T 7A Pähkinälehdon laajennus osa A, asemakaava ja

T 7A Pähkinälehdon laajennus osa A, asemakaava ja
asemakaavan muutos
T 7A Detaljplan och detaljplaneändring för utvidgning av
Hassellunden - del A
Asemakaavan selostus, ehdotus
Detaljplanebeskrivning, förslag
18.3.2015
2
Sipoo, Söderkulla, T 7A Pähkinälehdon laajennus osa A,
asemakaava ja asemakaavan muutos
Sibbo, Söderkulla, T 7A Detaljplan och detaljplaneändring för utvidgning av Hassellunden - del A
Asemakaavan muutos koskee kiinteistöjä 753-419-4-1753,
419-4-15, 419-4-534, 419-4-533, 414-1-136, 414-1-14,
414-2-10, 414-2-3 sekä 753-895-2-41, jotka ovat Sipoon
kunnan omistuksessa.
Detaljplanen omfattar kommunägda fastigheterna 753419-4-1753, 419-4-15, 419-4-534, 419-4-533, 414-1-136,
414-1-14, 414-2-10, 414-2-3 och 753-895-2-41.
Asemakaavalla muodostuu korttelit 542 - 549 niihin liittyvine katu-, pysäköinti- ja virkistysalueineen, sekä katua
yleisestä tiestä. Asemakaavan muutos koskee T3 Pähkinälehdon asemakaavan VL-korttelialuetta ja sillä mahdollistetaan yleinen pysäköintialue ja kadun jatkaminen.
Genom detaljplanen bildas kvarteren 542–549 jämte
gatu-, parkerings- och rekreationsområden samt en gata
av en allmän väg. Ändringen av detaljplanen gäller VLkvartersområdet i detaljplanen T3 Hassellunden. Ändringen möjliggör ett allmänt parkeringsområde och förlängning av en gata.
Tämä selostus liittyy 18.3.2015 päivättyyn asemakaavakarttaan (1:1000).
Beskrivningen gäller detaljplanekartan (1:1 000) som är
daterad 18.3.2015.
Kaavaselostus sekä kaavakartta määräyksineen julkaistaan
kunnan internetkotisivuilla:
http://www.sipoo.fi/fi/asuminen_ja_rakentaminen/kaavoitus/asemakaavat
Planbeskrivningen samt plankartan med bestämmelser
publiceras på kommunens webbplats:
http://www.sibbo.fi/se/bygga_och_bo/planlaggning/detaljplaner
Selostuksen on laatinut Jarkko Lyytinen ja sen on kääntänyt ruotsiksi kääntäjä Monika Sukoinen.
Beskrivningen har utarbetats av Jarkko Lyytinen och översatts till svenska av Monika Sukoinen.
Asia/Ärende 652 / 2014
Kaavaprosessi ja käsittelyvaiheet - Planprocess och behandlingsskeden
Kaavatyö vireille ja OAS, 2.10.2014.
Planarbetet anhängigt och PDB
Kaavaehdotus
Planförslaget
Maankäyttöjaosto/Markanvändningssektionen 18.3.2015
Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen
Kaavaehdotus nähtävillä/Planförslaget läggs fram (65 §)
Vastineet lausuntoihin ja muistutuksiin
Bemötanden till utlåtanden och anmärkningar
Kaavan hyväksyminen
Godkännande av planen
Kaavan laatijat - Planens beredarna
Jarkko Lyytinen
Kaavoitusarkkitehti - Planläggningsarkitekt
Arkkitehti SAFA - Arkitekt SAFA, YKS-487
Matti Kanerva
Kaavoituspäällikkö - Planläggningchef
Arkkitehti SAFA - Arkitekt SAFA
Yhteystiedot raportin lopussa. Kontaktuppgifter i slutet av rapporten.
1
1. Perus- ja tunnistetiedot - Bas- och identifikationsuppgifter
1.1 Tunnistetiedot
1.1 Identifikationsuppgifter
Kunta: Sipoo
Kunnan osa: Söderkulla, Kallbäckin ja Massbyn kylä,
kiinteistöt 753-419-4-1753, 419-4-15, 419-4-534, 419-4533, 414-1-136, 414-1-14, 414-2-10, 414-2-3 sekä 753895-2-41.
Kaavan nimi: T 7A Pähkinälehdon laajennus osa A, asemakaava ja asemakaavan muutos
Korttelit: 542- 549 sekä katu-, pysäköinti- ja virkistysalueita
Kaavanumero: T 7A
Kommun: Sibbo
Kommundel: Byarna Kallbäck och Massby,
fastigheterna 753-419-4-1753, 419-4-15, 419-4-534, 4194-533, 414-1-136, 414-1-14, 414-2-10, 414-2-3 och 753895-2-41.
Planens namn : T 7A Detaljplan och detaljplaneändring
för utvidgning av Hassellunden - del A
Kvarteren: 542 - 549 samt gatu-, parkerings- och rekreationsområden
Planens nummer: T 7A
1.2 Asemakaava-alueen sijainti
1.2 Detaljplaneområdets läge
Kaava-alueet sijaitsevat Sipoon toisen taajaman ja eteläisen aluekeskuksen Söderkullan keskustassa, rakentumassa olevan Pähkinälehdon kerrostaloalueen ympärillä.
Pähkinälehdon asuinalue on Uuden Porvoontien (Mt 170)
pohjoispuolella, Taasjärven eteläpuolella ja Kalkkirannan
moottoritieliittymän länsipuolella.
Detaljplaneområdena ligger kring höghusområdet Hassellunden i centrum av Söderkulla, som är den andra tätorten och det södra centrumet i Sibbo kommun. Hassellundens område är också norr om Nya Borgåvägen (lv 170),
söder om Tasträsket och väster om anslutningen till motorvägen vid Kalkstrand.
T 7A on lähes kokonaan asemakaavoitetun alueen laajennosta, mutta se käsittää myös pienen osan alkuperäisestä T 3 Pähkinälehdon asemakaavan lähivirkistysalueesta
itäreunalla. T 7 Pähkinälehdon asemakaavatyö on jaettu
kahteen asemakaavahankkeeseen, T 7A Pähkinälehdon
laajennus osa A ja T 7B Pähkinälehdon laajennus osa B,
asemakaava ja asemakaavan muutos. Uuden Porvoontien
pohjoispuolen maanomistustilanne Pähkinälehdon kohdalla on vielä osittain muuttumassa, ja T 7B Pähkinälehdon laajennus osa B:n kaavatyötä jatketaan myöhemmin.
Planeringsområdet T 7 är nästan i sin helhet en utvidgning
av det detaljplanerade området, men det omfattar därtill
också en liten del av i östra kanten av närrekreationsområdet i den ursprungliga detaljplanen T 3 Hassellunden.
Detaljplanearbetet T 7 Hassellunden har indelats i två detaljplaneprojekt: T 7A Detaljplan och detaljplaneändring
för utvidgning av Hassellunden del A och T 7B Detaljplan
och detaljplaneändring för utvidgning av Hassellunden del
B. Markägoförhållandena norr om Nya Borgåvägen håller
delvis på att ändras, och därför kommer planarbetet T 7B
Detaljplan och detaljplaneändring för utvidgning av Hassellunden del B att fortsätta senare.
1.3 Asemakaavan tarkoitus
Asemakaavamuutos on Sipoon kaavoitusohjelman 20152018 kohde nro T 7, joka on jaettu osa-alueisiin A ja B
aikataulusyistä. Tämän kaavatyön T 7A Pähkinälehdon laajennus osa A:n tarkoituksena on mahdollistaa nykyisen rakentumassa olevan Pähkinälehdon asuinalueen laajentuminen pohjoiseen ja itään. Samalla alueen eteläpuoleinen
osa Mt 170 Uutta Porvoon tietä muutetaan asemakaavalla
kaduksi. Uuden Porvoontien pohjoispuoleisen osa-alue
B:n asemakaavatyötä jatketaan mahdollisimman pian
maanomistustilanteen selkiydyttyä.
2
1.3 Detaljplanens syfte
Detaljplaneändringen är objekt nr T 7 i Sibbo kommuns
planläggningsprogram 2015-2018. Objektet har av tidsmässiga skäl indelats i delområdena A och B. Syftet med
detta planarbete, T 7A Utvidgning av Hassellunden del A,
är att möjliggöra en utvidgning norrut och österut av Hassellundens bostadsområde, som håller på att genomföras
På samma gång ändras del av landsväg 170, Nya Borgåvägen, i söder till gata. Detaljplanearbetet med del B, som
ligger norr om Nya Borgåvägen, fortsätter så fort som
möjligt när situationen angående markägarstrukturen har
klarnat.
Kaava-alueen sijainti kunnan opaskartalla © Sipoon kunnan mittaus- ja kiinteistöyksikkö.
Planområdets läge på kommunens guidekarta © Sibbo kommun, Mätning och fastigheter.
3
1.4 Sisällysluettelo
1. Perus- ja tunnistetiedot.......................................................................................................................................... 2
1.1 Tunnistetiedot............................................................................................................................................................ 2
1.2 Asemakaava-alueen sijainti........................................................................................................................................ 2
1.3 Asemakaavan tarkoitus.............................................................................................................................................. 2
1.4 Sisällysluettelo............................................................................................................................................................ 4
1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista......................................................................................................................... 5
1.6 Luettelo kaavaa koskevista asiakirjoista, selvityksistä ja lähdemateriaalista.............................................................. 5
2. Tiivistelmä - Sammandrag....................................................................................................................................... 8
2.1 Kaavaprosessin vaiheet.............................................................................................................................................. 8
2.2 Asemakaava............................................................................................................................................................... 8
3. Suunnittelun lähtökohdat - Utgångspunkter......................................................................................................... 10
3.1 Suunnittelualueen yleiskuvaus................................................................................................................................. 10
3.1.1 Luonnonympäristö...............................................................................................................................................................11
3.1.2 Rakennettu ympäristö..........................................................................................................................................................12
3.1.3 Maanomistus........................................................................................................................................................................12
3.2 Suunnittelutilanne .................................................................................................................................................. 13
3.2.1 Maakuntakaava....................................................................................................................................................................13
3.2.2 Yleiskaava.............................................................................................................................................................................13
3.2.3 Osayleiskaava.......................................................................................................................................................................15
3.2.4 Asemakaava..........................................................................................................................................................................15
3.2.5 Rakennusjärjestys.................................................................................................................................................................17
3.2.6 Rakennuskiellot....................................................................................................................................................................17
3.2.7 Pohjakartta...........................................................................................................................................................................17
4. Asemakaavasuunnittelun vaiheet......................................................................................................................... 18
4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve............................................................................................................................. 18
4.2 Asemakaavasuunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset..................................................................... 18
4.3 Osallistuminen ja yhteistyö...................................................................................................................................... 18
4.3.1 Osalliset................................................................................................................................................................................18
4.3.2 Vireille tulo...........................................................................................................................................................................18
4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt.........................................................................................................................18
4.4 Asemakaavan tavoitteet........................................................................................................................................... 20
4.4.1 MRL sisältövaatimukse.........................................................................................................................................................20
4.4.2 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet.............................................................................................................................20
5. Asemakaavan kuvaus - Redogörelse för detaljplanen............................................................................................ 24
5.1 Kaavan rakenne........................................................................................................................................................ 24
5.1.1 Mitoitus................................................................................................................................................................................27
5.1.2 Palvelut.................................................................................................................................................................................27
5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen........................................................................................ 27
5.3 Aluevaraukset.......................................................................................................................................................... 28
5.3.1 Korttelialueet........................................................................................................................................................................28
5.3.2 Muut alueet..........................................................................................................................................................................28
4
5.4 Kaavan vaikutukset................................................................................................................................................... 29
5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön...............................................................................................................................29
5.4.2 Vaikutukset luonnonympäristöön........................................................................................................................................29
5.4.3 Vaikutukset kuntatalouteen.................................................................................................................................................30
5.4.4 Vaikutukset valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin....................................................................................................30
5.5 Ympäristön häiriötekijät........................................................................................................................................... 31
5.6 Asemakaavamerkinnät ja -määräykset.................................................................................................................... 31
6. Asemakaavan toteutustus.................................................................................................................................... 32
6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat............................................................................................ 32
6.2 Toteuttaminen ja ajoitus.......................................................................................................................................... 32
6.3 Toteutuksen seuranta............................................................................................................................................... 32
1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista
Liite 1. Seurantalomake (täytetään hyväksymisvaiheessa)
Liite 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Liite 3. Viranomaispalaverin muistio
Liite 4. Asemakaavakartta
Liite 5. Kaavamerkinnät ja –määräykset
Liite 6. Havainnekuva
Liite 7. Taasjärven hulevesiselvitys, Sito Oy, 2015
Liite 8. Söderkullan portin asemakaavan luontoselvitys, Hannu Tammelin, T:mi Ekologinen ympäristökartoitus, 2009
Liite 9. Lausunto pähkinäpenasaslehdon suojeluarvosta, Ympäristötutkimus Yrjölä Oy, 2014
Liite 10. Söderkullan liikenteen toimivuustarkastelu, Sito Oy, 2014
Liite 11. Kalliomäen ja Pähkinälehdon maisemallisten ja virkistyksellisten vaikutuksien tarkastelu, WSP Oy, 2015
1.6 Luettelo kaavaa koskevista asiakirjoista, selvityksistä ja lähdemateriaalista
Yleiset selvitykset
•• Söderkullan portin asemakaava, maisemaselvitys, Sipoon kunta Sirkku Huisko, 2009
•• Söderkullan alueen luonto- ja maisemaselvitys, Maa ja vesi Oy, 2002
•• Söderkullan ympäristön perusselvitys ja osayleiskaavaluonnoksen arviointi, Maa ja vesi Oy, 1994
•• Sipoon Söderkullan osayleiskaava-alueen linnustoselvitys, Luontotutkimus Solonen Oy, 2000
•• Sipoon yleiskaava-alueiden luontoselvitykset, Ympäristötutkimus Yrjölä Oy, 2006
•• Sipoon lepakkokartoitus 2006. Wermundsen Consulting Oy/Batcon Group, 2006
•• Sipoon tieliikenteen meluselvitys. WSP LT-Konsultit Oy, 2006 ja 2010
•• Sipoon yleiskaava 2025 – Liikenneverkkoselvitys. Strafica Oy ja Sito Oy, 2008
5
1.4Innehållsförteckning
1. Bas- och identifikationsuppgifter............................................................................................................................ 2
1.1 Identifikationsuppgifter.............................................................................................................................................. 2
1.2 Detaljplaneområdets läge.......................................................................................................................................... 2
1.3 Detaljplanens syfte..................................................................................................................................................... 2
1.4 Innehållsförteckning................................................................................................................................................... 6
1.5 Förteckning över bilagor till beskrivningen................................................................................................................ 7
