 -226 132 -225 986 -225 861 16 500 16 500 16 500 -18 453 -13 940 -16 910 -200 170 -216 719 -225 742 -225 186 -225 061 Toimintatuotot * Myyntituotot Toimintakulut * Aineet ja tarvikkeet * Muut toimintakulut Tekninen hallinto Toimintatulot Toimintamenot Sisäiset tulot Sisäiset menot Netto 6.2 LIIKELAITOKSET 6.2.1 VESI- JA VIEMÄRILAITOS Perustelut Vesihuoltolaitoksen tehtävänä on turvata vesi- ja viemärilaitoksen toiminta-alueella (kunnan keskustaajama sekä haja-asutusalueella olevat runkolinjat) puhtaan veden hankinta ja jakelu kaikissa olosuhteissa sekä kerätä viemärivedet jätevedenpuhdistamolle. Laitos puhdistaa jätevedet puhdistamolle asetettujen lupaehtojen mukaisesti siten, että puhdistettu jätevesi voidaan palauttaa luonnon kiertokulkuun. Vesihuoltolaitos tarjoaa palveluja myös haja-asutusalueelle toimittamalla vesiosuuskunnille vettä ja vastaanottamalla niiden keräämät jätevedet sekä vastaanottamalla kotitalouksien umpi- ja sakokaivoista tuotava jätevesi. Tavoitteet 2015 1. Veden jakelu ilman yhtään häiriötä 2. Puhdistamon uusi ympäristölupa on hyväksytty ja tehty sen vaatimat saneeraussuunnitelmat 3. Vesihuoltosuunnitelman päivittäminen vuoden 2015 aikana 4. Jäteveden puhdistaminen lupaehtojen mukaisesti 74 TUNNUSLUVUT, VESI- JA VIEMÄRILAITOS Määrä m3 TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 83839 125 000 125000 125000 125000 Verkostoon pumpattu vesi 140814 165 000 165000 165000 165000 Vastaanotetun jäteveden määrä 168655 160 000 160000 160000 160000 Myydyn puhtaan veden määrä Vesihuoltolaitoksen asiakkaiden määrä toiminta-alueella (kiinteistöt/kpl) TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Vesi 708 725 725 730 730 Viemäri 597 600 600 605 605 Haja-asutusalueen asiakkaiden määrä (sis vesiosuuskuntien alueet) Vesiosuuskunta TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 121 125 125 130 130 Itä-Hartolan vesiosuuskunta 58 58 58 58 58 Etelä-Hartolan vesiosuuskunta 60 65 65 65 65 Murakan vesiosuuskunta 75 80 80 80 80 Kurenlahti-Koukunniemi vesiosuuskunta 13 13 13 15 15 Pohjois-Hartolan vesiosuuskunta Itä-Hartolan vesiosuuskunta: Konkurssi v. 2014. 6.2.2 JÄTEHUOLTO, SATAMALAITOS Perustelut Jätehuollossa jätteet kuljetetaan Jyväskylään Mustankorkean kaatopaikalle tai Kotkaan polttolaitokselle ja biojäte kuljetetaan Joutsaan. Hartolan kunnan suljetulla Metsäkosken kaatopaikalla on valvontatutkimusohjelma. Jätehuoltoa kehitetään edelleen yhdessä jätehuolto-yrittäjän kanssa. Tutkitaan yhteistyömahdeolisuuksia Joutsan Ekokaasun kanssa. Ekomaksua on peritty jo vuodesta 2008. Satamalaitoksen tehtävänä on Visainrannan venesataman ja Jääsjärven venereitin kunnossapito. Venesataman kunnostaminen liittyy Jääsjärvi-hankkeeseen. Venelaiturit tarvitsevat peruskorjausta. Tavoitteet 2015 1. Visanrannan venesataman peruskorjaussuunnitelman tekeminen 2. Jätehuolto-oppaan päivittäminen 75 TUNNUSLUVUT, JÄTEHUOLTO, SATAMALAITOS Määrä TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 63 70 70 70 70 380 380 380 380 380 590+1910 590+1940 590+1940 590+1945 590+1950 Venepaikat, kpl Kaava-alueeen jätehuollon asiakkaat Haja-asutusalueen jätehuollon asiakkaat 6.2.3 MAA- JA METSÄTILAT Perustelut Hartolan kunnan maa- ja metsätiloja hoidetaan kestävän kehityksen periaatteella. Siihen kuuluu pidemmällä aikavälillä metsätilojen tuottavuudesta huolehtiminen ja tuottavuuden turvaaminen. Asemakaava-alueella olevia alueita hoidetaan puistomaisemmiksi. Käytännön toimenpiteet hoitaa yksityinen yritys. Tavoitteet 2015 1. Tavoitteena on myydä puuta 70.000 eurolla metsänhoitosuunnitelman mukaisesti 2. Hoidetun metsän määrää suhteessa kunnan kokonaismetsien määrään lisätään metsätaloussuunnitelman mukaisesti TUNNUSLUVUT, MAA- JA METSÄTILAT Määrä TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Puun myyntitulot 39480 € 70 000 € 70 000 € 70 000 € 70 000 € 382 ha 382 ha 382 ha 382 ha 382 ha Metsäpinta-ala Talous Liikelaitokset TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 * Myyntituotot 489 404 € 634 373 € 650 373 € 650 373 € 650 373 € * Muut toimintatuotot 131 318 € 118 700 € 118 800 € 118 800 € 118 800 € Toimintatuotot yhteensä 620 722 € 753 073 € 769 173 € 769 173 € 769 173 € -210 542 € -249 550 € -269 050 € -269 050 € -269 050 € -67 312 € -65 300 € -67 500 € -67 500 € -67 500 € -900 € 0€ 0€ 0€ 0€ -17 751 € -15 100 € -15 900 € -15 900 € -15 900 € -296 505 € -329 950 € -352 450 € -352 450 € -352 450 € 324 217 € 423 123 € 416 723 € 416 723 € 416 723 € Toimintatuotot Toimintakulut * Palvelujen ostot * Aineet ja tarvikkeet * Avustukset * Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä Toimintakate 76 Liikelaitokset Toimintatulot TP 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 620 722 753 073 769 173 769 173 769 173 -296 505 -329 950 -352 450 -352 450 -352 450 35 034 45 900 45 900 Sisäiset menot -143 567 -151 827 -151 476 Netto 215 684 317 196 311 147 416 723 416 723 Poistot -188 724 -168 890 -152 254 -135 076 -119 515 Toimintamenot Sisäiset tulot 6.3 KAAVOITUS Perustelut Hartolan Jääsjärven suuntaaminen elinkeinoja kehittäväksi maankäytön suunnittelun keinoin ja kytkeminen Kirkonkylään –hanke päättyy 28.2.2015. Siihen kuuluvat Jääsjärven rantayleiskaava ja taajama-alueen osayleiskaavan muutos jatkuvat, kunnes ne vahvistuvat. Rantayleiskaavamaksujen keräämistä jatketaan. Huolehditaan Kirkonseudun tarpeellisten tai kesken olevien asemakaavamuutosten tai maanomistajien ranta-asemakaavojen etenemisestä ja valmistumisesta. Käynnistää tarvittaessa uusia kaavahankkeita. Käynnistää tarvittaessa sellaisen pohjakartan uusimisen, minkä kaavoitusviranomaiset hyväksyvät. Mittauksen tavoitteena on hoitaa kunnan omien mittaustehtävien suorittaminen. Tavoitteet 2015 1. Jääsjärven rantayleiskaava ja Taajaman osayleiskaavaehdotukset valmistuvat 2. Vahvistuneiden rantayleiskaavojen laskutus hoidetaan 3. Kaava-asiakirjojen saaminen nettiin asiakkaiden