Viranomaistyöneuvottelun muistio
LUONNOS RIIHIMÄEN YLEISKAAVA 2035 Aloitusvaiheen viranomaistyöneuvottelu (3) Aika 4.6.2014 klo 9.00-12.20 Paikka Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Birger Jaarlinkatu 15, Hämeenlinna Läsnä Rauno Penttinen Ulla Räihä Liisa-Maija Thompson Eeva-Liisa Schulz Kaija Kiiveri-Hakkarainen Heimo Toiviainen Elina Mäenpää Raija Niemi Aili Tuppurainen Veera Valkama Niina Matkala Seppo Itkonen Hämeen ELY-keskus Hämeen ELY-keskus Uudenmaan ELY-keskus Museovirasto Museovirasto Hämeen liitto Riihimäen kaupunki Riihimäen kaupunki Riihimäen kaupunki Riihimäen kaupunki Riihimäen kaupunki Riihimäen kaupunki 1. Tilaisuuden avaus Rauno Penttinen avasi neuvottelun. 2. Puheenjohtajan ja sihteerin valinta Rauno Penttinen valittiin puheenjohtajaksi ja Seppo Itkonen sihteeriksi. 3. Läsnäolijat Todettiin, että kutsuttujen lisäksi paikalla on tämän kokouksen jälkeen pidettävään asemakaavaneuvotteluun osallistuvia. 4. Edellisten neuvottelujen muistiot Hyväksyttiin edellisten neuvottelujen 1.10.2013 ja 4.10.2013 muistiot. 5. Rakennemallit, valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja vaikutukset Niina Matkala esitteli nähtävillä olleet kaupunkirakennemallit. Rakennemalleja, valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteita ja vaikutusten tunnistamista teemoittain pidettiin mielenkiintoisena työskentelytapana. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteiden kirjaaminen rakennemalliteemojen mukaisesti on perusteltua MRL:n näkökulmasta. Jatkossa esitetään kaikki rakennesuunnitelmaan liittyvät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Keskusteltiin työstä: Learning cafe tilaisuudessa keskusteltiin esillä olevista rakennemalleista Learning café - www Historiallinen kehys olisi otettava huomioon tiivistämisessä. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (Rky 2009): mm. Keskusliikekatu (Hämeenkadun ympäristö) Nykyisessä veturitallien alueen asemakaavassa on liike- ja toimistorakentamista, linja-autoasema ja pysäköintiä, jotka eivät ota huomioon nykyisten rakennusten säilyttämistä. Dieselvetureiden tankkauspisteen tarve väistyy Hangonradan sähköistyessä. LUONNOS Keskustan liikennesuunnitelmassa on esitetty mm. keskustan hidaskatu, kevytliikenteelle enemmän tilaa, katujen yksisuuntauksia. Pysäköintialueita on riittävästi. Riihimäen tavaraterminaali (puunkuormausalue) sijaitsee keskustan tuntumassa radan länsipuolella. Toiminnan siirtämistä lajitteluratapihan itäpuolelle tulisi selvittää. Uudenmaan ELY-keskuksen alueellisessa hirvivaaraselvityksessä, Raportteja 14/2014, on esitetty eläinten kulku moottoritien yli vähäliikenteisellä sillalla. Voisiko yleiskaavatyössä selvittää tällaisten nykyisten siltojen mahdollisuutta toimia ekologisena yhteytenä? Työn etenemisen kannalta olisi hyvä määritellä kolme tärkeintä yleiskaavassa ratkaistavaa asiaa; seuraavassa vaiheessa – seuraavalla kierroksella; tiivistäminen ja rakenteen laajeneminen (asuminen, työpaikat, väylät, viheralueohjelma). Vaihtoehdot tulisi määritellä (yksityiset maanomistajat – toteutumattomat tontit - kuntatalous – asemakaavojen ajantaisuustarkastelu – alueiden profilointi – vaikutusten arviointi, myös ekosysteemipalveluselvitys) ja hankkia niistä poliittinen päätös. ELY:ssa pyritään kehittämään talousvaikutuksia (rakentamiskehotus, maan lunastaminen, maan hankintakustannukset) Vt 3:n Arolammin eritasoliittymästä itään suuntautuvasta väylästä on laadittu yleissuunnitelma v. 1995 (Itäinen radanvarsitie), liikenneselvitys v. 2007 (Riihimäen kehätien liikenneselvitys) ja tutkimussuunnitelma muinaisjäännösalueen arkeologista selvitystä varten v. 2008 (Silmäkeneva). Etelä-Vahteriston ja Monnin pohjoisosan osayleiskaavatyöhön liittyvä raportti maankäytön vaihtoehdot on valmistunut v. 2008. Erityisesti muinaisjärven ylittävä tieosuus aiheuttaa merkittäviä arkeologisia selvitystarpeita. Linjauksen siirto kuivalle maalle olisi parempi ratkaisu. Maakunnan liikenneverkkoa suunnitellaan seuraavassa vaihemaakuntakaavassa. Väylän seudullinen merkitys tulee selvittää. Vaikutukset on syytä selvittää myös siinä tapauksessa, että väylää ei toteuteta, mutta yhteystarve on kuitenkin esitettävä pitkän tähtäyksen varauksena. Vt 3:n Arolammin eritasoliittymästä länteen suuntautuvasta seudullisesta yhteydestä on laadittu pääsuuntaselvitys v. 2001 (Riihimäen läntinen kehätie välillä Launonen – Arolampi). 2. vaihemaakuntakaavaluonnoksen kehittämissuosituksessa esitetään, että vt 3 – kt 54 rajaamalle alueelle tulisi laatia seudullinen maankäyttötarkastelu. Riihimäen ja Lopen rajavyöhykkeelle tulisi laatia yhteinen osayleiskaavatasoinen maankäytön ja liikenteen kehittämissuunnitelma. Sammalistonsuo on maakuntakaavassa valkoista aluetta, nykyisessä yleiskaavassa maa-ainesten ottoaluetta ja Visiossa 2050 Sammalisto Garden. Arolammin asemanseutu on esitetty Visiossa 2050. Asema sijaitsee Hausjärven kunnan puolella. Riihimäen yhdyskuntarakenteen kannalta Arolammin asemanseutu on edullisempi kuin Monnin. Asukkaiden ja työpaikkojen määrä sekä etäisyys asemasta (kysyntä) korreloivat junatarjontaan. 6. Lausunnot, mielipiteet ja karttapalaute Niina Matkala esitteli karttapalautteen ja Seppo Itkonen lausunnot sekä mielipiteet (liite). 7. Viranomaisten kannanotot Museovirasto: Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (Rky2009) on huomioitava asianomaisella tarkkuudella. Rakennesuunnitelman vaikutusten arvioinnissa on esitet- LUONNOS tävä vaikutukset kulttuuriperintöön, rakennettuun ympäristöön ja kulttuuriympäristöihin. Silmäkenevan poikki suunnitellun ns. Arolammen orren linjauksen vaikutukset on selvitettävä muinaisjäännösalueella. Linjaus olisi parempi kovalla maalla. Hämeen liitto: Kaupungin rajavyöhykkeen maankäytöstä on naapurikuntien kanssa käytävä keskustelua. Prosessi syvenee, kun teemoista johdetaan synteesi. Uudenmaan ELY-keskus: Yleiskaavatyön rinnalla on tarpeen selvittää seudullinen näkemys joukkoliikenteen järjestämisestä. Terveiset viedään henkilöliikennefoorumille. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti joukkoliikenteen edellytyksiä parannetaan. Alueiden mitoitus tulee esittää rakennesuunnitelmassa ja rakennesuunnitelmavaihtoehdoissa. Mikäli aluerakenne hajautuu, syntyy tarve liikenneverkon järjestämiseen. Vt 3, mt 130 ja kt 54 palvelevat tällä hetkellä hyvin. Merkittävien maakäyttöratkaisujen johdosta saattaa syntyä tarve tarkastella niitä uudestaan. Kevyenliikenteen ratkaisut on esitetty vasta valmistuneessa Hausjärven, Hyvinkään, Lopen ja Riihimäen turvallisen ja kestävän liikkumisen suunnitelmasta. Yleiskaavatyössä voisi selvittää moottoritien nykyisten siltojen mahdollisuutta toimia ekologisina yhteyksinä. Yleiskaavaa varten tarvitaan hulevesisuunnitelma (Riihimäen yleiskaava-alueen hulevesiselvitys. Oy Eero Paloheimo Ecocity Ltd. 2013). Suunnitelmaa on tarkennettava ennen asemakaavoitusta. Hämeen ELY-keskus: Valmisteluvaiheessa tulisi selkeästi määritellä, mitkä asiat ratkaistaan yleiskaavassa ja mitkä asiat edellyttävät yleiskaavoitusta yksityiskohtaisempaa suunnittelua, jotta työ ei paisu liian laajaksi ja suunnitteluresurssit kohdentuvat tarkoituksenmukaisesti. Tämä helpottaa vaikutusarviointia ja rajaa selvitystarpeita. Maapolitiikka ja kuntatalous saavat usein liian vähän painoarvoa yhdyskuntarakenteen kehittämisvaihtoehtoja vertailtaessa. Asemakaavojen ajanmukaisuustarkastelu on hyvä tehdä yleiskaavatyön yhteydessä. LUONNOS 8. Muut asiat Riihimäen kaupungin väestöennusteen laatii Kaupunkitutkimus TA Oy, joka aloittaa työn kesäkuussa. Työ valmistuu syyskuussa. Väestöennuste laaditaan 1 % kasvulla ja hitaalla kasvulla (tilastokeskuksen ennuste). Viheralueohjelma laaditaan yleiskaavaan liittyvänä konsulttityönä (FCG). Työ valmistuu kesäkuussa 2015. 9. Muistion varmentaminen Sovittiin, että muistioluonnos lähetetään osallistujille kommentoitavaksi sähköpostilla. 10. Kokouksen päättäminen Rauno Penttinen päätti neuvottelun klo 12.20. Muistion laati Seppo Itkonen Jakelu: Osallistujat Riihimäen yleiskaava 2035 Rakennemallit sekä niihin liittyvät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja vaikutusten tunnistaminen nähtävillä 22.4.–21.5.2014 SISÄLLYSLUETTELO LAUSUNTOJEN LYHENNELMÄT ..................................................................................................................... 2 Janakkalan kunta ........................................................................................................................................... 2 Hausjärven kunta ........................................................................................................................................... 2 Lopen kunta ................................................................................................................................................... 2 Hyvinkään kaupunki ....................................................................................................................................... 2 Ympäristölautakunta ...................................................................................................................................... 3 Sivistyslautakunta .......................................................................................................................................... 5 Sosiaali- ja terveyslautakunta ........................................................................................................................ 6 Vesihuoltoliikelaitoksen johtokunta ................................................................................................................ 7 MIELIPITEIDEN LYHENNELMÄT ..................................................................................................................... 7 Fingrid Oyj ...................................................................................................................................................... 7 Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry .................................................................................................... 8 Kekkilä Oy ...................................................................................................................................................... 8 Mielipide 1 ...................................................................................................................................................... 8 Mielipide 2 ...................................................................................................................................................... 9 Mielipide 3 ...................................................................................................................................................... 9 Mielipide 4 ...................................................................................................................................................... 9 Mielipide 5 ...................................................................................................................................................... 9 Riihimäen kaupunki Tekniikan ja ympäristön toimiala Eteläinen Asemakatu 2, 11130 RIIHIMÄKI www.riihimaki.fi 2 LAUSUNTOJEN LYHENNELMÄT Janakkalan kunta Ei ole huomautettavaa kaupunkirakennemalleista. Hausjärven kunta Rakennemallit osoittavat hyvin Hausjärven ja Riihimäen yhteisiä merkittäviä seudullisia kasvualueita kuntarajalla. Riihimäen itäisen asuinalueen kasvusuunta on selkeä tulevaisuuden yhteistyöhanke, joka mahdollistaisi Pohjankorven pientaloalueen laajentumisen Hausjärven puolelle. Monnin läheisyydessä asumisen alueen laajuus voisi olla ”Riihimäen seutu” –mallin mukainen. Monnin osalta on tarve supistaa luonnon ydinalueiden rajauksia mm. Leppäsenojan ympäristöstä ja ”Asumisen kaupunki” rakennemallissa osoitetuilta kasvualueilta. Eteläisempi ekologinen yhteystarvenuoli on merkitty Monnin kohdalla osaksi rakentuneen pientaloalueen päälle. Merkintää tulisi kaventaa huomioiden olemassa oleva maankäyttö ja Monnin yleiskaavasuunnitelmat. Uusien asuinalueiden suuntautuminen eteläosaa tukee myös Monnin taajaman kokonaisvaltaista kehittämistä. ”Visio 2050” –rakennemallissa olisi hyvä osoittaa Monniin tavoiteltava rautatieasema. Ekologisia yhteyksiä voisi lisätä luonnon ydinalueilta kaupunkikeskustan viherakseleille. Julkisen liikenteen reitistöihin toivoisi näkemystä seudullisesti. Jatkotyössä tarvitaan vahvaa yhteistyötä raja-alueiden maankäytön yhteensovittamiseksi. Lopen kunta Lopen kunnalla ei ole huomautettavaa kaupunkirakennemalleista. Hyvinkään kaupunki Mallit on muodostettu seitsemästä eri tarkastelunäkökulmasta, kutakin mahdollisimman pitkälle puhtaasti viljellen. Valitun työtavan hyvä puoli on se, että näin saadaan selville kunkin tärkeän maankäyttönäkökulman maksimipotentiaali. Toisaalta malleista ei selviä näkemys eri toiminnoille tarpeellisesta mitoituksesta vuoteen 2035 mennessä eikä myöskään näkökulmien välistä priorisointia. Hyvinkään kaupunki esittää jatkosuunnittelussa pohdittavaksi seuraavat huomiot: Malleista hahmottuu Riihimäelle kaksi kasvuvyöhykettä, pääradan varsi ja moottoritien varsi, joita molempia on hyödynnetty sekä asumista että työpaikkojen kehityskäytäviä koskevissa malleissa. Herää kysymys, voiko Riihimäen kasvu riittää kummankin vyöhykkeen täysipainoiseen kehittämiseen. Visiokartassa on esitetty Arolammin asemanseutu. Korvaako tämä entisen Monnin seisakkeen, vai tuleeko asemanseutu Monnin seisakkeen lisäksi? Jos Arolammin asemanseutua lähdetään tavoittelemaan, kannattaisiko luopua moottoritien länsipuolen suurista asumisen vyöhykkeistä, jotta uudelle asemanseudulle syntyisi riittävä tehokkuus? Kartoissa on esitetty pääradan vyöhykettä ja moottoritietä yhdistävä uusi tieyhteys (Arolammin orsi?). Jos tällainen yhteys rakennetaan, sen varsi kannattanee ottaa mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön. Riihimäen kaupunki Tekniikan ja ympäristön toimiala Eteläinen Asemakatu 2, 11130 RIIHIMÄKI www.riihimaki.fi 3 Visiokartassa esitetty tavoite Vantaanjoen varren viherreitistä ja Suolijärven-Hirvijärven ”hiljaisesta huoneesta” ovat kannatettavia ja tukevat hyvin Hyvinkään virkistys- ja ulkoilualuetavoitteita. Lisäksi huomiota tulisi kiinnittää itä-länsi –suuntaiseen ekologiseen yhteyteen Hyvinkään, Riihimäen ja Hausjärven rajaseudulla. Lopuksi Hyvinkään kaupunki tähdentää Kapulan - Rappukallion alueen merkitystä jätehuollon ja ympäristöteknologian alueena sekä Hyvinkään että Riihimäen puolella. Ympäristölautakunta On tärkeää, että valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita painotetaan yleiskaavan jatkotyössä. Rakennemalleihin liittyviä vaikutuksia on tunnistettu kattavasti, mutta on kuitenkin myös puutteita. Riihimäen seutu Asumisen alueita ja työpaikka-alueita esitetään myös Herajoen tärkeälle pohjavesialueelle, myös varsinaiselle muodostumisalueelle. Rakentamisen riskit pohjavedelle on selvitettävä ja rakentaminen sijoitettava niin, ettei pohjaveden pilaantumisen vaaraa aiheudu. Rakentaminen tulisi ohjata etenkin muodostumisalueiden ulkopuolelle. Pohjavesialuetta on jätettävä riittävästi rakentamisen ulkopuolelle. Valmisteilla olevan Riihimäen pohjavesialueiden suojelusuunnitelman tulee ohjata yleiskaavoitusta ja ehdotetut toimenpiteet on otettava huomioon myös yleiskaavan laadinnassa. Läntinen kehätie uutena tieyhteytenä pirstoo luonnonalueita ja aiheuttaa merkittäviä ympäristövaikutuksia, tie myös hajottaa kaupunkirakennetta. Merkittävien ympäristövaikutusten takia tielle on oltava todellinen ja todettu tarve. Kalataloudellisesti tärkeän Epranojan ja Herajoen merkitys on tunnistettava myös osana Vantaajoen kehittämistä. Tiivistyvä kaupunki Tiivistyvä kaupunki -mallin tavoitteena on olemassa olevien yhdyskuntarakenteiden hyödyntäminen. Ajatuksena on, että nykyisen kunnallisteknisen verkoston piirissä olevien toteutumattomien asuin- ja työpaikka-alueiden saaminen rakentamisen piiriin lisää yhdyskunnan energia- ja materiaalitehokkuutta ja taloudellisuutta. Vaikka tavoite onkin sinänsä hyvä, niin lopputulos ei välttämättä ole tavoitteen mukainen. Esimerkiksi pienissä täydennyskaavakohteissa vesihuollon rakentamiskustannukset per tontti voivat pahimmillaan olla monikertaiset verrattaessa suurempien kaava-alueiden kustannuksiin. Riihimäen kaupunkirakenne on jo ennestään yksi Suomen tiiviimpiä. Tiivistämisen todelliset mahdollisuudet on tunnistettava, jotta kaupunkirakenne olisi myös ekologisesti kestävä. Kaupunkirakenteen sisällä olevat viheralueet ovat pienialaisia, eikä niitä tule osoittaa rakentamiselle. Suositeltavampaa on tiivistäminen ”ylöspäin” ja rakentamistehokkuutta lisäämällä. Rakentumattomien ja jo nykyisin rakentamiselle kaavoitettujen alueiden osalta on myös tarkasteltava tarvetta muuttaa ko. alueet viheralueiksi. Esimerkiksi hulevesien hallinnan tai ekologisten yhteyksien turvaamisen kannalta saattaa olla tarpeen osoittaa em. rakentamiselle osoitettuja alueita viheralueiksi. Riihimäen kaupunki Tekniikan ja ympäristön toimiala Eteläinen Asemakatu 2, 11130 RIIHIMÄKI www.riihimaki.fi 4 Viheralueiden riittävyys on varmistettava myös hulevesien hallinnan näkökulmasta. Vaarana Tiivistyvä kaupunki mallissa on päällystetyn pinnan määrän lisääntyminen taajama-alueella, mikä voi lisätä hulevesitulvien riskiä. Hulevesien hallintaan on kiinnitettävä erityistä huomiota ja tavoitteena tulee olla hulevesien viivyttäminen ja imeyttäminen niin, että hulevesijärjestelmien huippuvirtaamat eivät kasva tiivistämisen seurauksena. Radan varteen sijoittuva asemakaavamuutosalue on haastava toteuttaa. Alue sijoittuu Peltosaaren kosteikkopuiston alueelle, raideliikenteen melualueelle sekä merkittävälle tulvariskialueelle. Alueeseen kohdistuvat ympäristövaikutukset on tunnistettava ja niitä on voitava hallita, jotta alue voidaan osoittaa rakentamiselle. Asia edellyttää lisäselvityksiä. Kehityskäytävät Uusia yritysalueita esitetään Herajoen tärkeälle pohjavesialueelle. Rakentamisen riskit pohjavedelle on selvitettävä ja rakentaminen sijoitettava niin, ettei pohjaveden pilaantumisen vaaraa aiheudu. Pohjavesialuetta on jätettävä riittävästi rakentamisen ulkopuolelle. Valmisteilla olevan Riihimäen pohjavesialueiden suojelusuunnitelman tulee ohjata yleiskaavoitusta ja ehdotetut toimenpiteet on otettava huomioon myös yleiskaavan laadinnassa. Mattilan teollisuusalue muodostaa jo nykyisin merkittävän riskin pohjaveden laadulle, uutta teollisuutta ei pohjavesialueelle tule osoittaa. Rakentamista esitetään myös Kormun korven maakunnallisesti arvokkaalle luontokohteelle. Luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat luontokohteet tulee pyrkiä säilyttämään rakentamisen ulkopuolella osana ekologista verkostoa. Kehityskäytävät -mallissa laajat työpaikka-alueet voivat lisätä hulevesien määrää. Hulevesien hallintaan on kiinnitettävä erityistä huomiota ja tavoitteena tulee olla hulevesien viivyttäminen ja imeyttäminen niin, että hulevesijärjestelmien ja vesistöjen huippuvirtaamat eivät kasva työpaikka-alueiden rakentamisen seurauksena. Kestävän liikkumisen kaupunki Eheä kaupunkirakenne turvaa parhaiten myös toimivan joukkoliikenteen edellytykset. Joukkoliikenteen paremman toimivuuden tulee ohjata myös kaupunkirakenteen laajenemista. Suunniteltujen Kehäteiden vaarana on, että ne hajottavat kaupunkirakennetta, eivätkä eheytä sitä. Kevyen liikenteen verkoston kattavuus ja yhtenäisyys on oltava yksi suunnittelun lähtökohdista. Joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimivuutta on pyrittävä parantamaan myös ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Elävä vihreä kaupunki Ekologiset yhteystarpeet myös kaupunkirakenteen sisältä ympäröiville viheralueille tulee tunnistaa ja turvata yleiskaavassa. Ekologisten yhteyksien tulee tukeutua tunnistettuihin luonnoltaan arvokkaisiin alueisiin. Myös Riutasta etelään suuntautuva ekologinen yhteystarve on turvattava, yhteystarve puuttuu Elävä vihreä kaupunki –rakennemallista. Luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet on huomioitava ja niiden säilyvyys turvatta- Riihimäen kaupunki Tekniikan ja ympäristön toimiala Eteläinen Asemakatu 2, 11130 RIIHIMÄKI www.riihimaki.fi 5 va myös kaupunkirakenteen sisällä. Monimuotoinen kaupunkiluonto on ekologisen kestävyyden perusta. Luonnon monimuotoisuus turvaa parhaiten myös ekosysteemin ihmiselle tuottamat palvelut, ns. ekosysteemipalvelut. Liito-oravien esiintymisalueiden säilyminen ja yhteydet ympäristöön on turvattava riittävin viherkäytävin esim. Kokossa. Viheralueiden riittävyys on varmistettava myös hulevesien hallinnan näkökulmasta. Riittävät viheralueet mahdollistavat hulevesien hyvän hallinnan ja tulvantorjunnan, samalla myös luonnonvarojen säilyminen (ml. pohjavedet) turvataan. Luonnontilaiset sekä muut pienvedet on huomioitava viherverkostossa ja hulevesien hallinnassa. Riittävät viheralueet lisäävät myös elinympäristön terveellisyyttä, toimivat suojametsinä, hiljentymisen paikkoina sekä luonto-opetuskohteina. Vaikutusten tunnistamisesta em. seikat puuttuvat. Asumisen kaupunki Asumisen alueita esitetään Herajoen tärkeälle pohjavesialueelle, myös varsinaiselle muodostumisalueelle. Rakentamisen riskit pohjavedelle on selvitettävä ja rakentaminen sijoitettava niin, ettei pohjaveden pilaantumisen vaaraa aiheudu. Vaikutusten arvioinnista nämä riskit puuttuvat. Rakentaminen tulisi ohjata etenkin muodostumisalueen ulkopuolelle. Pohjavesialuetta on jätettävä riittävästi rakentamisen ulkopuolelle. Valmisteilla olevan Riihimäen pohjavesialueiden suojelusuunnitelman tulee ohjata yleiskaavoitusta ja ehdotetut toimenpiteet on otettava huomioon myös yleiskaavan laadinnassa. Jatkosuunnittelussa tulee huolehtia siitä, että ekologiset yhteydet kaupunkirakenteen sisältä ympäröiville alueille eivät katkea (esim. ampumaradan alue) Uudet asuinalueet tulee sijoittaa niin, ettei Riihimäen eheä kaupunkirakenne säilyy. Kaupunkirakenteen mahdollinen hajoaminen on tunnistettava yhdeksi mahdolliseksi vaikutukseksi. Sivistyslautakunta Kulttuuri- ja vapaa-aikajaostolla ei ollut huomautettavaa. Sivistystoimi pitää yleiskaavamallin asuinalueiden ja työpaikka-alueiden sijoittelua tarkoituksenmukaisena sillä edellytyksellä että yleiskaavoituksessa ja myöhemmin laadittavissa asemakaavoissa huolehditaan turvallisista liikenneväylistä, kevyen liikenteen ja ulkoilualuereiteistä sekä asuinalueiden sisällä että asuinalueiden ja kaupungin ydinkeskustan välillä. Kaupungin nykyinen päiväkoti- ja koulutilakapasiteetti on käytännössä täynnä. Ilman lisärakentamista kaupungin päiväkoti- ja alakoulutilat loppuvat seuraavan neljän vuoden kuluessa. Oppilasennusteiden mukaan kaupungissa tarvitaan ilman väestönkasvuakin yläkoulutilaa 2020 -luvun alkuvuosina. Tulevien kouluinvestointien lisätarpeiden määrittelyn ja suunnittelun näkökulmasta yleiskaavan hyväksymisen yhteydessä on tärkeää päättää asemakaavoitusohjelman aikataulusta ja kaavoitusjärjestyksestä. Riihimäen kaupunki Tekniikan ja ympäristön toimiala Eteläinen Asemakatu 2, 11130 RIIHIMÄKI www.riihimaki.fi 6 Sivistystoimen toive on, että ensin asetetaan asuinaluekohtaiset väestömäärätavoitteet ja aikataulu, koska tavoitteet aiotaan saavuttaa. Kasvatuksen peruspalvelujen järjestämisen näkökulmasta olisi tarkoituksenmukaista, että ensin toteutuisi kaupungin keskustaan välittömästi liittyvä Varuskunnan alue ja tämän jälkeen läntinen moottoritien ja teollisuusaluevyöhykkeen taakse jäävät läntiset alueet. Läntisten asuinalueiden väestöpohja pitäisi jatkosuunnitelmissa mitoittaa vähintään kolmisarjaisen esiopetuksen ja perusopetuksen 1.-9. luokkien yhtenäiskoulun väestömäärälle. Käytännössä tämä tarkoittaa vähintään 7500 asukkaan väestöpohjaa. Näin suuri väestöpohja antaa paremmat edellytykset toimivalle joukkoliikennepalveluille sekä monipuolisille lähiliikuntapaikkainvestoinneille. Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunta katsoo, että kaupunkirakennemalleja kehitettäessä on tärkeää tunnistaa eri-ikäisten ja eri elämäntilanteessa olevien kaupunkilaisten tarpeet. Rakennetulla ja rakentamattomalla sekä luonnon ympäristöllä, asuin- ja muiden alueiden rakenteilla ja sijoittelulla sekä kaupungin eri osia ja toiminnallisia kokonaisuuksia yhdistävillä väylillä ja reiteillä on suuri vaikutus terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen, osallistumisen ja arkielämän sujumisen kannalta. Yleiskaavatyön pohjana olevissa rakennemalleissa onkin tärkeää tunnistaa ja huomioida osana kestävää kehitystä myös taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävän kaupunkirakenteen luominen. Sosiaalisesti kestävä ympäristö luo hyvän asumisen ja liikkumisen edellytyksiä kaupunkilaisten koko elämänkaaren aikana. Ennen rakennemallien käytäntöön vientiä tulee tarkastella erikseen lapsivaikutuksia sekä vaikutuksia yleensä kaupunkilaisten hyvinvoinnin edistämiseen sekä syrjäytymisen ehkäisemiseen. Sosiaalisen integraation ja syrjäytymisen ehkäisemisen näkökulmista on tärkeää, että rakenteet tukevat asuinalueiden monimuotoisuuden syntymistä siten, että ne eivät liiaksi eriytyisi esimerkiksi sosioekonomisesti tai ikäryhmittäin. On toivottavaa, että malleissa mahdollistuu tämä normaalisuuden tavoitteen edistäminen myös esimerkiksi Y-tonttien sijoittelussa siten, että palveluiden tuominen asuinalueille mahdollistuu mielekkäällä tavalla. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen näkökulmista osallisuus, toiminnallisuus ja turvallisuus ovat tärkeitä asioita kaikille asukkaille, mutta lasten, nuorten, ikäihmisten ja toimintakyvyltään rajoittuneiden henkilöiden elämässä niillä on erityisen suuri merkitys. Mahdollisuus liikkua, ulkoilla ja virkistyä lähellä kotia ja helposti eri vuoden aikoina sekä turvalliset kulkureitit vuorokaudenajasta riippumatta edistävät hyvinvointia ja lisäävät turvallisuudentunnetta. Liikkumiseen ja liikuntaan aktivoivat riittävät ja toimivat kevyenliikenteen väylät ja eriikäisten yhteiseen käyttöön tarkoitetut aktiivipuistot sekä levolliset viheralueet. On tärkeää, että kaavoituksen keinoin edistetään toiminnallisuutta ja mahdollisuutta aktiiviseen toimintaan. Tämä tulee ottaa huomioon muun muassa reittien ja väylien suunnittelussa sekä asuin- ja muiden alueiden sijoittelussa. Rakennemalleissa tulee huomioida myös se, että toimivat liikenneratkaisut joukkoliikenteineen helpottavat eri ikäryhmien kulkemista sujuvasti kodin, aktiviteettien ja palveluiden välillä. Seutumallissa on tarpeen lisäksi huomioida, että tulevaisuudessa Riihimäen kaupunki Tekniikan ja ympäristön toimiala Eteläinen Asemakatu 2, 11130 RIIHIMÄKI www.riihimaki.fi 7 Riihimäelle saattaa keskittyä entistä enemmän esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluja, joita asiakkaat tulevat nykyistä kuntaa laajemmalta alueelta pidempien välimatkojen päästä ja haja-asutusalueilta. Asukkaiden itsenäisen selviytymisen ja hyvän elämänlaadun kannalta on tärkeää myös, että asuinalueilla on tarjolla ainakin päivittäis- ja muita usein tarvittavia palveluita niin lähellä, että se mahdollistaa niiden käyttämisen myös henkilöille, joiden toimintakyky ja liikkumismahdollisuudet ovat alentuneet ilman, että he joutuvat turvautumaan näistä syistä osto- tai kaupungin palveluihin. Ennusteiden mukaan ikäihmisten määrä Riihimäellä kaksinkertaistuu jo kymmenen seuraavan vuoden aikana. Samalla, kun hyvillä rakenteilla edistetään ihmisten elämänlaatua parantavia ratkaisuja, voidaan niiden avulla hillitä runsasta palvelujen kasvun tarvetta ja kustannusten kasvua. Erityisesti tulee varmistaa ikäihmisten ja muiden palveluja tarvitsevien henkilöiden kotona asumisen mahdollistavien rakenteiden luominen. Tavoiteltavaa on, että rakenteet tukevat kaikkien asukasryhmien turvallista ja mielekästä kotona asumista siten, että asumisyksiköissä asumista voidaan vähentää nykyisestä olennaisesti. Parhaimmillaan esitettyjen rakenteiden yhdistelmät vastaavat myös hyvinvoinnin edistämisen ja syrjäytymisen ehkäisemisen tavoitteisiin, ja vaikuttavat joka tapauksessa olennaisesti sosiaalisesti kestävän ympäristön rakentumiseen. Vesihuoltoliikelaitoksen johtokunta Riihimäen seutu, kehityskäytävät ja asumisen kaupunki rakennemalleissa Herajoen pohjavesialueelle ja osin myös varsinaiselle pohjaveden muodostumisalueille on osoitettu asumisen ja yritystoiminnan alueita. Tulevaisuuden maankäyttö ei saa vaarantaa Herajoen pohjavesialueella pohjaveden laatua ja muodostuvan pohjaveden määrää. Parhaillaan ollaan päivittämässä Riihimäen pohjavesialueiden suojelusuunnitelmaa. Yleiskaavan laadinnassa tulee huomioida rajoitukset, jotka suojelusuunnitelmassa tullaan esittämään rakentamiselle ja muille käyttömuodoille Herajoen pohjavesialueella. Tiivistyvä kaupunki -mallin tavoitteena on olemassa olevien yhdyskuntarakenteiden hyödyntäminen. Vesihuollon kannalta katsottuna kustannustehokas tapa tiivistää kaupunkirakennetta on vanhojen asuinalueiden tonttien rakennusoikeuden lisääminen. Kehityskäytävät -mallissa laajat työpaikka-alueet voivat lisätä hulevesien määrää ja Tiivistyvä kaupunki -mallissa on vaarana päällystetyn pinnan määrän lisääntyminen taajama-alueella, mikä voi lisätä hulevesitulvien riskiä. Hulevesien hallintaan onkin kiinnitettävä erityistä huomiota ja tavoitteena tulisi olla hulevesien viivyttäminen ja imeyttäminen niin, että hulevesijärjestelmien huippuvirtaamat eivät kasva tiivistämisen seurauksena. MIELIPITEIDEN LYHENNELMÄT Fingrid Oyj Ei ole tarvetta ottaa kantaa kaupunkirakennemalleihin. Riihimäen kaupunki Tekniikan ja ympäristön toimiala Eteläinen Asemakatu 2, 11130 RIIHIMÄKI www.riihimaki.fi 8 Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry Yhdistys ottaa kantaa yksityiskohtaisemmin linnustoselvityksen loppuraportissa, joka valmistuu vuoden 2014 loppuun mennessä. Tässä vaiheessa esitämme huomioita seuraavasti: Peltosaaren kosteikkopuisto. Loput luonnon moninaisuutta ja virkistyskäyttöä palvelevat alueet peltosaaressa tulisi osoittaa puisto- ja lähivirkistysalueiksi. Sammalistonsuon kantatien 54 eteläpuoliset alueet. Alueen soveltuvuus teollisuus/yritysalueeksi tulisi harkita uudelleen ja pohtia merkintänä pientalovaltaista aluetta niiltä osin kuin rakentamista esitetään. Varuskunta-alue. Alueen kaavoitus tulisi tehdä pienipiirteisiin kasvillisuuskuvioihin tukeutuen niin, että alueen sisään jäävät viherkäytävät säilyvät. Kekkilä Oy Haluaisimme, että asumisen mahdollisuus Sammalistonsuon alueella otettaisiin mukaan tarkasteluun joko kantatien 54 eteläpuolella tai Sammalistonsuon itä- tai länsilaidalla. Suunniteltu Resort style living –asuminen soveltuisi Sammalistonsuon alueelle paremmin. Alueelle on mahdollista rakentaa tekojärvi. Alueen rakentaminen on toteutettavissa kohtuullisin kustannuksin, kun maa-aluetta esikuormitetaan ja rakennettavuutta parannetaan sekä toimenpiteeseen on käytettävissä riittävästi aikaa. Mikäli kaupunki harkitsisi ja indikoisi alueen kaavoittamista osittain myös asumistarkoitukseen, olisi Kekkilä Oy halukas luomaan edellytykset puhtaan, esikuormittamiseen soveltuvan maa-aineksen vastaanottamiseksi alueella. Tällöin rakentaminen voitaisiin aloittaa Sammalistonsuon etelä- ja itälaidalla jo ennen lopullista turvetuotannon loppumista. Kekkilä Oy on tehnyt yhdessä GSP Group Oy:n kanssa Sammalistonsuon alustavan kehitys- ja maankäyttösuunnitelman, jossa ulkoilu- ja virkistysalue on laajuudeltaan 133,5 ha sisältäen tekojärven, viljelypalstat 10 ha, siirtolapuutarha-alue 10 ha, Green Living pientaloalue 27 ha ja yritysalue 22,5 ha. Liitteenä on luonnoskuvia suunnitelmasta. Mielipide 1 Arolammintien varteen voitaisiin rakentaa enemmän taloja kuin teollisuutta Tierakennussuunnitelmat ovat ylimitoitettuja Moottoritien länsipuolinen tiesuunnitelma on kohtuullinen Arolammin orsi on epärealistinen ja siitä pitäisi luopua; perusteluja: muinaismuistot, pohjaton suo, tulvariski, pohjavesi, melu, pääradan ylitys/alitus ongelmallista, voimalinja) Toinen vaihtoehto on siirtää Arolammin orren linjausta muutama sata metriä etelään kovalle maalle pohjavesialueen ulkopuolelle. metsään rakennettaessa meluntorjunta olisi helpompaa Riihimäen kaupunki Tekniikan ja ympäristön toimiala Eteläinen Asemakatu 2, 11130 RIIHIMÄKI www.riihimaki.fi 9 Mielipide 2 Väestönkasvuennusteen tulee olla realistinen Pääradan varteen on kaavoitettava Arolammin ja Monnin seisakkeiden yhteyteen uudet kaupunginosat yhteistyössä Hausjärven ja Hyvinkään kanssa Asutusta tulee tiivistää, mutta ei puistoihin ja virkistysalueille Kalmun alue tulee hyödyntää maaseutumaisena alueena Ravirata on siirrettävissä Kalmun alueelle vaikkapa ns. Sorrin pelloille tai siitä länteen päin Mielipide 3 Kaupungin tulisi keskittyä palvelemaan nykyisiä kaupunkilaisia kasvutavoitteisiin keskittymisen sijaan Olen muuttanut Herajoelle, koska halusin rauhalliseen maaseutuympäristöön kuitenkin lähelle palveluja. haluan, että se pysyy sellaisena. En halua naapuriini teollisuusalueita tai varsinkaan maaseutumaiseman pilaavaa kehätietä. Rakentaminen haja-asutusalueilla pitäisi sallia vapaasti Kyllä siistiytymiselle ja viihtyvyydelle – Ei kasvulle ja uusille kaava-alueille Mielipide 4 Asun Retkiojantein alkupäässä, joten kehätie ja yritysalueet eivät ilahduta Mielipide 5 Lehtolan-Siirtolan alueen kehittämien omakoti-rivitaloalueeksi on hyvä idea; perusteluja: Sammalistonsuo-gardenin ja Riihimäenportin yritysalueen välissä, nopea toteutettavuus Riihiviidantien myötä, liittyy nykyiseen kaupunkirakenteeseen paremmin kuin suurten soiden takana olevat (Riutta) tai toteutusaikataulultaan epävarmaan Arolamminorteen nojaavat alueet, Siirtolan kylätaajama yhdistyisi vähitellen kaupunkiin Nykyiset viheralueet tulisi säilyttää Juurevantielle tosin voisi rakentaa muutamia taloja raviradasta huolimatta Kirveskallion kohdalla tulisi selvittää, tulisiko mäen laki merkitä viheralueeksi Uramontielle olisi hyvä saada joukkoliikennelinja, ehä linjaa 2 tai 3 voisi siirtää tai uusi Siirtola-Lehtola-Suojala-Uramo-Otsola-SAko-keskusta Olemme halukkaita neuvottelemaan yli 25 ha Lehtola tilan myymisestä kaupungille Riihimäen kaupunki Tekniikan ja ympäristön toimiala Eteläinen Asemakatu 2, 11130 RIIHIMÄKI www.riihimaki.fi
© Copyright 2024