Teknisen toimen työryhmä

ISONKYRÖN,KASKISTEN,KORSNÄSIN,KRISTIINANKAUPUNGIN, LAIHIAN,MAALAHDEN,
MUSTASAAREN, NÄRPIÖN, VAASAN JA VÖYRIN KUNTAJAKOSELVITYS
TEKNISEN TOIMEN TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI
30.11.2014
Sisällysluettelo
sivu
1.Työryhmän kokoonpano ja työskentely ............................................................................ 2
2. Perustietoa kunnista ........................................................................................................ 3
2.1. Vaasa ........................................................................................................................ 3
2.2. Laihia ........................................................................................................................ 6
2.3. Kristiinankaupunki .................................................................................................... 7
2.4. Maalahti.................................................................................................................... 9
2.5. Vöyri ....................................................................................................................... 11
2.6. Isokyrö .................................................................................................................... 12
2.7.Närpiö ...................................................................................................................... 13
2.8. Mustasaari .............................................................................................................. 15
2.9. Kaskinen.................................................................................................................. 17
2.10. Korsnäs ................................................................................................................. 18
3. Kuntien investointitarpeet 2014-2018............................................................................ 20
4. Selvitysalueen kuntien väestörakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys...................... 20
5. Kuntaliitoksen hyödyt ja haasteet .................................................................................. 23
5.1. Yleistä ..................................................................................................................... 23
5.2. Kuntaliitoksen hyödyt ............................................................................................. 23
5.3. Kuntaliitoksen haasteet........................................................................................... 24
6. Teknisen toimen palveluiden ja hallinnon järjestäminen kuntaliitoksessa .................. 25
LIITTEET:
Haja-asutusalueiden väestömuutos 2005-2013/Vaasan seutu
LIITE 1
Haja-asutusalueiden väestömuutos 2005-2013/Sydösterbotten
LIITE 2
2000-2012 muodostuneet tiheät ja harvat taajamat/Vaasan seutu LIITE 3
2000-2012 muodostuneet tiheät ja harvat taajamat/Sydösterbotten LIITE 4
2
1.Työryhmän kokoonpano ja työskentely
Työryhmän kokoonpano:
Toimialajohtaja Markku Järvelä
Tekninen johtaja Markus Moisio
Tekninen johtaja Edd Grahn
Tekninen johtaja Ulf Granås
Kunnaninsinööri Lars Lundegård
Tekninen johtaja Ben Antell
Tekninen johtaja Marko Kilpeläinen
Tekninen johtaja Juha Försti
Tekninen päällikkö Jan Östman
Tekninen johtaja Joakim Ingves
Erityisasiantuntija Leif Sand
Henkilöstön edustaja Aimo Laine
Vaasa
työryhmän puheenjohtaja
Kaskinen
Närpiö
Korsnäs
Maalahti
Mustasaari
Laihia
Isokyrö
Vöyri
Kristiinankaupunki
Vaasa
työryhmän sihteeri
Vaasa
Työryhmä kokoontui viisi kertaa.
Työryhmän tavoitteena on tuottaa kuntien päättäjille arvio kuntaliitoksen eduista ja
haasteista. Etuja ja haasteita arvioidaan palveluiden laadun ja saavutettavuuden, alueen
elinvoiman ja kuntien henkilöstön näkökulmasta. Selvityksen kohteet ovat
yhdyskuntarakenne/maankäytön suunnittelu, vesi- ja jätevesihuolto, vuokra-asunnot,
liikennejärjestelyt, jätehuolto, rakennusvalvonta, ympäristötoimi, satamatoiminnot ja
toimitilat, joihin sisältyvät siivous ja ruokahuolto.
Arvioinnin pohjana ovat kuntien teknisen toimen palvelutuotannon nykytilan kuvaus,
kuntien asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Työskentelyssä
on tutustuttu lukuisiin selvityksiin, joista tärkeimmät ovat Anita Niemi-Iilahti – Siv
Sandberg (2009): Vaasanseudun kunta- ja palvelurakenne 2025 sekä Vaasan
kaupunkiseudun rakennemalli 2040.
Taloustiedot perustuvat vuoden 2013 tilinpäätökseen ja henkilöstötiedot ovat vuoden
2014 tietoja. Kunnista annettavat tiedot vaihtelevat mutta ovat arviointia varten varmasti
riittävät.
Selvitysalueen teknisellä sektorilla (ruoka- ja siivouspalvelut mukaan lukien) työskenteli
vuoden 2013 lopussa 1600 työntekijää. Mukana luvussa ovat myös määräaikaiset, joiden
määrä vaihtelee kausittain. Suurin se on kesäaikaan. Seuraavan kymmenen vuoden aikana
eläköityy 650 työntekijää, mikä on 38 prosenttia teknisen toimen työvoimasta. Eläkkeelle
jäävien määrä on vuosittain noin 60-65 työntekijää. Kunnittaiset vuosittaisvaihtelut ovat
merkittäviä.
3
2. Perustietoa kunnista
2.1. Vaasa
Vaasan kaupungin teknisen toimialan henkilöstömäärä oli vuoden 2013 lopussa 846.
Vakituisia työntekijöitä oli 716 ja määräaikaisia 130. Kausivaihtelut ovat suuria. Kesäkuussa
2014 teknisellä toimialalla työskenteli 997 työntekijää, joista vakituisia oli 704 ja
määräaikaisia 203. Osa palveluista tuotetaan konserniyhtiöissä.
Yhdyskuntarakenne ja maankäytön suunnittelu
Vaasassa yhdyskuntarakenteen ja maankäytön suunnittelu on osa kaupungin teknistä
tointa, ja toimialalla työskentelee 60 työntekijää. Toimintatulot ovat vuonna 2014 11,5
miljoonaa euroa ja menot 2,5 miljoonaa euroa. Toimintatulot ovat 464 %
toimintamenoista.
Maapoliittinen ja maankäyttöpoliittinen strategiatyö ovat toiminnan kehittämisen yksi
tärkeimpiä painopistealueita tulevina vuosina.
Vesi ja jätevesi
Vaasan Vesi on kuntalain mukainen liikelaitos, joka hoitaa tulorahoituksellaan vesi- ja
viemärilaitostoiminnan ylläpidon, kehittämisen ja investoinnit. Henkilöstöä on 72,
liikevaihto oli 15 miljoonaa euroa. Mahdollisia investointikohteita ovat esikäsittelylaitoksen
rakentaminen ja uuden vesilähteen edellyttämät investoinnit. Myös jäteveden
puhdistamon hajuhaittojen poistaminen edellyttää suurehkoa investointia.
Vuokra-asunnot
Kaupungin vuokra-asuntotoiminnasta vastaa lähes kokonaan Asunto Oy Pikipruukki,
vähäisessä määrin siitä vastaavat myös Vähänkyrön Vuokratalot Oy ja Vaasan Asumisoikeus
Oy. Pikipruukki työllistää 22 henkilöä, hallinnoi 2960 vuokra-asuntoa, joiden käyttöaste on
98,2 (2013). Yhtiön liikevaihto oli 22 miljoonaa euroa.
Vaasan Opiskelija-Asuntosäätiö (VOAS) tarjoaa vaasalaisten oppilaitosten opiskelijoille
asuntoja, joiden määrä on 3000. Vaasan kaupunki on mukana säätiössä. Säätiön liikevaihto
on noin 10 miljoonaa euroa.
Liikennejärjestelyt
Teknisen lautakunnan alaisuuteen kuuluva kuntatekniikka huolehtii liikenteen
suunnittelusta ja liikenneväylien suunnittelusta, rakennuttamisesta ja rakentamisesta.
4
Liikennejärjestelyistä aiheutuvat ylläpitomenot ovat 10.3 miljoonaa euroa ja toiminnasta
koituvat tulot 2,1 miljoonaa euroa.
Vaasan paikallisliikenne Oy vastaa paikallisliikenteestä. Vaasan kaupungin lipputuki yhtiölle
on 50 prosenttia. Vaasan kaupungin joukkoliikennemenot olivat 2,3 miljoonaa euroa.
Liikennesuunnittelussa työskentelee 3 työntekijää.
Vaasanseudun joukkoliikennesuunnitelma on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 2012.