nähtäväksi TUNNUSLUVUT, KAAVOITUS Määrä TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Asema- ja ranta-asemakaavamuutokset 0 kpl 3 kpl 3 kpl 3 kpl 3 kpl Ranta-asemakaavat 4 kpl 2 kpl 2 kpl 1 kpl 1 kpl Yleiskaavat 2 kpl 1 kpl 1 kpl 1 kpl 1 kpl Asemakaavat 77 Talous Kaavoitus TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 4 204 € 38 400 € 38 400 € 38 400 € 38 400 € 94 360 € 70 000 € 4 204 € 132 760 € 108 400 € 38 400 € 38 400 € * Henkilöstökulut -5 288 € -35 564 € -3 682 € * Palvelujen ostot -45 999 € -63 200 € -47 000 € -26 000 € -26 000 € -100 € -100 € Toimintatuotot * Maksutuotot * Tuet ja avustukset Toimintatuotot yhteensä Toimintakulut * Aineet ja tarvikkeet Toimintakulut yhteensä -51 287 € -98 864 € -50 782 € -26 000 € -26 000 € Toimintakate -47 083 € 33 896 € 57 618 € 12 400 € 12 400 € TP 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 4 204 132 760 108 400 38 400 38 400 -51 287 -98 864 -50 782 -26 000 -26 000 33 896 57 618 12 400 12 400 Kaavoitus Toimintatulot Toimintamenot Sisäiset tulot Sisäiset menot Netto -671 -47 754 6.4 ALUEIDEN HOITO LIIKENNEALUEET, PUISTOT JA LIIKUNTA-ALUEET Perustelut Liikennealueisiin kuuluvia kaava- ja yksityisteitä (yksityistieavustukset) hoidetaan mahdollisimman tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti. Kaavateiden ja tielaitoksen hoidossa olevien paikallisteiden pientareiden kunnossapidossa huomioidaan kunnan yleisen viihtyvyyden ja siisteyden vaatimukset. Puistojen hoidon tavoitteena on kunnan yleisen viihtyvyyden ja siisteyden ylläpitäminen. Työllistettävien ja koululaisten kesätyöllistäminen on keskeisessä asemassa puistojen hoidossa. Katuvalojen uusimista energiaa säästäviksi jatketaan. Liikuntamahdollisuuksien ylläpito luo pohjaa terveellisille elämäntavoille erityisesti nuorille ja lapsille. Latukone ja uusi huoltorakennus Sorikselle on lisännyt ja parantanut edelleen latuolosuhteita ja muuta liikuntaa. Liikuntahalli valmistui vuoden 2014 lopulla. Tavoitteet 2015 1. Kaavateiden ja kevyen liikenteen väylien kunnossapidon kustannukset ovat enintään 6,62 €/tiemetri 2. Puistoalueiden ja istutusten kunnossapidon kustannukset ovat enintään 0,89 €/neliömetri 78 TUNNUSLUVUT, LIIKENNEALUEET, PUISTOT JA LIIKUNTA-ALUEET Määrä TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 21 km 21 km 21 km 22 km 22 km 3 km 3 km 3 km 3 km 3 km 4 ha 4 ha 4 ha 4 ha 4 ha Yksityistie 314 km 310 km 310 km 310 km 310 km Yksityistieavustus anomukset 108 kpl 110 kpl 110 kpl 110 kpl 110 kpl 50000 50 000 € 50 000 € Kaavatiet Kevyen liikenteen väylät Hoidetut puistot Myönnetty avustusta 50 000 € 50 000 € Talous Alueiden hoito TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 3 027 € 2 700 € 2 700 € 2 700 € 2 700 € 3 027 € 2 700 € 2 700 € 2 700 € 2 700 € * Palvelujen ostot -96 869 € -122 200 € -129 700 € -129 700 € -129 700 € * Aineet ja tarvikkeet -43 244 € -58 200 € -58 700 € -58 700 € -58 700 € * Avustukset -48 640 € -50 000 € -50 000 € -50 000 € -50 000 € -4 875 € -2 700 € -3 000 € -3 000 € -3 000 € Toimintakulut yhteensä -193 628 € -233 100 € -241 400 € -241 400 € -241 400 € Toimintakate -190 601 € -230 400 € -238 700 € -238 700 € -238 700 € TP 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 3 027 2 700 2 700 2 700 2 700 -193 628 -233 100 -241 400 -241 400 -241 400 -78 578 -77 709 -75 301 Netto -269 179 -308 109 -314 001 -238 700 -238 700 Poistot -143 848 -121 404 -91 844 -69 744 -53 442 Toimintatuotot * Myyntituotot Toimintatuotot yhteensä Toimintakulut * Muut toimintakulut Alueiden hoito Toimintatulot Toimintamenot Sisäiset tulot Sisäiset menot 6.5 PELASTUSTOIMI Perustelut Päijät-Hämeen kunnat ja Päijät-Hämeen maakuntaliitto ovat sopineet yhteistoimintasopimuksessa, että pelastustointa hoidetaan liikelaitoksena. Päijät-Hämeen pelastuslaitos toimii Päijät-Hämeen liiton pelastuslaitoksen johtosäännön ja muiden Päijät-Hämeen liiton säännösten mukaisesti. kunnan maksuosuus kasvaa suunnittelukaudella vuosittain noin 2.3 %. 79 Pelastustoiminta 1. riskialuetta ei ole 2. riskialuetta on kunnan keskustaajama Ensilähdön johtajana on Vpk:n yksikön johtaja Pelastusjoukkueen johtajana on PHP40 Ensilähtö tavoittaa riskialueet yleensä riskialueiden edellyttämissä toimintavalmiusajoissa. Maakuntavaltuusto on hyväksynyt 03.12.2013 pelastuslaissa Päijät-Hämeeseen palvelutason, jonka mukaan riskienhallintaan kuuluvat valvontatoimet ovat: valvontakäynnit lausunnot ja asiakirjat turvallisuusviestintä Hartolan paloasema Toritie 6, 19600 Hartola Pinta-ala 882 m² Rakennettu vuonna 1953 Ensihoito 2015-2017 Hartolassa on ensivastesopimus Vpk:n kanssa Hoitoyksikkö on yksityinen 24/7 - välitön 12 h - varalla 12 h Muutokset palvelutasoon v. 2015-2017 1. Vuonna 2014 Hartolan palopäällikkö on ottanut vastatakseen myös Sysmän aleen valvonta- ja operatiivisen toiminnan Sysmän palopäällikön jäädessä eläkkeelle. 2. Vuonna 2016 Hartolaan hankitaan uudempi sammutusauto (2009 vuosimalli). Asiasta on neuvoteltava Vpk:n kanssa. Talous Pelastustoimi TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 * Henkilöstökulut -9 449 € -8 533 € -8 376 € -8 125 € -7 718 € * Palvelujen ostot -260 987 € -264 598 € -264 598 € -264 598 € -264 598 € -507 € 0€ 0€ 0€ 0€ Toimintakulut yhteensä -270 943 € -273 131 € -272 974 € -272 723 € -272 316 € Toimintakate -270 943 € -273 131 € -272 974 € -272 723 € -272 316 € Toimintakulut * Aineet ja tarvikkeet 80 Pelastustoimi TP 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 -270 943 -273 131 -272 974 -272 723 -272 316 -270 943 -273 131 -272 974 -272 723 -272 316 Toimintatulot Toimintamenot Sisäiset tulot Sisäiset menot Netto 6.6 NUORTEN TYÖLLISTÄMINEN Hartolan kunta, Lions Club ja hartolalaiset yrittäjät yhteistyössä avustavat hartolalaisten nuorten työllistymistä kunnassa toimiviin paikallisiin yrityksiin. Toiminta-ajatus Antaa hartolalaiselle nuorelle mahdollisuus saada kesätyötä hartolalaisessa yrityksessä. Painopistealueet 1. 