1. No category

S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A
KONNEVESI
Etelä-Konneveden rantaosayleiskaavan
muutos
Kaavaselostus
EHDOTUS
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
10.6.2015
P25930
Kaavaselostus
Ehdotus
Mirjam Hyvönen
1 (21)
10.6.2015
Sisällysluettelo
1
2
Tiivistelmä ...................................................................................................................... 3
1.1
Kaavaprosessin vaiheet ............................................................................................ 3
1.2
Rantaosayleiskaavan muutos .................................................................................... 3
1.3
Rantayleiskaavan toteuttaminen ................................................................................ 3
Lähtökohdat .................................................................................................................... 4
2.1
2.2
3
2.1.1
Alueiden yleiskuvaus ..................................................................................... 4
2.1.2
Ympäristö .................................................................................................... 4
2.1.3
Maanomistus ................................................................................................ 5
2.1.4
Rakennettu ympäristö ................................................................................... 5
Suunnittelutilanne ................................................................................................... 6
2.2.1
Suunnitelmat ja päätökset, jotka koskevat kaavamuutosaluetta ......................... 6
2.2.2
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ......................................................... 6
2.2.3
Keski-Suomen maakuntakaava ....................................................................... 6
2.2.4
Yleiskaava .................................................................................................... 7
2.2.5
Ranta-asemakaava........................................................................................ 7
2.2.6
Rakennusjärjestys ......................................................................................... 8
Yleiskaavan muutoksen suunnittelun vaiheet ....................................................................... 8
3.1
Yleiskaavan muutoksen suunnittelun tarve .................................................................. 8
3.2
Osallistuminen ja yhteistyö ....................................................................................... 9
3.3
4
Selvitys suunnittelualueen oloista .............................................................................. 4
3.2.1
Osalliset....................................................................................................... 9
3.2.2
Vireilletulo.................................................................................................... 9
3.2.3
Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt ...................................................... 9
3.2.4
Viranomaisyhteistyö ...................................................................................... 9
Tavoitteet ............................................................................................................. 10
Yleiskaava ja sen perusteet ............................................................................................. 10
4.1
Aluevarausten pääperustelut ................................................................................... 10
4.1.1
4.2
Yleismääräykset .......................................................................................... 14
Kaavan vaikutukset................................................................................................ 14
4.2.1
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen............................... 14
4.2.2
Vaikutukset rakennettuun ympäristöön .......................................................... 15
4.2.3
Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön .................................................. 15
4.2.4
Vaikutukset maisemaan ............................................................................... 15
4.2.5
Taloudelliset vaikutukset .............................................................................. 15
4.2.6
Sosiaaliset vaikutukset ................................................................................ 15
4.2.7
Vaikutukset Natura 2000 – ohjelman suojelualueisiin ...................................... 15
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
Microkatu 1, PL 1199, 70211 Kuopio
Puh. 010 4090, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Kaavaselostus
2 (21)
10.6.2015
5
Kaavamerkinnät ja määräykset........................................................................................ 20
6
Toteuttaminen ............................................................................................................... 21
Liitteet
-
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Kaavakartat ja -määräykset
Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelun muistio
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Kaavaselostus
3 (21)
10.6.2015
Etelä-Konneveden rantaosayleiskaavan muutos
1
Tiivistelmä
1.1 Kaavaprosessin vaiheet
Rantaosayleiskaavamuutokset ovat lähteneet vireille maanomistajan aloitteesta (1,5 ja
6), kunnan aloitteesta (2) sekä kunnan tekemien poikkeuslupien perusteella (3 ja 4).
Viranomaisneuvottelu on pidetty 10.2.2015.
Valmisteluaineisto on ollut nähtävillä 23.4. – 25.5.2015
Kaavaehdotus on ollut nähtävillä pp.kk. – pp.kk.2015.
1.2 Rantaosayleiskaavan muutos
Rantaosayleiskaavan muutos koskee Konneveden kunnan Etelä-Konnveden järven Savolaisniemeä (1), Keulatniemeä (2), Kivisalmea (3), Aholanniemeä (4), Laajaniemeä
(5) sekä Käpysaarta (6). Muutosalueiden sijainnit ilmenevät oheisesta kuvasta 1.
4
3
5
6
1
2
Kuva 1: Kaavamuutosalueiden sijainti (punaiset ympyrät).
1.3 Rantayleiskaavan toteuttaminen
Rantayleiskaavan muutosta voidaan alkaa toteuttaa välittömästi kaavan saatua lainvoiman. Kaavamuutos laaditaan oikeusvaikutteisena.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
Microkatu 1, PL 1199, 70211 Kuopio
Puh. 010 4090, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Kaavaselostus
4 (21)
10.6.2015
2
Lähtökohdat
2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista
2.1.1 Alueiden yleiskuvaus
Kaavoitettava alue sijaitsee Konnevesi-järven rannalla. Muutosalueet ovat osin rakennettuja tai maa- ja metsätalouskäytössä. Muutosalueiden läheisyydessä sijaitsee olemassa olevaa rakennuskantaa, maa- ja metsätalousalueita sekä suojelualueita.
1) Savolaisniemen alueen muutoksella on tarkoitus päivittää luonnonsuojelualueen rajausta, siirtää niemen länsipuolella oleva rakentamaton rakennuspaikka poikkeamispäätöksen (7.10.2008, LA-301) sekä rakennusluvan 14.2.2011 §12 mukaisesti. Lisäksi itärannan yksi rakennuspaikka on tarkoitus siirtää toiseen paikkaan.
2) Yleiskaava on tarkoitus muuttaa voimassa olevan Keulatniemen ranta-asemakaavan
ja tapahtuneen kiinteistöjaotuksen mukaiseksi sekä osoittaa Keutalnimen rantaasemakaava ohjeellisella merkinnällä.
3) Lossila tilalle 1:30 on myönnetty poikkeuslupa asuinrakennuksen rakentamiselle
27.8.2007 §44. Rantaosayleiskaava on tarkoitus muuttaa päätöksen mukaiseksi, eli
lomarakennuspaikka muutetaan asuinrakennuspaikaksi.