Joukkoliikenteen kehittämisestä on kaupungin ja valtion välinen aiesopimus. Sen mukaan
joukkoliikenteen laadullinen ja määrällinen kehittäminen edellyttää lisärahoitusta
lähivuosina. Vaasan lentokenttä on kansainvälinen kenttä, josta on matkustajaliikennettä
Helsinkiin ja Tukholmaan. Lisäksi on charterlentoja etelän lomakohteisiin ja
rahtiliikennettä.
Jätehuolto
Jätehuollon viranomaistehtäviä hoitaa Isonkyrön, Korsnäsin, Maalahden, Mustasaaren ja
Vöyrin kuntien sekä Vaasan kaupungin yhdessä perustama jätelautakunta, jonka
isäntäkunta on Vaasa.
Jätehuollon valvonta kuuluu rakennus- ja ympäristölautakunnalle. Jätehuollosta vastaa
kuuden kunnan omistama Oy Stormossen Ab. Vaasan kaupungin omistusosuus on 54 %.
Yhtiön liikevaihto oli 11,5 miljoonaa euroa, ja henkilöstömäärä on 46.
Rakennusvalvonta
Kaupungin rakennusvalvonnassa on 12 työntekijää. Vireille jätetään vuonna 2014 noin 800
lupahakemusta. Menot olivat 828 000 euroa, tulot 698 000 euroa ja toimintakate -131 000
euroa. Toimintatulot olivat menoista 83 % (2013).
Ympäristötoimi
Rakennus- ja ympäristölautakunta vastaa ympäristötoimesta. Ympäristönsuojelun
keskeisimpiä tehtäväkokonaisuuksia ovat jätehuollon sekä ilman- ja vesiensuojelun
viranomaistehtävät. Henkilöstön määrä on 5,5, menot olivat 432 000 euroa, tulot 97 000
euroa ja toimintakate oli -335 000 euroa.
Ympäristölaboratorio tuottaa ympäristöalan ja terveydensuojelun analyysi-, näytteenottoja asiantuntijapalveluita. Lisäksi laboratorio tekee sisämikrobiologisia tutkimuksia.
Henkilöstöä on 13, menot olivat 860 000 euroa, tulot 630 000 euroa ja toimintakate oli 230 000 euroa. Kuntalain muutoksen vuoksi ympäristölaboratorio yhtiöitetään 1.1.2015
alkaen.
5
Terveysvalvonnan yhteistoiminta-alue vastaa terveydensuojelu-, elintarvike-, tuoteturva-,
tupakka- ja kemikaalilaissa kunnalle säädetyistä tehtävistä Vaasan ja Laihian alueella.
Henkilöstön määrä on 6,5, menot olivat 503 000 euroa, tulot 112 000 euroa ja toimintakate
oli -391 000€.
Eläinlääkintähuollon yhteistoiminta-alue käsittää Vaasan lisäksi Mustasaaren, Vöyrin ja
Laihian kunnat. Henkilöstön määrä on 3, ja menot olivat 317 000 euroa, tulot 119 000€ ja
toimintakate oli -198 000.
Satama
Vaasan Satama on kunnallinen liikelaitos. Sataman kautta kulkee tavaraliikennettä ja
matkustajalaivaliikennettä. Matkustajalaiva liikennöi säännöllisesti Vaasan ja Uumajan
välillä. Matkustajalaivan omistaa Vaasan kaupungin ja Uumajan kunnan omistama
varustamoyhtiö NLC Ferry Ab Oy (liiketoimintanimi Wasaline). Satamassa työskentelee 13
työntekijää. Liikevaihto oli 2 980 000 euroa ja tilikauden ylijäämä 443 954€.
Kuntalain muutoksen vuoksi satama yhtiöitetään siten, että yhdessä Uumajan kaupungin
kanssa perustetaan Oy Kvarkenhamnar Ab, joka aloittaa toimintansa 1.1.2015 lukien.
Toimitilat (myös ruokahuolto ja siivous)
Vaasan Talotoimi –liikelaitos huolehtii kaupungin omistaman rakennus- ja tilakannan
kiinteistönpidosta. Henkilöstön määrä on 110. Hallinnassa oleva tilakanta oli 399 000 htm2.
Liikevaihto oli 32, 7 miljoonaa euroa ja ylijäämä 1,67 miljonaa euroa.
Ruokahuolto
Vaasan Ruokapalvelut on teknisen lautakunnan alainen nettoyksikkö. Se vastaa kaupungin
koulujen, päiväkotien, sosiaali- ja terveystoimen palveluyksiköiden ruokahuollosta,
henkilöstöruokailusta ja kuljettaa aterioita kotiin. Henkilöstön määrä on 141,5. Menot
olivat 12,6 miljoonaa euroa ja tulot 11, 8 miljoonaa euroa, toimintakate oli -0,8 miljoonaa
euroa. Muutaman päiväkodin ruokahuoltoa ei ole vielä keskitetty Vaasan ruokapalveluihin.
Laskennallisia aterioita valmistettiin 3,1 miljoonaa vuonna 2013.
Siivouspalvelut
Vaasan Siivouspalvelut tuottaa siivouspalveluita omana työnä ja ostopalveluna kaupungin
hallintokunnille lukuun ottamatta pääterveysasemaa, jonka siivouspalvelua ei ole
hallinnollisesti keskitetty. Henkilöstön määrä on 127. Tulot olivat 5,3 miljoonaa euroa ja
menot 5. 07 miljoonaa euroa. Toimintakate oli 0,26 miljoonaa euroa. Yksityisiä palveluita
käytetään niissä kaupungin kohteissa, joissa se on taloudellisesti ja toiminnallisesti
järkevää.
6
Muuta/pelastustoimi
Liikelaitos Pohjanmaan pelastuslaitos hoitaa jäsenkuntiensa vastuulla olevista
pelastustoiminnan ja öljyntorjunnan lakisääteisistä tehtävistä. Lisäksi pelastuslaitos on
tehnyt sopimuksia ensihoitopalvelujen hoitamisesta, mihin sisältyvät ensihoito-,
turvapuhelin- sekä ensivastetoiminta.
Jäsenkuntia ovat Vaasa, Laihia, Mustasaari, Isokyrö, Pedersöre, Uusikaarlepyy, Vöyri,
Kaskinen, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Maalahti ja Närpiö.
Henkilöstö koostuu 194 vakinaisesta työntekijästä ja 554 määräaikaisesta ja sivutoimisesta
pelastustyöntekijästä.
Kokonaistuotot olivat 19,1 miljoonaa euroa. Kuntien maksuosuudet olivat 10,8 miljoonaa
euroa. Tulos oli 1,9 miljoonaa euroa.
2.2. Laihia
Yhdyskuntarakenne ja maankäytön suunnittelu
Maanmittausteknikko osallistuu osa-aikaisesti maankäytön suunnitteluun. Kaavanlaadinta
hankitaan ostopalveluna (Ramboll). Kaavoitustoimen menot olivat 120 551 euroa, tulot
26 458 euroa. Toimintakate oli -94 094 euroa.
Vesi ja jätevesi
Oma jätevedenpuhdistamo ja enemmistöosakkuus Poronkankaan Vesi Oy:ssä, joka
puhdistaa ja jakelee vettä. Ostopalveluna hankitaan huolto ja kunnossapito osittain.
Rakentaminen hankitaan lähes kokonaan ostopalveluna. Henkilöstön määrä on 3,5
henkilöä. Tulot olivat 1 179 112 euroa, menot 894 644 euroa ja toimintakate oli 284 467
euroa.
Vuokra-asunnot
Kiinteistö Oy Laihian Vuokra-asunnot toteuttaa Laihian kunnan asuntovuokrauksen. Suurin
osa vuokra-asunnoista on omia. Henkilöstön määrä on 6.
Ostopalveluina hankitaan asiantuntijatehtävät ja osittain rakentaminen. Tulot olivat
1 972 585 euroa, menot 1 806 707 euroa. Toimintakate oli 165 878 euroa.
7
Liikennejärjestelyt
Kunnossapidettäviä katuja oli 61 km, kevyen liikenteen väyliä 16 km ja yksityisteitä 86 km.