2. 3. 4. Työllistää mahdollisimman monta nuorta kolmeksi viikoksi hartolalaisiin yrityksiin Antaa nuorelle mahdollisuus tutustua eri yritysten toimintaa Kehittää kesätyöpassin käyttöä edelleen Saada nuori itse aktiivisesti hakemaan kesätyöpaikkaa Toiminnalliset tavoitteet Saada kaikille niille nuorille asianmukainen kesätyöpaikka, jotka sitä kesätyöpassin avulla hakevat, joko kunnalla tai hartolalaisessa yrityksessä. Talous Nuorten työllistäminen TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 * Tuet ja avustukset 5 700 € 5 500 € 5 800 € 5 800 € 5 800 € Toimintatuotot yhteensä 5 700 € 5 500 € 5 800 € 5 800 € 5 800 € * Henkilöstökulut -7 770 € -12 140 € -12 270 € -12 270 € -12 270 € * Palvelujen ostot -156 € 0€ 0€ 0€ 0€ Toimintatuotot Toimintakulut -8 060 € -10 000 € -10 000 € -10 000 € -10 000 € Toimintakulut yhteensä -15 986 € -22 140 € -22 270 € -22 270 € -22 270 € Toimintakate -10 286 € -16 640 € -16 470 € -16 470 € -16 470 € * Avustukset 81 Nuorten työllistäminen Toimintatulot Toimintamenot TP 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 5 700 5 500 5 800 5 800 5 800 -15 986 -22 140 -22 270 -22 270 -22 270 -10 286 -16 640 -16 470 -16 470 -16 470 Sisäiset tulot Sisäiset menot Netto 6.7 ATK-PALVELUT Toiminta-ajatus ICT (ATK)-palveluiden tehtävänä on tuottaa ja ylläpitää asianmukaista ICT-palvelua kunnan henkilöstölle sekä turvata koululaisille hyvä tietohallinnon oppimisympäristö. Rakennustarkastaja on nimetty kunnan tietohallintovastaavaksi (ICT:n hallinto) ja hänen työpanoksestaan 20 % kuuluu tietohallintoon. Koulun loppukäyttäjien tueksi on ostettu työpanosta 4 htp/ kk Multavuori Media Ky:ltä, koulun loma-aikoina palvelua käytetään muissa kunnan yksiköissä. Hartolan sopimusta tietohallinnon yhteistyöstä NetSecure Oy:n kanssa arvioidaan. Yritys vastaa keskuspalvelinympäristön hallinnasta ja -laitteiden toimivuudesta. Puhelin- ja sähköpostiliikenne on hankittu DNA Oy:ltä. Tulostimista ja oheislaitteista on voimassa olevat leasing-sopimukset mm. Konica-Minoltan ja Canon Oy:n kanssa. Teknisessä toimessa on laadukas suurkuvatulostin sekä laminointilaitteet. Painopistealueet 1. Käytettävyys, eli ajanmukaiset laitteet ja ohjelmistot sekä toimiva tietoverkko 2. Nopea ICT-tukipalvelu 3. Käyttöturvallisuus 4. Dokumentointi 5. Kunnan internet –palvelu 6. Koulutus 7. Sopimusten päivittäminen, mahdollisuuksien mukaan kiinteähintaisiksi 8. Palvelinratkaisujen aktiivinen tarkastelu Tavoitteet 2015 1. Verkko- ja palvelinrakenteendokumentaation laatiminen 2. 2014 päivitettyjen kotisivujen loppuhionta; osastot korjaavat tekstit ajan tasalle ja asiakaspalautteet huomioidaan tiedon haun varmistamisen osalta 3. Tietoverkon tärkeimmät kytkimet valvontaan (verkon laadun seuranta) ja Wlan –verkon kuuluvuusalue täydennetään erillisen tarvemäärityksen mukaiseksi 4. Tietoturvasuunnitelman päivitys 5. Käytössä olevien työasemien ja niiden varusteiden tiedot samaan tietokantaan, elinkaaren (käyttöiän) seuraamiseksi 82 Talous Atk-palvelut TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 15 608 € 15 960 € 16 460 € 16 460 € 16 460 € 273 € 1 300 € 0€ 0€ 0€ 15 881 € 17 260 € 16 460 € 16 460 € 16 460 € * Henkilöstökulut -10 370 € -16 510 € -28 173 € -28 173 € -28 173 € * Palvelujen ostot -142 715 € -132 310 € -144 010 € -135 510 € -135 510 € * Aineet ja tarvikkeet -21 703 € -9 300 € -8 800 € -8 800 € -8 800 € * Muut toimintakulut -39 855 € -35 710 € -37 230 € -37 230 € -37 230 € Toimintakulut yhteensä -214 643 € -193 830 € -218 213 € -209 713 € -209 713 € Toimintakate -198 762 € -176 570 € -201 753 € -193 253 € -193 253 € Atk-palvelut TP 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 15 881 17 260 16 460 16 460 16 460 -214 643 -193 830 -218 213 -209 713 -209 713 104 131 79 520 103 990 Toimintatuotot * Myyntituotot * Tuet ja avustukset Toimintatuotot yhteensä Toimintakulut Toimintatulot Toimintamenot Sisäiset tulot Sisäiset menot -180 Netto -94 811 -97 050 -97 763 -193 253 -193 253 Poistot -10 378 -17 022 -15 094 -13 382 -6 045 6.8 TILAPALVELUT (KIINTEISTÖJEN HOITO, SIISTIMINEN JA RUOKAHUOLTO) Perustelut Tilapalvelun yleistehtävänä on kunnan hallitsemien tilojen tehokas ja järkevä hoito sekä ylläpito. Ruokahuollon 2,5 työntekijää siirtyvät tekniseen toimeen 1.1.2015 alkaen. Kiinteistötyöntekijöiden ja siivoojien sekä uutena ruokahuollon työntekijöiden palkkakustannukset ovat tässä kohdassa. Sieltä ne vyörytetään eri kiinteistöille ja myös vesihuoltoon, liikenneväylille ja liikunta- ja yleisille alueille. Ruokahuollon muutokset Yhtenäiskoulun ja Soten toimintamuutosten takia jatkuvat edelleen, jos keskuskeittiö muodostuu Terveysaseman alueelle. Valmistuvan Liikuntahallin toiminnan käynnistäminen vaati voimavaroja ja reagointia uusiin asioihin ja varallaolon työmäärän lisääntymistä. Kuninkaanpitäjän laskutus ja muut tehtävät ovat siirtyneet kunnan hallinto-osastolle, mikä lisää asuntojen tarkastustehtäviä ja parantaa korjausten suunnittelua ja toteutusta ja yhteistyötä teknisen toimen kanssa ja joitain tehtäviä on myös Vasallin kiinteistöissä. Tarpeettomat kiinteistöt yritetään myydä ja muiden kiinteistöjen käyttöä suunnitellaan ja markkinoidaan. Yläkoulun suuri kiinteistö on tärkein kohde. Tavoitteet 2015 1. Kiinteistöjen ylläpito, hoito ja siivouskustannukset ovat enintään 52,76 €/neliömetri 83 TUNNUSLUVUT, TILAPALVELUT Määrä TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Kiinteistöhenkilöstö 8 + 3/50% 8 + 4/50% 7 + 3/50% 7+ 3/50% 7 + 3/50% Siivoushenkilöstö 9 + 2/50% 9+2/50% 8 + 2/50% 8 + 2/50% 8 + 2/50% 2,5 2,5 2,5 Ruokahuollon henkilöstö Kiinteistö/ m2 18 000 m2 18 000 m² 20857 m2 20 857 m2 20.857 m2 Siivous/ m2 17 029 m2 17 029 m² 19886 m2 19 886 m2 19.886 m2 6.8.1 Ruokahuolto Perustelut Kunnassa toimii keittiö yhtenäiskoululla, jossa valmistetaan ateriat perusopetuksen ja päivähoidon asiakkaille. Ateriat kuljetetaan päivähoidon jakelukeittiöille. Tavoitteet 2015–2017 1. Monipuolinen ja ravintosisällöltään eri-ikäisille lapsille ja nuorille sopivan lounas valmistetaan kouluun, päiväkoti Vanttuun ja ryhmäperhepäivähoitokoti Onnimanniin koulun työpäivinä. 