4) Aittoniemi tilalle 13:58 on myönnetty poikkeuslupa lomarakennuksen käyttötarkoituksen muuttamiseksi asuinrakennukseksi 24.11.2011 §58. Rantaosayleiskaava on tarkoitus muuttaa päätöksen mukaiseksi, eli lomarakennuspaikka muutetaan asuinrakennuspaikaksi.
5) Laajaniemen itärannalla rantatontit on merkitty vääriin paikkoihin. Yleiskaava on
tarkoitus päivittää todellista tilannetta vastaavaksi.
6) Käpysaari on KHO:n päätöksessä 1260, 14.6.2000 todettu olevan kokonaisuudessaan rakennuspaikka eikä kuulu Natura 2000-suojeluohjelmaan. Yleiskaava on tarkoitus
päivittää päätöksen mukaiseksi.
2.1.2 Ympäristö
Suunnittelualueella on laadittu luonnonympäristön selvitys rantayleiskaavan laadinnan
yhteydessä. Muutamien kohteiden yhteydessä sijaitsee luonnonsuojelualue. Osa kohteista rajautuu Natura-alueeseen. Muuten alueelta ei ole löytynyt arvokkaita luontokohteita.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Kaavaselostus
5 (21)
10.6.2015
Kuva 1: Natura-alue ja kaavamuutosalueiden sijainti (punaiset ympyrät).
2.1.3 Maanomistus
Alueet ovat yksityisessä omistuksessa.
2.1.4 Rakennettu ympäristö
Yhdyskuntarakenne
Kaava-alue ja sen ympäristö on tyypillistä maa- ja metsätalousvaltaista hajaasutusaluetta. Muutosalueiden lähistöllä on muita loma-asuntoja ja asuinrakennuksia.
Kaavamuutosalueet rajautuvat vuonna 2014 perustettuun Etelä-Konneveden kansallispuistoon.
Palvelut
Alueiden palvelut haetaan Konneveden taajamasta. Etelä-Konneveden kansallispuiston
retkeily- ja luontopalvelut löytyvät lähistöltä. Alueella on matkailu- ja ohjelmapalveluita, kalastusta sekä ravintola- ja majoituspalveluita.
Liikenne
Muutosalueille on olemassa kattavat tieyhteydet. Kantatie 69 kulkee kaavamuutosalueen pohjois- ja länsipuolella.
Tekninen huolto
Alueella ei ole vesi- tai viemäriverkkoa.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
Microkatu 1, PL 1199, 70211 Kuopio
Puh. 010 4090, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Kaavaselostus
6 (21)
10.6.2015
2.2 Suunnittelutilanne
2.2.1
Suunnitelmat ja päätökset, jotka koskevat kaavamuutosaluetta
2.2.2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden erityistavoitteet tulee huomioida kaavoituksessa. Kaavassa huomioitavia aluekokonaisuuksia ovat elinympäristön laatu sekä
kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat.
2.2.3 Keski-Suomen maakuntakaava
Alueella on voimassa Keski-Suomen maakuntakaava. Ympäristöministeriö vahvisti Keski-Suomen maakuntakaavan 14.4.2009 ja se sai lainvoiman 10.12.2009.
Ympäristöministeriö vahvisti 2. vaihemaakuntakaavan (Maa-aineshuolto ja luonnonarvot) maakuntavaltuuston hyväksymässä muodossa 11.5.2011. Kaava sai lainvoiman
20.11.2012 KHO:n hylättyä kaavasta tehdyn valituksen. Keski-Suomen maakuntavaltuusto hyväksyi 3. vaihemaakuntakaavan (Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima)
14.11.2012. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan 5.12.2014.
4. vaihemaakuntakaava (Kaupallinen palveluverkko) on hyväksytty maakuntavaltuustossa 3.5.2013. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan 24.9.2014. Vaihemaakuntakaava
nelosessa alue on osoitettu kokonaisuudessaan Konneveden kehittämisalueeksi.
Maakuntakaavassa suunnittelualueisiin kohdistuu Konnevesi-Kalaja-Niinivuori Naturaalue. Osa-alueisiin 1 ja 2 kohdistuu luonnonsuojelualuevaraus.
Kuva 2: Ote maakuntakaavasta
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Kaavaselostus
7 (21)
10.6.2015
2.2.4 Yleiskaava
Alueella on voimassa Etelä-Konneveden rantayleiskaava, joka on valtuusto hyväksynyt
keväällä 2005. Otteet suunnittelualueen kaavatilanteesta ilmenee kuvista 3-6.
Kuva 3. Ote voimassa olevasta yleiskaavasta (alue 1 savolanniemi ja alue 2, Keulatniemi)
Kuvat 4-5. Otteet voimassa olevasta yleiskaavasta (ylhäällä vasemmalla alue 2, alhaalla vasemmalla alue 3 ja alhaalla oikealla alue 4.)
2.2.5 Ranta-asemakaava
Osa-alueella 2 on voimassa 3.6.1993 §57 hyväksytty ja osittain vahvistettu 11.5.1994
vahvistettu Keulatniemen ranta-asemakaava. Asemakaava ilmenee oheisista kuvista.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
Microkatu 1, PL 1199, 70211 Kuopio
Puh. 010 4090, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Kaavaselostus
8 (21)
10.6.2015
Kuva 6 - 8. Ote Keulatniemen ranta-asemakaavasta
2.2.6 Rakennusjärjestys
Kunnanvaltuusto on hyväksynyt uuden rakennusjärjestyksen 16.8.2014. Rakennusjärjestys tulee voimaan 1.4.2015.
Kaikkea rakentamista ohjaa kuntakohtainen rakennusjärjestys. Konneveden kunnan rakennusjärjestyksessä on mm. seuraavia osayleiskaava-alueen rakentamista koskevia
määräyksiä:
3
-
Rakennuspaikka on oltava vähintään 3000 m² ja rakennuspaikaksi suunnitellun
erillisen saaren vähintään 2 ha.