Suoritteiden hinnat: Kadut 4338 euroa/km, kl-väylät 881 euroa/km ja yksityistiet 1965
euroa/km. Työntekijöitä on 2.
Lähes kaikki rakentaminen ja kunnossapito ostetaan. Menot olivat 520 428 euroa, tulot
18 730 euroa. Toimintakate oli -501 698.
Jätehuolto
Laihia ei kuulu mihinkään jäteyhtiöön. Kunnalla on sopimus Lakeuden Etapin kanssa.
Paikallinen yrittäjä jalostaa lähes kaiken jätteen. Jätteenkuljetus on sopimusperusteista.
Henkilöstön määrä on 0,2. Tulot olivat 116 215 euroa, menot 58 615 euroa. Toimintakate
oli 57 590 euroa.
Rakennusvalvonta
Kunnalla on rakennustarkastaja/ympäristösihteeri ja toimistotyöntekijä, joka on yhteinen
kunnan teknisen osaston kanssa. Henkilöstön määrä on 1,6. Menot olivat 124 968 euroa,
tulot 76 354 euroa. Toimintakate oli -48 614 euroa.
Ympäristötoimi
Kunnalla on rakennustarkastaja/ympäristösihteeri ja toimistotyöntekijä, joka on yhteinen
teknisen osaston kanssa. Menot olivat 3 352 euroa, tulot 1 137 euroa. Toimintakate oli 2 215 euroa.
Toimitilat
Kiinteistöjä kunnalla on 34318,5 htm2. Yhteensä kiinteistöjä on 28. Ostopalveluina
hankitaan kiinteistönhoidon asiantuntemus, lähes kaikki kunnossapitotyö ja
rakentamisurakat kokonaan. Henkilöstöä määrä on 7,8. Menot olivat 2 888 210 euroa,
tulot olivat 3 670 821 euroa. Toimintakate oli 782 611 euroa. Vuosittain investoidaan noin
2 miljoonalla eurolla.
2.3. Kristiinankaupunki
Yhdyskuntarakenne ja maankäytön suunnittelu
Toiminto on teknisen johtajan alaista toimintaa, mutta siirretään mittaustoimen
alaisuuteen syksystä 2014. Menot olivat 70 500 euroa, tuloja ei kirjattu. Toimintakate oli 70500 euroa.
8
Vesi ja jätevesi
Kaupungin liikelaitos vastaa toiminnasta. Henkilöstön määrä on 7. Kokoaikaisia on 5 ja osaaikaisia on 2. Tulot olivat 918 000 euroa ja menot 590 000 euroa. Ylijäämä oli 318 000
euroa. Investointeihin varataan vuosittain 600 000 euroa.
Vuokra-asunnot
Tytäryhtiö vastaa vuokra-asuntotoiminnasta. Henkilöstön määrä on 1. Tulot olivat 949 000
euroa ja menot 707 000 euroa. Ylijäämä oli 242 000 euroa. Investoinnit: 2013 1,5 miljoonaa
euroa, 2014 – 2015 1 miljoona euroa kumpanakin vuonna.
Liikennejärjestelyt
Henkilöstön määrä on 8. Menot olivat 1 229 947 euroa ja tulot 86 859 euroa. Toimintakate
oli -86 859 euroa. Investoinnit: 2013 639 000 euroa, 2014 700 000 euroa ja 2015 800 000
euroa.
Jätehuolto
Kaupunki on osakkaana Botnia Rosk Ab:ssä. Omistusosuus 16,3 prosenttia. Yhtiön
liikevaihto oli 3,091 miljoonaa euroa ja tulos 353 000 euroa.
Rakennusvalvonta
Rakennusvalvonta kuuluu tekniseen keskukseen. Henkilöstö koostuu rakennustarkastajasta
ja sihteeristä.
Ympäristötoimi
Kaupunki kuuluu Länsirannikon ympäristöyksikköön. Kaupungin osuus menoista oli
220 000. Menot ovat samat vuonna 2014.
Satama
Satamatoiminta on teknisen johtajan alaista toimintaa. Menot olivat 20 000 euroa ja tulot
olivat 29 000 euroa. Toimintakate oli 9000 euroa. Investointeja ei tehty vuonna 2013 eikä
niitä tehdä vuonna 2014.
Toimitilat (ruokahuolto ja siivous)
Henkilöstön määrä on 39. Menot olivat 3 103 638 euroa ja tulot 956 003 euroa.
Toimintakate oli -2 147 635 euroa.
9
Investointeja on tehty ja aiotaan tehdä: 2013 2,9 miljoonalla eurolla, 2014 2 miljoonalla
eurolla, 2015 4-6 miljoonalla eurolla, 2016 4-6 miljoonalla eurolla ja 2017 4-6 miljoonalla
eurolla.
Muuta
Teknisen keskuksen henkilöstön määrä on 54. Menot olivat 5 151 000 euroa ja tulot
1 695 000 euroa. Toimintakate oli -3 456 000 euroa.
2.4. Maalahti
Yhdyskuntarakenne ja maankäytön suunnittelu
Ytter- ja Övermalaxin jokilaaksojen samoin kuin Söderfjärdsbackenin osayleiskaavatyö on
käynnissä. Tämän jälkeen käynnistetään Petolahden, Nybyn ja Bergön osayleiskaavatyö.
Koko kuntaa koskeva kulttuuriympäristöselvitys on parhaillaan käynnissä. Osa
asemakaavoista tehdään omana työnä ja osan tekee konsultti. Konsultti tekee yleiskaavat.
Kunta on ostanut 76 hehtaaria Söderfjärdbackenilta sinne suunniteltavaa asuntoaluetta
varten. Myös kunnan keskustasta aiotaan ostaa maata tuleviin tarpeisiin.
Vesi ja jätevesi
Maalahden Vesi hoitaa kunnallisena liikelaitoksena vesi- ja jätevesitoiminnan.
Liikelaitoksen liikevaihto oli 1 019 689 euroa ja ylijäämä oli 11 272 euroa.
Liikelaitoksen tulos on ollut alijäämäinen vuosina 2003-2010. Kumulatiivista ylijäämää on
kertynyt runsaat 10 000 euroa. Suunnitellut investoinnit ovat lähivuosina varsin mittavat:
2014: 487 500 euroa, 2015: 749 000 euroa, 2016: 800 000 euroa ja 2017: 1 406 000 euroa.
Liikelaitoksen lainakanta on noin 1 400 000 euroa.
Henkilöstön määrä on 6. Kaivuutyöt teetetään yksityisillä urakoitsijoilla, ja toimistopalvelut
hankitaan kunnan organisaatiosta.
Vuokra-asunnot
Kunnan tytäryhtiöillä on yhteensä 178 vuokra-asuntoa eri puolilla kuntaa. Kunta omistaa
suoraan 60 vuokra-asuntoa. Kaikkien asuntojen vuokrauksesta ja kunnossapidosta vastaa
isännöitsijä apunaan 5 osa-aikaista kiinteistönhoitaja-talonmiestä.
Kunnalla on myös 22 vuokralla olevaa liikehuoneistoa.
10
Liikennejärjestelyt
Kunnan tieverkko koostuu asemakaavateistä (28 km) ja yksityisteistä (114 km). Teiden
kunnossapito hoidetaan ostopalveluin. Kunnossapitokustannukset ovat noin 375 000 euroa
vuosittain. Tämänhetkisistä tarpeista voi mainita kävely- ja pyörätien rakentaminen välillä
Åminne-Övermalax. Myös asuinalueiden teiden päällystäminen on ajankohtainen tavoite.
Jätehuolto
Oy Stormossen Ab hoitaa kunnan jätehuollon.
Rakennusvalvonta
Kunnan palveluksessa on 2 rakennustarkastajaa ja kanslisti. Henkilötyövuosien määrä on
1,95. Menot olivat 134 017 euroa ja tulot 68 410 euroa. Toimintakate oli -65607 euroa.
Ympäristötoimi
Kunnan ympäristötoimessa on yksi kokoaikainen työntekijä, jonka valvoo esimerkiksi noin
35 turkistarhaa sekä noin 35 karja-, sika- ja siipikarjatilaa, kalanjalostuslaitosta, maaainesten ottotoimintayksiköitä sekä jätteenkäsittely-yrityksiä.