2. Monipuolinen ja ravitseva välipala valmistetaan päiväkoti Vanttuun ja ryhmäperhepäivähoitokoti Onnimanniin sekä koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistuville lapsille koulun työpäivinä. 3. Koulun loma-ajan arkipäivien lounas ja välipala hankitaan Vanttuun ja Onnimanniin mahdollisuuksien mukaan ostopalveluna. Varaudutaan myös valmistamaan ruoka koulun omassa keittiössä, mikäli hankinta ei onnistu. 4. Ruokahuollon toiminta sopeutetaan muutoksiin kuten yläkoulun toiminnan siirtyminen alakoulun yhteyteen ja mahdollinen sivistystoimen sekä sosiaali- ja terveyshuollon ruokahuollon yhdistäminen. Ruokahuollon kustannukset Vanttu Onnimanni Pienryhmä Varis Varsinainen esiopetus Yleisopetus Erityisopetus 9-vuotinen Vaikeimm.kehitysv.erityisopetus Muu 11-vuotinen erityisopetus YHTEENSÄ 5,58 % 6,31 % 1,70 % 7,52 % 70,87 % 4,61 % 1,46 % 1,94 % TA 2013 209852 11 710 13 243 3 565 15 790 148 730 9 678 3 056 4 075 100,00 % 209 852 TA 2014 218182 5,58 12 175 8,01 17 476 3 185 4 233 5,00 % 70,00 % 0,00 % 2,00 % 6,00 % TA 2015 216154 19454 17292 0 10808 151308 0 4323 12969 218 182 100,00 % 216154 7,52 75,49 16 407 164 706 1,46 1,94 100,00 % 9,00 % 8,00 % 84 Talous Tilapalvelut TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 27 595 € 21 000 € 27 000 € 27 000 € 27 000 € 3 000 € 3 000 € 3 000 € Toimintatuotot * Myyntituotot * Tuet ja avustukset 390 € 27 985 € 21 000 € 30 000 € 30 000 € 30 000 € * Henkilöstökulut -817 362 € -845 644 € -896 281 € -894 699 € -892 711 € * Palvelujen ostot -43 253 € -42 350 € -49 550 € -49 550 € -49 550 € * Aineet ja tarvikkeet -15 476 € -11 400 € -103 000 € -103 000 € -103 000 € -614 € -350 € -350 € -350 € -350 € Toimintakulut yhteensä -876 705 € -899 744 € -1 049 181 € -1 047 599 € -1 045 611 € Toimintakate -848 720 € -878 744 € -1 019 181 € -1 017 599 € -1 015 611 € Tilapalvelut TP 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Toimintatulot 27 985 21 000 30 000 30 000 30 000 -876 705 -899 744 -1 049 181 -1 047 599 -1 045 611 850 697 878 744 999 343 Toimintatuotot yhteensä Toimintakulut * Muut toimintakulut Toimintamenot Sisäiset tulot Sisäiset menot -135 -132 Netto 1 842 0 -19 970 -1 017 599 -1 015 611 Poistot -1 429 -1 000 -700 -490 -343 85 6.9 RAKENNUKSET Perustelut Yleistehtävänä on kunnan hallitsemien tilojen tehokas ja järkevä hoito sekä ylläpito. Osa tiloista on vuokrattu Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän Aavalle. Kiinteistöyhtiö Kuninkaanpitäjän osalta yhteistyö on aiempaa kiinteämpää, sillä kunta hoitaa asuntojen vuokraus-, laskutus- ja asukasvalintatehtäviä, mikä lisää teknisen toimen asuntojen tarkastustehtäviä, mutta parantaa korjausten suunnittelua ja toteutusta. Kunnan palvelutoiminnan kannalta tarpeettomia kiinteistöjä yritetään myydä, mutta mikäli se ei onnistu, kiinteistöjen käyttö suunnitellaan uudelleen ja niitä markkinoidaan. Erityishaasteena on Liikuntahallin toiminnan käynnistäminen 2015 alusta alkaen ja Yläkoulun uusi käyttö tai myynti 2014. Palveluasuntojen rakentaminen ja Kuninkaankartanon muutos sekä koko terveydenhuollon palvelurakennemuutos vaikuttaa rakennusten käyttöön. Tavoitteet 2015 1. Määritellään kunnan omistamien kiinteistöjen vuokrataso ja muu hinnoittelu 2. Liikuntahallin käyttöönotto 3. Yläkoulun uusi käyttö tai myynti Talous Rakennukset TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 * Myyntituotot 323 468 € 312 289 € 244 936 € 244 936 € 244 936 € * Muut toimintatuotot 830 762 € 873 565 € 859 122 € 859 122 € 859 122 € 1 154 230 € 1 185 854 € 1 104 058 € 1 104 058 € 1 104 058 € * Palvelujen ostot -187 629 € -195 250 € -187 900 € -187 900 € -187 900 € * Aineet ja tarvikkeet -497 766 € -589 600 € -580 000 € -580 000 € -580 000 € * Muut toimintakulut -93 451 € -70 840 € -71 594 € -71 594 € -71 594 € -778 846 € -855 690 € -839 494 € -839 494 € -839 494 € 375 384 € 330 164 € 264 564 € 264 564 € 264 564 € Rakennukset TP 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Toimintatulot 1 154 230 1 185 854 1 104 058 1 104 058 1 104 058 -778 846 -855 690 -839 494 -839 494 -839 494 641 908 687 229 471 647 Toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä Toimintakulut Toimintakulut yhteensä Toimintakate Toimintamenot Sisäiset tulot Sisäiset menot -682 057 -708 941 -619 862 Netto 335 235 308 452 116 349 264 564 264 564 Poistot -210 980 -174 980 -273 083 -292 918 -290 412 86 6.10 TEKNISEN JAOSTOT TIEJAOSTO Perustelut Hartolan kunnan tielautakuntana toimii teknisen lautakunnan valitsema kolmijäseninen toimitusjaosto, joka hoitaa yksityistielaissa monijäseniselle toimielimelle määriteltyjä tehtäviä Talous Teknisen jaostot TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 * Henkilöstökulut -346 € -817 € -817 € -817 € -817 € * Palvelujen ostot -442 € -1 200 € -1 200 € -1 200 € -1 200 € -37 € 0€ 0€ 0€ 0€ Toimintakulut yhteensä -825 € -2 017 € -2 017 € -2 017 € -2 017 € Toimintakate -825 € -2 017 € -2 017 € -2 017 € -2 017 € TP 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 -825 -2 017 -2 017 -2 017 -2 017 -825 -2 017 -2 017 -2 017 -2 017 Tekninen lautakunta TP 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Toimintatulot 1 833 145 2 118 947 2 037 391 1 967 391 1 967 391 -2 898 981 -3 128 545 -3 274 913 -3 239 652 -3 237 132 1 648 270 1 707 893 1 637 380 0 0 -923 641 -952 417 -863 681 0 0 -341 207 -254 122 -463 823 -1 272 261 -1 269 741 Toimintakulut * Aineet ja tarvikkeet Teknisen jaostot Toimintatulot Toimintamenot Sisäiset tulot Sisäiset menot Netto Toimintamenot Sisäiset tulot Sisäiset menot Netto 87 7 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA TUNNUSLUVUT, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Määrä TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 8 6 6 6 6 65 80 80 80 80 2,25 2,25 2,05 2,05 2,05 Lautakunnan kokoukset Lautakunnan käsittelemät asiat Henkilöstöresurssit 7.1 RAKENNUSVALVONTA Toiminta-ajatus Toiminnan ja palvelun kehittäminen MRL:n ja MRA:n edellyttämään suuntaan eli viranomaisvalvonnan painopisteen siirtäminen yksityiskohtaisesta tarkastamisesta ja tarkastamisvelvollisuudesta hankkeessa toimivien pätevyyksien arviointiin ja heidän toimintansa seuraamiseen sekä huolehtimiseen kunnassa tarvittavasta rakentamisen yleisestä ohjauksesta ja neuvonnasta. Painopistealueet 1. Yleisen ohjauksen ja neuvonnan lisääminen. 