Kaavaselostus, T8 Kalliomäen asemakaavan muutos
T 8 Kalliomäen asemakaavan muutos T 8 Detaljplaneändring för Stenkulla Asemakaavan selostus Detaljplanebeskrivning 20.5.2015 Sipoo, Söderkulla, T 8 Kalliomäen asemakaavan muutos Sibbo, Söderkulla, T 8 Detaljplaneändring för Stenkulla Asemakaavan muutos käsittää osia kiinteistöistä 753419-4-1604, 753-414-1-136 ja kokonaan kiinteistön 4141-119, jotka ovat Sipoon kunnan omistuksessa. Detaljplanen omfattar delar av de kommunägda fastigheterna 753-419-4-1604, 753-414-1-136 samt fastigheten 414-1-119. Asemakaavan muutos koskee korttelia 042 ja VL-aluetta, ja muutoksella muodostuu korttelit 590 - 597 niihin liittyvine katu-, puisto- ja virkistysalueineen. Detaljplaneändringen omfattar kvarteret 042 och VLområdet, och med detaljplaneändringen bildas kvarteren 590 - 597 med anslutande gatu-, park- och rekreationsområden. Tämä selostus liittyy 20.5.2015 päivättyyn asemakaavakarttaan (1:1000). Kaavaselostus sekä kaavakartta määräyksineen julkaistaan kunnan internetkotisivuilla: http://www.sipoo.fi/fi/asuminen_ja_rakentaminen/kaavoitus/asemakaavat Selostuksen on laatinut Jarkko Lyytinen ja sen on kääntänyt ruotsiksi kääntäjä Monika Sukoinen. 2 Beskrivningen gäller detaljplanekartan (1:1 000) som är daterad 20.5.2015. Planbeskrivningen samt plankartan med bestämmelser publiceras på kommunens webbplats: http://www.sibbo.fi/se/bygga_och_bo/planlaggning/detaljplaner Beskrivningen har utarbetats av Jarkko Lyytinen och översatts till svenska av Monika Sukoinen. Asia/Ärende 790 / 2014 Kaavaprosessi ja käsittelyvaiheet - Planprocess och behandlingsskeden Kaavatyö vireille ja OAS / Planarbetet anhängigt och PDB Kuulutus/Kungörelse 2.10.2014, 9.10.2014 Kaavan valmisteluvaihe / Planens beredningsskede Maankäyttöjaosto/Markanvändningssektionen Valmisteluaineisto nähtävillä/Beredningsmaterialet läggs fram (62 §) 5.2. - 9.3.2015 Kaavaehdotus / Planförslaget Maankäyttöjaosto/Markanvändningssektionen 18.3.2015 Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen 31.3.2015 Kaavaehdotus nähtävillä/Planförslaget läggs fram (65 §) 2.4. - 4.5.2015 Vastineet lausuntoihin ja muistutuksiin Bemötanden till utlåtanden och anmärkningar Maankäyttöjaosto/Markanvändningssektionen 20.5.2015 Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Kaavan hyväksyminen / Godkännande av planen Valtuusto/Fullmäktige Kaavan laatijat - Planens beredarna Jarkko Lyytinen Kaavoitusarkkitehti - Planläggningsarkitekt Arkkitehti SAFA - Arkitekt SAFA, YKS-487 Matti Kanerva Kaavoituspäällikkö - Planläggningchef Arkkitehti SAFA - Arkitekt SAFA Yhteystiedot raportin lopussa. Kontaktuppgifter i slutet av rapporten. 1 1. Perus- ja tunnistetiedot - Bas- och identifikationsuppgifter 1.1 Tunnistetiedot 1.1 Identifikationsuppgifter Kunta: Sipoo Kunnan osa: Söderkulla, Kallbäckin ja Massbyn kylä, kiinteistöt 753-419-4-1604, 753-414-1-136, 414-1-119 Kaavan nimi: Kalliomäen asemakaavan muutos Korttelit: 590 - 597 sekä katu-, puisto- ja virkistysalueita Kaavanumero: T8 Kommun: Sibbo Kommundel: Byarna Kallbäck och Massby, fastigheterna 753-419-4-1604, 753-414-1-136, 414-1-119 Planens namn : T 8 Detaljplaneändring för Stenkulla Kvarteren: 590 - 597 samt gatu-, park- och rekreationsområden Planens nummer: T8 1.2 Asemakaava-alueen sijainti Muutosalue sijaitsee Sipoon toisen taajaman ja eteläisen aluekeskuksen Söderkullan keskustassa. Metsäinen alue on Sipoonlahden koulun ja urheilupuiston pohjoispuolella, Länsi-Taasjärven asuinalueen eteläpuolella rajoittuen Taasjärveen. T 8 Kalliomäen asemakaavan muutoksen alue on Länsi-Taasjärven asemakaavassa (2004) lähivirkistysaluetta. 2 1.2 Detaljplaneområdets läge Ändringsområdet är beläget i centrum av Söderkulla, som är den andra tätorten och det södra centrumet i Sibbo kommun. Det skogklädda området finns norr om Sipoonlahden koulu och idrottsparken, söder om bostadsområdet Västra Tasträsk, och gränsar till träsket. I detaljplanen Västra Tasträsk (2004) är ändringsområdet T 8 Stenkulla ett område för närrekreation. 1.3 Asemakaavan tarkoitus 1.3 Detaljplanens syfte Asemakaavamuutos on Sipoon kaavoitusohjelman 20142017 kohde nro T 8. Kaavatyön tarkoituksena on mahdollistaa nykyisen taajaman keskustassa olevan metsäisen alueen kehittäminen asuinalueeksi. Detaljplaneändringen är objekt nr T 8 i Sibbo kommuns planläggningsprogram för perioden 2014–2017. Syftet med planarbetet är att göra det möjligt att bygga det skogklädda området i centrum till ett bostadsområde. Samalla nykyisiä lähivirkistystoimintoja ja luontoa säilytetään mahdollisimman paljon, ja huolehditaan virkistysreitistön toimivuudesta ja riittävästä lähivirkistysalueiden määrästä kehittyvällä alueella. På samma gång bevaras de nuvarande närrekreationsfunktionerna och naturen i så hög grad som möjligt. Vid planeringen ser man till att nätverket av rekreationsleder fortsättningsvis fungerar bra och att områdena för närrekreation räcker till i det nya området. Kaava-alueen sijainti kunnan opaskartalla © Sipoon kunnan mittaus- ja kiinteistöyksikkö. Planområdets läge på kommunens guidekarta © Sibbo kommun, Mätning och fastigheter. 3 1.4 Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot.......................................................................................................................................... 2 1.1 Tunnistetiedot............................................................................................................................................................ 2 1.2 Asemakaava-alueen sijainti........................................................................................................................................ 2 1.3 Asemakaavan tarkoitus.............................................................................................................................................. 2 1.4 Sisällysluettelo............................................................................................................................................................ 4 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista......................................................................................................................... 5 1.6 Luettelo kaavaa koskevista asiakirjoista, selvityksistä ja lähdemateriaalista.............................................................. 5 2. Tiivistelmä - Sammandrag....................................................................................................................................... 