Mastokankaan tuulivoimaosayleiskaavaehdotus
Mastokankaan tuulivoimaosayleiskaava Kaavaselostus Timo Huhtinen 1.10.2015 Kaavaselostus 2 (60) Mastokankaan tuulivoimaosayleiskaava 1.10.2015 SISÄLLYS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT .............................................................................................................. 4 1.1 1.2 1.3 1.4 2 TIIVISTELMÄ ........................................................................................................................................... 6 2.1 2.2 2.3 2.4 2.5 2.6 2.7 3 Osalliset........................................................................................................................................ 30 Osallistuminen, vuorovaikutus ja tiedottaminen ........................................................................... 31 Viranomaisyhteistyö ..................................................................................................................... 31 SUUNNITTELUN TAVOITTEET ............................................................................................................ 32 6.1 6.2 6.3 6.4 7 Alueella sijaitsevat tai sille suunnitellut toiminnot......................................................................... 14 Maankäyttö ja asutus ................................................................................................................... 14 Elinkeinotoiminta ja matkailu ........................................................................................................ 15 Virkistys ........................................................................................................................................ 15 Yhdyskuntatekninen huolto .......................................................................................................... 15 Erikoiskuljetukset ......................................................................................................................... 15 Ympäristöhäiriöt ........................................................................................................................... 16 Maanomistus ................................................................................................................................ 17 Maisema ja kulttuuriympäristö...................................................................................................... 17 Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet ....................................................................................... 19 Muinaisjäännökset ....................................................................................................................... 19 Maa- ja kallioperä ......................................................................................................................... 21 Pohja- ja pintavedet ..................................................................................................................... 22 Ilmasto .......................................................................................................................................... 23 Kasvillisuus................................................................................................................................... 24 Eläimistö ....................................................................................................................................... 25 Linnusto ........................................................................................................................................ 26 Kaava-alueiden ympärillä sijaitsevat luontokohteet ..................................................................... 27 Riistatalous ................................................................................................................................... 28 Ilmaturvallisuus, tutkien toimita sekä viestintäyhteydet ............................................................... 28 OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS ......................................................................................... 30 5.1 5.2 5.3 6 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ....................................................................................... 9 Maakuntakaava ............................................................................................................................ 10 Yleiskaava .................................................................................................................................... 12 Asemakaava................................................................................................................................. 12 Liittyminen muihin hankkeisiin, suunnitelmiin ja ohjelmiin ...........................................................13 YVA-menettelyn ja osayleiskaavoituksen suhde ......................................................................... 13 SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILANNE............................................................................................. 14 4.1 4.2 4.3 4.4 4.5 4.6 4.7 4.8 4.9 4.10 4.11 4.12 4.13 4.14 4.15 4.16 4.17 4.18 4.19 4.20 5 Kaavaprosessin vaiheet ................................................................................................................. 6 Osayleiskaavan sisältö ................................................................................................................... 6 Osayleiskaavan toteuttaminen ....................................................................................................... 7 Sähkönsiirtoreitti ............................................................................................................................. 7 Perustamistekniikka ....................................................................................................................... 7 Rakennustöiden aikataulu .............................................................................................................. 8 Käytöstä poisto ............................................................................................................................... 8 KAAVOITUSTILANNE ............................................................................................................................. 9 3.1 3.2 3.3 3.4 3.5 3.6 4 Tunnistetiedot ................................................................................................................................. 4 Kaava-alueen sijainti ...................................................................................................................... 4 Kaavan tarkoitus ............................................................................................................................ 5 Luettelo selostuksen liitteistä ......................................................................................................... 5 Tavoitteet uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämiselle ...........................................................32 Maakunnalliset tavoitteet .............................................................................................................. 32 Kaupungin tavoitteet .................................................................................................................... 33 Hankkeesta vastaavan tavoitteet ................................................................................................. 33 OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ................................................................................ 34 7.1 7.2 7.3 7.4 7.5 8 OSAYLEISKAAVAN KUVAUS .............................................................................................................. 37 8.1 8.2 9 Aloitusvaihe .................................................................................................................................. 34 Perusselvitysvaihe, tavoitteet ....................................................................................................... 34 Osayleiskaavaluonnos ................................................................................................................. 35 Osayleiskaavaehdotus ................................................................................................................. 35 Kaavan hyväksyminen ................................................................................................................. 36 Kaavaratkaisu............................................................................................................................... 37 Kaavamerkinnät ja määräykset .................................................................................................... 38 OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET ................................................................................................... 40 9.1 9.2 9.3 9.4 9.5 9.6 9.7 9.8 9.9 9.10 9.11 9.12 9.13 9.14 9.15 9.16 9.17 9.18 9.19 9.20 Vaikutusten arviointi ..................................................................................................................... 40 Maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvat vaikutukset ...........................................40 Maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvat vaikutukset .......................................................40 Kasvillisuuteen, eläimistöön ja luonnonarvoihin kohdistuvat vaikutukset ....................................46 Maa- ja kallioperään kohdistuvat vaikutukset .............................................................................. 49 Pinta- ja pohjavesiin kohdistuvat vaikutukset............................................................................... 50 Meluvaikutukset ........................................................................................................................... 52 Valo- ja varjostusvaikutukset........................................................................................................ 53 Vaikutukset alueen turvallisuuteen .............................................................................................. 53 Liikenteeseen kohdistuvat vaikutukset ......................................................................................... 54 Ilmanlaatuun ja ilmastoon kohdistuvat vaikutukset ...................................................................... 54 Aluetalouteen ja elinkeinoihin kohdistuvat vaikutukset ................................................................ 54 Ihmisten elinoloihin kohdistuvat vaikutukset ................................................................................ 55 Virkistyskäyttöön kohdistuvat vaikutukset .................................................................................... 55 Vaikutukset ilmaturvallisuuteen, tutkien toimitaan sekä viestintäyhteyksiin ................................55 Vaikutukset TV-kuvaan ................................................................................................................ 56 Tuulivoimalaitosten lentoestevalojen vaikutukset ........................................................................ 56 Vaikutukset tuulivoimatuotannon päätyttyä .................................................................................. 57 Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa ............................................................................ 57 Hankkeen toteuttamatta jättämisen vaikutukset .......................................................................... 57 10 SUHDE VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN ................................................58 11 YLEISKAAVAN SISÄLTÖVAATIMUKSET ........................................................................................... 59 11.1 Osayleiskaavan suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin .............................................................. 59 11.2 Osayleiskaavan suhde tuulivoimarakentamista koskevan yleiskaavan erityisiin sisältövaatimuksiin ....................................................................................................................... 59 12 TOTEUTUS ............................................................................................................................................ 59 13 YHTEYSTIEDOT .................................................................................................................................... 60 LIITTEET Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.10.2015 Liite 2 Ahma Ympäristö Oy 2015. Mastokankaan tuulivoimapuiston kaavaluonnos, luontovaikutusten arviointi (30.5.2015) Liite 3 Ahma Ympäristö Oy 2015. Mastokankaan tuulivoimapuiston kaavaluonnos, melumallinnus (29.5.2015) Liite 4 Ahma Ympäristö Oy 2015. Mastokankaan tuulivoimapuiston kaavaluonnos, välkemallinnus (29.5.2015) Liite 5 Ahma Ympäristö Oy 2015. Mastokankaan tuulivoimapuiston kaavaluonnos, valokuvasovitteet Liite 6 Vastineet 1.10.2015 kaavaluonnoksen lausuntoihin ja mielipiteisiin Taustakartat: © MML 2014 Kaavaselostus 4 (60) 1 1.1 Mastokankaan tuulivoimaosayleiskaava 1.10.2015 Perus- ja tunnistetiedot Tunnistetiedot Osayleiskaavan selostus koskee 1.10.2015 päivättyä osayleiskaavakarttaa. 1.2 Kaupunki: Raahen kaupunki Kaavan nimi: Mastokankaan tuulivoimaosayleiskaava Kaavan laatija: Sito Oy, DI (YKS 245) Timo Huhtinen Raahen kaupungin kaavoitus: Kaavoituspäällikkö Kaija Seppänen Kaavasuunnittelija Mathias Holmén Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitse Raahessa Kopsan kylän itäpuolella tien nro 88 pohjoispuolella. Raahen kaupungin keskustaajamaan on matkaa noin 13 kilometriä. Kaava-alueen pinta-ala on 415 hehtaaria. Kuva 1. Kaava-alue sijaitsee Raahessa. Hankealue ulottuu myös Siikajoen puolelle, jota koskee oma 398 hehtaarin kokoinen osayleiskaava, joka on merkitty kuvaan harmaalla pistekatkoviivalla. Mastokankaan tuulivoimaosayleiskaava 1.10.2015 1.3 Kaavaselostus 5 (60) Kaavan tarkoitus Osayleiskaavan tarkoituksena on mahdollistaa tuulivoimaloiden rakentaminen Mastokankaan alueelle. Kaavan tarkoituksena on maankäytön ohjaaminen ja alueelle sijoittuvien muiden toimintojen yhteensovittaminen. Hankkeesta on tehty ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) kaavoituksen kanssa rinnakkain. Hanke on supistunut merkittävästi YVA:n aikana ja vielä YVAselostuksen valmistuttua, koska Raahessa tehtiin poliittinen päätös, että tuulivoimaloita ei saa sijoittaa 2 kilometriä lähemmäs vakituista asutusta. Siikajoki noudattaa Mastokankaan alueella samaa periaatetta. Kaava laaditaan riittävän yksityiskohtaisena rakentamista suoraan ohjaavana maankäyttö- ja rakennuslain 77 a § tarkoittamana tuulivoimaosayleiskaavana. 1.4 Luettelo selostuksen liitteistä Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.10.2015 Liite 2 Ahma Ympäristö Oy 2015. Mastokankaan tuulivoimapuiston kaavaluonnos, luontovaikutusten arviointi (30.5.2015) Liite 3 Ahma Ympäristö Oy 2015. Mastokankaan kaavaluonnos, melumallinnus (29.5.2015) tuulivoimapuiston Liite 4 Ahma Ympäristö Oy 2015. Mastokankaan kaavaluonnos, välkemallinnus (29.5.2015) tuulivoimapuiston Liite 5 Ahma Ympäristö Oy 2015. kaavaluonnos, valokuvasovitteet tuulivoimapuiston Liite 6 Vastineet 1.10.2015 kaavaluonnoksen lausuntoihin ja mielipiteisiin Mastokankaan Tausta-aineisto (YVA) Mastokankaan tuulivoimapuisto YVA-ohjelma ja –selostus sekä yhteysviranomaisen lausunto ovat luettavissa ELY-keskuksen internet-sivuilla (http://www.ymparisto.fi/fiFI/Asiointi_luvat_ja_ymparistovaikutusten_arviointi/Ymparistovaikutusten_arviointi/YV Ahankkeet/Mastokankaan_tuulipuistohanke_Raahe/Mastokankaan_tuulipuistohanke _Raahe_Siik). Kaavaselostus 6 (60) 2 2.1 Mastokankaan tuulivoimaosayleiskaava 1.10.2015 Tiivistelmä Kaavaprosessin vaiheet Raahen kaupunginhallitus hyväksyi kokouksessaan 17.1.2011 § 7 kaavoitusaloitteen koskien osayleiskaavan laatimista Mastokankaan alueelle. Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 16.6.2014 § 286 käynnistää osayleiskaavan laatimisen. 1. viranomaisneuvottelu (MRL 66 §) pidettiin 13.1.2015. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavan vireilletulo on käsitelty Raahen kaupungin maankäytön suunnittelutoimikunnassa 18.3.2015. Kaavaluonnosta käsiteltiin Raahen maankäytön suunnittelutoimikunnassa 4.6.2015 § 16. Kaavaluonnosta käsiteltiin Raahen kaupunginhallituksessa 15.6.2015 § 253. Kaavaluonnos oli nähtävillä 29.6.-27.8.2015. Viranomaisten keskuksessa. työneuvottelu pidettiin 18.9.2015 Pohjois-Pohjanmaan ELY- Kaavaehdotuksen käsittely kaupunginhallituksen kokouksessa: 19.10.2015. 2.2 Osayleiskaavan sisältö Kuva 2. Mastokankaan tuulivoimaosayleiskaavan rajaus. Mastokankaan tuulivoimaosayleiskaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain 77 a §:n tarkoittamana oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Osayleiskaavaa voidaan käyttää yleiskaavan mukaisten tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena tuulivoimaloiden alueilla (tv-alueilla). Osayleiskaavassa on osoitettu maa- ja metsätalousvaltainen alue (M-1), jolle saa sijoittaa tuulivoimaloita niille erikseen osoitetuille alueille (tv-alueet). Tuulivoimaloita Mastokankaan tuulivoimaosayleiskaava 1.10.2015 Kaavaselostus 7 (60) varten saa rakentaa huoltoteitä ja teknisiä verkostoja. Kaavassa on annettu voimaloiden korkeuteen ja rakentamistapaan liittyviä määräyksiä. Voimaloiden enimmäiskorkeudeksi on esitetty 210 metriä maanpinnasta. Korkeimmalla sijaitsevat tuulivoimaloiden alueet sijaitsevat noin tasolla +90, jossa tuulivoimaloiden siivet saavat siis kaavan mukaan ulottua korkeustasolle +300 (korkeus merenpinnasta). Siikajoen kaava-alueelle on osoitettu 8 tuulivoimalaa ja Raahen kaava-alueelle 6 tuulivoimalaa. Mastokankaan osayleiskaavat koostuvat siis 14 tuulivoimalasta perustuksineen, tuulivoimaloiden välisistä huoltoteistä, tuulivoimaloiden välisistä keskijännitekaapeleista (20-30 kV) sekä sähköasemasta. Kaavassa on osoitettu merkittävästi parannettavat tieosuudet ja uudet tieosuudet ohjeellisena. Kolmilapaisten voimaloiden napakorkeudeksi on suunniteltu noin 140–160 metriä ja kokonaiskorkeudeksi enintään 210 metriä. Roottorin halkaisija olisi enintään noin 130 metriä. Voimaloiden torni olisi tavallinen kartiomainen teräsputkitorni tai hybriditorni, jossa olisi betoninen alaosa ja sen päällä teräsputkitorni. Perustustekniikka on todennäköisesti maavarainen teräsbetoniperustus. 2.3 Osayleiskaavan toteuttaminen Hanketoimija kehittää alueelle 14 tuulivoimalasta muodostuvan kokonaisuuden. Tuulivoimapuiston kokonaisteho olisi silloin noin 42–70 MV. Turbiinien toteuttaminen edellyttää rakennuslupien myöntämistä. 2.4 Sähkönsiirtoreitti Hankkeessa ei rakenneta uutta ilmajohtoa. Mastokankaan tuulivoimalat kytketään toisiinsa 20–30 kV (kilovoltin) maakaapeleilla, jotka kaivetaan noin metrin syvyyteen tuulipuiston sisäisten teiden yhteyteen. Kaapelit yhdistetään hankkeen sisäiseen sähköasemaan, josta rakennetaan liityntä suoraan hankealueen vieressä sijaitsevaan 110 kV voimajohtoon Siikajoki-Jylkkä B, jonka omistusoikeus on siirtymässä Fingrid Oyj:ltä Elenia Oy:lle. Fingrid Oyj on rakentamassa 400+110 kV voimajohtoa Siikajoki-Jylkkä/JylkkäSiikajoki A, joka sijaitsee kaava-alueen itäosassa nykyisen voimajohdon vieressä. Lisäksi kantatien 88 varressa kulkee voimajohto. 2.5 Perustamistekniikka Tuulivoimaloiden perustamistapa riippuu tuulivoimalan tyypistä ja koosta, rakentamispaikan geoteknisistä olosuhteista sekä voimalan toimittajasta. Jokaisen voimalan sijoituspaikalla tehdään geotekninen tutkimus parhaan perustamistavan määrittämiseksi. Perustustekniikka on todennäköisesti maavarainen teräsbetoniperustus. Maavaraista teräsbetoniperustusta käytetään, kun kallio ei ole lähellä maanpintaa tai kallio ei ole riittävän lujaa. Maavarainen perustus edellyttää riittävän kantavan maaperän. Mikäli maaperä ei ole riittävän kantavaa, edellyttää perustus massanvaihtoa, jossa löyhät pintamaakerrokset (yleensä kaivusyvyys 1,5–5 m) korvataan rakenteellisesti sopivammalla materiaalilla. Teräsbetoniperustus pitää tuulivoimalan paikallaan pelkästään omalla painollaan. Perustus tehdään valamalla noin 1 m syvyyteen. Perustus on keskikohdaltaan noin 2 m paksu. Perustukset ovat halkaisijaltaan noin 20 m. Perustusten koko saattaa vaihdella sijoitussyvyyden ja voimalan koon mukaan. Tavallinen maavarainen perustus vaatii jopa 800 m3 betonia ja 36 tonnia raudoitusta. Kaavaselostus 8 (60) Mastokankaan tuulivoimaosayleiskaava 1.10.2015 Kantavakerros Jakavakerros Geotekstiili Läpäisevä kerros Kuva 3. Periaatekuva maavaraisesta betoniperustuksesta. 2.6 Rakennustöiden aikataulu Tuulivoimalaitoksien rakentaminen kestää yhteensä noin yhden vuoden, jonka aikana tehdään perustukset ja kootaan voimalat. 2.7 Käytöstä poisto Tuulivoimaloiden tekninen käyttöikä on noin 25 vuotta. Käyttöikää voidaan pidentää uusimalla koneistoja tarpeen mukaan, jolloin tuulivoimapuiston käyttöikä olisi noin 50 vuotta. Purkamisessa noudatetaan maankäyttö- ja rakennuslain säädöksiä (MRL 166 § ja 170 §). Mastokankaan tuulivoimaosayleiskaava 1.10.2015 3 3.1 Kaavaselostus 9 (60) Kaavoitustilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston hyväksymät tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Maankäyttö- ja rakennuslain 24 §:n mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoituksena on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien asioiden huomioon ottaminen kuntien kaavoituksessa. Ne täsmentävät ja konkretisoivat maankäyttö- ja rakennuslain yleisiä tavoitteita ja niistä johdettuja kaavojen sisältövaatimuksia valtakunnallisesta näkökulmasta. Tämän kaavan suunnitteluun vaikuttavat muun muassa seuraavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu • • • Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen. Alueidenkäytön suunnittelussa odotettavissa olevat ympäristöhaitat tunnistetaan ja niiden vaikutuksia ehkäistään. Alueidenkäytössä tulee edistää uusiutuvien energialähteiden käyttöedellytyksiä. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat • Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto • • • • • Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Lentoasemien ympäristön maankäytössä tulee ottaa huomioon lentoliikenteen turvallisuuteen liittyvät tekijät, erityisesti lentoesteiden korkeusrajoitukset. Voimajohtolinjauksissa on ensisijaisesti hyödynnettävä olemassa olevia johtokäytäviä. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueidenkäytössä ja alueiden suunnittelussa on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja -alueet sekä maiseman erityispiirteet. Kaavaselostus 10 (60) 3.2 Mastokankaan tuulivoimaosayleiskaava 1.10.2015 Maakuntakaava Kuva 4. Ote Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavasta, johon on merkitty kaavaalueen raja. Mastokankaan tuulipuiston hankealueella on voimassa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava (Kuva 4), joka on hyväksytty maakuntavaltuustossa 2003 ja se on vahvistettu ympäristöministeriön päätöksellä 2005. Maakuntakaavassa hankealueelle ei ole osoitettu aluevarausta. Hankealueen kaakkoisosaan on osoitettu seuraavia kaavamerkintöjä: pohjavesialue (sini piste-viiva rajaus), tärkeä pohjavesivyöhyke (sininen pystyviivoitus) ja arvokas harjualue (MYhs). Hankealueen eteläpuolella sijoittuu Raahe-Vihanti ja itäpuolelle 110 kV sähkölinja (z). Alueen itäpuolelle voimajohdon yhteyteen on osoitettu ohjeellinen pääsähköjohto 400 kV sekä moottorikelkkailureitti. Mastokankaan tuulivoimaosayleiskaava 1.10.2015 Kaavaselostus 11 (60) Vaihemaakuntakaava I Kuva 5. Ote vireillä olevasta Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavasta, johon on merkitty kaava-alueen raja. Maakuntavaltuusto hyväksyi 1. vaihemaakuntakaavan joulukuussa 2013. Kaavan pääteemana on energia. Kaava ei ole vielä lainvoimainen. Mastokankaan kaava-alue sijoittuu 1. vaihemaakuntakaavassa (Kuva 5) tuulivoimaloiden alueelle (tv1-326). Kaava-alueen koillisosassa ja koillispuolella maakuntakaavassa on luonnonsuojelualue (SL-1) ja luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä alue (luo-1). Hankealueen eteläpuolella sijoittuu Raahe-Vihanti ja itäpuolelle 110 kV sähkölinja (z). Alueen itäpuolelle voimajohdon yhteyteen on osoitettu uusi pääsähköjohto 400 kV. 1. vaihemaakuntakaavassa (päivätty 16.9.2013) on annettu tuulivoimaloiden rakentamisesta yleisiä suunnittelumääräyksiä. Määräysten mukaan tuulivoimarakentamista suunniteltaessa voimalat tulee sijoittaa valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden ja rakennettujen kulttuuriympäristöjen, luonnonsuojelualueiden, Natura 2000 -verkoston alueiden, harjujensuojeluohjelman alueiden, maakuntakaavan luo-alueiden ja seudullisesti merkittävien virkistysalueiden ulkopuolelle. Tuulivoimarakentamista suunniteltaessa on otettava huomioon eri hankkeiden yhteisvaikutukset erityisesti asutukseen, maisemaan ja linnustoon sekä pyrittävä ehkäisemään haitallisia vaikutuksia. Muuttolinnustoon kohdistuvien yhteisvaikutusten ehkäisemiseksi voimalat tulee sijoittaa ensisijaisesti maakuntakaavoituksen yhteydessä määriteltyjen muuton painopistealueiden ja tärkeiden levähdysalueiden ulkopuolelle. Lähekkäin sijoittuvien tuulivoimala-alueiden liittäminen sähköverkkoon on pyrittävä keskittämään yhteiseen johtokäytävään. Tuulivoimarakentamista suunniteltaessa on otettava huomioon lentoliikenteestä, liikenneväylistä ja tutkajärjestelmistä johtuvat rajoitteet voimaloiden koolle ja sijoittelulle sekä selvitettävä tuulivoimaloiden vaikutukset puolustusvoimien toimintaan. Poronhoitoalueella tulee turvata poronhoidon edellytykset. Kaavaselostus 12 (60) 3.3 Mastokankaan tuulivoimaosayleiskaava 1.10.2015 Yleiskaava Kuva 6. Olemassa olevat yleiskaavat. Mastokankaan alue on merkitty vihreällä kuvan keskelle. Lähialueen lainvoimaiset osayleiskaavat on osoitettu sinisellä. Hankealueella ei ole yleiskaavoja. Lähin osayleiskaava-alue on noin 1 kilometrin päässä kaava-alueen lounaispuolella sijaitseva Kopsan kyläkeskusalueen osayleiskaava, joka on Pattijoen kunnanvaltuuston vuonna 1998 hyväksymä yleiskaava. Kopsan kyläkeskusalueen osayleiskaava ei ole oikeusvaikutteinen. Muut Mastokankaan hankealuetta lähimmät osayleiskaavat ovat Kopsan tuulivoimapuiston II:n vaiheen osayleiskaava ja Raahen kultakaivoksen osayleiskaava. Lisäksi hankealueen luoteispuolella on vireillä kaksi osayleiskaavaa, Someronkangas ja Yhteinenkangas, joiden koko ja sijainti eivät ole selvillä. 3.4 Asemakaava Hankealueella ei ole asemakaavoja. Lähin asemakaava on Raahen kultakaivoksen asemakaava. Mastokankaan tuulivoimaosayleiskaava 1.10.2015 3.5 Kaavaselostus 13 (60) Liittyminen muihin hankkeisiin, suunnitelmiin ja ohjelmiin Kuva 7. Mastokankaan hankealue suhteessa lähiseudun tuulivoimahankkeisiin. Läheisyydessä sijaitsevista Someronkankaan ja Yhteisenkankaan hankkeista ei voida esittää aluerajausta kartalla. Koska tuulivoimaloita ei Raahen kaupungin päätöksen mukaan saa sijoittaa 2 kilometriä lähemmäs vakituista asutusta, ovat Someronkankaan ja Yhteisenkankaan hankkeiden toteutumisedellytykset heikot. 3.6 YVA-menettelyn ja osayleiskaavoituksen suhde YVA-menettelyä edellytetään Suomessa automaattisesti tuulivoimahankkeilta, joissa kokonaisteho on yli 30 MW tai turbiineja on enemmän kuin 10 kpl. Mastokankaan voimaloiden lukumäärä on tätä suurempi ja voimaloiden kokonaisteho ylittää 30 megawattia, jolloin tulee soveltaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Kaavaselostus 14 (60) 4 4.1 Mastokankaan tuulivoimaosayleiskaava 1.10.2015 Suunnittelualueen nykytilanne Alueella sijaitsevat tai sille suunnitellut toiminnot Alueella ei sijaitse, eikä sille ole suunniteltu muita toimintoja. 4.2 Maankäyttö ja asutus Kuva 8. Lähialueen asutus. Asuinrakennuksia on erityisesti kaava-alueen länsi-, pohjois- ja eteläpuolella. Lomarakennuksia on varsinkin kaava-alueen koillispuolella. Hankealue sijoittuu kantatien 88 (Raahentie) koillispuolelle ja yhdystien 8121 (Tuomiojantie) eteläpuolelle. Alueen on topografialtaan melko tasaista ja sen metsät kuuluvat metsätalouden piiriin. Hankealueen lähialueiden asutus sijaitsee pääosin hankealueen länsi-, pohjois- ja eteläpuolella (Kuva 8). Raahen puolella Kopsan kylä sijaitsee noin 1,5 kilometrin päässä hankealueen länsipuolella, Romuperä noin kolme kilometriä hankealueen lounaispuolella ja Möykkyperä noin kaksi kilometriä hankealueen kaakkoispuolella. Siikajoen puolella lähimpiä asustuskeskittymiä ovat Relletti noin neljä kilometriä ja Korsunperä noin kolme kilometriä hankealueen pohjoispuolella, sekä Vuolunperä noin 5 kilometriä hankealueen itäpuolella. Hankealueen läheisyydessä on muutamia vapaa-ajan asuntoja, joista lähin sijaitsee noin 550 metrin päässä lähimmästä tuulivoimalan alueesta. Muita lähialueen asutuskeskittymiä Raahen puolella ovat Pattijoen Ylipää (Lasikangas) ja Mattilanperä noin viiden kilometrin etäisyydellä sekä Vihanti noin kymmenen kilometrin etäisyydellä. Raahen kaupungin keskustaajamaan on matkaa noin 16 kilometriä. Siikajoen Ruukin ja Revonlahden kyliin on matkaa noin 15 kilometriä. Mastokankaan tuulivoimaosayleiskaava 1.10.2015 4.3 Kaavaselostus 15 (60) Elinkeinotoiminta ja matkailu Mastokankaan hankealue sijoittuu alueelle, jossa matkailulliset vetovoimatekijät ovat vähäiset. Hankealueen lähimmässä kylässä Kopsassa ei julkisista lähteistä hankittujen tietojen mukaan ole majoitusliikkeitä tai muuta matkailua palvelevaa yritystoimintaa. Kopsan koulu on lakkautettu vuonna 2007, eikä kylässä ole kauppaa. 4.4 Virkistys Mastokankaan alueelle ei sijoitu virallisia virkistyspolkuja, moottorikelkkailureittejä tai hiihtoreittejä (Raahen kaupunki 2013, Siikajoen kunta 2013, Ympäristöhallinto 2013). Lähin virallinen hiihtoreitti sijoittuu Mattilanperälle ja Kopsaan (Raahen kaupunki 2013). Hankealueelle voi sijoittua epävirallisia reittejä. 4.5 Yhdyskuntatekninen huolto Kaava-alueen itäosaan sijoittuvat Fingrid Oyj:n 110 kV (kilovoltin) voimajohto Siikajoki-Jylkkä B ja rakenteilla oleva 400+110 kV voimajohto Siikajoki-Jylkkä /JylkkäSiikajoki A. 110 kV voimajohdon Siikajoki-Jylkkä B omistusoikeus on siirtymässä Elenia Oy:lle. Lisäksi kantatien 88 varressa kulkee voimajohto. Mastokankaan tuulivoimalat kytketään toisiinsa 20–30 kV:n maakaapeleilla, jotka yhdistetään puiston sisäisellä sähköasemalla. Kaava-alueen kaakkoisosaan suunnitellulta sähköasemalta rakennetaan liityntä Siikajoki-Jylkkä B 110 kV voimajohtoon. 4.6 Erikoiskuljetukset Tuulivoimaloiden komponentit kuljetetaan hankealueelle erikoiskuljetuksina Raahesta kantatietä 88 pitkin. Voimalaitosten osien kuljettamiseen tieverkolla tarvitaan erikoiskuljetusjärjestelyjä, joissa lupaviranomaisena toimii Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskuksen liikennevastuualue. Erikoiskuljetuksista ei aiheudu merkittäviä yleisten teiden kunnostustarpeita. Kuva 9. Erikoiskuljetusten reitit. Kaavaselostus 16 (60) 4.7 Mastokankaan tuulivoimaosayleiskaava 1.10.2015 Ympäristöhäiriöt Melu Kuva 10. Mastokankaan lähialueen tieverkosto. Hankealueen rajaus on esitetty YVAselostuksen hankerajauksen mukaisesti. Mastokankaan alueen merkittävin melulähde on hankealueen länsipuolella kulkeva kantatie 88 (Kuva 10), jonka liikenteen aiheuttama 55 dB melu ulottuu noin 50 metrin päähän tien keskilinjasta. Liikennemäärä kantatie 88:lla on nykytilanteessa 1804– 2141 autoa vuorokaudessa, josta raskaan liikenteen määrä on 145–165 autoa/vrk. Liikennemelun vaikutus tuulivoima-alueeseen on vähäinen. Mastokankaan lähialueella, noin 2,5 kilometrin päässä on yksi tuotannossa oleva tuulivoimapuisto: Kopsan tuulipuisto. Tuulipuiston 1. vaiheessa vuonna 2013 Kopsan kylän eteläpuolelle rakennettiin 7 tuulivoimalaa ja syksyllä 2014 aloitetussa hankkeen toisessa vaiheessa Nahkakallion ja Tuppukankaan alueelle pystytetään 10 tuulivoimalaa. Kopsan tuulipuiston aiheuttama meluvaikutus ei ulotu Mastokankaan kaava-alueelle. Kantatien 88 ja Kopsan tuulivoimapuiston lisäksi hankealueen lähiseudulla meluvaikutuksia aiheuttavat noin 13 kilometrin päässä sijaitseva valtatie 8 ja lähistöllä kulkevat rautatiet. Helsingin ja Oulun välinen rautatie sijaitsee hieman alle 8 km päässä hankealueen itäosasta ja Raahen rautatie sijaitsee hieman yli 5 km päässä hankealueen pohjoisosasta. Junaliikenteen ja valtatien 8 liikenteen ääni voivat kuulua kaava-alueelle joissain äänioloissa. Mastokankaan tuulivoimaosayleiskaava 1.10.2015 4.8 Kaavaselostus 17 (60) Maanomistus Hankealue sijoittuu kokonaan yksityisten maanomistajien omistamille maille. Hankevastaava on tehnyt maanvuokrausta koskevia sopimuksia maanomistajien kanssa ja pääosa sopimuksista on allekirjoitettu. 4.9 Maisema ja kulttuuriympäristö Maiseman nykytila Kaava-alue on suurelta osin puustoista ja melko tasaista. Kankaiden lisäksi huomattava osa alueen soista on ojitettu ja puustoittuneita. Toisaalta hankealueella sijaitsee myös runsaasti hakkuualoja. Avoimia suoalueita sijoittuu mm. Kursunjärven ympäristöön sekä Valkeisnevalle. Kaava-alueen koillispuolelle sijoittuva laaja ja avoin Valkeisnevan ja Valkeisjärven alue avaa näkymää koilliseen. Näkymää länteen ja kaakkoon avaavat mm. Taarinneva sekä Ala-Vuolujärvi. Kaava-alueen välittömässä läheisyydessä Länsi– eteläpuolitse kulkee kantatie 88 välillä Raahe – Vihanti. Kopsan kylälle, kantatie 88 varteen sekä Ojalanperälle ja Korsunperälle sijoittuu peltoalueita, joista avautuu näkymä kaava-alueelle. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden selvitys on meneillään koko Suomessa. Se valmistuu vuoden 2015 loppuun mennessä. Edelliset 1990-luvulla tehdyt maisema-aluerajaukset ovat voimassa, kunnes uudet valtakunnalliset maisema-alueet on vahvistettu. Vanhassa 90-luvulla tehdyssä kartoituksessa kaava-alueella ei ollut valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Kaava-aluetta lähin valtakunnallisesti arvokas maisemakokonaisuus on Limingan lakeus (MAO110118), joka sijaitsee yli 30 kilometrin etäisyydellä koillisessa. Maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Kaava-alueella ei sijaitse maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Kaava-alueen läheisyyteen sijoittuvia maakunnallisesti merkittäviä maisema-alueita ovat Revonlahden kulttuurimaisema Ruukissa sekä Siikajoen suun kulttuurimaisema. Noin 5 kilometrin päässä hankealueesta sijaitseva Siikajoen Relletti on maakuntakaavan mukainen arvokas maisemakohde. Kaavaselostus 18 (60) Kuva 11. Maiseman ja kulttuuriympäristön arvot. Mastokankaan tuulivoimaosayleiskaava 1.10.2015 Mastokankaan tuulivoimaosayleiskaava 1.10.2015 4.10 Kaavaselostus 19 (60) Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet Lähimmät valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt sijoittuvat vähintään noin 12 km etäisyydelle kaava-alueesta. Lähimmät maakunnallisesti arvokkaat kulttuurihistorialliset kohteet sijaitsevat alle 5 kilometrin etäisyydellä kaava-alueesta. Lähimmät kohteet ovat Kopsankankaan aitta, Pikkaraisen rakennusryhmä sekä asuinrakennuksen, puojin (varastoaitta) ja maakellarin sisältävä Roitomaan pihapiiri. Lisäksi maakunnallisesti merkittävinä pidetyt Kinnusen päärakennus ja aitta Mattilanperällä sekä Myllykankaan ja Niemen rakennusryhmät Möykkyperällä jäävät alle 10 kilometrin päähän lähimmästä Mastokankaan tuulivoimalasta. 4.11 Muinaisjäännökset Kaava-alueella ei ole muinaisjäännöksiä. Kuva 12. Kesän 2014 kartoituksissa löydetyt muinaisjäännökset. Vihreä aluerajaus on hankkeen YVA-selostuksen mukainen aluerajaus, ja punainen kaava-alue. Punaiset symbolit viittaavat kivikautisiin ja siniset historiallisiin muinaisjäännöksiin. Keltaiset symbolit ovat ajoittamattomia muinaisjäännöksiä. Numero viittaa raportin kohdeluetteloon (Taulukko 1). Vuonna 2014 suoritetuissa kartoituksissa (Kuva 12) kaava-aluetta laajemmalta hankealueelta löytyi kaikkiaan kuusi kivikautista asuinpaikkaa, neljä pyyntikuoppaa, hiilihauta, kymmenen tervahautaa joista kolmella tervapirtin jäänteet sekä kaksi ajoittamatonta asuinpaikkaa (kiuas, palanutta kiveä). Yhtä tervahautaa lukuun ottamatta kaikki kartoituksissa löydetyt muinaisjäännökset sijaitsevat Siikajoen kunnan puolella. Kartoituksissa löydettyjä muinaisjäännöksiä ei sijoitu suunnitelluille voimaloiden rakentamispaikoille tai niiden välittömään läheisyyteen. Kaavaselostus 20 (60) Mastokankaan tuulivoimaosayleiskaava 1.10.2015 Taulukko 1. Luettelo vuoden 2014 arkeologisessa inventoinnissa todetuista hankealueen kohteista (ks. Kuva 12). Kaikki kohteet sijaitsevat kaava-alueen ulkopuolella. c Nimi Tyyppi 1 SAHAOJA 1 asuinpaikka 2 SAHAOJA 2 asuinpaikka 3 SAHAOJA 3 valmistus 4 SAHAOJA 4 5 Tyyppi Aioitus n e kivikautinen 7162088 396824 asumuspainanne kivikautinen 7162129 396644 tervahauta historiallinen 7162098 396672 asuinpaikka kivikautinen 7162238 396596 SAHAOJA 5 asuinpaikka kivikautinen 7162309 396631 6 SAHAOJA 6 valmistus historiallinen 7162325 396843 7 SAHAOJA 7 löytö kivikautinen 7162718 396311 8 SAHAOJA 8 valmistus historiallinen 7162868 396191 9 SAHAOJA 9 asuinpaikka kivikautinen 7162867 396191 10 SAHAOJA 10 asuinpaikka historiallinen 7162904 396190 11 SAHAOJA 11 asuinpaikka kivikautinen 7162927 396073 12 SAHAOJA 12 asuinpaikka ajoittamaton 7163006 396296 13 SAHAOJA 13 asuinpaikka kivikautinen 7162995 396702 14 SAHAOJA 14 asuinpaikka kivikautinen 7163034 396565 15 SAHAOJA 15 valmistus tervahauta ja kiuas historiallinen 7163138 396646 16 SAHAOJA 16 pyynti pyyntikuoooa ajoittamaton 7163189 396738 17 SAHAOJA 17 pyynti pyyntikuoooa ajoittamaton 7163253 396690 18 SAHAOJA 18 pyynti pyyntikuoooa ajoittamaton 7163216 396858 19 SAHAOJA 19 valmistus tervahauta ja -pirtti historiallinen 7163065 396752 20 SAHAOJA 20 pyynti pyyntikuoppa, palanutta kiveä ajoittamaton 7163317 396868 21 SAHAOJA 21 asuinpaikka palanutta kiveä ajoittamaton 7163336 396793 22 VALKEISNEVA 1 valmistus tervahauta historiallinen 7163517 396754 23 VALKEISNEVA 2 valmistus hiilimiilu historiallinen 7163494 396794 24 VALKEISNEVA 3 valmistus tervahauta historiallinen 7163947 396005 25 VALKEISNEVA 4 asuinpaikka kiuas historiallinen 7163944 396120 26 VEITSIMAANKANGAS 1 valmistus tervahauta ja kiuas historiallinen 7164226 394846 27 VEITSIMAANKANGAS 2 asuinpaikka kiuas historiallinen 7164070 394868 28 HAUTAKANGAS asuinpaikka tervahauta historiallinen 7164095 393851 29 KURSUN-HAUTAKANGAS valmistus tervahauta historiallinen 7161811 394121 tervahauta tervahauta Mastokankaan tuulivoimaosayleiskaava 1.10.2015 4.12 Kaavaselostus 21 (60) Maa- ja kallioperä Kuva 13. Maaperäkartta (GTK 2013). Kaava-alue on topografialtaan melko tasainen. Maanpinta vaihtelee pääosin tasoilla +85–97,5 m. Kaava-alueen maaperä koostuu pääosin moreenista. Moreeni muodostaa hankealueella laajempia kankaita, ja paikoin on jyrkempiä rinteitä. Alavammat alueet ovat monin paikoin soistuneet. Turpeen paksuus on kuitenkin pääsääntöisesti pieni. Kaava-alue sijaitsee Keski-Suomen granitoidikompleksin pohjoisosassa (GTK 2008). Hankealueen pääkivilajit koostuvat graniiteista ja kiillegneisseistä. Graniittien välissä tavataan gabrointruusioita. Luode-kaakkosuuntainen Vihannin harjujakso kulkee hankealueen pohjois- ja eteläpuolitse. Suojelusuunnitelman mukaan harjun karkein aines on keskittynyt Taarinnevan pohjoispuoleisen harjuytimen alueelle Valkeisjärven pohjoispuolelle. Siten harjun karkein ydinalue ei ulotu hankealueelle. Alueen itäosissa on useita hienommasta hiekasta koostuvia luoteis-kaakkosuuntaisia rantavalleja. Harjujaksoon liittyvä toinen ydinosa (Ahvenharjun alue, Kuva 13) ulottuu kaavaalueen itäosaan pienelle alueelle. Ahvenharjun aluetta on tarkasteltu Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen Pohjois-Pohjanmaalla –hankkeessa (POSKI 2). Hankkeessa tutkitut alueet on luokiteltu mm. havaittujen luonnonesiintymä- ja maisema-arvojen perusteella seuraavasti: 1 = kansainvälisesti arvokas, 2 = valtakunnallisesti arvokas, 3 = maakunnallisesti arvokas, 4 = paikallisesti arvokas luonnon ja maisemansuojelun kannalta. Ahvenharjun alue on luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi. Maa-aineslain 3 §:n kannalta Ahvenharjun alue on luokiteltu kategoriaan 1 = "ei"; ei maa-ainesten ottoa; hyvin merkittäviä tai merkittäviä Kaavaselostus 22 (60) Mastokankaan tuulivoimaosayleiskaava 1.10.2015 luonto- ja maisematekijöitä, pohjavedenottamo, suuri tai kohtalainen vahingollisten muutosten mahdollisuus. POSKI-luokituksen mukaan Ahvenharjun alue on maaainesten ottoon soveltumaton. Harjumuodostumat sijaitsevat kaava-alueella siten, että kaivutoimenpiteet eivät kohdistu niihin. 4.13 Pohja- ja pintavedet Kuva 14. Hankealueen vesistöt. Kaava-alueella sijaitsevista vesistöistä merkittävimmät ovat alueen eteläosassa sijaitseva Kursunjärvi ja alueen itäosassa virtava Sahaoja (Kuva 14). Kursunjärveä ympäröi Kursunneva. Kursunjärvestä laskee puro koilliseen ja edelleen itään Kursunkankaan vieritse Sahaojaa kohti. Kursunjärven välittömään läheisyyteen ei ole suunniteltu tuulivoimaloita. Kursunjärveä, Kursunkankaan pohjoispuolista puroa ja Sahaojaa koskee vesilain mukainen muuttamiskielto. Hankealueella ei esiinny vesilaissa mainittuja erikseen suojeltavia kohteita. Mastokankaan tuulivoimaosayleiskaava 1.10.2015 Kaavaselostus 23 (60) Kuva 15. Pohjavesialueet tuulipuistoalueella ja sen läheisyydessä. Hankealueen ympäristössä ja osittain hankealueella sijaitsee pohjavesialueita (Kuva 15). Hankealueen kaakkoisosa ulottuu Koivulankankaan–Keltalankankaan I-luokan vedenhankinnan kannalta tärkeälle pohjavesialueelle (11708051). Tuulivoimapuiston pohjoispuolella on Turtakankaan III-luokan pohjavesialue (11708004). Mastokankaan eteläpuolella tien 88 kohdalla sijaitsee lisäksi Kopsan III-luokan pohjavesialue (11582052), joka jatkuu hankealueesta kaakkoon Möykkylä–Mäntylammen I-luokan pohjavesialueena (11926001). 4.14 Ilmasto Hankealue sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla, noin 50 kilometrin päässä rannikosta. Alueen ilmastossa on sekä manner-, että meri-ilmaston piirteitä. Taulukko 2. Tuuliolosuhteet mastokankaan alueella (Tuuliatlas 2013). Suomen Tuuliatlaksen (Taulukko 2) mukaan hankealueen vuoden keskituulennopeus 100 metrin korkeudessa on noin 7,2 m/s. Sisämaassa tuulivoimalat kannattaa Kaavaselostus 24 (60) Mastokankaan tuulivoimaosayleiskaava 1.10.2015 sijoittaa korkeiden mäkien päälle, jossa tuuliolot ovat muuta maastoa hieman paremmat. 150 metrin korkeudessa tuulen nopeus on merkittävästi suurempi kuin 100 metrin korkeudessa. 4.15 Kasvillisuus Kuva 16. Hankealueen huomionarvoiset luontokohteet. Hankealue sijoittuu luonnonmaantieteellisesti keskiboreaaliselle Pohjanmaan– Kainuun kasvillisuusvyöhykkeelle. Pohjanmaan–Kainuun havumetsävyöhykkeelle on tyypillistä havupuiden yleisyys ja jalojen lehtipuiden puuttuminen. Alueen metsät kuuluvat lähes poikkeuksetta metsätalouden piiriin ja voimakkaan metsätalouden myötä alueen metsien luonnontilaisuus on pääosin muuttunut. Eri-ikäiset kasvatusmetsät ja taimikot sekä avohakkuuaukeat ovatkin alueella tavallisia. Luonnontilaisena tai luonnontilaisen kaltaisena säilyneitä metsäalueita on alueella harvassa, ja ne ovat pääosin pienialaisia. Alueen suot on pääsääntöisesti ojitettu, mistä johtuen alueella esiintyy runsaasti muuttuneita ja luonnontilaisuudeltaan heikentyneitä luontotyyppejä. Alueella esiintyy kuitenkin myös luonnontilaisia ja luonnontilaisen kaltaisia suoalueita. Laajimmat ja edustavimmat näistä sijoittuvat hankealueen eteläosassa Kursunjärven ympäristöön (Kursunneva), koillisosassa Valkeisnevalle sekä länsiosan Saloistennevalle. Myös pienempiä edustavia kohteita esiintyy mm. puronvarsilla ja pienialaisilla ojittamattomilla suokohteilla. Ojittamaton Kursunneva on kokonaisuudessaan arvokas suoalue muuten hyvin ojitetulla hankealueella. Tuulipuiston selvitysalueella ei esiinny luonnonsuojelulain mukaisia suojelullisesti arvokkaita luontotyyppejä. Metsäluonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeistä elinympäristöistä tuulipuistoalueella esiintyy kangasmetsäsaarekkeita ojittamattomilla Mastokankaan tuulivoimaosayleiskaava 1.10.2015 Kaavaselostus 25 (60) soilla, pienvesien (purojen) välittömiä lähiympäristöjä ja reheviä korpia. Saloistennevan kaakkoispuoleinen varttunut tuoreen kankaan kuusikko on Metsäkeskuksen ympäristötukikohde. Hankealueella sijaitsee muutamia suojelullisesti arvokkaita kasvilajeja. Selvitysten yhteydessä Valkeisnevalla ja Saloistennevalla tavattiin valtakunnallisesti vaarantuneeksi luokiteltua suopunakämmekkää. Vuonna 2008 toteutetussa luontotyyppien uhanalaistarkastelussa saranevat, sararämeet, sarakorvet ja lyhytkorsirämeet on luokiteltu alueellisesti vaarantuneiksi luontotyypeiksi ja luhtanevat, rimpinevat, isovarpurämeet ja tupasvillarämeet silmälläpidettäviksi luontotyypeiksi. Kursunjärven etelärannalla esiintyvä suovalkku on silmälläpidettävä, alueellisesti uhanalainen sekä rauhoitettu laji. Rauhoitetuista kasvilajeista alueella tavattiin suovalkun lisäksi valkolehdokkia ja kurjenmiekkaa. Lisätietoa alueen kasvillisuudesta ja luontotyypeistä on kaavaselostuksen liitteessä (liite 2). 4.16 Eläimistö Alueella esiintyvä eläimistö on pääosin metsätalousvaltaisille alueille tyypillistä eläinlajistoa. havumetsävyöhykkeelle ja Liito-oravat Mastokankaan hankealueella toteutettiin liito-oravakartoituksia toukokuussa 2012 ja 2014. Lisäksi liito-oravaselvitystä täydennettiin keväällä 2015. Selvitysten yhteydessä ei tehty havaintoja liito-oravista. Hankealueen ei katsota edustavan liito-oraville erityisen soveliasta elinympäristöä, sillä varttuneita metsäalueita on alueella vähän ja ne ovat pieniä sekä eristyneitä. Viitasammakkoselvitys Viitasammakko (Rana arvalis) on Suomessa rauhoitettu luonnonsuojelulailla ja kuuluu Euroopan yhteisön luontodirektiivin liitteen IV eläinlajeihin. Mastokankaan hankkeen viitasammakkokartoitusta toteutettiin viitasammakon lisääntymisajankohtaan kolmena yönä toukokuussa 2014. Kursunjärven ympäristö ja Kursunneva edustavat viitasammakolle soveltuvaa kutu- ja elinympäristöä ja alueella arvioidaan selvityksen perusteella esiintyvän joitakin kymmeniä viitasammakoita. Lisäksi Valkeisnevan pohjoisosan rimpisuolla ja Pieni-Valkeisjärven ympäristössä arvellaan esiintyvän kymmenien viitasammakoiden yhdyskunta. Myös nevan erillisellä lahdella, Kippakengännevalla ja sen viereisellä nimettömällä nevalla havaittiin viitasammakkokoiraita. Toukokuun selvitysten lisäksi hankealueen länsiosan metsäautoteillä havaittiin heinäkuussa 2014 kymmeniä sammakkoeläimiä, sekä rupikonnia että viitasammakoita ja/tai sammakoita. Lepakot Lepakkoselvityksiä toteutettiin syyskuussa 2011 sekä kuukauden välein kesäelokuussa 2014. Selvitysajankohdat sekä säätila olivat otolliset lepakkoselvityksen toteuttamiseen. Selvitysten yhteydessä tehtiin yksittäisiä havaintoja pohjanlepakoista. Kartoituskäyntien aikana havaintoja tehtiin yhteensä seitsemästä pohjanlepakosta Kursunjärven lounaispuolelta, Valkeisnevan etelä- ja itäpuolelta sekä Latvalammen pohjoispuolelta. Havaintojen perusteella hankealueen itäpuolelle Valkeisnevan ja Valkeisjärven ympäristön alueelle voi mahdollisesti sijoittua pienikokoinen pohjanlepakkoyhdyskunta. Selvitysalueelle ei sijoitu lepakoille erityisen hyvin soveltuvaa saalistus- ja elinympäristöä. Selvitysten perusteella hankealueella voi satunnaisesti esiintyä lepakoita, joko saalistaen tai ohilentävänä. Kaavaselostus 26 (60) 4.17 Mastokankaan tuulivoimaosayleiskaava 1.10.2015 Linnusto Pesimälinnustoselvitys Kuva 17. Mastokankaan hankealueen linnustoselvitysalueen rajaus, linjalaskentareitit (punaiset nimet) ja kosteikkolinnustokohteet (mustat nimet). Pesimälinnuston selvitysalueella havaittiin selvityksen yhteydessä yhteensä 99 lajia, joista suurimman osan voidaan tulkita pesivän hankealueella tai sen tuntumassa. Pesivien lajien lisäksi joidenkin päiväpetolintujen, lokkien ja pääskyjen havaittiin käyttävän pesimäaikaisena ruokailualueenaan hankealueen soita ja järviä. Alueen pesimälinnusto on varsin monipuolista ja runsasta, mutta silti alueellisesti melko tyypillistä metsä- ja suovaltaisen seudun linnustoa. Hankealueella havaittiin 8 uhanalaistarkastelussa valtakunnallisesti vaarantuneeksi luokiteltua lajia ja 6 alueellisesti uhanalaiseksi luokiteltua lajia. Mastokankaan tuulivoimaosayleiskaava 1.10.2015 Kaavaselostus 27 (60) Mastokankaan hankealue on vahvaa esiintymisaluetta kanalinnuille kuten teerelle ja alueen soita ja soiden reunoja elinympäristönään suosivalle riekolle. Selvitysten aikana teeren soidinpaikoista tehtiin runsaasti havaintoja, joten lajin arvioidaan pesivän alueella runsaslukuisana. Selvitysalueen metsät ja suoalueet ovat lisäksi soveliasta elinympäristöä pöllöille. Kevättalvella 2014 hankealueelta tai sen lähiympäristöstä löydettiin yhteensä 3–4 helmipöllön reviiriä, 2 lapinpöllön reviiriä ja yksi sarvipöllön reviiri. Aikaisemmin hankealueelta on saatu viitteitä sekä suopöllön että hiiripöllön pesimisestä alueella. Päiväpetolintuja esiintyy hankealueella ja sen tuntumassa yleisesti. Alueen pesimälajistoon kuuluvat ainakin mehiläishaukka, sinisuohaukka, kanahaukka, varpushaukka ja tuulihaukka. Merkittävintä näistä on vaarantuneen mehiläishaukan esiintyminen alueella. Metsojen soidinpaikkaselvitys Tehtyjen selvitysten perusteella hankealueella on tiedossa kaksi metson soidinpaikkaa, joista toinen sijaitsee keskeisellä osalla hankealuetta. Havaitut soitimet olivat kooltaan pieniä, vain 1–2 metsokukkoa kummassakin. Muuttolinnusto Kevätmuutontarkkailuissa 2012 kirjattiin 9 havaintopäivänä yhteensä 5826 muuttavaa lintuyksilöä 62 lajista. Vastaavasti syysmuutontarkkailussa 2011 havaittiin yhteensä 7354 muuttavaa lintuyksilöä 55 lajista. Merkittävimmin havaittiin sekä kevät- että syysmuutolla joutsenia, metsähanhia, kurkia sekä päiväpetolintuja. Mastokankaan hankealueen merkitystä voidaan pitää muuttolinnuston kannalta vähäisenä, sillä hankealue sijoittuu merkittävästi sivuun Pohjois-Pohjanmaan rannikkoa seuraavasta päämuuttoreitistä. Alueella havaittava muuttoa voidaan yleisesti luonnehtia tätä pääreittiä sivuavaksi hajanaiseksi sivumuutoksi. Poikkeuksena tästä syksyisen kurkimuuton osalta Mastokankaan hankealue sijoittuu Pohjois-Pohjanmaan toiselle päämuuttoreitille. Muutontarkkailujen yhteydessä havaittiin kaksi valtakunnallisesti erittäin uhanalaiseksi luokiteltua lajia: suokukko ja peltosirkku. Valtakunnallisesti vaarantuneeksi luokiteltuja lajeja havaittiin 10 ja alueellisesti uhanalaiseksi luokiteltuja lajeja havaittiin 3. Lisäksi alueella havaittiin yksi erityisesti suojeltava laji: muuttohaukka. 