2. Rakennus- ym. lupien käsittelyaikojen lyhentäminen niin, että tavoiteajat ovat 1.1.2015 alkaen 6 vko (täydellinen hakemus) 1.10.2015 alkaen 4 vko (täydellinen hakemus) puutteellisuustarkastus & mahdollinen korjauspyyntö 2 vko:ssa hakemuksen saapumisesta 3. Keskeneräisten ja rauenneiden rakennushankkeiden tarkastukset 4. Asiakaspalvelun kehittäminen mm. sähköinen asiointi (Lupapiste.fi) 5. Rakennusvalvonta on usein asiakkaalle ensimmäinen ja monille myös ainoa kontakti kuntaan, siksi tällä asiakastyytyväisyydellä on myös vaikutusta kunnan imagoon. Edelliseen perustuen vuoden 2015 aikana otetaan rakennusvalvonnan toiminnan mittariksi myös asiakastyytyväisyys, joka toteutetaan kyselylomakkeella Toiminnalliset tavoitteet TUNNUSLUVUT, RAKENNUSVALVONTA Määrä Myönnetyt rakennusluvat, toimenpide luvat ja -ilmoitukset Valmistuneet rakennukset Rakennuslupiin liittyvät katselmukset TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 184 140 140 140 140 82 80 80 80 80 158 200 200 200 200 88 7.2. YMPÄRISTÖNSUOJELU Painopistealueet 1. Ympäristö- ja maa-aineslupien käsittely ja valvonta 2. Vesihuoltolain viranomaistehtävät Toiminnalliset tavoitteet 1. Ympäristölupa-asiat saadaan ratkaistua neljässä kuukaudessa lupahakemuksesta. 2. Maa-aineslupa-asiat saadaan ratkaistua viidessä kuukaudessa lupahakemuksesta. TUNNUSLUVUT, YMPÄRISTÖNSUOJELU Määrä TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 96 80 200 80 200 Näytteet 0 10 20 10 20 Ympäristöluvat 2 3 3 3 3 Kampanjat ja projektit 2 2 2 2 2 Maa-ainesluvat 2 2 3 2 2 Valvonta- ja tarkastuskäynnit Talous Ympäristötoimi TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 82 502 € 67 000 € 73 900 € 73 900 € 73 900 € 67 000 € 73 900 € 73 900 € 73 900 € Toimintatuotot * Maksutuotot * Tuet ja avustukset Toimintatuotot yhteensä *Valmistus omaan käyttöön 414 € 82 916 € 8 058 € Toimintakulut * Henkilöstökulut -60 650 € -74 362 € -69 334 € -69 245 € -69 109 € * Palvelujen ostot -50 424 € -63 200 € -65 600 € -65 600 € -65 600 € -625 € -3 000 € -3 000 € -3 000 € -3 000 € 0€ 0€ -150 € -150 € -150 € -111 699 € -140 562 € -138 084 € -137 995 € -137 859 € -20 725 € -73 562 € -64 184 € -64 095 € -63 959 € TP 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 90 974 67 000 73 900 73 900 73 900 -111 699 -140 562 -138 084 -137 995 -137 859 -64 095 -63 959 * Aineet ja tarvikkeet * Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä Toimintakate Ympäristötoimi Toimintatulot Toimintamenot Sisäiset tulot Sisäiset menot Netto 240 -11 031 -5 120 -14 855 -31 516 -78 682 -79 039 89 Kunnan käyttötalous yhteensä Käyttötalous yhteensä TP 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Toimintatulot 2 978 578 2 990 183 2 721 768 2 639 528 2 638 607 -21 126 313 -21 784 889 -21 358 242 -21 473 009 -21 665 730 1 882 831 1 929 025 1 657 330 0 0 -1 882 831 -1 929 025 -1 657 330 0 0 -18 147 735 -18 794 706 -18 636 474 -18 833 481 -19 027 123 -557 989 -483 296 -532 975 -511 610 -469 757 -18 705 724 -19 278 002 -19 169 449 -19 345 091 -19 496 880 Toimintamenot Sisäiset tulot Sisäiset menot Netto Suunnitelman mukaiset poistot Netto INVESTOINTIOSA Investoinnit Vuosille 2013-2016 ajoittuu kaksi suurta investointihanketta, yhtenäiskoulun laajennus ja liikuntahallin rakentaminen sekä tehostetun palveluasumisen yksikön rakentaminen ja terveyskeskuksen saneeraus. Koulun laajennukseen ja liikuntahallin rakentamiseen on myönnetty 2,6 miljoonan euron avustus, joka on saatu veikkausvoittovaroista ja opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustuksena. Lisäksi vuonna 2014 saatiin 150 000 euron avustus lähiliikuntapaikan toteuttamiseen koulun pihapiiriin, josta kunnan rahoitusosuus on 150.000 euroa. Hankkeiden lopulliset kokonaiskustannukset tarkentuvat vuonna 2015 kun hankkeen pihatyöt ja lähiliikuntapaikka valmistuvat. Vuonna 2014 investointimenot ovat 4,9 milj. euroa ja vuonna 2013 1,16 milj. euroa. Tehostetun palveluasumisen ja terveyskeskuksen saneeraaminen on saanut Valtion asumien ja kehittämisen rahaston avustusvarauksen 2,1 miljoonaa euroa 14.2.2014. Avustus voidaan käyttää vuosina 2014-2017. 90 INVESTOINTIOHJELMA 2015 - 2017 Kustp. Aineettomat hyödykkeet 091011 Tietokoneohjelmistot Kustp. Maa- ja vesialueet 091021 Maa- ja vesialueet Kustp. Rakennukset 091031 Rakennukset Kustp. Osakkeet ja osuudet 091041 Asunto-osakkeet 091042 091043 091050 Kuntayhtymäosuudet Muut osakkeet ja osuudet Taide-esineet TOT 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 27 641 10 000 30 000 10 000 10 000 Tulot 0 0 0 0 0 Netto 27 641 10 000 30 000 10 000 10 000 TOT 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Menot 29 556 0 0 0 0 Tulot 46 953 100 000 100 000 100 000 100 000 Netto -17 397 -100 000 -100 000 -100 000 -100 000 TOT 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Menot 0 0 0 0 0 Tulot 0 0 27 000 0 0 Netto 0 0 -27 000 0 0 TOT 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 111 301 0 0 0 0 Tulot 0 0 0 0 0 Netto 111 301 0 0 0 0 Menot 0 0 0 0 0 Tulot 0 Netto 0 0 0 0 0 Menot 0 2 500 0 0 0 Tulot 0 0 0 0 0 Netto 0 2 500 0 0 0 727 0 0 0 0 Tulot 0 0 0 0 0 Netto 727 0 0 0 0 Menot Menot Menot 91 Kustp. Talonrakennus/ tilapalvelu 092012 Alakoulun