-
Ranta-alueella rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa rakennuspaikalla olla
enintään 250 m² ja rakennusten lukumäärä enintään 5, poikkeuksena maatilan
talouskeskus.
-
Asuin/lomarakennus etäisyys rantaviivasta 30 m ja saunarakennus (kerrosala
enintään 25 m²) vähintään 15 m etäisyydelle rantaviivasta.
Yleiskaavan muutoksen suunnittelun vaiheet
3.1 Yleiskaavan muutoksen suunnittelun tarve
Kaavan vahvistamisen jälkeen on tullut tarvetta muuttaa muutamien rakennuspaikkojen käyttötarkoitusta, muuttaa yleiskaavaa ranta-asemakaavan ja tapahtuneen kiinteis-
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Kaavaselostus
9 (21)
10.6.2015
töjaotuksen mukaiseksi. Lisäksi halutaan päivittää luonnonsuojelualueen rajausta sekä
siirtää rakentamattomia rakennuspaikkoja niin, että saadaan rakennuspaikat osoitettua
hyvin rakentamiseen soveltuville alueille ilman, että luonnon ja maiseman arvot vaarantuvat.
3.2 Osallistuminen ja yhteistyö
3.2.1 Osalliset
Kaavahankkeessa osallisia ja sidosryhmiä ovat alustavan tarkastelun perusteella ainakin seuraavat tahot:









Suunnittelualueen ja sen lähialueen maanomistajat
Suunnittelualueella ja sen läheisyydessä asuvat ja työskentelevät ihmiset
Kunnan luottamuselimet
Kunnan eri hallintokunnat
Keski-Suomen liitto
Keski-Suomen ELY-keskus
Keski-Suomen Museo
Osakaskunnat
Muut yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään
3.2.2 Vireilletulo
Vireilletulosta ilmoitetaan samassa yhteydessä, kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetetaan nähtäville.
3.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt
Kaavamuutos on lähtenyt liikkeelle kunnan päätöksellä.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja valmisteluaineisto olivat nähtävillä 23.4. –
25.5.2015.
Kaavaan saatiin oikaisupyyntö Katri Storgårdsilta: Laajaniemen itärannalla olevat rantatontit on voimassa olevassa kaavassa merkitty vääriin paikkoihin. Eeva Hokkasen
tontin, 1:199, rakennuksen paikka on merkitty Katri Storgårdsin maalle, ja Storgårdsin
vastaavasti on merkitty Hokkasen tontille. Eeva Hokkasen tontin pohjoispuolella kuuluu
olla neljä rakennuspaikkaa eikä kolme, kuten karttaan on merkitty.
Käpysaari, 12:128, 6945600;3472800, on kokonaisuudessaan rakennuspaikka, kuten
KHO:n päätöksessä 1260, 14.6.2000 on todettu, eikä kuulu Natura 2000suojeluohjelmaan. Konneveden karttapalvelun sivuilla Käpysaareen on tehty merkintä
SL, joka kuuluu siis poistaa.
Kaava-aluetta on laajennettu esitetyn pyynnön perusteella.
Kaavaehdotus on nähtävillä pp.kk.-pp.kk.2015.
3.2.4 Viranomaisyhteistyö
Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 10.2.2015. Neuvottelussa ei tullut esille
asioita, jotka estäisivät kaavan muuttamisen.
Valmisteluaineistosta saatiin lausunto Keski-Suomen ELY-keskukselta. Keski-Suomen
Liitolla ei ollut lausuttavaa. Lausunnossa Keski-Suomen ELY-keskus todetaan, että rantojensuojeluohjelman alueet tulee osoittaa. Kaavamerkinnät kaavakartalla ja kaavamerkintöjen selitysosassa tulee saattaa keskenään yhdenmukaisiksi. Laadinnan kohteena olevan kaavan alueella kaikille alueille tulee osoittaa kaavamerkintä.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
Microkatu 1, PL 1199, 70211 Kuopio
Puh. 010 4090, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Kaavaselostus
10 (21)
10.6.2015
Kaavaa on täydennetty näiden tietojen osalta.
Kaavaehdotuksesta tullaan pyytämään viranomaisilta lausunnot.
TÄYDENNETÄÄN PROSESSIN EDETESSÄ.
3.3 Tavoitteet
Rantaosayleiskaavamuutoksen tavoitteet on käsitelty luvussa 2.1.1.
4
Yleiskaava ja sen perusteet
4.1 Aluevarausten pääperustelut
1) Savolaisniemen alueen muutoksella päivitetään luonnonsuojelualueen rajausta, siirretään niemen länsipuolella oleva rakentamaton rakennuspaikka poikkeamispäätöksen
(7.10.2008, LA-301) sekä rakennusluvan 14.2.2011 §12 mukaisesti. Lisäksi itärannan
yksi rakennuspaikka siirretään toiseen paikkaan.
Kaavamuutosalueella olevien kolmen RA-alueen rajaukset ja rakennuspaikkojen pintaalat muuttuvat. Rakennuspaikkojen määrä pysyy ennallaan. Natura-alueen rajaus on lisätty voimassa olevan kaavan mukaiseksi. Natura-alueen ja SL-alueiden ulkopuolelle
jäävät alueet on merkitty MU-merkinnällä.
Voimassa oleva kaava
Kaavamuutos
2) Yleiskaava muutetaan voimassa olevan Keulatniemen ranta-asemakaavan ja tapahtuneen kiinteistöjaotuksen mukaiseksi. Rakennuspaikkojen määrä ja käyttötarkoitus
(RA) pysyvät samana. Kaavassa on osoitettu Natura-alueen rajaus sekä koko rantaasemakaava-alue ohjeellisella rajauksella.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Kaavaselostus
11 (21)
10.6.2015
Voimassa oleva kaava
Kaavamuutos
3) Lossila tilalle 1:30 on myönnetty poikkeuslupa asuinrakennuksen rakentamiselle
27.8.2007 §44. Rantaosayleiskaavassa muutetaan lomarakennuspaikka (RA) asuinrakennuspaikaksi (AP) poikkeuslupapäätöksen mukaiseksi.