1.6 Förteckning över dokument, utredningar och källmaterial som berör planen.......................................................... 7
2. Sammandrag.......................................................................................................................................................... 8
2.1 Olika skeden i planprocessen..................................................................................................................................... 8
2.2 Detaljplanen............................................................................................................................................................... 8
3. Utgångspunkter.................................................................................................................................................... 10
3.1 En allmän beskrivning av området........................................................................................................................... 10
3.1.1 Naturmiljön..........................................................................................................................................................................11
3.1.2 Den byggda miljön................................................................................................................................................................12
3.1.3 Markägoförhållanden...........................................................................................................................................................12
3.2 Planeringssituationen ............................................................................................................................................. 13
3.2.1 Landskapsplanen..................................................................................................................................................................13
3.2.2 Generalplanen......................................................................................................................................................................13
3.2.3 Delgeneralplanen.................................................................................................................................................................15
3.2.4 Detaljplanen.........................................................................................................................................................................16
3.2.5 Byggnadsordningen..............................................................................................................................................................17
3.2.6 Byggförbud...........................................................................................................................................................................17
3.2.7 Grundkarta...........................................................................................................................................................................17
4. Olika skeden i planeringen av detaljplanen........................................................................................................... 18
4.1 Behovet av detaljplanering...................................................................................................................................... 18
4.2 Planeringsstart och beslut som gäller denna........................................................................................................... 18
4.3 Deltagande och samarbete...................................................................................................................................... 18
4.3.1 Intressenter..........................................................................................................................................................................18
4.3.2 Anhängiggörande.................................................................................................................................................................18
4.3.3 Deltagande och växelverkan.................................................................................................................................................18
4.4 Mål för detaljplanen................................................................................................................................................. 20
4.4.1 Markanvändnings- och bygglagens innehållskrav................................................................................................................20
4.4.2 Mål enligt utgångsmaterialet ..............................................................................................................................................20
5. Redogörelse för detaljplanen................................................................................................................................ 24
5.1 Planens struktur....................................................................................................................................................... 24
5.1.1 Dimensionering....................................................................................................................................................................27
5.1.2 Service..................................................................................................................................................................................27
5.2 Uppnåendet av målen för miljöns kvalitet............................................................................................................... 27
5.3 Områdesreserveringar............................................................................................................................................. 28
5.3.1 Kvartersområden..................................................................................................................................................................28
5.3.2 Övriga områden....................................................................................................................................................................28
5.4 Planens konsekvenser.............................................................................................................................................. 29
6
5.4.1 Konsekvenser för den byggda miljön...................................................................................................................................29
5.4.2 Konsekvenser för naturmiljön..............................................................................................................................................29
5.4.3 Konsekvenser för kommunalekonomin................................................................................................................................30
5.4.4 Konsekvenser för de riksomfattande målen för områdesanvändningen .............................................................................30
5.5 Störande faktorer i miljön........................................................................................................................................ 31
5.6 Detaljplanebeteckningar och detaljplanebestämmelser......................................................................................... 31
6. Genomförande av detaljplanen............................................................................................................................. 32
6.1 Planer som styr och åskådliggör genomförandet..................................................................................................... 32
6.2 Genomförande och tidsplanering............................................................................................................................ 32
6.3 Uppföljning av genomförandet................................................................................................................................ 32
1.5 Förteckning över bilagor till beskrivningen
Bilaga 1. Uppföljningsblankett (ifylls i godkännandeskedet)
Bilaga 2. Program för deltagande och bedömning
Bilaga 3 Promemoria från myndigheternas samråd
Bilaga 4 Detaljplanekarta
Bilaga 5 Detaljplanbeteckningar och detaljplanebestämmelser
Bilaga 6 Illustration
Bilaga 7. Taasjärven hulevesiselvitys, Sito Oy, 2015
Bilaga 8. Söderkullan portin asemakaavan luontoselvitys, Hannu Tammelin, T:mi Ekologinen ympäristökartoitus, 2009
Bilaga 9. Lausunto Sipoon Kalliomäen luontoarvoista, Ympäristötutkimus Yrjölä Oy, 2014
Bilaga 10. Söderkullan liikenteen toimivuustarkastelu (granskning av trafikens funktion), Sito Oy, 2014
Bilaga 11. Kalliomäen ja Pähkinälehdon maisemallisten ja virkistyksellisten vaikutuksien tarkastelu, WSP Oy, 2015
1.6 Förteckning över dokument, utredningar och källmaterial som berör planen
Allmänna utredningar
•• Söderkullan portin asemakaava, maisemaselvitys, Sipoon kunta Sirkku Huisko, 2009
•• Söderkullan alueen luonto- ja maisemaselvitys, Maa ja vesi Oy, 2002
•• Söderkullan ympäristön perusselvitys ja osayleiskaavaluonnoksen arviointi, Maa ja vesi Oy, 1994
•• Sipoon Söderkullan osayleiskaava-alueen linnustoselvitys, Luontotutkimus Solonen Oy, 2000
•• Sipoon yleiskaava-alueiden luontoselvitykset, Ympäristötutkimus Yrjölä Oy, 2006
•• Sipoon lepakkokartoitus 2006. Wermundsen Consulting Oy/Batcon Group, 2006
•• Sipoon tieliikenteen meluselvitys. WSP LT-Konsultit Oy, 2006 ja 2010
•• Sipoon yleiskaava 2025 – Liikenneverkkoselvitys. Strafica Oy ja Sito Oy, 2008
7
2. Tiivistelmä - Sammandrag
2.1 Kaavaprosessin vaiheet
2.1 Olika skeden i planprocessen
Alueen asemakaavoitus perustuu Sipoon kunnanhallituksen hyväksymään kaavoitusohjelmaan 2015-2018. Sipoon
kunnan kasvustrategian toteuttamiseksi tarvitaan myös
kerrostaloja sisältäviä alueita, ja Kalliomäen alue osana
yhdestä pääkasvukeskuksesta on sopiva tämäntyyppiselle
rakentamiselle.
Detaljplaneringen av området baserar sig på det av Sibbo
kommunfullmäktige fastställda planläggningsprogrammet
för åren 2015–2018. För genomförandet av Sibbo kommuns tillväxtstrategi behövs också områden med flervåningshus och Stenkulla, som hör till ett av tillväxtcentrumen, lämpar sig för denna typ av byggande.
Kaavatyö kuulutettiin vireille ja kaavan osallistumis- ja
arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville 2.10.2014. Käynnistämisvaiheessa pidettiin kaksi työpajaa asukkaiden näkemysten, toiveiden ja paikallistuntemuksen keräämiseksi
8.10.2014 ja 20.10.2014. Toinen työpaja pidettiin Sipoonlahden koululla, jotta myös oppilaiden näkemyksiä saatiin
paremmin kerättyä.
Planarbetet kungjordes anhängigt och programmet
för deltagande och bedömning lades fram offentligt
2.10.2014. I startskedet hölls två workshopar (8.10.2014
och 20.10.2014) där man samlade in invånarnas synpunkter, önskemål och lokalkännedom. Den ena hölls på
Sipoonlahden koulu för att man bättre skulle höra även
elevernas åsikter.
Uudenmaan Ely-keskuksessa järjestettiin aloitusvaiheen
viranomaispalaveri 24.10.2014, jonka pöytäkirja on selostuksen liitteenä.
På Närings-, trafik- och miljöcentralen i Nyland anordnades myndigheternas samråd i begynnelseskedet
24.10.2014. Protokollet från detta möte finns som bilaga
till beskrivningen.
Kunnanhallitus hyväksyi asemakaavaehdotuksen nähtäville asetettavaksi kokouksessaan xx.xx.2015.
Maankäyttö- ja rakennuslain 65§ mukaisesti kaavaehdotus
on ollut julkisesti nähtävillä xx - xx.2015 välisenä aikana.
Kaavaehdotuksesta saatiin muistutuksia x ja
lausuntoja x kappaletta.
Planförslaget var framlagt offentligt xx–xx.2015 i enlighet
med 65 § i markanvändnings- och bygglagen. Om planförslaget inlämnades x anmärkningar och x utlåtanden.
Kunnanhallitus on hyväksynyt asemakaavan kokouksessaan xx.xx.2015 valtuuston käsittelyyn.
På sitt sammanträde xx.xx.2015 godkände planläggningssektionen detaljplanen för behandling av kommunstyrelsen.
Kommunstyrelsen godkände xx.xx.2015 detaljplanen för
behandling av fullmäktige.
2.2 Asemakaava
2.2 Detaljplanen
Asemakaavan muutosalue on Sipoon yleiskaavassa 2025
lounais-osaltaan keskustatoimintojen aluetta, Söderkullan
keskustaa. Loput kaava-alueesta on taajamatoimintojen
aluetta (asemakaavoitettavaa). Alue liittyy T3 Pähkinälehdon asemakaavan (2011) alueeseen, sekä myös itäsivultaan Söderkullan koulu- ja urheilualueen asemakaava- ja
asemakaavan muutosalueeseen (2007).
I Generalplan för Sibbo 2025 är sydvästra delen av detaljplanens ändringsområde ett område för centrumfunktioner, Söderkulla centrum. Den återstående delen av
planområdet är ett område för tätortsfunktioner (som ska
detaljplaneras). Området ansluter sig till detaljplanen T3
Hassellunden (2011) och längs östra kanten även till detaljplan och detaljplaneändringen för Söderkulla skol- och
idrottsområde (2007).
Kaavoitusjaosto on hyväksynyt asemakaavan kokouksessaan xx.xx.2015 kunnanhallituksen käsittelyyn.
Laajennusalueen uusien korttelien liikenneverkkona toimii
Gneissikuja, jota jatketaan. Tie on tonttikatu, joka liittyy
Graniittitiehen ja Gneissitiehen.
Alueen korttelitehokkuudet vaihtelevat asuinkerrostalokortteleissa (AK) välillä ek=0,67 - 0,85, ja alueella on
rakennuspaikka 18 kerrostalolle. A-1-asuinrakennusten
korttelialueilla korttelitehokkuudet vaihtelevat 0,35 - 0,4
välillä. Asuinkerrostalokortteleissa (AK) on varattu autopaikkoja 1/90 k-m2, ja A-1-kortteleissa 1,5ap / asunto.
8
Kommunstyrelsen godkände framläggandet av detaljplaneförslaget på sitt sammanträde xx.xx.2015.
Gnejsgränden kommer att förlängas och fungera som trafiknät för de nya kvarteren i utvidgningsområdet. Vägen är
en tomtgata som ansluter till Granitvägen och Gnejsvägen.
Kvarterseffektiviteten varierar mellan ek = 0,67 och 0,85
i kvarteren för flervåningshus (AK) och området omfattar
en byggplats för 18 flervåningshus. I kvartersområdena för
A-1-bostadshus varierar kvarterseffektiviteten mellan 0,35
och 0,4. I kvarteren för flervåningshus (AK) har bilplatser
reserverats enligt förhållandet 1/90 vy-m2, och i A-1-kvarteren som 1,5 bp/bostad.
Asemakaavaote Detaljplaneutdrag
9
3. Suunnittelun lähtökohdat - Utgångspunkter
3.1 Suunnittelualueen yleiskuvaus
3.1 En allmän beskrivning av området
Noin 14,3 ha:n laajuinen kaava-alue sijaitsee Sipoon eteläisen keskuksen Söderkullan keskustassa. Kaava-alue on
kunnan maanomistuksessa ja virkistyskäytössä.
Sipoon kunta on pystynyt hankkimaan maata alueelta, ja
Heli-ratavarauksen poistuttua maakuntakaavasta myös
pohjoisosaa kaavoitettavasta laajennusalueesta on mahdollista kehittää asuntorakentamiseen.
Planområdet omfattar ca 14,3 ha och det är beläget i Söderkulla, som är Sibbos södra centrum. Planområdet ägs
av kommunen och används för rekreation.
Sibbo kommun har förvärvat mark i området, och i och
med att reserveringen för Heli-banan strukits från landskapsplanen kan även norra delen av det utvidgningsområde som är föremål för planläggning utvecklas för bostadsbyggande.
Tieyhteyttä varten uudelle korttelialueelle 542 VL-aluetta
T3 Pähkinälehdon asemakaavan itäreunalta on otettu mukaan kaavamuutokseen.
Alueen palvelut ovat lähellä. Länsipuolella vieressä on
Miilin päiväkoti ja Sipoonlahden koulu ala- ja yläasteineen.
Koulut, kirjasto ja kaupalliset palvelut sijaitsevat n. 900m
päässä. Söderkullan urheilupuisto yleisurheilukenttineen
on n. 100m päässä. Laajat virkistysalueet ja -reitistöt liittyvät välittömästi suunniteltuun alueeseen Taasjärven rantavyöhykkeellä.
I planändringen har ett VL-område från den västra kanten
av detaljplanen T3 Hassellunden inkluderats för en vägförbindelse till det nya kvartersområdet 542.
Servicen i området är nära. Väster om planområdet finns
Daghemmet Miili och Sipoonlahden koulu (låg- och högstadium). Skolor, bibliotek och kommersiell service finns
inom ett avstånd av ca 900 m. Söderkulla idrottspark och
friidrottsplaner finns på ett avstånd av ca 100 m. Vidsträckta rekreationsområden och friluftsleder i strandzonen kring Tasträsket ansluter omedelbart till det planerade området.
Asemakaava-alue vuoden 2013 ilmakuvassa / Detaljplaneområdet på en flygbild från år 2013
10
3.1.1 Luonnonympäristö
3.1.1 Naturmiljön
Kaava-alueella maasto nousee Taasjärven pinnan tasosta
n. +20,5m aina +34 m alueen pohjoisosassa. Alueella on
hyvään ilmansuuntaan tai järvinäkymään avautuvia loivia
rinteitä, jotka soveltuvat asuinaluekäyttöön erinomaisesti.
I planområdet stiger terrängen från nivån på Tasträskets
yta som ligger på ca +20,5 m till +45 m i områdets norra
del. Det finns flacka sluttningar som öppnar sig mot fördelaktiga vädersträck eller mot träsket och därför lämpar
sig utmärkt för bostadsbyggande.
Maaperä on kalliota ja moreenia, ja 170-tien pohjoispuolella on myös savea. Alueella on myös joitain pienehköjä
avokallioita.
Alueella on pääosin loivasti kumpuilevaa vaihtelevan ikäistä kangasmetsämaastoa, pienine avokallioineen. Kallioalueet ovat karuja silikaattikallioalueita. Alue on suurelta osin
havupuuvaltaista, paikoitellen myös mäntyvaltaista kuusikoiden lisäksi. Myös lehtoja ja tiheää lehtipuuvaltaista
sekametsää on luontoselvityksen alueella. Lisäksi on myös
kosteikkoja ja soistuneita alueita, joita on jätetty pääosin
viheralueiksi luontoselvityksen pohjalta sekä osaksi alueen
luontaista hulevesien käsittelyä.
3.1.2 Rakennettu ympäristö
Kaava-alue on lähes rakentamatonta, lukuun ottamatta
Uutta Porvoontietä ja itäreunan nuorisotilaa. Alue rajautuu länsisivultaan Söderkullan koulu- ja urheilualueen
asemakaava- ja asemakaavan muutosalueeseen, joka on
lähes kokonaan rakentunut. Myös T3 Pähkinälehdon ensimmäinen asemakaava on hyvää vauhtia toteutumassa,
ja sillä on käynnissä useita kerrostalotyömaita.
Alueen liikenneverkko liittyy Graniittitien ja Taasjärventien
kautta Uuteen Porvoontiehen ( Mt 170:een).
3.1.3 Maanomistus
Kaava-alue sijaitsee Sipoon kunnan omistuksessa olevilla
kiinteistöillä 753-419-4-1753, 419-4-15, 414-1-136, 4141-14 sekä 753-895-2-41.
Jordmånen är berg och morän, norr om 170-vägen även
lera. Det finns ett fåtal mindre berg i dagen.
Området består i huvudsak av flackt kuperad moskog i
varierande ålder med små klippor här och där. Klippområdena består av karga silikatklippor. Området domineras
till största delen av barrträd: grandungarna varvas ställvis
med inslag av tallar. I det område som naturinventerades förekommer också lundar och tät, lövträdsdominerad
blandskog. Därtill finns det våtmarker och försumpade
marker som utifrån naturinventeringen i huvudsak har bevarats som grönområden. De fungerar som en del av den
naturliga dagvattenhanteringen i området.
3.1.2 Den byggda miljön
Planområdet är obebyggt med undantag för Nya Borgåvägen och ungdomslokalen i östra kanten. Längs västra sidan
gränsar området till detaljplane- och detaljplaneändringsområdet Söderkulla skol- och idrottsområde (2007), som
är nästan helt byggt. Den första detaljplanen i området, T3
Hassellunden, håller också på att genomföras i rask takt
och här pågår flera våningshusbyggen.
Trafiknätet ansluter sig via Granitvägen och Tasträskvägen
till Nya Borgåvägen (landsväg 170).
3.1.3 Markägoförhållanden
Planområdet ligger på de av Sibbo kommun ägda fastigheterna 753-419-4-1753, 419-4-15, 414-1-136, 414-1-14 och
753-895-2-41.
11
3.2 Suunnittelutilanne
3.2 Planeringssituationen
3.2.1 Maakuntakaava
3.2.1 Landskapsplanen
Ympäristöministeriön 15.2.2010 vahvistamassa Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu
taajamatoimintojen alueeksi (A).
I den av miljöministeriet 15.2.2010 fastställda
landskapsplanen för Östra Nyland har planeringsområdet
i huvudsak anvisats som ett område för tätortsfunktioner
(A).
Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa, vahvistettu
30.10.2014, alueella on merkinnät taajamatoimintojen
alue ja tiivistettävä alue, sekä liikenteen yhteystarve -nuolimerkintä.
Ote Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavayhdistelmästä, 2014
Utdrag ur etapplandskapsplan 2 för Nyland, 2014
12
I etapplandskapsplan 2 för Nyland, vilken fastställdes
30.10.2014, betecknas området som ett område för tätortsfunktioner och ett område som ska förtätas. Vidare
har området en pilbeteckning som anger ett behov av trafikförbindelse.
Ote Itä-Uudenmaan maakuntakaavasta, 2010.
Utdrag ur landskapsplan för Östra Nyland, 2010
13
3.2.2 Yleiskaava
3.2.2 Generalplanen
Oikeusvaikutteisessa Sipoon yleiskaavassa 2025 kaavaalue on lounais-osaltaan keskustatoimintojen aluetta (C),
ja pohjois- ja itä-osalta asemakaavoitettavaa aluetta (A).
I Generalplan för Sibbo 2025, en plan med rättsverkningar, är den sydvästra delen av planområdet ett område för
centrumfunktioner (C) och den norra och östra delen ett
område som ska detaljplaneras (A).
Alueella on myös yhdystie/kokoojakatumerkinnät (yt/kk)
sekä joukkoliikenteen kehittämiskäytävä/yhteystarve-merkintä.
I området finns det också beteckningar för förbindelseväg/matargata (yt/kk) och en beteckning för en korridor
för utveckling av kollektivtrafiken/behov av kollektivtrafikförbindelse.
Ote Sipoon yleiskaavasta 2025. Utdrag ur generalplan för Sibbo 2025. (2009)
14
3.2.3 Osayleiskaava
3.2.3 Delgeneralplanen
Alueella ei ole lainvoimaista osayleiskaavaa, mutta kaavamuutosalue on Sibbesborgin osayleiskaavatyön alueella,
joka taas oli luonnoksena nähtävillä 12.1.–4.3.2015. Asemakaavamuutoksen ehdotus on osayleiskaavan mukainen yleiskaavatarkkuuden puitteissa, ja yleispiirteinen
osayleiskaava päivittyy huomattavasti tarkempaan asemakaavatyöhön nähden ehdotusvaiheeseen mentäessä.
Osayleiskaavassa on alueella kerrostalovaltainen asuntoalue (AK/P ) sekä asuntoalue-merkintä (A).
Det finns ingen lagkraftvunnen delgeneralplan för detta
område, men planändringsområdet omfattas av arbetet
med att utarbeta en delgeneralplan för Sibbesborg. Utkastet till nämnda delgeneralplan var framlagt 12.1–4.3.2015.
Utkastet till ändring av detaljplanen är förenlig med delgeneralplanen inom ramen för generalplanens exakthet. Delgeneralplanen är en översiktlig plan och vid övergången
till förslagsskedet kommer den att uppdateras avsevärt i
förhållande till den exaktare detaljplaneringen. I delgeneralplanen omfattar området ett bostadsområde som domineras av våningshus (AK/P) och ett bostadsområde (A).
Ote Sibbesborgin osayleiskaavaluonnoksesta. Utdrag ur utkastet till delgeneralplan för Sibbesborg.
15
Asemakaavakooste, Pähkinälehdon laajennuksen osa-alue A sijainti esitetty punaisella.
Detaljplanesammanställning , läget för detaljplaneområdet för utvidgning av Hassellunden - del A anges med rött.
16
3.2.4 Asemakaava
3.2.4 Detaljplanen
Kaava-alue on pääosin asemakaavoittamatonta aluetta,
mutta liittyy suoraan T 3 Pähkinälehdon asemakaavaan
(2011), mm. liikenteellisesti. Pähkinälehdon alue on rakentumassa ja alueella on useita kerrostalotyömaita käynnissä. Itäreunalta Pähkinälehdon asemakaavaa muutetaan
tieyhteyden mahdollistamiseksi sekä pysäköintialueen
lisäämiseksi.
Kaava-alue rajautuu itäreunaltaan Söderkullan koulukeskuksen ja urheilupuiston asemakaavaan (2007). Tällä kaava-alueella on Sipoonlahden koulu, ala- ja yläasteineen,
päiväkoti ja urheilupuisto. Alue on pääosin toteutunut tai
toteutumassa.
Planområdet är i huvudsak ett icke detaljplanerat område
med det ansluter direkt till detaljplanen T3 Hassellunden
(2011), bland annat med hänsyn till trafiken. Hassellunden
håller på att byggas upp och flera våningshusbyggen är på
gång. Östra kanten av T3 Hassellunden ändras för att det
ska gå att bygga en vägförbindelse och utvidga parkeringsområdet.
Den östra kanten av planområdet gränsar till detaljplanen för Söderkulla skolcentrum och idrottsparken (2007).
I detta planområde finns Sipoonlahden koulu med skolor för årskurserna 1–6 resp. 7–9 liksom ett daghem och
en idrottspark. Området är i huvudsak byggt eller under
byggnad.
3.2.5 Rakennusjärjestys
3.2.5 Byggnadsordningen
Maankäyttö- ja rakennuslaissa sekä -asetuksessa olevien
sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten ja määräysten lisäksi on Sipoon kunnassa
noudatettava kunnanvaltuuston 20.4.2002 ja 7.10.2005
hyväksymän rakennusjärjestyksen määräyksiä, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen
rakentamismääräyskokoelmassa ei ole asiasta toisin määrätty. Rakennusjärjestyksen määräykset ovat asema- ja
yleiskaavoja täydentäviä siten, että kaavamääräykset ovat
ensisijaisia.
Utöver bestämmelserna och föreskrifterna i markanvändnings- och bygglagen, markanvändnings- och byggförordningen samt övriga bestämmelser och föreskrifter
om markanvändning och byggande ska i Sibbo kommun
iakttas bestämmelserna i den av kommunfullmäktige
20.4.2002 och 7.10.2005 godkända byggnadsordningen,
förutsatt att inga andra bestämmelser om en aktuell fråga
har getts i en generalplan med rättsverkningar, detaljplan
eller Finlands byggbestämmelsesamling. Bestämmelserna
i byggnadsordningen kompletterar detalj- och generalplanerna såtillvida att planbestämmelserna gäller i första
hand.
3.2.6 Rakennuskiellot
Suunnittelualueella ei ole rakennuskieltoa.
3.2.6 Byggförbud
För området gäller inget byggförbud.
3.2.7 Pohjakartta
Pohjakartta mittakaavassa 1:1000 saatetaan ajan tasalle
kaavan laatimisen yhteydessä.
36,9
28.1
419 Massby
48
4:1487
40
36
40
83
876:1
3
38
4:1488
4
28.7
0
30
4:405
9
4:268
25
2
16
11
5
12
15
4:587
22
21
27.0
53
57
15
1
4:634
12
13
18
27.8
4:269
3
43,8
22.9
4:315
4:317
4:314
2
3
4
30
L
25
23.3
L
4
4:624
38,7
32.4
L
21.7
32.1
32.6
3
228
33.9
4:15
5:56
L
10
30
35
227
42
32.7
23.4
L
1:136
414 Kallbäck
14
31.1
L
12
61
7
216
L
L
30.2
82
68
26.5
43
1:14
1:174
1:159
21
1:158
31.2
4:15 3
41
35.0
L
39
42
L
33.9
L 36
30.8
29.9
17
L
89
29,5
25
26.5
rp
1:163
26.6
25
21
19.6
52
23.9
50
1:168
58
1:170
32.3
31.7
Rakenteilla
17
37
92
25rp
753 SIPOO SIBBO
61
59
32.2
7
58
1:164
18.1
L
2
12.6
11
17.7
19
49
30
11
13
rp1
47
rp
97
17.7
37
15
2:37
11,7
1:180
19.3
Rakenteilla
15
174
0
24.8
218
176
89
19.0
4:961
L
2:38
3
5:48
14,7
1
91
7
228
93
229
23.9
419 Massby
53
20
11,8
18.1
17.7
22.9
10
20
12.1276
616
4:533
11.7
278
31
282
12.5
26
16.7
206
4:669
99
12.9
13.0
62
12.6
15
17.9
4:817
294
13.8
4
13.4
4:22
77
15
Pohjakartta / Grundkarta
12.6
21.6
17.9
2:29
3
16.6
17.6
231
2
414 Kallbäck
4:1745
21.0
408 Hangelby
31
rp2
12.3
68
229
15
4:818
13.7
11.4
12.6
10
2
12.1
18
13.7
4:24
92
12.5
rp68
25
18.9
26
11.6
15.1
rp92
6
306
198
11.8
4:964
42
7
18.8
308
408 Hangelby
543
310
302
4:818
75
12.7
4:670
11.8
19.6
18.0
15.8
4:535
13.0
88
kt
300
20.1
18.5
rp88
20.0
2:5
2
4:1750
12.7
21.0
14
18.6
15.3
10.7
4:670
12.7
75
5
627
16
16
10.8
13.5
3
20.4
628
625
296
11.4
1
2:17
624
34
12.4
13.1
290
rp99
21.4
20.7
622
288
5 rp
5:1
20.0
621
12.2
286
13.5
rp
4:24
5:48
21.82:5
kt
20.7
11
13.0
12.5
284
14.5
419 Massby
41
13
11.5
4:964
rp
1
191
20.6
22.1
25.1
4:534
12.5
rp76
76
4
15
619
227
14.7
63
15.6
246
4
419 Massby
226
11.5
11.9
13.8
17.2
5:62
2
618
280
22.7
21.2
14,4
2:10
4:1753
12.5
20.9
2
L
13.1
1:37
22.8
225
17.43
248
2:28
178
4
60
rp3
43
15
15.3
57001
44
16.2
11.6
15.1
38
22.5
36
25
11.8
34
19
17.7
62
248
26.6
15.7
217
16,1
77
612
L
0
87
80
224
64
17.5
18.8
40
5:63
2:40
97
53
kt
kt
12
11.8
26.8
28.1
L
96
2:36
63
15.6
25.4
25
44
58
27.5
16,8
70
17,0
30.9
28.9
86
L
2:39
40
81
Rakenteilla
38
11.6
4:962
19.2
27.4
67
223
57
19.5
L
1:177
20
1:162
17.7
22.4
219
rp
rp
83
10
31
30.9
34
32
414 Kallbäck
36
75
7
20
18.9
24,9
28.7
71
2:13
L
5:74
32.2
27.0
L
rp
26
46
1:37
17.1
10
5:73
49 52
68
22
94
22
12.8
94
18.4
15.7 1:22
26,1
93
23.0
20,3
16,8
L
L
20,8
17,6
14,8
220
13,1
63
19.0
74
54
2:32
0
85
94
71
78
17.2
94
96
58
64
85
24
13.3
6
253
1:14
28,3
87
1:172
13
73
76
28
97
47
18.3
64
34
64
66
17.3
21.4
24,0
74
11
18.3
1:44
10
24
1:161
30
15
20
L
L
12
30
18
95
53
31.0
85
20
5:55
32.8
56
15.8
L
31.5
1:173
32.0
41
21,6
Rakenteilla
30.4
1:176
90
1:171
15
5:56
81
42
31.0
75
414 Kallbäck
1:160
18.9
17.5
44
20
17.9
18.08
L
74
1:167
17.6
pk
42
rp
84
50
27.0
15.8
16.0
59
46
L
3
20.0
14
28.7
29,1
28,8
89
79
L
23.6 L
51
12
L
47
31.0
1:178
26
26.2
15.8
30.6
73
64
29.4
1:36
1:45
18.8
1:166
31 32
20.6
k
30.6
59
5:77
53
Rakenteilla
L
1:169
23
88
26.5
26,3
29.9
16
25
41
rp
32.4
rp
L
23.0
28.3 L
16.8
22.3
23.0
21.7
1:179
29
96
L
30
18
rp
30,8
31.1
19
35
30.1
L
1:175
15
78
25
22.9
9
L
29.7
8
23.6
21.4
64
77
87
1:165
22
31,3
0.3
7
L
16.1
1:14
34.0
29
54
5:50
60
26,5
1:157
94
33.0
L
L
29.7
26
57
32.5
20
25
4
Päiväkoti
Daghem
Koulu
Skola
71
70
10
1:156
30
20.4
53
35.2
40
29.4
22.1
16.6
28.3
33.1
1:136
1:22
16.0
95
32.5
25.0
72
25,2
30
23.1
21.6
17.1
23
34.9
21.8
8
L
20.6
27.6
15.6
9
4:1753
22
35,8
26.8
11
94
22.9
20
34.6
32.8
30
21
4:15
27.7
2
23,2
35
23.1
32.1
31.9
5
40,8
24.1
28.4
4
24.5
5
4:1753
26.7
30
6
20.5
20
5:50
24.3
36
30.1
12
20
25
28.1
7
3
25
4:1509
19
40
13
4:398
1
4:1604
21,4
L
22
34
4:458
6
40,6
21.1
35
1
4:322
4:323
4:324
37.2
37.1
2
L
22.8
29.4
28.5
31
27
43
22.5
4:312
28.0
4:318
29
16
98
25
28
25
12
4:316
43,7
39
24.5
419 Massby
35.1
5
4:321
26
rp28
51
753 SIPOO SIBBO
14
6
33
3
45,1
87
L
L
16
4:313
30.3
30
24
4
rp26
44,1
21.4
29.2
15
19
27.5
1,9
31.8
4:1433
14
6
4:321
32
35
45,6
4:31
4:311
30.1
4:310
17
4:1433
4:1432
25.8
25 52
13
44,8
41
6
4:404
1
4:1489
20.6
4:407
30
57
97
2
29
4:635
4:173
39
57
88
,9
28.2
1
8
4:406
28.8
1
27.1
4
2
34.7
7
4:172
39
4:1484
4:387
4:1433
39,3
37
18
10
3
2
41
90
4
15
35
35
79
51
4:1486
20
4:1483
40
93
4:1475
22.3
58
97
34
4:1482
87
48
72
4:342
Grundkartan i skalan 1:1 000 uppdateras i samband med
utarbetandet av planen.
72
23
4:1479
21
20
30
2
5
3.2.7 Grundkarta
44
20
33
29
17
232
20.0
20
14.1
5:48
12.1
10.1
14.8
4:24
6
28
19.0
0
4:22
22
15.6
18.9
14.7
12.0
3
21
9.8
L
16.6
92
18.2
L
0
94
2:29
12.0
0
4
4:1447
17
18
23.9
8.1
225
23.7
20
24
12.8
3
rp7
5:46
23
9.4
15
7
12.3
0
17
121
25
0
14.1
20.9
27
0 16
19.4
12.2
15
12.0
kt
22.7
16.6
63
23.9
L
9.6
26
878:4
4:1743
12.0
73
22.4
10
66
11.9
9.4
4. Asemakaavasuunnittelun vaiheet - Olika skeden i planeringen av detaljplanen
4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve
4.1 Behovet av detaljplanering
Asemakaavahankkeeseen on ryhdytty jotta asemakaava
mahdollistaisi laadukkaan ja toteuttamiskelpoisen asuinrakentamisen alueella. Sipoo pyrkii toteuttamaan kasvustrategiaansa myös tällä kaavahankkeella, ja mahdollistamaan
myöhemmät kaavahankkeet alueella.
Arbetet med att utarbeta en detaljplan har inletts för att
det ska bli möjligt att bygga förstklassiga bostäder i området. Även detta planprojekt är en del av strävan att verkställa kommunens tillväxtstrategi och bädda för senare
planprojekt.
4.2 Asemakaavasuunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset
4.2 Planeringsstart och beslut som gäller
denna
Maankäyttö- ja rakennuslain 51 §:n mukaan asemakaava
on laadittava ja pidettävä ajan tasalla sitä mukaa kuin kunnan kehitys tai maankäytön ohjaustarve sitä edellyttää.
Söderkullan portin asemakaavoitus perustuu Sipoon kunnan kaavoitusohjelmaan 2015–2018. Asemakaavahanke
käynnistettiin 2.10.2014 ja 9.10.2014 kulutettiin.
I enlighet med 51 § i markanvändnings- och bygglagen
ska detaljplaner utarbetas och hållas aktuella allteftersom
kommunens utveckling eller behovet av att styra markanvändningen det kräver. Detaljplaneringen av Söderkulla
port grundar sig på Sibbo kommuns planläggningsprogram
2015-2018. Detaljplaneprojektet startades 2.10.2014 och
kungjordes anhängigt 9.10.2014.
4.3 Osallistuminen ja yhteistyö
4.3 Deltagande och samarbete
4.3.1 Osalliset
Osallisia ovat kaava-alueen ja sitä rajaavan alueen maanomistajat, asukkaat, yrittäjät, infrastruktuurin rakentajat ja
ylläpitäjät sekä muut alueen toimijat. Lisäksi osallisia ovat
viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa
käsitellään. Osalliset on lueteltu tarkemmin osallistumisja arviointisuunnitelmassa.
4.3.2 Vireille tulo
Kaavatyö kuulutettiin vireille 2.10. ja 9.10.2014. Kaavan vireille tulosta ilmoitettiin kunnan virallisissa ilmoituslehdissä (Borgåbladet (nykyään Östnyland) ja Sipoon Sanomat),
kunnan ilmoitustaululla sekä internetsivuilla.
4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on laadittu
2.10.2014. ja sitä on päivitetty 28.1.2015 ja 18.3.2015.
Osallisilla on mahdollisuus koko kaavaprosessin ajan antaa
palautetta kaavaprosessista ja valmisteltavasta kaavasta,
ottamalla yhteyttä kunnan kaavoituksen edustajiin.
Käynnistämisvaiheessa pidettiin kaksi työpajaa asukkaiden
näkemysten, toiveiden ja paikallistuntemuksen keräämiseksi 8.10.2014 ja 20.10.2014. Toinen työpaja pidettiin
Sipoonlahden koululla, jotta myös oppilaiden näkemyksiä
saatiin paremmin kerättyä.
Uudenmaan Ely-keskuksessa järjestettiin aloitusvaiheen
viranomaispalaveri 24.10.2014, jonka pöytäkirja on selostuksen liitteenä.
18
4.3.1 Intressenter
Intressenter är markägare, invånare, företagare, de som
bygger och underhåller infrastrukturen samt övriga aktörer i planområdet och den angränsande omgivningen.
Intressenter är också myndigheter och sammanslutningar
vars verksamhetsområde behandlas i planeringen. Intressenterna räknas upp närmare i programmet för deltagande och bedömning.
4.3.2 Anhängiggörande
Planarbetet kungjordes anhängigt 2.10. och 9.10.2014.
Kungörelser om anhängiggörandet av planen publicerades i kommunens officiella annonsorgan (Borgåbladet
(numera Östnyland) och Sipoon Sanomat), på kommunens
anslagstavla och på kommunens webbplats.
4.3.3 Deltagande och växelverkan
Programmet för deltagande och bedömning utarbetades
2.10.2014 och uppdaterades 28.1.2015 och 18.3.2015.
Intressenterna har under hela planprocessens gång möjlighet att ge respons på processen och på planen som är
under beredning genom att kontakta representanterna för
planläggningen i kommunen.
I startskedet hölls två workshopar (8.10.2014 och
20.10.2014) där man samlade in invånarnas synpunkter,
önskemål och lokalkännedom. Den ena hölls på Sipoonlahden koulu för att man bättre skulle höra även elevernas
åsikter.
På Närings-, trafik- och miljöcentralen i Nyland anordnades myndigheternas samråd i begynnelseskedet
24.10.2014. Protokollet från detta möte finns som bilaga
till beskrivningen.
Asukastyöpajoissa syntynyt karttakooste alueen nykykäytöstä ja näkemyksistä suunnittelun pohjaksi.
En kartsammanställning från invånarverkstäderna om områdets bruk i nuläget och om åsikterna om det, står som grund för planeringen.
19
4.4 Asemakaavan tavoitteet
4.4 Mål för detaljplanen
4.4.1 MRL sisältövaatimukset
4.4.1 Markanvändnings- och bygglagens innehållskrav
Asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon siten kuin siitä
edellä säädetään.
Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset
terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle,
palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä
tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää.
Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava
riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia
alueita.
Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei
ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen.
Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle
tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä
voidaan välttää.
4.4.2 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet
När en detaljplan utarbetas ska landskapsplanen och en
generalplan med rättsverkningar beaktas på det sätt som
anges ovan.
Detaljplanen ska utarbetas så att det skapas förutsättningar för en hälsosam, trygg och trivsam livsmiljö, för regional tillgång till service och för reglering av trafiken. Den
byggda miljön och naturmiljön ska värnas och särskilda
värden i anslutning till dem får inte förstöras. På det område som planläggs eller i dess närmaste omgivning skall
det finnas tillräckligt med parker eller andra områden som
lämpar sig för rekreation.
Detaljplanen får inte leda till att kvaliteten på någons livsmiljö försämras avsevärt på ett sätt som inte är motiverat
med beaktande av detaljplanens syfte. Genom detaljplanen får inte heller markägaren eller någon annan rättsinnehavare åläggas sådana oskäliga begränsningar eller orsakas sådana oskäliga olägenheter som kan undvikas utan
att de mål som ställs för planen eller de krav som ställs på
den åsidosätts.
4.4.2 Mål enligt utgångsmaterialet
Mål som ställts av kommunen
Kunnan asettamat tavoitteet
Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa laadukas ja toteuttamiskelpoinen asuinalue.
Suunnitteluperiaatteet:
•• Pähkinälehdon laajennuksen asemakaavassa ja kaavamuutoksessa tavoitellaan kestävän kehityksen mukaista
tiivistä kaupunkirakennetta.
•• Söderkullan yhdyskuntarakenteen tulee tukea kannattavaa joukkoliikenteen järjestämistä, oltava riittävän tehokas ja kompakti.
•• Alueelle pyritään saamaan asuntoja n. 600 asukkaalle.
•• Rakenteen pääperiaatteena on luoda tiiviitä osa-alueita, jolloin osia alueesta voidaan jättää rakentamatta. Tämä
tukee myös alueen vaiheittaista rakentumista ja virkistysarvojen säilymistä.
•• Tärkeänä tavoitteena on tehdä kevytliikenteeseen
perustuvaa ympäristöä. Liittyminen olemassa oleviin jalankulkureitteihin sekä yhteyksien parantaminen Söder-
kullan keskustassa on keskeistä.
•• Koko Taasjärven ulkoilumahdollisuudet tulee olla helposti saavutettavissa.
•• Suunnittelussa huomioidaan kaukolämmön käyttömahdollisuudet.
•• Korttelien miellyttävä pienilmasto, avautuminen valoon
ja lämpöön päin sekä oleskelupihan suojautuminen pohjoistuulilta ovat sekä energiankulutuksen että viihtyisyyden kannalta tärkeitä tavoitteita.
•• Alueen luontotyyppejä pyritään säilyttämään mahdollisuuksien rajoissa riittävän ehjinä luonnonmukaisina kokonaisuuksina. Huomattavasti lisääntyvä käyttö ja kulutus
20
Målet med detaljplanen är att göra det möjligt att bygga
ett förstklassigt bostadsområde.
Planeringsprinciper:
•• Genom detaljplanen och detaljplaneändringen för Hassellunden eftersträvas en tät stadsstruktur som är förenlig
med hållbar utveckling.
•• Samhällsstrukturen i Söderkulla bör stöda anordnandet
av en lönsam kollektivtrafik och vara tillräckligt effektiv
och kompakt.
•• Siktet är inställt på bostäder för ca 600 invånare.
•• Huvudprincipen för strukturen är att skapa täta delområden, varvid en del av området kan bevaras obebyggt.
Detta stöder också ett genomförande i etapper och bevarandet av rekreationsvärdena.
•• Att skapa en miljö som bygger på den lätta trafiken är
ett viktigt mål. Anslutningar till befintliga gångbanor och
en förbättring av förbindelserna i Söderkulla centrum är
också centrala mål.
•• Det ska vara enkelt att nå friluftsutbudet kring hela Tasträsket.
•• Vid planeringen beaktas möjligheterna till fjärrvärmeförbrukning.
•• Ett behagligt mikroklimat i kvarteren, kvarter som öppnar sig mot ljuset och värmen samt gårdsplaner som skyddas mot nordliga vindar är mål som är viktiga för både
energiförbrukningen och trivseln.
•• Naturtyperna i området ska i mån av möjlighet bevaras
som tillräckligt sammanhängande och naturliga helheter.
Att användningen och slitaget ökar betydligt tas i beaktande i struktureringen av parkerna.
huomioidaan puistojen rakenteissa.
•• Taasjärven tilanne ei saa muuttua huonommaksi alueen toteutusvaiheessa
•• Hankkeen tulee säilyttää Taasjärven maisemallinen
luonne ja rantavyöhyke jää virkistyskäyttöön.
•• Läget för Tasträsket får inte försämras i områdets genomförandefas.
•• Projektet bör värna om Tasträskets landskapsmässiga
karaktär och strandzonen bevaras för rekreationsbruk.
Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet
Mål som grundar sig på planeringssituationen
Kaava-alue on sekä Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa,
Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa
että Sipoon yleiskaavassa 2025 taajama-, tiivistettävä- tai
keskustatoimintojen aluetta.
I Östra Nylands landskapsplan, etapplandskapsplan 2 för
Nyland och Generalplan för Sibbo 2025 är planområdet
ett område för tätortsfunktioner, ett område som ska förtätas eller ett område för centrumfunktioner.
Pähkinälehdon laajennuksen asuntorakentaminen vastaa
osaltaan Sipoon yleiskaavassa 2025 määriteltyyn kunnan
väestökasvutavoitteeseen. Aluetta kehitetään osana tulevaa Söderkullan keskustaa.
Suunnittelua tehdään vuorovaikutuksessa alueen asukkaiden kanssa. Tällä aineistolla saadaan suuntaviivoja minkä tyyppinen alue tarvitaan kun kunnan kasvustrategiaa
pyritään toteuttamaan. Hankkeesta on jo lähtökohtien ja
osallisten näkemysten keräämiseksi pidetty kaksi työpajaa,
ja tilaisuuksia tullaan järjestämään myös seuraavissa vaiheissa.
Alueen asukasluvuksi arvioidaan tulevan noin 600 asukasta. Kevyenliikenteen yhteyksistä Söderkullan suuntaan
huolehditaan, virkistysreitit ja yhteydet läheisille luontoja virkistysalueille suunnitellaan sujuviksi ja niitä hyödynnetään alueen voimavarana.
Kestävän kehityksen mukaisesti alue liittyy hyvien bussiyhteyksien kautta joukkoliikennejärjestelmiin. Uutta
Porvoontietä kulkee bussiyhteys useita kertoja tunnissa
ruuhka-aikoina Porvooseen ja Helsinkiin (Itäkeskukseen n.
25min ja Kamppiin n. 50min.). Myös hyvin aikaisin ja myöhään on bussiyhteyksiä.
Kaavamuutostyötä ohjaavat myös valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa mainitut suunnitteluperiaatteet,
joista tässä kaavatyössä keskeisimpiä ovat seuraavat asiakohdat:
Kaupunkiseutujen työssäkäyntialueilla varmistetaan
alueidenkäytölliset edellytykset asuntorakentamiselle ja
sen tarkoituksenmukaiselle sijoittumiselle sekä hyvälle
elinympäristölle.
Alueidenkäytön suunnittelussa olemassa olevat tai
odotettavissa olevat ympäristöhaitat ja poikkeukselliset
luonnonolot tunnistetaan ja niiden vaikutuksia
ehkäistään. Alueidenkäytössä luodaan edellytykset
ilmastonmuutokseen sopeutumiselle.
Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon
alueen maa- ja kallioperän soveltuvuus suunniteltuun
käyttöön.
Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään
sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Taajamia
eheytettäessä parannetaan elinympäristön laatua.
Bostadsbyggandet under utvidgningen av Hassellunden
bidrar till att uppnå det mål angående befolkningstillväxten i Sibbo vilket har fastställts i Generalplan för Sibbo
2025. Området utvecklas som en del av framtida Söderkulla centrum.
Planeringen görs i växelverkan med invånarna. Detta material ger riktlinjerna för hurdant område som behövs
för verkställandet av kommunens tillväxtstrategi. För att
samla utgångspunkterna för planeringen och intressenternas åsikter har två workshopar redan hållits om projektet.
Evenemang kommer att arrangeras även i de nästa skedena av planeringen.
Antalet invånare uppskattas till ca 600. Cykel- och gångbanorna i riktning mot Söderkulla ses över. Smidiga rekreationsleder och förbindelser planeras till de närliggande natur- och rekreationsområdena och utnyttjas som en
resurs för området.
I enlighet med principerna om hållbar utveckling kommer
området att anslutas via goda bussförbindelser till kollektivtrafiksystemen. Längs Nya Borgåvägen går det under
rusningstiderna flera bussturer till Borgå och Helsingfors
(ca 25 min. till Östra centrum och ca 50 min till Kampen).
Det går bussar även mycket tidigt och sent på dygnet.
Planarbetet styrs även av de planeringsprinciper som ingår i de riksomfattande målen för områdesanvändningen,
av vilka följande är de viktigaste för detta planprojekt:
I stadsregionernas pendlingsområden säkerställs för
områdesanvändningens del att det finns förutsättningar
att bygga bostäder som är ändamålsenligt placerade och
att kraven på en god livsmiljö kan tillgodoses.
Vid planeringen av områdesanvändningen identifieras befintliga eller förväntade miljöolägenheter och exceptionella naturförhållanden och verkningarna av dem förebyggs.
Vid områdesanvändningen skapas förutsättningar för anpassningen till klimatförändringen.
Vid planeringen av områdesanvändningen ska beaktas
hur marken och berggrunden i området lämpar sig för den
avsedda användningen.
Befintliga samhällsstrukturer nyttjas och stadsregioner
och tätorter görs mer enhetliga. Samtidigt som tätorterna
21
Alueidenkäytössä on varattava riittävät alueet jalankulun
ja pyöräilyn verkostoja varten sekä edistettävä verkostojen
jatkuvuutta, turvallisuutta ja laatua.
Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman
luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden
monimuotoisuuden säilymistä.
Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden
sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden
luonnonalueiden välillä edistetään.
Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja
pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet.
Riittävän asuntotuotannon turvaamiseksi on alueidenkäytössä varmistettava tonttimaan riittävyys.
Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet
Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee huomioida
alueen sijainti Tasträsket:n (Taasjärven) tuntumassa. Samoin alueen eteläpuolella on valtaojia jotka laskevat Hangelbybäckeniin ja vaikuttavat mm. hulevesikysymyksiin.
Hulevesien hallintaan on säästetty pääosin viivytys-kosteikko ojineen olemassa olevalle kosteikkovyöhykkeelle.
Alueen luontoarvoja pyritään säilyttämään mahdollisuuksien mukaan, keskeinen kosteikkovyöhyke jää lähivirkistysalueeksi ja hulevesien hallintaan.
Herkälle Taasjärven rantavyöhykkeelle ei olla osoittamassa
rakentamista useista syistä, alue on jatkossakin merkittävä
virkistysalueen osana. Samoin järven tilan ja hulevesien
hallinnan vuoksi Taasjäven valuma-alueeseen ei juurikaan puututa, näin voidaan varmistaa ettei hankkeella ole
järven tilannetta huonontavia vaikutuksia. Pääsyy järven
ajoittain huonoon tilaan on veden vaihtumisen vähäisyys,
pieneltä valuma-alueelta tulee käytännössä kaikki järven
vesi. Kaikki muutokset pienellä valuma-alueella on suunniteltava niin ettei järven tilaa vaaranneta, ja tällä asemakaavatyöllä ei järven valuma-alueeseen puututa.
Suunnittelussa tulee myös huomioida kaava-alueen tärkeä
sijainti osana keskustaa ja toisaalta Taasjärven kaavoitusta
ja sitä kautta Söderkullan laajentumista.
Hulevesien viivytysalueeksi on määritelty olemassa oleva
kosteikko, jonka kautta pintavedet ohjataan Pähkinälehtopuiston valumareitille viivytettäväksi, ja edelleen valtaojiin. Rakennettavalta alueelta ei pintavesiä valu Taasjärveen hulevesiselvityksen pohjalta.
22
blir enhetligare förbättras kvaliteten på livsmiljön.
Vid områdesanvändningen ska tillräckliga områden reserveras för nätverk för fotgängare och cyklister, och nätverkens kontinuitet, säkerhet och kvalitet ska främjas.
Med hjälp av områdesanvändningen främjas bevarandet
av områden som är värdefulla och känsliga i den levande
och den livlösa naturen och säkerställs att deras mångfald
bevaras.
Bevarandet av ekologiska förbindelser mellan
skyddsområden och vid behov mellan skyddsområden och
övriga värdefulla naturområden främjas.
Vid planeringen av områdesanvändningen ska behovet av
skydd för grund- och ytvattnen beaktas, likaså behoven av
förbrukning.
I syfte att trygga en tillräcklig bostadsproduktion skall man
vid områdesanvändningen säkerställa att det finns tillräckligt med tomtmark.
Mål som grundar sig på förhållandena och egenskaperna
i området
Områdets läge i närheten av Tasträsket bör beaktas vid
planeringen och byggandet. Söder om diket finns det
dessutom utloppsdiken som rinner ut i Hangelbybäcken
och därför påverkar bl.a. dagvattenfrågorna. Ett kärr med
diken i den befintliga våtmarkszonen har i huvudsak bevarats som fördröjningsområde för dagvattenhanteringen.
Områdets naturvärden bevaras i mån av möjlighet. Den
centrala våtmarkszonen bevaras som område för närrekreation och fördröjningsområde för dagvattenhanteringen.
Det finns flera anledningar till varför byggande inte anvisas till den känsliga strandzonen kring Tasträsket. Området
kommer även framöver att vara viktigt för rekreation. På
grund av träskets tillstånd och hanteringen av dagvattnet
kommer just inga åtgärder att vidtas i Tasträskets tillrinningsområde. På det här sättet kan man säkerställa att
projektet inte har några negativa konsekvenser för tillståndet i träsket. Den ringa vattenväxlingen är den största
orsaken till träskets tidvis dåliga tillstånd. Alla ändringar i
det snäva tillrinningsområdet bör planeras så att träskets
tillstånd inte äventyras. Vid detta detaljplanearbete ingriper man inte i tillrinningsområdet.
Vid planeringen bör man beakta planområdets viktiga läge
som en del av centrum men samtidigt också tänka på den
övergripande planläggningen av Tasträsket och utvidgningen av Söderkulla.
Den befintliga våtmarken har anvisats som fördröjningsområde för dagvattnet. Från denna avleds ytvattnet till avrinningsleder i Hassellundsparken där det fördröjs och avleds vidare till utloppsdiken. Utifrån dagvattenutredningen
kommer ytvatten från det område som ska byggas inte att
rinna ut i Tasträsket.
Näkymä kaava-alueelta / Vy från planområdet
23
5. Asemakaavan kuvaus - Redogörelse för detaljplanen
5.1 Kaavan rakenne
5.1 Planens struktur
Asemakaava on laadittu alueelle niin, että Söderkullan
keskustavyöhykkeen kehittyminen luontevasti on mahdollista. Samalla ympäristön rakennetun nykytilanteen, maaston ja luonnon lähtökohdista on päädytty yhden viherakselin rakenteeseen. Pohjois-etelä-suuntainen kosteikkovyöhyke säästetään osittain, ja se toimii viherakselina
alueen halki ja samalla hulevesien viivyttämisessä. Tontit
avautuvat hyviin ilmansuuntiin, järvinäkymään tai viheralueille. Aluetta ympäröi virkistysaluevyöhyke joka toimii
sekä puskurivyöhykkeenä vanhaan rakenteeseen, että
mahdollistaa virkistysreitistön toiminnan ja kehittämisen.
Detaljplanen har utarbetats så att centrumzonen i Söderkulla kan utvecklas på ett naturligt sätt. Strukturen med en
grön axel bygger på premisser i anslutning till den byggda
miljöns nuläge, terrängen och naturen. Fuktmarkszonen
i nordlig-sydlig riktning bevaras i huvudsak. Den fungerar
som en grön axel genom området och ett fördröjningsområde för dagvattnet. Tomterna öppnar sig mot fördelaktiga
vädersträck, träsket eller grönområden. Området omges
sammanhängande rekreationsområden. Dessa utgör en
buffert mot den gamla strukturen och gör det möjligt att
förbättra nätverket av friluftsleder och utveckla verksamheten i det.
Autopaikkoja on määrätty 1/90 k-m2 kerrostalokortteleissa, ja 1,5/ asunto asuinrakennusten kortteleissa.
Hulevesien viivytysalueeksi on määritelty olemassa oleva
kosteikko, jonka kautta pintavedet ohjataan valtaojiin. Rakennettavalta alueelta ei pintavesiä valu Taasjärveen hulevesiselvityksen pohjalta.
Virkistysalueiden ulkoilureitistö on merkitty ohjeellisena.
I kvarteren för flervåningshus anvisas 1 bilplats/90 vy-m2
och i kvarterenför bostadshus 1,5 bilplatser/bostad.
Den befintliga våtmarken har anvisats som fördröjningsområde för dagvattnet. Vida denna avleds ytvattnet till
utloppsdiken. Utifrån dagvattenutredningen kommer ytvatten från det område som ska byggas inte att rinna ut i
Tasträsket.
Nätverket av friluftsleder i rekreationsområdena har betecknats som riktgivande.
Havainnekuva Illustration
24
40
35,8
21.7
44,8
4.1
24,0
35
38,9
40
39,7
kori11
24
39,1
kori12
1:136
12
38,8
4:1468
rak entei lla
41
29.4
lähtö1
41,7
19
30
0.3
84
36,5
kori108
38,7
37,8 37,7
20
20.6
30,7
1:136
34
33
29
kt
31,6
1:119
1:119
57
34.9
rak
30
1:36
30.7
rak
41
ar k
ar
72
31
ar
33 1:120
30.0
1:112
1:112
23
20
1:128
20
30
1:121
L
32.4
lk
1:12018.3
35.8
35.2
73
74
39
40
28.6
21.7
25
18.8
21.5
22.0
sp k h
31m
17.5
255
248
18.6
rp601
3
19.4
20
16.4
18.4
L
35
1:37
Liikekeskus
Affärcentrum
19.3
1:148
5
11.8
12.6
2:29
10
rp68
6
15
12
12.3
15
6
ELVITYS
30
30
25
20
15
25
20
17.0
18.6
18
22
20.0
27
19.6
253
249
2:5
17.9
229
11.1
10.7
16.6
13.7
17.6
16.6
251
15
240
18.8
15
17.3
408 Hangelby
29
14.8
14.7
66
11.9
12.0
22
20.0
15.4
17.9
408
2:29
Hangelby
16.6
229
10.7
15
17
16.6
13.7
20
2:1
10.4
14.1
5:48
9.7
10.1
17.6
21.0
232
15.4
4:24
6
28
19.0
0
22
9.9
3
L
9.6
23.9
L
kt
L
26
MERKINNÄT
Suun./rak. hv-viemäriSuun./rak.
(Pähkinälehto
2012)
Päävedenjakaja
hv-viemäri
(Pähkinälehto 2012)
Sivuvedenjakaja
Nykyinen avouoma Nykyinen avouoma
Rumpu
Osavaluma-alueet
Rumpu
Kosteikko, arvioitu
Allas/painanne, nyk. Allas/painanne, nyk.
Suo, mitattu
L
9.7
10.1
73
22.4
21
9.8
16.6
878:4
Taasjärven hulevesiselvitys, 2015, Sito Oy
2:1
14.1
5:48
kt
4:22
18.9
14.7
17
20
3
23.9
L
9.6
26
9.9
408 Hangelby
73
22.4
31
21
L
16.6
878:4
10.9
10.4
18.0
25
18.9
26
18
4:818
13.7
9.8
15.6
enjakaja
denjakaja
uma-alueet
ko, arvioitu
itattu
2)
3
4:22
18.9
12.3
20.9
10.9
20 2
414 Kallbäck
28
19.0
0
14.8
11.1
18.0
5
21.0
20
21.0
77
232
11.4
12.1
21
78
259
4
22.7
17.3
231
20.3
0.3
7
251
25
14
18.0
2
4:1745
4:24
12.3
15.6
1:21
12.0
52
2
12.1
rp2
68
20.4
75
Nykyiset rummut ,
kapasiteetti heikko
12.6
12.6
3
1
253
249
414 Kallbäck
21.6
20.0
27
21.4
Hangelby
20
11.8
11.6
4:24
92
22
20.0
20.0
15.8
10
7
261
25
18.9
26
4:818
31
rp92
5:48
5:22
15
15
4:964
12.5
14.8
66
16
15.3
21.2
20.8
20 2
21.82:5
20.7
408
2:29
2
4:535
75
5:34
22.9
20.7
13.4
11.4
13.0
12.7
29
12.0
0.3
88
16
Nykyiset rummut ,
kapasiteetti heikko
4:818
13.7
231
4:670
12.3
2:17
34
20.1
18.5
42
11.8
12.8
4
12.7
12.1
8
10.7
4:22
10
4:1745
10.8
77
3
11.4
15.1
11.8
13.1
8
62
19.9
5
22.8
5:18
240
18.8
13.1
13.8
13.5
99
9
2
12.1
rp2
68
12.8
206
11.6
rp99
rp88
2
2:29
rp68
rp
4:1750
12.6
12.2
11.8
8
2
3
20
191
20.6
22.1
25.1
3.5
11
4:817
12.4
12.9
12.7
19.6
2:5
18.0
15
259
4
26.9
22.7
17.0
5:62
4
419 Massby
15.8
13
13.0
4:818
21.6
4:670
18.1
21.2
20.9
2
18.6
16
15.3
4:534
1
75
3
4:24
92
12.5
227
12.6
13.5
15.1
13.0
rp92
619
12.5
14.5
4:9644:24
4:669
1
3.6
13.4
226
2
rp
12.7
17.9
74
11.8
11.7
260
2
4:1753
618
11.4
4:535
20.1
rp
16.7
12.9
259
6
18.5
42
4:670
11.9
76
419 Massby
4
15
41
88
rp88
13.7
258
1:139
9.9
31
11.5
13.0
11.5
4:964
30.9
25
178
4
1
21.0
7
1
5:18
5:48
20.4
20.7
24.8
176
17.7
75
3
5:39
0
20.0
20
4:533
1
21.4
23.9
14
2:10
13.8
4:22
rp76
63
15.6
16.7
246
15
89M2406A
414 Kallbäck
1:95
14.7
4:1750
12.7
21.82:5
5:22
5:28
174
60
229
16
5
21.2
27.1
26.6
36
1
20.7
13819 m2
206
12.5
10.7
11.9
12.5
21.5
12.6
8
25
19.0
2:17
34
11.7
kt
kt
10.8
13.8
17.2
26
5:48
20.7
91
12.4
12.5
12.1
13.5
3
12.7
1:37
rp99
99
12.9
13.0
53
4:670
11.1
96
248
2:28
15
rp2
257
62
3.14
L
20.6
218 22.1
2:38
9
20.8
26.1
191
93
19.9
2
25.8
15.7
5:62
8
21
3
168
89
13.1
rp
22.7
2:29
1:155
0
10
5:40
27.3
1
22.9
28.1
21.2
20.9
2
87
26.9
177
11
30.9
5:63
2:40
97
20.7
26.8
22.8
225
10
13.1
4:24
4:669
98
20
5
20
2:29
86
rp1
40
9903-1
22
9
1
25
25.1
3.5
77
rp3
7
4:817
12.2
12.6
20
243925.4
m2
80
15
11
44
419 Massby
53
12.4
57001
3.8
40
30.9
5:48
178
4
28.9
63
18.1
15.6
53
3731 m2
43
228
17.43
13.5
rp
4
16.2
5:39
1
34
L
1
23.9
86
6987 m2
96
25
27.6
24.830.9
60
7
2:39
44
58
27.5
2:36
5:28
174
5:74
32.2
36
27.0
32
414 Kallbäck
219
rp
27.4
67
40
419 Massby
25
5:73
L
36
75
37
8444 m2
9
27.1
0
24,9
28.7
71
13819 m2
81 2721 m2
28.0
32.326.1
26.6
176
1:177
17.7
70
2
168
3.14
L
19.0
rp
4:961
2
5:55
32.8
56
12
15.7 1:22
rp
83
4880 m2
3.10
224
1
5:63
85
12
4:534
11.8
13
13.0
38
15.3
248
14.5
1
12.5
rp
22.5
227
11.6
11.5
4:964
76
419 Massby
4
15
20
41
1:147
226
619
34
15
rp76
63
15.6
70
16.7
246
2
4:1753
618
3.6
3.7
4:962
31
11.8
11.5
12.5
15.1
62
10
rp
91
K
L
96
15.7
58
64
93
1763
m2
23.0
97
10
5:40
94
49 52
68
20
4:533
53
8
rp1
38
26.8
15.8
1:14
2046 m2
26,1
22
94
2:37
2:10
63
15.6
28.1
0
218
1:162
223
17.5
17.7
14.7
2:38
47
1093
20
30.4
27.3
25.8
89
4530 m2
11.6
12.5
15
11.9
18.8
13.8
26
229
30.2
3
177
11
30.9
28.9
L
87
74
K
31
2245 m2
17.2
G
2400 m2
22
26
7
27.54
pk
L
81
1:176
14
28.7
34
5:56
31.5
30
97
78
49
rp3
30
228
3.13
16.0
L
30.4
K
42
76
77
44
11
12.4
kt
kt
19.2
17.1
22.7
12
19
5346 m2
43
K
11.7
32.2
1:173
2135 m2
85
21.1
5:67
29.1
31.0
2:40
28,3
5394
71
3.4
44
87
2:13
10
19.5
12.5
22.4
12.118.9
92
86
m2
27.6
5:77
30.9
L
27.0
32
414 Kallbäck
74
37
32.0
251896
6987 m2
13
96
73
L
59
46L
42
L
219
32.3
90
1:171
243925.4
m2
1:172
44
11
64
225
13.1
19.0
248
2:28
23.8
17,7
K
16.2
13
1:161
54
13.3
46
37
31.0
2:39
40
829 m2
80
1:37
254
252
89
3.10
18
2:3695
24
17.2
15
220
17.7
17.1
19.0
18.0
22.5
12.4
17.7
17.43
2
12.8
28
4:961
20
3.11
3.8
74
58
27.5
3.9
2561 m2
419 Massby
53
57001
19.9
19.6
11.8 12.6
6
38
15.3
15
67
5:73
47
29,1
7
31.7
25
16
5:74
32.2
15.8
15.7 1:22
30.2
2151 m2
70
3731 m2
15
18.8
K
K
L
26.2
30.6
73
9221 m2
rp
153 m2
24
85
2721 m2
L
25
L
53
31.0
36
1:170
27.4
K
75
1:167
K
34
40
64
66
97
47
61
59
28.0
6
32.3
94
1:175
41
rp
L
23
rp
K
71173675
m2
1947 m2
81
7
L
12
16.1
1:14
26.0
30
18
rp
32.4
24,9
28.7
17
753 SIPOO SIBBO
13
5:50
L
1094 m2
612 m2
29
89
79
1:177
25rp
1:162
414 Kallbäck
4880 m2
1:164
2:37
21,6
38
8444 m2
49 52
88
68
1:178
rp
1:168
83
5:55
32.8
56
71
53
K
K
K
305 m2
rp
20 rp
84
5631 m2
K
58
41
4530 m2
1338 m2
5136 m2
224
253
11.6
2:32
20.2
34
11
17.7
15.1
33
rp603
20
rp602
10
rp
58
96
K
30.6
22
10
26
3499 m2
12
18.1
L
21.4
17.7
18.4
62
2:32
17.3
18.3
19.2
254
15.9
3.7
18.3
1:44
11.8
L
18.2
1:16693
23.9
50
L
23.6
89
247 m2
1:169
L
97
50
52
20
11.6
3.15
4:962
15
20.8
26.0
39
15.7
414 Kallbäck
3236 m2
2245 m2
10
20
1:136
L
223
12.4
17.5
19.5
22.4
20
18.9
19.3
30
17
20
27.0
31
1:160
K3512 m2
1763
m2
23.0
94 64
rp1
29.4
21
3.8
15
85
78
2046 m2
26,1
L
23.0
4056 m2
59
1:14
64
77
87
3069 m2
58
64
31.1
96
26.5
47
51
15.8
15
lk
19.2
26.5
1:163
2400 m2
22
3
7
74
78
76
22.1
16.6
60
7458 m2
1:165
22
1:179
85
21.1
G
1896 m2
31 32
94
28,3
17
19
35
L
26
1:36
20.0
12
18.9
L
49
26,3
17.9
K
28.3
54
rp
19
30
2:13
19.6
18.8
17.6
1:126
59
27.6
17.2
26.6
11
1:37
17.7
1:136
L
19
1:136
21.3
24
16.8
5346 m2
S22 KOULU JA URHEILUPUISTO
21.4
17.7
31
1:120
ar
ar
1:120
20
58
pk
21.1
44
45
L L
30.1
28
17,7
K
13
1:45
43
25.5
1:127
51
50
38
64
29.9
2:32
52
23
26.5
66
0
33.0
29
94
1:22
16.0
70
15.8
1:157
5:45
30.4
24.0
34.0
2135 m2
11
5:56
26.6
10
26
L
32.5
L
87
1:172
13
21
K
53
57
4632 m2
3
3 125
14
1110 m2
33.9
36
1:156
3
27.54
25.0
72
L
4:15 3
35.0
54
71
3.13
216
1:14
30
19.0
16
17.1
72
30.3
77
67
27.6
31.6
ar
1:122
18
1:123
60
33.0
75
18.421
3.9
34
97 Rakenteilla
47
22.3
220 21.7
46
20.6
L
73
1:161
29.7
7
81
2176 m2
31.0
30
13.3
2
12.6
12.8
30.8
74
829 m2
64
66
9
24
18
29.795
61
L
14
28.7
5:56
1:174
35.21:176
L
31.5
12
43
1:158
95
30.4
K
42
39
1:173
40
3.4
3.12
44
3380 m2
32.2
41
42
32.0
1896 m2
2151 m2
22.9
23.1
23.0
6
1:171
K
85
37
92
90
L
15
14
L
82
1:159
32.3
31.7
31.0
3.1
K
153 m2
29.9
2561 m2
253
11
35.0
lk
ar
0
1:164
21,6
5136 m2
23.6
42
26.6
1:125
17.7
K
75
1:167
18.3
18.1
53
65
61
1947 m2
8
0.3
59
42
32.7
L
68
16.0
30
59
35
31.1
74
L
L
Pähkinälehto
II:n itäosan hulevedet
avouoma kautta etelään. Uoman
pk
varteen varataan paisuntatilavuutta
ylivirtaamatilanteita varten.
21.6
20
55
0 55
30.8
0
1:124
33.4
34.1
L
10
35.6
33.1 62
Päiväkoti
Daghem
414 Kallbäck
9221 m2
26.5
17
31.2
414 Kallbäck
25
31.9
21.4 61
1:160
1:170
1:168
58
rp
753 SIPOO SIBBO
25rp
5631 m2
20
0.3
1:44
17.3
78
27.2
31.6
34.3
ar
31.3
3.15
10
30.7
1
3.8
3236 m2
Koulu
Skola
26.6
30.9
L
84
50
K
58
41 20.4
1338 m2
4
L
L
46L
42
73
1736 m2
4:15
5:67
29.1
26.2
21.8
8
32.1
15.6
5:77
9
15.8
25
Kallbäck
7
17.5
27.8
70
23.9
50
K
L
89
79
22.9
L
30
71
28.6
77
15
31.3
0
18.9
12
10
35
ar
76 0
13
16
28.9
76
29
33
29.4
lähtö1
29.3
1:113
15
1:117
30
30
ar
32
89
34.4
9
12
17.9
17.6
ar
lk
1:120
0,6
83
30.6
52
27.0
3499 m2
30.2
L
16
20
32.4
L
29,1
31.0
1:178
26
L
23.6
28.3
1:136
15.8
33.9
T7 PÄHKINÄLEHTO
II
3.11
51
29.4
21
3
kori12
15
9
34
64
15
22
33.1
20.0
1:166
23.4
15
21 21
29,9
19.6
31.9
29.5
1:118
29.1
53
14
1.6
4056 m2
10
59
23.3
4:15
20
30,7
kori1
lähtö2
32.5
40
18.8
56
11
1:117
31,3
25
33,9
32
52
25
24
26.5
227
26.5
25
17.1
47
6
L
L
30.2
23
88
30.6
3.2
30.6
5:50
5:50
7
L
24.1
23.1
25
L
53
26.8
L
1:169
15
30,3
21.4
1896 m2
31 32
1:136
20.6
414 Kallbäck
30.7
56
26,3
S22 KOULU JA URHEILUPUISTO
0,1
1:163
27.6
29.9
32.4
24.3
16.1
41
rp
32.6
3
3512 m2
31.6
1:45
54
64
26.6
kori2
3.3
L
1:175
18
rp
13
71
1:14
26.0
27.7
30
612 m2
4:1753 rp
L
23.0
23
rp
35
lähtö12
21.7
20
32,3
16.8
Rakenteilla
L
kori11
34.4
31,9
Tarkistettava Mäntymäentien
Päiväkoti
hv-viemärin
kapasiteetti
Daghem
32,8
32
63
32,7
31,9
30,8
1:119
ar k
59
24
22.3
39
20
9
27
1:136
47
25
kt
28
9530,4
74
68
a r 29,7
k
31,9
Kallbäck
23.0
32,5
228
28.3
30
35,8
7:0
31,8
25,8
25
21.7
30.1
K
K
29
96
L
64
77
87
K
305 m2
K
247 m2
78
31.1
19
35
22
35,8
46
35
33,0
24
136
26
23.1
11
94
1:157
89
15
34.6
1:179
1
4:15 3
60
7458 m2
1:165
2
12.9
24.0
14
22.1
16.6
4:1753
26.7
1094 m2
32.1
31.9
3069 m2
22
32.8
29.7
22.9
33,5
92
17
4
21.1
1:22
25
93
46
33.0
4
24.5
25.0
37.2
L
22.8
16.0
34.0
4:624
54
23.6
1
25
30
5
29
21
29.7
10
26
408 Hangelby
5:45
37.1
2
35.1
22.5
70
13
57
30.1
28.4
94
23,2
4.2
lähtö11
L
20.5
L
6
72
1:14
L
53
4632 m2
32.5
98
419 Massby
28.0
26.6
L
1:156
12
753 3SIPOO SIBBO
21.4
125
39
24.5
216
36
33.9
36
22
4:398
217628.1
m2
7
3
5
21,4
lähtö3
40,8
35.2
4
1
7
21
K
1110
4:312m2
21.6
5:56
1:174
25
1:158
4:314
28.5
29.4
35
35.0
34
4:458
L
3
6
4:1604
40
Koulu
Skola
37,3
2
40
4:1509
30.8
29.9
Päiväkoti
Daghem
40,6
40,9
40,9
29,5
1
4:322
39
4:323
42
4:324
kori6
20.4
4
31
27
L
30
2
25,0
24,9
43
41
29
3.1
16
25
4.4
k
3
25
25,1
31.2
lähtö7
41,6
41,4
L
61
31.8
29.2
87
51
Pähkinälehto
II hulevedet
L
olemassa olevan kosteikon
kautta etelään.
43
3.12
12
95
12
14
82
6
5
4:321
1:159
3380 m2
Pähkinälehto II:n itäosan hulevedet
avouoma kautta etelään. Uoman
varteen varataan paisuntatilavuutta
ylivirtaamatilanteita varten.
25.8
4:1433
L
753 SIPOO SIBBO
4:313
30.3
L
684:315
1.5
4:316
T7 PÄHKINÄLEHTO II
43,7
lähtö10
25
38,7
25,0
4.3
38,6
33.1
33
3
4:317
4:1433
4:1432
14
14
16
27.5
24
4
31.1
L
26.5
4:318
17.1
25
52
4:15
22.9
15
25
32.5
5
4
20,8
414
r p 2 6 Kallbäck
28
13
12
4:311
30.1
21.8
8
15
4:634
4:316
L
26
rp28
Tarvittaessa reuna-alueiden
hulevedet puretaan hallitusti maaston
hyödyntäen olemassa olevia maaston
painanteita
28.3
kori9
9
27.0
53
13
30
L
lähtö6
kori1
39,7
9
15
4:587
L
42 19 15
L
30.2
44,1
45,1
kori7
30
lähtö2
5:21
15.6
0
20
22
4:310
17
30
35
32.7
40,6
34.9
18
27.8
4:269
3L
4:321
32
20.6
22.9
41
4:15
16
4:405
L21
32.1
33.9
lähtö8
1:136
66
24,3
30
25
23.4
42,7
6
24,1
6
32.6
3
1.6
kori5
10
45,6
29
4:407
T6 ITÄ-TAASJÄRVI
3.2
Reuna-alueen hulevedet etelään.
Tasauksen edellyttäessä hallittu
purkaminen jyrkkään rinteeseen
lähtö4
kori3
43,8
227
41,9
39,8
kori2
24,2 lähtö12
entien
228
T8 KALLIOMÄKI
23
kori8
4:406
6
11
1
lähtö9
27.6
2
30
32.4
4:268
34.7
28.2
4:635
4
28.7
4:404
2
25
28.8
1
27.1
4
2
1
26.8
4:1753
35
35
24.1
10
5
20.6
42,5
23,9
3.3
4:172
20.0
419 Massby
23.3
1
8
4:173
39
11
12
28.1
7
30
94
22.3
58
23.1
4:387
30
25
4:1489
3
L
27.7
34.6
57
22
40
44,0
32.1
876:1
31.9
32.8
127
L
3
2
4:1433
2
4:624
lähtö5
42,9
4:1604
48
4
57
5:50
15
57
1.4
4:1753
26.7
4
5
24.5
5
4:1488
97
1
28.2
24.3
15
38
88
5:60
5:49
30
4:1484
18.1
28.2
7
4:342
28.4
4
kori4
1.7
39
20
21
30
lähtö11
83
37
18
21,4
23,2
43,9
22.8
4:1448
30.1
12
12.9
21
4:175
25
4.2
147
kori10
,7
Massby
40,8
26
28.1
30.0
21.1
37.1
2
42
25.7
5
36
414 Kallbäck
4:398
4
21.4
37.2
20
35.1
7
13
30
37,8
lähtö3
40
23,8
Tasträsk
22
7
3
6
30
16
6
L
35
1
4:324
4:1509
4:1487
40
20.5
39,3
4:312
28.0
34
17.6
2
56
L
1
4:314
28.5
29.4
4:1417
4:458
6
51
41
36
25
4:1604
90
3
97
4:1486
35
35
40
165
4:1156
22,1
4:1483
19
90
25,0
2
72
43
48
79
4:1475
1
4:322
4:323
34
4:1482
87
93
72
27
44
23
4:1479
21
20
38,8
23,5
31
29
38,6
33
16
92
37,5
36,6
39
kori6
24,3
4:1469
22,3
146
4:1478
36,9
23,2
22,3
169
257
0,6
4:1485
45
43
22
19
17.8
4:28398
4:1423
22.5 8
12
1.5
4:317
4:318
24.5
17
54
1
4:176
4088 Hangelby
18.2
10
18
4:316
28
25
4:1481
23
4:1474
63
rp28
47
46
32
25
25
42
lähtö7
24,7
244
31
4:1477
73
68
91
43,7
k
lähtö10
4:1150
38,3
30
10
35,1
24
17
4:1473
54
4:177
14
5:9
3
2
4:279
39
419 Massby
25
753 SIPOO SIBBO
5:20
1
753 SIPOO SIBBO
14
5
4:321
87
51
30
4.3
kori9
k
4:1149
9
8
Tarvittaessa reuna-alueiden
hulevedet puretaan hallitusti maaston
Luoteisosasta hulevedet
hyödyntäen olemassa
olevia maaston
johdetaan suopainanteeseen
painanteita
tulevien korkojen salliessa.
4:315
24
23
4:1322
4:278
27.7
Pähkinälehto II hulevedet
olemassa olevan kosteikon
kautta etelään.