laajennus 2 500 000 (sis.yht.koulun muutstyöt) Menot *tulot 1250000 092013 TOT 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 292 253 800 000 Tulot 0 600 000 Netto 292 253 200 000 Liikuntahalli 3 500 000 Menot 868 321 2 700 000 100 000 *tulot noin 1200000 Tulot 250 000 670 000 550 000 Netto 618 321 2 030 000 -450 000 TOT 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 9 038 40 000 40 000 0 0 Kustp. Talonrakennus/ tilapalvelu 092014 Jääkiekkokaukalon huoltorakennus-Soris Menot *Tenniskentän pinnoitus v. 2015 Tulot 0 0 0 0 0 Netto 9 038 40 000 40 000 0 0 Menot 69 917 0 300 000 1 300 000 0 Tulot 0 0 0 0 0 Netto 69 917 0 300 000 1 300 000 0 Menot 0 0 0 0 0 Tulot 0 0 0 0 0 Netto 0 0 0 0 0 TOT 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Menot 0 0 0 0 0 Tulot 0 0 0 0 0 Netto 0 0 0 0 0 Menot 0 6 000 0 0 0 Tulot 0 0 0 0 0 Netto 0 6 000 0 0 0 Palotalo Menot 0 0 20 000 0 0 *uudet ovet tai korjaus, pesutilojen korjaus Tulot 0 0 0 0 0 Netto 0 0 20 000 0 0 1 596 0 200 000 100 000 092015 092016 Terveysasema, saneeraus 22 asuntoa Hammashoitola Kustp. Talonrakennus/ tilapalvelu 092017 Kirjasto 092019 092020 092021 Urheilukentän huoltorakennus Kuninkaankartano Menot *Vastaanottotilat, Tulot 0 0 0 0 0 Netto 1 596 0 200 000 100 000 0 92 Kustp. Talonrakennus/ tilapalvelu TOT 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 092022 Terveysasema / uudisrakennus 30 asuntoa Menot 0 400 000 2 700 000 200 000 0 Tulot 0 160 000 1 000 000 700 000 0 Netto 0 240 000 1 700 000 -500 000 0 Menot 0 0 500 000 600 000 0 Tulot 0 0 0 350 000 0 Netto 0 0 500 000 250 000 0 Kiinteistöjen energiatehokkuus Menot 0 20 000 20 000 10 000 0 *ilmalämpöpumput, varavoima Tulot 0 0 0 0 0 Netto 0 20 000 20 000 10 000 0 Yhtenäiskoulun lähiliikuntapaikka Menot 0 50 000 250 000 0 0 *sivistystoimen projekti Tulot 0 0 150 000 0 0 Netto 0 50 000 100 000 0 0 Menot 0 1 400 000 100 000 0 0 Tulot 0 0 700 000 0 0 Netto 0 1 400 000 -600 000 0 0 TOT 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 *ARAn ennakkovaraus-osapäätös 092023 Terveysasema/ keittiö ja muut tilat (ei ARA) * Sote ??, ARA/keittiö 55 % 092024 092025 092026 Yhtenäiskoulun muutostyöt Kustp. Liikenneväylät 093011 Katujen rakentaminen ja päällystys Menot 49 262 50 000 50 000 50 000 50 000 *varaus Tulot 8 000 0 0 0 0 Netto 41 262 50 000 50 000 50 000 50 000 093012 093013 Katujen valaistus Menot 0 10 000 10 000 10 000 10 000 *muutos LED Tulot 0 0 0 0 0 Netto 0 10 000 10 000 10 000 10 000 Menot 0 0 20 000 10 000 0 Tulot 0 0 0 0 0 Netto 0 0 20 000 10 000 0 TOT 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Menot 0 0 20 000 0 0 Tulot 0 0 0 0 0 Netto 0 0 20 000 0 0 Kevyenliikenteen väylät Kustp. Liikenneväylät 093016 Tippavaaran tiet +Vanjärven tie 93 Kustp. Vesilaitos 094011 Vesilinjojen rakentaminen ja liittymät Kustp. Viemärilaitos 095011 Jätevesilinjojen rakentaminen ja liittymät 095012 Jätevedenpuhdistamo *Ympäristölupa haettava 2014 Päätös > saneeraus 2014 TOT 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Menot 25 262 30 000 30 000 30 000 30 000 Tulot 20 812 Netto 4 450 30 000 30 000 30 000 30 000 TOT 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Menot 0 30 000 30 000 30 000 30 000 Tulot 0 0 0 0 0 Netto 0 30 000 30 000 30 000 30 000 Menot 0 30 000 20 000 400 000 0 Tulot 0 0 0 0 0 Netto 0 30 000 20 000 400 000 0 TOT 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Kustp. Haja-asutusalueen vesi ja viemäri 096012 Leppäkosken linja- Hotila Menot 0 0 40 000 60 000 0 *varaus haja-asutus, Hotila, avustus? Tulot 0 0 0 0 0 Netto 0 0 40 000 60 000 0 TOT 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Menot 0 50 000 50 000 50 000 50 000 Tulot 0 0 0 0 0 Netto 0 50 000 50 000 50 000 50 000 Kaavoituksen pohjakartan teko Menot 0 0 0 50 000 50 000 *varaus, tarpeen selvitys Tulot 0 0 0 0 0 Netto 0 0 0 50 000 50 000 1 484 874 5 628 500 4 530 000 2 910 000 230 000 Tulot 325 765 1 530 000 2 527 000 1 150 000 100 000 Netto 1 159 109 4 098 500 2 003 000 1 760 000 130 000 TOT 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Kustp. Muu julkinen käyttöomaisuus 097011 Laajakaista 2015 (haja-asutus) 097012 Investoinnit yhteensä Menot 94 INVESTOINTIKOHTEIDEN PERUSTELUT vuosille 2015–2017 091011 091021 091031 091041 091042 091043 92001 092012 092013 092014 092015 092016 092020 092021 092022 092023 092024 092025 092026 93001 093011 093012 093013 093016 94001 TIETOKONEOHJELMISTOT Lupa.fi -palvelu10.000 € Ostoreskontran sähköinen laskun kierrätys 20.000 € MAA- JA VESIALUEET Vanjärven vapaa-ajan tontti, Koulumäki -maa-alue (Rusi) RAKENNUKSET Rusin koulun myynti ASUNTO-OSAKKEET KUNTAYHTYMÄOSUUDET MUUT OSAKKEET JA OSUUDET TALONRAKENNUS / TILAPALVELU Alakoulun saneeraus ja laajennus sekä liikuntahallin rakentaminen 2013-2015. Valmis joulukuu 2014.Viimeinen erä 10 % avustuksesta vuonna 2015. Liikuntahallin rakentaminen vuosina 2013-2015, valmis joulukuu 2014 Huoltorakennuksen lisäksi 2015 tenniskenttien pinnoitus 40000 euroa, mikä on jäänyt aiemmin toteuttamatta. Terveysasema; Palveluasunnot, vanha osa. Tähän kohtaan kirjataan rakennusvaiheessa saneerauksella tehtävien 22 asunnon kustannukset, jotta hankkeen seuranta helpottuu. (Uudet palveluasunnot ovat kohdassa 092022.) Hammashoitola, PHSOTE ratkaisut, hammashoitolan sijoituspaikka on muuttumassa Kuninkaankartanoon. Palotalo tarve uusia hallin ulko-ovia ja saneerata pesutilat Kuninkaankartano / vastaanottotilat , 2013 TA:n 5-8 huoneen rakentaminen alakertaan ei toteutettu. Terveydenhuollon kokonaissuunnitelman mukaan vastaanottotilat siirtyvät Kuninkaankartanoon 2015-2016, ja myös Hammashoitola Terveysasema/palveluasunnot Terveydenhuollon kokonaissuunnitelman mukaan on tarkoitus rakentaa 52 palveluasuntoa, joista 30 uudisrakennuksena ja 22 saneerauksena 20142015, urakkahinta 4,9 milj.euroa, jolle on myönnetty ennakkovarauksena ARAn avustusta 40% eli 2,1 milj.euroa rakentaminen 