8 2.1 Kaavaprosessin vaiheet.............................................................................................................................................. 8 2.2 Asemakaava............................................................................................................................................................... 8 3. Suunnittelun lähtökohdat - Utgångspunkter......................................................................................................... 10 3.1 Suunnittelualueen yleiskuvaus................................................................................................................................. 10 3.1.1 Luonnonympäristö...............................................................................................................................................................11 3.1.2 Rakennettu ympäristö..........................................................................................................................................................12 3.1.3 Maanomistus........................................................................................................................................................................12 3.2 Suunnittelutilanne . ................................................................................................................................................ 13 3.2.1 Maakuntakaava....................................................................................................................................................................13 3.2.2 Yleiskaava.............................................................................................................................................................................13 3.2.3 Osayleiskaava.......................................................................................................................................................................15 3.2.4 Asemakaava..........................................................................................................................................................................15 3.2.5 Rakennusjärjestys.................................................................................................................................................................17 3.2.6 Rakennuskiellot....................................................................................................................................................................17 3.2.7 Pohjakartta...........................................................................................................................................................................17 4. Asemakaavasuunnittelun vaiheet......................................................................................................................... 18 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve............................................................................................................................. 18 4.2 Asemakaavasuunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset..................................................................... 18 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö...................................................................................................................................... 18 4.3.1 Osalliset................................................................................................................................................................................18 4.3.2 Vireille tulo...........................................................................................................................................................................18 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt.........................................................................................................................18 4.4 Asemakaavan tavoitteet........................................................................................................................................... 20 4.4.1 MRL sisältövaatimukse.........................................................................................................................................................20 4.4.2 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet.............................................................................................................................20 5. Asemakaavan kuvaus - Redogörelse för detaljplanen............................................................................................ 24 5.1 Kaavan rakenne........................................................................................................................................................ 24 5.1.1 Mitoitus................................................................................................................................................................................27 5.1.2 Palvelut.................................................................................................................................................................................27 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen........................................................................................ 27 5.3 Aluevaraukset.......................................................................................................................................................... 28 5.3.1 Korttelialueet........................................................................................................................................................................28 5.3.2 Muut alueet..........................................................................................................................................................................28 4 5.4 Kaavan vaikutukset................................................................................................................................................... 29 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön...............................................................................................................................29 5.4.2 Vaikutukset luonnonympäristöön........................................................................................................................................29 5.4.3 Vaikutukset kuntatalouteen.................................................................................................................................................30 5.4.4 Vaikutukset valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin....................................................................................................30 5.5 Ympäristön häiriötekijät........................................................................................................................................... 31 5.6 Asemakaavamerkinnät ja -määräykset.................................................................................................................... 31 6. Asemakaavan toteutustus.................................................................................................................................... 32 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat............................................................................................ 32 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus.......................................................................................................................................... 32 6.3 Toteutuksen seuranta............................................................................................................................................... 32 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Liite 1. Seurantalomake (täytetään hyväksymisvaiheessa) Liite 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 3. Viranomaispalaverin muistio Liite 4. Asemakaavakartta Liite 5. Kaavamerkinnät ja –määräykset Liite 6. Havainnekuva Liite 7. Taasjärven hulevesiselvitys, Sito Oy, 2015 Liite 8. Selvitys Sipoon Kalliomäen luontoarvoista, Ympäristötutkimus Yrjölä Oy, 2014, 2015 Liite 9. Söderkullan liikenteen toimivuustarkastelu, Sito Oy, 2014 Liite 10. Kalliomäen ja Pähkinälehdon maisesmallisten ja virkistyksellisten vaikutuksien tarkastelu, WSP Oy, 2015 1.6 Luettelo kaavaa koskevista asiakirjoista, selvityksistä ja lähdemateriaalista Yleiset selvitykset •• Söderkullan portin asemakaava, maisemaselvitys, Sipoon kunta Sirkku Huisko, 2009 •• Söderkullan alueen luonto- ja maisemaselvitys, Maa ja vesi Oy, 2002 •• Söderkullan ympäristön perusselvitys ja osayleiskaavaluonnoksen arviointi, Maa ja vesi Oy, 1994 •• Sipoon Söderkullan osayleiskaava-alueen linnustoselvitys, Luontotutkimus Solonen Oy, 2000 •• Sipoon yleiskaava-alueiden luontoselvitykset, Ympäristötutkimus Yrjölä Oy, 2006 •• Sipoon lepakkokartoitus 2006. Wermundsen Consulting Oy/Batcon Group, 2006 •• Sipoon tieliikenteen meluselvitys. WSP LT-Konsultit Oy, 2006 ja 2010 •• Sipoon yleiskaava 2025 – Liikenneverkkoselvitys. Strafica Oy ja Sito Oy, 2008 5 1.4Innehållsförteckning 1. Bas- och identifikationsuppgifter............................................................................................................................ 2 1.1 Identifikationsuppgifter.............................................................................................................................................. 2 1.2 Detaljplaneområdets läge.......................................................................................................................................... 2 1.3 Detaljplanens syfte..................................................................................................................................................... 2 1.4 Innehållsförteckning................................................................................................................................................... 6 1.5 Förteckning över bilagor till beskrivningen................................................................................................................ 7 1.6 Förteckning över dokument, utredningar och källmaterial som berör planen.......................................................... 7 2. Sammandrag.......................................................................................................................................................... 8 2.1 Olika skeden i planprocessen..................................................................................................................................... 8 2.2 Detaljplanen............................................................................................................................................................... 8 3. Utgångspunkter.................................................................................................................................................... 10 3.1 En allmän beskrivning av området........................................................................................................................... 10 3.1.1 Naturmiljön..........................................................................................................................................................................11 3.1.2 Den byggda miljön................................................................................................................................................................12 3.1.3 Markägoförhållanden...........................................................................................................................................................12 3.2 Planeringssituationen . ........................................................................................................................................... 13 3.2.1 Landskapsplanen..................................................................................................................................................................13 3.2.2 Generalplanen......................................................................................................................................................................13 3.2.3 Delgeneralplanen.................................................................................................................................................................15 3.2.4 Detaljplanen.........................................................................................................................................................................16 3.2.5 Byggnadsordningen..............................................................................................................................................................17 3.2.6 Byggförbud...........................................................................................................................................................................17 3.2.7 Grundkarta...........................................................................................................................................................................17 4. Olika skeden i planeringen av detaljplanen........................................................................................................... 