Rakennemalleista annetut lausunnot, mielipiteet ja vastineet
27.3.2015 Riihimäen yleiskaava 2035 Rakennemallit sekä niihin liittyvät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja vaikutusten tunnistaminen ovat olleet nähtävillä 22.4.–21.5.2014. Lausunnoissa ja mielipiteissä on esitetty rakennemallien jatkosuunnittelun ohjeeksi huomioita ja tarkistamistarpeita. Vastineiden kohdistamiseksi kaavoitusyksikkö on numeroinut ja ryhmittänyt asiayhteyksien mukaan sekä mahdollisuuksien mukaan tiivistänyt niitä. Vastineissa johtopäätökset rakennesuunnitelmassa erityisesti huomioon otettavista seikoista on alleviivattu. SISÄLLYSLUETTELO LAUSUNTOJEN LYHENNELMÄT JA KAAVOITUSYKSIKÖN VASTINEET .................................................. 1 Janakkalan kunta ..................................................................................................................................... 1 Hausjärven kunta ..................................................................................................................................... 1 Lopen kunta ............................................................................................................................................. 2 Hyvinkään kaupunki ................................................................................................................................. 2 Ympäristölautakunta................................................................................................................................. 3 Sivistyslautakunta..................................................................................................................................... 8 Sosiaali- ja terveyslautakunta ................................................................................................................... 9 Vesihuoltoliikelaitoksen johtokunta ..........................................................................................................11 MIELIPITEIDEN LYHENNELMÄT JA KAAVOITUSYKSIKÖN VASTINEET ..................................................12 Fingrid Oyj...............................................................................................................................................12 Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry ...............................................................................................13 Kekkilä Oy ...............................................................................................................................................13 Mielipide 1 ...............................................................................................................................................14 Mielipide 2 ...............................................................................................................................................15 Mielipide 3 ...............................................................................................................................................15 Mielipide 4 ...............................................................................................................................................16 Mielipide 5 ...............................................................................................................................................16 Riihimäen kaupunki Tekniikan ja ympäristön toimiala Eteläinen Asemakatu 2, 11130 RIIHIMÄKI www.riihimaki.fi 1 LAUSUNTOJEN LYHENNELMÄT JA KAAVOITUSYKSIKÖN VASTINEET Janakkalan kunta Ei ole huomautettavaa kaupunkirakennemalleista. Hausjärven kunta Rakennemallit osoittavat hyvin Hausjärven ja Riihimäen yhteisiä merkittäviä seudullisia kasvualueita kuntarajalla. 1. Riihimäen itäisen asuinalueen kasvusuunta on selkeä tulevaisuuden yhteistyöhanke, joka mahdollistaisi Pohjankorven pientaloalueen laajentumisen Hausjärven puolelle. 2. Monnin läheisyydessä asumisen alueen laajuus voisi olla ”Riihimäen seutu” –mallin mukainen. Monnin osalta on tarve supistaa luonnon ydinalueiden rajauksia mm. Leppäsenojan ympäristöstä ja ”Asumisen kaupunki” rakennemallissa osoitetuilta kasvualueilta. Eteläisempi ekologinen yhteystarvenuoli on merkitty Monnin kohdalla osaksi rakentuneen pientaloalueen päälle. Merkintää tulisi kaventaa huomioiden olemassa oleva maankäyttö ja Monnin yleiskaavasuunnitelmat. 3. Uusien asuinalueiden suuntautuminen kaupungin eteläosaan tukee myös Monnin taajaman kokonaisvaltaista kehittämistä. 4. ”Visio 2050” –rakennemallissa olisi hyvä osoittaa Monniin tavoiteltava rautatieasema. 5. Ekologisia yhteyksiä voisi lisätä luonnon ydinalueilta kaupunkikeskustan viherakseleille. 6. Julkisen liikenteen reitistöihin toivoisi näkemystä seudullisesti. 7. Jatkotyössä tarvitaan vahvaa yhteistyötä raja-alueiden maankäytön yhteensovittamiseksi. Vastine: (1) Maakuntakaavassa Hausjärven kunnan puolelle Vantaanjoen eteläpuolella Pohjankorven kaupunginosan itäpuolella on varaus rakennettavaa uutta tai rakennetta tiivistävää asuntovaltaista aluetta varten (Ar) sekä uuden ohjeellisen tien linja (Riihimäen kehätie). Alue sijaitsee noin kolmen kilometrin etäisyydellä rautatieasemasta. Asumiselle sopivia alueita tulisi selvittää laajemminkin kehätien varrelta yhdessä Hausjärven kunnan kanssa. (2) Rakennemallin 5 luonnon ydinalueilla olevaa asutusta ja viheryhteystarvemerkintää täsmennetään jatkoselvitystarpeella ja merkintää voidaan tarkistaa Hausjärven kunnan alueella. Rakennesuunnitelmassa esitetään kuitenkin vain Riihimäen kaupungin aluetta koskevia maankäytön ratkaisuja. (2 ja 3) Monnin taajama on Riihimäen kaupungin reuna-aluetta, joka tukeutuu Hyvinkään infrastruktuuriin ja palveluihin kuten Monnin taajamakin vielä pitkään. Riihimäen kaupungin yhdyskuntarakenteen kehittämisessä etusijalla ovat nykyisten asemakaava-alueiden tiivistäminen ja välittömästi asemakaavoitettuihin alueisiin liittyvät asumisen alueet. Monnin aseman viereisen alueen asumisen ja työpaikka-alueen toteuttaminen tulee kytkeä Monnin palveluiden ja rautatieaseman toteuttamiseen. Liikennehakuisia työpaikka-alueita on sijoitettu valtatien 3 ja sen rinnakkaistien mt 130 sekä kantatien 54 varsille ja solmukohtiin. Lisäksi varataan työpaikka-alueita kehäteiden varsilta, mutta hyviä peltoalueita säästetään rakentamiselta maakunnallisesti arvokkaalla Vantaanjoen kulttuurimaisema-alueella. Riihimäen kaupunki Tekniikan ja ympäristön toimiala Eteläinen Asemakatu 2, 11130 RIIHIMÄKI www.riihimaki.fi 2 (4) Monnin taajaman kohdalla on maakuntakaavassa merkintä taajamajunaasemasta (la), joten se voidaan merkitä rakennesuunnitelmaan, vaikka yleisenä tavoitteena on osoittaa maankäyttö vain Riihimäen kaupungin alueella. Monnin taajama voi kehittyä asemanseuduksi Hausjärven kunnan puolella tapahtuvan kaavoituksen ja kunnan onnistuneen maanhankinnan jälkeen. Riihimäen kaupungin alueella maankäyttö tukeutuu Hyvinkään kaupungin puolelle suunniteltuun työpaikka-alueeseen ja kunnallistekniikan toteuttamisesta on sovittava Hyvinkään kaupungin kanssa. (5) Kaupunkikeskustan ja ympäröivien alueiden viherrakennetta käsitellään käynnissä olevan viheralueohjelman yhteydessä. Työ on osa yleiskaavatyötä ja se valmistuu kesällä 2015. (6) ELY-keskus on perustanut Riihimäen seudun henkilöliikennetyöryhmän, johon kuuluu edustajia ELY-keskuksesta ja Riihimäen