2014-15-16 ( saneerattavat palveluasunnot ovat kohdassa 92015) Terveysasema/keittiö ja muut tilat, Keittiöselvityksen perusteella saneerataan kunnalle keskuskeittiö, tarkoitus siirtää keittiötoiminnot Sotelta kunnalle, toteutus 2016, keittiön urakkahinta on 680000 euroa, mistä voi saada 55 % ARAn avustusta. Muita tiloja on jäämässä kunnalle ilman ARAn avustusta noin 400000 euron kustannusten osalta, mutta niille on löytymässä käyttöä. Kiinteistöjen energiatehokkuus, varavoima; ilmalämpöpumppuja eri kiinteistöihin Yhtenäiskoulun lähiliikuntapaikka; sivistystoimen projekti; avustusta saatu 50 % kustannuksista, aloitettu 2014 valmis syksyllä 2015, kunnanhallitus päättänyt hankkeen kustannuksiksi 300000 euroa Yhtenäiskoulun muutostyöt (sisältää vanhan osan muutostyöt) LIIKENNEVÄYLÄT Kaavateiden rakentaminen ja päällystys, varaus vuosille 2015-2017 Katujen valaistus, valaisimien vaihtoa energiaa säästäviksi LED-valaisimiksi, katuvalomuutos tehtävä 2015, varaus vuosille 2015-2017 Kevyenliikenteen väylät Tippavaaran ranta-asemakaava alueen tien rakentaminen 2015 tonttien myynnin takia VESILAITOS 95 094011 95001 095011 095012 96001 096011 096012 97001 097011 097012 Uusien vesiliittymien rakentaminen ja niihin liittyvät pienehköt verkoston rakentamiset, varaus vuosittain 30000, VIEMÄRILAITOS Uusien viemäriliittymien rakentaminen ja niihin liittyvät pienehköt verkoston rakentamiset, varaus vuosittain 30000 Jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan hakeminen 2014, P-Hämeen vesihuoltosuunnitelman mukaan Hartolalle edullisin ratkaisu on oman puhdistamon kunnostus, kunnostustarve riippuu ympäristölupapäätöksestä, varaus vuodelle 2016 kunnostukseen 400000 euroa HAJA-ASUTUSALUEEN VESI JA VIEMÄRI Hartola-Sysmä vesihuoltolinjan hanke on peruttu 2013. Leppäkosken vesihuoltolinja, , avustusta käytetty vain linjan alkuosaan, muu käyttö toisiin kohteeseen 2011 –12 ja on käytetty Vuoteenkoski, Jokivarsi, Visanrinne. Varaus haja-asutuksen linjalle esim. Hotilan linja, koska vuoden 2016 haja-asutuksen vesihuoltoasetus lähenee, kunnan vesihuoltosuunnitelma on päivitettävä MUU JULKINEN KÄYTTÖOMAISUUS Laajakaista 2015-hanke. Haja-asutukselle 100 MHz, kuntaosuus Hartolalle vain 8 %. Hankkeen eteneminen on ollut ongelmallista, toteutuksesta ei tietoa 2015-2017 Kaavoituksen pohjakartan teko, vaikka nykyinen pohjakartta on puutteellinen, hanketta on siirretty eteenpäin, pohjakartta on kaavoituksen perusta KONSERNIA KOSKEVAT TIEDOT VUOSILLE 2015-2017 HARTOLAN KONSERNI Hartolan kunta ja sen määräysvallassa olevat tytäryhteisöt (yli 50 %) muodostavat kuntakonsernin, jossa on neljä osakeyhtiötä ja yksi säätiö, joista Hartolan Matkailu Oy:n toiminta on ollut keskeytynyt 1.1.200331.12.2013 väliseksi ajaksi. Tytäryhtiö Kunnan omistusosuus AS OY VUORILAAKSO 72,50 % KIINTEISTÖ OY VASALLI 100 % KIINTEISTÖ OY KUNINKAANPITÄJÄ OY 100 % JORMA VIRTASEN SÄÄTIÖ 100% HARTOLAN MATKAILU OY 55,81 % Tytäryhtiöiden toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 2015 – 2017 Kunnanhallitus nimeää tytäryhtiöiden yhtiökokousedustajan kautta tytäryhtiöiden hallituksen, jonka toimikausi on 2 vuotta. 96 1 KIINTEISTÖ OY VASALLI Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä riskien hallinta Koy Vasalli on Hartolan kunnan elinkeinopoliittisten hankkeitten toteuttaja, jonka strateginen tavoite on madaltaa yrityksien kynnystä luoda tai kehittää toimintaansa Hartolassa. Käytännössä tarkoittaa toimitilojen järjestämistä yrityksille. Haasteet Keskeinen haaste yhtiön toiminnassa on saada rahoituskulut ja vuokratuotot synkronoimaan niin että yhtiö itse sekä sen vuokralaiset pystyisivät suunnittelemaan pitkäjänteisesti toimintansa ja taloutensa. Suurimmat muutoksien aiheuttajat ovat: - Yleisen taloustilanteen vaikutukset yrityksiin ja niiden tulevaisuuden näkymiin. - Vaihtelevat taloustilanteet ja etenkin markkinakoron vaikutukset vahvasti pääomavaltaisessa toiminnassa. Riskien hallinta - Pyrkimys luoda yleisen taloustilanteen vaihteluja tasaava talousmalli jonka pohjana ovat pitkäaikaiset, tilanteessa elävät vuokrasopimukset jotka vastaavat rahoituskulujen muutoksiin. Yritysten tilanteiden tuntemuksen kautta ennakoida tulevaa ja reagoida nopeasti näköpiirissä oleviin tilanteisiin. Olla aktiivisesti yhteydessä rahoittajiin ja pyrkiä ennakoimaan näköpiirissä olevat muutokset sekä erilaisilla rahoittajien tarjoamilla korkojohdannais- ja korkosuojaussopimuksilla tasata vaihteluja. Vahinkotilanteiden riskiä minimoidaan riittävän kattavilla vahinkovakuutuksilla, joka käytännössä tarkoittaa kiinteistön täysarvovakuutuksia. Perustietoja Vuokrattavia tiloja Vuokralaisia Käyttöaste 51.139 m² 26 96 % Arvioita vuoden 2013 tilinpäätöksen toteutumisesta ja talousarvio vuodelle 2015 Kiinteistö Oy Vasalli TP 2013 TA 2014 TA 2015 Tuotot yhteensä 860 000 € 910 000 € 1 146 860 € Hoitokulut yhteensä 280 000 € 300 000 € 301 150 € Korot, poistot 639 000 € 610 000 € 790 500 € Tulos -59 000 € 0€ 54 350 € 15 022 000 € 14 772 000 € 14 412 700 € Rahoituslainat Talousarvion 2015 pohjana on olettamus ettei markkinakoroissa tule nopeita muutoksia. 