Voimassa oleva kaava
Kaavamuutos
4) Aittoniemi tilalle 13:58 on myönnetty poikkeuslupa lomarakennuksen käyttötarkoituksen muuttamiseksi asuinrakennukseksi 24.11.2011 §58. Rantaosayleiskaava muutetaan päätöksen mukaiseksi, eli länsirannalla oleva toinen lomarakennuspaikka (RA)
muutetaan asuinrakennuspaikaksi (AP).
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
Microkatu 1, PL 1199, 70211 Kuopio
Puh. 010 4090, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Kaavaselostus
12 (21)
10.6.2015
Voimassa oleva kaava
Kaavamuutos
5) Laajaniemen itärannalla rantatontit on merkitty vääriin paikkoihin. Yleiskaava on
tarkoitus päivittää todellista tilannetta vastaavaksi.
Voimassa oleva kaava
Kaavamuutos
6) Käpysaari on KHO:n päätöksessä 1260, 14.6.2000 todettu olevan kokonaisuudessaan rakennuspaikka eikä kuulu Natura 2000-suojeluohjelmaan. Yleiskaava on tarkoitus
päivittää päätöksen mukaiseksi.
Voimassa oleva kaava
Kaavamuutos
AP Pientalovaltainen asuintoalue
Luku merkinnän alla osoittaa asuinpientalojen rakennuspaikkojen enimmäismäärän.
Alueelle saa sijoittaa enintään 1 ½ -kerroksisia erillisiä tai kytkettyjä asuinrakennuksia
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Kaavaselostus
13 (21)
10.6.2015
ja tarvittavia varasto-, huolto- tms. rakennuksia. Alueella tulee jätevedet käsitellä keskitetysti.
RA Loma-asuntoalue
Luku merkinnän alla osoittaa loma-asuntojen rakennuspaikkojen enimmäismäärän. Kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa yhden loma-asunnon sekä tarpeelliset sauna- ja talousrakennukset. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 180 m². Pinta-alaltaan alle 2 ha:n saarilla nykyisin olemassa olevia rakennuksia saadaan peruskorjata ja tuhoutuneiden tilalle rakentaa uusia nykyistä kerrosalaa ylittämättä. Lomaasuntorakennusten etäisyys keskivedenkorkeuden määrittämästä rantaviivasta tulee olla vähintään 30 m, mikäli maasto-olosuhteet eivät muuta edellytä. Erillinen saunarakennus voidaan sijoittaa vähintään 15 m:n etäisyydelle rantaviivasta, ei kuitenkaan
rantavyöhykkeen avoimiin osiin.
SL Luonnonsuojelualue
Luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu tai rauhoitettavaksi tarkoitettu, valtion toimesta
toteutettava alue. Alueella on merkittäviä luonnonarvoja. Maankäyttö- ja rakennuslain
nojalla määrätään, että SL-alueilla ei saa rakentaa mitään rakennuksia tai rakennelmia,
ellei kaavassa toisin osoiteta, kunnes alueesta on muodostettu luonnonsuojelulain mukainen luonnonsuojelualue, kuitenkin enintään kolme vuotta kaavan hyväksymisestä
alkaen.
M Maa- ja metsätalousvaltainen alue
Alue on tarkoitettu maa- ja metsätalouden harjoittamiseen sekä haja-asutusluonteiseen
rakentamiseen.
Maankäyttö- ja rakennuslain 42§:n 2 mom:n mukaan määrätään, että loma-asutusta
tai pysyvää asutusta ei saa sijoittaa maankäyttö- ja rakennuslain 72 §:n mukaiselle
ranta-alueelle (n. 200 m). Ranta-alueen rakennusoikeus on maanomistajakohtaisesti
siirretty korttelialueelle. Ranta-alueen ulkopuolelle rakennusluvan edellytyksenä on
määrätty maankäyttö- ja rakennuslain 136 §:ssä.
MU Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on ympäristöarvoja
Alue on tarkoitettu maa- ja metsätalouden harjoittamiseen.
Maankäyttö- ja rakennuslain 42§:n 2 mom:n mukaan määrätään, että loma-asutusta
tai pysyvää asutusta ei saa sijoittaa maankäyttö- ja rakennuslain 72 §:n mukaiselle
ranta-alueelle (n.200 m). Ranta-alueen rakennusoikeus on maanomistajakohtaisesti
siirretty korttelialueille. Alueelle saa sijoittaa vain maataloutta palvelevia rakennuksia ja
rakennelmia. Ranta-alueen ulkopuolelle rakennusluvan edellytyksistä on määrätty
maankäyttö- ja rakennuslain 136 §:ssä.
W Vesialue
RANT.K
Ranta-asemakaava-alue.
Alueella noudatetaan alueelle laaditun ranta-asemakaavan määräyksiä.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
Microkatu 1, PL 1199, 70211 Kuopio
Puh. 010 4090, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Kaavaselostus
14 (21)
10.6.2015
4.1.1 Yleismääräykset
YLEISET MÄÄRÄYKSET:
Yleiskaavan perusteella voidaan myöntää rakennusluvat ranta-alueella oleville rakennusalueille, ellei aluetta koskevassa kaavamääräyksessä ole toisin määrätty.
Mikäli kaava-alueelle on aiemmassa rakennus- tai poikkeusluvassa asetettu rakennusjärjestyksestä poikkeavia ehtoja rakennusten määrän, koon tai sijoittelun suhteen, tulee nämä määräykset huomioida uusia rakennuslupia myönnettäessä.
RA-alueilla rakennuspaikan minimikoko on 3000 m² ja rantaviivan pituuden tulee olla
vähintään 40m. Loma-asunnon sijoittamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota riittävän suojapuuston jäämiseen rakennusten ja rantaviivan väliin. Rakennusten julkisivuja kattomateriaaleina ei saa käyttää kirkkaita tai heijastavia pintoja. Asuinrakennus tulee sijaita vähintään 40m etäisyydellä rantaviivasta.
