Natura arviointi 2015
KEMIÖNSAAREN KUNTA Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaavan muutos, Örö Natura-arviointi FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 17.3.2015 P24691P001 Natura-arviointi Kärkkäinen Jari 1 (30) 17.3.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto ......................................................................................................................... 3 2 Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaavan muutos, Örö ............................................ 3 3 4 5 6 2.1 Kaava-alueen sijainti ja yleiskuvaus............................................................................................................ 3 2.2 Kaavan tarkoitus ......................................................................................................................................... 4 2.3 Osayleiskaavaehdotus ................................................................................................................................ 4 Menetelmät ja aineisto ..................................................................................................... 8 3.1 Lainsäädäntö .............................................................................................................................................. 8 3.2 Natura-arviointi .......................................................................................................................................... 8 3.3 Koskemattomuus ja eheys........................................................................................................................ 11 3.4 Aineisto ..................................................................................................................................................... 11 Örön saaren Natura-alue (FI0200193) .............................................................................. 12 4.1 Alueen kuvaus .......................................................................................................................................... 12 4.2 Luontodirektiivin luontotyypit.................................................................................................................. 13 4.3 Luontodirektiivin liitteen II lajit ................................................................................................................ 17 4.4 Lintudirektiivin liitteen I linnut ................................................................................................................. 17 4.5 Säännöllisesti esiintyvät muuttolinnut ..................................................................................................... 17 4.6 Muut luontoarvot ..................................................................................................................................... 17 Vaikutusmekanismit ja vaikutusalue ................................................................................. 18 5.1 Matkailu.................................................................................................................................................... 18 5.2 Kaavaan mahdollistama täydennys- ja uudisrakentaminen..................................................................... 18 5.3 Vaikutusalue ............................................................................................................................................. 18 Suunnitellut ja tehdyt toimet ........................................................................................... 19 6.1 Örön luontomatkailun kehittämissuunnitelma ........................................................................................ 19 6.2 Örön venesatama ..................................................................................................................................... 19 6.3 Maaperän kunnostus sekä alueiden siistimisen ja suojaaminen ............................................................. 20 6.4 Örön luonnonhoitosuunnitelma............................................................................................................... 21 7 Epävarmuudet ............................................................................................................... 22 8 Vaikutukset ................................................................................................................... 22 8.1 Yleistä ....................................................................................................................................................... 22 8.2 Luontotyypit ............................................................................................................................................. 22 8.3 8.2.1 Kuivat nummet (4030) ja runsaslajiset kuivat ja tuoreet niityt (6270) ....................................... 22 8.2.2 Kulutusta heikosti kestävät luontotyypit .................................................................................... 23 8.2.3 Muut vaikutukset........................................................................................................................ 23 Haittojen lieventäminen ........................................................................................................................... 24 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki Natura-arviointi Kärkkäinen Jari 9 2 (30) 17.3.2015 8.4 Yhteisvaikutukset ..................................................................................................................................... 25 8.5 Vaikutukset Natura-alueen eheyteen ...................................................................................................... 25 Johtopäätös .................................................................................................................. 26 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-arviointi 3 (28) 17.3.2015 Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaavan muutos, Örö 1 JOHDANTO Kemiönsaaren kunta on muutamassa Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaavaan Örön saarelle ja sen lähialueelle. Muutos johtuu siitä, että Puolustusvoimien toiminta on päättynyt Örön saarella. Valtion alueet oli aikaisemmin vuokrattu Puolustusvoimille ja vuokrasopimus päättyi 1.1.2015, jolloin Örön saaresta tuli osa Saaristomeren kansallispuistoa ja suljettuna ollut saari avataan yleisölle. Puolustusvoimien harjoituskäyttöön jää Örön läntinen merialue sekä muutama pieni alue saaresta. Saari on Metsähallituksen hallinnassa. Tämä Natura -arviointi on luonnonsuojelulain 65 § mukainen Natura-arviointi, jossa arvioidaan Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaavan muutoksen vaikutuksista Örön saaren Natura-alueeseen (FI0200193, aluetyyppi SCI) luontoarvopihin. Työ pohjautuu olemassa olevaan aineistoon. 2 DRAGSFJÄRDIN ITÄISEN SAARISTON RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, ÖRÖ 2.1 Kaava-alueen sijainti ja yleiskuvaus Kaava-alue sijaitsee Kemiönsaaren kunnassa, Hiittisten saariston lounaispuolella noin 7 kilometrin päässä Rosalan kylästä. Alueeseen kuuluu Örön pääsaari, useita pieniä saaria tai saarten osia sekä laaja vesialue. Alueen pinta-ala on yhteensä noin 700 hehtaaria, josta maapinta-alaa on noin 200 hehtaaria. Saari on valtion omistama. Suunnitteluhetkellä Örön saari on asumaton. Kuva 1. Kaava-alueen sijainti osoitettu punaisella ympyrällä. Dragsfjärdin itäisen saariston royk muutos Natura_arviointi 2015.