Yleiskaavaselostus

ILMAJOKI
Tuomikylä-Renko-Pojanluoma
yleiskaavaselostus
Ilmajoen kunta
Kaavoitustoimi
x.x.2015
Sisällysluettelo
1
Perus- ja tunnistetiedot .............................................................................................................. 3
2
Tiivistelmä
3
Lähtökohdat .............................................................................................................................. 9
3.1
3.2
3.3
3.4
3.5
4
Yleiskaavan suunnittelun tarve ............................................................................. 54
Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ........ 54
Osallistuminen ja yhteistyö .................................................................................. 56
Yleiskaavan tavoitteet .......................................................................................... 66
Yleiskaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vertailu................................................ 68
Yleiskaavan kuvaus ................................................................................................................... 73
5.1
5.2
5.3
5.4
5.5
5.6
5.7
6
Alueen yleiskuvaus................................................................................................. 9
Luonnonympäristö ............................................................................................... 11
Rakennettu ympäristö.......................................................................................... 27
Maanomistus ....................................................................................................... 49
Suunnittelutilanne ............................................................................................... 49
Yleiskaavan suunnittelun vaiheet ............................................................................................. 54
4.1
4.2
4.3
4.4
4.5
5
.............................................................................................................................. 7
Kaavan rakenne ................................................................................................... 73
Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen ...................................... 76
Aluevaraukset ...................................................................................................... 76
Kaavan vaikutukset .............................................................................................. 79
Ympäristön häiriötekijät ....................................................................................... 82
Kaavamerkinnät ja -määräykset ........................................................................... 83
Nimistö ................................................................................................................ 86
Yleiskaavan toteutus................................................................................................................. 87
6.1
6.2
6.3
Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat ......................................... 87
Toteuttaminen ja ajoitus ...................................................................................... 87
Toteutuksen seuranta .......................................................................................... 87
2
1
Perus- ja tunnistetiedot
1.1
Tunnistetiedot
Kunta: ILMAJOKI
Alue:
Tuomikylä - Renko - Pojanluoma
Kaava: Yleiskaava
Yleiskaavan laatija
Ilmajoen kunnan kaavoitustoimi
Ilkantie 17, PL 20
60800 ILMAJOKI
Yhteystiedot
Kaavoitusarkkitehti
puh.
sähköposti
Kaisa Sippola
044 - 4191 334
[email protected]
Kaavasuunnittelija
puh.
sähköposti
Tapio Mäntymaa
044 - 4191 338
[email protected]
Vireille tulo
Kaavoituspäätökset
VT 19 Seinäjoen itäisen ohikulkutien ympäristön osayleiskaava 18.6.2007
Tuomikylän, Rengonkylän ja Pojanluomankylän yleiskaava
11.5.2009
Osallistumis- ja arviointisuunnitelmat nähtävänä
VT 19 Seinäjoen itäisen ohikulkutien ympäristön osayleiskaava 28.8 - 24.9.2007
Tuomikylä-Renko-Pojanluoma yleiskaava
25.10 - 22.11.2013
Yleiskaavan hyväksyminen
Tekninen lautakunta
Kunnanhallitus
Kunnanvaltuusto
30.3.2015
x.x.2015
x.x.2015
3
1.2
Kaava-alueen sijainti
Suunnittelualue sijaitsee noin 10-20 kilometriä Ilmajoen keskustaajamasta
itään. Suunnittelualueeseen kuuluu pääosa Tuomikylästä, Rengosta ja
Pojanluomasta. Alue rajautuu idässä Seinäjoen kaupungin vastaiseen rajaan,
etelässä,
lännessä
ja
pohjoisessa
pääosin
metsätalousalueisiin.
Suunnittelualueen pinta-ala on noin 2 635 ha.
1.3
Kaavan tarkoitus
Tavoitteena on yhdyskuntarakenteen kehittäminen ja eheyttäminen sekä
kyläkeskusten elinvoimaisuuden lisääminen.
1.4
Liiteasiakirjat
Liite 1. Kunnanhallituksen kaavoituspäätös
Liite 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Liite 3. Kunnanvaltuuston hyväksymispäätös
1.5
Kaavaa koskevat taustaselvitykset ja lähdeaineisto
Kyläselvitykset
Tuomikylä sanoin ja kuvin, Tuomikyläseura 1988
Luontoselvitykset
Ilmajoen kunnan luontoselvitys Luontotutkimus Enviro Oy 1988
Seinäjoen kasvillisuuskartoitus Kalajärven padolta Rengon padolle, Jarkko Leka,
Länsi-Suomen ympäristökeskus 1997
Joen elinympäristökartoitus River Habitat Survey -menetelmällä Seinäjoen
vesis-tössä kesällä 2000, Länsi-Suomen Ympäristökeskus 2000
4
Suomen perinnebiotoopit, Suomen Ympäristökeskus 2001
Maisemanhoidon ja suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma Seinäjoelle Peräseinäjoen ja Törnävän välille, Mervi Koskinen ja Markus Makkonen, Länsi-Suomen
Ympäristökeskus 2003
Luontoselvitys Routakallio-Eskoo-Rengonkylä-Honkakylä, Hannu Tuomisto, Seinäjoen kaupunki 2007
Luontoarvojen perusselvitys, Valtatie 19 Seinäjoen ohitusväylä, Jyrki Oja ja Satu
Oja, Suomen Luontotieto Oy 2007
Liito-oravaselvitys, Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie välillä Rengonkylä-Nurmo, Hannu Tuomisto, Tiehallinto 2009
Liito-oravan lisääntymis- ja levähdysalueet, tiesuunnitelma, Hannu Tuomisto,
maastokäynnin muistio 11.5.2010
Lepakkoselvitys, Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie välillä Rengonkylä-Nurmo
Hannu Tuomisto, Tiehallinto 2009
Viitasammakot - Seinäjoen eteläisen yleiskaavan laajennus, Hannu Tuomisto,
Seinäjoen kaupunki 2008
YVA-selvitykset
Valtatie 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie välillä Rengonkylä-Nurmo, Ympäristövaikutusten arviointiohjelma, Tiehallinto, Ramboll Finland Oy 2007
Valtatie 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie välillä Rengonkylä-Nurmo, Ympäristövaikutusten arviointiselostus, Tiehallinto, Ramboll Finland Oy 2008
Rakennusperintö- ja muinaisjäännösselvitykset
Rakennuskannan inventoinnit 1995, 2006 ja 2007. Ilmajoen kunta
Ilmajoki, kaava-alueiden muinaisjäännösinventointi, Timo Jussila, Mikroliitti Oy
2008
Museoviraston valtakunnallinen muinaisjäännösrekisteri
Liikenneselvitykset
Seinäjoen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma SESELI 2015 EP-liitto liitto
2001
Eteläisen Seinäjoen tie- ja katuverkkoselvitys, Seinäjoen kaupunki, Strafica
2008
Valtatie 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie välillä Rengonkylä-Nurmo, Yleissuunnitelma, Tiehallinto, Ramboll Finland Oy 2009
Valtatie 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie välillä Rengonkylä-Nurmo, Ilmajoki ja
Seinäjoki, Yleissuunnitelman muutos paaluvälillä 16020-18300, EPOELY 2012
Meluselvitykset
Seinäjoen lentokentän kiitotien pidennys, Ympäristömeluselvitys, Kari Pesonen
Oy 2005
Seinäjoen lentoasema, Lentotoiminnan ympäristömeluselvitys, Ramboll Finland
Oy 2010
5
Päätös LSSAVI/104/04.08/2012. Seinäjoen lentoaseman lupamääräysten tarkistaminen ja lentomelualueen (LDEN) muuttaminen, Ilmajoki. Länsi- ja SisäSuomen Aluehallintovirasto 23.4.2014
Infrasuunnitelmat
Teknisen huollon verkostot, Ilmajoen kunta
Vesihuollon kehittämissuunnitelma, Ilmajoen kunta 2008
Jätehuollon suunnitelmat, Lakeuden Etappi Oy
Sähkö- ja televerkkosuunnitelmat
Ympäristölupapäätökset
Ympäristölupapäätös LSU-2003-Y-489, Laskunmäen jätehuoltokeskus, LänsiSuomen Ympäristökeskus 2003
Ympäristölupapäätös LSY-2005-Y-379, Seinäjoen lentoasema, Länsi-Suomen
Ympäristölupavirasto 2006
Päätös LSSAVI/104/04.08/2012. Seinäjoen lentoaseman lupamääräysten tarkistaminen ja lentomelualueen (LDEN) muuttaminen, Ilmajoki. Länsi- ja SisäSuomen Aluehallintovirasto 23.4.2014
Kaupunkiseutuselvitykset
Seinäjoen kaupunkiseudun rakennemalli. Tavoitevuosi 2040. Tatu Oukka,
Seinä-joen kaupunkiseutu 2009
Muut
Alueellinen maaseudun kehittämisohjelma, Maa- ja metsätalous-ministeriö
2000
Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava, EP-liitto 2005
Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2006-2007, EPliitto 2005
Etelä-Pohjanmaan kylien kehittämisstrategia 2007-2013
Ilmajoen, Nurmon ja Seinäjoen erillisten Itäväylän osayleiskaavojen yhteinen
osallistumis- ja arviointisuunnitelma 9.3.2007, tarkistettu 8.5.2007 ja 17.8.2007
Kaupan sijoittamisen mahdollisuudet, Itäinen ohikulkutie ja keskeiset
risteysalueet, Entrecon 2008
Maankäytön rakennemalli, luonnos, Ilmajoen kunta 2008
Tulvariskien alustava arviointi Kyrönjoen vesistöalueella. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3.2011.
Kyrkösjärven ja Seinäjoen vesistöalueen yleispiirteinen tulvavaarakartta, ELYkeskus 2013
Ilmastonmuutos lisää tulvariskejä - alimpien rakentamiskorkeuksien
suositukset päivitetty 11.6.2014. SYKE, Ilmatieteen laitos, Ympäristöministeriö
ja Maa- ja metsätalousministeriö
Sähköiset lähtötietopalvelut
OIVA Ympäristöhallinnon paikkatietoaineistot. Latauspalvelu LAPIO
www.gtk.fi
www.geography.fi
www.vanhakartta.fi
6
2
Tiivistelmä
2.1
Kaavaprosessin vaiheet
VT 19 Seinäjoen itäisen ohikulkutien ympäristön
osayleiskaava
Viranomaisneuvottelu
Tekninen lautakunta
Kaavoituspäätös
OAS nähtävillä
Luonnokset nähtävillä
Yleisötilaisuus
Tiehallinnon päätös tielinjauksesta
Tekninen lautakunta
Kunnanhallitus
Kaavaehdotus nähtävillä
Tekninen lautakunta
Kunnanhallitus
Kunnanvaltuuston hyväksymispäätös
Osa osayleiskaavasta lainvoimainen
9.3.2007
11.6.2007
18.6.2007
28.8 - 24.9.2007
25.10 - 30.11.2007
14.11.2007
28.11.2008
6.4.2009
14.4.2009
24.4 - 25.5.2009
15.6.2009
22.6.2009
29.6.2009
21.5.2012
7
Tuomikylä-Renko-Pojanluoma yleiskaava
Tekninen lautakunta
Kaavoituspäätös
OAS nähtävillä
Luonnokset nähtävillä
Yleisötilaisuus
Viranomaisneuvottelu
Tekninen lautakunta
Kunnanhallitus
Kaavaehdotus nähtävillä
Kunnanvaltuuston
hyväksymispäätös
4.5.2009
11.5.2009
25.10 - 22.11.2013
5.8 - 1.9.2014
19.8.2014
26.9.2014
30.3.2015
x.x.2015
x. - x.2015
2.2
Yleiskaavan sisältö
Tuomikylä-Renko-Pojanluoma yleiskaavassa yhdistyvät kolmen kyläalueen, valtatien 19 ja
Rengonharjun lentokentän maankäytön tarpeet kunnanhallituksen linjauksen mukaisesti.
Yleiskaavassa ohjataan alueen täydennysrakentamista ja muuta maankäyttöä siten, että
alueen kehittyminen on hallittua ja kestävää. Tavoitteena on toimiva ja ekologisesti kestävä
yhdyskuntarakenne, jossa täydennysrakentaminen on sijoitettu siten, että se eheyttää
kylärakennetta ja turvaa maatalouden harjoittamisen edellytyksiä suunnittelualueella.
Arvokkaiden luonto-, maisema- ja kulttuurihistoriakohteiden säilyminen ja alueen
virkistyskäytön kehittäminen on myös otettu suunnittelun lähtökohdaksi.
Valtatien yhdysliikenne on järjestetty eritasoliittymänä, joka yhdistää Alaanentien ja Rengonharjuntien kahden kiertoliittymän kautta. Kiertoliittymästä on suorat yhteydet myös Seinäjoelle Jalasjärventietä pitkin sekä lentokentälle Rengonharjuntietä pitkin.
Rakentaminen sijoittuu täydentävästi joko olemassa olevan asutuksen lomaan, siihen liittyen
tai uutena alueena tukeutuen olemassa olevaan palvelurakenteeseen eli koulu-, kauppa-,
posti- kylätoiminta-, virkistys- ja joukkoliikennepalveluihin. Lähes kaikki rakentamiseen
osoitetut alueet kuuluvat vesilaitoksen toiminta-alueeseen. Suunnittelualueen osan
sijoittuminen Seinäjoen vesistön läheisyyteen rajoittaa uudisrakentamista alueella ja
vähentää rakentamiselle osoitettavien rakennuspaikkojen määrää. Täydennysrakentamiselle
osoitetut alueet on selvitetty pääosin sillä tarkkuudella, että yleiskaavaa voidaan käyttää
rakennuslupien myöntämisen perusteena. Osa suunnittelualueen yleiskaavasta on laadittu
rakennuslupaharkintaa helpottamaan kahdessa mittakaavassa 1:10 000 ja 1:5000.
Kylärakenteeseen on osoitettu viljelykäytössä olevat pellot maatalousalueeksi ja kotieläintilat
laajennusvarauksineen kotieläintalouden suuryksikön merkinnällä. Kylärakentamisen ulkopuoliset alueet on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaisiksi alueiksi.
2.3
Yleiskaavan toteutus
Suunnittelualue on pääosin vanhaa toteutunutta tienvarsikyläaluetta. Yleiskaava toteutuu
näkyvimmin valtatien 19 sekä Alaanentien ja Rengonharjuntien uuden liittymän rakentamisaikataulun mukaan. Valtatien läheisyyteen syntyvälle palvelu- ja tuotantorakentamisen
alueelle ei ole aikataulusuunnitelmia. Yksityisille maanomistajille kuuluvat alueet toteutuvat
maanmyyntihalukkuuden mukaan. Kunta päättää vuosittain omistamiensa asuntotonttien
antamisesta myyntiin. Päätökseen vaikuttavat kunnan kulloisetkin mahdollisuudet
kunnallistekniikan rakentamiseen sekä päivähoidon ja koulun tilanne. Neiron koulu ja
päiväkoti ovat olleet kehittämiskohteena viimeksi vuonna 2013. Haja-asutusalueen
kunnallistekniset suunnitelmat suunnittelualueella ovat toteutuneet aikataulun mukaisesti.
Kunnan viemäriverkosto valmistuu suunnitelmien mukaan vaiheittain 2015-2019 aikana.
8
3
3.1
Lähtötiedot
Alueen yleiskuvaus
Renko
Pojanluoma
Tuomikylä
Ahonkylä
Kuva Mika Ruutiainen 2007
Suunnittelualue
Suunnittelualue sijaitsee Ilmajoen kunnan itäosassa rajautuen osittain Seinäjoen kaupungin
rajaan. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 2635 ha. Alue jakautuu kylittäin kolmeen osaan:
Tuomikylään, Rengonkylään ja Pojanluoman kylään.
Tuomikylä on alava Tuomiluomaa seuraileva metsäselänteiden rajaama peltolaakso
tienvarsiasutuksineen.
Rengonkylä muodostuu kolmesta toisistaan poikkeavasta osasta; Seinäjokivartta seuraileva
asutus, Kiviniemenmäen ja Neiron tienvarsiasutus ja Saunaloukon asutus.
Pojanluoman kylästä suunnittelualueeseen kuuluu vain sen vanha keskusta.
Suunnittelualueen kylät ovat perinteisesti olleet vahvoja kyläkeskuksia. Maatalous on
merkittävässä asemassa Tuomikylässä ja Pojanluoman kylässä. Rengon kylässä peltojen osuus
on vähäinen. Kylien hyvät palvelut ja rauhallinen ympäristö vaikuttavat niiden myönteiseen
kehittymiseen.
9
Tuomikylä
Tuomikylän jokilaaksotasanko on maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas ympäristö,
jota hallitsee avoin, harmoninen ja rajoiltaan selkeä maatalousmaisema. Kyrönjokeen laskevan
Tuomiluoman yläjuoksulla peltoalueen leveys on vain muutamia satoja metrejä, mutta
alajuoksulle tultaessa viljelytasanko levenee paikoin muutamaksi kilometriksi. Asutus on
muotoutunut nauhamaisesti kyläraitille, joka mutkittelee kauniisti luoman rannan tuntumassa.
Lakeuden maisemakuvassa linnustollisesti merkittävää Tuomiluomaa myötäilevä rantapuusto
paikantaa puron sijainnin ja merkitsee sen maisemallisena maamerkkinä.
Pojanluoma
Pojanluoman
kyläalue
on
rakentunut keskeisille eteläpohjois-suuntaisille
moreeniharjuille ja uudempi rakennuskanta
on
täydentänyt
rakennusperinnettä. Kylä on
laajentunut harjualueilla vanhaa
kylätieverkkoa mukaillen. Pellot
avautuvat itään ja länteen
yhtyen
kylän
eteläpuolella
laajemmaksi peltolaaksoksi.
Renko
Rengon
kyläalue
on
muita
kyläalueita
metsävaltaisempi, peltojen osuus on alle neljännes
pinta-alasta. Seinäjoen jokiuoma kulkee kylän
itäisen osan läpi. Rengonkylän halki kulkee valtatie
19, kylässä sijaitsee myös luode-kaakko
suuntaisesti Rengonharjun lentokenttä. Kylän
itäisen osan asutus ja vapaa-ajan asunnot
seurailevat Seinäjokivartta. Kiviniemenmäen ja
Neiron asutus seuraa ryhminä vanhaa maantietä.
Saunaloukon alun perin harva kyläasutus on
viimeisten vuosikymmenten aikana täydentynyt
niin, että siinäkin on nyt tienvarsikylän piirteitä.
Kuva Mika Ruutiainen 2007
10
3.2
Luonnonympäristö
3.2.1
Luonnonmaantieteellinen sijainti
Luonnonmaantieteellisesti suunnittelu-alue sijaitsee pohjoisella havumetsä-vyöhykkeellä
keski-boreaalisen vyöhykkeen Pohjanmaa-alueen (Kalliola 1973) eteläosassa, jossa kasvaa
havupuiden seassa myös lehtipuita, kuten haapaa, leppää ja koivua. Alue kuuluu EteläPohjanmaan eliömaakuntaan, jossa esiintyy vielä muun muassa vaahteraa, lehmusta ja
pähkinäpensasta. Suokasvillisuuden aluejaossa alue kuuluu Rannikko-Suomen kilpikeitaiden
sekä Sisä-Suomen viettokeitaiden vaihettumisvyöhykkeeseen.
Keski-boreaalinen
vyöhyke
Ilmajoki
3.2.2
Luonnonhistorialliset kehitysvaiheet
Ilmajoen seudulla lainehti jääkauden jälkeensä jättämä Ancylusjärvi noin 9500 vuotta sitten.
Tanskan salmien auetessa Ancylusjärvi muuttui suolaiseksi Litorinamereksi. Noin 3500 vuotta
sitten Alajoen viljelytasanko oli vielä Litorinanmeren sisälahti. Ympäröivät korkeammat
reuna-alueet olivat jo nousseet merestä.
Ancylusjärvivaihe noin 9000 vuotta sitten
Litorinamerivaihe noin 7200 vuotta sitten
www.geography.fi
11
3.2.3
Maisemarakenne ja –kuva
Suomen maisemamaakunnallisen jaon mukaan Ilmajoki
kuuluu
Pohjanmaan
maisemamaakunnan
EteläPohjanmaan viljelylakeuksien seutuun ja Kyrönmaan
peltotasangon maisemaruutuun.
Maisemarakenteelle
ominainen tasaisuus aiheutuu kallioperän muotojen
laajoista ja tasoittuneista piirteistä sekä jokilaaksoja
peittävistä paksuista savi-, hiekka- ja turvekerrostumista.
Asutus ja tiestö on Etelä-Pohjanmaalla perinteisesti
sijoittunut ensin laaksoihin jokirantojen korkeimmille ja
tulvimattomimmille kohdille, missä talojen nauha
muodosti isojakoon saakka yhtenäisiä raittikyliä ja laajentui
1800-luvun lopulta alkaen vähitellen selänteiden
vaihettumis-vyöhykkeille. Pellot on raivattu viljelyyn
pääasiassa suoraivaamisen kautta.
Ilmajoki
3.2.4
Topografia
Vielä 5000 vuotta sitten suurin osa Ilmajoesta oli
merenpohjaa ja vain korkeimmat kohdat olivat
kohonneet saariksi. Maan kohotessa merestä aallokko
huuhteli monilta mäiltä ohuen moreenipeitteen
paljastaen kalliokumpareita ja selänteitä.
Ilmajoen korkokuva mielletään yleensä hyvin tasaiseksi.
Alueen korkeusvaihtelut eivät ole suuria. Alavimmillaan,
noin 45 metrissä, korkeustaso on Tuomiluoman varrella.
Suunnittelualueen korkein kohta, Sauralaksonmäki
Rengon kaakkoiskulmalla, nousee 90 metriin.
3.2.5
Kallio- ja maaperä
Suomen kallioperä on ikivanha. Se kuuluu laajaan prekambriseen Pohjois- ja Itä-Euroopan
peruskallioalueeseen, joka on yksi Euraasian mantereen vanhimmista osista.
migmaattista
biotiittiplagio
kneissiä
migmaattista
gneissigraniitti
gneissigraniittia
peridotiittia
Suunnittelualue kuuluu kallioperältään proteotsooisella
kaudella, noin 1900 miljoonaa vuotta sitten, syntyneeseen
svekofennisten liuskeiden ja gneissien vyöhykkeeseen, joka
kulkee noin 50 kilometriä leveänä kaarenmuotoisena
muodostumana Kaskisista Seinäjoen kautta Kokkolaan.
12
Suunnittelualueen vallitsevana kivilajina on Pohjanmaan liuskevyöhykkeelle tyypillinen
migmaattinen biotiittiplagioklasi-gneissi. Lähinnä Rengon alueella esiintyy synorogenisia
eruptiivikivilajeja gneissigraniittia sekä migmaattista gneissigraniittia. Valtaosaltaan
suunnittelualueen kallioperä muodostuu siis happamista liuskeista ja syväkivistä. Yksittäisinä
esiintyminä alueelta löytyy myös muutamia muita kivilajeja, muun muassa peridotiittia ja
pegmatiittigraniittia, jotka ovat sulasta magmasta muodostuneita syväkivilajeja. Tuomikylän
Hopiavuoren myöhäisorogenisen eruptiivikivilajin peridotiitin esiintymä on ainut EteläPohjanmaalta tunnettu ultraemäksisen kiven löytö kallioperästä. Tuomikylässä on joskus
ollut jopa pieni peridotiittilouhos. Kultahippujakin on Tuomikylästä löytynyt, mutta ei
merkittäviä määriä.
Jääkauden tasoittama kallioperä
on suunnittelualueella pääosin
muutaman metrin paksuisen
moreenin peitossa. Tuomikylän
korkeimpia metsäisiä alueita
peittää
jäätikön
pohjassa
kulkeutunut
tiukkaan
pakkautunut
pohjamoreeni.
Tuomiluoman
ympäristöä
hallitsevat savikot, jotka ovat
osittain
turvekerroksen
peittämiä.
Savi
kerrostui
Ancylusjärven ja Litorinameren
pohjaan
jopa
20
metrin
paksuiseksi kerrokseksi.
Tuomikylästä löytyy myös jonkin verran hiekkakasaumia erityisesti Pettutien alueelta.
Hiekkamoreenia esiintyy laajoina alueina Tuomikyläntien länsipuolella sekä Rengon länsi- ja
pohjoispuolella. Jokilaaksoissa moreeni on peittynyt savi- ja silttikerrosten alle. Kiviniemen
luoteispuolella on alueen suurin yhtenäinen rahkaturvealue. Pojanluoman pellot ovat
pääosin savi- tai hiesupohjaisia.
3.2.6
Suunnittelualueen historialliset ominaispiirteet
Ilmajoki sai pysyvän asutuksensa Kyrönjokea myöten Satakunnasta ja Hämeestä. Harjujen
lämpimät etelärinteet olivat tosin olleet suosittuja asuinpaikkoja jo kivikaudella noin 70001500 eKr. Varsinaisena pohjalaiskylien muodostumis-aikana pidetään 1600-lukua. Tyypillistä
oli sijoittaa rakennukset joen ja tien väliin, jolloin molempia voitiin käyttää kulkureitteinä.