6
33
3
26
4:277
22
20
lähtö6
23,7
2
23,0
23,2
170
L
16
4:313
30.3
28,4 r p 2 6
25
29.2
29
4:1321
9
43
5:60
37.3
31.819
4:280
30
27.4
3
20
22,3
23,2
24323,5
24
4
36,6
48
25
171
173
4225,1
t
25
23424,2
1
19
27.5
63
4:1492
49
29
4:1480
71
L
28
4:1433
21.4
7
2
4:1322
15
13
4:282
4:1432
25.8
4:1433
4:271
22.9
50
36,3
4:1476
58
4:1323
25 52
1
14
16.8
16.8
3
30
25
4:1472
4:1470
4:1491
82 59
28
16
23,7
4:391
15
4:634
13
12
4:316
4:321
32
25
27
lähtö8
44,1
7
53
13
4:311
30.1
4:310
17
9
25.0
30
37.1
4:1322
15
36.2
18
10
26 27
24,0
Välterkärr
22,0
45,1
kori7
70
34,8
51
30
22,8
174
4:1260
172
18
27.8
4:269
5:21
35
4:275
30.9
11
20
25
35
21,9
144
23,9
4:1145
k
58
4:1503
15
30
45,6
k
4:1144
4:1471
21
T6 ITÄ-TAASJÄRVI
3
7
27.0
0
10
25.9
6
9
15
4:587
22
1
17
52
71
31
4:1322
4:405
4:268
4:1490 59
60
14
240
36,9
40
kori5
lähtö9
233
80
9
kt
4:1581
67
57
4:1504
4:1502
5:9
4:276
4:274
4:273
16
11
5
Reuna-alueen hulevedet etelään.
Tasauksen edellyttäessä hallittu
purkaminen jyrkkään rinteeseen
21
62
61
28,9
13
4:404
2
41
23.0
30
4.1
231
29
53
4:1501
63
79 78
lähtö4
kori3
10
43,8
39
1
2
36.1
4:275
6
20
1
5:20
20.6 26.3
9
44
1
25,3
8
kt
53
29
8
4:407
4
28.7
4:1576
2
4:1580
56
4:1505
75
77
80
11 12
22,0
kori8
2
5
2
4
20.6
47
4:635
414 Kallbäck
4:173
4
34.7
4:406
28.8
1
27.1
4
21,4
7
4:1579
4:1500
4:172
21,4
45
4:1497
24,3
T8 KALLIOMÄKI
kt
3
35,5
64
25,2
79
k
4:1138
6
55
4:1506
96
76
4:1496
57
23213
25,5
k
4:1137
49
4:1575
89
30
24,0
4
25
159
25,5
230
lähtö5
26
44,8
26
29,1
25,5
5
4:1578
4:1499
2 512
27,4
5,6
4:1136
65
3
4:1574
kt
32,8
20
89
57
97
4:1489
91
20
4:1524
4:1495
4 876:1
5
4:1507
37
14
28.2
1
8
25
57
88
25,7
59
4:1498
66
75
4:277
21.4
99
878:1
7
25
4:1488
25,0
74
69
83
25
26
3
30
1.7
26,0
38
4:1494
25,2
24,4
kori4
39
32,6
4:1484
20.0
419 Massby
4:275
27 10
4:1433
kt
4:1577
22.3
45
28.1
4:247
4:387
kt
6
37
127
102
58
23.7
100
96
20
25
40
83
37
32,018
3
68
67
81
31.5
4:342
95
25
97
20.5
2
69
72
73
4:1444
35
34,7
33,9
71 29,2
17
4:1525
40
40
39,3
64
30
35
23,9
4:1487
36
4
7
2
1.4
Tasträsk
Suoran
virtausreitin katkaisu
ja kiintoaineksen hallinta painanteilla
48
8
1
33
41
32,8
29,2
4:246
38
4
6
22
28.2
20
30
90
4:1567
57
24
31,1
70
4:1493
70
30
79
4:1475
4:1573
9
13
26,1
5:6
4:831
103
4:248
101
ar
25,9
26,9
25
25
51
7
94
98
4:1448
5:49
22.3
20
27,4
34
97
4:1486
35
35
30,8
9
25,4
72
30
4:1483
48
25.7
5
4:175
414 Kallbäck
89
25.9
4:243
18.1
28.2
4:249
104
4:245
30
34
4:1482
87
93
13
5:49
20
81
44
32,4
23
4:1479
21
20
106
Tasträsk
44
5
5:40
42
20
33
36,9
6
5
4
72
4:1566
7
11
30
38,6
19
4:1417
5:21
4:242
12
878:1
4:1568
69
10
8
4:1556
90
21
4:250
23.7
34.0
6
4:1572
4:1565
7
96
29,2
9
25,9 13
4:250
25
29,1
uoteisosasta hulevedet
hdetaan suopainanteeseen
ulevien korkojen salliessa.
75
16
4:1485
45
4:1478
105
25
47
4:1555
25
29,8
4:1481
43
22
4:204
31.2
30.0
16
2088
25
73
23
18
10
17.6
21.4
107
32.9
92
4:1423 14 14 56
1
17.8
83 108
4:241
87
91
2
4:244
1
8
18.2
4:278
110
4:279
23.0
4:240
4:205
15
3
37
30,6
86
16
18
9
4:283
4:203
8
4:1569
65
24,2
5:9
3
2
1
30
29,1
81
6
27
4:1526
47
46
32
4:1604
24
23
4:239
4:251
17
54
4:176
4:238
84
4:1321
1
7 8
72
5:20
111
4:252
4:1322
109
35
30
31
4:1477
4:1564
11
5:60
4:277
21.5
22
82
94:717 27.7
7
0
112
25
77
4:238
81
20
38,3
30
29,010
35,1
24
17
80
4:1554
2
78
37.3
19
30
35.0
29
22,7
59
18
19
8
33.6
20,7
22,1
1.8
1
28,4
25,4
14
10 26,2
41
79 79
7
8
4:212
4:1322
4:177
9
16
76
4:235
4:237
28
29.380
4:280
17
4:206
4:271
43
6
4:1570
26,0
4:1563
5
3
4:1527
48
1
15
12
19
31,7
3
2
6
23,0
4:1553
27,9
4:1545
4
13
4
Massby
29
4:1480
71
48
16 15
14
3
19
19
26,3
233
81473
15
36,6
16
49
4:1571
30
4:716 27.4
25
25
4:1476
Suoran virtausreitin
katkaisu ja kiintoaineksen
hallinta painanteilla
3
4:1560
28,3
1
84
11
63
4:1492
14
31
4:1181
1
2
4:1491
30,0
25
4:1552
70
50
36,3
27,7
58
17
34,8
51
82 59
28
4:1472
18
16
37.1
32
4:1322
15
36.2
35.1
18
29
13
4:282
85
7
23.5
57
4
4:207
5
4:1323
0
34
20.8
12
26,3
13
2
20
21
4:391
11
4:1561
11
7
48
45
4:1562
61
4:1557
25
4:1503
60
26 27
7
4:201
1
4:1558
1
28,6
2
15
29,1
71
15
26,0
16
62
17
18
1
26,5
29,7
878:1
77
kt
19
4:1444
20
17
4:1490 59
58
1
1527,9
5
35
14
4:1471
27
52
27,8
14
80
1
419 Massby
12
30
28,9
13
17
4:1526
4:1502
k
9
kt
4:1581
26,8
36,9
23,4
62
61
1
k
87
67
57
4:1504
21
20
8
kt
53
27,9
53
4:1501
63
79 78
30
77
56
4:1505
75
21
25,2
4:1497
80
25
26
7
Tuleva hv-viemäri
(viitteellinen)
Tuleva hv-viemäri
(viitteellinen)
Tuleva avouoma/niskaoja(viitteellinen)
Tuleva avouoma/niskaoja(viitteellinen)
Biosuodatuspainanne
Biosuodatuspainanne
Ojakatko
OjakatkoViivytysallas/painanne
Viivytysallas/painanne
25
Asemakaavan liittyminen tavoitteelliseen virkistysalueverkostoon, ympäröivään alueeseen ja T8 Kalliomäen kaavahankkeeseen.
Detaljplanens förhållande till eftertraktat rekreationsnätverket, omkring liggande område och till planeprojektet T8 Stenkulla
26
5.1.1 Mitoitus
5.1.1 Dimensionering
Koko kaava-alueen koko on n. 14,3 ha. Asukkaiden lukumääräksi arvioidaan n. 700-800, rakennusoikeutta alueelle
tulee n. 38 100 k-m2, korttelitehokkuudet vaihtelevat ek
= 0,67- 0,85. Aluetehokkuus on 0,27. Alueelle ei muodostu uusia työpaikkoja. Mitoitus on esitetty tarkemmin
hyväksymisvaiheessa selostuksen liitteessä ”asemakaavan
seurantalomake”.
Hela planområdet består av ca 14,3 ha. Antalet invånare
uppskattas till ca 700-800, den totala byggrätten kommer
att uppgå till ca 38 100 vy-m2, och kvarterseffektiviteten
varierar mellan ek = 0,67 och 0,85. Områdeseffektiviteten är 0,27. I området uppkommer inga nya arbetsplatser. Dimensioneringen presenteras närmare i en bilaga
till beskrivningen, ”Detaljplanens uppföljningsblankett”, i
godkännandeskedet.
5.1.2 Palvelut
Kaava-alue tukeutuu Södekullan keskustan palveluihin, ja
alueelle ei ole osoitettu palvelurakentamista. Toimiva päiväkoti on aivan kiinni kaava-alueen länsireunalla ja toinen
on n. 400m päässä. Sipoonlahden koulu, merkittävä koulukeskus Söderkullan alueella, sekä urheilupuisto rajautuvat
kaava-alueeseen ja ovat aivan vieressä. Kaupallisten palveluiden osalta asuinalueelta on matkaa n. 800m päivittäistavarakauppoihin. Samoin kirjasto on toisen kaupan yhteydessä ja apteekki samalla keskusta-alueella.
5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen
Asemakaavatyö vastaa osaltaan kunnan väestökasvutavoitteeseen lisäämällä asuinrakentamismahdollisuuksia
Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa ja Sipoon yleiskaavassa 2025 osoitetulla keskusta- ja taajamatoimintojen alueella.
Alue liittyy kiinteästi olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen sitä täydentäen, ja on osa yleiskaavan mukaista
Söderkullan taajamaa. Samalla alueen virkistyskäyttö ei
vaarannu vaikka tilanne muuttuukin, hyvät yhteydet laajoihin yhtenäisiin virkistysmaastoihin säilyvät.
Kaavassa on huomioitu uuden yhdyskuntarakenteen ja
infrastruktuurin verkostot siten, että ratkaisu edistää energiatehokkuutta ja lisää olemassa olevien ja toteutuvien
rakenteiden ja järjestelmien käyttöä.
Taasjärven valuma-alueeseen ei puututa, ja järveen ei johdeta valumavesiä rakennettavalta alueelta.
5.1.2 Service
Planområdet stöder sig på servicen i Söderkulla centrum,
och inget servicebyggande har anvisats i området. Strax
intill planområdets västra kant drivs ett daghem, och ett
annat på ca 400 meters avstånd. Sipoonlahden koulu, som
är ett betydande skolcentrum i Söderkullaområdet, och
idrottsparken ligger strax intill planområdet och gränsar
till det. Vad gäller kommersiell service är avståndet från
bostadsområdet till dagligvarubutikerna ca 800 meter.
Biblioteket finns i anslutning till den ena butiken och i
samma centrumområde finns också ett apotek.
5.2 Uppnåendet av målen för miljöns
kvalitet
Detaljplaneringen bidrar till kommunens mål för befolkningstillväxten i och med de nya möjligheterna att bygga
bostäder i områden som har anvisats för centrum- och
tätortsfunktioner i Östra Nylands landskapsplan och i Generalplan för Sibbo 2025.
Området ansluter sig tätt till den befintliga samhällsstrukturen och kompletterar denna. Enligt generalplanen är
den en del av tätorten Söderkulla. Användningen för rekreationsbruk äventyras inte även om situationen förändras, eftersom goda förbindelser till den vidsträckta, sammanhängande friluftsterrängen bevaras.
I planen har nätverken i den nya samhällsstrukturen och
infrastrukturen tagits i beaktande så att lösningen främjar
energieffektivitet och ökar användningen av befintliga och
kommande strukturer och system.
Inga åtgärder vidtas i Tasträskets tillrinningsområde och
inget avrinningsvatten kommer heller att avledas från det
område som ska byggas.
27
5.3 Aluevaraukset
5.3Områdesreserveringar
5.3.1 Korttelialueet
5.3.1Kvartersområden
Asuinkerrostalojen korttelialue (AK-1)
- korttelitehokkuus 0,67 - 0,85
- kerrosluku IV - VI
- kattomuotona on harja-, pulpetti- tai kaksoispulpettikatto 1:2,5 - 1:6
- 1 autopaikka/90k-m2, 1 vieraspaikka/10 asuntoa
Kvartersområde för flervåningshus (AK-1)
- kvarterseffektivitet 0,67 - 0,85
- våningstal IV–VI
- takformen är sadeltak, pulpettak eller dubbelt pulpettak
1:2,5 - 1:6
- 1 bilplats/90 vy-m2, 1 gästplats/10 bostäder
Ikkunallisten luonnonvaloisten porrashuoneiden 15 m2
ylittävä osa on sallittua rakentaa kussakin kerroksessa asemakaavakarttaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi.
Om trapphusen har fönster som släpper in naturligt ljus
får den del av ytan som överstiger 15 m2 byggas utöver
den i detaljplanekartan angivna byggrätten för varje våning.
Kellarikerroksessa sijaitsevien pysäköintilaitosten ajoluiskat ja muut välttämättömät rakenteet saa rakentaa rakennusoikeuden lisäksi.
Rakennusten katujulkisivujen tulee olla pääosin rapattuja,
saumattomalla rakenteella.
Byggnadernas fasader mot gatan ska i huvudsak vara putsade och ha en foglös konstruktion.
Asuinrakennusten korttelialue (A-1)
- korttelitehokkuus 0,35 - 0,40
- kerrosluku II
- kattomuotona on harja-, pulpetti- tai kaksoispulpettikatto 1:2,5 - 1:6
- irtaimistovarastoja saa rakentaa 6 m2/asunto, sekä lisäksi
talousrakennuksia 4% rakennusoikeudesta.
- 1,5 autopaikkaa/asunto ja 1 vieraspaikka/5 asuntoa
Kvartersområde för bostadshus (A-1)
- kvarterseffektivitet 0,35 - 0,40
- våningstal II
- takformen är sadeltak, pulpettak eller dubbelt pulpettak
1:2,5 - 1:6
- för lösöre får 6 m2 förråd byggas per bostad samt ekonomibyggnader omfattande 4 % av byggrätten
- 1,5 bilplats/bostad och 1 gästplats/5 bostäder.
Byggnadernas fasader mot ska i huvudsak vara putsade
eller av trä och ha en foglös konstruktion. Stockbyggnader
ska ha slätknutar.
P-2 Kvartersområde för servicebyggnader
- område för byggnader som tjänar barn- och ungdomsarbete.
Rakennusten julkisivujen tulee olla pääosin puuta tai rapattuja, saumattomalla rakenteella. Hirsirakennuksissa
tulee olla lyhyet nurkkasalvokset.
P-2 Palvelurakennusten korttelialue.
- kokoontumistila, esim. lapsi- ja nuorisotyötä varten.
28
Ramper till parkerings i källarvåningen och andra behövliga konstruktioner får byggas utöver byggrätten.
Asemakaavamääräykset ovat selostuksen liitteenä.
Detaljplanebestämmelserna finns som bilaga till beskrivningen.