AP-alueilla rakennusten tulee sopeutua malliltaan, materiaaleiltaan, mittasuhteiltaan ja
väritykseltään olevaan rakennuskantaan ja maisemaan.
M-, MU- ja osalta SL-alueita on rakennusoikeus maanomistajakohtaisesti siirretty RA- ja
AP-alueille. Niillä SL-alueilla, jotka sijaitsevat rantojensuojeluohjelman sisällä ja joilla
siirtoa ei ole voitu suorittaa, on osoitettu korvattava rakennusoikeus.
M- ja MU-alueilla peltoviljelyä, nurmetusta tai muuta vastaavaa maanpinnan käsittelyä,
joka ei hidasta valumista vesistöön, ei saa ulottaa 10m lähemmäksi rantaviivaa. Rantavyöhykkeellä on istutettava puu- tai pensasvyöhyke tai muulla tavoin varmistettava
riittävänsuojavyöhykkeen muodostuminen.
Jätevedet käsitellään siten kuin Valtioneuvoston asetuksessa talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla säädetään, milloin
kiinteistö ei ole liitettävissä em. verkostoon. Jätevesijärjestelmää koskeva suunnitelma
on liitettävä rakennus- tai toimenpidelupahakemukseen tai rakentamista koskevaan ilmoitukseen. Jätevesien käsittelytapaa valittaessa tulee huomioida rakennuspaikan
maaperä sekä pinta-ala. Rakennusten sijoittamisessa tulee ottaa huomioon jätevesien
asianmukaisen esikäsittelyn ja maaperäkäsittelypaikan järjestäminen rakennuspaikalla
riittävän etäällä rantaviivasta.
Saariin ei saa rakentaa vesikäymälää. Kiinteiden jätteiden keräyksessä ja käsittelyssä
tulee noudattaa kunnan yleisiä jätehuoltomääräyksiä.
SUOSITUKSET:
Metsänhoidossa tulisi noudattaa keskusmetsälautakunta Tapion antamia rantojensuojeluohjelman yhteydessä annettuja ranta-alueita koskevia metsänhoitosuosituksia.
4.2 Kaavan vaikutukset
4.2.1 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen
4.2.1.1
VAT vuoksi
Kaava ei vaaranna asumisen ja elinkeinon harjoittamista alueella Alueelta ei myöskään
tunneta hylkyrekisterikohteita tai muinaismuistokohteita.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Kaavaselostus
15 (21)
10.6.2015
4.2.1.2
Toimiva-aluerakenne
Kaavassa rakennuspaikkoja on siirretty olevan rakennuskannan välittömään läheisyyteen. Kaava ei synnytä yksittäisiä rakennuspaikkoja, jotka olisivat merkittävästi irrallaan olevasta rakenteesta.
4.2.1.3
Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu
Rakennuspaikat alueella eivät sijaitse tulvaherkillä alueilla. Tulvat eivät pääse aiheuttamaan suunnittelualueella haittoja.
Kaavalla rakentamiseen osoitetut alueet eivät ole rankkasateiden tai myrskyjen aiheuttamien tuhojen kannalta arkoja alueita. Kaavan toteuttaminen ei lisää rankkasateiden,
tulvien tai myrskyjen aiheuttamien tuhojen riskiä.
4.2.1.4
Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat
Rakennuspaikat on kaavassa sijoitettu suurempiin kokonaisuuksiin, jolloin virkistyskäyttöön soveltuvan rantaviivan määrä jää mahdollisimman suureksi.
Kaavamääräyksissä on annettu tarkat ohjeet jätevesien käsittelylle. Kaava ei aiheuta
pintavesien heikentymistä alueella.
4.2.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön
Yleiskaavan muutoksella ei ole vaikutusta olemassa olevaan rakennuskantaan. Kaavalla
ei ole merkittävää vaikutusta rakennettuun ympäristöön eikä kaava vaikuta oleviin rakennuksiin. Kaavalla ei ole vaikutusta kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaisiin kohteisiin.
4.2.3 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön
Luonnon monimuotoisuus ei vähene, koska muutosalueet ovat jo rakentamisen vaikutuspiirissä. Kaavalla ei ole merkittävää vaikutusta luonnonympäristöön. Kaavan toteuttaminen ei heikennä luonnon monimuotoisuutta alueella.
4.2.4 Vaikutukset maisemaan
Yleiskaavamuutoksella rakennuspaikka osoitetaan jo rakennetun alueen viereen. Kaavamuutoksella näin ollen ei ole merkittäviä muutoksia maisemaan verrattuna voimassa
olevan yleiskaavan tilanteeseen.
4.2.5 Taloudelliset vaikutukset
Kaavamuutoksella ei ole merkittäviä taloudellisia vaikutuksia muille kuin maanomistajille.
4.2.6 Sosiaaliset vaikutukset
Kaavamuutos ei vaikuta ympäristön virkistysalueisiin eikä ulkoilureitteihin. Kaava ei toteutuessaan heikennä alueen sosiaalisen ympäristön turvallisuutta. Kaavamuutoksella
voidaan vaikuttaa alueen viihtyisyyteen ja vapaa-ajan viettoon kaavan mahdollistaessa
kansallispuistoon liittyvien palveluiden lisäämisen.
4.2.7 Vaikutukset Natura 2000 – ohjelman suojelualueisiin
Kaavamuutosalueen läheisyydessä on Suomen Natura 2000 -verkostoon sisällytetty
kohde; Konnevesi–Kalaja-Niinivuori (FI0600032)
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
Microkatu 1, PL 1199, 70211 Kuopio
Puh. 010 4090, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Kaavaselostus
16 (21)
10.6.2015
Seuraavassa tarkastellaan Etelä-Konneveden rantaosayleiskaavan muutoksen toteuttamisen vaikutuksia edellä mainittuun Natura -alueen luontoarvoihin. Arviointi perustuu
Natura -tietolomakkeiden tietoihin.