Maanviljely yleistyi suoalueiden käyttöönoton myötä 1600-luvulta alkaen. Historiallinen
asutus on muodostanut yhtenäisiä raittikyliä aina isoonjakoon saakka ja laajentunut 1800luvun lopulta alkaen vähitellen selänteiden tuntumaan tiivistyen kauttaaltaan 1900-luvun
kuluessa.
Suunnittelualue on vanhaa kulttuurimaisemaa. Alueelle on tyypillistä avoimuus asumusten
erottuessa saarekkeina Tuomiluoman ranta-alueella, peltojen keskellä sekä selänteiden
reunomilla. Pojanluoman kylärakenne sijoittuu keskeisemmin metsäiseen saarekkeeseen,
jota pellot ympäröivät. Kerroksellinen kulttuuriympäristö muodostuu maatalouden 18001900 -lukujen vaihteen rakennuskannasta ja 1900-luvun alkupuolen torpista sekä 1950-70 luvun pientalorakentamisesta.
13
Pitäjänkartassa vuodelta 1706 on Renko jo merkittynä nimellä Rängo.
Ilmajoen pitäjänkartassa vuodelta 1763 Tuomikylä-Renko-Pojanluoman alue on vielä pääosin
Lapuanpään nevaa. Tuomikylän ovat asuttaneet Ilmajoen jokivarren asukkaat, ensin
torppareina ja sittemmin itsenäisinä tiloina. Tuominiemen ja Hopiavuoren tilat on asutettu
noin 1720-luvun paikkeilla. Petäjä, Koskela ja Färmi ovat luultavimmin 1760-aikaista asutusta.
Savustenmäelläkin asutusta lienee ollut jo ennen vuotta 1790. Haapalanmäen asutus on
alkanut 1790 paikkeilla.
Vuoden 1840 kartassa ovat Tuomiluoman
varrelle jo syntyneet ensimmäiset tilat;
Tuominiemi, Sipilä, Kokko, Viinamäki ja
Jauhomäki.
www.vanhakartta.fi
Viertolan tupa Tuomikylän peltolakeudella ja AlaLauroselan torpan Lutakon tytär Heta kotinsa pelloilla.
Kuvat ”Tuomikylä sanoin ja kuvin”.
Vuoden 1923 kartassa Tuomikylä on jo
muotoutunut raittikyläksi peltolaaksoineen
Tuomiluoman varrelle. Pojanluomalla tilat ja
torpat ovat rakentuneet laajan peltoaukean pohjoisosan etelä-pohjoissuuntaisille
moreeniharjuille ja Rengossa asutusta on
syntynyt pienialaisten jokivarsipeltojen
reunamille.
14
3.2.8 Pohja- ja pintavedet
Tuomiluomalla on matalat rannat ”Savusoikoosen” loppuun asti, länteen päin kohti
Kyrönjokea laskiessaan luoman rannat jyrkkenevät. Tuomiluoman valuma-alueen pinta-ala
on noin 90 km2. Kyrönjoen valuma-alue on Tuomiluoman liittymäkohdassa Nikkolan kohdalla
noin 2790 km2. Tuomikylä-seuran maiseman- ja ympäristönhoitohankkeena 2002
Tuomiluoman rantoja raivattiin noin viiden kilometrin matkalta ja rantakaistoja kehitettiin
sopivin osin luontopoluiksi. Tuomiluoman vedessä on runsaasti humusta ja happipitoisuus on
tyydyttävä. Luomaan kulkeutuu ravinne- ja kiintoainekuormitusta ympäröiviltä peltoalueilta.
Seinäjoki on yksi Kyrönjoen kolmesta latvahaarasta, jotka
alkavat Suomenselältä. Joki on 77 kilometriä pitkä ja sen
valuma-alueen koko on 1011 km2. Joen korkeuseron on
94 metriä. Valuma-alue koostuu pääosin metsätalouskäytössä olevista metsistä sekä soista, joista suurin
osa on ojitettu. Latvoilla on turvetuotanto-alueita.
Valuma-alueen luonteesta johtuen vesi on ruskeaa ja
ravinteikasta. Seinäjoen virtaama vaihtelee säännöstelyn
vuoksi voimakkaasti, mikä aiheuttaa eroosiota ja
vedenpinnan vaihtelua Rengon alueella. Tulvien
haittojen vähentämiseksi Seinäjokeen on rakennettu
Liikapuron, Kalajärven ja Kyrkösjärven säännöstelyaltaat.
Seinäjoella ei ole kalataloudellista merkitystä.
Seinäjoen veden laatu on ympäristöhallinnon käyttökelpoisuusluokituksen mukaan
tyydyttävä yläjuoksulta Kalajärven tekoaltaalle asti. Seinäjoen pääasialliset kuormittajat ovat
Peräseinäjoen ja Seinäjoen jätevedenpuhdistamot sekä lähivaluma-alueen pellot. Vuoden
2004 yhteistarkkailun tulosten perusteella Seinäjoen vedenlaatu on virkistyskäyttöluokituksen mukaan tyydyttävä.
Rengonkoskesta haarautuva Kyrkösjärven tekoaltaaseen johtava täyttökanava on vähentänyt
kosken virtaamaa. Rengonkoskessa oleva pohjapato määrää Seinäjoen pinnankorkeuden
kuivana aikana. Suurin osa Seinäjoen vesistä ohjataan säännöstelypadon kautta
15
Kyrkösjärveen. Ohijuoksutuksella saadaan Seinäjoen uomaan tietty minimivirtaama.
Tulvatilanteessa vesiä purkautuu pohjapadon kautta myös Seinäjoen luonnolliseen uomaan.
Veden säännöstely aiheuttaa kuitenkin vesistölle monia haittoja kuten talvisin joen
jäätymistä pohjia myöten ja rantatörmien sortumia, mikä lisää veden kiintoaineen määrää.
Myös kalat, pohja- ja muu pieneliöstö sekä peltoaukeiden linnut kärsivät säännöstelystä.
Säännöstelyn aiheuttamien maisemallisten ja ekologisten haittojen pienentämiseksi jokeen
on rakennettu 16 pohjapatoa. Nykyisellään Seinäjoki on Suomen rakennetuin joki.
Kyrkösjärvi on tulvavesien säännöstelyallas, joka
täytettiin ensimmäisen kerran 1980. Kyrkösjärven
tekoaltaaseen johtava 3,3 kilometrin pituinen
täyttökanava ohjaa suurimman osan Seinäjoen vesistä
säännöstelypadon kautta altaaseen. Ohijuoksutuksella
saadaan Seinäjoen uomaan tietty minimivirtaama.
Tulva-tilanteessa vesiä purkautuu pohjapadon kautta
myös Seinäjoen luonnolliseen uomaan.
Valtaosa Kyrönjoen säännöstelytilavuudesta, yli 90 %,
sijaitsee Seinäjoen haarassa. Seinäjoen tekojärvien ja
oikaisu-uoman avulla on estetty tulvien siirtyminen
alajuoksulle ja lisäksi jokeen on varmistettu tietty
vähimmäisvirtaama ja parannettu veden laatua
alivirtaama-ajankohtina.
Viime vuosien vahingollisten tulvien ja ilmastonmuutoksen tuomien kysymysten myötä on
alettu kiinnittää enemmän huomiota tulvariskien vähentämiseen rakentamisen ja
maankäytön ohjauksessa. Tulvariskien hallintaa käsitellään eri kaavatasoilla YM 20/ 2008
ohjeistuksen mukaisesti. Alin suositeltava rakentamiskorkeus perustuu keskimäärin kerran
100 vuodessa tapahtuvan tulvan vedenkorkeuteen, johon lisätään jokivesistössä
tapauskohtainen lisäkorkeus.
Suomen Ympäristökeskuksen Seinäjokiuoman tulvavaarakartoitus Rengossa:
Tulvan todennäköisyys
kerran 100 vuodessa
kerran 250 vuodessa
tulvan syvyys
Kaavoituksen ja rakentamisen ohjauksen apuna voidaan käyttää tulvavaarakartoituksia.
Tulvavaaravyöhykkeiden käytössä on huomioitava lähtötietojen luotettavuus ja tarkkuus.
Yleispiirteiset tulvavaarakartat eivät ole riittävän tarkkoja rakennuskohtaiseen tarkasteluun.
Suositusten pohjana käytetään tulvaa, joka esiintyy keskimäärin kerran 100 vuodessa
lisättynä harkinnanvaraisella lisäkorkeudella. (EPOELY 2013).
16
Tulvien huomioiminen rakentamisessa ja alimman rakentamiskorkeuden määrittäminen:
3.2.9
Ilmasto ja ilmastonmuutos
Suunnittelualue sijoittuu etelä- ja keskiboreaalisen kasvillisuusvyöhykkeen rajan tuntumaan.
Pohjanlahteen on matkaa vain vajaa 90 km ja siksi ilmasto on lievästi mereinen vaikuttaen
paikallisilmastoon lämpötiloja tasaavasti.
Vesistöissä on jo nyt havaittavissa monia ilmastonmuutokseen viittaavia muutoksia.
Kevättulvat ovat aikaistuneet, talven virtaamat kasvaneet ja uusia vedenkorkeusennätyksiä
on syntynyt paikoin viime vuosina. Talven lisääntyvät virtaamat ovat merkityksellisiä etenkin
jääpatojen muodostumisessa. Tarkkojen sääennusteiden ja etukäteisvaroitusten merkitys
kasvaa sateiden muuttuessa rankemmiksi ja usein paikallisiksi.
Suomen ympäristökeskuksessa tehdyssä tutkimuksessa on vesistömallijärjestelmällä arvioitu
ilmastonmuutoksen vaikutuksia hydrologiaan. Arvio on laadittu vertaamalla vuosia 19612000 vuosien 2077-2100 simuloituihin mitoitusvirtaamiin. Tutkimuksen mukaan Kyrönjoen
vesistöalueella mitoitussadanta kasvaa aiheuttaen padoille tulovirtaaman kasvun ja sen
myötä myös juoksutuksen lisääntymisen.
3.2.10 Kasvillisuus
Ihmisen toiminnan vaikutus kasvillisuuteen näkyy Ilmajoella lähes kaikkialla, koska asutus on
tiheää ja maankäyttö intensiivistä. Puolikulttuurikasvillisuus eli niittyjen, ketojen ja hakojen
kasvillisuus on vähentynyt yleisesti maanviljelyn kehityksen myötä. Peltoaukeiden
kasvillisuuslajisto koostuu tyypillisistä piennarkasveista sekä pajuista.
Suunnittelualueen metsien vallitseva tyyppi
on puolukka- tai mustikkatyypin tuore
kangasmetsä. Selänteiden metsät ovat
pääasiassa mäntyvaltaista rämettä tai
tuoreen kankaan kuusi- ja sekametsiä.
Suunnittelualueen metsäalueet ovat pääosin
metsätalouskäytössä ja suot ojitettuja.
Kenttäkerrokselle ovat tyypillisiä räme- ja
metsävarvut. Jonkin verran kasvaa myös
kangasmaitikkaa, tupasvillaa ja lakkaa, lehtomaisilla kankailla kevätpiippoa, kultapiiskua,
käenkaalia, lillukkaa, metsäalvejuurta ja imarretta, metsäkastikkaa, metsämaitikkaa,
metsäkortetta, nurmipiippoa ja vanamoa.
17
Biotoopit
Kuivahko
kangasmetsä
Tuore
kangasmetsä
Korpi
Räme
Lehtomainen
kangasmetsä
Joutomaa
Pelto
Rakennetut
alueet
Palstoitetut
alueet
Selvitysalueen biotoopit ovat pääosin luonnontilaltaan voimakkaasti muuttuneita ja
sukkessiovaiheeltaan varhaisia. Eri biotooppien kasvillisuus on tavanomaista ja pääosin
melko niukkalajista. Kasvistoltaan suhteellisesti monilajisimpia ja -puolisimpia ovat
vesiuomien lähiympäristöt sekä joutomaa-alueet. Kosteikot ovat usein jo umpeenkasvaneita
ja puuston valtaamia.
3.2.11 Linnusto
Suomenselän Lintutieteellinen yhdistys
laati linnustoselvityksen kartassa rajatulle
alueelle kesällä 2011. Tuomiluoman
vesilintuja selvitettiin 3.6.2011.
Laskentatietoja on täydennetty Tiirahavaintojärjestelmässä olevilla tiedoilla
sekä haastattelemalla alueella asuvia ja
retkeileviä lintuharrastajia.
Suunnittelualueella ei ole kevät- tai syysmuuttoaikana isoja lintumääriä kerääviä
kohteita.
Muuttoaikoina
tavataan
pelloilla ruokailemassa muun muassa
laulujoutsenia ja kapustarintoja.
Selvitysalueen linnustollisesti rikkainta
aluetta ovat Tuomiluoman rannat, joilla
esiintyy
erityisesti
runsas
ja
monipuolinen lajisto yölaulajia.
Myös Suomen erityisvastuulajit telkkä ja rantasipi esiintyvät runsaslukuisina Tuomiluoman
varressa. Myös karuilla rannoilla pesivä rantasipi on kelpuuttanut Tuomiluoman
pesimäympäristökseen.
Ruisrääkkä on palaamassa takaisin Tuomikylän aukeille pitkän tauon jälkeen. Kottaraisia on
alueella melko runsaasti alueen hevostilojen ansiosta. Voimakkaasti taantuneet peltosirkku ja
punavarpunen ainakin yrittivät pesiä alueella. Kaakkoinen laji harjalintu harhautuu vuosittain
Suomeen, yksi havainto harjalinnusta on Tuomikylän koululta. Teeren soidinalueita löytyy
Tuomikylän alueelta sekä Pettumäestä että Pinomäestä. Voimakkaasti taantuneesta erittäin
uhanalaisesta suokukosta tehtiin havainto 31.7.2011 Pettutieltä, jossa oli pellolla
ruokailemassa noin 30 yksilön parvi.
18
Selvitysalueella havaitut 116 lintulajia: suojelullisesti merkitykselliset linnut merkitty tähdellä
Cygnus cygnus
Anser fabalis
Anas platyrhynchos
Bucephala clangula
Mergus merganser
Bonasia bonsai
Lagopus lagopus
Lyrurus tetrix
Tetrao urogallus
Perdix perdix
Phasanius colchicus
Ardea cinerea
Ciconia ciconia
Haliaeetus albicill
Circus cyaneus
Accipiter gentilis
Accipiter nisus
Aquila chrysaetos
Falco tinnunculus
Falco subbuteo
Crex crex
Grus grus
Charadrius dubius
Pluvialis apricaria
Vanellus vanellus
Philomachus pugnas
Gallinago gallinago
Scolopax rusticola
Numenius arquata
Tringa nebularia
Tringa ochropus
Tringa glareola
Actitis hypoleucos
Larus ridipundus
Larus canus
Larus fuscus
Larus argentatus
Larus marinus
Larus minitus
Sternula albifrons
Columba livia
Columba palumbus
Cuculus canorus
Bubo bubo
Glaucidium passerinum
Strix uralensis
Asio otus
Aegolius funerus
Apus apus
Upupa epops
Jynx torquila
Drycopus martius
Dendrocopos major
Dendrocopos minor
Picoides tridactylus
Alauda arvensis
Hirundo rustica
Delichon urbica
Anthus tivialis
*Laulujoutsen
*Metsähanhi
Sinisorsa
*Telkkä
*Isokoskelo
*Pyy
*Riekko
*Teeri
*Metso
Peltopyy
Fasaani
Harmaahaikara
Kattohaikara
*Merikotka
*Sinisuohaukka
Kanahaukka
Varpushaukka
*Maakotka
Tuulihaukka
Nuolihaukka
*Ruisrääkkä
*Kurki
Pikkutylli
*Kapustarinta
Töyhtöhyyppä
*Suokukko
Taivaanvuohi
Lehtokurppa
*Isokuovi
*Valkoviklo
Metsäviklo
*Liro
*Rantasipi
*Naurulokki
Kalalokki
*Selkälokki
Harmaalokki
Merilokki
*Pikkulokki
*Pikkutiira
Kesykyyhky
Sepelkyyhky
Käki
*Huuhkaja
*Varpuspöllö
*Viirupöllö
Sarvipöllö
*Helmipöllö
Tervapääsky
Harjalintu
*Käenpiika
*Palokärki
Käpytikka
Pikkutikka
*Pohjantikka
Kiuru
Haarapääsky
Räystäspääsky
Metsäkirvinen
Anthus pratensis
Motacilla flava
Motacilla alba
Bombycilla garrulous
Cinclus cinclus
Prunella modularis
Erithacus rubecula
Luscinia luscinia
Phoenicurus phoenicurus
Saxiola rubetra
Oenanthe oenanthe
Turdus merula
Turdus pilaris
Turdus philomelos
Turdus iliacus
Turdus viscivorus
Locustella naevia
Acrocephalus schoenobaenus
Acrocephalus dumetorum
Acrocephalus palustris
Sylvia curruca
Sylvia communis
Sylvia borin
Phylloscopus collybita
Phylloscopus trochilus
Regulus regulus
Muscicapa striata
Ficedula hypoleuca
Aegithalos caudatus
Parus montanus
Parus cristatus
Parus ater
Parus caeruleus
Parus major
Certia familiris
Lanius collurio
Lanius excubitor
Garrulus glandarius
Pica pica
Nucifraga caryucatactes
Corvus monedula
Corvus corone cornix
Corvus corax
Sturnus vulgaris
Passer domesticus
Passer montanus
Fringilla coelebs
Fringilla montifringilla
Carduelis chloris
Carduelis spinus
Carduelis flammea
Loxia sp
Cardopadus erythrinus
Pyrrhula pyrrhula
Plectrophenax nivalis
Emberiza citrinella
Emberiza hortulana
Emberiza schoeniclus
19
*Niittykirvinen
*Keltavästäräkki
Västäräkki
Tilhi
*Koskikara
Rautiainen
Punarinta
Satakieli
*Leppälintu
Pensastasku
*Kivitasku
Mustarastas
Räkättirastas
Laulurastas
Punakylkirastas
Kulorastas
Pensassirkkalintu
Ruokokerttunen
Viitakerttunen
Luhtakerttunen
Hernekerttu
Pensaskerttu
Lehtokerttu
Tiltaltti
Pajulintu
Hippiäinen
Harmaasieppo
Kirjosieppo
Pyrstötiainen
Hömötiainen
Töyhtötiainen
Kuusitiainen
Sinitiainen
Talitiainen
Puukiipijä
*Pikkulepinkäinen
Isolepinkäinen
Närhi
Harakka
Pähkinähakki
Naakka
Varis
Korppi
Kottarainen
Varpunen
Pikkuvarpunen
Peippo
*Järripeippo
Viherpeippo
Vihervarpunen
Urpiainen
Isokäpylintu, pikkukäpylintu
*Punavarpunen
Punatulkku
*Pulmunen
Keltasirkku
*Peltosirkku
Pajusirkku
3.2.12 Luonnonsuojelu
Suunnittelualueella todettiin
1 linnuston suojelualue
17 mahdollista metsälain mukaista tärkeää
elinympäristöä
31 luontoarvoiltaan merkittävää kohdetta
40 suojelullisesti merkittävää lintulajia
3 EU:n luontodirektiivilajia
Arvokkaat luontokohteet
Natura 2000 -alueet
Suunnittelualueella ei sijaitse Natura 2000 -alueita. Lähimmät Natura 2000 -alueet
ovat Tuoresluoman lehdot noin 10 km etelään ja Seinäjoen Paukaneva noin 15
kilometriä pohjoiseen suunnittelualueesta.
Luonnonsuojelualueet
Suojeluohjelmien
kohteet
Ote maakuntakaavasta
Linnuston suojelualue
Rengon kylän kaakkoiskulmauksessa sijaitsee pienialaisena suojelualue, joka on osa
Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa osoitettua Honkanevan linnuston suojelualuetta. Maakuntakaavan suojelualuemerkinnällä osoitetaan linnuston tärkeimmät
pesimä- ja kerääntymisalueet. Etelä-Pohjanmaan suojelualueet yhdessä Natura 2000
-verkoston kanssa muodostavat seudulle selkeitä ekologisia yhteysvyöhykkeitä.
Metso-ohjelmakohteet
Suunnittelualueella ei sijaitse Metso-ohjelmakohteita eli kohteita, jotka kuuluvat EteläSuomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmaan 2008-2016.
Luonnonsuojelulain
mukaiset luontotyypit
Suunnittelualueella ei havaittu luonnonsuojelulain 1096/1996 4 luvun 29 § mukaisia
luontotyyppejä.
Vesilain mukaiset luonnontilaisina säilytettävät
kohteet
Suunnittelualueella ei havaittu vesilain 1961/264 1 luvun 15a § ja 17a § mukaisia
luonnontilaisina säilytettäviä kohteita eikä vesilain 587/2011 2 luvun 11 § tai 3 luvun 2 §
mukaisia kohteita.
20
Metsälakikohteet
Metsälain 1093/1993 3 luvun 10 § tärkeät elinympäristöt ovat kasvillisuuden,
vesitalouden, puuston ja/tai maastonpiirteiden perusteella ympäristöstään selvästi
erottuvia ympäristöjä, joita tulee hoitaa ja käyttää siten, että turvataan edellytykset
biologisen monimuotoisuuden säilymiselle.
2. Tuomiluoman
puronvarsilehto
Tuomiluoman varressa on Jauhokosken ja Savusmäen
välillä lehtomaista kangasmetsää sekä pienialaisia puronvarsilehtoja. Lehtomaisuus rajoittuu luoman rantaan
muutaman metrin alueelle käenkaali-mesiangervotyypin
suurruoholehdon ollessa vallitsevana kasvillisuutena.
3. Sahanevan
metsä
4. Sahantien
avokallioalue
Sahanevan reunassa sijaitseva vanhan metsän
alue kalliokumpareineen on maisemallisesti,
kasvistollisesti ja eläimistöltään paikallisesti
erittäin merkittävä luontokohde.
Kuvat 3ja5 Hannu Tuomisto 2007
Sahantien avokallioalue on maisemallisesti ja eläimistöltään merkittävä kalliokumpareikko karukkokangasmaastossa.
Harakkalanmäen korpi on melko luonnontilainen
kangaskorpinen korpireunus, joka on paikallisesti
merkittävä luontokohde.
5.
Harakkalanmäen
korpi
21
6 – 17 Lähteet
8.
10.
16,
Muut huomioitavat
luontokohteet
32
32
22
24 ja 25.
Kosteikot
25.
26. Rengonkylän
silta
27. Rengonkoski
28. Ruissaari
Rengonkylän sillan vanhoja kivipenkkejä. Hannu, Tuomisto 2007.
26. Rengonkylän silta muodostaa maisemallisen solmukohdan ja on paikallisesti huomioitava
luontokohde. Sillan kupeessa on vanhoja kivirakenteita.
27. Rengonkoski, maisemallisesti ja kasvistollisesti merkittävä kohde, on Seinäjoen luontainen
koskipaikka. Kyrkösjärven tekoaltaan täyttökanava haarautuu Seinäjoesta kosken kohdalla.
Koskessa on vanhoja patorakennelmia. Rengonkoskea luonnehtii rehevä ranta- ja vesikasvillisuus:
ahvenvita, kurjenjalka, myrkkykeiso, pietaryrtti, ranta-alpi, rantakukka, ruokohelpi, suoputki, vehka,
viiltosara ja viitakastikka. Rengonkoski on paikallisesti huomioitava luontokohde.
28. Seinäjoessa sijaitsevat maisemallisesti merkittävät kolme peräkkäistä saarta ovat puustoltaan
vanhaa kuusikkoa, vanhimmat puut ovat 130-150 -vuotiaita. Puustoiset saaret ovat paikallisesti
merkittävä luontokohde.
29. Sauralaksonneva
30. Harakkalanmäen ruohokorpi
31.Perinnemaisema
32.Tuomiluoman
ranta-alueet
Kuva 1
Kuva1 Tuomiluoma
29. Suoalue on osa Sahaneva- Saura-laksonneva- Honkaneva- Karvasuon suoyhdistymää. Suoalue on
eri suo-tyyppien mosaiikkia, mutta pääosin se on lyhytkorsinevaa ja lyhytkorsirämettä. Suon
pesimälinnustoon kuuluvat muun muassa keltavästäräkki, kiuru, niittykirvinen, liro, kuovi,
kapustarinta ja töyhtöhyyppä. Myös riekkoa ja isolepinkäistä esiintyy suoyhdistymän alueella.
30. Harakkalanmäen pienialainen, kasvistollisesti merkittävä, ruohokorpi on paikallisesti
huomioitava luontokohde. Korvessa kasvavat mm. kurjenjalka ja vehka. Korven valaistus- ja
kosteusolosuhteet ovat muuttuneet ojitusten ja metsän hakkuun vuoksi.