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-arviointi 4 (28) 17.3.2015 2.2 Kaavan tarkoitus Kaavamuutos koskeen Örön saarta ja sen lähialuetta. Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaavassa (vahvistettu 24.4.1998) Örö ja muut suunnittelualueen saaret on osoitettu puolustushallinnon alueena EP-merkinnällä. Kun Puolustusvoimien toiminta päätyi saarella, tuli tarve muuttaa osayleiskaavaa siten, että Örön saarta voidaan tulevaisuudessa käyttää nykyistä monialaisempaan toimintaan. Kaavan yhtenä tavoitteena on, että Örön lunastusalueeseen kuuluvat pikkusaaret pysyvät jatkossakin rakentamattomina, eikä niille osoiteta erityisiä toimintoja. Metsähallituksen lähtökohtana kaavamuutokseen on alueen kehittäminen jatkossa yritysvetoisesti siten, että Örön pääsaaresta muodostuu monipuolinen luontomatkailun ja siihen liittyvien matkailupalvelujen keskittymä. Päätös kaavan vireilletulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillepanosta on tehty 25.8.2014. Osayleiskaavan luonnosaineisto oli nähtävillä 23.10–21.11.2014. Kaavassa on suunniteltu alueelle seuraavia toimintoja: - 2.3 vierasvenesatama sisältäen noin 70 venepaikkaa yhteysaluksen laituripaikka melontakeskus kahvila / ravintola sauna ja käymälätilat sukeltajien tukikohta kokoustiloja eritasoisia majoituspalveluita Osayleiskaavaehdotus Osayleiskaavaehdotuksessa on Örön saarelle osoitettu seuraavat aluevaraukset: Pientalovaltainen asuntoalue, jolla ympäristö säilytetään. Merkinnällä on osoitettu asuinpientalojen alue, jota voidaan pysyvän asumisen lisäksi käyttää majoitustoimintaan. Alue sijaitsee Natura 2000-verkostoon kuuluvalla alueella. Täydennysrakentamisessa on huomioitava, ettei rakentamisella heikennetä Natura-aluetta koskevia suojeluarvoja. Osayleiskaavan AP/S alueille saa osoittaa yhteensä enintään viisi (5) uutta asuinrakennusta. Yksittäisen uuden asuinrakennuksen kerrosala saa olla enintään 170 k-m2. Matkailupalvelujen alue, jolla ympäristö säilytetään. Merkinnällä osoitetaan kahvila-, majoitus-, kokous-, juhla-, näyttely-, ja myymälätilojen alueita. Osayleiskaavan RM/S alueille saa sijoittaa myös matkailutoimintaa ja asumista palvelevia huoltotiloja ja kaksi erillistä saunarakennusta. Yksittäinen saunarakennus saa olla enintään 150 k-m2. Muuta täydennysrakentamista saa osoittaa Dragsfjärdin itäisen saariston royk muutos Natura_arviointi 2015.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-arviointi 5 (28) 17.3.2015 alueelle yhteensä enintään 300 k-m2. Alueelle saa sijoittaa myös toimintaa palvelevia huoltotiloja. Alueen vanhan rakennuskannan säilymistä ja uudiskäyttöä tulee edistää. Alueen täydennysrakentaminen on mahdollista. Täydennysrakentaminen on sovitettava alueen maisemaan, rakennetun ympäristön mittakaavaan ja rakennustapaan. Leirintäalue. Merkinnällä osoitetaan telttailu- ja leirintäalue, jolle voidaan sijoittaa myös pienehköjä majoitusrakennuksia sekä toimintaa palvelevia sauna- ja huoltorakennuksia. Satama-alue. Merkinnällä on osoitettu saaren Eteläsatamaa, joka osoitetaan yhteysalussatamaksi ja yleisessä käytössä olevaksi vierasvenesatamapalveluille huoltotiloineen. Alueelle saa sijoittaa laiturirakenteita, pienimittakaavaisia toimintaa palvelevia huoltoja sosiaalitiloja, satamakonttorin, kahvila- ja kioskitiloja sekä kaksi erillistä saunarakennusta. Kahvila- ja kioskitoimintoja sisältävän satamakonttorin kerrosala saa olla enintään 150 k-m2. Yksittäinen saunarakennus saa olla enintään 150 k-m2. Muuta täydennysrakentamista saa osoittaa alueelle yhteensä enintään 200 k-m2. Satama-alue. Merkinnällä on osoitettu saaren pohjoista satamaa, joka on tarkoitus säilyttää satamatoiminnoissa erityisesti huoltotarkoituksiin. Energianhuollon alue. Luonnonsuojelualue. Merkinnällä on osoitettu Saaristomeren kansallispuistoon liitettäviä alueita, joiden pääkäyttötarkoitus on luonnonsuojelu. Alueelle saa rakentaa Saaristomeren kansallispuistosta annetun lain (645/1982) 1 §:ssä tarkoitettuja käyttötarkoituksia palvelevia rakennuksia ja rakennelmia. Suurin osa saaresta on SL-aluetta. Lisäksi kaavassa on osoitettu alueiden erityisominaisuudet: Valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön alue. Arvokas harjualue tai muu geologinen muodostuma Natura 2000 - verkostoon kuuluva tai ehdotettu alue Arvokas reitti. Merkinnällä on osoitettu Tykkitie. Dragsfjärdin itäisen saariston royk muutos Natura_arviointi 2015.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-arviointi 6 (28) 17.3.2015 Kohde- ja viivamerkinnät: Suojelu-/muinaismuistokohde Suojeltava rakennus Suojeltu hylky Kulttuurikohde Yhdyskuntatekniset palvelut Puolustusvoimien alue Arvokas tielinja. Merkinnällä on osoitettu tykkitiet Lyhyt Ikävä (65) ja Pitkä Ikävä (64). Kevyeen liikenteen reitti Laivaväylä Pilaantunut maaperä Yleiskaavaraja Dragsfjärdin itäisen saariston royk muutos Natura_arviointi 2015.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-arviointi 17.3.2015 Kuva 2. Osayleiskaavan muutos, ote ehdotuskaavakartasta (päivätty 23.3.2015). Dragsfjärdin itäisen saariston royk muutos Natura_arviointi 2015.docx 7 (28) FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-arviointi 8 (28) 17.3.2015 3 MENETELMÄT JA AINEISTO 3.1 Lainsäädäntö Luonnonsuojelualain 64 §:n todetaan, että Natura 2000 -verkostoon kuuluvan alueen suojelun perusteena olevia luonnonarvoja ei saa merkittävästi heikentää. Natura–arvioinnista säädetään luonnonsuojelulain 65 ja 66 §:n säännöksissä. Ensimmäisen säännöksen (65 §) mukaan hanke tai suunnitelma ei saa yksistään tai yhdessä muiden hankkeiden kanssa merkittävästi heikentää niitä luonnonarvoja, joiden vuoksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura 2000-verkostoon. Tämä velvoite koskee myös Natura-alueen ulkopuolella toteutettavaa hanketta, jos sillä on todennäköisesti alueelle ulottuvia merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Luonnonsuojelulain mukainen vaikutusten arviointivelvollisuus syntyy mikäli hankkeen vaikutukset a) kohdistuvat Natura–alueen suojelun perusteena oleviin luontoarvoihin, b) ovat luonteeltaan heikentäviä, c) laadultaan merkittäviä ja d) ennalta arvioiden todennäköisiä. Toinen mainittu säännös (66 §) koskee heikentämiskieltoa. Viranomainen ei saa myöntää lupaa hankkeen toteuttamiseksi taikka hyväksyä tai vahvistaa suunnitelmaa, jos arviointimenettely osoittaa hankkeen tai suunnitelman merkittävästi heikentävän niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Suomen Natura 2000–verkostoon. Lupaviranomaisen on ennen lupapäätöstä varmistettava, että arvioinnit ovat asianmukaisia ja niissä esitetyt johtopäätökset ovat perusteltuja. 