seudun kunnista. Työryhmän kokouksessa lokakuussa on esitetty ELY-keskukselle seudullisen joukkoliikenneselvityksen ja suunnitelman tekoa. Seudulliseen selvitykseen on tarkoituksenmukaista kytkeä Riihimäen kaupunkiliikenne. (7) Kaupunkiseutujen raja-alueiden maankäytön ja liikenteen yhteensovittamista edellytetään 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksen suunnittelusuosituksessa. Riihimäen kaupunkiseudun maankäytön ja liikenteen kehittämissuunnitelmatyö käynnistyy Hämeen liiton johdolla ja joukkoliikenneselvitys Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen johdolla. Lopen kunta Lopen kunnalla ei ole huomautettavaa kaupunkirakennemalleista. Hyvinkään kaupunki 1. Mallit on muodostettu seitsemästä eri tarkastelunäkökulmasta, kutakin mahdollisimman pitkälle puhtaasti viljellen. Valitun työtavan hyvä puoli on se, että näin saadaan selville kunkin tärkeän maankäyttönäkökulman maksimipotentiaali. Toisaalta malleista ei selviä näkemys eri toiminnoille tarpeellisesta mitoituksesta vuoteen 2035 mennessä eikä myöskään näkökulmien välistä priorisointia. Hyvinkään kaupunki esittää jatkosuunnittelussa pohdittavaksi seuraavat huomiot: 2. Malleista hahmottuu Riihimäelle kaksi kasvuvyöhykettä, pääradan varsi ja moottoritien varsi, joita molempia on hyödynnetty sekä asumista että työpaikkojen kehityskäytäviä koskevissa malleissa. Herää kysymys, voiko Riihimäen kasvu riittää kummankin vyöhykkeen täysipainoiseen kehittämiseen. 3. Visiokartassa on esitetty Arolammin asemanseutu. Korvaako tämä entisen Monnin seisakkeen, vai tuleeko asemanseutu Monnin seisakkeen lisäksi? Jos Arolammin asemanseutua lähdetään tavoittelemaan, kannattaisiko luopua moottoritien länsipuolen suurista asumisen vyöhykkeistä, jotta uudelle asemanseudulle syntyisi riittävä tehokkuus? 4. Kartoissa on esitetty pääradan vyöhykettä ja moottoritietä yhdistävä uusi tieyhteys (Arolammin orsi?). Jos tällainen yhteys rakennetaan, sen varsi kannattanee ottaa mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön. 5. Visiokartassa esitetty tavoite Vantaanjoen varren viherreitistä ja Suolijärven-Hirvijärven ”hiljaisesta huoneesta” ovat kannatettavia ja tukevat hyvin Hyvinkään virkistys- ja ulkoilualuetavoitteita. Lisäksi huomiota tulisi kiinnittää itä-länsi –suuntaiseen ekologiseen yhteyteen Hyvinkään, Riihimäen ja Hausjärven rajaseudulla. 6. Lopuksi Hyvinkään kaupunki tähdentää Kapulan - Rappukallion alueen merkitystä jätehuollon ja ympäristöteknologian alueena sekä Hyvinkään että Riihimäen puolella. Riihimäen kaupunki Tekniikan ja ympäristön toimiala Eteläinen Asemakatu 2, 11130 RIIHIMÄKI www.riihimaki.fi 3 Vastine: Lausunnossa kiinnitetään huomiota eri toimintojen mitoituksen ja painotuksen puuttumiseen. Rakennemallien jatkosuunnittelun ohjeeksi on esitetty huomioita ja tarkistamistarpeita. (1 ja 2) Rakennemallien valmistuessa mm. asumisen alueiden mitoitus väestöennusteen pohjaksi, viheralueohjelman laatiminen ja liikenneselvityksen tarkistaminen olivat ohjelmointivaiheissa. Asumiselle 2014-2035 varattavia alueita on tarkasteltu väestöennusteen laatimisen yhteydessä asuntotuotantoennusteessa. Rakennemallissa on esitetty lukuisia uusia mahdollisia asuinalueita. Suunnitteluprosessi etenee seuraavaksi eri teemat yhdistävän kaupunkirakennesuunnitelman laatimiseen. Rakennesuunnitelmassa esitetään, mitä esitetään jatkosuunnittelun pohjaksi. Liikennehakuisia työpaikka-alueita pyritään sijoittamaan väylien varsille ja solmukohtiin vt 3:n ja mt 130 sekä kantatien 54 kehityskäytäviin. Erityiskohteita ovat rautatiehen tukeutuvat logistiikka-alueet. Kokonaan uusia työpaikka-alueita varataan kehäteiden varsilta. (3) Riihimäen kaupungin yhdyskuntarakenteen kehittämisessä vuoteen 2035 saakka etusijalla ovat nykyisten asemakaava-alueiden tiivistäminen ja välittömästi asemakaavoitettuihin alueisiin liittyvät asumisen alueet, joiden väestöpohja mahdollistaa lähipalveluiden järjestämisen. Arolammin mahdollinen asemanseutu sijaitsee suureksi osaksi Hausjärven kunnan alueella eikä sille ole tarvetta seuraavan 20 vuoden aikana Riihimäen väestöennusteessa esitetyn kehityksen perusteella. (4) Yleiskaavatyössä 2035 on tarkoituksenmukaista tarkastella Arolammen ortta yhdyskuntarakenteen, maankäytön, liikenteen, luonnonympäristön ja arkeologisen perinnön pohjalta sekä Riihimäen että Hausjärven kunnan alueilla. (5) Kaupunkikeskustan ja ympäröivien alueiden viherrakennetta käsitellään käynnissä olevan viheralueohjelman yhteydessä. Työ on osa yleiskaavatyötä ja se valmistuu kesällä 2015. Kaupunkistrategiassa Vantaanjoesta halutaan houkutteleva ympäristöelementti, josta syystä Vantaanjoen ympäristöön kiinnitetään erityistä huomiota. Ekologisista yhteystarpeista on valmistunut Riihimäen kaupungin laatima selvitys, jossa esitetään itä-länsisuuntaisia ekologisia yhteystarpeita. (6) Rappukallion alue on maakuntakaavassa kalliokiviaineksenottoalue, jonka jälkihoitotavoitteena on jätehuoltoalueen laajennus (EOkej). Kapulan jätteenkäsittelyalueen ympäristö on Kapulan yleiskaavassa teollisuusaluetta (T), suojaviheraluetta (EV) sekä maa- ja metsätalousaluetta (MT). Maa- ja metsätalousaluetta lukuun ottamatta alueet voidaan osoittaa rakennesuunnitelmassa työpaikka-alueiksi. Ympäristölautakunta On tärkeää, että valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita painotetaan yleiskaavan jatkotyössä. Rakennemalleihin liittyviä vaikutuksia on tunnistettu kattavasti, mutta on kuitenkin myös puutteita. Riihimäen seutu 1. Asumisen alueita ja työpaikka-alueita esitetään myös Herajoen tärkeälle pohjavesialueelle, myös varsinaiselle muodostumisalueelle. 2. Rakentamisen riskit pohjavedelle on selvitettävä ja rakentaminen sijoitettava niin, ettei poh- Riihimäen kaupunki Tekniikan ja ympäristön toimiala Eteläinen Asemakatu 2, 11130 RIIHIMÄKI www.riihimaki.fi 4 javeden pilaantumisen vaaraa aiheudu. Rakentaminen tulisi ohjata etenkin muodostumisalueiden ulkopuolelle. Pohjavesialuetta on jätettävä riittävästi rakentamisen ulkopuolelle. 3. Valmisteilla olevan Riihimäen pohjavesialueiden suojelusuunnitelman tulee ohjata yleiskaavoitusta ja ehdotetut toimenpiteet on otettava huomioon myös yleiskaavan laadinnassa. 4. Läntinen kehätie uutena tieyhteytenä pirstoo luonnonalueita ja aiheuttaa merkittäviä ympäristövaikutuksia, tie myös hajottaa kaupunkirakennetta. Merkittävien ympäristövaikutusten takia tielle on oltava todellinen ja todettu tarve. 5. Kalataloudellisesti tärkeän Epranojan ja Herajoen merkitys on tunnistettava myös osana Vantaajoen kehittämistä. Tiivistyvä kaupunki 6. Tiivistyvä kaupunki -mallin tavoitteena on olemassa olevien yhdyskuntarakenteiden hyödyntäminen. Ajatuksena on, että nykyisen kunnallisteknisen verkoston piirissä olevien toteutumattomien asuin- ja työpaikka-alueiden saaminen rakentamisen piiriin lisää yhdyskunnan energia- ja materiaalitehokkuutta ja taloudellisuutta. 7. Vaikka tavoite onkin sinänsä hyvä, niin lopputulos ei välttämättä ole tavoitteen mukainen. Esimerkiksi pienissä täydennyskaavakohteissa vesihuollon rakentamiskustannukset per tontti voivat pahimmillaan olla monikertaiset verrattaessa suurempien kaava-alueiden kustannuksiin. 