Leikkausalueen infektioiden ehkäiseminen leikkaussalissa ja

Leikkausalueen infektioiden
ehkäiseminen
Infektioiden torjuntayksikkö, KesLe
1 (29)
13.7.2015
Leikkausalueen infektioiden ehkäiseminen
leikkaussalissa ja toimenpideyksiköissä
Eija Similä, sairaanhoitaja, keskusleikkausosasto
Jyrki Mäkelä, kirurgian professori, Oulun yliopisto
Päivi Laurila, vastuualuejohtaja, anestesia ja tehohoito
Hannu Syrjälä, osastonylilääkäri, infektioiden torjuntayksikkö
Laatija: Eija Similä
PL 21, 90029 OYS
Hyväksyjä: Hannu Syrjälä
Puh. 08 315 2011 (vaihde)
www.ppshp.fi
Junell Helena
Leikkausalueen infektioiden ehkäiseminen (2).docx
Leikkausalueen infektioiden
ehkäiseminen
Infektioiden torjuntayksikkö, KesLe
2 (29)
13.7.2015
Sisällysluettelo
Leikkausalueen infektioiden riskitekijät ........................................................................................ 3
1. Potilaan valmistelu leikkaukseen kotona tai vuodeosastolla ............................................................ 5
1.1 Potilaan peseytyminen........................................................................................................ 5
1.2 Ihokarvojen poisto ............................................................................................................. 5
1.3 Suolen tyhjennys suunnitellussa kolorektaalikirurgiassa ................................................................ 5
1.4 Leikkausviillon paikan merkitseminen...................................................................................... 6
2. Mikrobilääkeprofylaksi ........................................................................................................... 6
3. Käsihygienia ........................................................................................................................ 6
3.1 Käsien ihon hoito .............................................................................................................. 6
3.2 Käsien pesu ..................................................................................................................... 7
3.3 Tavanomainen käsien desinfektio ........................................................................................... 7
3.4 Kirurginen käsien desinfektio ................................................................................................ 8
4. Pukeutuminen ja suojainten käyttö leikkausosastolla .................................................................... 9
4.1 Henkilökunnan pukeutuminen ja suojainten käyttö ..................................................................... 9
4.2 Steriili pukeutuminen ....................................................................................................... 11
4.3 Potilasvaatetus ............................................................................................................... 14
4.4 Vierailijoiden ja potilaan omaisten pukeutuminen .................................................................... 14
5 Leikkausalueen preoperatiivinen pesu ja desinfektio ................................................................... 14
6 Leikkausalueen steriili peittely ja läpileikkauskalvon käyttö .......................................................... 15
6.1 Steriilin peittelyn materiaali .............................................................................................. 16
6.2 Läpileikkauskalvon käyttö .................................................................................................. 16
7 Kirurgisen ja aseptisen työskentelyn toteuttaminen ..................................................................... 17
7.1 Leikkauksen suunnittelu .................................................................................................... 17
7.2 Potilaan elintasapainon hoito.............................................................................................. 17
7.3 Potilaan kanylointi ja infuusionesteiden sekä lääkkeiden käsittely ................................................. 18
7.4 Virtsateiden katetrointi .................................................................................................... 19
7.5 Aseptinen toiminta leikkauksen aikana .................................................................................. 20
7.6 Kirurginen leikkaustekniikka ............................................................................................... 22
7.7 Infektoituneen haavan revisio ............................................................................................. 22
7.8 Kudosnäytteen ottaminen mikrobiologista tutkimusta varten ....................................................... 23
8 Leikkaushaavan sulku ja käsittely ............................................................................................ 23
8.1 Leikkaushaavan sulku ....................................................................................................... 23
8.2 Leikkaushaavan peittely leikkaussalissa ................................................................................. 23
8.3 Leikkaushaavan ja dreenin käsittely heräämössä ...................................................................... 24
9 Ympäristö .......................................................................................................................... 24
9.1 Leikkausosaston ilmastointi ................................................................................................ 24
9.2 Leikkaussalin lämpötilaa, ilman kosteutta ja paineistusta koskevat suositukset.................................. 25
10 Leikkaussalin siivous ja eritetahradesinfektio ........................................................................... 25
11 Leikkausinstrumentit .......................................................................................................... 26
11.1 Instrumenttien puhdistus, desinfiointi ja sterilointi .................................................................. 26
11.2 Toiminta leikkauksen aikana ja välittömästi sen jälkeen ............................................................ 27
11.3 Steriilien tarvikkeiden varastointi ja kuljetus ......................................................................... 27
Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta ............................................................................................... 28
Laatija: Eija Similä
PL 21, 90029 OYS
Hyväksyjä: Hannu Syrjälä
Puh. 08 315 2011 (vaihde)
www.ppshp.fi
Junell Helena
Leikkausalueen infektioiden ehkäiseminen (2).docx
Leikkausalueen infektioiden
ehkäiseminen
Infektioiden torjuntayksikkö, KesLe
3 (29)
13.7.2015
Leikkausalueen infektioiden riskitekijät
Leikatuilla potilailla merkittävin infektiotyyppi on leikkausalueen infektiot. Leikkauksen
jälkeen potilailla todetaan myös muita infektioita kuten keuhkokuumeita,
virtsatieinfektiota, sepsiksiä ja verisuonikatetri-infektiota. Postoperatiivisten infektioiden
suhteelliset osuudet vaihtelevat eri erikoisaloilla. Esimerkiksi keuhkokuume on yleinen
sekä neurokirurgisten että ruokatorven leikkausten jälkeen.
Leikkaushaavan luonnolliseen paranemisprosessiin kuuluu haavan punoitus ja turvotus.
Potilaan kehonlämpötila ja veren tulehdusarvot voivat nousta muutaman päivän ajaksi.
Mikäli haavan punoitus, turvotus ja kipu lisääntyvät, kuume jatkuu ja potilaan
tulehdusarvot (leukosyytit ja CRP) eivät käänny laskuun, tällöin on ensisijaisesti syytä
epäillä leikkausalueen infektiota. Samalla suljetaan pois myös muiden tavallisten
postoperatiivisten infektioiden mahdollisuus, erityisesti keuhkokuume (thx-rtg),
virtsatieinfektio (U2-tutkimus) ja sepsis (veriviljely). Mikäli kuumeiluun liittyy myös
hengenahdistusta tai hengitys muuttuu vaikeammaksi, keuhkoembolian mahdollisuus on
suljettava pois TT-tutkimuksella. Samalla saadaan thx-kuvaa luotettavampi käsitys
mahdollisesta keuhkokuumeesta ja sen laajuudesta. Mikäli infektiofokukseksi osoittautuu
leikkausalue, uusintaleikkauksen tai radiologisen intervention tarpeellisuutta arvioidaan
sekä kliinisen kuvan että kuvantamistulosten perusteella. Antibioottihoito aloitetaan
näytteiden oton jälkeen. Mikrobilääkkeen valinnassa auttaa päivystysaikana OYS:n
antibioottiopas. Sitä kohdennetaan bakteeriviljelyn vastauksen perusteella. Operatiivisen
tulosalueen infektiolääkärit auttavat mielellään näiden potilaiden infektiodiagnostiikassa
ja hoidon toteutuksessa.
Mikäli potilaalla todetaan leikkausalueen infektio, se luokitellaan kansainvälisen CDC:n
luokituksen mukaisesti. Tässä luokituksessa leikkausalueen infektiot jaetaan pinnalliseen
infektioon, jossa tulehdus rajoittuu ihoon ja ihonalaiseen kudokseen, syvään, jossa
infektio on faskia- ja lihaskerroksessa, sekä leikkausalue/elininfektioon, jolloin infektio
on leikkauksen aikana käsitellyissä elimissä tai kudoksissa.
Leikkausalueen infektion syntyyn vaikuttavat sekä potilaaseen että leikkaukseen liittyvät
tekijät. Yksittäinen riskitekijä ei välttämättä aiheuta infektiota, mutta useat tekijät
yhdessä lisäävät infektion todennäköisyyttä.
Potilaaseen liittyviä leikkausalueen infektion riskitekijöitä ovat: Potilaan leikattava
sairaus tai vaikea perussairaus sekä muut infektiot. Lisäksi vaikea liikalihavuus,
aliravitsemus, alkoholismi ja tupakointi ovat haavainfektion riskitekijöitä.
Potilaaseen liittyvät haavainfektion riskitekijät tulee mahdollisuuksien mukaan hoitaa
kuntoon ennen leikkausta. Leikkauspotilaiden kutsukirjeessä kehotetaan hoitamaan
nuhakuumeet ja muut tulehdukset, huolehtimaan leikattavan alueen iho kuntoon,
lopettamaan tupakointi vähintään kuukautta ennen leikkausta sekä hoitamaan sokeritauti
hyvään tasapainoon.
Potilaan preoperatiivisen haastattelun yhteydessä hoitaja tiedustelee potilaalta edellä
mainittuja asioita ja kirjaa ne hoitosuunnitelmaan. Hoitaja tiedottaa mahdollisista
ongelmista potilasta hoitavalle lääkärille, joka tarvittaessa siirtää potilaan leikkaus/toimenpideajankohtaa, jotta leikkausriskiä lisäävät tekijät ehditään korjata.
Laatija: Eija Similä
PL 21, 90029 OYS
Hyväksyjä: Hannu Syrjälä
Puh. 08 315 2011 (vaihde)
www.ppshp.fi
Junell Helena
Leikkausalueen infektioiden ehkäiseminen (2).docx
Leikkausalueen infektioiden
ehkäiseminen
Infektioiden torjuntayksikkö, KesLe
4 (29)
13.7.2015
Leikkaustyyppi vaikuttaa haavainfektioiden esiintymiseen. Mini-invasiivisiin leikkauksiin
liittyy vähemmän infektioita, kuin vastaaviin avoleikkauksiin. Verisuonikirurgisiin
toimenpiteisiin liittyy vähemmän infektioita, kuin vatsanalueen leikkauksiin.
Hyvä kirurginen leikkaustekniikka, hellävarainen kudosten käsittely, harkittu
elektrokoagulaation käyttö ja kuolleen tilan vähentäminen edesauttavat kudosten
paranemista ja samalla vähentävät infektioriskiä.
Ulkopuoliset mikrobit ovat usein peräisin leikkaussalin henkilökunnasta ja leikkaussalin
ilmasta, siksi leikkauksen aikana salissa tulee olla vain toimenpiteen kannalta tarvittava
henkilökunta ja turhaa liikennettä saliin ja salista ulos tulee välttää. Leikkaussalissa
potilaan leikkaus suunnitellaan huolellisesti. Leikkauksessa tarvittavat instrumentit ja muu
välineistö sekä lääke- ja infuusioaineet varataan etukäteen. Tarvittavien kojeiden ja laitteiden toimintakunto testataan ennen toimenpiteen aloitusta. Huolellinen suunnittelu
vähentää leikkauksen aikaista liikennettä saliin ja sieltä ulos.
Koska potilaan pitkä (>3 päivää) preoperatiivinen sairaalahoito on leikkausalueen infektion
riskitekijä, potilaat tulevat elektiiviseen leikkaukseen yleensä leikkauspäivän aamuna
(LEIKO).
Potilaan lähetteen saavuttua sairaalaan, hänet pyydetään tarvittaessa prepolikliiniselle
käynnille. Prepkl:lla kirurgi keskustelee leikkaukseen liittyvistä yksityiskohdista sekä
sairaanhoitoon ja osastohoitoon liittyvistä käytännön järjestelyistä. Potilaan yleistila
huomioidaan ja ohjeistetaan potilasta leikkaukseen valmistautumisessa. Leikkauspäätös
tehdään yhdessä potilaan kanssa.
Anestesialääkäri tapaa potilaan ja määrää tarvittavat lisätutkimukset ennen toimenpidettä
esim. ekg:n ja verikokeet. Sairaanhoitaja haastattelee potilaan, täyttää anestesiakaavakkeen ja ohjaa potilasta valmistautumaan tulevaan toimenpiteeseen. Preoperatiiviset
tutkimukset tulee mahdollisuuksien mukaan tehdä avohoidossa. Tutkimustulokset potilas
joko tuo mukanaan sairaalaan tai mieluummin terveyskeskus lähettää ne sairaalaan
sähköisen tiedonsiirron kautta. Tutkimuksia joita ei voi tehdä avohoidossa, suunnitellaan
lähetteen perusteella ja tehdään ennen prepoliklinikkakäyntiä.
Mikäli potilas ei sovellu LEIKO-toimintaan, potilas saapuu vuodeosastolle leikkausta
edeltävänä iltana. Leikkaava kirurgi ja anestesialääkäri tapaavat potilaan. Potilaalle
kerrotaan tulevasta toimenpiteestä, siihen liittyvistä riskeistä, anestesiamuodosta ja
kivunhoidosta leikkauksen jälkeen. Vuodeosaston hoitaja haastattelee potilaan ja avustaa
tarvittaessa leikkaukseen valmistelussa.
Hoitoon liittyviä infektioita seurataan OYS:ssa SAI-rekisterin (sairaalan antibiootti- ja
infektioseurantajärjestelmä) avulla. Se perustuu antibioottiherätteeseen. Sähköisen
potilaskertomuksen lääkehoito-osioon kirjattu uusi antibiootti avaa automaattisesti SAIinfektioiden seurantajärjestelmän.
Järjestelmään kirjataan aloitettu antibiootti ja aloittamisen syy. Seurantajärjestelmän avulla pystytään antamaan säännöllinen palaute hoitoon liittyvien infektioiden esiintyvyydestä
mm. erikoisaloittain ja leikkaustyypeittäin. OYS:ssa on käytössä kirurgikohtainen leikkausalueen infektioiden palautejärjestelmä. SAI-seurantajärjestelmän avulla pystytään tunnistamaan myös infektioryppäitä ja aloittamaan tarvittavat selvitystyöt lisääntyneiden infektioiden syiden löytämiseksi. Tietokannasta voidaan myös selvittää, minkälaisia antibiootteja
käytetään eri infektioiden hoitoon ja verrata saatua tulosta OYS:n antibioottisuosituksiin.
SAI-rekisterin antama informaatio luo pohjan luotettavalle hoitoon liittyvien infektioiden
seurannalle ja säännölliselle raportoinnille. Hoitoon liittyvien infektioiden yleisyys on yksi
Laatija: Eija Similä
PL 21, 90029 OYS
Hyväksyjä: Hannu Syrjälä
Puh. 08 315 2011 (vaihde)
www.ppshp.fi
Junell Helena
Leikkausalueen infektioiden ehkäiseminen (2).docx
Leikkausalueen infektioiden
ehkäiseminen
Infektioiden torjuntayksikkö, KesLe
5 (29)
13.7.2015
keskeinen hoidon laadun ja potilasturvallisuuden mittari. Lähivuosina tämän informaation
merkitys vain korostuu, kun suomalaiset potilaat voivat valita vapaasti keskussairaalan,
jossa heidät leikataan. Vastaavasti myös EU:n kansalaiset voivat jatkossa valita
sairaanhoitonsa oman maansa rajojen ulkopuolelta.
1. Potilaan valmistelu leikkaukseen kotona tai vuodeosastolla
1.1 Potilaan peseytyminen
Potilas peseytyy leikkausta edeltävänä iltana tai leikkauspäivän aamuna. Ihon pesuun
käytetään tavallista nestesaippuaa. Mikäli hiukset pestään leikkauspäivän aamuna, ne
kuivataan huolellisesti ennen leikkausosastolle siirtoa. Pitkät hiukset sidotaan.
Potilasta ohjataan pesemään erityisen huolellisesti nenän ympärys, ihopoimut, kainalot,
nivustaipeet ja genitaalialue, koska näissä paikoissa bakteerikasvu on runsasta.
Vatsan/rintakehän alueen leikkauksia varten napa puhdistetaan suihkun yhteydessä
saippuaa ja lämmintä vettä käyttäen. Mahdollinen karsta liotetaan tarvittaessa
saippualiuokseen kostutetulla harsotaitoksella.
Potilaan ihon kunto tarkistetaan ennen leikkaussaliin siirtymistä (ihottumat, hiertymät,
naarmut, näpyt, hautumat, haavaumat). Jos iho ei ole ehjä, leikkaus siirretään, mikäli
mahdollista, ja iho hoidetaan asianmukaiseen kuntoon. Jos potilaalla todetaan tällöin
ihoinfektio, suunniteltu leikkaus siirretään. Päivystysleikkaukset joudutaan tekemään
mahdollisista infektioriskeistä huolimatta.
1.2 Ihokarvojen poisto
Infektioriskin kannalta ihokarvojen poisto leikkausalueelta ei ole tarpeen. Silti pitkiä
ihokarvoja on tarkoituksenmukaista lyhentää. Neurokirurgiassakin hiukset voidaan ajaa
vain kapealta alueelta leikkausviillon kohdalta infektioriskiä lisäämättä.
Mikäli leikkausalueen ihokarvat halutaan poistaa, se tehdään samana päivänä, juuri ennen
leikkausajankohtaa ja mahdollisimman vähän ihoa vaurioittaen sähkökäyttöisellä
leikkurilla, jossa on kertakäyttöinen terä. Ihokarvojen poistoalueen laajuuteen vaikuttavat
suunniteltu viillon paikka, mahdolliset lisäviillot, dreenien sijainti, potilaan peittely
leikkausta varten sekä haavan suojaus leikkauksen jälkeen.
1.3 Suolen tyhjennys suunnitellussa kolorektaalikirurgiassa
Suoliston tyhjennyksellä suolistokirurgiassa ei tutkimusten mukaan ole infektioita
vähentävää vaikutusta, sen sijaan se on potilasta rasittavaa ja nestetasapainoa
häiritsevää. Suolen tyhjennystä käytetään lähinnä peräsuolen alueen leikkauksissa, missä
potilaalle tulee suoja-avanne. Ohutsuolen leikkauksissa tyhjennystä ei yleensä tarvita.
Suolen tyhjennys aloitetaan leikkausta edeltävänä päivänä joko kotona tai sairaalassa.
Potilas aloittaa tyhjennysnesteen juomisen (2 dl/10 min). Suolen tyhjeneminen alkaa parin
tunnin kuluttua tyhjennyksen aloittamisesta. Tyhjeneminen tehostuu liikkumalla.
Tyhjennysnestettä juodaan yleensä noin 4 litraa.
Laatija: Eija Similä
PL 21, 90029 OYS
Hyväksyjä: Hannu Syrjälä
Puh. 08 315 2011 (vaihde)
www.ppshp.fi
Junell Helena
Leikkausalueen infektioiden ehkäiseminen (2).docx
Leikkausalueen infektioiden
ehkäiseminen
Infektioiden torjuntayksikkö, KesLe
6 (29)
13.7.2015
1.4 Leikkausviillon paikan merkitseminen
Leikkaava kirurgi tarkistaa aina leikkausalueen ihon kunnon ennen leikkausta ja samalla
hän merkitsee leikkausviillon paikan, mikäli se on potilasturvallisuuden kannalta tarpeen.
2. Mikrobilääkeprofylaksi
Antibioottiprofylaksi annetaan aina 2–3 puhtausluokan ja niissä 1. puhtausluokan
leikkauksissa, joissa potilaalle laitetaan joko vierasesine tai leikkausalueen infektiolla on
vakavat seuraukset. Vain leikkauksenaikaisella profylaksialla, jolla saavutetaan riittävä
kudospitoisuus leikkausalueelle koko leikkauksen ajaksi, on merkitystä. Puhtausluokan 4
leikkauksissa, esim. peritoniitti, ei ole enää kyse profylaksiasta, vaan infektion hoidosta,
vaikka antibiootti annetaan leikkaussalissa ennen toimenpidettä.
Jos potilas saa mikrobilääkettä infektion hoidoksi, silti annetaan normaali profylaksi.
Profylaksina OYS:ssa annetaan yleensä kefuroksiimia 1,5 g ja iv-infuusio aloitetaan 30–60
min ennen leikkausviiltoa. Tällöin saavutetaan tutkimusten perusteella leikkausalueen
infektioiden ehkäisyn kannalta ihanteellinen mikrobilääkepitoisuus. Erikoisalakohtaisesti
voidaan käyttää muutakin mikrobilääkeprofylaksiaa kulloinkin käytössä olevan OYS:n
antibioottiohjeen mukaan. Profylaksi kirjataan LeSu-leikkausohjelmaan. Mikäli potilaan
BMI-arvo on ≥30, hänelle annetaan aina 3 g:n kefuroksiimiprofylaksi ja vankomysiiniä
käytettäessä 1,5 g:n profylaksi (normaali vankomysiinin profylaksiannos on 1 g).
Verityhjiöleikkauksissa profylaksi annetaan ennen verityhjiön laittoa.
Epäiltäessä vierasesineinfektiota tai muissakin infektioleikkauksissa, joissa pyritään
saamaan edustavat mikrobiologiset näytteet, infektion hoidoksi tarkoitetun mikrobilääkityksen saa aloittaa vasta leikkauksessa otettujen mikrobiologisten näytteidenoton
jälkeen. Tällöin on huolehdittava siitä, että infektion antibioottihoito todella aloitetaan
näytteiden oton jälkeen.
Milloin leikkauksessa annetaan lisäprofylaksi?
- pitkissä leikkauksissa kefuroksiimin anto toistetaan 3 tunnin välein
- kun leikkausvuoto on vähintään 500ml.
3. Käsihygienia
Käsihygienia on tärkein yksittäinen infektioiden torjunnan osa-alue. Terveydenhuollossa
käsihygienialla tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä, joilla pyritään vähentämään
mikrobien siirtymistä henkilökunnan käsien välityksellä potilaasta toiseen tai potilaan
lähiympäristöstä henkilökunnan käsien välityksellä eteenpäin.
3.1 Käsien ihon hoito
Käsien ihon perushoidolla säilytetään ihon normaali kosteustasapaino ja ehkäistään ihoongelmia. Tähän pyritään välttämällä tarpeetonta saippuapesua, käyttämällä työpaikalla
aktiivisesti käsihuuhdetta, rasvaamalla tarvittaessa kuivat kädet perusvoiteella ja
suojaamalla kädet mm. kosteudelta suojakäsineillä.
Käsien ihottumat, haavaumat ja tulehdukset (myös kynsivallintulehdukset) hoidetaan
huolellisesti turvautumalla tarvittaessa työterveyshuollon apuun.
Laatija: Eija Similä
PL 21, 90029 OYS
Hyväksyjä: Hannu Syrjälä
Puh. 08 315 2011 (vaihde)
www.ppshp.fi
Junell Helena
Leikkausalueen infektioiden ehkäiseminen (2).docx
Leikkausalueen infektioiden
ehkäiseminen
Infektioiden torjuntayksikkö, KesLe
7 (29)
13.7.2015
Ennen työpisteeseen saapumista sormukset, käsikorut ja kello poistetaan; ne eivät kuulu
potilastyöhön. Kynnet pidetään lyhyiksi leikattuina, kynnenalustat puhtaina ja kynsinauhat
siisteinä. Rakenne-, geelikynsiä ja kynsikoruja ei saa käyttää potilashoidossa. Kynsilakkaa
ei suositella. Mikäli kynsilakkaa käytetään, tulee sen olla väritöntä ja käyttäjän pitää
huolehtia lakkapinnan eheydestä.
3.2 Käsien pesu
Saippua-vesipesu puhdistaa kädet liasta ja vähentää käsien väliaikaista mikrobiflooraa.
Kädet pestään vedellä ja saippualla vain silloin, kun ne ovat näkyvästi likaiset ja kun
hoidetaan potilaita, joilla on Clostridium difficile, norovirus tai muu oksennus/ripulitauti.
Kädet kostutetaan ensin haalealla vedellä ja sen jälkeen niihin hierotaan nestemäistä
saippuaa. Kädet pestään juoksevalla vedellä 60 sekunnin ajan, huuhdellaan ja kuivataan
kertakäyttöpyyhkeellä, jolla suljetaan myös vesihana. Tämän jälkeen käytetään vielä
normaaliin tapaan käsihuuhdetta, vrt. alla.
Runsaasta käsihuuhteen käytöstä johtuvan tahmeuden voi poistaa huuhtelemalla kädet
pelkällä haalealla vedellä.
3.3 Tavanomainen käsien desinfektio
Käsien desinfektio alkoholihuuhteella poistaa ja tuhoaa väliaikaista mikrobiflooraa käsistä.
Käsien desinfektiota alkoholihuuhteella käytetään sekä poliklinikalla, vuode- että
leikkausosastolla aina ennen ja jälkeen jokaisen potilaskosketuksen silloin, kun käsissä ei
ole näkyvää likaa.
Kädet desinfioidaan alkoholipitoisella käsihuuhteella myös mm.
- työhön tullessa ja työstä lähtiessä
- ennen suojakäsineiden laittoa ja välittömästi niiden riisumisen jälkeen
- suu-nenäsuojuksen ja muiden suojainten riisumisen jälkeen
- ennen tietokoneen ja puhelimen käyttöä
- WC-käynnin yhteydessä saippua-vesipesun jälkeen.
Tekniikka
Alkoholipitoista käsihuuhdetta otetaan käsiin niin paljon, että kuivumiseen kuluva
hieronta-aika on 30 sekuntia (1–2 painallusta annostelijasta riippuen). Huuhde otetaan
kuiviin käsiin ja hierotaan joka puolelle, erityisesti sormenpäihin ja peukaloon. Huuhdetta
hierotaan niin kauan, että huuhde kuivuu. Sitä ei pyyhitä paperiin tai hihanasuihin, eikä
käsiä tule heilutella ilmassa.
Laatija: Eija Similä
PL 21, 90029 OYS
Hyväksyjä: Hannu Syrjälä
Puh. 08 315 2011 (vaihde)
www.ppshp.fi
Junell Helena
Leikkausalueen infektioiden ehkäiseminen (2).docx
Leikkausalueen infektioiden
ehkäiseminen
Infektioiden torjuntayksikkö, KesLe
8 (29)
13.7.2015
3.4 Kirurginen käsien desinfektio
Kirurgisen käsien desinfektion tavoitteena on poistaa ihon väliaikainen mikrobisto ja
vähentää myös pysyvää mikrobiflooraa.
Ennen kirurgista käsidesinfektiota käsien puhtaus tarkastetaan. Kynsien alustat puhdistetaan tarvittaessa pehmeällä harjalla. Mikäli käsissä ei ole näkyvää likaa ja kynnenalustat
ovat puhtaat, riittää pelkkä kirurginen käsien desinfektio. Jos käsissä on näkyvää likaa,
kädet pestään saippua-vesipesulla ja kuivataan huolellisesti käsipyyhepaperilla ennen
kirurgista käsien desinfektiota.
Tekniikka
Käsiin otetaan alkoholihuuhdetta n. 2–3 ml kerrallaan (1–2 painallusta) ja hierotaan kuiviin
käsiin ja käsivarsiin niin, että kädet tulevat käsitellyiksi joka puolelta. Huuhdetta otetaan
toistuvasti niin, että kädet pysyvät kosteina koko 3 minuutin hieromisen ajan (4–6 kertaa).
Aluksi huuhdetta hierotaan käsiin ja käsivarsiin – aina kyynärtaipeeseen saakka. Seuraavilla
kerroilla aluetta pienennetään asteittain ja lopuksi keskitytään kämmenen alueelle.
Huuhteen annetaan kuivua käsiin, sitä ei pyyhitä eikä pestä pois. Ennen leikkauskäsineiden
pukemista käsien tulee olla täysin kuivat.
Laatija: Eija Similä
PL 21, 90029 OYS
Hyväksyjä: Hannu Syrjälä
Puh. 08 315 2011 (vaihde)
www.ppshp.fi
Junell Helena
Leikkausalueen infektioiden ehkäiseminen (2).docx
Leikkausalueen infektioiden
ehkäiseminen
Infektioiden torjuntayksikkö, KesLe
9 (29)
13.7.2015
4. Pukeutuminen ja suojainten käyttö leikkausosastolla
4.1 Henkilökunnan pukeutuminen ja suojainten käyttö
Työhön tullessaan henkilökunta pukeutuu päivittäin puhtaaseen työpisteasuun
pukuhuoneessa. Työasuun kuuluvat kaksiosainen työpuku, sukat ja kengät sekä hiukset
kokonaan suojaava hiussuojus.
Hiussuojain
Hiussuojuksen tarkoituksena on suojata aseptisia alueita, erityisesti leikkaushaavaa
hiuksilta ja niiden mukana seuraavilta mikrobeilta. Roiskevaaratilanteissa hiussuojain
suojaa työntekijää veri- ja eritekontaminaatiolta. Kädet desinfioidaan hiussuojuksen
poistamisen jälkeen, sillä pään alueella on runsaasti mikrobeja.
Hiussuojaimen käyttö
- leikkaussalissa oleva henkilökunta käyttää hiukset kokonaisuudessaan peittävää
hiussuojainta
- parrakkaat miehet käyttävät kaulalta sidottavaa mallia, koska se suojaa myös parran
- ortopedisessa endoproteesikirurgiassa salitiimi käyttää ns. nunnamyssyä
- samaa hiussuojusta voi käyttää koko työvuoron ajan, ellei se likaannu (esim. veri, hiki)
- kertakäyttöinen hiussuojus laitetaan käytön jälkeen roskiin, ei pukukaappiin tai
taskuun uudelleenkäyttöä varten
- monikäyttöinen hiussuojus vaihdetaan päivittäin, pestään muun sairaalapyykin mukana
pesulassa
- hiussuojainta käytetään vain leikkaussalissa, ei esim. ruokasalissa tai muualla
leikkaussalin ulkopuolella.
Hiussuojaimen käyttö ei ole tarpeen
- leikkausosaston käytävä- ja kansliatiloissa
- heräämössä.
Kirurginen suu-nenäsuojain
Kertakäyttöinen kirurginen suu-nenäsuojain suojaa sekä potilasta että työntekijää
pisaratartunnalta sekä veri- ja eriteroiskeilta. Leikkaustiimillä se myös estää syljen ja sen
mukana suun bakteerien pääsyn haavaan.
Suu-nenäsuojain vaihdetaan sen kostuttua tai likaannuttua. Suu-nenäsuojain on toimenpidekohtainen ja kertakäyttöinen. Sitä ei lasketa käytön aikana/välillä kaulalle ja nosteta
takaisin suun eteen. Suojainta poistettaessa tartutaan kiinni suojaimen nauhoihin, jotka
katkaistaan, suojainosaan ei tule kosketella. Suojain laitetaan roskiin ennen leikkaussalista
poistumista. Sitä ei saa jättää roikkumaan kaulalle. Kädet desinfioidaan ennen suojaimen
pukemista ja riisumisen jälkeen.
Kirurgisen suu-nenäsuojaimen käyttö
- leikkaustiimi käyttää suu-nenäsuojainta kaikissa leikkauksissa
- leikkaussalissa työskentelevä muu henkilökunta käyttää suu-nenäsuojainta vierasesinekirurgiassa ja leikkauksissa, joissa potilaan vastustuskyky on merkittävästi alentunut
- roiskevaaratilanteissa
- steriilin pöydän valmistamisessa
- leikkausaluetta desinfioitaessa
- heräämön henkilökunta käyttää suu-nenäsuojainta aseptisissa toimenpiteissä ja
roiskevaaratilanteissa.
Laatija: Eija Similä
PL 21, 90029 OYS
Hyväksyjä: Hannu Syrjälä
Puh. 08 315 2011 (vaihde)
www.ppshp.fi
Junell Helena
Leikkausalueen infektioiden ehkäiseminen (2).docx
Leikkausalueen infektioiden
ehkäiseminen
Infektioiden torjuntayksikkö, KesLe
10 (29)
13.7.2015
Hengityksensuojain
FFP3-luokan hengityksensuojainta käytetään ilmaeristysleikkauksessa (värjäyspositiivinen
keuhkotuberkuloosi, jonka hoito on kestänyt alle 2 viikkoa, muut tilanteet infektiolääkärin
konsultaation perusteella).
Hengityksensuojaimen pukemista on syytä harjoitella. Suojaimesta on hyötyä vain, mikäli
se on puettu kasvoille riittävän tiiviisti. Hengityksensuojain poistetaan vain nauhoihin
koskemalla. Kädet desinfioidaan ennen hengityksensuojaimen pukemista ja riisumisen
jälkeen.
Silmäsuojaimet
Silmäsuojaimia (suojalasit, visiirimaski) käytetään roiskevaaratilanteissa. Erityisesti tulee
muistaa niiden käyttö verivarotoimileikkauksissa ja kosketuseristysleikkauksissa. Kädet
desinfioidaan silmäsuojaimen riisumisen jälkeen.
Kengät ja kengänsuojat
Työkenkiä ei tarvitse vaihtaa, kun leikkausosastolta poistutaan sairaalan muihin
sisätiloihin. Työntekijät huolehtivat itse työkenkiensä puhtaudesta. Leikkauksen aikana
verellä tai eritteillä tahriintuneet kengät jätetään leikkaussaliin, sairaalahuoltajat
puhdistavat ne pesu- ja desinfektiokoneessa.
Kengänsuojia ei käytetä. Mikäli on odotettavissa, että toimenpiteessä tulee runsaasti
nesteitä tai eritteitä lattialle, leikkaustiimi käyttää kumisaappaita.
Tehdaspuhtaat suojakäsineet
Suojakäsineitä käyttämällä voidaan estää veren, eritteiden ja mikrobien siirtymistä käsiin
ja siten vähentää tartuntojen leviämistä käsien välityksellä. Ne suojaavat sekä potilasta
että työntekijää. Suojakäsineet ovat potilas-, työntekijä-, tehtävä- ja toimenpidekohtaiset. Suojakäsineet vaihdetaan siirryttäessä poikkeuksellisesti samankin potilaan
likaiselta alueelta puhtaalle alueelle.
Suojakäsineet laitetaan desinfioituihin kuiviin käsiin. Käsissä olevat mikrobit lisääntyvät
nopeasti kosteissa ja lämpimissä olosuhteissa.
Tehdaspuhtaiden suojakäsineiden käyttö
- koskettaessa kontaminoituneita alueita, potilaan limakalvoja tai rikkinäistä ihoa
- koskettaessa verta, kehon nesteitä tai eritteitä
- koskettaessa potilaalle laitettuihin vierasesineisiin (esim. virtsatiekatetri,
intubaatioputki)
- käsiteltäessä mikrobinäytteitä
- käsiteltäessä tartuntavaarallista materiaalia
- kosketuseristyksessä aina potilaskosketuksissa
- desinfioitaessa leikkausaluetta.
Suojakäsineiden riisuminen
Käsineiden riisumisvaiheessa käsineen ulkopinnalta tulee helposti mikrobeja käsiin.
Kiinnitä erityistä huomiota oikeaan riisumistekniikkaan. Käsineiden riisumisen jälkeen
käsiin hierotaan käsihuuhdetta.
Laatija: Eija Similä
PL 21, 90029 OYS
Hyväksyjä: Hannu Syrjälä
Puh. 08 315 2011 (vaihde)
www.ppshp.fi
Junell Helena
Leikkausalueen infektioiden ehkäiseminen (2).docx
Leikkausalueen infektioiden
ehkäiseminen
Infektioiden torjuntayksikkö, KesLe
11 (29)
13.7.2015
Suojakäsineiden riisumistekniikka
Tehdaspuhdas suojatakki ja vilutakki
Tehdaspuhtaan suojatakin käyttö
Suojatakin tarkoituksena on estää sen alla olevan työasun likaantuminen potilaasta tai
työympäristöstä peräisin olevilla roiskeilla, verellä tai eritteillä. Suojatakkia käytetään
omaksi suojaksi roiskevaaratilanteissa sekä potilaan lähihoidossa kosketuseristyksessä.
Vilutakin käyttö
Välittömään potilashoitoon osallistuva henkilökunta käyttää kertakäyttöistä puolihihallista
takkia. Pitkähihainen takki estää hyvän käsihygienian toteutumisen.
Muu henkilökunta voi käyttää monikäyttöistä vilutakkia, -liiviä, joka tulee vaihtaa
päivittäin puhtaaseen. Vilutakki pestään muun sairaalapyykin mukana pesulassa.
4.2 Steriili pukeutuminen
Leikkaustiimin toimenpideasuun kuuluvat normaalin työasun lisäksi steriili leikkaustakki,
steriilit leikkauskäsineet, tehdaspuhtaat kirurginen suu-nenäsuojain ja hiussuojain sekä
tarvittaessa silmäsuojain. Näillä vähennetään työntekijästä irtoavien hiukkasten pääsyä
ilmaan ja estetään työntekijän mikrobien pääsy leikkausalueelle, samalla suojataan
työntekijää potilaan eritteiden aiheuttamalta mikrobikontaminaatiolta.
Steriilin leikkaustakin valinta
Leikkaustiimi käyttää vahvistettua, edestä ja hihoista kosteutta läpäisemätöntä, steriiliä
kertakäyttöistä tai mikrokuituista leikkaustakkia, mikäli leikkaustakin läpikastumisriski on
suuri. Muulloin leikkaustiimille riittää vahvistamaton steriili kertakäyttöinen tai
mikrokuituinen leikkaustakki.
Leikkaussairaanhoitaja käyttää vahvistamatonta steriiliä leikkaustakkia tehdessään steriiliä
pöytää, mikäli välineistöä nostellaan pöydälle runsaasti tai instrumentteja kootaan
käyttökuntoon.
Steriilin leikkaustakin pukeminen
- tee tavanomainen käsien desinfektio ja pue tehdaspuhdas suu-nenäsuojain
- avaa steriili leikkaustakkipakkaus ja steriili leikkauskäsinepakkaus pöydälle
- pakkaukset avataan koskettamatta pakkauksen sisäpintaa
- tee kolmen minuutin kirurginen käsidesinfektio
- tartu toisella kädellä nurintaitetun leikkaustakin niskaosaan
- nosta takki silmien yläpuolelle ja anna sen suoristua
- varo, ettei takki auetessaan kontaminoidu ympäristöstä
- avaa takki pitämällä sitä auki ojennetuin käsivarsin
- pue takki varovasti työntämällä kädet molempiin hihoihin samanaikaisesti
Laatija: Eija Similä
PL 21, 90029 OYS
Hyväksyjä: Hannu Syrjälä
Puh. 08 315 2011 (vaihde)
www.ppshp.fi
Junell Helena
Leikkausalueen infektioiden ehkäiseminen (2).docx
Leikkausalueen infektioiden
ehkäiseminen
Infektioiden torjuntayksikkö, KesLe
-
12 (29)
13.7.2015
varo koskettamasta takin steriiliä ulkopintaa
avustaja tarttuu takkiin takaa sisäpuolelta kainaloiden alapuolelta, kohottaa ja vetää
sen steriiliksi pukeutuvan olkapäiden yli paikoilleen sekä kiinnittää taka- ja
niskanauhat
ojenna takin pitkän kiinnitysnauhan ”pahvilappu” avustajalle, pyörähdä ympäri, irrota
takin nauha ”pahvilapusta” ja solmi nauhat.
Tekniikka
Steriilien leikkauskäsineiden valinta
-
Laatija: Eija Similä
PL 21, 90029 OYS
Valitse käsineiksi käteen hyvin istuvat ja sopivan kokoiset puuterittomat
leikkauskäsineet
Käsinemateriaali on tavanomaisesti lateksi. Mikäli potilas tai työntekijä on allerginen
lateksille, valitaan lateksiton vaihtoehto. Alle vuoden ikäisten lasten leikkauksissa
käytetään aina lateksittomia leikkauskäsineitä.
Kaksia päällekkäisiä käsineitä käytetään:
- kun käsineiden rikkoutumisvaara on suuri esim. ortopediset endoproteesi- ja
traumaleikkaukset, kallonluun käsittely sekä rintakehän avaus
- toimenpiteissä, kun potilaalla on verenvälityksellä tarttuva tauti.
Hyväksyjä: Hannu Syrjälä
Puh. 08 315 2011 (vaihde)
www.ppshp.fi
Junell Helena
Leikkausalueen infektioiden ehkäiseminen (2).docx
Leikkausalueen infektioiden
ehkäiseminen
Infektioiden torjuntayksikkö, KesLe
13 (29)
13.7.2015
Steriilien leikkauskäsineiden pukeminen
- tee kirurginen käsidesinfektio; huomioi, että kätesi ovat kuivat ennen
leikkauskäsineiden pukemista
- ensimmäistä käsinettä käteen vedettäessä tartu paljaalla kädellä vain käsineen
taivutetun osan sisäpintaan
- vedä käsine käteen hihansuun päälle
- varo koskettamasta paljaalla kädellä käsineen ja leikkaustakin steriileihin osiin
- pujota steriilin käsineen peittämän käden sormet toisen käsineen taivutetun osan
ulkopuolelle
- vedä käsine käteen hihansuun yli
- vedä käsineiden suuosat paikoilleen.
Tekniikka
Leikkauskäsineet suositellaan vaihdettavaksi viimeistään kahden tunnin välein pitkien
leikkausten aikana. Jos käsineet menevät rikki, ne vaihdetaan välittömästi. Kaksinkertaisia
käsineitä käytettäessä vaihdetaan molemmat käsineet. Ennen uusien käsineiden
laittamista kädet desinfioidaan alkoholihuuhteella yhden minuutin ajan.
Steriilin leikkaustakin ja leikkauskäsineiden riisuminen:
- tartu toisen käden sormilla toisen käden käsineen ulkoreunaan, vedä toinen käsine pois
ja ota poisvedetty käsine käsineellä suojattuun käteen
- tartu somin toisen käsineen ulkosyrjään ja vedä käsineet yhdeksi nyytiksi pois kädestä
- tartu sormin leikkaustakin olkapäille, kiskaise takkia siten että niskanauhat katkeavat
- vedä takki nurinpäin käsissäsi ja laita takki sekajätteisiin.
Laatija: Eija Similä
PL 21, 90029 OYS
Hyväksyjä: Hannu Syrjälä
Puh. 08 315 2011 (vaihde)
www.ppshp.fi
Junell Helena
Leikkausalueen infektioiden ehkäiseminen (2).docx
Leikkausalueen infektioiden
ehkäiseminen
Infektioiden torjuntayksikkö, KesLe
14 (29)
13.7.2015
4.3 Potilasvaatetus
Potilas vaihtaa puhtaat sairaalavaatteet toimenpideaamuna vuode- tai LEIKO-osastolla aina
kun se on tarpeen. Lyhki-potilas vaihtaa sairaalavaatteet tarvittaessa osaston pukutiloissa.
Päiväkirurgiset potilaat voivat yleensä olla omissa vaatteissaan, mikäli ne ovat puhtaat ja
potilasturvallisuuden vuoksi helposti riisuttavissa. Potilaan hiuksia ei tarvitse suojata
hiussuojuksella, mutta pitkät hiukset sidotaan.
Leikkauspotilaan vaatetukseen kuuluvat: avopaita ja housut tai erityinen lämpöhaalari
sekä sukat.
Päivystyspoliklinikalta hätätoimenpiteeseen tulevan potilaan vaatteet riisutaan leikkaussalissa ja laitetaan potilaan nimitarralla varustettuna muovipussiin, joka toimitetaan
potilaan vuodeosastolle. Mikäli vaatteet joudutaan laittamaan suoraan roskiin, ne
luetteloidaan ja kirjataan potilasasiakirjaan.
4.4 Vierailijoiden ja potilaan omaisten pukeutuminen
Leikkausosastolla tilapäisesti vierailevat ulkopuoliset henkilöt, jotka eivät mene
leikkaussaliin, voivat käyttää omia tavanomaisia sisävaatteitaan ja jalkineitaan (esim.
huoltomiehet, edustajat). Leikkaussaliin leikkauksen aikana mentäessä pukeudutaan kuten
muukin leikkaussalissa työskentelevä henkilökunta. Huolto- ja korjaushenkilökunta käyttää
omia työvaatteitaan ja hiussuojainta työskennellessään leikkaussalissa leikkausten välissä.
Potilaiden omaiset voivat vierailla heräämössä omissa sisävaatteissaan.
5 Leikkausalueen preoperatiivinen pesu ja desinfektio
Erittäin likaisten avohaavojen puhdistuksessa voidaan käyttää lämmintä vettä, tarvittaessa
harjaa, sientä tai pesupyyhettä.
Desinfektioaine
Ehjän ihon desinfektioaineena käytetään 80 % denaturoitua alkoholia (Alkoholi-12).
Limakalvojen, genitaalien ja rikkoutuneen ihon pesussa käytetään steriiliä keittosuolaa tai
aquaa.
Leikkausalueen
Laatija: Eija Similä
PL 21, 90029 OYS
desinfektio:
tavanomainen käsien desinfektio
ota tehdaspuhdas pesusetti ja avaa pöydälle
kaada pesu-/desinfektioainetta sykeröiden päälle niin, että kaikki sykeröt kastuvat
riittävästi
pue tehdaspuhtaat suojakäsineet
desinfioi leikkausalue riittävän laajalta alueelta ottaen huomioon kirurgin merkitsemä
leikkausviillon paikka ja steriili peittely
jos leikkaushaava tulee navan läheisyyteen, aloita pesu navasta; tarvittaessa napa
puhdistetaan kevyesti pumpulitikkua pyörittämällä, kunnes siitä ei enää irtoa nöyhtää.
Yhtä pumpulitikkua käytetään vain kerran.
desinfioi iho vähintään kahteen kertaan napakoin ottein riittävän laajasti puhtaasta
likaiseen edeten, nesteen valumissuunta huomioiden ja mahdollisuuksien mukaan
aluetta pienentäen
viimeinen desinfektiokerta voidaan tehdä myös pesupihtiin kiinnitetyllä sykeröllä
Hyväksyjä: Hannu Syrjälä
Puh. 08 315 2011 (vaihde)
www.ppshp.fi
Junell Helena
Leikkausalueen infektioiden ehkäiseminen (2).docx
Leikkausalueen infektioiden
ehkäiseminen
Infektioiden torjuntayksikkö, KesLe
-
15 (29)
13.7.2015
lopuksi pienin desinfioitu alue voidaan rajata tai värjätä kokonaan värillisellä
desinfektioaineella
värillistä desinfektioainetta ei saa käyttää sydänleikkauksissa, verisuonileikkauksissa,
verityhjiöalueella, ihonottokohdilla, kasvoilla eikä lasten leikkauksissa
desinfioi kädet suojakäsineiden riisumisen jälkeen.
6 Leikkausalueen steriili peittely ja läpileikkauskalvon käyttö
Instrumentoiva hoitaja peittelee leikkausalueen. Valvova hoitaja avustaa tarvittaessa.
Steriili peittely suojaa potilaan leikkausaluetta ulkoapäin ja potilaan leikkausalueen
ulkopuolelta tulevalta mikrobikontaminaatiolta ja turvaa steriilin alueen. Samalla se
suojaa toimenpiteen tekijöitä potilaan elimistön nesteiltä. Steriili peittely asetetaan
paikoilleen ihon desinfektion jälkeen kuivalle iholle.
Huom. potilaan ihoa ei kuivata, vaan sen annetaan kuivaa itsestään.
Laatija: Eija Similä
PL 21, 90029 OYS
Hyväksyjä: Hannu Syrjälä
Puh. 08 315 2011 (vaihde)
www.ppshp.fi
Junell Helena
Leikkausalueen infektioiden ehkäiseminen (2).docx
Leikkausalueen infektioiden
ehkäiseminen
Infektioiden torjuntayksikkö, KesLe
16 (29)
13.7.2015
6.1 Steriilin peittelyn materiaali
Nykyisin käytetään yleensä kertakäyttöisiä peittelyliinoja. Kertakäyttöliinojen etuna on
mm. pölyämättömyys, tiiviys ja lujuus. Niillä on kyky imeä nesteitä ja ne eivät kastu läpi.
Monikäyttöisiä puuvillaisia leikkausliinoja ei enää suositella käytettäväksi peittelymateriaalina, koska niistä lähtee irtonaista nukkaa leikkausalueelle ja ne kastuvat helposti läpi.
Steriiliin peittelyyn kuuluu leikkausalueen peittelyn lisäksi instrumenttipöytien, apupöytien
ja leikkausalueella käytettävien kojeiden (esim. läpivalaisulaitteen, mikroskoopin)
peittely. Steriilissä peittelyssä huomioidaan aseptinen työjärjestys. Peittelymateriaali
poistetaan toimenpiteen jälkeen rauhallisin liikkein, ihoa vaurioittamatta leikkaushaavan
suojaamisen jälkeen.
Leikkausliinapakkauksen valinta
- instrumentoiva hoitaja valitsee sekä potilaan että leikkauksen kannalta tarkoituksenmukaisen kertakäyttö- tai mikrokuituisen peittelypakkauksen
- mikäli potilaalla on ohut, hauras iho tai esim. teippi/liima-allergia, valitaan
mahdollisimman ihoystävällinen kiinnitysmateriaali
- tarvittaessa potilaan iho voidaan suojata erityisellä suoja-aineella peittelymateriaalin
liimakohtien kohdalta
- jos on ennakoitavissa suuri leikkausvuoto tai leikkausalueella joudutaan käyttämään
runsaasti nesteitä, valitaan hyvin imevä ja nesteitä läpäisemätön kertakäyttöinen
peittelymateriaali.
6.2 Läpileikkauskalvon käyttö
Läpileikkauskalvon ja haavareunan suojaavan rengaskalvon käyttö ei ole tarpeen, koska ne
eivät vähennä leikkausalueen infektioriskiä.
Laatija: Eija Similä
PL 21, 90029 OYS
Hyväksyjä: Hannu Syrjälä
Puh. 08 315 2011 (vaihde)
www.ppshp.fi
Junell Helena
Leikkausalueen infektioiden ehkäiseminen (2).docx
Leikkausalueen infektioiden
ehkäiseminen
Infektioiden torjuntayksikkö, KesLe
17 (29)
13.7.2015
7 Kirurgisen ja aseptisen työskentelyn toteuttaminen
7.1 Leikkauksen suunnittelu
Salitiimi suunnittelee ja valmistautuu huolellisesti tulevaan leikkaukseen, jotta leikkausaika olisi mahdollisimman lyhyt. LeSu-leikkausohjelmasta tulee käydä ilmi diagnoosi, toimenpide, mikrobilääkeprofylaksia, leikkausasento sekä tarvittava lisävälineistö ja
-laitteisto, anestesiamuoto, tarvittavat lisätoimenpiteet ja mahdollinen eristyksen tarve
sekä leikkaavan lääkärin ja anestesialääkärin nimi.
OYS:ssa toimenpidekohtaiset ohjeet löytyvät intranetistä. Tarvittava välineistö ja laitteisto
varataan ohjeen mukaisesti. Kirurgi pyydetään saliin noin 15 min ennen ajatellun
leikkauksen aloitusta.
Ennen potilaan
-
tuloa salitiimi
varaa leikkauksessa tarvittavat steriilit instrumentit ja muun steriilin materiaalin
varaa tarvittavat lääkkeet ja infuusionesteet
varaa leikkaussaliin ohjeen mukaiset tarvittavat kojeet, laitteet ja muut välineet
tarkistaa leikkaustason, lämpöpatjan, kojeiden ja laitteiden toimivuuden
varmistaa, että kaikki tiimin jäsenet ovat saatavilla, jotta vältytään turhilta
odotuksilta
- huolehtii hyvästä yhteistyöstä ja leikkauksen valmistelun viiveettömästä sujumisesta.
7.2 Potilaan elintasapainon hoito
Elintoimintojen tukeminen leikkauksen aikana ja välittömästi leikkauksen jälkeen on
tärkeää. Näihin toimiin kuuluu potilaan pitäminen lämpimänä, hypovolemian ehkäisy, hyvä
kivun hoito, kudoshapetuksesta huolehtiminen ja elimistön sokeritasapainon hoito.
Aikuispotilailla leikkausvuoto ilmoitetaan anestesiahenkilökunnalle 100 ml välein. Pienillä
lapsilla sovitaan anestesialääkärin kanssa erikseen vuotomäärän ilmoituksesta. Potilaan
kehon sentraalinen lämpö pyritään pitämään yli 36 °C:ssa koko anestesian ajan.
Potilaan lämpötilan säilyttämiseksi:
- vältä potilaan turhaa paljastamista
- varaa leikkaustasolle lämmityspatja, potilaan leikkausasento otetaan huomioon patjaa
valittaessa
- varaa toimenpiteen lopussa potilaalle lämpöpeittoja
- desinfioi potilaan iho huoneenlämpöisellä desinfektionesteellä
- käytä erityistilanteissa (palovammapotilaat, alle vuoden ikäiset lapsipotilaat)
lämmitettyjä desinfektio-/puhdistusnesteitä
- käytä lämpimiä vatsaliinoja ja huuhtelunesteitä
- varaa potilaalle esilämmitetty iv-neste yli tunnin kestävissä leikkauksissa; silloin, kun
nestehukka (haihtuminen/vuoto) on suuri, annetaan kaikki iv-nesteet
nesteenlämmittimen kautta
- seuraa leikkauksen aikana potilaan sisäistä (nenä-nielu, rakko, peräsuoli,
keuhkovaltimo) tai iholämpöä jatkuvasti.
Laatija: Eija Similä
PL 21, 90029 OYS
Hyväksyjä: Hannu Syrjälä
Puh. 08 315 2011 (vaihde)
www.ppshp.fi
Junell Helena
Leikkausalueen infektioiden ehkäiseminen (2).docx
Leikkausalueen infektioiden
ehkäiseminen
Infektioiden torjuntayksikkö, KesLe
18 (29)
13.7.2015
7.3 Potilaan kanylointi ja infuusionesteiden sekä lääkkeiden käsittely
Potilaalle laitetaan verisuonen sisäisiä katetreja sekä nestehoitoa ja lääkitystä varten että
verenkierron ja hapetuksen seurantaa varten. Verisuonen sisäisiä katetreja ovat
ääreislaskimo-, keskuslaskimo-, valtimo-, ja keuhkovaltimokatetrit. Verisuonikatetriinfektiot ovat sairaalahoidossa olevilla potilailla yleisiä vierasesineinfektioita. Yli puolet
sairaalaperäisistä sepsiksistä on katetriperäisiä. Lähes kaikki infektioiden aiheuttajista on
peräisin joko potilaan oman ihon mikrobistosta tai henkilökunnan käsistä.
Verisuonikatetreihin liittyvien infektioiden ehkäisyssä on oleellinen merkitys henkilökunnan
oikealla käsihygienialla ja oikealla verisuonikatetrien ja nesteensiirtolaitteiden
käsittelyllä. Kaikki verisuonikatetri-infektiot voidaan estää oikealla käsittelyllä.
Iv-kanyylin laitto:
- desinfioi kädet ja varaa välineet pistopaikan läheisyyteen
- tunnustele potilaan suoni ja aseta staassi paikoilleen
- desinfioi kädet ja pue kuiviin käsiin tehdaspuhtaat suojakäsineet
- puhdista pistokohta denaturoidulla alkoholilla
- punktioi suoni, laita neula suoraan neulankeräysastiaan
- kiinnitä kanyyli steriilillä puoliläpäisevällä polyuretaanikalvolla paikoilleen
- yhdistä infuusio
- riisu suojakäsineet
- desinfioi kädet
- kerää käytetyt välineet pois.
Kanyylin kiinnityssidos asetetaan niin, että
punktiokohtaa on helppo seurata kalvon alta
Cvk:n ja keuhkolaskimokanyylin laitto
Kanyylia laittava lääkäri toteuttaa kirurgisen käsidesinfektion 3 min ja pukeutuu steriiliksi.
Välineiden varaus
- desinfioi kädet ja varaa steriili peittelypakkaus ja -laittovälineet
- varaa tehdaspuhdas pesusetti, 80 % denaturoitu alkoholi (A12t tai Alkoholi-12).
Punktioalueen
-
Laatija: Eija Similä
PL 21, 90029 OYS
desinfiointi ja steriili suojaus
desinfioi kädet ja pue tehdaspuhdas suu-nenäsuojain
avaa tehdaspuhdas pesusetti ja kaada desinfiointiaine sykeröiden päälle
desinfioi kädet ja pue tehdaspuhtaat suojakäsineet kuiviin käsiin
desinfioi iho napakoin ottein, yhdensuuntaisin vedoin vähintään kahteen kertaan
riittävän laajalta alueelta; ota huomioiden nesteen valumissuunta – pienennä aluetta
desinfektiokertojen välillä
osoita pienin desinfioitu alue toimenpidelääkärille tai rajaa pienin alue värjätyllä
desinfiointinesteellä
mikäli toimenpiteen tekevä lääkäri desinfioi itse potilaan ihon ollessaan jo pukeutunut
steriiliksi, käytetään tällöin steriiliä pesusettiä ja pesupihtiä
suojaa punktioalue steriileillä kertakäyttöliinoilla huomioiden desinfioitu alue
aseta steriilit suojaliinat paikoilleen oikeanpuoleisen kuvan osoittamassa
numerojärjestyksessä.
Hyväksyjä: Hannu Syrjälä
Puh. 08 315 2011 (vaihde)
www.ppshp.fi
Junell Helena
Leikkausalueen infektioiden ehkäiseminen (2).docx
Leikkausalueen infektioiden
ehkäiseminen
Infektioiden torjuntayksikkö, KesLe
19 (29)
13.7.2015
4
1
2
3
Punktiokohdan suojaus toimenpiteen jälkeen
Punktiokohta suojataan steriilillä läpinäkyvällä puoliläpäisevällä polyuretaanikalvolla, joka
asetetaan punktiokohdan suojaksi ennen steriilien suojaliinojen poistamista.
Lääkeaineiden ja infuusioletkuston käsittely
Lääkeaineet ovat steriilejä tuotteita. Niitä tulee käsitellä siten, että valmisteen steriiliys
säilyy koko käytön ajan. Lääkeaine ei saa kontaminoitua käytön yhteydessä. Lääkeaineita
ja infuusionesteitä sekä -letkustoja käsitellään aina desinfioiduin käsin.
Useat anestesiassa käytetyt lääkeaineet ovat pakattu ampulleihin tai annostelupulloihin.
Annostelupullon kuminen pistopinta puhdistetaan alkoholilla ennen lääkkeen vetämistä
ruiskuun. Lääkkeen ottamiseen käytetään steriiliä vetoneulaa ja ruiskua. Samalla ruiskulla
lääkettä annostellaan vain yhdelle potilaalle. Ruiskua tai neulaa ei saa jättää kiinni
lääkeampulliin tai lääkepulloon. Lääkeruiskuun kiinnitetään tarra, josta käy ilmi lääkkeen
nimi ja vahvuus. Mikäli lääkettä ei käytetä heti, nimitarraan merkitään lääkkeen vetoaika
ja ruisku suojataan steriilillä korkilla.
Verisuonikatetrin tarve pitää arvioida huolellisesti. Turhat katetrit, kolmitie- ym. yhdistäjät tulee poistaa välittömästi käyttötarpeen päätyttyä. Kädet desinfioidaan aina
huolellisesti ennen verisuonikatetreiden ja infuusioletkustojen käsittelyä.
Infuusioletkustoja ei tarvitse vaihtaa päivittäin. Sen sijaan verituotteiden annon jälkeen
nesteensiirtoletkusto vaihdetaan aina uuteen. Hanojen ja letkustojen vapaat aukot suljetaan aina steriilillä korkilla. Jos korkki otetaan pois, tilalle laitetaan uusi steriili korkki.
Neulattomien yhdistäjien (needleless connectors) käyttöön kannattaa suhtautua harkiten.
Niiden desinfektio voi olla vaikeaa ja kiistatonta etua niiden käytöstä ei ole osoitettu.
7.4 Virtsateiden katetrointi
Virtsatieinfektiot ovat monissa tutkimuksissa olleet yleisin hoitoon liittyvä infektio.
Tehokkain keino virtsatieinfektioiden ehkäisemiseksi on välttää virstateiden katetrointia
aina kun se on mahdollista. Katetriperäinen virtsatieinfektion yleisyys riippuu mm.
katetrointimenetelmästä, katetrin hoidon laadusta, katetroinnin kestosta sekä potilaan
infektioalttiudesta. Katetroinnin indikaationa on virtsan erityksen tarkka seuranta tai
potilaan rakkolämpötilan seuranta. Virtsatiekatetri poistetaan välittömästi, kun sen käyttö
ei ole enää perusteltua. Pelkästään hoidon helpottamiseksi potilaalle ei saa laittaa
kestokatetria. Kertakatetrointi tai toistokatetrointi on aina parempi vaihtoehto kuin
kestokatetri, mikäli ei ole selkeää tarvetta kestokatetrin asettamiselle.
Laatija: Eija Similä
PL 21, 90029 OYS
Hyväksyjä: Hannu Syrjälä
Puh. 08 315 2011 (vaihde)
www.ppshp.fi
Junell Helena
Leikkausalueen infektioiden ehkäiseminen (2).docx
Leikkausalueen infektioiden
ehkäiseminen
Infektioiden torjuntayksikkö, KesLe
20 (29)
13.7.2015
Välineiden varaus
- desinfioi kädet ja kerää välineet
- valitse katetri oikein: tavallisimmin naisille ch 12 ja miehille ch 14 Nelaton Foleykatetri; miehille voi myös käyttää Tiemann-mallista katetria
- mikäli tarvitaan myös potilaan rakon lämpötilan seurantaa, katetriksi valitaan tähän
käyttötarkoitukseen sopiva katetri.
Virtsateiden katetrointi:
- desinfioi kädet ja pue tehdaspuhdas suu-nenäsuojain
- avaa steriili katetrointipakkaus
- nosta steriilejä nostopihtejä hyväksikäyttäen pöydälle steriilit: virtsatiekatetri,
puudutegeeli ja ruisku ballonkinestettä varten
- kaada steriiliä keittosuolaa tai aquaa pesusykeröiden päälle
- desinfioi kädet ja pue steriilit toimenpidekäsineet kuiviin käsiin
- suojaa katetrointialue steriilillä suojaliinalla
- puhdista miespotilailla terska ja virtsaputken suu, naisilla levitetään häpyhuulet ja
puhdistetaan virtsaputken suu vastaavasti pyyhkäisten ylhäältä alaspäin; pesusykerö
vaihdetaan jokaisen pyyhkäisyn jälkeen puhtaaseen. Puhdistuksen voi tehdä
steriilikäsine kädessä tai erillistä pesupihtiä hyväksi käyttäen.
- puuduta virtsaputki: naiselle 1 ruiskullinen, miehille 2 ruiskullista (esim. 2 % Xylocaingeeli)
- tartu katetriin joko steriilillä käsineellä tai erillisellä pihdillä ja vie katetri rakkoon (jos
olet puhdistanut virtsaputken suun käsine kädessä, vie katetri erillisellä pihdillä
rakkoon, tai mikäli olet puhdistanut virtsaputken suun pesupihdin avulla, vie katetri
steriilillä käsineellä rakkoon)
- odota hetki, että virtsaa alkaa tulla rakosta
- täytä ballonki
- yhdistä virtsankeräyspussi tai ”tuntidiureesiboksi”.
7.5 Aseptinen toiminta leikkauksen aikana
Steriilien pakkausten tarkastelu ja käsittely
- tarkista steriilistä pakkauksesta eheys, värimuutokset, steriiliys ja viimeinen
käyttöpäivä
- tarkista instrumenttikontista steriiliys, sinettien eheys, kannen ja suodattimien tiiviys
- avaa steriilit pakkaukset niin, ettei sisältö kontaminoidu
Vierasmateriaalin (esim. proteesien) käsittely
- tarkista materiaalin/implantin pakkauksen eheys, steriiliys ja viimeinen
käyttöpäivämäärä
- pidä vierasmateriaali steriilillä pöydällä steriilissä sisäpakkauksessaan, kunnes se
laitetaan potilaalle
Laatija: Eija Similä
PL 21, 90029 OYS
Hyväksyjä: Hannu Syrjälä
Puh. 08 315 2011 (vaihde)
www.ppshp.fi
Junell Helena
Leikkausalueen infektioiden ehkäiseminen (2).docx
Leikkausalueen infektioiden
ehkäiseminen
Infektioiden torjuntayksikkö, KesLe
-
21 (29)
13.7.2015
käsittele materiaalia puhtain, steriilein käsinein ja instrumentein
huomioi materiaalin käsittelyssä mukana olevat tuotteen valmistajan antamat
käyttöohjeet
Steriili pöytä ja sen valmistus
Steriiliä pöytää ei saa valmistaa etukäteen. Mikäli pöytä joudutaan valmistamaan
poikkeuksellisesti etukäteen, se peitetään riittävän isolla steriilillä kertakäyttöisellä
suojaliinalla. Myös pienissä toimenpiteissä kuten esim. haavan suturaatio, välineiden
laskupöytä suojataan steriilillä kertakäyttöliinalla. Suojaliinaksi valitaan riittävän kookas
liina, joka suojaa pöydän koko pinnan ja osin pöydän jalat.
Pöydän valmistus
- desinfioi kädet ja pue tehdaspuhdas suu-nenäsuojain
- poista pöydän suojaliina tai leikkauksessa käytettävä peittelypakkaus
suojapakkauksestaan
- avaa ja levitä steriili suojaliina koskettelemalla vain liinan ulkonurkkiin
- nosta steriilit instrumentit pöydälle steriilejä nostopihtejä hyväksikäyttäen tai ojenna
ne steriiliksi pukeutuneelle henkilölle; älä nakkele, kurkottele tai ojenna välineitä
steriilin pöydän ylitse
- mikäli pöydälle nostetaan isoja instrumentteja tai kootaan välineitä toimintakuntoon,
leikkaushoitaja tekee kirurgisen käsidesinfektion ja pukeutuu steriiliksi
- muu kuin steriiliksi pukeutunut henkilö pitää steriiliin pöytään etäisyyttä vähintään
50 cm.
Muu aseptinen toiminta
- steriililtä alueelta kontaminoituneet välineet poistetaan heti kun kontaminaatio
huomataan, alue suojataan uudella steriilillä liinalla
- läpikastuneet tai kontaminoituneet suojaliinat ja -takit vaihdetaan tai lisäsuojataan
- huolehditaan leikkausalueen ja leikkaussalin yleisestä siisteydestä
- eritahradesinfektio tehdään mahdollisimman pian sen havaittua. Mikäli verta tai
eritettä on runsaasti lattialla ja sen poistaminen leikkauksen aikana on mahdotonta,
erite pyritään imeyttämään kosteutta imeviin liinoihin.
- instrumentoiva ja valvova hoitaja tarkistavat ja laskevat yhdessä leikkauksessa
käytettävät sidetarpeet ja instrumentit sekä ennen leikkausta että leikkauksen lopussa
ennen leikkaushaavan sulkua. Mikäli käytettyjen sidetarpeiden ja instrumenttien
määrät eivät täsmää, tästä ilmoitetaan välittömästi leikkaavalle kirurgille.
Laatija: Eija Similä
PL 21, 90029 OYS
Hyväksyjä: Hannu Syrjälä
Puh. 08 315 2011 (vaihde)
www.ppshp.fi
Junell Helena
Leikkausalueen infektioiden ehkäiseminen (2).docx
Leikkausalueen infektioiden
ehkäiseminen
Infektioiden torjuntayksikkö, KesLe
-
22 (29)
13.7.2015
valvova hoitaja kirjaa tiedot leikkaushoitotietoihin.
Valvova hoitaja kirjaa huolellisesti leikkauksenaikaiset tapahtumat esim. muutokset
salitiimissä sekä komplikaatiot mm. aseptiikan pettämisen leikkaushoitotietoihin.
7.6 Kirurginen leikkaustekniikka
Hyvä leikkaustekniikka on merkittävä infektioriskin vähentäjä. Kudosten huolellinen
käsittely, atraumaattinen dissektio ja tarkka verenvuotojen tyrehdyttäminen ovat
leikkaustekniikan perustaitoja. Tekniset puutteet heikentävät kudoshapetusta, joka lisää
haavainfektion riskiä. Leikkauksen aikana pyritään estämään haavanreunojen kuivuminen.
Dreenien käyttöä tulee harkita huolellisesti, koska ne toimivat myös infektioporttina.
Hyvän leikkaustekniikan opettamiseksi on suosittava koulutettava-kouluttaja työpareja
aina, kun se vain on mahdollista.
Kirurgisen diadermian käyttö
Kirurgista diatermialaitetta käytetään harkiten polttamalla yksittäisiä vuotokohtia (pin
point electro coagulation) laajojen polttojen sijasta. Laitteeseen säädetään mahdollisimman matalat arvot. Näin vähennetään lämmön aiheuttamaa kudosvauriota. Aina kun on
mahdollista, kudoshemostaasi tehdään esimerkiksi radiotaajuusenergialaiteella (Harmoniclaite). Laitteen aiheuttama kudostuho on pienempi, kuin käytettäessä sähköistä
diatermialaitetta.
7.7 Infektoituneen haavan revisio
Krooninen alaraajahaava on yleinen ja väestön ikääntyessä edelleen yleistyvä ongelma.
Haavan hoito on aloitettava tehokkaasti heti haavan ilmaannuttua, sillä hoidon viivästyessä
paranemisen todennäköisyys vähenee. Paikallishoidon tavoitteena on myötävaikuttaa
haavan paranemiseen luomalla suotuisa paranemisympäristö, puhdistaa haava ja suojata se
kontaminaatiolta. Plastiikkakirurgisin keinoin voidaan nopeuttaa suurien tai pitkään
avoinna olleiden haavojen paranemista. Leikkausalueen infektioepäily perustuu
leikkausalueen huolelliseen arvioon. Edustavat viljelynäytteet ovat asianmukaisen
mikrobilääkehoidon perusta.
Leikkaussalissa infektoitunut haava avataan, puhdistetaan ja kuollut kudos poistetaan
mahdollisimman tarkasti pinseteillä ja leikkausveitsellä. Toimenpiteen aikana haavasta
otetaan märkäistä kudoseritettä ja edustava kudospala (esim. luuta) bakteeriviljelynäytteeksi. Haavaa voidaan huuhtoa lämpimällä steriilillä keittosuolanesteellä toimenpiteen
aikana. Haavan revisiossa ei pidä käyttää painepesuria, koska paineistettu vesi vie mikrobit
syvemmälle haavaan ja painepesu aiheuttaa myös elimistöä kuormittavan kudostrauman.
Haavan alipainehoitoa (vacuuum-assisted closure, VAC) käytetään monissa erilaisissa
sekundaarisesti parantuvissa haavoissa, eli reunoilta ja haavan pohjalta käsin parantuvissa
haavoissa. Syynä voi olla haavatulehdus, haavan ympärillä olevien kudosten vaurioituminen
tai turvotus sekä jo parantumassa olleen haavan aukeaminen. Haavan alipainehoidossa
haavalle luodaan suljettu ja kostea ympäristö. Alipaineella pyritään vähentämään
turvotusta niin, että haava siistiytyy tehokkaasti ja haavan alueen verenkierto parantuu.
