§ -1, KH 2.2.2015 17:00
§ -1, KH 2.2.2015 17:00 OSALLISTUJAT Päätöksentekijät Elomaa Jari Posti Pekka Lommi Semi Haakana Mervi Hirvonen Pasi Kirjavainen Marika Luumi Jari Merivirta Jorma-Kalevi Olsson Birgitta Rajantie Irma Tiusanen Kari Tujula Pirjo Voutilainen Emmi puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja jäsen Muut osallistujat Lindelöf Henry Haapanen Jorma Koivisto Jarmo Brask Nina Kotiniemi Topias Tiusanen Pentti Eerola Juho Hassinen Raino Makkonen Kari kaupunginjohtaja palvelujohtaja kansliapäällikkö valt.puheenjohtaja valt. I varapuheenjohtaja valt. II varapuheenjohtaja valt. III varapuheenjohtaja kaupunginsihteeri, sihteeri tiedotuspäällikkö Poissa Pitko Eeva-Riitta jäsen ALLEKIRJOITUKSET Puheenjohtaja Sihteeri LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Todetaan Kotka Pykälät Pöytäkirjan tarkastajat PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Asianhallintayksikössä (kaupungintalo, 5. krs) varajäsen § 21, KH 2.2.2015 17:00 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kh 2.2.2015 Oikaisuvaatimusohje § 22, KH 2.2.2015 17:00 Pöytäkirjan tarkastajat Kh 2.2.2015 Ei oikaisuvaatimusohjetta § 23, KH 2.2.2015 17:00 Käsittelyjärjestys Kh 2.2.2015 Hyväksytään listan mukaisena. Ei oikaisuvaatimusohjetta § 24, KH 2.2.2015 17:00 KH: 253/2015 Kaupungin valmiussuunnitelman yleinen osa Kh 2.2.2015 Valmistelija: tarkastuspäällikkö Ritva Kiiski, puh 040 643 1514 Kaupungin valmiussuunnittelun kokonaisuutta ohjaava valmiussuunnitelman yleinen osa on valmistunut tiiviissä yhteistyössä Kymenlaakson pelastuslaitoksen kanssa. Valmiustoimien organisointi on toteutettu konserniolosuhteet huomioiden määrittämällä toiminnan yhteiset rajapinnat sekä niistä vastaavat avainhenkilöt. Henkilövaraaminen (VAP) toteutetaan yhteistyössä Puolustusvoimien kanssa. * * * Velvoittavuus Uusi valmiuslaki astui voimaan 1.3.2012. Sen 12 §:n mukaan kuntien, kuntayhtymien ja muiden kuntien yhteenliittymien tulee valmiussuunnitelmin ja poikkeusoloissa tapahtuvan toiminnan etukäteisvalmisteluin sekä muilla toimenpiteillä varmistaa tehtäviensä mahdollisimman hyvä hoitaminen myös poikkeusoloissa. Valmiuslain 12 §:n sana myös tarkoittaa, että varautuminen alkaa normaaliolojen toimintojen varmistamisesta ja etenee häiriötilanteiden kautta aina poikkeusolojen toimintojen varmistamiseen. Valmiussuunnittelu perustuu: 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Valmiuslakiin 1552/2011 Puolustustilalakiin 1083/1991 Pelastuslakiin 379/2011 Pelastusasetukseen 407/2011 Yhteiskunnan turvallisuusstrategiaan (YTS2010) Sisäisen turvallisuuden ohjelmaan 14.6.2012 Turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen selontekoon (2012) Kuntaliiton linjauksiin kuntien varautumisen ja pelastustoimen kehittämiseksi 1.12.2010 Valmiussuunnittelua sekä siihen liittyviä muita suunnitelmia yksityiskohtineen ohjaavat valtioneuvoston ja kunkin vastuuministeriön antamat asetukset, päätökset ja ohjeet. Kymenlaakson taso Kymenlaakson tasolla valmiusasioita käsitellään Kymenlaakson pelastuslaitoksen vuonna 2010 perustamassa Valmius- ja turvallisuusfoorumissa. Kotkan kaupungin jäsenet yhteistyöelimessä ovat kaupunginsihteeri Raino Hassinen, tiedotuspäällikkö Kari Makkonen ja tarkastuspäällikkö Ritva Kiiski. Kymenlaakson pelastuslaitos ylläpitää Kymenlaakson tason valmiustietoja erillisessä valmiuskortissa. Mallista johdettu Kotkan oma valmiuskortti on organisaation yhteisessä käytössä kaupungin intranet-sivuilla. Kuntataso Kuntalain (365/1995) mukaan kunnanjohtaja johtaa kunnanhallituksen alaisena kunnan hallintoa, taloudenhoitoa sekä muuta toimintaa. Kunnanjohtaja yhdessä kunnanhallituksen kanssa vastaa myös kunnan varautumisesta ja siihen sisältyvänä valmiussuunnittelusta. Viranhaltija- ja luottamushenkilöorganisaation yhteistyöllä on merkittävä § 24, KH 2.2.2015 17:00 KH: 253/2015 vaikutus valmiuskäytäntöjen luomisessa ja onnistumisessa. Jokainen viranhaltija ja työntekijä vastaa varautumistehtävistä omiin tehtäviinsä ja omalle vastuulleen kuuluvilta osin. Valmiuslain 108 §:ssä määrätään kunnan hallinnon järjestämisestä poikkeusoloissa. Kunnan keskeisten valmiudesta vastaavien henkilöiden tavoitettavuuden varmistamiseksi voimassa olevat puhelinedut ja päivystystilanteet tulee tarkastella uudelleen. Toimintavalmiuden ylläpito edellyttää myös tekstiviestihälytyspalvelun vastaanottajien sijaisten nimeämistä. Lisäksi valmiusosaamista tulee kehittää osallistumalla säännöllisesti ja riittävän laajasti eri ammattiryhmät huomioiviin koulutuksiin sekä alueella järjestettäviin valmiusharjoituksiin. * * * Konsernipalvelut vastaa valmiussuunnitelmaan tarvittaessa tehtävistä teknisluonteisista muokkauksista ja niiden informoinnista toiminnasta vastaaville osapuolille. Valmiussuunnitelman yleisen osan hyväksyminen velvoittaa seuraaviin toimiin: 1. tekstiviestihälytysten vastaanottajilla nimetään henkilökohtaiset varajäsenet, ja valmiuden kannalta keskeisten henkilöiden puhelinetu ja päivystystilanteet tarkistetaan tavoitettavuuden varmistamiseksi 2. tehtävä-, vastuu- ja palvelualueet huolehtivat henkilövaraamisen edellyttämän henkilöstövolyyminsä ilmoittamisesta henkilöstöpalvelujen ohjeistuksen mukaan 3. kaupunkisuunnittelu vastaa kaupungin kiinteistöjen pelastussuunnitelmien ajantasaisuudesta ja keskitetystä kokoamisesta 4. vastuutoimijat huolehtivat suunnitelmakokonaisuuden päivityksistä 5. laajennettu johtoryhmä vastaa omasta ja alaisensa henkilöstön osallistumisesta valmiuden ylläpitoon tarvittaviin koulutuksiin ./. Valmiussuunnitelman yleistä osaa koskeva luonnos jaetaan vain kokoukseen osallistuville erillisenä liitteenä. Salassa pidettävä – vain viranomaiskäyttöön, laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta (1999/621) 24.1 § (kohdat 7,8,10) Esittelijä: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Ehdotus: Kaupunginhallitus päättää hyväksyä kaupungin valmiussuunnitelman yleisen osan toimenpiteineen liitteen mukaisesti. Toimeenpano: Ote: Oikaisuvaatimusohje Kymenlaakson pelastuslaitos tarkastuspäällikkö tiedotuspäällikkö (--> valmiusmateriaali soveltuvin osin edelleen intranettiin) laaja johtoryhmä 2.3.2015 § 25, KH 2.2.2015 17:00 KH: 118/2015 Talouden tasapainotusohjelma 2015-2016 Kh 2.2.2015 Valmistelija: talous- ja rahoitusjohtaja Sirpa Kosonen, puh. 040 661 5885 ./. Valtuuston 10.6.2013 / 105 § hyväksymä talouden tasapainotusohjelma on liitteenä. Yksimielisesti tai äänestyksen jälkeen hyväksytyt lisäys- ja muutosehdotukset sisältyvät liitteestä ilmenevään tekstiin. Talouden tasapainotusohjelman 2015-2016 luonnoksen pohjana on valtuuston päätös 10.6.2013 / 105 §. Edellä mainitun päätöksen tehdessään valtuusto päätti yksimielisesti lisäksi, että tarkennetut linjausten sisällöt talousvaikutuksineen tuodaan erikseen valtuuston päätettäviksi. Konsernijaosto käsitteli talouden tasapainotusohjelman 2015-2016 ensimmäistä luonnosta kokouksessaan 12.1.2015 / 4 §. Jaosto päätti äänestyksen jälkeen ”omalta osaltaan oikeuttaa jatkamaan talouden tasapainotusohjelman valmistelua siten, että energiaselvitystä Kymenlaakson Sähkö Oy:n, KSS Energia Oy:n ja Kotkan Energia Oy:n välillä ei sisällytetä tasapainotusohjelmaan”. Jaosto katsoi edelleen ”energiaselvityksen loppuun saatetuksi KPMG:n loppuraportin 8.12.2014 mukaisesti ja päätti saattaa asian kaupunginhallituksen päätettäväksi”. Konsernijaostokäsittelyn jälkeen talouden tasapainotusohjelman 20152016 luonnosta on työstetty edelleen suppeassa johtoryhmässä alta ilmenevään muotoon. *** Kaupunki laatii talouden tasapainotusohjelman, jonka avulla talous saatetaan kaupunkistrategian mukaisesti kestävälle pohjalle. Uusi kuntalaki alijäämän kattamisvelvotteineen huomioidaan. Kaupungin osalta tämä tarkoittaa 7 miljoonan euron säästöjen aikaansaamista talousarviossa pysymiseksi (kohdat 2, 5 ja 7). Carean Kotka-osuuden alijäämä ja Kantasatama-hankkeen yhteensä lähes 20 miljoonan euron kokonaisuus on huomioitava kaupungin oman 34 miljoonan euron kumulatiivisen alijäämän lisäksi. Tavoitteena on saada talous kestävälle pohjalle vuoteen 2017 mennessä. Kestävän talouden saavuttamiseksi tulee tehdä seuraavat toimenpiteet: 1. Energiaselvitys avataan KPMG:n toimesta valtuuston talousarvioseminaarissa 9.2.2015. Samoin tehdään Kotkan Energian teettämän NAGkonsulttiselvityksen osalta. Valtuusto ja sen ryhmät käyvät eri vaihtoehdoista jatkokeskusteluja, minkä jälkeen jatkosta päätetään valtuustossa 13.4.2015. Vastuuhenkilöt: valtuuston puheenjohtaja Nina Brask, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jari Elomaa ja kaupunginjohtaja Henry Lindelöf. 2. Kiinteistöomaisuuden osalta kustannukset käydään läpi rakennus- / kiinteistökohtaisesti. Tavoitteena on saada myyntivoittona ja katetta parantavina toimenpiteinä vähintään 3 miljoonaa euroa. Tavoitteen saavuttamiseksi tulee: a. täyttää toimitilapäällikön virka. Hänen tulee laatia mm. toimitilastrategia ja osallistua toimitilojen tarkoituksenmukaiseen suunnitteluun ottaen huomioon sote-ratkaisun vaikutukset. b. aikaansaada konkreettiset kiinteistöjen myynti- ja säästötavoitteet c. laatia luettelo purettavista rakennuksista sekä luettelo välittömästi myytävissä olevista rakennuksista / kiinteistöistä. Luette- § 25, KH 2.2.2015 17:00 KH: 118/2015 lot esitellään alustavasti valtuuston seminaarissa 9.2.2015. Sen jälkeen asia käsitellään lautakunnissa sekä edelleen kaupunginhallituksessa. Vastuuhenkilöt: kaupunkisuunnittelujohtaja Markku Hannonen ja tekninen johtaja Hannele Tolonen d. selvitetään vaihtoehtoiset rahoitus- yms. järjestelyt kiinteistömassan tehokkaammaksi hoitamiseksi siten, että toimenpiteet voidaan esittää alustavasti talousarvion toteutumista koskevassa valtuuston seminaarissa 23.3.2015. Vastuuhenkilö: talous- ja rahoitusjohtaja Sirpa Kosonen 3. Kotkan kaupungin palveluverkkoon liittyvät merkittävimmät päätökset a. lasten ja nuorten palvelujen osalta kouluverkkosuunnitelma ajantasaistetaan, ja Tiutisen sekä Metsolan koulujen tulevaisuus ratkaistaan. Koulunkäyntiavustajien määrää on vähennetty, minkä säästövaikutus on 0,7 miljoonaa euroa vuodessa. Vastuuhenkilöt: opetustoimenjohtaja Juha Henriksson ja controller Leena Rasi b. liikuntatoimen kustannuksia tarkastellaan verrattuna muihin vastaavan kokoisiin kaupunkeihin tehdyn selvityksen perusteella. Säästöjä haetaan kiinteistöistä, ja niiden käyttöä tulee tehostaa annettavien suositusten perusteella. Vastuuhenkilöt: liikuntajohtaja Antti Mattila ja controller Maija Spännäri. Parannusesitykset käsitellään valtuuston seminaarissa 23.3.2015. Palveluverkkoon tehdyistä esityksistä käydään valtuuston seminaarissa 9.2.2015 evästyskeskustelu, ja kokonaisuus saatetaan ryhmien välisten keskustelujen jälkeen kaupunginhallituksen käsiteltäväksi siten, että esitykset voidaan käsitellä valtuuston seminaarissa 23.3.2015. Energia- ja kiinteistöomistuksen tarkoituksenmukaisempi hyödyntäminen ja tulevat palveluverkkoratkaisut, mm. soteuudistus huomioon ottaen, vaativat laajan poliittisen keskustelun kevään 2015 aikana. Kyseiset asiat tulee kuitenkin ratkaista ennen syksyllä käytävää vuoden 2016 talousarviokäsittelyä. Yhteenvetona todettakoon, että kestävän talouden osalta energiaratkaisun merkitys on oleellinen (100 miljoonaa euroa). Kiinteistömassan osalta kyse on 3 miljoonasta eurosta, ja palveluverkkoratkaisut ovat kaikkineen joitakin satoja tuhansia euroja. 4. Henkilöstösuunnitelma: a. jo tehtyä ohjelmaa tulee jatkaa suunnitelman mukaisesti euromääräisiä vaikutuksia raportoiden ja sitoa tavoitteet henkilöstön osalta kaupungin palvelutasoon. Tähän mennessä säästöjä on saatu kaikkiaan 2,4 miljoonaa euroa, joten suunnitelmaa jatketaan 6 miljoonan euron säästöjen saamiseksi. Tietoja verrataan vuoden 2012 tasoon. Vastuuhenkilö: vs. henkilöstöjohtaja Maija Kaltakari b. sairauspoissaolojen vähentämistä jatketaan nykyisestä (16,4 päivää) yhdellä päivällä, sijaistarvetta pienennetään, ylityökieltoa ja palkatonta vapaata säästösyistä jatketaan. Vastuuhenkilö: vs. henkilöstöjohtaja Maija Kaltakari c. sote-uudistusta varten tehdään henkilöstösuunnitelma vuoden 2016 talousarviosuunnitelman pohjaksi. Vastuuhenkilöt: vs. henkilöstöjohtaja Maija Kaltakari sekä vastuualuejohtajat. Soteuudistuksen osalta vastuuhenkilöt: palvelujohtaja Jorma Haapanen ja vs. henkilöstöjohtaja Maija Kaltakari. § 25, KH 2.2.2015 17:00 KH: 118/2015 5. Ostopalvelujen osalta otetaan käyttöön uusi hankintaprosessi. Kokonaissäästöiksi koko kaupungin osalta arvioidaan 3 miljoonaa euroa ohjelmakauden aikana verrattuna 2014 lukuihin. a. kaupunkisuunnittelu ja tekniset palvelut: Ostopalveluja vähennetään ja oman työn käyttöä tehostetaan. Säästötavoite on noin 1,5 miljoonaa euroa. Tästä kaupunkisuunnittelun osuus on 0,5 miljoonaa euroa ja teknisten palveluiden osuus 1,0 miljoonaa euroa. Vastuuhenkilöt: kaupunkisuunnittelujohtaja Markku Hannonen ja tekninen johtaja Hannele Tolonen b. Carea-yhteistyötä jatketaan siten, että talousarviossa olevia määrärahoja ei ylitetä: Karhulan sairaalan ja KOKS:n päivittäinen yhteistyö ja tilanteen seuranta. Vastuuhenkilöt: terveysjohtaja Maija Valta, controller Maija Spännäri ja Carean yhdyshenkilöt. Psykiatrian erikoissairaanhoidon osalta lisäksi mielenterveysjohtaja Kirsi Varjus-Ulvinen poikkeamista valmistaudutaan raportoimaan viikoittaisella rytmillä, raportin tulee sisältää myös korjaustoimenpideehdotukset 6. Sosiaali- ja terveystoimen erityistoimenpiteet vammaistyön ja pitkäaikaistyöttömien osalta: A. Vammaistyö Tavoitteena on vammaistyön kustannustason tiputtaminen valtakunnalliselle vertailutasolle. Tarkoittaa noin 3 miljoonan euron kustannusten pudottamista 1,5 miljoonan euron tasolle vuodessa. Tavoite on toteutettava mahdollisuuksien mukaan etupainotteisesti. Tälle vuodelle on asetettu talousarvioon tavoitetta 0,8 miljoonan euron edestä. Ostopalvelut on kilpailutettu, ja uudet hinnat ovat voimassa huhtikuun 2015 alusta. Vastuuhenkilöt: sosiaalijohtaja Heli Sahala ja vammaistyön johtaja Heli Kulmala. Poikkeamista raportoidaan kuukausittain, ja raportti sisältää ehdotukset korjaaviksi toimenpiteiksi. Myös FCG osallistuu seurantaan. B. Pitkäaikaistyöttömyyden hoito TE-toimiston, Kotkan ja Haminan yhteinen selvitys esitellään 10.2.2015. KELA-listalla olevien määrä on saatava laskuun. Eläkeselvitysten tekeminen alkaa, ja tarkoituksena on tehdä vähintään 100 selvitystä. Väylän toimintaprosesseja tehostetaan. Tavoitteena on pysyä vuoden 2015 talousarviossa annetussa 6 miljoonan euron budjetissa. Vastuuhenkilöt: Väylän johtaja Juha Reihe ja sosiaalijohtaja Heli Sahala. Poikkeamista raportoidaan kuukausittain, ja raportti sisältää esitykset korjaavista toimenpiteistä. 7. Rahoituksen nettomenojen pienentäminen, vuositasolla noin 1 miljoonan euron vaikutus. Vastuuhenkilö talous- ja rahoitusjohtaja Sirpa Kosonen Lopuksi päätetään, että 1. Investointitaso on vuosikatteen ja poistojen suuruinen 2. Taselainakanta ei saa kasvaa, vaihtoehtoisia rahoitusmuotoja, kuten kiinteistö-leasing, voidaan käyttää perustellusti. Vastuuhenkilö talous- ja rahoitusjohtaja Sirpa Kosonen Esittelijä: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Ehdotus: Kaupunginhallitus päättää, että talouden tasapainotusohjelma 2015-2016 jatkovalmistellaan valtuustolle niin, että se voidaan käsitellä kaupunginhallituksen kokouksessa 16.2.2015. § 25, KH 2.2.2015 17:00 Toimeenpano: Ote: Ei oikaisuvaatimusohjetta KH: 118/2015 talous- ja rahoitusjohtaja § 25, KH 2.2.2015 17:00 / Pykälän liite: TaloudenTasapainotusohjelma-Kv-100613 TALOUDEN TASAPAINOTUSOHJELMA Hyväksytty valtuustossa 10.6.2013 / 105 § Yksimielisesti tai äänestyksen jälkeen hyväksytyt lisäys- ja muutosehdotukset sisältyvät alla olevaan tekstiin. Kaupungin talous on edelleen heikkenemässä. Seurantaraporttiin sisältyvän ennusteen mukaan alijäämä on kasvamassa - 9,7 miljoonaan euroon, jolloin katettavaa kumulatiivista alijäämää on vuoden 2013 lopussa lähes 40 miljoonaa euroa. Talouden tasapainotuspäätökset ovat erittäin kiireelliset ja välttämättömät tehdä siten, että syntyy pitkäkestoisia ja pysyviä vaikutuksia. Kertaluonteisilla hätäratkaisuilla ei ratkaista Kotkan kaupungin taloudellista tilannetta. Talouden tasapainotusohjelman valmistelu on tehty vastuuhenkilöiden toimesta kaupunginhallituksen valmistelulinjausten mukaisesti. Pääpaino tasapainotusohjelman konkretisoinnissa on tässä vaiheessa henkilöstösuunnitelmassa. Tasapainotustoimenpiteet tulevat olemaan keskeinen osa talousarviovalmistelua 2014 ja monilta osin kytkeytyvät toisiinsa, kuten palveluverkkopäätökset ja henkilöstösuunnitelman toteutus. Seuraavassa käydään kohta kohdalta läpi tasapainotusohjelma. • Etelä-Kymenlaakson kunnat käynnistävät kuntarakenneselvityksen välittömästi, kun kuntarakennelaki on hyväksytty eduskunnassa. Kuntarakenneselvityksestä vastaavat seutuvaltuusto ja seutuvaliokunta. • Energiayhtiöiden Kymenlaakson Sähkö Oy:n ja Kotkan Energia Oy:n omistuksen eri vaihtoehtojen selvityksen valmistelua jatketaan valtuuston energiaseminaarissa 13.8.2013. Vastuuhenkilöinä valmistelussa, joka tähtää päätöksentekoon valtuustokauden puolivälissä, ovat valtuuston puheenjohtaja Nina Brask, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jari Elomaa ja kaupunginjohtaja Henry Lindelöf. a) Konkretisoidaan rakenteellisten muutosten vaikutus henkilöstösuunnitelmaan ja euromääräisiksi henkilöstömenojen talousarviotavoitteiksi. Sairauspoissaolot vähenevät, ja sijaishenkilöstön tarve pienenee, samoin näihin käytettävät määrärahat. Ylityökielto on ollut voimassa vuodesta 2008 alkaen, jota tulee noudattaa. Erittäin painavista ja perustelluista syistä voidaan esimiehen kanssa neuvotella ylitöiden tekemisestä. Työn suunnitteluun ja työaikajärjestelyihin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Vastuuhenkilö: henkilöstöpäällikkö Minna Uusitalo Henkilöstösuunnitelman tavoite on 6 miljoonan euron pysyvän henkilöstökustannusten aleneman saavuttaminen vuoteen 2015 mennessä. Toimenpide-esityksissä on huomioitava työhyvinvoinnin paranemista tukevat, eläköitymisen hyödyntämisen varmistavat ja palvelujen rakenteellisten muutosten vaikutukset. § 25, KH 2.2.2015 17:00 / Pykälän liite: TaloudenTasapainotusohjelma-Kv-100613 ./. Esitys henkilöstösuunnitelmasta on esityslistan liitteenä. b) Ostopalvelujen määrää ja laatua arvioidaan jokaista hankintaa tehtäessä, palvelusopimusta uusittaessa ja kilpailutettaessa. Valtuusto asettaa työryhmän, joka syyskuun 2013 loppuun mennessä selvittää ostopalveluiden sisällön sekä esittää konkreettiset vähentämismahdollisuudet ostopalveluiden osalta vuoden 2014 talousarviokäsittelyä varten. Tavoitteena on ostopalveluihin käytettävien menojen väheneminen. Palvelujen tasoa arvioidaan kriittisesti niiden taso säilyttäen. Palvelutuottajille asetetaan selkeät ehdot kaupungin kannalta hyväksyttävästä kustannuskehityksestä. Vastuuhenkilö: palvelujohtaja Jorma Haapanen Keskeinen tasapainotuksen osa ovat Carean ostot: • Carean käytön vähentäminen edellyttää muutoksia koko hoitoketjussa • Karhulan sairaalan toimintaa kehitetään siten, että se pystyy ottamaan kaikki potilaan välittömästi jatkohoitoon Koks:sta • Osa Karhulan sairaalan nykyisestä kuntoutuksesta siirretään Hoikuun, jolloin kapasiteettia vapautuu tarvittaviin jatkohoitopaikkoihin. • Potilasryhmien hoitoketjuja käydään läpi analyyttisesti, jolloin löydetään konkreettiset kehittämiskohteet ja säästöpotentiaali, ensimmäisenä lonkkamurtumapotilaat. (ko ryhmän säästötavoite 200-300t€/v) c) Rahoituksen nettomenojen pienentämiseksi investointitaso pyritään asettamaan vuosikatteen suuruiseksi, ja nettomääräisesti lisävelkaantuminen on suunnitelmakaudella keskimäärin vuoden 2012 tasolla. Tavoitteena on talousarviovalmistelussa tuloslaskelman rahoitusneton asettuminen nollatasoon tai positiiviseksi. Samalla se merkitsee korotettuja rahoitustuottotavoitteita osinkoa maksavilta Kotkan Energia Oy:ltä ja Kymenlaakson Sähkö Oy:ltä. Maltillinen korkotaso ja lainasalkun suojaustoimenpiteet hillitsevät osaltaan korko- ja rahoitusmenojen kasvua. Vastuuhenkilöt: kansliapäällikkö Jarmo Koivisto ja talousjohtaja Jaana Kuuva Taloussuunnitelmakaudella 2014-2017 investointisuunnitelma laaditaan periaatteella, jossa tulorahoitus kattaa investoinnit. Tämä merkitsee sitä, että investointitaso pysyy hyvin lähellä kuluvan vuoden 15,0 miljoonan euron tasoa ja johtaa joidenkin hankkeiden lykkääntymiseen yli suunnitelmakauden. Investointien hankesuunnitelmia arvioidaan erittäin kriittisesti sen osalta, vastaako hankkeen laajuus ja tosiasiallinen tarve toisiaan. Velkaantuminen pysäytetään. Lainamäärän pienentäminen on mahdollista ainoastaan siten, että vuosikate saadaan asetettua tasolle, joka ylittää nettoinvestointimenot. Rahoituslaskelman varsinaisen toiminnan ja investointien rahavirta tulee olla joka vuosi positiivinen. Kotkan ja Haminan yhteisen kiinteistöyhtiön valmistelu etenee ja selvityksen tulokset esiteltävissä 3.6.2013 kaupunginhallitukselle. Tavoitteena on luoda puitteet sille, että rakennushakkeiden § 25, KH 2.2.2015 17:00 / Pykälän liite: TaloudenTasapainotusohjelma-Kv-100613 toteuttamiseksi mahdollistetaan uusien rahoitusmallien käyttöönotto, kestävä elinkaaren mittainen kustannusten hallinta. Osinkotuottotavoitteeksi asetetaan Kotkan Energialle koko kauden 2014 2017 yhteismääräksi 12 milj. euroa ja Kymenlaakson Sähkölle keskimäärin 10,8 milj. euroa, mikä on Kotkan kaupungin 27 %:n omistusosuutta vastaava määrä 43-44 milj. euron yhteenlasketusta osinkovirrasta. Kymenlaakson Sähkö maksaa omistajilleen viime vuodelta ylimääräisen osingon, joka Kotkan kaupungille on 1,2 milj. euroa ja se on huomioitu kuluvan vuoden talousarviossa. Rahoituspolitiikka valmistellaan valtuuston syyskuun kokoukseen. Lähtökohtana rahoituspolitiikassa on kaupungin toiminnan turvaaminen, ratkaisujen joustovara ja konsernin rahoituksen kokonaiskuvan keskittäminen kaupungin haltuun. Konserniratkaisuilla pyritään minimoimaan lainatarve ja säästetään korkokuluissa. Kaupungin omaisuus otetaan tarkasteluun rahoitusrakenteen tueksi, mikä tarkoittaa taseen aktiivinen käyttöä. d) Palveluverkkopäätökset toimivat linjauksena koko kaupungin palvelutoimintojen helpon saavutettavuuden, tilojen tehokkaan ja monipuolisen käytön sekä palvelujen laadun varmistamiseksi pitkällä tähtäimellä. Palveluiden tulee olla joukkoliikenteen ulottuvilla. Vastuuhenkilö: palvelujohtaja Jorma Haapanen Palveluverkkoratkaisuissa lakisääteisten palveluiden tasoa ei riskeerata. Kaupunki keskittyy jatkossa yhä enemmän peruspalveluihin, miltä pohjalta ei-lakisääteisten palvelujen tuottamista ja rahoittamista on arvioitava. Eri vastuualueilla käytetään erilaisia keinoja, kuten päällekkäisyyksien purkamista, kokonaisuuksien kokoamista yhteen, tilojen käytön tehostamista, henkilöstöjärjestelyjä sekä uusia yhteistyömuotoja muiden toimijoiden kanssa. Pitkäjänteisen työn tulokset eivät näy välittömästi, ne ulottuvat koko suunnitelmakaudelle. Kaikilla vastuualueilla toteutetaan toimenpiteitä, joilla saadaan pysyviä vaikutuksia. Henkilöstömäärän lasku toteutuu ainoastaan rakenteellisten muutosten kautta, minkä vuoksi nämä kaksi tasapainotuslinjausta kytkeytyvät yhteen. Keskeiset ensi vuoden talousarviovalmisteluun vaikuttavat toimenpiteet ovat: • Karhulan alueen nuorisotilat organisoidaan uudelleen 2014 aikana. • Varhaiskasvatuksen osalta tehdään laitosapulaisten tehtäväsisällön ja määrän täsmentäminen. • Liikuntapalveluissa ulkoliikuntapaikkojen hoitajien ja kuntatekniikan työntekijöiden yhteistyön