8. Riihimäen kaupunkirakenne on jo ennestään yksi Suomen tiiviimpiä. Tiivistämisen todelliset mahdollisuudet on tunnistettava, jotta kaupunkirakenne olisi myös ekologisesti kestävä. Kaupunkirakenteen sisällä olevat viheralueet ovat pienialaisia, eikä niitä tule osoittaa rakentamiselle. Suositeltavampaa on tiivistäminen ”ylöspäin” ja rakentamistehokkuutta lisäämällä. 9. Rakentumattomien ja jo nykyisin rakentamiselle kaavoitettujen alueiden osalta on myös tarkasteltava tarvetta muuttaa ko. alueet viheralueiksi. Esimerkiksi hulevesien hallinnan tai ekologisten yhteyksien turvaamisen kannalta saattaa olla tarpeen osoittaa em. rakentamiselle osoitettuja alueita viheralueiksi. 10. Viheralueiden riittävyys on varmistettava myös hulevesien hallinnan näkökulmasta. Vaarana Tiivistyvä kaupunki mallissa on päällystetyn pinnan määrän lisääntyminen taajamaalueella, mikä voi lisätä hulevesitulvien riskiä. 11. Hulevesien hallintaan on kiinnitettävä erityistä huomiota ja tavoitteena tulee olla hulevesien viivyttäminen ja imeyttäminen niin, että hulevesijärjestelmien huippuvirtaamat eivät kasva tiivistämisen seurauksena. 12. Radan varteen sijoittuva asemakaavamuutosalue on haastava toteuttaa. Alue sijoittuu Peltosaaren kosteikkopuiston alueelle, raideliikenteen melualueelle sekä merkittävälle tulvariskialueelle. 13. Alueeseen kohdistuvat ympäristövaikutukset on tunnistettava ja niitä on voitava hallita, jotta alue voidaan osoittaa rakentamiselle. Asia edellyttää lisäselvityksiä. Kehityskäytävät 14. Uusia yritysalueita esitetään Herajoen tärkeälle pohjavesialueelle. 15. Rakentamisen riskit pohjavedelle on selvitettävä ja rakentaminen sijoitettava niin, ettei pohjaveden pilaantumisen vaaraa aiheudu. Pohjavesialuetta on jätettävä riittävästi rakentamisen ulkopuolelle. Valmisteilla olevan Riihimäen pohjavesialueiden suojelusuunnitelman tulee ohjata yleiskaavoitusta ja ehdotetut toimenpiteet on otettava huomioon myös yleiskaavan laadinnassa. Mattilan teollisuusalue muodostaa jo nykyisin merkittävän riskin pohjaveden laadulle, uutta teollisuutta ei pohjavesialueelle tule osoittaa. Riihimäen kaupunki Tekniikan ja ympäristön toimiala Eteläinen Asemakatu 2, 11130 RIIHIMÄKI www.riihimaki.fi 5 16. Rakentamista esitetään myös Kormun korven maakunnallisesti arvokkaalle luontokohteelle. 17. Luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat luontokohteet tulee pyrkiä säilyttämään rakentamisen ulkopuolella osana ekologista verkostoa. 18. Kehityskäytävät -mallissa laajat työpaikka-alueet voivat lisätä hulevesien määrää. 19. Hulevesien hallintaan on kiinnitettävä erityistä huomiota ja tavoitteena tulee olla hulevesien viivyttäminen ja imeyttäminen niin, että hulevesijärjestelmien ja vesistöjen huippuvirtaamat eivät kasva työpaikka-alueiden rakentamisen seurauksena. Kestävän liikkumisen kaupunki 20. Eheä kaupunkirakenne turvaa parhaiten myös toimivan joukkoliikenteen edellytykset. Joukkoliikenteen paremman toimivuuden tulee ohjata myös kaupunkirakenteen laajenemista. 21. Suunniteltujen Kehäteiden vaarana on, että ne hajottavat kaupunkirakennetta, eivätkä eheytä sitä. 22. Kevyen liikenteen verkoston kattavuus ja yhtenäisyys on oltava yksi suunnittelun lähtökohdista. 23. Joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimivuutta on pyrittävä parantamaan myös ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Elävä vihreä kaupunki 24. Ekologiset yhteystarpeet myös kaupunkirakenteen sisältä ympäröiville viheralueille tulee tunnistaa ja turvata yleiskaavassa. 25. Ekologisten yhteyksien tulee tukeutua tunnistettuihin luonnoltaan arvokkaisiin alueisiin. Myös Riutasta etelään suuntautuva ekologinen yhteystarve on turvattava, yhteystarve puuttuu Elävä vihreä kaupunki –rakennemallista. 26. Luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet on huomioitava ja niiden säilyvyys turvattava myös kaupunkirakenteen sisällä. 27. Monimuotoinen kaupunkiluonto on ekologisen kestävyyden perusta. Luonnon monimuotoisuus turvaa parhaiten myös ekosysteemin ihmiselle tuottamat palvelut, ns. ekosysteemipalvelut. 28. Liito-oravien esiintymisalueiden säilyminen ja yhteydet ympäristöön on turvattava riittävin viherkäytävin esim. Kokossa. 29. Viheralueiden riittävyys on varmistettava myös hulevesien hallinnan näkökulmasta. 30. Riittävät viheralueet mahdollistavat hulevesien hyvän hallinnan ja tulvantorjunnan, samalla myös luonnonvarojen säilyminen (ml. pohjavedet) turvataan. Luonnontilaiset sekä muut pienvedet on huomioitava viherverkostossa ja hulevesien hallinnassa. 31. Riittävät viheralueet lisäävät myös elinympäristön terveellisyyttä, toimivat suojametsinä, hiljentymisen paikkoina sekä luonto-opetuskohteina. Vaikutusten tunnistamisesta em. seikat puuttuvat. Asumisen kaupunki 32. Asumisen alueita esitetään Herajoen tärkeälle pohjavesialueelle, myös varsinaiselle muodostumisalueelle. 33. Rakentamisen riskit pohjavedelle on selvitettävä ja rakentaminen sijoitettava niin, ettei pohjaveden pilaantumisen vaaraa aiheudu. Vaikutusten arvioinnista nämä riskit puuttuvat. Rakentaminen tulisi ohjata etenkin muodostumisalueen ulkopuolelle. Pohjavesialuetta on jätet- Riihimäen kaupunki Tekniikan ja ympäristön toimiala Eteläinen Asemakatu 2, 11130 RIIHIMÄKI www.riihimaki.fi 6 tävä riittävästi rakentamisen ulkopuolelle. Valmisteilla olevan Riihimäen pohjavesialueiden suojelusuunnitelman tulee ohjata yleiskaavoitusta ja ehdotetut toimenpiteet on otettava huomioon myös yleiskaavan laadinnassa. 34. Jatkosuunnittelussa tulee huolehtia siitä, että ekologiset yhteydet kaupunkirakenteen sisältä ympäröiville alueille eivät katkea (esim. ampumaradan alue). 35. Uudet asuinalueet tulee sijoittaa niin, ettei Riihimäen eheä kaupunkirakenne säilyy. 36. Kaupunkirakenteen mahdollinen hajoaminen on tunnistettava yhdeksi mahdolliseksi vaikutukseksi. Vastine: Lausunnossa kiinnitetään huomiota valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden painottamiseen ja vaikutusten täydentämiseen. Rakennemallien jatkosuunnittelun ohjeeksi on esitetty huomioita ja tarkistamistarpeita. (1, 2, 3, 14, 15, 32 ja 33) Asumisen alue Riuttan lounaisosassa Kormuntien koillispuolella on esitetty Herajoen pohjavesialueen muodostumisalueella. Toinen pienialainen asumisen alue on Vasikkahaan eteläpuolella. Työpaikka-alueita, jotka sijaitsevat pohjaveden muodostumisalueella, on esitetty Mattilan teollisuusalueen länsireunalla ja Merkoksen alueen pohjoispuolella. Kaavoituksen yhteydessä tapahtuva sijainninohjaus on keskeinen ympäristön pilaantumisen vaaran ehkäisemisen keino. Lisäksi aluevarausmerkintöihin voidaan liittää pohjaveden suojelua koskevia kaavamääräyksiä. Riihimäen pohjavesialueiden suojelusuunnitelmassa (tarkistettu 30.9.2014) on kuvattu Herajoen pohjavesialueelle tiedossa olevia asemakaavoitushankkeita. Vaihtoehtoisina asumisen alueina on esitetty Kalmu, Arolampi ja Riutta, joista Riutan alue sijoittuu kokonaan Herajoen pohjavesialueelle. Kormuntien pohjoispuolella olevan työpaikka-alueen pohjavedenpinnan syvyys maanpinnasta on alle yhden metrin, joka on otettava huomioon rakentamisen suunnittelussa. Herajoen pohjaveden muodostumisalueelta poistetaan Mattilan työpaikka-alueen länsiosan laajennus ja Merkoksen myymäläkeskittymän laajennus pohjoiseen. (4, 21 ja 36) Riihimäen läntisestä kehätiestä on laadittu pääsuuntaselvitys vuonna 2001. Siinä tarkasteltiin kolmea vaihtoehtoista maastokäytävää Arolammin eritasoliittymästä Hiivolan kylämaiseman kautta Launosiin. Lisäksi esitettiin uusi sisääntulotie kehätieltä Kormuntielle. Näistä ehdotettiin mahdolliseen jatkosuunnitteluun eteläisintä vaihtoehtoa. Vaihtoehtojen vertailussa todettiin raskaan liikenteen Riihimäen eteläosiin siirtyvän pois Kormuntieltä. Etenkin Launosten taajaman yhteydet paranevat pääkaupunkiseudun suuntaan. Kaikki vaihtoehdot parantavat kevyen liikenteen olosuhteita, koska liikenne Kormuntiellä vähenee. Kaikki kehätien vaihtoehdot muodostavat uuden maastokäytävän luontoon. 