31. Neiron koillispuolen metsäalueella sijaitseva alava koivikon valtaama vanha haka-alue.
23
Suojelullisesti merkittävä muu eläimistö
Erityisesti suojeltavien
eläinlajien esiintymät
Suunnittelualueella ei havaittu erityisesti suojeltavan lajiston esiintymiä.
LSL 47 § / LSA 21 §
Luontodirektiivin
92/43/ETY
liitteen IV lajiston
Luontodirektiivin liitteen IV lajisto edellyttää tiukkaa suojelua.
Luonnonsuojelulain 49 § säädetään, että liitteen IV lajiston lisääntymis- ja
levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty.
Suunnittelualueella havaittiin liitteen IV eläinlajistosta
esiintymät
liito-orava (Pteromys volans)
pohjanlepakko (Eptesicus nilssonii)
vesisiippa (Myotis daubentonii)
viiksisiippa (Myotis mystacinus)
Uhanalaisen ja
silmälläpidettävän
eläinlajiston esiintymät
Valtakunnallisesti ja paikallisesti uhanalaisten ja silmälläpidettävien lajien
arviointi noudattaa vuoden 2010 uhanalaisuusarviointia ja luokitusta (Rassi ym.
2010). Lajiston uhanalaisuus on arvioitu Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton
(IUCN) kriteeristöllä. Uhanalaisuusluokat kuvaavat lajin häviämisen
todennäköisyyttä tietyllä aika-välillä. Uhanalaisiksi määritellään lajit, jotka
kuuluvat luokkiin äärimmäisen uhan-alaiset (CR), erittäin uhanalaiset (EN) ja
vaarantuneet (VU). Silmälläpidettävät (NT) lajit eivät vielä täytä varsinaisen
uhanalaisuuden kriteerejä, mutta niiden kohdalla uhanalaisuus on lähellä.
Suunnittelualueella havaittiin uhanalaislajistosta
liito-orava (Pteromys volans)
Suomen kansainvälisten
vastuulajien esiintymät
Suomella katsotaan olevan kansainvälinen vastuu tiettyjen pohjoisten
alkuperäislajien säilyttämisestä. Vastuu merkitsee muun muassa sitä, että lajin
elinympäristö otetaan huomioon maankäytön suunnittelussa. Lainsäädännössä
määriteltyä asemaa vastuulajeilla ei ole.
Suunnittelualueella havaittiin Suomen kansainvälisistä vastuulajeista
liito-orava (Pteromys volans)
Liito-orava
(Pteromus volans)
Liito-orava on Siperian taigametsien laji, jota Euroopan Unionissa esiintyy Suomen
lisäksi pieniä määriä Virossa ja yksittäin Latviassa.
Liito-orava on EU:n
luontodirektiivilaji ja Suomessa luonnonsuojelulain 47 § nojalla rauhoitettu laji.
Luontodirektiivin tavoitteena on, että laji säilyy pitkällä aikavälillä luontaisessa
ympäristössään eikä sen luontainen levinneisyysalue supistu. Lisäksi lajin
elinympäristöjä pitää säilyä riittävästi turvaamaan kannan säilyminen pitkällä
aikavälillä. Suomalaisessa uhanalaisluokituksessa liito-orava kuuluu luokkaan
vaarantunut (VU). Liito-oravan uhanalaisuusluokitus ei perustu kannan kokoon,
vaan kannan lähes 30 % taantumiseen. Liito-orava on myös Suomen kansainvälinen
vastuulaji.
Liito-orava asettuu mieluiten varttuneeseen kuusivaltaiseen metsään, jossa on
järeitä kuusia ja kolo-haapoja suoja- ja pesäpaikoiksi sekä riittävästi lehtipuita
kuten koivuja, leppiä ja haapoja ruokailu-puiksi. Kesällä liito-orava käyttää
ravinnokseen pääasiassa lehtipuiden lehtiä, erityisesti haapaa ja lep-pää. Talven
tullen lehdet korvautuvat lepän ja koivun norkoilla sekä havupuiden silmuilla.
24
Liito-oravien reviirit ovat varsin laajoja, erityisesti koirailla, joiden elinpiirin
keskimääräinen pinta-ala on noin 60 ha. Naarailla on huomattavasti pienempi
reviiri, vain noin kahdeksan hehtaaria. Liito-orava käyttää lisääntymiseen ja
lepäämiseen keskimäärin neljää eri pesää kesä-syyskauden aikana. Pesäkolo on
yleensä käpytikan haapaan hakkaama kolo. Nuoret liito-oravayksilöt levittäytyvät
uusille alueille säännöllisesti. Tämän vuoksi elinvoimaisen liito-orava-reviirin on
oltava yhteydessä laajempiin metsäalueisiin ekologisten käytävien kautta.
Suunnittelualueen liito-oravien elinpiirit sijaitsevat Rengossa, jossa on tehty
runsaasti havaintoja liito-oravan lisääntymis- ja levähdysalueista.
Lepakko
Suomen kaikki 11 lepakkolajia kuuluvat EU:n direktiivilajehin ja ovat luontodirektiivin
mukaisen vahvan suojelun piirissä, luonnonsuojelulain 49 § mukaan rauhoitettuja sekä
monien kansainvälisten sopimusten suojaamia. Luonnonsuojelulain mukaan lepakoiden
lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä. Näitä
ovat sekä kesäaikaiset päiväpiilot että talvehtimispaikat.
Lepakkohavainnot v. 2011
25
Tyypillisesti lepakoille mieluisia ovat elinympäristöt, joissa on vanhoja rakennuksia ja kolopuita päiväpiiloiksi
sekä reheviä saalistusalueita, kuten vesistöjen rantoja. Kriittisiä tekijöitä lepakoiden elinympäristössä ovat
lisääntymis- ja talvehtimissuojat sekä saalistusalueiden riittävä yhtenäisyys. Talvehtimispaikoiksi soveltuvat
esimerkiksi maakellarit ja luolat, jotka säilyvät kosteina ja pakkasettomina yli talven. Suurin osa
lepakkolajeistamme esiintyy vain Etelä-Suomessa.
Lepakkoselvityksen maastotyöt tehtiin suunnittelualueella 5.7 - 26.8.2011.
Alueella havaittiin : 67 pohjanlepakkoa, 11 vesisiippaa
Viitasammakko
Viitasammakko (Rana arvalis) on tavallista sammakkoa (Rana temporaria) hieman
pienempi aito-sammakoihin kuuluva laji. Suunnittelualueelta viitasammakkoa ei havaittu.
Suunnittelualueen potentiaalinen viitasammakoiden elinalue on Tuomiluoman suvannon
luhtaiset rannat Tuomikylän koulun läheisyydessä. Viitasammakkoselvityksen maastotyöt
tehtiin yöaikaan 2.5, 5.5 ja 12.5.2011.
Suunnittelualueen lähin viitasammakkoesiintymä sijaitsee Kyrkösjärven täyttökanavan
suistossa.
26
3.3
Rakennettu ympäristö
3.3.1
Kyläkuva
Kyläkuva muodostuu kaikilla kyläalueilla seutu- tai kokoojatien varsille rakentuneesta raittikylästä,
joissa asutuksen tihentymät ja peltonäkymäaukot vaihtelevat. Kylien keskuksina pidettäviä alueita on
täydennysrakennettu. Kylien julkiset palvelut ovat vähentyneet ja pienien maatilojen tuotantotoiminnan loputtua rakennukset ovat jääneet tyhjilleen tai asumiskäyttöön. Toimivien maatilojen
tuotantorakennusten koko on suurentunut ja ne saavat ympäristössä yhä suuremman merkityksen.
Suunnittelualue on vanhaa kulttuurimaisemaa, jossa kerroksellinen kulttuuriympäristö muodostuu
maatalouden 1800-1900 -lukujen vaihteen rakennuskannasta ja 1900-luvun alkupuolen torpista sekä
1950-2000 -luvun pientalorakentamisesta.
Asuminen ja viljelykset keskittyivät teitten varsille laaksoihin ja laajenivat kydöttämisen myötä. Alueelle
on tyypillistä avoimuus, jossa asumukset erottuvat saarekkeina peltojen keskellä, tien varrella sekä
selänteen reunoilla.
Suunnittelualueen maisema on muuttunut aikojen saatossa. Useita vuosisatoja jatkunut maanviljely
korostaa maiseman selvärajaisuutta. Salaojitus ja maanviljelyn koneellistuminen on muotoillut
maisemaa.
Tuomikyläntie mutkittelee kauniisti luoman rannan tuntumassa. Tuomikylän tienvarsimaisema on
arvokas kokonaisuus, johon liittyy historiallisia, kulttuurisia ja maisemallisia sisältöjä. Vanhempi asutus
sijoittuu raittimaisesti alueen läpi kulkevien teiden varsille. Metsänrantoja kohti erkanevien tilusteiden
varteen ja kovempipohjaisten saarekkeiden ympärille rakentaen ovat laakson pellot jääneet viljeltäviksi.
Selänteen reuna-alueelle on sijoittunut torppia ja asutustiloja.
Rengonkylän asutus sijaitsee vanhassa kulttuurimaisemassa pienialaisten jokivarsipeltojen reunamilla
olemassa olevaan tiestöön tukeutuen. Kiviniemenmäki on omakotitaloista muodostunut tienvarsikylä.
27
Pojanluoman kyläkeskus sijaitsee laajan peltoalueen pohjoisosassa. Kyläalue on rakentunut eteläpohjoissuuntaisille moreeniharjuille ja uudempi rakennuskanta on täydentänyt vallitsevaa rakennuskantaa.
Tilojen talouskeskukset ja asuinrakennukset sijaitsevat tien välittömässä läheisyydessä tai metsän reunassa
tiehen rajoittuvan peltoalueen takana.
Uutta asutusta on syntynyt Tuomikylän ja Neiron koulujen sekä Pojanluoman kyläkeskuksen läheisyyteen.
Täydennysrakentaminen tukeutuu olemassa olevaan vanhaan tiestöön ja noudattaa olemassa olevaa
yhdyskuntarakennetta.
3.3.2
Yhdyskuntarakenne
1923
1960
2006
28
Suomen ympäristökeskuksen seutusuunnotteluun kehittämien tietokanta-aineistojen karttatulosteita,
joissa suunnittelualue on rajattu valkoisella. YKR/SYKE 2012
3.3.3
Asuminen ja väestö
Asuinrakentamista niin sanotuille ”punaisille
vyöhykkeille” on pyritty välttämään eli kotieläinyksiköiden hajusuojavyöhykkeille ja pelloille.
3.3.4
Olemassa oleva asutus on merkitty sinisellä.
Keltaiset alueet ovat strategiatyössä esiin tulleita
mahdollisia täydennysrakentamisen ja uuden
asuinrakentamisen alueita.
Palvelut
Koulut ja päivähoitopalvelut ovat jääneet kyliin, mutta kunnan muut palvelut ovat siirtyneet kunnan
keskustaajamaan. Päivittäisasiointipalvelut sijaitsevat Ilmajoen keskustassa. Harvinaisemmat palvelut
hankitaan enimmäkseen maakuntakeskus Seinäjoelta. Teboil-huoltamo Rengonhovin monipuoliset
palvelut valtatie 19 varrella ovat parantaneet itäisten kylien palvelutasoa.
Suunnittelualue
on elinvoimaista
kyläaluetta, jota
luonnehtii
rauhallinen
asuinympäristö,
maaseudun
yhteisöllisyys sekä
maaseutumiljöö
laajoine
virkistysalueineen.
http://www.pojanluoma.com/seurala.html
29
Julkiset palvelut
Suunnittelualueella toimii yksi päiväkoti, kolme ryhmäperhepäivähoitokotia sekä kaksi koulua.
Rengon ryhmäperhepäivähoitokoti toimii Viljanmaantiellä.
Lukuvuonna 2014-15 Tuomikylän koulu on 3+1 opettajainen ja koulua käy 38 oppilasta. Neiron koulussa on
7+2 opettajaa ja koulussa on 102 oppilasta. Neiron koulussa toimii myös päiväkoti ja ryhmäperhepäiväkoti.
Maanantaisin ja torstaisin kylällä ja kouluissa kiertää kirjastoauto.
JIK:n kouluterveydenhuolto ja lastenneuvola palvelevat Neiron neuvolassa.
Yksityiset palvelut
Alueella toimii noin 60 yksityistä palvelualan yritystä:
16 Maanrakennuskuljetus, varastointi, ja
urakointiyritystä
3.3.5
Virkistys
5
Maatalousalan
yritystä
12 Rakennusalan
urakointi ja asennus sekä
huoltoliikettä
10 Kotitalouksien
myynti, huolto sekä
sisustusliikettä
6 Kiinteistöalan- ja
vähittäiskaupan yrityksiä
3 Auto- ja
traktorikorjaamoa
2 Terveydenhuolto- ja
sosiaalipalvelu-alojen
yritystä
2
Suunnittelutoimistoa
10 muu yritys, mm.
Jalkahoitola, Hieronta,
Hääkauppa ja Leipomo
Tuomikylän ala-asteen vieressä on pieni valaistu urheilukenttä,
jossa talvella on luistinrata ja kyläseuran talkoilla pystyttämä
jääkiekkokaukalo. Kylän eteläpäässä Pettumäellä on
hyväkuntoinen
urheilukenttä
sekä
lentopallokenttä
pukukoppeineen. Pettukenttä toimii myös kyläläisten
kokoontumispaikkana.
Tuomikylän läpi kulkee maakunnallinen vaellusreitti
Ilkanpolku, joka tulee Seinäjoen suunnasta Kivenmaan laavun
kautta ja jatkuu etelän suunnalla sijaitsevaa Santavuorta
kohden. Tuomikylän ja Kyrkösjärven välisellä metsäalueella on
myös muita merkittyjä vaellus- ja hiihtoreittejä sekä
Eetunkydöntien hevosvalmennusreitti hevoslaavuineen.
Seinäjoen ja Ilmajoen alueiden kuntoreittejä yhdistää valaistu
kahdeksan kilometrin Seinäjoki-Ilmajoki Esteetön kuntoreitti.
Seinäjoen Jouppilanvuorelta pääsee siten valaistua
kivituhkapintaista reittiä pitkin 10 kilometrin matkan Ilmajoen
Tuomikylään ja Ahonkylään. Reitin varrella on muun muassa
RUKOUSHUONE
kota, laavu, turvekammi ja hyvät opasteet.
Rengonkylässä virkistystoimintaa varten on osoitettu
Ruissaaren alue, joka soveltuu muun muassa yhteisöjen tai
yhdistysten käyttöön tai leirialueeksi. Virkistystä palvelevia
alueita ovat kuntoradan alue sekä seurantalon kenttä.
30
3.3.5
Virkistys
Tuomikylän ala-asteen vieressä on pieni valaistu
urheilukenttä, jossa talvella on luistinrata ja kyläseuran
talkoilla pystyttämä jääkiekkokaukalo. Kylän eteläpäässä
Pettumäellä on hyväkuntoinen urheilukenttä sekä
lentopallokenttä pukukoppeineen. Pettukenttä toimii myös
kyläläisten kokoontumispaikkana.
Tuomikylän läpi kulkee maakunnallinen vaellusreitti
Ilkanpolku, joka tulee Seinäjoen suunnasta Kivenmaan
laavun kautta ja jatkuu etelän suunnalla sijaitsevaa
Santavuorta kohden. Tuomikylän ja Kyrkösjärven välisellä
metsäalueella on myös muita merkittyjä vaellus- ja
hiihtoreittejä sekä Eetunkydöntien hevosvalmennusreitti
hevoslaavuineen.
Seinäjoen ja Ilmajoen alueiden kuntoreittejä yhdistää
valaistu kahdeksan kilometrin Seinäjoki-Ilmajoki Esteetön
kuntoreitti. Seinäjoen Jouppilanvuorelta pääsee siten
valaistua kivituhkapintaista reittiä pitkin 10 kilometrin
matkan Ilmajoen Tuomikylään ja Ahonkylään. Reitin varrella
on muun muassa kota, laavu, turvekammi ja hyvät opasteet.
Rengonkylässä virkistystoimintaa varten on osoitettu
Ruissaaren alue, joka soveltuu muun muassa yhteisöjen tai
yhdistysten käyttöön tai leirialueeksi. Virkistystä palvelevia
alueita ovat kuntoradan alue sekä seurantalon kenttä.
3.3.8
Liikenne, Maantieliikenne
VT 19 Seinäjoen itäinen 16km kilometrin mittainen keskikaiteellinen ohituskaista-tieosuus välillä Renko
- Mäki-Hakolantie avataan liikenteelle syyskuussa 2016.
Päätieverkko
valtatie 19
seututie 701
JalasjärviUusikaarlepyy
Alaanentie
Rengon kylän läpi kulkeva valtatie Jalasjärveltä
Uuteenkaarlepyyhyn
valtatieltä 19 Ilmajoen keskustan suuntaan erkaneva
seututie
Rengonharjuntie
valtatieltä 19 Peräseinäjoen suuntaan erkaneva seututie
yhdystie 17404
Tuomikyläntie
kantatieltä 67 erkaneva yhdystie liittyy Alaanentiehen
Rengossa
yhdystie 17443
Ritolantie
yhdistää Tuomikyläntien Alaanentiehen
yhdystie 17352
Pojanluomantie
Alaanentieltä etelän suuntaan erkaneva yhdystie
31
Havainnekuva Jalasjärventien alituksesta Rengossa.
Tieliikennesuunnitelma 2011 www.liikennevirasto.fi
Havainnekuva Alaanentien eritasoliittymästä
Rengossa.
Eritasoliittymä
toimii
etelän
suunnastaSeinäjoen pääsisääntuloyhteytenä.
Tieliikennesuunnitelma 2011
Vuoden 2013 keskimääräinen ajoneuvoliikenne ja raskas ajoneuvoliikenne
Liikennevirasto 1.1.2014
ajoneuvoa /vrk
VT 19
Alaanentie
Rengonkyl
äntie
Tuomikylä
ntie
Pojanluom
antie
Ritolantie
raskasta ajoneuvoa / vrk
Alaneentien risteyksestä Seinäjoen
suuntaan
Alaneentien risteyksestä Jalasjärven
suuntaan
Tuomikyläntien risteyksestä valtatien
19 risteykseen
Tuomikyläntien risteyksestä Ilmajoen
keskustaan
valtatien 19 risteyksestä seututien
694 risteykseen
kantatien 67 risteyksestä Alaanentien
risteykseen
Alaanentien risteyksestä valtatien 19
risteykseen
Alaanentien
risteyksestä
Tuomikyläntien risteykseen
32
ajoneuvoa/vrk
raskasta ajoneuvoa/vrk
6487
788
5182
696
2138
108
1825
102
999
63
559
24
276
37
170
3
3.3.9
Yhdyskuntatekniikka
Suunnittelualueen jäteverkkosuunnitelmakartta sekä toteutunut vesi ja viemärirakentaminen 2014.
Suunnittelualueella rakennetaan haja-asutusalueen viemäröintiä ja verkosto
viemärilaitoksen toiminta-alueella suunnitelmien mukaan vaiheittain 2019 mennessä.
valmistuu
3.3.10 Ympäristöhäiriöt
Seinäjoen lentoaseman häiriöt rajoittuvat harjoituslentoliikenteen nousu- ja laskuaikoihin.
Ympäristöluvan meluarvot on määritetty kuitenkin mahdollisen normaalin liikennelentoaikataulun
mukaisesti huomioiden mahdollinen lentoliikenteen kasvu.
Seinäjoen lentoaseman meluselvitys on laadittu vuonna 2010 ja sitä on täydennetty vuonna 2012.
Mahdollisten sotilaskoneiden läpilaskujen haittaa lieventää niiden rajallinen kesto ja määrä sekä
läpilaskujen epätodennäköisyys. Melualue sivuaa suunnittelualuetta Kiviniementien pohjoispäässä
sekä Honkakyläntien eteläosassa peltoalueilla.
Lentoaseman ja valtatien sekä maa- ja metsätalousalueiden pintavesivalumat kuormittavat
Seinäjokea. Lentoaseman ympäristöseurannassa on valumavedet huomioitu.
Tarkkailuohjelmaa voidaan tarkistaa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla
edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta ja tarkkailun kattavuutta.
Tarkkailuun liittyvät näytteenotot, mittaukset ja kalibroinnit on suoritettava standardimenetelmien
(CEN, ISO, SFS tai vastaavan tasoinen yleisesti käytössä oleva menetelmä) mukaisesti. (YSL 43,
46,108 §)” Lähde: AVI:n päätös: Seinäjoen lentoaseman lupamääräysten tarkistaminen ja
lentomelualueen (L DEN ) muuttaminen, Ilmajoki , Dnro LSSAVI/104/04.08/2012 Annettu julkipanon
jälkeen 23.4.2014.
33
Valtatien jatkosuunnitteluvaiheessa vesistöjen ylitykset suunnitellaan yksityiskohtaisesti siten, ettei
hanke muuta veden virtauksia tulvatilanteissa. Mahdollisiin onnettomuustilanteisiin tulee varautua
rakentamalla riittävät suojausrakenteet mahdollisiin liikenteen riskikohtiin, kuten risteysalueisiin sekä
vesistönylityskohtiin. Näin estetään haitallisten kemikaalien hallitsematon pääsy maastoon ja
vesistöön. (Lähde: Yleissuunnitelma, vaikutukset, Tiehallinto, Vaasa 2009)
Seinäjoen itäinen ohikulkutie VT 19 Välillä Rengonkylä - Nurmo. Tienrakennustyö 18,0 km. Haittaa
liikenteelle 02.09.2013 - 30.11.2016. (Lähde: http://liikennetilanne.liikennevirasto.fi )
Lakeuden Etapin jätehuoltokeskus ei sijaitse suunnittelualueella mutta sen toiminta tuottaa
ympäristöhäiriötä. Kunnallinen jätehuolto on tarkkaan valvottua ja säänneltyä lainsäädännön ja
määräysten osalta. Lakeuden Etappi Oy:llä on ympäristövaikutusten tarkkailuohjelma, joka perustuu
ympäristöluvan ehtoihin. Tarkkailua tehdään alueen vesistä, kaatopaikkakaasuista, roskaantumisesta,
melusta sekä hajuista. Lisäksi alueen lokkimäärää tarkkailee Suomenselän lintutieteellinen yhdistys
viikoittain. Ympäristövaikutuksista raportoidaan valvovalle viranomaiselle
http://www.etappi.com/fi/lakeuden-etappi-oy/ymparisto/
Maatalouden toiminnasta aiheutuu ravinnepäästöjä sekä toiminnan seurauksena ajoittaisia tai
pitkäaikaisia hajuhaittoja. Näitä haittoja on pyritty kartoittamaan ja ohjeistamaan uusia tuotanto- ja
toimintatapoja siten että haittojen ehkäisy ei vaarantaisi elinkeinon harjoittamista.
Tulvien aiheuttamilta suuremmilta vahingoilta on vältytty. Mutta tulviin varautuminen on ELYkeskuksessa otettu laajemmin huomioon mm. alimpien rakentamiskorkeuksien ohjeistuksilla ja
lausunnoilla yksittäisten rakennushankkeiden perustamiskorkeuksista.
3.3.11 Rakennettu kulttuuriympäristö
Suunnittelualueella on 48 rakennusperintökohdetta:
Erityisesti Pohjanmaalle jokilaaksojen nauhamaiset kylämuodostelmat ovat ajallisesti vanhinta ja
tyypillisintä kulttuuri-maisemaa. Peltoaukeiden säilyminen maatalouskäytössä on kylien
kulttuurimaisemien kannalta oleellista.
ennen 1900-lukua
1900 - 1919
1920 - 1939
34
Rakennusperintökohteet
1
Kotiranta
11:49
1917
Olavi Yli-Vainio 2011
Kuva ”Tuomikylä sanoin ja kuvin”
35
Hirsirunkoinen asuinrakennus on
siirretty nykyiselle paikalleen
Pojanluoman Lehtimäestä eli
Mastonmäeltä
1917.
Talon
perustana
on
Hopiavuoren
metsästä lohkotut luonnonkivet.
Rakennus on peruskorjattu 1963.
Talo edustaa alueen vanhaa
rakennuskantaa.
2
Kulma
11:31
1901
Inventoimaton
Kuva ”Tuomikylä sanoin ja kuvin”
Pihapiiri edustaa alueen vanhaa rakennuskantaa. Asuinrakennus on rakennettu 1901.
3
Viertomäki
11:20
1920
Kuva ”Tuomikylä sanoin ja kuvin”
4
Pitkäkujalta lähtevän tien päätepisteessä
metsän suojassa sijaitseva hirsirunkoinen asuinrakennus on rakennettu 1920 ”Pullinplassille”.
Talo on remontoitu 1987. Pihapiirin aitta on
tehty Tuomikylän vanhan puhelinkeskuksen
hirsistä. Pihapiiri edustaa alueen vanhaa
rakennuskantaa, vaikka asuinrakennuksen
alkuperäinen ulkoasu onkin lähes täysin
muuttunut.