Menot olivat 53 387 euroa ja tulot olivat 4 210 euroa. Toimintakate oli - 49 177 euroa.
Satama
Kunta hallinnoi noin 550 venepaikkaa ja 2 kalasatamaa. Henkilöstöä on kesäkuukausina 35. Tulot olivat 39 000 euroa ja menot 27 000 euroa. Toimintakate oli 12 000 euroa.
Venepaikkojen kysyntä laskee tulevaisuudessa, kun vapaa-ajan asuntoihin saadaan
tieyhteys.
Toimitilat
Kunnan hallinnassa on toimitiloja 15 463 kuutiometriä. Käyttömenot ovat vuonna 2014
1 366 920 euroa. Vuosina 2014-2017 investoidaan toimitiloihin 13,7 miljoonaa euroa.
Henkilöstö koostuu 9 kokopäiväisestä kiinteistönhoitajasta ja 3 tuntipalkkaisesta
kirvesmiehestä. LVIS-palvelut ostetaan.
11
2.5. Vöyri
Yhdyskuntarakenne ja maankäytön suunnittelu
Hallintojohtaja vastaa maankäytön suunnittelusta. Konsultit laativat kaavat. Menot olivat
87 750 euroa ja tulot olivat 52 220 euroa. Toimintakate oli -35 530 euroa.
Vesi ja jätevesi
Omana toimintana hoidettava vesi- ja jätevesitoiminto koostuu 3 vedenpuhdistamosta ja 2
jätevedenpuhdistamosta. Vuonna 2013 toimitettiin asiakkaille 527 852 kuutiota vettä ja
käsiteltiin 157 828 kuutiota jätevettä. Ulkoiset tulot olivat 1 096 320 euroa ja ulkoiset
menot olivat 788 063 euroa. Sisäisen myynnin ja sisäisten kustannusten jälkeen tulos oli
4 934 euroa. Investointitarpeita on sekä käsittely- että verkostopuolella.
Toiminnan kustannukset asukasta kohden olivat 0,7 euroa.
Vuokra-asunnot
Vuokra-asuntoja on yhteensä 277. Oy Buma-Team Ab hallinnoi toimintaa.
Liikennejärjestelyt
Kaava-alueen teitä hoidetaan ostopalveluin. Yksityisteiden kunnossapitoon myönnetään
avustusta tai kunnossapidosta tehdään kunnan ja tieosuuskunnan välinen sopimus, jonka
perusteella kunta vastaa kunnossapidosta. Kunnossapito hoidetaan ostopalveluin.
Kunta auraa kaikki yli 100 metriä pitkät tiet ilmaiseksi. Ulkoisia tuloja ei ollut ja ulkoiset
menot olivat 315 986 euroa. Muut kustannukset mukaan laskettuina tulos oli -582 184
euroa.
Henkilöstön määrä on 1. Nettokustannukset asukasta kohden olivat 87 euroa.
Jätehuolto
Oy Stormossen Ab vastaa kunnan jätehuollosta.
Rakennusvalvonta
Rakennusvalvonnassa työskentelee kaksi työntekijää. Toimintamenot olivat 127 122 euroa
ja tulot 75 830 euroa. Rahoituksellisten menojen ja tulojen jälkeen toimintakate oli -51 815
euroa.
12
Ympäristötoimi
Rakennusvalvonta ja ympäristötoimi muodostavat yhteisen yksikön. Ympäristötoimen
toimintakate oli -42 092 euroa.
Toimitilat
Kunnalla on kiinteistöjä yhteensä 56 488 m2. Kunta järjestää ruokahuollon ja siivouksen
omana toimintana. Nettotulos oli -113 003 euroa. Asukaskohtainen meno oli 17 euroa.
2.6. Isokyrö
Yhdyskuntarakenne ja maankäytön suunnittelu
Tervajoen ja Ylipään osayleiskaavat on hyväksytty vuonna 2014. Keskustan osayleiskaavan
laadinta on aloitettu vuoden 2013 lopulla, ja kaavan tulisi valmistua vuonna 2015. Kunnalla
on ollut kaavoitustyötä varten aluearkkitehti vuoden 2014 alkupuolelle saakka. Tämän
jälkeen kaavoitus on teetetty konsulteilla. Menot olivat 87 197 euroa ja tulot 14 920 euroa.
Toimintakate oli -72 277 euroa.
Vesi ja jätevesi
Isonkyrön kunnan raakavesi otetaan kahdelta eri pohjavesialueelta. Päävedenottamon
lisäksi on kulutushuippujen tasauksessa käytettävä pohjavesialue. Talousveden kulutus
vuodessa on noin 400 000 kuutiota. Jäteveden käsittelystä vastaa Kyrönmaan Jätevesi Oy.
Henkilöstön määrä on 4,5 työntekijää. Menot olivat 685 600 euroa ja tulot 772 593 euroa.
Toimintakate oli 87 000 euroa.
Vuokra-asunnot
Kunnan omistamalla Asunto Oy:llä on asuntoja 203 ja kiinteistöjä 21. Kiinteistöistä kaksi on
kerrostalokiinteistöjä ja loput 19 rivitalokiinteistöjä.
Kunta vastaa isännöinnistä, kirjanpidosta ja laskutuksesta. Yhtiön palveluksessa on
kokoaikainen huoltomies. Liikevaihto oli 982 000 euroa. Asuntojen käyttöaste vaihtelee
vuosittain vaihteluvälin ollessa 90-95 %.
Kiinteistöt on rakennettu vuosina 1982-1998. Isohkoja remontteja ei ole tehty.
13
Liikennejärjestelyt
Kunnan hoidossa olevien yksityisteiden sekä kaavateiden kunnossapito hoidetaan
ostopalveluin. Henkilöstön määrä kuvataan seuraavasti: työnjohto 20 % kokonaistyöajasta
ja ammattimies 20 % kokonaistyöajasta. Kunnan hoidossa olevia yksityisteitä on 120
kilometriä, kaavateitä 27 kilometriä ja kevyen liikenteen väyliä 3 kilometriä. Menot olivat
254 668 euroa ja tulot 8745 euroa. Toimintakate oli -245 923 euroa.
Jätehuolto
Oy Stormossen Ab hoitaa kunnan jätehuollon. Toimintakuluja on noin 5000 euroa
vuodessa.
Rakennusvalvonta
Rakennusvalvontaa hoitavat rakennustarkastaja ja kanslisti. Kanslistin työpanoksesta 40 %
kohdistuu rakennusvalvontaan. Ostopalveluina hankitaan rakennusten paikalleen
merkintää n. 30 tuntia vuodessa.
Menot olivat 113 488 euroa ja tulot 31 900 euroa. Toimintakate oli -81 588 euroa. Lukuihin
sisältyvät ympäristötoimen menot ja tulot.
Ympäristötoimi
Rakennustarkastajan työpanoksesta 20 % ja kanslistin työpanoksesta 5 % kohdistuu
ympäristötoimeen.
Toimitilat
Ruokahuollossa on viisi keittiötä. Henkilöstöresurssi on noin 13 henkilötyövuotta. Menot ja
tulot olivat 1 019 970 euroa ja toimintakate oli 0 euroa. Siivouksen henkilöstöresurssi on
noin 11 henkilötyövuotta. Menot ja tulot olivat 591 841 euroa ja toimintakate oli 0 euroa.
Toimitiloihin (sisältäen puistot ja liikunta-alueet) kuuluvia erillisiä kiinteistöjä on 30, joiden
kerrosala on noin 27 000 m2. Henkilöstön määrä on 6. Menot olivat 915 345 euroa ja tulot
1 284 820 euroa. Toimintakate oli 369 474 euroa.
2.7.Närpiö
Yhdyskuntarakenne ja maankäytön suunnittelu
Kaupunki vastaa maankäytön suunnittelusta, maanhankinnasta ja –myynnistä,
maanmittaustoimituksista, lainhuudatuksista ja mittaustoiminnasta. Kaavoituksesta vastaa
14
oma henkilöstö. Myös konsultteja käytetään. Varsinaisia asiantuntijatyöntekijöitä on 3.
Menot olivat 209 500 euroa ja tulot 21 500 euroa. Toimintakate oli -188 000 euroa.
Vesi ja jätevesi
Närpes Vatten Ab vastaa vesi- ja jätevesitoiminnasta. Työntekijöitä on 15. Kaivuutyöt
tekee yksityinen urakoitsija. Asennustöistä vastaa yhtiön oma henkilöstö.
Yhtiö investoi voittovaransa verkostoon.
Vuokra-asunnot
Närpes Bostäder Ab – Närpiön Asunnot Oy omistaa noin 200 asuntoa ja hallinnoi
kaupungin omistamia noin 250 asuntoa. Yhtiön liikevaihto oli 952 000 euroa ja tulos
verojen jälkeen 59 000 euroa.
Yhtiöllä on monta vanhaa kiinteistöä, jotka piakkoin on peruskorjattava tai jotka on
korvatta uudisrakentamisella. Edullisia vuokra-asuntoja tarvitaan erityisesti työperäisille
maahanmuuttajille. Kylissä sijaitsevien yhtiön vuokra-asuntojen käyttöasteen suhteen on
ongelmia, koska vuokralaiset haluavat asua keskustassa. Kylien palvelutason
heikentyminen vähentää osaltaan kiinnostusta asuntoihin.
Liikennejärjestelyt
Liikenneväylien vastuualueelle kuuluu katujen, yksityisteiden, katuvalaistuksen,
kalasatamien, puistojen ja viheralueiden kunnossapito. Työntekijöitä on 3. Toimialan
investoinnit kilpailutetaan. Viheralueiden ja leikkikenttien kesäkunnossapito hoidetaan
omin voimin. Ostopalveluin hoidetaan kesäisin tarvittavat kaivuu- ja asennustyöt ja talvella
talvikunnossapito.
Jätehuolto
Jätehuollon hoitaa kuntien perustama jätehuoltoyhtiö Oy Botnia Rosk Ab. Yhtiössä on
osakkaina kahdeksan kuntaa. Yhtiö vastaa jätteiden vastaanotosta, käsittelystä,
kierrätyksestä ja kaatopaikalle varastoinnista.
Kaupungin kiinteistöjen jäteastioiden tyhjennys hoidetaan ostopalveluin.
Rakennusvalvonta
Rakennusvalvonnassa työskentelee 4 työntekijää. Lakisääteisten toimintojen lisäksi
rakennusvalvonta päättää korjausavustuksista.
15
Ympäristötoimi
Vuodesta 2009 kuuden kunnan muodostama yhteistoiminta-alue on vastannut
jäsenkuntiensa ympäristötoimesta, ympäristöterveydenhuollosta ja eläinlääkintähuollosta.
Yhteistoiminta-alueen kuntia ovat Vöyri, Mustasaari, Maalahti, Korsnäs, Närpiö, Kaskinen ja
Kristiinankaupunki. Mustasaari on isäntäkunta. Työntekijöitä yhteistoiminta-alueella on 19.
Kaupungin osuus kustannuksista oli 64 275 euroa.
Toimitilat (myös ruokahuolto ja siivous)
Oma henkilöstö vastaa pääasiassa kiinteistöjen hoidosta. Uudisrakentaminen, laajat
kunnossapitotehtävät ja tilojen suunnittelu asiakkaan tarpeisiin toteutetaan ostopalveluin.
Oma henkilöstö koostuu 21 työntekijästä, joista 5 on osa-aikaisia. Menot olivat 2 701 561
euroa ja tulot olivat 3 730 316 euroa. Toimintakate oli 1 028 755 euroa. Toimitilojen
investointitarve on vuosittain 4-6 miljoonaa euroa.
Ruokahuolto on omaa toimintaa. Asiakkaita ovat kaupungit koulut, päiväkodit ja
palveluasumisyksiköt sekä kotona asuvat yksittäiset kuntalaiset. Ruokahuolto työllistää 46
työntekijää, joista 9 on osa-aikaisia. Menot olivat 2 729 136 ja tulot olivat 2 722 543 euroa.
Toimintakate oli -6593 euroa. Neljän keittiön remontti on ajankohtainen lähivuosina.
Siivouspalvelut hoidetaan omana toimintana. Työntekijöitä on 84, joista 32 on osa-aikaisia.
Menot olivat 1 481 491 euroa ja tulot 1 475 773 euroa. Toimintakate oli -5718 euroa.
2.8. Mustasaari
Yhdyskuntarakenne ja maankäytön suunnittelu
Kaavoitusosaston menot olivat 874 473,53 euroa ja tulot 88 137,40 euroa. Toimintakate oli
-786 336,13 euroa. Kaavoituksessa työskentelee 10 työntekijää. Asemakaavat tehdään
omana työnä. Osayleiskaavat laatii konsultti. Konsultit vastaavat myös vaativista
asemakaavalaadinnoista.
Mustasaaressa on hyväksytty 2013 strateginen yleiskaava, joka ei ole oikeusvaikutteinen.
Lisäksi kunnalla on 8 hyväksyttyä oikeusvaikutteista osayleiskaavaa.
Kaavoitusosasto vastaa myös kiinteistöasioista ja toimialan asiakaspalvelusta.
16
Vesi ja jätevesi
Kunnan vesihuoltolaitos vastaa toiminnasta. Menot olivat 1 665 181 euroa ja tulot olivat
3 030 144 euroa. Toimintakate oli 1 364 963 euroa ja ylijäämä 97 897 euroa. Työntekijöitä
on 13. Laitoksen oma henkilöstö vastaa pääasiassa toiminnasta lukuun ottamatta
suunnittelu- ja verkostonrakentamistöitä sekä osaa vuosihuoltotöitä, jotka hankitaan
ulkopuolisilta.
Tulevista investoinneista voi mainita Raippaluodon jätevesipuhdistamon saneerauksen
sekä vesi- ja jätevesiverkoston korjaustyöt.
Vuokra-asunnot
Kunnan omistamien asuntojen välitys hoidetaan ostopalveluna. Ostopalvelu hankitaan
kunnan omistamalta tytäryhtiöltä. Asuntoja on yhteensä 44. Mukaan on laskettu
sosiaalitoimen tukiasunnot. Menot olivat 169 021, 85 euroa ja tulot 261 599,23 euroa.
Toimintakate oli 92 577, 38 euroa. Asuntoasioita hoitaa 4 työntekijää osa-aikaisesti.
Kiinteistöosakeyhtiö Korsholms Bostäder on kunnan tytäryhtiö, joka omistaa 213 asuntoa.
Työntekijöitä on 7, joista 6 on osa-aikaisia. Yhtiön liikevaihto oli 1 418 217 euroa.
Liikennejärjestelyt
Kunnan omia työntekijöitä on 3. Teiden kunnossapidosta omana toimintana hoidetaan 30
% ja ostopalveluina 70 %. Menot olivat 832 149 euroa ja tulot 206 368 euroa. Toimintakate
oli -625 781 euroa.
Jätehuolto
Jätehuollossa ei ole omaa toimintaa. Ostopalveluna hankitaan kunnan kiinteistöjen ja
satamien jätesäiliöiden tyhjennys. Oma henkilöstö tyhjentää kunnan uimarantojen ja
julkisten alueiden roskasäiliöt.
Rakennusvalvonta
Kunnan rakennusvalvonnassa työskentelee 5 työntekijää. Menot olivat 328 604 euroa ja
tulot olivat 257 473 euroa. Toimintakate oli -71 131 euroa. Rakennuslupia myönnettiin
vuonna 2013 359.
Kunta panostaa asiakaspalvelussaan erityisesti elektroniseen lupakäsittelyyn. Akuutteja
investointitarpeita ei juuri nyt ole. Kiinteistörekisterin uusiminen on ajankohtainen haaste,
koska kunnan rekisteri on, kuten monen muunkin kunnan, osin vanhentunut ja
virheellinen.
17
Ympäristötoimi
Kunnan ympäristötoimi, ympäristöterveydenhuolto ja eläinlääkintähuolto on keskitetty
yhteistoiminta-alueelle, jonka isäntäkunta on Mustasaari.
Yhteistoiminta-alueella on 19 työntekijää. Henkilöstön lisätarve on 2, jotta lakisääteiset
tehtävät voidaan hoitaa.
Satama
Kunta ylläpitää kuutta satamaa. Raippaluodon satamalla on vierasvenesatamastatus.
Björköbyssä, Klobbskatissa ja Fjärdskärissä sijaitsevissa satamissa on ammattikalastajille
tarkoitettuja palvelu- ja huoltotiloja.
Työntekijöitä on kaksi, joista toinen on osa-aikainen. Laitureihin investoidaan vuosittain
30 000 euroa.
Toimitilat (myös ruokahuolto ja siivous)
Kiinteistötoimi huolehtii kunnan toimitiloista. Omista toimitiloista huolehtii 26 kunnan
työntekijää. Omien toimitilojen kerrosala on 107000 m2. Lisäksi vuokrataan ulkopuolisilta
toimitiloja yhteensä 1800 m2. Toimitiloista koitui menoja 4 569 919 euroa. Tuloja saatiin
7 921 556 euroa. Toimintakate oli 3 356 737 euroa.
Kunnan omia siivoojia on 46. Siivottavia tiloja on 40 330 m2. Menot olivat 1 121 035 euroa
ja tulot 1 236 254 euroa. Toimintakate oli 115 219 euroa.
Kunnan ruokahuollosta työskentelee 46 työntekijää ja lisäksi 9 työntekijää, jotka ovat
yhteisiä siivoustoimen kanssa. Menot olivat 3 475 942 euroa ja tulot 3 505 352 euroa.
Toimintakate oli 29 410 euroa.
Ruokahuollon investointitarpeet ovat pääasiassa 3-10 vuoden ajanjaksolla toteutettavia
lukuun ottamatta yhden koulukeittiön remonttia ja laajennusta, joka tulisi aloittaa 2015.
2.9. Kaskinen
Yhdyskuntarakenne ja maankäytön suunnittelu
Hankitaan ostopalveluina. Menot olivat 50 000 euroa.
18
Vesi ja jätevesi
Toiminnan tulot olivat noin 359 000 euroa vuodessa ja ostopalveluiden osuus noin 45 000
euroa. Esimerkiksi kaivuutyöt tehdään ostopalveluina. Tulos menojen ja poistojen jälkeen
oli 78 000 euroa. Toimialalla yksi vakituinen työntekijä.
Liikennejärjestelyt
Teiden asfaltointimenot olivat 100 000 euroa.
Jätehuolto
Ostopalveluihin meni 20 000 euroa.
Rakennusvalvonta
Kaupungin oman toiminnan menot olivat 20 000 euroa. Henkilöstöresurssit ovat 0,5.
Ostopalvelumenot olivat 10 000 euroa.
Ympäristötoimi
Ostopalveluna hoidettavan toiminnan kustannukset olivat 40 000 euroa.
Satama
Satamatoiminta on aiemmin ollut teknisen johtajan alaista toimintaa mutta 1.9.2014
tehdyn yhtiöittämisen jälkeen satama on oma liikelaitos. Tulos poistojen jälkeen on noin
428 000 euroa.
Muuta
Henkilöstön määrä teknisessä toimessa: tekninen johtaja, asiantuntija (50 %),
rakennustarkastaja (40 %), ammattimiehiä 5, siivoojia 5 (+2x50 %) ja ruokahuollon
henkilöstöä 3 (+1x50 %).
2.10. Korsnäs
Yhdyskuntarakenne ja maankäytön suunnittelu
Konsultit laativat kaikki asemakaavat ja osayleiskaavat. Kaavoituksesta aiheutuvat menot
ovat 15 000 – 30 000 euroa vuodessa. Tuloja ei toiminnasta saada. Kaikkien kylien
osayleiskaavat ja asemakaavat ovat lähiajan tärkeitä tehtäviä.
Vesi ja jätevesi
19
Kunnan vesihuoltolaitoksen toiminta-alue ulottuu Harrströmin ja Taklaxin kyliin sekä
kunnan keskustaan. Jäteveden käsittelyn piirissä on myös Molpen kylä. Yksityinen
osakeyhtiö huolehtii talousveden toimittamisesta Molpeen ja Korsbäckin kylään.
Helenelundin kylä kuuluu Närpes Vatten Ab:n toiminta-alueeseen.
Henkilötyövuosia on 2,6 ja toimintakate oli 231 308 euroa.
Vuokra-asunnot
Kunnalla on omia vuokra-asuntoja noin 100, joiden vuokrauksesta ja kunnossapidosta se
huolehtii. Toiminta sitoo noin 1 henkilötyövuoden. Toimintakate oli 71 567 euroa.
Investointitarpeita on lähivuosina noin 150 00 euron edestä.
Liikennejärjestelyt
Kunnan kunnossapitovastuulla on 7,3 kilometriä kaavateitä. Kunta myöntää vuosittain noin
27 000 euroa yksityisteiden kunnossapitoon. Yksityisteitä on 45 kilometriä. Lumenauraus
ja vesakoiden raivaus hoidetaan ostopalveluna. Toimialueen toimintakate oli -96 937
euroa. Investointitarpeita on 50 000 – 100 000 euron edestä lähivuosina.
Jätehuolto
Kunnan jätehuollon hoitaa Oy Stormossen Ab.
Rakennusvalvonta
Oma toiminta koostuu 0,86 henkilötyövuodesta. Lakisääteisten tehtävien lisäksi
rakennusvalvonta päättää korjausavustuksista. Toimintakate oli -47290 euroa.
Tietotekniikan hankinnat ovat ajankohtaisia.
Ympäristötoimi
Oma toiminta käsittää 0,14 henkilötyövuotta. Toimintakate oli -4447 euroa.
Satama
Kunta omistaa 4 pienvenesatamaa, joissa on 78 venepaikkaa sekä 10 vierasvenepaikkaa.
Toiminta varten varataan 0,1 henkilötyövuotta. Toimintakate oli -1851 euroa.
Toimitilat
20
Kunta omistaa toimitiloja. Henkilöresurssi on 4,5 henkilötyövuotta. Ostopalveluna
hankitaan vahtimestaripalveluita. Toimintakate oli -43 283 euroa.
Investointitarpeet ovat mittavat: kirjaston, perusturvakeskuksen
peruskorjaukseen tarvitaan 400 000 euroa vuositasolla.
ja
kunnantalon
3. Kuntien investointitarpeet 2014-2018
Kuntien investointitarpeet 2014-2018 selviää oheisesta taulukosta:
Kunta
Investoinnit/M€
Isokyrö
10
Uusinvestoinnit/M€
Peruskorjaukset/M€
4
6
Kaskinen
0,4
0
0,4
Korsnäs
6,7
2,6
4,1
Kristiinankaupunki
20
5
15
Laihia
16
12
4
Närpiö
24,5
16,6
7,9
Maalahti
18,7
12,3
6,4
Mustasaari
68,4
50
Vaasa
Vöyri
Yhteensä
200
125
18,4
75
11,6
6,6
5
376,3
234,1
142,2
Kunnilla on yhteensä 45 pienvenesatamaa, joissa 3000 venepaikkaa. Toimitiloja kunnat
omistavat yhteensä 793 266 m2.
4. Selvitysalueen kuntien väestörakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys
21
Vaasan seudulla asuu 112 824 asukasta (31.12.2013). 2000-luvulla seudun väestö on
kasvanut n. 7 200 henkilöllä. Suupohjan seudulla asuu 17 686 asukasta. Siellä väestö on
vähentynyt reilulla 1900 henkilöllä. Koko selvitysalueen väestöpohja on siis noin 130 000
asukasta.
Vaasan seudun väestönkasvu on 7. suurin Suomen kaupunkiseuduista (2005–2013).
Valtaosa seudun väestönkasvusta keskittyy Vaasan, Mustasaaren ja Laihian alueille. Niiden
yhteenlaskettu väestönkasvu oli 8 047 asukasta vuosina 2000–2013 (Vaasa + 4 857,
Mustasaari + 2 632 ja Laihia + 558). Vuosina 2000–2005 Vaasan seudun väestönkasvu oli
huomattavasti pienempi (noin + 130 vuodessa) kuin vuosina 2005–2013 (noin +810
vuodessa).
Toteutunut väestökehitys sekä todennäköinen tuleva kehitys on hyvin erilainen
selvitysalueen eri osissa. 2000-luvulla valtaosa seudun väestönkasvusta on keskittynyt
suurimpiin taajamiin/asuinkeskuksiin. Kylien ja haja-asutusalueiden väestökehitys on ollut
negatiivinen 2 000-luvulla, mutta kehitys on ollut hyvin erilainen seudun eri osissa. Kasvavia
kyliä ja haja-asutusalueita löytyy varsinkin kasvavien taajamien ympärillä, erityisesti
Mustasaaressa. Tosin sielläkin kylien ja haja-asutusalueiden väestönkasvu on maltillinen.
Mitä kauemmaksi seudun kasvualueista mennään, sitä enemmän kylien ja hajaasutusalueiden väestö on vähentynyt. Poikkeuksen tästä muodostavat pääteiden varret.
Yhdyskuntarakenteen kehitystä voidaan kuvata valtakunnallisen YKR-aineiston avulla
(Liitteet). Tiheiden ja väljien taajamien kehityksessä 2000-2012 havaitaan, että Vaasassa
22
asuu 75 % seudun tiheiden taajamien väestöstä (vrt. 55 % koko väestöstä, Vähäkyrö ei
mukana). Vaasassa väljien taajamien väestöosuus kaupungin kaikkien taajamien väestöstä
on vain 4 %. Mustasaaressa väljien taajamien osuus on 45 %. Mustasaaren osuus seudun
kaikkien väljien taajamien väestöstä on 33 %, vaikka kunnan osuus seudun koko väestöstä
on vain 17 %.
Mustasaaressa siis tapahtuu valtaosa seudun yhdyskuntarakenteen hajautumisesta.
Seudulle tuli yhteensä 3 331 asukasta uusiin väljiin taajamiin 2000–2012 ja Mustasaaren
osuus niistä oli 42 %. Tässä ei ole huomioitu vanhojen, ennen tarkastelujaksoa olemassa
olleiden väljästi rakennettujen taajamien väestökehitystä. Mustasaari on koko
selvitysalueen ainoa kunta, jossa haja-asutusalueiden väestö on kasvanut (+236 / 11,5 % v.
2005–2012). Haja-asutusalueiden väestö on kasvanut nopeammin kuin kunnan koko väestö
(1 784 as. / 10,3 %). Väestönkasvu on siis aiheuttanut paljon hajautumista erityisesti
Mustasaaren alueella.
Mustasaaren kunta on laatinut strategisen yleiskaavan ja linjannut sen yhteydessä, että
kunta tulee keskittymään jatkossa 5 taajaman kehittämiseen.
Myös Laihian väestönkasvu on ollut nopea vuodesta 2005 (443 / + 5,9 %), mutta tämä ei
kuitenkaan ole aiheuttanut voimakasta hajautumista.
Sydösterbottenissa väljien taajamien väestö on kasvanut, vaikka väestökehitys on koko
alueen osalta negatiivinen. Haja-asutusalueiden väestö on sen sijaan vähentynyt seudun
kaikissa kunnissa.
Koko selvitysalueen osalta voidaan todeta, että monet kylät ja haja-asutusalueet ovat
vähitellen tiivistyneet alhaisen tiheyden taajamaksi. Tämä tarkoittaa, että kunnallisten
velvoitteiden paine kasvaa näillä alueilla.
Vaasan seudulla kyse on voimakkaasta hajautumisesta Vaasan lähialueilla.
Hajautumiskehityksen negatiiviset vaikutukset näkyvät rakennuskannassa ja
infrastruktuurissa hyvin pitkällä jänteellä. Ne ovat pitkäkestoisia investointeja ja vaikeasti
muutettavia. Osa uusista asuntoalueista on toteutunut laajoina ja väljinä pientaloalueina,
jotka sijaitsevat kaukana työpaikoista ja palveluista. Tällaiset alueet eivät myöskään tue
olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta, vaan ne muodostavat omia erillisiä saarekkeitaan.
Toteutunut kehitys on johtanut tilanteeseen, jossa tarjolla on vain rajoitetusti alueita
hyvien liikenneyhteyksien varsilta ja valmiin infrastruktuurin ääreltä.
Hajautuva yhdyskuntarakenne aiheuttaa kustannuksia ja kustannuspainetta erityisesti
seuraavissa asioissa:
23
Palveluverkon suunnittelu on vaikeaa ja palveluista tulee tehottomia.
Palveluiden keskittyessä kuljetustarpeet palveluihin lisääntyvät
Joukkoliikenteen kehittäminen on hankalaa
Vesihuollon rakentaminen kallista
Kevyen liikenteen väylien ja alikulkujen rakentamispaine kasvaa
Tievalaistuksen rakentaminen lisääntyy
Kunta joutuu osallistumaan tai jopa vastaamaan myös maanteiden infrastruktuurista
5. Kuntaliitoksen hyödyt ja haasteet
5.1. Yleistä
Hallitusohjelman perusteella kuntareformin odotetaan auttavan julkisen talouden
kestävyysvajeen kaventamisessa, varautumisessa ikääntymistä seuraavan palvelukysynnän
kasvuun, palveluiden saannin takaamisessa koko väestölle asuinpaikasta riippumatta,
kuntien tulopohjan vahvistamisessa ja kunnallisen toiminnan tuottavuuden ja
vaikuttavuuden parantamisessa. Lisäksi reformin odotetaan edistävän elinkeinopolitiikan
tuloksellisuutta ja estävän yhdyskuntarakenteiden hajautumista ja segregaatiota. Keinona
on kuntakoon kasvattaminen käsittämään työssäkäyntialueen ja sitäkin isomman alueen.
Oletetaan, että suurkunta pystyy itse vastaamaan palvelutarjonnasta ja sen rahoituksesta
aiempaa paremmin.
Kuntakokoa kasvattamalla halutaan mittakaavaetuja, jotka ovat yksi peruste
kuntaliitoksille. Mittakaavaeduista on ristiriitaista evidenssiä. Voidaan sanoa, että
suoranaista näyttöä mittakaavaeduista ei ole (Heikki A. Loikkanen, kaupunkitutkimuksen
professori 2010)
Suomen kuntien ja niiden palvelusektorien meno-, kustannus- ja tehokkuuseroja koskevaa
tutkimusta selvittävässä muistiossaan Luoma ja Moisio (2005) esittävät johtopäätöksenään,
että kuntien ja palveluja tuottavien yksiköiden välillä on huomattavia kustannus- ja
tehokkuuseroja, mutta niitä selittävät paljon enemmän muut tekijät kuin kunnan tai
toimintayksikön koko.
Koska tieteellistä tutkimusta, joka osoittaisi ristiriidattomasti suurkunnan hyödyt, ei ole,
perustuu etujen luettelointi valistuneeseen tulevaisuuden arviointiin, joka voi hyvinkin
osoittautua oikeaksi. Mittakaavaetuja löydettiin, ja ne vaihtelevat palvelusta toiseen.
Kuntaliitoksen arvioidut haasteet perustuvat vastaavanlaiseen arviointiin.