18 4.1 Behovet av detaljplanering...................................................................................................................................... 18 4.2 Planeringsstart och beslut som gäller denna........................................................................................................... 18 4.3 Deltagande och samarbete...................................................................................................................................... 18 4.3.1 Intressenter..........................................................................................................................................................................18 4.3.2 Anhängiggörande.................................................................................................................................................................18 4.3.3 Deltagande och växelverkan.................................................................................................................................................18 4.4 Mål för detaljplanen................................................................................................................................................. 20 4.4.1 Markanvändnings- och bygglagens innehållskrav................................................................................................................20 4.4.2 Mål enligt utgångsmaterialet ..............................................................................................................................................20 5. Redogörelse för detaljplanen................................................................................................................................ 24 5.1 Planens struktur....................................................................................................................................................... 24 5.1.1 Dimensionering....................................................................................................................................................................27 5.1.2 Service..................................................................................................................................................................................27 5.2 Uppnåendet av målen för miljöns kvalitet............................................................................................................... 27 5.3 Områdesreserveringar............................................................................................................................................. 28 5.3.1 Kvartersområden..................................................................................................................................................................28 5.3.2 Övriga områden....................................................................................................................................................................28 5.4 Planens konsekvenser.............................................................................................................................................. 29 6 5.4.1 Konsekvenser för den byggda miljön...................................................................................................................................29 5.4.2 Konsekvenser för naturmiljön..............................................................................................................................................29 5.4.3 Konsekvenser för kommunalekonomin................................................................................................................................30 5.4.4 Konsekvenser för de riksomfattande målen för områdesanvändningen .............................................................................30 5.5 Störande faktorer i miljön........................................................................................................................................ 31 5.6 Detaljplanebeteckningar och detaljplanebestämmelser......................................................................................... 31 6. Genomförande av detaljplanen............................................................................................................................. 32 6.1 Planer som styr och åskådliggör genomförandet..................................................................................................... 32 6.2 Genomförande och tidsplanering............................................................................................................................ 32 6.3 Uppföljning av genomförandet................................................................................................................................ 32 1.5 Förteckning över bilagor till beskrivningen Bilaga 1. Uppföljningsblankett (ifylls i godkännandeskedet) Bilaga 2. Program för deltagande och bedömning Bilaga 3 Promemoria från myndigheternas samråd Bilaga 4 Detaljplanekarta Bilaga 5 Detaljplanbeteckningar och detaljplanebestämmelser Bilaga 6 Illustration Bilaga 7. Taasjärven hulevesiselvitys, Sito Oy, 2015 Bilaga 8. Selvitys Sipoon Kalliomäen luontoarvoista, Ympäristötutkimus Yrjölä Oy, 2014, 2015 Bilaga 9. Söderkullan liikenteen toimivuustarkastelu (granskning av trafikens funktion), Sito Oy, 2014 Bilaga 10. Kalliomäen ja Pähkinälehdon maisesmallisten ja virkistyksellisten vaikutuksien tarkastelu, WSP Oy, 2015 1.6 Förteckning över dokument, utredningar och källmaterial som berör planen Allmänna utredningar •• Söderkullan portin asemakaava, maisemaselvitys, Sipoon kunta Sirkku Huisko, 2009 •• Söderkullan alueen luonto- ja maisemaselvitys, Maa ja vesi Oy, 2002 •• Söderkullan ympäristön perusselvitys ja osayleiskaavaluonnoksen arviointi, Maa ja vesi Oy, 1994 •• Sipoon Söderkullan osayleiskaava-alueen linnustoselvitys, Luontotutkimus Solonen Oy, 2000 •• Sipoon yleiskaava-alueiden luontoselvitykset, Ympäristötutkimus Yrjölä Oy, 2006 •• Sipoon lepakkokartoitus 2006. Wermundsen Consulting Oy/Batcon Group, 2006 •• Sipoon tieliikenteen meluselvitys. WSP LT-Konsultit Oy, 2006 ja 2010 •• Sipoon yleiskaava 2025 – Liikenneverkkoselvitys. Strafica Oy ja Sito Oy, 2008 •• Söderkullan portin asemakaavan luontoselvitys 2009 7 2. Tiivistelmä - Sammandrag 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 2.1 Olika skeden i planprocessen Alueen asemakaavoitus perustuu Sipoon kunnanhallituksen hyväksymään kaavoitusohjelmaan 2015-2017. Sipoon kunnan kasvustrategian toteuttamiseksi tarvitaan myös kerrostaloja sisältäviä alueita, ja Kalliomäen alue osana yhdestä pääkasvukeskuksesta on sopiva tämäntyyppiselle rakentamiselle. Detaljplaneringen av området baserar sig på det av Sibbo kommunfullmäktige fastställda planläggningsprogrammet för åren 2015-2017. För genomförandet av Sibbo kommuns tillväxtstrategi behövs också områden med flervåningshus och Stenkulla, som hör till ett av tillväxtcentrumen, lämpar sig för denna typ av byggande. Kaavatyö kuulutettiin vireille ja kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville 2.10.2014. Käynnistämisvaiheessa pidettiin kaksi työpajaa asukkaiden näkemysten, toiveiden ja paikallistuntemuksen keräämiseksi 8.10.2014 ja 20.10.2014. Toinen työpaja pidettiin Sipoonlahden koululla, jotta myös oppilaiden näkemyksiä saatiin paremmin kerättyä. Planarbetet kungjordes anhängigt och programmet för deltagande och bedömning lades fram offentligt 2.10.2014. I startskedet hölls två workshopar (8.10.2014 och 20.10.2014) där man samlade in invånarnas synpunkter, önskemål och lokalkännedom. Den ena hölls på Sipoonlahden koulu för att man bättre skulle höra även elevernas åsikter. Uudenmaan Ely-keskuksessa järjestettiin aloitusvaiheen viranomaispalaveri 24.10.2014, jonka pöytäkirja on selostuksen liitteenä. På Närings-, trafik- och miljöcentralen i Nyland anordnades myndigheternas samråd i begynnelseskedet 24.10.2014. Protokollet från detta möte finns som bilaga till beskrivningen. Kaavoitusjaosto päätti kokouksessaan 28.1.2015 asettaa kaavaluonnoksen nähtäville. Kaavaluonnos oli julkisesti nähtävillä 5.2. - 9.3.2015. Asukastilaisuus kaavaluonnoksesta järjestettiin 10.2.2015. Kunnanhallitus hyväksyi asemakaavaehdotuksen nähtäville asetettavaksi kokouksessaan 31.3.2015. Maankäyttö- ja rakennuslain 65§ mukaisesti kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä 2.4. - 4.5.2015 välisenä aikana. Kaavaehdotuksesta saatiin muistutuksia 1 ja lausuntoja 3 kappaletta. Kaavoitusjaosto on hyväksynyt asemakaavan kokouksessaan xx.xx.2015 kunnanhallituksen käsittelyyn. Kunnanhallitus on hyväksynyt asemakaavan kokouksessaan xx.xx.2015 valtuuston käsittelyyn. 2.2 Asemakaava Asemakaavan muutosalue on Sipoon yleiskaavassa 2025 eteläiseltä osaltaan keskustatoimintojen aluetta, Söderkullan keskustaa. Loput kaava-alueesta on taajamatoimintojen aluetta. Alue liittyy eteläsivultaan Söderkullan kouluja urheilualueen asemakaava- ja asemakaavan muutosalueeseen (2007). Kaava-alue on osa Länsi-Taasjärven asemakaavaa (2002), korttelialuemerkinnällä lähivirkistysalue VL. 8 Planläggningssektionen beslöt på sitt sammanträde 28.1.2015 att lägga fram planutkastet offentligt. Planutkastet var framlagt offentligt 5.2. - 9.3.2015. Ett invånarmöte om planutkastet hölls 10.2.2015. Kommunstyrelsen godkände framläggandet av detaljplaneförslaget på sitt sammanträde 31.3.2015. Planförslaget var framlagt offentligt 2.4. - 4.5.2015 i enlighet med 65 § i markanvändnings- och bygglagen. Om planförslaget inlämnades 1 anmärkningar och 3 utlåtanden. På sitt sammanträde xx.xx.2015 godkände planläggningssektionen detaljplanen för behandling av kommunstyrelsen. Kommunstyrelsen godkände xx.xx.2015 detaljplanen för behandling av fullmäktige. 2.2 Detaljplanen Alueen liikenneverkkona toimii on lenkkimäinen tonttikatu, joka liittyy Mäntymäentien kautta Amiraalintiehen. I Generalplan för Sibbo 2025 är södra delen av detaljplanens ändringsområde ett område för centrumfunktioner, Söderkulla centrum. Den återstående delen av planområdet är ett område för tätortsfunktioner. Längs södra sidan ansluter området till detaljplane- och detaljplaneändringsområdet Söderkulla skol- och idrottsområde (2007). Planområdet ingår i detaljplanen Västra Tasträsk (2002) med kvartersområdesbeteckningen VL, som anger att det är ett område för närrekreation. Alueen korttelitehokkuudet vaihtelevat asuinkerrostalokortteleissa (AK) välillä ek=0,8 - 1.0, ja alueella on raken- Trafiknätet i området består av en gatuslinga till tomterna som ansluter sig till Amiralsvägen via Tallbackavägen. nuspaikka 13 kerrostalolle. Asuinrakennusten korttelialueilla (A-1) korttelitehokkuus ek = 0,35 – 0,42 ja rakennusoikeus yht. 4300 k-m2. Asuinkerrostalokortteleissa (AK) on varattu autopaikkoja 1/100 k-m2, ja A-1-kortteleissa 1,5ap / asunto. Kvarterseffektiviteten varierar mellan ek = 0,8 och 1,0 i kvarteren för flervåningshus (AK) och området omfattar en byggplats för 13 flervåningshus. I kvartersområdena för A-1-bostadshus varierar kvarterseffektiviteten mellan 0,35 och 0,42 och byggrätten är 4300vy-m2. I kvarteren för flervåningshus (AK) har bilplatser reserverats enligt förhållandet 1/100 vy-m2, och i A-1-kvarteren som 1,5 bp/bostad. Asemakaavaote Detaljplaneutdrag 9 3. Suunnittelun lähtökohdat - Utgångspunkter 10 3.1 Suunnittelualueen yleiskuvaus 3.1 En allmän beskrivning av området Noin 16,7 ha:n laajuinen kaava-alue sijaitsee Sipoon eteläisen keskuksen Söderkullan keskustassa. Kaava-alue on kunnan maanomistuksessa ja virkistyskäytössä, asumaton. Tieyhteyden vuoksi Mäntymäen päiväkodin YL-korttelialue 042 on otettu mukaan kaavamuutokseen. Tieyhteys tarvitsee tilavaraukseensa n. 70m2 kokoisen kiilan YL-korttelin luoteisnurkasta. Kaavamuutoksella korttelia myös laajennetaan n. 2500m2. Planområdet omfattar ca 16,7 ha och är beläget i Söderkulla, som är Sibbos södra centrum. Det obebyggda området ägs av kommunen och används för rekreation. På grund av vägförbindelsen har YL-kvartersområde 042 (Mäntymäen päiväkoti) inkluderats i planändringen. För reserveringen för vägförbindelsen behövs en ca 70 m2 stor kil i YL-kvarterets nordvästra hörn. Genom planändringen utvidgas också kvarteret med ca 2 500 m2. Alueen palvelut ovat aivan vieressä, kun ollaan Söderkullan keskustassa. Kaava-alueella on yksi päiväkoti ja kaakkoispuolella n. 150 m päässä on päiväkoti. Eteläpuolella vieressä on Sipoonlahden koulu ala- ja yläasteineen. Koulut, kirjasto ja kaupalliset palvelut sijaitsevat n. 150m päässä. Söderkullan urheilupuisto yleisurheilukenttineen on n. 100m päässä. Laajat virkistysalueet ja -reitistöt liittyvät välittömästi suunniteltuun alueeseen. Servicen i området finns i den omedelbara närheten i centrum av Söderkulla. Det finns ett daghem i planområdet, och sydost om planområdet på ca 150 m avstånd finns ett annat. Söder om planområdet finns Sipoonlahden koulu (låg- och högstadium). Skolor, bibliotek och kommersiell service finns på ett avstånd av ca 150 m. Söderkulla idrottspark och friidrottsplaner finns på ett avstånd av ca 100 m. Vidsträckta rekreationsområden och friluftsleder ansluter omedelbart till det planerade området. 3.1.1 Luonnonympäristö 3.1.1 Naturmiljön Kaava-alueella maasto nousee Taasjärven pinnan tasosta n. +20,5m aina +45 m alueen pohjoisosassa. Alueella on hyvään ilmansuuntaan avautuvia loivia rinteitä, jotka soveltuvat asuinaluekäyttöön erinomaisesti. I planområdet stiger terrängen från nivån på Tasträskets yta ca +20,5 m till +45 m i områdets norra del. Det finns flacka sluttningar som öppnar sig mot fördelaktiga vädersträck och därför lämpar sig utmärkt för bostadsbyggande. Maaperä on kalliota ja pintahumusta on vain ohut kerros tai ei ollenkaan, sillä avokalliotakin alueella on. Alue on suurelta osin kuivaa kallioaluetta ja maisemaa hallitsevat laella olevat kalliomänniköt. Ulkoilupolkuja kulkee alueen poikki ja lisäksi metsikköön on tehty liitokiekkorata, jota varten metsään on raivattu avoimia väyliä. Suurin osa Kalliomäen lakialueesta on kuivaa jäkälä- tai puolukkatyypin männikköä. Pienialaisia avokallioalueita on siellä täällä mäntyjen välissä. Kuivat jäkäläkalliot ovat herkkiä kulutukselle ja polkujen lähistöllä kaikki kalliot ovatkin hyvin kuluneita. Rinteiden männiköt ovat mustikka- ja puolukkatyypin kuivia mäntykankaita, niiden aluskasvillisuus on lakialuetta rehevämpää. Polut näkyvät selvästi alueella, mutta kulutuksen jälkiä polun ulkopuolella on huomattavasti vain muutamassa paikassa liitokiekkoradan varrella. Osa männiköistä on hoidettu harventamalla ja aluspuustoa poistamalla. Hakkuukierrossa aikanaan poistetuilla kohdilla kasvaa taimikkoa. Kalliomäen laella on myös muutama pienialainen suo. Näitä kosteikkoja on jätetty pääosin viheralueiksi luontoselvityksen pohjalta sekä osaksi alueen luontaista hulevesien käsittelyä. Jordmånen är bergig med ett mycket tunt eller obefintligt humusskikt på ytan, eftersom det också finns också berg i dagen. Området är till största delen ett torrt bergsområde och landskapet domineras av talldungar på de högsta punkterna. Friluftsstigar korsar området och därtill har skogen röjts för fria banor för frisbeegolf. Största delen av krönet av Stenkulla består av torr tallskog av lavmarks- eller lingontyp Det förekommer mindre fläckar av berg i dagen här och där mellan tallarna. De torra lavtäckta klipporna är känsliga för slitage och alla klippor nära stigarna är mycket slitna. På sluttningarna är tallskogen torra tallmoar av blåbärsoch lingontyp. Här är markvegetationen frodigare än på krönet. Stigarna syns tydligt i området men betydande spår av slitage utanför stigarna finns endast på några ställen längs frisbeegolfbanan. En del av talldungarna har vårdats genom att man gallrat beståndet och avlägsnat markvegetation. På de ställen där man tidigare gjort avverkningar växer plantbestånd. På krönet av Stenkulla finns också några mindre kärr. Med utgångspunkt i naturinventeringen har dessa våtmarker bevarats som grönområden och fungerar som en del av den naturliga dagvattenhanteringen i området. 11 3.1.2 Rakennettu ympäristö 3.1.2 Den byggda miljön Kaava-alue on lähes rakentamatonta, lukuun ottamatta Mäntymäen päiväkotia ja ulkoilureitistöä. Alue rajautuu eteläsivultaan Söderkullan koulu- ja urheilualueen asemakaava- ja asemakaavan muutosalueeseen, joka on lähes kokonaan rakentunut. Myös pohjoispuolen Länsi-Taasjärven asemakaava on toteutunut lähes kokonaan. Alueen liikenneverkko liittyy Mäntymäentien kautta Amiraalintiehen ja edelleen Mt 170:een. Planområdet är obebyggt med undantag för daghemmet Mäntymäen päiväkoti och nätverket av friluftsleder. Längs södra sidan gränsar området till detaljplane- och detaljplaneändringsområdet Söderkulla skol- och idrottsområde (2007), som är nästan helt byggt. Även detaljplanen Västra Tasträsk har till största delen genomförts. Trafiknätet ansluter sig via Tallbackavägen till Amiralsvägen och vidare till landsväg 170. Alueella on ulkoilutieverkostoa, jota muutetaan ja kehitetään alueen rakentuessa asuinalueeksi. Samoin frisbeegolfrata suunnitellaan uudelleen. Det befintliga nätverket av friluftsleder ändras och utvecklas allteftersom området byggs till ett bostadsområde. Likaså planeras frisbeegolfbanan på nytt. Alueella on uutta rakentamista ympäröivälle virkistysalueelle (VL) siirtyvä, uudelleen suunniteltava frisbeegolfrata. Frisbeegolfbanan som planeras på nytt flyttas till rekreationsområdet (VL) som omger det nya byggandet. 12 3.1.3 Maanomistus 3.1.3 Markägoförhållanden Kaava-alue sijaitsee Sipoon kunnan omistuksessa olevilla kiinteistöillä7 53-419-4-1604, 753-414-1-136, 414-1-119. Planområdet är beläget på de av Sibbo kommun ägda fastigheterna 753-419-4-1604, 753-414-1-136, 414-1-119. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2 Planeringssituationen 3.2.1 Maakuntakaava 3.2.1 Landskapsplanen Ympäristöministeriön 15.2.2010 vahvistamassa Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A). Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa, vahvistettu 30.10.2014, alueella on merkinnät taajamatoimintojen alue ja tiivistettävä alue. I den av miljöministeriet 15.2.2010 fastställda landskapsplanen för Östra Nyland har planeringsområdet i huvudsak anvisats som ett område för tätortsfunktioner (A). I etapplandskapsplan 2 för Nyland, fastställd 30.10.2014, har området beteckningar för ett område för tätortsfunktioner och för ett område som ska förtätas. Ote Itä-Uudenmaan maakuntakaavasta, 2010. Utdrag ur landskapsplan för Östra Nyland, 2010 13 Ote Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavayhdistelmästä, 2014 Utdrag ur etapplandskapsplan 2 för Nyland, 2014 3.2.2 Yleiskaava 3.2.2 Generalplanen Oikeusvaikutteisessa Sipoon yleiskaavassa 2025 kaavaalue on eteläiseltä osaltaan keskustatoimintojen aluetta (C), ja pohjoisosa asemakaavoitettavaa aluetta (A). I Generalplan för Sibbo 2025, en plan med rättsverkningar, är den södra delen av planområdet ett område för centrumfunktioner (C) och den norra delen ett område som ska detaljplaneras (A). Ote Sipoon yleiskaavasta 2025. Utdrag ur generalplan för Sibbo 2025. (2009) 14 3.2.3 Osayleiskaava 3.2.3 Delgeneralplanen Alueella ei ole lainvoimaista osayleiskaavaa, mutta kaavamuutosalue on Sibbesborgin osayleiskaavatyön alueella, joka taas on luonnoksena nähtävillä 12.1.–4.3.2015. Asemakaavamuutoksen luonnos poikkeaa tästä osayleiskaavan luonnoksesta, mutta yleispiirteinen osayleiskaava päivittyy huomattavasti tarkempaan asemakaavatyöhön nähden ehdotusvaiheeseen mentäessä. Det finns ingen lagkraftvunnen delgeneralplan för detta område, men planändringsområdet omfattas av arbetet med att utarbeta en delgeneralplan för Sibbesborg. Utkastet till nämnda delgeneralplan är framlagt 12.1–4.3.2015. Utkastet till ändring av detaljplanen avviker från utkastet till delgeneralplan, men delgeneralplanen är en översiktlig plan och vid övergången till förslagsskedet kommer den att uppdateras avsevärt i förhållande till den exaktare detaljplaneringen. Ote Sibbesborgin osayleiskaavaluonnoksesta. Utdrag ur utkastet till delgeneralplan för Sibbesborg. 15 15.9 205 p 206 90 m a- p 2:29 86 rp2 15 15 20 18.3 Kallbäck 414 17.9 Kallbäck 414 258 50 NE A JA KUJA SUN PUR SUO LIN 25 KIEL OKU GR. GETPORS JA KU RTE KO RÄNDEN KONVALJEG pp JA KU 41 1:139 203 203 11.7 260 9.9 6 16 30 -1 EN o ja VÄG TAST RÄSK -3 lu o ENTI E JÄRV TAAS jk p 40 16.2 43 225 278 10 11.7 12.5 kt kt 282 2:10 31 12.5 11.5 2 4:1753 618 226 619 227 12.5 13 12.5 11.5 284 1 621 13.0 13.5 288 290 rp rp99 13.5 10.8 206 42 4:670 rp88 88 4:1750 18.5 12.7 11.6 3.2.4 Asemakaava 3.2.4 Detaljplanen Kaava-alue on osa Länsi-Taasjärven asemakaavaa (2002), merkinnällä lähivirkistysalue VL. Kaava-alue rajautuu eteläreunaltaan Söderkullan koulukeskuksen ja urheilupuiston asemakaavaan (2007). Tällä kaava-alueella on Sipoonlahden koulu, ala- ja yläasteineen, päiväkoti ja urheilupuisto. Alue on pääosin toteutunut tai toteutumassa. Planområdet ingår i detaljplanen Västra Tasträsk (2002) med beteckningen VL, som anger att det är ett område för närrekreation. Den södra kanten av planområdet gränsar till detaljplanen för Söderkulla skolcentrum och idrottsparken (2007). I detta planområdet finns Sipoonlahden koulu med skolor för årskurserna 1–6 resp. 7–9 liksom ett daghem och en idrottspark. Området är i huvudsak byggt eller under byggnad. 13.8 13.0 20.1 4:964 15.1 294 10.7 99 4:22 12.7 12.7 6 12.6 286 4:670 11.8 l 20% le 530 2:37 AK-1 IV u1/2 11.8 3 2:29 13.1 20 2500 e =0.8 4:961 4:964 12.9 13.0 2:29 71 L PÄHKINÄ L HASSEL 22 26 p 38 224 14.5 4:669 1 11.8 9 8 54 VL 12 rp rp 74 1:95 1:80 l 20% 49 73 419 Massby rp76 76 419 Massby Asemakaavakooste, Kalliomäen asemakaavan muutoksen alueen sijainti esitetty punaisella. Detaljplanesammanställning , läget för detaljplaneområdet Stenkulla anges med rött. 13 14.7 19 31 4:24 17.9 16.7 259 17.2 hule 11.9 5 12.9 9 IV u1/2 30 14.7 4 15 13.7 13.9 10 19.5 14.5 5 12.6 89M2406A 414 Kallbäck 26 63 15.6 16.7 246 204 2 NIA IS 17.2 21.5 15 15.2 12.1276 13.8 53 11.1 96 535 3400 AK-3 64 le GNEJSVÄGEN 20 280 2:29 257 13.0 1 202 1:37 22.7 1:155 24 1:161 18 95 616 248 2:28 rp1 98 le 11 11.6 53 12.4 57001 74 PÄHKINÄLEHTO Z 34 19 38 24 85 HASSELLUNDEN 223 13.1 22.5 1:147 le 2:13 17.43 20 45 2 15.1 75 (535, 539) 11.6 612 61 59 LPA 1:167 VP 28 4:962 11.8 15.3 248 25rp 753 SIPOO SIBBO 2800 17,7 13 8 7 rp -1 12.4 5200 IV nä a 17.7 62 4:1431 201 64 70 40 2-9903-1 22 23 1:138 4 17.5 IV u1/2 15 pj 525 Y-1 1:180 15 18.8 pj 53 99 rp pp/h 25 ENTIE 14.7 1:148 4500 II u ½ 20 rp 76 14.8 nä 97 jk 25 Liikekeskus Affärcentrum 1:37 19.5 22.4 18.9 2 ja 1:178 1600 1600 1:168 jk 58 p 1:164 534 t AK-1 34 64 66 GNEISSITIE 220 46 57 19.3 VP-2 41 84o le 13.3 12.8 94 L AK IV u1 le 15 50 KMP-1 1 2-9901-1 rp 14.7 00 71 15.1 4500 56 3500 III 4000 III 63 15 GEN GSVÄ GALTHA 4:1604 SÖDERKULLASTRÅKET VÄLT TIKO RV 15 rp alintie Amira ägen lv Amira S 17A 14.0 17.7 19.2 27 84 524 Y-1 19.0 23.8 35 17.7 L 17.1 12 1:155 14.4 14.8II (1/2) 18.2 254 252 89 97 au 1:137 KMP-2 2:32 47 2 58 38 dBA 38 dBA 6 253 11 17.7 17.1 18.4 19.0 16.4 96 65 242 Liikekeskus Affärcentrum 19.4 20 1 12.6 50 21,6 38 dBA 236 p (524) p le 2100 26 23.9 50 23.6 L 414 Kallbäck 533 A1:160 -2 EV II u1/2 18.1 1:166 2800 52 A GNEJSGRÄNDEN 59 45 19.9 19.6 2:41 240 15238 13.8 234 pp 21.4 18.4 p dB 4027.0 15.8 e 18.3 1:44 ajo 18.8 18.0 UUSI PORV 15.8 EN NYA BORGÅVÄG 16.2 16.1 KTY-1 3 15.7 16.0 p 18.6 rp601 OONTIE 533 534 ET 20.2 vu 7 17.3 L 33 rp603 rp602 255 18.3 19.2 2:32 20 15.9 18.2 sp k h 31m 3 51 le le96 II u1/2 L 59 64 KUJA ISSI kt 15.8 21.7 21.5 22.0 ajo 17.5 10 L t2 ,5 21 VL 23.0 26.5 31. 19 A-1 GNE 15.6 15.0 4:1002 P 15.7 rp50 14.6 13.6 039 Y 1000 414 Kallbäck 14.8 1:136 15.3 196 15.5 E TERVEYSTI 531 195 N 16.0 SOVÄGE rp54 HÄL 20.8 17 26.0 rp600 209 L 254 210 210 15.4 15.6 16.0 20 1:136 L 20.0 29.9 2000 35 22 539 (534) 31 32 29.4m R-1 L LPA1:16326.5 26,3 1:36 m 28.3 L rp 40 dBA 031 AP1 15.8 VL lk 30 VP-2 18.9 t2 ,5 30.1 26.6 pp p hule 16.8 Rakenteilla 2 12 17.9 17.6 le-1 ar 1:126 p LPA 1:136 L 1:120 20.6 19.6 18.8 18.08 31 p ajo 1:45 300 II 22.3 21.7 (539 17 54 15 LP 1:136 21.3 21.4 44 45 L pp LP 33.0 L 29.7 y 169 38 9 VU-1 pk 21.1 51 50 66 1250+175 19 39 15.4 40 23 26.5 43 25.5 1:127 0 39 59 27.6 58 51 73 le arI I I 1:120 20 1 15.5 15.3 TIE KESKUSTA 72 28.6 16 III 3200 kt 31.6 74 67 27.6 1 29.7 25 I 935 4:1178 15.5 125 15.9 16.4 ÄGEN CENTRUMV 4:1604 a r I I I 33.0 1440+170 NT 75Y 1:122 a r KAA RI 21 18 MÄ 22.9 p 52 p 1:123 60 4000 III 23.6 23.0 26.6 1:125 35.0 lk 8 42 65 39 42 L L 2 AL 168 202 13.2 10 35.6 0.3 30.8 29.9 29 523 Y-1 III 23.1 53 keI I 300 L 20.4 4 Päiväkoti Daghem Koulu 10500 Skola 0.3 30.7 35.2 33.4 34.1 YO-1 ajo 186 14 16.4 55 0 55 30.8 0 15.2 4:160413.5 26.6 41 40 vu 30.9 L 26.5 1:136 29.3 le-1 414 Kallbäck 31.2 29.4 13 20 P1 205 III 3 / 4 4:1198 50200 199 1300+m2 198 Liikekeskus Affärcentrum 206 61 33.1 62 30.3 77 038 YS ÄGEN 16.8323 133 121197 194 207 204 ar 33.1 pp 78 27.2 31.6 le-1 1:120 35.8 L 28.3 31.9 30.6 L 30.2 1:136 32.5 27.8 70 1:128 31.9 1:124 14.9 AMIRALSV 0 2 LLA 16.4 16.9 IE