2. vaihemaakuntakaavaluonnoksen kehittämismerkinässä esitetään Riihimäen läntisen kehätien ympäristön maankäytön selvitysalueesta (se-4): Selvitysalueelle tulisi laatia seudullinen maankäyttötarkastelu. Riihimäen ja Lopen rajavyöhykkeelle tulisi laatia edellä mainittujen kuntien yhteinen osayleiskaavatasoinen maankäytön ja liikenteen kehittämissuunnitelma. Vaihemaakuntakaavaehdotukseen on tulossa suunnittelusuositus: Forssan, Hämeenlinnan ja Riihimäen kaupunkiseuduille tulisi Riihimäen kaupunki Tekniikan ja ympäristön toimiala Eteläinen Asemakatu 2, 11130 RIIHIMÄKI www.riihimaki.fi 7 laatia seudun kuntien yhteinen yleiskaavatasoinen maankäytön ja liikenteen kehittämissuunnitelma. Vasta yleissuunnitelmatasoisen liikenteen ja maankäytön suunnitelman perusteella voidaan arvioida ympäristö- ja muita vaikutuksia riittävän luotettavasti. Yhdyskuntarakenteessa uloimpien kehäteiden periaatteena on ohjata seudullista liikennettä keskustan ohi. Kehätien varrelle voidaan osoittaa soveltuvaa uutta maankäyttöä. Aikaisempiin suunnitelmiin ei ole sisällytetty tällaista maankäytön suunnittelua. Kehäteitä tulisi tarkastella yhdessä maankäytön kehittymisen kanssa ja vaikutukset tulisi selvittää erityisesti yhdyskuntarakenteeseen ja luontoon. (5, 16, 17, 26, 27 ja 28) Kaupunkikeskustan ja ympäröivien alueiden viherrakennetta käsitellään käynnissä olevan viheralueohjelman yhteydessä. Liito-oravien esiintymisalueet, maakunnallisesti arvokas Kormun korpi, Epranoja, Herajoki sekä luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet rakenteen ulkopuolella ja sisällä otetaan huomioon yleiskaavaa laadittaessa. . (6, 7, 8, 12, 13, ja 20) Yhdyskuntarakennetta eheytettäessä saatetaan ottaa käyttöön rakentamattomia alueita, muuttaa alueiden käyttötarkoitusta tai tehostaa alueiden rakentamistehokkuutta. Samalla tulisi nostaa ympäristön laatua, jotta toimenpiteitä ei koettaisi pelkästään negatiivisina. Maankäytön tehostamisella pyritään hyödyntämään rakennettua infrastruktuuria, joten kaupungin talouden kannalta yhdyskuntarakenteen eheyttäminen on kannatettavaa. Kaupunkirakenteessa puistot, muut viheralueet ja rakentamattomat tontitkin muodostavat ekologisia yhteyksiä, mutta ne saattavat olla erityisen tärkeitä myös hulevesien hallinnan kannalta. (9, 10, 11, 18, 19, 29 ja 30) Tehokas ja tiivis rakentaminen tuo mukanaan haasteita hulevesien hallintaan, sillä rakentaminen vaikuttaa veden kiertoon. Tasapainon löytäminen on mahdollista, kun suunnittelussa otetaan huomioon luonto, valuma-alue ja varataan riittävästi hulevesien käsittelyyn soveltuvia alueita. Maankäyttö- ja rakennuslain erityisissä hulevesiä koskevissa säännöksissä esitetään, että hulevesien hallinnan tavoitteena on mm. imeyttää ja viivyttää hulevesiä niiden kerääntymispaikalla, ehkäistä hulevesistä ympäristölle ja kiinteistölle aiheutuvia haittoja ja vahinkoja ottaen huomioon myös ilmaston muuttuminen pitkällä aikavälillä (MRL 103 §). (9, 24, 25 ja 34) Yleiskaavaa 2035 varten on laadittu Riihimäen ekologisten yhteyksien selvitys, jossa on esitetty mm. kaupungin keskustan eteläpuolella itälänsisuuntaiset yhteystarpeet. Kalmun osayleiskaavan maankäytön johdosta paikallinen ekologinen yhteys siirtyy lännemmäksi. Rakennemalleissa ei ole otettu kantaa Varuskunta-Kokko-Taipale –alueen ekoloogisiin yhteystarpeisiin. Kaupunkikeskustan ja ympäröivien alueiden viherrakennetta käsitellään käynnissä olevan viheralueohjelman yhteydessä. (22 ja 23) Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi Riihimäen kaupungilla on ilmastostrategiset tavoitteet vuoteen 2020, jotka ovat: Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet. Kevyt- ja joukkoliikenne ovat houkuttelevia liikkumismuotoja. Maankäytön suunnittelun keinoin pyritään saamaan ensisijaisiksi liikkumismuodoiksi kävely, pyöräily ja joukkoliikenne. Kaupungin sisäistä joukkoliikennettä kehitetään houkuttelevammaksi yhteistyössä henkilöliikennetyöryhmän (ELY-kesus ja seudun kunnat) ja liikennöitsijöiden kanssa Riihimäen kaupunki Tekniikan ja ympäristön toimiala Eteläinen Asemakatu 2, 11130 RIIHIMÄKI www.riihimaki.fi 8 linjastoa selkeyttämällä. Junan merkitystä nopeana ja ympäristöystävällisenä kulkuvälineenä kasvatetaan syöttöliikennettä kehittämällä. Kevyen liikenteen verkostoa täydennetään ja yhtenäistetään Hausjärven, Hyvinkään, Lopen ja Riihimäen turvallisen ja kestävän liikkumisen suunnitelmassa (Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Raportteja 56/2014) esitetyllä tavalla. (2, 4, 13, 21, 31, 33 ja 36) Rakennemalleihin liittyviä vaikutuksia tunnistetaan muun ohella seuraavasti: rakentamisen riskit pohjavedelle, kehäteiden merkittävät ympäristövaikutukset, Lahdenradan eteläpuolen asemakaavamuutosalueeseen kohdistuvat ympäristövaikutukset, viheralueiden terveysvaikutukset ja ominaisuudet suojametsinä, hiljentymisen paikkoina sekä luonto-opetuskohteina. Yhdyskuntarakenteen eheyttämisen vastakohtana kaupunkirakenteen mahdollinen hajoaminen tunnistetaan. Sivistyslautakunta Kulttuuri- ja vapaa-aikajaostolla ei ollut huomautettavaa. 1. Sivistystoimi pitää yleiskaavamallin asuinalueiden ja työpaikka-alueiden sijoittelua tarkoituksenmukaisena sillä edellytyksellä että yleiskaavoituksessa ja myöhemmin laadittavissa asemakaavoissa huolehditaan turvallisista liikenneväylistä, kevyen liikenteen ja ulkoilualuereiteistä sekä asuinalueiden sisällä että asuinalueiden ja kaupungin ydinkeskustan välillä. 2. Kaupungin nykyinen päiväkoti- ja koulutilakapasiteetti on käytännössä täynnä. Ilman lisärakentamista kaupungin päiväkoti- ja alakoulutilat loppuvat seuraavan neljän vuoden kuluessa. Oppilasennusteiden mukaan kaupungissa tarvitaan ilman väestönkasvuakin yläkoulutilaa 2020 -luvun alkuvuosina. 3. Tulevien kouluinvestointien lisätarpeiden määrittelyn ja suunnittelun näkökulmasta yleiskaavan hyväksymisen yhteydessä on tärkeää päättää asemakaavoitusohjelman aikataulusta ja kaavoitusjärjestyksestä. 4. Sivistystoimen toive on, että ensin asetetaan asuinaluekohtaiset väestömäärätavoitteet ja aikataulu, koska tavoitteet aiotaan saavuttaa. 5. Kasvatuksen peruspalvelujen järjestämisen näkökulmasta olisi tarkoituksenmukaista, että ensin toteutuisi kaupungin keskustaan välittömästi liittyvä Varuskunnan alue ja tämän jälkeen läntinen moottoritien ja teollisuusaluevyöhykkeen taakse jäävät läntiset alueet. 6. Läntisten asuinalueiden väestöpohja pitäisi jatkosuunnitelmissa mitoittaa vähintään kolmisarjaisen esiopetuksen ja perusopetuksen 1.