97 2 KIINTEISTÖ OY KUNINKAANPITÄJÄ Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä riskien hallinta Toiminnalliset tavoitteet Toteuttaa Hartolan kunnan asuntopolitiikkaa ja tuottaa monipuolista asuntotarjontaa vuokraasuntosektorilla. Pääpaino normaalivuokra-asumisessa huomioiden kunnan rooli asuntomarkkinassa, jotta taloudellisesta tai sosiaalisesta asemasta riippumatta kaikilla kuntalaisilla olisi mahdollisuus hyvään asumiseen. Taloudelliset tavoitteet Pystyä tarjoamaan kohtuuhintaisia asuntoja kuntalaisille kuitenkin niin että vuokratuotoilla pystytään vastamaan kaikkiin taloudellisiin sitoumuksiin joita asuntokannan oikea määrä ja niiden ylläpitäminen aiheuttaa. Riskien hallinta Toiminnalliset riskit ja niihin varautuminen: Selkeitä toiminnallisia riskejä ovat kysynnän vaihtelu, vuokratuottojen väheneminen ja erilaiset vahingot. Yhtiön tavoitteena on edistää sellaista toimintaa kiinteistöjen ylläpidossa, että asuminen turvallista ja huolehtia rakennuksien passiivisesta turvallisuudesta teknisin ratkaisuin. Ennakoida yleisen taloustilanteen, kunnan väestökehityksen ja muiden toimintaympäristön muutostekijöiden vaikutus asuntojen kysyntään ja yhtiön talouteen. Taloudelliset riskit ja niihin varautuminen: Kunnan roolista asuntomarkkinoilla aiheutuu paineita asukasmateriaaliin ja sieltä suoraan taloudenpitoon, siksi on tärkeää luoda hallintamekanismit vuokrasopimuksia, vuokravalvontaa ja perintätointa apuna käyttäen, niin että itse vuokraustoiminnan taloudelliset riskit minimoidaan. Markkina- ja markkinakorkotilanteiden aktiivinen seuranta yhdessä rahoittajien kanssa ja tarvittaessa erilaisten markkinatilanteita tasaavien mekanismien käyttö on huomioitava, jos oletettavaa että sillä saavutetaan vakautta yhtiön talouden pidossa. Vahinkotilanteiden korvausvastuu minimoidaan riittävillä vakuutuksilla. Kiinteistöyhtiön lähihistoriassa on todettu, että yhtiön valmiutta vastata nopeasti muuttuviin tilanteisiin on syytä parantaa: Avainhenkilöiden toimintaedellytyksien muuttuminen ja niistä mahdollisesti aiheutuva sijaistaminen /sen puuttuminen on suuri haaste. Yhtiön toimintojen ylläpito perustuu 3-4 henkilön aktiiviseen työhön, jotka ovat vielä vahvasti sektoroituja eli näiden keskinäinen sijaistaminen ei ole mahdollista. Omatoimisesti työskentelevien avainhenkilöiden toimintaedellytyksien muutoksien havainnointi on vaikeaa ja vaikutukset voidaan usein havaita vasta talouslukuja tarkasteltaessa. 98 Yhtiön vuokrahallinnon rutiinitoiminnot ovat hyvällä tasolla, mutta aina on yksityiskohdissa parantamisen varaa. Toimintojen synkronointi yhteistyöyritysten järjestelmien kanssa on yksi tämän päivän haasteista. Samoin kunnalta ostettavan kiinteistöhuollon toimien rytmittäminen kunnan omien toimien kanssa vaatii terävöittämistä. Syksystä 2013 alkaneeseen käyttöasteen putoamiseen on haettu syitä ja kunnan väestökehityksen suunta antanee vastauksen muutoksille. Yhtiö on esittänyt kunnalle asuntojen määrän sopeuttamista nykyiseen tarpeeseen ja se tarkoittaa vanhimman asuntokannan purkamista. Yhtiö on hakenut Valtiokonttorilta 300.000 euron avustusta vuonna 2012 tilanteen korjaamiseksi, asian käsittely valtiokonttorissa on ed elleen kesken. Jos kyseistä avustusta ei myönnetä, yhtiö joutunee jossain muodossa kääntymään omistajansa puoleen. Perustiedot: Asuntoja Pinta-ala Käyttöaste 181 kpl 10.114,5 m² 80 % Arvioita vuoden 2013 tilinpäätöksen toteutumisesta ja talousarvio vuodelle 2015 Kiinteistö Oy Kuninkaanpitäjä TP 2013 TA 2014 TA 2015 Tuotot yhteensä 870 000 € 900 000 € 764 000 € Hoitokulut yhteensä 550 000 € 550 000 € 492 000 € Korot, poistot 320 000 € 350 000 € 229 700 € 0€ 0€ 0€ 3 300 000 € 2 900 000 € 2 828 000 € Tulos Rahoituslainat Talousarviossa vuodelle 2015 on oletettu että yhtiö saa Valtiokonttorilta hakemansa 300.000 avustuksen. 99 HENKILÖSTÖRESURSSISUUNNITELMA V.2015-2017 Kunnanjohtaja Hallintojohtaja Rehtori-sivistystoimenjohtaja Tekninen johtaja Hallinto-osasto Sivistysosasto Tekninen osasto 100 Hallinto-osasto Palvelusihteeri (2) Laskentasihteeri (1) Hallintojohtaja Toimistosihteeri (1,5) maaseutuasiamies 60% (1) Hallinto-osaston työntekijöistä maaseutuasiamiehen eläkeikä täyttyy suunnittelukaudella. Palkkahallinnon tehtävät ulkoistetaan KuntaProlle vuoden 2015 alusta. Työntekijöiden tehtävänkuvat ovat monipuolisia ja keskinäinen sijaistus on osittain haasteellista. Hallintoosastolla tehdään taloushallinto ja kirjanpito sekä palkkahallinnon tukitehtävät. Lisäksi hoidetaan markkinat, vaalit ja asuntoasiat. 101 Sivistystoimi Lastentarhanopettaja (3) Perhepäivähoitaja (7) Päivähoidon esimies (1) Lastenhoitaja (4) Opettaja, päätoim. (19) Opettaja sivutoim. (2) Avustaja (2) Koulunkäyntiav. (11) Apip-toiminnan ohjaaja (1) Kirjastovirkailija (1) Rehtori-Sivistystoimenj ohtaja Kirjastonjohtaja (1) Kirjastoautonkuljettaja-virkaili ja (1) Kirjastoavustaja 85% (1) Etsivä nuorisotyöntekijä määräaikainen (1) Vapaa-aikaohjaaja (1) Nuorten työpajan työ-ja yksilövalmentaja määräaikainen(1) Toimistosihteeri (1) Perhepäivähoitajista kolme on kotiperhepäivähoitajia ja neljä työskentee ryhmäperhepäivähoitokodissa. Yhden perhepäivähoitajan eläkeikä täyttyy vuonna 2015, mutta perhepäivähoitajien määrä ei muutu, koska tilapäisesti koulussa koulunkäyntiavustajana työskentelevä perhepäivähoitaja siirtyy takaisin päivähoitoon. Yksi opettajista toimii apulaisjohtajana. Yhden opettajan eläkeikä täyttyy vuonna 2015. Yksi opettajan virka jätetään täyttämättä keväällä 2015 ja palkataan lukuvuodeksi 2015-2016 päätoiminen tuntiopettaja. Sivutoimisten opettajien tunnit ovat 38% ja 57% opetusvelvollisuuden mukaisesta tuntimäärästä. Sivutoimisten opettajien tarve vähenee suunnittelukaudella. Koulunkäyntiavustajista vakinaisia on 7, joista neljällä on täysi työaika ja kolmella osa-aikatyö 17,5 - 91,5 %. Määräaikaisia kounkäyntiavustajia on neljä, joista kaksi on päivähoidon vakinaista henkilökuntaa. Kaaviossa heidät on laskettu koulun henkilökuntaan. Yhdellä määräaikaisista koulunkäyntiavustajista on täysi työaika ja kolmella osa-aikatyö 65,4-78,4%. Koulunkäyntiavustajien tarpeen ennustetaan vähenevän syyslukukaudesta 2015 alkaen kahdella henkilöllä, koska palvelun käyttöä voidaan tehostaa kun koulu toimii yhdessä toimipaikassa. 102 Tekninen toimi Toimistorakennusmestari (1) Kiinteistöjen hoito (9,5) siivooja (10) Siivoustyönjohtaja (1) ruokahuolto (3) Tekninen johtaja Toimistosihteeri (2,5) Rakennustarkastaja (1) Ympäristötarkastaja (75% ostopalveluna Heinolasta) Teknisessä toimessa eläkeiän saavuttaa v. 2015 tekninen johtaja ja toimistosihteeri. Ruokahuolto siirtyy tekniseen toimeen siivoustyönjohtajan alaisuuteen vuoden 2015 alusta.
© Copyright 2024