lisääminen ja toiminnan tehostaminen. Liikuntapalveluiden uudelleen organisointi selvitetään 15.10.2013 mennessä. Urheilupaikkojen sekä tilojen markkinointia kehitetään. • Sosiaalihuollossa työttömyysturvan ja perustoimeentulotuen kustannuksien kasvun pysäyttäminen systemaattisella asiakasryhmien segmentoinnilla sekä työllisyydenhoidon § 25, KH 2.2.2015 17:00 / Pykälän liite: TaloudenTasapainotusohjelma-Kv-100613 toimintamallien uudistamisella ja selkiyttämisellä. Pitkäaikaistyöttömyyden ja nuorisotyöttömyyden lisääntymisen ehkäisyksi otetaan aktiivinen ote hyödyntämällä mm. korttelikotitoimintaa, Sotek-säätiön toimintaa sekä Te-toimiston Sanssi-kortilla saatavaa palkkatukea. Tavoitteena on Kelan työmarkkinatuen kuntaosuuden väheneminen ja nuorisotyöttömyyden vähentäminen vuoden 2014 loppuun mennessä. e) Palvelujen maksullisuus arvioidaan, ja palvelumaksutasoa korotetaan käyttäjien omavastuisuuden lisäämiseksi. Vastuuhenkilö: talousjohtaja Jaana Kuuva Palvelumaksutulot kaikilla vastuualueilla arvioidaan. Tehdyt maksu- ja taksapäätökset, myös maksuttomuuspäätökset selvitetään ja tehdään tarvittavat esitykset maksujen ja taksojen korotuksista. Selvitys sisältää myös näkemyksen maksujen porrastamisesta. Tavoitteeksi asetetaan, että käyttäjien omavastuisuutta kustannuksista lisätään käyttäjien tulotaso huomioiden ja arvioidaan uusia alennusryhmiä tai maksuttomuusperusteita. f) Rakennuskiinteistöomaisuuden myyntiä toteutetaan erillisten kiinteistösalkutuksen päätösten mukaisesti. Omaisuuden myynnin tavoitteena on välitön korjausvelan pieneneminen, tulevien investointitarpeiden vähentäminen ja tiloihin liittyvien käyttötalousmenojen alentaminen. Vastuuhenkilö: tilapalvelujohtaja Osmo Pehkonen Kiinteistöjen myyntiä voidaan tehostaa esim. Savotan alueella olevien asuntojen (rivitalot) osalta, jotka tulee erottaa tonttijaolla omalle tontille. Lisäksi asemakaavaan tulee tehdä muutos tälle osalle. Pitkäsaaressa olevan maa-alueen kaavoitus vapaa-ajan tonteiksi voidaan selvittää. Muita C -salkun rakennuksia myydään pääosin kiinteistövälittäjien toimesta. Myöskin Kotkansaaren sairaala on myynnissä. Syksyllä 2013 on tulossa valtuustoon kiinteistöjen salkutus uudelleen käsiteltäväksi, tällöin tullaan selvittämään esim. B -salkun sisältö joko C salkkuun tai A -salkkuun siirrettäviksi. Samalla tarkistetaan A -salkun sisältö, esim. Koivulan koulun osalta kohde siirtynee C -salkkuun kuten Toivo Pekkasen koulu yms. g) Jatketaan maankäytön ratkaisujen valmistelua siten, että kaupungin tulokseen vaikuttavat myyntivoitot ovat suunnitelmakaudella vähintään 4 miljoonaa euroa vuodessa. Vuodelle 2013 tavoite on 6 miljoonaa euroa. Mutta tavoitteen toteutumiseen on vaikutuksensa myös rakennusten myynnillä. Vastuuhenkilö: kaupunkisuunnittelujohtaja Markku Hannonen § 25, KH 2.2.2015 17:00 / Pykälän liite: TaloudenTasapainotusohjelma-Kv-100613 Kaupunkisuunnittelu on vaikuttavinta kaupungin jatkuvassa kehittämisessä. Kaavoituksella, maapolitiikalla ja kiinteistötoimenpitein luodaan edellytykset mm. elinkeinohankkeille, asumiselle ja liikenteelle. Vastuualueen toimintaa kehitetään erityisesti talousvaikutusten näkökulmasta. Positiivisia, nopeita vaikutuksia talouteen saadaan • tarjoamalla aktiivisesti yritystontteja niille aloille, joilla on kysyntää • kohdistamalla kaavoitus- ja neuvotteluresurssit nopeasti realisoituviin hankkeisiin • tilapalvelun myyntikohteisiin liittyvien kiinteistöjen kehittämisellä • panostamalla myyntikohteiden aktiiviseen ja näkyvään markkinointiin yhdessä tilapalvelun kanssa • vuotuisilla vyöhykehinnoittelun, taksojen ja hinnastojen tarkistuksilla Maaomaisuuden osalta tavoitteena on sekä jatkuva tulovirta vuokrasopimuksilla että kohteiden myynnillä saatavat kertatulot. Kaavoituksessa parannetaan kaavataloudellista tehokkuutta. Positiivisia, kestäviä vaikutuksia talouteen saadaan pitkäjänteisyydellä, mikä tarkoittaa ennakoivaa suunnittelua ja maapolitiikkaa, systematisoimalla tonttituotantoprosessi ja kytkemällä se investointien toteutuksen ajoitukseen sekä tarvittaessa palveluverkkosuunnitteluun, painottamalla kaavatalouden kannalta edullisia kaavoitus- ja toteutuskohteita, eheyttämällä yhdyskuntarakennetta ja painottamalla tontinluovutuksessa vuokrausta. Käynnissä / vireillä olevien hankkeiden perusteella arvioiden tonttien myynneistä ja kaavoitussopimuksista (käyttötalouteen) saatavat kertaluonteiset tulot voivat parhaimmillaan kattaa noin puolet tasapainotusohjelman myyntitavoitteesta. Toinen puoli tulisi saavuttaa rakennuksia myymällä. Rakennusten myyntitavoitetta voidaan tukea kaavoituksella ja kiinteistötoimituksilla aiemmin kuvatuin tavoin. Huomioonotettavia tulonodotuksiin liittyviä haasteita tai riskejä ovat: • kohteiden myynti ei tuo lisätuloja, ellei maksavaa asiakasta löydy, • asuntorakentamisen markkinan volyymi on rajallinen, • mahdolliset purku- ja maaperän puhdistuskustannukset alentavat myyntivoittoa, • kaavoitetun maan myynnillä saatavaa tuloa edeltävät maanhankinnan menot, • koko tuotantoketjun on toimittava kaavoituksesta ja maanhankinnasta aina infrasuunnitteluun ja -rakentamiseen, • kaavaprosessit voivat viivästyä valitusten vuoksi ja • taloudellinen tuottavuus kytkeytyy kaupungin maanomistukseen. h) Kaupungin vetovoimaa ja elinvoimaisuutta tuetaan kohdentamalla kehittämismäärärahat Venäjä-yhteistyön vahvistamiseen, mm. Tukholma-Pietari -kehityskäytävään liittyvien hankkeiden muodossa. Vastuuhenkilöt: kaupunginjohtaja Henry Lindelöf ja kehitysjohtaja Terhi Lindholm Kaupungin kehittämispanostusten suuntaamisessa otetaan huomioon vaikutus talouden tasapainottamiseen, mikä tulee näkymään § 25, KH 2.2.2015 17:00 / Pykälän liite: TaloudenTasapainotusohjelma-Kv-100613 kaupunginhallituksen alaisessa kehityshankerahoituksessa. Tämä kytketään osaksi elinkeinostrategian valmistelua. Myös kaupunkistrategian päivitystyössä asetetaan mittarit tavoitteiden saavuttamisen seurantaa varten. i) Selvitetään tilapalvelun kehittämistarpeet sekä uudelleen organisointi 15.10.2013 mennessä. Samalla selvitetään tilapalvelun sisäisten vuokrien periaatteet. Etsitään synergiaetuja ja säästöjä alueellisesta kunnossapidosta liikuntatoimen, puistotoimen, tilapalvelun ja kuntatekniikan yhteistyöllä mm. koskien lumenluontia sekä erilaista urakointia. Vastuuhenkilö: tilapalvelujohtaja Osmo Pehkonen Henkilöstöpäällikkö Minna Uusitalon johdolla toimiva tilapalvelun ohjausryhmä on aloittanut työnsä siivoustoimen ja isännöinnin toimintamallien kehittämisen selvittämiseksi. Ohjausryhmä esittää tilannekatsauksen kaupunginhallituksen kokouksessa 17.6.2013. Ohjausryhmän ehdotuksen tulee olla valmis 30.9.2013 mennessä. j) Lakkautetaan vuoden 2014 alusta Kotkan Opiston johtokunta. Organisaation muutoksessa Kotkan Opisto sijoittuu suoraan lasten ja nuorten palveluiden lautakunnan alaisuuteen. Kotkan Opiston rehtorista tullee yksi ao. lautakunnan esittelevistä viranhaltijoista. k) Kaupunki ottaa työnantajana huomioon kohdennettujen työterveystarkastusten tulokset ergonomian parantamiseksi kalustohankinnoilla, erityisesti päiväkodeissa ja kouluissa. Tavoitteena on tuki- ja liikuntaelinsairauksien ennaltaehkäisy ja sairauspoissaolojen väheneminen. * * * Tasapainotusohjelmaan sisällytetyt tavoitteet viedään vuoden 2014 talousarvioon konkreettisiksi euromääriksi ja sisällytetään lautakuntien strategisiin tavoitteisiin. Tasapainotusohjelman kokonaistaloudelliset vaikutukset arvioidaan lisäksi talouden suunnitelmakaudelle aina vuoteen 2017 asti, jotta kaupungin tilinpäätökseen sisältyvän kumulatiivisen alijäämän kattaminen saadaan toteutettua kuntalain edellyttämällä tavalla. * * * Hyväksyessään talouden tasapainotusohjelman yllä esitetyssä muodossa valtuusto päätti yksimielisesti lisäksi, että tarkennetut linjausten sisällöt talousvaikutuksineen tuodaan erikseen valtuuston päätettäviksi. § 26, KH 2.2.2015 17:00 KH: 148/2015 Kaupunginhallituksen käyttösuunnitelma vuodelle 2015 Kh 2.2.2015 Valmistelija: Controller Riitta Reponen, puh. 234 4682 Valtuusto on käsitellyt 10.11.2014 talousarvion vuodeksi 2015. Valtuusto lisäsi budjettiin nuorisovaltuutettujen kokouspalkkiot 10 000 € (kustannuspaikka 1202) ja teatterin avustusta 100 000 € (kustannuspaikka 1247). Kiinteistövero- ja vuokratukiavustuksista (kustannuspaikka 1241) poistettiin Rintamaveteraanien sisäinen vuokra 4 926 € sekä lisättiin Rintamaveteraanien avustusta 2 000 € (kustannuspaikka 1242). Avustuksen lisäys on tarkoitettu veteraanien leskien kuntoutukseen. Kustannuspaikka myyntivoitot 1330) sisältää kaupunkisuunnittelun ja teknisen palvelun myyntivoitot, yhteensä 4,5 milj. euroa. Myyntivoittotavoite on sovittu jaettavaksi kaupunkisuunnittelulle 3,2 milj. euroa ja teknisille palveluille 1,3 milj. euroa. Kaupunginhallituksen alaisten kustannuspaikkojen yhteenlaskettu toimintakate vuoden 2015 käyttösuunnitelmassa on – 17 580 815 euroa. Kaupunginhallituksen investointimenot ovat 80 000 euroa. ./. Käyttösuunnitelma on esityslistan erillisenä liitteenä. Esittelijä: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Ehdotus: Kaupunginhallitus päättää hyväksyä vuoden 2015 talousarvion käyttösuunnitelman liitteen mukaisena. Toimeenpano: Ote: Oikaisuvaatimusohje talous- ja rahoitusjohtaja § 26, KH 2.2.2015 17:00 / Pykälän liite: Kaupunginhallituksen käyttösuunnitelma 2015 16 1 2015 Kaupunginhallitus Käyttösuunnitelma 2015 § 26, KH 2.2.2015 17:00 / Pykälän liite: Kaupunginhallituksen käyttösuunnitelma 2015 16 1 2015 § 26, KH 2.2.2015 17:00 / Pykälän liite: Kaupunginhallituksen käyttösuunnitelma 2015 16 1 2015 SISÄLLYSLUETTELO Strategiset tavoitteet vuodelle 2015 ………………………………………………….. 1 Kaupunginvaltuusto …………………………………………………………………… 3 …………………………………………………………………….. 3 Kaupunginhallitus Hallinnon vastuualue …………………………………………………………… 7 Kaupunkikehityksen ja kulttuurin vastuualue ………………………………….. 10 Talouden vastuualue 18 ………………………………………………………….. Kaupunginhallituksen kustannuspaikkarakenne …………………………………… 20 Kaupunginhallitus kustannuspaikoittain ……………………………………………… 22 Tuloslaskelma …………………………………………………………………………. 33 Investoinnit ……………………………………………………………………………… 33 § 26, KH 2.2.2015 17:00 / Pykälän liite: Kaupunginhallituksen käyttösuunnitelma 2015 16 1 2015 § 26, KH 2.2.2015 17:00 / Pykälän liite: Kaupunginhallituksen käyttösuunnitelma 2015 16 1 2015 1 KAUPUNGINHALLITUS Strategiset tavoitteet vuodelle 2015 Kuntalain 65,2 § mukaiset valtuustoon nähden sitovat tavoitteet 2. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunkikulttuuri Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Kotka on vetovoimainen ja Kärkikohteiden ja tapahtumien omaleimainen kaupunki, jossa kehittäminen ja kävijämäärät, tapahtuu tapahtumien määrä Tavoitetaso 2015 Kävijämäärät: Vellamo 105 000 Vellamo maksavat 40 000 Meripäivät 200 000 Kirjasto 475 000 Maretarium 38 000 Tapahtumia yht. 500 Toimiva elinkeinopolitiikka tukee yrityksiä ja lisää työllisyyttä E18:n ja kehityskäytävän tuomat uudet investoinnit ja avaukset (ja niiden tuomat työpaikat) Kantasataman ja Jumalniemen kaupalliset hankkeet etenevät. Satamasidonnainen teollisuusyritys sijoittuu Kotkaan. Uusien työpaikkojen määrä Majoittuvien matkailijoiden mää-rä Kotkassa Taxfree-myynnin ja Invoicekaupan määrä Päätöksenteossa otetaan yritykset huomioon ja uusien yritysten sijoittumista Kotkaan tuetaan 3. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Kaupunkirakenne on tiivis ja Keskusta-alueilla käynnissä toimiva, keskustat eläviä, kaupan ja asumisen kehittämisasuminen viihtyisää hankkeita Strateginen seutuyhteistyö vahvistuu Seudun strateginen yleiskaavoitus etenee Kotka 600 (brutto) Kotka 300 (netto) 160 000 11 Milj. € ,invoice-kaupasta ei ole saatavilla tilastotieto Yritysvaikutusten arviointi päätöksenteossa -kokeilun laajentaminen. Yritysten palvelemisen kehittäminen mm. uuden toimintamallin avulla. Tavoitetaso 2015 Kantasataman asemakaava lainvoimainen. Karhulanniemen kaavarunko valmistuu. Strategisen yleiskaavan tavoitevaihe käynnissä. § 26, KH 2.2.2015 17:00 / Pykälän liite: Kaupunginhallituksen käyttösuunnitelma 2015 16 1 2015 2 4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Henkilöstö osaava ja oikein Henkilöstömäärän vähennys mitoitettu, esimiestyö on laaetenee talouden tasapainottadukasta misohjelman mukaisesti. Kaupungin toiminta on avointa ja oikeudenmukaista 5. Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijät Talous on tasapainossa Tavoitetaso 2015 Vakinaisen henkilökunnan HTV2 lasku vuoden 2011 tasosta vuoden 2015 aikana on 35 henkilötyövuotta ja määräaikaisten 41 henkilötyövuotta. Sairauspoissaolojen määrä vähenee suunnitelman mukaisesti. Avoimen hallinnon ohjelman toteuttaminen Sairauspoissaolot laskevat 1,0 päivää/työntekijä. Kaupunki on mukana valtiovarainministeriön Avoimen hallinnon kehittämisohjelmassa. Avoinkotka.fi -sivustoa kehitetään ja käyttöä lisätään Arviointikriteerit/mittarit Vuosikate vastaa poistoja ja investointeja Velkaantuminen pysäytetty Tavoitetaso 2015 Vuosikate 19 milj. euroa Velan määrä ei kasva 2015 6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Kotkan alueen pistekuormitusYmpäristö, kestävä kehitys ja Kotkan kaupungin alueen kastaso laskee. turvallisuus huomioidaan kaivihuonekaasupäästöt (t CO2kessa toiminnassa ekv/a) Uusiutuvan energian osuus energiantuotannon raakaaineena (Kotkan energia) (%) Päästöt vähenevät, päästötasotavoite on 300 000 t/vuosi. Kaupungin oman toiminnan energiankulutus (TEM sopimuksen tavoiteluku) (MWh) Uusiutuvan energian osuus energiantuotannossa on yli 50 %. Kaupungin toimintojen energiankulutus on alle 95 000 MWh/vuosi. Turvallisuussuunnitelman toimenpiteiden toteutuminen Suunnitellut toimenpiteet toteutuvat § 26, KH 2.2.2015 17:00 / Pykälän liite: Kaupunginhallituksen käyttösuunnitelma 2015 16 1 2015 3 1201 KAUPUNGINVALTUUSTO Toiminnan painopisteet talousarviovuonna Kaupunginvaltuuston toiminnan painopistealueena talousarviovuonna on hyväksyttyyn kaupunkistrategiaan nojautuva kaupungin toiminnan ohjaaminen, konsernihallinnon johtaminen ja kaupungin tytäryhteisöjen omistajapoliittisista linjauksista päättäminen. Keskeistä on kaupungin toiminnan ja talouden määrätietoinen ohjaaminen vaikean taloudellisen tilanteen yli. Taloussuunnitelma Palvelutarpeiden muutokset ja niihin vaikuttaminen vuosina 2015-2017 Kaupunginvaltuusto vastaa niistä päätöksistä, joita kaupungin organisatorisiin ja henkilöstörakenteisiin on suunnittelukauden aikana tehtävä. Kaupungin hallinto ja palvelut sopeutetaan muuttuneisiin taloudellisiin olosuhteisiin ja palvelurakenne 1202 KAUPUNGINHALLITUS Toiminnan painopisteet talousarviovuonna Kaupunginhallitus vastaa kaupungin hallinnosta ja taloudenhoidosta, valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja niiden laillisuuden valvonnasta. Ellei muuta ole määrätty, kaupunginhallitus valvoo kaupungin etua ja edustaa kaupunkia sekä käyttää sen puhevaltaa. Kaupunginhallituksen konsernijaosto antaa ohjeita kaupungin eri yhteisöjen, laitosten ja säätiöiden hallintoelimissä kaupunkia edustaville henkilöille kaupungin kannan ottamiseksi käsiteltäviin asioihin. Henkilöstöjaoston tehtävänä on kaupunginhallituksen apuna edistää johtamiskulttuuria ja henkilöstön kehittämistä sekä ohjata ja kehittää henkilöstön ja työnantajan yhteistoimintaa. Jaosto valmistelee kaupunginhallitukselle henkilöstöpoliittiset linjaukset sekä valmistelee kaupunginhallitukselle talousarvioon liittyvän henkilöstösuunnitelman sekä toimintakertomukseen liittyvän henkilöstökertomuksen. Kaupunginhallituksen toiminnassa keskeistä on talouden sopeuttaminen muuttuneisiin olosuhteisiin ja tarvittavien esitysten tekeminen valtuustolle. Investointisuunnitelmaa varten kaupunginhallitus nimeää investointityöryhmän helmikuuhun 2015 mennessä, joka tekee esityksen investointiraamista vuosittain. Taloussuunnitelma Palvelutarpeiden muutokset ja niihin vaikuttaminen vuosina 2014-2016 Kaupunginhallituksen alaisessa toiminnassa siirrytään entistä laajemmin sähköisten menetelmien hyväksikäyttöön. Sähköistä kokousmenettelyä laajennetaan, siirrytään yhä enenevässä määrin sähköiseen asiointiin sekä sähköisen dokumentinhallinnan käyttöön. Kaupunginhallituksen alaista organisaatiota tarkastellaan kriittisesti ja tehdään siihen palvelutarpeiden edellyttämät muutokset. Kaupunginhallitus toimii määrätietoisesti ja kannustavasti henkilöstön vähentämiseen liittyvien tavoitteiden saavuttamiseksi. § 26, KH 2.2.2015 17:00 / Pykälän liite: Kaupunginhallituksen käyttösuunnitelma 2015 16 1 2015 4 1210 Tilapäiset toimikunnat Tilapäisten toimikuntien määrärahaan sisältyy 6.000 euron määräraha saaristotoimikunnan toimintaan. Sen käytöstä toimikunta voi päättää itse, lisäksi varataan saaristo-, rannikko ja vesistöalueiden markkinointikampanjaan määräraha. Kotkan osuus on 1.500 euroa. Määräraha on yhteensä 25.000 euroa. 1220 Kaupunginhallituksen käyttövaraus Käyttövaraus 30.000 euroa on tarkoitettu talousarviovuoden aikana esille tuleviin ennalta arvaamattomiin avustuskohteisiin, hankkeiden rahoitusosuuksiin, yhteisöjen merkkipäivien huomionosoituksiin ja kaupungin vieraanvaraisuuteen tms. 1230 Johdon hankkeet Projektiraha on tarkoitettu käytettäväksi kaupungin kehittämisen kannalta olennaisiin hankkeisiin, selvityksiin ja palveluostoihin, joihin ei ole voitu talousarviota päätettäessä tai käyttösuunnitelmaa vahvistettaessa varautua. Määräraha on 40.000 euroa. Päätöksen määrärahan käytöstä tekee kaupunginjohtaja ja saattaa päätökset kaupunginhallituksen tietoon. Avustukset ja maksut tulosyksiköittäin TA2014 TA2015 1240 Jäsenmaksut ja vastaavat -951 600 -1 036 700 1241 Kiinteistövero- ja vuokratukiavustukset -223 907 -226 058 1242 Veteraaniavustukset -18 000 -20 000 1243 Musiikkiopisto -270 000 -265 000 1244 Helsingin yliopisto Palmenia -150 000 0 1245 Maretarium -172 000 -172 000 1246 Orkesteri -904 785 -895 400 1247 Teatteri -2 289 300 -2 370 300 1248 Kaakonkulman kulttuurimylly ry -98 000 -102 000 1249 Muut sos.toimen avustukset -14 500 -14 100 1250 Muut vuosiavustukset -35 823 -17 823 1253 Muut kirjastotoimen avustukset -25 000 -25 000 1254 Elinkeinoelämän edistäminen -1 798 076 -1 775 926 Yhteensä -6 950 991 -6 920 307 Avustukset ja maksut tyypeittäin [1240-1254] TA2014 jäsenmaksu tai vastaava -951 600 vuokra-avustus -998 573 toiminta-avustus -4 455 462 muu avustus -309 123 sisäinen vuokra -236 233 Yhteensä -6 950 991 TA2015 -1 036 700 -1 011 400 -4 316 826 -310 123 -245 258 -6 920 307 § 26, KH 2.2.2015 17:00 / Pykälän liite: Kaupunginhallituksen käyttösuunnitelma 2015 16 1 2015 5 Tulosyksikkökohtainen erittely: 1240 Jäsenmaksut ja vastaavat Cruise Helsinki Network Elävä Kaupunkikeskusta -yhdistys em. jäsenmaksujen nousuun varautuminen Gramex Itämeren Kaupunkien Liitto Kansainvälinen Uuno Klami –sävellyskilpailu ry Kehittämisyhdistys Sepra Kopiosto Kotkan Rannikkoalueen Perinneyhdistys ry Kotkan seudun musiikkiopisto Kunnallistieteen yhdistys Kuntaliitto Kymenlaakson Kauppakamari Kymenlaakson liitto Kymenlaakson virkistysalueyhdistys Meriturvallisuuden ja –liikenteen tutkimusyhd. ry S/S TURSO -yhdistys Satamaliitto Suomalaisen Työn Liitto Suomalais-Venäläinen Kauppakamari Suomen Kansanmusiikkiliitto Suomen Purjelaivasäätiö Teosto The Cruise Baltic Association Yhteensä: TA2014 -1 000 -1 300 -2 070 -4 900 -3 470 -300 -30 -13 600 -200 -40 -160 -234 600 -20 000 -635 800 -16 470 -150 -250 -100 -220 -40 -1 000 -5 900 -10 000 -951 600 TA2015 0 -1 350 -2 113 -5 000 -3 500 -300 -30 -13 700 -200 -40 -160 -240 000 -20 000 -651 000 -16 500 -150 -250 -70 000 -100 -267 -40 -1 000 -6 000 -5 000 -1 036 700 1241 Kiinteistövero- ja vuokratukiavustukset Useita yhdistyksiä Aluetupa Närhinnurkka Ilmailukerho Keräys- ja avustuskeskus Korttelikoti Muorikka Korttelikoti Naapuri Korttelikoti Ratikka Kotkan Keilailuliitto Kudonnanharrast. Rintamaveteraanit Kotkan Pursiseura Svenska Samskola Yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistövero-osuus Avustuksen tyyppi vuokra-avustus sisäinen vuokra sisäinen vuokra sisäinen vuokra sisäinen vuokra sisäinen vuokra sisäinen vuokra sisäinen vuokra sisäinen vuokra sisäinen vuokra muu avustus muu avustus muu avustus TA2014 -9 000 -12 251 -12 288 -11 400 -12 055 -11 291 -8 278 -112 705 -5 793 -2 546 -2 000 -14 300 -10 000 HAETTU 1242 Veteraaniavustukset Veteraaniavustukset *2 000e kunto utusavustus veteraanien leskille Avustuksen tyyppi muu avustus TA2014 -18 000 HAETTU TA2015 -20 000* 1243 Musiikkiopisto Musiikkiopisto Avustuksen tyyppi toiminta-avustus TA2014 -270 000 HAETTU -311 520 TA2015 -265 000 1244 Helsingin yliopisto Palmenia Helsingin yliopisto Palmenia Avustuksen tyyppi toiminta-avustus TA2014 -150 000 HAETTU TA2015 0 1245 Maretarium Maretarium Avustuksen tyyppi muu avustus TA2014 -172 400 HAETTU -280 000 TA2015 -172 000 1246 Orkesteri Orkesteri Orkesteri Avustuksen tyyppi toiminta-avustus sisäinen vuokra TA2014 -857 159 -47 626 HAETTU -858 321 -54 200 TA2015 -841 200 -54 200 -14 300 TA2015 -8 800 -12 558 -19 382 -8 670 -14 446 -11 574 -8 487 -110 000 -5 941 0 -1 900 -14 300 -10 000 § 26, KH 2.2.2015 17:00 / Pykälän liite: Kaupunginhallituksen käyttösuunnitelma 2015 16 1 2015 6 1247 Teatteri Teatteri Teatteri Avustuksen tyyppi TA2014 vuokra-avustus -939 573 toiminta-avustus -1 349 727 HAETTU TA2015 -960 000 -947 600 -1 459 000 -1 422 700 1248 Kaakonkulman kulttuurimylly ry Kaakonkulman kulttuurimylly ry Kaakonkulman kulttuurimylly ry Avustuksen tyyppi vuokra-avustus toiminta-avustus TA2014 -50 000 -48 000 HAETTU -55 000 -53 000 TA2015 -55 000 -47 000 1249 Muut sos.toimen avustukset Merimiespalvelutoimisto Näkövammaiset Vammaisyhdistyksen yhteisjärjestö Avustuksen tyyppi muu avustus muu avustus muu avustus TA2014 -2 000 -6 500 -6 000 HAETTU -10 000 -7 500 -6 000 TA2015 -1 900 -6 350 -5 850 1250 Muut vuosiavustukset Kans.väl. Uuno Klami -säv.kilp. kann.yhd.ry Ilmailukerho Juha Vainio rahasto Kotkan Meripelastusyhdistys ry Kymen Vesi Oy Kymenlaakson osakunta Tiutisen Työväenyhdistys Vapaa-ajattelijat Avustuksen tyyppi toiminta-avustus muu avustus muu avustus muu avustus muu avustus muu avustus muu avustus muu avustus TA2014 -17 500 -2 523 -2 000 -8 500 -800 -500 -2 300 -1 700 HAETTU 0 TA2015 0 -2 523 -2 000 -8 300 -800 -400 -2 200 -1 600 1253 Muut kirjastotoimen avustukset Merikirjasto Avustuksen tyyppi toiminta-avustus TA2014 -25 000 HAETTU TA2015 -25 000 1254 Elinkeinoelämän edistäminen Cursor Oy Uuperinrinteet Oy Kotkan Kauppatie ry Avustuksen tyyppi TA2014 toiminta-avustus -1 695 576 toiminta-avustus -42 500 muu avustus -60 000 HAETTU TA2015 -1 695 576 -20 350 -60 000 -10 000 -3 100 Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti Uuperinrinteet Oy:n osakkeet myydään. 1301 Eläkkeet –kustannuspaikalle on varattu määrärahat kaupungin varhaiseläkemaksuun, nk. vanhojen eläkkeiden maksuun ja kh:n eläkemenoperusteiseen maksuun 1,6 milj. €. 1310 Kunnallisverotus sisältää verotilitysten yhteydessä neljä kertaa vuodessa perittävät verotuksen kustannukset. Talousarviossa on arvioitu kustannuksiksi 1,45 milj. €. 1320 Kaakon Taitoan sisältävät Kotkan kaupungin kirjanpidon, palkanlaskennan, taloussuunnittelun sekä hankinnan palvelut ja sijaisvälitysjärjestelmän käytön, jotka Kaakon Taitoa laskuttaa vuonna 2015 2,9 milj. euroa. 1330 Myyntivoitot- ja tappiot –kustannuspaikalle kirjataan käyttöomaisuuden myynnistä saadun myyntihinnan ja omaisuuden tasearvon erotus. Tulokseen vaikuttavia myyntivoittoja on budjetoitu saatavaksi eri omaisuuslajien myynnistä 2,5 milj. euroa, jotka kaupunginhallitus käyttösuunnitelmaa vahvistaessaan jakaa tilapalvelun ja kaupunkisuunnittelun kesken. 