Vuosikertomus pdf

VUOSI 2014 TURUN LÄHIMMÄISPALVELUYHDISTYKSESSÄ
3
YHDISTYKSEN TOIMINNAN TARKOITUS ja
KOTIKUNNAAN TOIMINTAFILOSOFIA
4
YHDISTYKSEN HALLINTO
4
VARSINAINEN TOIMINTA
Ryhmäkoti Kaisla
6
Sylvi-koti
8
Hoitokoti Venla
9
Asuinkoti Kotikunnas ja
Sotainvalidien Asuinkoti
10
Päiväpaikka Villa
13
Fysioterapia
14
Sairaanhoidon vastuualue
17
PROJEKTI- JA KANSALAISTOIMINTA
17
RAY-hankkeet
Muut hankkeet
Vapaaehtoiset
17
19
20
KIINTEISTÖNHOITO, RAVINTOHUOLTO ja PUHTAANAPITO
21
TALOUSHALLINTO
23
HENKILÖKUNTA JA TYÖYHTEISÖ
23
2
VUOSI 2014 TURUN LÄHIMMÄISPALVELUYHDISTYS RY:SSÄ
Jos Turun Lähimmäispalveluyhdistyksen toimintakertomusvuotta haluaisi kuvata yksittäisin termein, niin
vuosi 2014 oli suunnittelua, rakentamista, remontointia, rekrytointia, yhteistyötä, verkostoitumista,
perehdyttämistä, koulutusta, oppimista, kehittämistä, neuvottelua, vaikuttamista, sopimista,
selvittämistä, selviytymistä ja arkista perustyötä kaikissa tiimeissä.
Kotikunnaan laajennusosa Sylvi-koti valmistui toukokuussa, ja ensimmäiset asukkaat muuttivat sinne
toukokuun lopussa. Koko alkuvuosi oli eletty rakentamisen ja hankintojen hektistä aikaa. Turun
kaupungin puitesopimuksen ehtojen mukaisesti uusien yksiköiden tuli olla käytössä toukokuussa 2015,
joten aikataulu oli meistä riippumattomista syistä erittäin tiukka. Sylvi-koti sai kesällä Turun sos.dem.
naisyhdistys ry:ltä lahjoituksen, jonka myötä Sylvi-kotiin saatiin huomattava määrä huonekaluja ja
astioita.
Rekrytoinnit aloitettiin jo ennen uuden yksikön valmistumista; tässä vaiheessa valittiin Sylvi-kodin
osastovastaava ja osa hoitohenkilöstöstä. Sylvi-kodissa on käytännössä eletty käynnistämisvaihetta
aloituspäivästä vuoden loppuun asti. Asukaspaikat täyttyivät vähin erin, ja kaikki huoneet olivat täynnä
vasta joulukuussa 2014, jolloin rekrytoitiin loput vakituisesta henkilöstöstä. Varsinainen tiimiytyminen ja
toiminnan vakiinnuttaminen jatkuu pitkälle vuoteen 2015.
Muussakin palvelutuotannossa vuosi kului mallikkaasti. Käyttöasteet olivat korkeat, samoin asukas-,
omais- ja harjoittelijatyytyväisyys. Yleishyödyllisenä, voittoa tavoittelemattomana järjestönä meillä ei ole
suurta taloudellista liikkumavaraa, joten toiminnan kulmakivet ovat korkea käyttöaste ja palveluiden
hyvä laatu. Yhdistyksen tarjoamien palveluiden arvostus perustuu laatuun, paikallisuuteen,
asiantuntijuuteen ja sosiokulttuuriseen tapaan toimia. Arvokkain pääomamme on arvopohjainen yhteisö
ja ammattitaitoinen, sitoutunut henkilökunta.
Suurimmat muutokset hoitotyössä liittyivät uuden asukashallintajärjestelmän Domacaren
käyttöönottoon. Kaikissa hoitoyksiköissä siirryttiin vuoden 2014 aikana sähköisen ja rakenteellisen
kirjaamisen aikaan. Uusi asukashallintaohjelma muutti myös laskutuskäytäntöjä aikaisempaa
selkeämmiksi ja tehokkaammiksi. Uuden kirjaamiskulttuurin juurruttaminen on kuitenkin pitkä prosessi,
joka jatkuu vuonna 2015. Fysioterapiapalvelut ovat tavoittaneet asiakkaita hyvin, ja kävijämäärät ovat
olleet kasvussa koko vuoden.
Yhdistyksen kansalaistoiminta oli aktiivista. Myös kuluneena vuonna oltiin mukana monissa verkostoissa
ja päästiin vaikuttamaan ikääntyvien palveluiden monimuotoisuuteen ja laatuun. Sosiokulttuurinen
toimintamalli on juurtunut osaksi Kotikunnaan imagoa, ja osaamista on voitu tarjota myös muille
toimintamallista kiinnostuneille.
Turun Lähimmäispalveluyhdistys on toiminut myös aktiivisena vapaaehtoistyön kehittäjänä yhteistyössä
kaupungin ja muiden järjestöjen kanssa. RAY:n tukema Avoimet Ovet -hanke on elävöittänyt yhteisöä
monipuolisella toiminnalla, onnistuneella yhteistyöllä ja runsaalla kävijämäärällä. Joulukuussa saatiin
tieto, että RAY on myöntänyt vuoden tauon jälkeen Kunto-hankkeelle kaksivuotisen rahoituksen. Myös
Paikka auki -hankkeeseen saatiin RAY-avustus; kyseessä on uusi nuorten työllistymiseen tähtäävä
3
hankemuoto. Kotikunnaan omat vapaaehtoiset ovat edelleenkin tuoneet koko taloon ja erityisesti
asiakkaille iloa ja lämpöä.
Toimintakertomusvuonna on aiempien vuosien tapaan panostettu henkilöstön hyvinvointiin ja
jaksamiseen. Lakisääteisten koulutusten lisäksi henkilökunnalle on ollut tarjolla koulutuskokonaisuuksia,
jotka ovat vastanneet henkilöstöltä itseltään nousseisiin osaamistarpeisiin. Sairauspoissaoloja ja
työtapaturmia oli toimintakertomusvuonna edellisvuotta vähemmän. Työterveyspalveluiden siirto
Terveystalosta Eloniin vuoden alussa sujui hyvin, ja henkilöstö on ollut palveluihin tyytyväinen.
Kulunut vuosi oli varsin aktiivista rekrytointiaikaa. Pelkästään Sylvi-kotiin palkattiin 14 uutta vakituista
työntekijää. Kaikkiin avoimiin vakansseihin on tullut suhteellisen paljon hakemuksia, mikä voitaneen
tulkita niin, että olemme saavuttaneet tavoitteemme olla vetovoimainen työnantaja. Uusien
työntekijöiden valinta, perehdyttäminen ja sitouttaminen on aina haasteellinen prosessi, jonka tuloksia
voidaan arvioida vasta pidemmällä aikajänteellä.
YHDISTYKSEN TOIMINNAN TARKOITUS JA KOTIKUNNAAN TOIMINTAFILOSOFIA
Turun Lähimmäispalveluyhdistys on yleishyödyllinen, voittoa tavoittelematon yhdistys, jonka toiminnan
tarkoituksena on edistää ikääntyvien tasa-arvoista hyvinvointia tarjoamalla yksilöllisiä kuntoutumis-,
asumis-, hoiva- ja tukipalveluita sekä tukemalla kansalaistoimintaa. Arvomme ovat turvallisuus,
arvonanto, yhteisöllisyys ja voimavaralähtöisyys. Yhdistyksen nykyinen strategia on voimassa vuoden
2015 loppuun.
Kotikunnas tarjoaa arvolähtöisen yhteisön työntekijöilleen, asukkailleen, asiakkailleen, omaisille ja
yhteistyökumppaneille. Haluamme luoda kodinomaisen miljöön, jossa jokainen voi kokea olevansa
ainutkertainen, tunteva, kokeva ja omia valintoja tekevä, aktiivinen ja vastuullinen ihminen. Toiminnan
taustalla teoreettisena viitekehyksenä ovat toimijuutta tukeva hoitotyö ja sosiokulttuurinen vanhustyö.
YHDISTYKSEN HALLINTO
Turun Lähimmäispalveluyhdistyksessä päätösvalta on jäsenistöllä, joka käyttää päätösvaltaansa
yhdistyksen varsinaisissa syys- ja kevätkokouksissa. Yhdistyksen syyskokouksessa valitaan
puheenjohtaja vuodeksi kerrallaan ja hallituksen muut jäsenet kahdeksi vuodeksi.
Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry:n hallitukseen kuuluivat toimintakertomusvuonna Petja Raaska (pj.)
sekä muina jäseninä Nina Kallio (varapj.), Hanna Vuorio, Hannu Immonen, Paula Keltaniemi, Hanna-Mari
Mäkelä, Marja Pirttisalo ja Heikki Suhonen. Hallitus kokoontui kymmenen kertaa. Yhdistyksen
toiminnanjohtajana ja hallituksen esittelijänä toimi Pilvi Heiskanen ja sihteerinä Eeva Selinummi.
Tilintarkastajana oli tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy.
4
Hallituksen nimeämään rakennustoimikuntaan kuuluivat hallituksen puheenjohtaja Petja Raaska,
tulosaluejohtaja Hannu Immonen, toiminnanjohtaja Pilvi Heiskanen, kiinteistöpäällikkö Säde Suominen,
VTM Veikko Kurki ja toimitusjohtaja Heikki Salpaoja. Työvaliokuntaan kuuluivat Petja Raaska, Nina Kallio,
Heikki Suhonen, Pilvi Heiskanen ja Eeva Selinummi.
Yhdistyksen operatiivisesta johtamisesta vastasi toiminnanjohtaja yhdessä johtoryhmän kanssa.
Johtoryhmään kuuluivat toiminnanjohtajan lisäksi kiinteistöpäällikkö, projektikoordinaattori ja
kehittämispäällikkö.
Sylvi-koti valmistui toukokuussa 2014.
5
VARSINAINEN TOIMINTA
Ryhmäkoti Kaisla
Kotikunnaan Ryhmäkoti Kaisla on kodinomainen tehostetun palveluasumisen yksikkö, joka edistää
keskivaikeaa ja vaikeaa muistisairautta sairastavien asukkaidensa toimijuuden ylläpysymistä. Kaisla on
asukkaidensa koti, joka tarjoaa turvaa, hoivaa ja huolenpitoa ympärivuorokautisesti. Kaislan tilat ovat
kahdessa kerroksessa, joissa molemmissa on 14 yhden hengen asuinhuonetta. Yläkerrassa on lisäksi yksi
huone, jota voidaan käyttää joko pitkäaikaiseen tai lyhytaikaiseen asumiseen tarpeen mukaan.
Molemmissa kerroksissa on yhteiset oleskelu-, ruokailu- ja saunatilat.
Edelleen voimassa olleen seudullisen puitesopimuksen myötä Kaislassa oli toimintakertomusvuonna
asukkaita Turusta ja Raisiosta. Asukkaita oli myös Kaarinasta, valtiokonttorin maksusitoumuksella ja itse
maksavina. Lyhytaikaisia hoitojaksoja oli aikaisempia vuosia vähemmän, kaksi Turun kaupungin kautta ja
yksi valtiokonttorin maksusitoumuksella. Palveluseteliasiakkaita ei toimintakertomusvuonna ollut.
Vuonna 2014 Kaislassa asui yhteensä 33 asukasta ja 3 lyhytaikaishoidon asiakasta. Asukkaiden keski-ikä
oli 82,5 vuotta, ja asukkaista oli miehiä 36 prosenttia. Tilastoitavia hoitopäiviä kertyi 10048, ja käyttöaste
28 asukaspaikkaan suhteutettuna oli 98,3 prosenttia, joten vuoteen 2013 verrattuna käyttöaste nousi
hieman. Lyhytaikaishoidon hoitopäiviä oli 52, nämäkin pääsääntöisesti heti alkuvuodesta 2014.
Lyhytaikaishoitoa ei ollut tarkoituksenmukaista tarjota enempää, koska pitkäaikaisten asukkaiden hoito
sitoi henkilökuntaresurssit. Vuoden 2014 aikana asiakasvaihtuvuus oli suhteellisen vähäistä: Kaislaan
muutti ainoastaan viisi uutta pitkäaikaista asukasta. Kuntien ja kaupunkien taloudellisen tilanteen vuoksi
asiakassijoituksissa oli ns. ostokieltoja, mutta vähäisen vaihtuvuuden vuoksi tämä ei näy käyttöasteessa.
Asukaspaikkojen määrän nostaminen aluehallintoviraston luvan mahdollistamaan 31:een ei ollut
toimintakertomusvuonna tarkoituksenmukaista.
Turun osuus kaikista hoitopäivistä oli suurin, 60 prosenttia. Kaarinan kaupungin osuus oli 21 prosenttia,
sotainvalidien ja yksityisten asiakkaiden osuus 7 prosenttia kumpikin, Raision 4 prosenttia ja
intervalliasiakkaiden osuus vajaa prosentti. Vuoteen 2013 verrattuna Turun sijoittamien asiakkaiden
määrä nousi prosentuaalisesti eniten, sotainvalidien määrä puolestaan väheni.
Ryhmäkoti Kaislan perustehtävä pysyi ennallaan. Resursseja kohdennettiin hyvään perushoitoon,
asukkaiden turvallisuudentunteen luomiseen ja sopivan virikkeelliseen arkeen. Varsinkin vuoden
jälkimmäisellä puoliskolla resursseja kohdennettiin laadukkaan hoidon ylläpysymiseen, sillä Kaislassa oli
tuolloin useita hoiva-hoidettavia asukkaita. Syksyn vuodehoitokoulutus, sosiokulttuurinen koulutus ja
arjen keskustelut vahvistivat hoitajien ammatillisuutta huomioida asukkaiden tarpeita yhä paremmin
silloinkin kun hoidettavana on pitkälle edennyttä muistisairautta sairastava. Toimintavuoden aikana
Turun kaupungin osoittama lääkäri vaihtui, jonka vuoksi lääkäriasioita oli organisoitava uudelleen.
Loppuvuonna lääkärikäynnit alkoivat taas toimia suunnitellusti ja asukaslähtöisesti.
Toimintavuoden aikana Kaislassa toteutettiin laadukasta hoitoa ja huolenpitoa asiakkaiden yksilölliset
tarpeet huomioiden ja juurrutettiin sosiokulttuurisen hoitotyön mallia. Arjessa keskusteltiin edelleen
6
eettisistä kysymyksistä ja arvoista. Pohdittiin mm. sitä, mitä ammatillisia haasteita samassa yksikössä
asuvat mutta hyvin erikuntoiset asukkaat synnyttävät ja miten näihin haasteisiin kyetään vastaamaan.
Ryhmäkoti Kaislan hoitotyön kehittämiskohde oli kuluneena vuonna kirjaamiskulttuurin muutos.
Kotikunnaassa siirryttiin syksyllä 2014 uuteen ohjelmaan ja kirjaamistapaan, ja ohjelman
käyttöönottokoulutusta, johon kaikki hoitajat osallistuivat, järjestettiin syksyllä useana viikkona.
Ensimmäisessä vaiheessa ohjelmaan lisättiin asukkaiden perustiedot, lääkitykset ja diagnoosit. Tiimeissä
muokattiin asukkaiden olemassa olevia hoito- ja palvelusuunnitelmia asiakaslähtöisemmiksi ja
tavoitteellisemmiksi. Hoitosuunnitelma toimii päivittäisraportoinnin pohjana, joten sähköinen
raportointi aloitettiin vasta kun päivitetyt hoitosuunnitelmat olivat valmiit. Sähköinen
päivittäisraportointi ja rakenteellinen kirjaaminen aloitettiin marraskuussa 2014. Hoitohenkilökunnan
innostus ja halukkuus oppia uutta mahdollisti luontevan siirtymisen uuteen ohjelmaan ja
kirjaamistapaan. Kirjaamista kehitetään edelleen ja uutta opitaan koko ajan, mutta itse siirtymävaihe oli
odotettua helpompi.
Toimintakertomusvuoteen on sisältynyt myös työntekijöiden perehdyttämistä ja käytäntöjen
juurruttamista. Vakituinen henkilökunta on sitoutunut uusien työntekijöiden perehdyttämiseen hyvin ja
jakanut osaamistaan uusille työntekijöille. Kaislan kolme vakituista työntekijää palasi äitiys/hoitovapaalta
takaisin töihin, joten henkilöstön vaihtuvuutta ja sijaistarvetta oli edellistä vuotta vähemmän. Kuluneen
vuoden aikana sairauspoissaoloja oli aiempaa vähemmän, mikä sekin näkyi sijaisten maltillisena
käyttönä. Sijaisiksi on saatu sitoutuneita työntekijöitä, mikä on tukenut arjen sujuvuutta. Lyhtyaikaisten
sijaisuuksien järjestäminen on ollut ajoittain haasteellista ja edellyttänyt hoitohenkilökunnalta
joustamista. Uudet apuvälineet ovat mahdollistaneet asukkaiden turvallisen hoidon ja lisänneet työn
ergonomiaa ja työturvallisuutta.
Vapaaehtoiset ovat tänäkin vuonna rikastuttaneet Kaislan arkea. Heidän antamansa arvokas aika on
mahdollistanut isommalle asukasjoukolle mm. säännöllistä ulkoilua ja osallistumista talon tapahtumiin.
Fysioterapeutin ohjaama tuolijumppa on kuulunut asukkaiden viikko-ohjelmaan osan vuodesta, ja osa
asukkaista on käynyt talon fysioterapeutilla yksilökuntoutuksessa. Musicare-verkoston yhteisömuusikot
ovat käyneet Kaislassa viikoittain pitämässä yksilö- ja ryhmämuotoisia musiikkihetkiä. Asukkaiden kesän
kohokohta oli juhannustanssit Uittamon tanssilavalla.
Toimintavuoden aikana Kaislan asukkaiden omaiset ovat osallistuneet hoidon suunnitteluun ja
toteuttamiseen. Säännöllisiä hoitopalavereja on pidetty, ja asukkaiden mieltymyksiä on otettu
huomioon omaisilta saatujen elämänkaaritietojen pohjalta. Keväällä pidettiin keskusteleva omaistenilta
Kaislan arjesta. Kaislan asukkaiden ja omaisten yhteistä puurojuhlaa vietettiin joulukuussa juhlavasti
Kotikunnaan ruokasalissa.
Syksyllä tehtiin taas omaisten tyytyväisyyskysely. Vastausprosentti oli lähes 70. . Pääsääntöisesti palaute
oli erittäin hyvää, mutta myös joitakin kehittämisideoita nousi esiin. Vastausten keskiarvot vaihtelivat
välillä 3.4 – 4,6 (asteikolla 1-5, jossa 5 on paras ja 1 huonoin). Kaikkien vastausten keskiarvo oli 4.1.
Saadun palautteen pohjalta on mm. päätetty tehdä uusien asukkaiden omaisille Tervetuloa-opas, johon
kootaan muuttoon liittyviä ja muita käytännön asioita. Lisäksi kokeillaan ennen hoitopalaveria omaisille
lähetettävää lomaketta, johon he voivat kirjata toiveitaan.
7
Sylvi-koti
Sylvi-koti avasi ovensa asukkaille toukokuussa 2014 ja tarjoaa tehostettua palveluasumista muistisairaille
vanhuksille ympäri vuorokauden. Yksikkö toimii kahdessa 12-paikkaisessa pienryhmäkodissa yhdessä
tasossa. Molemmissa ryhmäkodeissa on omat oleskelu- ja ruokailutilat sekä yhteinen saunatila.
Seudullisen puitesopimuksen mukaisesti Sylvi-kotiin ohjautui asukkaita Raisiosta ja Turusta. Asukkaita oli
myös valtionkonttorin maksusitoumuksella ja itse maksavina. Turun kaupungin lyhytaikaisessa hoidossa
ja palveluseteliasiakkaana oli yhteensä kaksi asukasta. Ensimmäiset asukkaat muuttivat Sylvi-kotiin
toukokuussa, ja yksikkö täydentyi pitkin loppuvuotta niin että kaikki huoneet olivat täynnä joulukuussa.
Sylvi-kodissa asui toimintakertomusvuonna 26 muistisairasta tehostetun palveluasumisen asiakasta ja
yksi lyhytaikaishoidon asiakas. Asukkaiden keski-ikä oli 84,8 vuotta ja heistä 37 prosenttia oli miehiä ja 63
prosenttia naisia. Tilastoitavia hoitopäiviä oli yhteensä 3573, ja käyttöaste oli 24 asukaspaikkaan
suhteutettuna 94,1. Lyhytaikaishoidon hoitopäiviä kertyi 122. Asiakkaista suurin osa (86 prosenttia) tuli
Sylvi-kotiin Turun kaupungin ostopalveluna. Sotainvalidien osuus hoitopäivistä oli 5 prosenttia, Raision
kaupungin 4 prosenttia ja muiden asiakkuuksien yhteensä 5 prosenttia.
Asiakastyytyväisyyskyselyt toteutettiin omaisille lähetetyillä kyselylomakkeilla loppuvuonna. Vastauksia
saatiin kahdeksan, ja vastausprosentiksi tuli 67. Sylvi-koti sai omaispalautteessa hyvät arvosanat:
Vastausten keskiarvot vaihtelivat välillä 3,0 - 4,9 (asteikolla 1-5, jossa 5 on paras ja 1 huonoin), ja kaikkien
vastausten keskiarvoksi tuli 4,3.
Sylvi-kodin toiminta käynnistyi toukokuussa, jolloin myös ensimmäiset hoitajat aloittivat työnsä. Hoitajia
rekrytoitiin lisää sitä mukaa kuin yksikköön tuli lisää asiakkaita. Alun tavoitteena olikin saada
perushoitotyö sujuvaksi hyvällä perehdytyksellä. Vastuualueita selkiytettiin ja omahoitajuutta
vahvistettiin asiakkaiden tulon myötä. Myös asukkaiden onnistuneeseen kotiutumiseen ja hyvän
hoitosuhteen luomiseen paneuduttiin, samoin yhteistyöhön omaisten suuntaan. Syksyllä pidetty
omaistenilta koettiin erittäin tärkeänä, ja keskeisenä puheenaiheena oli arki Sylvi-kodissa. Uuden
yksikön toiminnan alkaessa keskeistä oli myös uuden sähköisen kirjaamisohjelman Domacaren
käyttöönotto ensimmäisenä yksikkönä Kotikunnaassa.
Sylvi-kodin henkilökunta rekrytoitiin kolmessa osassa osaston täyttyessä. Nämä prosessit vaativat
hoitohenkilökunnalta ja hoitotyön johdolta joustoa niin ajallisesti kuin sijaisjärjestelyjenkin osalta.
Vakituisia hoitajia aloitti toimintavuonna 11; heistä kaksi siirtyi Sylvi-kotiin talon sisäisesti. Osa sijaisista oli
tehnyt hoitotyötä jo muualla talossa, mikä helpotti perehdyttämistä.
Sylvi-kodissa asukkaita hoidettiin toimintakertomusvuonna laadukkaasti ja heistä huolehdittiin
yksilöllisesti. Sylvi-kodin asukkaille järjestettiin myös toiminnallisia tuokioita kuten tuolijumppaa ja
Musicare-musiikkihetkiä. Myös taideryhmään oli mahdollista osallistua. Kotikunnaan yhteisissä
tapahtumissa oltiin mukana aktiivisesti. Arjen apuna oli myös työkokeilijoita ja hoitoalan opiskelijoita.
Kotikunnaan vapaaehtoiset ottivat Sylvi-kodin asukkaat mukaan talon toimintoihin heti alusta asti.
Heidän asukkaille antamansa aika on ollut erittäin arvokasta ja palkitsevaa.
8
Hoitokoti Venla
Hoitokoti Venlan toiminta jakaantuu Turun kaupungin hyvinvointitoimialan ostamaan muistisairaiden
pitkäaikaissairaanhoitoon ja lyhytaikaishoitoon. Pitkäaikaissairaanhoidon paikat muuttuvat
tulevaisuudessa asteittain muistisairaiden vaativan tehostetun palveluasumisen paikoiksi. Toistaiseksi
suurin osa Venlan pitkäaikaissairaanhoidon asukkaista asuu kahden hengen huoneissa; vuoden lopussa
kolmella asukkaalla oli oma huone. Tehostetussa palveluasumisessa asukkailla tulee olla omat huoneet,
joten muutos vie oman aikansa. Vuoden 2014 lopussa Venlan kymmenestä huoneesta viisi oli
pitkäaikaissairaanhoidon asukkaiden käytössä ja toiset viisi lyhytaikaishoidon käytössä.
Toimintakertomusvuonna Venlassa on ollut vaihtelevasti 14 - 16 asiakaspaikkaa, joista 7 - 9 oli
pitkäaikaissairaanhoidon ja 7 lyhytaikaishoidon asiakkaiden käytössä. Vuoden lopussa
pitkäaikaisasukkaita oli 7 ja lyhytaikaisasiakkaita 7.
Pitkäaikaissairaanhoidon hoitopäiviä kertyi vuoden aikana 3094. Asukkaista 70 prosenttia oli naisia ja 30
prosenttia miehiä. Asukkaiden keski-ikä oli 82 vuotta. Lyhytaikaishoidon tilastoitavia hoitopäiviä oli 2604
ja ne muodostuivat 278 eri hoitojaksosta. Lyhytaikaishoidossa oli vuoden aikana 85 eri asiakasta, joista
osa kävi hoitojaksoilla kuukausittain. Asiakkaista 14 oli hoitojaksolla vain kerran. Lyhytaikaishoidon
hoitojaksot ovat vaihdelleet muutamasta päivästä kahteen viikkoon.
Venlan työntekijät ovat kuluneen vuoden aikana keskittyneet asukkaiden laadukkaaseen ja yksilölliseen
hoitoon, jotta asukkaiden turvallinen ja hyvä arki on toteutunut. Henkilökunta on pystynyt ammatillisesti
vastaamaan erilaisten asukkaiden tarpeisiin, ja työskentelytapoja on kehitetty muuttuvissa tilanteissa.
Omaisten tukeminen ja ohjaus on ollut keskeinen osa hoitajien työtä.
Hoitokoti Venlan asukkaiden arkeen ovat tuoneet vaihtelua monet Kotikunnaassa järjestetyt tilaisuudet
ja tapahtumat. Asukkaat osallistuivat perinteiseen tapaan juhannustansseihin Uittamon lavalla, heille on
pidetty säännöllisesti fysioterapeutin ohjaamaa tuolijumppaa ja Musicare-verkoston yhteisömuusikot
ovat vierailleet Venlassa säännöllisesti. Yhteiset musiikkituokiot musiikkialan ammattilaisten kanssa ovat
9
olleet asukkaille antoisia ja tuoneet iloa arkeen. Kotikunnaan omat vapaaehtoiset ovat koko vuoden
ajan käyneet Venlassa useita kertoja viikossa. He ovat tukeneet asukkaiden toimijuutta mm. ulkoilemalla
ja liikkumalla heidän kanssaan säännöllisesti. Yhdessä hoitohenkilökunnan kanssa he ovat
mahdollistaneet useampien asukkaiden osallistumisen Kotikunnaan yhteisiin tapahtumiin. Kesällä
juhlittiin Kotikunnaan historian vanhimman asukkaan 102-vuotissyntymäpäiviä. Tuttuun tapaan ennen
joulua Venlan pitkäaikaiset asukkaat ja heidän omaisensa viettivät yhteistä puurojuhlaa Kotikunnaassa.
Venlan pitkäaikaishoidon asukkaiden ja lyhytaikaishoidon asiakkaiden omaisille tehtiin tyytyväisyyskysely
vuoden 2014 lopussa. Vastausprosentti oli lyhytaikaishoidossa 74. Pitkäaikaishoidossa olevien
asukkaiden omaisilta saatiin kolme vastausta. Omaiset olivat varsin tyytyväisiä läheisensä saamaan
hoitoon ja huolenpitoon. Lyhytaikaishoidon omaispalautteessa keskiarvot vaihtelivat välillä 3,7 - 4,5
(asteikolla 1-5, jossa 5 on paras ja 1 huonoin). Kokonaiskeskiarvo oli 4.2. Pitkäaikaishoidon
omaispalautteen keskiarvot olivat välillä 3,3 – 5, ja kokonaiskeskiarvoksi tuli 4.3.
Asuinkoti ja Sotainvalidien Asuinkoti
Asuinkoti Kotikunnaassa on 39 yli 65-vuotiaille tarkoitettua palveluasuntoa, joissa asuu palveluasumisen
asukkaita, sotainvalideja ja ympärivuorokautisen tehostetun palveluasumisen asiakkaita. Asukkaiden
hoitoon ja huolenpitoon osallistuu asuinkodin hoitohenkilökunnan ohella myös Kotikunnaan muu
henkilökunta: kokonaisvaltaisen, yksilöllisen hoidon toteutuminen on varmistettu moniammatillisella
yhteistyöllä. Kotikunnaan oma henkilökunta vastaa asukkaiden tarvitsemista kodinhoito-, ravinto- ja
terveyspalveluista.
Toimintakertomusvuonna Kotikunnaan palveluasunnoissa asui 47 eri asukasta, joiden keski-ikä oli 87,5
vuotta. Vuoden 2014 lopussa Asuinkodissa asui 34 palveluasumisen asukasta, joista naisia oli 28 ja miehiä
9. Viidessä asunnossa asui pariskunta.
Palveluasuntoihin vuokralle muuttavat asukkaat sitoutuvat ostamaan peruspalvelupaketin, joka sisältää
kaikille saman perusosan. Jokaiselle laaditaan henkilökohtainen palvelusopimus, joka suunnitellaan
yksilöllisten tarpeiden mukaan ja jota muutetaan palvelutarpeen muuttuessa. Asukkaat voivat
halutessaan ostaa Kotikunnaasta sairaanhoidolliset palvelut, laboratorionäytteiden oton ja
10
yksityislääkärin palvelut viikoittain. Palvelupaketin perusosaan lisättiin vuoden puolivälissä yleinen
ohjaus ja neuvonta asukkaiden lisääntyneet tarpeet huomioiden.
Asuinkoti Kotikunnaassa on mahdollisuus ympärivuorokautiseen tehostettuun palveluasumiseen
lähikuntien yhteisen puitesopimuksen mukaisesti tai palveluseteliasiakkaana. Vuoden 2014 alusta alkaen
asuinkodissa on ollut yksi palveluseteliasiakas ja yksi puitesopimuksen asiakas. Maaliskuun alussa
tehostettujen palveluasukkaiden kokonaismäärä nousi neljään asukkaaseen, ja he kaikki asuivat
asuinkodissa viedä vuoden loppuessa. Tehostetun palveluasumisen palveluseteliasiakkaalle kertyi
toimintakertomusvuonna 365 hoitopäivää ja tehostetun palveluasumisen puitesopimusasukkaille 1052
hoitopäivää.
Vuoden 2014 aikana asuinkodissa asui yhdeksän eri sotainvalidia ja vuoden lopussa sotainvalidiasiakkaita
oli seitsemän. Asuinkotiin muutti vuoden aikana kaksi sotainvalidia ja kaksi siirtyi Kotikunnaan toisiin
asumispalveluyksiköihin. Sotainvalidien tilastoitavia hoitopäiviä kertyi 2259.
Moniammatillinen työryhmä kokoontui sotainvalidien asioissa kolmen kuukauden välein. Työryhmään
kuuluivat lääkäri, fysioterapeutti, sairaanhoitaja ja omahoitaja. Sotainvalidien yksilölliset toiveet
huomioitiin niin hoidossa kuin asumisessakin. Sotainvalidien fysioterapiapalvelut tuotettiin Kotikunnaan
omana toimintana. Fysioterapiassa huomioitiin asukkaiden kokonaisvaltainen toimintakyky ja
vahvistettiin jäljellä olevia voimavaroja. Kuntosalilaitteet olivat myös sotainvalidien käytössä, ja
laitteiden käyttöön on saanut opastusta niin halutessaan. Sotainvalidit ovat voineet käyttää
Kotikunnaassa toimivan parturin palveluita veloituksetta kerran kuukaudessa ja jalkahoitajan palveluja
tarvittaessa.
Kotikunnaan asuinkodissa noudatetaan toimijuutta tukevaa hoitotyötä asukkaiden jäljellä olevien
voimavarojen vahvistamiseksi ja ylläpysymiseksi. Tukea tarjotaan jokaisen itsemääräämisoikeutta
kunnioittaen: Asukkaan oma tahto ratkaisee viime kädessä sen, miten häntä hoidetaan ja mitä palveluita
hän ostaa. Asukkaat osallistuvat omaa arkeaan ja hoitoaan koskevien päätösten tekoon. Kaikilla
Asuinkodissa asuvilla on käytössä Vivago-hyvinvointirannekkeet, joilla he voivat kutsua apua itselleen
vuorokauden ympäri. Ranneke seuraa käyttäjänsä aktiivisuustasoa ja järjestelmä tekee automaattisen
hälytyksen hoitajille, jos jotain normaalista poikkeavaa havaitaan. Vivago-hyvinvointirannekkeet lisäävät
asumisturvallisuutta.
Kotikunnaan asukkaiden arki on vuoden aikana ollut vaihtelevaa ja virikkeellistä. Vapaa-ajan tarjontaa on
ollut runsaasti, ja asukkaita on kannustettu ja ohjattu osallistumaan Kotikunnaan monipuoliseen
toimintaan. Viikoittain on järjestetty mm. tuoli- ja vesijumppaa, opastettua kuntosaliharjoittelua, erilaisia
musiikkitilaisuuksia ja perinteinen perjantailotto. Martinseurakunta on pitänyt hartaushetken joka
kuukausi tuttuun tapaan. Asukkaat ovat jo usean vuoden ajan kokoontuneet yhteiselle ”turinakahville”
vuoden jokaisena iltana kukin kuntonsa ja halunsa mukaan. -Turun Eläkkeensaajien alkuvuodesta 2014
antama lahjoitus käytettiin Kotikunnaan Sadonkorjuujuhlan järjestelyihin.
Asukkaat voivat vaikuttaa yhteiseen asumisviihtyvyyteen sekä harrastus- ja vapaa-ajantoiminnan
sisältöihin tuomalla ajatuksiaan ja kehittämisehdotuksiaan tiedoksi esimerkiksi asukasneuvoston kautta
tai vastaamalla säännöllisesti tehtävään tyytyväisyyskyselyyn. Asuinkoti Kotikunnaan asukkaille syksyllä
tehdyn kyselyn vastausprosentti oli 80. Vastausten keskiarvot asettuivat välille 3,8 - 4,6 (asteikko 1–5,
jossa 5 on paras ja 1 huonoin), ja kokonaiskeskiarvo oli 4.2. Myös kehittämisehdotuksia esitettiin, ja niihin
tartutaan mahdollisuuksien mukaan.
11
Kotikunnaan asukasneuvostoon kuului toimintakertomusvuonna viisi asukkaiden valitsemaa jäsentä ja
puheenjohtaja. Sihteerinä toimivat kaksi talon työntekijää vuorotellen. Asukasneuvoston palavereihin
on tilanteen mukaan kutsuttu myös muuta henkilökuntaa. Asukasneuvosto kokoontui keskimäärin
kerran kahdessa kuukaudessa. Palavereissa käsiteltiin asukkaiden ja talon toimintaan liittyviä asioita, ja
tapaamisesta laadittava muistio meni tiedoksi myös johtoryhmälle. Asukasneuvosto on asukkaiden
aloitteiden ja palautteiden foorumi, joka edistää asukkaiden osallisuutta ja tarjoaa mahdollisuuksia
asukkaiden yhdessä olemiselle ja tekemiselle. Kuluneena syksynä asukasneuvosto vieraili Salva ry:n
palvelukeskuksessa Ilolansalossa saamassa uusia ideoita toimintaansa. Jäsenet järjestivät kesällä muille
asukkaille ulkopelejä ja juhannusjuhlan. Talvella pelit siirtyivät kuntosalille, jossa talon fysioterapeutti on
opastanut asukkaita kuntosalilaitteiden käytössä. Asukkaiden aloitteesta Kotikunnaaseen on asennettu
liuskoja ulosmenokynnyksiin ja hankittu mm. uusi kuntopyörä ja lisää liikuntapelejä.
12
13
Päiväpaikka Villa
Kotikunnaan Päiväpaikka Villan palvelut on tarkoitettu kotona asuville muistisairaille. Villa on auki arkisin
kahdeksasta kolmeen. Kotikunnaan päivätoiminnalla on yli 20-vuotinen historia. Villa on yksi Turun
kaupungin muistikuntoutuspaikoista, jonka toimintaa kaupunki tukee. Nimi päivätoiminta vaihtui
toimintakertomusvuonna muistikuntoutukseksi, mikä kuvaa paremmin toiminnan tavoitteellisuutta:
Tavoitteena on tarjota aktiivista tekemistä, tukea asiakkaiden toimijuutta ja siirtää muiden palveluiden
tarvetta myöhäisemmäksi.
Villan tuo asiakkaiden arkeen vaihtelua ja tarjoaa mukavaa yhdessäoloa sekä mielekästä tekemistä.
Päivään sisältyy monipuolisia toiminnallisia ja liikuntatuokioita. Muistia aktivoidaan toiminnallisilla
menetelmillä, ja fysioterapeutti ohjaa ryhmäliikuntaa päivittäin. Asiakkaiden mieltymysten tai
kognitiivisten taitojen mukaan toteutettavia pienryhmiä on säännöllisesti. Kokonaisvaltaista
kuntouttavaa hoitoa tukevat Kotikunnaassa tarjottavat parturi- ja fysioterapiapalvelut sekä talossa
käyvä jalkahoitaja.
Vuonna 2014 Villassa kävi 45 eri asiakasta, joista 32 oli naisia ja 12 miehiä. Asiakkaiden keski-ikä oli 82
vuotta. Hoitopäiviä kertyi 2073, mikä oli noin 150 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Päiväkohtainen
asiakasmäärä pyrittiin pitämään yhdessätoista, mutta tähän ei päästy: asiakkaita oli päivittäin
keskimäärin kahdeksasta yhdeksään. Asiakasmäärään vaikutti olennaisesti Turun kaupungin uusi linjaus
muistikuntoutukseen ohjautuvista asiakkaista. Muutos oli jo tiedossa vuoden 2014 toimintaa
suunniteltaessa, joten tähän osattiin varautua. Viime vuosiin nähden Villan aktiivinen asiakasmäärä on
lisääntynyt, koska vain yhtenä päivänä viikossa Villassa käyviä on jo yli 30 prosenttia asiakkaista.
Vuoden 2014 aikana Turun kaupungissa muistikuntoutus profiloitui yhä enemmän ennaltaehkäiseväksi
toiminnaksi. Muutos astui voimaan vuoden aikana asteittain. Muutoksen jälkeen muistikuntoutus on
suunnattu sairauden alkuvaiheessa oleville asiakkaille, käytännössä ennen muita palveluita. Tämä on
luonut Villan toiminnalle uusia mahdollisuuksia, mutta myös haasteita. Vuoden aikana paneuduttiin
muun muassa siihen, miten toimintatapoja tulee uudistaa, jotta asiakkaille saadaan riittävästi haastetta
ja mielenkiintoisia tehtäviä. Lisäksi pohdittiin ns. parempikuntoisten asiakkaiden sitouttamista
toimintaan. Asiakkaiden muistisairauden aste ja asiakkaan toimijuus otettiin huomioon päiväryhmiä
muodostettaessa.
Asiakkaat ohjautuvat edelleenkin Villaan Turun kaupungin muistikuntoutuksen palveluohjaajan kautta,
lähetteen tekee muistikoordinaattori. Muistikuntoutukseen pääsyn kriteereinä ovat diagnosoitu
muistisairaus, oma motivaatio osallistumiseen sekä toimintakykytesti (ADCS-ADL). Ennen
muistikuntoutuksen alkua Villan henkilökunta tekee kotikäynnin asiakkaan luo. Käynnillä tutustutaan
asiakkaaseen, motivoidaan häntä osallistumaan toimintaan, nähdään kotitilanne ja tutustutaan usein
samalla myös lähiomaiseen.
Kun asiakas on aloittanut käynnit Villassa, hänelle tehdään yksilöllinen kuntoutussuunnitelma.
Toimintakertomusvuonna otettiin käyttöön uusi suunnitelmapohja; tavoitteeksi on asetettu sellaisia
asioita, joihin toiminnalla pystytään vaikuttamaan. Muistikuntoutuksen yleisiä tavoitteita ovat muistin
aktivointi, fyysisen toimijuuden ylläpysyminen ja sosiaalisuuden säilyminen. Jokaiselle asiakkaalle
määritellään myös henkilökohtaiset tavoitteet. Asiakasryhmän muutoksesta huolimatta
kuntoutussuunnitelmien tavoitteet ovat edelleen toimivia. Muistitestejä ei enää tehdä säännöllisesti
14
vuosittain, vaan tarve arvioidaan asiakaskohtaisesti. Muistia ja toimijuutta arvioidaan säännöllisesti, ja
muutoksista ilmoitetaan tarvittaessa omaisille.
Yhteistyö Turun kaupungin rahoittamien muiden päivätoimintapaikkojen, muistikoordinaattoreiden ja
ennaltaehkäisevän työn palvelupäällikön kanssa on ollut säännöllistä, ja Villan henkilökunta on tehnyt
yhteistyötä myös muiden päiväpaikkojen ja omaisten/läheisten kanssa. Uuden asiakaskunnan myötä
omaisyhteistyö on muuttanut muotoaan ja painottuu nykyisellään lähinnä tiedottamiseen. Toimintaa
koskevista asioista asiakkaat päättävät itse.
Toimintavuoden keväällä järjestettiin yksi omaistenilta, ja syksyllä pidettiin omaistapaaminen avoimet
ovet –idealla. Osa omaisista osallistui päivällä Villan toimintaan ja osa tuli illalla keskustelemaan arjen
asioista. Omaistyytyväisyyskyselyä ei toteutettu kaupungin toimesta vuonna 2014, mutta vuoden 2013
kyselytulokset saatiin alkuvuodesta. Palaute kokonaisuudessaan oli todella hyvää.
Villan asiakkaat osallistuivat aktiivisesti Kotikunnaan juhla- ja ohjelmatilaisuuksiin. Musicare-hankkeen
yhteisömuusikot kävivät Villassa säännöllisesti. Yhteistyötä tehtiin mm. Turun AMK:n sosionomi- ja
sairaanhoidon opiskelijoiden toteuttamissa projekteissa. Keväällä Villassa pidettiin tarinatanssityöpaja
tanssitaiteilijan johdolla. Kuluneena vuonna harrastettiin Bocciaa ja haastettiin asuinkodin asukkaat
turnaukseen.
Kulttuurista nautittiin muun muassa Åbo Svenska Teaterissa, Aurinkobaletissa ja Logomossa. Retkillä
käytiin Kotikunnaan ulkopuolella mm. Krookilan kotiseutumuseossa, Kustavissa, Paraisten Sattmarkissa,
Naantalissa, Ruissalossa ja Turun keskustassa. Piknik-risteilyllä Ahvenanmaalla käytiin keväällä, ja
juhannustansseja tanssittiin perinteisesti Uittamon lavalla. Päiväpaikkojen yhteistä joulujuhlaa vietettiin
Meri-Karinassa.
Fysioterapia
Kotikunnaan fysioterapiapalveluita tarjottiin vuonna 2014 Turun kaupungin ja Varsinais-Suomen
sairaanhoitopiirin kanssa solmittujen puitesopimusten mukaisesti. Kotikunnas tuotti aikuisten
neurologisen fysioterapian ja tuki- ja liikuntaelinsairauksien fysioterapian palveluita ja tarjosi
kuntoutusta sotaveteraaneille ja itse maksaville asiakkaille. Asiakasvastaanottoja ja kotikäyntejä
kirjattiin vuoden aikana 542. Fysioterapeutin palveluita käyttivät myös Kotikunnaassa asuvat
sotainvalidit ja talon muut asukkaat. Kotikunnaassa työskenteli yksi kokoaikainen fysioterapeutti.
Kotikunnaassa järjestettiin päivittäin ikääntyvien liikuntaryhmiä, mm. tuolijumppaa ja vesijumppaa,
johon tuli osallistujia myös Kotikunnaan ulkopuolelta. Kuntosalitoiminta Kotikunnaan asukkaille ja
kotona asuville jatkui, ja liikuntaa järjestettiin aiempaa enemmän kotona asuville ikääntyneille (esim.
miesten ja naisten kuntosaliryhmät). Toimintakertomusvuonna otettiin käyttöön PhysioTools -ohjelma
tukemaan kotiharjoittelua. Kotikunnaan asukasneuvoston aloitteesta hankittiin sisäkäyttöön Bocciapeli,
jota asukkaat pelaavat keskenään viikonloppuisin. Näin sai alkunsa asukkaiden omatoiminen Pelitreffit,
joka jatkuu edelleen.
15
Vastoin alkuperäistä suunnitelmaa allasterapiaa ei markkinoitu, koska allasveden lämpötilan säätö
riittävän korkeaksi tuo omat haasteensa. Tästä syystä selvitettiin muiden altaiden käyttömahdollisuutta
allasterapia-asiakkaiden kuntoutuksessa.
Toimintakertomusvuonna kirjattiin kotikäyntejä yhteensä 1496 ja jumppakertoja 583. Liikuntaryhmiin
osallistujia oli vuoden aikana yhteensä 4255. Eri ryhmiä kokoontui säännöllisesti 12, joista viisi kuului
Kunto-toiminnan piiriin. Vuonna 2014 järjestettiin mm. Liikuta minua -päivä, talon yhteisiä tansseja,
Uittamon juhannustanssit sekä ulkoilutapahtumia Päiväkoti Karitsan, Kotikunnaan asukkaiden ja kotona
asuvien ikääntyneiden kesken.
Erityistä huomiota kiinnitettiin yhteisöllisyyteen ja sen tukemiseen kuntoutuksen keinoin. Liikunnalliset
ryhmät ja kuntoutuksen kautta kohentunut toimintakyky parantavat ikääntyneiden mahdollisuuksia
osallistua ja tavata muita. Kotikunnaan fysioterapiapalvelut ja liikuntaryhmät tukivat suunnitellusti
Ikääntymisen resurssikeskus -ajattelua ja sosiokulttuurista vanhustyötä.
Kotona asuville ikääntyneille järjestettiin monipuolista liikuntaa myös osana RAY:n tukemia hankkeita
(Avoimet Ovet ja Kunto-toiminta). Omaishoitokeskuksen vapaaehtoisten vesijumppa jatkui Kotikunnaan
tiloissa. Kaikissa kotona asuville ikääntyneille suunnatuissa ryhmissä oli aina mukana myös liikunnallinen
osuus. Ikääntyneiden liikunnan järjestämiseen saatiin tukea myös Turun kaupungin
liikuntalautakunnalta.
16
Sairaanhoidon vastuualue
Ikäihmisten hyvän hoidon ja palvelun tulee olla asiakaslähtöistä. Sen edellytyksenä on asiantunteva ja
vanhustenhoidon erityiskysymyksiin perehtynyt henkilökunta, jonka osaamista tuetaan. Osaamisen
vahvistamiseen ovat kuluneenakin vuonna tähdänneet useat Kotikunnaan henkilökunnalle järjestetyt
koulutukset. Toimintakertomusvuonna osallistuttiin mm. hoitotieteen laitoksen järjestämään etiikan
teemapäivään ja ikääntyneiden hoitoa käsitelleeseen hoitotieteen päivään. Keväällä Kotikunnaassa
pidettiin lääkeainekoulutus yhteistyössä Wiklundin apteekin kanssa, ja hoitajia oli mukana myös
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin järjestämässä haavahoito- ja hygieniakoulutuksessa. Koulutuksiin
osallistuneet hoitajat ovat jakaneet saamaansa tietoa muille työntekijöille yhteisissä palavereissa.
Uuden asukastietojärjestelmän Domacaren käyttöönoton myötä päivittäisessä kirjaamisessa
huomioidaan entistä enemmän myös sosiokulttuurinen näkökulma, mikä osaltaan varmistaa sen, että
jokaisen asukkaan arki on mahdollisimman mielekäs.
Lääkehoitosuunnitelmat ovat hoitajien käytännön työväline yksiköiden lääkehoidon suunnittelussa ja
toteutuksessa. Kotikunnaassa lääkehoidon osaaminen varmistettiin toimintakertomusvuonnakin
näytöillä ja teoreettisilla lääkehoidon kokeilla. Lääkepoikkeamat on edelleenkin kirjattu
lääkepoikkeamalomakkeeseen ja käsitelty tiimipalavereissa. Yksiköiden sairaanhoitajat vastasivat oman
yksikkönsä lääkehuollosta.
Toimintakertomusvuonna Turun kaupungin hyvinvointitoimialan lääkäri on hoitanut Ryhmäkoti Kaislan,
Sylvi-kodin ja kotipalvelun tehostetun palvelun/palveluseteliasukkaat. Sotainvalidien lääkäripalveluista
on huolehtinut yksityislääkäri. Kotipalvelun asukkaat ovat käyttäneet terveysaseman tai niin halutessaan
Kotikunnaassa käyvän yksityislääkärin palveluita.
PROJEKTI- JA KANSALAISTOIMINTA
Turun Lähimmäispalveluyhdistyksen hankkeet pohjautuvat yhdistyksen arvoihin ja linkittyvät toisiinsa.
Niiden yhteisenä viitekehyksenä on sosiokulttuurinen vanhustyö. Vuonna 2014 korostettiin
yhteisöllisyysteemaa, ja keskeistä oli Ikääntyneiden omaehtoisen ja aktiivisen kansalaistoiminnan
tukeminen. Ikääntyneille järjestettiin ryhmätoimintaa ja tapahtumia eri puolilla Turkua - liikuttiin sinne,
missä ikääntyneet ovat. Vapaaehtoistoiminta oli virkeää ja vapaaehtoisten oma yhteisö voimistui
entisestään. Taide- ja kulttuurihankkeiden haasteena on ollut rahoituksen löytyminen ja hanketoiminnan
vaikuttavuuteen liittyvät kysymykset. On jouduttu pohtimaan sitä, saadaanko taidetoiminnasta pysyvää
vai päättyykö se aina hankerahoituksen loputtua.
RAY-hankkeet
Kunto-toiminta ei saanut Ray-avustusta vuodelle 2014, mutta edelliseltä vuodelta jääneen avustuksen
turvin pidettiin ryhmiä ja tehtiin edelleen myös aktivointikäyntejä. Kohderyhmään kuuluivat yksinäiset,
masentuneet, vähävaraiset, syrjäytyneet ja/tai syrjäytymisvaarassa olevat yli 60-vuotiaat sekä
17
muistisairautta sairastavat omaishoitajineen. -Kunto-toiminnalle haettiin viime vuonna uudelleen Rayrahoitusta, ja päätös oli myönteinen.
Kunto-toiminnassa keskityttiin asiakkaiden aktivointiin ja erityisesti ryhmiin ja korttelitoimintaan.
Runosmäen kirjastossa kokoontui Äijäkerho vapaaehtoisen ohjaamana, ja Nättinummen sekä Nummen
ryhmät kokoontuivat Nummen kirjastossa ja Metodistikirkon tiloissa; mukana oli sekä ohjaaja että
vapaaehtoisia. Psykososiaalisista ongelmista kärsivien ikääntyvien HyMy-ryhmä kokoontui
Kotikunnaassa vapaaehtoisten ohjaamana ja siihen osallistui 10 kerholaista. Yhteistyötä tehtiin
vanhuspsykiatrian avohoidon kanssa, jonka kautta HyMy-ryhmään tuli uusia osallistujia.
Ryhmätoiminnoista kerättiin palautetta yhteistyössä Turun AMK:n Tukialus-opiskelijoiden kanssa.
Palaute oli rohkaisevaa ja kertoo siitä, että on tehty oikeita asioita. Miesten ja naisten kuntosaliryhmät
jatkuivat Kotikunnaassa fysioterapeutin ohjaamina. Laitilan kaksi Kortteliryhmää jatkoivat
kokoontumistaan, ja vuonna 2013 alkanut Ystäväpiiri-ryhmä kokoontui koko vuoden.
Sosiaali- ja terveysministeriö valmisteli yhdessä Kuntaliiton kanssa vanhuspalvelulain toimeenpanon
tueksi laatusuosituksen, jonka mukaan kuntoutusta tulisi kehittää osana uudistuvia vanhuspalveluja.
Kotikunnas oli yhteistyökumppanina Koto–pilotissa (Ennakoivan Gerontologisen kuntoutuksen
esiselvitys). Siinä rakennetaan esiselvityksen pohjalta uusi kuntoutusmalli, joka tavoittaa ajoissa ne
joiden liikkumiskyky on uhattuna ja jotka hyötyvät varhaisesta väliintulosta. Koto-pilotti kehitettiin
osittain Kunto-toiminnan pohjalta. Kotikunnas oli mukana arvioimassa fysioterapian jatko-ohjausta
saaneiden henkilöiden liikkumiskykyä. Myös kotikäyntejä tehtiin ja osallistuttiin Koto-pilotin
kehittämistoimintaan.
Ikääntymisen resurssikeskuksen perustamiseen tähtäävä Avoimet Ovet -hanke jatkui RAY:n tuella
yhdessä Turun kaupungin hyvinvointikeskusten Ruusukorttelin ja Lehmusvalkaman sekä Turun Ukkokoti
ry:n Palvelutalo Wilenin kanssa. Toimintaan osallistuivat myös TST ry:n seniorit. Turun Seudun
Osuuspankki tuki hanketta joululahjoituksellaan.
Perusajatuksena on ollut avata palvelukeskusten ja –talojen ovet kotona asuville vanhuksille ja kehittää
yhdessä vapaaehtois- ja kansalaistoimintaa Turussa. Ennaltaehkäisevien toimintojen ja
18
vapaaehtoistoiminnan yhteistyöllä lisätään kotona asuvien ikääntyneiden yhteisöllisyyttä. Samalla on
myös vahvistettu Kotikunnaan roolia ikääntymisen ja kansalaistoiminnan resurssikeskuksena omalla
toiminta-alueellaan.
Avoimet Ovet –hankkeeseen osallistui useita vapaaehtoisia ja toiminta oli vilkasta. Yhteistyö kaupungin
vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa oli aktiivista ja sujui
hyvin. Hankkeessa mukana olleille vapaaehtoisille järjestettiin yhteistyötahojen kanssa koulutus- ja
virkistyspäivä sekä keväällä että syksyllä. Yhteisten tapahtumien tavoitteena on ollut mm. tarjota eri
tahoilla toimiville vapaaehtoisille mahdollisuus verkostoitua, yhdistää resurssit koulutusten ja
virkistystoiminnan järjestämisessä ja lisätä muutenkin julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyötä. Myös
vapaaehtoistoiminnan pelisääntöjä on kehitetty yhdessä ja osallistuttu aktiivisesti Vapaaehtoistoiminta
ikäihmisten parissa heidän kotona asuessaan -esitteen tekemiseen ja tiedon levittämiseen.
Vuonna 2013 alkanut Kortteliklubi kotona asuville ikääntyneille jatkui Kotikunnaassa. Klubilaiset
kokoontuivat joka viikko, ja osallistujia oli keskimäärin 20. Klubissa on ollut monenlaista ohjelmaa niin
ammattilaisten kuin vapaaehtoistenkin ohjaamina. Klubilaiset järjestivät toimintakertomusvuonna myös
kaksi Piknik-risteilyä.
Kotikunnaan tilat ovat olleet avoinna mm. eläkeikäisten kuoroharjoituksiin ja Ystäväpiirin itsenäisiin
kokoontumisiin. Talon konsertit, näyttelyt ja monet ryhmätoiminnat ovat avoimia myös kotona asuville
ikäihmisille. Viime vuoden aikana lähialueen eläkeläisiä näkyi talon tapahtumissa enenevässä määrin.
Kotikunnas on alettu vähitellen mieltää myös lähialueen ikäihmisten kohtaamispaikaksi. Avoimet ovet –
hankkeen tuottama Menovinkit–esite ilmestyi 2014 aikana kolme kertaa ja on saanut erittäin positiivista
palautetta niin ikääntyneiltä itseltään kuin myös ammattihenkilöstöltä. Tuhansia esitteitä jaettiin kotona
asuville ikääntyneille monissa pisteissä.
Suosittu hankkeen organisoima tapahtuma oli joka toinen viikko järjestetyt Kävelytreffit. Treffejä on
vetänyt Hali-Koira -yrittäjä Maarit Haapasaari. Palvelutalo Wilenin luota lähteneille kävelyille osallistui
kerralla parisenkymmentä kävelijää. Kohteina olivat mm. Aboa Vetus, Yle, Biologinen museo, Sibeliusmuseo ja Ortodoksinen kirkko. Kävelytreffit ovat olleet useaan otteeseen esillä mediassa.
Luonnonläheiset-toiminta alkoi yhteistyössä Sininauhaliiton Vihreä veräjä - Hyvinvointia luonnosta hankkeen kanssa. Kyseessä on ryhmätoiminta, jossa hyödynnetään GreenCare-ajatusta. Kotikunnassa
toimi kuluneena vuonna kolme avointa vapaaehtoisten vetämää ryhmää: Kädentaidot, Eläinavusteiset ja
Puutarharyhmä.
Vanhustyön keskusliiton ja Avoimet Ovet -hankkeen yhteistyö Ystäväpiiri-toiminnassa jatkui.
Ruusukorttelin ja Lehmusvalkaman ystäväpiiriohjaajat käynnistivät uusia ohjattuja ryhmiä. Kotikunnas
on edistänyt aktiivisesti alueen ystäväpiiriohjaajien verkostoitumista, jotta toiminta pysyy aktiivisena
kouluttautumisen jälkeenkin.
Muut hankkeet
ILOA! –toiminta jatkui Turun kaupungin, OKM:n, Nils Roberts af Ursinin rahaston ja Turku Energian
avustusten turvin. Hankkeessa kehitettiin Kulttuuriystävä-toimintaa yhteistyössä SPR:n Turun osaston
kanssa. Turussa on kurssin käyneitä kulttuuriystäviä 27, ja ystäväpyyntöihin on lähes aina pystytty
vastaamaan. Vuonna 2014 tehtiin 111 tilausta, joihin kaikkiin pystyttiin vastaamaan.
19
ILOA! –toiminta oli esillä mm. YLE:n Kulttuuriuutisissa ja paikallislehdissä. Yhdistys oli mukana
kouluttamassa Eurajoelle uusia Kulttuuriystäviä, ja Kulttuuriluotsi-verkostotapaamiseen Jyväskylässä
osallistuttiin. Taideapteekki–toiminta jatkui Kotikunnaan vetämänä ja Taidepillereitä jaettiin useisiin
kohteisiin ympäri Turkua, Kaarinaa ja Naantalia; näin tavoitettiin satoja ikääntyneitä laitoksissa, kodeissa
ja erilaisissa ryhmissä. Taideapteekki sai paljon kiitosta ja positiivista huomiota. Vuonna 2014 jouduttiin
kuitenkin toteamaan, että rahoituksen saaminen on haastavaa eikä hankeluonteisuudesta päästä
siirtymään pysyvään käytäntöön. ILOA! päätettiin siirtää muiden tahojen hallinnoitavaksi ja sitä kautta
mahdollisesti pysyväksi toiminnaksi.
Säännölliset yhteisömusiikkipedagogien vierailut Kotikunnaassa jatkuivat. Uutena toimintana aloitettiin
Muistojen Bulevardi, joka suunniteltiin yhteistyössä Kotikunnaan asukasneuvoston kanssa. Ohjelmassa
on yhteislaulua ja musiikin virittämää muistelua. Ensin Muistojen Bulevardi –hetkiin osallistuivat vain
palvelutalon asukkaat, mutta myöhemmin myös lähialueen ikäihmiset toivotettiin tervetulleiksi mukaan.
Henkilökunnalle suunniteltu koulutus musiikin käytöstä hoitotyössä ei toteutunut vuoden 2014 aikana.
Sen sijaan vapaaehtoisille tarjoutui mahdollisuus saada tähän koulutusta Eläkeliiton TunneMusiikkiprojektin kautta.
VTKL:n Vanhusten viikkoa vietettiin tuttuun tapaan ja osallistuttiin Vapaaehtoisten päivän tempaukseen.
Myös Liikuta minua –päivä toteutui. Kulttuurihyvinvointia Turussa –verkostossa oltiin aktiivisesti
mukana ja tehtiin yhteistyötä mm. Pumppu-hankkeeseen liittyvässä Muistojen näyttämö –toiminnassa,
jonka yhteistyötahona oli Turun AMK.
Hankkeista tiedotettiin yhteistyökumppaneille, RAY:lle ja keskusjärjestöille raportoimalla ja
hyödyntämällä myös Kotikunnaan kotisivuja. Uusi blogi ei toimintakertomusvuonna toteutunut.
Sosiokulttuurista vanhustyötä tehtiin aktiivisesti näkyväksi, ammattilehtiin tuotettiin artikkeleita ja
osallistuttiin alan tapahtumiin ja seminaareihin. Arviointiyhteistyötä tehtiin oppilaitosten, kuluneena
vuonna erityisesti Turun AMK:n Tukialus–projektitoiminnan kanssa.
Vapaaehtoiset
Vapaaehtoistoiminta jatkui erityisen aktiivisena. Vapaaehtoisyhteisöstä on muodostunut todella tiivis, ja
se on vakiintunut osaksi Kotikunnaan arkea. Myös Runosmäen, Nummen ja Nättinummen ryhmissä
vapaaehtoisten panos oli merkittävä. Vapaaehtoisten oma vaikuttaminen, osallisuus ja hyvinvointi olivat
toimintakertomusvuoden keskeisiä teemoja, samoin koko yhdistyksen vuoden teema yhteisöllisyys.
Vapaaehtoistoiminnan kursseja pidettiin toimintakertomusvuonna vain yksi. Peruskurssi järjestettiin
SPR:n tiloissa yhdessä muiden toimijoiden kanssa; teemana oli Vapaaehtoistoiminta ikääntyneiden
parissa. Kurssilta valmistui 30 uutta vapaaehtoista eri toimijoiden pariin. Myös yhteisissä vapaaehtoisten
non stop –koulutuksissa oltiin aktiivisesti mukana.
Toimintasuunnitelmavuonna uusia vapaaehtoisia rekrytoitiin erityisesti hankkeisiin (ryhmät ja
Luonnonläheiset). Vapaaehtoisille järjestettiin kolme Luonnonläheiset-ryhmätoiminnan koulutus- ja
suunnittelupäivää sekä kaksi koulutus- ja virkistyspäivää yhteistyössä Avoimet Ovet -hankkeen kanssa.
Virkistyshetkiä oli tarjolla vapaaehtoisten toiveiden mukaisesti (saunailta, kesäretki ja joulujuhla).
20
Yhteistyö Turun Seudun Työttömät ry:n kanssa jatkui edelleen aktiivisena ja hyvänä. TST:n eläkeläiset
kävivät Kotikunnaassa vapaaehtoistehtävissä 692 kertaa ja tunteja kertyi kuluneena vuonna lähes 1400.
Kaikkiaan Kotikunnaassa tehtiin toimintakertomusvuonna yhteensä 1458 vapaaehtoiskäyntiä, joista
tunteja kertyi lähes 3000.
Vapaaehtoiset ohjasivat toimintakertomusvuonna yhä enemmän ryhmiä Ikääntymisen
resurssikeskusmallin mukaisesti ja hyödynsivät niissä omaa osaamistaan mm. taiteessa, liikunnassa,
puutarhanhoidossa ja kädentaidoissa. Elävän yhteisön tavoite toteutui loistavasti. Kotona asuvien
ikääntyneiden ja Kotikunnaan asukkaiden välisessä vuorovaikutuksessa vapaaehtoisten panos on ollut
ensiarvoisen tärkeä: Kaikki tulijat on otettu hienosti mukaan.
Vapaaehtoisille tehtiin vuonna 2014 palautekysely, ja palautetta kerättiin myös säännöllisissä
tiimipalavereissa. Saatu palaute oli kannustavaa: On tehty oikeita asioita ja vapaaehtoiset ovat saaneet
toteuttaa itseään. Toimintaa kehitettiin edellisen vuoden kyselyn pohjalta.
Ystäväkirje ilmestyi edelleen sekä paperisena että sähköisenä. Avoimet ovet -hankkeen ja Kuntotoiminnan henkilökunta teki aktiivisesti yhteistyötä vapaaehtoisten ja Turun kaupungin
vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin kanssa. Yhdistyksen edustaja kuului edelleenkin Poijun
ohjausryhmään, ja Valikko-ryhmän järjestämät Hansan messut toteutuivat tuttuun tapaan. Kotikunnaan
vapaaehtoiset osallistuivat Eläkeliiton koulutuksiin ja veivät oppimansa käytäntöön hankkeissa ja
ryhmissä. Yhdistyksen edustaja toimi edelleen Vapaaehtoisen vanhustyön kehittämisryhmän
puheenjohtajana, ja kuuluimme aktiivijäsenenä myös Turun Valikko-ryhmään. Valtakunnallisiin
vapaaehtoistoiminnan foorumeihin osallistuttiin toimintakertomusvuonnakin. Turun AMK:n
sosionomiopiskelija aloitti opinnäytetyön, joka liittyy hoitohenkilökunnan näkemyksiin
vapaaehtoistoiminnasta Kotikunnaassa. Työ valmistuu vuoden 2015 keväällä.
21
KIINTEISTÖNHOITO, RAVINTOHUOLTO JA PUHTAANAPITO
Kiinteistönhoito, ravintohuolto ja osin puhtaanapito muodostavat kokonaisuuden, jonka toiminnasta
vastaa kiinteistöpäällikkö. Kiinteistönhoidon vastuualue käsittää nykyisellään piha-alueet, rakennukset ja
niiden talotekniset asiat, ATK-järjestelmät ja -laitteet, puhelimet, turvatekniikan ja muut turvallisuuteen
liittyvät asiat sekä viranomaisyhteistyön.
Kiinteistönhoidosta ovat huolehtineet kiinteistöpäällikkö ja kiinteistönhoitaja. Laajennuksen myötä
Kotikunnaan kiinteistömassa ja täysin uudenlainen tekniikka lisääntyivät huomattavasti, ja olemassa
olevia kiinteistönhoidon henkilöstöresursseja on jaettu uudelleen.
Kiinteistönhoitoa ja kunnossapitoa ovat jaksottaneet vuosikellon mukaiset tehtävät. Painopisteenä on
pidetty ennakointia. Suurin osa vuokra-asunnoista on sisäpinnoiltaan kunnostettu, mutta työ on
jatkunut aina asukkaan vaihtuessa. Lähes 15 vuotta käytössä olleessa Ryhmäkoti Kaislassa on myös tehty
pienimuotoisia pintojen uusimistöitä.
Jokainen työntekijä voi omilla toimillaan ja valinnoillaan vaikuttaa kiinteistön energiankulutukseen, joten
henkilöstön tietoisuutta energia-asioissa on pyritty jatkuvasti lisäämään. Osaan Kotikunnaan tiloista on
kuluvana vuonna asennettu liiketunnistimet valaistukseen kuluvan energiamäärän vähentämiseksi.
Kiinteistönhoito on omalta osaltaan huolehtinut turvallisuusasioista ja vastannut turvajärjestelmien
toimivuudesta. Näin on varmistettu turvallisen asuminen ja työskentely Kotikunnaan tiloissa. Käytännön
poistumisharjoitukset, koko henkilökuntaa koskeva turvallisuuskoulutus ja alkusammutusharjoitukset
järjestettiin kuluneenakin vuonna.
Vanhan osan yleisten tilojen, vuokra-asuntojen ja Hoitokoti Venlan puhtaanapidosta ovat huolehtineet
yhdistyksen omat työntekijät, Ryhmäkoti Kaislan ja Sylvi-kodin siivouspalvelut tuotetaan ostopalveluna.
Oma asiakaskeskeisesti toimiva henkilökunta lisää joustavuutta ja asukkaiden kokemaa
turvallisuudentunnetta, mikä on tärkeä laatutekijä erityisesti asuntojen siivouksessa. Tehostetun
palveluasumisen asiakasmäärän mahdollinen kasvu vaikuttaa suoraan siistijöiden työn määrään.
Sylvi-kodin valmistuminen vaikutti myös ravintohuollon toimintaan, jossa henkilöstöresurssit jaettiin
uudelleen.
Keittiön
laitekapasiteettia
ei
jouduttu
lisäämään.
Ruokalistasuunnittelussa
henkilöstöresurssienkin riittävyys on kuitenkin otettava uudella tavalla huomioon. Tehostetun
palveluasumisen asteittainen kasvu lisää myös keittiön valmistamien annosten määrää.
Kotikunnaan ruokasali oli kuluneenakin vuonna avoinna vuoden jokaisena päivänä. Keittiö palveli
Kotikunnaan ja Kurjenpesän asukkaita, henkilökuntaa ja omaisia, vapaaehtoisia, projektiasiakkaita,
psykiatrisen avohuollon asiakkaita ja Kotikunnaan ulkopuolelta lounaalle tulevia asiakkaita. Keittiö
huolehti osaltaan myös Kotikunnaassa järjestettävien tilaisuuksien tarjoiluista. Asiakaspalautetta saatiin
sekä Kotikunnaan vuosittaisesta asiakas- ja omaiskyselystä että erityisesti ruokapalvelujen toimintaa ja
asiakastyytyväisyyttä mittaavista kyselyistä.
22
Kesäkuussa 2013 käynnistynyt Sylvi-kodin rakennushanke valmistui aikataulun mukaisesti toukokuussa
2014. Hankkeen pääurakoitsijana oli Rakennustoimisto Lainio & Laivoranta Oy, sähköurakoitsijana Turun
Valo ja Voima Oy, LVIA- urakoitsijana Lemminkäinen Talotekniikka Oy ja sprinkleriurakoitsijana Afire Oy.
Uuden 26-paikkaisen muistisairaiden ryhmäkodin rakennushankkeelle saatiin ARA:n erityisryhmien
investointitukea. Yhdyskäytävällä osaksi vanhaa kokonaisuutta liitetyn rakennuksen suunnittelussa
otettiin erityisesti huomioon turvallisuus, esteettömyys, kodinomaisuus ja muistisairautta sairastavien
erityistarpeet. Sylvi-kodin asiakaspaikat hyväksyttiin vuoden 2012 alueellisessa tehostetun
palveluasumisen kilpailutuksessa puitesopimuksen piiriin, ja paikat täyttyivät kuluneen vuoden loppuun
mennessä
Kotikunnaan tiloissa olivat toimintakertomusvuonna vuokralla Turun kaupungin muistihäiriöpotilaiden
hoitoyksikkö Kurjenpesä sekä parturi-kampaaja. Kanttiinia vuokrasi TST ry.
TALOUSHALLINTO
Kotikunnaan taloushallintopalvelut (palkanlaskenta ja laskentatoimi) on ulkoistettu tilitoimistoon, jossa
näille osa-alueille on määritelty omat vastuuhenkilönsä. Kotikunnaan toimistossa työskentelee yksi
yhdistyksen oma työntekijä, joka huolehtii pääasiassa henkilöstö- ja taloushallintoon liittyvistä asioista.
Yhdistyksen tilikauden talouskehitys oli odotetusti miinusmerkkinen. Yksistään jo Sylvi-kodin
rakentamisen vaatimien isojen investointien vuoksi osattiin varautua tappiolliseen vuoteen. Sen lisäksi
Kurjenpesän kylpyhuoneiden laajamittainen peruskorjaus lisäsi kuluja merkittävästi. Yleisesti ottaen
kiinteistökuluissa on paljon sellaista pysyvääkin kasvua, joka liittyy uuteen rakennukseen. Toisaalta
alkuvuoden tappiota on pystytty jonkin verran kirimään loppuvuodesta Sylvi-kodin täyttyessä. Sylvikodin rekrytoinnit kasvattivat henkilöstökuluja, mutta toisaalta muut henkilöstökulut kasvoivat varsin
maltillisesti. Sairauspoissaolot pysyivät pieninä lähes koko vuoden, mikä osaltaan kertoo siitä että
panostus toimivaan työterveyshuoltoon ja henkilökunnan työhyvinvointiin kantaa pitkällä tähtäyksellä
hedelmää.
Toimintakertomusvuosi oli taloudellisesti haastava, ja vaikka miinusmerkkinen tulos oli odotettavissa,
jatkossakin on noudatettava tiukkaa kulukuria. Talouden kannalta olennaista onkin mahdollisimman
korkea käyttöaste ja henkilöstökulujen kurissa pysyminen. Kokonaisuudessaan kulujen kasvu oli
tuottojen kasvua suurempaa. Tavoitteena on kääntää tämä kehitys positiiviseksi vuoden 2015 aikana,
kun Sylvi-koti on täysimittaisesti toiminnassa. Myös uusia tuottoja etsitään samalla kun pyritään
tuottavampiin ja tehokkaampiin toimintatapoihin kulujen kasvun hillitsemiseksi.
HENKILÖKUNTA JA TYÖYHTEISÖ
Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry:n palveluksessa oli toimintakertomusvuoden viimeisenä päivänä 76
työntekijää, joista vakituisia oli 59 ja pitkäaikaisia sijaisia tai muita määräaikaisia 17. Eri palkansaajia oli
vuonna 2014 yhteensä 229, kolmisenkymmentä enemmän kuin edellisenä vuonna.
23
Valtaosa Kotikunnaan henkilökunnasta on sosiaali- tai terveysalan koulutuksen saaneita, mutta
yhteisössä työskentelee myös hallinnon, ravintopalveluiden, siivouksen, kiinteistönhoidon ja
tietotekniikan ammattilaisia. Työntekijäjoukkoa täydentävät projektityöntekijät ja muut pitkäaikaiset
sijaiset sekä suuri joukko harjoittelijoita, opiskelijoita ja työhön tutustujia. Harjoittelijoista valtaosa
edusti viime vuonnakin sosiaali- ja terveysalaa, mutta myös muiden alojen opiskelijoita suoritti
harjoittelujaksoja Kotikunnaassa. Osa tukipalveluista oli edelleen ulkoistettu taloushallinnon,
tietotekniikan ja puhtaanapidon ammattilaisille.
Yhteisen
keskustelun
ja
työn
kehittämisen
foorumeina
Kotikunnaassa
olivat
toimintakertomusvuonnakin tiimi- ja osastopalaverit, työsuojelutoimikunnan ja eettisen työryhmän
kokoukset, koko henkilökunnan yhteiset viikkopalaverit ja Arjen asiat -iltapäivät. Johtoryhmä, hoidosta
vastaavat ja hallinnon tehtäviä hoitavat kokoontuivat säännöllisesti omiin palavereihinsa.
Henkilökunnalle tarjottiin työhyvinvoinnin tueksi ja osaamisen vahvistamiseksi koulutusta ja
työnohjausta, ja kehittämiskeskustelut käytiin tuttuun tapaan. Toimintakertomusvuonna vaihdettiin
työterveyshuollon palveluntuottajaa, ja yhteistyö uuden kumppanin Eloni Oy:n kanssa alkoi tammikuun
alkupuolella. Muutoksen jälkeenkin Kotikunnaan työntekijöillä on varsin kattavat työterveyshuollon
palvelut. Lisäturvaa henkilöstölle tuo työnantajan kustantama vapaa-ajan tapaturmavakuutus.
Esimiesten työhyvinvointihanke yhteistyössä Petrean kanssa jatkui vuoden 2014 puolelle. Tapaamisissa
keskityttiin johtamisen ja esimiestyön erityiskysymyksiin.
Kotikunnaan koulutustarjonnassa kiinnitettiin huomiota kaikkien ammattiryhmien työssä tarvittavan
osaamisen vahvistamiseen ja perusasioiden kertaamiseen. Koulutussuunnitelman runkona olivat myös
kuluneena vuonna muistiosaaminen, lääkeosaaminen, eettisyyskoulutus, turvallisuus ja työsuojelu,
ensiaputaidot, työhyvinvointi ja Vivago-osaaminen. Näiltä osin koulutus toteutui suunnitelman
mukaisesti.
Uuden asiakastieto- ja kirjaamisjärjestelmän Domacaren käyttöönotto vei toimintakertomusvuonna
paljon aikaa. Osittain tästä syystä Kotikunnaan muut sisäiset koulutukset (esim. Tunteva, vuodehoidon
koulutus osittain) siirtyivät vuoteen 2015. HFR-koulutusta ei koettu tarpeelliseksi järjestää vuonna 2014.
Sosiokulttuurista vanhustyötä ja yhteisöllisyyttä käsittelevä koulutus toteutettiin suunnitelmien
mukaisesti.
Koulutukset järjestettiin pääsääntöisesti Kotikunnaassa, mutta tilanteen mukaan osallistuttiin myös
talon ulkopuolella pidettäviin koulutuksiin ja seminaareihin. Koulutustapahtumia oli
toimintakertomusvuonna yhteensä 64 ja niissä osallistujia 258 (69 eri henkilöä). Näistä kertyi kokonaisia
koulutuspäiviä 155. Kotikunnaassa järjestettävissä koulutuksissa oli mukana myös yhteistyöverkoston
edustajia.
Kotikunnaan eettisen työryhmän visio määriteltiin ryhmän syntyvaiheessa seuraavasti: Kotikunnaassa
vallitsee miljöö, jossa eettinen keskustelu on koko ajan läsnä. Keskeisimpänä tavoitteena on saada
kaikkien Kotikunnaan asukkaiden, myös muistisairautta sairastavien, ääni kuuluviin. Ryhmä keskittyy
asukkaan ja työntekijän välisiin eettisiin kysymyksiin. Vuonna 2014 keskityttiin tukemaan henkilökunnan
eettistä kasvua ja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry:n strategian mukaisten arvojen toteutumista arjen
työssä. Henkilökuntaa kannustettiin havainnoimaan arjen tilanteita eettisestä näkökulmasta ja
24
nostamaan niitä keskusteluun myös eettisten kysymysten laatikkoa hyödyntäen. Koulutuksissa pyrittiin
huomioimaan henkilökunnan eettisen kasvun tukeminen, ja etiikan teemapäiville osallistuttiin
perinteiseen tapaan. Uuden sähköisen raportoinnin myötä asiakastyön eettinen näkökulma tulee myös
kirjaamisessa entistä paremmin esille.
Toimintakertomusvuoden aikana työyhteisössä oli taas mukana myös suuri joukko eri alan opiskelijoita,
harjoittelijoita, työkokeilijoita ja alanvaihtajia. He ohjautuivat Kotikunnaaseen useista eri oppilaitoksista
ja TE-toimiston sekä Petrean kautta. Yhteyshenkilönä toimi sairaanhoidon vastaava. Harjoittelu- ja
tutustumisjaksoja oli kuluneena vuonna yhteensä 32, minkä lisäksi tutustujia tuli Turun kaupungin Vireä
vanhuus –viikkojen ja Turun ammattikorkeakoulun Tukialus-projektin kautta. Vireä vanhuus –viikkoja oli
kuusi, ja niiden aikana kaikkiaan 18 alkuvaiheen lähihoitajaopiskelijaa tutustui viikon ajan Kotikunnaan
vanhustyöhön.
Kaikki harjoittelijat saivat harjoitusjakson päättyessä täytettäväkseen palautelomakkeen. Saaduista
palautteista tehtiin yhteenveto, joka lähetettiin myös harjoittelijoiden oppilaitoksiin. Palaute oli
aiempien vuosien tapaan yleislinjaltaan hyvin myönteistä: Lähes kaikki olivat antaneet harjoittelustaan
kokonaisarvosanan erittäin hyvä. Erityisesti kiitettiin Kotikunnaan hyvää ja positiivista ilmapiiriä,
ohjaajien sitoutumista ja hyvää vastaanottoa kaikkialla talossa.
Kotikunnaan työsuojelutoimikunta kokoontui toimintakertomusvuoden aikana kahdeksan kertaa.
Toimikunnan muodostavat eri tiimien keskuudestaan nimeämät edustajat, ja puheenjohtajana toimii
työsuojelupäällikkö. Kokoukset ovat avoimia kaikille kiinnostuneille.
Työsuojelutoimikunta on Kotikunnaan virallisen työsuojeluorganisaation tärkeä osa, mutta siellä
käsitellään myös koulutus- ja viihtyvyysasioita ja sovitaan yhteisistä juhlista ja tyky-tapahtumista.
Työsuojelutoimikunnan keskeisin tehtävä on edistää keskustelevaa turvallisuuskulttuuria ja korostaa
kaikkien vastuuta turvallisista toimintatavoista ja niihin perehdyttämisestä, tasa-arvon toteutumisesta ja
hyvinvoivasta työyhteisöstä. Työsuojelutoimikunnassa käydään säännöllisesti läpi mahdolliset läheltä
piti –tilanteet ja seurataan tapaturmakehitystä. Varsinaisia tapaturmia kirjattiin kuluneena vuonna kuusi,
mikä on kymmenen edellisvuotta vähemmän. Työterveyshuollon kustannukset pysyivät suunnilleen
entisellä tasolla, mutta sairauspoissaoloja oli selkeästi vähemmän kuin vuonna 2013.
Kulttuuri- ja liikuntaseteleitä tilattiin tuttuun tapaan niitä haluaville, ja tiimien oma tyky-raha
työhyvinvointia edistävään yhteiseen tekemiseen oli myös käytettävissä. Kuluneen vuoden tykytapahtumista mainittakoon saunaillat, kevään perinteinen teatteri-ilta Kaarina-teatterissa ja
keilailuiltapäivä Kupittaan keilahallissa. Henkilökunnan ja hallituksen yhteistä pikkujoulua vietettiin
marraskuussa Vanhan Viinatehtaan tiloissa. Kotikunnaan liikuntasali oli henkilökunnan vapaasti
käytettävissä, ja viime vuoden aikana sinne hankittiin lisää kuntolaitteita. Ohjausta laitteiden käyttöön
oli myös saatavissa. Toimintakertomusvuoden lopussa Elonin edustajat tekivät työterveyshuollon
toimintasuunnitelman mukaisesti työpaikkaselvityksen uudessa Sylvi-kodissa.
25
26