3.2 Natura-arviointi Natura-arvioinnissa keskitytään suojelun perustana oleviin luontotyyppeihin tai lajeihin. Natura -luontoarvot, joita arviointi koskee, ilmenevät Natura 2000 -tietolomakkeista ja ovat joko: - erityisten suojelutoimien alueilla (SAC) ja SCI-alueilla luontodirektiivin liitteen I luontotyyppejä tai luontodirektiivin liitteen II lajeja tai erityisistä suojelualueilla (SPA) lintudirektiivin liitteen I lintulajeja tai lintudirektiivin 4.2 artiklassa tarkoitettuja muuttolintuja SPA-alueella arviointivelvollisuus ei kohdistu luontotyyppeihin eikä luontodirektiivin liitteen II lajeihin, vaikka ne olisikin mainittu tietolomakkeessa. Vastaavasti SAC/SCI–alueilla ei ole merkitystä linnuille aiheutuvalla heikentymisellä sinänsä. Örön saaren Natura-alue (FI0200193) on luontodirektiivin perusteinen Natura-alue ja arvioinnissa ei huomioida suojeluperusteisia lintuja. Dragsfjärdin itäisen saariston royk muutos Natura_arviointi 2015.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-arviointi 9 (28) 17.3.2015 Luonto- tai lintudirektiivissä ei ole määritetty milloin luonnonarvot heikentyvät tai milloin ne merkittävästi heikentyvät. Komission julkaiseman luontodirektiivin (92/43/ETY) 6 artiklan tulkintaohjeen mukaan "kaikki tapahtumat, jotka aiheuttavat alueen muodostamisen perustana olevan luontotyypin kattaman alan supistumista, voidaan katsoa heikentymiseksi. Luontotyypin kattaman alan supistumista on arvioitava suhteessa sen kattamaan koko pinta-alaan alueella ottaen huomioon kyseisen luontotyypin suojelun taso". Vaikutusten suuruutta on arvioitu viisiportaisella asteikolla, joka kuvaa luontotyypin heikentyvän tai häviävän pinta-alan osuutta tai lajin heikentyvän tai häviävän yksilömäärän suhteessa Natura-alueen luontotyypin pinta-alaan tai lajimäärään (taulukko 1) (Jokimäki & Hamari 2007, soveltaen). Vaikutusten todennäköisyyttä on arvioitu seuraavia luokkia hyväksi käyttäen: varma, erittäin todennäköinen, todennäköinen, odotettavissa, ennakoitavissa ja epätodennäköinen sekä erittäin epätodennäköinen. Vaikutusten merkittävyydestä luontodirektiivin (92/43/ETY) 6 artiklan tulkintaohje toteaa, että "vaikutusten merkittävyys on määritettävä suhteessa suunnitelman tai hankkeen kohteena olevan suojeltavan alueen erityispiirteisiin ja luonnonolosuhteisiin ottaen erityisesti huomioon alueen suojelutavoitteet". Vaikutusten arvioinnissa on käytetty apuna vaikutusten merkittävyyden arviointia alueen luontoarvoille soveltuvien kriteereihin (Söderman 2003). Vaikutuksen merkittävyys, luokittelu ja niiden kriteerit on esitetty taulukossa 2. Vaikutusten merkittävyydestä voidaan todeta, että mikäli suunnitelma tai hanke tuottaa suuren merkittävän vaikutuksen luontotyypille tai lajille, niin vaikutukset ovat merkittävästi heikentäviä. Tällöin suunnitelma tai hanke heikentää luontotyyppiä tai lajia niin, että luontotyyppi tai laji häviää pitkällä tai lyhyellä aikavälillä. Taulukko 1. Vaikutusten suuruuden luokittelu ja luokittelun kriteerit Erittäin suuri vaikutus Vaikutus kohdistuu yli 10 % Natura-alueella sijaitsevasta luontotyypistä tai yli 10 % Natura-alueella esiintyvän direktiivilajin runsaudesta Voimakas Vaikutus kohdistuu 3–10 % Natura-alueella sijaitsevasta luontotyypistä tai 3–10 % Natura-alueella esiintyvän direktiivilajin runsaudesta Kohtalainen vaikutus Vaikutus kohdistuu yli 1 %, mutta alle 3 % Natura-alueella sijaitsevasta luontotyypistä tai yli 1 %, mutta alle 3 % Natura-alueella esiintyvän direktiivilajin runsaudesta. Lievä vaikutus Vaikutus kohdistuu alle 1 % Natura-alueella sijaitsevasta luontotyypistä tai alle 1 % Natura-alueella esiintyvän direktiivilajin runsaudesta. Ei vaikutusta Ei muutoksia tai muutokset kohdistuvat erittäin pieneen osaan (alle 0,1 %) luontotyypistä tai Natura-alueella esiintyvän direktiivilajin runsaudesta. Dragsfjärdin itäisen saariston royk muutos Natura_arviointi 2015.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-arviointi 10 (28) 17.3.2015 Taulukko 2. Vaikutusten merkittävyyden luokittelu ja luokittelun kriteerit. Suuri merkittävyys Hanke heikentää suojeltavan lajin tai luontotyypin suojelutasoa ja johtaa luontotyypin/lajin katoamiseen lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Kohtalainen merkittävyys Hankkeella on vähäisiä tai kohtalaisia vaikutuksia suojeltavaan lajiin tai luontotyyppiin eikä hanke uhkaa luontotyypin/lajin säilymistä alueella. Merkityksetön Hankkeesta ei aiheudu vaikutuksia suojeltavaan lajiin tai luontotyyppiin. Yksittäisiin luontotyyppeihin ja lajeihin kohdistuvien vaikutusten lisäksi on arvioitava hankkeen vaikutukset Natura–alueen eheyteen (koskemattomuus). Koskemattomuudella tarkoitetaan koko Natura-alueen ekologisen rakenteen ja toiminnan säilymistä elinkelpoisena ja niiden luontotyyppien ja lajien kantojen säilymistä elinvoimaisina, joiden vuoksi alue on valittu Natura-verkostoon. Natura-alueen eheyden yhteydessä on huomioitavaa, että vaikka hankkeen tai suunnitelman vaikutukset eivät olisi mihinkään suojeluperusteena olevaan luontotyyppiin tai lajiin yksinään merkittäviä, vähäiset tai kohtalaiset vaikutukset moneen luontotyyppiin tai lajiin saattavat vaikuttaa alueen ekologiseen rakenteeseen ja toimintaan kokonaisuutena. Vaikutusten ei myöskään tarvitse kohdistua suoraan alueen arvokkaisiin luontotyyppeihin tai lajeihin ollakseen merkittäviä, sillä ne voivat kohdistua esim. alueen hydrologiaan tai tavanomaisiin lajeihin ja vaikuttaa tätä kautta välillisesti suojeluperusteina oleviin luontotyyppeihin ja/tai lajeihin. Vaikutusten merkittävyyden arviointi alueen eheyden kannalta on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Vaikutusten merkittävyyden arviointi alueen eheyden kannalta (Byron 2000; Department of Environment, Transport of Regions, mukaillen Södermanin 2003 mukaan) Vaikutuksen merkittävyys Kriteerit Merkittävä kielteinen vaikutus Hanke tai suunnitelma vaikuttaa haitallisesti alueen eheyteen, sen yhtenäiseen ekologiseen rakenteeseen ja toimintaan, joka ylläpitää elinympäristöjä ja populaatioita, joita varten alue on luokiteltu. Kohtalaisen kielteinen vaikutus Hanke tai suunnitelma ei vaikuta haitallisesti alueen eheyteen, mutta vaikutus on todennäköisesti merkittävä alueen yksittäisiin elinympäristöihin tai lajeihin. Vähäinen kielteinen vaikutus Kumpikaan yllä olevista tapauksista ei toteudu, mutta vähäiset kielteiset vaikutukset ovat ilmeisiä. Myönteinen vaikutus Hanke tai suunnitelma lisää luonnon monimuotoisuutta, esimerkiksi luodaan käytäviä eristyneiden alueiden välillä tai aluetta kunnostetaan tai ennallistetaan Ei vaikutuksia Vaikutuksia ei ole huomattavissa kielteiseen tai positiiviseen suuntaan Dragsfjärdin itäisen saariston royk muutos Natura_arviointi 2015.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-arviointi 11 (28) 17.3.2015 3.3 Koskemattomuus ja eheys Luontodirektiivin koskemattomuus tarkoittaa, että heikentyvätkö varsinaiset suojeluarvot merkittävästi hankkeen toteutumisen myötä vai ei. Tämä vaatii kokonaisvaltaista ekologista harkintaa, jossa ei pitäydytä yksinomaan suojelun perustana olevissa luontotyypeissä tai lajeissa. EU:n tuomioistuimen oikeustapausten perusteella voidaan todeta, että luontodirektiivin 6 (2) artiklan kieltämä heikennys on oltava merkittävää kaikkien suojeltujen luontoarvojen eli sekä luontotyyppien, elinympäristöjen ja lajien kannalta. Merkittävä heikkeneminen on kyseessä silloin, jos suojelun olennaiset arvot ja ekologinen toimintakyky eivät säily (Kuusiniemi 2001). Merkittävyysmääre on laadullinen, ei määrällinen kriteeri. Merkittävyysharkintaan vaikuttavat Natura 2000 -alueen erityispiirteet, ympäristöolot, alueen suuruus ja vaikutuksen kesto (Kuusiniemi 2000 ja Euroopan komissio 2000). 3.4 Aineisto Metsähallitus on teettänyt aikaisemmin jo kolme Natura-arviota: satama-aluetta, luontomatkailua ja pilaantuneita maa-alueita koskien. Työn kannalta keskeisin aineisto: - Arvio maaperän kunnostuksen sekä alueiden siistimisen ja suojaamisen vaikutuksista Örön Natura-alueeseen (FI0200193). Metsähallitus. 20.5.2014. Högmander, J. 2014: Natura-arvio Kemiönsaaren Örön venesataman rakentamisen vaikutuksista Natura 2000 -verkoston alueeseen Örö (FI0200193). Metsähallitus 2014. Högmander, J. ja Sorakunnas, E. 2014: Arvio matkailutoiminnan vaikutuksista Örön Natura-alueeseen (FI0200193). Metsähallitus. 24.11.2014. Lindgren, L. 2013: Örö – linnakkeesta laidunsaareksi. Kemiönsaaren kunnan Örön luonnonhoitosuunnitelma. Metsähallitus. Vuorinen, J., Sorakunnas. E. ja Högmander, J. 2014: Örön luontomatkailun kehittämissuunnitelma. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja C 127 (2. korj. painos). - Kaava-aineisto: - Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaavan muutos, Örö. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy. 25.8.2014. Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaavan muutos, Örö. Kaavaehdotus. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy. 2015 Dragsfjärdin itäisen saariston royk muutos Natura_arviointi 2015.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-arviointi 12 (28) 17.3.2015 4 ÖRÖN SAAREN NATURA-ALUE (FI0200193) 4.1 Alueen kuvaus Örön saaren Natura -alueen pinta-ala on 376 ha. Alue on liitetty Natura-suojeluverkostoon luontodirektiivin perusteella. Örön saaren ja ympäröivän matalan vesialueen luontotyyppi on harjusaari, joka kattaa pääosan saaresta ja sitä ympäröivästä vesialueesta. Lisäksi useita muita luontodirektiivin luontotyyppejä esiintyy alueella päällekkäisenä luontotyypin harjusaaret kanssa. Näistä luontotyypeistä osa on metsäisiä, osa hiekka- ja somerikkorantaan sekä dyyneihin liittyviä ja osa vedenalaisia. Osa saaren keskiosista, kallioista ja lähiluodoista on ihmisen toimien vuoksi jossain määrin muuttuneita. Osa lehdoista ja puustoisista soista on ojitettu tai rakentamistoimin muutettu. Arvokkaimmat, hiekkamaan elinympäristöt ovat kuitenkin erittäin edustavia ja luonnontilaisia. Örö on erittäin tärkeä luontotyyppien hiekkarannat, dyynit ja rantaniityt sekä uhanalaisten ja erityisesti suojeltavien lajien esiintymisalue. Dragsfjärdin itäisen saariston royk muutos Natura_arviointi 2015.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-arviointi 13 (28) 17.3.2015 Kuva 3. Örön saaren Natura -alue (FI0200193). 4.2 Luontodirektiivin luontotyypit Suojelun perustana Natura-tietolomakkeen mukaan on 16 luontotyyppiä (taulukko 4). Metsähallituksen toimesta saaren luonto on inventoitu tarkoin (Lindgren 2013). Dragsfjärdin itäisen saariston royk muutos Natura_arviointi 2015.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-arviointi 14 (28) 17.3.2015 Taulukko 4. Natura -tietolomakkeessa ilmoitetut luontotyypit. Priorisoidut luontotyypit on merkitty *:llä. Luontotyyppi Vedenalaiset hiekkasärkät Rannikon laguunit* Riutat Rantavallit Kivikkorannat Kasvipeitteiset merenrantakalliot Harjusaaret Ulkosaariston luodot ja saaret Merenrantaniityt* Itämeren hiekkarannat Liikkuvat alkiovaiheen dyynit Liikkuvat rantakauradyynit Kiinteät, ruohokasvillisuuden peittämät dyynit* Metsäiset dyynit Kuivat nummet Lehdot Tunnus 1110 1150 1170 1210 1220 1230 1610 1620 1630 1640 2110 2120 2130 2180 4030 9050 Pinta-ala osuus (%) alle 1 % alle 1 % alle 1 % alle 1 % alle 1 % alle 1 % 100 % alle 1 % alle 1 % alle 1 % alle 1 % alle 1 % alle 1 % alle 1 % alle 1 % alle 1 % Örön saari ja sitä ympäröivä vesialue kuuluvat harjusaaret -luontotyyppiin. Muut luontodirektiivin luontotyypit esiintyvät päällekkäisenä harjusaaret -luontotyypin kanssa. Harjusaaret ovat Itämeren hiekka- ja sorasaaria, jotka ovat muodostuneet jääkauden kuljettamasta ja kasaamasta, raekooltaan lajittuneesta maa-aineksesta. Luontotyyppiin kuuluvat myös saaria ympäröivät vedenalaiset hiekkapohjat. Harjusaarten luonnontilaisuuden kannalta keskeisiä piirteitä ovat avointen hiekka- tai sorarantojen esiintyminen ja niille ominainen kasvi- ja hyönteislajisto, rantojen puhtaus, maaston kulumattomuus, metsien luonnontilaisuus sekä vedenalaisten hiekkapohjien rehevöitymättömyys, veden suuri näkösyvyys ja irrallisten ja kasvien päällä kasvavien rihmalevien vähäisyys. Harjusaarten kasvi- ja hyönteislajistossa on usein harvinaisia ja uhanalaisia hiekkaisten elinympäristöjen lajeja. Vedenalaisissa osissa on hiekkapohjille ominaista kasvi- ja pohjaeläinlajistoa. Örössä esiintyviä harjusaarten kanssa päällekkäisiä luontotyyppejä ovat erityisesti merenrantaniityt, rannikon laguunit ja kiinteät, ruohokasvillisuuden peittämät dyynit. Merenrantaniityt ovat kehittyneet alaville merenrannoille, joilla maa-aines on ainakin osittain hienorakeista hieta-, hiesu- tai savimaata. Merenrantaniittyjä on perinteisesti laidunnettu tai niitetty, jolloin ne ovat pysyneet avoimina ja kasvilajistoltaan monimuotoisina. Rannikon laguunit ovat matalia suolaisen veden hallitsemia rannikkoalueita, jotka ovat kuroutuneet merestä kokonaan tai osittain. Laguunien tunnuspiirteitä ovat hyvin kehittynyt ruovikkovyöhyke ja rehevä uposlehtinen kasvillisuus. pohjaa peittää runsas ja erikoislaatuinen kasvillisuus, johon kuuluu mm. merinäkinruohoa ja uhanalaisia Dragsfjärdin itäisen saariston royk muutos Natura_arviointi 2015.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-arviointi 15 (28) 17.3.2015 näkinpartaisleviä sekä yleisimpiä lajeja kuten ärviöitä ja vitoja. Laguunit voivat olla myös kasvittomia. Dyynit syntyvät tuulen liikuttaessa ja kasatessa hiekkaa, ja ne muodostavat merenrannoille yleensä useista dyynityypeistä koostuvia kehityssarjoja. Ruohokasvillisuuden peittämiä dyynejä kutsutaan myös harmaiksi dyyneiksi, koska sammalet ja jäkälät antavat pohjakerrokselle harmaan sävyn eikä paljasta hiekkaa ole yhtä paljon kuin kehityssarjan varhaisemmissa vaiheissa. Harmailla dyyneillä kasvaa heiniä ja ruohoja, mm. metsälauhaa, sarjakeltanoa, ahosuolaheinää ja rantavehnää. Taulukko 5. Kartoitetut Örön luontotyypit. Priorisoidut luontotyypit on merkitty *:llä (Lindgren 2013). Luontotyyppi Rannikon laguunit* Rantavallit Kivikkorannat Kasvipeitteiset merenrantakalliot Harjusaaret Merenrantaniityt* Hiekkarannat Liikkuvat alkiovaiheen dyynit Liikkuvat rantakauradyynit Kiinteät, ruohokasvillisuuden peittämät dyynit* Metsäiset dyynit Kuivat nummet Runsaslajiset kuivat ja tuoreet niityt* Vaihettumissuot ja rantasuot Silikaattikalliot Maankohoamisrannikon primäärisukkessiovaiheiden luonnontilaiset metsät* Boreaaliset lehdot Puustoiset suot* Yhteensä Dragsfjärdin itäisen saariston royk muutos Natura_arviointi 2015.docx Tunnus 1150 1210 1220 1230 1610 1630 1640 2110 2120 2130 2180 4030 6270 7140 8220 9030 Pinta-ala (ha) 0,83 3,01 5,40 6,11 3,72 0,07 0,18 0,33 2,47 10,39 9,30 1,33 3,64 26,70 9050 91D0 11,80 0,71 85,99 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-arviointi 17.3.2015 Kuva 4. Natura -luontotyypit (Lindgren 2013). Dragsfjärdin itäisen saariston royk muutos Natura_arviointi 2015.docx 16 (28) FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-arviointi 17 (28) 17.3.2015 4.3 Luontodirektiivin liitteen II lajit Alueelta ei ole tiedossa luontodirektiivin liitteen II lajeja. 