-9. luokkien yhtenäiskoulun väestömäärälle. Käytännössä tämä tarkoittaa vähintään 7500 asukkaan väestöpohjaa. Näin suuri väestöpohja antaa paremmat edellytykset toimivalle joukkoliikennepalveluille sekä monipuolisille lähiliikuntapaikkainvestoinneille. Vastine: Lausunnossa kiinnitetään huomiota asuinalueiden ja työpaikka-alueiden turvallisiin liikenneväyliin, kevyen liikenteen ja ulkoilualuereitteihin sekä asuinaluekohtaisten väestömäärätavoitteiden ja aikataulun määrittämiseen. Rakennemallien jatkosuunnittelun ohjeeksi on esitetty huomioita ja tarkistamistarpeita. (1) Yhdyskuntarakenteen toimivuus yleiskaavatasolla tarkoittaa mm. liikenneverkon hierarkista jäsennystä, eri liikennemuotojen erottelua, varsinkin ulkoilureitistön sijoittelua erilleen väylistä ja orientoituvuutta. Asemakaavoituksen ja katusuunnittelun yh- Riihimäen kaupunki Tekniikan ja ympäristön toimiala Eteläinen Asemakatu 2, 11130 RIIHIMÄKI www.riihimaki.fi 9 teydessä ratkaistaan liikenneväylien toteuttamistavat. (2) Väestöennusteen ja siihen liittyvän asuntotuotantoennusteen pohjalta päiväkoti- ja alakoulutilojen sijoittuminen voidaan osoittaa yleiskaavassa. (3) Yleiskaavaa toteutetaan laatimalla asemakaavoja ja muita kehittämis- ja toteuttamissuunnitelmia. Yleiskaavassa esitetään maankäytön kehittämiskohteet ajoitettuina. Kaupungin kaavoitusyksikössä ne esitetään kaavoituskatsauksessa ja sijoitetaan kaavoitusohjelmaan. (4) Yleiskaavatyöhön liittyy uusien aluevarausten mitoitus. Alueiden toteutuminen riippuu useasta tekijästä. Maanhankinnassa on ensin onnistuttava. Uusien asuntojen rakentamisen määrä seuraa talouden suhdanteita. Suunniteltujen asuinalueiden toteutuminen edellyttää asuntotuotannon ohjelmointia (asuntotuotanto-ohjelma), johon kuuluu maanhankinta, kunnallistekniikan suunnittelu ja lähipalveluiden suunnittelu sekä toteuttamisen ajoitus. (5) Kalmussa nykyinen kaupungin maanomistus vastaa neljäsosaa Kalmun osayleiskaavan asuntojen kokonaismäärästä. Kalmun osayleiskaava-alueen toteutuminen kestäisi 13-14 vuotta, jos koko vuosittainen pientalorakentaminen sijoittuisi Kalmuun. Varuskunta-Kokko-Taipale –alueen toteutuminen kestäisi vastaavasti omakotialueiden osalta kahdeksan vuotta. Varuskunta-Kokko-Taipale -alueella toistaiseksi puolustusvoimien aluetarpeista ei ole tietoa. (6) Läntisten asuinalueiden 7500 asukkaan väestöpohjaan on laskettava moottoritien länsipuolelta Kalmun osayleiskaava-alue ja Riuttan alueet sekä nykyinen väestö moottoritien itäpuolelta. Sosiaali- ja terveyslautakunta 1. Sosiaali- ja terveyslautakunta katsoo, että kaupunkirakennemalleja kehitettäessä on tärkeää tunnistaa eri-ikäisten ja eri elämäntilanteessa olevien kaupunkilaisten tarpeet. 2. Rakennetulla ja rakentamattomalla sekä luonnon ympäristöllä, asuin- ja muiden alueiden rakenteilla ja sijoittelulla sekä kaupungin eri osia ja toiminnallisia kokonaisuuksia yhdistävillä väylillä ja reiteillä on suuri vaikutus terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen, osallistumisen ja arkielämän sujumisen kannalta. 3. Yleiskaavatyön pohjana olevissa rakennemalleissa onkin tärkeää tunnistaa ja huomioida osana kestävää kehitystä myös taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävän kaupunkirakenteen luominen. 4. Sosiaalisesti kestävä ympäristö luo hyvän asumisen ja liikkumisen edellytyksiä kaupunkilaisten koko elämänkaaren aikana. Ennen rakennemallien käytäntöön vientiä tulee tarkastella erikseen lapsivaikutuksia sekä vaikutuksia yleensä kaupunkilaisten hyvinvoinnin edistämiseen sekä syrjäytymisen ehkäisemiseen. 5. Sosiaalisen integraation ja syrjäytymisen ehkäisemisen näkökulmista on tärkeää, että rakenteet tukevat asuinalueiden monimuotoisuuden syntymistä siten, että ne eivät liiaksi eriytyisi esimerkiksi sosioekonomisesti tai ikäryhmittäin. 6. On toivottavaa, että malleissa mahdollistuu tämä normaalisuuden tavoitteen edistäminen myös esimerkiksi Y-tonttien sijoittelussa siten, että palveluiden tuominen asuinalueille mahdollistuu mielekkäällä tavalla. 7. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen näkökulmista osallisuus, toiminnallisuus ja turvallisuus ovat tärkeitä asioita kaikille asukkaille, mutta lasten, nuorten, ikäihmisten ja Riihimäen kaupunki Tekniikan ja ympäristön toimiala Eteläinen Asemakatu 2, 11130 RIIHIMÄKI www.riihimaki.fi 10 toimintakyvyltään rajoittuneiden henkilöiden elämässä niillä on erityisen suuri merkitys. 8. Mahdollisuus liikkua, ulkoilla ja virkistyä lähellä kotia ja helposti eri vuoden aikoina sekä turvalliset kulkureitit vuorokaudenajasta riippumatta edistävät hyvinvointia ja lisäävät turvallisuudentunnetta. 9. Liikkumiseen ja liikuntaan aktivoivat riittävät ja toimivat kevyenliikenteen väylät ja eriikäisten yhteiseen käyttöön tarkoitetut aktiivipuistot sekä levolliset viheralueet. On tärkeää, että kaavoituksen keinoin edistetään toiminnallisuutta ja mahdollisuutta aktiiviseen toimintaan. Tämä tulee ottaa huomioon muun muassa reittien ja väylien suunnittelussa sekä asuin- ja muiden alueiden sijoittelussa. 10. Rakennemalleissa tulee huomioida myös se, että toimivat liikenneratkaisut joukkoliikenteineen helpottavat eri ikäryhmien kulkemista sujuvasti kodin, aktiviteettien ja palveluiden välillä. Seutumallissa on tarpeen lisäksi huomioida, että tulevaisuudessa Riihimäelle saattaa keskittyä entistä enemmän esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluja, joita asiakkaat tulevat nykyistä kuntaa laajemmalta alueelta pidempien välimatkojen päästä ja haja-asutusalueilta. 11. Asukkaiden itsenäisen selviytymisen ja hyvän elämänlaadun kannalta on tärkeää myös, että asuinalueilla on tarjolla ainakin päivittäis- ja muita usein tarvittavia palveluita niin lähellä, että se mahdollistaa niiden käyttämisen myös henkilöille, joiden toimintakyky ja liikkumismahdollisuudet ovat alentuneet ilman, että he joutuvat turvautumaan näistä syistä osto- tai kaupungin palveluihin. 12. Ennusteiden mukaan ikäihmisten määrä Riihimäellä kaksinkertaistuu jo kymmenen seuraavan vuoden aikana. Samalla, kun hyvillä rakenteilla edistetään ihmisten elämänlaatua parantavia ratkaisuja, voidaan niiden avulla hillitä runsasta palvelujen kasvun tarvetta ja kustannusten kasvua. Erityisesti tulee varmistaa ikäihmisten ja muiden palveluja tarvitsevien henkilöiden kotona asumisen mahdollistavien rakenteiden luominen. Tavoiteltavaa on, että rakenteet tukevat kaikkien asukasryhmien turvallista ja mielekästä kotona asumista siten, että asumisyksiköissä asumista voidaan vähentää nykyisestä olennaisesti. 13. Parhaimmillaan esitettyjen rakenteiden yhdistelmät vastaavat myös hyvinvoinnin edistämisen ja syrjäytymisen ehkäisemisen tavoitteisiin, ja vaikuttavat joka tapauksessa olennaisesti sosiaalisesti kestävän ympäristön rakentumiseen. Vastine: Lausunnossa esitetään, että yleiskaavatyössä on tärkeää tunnistaa eri-ikäisten ja eri elämäntilanteessa olevien kaupunkilaisten tarpeet (1) ja huomioida taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä kaupunkirakenne (3) sekä tiedostaa sen suuri vaikutus terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen, osallistumisen ja arkielämän sujumisen kannalta (2). Rakennemallien jatkosuunnittelun ohjeeksi on esitetty huomioita: (5) Rakenteiden tulee tukea asuinalueiden monimuotoisuuden syntymistä siten, että ne eivät liiaksi eriytyisi esimerkiksi sosioekonomisesti tai ikäryhmittäin. (6) Y-tonttien sijoitellaan siten, että palveluiden tuominen asuinalueille mahdollistuu mielekkäällä tavalla. (7) Osallisuus, toiminnallisuus ja turvallisuus ovat tärkeitä asioita kaikille asukkaille, mutta lasten, nuorten, ikäihmisten ja toimintakyvyltään rajoittuneiden henkilöiden elämässä niillä on erityisen suuri merkitys. (2, 4, 8 ja 9) Ennen rakennemallien käytäntöön vientiä tulee tarkastella erikseen Riihimäen kaupunki Tekniikan ja ympäristön toimiala Eteläinen Asemakatu 2, 11130 RIIHIMÄKI www.riihimaki.fi 11 lapsivaikutuksia ja vaikutuksia yleensä kaupunkilaisten hyvinvoinnin edistämiseen sekä syrjäytymisen ehkäisemiseen. Kaupungin eri osia ja toiminnallisia kokonaisuuksia yhdistävillä väylillä ja reiteillä on suuri vaikutus terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Sosiaalisesti kestävä ympäristö luo hyvän asumisen ja liikkumisen edellytyksiä kaupunkilaisten koko elämänkaaren aikana. Mahdollisuus liikkua, ulkoilla ja virkistyä lähellä kotia ja helposti eri vuoden aikoina sekä turvalliset kulkureitit edistävät hyvinvointia ja lisäävät turvallisuudentunnetta. Kevyenliikenteen väylät ja eri ikäisten yhteiseen käyttöön tarkoitetut aktiivipuistot sekä levolliset viheralueet aktivoivat liikkumiseen ja liikuntaan. (10) Toimivat liikenneratkaisut joukkoliikenteineen helpottavat eri ikäryhmien kulkemista sujuvasti kodin, aktiviteettien ja palveluiden välillä. (11) Asuinalueilla on tarjolla ainakin päivittäis- ja muita usein tarvittavia palveluita niin lähellä, että se mahdollistaa niiden käyttämisen myös henkilöille, joiden toimintakyky ja liikkumismahdollisuudet ovat alentuneet ilman, että he joutuvat turvautumaan näistä syistä osto- tai kaupungin palveluihin Maankäyttö- ja rakennuslaissa edellytetään, että edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä (MRL 1 §). Kaavaa laadittaessa on selvitettävä suunnitelman toteuttamisen yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset (MRL 9 §). Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön (MRA 1 §). Yleiskaavan laatimista ohjataan sisältövaatimuksin, kuten, että otetaan huomioon asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus sekä mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön. Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys on otettava huomioon sekä mahdollisuudet erityisesti joukko- ja kevyen liikenteen järjestämiseen (MRL 39 §). Kaupunginhallitus on päättänyt, että yritysvaikutusten ja lapsivaikutusten arviointi liitetään kaupungin päätöksentekoon. Vesihuoltoliikelaitoksen johtokunta 1. Riihimäen seutu, kehityskäytävät ja asumisen kaupunki rakennemalleissa Herajoen pohjavesialueelle ja osin myös varsinaiselle pohjaveden muodostumisalueille on osoitettu asumisen ja yritystoiminnan alueita. Tulevaisuuden maankäyttö ei saa vaarantaa Herajoen pohjavesialueella pohjaveden laatua ja muodostuvan pohjaveden määrää. 2. Parhaillaan ollaan päivittämässä Riihimäen pohjavesialueiden suojelusuunnitelmaa. Yleiskaavan laadinnassa tulee huomioida rajoitukset, jotka suojelusuunnitelmassa tullaan esittämään rakentamiselle ja muille käyttömuodoille Herajoen pohjavesialueella. 3. Tiivistyvä kaupunki -mallin tavoitteena on olemassa olevien yhdyskuntarakenteiden hyödyntäminen. Vesihuollon kannalta katsottuna kustannustehokas tapa tiivistää kaupunkirakennetta on vanhojen asuinalueiden tonttien rakennusoikeuden lisääminen. 4. Kehityskäytävät -mallissa laajat työpaikka-alueet voivat lisätä hulevesien määrää ja Tiivistyvä kaupunki -mallissa on vaarana päällystetyn pinnan määrän lisääntyminen taajama-alueella, mikä voi lisätä hulevesitulvien riskiä. Hulevesien hallintaan onkin kiinnitettävä erityistä huomiota ja tavoitteena tulisi olla hulevesien viivyttäminen ja Riihimäen kaupunki Tekniikan ja ympäristön toimiala Eteläinen Asemakatu 2, 11130 RIIHIMÄKI www.riihimaki.fi 12 imeyttäminen niin, että hulevesijärjestelmien huippuvirtaamat eivät kasva tiivistämisen seurauksena. Vastine: (1 ja 2) Asumisen alue Riuttan lounaisosassa Kormuntien koillispuolella on esitetty Herajoen pohjavesialueen muodostumisalueella. Toinen pienialainen asumisen alue on Vasikkahaan eteläpuolella. Työpaikka-alueita, jotka sijaitsevat pohjaveden muodostumisalueella, on esitetty Mattilan teollisuusalueen länsireunalla ja Merkoksen alueen pohjoispuolella. Kaavoituksen yhteydessä tapahtuva sijainninohjaus on keskeinen ympäristön pilaantumisen vaaran ehkäisemisen keino. Lisäksi aluevarausmerkintöihin voidaan liittää pohjaveden suojelua koskevia kaavamääräyksiä. Riihimäen pohjavesialueiden suojelusuunnitelmassa (tarkistettu 30.9.2014) on kuvattu Herajoen pohjavesialueelle tiedossa olevia asemakaavoitushankkeita. Vaihtoehtoisina asumisen alueina on esitetty Kalmu, Arolampi ja Riutta, joista Riutan alue sijoittuu kokonaan Herajoen pohjavesialueelle. Kormuntien pohjoispuolella olevan työpaikka-alueen pohjavedenpinnan syvyys maanpinnasta on alle yhden metrin, joka on otettava huomioon rakentamisen suunnittelussa. Herajoen pohjaveden muodostumisalueelta poistetaan Mattilan työpaikka-alueen länsiosan laajennus ja Merkoksen myymäläkeskittymän laajennus pohjoiseen. (3 ja 4) Yhdyskuntarakennetta eheytettäessä saatetaan ottaa käyttöön rakentamattomia alueita, muuttaa alueiden käyttötarkoitusta tai tehostaa alueiden rakentamistehokkuutta. Samalla tulisi nostaa ympäristön laatua, jotta toimenpiteitä ei koettaisi pelkästään negatiivisina. Maankäytön tehostamisella pyritään hyödyntämään rakennettua infrastruktuuria, joten kaupungin talouden kannalta yhdyskuntarakenteen eheyttämien on kannatettavaa. Nykyisen kunnallistekniikan piirissä olevien vanhojen asuinalueiden rakennusoikeutta lisäämällä siten, että tontille voidaan rakentaa uusi asuintalo, on syytä selvittää koko kaupungin alueella. Näihin alueisiin kohdistuu rakennetun kulttuuriympäristön kaltaisia arvoja, jotka on ensin tunnistettava. Tämä rakennetun ympäristön selvitys on tarkoitus laatia yleiskaavan osatehtävänä (rakennetun ympäristön strategia). Kaupunkirakenteessa puistot, muut viheralueet ja rakentamattomat tontitkin saattavat olla erityisen tärkeitä myös hulevesien hallinnan kannalta. (4) Tehokas ja tiivis rakentaminen tuo mukanaan haasteita hulevesien hallintaan, sillä rakentaminen vaikuttaa veden kiertoon. Tasapainon löytäminen on mahdollista, kun suunnittelussa otetaan huomioon luonto, valuma-alue ja varataan riittävästi hulevesien käsittelyyn soveltuvia alueita. Maankäyttö- ja rakennuslain erityisissä hulevesiä koskevissa säännöksissä esitetään, että hulevesien hallinnan tavoitteena on mm. imeyttää ja viivyttää hulevesiä niiden kerääntymispaikalla, ehkäistä hulevesistä ympäristölle ja kiinteistölle aiheutuvia haittoja ja vahinkoja ottaen huomioon myös ilmaston muuttuminen pitkällä aikavälillä (MRL 103 §). MIELIPITEIDEN LYHENNELMÄT JA KAAVOITUSYKSIKÖN VASTINEET Fingrid Oyj Ei ole tarvetta ottaa kantaa kaupunkirakennemalleihin. Riihimäen kaupunki Tekniikan ja ympäristön toimiala Eteläinen Asemakatu 2, 11130 RIIHIMÄKI www.riihimaki.fi 13 Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry Yhdistys ottaa kantaa yksityiskohtaisemmin linnustoselvityksen loppuraportissa, joka valmistuu vuoden 2014 loppuun mennessä. Tässä vaiheessa esitämme huomioita seuraavasti: 1. Peltosaaren kosteikkopuisto. Loput luonnon moninaisuutta ja virkistyskäyttöä palvelevat alueet Peltosaaressa tulisi osoittaa puisto- ja lähivirkistysalueiksi. 2. Sammalistonsuon kantatien 54 eteläpuoliset alueet. Alueen soveltuvuus teollisuus/yritysalueeksi tulisi harkita uudelleen ja pohtia merkintänä pientalovaltaista aluetta niiltä osin kuin rakentamista esitetään. 3. Varuskunta-alue. Alueen kaavoitus tulisi tehdä pienipiirteisiin kasvillisuuskuvioihin tukeutuen niin, että alueen sisään jäävät viherkäytävät säilyvät. Vastine: (1) Noin kilometrin pituisella Peltosaaren luontopolulla voi tutustua kosteikon syntyyn, kasvillisuuteen, hyönteisiin ja linnustoon. Polun on tehnyt Riihimäenseudun luonnonsuojeluyhdistys. Kosteikkopuiston ympäristöön voi sijoittua mm. asumista ja työpaikka-alueita. Liikuntakeskuksen laajentamistarpeet otetaan huomioon tarpeellisen liikuntapaikkojen yleissuunnittelun yhteydessä. Peltosaaren kosteikkopuistoa ja ympäristön muuta maankäyttöä tarkastellaan myös viheralueohjelmatyössä, jonka on määrä valmistua kesäkuussa 2015. (2) Sammalistonsuon kantatien 54 eteläpuoleisen alueen turpeenotto on päättynyt ja ympäristöluvan mukaiselle jälkihoidolle suunnitellaan vaihtoehtoja. Yhdessä rakennemallissa alueelle on esitetty työpaikka-alue. Liikenteen melu, AGA:n 1,5 km konsultointivyöhyke ja viereinen ratsutila rajoittavat uuden asutuksen sijoittamista tälle alueelle. (3) Varuskunta-alueella ja viereisillä Kokko-Taipaleen alueilla on suuri merkitys Riihimäen yhdyskuntarakenteen eheyttämiselle, koska ne sijaitsevat soveltuvilta osin enimmillään kolme kilometrin etäisyydellä keskustasta. AGA:n 1,5 km konsultointivyöhyke rajoittaa uuden asutuksen sijoittumista näille alueille. Varuskunta-alueen luontoarvot otetaan huomioon yleiskaavasuunnittelussa ja maankäyttöä tarkastellaan myös viheralueohjelmatyössä. Kekkilä Oy 1. Haluaisimme, että asumisen mahdollisuus Sammalistonsuon alueella otettaisiin mukaan tarkasteluun joko kantatien 54 eteläpuolella tai Sammalistonsuon itä- tai länsilaidalla. 2. Suunniteltu Resort style living –asuminen soveltuisi Sammalistonsuon alueelle paremmin. Alueelle on mahdollista rakentaa tekojärvi. 3. Alueen rakentaminen on toteutettavissa kohtuullisin kustannuksin, kun maa-aluetta esikuormitetaan ja rakennettavuutta parannetaan sekä toimenpiteeseen on käytettävissä riittävästi aikaa. 4. Mikäli kaupunki harkitsisi ja indikoisi alueen kaavoittamista osittain myös asumistarkoitukseen, olisi Kekkilä Oy halukas luomaan edellytykset puhtaan, esikuormittamiseen soveltuvan maa-aineksen vastaanottamiseksi alueella. Tällöin rakentaminen voitaisiin aloittaa Sammalistonsuon etelä- ja itälaidalla jo ennen lopullista turvetuotannon loppumista. 5. Kekkilä Oy on tehnyt yhdessä GSP Group Oy:n kanssa Sammalistonsuon alustavan kehitys- ja maankäyttösuunnitelman, jossa ulkoilu- ja virkistysalue on laajuudeltaan 133,5 ha sisältäen tekojärven, viljelypalstat 10 ha, siirtolapuutarha-alue 10 ha, Green Living pientaloalue 27 ha ja yritysalue 22,5 ha. 6. Liitteenä on luonnoskuvia suunnitelmasta. Riihimäen kaupunki Tekniikan ja ympäristön toimiala Eteläinen Asemakatu 2, 11130 RIIHIMÄKI www.riihimaki.fi 14 Vastine: Riihimäen linnustoselvityksessä 2013-2014 – loppuraportti (Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry) todetaan, että Sammalistonsuo on yksi linnustollisesti arvokkaimmista alueista Kanta-Hämeessä ja valtakunnallisesti yksi merkittävimmistä lintujen sisämaan levähdysalueista. Sammalistonsuo on tärkeä kohde myös lintuharrastajille. Raportin mukaan Sammalistonsuolla on hyvät edellytykset lintukosteikoksi ja virkistysalueeksi. (1, 2, 3 ja 4) Kekkilän laatimassa Sammalistonsuon kehittämissuunnitelmassa on esitetty 160 omakotitonttia, 50-100 siirtolapuutarhamökkiä, n. 10 ha puutarha- ja pienviljelypalstoja, n. 130 ha virkistys- ja ulkoilualueita, jossa mm. tekojärvi. Yritysalue on esitetty kantatien eteläpuolelle. Alueesta on selvitetty rakennettavuus ja toteuttamisen rakennuskustannukset. Maaperän heikot pohjaolosuhteet edellyttävät asuinrakennusten perustusten paalutusta ja kunnallistekniikan rakentaminen edellyttäisi mittavaa esirakentamista painumien hallitsemiseksi. Omakotiasutusta ei ole tarkoituksenmukaista osoittaa yhdyskuntarakenteen laidalle ja kantatien pohjoispuolelle, jossa lähipalvelujen järjestämiseksi ei ole riittävää väestöpohjaa. (5) Kantatien 54 eteläpuoleisella alueella turpeen otto on loppunut ja jälkihoidolle on esitetty työpaikkarakentaminen tai asuminen. Rakennemallissa ”Kehityskäytävät” alueelle on esitetty työpaikka-alue. Liikenteen melu, AGA:n 1,5 km konsultointivyöhyke ja viereinen ratsutila rajoittavat uuden asutuksen sijoittamista tälle alueelle. Alueelle soveltuvaa maankäyttöä on edelleen selvitettävä ympäröivän maankäytön, hulevesien, liikennejärjestelyjen ja heikosti kantavan maan esirakentamisen ja rakennusten perustamistavan pohjalta. (6) Kaupungin viherrakennetta, virkistysalueverkostoa, viherpalveluita ja mm. hulevesien hallintaa selvitetään Riihimäen viheralueohjelman laatimisen yhteydessä. Työ on aloitettu kesällä 2014 ja vuoden 2015 puolella on tarkoitus määritellä kehittämistavoitteet ja toimenpiteet. Mielipide 1 1. Arolammintien varteen voitaisiin rakentaa enemmän taloja kuin teollisuutta. 2. Tierakennussuunnitelmat ovat ylimitoitettuja. 3. Moottoritien länsipuolinen tiesuunnitelma on kohtuullinen. 4. Arolammin orsi on epärealistinen ja siitä pitäisi luopua; perusteluja: muinaismuistot, pohjaton suo, tulvariski, pohjavesi, melu, pääradan ylitys/alitus ongelmallista, voimalinja. 5. Toinen vaihtoehto on siirtää Arolammin orren linjausta muutama sata metriä etelään kovalle maalle pohjavesialueen ulkopuolelle. Metsään rakennettaessa meluntorjunta olisi helpompaa. Vastine: (1) Maakuntakaava mahdollistaa Arolammen alueelle sekä asuin- että työpaikkaalueiden suunnittelun, mutta Riihimäen kaupungin yhdyskuntarakenteen kehittämisessä etusijalla ovat nykyisten asemakaava-alueiden tiivistäminen ja välittömästi asemakaavoitettuihin alueisiin liittyvät asumisen alueet. Liikennehakuisia työpaikkaalueita pyritään sijoittamaan väylien varsille ja solmukohtiin vt 3:n ja mt 130 sekä kantatien 54 kehityskäytäviin. Erityiskohteita ovat rautatiehen tukeutuvat logistiikkaalueet. (2, 3, 4 ja 5) Maakuntakaavassa esitettyjen uusien ohjeellisten kehäväylien kuormitusta selvitetään yleiskaavatyössä uusien maankäyttöajatusten pohjalta. Edellinen Riihimäen kaupunki Tekniikan ja ympäristön toimiala Eteläinen Asemakatu 2, 11130 RIIHIMÄKI www.riihimaki.fi 15 selvitys Läntisen kehätien osata on tehty vuonna 2001 ja Riihimäen kehätien (Itäinen radanvarsitie ja Arolammin orsi) osalta vuonna 2007. Hämeen liitto esittää, että Riihimäen kaupunkiseudulle (Riihimäki, Hausjärvi, Loppi ja Janakkala) laadittaisiin seudullinen maankäytön ja liikenteen kehittämissuunnitelma. Tämä työ alkaa vuoden 2015 alussa. Mielipide 2 1. Väestönkasvuennusteen tulee olla realistinen. 2. Pääradan varteen on kaavoitettava Arolammin ja Monnin seisakkeiden yhteyteen uudet kaupunginosat yhteistyössä Hausjärven ja Hyvinkään kanssa. 3. Asutusta tulee tiivistää, mutta ei puistoihin ja virkistysalueille. 4. Kalmun alue tulee hyödyntää maaseutumaisena alueena. 