Laatija: Eija Similä
PL 21, 90029 OYS
Hyväksyjä: Hannu Syrjälä
Puh. 08 315 2011 (vaihde)
www.ppshp.fi
Junell Helena
Leikkausalueen infektioiden ehkäiseminen (2).docx
Leikkausalueen infektioiden
ehkäiseminen
Infektioiden torjuntayksikkö, KesLe
23 (29)
13.7.2015
7.8 Kudosnäytteen ottaminen mikrobiologista tutkimusta varten
Pisto-, viilto-, leikkaus- tai muu syvä haava puhdistetaan huolellisesti steriilillä
keittosuolalla ja ylimääräinen neste kuivataan steriilillä sideharsotaitoksella ennen
näytteen (erite, kudospala) ottamista. Haavan pohjaa peittävä nekroottinen tai arpeutunut
kudos poistetaan kirurgisesti ennen näytteen ottamista.
Näyte otetaan mahdollisimman aseptisesti iho- ja limakalvokontaminaatiota välttäen. Ihon
läpi näytettä otettaessa punktiokohta puhdistetaan huolellisesti 80 %:lla A12t:llä ennen
näytteen ottamista. Katso tarkemmat näytteen otto-ohjeet OYS, Weblab.
Mikäli potilaalla epäillään vierasesineinfektiota, mikrobilääkeprofylaksia aloitetaan
vasta näytteenoton jälkeen. Tällöin tulee varmistaa, että profylaksi myös käytännössä
toteutuu.
Moniresistentti mikrobi-näytteen otto
Metisilliiniresistentin Staphylococcus aureus (MRSA)-bakteerin, vankomysiiniresistentin
enterokokki-bakteerin (VRE) ja erittäin laajakirjoista betalaktamaasia (Extended spectrum
beta-lactamase, ESBL ja AmpC) tuottavien E.coli, Klebsiella-, Salmonella- ja Proteus
mirabilis-kantojen selektiivinen seulontaviljely ja kolonisaation selvittäminen.
Erittävistä infektiofokuksista, otetaan näytteet vanutikulla bakteerinäytteen geelikuljetusputkeen tai kudospala steriiliin tiiviskantiseen purkkiin, purkkiin lisätään tippa steriiliä
keittosuolaa.
Huom! Näytteenottokohtaa ei puhdisteta ennen näytteen ottamista.
8 Leikkaushaavan sulku ja käsittely
8.1 Leikkaushaavan sulku
Haavan sulussa on vältettävä haavanreunojen liiallista kiristämistä. Leikkaushaava
suljetaan useassa eri kerroksessa pienin pistoin (otoin). Ihon sulussa voidaan käyttää joko
intrakutaaniompeleena itsestään sulavaa lankaa, poistettavissa ompeleissa sulamatonta
lankaa tai erityisiä ihonsulkuun tarkoitettuja metallisia ihohakasia. Ihohakasia ei tule
käyttää mikäli potilas on nikkeliallerginen. Pienten haavojen sulussa voidaan käyttää siihen
erikseen soveltuvaa kudosliimaa.
Kirurgi
-
sulkee leikkaushaavan noudattaen hyvää kirurgista tekniikkaa
välttää leikkausalueelle jäävää ”kuollutta tilaa” ja kudosten venytystä
huolehtii, että oikeat kudoskerrokset tulevat vastakkain
välttää liian tiukkoja ompeleita
huolehtii, että haavapinnat painuvat tiiviisti toisiaan vasten verenkierron
häiriintymättä.
8.2 Leikkaushaavan peittely leikkaussalissa
Haavasidoksen tarkoitus on:
- imeä haavaeritettä
- edistää haavan paranemista
- tukea haavanreunojen vastakkain pysymistä
- suojata haavaa komplikaatioilta paranemisen aikana
- pitää avoimeksi jätetty leikkaushaava kosteana.
Laatija: Eija Similä
PL 21, 90029 OYS
Hyväksyjä: Hannu Syrjälä
Puh. 08 315 2011 (vaihde)
www.ppshp.fi
Junell Helena
Leikkausalueen infektioiden ehkäiseminen (2).docx
Leikkausalueen infektioiden
ehkäiseminen
Infektioiden torjuntayksikkö, KesLe
24 (29)
13.7.2015
Ennen haavasidoksen laittoa instrumentoiva hoitaja puhdistaa ja kuivaa leikkausalueen
huolellisesti puhtaalla, steriilillä taitoksella.
Haavasidoksen valinnassa huomioidaan haavan paikka, haavavuoto ja potilaan iho.
Kostean, tihuuttelevan haavan sidokseksi valitaan hyvin imevä, kosteutta läpäisemätön
sidos. Vanhuksille, pienille lapsille ja muille herkkäihoisille valitaan sidokseksi
mahdollisimman ihoystävällinen sidosmateriaali.
Kaulan alueen leikkaushaava suojataan haavateipein, jolloin voidaan heti havaita
mahdollinen kaula-alueelle muodostuva turvotus.
Haavasidosta asetettaessa vältetään liimapintojen kiinnittymistä haavaan/rikkinäiseen
ihoon. Haavasidos kiinnitetään sidosta venyttämättä haavan suojaksi. Instrumentoiva
hoitaja asettaa haavasidoksen haavan päälle puhdistetuin käsinein koskettelematta
sidoksen sisäpintaa. Sidoksen asettamisen jälkeen poistetaan steriilit peittelyliinat.
Mikäli haava tihkuu verta välittömästi haavan sulun jälkeen, haava tarkistetaan, puhdistetaan ja haavasidokset vaihdetaan steriilisti uuteen imevämpään sidosmalliin. Mikäli vuoto
on runsasta, leikkauksen tehnyt kirurgi arvioi mahdollisen hemostaasileikkauksen tarpeen.
8.3 Leikkaushaavan ja dreenin käsittely heräämössä
Heräämön hoitaja tarkkailee haava-alueen turvotusta, kipua, mahdollista vuotoa ja haavasidoksen ulkonäköä ja kutsuu tarpeen mukaan potilaan leikanneen kirurgin arvioimaan
tilanteen.
Puhdas leikkaushaava pidetään kuivana vähintään 24 tuntia leikkauksesta. Tänä aikana
haavanhoidossa käytetään aina steriilejä toimenpide-/leikkauskäsineitä. Kädet desinfioidaan alkoholipitoisella käsihuuhteella aina ennen ja jälkeen suojakäsineiden käytön.
Mikäli haavasidokset kostuvat läpi, heräämön hoitaja vaihtaa sidoksen steriilisti uuteen
imevämpään sidokseen.
Jos haavaontelossa on dreeni, seurataan sen auki pysymistä, dreenieritteen määrää sekä
dreenin juurta. Heräämön hoitaja huolehtii myös siitä, että dreenissä säilyy imu, jos niin
on määrätty. Dreenipussin täyttyessä se vaihdetaan uuteen tehdaspuhtaita suojakäsineitä
käyttäen.
9 Ympäristö
9.1 Leikkausosaston ilmastointi
Leikkaussalin ilman mikrobi- ja partikkelimäärä on tyypillinen leikkausalueen infektion
syntyyn vaikuttava ulkoinen tekijä. Ilmanvaihtotekniikoiden eroilla ei ole suurta merkitystä
leikkausalueen infektioiden synnyn kannalta. Leikkaussalin ilman partikkelimäärä riippuu
ensisijaisesti leikkaussalissa olevista ihmisistä ja heidän toimistaan sekä leikkaussalin
ilmanvaihdon tehokkuudesta. Leikkauksen aikana salissa työskentelee vain leikkauksen
kannalta tarpeellinen henkilökunta. Mahdollisessa opiskelijoiden läsnäolossa joudutaan
arvioimaan sekä tehtävä leikkaus että potilaan infektioalttius. Salitiimiin kuulumattomien
tarpeetonta salissa käyntiä on vältettävä. Asiointia salin ulkopuolelle hoidetaan mahdollisimman paljon puhelimitse. Salitiimi huolehtii yleisestä siisteydestä ja poistaa eritetahrat
välittömästi, mikäli mahdollista. Leikkaussalin oven tarpeetonta aukaisua on vältettävä.
Laatija: Eija Similä
PL 21, 90029 OYS
Hyväksyjä: Hannu Syrjälä
Puh. 08 315 2011 (vaihde)
www.ppshp.fi
Junell Helena
Leikkausalueen infektioiden ehkäiseminen (2).docx
Leikkausalueen infektioiden
ehkäiseminen
Infektioiden torjuntayksikkö, KesLe
25 (29)
13.7.2015
9.2 Leikkaussalin lämpötilaa, ilman kosteutta ja paineistusta koskevat suositukset
-
leikkaussalin lämpötila: 22 ± 3 °C
suhteellinen kosteus: 35–45 % ± 10 %
ilmanvaihto: 20–25 kertaa tunnissa
laminaarivirtauksen yhteydessä leikkaustaso ja instrumenttipöydät tulee sijoittaa
suodatuskaton alle
leikkaussalin ilmanpaine on ylipaineinen muihin tiloihin nähden
ovea ei saa avata leikkauksen aikana, se häiritsee leikkaussalin ilmanpaineistusta
10 Leikkaussalin siivous ja eritetahradesinfektio
Salitiimi huolehtii salin yleisestä siisteydestä laittamalla käytetyn materiaalin sille
varattuihin pusseihin/keräysastioihin. Käyttämätön, puhdas materiaali palautetaan
säilytyspaikoilleen leikkauksen jälkeen.
Leikkaussairaanhoitaja kokoaa leikkauksen jälkeen käytetyt taitokset ja vatsaliinat
laskutelineestä ja laittaa ne jätepussiin.
Sairaalahuoltajat tekevät leikkausten välissä välisiivouksen. Välisiivouksessa puhdistetaan
leikkauslamput, leikkaustaso, käytetyt laitteet ja koneet sekä tarvittaessa lattia
leikkaustason ympäriltä yleispuhdistusaineella. Päivän leikkausten loputtua leikkaussalissa
tehdään loppusiivous, jolloin em. siivoustoimien lisäksi puhdistetaan koko lattia,
kosketuspinnat, seinät alaosistaan, välineet ja kalusteet yleispuhdistusaineella.
Eritetahrat poistetaan mahdollisuuksien mukaan välittömästi 1000 ppm vahvuisella
kloorilla; erite imeytetään ensin paperipyyhkeeseen. Eritetahradesinfektio kuuluu
sille, joka tahran ensimmäisenä havaitsee. Mikäli toimenpiteen aikana lattialle tulee
paljon nesteitä tai eritteitä, ne imeytetään siihen tarkoitukseen tarkoitettuun imuliinaan
(esim. SAM) ja eritetahradesinfektio tehdään leikkauksen jälkeen.
Eritetahran poistotekniikka
- pue kertakäyttöiset suojakäsineet käteen
- imeytä eritetahra paperiin
- laita paperi roskiin
- kaada puhtaalla kädellä klooriliuosta (1000 ppm) tahrakohtaan
- kuivaa alue puhtaalla paperilla
- laita käsineet ja paperi roskiin
- desinfioi kädet.
Tarkemmat siivousohjeet ovat sairaalahuoltajien ohjekansiossa.
Laatija: Eija Similä
PL 21, 90029 OYS
Hyväksyjä: Hannu Syrjälä
Puh. 08 315 2011 (vaihde)
www.ppshp.fi
Junell Helena
Leikkausalueen infektioiden ehkäiseminen (2).docx
Leikkausalueen infektioiden
ehkäiseminen
Infektioiden torjuntayksikkö, KesLe
26 (29)
13.7.2015
11 Leikkausinstrumentit
11.1 Instrumenttien puhdistus, desinfiointi ja sterilointi
Puhdistuksen tarkoitus on poistaa lika ja sen mukana mikrobit. Instrumentit puhdistetaan
ensisijaisesti pesu- ja desinfektiokoneessa. Mikäli ne eivät kestä veteen upotusta tai
lämpöä, ne puhdistetaan käsin ja kuivataan huolellisesti. Tarvittaessa ne lähetetään
edelleen desinfioitavaksi ja steriloitavaksi. Huolellisesti puhdistettua tuotetta voidaan
käyttää potilaan hoidossa, mikäli sillä kosketaan potilaan tervettä ja ehjää ihoa. Tällaisia
laitteita ovat esimerkiksi verenpainemittari ja ekg-anturin johdot.
Välineen tai laitteen toimittaja antaa ohjeet tuotteelle sopivasta puhdistusmenetelmästä
ja puhdistukseen soveltuvista aineista.
Desinfektiossa tuhotaan elomuotoiset mikrobit, mutta itiöt eivät desinfektiossa välttämättä kuole. Desinfioitua välinettä voidaan käyttää potilaan hoidossa, mikäli sillä kosketaan potilaan ehjää ihoa tai limakalvoa (esim. gastroskooppi, fiberoskooppi). Välineiden
ensisijainen desinfektio on lämpödesinfektio, joka tapahtuu pesu- ja desinfektiokoneessa.
Mikäli välinettä ei voi upottaa veteen tai se ei kestä korkeaa lämpötilaa, väline on
desinfioitava kemiallisin menetelmin huolellisen puhdistuksen ja kuivauksen jälkeen.
Välineelle sopiva kemiallinen desinfektiomenetelmä on selvitettävä tuotteen toimittajalta.
Yleensä tämä tieto pitäisi olla käytettävissä kaikista laitteista, koska se kuuluu OYS:n
hankintaehtoihin.
Alkoholi ei tapa itiöitä ja ei siten sovellu itiöitä tuottavan bakteerin välinedesinfektioaineeksi. Tyypillinen esimerkki on Cl. difficile -infektiopotilaiden laitteiden käsittely.
Tällöin välinedesinfektioaineena käytetään esim. 1000 ppm kloori.
Steriloinnilla tuhotaan sekä mikrobit että itiöt niin, että tuote ei sisällä elinkykyisiä
mikrobeja, jotka voivat lisääntyä ja aiheuttaa tauteja. Steriiliä tuotetta käytetään aina
kun läpäistään potilaan iho tai ollaan kosketuksessa rikkinäisen ihon tai limakalvon kanssa.
Ensisijainen sterilointimenetelmä on höyrysterilointi. Menetelmä on halpa, nopea ja
ympäristöystävällinen. Se ei kuitenkaan sovellu kaikille tuotteille.
Matalaa lämpötilaa vaativat tuotteet steriloidaan kemiallisin menetelmin. OYS:ssa on
käytössä matalalämpöplasmasterilointilaite, joka soveltuu optiikoiden ja muiden korkeaa
lämpötilaa tai kosteutta kestämättömille tuotteille.
Kertakäyttöinstrumentit ovat tarkoitettu kertakäyttöiseksi. Niitä ei saa steriloida
uudelleen!
Laatija: Eija Similä
PL 21, 90029 OYS
Hyväksyjä: Hannu Syrjälä
Puh. 08 315 2011 (vaihde)
www.ppshp.fi
Junell Helena
Leikkausalueen infektioiden ehkäiseminen (2).docx
Leikkausalueen infektioiden
ehkäiseminen
Infektioiden torjuntayksikkö, KesLe
27 (29)
13.7.2015
11.2 Toiminta leikkauksen aikana ja välittömästi sen jälkeen
Instrumentoiva hoitaja
- huolehtii instrumenttien puhtaudesta leikkauksen aikana pyyhkimällä tahriintuneet
instrumentit kostealla taitoksella
- mikroinstrumentit pidetään erityisen puhtaina tai säilytetään steriiliä vettä sisältävässä
pohjaltaan pehmustetussa deegelissä
- poistaa välittömästi leikkausalueelta epästeriileiksi menneet välineet ja suojaa
kontaminoituneen alueen
- laskee ja tarkistaa käytössä olleet instrumentit, ilmoittaa välinehuoltajalle
käyttökunnoltaan huonoista instrumenteista
- poistaa kertakäyttöiset, viiltävät ja pistävät välineet ja neulat niille tarkoitettuihin
keräysastioihin
- järjestää välineet pöydälle niin, että ne on turvallista siirtää pesukoneeseen
- vie käytetyt instrumentit välittömästi leikkauksen loputtua huoltohuoneeseen
välinehuoltajalle pesua, desinfektiota ja sterilointia varten
- gastroskooppi ym. taipuisat tähystimet esipuhdistetaan neutraalilla pesuaineliuoksella
ja huuhdellaan välittömästi käytön jälkeen ja toimitetaan mahdollisimman pian
skooppien pesu- ja desinfektiokoneeseen
Kosketuseristysleikkauksen jälkeen välineet laitetaan suoraan pesu- ja desinfektiokoneeseen puhdistusta ja desinfektiota varten.
11.3 Steriilien tarvikkeiden varastointi ja kuljetus
Steriilien tarvikkeiden on pysyttävä steriilinä ja ehjinä koko säilytyksen ajan.
Rikkoontuneita, kostuneita tai viimeisen käyttöpäivän ohittaneita välinepakkauksia ei saa
käyttää. Monikäyttöinen instrumentti tai tuote puretaan pakkauksestaan ja palautetaan
välinehuoltoon uudelleen huoltoa varten, kertakäyttöinen tuote hävitetään.
Varastoinnin aikana pakkausmateriaalit eivät saa muuttua. Pakkausten on pysyttävä
mahdollisimman pölyttöminä ja kosteudelta suojattuna. Steriililtä varastolta vaaditaan,
että sen lämpötila on tasainen 18–20 °C ja suhteellinen kosteus noin 40–60 %. Pakkaukset
on pysyttävä suojaamaan voimakkaalta putkivalolta.
Steriilien välinepakkausten kuljetukseen käytetään suljettuja vaunuja tai kannellisia
laatikoita, jotka pestään jokaisen käyttökerran jälkeen.
Laatija: Eija Similä
PL 21, 90029 OYS
Hyväksyjä: Hannu Syrjälä
Puh. 08 315 2011 (vaihde)
www.ppshp.fi
Junell Helena
Leikkausalueen infektioiden ehkäiseminen (2).docx
Leikkausalueen infektioiden
ehkäiseminen
Infektioiden torjuntayksikkö, KesLe
28 (29)
13.7.2015
Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta
Anderson DJ, Kaye KS, Classen D, et al. Strategies to prevent surgical site infections in
acute care hospitals. Infect Control Hosp Epidemiol 2008; 29 Suppl. 1:S51-61.
Anthony T, Murray BW, Sum-Ping JT, et al. Evaluating an evidence-based bundle for
preventing surgical site infection: a randomized trial. Arch Surg 2011;146(3):263-9.
Anttila V-J, Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta. Suomen Kuntaliitto 6. painos, WS
Bookwell Oy, Porvoo 2010.
Coulthard P, Esposito M, Worthington HV, et al. Tissue adhesives for closure of surgical
incisions. Cochrane Database Syst Rev 2010; 12: (5):CD004287.
Diana M, Hübner M, Eisenring MC, et al. Measures to prevent surgical site infections: what
surgeons (should) do. World J Surg 2011; 35(2):280-8.
Eskicioglu C, Gagliardi AR, Fenech DS, et al. Surgical site infection prevention: a survey to
identify the gap between evidence and practice in University of Toronto teaching
hospitals. Can J Surg 2012; 55(4):233-8.
Haynes AB, Weiser TG, Berry WR, et al. A surgical safety checklist to reduce morbidity and
mortality in a global population. N Engl J Med 2009; 360(5):491-9.
Junker T, Mujagic E, Hoffmann H, et al. Prevention and control of surgical site infections:
review of the Basel Cohort Study. Swiss Med Wkly 2012 Sep 4;142.
Kamel C, McGahan L, Polisena J, et al. Preoperative skin antiseptic preparations for
preventing surgical site infections: a systematic review. Infect Control Hosp Epidemiol
2012; 33(6): 608-17.
Kuusinen P, Ala-Kokko T, Jartti A, et al. The occurrence of pneumonia diagnosis among
neurosurgical patients: the definition matters. Neurocrit Care 2012; 16(1):123-9.
Laine, T. 2004. Glove Perforation in Surgery: The importance of Double Gloving and The
Effect on surgical site infections. J Bone Joint Surg Br 2004; 86(6):898-900.
Laine, T. Aarnio, P. How often does glove perforation occur in surgery? Comparison
between single gloves and a double gloving system. Am J Surg 2001; 181(6):73-6.
Malagoni et al. Timing is everything. Ann Surg 2009; 250 (1):17-18.
Mangram AJ, Horan TC, Pearson ML, et al. Guideline for prevention of surgical site
infection, 1999.
Hospital Infection Control Practices Advisory Committee. Infect Control Hosp Epidemiol
1999; 20(4):250-78; quiz 279-80.
Napoli C, Tafuri S, Montenegro L, et al. Air sampling methods to evaluate microbial
contamination in operating theatres: results of a comparative study in an orthopaedics
department. J Hosp Infect 2012; 80(2):128-32.
Laatija: Eija Similä
PL 21, 90029 OYS
Hyväksyjä: Hannu Syrjälä
Puh. 08 315 2011 (vaihde)
www.ppshp.fi
Junell Helena
Leikkausalueen infektioiden ehkäiseminen (2).docx
Leikkausalueen infektioiden
ehkäiseminen
Infektioiden torjuntayksikkö, KesLe
29 (29)
13.7.2015
Phillips S. The comparison of double gloving to single gloving in the theatre environment.
J Perioper Pract 2011; 21(1):10-5.
Schweizer ML, Herwaldt LA. Surgical site infections and their prevention. Curr Opin Infect
Dis 2012; 25(4):378-84.
Socialstryelsens föreskrifter om basal hygien inom hälso- ock sjukvård. SOFES 2007:19
Socialstryrelsens författningssamling.
Steinberg JP, Braun BI, Hellinger WC, et al. Trial to Reduce Antimicrobial Prophylaxis
Errors (TRAPE) Study Group. Timing of antimicrobial prophylaxis and the risk of surgical
site infections: results from the Trial to Reduce Antimicrobial Prophylaxis Errors. Ann Surg
2009; 250(1):10-16.
Surgical site infection. Prevention and treatment of surgical site infection. National
Collaborating Centre for Women’s and Children’s Health. Commissioned by the National
Institute for Health and Clinical Excellence, October 2008
Thompson KM, Oldenburg WA, Deschamps C, et al. Chasing zero: the drive to eliminate
surgical site infections. Ann Surg 2011; 254(3):430-6; discussion 436-7.
Uçkay I, Harbarth S, Peter R, et al. Preventing surgical site infections. Expert Rev Anti
Infect Ther 2010; 8(6):657-70.
Walter CJ, Dumville JC, Sharp CA, Page T. Systematic review and meta-analysis of wound
dressings in the prevention of surgical-site infections in surgical wounds healing by primary
intention. Br J Surg. 2012; 99(9):1185-94.
Weber WP, Marti WR, Zwahlen M, et al. The timing of surgical antimicrobial prophylaxis.
Ann Surg 2008; 247:918-26.
WHO Guideliness on hand hygiene in health care. First Global Patient Safety Challenge.
Clean Care is Safer Care. World Health Organization 2009.
Zhang L, Liu BC, Zhang XY, et al. Prevention and treatment of surgical site infection in
HIV-infected patients. BMC Infect Dis 2012; 12(1):115.
Laatija: Eija Similä
PL 21, 90029 OYS
Hyväksyjä: Hannu Syrjälä
Puh. 08 315 2011 (vaihde)
www.ppshp.fi
Junell Helena
Leikkausalueen infektioiden ehkäiseminen (2).docx