4.4 Lintudirektiivin liitteen I linnut Kohde ei ole suojeltu lintudirektiivin perusteella ja siten kyseisen direktiivin liitteen I linnut eivät ole alueen suojeluperuste. 4.5 Säännöllisesti esiintyvät muuttolinnut Natura 2000-tietolomakkeella ei ole mainintaa säännöllisesti esiintyvistä muuttolinnuista. 4.6 Muut luontoarvot Saari on yksi Etelä-Suomen tärkeimmistä uhanalaisten lajien keskittymistä. Erityisen tärkeä saari on perhosten kannalta. Saarelta on havaittu 1 662 perhoslajia, joista uhanalaisia tai silmälläpidettäviä lajeja yli 100. Kaikkiaan Örössä on tavattu 236 uhanalaista tai silmälläpidettävää lajia. Saarella on ainoa nykyisin tunnettu äärimmäisen uhanalaisen merivehnän (Elymus farctus) esiintymispaikka. Taulukko 6. Muut tärkeät lajit Natura-tietolomakkeen mukaan. Suomalainen nimi Ajuruoholude Hopeajuovakoisa Rusolehtimittari Ajuruohopussikoi Kissankäpälä Ahdeyökkönen Merenrantavieras Kangasajuruoho Keltalehdokki Lännenhanhikki Merivehnä Hietikkosara Nunnakirjokoisa Meriotakilokki Hietapussiko Harmopaatsamamittari Hietaneilikka Tieteellinen nimi Pionosomus varius Bagous collignensis Suomalainen nimi Meriajokas Liuskamerisinappi Cleopus pulchellus Catoptria fulgidella Aplocera plagiata Scopula rubiginata Coleophora lixella Antennaria dioica Athetis gluteosa Cuscuta europaea ssp. halophyta Thymus serpyllum Platanthera chlorantha Potentilla anglica Melissoblaptes zelleri Phibalapteryx virgata Elymus farctus Ceutorhynchus pulvinatus Carex arenaria Pyrausta cingulatus Sumuvirnayökkönen Isokrassi Rantakaura Isoarokoisa Ruohokoisa Hietikkokenttäkääriäinen Salsola kali Coleophora caelebipennella Philereme vetulata Atriplex hastata Cladonia foliacea Flacocetraria nivalis Dianthus arenarius Dragsfjärdin itäisen saariston royk muutos Natura_arviointi 2015.docx Keihäsvuohennokka Ketomaruna Pikkuarokoisa Malikaapuyökkönen Verikirjokoisa Hietapeilikääriäinen Jouhiluikka Aarnihiippasammal Kenttäkirjokoisa Sinilehtimittari Dyyniviirukas Koiruohopussikoi Tieteellinen nimi Zostera marina Cakile maritima ssp. baltica Lygephila viciae Lepidium latifolium Ammophila arenaria Pempeliella ornatella Euzophera cinerosella Dichrorampha heegerana Titanosiphon artemisiae Scutellaria hastifolia Harpalus rubripes Artemisia campestris Pempeliella dilutella Gravesteiniella boldi Cucullia absinthii Pyrausta sanguinalis Pelochrista huebneriana Eleocharis quinqueflora Orthotrichum gymnostomum Orthotrichum striatum Pyrausta ostrinalis Scopula decorata Kelisia sabulicola Coleophora absinthii Scythris empetrella FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-arviointi 18 (28) 17.3.2015 5 VAIKUTUSMEKANISMIT JA VAIKUTUSALUE 5.1 Matkailu Luontoon kohdistuva käyttö jättää aina jäljet. Matkailu- ja virkistyskäytön aiheuttamien vaikutusten ja alueen käytön määrän välillä ei ole lineaarista yhteyttä. Suurimmat muutokset luonnonympäristössä tapahtuvat jo alhaisella käyttömäärällä ensimmäisten vuosien aikana, myöhemmin virkistyskäytön haitta on vähäisempää (Cole 2004). Matkailu- ja virkistyskäyttö tuottavat seuraavat vaikutukset alueen luontoon: 5.2 - Kasvillisuuden kuluminen. Näkyvin ja merkittävin vaikutus syntyy maaston tallautumisena, joka tiivistää maaperää, kuluttaa kasvillisuutta ja voi pahimmillaan saada aikaan kasvittomien alojen syntymisen ja sitä kautta voimistaa eroosiota. Saaren kasvillisuus on paikoin hyvin kulutusherkkää. Huonosti kulutusta kestäviä luontotyyppejä ovat erityisesti hiekkaiset ja kallioiset luontotyypit, kuten merenrantakalliot, silikaattikalliot, hiekkarannat, dyynit, nummet, kuivat niityt ja harjusaaret. Luontotyyppien ominaispiirteiden heikkeneminen ilmenee myös uhanalaisia kasvi- ja eläinlajeissa. - Eläimistöön kohdistuva tahaton ja/tai tahallinen häirintä lisääntyy. - Harvinaisten kasvilajien poimiminen ja perhosten pyydystäminen on mahdollista. - Alueen roskaantuminen ja rantavesien rehevöityminen. - Maastopalonvaarariski kasvaa. Tuli muuttaa luontotyyppien kasvillisuutta ja sitä kautta eläimistöä. - Lisääntyvä veneliikenne tuottaa häirintää ja päästöjä vesistöön. Kaavaan mahdollistama täydennys- ja uudisrakentaminen Täydennysrakentaminen on mahdollista AP/s ja RM/s -alueella. Leirintäalueelle (RL) voidaan sijoittaa myös pienehköjä majoitusrakennuksia sekä toimintaa palvelevia sauna- ja huoltorakennuksia. Uudisrakentamisen alle voi jäädä suojeltavaa luontotyyppiä. Rakentamisen aikainen melu voi häiritä lähiympäristön eläimistöä. 5.3 Vaikutusalue Kaavan vaikutus ulottuu koko Natura-alueelle. Dragsfjärdin itäisen saariston royk muutos Natura_arviointi 2015.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-arviointi 19 (28) 17.3.2015 6 SUUNNITELLUT JA TEHDYT TOIMET 6.1 Örön luontomatkailun kehittämissuunnitelma Alueen nykykäyttö muuttuu matkailukäyttöön. Ensimmäisien toimintavuosien aikana Öröseen arvioidaan tulevan noin 35 000 kävijää vuodessa, myöhemmin nousevan noin 60 000 kävijään. Päivässä saarella voi käydä useita satoja ihmisiä. Örön luontomatkailun kehittämissuunnitelman (2014) mukaan noin puolet kävijöistä on omatoimisia (matka- ja päiväveneilijät, yhteysaluksella tulevat kävijät, melojat) ja loput opastettuja ryhmiä. Metsähallitus toteuttaa matkailukäytön vaiheittain, kontrolloidusti ja kestävästi. Suunnitelman mukaan toiminta keskeiset kehittämistoimet saarella: - rakennusten kunnostus ja jatkuva ylläpito - kunnallistekniikan modernisointi ja kiinteistöhuollon organisointi - vierasvenesataman rakentaminen ja veneväylien merkitseminen - yhteysalusliikenteen käynnistäminen - retkeilyreitistön rakentaminen ja opastuksen järjestäminen - jätehuolto, alueiden hoito ja kävijäturvallisuus Toiminta on suunniteltu keskittyvän kuuteen kohteeseen: - Eteläsatama, josta maihinnousu tapahtuu. Satama on Natura-alueen ulkopuolella ja sinne kohdistuu merkittävä kävijäpaine. - 12” kasarmialue, jonne keskitetään Örön palvelut. Alue on Natura-alueen ulkopuolella. - Melojien ranta, joka on melojien rantautumispaikka. Se on Natura-alueen rajalla ja toimii saaren telttapaikkana. - 6” kasarmi ja sotilaskodin alue ovat historiallisia tutustumiskohteita, joihin ei sijoiteta palvelutarjontaa. - Paritaloalue otetaan pienimuotoiseen majoituskäyttöön. Luontomatkailun kehittämissuunnitelmasta on laadittu luonnonsuojelulain (1096/1996) 65 §:n mukainen Natura-arviointi (Högmander ja Sorakunnas 2014). Varsinais-Suomen Elykeskus antoi 9.12.201 4 lausunnon (VARELY/3519/2014) arvioinnista. Lausunnon ja Naturaarvioinnin mukaan luontomatkailun kehittämissuunnitelman toteutuminen ei aiheuta merkittävä haittaa alueen luontoarvoille. 6.2 Örön venesatama Venesataman rakentaminen Gölenin lahteen Örössä on yksi osa saaren matkailukäytön kehittämistä. Nykyisen satamakapasiteetti on riittämätön suunniteluun matkailukäyttöön. Dragsfjärdin itäisen saariston royk muutos Natura_arviointi 2015.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-arviointi 20 (28) 17.3.2015 Ensimmäisinä toimintavuosina saaressa odotetaan käyvän noin 10 000 veneilijää kesässä ja toiminnan vakiinnuttua noin 15 000 veneilijää. Vesilain mukainen lupahakemus kuulutettiin 27.5.2014 (ESAVI/28/04.09/2014). Kuulutus ja hakemusasiakirjat olivat nähtävänä 3.6. - 3.7.2014 Kemiönsaaren kunnanvirastossa. Gölenin lahden satama ruopataan ja rakennetaan uudelleen siten, että se palvelee vierasvenesatamana lisääntyvää matkailu- toimintaa ja mahdollistaa matkaveneiden kiinnittymisen laitureihin ja yöpymisen siellä. Satamaan tulee noin 70 venepaikkaa ja laiturilla on yhteysaluksen kiinnittymismahdollisuus. Satama sijoittuu Natura-alueen ulkopuolelle ja osa ruoppauksista tehdään Natura-alueella. Septitankkien tyhjennys järjestetään nykyaikaisin laittein laitureilla. Pyykinpesu ja tiskaus on satamassa ohjattu rannalla oleviin palvelupisteisiin, jätepisteet sijaitsevat lähellä. Gölenin lahden etelä- ja itäosa ruopataan noin 1,6 ha alueelta, jotta saadaan 3 metrin minimisyvyys. Pohjaa ruopataan noin 20 000 m3 hiekkaa ja ruoppausmassa läjitetään Örön itäpuolella olevaan, noin 30 m syvään syvänteeseen. Läjitysalue ei sijoitu Natura-alueelle. Natura-alueella ruoppaus kohdistuu noin 0,4 ha alalle. Ruoppausalueelta ei ole todettu luontodirektiivin mukaisia suojeltavia merenpohjan luontotyyppejä. Harjusaaret luontotyyppi, joka päällekkäinen luontotyyppi, voidaan kuitenkin katsoa osan Gölenin lahtea ja lahden rantoja (Högmander 2014). Luontotyyppiin kuuluvat saaren lisäksi vedenalaiset hiekkapohjat. Ruopattavalla alueella merenpohja on jo voimakkaasti muuttunut pitkäaikaisen sataman käytöstä. Lahden pohjois- ja länsirannan merenpohja on lähes luonnontilainen, ja sinne ei kohdisteta ruoppaustoimia. Ruoppaus suoritetaan 1.9. – 30.4. välisenä aikana. Se aiheuttaa lahdessa veden samenemisen, joka on varsin lyhytaikainen haitta vaikutus lahden veden laatuun. Myös sataman muut rakentamisajan aiheuttamat haitat ovat lyhytaikaisia ja paikallisia. Natura-arvioinnin (Högmander 2014) mukaan sataman rakentamiseen liittyvät toimenpiteet eivät suoraan vaikuta Natura-alueen rannan tai sen yläpuolen luontoon lahden länsi- tai pohjoispuolella. Merenrantaniityn ja sen yläpuolisen kedon kasvillisuus säilyy entisellään. Satamatoiminnoista on odotettavissa lahdella lievää veden likaantumista, vähäisiä pakokaasupäästöjä ja veteen vahingossa putoavaa jätettä. Lisäksi ruopatun meren pohjaan kohdistuu veneiden ja yhteysalusten potkurivirroista virtausta, joka pitää meren pohjan muuttuneena. Natura-arvioinnin mukaan (Högmander 2014) Gölenin lahden venesataman ruoppaus, rakentaminen ja tuleva käyttö ovat haitallisilta vaikutuksiltaan vähäisiä. Ne eivät yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa todennäköisesti merkittävästi heikennä Örön Natura-alueen luontoarvoja. 6.3 Maaperän kunnostus sekä alueiden siistimisen ja suojaaminen Ennen saaren käyttöä matkailupalvelualueena ja siirtymistä Metsähallituksen hallintaan puolustusvoimat siivosi alueen, suojasi vaaralliset rakenteet sekä puhdisti pilaantuneet maa-alueet. Puolustusvoimien Saaristomeren meripuolustusalue teki pilaantuneiden maa- Dragsfjärdin itäisen saariston royk muutos Natura_arviointi 2015.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-arviointi 21 (28) 17.3.2015 alueiden kunnostussuunnitelmasta ympäristönsuojelulain (86/2000) 78 §:n mukaisen ilmoituksen Varsinais-Suomen ELY-keskukselle 28.4.2014. ELY-keskus antoi päätöksensä 4.6.2014, jossa on esitetty määräyksiä puhdistusta koskien. Päätös on voimassa 1.7.2017 asti. Pilaantuneiden maa-alueiden on todettu kolmelta kohteelta: kivääriradan taustavalli, pistooliradan valli sekä alusten tankkauspaikka saaren pohjoisosassa. Lisäksi maastoa on siivottu. Maastossa vaaralliset kaivannot ja lähipuolustusasemat muut rakenteet, jotka vaarantavat kävijäturvallisuuden, on aidattu ja varustettu varoituskylteillä. Kivääriradan taustavallissa on todettu ohjearvot ylittäviä lyijy-, kupari ja antimonipitoisuuksia. Pilaantuneet maat, jotka sisälsivät vaarallisen jätteen raja-arvot ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, on toimitettu mantereelle käsiteltäviksi. Lievemmin pilaantuneita maita käytettiin kivääriradan edustalla olevan betonisen näyttösuojan maisemointiin. Kunnostettavan taustavallin kokonaispinta-ala oli noin 500 m2. Toimet kohdistuvat kuiva nummi -luontotyyppiin. Toiminnalla oli paikallisesti haitallinen vaikutus luontotyyppiin ja sen välittömässä läheisyydessä. Haitta kohdistui alalle, joka vastaa noin 0,5 % luontotyypin levinneisyydestä. Häiriö oli lyhytaikainen ja palautuva. Pistooliradalla kunnostettiin taustavalli. Pilaantuneet maat sekä vallilla olevat autonrenkaat on toimitettu mantereelle jatkokäsiteltäviksi. Muilta osin valli on jätetty paikoilleen ja peitetty puhtaalla täyttömaalla. Pistooliampumaradan aluetta ei ole luokiteltu luontodirektiivin luontotyypiksi. Hoito- ja ennallistamistoimilla on alue tarkoitus kunnostaa runsaslajiset kuivat ja tuoreet niityt -luontotyypiksi. Pohjoislaiturin kupeessa sijainnut maanalainen bensiinisäiliö on poistettu. Samoin siihen liittyvä putkisto ja laitteet on poistettu. Lisäksi jätetäyttöalue, joka on pienialainen kaatopaikka, on peitetty maalla ja maisemoitu. Pilaantuneiden maa-alueiden kunnostamisesta ja alueen siistimisestä ja suojaamisesta on laadittu luonnonsuojelulain 65§:n mukainen Natura-arvio (Metsähallitus 2014). VarsinaisSuomen Ely-keskus antoi 21.5.201 4 lausunnon arvioinnista. Arvioinnin ja siitä annetun lausunnon mukaan maaperän kunnostus sekä alueiden siistimisen ja suojaaminen ei heikennä Örön saaren Natura -alueen luontoarvoja. 6.4 Örön luonnonhoitosuunnitelma Saarelle laaditun luonnonhoitosuunnitelman (Lindgren 2013) mukaan pääosa Öröstä (66 %) jätetään kehittymään kohti luonnontilaa. Suunnitelman tavoitteena on ketojen, nummien ja muiden hiekkaisten paahdebiotooppien ja niihin liittyvien lajien moninaisuuden turvaaminen ja lisääminen. Näiden alueiden hoito tapahtuu laidunnuksella. Perustettavien erikokoisten laitumien (yhteensä 59 ha) myötä ketojen, nummien ja rantaniittyjen laatu paranee ja niiden pinta-ala nousee 5,6 hehtaarilla. Laitumen ja entistämistoimien myötä Öröseen syntyy myös hakoja. Tarkoitus on käyttää nautoja ja lampaita alueiden laidunnukseen. Hoitotoimenpiteellä arvioidaan olevan myönteinen vaikutus luonnon monimuotoisuuteen, sekä biotooppien että lajien osalta (Lindgren 2013). Dragsfjärdin itäisen saariston royk muutos Natura_arviointi 2015.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-arviointi 22 (28) 17.3.2015 7 EPÄVARMUUDET Vaikutusten arviointiin liittyy aina epävarmuutta. Keskeisiä epävarmuuksia ovat - Kaavan toteutumisen järjestys, vaikutusten kohdistuminen ja ajoittuminen riippuu toteutumisen etenemisestä. Vaikutukset kuitenkin muodostuvat kokonaisuudessaan kaavan toteutumisen seurauksena. - Vaikutukset muodostuvat vähitellen. - Rajoitusten noudattaminen Örön alueella. Esimerkiksi liikkuminen väylästön ulkopuolella lisää kasvillisuuden kulumista ja ulkoilijoiden irti päästetyt koirat voivat aiheuttaa merkittävää häiriötä erityisesti maassa pesiville ja ruokaileville linnuille. - Ilmaston muuttuminen ja uudet vieraslajit 8 VAIKUTUKSET 8.1 Yleistä Kaavan lähtökohta on saada saari matkailukäyttöön. Kaavan toteutumiseen liittyvät venesataman rakentaminen ja uudistaminen sekä maaperän kunnostustoimet. Tästä syystä kaavan toteutumisen vaikutukset muodostuvat näiden suunnitelmien ja toteutuneiden töiden yhteisvaikutuksista. Suurelta osin Natura-alue on SL-aluetta. Natura-alueelle on osoitettu matkailutoimintaan ja asumiseen liittyvät alueet RM/s ja RL sekä AP/s ja aluemerkintä LS-2. Pieneltä osin sataman (LS-1) aluemerkintä ulottuu Natura-alueelle. 