5.2. Kuntaliitoksen hyödyt
Palvelut kuntalaisille
24
-
Rahoituspohjan laajentuminen turvaa palveluiden saannin ja kehittämisen,
erityispalvelut kaikkien ulottuville,
paikallisliikenne yhtenäistyy,
-
palveluiden järjestäminen optimoidaan
palvelukäytäntöjen laatukriteerit yhtenäistyvät,
sähköiset palvelut kehittyvät,
teknisen toimen investoinnit laajemmalle pohjalle,
yhteisellä maankäytön suunnittelulla edistetään yritysten sijoittumista alueelle,
liikennehankkeet etenevät joutuisammin yhdistyneessä kunnassa,
alueen vetovoima paranee,
kehittämisresurssit lisääntyvät,
suurkunta pystyy järjestämään kilpailukykyiset palvelut ja monimuotoista asumista ja
Pohjanmaan alueen edunvalvonta helpottuu
Henkilöstö
Palveluiden tuottamisen keskeytyminen pienenee sijaisuuksien hoidon helpottuessa,
-
suurkunta houkutteleva työnantaja, koska se tarjoaa henkilöstölle mahdollisuuden
erikoistua,
henkilöstön kehittämispanostukset lisääntyvät,
kriittisen massan lisäännyttyä henkilöstön asiantuntemuksen taso nousee,
työkierrosta tulee henkilöstön kehittämisen väline,
henkilöstön työsuhdeturva taataan viideksi vuodeksi
5.3. Kuntaliitoksen haasteet
Palvelut
- Palveluiden keskittäminen pidentää asiointimatkoja ja lisää matkakustannuksia,
-
palvelukäytäntöjen yhtenäistäminen herättää vastustusta,
- taksat saattavat kohota,
- hallinnon keskittyminen,
- kielelliset järjestelyt,
- totutut asiointisuunnat muuttuvat osalla asukkaista,
25
- investointitarve palveluihin määrittyy osana laajempaa kokonaisuutta ja
- palveluiden kehittämisessä oman kunnan näkökulma on osa kokonaisuutta
Henkilöstö
-
Usean hallinnollisen toimintaympäristön yhteensovittaminen vie vuosia, mikä lisää
esimiesten vastuuta,
-
työtehtävät ja työtehtävien suorituspaikka voivat muuttua,
-
mahdollisten päällekkäisyyksien poistaminen lisää epävarmuutta pidemmällä aikavälillä
-
kielellisten valmiuksien parantaminen lisää omaehtoista opiskelua ja
-
hallinnollisen päätöksenteon etääntyminen heikentää henkilöstön yhteenkuuluvuutta
6. Teknisen toimen palveluiden ja hallinnon järjestäminen kuntaliitoksessa
Hallinto ja talous
Toiminnot keskitetään. Alkuvaiheessa etätyömahdollisuus taataan. Palveluiden maksut ja
hinnat yhtenäistetään.
Yhdyskuntarakenne ja maankäytön suunnittelu
Toiminnot keskitetään. Alkuvaiheessa voidaan harkita etätyömahdollisuutta.
Vesi ja jätevesi
Yhdistyneen kunnan vesihuolto yhtenäistetään. Kunnassa on yksi toimija, mikä tarkoittaa
kunnallisten yhtiöiden ja liikelaitosten toiminnan yhteensulauttamista ja infran siirtämistä
taseeseen. Toimijan juridinen muoto on ensisijaisesti liikelaitos ja toissijaisesti osakeyhtiö.
Käyttöhenkilöstöä on alueen laitoksissa ja rakennuskohteissa.
Vuokra-asunnot
Toiminta kootaan kunnan omistaman yhtiön alaisuuteen, mikä tarkoittaa kunnallisten
yhtiöiden ja muun toiminnan yhteensulauttamista.
Kunnallistekniikka, koneet ja kalusto
26
Kadut ja liikennejärjestelyt suunnitellaan ja niitä johdetaan keskitetysti ja toteutetaan
alueellisten tarpeiden mukaisesti. Katu- ja tievalaistuksen ohjaus keskitetään yhteen
ohjausjärjestelmään. Hoito ja ylläpito sekä rakentaminen hoidetaan ulkopuolisin palveluin
pitkäaikaisina urakoina. Yksityisteiden hoitovelvoitteet ja menettelyt yhtenäistetään.
Kunnan omistaman kone- ja kuljetuskaluston hankinta ja kaluston korjaus hoidetaan
keskitetysti. Pysäköinninvalvonnan alueet määritellään uudelleen. Vanhojen
kaatopaikkojen sulkemisen hallinta keskitetään. Lämmönjakeluun liittyvät järjestelmät
yhdistetään.
Kuljetuspalvelut ja logistiikka
Kunnan henkilö- ja tavarakuljetukset suunnitellaan ja johdetaan keskitetysti.
Henkilöliikennettä pyritään kehittämään nykyiseen Vaasassa ja Vaasan lähialueilla
toimivaan joukkoliikennepalveluun siten, että räätälöity palveluliikenne hinnoitellaan
palvelun laatua vastaavaksi. Koko kunnan oman oppilaskuljetuksen sekä alueellisen kutsuja palveluliikenteen tehokkuutta kehitetään niin, että taksiriippuvuutta voidaan vähentää.
Uusi kaupunki ottaa joukkoliikenneviranomaisen vastuun koko alueellaan (nykyisin vain
Vaasan alue ja muissa kunnissa ELY-keskuksella vastuu).
Varastointi keskitetään. Tavarakuljetuksia optimoidaan ja kilpailutetaan tarvittavilta osin.
Jätehuolto
Jätehuollon viranomaistehtävistä vastaa jätelautakunta. Valvonta kuuluu rakennus- ja
ympäristölautakunnalle. Jätehuollon käytännön toiminnasta vastaa kunnan omistama Oy
Stormossen Ab, mikä tarkoittaisi yhtiön toiminta-alueen laajentumista Laihialle ja
Suupohjan alueelle ja irrottautumista Botniarosk Oy:stä.
Rakennusvalvonta
Toimintaa kehitetään ja organisoidaan meneillään olevan valtakunnallisen
lainsäädäntöhankkeen suosittamalla tavalla. Vastaanottopäiviä järjestetään alueellisesti
tarpeiden mukaan aiemman kokemuksen perusteella.
Ympäristötoimi
Toiminta keskitetään. Eläinlääkintähuolto järjestetään alueellisesti.
Satama
Rahtiin ja matkustajaliikenteeseen liittyvä satamatoiminta keskitetään.
27
Venepaikkojen asiakaspalvelua tarjotaan alueellisesti siihen saakka, kunnes palvelut
voidaan tarjota sähköisesti. Venepaikkojen kunnossa- ja ylläpitopalveluissa on paikallista
henkilöstöä tai vaihtoehtoisesti palvelut ulkoistetaan.
Toimitilat (myös ruokahuolto ja siivous)
Alueen kiinteistöt siirretään keskitetysti johdetun kunnallisen Tilaliikelaitoksen taseeseen.
Kiinteistöhuolto liitetään mahdollisuuksien mukaan keskitettyyn etävalvontaan ja –
ohjaukseen. Huoltohenkilöstöä on alueellisesti. Tilojen ylläpito- ja kehittämisvastuu
keskitetään. Suunnittelu ja rakentaminen ostetaan enimmäkseen urakoina.
Ruokahuolto ja siivous keskitetään hallinnollisesti ja voidaan liittää osaksi Tilaliikelaitosta
tai vaihtoehtoisesti yhdistää tilapalveluksi. Henkilöstöä on palvelukohteissa. Myöhemmässä
vaiheessa on mahdollisuus toiminnan yhtiöittämiseen.
Tietohallinto
Tietojärjestelmät yhtenäistetään ja ajantasaistetaan.
Yhteispalvelupisteet
Lähipalvelut järjestetään alueellisina yhdessä muiden toimialojen kanssa.
Ostopalvelut, hankinnat ja sähköiset palvelut
Tarkoituksena on tuottaa uudessa kunnassa nykyiset kuntien palvelut pääosin omana
toimintana. Palvelutarpeen lisääntyessä ja henkilöstömäärän vähentyessä käytetään yhä
enemmän ulkoisia palveluntuottajia. Myös yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa lisätään
silloin, jos kolmannen sektorin tarjonta vastaa määrällisesti ja laadullisesti kunnan
kysyntään.
Selvitysalueen kunnissa käytetään ostopalveluita jo nyt varsin runsaasti, varsinkin
kunnallistekniikassa ja toimitilahallinnossa. Ostopalveluiden käytön tulee aina perustua
tuotannollistaloudellisiin lähtökohtiin.
Hankintapalvelut keskitetään, ja operatiivisena yksikkönä toimii hankintapalvelut.
Hankintapalvelut palvelee uuden kunnan lisäksi muitakin seudun julkisyhteisöjä.
Laki sähköisestä asioinnista tuli voimaan 1.2.2013. Sähköinen asiointi ei korvaa suullista ja
kirjallista yhteydenottoa mutta antaa mahdollisuuden sujuvoittaa yhteydenottoa ja –pitoa.
Sähköisen asioinnin piiriin kuuluvat tällä hetkellä esimerkiksi lupa-asioiden vireillepano,
ajanvaraus asiantuntijalle, palautteenanto palveluista, karttapalvelut ja paikkatiedot.
Uudessa kunnassa venepaikan varaustoiminta sähköistetään, kuten edellä todetaan.
28
Liite 1
29
Liite 2
30
Liite 3
31
Liite 4