Raitila
Metsänreunassa
sijaitsevan
Raitilan pihapiirissä on vanha
puori, jonka hirressä on vuosiluku
1849 sekä savusauna, joka on
rakennettu 1934.
8:170
Inventoimaton
Olavi Yli-Vainio 2011
5
Tuominiemi
10:89
1874
Tuominiemen yhtenäinen pihapiiri on rakennushistoriallisesti, historiallisesti ja maisemallisesti arvokas
kulttuuriperintökohde. Asuinrakennuksen on rakentanut Salomon Tuominiemi 1874. Kivijalka on tuotu
Käräjävuorelta. Perustuksissa on kahden metrin syvyydellä hirsisillat, sitten lohkokivet, päällimmäisinä
sileiksi hakatut lohkokivet. Talossa on ollut Etelä-Pohjanmaan ensimmäinen painevesisysteemi; putket
kirveellä veistettyjä, puunauloilla koottuja. Pihapiirissä on 1800-luvulla rakennetut kaksi aittaa sekä
hirsirakenteinen navetta ja talon ympärillä 20 aarin puisto. Talo on peruskorjattu 1958, korjaukset on
tehty vanhaa säilyttäen.
36
Asuinrakennuksen erityispiirteenä ovat
lukuisat koristeelliset yksityiskohdat.
Olavi Yli-Vainio 2011
6
Ketola
Ketolan noin 1900 rakennettu asuinrakennus
edustaa alueen vanhaa rakennuskantaa.
Rakennuksessa on toiminut vuosisadan
alussa meijeri, myöhemmin virvoitusjuomaliike. Rakennuksen kunto on heikko ja se
purettaneen.
7:174
noin 1900
Olavi Yli-Vainio 2011
7
Kuusivaara
7:234
1931
Inventoimaton
Kuva ”Tuomikylä sanoin ja kuvin”
Kuusivaaran asuinrakennus on rakennettu 1931 Kiikun sepän tuvasta.
8
Polkumäki
7:577
1906
Inventoimaton
Olavi Yli-Vainio 2011
Talasmäki
Kuva ”Tuomikylä sanoin ja kuvin”
Polkumäen, entisen Talasmäen asuinrakennus on rakennettu 1906 Nurmelan aitasta.
9
Haanpää
7:36
1800-luvun
loppu
Olavi Yli-Vainio 2011
Kuva ”Tuomikylä sanoin ja kuvin”
Rakennushistoriallisesti, historiallisesti ja maisemallisesti arvokas Haanpään lomarakennuksena
käytössä oleva asuinrakennus on rakennettu 1800-luvulla. Talo sijaitsee luonnonkauniilla
paikalla metsän laidassa. Paikka on ikivanhaa Litorinameren rantaa.
37
10
Rantala
7:518
1912
Inventoimaton
Olavi Yli-Vainio 2011
11
Kuva ”Tuomikylä sanoin ja kuvin”
Hakala
7:27
1800-luku
Inventoimaton
Kuva ”Tuomikylä sanoin ja kuvin”
Hakalan pihapiirin vanha
asuinrakennus sekä hyvin
vanhat aitat. Tällä paikalla
tiedetään olleen asuntotilan
jo 1887.
Olavi Yli-Vainio 2011
12
Lehtola
7:465
1800-luvun
alku
Olavi Yli-Vainio 2011
Latva-Pirilän, entisen Pömpelön,
Tuomikyläntien varressa sijaitseva,
rukoushuoneena toimiva rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti
edustava hyväkuntoinen asuinrakennus on rakennettu 1800-luvun
alussa. Rakennus on alun perin ollut
puolta pidempi, mutta osa on ollut
kylmää tilaa. Toinen puolisko on
viety asuinrakennukseksi jonnekin
Ilmajoelle. Piha-piirissä sijaitsee
myös aittarakennus.
Kuva ”Tuomikylä sanoin ja kuvin”
13
Hietakangas
Hietakankaan asuinrakennus on
rakennettu noin 1909 edustaen
alueen vanhaa rakennuskantaa.
Rakennus on asumaton, huonokuntoinen ja kasvillisuus on
vallannut pihapiirin
7:531
noin 1909
Olavi Yli-Vainio 2011
38
14
Myrskyluoto
7:570
1927
inventoimaton
Olavi Yli-Vainio 2011
Kuva ”Tuomikylä sanoin ja kuvin”
Myrskyluodon, entisen Rinta-korven asuinrakennus on rakennettu 1927.
15
Suohalme
2:312
noin 1882
Inventoimaton
Olavi Yli-Vainio 2011
Kuva ”Tuomikylä sanoin ja kuvin”
Suohalmeen torppa on siirretty Aution torpasta tälle paikalle noin 1882. Torppaa on sanottu myös
Varpulaksi. Tilan pelloista on löytynyt kivikauden aikaisia esineitä.
16
Ojaniemi
7:507
Inventoimaton
Ojaniemen pihapiirin vanha aitta.
17
Kuva ”Tuomikylä sanoin ja kuvin”
Alakansakoulu
7:208
1927
Inventoimaton
Olavi Yli-Vainio 2011 Tuomikylän kansakoulu
Kuva ”Tuomikylä sanoin ja kuvin”
Tuomikylän alakoulu on rakennettu 1927 Jäkerröksen lähellä olevalle töyräälle. Yläkoulu
rakennettiin samaan pihapiiriin 1958.
18
Onnela
2:105
1907
Olavi Yli-Vainio 2011
Kuva ”Tuomikylä sanoin ja kuvin”
Alueen vanhaa rakennuskantaa edustava, maisemallisesti merkittävä Haanpään vanhatupa on
siirretty nykyiselle paikalleen 1907. Kohtalaisessa kunnossa oleva rakennus on asumaton.
39
19
Latvala
Tuomikyläntien varressa, lähellä
Tuomiluomaa
sijaitseva
alueen
vanhaa rakennuskantaa edustavan
maisemallisesti merkittävän Latvalan,
entisen Färmin asuinrakennus on
rakennettu 1890. Tila on mainittu
talona jo 1887. Kohtalaisessa
kunnossa oleva rakennus tulee
säilymään.
2:311
1890
Olavi Yli-Vainio 2011
Färmi
20
Kuva ”Tuomikylä sanoin ja kuvin”
Haapamäki
1:195
1814
Olavi Yli-Vainio 2011
Kuva ”Tuomikylä sanoin ja kuvin ”
Tuomikylän tieltä katsottuna Tuomiluoman toisella puolella mäen kumpareella sijaitseva
Haapamäen pihapiiri edustaa alueen vanhimpia rakennuksia. Torppa on ollut sekä Röyskölän että
Savusten torppa. Rakennushistoriallisesti, historiallisesti ja maisemallisesti arvokas asuinrakennus
on rakennettu 1814. Rakennuksella ei ole kivijalkaa. Tuvan takka on alkuperäinen. Takan puinen
kraakku on lahjoitettu Ilmajoen museolla ja tilalle on tehty alkuperäisen näköinen kraakku. Talo on
ollut asumaton vuodesta 1980 lähtien. Pihapiirissä on kaksiosainen puori sekä 1948 rakennettu
navettarakennus.
21
Onnela
1:477
1926
Olavi Yli-Vainio 2011
Kuva ”Tuomikylä sanoin ja kuvin”
Rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti edustava asuinrakennus on rakennettu 1926. Pihapiiri
sijaitsee luonnonkauniilla paikalla pienen luoman varrella.
40
22
Kenkkilä
2:357
1901
Kuva ”Tuomikylä sanoin ja kuvin”
Rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti edustava asuinrakennus on rakennettu 1901.
23
Rajala
2:299
1854
Kuva ”Tuomikylä sanoin ja kuvin”
Tällä paikalla tiedetään asutun jo ennen vuotta 1839. Nykyinen rakennushistoriallisesti edustava
asuinrakennus on rakennettu 1854, korjaukset tehty vanhaa ulkoasua säilyttäen. Rakennus toimii
maisemallisena kiintopisteenä. Tilan rakennukset muodostavat nelikulmaisen pihapiirin.
Aikaisemmin piha ollut lähes umpipiha, kun tien vierellä on sijainnut aittarati.
24
Peltomaa I
2:457
1916
Tuomiluoman varrella sijaitseva
rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti edustava asuinrakennus on
rakennettu 1916. Asuinrakennuksen
hirsikehikko on tuotu Jalasjärveltä ja
kivijalkakivet
haettu
hevosella
Santavuorelta.
Rakennuksia perustettaessa 1916
löytyi nykyisen riihen perustuksista
tulisijan
jätteitä
ja
vanhoja
kuparirahoja.
Kuva ”Tuomikylä sanoin ja kuvin”
25
Rinta
5:51
Haapalanmäellä metsän laidassa sijaitseva
1920 rakennettu asuinrakennus edustaa
rakennus-taiteellisesti ja maisemallisesti
alueen
arvokasta
kulttuuriperintöä.
Pihapiirissä myös vanha navetta.
1920
Kuva ”Tuomikylä sanoin ja kuvin”
41
26
Alarisku
5:408
Asuinja ulkorakennusten
muodostama pihapiiri edustaa
maisemallisesti
alueen
arvokasta
kulttuuriperintöä.
Asuinrakennus on rakennettu
1856. Pihapiirin jauhopuori on
rakennettu samoihin aikoihin.
Kohtalaisessa kunnossa oleva
asuinrakennus
on
ollut
asumattomana toistakymmentä
vuotta, mutta säilyy toistaiseksi
tällaisena.
1856
Kuva ”Tuomikylä sanoin ja kuvin”
27
Keski-Risku
5:389
1856
Yli-Vainio 2011
Kuva ”Tuomikylä sanoin ja kuvin”
Maisemallisesti edustava, asumaton, heikkokuntoinen asuinrakennus on rakennettu 1856. KeskiRiskun torppa on luultavasti ollut Haapalanmäen ensimmäisiä taloja. Tästä paikasta on aikoinaan
kulkenut itä-länsisuunnassa ”Kihniönpoikain kirkkotie”.
28
Peltonen
5:80
1913
Olavi Yli-Vainio 2011
Kuva ”Tuomikylä sanoin ja kuvin”
Maisemallisesti edustava, mansardikattoinen asuinrakennus on rakennettu 1913.
42
29
Ala-Haapala II
5:380
1882
Olavi Yli-Vainio 2011
Kuva ”Tuomikylä sanoin ja kuvin”
Maisemallisesti edustava viihtyisä, pienipiirteinen pihapiiri, jossa asuinrakennuksen lisäksi iso aitta,
navetta, liiveri ja puori sekä pieni aitta mäen kumpareella vieressään vanha pihlaja. Asuinrakennus ja
iso aitta on rakennettu 1880-1882. Pieni aitta, joka on siirretty paikalleen Seinäjoelta, on rakennettu
vuonna 1853.
30
Haapala
5:270
1850
Olavi Yli-Vainio 2011
Kuva ”Tuomikylä sanoin ja kuvin”
Vuonna 1850 rakennettu, maisemallisesti arvokas asuinrakennus edustaa Haapalanmäen vanhaa
rakennuskantaa.
31
Jauhomäki
5:458
ehkä 1700-luku
Olavi Yli-Vainio 2011
Kuva ”Tuomikylä sanoin ja kuvin”
Maisemallisesti edustava asuinrakennus on rakennettu ehkä jo 1700-luvun puolella. Näillä paikkeilla
oli aikanaan luoman koskessa jauhomylly, siitä nimi Jauhomäki.
32
Neiro
7:308
1908
Rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti arvokas pihapiiri edustaa vanhaa pohjalaista
rakennusperinnettä. Asuinrakennus on rakennettu vuonna 1908. Aitta, liiverit, navetta, talli ja kellari
on rakennettu 1800-luvun lopulla.
43
33
Välinen
7:49
Välisen asuinrakennus on rakennettu 1900luvun alkupuolella. Pihapiiri edustaa
vanhaa pohjalaista rakennusperinnettä.
1900-luvun
alku
inventoimaton
Olavi Yli-Vainio 2011
34
Haanpää
6:204
1800-luvun
loppu
Olavi Yli-Vainio 2011
Haanpään, entisen Kärrymäen maisemallisesti arvokas pihapiiri edustaa perinteistä pohjalaista
rakennustapaa. Asuinrakennus ja puori on rakennettu 1800-luvun lopulla, uudempi asuin-rakennus
1922.
35
Yrttimaa
5:343
Vuonna 1850 rakennettu asuinrakennus ja 1900-luvun puolella rakennetut aitta ja pikkupuori ovat
rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaita. Rakennukset tarkoitus toistaiseksi säilyttää.
1850
36
Vanhaniemistö
Rakennushistoriallisesti
ja
maisemallisesti
edustava
pihapiiri
on
säilynyt
hyvin
alkuperäisessä
asussaan;
ulkovuoraus
alkuperäinen, mahdollisesti myös ikkunat ovat
alkuperäiset. Asuinrakennus on rakennettu 1880
ja lutti 1900-luvun alussa.
3:336
1880
44
37
Mäki-Niemistö
Asuinrakennus on rakennettu 1928
3:93
1928
inventoimaton
38
Pikkuniemistö
3:301
1910
39
Maisemallisesti arvokas 1910 rakennettu asuinrakennus edustaa Pojanluoman vuosisadan alun
rakennuskantaa. Talon erityispiirteenä on vuoratut klupunurkat.
Rakennushistoriallisesti
ja
maisemallisesti
arvokas 1911 rakennettu asuinrakennus edustaa
rakennusmestari Kukkulan tuotantoa. Talon
erityispiirteinä erikoinen kattomuoto sekä
kuistin ulko-ovien koristeelliset leikkaukset.
Ikkunat ovat alkuperäiset. Rakennuksen heikon
kunnon vuoksi säilymisedellytykset eivät ole
hyvät.
Suuriniemi
2:421
1911
40
Kivistö
9:906
1925
Maisemallisesti arvokas, mäellä sijaitseva 1920 rakennettu asuinrakennus edustaa Rengon-kylän
vanhaa rakennuskantaa.
41
Koulu
8:230
1920
Vuonna 1920, mahdollisesti jo 1910-luvulla rakennettu kansakoulurakennus on historiallisesti ja
maisemallisesti arvokas. Rengon koulu perustettiin 1919. Koulun kattotiilet tuotiin Turusta asti. Koulu
lämmitettiin vuoteen 1985 asti pystymuureilla. Uudemmat koulurakennukset on rakennettu 1950 ja
1953.
42
Alinen
Historiallisesti ja maisemallisesti arvokas asuinrakennus on rakennettu 1902. Erityispiirteenä on 1927
toteutettu vinkkelilaajennus.
7:356
1902
43
Ylinen
Ylisenmäen rakennushistoriallisesti ja
maisemallisesti merkittävään pihapiiriin
kuuluu multipenkkiperustukselle 1876
rakennettu hirsirunkoinen asuinrakennus
sekä 1800-luvun lopulla rakennetut aitta,
navetta ja varasto. Rakennuttaja oli
Kohtamäen poikia ja omistussuhde on
pysynyt suoraan alenevassa polvessa.
7:429
1876
44
Kohtamäki
Kohtamäki on Saunamäenkylän vanhimpia rakennuksia. Matti Jaakonpoika
Saunamäki rakensi hirsirunkoisen talon
1832. Tilalle rakennettiin uusi asuintalo
1976, jonka jälkeen vanha tupa on ollut
vain vähäisessä käytössä, mutta tulee
säilymään. Kohtamäki on merkittävä
rakennushistoriallisesti,kyläkuvallisesti ja
maisemallisesti.
7:140
1832
45
45
Mäki
7:493
1880
Rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti arvokas, noin 1880 rakennettu asuinrakennus
edustaa perinteistä pohjalaista rakentamistapaa. Tuvan erityispiirteenä on susiovi.
46
Saunamäki
7:499
1890-luku
47
Yli-Renko
8:54
n. 1900
48
Keskinen
8:24
Maisemallisesti arvokas asuinrakennus on rakennettu 1890-luvulla.
Rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti arvokas pihapiiri edustaa vanhaa pohjalaista
rakennusperinnettä. Asuinrakennus on rakennettu 1800-1900 -lukujen vaihteessa,
pihapiirin luttiaitta 1800-luvun puolella. Asuinrakennuksen ikkunat ja huonejako ovat
alkuperäiset.
1918
Perinteistä rakennuskantaa edustava, vapaa-ajan asuntona toimiva asuinrakennus on
rakennettu 1918.
46
3.3.10
Kiinteät muinaisjäännökset
Suunnittelualueella on tehty 2008 Mikroliitti Oy:n (Jussila
& co) työnä kiinteiden muinaisjäännösten inventointi,
jonka tuloksena alueelta löytyi kuusi historiallisen ajan
kiinteää muinaisjäännöstä. Kaikki muinaisjäännökset
sijaitsevat Rengossa.. Kiinteät muinaisjäännökset ovat
automaattisesti muinaismuistolain perusteella suojeltuja
kohteita. Kiinteiden muinaisjäännösten rekisteröinnissä
on käytössä jako rauhoitusluokkiin I-III. Jaottelu perustuu
Museoviraston vakiintuneeseen käytäntöön. Luokka I
käsittää valtakunnallisesti merkittävät kohteet, joiden
säilyminen on turvattava kaikissa olosuhteissa ja luokka II
kohteet, joiden arvon selvittäminen edellyttää lisätutkimuksia. Luokka III käsittää tuhoutuneet tai tutkitut
kohteet, jotka eivät enää aiheuta suojelutoimia.
Muinaisjäännökset
1. Rengonkylän
silta
rauhoitusluokka
2
ajoitus
historiallinen
laji
kulku;
ylityspaikka
Museoviraston tunnus
1000014091
Rengonkylän sillan jäänteet sijaitsevat
Rengossa, Seinäjoen lentokentän pohjoispuolella Rengonkyläntien Seinäjoen ylittävän
sillan pohjoispuolella. Paikalla on vanhan
sillan ja kenties myllyn jäänteitä jokiuomassa.
Uoma on kivetty.
(Mikroliitti Oy 2008).
2. Rengonkylän
saha
rauhoitusluokka
2
ajoitus
historiallinen
laji
teollisuuskohteet;
vesisaha
Museoviraston tunnus
145500021
Historiallisen sahan paikka sijaitsee Rengossa
Rengonkosken kapeikossa kohdalla, jossa
Kyrkösjärven tekojärveen laskeva uoma
erkanee vanhasta jokiuomasta. Seinäjokelaiset
perustivat 1867 sahalaitoksen 1,5 kilometriä
Rengon talon yläpuolelle. Saha oli käynnissä
kymmenkunta
vuotta.
Saha
myytiin
ruotsalaiselle sahayhtiölle, joka muutaman
vuoden kuluttua siirsi koneet muualle.
Sahan rauniot olivat näkyvissä vielä 1921. Muinaisjäännösaluetta ei ole tarkemmin tutkittu.
Alueen rajaus on epäselvä ja siksi tarpeen rauhoittaa osin kuivahtaneen koskikapeikon alue
molemmilta rannoilta, kunnes tarkemmissa tutkimuksissa voidaan alue yksityiskohtaisemmin
kartoittaa (Mikroliitti Oy 2008).
47
3. Rengonkylän
myllynpaikka
rauhoitusluokka
2
ajoitus
historiallinen
laji
valmistus;
mylly
Museoviraston tunnus
145500022
Rengonkosken kapeikossa sahan paikan läheisyydessä on koskessa myllyn päällyskivi, jossa on
vuosiluku 1714. Myllynkivi on kuulunut kylän
yhteiseen vuoromyllyyn. Joen vastakkaisella
rannalla on ”nykyinen” (v. 1912) mylly, joka on
siirretty kuitenkin ylemmäs joelle (Vainionpään
mylly), (Mikroliitti Oy 2008).
(Mikroliitti Oy 2008).
4. Ruissaari
rauhoitusluokka
3
ajoitus
historiallinen
laji
Museoviraston tunnus
hautaus;
kesähauta
-
Ruissaari on Rengossa sijaitseva Seinäjoen saari. Ruissaaren alkuperäinen nimi on ollut Ruumissaari. Perimätiedon mukaan saareen olisi haudattu vainajia. Kyseessä lienee niin sanottu
kelirikkoajan tilapäishautausmaa, ehkä 1500-1700 -luvuilta. Mitään merkkejä haudoista
saaressa ei enää ole. Kyseessä siis epävarma tai tuhoutunut muinaisjäännös ja siksi kuuluu
rauhoitusluokkaan 3.
5.Kultti-ja
tarinapaikka
Korpela
OIVA - Ympäristö- ja paikkatietopalvelun perusteella inventointitietoja on päivitetty.
Lähde: ELY-keskus, SYKE, Museovirasto 2012, Karpalo- aineisto 3.2015.
rauhoitusluokka
2
ajoitus
historiallinen
laji
Museoviraston tunnus
kultti- ja
tarinapaikat
145010033
Laji:
Tyyppi:
Lukumäärä:
kiinteä muinaisjäännös
kultti- ja tarinapaikat
1
Vedenalainen:
ei
Tyypin tarkenne: ei määritelty
Ajoitus:
ajoittamaton
Ajoitustarkenne: ei määritelty
Koordinaatit:
P (ETRS-TM35FIN): 6964150 I (ETRS-TM35FIN): 281068
Z/m.mpy alin: 57,50 Z/m.mpy ylin:
syvyysmax: syvyysmin:
Koord.selite:
Etäisyystieto:
Peruskartta:
Kuvaus:
Ilmajoen kirkosta 7,9 km itäkoilliseen
222205
Perusk. nimi:
Jouppila
Kohde sijaitsee Peltoniemen kylässä, Tuomiluoman itäpuolella.
Paikalla on suuri siirtolohkare, jonka lähes pystysuorassa
kaakkoissivussa on vaakasuora tasapohjainen uurre, jonka
koko on 45 x 4 x 4 cm. Uurre on noin 1,5 metrin korkeudella
maanpinnasta. Tarinan mukaan uurteeseen on sivelty rasvaa.
Mahdollisesti kysymyksessä on uhrikivi.
48
3.4
Maanomistus
3.5
Suunnittelutilanne
3.5.1
Maakuntakaava
Suunnittelualueella on voimassa 23.5.2005 vahvistettu Etelä-Pohjanmaan
maakuntakaava sekä vireillä olevat maakuntakaavan tarkistukset.
49
Maakuntakaavassa suunnittelualueelle on osoitettu seuraavat merkinnät:
Maaseudun kehittämisen kohdealue
Maakuntakaavassa Tuomikylän ja Pojanluoman kyläalueet on varattu maaseudun
kehittämisen kohdealueiksi.
Alueen suunnittelussa tuetaan hyvien peltoaukeiden säilyttämistä viljelykäytössä
ja kulttuurimaiseman kehittämisedellytyksiä sekä maatilataloutta ja sen
liitännäiselinkeinoja. Alueilla tulee kiinnittää erityistä huomiota laajenevan
asutuksen ja tilaa vaativien elinkeinojen, kuten teollisuuden ja suurimuotoisen
eläintuotannon, välisten maankäyttötarpeiden yhteensovittamiseen. Asutuksen
sijoittumista tulee ohjata olemassa olevia kyliä ja taajamia tukevaksi. Uudet
tielinjaukset on sovitettava alueen kulttuuriympäristön ja maiseman
erityispiirteisiin.
Taajamatoimintojen alue
Maakuntakaavassa on osoitettu Tuomikyläntien varteen taajamatoimintojen alue.
Alueen suunnittelussa tulee edistää yhdyskuntarakenteen
täydennysrakentamista ja taajamakuvan eheyttämistä.
tiivistämistä,
Kaupunkikehittämisen kohdealue
Aluetta kehitetään maakuntakeskuksena ja sitä ympäröivänä kaupunkiseutuna.
Alueen valmiuksia parannetaan maakunnallisten palveluiden sijainti- ja liikenneyhteyksien solmupaikkana. Erityistä huomiota tulee kiinnittää alueella sijaitsevan
matkakeskuksen ja lentoaseman sekä muun maakunnan välisten joukkoliikenneyhteyksien kehittämiseen. Kuntien yleiskaavoissa kevyen liikenteen verkostojen
jatkuvuus on varmistettava.
Kylä
Maakuntakaavassa on osoitettu kohdemerkinnällä Neiron kohdalle AlaanentienTuomikyläntien risteyksen tuntumaan kyläalue.
Kylien suunnittelun tulee tukea kyläkuvan eheyttämistä.
Ohjeellinen uusi tielinjaus tai uuden tien vaihtoehtoinen linjaus
Tielinjaus on sovitettava ympäristöön ja maisemaan.
Tieluokkamuutos / yhdystie seututieksi
Merkinnällä osoitetaan ne yhdystietasoiset tiet, jotka tulee korottaa seututeiksi.
Melualue
Alueelle ei tule suunnitella sijoitettavaksi rakennuksia tai toimintoja, jotka ovat
herkkiä meluhaitoille (alueen melutaso on vähintään 55 dB). Yleis- ja asemakaavoituksessa ja rakennussuunnittelussa tulee ottaa huomioon valtioneuvoston
antamien melutason ohjearvojen vaatimukset.