5.3.2 Muut alueet
5.3.2 Övriga områden
Lähivirkistysalue (VL)
Viheryhteysakseli alueen halki, ja ympäröivät virkistysalueet, sisältävät virkistysreitit ja leikkipaikan. Hulevesien viivytysallas avo-ojineen, merkitty ohjeellisina.
Hulevesisuunnitelmassa on selvitetty mm. valuma-alueet,
hulevesien käsittelylle ja viivyttämiselle soveltuvat alueet
ja ratkaisut ja esitetty käytännön esimerkkejä. Suunnitelman pohjalta on asemakaavaan lisätty ja muutettu hulevesimerkintöjä.
Yleinen pysäköintialue (LP)
Kaavamuutosalueella itäreunalla Gneissitien jatkon yhteyteen on lisätty pysäköintiä sekä nuorisotilan että muuhun
alueen yleiseen käyttöön.
Kadut
Katuverkko muodostuu Gneissipolun jatkeesta, joka liittyy
Graniittitiehen. Samoin Gneissitietä jatketaan itään päin
korttelin 542 tieyhteydeksi. Alueen eteläpuoleinen osa Mt
170 Uutta Porvoon tietä muutetaan asemakaavalla kaduksi.
Område för närrekreation (VL)
Den gröna axeln genom området och de omgivande rekreationsområdena omfattar friluftsleder och en lekplats.
Fördröjningsbassängen för dagvatten och de öppna dikena
har betecknats som riktgivande.
I dagvattenplanen har bl.a. tillrinningsområden och områden och lösningar som lämpar sig för hantering och fördröjning av dagvattnet utretts och praktiska exempel presenterats. Utifrån denna plan har dagvattenbeteckningar
lagts till och ändrats i detaljplanen.
Område för allmän parkering (LP )
Parkeringen har utökats i anslutning till förlängningen av
Gnejsvägen i planändringsområdets östra kant för ungdomsgårdens behov och för annat allmänt bruk.
Gator
Gatunätet består av en förlängning av Gnejsstigen, som
ansluter till Granitvägen. Likaså förlängs Gnejsvägen österut och blir förbindelseväg till kvarter 542. Det ändras del
av landsväg 170, Nya Borgåvägen, i söder till gata.
Asemakaavaote Detaljplaneutdrag
29
5.4 Kaavan vaikutukset
5.4 Planens konsekvenser
5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön
5.4.1 Konsekvenser för den byggda miljön
Asemakaava täydentää, eheyttää olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta ja mahdollistaa osaltaan keskustan ja
koko Taasjärven alueen kehittymisen. Liikenneverkkoselvityksessä on selvitetty alueen liittyminen nykyiseen tieverkkoon, ja kuormitus liikenneverkkoon on hallittavissa.
Alueen toteutumisen vaikutukset palvelutarpeisiin kohdistuvat Söderkullan keskustan palveluihin, sekä viereiseen
päiväkotiin ja kouluun.
Detaljplanen kompletterar och förenhetligar den befintliga samhällsstrukturen och bidrar till möjligheterna att
utveckla centrum och hela området kring Tasträsket.
Områdets anslutning till det befintliga vägnätet behandlades i trafiknätsutredningen och visade att belastningen
på trafiknätet kan hållas under kontroll. Byggandets konsekvenser för servicebehovet gäller servicen i Söderkulla
centrum samt daghemmet och skolan intill planområdet.
Sipoolaisten ikäjakaumaan nuorten lapsiperheiden muuttamisella alueelle on omalta osaltaan nuorentava ja monipuolistava vaikutus.
Att nya, unga barnfamiljer flyttar till området föryngrar åldersstrukturen och gör den mångsidigare.
Asukasmäärän kasvulla Söderkullassa, joka on yksi kolmesta Sipoon yleiskaava 2025:n mukaisista kasvukeskuksista, on alueen kehitystä ja mm. palvelurakennetta tukeva
vaikutus.
Uudella asuinalueella on jonkin verran maisemallisia vaikutuksia kerrostalojen osalta, kerrostalot ovat pääosin
4-kerroksisia, mutta maisemallisesti herkin alue Taasjärven laaja rantavyöhyke jätetään virkistysalueeksi.
Liikennejärjestelyihin kaava tuo jonkin verran muutoksia,
Mäntymäentiehen liitytään tältä alueelta tonttikadulla.
Söderkullan liikenteellisen selvityksen 2014 pohjalta suurimman pullonkaulan korjaaminen eli Amiraalintie-Uusi
Porvoontie liikenneympyrän valmistuminen mahdollistaa toimivan liikenneverkon alueelle. Vaikka Kalliomäen asukasmäärä on hieman noussut tuossa selvityksessä
esitetystä, ei liikennemäärän muutos ole merkittävä kun
verkon toimivuus on noin hyvä.
Alue liittyy normaaliin kunnallistekniikkaan valmistuvan
viitesuunnitelman esittämällä tavalla. Vaikutukset verkoston kuormitukseen ovat ratkaistavissa normaalin viemärivesijohto-, kaukolämpö- ja sähköverkoston laajennusrakentamisen puitteissa.
En ökning av invånarantalet i Söderkulla, som är ett av
tillväxtcentrumen i Generalplan för Sibbo 2025, stödjer utvecklingen av området och servicestrukturen.
När det gäller flervåningshusen har det nya bostadsområdet smärre landskapsmässiga konsekvenser: husen har i
huvudsak fem våningar, men det beträffande landskapet
känsligaste området på den vidsträckta strandzonen vid
Tasträsket kommer inte att byggas.
Planen medför vissa ändringar i trafikregleringen, bl.a.
kommer området att anslutas till Tallbackavägen via en
tomtgata.
Utifrån en trafikutredning som gjordes i Söderkulla år
2014 kommer trafiknätet i området att fungera smidigt efter att den största flaskhalsen har åtgärdats, dvs. när rondellen vid Amiralsvägen-Nya Borgåvägen är klar. Även om
antalet invånare i Stenkulla har ökat något jämfört med
uppskattningen i trafikutredningen kommer ändringen i
trafikvolymen inte att ha någon betydelse när nätverket
för övrigt fungerar så bra.
Området ansluts till kommunaltekniken på det sätt som
anges i referensplanen som håller på att utarbetas. Konsekvenserna för belastningen på nätet kan lösas genom
normala utvidgningar av avlopps-, vattenlednings-, fjärrvärme- och elnätet.
5.4.2 Vaikutukset luonnonympäristöön
Uuden asuinalueen hulevedet pyritään käsittelemään viivyttämällä, ne johdetaan avouomissa viivytysalueille.
Alueen hulevesisuunnitelmassa on tarkasteltu rakennetun
ympäristön lisääntymisen vaikutusta hulevesiin, selvitetty
mm. valuma-alueet ja esitetty ratkaisut malliesimerkkeineen.
Alueen väestönkasvu (n. 600 henkeä) aiheuttaa jonkin
verran heijastusvaikutuksia lähialueiden lisääntyvään virkistyskäyttöön. Lisääntyvän käytön vuoksi joudutaan virkistysreitistöä kehittämään kulutusta kestävämmäksi, sekä
uusia reittejä joudutaan lisäämään pohjoisosasta Taasjärventielle.
Rakennusvaiheessa alueelta voi muodostua pölyä, joka voi
aiheuttaa tilapäistä haittaa luontokohteissa. Koska rakentaminen ei sijoitu Taasjärven valuma-alueelle, järveen valuvien rakennusaikaisten pintavesien riski on pieni. Raken-
30
5.4.2 Konsekvenser för naturmiljön
Dagvattnet från det nya bostadsområdet behandlas genom fördröjning: det avleds via öppna fåror till fördröjningsområden.
I dagvattenplanen har man granskat vilka konsekvenser
ökningen i den byggda miljön har för dagvattnet. Avrinningsområden har kartlagts och lösningar med exempel
har presenterats.
Befolkningstillväxten (ca 600 personer) kommer i viss
utsträckning att öka rekreationsbruket i näromgivningen.
På grund av den ökande användningen bör nätverket av
friluftsleder förbättras så att det tål slitage bättre och nya
rutter läggas till från norra delen till Tasträskvägen.
I byggnadsskedet kan det uppkomma damm som kan
medföra tillfälliga olägenheter för naturobjekt. Eftersom
byggandet inte förläggs till Tasträskets avrinningsområde
nusaikaiseen vesien hallintaan tulee kuitenkin kiinnittää
suurta huomiota.
är risken med det ytvatten som rinner ut i träsket under
byggnadstiden liten. Stor uppmärksamhet bör emellertid
fästas vid hanteringen av vattnet under byggnadstiden.
5.4.3 Vaikutukset kuntatalouteen
Sipoon kunta tarvitsee kerrostalo- ja omakotitalotontteja
kasvustrategiansa toteuttamiseen. Samoin rakennushankkeiden toteutuminen on todennäköistä, kysyntää on olemassa, sillä Pähkinälehdon nykyinen alue on rakentumassa hyvää vauhtia.
Uusi asuinalue tuo kunnalle lisääntyvän asukasmäärän
myötä verotuloja. Toisaalta lisääntyvästä asukasmäärästä
aiheutuu kunnalle myös välillisiä menoja uusille asukkaille
tarjottavien kunnallisten palveluiden myötä. Sipoonlahden koulu sekä Mäntymäen ja Miilin päiväkodit riittävät
osaltaan täyttämään alueen aiheuttamat paineet. Kunta
joutuu myös rahoittamaan kunnallistekniikan ja tieverkon
alueelle, ennen kuin tontteja päästään myymään.
5.4.3 Konsekvenser för kommunalekonomin
Sibbo kommun behöver tomter för flervåningshus och egnahemshus för verkställandet av tillväxtstrategin. Likaså är
det sannolikt att byggprojekt kommer att genomföras: det
finns en efterfrågan på tomter, då det nuvarande området
i Hassellunden håller på att byggas upp i rask takt.
De nya invånarna ökar kommunens skatteinkomster. Befolkningsökningen medför dock även indirekta utgifter i
och med den kommunala service som behövs för de nya
invånarna. Sipoonlahden koulu, Mäntymäen päiväkoti och
Daghemmet Miili räcker till för att fylla det behov som
området ställer. Kommunen måste också finansiera kommunaltekniken och vägnätet innan tomter kan säljas.
5.4.4 Vaikutukset valtakunnallisiin alueidenkäyttöta- voitteisiin
5.4.4 Konsekvenser för de riksomfattande målen för områdesanvändningen
Kaava toteuttaa Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista ennen kaikkea Elinympäristön parantaminen taajamia eheyttämällä -tavoitetta, Arvokkaiden ja herkkien alueiden säilyminen-tavoitetta, Pohja- ja pintavesien suojelutarve-tavoitetta sekä tavoitetta Tonttimaan riittävyydestä
asuntotuotannon turvaamiseksi.
Av de riksomfattande målen för områdesanvändningen
fullföljer planen framför allt följande mål: Förbättrande av
kvaliteten på livsmiljön genom enhetligare samhällsstruktur, Bevarande av värdefulla och känsliga områden, Skydd
av grund- och ytvatten samt Säkerställande av tillräcklig
tomtmark för tryggande av bostadsproduktionen.
5.5 Ympäristön häiriötekijät
5.5 Störande faktorer i miljön
Alueen sijainti rakentuvan asuinalueen reunassa on ympäristön häiriöiltä hyvin suojaava tekijä. Toisaalta sijainti mäellä aiheuttaa sen, että tuulensuunnasta riippuen Porvoon
moottoritie taustakohina kuuluu hieman alueen äänimaisemassa. Ajonopeudet ovat 50km/h tunnissa 170-tiellä,
työmatkaliikenteen aamu- ja iltaruuhkia lukuun ottamatta
liikennemäärät ovat vielä varsin maltillisia. Toisaalta Sipoon kasvustrategian mukaisen kasvun toteutumiseen on
varauduttava suunnitelmassa.
Tasbyntietä on tarkoitus jatkaa Sipoon yleiskaavan mukaisesti ja liittää se Graniittien pohjoispäähän. Tästä aikanaan toteutuvassa Taasjärven kokoojakadusta (Tasbyntien
jatke), nopeusrajoitukseltaan 40 km/h, ei tule Taasjärven
ympäristön rakentuessakaan aiheuttamaan merkittävää
meluhaittaa juuri ajonopeuden vuoksi. Myöskään Taasjärven alueen ulkopuolista läpiajoliikennettä ei tielle juuri ohjaudu, sillä reitti kiertää ja on hitaampi kuin mt 170 pitkin.
Att området ligger på kanten av ett bostadsområde som
håller på att byggas gör det väl skyddat mot störningar i
miljön. Å andra sidan medför läget uppe på en backe att
bakgrundsbullret från Borgå motorväg hörs något i ljudlandskapet, beroende på vindens riktning. Körhastigheterna har begränsats till 50 km/h på landsväg 170, och om
man bortser morgon- och kvällsrusningen i arbetsplatstrafiken är trafikvolymerna alltjämt ganska måttliga. Å andra
sidan bör förberedelser göras i planen för en tillväxt som
är förenlig med kommunens tillväxtstrategi.
Avsikten är att förlänga Tasbyvägen i enlighet med Generalplan för Sibbo och ansluta den till norra ändan av
Granitvägen. Den framtida matargatan i Tasträsk (förlängningen av Tasbyvägen) kommer att ha hastighetsbegränsningen 40 km/h och därför inte medföra betydande bullerolägenheter även om omgivningen kring Tasträsket byggs
upp efter hand. Genomfartstrafik från områden utanför
Tasträsk kommer inte heller att styras till vägen i någon
större omfattning, eftersom rutten gör en omväg och är
långsammare än om man kör längs landsväg 170.
31
5.6 Asemakaavamerkinnät ja -määräykset
Kaavamerkinnät ja -määräykset on esitetty liitteessä. Kaavamerkinnät ja -määräykset noudattavat Ympäristöministeriön antamia ohjeita.
32
5.6 Detaljplanebeteckningar och -bestämmelser
Planbeteckningarna och -bestämmelserna presenteras i
bilagan. Planbeteckningarna och -bestämmelserna är förenliga med Miljöministeriets anvisningar.
6. Asemakaavan toteutus - Genomförande av detaljplanen
6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat
6.1 Planer som styr och åskådliggör genomförandet
Alueen rakentamisen viitesuunnitelmat ja kunnallistekniikan suunnitelmat laaditaan.
Det kommer att utarbetas referensplaner för byggandet
och planer för kommunaltekniken.
6.2 Toteuttaminen ja ajoitus
6.2 Genomförande och tidsplanering
Asemakaavan toteuttaminen aloitetaan heti kaavan saatua lainvoiman. Katu- ja kunnallistekniikka suunnitelmat
pyritään käynnistämään kaavoituksen kanssa rinnakkain.
Genomförandet av detaljplanen påbörjas genast när
planen vunnit laga kraft. Planerna för gatu- och kommunaltekniken startas jämsides med planläggningen såvida
möjligt.
6.3 Toteutuksen seuranta
Sipoon kunta huolehtii alueen toteutuksen seurannasta
tarvittavin lupamenettelyin.
6.3 Uppföljning av genomförandet
Sibbo kommun ombesörjer uppföljningen av genomförandet på området genom behövligt lovförfarande.
Sipoossa xx.xx.2015
Kaavan laatijat:
Jarkko Lyytinen, kaavoitusarkkitehti
arkkitehti SAFA
Matti Kanerva, kaavoituspäällikkö
arkkitehti SAFA
Planens utarbetare:
Jarkko Lyytinen, planläggningsarkitekt
arkitekt SAFA
Matti Kanerva, planläggningsschef
arkitekt SAFA
33