5. Ravirata on siirrettävissä Kalmun alueelle vaikkapa ns. Sorrin pelloille tai siitä länteen päin. Vastine: (1) Riihimäen kaupungin väestöennuste vuosille 2014-2035 valmistunut. Väestölaskelmia on tehty kaksi: nopea ja hidas vaihtoehto, jotka poikkeavat toisistaan asuntotuotantoa koskevan oletuksen osalta. Nopean vaihtoehdon mukaan väestö kasvaa keskimäärin 1 % vuodessa ja hitaassa vaihtoehdossa 0,5 %. Tilastokeskuksen väestöennuste sijoittuu näiden välille. (2) Väestöennusteen pohjalta Riihimäen kaupungin yhdyskuntarakenteen kehittämisessä etusijalla ovat vuoteen 2035 saakka nykyisten asemakaava-alueiden tiivistäminen ja välittömästi asemakaavoitettuihin alueisiin liittyvät asumisen alueet. Uusia kaupunginosia, kuten Arolammia ja Monnia, ei ole tarkoituksenmukaista ryhtyä kehittämään nykyisen väestöennusteen pohjalta yhdyskuntarakenteessa etäisille alueille, joiden väestöpohja ei mahdollista lähipalveluiden järjestämistä kustannustehokkaasti ja joiden yhdyskuntataloudelliset panostukset (maan hankinta, infrastruktuuri, palvelut) ovat merkittävät. (3) Kaupungin viherrakennetta, virkistysalueverkostoa, viherpalveluita ja mm. hulevesien hallintaa selvitetään Riihimäen viheralueohjelman laatimisen yhteydessä. Työ on aloitettu kesällä 2014 ja vuoden 2015 puolella on tarkoitus määritellä kehittämistavoitteet ja toimenpiteet. (4) Kaupunginvaltuuston hyväksymä Kalmun osayleiskaava ja kaupungin omistukseensa hankkimat alueet osoittavat kaupungin tahdon Kalmun kehittämisessä. Osayleiskaava-alueeseen rajautuvien alueiden osalta maankäytön suuria linjoja esitetään rakennesuunnitelmassa. (5) Raviradan mahdollista vaihtoehtoista sijaintia selvitetään Riihimäen viheralueohjelman laatimisen yhteydessä. Mielipide 3 1. Kaupungin tulisi keskittyä palvelemaan nykyisiä kaupunkilaisia kasvutavoitteisiin keskittymisen sijaan. 2. Olen muuttanut Herajoelle, koska halusin rauhalliseen maaseutuympäristöön kuitenkin lähelle palveluja. Haluan, että se pysyy sellaisena. En halua naapuriini teollisuusalueita tai varsinkaan maaseutumaiseman pilaavaa kehätietä. 3. Rakentaminen haja-asutusalueilla pitäisi sallia vapaasti. 4. Kyllä siistiytymiselle ja viihtyvyydelle – Ei kasvulle ja uusille kaava-alueille. Vastine: (1) Riihimäen kaupungin väestöennuste vuosille 2014-2035 valmistunut. Väestölaskelmassa on osoitettu, että nykyinen väestömäärä vähenee 0,3 % vuodessa, mikä Riihimäen kaupunki Tekniikan ja ympäristön toimiala Eteläinen Asemakatu 2, 11130 RIIHIMÄKI www.riihimaki.fi 16 tarkoittaa vuoteen 2035 mennessä noin 2000 asukasta. Väestörakenteella ja väestökehityksellä on tärkeä rooli kunnallisessa suunnittelussa ja päätöksenteossa. Asukas on kunnan asiakas ja veronmaksaja ja siitä syystä lähes kaikki kunnan toiminta liittyy välittömästi tai välillisesti asukkaisiin. Muutosten arvioiminen pitkän ajan päähän on perusteltua, sillä vaihtoehtona olisi tehdä tulevaisuutta koskevia päätöksiä vain nykytilanteen tai menneisyyden perusteella. Kaupungin suunnittelussa onnistuminen edellyttää näkemystä vuosien päähän. Erityisesti yhdyskuntarakenne, palveluverkostot sekä niihin kuuluvat toimitilat ja rakennukset ovat pitkäikäisiä. (2) Kaupunginvaltuuston hyväksymä Kalmun osayleiskaava ja kaupungin omistukseensa hankkimat alueet osoittavat kaupungin tahdon Kalmun kehittämisessä. Osayleiskaava-alueeseen rajautuvien alueiden osalta maankäytön suuria linjoja esitetään rakennesuunnitelmassa. (3) Koko Riihimäen kaupungin alue on määritelty harkinnanvaraiseksi suunnittelutarvealueeksi, jossa asemakaavojen ulkopuolelle rakentaminen edellyttää pääasiassa kaupunginhallituksen tai tietyissä tapauksissa ELY-keskuksen myönteistä päätöstä. (4) ks. kohta 1. Mielipide 4 1. Asun Retkiojantein alkupäässä, joten kehätie ja yritysalueet eivät ilahduta. Vastine: (1) Lopen ja Riihimäen alueiden välinen tieverkko on vuosikymmenten aikana kehittynyt monessa eri vaiheessa. Riihimäen läntisen kehätien pääsuuntaselvitys (Tiehallinto, Hämeen tiepiiri 2001) on laadittu osana Riihimäen läntisten alueiden tieverkon kehittämistä. 2. vaihemaakuntakaavaluonnoksen Riihimäen läntisen sisääntulotien ratkaisu Kormuntien linjauksesta Sipiläntien länsipuolelle esitetään kumottavaksi. Läntinen kehätie on esitetty yhteystarvemerkinnällä ja selvitysaluetta koskee kehittämissuositus: Selvitysalueelle tulisi laatia seudullinen maankäyttötarkastelu. Riihimäen ja Lopen rajavyöhykkeelle tulisi laatia edellä mainittujen kuntien yhteinen osayleiskaavatasoinen maankäytön ja liikenteen kehittämissuunnitelma. Yleiskaavatyössä 2035 on tarpeen tarkastella Läntistä kehätietä yhdyskuntarakenteen, maankäytön ja liikenteen kannalta. Mielipide 5 1. Lehtolan-Siirtolan alueen kehittämien omakoti-rivitaloalueeksi on hyvä idea; perusteluja: Sammalistonsuo-gardenin ja Riihimäenportin yritysalueen välissä, nopea toteutettavuus Riihiviidantien myötä, liittyy nykyiseen kaupunkirakenteeseen paremmin kuin suurten soiden takana olevat (Riutta) tai toteutusaikataulultaan epävarmaan Arolamminorteen nojaavat alueet, Siirtolan kylätaajama yhdistyisi vähitellen kaupunkiin. 2. Nykyiset viheralueet tulisi säilyttää. 3. Juurevantielle tosin voisi rakentaa muutamia taloja raviradasta huolimatta. 4. Kirveskallion kohdalla tulisi selvittää, tulisiko mäen laki merkitä viheralueeksi. 5. Uramontielle olisi hyvä saada joukkoliikennelinja, ehkä linjaa 2 tai 3 voisi siirtää tai uusi Siirtola-Lehtola-Suojala-Uramo-Otsola-Sako-keskusta. 6. Olemme halukkaita neuvottelemaan yli 25 ha Lehtola tilan myymisestä kaupungille. Vastine: (1) Väestöennusteen pohjalta Riihimäen kaupungin yhdyskuntarakenteen kehittämisessä etusijalla ovat vuoteen 2035 saakka nykyisten asemakaava-alueiden tiivistä- Riihimäen kaupunki Tekniikan ja ympäristön toimiala Eteläinen Asemakatu 2, 11130 RIIHIMÄKI www.riihimaki.fi 17 minen ja välittömästi asemakaavoitettuihin alueisiin liittyvät asumisen alueet, joiden väestöpohja mahdollistaa lähipalveluiden järjestämisen. Uusia kylätaajamia, kuten Lehtolan-Siirtolan alue, ei ole tarkoituksenmukaista ryhtyä kehittämään nykyisen väestöennusteen pohjalta alueille, joiden yhdyskuntataloudelliset panostukset (maan hankinta, infrastruktuuri, palvelut) ovat merkittävät. Sen sijaan liikennehakuisia työpaikka-alueita pyritään sijoittamaan väylien varsille ja solmukohtiin vt 3:n ja mt 130 sekä kantatien 54 kehityskäytäviin. Maakuntakaavassa oleva Riihiviidantien uusi ohjeellinen linjaus Kirjauksentien tulevaan eritasoliittymään ja Riihiviidantien suoran liittymän sulkeminen kantatielle 54 ovat kantatien kehittämistoimenpiteitä, jotka on otettava huomioon alueen maankäytön suunnittelussa, jos kantatien rooli pitkämatkaisen liikenteen välittäjänä kasvaa nykyisestä. (2, 3 ja 4) Virkistys- ja muita viheralueita selvitetään Riihimäen viheralueohjelman laatimisen yhteydessä. Työ on aloitettu kesällä 2014 ja vuoden 2015 puolella on tarkoitus määritellä kehittämistavoitteet ja toimenpiteet. (4) Kirveskallion alueen halkoo Fingridin 400 kV:n Hikiä-Forssa voimalinjasuunnitelma, jonka vaikutukset tulevaan maankäyttöön on selvitettävä. (5) Riihimäen liikenneselvityksessä 2035 esitetään, että tavoitteeksi asetetaan linjaston tehostaminen yksinkertaistamalla ja suoristamalla reittejä. Riihimäen kaupunkiseudun maankäytön ja liikenteen kehittämissuunnitelmatyö pyritään käynnistämään Hämeen liiton johdolla vuoden 2015 alussa. Paikallisliikenteen linja-autoreittejä tarkastellaan yleiskaavatyön yhteydessä. Joukkoliikenneselvityksen valmistelusta vastaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus (henkilöliikennetyöryhmä). (6) Kaupungingeodeetti on neuvotellut Lehtolan tilan ostamisesta kaupungille. Riihimäen kaupunki Tekniikan ja ympäristön toimiala Eteläinen Asemakatu 2, 11130 RIIHIMÄKI www.riihimaki.fi
© Copyright 2024