4.18 Kaava-alueiden ympärillä sijaitsevat luontokohteet Mastokankaan hankealue on suurelta osin puustoista. Kankaiden lisäksi huomattava osa alueen soista on ojitettu ja puustoittuneita. Toisaalta hankealueella sijaitsee myös runsaasti hakkuualoja. Avoimia suoalueita sijoittuu mm. Kursunjärven ympäristöön sekä Valkeisnevalle. Suunnitellun tuulipuiston alueella ei sijaitse luonnonsuojelualueita. Natura 2000 – verkoston kohteista lähimpänä hankealuetta sijaitsee Vaippanevan alue (FI1106201), joka sijaitsee 1,2 kilometriä hankealueesta kaakkoon. Alue on suojeltu luontodirektiivin (SCI) perusteella ja on osa laajempaan soidensuojeluohjelmaan kuuluvaa Vaippanevan aluetta (SSO110339), jonka etäisyys hankealueesta on lähimmillään 400 metriä. Hankealueelta noin 3 kilometriä luoteeseen on Lähdenevan alue (FI1000036), joka on soidensuojeluohjelmassa. Alue on luontodirektiivin perusteella suojeltua (SCI) Natura-aluetta ja kuuluu myös soidensuojeluohjelmaan (SSO11037). Kaavaselostus 28 (60) Mastokankaan tuulivoimaosayleiskaava 1.10.2015 Kuva 18. Luonnonsuojelu-, luonnonsuojeluohjelma- ja Natura-alueet kaava-alueen läheisyydessä. 4.19 Riistatalous Hankealuetta käytetään metsästämiseen. Hankealueen metsästysoikeudet on vuokrattu kahdelle metsästysseuralle. 4.20 Ilmaturvallisuus, tutkien toimita sekä viestintäyhteydet Lähin Finavian lentokenttä on Oulunsalon lentokenttä noin 46 km kaava-alueesta koilliseen. Raahe-Pattijoen lentopaikka sijoittuu noin 11 km kaava-alueesta pohjoisluoteeseen. Mastokankaan alue sijoittuu Finavian määrittelemälle korkeusrajoitusalueelle, jolla suurin sallittu huipun korkeus merenpinnasta on 401 metriä. Kun Finavian korkeusrajoitusalueaineistossa ilmoitettuun korkeuteen yhdistetään tieto maanpinnan korkeudesta, saadaan selville minkä korkuinen rakennelma millekin paikalle sopii. Mastokankaan kaava-alue sijoittuu laissa 490/2013 esitetylle kompensaatioalueelle, Perämeren tuulivoima-alueelle (Kuva 20). Kyseisellä alueella tuulivoimalan rakentaminen ja käyttöön otto voidaan toteuttaa ilman erillisiä selvityksiä tuulivoimalan vaikutuksista Suomen aluevalvontaan, puolustusvoimien alueellisiin toimintaedellytyksiin ja sotilasilmailuun. Tuulivoiman kompensaatioalueella puolustusvoimien valvontajärjestelmää on kehitetty teknisillä tai muilla ratkaisuilla. Mastokankaan tuulivoimaosayleiskaava 1.10.2015 Kaavaselostus 29 (60) Kuva 19. Mastokankaan tuulipuistoalue suhteessa Finavian korkeusrajapintoihin (Finavia 2013). Kuva 20. Perämeren tuulivoimala-alue (Finlex 2013). Hankealueen rajaus on esitetty YVA-selostuksen hankerajauksen mukaisesti. Kaavaselostus 30 (60) 5 5.1 Mastokankaan tuulivoimaosayleiskaava 1.10.2015 Osallistuminen ja vuorovaikutus Osalliset Osallisilla on oikeus ottaa kantaan kaavojen valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavoista mielipiteensä (MRL 62 §). MRL 62 § mukaan osallisia ovat kaava-alueiden ja sen vaikutusalueen maanomistajat, asukkaat, alueella toimivat yritykset ja elinkeinon harjoittajat ja työssäkäyvät eli kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaavat saattavat huomattavasti vaikuttaa. Osallisia ovat myös ne viranomaiset, yhdistykset, järjestöt ja yhteisöt, jotka toimivat alueella tai joiden toimialaa kaavassa käsitellään. Näitä ovat ainakin: Asukkaat, maanomistajat ja muut osalliset • • • Kaavojen vaikutusalueen asukkaat Kaava-alueiden maanomistajat Muut osalliset ja osalliseksi ilmoittautuvat Raahen kaupunki • • • Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Raahen kaupungin lautakunnat Naapurikunnat • • Siikajoen kunta Pyhäjoen kunta Viranomaiset • • • • • • • • • • Pohjois-Pohjanmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan museo Pohjois-Suomen aluehallintovirasto AVI Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi Finavia Puolustusvoimat Viestintävirasto Kalajoen kaupungin ympäristöterveydenhuolto Jokilaakson pelastuslaitos Yritykset ja yhteisöt • • • • • • • • Anvia Oy Digita Oy Elenia Oy Fingrid Oyj Metsänhoitoyhdistykset Metsästysseurat Luonnonvarakeskus Muut mahdolliset yritykset ja yhteisöt Mastokankaan tuulivoimaosayleiskaava 1.10.2015 5.2 Kaavaselostus 31 (60) Osallistuminen, vuorovaikutus ja tiedottaminen Osallistumisja arviointisuunnitelma, kaavojen laatimisvaiheen aineisto (kaavaluonnos) sekä kaavaehdotukset asetetaan julkisesti nähtäville. Nähtävillä olosta ilmoitetaan paikallislehdessä. Nähtävilläoloaikoina osalliset voivat esittää mielipiteitään osallistumisja arviointisuunnitelmasta sekä kaavan valmisteluaineistosta. Kaavaehdotuksesta voi tehdä kirjallisia muistutuksia. Kaavaehdotuksesta pyydetään nähtävilläoloaikana lausunnot niiltä päättäviltä toimielimiltä (lautakunnat) ja viranomaisilta, joiden toimialaan kaavoituksella voi vaikuttaa. Tarvittaessa järjestetään suunnittelu- ja viranomaiskokouksia. Kaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto. Kaupunkilaisilla ja osallisilla päätöksestä hallinto-oikeuteen. 5.3 on mahdollisuus valittaa kaupunginvaltuuston Viranomaisyhteistyö Viranomaisneuvottelut pidetään MRL:n mukaisesti. Osayleiskaavasta pyydetään lausunto niiltä viranomaisilta, joiden toimialaa kaavassa käsitellään. Kaavaselostus 32 (60) 6 6.1 Mastokankaan tuulivoimaosayleiskaava 1.10.2015 Suunnittelun tavoitteet Tavoitteet uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämiselle Hankkeen taustalla ovat ne ilmastopoliittiset tavoitteet, joihin Suomi on kansainvälisin sopimuksin ja EU:n jäsenvaltiona sitoutunut. Joulukuussa 2008 Euroopan unionin hyväksymällä ilmasto- ja energiapaketilla EU teki itsestään ainoan teollisuusmaaalueen, joka on sopinut sitovista tavoitteista. EU-maat sopivat, että jokainen jäsenmaa sitoutuu vähentämään kasvihuonepäästöjä 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Kyseinen 20 prosentin vähennys lasketaan vuoden 1990 tasosta. Tavoitteena on myös lisätä uusiutuvien energioiden osuutta noin 20 prosenttiin EU:n energian loppukulutuksesta. Sopimuksessa painotettiin myös energiatehokkuuden lisäämistä vuoden 2020 mennessä. Näitä EU:n ilmasto- ja energiapaketin tavoitteita kutsutaan usein 20–20–20-tavoitteiksi. Tehty sopimus on tullut voimaan vuoden 2013 alusta lähtien. Vuoden 2013 lopussa noin 1 % Suomen sähkönkulutuksesta tuotettiin tuulivoimalla (VTT 2014). Suomessa parhaiten tuulivoimalle soveltuvia alueita löytyy mereltä, rantojen läheisyydestä ja sisämaasta korkeilla alueilla. Jotta Suomella olisi mahdollisuus saavuttaa Euroopan komission 20–20–20-tavoitteet, on se määrittänyt tiettyjä keinoja pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassaan. Lisäystavoite uusiutuvan energian käytöstä on äärimmäisen haastava ja sen saavuttamiseksi Suomen on panostettava uusituvan energian tuotannon lisäämisen. Tuulivoiman näkökulmasta, tavoitteen saavuttamiseksi tuulivoimaloiden on tuotettava 6 TWH energiaa vuonna 2020. 6 TWH vastaa noin 6 prosenttia kokonaissähkönkulutuksesta. Samalla se tarkoittaa 2000 – 3000 MW rakennettua kapasiteettia paikasta riippuen. 6.2 Maakunnalliset tavoitteet Tuulivoimantuotantoon liittyvät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on kuvattu kohdassa 3.1. Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavan laatiminen on aloitettu syksyllä 2010. Maakuntakaavan uudistamisen pääteemana on energia, joka on ilmastonmuutoksen hallinnan kannalta keskeinen alueidenkäytöllinen kysymys. Siihen sisältyy sekä energian tuotantoon että kulutukseen liittyvä alueidenkäytön yleispiirteinen ohjaus: mm. energian tuotantoalueet (maa- ja merituulivoima, turve, bioenergian tuotanto), energiansiirtoyhteydet sekä energiatehokas alue- ja yhdyskuntarakenne. Mastokankaan valinta hankealueeksi perustuu ensisijaisesti siihen, että alue on 1. vaihemaakuntakaavassa osoitettu tuulivoimarakentamiseen soveltuvaksi alueeksi. Pohjois-Pohjanmaan liiton johdolla on valmistunut maakunnallinen tuulivoimaselvitys, jossa on etsitty tuulivoimarakentamiselle soveltuvia alueita. Mastokankaan tuulivoimahanke sijoittuu selvityksen kohteiden 94 ja 95 alueelle (Kuva 21). Kohteet on luokiteltu A-luokkaan hyvien teknistaloudellisten ominaisuuksien ja vähäisen luontovaikutuksen vuoksi. Mastokankaan tuulivoimaosayleiskaava 1.10.2015 Kaavaselostus 33 (60) Kuva 21. Ote Pohjois-Pohjanmaan liiton maakunnallisesta tuulivoimaselvityksestä. Mastokankaan hankealueen rajaus on esitetty YVA-selostuksen mukaisena. 6.3 Kaupungin tavoitteet Kaupungin tavoitteena on kehittää elinkeinoelämää ja lisätä sitä kautta verotuloja ja ihmisten hyvinvointia. 6.4 Hankkeesta vastaavan tavoitteet Hankkeesta vastaavan tavoitteena taloudellisesti kannattava. on kehittää tuulivoimapuisto, joka on Kaavaselostus 34 (60) 7 Mastokankaan tuulivoimaosayleiskaava 1.10.2015 Osayleiskaavan suunnittelun vaiheet Seuraavassa taulukossa on esitetty kaavaprosessin tavoitteellinen aikataulu. Taulukko 3. Tavoiteaikataulu. Työvaihe Kaavoituksen käynnistäminen Selvitysvaihe Kaavaluonnosvaihe Kaavaehdotusvaihe Kaavan hyväksyminen 7.1 Tavoiteaikataulu tammi-maaliskuu 2015 kesä–joulukuu 2015 maalis–kesäkuu 2015 elo–lokakuu 2015 marras–joulukuu 2015 Aloitusvaihe Tuulikolmio Oy esitti tuulivoimaa koskevan osayleiskaavan laatimista Raahen kaupunginhallitukselle, joka päätti kokouksessaan 16.6.2014 § 286 käynnistää osayleiskaavan laatimisen. 7.2 Perusselvitysvaihe, tavoitteet Perusselvitysvaiheessa koottiin kaavan lähtöaineisto ja täsmennettiin suunnittelun tavoitteet. Osallisilla oli mahdollisuus ottaa kantaa kaavan tavoitteisiin ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisältöön OAS:n nähtävilläoloaikana. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä Raahen kaupungin teknisessä palvelukeskuksessa ja kaupungin internetsivuilla sekä Siikajoen kunnanvirastossa ja kunnan internet-sivuilla. Mastokankaan tuulivoimaosayleiskaava 1.10.2015 7.3 Kaavaselostus 35 (60) Osayleiskaavaluonnos Kuva 22. Mastokankaan osayleiskaavaluonnos 2.6.2015. Tavoitteiden ja selvitysten perusteella laadittiin kaavaluonnos, jonka vaikutukset on arvioitu kaavaselostuksessa. Kaava-aineisto oli nähtävillä Raahen kaupungin ilmoitustaululla ja kotisivuilla 29.6-27.8.2015. Nähtävillä olosta tiedotettiin kuuluttamalla. Kaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot viranomaisilta ja kunnan hallintokunnilta (MRL 62 § ja MRA 30§) Kaavaluonnoksesta saatiin 8 lausuntoa, joissa tuotiin esiin muun muassa muinaisjäännöstietojen tarkentaminen, voimaloiden 4 ja 12 siirtäminen, maakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen huomioiminen, voimajohtotietojen tarkentaminen, viitasammakkoesiintymän merkitseminen luo-merkinnällä, televisiovastaanoton mahdolliset häiriöt, yhteisvaikutusten arvioinnin tarkentaminen sekä happamien sulfidimaiden arvioiminen. Kaavaluonnoksesta saatiin 7 mielipidettä, joissa tuotiin esiin muun muassa tuulivoimaloiden aiheuttama melu, yhteisvaikutuksien arvioiminen, voimaloiden vaikutus maiseman luonteeseen, huoli asuinalueiden viihtyisyyden vähenemisestä, voimaloiden tuottama välke, happamien sulfidimaiden arvioiminen, televisiovastaanoton mahdolliset häiriöt, voimaloiden etäisyys lähimmistä vapaa-ajan asunnoista, alueen arvokkaiden luontokohteiden huomioiminen rakennusaikana sekä se, että kaava-alue ylittää vaihemaakuntakaavan rajauksen. 7.4 Osayleiskaavaehdotus Kaavaluonnoksesta laadittiin saadun palautteen perusteella kaavaehdotus. Kaupunginhallitus hyväksyy ehdotuksen ja asettaa sen nähtäville kaupungin ilmoitustaululle ja kotisivuille 30 päivän ajaksi. Nähtävillä olosta tiedotetaan kuuluttamalla. Kaavaselostus 36 (60) Mastokankaan tuulivoimaosayleiskaava 1.10.2015 Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta ja kaupungin hallintokunnilta (MRL 65 §, MRA 27 § ja 28 §). Mahdollinen ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu pidetään nähtävillä oloajan ja saatujen lausuntojen jälkeen (MRL 66.2 §, MRA 18 §). Mahdolliset muistutukset on toimitettava nähtävilläoloajan päättymistä (MRL 65 § 2). Osalliset voivat muistutuksen. 7.5 nähtävillä olon aikana kaupungin jättää kirjaamoon kaavaehdotuksesta ennen kirjallisen Kaavan hyväksyminen Kaupungin kaavoitus, maankäytön suunnittelutoimikunta ja kaupunginhallitus, käsittelee kaavaehdotuksesta saadut lausunnot ja muistutukset, joiden perusteella kaavaan voidaan tehdä vähäisiä muutoksia. Kaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto. Kaava tulee voimaan, kun hyväksymistä koskeva päätös on lainvoimainen ja se on kuulutettu (MRA 93 §). Kaavan hyväksymisestä ilmoitetaan Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle, Pohjanmaan liitolle ja niille, jotka ovat sitä kirjallisesti pyytäneet (MRL 67 §). Kaavan lainvoimaisuudesta kuulutetaan kaupungin virallisella ilmoitustaululla ja paikallislehdissä (MRA 93 §). Mastokankaan tuulivoimaosayleiskaava 1.10.2015 8 8.1 Kaavaselostus 37 (60) Osayleiskaavan kuvaus Kaavaratkaisu Kuva 23. Mastokankaan osayleiskaavaehdotus 1.10.2015. Mastokankaan tuulivoimaosayleiskaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain 77 a §:n tarkoittamina oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Osayleiskaavaa voidaan käyttää yleiskaavan mukaisten tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena tuulivoimaloiden alueilla (tv). Osayleiskaavassa on osoitettu maa- ja metsätalousvaltainen alue (M-1), jolle saa sijoittaa tuulivoimaloita niille erikseen osoitetuille alueille (tv). Tuulivoimaloita varten saa rakentaa huoltoteitä ja teknisiä verkostoja. Kaavassa on annettu voimaloiden korkeuteen ja rakentamistapaan liittyviä määräyksiä. Voimaloiden enimmäiskorkeudeksi on esitetty 210 metriä maanpinnasta. Korkeimmalla sijaitsevat tuulivoimaloiden alueet sijaitsevat noin tasolla +90, jossa tuulivoimaloiden siivet saavat siis kaavan mukaan ulottua korkeustasolle +300 (korkeus merenpinnasta). Siikajoen kaavassa on osoitettu tärkeä tai vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue. Siikajoen kaava-alueelle on osoitettu 8 tuulivoimalaa ja Raahen kaava-alueelle 6 tuulivoimalaa. Mastokankaan osayleiskaavat koostuvat siis 14 tuulivoimalasta perustuksineen, tuulivoimaloiden välisistä huoltoteistä, tuulivoimaloiden välisistä keskijännitekaapeleista (20–30 kV) sekä sähköasemasta. Kaavassa on osoitettu merkittävästi parannettavat tieosuudet ja uudet tieosuudet ohjeellisena. Kaavaselostus 38 (60) Mastokankaan tuulivoimaosayleiskaava 1.10.2015 Kolmilapaisten voimaloiden napakorkeudeksi on suunniteltu noin 140 metriä ja kokonaiskorkeudeksi enintään 210 metriä. Roottorin halkaisija olisi enintään noin 130 metriä. Voimaloiden torni olisi tavallinen kartiomainen teräsputkitorni tai hybriditorni, jossa olisi betoninen alaosa ja sen päällä teräsputkitorni. Perustustekniikka on todennäköisesti maavarainen teräsbetoniperustus. 8.2 Kaavamerkinnät ja määräykset EN M-1 W Energiahuollon alue. Alueelle saa rakentaa sähköasemakentän. Maa- ja metsätalousvaltainen alue. Alue on varattu pääasiassa maa- ja metsätaloutta varten. Alueelle saa sijoittaa tuulivoimaloita niille erikseen osoitetuille alueille sekä niitä varten huoltoteitä ja teknisiä verkostoja. Vesialue. Tuulivoimalan alue. Alueelle saa rakentaa yhden tuulivoimalan, jonka kokonaiskorkeus saa olla enintään 210 metriä maanpinnasta. Voimalan tornin on oltava putkimallinen. Tuulivoimalan ja sen rakenteiden on sijoituttava kokonaisuudessaan alueen sisäpuolelle. Ennen kunkin tuulivoimalan rakentamista on haettava ilmailulain (864/2014) 158 § mukainen lentoestelupa Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi:lta. Tuulivoimaloiden värityksen on oltava yhtenäinen ja vaalea, kuitenkin varustettuna ilmailuviranomaisen lentoesteluvan ehtojen mukaisin merkinnöin. Tuulivoimalan rakennuslupahakemukseen tulee liittää selvitykset tuulivoimalan melu- ja välkevaikutuksista läheiseen asutukseen ja loma-asutukseen. Ohjeellinen voimalan sijainti. Voimaloiden tarkka sijainti määritetään rakennusluvan yhteydessä. 6 Voimalan numero. Muinaismuistokohde. Muinaismuistolain (295/1963) rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Kohteen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Kohdetta koskevista suunnitelmista tulee pyytää museoviranomaisen (Museovirasto tai maakuntamuseo) lausunto. Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Luo-1-merkinnällä on osoitettu alueella sijaitseva luontodirektiivin liitteen IV (a) eläinlajin lisääntymis- ja levähdyspaikka, jonka hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulain 49 §:n perusteella kiellettyä. Kiellosta poikkeaminen edellyttää ELY-keskuksen myöntämää luonnonsuojelulain mukaista poikkeuslupaa. Tärkeä tai vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue. Maankäyttöä rajoittaa ympäristönsuojelulain 8 § (pohjaveden pilaamiskielto). Nykyinen tielinjaus. Nykyinen parannettava tielinjaus. Mastokankaan tuulivoimaosayleiskaava 1.10.2015 Kaavaselostus 39 (60) Ohjeellinen uusi tielinjaus. Ohjeellinen moottorikelkkareitti. Ohjeellinen maakaapeli. Maakaapelit tulee sijoittaa ensisijaisesti teiden yhteyteen. Voimajohto. Uusi 400 kV:n voimajohto. Yleiskaava-alueen raja. Kunnan raja. Alueen raja. RAA Kunnan nimi. Yleiset määräykset Tämä osayleiskaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain 77 a §:n tarkoittamana oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Osayleiskaavaa voidaan käyttää kaavan mukaisten tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena tuulivoimaloiden alueilla (tv-alue). Alueen suunnittelussa ja toteutuksessa on otettava huomioon valtioneuvoston asetus tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista. Tuulivoimaloiden huolto- ja rakentamisteiden sekä maakaapeleiden sijoittamisessa on otettava huomioon luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet, muinaismuistot ja soiden vesitasapainon säilyminen. Rakennusluvassa tulee määrätä suojelukohde merkittäväksi maastoon, mikäli rakentamistoimenpiteet voivat vaarantaa kohteen säilymisen. Tuulivoimaloiden huolto- ja rakentamistiet sekä maakaapelit on sijoitettava mahdollisuuksien mukaan samaan maastokäytävään. Alueen sisäinen sähkönsiirto on toteutettava maakaapeleina. Tuulivoimalat on merkittävä tunnistemerkinnöin. Koko yleiskaava-alue kuuluu laissa tuulivoimakompensaatioalueista (490/2013) tarkoitettuun Perämeren kompensaatioalueeseen. Laissa on annettu korvausvelvoitteita alueen tuulivoimarakentamisen tutkavaikutuksista. Kaavaselostus 40 (60) 9 9.1 Mastokankaan tuulivoimaosayleiskaava 1.10.2015 Osayleiskaavan vaikutukset Vaikutusten arviointi Ympäristövaikutukset selvitetään osana osayleiskaavan laatimista maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla. Vaikutusarvioinnissa tarkastellaan myös mahdollisuuksia ja keinoja vaikutusten lieventämiseen. Kaavan laatimisen osallistumismenettely mahdollistaa sen, että asukkailla on mahdollisuus perehtyä suunnitelmiin ja lausua mielipiteensä kaavaprosessin aikana. Vaikutusten arvioinnin tehtävänä on tukea kaavan valmistelua ja hyväksyttävien kaavaratkaisujen valintaa sekä auttaa arvioimaan, miten suunnitelman tavoitteet ja sisältövaatimukset toteutuvat. Vaikutusten arviointi tehdään asiantuntija-arviona ja se perustuu käytössä oleviin perustietoihin, selvityksiin, suunnitelmiin, maastokäynteihin, osallisilta saataviin lähtötietoihin, lausuntoihin ja mielipiteisiin sekä laadittavien suunnitelmien ympäristöä muuttavien ominaisuuksien analysointiin. Yleisesti ottaen tuulivoimaloiden merkittävimmät ympäristövaikutukset liittyvät useimmiten maisemaan, meluun, pyörivän roottorin aiheuttaman varjon vilkkumiseen (välke) ja eläimistöön. Eri vaikutustyypeillä on erisuuruinen vaikutusalue. Kaukaisimmillaan hankkeella voi olla vaikutuksia 20–30 kilometrin etäisyydelle (maisemavaikutus). Vaikutuksia ihmisten elinoloihin ja viihtyisyyteen hankkeella voi olla pääosin enintään 5 kilometrin etäisyydelle. Melun ja valon vilkkumisen vaikutukset ulottuvat enintään noin 2 kilometrin päähän tuulipuistosta. 9.2 Maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvat vaikutukset Mastokankaan hankealueella ei ole pysyvää asutusta. Hankealueen läheisyydessä sijaitsee joitakin vakituisessa ja loma-asumiskäytössä olevia rakennuksia. Hankkeen välittömät vaikutukset nykyiseen maankäyttöön kohdistuvat siten lähinnä metsätalous- ja virkistyskäyttöön. Hanke ei ole ristiriidassa tai esteenä alueen maakuntakaavan toteutukselle. Hankealueella ei ole yleis- tai asemakaavoja. Hanke rajoittaa alueen tulevaa maankäyttöä siten, että tuulivoimapuiston hankealueelle ei voida jatkossa osoittaa tuulivoiman toiminnasta häiriintyvää maankäyttöä. Tuulivoimapuisto ei sijaitse yhdyskuntarakenteen kannalta merkittävällä alueella. Alueille ei kohdistu paineita yhdyskuntarakenteen eheyttämisen tai laajenemisen kannalta. 9.3 Maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvat vaikutukset Yleisesti arvioidaan tuulivoimalan lapojen näkyvän selkeällä ja kuivalla ilmalla 5–10 kilometrin päähän. Tätä kauempana lapojen havaitseminen on vaikeampaa siten, että 15–20 kilometrin etäisyydellä niitä ei enää erota. Torni voi erottua noin 20–30 kilometrin päähän. Sääolosuhteista riippuen etäisyydet voivat olla edellä mainittua selvästi lyhyemmät. Lentoestevalojen vaikutus maisemaan vaihtelee sääolosuhteiden ja vuodenaikojen mukaan. Lumettomana aikana lentoestevaloista voi syntyä heijastuksia järvien ja muiden vesien pinnoille, millä on merkitystä lähinnä hämärään aikaan. Sumuisella ja sateisella säällä lentoestevalojen vaikutus vähenee samoin kuin tuulivoimaloiden Mastokankaan tuulivoimaosayleiskaava 1.10.2015 Kaavaselostus 41 (60) maisemavaikutukset yleensäkin, mutta mikäli pilvikerros on matalalla, lentoestevalot saattavat heijastua pilvistä laajemmalle alueelle. Lentoestevalojen vaikutus voi näin korostua tuulipuiston lähialueella sekä myös kauempana sijaitsevilla alueella, joilla tuulipuisto muissa olosuhteissa sulautuu ainakin jossain määrin maisemaan eikä mittakaavallisesti muodosta suurta elementtiä. Kokonaisuutena lentoestevalot lisäävät tuulivoimaloiden näkyvyyttä myös pimeinä aikoina lisäten näkymäalueiden rakennetun maiseman vaikutelmaa. Näkymäalueanalyysi on esitetty YVA-asiakirjoissa. Kuva 24. Kuvasovitteiden kuvauspaikat ja suunnat. Kuvan tuulivoimaloiden sijainti on kaavaluonnosvaiheen mukainen. Kaavaselostus 42 (60) Mastokankaan tuulivoimaosayleiskaava 1.10.2015 Kuva 25. Kuvasovite Valkeisjärven uimarannalta lounaaseen. Mastokankaan voimalat on korostettu punaisella rajauksella ja Kopsan olemassa olevat voimalat on korostettu sinisellä. Kuva 26. Kuvasovite Valkeisjärven uimarannalta lounaaseen. Mastokankaan voimalat on korostettu punaisina. Tuulivoimapuiston suurin yhtenäinen näkymäalue lähivyöhykkeellä avautuu tuulivoimapuiston koillispuolella, avoimella Valkeisnevan ja Valkeisjärven ( Mastokankaan tuulivoimaosayleiskaava 1.10.2015 Kaavaselostus 43 (60) Kuva 25, Kuva 26) alueella. Puuston suojaavan vaikutuksen puuttuminen ja voimaloiden läheisyys tekee alueesta alttiin maisemavaikutuksille. Päiväsaikaan Kopsan tuulivoimalat näkyvät järven rannalle selkeästi ja lähemmäs sijoittuvat Mastokankaan voimalat tulevat näkymään suurempina ja selvempinä. Tuulivoimalat vaikuttavat Valkeisjärven itärannan loma-asutuksen maisemiin. Kuva 27. Kuvasovite lähellä Kopsan kylää koilliseen. Kaavaselostus 44 (60) Mastokankaan tuulivoimaosayleiskaava 1.10.2015 Kuva 28. Kuvasovite lähellä Kopsan kylää koilliseen. Mastokankaan voimalat on korostettu punaisina. Kuva 29. Kuvasovite Relletin Korsunperältä (Pt 18591) etelään/lounaaseen. Mastokankaan tuulivoimaosayleiskaava 1.10.2015 Kaavaselostus 45 (60) Kuva 30. Kuvasovite Relletin Korsunperältä (Pt 18591) etelään/lounaaseen. Mastokankaan voimalat on korostettu punaisina. Relletin maakunnallisesti arvokas maisema-alue sijaitsee noin 5 kilometrin päässä hankealueesta. Relletin kylän maaseutumaisuus voi muuttua tuulivoimaloiden rakentamisen myötä ja tuulivoimaloilla saattaa olla lievä vaikutus kylän maakunnallisesti merkittävään maisema-arvoon. YVA-selostuksen näkymäalueanalyysin mukaan yksikään asuin- tai lomarakennus Relletissä ei sijaitse sijaitse alueella, jolle lähes kaikki voimalat näkyvät. Kuva 31. Kuvasovite valtatieltä 8 lounaaseen. Mastokankaan voimalat on korostettu punaisella rajauksella. Tuulivoimaloiden vaikutus maisemaan on melko vähäinen. Kaavaselostus 46 (60) Mastokankaan tuulivoimaosayleiskaava 1.10.2015 Kuva 32. Kuvasovite valtatieltä 8 lounaaseen. Mastokankaan voimalat on korostettu punaisina. Valtakunnallisesti merkittäviä rakennetun kulttuuriympäristön kohteita sijaitsee yli 12 kilometrin etäisyydellä tuulivoimaloista. Maakunnallisesti arvokkaita kohteita, jotka ovat rakennuksia, sijaitsee yli kahden kilometrin etäisyydellä tuulivoimaloista. Hankkeella ei ole merkittäviä vaikutuksia kulttuuriympäristöön. 9.4 Kasvillisuuteen, eläimistöön ja luonnonarvoihin kohdistuvat vaikutukset Kasvillisuus Voimalapaikat ja tiereitit sijoittuvat pääasiassa ihmistoiminnan muokkaamille eiluonnontilaisille ja teille ja tiepohjille. Olemassa oleville teille ja tiepohjille sijoittuu reitistöä yhteensä noin 13,3 km, minkä lisäksi osa uusista reiteistä sijoittuu turvekankaille, hakkuualueille tai muuten ei-luonnontilaisille kohteille. Näillä alueilla ei esiinny erityisiä luonnonarvoja, ja suorat vaikutukset kasvillisuudelle ja luontotyypeille sekä välilliset vaikutukset rakennettavien alueiden lähiympäristöön katsotaan pääasiassa vähäisiksi. Voimaloiden rakentamisesta voi syntyä välillisiä tai suoria vaikutuksia kahdelle Metsäkeskuksen ympäristötukikohteelle Siliänkivennevan (ks. Kuva 17) läpi kulkevan olemassa olevan tien perusparannuksen sekä voimalan 1 rakentamisen yhteydessä. Syntyviin vaikutuksiin vaikuttaa voimalan rakennusalueen lopullinen sijoittuminen. Voimaloiden vaikutukset alueella sijaitseviin muihin ympäristötukikohteisiin katsotaan enintään lieviksi. Kaavaluonnosvaiheessa merkittävimmiksi kasvillisuusvaikutusten aiheuttajiksi arvioitiin voimalat 4 ja 12. Kumpaakin voimalaa on luonnosvaiheen jälkeen siirretty noin 150 metriä kaakkoon. Voimalan 12 uudella sijaintipaikalla ei ole uhanalaisia tai suojeltuja luontotyyppejä, eikä voimalan 4 rakentaminen kaavakartan mukaiselle paikalle heikennä Saloistennevan luonnontilaisuutta. Voimalat sijoittuvat paikkoihin, joissa ne ja niiden ajoyhteydet eivät muuta merkittävästi soiden vesitasapainoa. Näin ollen voimalat eivät vaaranna suopunakämmekän tai suovalkun esiintymisalueita. Mastokankaan tuulivoimaosayleiskaava 1.10.2015 Kaavaselostus 47 (60) Pesimälinnusto Mastokankaan tuulivoimahanke tulee toteutuessaan aiheuttamaan linnustovaikutuksia johtuen voimaloiden häiriötekijöistä (voimaloiden aiheuttama melu, lisääntyvä ihmistoiminta alueella ja visuaaliset häiriöt), estevaikutuksista, törmäysvaikutuksista ja rakentamisen aiheuttamista elinympäristömuutoksista. Estevaikutuksia voi aiheutua lähinnä hankealueella pesivälle päiväpetolintulajistolle. Metsälinnustoon kohdistuvat vaikutukset voidaan tutkimustulosten perusteella arvioida enintään lieviksi. Törmäysvaikutuksia voi aiheutua lähinnä alueella tai sen tuntumassa pesivälle päiväpetolinnustolle. Vaikutukset rajoittuvat kuitenkin vain alueella pesiviin yksittäisiin pareihin ja siten lajien kokonaispopulaatioihin nähden vaikutuksia voi pitää merkityksettöminä. Muun pesimälajiston suhteen voidaan puhua enintään satunnaisesti tapahtuvista törmäyksistä. Tuulipuiston rakentamisen aiheuttamia elinympäristömuutoksia syntyy pääasiassa tuulivoimaloiden perustuksien, sähköasemien, huoltoteiden ja voimajohtojen rakentamisesta. Metsien pinta-alan vähenemisen ja rakennetun maan pinta-alan lisääntymisen aiheuttamien suorien elinympäristömuutoksien vaikutus hankealueella pesivään linnustoon on vähäinen. Suunnitelluilla rakennusalueilla ei ole havaittu suojelullisesti erityisesti arvokkaiden lintulajien esiintymiä eikä erilaisia rakenteita ole suunniteltu sijoitettavaksi lintuja kannalta tärkeisiin elinympäristöihin. Näin ollen elinympäristömuutosten vaikutukset linnustoon jäävät hyvin paikallisiksi. Muuttolinnut Alueella esiintyy säännöllisesti jonkin verran läpimuuttavaa linnustoa. Niiden osalta tuulivoimalat voivat muodostaa näkyvät esteen sijoittuessaan pääasialliseen muuttosuuntaan (lounas–koillinen) vastaisen noin 3,5 kilometriä leveän tuulivoimaloiden rintaman. Tällä voi olla vaikutusta lintujen valitsemaan muuttoreittiin paikallisella tasolla. Lintujen muuton kannalta estevaikutus on kuitenkin arvioitavissa pieneksi johtuen alueen muuttajamäärien pienuudesta ja alueen kiertämisen vaivattomuudesta, so. kummallakaan puolella aluetta ei ole muuttoa rajoittavia maastonmuotoja. Lisäksi varsin tiiviisti sijoitettu tuulivoimalarypäs muodostaa myös muuttolintujen kannalta vaivattomasti kierrettävän kohteen. Kaavaselostus 48 (60) Mastokankaan tuulivoimaosayleiskaava 1.10.2015 Muuttolinnustoon kohdalla suoritettujen törmäysmallinnusten mukaan mahdolliset tapahtuvat törmäykset tulevat jäämään hyvin vähäisiksi. Muuttoreittien sijoittuminen alueella ja alueella havaitut muuttolintujen lentokorkeudet eivät erityisemmin ohjaa lintuja tuulivoimaloiden vaikutuspiiriin. Mastokankaan hankealue sijoittuu selkeästi Perämeren rannikkoa seuraavan muuton itäpuolelle (Kuva 33). Hankkeella yksinään on vain vähäisiä muuttolinnustoon kohdistuvia vaikutuksia ja yhteisvaikutusten kannalta kokonaisuuteen nähden vain hyvin pieni osa. Kuva 33 Yleiskuva lintujen muuttoreiteistä Pohjois-Pohjanmaan eteläosan rannikkoalueilla. Mastokankaan hankealue sijoittuu merkittävästi sivuun PohjoisPohjanmaan rannikkoa seuraavasta päämuuttoreitistä. Alueella havaittavaa muuttoa voidaan yleisesti luonnehtia tätä pääreittiä sivuavaksi hajanaiseksi sivumuutoksi. Poikkeuksena tästä syksyisen kurkimuuton osalta Mastokankaan hankealue sijoittuu Pohjois-Pohjanmaan toiselle päämuuttoreitille. Hankealueen rajaus on esitetty YVAselostuksen hankerajauksen mukaisesti. Kurkimuutto Syksyisen kurkimuuton osalta Mastokankaan hankealue sijoittuu PohjoisPohjanmaan toiselle päämuuttoreitille. Linnustoselvityksen yhteydessä toteutetun törmäysriskiarvion mukaan hankealueella tapahtuisi kymmenessä vuodessa 0-5 tapausta, jossa kurki ei onnistuisi väistämään roottoreita. Arvion mukaan alueen läpi muuttavien kurkien joutuminen törmäyksen uhriksi on siis mahdollista, joskin sitä voi tapahtua erittäin harvoin ja satunnaisesti. Metsäkanalinnut Linnustoselvitysten yhteydessä hankealueella havaittiin kaksi metson soidinpaikkaa ja 10 teerin soidinpaikkaa. Havaitut soidinpaikat sijaitsevat lähimmillään noin 250 Mastokankaan tuulivoimaosayleiskaava 1.10.2015 Kaavaselostus 49 (60) metrin etäisyydellä suunnitelluista tuulivoimaloista. Hankkeella ei ole merkittäviä vaikutuksia metsäkanalintuihin. Viitasammakko Hankealueen keskiosassa sijaitseva Kursunneva on viitasammakon kutuympäristö. Suunnitellut tuulivoimalat eivät aiheuta vesitasapainon muutoksia viitasammakon kutualueilla. Muu eläimistö Hankealueella sekä sen ympäristössä tehtiin selvitysten yhteydessä yksittäisiä pohjanlepakkohavaintoja. Koska voimaloiden lapojen pyyhkäisyala sijoittuu korkealle suhteessa lepakoiden saalistuskorkeuksiin ja koska mahdolliset saalistus- ja elinympäristömuutokset ovat pienet, katsotaan hankkeen vaikutukset lepakoille vähäisiksi ja epätodennäköisiksi. Selvitysten yhteydessä hankealueella ei havaittu merkkejä liito-oravista. Kokonaisuutena hankealueen muulle eliöstölle aiheutuvat vaikutukset populaatiotasolla tarkasteltuna ovat eliöstön nykyistä tilaa korkeintaan lievästi heikentäviä. Natura- ja luonnonsuojelualueet Osayleiskaavan alueella ei sijaitse Natura-alueita tai luonnonsuojelualueita. Tuulipuistohankkeella ei ole heikentäviä vaikutuksia lähialueen Natura-alueiden suojeluperusteisiin, eikä voimaloiden rakentamisen katsota alentavan läheisten Valkeisnevan ja Vaippanevan suojeluarvoja. Vaikutuksista kasvillisuuteen, eläimistöön ja luonnonarvoihin on lisätietoa YVAraportin liitteissä. 9.5 Maa- ja kallioperään kohdistuvat vaikutukset Tuulipuiston rakentaminen vaikuttaa hankealueen maa- ja kallioperään paikallisesti. Vaikutukset rajoittuvat voimaloiden, sähköaseman sekä kunnostettavan ja rakennettavan tiestön alueille tai niiden välittömään läheisyyteen. Mikäli tuulivoimalat perustetaan kalliovaraisesti, tullaan perustukset ankkuroimaan kallioon porattavin kallioankkurein. Kalliokairauksilla on paikallisia vaikutuksia hankealueen kallioperään: muilta osin rakentamisen vaikutukset kohdistuvat pääosin maaperään. Tuulivoimapuiston rakentamisen maa- tai kallioperään kohdistuvien vaikutusten arvioidaan jäävän vähäisiksi. Hankealueen itäosaan ulottuvat harjumuodostumat sijaitsevat hankealueella siten, että kaivutoimenpiteet eivät kohdistu niihin. Sähkön siirtoon tarvittavan maakaapelin vaatima kaivanto tulee olemaan noin metrin syvyinen ja se sijoitetaan puiston sisäisen tiestön yhteyteen. Tuulivoimapuiston elinkaaren lopussa voimalat voidaan purkaa joko kokonaan tai perustukset voidaan jättää maa- tai kallioperään. Viiden kilometrin säteellä hankealueesta löytyy seitsemän kiviainesten ottoon soveltuvaa aluetta, joista laajimmat sijaitsevat hankealueen lounaispuolella (GTK:n kiviainesvarannot). Hankealueelta ja viiden kilometrin säteellä hankealueesta löytyy runsaasti kiviainesvarantoja. Tuulivoimaloiden rakentamisella ei ole merkittäviä vaikutuksia kiviainesvarantojen riittävyyteen. Kaavaselostus 50 (60) 9.6 Mastokankaan tuulivoimaosayleiskaava 1.10.2015 Pinta- ja pohjavesiin kohdistuvat vaikutukset Tuulivoimaloita ei ole suunniteltu vesistöjen välittömään läheisyyteen. Kokonaisuutena tarkastellen tuulivoimaloiden rakentamisesta ei arvioida aiheutuvan merkittäviä vaikutuksia pintavesiin. Tuulivoimaloiden välittömässä läheisyydessä ei ole pintavesimuodostumia muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Tuulivoimaloiden perustuksen ja tieyhteyksien sekä maakaapelien että sähköaseman rakentamisen aikana hankealueen virtavesien, jotka sijaitsevat rakennusalueiden lähellä, vedenlaatu voi väliaikaisesti heikentyä. Mahdolliset vedenlaadun heikentymiset olisivat kuitenkin suhteellisen lyhytkestoisia ja hyvin paikallisia alueen virtavesissä. Koska vesistövaikutukset varsinaisella hankealueella on arvioitu suhteellisen vähäisiksi, paikallisiksi ja lyhytkestoisiksi, ei hankkeesta johtuvien mahdollisten haitallisten vaikutusten arvioida heikentävän vesien hoidon suunnittelun tavoitteita Vuolunojassa. Voimalat sijoittuvat paikkoihin, joissa ne ja niiden ajoyhteydet eivät muuta merkittävästi soiden vesitasapainoa. Kaava-alueen länsiosassa oleva Koivulankankaan–Keltalankankaan pohjavesialue on otettu huomioon Siikajoen kunnan puoleisessa osayleiskaavassa. Tuulivoimalat ja puiston sisäinen tiestö sijoittuvat pohjavesialueiden ulkopuolelle. Rakentamistoimenpiteet kohdistuvat pääosin moreenimaihin, joten vaikutukset pohjavesiin jäävät pieniksi ja paikallisiksi. Voimaloiden perustukset rakennetaan noin 3 metrin syvyyteen maanpinnasta, eli keskimääräiseen pohjaveden pinnankorkeuden tasolle: rakentamiskohteiden etäisyys Koivulankankaan–Keltalankankaan pohjavesialueelta on kuitenkin riittävän suuri estämään rakentamisen vaikutukset ko. pohjavesialueen veden laatuun. Hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole vedenottamoita ja asutus sijoittuu riittävälle etäisyydelle rakennettavista alueista, jotta rakentamisella olisi vaikutuksia asuntojen tai loma-asuntojen kaivoveden laatuun. Tuulipuiston rakentamisen pohjavesivaikutukset tulevat ennalta arvioiden jäämään vähäisiksi. Mastokankaan tuulivoimaosayleiskaava 1.10.2015 Kuva 34. Happamien sulfaattimaiden esiintymisen tutkimustietoon pohjautuvan kartan perusteella. Kaavaselostus 51 (60) todennäköisyys GTK:n Happamat sulfaattimaat ovat maaperässä luonnollisesti esiintyviä rikkipitoisia sedimenttejä, jotka ovat tyypillisesti kerrostuneet muinaiselle merenpohjalle, merenlahtiin tai jokisuistoihin. Suurin osa sulfaattimaista on lieju-, savi-, ja hieta- ja hiesumailla. Metsissä happamat sulfaattimaat esiintyvät yleensä ohut-turpeisilla suoalueilla turvekerrosten alla. Paksuturpeisten soiden pohjamaassa saattaa esiintyä sulfidia. Sulfaattimaista vapautuu hapettumisen seurauksena happamuutta ja metalleja maaperään ja vesistöihin. Geologian tutkimuskeskus on laatinut tutkimustietoon pohjautuvan 1:250 000 mittakaavassa olevan kartan, joissa on määritetty sulfaattimaiden esiintymisen todennäköisyyttä. Karttatulkinnan perusteella tarkastelualueella sulfaattimaiden esiintymisen todennäköisyys on luokiteltu pieneksi tai hyvin pieneksi. Sulfiittimaiden esiintymisen aiheuttamat riskit pintavesille tai muulle ympäristölle ovat näin ollen vähäiset. Kaavaselostus 52 (60) 9.7 Mastokankaan tuulivoimaosayleiskaava 1.10.2015 Meluvaikutukset Rakentamisen aikainen melu muodostuu mm. kuljetuksista, asennustöistä ja maanmuokkauksesta. Rakennusaikainen melu on tilapäistä ja lyhytaikaista. Tuulivoiman käytön aikaisesta melusta suurin osa syntyy lapojen liikkeestä sekä koneiston mekaanisista äänistä. Kuva 35. Mastokankaan tuulivoimapuiston meluvyöhykkeet. Valtioneuvosto antoi 27.8.2015 asetuksen tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista. Mastokankaan tuulipuistohankkeen yleiskaavaluonnoksessa esitettyjen melumallinnusten (liite 3) tulosten perusteella tuulivoimaloiden aiheuttama melu ei ylitä 1.9.2015 voimaan tulleen asetuksen mukaista yöajan ohjearvoa 40 dB lähimpien ympäri vuoden asuttavien asuntojen kohdalla. Hankkeen eteläpuolella Läntisen rannalla on yksi vapaa-ajan asunto, jonka kohdalla valtioneuvoston päätöksen (27.8.2015) mukainen tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvo 40 dB ei ylity, sekä kaksi rakennusluvatonta vapaa-ajan käytössä olevaa rakennusta, joista toisen kohdalla ohjearvo ylittyy 0,2 dB. Nykyaikaisissa tuulivoimaloissa melua voidaan tarvittaessa rajoittaa lapakulmaa säätämällä tai pahimmassa tapauksessa voimala voidaan pysäyttää. Tällöin tosin voimalan tuotantokin pienenee. Mastokankaan tuulivoimaosayleiskaava 1.10.2015 9.8 Kaavaselostus 53 (60) Valo- ja varjostusvaikutukset Kuva 36. Mastokankaan tuulivoimapuiston välkevaikutusten vyöhykkeet. Kirjaimet A– S viittaavat tarkkailupisteisiin. Auringon paistaessa matalalta saattaa pyörivän roottorin varjo aiheuttaa ns. vilkkumista tai välkettä. Mastokankaan osayleiskaavaluonnoksesta laaditun välkemallinnuksen (liite 4) mukaan turbiinien aiheuttamaa välkettä esiintyy noin 1,8 km etäisyydellä tuulivoimaloista ja voimakkaimmin välke esiintyy tuulivoimapuiston pohjoispuolella. Välkkeen kesto ylittää 10 tuntia vuodessa kolmen tuulipuiston eteläpuolella sijaitsevan loma-asunnon kohdalla. 9.9 Vaikutukset alueen turvallisuuteen Tuulivoimalat eivät estä alueen muuta käyttöä. Tuulivoimaloiden rakentamisen aikana vapaata liikkumista rakentamisalueiden välittömässä läheisyydessä rajoitetaan turvallisuussyistä. Tuulivoimaloiden valmistuttua alueella voi liikkua kuten ennenkin jokamiehenoikeuksien mukaisesti. Rakentamisen aikana alueelle suuntautuu erikoiskuljetuksia sekä muuta rakentamiseen liittyvää liikennettä. Rakentamisen aikana alueen liikenneturvallisuus on siten heikompi kuin nykyisin tai voimaloiden valmistuttua. Kaavaselostus 54 (60) Mastokankaan tuulivoimaosayleiskaava 1.10.2015 Talviaikaan voimalan rakenteista saattaa erityisissä oloissa pudota jäätä. Kuuran muodostuminen on merkittävin tekijä jään kertymiselle tuulivoimalan lapojen pinnoille. Riski riippuu siitä, kuinka usein olosuhteet ovat otolliset jään muodostumiselle. 300– 400 metrin päässä tuulivoimalasta riski neliömetrin alueelle kohdistuvalle iskulle vuoden aikana on 0.0001 %. Todennäköisyys on sama kuin salaman iskussa. Tuulivoimalan kaatuminen on hyvin epätodennäköistä. Hankealueella ei ole virkistysreittejä eikä -alueita, joten vaaratilanteiden riski on olematon. Alueella ei myöskään sijaitse arvokkaita kohteita jotka voisivat vaurioitua jään putoamisesta tai turbiinin kaatumisesta. Tuulivoimapuiston alue varustetaan jään putoamista koskevin varoituskyltein. 9.10 Liikenteeseen kohdistuvat vaikutukset Tuulivoimalan komponenttien ja voimalan pystyttämiseen tarvittavan kaluston paikalle saaminen edellyttää vähintään 4–6 metrin levyistä tietä, joka kestää 17 tonnin akselipainon ja on enintään 8 astetta kalteva. Erikoisajoneuvoja käyttämällä kaltevuus voi olla enintään 14 astetta. Tuulivoimalaitoksen tiestön kunnostus- ja rakentamisvaiheessa raskaiden ajoneuvojen määrä kantatiellä nro 88 vuorokaudessa on noin kolminkertainen nykyiseen verrattuna. Olettaen, että kuljetukset tapahtuvat klo 8–22 välisenä aikana, raskaiden ajoneuvojen määrä olisi 21 kpl tunnissa. Kokonaisliikenteen määrään kunnostus- ja rakentamisvaiheessa tulee työmaaliikenteen myötä lisäystä 14–16 %. Hankkeen rakentamisen aikaisen liikenteen aiheuttama haitallinen vaikutus rajoittuu lähinnä Kopsan kylän kohdalle. Lisäksi kantatien nro 88 varrella on useita paikallistieja yksityistieliittymiä, joilta tulevaan liikenteeseen voi olla haitallisia vaikutuksia. Perustusten rakentamisvaiheessa vaikutukset liikennemääriin ovat vähäisemmät. Tuulivoimaloiden suurten osien kuljetus edellyttää erikoiskuljetuksia, josta on lyhytaikaista haittaa muulle liikenteelle. Erikoiskuljetuksista aiheutuva lisäys raskaan liikenteen määrään on noin 10 % ja kokonaisliikennemäärään alle 1 %. Erikoiskuljetukset saattavat hidastaa liikennettä hetkellisesti kantatiellä nro 88, Raahen ja hankealueen välillä. Käytön aikaiset liikennevaikutukset jäävät vähäisiksi ja käytettävät ajoneuvot ovat kevyempiä kuin rakentamisvaiheessa. Tuulivoimalaitoksen huoltokäyntien määrä on noin 2–3 huoltokäyntiä kuukaudessa. Huoltokäyntien aiheuttama liikenne on vähäinen eikä sillä ole vaikutusta alueen liikenneverkon liikennemääriin. Hankkeella ei ole vaikutuksia lentoliikenteeseen. 9.11 Ilmanlaatuun ja ilmastoon kohdistuvat vaikutukset Hankkeen aiheuttaman vaikutukset ovat positiivisia ilmaston kannalta ja vähentävät tarvetta tuottaa energiaa muilla tuotantomuodoilla kuten hiilellä, öljyllä ja maakaasulla. Tuulivoimala ei tarvitse polttoainetta toimiakseen, joten se synnyttää äärimmäisen vähän ympäristöä saastuttavia päästöjä. Tuulivoiman aiheuttamat päästöt syntyvät valmistuksen, asennuksen ja purkamisen aikana. 9.12 Aluetalouteen ja elinkeinoihin kohdistuvat vaikutukset Hanke tuo kaupungille tuloja kiinteistöveron muodossa, ja maanomistajille vuokratulojen muodossa. Rakennusvaiheessa hanke työllistää maarakennusurakoitsijoita ja kuljetusyrittäjiä. Hanke sijoittuu alueelle, jossa matkailulliset vetovoimatekijät ovat vähäiset. Hankkeella ei arvioida olevan matkailulle kohdistuvia vaikutuksia. Mastokankaan tuulivoimaosayleiskaava 1.10.2015 9.13 Kaavaselostus 55 (60) Ihmisten elinoloihin kohdistuvat vaikutukset Tuulivoimaloiden sijainti on esitetty osayleiskaavassa siten, että voimalat sijoittuvat vähintään kahden kilometrin etäisyydelle lähimmästä ympärivuotisesta asutuksesta. Kahden kilometrin etäisyys suojaa lähialueen asutusta melun ja valon vilkkumisen vaikutuksilta, sillä näiden on arvioitu ulottuvan enintään noin 2 kilometrin päähän tuulipuistosta. Tuulivoimalat muuttavat maisemaa, minkä jotkut ihmiset voivat kokea elinolojen huononemisena. Hanke tuo paikallisille ihmisille säännöllistä tuloa ja kaupungille verotuloja. Verotulojen avulla kaupunki pystyy turvaamaan ja kehittämään palveluita, millä on myönteisiä vaikutuksia ihmisten elinoloihin. 9.14 Virkistyskäyttöön kohdistuvat vaikutukset Hankealueella ei ole virkistysreittejä tai -alueita, mutta paikalliset asukkaat käyttävät hankealuetta virkistystarkoituksessa, muun muassa marjastukseen, sienestykseen, ulkoiluun, hiihtoon ja metsästykseen. Kulkuyhteyksien parantuessa metsän virkistyskäyttömahdollisuuden voidaan katsoa osin jopa parantuvan. Hankesuunnitelma on toteutettu tavalla, joka pyrkii minimoimaan luonnonarvoille sekä alueelle kokonaisuutena aiheutuvia vaikutuksia. Tuulivoimapuiston rakentaminen ei estä hankealueella liikkumista tai virkistyskäyttöä. Riistaeläimet tottuvat tuulivoimaloihin, eikä hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta riistan liikkumiseen ja metsästykseen. 9.15 Vaikutukset ilmaturvallisuuteen, tutkien toimitaan sekä viestintäyhteyksiin Lähimpien kenttien lentoestepinnat eivät rajoita kaava-alueen tuulivoimaloiden korkeutta. Laki 4990/203 tuulivoiman kompensaatioalueista on tullut voimaan 1.7.2013. Laissa esitetään Perämeren tuulivoima-alue, jolle rakennettaville tuulivoimaloille ei edellytetä erillistä selvitystä vaikutuksista Suomen aluevalvontaan, puolustusvoimien alueellisiin toimintaedellytyksiin ja sotilasilmailuun. Mastokankaan alue sijoittuu Perämeren tuulivoima-alueelle. Kaavaselostus 56 (60) 9.16 Mastokankaan tuulivoimaosayleiskaava 1.10.2015 Vaikutukset TV-kuvaan Kuva 37. Digita Oy:n lähetinasemien sijainnit ja Mastokankaan hankealue. Kaava-alueen ympäristössä televisiovastaanotto tapahtuu nykyisin Haapaveden lähetysasemilta, josta on matkaa tuulivoimaloihin noin 50 kilometriä. Tuulivoimalat voivat aiheuttaa häiriötä TV-kuvaan erityisesti, jos vastaanotettava signaali on jo entuudestaan heikko. Haapaveden lähetysasemalta katsottuna noin 15 kilometrin etäisyydellä tuulivoimapuiston takana on Digitan lausunnon mukaan 86 vakituista asuntoa ja 7 vapaa-ajan asuntoa. Kaava-alueen ympäristössä on tehty signaalimittaukset, joilla on määritelty nykyiset signaalivahvuudet. Tuulivoimaloiden aiheuttamissa häiriöissä ensisijainen ratkaisu on vastaanottoantennien soveltuvuuden tarkistaminen ja signaalin vastaanottoon parhaiten soveltuvan sijainnin määrittäminen. Jos kuvaa ei saada näillä toimilla näkyviin, on mahdollista rakentaa uusi täytelähetin. Yksittäistapauksissa näkyvyysongelmia on ratkaistu tarjoamalla satelliittipaketteja katvealueen talouksiin. Viestintävirasto on syksyllä 2015 perustanut työryhmän, jonka tavoitteena on 30.4.2016 mennessä luoda alalle yhtenäinen käytäntö tuulivoiman radiojärjestelmille aiheuttamien haittojen minimoimiseksi. Tuulikolmio Oy on mukana työryhmässä. 9.17 Tuulivoimalaitosten lentoestevalojen vaikutukset Tuulivoimaloihin kiinnitettävät lentoestevalot näkyvät pimeässä kauas. Valot näkyvät samoihin paikkoihin, joihin tuulivoimalat näkyvät päiväaikaan. Valot näkyvät vain harvoihin paikkoihin. Joku voi kokea yöllä näkyvät punaiset valot häiritsevinä, mutta yleisesti ottaen valojen haitalliset vaikutukset jäävät melko vähäisiksi. Mastokankaan tuulivoimaosayleiskaava 1.10.2015 9.18 Kaavaselostus 57 (60) Vaikutukset tuulivoimatuotannon päätyttyä Tuulivoimatuotannon päättyminen lopettaa voimalaitoksista saatavan säännöllisen tulon maanomistajille ja kaupungille. Voimalaitosten ja muiden rakenteiden purkamisen jälkeen alue metsittyy ja palautuu nykyisen kaltaiseksi metsäiseksi alueeksi. 9.19 Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa Mastokankaan hankealueen läheisyyteen on suunnitteilla useita tuulipuistoja. Hankealueen lounaispuolella on toiminnassa oleva Puhuri Oy:n Kopsan tuulipuisto ja eteläpuolella Annankankaan tuulipuistohanke. Mastokankaan hankealueen luoteispuolelle suunnitteilla olleella Yhteisenkankaan hankkeella ei ole tällä hetkellä toteutumisedellytyksiä, sillä valtaosa alueesta sijaitsee alle 2 km päässä asutuksesta. Mastokankaan ja Yhteisenkankaan hankkeilla ei näin ollen ole yhteisvaikutuksia. Maisema Mastokankaan hankkeella voi olla maisemaan liittyviä yhteisvaikutuksia Kopsassa, Romuperällä ja Möykkyperällä, joihin näkyy tuulivoimaloita myös muualta kuin Mastokankaan alueelta. Voimalat näkyvät näille alueille aukeiden takaa. Hankkeella on tällaisissa kohdissa voimakkaasti maisemaa muuttava vaikutus. Yhteisvaikutuksia on myös Valkeisjärven ympärillä sekä lähialueen avoimilla pelto- ja suoalueilla, joita on muun muassa Relletin ympäristössä. Melu Mastokankaan tuulivoimalat aiheuttavat yhdessä muiden tuulivoimahankkeiden kanssa hyvin pientä äänitason kohoamista. 35 dB äänitason kohdalla yhteisvaikutuksesta aiheutuva äänitason kohoaminen on noin 1 dB suuruinen. Asuinrakennukset sijaitsevat kauempana kuin 35 dB raja, joten äänitason kohoaminen yhteisvaikutuksena muiden hankkeiden kanssa on alle 1 dB suuruinen eli hyvin pieni. Hankkeella ei siten ole merkittäviä äänitasoa nostavaa vaikutusta. Asuinympäristön luonne ja laatu Hankkeen tuulivoimalat näkyvät aukeiden takaa Kopsan, Romuperän ja Möykkyperän alueille, joille näkyy voimaloita myös muilta tuulivoima-alueilta. Joku voi kokea muutoksen heikentävän asuinympäristön luonnetta ja laatua. Mastokankaan tuulivoimalat eivät aiheuta äänitason kohoamista yhdessä muiden tuulivoimahankkeiden kanssa asutuksen kohdalla. 9.20 Hankkeen toteuttamatta jättämisen vaikutukset Hankkeen myönteiset vaikutukset aluetalouteen, kuntatalouteen maanomistajien talouteen jäävät toteutumatta, jos hanketta ei toteuteta. Maisema säilyy nykyisellään, jos hanketta ei toteuteta. ja alueen Kaavaselostus 58 (60) 10 Mastokankaan tuulivoimaosayleiskaava 1.10.2015 Suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita käsittelevistä kokonaisuuksista Mastokankaan hanketta koskevat erityisesti energiahuoltoa sekä yhdyskuntarakennetta ja kulttuuri- ja luonnonperintöä koskevat tavoitteet. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto-osion yleistavoitteiden mukaan alueidenkäytössä edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämistä. Erityistavoitteina mainitaan, että maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet, ja että tuulivoimalaitokset on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Hanke edistää toimivaan aluerakenteeseen liittyviä valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, sillä tuulisuus on hankealueen erityinen luonnonvara ja hankealueen kaakkoispuolella oleva sähkölinja ja alueen tiestö mahdollistavat olemassa olevien rakenteiden hyödyntämisen. Tuulivoima on luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä, sillä tuulivoima on uusiutuva energiamuoto. Hankkeella on vaikutusta osaan maaseutumaisesta ja erämaanomaisesta maisemasta muun maisemakokonaisuuden pysyessä ennallaan. Sijoittumalla haja-asutusalueelle hanke edistää alueen elinkeinopohjan monipuolistamista työllistämällä paikallista työvoimaa rakennusvaiheessa ja luomalla uusia työpaikkoja tuulivoima-alueen kiinteistöteknisessä huollossa. Tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutuksena syntyy uusia pysyviä työpaikkoja myös tuulivoiman tekniseen huoltoon, mikä luo mahdollisuuksia saada alueelle uusia pysyviä asukkaita. Tuulivoimaloista ei ole merkittäviä haittoja ympäröivälle asutukselle, arvokkaille luonto- tai kulttuurikohteille tai maisemalle. Hanke ei aiheuta ihmisille merkittäviä terveyshaittoja tai riskejä ja hankkeen suunnittelussa on tutkittu sen vaikutukset lähialueen asukkaiden elinolosuhteisiin mm. melu- ja välkeselvityksillä. Hanke ylittää ympäristöministeriön asettamat melun suunnitteluohjearvot vain lähimpien lomaasutusten osalta. Hankkeen ympäristöhaitat jäävät vähäisiksi, mikä on varmistettu perusteellisilla luontoselvityksillä ja niiden huomioon ottamisella suunnitteluratkaisussa. Hankesuunnitelma on toteutettu tavalla, joka pyrkii minimoimaan luonnonarvoille sekä alueelle kokonaisuutena aiheutuvia vaikutuksia. Mastokankaan tuulivoimahankkeen suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin on eritelty yksityiskohtaisesti YVA-selostuksen luvussa 21.3.1. Mastokankaan tuulivoimaosayleiskaava 1.10.2015 11 11.1 Kaavaselostus 59 (60) Yleiskaavan sisältövaatimukset Osayleiskaavan suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin MRL 39 §:ssä on kuvattu yleiskaavan sisältövaatimukset. Alueen suunnittelussa hyödynnetään olemassa olevia teitä siltä osin kun se on mahdollista. Osayleiskaava ei vaikuta yhdyskuntarakenteeseen tai sen taloudellisuuteen. Kaava edistää ekologista kestävyyttä, kun se mahdollistaa puhtaan uusiutuvan energiantuotannon. Kaavalla ei ole vaikutuksia asumisen tarpeisiin tai palveluiden saavutettavuuteen. Sillä ei ole myöskään rakentamisaikaan lukuun ottamatta vaikutuksia liikenteeseen tai teknisen huolloin järjestämiseen. Tuulivoimalat eivät elinympäristöön. vaikuta turvalliseen, terveelliseen tai tasapainoiseen Kaava tukee Raahen kaupungin elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä luomalla työtä ja tuloja maanomistajille. Tuulivoima on puhdasta uusiutuvaa energiaa, jonka ympäristöhaitat ovat vähäiset ja pienemmät kuin kivihiililauhteella ja maakaasulla tehdyn sähkön. Hanke ei merkittävästi vaikuta rakennettuun ympäristöön, maisema-arvoihin tai luontoarvoihin. Tuulivoimalat eivät vaikeuta kaava-alueen käyttöä virkistykseen. Hankkeen toteutuksessa on otettu huomioon maanomistajien tasapuolinen kohtelu koko hankealueella. 