1335 Vakuutusmaksut Määräraha muita kuin omaisuus- ja tapaturmavakuutusmaksuja varten 0,2 milj. €. § 26, KH 2.2.2015 17:00 / Pykälän liite: Kaupunginhallituksen käyttösuunnitelma 2015 16 1 2015 7 HALLINNON VASTUUALUE Toiminta-ajatus * toimia konsernijohdon asiantuntijana ja tukea Kotka-konsernin johtamista osana konserniohjausjärjestelmää * vastata kaupungin päätöksenteon valmistelusta ja täytäntöönpanosta toimielintensä osalta, huolehtia oikeudellisista asiantuntijatehtävistä, keskitetystä henkilöstöhallinnosta ja henkilöstön kehittämisestä sekä kansainvälisten asioiden hoitamisesta. * vastata kaupungille kuuluvista vaali-, verotus- ja pysäköinninvalvonnan viranomaistehtävistä. Lautakuntaan nähden sitovat tavoitteet 1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Palvelut laadukkaita ja käyttä- Uuden asianhallintajärjestelmän hallittu ja onnistunut käyttöönotjälähtöisiä to Asiakaspalvelupiste Ruorin toiminnan vakiinnuttaminen 3. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Strateginen seutuyhteistyö Keskusvaraston toimintaa pyrivahvistuu tään laajentamaan seudulliseen toimintamalliin 4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Henkilöstöpalvelut koordinoi Henkilöstö osaava ja oikein henkilöstösuunnittelua sekä mitoitettu, esimiestyö on laatukee henkilöstön hyvinvoinnin dukasta ja osaamisen sekä esimiestyön kehittymistä. Tavoitetaso 2015 Sujuvat kokouskäytännöt koko kaupungin osalta Asiakkaat ja organisaatio tuntevat Ruorin toiminnan, sijainnin ja pisteen tarjoamat palvelut Tavoitetaso 2015 Toiminnassa tavoitellaan laajempaa seudullista yhteistyötä Tavoitetaso 2015 - Esimiesinfot 5 krt/vuosi - Järjestää henkilöstöja esimieskoulutuksia - Henkilöstöjohtamiseen liittyvät ohjeet ja linjaukset ovat ajantasaisia - Uudelleensijoitettujen määrä kohtaa tarpeen ja onnistumisaste pysyy korkealla - Työterveyshuollon palveluiden käyttö suuntautuu ennaltaehkäisevään toimintaan - Työhyvinvointietujen käyttö kasvaa Määräaikaan sidottuihin lainopil- Nykyisen henkilöresurssin riittävyys lisiin tehtäviin kyetään reagoimaan asiantuntevasti ja säädetyssä ajassa Selvitetään pääluottamusmiehi- Selvitys tehty vuoden 2015 § 26, KH 2.2.2015 17:00 / Pykälän liite: Kaupunginhallituksen käyttösuunnitelma 2015 16 1 2015 8 en läsnäolo- ja puheoikeus vastuualueensa lautakunnissa Taataan keskusvaraston toiminnan sujuvuus Kaupungin toiminta on avointa ja oikeudenmukaista 5. Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijät Talous on tasapainossa Kaupungin toimielinten päätöstiedot ovat internetissä virheettöminä ja oikea-aikaisina aikana Henkilöstön osaaminen ja riittävyys Jatkuva seuranta Henkilöstöpalvelut tukevat kaupungin avointa ja oikeudenmukaista tiedotuslinjaa. Henkilöstöpalvelut tiedottavat aktiivisesti henkilöstöasioista kaupungin sisällä. Arviointikriteerit/mittarit Vuorovaikutteinen konserni- ja omistajaohjaus Tavoitetaso 2015 Omistajaohjaustapaamiset tytäryhteisöjen kanssa väh. 1 krt / vuosi Konserninäkökulmasta oikealle tasolle arvioidut osinkotuottotavoitteet Valtuuston hyväksymät osinko- ja muut tuottotavoitteet saavutetaan Aktiivinen sopimusohjaus valmistelu- ja jälkitoimenpiteineen sekä poikkeamiin reagointi Vastuutettu sopimusseuranta ja -valvonta Budjetoidut pysäköintivirhemaksutulot saavutetaan Virhemaksuja 12 000 kpl 6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Valtuuston siirtyminen sähköiYmpäristö, kestävä kehitys ja Sähköisten kokouskäytäntöjen seen kokousmateriaaliin turvallisuus huomioidaan kaikehittäminen kessa toiminnassa Kotoj-projekti jatkuu Sähköisen arkistoinnin kehittäminen Merkittävimmät riskit ja niihin kohdistuvat toimenpiteet Koko hallinnon vastuualueen merkittävimmät toimintaa ja taloutta uhkaavat riskit ovat henkilöriskejä. Osaamisen keskittyminen avainhenkilöille ja sijaisten puute aiheuttavat uhkaa toiminnan jatkuvuudelle ja voivat aiheuttaa taloudellisia menetyksiä. Vähäisestä henkilöstömäärästä johtuen esim. sairauslomatapaukset voivat pysäyttää koko yksikön toiminnan. Ohut organisaatio näkyy myös yksittäiseen henkilöön kohdistuneina kasvaneina työmäärinä. Keinot tuottavuuden parantamiseksi ja toimenpiteet talouden tasapainotusohjelman toteuttamisessa - Varastotoimintojen tehostamismahdollisuudet selvitetään § 26, KH 2.2.2015 17:00 / Pykälän liite: Kaupunginhallituksen käyttösuunnitelma 2015 16 1 2015 9 Mittarit ja tunnusluvut Tunnusluvut Voimavarat Yhteiset palvelut Henkilöstö Asianhallinta Kirjaamo: Henkilöstö Keskusarkisto: Henkilöstö Pysäköinnin valvonta: Suoritetavoitteet Maksukehoitukset, kpl Voimavarat Henkilöstö TP2013 TA2014 TA2015 3 3 3 13 12,5 12,6 3 3 3 11 071 12 000 12 000 6 6 6 Asiakaspalvelupiste: Henkilöstö Lakiasiat Henkilöstö 3,7 2 2 3 8,6 5 2,6 9 5 2,5 8,6 6,2 2,6 8 8 9 4 2 0 Henkilöstöpalvelut Voimavarat Henkilöstö - vakinaiset - päätoimiset pääluottamusmiehet - työsuojeluvaltuutetut Keskusvarasto Voimavarat Henkilöstö Kuljetusyksikkö Voimavarat Henkilöstö § 26, KH 2.2.2015 17:00 / Pykälän liite: Kaupunginhallituksen käyttösuunnitelma 2015 16 1 2015 10 KAUPUNKIKEHITYKSEN JA KULTTUURIN VASTUUALUE Toiminta-ajatus Kaupunkikehityksen ja kulttuurin vastuualue edistää kaupungin elinvoimaisuutta, parantaa kaupungin näkyvyyttä ja tunnettuutta, kehittää viestintää ja vuorovaikutusta sekä tuottaa laadukkaita kulttuuripalveluita. Elinkeinotoiminnan edistäminen on vastuualueen merkittävä tehtävä, jossa tehdään aktiivista yhteistyötä kaupungin muun organisaation, Cursorin, yritysten sekä koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Lautakuntaan nähden sitovat tavoitteet 1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Palvelut laadukkaita ja käyttä- Ajantasainen päätöstiedottamijälähtöisiä nen (% valtuuston ja hallituksen kokouksista) 2. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunkikulttuuri Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Kotka on vetovoimainen ja Viestintä- ja markkinointitoiomaleimainen kaupunki, jossa menpiteet sekä tapahtumat, tapahtuu joilla rakennetaan Kotkan ja seudun imagoa ja tunnettavuutta. Tavoitetaso 2015 Kaikista valtuuston ja hallituksen kokouksesta julkaistaan päätöstiedotteet heti kokouksen jälkeen. Lisäksi kehitetään lautakuntien kokousten päätöstiedottamista. Tavoitetaso 2015 16 myynti-, markkinointi- ja mediatilaisuutta (mm. messut, sijoittajatapaamiset, mediavierailut) Laajan seudullisen elinkeinomarkkinointikampanjan käynnistyminen, kohderyhmänä yritykset, investorit ja osaajat Toimiva elinkeinopolitiikka tukee yrityksiä ja lisää työllisyyttä Vuorovaikutus yritysten kanssa on tiivistä Meripäivien kävijämäärä 200 000 Säännölliset yrittäjien tapaamiset 10 kertaa vuodessa. Yrittäjyysilmapiirin parantaminen Tehostettu toimintamalli yritysten palvelemiseen ja tiedonjakoon. Elinkeinoilmasto on nousussa Suomen yrittäjien barometrilla mitattuna. 3. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Kaupunkirakenne on tiivis ja Keskustojen kehittämis- ja elätoimiva, keskustat eläviä, vöittämishankkeiden edistämiasuminen viihtyisää nen. Strateginen seutuyhteistyö vahvistuu Seudulliset toimintamallit 4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Tavoitetaso 2015 Kantasatama-hankkeeseen liittyvä viestintä on aktiivista ja hanke etenee tavoiteaikataulussa. Seudullisen matkailun myyntipalvelun käynnistäminen. Seudullisen elinkeinomarkkinointi-kampanjan käynnistyminen. § 26, KH 2.2.2015 17:00 / Pykälän liite: Kaupunginhallituksen käyttösuunnitelma 2015 16 1 2015 Kriittiset menestystekijät Henkilöstö osaava ja oikein mitoitettu, esimiestyö on laadukasta Kaupungin toiminta on avointa ja oikeudenmukaista 5. Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijät Talous on tasapainossa 11 Arviointikriteerit/mittarit Sisäisen viestinnän tehostamista jatketaan. Viestinnällä luodaan edellytykset avoimelle vuorovaikutukselle sekä kuntalaisten mahdollisuuksille vaikuttaa kaupungin toimintaan. Arviointikriteerit/mittarit Tapahtumien rahoitukseen hankitaan yhteistyökumppaneita Tavoitetaso 2015 Henkilöstön uutiskirje ilmestyy vähintään kerran kuukaudessa. Uuden intranetiin liittyvän järjestelmän käyttöönotto toiminnan ja tiedonjaon tehostamiseksi. Vuorovaikutustilaisuudet ja kyselyt 15 kpl. AvoinKotka.fi palveluun 10 uutta kohdetta. Viestinnän toimintamalleja kehitetään Tavoitetaso 2015 Meripäivien toimintatuotot kasvavat 5% vuoden 2014 tason verrattuna. 6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Ympäristö, kestävä kehitys ja kestävien kokouskäytäntöjen Lync-etäkokousohjelman käyturvallisuus huomioidaan kaiedistäminen tön lisääminen (koulutus, kokessa toiminnassa koushuoneen varustaminen kaupungintalolla) Toiminnan painopisteet talousarviovuonna - Elinkeinotoiminnan edistäminen (Tukholma-Pietari kehityskäytävän ja Venäjän potentiaalin hyödyntäminen, matkailun kehittäminen seudullisen matkailustrategian mukaisesti) - Viestintä ja markkinointi (tehostettu viestintä ja avoimen hallinnon ja vuorovaikutuksen lisääminen, seudullisen elinkeinomarkkinointikampanjan käynnistäminen seudun imagon ja tunnettavuuden parantamiseksi) - Suuret tapahtumat ja tapahtumatuotanto: Meripäivien kehittäminen, valmistautuminen vuoden 2017 Tall Ships Races -isännyyteen - Kansainvälinen toiminta (investointitapahtumat/messut) - Merikeskus Vellamon yhteistyö- ja johtamismallin vakiinnuttaminen § 26, KH 2.2.2015 17:00 / Pykälän liite: Kaupunginhallituksen käyttösuunnitelma 2015 16 1 2015 12 Talousarvio Varsinainen toiminta 1440 Kansainvälinen toiminta TA 2014 TA 2015 € € 77 000 77 000 Kaupunkikehitys ja viestintä 1441 Kaupunkikehityksen ja viestinnän talousarvio sis. 5 henkilön palkat ja toimintamäärärahat 406 016 407 086 1442 Kotkan Markkinointi 113 000 120 000 1450 Suuret tapahtumat, Gangut –regatta 115 000 0 1460 Meripäivät 149 000 206 884 1461 Tall Ship´s Race, järjestelykulut (osallistumiskulut, markkinointi, matkat) - projektipäällikön palkka ½ vuotta 40 000 132 718 1470 Matkailupalvelut 395 000 395 000 1 295 016 1 338 688 275 000 276 800 20 000 20 000 295 000 296 800 YHT. 1440-1470 Hanketoiminta 1610-1611 1610 1611 YHT. Seutupalvelut Kuntaosuudet seutusopimuksen mukaisiin hankkeisiin (5 € / asukas) Rahoitusosuudet muiden hallinnoimiin hankkeisiin Leader + maaseudun kehittämisohjelma: Kehittämisyhdistys Sepra ry ja kuntaosuus Etelä-Suomen kalatalousryhmä ESKO (toimii Sepra ry:n yhteydessä) 1.1.2014-31.12.2020 1610-1611 TAE 2015 t&k käyttösuunnitelma 1612 Tutkimus- ja kehityshankkeet Käynnistetään ja toteutetaan strategisesti tärkeitä kehityshankkeita. Kokonaisuuteen sisältyy Kymenlaakson ammatikorkeakoulun, Cursor Oy:n ja Kotkan kaupungin vetovoimaan ja kilpailukykyyn liittyvät hankkeet, yhteensä 505 000 euroa. § 26, KH 2.2.2015 17:00 / Pykälän liite: Kaupunginhallituksen käyttösuunnitelma 2015 16 1 2015 13 1612 Tutkimus- ja kehittämishankkeet TA2014 TA2015 € € 28 000 31 625 Kilpailukykyinen logistiikka ja merenkulku ja niiden turvallisuus ml. North European Logistics Institut (110 000 €) 67 600 55 000 Hyvinvointi- ja suunnittelupalvelut (98 750 €) 31 250 42 875 Informaatioteknologia (53 125 €) 25 125 26 563 Puurakentaminen, puutuoteala (41 875 €) 25 125 20 937 177 000 177 000 28 000 10 000 0 5 000 1 440 0 22 500 15 000 1. Kymenlaakson amk:n TKI-toiminnan rahoitus painoaloittain (suluissa kokonaisrahoitus, sis. Kotkan ja Kouvolan rahoituksen). Rahoitus käytetään hankevalmisteluun (mm. painoalapäälliköt, tutkimuspäälliköt, projektipäälliköt). Toteuttamissuunnitelma sisältää Kaakon kasvuohjelman (Kotkan kaupungin elinkeinostrategian) mukaiseen sisältöön liittyvät hankkeet, ja ne on esitetty Kymenlaakson liiton toimeenpanosuunnitelmaan 2015 - 2016 Ympäristöystävällinen energiantuotanto ja sen hyödyntäminen (76 000 €) Lisäksi Haminan Energian ka KSS Energian rahoitus 22 500 € YHTEENSÄ 2. Kaupungin vetovoima ja kilpailukyky Kulttuurisataman jatkokehitys ja Dream Wall -tapahtuma Karhulan teollisuuspuiston kehittäminen, 2014-2017 Kestävä luontomatkailun Kaakko 135, 6/.2012-12/2014, seudullinen elinkeinojen kehittämishanke, luontomatkailukohteiden kehittäminen Elinkeinoilmaston ja yrittäjyysilmapiirin kehittäminen Yrittäjyyskasvatushanke Suomenlahden Merikokous 2015 E18 Tukholma-Pietari kehityskäytävä –hankekokonaisuus 0 5 000 2 000 2 000 40 000 55 000 Ankkuri-luovien alojen ja liiketoiminnan keskuksen rahoitus 120 000 Virkistyskohteiden kunnostusprojekti 13 250 (ALV 0) jatkuunee (Sirpa Kosonen) 16 430 16 500 Business mooring into the Port of HaminaKotka 2015-2017 10 000 5 000 Risteilyliikenteen kehittäminen 2012-2014 13 500 13 500 133 870 247 000 KAUPUNKI, YHTEENSÄ § 26, KH 2.2.2015 17:00 / Pykälän liite: Kaupunginhallituksen käyttösuunnitelma 2015 16 1 2015 14 3. Cursor Oy 31 000 Kasvuohjelma: matkailu, kauppa ja hyvinvointi Aihepiiri: Elokuvatuotantojen kehittäminen 0 0 Aihepiiri: matkailun liiketoiminnan edistäminen 0 0 YES – kaikkien kouluasteiden yrittäjyyskasvatustoiminta 20 000 0 E18-kasvukäytävän Kotkan-Haminan seudun profilointi ja kehittäminen 10 000 0 5 000 0 0 0 Ankkuri – luovien alojen keskuksen toiminnan suunnittelu Saaristoliikenteen kehittäminen, Kirkonmaan, Rankin ja Haapasaaren sekä Kuusisen käyttö. Investointi- ja kehittämishanke , 2012- 2014 Kasvuohjelma: Uusiutuva energia 24 000 Aihepiiri: Teolliset symbioosit GreenJobs –Rakennemuutoksesta vihreisiin työpaikkoihin (ESR) 2012-2014 Renewtech – Tuulivoimateknologian ja liiketoiminnan kehittäminen (ent. Tuulivoima-alan kasvuohjelma 2011-2013) 3/2012-6/2014 0 0 15 000 0 0 0 Kasvuohjelma; ICT, pelit, pelillistäminen 8 000 Aihepiiri: Teollinen internet Game Cluster 4/2012-6/2014 peliliiketoiminnan edistäminen CR-Play, Hankkeen avulla kehitetään mm. EU puiteohjelmiin liittyvän strategisen osaamisen projektien johtamisesta. 25 000 0 5 000 0 Yrityskehitys 18 000 Aihepiiri: YES yrittäjyyskasvutoiminta Kotka-Haminan seudulla Myynti (vanha otsikko, 2014) Aihepiiri: Venäjä / Rubicon Venäläisten investointien vyöry Kotkaan – osana Rubicon hanketta Menestyvät Venäjä-verkostot Kymenlaaksossa Living Lab Finland Hyvinvointipalvelut (vanha otsikko, 2014) Palvelusetelikäytännön levittäminen Kotka-Haminan seudulle CURSOR YHTEENSÄ T & K 1612 kokonaisuus (1-3) yht. 0 0 15 000 0 5 000 0 0 0 15 000 0 115 000 81 000 425 870 505 000 § 26, KH 2.2.2015 17:00 / Pykälän liite: Kaupunginhallituksen käyttösuunnitelma 2015 16 1 2015 15 1613 Merikotka -tutkimuskeskus Merikotkan toiminta, organisaatio, professuurit ja hankkeet. Merikotka on meriliikenteen, meriturvallisuuden ja meriympäristön tutkimuskeskus, joka yhdistää johtavien suomalaisten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten osaamista, yhteensä 526 000 euroa. 1613 MERIKOTKA BUDJETTI TA 2014 TA 2015 € € TUTKIMUSALA/HANKE Winoil; talvimerenkulun riskit ja öljyntorjunta (12/2012-12/2014) 13 100 0 RescOp; meriturvallisuuden ja -pelastuksen kehittäminen (3/2011-3/2014) 0 0 Topcons; karttapohjainen työkalu merialueiden kestävän käytön suunnitteluun, ei omarahoitustarvetta (2/2012-11/2014) 0 0 Suomenlahtivuosi 2014 (mukana Suomi, Viro, Venäjä); suunnittelutyö ja toteutus 20 000 0 Viestinnän sekä yritys- ja kv -yhteistyön kehittäminen (2014) 18 700 10 000 0 35 000 50 500 0 128 500 0 Merikotka 10 v. -juhlavuoden järjestelyt (2015) Hankkeiden suunnittelu, käynnistyvien hankkeiden omarahoitus Hankkeiden suunnittelu Omarahoitus - älytyöhanke 0 49 150 - vesistömatkailun hankehakemus (2015-2018) 0 50 000 - muut tulevat hankkeet 0 86 650 0 0 85 000 85 000 Kalastusbiologia (prof/HY) 63 500 63 500 Logistiikka (prof/TY) 46 700 46 700 Turvallisuus (prof/Aalto) 40 000 40 000 Riskienhallinta Itämerellä (prof/HY) 40 000 40 000 Professuurien valmistelu HALLINTO PROFESSUURIT Logistiikka (tutkimusjohtaja/KyAMK) Meribiologinen toiminta (Metsähallitus) 1613 MERIKOTKA YHTEENSÄ 1620 Kymenlaakson ilmasto- ja energiakokonaisuus KymEco2 - toimintamalli (2013-2014). 1620 YHTEENSÄ 1610 1611 1612 1613 1620 Seutupalvelut Rahoitusosuudet muiden hallinnoimiin hankkeisiin Tutkimus- ja kehittämishankkeet (Kyamk, kaupunki, Cursor Oy Merikotka KymEco2 Hankerahoitus yhteensä 0 0 20 000 20 000 526 000 526 000 TA2014 TA2015 7 500 0 7 500 0 275 000 20 000 425 870 526 000 7 500 276 800 20 000 505 000 526 000 0 1 254 370 1 327 800 Vastuualueen talousarvioon sisältyvät kansainvälinen toiminta, viestintä ja suhdetoiminta, Kotkan markkinointi, suuret tapahtumat (Tall Ships Races ja Meripäivät) ja kehittämishankkeet. Toiminnan sisällössä korostuu vuonna 2015 uuden merkittävän seudullisen elinkeinomarkkinointikampanjan käynnistäminen. § 26, KH 2.2.2015 17:00 / Pykälän liite: Kaupunginhallituksen käyttösuunnitelma 2015 16 1 2015 16 1610 Seutupalvelut Kuntaosuudet seutuvaltuuston vastuulla olevan seutusopimuksen mukaisiin tehtäviin ja niihin liittviin hankkeisiin (5 eur/asukas) yhteensä 276 800 euroa. 1611 Leader+ maaseudun kehittämisohjelma Kehittämisyhdistys Sepra ry:n ja Etelä-Suomen kalatalousryhmän (ESKO) toiminnalla tuetaan maaseutualueiden ja kalatalouspuolen paikallis- ja kansalaistoimijalähtöistä kehittämistyötä yhteensä 20 000 eurolla. 1612 Tutkimus- ja kehityshankkeet Käynnistetään ja toteutetaan strategisesti tärkeitä kehityshankkeita. Kokonaisuuteen sisältyy Kymenlaakson ammatikorkeakoulun, Cursor Oy:n ja Kotkan kaupungin vetovoimaan ja kilpailukykyyn liittyvät hankkeet, yhteensä 505 000 euroa. 1613 Merikotka-tutkimuskeskus Merikotkan toiminta, organisaatio, professuurit ja hankkeet. Merikotka on meriliikenteen, meriturvallisuuden ja meriympäristön tutkimuskeskus, joka yhdistää johtavien suomalaisten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten osaamista, yhteensä 526 000 euroa. Taloussuunnitelma 2015-2017 Elinkeinopolitiikassa edetään seudun ja Kotkan elinkeinostrategioiden mukaisesti painopisteinä Tukholma-Pietari -kehityskäytävän hyödyntäminen, seudullisen matkailun kehittäminen ja seudun keskitetty markkinointi ja myynti. Kantasatama-hanke on elinkeinotoiminnan osalta merkittävin hanke ja sen odotetaan valmistuvat 2016-2017. Kulttuuritoimen ja monipuolisen kulttuuritarjonnan kehittäminen kokonaisuutena on viihtyisän ja omaleimaisen kaupungin sekä hyvän elämänlaadun olennainen tekijä. Kulttuuritoimen ja Vellamon johtaminen kulttuurijohtajan johdolla vakiinnutetaan. Tapahtumatuotantoa kehitetään ja tehostetaan. Meripäiviä kehitetään tapahtumakokonaisuutena ja haetaan tehostamisen keinoja festivaalin toteuttamiseen. The Tall Ships Races’ 2017 -tapahtumaa valmistellaan vuosikymmenen suurimpana tapahtumana Kotkassa sekä osana Suomen itsenäisyyden 100. juhlavuoden ohjelmaa. Henkilöstösuunnitelman mukaiset muutokset huomioidaan ennakoivasti vastuualueen toimintaa kehitettäessä. Merkittävimmät riskit ja niihin kohdistuvat toimenpiteet Asiantuntijuusriski. Osaamisen keskittyminen avainhenkilöille luo vastuualueelle riskin haavoittuvuudelle poikkeustilanteissa. Riskiä pienennetään osaamista jakamalla ja toimintamalleja yhdenmukaistamalla. Taloudellinen riski tapahtumien osalta mikäli tavoitellut kumppanuussopimukset eivät toteudu. Riskiä pienennetään varautumalla mukauttamaan tapahtumien kustannustasoa toteutuvien kumppanuuksien mukaisesti. § 26, KH 2.2.2015 17:00 / Pykälän liite: Kaupunginhallituksen käyttösuunnitelma 2015 16 1 2015 17 Keinot tuottavuuden parantamiseksi ja toimenpiteet talouden tasapainotusohjelman toteuttamisessa - Markkinoinnissa painotetaan näkyvyyttä tekemisen ja tapahtumien kautta sekä seudullista yhteistyötä ja kumppanuuksia, jolloin saadaan näkyvyyttä pienemmällä kaupungin panostuksella - Ulkopuolisia yhteistyökumppanuuksia pyritään hankkimaan tapahtumille entistä enemmän. - Synergiaetujen hyödyntäminen vastuualueen sisällä ja sen ulkopuolella - Tilamuutokset, tehtävien yhdistäminen ja osaamisen kehittäminen välineinä henkilöstöresurssien ja tilojen tehokkaammalle käytölle koko vastuualueella. Eläköitymisten myötä tehtäviä pyritään organisoimaan uudelleen ja jättämään vakansseja täyttämättä. - kirjastotoimen tehostamismahdollisuudet Mittarit ja tunnusluvut Tunnusluvut TP2013 TA2014 TA2015 6 20 6 14 6 25 12 20 4 20 15 20 206 000 5 1 5 1 5 0,5 Kaupunkikehitys ja viestintä Suoritetavoitteet Lehdistövierailut Sidosryhmätapaamiset Intranetin käyttö/muu viestintä, kysely Kans.välinen toiminta, tapaamiset/vierailut Meripäivien toimintatuotot (eur) Voimavarat Henkilöstö Projektihenkilöstö (The Tall Ships’ Races 2017) § 26, KH 2.2.2015 17:00 / Pykälän liite: Kaupunginhallituksen käyttösuunnitelma 2015 16 1 2015 18 TALOUDEN VASTUUALUE Toiminta-ajatus Vastuualue palvelee kaupungin organisaatiota talousarviovalmistelussa, talouden seurannassa ja ohjeistaa päivittäisen taloushallinnon hoitoa. Vastuualueen tehtävänä on laatia kaupungin tilinpäätös ja konsernitilinpäätös. Tietohallinnon palvelut tukevat kaupungin toiminnan kehittämistä ja johtamista sekä kuntalaisille suunnattua palvelutuotantoa. Vastuualue vastaa kaupungin rahoituksesta, arvopapereista, riskienhallinnasta ja vakuutuksista. Lautakuntaan nähden sitovat tavoitteet 1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Palvelut laadukkaita ja käyttä- Sähköisten palveluiden määrä jälähtöisiä ja käyttö Työyhteisöjen työskentelyn tukeminen neuvonnalla, ohjeistuksella ja ennakoinnilla. 3. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Strateginen seutuyhteistyö Aktiivisesti mukana alueen julkivahvistuu sen sektorin talous- ja tietohallinnon kehittämisessä. Tavoitetaso 2015 Oikeat ohjelmat käytössä Prosessien virtaviivaistaminen ja tehostaminen taloushallinnossa Tavoitetaso 2015 Alueyhteistyön tavoitteet määritelty selkeästi 4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Henkilöstö osaava ja oikein Henkilöstösuunnitelman mukaimitoitettu, esimiestyö on laaset toiminnan muutokset toteudukasta tetaan onnistuneesti. Tavoitetaso 2015 Selkeät tehtäväkokonaisuudet määriteltynä tavoitteineen jokaiselle 5. Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijät Talous on tasapainossa Tavoitetaso 2015 Vuosikate 19 milj. euroa Arviointikriteerit/mittarit vuosikate vastaa investointeja ja poistoja velkaantuminen pysäytetty Velan määrä ei kasva 2015 Toiminnan painopisteet talousarviovuonna - Kaupungin tase huomioidaan rahoituspäätöksissä Konsernin talousohjausta vahvistetaan edelleen, tarkempaa ohjausta mm liikelaitoksille Talousarvioprosessia kehitetään ja vastuualueiden toimintatapoja yhdenmukaistetaan Tietohallinnon kehittäminen kokonaisuudessaan Toimikorttikirjautumisen ja käyttövaltuushallinnan kehittäminen puhelinpalveluiden toimintamallin uusiminen Talousarvio Talousarvio sisältää vastuualueen henkilöstörakenteen uudistamistoimia yhden HTV2 vähennyksenä. Kaupunkitasoisten toimintamallien käyttöönotto on erittäin suuressa roolissa tietohallinnon toimintamallin sekä talousarvio- ja tilinpäätöstyöskentelyn osalta HTV2 tavoitteen toteuttamisessa. Taloussuunnitelma 2015-2017 Vastuualue on mukana kaupungin palvelustrategian kehittämisessä sekä organisaatiomuutoksissa tukien prosesseja niin talous- kuin tietohallinnon näkökulmista edesauttaen mahdollisten toimintatapojen virtaviivaistamisessa. § 26, KH 2.2.2015 17:00 / Pykälän liite: Kaupunginhallituksen käyttösuunnitelma 2015 16 1 2015 19 Merkittävimmät riskit ja niihin kohdistuvat toimenpiteet - Asiantuntijuusriski. Osaamisen keskittyminen avainhenkilöille luo vastuualueelle riskin haavoittuvuudelle. Riskiä pienennetään mahdollisuuksien mukaan osaamista jakamalla ja toimintamalleja yhdenmukaistamalla. Keinot tuottavuuden parantamiseksi ja toimenpiteet talouden tasapainotusohjelman toteuttamisessa - Vastuualue noudattaa henkilöstösuunnitelmaa Toimintamalleja kehitetään ja yhdenmukaistetaan, painopiste erityisesti tietohallinnon kehittämisessä Vastuualueen organisaatiorakennetta kehitetään yhteistyössä kaupungin vastuualueiden kanssa toiminnan tukemisen edellytysten parantamiseksi Seutuhankinnan asemaan ja organisointiin etsitään ratkaisu Mittarit ja tunnusluvut Tunnusluvut Henkilöstö HTV2, controllertoiminnot ja rahoitus HTV2, tietohallinto HTV2, puhelinvaihde HTV2 yhteensä Resurssit Toimintakulut, euroa/ asukas Työasemien määrä Pöytäkoneet Kannettavat Tabletit Sähköisten palvelujen määrä asiointialustalla TP2013 TA2014 TA2015 14,5 2 13,5 7 16,5 20,5 10,5 7 2 19,5 65,85 75 2 850 2 050 800 30 20 2 975 1 960 865 150 25 1 903 912 15 § 26, KH 2.2.2015 17:00 / Pykälän liite: Kaupunginhallituksen käyttösuunnitelma 2015 16 1 2015 20 KONSERNIPALVELUIDEN KUSTANNUSPAIKKARAKENNE KOTKA Kotkan kaupunki kustannuspaikalla ei budjettia, käytössä kirjanpidossa | projektit toimintoalueet | | -- KONS Konsernipalvelut | -- KH Kaupunginhallitus | |--1201 Kaupunginvaltuusto |--1202 Kaupunginhallitus |--1210 Tilapäiset toimikunnat |--1220 Kaupunginhallituksen käyttövaraus |--1230 Johdon hankkeet AVUS |--1245 |--1240 |--1241 |--1242 |--1243 |--1244 |--1245 |--1246 |--1247 |--1248 |--1249 |--1250 |--1253 |--1254 Jäsenmaksut ja avustukset Maretarium Jäsenmaksut ja vastaavat Kiinteistö- ja vuokratukiavustukset Veteraaniavustukset Musiikkiopisto Helsingingin yliopisto Palmenia Maretarium Orkesteri Teatteri Kaakonkulman kulttuurimylly ry Muut sos.toimen avustukset Muut vuosiavustukset Muut kirjastotoimen avustukset Elinkeinoelämän edistäminen |--1301 |--1310 |--1320 |--1330 |--1335 |--1350 |-|-- HALL | | | |--1400 | | | |-| | | | | | | | | | | | | |-| | | | | | | |-| | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | Eläkkeet Kunnallisverotus Kaakon taitoa -palvelut Myyntivoitot ja -tappiot Vakuutukset Muut yhteiset HENK | |--1420 |--1421 |--1422 |--1423 |--1424 |--1425 |--1426 |--1427 |--1428 |--1429 Henkilöstöpalvelut | |-| | | | MAAS | |--1480 Maaseututoimi | | | | HANK | |--1491 |--1492 Hankintakeskus |-| | | Hallinto Yhteiset palvelut ASIA | |--1402 |--1404 |--1405 |--1406 Asianhallinta LAKI | |--1410 Lakiasiat Kirjaamo- ja toimistopalvelut Keskusarkisto Pysäköinninvalvonta Asiakaspiste Ruori K400 Lakiasiat Henkilöstöpalvelut Luottamusmiestoiminta Työsuojelutoiminta Henkilöstön kehittäminen Työpaikkaruokailu Henkilöstön virkistys Henkilöstön huomioiminen Työterveydenhuolto Henkilöstöpankki Koululaisten kesätyöpaikat Maaseututoimi Keskusvarasto Kuljetustoimisto K120 Esimiskoulutus K121 Työhyvinvointi K122 Keskitetty koulutus K124 K125 K126 K127 K128 K129 K141 K142 K143 K144 K145 K146 K148 K149 K150 K151 Konsernihallinto Kaupunkisuunn. Terveydenhuolto Vanhustenhuolto Sosiaalihuolto Liikuntayksikkö Opetustoimi Päivähoito Neuvolatoimi Kulttuuritoimi Kuntatekniikka Ei käytössä 2015 Tekniset palvelut Tilapalvelu 31.12.2014 asti Kymijoen Työterv. Taloud. vastuualue Nuorisotoimi ICT Kymi § 26, KH 2.2.2015 17:00 / Pykälän liite: Kaupunginhallituksen käyttösuunnitelma 2015 16 1 2015 21 KAKU | | | |-| | | | | | | | | | | | | | | | Kaupunkikehityksen ja kulttuurin vastuualue KAVI | |--1440 |--1441 |--1442 |--1450 |--1460 |--1461 |--1610 Kaupunkikehityksen ja viestinnän palvelualue | | | | | | | | | | |--1611 Rahoitusos. muiden hallinnoimiin projek. ZK1601 Sepra-hanke (2014-2020) | | | | | | |--1612 | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | Kansainvälinen toiminta Viestintä ja suhdetoiminta Kotkan markkinointi Suuret tapahtumat/Gangut-regatta Meripäivät Tall Ships Race Seutupalvelut Kymenlaakson ammattikorkeakoulu | | | | | | | | K160 KyAmk Ympäristöystäväll. energiatuotanto ja sen hyödyntäminen Kilpailukykyinen logist. ja merenkulku ja niiden turvallisuus Käyttäjälähtöiset suunnittelu- ja hyvinv.palvelut Informaatioteknologia Puurakentamisen puutuoteala Kaupungin vetovoima ja kilpailukyky K162 Vetov. ja kilp.kyky ZK1603 Kultt.sataman jatkokehitys ja Dream -tapahtuma ZK1653 Karhulan teollisuuspuiston kehittäminen, 2014-2017 ZK1667 Elinkeinoilm.ja yrittäjyysilmapiirin kehittäminen ZK1654 Suomenlahden Merikokous 2015 ZK1668 E 18 Tukholma-Pietari kehityskäytävä-hankekokonaisuus ZK1681 Virkistyskoht. kunnostusprojekti jatkunee ZK1683 Business mooring into the Port of HaminaKotka 2015-2027 ZK1682 Risteilyliikenteen kehittäminen ZK 1684 Ankkuri-luovien alojen ja liiketoim. keskuksen rahoitus ZK 1689 Yrittäjyysjasvatyshanke | | | | | | | | | Elinkeinomarkk. Matkailumarkk. Asukasmarkk. Ulkoinen markk. Sisäinen markk. Hallinto Markkinointi Tapahtumat Myyntipaikat Merilaulukilpailu Tekniset palvelut Katuteatteri Yleis. saunassa Esiintymislava Kotkalava Majoitus Tutkimis- ja kehittämishankkeet Cursor Oy Kasvu ja kansainvälinen | | | | | | | K185 K186 K187 K188 K189 K130 K131 K132 K133 K134 K135 K136 K137 K138 K139 K140 K163 Curcor OY Projektinumerot myöhemmin |--1613 Merikotka ZK1649 ZK1647 ZK1690 ZK1611 K165 Simulaattoriprojektit Viestinnän sekä yritys- ja kv-yhteistyön kehittäminen Hankkeiden suunnittelu Merikotka 10 v. -juhlavuoden järjestelyt Hallinto Professuurit ZK1612 Logistiikka, Turun yliopisto ZK1613 Turvallisuus, Aalto-yliopisto ZK1614 Kalastusbiologia, Helsingin yliopisto ZK1615 Meribiologia, Metsähallitus ZK1662 Riskienhallinta Itämerellä, Helsingin yliopisto | | | |-| | MTK Matkailun palvelualue |--1470 Matkailupalvelu TARA | | | | | | | | Taloudenvastuualue | |--1600 Rahoitus |--1640 Tietohallinto |--5085 Puhelinvaihde § 26, KH 2.2.2015 17:00 / Pykälän liite: Kaupunginhallituksen käyttösuunnitelma 2015 16 1 2015 22 KÄYTTÖSUUNNITELMA KUSTANNUSPAIKOITTAIN KS 2015 1201 Kaupunginvaltuusto 4 Toim intakulut 40 Henkilöstökulut -170 000 43 Palvelujen ostot -50 000 45 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 48 Muut toim intakulut 4 Toim intakulut S9 Sisäiset kulut 4S Sisäiset erät 3 Toim intatuotot 0 32 Maksutuotot 0 33 Tuet ja avustukset 0 34 Muut toim intatuotot 0 -620 598 43 Palvelujen ostot -125 200 47 Avustukset 48 Muut toim intakulut 4 Toim intakulut -153 612 -153 612 -953 160 40 Henkilöstökulut -14 500 43 Palvelujen ostot -7 000 48 Muut toim intakulut 4 Toim intakulut 40 Henkilöstökulut 0 43 Palvelujen ostot -11 000 45 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 500 47 Avustukset -1 000 48 Muut toim intakulut 4 Toim intakulut 43 Palvelujen ostot 47 Avustukset 48 Muut toim intakulut 4 Toim intakulut -35 000 -1 200 -3 800 -40 000 -40 000 Ulk. Toimintakate Toimintakate -30 000 -30 000 Toimintakate 4S Sisäiset erät -16 500 -30 000 Ulk. Toimintakate 4 Toim intakulut -3 000 -25 000 -25 000 Toimintakate 1230 Johdon hankkeet -500 -25 000 Ulk. Toimintakate 4 Toim intakulut -39 200 -799 548 4S Sisäiset erät 45 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 1220 Kaupunginhallituksen käyttövaraus -1 000 S9 Sisäiset kulut Toimintakate 4 Toim intakulut -13 550 -799 548 Ulk. Toimintakate 1210 Tilapäiset toim ikunnat 0 40 Henkilöstökulut 45 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 4S Sisäiset erät -70 631 30 Myyntituotot 3 Toim intatuotot 4 Toim intakulut -70 631 -292 531 Toimintakate 1202 Kaupunginhallitus -221 900 -221 900 Ulk. Toimintakate 4S Sisäiset erät -200 -1 700 S9 Sisäiset kulut 0 4S Sisäiset erät 0 -40 000 § 26, KH 2.2.2015 17:00 / Pykälän liite: Kaupunginhallituksen käyttösuunnitelma 2015 16 1 2015 23 KS 2015 1240 Jäsenm aksut ja vastaavat 4 Toim intakulut 43 Palvelujen ostot 48 Muut toim intakulut 4 Toim intakulut -1 036 700 Toimintakate 4 Toim intakulut 47 Avustukset 48 Muut toim intakulut 4 Toim intakulut S9 Sisäiset kulut 4S Sisäiset erät 4 Toim intakulut -20 000 -20 000 -20 000 -20 000 47 Avustukset -265 000 4 Toim intakulut -265 000 -265 000 Ulk. Toimintakate -265 000 Toimintakate 1244 H:gin yliop.Palm enia 4 Toim intakulut 47 Avustukset 4 Toim intakulut 1245 Maretarium Toimintakate 0 4 Toim intakulut 47 Avustukset 4 Toim intakulut 4 Toim intakulut 0 4S Sisäiset erät 0 -895 400 47 Avustukset -2 370 300 4 Toim intakulut -2 370 300 -2 370 300 Ulk. Toimintakate -2 370 300 Toimintakate 47 Avustukset 4 Toim intakulut 1249 Muut sos.avustukset -102 000 -102 000 Ulk. Toimintakate -102 000 Toimintakate -102 000 4 Toim intakulut 47 Avustukset -14 100 4 Toim intakulut -14 100 -14 100 Ulk. Toimintakate -14 100 Toimintakate 1250 Muut vuosiavustukset -54 200 -895 400 S9 Sisäiset kulut Toimintakate 4 Toim intakulut -841 200 -895 400 Ulk. Toimintakate 4 Toim intakulut -172 000 -172 000 47 Avustukset 48 Muut toim intakulut 4S Sisäiset erät -172 000 -172 000 Toimintakate 1248 Mylly 0 0 Ulk. Toimintakate 1247 Teatteri 0 Ulk. Toimintakate 4 Toim intakulut 1246 Orkesteri -66 611 4 Toim intakulut Toimintakate 4 Toim intakulut -66 611 47 Avustukset Ulk. Toimintakate 1243 Musiikkiopisto -159 446 -226 057 Toimintakate 1242 Veteraaniavustukset -35 000 -124 446 -159 446 Ulk. Toimintakate 4S Sisäiset erät -796 700 -1 036 700 -1 036 700 Ulk. Toimintakate 1241 Kiint.vero ja vuokratukiav. -240 000 4 Toim intakulut 47 Avustukset -17 823 4 Toim intakulut -17 823 Ulk. Toimintakate -17 823 Toimintakate -17 823 § 26, KH 2.2.2015 17:00 / Pykälän liite: Kaupunginhallituksen käyttösuunnitelma 2015 16 1 2015 24 KS 2015 1253 Muut kirjastotoim .av 4 Toim intakulut 47 Avustukset 4 Toim intakulut 1254 Elinkeinoeläm än edistäm inen -25 000 Toimintakate -25 000 4 Toim intakulut 43 Palvelujen ostot 48 Muut toim intakulut 4 Toim intakulut 40 Henkilöstökulut 48 Muut toim intakulut 4 Toim intakulut 0 -1 601 954 -1 601 954 43 Palvelujen ostot 4 Toim intakulut 4 Toim intakulut -1 450 000 -1 450 000 43 Palvelujen ostot -2 945 000 4 Toim intakulut -2 945 000 -2 945 000 -2 945 000 Toimintakate 3 Toim intatuotot -1 450 000 -1 450 000 Ulk. Toimintakate 34 Muut toim intatuotot 4 500 000 3 Toim intatuotot 4 500 000 48 Muut toim intakulut 4 Toim intakulut 1350 Muut yhteiset -1 601 954 Toimintakate 4 Toim intakulut Toimintakate 1335 Vakuutukset -1 775 926 -1 601 954 Ulk. Toimintakate 1330 Myyntivoitot ja -tappiot 0 Ulk. Toimintakate 4 Toim intakulut 1320 Kaakon Taitoa -palvelut -80 350 -1 775 926 Toimintakate 4 Toim intakulut -1 695 576 -1 775 926 Ulk. Toimintakate 1310 Kunnallisverotus -25 000 Ulk. Toimintakate 47 Avustukset 1301 Eläkkeet -25 000 0 0 Ulk. Toimintakate 4 500 000 Toimintakate 4 500 000 4 Toim intakulut 40 Henkilöstökulut 0 43 Palvelujen ostot -202 200 4 Toim intakulut -202 200 Ulk. Toimintakate -202 200 Toimintakate -202 200 3 Toim intatuotot 4 Toim intakulut 34 Muut toim intatuotot 0 3 Toim intatuotot 0 40 Henkilöstökulut 0 43 Palvelujen ostot 0 48 Muut toim intakulut 0 4 Toim intakulut 0 Ulk. Toimintakate 0 Toimintakate 0 § 26, KH 2.2.2015 17:00 / Pykälän liite: Kaupunginhallituksen käyttösuunnitelma 2015 16 1 2015 25 KS 2015 1400 Yhteiset palvelut 3 Toim intatuotot 32 Maksutuotot 3 Toim intatuotot 4 Toim intakulut -134 802 43 Palvelujen ostot -43 930 45 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -8 350 48 Muut toim intakulut -2 700 4 Toim intakulut S8 Sisäiset tuotot 15 630 S9 Sisäiset kulut -69 641 30 Myyntituotot 0 32 Maksutuotot 0 33 Tuet ja avustukset 0 34 Muut toim intatuotot 0 3 Toim intatuotot 4 Toim intakulut -629 127 43 Palvelujen ostot -16 100 48 Muut toim intakulut 4 Toim intakulut S8 Sisäiset tuotot -141 007 -141 007 -810 784 32 Maksutuotot 3 Toim intatuotot -7 970 45 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -4 500 4S Sisäiset erät 34 Muut toim intatuotot 3 Toim intatuotot -68 450 480 000 480 000 40 Henkilöstökulut -204 202 43 Palvelujen ostot -34 400 45 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 48 Muut toim intakulut 4 Toim intakulut -6 500 -13 000 -258 102 221 898 Ulk. Toimintakate S9 Sisäiset kulut 4S Sisäiset erät Toimintakate 0 -68 450 -256 345 Toimintakate 4S Sisäiset erät -3 800 -188 395 -187 895 S8 Sisäiset tuotot S9 Sisäiset kulut 4 Toim intakulut 500 43 Palvelujen ostot Ulk. Toimintakate 3 Toim intatuotot 0 -172 125 4 Toim intakulut 1405 Pysäköinnin valvonta 500 40 Henkilöstökulut 48 Muut toim intakulut 4S Sisäiset erät 0 4S Sisäiset erät 33 Tuet ja avustukset 4 Toim intakulut -669 777 S9 Sisäiset kulut Toimintakate 3 Toim intatuotot -6 450 -18 100 -669 777 Ulk. Toimintakate 1404 Keskusarkisto 0 40 Henkilöstökulut 45 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 4S Sisäiset erät -54 011 -243 793 Toimintakate 3 Toim intatuotot -189 782 -189 782 4S Sisäiset erät 1402 Kirjaam o- ja toim istopalvelut 0 40 Henkilöstökulut Ulk. Toimintakate 4S Sisäiset erät 0 -27 515 -27 515 194 383 § 26, KH 2.2.2015 17:00 / Pykälän liite: Kaupunginhallituksen käyttösuunnitelma 2015 16 1 2015 26 KS 2015 1406 Ruori asiakaspalvelupiste 4 Toim intakulut 40 Henkilöstökulut -147 634 43 Palvelujen ostot -4 200 45 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -2 050 48 Muut toim intakulut -2 000 4 Toim intakulut 4S Sisäiset erät S9 Sisäiset kulut 4S Sisäiset erät 3 Toim intatuotot 34 Muut toim intatuotot 3 Toim intatuotot 4 Toim intakulut -11 500 45 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -9 000 48 Muut toim intakulut -3 400 S9 Sisäiset kulut 34 Muut toim intatuotot -140 250 45 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -6 500 48 Muut toim intakulut -1 800 S8 Sisäiset tuotot 7 910 S9 Sisäiset kulut -71 933 4S Sisäiset erät -64 023 -753 962 34 Muut toim intatuotot 15 000 15 000 40 Henkilöstökulut -328 196 43 Palvelujen ostot -12 800 45 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 48 Muut toim intakulut 4 Toim intakulut -4 000 -700 -345 696 -330 696 Ulk. Toimintakate S9 Sisäiset kulut 4S Sisäiset erät Toimintakate -707 939 -689 939 3 Toim intatuotot 4S Sisäiset erät 18 000 43 Palvelujen ostot Toimintakate 4 Toim intakulut 18 000 -559 389 4 Toim intakulut 3 Toim intatuotot -12 891 40 Henkilöstökulut Ulk. Toimintakate 1421 Luottam usm iestoim inta -12 891 -211 123 3 Toim intatuotot 4S Sisäiset erät -198 232 -198 232 4S Sisäiset erät 4 Toim intakulut 0 43 Palvelujen ostot Toimintakate 3 Toim intatuotot 0 -174 332 4 Toim intakulut 1420 Henkilöstöpalvelut -70 257 40 Henkilöstökulut Ulk. Toimintakate 4S Sisäiset erät -70 257 -226 141 Toimintakate 1410 Lakiasiat -155 884 -155 884 Ulk. Toimintakate -35 811 -35 811 -366 507 § 26, KH 2.2.2015 17:00 / Pykälän liite: Kaupunginhallituksen käyttösuunnitelma 2015 16 1 2015 27 KS 2015 1422 Työsuojelutoim inta 3 Toim intatuotot 34 Muut toim intatuotot 3 Toim intatuotot 4 Toim intakulut -207 371 43 Palvelujen ostot -9 900 45 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -2 300 4 Toim intakulut S9 Sisäiset kulut 4S Sisäiset erät 34 Muut toim intatuotot 3 Toim intatuotot 4 Toim intakulut 43 Palvelujen ostot 45 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 48 Muut toim intakulut 4 Toim intakulut 4 Toim intakulut 4 Toim intakulut 0 -195 000 -195 000 43 Palvelujen ostot -40 500 4 Toim intakulut -40 500 -40 500 S9 Sisäiset kulut -26 460 4S Sisäiset erät -26 460 -66 960 43 Palvelujen ostot 4 Toim intakulut -45 000 0 -45 000 Ulk. Toimintakate -45 000 Toimintakate -45 000 3 Toim intatuotot 4 Toim intakulut 34 Muut toim intatuotot 4S Sisäiset erät 0 40 Henkilöstökulut 0 43 Palvelujen ostot -51 000 4 Toim intakulut -51 000 -51 000 S9 Sisäiset kulut 0 4S Sisäiset erät 0 -51 000 Toimintakate 3 Toim intatuotot 30 Myyntituotot 33 Tuet ja avustukset 3 Toim intatuotot 4 Toim intakulut 817 800 -1 840 000 4 Toim intakulut -1 840 000 -1 022 200 S8 Sisäiset tuotot S9 Sisäiset kulut 4S Sisäiset erät Toimintakate 28 000 789 800 43 Palvelujen ostot Ulk. Toimintakate 4S Sisäiset erät 0 3 Toim intatuotot Ulk. Toimintakate 1427 Työterveydenhuolto 0 0 45 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 1426 Henkilöstön huom ioim inen 0 -195 000 0 Toimintakate 1425 Henkilöstön virkistys 0 4S Sisäiset erät Ulk. Toimintakate 4S Sisäiset erät -18 872 S9 Sisäiset kulut Toimintakate 1424 Työpaikkaruokailu -18 872 -195 000 Ulk. Toimintakate 4S Sisäiset erät -219 871 -235 743 Toimintakate 3 Toim intatuotot -300 -216 871 Ulk. Toimintakate 1423 Henkilöstön kehittäm inen 3 000 40 Henkilöstökulut 48 Muut toim intakulut 4S Sisäiset erät 3 000 977 205 0 977 205 -44 995 § 26, KH 2.2.2015 17:00 / Pykälän liite: Kaupunginhallituksen käyttösuunnitelma 2015 16 1 2015 28 KS 2015 1428 Henkilöstöpankki 4 Toim intakulut 40 Henkilöstökulut 4 Toim intakulut S9 Sisäiset kulut 4S Sisäiset erät 4 Toim intakulut 40 Henkilöstökulut 43 Palvelujen ostot 4 Toim intakulut 3 Toim intatuotot 4 Toim intakulut 0 0 -190 031 34 Muut toim intatuotot 19 550 3 Toim intatuotot 19 550 40 Henkilöstökulut 0 43 Palvelujen ostot -47 100 47 Avustukset 48 Muut toim intakulut 4 Toim intakulut S9 Sisäiset kulut 4S Sisäiset erät 33 Tuet ja avustukset 3 Toim intatuotot 4 Toim intakulut -13 000 0 -4 200 -360 956 -360 956 S9 Sisäiset kulut 4S Sisäiset erät -46 130 -46 130 -407 086 30 Myyntituotot 0 34 Muut toim intatuotot 0 3 Toim intatuotot 0 40 Henkilöstökulut 0 43 Palvelujen ostot -53 000 45 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -21 500 47 Avustukset -35 000 48 Muut toim intakulut 4 Toim intakulut -10 500 -120 000 -120 000 Ulk. Toimintakate S8 Sisäiset tuotot 0 S9 Sisäiset kulut 0 4S Sisäiset erät Toimintakate 0 45 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Toimintakate 4S Sisäiset erät 0 -30 900 4 Toim intakulut 4 Toim intakulut 0 43 Palvelujen ostot Ulk. Toimintakate 3 Toim intatuotot 0 -312 856 48 Muut toim intakulut 1442 Kotkan m arkkinointi -6 550 -96 550 40 Henkilöstökulut 47 Avustukset 4S Sisäiset erät -41 000 -77 000 Toimintakate 3 Toim intatuotot -1 900 -77 000 Ulk. Toimintakate 1441 Viestintä ja suhdetoim inta -500 -190 031 4S Sisäiset erät 45 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 4S Sisäiset erät -189 531 S9 Sisäiset kulut Toimintakate 1440 Kansainvälinen toim inta 0 -190 031 Ulk. Toimintakate 4S Sisäiset erät 0 -61 913 Toimintakate 1429 Koululaisten kesätyöpaikat -61 913 -61 913 Ulk. Toimintakate 4S Sisäiset erät -61 913 0 -120 000 § 26, KH 2.2.2015 17:00 / Pykälän liite: Kaupunginhallituksen käyttösuunnitelma 2015 16 1 2015 29 KS 2015 1450 Suuret tapahtum at 3 Toim intatuotot 4 Toim intakulut 34 Muut toim intatuotot 3 Toim intatuotot 0 40 Henkilöstökulut 0 43 Palvelujen ostot 0 45 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 0 47 Avustukset 0 48 Muut toim intakulut 0 4 Toim intakulut S9 Sisäiset kulut 0 4S Sisäiset erät 0 0 Toimintakate 1460 Meripäivät 3 Toim intatuotot 30 Myyntituotot 66 000 32 Maksutuotot 30 000 33 Tuet ja avustukset 30 000 34 Muut toim intatuotot 3 Toim intatuotot 4 Toim intakulut -101 328 43 Palvelujen ostot -230 000 45 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -40 000 48 Muut toim intakulut -40 400 4 Toim intakulut 4 Toim intakulut S8 Sisäiset tuotot -1 156 4S Sisäiset erät -1 156 -206 884 40 Henkilöstökulut -29 718 43 Palvelujen ostot -88 000 47 Avustukset -10 000 4 Toim intakulut -132 718 Toimintakate 4 Toim intakulut 30 Myyntituotot 0 33 Tuet ja avustukset 0 3 Toim intatuotot 0 40 Henkilöstökulut 0 43 Palvelujen ostot -395 000 45 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 0 48 Muut toim intakulut 0 4 Toim intakulut Toimintakate -395 000 -395 000 Ulk. Toimintakate 4S Sisäiset erät -5 000 -132 718 -132 718 Ulk. Toimintakate 3 Toim intatuotot 0 S9 Sisäiset kulut 48 Muut toim intakulut 1470 Matkailupalvelu -411 728 -205 728 Toimintakate 1461 Tall Ship's race 80 000 206 000 40 Henkilöstökulut Ulk. Toimintakate 4S Sisäiset erät 0 0 Ulk. Toimintakate 4S Sisäiset erät 0 S8 Sisäiset tuotot 0 S9 Sisäiset kulut 0 4S Sisäiset erät 0 -395 000 § 26, KH 2.2.2015 17:00 / Pykälän liite: Kaupunginhallituksen käyttösuunnitelma 2015 16 1 2015 30 KS 2015 1480 Maaseututoim i 3 Toim intatuotot 4 Toim intakulut 30 Myyntituotot 3 Toim intatuotot 0 40 Henkilöstökulut 0 43 Palvelujen ostot -41 100 4 Toim intakulut S9 Sisäiset kulut 4S Sisäiset erät 3 Toim intatuotot 620 000 34 Muut toim intatuotot 100 000 3 Toim intatuotot 43 Palvelujen ostot -43 000 4 Toim intakulut S8 Sisäiset tuotot S9 Sisäiset kulut 4S Sisäiset erät 30 Myyntituotot 4 Toim intakulut 0 43 Palvelujen ostot 0 45 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 0 48 Muut toim intakulut 0 S8 Sisäiset tuotot 0 S9 Sisäiset kulut 0 4S Sisäiset erät 0 0 32 Maksutuotot 0 34 Muut toim intatuotot 0 3 Toim intatuotot 0 40 Henkilöstökulut -762 805 43 Palvelujen ostot -92 000 48 Muut toim intakulut 4 Toim intakulut -9 000 -3 000 -866 805 -866 805 Ulk. Toimintakate S8 Sisäiset tuotot S9 Sisäiset kulut 4S Sisäiset erät Toimintakate 0 0 45 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 4S Sisäiset erät 0 0 Toimintakate 3 Toim intatuotot -119 871 40 Henkilöstökulut 4 Toim intakulut 1600 Controller ja rahoitus 83 738 -203 609 3 Toim intatuotot Ulk. Toimintakate 4S Sisäiset erät -4 000 -968 169 -363 040 Toimintakate 4 Toim intakulut -600 000 -243 169 Ulk. Toimintakate 3 Toim intatuotot 725 000 -321 169 48 Muut toim intakulut 1492 Kuljetustoim isto 5 000 40 Henkilöstökulut 45 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 4S Sisäiset erät 0 30 Myyntituotot 37 Valm istus om aan käyttöön 4 Toim intakulut 0 -41 100 Toimintakate 1491 Keskusvarasto -41 100 -41 100 Ulk. Toimintakate 4S Sisäiset erät 0 0 -77 259 -77 259 -944 064 § 26, KH 2.2.2015 17:00 / Pykälän liite: Kaupunginhallituksen käyttösuunnitelma 2015 16 1 2015 31 KS 2015 1610 Seutupalvelut 3 Toim intatuotot 4 Toim intakulut 34 Muut toim intatuotot 3 Toim intatuotot 0 40 Henkilöstökulut 0 43 Palvelujen ostot -275 000 4 Toim intakulut S9 Sisäiset kulut 4S Sisäiset erät 4 Toim intakulut 43 Palvelujen ostot 47 Avustukset 48 Muut toim intakulut 4 Toim intakulut 1612 Tutkim us- ja kehittäm ishankkeet 0 0 -20 000 -20 000 -20 000 Toimintakate -20 000 3 Toim intatuotot 33 Tuet ja avustukset 3 Toim intatuotot 43 Palvelujen ostot 45 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 48 Muut toim intakulut 4 Toim intakulut 4S Sisäiset erät 0 -505 000 43 Palvelujen ostot 4 Toim intakulut 0 -526 000 -526 000 30 Myyntituotot 0 33 Tuet ja avustukset 0 3 Toim intatuotot 0 40 Henkilöstökulut 0 43 Palvelujen ostot 0 45 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 0 48 Muut toim intakulut 0 4 Toim intakulut 0 0 Ulk. Toimintakate Toimintakate -526 000 -526 000 Toimintakate 4S Sisäiset erät 0 -505 000 0 Ulk. Toimintakate 4 Toim intakulut 0 4S Sisäiset erät 47 Avustukset 3 Toim intatuotot 0 -505 000 S9 Sisäiset kulut Toimintakate 4 Toim intakulut 0 -505 000 Ulk. Toimintakate 1620 Muut projektit -1 800 Ulk. Toimintakate 4 Toim intakulut 1613 Merikotka -1 800 -276 800 Toimintakate 1611 Rahoitusos. m uiden hallinnoim iin projek. -275 000 -275 000 Ulk. Toimintakate 4S Sisäiset erät 0 S9 Sisäiset kulut 0 4S Sisäiset erät 0 0 § 26, KH 2.2.2015 17:00 / Pykälän liite: Kaupunginhallituksen käyttösuunnitelma 2015 16 1 2015 32 KS 2015 1640 Tietohallinto 3 Toim intatuotot 34 Muut toim intatuotot 3 Toim intatuotot 4 Toim intakulut -391 399 43 Palvelujen ostot -1 915 000 48 Muut toim intakulut 4 Toim intakulut S8 Sisäiset tuotot S9 Sisäiset kulut 4S Sisäiset erät 30 Myyntituotot 3 Toim intatuotot 4 Toim intakulut 60 000 60 000 43 Palvelujen ostot -280 000 -1 000 -373 429 -313 429 Ulk. Toimintakate S8 Sisäiset tuotot 571 444 S9 Sisäiset kulut -18 820 4S Sisäiset erät Kaupunginhallitus -20 510 2 674 146 -92 429 4 Toim intakulut Toimintakate 2 694 656 40 Henkilöstökulut 45 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 4S Sisäiset erät -2 954 399 -280 253 Toimintakate 3 Toim intatuotot -3 000 -645 000 -2 954 399 Ulk. Toimintakate 5085 Puhelinvaihde 0 40 Henkilöstökulut 45 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 4S Sisäiset erät 0 552 624 239 195 -17 580 815 § 26, KH 2.2.2015 17:00 / Pykälän liite: Kaupunginhallituksen käyttösuunnitelma 2015 16 1 2015 33 Tuloslaskelma Kaupunginhallitus TP 2013 3 Toim intatuotot 30 Myyntituotot 730 200 774 000 23 705 30 500 30 500 1 149 985 962 500 819 800 34 Muut toim intatuotot 2 742 927 2 790 550 5 215 550 37 Valm istus om aan käyttöön 3 Toim intatuotot 40 Henkilöstökulut 43 Palvelujen ostot 45 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 47 Avustukset 48 Muut toim intakulut 4 Toim intakulut 5 723 5 000 5 000 4 739 560 4 518 750 6 844 850 -7 244 328 -7 564 038 -7 227 378 -12 540 841 -13 030 326 -13 735 126 -675 436 -746 515 -754 800 -4 369 737 -4 122 182 -4 031 973 -1 581 348 -1 610 315 -1 823 996 -26 411 692 -27 073 376 -27 573 273 -21 672 131 -22 554 626 -20 728 423 Ulk. Toimintakate 4S Sisäiset erät 817 219 KS 2015 33 Tuet ja avustukset 32 Maksutuotot 4 Toim intakulut LTA 2014 S8 Sisäiset tuotot 3 617 534 3 709 498 4 350 583 S9 Sisäiset kulut -1 511 099 -1 423 745 -1 202 975 2 106 435 2 285 753 3 147 608 4S Sisäiset erät Toimintakate -19 565 696 -20 268 873 -17 580 815 Vuosikate -19 565 696 -20 268 873 -17 580 815 6S Sisäinen korko 7 Poistot ja arvonalentum iset SK Sisäinen korko -5 462 0 6S Sisäinen korko -5 462 0 -307 -100 633 -164 118 -56 888 -100 633 -164 118 -56 888 70 Poistot ja arvonalentum iset 7 Poistot ja arvonalentum iset Tulos -307 -19 671 791 -20 432 992 -17 638 010 INVESTOINNIT KAUPUNGINHALLITUS Aineeton käyttöomaisuus Asiakkuuden hallinto Investointien hankinnat Sähköisten toimintatapojen kehittäminen Investointien hankinnat Tietohallinnon ja tietotekniikan menetelmien kehittäminen Investointien hankinnat Tietoturvan kehittäminen Investointien hankinnat Kaikki yhteensä TA2015 TS2016 TS2017 TS2018 TS2019 -80 000 -155 000 0 0 0 0 -40 000 0 0 0 -70 000 0 0 0 0 -10 000 -10 000 0 0 0 0 -105 000 -80 000 -155 000 0 0 0 0 0 0 § 26, KH 2.2.2015 17:00 / Pykälän liite: Kaupunginhallituksen käyttösuunnitelma 2015 16 1 2015 § 26, KH 2.2.2015 17:00 / Pykälän liite: Kaupunginhallituksen käyttösuunnitelma 2015 16 1 2015 § 26, KH 2.2.2015 17:00 / Pykälän liite: Kaupunginhallituksen käyttösuunnitelma 2015 16 1 2015 § 27, KH 2.2.2015 17:00 KH: 1670/2014 Lausunto Suomen Satamaliiton sääntöuudistuksesta Kh 2.2.2015 Valmistelija: Kaupunginsihteeri Raino Hassinen, puh. 234 4206 ./. Suomen Satamaliiton hallitus on kokouksessaan 23.6.2014 hyväksynyt yksimielisesti liitteenä olevan uusia sääntöjä koskevan luonnoksen ja on päättänyt pyytää liiton sääntöuudistuksesta lausunnot jäsenyhteisöiltään. Suomen Satamaliiton lausuntopyyntö 16.12.2014, sääntöuudistusta koskeva muistio 16.12.2014, uusia sääntöjä koskeva luonnos sekä voimassa olevat säännöt ovat liitteinä. ./. Kaupunki on pyytänyt asiassa lausuntoa HaminaKotka Satama Oy:n hallitukselta. Sen antama lausunto 8.1.2015 on liitteenä. Suomen Satamaliiton hallitus on työstänyt koko viime vuoden uusia sääntöjään. Tavoitteena on uudistaa säännöt ajan henkeä vastaaviksi. Uudistustyössä on konsultoitu laajasti kaupunkeja, satamia ja myös eri sidosryhmiä kuten Kuntaliittoa. Eri sidosryhmät ovat pitäneet tärkeänä mm. sitä, että Suomen Satamaliiton säännöt noudattavat muiden valtakunnallisten liittojen yleisesti hyväksymiä periaatteita, kuten nimitysvaliokunnan asettamista ja edustuksellisuuden toteutumista hallituksen paikkajaossa sekä Satamaliiton pysymistä nk. kuntaperheessä. Kuntaliitto on ollut näkyvästi mukana sääntöuudistustyössä. Se on kiinnittänyt huomiota uuteen kuntalakiin ja on painottanut sitä, että kaupunkien ts. omistajien ääni jatkossakin kuuluu Suomen Satamaliitossa. Esittelijä: Palvelujohtaja Jorma Haapanen Ehdotus: Kaupunginhallitus päättää ilmoittaa lausuntonaan Suomen Satamaliitolle hyväksyvänsä omalta osaltaan Satamaliiton lausuntopyynnön 16.12.2014 liitteenä olevat uudet säännöt esitetyssä muodossa. Toimeenpano: Ote: Tiedoksi: Ei oikaisuvaatimusohjetta Suomen Satamaliitto 10.2.2015 mennessä HaminaKotka Satama Oy:n hallitus § 27, KH 2.2.2015 17:00 / Pykälän liite: Suomen Satamaliiton lausuntopyyntö, muistio, uusia säänt § 27, KH 2.2.2015 17:00 / Pykälän liite: Suomen Satamaliiton lausuntopyyntö, muistio, uusia säänt § 27, KH 2.2.2015 17:00 / Pykälän liite: Suomen Satamaliiton lausuntopyyntö, muistio, uusia säänt § 27, KH 2.2.2015 17:00 / Pykälän liite: Suomen Satamaliiton lausuntopyyntö, muistio, uusia säänt § 27, KH 2.2.2015 17:00 / Pykälän liite: Suomen Satamaliiton lausuntopyyntö, muistio, uusia säänt § 27, KH 2.2.2015 17:00 / Pykälän liite: Suomen Satamaliiton lausuntopyyntö, muistio, uusia säänt § 27, KH 2.2.2015 17:00 / Pykälän liite: Suomen Satamaliiton lausuntopyyntö, muistio, uusia säänt § 27, KH 2.2.2015 17:00 / Pykälän liite: Suomen Satamaliiton lausuntopyyntö, muistio, uusia säänt § 27, KH 2.2.2015 17:00 / Pykälän liite: Suomen Satamaliiton lausuntopyyntö, muistio, uusia säänt § 27, KH 2.2.2015 17:00 / Pykälän liite: Suomen Satamaliiton lausuntopyyntö, muistio, uusia säänt § 27, KH 2.2.2015 17:00 / Pykälän liite: Suomen Satamaliiton lausuntopyyntö, muistio, uusia säänt § 27, KH 2.2.2015 17:00 / Pykälän liite: Suomen Satamaliiton lausuntopyyntö, muistio, uusia säänt § 27, KH 2.2.2015 17:00 / Pykälän liite: Suomen Satamaliiton lausuntopyyntö, muistio, uusia säänt § 27, KH 2.2.2015 17:00 / Pykälän liite: Suomen Satamaliiton lausuntopyyntö, muistio, uusia säänt § 27, KH 2.2.2015 17:00 / Pykälän liite: Suomen Satamaliiton lausuntopyyntö, muistio, uusia säänt § 27, KH 2.2.2015 17:00 / Pykälän liite: Suomen Satamaliiton lausuntopyyntö, muistio, uusia säänt § 27, KH 2.2.2015 17:00 / Pykälän liite: Suomen Satamaliiton lausuntopyyntö, muistio, uusia säänt § 27, KH 2.2.2015 17:00 / Pykälän liite: Suomen Satamaliiton lausuntopyyntö, muistio, uusia säänt § 27, KH 2.2.2015 17:00 / Pykälän liite: Suomen Satamaliiton lausuntopyyntö, muistio, uusia säänt § 27, KH 2.2.2015 17:00 / Pykälän liite: Suomen Satamaliiton lausuntopyyntö, muistio, uusia säänt § 27, KH 2.2.2015 17:00 / Pykälän liite: Suomen Satamaliiton lausuntopyyntö, muistio, uusia säänt § 27, KH 2.2.2015 17:00 / Pykälän liite: HaminaKotka Satamama Oyn lausunto § 27, KH 2.2.2015 17:00 / Pykälän liite: HaminaKotka Satamama Oyn lausunto § 28, KH 2.2.2015 17:00 KH: 275/2015 Satamalainsäädännön muuttuminen Kh 2.2.2015 Valmistelija: Kaupunginlakimies Marianna Ruonala puh. 234 4222 Eduskunta on lailla 1213/2014 kumonnut lain yksityisistä yleisistä satamista (1156/1994) sekä lain kunnallisista satamajärjestyksistä ja liikennemaksuista annetun lain (955/1976). Laki on tullut voimaan 1.1.2015. Käytännössä asia tarkoittaa sitä, että kunnalliset satamajärjestykset eivät enää ole pakollisia. Satamanpitäjä vastaa satamatoiminnasta alueellaan isännänoikeudella. Satamanpitäjä antaa ohjeet ja määräykset satamaalueella noudatettavasta järjestyksestä. Satamanpitäjä voi jatkossa saattaa hyväksymänsä satamajärjestyksen kuntaomistajansa tiedoksi, mutta kaupunginvaltuuston hyväksyntää ei enää tarvitse. Kumottu lainsäädäntö tuo myös satamankäytöstä perittävät maksut samaan asemaan mistä tahansa palveluista perittävien maksujen kanssa. Maksut eivät enää osaksikaan ole suoraan ulosottokelpoisia, vaan kaikki maksut ovat luonteeltaan yksityisoikeudellisia. Kotkan kaupungilla on satamajohtajan osa-aikainen virka ja HaminaKotka Oy:n satamajohtaja Kimmo Naski on virkasuhteessa Kotkan kaupunkiin. Kun em. lainsäädännön kumoamisesta seuraa, ettei satamalla ole enää mitään julkisen vallan käyttämistä koskevaa tehtävää, tulee kyseinen viranhaltija sanoa irti ja virkasuhde lakkauttaa. Samalla on sanottava irti Haminan kaupungin kanssa oleva sopimus vastaavien viranomaistehtävien hoitamisesta Haminan kaupungin puolesta. ./. Esityslistan liitteenä on 15.10.2012 päivätty sopimus Haminan kaupungin kanssa satamaviranomaistehtävien hoitamisesta. Esittelijä: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Ehdotus: Kaupunginhallitus päättää merkitä satamalainsäädännön muuttumista koskevan asian tiedokseen ja oikeuttaa konsernipalvelut valmistelemaan satamajohtajan irtisanomisen ja viran lakkauttamisen sekä irtisanomaan satamaviranomaistehtävien hoidosta tehdyn sopimuksen Haminan kaupungin kanssa. Toimeenpano: Ote: kansliapäällikkö Ei oikaisuvaatimusohjausta § 28, KH 2.2.2015 17:00 / Pykälän liite: Sopimus satamaviranomaistehtävien hoitamisesta § 28, KH 2.2.2015 17:00 / Pykälän liite: Sopimus satamaviranomaistehtävien hoitamisesta § 29, KH 2.2.2015 17:00 KH: 254/2015 Juha Vainion Rahaston hallitus Kh 2.2.2015 Valmistelija: Tiedotuspäällikkö Kari Makkonen, puh. 234 4210 Vuonna 1990 perustettu Juha Vainion Rahasto tukee ja kannustaa kotimaisen kevyen musiikin sanoittajia ja lauluntekijöitä. Rahastoa hallinnoivat Kotkan kaupunki sekä Säveltäjät ja Sanoittajat ELVIS ry. Myös Juha Vainion perikunta on edustettuna hallituksessa. Rahasto toteuttaa tarkoitustaan luovuttamalla vuosittain Meripäivien aikana valtakunnallisen tunnustuspalkinnon lahjakkaalle ja ansioituneelle kotimaisen kevyen musiikin sanoittajalle tai lauluntekijälle. Rahaston asioita hoitaa ja sitä edustaa kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan valittu hallitus, johon kuuluu kuusi jäsentä. Lisäksi hallituksella on mahdollisuus kutsua kokouksiinsa asiantuntijoita. Rahaston hallitukseen kaupunki valitsee kolme jäsentä ja Säveltäjät ja Sanoittajat ELVIS ry kaksi. Yksi jäsen edustaa Juha Vainion omaisia. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikauden ensimmäisessä kokouksessa. Rahaston sihteerinä toimii kaupungin kulttuurijohtaja. Kaupungin edustajina Juha Vainion Rahaston hallituksessa ovat edellisen kolmen kalenterivuoden aikana toimineet Leena-Riitta Salminen (puheenjohtaja), Kai Holmberg ja Kari Makkonen. ELVIS ry:tä hallituksessa ovat edustaneet Kaija Kärkinen ja Maija Vilkkumaa. Lisäksi hallituksen asiantuntijana on toiminut ELVIS ry:n edustaja Heikki Salo. Juha Vainion omaisia on edustanut Ilkka Vainio. Esittelijä: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Ehdotus: Kaupunginhallitus päättää valita kolme jäsentä Juha Vainion Rahaston hallitukseen vuosiksi 2015–2017. Toimeenpano: Ote: Oikaisuvaatimusohje Juha Vainion Rahasto jäseniksi valitut kaupunkikehitys ja kulttuuri § 30, KH 2.2.2015 17:00 SOTE: 1228/2014 Arto Tolsa Areenan aurinkokatsomon hankesuunnitelma Liila 18.12.2014 / 54 § Valmistelijat: Liikuntajohtaja Antti Mattila, puh. 040 538 5479 Liikuntapalvelupäällikkö Mikko Rantala, puh. 040 565 9261 Kotkan urheilukeskuksen (Arto Tolsa Areena) aurinkokatsomon tarveselvitys on hyväksytty liikuntalautakunnassa 4.9.2014 § 37, teknisessä lautakunnassa 16.9.2014 § 84 sekä kaupunginhallituksessa 29.9.2014 § 249. Urheilukeskuksen kehittämiseen kuuluvan Tolsa Areenan ns. aurinkokatsomon hanketyöryhmä kokoontui kaupunginhallituksen hyväksymän tarveselvityspäätöksen jälkeen tilapalvelun vetämänä kaikkiaan kolme kertaa. Hankesuunnitelmalla tarkoitetaan käyttötarpeeseen perustuvaa tila- ja käyttösuunnitelmaa. Hankesuunnitelman katsomoratkaisut lähtevät siitä, että pääpelikenttä, Tolsa Areena, toimii ainoana Suomen Palloliiton ja UEFA:n virallisena peliareenana Kotkassa. Urheilukeskuksen ja Tolsa Areenan arvioitu merkittävä käytön lisääntyminen on huomioitu katsomorakennuksen oheistilojen suunnittelussa. Aurinkokatsomon tilalle tuleva uusiorakennus on pääkentän suuntainen 1 500 istumapaikkaa käsittävä katettu katsomorakennus. Rakennusprojekti esitetään aloitettavaksi palloilukauden päätyttyä marraskuussa 2015, jolloin rakennusvaiheen työt vaikuttavat itse Urheilukeskuksen käyttöön mahdollisimman vähän. Investoinnin talousvaikutukset kohdistuvat liikuntapalveluiden käyttötalouteen kokonaisuudessaan vuonna 2017. Katsomorakennuksen rahoitusvaihtoehdoksi esitetään leasing-rahoitusta. Leasing-rahoitteisena investointi vaikuttaa Kotkan kaupungin talonrakentamisen investointiohjelmaan pienentävästi. ./. Hankesuunnitelma on esityslistan liitteenä. Esittelijä: Liikuntajohtaja Antti Mattila Ehdotus: Liikuntalautakunta päättää hyväksyä liitteenä olevan Arto Tolsa Areenan aurinkokatsomon hankesuunnitelman omalta osaltaan ja esittää sitä toteutettavaksi leasing-rahoitteisesti edellä mainitulla tavalla. Asian käsittely: Esittelijä muutti päätösehdotusta siten, että ehdotuksen loppuosa ”ja esittää sitä toteutettavaksi…” poistettiin. Esittelijän päätösehdotus muutettiin seuraavaan muotoon: ”Liikuntalautakunta päättää hyväksyä liitteenä olevan Arto Tolsa Areenan aurinkokatsomon hankesuunnitelman omalta osaltaan.” Päätös: Liikuntalautakunta päätti hyväksyä liitteenä olevan Arto Tolsa Areenan aurinkokatsomon hankesuunnitelman omalta osaltaan. _________ Tela 21.1.2015 / 6 § Valmistelija: Kaupunginarkkitehti Leila Hietala, puh. 234 4369 § 30, KH 2.2.2015 17:00 SOTE: 1228/2014 Kotkan urheilukeskuksen (Arto Tolsa Areena) aurinkokatsomon tarveselvitys on hyväksytty kaupunginhallituksessa 29.9.2014 § 249. Hankesuunnitelma on hyväksytty liikuntalautakunnassa 18.12.2014 § 54. Arto Tolsa Areena sijaitsee osoitteessa Puistotie 9-11, 48100 Kotka. Voimassa olevan kaavan v. 1950 (no 93) mukaan alueella ei ole rakennusoikeutta. Rakennuslupaa edellyttävä rakentaminen vaatii poikkeamisluvan tai asemakaavan muutoksen. Vanha kaksiosainen katsomo korvataan uudella, yhtenäisellä ja katetulla katsomolla. Katsomopaikkojen tarve on 1 500 istumapaikkaa. Katettu katsomo on yksi veikkausliigan vaatimuksista pelattaessa veikkausliigan pelejä. Hankesuunnitelman mukaisesti katsomon alapuoliseen tilaan rakennetaan tuomaritiloja, puku- ja pesuhuoneita, yleisön wc-tiloja, myyntitila sekä varastoja. Hanke sisältyy kaupungin rahoitussuunnitelmaan vuosille 2015—2017 siten, että vuodelle 2015 hankkeelle on varattu 800 000 €, vuodelle 2016 on varattu 1 300 000 € sekä vuodelle 2017 on varattu 600 000 €. Rahoitukseen sisältyy kentän uusiminen vuonna 2015. Katsomon suunnitelmat valmistuvat kesällä 2015. Rakentaminen alkaa syksyllä 2015 ja katsomo valmistuu keväällä 2016. Aikataulu toteutuu esitetyllä tavalla, mikäli rahoituskuvio on jokin muu kuin kaupungin investointirahoitus. Rahoitusvaihtoehdoksi esitetään leasing-rahoitusta. ./. Hankesuunnitelma on esityslistan liitteenä. Esittelijä: Tekninen johtaja Hannele Tolonen Ehdotus: Tekninen lautakunta päättää hyväksyä Arto Tolsa Areenan aurinkokatsomon hankesuunnitelman ja lähettää sen kaupunginhallitukseen hyväksyttäväksi. Päätös: Hyväksyttiin. _________ Kh 2.2.2015 Valmistelijat: Liikuntajohtaja Antti Mattila, puh. 040 538 5479 Liikuntapalvelupäällikkö Mikko Rantala, puh. 040 565 9261 Kaupunginarkkitehti Leila Hietala, puh. 234 4369 ./. Hankesuunnitelma on esityslistan liitteenä. Esittelijä: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Ehdotus: Kaupunginhallitus päättää hyväksyä Arto Tolsa Areenan aurinkokatsomon hankesuunnitelman siten, että hanke toteutetaan leasing-rahoituksella. Toimeenpano: Ote: Oikaisuvaatimusohje liikuntatoimi tekniset palvelut talous- ja rahoitusjohtaja § 30, KH 2.2.2015 17:00 / Pykälän liite: Aurinkokatsomon hankesuunnitelma 2014 1 ARTO TOLSA -AREENAN AURINKOKATSOMON HANKESUUNNITELMA KOTKAN KAUPUNKI TILAPALVELU 2014 § 30, KH 2.2.2015 17:00 / Pykälän liite: Aurinkokatsomon hankesuunnitelma 2014 2 ARTO TOLSA -AREENAN AURINKOKATSOMON HANKESUUNNITELMA 2014 1. JOHDANTO 3 2. KAAVATILANNE 3 3. NYKYTILANNE 3 4. TILAOHJELMA JA TILANHANKINTAVAIHTOEHDOT 4.1 mitoitusperusteet 4.2 esteettömyys ja turvallisuus 4 4 4 5. KIINTEISTÖNPIDON ASETTAMAT TAVOITTEET 5.1 tavoitteet ylläpidolle 5.2 elinkaarianalyysi 5.3 toiminnan asettamat tekniset tavoitteet 5 5 5 5 6. ALUEEN SUUNNITTELU 5 7. LUPAMENETTELYT JA VIRANOMAISTOIMET 5 8. AIKATAULU JA TOTEUTUSTAPA 8.1 rakentamisen suhdannetilanne 8.2 hankkeen toteutustapa 8.3 hankkeen aikataulu 6 6 6 6 9. 6 INVESTOINTIKUSTANNUKSET 10. INVESTOINNIN KÄYTTÖTALOUSVAIKUTUKSET 6 11. HANKKEEN RAHOITUS JA YHTEENVETO 6 12. HANKKEESEEN OSALLISTUNEET 7 13. LIITTEET 7 § 30, KH 2.2.2015 17:00 / Pykälän liite: Aurinkokatsomon hankesuunnitelma 2014 3 1. J O H D A N T O Kotkan urheilukeskuksen Aurinkokatsomon tarveselvitys on hyväksytty liikuntalautakunnassa 4.9.2014 § 37, teknisessä lautakunnassa 16.9.2014 § 84 sekä kaupunginhallituksessa 29.9.2014 § 249. Aurinkokatsomo sijaitsee osoitteessa Puistotie 9-11, 48100 Kotka. Katsomon peruskunnostus on osa Urheilukeskuksen kehittämisen kokonaisuutta missä kunnostettavien kenttien lisäksi myös mahdollisien tapahtumien keskipisteessä oleva pääpelikenttä tarvitsee ajanmukaisemmat katsomotilat oheistiloineen. Urheilukeskuksen kehittämishankkeen tavoitteena on toimiva kokonaisuus, joka palvelee Kotkansaaren liikunta- ja urheilumahdollisuuksien lisäksi myös lisääntyvää koululiikunnan käyttöä ja muuta Kotkansaaren tapahtuma- ja kulttuuritoimintaa. Tässä hankesuunnittelussa käsiteltävä pääkatsomon vastainen Aurinkokatsomo on lähes 30 -vuotta vanha eikä vastaa nykypäivän turvallisuusvaatimuksia eivätkä pääkatsomon yhteydessä olevat oheistilat riitä nykytilanteessa. Kotkalaisen joukkueen mahdollinen nousu jalkapalloliigaan edellyttää myös katsomopaikkojen lisäämistä ja palvelutason parantamista nykyisestään. Nykyinen Aurinkokatsomo on tarkoitettu vain tapahtumien seuraamiseen, katsojat joutuvat käyttämään pääkatsomon yhteydessä olevia oheistiloja. Tämän hankesuunnitelman tarkoituksena on saada nykyinen Urheilukeskuksen kenttäalue olosuhteiltaan sellaiseksi, että se mahdollistaa vilkkaan käytön lähes koko vuoden. Käyttäjämäärien lisääntyminen asettaa vaatimuksia esim. pukutilojen, suihkutilojen ja wc-tilojen määrille, jotka tulee huomioida suunnittelussa. Urheilukeskuksen kehittäminen ja aurinkokatsomon uusiminen sen osahankkeena on merkittävä koko Kotkan urheilu- ja kulttuuritarjonnan mahdollisuuksien parantajana. 2. K A A V A T I L A N N E Urheilukeskus sijaitsee Katariina kaupunginosassa (5). Rakennuspaikka on Kotkan kaupungin omistuksessa. Asemakaavassa alue on esitetty merkinnällä U (urheilualue). Voimassa olevan kaavan v. 1950 (no 93) mukaan alueella ei ole rakennusoikeutta. Rakennuslupaa edellyttävä rakentaminen vaatii poikkeamisluvan tai asemakaavan muutoksen. Poikkeamislupa menee Elyyn, jossa käsittelyaika on noin 6 kk. Kaavan laatiminen kestää vähintään 6 kk. Urheilukeskuksen vieressä sijaitsee Kotkan uimala. Lisäksi alueella on useita huolto- ja varastorakennuksia. liite 1 a-b, asemakaavaote 3. N Y K Y T I L A N N E Tällä hetkellä Aurinkokatsomo on metallirakenteinen kaksiosainen, noin 1000paikkainen katsomo puulavetti-istuimilla. Katsomo on vanha ja paikoin on olemassa vaara yleisön loukkaantumisiin. Tämä johtuu siitä, että yleisön pääsyä katsomon alle ei ole pystytty estämään. Lisäksi metallirakenteet ovat ikääntyneet ja kuluneet. Rakennusvalvonta on edellyttänyt yleisöturvallisuuden parantamista. Katsomoa on jouduttu korjaamaan tämän takia. § 30, KH 2.2.2015 17:00 / Pykälän liite: Aurinkokatsomon hankesuunnitelma 2014 4 Urheilukeskuksen pääareenan nurmikentällä pelataan noin 25-30 jalkapallopeliä kesäkaudessa ja 2-5 erillistapahtumaa tilauksien mukaan. Kaikkia varauksia kentällä ei pystytä järjestämään kentän kulumisen vuoksi. Kentälle on asetettu tarkat käyttötuntirajat, jotta nurmipinnoite ei kulu huonoon kuntoon. liite 2, asemapiirros nykytilanne 4. T I L A O H J E L M A J A T I L A N H A N K I N T A V A I H T O E H D O T 4.1 m i t o i t u s p e r u s t e e t Vanha kaksiosainen katsomo korvataan uudella, yhtenäisellä ja katetulla katsomolla. Katsomopaikkojen tarve on 1500 istumapaikkaa. Katettu katsomo on yksi veikkausliigan vaatimuksista pelattaessa veikkausliigan pelejä. Katsomopaikkojen ohella suuri tarve on pelaajien ja pukuhuonemäärän lisäämiselle, sillä areenalla on tällä hetkellä käytössä vain kaksi pukuhuonetta. Yhtäaikainen käyttäjämäärä on enimmillään noin 80 henkilöä. Katsomon alatilaan suunnitellaan 6 pukuhuonetta wc-tiloineen ja suihkutiloineen (3 suihkuhuonetta). Pukuhuoneet mitoitetaan noin 20-25 henkilölle. Tuomaritiloja suunnitellaan kahdeksalle tuomarille. Tiloja tulee olla 2 kappaletta sisältäen erillisen suihkuja wc-tilan. Yleisön wc-tilat mitoitetaan katsojamäärän mukaan 1500 katsojalle RT 97-10261 mukaisesti. Yksi wc-tiloista suunnitellaan liikuntaesteisille sopivaksi RT RakMK-20595 mukaisesti. Uuteen katsomoon suunnitellaan kioski, jossa on myynti- ja säilytystilaa. Katsomoon suunnitellaan lisäksi tilat TV-kameroille, koska pelit useimmiten televisioidaan. Ideaalisimpia kamerapaikkoja ovat katsomon sisääntulotasanteet. Liikuntayksikön pienhoitokalustolle (jääkiekkomaalit, maalikärryt, ym.) suunnitellaan varastotilaa. Riittävä tekninen tila on myös tarpeellinen katsomossa mm. valaistuksen ja äänentoiston ohjaukselle. liite 3, tilaohjelma 4.2 e s t e e t t ö m y y s j a t u r v a l l i s u u s Esteettömyyden toteuttaminen rakennuksissa tarkoittaa sitä, että tilojen täytyy soveltua myös sellaisten henkilöiden käyttöön, joiden kyky liikkua tai toimia on rajoittunut. Esteetöntä rakennusta toteutettaessa sinne on mm. rakennettava inva-wc sekä kulku- ja tilajärjestelyistä riippuen hissi ja/tai luiskia. Osa katsomosta rakennetaan esteettömäksi enintään kymmenelle pyörätuolin käyttäjälle. Oviaukkojen vapaan vähimmäisleveyden on oltava min. 850 mm, kynnykset saavat olla enintään 20 mm korkeita. Heikkonäköisen henkilön tilanhahmottamiskyky paranee, kun valaistus ja pintojen värikontrastit on oikein suunniteltu. Sisätilojen opasteiden oikea koko ja sijoitus ovat tärkeitä orientoitumisessa ja mahdollista nopeaa poistumista vaativassa tilanteessa. Suunnittelussa on huomioitava turvallisuus. Pohjaratkaisua suunniteltaessa minimoidaan vaaratilanteet. Tiloista tulee olla riittävän turvalliset poistumismahdollisuudet. Turvallisuusjärjestelyihin kuuluvat edellisten lisäksi lukitus- ja muut tekniset turvajärjestelyt. Tiloihin suunnitellaan sähköinen lukitus. Sekä sisä- että ulkotilojen täytyy olla helposti valvottavia. Suunnittelussa noudatetaan RakMK F1:n määräyksiä. § 30, KH 2.2.2015 17:00 / Pykälän liite: Aurinkokatsomon hankesuunnitelma 2014 5 5. K I I N T E I S T Ö N P I D O N A S E T T A M A T T A V O I T T E E T 5.1 t a v o i t t e e t y l l ä p i d o l l e LVISA- tekniikan osalta rakennus liitetään kaupungin keskitettyyn kiinteistövalvontajärjestelmään. Kiinteistön siivottavuuteen tulee kiinnittää huomiota. Materiaalien valinnassa kestävyys, puhdistettavuus ja huolto valintakriteerinä on nostettava kokonaistaloudellisuuden rinnalle. Siivouksen huoltotiloihin järjestetään pyykinpesumahdollisuus siivoustekstiileille ja tilat suunnitellaan siten, että märät siivousmenetelmät ovat mahdollisia lian koostumuksen vuoksi. Ulkoalueissa on huomioitava jo suunnittelussa mm. talvitöiden koneellinen hoitaminen. 5.2 e l i n k a a r i a n a l y y s i Rakenteita ja materiaaleja suunniteltaessa on otettava huomioon kestävän kehityksen vaatimukset. Käytettävien materiaalien kierrätettävyys on jo tässä suunnittelun vaiheessa selvitettävä. 5.3 t o i m i n n a n a s e t t a m a t t e k n i s e t t a v o i t t e e t Teknisissä tavoitteissa tärkein lähtökohta on rakentaa tilat joita käyttäjien on turvallista ja terveellistä käyttää. Ilmanvaihdon osalta tämä tarkoittaa sitä, että tiloihin rakennetaan toiminnan kannalta riittävä koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto tehokkaalla lämmön talteenotolla. 