8.2 Luontotyypit Kaavan toteutumisen keskeiset vaikutukset ovat välillisiä. Vaikutus suojeltaviin luontotyyppeihin muodostuu erityisesti kasvillisuuden kulumisen takia. Vaikutukset kohdistuvat luontotyyppeihin harjusaaret, kuivat nummet ja runsaslajiset kuivat ja tuoreet niityt, kasvipeitteiset merenrantakalliot, merenrantaniityt, Itämeren hiekkarannat ja kivikkorannat. Samoin vaikutuksia on odotettavissa dyyneihin ja kuivat nummet luontotyyppeihin. Rakentamisesta seuraa myös suoria vaikutuksia. 8.2.1 Kuivat nummet (4030) ja runsaslajiset kuivat ja tuoreet niityt (6270) AP/s-alue sijoittuu kuivat nummet ja runsaslajiset kuivat ja tuoreet niityt -luontotyyppien mosaiikkikuviolle, josta on todettu alle 30 uhanalaista ja silmälläpidettävä perhoslajia. APalueen länsiosalla on olemassa olevia paritaloja. Itäosa on täydennysrakentamisalue, johon voidaan rakentaa muutama asuntoa. Kaavamääräyksissä todetaan, että täydennysrakentamisessa on huomioitava, ettei rakentamisella heikennetä Natura-aluetta koskevia suojeluarvoja. Kun asunnot rakennetaan AP/s-alueen itäosan pohjoispuolelle, Dragsfjärdin itäisen saariston royk muutos Natura_arviointi 2015.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-arviointi 23 (28) 17.3.2015 luontotyyppien levinneisyys ei heikkene. Alueen matkailu- ja asuinkäyttö yllä pitää sopivaa kasvillisuuden kulumista, joka hyödyttää nummi- ja niittyluontotyyppejä. Leirintäalue (RL), jolle voidaan sijoittaa pienehköjä majoitusrakennuksia sekä toimintaa palvelevia sauna- ja huoltorakennuksia, sijoittuu niittyalueelle, missä on nummea ja ketoa mosaiikkimaisesti sekaisin. Uudisrakentamisen takia luontotyyppien levinneisyys heikkenee hieman. Arviolta noin 0,01-0,02 hehtaarilla. Kun matkailukäyttö on sopivalla tasolla, se hyödyttää nummi- ja ketoluontotyyppiä. Liiallinen kasvillisuuden kuluminen heikentää luontotyyppien edustavuutta ja muuttaa ominaispirteitä. Yhteensä kuivat nummet ja runsaslajiset kuivat ja tuoreet niityt -luontotyyppiä voidaan menettää hieman alle 0,02 ha. Heikennys on selvästi alle 1 % luontotyypin pinta-alasta. Kun huomioidaan, että keto- ja nummibiotooppien levinneisyyttä on tarkoitus lisätä laidunnuksella, heikennys voidaan kompensoida. Saaren kedoilla että nummilla on heinittyminen tullut ongelmaksi, kun Puolustusvoimien toiminta vähentyi suuresti ennen sen vetäytymistä saarelta. Laidunnus estää heinittymisen, kun laiduneläinten sorkat rikkovat maaperää, paljastaen hiekkaa laikuittaisesti ja ne syövät heinittyneet kedot ja nummet matalaheinäisiksi. 8.2.2 Kulutusta heikosti kestävät luontotyypit Huomattava osa Örön kasvillisuudesta on heikosti kulutusta kestävää. Huonosti kulutusta kestäviä luontotyyppejä ovat erityisesti hiekkaiset ja kallioiset luontotyypit, kuten merenrantakalliot, silikaattikalliot, hiekkarannat, dyynit, nummet ja kuivat niityt. Heikosti kestäviä luontotyyppejä ovat myös lehdot, puustoiset suot ja vaihettumissuot ja rantasuot. Luontotyyppien ominaispiirteiden heikkeneminen ilmenee myös uhanalaisia kasvi- ja eläinlajeissa. Aikaisemmin puolustusvoimien ollessa saarella osa saaren alueista oli kovassa kulutuksessa, kun maastossa liikuttiin järeällä kalustolla, jolloin maaperä rikkoontui. Tämä hyödytti useita uhanalaisia ja harvinaisia lajeja ja kasvillisuus pysyi matalana ja mosaiikkimaisena. Matkailukäytössä alueen käyttö tulee olemaan painopisteillään erilaista kuin aikaisemmin. Kasvillisuuden kuluminen keskittyy suurelta osin samoille paikoille, mutta myös uusille alueille. Maaston kuluminen keskittyy mihin on osoitettu asuin- ja matkailutoimintoja, väylästöön, polkuverkostoon ja taukopaikoille sekä myös niiden ulkopuolelle kuten hiekkarannoille ja paikat, jotka houkuttavat ihmisiä. Lisäksi ihmisten määrä saarella on suurempi kuin aikaisemmin. Huomattava osa matkailutoiminnasta keskittyy Natura-alueen ulkopuolelle. Kasvillisuuden kuluminen heikentäisi eräiden luontotyyppien ominaispiirteittä merkittävästi ilman ohjausta ja lieventämistoimia. Nämä luontotyyppejä ovat erityisesti dyyni -luontotyypit ja hiekkarannat. 8.2.3 Muut vaikutukset Muut välilliset vaikutukset kohdistuvat useimpien luontotyyppien ominaispiirteisiin. Nämä ovat Dragsfjärdin itäisen saariston royk muutos Natura_arviointi 2015.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-arviointi 24 (28) 17.3.2015 - Eläimistöön kohdistuva tahaton ja/tai tahallinen häirintä. Myös rakentamisen aikainen melu voi häiritä lähiympäristön eläimistöä. Eläimistön kohdistuva häirintä keskittyy AP/s, RM/s, ja RL -alueiden sekä liikkumisväylien lähelle. Örö on merkittävä lintujen muutonaikainen levähdyspaikka. Linnuston arvokkaimmat ovat länsirannan avoin hiekka- ja somerikkoranta sekä Storviken ja Balget merenrantaniitty. Retkeily- ja kulkureitit on ohjattu näiden alueiden ulkopuolelle. Kaavassa rantautumisen on keskitetty Eteläsatamaan ja tämä vähentää vesi- ja rantalinnustoon kohdistuvaa häirintää. 8.3 - Vaikka perhosten ja kasvien poimiminen on kielletty, tahallinen harvinaisten kasvilajien poimiminen ja perhosten pyydystäminen on mahdollista. Tämä on todennäköistä hyvin harvinaista. Sen merkitys luontotyyppien edustavuuden ja ominaispiirteiden heikkenemiseen on todennäköisesti erittäin vähäistä. - Alueen roskaantuminen. Roskaantuminen keskittyy liikkumisväylille ja matkailupalveluiden alueille. Se vaikutus luontotyypeille on vähäistä. - Rantavesien rehevöityminen on todennäköistä vähäistä. Alueella syntyvät käymäläjätevedet (ns. mustat vedet) käsitellään saaren jäteveden imeytyskentällä, josta ne johdetaan puhdistettuna mereen. Viemäriverkoston ulkopuolella sijaitsevien saunojen sekä veneilijöille ja melojille tehtyjen tiskauspaikkojen pesuvedet käsitellään paikallisesti harmaavesisuodattimilla ja imeytetään syntypaikalla maahan riittävän kauas vesirajasta. Kuivakäymälöiden jäte kompostoidaan Örössä ja käytetään maanparannusaineena. - Maastopalonvaarariski kasvaa. Tuli muuttaa luontotyyppien kasvillisuutta ja sitä kautta eläimistöä. Örön maasto on matkailukaudella kuivaa ja kuloherkkää. Tätä riskiä minimoidaan sillä, että avotulenteko kielletään saarella lukuun ottamatta Metsähallituksen rakentamia ja huoltamia tulipaikkoja. Tupakointi sallitaan vain erillisillä tupakointipaikoilla. - Lisääntyvä veneliikenne tuottaa häirintää ja päästöjä vesistöön. Veneliikenteen häiriö keskittyy eteläsatamaan ja siihen tulevalle väylälle. Lisääntyvä vene- ja alusliikenne aiheuttaa todennäköisesti pieniä öljy- ja polttoainepäästöjä. Nämä päästöt keskittyvät satama-alueelle. Satamaan ei tule huoltotoimintaa, eikä polttoaineenjakelupistettä, jotka aiheuttaisivat ympäristöriskejä. Haittojen lieventäminen Matkailutoiminnasta aiheutuvia haittoja Metsähallitus ehkäisee ja lieventää toteuttamalla matkailu ohjatusti ja vaiheittain. Toiminnan aikana keskeiset keinot ovat: - Alueella liikkuminen ohjataan olemassa olevia tietä ja polkuja pitkin ottaen huomioon suojeltavien luontotyyppien sijainti. - Kävijöitä opastetaan riittävin ohjeistuksin, merkein ja kyltein. Dragsfjärdin itäisen saariston royk muutos Natura_arviointi 2015.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-arviointi 25 (28) 17.3.2015 - Kaikkein kulutusherkimmät ja arvokkaimmat kohteet suojataan lisärakentein, kuten pitkospuilla ja kaiteilla. Matkailun vaikutuksia luontotyyppeihin ja lajeihin seurataan jatkuvasti ja tarvittaessa otetaan käyttöön rajoituksia. Örötä koskee Saaristomeren kansallispuiston järjestyssääntö, joka on vahvistettu 16.4.2001. Järjestyssäännöllä voidaan kieltää tai rajoittaa liikkumista, leiriytymistä, maihinnousua sekä veneen, laivan tai muun kulkuneuvon pitämistä. Luonnonsuojelulain 18 §:n mukaan liikkumis- ja maihinnousukielto tai -rajoitusta voidaan käyttää, kun alueen eläimistön tai kasvillisuuden säilyttäminen sitä vaatii. 8.4 Yhteisvaikutukset Tehdyt ja suunnittelut toimet liittyvät pitkälti matkailutoiminnan aloittamiseen. Örön saaren Natura-alueeseen ei kohdistu ulkopuolisia suunnitelmia tai hankkeita. Sataman ruoppaus ja käyttö: - Gölenin lahden venesataman ruoppaus, rakentaminen ja tuleva käyttö ovat haitallisilta vaikutuksiltaan vähäisiä. Vaikutukset keskittyvät sataman ympäristöön. Maaperän kunnostus sekä alueiden siistimisen ja suojaaminen: - Kivääriradan taustavallin kunnostuksen toimet kohdistuvat kuiva nummi luontotyyppiin. Lyhytaikainen ja palautuva haitta kohdistui alalle, joka vastaa noin 0,5 % luontotyypin levinneisyydestä. - Maaperän kunnostus sekä alueiden siistimisen ja suojaaminen ei heikentänyt Natura -alueen luontoarvoja. Örön luonnonhoitosuunnitelma: - Hoitotoimenpiteillä on myönteinen vaikutus luonnon monimuotoisuuteen, sekä biotooppien että lajien osalta (Lindgren 2013). Kaavaan toteutuminen suorat vaikutukset kohdistuvat kuiva nummi ja runsaslajiset kuivat ja tuoreet niityt -luontotyyppiin. Maaperän kunnostuksessa suora vaikutus kohdistuu kuiva nummi -luontotyyppiin. Yhteisvaikutus jää selvästi alle 1 % luontotyypin pinta-alasta. Lisäksi maaperän kunnostuksen vaikutus on väliaikainen ja palautuva. Kaava yhdessä muiden suunniteltujen toiminen kanssa, ei todennäköisesti heikennä merkittävästi Örön Natura-alueen luontoarvoja. 8.5 Vaikutukset Natura-alueen eheyteen Kaavan toteutuminen muuttaa Örön saaren matkailukohteeksi. Matkailijoiden ja ulkoilijoiden aiheuttamia haittoja ei voida täysin poistaa, mutta haittoja voidaan lieventää ja ohjata liikkumista herkimmiltä alueilta muualle. Vaikutukset useimmille suojeltaville luontotyypeille ovat kielteisiä, mutta eivät merkittäviä. Alueen suojelutavoitteet eivät vaarannu. Dragsfjärdin itäisen saariston royk muutos Natura_arviointi 2015.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-arviointi 26 (28) 17.3.2015 Natura-alueen ekologinen rakenne, luontoarvot ja toimintakyky säilyvät ja alueen eheyteen kohdistuvat vaikutukset jäävät korkeintaan vähäisen kielteiseksi. 9 JOHTOPÄÄTÖS Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaavan muutos ei merkittävästi heikennä Örön saaren Natura-alueen (FI0200193) luontoarvoja, jonka takia alue on sisällytetty Natura 2000 -suojeluverokostoon. Dragsfjärdin itäisen saariston royk muutos Natura_arviointi 2015.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-arviointi 27 (28) 17.3.2015 Lähteet ja kirjallisuus: Aho, S. 2005: Luonnon virkistyskäytöstä johtuva maaston kuluminen – esimerkkialueena Rokua. Metlan työraportteja 20: 80–91. Ahtonen, J. 2012: Luontodirektiivin implementointi Natura 2000 -alueilla tapahtuvan kaivostoiminnan kannalta. Lapin yliopisto, Oikeustieteiden tiedekunta, Ympäristöoikeus, Maisteritutkielma. Airaksinen, O. ja Karttunen, K. 2001: Natura 2000 -luontotyyppiopas. Suomen ympäristökeskus. Ympäristöopas 4. Byron, H. 2000: Biodiversity impact. Biodiversity and Environmental Impact Assessment: A Good Practice Guide for Road Schemes. The RSPB, WWF-UK, English Nature and the Wildlife Trusts, Sandy. Cole, D. N. 2004: Monitoring and management of recreation in protected areas: the contributions and limitations of science. Julkaisussa: Sievänen, T., J. Erkkonen, J. Jokimäki, J. Saarinen, S. Tuulentie, E. Virtanen (toim.). Policies, methods and tools for visitor management – proceedings of the second International Conference on Monitoring and Management of Visitor Flows in Recreational and Protected Areas, June 16–20, 2004, Rovaniemi, Finland. Metlan työraportteja 2. s. 9–16. Department of Environment, Transport and Regions. 2000: Guidance on the Methodology for Multi-Modal Studies. DETR, London. Euroopan komissio 2000: Natura 2000 -alueiden suojelu ja käyttö luontodirektiivin 92/43/ETY 6 artiklan säännökset. Hänninen, J., Jokinen, S., Manninen, I. ja Mäkinen, K. 2013: Örön satama-alueen ruoppauksen ympäristöselvitys. Turun yliopisto / Saaristomeren tutkimuslaitos Jokimäki, J. & Hamari, S. 2007: Kevitsan kaivoshankkeen Natura-arviointi. Lapin Vesitutkimus Oy. Jokimäki, J. ja Hamari, S. 2007: Kevitsan kaivoshankkeen Natura-arviointi. Arktinen keskus. Kokko, K. 2002: Kolme näkökulmaa Natura 2000 -suojeluun. Ympäristö juridiikka 3-4/2002, s. 24–38. Kuusiniemi, K. 2000: Natura 2000 -verkoston oikeusvaikutukset. Ympäristöjuridiikka 23/2000, s. 10–50. Kuusiniemi, K. 2001: Biodiversiteetin suojelu ja oikeusjärjestyksen ristiriidat. Teoksessa: Oikeustiede, Jurisprudentia. Suomalaisen lakimiesyhdistyksen vuosikirja XXXIV 2001. Gummerrus Kirjapaino Oy. Jyväskylä 2001. Lindgren, L. 2013. Linnakkeesta laidunsaareksi. Käsikirjoitus 15.10.2013, Metsähallitus. Lupahakemus Örön saaren Gölenin lahden ruoppaukseen ja venesataman rakentamiseen. Metsähallitus 20.2.2014 Dragsfjärdin itäisen saariston royk muutos Natura_arviointi 2015.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-arviointi 28 (28) 17.3.2015 Metsähallitus 2000: Saaristomeren kansallispuiston runkosuunnitelma. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja, Sarja B, No 56 Mäklin, V., Kolehmainen, A. ja Tolvanen, H. 2014: Örö, Kemiönsaari - maaperän kunnostussuunnitelma. Ramboll Finland Oy (Viite 1510011467-005) Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. ja Mannerkoski, I. (Toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2010. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus, Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) 2008. Suomen luontotyyppien uhanalaisuus. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö 8/2008. Sarlin, A. 2009: Saaristomeren kansallispuiston luontomatkailusuunnitelma. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja C 67 Syrjänen, K. 2001: Sammalet. Teoksessa Ilmonen, J., Ryttäri, T. & Alanen, A. (toim.): Luontodirektiivin kasvit ja selkärangattomat eläimet. Suomen Natura 2000 -ehdotuksen luonnontieteellinen arviointi, s. 72–100. Suomen ympäristö 510. Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi – kaavoituksessa, YVAmenettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Ympäristöopas 109. Söderman, T. 2007: Luonnonsuojelulain mukaisten Natura-arviointien ja – lausuntojen laatu 2001 - 2005. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 30. Tolvanen, H. 2014: Saaristomeren meripuolustusalue, Örö, Kemiönsaari. Pilaantuneen maaperän kunnostaminen, työselostus. Ramboll Finland Oy. Vuorinen, J., Sorakunnas, E. ja Högmander, J. 2014: Örön matkailun kehittämissuunnitelma. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja C 127. Dragsfjärdin itäisen saariston royk muutos Natura_arviointi 2015.docx
© Copyright 2024