Siirtoviemärin tarve
Merkinnällä osoitetaan kehitettävä jäteveden siirtoyhteys.
50
3.5.2
Yleiskaavat
Osalle suunnittelualuetta on laadittu 1983
Pojanluoma-Rengon
osayleiskaava.
Keskeisenä
tavoitteena
on
ollut
rakentamisen ohjaaminen palvelujen ja
kylämaiseman kannalta edullisille alueille.
Erityistä huomiota on kiinnitetty kylien
rakenteelliseen kehittämiseen sekä kylien
ominaisen
rakentamisperinteen
jatkamiseen.
Suunnittelualue
rajautuu
Kyrkösjärven
osayleiskaavaan, jonka kunnanvaltuusto on
hyväksynyt 1985.
Suunnittelualuetta koskee osa lentoaseman
osayleiskaavasta, jonka kunnanvaltuusto on
hyväksynyt 2003.
Suunnittelualue rajautuu Ahonkylän 2006
vahvistuneeseen yleiskaavaan.
Kunnanhallitus teki 18.6.2007 kaavoituspäätöksen Vt 19 Seinäjoen itäisen
ohikulkutien ympäristön osayleiskaavan
laatimiseksi.
Kunnanhallitus
hyväksyi
osayleiskaava-ehdotuksen 14.4.2009 ja
päätti asettaa sen virallisesti nähtäville.
Kunnanvaltuusto hyväksyi 29.6.2009 osan
itäisen
ohikulkutien
ympäristön
osayleiskaavasta.
Ensimmäisessä vaiheessa hyväksyttiin uuden
valtatien linjaus ja siihen välittömästi liittyvät
alueet. Päätöksestä tehdyn valituksen
korkein hallinto-oikeus hylkäsi päätöksellään
21.5.2012 ja kunnanvaltuuston päätös tuli
voimaan
Vaasan
hallinto-oikeuden
päätöksen mukaisesti.
51
3.5.3
Asemakaavat
Suunnittelualue rajautuu Laskunmäen asemakaavaan ja sitä koskee Ilmailutien
3.10.2011 hyväksytystä asemakaavasta osa, jossa on esitetty valtatien 19
liittymävaraus.
3.5.4
Maankäytön rakennemalli
Maankäytön rakennemalli on Ilmajoen kunnan tulevaisuuden maankäytön ja
yhdyskuntarakenteen strateginen suunnitelma, joka kattaa koko kunnan alueen
tärkeimmät toiminnot, hyödyntää kuntaa yritysalueena ja vastaa väestönkasvun
edellyttämään tonttituotantoon sekä ohjaa kunnan maanhankintaa.
Rakennemallin yhtenä oleellisena tavoitteena on ohjata kylien rakentumista.
52
3.5.6
Rakennusjärjestys ja pohjakartta
Ilmajoen kunnan rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.6.2002. Pohjakarttana on
käytetty maanmittauslaitoksen peruskarttaa 1:10 000 ja 1:5000 mittakaavoissa.
3.5.7
Suojelupäätökset sekä muut kaava-aluetta koskevat suunnitelmat ja selvitykset
Kyläsuunnitelmat
Tuomikylän kyläsuunnitelma, Tuomikyläseuran kehittämistoimikunta 1994
Tuomikylän
kylämaiseman
hoitosuunnitelma,
Etelä-Pohjanmaan
maaseutukeskus ja Etelä-Pohjanmaan maa- ja kotitalousnaiset 2002.
Pojanluoman kylänkehittämissuunnitelma, Pojanluoma-seura ry 2006
Luontoselvitykset
Luontoselvitys, Tuomikylä-Renko-Pojanluoman suunnittelualue, Ilmajoen
kunta 2009
Linnustoselvitys, Tuomikylä-Renko-Pojanluoman suunnittelualue, Suomen
Lintutieteellinen yhdistys ry, Ilmajoen kunta 2011
Lepakkoselvitys, Tuomikylä-Renko-Pojanluoman suunnittelualue, Ilmajoen
kunta 2011
Viitasammakkoselvitys,
Ilmajoen kunta 2011
Tuomikylä-Renko-Pojanluoman
suunnittelualue,
Rakennusperintöselvitykset
Rakennuskannan inventoinnin täydennys, Ilmajoen kunta 2011
Hankejulkaisu
Maaseudun kaavoituskäytäntöjen kehittäminen, 2014
Hanketta on koordinoinut Seinäjoen seudun elinkeinokeskus.
53
4
Yleiskaavan suunnittelun vaiheet
4.1
Yleiskaavan suunnittelun tarve
Ilmajoen kunnanhallitus on päättänyt laatia Tuomikylä-Renko-Pojanluoma -osayleiskaavan.
Suunnittelu on toteutunut Rengossa ja valtatien 19 ympäristön uuden linjauksen alueella
yleiskaava on saanut lainvoiman. Koska vahvistunut alue liittyy välittömästi muuhun
kyläalueeseen, se on otettu mukaan vireillä olevaan suunnittelualueeseen. Tuomikylässä ei
ole yleiskaavaa. Pojanluoma-Rengon osayleiskaava, joka ei ole oikeusvaikutteinen, on
vanhentunut.
Tuomikylä, Renko ja Pojanluoma ovat viime vuosina olleet omakotitalorakentajien suosiossa.
Alueelle on rakennettu vuosittain uusia omakotitaloja ja tontteja tiedustellaan jatkuvasti sekä
kunnalta että yksityisiltä maanomistajilta. Omakotirakentamista on toisaalta estänyt epävarmuus suunnittelutarveratkaisujen pitävyydestä sekä liittymien saannin vaikeus yleisille teille.
Tuomikylän, Rengon ja Pojanluoman kyläalueiden kehittämiseksi ja turhan byrokratian välttämiseksi on välttämätöntä laatia alueelle yleiskaava, jonka perusteella voidaan myöntää
rakennuslupia.
4.2
Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset
Ilmajoen kunnanhallitus on tehnyt kaavoituspäätöksen 11.5.2009 193 § Tuomikylän, Rengonkylän ja Pojanluomankylän osayleiskaavan laatimiseksi.
Suunnittelualue
Osayleiskaava tehdään oikeusvaikutteisena. Kaavassa on tarkoitus määrätä, että sitä
käytetään rakennusluvan myöntämisen perusteena (MRL 44 §). Tämä määräys on voimassa
10 vuotta. Tuomikylässä, Rengossa ja Pojanluomalla ei ole tarvetta rakennuskiellon
määräämiseen, koska kylissä ei ole hankkeita, jotka vaarantuisivat eikä alueella ole
rakentamispainetta, joka haittaisi osayleiskaavan laatimista.
54
Aiemmat päätökset:
Ilmajoen kunnanhallitus on tehnyt kaavoituspäätöksen 18.6.2007 228 § VT 19 Seinäjoen itäisen ohikulkutien ympäristön osayleiskaavan laatimiseksi.
Kunnanvaltuuston asettamat itäisen ohikulkutien osayleiskaavan tavoitteet:
1. VT 19 itäisen ohikulkutien ympäristön osayleiskaava laaditaan
oikeusvaikutteisena.
2. Osayleiskaava laaditaan kuntakohtaisena, mutta kuitenkin hyvässä yhteistyössä
naapurikuntien kanssa.
3. Kaava-alueen rajaus on pääosin alla olevan kartan mukainen, aluetta
laajennetaan tai supistetaan, mikäli tiesuunnitelma niin vaatii.
4. Suunnittelualueelle määrätään MRL 38 §:n mukainen rakennuskielto.
5. Osayleiskaavalle asetetaan seuraavat tavoitteet:
valtatien uusi linjaus Seinäjoen suuntaan sekä liittymäjärjestelyt osoitetaan
kaavassa sen mukaisena, mitä yhteistyössä laadittavassa tien
yleissuunnittelussa päätetään
nykyisen ja uuden VT 19 linjauksen risteyksen tuntumaan osoitetaan alueita
yritystoiminnalle
Kyrkösjärven täyttöuoman ja Seinäjoen ranta-alueille osoitetaan mahdollisuuksien mukaan loma-asuntoja ja vihertontteja pysyvälle asumiselle.
Valtatien uusi linjaus Seinäjoen suuntaan sekä liittymäjärjestelyt osoitetaan kaavassa
sen mukaisena, mitä yhteistyössä laadittavassa tien yleissuunnittelussa päätetään.
VT 19 Seinäjoen itäisen ohikulkutien ympäristön osa-yleiskaavan suunnittelualue
55
4.3
Osallistuminen ja yhteistyö
4.3.1
Osalliset
Kaikki ne, joiden
asumiseen, työntekoon tai muihin
oloihin kaava saattaa vaikuttaa
suunnittelualueen
ja
siihen
rajoittuvan
alueen
maanomistajat
suunnittelualueen
ja
sen
vaikutusalueen
asukkaat,
elinkeinonharjoittajat ja työntekijät
Viranomaiset
ELY-keskus
Etelä-Pohjanmaan liitto
Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo
Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus
Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos
Finavia
Museovirasto
Seinäjoen kaupunki
Ilmajoen kunta
tekninen johtaja, rakennustarkastaja, tierakennusmestari,
vesihuoltorakennusmestari, ympäristöinsinööri, yritysasiamies,
maaseututoimen päällikkö, sivistystoimenjohtaja, päivähoidon
johtaja, sosiaalijohtaja ja vapaa-aikatoimenjohtaja
Liikelaitokset,
yritykset ja
yhdistykset
Anvia Oy
Fingrid Oyj / Etelä-Pohjanmaan alueverkko Oy
Fortum Sähkönsiirto
JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä;
terveystarkastaja
Lakeuden Etappi Oy
Lakeuden Vesi Oy
Vattenfall
MTK Ilmajoki
Tuomikylä-seura ry
Rengon kyläseura ry
Pojanluoma-seura ry
Ilmajoki-seura ry
Etelä-Pohjanmaan luonnonsuojeluyhdistys
Etelä-Pohjanmaan Ilmailukerho ry
Ilmajoen metsästysseura ry
Ilmajoen yrittäjät ry
Ilmajoen vammais- ja ikäihmisten neuvosto
Suomenselän lintutieteellinen yhdistys ry
56
4.3.2
Vireille tulo
Tuomikylä-Rengon osayleiskaava kuuluu vuosien 2007-2014 kaavoitusohjelmaan.
VT 19 Seinäjoen itäisen ohikulkutien ympäristön osayleiskaava suunniteltiin Tuomikylä-Rengon osayleiskaavan ensimmäisenä vaiheena valtatiehankkeen johdosta. Kunnanhallitus teki
kaavoituspäätöksen 18.6.2007. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävänä 28.8 24.9.2007.
Kunnanhallitus teki kaavoituspäätöksen Tuomikylän, Rengonkylän ja Pojanluomankylän osayleiskaavan laatimiseksi 11.5.2009. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävänä
25.10 - 22.11.2013.
4.3.3
Osallistuminen ja vuorovaikutusmenetelmät
Nähtävillä oloista ja yleisötilaisuuksista on tiedotettu Ilmajoki-lehdessä sekä kunnan ilmoitustaululla ja internet-kotisivuilla. Suunnitteluasiakirjat ovat olleet nähtävillä kunnan kaavoitusosastolla sekä kunnan internet-sivuilla osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta
lähtien.
Valtatien 19 Seinäjoen itäisen ohikulkutien ympäristön osayleiskaavan kaavaluonnosten esittelytilaisuus pidettiin Ilmajoen kunnan tiloissa 14.11.2007. Tilaisuuteen osallistui 39 henkilöä.
Tuomikylä-Renko-Pojanluoma -osayleiskaavan valmisteluvaiheen kaavaluonnosta esiteltiin
Tuomikylän koululla kyläseuran järjestämässä tilaisuudessa syyskuussa 2011.
Yleiskaavaluonnokset A ja B esiteltiin yleisötilaisuudessa 19.8.2014 kunnan keskusvarastolla.
4.3.4
Viranomaisyhteistyö
Länsi-Suomen ympäristökeskuksen järjestämissä vuosittaisissa kehittämiskeskusteluissa on
käsitelty Tuomikylä-Rengon alueen maankäytön suunnittelua 2009-2014. ELY-keskuksen
järjestämä työneuvottelu Tuomikylä-Renko-Pojanluoma -osayleiskaavan osallistumis- ja
arviointisuunnitelmasta pidettiin Vaasassa 26.9.2013.
Viranomaisneuvottelu yleiskaavaluonnoksista pidettiin Ilmajoella 26.9.2014.
4.3.5
Lausunnot, mielipiteet, muistutukset ja niiden huomioon ottaminen
4.3.5.1 Lausunnot, muistutukset ja vastineet VT 19 Seinäjoen itäisen ohikulkutien ympäristön 29.6.2009 osittain
hyväksytystä osayleiskaavaehdotuksesta, joka on ollut nähtävänä 24.4 - 25.5.2009
57
Lausunnot:
Länsi-Suomen ympäristökeskus
16.6.2009 saadussa lausunnossa Länsi-Suomen Ympäristökeskus kehottaa Ilmajoen kuntaa
varmistamaan, että osayleiskaavan perusteena olevat selvitykset ja vaikutusarvioinnit ovat riittäviä ja
mahdollistavat valtakunnallisten ja maakuntakaavan mukaisten hankkeiden jatkosuunnittelun ja
toteuttamisen. Suunnittelun perusteluna tulee erityistä huomiota kiinnittää ilmastonmuutokseen
varautumista ja sopeutumista koskevien selvitysten riittävyyteen sekä samoin kaupan, liikenteen,
melun, tärinän, ympäristöhaittojen ja luontoselvitysten riittävyyteen. Lisäksi ympäristökeskus
painottaa uhanalaisten lajien riittävää selvittämistä.
Osayleiskaavan suunnitteluratkaisu ja kaavojen toteutus on syytä yhdistää Seinäjoen seudun
vesihuollon alueellisen yleissuunnitelman ja sen toteuttamisen kanssa.
Ympäristökeskus kehottaa käyttämään ympäristöministeriön mukaisia kaavamerkintöjä ja määräyksiä paitsi jos määräys sisällöltään selkeästi eroaa oppaan mukaisesta määräyksestä ja on lain
mukainen.
Ympäristökeskus katsoo, että kyseessä olevaa osayleiskaava-aluetta ei voida pitää MRL 44 §:ssä tai 72
§:ssä tarkoitettuna alueena. Tämän vuoksi sitä ei voida käyttää rakennusluvan myöntämisen
perusteena. Yleiskaava ei ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta maankäyttöä.
Suunnittelutarpeeseen perustuvassa alueen lisärakentamisessa viittaus Seinäjoen Honkakylän KHO:n
päätökseen 9.6.2009, t. 1483.
Voimassa olevat ympäristöluvat ja muut nykyisen toiminnan kannalta tarpeelliset luvat tulee
huomioida aluevarauksia määrättäessä.
58
Osayleiskaavojen selostukset tulee täydentää siten, että arviointi on mahdollista ja siinä on erityisesti
esitettävä perustelut sekä aluevarausten sijoitukselle ja mitoitukselle että nivoutumiselle muuhun
yhdyskuntarakenteeseen. Selostus on laadittava MRL 40 § ja MRL 17 § säädetyllä tavalla.
Vaasan tiepiiri edellyttää, että kaavassa merkityn 55 dB:n meluvyöhykkeen ennustevuosi tulee olla
määräyksissä.
Etelä-Pohjanmaan liitto painottaa lausunnossaan lentoaseman joukkoliikenneyhteyksien kehittämistä
sekä kevyen liikenteen verkostojen jatkuvuutta. Osayleiskaava toteuttaa erittäin hyvin
maakuntakaavan tavoitteita.
Museovirasto esittää, että Kaavakarttaan tulee merkitä muinaisjäännösinventoinnin perusteella
Rengonkylän silta, saha ja myllynpaikka turkoosilla neliöllä isoin SM-kirjaimin varustettuna.
Muistutukset:
Esa Alanko esittää tilan Koskimäki 7:482 länsirajalle toista omakotitalon rakennuspaikkaa.
Timo Ojala esittää omistamalleen tilalle Mäkirenko 8:127 ja 8:134 yhtä pientalon rakennuspaikkaa.
Matti ja Aira Alanko esittävät omakotitalon rakennuspaikkaa tilalle Peltoniemi 7:512 sekä lomaasunnolle myönnetyn liittymäluvan säilyttämistä.
Erkki Rekola vaatii poistamaan LSL 49§:n mukaisen liito-oravan suojelualuemerkinnän s-19
merkintäselostuksesta liito-oravan elinpiirille välttämätöntä puuston suojelua koskeva osa sekä
Rengontien osalta ma-7 merkinnän, maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas alue.
Armas Koski haluaa tilalleen Koski 2:204 täyttökanavan ja nykyisen Vt-19 väliselle alueelle lomaasuntopalveluja tarjoavan RA-alueen sekä A-alueen. Ulkoilureitin tulisi sijaita altaan
rakennusaikaisella tiellä valtatielle 19 eikä nykyistä altaan vierustaa padon päällä.
Sari Hangasmaa vastustaa merkintää ma-5, maisemallisesti arvokas alue. Merkintä tu, likimääräinen
tulva-raja, estää korvauksetta tilan Yli-Renko 8:54 noin kilometrin mittaisen ranta-alueen
rakentamisen. Osa muistutuksesta koskee kaavaehdotuksen osaa, jonka kunnanvaltuusto on
hyväksynyt ja joka on saanut lainvoiman. Osayleiskaavaehdotuksessa on kaksi tulvamerkintää
Seinäjoen itäpuolella, ne ovat asunto- ja talousrakennustontin eteläpuolella ja toinen Luhtasaaren
keskikohdalla. On outoa, että ne sijaitsevat tilan 8:54 kohdalla koko Seinäjoen itäranta huomioiden
kaavaehdotusalueella. Ilmeisesti uusista tulvakorkeus-suosituksista johtuu, että maatilan 8:54 rantaalueille ei ole osoitettu kuin yksi RA-alue, vaikka tilalla on omistuksessa Seinäjoen rantaa lähes yksi
kilometri. Kyseinen RA-alue on merkitty liito-oravan suojelu-alueeksi S-1(n 1 ha) kaava-luonnoksessa
(B2), jolloin RA saattaa menettää merkityksensä, sillä jätöksien löytyessä suojelu estää rakentamisen.
Kyrkösjärven altaan täyttökanavan ja Seinäjoen länsirannalla kunta on käyttänyt mitoitusperustetta 5
rantarakennuspaikkaa kilometrillä, joten samalla mitoitusperiaatteella tilalle Yli-Renko 8:54 kuuluisi 4
uutta rakennuspaikkaa. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen vesistöosaston selitys, että tumerkintä
tilan Kotivainio kohdalla johtuu tilanteesta, jossa Kyrkösjärven tekoaltaaseen ei voida johtaa vettä
tulvahuipun aikana, ei tyydytä lainkaan, sillä mahdollisen vedenjuoksun estyminen voimalaitoksen
kautta altaalla pitäisi olla ohijuoksutusmahdollisuus. Sitä paitsi Kyrkösjärven altaalla vähäisen
varastotilavuuden ja voimalaitossäännöstelyn vuoksi ei ole tulvasuojelulle hyötyä. Jos Kalajärven
altaan käyttö tulvien torjumiseen estyy kokonaan 1966 tulva voi ylittyä runsaastikin Törnävän siltaan
saakka. Kaikki aikaisemmat huomautukset ja mielipiteet VT 19 YVA -vaiheessa ja osayleiskaavan luonnosvaiheessa eri viranomaistahoille esitetty uusitaan. Liikennemelu tulee lisääntymään koko
kyläyhteisön kohdalla. Erityisesti joen ylikulkusillan kohdalta melu leviää molemmin puolin siltaa
59
jokiuomaa pitkin. Vaihtoehtoisista suunnitelmista tulisi antaa perustellut arviot. Tulvarajamerkinnät
tilan Yli-Renko 8:54 osalta on poistettava sekä ranta- ja muun rakennuspaikkojen osalta noudatettava
yhdenvertaista kohtelua. Suojelumerkinnät ma-5 ja sr-15 on poistettava. Melun vaikutuksista
kaavoitukseen ja sotilaslentojen mukaan ottamisesta lentokentän toimintaan tulisi antaa selvitys.
Seppo Yli-Renko haluaa, että karttaan merkityt alueet tulisi merkitä A-1 ja AT -merkinnöillä.
Esa Ojala haluaa tilalleen 8:133 paritalon rakennuspaikan.
Linda Hautala ja Teemu Jalonen hakevat muutosta AR tilan 2:175 muuttamiseksi ATrakennuspaikaksi.
Torsti Saikkonen esittää tilan 2:493 lohkon kolme muuttamista asuntoalueeksi, koska se ELYkeskuksen päätöksen mukaan ei ole LSL 49 § 1mom. ja 72a § mukaista aluetta.
Eila Syynimaa esittää loma-asuntopaikan käyttötarkoituksen muuttamista pysyvän asumisen
rakennuspaikaksi.
Esa ja Timo Ojala esittävät omistamilleen M -alueille myös AT -aluetta.
Marjatta Mikkola esittää Toimi Neiron kuolinpesän puolesta Neiroon omistamilleen maille
omakotirivitaloaluetta.
Osayleiskaavan ensimmäisen vaiheen lausuntojen, neuvottelujen, huomautusten ja yleisötilaisuudessa
esitettyjen mielipiteiden sekä muistutusten huomioon ottaminen koko aluetta koskevan
osayleiskaavaluonnoksen valmistelussa
Vaasan tiepiirin ja Museoviraston lausunnot on otettu huomioon.
Länsi-Suomen Ympäristökeskuksen lausunto on otettu pääosin huomioon. Yleiskaavan
suunnitteluratkaisun ja kaavan toteuttamisen yhdistäminen Seinäjoen seudun alueelliseen
vesihuoltosuunnitelmaan ja sen toteutusaikatauluun on jätetty huomioimatta. Samoin MRL 44 § ja 72
§ sekä viittaus suunnittelutarpeen käytöstä yleiskaava-alueella on jätetty huomioimatta.
Esa Alangon ja Timo Ojalan sekä Matti ja Aira Alangon muistutukset on otettu huomioon.
Erkki Rekolan muistutuksista osa koskee vireillä olevaa kaavaa ja osa on käsitelty tiealueen kaavan
vahvistamisen yhteydessä. LSL 49 §:n mukaisen liito-oravan suojelualuetta ei ole ELY:n
maastotarkastuksen mukaan olemassa lain edellyttämällä tavalla ja merkintä on poistettu.
Rengontien merkintä ma-7, maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas alue, on myös poistettu
kaavakartasta.
Armas Kosken tila sijoittuu alueelle, joka on rajattu suunnittelualueen ulkopuolelle.
Sari Hangasmaan muistutuksen johdosta ma-5 -merkintä on poistettu kaavakartasta. Sen sijaan
likimääräinen tulvaraja (tu) on jätetty tarkistettuna ELY-keskuksen selvityksen perusteella. Merkintä
sr-15 jätetään yleiskaavan laatimisohjeen mukaisesti kertomaan kulttuurihistoriallisesti merkittävästä
Rengonkylän rakennuskannasta.
Sauli Hangasmaan muistutuksen johdosta merkintä ma-5 on poistettu kaavakartasta, sen sijaan
merkintä sr-15 jätetään yleiskaavan laatimisohjeen mukaisesti kertomaan kulttuurihistoriallisesti
merkittävästä Rengonkylän rakennuskannasta. tu-tulvamerkintää on tarkistettu ELY-keskuksen
60
selvityksen perusteella. Rantarakentamisessa pyritään turvalliseen ja tasapuoliseen rakentamisen
ohjaukseen. Lentomeluselvitys on tehty osana yleiskaavaprosessia.
Seppo Yli-Rengon muistutuksen kohteena olevista alueista toinen ei kuulu suunnittelualueeseen ja
toinen jää tulvavaara-alueen sisälle.
Linda Hautalan ja Teemu Jalosen, Torsti Saikkosen, Eila Syynimaan, Esa ja Timo Ojalan sekä Marjatta
Mikkola/Toimi Neiron kuolinpesän muistutukset on otettu huomioon.
4.3.5.2 Lausunnot ja mielipiteet sekä niiden huomioon ottaminen yleiskaavaluonnoksista, jotka ovat olleet
nähtävänä 5.8 – 1.9.2014
Lausunnot:
Museoviraston käytettävissä olevien tietojen mukaan alueella on kolme muinaismuistolailla
rauhoitettua kiinteää muinaisjäännöstä: Rengonkylän myllynpaikka, Rengonkylän silta ja Rengonkylän
saha. Kohteet tulee merkitä karttaan kohdemerkinnällä ja kirjaimilla sm. Sen sijaan Ruissaarta ja
Korpelan uhrikiveä ei tarvitse merkitä karttaan. Lisäksi alueelta tunnetaan pätkä historiallista tietä ja
kolme tervahautaa, ne merkitään karttaan merkinnöillä s/ht ja s/th. Kohteet tulee numeroida
kaavakartalle ja niiden tulee olla yhtenevät kaavaselostuksen kohdeluettelon kanssa.
Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksella ei ole huomautettavaa.
Etelä-Pohjanmaan liiton lausunnon mukaan yleiskaavaluonnokset ovat maakuntakaavan mukaisia.
Liiton mielestä vaihtoehto B on kylämäisempi ja yhteisöllisempi sekä siinä on tiiviimpi
yhdyskuntatekninen rakenne.
Seinäjoen kaupunki tukee Ilmajoen kunnan pyrkimyksiä ylläpitää kylien elinvoimaisuutta sekä
pyrkimyksiä ohjata tulevaa asumista olemassa olevan kylärakenteen ääreen ja pyrkimyksiä turvata
maatalouselinkeinon toimintaedellytyksiä. Kaupunki ehdottaa miettimään myös mahdollisuuksia
rajata haja-asutusluonteista rakentamista M-alueilla vastaavalla tavalla kuin MT-alueilla.
Seinäjoen kaupunki huomauttaa, että yleiskaavassa tulee säilyttää Seinäjoen suunnasta tulevalle
liikenteelle liittymävaraus VT 19:lle voimassa olevan yleiskaavan mukaisesti.
MTK-Ilmajoki esittää, että alueen maatilojen ja maatalousyritysten toiminnan jatkuminen ja
laajentuminen tulee kaavassa turvata. Viljelysmaata tulee säästää ruuantuotantoon. Tuomikylän
koulun vaiheilla tulee uudet asuinpaikat sijoittaa Tuomiluoman lounaispuolelle metsämaalle,
koillispuolelle ei uusia asuinrakennuksia. Maatilojen talouskeskuksille ja muille tuotannollisille
yrityksille tulee varata luonnokseen nähden runsaammin laajentumistilaa. Alueen metsät tulee ohjata
metsätaloustuotantokäyttöön.
Etelä-Pohjanmaan luonnonsuojeluyhdistys ry:n mielestä lepakoiden esiintymistä ei ole selvitetty koko
kaava-alueelta. Osa luo-alueista on merkitty vain suuntaa antavasti. Näiden pienialaisten kohteiden
säilyminen on huomioitava yksityiskohtaisessa kaavoituksessa. Olisi tarkoituksenmukaista pohtia
Lakeuden Etapin vaikutusta asumisviihtyvyyteen ja uusien alueiden kaavoittamiseen.
Moottorikelkkareitin sijoittaminen ulkoilureitille on huono ratkaisu.
Lakeuden Ursa ry pyytää huomioimaan kaavaehdotuksessa etenkin valaistuksen suunnittelussa
toimet valosaasteen minimoimiseksi. Valosaaste haittaa merkittävästi tähtiharrastustoimintaa ja voi
pahimmillaan tehdä toiminnan observatoriolla lähes mahdottomaksi.
61
Caruna Oy:llä ei ole huomautettavaa. Caruna Oy toimitti omistamansa sähkönjakeluverkoston 20 kV
ilmajohtolinjan kartan.
Fingrid Oyj:llä ei ole voimajohtoja tai muuta toimintaa alueella, joten se ei ota kantaa luonnoksiin.
Ilmajoen kunnan tiemestari esittää, että liittymien lukumäärä Alaanentielle on parempi vaihtoehdossa
B, joskin toivottavaa olisi yhdistää kaksi vasemmanpuoleista tonttitietä, jolloin riittäisi yksi liittymä
Alaanentielle. Neiron koulun liikenneturvallisuutta parantaisi Saunamäentien liittymän siirtäminen
lähelle Tuomikyläntien liittymää.
Viranomaisneuvottelu:
Viranomaisneuvottelu pidettiin 26.9.2014. Paikalla olivat edustajat Etelä-Pohjanmaan Elykeskuksesta, Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseosta, Etelä-Pohjanmaan liitosta ja Ilmajoen kunnasta.
Kutsu oli lisäksi lähetetty Museovirastolle, Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitokselle ja Seinäjoen
kaupungille.
Keskustelun jälkeen viranomaiset esittivät seuraavat kommentit:
Etelä-Pohjanmaan liitto/ Jorma Ollila
Maakuntakaava ohjaa, kunta tutkii kaavoitusta omissa kaavoissaan. Maatalous- ja elinkeinoasiat on
otettu huomioon
hajuringit. Erilliset 1:5000 mittakaavaiset kartat hyvät, kustannustehokkaat ja
tiiviit. Taloudellinen näkökulma kunnan kannalta on huomioitu; rakennusmaa-asiat ja tulva - asiat
tutkittu. Kulttuuri- ja rakennusperintö on hyvin tutkittu, perusteelliset selvitykset tehty. E-P:n liiton
kannalta kaavoitustyötä voidaan jatkaa eteenpäin.
Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo/Sirkka-Liisa Sihvonen
Ilo lukea, selvitykset on tehty. Maisema-alueita ei ole karttaan laitettu, pitäisi laittaa. Valtakunnalliset
maisema-alueet ovat erittäin tärkeitä alueita ja vaikutuksiin laitettava ilmaisu maisemallisesti
arvokas. Etelä-Pohjanmaan liitolta on tulossa maisemaselvitys, uudelleen arviointi. Kuinka kaavan sr15 merkintä suojelee? Otetaanko suojeluasia kevyesti? Onko rakennukset arvotettu
rakennusperusteisesti? Onko mahdollista jakaa sr-rakennusmerkinnät kahteen kohtaan? Tärkeimmät
kohteet on suojeltava ehdottomasti ja niille on laitettava kovemmat määräykset. Jos merkintä
tarpeen, arvottaminen maakunnan / paikallisella tasolla ja maisemasta paikallisella tasolla.
Selostukseen yhteenveto maisema- ja kulttuuriselvityksestä.
Etelä-Pohjanmaan Ely-keskus/ Ari-Pekka Laitalainen
Alustus hyvä. 1:5000 mittakaavainen rakentamistapa sopii kyläalueille. Hyvä juttu!
Palstoitussuunnitelma-käsitettä ei tunneta. Hyvä asia, että kohteet on sijoitettu olemassa olevien
teiden varsille. Kantatilaperiaatetta ei ole noudatettu. En voi vaikuttaa kunnan päätöksentekoon,
mutta koulun ja päiväkodin yhteinen paikka on hyvä asia. Todettu toimivan ainakin muualla.
Etelä-Pohjanmaan Ely-keskus/ Eeva Kopposela
Yleiselle tielle on vaikea saada liittymiä ja seututien liikenne pidetään sujuvana. Ritolan alue; 1:5000
liittymä on mutkassa. Täyttyykö näkemäalueet ja ovatko turvallisia? Neiron alue; tulossa 32 uutta
tonttia, liittymiä pitää miettiä uudelleen, yksi laadukas liittymä tai rinnakkaistie. Rengon alue; Uusia
rakennuspaikkoja osoitettu pallukoilla, soveltuuko rakentamiselle, onko hyviä rakennuspaikkoja?
Onko ulkomelualueen desibeliluku (55dB) merkittävä kaavamerkinnöissä? Merkintä ilman dB - lukua
riittää.
Etelä-Pohjanmaan Ely-keskus/ Matti Rantala
Hyvin käsitelty kaikki. Historia tulee esille, kokonaisuutta on tarkasteltu ja eletään tulevaisuuteen.
Kunta suunnittelee ja antaa tavoitteet. Erilaiset viranomaisselvitykset, ym. selvitykset on otettava
huomioon. Lisäarvo ELY:n osalta. Estää haitallinen yhdyskuntakehitys. Asutus oikeille paikoille
valtion viranomaiset. Erillisalueiden 1:5000 mittakaavaiset kartat; Omat merkinnät selityksineen
62
karttoihin. Palvelujen osuuteen, vesihuoltoon jne. on kiinnitettävä huomiota. Vesistöalueilla
rantavyöhyke on hyvä merkintä.
Mielipiteet:
Toimi Neiron kp/Marjatta Mikkola kannattaa luonnosvaihtoehtoa A täydennettynä vaihtoehdosta B
Saunamäentien varteen suunnitelluilla asuntotonteilla. Koko tämän palstan voisi merkitä AT-alueeksi.
Reijo Raja-aho kannattaa vaihtoehtoa A siten muutettuna, että keskimmäinen liittymä Alaanentielle
poistetaan. Lisäksi hän esittää kartalle rajattuja vaihtoehtoja lisämaan ostamisesta
metsätalousmaaksi.
Heikki Koskela haluaa tilansa alueella olevaa AT-aluetta laajennettavaksi. Hän esittää edelleen, että
tien toisella puolella on hyvä talonpaikka ja on merkinnyt karttaan asuttuja taloja, jotka eivät enää ole
maatilojen päärakennuksia. Pettutien virkistysreitti olisi katkaistava tien osalta.
Timo Taipalus esittää, että naapurin maalle osoitettu rakennuspaikka tulee poistaa. Edelleen hän
esittää, että Rengon kosken aluetta ei pidä merkitä virkistysalueeksi. Hän myös muistuttaa, että
kaavaluonnoksessa viitataan lentoaseman ympäristölupaan, joka ei ole lainvoimainen.
Teemu Väli-Toralan mielestä maatalousmaan käyttö rakentamiseen on järjenvastaista ja siksi koulun
ja päiväkodin toiminnan painottaminen Alaanentien toiselle puolelle olisi järkevämpää. Hän myös
esittää, että asuntotonttien osoittaminen Saunamäentien varrelle haittaa maatalouselinkeinoa.
Harri Niemelä on merkinnyt karttaan paikan, jossa on ympäristöluvallinen kohde.
Paavo Salomon Saranpää esittää, että tilan 11:64 alueella oleva rakennettu lähde merkitään
vedenottamoksi.
Tanja Takala vastustaa asuntorakentamista Pojanluoman alueelle.
Erkki Siltaloppi on merkinnyt kartalle alueen, jolle hän haluaa asuntotontin.
Veikko Hietaharju haluaa AT-aluetta laajennettavan omistamallaan tilalla. Lisäksi hän kysyy, onko
kelkkareitti edelleen käytössä vaikka se on nykyään hevosreitti.
Ari Syrjälä haluaa muuttaa omistamallaan tilalla olevan ME-merkinnän AT-merkinnäksi, koska
paikallisten maanviljelijöiden mukaan alueella ei ole tarvetta maatalouden suuryksikölle ja asukkaat
vastustavat yksikön rakentamista voimakkaasti.
Tenho Laitila on merkinnyt karttaan tilansa alueen, jonka hän haluaa merkittäväksi AT-alueeksi.
Mika ja Helena Kiviharju haluavat, että heidän omistamallaan tilalla laajennetaan AT-aluetta.
Erja ja Jyrki Vierula esittävät muutamaa AT-alueen tonttia merkittäväksi suoran rakennusluvan piiriin
kuuluviksi.
Lea Holkko toivoo, että kaavassa huomioidaan hänen omistamansa kiinteistö asuntotonttina.
Jaakko Tapio esittää, että hänen omistamallaan tilalla laajennetaan ME-aluetta ja tarkistetaan
hajusuojavyöhykettä.
63
Jonna Koskimäki-Puska ja Tomi Puska esittävät olemassa olevan tonttinsa laajentamista kunnan
maalle vähintään rakennetun viemärikaivon verran. Lisäksi he huomauttavat, että heidän tiensä on
rakennettu osittain naapurin puolelle.
Taisto Niemistö ja Antti Koski esittävät, että heidän omistamiltaan alueilta poistetaan merkintä luo1/1.
Jukka Vaaranmaa esittää, että kaavoitus ei vastaa tarkoitusta, mitä siltä on haettu. Kohde luo-1/1
Autiotilalta.
Yleisötilaisuus:
Yleisötilaisuus pidettiin 19.8.2014. Tilaisuuteen kutsuttiin Ilmajoki-lehdessä olleella ilmoituksella.
Paikalla oli 10 osallista. Tilaisuudessa keskusteltiin lähteistä, vedenottamoista ja niiden
suojaetäisyyksistä mm. maalämpökaivojen suhteen. Keskusteltiin myös Neiroon suunnitellun
asuntoalueen vaihtoehdoista ja liittymän rakentamisesta Tuomikyläntielle.
Lausuntojen ja mielipiteiden huomioon ottaminen
Lausunnot
Museoviraston lausunto on otettu pääosin huomioon. Seinäjoen kaupungin lausunto on otettu
huomioon, liittymämahdollisuus on palautettu ja M-alueista osa on merkitty alueiksi, jotka on
tarkoitettu vain metsätalouden käyttöön. MTK-Ilmajoen lausunnon johdosta on neuvoteltu ja se on
osittain otettu huomioon. Asuntoalueita on poistettu peltoalueilta ja yksittäistenkin
täydennysrakentamisalueiden rajauksia on tarkennettu siten, ettei peltomaata tule tarpeettomasti
rakennusmaaksi. Etelä-Pohjanmaan lsy ry:n lausunnon johdosta ei ole tehty muutoksia
yleiskaavaehdotukseen, paitsi moottorikelkkareitti on poistettu. Todettakoon, että Lakeuden Etapin
toiminnan tulee ympäristöluvan mukaan olla sellaista, ettei se aiheuta haju- tai muita haittoja
ympäristöönsä. Lisäksi on vielä todettava, ettei yleiskaavassa ole osoitettu uutta asumista Etapin
läheisyyteen. Lakeuden Ursa ry:n lausunnon johdosta ei ole tehty muutoksia yleiskaavaehdotukseen.
Yleiskaavassa osoitettu määrä uusia asuntoja tuskin tulee aiheuttamaan valohaittaa observatoriolle.
Tiemestarin lausunnon ja muiden mielipiteiden johdosta on yksi liittymä Alaanentieltä poistettu.
Saunamäentien liittymää sen sijaan ei ole siirretty.
Viranomaisneuvottelu
Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseon neuvottelussa esittämistä näkökohdista todetaan, että
rakennussuojelukohteista on tehty yleiskaavatasoinen selvitys ja rakennustarkastajalla on
ammattitaito huomioida asia lupakäsittelyvaiheessa ja edelleen kulttuurimaisema on tärkeä asia ja se
on huomioitu säilyttämällä pellot maatalouskäytössä, jolloin niiden arvo kulttuurimaisemana säilyy
parhaiten. Ely-keskuksen esittämistä ehdotuksista on otettu huomioon yhden liittymän poistaminen
Alaanentieltä ja dB merkinnän muuttaminen. Ranta-aluetta ei sen sijaan ole merkitty, koska
Rengonkylässä alue on tulva-aluetta, jolle ei voi rakentaa. Alueella vain muutama rakennuspaikka on
osoitettu kuiville paikoille, jotka on tutkittu ja ovat mahdollisia rakentaa. Vesistömääritelmän
muuttuminen tuo lisäksi epävarmuutta ja mahdollista epätasa-arvoa rakentamiseen.
64
Mielipiteet
Harri Niemelän, Paavo Salomon Saranpään, Erkki Siltalopen, Veikko Hietaharjun, Tenho Laitilan, Mika
ja Helena Kiviharjun, Erja ja Jyrki Vierulan, Lea Holkon, Jaakko Tapion, Taisto Niemistön, Antti Kosken
sekä Jukka Vaaranmaan mielipiteet on otettu huomioon.
Toimi Neiron kp/Marjatta Mikkolan mielipide on otettu huomioon vaihtoehdon ja tien osalta.
Saunamäentien varteen ei ole osoitettu asuntotontteja, sen sijaan samalle tilalle Kärrymäkeen on
lisätty asuntorakentamiseen tarkoitettua aluetta.
Reijo Raja-ahon mielipide on otettu huomioon liittymän poistamisen osalta, lisäksi hänen tonttinsa
rajalle on kaavoitettu maa- ja metsätalousaluetta. M-aluetta ei kuitenkaan ole osoitettu liitettäväksi
kenenkään tonttiin, vaan asia ratkaistaan alueen maanmyyntipäätöksen jälkeen.
Heikki Koskelan mielipiteet on otettu huomioon muuten paitsi siltä osin kun ne ovat MTK-Ilmajoen
lausunnon periaatteiden vastaisia.
Timo Taipaluksen mielipidettä ei ole otettu huomioon, koska kunta on jo aiemmin myöntänyt
kyseiselle naapurin tontille poikkeamaluvan ja Rengon kosken aluekin on ehdotuksessa edelleen
virkistysaluetta.
Teemu Väli-Toralan mielipide on otettu osittain huomioon, päiväkoti on osoitettu koulun kanssa
samalle tontille ja lisäalue on osoitettu Alaanentien varrelta.
Tanja Takalan mielipide on otettu huomioon jo kaavaluonnoksissa, joissa asuminen on osoitettu
etäämmälle, kuin eläinmäärän kaksinkertaistaminen 260 lihanautaan edellyttää. Näin ollen kunnan
omistamat viisi omakotitonttia on jätetty kaavaan varauksena, mutta niille ei ole osoitettu suoran
rakennusluvan sallimista, joten niiden käyttöön ottaminen harkitaan erikseen ottaen huomioon
mahdollisesti muuttuvat suojaetäisyydet.
Ari Syrjälän mielipide on otettu huomioon siten, että ME-alue on poistettu, mutta asuntoaluetta ei
ole merkitty alueelle, koska se sijaitsee kylärakenteesta erillään.
Jonna Koskimäki-Puskan ja Tomi Puskan mielipide otetaan huomioon alueen maanmyyntipäätöksen
yhteydessä.
4.3.5.3 Lausunnot ja muistutukset sekä niiden huomioon ottaminen yleiskaavaehdotuksesta, joka on ollut nähtävänä
x.x – x.x.2015
65
4.4
Yleiskaavan tavoitteet
Valtakunnalliset
alueidenkäyttötavoitteet
Toimiva aluerakenne
- aluerakennetta kehitetään monikeskuksisena
liikenneyhteyksiin perustuvana kokonaisuutena
ja
verkottuvana
sekä
hyviin
Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu
- elinympäristöjen terveellisyydellä, turvallisuudella ja viihtyisyydellä on keskeinen
merkitys niin asukkaille kuin elinkeinotoiminnalle ja tätä kautta koko maan tulevalle
kehitykselle ja kilpailukyvylle
- alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista,
taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä
- liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn edellytyksiä
parannetaan
- alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita
vapaa-ajan toimintoja suunnattava tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa
sekä infrastruktuuria
- alueidenkäytössä on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset
tulvavaara-alueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit
- alueidenkäytön suunnittelussa uutta rakentamista ei tule sijoittaa tulvavaara-alueille
Kulttuuri- ja luonnonperintö sekä virkistyskäyttö
- alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja
herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä
- alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja
kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä
- asiaa koskevat ratkaisut ovat tärkeitä niin ekologisen kestävyyden kuin
elintoiminnankin edellytysten kannalta
Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto
- yhteysverkostojen ja energiahuollon kannalta oleellista on valtakunnallisten
tarpeiden turvaaminen, tavoitteet liittyvät erityisesti liikenneverkon kehittämiseen
sekä energiahuollon, esimerkiksi uusiutuvien energialähteiden alueidenkäytöllisten
edellytysten turvaamiseen
- liikennejärjestelmiä suunnitellaan ja kehitetään kokonaisuuksina, jotka käsittävät eri
liikenne-muodot
ja
palvelevat
sekä
asutusta
että
elinkeinoelämän
toimintaedellytyksiä
- alueidenkäytössä on edistettävä matka- ja kuljetusketjujen toimivuutta ja turvattava
edellytykset julkiselle liikenteelle sekä eri liikennemuotojen yhteistyön kehittämiselle
- erityistä huomiota kiinnitetään lisäksi liikenneturvallisuuden parantamiseen
- lentoasemien ympäristön maankäytössä tulee ottaa huomioon lentoliikenteen
turvallisuuteen liittyvät tekijät, erityisesti lentoesteiden korkeusrajoitukset sekä
lentomelun aiheuttamat rajoitukset
Maakuntakaavan
asettamat
tavoitteet
Maakuntakaavassa Tuomikylä ja Pojanluoma kuuluvat maaseudun kehittämisen kohdealueeseen
- alueen suunnittelussa tuetaan hyvien peltoaukeiden säilyttämistä viljelykäytössä ja
kulttuurimaiseman
kehittämisedellytyksiä
sekä
maatilataloutta
ja
sen
liitännäiselinkeinoja
- Tuomikylässä ja Pojanluomalla tulee kiinnittää erityistä huomiota laajenevan
asutuksen ja tilaa vaativien elinkeinojen, kuten suurimuotoisen eläintuotannon ja
teollisuuden, välisten maankäyttötarpeiden yhteensovittamiseen
- asutuksen sijoittamista tulee ohjata olemassa olevia kyliä tukevaksi
- uudet tielinjaukset on sovitettava alueen kulttuuriympäristön ja maiseman
erityispiirteisiin
66
Maakuntakaavassa Renko kuuluu kaupunkikehittämisen kohdealueeseen
- aluetta kehitetään maakuntakeskuksena ja sitä ympäröivänä kaupunkiseutuna
- alueen valmiuksia parannetaan maakunnallisten palveluiden sijainti- ja
liikenneyhteyksien solmupaikkana
- erityistä huomiota tulee kiinnittää alueella sijaitsevan matkakeskuksen ja lentoaseman sekä muun maakunnan välisten joukkoliikenneyhteyksien kehittämiseen
- kuntien yleiskaavoissa kevyen liikenteen verkostojen jatkuvuus on varmistettava
Tuomikylän koulun ympäristössä on taajamatoimintojen aluetta
- alueen suunnittelussa tulee edistää yhdyskuntarakenteen
täydennysrakentamista ja taajamakuvan eheyttämistä
tiivistämistä,
Maakuntakaavan merkintä at (kylä):
- viittaa Tuomikylä-Renko-Pojanluoman kyläkokonaisuuteen, jossa rakentamisen tulee
tukea kyläkuvan eheyttämistä
Kunnanhallituksen
asettamat
tavoitteet
Tuomikylän, Rengon ja Pojanluomankylän yleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena
osayleiskaavassa määrätään, että sitä käytetään rakennusluvan myöntämisen
perusteena (MRL 44 §)
suunnittelualueelle ei määrätä MRL 38 § mukaista rakennuskieltoa
kylien aluerakenne pidetään nykyisen kaltaisena, kunkin kylän omien lähtökohtien ja
luonteen mukaisena
toimintojen sijoittamisessa otetaan huomioon yhdyskuntarakenteen taloudellisuus ja
ekologinen kestävyys sekä elinympäristön turvallisuus, terveellisyys ja tasapaino
pääosin asumista ohjataan olemassa olevan rakenteen lomaan teiden varsille
asumisen laajennusalueiksi osoitetaan rakennemallityöskentelyn pohjalta alueita, joissa
vesi- ja jätevesijohdot ovat saavutettavissa, etäisyys kouluun on kohtuullinen,
liikkuminen on turvallista ja ympäristössä ei ole lentomelua
maatalouden ja muiden kylän elinkeinojen aluevaraukset osoitetaan suunnitelmassa
julkisten palvelujen alueita osoitetaan Tuomikylän ja Neiron koulujen yhteyteen
aluesuunnittelussa pyritään mahdollisimman paljon tukeutumaan olemassa olevaan
liikenneverkkoon.
luonnonsuojelu- ja rakennussuojelukohteet osoitetaan tutkimusten perusteella
yleiskaava-alueen muut erityistarpeet tullaan ottamaan huomioon vuorovaikutteisen
suunnittelun ja kuulemismenettelyn kautta
suunnittelun perustana on olemassa oleva yhdyskuntarakenne, rakennettu ympäristö,
maisema ja luonnon arvot sekä ympäristöhaittojen vähentäminen
Suunnittelun aikana
syntyneet tavoitteet
yleiskaavassa on tarkoituksenmukaista osoittaa pientalorakentamiselle aluekohtaisia
varauksia sen lisäksi, että pääosa rakennuspaikoista osoitetaan tutkitusti siten, että
osayleiskaava voi toimia rakennusluvan myöntämisen perusteena
suunnittelulla tuetaan monipuolisen virkistystoiminnan sekä -reitistöjen huomioivaa
kehittämistä
VT 19 suunnitelmat vaikuttavat merkittävästi myös alueen sisäisiin liikennejärjestelyihin
varsinkin uusien liittymien ja eritasojärjestelyiden osalta
kevytliikenteen reittien sujuvuuteen ja julkisen liikenteen yhteyksiin kiinnitetään erityistä
huomiota
maa- ja metsätalousvaltaisista alueista osalle osoitetaan vain maataloutta palvelevaa
rakentamista, kylien ja teiden läheisyydessä sallitaan myös muu hajaasutusrakentaminen
67
4.5
Yleiskaavan ratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset
Suunnittelualueelle on valmisteltu kaksi luonnosvaihtoehtoa, jotka eroavat vähäisessä määrin toisistaan
asunto-rakentamisen ja päiväkodin sijoittumisen suhteen. Päiväkodille on osoitettu vaihtoehtoiset
sijoittumispaikat. Vaihtoehdoissa erot keskittyvät Renkoon Neiron koulun ympäristöön.
4.5.1
Luonnosvaihtoehto A
Julkisten palvelujen alueet
Julkisten palvelujen alueita ovat Tuomikylän ja Neiron koulu sekä Rengon vanha koulu.
Uusi julkisten palvelujen alue on päiväkodin paikka, joka tässä vaihtoehdossa on osoitettu
Alaanentien pohjoispuolelle.
68
Paikan sopivuus päiväkodille perustuu seuraaviin tekijöihin:
- maa on kunnan omistuksessa
- tontin koko on säädettävissä tarpeen mukaan, laajennusvara on helppo osoittaa
- tontin välittömään yhteyteen on osoitettu puisto
- tontti sijaitsee tulevalla asuntoalueella
- sijainti Alaanentien lähistöllä, mutta ei vieressä antaa hyvät liikenneyhteydet,
mutta meluongelmaa ei ole
- kevyen liikenteen reitti kulkee Alaanentien varrella ja sille on mahdollista osoittaa
suora kulku tontilta
Paikan sopivuutta päiväkodille ei puolla:
- koulu on eri tontilla; kouluun on matkaa autolla noin yksi kilometri, jalan ja polkupyörällä noin puoli kilometriä
- koulu sijaitsee Alaanentien toisella puolella, joten kulku vaatii tien ylityksen
Muita tontin ominaisuuksia:
- alue on metsämaata
- alueelta ei ole tehty maaperäselvitystä, oletuksen mukaan se on hyvin rakennettavissa
- tiet
ja
kunnallistekniikka
Alaanentien
varrelta
rakennetaan
asuntoalueen/päiväkodin käyttöönoton yhteydessä, infra palvelee asuntotontteja
ja päiväkotia
Asuntorakentaminen
Asuntorakentamisen paikat ovat lähes samat molemmissa vaihtoehdoissa. Erot keskittyvät
Alaanentien ja Saunamäentien ympäristöön. Liittymien paikat ja käyttäjien määrä
vaihtelevat. Tässä vaihtoehdossa ei ole osoitettu Saunamäentien varrelle uutta tonttimaata.
Neiron kylä-alueen uusille omakotitonteille on tässä vaihtoehdossa (1:5000) osoitettu kolme
liittymää Alaanentieltä ja yksi Tuomikyläntieltä.
69
4.5.2
Luonnosvaihtoehto B
Julkisten palvelujen alueet
Julkisten palvelujen alueita ovat Tuomikylän ja Neiron koulu sekä Rengon vanha koulu.
Uusi julkisten palvelujen alue on päiväkodin paikka, joka tässä vaihtoehdossa on osoitettu
Neiron koulun laajennetulle tontille.
Paikan sopivuus päiväkodille perustuu seuraaviin tekijöihin:
- koulu on samalla tontilla
- koulun piha ja urheilualueet ovat päiväkodin käytettävissä
- tontin välittömässä läheisyydessä ei ole asutusta eikä sellaista ole suunniteltu,
koulu ja päiväkoti muodostavat oman erillisen yksikkönsä kylän harvaan rakennetussa osassa, päiväkodin rakentaminen tukee koulun asemaa toiminnallisesti ja
maisemallisesti, paikasta muodostuu nykyistä enemmän kylän maamerkki
- sijainti Alaanentien ja Saunamäentien varrella antaa hyvät liikenneyhteydet,
mahdollinen
tulevaisuuden
meluongelma
on
otettavissa
huomioon
rakennussuunnittelussa
- kevyen liikenteen reitti kulkee Alaanentien varrella ja sille on mahdollista osoittaa
suora kulku tontilta
70
Paikan sopivuutta ei puolla:
- maa on yksityisessä omistuksessa
- Saunamäentien linjausta on muutettava, nykyistä tietä poistuu käytöstä noin 150
metrin matkalta. Uutta tietä rakennetaan noin 200 metriä suoraan Tuomikyläntien
risteykseen tai noin 400 metriä koulun lounaispuolelle. Vaihtoehtoisista siirtopaikoista Tuomikylän risteykseen johtava linjaus sijoittuu merkittävälle luontokohteelle ja vaatii Tuomiluoman putkittamista.
- jos Saunamäentietä ei siirretä ja se jää koulun ja päiväkodin väliin, suuri osa paikan
eduista jää saavuttamatta
- ei puistoyhteyttä
- ympäröivät maatalousmaat sekä Saunamäentie, Alaanentie ja Tuomiluoma luontoarvoineen rajoittavat tontin kokoa, laajennusvaraa ei ole helppo osoittaa
Muita tontin ominaisuuksia:
- alue on peltomaata
- alueelta ei ole tehty maaperäselvitystä, oletuksen mukaan sen rakennettavuus on
samankaltainen Neiron koulun kanssa
Asuntorakentaminen
Asuntorakentamisen paikat ovat lähes samat molemmissa vaihtoehdoissa. Erot keskittyvät
Alaanentien ja Saunamäentien ympäristöön. Liittymien paikat ja käyttäjien määrä
vaihtelevat. Tässä vaihtoehdossa on osoitettu muutaman uuden tontin alue Saunamäentien
varrelle koulun läheisyyteen. Neiron kyläalueen uusille omakotitonteille on tässä
vaihtoehdossa (1:5000) osoitettu kolme liittymää Alaanentieltä.
4.5.3
Yleiskaavaratkaisun valinta ja perustelut
Yleiskaavaehdotus on laadittu luonnosvaihtoehdon A pohjalta. Päiväkodin paikka on
kuitenkin osoitettu vaihtoehdon B mukaisesti Neiron koulun tontille, jota on laajennettu
Alaanentien varrelle eikä Saunamäentien suuntaan kuten luonnoksessa oli esitetty.
Asuntoalueiden valinnan osalta ratkaisuun ovat vaikuttaneet maanomistajien ja kyläläisten
mielipiteet sekä annetut lausunnot. Lausuntojen perusteella on vähennetty yksi liittymä
Alaanentieltä Neiron alueella. Maatalousalueiden rajaukseen ja siten peltojen säästämiseen
on kiinnitetty erityistä huomiota. Yleiskaavassa on otettu käyttöön M-2 merkintä, jolla
halutaan säästää peltojen tapaan metsiä muulta kuin maa- ja metsätalousrakentamiselta.
Tällä merkinnällä on myös vaikutusta siihen, että uusi kyläasuminen hakeutuu nimenomaan
kylärakennetta tukemaan, eikä levittäydy alkutuotannon alueille.
71
4.6
Suunnitteluvaiheen käsittelyt ja päätökset
VT 19 Seinäjoen itäisen ohikulkutien ympäristön
osayleiskaava
Viranomaisneuvottelu
Tekninen lautakunta
Kaavoituspäätös
OAS nähtävillä
Luonnokset nähtävillä
Yleisötilaisuus
Tiehallinnon päätös tielinjauksesta
Tekninen lautakunta
Kunnanhallitus
Kaavaehdotus nähtävillä
Tekninen lautakunta
Kunnanhallitus
Kunnanvaltuuston hyväksymispäätös
Osa osayleiskaavasta lainvoimainen
9.3.2007
11.6.2007
18.6.2007
28.8 - 24.9.2007
25.10 - 30.11.2007
14.11.2007
28.11.2008
6.4.2009
14.4.2009
24.4 - 25.5.2009
15.6.2009
22.6.2009
29.6.2009
21.5.2012
72
Tuomikylä-Renko-Pojanluoma yleiskaava
Tekninen lautakunta
Kaavoituspäätös
OAS nähtävillä
Luonnokset nähtävillä
Yleisötilaisuus
Viranomaisneuvottelu
Tekninen lautakunta
Kunnanhallitus
Kaavaehdotus nähtävillä
Kunnanvaltuuston
hyväksymispäätös
4.5.2009
11.5.2009
25.10 - 22.11.2013
5.8 – 1.9.2014
19.8.2014
26.9.2014
30.3.2015
x.x.2015
x.– x.2015
5
Yleiskaavan kuvaus
Yleiskaavan suunnitteluperiaatteita ovat olleet haitallisen maaseutukehityksen
ehkäiseminen, kylien elinvoimaisuuden ja omaleimaisuuden säilyttäminen sekä
maatalouselinkeinon turvaaminen. Suunnittelussa on käytetty apuna niitä tuloksia, joita on
saatu Seinäjoen kaupunkiseudun hankkeessa Maaseudun kaavoituskäytäntöjen
kehittäminen. Pellot ja osa metsistä on pyritty jättämään maatalousmaaksi niin, että niille
rakentaminen on sallittua vain maatalouden käyttöön. Tällä halutaan vähentää maataloutta
haittaavaa hajarakentamista. Varsinaiselle haja-asutukselle on osoitettu joitain maa- ja
metsätalousalueita. Olemassa olevien kotieläinyksikköjen laajentaminen on tutkittu
yleiskaavassa sillä tarkkuudella, mikä vaaditaan rakennus- ja ympäristölupaan. Uusi
asuntorakentaminen on osoitettu tukemaan nykyisiä kyliä. Tuomikylän, Rengonkylän ja
Pojanluomankylän rakenne on sen kaltainen, että kylät sietävät täydennysrakentamista nyt
esitetyn määrän aiheuttamatta minkäänlaista haittaa tulevalle aluerakenteelle sen
kummemmin kylien sisällä kuin seutukunnassakaan.
Eri tavoin rakentuneet kylät antavat erilaiset edellytykset täydentävälle rakentamiselle.
Kyläalueiden kehittämiseksi ja niiden elinvoimaisuuden lisäämiseksi paikallisten palveluiden
läheisyyteen on osoitettu palvelujen laajentumismahdollisuus sekä uutta asumista, joka
toteutuu hallitusti pitkällä aikavälillä.
5.1
Kaavan rakenne
Yleiskaavan rakenne muodostuu kolmesta olemassa olevasta kylästä. Kylien ja niiden osien
erilaista luonnetta on kunnioitettu maankäyttöä kehitettäessä. Kylien rakennuskanta on
vaiheittain rakentunut 1700-luvulta nykypäivään. Tieverkko säilyy entisellään ja sitä
täydennetään valtatien 19 uudella linjauksella ja siitä johtuvilla pienillä muutoksilla. Valtatien
linjaus on päätetty lainvoimaisella yleiskaavalla. Kyläalueiden pellot jäävät
maatalouskäyttöön. Olemassa oleville kotieläintalouden suuryksiköille on varattu
mahdollisuus laajentua.
Tuomikylässä hyviä rakennuspaikkoja on lähinnä laaksoselänteen reunoilla, jonne on
osoitettu uutta rakentamista laaksossa sijaitsevan Tuomikyläntien varren ollessa jo asutettu
tai viljelykäytössä. Tuomikylässä on oma kyläkoulu.
Neiron kyläkoulun ja päiväkodin välittömään läheisyyteen on osoitettu uusia väljästi rakennettavia alueita asumiselle. Renkoon on varattu paikka myös uudelle päiväkodille.
Alaanentien varrella sijaitseva metsä on pääosin kunnan omistuksessa. Kevyen liikenteen
väylä sekä vesi- ja viemärijohdot kulkevat Alaanentien varrella. Alue soveltuu siten erityisen
hyvin kylämäiseen asumiseen, eikä vaadi kunnan investointeja. Täydennysrakentamista on
Rengossa osoitettu myös olemassa olevien muiden teiden varsille. Rengonharjuntien
eteläpuoliselle alueelle eritasoristeyksen yhteyteen on osoitettu aluevaraus kaupalle ja
palveluille. Alue on asemakaavan mukainen.
Pojanluomalla maasto on vaihtelevaa ja tarjoaa mahdollisuuksia alueen täydennysrakentamiseen. Olemassa oleva tiestö muodostaa alueen toiminnallisen rungon.
Kaava-alueen sisäiset, maakunnalliset sekä elämys-, pyöräily- ja hevosretkeilyreitit ovat merkittäviä palvelutason kohottajia suunnittelualueella.
73
Suojelualueet ja -kohteet sekä paikallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset alueet ja
kohteet on huomioitu inventointien pohjalta. Liito-oravan ja lepakon elinpiirien suojelualueet
sijoittuvat pääosin Seinäjoen ja Kyrkösjärven täyttökanavan ranta-alueille, jossa on sopivia
elinympäristöjä ja ruokailualueita.
Rakennuspaikat on koko suunnittelualueella osoitettu arvioiden alueen soveltuvuutta
kunnan palvelurakenteessa. Rakennuspaikan soveltuvuusarvioinnin perusteella ja käyttäen
arvioinnin apuna asemakaavoitukselle asetettuja kriteerejä voidaan osayleiskaavaa käyttää
suoraan rakennusluvan myöntämisen perusteena. Harvakseen rakennetun ja valmiin infran
mahdollistamille täydennysrakennuspaikoille yksityiskohtaisempi alueen tutkiminen ei ole
tarpeen. Yleiskaava on laadittu kokonaisuudessaan mittakaavassa 1:10 000. Lisäksi sellaisille
yhtenäisille alueille, joiden rakentaminen on tutkittu tavanomaista yleiskaavatasoa
tarkemmin, on laadittu yleiskaava mittakaavassa 1: 5000.
5.1.1
Mitoitus
Yleiskaavassa on osoitettu rakentamisalueita asunnoille, julkiselle ja yksityisille palveluille,
teollisuudelle, loma-asunnoille ja suurille kotieläinyksiköille.
Asuntorakentaminen on osoitettu kylän täydennysrakentamisena, rakennuspaikkoja on
kaikkiaan arviolta 150 koosta riippuen. Näistä 105 rakennuspaikalle voidaan rakennuslupa
myöntää MRL § 44 perusteella. Rakennuspaikoista 64 sijoittuu alueelle, josta yleiskaava on
laadittu myös mittakaavassa 1:5000. Uusi asuntorakentaminen sijoittuu eri kyliin suunnittelualueella. Eniten asuminen tulee lisääntymään Neirossa koulun ja päiväkodin välittömässä
läheisyydessä, jonne on mahdollista rakentaa 33 asuntoa sekä Rengonkylän itäosassa
Seinäjoen ja Kyrkösjärven täyttökanavan varsilla, jonne myös on osoitettu 29 asunnolle
paikka. Saunamäentien, Viljanmaantien ja Kivinienentien muodostamalle tienvarsikylälle on
löydetty hyviä rakennuspaikkoja yhteensä 15. Pojanluomankylään on osoitettu 10 ja
Tuomikylään 15 uutta asuinrakennuspaikkaa.
Palvelurakennusten alueita on yksi ja se sijoittuu valtatien varrelle Ilmailutien asemakaavaalueelle. Alue on rakentamaton. Julkisten palvelujen alueita on neljä ja ne sijoittuvat Tuomikylään, Neiroon, Rengonkylään ja Pojanluomalle. Kaikki alueet ovat rakennettuja, Pojanluoman aluetta lukuun ottamatta kaikille alueille voidaan kuitenkin sijoittaa lisärakentamista.
Teollisuusalueita on kaksi, ne sijoittuvat Renkoon Kiviniementien varrelle. Alueet ovat
rakentamattomia.
Loma-asuntoja on osoitettu 7. Ne ovat rakennuspaikkakohtaisesti selvitettyjä täydennysrakennuspaikkoja Seinäjoen ranta-alueella olemassa olevan lomarakennuskannan
yhteydessä, tulvavaara-alueen ulkopuolella. Rakennuslupa voidaan myöntää MRL § 72
perusteella.
Kotieläintalouden suuryksikköjä on suunnittelualueella 11. Kaikilla alueilla toimii navetta,
nautakasvattamo tai sikala. Kolme yksikköä sijoittuu Pojanluomankylään ja kahdeksan
yksikköä Tuomikylään. Kuudelle yksikölle on osoitettu laajenemisalue.
Maaseutumaisten kuntien asuntokunnan keskikoon mukaan laskettuna suunnittelualueen
väestömäärän lisäys tulisi olemaan 325. Kyläalueiden rakentajien perheet ovat kuitenkin
yleensä keskikokoa suurempia, joten lisäys voisi olla n. 500 asukasta silloin, jos kaikki esitetyt
rakennuspaikat rakentuisivat.
74
Yleiskaava-alueen pinta-ala
Aluevaraus
2 635 ha
Asuntorakentaminen
Palvelut
Teollisuus
Maatalous
Maa- ja metsätalous
Kotieläintalous
Loma-asunnot ja matkailu
Vesialue
Viheralue
Suojaviheralue
Suojelualue
Erityisalue
Liikenne- ja tiealue
342.03
13.38
4.71
658.35
1415.50
42.33
11.47
19.93
17.19
9.26
3.12
0.72
Mitoitusperusteet
Yleiskaavan mitoitus poikkeaa ennustetusta väestön kehityksestä. Tämä on tehty
tarkoituksellisesti useista syistä.
1. Tuomikylä, Rengonkylä ja Pojanluomankylä halutaan säilyttää kylämäisinä ja tarjota siten
vaihtoehtoisia hyviä paikkoja asumiselle. Kylissä ei ole tarkoitus ohjata asumista yhdellä
kerralla toteutettaviksi kokonaisuuksiksi, vaan kylä elää tavallaan ja rakentuu omaan
tahtiinsa vaihtoehtojen puitteissa.
2. Kokemusten mukaan, joita eri puolilta maata on saatu näiden kylien tapaisista kylistä,
rakentaminen kylissä tapahtuu vähitellen ja eri puolille kylää. Näin ollen on taloudellista
käsitellä kyläkokonaisuutta yhdellä kerralla ja osoittaa hyvät rakennuspaikat
samanaikaisesti. On epätaloudellista tehdä sama työ moneen kertaan muutaman
vuoden välein vain siksi, että mitoitus näyttäisi oikealta. Kylissä mitoitusperiaatteet
tulisikin yleisesti määritellä eri tavalla kuin asemakaavoitettavilla alueilla.
3. Yksityiset alueet tulevat rakentamisen piiriin satunnaisesti siitä huolimatta, että
maanomistajat haluavat ne kaavoitusvaiheessa osoitettavaksi rakentamiseen. Maanomistajat eivät sitoudu toteutukseen, eivät ainakaan millään tietyllä aikataululla.
4. Kunta voi säädellä omien alueidensa myyntiä esimerkiksi sillä perusteella, että
päiväkotipaikkoja on rajoitetusti, koulu tarvitsee/ ei tarvitse lisää oppilaita,
liikennemäärät ovat tiestön kuntoon nähden liian suuret/liian pienet tai
kunnallistekniikan rakentamiskuluja halutaan rajoittaa.
5. ”Ylimitoitus” ei haittaa alueen kehitystä tai ympäristökuvaa. Rakentamiseen
yleiskaavassa osoitetut mutta rakentamatta jääneet alueet ovat aktiivisessa maa- ja
metsätalouskäytössä.
5.1.2
Palvelut
Tuomikylässä on kyläkoulu ja lähistöllä urheilukenttä sekä retkeilyreittejä. Rengossa toimivat
Neiron kyläkoulu ja päiväkoti sijaitsevat Alaanentien varrella. Neiron kyläkoululla toimii myös
esiopetusryhmä. Kunnan päivähoitoa tarjoavat alueella myös Rengon ja Neiron ryhmäperhepäiväkodit sekä yksityinen ryhmäperhepäiväkoti Onnelantiellä. Suunnittelualueella on myös
kunnan perhepäivähoitopaikkoja. Kyläkoulut toimivat myös harrasteryhmien sekä muiden
vapaa-ajantoimintojen tiloina.
Huoltoasema Rengonhovissa toimii 200 asiakkaan kahvio-ravintolan lisäksi päivittäistavaramyymälä sekä posti. Kahvio-ravintola ja myymälä palvelevat asiakkaita ympäri vuorokauden.
Lentoasemalla on kahvio ja vuokrauspalveluita. Muut yksityiset palvelut ovat alueella sijoittuneet asutuksen tai yritystoiminnan tuotantorakennusten yhteyteen.
75
5.2
Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen
Uusi valtatien linjaus parantaa liikenteen sujuvuutta ja lisää liikenneturvallisuutta,
nykyaikaiset melunsuojaustoimenpiteet parantavat ympäristön laatua. Kevyen liikenteen
reitistöjen rakentaminen valtatien lähiympäristössä parantaa julkisten liikennevälineiden
käyttöä sekä ulkoilureittien käyttäjien turvallisuutta.
Asuntorakentamisen keskittäminen kyläalueille niiden luontaista kasvua tukemaan luo
viihtyisiä kyläkokonaisuuksia ja säästää hyvää maa- ja metsätalousmaata.
Alueen julkiset ja yksityiset palvelut voidaan toteuttaa suunnitelmallisesti ja kylien
rakentamista painottaa olemassa olevien palvelujen läheisyyteen.
Suunnittelualueen virkistysreitit laavuineen tarjoavat monia mahdollisuuksia laadukkaaseen
ulkoiluun. Sekä kevyen liikenteen verkosto että virkistysreitit on huomioitu suunnittelussa
seudullisen kehittämisyhteistyön kohteina.
Alueen ympäristö toimii sosiaalisten ongelmien ja muiden haitallisten ympäristövaikutusten
ehkäisijänä ja viimeisten tutkimusten mukaan turvallisella luontoyhteydellä on myönteisiä
terveysvaikutuksia, joita alueen runsas virkistyskäyttö myös osoittaa.
Luonnon monimuotoisuuden ja kulttuuriperinnön suojelu sekä luonnonsuojelualueet on huomioitu inventointien perusteella. Laajat metsäalueet ovat luonnostaan korkealaatuisia ja terveellisiä hiljaisuuden lähteitä.
5.3
Aluevaraukset
Asuminen
A
Asuntoalue
- Alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. Alue on osittain kunnan omistuksessa.
AT
Kyläalue
- Tuomikylän tienvarsikylä pienine selänneasutuksineen, Rengon monimuotoinen
kyläasuminen sekä Pojanluoman ryhmäkylä muodostavat suunnittelualueen kolme
kyläaluetta.
- Tuomikylässä uudisrakentaminen sijoittuu pieninä ryhminä selänteen reunamille
sekä olemassa olevan nauhakylän lomaan.
- Rengon täydennysrakentaminen jakautuu Kiviniementien tienvarsikylään ja itäosan
jokivarsikylään sekä Neiron koulun ympäristöön.
- Pojanluomalla kylärakentaminen sijoittuu alueen perinteen mukaisesti
kyläkeskukseen, jota uusi rakentaminen täydentää.
- Vanhoille rakennuspaikoille tai niiden läheisyyteen on osoitettu täydennysrakentamista rakennuspaikkakohtaisen selvityksen perusteella. Kunnan ja
yksityisten omistamille alueille on osoitettu täydennysrakentamisalueita, joiden
rakenne, rakentamisen sijoittuminen, kulku- ja virkistysalueyhteydet sekä
kunnallistekniikan rakentaminen on tutkittu mittakaavassa 1:5000. Yleiskaavaan
1:10 000 on merkitty ne tilat, joilla rakentaminen tapahtuu MRL 44 § mukaisesti
normaalia rakennuslupamenettelyä noudattaen. Mittakaavoista ja esitystavasta
riippumatta yleiskaava on asumisen rakennuspaikoilla normaalitapaan
yleispiirteinen.
- Yleiskaavalla ei ole tarkoitus muuttaa tavanomaista kyläasumista, AT-merkinnän
alueella on edelleen mahdollista rakentaa tiloja muullekin kuin asumiselle.
76
Palvelujen ja työpaikkojen alueet
PY
Julkisten palvelujen ja
hallinnon alue
- Julkisten palvelujen alueet ovat kaksi koulua, päiväkoti, muita päivähoito-, nuorisoja kansalaisopistotiloja sekä rukoushuone. Päiväkoti on osoitettu rakennettavaksi
Neiron koulun tontille, jossa sille on olemassa riittävästi tilaa. Mahdollisia julkisen
rakentamisen lisätarpeita varten koulun tonttia on laajennettu Alaanentien
varrella Tuomiluoman toiselle puolelle.
P-2
Palveluiden alue
- Palveluiden aluevaraus on osoitettu VT 19 eritasoristeyksen tuntumaan Rengonharjuntiehen tukeutuen.
- Alue on varattu kaupan ja palveluiden käyttöön.
- Alueella on asemakaava.
Teollisuusalue
- VT 19 länsipuolella, Jalasjärventiehen ja Kiviniementiehen tukeutuen on aluevaraus
teollisuudelle.
- Pienimuotoista teollista toimintaa varten voidaan tiloja rakentaa myös kyläalueelle.
T
Virkistysalueet
V
VU
R
RA
Virkistysalue
- Tuomikylän koulun ja Ritolantien läheiset Tuomiluoman rannat on osoitettu
virkistysalueeksi
- Seinäjoessa Rengonkosken ympäristö ja joessa olevat saaret on varattu
virkistyskäyttöön, saarilla on myös suojeluarvoja
- Täydennysrakentamisalueille on osoitettu kyläpuistoja.