Tarkastelussa arvioidaan varsinaisen Natura -arvioinnin tarpeellisuutta. Naturaarvioinnin lähtökohtana on Natura 2000 -alueiden suojelun turvaamiseksi säädetyt
luonnonsuojelulain 65-66 pykälät. Ensimmäinen säännös koskee arviointivelvollisuutta.
Natura-alueen ulkopuolella toteutettavan hankkeen arviointivelvollisuus syntyy, jos sillä
todennäköisesti on alueelle ulottuvia merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Luvan myöntävän tai suunnitelman hyväksyvän viranomaisen on katsottava, että LsL 65 §:n 1 momentissa tarkoitettu arviointi on tehty. Viranomaisen on sen jälkeen pyydettävä siitä
lausunto alueelliselta ympäristökeskukselta ja siltä, jonka hallinnassa alue on.
Toinen mainittu säännös koskee heikentämiskieltoa. Luonnonsuojelulain 66 §:n
(371/1999) mukaan viranomainen ei saa myöntää lupaa hankkeen toteuttamiseen taikka hyväksyä tai vahvistaa suunnitelmaa, jos 65 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettu arviointi- ja lausuntomenettely osoittaa hankkeen tai suunnitelman merkittävästi heikentävän niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura 2000 -verkostoon.
Natura-arviossa keskitytään luonnonarvoihin, joiden perusteella Natura-alue on valittu
Suomen Natura 2000 -suojeluverkostoon. Muihin lajeihin tai niiden elinympäristöihin
kohdistuvilla merkittävilläkään haitallisilla vaikutuksilla ei tarkastelussa ole merkitystä.
Konnevesi – Kalaja - Niinivuori (FI0600032)
Konnevesi–Kalaja–Niinivuori on sisällytetty Suomen Natura 2000 -verkostoon luontodirektiivin (SCI) ja lintudirektiivin perusteella (SPA). Konneveden ja Rautalammin kuntien
alueella sijaitseva Natura -alue on kooltaan 15 330 hehtaaria. Suojelun perustana ovat
ensisijaisesti rantojensuojeluohjelma, vanhojen metsien suojeluohjelma, seutukaavan
varaukset ja koskiensuojelulaki. Suojelun toteutuskeinot ovat luonnonsuojelulaki, vesilaki, maa-aineslaki ja rakennuslaki.
Etelä-Konnevesi on Rautalammin reitin keskusjärvi. Konnevesi on niukkaravinteinen ja
erittäin kirkasvetinen ruokojärvi. Veden vaihtuvuus on melko nopeaa erityisesti järven
pohjois- ja länsiosissa. Vesi- ja rantakasvillisuus on karulle reittivedelle ominaista. Järviruokoa kasvaa enimmäkseen harvana ja kapeana kasvustona melko yleisenä. Niukkakasvustoiset osat edustavat lisäksi nuottaruohojärviä ja useat tiheän saariston matalavetiset salmet ja suojaisat lahdet ulpukkajärviä. Konneveden erityispiirteenä on suuri
näkösyvyys, minkä vuoksi kasveille käyttökelpoinen valo ulottuu keskimääräistä syvemmälle.
Rannat ovat suurelta osin jyrkkiä ja niukkakasvustoisia. Metsäkasvillisuus on pääosin
karua. Rehevämpiä alueita on kallioperässä olevien emäksisten kivilajien esiintymien
ansiosta. Konneveden itärannalla on huomattavia mäkiä kalliojyrkänteineen ja paljastumineen. Kalajanvuori ja Loukkuvuori ovat vanhojen metsien suojeluohjelman
kohteita. Kaikilla metsäkohteilla on myös maisemallista ja virkistyskäyttöarvoa. Iso Niinivuori on maisemallisesti, biologisesti ja geologisesti edustava kalliomäki. Jyrkänteiden
ravinteisilla kalliopinnoilla kasvaa mm. uhanalaista pikkutervakkoa ja tummaraunioista.
Kokkovuori on itärinteeltään kallioista, jopa pystysuoraa jyrkännettä.
Konnevesi on kalataloudellisesti Rautalammin reitin arvokkain järvi. Konnekoski Konneveden ja Hankaveden välissä on tärkeä siian ja taimenen kutualue. Kohteella on luonnonmetsiä ja lehtoja, huomattavia lehmusesiintymiä sekä merkittäviä kalliokasvillisuusyhdyskuntia. Alueen selkävesi- ja maalinnusto ovat edustavia ja monipuolisia. Kohteelta on tavattu uhanalaisia eliöitä ja reliktilajeja. Kohteella on arvoa myös tieteellisen tutkimuksen kohteena.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Kaavaselostus
17 (21)
10.6.2015
Luontodirektiivin luontotyypit
Alueen suojelun perustana ovat seuraavat luontotyypit:
Hiekkamaiden niukkamineraaliset niukkaravinteiset vedet
(Littorelletalia uniflorae)
84 %
Boreaaliset luonnonmetsät
4%
Kallioiden pioneerikasvillisuus (Sedo-Scleranthion tai Sedo albiVeronicion dillenii)
1%
Kasvipeitteiset silikaattikalliot
1%
Vaihettumissuot ja rantasuot
0%
Humuspitoiset lammet ja järvet
0%
Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit
0%
Vuorten alapuoliset tasankojoet, joissa Ranunculion fluitantis ja
Callitricho-Batrachium kasvillisuutta
0%
*Puustoiset suot
0%
Boreaaliset lehdot
0%
Hiekkamaiden niukkamineraaliset niukkaravinteiset vedet (Littorelletalia uniflorae) – luontotyypillä tarkoitetaan matalia, niukkaravinteisia järviä ja lampia
sekä niiden matalaa, monivuotista vesi- ja rantakasvillisuutta. Rantojen maaperä on karua. Kasvillisuus on usein selvästi vyöhykkeistä, valtalajeja ovat
raani, nuottaruoho tai lahnanruohot. Lisäksi tavataan ruskoärviää ja vesisammalia. Kirkkaassa vedessä viihtyvää, järvityypille luonteenomaista, pohjaversoiskasvillisuutta on runsaasti. Suurissa järvissä ja reittivesissä on usein
laajoja hyvin kehittyneitä pohjaversoiskasvustoja ja harvoja ruovikoita.
Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit -luontotyypille ominaista ovat niukkaravinteinen vesi, suuri veden pinnan vuodenaikainen korkeusvaihtelu ja vedenpinnan jäätyminen talvella. Jokireiteissä on koskia, suvantoja, pieniä järviäkin. Pikkujoet ja purot -luontotyypin joissa ja puroissa on vedenalaista tai
kelluslehtistä kasvillisuutta (Ranunculion fluitantis- ja Callitricho-Batrachion)
tai vesisammalia. Purojen veden pinnan taso on kesällä alhainen.
Vaihettumissuot ja rantasuot – luontotyypillä tarkoitetaan turvetta muodostavia, vähä- tai keskiravinteisia kasviyhdyskuntia. Laajoilla suoalueilla näkyvimmät yhdyskunnat koostuvat saraikoista, joissa kasvaa rahka- tai ruskosammalia. Niihin liittyy tavallisesti vesi- ja rantakasviyhdyskuntia. Tyyppiin
kuuluvat myös avo- ja pensasluhdat, rantasuot sekä niukkaravinteiset veden
ja maan väliset rajapinnat, joissa kasvaa pullosaraa.
Boreaaliset luonnonmetsät, boreaaliset lehdot, puustoiset suot, silikaattikalliot, kallioiden pioneerikasvillisuus sekä humuspitoiset järvet ja lammet luontotyyppejä ei tavata kaava-alueella.
Taulukko 1. Konnevesi-Kalaja-Niinivuori Natura -alueen luontotyyppien edustavuus, luonnontila ja yleisarvio 1 (Natura -tietolomake).
Luontotyyppi
Edustavuus
Luonnontila
Yleisarvio
1
EDUSTAVUUS (erinomainen, hyvä, merkittävä, ei merkittävä) ilmentää, miten ”tyypillisenä” luontotyyppi alueella esiintyy.
LUONNONTILA (erinomainen, hyvä, kohtalainen/heikentynyt) ilmaisee luontotyypin rakenteellisen ja
toiminnallisen luonnontilan sekä ennallistamismahdollisuudet.
YLEISARVIO (erittäin tärkeä, tärkeä, ei merkitystä) ilmaisee kokonaisarvion alueen merkityksestä
kyseisen luontotyypin suojelulle
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
Microkatu 1, PL 1199, 70211 Kuopio
Puh. 010 4090, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Kaavaselostus
18 (21)
10.6.2015
Hiekkamaiden niukkamineraa-liset niukkaravinteiset vedet
(Littorelletalia uniflorae)
Boreaaliset luonnonmetsät
Kallioiden pioneerikasvillisuus (Sedo-Scleranthion tai
Sedo albi- Veronicion dillenii)
Kasvipeitteiset silikaattikalliot
Vaihettumissuot ja rantasuot
Humuspitoiset lammet ja
järvet
Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit
Vuorten alapuoliset tasankojoet, joissa on Ranunculion
fluitantis ja CallitrichoBatrachium -kasvillisuutta
Puustoiset suot
Boreaaliset lehdot
Erinomainen
Erinomainen
Erittäin
tärkeä
Hyvä
Hyvä
Hyvä
Hyvä
Tärkeä
Tärkeä
Hyvä
Hyvä
Tärkeä
Hyvä
Ei merkittävä
Hyvä
-
Ei merkitystä
-
Hyvä
Hyvä
Tärkeä
Ei merkittävä
-
-
Hyvä
Erinomainen
Erinomainen
Erinomainen
Tärkeä
Erittäin
tärkeä
Luontodirektiivin liitteen II lajit
Konnevesi-Kalaja-Niinivuori Natura -alueella elävät luontodirektiivin liitteen II
lajit (Natura 2000 -tietolomakkeen kohta 3.2.c: Neuvoston direktiivi
92/43/ETY liitteen II eläin- ja kasvilajit):
Liito-orava (Pteromys volans)
Ilves (Lynx lynx)
Karhu (Ursus arctos)
Saukko (Lutra lutra)
Pikkunahkiainen (Lampetra planeri)
Kivisimppu (Cottus gobio)
Lintudirektiivin liitteen I lajit
Natura -tietolomakkeen mukaan Konnevesi-Kalaja-Niinivuori Natura –alueen
pesimälinnustoon kuuluvat tai alueelta on muutonaikana tavattu seuraavat
lintudirektiivilajit (Natura 2000 –tietolomakkeen kohta 3.2.a: Neuvoston direktiivi 79/409/ETY liitteen I lintulaji):
Harmaapäätikka (Picus canus)
0-1 paria
Helmipöllö (Aegolius funereus)
pysyvä
Huuhkaja (Bubo bubo)
2-3 paria
Kalasääski (Pandion haliaetus)
5 paria
Kalatiira (Sterna hirundo)
100 paria
Kehrääjä (Caprimulgus europaeus)
2-4 paria
Kuikka (Gavia arctica)
35 paria
Kurki (Grus grus)
4 paria
Liro (Tringa glareola)
pesivä, määrä ei tiedossa
Mehiläishaukka (Pernis apivorus)
1-5 paria
Metso (Tetrao urogallus)
pysyvä
Palokärki (Dryocopus martius)
pysyvä
Peltosirkku (Emberiza hortulana)
pesivä, määrä ei tiedossa
Pikkulepinkäinen (Lanius collurio)
pesivä, määrä ei tiedossa
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Kaavaselostus
19 (21)
10.6.2015
Pohjantikka (Picoides tridactylus)
Pyy (Bonasa bonasia)
Varpuspöllö (Glaucidium passerinum)
Viirupöllö (Strix uralensis)
1-3 paria
pysyvä
pysyvä
1-3 paria
Natura -alueella esiintyvät säännöllisesti seuraavat lintudirektiivin liitteessä I
mainitsemattomat muuttolinnut (Natura 2000 -tietolomakkeen kohta 3.2.b:
Neuvoston direktiivin 79/409/ETY liitteessä I mainitsemattomat säännöllisesti
esiintyvät muuttolinnut):
Haapana (Anas penelope)
Heinätavi (Anas querquedula)
Jouhisorsa (Anas acuta)
Lapasorsa (Anas clypeata)
Sinisorsa (Anas platyrhynchos)
Tavi (Anas crecca)
Telkkä (Bucephala clangula)
Tukkasotka (Aythya fuligula)
Härkälintu (Podiceps grisegena)
Mustalintu (Melanitta nigra)
Naurulokki (Larus ridibundus)
Pikkulokki (Larus minutus)
Harmaahaikara (Ardea cinerea)
Harmaasieppo (Muscicapa striata)
Isokuovi (Numenius arquata)
Jänkäkurppa (Lymnocryptes minimus)
Hiirihaukka (Buteo buteo)
Kanahaukka (Accipiter gentilis)
Nuolihaukka (Falco subbuteo)
Tuulihaukka (Falco tinnunculus)
Koskikara (Cinclus cinclus)
Metsähanhi (Anser fabalis)
Metsäviklo (Tringa ochropus)
Mustaviklo (Tringa erythropus)
Punajalkaviklo (Tringa totanus)
Valkoviklo (Tringa nebularia)
Pensastasku (Saxicola rubetra)
Peukaloinen (Troglodytes troglodytes)
Rantasipi (Actitis hypoleucos)
Taivaanvuohi (Gallinago gallinago)
Teeri (Tetrao tetrix)
Töyhtöhyyppä (Vanellus vanellus)
Muut Natura -tietolomakkeessa mainitut lajit:
Muun lajiston osalta tietolomakkeeseen on kirjattu seuraavat kasvi- ja eläinlajit (Natura 2000 -tietolomakkeen kohta 3.3: Muut tärkeät kasvi- ja eläinlajit):
Kehrääjä (Caprimulgus europaeus)
Pikkutikka (Dendrocopos minor)
Harjus (Thymallus thymallus)
Järvitaimen (Salmo trutta lacustris)
Siika (Coregonus lavaretus)
Jättikatka (Gammaracanthus lacustris)
Surviaissääskilaji (Paratanutarsus hyperboreus)
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
Microkatu 1, PL 1199, 70211 Kuopio
Puh. 010 4090, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Kaavaselostus
20 (21)
10.6.2015
Äimäsara (Carex dioica)
Haisukurjenpolvi (Geranium robertianum)
Kalliohatikka (Spergula morisonii)
Kalliokielo (Polygonatum odoratum)
Lehtopalsami (Impatiens noli-tangere)
Metsälehmus (Tilia cordata)
Metsänemä (Epipogium aphyllum)
Pahtanurmikka (Poa glauca)
Pahtarikko (Saxifraga nivalis)
Pikkutervakko (Lychnis alpina)
Soikkokaksikko (Listera ovata)
Tummaraunioinen (Asplenium trichomanes)
Varstasara (Carex pseudocyperus)
Vilukko (Parnassia palustris)
Haapariippusammal (Neckra pennata)
Munasammal (Diphyscium foliosum)
Hytymaljakas (Sarcosoma globosum)
Raidantuoksukääpä (Haploporus odorus)
Kaavan toteuttamisen vaikutukset
Konnevesi-Kalaja-Niinivuori Natura -alueella tai sen läheisyydessä on neljä muutoskohtaa.
Yleiskaava ei muuta jo lainvoimaisilla päätöksillä muodostunutta maankäyttöä muuten
kuin yhden rakennuspaikan siirron osalta. Kaavoitus ei muuta olemassa olevaa tilannetta Natura-alueen näkökulmasta.
Uusia rakennuspaikkoja ei osoiteta, niitä vain siirretään, joten mahdolliset rakennukset
laajennusalueella tulevat olemaan jo olemassa olevaan rakennuspaikkaan liittyviä, jotka joka tapauksessa olisi sallittua rakentaa rakennuspaikan yhteyteen, eikä Naturaalueelle täten koidu merkittävää lisähaittaa muutoksesta.
Natura -arvioinnin tarpeellisuus
Kaavoituksella ei ole osoitettu Natura -alueelle tai sen läheisyyteen sellaista uutta toimintaa, jolla olisi merkittäviä haitallisia vaikutuksia Natura -alueen luontotyyppien
luonnontilaan, levinneisyyteen tai lajistoon. Rantaosayleiskaavantoteuttaminen ei näin
ollen aiheuta luonnonsuojelulain 65§:n 1 momentissa tarkoitettua merkittävää heikentymistä niille luonnonarvoille, joiden perusteella Konnesi-Kalaja-Niinivuori Natura -alue
on sisällytetty Suomen ehdotukseen Natura 2000 -suojelualueverkostoksi.
5
Kaavamerkinnät ja määräykset
Kaavamääräykset ovat liitteenä. Kaavamääräykset ovat Keitelejärven ja kunnan pohjoispuolen ranta-osayleiskaavan mukaisia. Yleismääräyksissä on ohjeet jäte- ja vesihuollosta ja metsänkäsittelystä sekä yleiset ohjeet rakennusten ulkoasuun vaikuttavista
seikoista.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Kaavaselostus
21 (21)
10.6.2015
6
Toteuttaminen
Kaavaa voidaan alkaa toteuttaa välittömästi kaavan saatua lainvoiman.
Kuopiossa 10.5.2015
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
Timo Leskinen
Aluepäällikkö, DI
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
Microkatu 1, PL 1199, 70211 Kuopio
Puh. 010 4090, www.fcg.fi
Mirjam Hyvönen
suunnittelija, arkkitehti SAFA
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki