Teknisen toimen työryhmä
ISONKYRÖN,KASKISTEN,KORSNÄSIN,KRISTIINANKAUPUNGIN, LAIHIAN,MAALAHDEN, MUSTASAAREN, NÄRPIÖN, VAASAN JA VÖYRIN KUNTAJAKOSELVITYS TEKNISEN TOIMEN TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI 30.11.2014 Sisällysluettelo sivu 1.Työryhmän kokoonpano ja työskentely ............................................................................ 2 2. Perustietoa kunnista ........................................................................................................ 3 2.1. Vaasa ........................................................................................................................ 3 2.2. Laihia ........................................................................................................................ 6 2.3. Kristiinankaupunki .................................................................................................... 7 2.4. Maalahti.................................................................................................................... 9 2.5. Vöyri ....................................................................................................................... 11 2.6. Isokyrö .................................................................................................................... 12 2.7.Närpiö ...................................................................................................................... 13 2.8. Mustasaari .............................................................................................................. 15 2.9. Kaskinen.................................................................................................................. 17 2.10. Korsnäs ................................................................................................................. 18 3. Kuntien investointitarpeet 2014-2018............................................................................ 20 4. Selvitysalueen kuntien väestörakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys...................... 20 5. Kuntaliitoksen hyödyt ja haasteet .................................................................................. 23 5.1. Yleistä ..................................................................................................................... 23 5.2. Kuntaliitoksen hyödyt ............................................................................................. 23 5.3. Kuntaliitoksen haasteet........................................................................................... 24 6. Teknisen toimen palveluiden ja hallinnon järjestäminen kuntaliitoksessa .................. 25 LIITTEET: Haja-asutusalueiden väestömuutos 2005-2013/Vaasan seutu LIITE 1 Haja-asutusalueiden väestömuutos 2005-2013/Sydösterbotten LIITE 2 2000-2012 muodostuneet tiheät ja harvat taajamat/Vaasan seutu LIITE 3 2000-2012 muodostuneet tiheät ja harvat taajamat/Sydösterbotten LIITE 4 2 1.Työryhmän kokoonpano ja työskentely Työryhmän kokoonpano: Toimialajohtaja Markku Järvelä Tekninen johtaja Markus Moisio Tekninen johtaja Edd Grahn Tekninen johtaja Ulf Granås Kunnaninsinööri Lars Lundegård Tekninen johtaja Ben Antell Tekninen johtaja Marko Kilpeläinen Tekninen johtaja Juha Försti Tekninen päällikkö Jan Östman Tekninen johtaja Joakim Ingves Erityisasiantuntija Leif Sand Henkilöstön edustaja Aimo Laine Vaasa työryhmän puheenjohtaja Kaskinen Närpiö Korsnäs Maalahti Mustasaari Laihia Isokyrö Vöyri Kristiinankaupunki Vaasa työryhmän sihteeri Vaasa Työryhmä kokoontui viisi kertaa. Työryhmän tavoitteena on tuottaa kuntien päättäjille arvio kuntaliitoksen eduista ja haasteista. Etuja ja haasteita arvioidaan palveluiden laadun ja saavutettavuuden, alueen elinvoiman ja kuntien henkilöstön näkökulmasta. Selvityksen kohteet ovat yhdyskuntarakenne/maankäytön suunnittelu, vesi- ja jätevesihuolto, vuokra-asunnot, liikennejärjestelyt, jätehuolto, rakennusvalvonta, ympäristötoimi, satamatoiminnot ja toimitilat, joihin sisältyvät siivous ja ruokahuolto. Arvioinnin pohjana ovat kuntien teknisen toimen palvelutuotannon nykytilan kuvaus, kuntien asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Työskentelyssä on tutustuttu lukuisiin selvityksiin, joista tärkeimmät ovat Anita Niemi-Iilahti – Siv Sandberg (2009): Vaasanseudun kunta- ja palvelurakenne 2025 sekä Vaasan kaupunkiseudun rakennemalli 2040. Taloustiedot perustuvat vuoden 2013 tilinpäätökseen ja henkilöstötiedot ovat vuoden 2014 tietoja. Kunnista annettavat tiedot vaihtelevat mutta ovat arviointia varten varmasti riittävät. Selvitysalueen teknisellä sektorilla (ruoka- ja siivouspalvelut mukaan lukien) työskenteli vuoden 2013 lopussa 1600 työntekijää. Mukana luvussa ovat myös määräaikaiset, joiden määrä vaihtelee kausittain. Suurin se on kesäaikaan. Seuraavan kymmenen vuoden aikana eläköityy 650 työntekijää, mikä on 38 prosenttia teknisen toimen työvoimasta. Eläkkeelle jäävien määrä on vuosittain noin 60-65 työntekijää. Kunnittaiset vuosittaisvaihtelut ovat merkittäviä. 3 2. Perustietoa kunnista 2.1. Vaasa Vaasan kaupungin teknisen toimialan henkilöstömäärä oli vuoden 2013 lopussa 846. Vakituisia työntekijöitä oli 716 ja määräaikaisia 130. Kausivaihtelut ovat suuria. Kesäkuussa 2014 teknisellä toimialalla työskenteli 997 työntekijää, joista vakituisia oli 704 ja määräaikaisia 203. Osa palveluista tuotetaan konserniyhtiöissä. Yhdyskuntarakenne ja maankäytön suunnittelu Vaasassa yhdyskuntarakenteen ja maankäytön suunnittelu on osa kaupungin teknistä tointa, ja toimialalla työskentelee 60 työntekijää. Toimintatulot ovat vuonna 2014 11,5 miljoonaa euroa ja menot 2,5 miljoonaa euroa. Toimintatulot ovat 464 % toimintamenoista. Maapoliittinen ja maankäyttöpoliittinen strategiatyö ovat toiminnan kehittämisen yksi tärkeimpiä painopistealueita tulevina vuosina. Vesi ja jätevesi Vaasan Vesi on kuntalain mukainen liikelaitos, joka hoitaa tulorahoituksellaan vesi- ja viemärilaitostoiminnan ylläpidon, kehittämisen ja investoinnit. Henkilöstöä on 72, liikevaihto oli 15 miljoonaa euroa. Mahdollisia investointikohteita ovat esikäsittelylaitoksen rakentaminen ja uuden vesilähteen edellyttämät investoinnit. Myös jäteveden puhdistamon hajuhaittojen poistaminen edellyttää suurehkoa investointia. Vuokra-asunnot Kaupungin vuokra-asuntotoiminnasta vastaa lähes kokonaan Asunto Oy Pikipruukki, vähäisessä määrin siitä vastaavat myös Vähänkyrön Vuokratalot Oy ja Vaasan Asumisoikeus Oy. Pikipruukki työllistää 22 henkilöä, hallinnoi 2960 vuokra-asuntoa, joiden käyttöaste on 98,2 (2013). Yhtiön liikevaihto oli 22 miljoonaa euroa. Vaasan Opiskelija-Asuntosäätiö (VOAS) tarjoaa vaasalaisten oppilaitosten opiskelijoille asuntoja, joiden määrä on 3000. Vaasan kaupunki on mukana säätiössä. Säätiön liikevaihto on noin 10 miljoonaa euroa. Liikennejärjestelyt Teknisen lautakunnan alaisuuteen kuuluva kuntatekniikka huolehtii liikenteen suunnittelusta ja liikenneväylien suunnittelusta, rakennuttamisesta ja rakentamisesta. 4 Liikennejärjestelyistä aiheutuvat ylläpitomenot ovat 10.3 miljoonaa euroa ja toiminnasta koituvat tulot 2,1 miljoonaa euroa. Vaasan paikallisliikenne Oy vastaa paikallisliikenteestä. Vaasan kaupungin lipputuki yhtiölle on 50 prosenttia. Vaasan kaupungin joukkoliikennemenot olivat 2,3 miljoonaa euroa. Liikennesuunnittelussa työskentelee 3 työntekijää. Vaasanseudun joukkoliikennesuunnitelma on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 2012. Joukkoliikenteen kehittämisestä on kaupungin ja valtion välinen aiesopimus. Sen mukaan joukkoliikenteen laadullinen ja määrällinen kehittäminen edellyttää lisärahoitusta lähivuosina. Vaasan lentokenttä on kansainvälinen kenttä, josta on matkustajaliikennettä Helsinkiin ja Tukholmaan. Lisäksi on charterlentoja etelän lomakohteisiin ja rahtiliikennettä. Jätehuolto Jätehuollon viranomaistehtäviä hoitaa Isonkyrön, Korsnäsin, Maalahden, Mustasaaren ja Vöyrin kuntien sekä Vaasan kaupungin yhdessä perustama jätelautakunta, jonka isäntäkunta on Vaasa. Jätehuollon valvonta kuuluu rakennus- ja ympäristölautakunnalle. Jätehuollosta vastaa kuuden kunnan omistama Oy Stormossen Ab. Vaasan kaupungin omistusosuus on 54 %. Yhtiön liikevaihto oli 11,5 miljoonaa euroa, ja henkilöstömäärä on 46. Rakennusvalvonta Kaupungin rakennusvalvonnassa on 12 työntekijää. Vireille jätetään vuonna 2014 noin 800 lupahakemusta. Menot olivat 828 000 euroa, tulot 698 000 euroa ja toimintakate -131 000 euroa. Toimintatulot olivat menoista 83 % (2013). Ympäristötoimi Rakennus- ja ympäristölautakunta vastaa ympäristötoimesta. Ympäristönsuojelun keskeisimpiä tehtäväkokonaisuuksia ovat jätehuollon sekä ilman- ja vesiensuojelun viranomaistehtävät. Henkilöstön määrä on 5,5, menot olivat 432 000 euroa, tulot 97 000 euroa ja toimintakate oli -335 000 euroa. Ympäristölaboratorio tuottaa ympäristöalan ja terveydensuojelun analyysi-, näytteenottoja asiantuntijapalveluita. Lisäksi laboratorio tekee sisämikrobiologisia tutkimuksia. Henkilöstöä on 13, menot olivat 860 000 euroa, tulot 630 000 euroa ja toimintakate oli 230 000 euroa. Kuntalain muutoksen vuoksi ympäristölaboratorio yhtiöitetään 1.1.2015 alkaen. 5 Terveysvalvonnan yhteistoiminta-alue vastaa terveydensuojelu-, elintarvike-, tuoteturva-, tupakka- ja kemikaalilaissa kunnalle säädetyistä tehtävistä Vaasan ja Laihian alueella. Henkilöstön määrä on 6,5, menot olivat 503 000 euroa, tulot 112 000 euroa ja toimintakate oli -391 000€. Eläinlääkintähuollon yhteistoiminta-alue käsittää Vaasan lisäksi Mustasaaren, Vöyrin ja Laihian kunnat. Henkilöstön määrä on 3, ja menot olivat 317 000 euroa, tulot 119 000€ ja toimintakate oli -198 000. Satama Vaasan Satama on kunnallinen liikelaitos. Sataman kautta kulkee tavaraliikennettä ja matkustajalaivaliikennettä. Matkustajalaiva liikennöi säännöllisesti Vaasan ja Uumajan välillä. Matkustajalaivan omistaa Vaasan kaupungin ja Uumajan kunnan omistama varustamoyhtiö NLC Ferry Ab Oy (liiketoimintanimi Wasaline). Satamassa työskentelee 13 työntekijää. Liikevaihto oli 2 980 000 euroa ja tilikauden ylijäämä 443 954€. Kuntalain muutoksen vuoksi satama yhtiöitetään siten, että yhdessä Uumajan kaupungin kanssa perustetaan Oy Kvarkenhamnar Ab, joka aloittaa toimintansa 1.1.2015 lukien. Toimitilat (myös ruokahuolto ja siivous) Vaasan Talotoimi –liikelaitos huolehtii kaupungin omistaman rakennus- ja tilakannan kiinteistönpidosta. Henkilöstön määrä on 110. Hallinnassa oleva tilakanta oli 399 000 htm2. Liikevaihto oli 32, 7 miljoonaa euroa ja ylijäämä 1,67 miljonaa euroa. Ruokahuolto Vaasan Ruokapalvelut on teknisen lautakunnan alainen nettoyksikkö. Se vastaa kaupungin koulujen, päiväkotien, sosiaali- ja terveystoimen palveluyksiköiden ruokahuollosta, henkilöstöruokailusta ja kuljettaa aterioita kotiin. Henkilöstön määrä on 141,5. Menot olivat 12,6 miljoonaa euroa ja tulot 11, 8 miljoonaa euroa, toimintakate oli -0,8 miljoonaa euroa. Muutaman päiväkodin ruokahuoltoa ei ole vielä keskitetty Vaasan ruokapalveluihin. Laskennallisia aterioita valmistettiin 3,1 miljoonaa vuonna 2013. Siivouspalvelut Vaasan Siivouspalvelut tuottaa siivouspalveluita omana työnä ja ostopalveluna kaupungin hallintokunnille lukuun ottamatta pääterveysasemaa, jonka siivouspalvelua ei ole hallinnollisesti keskitetty. Henkilöstön määrä on 127. Tulot olivat 5,3 miljoonaa euroa ja menot 5. 07 miljoonaa euroa. Toimintakate oli 0,26 miljoonaa euroa. Yksityisiä palveluita käytetään niissä kaupungin kohteissa, joissa se on taloudellisesti ja toiminnallisesti järkevää. 6 Muuta/pelastustoimi Liikelaitos Pohjanmaan pelastuslaitos hoitaa jäsenkuntiensa vastuulla olevista pelastustoiminnan ja öljyntorjunnan lakisääteisistä tehtävistä. Lisäksi pelastuslaitos on tehnyt sopimuksia ensihoitopalvelujen hoitamisesta, mihin sisältyvät ensihoito-, turvapuhelin- sekä ensivastetoiminta. Jäsenkuntia ovat Vaasa, Laihia, Mustasaari, Isokyrö, Pedersöre, Uusikaarlepyy, Vöyri, Kaskinen, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Maalahti ja Närpiö. Henkilöstö koostuu 194 vakinaisesta työntekijästä ja 554 määräaikaisesta ja sivutoimisesta pelastustyöntekijästä. Kokonaistuotot olivat 19,1 miljoonaa euroa. Kuntien maksuosuudet olivat 10,8 miljoonaa euroa. Tulos oli 1,9 miljoonaa euroa. 2.2. Laihia Yhdyskuntarakenne ja maankäytön suunnittelu Maanmittausteknikko osallistuu osa-aikaisesti maankäytön suunnitteluun. Kaavanlaadinta hankitaan ostopalveluna (Ramboll). Kaavoitustoimen menot olivat 120 551 euroa, tulot 26 458 euroa. Toimintakate oli -94 094 euroa. Vesi ja jätevesi Oma jätevedenpuhdistamo ja enemmistöosakkuus Poronkankaan Vesi Oy:ssä, joka puhdistaa ja jakelee vettä. Ostopalveluna hankitaan huolto ja kunnossapito osittain. Rakentaminen hankitaan lähes kokonaan ostopalveluna. Henkilöstön määrä on 3,5 henkilöä. Tulot olivat 1 179 112 euroa, menot 894 644 euroa ja toimintakate oli 284 467 euroa. Vuokra-asunnot Kiinteistö Oy Laihian Vuokra-asunnot toteuttaa Laihian kunnan asuntovuokrauksen. Suurin osa vuokra-asunnoista on omia. Henkilöstön määrä on 6. Ostopalveluina hankitaan asiantuntijatehtävät ja osittain rakentaminen. Tulot olivat 1 972 585 euroa, menot 1 806 707 euroa. Toimintakate oli 165 878 euroa. 7 Liikennejärjestelyt Kunnossapidettäviä katuja oli 61 km, kevyen liikenteen väyliä 16 km ja yksityisteitä 86 km. Suoritteiden hinnat: Kadut 4338 euroa/km, kl-väylät 881 euroa/km ja yksityistiet 1965 euroa/km. Työntekijöitä on 2. Lähes kaikki rakentaminen ja kunnossapito ostetaan. Menot olivat 520 428 euroa, tulot 18 730 euroa. Toimintakate oli -501 698. Jätehuolto Laihia ei kuulu mihinkään jäteyhtiöön. Kunnalla on sopimus Lakeuden Etapin kanssa. Paikallinen yrittäjä jalostaa lähes kaiken jätteen. Jätteenkuljetus on sopimusperusteista. Henkilöstön määrä on 0,2. Tulot olivat 116 215 euroa, menot 58 615 euroa. Toimintakate oli 57 590 euroa. Rakennusvalvonta Kunnalla on rakennustarkastaja/ympäristösihteeri ja toimistotyöntekijä, joka on yhteinen kunnan teknisen osaston kanssa. Henkilöstön määrä on 1,6. Menot olivat 124 968 euroa, tulot 76 354 euroa. Toimintakate oli -48 614 euroa. Ympäristötoimi Kunnalla on rakennustarkastaja/ympäristösihteeri ja toimistotyöntekijä, joka on yhteinen teknisen osaston kanssa. Menot olivat 3 352 euroa, tulot 1 137 euroa. Toimintakate oli 2 215 euroa. Toimitilat Kiinteistöjä kunnalla on 34318,5 htm2. Yhteensä kiinteistöjä on 28. Ostopalveluina hankitaan kiinteistönhoidon asiantuntemus, lähes kaikki kunnossapitotyö ja rakentamisurakat kokonaan. Henkilöstöä määrä on 7,8. Menot olivat 2 888 210 euroa, tulot olivat 3 670 821 euroa. Toimintakate oli 782 611 euroa. Vuosittain investoidaan noin 2 miljoonalla eurolla. 2.3. Kristiinankaupunki Yhdyskuntarakenne ja maankäytön suunnittelu Toiminto on teknisen johtajan alaista toimintaa, mutta siirretään mittaustoimen alaisuuteen syksystä 2014. Menot olivat 70 500 euroa, tuloja ei kirjattu. Toimintakate oli 70500 euroa. 8 Vesi ja jätevesi Kaupungin liikelaitos vastaa toiminnasta. Henkilöstön määrä on 7. Kokoaikaisia on 5 ja osaaikaisia on 2. Tulot olivat 918 000 euroa ja menot 590 000 euroa. Ylijäämä oli 318 000 euroa. Investointeihin varataan vuosittain 600 000 euroa. Vuokra-asunnot Tytäryhtiö vastaa vuokra-asuntotoiminnasta. Henkilöstön määrä on 1. Tulot olivat 949 000 euroa ja menot 707 000 euroa. Ylijäämä oli 242 000 euroa. Investoinnit: 2013 1,5 miljoonaa euroa, 2014 – 2015 1 miljoona euroa kumpanakin vuonna. Liikennejärjestelyt Henkilöstön määrä on 8. Menot olivat 1 229 947 euroa ja tulot 86 859 euroa. Toimintakate oli -86 859 euroa. Investoinnit: 2013 639 000 euroa, 2014 700 000 euroa ja 2015 800 000 euroa. Jätehuolto Kaupunki on osakkaana Botnia Rosk Ab:ssä. Omistusosuus 16,3 prosenttia. Yhtiön liikevaihto oli 3,091 miljoonaa euroa ja tulos 353 000 euroa. Rakennusvalvonta Rakennusvalvonta kuuluu tekniseen keskukseen. Henkilöstö koostuu rakennustarkastajasta ja sihteeristä. Ympäristötoimi Kaupunki kuuluu Länsirannikon ympäristöyksikköön. Kaupungin osuus menoista oli 220 000. Menot ovat samat vuonna 2014. Satama Satamatoiminta on teknisen johtajan alaista toimintaa. Menot olivat 20 000 euroa ja tulot olivat 29 000 euroa. Toimintakate oli 9000 euroa. Investointeja ei tehty vuonna 2013 eikä niitä tehdä vuonna 2014. Toimitilat (ruokahuolto ja siivous) Henkilöstön määrä on 39. Menot olivat 3 103 638 euroa ja tulot 956 003 euroa. Toimintakate oli -2 147 635 euroa. 9 Investointeja on tehty ja aiotaan tehdä: 2013 2,9 miljoonalla eurolla, 2014 2 miljoonalla eurolla, 2015 4-6 miljoonalla eurolla, 2016 4-6 miljoonalla eurolla ja 2017 4-6 miljoonalla eurolla. Muuta Teknisen keskuksen henkilöstön määrä on 54. Menot olivat 5 151 000 euroa ja tulot 1 695 000 euroa. Toimintakate oli -3 456 000 euroa. 2.4. Maalahti Yhdyskuntarakenne ja maankäytön suunnittelu Ytter- ja Övermalaxin jokilaaksojen samoin kuin Söderfjärdsbackenin osayleiskaavatyö on käynnissä. Tämän jälkeen käynnistetään Petolahden, Nybyn ja Bergön osayleiskaavatyö. Koko kuntaa koskeva kulttuuriympäristöselvitys on parhaillaan käynnissä. Osa asemakaavoista tehdään omana työnä ja osan tekee konsultti. Konsultti tekee yleiskaavat. Kunta on ostanut 76 hehtaaria Söderfjärdbackenilta sinne suunniteltavaa asuntoaluetta varten. Myös kunnan keskustasta aiotaan ostaa maata tuleviin tarpeisiin. Vesi ja jätevesi Maalahden Vesi hoitaa kunnallisena liikelaitoksena vesi- ja jätevesitoiminnan. Liikelaitoksen liikevaihto oli 1 019 689 euroa ja ylijäämä oli 11 272 euroa. Liikelaitoksen tulos on ollut alijäämäinen vuosina 2003-2010. Kumulatiivista ylijäämää on kertynyt runsaat 10 000 euroa. Suunnitellut investoinnit ovat lähivuosina varsin mittavat: 2014: 487 500 euroa, 2015: 749 000 euroa, 2016: 800 000 euroa ja 2017: 1 406 000 euroa. Liikelaitoksen lainakanta on noin 1 400 000 euroa. Henkilöstön määrä on 6. Kaivuutyöt teetetään yksityisillä urakoitsijoilla, ja toimistopalvelut hankitaan kunnan organisaatiosta. Vuokra-asunnot Kunnan tytäryhtiöillä on yhteensä 178 vuokra-asuntoa eri puolilla kuntaa. Kunta omistaa suoraan 60 vuokra-asuntoa. Kaikkien asuntojen vuokrauksesta ja kunnossapidosta vastaa isännöitsijä apunaan 5 osa-aikaista kiinteistönhoitaja-talonmiestä. Kunnalla on myös 22 vuokralla olevaa liikehuoneistoa. 10 Liikennejärjestelyt Kunnan tieverkko koostuu asemakaavateistä (28 km) ja yksityisteistä (114 km). Teiden kunnossapito hoidetaan ostopalveluin. Kunnossapitokustannukset ovat noin 375 000 euroa vuosittain. Tämänhetkisistä tarpeista voi mainita kävely- ja pyörätien rakentaminen välillä Åminne-Övermalax. Myös asuinalueiden teiden päällystäminen on ajankohtainen tavoite. Jätehuolto Oy Stormossen Ab hoitaa kunnan jätehuollon. Rakennusvalvonta Kunnan palveluksessa on 2 rakennustarkastajaa ja kanslisti. Henkilötyövuosien määrä on 1,95. Menot olivat 134 017 euroa ja tulot 68 410 euroa. Toimintakate oli -65607 euroa. Ympäristötoimi Kunnan ympäristötoimessa on yksi kokoaikainen työntekijä, jonka valvoo esimerkiksi noin 35 turkistarhaa sekä noin 35 karja-, sika- ja siipikarjatilaa, kalanjalostuslaitosta, maaainesten ottotoimintayksiköitä sekä jätteenkäsittely-yrityksiä. Menot olivat 53 387 euroa ja tulot olivat 4 210 euroa. Toimintakate oli - 49 177 euroa. Satama Kunta hallinnoi noin 550 venepaikkaa ja 2 kalasatamaa. Henkilöstöä on kesäkuukausina 35. Tulot olivat 39 000 euroa ja menot 27 000 euroa. Toimintakate oli 12 000 euroa. Venepaikkojen kysyntä laskee tulevaisuudessa, kun vapaa-ajan asuntoihin saadaan tieyhteys. Toimitilat Kunnan hallinnassa on toimitiloja 15 463 kuutiometriä. Käyttömenot ovat vuonna 2014 1 366 920 euroa. Vuosina 2014-2017 investoidaan toimitiloihin 13,7 miljoonaa euroa. Henkilöstö koostuu 9 kokopäiväisestä kiinteistönhoitajasta ja 3 tuntipalkkaisesta kirvesmiehestä. LVIS-palvelut ostetaan. 11 2.5. Vöyri Yhdyskuntarakenne ja maankäytön suunnittelu Hallintojohtaja vastaa maankäytön suunnittelusta. Konsultit laativat kaavat. Menot olivat 87 750 euroa ja tulot olivat 52 220 euroa. Toimintakate oli -35 530 euroa. Vesi ja jätevesi Omana toimintana hoidettava vesi- ja jätevesitoiminto koostuu 3 vedenpuhdistamosta ja 2 jätevedenpuhdistamosta. Vuonna 2013 toimitettiin asiakkaille 527 852 kuutiota vettä ja käsiteltiin 157 828 kuutiota jätevettä. Ulkoiset tulot olivat 1 096 320 euroa ja ulkoiset menot olivat 788 063 euroa. Sisäisen myynnin ja sisäisten kustannusten jälkeen tulos oli 4 934 euroa. Investointitarpeita on sekä käsittely- että verkostopuolella. Toiminnan kustannukset asukasta kohden olivat 0,7 euroa. Vuokra-asunnot Vuokra-asuntoja on yhteensä 277. Oy Buma-Team Ab hallinnoi toimintaa. Liikennejärjestelyt Kaava-alueen teitä hoidetaan ostopalveluin. Yksityisteiden kunnossapitoon myönnetään avustusta tai kunnossapidosta tehdään kunnan ja tieosuuskunnan välinen sopimus, jonka perusteella kunta vastaa kunnossapidosta. Kunnossapito hoidetaan ostopalveluin. Kunta auraa kaikki yli 100 metriä pitkät tiet ilmaiseksi. Ulkoisia tuloja ei ollut ja ulkoiset menot olivat 315 986 euroa. Muut kustannukset mukaan laskettuina tulos oli -582 184 euroa. Henkilöstön määrä on 1. Nettokustannukset asukasta kohden olivat 87 euroa. Jätehuolto Oy Stormossen Ab vastaa kunnan jätehuollosta. Rakennusvalvonta Rakennusvalvonnassa työskentelee kaksi työntekijää. Toimintamenot olivat 127 122 euroa ja tulot 75 830 euroa. Rahoituksellisten menojen ja tulojen jälkeen toimintakate oli -51 815 euroa. 12 Ympäristötoimi Rakennusvalvonta ja ympäristötoimi muodostavat yhteisen yksikön. Ympäristötoimen toimintakate oli -42 092 euroa. Toimitilat Kunnalla on kiinteistöjä yhteensä 56 488 m2. Kunta järjestää ruokahuollon ja siivouksen omana toimintana. Nettotulos oli -113 003 euroa. Asukaskohtainen meno oli 17 euroa. 2.6. Isokyrö Yhdyskuntarakenne ja maankäytön suunnittelu Tervajoen ja Ylipään osayleiskaavat on hyväksytty vuonna 2014. Keskustan osayleiskaavan laadinta on aloitettu vuoden 2013 lopulla, ja kaavan tulisi valmistua vuonna 2015. Kunnalla on ollut kaavoitustyötä varten aluearkkitehti vuoden 2014 alkupuolelle saakka. Tämän jälkeen kaavoitus on teetetty konsulteilla. Menot olivat 87 197 euroa ja tulot 14 920 euroa. Toimintakate oli -72 277 euroa. Vesi ja jätevesi Isonkyrön kunnan raakavesi otetaan kahdelta eri pohjavesialueelta. Päävedenottamon lisäksi on kulutushuippujen tasauksessa käytettävä pohjavesialue. Talousveden kulutus vuodessa on noin 400 000 kuutiota. Jäteveden käsittelystä vastaa Kyrönmaan Jätevesi Oy. Henkilöstön määrä on 4,5 työntekijää. Menot olivat 685 600 euroa ja tulot 772 593 euroa. Toimintakate oli 87 000 euroa. Vuokra-asunnot Kunnan omistamalla Asunto Oy:llä on asuntoja 203 ja kiinteistöjä 21. Kiinteistöistä kaksi on kerrostalokiinteistöjä ja loput 19 rivitalokiinteistöjä. Kunta vastaa isännöinnistä, kirjanpidosta ja laskutuksesta. Yhtiön palveluksessa on kokoaikainen huoltomies. Liikevaihto oli 982 000 euroa. Asuntojen käyttöaste vaihtelee vuosittain vaihteluvälin ollessa 90-95 %. Kiinteistöt on rakennettu vuosina 1982-1998. Isohkoja remontteja ei ole tehty. 13 Liikennejärjestelyt Kunnan hoidossa olevien yksityisteiden sekä kaavateiden kunnossapito hoidetaan ostopalveluin. Henkilöstön määrä kuvataan seuraavasti: työnjohto 20 % kokonaistyöajasta ja ammattimies 20 % kokonaistyöajasta. Kunnan hoidossa olevia yksityisteitä on 120 kilometriä, kaavateitä 27 kilometriä ja kevyen liikenteen väyliä 3 kilometriä. Menot olivat 254 668 euroa ja tulot 8745 euroa. Toimintakate oli -245 923 euroa. Jätehuolto Oy Stormossen Ab hoitaa kunnan jätehuollon. Toimintakuluja on noin 5000 euroa vuodessa. Rakennusvalvonta Rakennusvalvontaa hoitavat rakennustarkastaja ja kanslisti. Kanslistin työpanoksesta 40 % kohdistuu rakennusvalvontaan. Ostopalveluina hankitaan rakennusten paikalleen merkintää n. 30 tuntia vuodessa. Menot olivat 113 488 euroa ja tulot 31 900 euroa. Toimintakate oli -81 588 euroa. Lukuihin sisältyvät ympäristötoimen menot ja tulot. Ympäristötoimi Rakennustarkastajan työpanoksesta 20 % ja kanslistin työpanoksesta 5 % kohdistuu ympäristötoimeen. Toimitilat Ruokahuollossa on viisi keittiötä. Henkilöstöresurssi on noin 13 henkilötyövuotta. Menot ja tulot olivat 1 019 970 euroa ja toimintakate oli 0 euroa. Siivouksen henkilöstöresurssi on noin 11 henkilötyövuotta. Menot ja tulot olivat 591 841 euroa ja toimintakate oli 0 euroa. Toimitiloihin (sisältäen puistot ja liikunta-alueet) kuuluvia erillisiä kiinteistöjä on 30, joiden kerrosala on noin 27 000 m2. Henkilöstön määrä on 6. Menot olivat 915 345 euroa ja tulot 1 284 820 euroa. Toimintakate oli 369 474 euroa. 2.7.Närpiö Yhdyskuntarakenne ja maankäytön suunnittelu Kaupunki vastaa maankäytön suunnittelusta, maanhankinnasta ja –myynnistä, maanmittaustoimituksista, lainhuudatuksista ja mittaustoiminnasta. Kaavoituksesta vastaa 14 oma henkilöstö. Myös konsultteja käytetään. Varsinaisia asiantuntijatyöntekijöitä on 3. Menot olivat 209 500 euroa ja tulot 21 500 euroa. Toimintakate oli -188 000 euroa. Vesi ja jätevesi Närpes Vatten Ab vastaa vesi- ja jätevesitoiminnasta. Työntekijöitä on 15. Kaivuutyöt tekee yksityinen urakoitsija. Asennustöistä vastaa yhtiön oma henkilöstö. Yhtiö investoi voittovaransa verkostoon. Vuokra-asunnot Närpes Bostäder Ab – Närpiön Asunnot Oy omistaa noin 200 asuntoa ja hallinnoi kaupungin omistamia noin 250 asuntoa. Yhtiön liikevaihto oli 952 000 euroa ja tulos verojen jälkeen 59 000 euroa. Yhtiöllä on monta vanhaa kiinteistöä, jotka piakkoin on peruskorjattava tai jotka on korvatta uudisrakentamisella. Edullisia vuokra-asuntoja tarvitaan erityisesti työperäisille maahanmuuttajille. Kylissä sijaitsevien yhtiön vuokra-asuntojen käyttöasteen suhteen on ongelmia, koska vuokralaiset haluavat asua keskustassa. Kylien palvelutason heikentyminen vähentää osaltaan kiinnostusta asuntoihin. Liikennejärjestelyt Liikenneväylien vastuualueelle kuuluu katujen, yksityisteiden, katuvalaistuksen, kalasatamien, puistojen ja viheralueiden kunnossapito. Työntekijöitä on 3. Toimialan investoinnit kilpailutetaan. Viheralueiden ja leikkikenttien kesäkunnossapito hoidetaan omin voimin. Ostopalveluin hoidetaan kesäisin tarvittavat kaivuu- ja asennustyöt ja talvella talvikunnossapito. Jätehuolto Jätehuollon hoitaa kuntien perustama jätehuoltoyhtiö Oy Botnia Rosk Ab. Yhtiössä on osakkaina kahdeksan kuntaa. Yhtiö vastaa jätteiden vastaanotosta, käsittelystä, kierrätyksestä ja kaatopaikalle varastoinnista. Kaupungin kiinteistöjen jäteastioiden tyhjennys hoidetaan ostopalveluin. Rakennusvalvonta Rakennusvalvonnassa työskentelee 4 työntekijää. Lakisääteisten toimintojen lisäksi rakennusvalvonta päättää korjausavustuksista. 15 Ympäristötoimi Vuodesta 2009 kuuden kunnan muodostama yhteistoiminta-alue on vastannut jäsenkuntiensa ympäristötoimesta, ympäristöterveydenhuollosta ja eläinlääkintähuollosta. Yhteistoiminta-alueen kuntia ovat Vöyri, Mustasaari, Maalahti, Korsnäs, Närpiö, Kaskinen ja Kristiinankaupunki. Mustasaari on isäntäkunta. Työntekijöitä yhteistoiminta-alueella on 19. Kaupungin osuus kustannuksista oli 64 275 euroa. Toimitilat (myös ruokahuolto ja siivous) Oma henkilöstö vastaa pääasiassa kiinteistöjen hoidosta. Uudisrakentaminen, laajat kunnossapitotehtävät ja tilojen suunnittelu asiakkaan tarpeisiin toteutetaan ostopalveluin. Oma henkilöstö koostuu 21 työntekijästä, joista 5 on osa-aikaisia. Menot olivat 2 701 561 euroa ja tulot olivat 3 730 316 euroa. Toimintakate oli 1 028 755 euroa. Toimitilojen investointitarve on vuosittain 4-6 miljoonaa euroa. Ruokahuolto on omaa toimintaa. Asiakkaita ovat kaupungit koulut, päiväkodit ja palveluasumisyksiköt sekä kotona asuvat yksittäiset kuntalaiset. Ruokahuolto työllistää 46 työntekijää, joista 9 on osa-aikaisia. Menot olivat 2 729 136 ja tulot olivat 2 722 543 euroa. Toimintakate oli -6593 euroa. Neljän keittiön remontti on ajankohtainen lähivuosina. Siivouspalvelut hoidetaan omana toimintana. Työntekijöitä on 84, joista 32 on osa-aikaisia. Menot olivat 1 481 491 euroa ja tulot 1 475 773 euroa. Toimintakate oli -5718 euroa. 2.8. Mustasaari Yhdyskuntarakenne ja maankäytön suunnittelu Kaavoitusosaston menot olivat 874 473,53 euroa ja tulot 88 137,40 euroa. Toimintakate oli -786 336,13 euroa. Kaavoituksessa työskentelee 10 työntekijää. Asemakaavat tehdään omana työnä. Osayleiskaavat laatii konsultti. Konsultit vastaavat myös vaativista asemakaavalaadinnoista. Mustasaaressa on hyväksytty 2013 strateginen yleiskaava, joka ei ole oikeusvaikutteinen. Lisäksi kunnalla on 8 hyväksyttyä oikeusvaikutteista osayleiskaavaa. Kaavoitusosasto vastaa myös kiinteistöasioista ja toimialan asiakaspalvelusta. 16 Vesi ja jätevesi Kunnan vesihuoltolaitos vastaa toiminnasta. Menot olivat 1 665 181 euroa ja tulot olivat 3 030 144 euroa. Toimintakate oli 1 364 963 euroa ja ylijäämä 97 897 euroa. Työntekijöitä on 13. Laitoksen oma henkilöstö vastaa pääasiassa toiminnasta lukuun ottamatta suunnittelu- ja verkostonrakentamistöitä sekä osaa vuosihuoltotöitä, jotka hankitaan ulkopuolisilta. Tulevista investoinneista voi mainita Raippaluodon jätevesipuhdistamon saneerauksen sekä vesi- ja jätevesiverkoston korjaustyöt. Vuokra-asunnot Kunnan omistamien asuntojen välitys hoidetaan ostopalveluna. Ostopalvelu hankitaan kunnan omistamalta tytäryhtiöltä. Asuntoja on yhteensä 44. Mukaan on laskettu sosiaalitoimen tukiasunnot. Menot olivat 169 021, 85 euroa ja tulot 261 599,23 euroa. Toimintakate oli 92 577, 38 euroa. Asuntoasioita hoitaa 4 työntekijää osa-aikaisesti. Kiinteistöosakeyhtiö Korsholms Bostäder on kunnan tytäryhtiö, joka omistaa 213 asuntoa. Työntekijöitä on 7, joista 6 on osa-aikaisia. Yhtiön liikevaihto oli 1 418 217 euroa. Liikennejärjestelyt Kunnan omia työntekijöitä on 3. Teiden kunnossapidosta omana toimintana hoidetaan 30 % ja ostopalveluina 70 %. Menot olivat 832 149 euroa ja tulot 206 368 euroa. Toimintakate oli -625 781 euroa. Jätehuolto Jätehuollossa ei ole omaa toimintaa. Ostopalveluna hankitaan kunnan kiinteistöjen ja satamien jätesäiliöiden tyhjennys. Oma henkilöstö tyhjentää kunnan uimarantojen ja julkisten alueiden roskasäiliöt. Rakennusvalvonta Kunnan rakennusvalvonnassa työskentelee 5 työntekijää. Menot olivat 328 604 euroa ja tulot olivat 257 473 euroa. Toimintakate oli -71 131 euroa. Rakennuslupia myönnettiin vuonna 2013 359. Kunta panostaa asiakaspalvelussaan erityisesti elektroniseen lupakäsittelyyn. Akuutteja investointitarpeita ei juuri nyt ole. Kiinteistörekisterin uusiminen on ajankohtainen haaste, koska kunnan rekisteri on, kuten monen muunkin kunnan, osin vanhentunut ja virheellinen. 17 Ympäristötoimi Kunnan ympäristötoimi, ympäristöterveydenhuolto ja eläinlääkintähuolto on keskitetty yhteistoiminta-alueelle, jonka isäntäkunta on Mustasaari. Yhteistoiminta-alueella on 19 työntekijää. Henkilöstön lisätarve on 2, jotta lakisääteiset tehtävät voidaan hoitaa. Satama Kunta ylläpitää kuutta satamaa. Raippaluodon satamalla on vierasvenesatamastatus. Björköbyssä, Klobbskatissa ja Fjärdskärissä sijaitsevissa satamissa on ammattikalastajille tarkoitettuja palvelu- ja huoltotiloja. Työntekijöitä on kaksi, joista toinen on osa-aikainen. Laitureihin investoidaan vuosittain 30 000 euroa. Toimitilat (myös ruokahuolto ja siivous) Kiinteistötoimi huolehtii kunnan toimitiloista. Omista toimitiloista huolehtii 26 kunnan työntekijää. Omien toimitilojen kerrosala on 107000 m2. Lisäksi vuokrataan ulkopuolisilta toimitiloja yhteensä 1800 m2. Toimitiloista koitui menoja 4 569 919 euroa. Tuloja saatiin 7 921 556 euroa. Toimintakate oli 3 356 737 euroa. Kunnan omia siivoojia on 46. Siivottavia tiloja on 40 330 m2. Menot olivat 1 121 035 euroa ja tulot 1 236 254 euroa. Toimintakate oli 115 219 euroa. Kunnan ruokahuollosta työskentelee 46 työntekijää ja lisäksi 9 työntekijää, jotka ovat yhteisiä siivoustoimen kanssa. Menot olivat 3 475 942 euroa ja tulot 3 505 352 euroa. Toimintakate oli 29 410 euroa. Ruokahuollon investointitarpeet ovat pääasiassa 3-10 vuoden ajanjaksolla toteutettavia lukuun ottamatta yhden koulukeittiön remonttia ja laajennusta, joka tulisi aloittaa 2015. 2.9. Kaskinen Yhdyskuntarakenne ja maankäytön suunnittelu Hankitaan ostopalveluina. Menot olivat 50 000 euroa. 18 Vesi ja jätevesi Toiminnan tulot olivat noin 359 000 euroa vuodessa ja ostopalveluiden osuus noin 45 000 euroa. Esimerkiksi kaivuutyöt tehdään ostopalveluina. Tulos menojen ja poistojen jälkeen oli 78 000 euroa. Toimialalla yksi vakituinen työntekijä. Liikennejärjestelyt Teiden asfaltointimenot olivat 100 000 euroa. Jätehuolto Ostopalveluihin meni 20 000 euroa. Rakennusvalvonta Kaupungin oman toiminnan menot olivat 20 000 euroa. Henkilöstöresurssit ovat 0,5. Ostopalvelumenot olivat 10 000 euroa. Ympäristötoimi Ostopalveluna hoidettavan toiminnan kustannukset olivat 40 000 euroa. Satama Satamatoiminta on aiemmin ollut teknisen johtajan alaista toimintaa mutta 1.9.2014 tehdyn yhtiöittämisen jälkeen satama on oma liikelaitos. Tulos poistojen jälkeen on noin 428 000 euroa. Muuta Henkilöstön määrä teknisessä toimessa: tekninen johtaja, asiantuntija (50 %), rakennustarkastaja (40 %), ammattimiehiä 5, siivoojia 5 (+2x50 %) ja ruokahuollon henkilöstöä 3 (+1x50 %). 2.10. Korsnäs Yhdyskuntarakenne ja maankäytön suunnittelu Konsultit laativat kaikki asemakaavat ja osayleiskaavat. Kaavoituksesta aiheutuvat menot ovat 15 000 – 30 000 euroa vuodessa. Tuloja ei toiminnasta saada. Kaikkien kylien osayleiskaavat ja asemakaavat ovat lähiajan tärkeitä tehtäviä. Vesi ja jätevesi 19 Kunnan vesihuoltolaitoksen toiminta-alue ulottuu Harrströmin ja Taklaxin kyliin sekä kunnan keskustaan. Jäteveden käsittelyn piirissä on myös Molpen kylä. Yksityinen osakeyhtiö huolehtii talousveden toimittamisesta Molpeen ja Korsbäckin kylään. Helenelundin kylä kuuluu Närpes Vatten Ab:n toiminta-alueeseen. Henkilötyövuosia on 2,6 ja toimintakate oli 231 308 euroa. Vuokra-asunnot Kunnalla on omia vuokra-asuntoja noin 100, joiden vuokrauksesta ja kunnossapidosta se huolehtii. Toiminta sitoo noin 1 henkilötyövuoden. Toimintakate oli 71 567 euroa. Investointitarpeita on lähivuosina noin 150 00 euron edestä. Liikennejärjestelyt Kunnan kunnossapitovastuulla on 7,3 kilometriä kaavateitä. Kunta myöntää vuosittain noin 27 000 euroa yksityisteiden kunnossapitoon. Yksityisteitä on 45 kilometriä. Lumenauraus ja vesakoiden raivaus hoidetaan ostopalveluna. Toimialueen toimintakate oli -96 937 euroa. Investointitarpeita on 50 000 – 100 000 euron edestä lähivuosina. Jätehuolto Kunnan jätehuollon hoitaa Oy Stormossen Ab. Rakennusvalvonta Oma toiminta koostuu 0,86 henkilötyövuodesta. Lakisääteisten tehtävien lisäksi rakennusvalvonta päättää korjausavustuksista. Toimintakate oli -47290 euroa. Tietotekniikan hankinnat ovat ajankohtaisia. Ympäristötoimi Oma toiminta käsittää 0,14 henkilötyövuotta. Toimintakate oli -4447 euroa. Satama Kunta omistaa 4 pienvenesatamaa, joissa on 78 venepaikkaa sekä 10 vierasvenepaikkaa. Toiminta varten varataan 0,1 henkilötyövuotta. Toimintakate oli -1851 euroa. Toimitilat 20 Kunta omistaa toimitiloja. Henkilöresurssi on 4,5 henkilötyövuotta. Ostopalveluna hankitaan vahtimestaripalveluita. Toimintakate oli -43 283 euroa. Investointitarpeet ovat mittavat: kirjaston, perusturvakeskuksen peruskorjaukseen tarvitaan 400 000 euroa vuositasolla. ja kunnantalon 3. Kuntien investointitarpeet 2014-2018 Kuntien investointitarpeet 2014-2018 selviää oheisesta taulukosta: Kunta Investoinnit/M€ Isokyrö 10 Uusinvestoinnit/M€ Peruskorjaukset/M€ 4 6 Kaskinen 0,4 0 0,4 Korsnäs 6,7 2,6 4,1 Kristiinankaupunki 20 5 15 Laihia 16 12 4 Närpiö 24,5 16,6 7,9 Maalahti 18,7 12,3 6,4 Mustasaari 68,4 50 Vaasa Vöyri Yhteensä 200 125 18,4 75 11,6 6,6 5 376,3 234,1 142,2 Kunnilla on yhteensä 45 pienvenesatamaa, joissa 3000 venepaikkaa. Toimitiloja kunnat omistavat yhteensä 793 266 m2. 4. Selvitysalueen kuntien väestörakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys 21 Vaasan seudulla asuu 112 824 asukasta (31.12.2013). 2000-luvulla seudun väestö on kasvanut n. 7 200 henkilöllä. Suupohjan seudulla asuu 17 686 asukasta. Siellä väestö on vähentynyt reilulla 1900 henkilöllä. Koko selvitysalueen väestöpohja on siis noin 130 000 asukasta. Vaasan seudun väestönkasvu on 7. suurin Suomen kaupunkiseuduista (2005–2013). Valtaosa seudun väestönkasvusta keskittyy Vaasan, Mustasaaren ja Laihian alueille. Niiden yhteenlaskettu väestönkasvu oli 8 047 asukasta vuosina 2000–2013 (Vaasa + 4 857, Mustasaari + 2 632 ja Laihia + 558). Vuosina 2000–2005 Vaasan seudun väestönkasvu oli huomattavasti pienempi (noin + 130 vuodessa) kuin vuosina 2005–2013 (noin +810 vuodessa). Toteutunut väestökehitys sekä todennäköinen tuleva kehitys on hyvin erilainen selvitysalueen eri osissa. 2000-luvulla valtaosa seudun väestönkasvusta on keskittynyt suurimpiin taajamiin/asuinkeskuksiin. Kylien ja haja-asutusalueiden väestökehitys on ollut negatiivinen 2 000-luvulla, mutta kehitys on ollut hyvin erilainen seudun eri osissa. Kasvavia kyliä ja haja-asutusalueita löytyy varsinkin kasvavien taajamien ympärillä, erityisesti Mustasaaressa. Tosin sielläkin kylien ja haja-asutusalueiden väestönkasvu on maltillinen. Mitä kauemmaksi seudun kasvualueista mennään, sitä enemmän kylien ja hajaasutusalueiden väestö on vähentynyt. Poikkeuksen tästä muodostavat pääteiden varret. Yhdyskuntarakenteen kehitystä voidaan kuvata valtakunnallisen YKR-aineiston avulla (Liitteet). Tiheiden ja väljien taajamien kehityksessä 2000-2012 havaitaan, että Vaasassa 22 asuu 75 % seudun tiheiden taajamien väestöstä (vrt. 55 % koko väestöstä, Vähäkyrö ei mukana). Vaasassa väljien taajamien väestöosuus kaupungin kaikkien taajamien väestöstä on vain 4 %. Mustasaaressa väljien taajamien osuus on 45 %. Mustasaaren osuus seudun kaikkien väljien taajamien väestöstä on 33 %, vaikka kunnan osuus seudun koko väestöstä on vain 17 %. Mustasaaressa siis tapahtuu valtaosa seudun yhdyskuntarakenteen hajautumisesta. Seudulle tuli yhteensä 3 331 asukasta uusiin väljiin taajamiin 2000–2012 ja Mustasaaren osuus niistä oli 42 %. Tässä ei ole huomioitu vanhojen, ennen tarkastelujaksoa olemassa olleiden väljästi rakennettujen taajamien väestökehitystä. Mustasaari on koko selvitysalueen ainoa kunta, jossa haja-asutusalueiden väestö on kasvanut (+236 / 11,5 % v. 2005–2012). Haja-asutusalueiden väestö on kasvanut nopeammin kuin kunnan koko väestö (1 784 as. / 10,3 %). Väestönkasvu on siis aiheuttanut paljon hajautumista erityisesti Mustasaaren alueella. Mustasaaren kunta on laatinut strategisen yleiskaavan ja linjannut sen yhteydessä, että kunta tulee keskittymään jatkossa 5 taajaman kehittämiseen. Myös Laihian väestönkasvu on ollut nopea vuodesta 2005 (443 / + 5,9 %), mutta tämä ei kuitenkaan ole aiheuttanut voimakasta hajautumista. Sydösterbottenissa väljien taajamien väestö on kasvanut, vaikka väestökehitys on koko alueen osalta negatiivinen. Haja-asutusalueiden väestö on sen sijaan vähentynyt seudun kaikissa kunnissa. Koko selvitysalueen osalta voidaan todeta, että monet kylät ja haja-asutusalueet ovat vähitellen tiivistyneet alhaisen tiheyden taajamaksi. Tämä tarkoittaa, että kunnallisten velvoitteiden paine kasvaa näillä alueilla. Vaasan seudulla kyse on voimakkaasta hajautumisesta Vaasan lähialueilla. Hajautumiskehityksen negatiiviset vaikutukset näkyvät rakennuskannassa ja infrastruktuurissa hyvin pitkällä jänteellä. Ne ovat pitkäkestoisia investointeja ja vaikeasti muutettavia. Osa uusista asuntoalueista on toteutunut laajoina ja väljinä pientaloalueina, jotka sijaitsevat kaukana työpaikoista ja palveluista. Tällaiset alueet eivät myöskään tue olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta, vaan ne muodostavat omia erillisiä saarekkeitaan. Toteutunut kehitys on johtanut tilanteeseen, jossa tarjolla on vain rajoitetusti alueita hyvien liikenneyhteyksien varsilta ja valmiin infrastruktuurin ääreltä. Hajautuva yhdyskuntarakenne aiheuttaa kustannuksia ja kustannuspainetta erityisesti seuraavissa asioissa: 23 Palveluverkon suunnittelu on vaikeaa ja palveluista tulee tehottomia. Palveluiden keskittyessä kuljetustarpeet palveluihin lisääntyvät Joukkoliikenteen kehittäminen on hankalaa Vesihuollon rakentaminen kallista Kevyen liikenteen väylien ja alikulkujen rakentamispaine kasvaa Tievalaistuksen rakentaminen lisääntyy Kunta joutuu osallistumaan tai jopa vastaamaan myös maanteiden infrastruktuurista 5. Kuntaliitoksen hyödyt ja haasteet 5.1. Yleistä Hallitusohjelman perusteella kuntareformin odotetaan auttavan julkisen talouden kestävyysvajeen kaventamisessa, varautumisessa ikääntymistä seuraavan palvelukysynnän kasvuun, palveluiden saannin takaamisessa koko väestölle asuinpaikasta riippumatta, kuntien tulopohjan vahvistamisessa ja kunnallisen toiminnan tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa. Lisäksi reformin odotetaan edistävän elinkeinopolitiikan tuloksellisuutta ja estävän yhdyskuntarakenteiden hajautumista ja segregaatiota. Keinona on kuntakoon kasvattaminen käsittämään työssäkäyntialueen ja sitäkin isomman alueen. Oletetaan, että suurkunta pystyy itse vastaamaan palvelutarjonnasta ja sen rahoituksesta aiempaa paremmin. Kuntakokoa kasvattamalla halutaan mittakaavaetuja, jotka ovat yksi peruste kuntaliitoksille. Mittakaavaeduista on ristiriitaista evidenssiä. Voidaan sanoa, että suoranaista näyttöä mittakaavaeduista ei ole (Heikki A. Loikkanen, kaupunkitutkimuksen professori 2010) Suomen kuntien ja niiden palvelusektorien meno-, kustannus- ja tehokkuuseroja koskevaa tutkimusta selvittävässä muistiossaan Luoma ja Moisio (2005) esittävät johtopäätöksenään, että kuntien ja palveluja tuottavien yksiköiden välillä on huomattavia kustannus- ja tehokkuuseroja, mutta niitä selittävät paljon enemmän muut tekijät kuin kunnan tai toimintayksikön koko. Koska tieteellistä tutkimusta, joka osoittaisi ristiriidattomasti suurkunnan hyödyt, ei ole, perustuu etujen luettelointi valistuneeseen tulevaisuuden arviointiin, joka voi hyvinkin osoittautua oikeaksi. Mittakaavaetuja löydettiin, ja ne vaihtelevat palvelusta toiseen. Kuntaliitoksen arvioidut haasteet perustuvat vastaavanlaiseen arviointiin. 5.2. Kuntaliitoksen hyödyt Palvelut kuntalaisille 24 - Rahoituspohjan laajentuminen turvaa palveluiden saannin ja kehittämisen, erityispalvelut kaikkien ulottuville, paikallisliikenne yhtenäistyy, - palveluiden järjestäminen optimoidaan palvelukäytäntöjen laatukriteerit yhtenäistyvät, sähköiset palvelut kehittyvät, teknisen toimen investoinnit laajemmalle pohjalle, yhteisellä maankäytön suunnittelulla edistetään yritysten sijoittumista alueelle, liikennehankkeet etenevät joutuisammin yhdistyneessä kunnassa, alueen vetovoima paranee, kehittämisresurssit lisääntyvät, suurkunta pystyy järjestämään kilpailukykyiset palvelut ja monimuotoista asumista ja Pohjanmaan alueen edunvalvonta helpottuu Henkilöstö Palveluiden tuottamisen keskeytyminen pienenee sijaisuuksien hoidon helpottuessa, - suurkunta houkutteleva työnantaja, koska se tarjoaa henkilöstölle mahdollisuuden erikoistua, henkilöstön kehittämispanostukset lisääntyvät, kriittisen massan lisäännyttyä henkilöstön asiantuntemuksen taso nousee, työkierrosta tulee henkilöstön kehittämisen väline, henkilöstön työsuhdeturva taataan viideksi vuodeksi 5.3. Kuntaliitoksen haasteet Palvelut - Palveluiden keskittäminen pidentää asiointimatkoja ja lisää matkakustannuksia, - palvelukäytäntöjen yhtenäistäminen herättää vastustusta, - taksat saattavat kohota, - hallinnon keskittyminen, - kielelliset järjestelyt, - totutut asiointisuunnat muuttuvat osalla asukkaista, 25 - investointitarve palveluihin määrittyy osana laajempaa kokonaisuutta ja - palveluiden kehittämisessä oman kunnan näkökulma on osa kokonaisuutta Henkilöstö - Usean hallinnollisen toimintaympäristön yhteensovittaminen vie vuosia, mikä lisää esimiesten vastuuta, - työtehtävät ja työtehtävien suorituspaikka voivat muuttua, - mahdollisten päällekkäisyyksien poistaminen lisää epävarmuutta pidemmällä aikavälillä - kielellisten valmiuksien parantaminen lisää omaehtoista opiskelua ja - hallinnollisen päätöksenteon etääntyminen heikentää henkilöstön yhteenkuuluvuutta 6. Teknisen toimen palveluiden ja hallinnon järjestäminen kuntaliitoksessa Hallinto ja talous Toiminnot keskitetään. Alkuvaiheessa etätyömahdollisuus taataan. Palveluiden maksut ja hinnat yhtenäistetään. Yhdyskuntarakenne ja maankäytön suunnittelu Toiminnot keskitetään. Alkuvaiheessa voidaan harkita etätyömahdollisuutta. Vesi ja jätevesi Yhdistyneen kunnan vesihuolto yhtenäistetään. Kunnassa on yksi toimija, mikä tarkoittaa kunnallisten yhtiöiden ja liikelaitosten toiminnan yhteensulauttamista ja infran siirtämistä taseeseen. Toimijan juridinen muoto on ensisijaisesti liikelaitos ja toissijaisesti osakeyhtiö. Käyttöhenkilöstöä on alueen laitoksissa ja rakennuskohteissa. Vuokra-asunnot Toiminta kootaan kunnan omistaman yhtiön alaisuuteen, mikä tarkoittaa kunnallisten yhtiöiden ja muun toiminnan yhteensulauttamista. Kunnallistekniikka, koneet ja kalusto 26 Kadut ja liikennejärjestelyt suunnitellaan ja niitä johdetaan keskitetysti ja toteutetaan alueellisten tarpeiden mukaisesti. Katu- ja tievalaistuksen ohjaus keskitetään yhteen ohjausjärjestelmään. Hoito ja ylläpito sekä rakentaminen hoidetaan ulkopuolisin palveluin pitkäaikaisina urakoina. Yksityisteiden hoitovelvoitteet ja menettelyt yhtenäistetään. Kunnan omistaman kone- ja kuljetuskaluston hankinta ja kaluston korjaus hoidetaan keskitetysti. Pysäköinninvalvonnan alueet määritellään uudelleen. Vanhojen kaatopaikkojen sulkemisen hallinta keskitetään. Lämmönjakeluun liittyvät järjestelmät yhdistetään. Kuljetuspalvelut ja logistiikka Kunnan henkilö- ja tavarakuljetukset suunnitellaan ja johdetaan keskitetysti. Henkilöliikennettä pyritään kehittämään nykyiseen Vaasassa ja Vaasan lähialueilla toimivaan joukkoliikennepalveluun siten, että räätälöity palveluliikenne hinnoitellaan palvelun laatua vastaavaksi. Koko kunnan oman oppilaskuljetuksen sekä alueellisen kutsuja palveluliikenteen tehokkuutta kehitetään niin, että taksiriippuvuutta voidaan vähentää. Uusi kaupunki ottaa joukkoliikenneviranomaisen vastuun koko alueellaan (nykyisin vain Vaasan alue ja muissa kunnissa ELY-keskuksella vastuu). Varastointi keskitetään. Tavarakuljetuksia optimoidaan ja kilpailutetaan tarvittavilta osin. Jätehuolto Jätehuollon viranomaistehtävistä vastaa jätelautakunta. Valvonta kuuluu rakennus- ja ympäristölautakunnalle. Jätehuollon käytännön toiminnasta vastaa kunnan omistama Oy Stormossen Ab, mikä tarkoittaisi yhtiön toiminta-alueen laajentumista Laihialle ja Suupohjan alueelle ja irrottautumista Botniarosk Oy:stä. Rakennusvalvonta Toimintaa kehitetään ja organisoidaan meneillään olevan valtakunnallisen lainsäädäntöhankkeen suosittamalla tavalla. Vastaanottopäiviä järjestetään alueellisesti tarpeiden mukaan aiemman kokemuksen perusteella. Ympäristötoimi Toiminta keskitetään. Eläinlääkintähuolto järjestetään alueellisesti. Satama Rahtiin ja matkustajaliikenteeseen liittyvä satamatoiminta keskitetään. 27 Venepaikkojen asiakaspalvelua tarjotaan alueellisesti siihen saakka, kunnes palvelut voidaan tarjota sähköisesti. Venepaikkojen kunnossa- ja ylläpitopalveluissa on paikallista henkilöstöä tai vaihtoehtoisesti palvelut ulkoistetaan. Toimitilat (myös ruokahuolto ja siivous) Alueen kiinteistöt siirretään keskitetysti johdetun kunnallisen Tilaliikelaitoksen taseeseen. Kiinteistöhuolto liitetään mahdollisuuksien mukaan keskitettyyn etävalvontaan ja – ohjaukseen. Huoltohenkilöstöä on alueellisesti. Tilojen ylläpito- ja kehittämisvastuu keskitetään. Suunnittelu ja rakentaminen ostetaan enimmäkseen urakoina. Ruokahuolto ja siivous keskitetään hallinnollisesti ja voidaan liittää osaksi Tilaliikelaitosta tai vaihtoehtoisesti yhdistää tilapalveluksi. Henkilöstöä on palvelukohteissa. Myöhemmässä vaiheessa on mahdollisuus toiminnan yhtiöittämiseen. Tietohallinto Tietojärjestelmät yhtenäistetään ja ajantasaistetaan. Yhteispalvelupisteet Lähipalvelut järjestetään alueellisina yhdessä muiden toimialojen kanssa. Ostopalvelut, hankinnat ja sähköiset palvelut Tarkoituksena on tuottaa uudessa kunnassa nykyiset kuntien palvelut pääosin omana toimintana. Palvelutarpeen lisääntyessä ja henkilöstömäärän vähentyessä käytetään yhä enemmän ulkoisia palveluntuottajia. Myös yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa lisätään silloin, jos kolmannen sektorin tarjonta vastaa määrällisesti ja laadullisesti kunnan kysyntään. Selvitysalueen kunnissa käytetään ostopalveluita jo nyt varsin runsaasti, varsinkin kunnallistekniikassa ja toimitilahallinnossa. Ostopalveluiden käytön tulee aina perustua tuotannollistaloudellisiin lähtökohtiin. Hankintapalvelut keskitetään, ja operatiivisena yksikkönä toimii hankintapalvelut. Hankintapalvelut palvelee uuden kunnan lisäksi muitakin seudun julkisyhteisöjä. Laki sähköisestä asioinnista tuli voimaan 1.2.2013. Sähköinen asiointi ei korvaa suullista ja kirjallista yhteydenottoa mutta antaa mahdollisuuden sujuvoittaa yhteydenottoa ja –pitoa. Sähköisen asioinnin piiriin kuuluvat tällä hetkellä esimerkiksi lupa-asioiden vireillepano, ajanvaraus asiantuntijalle, palautteenanto palveluista, karttapalvelut ja paikkatiedot. Uudessa kunnassa venepaikan varaustoiminta sähköistetään, kuten edellä todetaan. 28 Liite 1 29 Liite 2 30 Liite 3 31 Liite 4
© Copyright 2024