11.2 Osayleiskaavan suhde tuulivoimarakentamista koskevan yleiskaavan erityisiin sisältövaatimuksiin MRL:n 77 b §:ssä on kuvattu tuulivoimarakentamista koskevan yleiskaavan erityiset sisältövaatimukset. Jokaista tuulivoimalaa varten kaavassa on oma rakennusala, joka ohjaa rakentamista riittävällä tarkkuudella. Tuulivoimarakentaminen ja siihen liittyvä muu rakentaminen sopeutuvat muuhun maankäyttöön, maisemaan ja ympäristöön. Mastokankaan tuulivoimapuiston sisäiseltä sähköasemalta rakennetaan liityntä suoraan hankealueen vieressä kulkevaan 110 kV:n voimajohtoon. Tekninen huolto järjestetään alueelle toteutettavaa tieverkkoa pitkin. 12 Toteutus Tuulivoimaloille voidaan myöntää rakennusluvat heti, kun osayleiskaava on saanut lainvoiman. Jos kaavat saavat lainvoiman loppuvuodesta 2015, rakentamiseen olisi mahdollista päästä keväällä 2016, jolloin voimalat olisivat valmiita vuonna 2017. Kaavaselostus 60 (60) 13 Yhteystiedot Raahen kaupunki Tekninen keskus Ruskatie 1 92140 Pattijoki Kaavasuunnittelija Mathias Holmén puh. 040 830 3159, sähköposti: mathias.holmen(at)raahe.fi Kaavoituspäällikkö Kaija Seppänen puh. 044 439 3575 sähköposti: kaija.seppanen(at)raahe.fi Kaavaa laativa konsultti Sito Oy DI (YKS 245) Timo Huhtinen Tuulikuja 2 02100 Espoo puh. 040 542 5291 timo.huhtinen(at)sito.fi Hankevastaava Tuulikolmio Oy Tytti Nikunen Lars Sonckin Kaari 14 02600 Espoo puh. 040 560 1218 sähköposti: tytti.nikunen(at)tuulikolmio.fi Mastokankaan tuulivoimaosayleiskaava 1.10.2015 Mastokankaan tuulipuiston osayleiskaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA päivitetty 1.10.2015 OAS 2 (18) Mastokankaan tuulipuiston osayleiskaava 1.10.2015 SISÄLLYS 1 OSAYLEISKAAVAN TARKOITUS JA TAVOITTEET............................................................................. 3 2 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS ......................................................... 3 3 HANKE JA SIJOITUSPAIKKA ................................................................................................................ 3 4 ALUEEN KUVAUS................................................................................................................................... 5 4.1 4.2 4.3 4.4 5 Maankäyttö ja asutus ..................................................................................................................... 5 Kasvillisuus, eläimistö ja luonnonarvoiltaan tärkeät kohteet .......................................................... 6 Pohjavesialueet .............................................................................................................................. 7 Maanomistus .................................................................................................................................. 7 SUUNNITTELUTILANNE ........................................................................................................................ 7 5.1 5.2 5.3 5.4 5.5 5.6 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ....................................................................................... 7 Maakuntakaava .............................................................................................................................. 9 Yleiskaavat ................................................................................................................................... 11 Asemakaava................................................................................................................................. 11 Lähialueen muut suunnitelmat ..................................................................................................... 12 Tuulivoimarakentamisen ohjeistus ............................................................................................... 12 6 LAADITTAVAT SELVITYKSET ............................................................................................................. 13 7 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI ................................................................................................................... 13 8 VAIKUTUSALUE ................................................................................................................................... 13 9 OSALLISTUMINEN JA TIEDOTTAMINEN ........................................................................................... 14 9.1 9.2 9.3 Osalliset........................................................................................................................................ 14 Nähtävilläolo ja mielipiteet............................................................................................................ 15 Valitus ........................................................................................................................................... 15 10 TAVOITEAIKATAULU ........................................................................................................................... 16 11 VUOROVAIKUTUS KAAVOITUKSEN ERI VAIHEISSA ...................................................................... 16 11.1 11.2 11.3 11.4 Perusselvitykset, kaavoituksen käynnistäminen ja tavoitteet ......................................................16 Kaavan laatimisvaihe ................................................................................................................... 16 Kaavaehdotusvaihe ...................................................................................................................... 16 Kaavan hyväksyminen ................................................................................................................. 17 12 YHTEYSTIEDOT .................................................................................................................................... 17 13 PALAUTE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMASTA .......................................................18 Taustakartat: © MML 2015 Paikkatietoaineisto: © OIVA (SYKE 2015, ELY-keskukset), Museovirasto 2015 Mastokankaan tuulipuiston osayleiskaava 1.10.2015 OAS 3 (18) 1 Osayleiskaavan tarkoitus ja tavoitteet Osayleiskaavan tarkoitus on mahdollistaa tuulivoimaloiden rakentaminen Mastokankaan alueelle Raaheen ja Siikajoelle. Kumpaankin kuntaan laaditaan oma osayleiskaava. Laatimisvaiheessa suunnittelu tehdään yhtenä kokonaisuutena, ja kaavat jaetaan kuntakohtaisiksi kaavaehdotuksessa. Hankkeesta on tehty ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) kaavoituksen kanssa rinnakkain. Hanke on supistunut merkittävästi YVAn aikana ja vielä YVAselostuksen valmistuttua. Kaavan tavoitteena on vähentää Suomen energiantuotannon kasvihuonekaasupäästöjä. Suomen ilmastostrategian päivityksessä (2013) tavoitteeksi on asetettu tuulivoimalla tuotetun sähkön osuuden nostaminen yhdeksään terawattituntiin vuoteen 2025 mennessä. Tämä tarkoittaa Suomen tuulivoimatuotannon kapasiteetin nostamista noin 3000 megavattiin. 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetään kaavoitushankkeen sijainti ja tavoitteet sekä kerrotaan se, miten osalliset voivat vaikuttaa kaavoitukseen ja kuinka kaavojen vaikutuksia arvioidaan työn aikana. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa (OAS) täydennetään suunnittelun edetessä tarpeen mukaan, ja se on nähtävillä kuntien ilmoitustauluilla kuulutuksissa ilmoitettuna ajankohtana. 3 Hanke ja sijoituspaikka Tuulikolmio Oy suunnittelee tuulivoimapuistoa Raahen kaupungin ja Siikajoen kunnan alueilla sijaitsevalle Kopsan Mastokankaan alueelle noin 18 kilometriä Raahen kaupungista kaakkoon. Hankealue sijaitsee Raahen ja Vihannan välisen tien nro 88 pohjoispuolella (Raahentie) sekä Relletin ja Tuomiojan välisen tien nro 8121 (Tuomiojantie) eteläpuolella. Kaava-alueelle suunnitellaan enintään 15 tuulivoimalaitosta, joiden yksikkötehot ovat noin 2,4 – 4,5 megawattia ja ylin korkeus noin 210 metriä maanpinnasta. Tuulivoimapuisto koostuu tuulivoimaloista, niiden perustuksista, voimaloiden välisistä liittymäteistä, maakaapeleina toteutettavasta sisäisestä verkosta ja sähköasemasta, joka toteutetaan kaava-alueen sisälle kantaverkon yhteyteen. Hankkeen toteuttamiseksi tarvitaan kiviainesta erityisesti tieyhteyksien rakentamiseen ja parantamiseen sekä voimaloiden kokoamisessa tarvittavien kenttien rakentamiseen. Kiviaineksia saadaan noin 3 kilometriä kaava-alueen lounaispuolella sijaitsevasta Eskolankallion kalliomurskeen kiviaineksen ottoalueelta, paikallisilta maanomistajilta lähialueelta tai tuulivoima-alueelta. OAS 4 (18) Mastokankaan tuulipuiston osayleiskaava 1.10.2015 Kuva 3.1. Mastokankaan tuulivoimaosayleiskaavan rajaus. Mastokankaan tuulipuiston osayleiskaava 1.10.2015 OAS 5 (18) 4 Alueen kuvaus 4.1 Maankäyttö ja asutus Kuva 4.1 Lähialueen asutus. Mastokankaan alue on topografialtaan melko tasainen. Alueen metsät kuuluvat metsätalouden piiriin. Asuinrakennuksia on erityisesti kaava-alueen länsi-, pohjois- ja eteläpuolella. Lomarakennuksia on varsinkin kaava-alueen koillispuolella. Raahen puolella Kopsan kylä sijaitsee noin kahden kilometrin päässä tuulivoimaloiden länsipuolella, Romuperä noin neljä kilometriä tuulivoimaloiden lounaispuolella ja Möykkyperä noin kolme kilometriä tuulivoimaloiden kaakkoispuolella. Siikajoen puolella lähimpiä asustuskeskittymiä ovat Relletti noin neljä kilometriä, Korsunperä noin kolme kilometriä tuulivoimaloiden pohjoispuolella ja Vuolunperä noin viisi kilometriä tuulivoimaloiden itäpuolella. Raahen puolella Pattijoen Ylipää (Lasikangas) ja Mattilanperä sijaitsevat noin viiden kilometrin päässä sekä Vihanti noin kymmenen kilometrin päässä. Raahen kaupungin keskustaan on matkaa noin 13 kilometriä. Siikajoen puolella Ruukin ja Revonlahden kyliin on matkaa noin 14 kilometriä. OAS 6 (18) 4.2 Mastokankaan tuulipuiston osayleiskaava 1.10.2015 Kasvillisuus, eläimistö ja luonnonarvoiltaan tärkeät kohteet Kuva 4.2. Luonnonsuojelu-, luonnonsuojeluohjelma- ja Natura-alueet kaava-alueen läheisyydessä. Mastokankaan hankealue on suurelta osin puustoista. Kankaiden lisäksi huomattava osa alueen soista on ojitettu ja puustoittuneita. Toisaalta hankealueella sijaitsee myös runsaasti hakkuualoja. Avoimia suoalueita sijoittuu mm. Kursunjärven ympäristöön sekä Valkeisnevalle. Kaava-alueen kaakkoispuolella sijaitsee valtakunnalliseen soidensuojeluohjelmaan sisältyvä Vaipannevan alue (SSO110339), jonka itäosa kuuluu myös Natura 2000 – verkostoon (Vaipanneva, FI1106201). Alue on määritelty Natura-alueeksi luontodirektiivin (SCI) perusteella. Hankealueelta noin 3 kilometriä luoteeseen sijaitsee Lähdenevan Natura 2000 -alue (FI1000036), joka on myös soidensuojeluohjelmassa. Alue on luontodirektiivin (SCI) perusteella suojeltua Natura-aluetta, ja se kuuluu myös soidensuojeluohjelmaan (SSO11037). Kaava-alueen rajan lähellä kaavan luoteispuolella on yksityisten maalla sijaitseva Roitonmaan rauhoitusalue (MRA207729). Noin kolme kilometriä kaava-alueen rajalta itä-kaakkoon sijaitsee yksityisten maalla sijaitseva Metsärannan luonnonsuojelualue (YSA206518). Mastokankaan tuulipuiston osayleiskaava 1.10.2015 4.3 OAS 7 (18) Pohjavesialueet Kuva 4.3. Pohjavesialueet. Edellisessä kuvassa (Kuva 4.3) on esitetty kaava-alueen läheiset pohjavesialueet. Koivulankangas-Keltakankaan pohjavesialue ulottuu kaava-alueen itäosaan. 4.4 Maanomistus Hankealue sijoittuu kokonaan yksityisten maanomistajien omistamille maille. Hankevastaava on tehnyt maanvuokrausta koskevia sopimuksia maanomistajien kanssa ja pääosa sopimuksista on allekirjoitettu. 5 Suunnittelutilanne 5.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston hyväksymät tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Maankäyttö- ja rakennuslain 24 §:n mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoituksena on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien asioiden huomioon ottaminen kuntien kaavoituksessa. Ne täsmentävät ja konkretisoivat maankäyttö- ja rakennuslain yleisiä tavoitteita ja niistä johdettuja kaavojen sisältövaatimuksia valtakunnallisesta näkökulmasta. Tämän kaavan suunnitteluun vaikuttavat mm. seuraavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: OAS 8 (18) Mastokankaan tuulipuiston osayleiskaava 1.10.2015 Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu • • • Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen. Alueidenkäytön suunnittelussa odotettavissa olevat ympäristöhaitat tunnistetaan ja niiden vaikutuksia ehkäistään. Alueidenkäytössä tulee edistää uusiutuvien energialähteiden käyttöedellytyksiä. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat • Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto • • • • • Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Lentoasemien ympäristön maankäytössä tulee ottaa huomioon lentoliikenteen turvallisuuteen liittyvät tekijät, erityisesti lentoesteiden korkeusrajoitukset. Voimajohtolinjauksissa on ensisijaisesti hyödynnettävä olemassa olevia johtokäytäviä. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueidenkäytössä ja alueiden suunnittelussa on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja -alueet sekä maiseman erityispiirteet. Mastokankaan tuulipuiston osayleiskaava 1.10.2015 5.2 OAS 9 (18) Maakuntakaava Kuva 5.1 Ote Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavasta, johon on merkitty kaavaalueen raja. Mastokankaan tuulipuiston hankealueella on voimassa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava, joka on hyväksytty maakuntavaltuustossa 2003 ja se on vahvistettu ympäristöministeriön päätöksellä 2005. Maakuntakaavassa hankealueelle ei ole osoitettu aluevarausta. Hankealueen kaakkoisosa limittyy seuraavien kaavamerkintöjen kanssa: pohjavesialue (sini pisteviiva rajaus), tärkeä pohjavesivyöhyke (sininen pystyviivoitus) ja arvokas harjualue (MY-hs). Hankealueen eteläpuolella sijoittuu Raahe-Vihanti ja itäpuolelle 110 kV sähkölinja (z). OAS 10 (18) Mastokankaan tuulipuiston osayleiskaava 1.10.2015 1. Vaihemaakuntakaava Kuva 5.2. Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavasta, johon on merkitty kaavaalueen raja. Maakuntavaltuusto hyväksyi 1. vaihemaakuntakaavan joulukuussa 2013. Kaavan pääteemana on energia. Kaava ei ole vielä lainvoimainen. Maakuntakaavassa Mastokankaan kaava-alue sijoittuu tuulivoimaloiden alueelle (tv1326). Kaava-alueen koillisosassa ja koillispuolella maakuntakaavassa on luonnonsuojelualue (SL-1), luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä alue (luo-1), pohjavesialue (sininen piste-viiva -rajaus), tärkeä pohjavesivyöhyke (sininen pystyviivoitus) ja arvokas harjualue (MY-hs). Mastokankaan tuulipuiston osayleiskaava 1.10.2015 5.3 OAS 11 (18) Yleiskaavat Kuva 5.3. Olemassa olevat yleiskaavat. Mastokankaan alue on merkitty vihreällä kuvan keskelle. Lähialueen lainvoimaiset osayleiskaavat on osoitettu sinisellä. Hankealueella ei ole yleiskaavoja. Lähin osayleiskaava-alue on noin 1 kilometrin päässä kaava-alueen lounaispuolella sijaitseva Kopsan kyläkeskusalueen osayleiskaava, joka on Pattijoen kunnanvaltuuston vuonna 1998 hyväksymä yleiskaava. Kopsan kyläkeskusalueen osayleiskaava ei ole oikeusvaikutteinen. Muut Mastokankaan hankealuetta lähimmät osayleiskaavat ovat Kopsan tuulivoimapuiston II:n vaiheen osayleiskaava ja Raahen kultakaivoksen osayleiskaava. Lisäksi hankealueen luoteispuolella on vireillä kaksi osayleiskaavaa, Someronkangas ja Yhteinenkangas, joiden koko ja sijainti eivät ole selvillä. 5.4 Asemakaava Hankealueella ei ole asemakaavoja. Lähin asemakaava on Raahen kultakaivoksen asemakaava. OAS 12 (18) 5.5 Mastokankaan tuulipuiston osayleiskaava 1.10.2015 Lähialueen muut suunnitelmat Kuva 5.5. Mastokankaan hankealue suhteessa lähiseudun tuulivoimahankkeisiin. 5.6 Tuulivoimarakentamisen ohjeistus Maankäyttö- ja rakennuslaissa on vuonna 2011 säädetty 10a luku (pykälät 77a –c), jossa on tuulivoimarakentamista koskevat erityiset säännökset. Ympäristöministeriö on määritellyt tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvot (Tuulivoimarakentamisen suunnittelu, ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012), joilla ei kuitenkaan ole juridista sitovuutta. Niissä tuulivoimaloiden yöajan äänitaso ei saa olla yli 40 dB asumiseen käytettävillä alueilla, eikä yli 35 dB lomaasumiseen käytettävillä alueilla. Luonnos 17.11.2014 valtioneuvoston asetukseksi tuulivoimaloiden melutason ohjearvosta oli lausunnoilla vuoden 2014 lopussa. Siinä tuulivoimaloiden yöajan äänitaso ei saa olla yli 40 dB, ja sama raja koskee pysyvää ja vapaa-ajan asutusta. Lisäksi luonnoksessa on esitys mittaustulokseen tehtävästä 5 dB korjauksesta, jos tuulivoimalan melu on impulssimaista tai kapeakaistaista melulle altistuvalla alueella. Raahen kaupunki edellyttää tuulivoimalan sijoittelussa suhteessa vakituiseen asutukseen noudatettavaksi vähintään kahden kilometrin etäisyyttä (kaupunginvaltuuston päätös 27.10.2014). Siikajoen kunnassa noudatetaan ohjeellista 2 kilometrin etäisyyttä tuulivoimaloista vakituiseen asutukseen, mutta siitä on voitu poiketa, kun melumallinnuksella on pystytty osoittamaan, etteivät säädösten määrittelemät ohjearvot ylity. Mastokankaan tuulipuiston osayleiskaavassa on kuitenkin noudatettava yhtenäistä käytäntöä Mastokankaan tuulipuiston osayleiskaava 1.10.2015 OAS 13 (18) Raahen kaupungin kanssa kaavamääräyksissä ja turbiinien etäisyyksissä (minimietäisyys 2 km olemassa olevista asutuksesta). Turbiineja ei saa rakentaa pohjavesialueelle. 6 Laadittavat selvitykset Hanketta koskevat selvitykset tehdään YVA-menettelyn yhteydessä. Tällaisia selvityksiä ovat muun muassa seuraavat: • • • • • • • • Havainnekuvat valokuvaupotuksina Tuulivoimaloiden melu- ja välkemallinnukset Luontoselvitykset (kasvit, eläimet, geologiset muodostelmat) Pohjavesialueet Maisemaselvitys Kulttuurihistorialliset kohteet Muinaisjäännösten inventointi Asutuksen sijainti 7 Vaikutusten arviointi Hanketta koskevat vaikutusten arvioinnit tehdään YVA-menettelyn yhteydessä, ja niitä hyödynnetään kaavan vaikutusten arvioinnissa. Vaikutusten arviointi tehdään maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti seuraavista asioista: • • • • • • • Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen Vaikutukset maa- ja kallioperään, vesiin, ilmaan ja ilmastoon Vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimistöön sekä luonnon monimuotoisuuteen Vaikutukset yhdyskuntaan, energiatalouteen ja liikenteeseen Vaikutukset alueen turvallisuuteen Vaikutukset maisemaan, kulttuuriperintöön (sisältää muinaisjäännökset) ja rakennettuun ympäristöön Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa Vaikutusarvioinnissa tarkastellaan myös mahdollisuuksia ja keinoja vaikutusten lieventämiseen. 8 Vaikutusalue Eri vaikutustyypeillä on erisuuruinen vaikutusalue. Seuraavassa taulukossa on kuvattu sitä, mikä on tarkastelualueen laajuus eri vaikutustyypeillä. OAS 14 (18) Mastokankaan tuulipuiston osayleiskaava 1.10.2015 Taulukko 8.1. Tarkastelualueen laajuus eri vaikutustyypeittäin. Vaikutustyyppi Tarkastelualueen laajuus Ihmiset, maankäyttö, elinkeinotoiminta Kuntatason yhdyskuntarakenne, tuulipuiston alue lähiympäristöineen, noin 1–4 kilometrin päähän kaava-alueen rajasta. Melu ja varjon vilkkuminen Vaikutukset arvioidaan mallinnusten mukaan, noin 1–2 kilometrin päähän kaava-alueen rajasta. Virkistyskäyttö ja metsästys Arviointi kohdistetaan kaava-alueelle. Maisema ja rakennettu kulttuuriympäristö Vaikutusten arviointi keskittyy maisemalliselle lähi- ja välialueelle 0–12 kilometrin päähän tuulivoimaloista. Yleispiirteisesti tarkastellaan vaikutukset noin 30 kilometrin etäisyydelle tuulivoimaloista. Muinaisjäännökset Vaikutukset arvioidaan rakennuspaikkakohtaisesti kaava-alueella. Luonto Luontoarvot ja pohjavesivaikutukset arvioidaan kaava-alueella ja sen välittömässä läheisyydessä tunnistetuilla arvokkailla luontokohteilla ja pohjavesialueilla. Eläimistö Vaikutukset arvioidaan kaava-alueelta. Linnuston osalta tarkastellaan myös muuttoreitit. Liikenne Vaikutukset arvioidaan tieosuuksilla, joille hankkeen toteuttamisesta voi aiheuta liikenteen kasvua. 9 Osallistuminen ja tiedottaminen 9.1 Osalliset Osallisilla on oikeus ottaa kantaan kaavojen valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavoista mielipiteensä (MRL 62 §). MRL 62 § mukaan osallisia ovat kaava-alueiden ja sen vaikutusalueen maanomistajat, asukkaat, alueella toimivat yritykset ja elinkeinon harjoittajat ja työssäkäyvät eli kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaavat saattavat huomattavasti vaikuttaa. Osallisia ovat myös ne viranomaiset, yhdistykset, järjestöt ja yhteisöt, jotka toimivat alueella tai joiden toimialaa kaavassa käsitellään. Näitä ovat ainakin: Asukkaat, maanomistajat ja muut osalliset • • • Kaavojen vaikutusalueen asukkaat Kaava-alueiden maanomistajat Muut osalliset ja osalliseksi ilmoittautuvat Raahen kaupunki • • • Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Raahen kaupungin lautakunnat Siikajoen kunta • • • Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Siikajoen kunnan lautakunnat Mastokankaan tuulipuiston osayleiskaava 1.10.2015 OAS 15 (18) Naapurikunnat • Pyhäjoen kunta Viranomaiset • • • • • • • • • • Pohjois-Pohjanmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan museo Pohjois-Suomen aluehallintovirasto AVI Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi Finavia Puolustusvoimat Viestintävirasto Kalajoen kaupungin ympäristöterveydenhuolto Jokilaakson pelastuslaitos Yritykset ja yhteisöt • • • • • • • • 9.2 Anvia Oy Digita Oy Elenia Oy Fingrid Oyj Luonnonvarakeskus Metsänhoitoyhdistykset Metsästysseurat Muut mahdolliset yritykset ja yhteisöt Nähtävilläolo ja mielipiteet Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavan laatimisvaiheen aineisto (kaavaluonnos) sekä kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville. Nähtävillä olosta ilmoitetaan Raahelaisessa ja Siikajokilaakso-lehdessä sekä Raahen kaupungin nettisivulla (Raahen puolen kaava-aineisto) ja Siikajoen kunnan nettisivulla (Siikajoen puolen kaava-aineisto) sekä virallisilla ilmoitustauluilla. Nähtävilläoloaikoina osalliset voivat esittää kirjallisesti mielipiteitään osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kaavan valmisteluaineistosta. Kaavaehdotuksesta voi tehdä kirjallisia muistutuksia. Kaavaluonnoksista ja kaavaehdotuksista pyydetään nähtävilläoloaikana lausunnot tarvittavilta viranomaistahoilta. Tarvittaessa järjestetään suunnitteluja viranomaiskokouksia. MRL 66 pykälän mukainen toinen viranomaisneuvottelu ELYkeskuksen kanssa pidetään ennen kaavaehdotuksen laittamista nähtäville. Kaavan hyväksyy Siikajoen kunnan osalta kunnanvaltuusto ja Raahen kaupungin osalta kaupunginvaltuusto. 9.3 Valitus Osallisilla on mahdollisuus valittaa Raahen kaupunginvaltuuston ja Siikajoen kunnanvaltuuston päätöksistä Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen. OAS 16 (18) Mastokankaan tuulipuiston osayleiskaava 1.10.2015 10 Tavoiteaikataulu Työvaihe Kaavoituksen käynnistäminen Selvitysvaihe Kaavaluonnosvaihe Kaavaehdotusvaihe Kaavan hyväksyminen Tavoiteaikataulu tammi-maaliskuu 2015 kesä–joulukuu 2014 maalis–kesäkuu 2015 elo–lokakuu 2015 marras-joulukuu 2015 Kaavaehdotusta ei tehdä ennen kuin on saatu lausunto YVA-selostuksesta. 11 Vuorovaikutus kaavoituksen eri vaiheissa 11.1 Perusselvitykset, kaavoituksen käynnistäminen ja tavoitteet Kuulutusten kautta jaetaan tietoa osallistumis- ja arviointisuunnittelman nähtävillä olosta. OAS:aan, kaavan perusselvityksiin ja tavoitteisiin voi ottaa kantaa OAS:n nähtävillä olon aikana. 11.2 Kaavan laatimisvaihe Erilliset kaavaluonnokset Raahen ja Siikajoen alueilta laaditaan niin, että ne ovat valmiit samoihin aikoihin ympäristövaikutusten arviointiselostuksen kanssa. Kaava-aineisto laitetaan nähtäville 30 päivän ajaksi kohdassa 9.2 kuvatulla tavalla. Nähtävillä olosta tiedotetaan kuuluttamalla. Kaavaluonnosta esitellään yleisötilaisuudessa joka voidaan mahdollisesti pitää samaan aikaan YVA-selostuksen yleisötilaisuuden kanssa. Kaavaluonnoksista pyydetään lausunnot viranomaisilta ja kunnan hallintokunnilta (MRL 65 §, MRA 27 § ja 28 §). Mahdolliset mielipiteet on toimitettava kunnalle ennen nähtävilläoloajan päättymistä. (MRL 65 § 2). Osalliset voivat nähtävillä olon aikana esittää kaavaluonnoksesta mielipiteitä. 11.3 Kaavaehdotusvaihe Kaavaluonnoksista saatavan palautteen perusteella muokataan kaavaluonnokset kaavaehdotuksiksi. Raahen kaupunginhallitus ja Siikajoen kunnanhallitus hyväksyvät ehdotukset omien kuntiensa osalta ja asettavat ne nähtäville 30 päivän ajaksi kohdassa 9.2 kuvatulla tavalla. Nähtävillä olosta tiedotetaan kuuluttamalla. Ennen kaavaehdotusten hyväksymistä pidetään ELY-keskuksen kanssa viranomaisneuvottelu (MRL 66.2 §, MRA 18 §). Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta ja kunnan hallintokunnilta (MRL 65 §, MRA 27 § ja 28 §). Mahdolliset muistutukset on toimitettava Raahen osalta Raahen kaupungille tai Siikajoen osalta Siikajoen kunnalle ennen nähtävilläoloajan päättymistä (MRL 65 § 2). Osalliset voivat muistutuksia. nähtävillä olon aikana jättää kaavaehdotuksista kirjallisia Mastokankaan tuulipuiston osayleiskaava 1.10.2015 11.4 OAS 17 (18) Kaavan hyväksyminen Kaavaehdotuksen lausuntojen ja muistutusten perusteella kaavaan voidaan tehdä vähäisiä muutoksia. Kaavan hyväksyy Raahessa kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen kaupunginvaltuusto ja Siikajoella kunnanhallituksen käsittelyn jälkeen kunnanvaltuusto. Kaava tulee voimaan, kun hyväksymistä koskeva päätös on lainvoimainen ja se on kuulutettu (MRL 52 §). Kaavan hyväksymisestä ilmoitetaan Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle, PohjoisPohjanmaan liitolle ja niille, jotka ovat sitä kirjallisesti pyytäneet (MRL 67 §). Kaavan lainvoimaisuudesta kuulutetaan (MRA 93 §) kohdassa 9.2 kuvatulla tavalla. 12 Yhteystiedot Raahen kaupunki Tekninen keskus Ruskatie 1 92140 Pattijoki Kaavasuunnittelija Mathias Holmén puh. 040 830 3159, sähköposti: mathias.holmen(at)raahe.fi Kaavoituspäällikkö Kaija Seppänen puh. 044 439 3575 sähköposti: kaija.seppanen(at)raahe.fi Siikajoen kunta Siikasavontie 1 A 92400 Ruukki Maanmittausinsinööri Merja Ojanperä puh. 040 3156 234 merja.ojanpera(at)siikajoki.fi OAS 18 (18) Mastokankaan tuulipuiston osayleiskaava 1.10.2015 Kaavaa laativa konsultti Sito Oy DI (YKS 245) Timo Huhtinen Tuulikuja 2 02100 Espoo puh. 040 542 5291 timo.huhtinen(at)sito.fi Hankevastaava Tuulikolmio Oy Tytti Nikunen Lars Sonckin Kaari 14 02600 Espoo puh. 040 560 1218 sähköposti: tytti.nikunen(at)tuulikolmio.fi 13 Palaute osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Palautteen tästä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi osoittaa nähtävilläolon aikana Raahen kaupunkiin tai Siikajoen kuntaan edellä esitettyihin osoitteisiin. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa voidaan täydentää suunnittelun kuluessa. Osallisella on mahdollisuus saattaa suunnitelman riittävyys alueellisen ympäristökeskuksen arvioitavaksi neuvottelumenettelyä käyttäen (MRL 64 § ja MRA 31 §). TUULIKOLMIO OY MASTOKANKAAN TUULIVOIMAHANKKEEN KAAVALUONNOS, LUONTOVAIKUTUSTEN ARVIOINTI AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 20255 2 Tuulikolmio Oy Mastokankaan tuulivoimahankkeen kaavaluonnos luontovaikutusten arviointi _____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ TUULIKOLMIO OY MASTOKANKAAN TUULIVOIMAHANKKEEN KAAVALUONNOS, LUONTOVAIKUTUSTEN ARVIOINTI 30.4.2015 Olli-Pekka Vieltojärvi, projektipäällikkö, FM biofysiikka Niina Lappalainen, FT biologi Tuomas Väyrynen, luontokartoittaja (EAT), linnustoasiantuntija Sisällysluettelo: 1. JOHDANTO............................................................................................................................................... 4 2. KASVILLISUUS JA LUONTOTYYPIT ................................................................................................. 5 2.1 2.1.1 1.1.1 2.2 2.3 VAIKUTUKSET KASVILLISUUTEEN JA LUONTOTYYPPEIHIN............................................................................ 5 Toteutusvaihtoehdon VE1 vaikutukset ........................................................................................................ 5 Toteutusvaihtoehdon VE2 vaikutukset ........................................................................................................ 7 HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN VÄHENTÄMISKEINOT ................................................................................... 12 YHTEENVETO JA VAIHTOEHTOJEN VERTAILU .............................................................................................. 12 3. LINNUSTO ............................................................................................................................................... 13 3.1 3.1.1 3.1.2 3.1.3 3.1.4 3.1.5 3.1.6 3.2 3.3 VAIKUTUKSET LINNUSTOON ........................................................................................................................... 13 Törmäysvaikutukset ....................................................................................................................................... 13 Elinympäristömuutokset................................................................................................................................ 18 Tuulipuiston häiriö- ja estevaikutukset ...................................................................................................... 20 Linnustoon kohdistuvat yhteisvaikutukset ............................................................................................... 21 Vaikutusten kokonaistarkastelu ja vaihtoehtojen vertailu ................................................................... 23 Vaihtoehtojen vertailu.................................................................................................................................... 25 HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN VÄHENTÄMISKEINOT ................................................................................... 25 VAIKUTUSTEN SEURANTA ................................................................................................................................ 26 4. MUU ELÄIMISTÖ ................................................................................................................................... 27 4.1 4.1.1 4.2 4.2.1 4.2.2 4.2.3 4.3 SELVITYSTEN TÄYDENNYKSET ......................................................................................................................... 27 Liito-oravaselvitysten täydennys kevättalvella 2015 ............................................................................ 27 VAIKUTUKSET MUUHUN ELÄIMISTÖÖN......................................................................................................... 29 Viitasammakko, rupisammakko, sammakko ............................................................................................ 29 Lepakot ............................................................................................................................................................... 30 Liito-orava ......................................................................................................................................................... 31 VAIHTOEHTOJEN VERTAILU ............................................................................................................................ 32 VIITTEET .................................................................................................................................................................. 33 3 Tuulikolmio Oy Mastokankaan tuulivoimahankkeen kaavaluonnos luontovaikutusten arviointi _____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ Valokuvat © Niina Lappalainen, Ahma ympäristö Oy Sisältää Maanmittauslaitoksen Peruskarttarasteriaineistoa <https://tiedostopalvelu.maanmittauslaitos.fi/tp/kartta?lang=fi>. ja Ortoilmakuva-aineistoa, saatavissa: 4 Tuulikolmio Oy Mastokankaan tuulivoimahankkeen kaavaluonnos luontovaikutusten arviointi _____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ 1. JOHDANTO Tuulikolmio Oy suunnittelee tuulivoimahanketta Raahen ja Siikajoen kuntien alueelle sijoittuvalle Kopsan Mastokankaan hankealueelle, noin 18 kilometriä Raahen kaupungista kaakkoon. Hankkeelle on toteutettu ympäristövaikutusten arviointi (Ahma ympäristö Oy 2014). Hankesuunnitelmia on muokattu kaavavaiheessa. Tässä raportissa on esitetty luontovaikutusten arviointi Mastokankaan tuulivoimahankkeen kaavavaiheessa esitettävien kahden toteutusvaihtoehdon (taulukko 1) osalta. Vaikutukset on tarkasteltu kasvillisuuden ja luontotyyppien, linnuston, sammakkoeläinten, lepakoiden sekä liitooravan osalta. Lisäksi raportissa on esitetty hankealueella keväällä 2015 toteutetun liito-oravaselvitysten täydennyksen tulokset. Hankealueen luonnonolojen perustila on kuvattu Mastokankaan tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa (Ahma ympäristö Oy 2014) sekä sen liitteinä esitetyissä raporteissa. Taulukko 1. Mastokankaan tuulivoimahankkeen vaihtoehdot VE1 ja VE2; maisemasovitteissa käytetyt voimaloiden lukumäärät sekä voimaloiden koot. Vaihtoehto Kuvaus Vaihtoehto VE1 Tuulivoimaloita yhteensä 12 kpl. Tornin korkeus 140 m. Turbiinin halkaisija 128 m. Vaihtoehto VE2 Tuulivoimaloita yhteensä 14 kpl. Tornin korkeus 140 m. Turbiinin halkaisija 131 m. 5 Tuulikolmio Oy Mastokankaan tuulivoimahankkeen kaavaluonnos luontovaikutusten arviointi _____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ 2. KASVILLISUUS JA LUONTOTYYPIT 2.1 Vaikutukset kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin Tuulipuiston alueella kasvillisuuteen ja luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaisiin kohteisiin kohdistuvat vaikutukset aiheutuvat rakentamisesta (tuulivoimalat, tiestö ja maakaapelit, sähköasema). Tuulivoimalan rakennusalue on noin 1 ha, ja tältä alueelta kasvillisuus ja puusto poistetaan täysin. Teiden leveys ojineen on noin 10 m. Uusien tiereittien osalta kasvillisuutta ja puustoa poistetaankin noin 10 m leveydeltä. Olemassa olevia teitä ja tiepohjia parannetaan, ja parannustöiden yhteydessä puustoa ja kasvillisuutta poistetaan tarpeellisin osin noin 10 m leveyteen saakka. Puustoa kaadetaan tarvittaessa leveämmältä vyöhykkeeltä. Maaperän muokkaaminen vaikuttaa myös rakennettavan alueen välittömässä läheisyydessä esiintyvään kasvillisuuteen muuttamalla kasvupaikan ominaispiirteitä, kuten pienilmastoa ja vesitaloutta. Nämä muutokset voivat heikentää kasvupaikan ominaisuuksia, erityisesti suoalueilla. Rakennettavat alueet ovat suurelta osin metsätalouskäytössä, ja näiltä osin kasvillisuusvaikutukset jäävät vähäisiksi. Hankealueella on kuitenkin myös arvokohteita, joiden kohdalla rakentaminen saa aikaan negatiivisia vaikutuksia kasvillisuuteen, vähentää kohteiden arvoa sekä luonnon monimuotoisuutta. Ennen selvitysten aloittamista hankealueelta ei ollut tiedossa suojelullisesti arvokkaiden kasvilajien esiintymiä (Ympäristöhallinnon tiedonanto 22.6.2011). Kasvillisuuskartoitusten aikana alueella havaittiin joitakin arvolajiesiintymiä (taulukko 2). Muita alueella esiintyviä luonnon kannalta huomioitavia kohteita ovat alueella esiintyvät metsälain mukaiset erityisen tärkeät elinympäristöt, uhanalaiseksi luokitellut luontotyypit sekä muut mahdolliset arvokohteet kuten luonnontilaiset suokokonaisuudet ja iäkkäät luonnontilaisen kaltaiset metsät. Hankealueella esiintyy myös Metsäkeskuksen ympäristötukikohteita (tiedonanto 10.4.2015). Tuulipuistohankkeen vaikutusarviot on esitetty kootusti taulukoissa 3 ja 4. Taulukko 2. Mastokankaan hankealueella tai sen läheisyydessä selvitysten yhteydessä havaittu suojelullisesti arvokas kasvilajisto ja suojeluluokat. Laji Uhanalaisuus Rauhoitettu Suopunakämmekkä, Dactylorhiza incarnata ssp. incarnata VU Suovalkku, Hammarbya paludosa NT, RT x Hentosara, Carex disperma NT Valkolehdokki, Platanthera bifolia LC x Kurjenmiekka, Iris pseudacorus LC x (*) VU = vaarantunut, NT = silmälläpidettävä, LC = elinvoimainen, RT = alueellisesti uhanalainen, (*) = rauhoitettu Oulun ja Lapin läänissä 2.1.1 Toteutusvaihtoehdon VE1 vaikutukset Vaihtoehdossa VE1 alueelle sijoittuu 12 voimalaa. Hankkeen sisäisiä teitä sijoittuu alueelle vaihtoehdossa VE1 yhteensä noin 16,4 km. Tästä täysin uutta tietä noin 3,5 km, ja loput ovat olemassa olevia teitä ja tiepohjia. (taulukko 3) Voimalapaikat ja tiereitit sijoittuvat pääasiassa ei-luonnontilaisille ja rakennetuille alueille, kuten hakkuuaukeille tai taimikoille, turvekankaille sekä olemassa oleville teille ja tiepohjille. Tällaisille 6 Tuulikolmio Oy Mastokankaan tuulivoimahankkeen kaavaluonnos luontovaikutusten arviointi _____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ alueille sijoittuu vaihtoehdossa VE1 yhteensä 7 voimalaa (ks. taulukko 4, voimalat 2-3, 5-7, 9, lisäksi voimala 1 sijoittuu hakatulle kankaalle, mutta sen läheisyyteen sijoittuu Metsäkeskuksen ympäristötukikohde). Olemassa oleville teille ja tiepohjille sijoittuu reitistöä yhteensä noin 12,8 km, minkä lisäksi osa uusista reiteistä sijoittuu turvekankaille, hakkuualueille tai muuten eiluonnontilaisille kohteille. Näillä alueilla ei esiinny erityisiä luonnonarvoja, ja suorat vaikutukset kasvillisuudelle ja luontotyypeille sekä välilliset vaikutukset rakennettavien alueiden lähiympäristöön katsotaan pääasiassa vähäisiksi. Siliänkivennevan vähäpuustoisella isovarpu- ja rahkarämeellä sijaitsee Metsäkeskuksen ympäristötukikohde, jonka läpi kulkee toinen hankealueen tuloteistä. Olemassa olevan tien perusparannuksen yhteydessä tiereitti ojineen levenee jonkin verran. Tästä syntyy kohteelle suoria vaikutuksia, minkä lisäksi vyöhyke, jolla on nykyään havaittavissa tien ja tienvarren ojien kuivatusvaikutukset, levenee jossain määrin. Vaikutukset katsotaan kuitenkin kokonaisuudessaan lieviksi. Lieviä välillisiä vaikutuksia voi syntyä myös voimalalle 2 johtavan uuden tiereitin Siliänkivennevaa sivuavalla osuudella. Olemassa olevan tulotien varteen sijoittuu kaksi muutakin Metsäkeskuksen ympäristötukikohdetta. Saunasaaren kaakkoispuoleisen vähäpuustoisen ja isovarpuisen rämeen reuna on näistä toinen. Kohde sijoittuu lähimmillään noin 40 m etäisyydelle olemassa olevasta tiestä. Olemassa oleva tie levenee hieman, mutta syntyvät välilliset vaikutukset katsotaan enintään lieviksi. Kolmas tukikohde sijoittuu voimalapaikan 1 länsi-luoteispuolelle. Kyseinen hakkuiden ja/tai taimikoiden rajaama suokohde sijoittuu noin 40 m etäisyydelle voimalapaikan ilmoitetusta keskipisteestä. Voimalapaikan 1 läheisyyteen sijoittuvalle suokohteen kapealle kaakkoisosalle voi syntyä paitsi välillisiä myös suoria vaikutuksia, mihin vaikuttaa se miten voimalan rakennusalue lopullisesti sijoittuu. Vaihtoehdossa VE1 kolme voimalaa sijoittuu kangasalueille, jotka edustavat pääasiassa talousmetsää (ks. taulukko 4, voimalat 8, 10 ja 11). Näistä yksi (voimala 11) sijoittuu kiviselle kuivahkon kankaan männikköön olemassa olevan tien läheisyyteen. Pienehkö männikkökohde rajautuu lännessä ojittamattomaan ja vähäpuustoiseen, reunaltaan rahkarämeiseen avosuohon sekä eteläpuolella hakkuualueeseen. Suokohteelle on mahdollista syntyä lieviä välillisiä vaikutuksia, riippuen rakennusalueen lopullisesta sijoittumisesta. Myös voimalat 8 ja 10 sijoittuvat hakkuualueiden läheisyyteen, mäntyvaltaisille sekä sekapuustoisille kangasalueille. Näillä kohteilla syntyy lieviä tai vähäisiä kasvillisuusvaikutuksia rakentamisen johdosta, mutta vaikutukset ovat paikallisia eikä kohteilla esiinny erityisiä luonnonarvoja. Voimaloille 8 ja 9 johtava uusi tiereitti sijoittuu kangasalueille, joilla esiintyy kuivahkon kankaan hakkuuta, havupuuvaltaista taimikkoa sekä talousmetsä. Voimalalle 10 johtava uusi tiereitti sijoittuu myös lähinnä metsätalouskäytössä oleville kangasalueille sekä kankaiden välisille kapeille soistumille. Kohteilla on toteutettu hakkuita, ja voimalalle 10 johtavan reitin linjaus kulkee osaksi hakkuualueen reunalla. Tien rakentaminen jossain määrin heikentää kankaiden välisten soisten kapeikkojen nykytilaa ja voi vaikuttaa vesien kulkuun. Myös kangasalueilla (paitsi hakkuilla ja taimikoilla) rakentaminen jossain määrin heikentää nykytilaa. Kursunnevan suoaluetta lukuun ottamatta kohteilla katsotaan syntyvän lieviä tai vähäisiä kasvillisuusvaikutuksia rakentamisen johdosta, mutta vaikutukset ovat paikallisia eikä kyseisillä kohteilla esiinny erityisiä luonnonarvoja. Yksi hankealueen huomionarvoisista kokonaisuuksista on pääosin ojittamaton ja luonnontilainen Kursunnevan suokokonaisuus. Ojituksia esiintyy vain vähäisessä määrin suon reuna-alueilla. Suon eteläosaan sijoittuu yksi voimalapaikka (voimala 12). Kursunnevan eteläosassa voimala 12 sijoittuu Pirttisaaren tuoreen kuusivaltaisen kankaan reunaan, jonka vaihtumisvyöhykkeellä esiintyy kapealti korpisuutta sekä edempänä tupasvillarämettä, jolla kasvaa harvakseltaan mäntyä ja koivua. Kursunnevan eteläosan luonnontilainen suoalue on rimpinen ja luhtainen, ja alueella esiintyy alueellisesti vaarantuneita (VU) ja silmälläpidettäviä (NT) 7 Tuulikolmio Oy Mastokankaan tuulivoimahankkeen kaavaluonnos luontovaikutusten arviointi _____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ luontotyyppejä (mm. rimpistä oligotrofista saranevaa, lyhytkorsirämettä, luhtanevaa ja luhtaista oligo-mesotrofista sekä oligotrofista rimpinevaa). Kursunnevan eteläosaan sijoittuu Metsäkeskuksen ympäristötukikohde. Pirttisaaren kankaan reunaan rajautuva kohde sijoittuu noin 70 m etäisyydelle voimalapaikan 12 ilmoitetusta keskipisteestä. Märälle Kursunnevan avonevalle aiheutuu rakentamisesta paitsi suoria vaikutuksia kasvillisuuden poistojen kautta, myös välillisiä vaikutuksia kuten kuivatusvaikutuksia, jotka voivat muuttaa suoaluetta rakennettavaa aluetta selkeästi laajemmin. Voimalan rakentaminen suoalueella voi edellyttää hyvinkin syvälle ulottuvia perustuksia, mikä vaikuttaa myös kuivatusvaikutusten laajuuteen. Märät ja rimpipintaiset suoluontotyypit ovat herkempiä kuivatusvaikutuksille kuin mätäspintaiset ja kuivahkot suoluontotyypit. Syntyvät kuivatusvaikutukset ovat selkeimmät rakennettavan alueen läheisyydessä, mutta vaikutuksia, jotka lievenevät etäisyyden kasvaessa, voi syntyä lähes koko Kursunnevan eteläosan suoalueelle. Myös Metsäkeskuksen ympäristötukikohteelle syntyy todennäköisesti kuivatusvaikutuksia. Kuivatusvaikutukset näkyvät luontotyypeillä vedenpinnan laskuna, rimpipintaa ilmentävien lajien vähenemisenä, väli- ja mätäspintaa suosivien lajien, suovarpujen ja pensaiden yleistymisenä sekä mahdollisesti ajan kuluessa puuston runsastumisena. Rakentaminen vaikuttaa todennäköisesti jossain määrin Kursunjärven ja Läntinen –lammen väliseen pohjois-eteläsuuntaiseen luontaiseen vedenkulkuun. Märät suot ovat paitsi herkempiä kuivatusvaikutuksille, myös niiden palautuminen häiriöstä on hidasta (Ukkola 1995). Vaikutuksia voi jossain määrin syntyä myös Kursunjärven rannan luhtanevalle, jolle sijoittuu suovalkun esiintymä. Suovalkku on silmälläpidettävä (NT), alueellisesti uhanalainen (RT) sekä rauhoitettu laji. Tunnettu esiintymä sijoittuu noin 210 m etäisyydelle voimalan rakennusalueesta. Rakentamisesta syntyvät kuivatusvaikutukset voivat jossain määrin heikentää suovalkun elinympäristön laatua sekä vähentää lajille soveliaan elinympäristöä. Voimalalle 12 johtaa uusi tiereitti Pirttisaaren varttuneen tuoreen (VMT) kankaan kuusikon läpi. Pirttisaaren metsäkohde on varsin edustava. Suunniteltu tiereitti halkaisee kohteen keskeltä, mikä heikentää kohteen luonnontilaa huomattavasti. Tien molemmille puolille jäävät metsäalueet ovat kapeahkot, ja pirstoutuvalla kohteella reunavaikutukset lisääntyvät huomattavasti. Kohteen arvo heikentyy. Yksi voimala sijoittuu Saloistennevan kaakkoispuoliselle varttuneen tuoreen kankaan kuusikon soistuneelle reunalle (voimala 4). Alue on Metsäkeskuksen ympäristötukikohde. Rakentaminen heikentää kohteen luonnontilaisuutta rakennettavalta osalta sekä välittömässä lähiympäristössä. 1.1.1 Toteutusvaihtoehdon VE2 vaikutukset Vaihtoehdossa VE2 voimalat ja tiestö sijoittuvat voimaloiden 1-12 osalta kuten vaihtoehdossa VE1 (taulukot 3 ja 4). Toteutusvaihtoehdon VE2 kasvillisuusvaikutukset ovat näiden voimaloiden ja tiereittien osalta samat kuin vaihtoehdon VE1. Voimalapaikka 13 sekä sille johtava tie sijoittuvat hakkuulle/taimikkoalueelle. Alueella ei esiinny erityisiä luonnonarvoja, ja suorat vaikutukset kasvillisuudelle ja luontotyypeille sekä välilliset vaikutukset rakennettavien alueiden lähiympäristöön katsotaan vähäisiksi. Voimalapaikka 14 puolestaan sijoittuu Kursunkankaan tuoreen kankaan kuusikon sekä taimikon reunavyöhykkeelle. Kursunkankaan kuusikko on pitkälti luonnontilaisen kaltaista, mutta taimikkoon rajautuvan metsänreunan luonnontilaisuus on jossain määrin heikentynyt. Rakentaminen heikentää kohteen nykytilaa rakennettavalta osalta sekä välittömässä lähiympäristössä. Kohteelle syntyy lieviä tai vähäisiä kasvillisuusvaikutuksia rakentamisen johdosta, mutta vaikutukset ovat paikallisia ja pienialaisia. 8 Tuulikolmio Oy Mastokankaan tuulivoimahankkeen kaavaluonnos luontovaikutusten arviointi _____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ Taulukko 3. Vaihtoehtojen VE1 ja VE2 aikaansaamien suorien kasvillisuusvaikutusten laskennalliset pinta-alat. VE1 VE1, VE2 Suorat vaikutukset VOIMALAT Suorat sekä välilliset kasvillisuusvaikutukset vähäiset tai merkityksettömät Suorat kasvillisuusvaikutukset lieviä tai vähäisiä, mahdollisia välillisiä kasvillisuusvaikutuksia lähiympäristöön Huomattavia suoria sekä välillisiä kasvillisuusvaikutuksia VE2, Suorat vaikutukset Voimalat Ala Voimalat Ala 6 kpl 6 ha 7 kpl 7 ha voimalat 4 ha voimalat 5 ha 1, 8, 10, 11 1, 8, 10, 11, 14 voimalat 4, 12 2 ha voimalat 4, 12 2 ha Yhteensä 12 kpl 12 ha 14 kpl 14 ha TIET (sis. molemmat tulotiet) Pituus Olemassa olevat tiet tai tiepohjat, pääasiassa vähäisiä suoria tai välillisiä kasvillisuusvaikutuksia Pituus 12,84 km 12,84 ha 13,28 km 13,28ha Uudet tiet, suorat kasvillisuusvaikutukset kohtalaisen vähäiset noin 3,13 km 3,13 ha noin 6,42 km 6,42 ha Uudet tiet, suorat kasvillisuusvaikutukset huomattavia noin 0,43 km 0,43 ha noin 0,43 km 0,43 ha 16,40 km 16,40 ha 20,13 km 20,13 ha Yhteensä SÄHKÖASEMA YHTEENSÄ noin 0,2 ha noin 0,2 ha noin 28,6 ha noin 34,3 ha 9 Tuulikolmio Oy Mastokankaan tuulivoimahankkeen kaavaluonnos luontovaikutusten arviointi _____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ Kuva 1. Hankealueella esiintyviä huomionarvoisia kohteita kartalla ja ilmakuvassa. 10 Tuulikolmio Oy Mastokankaan tuulivoimahankkeen kaavaluonnos luontovaikutusten arviointi _____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ Taulukko 4. Vaihtoehtojen VE1 ja VE2 voimaloiden sijaintipaikkojen kuvaukset ja mahdolliset arvokohteet. Rakentaminen; voimala noin 1 ha, uudet tiet noin 10 m leveys (ojineen). (Selitteet: VU = vaarantunut, NT = silmälläpidettävä, LC = elinvoimainen) Voimalapaikka Sijaintialue sekä lähistön huomionarvoiset kohteet (1–3) Hankkeen vaikutukset (pinta-alat rakennettavia alueita) 1 Voimalapaikka: hakkuualue / taimikko tien vieressä, ei huomioitavia luontoarvoja. Välittömässä läheisyydessä sijaitsee Metsäkeskuksen ympäristötukikohde (tiedonanto 10.4.2015). Uutta tietä noin 230 m, sijoittuu hakkuulle / taimikolle. Voimalapaikka: hakkuu/taimikkoaluetta, ei huomioitavia luontoarvoja. Uutta tietä noin 415 m hakatulle kankaalle, sivuaa Siliänkivennevan luonnontilaisen kaltaista vähäpuustoista isovarpu- ja rahkarämettä, joka on Metsäkeskuksen ympäristötukikohde (tiedonanto 10.4.2015). Voimalapaikka: ojitettua turvekangasta / rämemuuttumaa hakatun kangasalueen reunalla, ei huomioitavia luontoarvoja. Uutta tietä noin 300 m turvekankaalle. Voimalapaikka: varttuneen tuoreen kankaan kuusikon soistuneella reunalla. Uutta tietä noin 145 m. Ympäristötukikohteelle voi syntyä välillisiä tai suoria vaikutuksia. Syntyviin vaikutuksiin vaikuttaa voimalan rakennusalueen (1 ha) lopullinen sijoittuminen. Puuston ja kasvillisuuden poisto rakentamisen alta (voimala + uudet tiet noin 1,23 ha). Ei merkittäviä vaikutuksia. Siliänkivennevan ympäristötukikohteelle syntyy lieviä välillisiä (sekä olemassa olevan tien osalta suoria) vaikutuksia. Puuston ja kasvillisuuden poisto rakentamisen alta (voimala + uudet tiet noin 1,42 ha). Ei merkittäviä vaikutuksia. Puuston ja kasvillisuuden poisto rakentamisen alta (voimala + uudet tiet noin 1,3 ha). Puuston ja kasvillisuuden poisto rakentamisen alta (voimala + uudet tiet noin 1,15 ha). Huomionarvoiset kohteet: 1) Saloisten SE-puoleinen varttunut tuoreen kankaan kuusikko, Metsäkeskuksen ympäristötukikohde (tiedonanto 10.4.2015). Voimalapaikka: ojitettua turvekangasta / rämemuuttumaa hakatun kangasalueen reunalla, ei huomioitavia luontoarvoja. Uutta tietä noin 255 m pääasiassa turvekankaalle. Voimalapaikka: hakkuu/taimikkoaluetta, ei huomioitavia luontoarvoja. Uutta tietä noin 160 m hakatulle kankaalle. Rakentaminen muuttaa kohteen luonnontilaisuutta sekä alentaa Metsäkeskuksen ympäristötukikohteen arvoa. Ei merkittäviä vaikutuksia. Puuston ja kasvillisuuden poisto rakentamisen alta (voimala + uudet tiet noin 1,25 ha). 2 3 4 5 6 7 Voimalapaikka: ojitettua turvekangasta, ei huomioitavia luontoarvoja. Uutta tietä noin 140 m turvekankaalle. 8 Voimalapaikka: mäntykankaalla, läheisyydessä taimikkoa. Uutta tietä noin 300 m, sijoittuen hakkuuaukealle sekä taimikkoalueelle. Voimalapaikka: hakkuualuetta tien reunassa, ei huomioitavia luontoarvoja. Uutta tietä (voimalalle 8 johtavasta tiestä itään) noin 630 m. Tielinjaus sijoittuu kankaille, pääasiassa havupuuvaltaiseen talousmetsään 9 Ei merkittäviä vaikutuksia. Puuston ja kasvillisuuden poisto rakentamisen alta (voimala + uudet tiet noin 1,16 ha). Ei merkittäviä vaikutuksia. Puuston ja kasvillisuuden poisto rakentamisen alta (voimala + uudet tiet noin 1,14 ha). Ei merkittäviä vaikutuksia. Puuston ja kasvillisuuden poisto rakentamisen alta (voimala + uudet tiet noin 1,3 ha). Ei merkittäviä vaikutuksia. Puuston ja kasvillisuuden poisto rakentamisen alta (voimala + uudet tiet noin 1,63 ha). 