Urheilu- ja
virkistyspalvelujen
alue
- Tuomikylän koulun lähistöllä sijaitseva kenttäalue on osoitettu urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi, jolle voidaan sijoittaa urheilu-, virkistys- ja vapaaajantoimintoja palvelevia rakennuksia ja rakennelmia sekä paikoitusalue.
Loma- ja
matkailualue
- Ruissaaressa sijaitsee kyläyhdistyksen vapaa-ajanrakennus ja laavu sekä toimintaan
liittyvä paikoitusalue.
- Mahdollinen lisärakentaminen tapahtuu rakennusjärjestyksen ohjeistuksen mukaan
normaalia rakennuslupamenettelyä noudattaen.
- Osa alueesta kuuluu liito-oravan ja lepakon suojeltaviin elinpiireihin. Tämä otetaan
huomioon rakennusten sijoittelussa.
Loma-asuntoalue
- Seinäjoen ranta-alueen olemassa olevat lomarakennuspaikat sekä 7 uutta
rakennus-paikkaa, jotka on osoitettu lomarakentamiseen soveltuville tulvavaaraalueen ylä-puolisille rakennuspaikoille
- rakennuspaikan rakentamisen edellytykset on selvitetty rakennuspaikkakohtaisesti
- rakentaminen tapahtuu rakennusjärjestyksen ohjeistuksen mukaan normaalia rakennuslupamenettelyä noudattaen
Maa- ja metsätalous
M
Maa- ja metsätalousvaltainen alue
- alueella sallitaan maa- ja metsätaloutta palveleva rakentaminen sekä haja-asutusluonteinen muu rakentaminen
M-2
Maa- ja metsätalousvaltainen alue.
Alueella on voimassa
MRL 43§ :n
rakentamisrajoitus
- alue on tarkoitettu maa- ja metsätalouden harjoittamiseen, joten alueelle saa
rakentaa vain maa- ja metsätaloutta palvelevia rakennuksia
- alueelle ei saa rakentaa asuntoja muuten kuin pääkäyttötarkoitusta palvelemaan
MT
Maatalousalue
- Tuomiluoman molemmin puolin sijaitseva peltolaakso, Rengon eteläosan peltoaukea
sekä Pojanluoman erilliset peltolohkot muodostavat suunnittelualueen yhtenäisen
maatalousalueen
- alue on tarkoitettu pidettäväksi maatalouskäytössä ja sillä on sallittu vain maatalouteen liittyvä rakentaminen.
77
ME
hh
hh-1
Kotieläintalouden
suuryksikön alue
- kaikki olemassa olevat ja toimintaa jatkavat suuret kotieläinyksiköt on yleiskaavassa
osoitettu kotieläintalouden suuryksikköjen alueeksi
- alueella toimii yhteensä 11 sikalaa, navettaa ja nautakasvattamoa
- laajennusalue on osoitettu kuudelle yksikölle
- niille yksiköille, jotka ympäristön puolesta voivat nykytiedon mukaan laajentaa, on
osoitettu laajennusalueet siihen suuntaan, missä vaikutukset asutukselle ovat
vähäisimmät
- muiden kotieläintilojen eläinmäärä ei edellytä suuryksikön merkintää vaan ne
sijoittuvat MT- tai M-alueille
Suuryksikön
hajuhaitta-alue
- kaavakarttaan on merkitty alueet, joilla suuryksikkö saattaa aiheuttaa hajuhaittaa
- olemassa olevan sikalan hajuhaitta on merkitty ohjeellisella rajauksella ja
merkinnällä hh
- laajennettavan sikalan tulevan hajuhaitan merkintä on hh-1
- hajuhaitan alueellinen laajuus on määritelty käyttäen Ympäristöministeriön kirjeen
Dnro YM4/401/2002 etäisyystaulukkoa
Luonnonympäristön suojelu
S
Suojelualue
- Honkanevan linnustonsuojelualue
luo-1
Luonnon monimuotoisuuden kannalta
erityisen tärkeä alue
tai kohde
- alueella on mahdollinen metsälain 1093/1996 3 luvun 10 § mukainen tärkeä
elinympäristö tai muu luonnonarvoiltaan merkittävä kohde
- kohdenumero viittaa kaavaselostuksen lähtötieto-osioon
luo-2
Luonnon monimuotoisuuden kannalta
huomioitava luontokohde
- alueella sijaitsee paikallisesti huomioitava, merkittävä tai erittäin merkittävä
luonto-kohde
- kohdenumero viittaa kaavaselostuksen lähtötieto-osioon
luo-3
Luonnonsuojelulain
mukainen alue tai
kohde
- alueella sijaitsee luonnonsuojelulain 49 § perusteella suojellun liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikka, jonka hävittäminen ja heikentäminen on kielletty
luo-4
Luonnonsuojelulain
mukainen alue
- alueella sijaitsee luonnonsuojelulain 49 § perusteella suojellun lepakon
lisääntymis- ja levähdyspaikka, jonka hävittäminen ja heikentäminen on kielletty
Kulttuuriympäristön suojelu
sr-15
Suojeltava rakennus
Muinaismuistokohde
sm/1
s/th
- luettelo kulttuurihistoriallisesti arvokkaista, inventoiduista rakennuskohteista
kaavaselostuksen osassa 3
- kohteet on inventoitu ja arvotettu yhteistyössä kyläseurojen kanssa v. 1995-96
- vanha sillan, vesisahan paikka sekä myllyrakennelmia Seinäjoen Rengonkoskessa ja
Honkakyläntien sillan vieressä
- Tuomikylän metsäselänteellä kulttipaikka
- kolme tervahautaa Rengossa, suunnittelualueen itäosassa
Erityisalueet
E
Erityisalue
- puhelinverkon tukiasemalle varattu alue
ET
Yhdyskuntateknisen
huollon alue
- pumppaamolle varattu alue
EV
Suojaviheralue
- uuden VT 19 ja Jalasjärventien välinen alue sekä Jalasjärventien alituksen ympäristö
on merkitty suojaviheralueeksi.
78
Vesi- ja pohjavesialueet
vo-1
Käyttöveden
ottopaikka-alueen
suojavyöhyke
- vedenottamoille on rajattu ohjeelliset lähisuojavyöhykkeet, 100m
- alueella
sovelletaan
pohjavesialueiden
suojelusuunnitelman
toimenpideohjeita
W
Vesialue
- Tuomiluoman, Seinäjokiuoman ja Kyrkösjärven täyttökanavan vesialueet
tu
Tulva-alue
- ELY-keskuksen
tulvaselvityksen
perusteella
määritelty
tulvasuojeluraja.
Rengonkylässä Seinäjoen vedenpinnan tulvasuojelukorkeus asettaa rajoituksia
rakentamiskorkeuksille. Maa- ja metsätalousministeriön antamien uusien
tulvasuojelusuositusten
perusteella
rakennukset
tulee
sijoittaa
todennäköisyydeltään kerran 100 vuodessa toistuvan ylimmän tulvakorkeuden
yläpuolelle - likimääräinen kerran sadassa vuodessa tapahtuvan tulva-alueen raja
- tulva-alueelle ei saa sijoittaa uutta asumista
- kohdekohtainen rakennusoikeus on selvitettävä rakennuslupavaiheessa
5.6
2005
Kaavan vaikutukset
Kyläkuvaan
ja maisemaan
Yleiskaava vahvistaa kyläkeskusten sisäistä aluerakennetta ja nauhamainen yleisnäkymä
kylissä säilyy.
Kylien täydennysrakentaminen ei kosketa maisemaa eikä asutun ympäristön yleisilmettä
merkittävällä tavalla, vaan luo yhtenäisempää ja tiiviimpää ympäristöä jo asutuilla alueilla.
Rakentaminen tapahtuu kulttuurimaiseman ehdoilla ja sen historialliset ominaisuudet
huomioiden. Kyläkuvan myönteisten piirteiden säilymistä lisää se, että kaavassa on
suojeltavia rakennuksia 35 kpl.
Uudet asuinpaikat sijoittuvat pääosin selännealueille metsäiseen ympäristöön. Avoimen ja
suljetun maisematilan suhde ei muutu oleellisesti.
Viljelyksessä olevat pellot on osoitettu maatalousalueeksi, tämä takaa alueen pysymisen
edelleen maatalouskylänä sekä säilyttää alueen kulttuurimaiseman peruspiirteen. Peltojen
säilyminen viljelykäytössä on tehokas maisemansuojelukeino ilman varsinaisia
suojelumerkintöjä.
Valtatien uusi rakenteilla oleva linjaus, joka on voimassa olevan yleiskaavan mukainen,
muuttaa pienimuotoista Rengon kulttuurimaisemaa ja rakennettu kulttuuriympäristö
muuttuu sen johdosta paikallistasolla.
Luonnonympäristöön
ja –suojeluun
Valtaosa rakentamiseen osoitetusta alueesta sijaitsee kulttuurimaiseman reunalla
metsäisillä selänteillä. Muutos kohdistuu siten metsätalous- ja joutomaan muuttumiseen
asumisen tai palvelujen alueeksi. Maa- ja metsätalousvaltaisiksi osoitetuista alueista
pääosalla on sallittu rakentaminen vain tähän tarkoitukseen.
Laajat luontoalueet ympäröivät kaava-aluetta. Ne on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaisiksi alueiksi, joilla on inventointien perusteella suojeltuja osa-alueita.
Alueelta tehtyjen selvitysten perusteella on ollut mahdollista rajata ja osoittaa lukuisa
määrä alueen suojeltavia luontokohteita, joiden arvot on inventointien perusteella
osoitettu kaavassa suojelumerkinnöin.
Tulvariskialueet on osoitettu yleiskaavassa aluerajauksina, näille riskialueille ei ole
osoitettu uutta rakentamista.
79
Yhdyskuntarakenteeseen
Kaava antaa mahdollisuuden kylien asumisen ja elinkeinotoiminnan monipuolistamiseen.
Peltojen pysyminen maatalousmaana ja siten viljelyksessä antaa raamin koko
suunnitelmalle. Tämän lisäksi suunnitelmassa on kolme yhdyskuntarakenteeseen
vaikuttavaa pääasiaa: asumisen salliminen alueella, valtatien uusi linjaus liittymineen sekä
suojelukohteiden ja -alueiden osoittaminen.
Asumista on lisätty tiivistämällä olemassa olevaa rakennetta koko suunnittelualueella.
Tuomikylän selänteille koulun läheisyyteen on osoitettu kaksi muutaman asuintalon ryhmää.
Pojanluoman keskusta-aluetta on tiivistetty sille luontaisissa paikoissa.
Seinäjoen ja täyttöuoman itäpuolisilla kyläalueella on täydennetty olemassa olevaa
rakennetta. Uusi valtatielinjaus muuttaa Rengon yhdyskuntarakennetta mahdollistaen
samalla pieni-muotoisen täydennysrakentamisen nykyisen valtatien tuntumassa.
Täydentävää asutusta on osoitettu erityisesti Neiron koulun ja päiväkodin lähelle. Tämä
alue yhdistää kolmen kylän alueet yhtenäiseksi kyläkokonaisuudeksi ja tukee
yhdyskuntarakenteen pysymistä hallittuna.
Väestöön ja
työpaikkoihin
Väestön määrä voi lisääntyä noin 500 asukkaalla tämän suunnitelman mukaan, mikäli
suunnitelma toteutuu jollain aikavälillä kokonaan. Oletettavaa on kuitenkin, että näin ei
tapahdu. Yksityisten maanomistajien tontinmyyntihalukkuus vaihtelee ja kunta seuraa
kylien kehittymistä, jonka perusteella sillä on mahdollisuus hidastaa tai nopeuttaa omien
alueidensa myyntiä. Väestö tulee suunnitelman mukaan myös jakautumaan varsin tasaisesti
koko 2635 ha:n suuruiselle suunnittelualueelle.
Työpaikka-alueita on yleiskaavassa osoitettu valtatien tuntumaan Kiviniementien varrelle
ja Rengonharjuntien varrelle. Pääosa lähitienoon työpaikoista sijoittuu kuitenkin
lentoaseman ympäristöön kaavan rajalle. Lentoasemalla ja sen ympäristössä on jo nyt
lähes 200 työpaikkaa ja sinne on voimassa olevan asemakaavan perusteella mahdollisuus
tulla noin 300 uutta työpaikkaa.
Maa- ja metsätaloudessa on n. 14 % Ilmajoen työpaikoista, osuus lienee samaa luokkaa
yleiskaava-alueella. Tuomikylän karjuasemalla on n. 10 työpaikkaa.
Yritystoiminta ja muu elinkeinon harjoittaminen asumisen yhteydessä sijoittuvat
hajanaisesti alueelle.
Ilmajoen keskustaan ja Seinäjoelle on noin 10 kilometriä kumpaankin, joten työmatkat pysyvät kohtuullisina.
Asumiseen
Yleiskaavalla lisätään asumisen vaihtoehtoisia paikkoja kyläalueilla kunkin kylän
perinteisen asumisen mukaisesti. Suunnittelulla on vastattu asukkaiden toiveisiin monien
mahdollisuuksien asumistarjonnasta. Kylien kasvun ei odoteta olevan yhtä suurta, mitä
suunnitelmassa osoitetut asuntorakentamisen paikat osoittavat. Kylien rakentamisessa on
kuitenkin leimallista valinnan vapaus ja toteutumisen pitkä aikajänne. Asuntoalueiden
osoittamisessa on edelleen merkittävänä tekijänä ollut maanomistajien mahdollisuus
luopua metsäalueistaan asumisen hyväksi. Tämä vaikuttaa myös tulevaisuudessa hyvän
yhteishengen säilymiseen kylissä.
Kylät pysyvät uudisrakentamisesta huolimatta edelleen varsin väljinä alueina, jossa
rakennuspaikkoja on harvakseen ja rakennuspaikkojen koko suuri. Täydennysrakennettavat alueet sijaitsevat selännealueilla liittyen saumattomasti asuttuun
alueeseen.
Tuomikylän nauhamaisessa rakenteessa kotieläintilat laajennusalueineen rytmittävät lisärakentamista.
Pääosa Rengon lisärakentamisesta on osoitettu Neiron koulun välittömään läheisyyteen,
missä palvelut ovat lähellä, maasto rakentamista suosivaa ja asuntorakentaminen ei
haittaa maataloutta. Nykyisen valtatien jäädessä kaupungin sisääntulotieksi ja
Honkakyläntien muuttuessa yksityistieksi on ollut mahdollista lisätä siihen tukeutuvaa
asutusta olemassa olevaan liittyen. Rengon täydennysrakentaminen sijoittuu kylän itäosan
nauhamaiseen rakenteeseen.
Pojanluomalla säilytetään sen kyläkeskusmainen rakentaminen, jota rajaavat
kotieläintalouden yksiköt. Suunnittelualueen ulkopuolellakin Pojanluoman kylä jatkuu
maatalousvaltaisena.
80
Palveluihin
Kunnalliset palvelut toteutuvat paremmin, kun kylässä on asukkaita.
Kaavassa on osoitettu yksi kaupan ja palvelujen alue Rengon eritasoliittymän läheisyyteen,
alue liittyy lentokentän ympäristön muuhun yritys- ja palvelutoimintaan.
Valtatie ja mahdollinen asukasmäärän lisääntyminen tulevat vaikuttamaan myönteisesti
palvelutarjonnan kehittymiseen erityisesti Rengossa.
Virkistykseen
Ilmajoen ja Seinäjoen virkistysreitistöjä yhdistää vuonna 2012 valmistunut esteetön ja valaistu elämysliikuntareitti.
Kyrkösjärven kiertävä luontoreitti ja järvilatureitistö sisältyy laajaan Ilmajoen ja Seinäjoen
alueelle rakennettavaan elämysliikuntareitistöön sekä pyöräilyreittiin. Pyöräilyreitti sivuaa
muun muassa Ruissaarta, joka on vanhastaan Rengon kylän suosittu huvi- ja ulkoilupaikka
ja on merkitty loma- ja matkailualueeksi.
Seinäjoen- Ilmajoen pyöräilyreitti monipuolistuu ja sen turvallisuus lisääntyy merkittävästi,
kun reitiltä poistuu osa autoliikenteestä. Elämysliikuntareittiin ja järvilatureitistöön
yleiskaava ei aiheuta muutoksia.
Sosiaaliseen
ympäristöön
Kylien sosiaaliset verkostot vahvistuvat ja yhteistyö asukkaiden kesken monipuolistuu asukasluvun vahvistuessa tai pysyessä vähintäänkin samanlaisena.
Liikenteeseen
Tekniseen huoltoon
Liikennevaikutukset rajoittuvat yksityisteiden rakennettaviin yhteyksiin sekä Rengon
alueen uusiin valtatieliittymiin. Uudessa liikenneratkaisussa nykyistä valtatietä
hyödynnetään kokonaisuudessaan, jolloin syntyy merkittäviä kustannussäästöjä. Linjaus
mahdollistaa lentokentän puoleisten alueiden monipuolisen maankäytön palveluineen ja
säilyttää lentokentän ympäristön ehyenä kokonaisuutena. Eritasoratkaisut takaavat
Rengonharjun maankäytön kehittämisen mahdollisuudet.
Julkisella liikenteellä on mahdollisuudet parantaa merkittävästi palveluitaan
Rengonharjun eritasoon ja Honkakyläntien risteykseen rakennettavien uusien pysäkkien
vuoksi.
Kevyen liikenteen turvallisuus paranee uusien kevytliikenneyhteyksien ja valtatie-eritasoratkaisujen mahdollistaessa muun muassa valtatiealitukset.
Teknisen huollon verkostojen käyttö tehostuu, kun lähes kaikki rakentaminen on osoitettu
vesi- ja viemäriverkon toiminta-alueelle.
Maa- ja metsätalouteen
Maatalouden edellytysten turvaaminen on ollut suunnittelun yhtenä tärkeimmistä lähtökohdista.
Asuntorakentaminen on osoitettu kylärakenteen yhteyteen mahdollisimman keskitetysti
maatalousmaan säästämiseksi ja kotieläintuotannon kehittämisen varmistamiseksi.
Maatalousalueiksi on merkitty lähes kaikki pellot; rakentamismääräys tällä alueella sallii
vain maatalouteen liittyvän rakentamisen.
Olemassa olevien kotieläintilojen läheisyyteen on varattu tuotannon laajentumisalueita.
Näitä suunnittelun keinoja on käytetty, että tuotannon toimintaedellytykset säilyvät ja toiminnan kehittäminen ja laajentaminen ovat mahdollisia.
Yhdyskuntatalouteen
Alueen toteutuminen vaikuttaa edullisesti yhdyskuntatalouteen, kun alueen infra sekä
koulut ja muut palvelut ylläpitävät ja parantavat toteutuessaan alueen palvelutasoa.
Kaavan mukainen rakentaminen ei vaadi koulu- tai päiväkotirakentamista. Rakennetut ja
toteutusvaiheessa olevat kunnallistekniikan verkostot ja muu infra tulevat paremmin
hyödynnetyiksi.
Valtatien rakentamisen rahamääräiset hyödyt ja kustannukset lasketaan liikenneennusteen perusteella 30 vuoden laskenta-ajalle. VT 19 yleissuunnitelman mukaan
liikennetalouden hyötykustannussuhde on 1,8.
81
5.5
Ympäristön häiriötekijät
Alueen merkittävin ympäristöhaitta on uuden valtatien aiheuttamat melu- ja maisemahäiriöt.
Seinäjoen lentoaseman häiriöt rajoittuvat normaalin lentoliikenteen laskuihin ja nousuihin,
jotka on määritetty uusimpiin selvityksiin perustuen ja lentoliikenteen kasvun mahdollisuus
huomioiden. Satunnaisten sotilaskoneiden läpilaskujen aiheuttamiin meluhaittoihin
asiantuntijalausunnon mukaan pitää suhtautua kriittisesti.
Valtatien ja lentoaseman sekä maa- ja metsätalousalueiden pintavesivalumat kuormittavat
Seinäjokea ja osin Tuomiluomaa. Lentoaseman ympäristöseurannassa on valumavedet
huomioitu ja pitoisuuksia seurataan säännöllisesti ympäristöluvan ehtojen mukaisesti.
Valtatien ylittäessä jokia ja ojia on rakennusaikainen maa-ainesten huuhtoutuminen
vesistöihin mahdollista ja siitä on olemassa tiehallinnon rakennusaikainen ohjeistus.
Mahdollisiin onnettomuustilanteisiin tulee varautua rakentamalla riittävät suojausrakenteet
mahdollisiin liikenteen riskikohtiin, kuten risteysalueisiin sekä vesistönylityskohtiin. Täten
estetään haitallisten kemikaalien hallitsematon pääsy maastoon ja vesistöön.
82
5.6
Yleiskaavamerkinnät ja -määräykset
83
84
85
KAAVAMÄÄRÄYKSET
5.7
Nimistö
Suunnittelualue on pääosin rakennettua kyläaluetta, jolla ei ole välitöntä tarvetta uudelle
nimistölle. VT19, valtatielinjaus muuttuu ja Seinäjoen sisääntulotieksi muuttuva valtatien
osan nimi pysyy Jalasjärventienä.
86
6
Yleiskaavan toteutus
Yleiskaava on laadittu sillä tarkkuudella, että alueella voidaan myöntää asuntorakentamiselle
rakennusluvat pääosin MRL 44 §:n perusteella ja loma-asumiseen rakennusluvat MRL 72 §:n
perusteella. Niillä AT-alueilla, joihin ei ole merkitty MRL 44 §:n mukaista tunnistetta,
rakennusluvat tutkitaan suunnittelutarveratkaisulla tai niille myönnetään muuten lain
perusteella rakennuslupa. Kotieläintalouden suuryksikköjen laajentaminen yleiskaavaan
merkityillä ME-alueilla on tutkittu siten, että rakennusluvat voidaan myöntää yleiskaavan
perusteella ainakin sitten, kun se lainasäädännön kehittymisen myötä on mahdollista.
6.1
Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat
VT 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutiehanke on toteutusvaiheessa Ilmajoen Rengonkylän ja Seinäjoen Mäki-Hakolantien väliseltä 16 kilometriä pitkältä tieosuudelta. Valtatien, risteysalueiden ja lähiympäristön suunnittelusta vastaa Liikennevirasto.
Yleiskaava on laadittu kokonaisuudessaan mittakaavassa 1:10000. Lisäksi sellaisille yhtenäisille alueille, joiden rakentaminen on tutkittu tavanomaista yleiskaavatasoa tarkemmin,
on laadittu yleiskaava mittakaavassa 1: 5000.
6.2
Toteuttaminen ja ajoitus
Suunnittelualue on pääosin vanhaa toteutunutta tienvarsikyläaluetta. Yleiskaava toteutuu
näkyvimmin valtatien 19 sekä Alaanentien ja Rengonharjuntien uuden valtatieliittymän
rakentamisaikataulun mukaan, rakentaminen on aloitettu vuonna 2013. Ilmailutien
asemakaava-alueen palvelu- ja tuotantorakentamisen alueelle ei ole aikataulusuunnitelmia.
Yksityisille maanomistajille kuuluvat alueet toteutuvat maanmyyntihalukkuuden mukaan.
Kunta päättää vuosittain omistamiensa asuntotonttien antamisesta myyntiin. Päätökseen
vaikuttavat kunnan kulloisetkin mahdollisuudet kunnallistekniikan rakentamiseen sekä
päivähoidon ja koulun tilanne. Neiron koulun lisärakentaminen on toteutettu vuonna 2013.
Lisäosa on päiväkotikäytössä kunnes uusi päiväkoti rakennetaan. Kunnallistekniset
suunnitelmat suunnittelualueella ovat toteutuneet aikataulun mukaisesti. Kunnan
viemäriverkosto valmistuu viemärilaitoksen toiminta-alueella suunnitelmien mukaan
vaiheittain 2015-2019 aikana.
6.3
Toteutuksen seuranta
Rakentamisen seuranta tapahtuu rakennuslupakäytännön mukaisesti kuitenkin siten, että
kun-nan tekninen hallinto on tietoinen kunkin alueen kehittämistarpeista ja yksityiset
alueiden toteuttajat omista rakentamiseen liittyvistä velvoitteistaan, kuten kunnallistekniikan
ja tiestön rakentamisesta.
Kunnan rakennusvalvonta ja kaavoitustoimi seuraavat kylien kehittymistä. Mikäli
rakentamisen määrä ylittää kohtuullisen kylärakentamisen määrän, kunta ryhtyy tarvittaviin
suunnittelutoimiin. Yleiskaavan hyväksymisen jälkeen viiden vuoden kuluttua on hyvä tehdä
selvitys tämän yleiskaavan toteutumisesta sekä tehdä sen perusteella johtopäätökset kaavan
riittävyydestä.
Valtatiehankeseuranta tapahtuu yhteistyöorganisaation kautta tiehallinnon, lentoaseman,
naapurikuntien sekä muiden viranomaisten ja toimijoiden kanssa yhteistyössä
yleissuunnitelman seurantaohjelman mukaisesti. Kunnallistekniikan toteuttamisohjelma
määrittelee rakentamisaikataulun kyläalueilla.
87