6. A L U E E N S U U N N I T T E L U Kaupunginvaltuusto on myöntänyt vuoden 2015 talousarvioon 800.000 €:n määrärahan Arto Tolsa areenan luonnonnurmikentän muuttamiseksi tekonurmikentäksi. Hanke on tarkoitus toteuttaa KVR -urakkana. Kenttää on tarkoitus laajentaa nykyisestä nimellismitaltaan 64 x 105 m kokoisesta 68 x 105 m:n kokoiseksi. Kentän suunniteltu leventäminen 4 metrillä tulee ottaa katsomon suunnittelussa huomioon. 7. L U P A M E N E T T E L Y T J A V I R A N O M A I S T O I M E T Voimassa olevassa kaavassa alueelle ei ole esitetty rakennusoikeutta. Hankkeelle haetaan ensin poikkeamislupa ja sen jälkeen tarvittaessa asemakaavan muutos. Rakennuslupa haetaan normaaliin tapaan ja siihen liittyen suoritetaan naapurien kuuleminen. Rakennuslupahakemukseen liitetään energiataloudellinen selvitys, johon sisältyy energiatodistus. Ympäristövaikutusten arviointia ei tarvitse tehdä. Kunnallistekniikan osalta on liittymiskohtailmoitus oltava rakennuslupahakemuksen liitteenä, mikäli suunnittelun yhteydessä todetaan uusien liittymien tarve. Väestönsuoja tarvitaan, jos hankkeen kerrosala on 1200 kem2 tai enemmän. Tämän hankkeen kerrosala on alle 500 kem2, joten väestönsuojaa ei tarvitse rakentaa. Poistumistiet suunnitellaan E1:n mukaan. Rakennuksen paloluokka on P1. § 30, KH 2.2.2015 17:00 / Pykälän liite: Aurinkokatsomon hankesuunnitelma 2014 6 8. A I K A T A U L U J A T O T E U T U S T A P A 8.1 r a k e n t a m i s e n s u h d a n n e t i l a n n e Ennuste Rakennuskustannusindeksin pisteluku lokakuussa 2014 oli 108,3. Rakennuskustannusten muutos vuoden 2013 lokakuusta vuoden 2014 lokakuuhun oli 1,3 %. Rakennuskustannusten tasainen kasvu jatkuu. 8.2 h a n k k e e n t o t e u t u s t a p a Toteutustapa Rakennuttamisesta vastaa kaupungin tilapalvelun rakennuttamisyksikkö. Kohteen arkkitehti, LVISA- ja rakennesuunnittelijat kilpailutetaan pisteytysmenettelyllä. Urakkamuoto Alustava urakkamuoto on jaettu urakka. Rakennusteknisten töiden urakoitsija toimii pääurakoitsijana ja lainsäädännön tarkoittamana päätoteuttajana. Pääurakan alistetut sivu-urakat: - putkiurakka - ilmanvaihtourakka - rakennusautomaatiourakka - sähköurakka 8.3 h a n k k e e n a i k a t a u l u Alustava aikataulu Katsomon suunnittelu valmistuu kesällä 2015. Rakentaminen alkaa syksyllä 2015 ja valmistuu keväällä 2016. Aikataulu toteutuu esitetyllä tavalla, mikäli rahoituskuvio on jokin muu kuin kaupungin investointirahoitus. 9. INVESTOINTIKUSTANNUKSET Katsomon tavoitehinta-arvio perustuu alustavaan huonetilaohjelmaan ja on 1 565 000 € alv 0 %. liite 4, tavoitehinta-arvio 10. I N V E S T O I N N I N K Ä Y T T Ö T A L O U S V A I K U T U K S E T Tavoitehinta-arvion (1 565 000 €) mukaan sisäiseksi vuokraksi 20 vuoden kuoletusajalla muodostuu 128 200 €/vuosi ja 10 683 €/kk. 11. H A N K K E E N R A H O I T U S J A Y H T E E N V E T O Arto Tolsa -areenan Aurinkokatsomon suunnittelun ohjauksesta ja rakennuttamisesta vastaa Kotkan kaupungin tilapalvelu. Aurinkokatsomon rakentaminen esitetään toteutettavaksi leasing- rahoituksella. § 30, KH 2.2.2015 17:00 / Pykälän liite: Aurinkokatsomon hankesuunnitelma 2014 7 12. H A N K K E E S E E N O S A L L I S T U N E E T Leila Hietala, kaupunginarkkitehti, tilapalvelu Reijo Jokinen, toimistoinsinööri, tilapalvelu Esko Kunnas, isännöitsijä, tilapalvelu Kari-Matti Järvinen, sähkövalvoja, tilapalvelu Antti Mattila, liikuntajohtaja, liikuntapalvelukeskus Mikko Rantala, liikuntapalvelupäällikkö, liikuntapalvelukeskus Matti Paavola, suunnittelupäällikkö, kuntatekniikka 13. L I I T T E E T liite 1, asemakaavaote liite 2, asemapiirros 1:1500 nykytilanne liite 3, tilaohjelma liite 4, tavoitehinta-arvio 4 1728 m2 kt V kI 0 5 3 44 72 956 m2 ALK 5 89 V 42 73 I V VI 96 16 7 285-4-65-14 1510 m2 8 kt 285-4-65-12 98 285-4-65-11 104 8 99 . t1 = 142 m2 97 691 m2 104 e 285-4-9903-4 99 16a 11a 24 104 1005 m2 15 87 65100 2280 m2 102 14 99 96 92 1740 m2 kt 94 65 AK IV 88 57 34 38 LP 83 Ia 2280 m2 6.6 59 AK pl 75 143 26 ak 285-4-75-3 5.4 54 8 K LPA(75) pp 27 305 a r k I 1 / 2 285-3-305-3 3 3 0 6 162 31 23 25 37 33 a j o p p 20a 28 285-420-1-0 28 1486 m2 Zmo 1 2 285-5-9901-5 17 120 128 m2 K 251 5768 21 26 33 23 K 26 30 2 4 3.639 6 26 18 46 41 k 27 3 V I 285-5-9903-5 437 m2 K 5 46 1 IV 30 a r k I 1 / 2 3 3 0 4 75 285-4-75-5 00 17 32 2035 m2 46 2616 m2 35 33 6586 m2 12 kt k 18 41 46 51 48 1785 m2 28 k 305 285-3-305-2 2 47 29 22 kt 47 35 70 27 1980 m2 52 60 (75) 34 47 3 3 0285-3-305-4 20 11 a r k I 1 / 2 3 3 0 ar 45 9 54 (65/9,12,13) V-VI 46 41 48 49 11 34 3 3 0 41 42 27 19a IV 46 1980 m2 46 52 p pa j o z 00 17 V I 285-3-305-5 46 s p 24 a r k AR/s I 1 / 2 a r k I 1 / 2 47 n ä kt 10 45 kt s p 43 47 III 35 1270 m2 5 55 51 5 305 46 ar 3 51 10 5737 III 2 29 9 57 43 a r k I 1 / 2 3 3 0 p 19 75 I V 285-4-75-1 2 0 0 0 51 IV 2159 m2 III 10 sk sk IV 285-4-65-15 2551 m2 1107 m2 12a 33 285-4-65-10 s p 285-4-75-7 28 12 LPA 43 27 1390 m2 a j o 58 I 0 I I 4 14 41 at IV 1980 m2 4 IV285-3-58-16 1600+yht200 51 1922 m2 285-3-305-6 46 42 44 39 13a 0 4 23 IV 53 K 90 4 53 285-4-75-6 23 285-4-65-9 6.9 AK 58 28 18 77 ar a r k I 1 / 2 3 3 0 41 52 III t 30 t 30 57 65 5 53 13 VII 84 1600+yht200 47 V 780 m2 28 42 53 61 I V 2 4 0 0 V 285-4-65-13 97 57 285-4-9906-4 7010 m2 V 285-4-65-2 106 103 5706 49 IV 49 14 10 p 48 U T A K LU U O K p kt V 104 15 9 40 11 a r k I 1 / 2 3 3 0 1468 m2 58 0 4 14 I I I 20 21 VI t2. I e= 017 a 46 IV 45 V VP 85 IV 285-3-58-15 5735 4 KOTKANSAARI 901 m2 IV 0 0 2 t h y + 0 0 6 1 III 46 141 285-3-9903- 45 46 ak 36 V 1320 I 23 Z 49 5 46 ak (58/AK) pp 42 140 48 41 Zmo 1240 m2 IV 285-4-65-6 91 V TU KA A z RH A UT 91 PU 142 1440 285-4-65-4 PUI STO TI E 89 j k 305 /7 6 285-4-9903-4 6 285-3-58-17 2392 m2 51 a k 46 44 48 59 49 285-3-58-14 j k 73 ak ak 671 m2 MUSE OKATU 42 j k IV 1562 m2 90 ma 240 0 285-4-65-5 86 0 35 ht +y 00 25 § 30, KH 2.2.2015 17:00 / Pykälän liite: Aurinkokatsomon hankesuunnitelma 2014 o aj t VP 30 10 LPA 17 470 V LPA (65/10) 285-4-65-16 157 Z27rp 28 270 m2 35 29 26rp25rp 31 24 16 25 37 25 130 k 5707 24 7 ks 26 35 K 43 5 33 285-4-9903-4 9394 m2 35 pp KATARIINA 35 24 ks 35 8 25 25 TU KA I MM TA 32 VP 26 35 24 37 26 48 27 25 5767 ks 33 36 k j 48 5 110 27 55 111 1 5 0 30 25 35 52 39 36 K 29 ks 59 36 54 113 20 26 112 28 285-5-101-1 I I 53 131 44 57 56 132 5562 54 65 m2 56 56 AL as 30 59 62 44 25 26 59 49 kt 34 5 58 84 2161 67 26 27 88 87 22 63 87 84 VI I I 94 7.071 26 59 U s p 70 91 81 7.8 67 82 77 77 82 285-5-101-8 17 64 16 10 5128 97 107 I I 72 76 79 15 3922 m2 86 ks 84 0 36 94 93 101 85 16.4 94 1255 m2 I I Z 155 69 93 188 116 116 115 112 2 236 Uimahalli 235 allas 95 195 102 91 74 93 24 4 235 111 69 136 144 139 125 121 5175 87 13 232 232 258 121 93 62 89 68 298 143 117 224 284 12 238 112 294 232 117 288 263 257 285 91 64 307 24 7 125 121 24 3 5560 307 285 29.3 176 118 15.3 64 284 158 121 24 7 301 299 29.3 221 123 235 274 205 4 401 10 27.3 228 314 188 119 123 128 311 297 298 20 285-4-401-2 127 161 128 13577 m2 224 129 I AT AJ HL PI 133 119 15 135 55 62 191 PUI STOTI E 147 139 256 30 151 275 158 295 m2 153 48 177 5127 276 285-4-9906-4 ar II 13a 269 153 VL I I 177 156 156 32 75 229 25.9 154 57 96 199 217 136 0 36 14 94 232 216 133 231 138 137 144 25 134 145 49 111 14.1 138 29 ar 79 34 20 158 93 101 285-5-101-9 41 15 88 13.1 ks 99 jk 11.7 24 84 86 93 98 51 ar 5293 93 136 I-II 32 1230 m2 5 82 93 285-4-133-7 3 102 35 m2 18 77 89 8.8 83 95 25 79 93 89 96 285-5-101-2 21 9 4 79 71 5310 kt 23 kt 19 5309 69 69 59 68 69 68 67 2 4 8 0 0% 2 59 66 51 55 VIII 6 5 % 63 69 ks 51 54 93 91 25 ar 63 26 62 kt 84 92 26 27 50 57 1087 m2 31 86 66 8.4 221 299 6 194 24 7 123 124 143 10037 277 306 282 121 122 31.2 179 121 123 146 295 GPS 153 283 265 5291 5 215 24 9 124 216 183 188 30,8 263 251 262 302 129 131 255 301 197 201 259 138 214 217 5708 5285 289 259 24 6 152 126 15 5 1 110 167 131 143 138 10 123 146 11 156 130 12 166 158 134 3 152 II 2500 178188 6 25 258 2 265 276 251 174 219 VP 24 5 24 9 257 265 276 5680 115 16.7 233 24 5 285-5-84-7 AKS 19.4 2509 m2 214 196 141 117 262 5 271 227 239 267 254 3 256 262 281 181 209 6251 256 264 275 26.5 231 24 7 253 266 287 233 157 238 19 258 258 1 / 2 I V 1 6 0 0 193 278 282 257 153 172 166 285-5-84-1 251 28 133 I I E_kotkansaari_aj_2000.dgn 6.11.2014 10:34:53 zansensa I:\StellaMap_kartat\Kaavat\Ajantasakaava\E_kotkansaari_aj_2000.dgn Mk=1:20 165 24 5 Zm 99 163 144 202 18.3 217 267 24 8 275 163 177 81 93 213 174 24 4 272 5181 171 114 167 149 266 292 239 182 173 164 24 9 254 16.4 204 258 286 252 153 157 11287 m2 169 265 225 202 285-5-131-1 167 9 123 9a 131 294 226 182 148 25.6 287 25 195 216 157 131 Y 136 94 24 9 295 297 8 221 208 253 282 282 212 185 132 259 24 7 229 20 137 126 251 224 266 5182 25 124 81 193 172 236 262 24 6 254 302 30 24 5 145 146 178 24 5 272 15 131 7 171 218 238 285 293 177 125 204 297 5 122 5290 234 20 4 299 265 281 222 136 123 13 101 259 205 125 120 278 10 3 285-5-101-7 49 5 35 § 30, KH 2.2.2015 17:00 / Pykälän liite: Aurinkokatsomon hankesuunnitelma 2014 § 30, KH 2.2.2015 17:00 / Pykälän liite: Aurinkokatsomon hankesuunnitelma 2014 § 30, KH 2.2.2015 17:00 / Pykälän liite: Aurinkokatsomon hankesuunnitelma 2014 liite 3 ARTO TOLSA -AREENAN AURINKOKATSOMON HANKESUUNNITELMA 2014 KATSOMON ALAPUOLISEN TILAN TILAOHJELMA HUONETILA a´ m2 kpl yht. m2 pukuhuone 1 40 4 160 pukuhuone 2 30 2 60 pesuhuone 1 15 2 30 pesuhuone 2 10 1 10 wc-tilat 1,5 4 6 ensiapu 10 1 10 tuomaritila (pkh+ph+wc) 13 2 26 yleisöwc miehet 20 1 20 yleisöwc naiset 8 2 16 inva-wc 5,5 1 5,5 kioski varastoineen 20 1 20 siivoustila varastoineen 10 1 10 tekninen tila 10 2 20 varasto pienhoitokalustolle 20 1 20 varasto 10 2 20 yhteensä 433,5 § 30, KH 2.2.2015 17:00 / Pykälän liite: Aurinkokatsomon hankesuunnitelma 2014 liite 4 KOTKAN KAUPUNKI Tilapalvelu Reijo Jokinen TAVOITEHINTA-ARVIO 21.11.2014 ARTO TOLSA AREENA KATSOMORAKENNUS, UUDISRAKENNUS Tavoitehinta-arvio perustuu alustaviin luonnoksiin, hinnat täsmentyvät suunnitelmien valmistuessa. Rakennuskustannusindeksi 2014:10 108,3 Suunnittelu- ja rakennuttajapalvelut Rakennustekniset työt LVIA – työt Sähkötyöt Tavoitehinta-arvio yhteensä Tavoitehinta-arvio ei sisällä arvonlisäveroa. KOTKAN KAUPUNKI TEKNINEN TOIMI Tilapalvelu Toimistoinsinööri Reijo Jokinen JAKELU Osmo Pehkonen Ville Suni Leila Hietala Esko Kunnas Antti Mattila Mikko Rantala 188 000 € 1 020 000 € 250 000 € 107 000 € 1 565 000 € § 31, KH 2.2.2015 17:00 TETA: 1251/2013 Asemakaava ja asemakaavan muutos Kierikkalassa, kaava nro 0313 Kala 18.11.2014 / 98 § Valmistelija: Kaupunkisuunnittelu, kaavasuunnittelija Elina Masalin, puh. 040 773 7752 Kaupunkisuunnittelu on laatinut kaavoitusohjelman mukaisesti asemakaavan koskien 43. kaupunginosan Kierikkala osaa kortteleita 5, 20, 22 ja 23, osaa Kymintietä ja Kymijoentietä, vesialuetta, lähivirkistysaluetta ja 44. kaupunginosa Korkeakoski osa vesialuetta sekä asemakaavan muutoksen koskien 43. kaupunginosan Kierikkala osaa kortteleita 21 ja 22 sekä osaa Kierikkalankatua ja Kymintietä sekä lähivirkistysaluetta. Pekka Kierikka on jättänyt omistamiaan tontteja koskevan asemakaavan muutoshakemuksen 23.8.2011. Kotkan yhtenä matkailuvalttina on kalastus ja siihen liittyvät oheistoiminnat. Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen tarkoituksena on vahvistaa alueen kalastusmatkailuun liittyvien palveluiden tarjontaa huomioiden samalla rakennetun kulttuuriympäristön ja Kymijoen maisemalliset arvot. Hanke tukee alueella jo toimivien yritysten elinmahdollisuuksia ja mahdollistaa uusien työpaikkojen syntymisen. Kaava-alue on pinta-alaltaan noin 6 ha ja se sijaitsee Kymijoen Korkeakosken ranta-alueella noin 2,5 km:n etäisyydellä Kotkan toisesta pääkeskuksesta Karhulasta luoteeseen. Kaava-alueen läpi kulkee vanha Turku—Viipuri maantie, jota kutsutaan myös Kuninkaantieksi. Alue on ollut aikanaan yksi Kymin kunnan kyläkeskuksista, jossa on toiminut mm. kauppoja, apteekki ja kestikievari. Asemakaavassa korttelialueet on merkitty pääsääntöisesti nykyisen käytön mukaan, muutoksia on tullut kolmelle asuintontille, joissa sallitaan asumisen lisäksi myös liike- sekä matkailuun liittyvä rakentaminen. Kymintien ja Kierikkalankadun risteysalue voidaan suunnitella ja rakentaa turvallisemmaksi nykytilanteeseen verrattuna. Luonnosvaiheessa kaava-aluetta laajennettiin koskemaan myös Korkeakosken vanhan vesivoimalan ympäristöä sekä vesialuetta, johon ollaan sijoittamassa kalatietä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja kaavaluonnoksen nähtävillä ollessa kaavahanke ei herättänyt laajaa yleistä mielenkiintoa. Hankkeeseen tutustui neljä maanomistajaa. Lausunnon kaavasta antoivat KaakkoisSuomen ELY-keskus, Museovirasto, Kymenlaakson museo, Kymenlaakson pelastuslaitos, Kymenlaakson Sähkö Oy, Kymenlaakson Pelastuslaitos, Kotkan ympäristöseura ry, kaupunkimittaus- ja maanhankinta, rakennusvalvonta ja kuntatekniikka. Lausuntojen perusteella osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan sekä kaavakarttaan ja selostukseen tehtiin vähäisiä muutoksia ja lisäyksiä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä luonnosvaiheen kuulemisen yhteydessä tulleet kannanotot ja lausunnot sekä asemakaavan ja asemakaavan muutoksen sisältö on esitetty tarkemmin asemakaavaselostuksessa. Asemakaavan laatimisesta aiheutuneet kulut peritään hakijalta. ./. Asemakaavaselostus, sijaintikartta, asemakaavakartta merkintöineen ja määräyksineen ovat esityslistan liitteinä. Esittelijä: Kaupunkisuunnittelujohtaja Markku Hannonen § 31, KH 2.2.2015 17:00 TETA: 1251/2013 Ehdotus: Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyy asemakaavan ja asemakaavan muutosehdotuksen ja esittää sen lausuntonaan kaupunginhallitukselle. Päätös: Hyväksyttiin. _________ Kh 2.2.2015 Valmistelija: Kaupunkisuunnittelu, kaavasuunnittelija Elina Masalin, puh. 040 773 7752 ./. Asemakaavaselostus, sijaintikartta, asemakaavakartta merkintöineen ja määräyksineen ovat esityslistan liitteinä. Ehdotus on ollut julkisesti nähtävillä 24.11. – 23.12.2014. Ehdotuksesta on julkaistu kuulutus Ankkurissa 22.11.2014 sekä kaupungin ilmoitustaululla 19.11.2014. Kaavaa koskevat asiakirjat ja kartat ovat olleet nähtävillä Kaupungintalolla kaavoitustoimistossa sekä luettavissa kaupungin internet-sivuilla. Määräaikaan mennessä ei jätetty muistutuksia. Lausuntonsa jättivät Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Kymenlaakson museo, ympäristökeskus ja rakennusvalvonta. Museovirastolla, ympäristökeskuksella eikä rakennusvalvonnalla ollut huomautettavaa asemakaavaehdotuksesta. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ja Kymenlaakson museon lausuntojen perusteella asemakaavakarttaa sekä määräyksiä ja selostusta on täydennetty. Tehdyt muutokset ovat vähäisiä eivätkä edellytä kaavan asettamista uudelleen nähtäville. Tarkempi selvitys saaduista lausunnoista sekä niiden vaikutuksista on kaavaselostuksen kohdassa 4.3.3. Esittelijä: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Ehdotus: Kaupunginhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että se päättää hyväksyä kaupunkisuunnittelun ehdottamalla tavalla ja asiakirjoihin tehdyin tarkistuksin asemakaavan koskien 43. kaupunginosan Kierikkala osaa kortteleita 5, 20, 22 ja 23, osaa Kymintietä ja Kymijoentietä, vesialuetta, lähivirkistysaluetta ja 44. kaupunginosan Korkeakoski osaa vesialuetta sekä asemakaavan muutoksen koskien 43. kaupunginosan Kierikkala osaa kortteleita 21 ja 22 sekä osaa Kierikkalankatua ja Kymintietä sekä lähivirkistysaluetta (kaava nro 0313). Toimeenpano: Kv: Ote ja asemakaavakartta selostuksineen: Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kuulutus Ote ja asemakaavakartta selostuksineen: Kymenlaakson liitto Kaupungingeodeetti Asemakaavakartta: Rakennusvalvonta § 31, KH 2.2.2015 17:00 TETA: 1251/2013 Kuulutusjäljennös: Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kaupunkisuunnittelu Kv: Kaavojen valitusosoitus Ei oikaisuvaatimusohjetta § 31, KH 2.2.2015 17:00 / Pykälän liite: Selostus+sisällysluettelo (2) ASEMAKAAVA Kotkan kaupunki, 43. kaupunginosa Kierikkala, osa kortteleita 5, 20, 22 ja 23, osa Kymintietä ja Kymijoentietä, vesialuetta ja lähivirkistysalue Kotkan kaupunki, 44. kaupunginosa Korkeakoski, osa vesialuetta ASEMAKAAVAN MUUTOS Kotkan kaupunki, 43. kaupunginosa Kierikkala, osa kortteleita 21 ja 22 sekä osa Kierikkalankatua ja Kymintietä sekä lähivirkistysalue Palokuntajuhlat 1960-luvun alussa Kierikkalankadun ja Kymintien risteyksessä. Kuva Pekka Kierikka KAAVA NRO 0313 Kaupunkisuunnittelu KALA 18.11.2014 KH 2.2.2015 § 31, KH 2.2.2015 17:00 / Pykälän liite: Selostus+sisällysluettelo (2) 2 Sisällys KAAVA NRO 0313 ......................................................................................................................................... 1 1 2 3 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT ................................................................................................................. 4 1.1 Tunnistetiedot ................................................................................................................................ 4 1.2 Kaava-alueen sijainti....................................................................................................................... 4 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus ................................................................................................................. 4 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista ............................................................................................ 5 1.5 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista .......... 5 TIIVISTELMÄ .......................................................................................................................................... 5 2.1 Kaavaprosessin vaiheet .................................................................................................................. 5 2.2 Asemakaava.................................................................................................................................... 5 LÄHTÖKOHDAT...................................................................................................................................... 5 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista ................................................................................................. 5 3.1.1 Alueen yleiskuvaus .................................................................................................................. 5 3.1.2 Luonnonympäristö .................................................................................................................. 5 3.1.3 Rakennettu ympäristö............................................................................................................. 6 3.1.4 Maanomistus .......................................................................................................................... 9 3.2 Suunnittelutilanne .......................................................................................................................... 9 3.2.1 4 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ............................................. 9 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ......................................................................................... 10 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve................................................................................................. 10 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset............................................................ 11 Asemakaavan muutoksen laatiminen käynnistettiin 17.8.2011 Pekka Kierikan jättämän kaavahakemuksen johdosta. Kaupunkisuunnittelulautakunta on 5.3.2013 § 22 pitämässään kokouksessaan tehnyt päätöksen ottaa alue vuoden 2013 kaavoitusohjelmaan. ..................................... 11 4.3 4.3.1 Osalliset ................................................................................................................................. 11 4.3.2 Vireilletulo ............................................................................................................................. 11 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt ......................................................................... 11 4.4 5 Osallistuminen ja yhteistyö .......................................................................................................... 11 Asemakaavan tavoitteet............................................................................................................... 13 ASEMAKAAVAN KUVAUS .................................................................................................................... 13 5.1 Kaavan rakenne ............................................................................................................................ 13 5.1.1 Mitoitus ................................................................................................................................. 13 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen ........................................................... 14 5.3 Kaavan vaikutukset ja ekologinen tarkastelu ............................................................................... 14 § 31, KH 2.2.2015 17:00 / Pykälän liite: Selostus+sisällysluettelo (2) 3 5.3.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ............................................................................... 14 5.3.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön ..................................................................... 15 5.3.3 Vaikutusten arviointi energia- ja ilmastonäkökulmasta ....................................................... 15 5.3.4 Muut vaikutukset .................................................................................................................. 16 5.4 6 Ympäristön häiriötekijät ............................................................................................................... 16 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS................................................................................................................. 16 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus .............................................................................................................. 16 § 31, KH 2.2.2015 17:00 / Pykälän liite: Selostus+sisällysluettelo (2) 4 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaava Kotkan kaupunki, 43. kaupunginosa Kierikkala, osa kortteleita 5, 20, 22 ja 23, osa Kymintietä ja Kymijoentietä, vesialuetta ja lähivirkistysalue Kotkan kaupunki, 44. kaupunginosa Korkeakoski, osa vesialuetta Asemakaavan muutos Kotkan kaupunki, 43. kaupunginosa Kierikkala, osa kortteleita 21 ja 22 sekä osa Kierikkalankatua ja Kymintietä sekä lähivirkistysalue. Kaava nro 0313. 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Kotkan toisesta pääkeskuksesta Karhulasta noin 2,5 kilometrin etäisyydellä luoteeseen rajautuen etelässä ja lännessä Kierikkalan asuinalueeseen ja pohjoisessa Kymijoen Korkeakoskeen sekä idässä Kymijokeen ja sen ranta-alueisiin. Liitteenä 1 sijaintikartta. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa alueella matkailuun liittyvien palveluiden toteuttaminen ja tukea jo alueella toiminnassa olevia matkailupalveluita kuten kokous- ja majoitustilojen käyttöä. Kaavamääräyksissä huomioidaan valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY) Korkeakosken teollisuusympäristö. Samalla tutkitaan Kymintien ja Kierikkalankadun risteysalueen linjaus sekä nyttemmin maakuntakaavasta poistetun kanavavarausmerkinnän vaikutusta aluevarauksiin. § 31, KH 2.2.2015 17:00 / Pykälän liite: Selostus+sisällysluettelo (2) 5 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. sijaintikartta 1:15 000 ote maanomistuksen karttakirjasta ote ajantasa-asemakaavasta 1:2000 asemakaavakartta asemakaavamerkinnät ja –määräykset osallistumis- ja arviointisuunnitelma asemakaavan perustiedot ja yhteenveto 1.5 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 1. Kymijoen osayleiskaava luontoselvitykset 2004 – 2007, Enviro 2. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tulvariskikartta 2013 3. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY 2009 4. Korkeakosken hirsiarkkurakenteiden vedenalainen tarkkuusinventointi 2014, Museovirasto 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet - asemakaava ja asemakaavan muutos laaditaan Pekka Kierikan 17.8.2011 jättämästä kaavahakemuksesta asemakaavan ja asemakaavan muutoksen vireilletulo 6.9.2013 osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä 6.9. – 4.10.2013, liite 6 asemakaavaluonnos 9.5. – 6.6.2014 kaupunkisuunnittelulautakunta 18.11.2014 virallinen nähtävilläolo loppuvuodesta 24.11. – 23.12.2014 kaupunginhallitus 2.2.2015 2.2 Asemakaava Voimassa olevan asemakaavan käyttötarkoitukset säilyvät pääosin entisellään, ainoastaan yksi erillispientalotontti osoitetaan asuin- ja liikerakentamiselle sekä kahden korttelin väliin jäänyt viheralue muutetaan erillispientalotontiksi. Kymijoen rannalla oleva asemakaavaton alue osoitetaan nykyisen käytön mukaisena. Rakennusoikeuksia ja suojelumääräyksiä tarkistetaan. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Kaava-alue on pinta-alaltaan noin 6,0 ha. Alueen tontit ovat yksityisen omistuksessa, lukuun ottamatta Karhulan Vapaaehtoisen Palokunnan tonttia, minkä omistaa A. Ahlström Oy sekä vanhan voimalaitoksen tonttia, joka on Kolsin Vesivoiman Tuotanto Oy (ent. Statkraft Suomi Oy) omistuksessa. Kierikkalankatu on kaupungin, Kymintie valtion ja Kymijoentie yksityisen omistuksessa. Alueella asuu tällä hetkellä noin 34 asukasta. Alueen rakennuskanta on vanhaa pääosin 1900 –luvun alkupuolella rakennettuja puutaloja. Vanhimmat rakennukset ovat 1800 – luvun loppupuolelta ja uusimmat 1970-luvulta. Korkeakosken Kalastuskievari on toiminut samalla paikalla jo usean vuosisadan ajan, vaikka nykyinen rakennus on kuntatietorekisterin mukaan valmistunut vuonna 1906. 3.1.2 Luonnonympäristö § 31, KH 2.2.2015 17:00 / Pykälän liite: Selostus+sisällysluettelo (2) 6 Kaava-alueella ei ole varsinaista luonnonympäristöä, ainoastaan Kymijoentien lounaispuoli noin 150 metrin matkalta ja 20 metrin leveydeltä on jäänyt rakentamatta suurien korkeuserojen takia. Kymijoen ranta-alueella Kestikievarin kiinteistön kohdalla kasvaa lehtipuita samoin piha-alueilla ja katujen varsilla on pääasiassa koivuja ja joitain havupuita. Kymijoen osayleiskaavatyön yhteydessä tehdyn luontoselvityksen mukaan kaava-alueeseen ei ole kirjattu arvokkaita luontokohteita. Korkeakosken ja Sunilanlahden välisen jokilaakson rantatörmät ovat korkeita ja rantaa on aikoinaan vahvistettu tukeilla. Tavanomaista jokivarren vesikasvillisuutta, mm. rantapalpakkoa, uistinvitaa ja ulpukkaa on kapeana vyöhykkeenä rannan edustalla. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Kaava-alue sijaitsee Kymijoen Korkeakoskenhaaran ja joen ylittävän sillan ja voimalaitoksen eteläpuolella. Kaava-alueen läpi kulkee vanha Turku – Viipuri maantie, jota kutsutaan myös Kuninkaantieksi. Alue on ollut aikanaan yksi Kymin kunnan kyläkeskuksista, jossa on toiminut mm. kauppoja, apteekki, kestikievari. Kierikkalan rakennuskanta on syntynyt Korkeakosken tehtaiden työntekijöiden tarpeista 1900 –luvun alkuvuosina. Alueen vanhimpia rakennuksia tai rakennuspaikkoja ovat Kalastuskievari Kymijoentiellä ja Kierikkalankadun risteysalueella olevat kaksi liiketaloa Kierikkalan Koskipirtti (1890-luvulta) ja Kuninkaantien Majatalo (1920-luvulta). Näiden rakennusten länsipuolella sijaitsee Kierikkalan vanha päärakennus, joka edustaa vanhimmalta osaltaan harvinaista perinteistä rakennustapaa. Rakennus on siirretty 1870-luvulla nykyiselle paikalleen Kymijoen rannasta. Kymijoen Korkeakoski, Pehr Adolf Kruskopf 1837 Korkeakosken teollisuusympäristö kaava-alueen pohjoispuolella on vanhaa Suomen teollisuushistoriaa, mistä johtuen alue on mukana museoviraston laatimassa valtakunnallisesti merkittävien rakennetun kulttuuriympäristöjen inventoinnissa. Vanhimmat säilyneet teollisuusrakennukset ovat 1880 -luvulta ja 1900 -luvun alusta. Vanhempi vesivoimala on vuodelta 1906 ja uudempi on vuodelta 1926, jonka suunnittelijana on toiminut arkkitehti Karl Lindal. Korkeakosken uittohistoriasta kertoo kalastuslaiturin vieressä sijaitsevat kivillä täytetyt hirsiarkut, jotka ovat toimineet uittorännin perustoina uitettaessa tukkeja kosken ohitse. § 31, KH 2.2.2015 17:00 / Pykälän liite: Selostus+sisällysluettelo (2) 7 Korkeakoski vasemmalla vanha voimala v. 1906 ja uusi voimala v. 1926 Korkeakosken voimalaitoksen alapuolella sijaitsevat tukkirännin hirsiarkut, vasemmalla kalastuslaituri § 31, KH 2.2.2015 17:00 / Pykälän liite: Selostus+sisällysluettelo (2) 8 Palvelut Muutosalueella toimii kalastuskievari, kirpputori, Karhulan VPK, puualan yritys sekä ravintola. Alueelta löytyy myös majoituspalveluita. Lähin linja-autopysäkki on kaava-alueella Kymintien varrella. Lähimmät päivittäistavarakaupat ja muut palvelut sijaitsevat noin 2 km:n etäisyydellä Hovilassa, Koivulassa ja Karhulan keskustassa. Näkymä Kymintieltä pohjoiseen Liikenne Kulku alueelle tapahtuu Kymintien ja Kymijoentien kautta. Kotkan tie- ja katuverkkosuunnitelman 2030 mukaan kevyen liikenteen väylätarve Kalliokoskenkadulta pohjoiseen on kiireellisyysluokassa kolmantena. Kierikkalankadun ja Kymintien Y-muotoinen risteysalue koetaan turvattomana lähinnä liian suurien liikennenopeuksien takia. Virkistys Kymijoen Korkeakosken haara on tarjonnut vuosisatojen ajan kalastajille hyviä kalasaaliita ja nykypäivinä kalastukseen liittyvä matkailu on lisääntynyt alueella. Virkistyskäyttö painottuu jokirantaan ja edustalla olevaan kalastuslaituriin. Suunnitelmat Kymijoen Korkeakosken kalatien rakentamiseksi uuden ja vanhan voimalaitoksen väliin ovat olemassa ja arvion mukaan portaat valmistuvat vuoden 2015 aikana. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet Korkeakosken teollisuusympäristö mainitaan valtakunnallisesti merkittävänä kulttuurihistoriallisena ympäristönä. Vanha vesivoimala vuodelta 1906 kuuluu tämän rajauksen sisälle. Kymijoessa voimalaitoksen alapuolella sijaitsevat kivillä täytetyt hirsiarkut ovat toimineet tukkien uittorännin perustuksina. Säilyneitä hirsiarkkuja tai niiden perustuksia on jäljellä 13 kpl. Uittoränni on rakennettu vuonna 1870 ja purettu 1960 - 1970 –luvuilla. § 31, KH 2.2.2015 17:00 / Pykälän liite: Selostus+sisällysluettelo (2) 9 Uittoränni kuvattuna voimalaitoksen päältä kohti etelää, oikealla vanha voimalaitos Kuva Ahlströmin arkisto Tekninen huolto Kymintiellä, Kierikkalankadulla ja Kymijoentiellä on rakennettu yleinen vesijohto- ja viemäriverkosto. Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n 10 kV:n ilmajohto kulkee kaava-alueen pohjoisosassa palvelurakennusten korttelialueen läpi. Voimalinja ja sen varoalue on merkitty asemakaavaan. 3.1.4 Maanomistus Kaava-alue on yksityisen, A. Ahlströmin Oy:n, Kolsi n Vesivoiman Tuotanto Oy:n (ent. Statkraft Suomi Oy), valtion ja kaupungin omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Ympäristöministeriö on 28.5.2008 vahvistanut Kymenlaakson maakunta-kaavan, jossa suunnittelualue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi A. Lisäksi Kymijoki kuuluu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeään alueeseen, valtakunnallisesti merkittävä ma. Kymijoen eteläosan osayleiskaava Kaupunginvaltuusto on 8.4.2013 hyväksynyt Kymijoen eteläosan osayleiskaavan, joka on saanut lainvoiman 8.8.2013. Osayleiskaavassa osa suunnittelualueesta on merkitty maaseudun asutusalueeksi AT, palveluiden ja hallinnon alueeksi P, matkailupalveluiden alueeksi RM, energiahuollon alueeksi EN ja vesialueeksi W. Suunnittelualue kuuluu maakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön rky-2 ja rajautuu pohjoisosastaan valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön rky-1. Kymijoessa kosken alapuolella on rakennuskulttuurikohde rk71 Korkeakoskenhaaran uittorakenteet. § 31, KH 2.2.2015 17:00 / Pykälän liite: Selostus+sisällysluettelo (2) 10 Asemakaava Suunnittelualueella on osittain voimassa 14.5.1996 ja 18.8.2003 vahvistetut asemakaavat. Näissä merkinnät ovat erillispientalojen korttelialue, jolla ympäristö säilytetään AO/s. Uudisrakennusten tulee muodoltaan, korkeudeltaan, kattomuodoltaan ja materiaaleiltaan sopeutua korttelin vallitsevaan rakennustapaan, asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue AL, lähivirkistysalue VL sekä katualue. Rakennusoikeudet tonteilla ovat 160 - 534 k-m2 ja kerrosluvut I - II. Kaava-alueen pohjoisosassa sijaitsevia kiinteistöjä ei vuoden 1996 asemakaavaan otettu mukaan, koska tällöin nämä alueet oli osoitettu jäävän maakuntakaavassa Kymijoen kanava-alueeseen. Myöhemmin tästä kanavalinjauksesta on luovuttu. Kansallinen kaupunkipuisto Kotkaan on 29.9.2014 perustettu ympäristöministeriön päätöksellä Suomen seitsemäs kansallinen kaupunkipuisto, jonka erityispiirteitä ovat joki- ja meriluonto sekä teolliseen kehitykseen ja linnoitus- ja puolustushistoriaan kuuluva rakennusperintö. Kaava-alue rajoittuu Kymijoesta voimalaitoksen alapuolelta kansalliseen kaupunkipuistoon. Vanha voimalaitoksen tontti kuuluu kansalliseen kaupunkipuistoon. Kaupunkipuistoon liittyy myöhemmin laadittava hoito- ja käyttösuunnitelma. Poikkeamisluvat Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on vuonna 2005 myöntänyt Karhulan Vapaaehtoinen Palokunta ry:lle poikkeamisluvan laajentaa olevaa paloasemaa 144 k-m2:llä. Laajennus on toteutettu. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on 5.9.2014 myöntänyt poikkeamisluvan kalatien rakentamiseksi Korkeakosken voimalaitoksen yhteyteen. Rakennusjärjestys Voimassa oleva rakennusjärjestys on hyväksytty 14.11.2001 ja tullut voimaan 1.1.2002. Tonttijako- ja rekisteri Kaava-alue on kiinteistörekisterissä. Pohjakartta Pohjakartta on kaavoitusmittausasetuksen 1284/99 mukainen ja tarkistettu 14.4.2014. Maankäyttösopimus Mikäli on tarpeen, kaupunki laatii kaavahankkeesta maankäyttösopimuksen. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Korttelin 21 tontin 2 maanomistaja on hakenut asemakaavan muutosta. Hänen omistuksessaan on myös viereinen kiinteistö 285-419-1-186, jonka käyttötarkoitus haluttaisiin muuttaa pientaloasumisesta liikerakentamiseen. Asemakaavan tarkoituksena on mahdollistaa kalastusmatkailuun liittyvien palveluiden tarjonnan lisäämistä samalla huomioiden rakennetun kulttuuriympäristön ja Kymijoen maisemalliset arvot. Samalla tutkitaan mahdollisuutta tiivistää kaupunkirakennetta. § 31, KH 2.2.2015 17:00 / Pykälän liite: Selostus+sisällysluettelo (2) 11 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan muutoksen laatiminen käynnistettiin 17.8.2011 Pekka Kierikan jättämän kaavahakemuksen johdosta. Kaupunkisuunnittelulautakunta on 5.3.2013 § 22 pitämässään kokouksessaan tehnyt päätöksen ottaa alue vuoden 2013 kaavoitusohjelmaan. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset maanomistajat ja lähialueen asukkaat Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Meri-Kymen luonto ry, Kotkan ympäristöseura ry, Kotka-Seura ry, museovirasto, Kymenlaakson museo, Kymen Vesi Oy, Kymenlaakson Sähkö Oy, Kotkan Energia Oy, KYMP Oy ja Kymenlaakson Jäte - kaupungin asiantuntijaviranomaiset: maanhankinta ja –luovutus, kaupunkimittaus, kuntatekniikka, puistotoimisto, rakennusvalvontavirasto, ympäristökeskus ja aluepelastuskeskus. - 4.3.2 Vireilletulo Vireilletulosta, osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ilmoitettiin osallisille kirjeitse ja muille lehtiilmoituksella Ankkurissa sekä kaupungin nettisivuilla. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 6.9. – 4.10.2013. Kaavahankkeesta järjestettiin asukasilta Korkeakosken Koskipirtillä 24.9.2013. Asemakaavaan ja maankäyttöön liittyvistä toiveista ja ajatuksista keskusteli suunnittelijoiden kanssa noin 20 asukasta. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksella eikä Kymenlaakson pelastuslaitoksella ollut huomautettavaa kaavahankkeesta. Kymenlaakson Sähkö Oy pyysi huomioimaan sähköverkkoon kuuluvien johtojen laitteiden sijoittamista varten varattavat riittävät tilat sekä tilaajan vastuu rakentamisen aiheuttamista mahdollisista johtojen siirtokustannuksista. Kuntatekniikka muistutti Kymijoen tulvavaarasta ja niiden riskeistä. Museovirasto korosti kaavahankkeessa huomioitavan valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön Korkeakosken teollisuusympäristön ominaisluonnetta ja erityispiirteitä. Samalla museovirasto toivoi, että tutkitaan suunnittelualueen ulkopuolella Kymijoessa sijaitsevien osittain vedenalaisten kivillä täytettyjen hirsiarkkujen (uittorakenteiden) suojelutilannetta ja liittymistä ranta-alueen matkailu- ja virkistyskäyttöön. Kotkan ympäristöseura ry toivoi kaavan säilyttävän ympäristön mittakaavan ja maiseman ominaispiirteet sekä suunnittelun ulottaminen vastarannan arvokkaaseen teollisuusalueeseen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on osittain täydennetty kuulemisen johdosta ja huomioitu luonnosvaiheen suunnittelussa. Asemakaavaluonnos oli nähtävillä 9.5. - 6.6.2014. § 31, KH 2.2.2015 17:00 / Pykälän liite: Selostus+sisällysluettelo (2) 12 Luonnokseen tutustui kolme maanomistajaa. Neuvottelujen perusteella tarkennettiin kaavaluonnosta mm. rakennusoikeuksien ja rakennusalan rajauksien suhteen. Lausunnon luonnoksesta antoivat Kaakkois-Suomen ELY-keskus, museovirasto, Kymenlaakson museo, kaupunkimittaus- ja maanhankinta, rakennusvalvonta ja kuntatekniikka. Kaakkois-Suomen ELY-keskus lausunnon perusteella kaavakarttaan lisättiin kiinteistötunnukset, kortteleiden numerointia muutettiin, täsmennettiin kaavan yleismääräyksiä sekä muutettiin tonttitehokkuusluvut rakennusoikeusluvuksi. Kaavaselostusta täydennettiin kaavan vaikutusten osalta. Museoviraston esityksen perusteella yleismääräyksiin lisättiin arvokkaan teollisuushistoriallisen jokimaiseman huomioiminen rakentamisen yhteydessä. Kymenlaakson museo toivoi suunnittelualueella sijaitsevien kulttuurihistoriallisten rakennusten huomioimista kaavamerkinnällä, joka edesauttaisi rakennusten säilymisen. Tämä huomioitiin kaavassa. Lausunnossa toivottiin myös arvioimista rakennusoikeuksien pienentämistä/sijoittamista sekä rannassa olevan VL-alueen leventämistä. Kaava-alueen tonttitehokkuusluvuksi tulee 0,25, joka on normaali asemakaava-alueella käytetty tehokkuusluku, myös ranta-alueella RM-kortteleissa tehokkuusluvuksi jää 0,25. Vanha voimalarakennus vesialueineen lisättiin myöhemmin kaava-alueeseen. Kaupunkimittaus- maanhankinnan toivomuksesta muutettiin kortteleiden numerointia ja lisättiin kiinteistötunnukset. Rakennusvalvonnan kommenttien perusteella tarkennettiin KL-merkinnän määräyksiä ja rakennusten suojelumääräyksiä. Kuntatekniikan toivomia selvennöksiä lisättiin kaavakarttaan ja –merkintöihin ja määräyksiin. Asemakaava-alueen laajenemisen johdosta kuultiin 14.10. – 31.10.2014 vielä erikseen laajennusalueen maanomistajia ja naapureita sekä Kaakkois-Suomen ELY-keskusta, museovirastoa ja Kymenlaakson museota. Saadun palautteen perusteella täydennettiin kaavaselostusta ja kaavakarttaa mm. vanhan voimalaitoksen patomuurin ja Kymijoen uittoon liittyvien kivitäytteisten hirsiarkkujen suojelun osalta. Asemakaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 24.11. – 23.12.2014. Määräaikaan mennessä ei jätetty muistutuksia. Lausuntonsa jättivät Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Kymenlaakson museo, Museovirasto, ympäristökeskus ja rakennusvalvonta. Museovirastolla, ympäristökeskuksella ja rakennusvalvonnalla ei ollut huomauttamista asemakaavaehdotuksesta. Kaakkois-Suomen ELY-keskus esittää lausunnossaan mm., että edellytykset uuden rakennuspaikan muodostamiseksi tulvariskialueelle eivät täyty, jos kaavalla annetaan vain rakennukseen kohdistuvia tulvantorjuntamääräyksiä. Samalla lähivirkistysalueen poistaminen voi vaikeuttaa lähialueen asukkaiden rannansaavuttamismahdollisuuksia ja siten heikentää asuinympäristön laatua. Lausunnossa on toivottu myös kokonaisrakennusoikeuden ja tontin numeroiden näkymistä kaavakartalla. § 31, KH 2.2.2015 17:00 / Pykälän liite: Selostus+sisällysluettelo (2) 13 Kaupunkisuunnittelun vastine Kahden korttelin välissä oleva lähivirkistysalue on viereisen kiinteistön puutarha-aluetta eikä ole yleisessä käytössä. Kulku ranta-alueille tapahtuu rantapenkereen tai Ahonkujan kautta. Uuden rakennuspaikan korot ovat tällä hetkellä + 12 m ja + 15 m:n välillä laskeutuen pohjoiseen päin. Kadun korko tässä kohdin on + 15 m:ssä. Viereisten asuintonttien maanpinnan korot ovat + 14 m ja 17,50 m:n välillä. Rakennuspaikkaa joudutaan täyttämään jonkin verran niin, että rakennuksen korkeusasema saadaan sopeutettua ympäristön rakennuskantaan ja katukorkoon ja liitettyä olemassa olevaan kunnallistekniikkaan. Kaavakarttaan on lisätty uuden rakennuspaikan vaadittava maanpinnan korkeusasema. Kaavakartoissa on Kotkassa yleisesti käytetty merkintää, jossa päärakennuksen rakennusoikeus on osoitettu lukuna rakennusalalla. Talousrakennusten osalta rakennusoikeuden määrä on selitetty merkinnöissä ja määräyksissä. On totta, että olisi selvempää, jos kokonaisrakennusoikeus ilmenisi suoraan kaavakartasta, mutta tässä tapauksessa olisi järkevämpää käyttää yhtenäistä merkintätapaa kuin mitä on käytetty vuoden 1996 asemakaavassa, joka koskee koko Kierikkalan asutusaluetta. Asemakaavassa ei esitetä tonttien numeroita, koska tonttijaot ovat ohjeellisia. Kotkassa käytetään erillistä tonttijakoa, joka on aina sitova. Tonttijaossa määritellään mm. tonttien numerot, rajamitat ja rasitteet (MRL 78 – 79 §). Kymenlaakson museon lausunnon perusteella palautettiin kaavakarttaan Korkeakosken Kalastuskievarin kahvila- ja ravintolarakennukseen merkittävä rakennus merkintä r. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavalla halutaan vastata kasvavaan matkailutarjontaan. Tavoitteena on luoda edellytykset mm. kalastusmatkailun toteuttamiselle huomioimalla samalla Kymijoen kulttuurimaisema sekä vierellä sijaitseva valtakunnallisesti merkittävä rakennettu Korkeakosken kulttuuriympäristö. Kaava-alueen länsipäässä Kierikkalankadun varrella oleva asemakaavan mukainen yksityisen omistuksessa oleva lähivirkistyalue VL muutettiin erillispientalotontiksi. Alue kuuluu itäpuolella olevan kiinteistön pihapiiriin omenapuineen eikä se myöskään korkeuserojen takia ole yleisessä käytössä. Muutos ei heikennä alueen virkistysarvoja, jotka sijaitsevat Kymijoen ranta-alueilla ja jotka ovat helposti saavutettavissa rannan tai Ahonkujan kautta. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala on 5,9815 ha, josta 1,5442 ha on asumista, 0,7246 ha palvelurakennusten korttelialuetta P, liikerakentamisen korttelialuetta KL 0,1193 ha, lähivirkistysaluetta VL 0,3462 ha, matkailua palvelevien rakennusten korttelialuetta RM 0,5892 ha, energiahuollon aluetta 0,5797 ha ja katualuetta 1,1154 ha. Rakennusoikeutta koko kaava-alueella on yhteensä 8190 k-m2. Vaadittavat autopaikkamäärät ovat: AO/s-korttelialueilla 2 autopaikka/asunto. AL/s-korttelialueilla 1 autopaikka liikehuoneiston 80 k-m2 kohti sekä 1 autopaikka asuntoa kohti. RM-1 ja RM-2 –korttelialueilla 1 autopaikka/100 k-m2 kohti. P-, EN-1- ja KL-korttelialueilla tarvittava määrä autopaikkoja. § 31, KH 2.2.2015 17:00 / Pykälän liite: Selostus+sisällysluettelo (2) 14 Asemakaavassa on osoitettu yksi uusi erillispientalotontti Kierikkalankadun varrelle sekä lisätty rakennusoikeutta asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueelle sekä matkailua ja energiahuoltoa palvelevien rakennusten korttelialueelle. Korkeakosken sillan itäpuolella sijaitseva vanha voimala vuodelta 1906 on kaavassa merkitty suojeltavaksi rakennukseksi. Tontille on osoitettu myös jonkin verran lisärakennusoikeutta. Vanhan voimalaitoksen tontilla sijainnut kaksikerroksinen asuinrakennus ’Pomola’ Kuva Ahlströmin arkisto 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Liike- ja matkailua palvelevien rakennusten rakentaminen ja olemassa olevien laajentaminen ja kehittäminen vaikuttavat alueen ympäristöön. Katukuva tiivistyy ja täydentyy. Kaavamääräyksillä ohjataan rakentamisen toteuttamista myös alueilla, joissa aiemmin ei ole ollut asemakaavaa ja rakentaminen on toteutunut poikkeamisluvin. Kymintien ja Kierikkalankadun risteysalueen tiejärjestelyt sekä pysäköintialueen sijoittaminen Kymijoentien varteen selkeytyvät ja parantavat liikenneturvallisuutta. 5.3 Kaavan vaikutukset ja ekologinen tarkastelu 5.3.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Asemakaava tukee alueen matkailupalveluita sekä huomioi olemassa olevan maankäytön. Asemakaavalla turvataan yritysten kehitysedellytykset sekä arvokkaan teollishistoriaan liittyvän rakennusperinnön säilyminen. Asemakaavamääräyksillä ohjataan rakentamisen määrää, sijaintia, materiaalia ja väritystä ympäröivään rakennuskantaan ja valtakunnallisesti merkittävään teollisuusympäristöön. Alueen monien vuosikymmenten aikana rakentuneet rakennukset, pihat ja katulinjaukset muodostavat arvokkaan kokonaisuuden, joka on ainutlaatuinen ja jonka piirteet ja mittasuhteet halutaan säilyttää. Vanhojen asuinrakennusten muutos- ja korjaustoimenpiteissä on pitäydyttävä alueen alkuperäisessä rakennustyylissä ja materiaaleissa. Alueella sijaitsevat suojeltavat ja § 31, KH 2.2.2015 17:00 / Pykälän liite: Selostus+sisällysluettelo (2) 15 merkittävät rakennukset, joiden tyylipiirteet ovat hävinneet peruskorjattaessa tai laajennettaessa, pyritään kaavan määräyksillä palauttamaan alkuperäiseen asuunsa rakennushankkeiden yhteydessä. Samalla hyödynnetään olemassa olevaa kunnallistekniikkaa ja palveluita. Uuden matkailupalvelualueen aiheuttama liikenteen lisäys kuormittaa tasaisesti etelästä päin tulevia Kymintietä ja Kymijoentietä. Kierikkalankadun loppupään linjausta Kymintielle käännetään niin, että risteysalueesta saadaan selkeämpi ja turvallisempi. Kalatien toteuttaminen valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön kahden voimalaitoksen väliin muuttaa maisemaa lähinnä vastarannalta ja joelta katsottaessa. Toteutus suunnitellaan yhteistyössä kaupungin, Kymenlaakson museon ja museoviraston kanssa. 5.3.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavan mukainen rakentaminen ei aiheuta muutoksia maa- ja kallioperään eikä pintavesiolosuhteisiin. Kaava ei muuta tai vähennä alueen virkistysalueita lukuun ottamatta kahden korttelin välissä olevaa yksityisen omistuksessa olevaa asemakaavassa merkittyä virkistysaluetta, joka on käytännössä viereisen tontin piha-aluetta ja joka nyt korottamalla voidaan ottaa rakennuskelpoiseksi tonttimaaksi. Alue ei ole yleisessä käytössä eikä sieltä ole kulkua pohjoispuolella sijaitsevaan virkistysalueeseen, vaan sinne kuljetaan Kymijoen tulvapengertietä pitkin. Muutoksella eheytetään katunäkymää ja tiivistetään kaupunkirakennetta. 5.3.3 Vaikutusten arviointi energia- ja ilmastonäkökulmasta Asemakaava ja asemakaavan muutoksella ei ole laajempaa vaikutusta energia- ja ilmastoasioihin. Kaava on lähinnä nykytilanteen toteamista, joka mahdollistaa olemassa olevien rakennusten säilymisen sekä lisärakentamisen. Taulukko. Energia- ja ilmastoasioiden huomiointi kaavassa Asia Arvio* Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen (vähentää liikenteen päästöjä) Sijainti yhdyskuntarakenteessa sekä mm. palveluiden ja asumisen välisen sijoittumisen suhde 2 Alueen joukkoliikenneyhteydet / olosuhteet Reittien tiheys ja sujuvuus (yhteydet keskeisiin kohteisiin) Etäisyydet ja yhteydet pysäkeille. 2 Kävelyn hyvien olosuhteiden huomiointi Reittien turvallisuus ja kattavuus 1 Pyöräilyn hyvien olosuhteiden huomiointi Reittien ehjyys ja innostavuus Polkupyörien pysäköinti 3 Perustelut arviolle ja lisätietoja Lähimmät päivittäistavarakaupat ja muut palvelut sijaitsevat noin 2 km:n etäisyydellä kaava-alueesta, uusia kaupallisia palveluita ei kaava osoita Joukkoliikenneyhteydet Karhulan keskustaan toteutuvat hyvin, bussivuoroja on noin tunnin välein ja etäisyydet pysäkeille alle 300 m Kymintien ja Kierikkalankadun risteysalueen selkeyttäminen parantaa myös jalankulkijoiden turvallisuutta Alueella on olemassa oleva sujuva kevyenliikenteen verkosto Kotkan molempiin keskustoihin sekä kaupalliseen § 31, KH 2.2.2015 17:00 / Pykälän liite: Selostus+sisällysluettelo (2) 16 keskukseen Jumalniemeen. Kestävien energiaratkaisujen mahdollistaminen 1 Alueella ei ole Kaukolämmön mahdollisuus (mm. kaukolämpöverkon läheisyys & kaukolämpö- tai aluetehokkuus vaikuttavat) maakaasuverkostoa. Maalämmön mahdollisuus (pieni tontti ja sijainti Kaava-alueella pohjavesialueella voivat estää) Aurinkoenergian mahdollistaminen (mm. harjasuunnat) *asteikko: 0 toteutuu heikosti, 1 toteutuu kohtalaisesti, 2 toteutuu hyvin, 3 toteutuu erinomaisesti, ? ei arvioitavissa/ei arvioitu 5.3.4 Muut vaikutukset Matkailuun liittyvien palveluiden tarjonta vahvistuu ja monipuolistuu ja hanke edistää muidenkin alueella toimivien yritysten kannattavuutta. Kaava-alue on joukkoliikenteen piirissä. Kymijoentien matkailu- ja liikerakentamiselle on asemakaavassa osoitettu ajoneuvojen paikoitusalue Kymijoentien varrelta. Pysäköintijärjestelyillä parannetaan ja selkeytetään liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta. Kotkan tie- ja katuverkkosuunnitelman 2010 mukaan Kymijoentien kevyen liikenteen väyläntarve kuuluu kolmanteen kiireellisyysluokkaan. Kaavan mukainen rakentaminen tukee ja edesauttaa liikenneolosuhteiden kehittämistä ja toteuttamista. 5.4 Ympäristön häiriötekijät Kaava-alueella ei kaavan toteuttamisesta aiheudu merkittäviä ympäristöhäiriöitä aiheuttavia tekijöitä. Liikenteen määrä saattaa jonkin verran lisääntyä rakentamisen myötä. Kymijoen tulvavaara koskee pientä osaa kaava-alueesta. Tulvavaara aiheutuu radan ja Petäjäkosken yläpuolisten alueiden tulvavesistä, jolloin Kymintielle saattaa nousta vesi noin 0,50 metrin korkeudelle. Tulvaveden nousua voidaan ehkäistä mm. rantojen pengerryksillä ja vesistöjen säännöstelyllä. 5.5. Nimistö Kaava-alueen nimistö ei muutu. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan toteutus kuuluu maanomistajalle kaavan saatua lainvoiman. Vanha vesivoimalaitos v. 1906 § 31, KH 2.2.2015 17:00 / Pykälän liite: sijaintikartta SIJAINTIKARTTA 1:15 000 KAAVA-ALUE LIITE 1 § 31, KH 2.2.2015 17:00 / Pykälän liite: kaavakartta kh 1 sr -2 203 8rp 18 51Z 7rp 96 20 aj o 12 1 38 sr-1 Säiliö 285-44-8-2 285-44-8-5 52 53 21 19 4 Ki 50 Säiliö 22 54 64 44458 kt 38 Säiliö 2 0 53 37 33 Säiliö 64 188 39 40 Kymijoki TE 16 kV 12 e=1.00 24 285-44-8-1 44 mo 48 sr-1 285-401-19-0 201 285-401-19-0 3z W 56 Voimalaitos 27 10 52 v 3y 57 136 27 36 35 200 153 I 0 0 5 285-876-5-0 138 47 kt 1 W 43043 137 s 21 3za 46 11 EN-1/s 135 5 285-419-3-0 kp 24 0 8 1 160 5 48 19 16 U AT AK T S 0 VAR 0 2 17 2 20 54 8 VL 3 0285-419-1-36 6 1 285-43-10-5 15 0 0 2 45 69 285-43-18-1 200 45 ar 0285-419-6-0 0 2 0 0 2 41 285-419-2-199 ar 6 3 13 70 24 35 19 kp5 39 l k 56 62 61 285-43-5-9 37 ar 87 9 16 77 ar 57 76 285-419-2-207 0 25 1095 23.503 10 0 0 2 ar 45 44 98 8 9 0 20 285-419-2-51 0 0 2 0 0 2 ar 15 285-419-2-168 47 24 51 ar 73 72 14 0 0 2 n ä 1302 40 41 20.184 5 285-419-2-231 32285-419-2-52 43117 195 71 74 285-419-2-28 43 48 25 54 52 47 19 285-43-6-2 206 ET 90 13 285-43-10-10 0 0 285-419-2-142 2 40148 ar ar 0 8 1 ar 285-43-6-7 13 285-419-2-53 285-43-5-11 78 kt kt 70 78 285-878-0-0 79 0 20 7 ar 285-419-2-188 ar 5 14 91 5 10 II 285-419-2-190 ar 186 0 0 2 0 0 2 48 4 50 100 285-43-19-4 1 0 0 18 285-43-10-2 1 4 7 12 5 ar I ar 47 15 285-43-10-12 0 0 2 64 71 p p 10 10 ar 163 7 44 49 90 43025 3 285-419-1-48 23 AO/s 29 ar 285-419-2-240 285-419-2-39 25 KI ER I KK AL AN KA TU 34 0 0 2 198 11 0 20 RM e=0.15 13 20 25 0 0 0 2 43 285-419-1-32 285-43-10-8 285-43-10-13 4 ar 93 ar 20 21 25 2 5 0 5 19 33 162 41 31 22 14 15 87 88 55 12 p 64 49 20 142 22 VL 21 15 ar 285-43-9903-43 5 2 15 4 12 41 285-419-2-29 20 25 0 ar 18 72 o aj A UJ NK LA KA K I R E I K 285-419-1-177 19 26 27 68 0 ar 42 VL ar 25 4 20 9 11 0 0 2 53 157 II ar ar 52 28 0 285-419-2-135 20 183 0 0 2 285-43-6-6 ar 18 43104 kr 51 43 11 285-419-2-256 82 20 U T A K I R O U V 40 285-419-2-149 0 0 2 ar 86 50 285-419-6-0 15 41 TU KA I LL VA 49 13 1 5 285-419-2-205 29 30 22 63 285-419-2-189 0 0 18 ar 10 48 kt I 29 20 15 0 20 285-419-1-26 16.974 AO/s 20 l 39 kt 49 285-419-2-230 53 54 10 36 285-419-2-180 16 285-419-2-209 20 5 1 25 0 ar 1305 96 285-419-2-24 39rp 1 81 z 100 2 0 0 2 I 285-419-2-235 20 4 ar ar 285-419-2-255 43 o aj 285-419-1-95 AO/s 285-43-11-1 73 o aj 44 42 285-419-2-136 20 21 200 75 18 285-419-1-49 285-419-876-1 6 285-419-2-50 40 10 43036 10 0 40 2 0 0 0 10 20 30 40 50 0 2 285-419-6-0 5 ar ar 0 5 2 285-419-2-152 6 3 6 87rp 2 nä 15 0 18 7 Z 187 47 39 23 285-419-2-253 285-419-2-98 15 kt 30 N LA A K K I ER I K 18 9 ar 11 AO/s 11 37 5 285-43-5-5 9 7 kh 41 102 AO/s 285-419-2-138 56 45 31 3 17 8 0 285-419-2-99 30 ar 22 II 20 r t 15 15 285-419-1-55 43116 4 22 22 53 43058 3 ar 21 1301 18.989 7 35 285-419-1-99 20 66 4 62 I1/2 87 43115 ar 160 2 3 2 178 4 20 0 5 2 ar 34 285-419-2-144 kt 61 4 3 78 16 1 20 5 63 285-419-2-23 33 ak 150 8 20 ar r t 15 1 15 43 KIERIKKALA 0 285-419-2-181 285-419-2-145 0 20 8 22rp RM-2 kt 1 6 285-419-2-240 kt ar 35 18 dBA tr0 a 20 I 0 0 2 0 0 2 43103 15 285-419-6-0 VL 1 ar ar 285-419-2-240 23 1 14 33 15 15 0 25 285-43-20-4 11 165 43102 U AT K AN 107 AL K K I R E I K 20 z 5 1 tr 39 155 0 18 285-419-2-6 79 135 3 285-419-2-148 5 nä 155 VL 285-419-2-252 ) -1 M R L, (K AO 31 Zmo 5 285-419-2-179 A LP 30 15 0 5 2 1/2 I 1/2 24 27 24 26 2 nä 33 ar ar 0 25 72 1 4 2 25 21 0 25 + 15.50 58 59 30 285-405-1-531 1 5 32 1/2 I 1/2 35 80a 1 tr 97 285-419-2-23 ar 60285-419-2-205 43101 kt 23 142 II 0 r 0 6 A B 5d 3 0 0 5 e i t . Pp 57 72rp 23 o aj 23 35 AL/s 285-419-2-10 t r 20 AO/s 285-43-21-2 285-419-1-186 32 A dB 15 0 25 2 285-419-2-146 A dB ar 83 ar 0A 0 1 B 5d 3 5 0r ar 5 2 ar 285-419-1-174 69 15 E TI EN JO I M KY 285-419-1-166 ajo 0 53 6 2 II 2 20 kt 27 285-419-2-244 21285-43-21-1 z 17 e ti p. P 44 ar 0 80 Kt 285-419-2-192 5 AO/s 128 285-401-876-4 58 r 1 20 0 0 2 KL 285-419-2-244 11 z ar 8 5 ar a tr 285-878-0-0 4 285-419-2-27 14.470 32 44460 139 3 I 0 0 5 lk s II 23 15 250 20 1145 7 11 0 80 6 60 127 ar ar 285-419-1-167 10 1 z 285-419-2-238 I I E I T N I M Y K 00 10 z 16 3 o j za ar 0 6 1 71 t r 4 22 RM-1 k j 285-419-3-0 2 84 a j o z 0 1 I1 27 7 285-419-2-5 133 t v 45 Wc 285-419-2-193 1 5rp 68 90 z 2 29 25 VL 285-419-2-193 10 P z 67 1 28 15 tr a t r z 108 18 70 Z 15 10 kV k l 34 120 5 126 142 105 125 85-419-1-164 44459 -1 sr 0 38 2 0 1 28 400 I I 30 0 104 285-401-876-3 15 39 136 5 t r 10 EN I I 122 285-419-1-164 285-401-5-34 kt 66 106 10 s 5 10 56 285-43-20-2 285-44-8-4 kt e ti Pp. 0 1 285-44-8-6 15 65 100 285-401-876-9 KORKEAKOSKI 23 31 285-404-1-202 6rp 49 20 34 1 15 3 285-419-2-17 8 § 31, KH KOTKA 2.2.2015 17:00 / Pykälän liite: merkinnät kh_1 ASEMAKAAVA 43. KAUPUNGINOSA KIERIKKALA OSA KORTTELEITA 5, 20, 22 JA 23, OSA KYMIN- JA KYMIJOENTIETÄ , VESIALUETTA JA LÄHIVIRKISTYSALUE 44. KAUPUNGINOSA KORKEAKOSKI OSA VESIALUETTA ASEMAKAAVAN MUUTOS 43.KAUPUNGINOSA KIERIKKALA OSA KORTTELEITA 21, 22, KIERIKKALANKATUA JA KYMINTIETÄ SEKÄ LÄHIVIRKISTYSALUE 3 metriä kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Kaupunginosan raja. 1:1000 Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Voimassa olevat asemakaavat on vahvistettu 14.05.1996 ja 18.08.2003. Pohjakartta on kaavoitusmittausasetuksen 1284/99 mukainen ja tarkistettu14.04.2014. Ohjeellinen tontin raja. Osa-alueen raja. Juhani Lempinen Paikkatietoinsinööri Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja. Kaavamerkinnät ja -määräykset AO/s AL/s P KL VL RM-1 Erillispientalojen korttelialue, jolla ympäristö säilytetään. Uudisrakennusten tulee muodoltaan, korkeudeltaan, kattomuodoltaan ja materiaaleiltaan sopeutua korttelin vallitsevaan rakennustapaan. Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue, jolla ympäristö säilytetään. Uudisrakennusten tulee muodoltaan, korkeudeltaan, kattomuodoltaan ja materiaaleiltaan sopeutua korttelin vallitsevaan rakennustapaan. Palvelurakennusten korttelialue. Korttelissa sijaitsevien asuinrakennusten Kymintien puoleisten ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava 35 dBA. Liikerakennusten korttelialue. Alueella saa olla yksi asunto kiinteistönhoidon tai valvonnan kannalta välttämätöntä henkilökuntaa varten. Matkailua palvelevien rakennusten korttelialue. Alueelle saa rakentaa majoitus-, kokous- ja liikerakennuksia. Korttelialueella oleva vanha kestikievarirakennus tulee pyrkiä säilyttämään ja palauttamaan alkuperäiseen asuunsa muutos- ja korjaustöiden yhteydessä. Uusi rakennuskanta ja laajennukset tulee sopeuttaa arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön. Matkailua palvelevien rakennusten korttelialue. Korttelialueelle on mahdollista sijoittaa myös asuinrakennuksia. Uusi rakennuskanta ja laajennukset tulee sopeuttaa arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön. LPA Autopaikkojen korttelialue. EN W Kaupunginosan numero. Kaupunginosan nimi. 22 Korttelin numero. KYMINTIE Kadun nimi. 500 Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. II Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. I 1/2 Alleviivattu roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan vähintään käytettävän kerrosluvun. 1/2 I Murtoluku roomalaisen numeron edessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa kellarikerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. I 1/2 Murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta ullakon tasolla saa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Lähivirkistysalue. RM-2 EN-1/s 43 KIERI Energiahuollon korttelialue, jolla ympäristö säilytetään. Alueelle saa sijoittaa energiahuoltoa ja matkailua palvelevia tiloja. Rakennusala. sr-1 s Suojeltava rakennus. Kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokas rakennus. Rakennusta ei saa ilman pakottavaa syytä purkaa eikä siinä saa tehdä sellaisia korjaus- ja muutostöitä, jotka turmelevat julkisivujen ja vesikattojen kulttuurihistoriallista tai rakennustaiteellista arvoa. Pääkäyttötarkoituksen lisäksi rakennukseen saa sijoittaa ravintola-, näyttely- ja kokoontumistiloja tai muuta kulttuuritoimintaa. Suojeltava alueen osa. Alueella olevat voimalaitoksen kivirakenteinen patomuuri ja uittoon liittyvät kivitäytteisten hirsiarkkujen jäänteet tulee säilyttää sekä sovittaa rakentaminen voimalaitoksen vesirakenteiden historiallisiin ominaispiirteisiin. Ennen vesistön pohjaa muuttavia toimenpiteitä tulee alueella tehdä arkeologinen selvitys. Energiahuollon alue. Vesialue. tra Tulvariskialueella oleva rakennusala. Milloin tulvariskialueelle rakennetaan uusi rakennus tai oleva rakennus korvataan uudella, tulee kastumisesta vaurioituvien alimpien rakennusosien sijaita tulvariskikorkeuden yläpuolella. § 31, KH 2.2.2015 17:00 / Pykälän liite: merkinnät kh_2 tr Tulvavaara-alue. Ennustetun suurtulvan (keskimäärin kerran 100 vuodessa) levinneisyysalue. r Merkittävä rakennus. Paikkakunnan historiaan liittyvä rakennus ja merkittävä osa ympäristöä. Rakennus ja sen ominaispiirteet tulee säilyttää ja pyrkiä palauttamaan alkuperäiseen asuunsa muutos- ja korjaustöiden yhteydessä. Rakentamisesta vapaa piha-alue on pidettävä istutettuna. Rakentamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että hanke sopeutuu naapurirakennuksiin, katu-, kortteli- ja pihakokonaisuuteen ja että rakentamisessa käytettävät rakennusaineet, värit, kattokaltevuudet ja kateaineet sopeutuvat ympäristöönsä. Kymijoessa sijaitsevan Korkeakosken teollisuushistoriaan liittyvän uittorännin perustukset tulee säilyttää Ohjeellinen rakennusala. ja huomioida laitureiden muutostoimenpiteen yhteydessä. Aluetta koskevista suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. kt Ohjeellinen kalatielle varattava aluuen osa. Rakentamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota hankkeen sopeuttamiseen vanhaan arvokkaaseen ympäristöön. Aluetta koskevista suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. Autopaikat: AO/s -korttelialueilla 2 autopaikkaa/asunto. AL/s -korttelialueilla 1 autopaikka liikehuoneiston 80 k-m2 lk t 35dBA ajo Ohjeellinen vesialueen osa, jolle saa sijoittaa kalastuslaitureita. kohti sekä 1 autopaikka asuntoa kohti. RM-1 ja RM-2 -korttelialueilla 1 autopaikka 100 k-m2 kohti Rakennusala, jolle saa sijoittaa talousrakennuksen. P-, EN-1- ja KL -korttelialueella tarvittava määrä autopaikkoja. Merkintä osoittaa rakennusalan sivun, jonka puoleisten rakennuksen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 35 dBA . Ajoyhteys. Ohjeellinen istutettava alueen osa. z Johtoa varten varattu alueen osa. Maanalaista johtoa varten varattu alueen osa. Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. (KL, RM-1) Suluissa olevat käyttötarkoitusmerkinnät osoittavat korttelinosat, joiden autopaikkoja saa alueelle sijoittaa. kp Kansallinen kaupunkipuisto. jk + 15.50 Alueen sisäiselle jalankululle varattu alueen osa. Maanpinnan likimääräinen korkeusasema. AO/s- korttelialueella saa tontille asemakaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi rakentaa talousrakennuksia enintään 100 m2. Talousrakennuksiin saa sijoittaa autosuojia sekä ympäristöä haittaamattomia työtiloja. Yksittäisen rakennuksen enimmäiskoko on 60 m2. Talousrakennuksen ja autotallin saa rakentaa rakennusalan ulkopuolelle rakennusvalvontaviranomaisen harkinnan mukaan, kuitenkin vähintään 2 m etäisyydelle tontin rajoista. Autotallin ja -katoksen eteen on jätettävä 6 m vapaata tilaa omalle tontille. Rakennusalan ulkopuolella olevan rakennuksen voi peruskorjata ja laajentaa rakennusoikeuden puitteissa. RM-1 ja RM-2-korttelialueen rakentamisesta tulee laatia kokonaissuunnitelma, joka tulee hyväksyttää rakennusvalvontaviranomaisella ennen yksittäisen rakennusluvan myöntämistä. Kotkassa 18.11.2014 Muutettu 12.01.2015 Suunnitelmassa tulee esittää rakennusten sijoittelu, alueen käyttö ja pihajärjestelyt istutuksineen. Suunnitelmaa tulee noudattaa alueen toteutuksessa. Elina Masalin Kaavasuunnittelija AO/s -korttelialueilla on tontit aidattava katua vastaan lauta- tai pensasaidalla, ellei rakennusvalvontaviranomainen erityisestä syystä hyväksy muuta aitaamistapaa. Erityistä huomiota on kiinnitettävä aidan sopeutumiseen katunäkymään. Suunn. E .Masalin Kaava nro 0313 Piirt. H. Teittinen Kv. hyväksynyt § 32, KH 2.2.2015 17:00 KH: 51/2015 Täyttölupahakemukset nrot 2518 - 2522 Kh 2.2.2015 Valmistelija: vs. henkilöstöjohtaja Maija Kaltakari, puh. 040 159 0899 ./. Selvitys täyttölupahakemuksista nrot 2518 - 2522 on esityslistan liitteenä. Esittelijä: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Ehdotus: Kaupunginhallitus päättää hyväksyä täyttölupahakemukset nrot 2518 2522 esityksen mukaisesti. Toimeenpano: Ote: Oikaisuvaatimusohje Maija Kaltakari Kirsi Ruutiainen Markku Hannonen Saija Hämäläinen Maija Valta Riitta Johannala-Kemppainen Pirjo Puolakka Heli Sahala Ville Suni Hannele Tolonen § 32, KH 2.2.2015 17:00 / Pykälän liite: TÄYTTÖLUVAT 2518 - 2522 TÄYTTÖLUVAT 2518- 2522 Kaupunginhallitus 2.2.2015 Nro Yksikkö Nimike Ajanjakso Syy Päätös 2518 Tekniset palvelut / Rakennuttaminen Rakennuttajavalvoja 1.4.2015 alkaen toistaiseksi Rakennuttajavalvoja osallistuu talonrakennushankkeiden suunnittelunohjaukseen, hoitaa työmaavalvontaa paikallisvalvojana ja huolehtii vastaanotto- ja käyttöönottovaiheesta sekä valvoo takuuaikaisten velvoitteiden hoitamista. Rakennuttajavalvoja sijaistaa rakennuttajainsinööriä. Työohjelman 2015 mukaisesti teknisten palveluiden rakennuttaminen hoitaa Kotkan Julkiset Kiinteistöt Oy:n Karhuvuoren koulun rakennuttamisen ja valvonnan. Karhuvuoren koulu valmistuu marraskuussa 2015. Muista työohjelman investointihankkeista eniten valvontaa vaativat Mussalon koulu vanhan osan tilamuutokset ja ilmanvaihdon peruskorjaus sekä Kotkan Uimalan sisäaltaiden pinnoitukset. Työt käynnistyvät toukokuussa 2015. Peruskorjausmäärärahan alaiset hankkeet, joihin 2015 aikana budjetoidaan hankkeita 5,0 miljoonan € edestä, vaativat erityisesti julkisivuihin ja vesikattoihin liittyvien töiden osalta rakennuttajavalvojan suunnittelun ohjausta ja työmaavalvontaa. Merkittävimmät 2015 suunnitellut peruskorjausmäärärahan alaiset julkisivuihin ja vesikattoihin liittyvät hankkeet ovat Jylpyn koulukiinteistöjen bitumikermikatteiden uusinnat, Rauhalan koulun vesikatepinnoitukset, Korkeakosken päiväkodin julkisivumaalaus ja Hirssaaren päiväkoti Kotilon julkisivumaalaus. Suunnittelussa on lisäksi paljon muita kohteita (mm. Kotkansaaren päiväkoti, sivupaloasema ja Arto Tolsa Areenan aurinkokatsomo), joista ei ole vielä lopullista rakentamispäätöstä. Hyväksytään 2519 Hyvinvointipalvelut / Sosiaalihuollon vastuualue / Maahanmuuttajatyön palvelualue / Maahanmuuttotoimisto Sosiaalityöntekijä 4.5.2015 alkaen toistaiseksi Pakolaisten vastaanoton erityispalveluissa on vain yksi sosiaalityön-tekijän virka. Kotouttamislain toimeenpano edellyttää, että työryhmään kuuluu myös sosiaalityöntekijä. Hänelle kuuluu lain mukaan mm. kotouttamissuunnitelmien laatiminen, seuraaminen ja arviointi. Myös monet muut asiakkaiden ongelmat vaativat sosiaalityön osaamista (esim. lastensuojeluun liittyvät tilanteet, samoin eri viranomaiset pyytävät usein sosiaalityöntekijän lausuntoa tehdessään päätöstä esim. perheenyhdistämiseen tms.) Sosiaalityöntekijä on avainasemassa pakolaisten vastaanoton erityispalveluissa, missä muu työryhmä toimii hänen tukenaan. Pakolaisten vastaanoton erityispalveluissa on tällä hetkellä noin 300 asiakasta. Sosiaalityöntekijän palkka on huomioitu talousarviossa eikä siis aiheuta lisäkustannuksia. Hyväksytään 2520 Hyvinvointipalvelut / Terveydenhuolto Hygieniahoitaja 19.1. alkaen toistaiseksi Hygieniahoitajan tehtäviä ei tee kukaan muu: sairaalainfektioiden seuranta, työyksiköiden ohjaus ja neuvonta hygienia-asioissa, tartuntatauti- ja hygieniaohjeiden päivitys, henkilökunnan koulutus, työyksiköiden hygieniatilanteen kartoituksia. Hyväksytään 2521 Hyvinvointipalvelut / Terveydenhuolto Sairaanhoitaja 1.2. alkaen toistaiseksi Terveysasemalla lääkäri-hoitajapari työskentely edellyttää, että kaikissa toimissa on hoitaja. Hyväksytään § 32, KH 2.2.2015 17:00 / Pykälän liite: TÄYTTÖLUVAT 2518 - 2522 2522 Kaupunkisuunnittelu / Mittausja kiinteistötoimi Paikkatietokäsittelijä (2 kpl) Ensimmäinen toimi täytetään heti kun mahdollista, toinen toimi täytetään nykyisen paikkatietokäsittelijän jäädessä eläkkeelle. Arvioitu eläkkeellejäämisaika on 1.6.2015. Kaupunkisuunnittelussa kokonaisuudessaan (ml. kaavayksikkö) on piirtäjätehtävissä resurssipula, joka johtuu jo tapahtuneista eläköitymisistä ja osa-aikaeläkejärjestelyistä. Työtehtäviä on jo kehitetty ja kehitetään edelleen siihen suuntaan, että kaikki paikkatietokäsittelijät opettelevat laajemmin KASUn palvelualueiden piirtämöyksikön työtehtäviä > moniosaajia. Ks liite. Hyväksytään § 33, KH 2.2.2015 17:00 KH: 255/2015 Valtuuston 26.1.2015 pitämän kokouksen päätösten täytäntöönpano Kh 2.2.2015 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Ehdotus: Kaupunginhallitus päättää panna täytäntöön valtuuston 26.1.2015 tekemät päätökset ao. viranhaltijan toimesta ja siten, että 1. pöytäkirjan 4 §:n kohdalla valtuutettu Vesa Levosen toivomus lähetetään opetustoimen vastuualueelle 2. pöytäkirjan 6 §:n kohdalla valtuutettu Tarja Bohmin toivomus lähetetään kaupunginlakimiehelle 3. valtuustoaloite julkisen liikenteen turvaamiseksi lähetetään teknisen lautakunnan valmisteltavaksi 1.8.2015 mennessä 4. valtuustoaloite julkisuuslakia sovellettava Kotkan omistamissa osakeyhtiöissä lähetetään kaupunginhallituksen konsernijaoston valmisteltavaksi 1.8.2015 mennessä 5. valtuustoaloite nettiajanvarauksesta terveyskeskukseen lähetetään sosiaali- ja terveyslautakunnan valmisteltavaksi 1.8.2015 mennessä 6. valtuustoaloite kaupungin noudattaman aurausperiaatteen joustavoittamisesta lähetetään teknisen lautakunnan valmisteltavaksi 1.8.2015 mennessä. Toimeenpano: Ote: Ei oikaisuvaatimusohjetta ao. toimielin / virasto § 34, KH 2.2.2015 17:00 KH: 50/2015 Hallintokuntien pöytäkirjajäljennökset Kh 2.2.2015 1. keskusvaalilautakunta 18.11.2014 2. lasten ja nuorten palveluiden lautakunta 27.1.2015 3. liikuntalautakunta 22.1.2015 4. tekninen lautakunta 20.1.2015 5. ympäristölautakunta 22.1.2015 Viranhaltijoitten 28.1.2015 mennessä saapuneet päätöspöytäkirjat Henkilöstöjohtajan päätöspöytäkirjat: 1 § 9.1.2015 Täyttöluvat 2501-2505 2 § 12.1.2015 Henkilöstön huomioiminen, 25 palvelusvuotta 31.12.2014 mennessä 3 § (jäänyt teknisistä syistä väliin) 4 § 16.1.2015 Tva-tason määrittäminen, iltavahtimestari, Kotkan opisto/Opetustoimi/ Hyvinvointipalvelut 5 § 16.1.2015 Täyttöluvat 2506-2507 6 § 23.1.2015 Täyttöluvat 2508-2517 Kansliapäällikön päätöspöytäkirjat: 1 § 13.1.2015 Suunnittelupäällikön viran siirtäminen Kaupunginjohtajan päätöspöytäkirjat: 1 § 7.1.2015 Pysäköinninvalvonnan saatavien poistaminen 2 § 22 1 2015 Konsernipalveluiden hyväksyjät ja asiatarkastajat v. 2015 Palvelujohtajan päätöspöytäkirjat: 1 § 8.1.2015 Tva-lisä/tiimivastaava/hoivapalvelut 2 § 12.1.2015 Sisäinen siirto 3 § 15.1.2015 Tva-lisä/tiimivastaava 4 § 15.1.2015 Tva-lisä/tiimivastaava 5 § 15.1.2015 Tva-lisa/tiimivastaava 6 § 15.1.2015 Tva-lisä/tiimivastaava 7 § 21.1.2015 Suunnitteluopettajan siirto Opetustoimen vastuualueelta Nuorisotoimen yksikköön § 34, KH 2.2.2015 17:00 KH: 50/2015 Talous- ja rahoitusjohtajan päätöspöytäkirjat 1 § 9.1.2015 Määräaikainen erillispalkkio (jatko) 2 § 26.1.2015 Kopiokoneiden hankinta rahoitusleasingillä Kymijoen Työterveydelle 3 § 26.1.2015 Kopiokoneen hankinta rahoitusleasingillä opetustoimen vastuualueelle 4 § 26.1.2015 Kopiokoneen hankinta rahoitusleasingillä sijaishuollolle 5 § 26.1.2015 Pakettiauton hankinta rahoitusleasingillä nuorisotoimelle 6 § 26.1.2015 Pakettiauton hankinta rahoitusleasingillä kaupunkimittaukselle Esittelijä: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Ehdotus: Kaupunginhallitus päättää, ettei esiteltyjen lautakuntien ja viranhaltijoitten pöytäkirjajäljennösten johdosta käytettäisi kuntalain 51 §:ssä tarkoitettua otto-oikeutta eikä muutoksenhakuoikeutta. Ei oikaisuvaatimusohjetta
© Copyright 2024