11 Tuulikolmio Oy Mastokankaan tuulivoimahankkeen kaavaluonnos luontovaikutusten arviointi _____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ Voimalapaikka 10 11 12 Sijaintialue sekä lähistön huomionarvoiset kohteet (1–3) sekä osin hakkuulle. Voimalapaikka: sekapuustoinen kangasalue hakkuuaukean ja osaksi ojittamattoman suon välissä. Uutta tietä noin 430 m. Tielinjaus sijoittuu kangasalueille (lähinnä metsätalouskäytössä) sekä kankaiden välisille kapeille soistumille (osin hakattu). Osaksi linjaus kulkee hakkuualueen reunassa. Voimalapaikka: mäntyvaltainen kivinen kuivahkon kankaan alue olemassa olevan tien, hakkuualueen ja pääosin ojittamattoman suon välissä. Uutta tietä noin 75 m olemassa olevan tien reuna-alueella ja kankaalla. Voimalapaikka: Kursunnevan luonnontilainen suokokonaisuus, Pirttisaaren kuusivaltaisen tuoreen kankaan suoreunalla (korpisuutta, tupasvillarämettä, NT/LC). Uutta tietä noin 490 m, joka sijoittuu pääasiassa Pirttisaaren tuoreen kankaan kuusikkoon (n. 290 m), osaksi olemassa olevalle kulku-uralle ja hakkuulle. Huomionarvoiset kohteet: 2) Kursunnevan arvokas luonnontilainen suokokonaisuus, eteläosa, suovalkun esiintymä n. 210 m etäisyydellä, alueellisesti uhanalaisia ja silmälläpidettäviä luontotyyppejä. Kursunnevalla sijaitsee Metsäkeskuksen ympäristötukialue (tiedonanto 10.5.2015). 3) Pirttisaaren varttunut tuoreen kankaan (VMT) kuusikko 13 (vain VE2) Voimalapaikka: hakkuu/taimikkoaluetta, ei huomioitavia luontoarvoja. Uutta tietä noin 170 m hakatulle kankaalle. 14 (vain VE2) Voimalapaikka: Kursunkankaan tuoreen kankaan kuusikon ja taimikon reuna-aluetta. Uutta tietä noin 123 m, pääasiassa taimikolle. Hankkeen vaikutukset (pinta-alat rakennettavia alueita) Puuston ja kasvillisuuden poisto rakentamisen alta (voimala + uudet tiet noin 1,43 ha). Tien rakentaminen heikentää soisten kankaiden välisten kapeikkojen nykytilaa (osin hakkuualueita). Myös kangasalueilla rakentaminen jossain määrin heikentää nykytilaa. Hakkuualueiden läheisyyteen suunnitellulla rakentamisella ei ole merkittäviä vaikutuksia. Pääasiassa vähäisiä vaikutuksia. Puuston ja kasvillisuuden poisto rakentamisen alta (voimala + uudet tiet noin 1,08 ha). Vähäisiä vaikutuksia. Puuston ja kasvillisuuden poisto rakentamisen alta (voimala + uudet tiet noin 1,49 ha). Kursunneva on pääasiassa märkää rimpistä suota. Rakentaminen muuttaa rakennettavan alueen sekä kuivattaa rakennettavien alueiden lähiympäristöä. Ympäristössä esiintyy mm. rimpistä oligotrofista saranevaa (VU/LC) sekä luhtaista oligo-mesotrofista ja oligotrofista rimpinevaa (NT/LC), joilla syntyy kuivatusvaikutuksia. Rakentaminen vaikuttaa Kursunjärven ja Läntisen väliseen luontaiseen vedenkulkuun. Suovalkulle sovelias elinympäristö voi vähentyä. Pirttisaaren länsi-lounaispuolelle sijoittuvan ympäristötukikuvion luonnontilaisuus jossain määrin muuttuu voimalapaikan läheisyydessä. Tien rakentaminen halkaisee Pirttisaaren luonnontilaisen kaltaisen varttuneen tuoreen kankaan kuusikkoalueen. Ei merkittäviä vaikutuksia. Puuston ja kasvillisuuden poisto rakentamisen alta (voimala + uudet tiet noin 1,17 ha). Puuston ja kasvillisuuden poisto rakentamisen alta (voimala + uudet tiet noin 1,12 ha). Rakentaminen vähäisessä määrin heikentää Kursunkankaan luonnontilaisen kaltaisen varttuneen tuoreen kankaan reunan nykytilaa. 12 Tuulikolmio Oy Mastokankaan tuulivoimahankkeen kaavaluonnos luontovaikutusten arviointi _____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ 2.2 Haitallisten vaikutusten vähentämiskeinot Haitallisia vaikutuksia voidaan vähentää voimalapaikkojen 4 ja 12 sekä näille johtavien uusien tiereittien osalta. Voimalapaikan 1 vaikutuksia Metsäkeskuksen ympäristötukikohteelle voidaan vähentää voimalapaikan rakennusalueen suunnittelussa. Rakentamisen aikaisia vaikutuksia voidaan vähentää huomioimalla rakentamisen läheisyyteen sijoittuvat arvokkaat kohteet. 2.3 Yhteenveto ja vaihtoehtojen vertailu Hankkeen kasvillisuusvaikutukset ovat pääasiassa lieviä. Merkittäviä vaikutuksia syntyy kuitenkin joidenkin kohteiden osalta. Hanke heikentää jossain määrin luonnontilaisen Kursunnevan suoalueen luonnontilaa sekä rakentamisen aikaansaamien suorien vaikutusten että kuivatusvaikutusten kautta. Vaikutusalueella esiintyy alueellisesti vaarantuneita (VU) ja silmälläpidettäviä (NT) luontotyyppejä sekä Metsäkeskuksen ympäristötukikohde (tiedonanto 10.5.2015). Rauhoitetulle suovalkulle sovelias elinympäristö Kursunjärven ympäristössä voi vähetä kuivatusvaikutusten johdosta. Lisäksi hanke heikentää kahden varttuneen kuusivaltaisen tuoreen kankaan nykytilaa (Pirttisaari sekä Saloistennevan SE-puoleinen kangasalue, joka on Metsäkeskuksen ympäristötukikohde). Nämä vaikutukset syntyvät pääasiassa kahden voimalan (4, 12) sekä uusien tiereittien (alle 0,5 km) johdosta. Rakentamisesta syntyy vaikutuksia kahdelle Metsäkeskuksen ympäristötukikohteelle Siliänkivennevan läpi kulkevan olemassa olevan tien perusparannuksen sekä voimalan 1 rakentamisen yhteydessä. Muilta osin voimalapaikat ja tiereitit sijoittuvat alueille, joilla vaikutusten voidaan katsoa olevan pääasiassa lieviä. Vaihtoehtojen VE1 ja VE2 kasvillisuusvaikutuksilla ei ole huomattavaa eroa. Vaihtoehdossa VE2 vaikutusten pinta-ala on suurempi, koska vaihtoehdossa on kaksi voimalaa sekä jonkin verran enemmän tiereittejä. Huomattavimmat vaikutukset ovat kuitenkin yhtenevät molemmissa toteutusvaihtoehdoissa. 13 Tuulikolmio Oy Mastokankaan tuulivoimahankkeen kaavaluonnos luontovaikutusten arviointi _____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ 3. LINNUSTO 3.1 Vaikutukset linnustoon 3.1.1 Törmäysvaikutukset Tuulivoimaloiden aiheuttamista linnustovaikutuksista merkittävimpinä tai ainakin eniten huomiota saaneina voidaan pitää voimaloiden linnuille aiheuttamaa törmäysriskiä sekä siitä johtuva lintukuolleisuutta. Tehtyjen tutkimusten perusteella törmäyskuolleisuus voidaan kuitenkin pitää suhteellisen pienenä suurella osalla seuratuista tuulipuistoalueista. Erityisesti suurin riski törmäyksiin kohdistuu lajeilla jotka ovat isokokoisia ja hidasliikkeisiä lentäjiä. Näistä Mastokankaan hankealueen tuntumassa esiintyvät mm. monet petolinnut, kurki, hanhet ja laulujoutsen sekä muuttoaikoina satunnaisemmin myös muut lajit. Näillä lajeilla mahdollisuudet nopeisiin väistöliikkeisiin ovat vähäisempiä kuin pienikokoisilla lajeilla. Petolintujen ja kurkien osalta törmäysriskiä lisää myös lajien taipumus jäädä kaartelemaan alueilla joissa on nousevia ilmavirtauksia. Tuulivoimapuiston aiheuttaman törmäysriskin suuruuteen lajin lisäksi vaikuttavat mm. vallitsevat sääolosuhteet, alueen topografia, tuulipuiston laajuus ja yksittäisten voimaloiden ominaisuudet (koko, rakenne ja roottorin lapojen pyörimisnopeus) sekä merkittävimpänä alueen lintujen yksilömäärät ja lintujen lentoaktiivisuus tuulipuiston alueella. Lisäksi tuulivoimaloiden rakennettavat uudet sähkölinjat aiheuttavat lisää törmäysriskiä. Suurin osa lintulajeista pystyy tehokkaasti väistämään vastaantulevia tuulivoimaloita tai lentämään riittävän etäällä niistä, mutta harvinaisissa tapauksissa on kuitenkin todettu myös korkeita törmäyskuolleisuuksia. Joidenkin tutkimusten mukaan tuulivoimaloiden kuolleisuus riippuu suuresti alueesta. Kuolleisuuden on laskettu olevan Euroopassa alueesta riippuen mm. 0,01–23 yks./voimala/vuosi (Drewitt ja Langston 2006) ja 0,05–64 yks./voimala/vuosi (Everaert 2008). Koistisen (2004) mukaan tuulivoimalat aiheuttavat Suomessa keskimäärin 1 törmäyksen/voimala/vuosi. Sähkölinjojen vaikutukset linnustoon tunnetaan tuulivoimaloiden vaikutuksia paremmin. Koistisen (2004) esittämien laskelmien perusteella keskimääräinen kuolleisuus voimalinjakilometriä kohden on noin 0,7 yks./vuosi. Lintujen kohdatessa toimivan tuulivoimalan, muodostuu olennaiseksi linnun kyky väistää voimalaa. Viime aikoina yleisesti arvioidaan lintujen väistökyvyn olevan jopa 95–99 % luokkaa (ks. Scottish Natural Heritage 2010). Tässä työssä käytettiin kuitenkin varovaisuusperiaatteen mukaisesti 95 % väistökerrointa. Ei ole tarkkaan tiedossa mikä on lintujen väistökyky Suomen olosuhteissa ja etenkin metsäisillä alueilla sijaitsevien tuulivoimaloiden suhteen. Törmäysriskin arviointiin käytettiin siihen kehitettyä laskentamenetelmää (Band ym. 2007a). Arviointi tapahtuu kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa arvioidaan maastohavaintojen ja todennäköisyyslaskelmien perusteella tietty todennäköisyys, jolla tutkittava lintulaji kohtaa pyörivän tuulivoimalan. Törmäävien yksilöiden lukumäärän estimaatti p(m) saadaan osuuksina tutkimusalueen läpilentävien lintujen määrästä. p(m) = (Ar / Ai) x n Ar = tuulivoimaloiden roottorien yhteispinta-ala (ns. riski-ikkuna) Ai = tutkittavan alueen pystysuuntainen pinta-ala (ns. tutkimusikkuna) n = yksilömäärä Toisessa vaiheessa lasketaan tuulivoimalan pyörivien lapojen läpi lentävän linnun todennäköisyys osua lapoihin. Osuma todennäköisyyteen vaikuttavat linnun nopeus, linnun koko, lentotapa, roottorin pyörimisnopeus, roottorin lavan pituus ja leveys, lapakulma ja lapojen lukumäärä. 14 Tuulikolmio Oy Mastokankaan tuulivoimahankkeen kaavaluonnos luontovaikutusten arviointi _____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ Laskennassa käytettiin tarkoitukseen laadittua Excel-taulukkoa (Band ym. 2007b). Vastaava taulukko on saatavissa osoitteesta http://www.snh.gov.uk/planning-and-development/renewableenergy/onshore-wind/bird-collision-risks-guidance/. Mallissa oletetaan roottoreiden ja voimaloiden olevan poikittaissuuntaisesti linnun lentoreittiin nähden tasaisesti tutkimusikkunan leveydellä. Koska todellisuudessa tuulensuunnan mukaan kääntyvät roottorit sijoittuvat vaihtelevasti kulmaan linnun lentosuuntaan nähden, puolitettiin roottoreiden luoma riski-ikkuna (Ar). Tutkittavien lintujen muuttoreitit ja törmäyskorkeudella lentävien lintujen osuus muodostettiin maastohavaintojen perusteella. Lajikohtaiset arviot törmäyksiin joutuvien lintujen määristä saatiin kertomalla törmäyskorkeudella tuulipuiston läpilentoikkunan alueella lentäneiden lintujen määrä lajikohtaisella törmäysriskikertoimella tai havaitut korkeudet huomioiden käytettiin vain törmäyskorkeudella lentäneiden lintujen lukumäärää. Käyttämällä tasaista lentokorkeusjakaumaa 20–200 metriä pyrittiin laskemaan maksimaallinen törmäysriski tilanteessa jossa lentokorkeudet voivat satunnaisesti vaihdella vuosien välillä. Tuulivoimapuiston leveys suhteessa tarkasteltavien lintujen lounais-koillissuunnassa kulkevaan lentoreittiin on noin 3,5 km (riippuen lajista ja muuttokaudesta), mikä vastaa tässä tutkimusikkunan (Ai) leveyttä (kuva 2). Mastokankaan hankkeen kohdalla törmäysvaikutukset arvioitiin hankealueen merkittävimpien läpimuuttajien osalta. Näitä olivat suurina parvina muuttavat törmäysherkät lajit (joutsen, metsähanhi ja kurki) sekä hankealueen yleisimmät läpimuuttavat petolinnut (piekana ja varpushaukka). Muiden lajien osalta törmäysvaikutusten voidaan olettaa jäävän vähäisiksi lähinnä vaatimattomista läpimuuttokannoista johtuen, joten tarkemmat laskelmat eivät anna merkittävää lisätietoa. Suoritettujen törmäysriskilaskelmien lähtöarvot on esitetty taulukossa 5. Hankevaihtoehdoista mukaisesti lasketut törmäysriskit on esitetty taulukossa 6. Taulukko 5. Törmäysriskilaskelmien lähtötietoja. Voimalatiedot VE1 VE2 Roottorin säde 64 m 65,5 m Kierrosaika 5,05 sec. 5,05 sec Lajikohtaiset parametrit lentonopeus pituus (m) siipiväli (m) Laulujoutsen 15 1,5 2,3 Metsähanhi 15 0,7 1,6 Kurki 14 1,15 2,35 Varpushaukka 12 0,35 0,7 Piekana 12 0,55 1,4 15 Tuulikolmio Oy Mastokankaan tuulivoimahankkeen kaavaluonnos luontovaikutusten arviointi _____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ Kuva 2. Kaaviokuva kevät- ja syysmuuton suuntautumisesta suhteessa hankealueeseen, VE1 ja VE 2 mukaiset voimaloiden sijoituspaikat sekä törmäysriskilaskelmien 3,5 kilometrin levyinen tutkimusikkuna. VE1:n mukainen törmäysriskiarvio Suoritetun törmäysmallinnuksen mukaan mahdolliset tapahtuvat törmäykset tulevat jäämään vähäisiksi. Jos linnut eivät omaisi kykyä väistää voimaloita, törmäyksiä tapahtuisi lajeittain melko runsaastikin, mutta käytettäessä varovaista 95 % väistämistodennäköisyyttä (eli yksi lintu 20:stä ei onnistuisi väistämään roottoreita) mahdollisten törmäysten määrä putoaa lähes olemattomiin. Todennäköisesti lintujen väistämiskyky on tätäkin parempi. Toinen erittäin merkittävä tekijä Mastokankaan hankealueen kohdalla on se että alueen luonne ei erityisemmin ohjaa lintuja tuulivoimaloiden vaikutuspiiriin. Tämä koskee sekä muuttoreittien sijoittumista alueella että alueella havaittuja muuttolintujen lentokorkeuksia. Havaittujen lentokorkeuksien mukaan laskettuna törmäystodennäköisyydet jäävät lähes olemattomiksi. VE 1:n mukaisesti tapahtuisi 0–4 törmäystä lajeittain kymmenessä vuodessa käytettäessä tarkkailun mukaisia korkeusjakaumia. Laskennallisesti eniten törmäyskiä kohdistuisi kurkiin sekä kevät- että syysmuutolla sekä laulujoutseneen syysmuutolla. Jos yleistäen satunnaistetaan lentokorkeusjakauma 20–200 metrin välille, törmäyksiä 16 Tuulikolmio Oy Mastokankaan tuulivoimahankkeen kaavaluonnos luontovaikutusten arviointi _____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ tapahtuisi hieman enemmän. Näin vähäisillä törmäysmäärillä vaikutukset linnustoon jäänevät vähäisiksi. On huomattava, että laskelmien tuloksena esitetyt muuttolinnuston törmäysarviot koskevat vain tarkasteltuja lajeja. Luonnollisesti on mahdollista että myös muut alueen kautta muuttavat linnut voivat joutua törmäyksen uhreiksi. Muiden lajien läpimuuttokannat ovat kuitenkin merkittävästi pienempiä ja törmäykset jäävät siten vähäisemmiksi sekä satunnaisiksi. Saatuun tulokseen liittyy suuria epävarmuustekijöitä, joten siihen on suhtauduttava vain suuntaa antavana. Nämä liittyvät niin havainnoinnin epävarmuustekijöihin (etäisyyden ja korkeuden arviointi, sattumatekijät), oletettujen lentotuntien määrään vuodessa kuin lintujen käyttäytymiseen tuulivoimalakohtaamisissa. Käytetystä Bandin menetelmästä on myös esitetty kriittisiä näkemyksiä mm. parametrien epäluotettavuuksien ja lintujen alueellisten käyttäytymiserojen vuoksi (Fielding & Haworth 2010). Tuloksen perusteella on mahdollista kuitenkin arvioida, että alueen läpi muuttavien lintujen joutuminen törmäyksen uhriksi on mahdollista, joskin sitä voi tapahtua erittäin harvoin ja satunnaisesti. Lajeilla, jotka muuttomatkallaan pysähtelevät kaartelemaan nouseviin ilmavirtauksiin, tämä riski voi olla merkittävästi korkeampi, mikäli kaartelijoita jää hankealueelle, mutta tämän suhteen törmäysriskin mallintaminen on lähes mahdotonta. Toisaalta hankealueella ei myöskään ole esim. rinteitä tai turvesoita, jotka voisivat erityisesti aiheuttaa nousevia ilmavirtauksia. Törmäysvaikutuksia voi esiintyä myös alueella pesivän lajiston suhteen. Eniten näitä voi aiheutua alueella tai sen tuntumassa pesivälle päiväpetolinnustolle. Alueen päiväpetolinnustosta useimmat kuitenkin viettävät pesimäaikaan melko huomaamatonta elämää ja lajien saalistuslento tapahtuu pääasiassa melko matalalla (tuulihaukka ja sinisuohaukka) tai metsän siimeksessä (kanahaukka ja varpushaukka). Havaittu lajien saalistusliikehdintä suuntautuu myös satunnaisiin suuntiin eikä suoritettujen tarkkailujen aikana havaittu erityisiä säännöllisesti käytettyjä lentoreittejä. Päiväpetolinnuista herkimmin törmäysvaikutuksia voi aiheutua alueelle pesiville mehiläishaukoille. Vaikutukset rajoittuvat kuitenkin vain alueella pesiviin yksittäisiin pareihin ja siten lajien kokonaispopulaatioihin nähden vaikutuksia voi pitää merkityksettöminä. Samoin on laita kaikkien muiden alueella pesivien lajien suhteen. Törmäysvaikutuksia voi esiintyä, mutta niiden määrät voivat lajikohtaisesti jäädä vähäisiksi. Yleisen arvion mukaan tuulivoimaloihin törmäisi keskimäärin yksi lintu/vuosi (Koistinen 2004), mikä voi olla suuntaa-antava arvio myös Mastokankaan hankeen kohdalla. Törmäysten voi olettaa kohdistuvan ensisijaisesti alueelle esiintyvään runsaimpaan ja tavanomaisimpaan lajistoon. Pesivään linnustoon kohdistuvien törmäysmallinnusten tekeminen on liki mahdotonta, koska kyseessä on lähinnä lintujen satunnaista liikehtimistä alueella. VE2:n mukainen törmäysriskiarvio Tuulivoimapuiston toteutettavien hankevaihtoehtojen välillä on vain vähäinen ero muuttolinnustoon kohdistuvassa törmäysriskissä suoritettujen törmäysmallinnusten perusteella. VE 2:n mukaiset lajikohtaiset törmäysriskit on esitetty taulukossa 6. Mallinnuksen mukaan törmäyksiä tapahtuisi VE 2:ssa hieman enemmän kuin VE 1:ssä. Törmäysten määrän vaihteluväli on kuitenkin melkein sama eli 0–5 törmäystä kymmenessä vuodessa tarkasteltujen lajien osalta käytettäessä tarkkailun mukaista lentokorkeusjakaumaa. Satunnaistetun lentokorkeusjakauman mukaan laskettaessa mahdollisesti törmäävien yksilöiden määrä muodostuu suunnilleen samaksi tai aavistuksen korkeammaksi kuin VE 1:ssä. Törmäysten korkeampaan määrään vaikuttaa VE2 etenkin suurempi voimaloiden määrä (2 kpl), sillä voimaloiden koko on suunnilleen sama. 17 Tuulikolmio Oy Mastokankaan tuulivoimahankkeen kaavaluonnos luontovaikutusten arviointi _____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ Taulukko 6. Lajikohtaiset törmäysriskit (törmäyksiä voimaloihin, yksilöä/vuosi) VE1 ja VE2 mukaisissa hankesuunnitelmissa. Oletuksena tasainen lentokorkeusjakauma 20-200m VE1 VE2 95 % väistää, 100 % 95 % väistää, 100 % läpilento 5 % läpilento läpilento 5 % läpilento Kevätmuutto yksilöä alueen kautta yks./v yks./v yks./v yks./v Laulujoutsen 414 7,0 0,3 8,1 0,4 Metsähanhi 867 9,1 0,5 10,4 0,5 Kurki 567 8,0 0,4 9,2 0,5 Varpushaukka 66 0,5 0,0 0,6 0,0 Piekana 122 1,2 0,1 1,4 0,1 Laulujoutsen 486 8,2 0,4 9,5 0,5 Metsähanhi 163 1,7 0,1 2,0 0,1 Kurki 980 13,8 0,7 16,0 0,8 Varpushaukka 31 0,2 0,0 0,3 0,0 Piekana 20 0,2 0,0 0,2 0,0 Syysmuutto Havaitun mukainen korkeusjakauma = yksilöitä törmäyskorkeudella (70–210 m) VE1 VE2 100 % läpilento 95 % väistää, 5 % läpilento 100 % läpilento 95 % väistää, 5 % läpilento Kevätmuutto yksilöä törmäyskorkeudella yks./v yks./v yks./v yks./v Laulujoutsen 29 0,5 0,0 0,6 0,0 Metsähanhi 208 2,2 0,1 2,5 0,1 Kurki 295 8,0 0,4 9,2 0,5 Varpushaukka 50 0,4 0,0 0,4 0,0 Piekana 69 0,7 0,0 0,8 0,0 Laulujoutsen 320 5,4 0,3 6,9 0,3 Metsähanhi 133 1,4 0,1 1,6 0,1 Kurki 294 8,0 0,4 9,2 0,5 Varpushaukka 20 0,1 0,0 0,2 0,0 Piekana 12 0,1 0,0 0,1 0,0 Syysmuutto 18 Tuulikolmio Oy Mastokankaan tuulivoimahankkeen kaavaluonnos luontovaikutusten arviointi _____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ 3.1.2 Elinympäristömuutokset Tuulipuiston rakentaminen aiheuttaa jonkin verran elinympäristömuutoksia kohteena olevalle alueelle. Niitä aiheutuu pääasiassa tuulivoimaloiden perustuksien, sähköasemien, huoltoteiden ja voimajohtojen rakentamisesta. Paikkakohtaisesti suorien elinympäristömuutosten vaikutukset voivat korostua, mikäli rakennustoimet kohdistuvat erityisen herkkiin tai harvinaisiin elinympäristöihin. Tuulivoimarakentaminen aiheuttaa myös elinympäristöjen pirstoutumista, erityisesti teiden ja voimalinjojen vuoksi. Elinympäristömuutokset syntyvät rakennusaikana ja ovat sen jälkeen melko pysyviä läpi voimaloiden toiminta-ajan. Mastokankaan tuulipuistohankkeen kohdalla on arvioitavissa, että suorat elinympäristömuutokset aiheuttaisivat vähäistä vaikutusta hankealueella pesivään lajistoon, kun metsien pinta-ala vähenee ja vastaavasti rakennetun maan pinta-ala lisääntyy. Kuitenkin elinympäristömuutosten dramaattisuutta linnuston kannalta vähentää se, että muutokset sijoittuvat pääasiassa jo entuudestaan melko rikkonaiseen ja vaihtelevaan metsämaisemaan. Muutokset ovat hyvin pitkälti verrattavissa alueella jo pitkään harjoitetun metsätaloustoiminnan vaikutuksiin. Linnustollisesti metsän raivaaminen tuulivoimalan rakennuspaikaksi ei juuri eroa avohakkuun aiheuttamasta muutoksesta, tosin tuulivoimalan rakentaminen aiheuttaa pitempiaikaisen muutoksen. Rakennettavaa maa-alaa arvioidaan olevan yhteensä noin 18–20 hehtaaria, jakaantuen seuraavasti: voimaloiden rakennuspaikat 14 ha (VE1) tai 12 ha (VE2), uudet tiet 5 ha ja sähköasema 1 hehtaari. Siten linjalaskentojen perusteella havaitulla keskimääräisellä lintutiheydellä (noin 162 paria/km²) elinympäristömuutokset koskettaisivat suoraan arviolta noin 29–33 lintuparia. Rakennettavien tuulivoimapaikkojen aiheuttamien elinympäristömuutosten vaikutusta voidaan tarkastella myös elinympäristöjakauman perusteella. Tehtyjen pesimälinnustolaskentojen perusteella linnuston koostumus hankealueella tunnetaan yleispiirteittäin eri elinympäristöittäin (ks. YVA-selostus). Karkean arvion mukaan linnustollisesti ajatellen voimalapaikkojen elinympäristöt (VE2) jakautuvat taulukon 7 mukaisesti. Taulukko 7. Rakennuspaikkojen elinympäristöjakauma. Elinympäristö Rakennus-paikkojen lkm Kuusikko Männikkö Sekametsä Taimikko Räme 2 1 1 5 5 Tämän arvion mukaan rakennuspaikoilla pesii selvitysalueelle keskimääräinen ja tavanomainen linnusto (taulukko 8). Yleisimmät lajit ovat alueen metsien peruslajistoa. Elinympäristöittäin tarkasteltuna voimaloiden rakentamisen muutokset koskisivat noin 40–49 lintuparia, mikä on hieman korkeampi määrä kuin linjalaskentojen perusteella saadun keskimääräisen tiheyden perusteella. Kyseessä on kuitenkin vain arvio, eikä lajien esiintyminen ja parimäärät perustu todellisilla rakennuspaikoilla tehtyihin laskentoihin. Huomionarvoisista lajeista ainoastaan silmälläpidettävät (NT) riekko ja niittykirvinen voivat pesiä rakennuspaikkojen tuntumassa, mutta eivät merkittävissä määrin. 19 Tuulikolmio Oy Mastokankaan tuulivoimahankkeen kaavaluonnos luontovaikutusten arviointi _____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ Taulukko 8. Metsien ja rämeiden alueelle rakennettavien voimalapaikkojen arvioperusteinen linnusto (silmälläpidettävät (NT) lajit korostettu. VE1 VE2 VE3 VE4 Pajulintu 13,3 14,9 Käki 0,7 0,8 Peippo 12,1 14,3 Punatulkku 0,2 0,2 Metsäkirvinen 3,6 4,3 Keltasirkku 0,7 0,8 Talitiainen 3,6 4,5 Punakylkirastas 0,5 0,5 Hippiäinen 1,9 2,4 Kirjosieppo 0,5 0,5 Harmaasieppo 0,9 1,6 Hernekerttu 0,3 0,3 Vihervarpunen 2,1 2,6 Metsäviklo 0,3 0,3 Punarinta 1,5 1,7 Riekko 0,5 0,5 Lehtokerttu 0,5 0,8 Hömötiainen 0,1 0,1 Kulorastas 0,4 0,7 Käpytikka 0,2 0,2 Tiltaltti 0,4 0,7 Niittykirvinen 0,2 0,2 Sepelkyyhky 0,6 0,9 Sinitiainen 0,2 0,2 Leppälintu 1,2 1,4 Töyhtötiainen 0,2 0,2 Laulurastas 0,6 0,6 Pikkukäpylintu 0,2 0,2 Järripeippo 0,8 0,8 Yhteensä pareja 40,0 49 12 14 Rakennuspaikkoja Suhteessa eniten pesimälinnustovaikutuksia tulee aiheuttamaan yhden voimalan rakentaminen Kursunnevan alueelle. Voimalan rakentamisella voi olla jonkin verran vaikutuksia suon ja järven pesimälinnustoon, mutta linnustovaikutuksia pienentää rakentamisen oletettavasti vähäiset kuivatusvaikutukset. Kursunnevalla ja -järvellä pesii alueellisesti tavanomainen kosteikkolinnusto ja parimäärä on myös melko alhainen (taulukko 9). Rakentamisen vaikutukset voidaan arvioida kohdistuvan ensisijaisesti suolla pesivään kahlaaja- ja varpuslintulajistoon. Niistä huomionarvoisimmat ovat vaarantunut (VU) keltavästäräkki sekä silmälläpidettävät (NT) liro ja niittykirvinen. Taulukko 9. Kursunnevalla ja Kursunjärvellä esiintyvä linnusto tehtyjen laskentojen mukaan. Laji parimäärä Laji parimäärä Laji parimäärä Laulujoutsen 1 Taivaanvuohi 1 Niittykirvinen 3 Tavi 1 Liro 1 Keltavästäräkki 3 Sinisorsa 1 Valkoviklo 1 Pensastasku 3 Telkkä 1 Metsäviklo 0-1 Isolepinkäinen 1 Kurki 1 Kuovi 0-1 Pajusirkku 2 Töyhtöhyyppä 2 Uusien teiden rakentamisella ei katsota olevan merkittäviä linnustovaikutuksia. Rakennettavat uudet tiet on pääsääntöisesti suunniteltu alueelle tavanomaiseen metsä- ja rämemaastoon. Lisäksi hankealueella on jo ennestään varsin runsaasti metsäteitä eivätkä uudet tiet siten muuta olennaisesti alueen ominaispiirteitä. Metsien pirstoutumisesta aiheutuva vaikutus linnustolle on myös 20 Tuulikolmio Oy Mastokankaan tuulivoimahankkeen kaavaluonnos luontovaikutusten arviointi _____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ arvioitavissa vähäiseksi, koska alue on jo nyt pirstoutunut mm. hakkuuaukeiden ja metsäteiden seurauksena. Yhteenvetona voidaan todeta että, koska suunnitelluilla rakennusalueilla ei havaittu suojelullisesti erityisesti arvokkaiden lajien esiintymiä, eikä erilaisia rakenteita ole suunniteltu sijoitettavaksi lintuja kannalta tärkeisiin elinympäristöihin, jäisivät elinympäristömuutosten vaikutukset kokonaisuudessaan linnustoon vain hyvin paikallisiksi ja kohdistuisivat pääosin Pohjois-Pohjanmaan rannikkoalueella muutoinkin yleisimpiin lajeihin, kuten pajulintuun, peippoon ja metsäkirviseen. Rakennettavien hankevaihtoehtojen välillä ei voida katsoa olevan merkittäviä eroja elinympäristömuutoksista aiheutuvien linnustovaikutusten suhteen. VE2:ssa rakennettavia voimalapaikkoja (ja uusia teitä) on enemmän, mutta kokonaisuudessaan ero elinympäristömuutosten suhteen on vain muutamia hehtaareja, eikä sillä voida katsoa olevan merkittävää eroa linnustovaikutusten suhteen. Molemmissa vaihtoehdoissa suurin elinympäristömuutos kohdistuu samansuuruisena linnustollisesti arvokkaimman kohteen, Kursunnevan, ympäristöön. 3.1.3 Tuulipuiston häiriö- ja estevaikutukset Rakennettavilla tuulivoimaloilla voi olla myös vaikutuksia lintujen käyttäytymiseen häiriö- ja estevaikutusten kautta. Erilaisia häiriövaikutuksia linnuille syntyy sekä alueen rakentamisen yhteydessä että voimaloiden toiminta-aikana. Tuulivoimaloista linnuille aiheutuvia häiriötekijöitä voivat olla esimerkiksi ihmistoiminnan lisääntyminen alueella, voimaloiden synnyttämä tärinä, melu sekä tuulivoimarakenteiden aiheuttamat visuaaliset vaikutukset. Häiriötekijät voivat johtaa siihen, että jotkin linnut välttelevät oleskelua tuulivoimala-alueilla. Pesivä linnusto näyttää kuitenkin yleensä sopeutuvan paremmin tuulivoimaloiden läheisyyteen kuin talvehtiva tai muuttava linnusto (Birdlife Suomi ry 2011). Tuulivoimaloiden todelliset vaikutukset saattavat tulla pesimälintujen kohdalla esille vasta pitkällä aikavälillä sukupolvien vaihtuessa, sillä linnut ovat yleisesti uskollisia kerran valitsemilleen reviireilleen. Tällöin ne yleensä vain sopeutuvat muuttuneisiin olosuhteisiin, mutta reviirin vakituisen yksilön kuoltua, reviiri ei välttämättä vaikuta elinkelpoiselta pesimäpaikalta lajin muille edustajille. Pohjois-Amerikassa ruohomailla elävien varpuslintujen pesintätiheys oli pienempi tuulivoimaloiden välittömässä läheisyydessä (alle 80 metriä voimaloista) kuin läheisillä alueilla (180 m voimaloista) (Leddy ym. 1999). Tuulivoimalat synnyttävät myös ns. estevaikutuksia, joissa voimalat estävät lintuja käyttämästä vakiintuneita muutto-, yöpymis- tai ruokailulentoreittejä. Joutumalla kiertämään reitille tulevan esteen voi se linnulle, erityisesti jos kyse on suurista tuulipuistoista ja säännöllisistä lentoreiteistä, aiheuttaa ylimääräistä energiankulutusta. Jos este vaikuttaa suureen osaan populaatiota, sillä voi olla heikentävää vaikutusta populaatioiden yleiseen elinkykyyn. Tutkimuksia tuulivoimaloiden meluvaikutuksista Suomessa pesivään linnustoon ei ole juuri tehty. Jonkinlaista vertailukohtaa voidaan kuitenkin saada tutkimuksista joita on tehty maantiemelun aiheuttamista linnustovaikutuksista. Loviisan ja Porvoon rajalla sijaitsevalla Pernajanlahdella tutkittiin moottoritien meluvaikutuksia alueen linnustoon. Tutkimuksessa havaittiin joidenkin suolintulajien (töyhtöhyyppä, taivaanvuohi, isokuovi ja punajalkaviklo) populaatiotiheyksien laskevan kun moottoriliikennetien meluvaikutus ylitti 56 dB. Vaikutus oli tässäkin tutkimuksessa kuitenkin lajikohtaista, esim. suokukon ja avomaiden varpuslintuihin (keltavästäräkki, niittykirvinen ja pensastasku) tiheyteen melulla ei ollut vaikutusta (Hirvonen & Rintala 1995). Myös Kotkan ja Haminan kunnissa sijaitsevalla Salminlahden Natura-alueen ohi kulkevan moottoritien linnustotutkimuksissa on havaittu vastaavan suuruisen melun vaikuttavan nimenomaan em. kahlaajalajeihin, varpuslintujen tiheyksiä meluvaikutus ei laskenut Vaikka maantiemelu on ajallisesti tuulivoimalan synnyttämää melua vaihtelevampaa intensiteetin suhteen, tuloksia voidaan käyttää 21 Tuulikolmio Oy Mastokankaan tuulivoimahankkeen kaavaluonnos luontovaikutusten arviointi _____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ suuntaa antavana tietona myös tässä arviossa. On lisäksi huomattava, että voimaloiden aiheuttama melu on tasaista ja puustolla ja kasvillisuudella on meluvaikutusta vaimentava vaikutus, mikä edelleen vähentää meluvaikutusta. Mastokankaan hankealueella häiriövaikutuksia kohdistuu sekä metsäalueiden linnustoon että hankealueen tuntumassa olevien pienten soiden ja lampien tai järvien linnustoon. Metsälinnustoon kohdistuvat vaikutukset voidaan arvioida enintään lieviksi. Vaikutukset ilmeisesti kohdistuisivat samoihin lintuihin suunnilleen samassa mittakaavassa kuin elinympäristömuutosten vaikutukset eli noin 100 metrin säteelle voimaloista. Häiriövaikutuksille herkimmät lajit ovat alueella pesivät päiväpetolinnut. Näistä mehiläishaukan, kanahaukan ja varpushaukan reviirejä sijaitsee keskeisillä osilla hankealuetta ja näihin lajeihin voidaan olettaa kohdistuvan muuta linnustoa enemmän häiriövaikutuksia. Linnustollisesti merkittävimmät lähialueen suot ja vesistöt sijaitsevat Valkeisnevan kokonaisuuden yhteydessä. Tämän alueen voidaan katsoa sijaitsevan merkittävän kaukana lähimmistä suunnitelluista voimaloista ja voidaan olettaa että häiriövaikutuksia Valkeisnevan alueella esiintyvälle suolajistolle ei synny. Estevaikutuksista Mastokankaan tuulipuistohankeen kohdalla voi aiheutua ennen kaikkea hankealueella pesivälle päiväpetolintulajistolle. Muiden lintujen suhteen estevaikutukset voidaan katsoa merkityksettömiksi. Hankealueen yli ei tapahdu maastohavaintojen perusteella juuri lainkaan vesi- ja rantalintujen pesimä- tai muutonaikaista ruokailulentoliikehdintää. Selvitysten mukaan mahdollista estevaikutusta päiväpetolintulajistosta saattaisi ilmetä mm. mehiläishaukalle, kanahaukalle, varpushaukalle, tuulihaukalle ja sinisuohaukalle sekä hankealueen tuntumassa olevia kohteita ruokailualueenaan käyttäville petolinnuille joista voi mainita pesivien lajien lisäksi kalasääsken, muuttohaukan ja nuolihaukan. Estevaikutus kohdistuu enimmilläänkin kuitenkin vain yksittäisiin petolintureviireihin. Kaikkiaan hankealueella petolintuja liikkuu luultavasti melko keskimääräisesti Pohjois-Pohjanmaan rannikkoalueen oloihin nähden, eikä estevaikutus siten olisi tällä alueella korostunut. Alueella esiintyy säännöllisesti jonkin verran läpimuuttavaa linnustoa. Niiden osalta tuulivoimalat voivat muodostaa näkyvät esteen sijoittuessaan pääasialliseen muuttosuuntaan (lounas-koillinen) vastaisen noin 3,5 kilometriä leveän tuulivoimaloiden rintaman. Tällä voi olla vaikutusta lintujen valitsemaan muuttoreittiin paikallisella tasolla. Lintujen muuton kannalta estevaikutus on kuitenkin arvioitavissa pieneksi johtuen alueen muuttajamäärien pienuudesta ja alueen kiertämisen vaivattomuudesta, so. kummallakaan puolella aluetta ei ole muuttoa rajoittavia maastonmuotoja. Lisäksi varsin tiiviisti sijoitettu tuulivoimalarypäs muodostaa myös muuttolintujen kannalta vaivattomasti kierrettävän kohteen. Toteutettavien vaihtoehtojen välillä on vain vähäisiä eroja häiriö- ja estevaikutusten suhteen. Vaikka vaihtoehdon VE 1 mukaisessa suunnitelmassa rakennettavien voimaloiden määrä on vähäisempi, sijoittuvat voimalat edelleen suhteellisen tasaisesti hankealueelle. Niinpä lintujen kannalta tarkasteluna estevaikutus on samansuuruinen ja myös häiriövaikutukset muodostuvat suunnilleen samalle alueelle kuin VE 2:ssä. 3.1.4 Linnustoon kohdistuvat yhteisvaikutukset Mastokankaan tuulipuistohankeen ympäristöön sijoittuu lukuisia tuulivoima-alueita. PohjoisPohjanmaan rannikkoalueelle noin 40 kilometrin levyiselle vyöhykkeelle Kalajoen ja Siikajoen väliselle alueelle on rakenteilla tai suunnitelmissa merkittävä määrä. Yhteensä näihin on suunnitelmissa rakentaa noin 500 tuulivoimalaa. Linnuston kannalta keskeistä tässä on että suunniteltu tuulivoimatuotanto sijoittuu kokonaisuudessaan erittäin kansainvälisesti merkittävälle Pohjanlahtea seuraavalle linnuston muuttoreitille (Hölttä 2013). 22 Tuulikolmio Oy Mastokankaan tuulivoimahankkeen kaavaluonnos luontovaikutusten arviointi _____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ Aikaisemmin Kalajoen ja Raahen alueelle suunniteltujen tuulipuistohankkeiden muuttolinnustoon kohdistuvia yhteisvaikutuksia on arvioitu useiden YVA-hankkeiden yhteisessä erillisraportissa (FCG Oy 2012). Suoritetussa vaikutusarvioinnissa oli mukana yhteensä noin 300 tuulivoimalaa useasta eri hankkeesta, jotka sijoittuvat noin 20 km leveälle maapuoliselle rannikkovyöhykkeelle. Raportissa arvioitiin kevätmuutonaikaisia törmäysvaikutuksia muutamille merkittävimmälle lajille. Arviot törmäävien lintujen määristä muodostuivat suuriksi, vaikka oletuksena oli että 95 % yksilöistä väistää voimaloita. Törmäysmallinnusten perusteella arvioitiin kaikkien hankkeiden toteutuessa tapahtuvan noin 117 laulujoutsenen, 88 metsähanhen, 35 merihanhen ja 11 lyhytnokkahanhen törmäyksen yhden kevään aikana. Raportissa arvioitiin vain näiden neljän lajin törmäysvaikutuksia, mutta on myös huomattava että samaa muuttoreittiä käyttää myös suuri joukko muita lajeja ja myös ne voivat joutua törmäysten uhreiksi. Tällä rannikkoalueella niistä merkittävimpinä voidaan pitää kurkea ja lähes kaikkia pohjoisessa Suomessa pesiviä päiväpetolintuja (mm. merikotka, pienkana, sinisuohaukka). Hankkeilla tulee olemaan myös syysmuuttoaikaisia linnustovaikutuksia, sillä mainitulla alueella kulkee myös syksyisin merkittävä muuttoreitti mm. laulujoutsenten osalta (ks. Hölttä 2013). Vaikka em. yhteisvaikutusten arvioinnissa ei ole mukana kaikkia alueella suunniteltuja tuulivoimahankkeita, saa siitä hyvän kuvan muuttolinnustoon kohdistuvista yhteisvaikutuksista. Samalle alueelle on nykyään suunnitteilla selvästi enemmän jo tuulivoimatuotantoa, joten esitetyt yhteisvaikutukset voidaan sen perusteella arvioida selvästi suuremmiksi. Toteutuessaan vaikutuksilla tulee olemaan erittäin merkittävät linnustovaikutukset, jotka kohdistuvat ensisijaisesti jo mainittuihin lajeihin muiden lajien ohella. Törmäysvaikutuksia voi esiintyä jo siinä määrin, että hankkeilla tulee olemaan populaatiotason vaikutuksia etenkin kaikkein herkimpien lajien suhteen. Näistä merkittävimpänä voidaan pitää metsähanheen kohdistuvia vaikutuksia lajin jo ennestään pienenevän populaation johdosta. Myös mm. laulujoutsenten, kurkien ja päiväpetolintujen osalta vaikutukset voivat olla jopa populaatiotasolla merkittäviä. Törmäysvaikutusten lisäksi myös estevaikutukset voivat olla muuttavan linnuston kannalta merkittäviä. On todennäköistä että muuttavat linnut kiertävät olemassa olevia tuulivoima-alueita, mutta on epäselvää missä määrin tätä tapahtuisi Pohjois-Pohjanmaan rannikkoalueella, missä tuulivoimaloita tulee olemaan koko rannikkovyöhykkeellä niin merellä kuin sisämaassa. On mahdollista että muuttavat linnut eivät pysty täysin kiertämään kaikkia tuulivoimapuistoja, jolloin ne ajautuvat herkemmin tuulivoimaloiden vaikutusalueelle mikä väistämättä lisää tapahtuvien törmäysten määrää. Tuulivoimapuistojen kiertäminen, ja vielä useampaan kertaan muuttomatkan varrella, lisää myös lintujen energiakulutuksen määrää, millä voi edelleen olla pitkällä tähtäimellä kasaantuvia linnustovaikutuksia. Mastokankaan tuulivoimahanke on tähän suunniteltavissa olevanaan tuulivoimatuotantoon nähden pienessä roolissa. Muuttolinnuston kannalta keskeistä on myös että Mastokankaan alue sijoittuu selkeästi voimakkaimman Perämeren rannikkoa seuraavan muuttoreitin itäpuolelle. Mastokankaan hankkeella yksinään on vain vähäisiä muuttolinnustoon kohdistuvia vaikutuksia ja yhteisvaikutusten kannalta kokonaisuuteen nähden vain hyvin pieni osa. Pesimälinnuston kannalta kaikilla tuulivoimahankkeilla voi olla myös yhteisvaikutuksia. Yksistään Mastokankaan hankkeella ei voida arvioida olevan erityisen merkittäviä pesimälinnustoon kohdistuvia vaikutuksia. Merkittävimmät vaikutukset voivat kohdistua lähinnä tavanomaiseen talousmetsäalueella pesivään linnustoon ja arvokkaimmista lajeista yksittäisiin päiväpetolintupareihin, esim. mehiläishaukkaan. Mastokankaan hankealueen läheisyyteen on suunnitelmissa rakentaa laaja-alaisesti tuulivoimatuotantoa ja kaikkien hankkeiden toteutuessa sillä tulee olemaan vaikutuksia myös pesivään lajistoon. Rakennettaviin alueisiin kohdistuu selkeitä elinympäristömuutoksia, erilaiset häiriötekijät lisääntyvät huomattavasti ja myös törmäysvaikutuksia voi kohdistua pesivään lajistoon. Pääsääntöisesti nämä kohdistuvat seudulla 23 Tuulikolmio Oy Mastokankaan tuulivoimahankkeen kaavaluonnos luontovaikutusten arviointi _____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ yleiseen ja tavanomaiseen lähinnä talousmetsissä pesivään lajistoon, mutta pahimmassa tapauksessa yhteisvaikutuksia voi kohdistua myös joihinkin alueilla esiintyviin suojelullisesti arvokkaisiin lajeihin, jotka ovat herkkiä populaatiotason vaikutuksille. Näistä merkittävimpinä voidaan pitää mm. joitakin päiväpetolintulajeja, joilla on useimmiten laajat reviirit ja ravinnonhaku tapahtuu laajasäteisesti eri puolilla reviiriä. Tällöin lajit voivat altistua useamman rakennettavan tuulivoimapuiston vaikutuksille ja mm. reviirien saalistusalueet voivat pienentyä jos yksilöt välttävät liikkumista tuulivoimaloiden alueella. Myös muiden alueilla esiintyvien metsä- ja suoelinympäristöjen suojelullisesti tai muuten arvokkaiden lajien kohdalla voi esiintyä em. tekijöistä aiheutuvia yhteisvaikutuksia. Kokonaisuudessaan kaikkien rakennettavien tai suunnitelmissa olevien tuulivoimapuistojen yhteisvaikutukset voivat muodostua merkittäviksi etenkin rannikkoalueella esiintyvälle muuttolinnustolle, mutta myös joihinkin alueella esiintyvään pesivään lajistoon voi kohdistua merkittäviä populaatiotason vaikutuksia. Muuttolinnuista merkittävimmin vaikutuksia kohdistunee mm. laulujoutseneen, metsähanheen, kurkeen ja joihinkin päiväpetolintulajeihin. Pesimälinnustosta esim. alueilla pesivät päiväpetolinnut voi nostaa merkittävimmiksi yhteisvaikutuksista kärsiviksi lajeiksi. 3.1.5 Vaikutusten kokonaistarkastelu ja vaihtoehtojen vertailu Mastokankaan tuulivoimahanke tulee toteutuessaan aiheuttamaan myös linnustovaikutuksia. Linnustovaikutuksia tulee voimaloiden häiriötekijöistä (voimaloiden aiheuttama melu, lisääntyvä ihmistoiminta alueella ja visuaaliset häiriöt), estevaikutuksista, törmäysvaikutuksista ja rakentamisen aiheuttamista elinympäristömuutoksista. Törmäysvaikutuksia voimalat tulevat todennäköisesti aiheuttamaan niin muutto- kuin pesimälinnustolle. Muuttolinnustoon kohdalla suoritettujen törmäysmallinnusten mukaan mahdolliset tapahtuvat törmäykset tulevat jäämään hyvin vähäisiksi. Molemmissa vaihtoehdoissa tarkastelujen lajien kohdalta voidaan törmäyksiä arvioida tapahtuvan vain muutamia vuosikymmenessä. Eniten muuttavista linnuista törmäysriskiin joutunevat syysmuuttavat kurjet ja joutsenet sekä kurjet myös kevätmuutolla, joilla voi törmäyksiä tapahtua enimmillään jopa vuosittain. Tuulivoimaloiden törmäyskuolemia vähentää merkittävästi lintujen kyky väistää voimaloita. Väistöprosentti voi olla 95 % tai sitä korkeampi. Toinen erittäin merkittävä tekijä Mastokankaan hankealueen kohdalla on se että alueen luonne ei erityisemmin ohjaa lintuja tuulivoimaloiden vaikutuspiiriin. Tämä koskee sekä muuttoreittien sijoittumista alueella että alueella havaittuja muuttolintujen lentokorkeuksia. Törmäysvaikutuksia voi esiintyä myös alueella pesivän lajiston suhteen. Eniten näitä voi aiheutua alueella tai sen tuntumassa pesivälle päiväpetolinnustolle. Alueen päiväpetolinnustosta useimmat kuitenkin viettävät pesimäaikaan melko huomaamatonta elämää ja lajien saalistuslento tapahtuu pääasiassa melko matalalla (tuulihaukka ja sinisuohaukka) tai metsän siimeksessä (kanahaukka ja varpushaukka). Havaittu lajien saalistusliikehdintä suuntautuu myös satunnaisiin suuntiin eikä suoritettujen tarkkailujen aikana havaittu erityisiä säännöllisesti käytettyjä lentoreittejä. Päiväpetolinnuista herkimmin törmäysvaikutuksia voi aiheutua alueelle pesiville mehiläishaukoille. Vaikutukset rajoittuvat kuitenkin vain alueella pesiviin yksittäisiin pareihin ja siten lajien kokonaispopulaatioihin nähden vaikutuksia voi pitää merkityksettöminä. Muun pesimälajiston suhteen voidaan puhua enintään satunnaisesti tapahtuvista törmäyksistä. Melko tasalaatuisessa metsien ja pienten, pääosin puustoisten soiden, muodostamalla hankealueella ei ole nähtävissä tekijöitä, jota voisivat altistaa muun pesimälinnuston tuulivoimaloiden törmäysvaikutuksille. Törmäysten voi olettaa kohdistuvan ensisijaisesti alueelle esiintyvään runsaimpaan ja tavanomaisimpaan lajistoon. 24 Tuulikolmio Oy Mastokankaan tuulivoimahankkeen kaavaluonnos luontovaikutusten arviointi _____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ Mastokankaan tuulipuistohankkeen kohdalla on arvioitavissa, että suorat elinympäristömuutokset aiheuttaisivat vähäistä vaikutusta hankealueella pesivään lajistoon, kun metsien pinta-ala vähenee ja vastaavasti rakennetun maan pinta-ala lisääntyy. Elinympäristömuutosten dramaattisuutta linnuston kannalta vähentää se, että muutokset sijoittuvat pääasiassa jo entuudestaan melko rikkonaiseen ja vaihtelevaan metsämaisemaan. Muutokset ovat hyvin pitkälti verrattavissa alueella jo pitkään harjoitetun metsätaloustoiminnan vaikutuksiin. Koska suunnitelluilla rakennusalueilla ei havaittu suojelullisesti erityisesti arvokkaiden lajien esiintymiä, eikä erilaisia rakenteita ole suunniteltu sijoitettavaksi lintuja kannalta tärkeisiin elinympäristöihin, jäisivät elinympäristömuutosten vaikutukset kokonaisuudessaan linnustoon vain hyvin paikallisiksi ja kohdistuisivat pääosin PohjoisPohjanmaan rannikkoalueella muutoinkin yleisimpiin lajeihin, kuten pajulintuun, peippoon ja metsäkirviseen. Mastokankaan hankealueella häiriövaikutuksia kohdistuu sekä metsäalueiden linnustoon että hankealueen tuntumassa olevien pienten soiden ja lampien tai järvien linnustoon. Metsälinnustoon kohdistuvat vaikutukset voidaan arvioida enintään lieviksi tutkimustulosten perusteella. Vaikutukset ilmeisesti kohdistuisivat samoihin lintuihin suunnilleen samassa mittakaavassa kuin elinympäristömuutosten vaikutukset eli noin 100 metrin säteelle voimaloista. Häiriövaikutuksille herkimmät lajit ovat alueella pesivät päiväpetolinnut. Näistä mehiläishaukan, kanahaukan ja varpushaukan reviirejä sijaitsee keskeisillä osilla hankealuetta ja näihin lajeihin voidaan olettaa kohdistuvan muuta linnustoa enemmän häiriövaikutuksia. Linnustollisesti merkittävimmät lähialueen suot ja vesistöt sijaitsevat Valkeisnevan kokonaisuuden yhteydessä. Tämän alueen voidaan katsoa sijaitsevan merkittävän kaukana lähimmistä suunnitelluista voimaloista (vähintään 500 metriä Valkeisnevan puustoisille osille) ja voidaan olettaa että häiriövaikutuksia näille lajeille ei synny. Estevaikutuksista Mastokankaan tuulipuistohankeen kohdalla voi aiheutua ennen kaikkea hankealueella pesivälle päiväpetolintulajistolle. Muiden lintujen suhteen estevaikutukset voidaan katsoa merkityksettömiksi. Hankealueen yli ei tapahdu maastohavaintojen perusteella juuri lainkaan vesi- ja rantalintujen pesimä- tai muutonaikaista ruokailulentoliikehdintää. Vähäistä estevaikutusta saattaisi esiintyä lähinnä hankealueen läheisyydessä pesivien petolintujen kohdalla, sillä petolinnut hakevat ravintoa laajalta alueelta. Selvitysten mukaan mahdollista estevaikutusta saattaisi ilmetä mm. mehiläishaukalle, kanahaukalle, varpushaukalle, tuulihaukalle ja sinisuohaukalle sekä hankealueen tuntumassa olevia kohteita ruokailualueenaan käyttäville petolinnuille joista voi mainita pesivien lajien lisäksi kalasääsken, muuttohaukan ja nuolihaukan. Estevaikutus kohdistuu enimmilläänkin kuitenkin vain yksittäisiin petolintureviireihin. Lisäksi mainituista lajeista minkään ei havaittu erityisesti saalistelevan juuri suunniteltujen tuulivoimaloiden alueella, mikä edelleen vähentää estevaikutuksen merkitystä. Kaikkiaan hankealueella petolintuja liikkuu luultavasti melko keskimääräisesti Pohjois-Pohjanmaan rannikkoalueen oloissa, eikä estevaikutus siten olisi tällä alueella korostunut. Lajeista esille voi nostaa muuttohaukan, joka havaittiin useamman kerran saalistelemassa pesimäaikaan hankealueen tuntumassa. Lajin lähin tunnettu pesimäpaikka sijaitsee siten hankealueeseen nähden, että mikäli tämän tunnetun reviirin yksilöt käyttävät hankealueen tuntumassa olevia kohteita ruokailualueina, voivat rakennettavat tuulivoimalat muodostaa merkittävän esteen lentoreiteille. Toisaalta tiivis tuulivoimarypäs muodostaa myös selkeästi erottuvan ja helposti kierrettävän kohteen. Lisäksi lajin reviiri sijaitsee merkittävän kaukana (> 10 km) hankealueesta, joten kokonaisuutena tämän estevaikutuksen voi arvioida olevan vähäinen muuttohaukan kannalta. Alueella esiintyy säännöllisesti jonkin verran läpimuuttavaa linnustoa. Niiden osalta tuulivoimalat voivat muodostaa näkyvät esteen sijoittuessaan pääasialliseen muuttosuuntaan (lounas–koillinen) vastaisen noin 3,5 kilometriä leveän tuulivoimaloiden rintaman. Tällä voi olla vaikutusta lintujen valitsemaan muuttoreittiin paikallisella tasolla. Lintujen muuton kannalta estevaikutus on kuitenkin 25 Tuulikolmio Oy Mastokankaan tuulivoimahankkeen kaavaluonnos luontovaikutusten arviointi _____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ arvioitavissa pieneksi johtuen alueen muuttajamäärien pienuudesta ja alueen kiertämisen vaivattomuudesta, so. kummallakaan puolella aluetta ei ole muuttoa rajoittavia maastonmuotoja. Lisäksi varsin tiiviisti sijoitettu tuulivoimalarypäs muodostaa myös muuttolintujen kannalta vaivattomasti kierrettävän kohteen. 3.1.6 Vaihtoehtojen vertailu Linnustovaikutusten kannalta toteutettavien hankevaihtoehtojen välillä on vain vähäisiä eroja. Vaihtoehtojen VE1 ja VE2 väillä linnuston kannalta merkittävin ero on rakennettavien voimaloiden lukumäärässä. Muuttolinnustoon kohdistuvassa törmäysriskissä suoritettujen törmäysmallinnusten perusteella rakennettavien vaihtoehtojen välillä ei ole merkittävää eroa. Mallinnusten mukaan molemmissa vaihtoehdoissa törmäyksiä tapahtuisi arvioiduille lajeille luokkaa 0–5 törmäystä kymmenessä vuodessa käytettäessä tarkkailun mukaista lentokorkeusjakaumaa. Satunnaistetun lentokorkeusjakauman mukaan törmäyksiä tapahtuisi hieman enemmän, mutta hankevaihtoehtojen välillä ero ei ole merkityksellinen. VE 2:n hankesuunnitelmassa rakennettavia voimaloita on hieman enemmän, mikä lisää lintujen törmäysriskiä hieman. Pesimälinnustoon kohdistuvat törmäysriskit käyttäytyvät samansuuntaisesti. Eroja hankevaihtoehtojen välillä ei juuri ole. Häiriö- ja estevaikutusten suhteen erot hankevaihtoehtojen välillä ovat vähäisiä. Molemmissa vaihtoehdoissa voimalat sijoittuvat suunnilleen tasaisesti hankealueen eri osiin. VE 1:ssa rakennettavia voimalapaikkoja on hieman vähemmän ja tämä vähentää hieman myös linnustoon kohdistuvia häiriövaikutuksia. Kokonaisuuden kannalta erolla ei liene merkitystä. Estevaikutusten kannalta eroa ei voi katsoa olevan, sillä tasaisesti eri puolille hankealuetta jakaantuvat voimalat muodostavat molemmissa vaihtoehdoissa samansuuruisen estevaikutuksen niin muuttolinnuston kuin pesimälinnuston suhteen. Suunniteltujen hankevaihtoehtojen välillä ei voida katsoa olevan merkittäviä eroja elinympäristömuutoksista aiheutuvien linnustovaikutusten suhteen. VE 1:ssa rakennettavia voimalapaikkoja (ja uusia teitä) on vähemmän, mutta kokonaisuudessaan ero elinympäristömuutosten suhteen on vain muutamia hehtaareja, eikä sillä voida katsoa olevan merkittävää eroa linnustovaikutusten suhteen. Molemmissa vaihtoehdoissa suurin elinympäristömuutos kohdistuu samansuuruisena linnustollisesti arvokkaimman kohteen, Kursunnevan, ympäristöön. 3.2 Haitallisten vaikutusten vähentämiskeinot Pesimälinnustoon ja niiden pesimäympäristöön kohdistuvien vaikutusten lieventämisen kannalta keskeistä on voimalayksiköiden, sähkönsiirtolinjojen ja huoltoteiden sijoittelut. Yleisesti ottaen tuulivoimaloiden rakentaminen mahdollisimman lähelle toisiaan lieventää voimalakohtaista linnustoon kohdistuvaa vaikutusta. Tällä vähennetään sekä elinympäristömuutosten että häiriövaikutuksen laajuutta. Linnut myös väistävät helpommin tiivistä voimala-aluetta, mikä todennäköisesti vähentäisi törmäysriskiä. Kuljetus- ja huoltoliikenne olisi toteutettava mahdollisuuksien mukaan jo olemassa olevia tielinjoja pitkin. Vastaavasti ilmajohtolinjoja olisi lintujen kannalta suositeltavaa rakentaa mahdollisimman vähän. Törmäysriskiin vaikuttavat tuulivoimaloiden istumapaikoiksi soveltuvat rakenteet. Erilaiset ulkonemat, tukiristikot yms. voimaloissa ovat linnuille houkuttelevia istumapaikkoja, joita tulee välttää. Rakentamisen ajoittamisella on myös vaikutusta. Kun rakentamistyöt ajoitetaan mahdollisimman paljon lintujen keskeisimmän pesimisajan (touko-kesäkuu) ulkopuolelle, vähennetään aiheutuvia 26 Tuulikolmio Oy Mastokankaan tuulivoimahankkeen kaavaluonnos luontovaikutusten arviointi _____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ pesätuhoja. Myös pienemmäksi. 3.3 linnustoon rakentamisesta aiheutuvat häiriövaikutukset jäävät silloin Vaikutusten seuranta Hankkeen toteutuessa on suositeltavaa toteuttaa linnustovaikutusten seurantaa. Suomen oloissa on vielä sangen vähän kokemuksia maa-alueille rakennettujen tuulivoimala-alueiden linnustovaikutuksista. Seurantamenetelminä käyttökelpoisimpia ovat samat menetelmät mitä hankealueen nykytilan kartoituksissa on käytetty. Niistä erityisesti juuri linjalaskentojen avulla voidaan käytännössä helpoiten seuranta alueen linnuston koostumuksen muutoksia. Luotettavien tuloksien saamiseksi seurannassa on syytä käyttää kaikkia hankealueelle perustettuja linjalaskentareittejä (kuva 15-1). Laskentareittejä on yhteensä neljä. Seuranta voidaan ajoittaa seuraavasti: perustilalaskentojen toistaminen ennen rakentamista, voimaloiden 1. toimintavuoden sekä voimaloiden 3. toimintavuoden laskennat. Koska linjalaskennat on YVA-vaiheessa suoritettu jo vuonna 2011, on ajantasaisen linnuston tilan selvittämiseksi laskennat toistettava ennen rakentamistoimien aloittamista. Erikseen on suositeltavaa seurata rakennettavalla alueella olevan linnustollisesti merkittävimmän kohteen, Kursunnevan ja -järven, linnustoa. Laskennat suositellaan toteutettavan koko kohteen kattavana kartoituslaskenta (vähintään 3 laskentakertaa / pesimäkausi). Seuranta ajoitetaan samoin kuin linjalaskentojen kohdalla. 27 Tuulikolmio Oy Mastokankaan tuulivoimahankkeen kaavaluonnos luontovaikutusten arviointi _____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ 4. MUU ELÄIMISTÖ 4.1 Selvitysten täydennykset 4.1.1 Liito-oravaselvitysten täydennys kevättalvella 2015 Liito-oravaselvitystä täydennettiin maanomistajavihjeen perusteella. Selvitys toteutettiin 11.5.2015 Valkeisnevan länsipuolelle, nimettömän suon pohjoispuolelle sijoittuvalla kangasmetsäkohteella. Selvityksen toteutti biologi FT Niina Lappalainen. Nimettömään suohon rajautuvalla kangasalueella esiintyy tuoretta puolukka-mustikkatyypin (VMT) kangasta, jonka puusto on nimettömän suon reunassa kapeahkolla alueella sekapuustoista sekä kangasalueen korkeimmalla kohdalla koivuvaltaista (ks. kuvat 3 ja 4). Kohteella on hieman jälkiä metsätöistä. Suon reuna-alueen puustossa on runsaasti kuusta ja koivua, sekä harvemmassa mäntyä. Muutamia haapoja kasvaa suon reunassa. Puusto on pääasiassa varttuvaa. Kohteella esiintyy yhteensä neljä järeää kuusta, joiden rungon halkaisija on noin 45-50 cm, muuten kuusten halkaisija on keskimäärin 20-25 cm. Kangasalueen korkeimmalla kohdalla esiintyy koivuvaltaista metsää, jolla koivujen lisäksi esiintyy harvoja mäntyjä, haapoja, kuusia sekä kuusentaimia. Kuva 3. Liito-oravaselvitykset, vuosien 2012 ja 2014 selvitysten kohdealueet sekä kevättalven 2015 täydennysselvitysten kohdealueet. 28 Tuulikolmio Oy Mastokankaan tuulivoimahankkeen kaavaluonnos luontovaikutusten arviointi _____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ Kuva 4. Nimettöman suon pohjoispuoleinen tuoreen kankaan kuusikko; suon reuna-alueen reunan sekapuustoinen kangas (yllä vas. ja oik.), kankaan korkeimman kohdan koivikkoa (keskivas.), koivikkoa ja taustalla selvityskohteen pohjoispuoleista männikköä (keskioik.) sekä selvityskohteen länsipuolista kivistä männikköä (alavas.). 29 Tuulikolmio Oy Mastokankaan tuulivoimahankkeen kaavaluonnos luontovaikutusten arviointi _____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ Sekapuustoisen – koivuvaltaisen tuoreen kankaan alueen koko on noin 2,3 ha. Kohde rajautuu eteläpuolella avosuohon, länsi- ja itäpuolella varttuviin ja valoisiin mäntykankaisiin ja pohjoispuolella matalampaa mäntyä kasvavaan kankaaseen (ks. kuvat 3 ja 4). Kohteella tarkastettiin noin 50 koivun, noin 50 kuusen ja noin 15 haavan tyveä. Kohteella havaittiin jäniksen, kanalinnun, hirven ja isomman nisäkkään ulosteita. Liito-oravan papanoita ei havaittu. Kohde soveltuu liito-oravalle, mutta sen pienialaisuus sekä ympäröivät mäntymetsät sekä avosuo tekevät kohteesta eristyneen. Samassa yhteydessä käytiin myös Saloistennevan länsipuolelle, Kursunmetsäautotien varteen sijoittuvalla tuoreen kankaan kuusikossa, jolla on toteutettu liito-oravaselvityksiä vuonna 2012. Havupuuvaltaisella kohteella esiintyy järeitä kuusia, mutta harvakseltaan lehtipuita. Kohteella ei havaittu liito-oravan papanoita. 4.2 Vaikutukset muuhun eläimistöön Hankkeen suunnittelun yhteydessä kasvillisuus ja linnusto on arvioitu keskeisimmiksi eliöryhmiksi, joihin hankkeella tulee olemaan vaikutuksia. Kuten linnustonkin kohdalla, hanke voi vaikuttaa alueen muuhun eläimistöön elinympäristöjen muuttumisen sekä rakentamisen ja toiminnan seurauksena syntyvien häiriöiden kautta. Rakentamisen elinympäristöjen nykytilaa muuttava vaikutus kohdistuu pienialaisesti tuulivoimaloiden rakentamispaikoille, uusille teille sekä näiden välittömään ympäristöön syntyville reunavyöhykkeille. Häiriövaikutukset ovat keskeisesti melun, liikkumisen synnyttämien visuaalisten häiriöiden sekä estevaikutusten synnyttämiä. Hankkeen yhteydessä hankealueelle suunnitellaan 12–14 voimalaa sekä uutta tietä noin 4 – 7,3 km. Hankealueella esiintyy nykyisellään runsaasti tiestöä sekä metsätiepohjia, minkä lisäksi elinympäristömuutoksia ja häiriötä on syntynyt sekä syntyy aktiivisten metsätaloustoimenpiteiden johdosta. Voimaloiden ja teiden rakentaminen jossain määrin lisää elinympäristömuutoksia. Hankkeen vaikutukset kohdistuvat yleisellä tasolla eri eliöryhmiin todennäköisesti voimakkaimmin niillä alueilla, jossa luontotyyppien nykytila on luonnontilainen tai lähellä sitä ja niiden tila heikkenee tai luontotyyppi häviää. Heikentäville vaikutuksille altteimpia lajeja ovat todennäköisesti näille alueille sijoittuvat pitkäikäiset, heikon liikkumiskyvyn omaavat lajit. Kokonaisuutena hankealueen muulle eliöstölle (huomioi erikseen arvioidut lajit) aiheutuvat vaikutukset populaatiotasolla tarkasteltuna ovat eliöstön nykyistä tilaa korkeintaan lievästi heikentäviä. Tuulipuiston toteuttamisvaihtoehdon VE2 vaikutus on pääosin muun eliöstön osalta suurempi kuin vaihtoehdon VE1, sillä vaihtoehdossa VE2 on enemmän voimaloita ja siten enemmän syntyviä elinympäristömuutoksia ja rakentamisesta aiheutuvaa häiriötä. Muista eläimistä hankkeen yhteydessä on huomioitu erityisesti sammakkoeläimet ja lepakot, joihin mahdolliset vaikutukset potentiaalisimmin voisivat kohdistua. Lisäksi on huomioitu liito-oravan mahdollinen esiintyminen. Kyseisiä lajeja tarkastellaan tarkemmin alla. 4.2.1 Viitasammakko, rupisammakko, sammakko Hankealuerajauksen sisäpuolelle sijoittuva Kursunneva on viitasammakon sekä sammakon kutuympäristö. Kutevia sammakkoeläimiä on havaittu Kursunjärven ympäristössä. Lisäksi hankealueella esiintyy näköhavaintojen perusteella myös rupikonna, joka mahdollisesti myös kutee Kursunjärvellä. Hankealueen itäosan Kippakengännevalla sekä nimettömällä nevalla on tehty havaintoja kutevista viitasammakoista. Viitasammakko voi kirjallisuustietojen perusteella elää ympärivuotisesti hyvin pienellä alueella. Talvehtiminen ja kutu vaativat hieman erityyppisiä vesistöjä ja liikkuminen näiden välillä voi 30 Tuulikolmio Oy Mastokankaan tuulivoimahankkeen kaavaluonnos luontovaikutusten arviointi _____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ muodostaa etäisyydeltään sen merkittävimmän vuotuisen liikkumisen elinpiirillään (Jokinen 2012). Elinympäristöistä tehtyjen havaintojen perusteella viitasammakot liikkuvat myös niiden havaituilla esiintymispaikoilla vähintään satoja metrejä. Tuulivoimahankkeesta voi syntyä vaikutuksia sammakkoeläimille pääasiassa kutu- ja elinympäristömuutosten kautta Kursunnevalla. Kursunnevan eteläosan suolle, Pirttisaaren kuusikon reuna-alueelle sijoittuu voimala 12, jolle johtaa tiereitti Pirttisaaren kuusikon läpi. Kursunneva on hyvin märkä suo, ja erityisesti keväällä kutuaikaan neva on hyvin märkää ja rimpistä Pirttisaaren pohjoispuolella. Voimalan rakentaminen saa aikaan kuivatusvaikutuksia, jotka vaikuttavat jossain määrin sammakkoeläinten elinympäristöön. Kursunjärven lähiympäristön katsotaan kuitenkin säilyvän sammakkoeläinten kannalta edelleenkin soveliaana kutualueena. Kesäaikainen elinympäristö kaventuu rakennettavilta osin. Rakentamisen aikana syntyy häiriövaikutuksia sammakkoeläimille. Tähän vaikuttaa rakentamisen ajoitus. Tuulipuiston toteuttamisvaihtoehtojen VE1 ja VE2 välillä ei ole eroja sammakkoeläimille syntyvien vaikutusten suhteen. 4.2.2 Lepakot Erityisen hyviä pohjanlepakoiden esiintymisympäristöjä sijoittuu elinympäristöille, joista löytyy runsaasti hyönteisravintoa ja hyviä suojapaikkoja, kuten vesistöjen ja kosteikkojen läheisyyteen (De Jong 1994). Pohjanlepakko voi esiintyä myös havumetsissä, joissa on koloja käsittäviä suojaisia metsiä tai louhikoita ja jonka ympäristössä on pieniä saalistukseen sopivia aukkopaikkoja. Todennäköisesti vanhojen rakennusten tarjoamat suojapaikat ovat lajin esiintymisen kannalta tärkeitä. Pohjanlepakko saalistaa yleensä avoimilla ja puoliavarissa ympäristöissä. Saalistusalueet ovat yleensä päivälepopaikan lähellä ja läpi lentokauden monipuolisia, kuten metsien aukkokohdissa ja reunamuodostumissa, pellonreunoissa, maatalojen pihoilla, joskus vesistöjen (lähinnä jokien) yllä (SLTY ry 2014). Saalistuskorkeus vaihtelee noin metristä poikkeuksellisesti jopa 40-50 metrin korkeuteen. Useimmiten sen kuitenkin näkee saalistamassa 5-12 metrin korkeudessa (SLTY ry 2014). Viiksisiippalajit saalistavat varjoisissa, mielellään kuusivaltaisissa, sekametsissä. Valonarkoina ne pysyttelevät suojaisissa ympäristöissä ja karttavat varsinkin valoisia aukeita. Viiksisiippojen päiväpiilo voi löytyä ullakolta. Hankealueelle sijoittuvat iäkkäät metsät ovat pääasiassa pienikokoisia ja etäällä toisistaan. Lisäksi hankealueelle sijoittuu runsaasti avoimia alueita, kuten avonevaa, avohakkuualoja ja taimikoita, sekä tiheäpuustoisia turvekankaita, jotka eivät tarjoa erityisen hyviä kulkureittejä valoisia aukeita karttaville lentäville lepakoille. Vesisiippaa esiintyy pääasiassa vesistöjen yhteydessä, missä ne lentelevät lähellä veden pintaa. Usein ne saalistavat ruovikon tai saraikon yllä, joskus myös metsäaukioilla ja pihoissa, jolloin niiden lentokorkeus vaihtelee 2-5 metriin. Vesisiipan saalistusalueet voivat sijaita jopa 5 km päässä päivälepopaikoista. Korvayökkö vaikuttaa olevan Suomessa pitkälti kulttuurisidonnainen laji. (Hagner-Wahlsten 2011, SLTY 2014) Korvayökön esiintymistä hankealueen läheisyydessä pidetään epätodennäköisenä. Mastokankaan hankealueen metsissä on melko voimakkaasta käsittelystä huolimatta edelleen luonnonmetsille ominaisia piirteitä. Luonnontilaisen kaltaisia metsäsaarekkeita esiintyy paikoitellen, ja niissä puusto voi olla iäkästäkin ja luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokasta. Hankealueen potentiaalisimmat lepakoiden elinympäristöt sijoittuvat alueille, joilla on iäkkäämpää puustoa sekä kosteikkoja tai vesistöjä, kuten Kursunjärvi ja Sahaoja. Muita potentiaalisia vesistöjä (Valkeisjärvi ja Pikku-Valkeisjärvi, Läntinen, Latvalampi) sekä kulttuurialueita (peltoja, mahdollisia lepopaikkoja tarjoavia rakennuksia) sijoittuu hankealueen ulkopuolelle. 31 Tuulikolmio Oy Mastokankaan tuulivoimahankkeen kaavaluonnos luontovaikutusten arviointi _____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ Hankealueella ja sen ympäristössä tehdyt havainnot saalistavista pohjanlepakoista sijoittuvat metsien aukkokohtiin sekä maatilarakennusten ja peltoalueiden läheisyyteen. Hankealueen keskellä tehtiin havainto ohilentävästä yksilöstä. Pohjanlepakkoa voikin ainakin satunnaisesti esiintyä tuulivoimaloiden sijaintipaikoilla, sillä ravinnonhankinnan kannalta parhaita alueita (vesistöt ja kosteikot) sijaitsee sekä hankealueen itäosassa että sen lähiympäristössä. Muita lepakkolajeja ei hankealueella havaittu. Lepakoiden kannalta keskeiset tuulivoimaloiden synnyttämät vaikutukset ovat törmäysriskin kasvu ja erityisesti tuulivoimalan lavan synnyttämän painevaikutuksen aiheuttaman kudosvaurion synnyttämän kuolleisuuden kasvu (ks. esim. Brownlee ym. 2011). Pohjanlepakko saalistaa yleensä 5-20 metrin korkeudella ja viiksisiippalajit yleensä 1-10 metrin korkeudella. Vesisiippa saalistaa matalammalla. Näin ollen saalistavat lepakot eivät normaaliolosuhteissa lennä roottorien korkeudella. Yleensä ottaen matalammissa tuulivoimaloissa roottorit saattavat kuitenkin houkutella hyönteisiä ja varsinkin pohjanlepakot saattavat tällöin lentää korkeammalla (jopa 50 m) saalistaessaan ja saattavat silloin joutua roottorin vaikutusalueelle (Hagner-Wahlsten 2011). Vaihtoehdossa VE1 voimaloiden lapojen kärjet sijoittuvat alimmillaan noin 76 m korkeuteen ja vaihtoehdossa VE2 noin 74,5 m korkeuteen. Nämä ovat suurempia korkeuksia (varovaisuusperiaate huomioiden) kuin havaitut pohjanlepakoiden tunnetut saalistuslentokorkeudet. Todennäköisyys mahdollisille vaikutuksille on siten pieni, ja vaihtoehdossa VE2 hieman pienempi kuin vaihtoehdossa VE1. Pohjanlepakot eivät ole muuttava laji, mutta niillä saattaa esiintyä lyhyempää muuttoa, kymmenistä kilometreistä muutamaan sataan kilometriin. Lepakoiden muuttoreiteille sijoittuvat tuulivoimalat voivat aiheuttaa uhkan lepakoille. (Hagner-Wahlsten 2011) Voimaloiden perustuksia varten joudutaan raivaamaan maata, joka potentiaalisesti on lepakoiden elinaluetta. Toisaalta syntyvät metsien aukkokohdat soveltuvat mm. pohjanlepakon saalistusalueiksi. Puusto ja muu korkeampi kasvillisuus raivataan tuulivoimalan ympäriltä rakennus- ja asennustöitä varten enintään noin 1 ha alueelta. Vaihtoehdossa VE1 raivattava ala on siis enintään 12 ha ja vaihtoehdossa VE2 enintään 24 ha. Rakennusalueiden pinta-alat muodostavat kuitenkin hyvin pienen osuuden koko hankealueen pinta-alasta, joten voimaloiden perustusten takia metsäalueiden muuttumisen merkitys metsäisillä alueilla viihtyville lepakkolajeille on olematon. Koska suurelta osin suunnitellut voimalat sijoittuvat nykyisellään hakkuualueille tai muuten luonnontilaisuudeltaan muuttuneille alueille, on mahdollinen saalistusalue- ja elinympäristömuutos todellisuudessa vielä pienempi. Voimaloille rakennettavat huoltotiet ovat melko kapeita, ojineen noin 10 m. Kapeat tiet eivät muodosta estettä lepakoiden liikkumiselle, varsinkaan pohjanlepakon osalta (Hagner-Wahlsten 2011). Tuulivoimapuiston sisäinen sähkönsiirto toteutetaan teiden yhteydessä maakaapeleilla, mikä ei vaikuta lepakoihin. Hankealueella sekä sen ympäristössä tehtiin selvitysten yhteydessä yksittäisiä pohjanlepakkohavaintoja. Koska voimaloiden lapojen pyyhkäisyala sijoittuu korkealle suhteessa lepakoiden saalistuskorkeuksiin ja koska mahdolliset saalistus- ja elinympäristömuutokset ovat pienet, katsotaan hankkeen vaikutukset lepakoille vähäisiksi ja epätodennäköisiksi. Tuulipuiston toteuttamisvaihtoehtojen VE1 ja VE2 välillä ei ole merkittäviä eroja lepakoille syntyvien vaikutusten suhteen. 4.2.3 Liito-orava Selvitysten yhteydessä hankealueella ei havaittu merkkejä liito-oravista. Hankealueen ei katsota edustavan liito-oraville erityisen soveliasta elinympäristöä, sillä varttuneita metsäalueita on alueella 32 Tuulikolmio Oy Mastokankaan tuulivoimahankkeen kaavaluonnos luontovaikutusten arviointi _____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ vähän ja ne ovat pieniä sekä eristyneitä. Varttuneen metsän alueiden eivät todennäköisesti ole riittäviä kokonsa tai ravintopuu- ja pesäpuutarjontansa puolesta pitämään yllä liito-orava-asutusta. Hankkeella ei katsota olevan vaikutuksia liito-oravalle. 4.3 Vaihtoehtojen vertailu Toteutusvaihtoehdoilla VE1 ja VE2 ei ole huomattavaa eroa eläimistölle syntyvien vaikutusten osalta. Tuulipuiston toteuttamisvaihtoehtojen VE1 ja VE2 välillä ei ole eroja sammakkoeläimille syntyvien vaikutusten suhteen. Tuulipuiston toteuttamisvaihtoehtojen VE1 ja VE2 välillä ei ole merkittäviä eroja lepakoille syntyvien vaikutusten suhteen, vaikkakin vaihtoehdossa VE2 on kaksi voimalaa enemmän. 33 Tuulikolmio Oy Mastokankaan tuulivoimahankkeen kaavaluonnos luontovaikutusten arviointi _____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ VIITTEET Ahma ympäristö Oy (2014). Tuulikolmio Oy – Mastokankaan tuulipuistohanke, Raahe, Siikajoki. Ympäristövaikutusten arviointiselostus. 235 s. + liitteet. Band W, Madders M & Whitfield D P (2007b). Assessing collision risks. [Viitattu 10.12.2014]. Saatavissa: <http://www.snh.org.uk/strategy/renewable/sr-we00a1.asp>. Birdlife Suomi ry (2011). Tuulivoimaloiden rakentamisen ja käytön vaikutuksista lintuihin Suomessa. Saatavissa: <http://birdlife.fi/suojelu/paikat/tuulivoima.shtml>. Bjävall & Ullström 2010. Suomen nisäkkäät. Otavan kirjapaino Oy, Keuruu. Brownlee SH & Whidden HP (2011). Additional evidence of barotrauma as a cause of bat mortality at wind farms. Journal of Pennsylvania Academy of Science 85, 147–150. De Jong J 1994. Habitat use, home range, and activity pattern of northern bat, Eptesicus nilssoni, in a hemiboreal coniferous forest. Mammalia 58, 535-548 Drewitt A L & Langston R H W (2006). Assessing the impacts of wind farms on birds. Ibis 148:29–42. Eurola S, Huttunen A & Kukko-oja K (1995). Oulanka Reports 14/1995 Suokasvillisuusopas. 2. korj.p. Oulu, Oulun yliopisto. Everaert J & Stienen E (2007). Impact of wind turbines on birds in Zeebrugge (Belgium). Significant effect on breeding tern colony due to collisions. [Viitattu 10.12.2014]. Saatavissa: <http://www.inbo.be/content/page.asp?pid=FAU_VO_windturbines>. FCG Oy (2012). Kalajoki–Raahe tuulivoimapuistot, muuttolinnustoon kohdistuva yhteisvaikutusten arviointi. Loppuraportti. FCG Oy 2012. Moniste 39 s. Fielding A & Haworth P (2010). Golden eagles and wind farms. [Viitattu 11.12.2014]. Saatavissa: <http://www.alanfielding.co.uk/fielding/pdfs/Eagles%20and%20windfarms.pdf>. Gustafsson N & Gustafsson J (2013). Suomen sammakkoeläimet ja matelijat -verkkosivusto. [Viitattu 10.11.2014]. Saatavissa: <http://www.sammakkolampi.fi >. Hagner-Wahlsten N / BatHouse (2011). Lausunto lepakoiden huomioonottamisesta Suhangon kaivosalueella Rovaniemellä ja Ranualla. BatHouse. Espoo. Hanski I (2013). Liito-oravan Pteromys volans Suomen kannan koon arviointi. Loppuraportti. Helsingin yliopisto. 35 s. Hanski I, Stevens P, Ihalempiä P & Selonen V (2000). Home-range size, movements, and nest-site use in the Siberian flying squirrel, Pteromys volans. J. Mammalogy 81: 798–809. Hirvonen H & Rintala J (1995). Moottoriliikennetien vaikutukset Pernajanlahden linnustoon. Ympäristövaikutusten jälkiarviointi. Tielaitoksen tutkimuksia 2/1995. Uudenmaan tiepiirin kehittämiskeskus, Helsinki. Hotanen J-P, Nousiainen H, Mäkipää R, Reinikainen A & Tonteri T (2008). Metsätyypit – opas kasvupaikkojen määrittämiseen. Hämeenlinna, Metsäkustannus. Hämet-Ahti L, Suominen J, Ulvinen T & Uotila P (toim.) (1998). Retkeilykasvio. 4. painos. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. Hölttä H (2013). Lintujen muuttoreitit ja pullonkaula-alueet Pohjois-Pohjanmaalla tuulivoimarakentamisen kannalta. Moniste, 51 s. Jokinen M (2012) Viitasammakko Rana arvalis Nilsson, 1842: Esiselvitys, SYKE 2012. 57 s. Koistinen J (2004). Tuulivoimaloiden linnustovaikutukset. Suomen ympäristö 721. Ympäristöministeriö. Helsinki. 42 s. Kontula T & Raunio A (2005). Luontotyyppien uhanalaisuuden arviointi, menetelmä ja luontotyyppien luokittelu. Suomen Ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö 765. Koskimies P (1994). Linnustonseuranta ympäristöhallinnon hankkeissa. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja, Sarja B18. 83 s. 34 Tuulikolmio Oy Mastokankaan tuulivoimahankkeen kaavaluonnos luontovaikutusten arviointi _____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ Koskimies P & Väisänen R (1988). Linnustonseurannan havainnointiohjeet. Helsingin yliopiston eläinmuseo. Lappalainen M (2003). Lepakot – Salaperäiset nahkasiivet. Tammi. Helsinki. Leddy KL, Higgins KF & Naugle DE (1999). Effects of wind turbines on upland nesting birds in Conservation Reserve Program grasslands. Wilson Bulletin 111: 100–104. Luonnontieteellinen keskusmuseo (2011). Eläinmuseon linnustonseuranta. [Viitattu 20.1.2014]. Saatavissa: <http://www.fmnh.helsinki.fi/seurannat/linnut.htm>. Luontoportti (2014). Lajitiedot Suomen nisäkkäistä. [Viitattu 12.6.2014]. Saatavissa: <http://www.luontoportti.com/suomi/fi/nisakkaat/liito-orava>. Meriluoto M & Soininen T (2002). Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. 2. painos. Metsäkustannus. 192 s. Metsäntutkimuslaitos (2013). Myyräkannat nousussa. Saatavissa: <http://www.metla.fi/tiedotteet/2013/2013-11-06-myyratiedote.htm>. Mossberg B & Stenberg L (2003). Suuri Pohjolan kasvio. Vuokko, S. & Väre, H. (suom.). 2005. Helsinki, Kustannusosakeyhtiö Tammi. Rassi P, Hyvärinen E, Juslén A & Mannerkoski I (toim.) (2010). Suomen lajien uhanalaisuus 2010. Ympäristöministeriö, Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 685 s. Raunio A, Schulman A & Kontula T (toim.) (2008). Suomen luontotyyppien uhanalaisuus – Osa 2: Luontotyyppien kuvaukset. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö 8/2008. 572 s. Scottish Natural Heritage (2010). Use of Avoidance Rates in the SNH Wind Farm Collision Risk Model. SNH Avoidance Rate Information & Guidance Note. 10s. Sierla L, Lammi E, Mannila J & Nironen M (2004). Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. – Suomen ympäristö 742. Ympäristöministeriö, Helsinki. 114 s. Siivonen, L. & Sulkava S. (1994). Pohjolan nisäkkäät. 6. painos. Otava, Keuruu Suomen lepakkotieteellinen yhdistys ry (SLTY) (2012). Suomen lepakkotieteellinen yhdistys ry:n suositus lepakkokartoituksista luontokartoittajille, tilaajille ja viranomaisille. Suomen lepakkotieteellinen yhdistys ry (SLTY) (2014). Lepakkolajit ja suojelu. Lepakoiden määrittäminen lennosta ilman yliäänivastaanotinta. [Viitattu 4.6.2014, 1.11.2014]. Saatavissa: <http://www.lepakko.fi>. Söderman T (2003). Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi – kaavoituksessa, YVAmenettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Ympäristöopas 109. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Ulvinen T, Syrjänen K & Anttila S (2002). Suomen sammalet – levinneisyys, ekologia ja uhanalaisuus. Suomen ympäristö 560. Suomen ympäristökeskus, Vammala. 354 s. Väisänen R A, Lammi E & Koskimies P (1998) Muuttuva pesimälinnusto. Otavan kirjapaino. Keuruu. Ympäristöministeriö (2010). Suomen raportti EU:lle luontodirektiivin toimeenpanoista lajeittain ja luontotyypeittäin 2001–2006. [Viitattu 10.11.2014]. Saatavissa: <http://www.ymparisto.fi/fiFI/Luonto/Lajit/Luonto_ja_lintudirektiivien_lajit/Lajikohtaiset_ raportit>. Suulliset ja kirjalliset tiedonannot: Metsäkeskus (2015). Mastokankaan tuulipuiston ympäristötukikuviot. Tiedonanto 10.4.2015. Väyrynen T (2014). Henkilökohtainen havaintoarkisto vuosilta 1987–2014. Ympäristöhallinnon tiedonanto 22.6.2011. Hertta Eliölajit -uhanalaisrekisterin Mastokankaan tuulivoimapuiston hankealueelta sekä lähiympäristöstä. POPELY/495/07.01/2011. TUULIKOLMIO OY MASTOKANKAAN TUULIPUISTOHANKKEEN KAAVALUONNOS, MELUMALLINNUS AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 20255 i Tuulikolmio Oy Mastokankaan tuulipuistohankkeen kaavaluonnos, melumallinnus __________________________________________________________________________ TUULIKOLMIO OY MASTOKANKAAN TUULIPUISTOHANKKEEN KAAVALUONNOS, MELUMALLINNUS 12.4.2015 Olli‐Pekka Vieltojärvi Aki Nurkkala Sisällysluettelo: MASTOKANKAAN TUULIPUISTOHANKKEEN KAAVALUONNOS, MELUMALLINNUS ........................ 1 1. JOHDANTO ................................................................................................................................................. 1 2. PERUSTIETOA ÄÄNESTÄ .......................................................................................................................... 3 3. SÄÄDÖKSET JA OHJEARVOT .................................................................................................................. 6 4. MELUMALLINNUS ...................................................................................................................................... 8 4.1 LÄHTÖTIEDOT JA MALLINNUKSEN EPÄVARMUUSTEKIJÄT ......................................................................... 8 4.2 MALLINNUKSEN TULOKSET ................................................................................................................... 11 4.2.1 Toteutusvaihtoehto VE1 ................................................................................................................. 12 4.2.2 Toteutusvaihtoehto VE2 ................................................................................................................. 13 4.2.3 Yhteenveto tuloksista ..................................................................................................................... 14 4.3 MALLINNUSTULOSTEN TULKINTA .......................................................................................................... 14 5. YHTEENVETO............................................................................................................................................ 16 LÄHDELUETTELO .............................................................................................................................................. 17 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Meluvyöhykekartta toteutusvaihtoehdossa VE1 (Noise - Map) Mallinnuksen tulokset toteutusvaihtoehdossa VE1 (Noise - Main Result) Mallinnuksen lähtöarvot toteutusvaihtoehdossa VE1 (Noise - Assumptions for noise calculation) Meluvyöhykekartta toteutusvaihtoehdossa VE2 (Noise - Map) Mallinnuksen tulokset toteutusvaihtoehdossa VE2 (Noise - Main Result) Mallinnuksen lähtöarvot toteutusvaihtoehdossa VE2 (Noise - Assumptions for noise calculation) Copyright © Ahma ympäristö Oy Teollisuustie 6 96320 ROVANIEMI p. 040‐1333 800 (vaihde) 1 Tuulikolmio Oy Mastokankaan tuulipuistohankkeen kaavaluonnos, melumallinnus __________________________________________________________________________ 1. JOHDANTO Tuulikolmio Oy suunnittelee tuulivoimapuistoa Raahen ja Siikajoen kuntien alueelle sijoittuvalle Kopsan Mastokankaan hankealueelle, noin 18 kilometriä Raahen kaupungista kaakkoon (kuva 1). Tässä raportissa esitetään tiedot hankkeen meluvaikutusten arviointiin käytettävästä melumallinnuksesta yleiskaavan luonnosvaiheessa esitettävien vaihtoehtojen mukaisesti. Kuva 1. Mastokankaan tuulipuistohankkeen sijainti. Alueelle laadittavan yleiskaavan kaavaluonnoksessa esitetään kaksi vaihtoehtoista hankkeen toteuttamiseksi: Vaihtoehto Kuvaus Vaihtoehto VE1: Tuulivoimaloita rakennetaan yhteensä 12 kpl. Tuulipuiston kokonaisteho 54 MW, voimaloiden yksikköteho 4,5 MW. Tornin korkeus 140 metriä. Turbiinin halkaisija 128 metriä. Vaihtoehto VE2: Tuulivoimaloita rakennetaan yhteensä 14 kpl. Tuulipuiston kokonaisteho 42 MW, voimaloiden yksikköteho 3,0 MW. Tornin korkeus 140 metriä. Turbiinin halkaisija 131 metriä. 2 Tuulikolmio Oy Mastokankaan tuulipuistohankkeen kaavaluonnos, melumallinnus __________________________________________________________________________ Vaihtoehtojen VE1 ja VE2 väliset eroavaisuudet liittyvät voimaloiden lukumäärään ja turbiinityyppeihin. Vaihtoehdossa VE1 käytetään 4,5 MW turbiinia ja vaihtoehdossa VE2 3,0 MW turbiinia. Molemmissa vaihtoehdoissa voimalan napakorkeus on 140 m. Turbiinien halkaisijat ovat toisistaan poikkeavat, vaihtoehdossa VE1 halkaisija on 128 m ja vaihtoehdossa VE2 131 metriä. Mallinnuksessa käytetyt koodinaatit voimaloiden sijainnille on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Voimaloiden sijainnit KKJ koordinaattijärjestelmässä VE1 Voimala (numero) VE2 N-koordinaatti E-koordinaatti N-koordinaatti E-koordinaatti 1 7 163 972 2 538 844 7 163 972 2 538 844 2 7 163 952 2 538 073 7 163 952 2 538 073 3 7 164 161 2 537 384 7 164 161 2 537 384 4 7 164 662 2 537 114 7 164 662 2 537 114 5 7 164 732 2 537 598 7 164 732 2 537 598 6 7 164 711 2 538 277 7 164 711 2 538 277 7 7 164 906 2 538 904 7 164 906 2 538 904 8 7 164 441 2 539 514 7 164 441 2 539 514 9 7 164 092 2 540 447 7 164 092 2 540 447 10 7 163 527 2 540 261 7 163 527 2 540 261 11 7 163 083 2 539 907 7 163 083 2 539 907 12 7 163 412 2 539 311 7 163 412 2 539 311 13 7 164 368 2 538 620 14 7 163 801 2 539 774 3 Tuulikolmio Oy Mastokankaan tuulipuistohankkeen kaavaluonnos, melumallinnus __________________________________________________________________________ 2. PERUSTIETOA ÄÄNESTÄ Ääni on ilmahiukkasten värähtelyä, joka aiheuttaa paineen vaihtelua staattisen ilmanpaineen ympärillä. Tätä paineen vaihtelua sanotaan äänenpaineeksi. Äänenpaineen suuruus on vain pieni osa staattisesta ilmanpaineesta, esimerkiksi miljoonasosan suuruinen äänenpaine staattisesta ilmanpaineesta vastaa n. 74 dB äänenvoimakkuutta. Koska ihmisen aistiman äänenpaineen vaihteluväli on erittäin suuri (kuulokynnys 0,00002 Pa – kuulovaurio 200 Pa), käytetään äänen voimakkuuden ilmaisemiseksi logaritmista desibeliasteikkoa. Desibeleinä ilmaistua äänen voimakkuutta sanotaan äänenpainetasoksi. Taulukossa 2 on esimerkkejä erilaisista tapahtumista, niiden aiheuttamista äänenpaineesta ja sen laskennallisesta muunnoksesta äänenpainetasoksi. Taulukko 2. Erilaisten tapahtumien aiheuttamia äänenpainetasoja (koottu eri lähteistä, mm. Vieltojärvi ym. 1998). Äänenpainetaso (dB) Äänenpaine (Pa) Tapahtuma 0 0,000020 Kuulokynnys 10 0,000063 tuuleton metsä 20 0,00020 kuiskaus, lehtien havina 30 0,00063 hiljainen asunto 40 0,0020 hiljainen asuinalue yöllä 50 0,0063 vaimea keskustelu 60 0,020 normaali keskustelu 70 0,063 toimisto, ajoneuvon sisämelu 80 0,20 katuliikenne 90 0,63 kuorma-auto, rakennustyömaa 100 2,0 ohiajava juna 110 6,3 rock-yhtye 120 20,0 suihkukone lähtökiidossa 130 63,0 kipukynnys 140 200,0 lähellä suihkukonetta, välitön kuuluvaurion vaara 4 Tuulikolmio Oy Mastokankaan tuulipuistohankkeen kaavaluonnos, melumallinnus __________________________________________________________________________ Tasaisen äänen voimakkuus voidaan arvioida hetkellisen äänenvoimakkuuden perusteella. Äänenpainetaso voi kuitenkin vaihdella ajan funktiona jolloin äänen voimakkuutta voidaan kuvata keskiäänitason eli äänen ekvivalenttitason avulla. Ekvivalenttitaso ilmoittaa keskimääräisen äänen voimakkuuden tarkastelujakson aikana. Keskiäänitason tunnuksena käytetään merkintää Leq. Ääni on tavallisesti lukemattomien eri taajuisten äänten seos. Ihmisen korva tunnistaa ääniä, joiden taajuus on 16 – 20 000 Hz ja kaikkein herkimmin 1000 – 5000 Hz taajuisia ääniä. Ihmisen korvan herkkyyttä eri taajuuksille kuvataan A-painotuskäyrällä, joka vaimentaa pieniä ja erittäin suuria taajuuksia ja korostaa ihmisen parhaiten aistimia taajuuksia. Melusta annetut ohjearvot koskevat yleensä nimenomaan A-painotettua keskiäänitasoa (LAeq). Melu on epätoivottua ääntä, jonka ihminen kokee epämiellyttävänä tai häiritsevänä. Yksilön melun kokeminen on hyvin subjektiivista: sama ääni voi eri tilanteessa ja ajankohdassa olla melua, merkityksetöntä ääntä ja nautittavaa ääntä. Melu on epätoivottua ääntä, jonka ihminen kokee epämiellyttävänä tai häiritsevänä. Voimakkaasti häiritsevä melu voi aiheuttaa myös terveyshaittoja. Tuulivoimala ei yksin aiheuta kovin suurta melua, mutta kun voimaloita sijoitetaan paikkaan, joissa on luonnostaan erittäin hiljaista, voimalan aiheuttama ääni voidaan kokea haitalliseksi. Tuulivoimaloista käytön aikana lähtevä ääni johtuu pääosin kahdesta syystä: mekaanisesta - ja aerodynaamisesta melusta. Mekaaninen melu syntyy koneiston käyntiäänistä ja lapojen vuorovaikutus ilmavirran kanssa muodostaa aerodynaamisen melun. Aerodynaaminen melu on laajakaistaista ja mekaaninen melu hieman kapeakaistaisempaa. Kuva 2. Tuulivoimaturbiinin Tuulivoimayhdistys ry 2011) keskeiset osat ja niiden osuus äänestä (Suomen Tuulivoimalan melu etenee pistemäisen melulähteen tavoin vaimentuen geometrisesti etäisyyden kasvaessa. Teoriassa vapaassa tilassa pistemäisestä lähteestä peräisin oleva melu vaimenee 6 dB etäisyyden kaksinkertaistuessa ja maan pinnalla olevasta pistemäisestä lähteestä melu vaimenee 3 dB etäisyyden kaksinkertaistuessa. Kaksi samanlaista melulähdettä 5 Tuulikolmio Oy Mastokankaan tuulipuistohankkeen kaavaluonnos, melumallinnus __________________________________________________________________________ aiheuttaa yhdessä meluemission, joka on 3 dB suurempi kuin yksittäisen vastaavan melulähteen meluemissio. Geometrisen vaimenemisen lisäksi äänen etenemiseen vaikuttaa säätila, joka tietyissä olosuhteissa voi vahvistaa äänen etenemistä ja toisenlaisissa olosuhteissa heikentää sitä. Tuulen nopeus ja suunta sekä ilman lämpötila ja kosteus vaikuttavat äänen etenemiseen, samoin kuin niiden vaihtelut eri korkeuksilla maanpinnasta. Ääniaalto etenee alemmassa lämpötilassa paremmin kuin korkeassa, jolloin neutraali-ilmakehässä (lämpötila alenee ylöspäin mentäessä) ääniaallot kaareutuvat ylöspäin. Stabiilissa ilmakehässä (lämpötila nousee alailmakehässä ylöspäin mentäessä) ääniaallot taipuvat alaspäin. Tuulen vaikutus ääniaaltojen kaareutuminen on samankaltainen kuin lämpötilajakaumalla siten, että myötätuuleen aiheutuu stabiilin ilmakehän kaltainen tilanne ääniaaltojen taipuessa alaspäin ja vastatuuleen ääniaallot taipuvat ylöspäin. Sekä lämpötilan että tuulen vaikutuksessa kaareutuminen on riippuvainen äänen taajuudesta ja havaintopisteen etäisyydestä äänilähteestä. Kuva 3. Lämpötilan ja tuulen vaikutus ääniaallon etenemiseen (Di Napoli, 2007). 6 Tuulikolmio Oy Mastokankaan tuulipuistohankkeen kaavaluonnos, melumallinnus __________________________________________________________________________ 3. SÄÄDÖKSET JA OHJEARVOT Valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 on annettu ohjearvot keskiäänitasolle ulkona ja sisällä, joita sovelletaan mm. asuinalueilla ja virkistysalueilla. Jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 dB ennen sen vertaamista ohjearvoon. Ohjearvot on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset melutason ohjearvot ULKONA Melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso), LAeq, enintään Päivällä klo 7-22 Yöllä klo 22-7 Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, virkistysalueet taajamien ulkopuolella ja luonnonsuojelualueet 55 dB 45-50dB1) 2) 45 dB 40 dB3) 1) Uusilla alueilla melutason yöohjearvo on 45 dB. Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 3) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. 2) Ympäristöministeriö on julkaissut ohjeet tuulivoimarakentamisen suunnittelusta (Ympäristöministeriö, 2012), jossa annetaan suunnitteluohjearvot ulkomelutasolle päiväaikana (klo 7-22) ja yöaikana (klo 22-7). Taulukko 4. Ympäristöhallinnon ohjeen 4/2012 mukaiset ulkomelun suunnitteluohjearvot Tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvot Asumiseen käytettävillä alueilla, loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamissa, virkistysalueilla Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamien ulkopuolella, leirintäalueilla, luonnonsuojelualueilla* Muilla alueilla LAeq päiväajalle (klo 7-22) 45 dB LAeq yöajalle (klo 22-7) 40 dB 40 dB 35 dB ei sovelleta ei sovelleta *yöarvoa ei sovelleta luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä Mikäli tuulivoimalan äänen spektri sisältää melulle häiriintyvässä kohteessa tonaalisia tai kapeakaistaisia taajuuskomponentteja tai ääni on impulssimaista tai selvästi amplitudimoduloitua (äänen voimakkuus vaihtelee ajallisesti), lisätään laskenta- tai mittaustulokseen 5 dB ennen suunnitteluohjearvoon vertaamista. Ympäristöministeriö on vuonna 2014 julkaissut ohjeet tuulivoimaloiden melun mallintamiseen (Ympäristöministeriö 2014a), tuulivoimaloiden melupäästön todentamiseen mittaamalla (Ympäristöministeriö 2014b) ja tuulivoimaloiden melutason mittaamiselle altistuvissa kohteissa (Ympäristöministeriö 2014c). 7 Tuulikolmio Oy Mastokankaan tuulipuistohankkeen kaavaluonnos, melumallinnus __________________________________________________________________________ Ympäristöministeriö on 14.2.2014 asettanut työryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää ja arvioida melun tunnusarvojen vaikutuksia ihmisten terveyteen, elinympäristön viihtyisyyteen, alueidenkäyttöön, rakentamiseen ja tuulivoimarakentamiseen. Työryhmän tehtävänä oli lisäksi selvittää sääntelyn tarve ja vaikutukset, sekä laatia säännösehdotukset ja tuottaa oikeusvertailut eräiden muiden maiden osalta. Työryhmän tehtävänä oli valmistella osana säännösehdotuksia myös ehdotus tuulivoimaloiden melun tunnusarvoiksi ja niiden perustelut. Työryhmän esityksen pohjalta tehty luonnos tuulivoimaloiden melutasoja koskevasta asetuksesta on marraskuussa 2014 lähtenyt laajalle lausuntokierrokselle. Sosiaali- ja terveysministeriö on vuonna 2003 antanut ohjearvot pienitaajuiselle melulle (Apainotettu keskiäänitaso) nukkumiseen käytettävissä tiloissa. Yöajalle annetut ohjearvot on esitetty taulukossa 5. Taulukko 5. Pienitaajuisen yöaikaisen melun ohjeelliset enimmäisarvot (STM 2003) Terssikaista keskitaajuus (Hz) LAeq,1h (dB) 20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200 74 64 56 49 44 42 40 38 36 34 32 Päiväajalle voidaan hyväksyä noin 5 dB suuremmat arvot. Ympäristöhallinnon ohjeessa (ympäristöministeriö 2012) on esitetty että pienitaajuisen melun osalta asuntojen sisätiloissa käytetään asumisterveysohjeen mukaisia terssikaistoittain määritettyjä taajuuspainottamattomia tunnin keskiäänitasoon perustuvia suunnitteluohjearvoja. 8 Tuulikolmio Oy Mastokankaan tuulipuistohankkeen kaavaluonnos, melumallinnus __________________________________________________________________________ 4. MELUMALLINNUS 4.1 Lähtötiedot ja mallinnuksen epävarmuustekijät Tuulipuiston toiminnan aikaisten meluvaikutusten arvioimiseksi voimaloiden aiheuttaman melun leviämistä simuloitiin WindPRO -mallinnusohjelmalla, joka on kehitetty nimenomaan tuulivoimaloiden ympäristövaikutusten arviointiin. Mallinnustilanteen rakentamisessa käytetään mahdollisimman tarkkoja lähtötietoja tuulivoimaloiden ominaisuuksista sekä ympäröivän maaston muodoista. Mallinnus voidaan tehdä erilaisilla turbiinimalleilla ja tuulen nopeudella, jotka ovat tärkeimpiä muuttuvia tekijöitä tuulivoimaloiden meluemissiolle ja siten tuulipuistosta aiheutuville meluvaikutuksille. Ilma vaimentaa äänen etenemistä ja vaimennus on riippuvainen melulähteen taajuusjakaumasta. Matalat taajuudet etenevät ilmassa etäälle ja korkeat taajuudet vaimenevat suhteellisen nopeasti etäisyyden kasvaessa. Voimalan meluemissio vaihtelee tuulen nopeuden muuttuessa ja yleensä tuulen nopeutta 8 m/s voimakkaimmilla tuulilla voimalan meluemissio ei enää nouse. Mastokankaan tuulipuiston suunnittelun edetessä on päädytty vaihtoehtoisiin turbiinimalleihin toteutusvaihtoehtojen VE1 ja VE2 välillä. Taulukoissa 6 ja 7 on esitetty vaihtoehdoissa käytettävien turbiinimallien meluemissio tuulen nopeudella 8 m/s. Vaihtoehdossa VE1 käytettävästä turbiinista on käytettävissä tiedot meluemissiosta Apainotettuna taajuuksilta 50 Hz – 20000 Hz. Vaihtoehdossa VE2 käytettävästä turbiinista on tiedot meluemissiosta painottamattomana taajuuskaistoilta 20 Hz – 10000 Hz. Taulukko 6. Toteutusvaihtoehdossa VE1 käytettävän 4,5 MW tuulivoimalan A-painotettu meluemissio (LW,A) terssikaistoittain tuulen nopeudella 8 m/s. Terssikaista 20 Hz 25 Hz meluemissio (dB), A-painotettu 31,5 Hz 40 Hz 50 Hz 63 Hz 71,0 75,6 80 Hz 80,0 100 Hz 125 Hz 160 Hz 84,3 87,4 88,4 1000 Hz 96,1 1250 Hz 95,1 1600 Hz 94,1 10000 Hz 85,6 12500 Hz 84,4 Terssikaista 200 Hz 250 Hz 315 Hz 400 Hz 500 Hz 630 Hz meluemissio (dB), A-painotettu 90,5 92,7 94,7 96,1 97,0 97,2 800 Hz 96,9 Terssikaista 2000 Hz 93,2 2500 Hz 92,5 3150 Hz 91,8 4000 Hz 91,0 5000 Hz 90,0 6300 Hz 87,9 8000 Hz 86,3 16000 Hz meluemissio (dB), 82,8 A-painotettu 20000 Hz 80,5 meluemissio (dB), A-painotettu Terssikaista Yht. 106,7 9 Tuulikolmio Oy Mastokankaan tuulipuistohankkeen kaavaluonnos, melumallinnus __________________________________________________________________________ Kuva 4. Toteutusvaihtoehdossa VE1 käytettävän 4,5 MW tuulivoimalan A-painotettu meluemissio (LW,A) terssikaistoittain tuulen nopeudella 8 m/s. Taulukko 7. Toteutusvaihtoehdossa VE2 käytettävän 3 MW tuulivoimalan painottamaton meluemissio (LW,LIN) terssikaistoittain tuulen nopeudella 8 m/s. Terssikaista 20 Hz 25 Hz 31,5 Hz 40 Hz 50 Hz 63 Hz 80 Hz 100 Hz 125 Hz 160 Hz meluemissio (dB), LIN-painotettu 108,3 108,2 105,7 106,1 105,2 104,6 102,3 103,1 100,8 99,9 Terssikaista 200 Hz 250 Hz 315 Hz 400 Hz 500 Hz 630 Hz 800 Hz meluemissio (dB), LIN-painotettu 1000 Hz 1250 Hz 1600 Hz 99,4 98,3 98 95,5 94,6 94,4 95 94,8 94,1 93,8 2000 Hz 2500 Hz 3150 Hz 4000 Hz 5000 Hz 6300 Hz 8000 Hz 10000 Hz Yht, 91,7 91 90,7 90,5 88,8 84,7 79,7 71,1 115,8 Terssikaista meluemissio (dB), LIN-painotettu meluemissio (dB), A-painotettu 104,5 10 Tuulikolmio Oy Mastokankaan tuulipuistohankkeen kaavaluonnos, melumallinnus __________________________________________________________________________ Kuva 5. Toteutusvaihtoehdossa VE2 käytettävän 3,0 MW tuulivoimalan painottamaton meluemissio (LW,LIN) terssikaistoittain tuulen nopeudella 8 m/s. Melun mallinnuksessa voidaan käyttää useita eri standardeihin perustuvia laskentaalgoritmeja, jotka antavat toisistaan poikkeavia tuloksia. Mastokankaan YVA-arvioinnin melumallinnus on tehty ympäristöministeriön 28.2.2014 antaman ohjeen (ympäristöministeriö 2014) mukaisesti ja mallinnuksessa käytettiin ohjeen mukaisesti ISO 9613-2 General standardiin perustuvaa laskenta-algoritmia. Hankealue sijoittuu metsäiselle ja suhteellisen tasaiselle alueelle, jossa maanpinnan korkeustason vaihtelut ovat vähäiset. Voimalat tulevat sijoittumaan samalle korkeustasolle hankealuetta ympäröivä maaston kanssa tasolle 56,3 – 72,2 m (N60). Tuulipuistoa ympäröivän maaston korkeusmalli on hankittu Maanmittauslaitoksen maastotietokanta-aineistosta, jossa maanpinnan muodot on esitetty 5 metrin korkeuskäyrien mukainen. Pohjakarttana on käytetty maanmittauslaitoksen maastokarttaa rasteri. Hankealueella ja sen lähialueilla maanpinta on pääosin kasvillisuuden peittämä, jolloin maanpinnan ääntä heijastava ominaisuus on pienempi kuin kovalla pinnalla kuten vesialueella. Mallinnusohjelmassa voidaan maanpinnan vaimentavaa ominaisuutta parametrilla välillä 0 – 1, jossa 0 kuvaa kovaa maanpintaa ja 1 kasvillisuuden peittämää maanpintaa. Tässä tapauksessa on maanpinnan vaimentavalle ominaisuudelle käytetty parametrin arvoa 0,4, jota ympäristöministeriön mallinnusohjeen mukaan tulee käyttää tämän tyyppisillä alueilla. Ohjeistuksen mukaisesti sääolosuhdetta kuvaavalle meteorologiselle korjausparametrille asetettiin arvo 0. Melumallinnus suoritettiin toteuttamisvaihtoehdoilla VE1 ja VE2. Molemmissa vaihtoehdoissa tornin korkeudeksi määritettiin 140 metriä. Melun laskentapiste määritettiin 4 metriä maanpinnan yläpuolelle, ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaisesti. Mallinnuksen tuloksena saadut meluvyöhykkeet kuvaavat tilannetta tilanteessa, jolloin äänen eteneminen kustakin tuulivoimalasta kohti tarkkailupistettä on optimaalinen. Käytännössä 11 Tuulikolmio Oy Mastokankaan tuulipuistohankkeen kaavaluonnos, melumallinnus __________________________________________________________________________ optimaalinen tilanne saavutetaan stabiilin ilmakehän vallitessa kun tuuli käy tuulivoimaloista kohti tarkkailupistettä. Mallinnuksella saatuja tuloksia tuleekin tulkita siten, että kyseinen melutaso saavutetaan silloin kun tuuli käy tuulipuiston suunnasta tarkkailupisteeseen. Muissa tilanteissa melutaso on pienempi kuin mallinnuksen tulos. 4.2 Mallinnuksen tulokset Melumallinnuksen tuloksena on muodostettu kartta, jossa tuulivoimaloista aiheutuvat äänenpainetasot tuulipuiston ympäristössä esitetään vyöhykkeittäin A-painotettuna keskiäänitasona (LA,eq). Äänenpainetasot esitetään 35 dB, 40 dB ja 45 dB vyöhykkeinä, jolloin hankkeen aiheuttaman äänen voimakkuuden vertailu voimassa oleviin melun suositusarvoihin ja suunnitteluohjearvoihin on helppoa. Mallinnuksen tulokset on esitetty maastokartalla, josta voidaan nähdä olemassa olevat rakennukset ja tiet. Malliin on lisätty tarkastelupisteitä Mastokankaan hankealueen ympäristöön lähimpien lomaasuntojen ja pysyvien asuntojen kohdalle, joihin kohdistuvaa äänenpainetasoa on tarkasteltu yksityiskohtaisesti mm. taajuuskaistoittain. Tarkastelupisteitä on yhteensä 19 pistettä. Tarkastelupisteiden koordinaatit on esitetty taulukossa 8. Taulukko 8. Tarkastelupisteiden sijainnit (KKJ-koordinaattijärjestelmä) Tarkastelupiste East North A: loma-asunto läntinen C 2 539 001 7 162 816 B: loma-asunto 2 2 538 716 7 162 134 C: asunto 1 2 538 160 7 161 726 D: asunto 2 2 535 905 7 162 742 E: asunto 3 2 534 912 7 164 653 F: asunto 4 2 537 005 7 166 633 G: asunto 6 2 541 482 7 165 678 H: asunto 5 2 537 871 7 166 687 I: asunto 7 2 542 969 7 166 292 J: loma-asunto 3 2 540 400 7 166 152 K: loma-asunto 4 2 541 067 7 165 916 L loma-asunto 5 2 540 831 7 166 407 M: asunto 8 2 536 405 7 168 094 N: asunto 9 2 539 019 7 160 492 O: asunto 10 2 533 602 7 164 258 P: loma-asunto 6 2 542 026 7 161 881 Q: kylätalo 2 534 077 7 164 778 R: loma-asunto läntinen E 2 539 153 7 162 808 S: loma-asunto läntinen W 2 538 769 7 162 711 12 Tuulikolmio Oy Mastokankaan tuulipuistohankkeen kaavaluonnos, melumallinnus __________________________________________________________________________ 4.2.1 Toteutusvaihtoehto VE1 Tuulipuiston aiheuttamat äänenpainetasot vaihtoehdossa VE1 on esitetty vyöhykkeinä kartalla kuvassa 6. Voimakkaimman äänen alue on luonnollisesti tuulivoimaloden välittömässä läheisyydessä, jossa äänenpainetaso on noin 50 dB. Tuulivoimaloista ulommaksi siirryttäessä voimaloista aiheutuva ääni vaimenee siten, että 45 dB raja ulottuu noin 400 metrin päähän voimaloista, 40 dB raja noin 700 - 1000 metrin etäisyydelle ja 35 dB raja noin 1300 – 1700 metrin etäisyydelle tuulivoimaloista. Vyöhykkeiden rajat eivät kaikissa tapauksissa ole täsmälleen edellä mainittujen etäisyyksien etäisyydellä, koska tietyissä tarkkailupisteissä ääntä aiheutuu pääasiassa vain yhden tuulivoimalan vaikutuksesta ja toiseen tarkkailupisteeseen kohdistuu useiden voimaloiden äänen yhteisvaikutus. Kuva 6. Mastokankaan tuulivoimapuiston meluvyöhykkeet vaihtoehdossa VE1. 13 Tuulikolmio Oy Mastokankaan tuulipuistohankkeen kaavaluonnos, melumallinnus __________________________________________________________________________ Mallinnuksen tulosten perusteella Mastokankaan tuulipuistoa lähinnä oleville loma-asunnoille (Läntisen rannalla: tarkastelupisteet A, R ja S) kohdistuva äänenpainetaso on 39,9 – 42,4 dB. Valkeisjärven rannalle sijoittuville loma-asunnoille (tarkastelupisteet J, K, L) kohdistuva äänenpainetaso on 31,2 – 33,4 dB. Kopsan kylälle kohdistuva äänenpainetaso jää alle 30 dB:n. 4.2.2 Toteutusvaihtoehto VE2 Toteutusvaihtoehdossa VE2 esiintyvät äänitasot tuulipuiston ympäristössä ovat pienemmät kuin vaihtoehdossa VE1. Ero johtuu vaihtoehdossa VE2 käytettävän turbiinin pienemmästä meluemissiosta. Karkeasti voidaan sanoa, että vaihtoehdossa VE2 äänenpainetaso tuulipuiston ympäristössä noin 2 dB pienempi kuin vaihtoehdossa VE1. Kuvassa 7 on esitetty vaihtoehdon VE2 aiheuttama äänenpainetaso (LA,eq) vyöhykkeinä kartalla. Kuva 7. Mastokankaan tuulivoimapuiston meluvyöhykkeet vaihtoehdossa VE2. 14 Tuulikolmio Oy Mastokankaan tuulipuistohankkeen kaavaluonnos, melumallinnus __________________________________________________________________________ Tuulivoimaloiden välittömässä läheisyydessä äänenpainetaso on noin 50 dB. Tuulivoimaloista ulommaksi siirryttäessä voimaloista aiheutuva ääni vaimenee siten, että 45 dB raja ulottuu noin 200 metrin päähän voimaloista, 40 dB raja noin 600 – 900 metrin etäisyydelle ja 35 dB raja noin 1000 - 1400 metrin etäisyydelle tuulivoimaloista. Kuten vaihtoehdossa VE1, meluvyöhykkeiden rajat eivät kaikissa tapauksissa ole täsmälleen edellä mainittujen etäisyyksien etäisyydellä voimaloiden yhteisvaikutuksen vuoksi. 4.2.3 Yhteenveto tuloksista Taulukkoon 9 on koottu melumallinnuksen tulokset tuulipuiston lähiympäristöön sijoitetuissa tarkastelupisteissä kahden kaavaluonnoksessa esitettävän vaihtoehdon mukaisilla layouttarkasteluilla. Taulukko 9. Äänenpainetaso tarkastelupisteissä vaihtoehdoissa VE1 ja VE2. Tarkastelupiste VE1 (dB) VE2 (dB) A: loma-asunto läntinen C 41,7 39,5 B: loma-asunto 2 36,2 34,0 C: asunto 1 33,1 31,0 D: asunto 2 31,6 29,3 E: asunto 3 29,9 27,7 F: asunto 4 32,6 30,3 G: asunto 6 31,9 30,0 H: asunto 5 33,4 31,2 I: asunto 7 25,6 24,2 J: loma-asunto 3 33,4 31,4 K: loma-asunto 4 32,4 30,5 L loma-asunto 5 31,2 29,3 M: asunto 8 25,9 24,3 N: asunto 9 28,7 26,9 O: asunto 10 24,8 23,2 P: loma-asunto 6 29,7 27,8 Q: kylätalo 26,4 24,6 R: loma-asunto läntinen E 42,4 40,2 S: loma-asunto läntinen W 39,9 37,7 4.3 Mallinnustulosten tulkinta Melumallinnuksissa saadut tulokset pätevät niissä tapauksissa, kun tuuli käy tuulivoimaloista kohti tarkkailupistettä. Tuulisuustietojen perusteella voidaan arvioida tilastollisesti, kuinka 15 Tuulikolmio Oy Mastokankaan tuulipuistohankkeen kaavaluonnos, melumallinnus __________________________________________________________________________ usein tällainen tilanne toteutuu. Oulunsalon lentokentällä vuosina 1981 – 2010 suoritettujen tuulimittausten tulosten mukaan vallitsevia tuulen suuntia ovat länsi, lounas, etelä ja kaakko, joiden osuus on 59 % tuulen suunnista. Kuvassa 8 on esitetty tuuliruusu, joka kuvaa Oulunsalossa vallitsevia tuulia keskimäärin vuosina 1981 – 2010 (Pirinen ym. 2012). Kuva 8. Tuulen suunnan jakautuminen Oulunsalossa vuosina 1981-2010 (Pirinen ym. 2012). Vallitsevia tuulen suuntia vastaavasti voidaan arvioida melumallinnuksella saatujen tulosten pätevyyttä ajallisesti kuten taulukossa 10. Taulukko 10. Tuulen suunnan (Pirinen ym. 2012) ja mallinnuksen tulosten vastaavuus. Tuulen suunta mallinnuksen tulokset pätevät N NE E SE S SW W NW tyyni 10 % 8% 9% 20 % 15 % 12 % 12 % 11 % 4% eteläpuolella lounaispuolella länsipuolella luoteispuolella pohjoispuolella koillispuolella itäpuolella kaakkoispuolella ei lainkaan melua Esimerkiksi Kopsan kylällä hankealueen länsipuolella mallinnusten mukainen tilanne esiintyy noin 9 % kokonaisajasta (itätuuli) ja 91 % ajasta melu on vähäisempää kuin mallinnuksen tulos osoittaa. 16 Tuulikolmio Oy Mastokankaan tuulipuistohankkeen kaavaluonnos, melumallinnus __________________________________________________________________________ 5. YHTEENVETO Mastokankaan tuulipuistohankkeen yleiskaavaluonnoksessa esitettävien layout-vaihtoehtojen mukaisesti suoritettujen melumallinnusten tulosten perusteella vaihtoehdossa VE1 hankealueen ympäristössä on kaksi loma-asuntoa, johon voi kohdistua tuulivoimaloiden aiheuttama yli 40 dB:n äänenpainetaso. Vaihtoehdossa VE2 40 dB raja voi ylittyä yhdessä loma-asunnossa. Kyseiset kohteet sijoittuvat Läntisen rannalle tuulipuiston eteläpuolelle. Äänenpainetaso 35 dB voi molemmissa vaihtoehdoissa ylittyä lisäksi kahdella muulla tuulipuiston eteläpuolelle sijoittuvalla loma-asunnolla. On huomioitava, että mallinnuksella saatu tulos toteutuu ainoastaan melun leviämisen kannalta optimaalisten tuuliolosuhteiden vallitessa. Ajallisesti tämä tilanne on korkeintaan 20 % ajasta. Muina aikoina äänitaso tuulipuiston ympäristössä on mallinnustilannetta pienempi. 17 Tuulikolmio Oy Mastokankaan tuulipuistohankkeen kaavaluonnos, melumallinnus __________________________________________________________________________ LÄHDELUETTELO Di Napoli, Carlo (2007). Tuulivoimaloiden melun syntytavat ja leviäminen. Suomen ympäristö 4/2007. Tuulivoimaloiden melun syntytavat ja leviaminen. Ympäristöministeriö, Helsinki 2007. Karvinen, P. ja Savola, A. (2004). Hiljaisuuden keitaat Satakunnassa. Ympäristöministeriö, 2004. 78 s. Pirinen, P., Simola, H., Aalto, J., Kaukoranta, J.-P., Karlsson, P. & Ruuhela, R. (2012). Tilastoja Suomen ilmastosta 1981-2010. Ilmatieteen laitoksen raportteja, 2012/1. Helsinki. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1. Asumisterveysohje. Asuntojen ja muiden oleskelutilojen fysikaaliset, kemialliset ja mikrobiologiset tekijät. Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki 2003. Valtioneuvoston päätös 993/1992 melutason ohjearvoista (VnP 993/1992). Vieltojärvi, Olli-Pekka , Ronkainen, Erkki , Rönkkö, Reima , Torvela, Heikki. 1998. Melututkimus Oy Metsä-Botnia Ab:n Kemin tehtaita ja Veitsiluodon tehtaita ympäröivillä alueilla. Loppuraportti. Kemin kaupunki, ympäristönsuojelu. Ympäristöministeriö. (2012). Tuulivoimarakentamisen suunnittelu. Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012. Ympäristöministeriö, Helsinki. Ympäristöministeriö. (2014a). Tuulivoimaloiden melun mallintaminen. Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2014. Ympäristöministeriö, Helsinki 2014 Ympäristöministeriö. (2014b). Tuulivoimaloiden melupäästön todentaminen mittaamalla. Ympäristöhallinnon ohjeita 3/2014. Ympäristöministeriö, Helsinki 2014 Ympäristöministeriö. (2014c). Tuulivoimaloiden melutason mittaaminen altistuvassa kohteessa. Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2014. Ympäristöministeriö, Helsinki 2014 WindPRO version 2.7.485 tammi 2011 Project: Description: Printed/Page Mastokangas kaavaluonnos Mastokangas 9.4.2015 15:35 / 1 Licensed user: LVT Environmental and Engineering Consul Kairatie 56 FI-PL 96 96101 Rovaniemi +358 16 3310800 Olli-Pekka Vieltojärvi / [email protected] Calculated: 9.4.2015 15:27/2.7.485 DECIBEL - Map 8,0 m/s Calculation: Mastokangas kaavaluonnos, VE1 - Gamesa 128, 140m hh, 8 m/s Noise [dB(A)] 0,0 - 35,0 35,0 - 40,0 40,0 - 45,0 45,0 - 50,0 50,0 - 100,0 0 1 2 3 4 km Map: Mastokangas 80000 , Print scale 1:75 000, Map center KKJ Finland Zone: 2 East: 2 538 465 North: 7 164 254 Noise calculation model: ISO 9613-2 General. Wind speed: 8,0 m/s New WTG Noise sensitive area Height above sea level from active line object 35,0 dB(A) 40,0 dB(A) 45,0 dB(A) 50,0 dB(A) WindPRO is developed by EMD International A/S, Niels Jernesvej 10, DK-9220 Aalborg Ø, Tlf. +45 96 35 44 44, Fax +45 96 35 44 46, e-mail: [email protected] WindPRO version 2.7.485 tammi 2011 Project: Description: Printed/Page Mastokangas kaavaluonnos Mastokangas 9.4.2015 15:34 / 1 Licensed user: LVT Environmental and Engineering Consul Kairatie 56 FI-PL 96 96101 Rovaniemi +358 16 3310800 Olli-Pekka Vieltojärvi / [email protected] Calculated: 9.4.2015 15:27/2.7.485 DECIBEL - Main Result Calculation: Mastokangas kaavaluonnos, VE1 - Gamesa 128, 140m hh, 8 m/s Noise calculation model: ISO 9613-2 General Wind speed: 8,0 m/s Ground attenuation: General, Ground factor: 0,4 Meteorological coefficient, C0: 0,0 dB Type of demand in calculation: 1: WTG noise is compared to demand (DK, DE, SE, NL etc.) Noise values in calculation: All noise values are mean values (Lwa) (Normal) Pure tones: Pure and Impulse tone penalty are added to WTG source noise Height above ground level, when no value in NSA object: 4,0 m Don't allow override of model height with height from NSA object Deviation from "official" noise demands. Negative is more restrictive, positive is less restrictive.: 0,0 dB(A) Scale 1:200 000 Noise sensitive area New WTG WTGs 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 KKJ Zone: 2 East North Z KKJ Zone: 2 2 538 844 2 538 073 2 537 384 2 537 114 2 537 598 2 538 277 2 538 904 2 539 514 2 540 447 2 540 261 2 539 907 2 539 311 7 163 972 7 163 952 7 164 161 7 164 662 7 164 732 7 164 711 7 164 906 7 164 441 7 164 092 7 163 527 7 163 083 7 163 412 [m] 67,2 69,9 64,7 62,2 62,2 66,7 62,8 67,2 67,2 67,2 71,9 67,2 WTG type Row Valid Manufact. Type-generator Power, data/Description rated [kW] T1 Yes GAMESA G128-4 500 4 500 T2 Yes GAMESA G128-4 500 4 500 T3 Yes GAMESA G128-4 500 4 500 T4 Yes GAMESA G128-4 500 4 500 T5 Yes GAMESA G128-4 500 4 500 T6 Yes GAMESA G128-4 500 4 500 T7 Yes GAMESA G128-4 500 4 500 T8 Yes GAMESA G128-4 500 4 500 T9 Yes GAMESA G128-4 500 4 500 T10 Yes GAMESA G128-4 500 4 500 T11 Yes GAMESA G128-4 500 4 500 T12 Yes GAMESA G128-4 500 4 500 Rotor diameter [m] 128,0 128,0 128,0 128,0 128,0 128,0 128,0 128,0 128,0 128,0 128,0 128,0 Hub height [m] 140,0 140,0 140,0 140,0 140,0 140,0 140,0 140,0 140,0 140,0 140,0 140,0 Noise data Creator Name USER USER USER USER USER USER USER USER USER USER USER USER Noise(Generic) Noise(Generic) Noise(Generic) Noise(Generic) Noise(Generic) Noise(Generic) Noise(Generic) Noise(Generic) Noise(Generic) Noise(Generic) Noise(Generic) Noise(Generic) Wind speed [m/s] 8,0 8,0 8,0 8,0 8,0 8,0 8,0 8,0 8,0 8,0 8,0 8,0 Hub LwA,ref Pure Octave height tones data [m] [dB(A)] 140,0 106,7 0 dB Yes 140,0 106,7 0 dB Yes 140,0 106,7 0 dB Yes 140,0 106,7 0 dB Yes 140,0 106,7 0 dB Yes 140,0 106,7 0 dB Yes 140,0 106,7 0 dB Yes 140,0 106,7 0 dB Yes 140,0 106,7 0 dB Yes 140,0 106,7 0 dB Yes 140,0 106,7 0 dB Yes 140,0 106,7 0 dB Yes Calculation Results Sound Level Noise sensitive area No. Name A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S loma-asunto läntinen C loma-asunto 2 asunto 1 asunto 2 asunto 3 asunto 4 asunto 6 asunto 5 asunto 7 loma-asunto 3 loma-asunto 4 loma-asunto 5 asunto 8 asunto 9 asunto 10 loma-asunto 6 kylätalo loma-asunto läntinen E loma-asunto läntinen W KKJ Zone: 2 East North 2 539 001 2 538 716 2 538 160 2 535 905 2 534 916 2 537 005 2 541 482 2 537 946 2 542 969 2 540 400 2 541 067 2 540 831 2 536 405 2 539 019 2 533 606 2 542 026 2 534 081 2 539 153 2 538 769 7 162 816 7 162 134 7 161 726 7 162 742 7 164 586 7 166 633 7 165 678 7 166 691 7 166 292 7 166 152 7 165 916 7 166 407 7 168 094 7 160 492 7 164 191 7 161 881 7 164 711 7 162 808 7 162 711 Z Imission height [m] [m] 72,2 4,0 72,2 4,0 73,4 4,0 57,2 4,0 52,2 4,0 57,2 4,0 62,2 4,0 57,2 4,0 52,2 4,0 62,2 4,0 62,2 4,0 62,2 4,0 47,2 4,0 72,2 4,0 47,2 4,0 67,2 4,0 47,2 4,0 72,2 4,0 72,2 4,0 Demands Sound Level Demands fulfilled ? Noise From WTGs Noise [dB(A)] [dB(A)] 35,0 41,7 No 35,0 36,2 No 35,0 33,1 Yes 35,0 31,6 Yes 35,0 29,9 Yes 35,0 32,6 Yes 35,0 31,9 Yes 35,0 33,4 Yes 35,0 25,6 Yes 35,0 33,4 Yes 35,0 32,4 Yes 35,0 31,2 Yes 35,0 25,9 Yes 35,0 28,7 Yes 35,0 24,8 Yes 35,0 29,7 Yes 35,0 26,4 Yes 35,0 42,4 No 35,0 39,9 No WindPRO is developed by EMD International A/S, Niels Jernesvej 10, DK-9220 Aalborg Ø, Tlf. +45 96 35 44 44, Fax +45 96 35 44 46, e-mail: [email protected] WindPRO version 2.7.485 tammi 2011 Project: Description: Printed/Page Mastokangas kaavaluonnos Mastokangas 9.4.2015 15:34 / 2 Licensed user: LVT Environmental and Engineering Consul Kairatie 56 FI-PL 96 96101 Rovaniemi +358 16 3310800 Olli-Pekka Vieltojärvi / [email protected] Calculated: 9.4.2015 15:27/2.7.485 DECIBEL - Main Result Calculation: Mastokangas kaavaluonnos, VE1 - Gamesa 128, 140m hh, 8 m/s Distances (m) NSA A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S WTG 1 1161 1843 2348 3186 3975 3235 3142 2863 4733 2678 2953 3143 4789 3485 5242 3807 4820 1192 1263 2 1436 1909 2228 2483 3220 2886 3821 2742 5427 3203 3581 3692 4465 3573 4473 4462 4063 1540 1399 3 2065 2389 2539 2050 2504 2500 4370 2572 5978 3614 4080 4114 4053 3991 3778 5172 3348 2188 1971 4 2604 2958 3097 2269 2199 1974 4485 2162 6078 3608 4147 4106 3504 4558 3535 5644 3033 2719 2527 5 2345 2804 3050 2613 2686 1991 3998 1974 5593 3142 3666 3641 3567 4453 4024 5266 3517 2443 2311 6 2011 2607 2988 3083 3363 2305 3348 2007 4951 2566 3039 3066 3866 4276 4697 4697 4196 2075 2048 7 2090 2779 3266 3698 4000 2567 2691 2025 4295 1947 2387 2442 4051 4416 5341 4347 4827 2107 2199 8 1704 2442 3034 3989 4600 3332 2325 2742 3920 1927 2142 2366 4797 3980 5913 3586 5439 1672 1883 9 1928 2614 3291 4738 5553 4278 1894 3607 3347 2060 1926 2347 5688 3873 6841 2717 6396 1822 2173 10 1447 2081 2767 4426 5449 4500 2474 3920 3870 2629 2521 2936 5977 3279 6688 2413 6292 1320 1700 11 945 1523 2212 4016 5212 4585 3036 4106 4436 3108 3061 3450 6113 2739 6397 2436 6049 802 1197 12 672 1410 2041 3471 4549 3961 3138 3551 4656 2949 3058 3359 5511 2935 5758 3117 5389 624 886 WindPRO is developed by EMD International A/S, Niels Jernesvej 10, DK-9220 Aalborg Ø, Tlf. +45 96 35 44 44, Fax +45 96 35 44 46, e-mail: [email protected] WindPRO version 2.7.485 tammi 2011 Project: Description: Printed/Page Mastokangas kaavaluonnos Mastokangas 9.4.2015 15:35 / 1 Licensed user: LVT Environmental and Engineering Consul Kairatie 56 FI-PL 96 96101 Rovaniemi +358 16 3310800 Olli-Pekka Vieltojärvi / [email protected] Calculated: 9.4.2015 15:27/2.7.485 DECIBEL - Assumptions for noise calculation Calculation: Mastokangas kaavaluonnos, VE1 - Gamesa 128, 140m hh, 8 m/s Noise calculation model: ISO 9613-2 General Wind speed: 8,0 m/s Ground attenuation: General, Ground factor: 0,4 Meteorological coefficient, C0: 0,0 dB Type of demand in calculation: 1: WTG noise is compared to demand (DK, DE, SE, NL etc.) Noise values in calculation: All noise values are mean values (Lwa) (Normal) Pure tones: Pure and Impulse tone penalty are added to WTG source noise Height above ground level, when no value in NSA object: 4,0 m Don't allow override of model height with height from NSA object Deviation from "official" noise demands. Negative is more restrictive, positive is less restrictive.: 0,0 dB(A) Octave data required Air absorption 63 125 250 500 1 000 2 000 4 000 8 000 [db/km] [db/km] [db/km] [db/km] [db/km] [db/km] [db/km] [db/km] 0,1 0,4 1,0 1,9 3,7 9,7 32,8 117,0 WTG: GAMESA G128 4500 128.0 !O! Noise: Noise(Generic) Source Source/Date Creator Edited Wind Power units 20.8.2013 USER 9.4.2015 15:26 Octave data Hub height Wind speed LwA,ref Pure tones 63 125 250 500 1000 2000 4000 8000 [m] [m/s] [dB(A)] [dB] [dB] [dB] [dB] [dB] [dB] [dB] [dB] From Windcat 140,0 8,0 106,7 No 81,7 91,8 97,7 101,6 100,9 98,1 95,8 93,0 Status NSA: loma-asunto läntinen C-A Predefined calculation standard: Imission height(a.g.l.): 4,0 m Noise demand: 35,0 dB(A) Distance demand: 0,0 m NSA: loma-asunto 2-B Predefined calculation standard: Imission height(a.g.l.): Use standard value from calculation model Noise demand: 35,0 dB(A) Ambient noise: 0,0 dB(A) Margin or Allowed additional exposure: 0,0 dB(A) Sound level always accepted: 0,0 dB(A) Distance demand: 0,0 m NSA: asunto 1-C Predefined calculation standard: Imission height(a.g.l.): 4,0 m Noise demand: 35,0 dB(A) Distance demand: 0,0 m NSA: asunto 2-D Predefined calculation standard: Imission height(a.g.l.): 4,0 m WindPRO is developed by EMD International A/S, Niels Jernesvej 10, DK-9220 Aalborg Ø, Tlf. +45 96 35 44 44, Fax +45 96 35 44 46, e-mail: [email protected] WindPRO version 2.7.485 tammi 2011 Project: Description: Printed/Page Mastokangas kaavaluonnos Mastokangas 9.4.2015 15:35 / 2 Licensed user: LVT Environmental and Engineering Consul Kairatie 56 FI-PL 96 96101 Rovaniemi +358 16 3310800 Olli-Pekka Vieltojärvi / [email protected] Calculated: 9.4.2015 15:27/2.7.485 DECIBEL - Assumptions for noise calculation Calculation: Mastokangas kaavaluonnos, VE1 - Gamesa 128, 140m hh, 8 m/s Noise demand: 35,0 dB(A) Distance demand: 0,0 m NSA: asunto 3-E Predefined calculation standard: Imission height(a.g.l.): 4,0 m Noise demand: 35,0 dB(A) Distance demand: 0,0 m NSA: asunto 4-F Predefined calculation standard: Imission height(a.g.l.): 4,0 m Noise demand: 35,0 dB(A) Distance demand: 0,0 m NSA: asunto 6-G Predefined calculation standard: Imission height(a.g.l.): 4,0 m Noise demand: 35,0 dB(A) Distance demand: 0,0 m NSA: asunto 5-H Predefined calculation standard: Imission height(a.g.l.): 4,0 m Noise demand: 35,0 dB(A) Distance demand: 0,0 m NSA: asunto 7-I Predefined calculation standard: Imission height(a.g.l.): 4,0 m Noise demand: 35,0 dB(A) Distance demand: 0,0 m NSA: loma-asunto 3-J Predefined calculation standard: Imission height(a.g.l.): 4,0 m Noise demand: 35,0 dB(A) Distance demand: 0,0 m NSA: loma-asunto 4-K Predefined calculation standard: Imission height(a.g.l.): 4,0 m Noise demand: 35,0 dB(A) Distance demand: 0,0 m NSA: loma-asunto 5-L Predefined calculation standard: Imission height(a.g.l.): 4,0 m Noise demand: 35,0 dB(A) Distance demand: 0,0 m NSA: asunto 8-M Predefined calculation standard: Imission height(a.g.l.): 4,0 m Noise demand: 35,0 dB(A) Distance demand: 0,0 m WindPRO is developed by EMD International A/S, Niels Jernesvej 10, DK-9220 Aalborg Ø, Tlf. +45 96 35 44 44, Fax +45 96 35 44 46, e-mail: [email protected] WindPRO version 2.7.485 tammi 2011 Project: Description: Printed/Page Mastokangas kaavaluonnos Mastokangas 9.4.2015 15:35 / 3 Licensed user: LVT Environmental and Engineering Consul Kairatie 56 FI-PL 96 96101 Rovaniemi +358 16 3310800 Olli-Pekka Vieltojärvi / [email protected] Calculated: 9.4.2015 15:27/2.7.485 DECIBEL - Assumptions for noise calculation Calculation: Mastokangas kaavaluonnos, VE1 - Gamesa 128, 140m hh, 8 m/s NSA: asunto 9-N Predefined calculation standard: Imission height(a.g.l.): 4,0 m Noise demand: 35,0 dB(A) Distance demand: 0,0 m NSA: asunto 10-O Predefined calculation standard: Imission height(a.g.l.): 4,0 m Noise demand: 35,0 dB(A) Distance demand: 0,0 m NSA: loma-asunto 6-P Predefined calculation standard: Imission height(a.g.l.): 4,0 m Noise demand: 35,0 dB(A) Distance demand: 0,0 m NSA: kylätalo-Q Predefined calculation standard: Imission height(a.g.l.): 4,0 m Noise demand: 35,0 dB(A) Distance demand: 0,0 m NSA: loma-asunto läntinen E-R Predefined calculation standard: Imission height(a.g.l.): 4,0 m Noise demand: 35,0 dB(A) Distance demand: 0,0 m NSA: loma-asunto läntinen W-S Predefined calculation standard: Imission height(a.g.l.): 4,0 m Noise demand: 35,0 dB(A) Distance demand: 0,0 m WindPRO is developed by EMD International A/S, Niels Jernesvej 10, DK-9220 Aalborg Ø, Tlf. +45 96 35 44 44, Fax +45 96 35 44 46, e-mail: [email protected] WindPRO version 2.7.485 tammi 2011 Project: Description: Printed/Page Mastokangas kaavaluonnos Mastokangas 9.4.2015 15:39 / 1 Licensed user: LVT Environmental and Engineering Consul Kairatie 56 FI-PL 96 96101 Rovaniemi +358 16 3310800 Olli-Pekka Vieltojärvi / [email protected] Calculated: 9.4.2015 15:31/2.7.485 DECIBEL - Map 8,0 m/s Calculation: Mastokangas kaavaluonnos, VE2 - Nordex 131, 140m hh, 8 m/s Noise [dB(A)] 0,0 - 35,0 35,0 - 40,0 40,0 - 45,0 45,0 - 50,0 50,0 - 100,0 0 1 2 3 4 km Map: Mastokangas 80000 , Print scale 1:75 000, Map center KKJ Finland Zone: 2 East: 2 538 465 North: 7 164 254 Noise calculation model: ISO 9613-2 General. Wind speed: 8,0 m/s New WTG Noise sensitive area Height above sea level from active line object 35,0 dB(A) 40,0 dB(A) 45,0 dB(A) 50,0 dB(A) WindPRO is developed by EMD International A/S, Niels Jernesvej 10, DK-9220 Aalborg Ø, Tlf. +45 96 35 44 44, Fax +45 96 35 44 46, e-mail: [email protected] WindPRO version 2.7.485 tammi 2011 Project: Description: Printed/Page Mastokangas kaavaluonnos Mastokangas 9.4.2015 15:38 / 1 Licensed user: LVT Environmental and Engineering Consul Kairatie 56 FI-PL 96 96101 Rovaniemi +358 16 3310800 Olli-Pekka Vieltojärvi / [email protected] Calculated: 9.4.2015 15:31/2.7.485 DECIBEL - Main Result Calculation: Mastokangas kaavaluonnos, VE2 - Nordex 131, 140m hh, 8 m/s Noise calculation model: ISO 9613-2 General Wind speed: 8,0 m/s Ground attenuation: General, Ground factor: 0,4 Meteorological coefficient, C0: 0,0 dB Type of demand in calculation: 1: WTG noise is compared to demand (DK, DE, SE, NL etc.) Noise values in calculation: All noise values are mean values (Lwa) (Normal) Pure tones: Pure and Impulse tone penalty are added to WTG source noise Height above ground level, when no value in NSA object: 4,0 m Don't allow override of model height with height from NSA object Deviation from "official" noise demands. Negative is more restrictive, positive is less restrictive.: 0,0 dB(A) Scale 1:200 000 Noise sensitive area New WTG WTGs 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 KKJ Zone: 2 East North Z KKJ Zone: 2 2 538 844 2 538 073 2 537 384 2 537 114 2 537 598 2 538 277 2 538 904 2 539 514 2 540 447 2 540 261 2 539 907 2 539 311 2 538 620 2 539 774 7 163 972 7 163 952 7 164 161 7 164 662 7 164 732 7 164 711 7 164 906 7 164 441 7 164 092 7 163 527 7 163 083 7 163 412 7 164 368 7 163 801 [m] 67,2 69,9 64,7 62,2 62,2 66,7 62,8 67,2 67,2 67,2 71,9 67,2 67,2 67,2 WTG type Row Valid Manufact. Type-generator Power, data/Description rated [kW] K1 Yes NORDEX N131-3 000 3 000 K2 Yes NORDEX N131-3 000 3 000 K3 Yes NORDEX N131-3 000 3 000 K4 Yes NORDEX N131-3 000 3 000 K5 Yes NORDEX N131-3 000 3 000 K6 Yes NORDEX N131-3 000 3 000 K7 Yes NORDEX N131-3 000 3 000 K8 Yes NORDEX N131-3 000 3 000 K9 Yes NORDEX N131-3 000 3 000 K10 Yes NORDEX N131-3 000 3 000 K11 Yes NORDEX N131-3 000 3 000 K12 Yes NORDEX N131-3 000 3 000 K13 Yes NORDEX N131-3 000 3 000 K14 Yes NORDEX N131-3 000 3 000 Rotor diameter [m] 131,0 131,0 131,0 131,0 131,0 131,0 128,0 131,0 131,0 131,0 131,0 131,0 131,0 131,0 Hub height [m] 140,0 140,0 140,0 140,0 140,0 140,0 140,0 140,0 140,0 140,0 140,0 140,0 140,0 140,0 Noise data Creator Name USER USER USER USER USER USER USER USER USER USER USER USER USER USER Noise(Generic) Noise(Generic) Noise(Generic) Noise(Generic) Noise(Generic) Noise(Generic) Noise(Generic) Noise(Generic) Noise(Generic) Noise(Generic) Noise(Generic) Noise(Generic) Noise(Generic) Noise(Generic) Wind speed [m/s] 8,0 8,0 8,0 8,0 8,0 8,0 8,0 8,0 8,0 8,0 8,0 8,0 8,0 8,0 Hub LwA,ref Pure Octave height tones data [m] [dB(A)] 140,0 104,6 0 dB Yes 140,0 104,6 0 dB Yes 140,0 104,6 0 dB Yes 140,0 104,6 0 dB Yes 140,0 104,6 0 dB Yes 140,0 104,6 0 dB Yes 140,0 104,6 0 dB Yes 140,0 104,6 0 dB Yes 140,0 104,6 0 dB Yes 140,0 104,6 0 dB Yes 140,0 104,6 0 dB Yes 140,0 104,6 0 dB Yes 140,0 104,6 0 dB Yes 140,0 104,6 0 dB Yes Calculation Results Sound Level Noise sensitive area No. Name A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S loma-asunto läntinen C loma-asunto 2 asunto 1 asunto 2 asunto 3 asunto 4 asunto 6 asunto 5 asunto 7 loma-asunto 3 loma-asunto 4 loma-asunto 5 asunto 8 asunto 9 asunto 10 loma-asunto 6 kylätalo loma-asunto läntinen E loma-asunto läntinen W KKJ Zone: 2 East North 2 539 001 2 538 716 2 538 160 2 535 905 2 534 916 2 537 005 2 541 482 2 537 946 2 542 969 2 540 400 2 541 067 2 540 831 2 536 405 2 539 019 2 533 606 2 542 026 2 534 081 2 539 153 2 538 769 7 162 816 7 162 134 7 161 726 7 162 742 7 164 586 7 166 633 7 165 678 7 166 691 7 166 292 7 166 152 7 165 916 7 166 407 7 168 094 7 160 492 7 164 191 7 161 881 7 164 711 7 162 808 7 162 711 Z Imission height [m] [m] 72,2 4,0 72,2 4,0 73,4 4,0 57,2 4,0 52,2 4,0 57,2 4,0 62,2 4,0 57,2 4,0 52,2 4,0 62,2 4,0 62,2 4,0 62,2 4,0 47,2 4,0 72,2 4,0 47,2 4,0 67,2 4,0 47,2 4,0 72,2 4,0 72,2 4,0 Demands Sound Level Demands fulfilled ? Noise From WTGs Noise [dB(A)] [dB(A)] 35,0 39,5 No 35,0 34,0 Yes 35,0 31,0 Yes 35,0 29,3 Yes 35,0 27,7 Yes 35,0 30,3 Yes 35,0 30,0 Yes 35,0 31,2 Yes 35,0 24,2 Yes 35,0 31,4 Yes 35,0 30,5 Yes 35,0 29,3 Yes 35,0 24,3 Yes 35,0 26,9 Yes 35,0 23,2 Yes 35,0 27,8 Yes 35,0 24,6 Yes 35,0 40,2 No 35,0 37,7 No WindPRO is developed by EMD International A/S, Niels Jernesvej 10, DK-9220 Aalborg Ø, Tlf. +45 96 35 44 44, Fax +45 96 35 44 46, e-mail: [email protected] WindPRO version 2.7.485 tammi 2011 Project: Description: Printed/Page Mastokangas kaavaluonnos Mastokangas 9.4.2015 15:38 / 2 Licensed user: LVT Environmental and Engineering Consul Kairatie 56 FI-PL 96 96101 Rovaniemi +358 16 3310800 Olli-Pekka Vieltojärvi / [email protected] Calculated: 9.4.2015 15:31/2.7.485 DECIBEL - Main Result Calculation: Mastokangas kaavaluonnos, VE2 - Nordex 131, 140m hh, 8 m/s Distances (m) NSA A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S WTG 1 1161 1843 2348 3186 3975 3235 3142 2863 4733 2678 2953 3143 4789 3485 5242 3807 4820 1192 1263 2 1436 1909 2228 2483 3220 2886 3821 2742 5427 3203 3581 3692 4465 3573 4473 4462 4063 1540 1399 3 2065 2389 2539 2050 2504 2500 4370 2572 5978 3614 4080 4114 4053 3991 3778 5172 3348 2188 1971 4 2604 2958 3097 2269 2199 1974 4485 2162 6078 3608 4147 4106 3504 4558 3535 5644 3033 2719 2527 5 2345 2804 3050 2613 2686 1991 3998 1974 5593 3142 3666 3641 3567 4453 4024 5266 3517 2443 2311 6 2011 2607 2988 3083 3363 2305 3348 2007 4951 2566 3039 3066 3866 4276 4697 4697 4196 2075 2048 7 2090 2779 3266 3698 4000 2567 2691 2025 4295 1947 2387 2442 4051 4416 5341 4347 4827 2107 2199 8 1704 2442 3034 3989 4600 3332 2325 2742 3920 1927 2142 2366 4797 3980 5913 3586 5439 1672 1883 9 1928 2614 3291 4738 5553 4278 1894 3607 3347 2060 1926 2347 5688 3873 6841 2717 6396 1822 2173 10 1447 2081 2767 4426 5449 4500 2474 3920 3870 2629 2521 2936 5977 3279 6688 2413 6292 1320 1700 11 945 1523 2212 4016 5212 4585 3036 4106 4436 3108 3061 3450 6113 2739 6397 2436 6049 802 1197 12 672 1410 2041 3471 4549 3961 3138 3551 4656 2949 3058 3359 5511 2935 5758 3117 5389 624 886 13 1587 2237 2682 3165 3710 2782 3148 2418 4756 2520 2896 3008 4335 3894 5017 4217 4552 1633 1660 14 1252 1975 2629 4011 4921 3961 2538 3419 4051 2433 2479 2812 5457 3394 6180 2959 5765 1171 1482 WindPRO is developed by EMD International A/S, Niels Jernesvej 10, DK-9220 Aalborg Ø, Tlf. +45 96 35 44 44, Fax +45 96 35 44 46, e-mail: [email protected] WindPRO version 2.7.485 tammi 2011 Project: Description: Printed/Page Mastokangas kaavaluonnos Mastokangas 9.4.2015 15:39 / 1 Licensed user: LVT Environmental and Engineering Consul Kairatie 56 FI-PL 96 96101 Rovaniemi +358 16 3310800 Olli-Pekka Vieltojärvi / [email protected] Calculated: 9.4.2015 15:31/2.7.485 DECIBEL - Assumptions for noise calculation Calculation: Mastokangas kaavaluonnos, VE2 - Nordex 131, 140m hh, 8 m/s Noise calculation model: ISO 9613-2 General Wind speed: 8,0 m/s Ground attenuation: General, Ground factor: 0,4 Meteorological coefficient, C0: 0,0 dB Type of demand in calculation: 1: WTG noise is compared to demand (DK, DE, SE, NL etc.) Noise values in calculation: All noise values are mean values (Lwa) (Normal) Pure tones: Pure and Impulse tone penalty are added to WTG source noise Height above ground level, when no value in NSA object: 4,0 m Don't allow override of model height with height from NSA object Deviation from "official" noise demands. Negative is more restrictive, positive is less restrictive.: 0,0 dB(A) Octave data required Air absorption 63 125 250 500 1 000 2 000 4 000 8 000 [db/km] [db/km] [db/km] [db/km] [db/km] [db/km] [db/km] [db/km] 0,1 0,4 1,0 1,9 3,7 9,7 32,8 117,0 WTG: NORDEX N131 3000 131.0 !O! Noise: Noise(Generic) Source Source/Date Creator Edited Wind Power units 20.8.2013 USER 9.4.2015 15:02 Octave data Hub height Wind speed LwA,ref Pure tones 63 125 250 500 1000 2000 4000 8000 [m] [m/s] [dB(A)] [dB] [dB] [dB] [dB] [dB] [dB] [dB] [dB] From Windcat 140,0 8,0 104,6 No 88,4 90,2 94,8 96,4 99,4 98,3 95,9 86,0 Status NSA: loma-asunto läntinen C-A Predefined calculation standard: Imission height(a.g.l.): 4,0 m Noise demand: 35,0 dB(A) Distance demand: 0,0 m NSA: loma-asunto 2-B Predefined calculation standard: Imission height(a.g.l.): Use standard value from calculation model Noise demand: 35,0 dB(A) Ambient noise: 0,0 dB(A) Margin or Allowed additional exposure: 0,0 dB(A) Sound level always accepted: 0,0 dB(A) Distance demand: 0,0 m NSA: asunto 1-C Predefined calculation standard: Imission height(a.g.l.): 4,0 m Noise demand: 35,0 dB(A) Distance demand: 0,0 m NSA: asunto 2-D Predefined calculation standard: Imission height(a.g.l.): 4,0 m WindPRO is developed by EMD International A/S, Niels Jernesvej 10, DK-9220 Aalborg Ø, Tlf. +45 96 35 44 44, Fax +45 96 35 44 46, e-mail: [email protected] WindPRO version 2.7.485 tammi 2011 Project: Description: Printed/Page Mastokangas kaavaluonnos Mastokangas 9.4.2015 15:39 / 2 Licensed user: LVT Environmental and Engineering Consul Kairatie 56 FI-PL 96 96101 Rovaniemi +358 16 3310800 Olli-Pekka Vieltojärvi / [email protected] Calculated: 9.4.2015 15:31/2.7.485 DECIBEL - Assumptions for noise calculation Calculation: Mastokangas kaavaluonnos, VE2 - Nordex 131, 140m hh, 8 m/s Noise demand: 35,0 dB(A) Distance demand: 0,0 m NSA: asunto 3-E Predefined calculation standard: Imission height(a.g.l.): 4,0 m Noise demand: 35,0 dB(A) Distance demand: 0,0 m NSA: asunto 4-F Predefined calculation standard: Imission height(a.g.l.): 4,0 m Noise demand: 35,0 dB(A) Distance demand: 0,0 m NSA: asunto 6-G Predefined calculation standard: Imission height(a.g.l.): 4,0 m Noise demand: 35,0 dB(A) Distance demand: 0,0 m NSA: asunto 5-H Predefined calculation standard: Imission height(a.g.l.): 4,0 m Noise demand: 35,0 dB(A) Distance demand: 0,0 m NSA: asunto 7-I Predefined calculation standard: Imission height(a.g.l.): 4,0 m Noise demand: 35,0 dB(A) Distance demand: 0,0 m NSA: loma-asunto 3-J Predefined calculation standard: Imission height(a.g.l.): 4,0 m Noise demand: 35,0 dB(A) Distance demand: 0,0 m NSA: loma-asunto 4-K Predefined calculation standard: Imission height(a.g.l.): 4,0 m Noise demand: 35,0 dB(A) Distance demand: 0,0 m NSA: loma-asunto 5-L Predefined calculation standard: Imission height(a.g.l.): 4,0 m Noise demand: 35,0 dB(A) Distance demand: 0,0 m NSA: asunto 8-M Predefined calculation standard: Imission height(a.g.l.): 4,0 m Noise demand: 35,0 dB(A) Distance demand: 0,0 m WindPRO is developed by EMD International A/S, Niels Jernesvej 10, DK-9220 Aalborg Ø, Tlf. +45 96 35 44 44, Fax +45 96 35 44 46, e-mail: [email protected] WindPRO version 2.7.485 tammi 2011 Project: Description: Printed/Page Mastokangas kaavaluonnos Mastokangas 9.4.2015 15:39 / 3 Licensed user: LVT Environmental and Engineering Consul Kairatie 56 FI-PL 96 96101 Rovaniemi +358 16 3310800 Olli-Pekka Vieltojärvi / [email protected] Calculated: 9.4.2015 15:31/2.7.485 DECIBEL - Assumptions for noise calculation Calculation: Mastokangas kaavaluonnos, VE2 - Nordex 131, 140m hh, 8 m/s NSA: asunto 9-N Predefined calculation standard: Imission height(a.g.l.): 4,0 m Noise demand: 35,0 dB(A) Distance demand: 0,0 m NSA: asunto 10-O Predefined calculation standard: Imission height(a.g.l.): 4,0 m Noise demand: 35,0 dB(A) Distance demand: 0,0 m NSA: loma-asunto 6-P Predefined calculation standard: Imission height(a.g.l.): 4,0 m Noise demand: 35,0 dB(A) Distance demand: 0,0 m NSA: kylätalo-Q Predefined calculation standard: Imission height(a.g.l.): 4,0 m Noise demand: 35,0 dB(A) Distance demand: 0,0 m NSA: loma-asunto läntinen E-R Predefined calculation standard: Imission height(a.g.l.): 4,0 m Noise demand: 35,0 dB(A) Distance demand: 0,0 m NSA: loma-asunto läntinen W-S Predefined calculation standard: Imission height(a.g.l.): 4,0 m Noise demand: 35,0 dB(A) Distance demand: 0,0 m WindPRO is developed by EMD International A/S, Niels Jernesvej 10, DK-9220 Aalborg Ø, Tlf. +45 96 35 44 44, Fax +45 96 35 44 46, e-mail: [email protected] TUULIKOLMIO OY MASTOKANKAAN TUULIPUISTOHANKKEEN KAAVALUONNOS, VÄLKEMALLINNUS AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 20255 i Tuulikolmio Oy Mastokankaan tuulipuistohankkeen kaavaluonnos, välkemallinnus __________________________________________________________________________ TUULIKOLMIO OY MASTOKANKAAN TUULIPUISTOHANKKEEN KAAVALUONNOS, VÄLKEMALLINNUS 13.4.2015 Olli-Pekka Vieltojärvi Aki Nurkkala Sisällysluettelo: MASTOKANKAAN TUULIPUISTOHANKKEEN KAAVALUONNOS, VÄLKEMALLINNUS ...................... 1 1. JOHDANTO ................................................................................................................................................. 1 2. PERUSTIETOA VÄLKKEESTÄ ................................................................................................................... 3 3. SÄÄDÖKSET JA OHJEARVOT .................................................................................................................. 4 4. VÄLKEMALLINNUS .................................................................................................................................... 5 4.1 LÄHTÖTIEDOT JA MALLINNUKSEN EPÄVARMUUSTEKIJÄT ......................................................................... 5 4.2 MALLINNUKSEN TULOKSET ..................................................................................................................... 6 4.2.1 Toteutusvaihtoehto VE1 ................................................................................................................... 7 4.2.2 Toteutusvaihtoehto VE2 ................................................................................................................... 9 5. YHTEENVETO............................................................................................................................................ 13 LÄHDELUETTELO .............................................................................................................................................. 14 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Välkevyöhykekartta toteutusvaihtoehdossa VE1 (Shadow - Map) Mallinnuksen tulokset toteutusvaihtoehdossa VE1 (Shadow - Main Result) Tarkastelupisteisiin kohdistuva välke graafisina kuvaajina toteutusvaihtoehdossa VE1 (Shadow – Calendar graphical) Välkevyöhykekartta toteutusvaihtoehdossa VE2 (Shadow - Map) Mallinnuksen tulokset toteutusvaihtoehdossa VE2 (Shadow - Main Result) Tarkastelupisteisiin kohdistuva välke graafisina kuvaajina toteutusvaihtoehdossa VE2 (Shadow – Calendar graphical) Copyright © Ahma ympäristö Oy Teollisuustie 6 96320 ROVANIEMI p. 040-1333 800 (vaihde) 1 Tuulikolmio Oy Mastokankaan tuulipuistohankkeen kaavaluonnos, välkemallinnus __________________________________________________________________________ 1. JOHDANTO Tuulikolmio Oy suunnittelee tuulivoimapuistoa Raahen ja Siikajoen kuntien alueelle sijoittuvalle Kopsan Mastokankaan hankealueelle, noin 18 kilometriä Raahen kaupungista kaakkoon (kuva 1). Tässä raportissa esitetään tiedot hankkeen meluvaikutusten arviointiin käytettävästä melumallinnuksesta yleiskaavan luonnosvaiheessa esitettävien vaihtoehtojen mukaisesti. Kuva 1. Mastokankaan tuulipuistohankkeen sijainti. Alueelle laadittavan yleiskaavan kaavaluonnoksessa esitetään kaksi vaihtoehtoista hankkeen toteuttamiseksi: Vaihtoehto Kuvaus Vaihtoehto VE1: Tuulivoimaloita rakennetaan yhteensä 12 kpl. Tuulipuiston kokonaisteho 54 MW, voimaloiden yksikköteho 4,5 MW. Tornin korkeus 140 metriä. Turbiinin halkaisija 128 metriä. Vaihtoehto VE2: Tuulivoimaloita rakennetaan yhteensä 14 kpl. Tuulipuiston kokonaisteho 42 MW, voimaloiden yksikköteho 3,0 MW. Tornin korkeus 140 metriä. Turbiinin halkaisija 131 metriä. 2 Tuulikolmio Oy Mastokankaan tuulipuistohankkeen kaavaluonnos, välkemallinnus __________________________________________________________________________ Vaihtoehtojen VE1 ja VE2 väliset eroavaisuudet liittyvät voimaloiden lukumäärään ja turbiinityyppeihin. Vaihtoehdossa VE1 käytetään 4,5 MW turbiinia ja vaihtoehdossa VE2 3,0 MW turbiinia. Molemmissa vaihtoehdoissa voimalan napakorkeus on 140 m. Turbiinien halkaisijat ovat toisistaan poikkeavat, vaihtoehdossa VE1 halkaisija on 128 m ja vaihtoehdossa VE2 131 metriä. Mallinnuksessa käytetyt koodinaatit voimaloiden sijainnille on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Voimaloiden sijainnit KKJ koordinaattijärjestelmässä VE1 Voimala (numero) VE2 N-koordinaatti E-koordinaatti N-koordinaatti E-koordinaatti 1 7 163 972 2 538 844 7 163 972 2 538 844 2 7 163 952 2 538 073 7 163 952 2 538 073 3 7 164 161 2 537 384 7 164 161 2 537 384 4 7 164 662 2 537 114 7 164 662 2 537 114 5 7 164 732 2 537 598 7 164 732 2 537 598 6 7 164 711 2 538 277 7 164 711 2 538 277 7 7 164 906 2 538 904 7 164 906 2 538 904 8 7 164 441 2 539 514 7 164 441 2 539 514 9 7 164 092 2 540 447 7 164 092 2 540 447 10 7 163 527 2 540 261 7 163 527 2 540 261 11 7 163 083 2 539 907 7 163 083 2 539 907 12 7 163 412 2 539 311 7 163 412 2 539 311 13 7 164 368 2 538 620 14 7 163 801 2 539 774 3 Tuulikolmio Oy Mastokankaan tuulipuistohankkeen kaavaluonnos, välkemallinnus __________________________________________________________________________ 2. PERUSTIETOA VÄLKKEESTÄ Välkkeellä tarkoitetaan tilannetta, jossa auringon paistaessa tuulivoimalan takaa voimalan lavat ja niiden pyöriminen aiheuttaa liikkuvan varjon tarkastelupisteessä. Tällainen tilanne voi esiintyä silloin, kun tarkastelupiste sijoittuu tuulivoimalan roottorin pyörimisliikkeen muodostaman ympyrän ja auringon välisen suoran jatkeelle. Välkettä voi esiintyä vain tiettyinä aikoina vuodessa ja tiettyinä kellonaikoina riippuen tarkkailupisteen sijoittumisesta tuulivoimaloihin nähden. Välkettä kohdistuu tavallisesti tuulipuiston pohjoispuolella oleville alueille, mutta pohjoisilla alueilla auringon paistaessa kesäaikana lähes läpi yön, tuulivoimaloista voi aiheutua välkettä myös puiston eteläpuolisille alueille. 4 Tuulikolmio Oy Mastokankaan tuulipuistohankkeen kaavaluonnos, välkemallinnus __________________________________________________________________________ 3. SÄÄDÖKSET JA OHJEARVOT Suomen lainsäädännössä ei ole määräyksiä tai rajoituksia tuulivoimalan aiheuttaman varjon muodostumiselle tai sen vaikutuksille asuinalueilla. Kuitenkin useissa maissa on annettu raja-arvoja tai suosituksia hyväksyttävän välkevaikutuksen määrästä. Saksassa raja-arvot laskennallisille maksimitilanteille ilman auringonpaisteaikojen huomioonottamista ovat 30 tuntia vuodessa ja 30 minuuttia päivässä ja niin sanotussa todellisessa tilanteessa välke on rajoitettava kahdeksaan tuntiin vuodessa. Tanskassa sovelletaan yleensä todellisen tilanteen raja-arvona enintään kymmenen tuntia vuodessa. Ruotsissa vastaava suositus on enintään kahdeksan tuntia vuodessa ja 30 minuuttia päivässä. (Ympäristöministeriö 2012) 5 Tuulikolmio Oy Mastokankaan tuulipuistohankkeen kaavaluonnos, välkemallinnus __________________________________________________________________________ 4. VÄLKEMALLINNUS 4.1 Lähtötiedot ja mallinnuksen epävarmuustekijät Tuulivoimaloiden aiheuttamaa välkettä simuloitiin WindPRO –mallinnusohjelmalla toteutumisvaihtoehtojen VE1 ja VE2 mukaisissa tilanteissa. Ohjelmisto soveltuu melumallinnuksen lisäksi erityisen hyvin myös tähän tarkoitukseen. Mallinnuksessa huomioidaan voimaloiden sijainnit ja korkeudet suhteessa ympäröivään maastoon sekä auringon asema horisontissa eri vuorokauden aikoina ja vuodenaikoina. Välkkeen esiintymiseen vaikuttaa mm. turbiinin halkaisijan koko. Mallinnuksen tuloksena saadaan havainnollinen kartta, jossa esitetään vyöhykkeittäin tuulipuistosta aiheutuva välkkeen kesto eri alueilla molemmissa vaihtoehdoissa VE1 ja VE2. Tarkastelupisteen korkeus maanpinnasta voidaan määrittää haluttuun korkeuteen. Yleensä tarkastelupisteenä käytetään 1,5 metrin korkeutta, joka vastaa ihmisen katselukorkeutta. Mallinnuksissa käytettiin nimenomaista korkeutta. Välkkeen mallinnuksen oletuksena on että maanpinta on paljas eli kasvillisuuden vaikutusta ei huomioida. Karttatarkastelun pohjalta voidaan myös määrittää välkkeen muodostumisalueilla esiintyvien asuinrakennusten lukumäärä. Välkkeen simuloinnin lähtötietoina käytetään 3D-maastomallia ja lisäksi tarvitaan tietoja päivittäisistä aurinkotunneista sekä tuulen suunnan jakautumisesta vuoden aikana. Välkemallinnuksen lähtötietoina käytetään Oulunsalon lentoasemalla mitattuja tuloksia vuosina 1981 – 2010 (Pirinen ym, 2012). Välkemallinnuksen lähtötiedot on esitetty taulukoissa 2 ja 3. Taulukko 2. Vuorokaudessa keskimäärin esiintyvät aurinkotunnit Oulunsalon lentokentällä Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu h/kk 24 69 137 208 273 296 283 212 133 69 28 8 h/vrk 0,77 2,46 4,42 6,93 8,81 9,87 9,13 6,84 4,43 2,23 0,90 0,26 Taulukko 3. Tuulen suunnan jakautuminen Oulunsalossa vuosina 1981-2010 (Pirinen ym, 2012). Tuulen suunta h/vuosi N NE E SE S SW W NW tyyni 876 701 788 1752 1314 1051 1051 964 350 % 10 8 9 20 15 12 12 11 4 Välkkeen kesto voidaan esittää ns. ”worst case” –tilanteessa sekä ”real case” tilanteessa. Worst case tilanne kuvaa sellaista teoreettista tilannetta, jossa pilvisyyttä ei esiinny lainkaan ja missä tuuli käy jatkuvasti sellaisesta suunnasta, jonka vaikutuksesta turbiinit ovat välkkeen mahdollistavassa asennossa tarkkailupisteeseen nähden. Real case tilanne kuvaa todellista tilannetta, jossa huomioidaan todelliset (keskimääräiset) aurinkotunnit ja tuulen suunnat ja niiden tilastolliset esiintymiset. 6 Tuulikolmio Oy Mastokankaan tuulipuistohankkeen kaavaluonnos, välkemallinnus __________________________________________________________________________ Tuulisuustietojen perusteella mallinnusohjelma olettaa, että tuulivoimalat ovat toiminnassa 96 % vuodesta eli noin 8400 tuntia vuodessa Käytännössä kuitenkin tuulivoimalat pyörivät ajallisesti tätä vähemmän, koska hyvin hiljaisten tuulten vallitessa voimaloiden lavat eivät pyöri. Mallinnusohjelma ei huomioi tuulen voimakkuutta, ainoastaan tuulen suunnan. Aurinkoisuus vaihtelee eri vuosina, jonka seurauksena välkkeen kesto voi poiketa keskimääräisillä tiedoilla suoritettujen mallinnuksen tuloksista. Keskimääräistä aurinkoisempina vuosina välkettä aiheutuu tässä arvioitua enemmän ja keskimääräistä pilvisempinä vuosina välkevaikutus on vähäisempi. Mastokankaan tuulipuiston välkkeen mallinnus tehtiin sijoitusvaihtoehdoilla VE1 ja VE2, joiden vaikutukset esitetään karttapohjalla vyöhykkeinä 10h/vuosi, 5h/vuosi, ja 1h/vuosi. Voimalatyyppinä on käytetty samoja kuin melumallinnuksessa, eli vaihtoehdossa VE1 tornin korkeus on 140 metriä ja turbiinin halkaisija 128 metriä ja vaihtoehdossa VE2 tornin korkeus on 140 metriä ja turbiinin halkaisija 131 metriä. 4.2 Mallinnuksen tulokset Välkkeen mallinnuksen tuloksena on muodostettu karttaesitys, jossa keskimääräisen tuulisuuden ja aurinkoisuuden toteutuessa on esitetty välkkeen kesto vyöhykkeittäin karttapohjalla. Vyöhykkeiden arvot on valittu siten, että ne kuvaavat tarkoituksenmukaisesti välkkeestä aiheutuvia vaikutuksia ja haittoja. Malliin on lisätty tarkastelupisteitä Mastokankaan hankealueen ympäristöön lähimpien loma-asuntojen ja pysyvien asuntojen kohdalle, joissa välkkeen esiintymisen ajankohdat on selvitetty yksityiskohtaisesti päivien ja kellonaikojen tarkkuudella. Tarkastelupisteistä on kaikkiaan 19 pistettä. Tarkastelupisteiden koordinaatit on esitetty taulukossa 4. Taulukko 4. Tarkastelupisteiden sijainnit (KKJ-koordinaattijärjestelmä) Tarkastelupiste East North A: loma-asunto läntinen C 2 539 001 7 162 816 B: loma-asunto 2 2 538 716 7 162 134 C: asunto 1 2 538 160 7 161 726 D: asunto 2 2 535 905 7 162 742 E: asunto 3 2 534 912 7 164 653 F: asunto 4 2 537 005 7 166 633 G: asunto 6 2 541 482 7 165 678 H: asunto 5 2 537 871 7 166 687 I: asunto 7 2 542 969 7 166 292 J: loma-asunto 3 2 540 400 7 166 152 K: loma-asunto 4 2 541 067 7 165 916 L loma-asunto 5 2 540 831 7 166 407 M: asunto 8 2 536 405 7 168 094 N: asunto 9 2 539 019 7 160 492 O: asunto 10 2 533 602 7 164 258 7 Tuulikolmio Oy Mastokankaan tuulipuistohankkeen kaavaluonnos, välkemallinnus __________________________________________________________________________ P: loma-asunto 6 2 542 026 7 161 881 Q: kylätalo 2 534 077 7 164 778 R: loma-asunto läntinen E 2 539 153 7 162 808 S: loma-asunto läntinen W 2 538 769 7 162 711 Mastokankaan tuulipuistosta aiheutuvia välkevaikutuksia esittävät vyöhykkeet on valittu siten, että kartalla nähdään vyöhykkeet, joissa välkettä esiintyy 1 – 5 tuntia/vuosi (vihreä vyöhyke) ja 5 – 10 tuntia/vuosi (keltainen vyöhyke), 10-20 tuntia (punainen vyöhyke) ja yli 20 tuntia (sininen vyöhyke). Ulommainen raja osoittaa sen alueen, jossa välkevaikutusta voi esiintyä. 4.2.1 Toteutusvaihtoehto VE1 Välkemallinnuksen tulokset toteuttamisvaihtoehdossa VE1 on esitetty kuvassa 4. Välkkeen vaikutusalue ulottuu noin 1,8 km etäisyydelle tuulivoimaloista ja voimakkaimmin vaikutus kohdistuu tuulipuiston pohjoispuolelle. Kuva 2. Mastokankaan tuulivoimapuiston välkevaikutusten vyöhykkeet vaihtoehdossa VE1. Kirjaimet A –S viittaavat tarkkailupisteisiin. 8 Tuulikolmio Oy Mastokankaan tuulipuistohankkeen kaavaluonnos, välkemallinnus __________________________________________________________________________ Kun tarkastellaan lähemmin tarkkailupisteessä esiintyvää välkettä, havaitaan että Läntisen rannalle sijoittuville loma-asunnoille välkettä aiheutuu voimaloista 9, 10 ja 11 huhti– toukokuussa ja heinä- elokuussa klo 5 - 7 välisenä aikana sekä voimalasta 2 kesä-heinäkuussa klo 22-23 välillä. Valkeisjärven suunnalle välkettä voi aiheutua tammi-helmikuussa ja lokamarraskuussa iltapäivällä klo 14 – 17 välisenä aikana. Kopsan kylä ja Ojalanperä jäävät välkevaikutusalueen ulkopuolelle. Välkkeen kesto tarkastelupisteissä on esitetty taulukossa 5 sekä ”worst case” –tilanteessa että ”real case” –tilanteessa. Kun tarkastellaan Mastokankaan tuulipuiston toteuttamisvaihtoehdon VE1 mukaisia välkevaikutuksia, voidaan todeta että Läntisen rannalla olevissa tarkastelupisteissä A ja R välkkeen kesto ylittää 10 tuntia vuodessa. Suurimmillaan välkkeen kesto ”real case” –tilanteessa on vuosittain 19:49 tuntia. Taulukko 5. Välkkeen kesto tarkastelupisteissä A-S tilanteissa ”worst case” ja ”real case” vaihtoehdossa VE1. Välke, ”worst case” Välke, ”real case” välkkeen kokonaiskesto tuntia/vuosi välkettä aiheutuu päivänä/vuosi 42:32 117 0:48 11:38 12:04 48 0:20 3:20 C asunto 1 0:00 0 0:00 0:00 D asunto 2 0:00 0 0:00 0:00 E asunto 3 0:00 0 0:00 0:00 F asunto 4 0:00 0 0:00 0:00 G asunto 6 4:44 22 0:16 0:32 H asunto 5 0:00 0 0:00 0:00 I asunto 7 0:00 0 0:00 0:00 J loma-asunto 3 8:16 45 0:16 0:57 K loma-asunto 4 5:51 28 0:16 0:26 L loma-asunto 5 0:00 0 0:00 0:00 M asunto 8 0:00 0 0:00 0:00 N asunto 9 0:00 0 0:00 0:00 O asunto 10 0:00 0 0:00 0:00 P loma-asunto 6 0:00 0 0:00 0:00 Q kylätalo 0:00 0 0:00 0:00 71:13 118 1:00 19:49 18:14 48 0:37 4:46 Tarkastelupiste A loma-asunto läntinen C B loma-asunto 2 R loma-asunto läntinen E S loma-asunto läntinen W maksimi välkkeen kesto tunti/päivä välkkeen kesto, tuntia/vuosi 9 Tuulikolmio Oy Mastokankaan tuulipuistohankkeen kaavaluonnos, välkemallinnus __________________________________________________________________________ Kuvassa 5 on esitetty toteutusvaihtoehdon VE1 aiheuttamat mahdolliset välkkeen ajankohdat ”real case” –tilanteessa tarkastelupisteissä A, S, G ja J. Kuva 3. Mastokankaan tuulivoimapuiston lähialueella oleville tarkastelupisteille A ja S (Läntisen rannalla olevat loma-asunnot), G (hankealueen koillispuolella oleva talo) ja J (PieniLäntisen rannalla oleva loma-asunto) kohdistuva välke ja sen ajankohdat vaihtoehdossa VE1. 4.2.2 Toteutusvaihtoehto VE2 Välkemallinnuksen tulokset toteuttamisvaihtoehdossa VE2 on esitetty kuvassa 6. Välkkeen vaikutusalue on sama kuin vaihtoehdossa VE1, mutta välkkeen kesto tarkastelupisteissä on hieman suurempi. 10 Tuulikolmio Oy Mastokankaan tuulipuistohankkeen kaavaluonnos, välkemallinnus __________________________________________________________________________ Kuva 4. Mastokankaan tuulivoimapuiston välkevaikutusten vyöhykkeet vaihtoehdossa VE2. Kirjaimet A –S viittaavat tarkkailupisteisiin. Kun tarkastellaan lähemmin tarkkailupisteessä esiintyvää välkettä, havaitaan että Läntisen rannalle sijoittuville loma-asunnoille välkettä aiheutuu voimaloista 9, 10, ja 11 huhti– toukokuussa ja heinä- elokuussa klo 5 - 7 välisenä aikana, voimalasta 14 kesä-heinäkuussa klo 4 – 5 välisenä aikana sekä voimalasta 2 kesä-heinäkuussa klo 22-23 välillä. Valkeisjärven suunnalle välkettä voi aiheutua tammi-helmikuussa ja loka-marraskuussa iltapäivällä klo 14 – 17 välisenä aikana. Kopsan kylä ja Ojalanperä jäävät välkevaikutusalueen ulkopuolelle myös tämän vaihtoehdon mukaisella toteutuksella. Taulukossa 6 on esitetty Välkkeen kesto tarkkailupisteissä sekä ”worst case” –tilanteessa että ”real case” –tilanteessa. Kun tarkastellaan Mastokankaan tuulipuiston toteuttamisvaihtoehdon VE2 mukaisia välkevaikutuksia, voidaan todeta että Läntisen rannalla olevissa tarkastelupisteissä A, R ja S välkkeen kesto ylittää 10 tuntia vuodessa. Suurimmillaan välkkeen kesto ”real case” –tilanteessa on vuosittain 20:46 tuntia. 11 Tuulikolmio Oy Mastokankaan tuulipuistohankkeen kaavaluonnos, välkemallinnus __________________________________________________________________________ Taulukko 6. Välkkeen kesto tarkkailupisteissä A-S tilanteissa ”worst case” ja ”real case” vaihtoehdossa VE2. Välke, ”worst case” Tarkastelupiste A loma-asunto läntinen C B loma-asunto 2 C asunto 1 D asunto 2 E asunto 3 F asunto 4 G asunto 6 H asunto 5 I asunto 7 J loma-asunto 3 K loma-asunto 4 L loma-asunto 5 M asunto 8 N asunto 9 O asunto 10 P loma-asunto 6 Q kylätalo R loma-asunto läntinen E S loma-asunto läntinen W Välke, ”real case” välkettä aiheutuu päivänä/vuosi maksimi välkkeen kesto tunti/päivä välkkeen kesto, tuntia/vuosi 54:52 124 0:49 15:01 12:43 49 0:21 3:31 0:00 0 0:00 0:00 0:00 0 0:00 0:00 0:00 0 0:00 0:00 0:00 0 0:00 0:00 4:51 24 0:16 0:33 0:00 0 0:00 0:00 0:00 0 0:00 0:00 8:30 45 0:16 0:58 6:00 28 0:17 0:27 0:00 0 0:00 0:00 0:00 0 0:00 0:00 0:00 0 0:00 0:00 0:00 0 0:00 0:00 0:00 0 0:00 0:00 0:00 0 0:00 0:00 74:40 118 1:00 20:46 106 0:39 10:03 välkkeen kokonaiskesto tuntia/vuosi 37:25 Kuvassa 7 on esitetty toteutusvaihtoehdon VE2 aiheuttamat mahdolliset välkkeen ajankohdat ”real case” –tilanteessa tarkastelupisteissä A, S, G ja J. 12 Tuulikolmio Oy Mastokankaan tuulipuistohankkeen kaavaluonnos, välkemallinnus __________________________________________________________________________ Kuva 5. Mastokankaan tuulivoimapuiston lähialueella oleville tarkastelupisteille A ja S (Läntisen rannalla olevat loma-asunnot), G (hankealueen koillispuolella oleva talo) ja J (PieniLäntisen rannalla oleva loma-asunto) kohdistuva välke ja sen ajankohdat vaihtoehdossa VE2. 13 Tuulikolmio Oy Mastokankaan tuulipuistohankkeen kaavaluonnos, välkemallinnus __________________________________________________________________________ 5. YHTEENVETO Turbiinien aiheuttamaa välkettä esiintyy noin 1,8 km etäisyydellä tuulivoimaloista ja voimakkaimmin välke esiintyy tuulivoimapuiston pohjoispuolella. Vaihtoehdossa VE1 malliin sijoitetuista tarkastelupisteistä kahdessa välkkeen kesto ylittää 10 tuntia vuodessa. Molemmat pisteet sijoittuvat Läntisen rannalle tuulipuiston eteläpuolelle. Vaihtoehdossa VE2 10 tuntia välkettä ylittyy kolmessa pisteessä, jotka kaikki sijoittuvat Läntisen rannalle. 14 Tuulikolmio Oy Mastokankaan tuulipuistohankkeen kaavaluonnos, välkemallinnus __________________________________________________________________________ LÄHDELUETTELO Pirinen, P., Simola, H., Aalto, J., Kaukoranta, J.-P., Karlsson, P. & Ruuhela, R. (2012). Tilastoja Suomen ilmastosta 1981-2010. Ilmatieteen laitoksen raportteja, 2012/1. Helsinki. Ympäristöministeriö. (2012). Tuulivoimarakentamisen suunnittelu. Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012. Ympäristöministeriö, Helsinki. WindPRO version 2.7.485 tammi 2011 Project: Description: Printed/Page Mastokangas kaavaluonnos Mastokangas EIA 9.4.2015 15:38 / 1 Licensed user: LVT Environmental and Engineering Consul Kairatie 56 FI-PL 96 96101 Rovaniemi +358 16 3310800 Olli-Pekka Vieltojärvi / [email protected] Calculated: 9.4.2015 15:30/2.7.485 SHADOW - Map Calculation: Mastokangas kaavaluonnos, VE1 - Gamesa 128, 140m hh Hours per year, real case 1-4 5-9 10 - 19 20 - 200 0 2,5 5 7,5 10km Map: Mastokangas 80000 , Print scale 1:125 000, Map center KKJ Finland Zone: 2 East: 2 537 969 North: 7 164 443 New WTG Shadow receptor Isolines showing shadow in Hours per year, real case 0 1 5 10 20 WindPRO is developed by EMD International A/S, Niels Jernesvej 10, DK-9220 Aalborg Ø, Tlf. +45 96 35 44 44, Fax +45 96 35 44 46, e-mail: [email protected] WindPRO version 2.7.485 tammi 2011 Project: Description: Printed/Page Mastokangas kaavaluonnos Mastokangas EIA 9.4.2015 15:35 / 1 Licensed user: LVT Environmental and Engineering Consul Kairatie 56 FI-PL 96 96101 Rovaniemi +358 16 3310800 Olli-Pekka Vieltojärvi / [email protected] Calculated: 9.4.2015 15:30/2.7.485 SHADOW - Main Result Calculation: Mastokangas kaavaluonnos, VE1 - Gamesa 128, 140m hh Assumptions for shadow calculations Maximum distance for influence Calculate only when more than 20 % of sun is covered by the blade Please look in WTG table Minimum sun height over horizon for influence Day step for calculation Time step for calculation 3 ° 1 days 1 minutes Sunshine probability S (Average daily sunshine hours) [] Jan Feb Mar Apr May Jun Jul Aug Sep Oct Nov Dec 0,77 2,46 4,42 6,93 8,81 9,87 9,13 6,84 4,43 2,23 0,90 0,26 Operational time N NE E SE S SW W NW Sum 876 701 788 1 752 1 314 1 051 1 051 964 8 497 Idle start wind speed: Cut in wind speed from power curve A ZVI (Zones of Visual Influence) calculation is performed before flicker calculation so non visible WTG do not contribute to calculated flicker values. A WTG will be visible if it is visible from any part of the receiver window. The ZVI calculation is based on the following assumptions: Height contours used: Height Contours: Mastokangas contours 5m.wpo (7) Obstacles used in calculation Eye height: 1,5 m Grid resolution: 10 m New WTG Scale 1:125 000 Shadow receptor WTGs KKJ Zone: 2 East North Z KKJ Zone: 2 2 538 844 2 538 073 2 537 384 2 537 114 2 537 598 2 538 277 2 538 904 2 539 514 2 540 447 2 540 261 2 539 907 2 539 311 7 163 972 7 163 952 7 164 161 7 164 662 7 164 732 7 164 711 7 164 906 7 164 441 7 164 092 7 163 527 7 163 083 7 163 412 [m] 67,2 69,9 64,7 62,2 62,2 66,7 62,8 67,2 67,2 67,2 71,9 67,2 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 WTG type Row Valid Manufact. Type-generator Power, rated data/Description [kW] T1 Yes GAMESA G128-4 500 4 500 T2 Yes GAMESA G128-4 500 4 500 T3 Yes GAMESA G128-4 500 4 500 T4 Yes GAMESA G128-4 500 4 500 T5 Yes GAMESA G128-4 500 4 500 T6 Yes GAMESA G128-4 500 4 500 T7 Yes GAMESA G128-4 500 4 500 T8 Yes GAMESA G128-4 500 4 500 T9 Yes GAMESA G128-4 500 4 500 T10 Yes GAMESA G128-4 500 4 500 T11 Yes GAMESA G128-4 500 4 500 T12 Yes GAMESA G128-4 500 4 500 Rotor diameter [m] 128,0 128,0 128,0 128,0 128,0 128,0 128,0 128,0 128,0 128,0 128,0 128,0 Shadow data Hub height Calculation RPM distance [m] [m] [RPM] 140,0 2 000 12,0 140,0 2 000 12,0 140,0 2 000 12,0 140,0 2 000 12,0 140,0 2 000 12,0 140,0 2 000 12,0 140,0 2 000 12,0 140,0 2 000 12,0 140,0 2 000 12,0 140,0 2 000 12,0 140,0 2 000 12,0 140,0 2 000 12,0 Shadow receptor-Input No. Name A B C D E F G H I J K L M N KKJ Zone: 2 East North loma-asunto läntinen C loma-asunto 2 asunto 1 asunto 2 asunto 3 asunto 4 asunto 6 asunto 5 asunto 7 loma-asunto 3 loma-asunto 4 loma-asunto 5 asunto 8 asunto 9 2 538 978 2 538 678 2 538 124 2 535 869 2 534 875 2 536 969 2 541 517 2 537 905 2 543 003 2 540 437 2 541 102 2 540 864 2 536 368 2 538 984 7 162 791 7 162 098 7 161 690 7 162 706 7 164 617 7 166 664 7 165 714 7 166 723 7 166 326 7 166 189 7 165 953 7 166 444 7 168 126 7 160 456 Z [m] 72,2 72,2 73,5 57,2 52,2 57,2 62,2 57,2 52,2 62,2 62,2 62,2 47,2 72,2 Width Height Height Degrees from Slope of a.g.l. south cw window [m] [m] [m] [°] [°] 1,0 1,0 1,0 -180,0 90,0 1,0 1,0 1,0 -180,0 90,0 1,0 1,0 1,0 -180,0 90,0 1,0 1,0 1,0 -180,0 90,0 1,0 1,0 1,0 -180,0 90,0 1,0 1,0 1,0 -180,0 90,0 1,0 1,0 1,0 -180,0 90,0 1,0 1,0 1,0 -180,0 90,0 1,0 1,0 1,0 -180,0 90,0 1,0 1,0 1,0 -180,0 90,0 1,0 1,0 1,0 -180,0 90,0 1,0 1,0 1,0 -180,0 90,0 1,0 1,0 1,0 -180,0 90,0 1,0 1,0 1,0 -180,0 90,0 Direction mode "Green house mode" "Green house mode" "Green house mode" "Green house mode" "Green house mode" "Green house mode" "Green house mode" "Green house mode" "Green house mode" "Green house mode" "Green house mode" "Green house mode" "Green house mode" "Green house mode" To be continued on next page... WindPRO is developed by EMD International A/S, Niels Jernesvej 10, DK-9220 Aalborg Ø, Tlf. +45 96 35 44 44, Fax +45 96 35 44 46, e-mail: [email protected] WindPRO version 2.7.485 tammi 2011 Project: Description: Printed/Page Mastokangas kaavaluonnos Mastokangas EIA 9.4.2015 15:35 / 2 Licensed user: LVT Environmental and Engineering Consul Kairatie 56 FI-PL 96 96101 Rovaniemi +358 16 3310800 Olli-Pekka Vieltojärvi / [email protected] Calculated: 9.4.2015 15:30/2.7.485 SHADOW - Main Result Calculation: Mastokangas kaavaluonnos, VE1 - Gamesa 128, 140m hh ...continued from previous page KKJ Zone: 2 No. Name East North O P Q R S asunto 10 loma-asunto 6 kylätalo loma-asunto läntinen E loma-asunto läntinen W 2 533 567 2 542 064 2 534 043 2 539 129 2 538 746 7 164 218 7 161 851 7 164 742 7 162 784 7 162 685 Z [m] 47,2 67,2 47,2 72,2 72,2 Width Height Height Degrees from Slope of a.g.l. south cw window [m] [m] [m] [°] [°] 1,0 1,0 1,0 -180,0 90,0 1,0 1,0 1,0 -180,0 90,0 1,0 1,0 1,0 -180,0 90,0 1,0 1,0 1,0 -180,0 90,0 1,0 1,0 1,0 -180,0 90,0 Direction mode "Green house mode" "Green house mode" "Green house mode" "Green house mode" "Green house mode" Calculation Results Shadow receptor Shadow, worst case Shadow, expected values Shadow hours Shadow days Max shadow Shadow hours per year per year hours per day per year [h/year] [days/year] [h/day] [h/year] loma-asunto läntinen C 42:32 117 0:48 11:38 loma-asunto 2 12:04 48 0:20 3:20 asunto 1 0:00 0 0:00 0:00 asunto 2 0:00 0 0:00 0:00 asunto 3 0:00 0 0:00 0:00 asunto 4 0:00 0 0:00 0:00 asunto 6 4:44 22 0:16 0:32 asunto 5 0:00 0 0:00 0:00 asunto 7 0:00 0 0:00 0:00 loma-asunto 3 8:16 45 0:16 0:57 loma-asunto 4 5:51 28 0:16 0:26 loma-asunto 5 0:00 0 0:00 0:00 asunto 8 0:00 0 0:00 0:00 asunto 9 0:00 0 0:00 0:00 asunto 10 0:00 0 0:00 0:00 loma-asunto 6 0:00 0 0:00 0:00 kylätalo 0:00 0 0:00 0:00 loma-asunto läntinen E 71:13 118 1:00 19:49 loma-asunto läntinen W 18:14 48 0:37 4:46 No. Name A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S Total amount of flickering on the shadow receptors caused by each WTG No. Name Worst case Expected [h/year] [h/year] 1 T1 0:00 0:00 2 T2 20:47 6:18 3 T3 0:00 0:00 4 T4 0:00 0:00 5 T5 0:00 0:00 6 T6 0:00 0:00 7 T7 3:22 0:31 8 T8 4:51 0:26 9 T9 26:43 5:34 10 T10 21:39 5:49 11 T11 55:39 14:59 12 T12 0:00 0:00 WindPRO is developed by EMD International A/S, Niels Jernesvej 10, DK-9220 Aalborg Ø, Tlf. +45 96 35 44 44, Fax +45 96 35 44 46, e-mail: [email protected] WindPRO version 2.7.485 tammi 2011 Project: Description: Printed/Page Mastokangas kaavaluonnos Mastokangas EIA 9.4.2015 15:36 / 1 Licensed user: LVT Environmental and Engineering Consul Kairatie 56 FI-PL 96 96101 Rovaniemi +358 16 3310800 Olli-Pekka Vieltojärvi / [email protected] Calculated: 9.4.2015 15:30/2.7.485 SHADOW - Calendar, graphical Calculation: Mastokangas kaavaluonnos, VE1 - Gamesa 128, 140m hh WTGs 2: T2 9: T9 10: T10 WindPRO is developed by EMD International A/S, Niels Jernesvej 10, DK-9220 Aalborg Ø, Tlf. +45 96 35 44 44, Fax +45 96 35 44 46, e-mail: [email protected] 11: T11 WindPRO version 2.7.485 tammi 2011 Project: Description: Printed/Page Mastokangas kaavaluonnos Mastokangas EIA 9.4.2015 15:36 / 2 Licensed user: LVT Environmental and Engineering Consul Kairatie 56 FI-PL 96 96101 Rovaniemi +358 16 3310800 Olli-Pekka Vieltojärvi / [email protected] Calculated: 9.4.2015 15:30/2.7.485 SHADOW - Calendar, graphical Calculation: Mastokangas kaavaluonnos, VE1 - Gamesa 128, 140m hh WTGs 7: T7 8: T8 9: T9 WindPRO is developed by EMD International A/S, Niels Jernesvej 10, DK-9220 Aalborg Ø, Tlf. +45 96 35 44 44, Fax +45 96 35 44 46, e-mail: [email protected] WindPRO version 2.7.485 tammi 2011 Project: Description: Printed/Page Mastokangas kaavaluonnos Mastokangas EIA 9.4.2015 15:36 / 3 Licensed user: LVT Environmental and Engineering Consul Kairatie 56 FI-PL 96 96101 Rovaniemi +358 16 3310800 Olli-Pekka Vieltojärvi / [email protected] Calculated: 9.4.2015 15:30/2.7.485 SHADOW - Calendar, graphical Calculation: Mastokangas kaavaluonnos, VE1 - Gamesa 128, 140m hh WTGs 2: T2 9: T9 10: T10 WindPRO is developed by EMD International A/S, Niels Jernesvej 10, DK-9220 Aalborg Ø, Tlf. +45 96 35 44 44, Fax +45 96 35 44 46, e-mail: [email protected] 11: T11 WindPRO version 2.7.485 tammi 2011 Project: Description: Printed/Page Mastokangas kaavaluonnos Mastokangas EIA 9.4.2015 15:36 / 4 Licensed user: LVT Environmental and Engineering Consul Kairatie 56 FI-PL 96 96101 Rovaniemi +358 16 3310800 Olli-Pekka Vieltojärvi / [email protected] Calculated: 9.4.2015 15:30/2.7.485 SHADOW - Calendar, graphical Calculation: Mastokangas kaavaluonnos, VE1 - Gamesa 128, 140m hh WTGs 10: T10 11: T11 WindPRO is developed by EMD International A/S, Niels Jernesvej 10, DK-9220 Aalborg Ø, Tlf. +45 96 35 44 44, Fax +45 96 35 44 46, e-mail: [email protected] WindPRO version 2.7.485 tammi 2011 Project: Description: Printed/Page Mastokangas kaavaluonnos Mastokangas EIA 9.4.2015 15:42 / 1 Licensed user: LVT Environmental and Engineering Consul Kairatie 56 FI-PL 96 96101 Rovaniemi +358 16 3310800 Olli-Pekka Vieltojärvi / [email protected] Calculated: 9.4.2015 15:34/2.7.485 SHADOW - Map Calculation: Mastokangas kaavaluonnos, VE2 - Nordex 131, 140m hh Hours per year, real case 1-4 5-9 10 - 19 20 - 200 0 2,5 5 7,5 10km Map: Mastokangas 80000 , Print scale 1:125 000, Map center KKJ Finland Zone: 2 East: 2 537 969 North: 7 164 443 New WTG Shadow receptor Isolines showing shadow in Hours per year, real case 0 1 5 10 20 WindPRO is developed by EMD International A/S, Niels Jernesvej 10, DK-9220 Aalborg Ø, Tlf. +45 96 35 44 44, Fax +45 96 35 44 46, e-mail: [email protected] WindPRO version 2.7.485 tammi 2011 Project: Description: Printed/Page Mastokangas kaavaluonnos Mastokangas EIA 9.4.2015 15:40 / 1 Licensed user: LVT Environmental and Engineering Consul Kairatie 56 FI-PL 96 96101 Rovaniemi +358 16 3310800 Olli-Pekka Vieltojärvi / [email protected] Calculated: 9.4.2015 15:34/2.7.485 SHADOW - Main Result Calculation: Mastokangas kaavaluonnos, VE2 - Nordex 131, 140m hh Assumptions for shadow calculations Maximum distance for influence Calculate only when more than 20 % of sun is covered by the blade Please look in WTG table Minimum sun height over horizon for influence Day step for calculation Time step for calculation 3 ° 1 days 1 minutes Sunshine probability S (Average daily sunshine hours) [] Jan Feb Mar Apr May Jun Jul Aug Sep Oct Nov Dec 0,77 2,46 4,42 6,93 8,81 9,87 9,13 6,84 4,43 2,23 0,90 0,26 Operational time N NE E SE S SW W NW Sum 876 701 788 1 752 1 314 1 051 1 051 964 8 497 Idle start wind speed: Cut in wind speed from power curve A ZVI (Zones of Visual Influence) calculation is performed before flicker calculation so non visible WTG do not contribute to calculated flicker values. A WTG will be visible if it is visible from any part of the receiver window. The ZVI calculation is based on the following assumptions: Height contours used: Height Contours: Mastokangas contours 5m.wpo (7) Obstacles used in calculation Eye height: 1,5 m Grid resolution: 10 m New WTG Scale 1:125 000 Shadow receptor WTGs KKJ Zone: 2 East North Z KKJ Zone: 2 2 538 844 2 538 073 2 537 384 2 537 114 2 537 598 2 538 277 2 538 904 2 539 514 2 540 447 2 540 261 2 539 907 2 539 311 2 538 620 2 539 774 7 163 972 7 163 952 7 164 161 7 164 662 7 164 732 7 164 711 7 164 906 7 164 441 7 164 092 7 163 527 7 163 083 7 163 412 7 164 368 7 163 801 [m] 67,2 69,9 64,7 62,2 62,2 66,7 62,8 67,2 67,2 67,2 71,9 67,2 67,2 67,2 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 WTG type Row Valid Manufact. Type-generator Power, rated data/Description [kW] K1 Yes NORDEX N131-3 000 3 000 K2 Yes NORDEX N131-3 000 3 000 K3 Yes NORDEX N131-3 000 3 000 K4 Yes NORDEX N131-3 000 3 000 K5 Yes NORDEX N131-3 000 3 000 K6 Yes NORDEX N131-3 000 3 000 K7 Yes NORDEX N131-3 000 3 000 K8 Yes NORDEX N131-3 000 3 000 K9 Yes NORDEX N131-3 000 3 000 K10 Yes NORDEX N131-3 000 3 000 K11 Yes NORDEX N131-3 000 3 000 K12 Yes NORDEX N131-3 000 3 000 K13 Yes NORDEX N131-3 000 3 000 K14 Yes NORDEX N131-3 000 3 000 Rotor diameter [m] 131,0 131,0 131,0 131,0 131,0 131,0 128,0 131,0 131,0 131,0 131,0 131,0 131,0 131,0 Shadow data Hub height Calculation RPM distance [m] [m] [RPM] 140,0 2 000 12,0 140,0 2 000 12,0 140,0 2 000 12,0 140,0 2 000 12,0 140,0 2 000 12,0 140,0 2 000 12,0 140,0 2 000 12,0 140,0 2 000 12,0 140,0 2 000 12,0 140,0 2 000 12,0 140,0 2 000 12,0 140,0 2 000 12,0 140,0 2 000 12,0 140,0 2 000 12,0 Shadow receptor-Input No. Name A B C D E F G H I J K L KKJ Zone: 2 East North loma-asunto läntinen C loma-asunto 2 asunto 1 asunto 2 asunto 3 asunto 4 asunto 6 asunto 5 asunto 7 loma-asunto 3 loma-asunto 4 loma-asunto 5 2 538 978 2 538 678 2 538 124 2 535 869 2 534 875 2 536 969 2 541 517 2 537 905 2 543 003 2 540 437 2 541 102 2 540 864 7 162 791 7 162 098 7 161 690 7 162 706 7 164 617 7 166 664 7 165 714 7 166 723 7 166 326 7 166 189 7 165 953 7 166 444 Z [m] 72,2 72,2 73,5 57,2 52,2 57,2 62,2 57,2 52,2 62,2 62,2 62,2 Width Height Height Degrees from Slope of a.g.l. south cw window [m] [m] [m] [°] [°] 1,0 1,0 1,0 -180,0 90,0 1,0 1,0 1,0 -180,0 90,0 1,0 1,0 1,0 -180,0 90,0 1,0 1,0 1,0 -180,0 90,0 1,0 1,0 1,0 -180,0 90,0 1,0 1,0 1,0 -180,0 90,0 1,0 1,0 1,0 -180,0 90,0 1,0 1,0 1,0 -180,0 90,0 1,0 1,0 1,0 -180,0 90,0 1,0 1,0 1,0 -180,0 90,0 1,0 1,0 1,0 -180,0 90,0 1,0 1,0 1,0 -180,0 90,0 Direction mode "Green house mode" "Green house mode" "Green house mode" "Green house mode" "Green house mode" "Green house mode" "Green house mode" "Green house mode" "Green house mode" "Green house mode" "Green house mode" "Green house mode" To be continued on next page... WindPRO is developed by EMD International A/S, Niels Jernesvej 10, DK-9220 Aalborg Ø, Tlf. +45 96 35 44 44, Fax +45 96 35 44 46, e-mail: [email protected] WindPRO version 2.7.485 tammi 2011 Project: Description: Printed/Page Mastokangas kaavaluonnos Mastokangas EIA 9.4.2015 15:40 / 2 Licensed user: LVT Environmental and Engineering Consul Kairatie 56 FI-PL 96 96101 Rovaniemi +358 16 3310800 Olli-Pekka Vieltojärvi / [email protected] Calculated: 9.4.2015 15:34/2.7.485 SHADOW - Main Result Calculation: Mastokangas kaavaluonnos, VE2 - Nordex 131, 140m hh ...continued from previous page KKJ Zone: 2 No. Name East North M N O P Q R S asunto 8 asunto 9 asunto 10 loma-asunto 6 kylätalo loma-asunto läntinen E loma-asunto läntinen W 2 536 368 2 538 984 2 533 567 2 542 064 2 534 043 2 539 129 2 538 746 7 168 126 7 160 456 7 164 218 7 161 851 7 164 742 7 162 784 7 162 685 Z [m] 47,2 72,2 47,2 67,2 47,2 72,2 72,2 Width Height Height Degrees from Slope of a.g.l. south cw window [m] [m] [m] [°] [°] 1,0 1,0 1,0 -180,0 90,0 1,0 1,0 1,0 -180,0 90,0 1,0 1,0 1,0 -180,0 90,0 1,0 1,0 1,0 -180,0 90,0 1,0 1,0 1,0 -180,0 90,0 1,0 1,0 1,0 -180,0 90,0 1,0 1,0 1,0 -180,0 90,0 Direction mode "Green house mode" "Green house mode" "Green house mode" "Green house mode" "Green house mode" "Green house mode" "Green house mode" Calculation Results Shadow receptor Shadow, worst case Shadow, expected values Shadow hours Shadow days Max shadow Shadow hours per year per year hours per day per year [h/year] [days/year] [h/day] [h/year] loma-asunto läntinen C 54:52 124 0:49 15:01 loma-asunto 2 12:43 49 0:21 3:31 asunto 1 0:00 0 0:00 0:00 asunto 2 0:00 0 0:00 0:00 asunto 3 0:00 0 0:00 0:00 asunto 4 0:00 0 0:00 0:00 asunto 6 4:51 24 0:16 0:33 asunto 5 0:00 0 0:00 0:00 asunto 7 0:00 0 0:00 0:00 loma-asunto 3 8:30 45 0:16 0:58 loma-asunto 4 6:00 28 0:17 0:27 loma-asunto 5 0:00 0 0:00 0:00 asunto 8 0:00 0 0:00 0:00 asunto 9 0:00 0 0:00 0:00 asunto 10 0:00 0 0:00 0:00 loma-asunto 6 0:00 0 0:00 0:00 kylätalo 0:00 0 0:00 0:00 loma-asunto läntinen E 74:40 118 1:00 20:46 loma-asunto läntinen W 37:25 106 0:39 10:03 No. Name A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S Total amount of flickering on the shadow receptors caused by each WTG No. Name Worst case Expected [h/year] [h/year] 1 K1 0:00 0:00 2 K2 21:16 6:18 3 K3 0:00 0:00 4 K4 0:00 0:00 5 K5 0:00 0:00 6 K6 0:00 0:00 7 K7 3:22 0:31 8 K8 5:05 0:27 9 K9 27:49 5:50 10 K10 22:34 6:04 11 K11 57:55 15:36 12 K12 0:00 0:00 13 K13 0:00 0:00 14 K14 27:22 7:38 WindPRO is developed by EMD International A/S, Niels Jernesvej 10, DK-9220 Aalborg Ø, Tlf. +45 96 35 44 44, Fax +45 96 35 44 46, e-mail: [email protected] WindPRO version 2.7.485 tammi 2011 Project: Description: Printed/Page Mastokangas kaavaluonnos Mastokangas EIA 9.4.2015 15:41 / 1 Licensed user: LVT Environmental and Engineering Consul Kairatie 56 FI-PL 96 96101 Rovaniemi +358 16 3310800 Olli-Pekka Vieltojärvi / [email protected] Calculated: 9.4.2015 15:34/2.7.485 SHADOW - Calendar, graphical Calculation: Mastokangas kaavaluonnos, VE2 - Nordex 131, 140m hh WTGs 2: K2 9: K9 10: K10 11: K11 WindPRO is developed by EMD International A/S, Niels Jernesvej 10, DK-9220 Aalborg Ø, Tlf. +45 96 35 44 44, Fax +45 96 35 44 46, e-mail: [email protected] 14: K14 WindPRO version 2.7.485 tammi 2011 Project: Description: Printed/Page Mastokangas kaavaluonnos Mastokangas EIA 9.4.2015 15:41 / 2 Licensed user: LVT Environmental and Engineering Consul Kairatie 56 FI-PL 96 96101 Rovaniemi +358 16 3310800 Olli-Pekka Vieltojärvi / [email protected] Calculated: 9.4.2015 15:34/2.7.485 SHADOW - Calendar, graphical Calculation: Mastokangas kaavaluonnos, VE2 - Nordex 131, 140m hh WTGs 7: K7 8: K8 9: K9 WindPRO is developed by EMD International A/S, Niels Jernesvej 10, DK-9220 Aalborg Ø, Tlf. +45 96 35 44 44, Fax +45 96 35 44 46, e-mail: [email protected] WindPRO version 2.7.485 tammi 2011 Project: Description: Printed/Page Mastokangas kaavaluonnos Mastokangas EIA 9.4.2015 15:41 / 3 Licensed user: LVT Environmental and Engineering Consul Kairatie 56 FI-PL 96 96101 Rovaniemi +358 16 3310800 Olli-Pekka Vieltojärvi / [email protected] Calculated: 9.4.2015 15:34/2.7.485 SHADOW - Calendar, graphical Calculation: Mastokangas kaavaluonnos, VE2 - Nordex 131, 140m hh WTGs 2: K2 9: K9 10: K10 11: K11 WindPRO is developed by EMD International A/S, Niels Jernesvej 10, DK-9220 Aalborg Ø, Tlf. +45 96 35 44 44, Fax +45 96 35 44 46, e-mail: [email protected] WindPRO version 2.7.485 tammi 2011 Project: Description: Printed/Page Mastokangas kaavaluonnos Mastokangas EIA 9.4.2015 15:41 / 4 Licensed user: LVT Environmental and Engineering Consul Kairatie 56 FI-PL 96 96101 Rovaniemi +358 16 3310800 Olli-Pekka Vieltojärvi / [email protected] Calculated: 9.4.2015 15:34/2.7.485 SHADOW - Calendar, graphical Calculation: Mastokangas kaavaluonnos, VE2 - Nordex 131, 140m hh WTGs 10: K10 11: K11 14: K14 WindPRO is developed by EMD International A/S, Niels Jernesvej 10, DK-9220 Aalborg Ø, Tlf. +45 96 35 44 44, Fax +45 96 35 44 46, e-mail: [email protected] TUULIKOLMIO OY MASTOKANKAAN TUULIVOIMAHANKKEEN KAAVALUONNOS, VALOKUVASOVITTEET AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 20255 2 Tuulikolmio Oy Mastokankaan tuulivoimahankkeen kaavaluonnos Valokuvasovitteet _____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ TUULIKOLMIO OY MASTOKANKAAN TUULIVOIMAHANKKEEN KAAVALUONNOS, VALOKUVASOVITTEET 1.6.2015 Olli-Pekka Vieltojärvi, projektipäällikkö, FM biofysiikka Aki Nurkkala, ins. (AMK) Niina Lappalainen, FT biologi 3 Tuulikolmio Oy Mastokankaan tuulivoimahankkeen kaavaluonnos Valokuvasovitteet Osana Mastokankaan tuulivoimahankkeen yleiskaavan vaikutusarviointia laadittiin maisemasovitteita, joissa yleiskaavan luonnosvaiheessa esitettyjen tuulivoimaloiden näkyvyyttä kuvataan tuulipuiston eri puolilta. Valokuvat maisemasovitteita varten otettiin neljältä eri kohteelta. Etäisyydet kuvauspisteiltä lähimmälle voimalalle olivat seuraavat: - Valkeisjärvi Kopsa Relletti / Korsunperä Revonlahti / valtatie 8 2,0 km 3,7 km 5,3 km 21,3 km Kuva 1. Maisemasovitteiden kuvauspaikat Mastokankaan tuulivoimahankealueen ympäristössä. Mastokankaan tuulipuiston yleiskaavan kaavaluonnoksessa tuulipuisto esitetään toteutettavaksi seuraavasti: - Tuulivoimaloita rakennetaan yhteensä 14 kpl Tuulipuiston kokonaisteho 42 MW Voimaloiden yksikköteho 3,0 MW Tornin korkeus 140 metriä Turbiinin halkaisija 131 metriä. 4 Tuulikolmio Oy Mastokankaan tuulivoimahankkeen kaavaluonnos Valokuvasovitteet Taulukko 2. Maisemasovitteet esitysjärjestyksessä. Kuvauspiste Kuvaus Valkeisjärvi Kesä, Valkeisjärven uimarannalta lounaaseen. Kesä, Valkeisjärven korostettu punaisella. uimarannalta lounaaseen. Mastokankaan voimalat Kevättalvi, Valkeisjärven uimarannalta lounaaseen. Kevättalvi, Valkeisjärven uimarannalta korostettu punaisella. Kopsa lounaaseen. Mastokankaan voimalat Kesä, Kopsan kylältä koilliseen. Kesä, Kopsan kylältä koilliseen. Mastokankaan voimalat korostettu punaisella. Relletti Kevättalvi, Korsunperältä (Pt 18591) etelään/lounaaseen. Kevättalvi, Korsunperältä (Pt 18591) etelään/lounaaseen. Mastokankaan voimalat korostettu punaisella. Revonlahti Kesä, valtatie 8:lta lounaaseen. Kesä, valtatie 8:lta lounaaseen. Mastokankaan voimalat korostettu punaisella. 5 Tuulikolmio Oy Mastokankaan tuulivoimahankkeen kaavaluonnos Valokuvasovitteet _____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ 8 12 20 24 28 MASTOKANKAAN TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA KAAVALUONNOKSEN VASTINEET RAAHEN KAUPUNKI Sito Oy, Timo Huhtinen 1 (25) 1.10.2015 YHTEENVETO JA VASTINEET KAAVALUONNOKSEN 2.6.2015 LAUSUNNOISTA JA MIELIPITEISTÄ Nähtävilläoloaika 29.6.2015–27.8.2015 Lausunnot Nro Lausunnon esittäjä Sisältö Vastine Vaikutus kaavakarttaan ja -selostukseen 1 PohjoisSuomen Aluehallintovirasto Kaavaselostuksen mukaan Kopsan kylä sijaitsee noin 1,5 kilometrin päässä hankealueesta. Vastuualueen näkemyksen mukaan kaavaselostuksessa pitäisi esittää selkeästi lähimpien yksittäisten asuinrakennusten etäisyydet lähimmistä tuulivoimalapaikoista. Lähin vapaa-ajan asunto sijaitsisi ainoastaan noin 550 metrin etäisyydellä lähimmästä suunnitteilla olevasta tuulivoimalasta. Täydennetään kohdan ”4.2. Maankäyttö ja asutus” kuvaan ”8 Lähialueen asutus” tuulivoimaloiden sijainnit pisteinä, jolloin etäisyydet pystyy mittaamaan kuvasta. Hankkeen eteläpuolella Läntisen rannalla on yksi vapaa-ajan asunto, jonka kohdalla valtioneuvoston päätöksen (27.8.2015) mukainen tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvo 40 dB ei ylity, sekä kaksi rakennusluvatonta vapaa-ajan käytössä olevaa rakennusta, joista toisen kohdalla ohjearvo ylittyy 0,2 dB. Täydennetään kuvaan 8 Lähialueen asutus tuulivoimaloiden sijainnit pisteinä. Melu ja välke on mallinnettu kaavaluonnoksen mukaisilla tuulivoimaloilla kaavan mahdollistamalla enimmäiskorkeudella. Ei vaikutusta kaavakarttaan tai – selostukseen. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue toteaa, että tuulivoimahankkeissa tulee kiinnittää erityistä huomiota ihmisten terveyteen ja elinoloihin kohdistuviin vaikutuksiin. Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset liittyvät muun muassa tuulivoimaloista syntyvään meluun ja välkkeeseen. Vastuualueen näkemyksen mukaan selvityksissä tulee huomioida hankkeen suurin mahdollinen vaikutus. Esimerkiksi hankkeen melu- ja välkevaikutuksia tulee arvioida suurimmalla kaavan mahdollistamalla tuulivoimalakorkeudella. Näin ollen kaavan mahdollistamat tuulivoimalat eivät saisi ylittää selvityksissä käytettyjen voimalamallien korkeuksia. Kaavaselostuksen liitteenä olevan selvityksen mukaan melumallinnus on tehty laitosmallilla, jonka napakorkeus on 140 metriä. Selostuksen mukaan tuulivoimaloiden aiheuttama melu ei ylittäisi ainakaan valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaisia yöajan ohjearvoja. Vastuualueen näkemyksen mukaan meluvaikutuksia arvioitaessa tulisi kuitenkin noudattaa ympäristöministeriön suositusten mukaisesti ympäristöministeriön laatimaa Tuulivoimarakentamisen suunnittelu - ohjetta (2012), sillä valtioneuvoston päätöksessä esitetyt ohjearvot eivät sovellu suoraan tuulivoimamelun häiritsevyyden arviointiin. Suomessa varjostukselle ei ole määritelty rajatai ohjearvoa, minkä vuoksi vilkuntamallinnuksia verrataan usein muiden maiden rajaarvoihin. Vastuualueen näkemyksen mukaan Suomessa olisi suositeltavaa käyttää Ruotsissa sovellettavaa kahdeksan tunnin vuosittaista vilkunnan raja-arvoa. Kaavaselostuksen mukaan välkkeen kesto ylittää 10 tuntia vuodessa kolmen loma-asunnon kohdalla. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualueen näkemyksen mukaan tuulivoimasta syntyvän melun ja varjostuksen ei tulisi ylittää määrättyjä raja-arvoja vakituisen tai loma-asutuksen kohdalla, ellei kyseisten kiin- Valtioneuvosto teki päätöksen tuulivoimaloiden ulkomelun ohjearvoista 27.8.2015. Päivitetään kaavaselostuksen tiedot vastaamaan tätä 1.9.2015 voimaan tullutta valtioneuvoston asetusta. Hankealueen eteläpuolella sijaitsevista vapaa-ajan asunnoista kahdella lähimmällä ei ole rakennuslupaa. Ne sijaitsevat kuitenkin niin, että metsä peittää niistä näkyvyyden voimaloihin, joten välkettä ei esiinny niiden kohdalla. Järven länsipuolella sijaitsevan vapaa-ajanasunnon omistajan kanssa hanketoimija on sopinut haitan kompensaation. Melutaso ei ylitä valtioneuvoston asetuksen tuulivoimaloi- Päivitetään kaavaselostuksen tiedot vastaamaan 1.9.2015 voimaan tullutta valtioneuvoston asetusta tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista. Ei vaikutusta kaavakarttaan tai – selostukseen. Ei vaikutusta kaavakarttaan tai – selostukseen. MASTOKANKAAN TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA KAAVALUONNOKSEN VASTINEET RAAHEN KAUPUNKI Sito Oy, Timo Huhtinen Nro 2 Lausunnon esittäjä Digita Networks Oy 1.10.2015 Sisältö Vastine teistöjen käyttötarkoitusta muuteta. den ulkomelutason ohjearvoja. Suunniteltujen tuulivoimaloiden ympäristössä televisiovastaanotto tapahtuu Haapaveden lähetysasemilta, josta on puistoon matkaa noin 50 kilometriä. Lisätään kaavaselostukseen uusi kohta 9.16 Vaikutukset TV-kuvaan, ja sen yhteyteen Eniten ongelmia on ennustettavissa alueelle, jossa televisiovastaanotto tapahtuu suoraan suunnitellun tuulivoimapuiston läpi. Tällä alueella, noin 15 kilometrin etäisyydellä tuulivoimapuiston takana, on 86 vakituista asukasta 7 vapaa-ajan asuntoa. Pyydettynä lausuntona Digita toteaa, että on hyvin mahdollista, että Mastokankaan alueelle suunnitellut tuulivoimalat tulevat aiheuttamaan häiriöitä antenni – tv vastaanottoon. Suunnitellut tuulivoimalat eivät häiritse Digitan tiedonsiirtoyhteyksiä (linkkejä). Koska Mastokankaalle suunniteltu tuulivoimapuisto voi haitata antenni-tv:n vastaanottoa, esitämme, että: • • 2 (25) hankevastaavan on esittävä suunnitelma valtakunnallisen radio- ja tv-verkon häiriöiden poistamiseksi; ja hanketoimija häiriön aiheuttajana on velvollinen huolehtimaan häiriöiden korjaamisesta aiheutuvista kustannuksista. Digita suhtautuu myönteisesti tuulivoiman käyttöön energianlähteenä. Jo toteutetut tuulivoimalat ovat kuitenkin osoittaneet, että tvlähetysasemien jälkeen rakennetut tuulivoimalapuistot voivat aiheuttaa olennaisia häiriöitä tv- vastaanottoon. Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta on mietinnössään (LiVM 10/2014 vp – HE 221/2013 vp) todennut, että tuulivoimahäiriössä häiriönaiheuttaja huolehtii tilanteen korjaamiseksi tarvittavista toimenpiteistä ja myös vastaa kustannuksista. Valiokunta on jo aiemmin katsonut, että tämän kaltaisen aiheuttaja vastaa -periaatteen tulisi olla yleisemminkin taajuuksien häiriöiden yhteydessä noudatettava lähtökohta. kuva lähetinasemien peittoalueista. Kuvan jälkeen teksti: Kaava-alueen ympäristössä televisiovastaanotto tapahtuu nykyisin Haapaveden lähetysasemalta, josta on matkaa tuulivoimaloihin noin 50 kilometriä. Tuulivoimalat voivat aiheuttaa häiriötä TV-kuvaan erityisesti, jos vastaanotettava signaali on jo entuudestaan heikko. Haapaveden lähetysasemalta katsottuna noin 15 kilometrin etäisyydellä tuulivoimapuiston takana on Digitan lausunnon mukaan 86 vakituista asuntoa ja 7 vapaa-ajan asuntoa. Tuulivoimaloiden aiheuttamissa häiriöissä ensisijainen ratkaisu on vastaanottoantennien soveltuvuuden tarkistaminen ja signaalin vastaanottoon parhaiten soveltuvan sijainnin määrittäminen. Jos kuvaa ei saada näillä toimilla näkyviin, on mahdollista rakentaa uusi täytelähetin. Yksittäistapauksissa näkyvyysongelmia on ratkaistu tarjoamalla satelliittipaketteja katvealueen talouksiin. Viestintävirasto on syksyllä 2015 perustanut työryhmän, jonka tavoitteena on 30.4.2016 mennessä luoda alalle yhtenäinen käytäntö tuulivoiman radiojärjestelmille aiheuttamien haittojen minimoimiseksi. Tuulikolmio Oy on mukana työryhmässä. Mastokankaan tuulipuiston ympäristössä suoritetaan ennen ja jälkeen tuulivoimaloiden pystytyksen hanketoimijan toimeksiannosta tvsignaalimittaukset. Vaikutus kaavakarttaan ja -selostukseen Lisätään kaavaselostukseen uusi kohta ”9.16 Vaikutukset TVkuvaan”, ja sen yhteyteen kuva lähetinasemien peittoalueista. Kuvan jälkeen teksti: Kaava-alueen ympäristössä televisiovastaanot to tapahtuu nykyisin Haapaveden lähetysasemilta, josta on matkaa tuulivoimaloihin noin 50 kilometriä. Tuulivoimalat voivat aiheuttaa häiriötä TVkuvaan erityisesti, jos vastaanotettava signaali on jo entuudestaan heikko. Haapaveden lähetysasemalta katsottuna noin 15 kilometrin etäisyydellä tuulivoimapuiston takana on Digitan lausunnon mukaan 86 vakituista asuntoa ja 7 vapaa-ajan asuntoa. Tuulivoimaloiden aiheuttamissa häiriöissä ensisijainen ratkaisu on vastaanottoantennien soveltuvuuden tarkistaminen ja signaalin vastaanottoon parhaiten soveltuvan sijainnin määrittäminen. Jos kuvaa ei saada näillä toimilla näkyviin, on mahdollista rakentaa uusi täytelähetin. MASTOKANKAAN TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA KAAVALUONNOKSEN VASTINEET RAAHEN KAUPUNKI Sito Oy, Timo Huhtinen Nro Lausunnon esittäjä 3 (25) 1.10.2015 Sisältö Vastine Vaikutus kaavakarttaan ja -selostukseen Yksittäistapauksissa näkyvyysongelmia on ratkaistu tarjoamalla satelliittipaketteja katvealueen talouksiin. Viestintävirasto on syksyllä 2015 perustanut työryhmän, jonka tavoitteena on 30.4.2016 mennessä luoda alalle yhtenäinen käytäntö tuulivoiman radiojärjestelmille aiheuttamien haittojen minimoimiseksi. Tuulikolmio Oy on mukana työryhmässä. 3 Fingrid Oyj Voimajohdoista tuulivoimaosayleiskaavan alueelle sijoittuvat Fingrid Oyj:n 110 kV (kilovoltin) voimajohto Siikajoki-Jylkkä B ja rakenteilla oleva 400+110 kV voimajohto Siikajoki-Jylkkä /Jylkkä-Siikajoki A. 110 kV voimajohdon Siikajoki-Jylkkä B (suunnittelutunnus 2509) omistusoikeus on siirtymässä Elenia Oy:lle. Nämä tarkentuneet voimajohtotiedot voisi päivittää harkinnan mukaan kaavaselostukseen. Lisätietoa voimajohtohankkeesta on Fingridin hankesivulla: http://www.finqrid.fi/fi/verkkohankkeet/hankkee t/voimajohtohankkeet/kalajokisiikajoki/Sivut/de fault.aspx Täydennetään tietoja voimajohdoista lausunnon mukaisesti kaavaselostuksen kohtiin ”2.4. Sähkönsiirtoreitti” ja 4.5. Yhdyskuntatekninen huolto. Täydennetään tietoja voimajohdoista lausunnon mukaisesti kaavaselostuksen kohtiin ”2.4. Sähkönsiirtoreitti” ja 4.5. Yhdyskuntatekninen huolto. Hankevastaavan tulisi olla yhteydessä myös Eleniaan tuulivoimapuiston liityntää koskien. Merkitään tiedoksi. Ei vaikutusta kaavakarttaan tai selostukseen. Ympäristöministeriö on julkaissut oppaan heinäkuussa 2012 Tuulivoimarakentamisen suunnittelu (Ympäristöministeriön ohjeita 4 1 2012). Fingrid Oyj on ottanut siinä kantaa tuulivoimalan sijoittamiseen voimajohtoon nähden. Kantaverkon käyttövarmuuden ja kunnossapitotoiminnan varmistamiseksi tuulivoimaloiden sijoittamisessa kantaverkkoon kuuluvien voimajohtojen ympäristöön on otettava huomioon muun muassa seuraavaa: • • Tuulivoimalan sijoittumisessa tulee huomioida, ettei voimalasta talvella irtoava lumi tai jää pääse lentämään johtoihin tai niiden rakenteisiin. Tuulivoimalasta ilmaan mahdollisesti syntyvät pyörrevaikutukset voivat aiheuttaa johtimissa värähtelyä ja jopa johtimien laajempaa heilahtelua, millä on johdinlankoja ja johtimia sekä niiden ripustusrakenteita Voimaloiden sijainnin suunnittelussa on otettu huomioon oppaassa Tuulivoimarakentamisen suunnittelu esitetyt varoetäisyydet. Ei vaikutusta kaavakarttaan tai selostukseen. MASTOKANKAAN TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA KAAVALUONNOKSEN VASTINEET RAAHEN KAUPUNKI Sito Oy, Timo Huhtinen Nro Lausunnon esittäjä 1.10.2015 Sisältö • • 4 (25) Vastine Vaikutus kaavakarttaan ja -selostukseen kuluttava vaikutus. Tuulivoimalan sijoittamisessa voimajohtojen läheisyyteen tulee huomioida myös, ettei voimala kaatuessaan tai missään tilanteessa aiheuta vaaraa voimajohdolle ja sen rakenteille. Voimajohdolle lunastetun johtoalueen helikopteriraivaukset sekä lentotarkastukset pystytään toteuttamaan ilman, että tuulivoimalat ovat rajoittava tai vaarantava tekijä. Fingrid Oyj:n kanta on, että tuulivoimalat tulee sijoittaa vähintään 1,5 x tuulivoimalan maksimikorkeuden (maksimikorkeus =napakorkeus +lavan pituus) määrittämän etäisyyden päähän johtoalueen ulkoreunasta mitattuna. Pyydämme huolehtimaan riittävistä etäisyyksistä. Moottorikelkkareitit voidaan sijoittaa voimajohtoalueelle Fingrid Oyj:n erillisohjeita noudattaen. Moottorikelkkareitistä tulee sopia erikseen myös maanomistajien kanssa, sillä Fingrid ei omista voimajohtoaluetta. Voimajohtoalueelle tai sen läheisyyteen sijoittuvasta rakentamisesta tulee pyytää Fingridistä erillinen risteämälausunto. Risteämä voi olla myös esimerkiksi sähköasema, tie, moottorikelkkareitti, rakennelma tai rakennus, joka sijoittuu voimajohdon läheisyyteen. Risteämälausunnossa esitetään kaavalausuntoa yksityiskohtaisemmin ne seikat ja turvallisuusnäkökohdat, jotka hankkeen suunnittelijan ja toteuttajan on voimajohdon kannalta otettava huomioon. Lausuntopyynnön voi lähettää osoitteeseen Fingrid Oyj, Risteämälausunnot, PL 530, 00101 Helsinki tai sähköpostilla [email protected]. Pyydämme lähettämään meille tietoa kaavan etenemisestä. Tätä kaavoitusasiaa Fingrid Oyj:ssä hoitaa Mika Penttilä puh. 030 395 5230. 4 PohjoisPohjanmaan museo Merkitään tiedoksi. Merkitään tiedoksi. Merkitään tiedoksi. Ei vaikutusta kaavakarttaan tai selostukseen. Ei vaikutusta kaavakarttaan tai selostukseen. Ei vaikutusta kaavakarttaan tai selostukseen. Arvokkaat maisema-alueet ja rakennettu kulttuuriympäristö Ahma ympäristö Oy:n laatima Mastokankaan tuulipuistohankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus on valmistunut alkuvuodesta 2015. YVA-selostuksessa on selvitetty tuulivoimapuiston suunnittelualueella ja sen vaikutusalueella sijaitsevat valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät maisema-alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt. Mastokankaan tuulipuiston maisemalliset vaikutukset lähivyöhykkeellä (alle 5 km) ovat kohtalaiset ja dominoivat Kopsan ja Relletin kylien alueella. Myös näkyvyysalueen keskivaiheilla (5 -10 km) Mastokankaan tuulipuiston maisemavaikutukset ovat maisemaa hallitsevia Korsunperän ja Tuomiojan kylissä. Merkitään tiedoksi. Ei vaikutusta kaavakarttaan tai – selostukseen. MASTOKANKAAN TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA KAAVALUONNOKSEN VASTINEET RAAHEN KAUPUNKI Sito Oy, Timo Huhtinen Nro Lausunnon esittäjä 5 (25) 1.10.2015 Sisältö Vastine Vaikutus kaavakarttaan ja -selostukseen Mastokankaan tuuli puiston vaikutukset rakennettuun kulttuuri ympäristöön jäävät YYAselostuksen mukaan kohtalaisen vähäisiksi. Suurina teollisina elementteinä kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin kohteisiin näkyvät tuulivoimalat muuttavat maiseman luonnetta kohteiden lähiympäristössä ja voivat vähentää kohteiden historiallista tunnelmaa, mutta kaiken kaikkiaan tuulivoimalat eivät huomattavasti heikennä rakennusten visuaalista tai kulttuurihistoriallista arvoa. Merkitään tiedoksi. Ei vaikutusta kaavakarttaan tai – selostukseen. Raahen puolella kaavaalueella ei ole muinaisjäännöksiä. Ei vaikutusta kaavakarttaan tai – selostukseen. Raahen puolella kaavaalueella ei ole muinaisjäännöksiä. Ei vaikutusta kaavakarttaan tai – selostukseen. Raahen puolella kaavaalueella ei ole muinaisjäännöksiä. Ei vaikutusta kaavakarttaan tai – selostukseen. Kohdasta ”4.11. Muinaisjäännökset” poistetaan ensimmäinen kappale, jonka tilalle kirjoitetaan: Kaava-alueella ei ole muinaisjäännöksiä. Kohdasta ”4.11. Muinaisjäännökset” poistetaan ensimmäinen kappale, jonka tilalle kirjoitetaan: Kaava-alueella ei ole muinaisjäännöksiä. Arkeologinen kulttuuriperintö Hankealueella on tehty muinaisjäännösten inventointi vuonna 2014 (Siikajoki–Raahe. Mastokankaan tuulipuiston hankealueen muinaisjäännösinventointi 2014, Mikroliitti Oy). Inventoinnissa on tiedot kaikkiaan 29 kohteesta, joista vain yksi oli ennestään tunnettu. Alkuperäinen hankealue oli huomattavasti laajempi ja alueen supistumisen myötä kaava alueella on inventoiduista kohteista vain 14. Kun inventointikertomuksen kohteet 8–10 on muinaisjäännösrekisterissä katsottu yhdeksi kohteeksi ja kun inventointikertomuksen kohdetta 7 ei löytöpaikkana ole syytä merkitä kaavaan, jää merkittäväksi kaikkiaan 11 kohdetta (ks. alla). Kaikki kohteet sijaitsevat Siikajoen puolella. Muinaisjäännökset on merkitty kaavakartan luonnokseen kohdemerkinnöin. Kun muinaisjäännösten on oltava yksilöitävissä, tulee kohdemerkintään liittyvään sm tunnukseen liittää juokseva numerointi, esimerkiksi (sm-1), joka viittaa selostuksessa olevaan kohdeluetteloon. Kaavamääräyksestä tule käydä ilmi mihin numero viittaa. Kohdeluettelossa on mainittava myös muinaisjäännösrekisterin mukainen muinaisjäännöstunnus. Yleensä se merkitään sulkuihin kohteen nimen jälkeen. Kaavaluonnoksen selostusosan kohtaan 4.11 Muinaisjäännökset tulee liittää kohdeluettelo kaava -alueen kohteista ja maininta siitä, että kohteiden ajantasaiset ja tarkemmat tiedot sekä niiden ohjeelliset rajaukset löytyvät muinaisjäännösrekisteristä osoitteessa (http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/reki steriportaa1i/mjreki/read/asp/rdefault.aspx). Sen sijaan ensimmäinen kappale (Siikajoen kunnan puoleisella ... jne), joka kuvaa lähtötilannetta ja lähialueen vanhastaan tunnettuja kohteita voidaan poistaa. Jälkimmäinen vuoden 2014 inventointia ja sen tuloksia kuvaava kappale on paikallaan lisäyksellä: Inventoinnissa todetuista kiinteistä muinaisjäännöksistä kaava-alueella sijaitsevat: 1. Sahaoja 1, Voimalinjan alapuoli (7080 19993) Kivikautinen asuinpaikka, asumuspainanteita Kohdassa 4.11. olevan ensimmäisen kuvan kuvatekstin jälkeisestä kappaleesta korvataan sana ”hankealueelta” sanoilla kaava-aluetta laajemmalta hankealueelta”. Kuvatekstin jälkeisestä kappaleesta korvataan sana ”hankealueelta” sanoilla kaava-aluetta laajemmalta han- MASTOKANKAAN TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA KAAVALUONNOKSEN VASTINEET RAAHEN KAUPUNKI Sito Oy, Timo Huhtinen Nro Lausunnon esittäjä 1.10.2015 Sisältö Vastine 2. Sahaoja 2 (1000027024) Kivikautinen asuinpaikka, asumuspainanne 3. Sahaoja 3 (1000027026) Tervahauta 4. Sahaoja 4 (1000027028) Kivikautinen asuinpaikka 5. Sahaoja 5 (1000027029) Kivikautinen asuinpaikka 6. Sahaoja 6 (1000027030) Tervahauta 7. Sahaoja 8-10 (1000027033) Kivikautinen asuinpaikka, historiallinen asuinpaikka, tervahauta 8. Sahaoja 11 (1000027035) Kivikautinen asuinpaikka 9. Sahaoja 12 (1000027036) Ajoittamaton liesi/ asuinpaikka 10. Sahaoja 13 (1000027037) Kivikautinen asuinpaikka 11. Sahaoja 14 (1000027038) Kivikautinen asuinpaikka, asumuspainanteita Kaavaluonnoksen selostuksessa oleva taulukko 1 voitaneen säilyttää, mutta selvyyden vuoksi, taulukossa kohteiden numerointi kun ei vastaa kaava-alueen kohteiden numerointia, se tulee otsikoida niin, että sen yhteys inventointiraporttiin ja raportista olevaan karttaan (kuva 11) käy ilmi, esim. Luettelo vuoden 2014 arkeologisessa inventoinnissa todetuista hankealueen kohteista (ks. kuva 11), joista vain osa sijaitsee kaava-alueella. Suositeltava ja nykyään käytetty määräys on: Muinaismuistolain (295/1963) rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Kohteen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Kohdetta koskevista suunnitelmista tulee pyytää museoviranomaisen (Museovirasto tai maakuntamuseo) lausunto. On huomattava, että muinaisjäännökset voivat olla pinta-alaltaan kohdemerkintää laajempia, joten kohteiden laajuus tulee selvittää museoviranomaiselta. sm-tunnukseen liittyvä juokseva numerointi viittaa selostuksessa olevaan kohdeluetteloon. Kaavan mittakaava mahdollistaisi kohteiden merkinnän myös aluemerkinnän. Kaavaalueen kohteet ovat kuitenkin pääsääntöisesti pieni alaisia ja näissä kohdemerkintä on sopiva. Muutamassa laajemmissa kohteessa suositellaan käytettäväksi useampaa kohdemerkintäneliötä, jotta alueen huomattava laajuus käy ilmi jo kaavakartalta: • 6 (25) Kohteessa 1. Sahaoja 1 lisätään toinen kohdemerkintä kohtaan N 7162168, I 396818 (ETRS-TM35FIN) ja merkitään molemmat yhteisellä tunnuksella (sm-1). • Kohteessa 7. Sahaaja 8-9 säilytetään molemmat kartassa olevat kohdemerkinnät, jotka merkitään molemmat yhteisellä tunnuksella (sm-7). • Kohteessa 11. Sahaaja 14 lisätään kaksi merkintää kohtiin N 7163076, I 396520 ja N Vaikutus kaavakarttaan ja -selostukseen kealueelta”. Muutetaan taulukon 1 otsikoksi: Luettelo vuoden 2014 arkeologisessa inventoinnissa todetuista hankealueen kohteista (ks. Kuva 11). Kaikki kohteet sijaitsevat kaavaalueen ulkopuolella. Raahen kaava-alueella ei ole muinaisjäännöksiä. Poistetaan kaavamerkintä ”Muinaismuistokohde” kaavamerkinnöistä ja määräyksistä. Raahen puolella kaavaalueella ei ole muinaisjäännöksiä. Muutetaan taulukon 1 otsikoksi: Luettelo vuoden 2014 arkeologisessa inventoinnissa todetuista hankealueen kohteista (ks. Kuva 11). Kaikki kohteet sijaitsevat kaava-alueen ulkopuolella. Poistetaan kaavamerkintä ”Muinaismuistokohde” kaavamerkinnöistä ja määräyksistä. Ei vaikutusta kaavakarttaan tai – selostukseen. MASTOKANKAAN TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA KAAVALUONNOKSEN VASTINEET RAAHEN KAUPUNKI Sito Oy, Timo Huhtinen Nro Lausunnon esittäjä 7 (25) 1.10.2015 Sisältö Vastine Vaikutus kaavakarttaan ja -selostukseen Merkitään tiedoksi Ei vaikutusta 7163076, I 396583 ja kaikki kolme merkitään yhteisellä tunnuksella (sm-11). Osittain voimalinjan alla EN-alueella sijaitsevaa kohdetta Sahaoja 1 lukuun ottamatta kaikki kohteet sijaitsevat pääosin ongelmattomilla M-1 alueilla suhteessa voimalapaikkoihin ja parannettaviin tai rakennettaviin teihin. Kohteen 7 Sahaoja 8-10 ja kohteen 8 Sahaoja 11 alueilla tielinjausta tulee tarkistaa. Kohteeseen 7 Sahaaja 8-10 kuuluu historiallisen ajan rakenteiden ohella kivikautinen asuinpaikka, jonka merkit on tavattu heti ajouran viereltä, välittömästi sen itäpuolella olevien pienten hiekka kuoppien luota. Tällä kohdalla tien parantaminen sijoittuu muinaisjäännösalueelle. Parantaminen tässä kohdin tarkoittaa itse asiassa metsässä olevan ajouran rakentamista metsätieksi. Vastaavanlainen tilanne on kohteen 8 Sahaoja 11 alueella, missä luonnokseen merkitty rakennettavan tien ja maakaapelin ohjeellinen linjaus kulkee välittömästi kohdemerkinnän pohjois-/koillispuolelta. Inventointiraportin kohdekuvauksessa kuitenkin todetaan löytöalueen mahdollisesti ulottuvan vanhan tien/ ajouran pohjoispuolelle alueelle, jonne kasvavaan tiheään vesakkoon tehtiin inventoinnin yhteydessä vain "pari kuoppaa". Näiden kohteiden välistä kulkevaksi suunnitellun tien linjausta tulee tarkistaa niin, että se kulkee riittävän kaukaa kohteen 8 Sahaoja 11 pohjois-/koillispuolelta ja kohteen 7 Sahaoja 8–10 länsipuolelta (ks. oheinen liitekartta). Tielinjauksen tarkistus kohteiden 7 Sahaoja 89 (1000027033) ja 8 Sahaoja 11 (100002703 5) välistä. Kohteiden rajaus on muinaisjäännösrekisterin mukainen. Museokarttaa täydennetty tarkistettua tielinjausta osoittavalla sinisellä katkoviivalla. 5 PohjoisPohjanmaan Kaavaluonnoksessa ei pääosin esitetä voimalapaikkoja eli voimakasta maanmuokkausta MASTOKANKAAN TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA KAAVALUONNOKSEN VASTINEET RAAHEN KAUPUNKI Sito Oy, Timo Huhtinen Nro 8 (25) 1.10.2015 Lausunnon esittäjä Sisältö luonnonsuojelupiiri ry herkille kohteille, joita ovat varsinkin kosteikot, suot ja niiden laiteet ja purojen lähiympäristöt. Voimalapaikkojen etäisyys Saloistennevaan ja Valkeisnevaan on kasvanut. Raahen Kursunnevan itälaidalle on kuitenkin edelleen osoitettu tuulivoimalalle paikka, joka on kartan mukaan osittain Kursunnevan puolella. Voimalapaikkojen numeroita ei ole kaavakarttaan merkitty, vaikka niihin kaavaselostuksessa viitataan. Arviointiselostuksessa kyseinen voimalapaikka on numero 6. Sen kaakkoispuolella on voimala nro 7. Molemmat voimalapaikat esitetään myös kaavaluonnoksessa, mutta hivenen selostuksesta poikkeavassa paikassa. Kaavaluonnoksen luontovaikutusten arviointiraportin mukaan ne ovat kaavakartassa voimalat nrot 11 ja 12 (Pirttisaari). Arviointiselostuksessa voimalapaikan nro 12 haitalliset vaikutukset suoalueen tilaan tuodaan selkeästi esiin. Kaavaselostuksessakin todetaan, että hanke heikentää Kursunnevan suoalueen luonnontilaa. Se ei ole hyväksyttävää. Voimalapaikka Kursunnevan laiteelta on karsittava haitallisten vaikutusten estämiseksi nevan vesitaloudelle. Voimalapaikan siirtäminen Pirttisaaren suosaarekkeeseen ei ratkaise massiivisesta rakentamisesta koituvia ympäristöhaittoja. Sitä paitsi Pirttisaari mainitaan metsäluonnoltaan edustavaksi. Lisäksi voimalalle on tehtävä uusi tie ja sen yhteyteen kaivettava kaapelilinja. Vaikka niiden paikka on jonkin verran arviointimenettelyn vaihtoehdosta muuttunut, vaikutukset olisivat todennäköisesti edelleen samat, jotka on selostuksessa todettu. Kursunnevasta johtaa suojuotti myös Pirttisaaren ja Rajalehdon välistä suon eteläpuoliseen osaan, joten Pirttisaari on selkeästi suon kivennäismaasaareke. Voimalapaikan karsimista puoltaa sekin, että siltä osin kaavaluonnos ei vastaa 1. vaihemaakuntakaavan rajausta. Siinä on mitä ilmeisimmin otettu huomioon Kursunnevan ja sen lähiympäristön soveltumattomuus tuulivoiman rakentamiseen. Voimalan nro 4 paikka on myös huonosti valittu. Sen toteuttaminen vähentää seudun luonnon monimuotoisuutta. Voimalan paikkaa tulee vielä harkita merkittävien suorien haitallisten vaikutusten estämiseksi. Kaavamääräyksen mukaan tulivoimalan ja sen rakenteiden on sijoituttava kokonaisuudessaan tuulivoimala-alueen sisäpuolelle. Voimalan sijainti on kaavakartassa ohjeellinen ja tarkka sijainti määritetään rakennusluvassa. Niiltä osin kuin voimala-alueisiin sisältyy kosteikoita, niitä on syytä vielä tarkastella uudelleen ja esittää tarvittaessa kaavaehdotuksessa uusi rajaus. Erityisesti tarve koskee Siikajoen puolen kaavaluonnoksessa keskellä olevaa Vastine Vaikutus kaavakarttaan ja -selostukseen Siirretään Pirttisaaren voimalan (12) rakennusalaa noin 150 metriä kaakkoon. Siirretään voimalan 12 rakennusalaa noin 150 m kaakkoon. Merkitään kaavakarttaan voimaloiden numerot. Merkitään kaavakarttaan voimaloiden numerot. Siirretään Pirttisaaren voimalan (12) rakennusalaa noin 150 metriä kaakkoon. Siirretään Pirttisaaren voimalan (12) rakennusalaa noin 150 metriä kaakkoon. Suojuotin kohdalle ajoyhteyden kohdalle on mahdollista rakentaa rumpu, jolla voidaan turvata vesien virtaus kangasmaiden välisessä suojuotissa. Täydennetään kaavamääräykseen vaatimus soiden vesitasapainon säilyttämisestä. Muutetaan voimalan 4 paikkaa noin 150 metriä kaakkoon. Muutetaan voimalan 4 paikkaa noin 150 metriä kaakkoon. MASTOKANKAAN TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA KAAVALUONNOKSEN VASTINEET RAAHEN KAUPUNKI Sito Oy, Timo Huhtinen Nro Lausunnon esittäjä 9 (25) 1.10.2015 Sisältö Vastine voimalaa nro 8, jotta Kursunjärven pohjoispuolen ojittamaton suo säilyy ilman vesitalouden häiriöitä. Toissijaisesti kosteikon vesitalous on turvattava rakennuslupaharkinnassa. Selkeintä on kuitenkin laatia kaava sille periaatteelle, että Kursunnevan suoaltaalle ei aiheuteta miltään osin haitallisia vaikutuksia. Täydennetään kaavamääräykseen vaatimus soiden vesitasapainon säilyttämisestä. Kursunjärvestä lähtevä puro ja sen varsi on rauhoitettu rakentamiselta. Siikajoen puolen kaavaluonnokseen on kuitenkin merkitty tie ja kaapelilinja Sahaojan poikki voimaloiden 8 ja 9 välille. Sahaojan kohdalla tie on merkitty nykyiseksi parannettavaksi tieksi. Sahaojaa koskee vesilain mukainen muuttamiskielto. Hankkeen vaikutuksia itse Sahaojaan ei ole selvitetty arviointimenettelyssä eikä niistä ole mainintaa myöskään kaavaselostuksessa. Siltä osin tiedot ovat puutteellisia. Kappaleessa 9.6 todetaan epämääräisesti, että "tuulivoimaloiden ja perustuksen ja tieyhteyksien sekä maakaapeleiden että sähköaseman rakentamisen aikana hankealueen virtavesien, jotka sijaitsevat rakennusalueiden lähellä, vedenlaatu voi väliaikaisesti heikentyä. Mahdolliset vedenlaadun heikentymiset olisivat kuitenkin suhteellisen lyhytkestoisia ja hyvin paikallisia alueen virtavesissä." Vesilain muuttamiskielto koskee uoman muuttamista. Tiedot Sahaojan tilasta ja ylityspaikasta ovat asiakirjoissa olemattomat. Vaikka karttaan on merkitty parannettava tie, voimalan rakentamiseen ja huoltoon tarvittava tie on niin massiivinen, että käytännössä kyse on kokonaisuudessaan uudesta tiestä. Voimaloiden toteuttaminen ei kyseistä yhteyttä edellytä, joten haitalliset vaikutukset ja mahdollinen poikkeusluvan tarve on vältettävissä poistamalla yhteys. Se tukee myös alueen lukuisten muinaismuistokohteiden säilymistä. Merkitään tiedoksi. Vaikutus kaavakarttaan ja -selostukseen Täydennetään kaavamääräykseen vaatimus soiden vesitasapainon säilyttämisestä. Ei vaikutusta kaavakarttaan tai selostukseen. Maa-ainekset ja massojen vaihdot Kun kaavaa käytetään rakennusluvan saamisen perusteena, siinä tulee antaa määräyksiä maansiirroista ja -läjityksestä sekä tarvittaessa myös maa-ainesten otosta, jos se kohdistuu hankealueelle. Massanvaihdoista ja -siirroista kertyvät maamassat voivat olla merkittäviä. Niiden sijoittaminen on esitettävä kaavakartassa ja vaikutukset selvitettävä kaavaselostuksessa. Kaavassa ei ole syytä esittää määräyksiä maansiirroista tai läjityksistä, eikä maa-ainesten otosta, vaan näiden osalta noudatetaan maa-ainesten ottoon liittyvää lainsäädäntöä. Ei vaikutusta kaavakarttaan tai – selostukseen. Arvio kaavan toteuttamiskelpoisuudesta Mastokankaan tuulivoimala-alueelle on varaus 1. vaihemaakuntakaavassa. Kuitenkin ottaen huomioon tuulivoiman keskittymisen alueelle sekä seudun monin tavoin pirstotun luontoympäristön, kovin onnistuneena valintana Mastokankaan hankealuetta ei voi pitää. Siitä kertoo myös alkuperäisen esityksen pienentyminen olennaisesti. Hankealuetta ympäröi ja sen sisällekin sijoittuu varsinkin merkittävää suoluontoa. Monimuotoisuuden turvaamiseksi Merkitään tiedoksi. Ei vaikutusta kaavakarttaan tai – selostukseen. MASTOKANKAAN TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA KAAVALUONNOKSEN VASTINEET RAAHEN KAUPUNKI Sito Oy, Timo Huhtinen Nro Lausunnon esittäjä 10 (25) 1.10.2015 Sisältö Vastine Vaikutus kaavakarttaan ja -selostukseen Kaikki en lausuntojen ja mielipiteiden vastineet liitetään kaavan liitteeksi, jolloin vastineet ovat kaikkien tahojen saatavissa. Lähetetään vastineet pyydettyyn sähköpostiosoitteeseen [email protected] Ei vaikutusta kaavakarttaan tai selostukseen. (Lähetetään vastine pyydettyyn osoitteeseen). Merkitään tiedoksi. Ei vaikutusta kaavakarttaan tai selostukseen. Melumallinnus on tehty ympäristöministeriön 28.2.2014 julkaiseman tuulivoimamelun laskentaa koskevan ohjeen mukaisesti. Ei vaikutusta kaavakarttaan tai selostukseen. laajoja ja yhtenäisiä luonnontilansa säilyttäneitä alueita tulee erityisesti vaalia. Niillä on suuri merkitys elinympäristön elinkelpoisuuden säilyttämisessä ja siten lajistonkin suojelussa. Palautepyyntö Luonnonsuojelupiiri pyytää kaavoittajan palautteen tiedoksi yllämainittuun sähköpostiosoitteeseen. Yhdistys ottaa mielellään vastaan lausuntopyynnön materiaaleineen myös kaavaehdotuksesta. 6 Puolustusvoimat 3. Logistiikkarykmentti Puolustusvoimien lausunto Kaavassa on huomioitu koko yleiskaavaalueen kuuluvan laissa tuulivoimakompensaatioalueista (490/2013) tarkoitettuun Perämeren kompensaatioalueeseen. Puolustusvoimien Pääesikunta ei lausu tämän hankkeen voimaloista, jotka sijaitsevat Perämeren kompensaatioalueella. Näiden voimaloiden hyväksyttävyys toteutetaan ”Laki tuulivoiman kompensaatioalueista” (49/2013) mukaisesti. Jos toteutettavien tuulivoimaloiden sijainti siirtyy osittainkin pois kompensaatioalueelta, niin tulee hankkeelle saada Pääesikunnalta lausunto hyväksyttävyydestä ja selvitystarpeista. Kompensaatioalueen ulkopuolella tuulivoimaloista tulee aina pyytää Pääesikunnan lausunto hyvissä ajoin ennen rakennushankkeen toteuttamista. Jatkotyö Rakennus- ym. töitä tehdessä tulee huomioida alueella ja läheisyydessä mahdollisesti kulkevat puolustusvoimien kaapelilinjat. Mahdollisten kaapelilinjojen sijainti tulee selvittää hyvissä ajoin, vähintään kymmenen (10) työpäivää ennen aiottua rakentamista. Kaavoituksesta mahdollisesti aiheutuvien olemassa olevien kaapelireittien siirtojen, kaapeleiden rakentamisenaikaisten suojaamisen tai muiden muutosten osalta kustannukset on kohdennettava muutoksen aiheuttajalle. 7 Kalajoen kaupunki, Hyvinvointipalvelut/ympäristöt erveydenhuolto Tuulivoimaloiden melulle on tyypillistä äänenpaineen ajallinen vaihtelu sekä matalien taajuuksien esiintyminen. Lausuttavana olevan alueen melumallinnus on tehty ISO 9613-2- laskentamallia käyttäen. Tämä äänen etenemismalli kuvaa liikenne- ja teollisuusmelun keskimääräistä leviämistä ympäristöön ja ottaa huonosti huomioon ilmakehän sääolosuhteita, joilla on suuri vaikutus MASTOKANKAAN TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA KAAVALUONNOKSEN VASTINEET RAAHEN KAUPUNKI Sito Oy, Timo Huhtinen Nro Lausunnon esittäjä 11 (25) 1.10.2015 Sisältö juuri tuulivoimalamelun leviämisessä ympäristöön. Melumallinnukset eivät vasta todellista tilannetta, vaan aliarvioivat tuloksia noin 5 desibeliä. Tämän lisäksi jaksollista sykintää ei huomioida lainkaan vaan sen oletetaan sisältyvän tuulivoimaturbiinin valmistajan antamaan ns. melupäästön takuuarvoon. Takuuarvot annetaan kuitenkin ainoastaan standardisääolosuhteisiin (YT-lehti 2/2015, tutkija Denis Siponen VTT Oy). Tuulivoimaloiden melun eteneminen on voimakkaasti riippuvainen vallitsevista sääolosuhteista: tuuliolosuhteet, lämpötilaprofiili korkeussuunnassa ja ilmakehän terminen stabiilius (VTT :n tiedotteita 2529) Lisäksi on oletettu sisällä olevan äänitason olevan ulkoäänitasoa alempi (ohje DSO1284). Huoneen mitoista määräytyvät seisovat aallot voivat voimistaa tiettyjä taajuuksia ja ääneneristävyys kevyillä rakenteilla huononee voimakkaasti taajuuden pienentyessä. Sisätiloissa, joissa taustamelu on pientä, matalat taajuudet kuuluvat. Vastine Vaikutus kaavakarttaan ja -selostukseen Lähimmät vapaa-ajan asunnot sijaitsevat kaava-alueen eteläpuolella Läntisen rannalla. Lähin rakennusluvallinen vapaa-ajanasunto sijaitsee noin 900 metrin päässä lähimmästä tuulivoimalasta. Äänitaso tuolla etäisyydellä ei ylitä valtioneuvoston päätöksen (27.8.2015) mukainen tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoa 40 dB. Järven länsipuolella sijaitsevan vapaaajanasunnon omistajan kanssa hanketoimija on lisäksi sopinut haitan kompensaation. Vakituiset asunnot sijaitsevat vähintään 2 kilometrin etäisyydellä tuulivoimaloista. Tuolla etäisyydellä melutason ohjearvo alittuu erittäin selvästi. Ei vaikutusta kaavakarttaan tai selostukseen. Hankealueen eteläpuolella sijaitsevista vapaa-ajan asunnoista kahdella lähimmällä ei ole rakennuslupaa. Ne sijaitsevat kuitenkin niin, että metsä peittää niistä näkyvyyden voimaloihin, joten välkettä ei esiinny niiden kohdalla. Järven länsipuolella sijaitsevan vapaa-ajanasunnon omistajan kanssa hanketoimija on sopinut haitan kompensaation. Ei vaikutusta kaavakarttaan tai selostukseen. Tuulivoimalamelun on sanottu olevan häiritsevämpää kuin liikennemelun, koska häiritsevyys alkaa alhaisemmilla melutasoilla kuin teollisuusmelun tai lento-, tie- ja raideliikenteen melun häiritsevyys (Tuulivoima terveydensuojelun näkökulmasta /Anu Turunen, THL). Melu voi vähentää unen ja levon virkistävää vaikutusta tai aiheuttaa ylimääräisiä tai ennenaikaisia heräämisiä (YT-lehti 2/2015). Tällöin voidaan puhua terveyshaitasta. Kun melu on pienitaajuista, sovelletaan yöaikaiseen meluun asumisterveysasetuksen liitteen 2 toimenpiderajoja. Pienitaajuisen melun toimenpiderajat koskevat tiloja, jotka on tarkoitettu nukkumiseen. Tarvittaessa voidaan soveltaa toimenpiderajana LAeq, 1h 25 Db nukkumatiloissa yöaikaan (22-7). Tuulivoimaloiden aiheuttama välke on lapojen pyörimisen aiheuttama valon ja varjon vilkkuminen auringon paistaessa tuulivoimalan takaa. Suomessa ei ole raja-arvoa välkkeelle, mutta Ympäristöministeriön ohjeissa 4/2012 suositellaan käyttämään apuna muiden maiden suosituksia välkkeen rajoittamiseksi (Tanska 10h/vuosi, Ruotsi 8h/vuosi). Ympäristöterveydenhuoltoon on tullut Kopsan asukkailta valituksia Kopsan tuulipuiston aiheuttamasta melusta ja Mastokankaan hankealue sijaitsee lähellä Kopsan kylää. Ympäristöterveydenhuollon näkemys on, että mikäli hanke toteutuu, tuulivoimalan sulkeminen edes yöajaksi, jos terveyshaittoja ilmenee, täytyy olla todellinen vaihtoehto. MASTOKANKAAN TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA KAAVALUONNOKSEN VASTINEET RAAHEN KAUPUNKI Sito Oy, Timo Huhtinen Nro Lausunnon esittäjä Sisältö 8 PohjoisPohjanmaan ELY-keskus Luonto ja alueidenkäyttö -yksikkö 12 (25) 1.10.2015 Vastine Vaikutus kaavakarttaan ja -selostukseen Tarkistetaan osallisten luettelo 1. viranomaisneuvottelun pöytäkirjasta ja tehdään sen perusteella täydennykset OAS:aan. Päivitetään OAS:aan osallisten luetteloa. Alueidenkäyttöryhmä OAS on päivitetty 2.6.2015. Päivityksessä on otettu hyvin huomioon 1. viranomaisneuvottelussa esille tulleet asiat. Osallisten luetteloa (luku 9.1) on vielä tarkistettava neuvottelussa sovitulla tavalla. Kaavakartta ja –määräykset Voimaloiden lukumäärä on pienentynyt huomattavasti YVA-vaiheen jälkeen. Raahen alueelle on voimaloita tulossa 6 kappaletta ja Siikajoen puolelle 8. Voimalat on hyvä numeroida kaavakartalle. Voimaloiden etäisyydet kaava-alueen rajoista ja voimajohdosta ovat riittävät. Onko tarkoituksenmukaista, että kaakkoisin voimalla on hyvin lähellä voimajohdon viereistä sähköasemaa? ELY-keskukset ovat linjanneet niin, ettei purkamista koskevaa kaavamääräystä edes informatiivisena liitetä kaavan yleismääräyksiin. Rakennuksen tai rakenteiden purkamisessa noudatetaan maankäyttö- ja rakennuslain säädöksiä (MRL 166§ ja 170§). Kaavaselostuksen kohdassa 2.7 on selostettu voimaloiden käytöstä poistamisen jälkeiset toimenpiteet. Tässä luvussa on hyvä selostaa myös edellä mainitut MRL:n kohdat. Kaavaluonnoksen yleismääräyksen mukaan ennen tuulivoimaloiden ja niille johtavien huoltoteiden rakennustöiden aloittamista tulee selvittää maaperätietojen perusteella hapettuessaan happamoituvien kaivumaiden olemassaolo ja tarvittaessa esittää toimenpiteet haittojen ehkäisemiseksi. Kaavaselostuksessa on lisäksi arvioitava mahdollisten happamien sulfaattimaiden esiintymisen aiheuttamat riskit pintavesille tai muulle ympäristölle. Lisätään voimaloiden numerot kaavakarttaan. Lisätään voimaloiden numerot kaavakarttaan. Voimalan tornista on matkaa sähköasemalle noin 200 metriä, mikä on riittävä etäisyys. Ei vaikutusta kaavakarttaan tai selostukseen. Poistetaan kaavan yleisistä määräyksistä viimeinen virke: ”Tuulivoimaloiden käytön päätyttyä on voimaloiden maanpäälliset osat purettava rakennusvalvonnan määräämässä kohtuullisessa ajassa ja rakennuspaikka ennallistettava erillisen suunnitelman mukaan.” Lisätään kaavaselostuksen kohtaan ”2.7. Käytöstä poisto”, että purkamisessa noudatetaan MRL:n säädöksiä (MRL 166 § ja 170 §) Poistetaan kaavan yleisistä määräyksistä viimeinen virke. Täydennetään kaavaselostukseen kohtaan ”9.6. Pinta- ja pohjavesiin kohdistuvat vaikutukset” arvio happamien sulfidimaiden esiintymisen riskeistä ja vaikutuksista pintavesille ja muulle ympäristölle. Poistetaan samalla kaavamääräyksistä tarpeeton kappale, joka koskee sulfaattimaiden selvittämistä. Kaavaselostus Kaavaselostuksen kuvassa 7 on esitetty hankealue suhteessa lähiseudun tuulivoimahankkeisiin. Someronkankaan ja Yhteisenkankaan tuulivoimahankkeet on esitetty kohdemerkinnällä. Edellä mainitut hankealueet tulee esittää aluerajauksella viimeisimmän tiedon mukaisesti. Hankealueen läheisyydessä sijaitsevista Someronkankan ja Yhteisenkankan hankkeista ei voida esittää rajausta kartalla, koska Raahen kahden kilometrin päätöksen perusteella hankealueet jäisivät hyvin pieniksi ja todennäköisesti toteuttamiskelvottomiksi. Lisätään kaavaselostuksen kohtaan ”2.7. Käytöstä poisto” seuraava virke: Purkamisessa noudatetaan maankäyttö- ja rakennuslain säädöksiä (MRL 166 § ja 170 §). Täydennetään kaavaselostukseen kohtaan 9.6. arvio happamien sulfidimaiden esiintymisen riskeistä ja vaikutuksista pintavesille ja muulle ympäristölle. Poistetaan samalla kaavamääräyksistä tarpeeton kappale, joka koskee sulfaattimaiden selvittämistä. Ei vaikutusta kaavaselostukseen tai -karttaan. MASTOKANKAAN TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA KAAVALUONNOKSEN VASTINEET RAAHEN KAUPUNKI Sito Oy, Timo Huhtinen Nro Lausunnon esittäjä 13 (25) 1.10.2015 Sisältö Vastine Kaavaselostuksen luvussa 4.9 on selostettu maiseman ja kulttuuriympäristön tila. Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet on esitetty nykytiedon mukaisesti kuvassa 10. Selostuksen mukaan valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt sijoittuvat vähintään noin 12 km etäisyydelle kaava-alueesta. Alle 5 kilometrin etäisyydellä kaava-alueesta on Kopsan kylällä viisi maakunnallisesti arvokasta kulttuurihistoriallista kohdetta ja Möykkyperällä yksi kohde. Alle 10 kilometrin etäisyydellä kaava-alueesta on useita maakunnallisesti arvokkaita rakennuskohteita Mattilanperällä, Möykkyperällä ja Ylipäässä. Tältä osin nykytilanteen kuvausta on syytä tarkentaa (Lähde: Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet, osa 2., PohjoisPohjanmaan seutukaavaliitto 1993). Täydennetään luvussa 4.9 maiseman nykytilan karttakuvaan maakunnallisesti arvokkaan kohteet. Kaavaselostuksen liitteet tulee numeroida. Kaavaselostuksen sisällysluetteloon tulee lisätä kohta Liitteet, jossa numeroidut liitteet luetellaan. Liitteen on lueteltu ja numeroitu kohdassa 1.4. Lisätään sama luettelo myös sisällysluetteloon. Vaikutusten arviointi Läntisen rannan kahdella lomarakennusta on rakennettu ilman rakennuslupaa. Ne sijaitsevat kuitenkin metsän keskellä niin, että voimalat eivät näy niihin, joten niissä ei myöskään esiinny välkettä. Läntisen länsirannalla olevan lomarakennuksen omistajan kanssa on tehty sopimus kompensaatiosta. Vaikutusten arvioinnin tarkentamistarpeet melun osalta on esitetty ympäristösuojeluyksikön lausunnossa, Välkemallinnuksen mukaan välkkeen kesto ylittää 10 tuntia vuorokaudessa kolmessa Läntisen rannalle sijoittuvassa lomaasuntokohteessa. Välkkeen haitallisia Vaikutuksia on ehkäistävä tuulivoimaloiden sijoitusta muuttamalla tai luopumalla haitallista välkettä aiheuttavista voimaloista. Vaikutus kaavakarttaan ja -selostukseen Täydennetään luvussa 4.9 maiseman nykytilan karttakuvaan maakunnallisesti arvokkaan kohteet. Lisätään liitteet sisällysluetteloon. Mastokankaan tuulivoimahankkeen maisemavaikutuksia on tarkasteltu selostuksessa ja valokuvasovitteet on lisäksi esitetty selostuksen liitteessä. Yhteysviranomaisen lausunnossa YVA-selostuksessa todetaan muun muassa, että YVA-selostuksessa esiteltyjen muutamien valokuvasovitteiden perusteella maisemavaikutusten voi arvioida olevan merkittäviä Valkeisjärven itärannalle ja Kopsan kylälle. Lausunnossa on edellytetty lisäksi haitallisten vaikutusten arviointia niille kylille, joille voimaloita näkyy useista suunnista, kuten Kopsaan, Möykkyperälle, Rellettiin ja Korsunperälle. Lausunnossa on edellytetty, että maisemavaikutuksia arvioidaan erityisesti siitä näkökulmasta muuttuuko kylien elinympäristön luonne ja laatu oleellisesti. Maisemavaikutusten arviointia ei kaavaluonnosvaiheessa ole täydennetty. Kaavaehdotusvaiheessa on otettava huomioon se, mitä yhteysviranomainen on aikaisemmin YVA-selostuksesta lausunut. Täydennetään kaavaselostuksen kohtaan ”9.3. Maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvat vaikutukset” yhteisvaikutuksia niille kylille, joille voimaloita näkyy useista suunnista. Yhteysviranomaisen YVA-selostuksesta annetussa lausunnossa todetaan, että saaduissa mielipiteissä ja yleisötilaisuudessa on otettu esiin vaikutukset TV-signaaliin. Mikäli selvityk- Kaavaselostukseen lisätään kohdan 9.15 jälkeen uusi luku ”Vaikutukset TV-kuvaan”, jossa arvioidaan tarkemmin häiri- Ei vaikutusta kaavakarttaan tai selostukseen. Täydennetään kaavaselostuksen kohtaan ”9.3. Maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvat vaikutukset” yhteisvaikutuksia niille kylille, joille voimaloita näkyy useista suunnista. Täydennetään kaavaselostukseen uusi kohta 9.16 Vaikutukset TV-kuvaan (ks. vastine Digitan MASTOKANKAAN TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA KAAVALUONNOKSEN VASTINEET RAAHEN KAUPUNKI Sito Oy, Timo Huhtinen Nro Lausunnon esittäjä 14 (25) 1.10.2015 Sisältö Vastine Vaikutus kaavakarttaan ja -selostukseen set osoittavat antenni-tv:n vastaanotossa häiriöalueita, niin hankevastaavan on esittävä suunnitelma valtakunnallisen radio- ja tvverkon häiriöiden poistamiseksi. Vaikutukset TV-signaaliin ja haitallisten vaikutusten ehkäisy tulee arvioida luvussa 9.15. Tarvittaessa tulee tehdä maastomittauksia antenni-tv vastaanoton voimakkuudesta, joilla voidaan varmistua alueen signaalin häiriöttömyydestä ennen toteutusvaihetta. öitä TV-kuvaan ja häiriön poiston ratkaisuja. Kaava-alueen ympäristössä on tehty signaalimittaukset, jolla on määritelty nykyiset signaalivahvuudet. lausuntoon). Hankkeen yhteysvaikutuksia on arvioitu suppeasti luvussa 9.18. Kopsan, Annankankaan ja Mastokankaan tuulivoimaloiden yhteisvaikutuksia on vielä arvioitava Möykkyperän asuinympäristön luonteeseen ja laatuun. Lisätään kohtaan 9.18 arvio yhteisvaikutuksista Möykynperän asuinympäristön luonteeseen ja laatuun Lisätään kohtaan 9.18 arvio yhteisvaikutuksista Möykynperän asuinympäristön luonteeseen ja laatuun. Luonnonsuojeluryhmä ELY-keskus on antanut lausuntonsa Mastokankaan tuulivoimapuiston arviointiselostuksesta 25.5.2015. ELY-keskuksen ja hanketoimijan kanssa on pidetty neuvottelu 12.8.2015. Mastokankaan tuulivoimapuiston ohjelmavaiheessa voimaloita oli 61–70 ja selostusvaiheessa 20–24. Kaavoitusvaiheessa voimaloita on 14 (Siikajoen kaava-alueella 8 ja Raahen kaava-alueella 6 tuulivoimalaa) ja voimaloiden paikkoja ja numerointia on muutettu. Kaavaselostukseen tulee päivittää hankkeen nykytilanne ja selostaa miten ja miksi hanke on muuttunut. Maa-ainesten ottosuunnitelma olisi hyvä lisätä kaavaselostukseen. Ojittamaton Kursunneva on kokonaisuudessaan arvokas suoalue. Arviointiselostuksessa voimala 6 oli sijoitettu Kursunnevalle ja ELYkeskus totesi voimalan olevan toteuttamiskelvoton. Kaavoitusvaiheessa voimalaa (numero 12) on siirretty Kursunnevan eteläosaan, Pirttisaaren kankaan reunaan. ELY-keskus katsoo, että voimala 12 sijoittuu edelleen huomionarvoiselle luontokohteelle (suoalue) ja huomionarvoisen kangasmetsäalueen läheisyyteen. ELY-keskus toteaa, että suon reunaosatkin kuuluvat suon ekologiseen kokonaisuuteen. ELY-keskuksen omissa inventoinneissa Pirttisaaren reunalla kaavan mukaisella rakentamisalueella on todettu esiintyvän useita korpityyppejä, jotka kaikki ovat EteläSuomen arviointivyöhykkeessä (LUTUarviointi) uhanalaisia. Rajalehdosta Pirttisaareen suunniteltu uusi tieyhteys katkaisisi vesien virtauksen kangasmaiden välisessä suojuotissa. Lisäksi Kursunnevan voimalan 12 rakentamisella on suhteessa eniten pesimälinnustovaikutuksia ja Kursunjärven ympäristö ja Kursunneva edustavat myös viitasammakolle soveltuvaa kutu- ja elinympäristöä. ELY-keskuksen ja hanketoimijan kanssa 12.8.2015 pidetyssä neuvottelussa hahmoteltiin voimalaa numero 12 siirrettäväksi selvästi itään kuivalle kivennäismaalle ja muiden itäis- Hankkeen supistuminen 14 voimalan kokoiseksi johtuu pelkästään poliittisesta päätöksestä, jossa edellytetään vähintään 2 kilometrin etäisyyttä lähimpiin asuinrakennuksiin. Lisätään kohdan 1.3. toisen kappaleen loppuun seuraava teksti: , koska Raahessa tehtiin poliittinen päätös, että tuulivoimaloita ei saa sijoittaa 2 kilometriä lähemmäs vakituista asutusta. Siikajoki noudattaa Mastokankaan alueella samaa periaatetta.” Siirretään voimalan 12 rakennusalaa itään päin. Voimala 12 sijaitsee Pirttisaaren kankaan alueella sen reunalla. Voimalan kohdalla ei ole uhanalaisia tai suojeltuja luontotyyppejä tai lajeja. Voimalan rakentaminen ei myöskään vaikuta merkittävästi suon vesitasapainoon. Suojuotin kohdalle ajoyhteyden kohdalle on mahdollista rakentaa rumpu, jolla voidaan turvata vesien virtaus kangasmaiden välisessä suojuotissa. Täydennetään kaavamääräyksiin maininta soiden vesitasapainon säilyttämisestä. Siirretään kaavakartalla voimalaa 12 noin 150 metriä kaakkoon, ja voimalaa 4 noin Täydennetään kaavaselostuksen kohtaan 1.3. seuraava teksti: koska Raahessa tehtiin poliittinen päätös, että tuulivoimaloita ei saa sijoittaa 2 kilometriä lähemmäs vakituista asutusta. Siikajoki noudattaa Mastokankaan alueella samaa periaatetta. Siirretään kaavakartalla voimalaa 12 noin 150 metriä kaakkoon, ja voimalaa 4 noin 150 metriä kaakkoon. Muokataan kaavamääräys seuraavaan muotoon: Tuulivoimaloiden huolto- ja rakentamisteiden sekä maakaapeleiden sijoittamisessa on otettava huomioon luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet, muinaismuistot ja soiden vesitasapainon säilyminen. Siirretään kaavakartalla voimalaa 12 noin 150 metriä kaakkoon, ja voimalaa 4 noin MASTOKANKAAN TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA KAAVALUONNOKSEN VASTINEET RAAHEN KAUPUNKI Sito Oy, Timo Huhtinen Nro Lausunnon esittäjä 15 (25) 1.10.2015 Sisältö Vastine Vaikutus kaavakarttaan ja -selostukseen ten voimaloiden kohdalla sen varmistamiseksi, että voimalat sijoittuvat kuivalle kivennäismaalle. Lisäksi hanketoimijan mukaan voimala numero 4 siirtyisi tien itäpuolelle pois metsälakikohteelta. ELY-keskus pitää näitä muutoksia hyvinä ja tarpeellisina. 150 metriä kaakkoon. 150 metriä kaakkoon. ELY-keskus toteaa vielä, että hankkeessa tulisi huomioida kokonaisuutena Kursunnevan, Kursunjärven, siitä lähtevän puron sekä Sahaojan varsien muodostama kokonaisuus. Jatkosuunnittelussa tulee huolehtia siitä, etteivät rakentamistoimet muuta soiden vesitasapainoa eivätkä suopunakämmekän ja suovalkun esiintymisalueet vaarannu. ELY-keskus muistuttaa, että kaikessa rakentamisessa on huomioitava viitasammakon kuuluminen ns. tiukkaa suojelua edellyttäviin lajeihin, jonka yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulain 49 § nojalla kielletty. Kaiken kaikkiaan jatkosuunnittelussa on otettava huomioon valtioneuvoston periaatepäätös soiden ja turvemaiden kestävästä ja vastuullisesta käytöstä ja suojelusta (30.8.2012), jonka mukaan soita merkittävästi muuttava uusi maankäyttö kohdennetaan ojitetuille tai luonnontiloiltaan muuten merkittävästi muuttuneille soille ja turvemaille. Erityisesti tulisi huomioida puustoisten soiden säilyttäminen. Kuten kaavaselostuksessa mainitaankin, Kursunjärveä, Kursunkankaan pohjoispuolista puroa ja Sahaojaa koskee vesilain mukainen muuttamiskielto, joka tulee huomioida kaikessa rakentamisessa. Kaavaselostuksen mukaan tuulipuiston rakentamisen pohjavesivaikutukset tulevat ennalta arvioiden jäämään vähäisiksi. ELY-keskus kuitenkin muistuttaa pohjavesien pilaamiskiellosta ja pitää tärkeänä turvallisuussuunnitelman laatimista ja riittäviä suojaustoimenpiteitä öljyjen ja polttoaineiden aiheuttamien riskien poissulkemiseksi. Jatkosuunnittelussa on huomioitava myös mahdollisten happamien sulfaattimaiden esiintymisen aiheuttamat riskit pintavesille tai muulle ympäristölle. Kaavaselostuksessa todetaan, että Mastokankaan hankealue on vahvaa esiintymisaluetta kanalinnuille kuten teerelle ja riekolle. Tehtyjen selvitysten perusteella hankealueella on tiedossa kaksi metson soidinpaikkaa. Syksyisen kurkimuuton osalta Mastokankaan hankealueen todetaan sijoittuvan Pohjois-Pohjanmaan toiselle päämuuttoreitille. ELY-keskus katsoo, että Linnustoon kohdistuva vaikutusten arviointi on puutteellista, vaikka selvitykset vaikuttavatkin riittäviltä. Vaikutusten arvioinnissa ei ole eroteltu pesimä- ja muuttolinnustoon kohdistuvia vaikutuksia. Metsäkanalintuihin tai kurkimuuttoon kohdistuvia vaikutuksia ei ole arvioitu eikä selostuksessa ole käytetty kuvia Suunnitelmia on hankkeen kehittyessä tarkennettu, ja voimalat sijoittuvat sellaisiin paikkoihin, että ne ja niiden ajoyhteydet eivät muuta merkittävästi soiden vesitasapainoa eivätkä ne siten heikennä suopunakämmekän, suovalkun tai viitasammakon elinoloja. Täydennetään kaavamääräyksiin maininta soiden vesitasapainon säilyttämisestä. Merkitään tiedoksi. Täydennetään kaavaselostukseen kohtaan ”9.6. Pinta- ja pohjavesiin kohdistuvat vaikutukset” arvio happamien sulfidimaiden esiintymisen riskeistä ja vaikutuksista pintavesille ja muulle ympäristölle. Poistetaan samalla kaavamääräyksistä tarpeeton kappale, joka koskee sulfaattimaiden selvittämistä. Hankkeen YVA-selostuksessa on arvioitu laajasti vaikutuksia linnustoon. YVA-selostus on tämän kaavan liiteaineistona. Vaikutusten arviointia täydennetään kaavaselostukseen siten, että merkitään omat alaotsikot pesimälinnustosta, muuttolinnuista, metsäkanalinnuista ja kurkimuutosta. Täydennetään kaavamääräykseen vaatimus soiden vesitasapainon säilyttämisestä. Ei vaikutusta kaavakarttaan tai selostukseen. Täydennetään kaavaselostukseen kohtaan 9.6. arvio happamien sulfidimaiden esiintymisen riskeistä ja vaikutuksista pintavesille ja muulle ympäristölle. Poistetaan samalla kaavamääräyksistä tarpeeton kappale, joka koskee sulfaattimaiden selvittämistä. Vaikutusten arviointia täydennetään kaavaselostukseen siten, että merkitään omat alaotsikot pesimälinnustosta, muuttolinnuista, metsäkanalinnuista ja kurkimuutosta. MASTOKANKAAN TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA KAAVALUONNOKSEN VASTINEET RAAHEN KAUPUNKI Sito Oy, Timo Huhtinen Nro Lausunnon esittäjä 16 (25) 1.10.2015 Sisältö Vastine Vaikutus kaavakarttaan ja -selostukseen ja taulukoita, jotka helpottaisivat tulosten tulkintaa. Kanalintujen soidinpaikat tulisi jättää rakentamisen ulkopuolelle ja rakentaminen olisi hyvä ajoittaa pesimä- ja soidinajan ulkopuolelle. Kaavaselostuksessa on noin sivun mittainen kappale "Kasvillisuuteen, eläimistöön ja luonnonarvoihin kohdistuvat vaikutukset". Luontovaikutukset on tosin arvioitu kattavammin liitteessä 2. Ottaen huomioon hankkeen vaikutukset etenkin kasvillisuuteen ja viitasammakkoon, ELY-keskuksen näkemyksen mukaan vaikutuksia tulisi arvioida omina kappaleinaan ja perusteellisemmin. Lisäksi arviointiin tulee sisällyttää metsästykseen kohdistuvat vaikutukset. Yhteisvaikutusten arvioinnissa on sanallisesti kuvattu maisemavaikutuksia ja melun yhteisvaikutuksia. Linnustoon kohdistuvia yhteisvaikutuksia on arvioitu aikaisempiin tutkimuksiin perustuen luontovaikutusten arvioinnin liitteessä 2. ELY-keskus katsoo, että yhteisvaikutusten arviointia tulee täydentää kaavaehdotusvaiheessa. Melun yhteisvaikutukset olisi hyvä esittää melumallinnuskartoilla. Kaavaselostuksen liitteessä on maininta haittojen lieventämisestä kasvillisuuden ja linnuston osalta sekä seuranta linnuston osalta, itse kaavaselostuksesta nämä maininnat puuttuvat. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan seurantaohjelmaan tulisi kuulua linnuston lisäksi ainakin melun ja riistan seuranta sekä asukaskyselyn uusiminen. Kaavakartassa Sahaoja ja puro näkyvät huonosti. Voimaloihin olisi hyvä Lisätä numerot Kaavamääräyksen mukaan Kursunjärven Luokohde on metsälain mukainen kohde. ELYkeskus katsoo, että Kursunjärven viitasammakkoesiintymä tulisi merkitä Luo-merkinnällä: "Luo-merkinnällä on osoitettu alueella sijaitseva luontodirektiivin liitteen IV (a) eläinlajin lisääntymis- ja levähdyspaikka, jonka hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulain 49 §:n perusteella kiellettyä. Kiellosta poikkeaminen edellyttää ELY-keskuksen myöntämää luonnonsuojelulain mukaista poikkeuslupaa". Arvioidaan perusteellisemmin hankkeen vaikutuksia kasvillisuuteen ja viitasammakkoon. Täydennetään vaikutuksia kaavaselostuksen kohtaan 9.4. Lisätään kohtaan ”9.14 Virkistyskäyttöön kohdistuvat vaikutukset” seuraava virke: Riistaeläimet tottuvat tuulivoimaloihin, eikä hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta riistan liikkumiseen ja metsästykseen. Lisätään kohtaan ”9.14 Virkistyskäyttöön kohdistuvat vaikutukset” seuraava virke: Riistaeläimet tottuvat tuulivoimaloihin, eikä hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta riistan liikkumiseen ja metsästykseen. Lisätään kohtaan 9.18 arvio yhteisvaikutuksista Möykynperän asuinympäristön luonteeseen ja laatuun. Lisätään kohtaan 9.18 arvio yhteisvaikutuksista Möykynperän asuinympäristön luonteeseen ja laatuun. Kaava-asiakirjat laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain säädösten mukaisesti. Ei vaikutusta kaavakarttaan tai selostukseen. Kaavakartalla on kuvattu kaavamerkinnät. Sahaojaan ja puroon ei kohdistu muita merkintöjä kuin M-1-alue. Kaavakartalle lisätään voimaloiden numerot. Muutetaan luo-1-merkinnän kaavamääräys lausunnon mukaisesti. Muutetaan kaavakartan luo-1merkinnän kaavamääräys seuraavaksi: Luo-1merkinnällä on osoitettu alueella sijaitseva luontodirektiivin liitteen IV (a) eläinlajin lisääntymis- ja levähdyspaikka, jonka hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulain 49 MASTOKANKAAN TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA KAAVALUONNOKSEN VASTINEET RAAHEN KAUPUNKI Sito Oy, Timo Huhtinen Nro Lausunnon esittäjä 17 (25) 1.10.2015 Sisältö Vastine Ympäristönsuojeluyksikkö Melumallinnuksen tulosten mukaan Mastokankaan tuulivoimapuistosta aiheutuva melu ylittää ympäristöministeriön antamat ulkomelun suunnitteluohjearvot kolmella lomaasunnolla (tarkastelupisteet A, R ja S). Hankkeen meluvaikutuksia on ehkäistävä tuulivoimaloiden sijoitusta muuttamalla sekä luopumalla meluvaikutusten kannalta kriittisillä paikoilla sijaitsevista voimaloista. Melumallinnus tulee päivittää vastaamaan uutta tilannetta. Melumalliin tulee sijoittaa myös Yhteisenkankaan tuulivoimalat siinä laajuudessa, että melun yhteisvaikutukset saadaan luotettavasti selvitettyä. Melumallinnus ja mallinnustietojen raportointi tulee tehdä ympäristöministeriön ohjeen 2/2012 mukaisesti. Mallinnuksen perusteella määritellyt Mastokankaan ja Yhteisenkankaan melualueet tulee esittää yhteisellä karttapohjalla, johon on merkitty myös melulla altistuvat kohteet. Lisäksi tulee esittää melulle altistuvien kohteiden määrät. Erikseen tulee tehdä pienitaajuisen melun laskenta. Pienitaajuisen melun laskennassa tulee ottaa huomioon myös Yhteisenkankaalle sijoittuvien tuulivoimaloiden vaikutus. Pienitaajuisen melun laskentatuloksia tulee verrata uuden 15.5.2015 voimaan tulleen asumisterveysasetuksen mukaisiin pienitaajuisen melun toimenpiderajoihin. Valtioneuvoston päätös tuulivoimaloiden ulkomelun ohjearvoista on yöaikaan 40 dB sekä vakituisen asutuksen että vapaa-ajan asutuksen osalta. Ohjearvo ei ylity hankealueen lähistöllä sijaitsevilla vapaaajan- tai vakituisilla asunnoilla. Yhden rakennusluvattoman vapaa-ajan asunnon kohdalla ohjearvo ylittyy 0,2 dB:llä. Vaikutus kaavakarttaan ja -selostukseen §:n perusteella kiellettyä. Kiellosta poikkeaminen edellyttää ELYkeskuksen myöntämää luonnonsuojelulain mukaista poikkeuslupaa. Jos Raahen alueella noudatetaan poliittista päätöstä siitä, että tuulivoimaloita ei voi rakentaa alle 2 km päähän asuinrakennuksista, Yhteisenkankaan alueelle ei voi rakentaa tuulivoimaloita. Siten ei ole myöskään mielekästä laskea yhteismeluja kyseisen hankkeen kanssa. Jatkotoimet Osayleiskaavaluonnoksesta tulee järjestää viranomaisneuvottelu sen jälkeen, kun lausuntoon ja mielipiteisiin on laadittu vastineet, ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville. Järjestetään viranomaisneuvottelu. Mielipiteet Nro Mielipiteen esittäjä Sisältö Vastine Vaikutus kaavakarttaan ja -selostukseen 1 Jari Ojala Melumallit ovat puutteelliset kaavaselostuksen liitteenä. Mallit tehty 3 MW:n voimaloille, mutta kaava sallii myös 5 MW: n voimalat, jolloin melu kasvaa, eikä kuntien 2 km:n suojaetäisyys ole riittävä tämän koko luokan voimaloilla. Melut on mallinnettu ympäristöministeriön antamien ohjeiden mukaisesti. Mallit toimivat tutkimusten mukaan juuri kuten niiden pitääkin toimia. Ei vaikutusta kaavakarttaan tai selostukseen. Asukkaiden mielipidettä ei ole huomioitu, asukkaiden vastustus on nykyisellään lähellä 100 %. Myös osa kaava-alueen maanomistajista toivoo hankkeen kariutuvan. Merkitään tiedoksi. Ei vaikutusta kaavakarttaan tai selostukseen. MASTOKANKAAN TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA KAAVALUONNOKSEN VASTINEET RAAHEN KAUPUNKI Sito Oy, Timo Huhtinen Nro Mielipiteen esittäjä 18 (25) 1.10.2015 Sisältö Vastine Vaikutus kaavakarttaan ja -selostukseen Kaava-alue ylittää vaihemaakuntakaavan tuulivoimaloille varatun alueen. Kaava ei ole ristiriidassa maakuntakaavan tarkoituksen kanssa. Ei vaikutusta kaavakarttaan tai selostukseen. Merkitään tiedoksi. Ei vaikutusta kaavakarttaan tai selostukseen. Merkitään tiedoksi. Ei vaikutusta kaavakarttaan tai selostukseen. Kaavaselostuksessa teksti "Kunnan tavoitteena on kehittää elinkeinoelämää ja lisätä sitä kautta verotuloja ja ihmisten hyvinvointia", hanke ei lisää hyvinvointia, paremminkin se lisää alueen asukkaiden pahoinvointia. Kaava luonnos on tehty ennen ELY-keskuksen lausuntoa YVA-selostuksesta, jolloin kaavaluonnoksessa ei ole huomioitu lausunnossa esiin tulleita epäkohtia. • • • Liito-oravaselvitykset Soiden vesitasapainoon liittyvät asiat Lausuntoja yksittäisten voimaloiden toteuttamiskelpoisuudesta, vaikkakin voimaloita on siirretty ja vähennetty YVA selostuksessa esitetystä, ei sijainti ole muuttunut niin paljon, että esitetyt epäkohdat tulisi huomioiduksi. Sähköisen viestinnän ongelmien ratkaisut pitäisi esittää jo kaava ehtoina, hanke tulee vaikuttamaan etenkin Ojalanperän alueella sähköiseen viestintään. Liito-oravaselvityksiä on täydennetty YVA-vaiheen jälkeen. Hankealueella ei havaittu liitooravia. Tuulivoimaloiden aiheuttamissa häiriöissä ensisijainen ratkaisu on vastaanottoantennien soveltuvuuden tarkistaminen ja signaalin vastaanottoon parhaiten soveltuvan sijainnin määrittäminen. Ei vaikutusta kaavakarttaan tai selostukseen. Lisätään kaavaselostukseen uusi kohta 9.16 Vaikutukset TVkuvaan. (ks. vastine Digitan lausuntoon) Jos kuvaa ei saada näillä toimilla näkyviin, on mahdollista rakentaa uusi täytelähetin. Yksittäistapauksissa näkyvyysongelmia on ratkaistu tarjoamalla satelliittipaketteja katvealueen talouksiin. Kopsan voimaloiden aiheuttamista ongelmista ei ole opittu mitään, edelleen kaavoitusta tehdään alueille, joissa ongelmat toistuvat 100 %:sti. Merkitään tiedoksi. Ei vaikutusta kaavakarttaan tai selostukseen. 2 Kaarlo ja Maija-Liisa Taskinen Läntisen rannalla olevaan vapaa-ajan asuntoomme tulee soveltaa Raahen kaupungin alueella voimassa olevaa kahden kilometrin tuulivoiman rakentamisrajoitetta. Rakennus on rakennettu 70-luvulla vähitellen alun perin metsätöiden taukotuvaksi ja työvälineiden säilytys- ja kunnostus- paikaksi ja pikku hiljaa sitä on myöhemmin kehitetty vapaa-ajanvietto- ja rauhoittumispaikaksi. Suunnittelemme alueelle myös lisärakentamista. Rakennuksella ei ole rakennuslupaa. Kaavassa on noudatettu Raahen kaupungin päätöstä, jonka mukaan tuulivoimaloiden etäisyys vakituisiin ja vapaa-ajan asuntoihin on vähintään 2 km, mutta etäisyysvaatimuksista voidaan joustaa maanomistajan suostumuksella. Ei vaikutusta kaavakarttaan tai selostukseen. 3 Kauko, Aino ja Urho Paakkari Me allekirjoittaneet asumme Kopsa–Relletti tien varressa ja TV-antennit ovat suunnattu Haapaveden lähettimelle. Mastokankaan tuuli voimaloista osa sijoittuu juuri tälle linjalle. Häiriöitä TV-lähetyksiin on varmuudella odotettavissa. Onko tuulivoimayhtiö valmis tekemään mitään asian korjaamiseksi ja häiriöiden poistamiseksi? Kopsan ensimmäiset voimalat ai- Tuulivoimalat voivat aiheuttaa häiriötä TV-kuvaan erityisesti, jos vastaanotettava signaali on jo entuudestaan heikko. Täydennetään kaavaselostukseen uusi kohta 9.16 Vaikutukset TV-kuvaan (ks. vastine Digitan lausuntoon). Tuulivoimaloiden aiheuttamissa häiriöissä ensisijainen ratkaisu on vastaanottoantennien MASTOKANKAAN TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA KAAVALUONNOKSEN VASTINEET RAAHEN KAUPUNKI Sito Oy, Timo Huhtinen Nro Mielipiteen esittäjä 19 (25) 1.10.2015 Sisältö Vastine heuttivat häiriöitä, eikä ongelmaa ole täysin ratkaistu vieläkään siellä. Vaadimme, että myllyt 2, 3, 4 ja 5 poistetaan osayleiskaavasta TVnäkyvyyden turvaamiseksi (Liite 1). soveltuvuuden tarkistaminen ja signaalin vastaanottoon parhaiten soveltuvan sijainnin määrittäminen. Vaikutus kaavakarttaan ja -selostukseen Jos kuvaa ei saada näillä toimilla näkyviin, on mahdollista rakentaa uusi täytelähetin. Yksittäistapauksissa näkyvyysongelmia on ratkaistu tarjoamalla satelliittipaketteja katvealueen talouksiin. Siikajoen puolella olevien vapaa-ajan asuntojen ja myllyjen välinen etäisyys on noin 2 km. Sama etäisyys on oltava myös Raahen puolella, onhan kysymys samasta tuulivoimaalueesta. Viranomaisten on huolehdittava, että viimeisimpiä ympäristöministeriön- ja sosiaalija terveysm. ohjeita noudatetaan. Vaadimme, että myllyt 1, 10, 11,12, 13 ja 14 poistetaan osayleiskaavasta. 4 Kopsan kyläseura ry Vaadimme Mastokankaan tuulivoimaosayleiskaavan hylkäämistä tai vähintäänkin pöydälle jättämistä seuraavin perustein: 1. Lähialueen asukkaat vastustavat hanketta voimakkaasti. Tuulikolmio Oy:n suorittamassa kyselyssä melkein 90 % lähiasukkaista kannatti nollavaihtoehtoa. Myös jotkut esisopimuksen tehneet maanvuokraajat ovat tulleet katumapäälle ja purkaisivat sopimuksen, jos se olisi mahdollista tehdä yksipuolisesti. 2. Kaavaselostuksen liitteenä olevat melumallinnukset ovat puutteelliset. Mallinnukset on tehty 3MW:n voimaloille, mutta kaavaan on kirjattu myös 5 MW:n varaus (s. 7), jolloin esimerkiksi 2 km:n suojaetäisyys, joka on harkittu 3MW:n voimaloiden kokemuksen perusteella, ei ole riittävä. 3. Meluyhteisvaikutukset Kopsa I:n ja Kopsa II: n kanssa ovat yksi hankkeen avainkysymyksistä, koska vakavia meluongelmia on jo olemassa Puhurin voimalatoiminnan seurauksena, eikä ongelmalle ole onnistuttu tekemään mitään. Myös Yhteisenkankaan hanke on edelleen aktiivinen, ja meluyhteisvaikutukset tulee mallintaa myös Yhteisenkankaan hankkeen kanssa. Myös yhteysviranomainen ELY-keskus on vaatinut sitä. Kaavaluonnoksessa ei ole tietoa Kaavassa on noudatettu Raahen kaupungin päätöstä, jonka mukaan tuulivoimaloiden etäisyys asutukseen on vähintään 2 km, mutta rajasta voidaan poiketa maanomistajan suostumuksella. Valtioneuvosto teki päätöksen tuulivoimaloiden ulkomelun ohjearvoista 27.8.2015. Melutason ohjearvo yöaikaan asuin- ja loma-asunnoilla on 40 dB. Se äänitaso ulottuu melumallinnuksen mukaan enintään noin 700 metrin päähän voimaloista. Ei vaikutusta kaavakarttaan tai selostukseen. Ei vaikutusta kaavakarttaan tai selostukseen. Merkitään tiedoksi. Ei vaikutusta kaavakarttaan tai selostukseen. Merkitään tiedoksi. Ei vaikutusta kaavakarttaan tai selostukseen. Melumallinnus on tehty ympäristöministeriön 28.2.2014 julkaiseman tuulivoimamelun laskentaa koskevan ohjeen mukaisesti. Valtioneuvoston päätöksen mukainen tuulivoimamelun ulkomelun yöajan ohjearvo 40 dB ulottuu noin 700 metrin päähän voimaloista, joten kahden kilometrin päässä tuulivoimaloiden äänitaso on merkittävästi ohjearvon äänitasoa alhaisempi. Ei vaikutusta kaavakarttaan tai selostukseen. Merkitään tiedoksi. Ei vaikutusta kaavakarttaan tai selostukseen. Merkitään tiedoksi. Ei vaikutusta kaavakarttaan tai - MASTOKANKAAN TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA KAAVALUONNOKSEN VASTINEET RAAHEN KAUPUNKI Sito Oy, Timo Huhtinen Nro Mielipiteen esittäjä 20 (25) 1.10.2015 Sisältö Vastine meluyhteisvaikutuksista. Yhteysviranomainen on huomauttanut myös, että pienitaajuisen melun laskentatuloksia ei ole verrattu 15.5.2015 tulleen asumisterveysasetuksen mukaisiin melurajoihin (sisämeluraja 25 dB koskee myös tuulivoimaa). 4. Kaava-alue ylittää vaihemaakuntakaavassa tuulivoimalarakentamiselle varatun alueen. 5. Kaavaluonnos (2.6.2015) on valmistunut ennen ELY-keskuksen lausuntoa (25.6.2015) YVA-selostuksesta, joten kaavaluonnoksessa ei ole huomioitu lausunnon sisältöä. ELYkeskus on huomauttanut monista vakavista ongelmista, jotka liittyvät mm. erityyppisillä ohjelmilla suojeltuihin alueisiin (kasvillisuuteen, eläimistään, vesitasapainoon) ja suosittelevat YVA-lausunnossaan jopa kuuden voimalan rakentamatta jättämistä. Myös kaavaluonnoksen tekijät myöntävät samat riskit voimaloiden 1, 4 ja 12 yhteydessä. Voimalat numero 7, 8 ja 9 (Siikajoki) on piirretty suoraan Valkeisjärveä vastapäätä alle kahden kilometrin päähän, ja ne tulee ehdottomasti jättää rakentamatta, koska ne pilaavat täysin maiseman luonteen. Valkeinen on seutukunnan ainut erämainen järvi ja suosittu retkeilykohde. Vaikutus kaavakarttaan ja -selostukseen selostukseen. Kaava ei ole ristiriidassa maakuntakaavan tarkoituksen kanssa. Merkitään tiedoksi. Merkitään tiedoksi. Ei vaikutusta kaavakarttaan tai selostukseen. Ei vaikutusta kaavakarttaan tai selostukseen. Ei vaikutusta kaavakarttaan tai selostukseen. Täydennetään kaavaselostukseen kohtaan ”9.6. Pinta- ja pohjavesiin kohdistuvat vaikutukset” arvio happamien sulfidimaiden esiintymisen riskeistä ja vaikutuksista pintavesille ja muulle ympäristölle. Täydennetään kaavaselostukseen kohtaan 9.6. arvio happamien sulfidimaiden esiintymisen riskeistä ja vaikutuksista pintavesille ja muulle ympäristölle. 7. Mahdollisiin sähköisen viestinnän ongelmiin ei ole esitetty ratkaisua. Hanke tulee vaikuttamaan sähköiseen viestintään etenkin Ojalanperän alueella. Kopsa on varoittava esimerkki siitä, miten mahdotonta television näkyvyysongelmaa on ollut ratkaista. Lisätään kaavaselostukseen uusi kohta 9.16 Vaikutukset TV-kuvaan (ks. vastine Digitan lausuntoon) Lisätään kaavaselostukseen uusi kohta 9.16 Vaikutukset TVkuvaan (ks. vastine Digitan lausuntoon) 8. Kaavaluonnoksessa ei ole todettu yksiselitteisesti, kuka vastaa tuulivoimaloiden purkamisesta. Asia on erityisen tärkeä, koska kysymyksessä on erittäin pieni yhtiö, joka on ulkomaisen yhtiön tytäryhtiö. Tuulikolmiolla ei ole vielä kokemusta tuulivoimarakentamisesta. Poistetaan kaavan yleisistä määräyksistä viimeinen virke: ”Tuulivoimaloiden käytön päätyttyä on voimaloiden maanpäälliset osat purettava rakennusvalvonnan määräämässä kohtuullisessa ajassa ja rakennuspaikka ennallistettava erillisen suunnitelman mukaan.” Lisätään kaavaselostuksen kohtaan ”2.7. Käytöstä poisto”, että purkamisessa noudatetaan MRL:n säädöksiä (MRL 166 § ja 170 §) 6. Kaavaselostuksesta puuttuu ELY:n huomauttama esitys siitä, miten happamien sulfaattimaiden käsittelyn aiheuttama uhka vesistöille aiotaan estää. Poistetaan kaavan yleisistä määräyksistä viimeinen virke. Lisätään kaavaselostuksen kohtaan ”2.7. Käytöstä poisto”, että purkamisessa noudatetaan MRL:n säädöksiä (MRL 166 § ja 170 §) MASTOKANKAAN TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA KAAVALUONNOKSEN VASTINEET RAAHEN KAUPUNKI Sito Oy, Timo Huhtinen Nro 5 Mielipiteen esittäjä Liisa ja Pekka Honkakoski, Maria ja Miika Vanhatalo 21 (25) 1.10.2015 Sisältö Vastine Vaikutus kaavakarttaan ja -selostukseen Mastokankaan tuulivoimapuisto on esimerkki huonosta hankkeesta, jonka suunnittelu on ollut poukkoilevaa, jonka YVA:sta löytyy harvinaisen paljon huomautettavaa ja jolla on laaja vastustus. Merkitään tiedoksi. Ei vaikutusta kaavakarttaan tai selostukseen. Mastokankaan tuulivoimala-alueen kaavaa ei tule hyväksyä. Perusteluiksi esitämme seuraavaa: Merkitään tiedoksi. Ei vaikutusta kaavakarttaan tai selostukseen. 1. Kaava on puutteellinen ja keskeneräinen. Suunnitelmat ovat myös muuttuneet useaan kertaan. Yhtiö on käyttänyt kyseenalaisia keinoja saadakseen voimaloiden määrän mahdollisimman suureksi; esimerkiksi yhden voimalan alueelta on purettu Metsosuojeluohjelma. Merkitään tiedoksi. Ei vaikutusta kaavakarttaan tai selostukseen. Merkitään tiedoksi. Ei vaikutusta kaavakarttaan tai selostukseen. 2. Kaavan hyväksymistä pohdittaessa on otettava huomioon myös se, että Kopsan rasitteena on jo 17 voimalan alue, joka kasvaa todennäköisesti vielä kuudella voimalalla. Myös Yhteisenkankaan hanke on vielä aktiivinen. Vaikka suomalainen lainsäädäntö ei tunne "kohtuuttoman rasitteen" näkökulmaa teollisessa rakentamisessa, sellaista käytäntöä tulisi kuitenkin soveltaa kunnallisen kuntalaisten tasaarvon vuoksi. 3. Kopsassa koetaan jo sekä vakavia meluongelmia että laajasti myös vähäisempää häiritsevää melua, myös sisämelua. Vakavimmat ongelmat ovat talouksissa, jotka joutuisivat alttiiksi myös Mastokankaan tuulivoimalaalueen melulle. Kopsan Kyläseuran tekemä valitus Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle koskien Kopsa I:n voimalamelun rajoittamista on parhaillaan oikeuden käsiteltävänä. Kaavaluonnoksesta puuttuvat meluyhteisvaikutuksen mallinnukset sekä Puhurin alueiden kanssa että Yhteisenkankaan kanssa. ELYkeskus on huomauttanut myös, että melumittauksissa tulee ottaa huomioon uusi sisämeluasetus (15.5.2015), jonka 25 dB:n raja koskee myös tuulivoimamelua. 4. Useimmat ELY-keskuksen todella lukuisista huomautuksista liittyvät rakentamisen aiheuttamiin vaurioihin luonnolle: vesistöille, kasveille ja eläimille. Viittaamme tässä Raahen luonnonystävien tarkempaan selvitykseen asiassa. Jos Mastokankaan alue rakennetaan, hieno luontokokonaisuus, jota suuri joukko raahelaisia ja siikajokisia hyödyntää, menetetään lopullisesti. Myös metsästyksen luonne muuttuu täysin. Merkitään tiedoksi. Ei vaikutusta kaavakarttaan tai selostukseen. Merkitään tiedoksi. Ei vaikutusta kaavakarttaan tai selostukseen. Merkitään tiedoksi. Ei vaikutusta kaavakarttaan tai selostukseen. Merkitään tiedoksi. 5. Lähialueen asukkaat vastustavat rakentamista voimakkaasti. Se pitäisi ottaa vakavasti, koska he ovat ihmisiä, joilla on jo kokemusta voimaloiden läheisyydessä elämisestä. Ei vaikutusta kaavakarttaan tai selostukseen. MASTOKANKAAN TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA KAAVALUONNOKSEN VASTINEET RAAHEN KAUPUNKI Sito Oy, Timo Huhtinen Nro Mielipiteen esittäjä 22 (25) 1.10.2015 Sisältö 6. Kopsan voimala-alueiden kokemusten perusteella voidaan sanoa, että lähinnä vain rakennusvaiheen maansiirtotyöt työllistävät paikallisia. Kaikki muu vaatii erityisosaamista ja kalustoa, ja toiminta-aikana tarjolla on vain tiestön kunnossapitoa. Yhtiöt saavat hyödyt kuulostamaan suuremmilta, koska he käyttävät "alueellinen" -sanaa viittamaan OuluKokkola-akseliin. 7. Kaavaluonnoksessa ei ole tarkkaa suunnitelmaa purkamisvastuista eikä purkamisen toteuttamisesta ja rahoituksesta. Asia on erityisen tärkeä, kun kysymyksessä on ulkomaisen yhtiön pieni tytäryhtiö, jossa on vain kaksi omistajaa, joilla on toiminimet, jotka liittyvät arvopaperikauppaan ja rahoitukseen. Maanomistajien sopimusvastuu tässä asiassa tulee selvittää. Vastine Vaikutus kaavakarttaan ja -selostukseen Merkitään tiedoksi. Ei vaikutusta kaavakarttaan tai selostukseen. Poistetaan kaavan yleisistä määräyksistä viimeinen virke: ”Tuulivoimaloiden käytön päätyttyä on voimaloiden maanpäälliset osat purettava rakennusvalvonnan määräämässä kohtuullisessa ajassa ja rakennuspaikka ennallistettava erillisen suunnitelman mukaan.” Lisätään kaavaselostuksen kohtaan ”2.7. Käytöstä poisto”, että purkamisessa noudatetaan MRL:n säädöksiä (MRL 166 § ja 170 §) Poistetaan kaavan yleisistä määräyksistä viimeinen virke. Lisätään kaavaselostuksen kohtaan ”2.7. Käytöstä poisto”, että purkamisessa noudatetaan MRL:n säädöksiä (MRL 166 § ja 170 §) MASTOKANKAAN TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA KAAVALUONNOKSEN VASTINEET RAAHEN KAUPUNKI Sito Oy, Timo Huhtinen 6 Raahen Seudun Luonnonystävät ry. 23 (25) 1.10.2015 Raahen kaupungin ja ympäristökuntien alueella on meneillään suuri määrä alueen luonnontilaa huomattavasti muuttavia hankkeita, joilla asuinalueidemme viihtyvyys ja luonnontilaisuus on radikaalisti vähenemässä. Erityisesti Raahessa, mihin tämäkin hanke vaikuttaa, ovat luonnontilaiset ja arvokkaat elinympäristöt viime vuosina vähentyneet voimakkaasti erilaisten luonnonoloja muuttavien hankkeiden vuoksi. Merkittävimmät virkistys- ja harrastusalueet ovat vaarassa supistua entisestään. Vaikka karsintaa voimaloiden määrässä on tapahtunut YVA-selostuksessa esitettyyn yhteismäärään, edelleenkin on tarvetta poistaa useita voimala-alueita kaavasta. Raahen kaava-alueelta on syytä poistaa voimala nro 12 Kursunjärven / Kursunnevan ja Fingridin kantaverkkolinjan väliin jäävältä alueelta. Voimala-alue sijaitsee Pirttisaaressa, joka on luontoselvityksissä mainittu edustavaksi metsäluontokohteeksi. Siikajoen kaava-alueelta poistettava voimala nro 9 Tämä voimala sijaitsee tärkeän Koivulankankaan–Keltalankankaan I-luokan pohjavesialueen reunalla. Voimalan poistamisella vältytään tie- ja kaapelilinjauksilta luonnontilaisen Sahanojan poikki. Merkitään tiedoksi. Ei vaikutusta kaavakarttaan tai selostukseen. Merkitään tiedoksi. Ei vaikutusta kaavakarttaan tai selostukseen. Merkitään tiedoksi. Ei vaikutusta kaavakarttaan tai selostukseen. Merkitään tiedoksi. Ei vaikutusta kaavakarttaan tai selostukseen. Molempien kuntien alueilla kyseiset voimalaalueet sijaitsevat Maakuntavaltuuston hyväksymän 1.vaihemaakuntakaavan mukaisen tuulivoima-alueen ( tv1326) ulkopuolelle. Kaava ei ole ristiriidassa maakuntakaavan tarkoituksen kanssa. Kaavaluonnoksesta ei käy selville mitä reittiä voimaloiden komponentit kuljetetaan rakentamisalueelle. Lisätään kohtaan ”4.6.Erikoiskuljetukset” kartta erikoiskuljetusten reiteistä. Tuulivoimapuiston teiden ja voimala paikkojen rakentamiseen käytettävästä maa-ainesten ottamis/ hankkimiskohteista ei ole kaavaluonnoksessa mitään mainintaa? Suunnitellut / mahdolliset maa-ainesten otto/ hankkimispaikat olisi tullut esittää jo YVA-selostuksessa. Täydennetään kohtaan ”9.5 Maa- ja kallioperään kohdistuvat vaikutukset” kuvaus maaainesten otosta. Täydennetään kohtaan ”9.5 Maaja kallioperään kohdistuvat vaikutukset” kuvaus maa-ainesten otosta. Merkitään tiedoksi. Ei vaikutusta kaavakarttaan tai selostukseen. Melut on mallinnettu ympäristöministeriön antamien ohjeiden mukaisesti. Mallit toimivat tutkimusten mukaan juuri kuten niiden pitääkin toimia. Ei vaikutusta kaavakarttaan tai selostukseen. Melu ja muut haitat Hankealue sijoittuu välittömästi Kopsan kylän koillispuolelle, joten kylä jää kahden tuulipuiston väliin. Mikäli Yhteisenkankaan tuulipuistohanke etenee Kopsan kylä jää lähes täysin “mottiin”. Mikä on mallinnusten ja todettujen meluhaittojen yhteneväisyys Suomen oloissa? Voidaanko mallinnuksille vaatia jonkinlainen tarkkuustakuu mallinnuksen laatijalta? Miten otetaan huomioon eri tuulivoimaloiden toimittajien myllyjen erot melun suhteen kun toimittajaa ei vielä mallinnusvaiheessa tiedetä. Melumallinnukset on tehtävä ilman metsän vaimentavaa vaikutusta, koska metsä voidaan jossain vaiheessa hakata pois. Ei vaikutusta kaavakarttaan tai selostukseen. Lisätään kohtaan ”4.6.Erikoiskuljetukset” kartta erikoiskuljetusten reiteistä. MASTOKANKAAN TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA KAAVALUONNOKSEN VASTINEET RAAHEN KAUPUNKI Sito Oy, Timo Huhtinen 24 (25) 1.10.2015 Onko melututkimuksissa otettu huomioon mahdollinen maaperän vaikutus? Onko meluarvioinnissa yleensä liikaa oletuksia jos voimalan valmistajalta ei saada takuuarvoja. Onko näitä takuuarvoja koskaan edes vaadittu? Niitähän ei saa jos tilaaja ei vaadi. On ilmennyt keskusteluissa Kopsankylän asukkaiden kanssa, että melu on lisääntynyt ja on erilaista Kopsa II käyttöönoton jälkeen. Kopsa I koneistot ovat Siemens:n valmistetta ja Kopsa II vastaavasti Vestas:n valmistetta, jotka valittiin saamiemme tietojen mukaan juuri hiljaisemman käyntiäänen takia. Nyt on kuitenkin ilmennyt, että Vestas:n koneistot olisivat kaikkein meluisimmat markkinoilla olevista laitteista. Kopsa III yhteisvaikutukset tulee huomioida. Jo nyt tiettävästi tuulivoimalat ovat heikentäneet TV-ohjelmien näkymistä Kopsan kylässä. Jos/kun voimalat rakennetaan myös tämä tulee huomioida ja huolehtia TV:n näkymisestä. Kaapelireitit aiotaan pääsääntöisesti sijoittaa voimaloille menevien teiden varteen. Kaavaluonnoksen mukaan ei rakennettaisi lainkaan ilmajohtoja. Kaapelointi onkin kannatettava menetelmä. Sähköaseman paikka voisi olla esitetyssä paikassa, kunhan sähkönsiirtokaapeli viedään jo olemassa olevien teiden varrella. Kurjen (Grus grus) syysmuutto tapahtuu pääosin hankealueen kautta. Alueen pohjoispuolelle sijoittuu Latvalampi. Tämä eläinlääkäri/kirjailija Yrjö Kokon kuuluisaksi (Ne tulevat takaisin, 1954) tekemä laulujoutsenen (Gygnus gygnus) pesimälampi on jätettävä riittävän etäälle voimaloista. Suunnitellun hankealueen eteläkaakkoisreunalle sijoittuu Kursunjärvi ja sitä ympäröivä Kursunneva. Nämä on todettu luontoselvityksessä luontoarvoiltaan tärkeäksi alueeksi. Laulujoutsen (Gygnus gygnus) pesii, joko Kursunjärven tai Läntinen nimisen lammen läheisyydessä. Melut on mallinnettu ympäristöministeriön antamien ohjeiden mukaisesti. Ei vaikutusta kaavakarttaan tai selostukseen. Valmistajien takuuarvoja seurataan ja niiden toteutuminen varmistetaan mittauksin. Ei vaikutusta kaavakarttaan tai selostukseen. Merkitään tiedoksi Ei vaikutusta kaavakarttaan tai selostukseen. Merkitään tiedoksi. Tuulivoimalat voivat aiheuttaa häiriötä TV-kuvaan erityisesti silloin, kun signaali on jo valmiiksi heikko. Ei vaikutusta kaavakarttaan tai selostukseen. Lisätään kaavaselostukseen uusi kohta ”9.16 Vaikutukset TVkuvaan”, ja sen yhteyteen kuva lähetinasemien peittoalueista. Merkitään tiedoksi. Ei vaikutusta kaavakarttaan tai selostukseen. Latvalampi sijoittuu noin 1,5 km päähän lähimmästä tuulivoimalasta. Voimaloiden äänitaso Latvalammen kohdalla on selvästi alla tuulivoimaloiden ulkomelun ohjearvon 40 dB. Ei vaikutusta kaavakarttaan tai selostukseen. Merkitään tiedoksi. Ei vaikutusta kaavakarttaan tai selostukseen. Merkitään tiedoksi. Ei vaikutusta kaavakarttaan tai selostukseen. Kasvillisuus Rakennettaessa on valvottava, että selvitysten myötä esille tulleet kohdat huomioidaan. Samoin, että ne tulevat alueella työskentelevien urakoitsijoiden tietoisuuteen. Myös paikallisesti merkittävät kasvilajit ja niiden esiintymät tulee huomioida. Arvokkaat luontotyypit Kursunjärvestä lähtevä puro yhtyy n. kilometrin päässä Ala-Vuolujärvestä laskevaan Sa- MASTOKANKAAN TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA KAAVALUONNOKSEN VASTINEET RAAHEN KAUPUNKI Sito Oy, Timo Huhtinen 25 (25) 1.10.2015 hanojaan, joka muuttuu hankealueen ulkopuolella Vuolunojaksi . Molemmat ojat ovat säilyneet hankealueella lähes luonnontilaisina. Nämä tulee säilyttää koskemattomana. Samoin on huolehdittava, että Valkeisjärvi, Valkeisneva, Kursunjärvi ja Kursunneva säilyvät häiriintymättöminä. Merkitään tiedoksi. Ei vaikutusta kaavakarttaan tai selostukseen. Merkitään tiedoksi. Ei vaikutusta kaavakarttaan tai selostukseen. Otsikossa olevasta rakennushankkeesta on suurta haittaa vaikutusalueella asuville ja siellä vapaa-aikaansa viettäville asukkaille. Merkitään tiedoksi. Ei vaikutusta kaavakarttaan tai selostukseen. Hankkeessa täytyy ottaa paremmin huomioon mitä haittaa aiheutuu Mastokankaan tuuli puiston ja Kopsan tuulipuistojen yhteisvaikutus. Täydennetään vaikutusarvioita yhteisvaikutusten osalta kohtaan 9.18. Täydennetään vaikutusarvioita yhteisvaikutusten osalta kohtaan 9.18. Pelkästään Kopsa aiheuttaa välkehaittaa meidän olohuoneeseen saakka. Propelleiden humina kuuluu jopa makuuhuoneeseen asti. Radion kuuluvuuteen ja television lähetyksien todetut haitat tulevat todennäköisesti lisääntymään. Merkitään tiedoksi. Ei vaikutusta kaavakarttaan tai selostukseen. Maisemalliset tekijät Hankealueen metsät ovat pieniä kohteita lukuun ottamatta pääosiltaan taimikkovaiheessa olevaa metsää. Valkeisjärven rannalle näkyvät Kopsan I ja II tuulipuistojen 17 voimalaa, joihin on matkaa n.8 km, ovat nähtävissä erityisen selvästi. 14 kpl voimaloita, mitä hankkeessa aiotaan rakentaa, muodostavat erittäin merkittävän maisemaan vaikuttavan tekijän. Havainnekuvia suunnitellusta tuulipuistosta esitettiin Yva selostuksessa 17mm polttovälillä otettuina kuvina. Kaavaluonnoksen materiaalista mainintaa polttovälistä ei ole. Kyseinen polttoväli ei vastaa normaalia ihmisen näköhavaintoa vaan kuvat olisi tullut esittää 50 mm polttoväliä vastaavana. 7 Sinikka ja Sakari Karvonen Mastokankaan tuulipuiston läpi menevä metsäautotie on ainoa reitti mitä lähialueella asuvat voivat käyttää liikunnallisiin harrastuksiin esim. sauvakävelyyn, pyöräilyyn. Malmitiellä liikennöi raskasta ajoneuvokalustoa, joten tien reunassa on mahdoton liikkua varsinkin ikä ihmisten. Meillä ei ole pyörätietä, missä voisi turvallisesti kulkea. Vastustamme voimakkaasti tuulivoiman lisärakentamista tälle alueelle!! Rakentamisajan jälkeen tuulivoimalat eivät aiheuta raskasta liikennettä. Metsäautotietä ja kaava-aluetta voi käyttää virkistykseen, vaikka siellä on tuulivoimaloita. Merkitään tiedoksi. Ei vaikutusta kaavakarttaan tai selostukseen. Ei vaikutusta kaavakarttaan tai selostukseen.
© Copyright 2024