AALINT 322 032 AP1 71 p 28.6 77 32.6 33.9 10 23.4 12 Kallbäck 1:131 13.8 419 Massby 35 228 30 kt 40 56 10 4:1753 3 227 VL 34.9 16 28.9 34.6 20.6 27.6 34.4 31.6 e =0.25 p 1:113 15 1:117 1 kt 30.7 VL 35 k tk t 414 Kallbäck 29.5 1:118 ar 29 33 32.4 I I I 34.3 lk 1460+145 le III 1960+240 10 37 12.9 13.1 15.4 13.9 w 219 252 15.3 276 2/3 III 76 122 4:1203 1700 I 71 SÖDERKULLA 2 / 3 I I4:1171 5 50 72217 km 74 2000+m2 TORG 16.7 124 216 4:1086 LLAN lk SÖDERKU lk 73 124 17.2 le19.5 123 TORI AK1 13.1 13.3 201 232 233 41 11 32,7 II Päiväkoti Daghem kt 2 32.8 23 39 YL 042 30.7 29.1 53 14 30 30 22 21.7 VP- 233 4:1202 218 ar 1:121 11 AMIR 033 AK1 4:1200 I I I I I 236 220 197 650 410 14.6 237 56 76 040 AK 31.3 49 54 33 1:120 30.0 38,7 31,9 1:119 kt 31,61:119 I I 1:119 1200 29 ar k ar 042 31,9 Y 32,8 30,7 4 4:624 46 27 30,7 I ke 6034 II lk 1280+210 23 20 15 13.1 KESKUSTAKUJA 3 235 58 263 264 123 P 13.2 16.2 ar 95 le 271 II 410 265 AP1 kt 4:1197 13,5 13,4 234 4:1197 CENTRUMGRÄND 18 18 203 13,3 272 0 76 0 13.7 484 13.7 1:112 1:112 5 35,8 31,9 28.4 32.1 11 94 /h k 270 14,4 246 2 11 275 77 III 1600 153 ar 20 12 31.9 21 37,8 37,7 28.1 1 23,2 40,8 4:398 7 3 4 24.5 22 34 4:458 4 5 21,4 35 1 3 6 30 4:1604 40 2 6 4:324 4:1509 20.5 4:314 28.5 29.4 31 43 37,3 VL ar 31 40,9 40,9 pp III 4:1200 920 4:1200 204 277 31,3 89 33.1 26 40,6 84 30,8 57 le I I 33,9 1830+145 1:117 32 52 34.4 N 274 251 8 213 173 TERVEYSPOLKU k 4:1201 211 I I I 1600 210 54 le-1 187 1 1:136 34 33 64 32 31.3 14 1:120 41 211 30 212 14,0 23 174 13,1 30.9 ar 1:136 47 32,3 41 p Kallbäck 32,5 ar k 59 24 30,6 83 1:116 66 13,9 13,5 13,2 13,4 260 EN 32 63 22 1:120 037 AK 70 67 13,4 13,6 30,3 a r 29,9 TALL BÅGE 13,7 4:1163 VL 35,8 7:0 31,8 72 1:116 14,8 13,7 HÄLSOSTIGEN 154 145 ,0 16,2 15 13,7 1:136 20 YS 034 041 LPA kt 28 24 71 VP 14,1 12 4:322 4:323 6 5 4:321 4:317 27 24 30.3 4:315 4:316 29 41,6 41,7 III u 2/3 e=0.45 kt ÄG 33,5 92 9530,4 74 a r 29,7 68 le I I I 30,1 2060+ 21 230 29,9 21 20,9 183 14,1 13,8 14,0 AV 29,5 33,0 25,8 25 k 212 158 OPINTI E 206 1:136 23,1 15,3 k 4,0 14,0 213 44 93 46 25 214 166 15,2 I I 90 0 CK 1 25 178 P 218 16,3 AK 25 182 129 ÄG14,5 EN 14,4 33 3 28 43,7 19 36,5 216 24 15,2 k rp26 26 rp28 pp /h OMSV 207 189 83 TA LL BA 219 15,7 k 15,5 4:1319 18 27.8 17 4:321 32 38,8 41,4 501 p4:1468 TIE 15,5 181 ,9 m 15 % 2 kt 18,4 15,9 15,8 15,5 45,6 44,1 38,7 ÄEN e =0.3 15,8 15,8 16,1 4:1251 41,9 4:269 3 43,8 VL 39,1 16 12 k 3 25,0 4:268 4 TYM 16,7 k 15,0 1 2 45,1 le 25,1 4:1604 215 16,3 4:1319 k 57 12 39,7 25,0 4: 4:1 39 57 4:1489 38,6 24,9 57 k AR AP1 14,5LÄRD a 24,6 20,2 AO3 17,3 16,2 3 at 4:1488 t 42,7 30 16,2 16,6 876:1 1 39,8 MÄN 17,1 035 kt a 144 143 4:1320 k 4 5 38,9 5 4:1188 4:1251 16,8 83 40,6 217 250 17,1 39 38 97 66 251 17,2 15,0 AMIR ALSB ACKE N AMIRAA LINMÄK I 153 37 48 51 at4:1487 44,8 17,5 17,2 3 40 57 39,7 30 171 k 39,3 25 40 35 Z P 4:1604 155 17,6 41 36 414 Kallbäck 97 42,5 kt 4 20,8 99 221 18,1 9 Tasträsk 30 18,0 183 17,4 154 152 44,0 72 4:1486 at Massby 42,9 4:1604 W 25 4:1417 I u 1/2 e=0.25 35 35 at at 4:318 156 155 AR e =0.3 16,3 036 149 18,9 2 88 1 le 6 507 atAO 1 4:1484 y 22,4 4:1604 146 4:1189 k 150 k 8 4:1483 44 18 24,2 k t 147 18 at734 48 28,4 4:1485 45 79 36,6 25 AMIRAL SGRÄ AMIR AALINK ND UJA EN AO3 20,3 20,0 75 4:1456 18,9 37,8 24,3 205 87 93 70 34,8 48 46 32 38,6 33 90 24 24,1 101 20 20 4:1475 6 4:1481 43 I u 1/2 23 e=0.25 4:1482 71 47 5 43,9 VL 4:1604 72 at 4:1479 21 38,8 p kt 24,0 113 7 8 23,8 VÄLTERKÄRR VÄLTTIKORPI 21,2 36,9 80 4:1490 59 4:1492 31 at 73 4:1478 3 1 9 17 25 AO3 k k k k at 4 25,3 kt at 4:1581 5 49 38,3 30 10 505 AO at 23 22 4 29 4:1480 71 at 4:1477 3 36,3 at 4:1476 2 414 Kallbäck VV 40 le 20,7 21,1 36,6 39 24,3 kt 31,5 229 21,1 502 AK le 6 92 37,5 147 23,9 150 231 k 7,4 146 186 18 4:1254 k 168 22,7 170 6821,2 k 21,2 41 184 225 4:1457 k t 22,4 15 k 201 177 93 19,1 212 50 21,4 20,8 4:1326 20,7 21,6 4:1253 185 21,1 21,459 k 20,6 I 418 5 25 35,1 24 26 k 21,5 k 90 22,1 24,8 24,6 119 182 128 at 4:1474 63 III u 2/3 e=0.45 le 4:1156 014 4:1472 52 EN 21,6 k 142 k 21,6 k 013 ANVARS 4:1469 p 23,5 165 k 279 162 21,6 22 4:1100 18 95 JUOLUK 52 32 4:1252 39 k 164 140 24,6 152 85 20,6 10 4:1167 23,9 23,2 22,3 169 25,0 25,4 255 256 24,9 42 24,7 22,3 k k 4:1154 252148 58 50 508 AO 2 at I u 1/2 4:1491 e=0.25 63 at D ÄN 78 26,6 73 4:1101 271 24,5 68 p 91 at 3 AO 4:1470 3 82 59 at28 2 16 19 4:1150 244 254 24,8 149 24,7 211 k 1 2 23,0 TIE R VG LA 41 162 251 EN 261k t k 012 245 163 4:1155 p 1 51 ÄLÄ 26 27 7 36,9 21,4 21,4 45 2 8 kt 57 658 4:1503 60 JÄK 7 53 at67 49 I u 1/2 4:1575 e=0.25 at 4:1576 40 77 501 AO1 11 25,7 AP-1 215 24,1 71 ND 23,2 257 4:1153 4:1166 269 II 57 k t 22,4 e =0.20 21,8 23,323,5 70 4:1165 P 170 9 8 k 164 k 262 20 172 P 250 4:1152 160 26,9 O26,5 DO 212 NG kt 26,5 168 32,6 TIE BYN TAS 23,7 30 24,0 21,7 30,6 4:1151 21328,3 24323,5 4:1149 179 22,3 23,2 k AO1 249 k ARSI k 4:1148 171 173 27 III u 2/3 1/2 k I 17 e=0.45 54 4:1473 e=0.25 at 22,0 172 23424,2 24225,1 kt 4:1147 RÄ 27,6 26,4 178 248 175 28,7161 214 166 167 28,0 4:1146 176 23525,2 25,1 SUDENMAR JANV le 23,7 k k 23626,2 25 KARJ UHAA NTIE AO1 31,2 k 26,9 237 Välterkärr 174 4:1260 k 4:1141 27,4 28,2 k 30,0 151 k 11428,0 238 TROLLBÄRSGRÄ27,4 NDEN 253 111 14 at15 25 Z GALTHAGS GRÄND EN KUJA JUHAAN 35,9 k 4:1140 29,3 247 29,1 29,4 112 503 AK 24,0 62 61 28,9 1/2 k4:1579 I3 e=0.25 4:1580 at 35,5 53 1 2 kt pp k 113 31,4 21,9 22,8 23,9 4:1145 k 79 78 13 p 4:1471 144 k 4:1144 10 23.91 240 4:1143 4:1142 4:1139 k 4:1138 233 N 11 12 22,0 kt 4:1137 011 231 229 9 8 56 4 3 20.5 4:1574 jk 4:1135 227 5 AO at 5 6 kt 25 4:1134 225 80 LAVVÄGE 2 at 521 AO at kt 6 5 ET 30 4:1136 AO1 k 63 4:1505 I u751/2 at e=0.25 at 4:1504 21 at 4:1502 at 4:1501 4 64 40 30 kt 4:1133 241 223 239 221 4:1497 24,3 4:1578 55 4:1506 96 32,8 26 4:1500 4 522 at 91 10 at 3 1 4:1577 59 1 35 k 4:1132 4:1131 142 4 577 25,2 at 4:1507 at 506 at AO at 3 VP 37 Tasträsk 7 2 at 25 k k 141 26 79 k k 24,0 p at 4:1499 VP 38 pp/h FRÖKEN MIILIS VÄG 102 k 110 31,9 27,5 89 1 2 sl 44 8 LIN TIE 31,9 140 220 228 25,6 25,7 226 25,8 224 27,4 159 23213 25,5 66 65 I 1/2 at e=0.25 4:1573 2 22 37 1 4:1572 4 6 10 pp/h 520 at AO 1 6 5 NEITI MII Z 29,7 26,7 25,5 230 75 5 4:1567 57 35 103 ÄNDEN I 25,3 LAKANVARS 3 1/2 k I 29,1 76 at 4:1496 64 e=0.25 25 25,7 100 209 9 73 1 pp/h GR HJORTRON 27,7 208 29,7 p 25,5 4:1130 25,8 26,6 203 at AO 4:1495 89 at FRÄ KEN GRÄ NDE N k 4:1129 k 504 2 69 83 25 4:1128 210 101 35 27,6 28,7 4 4:203 7 22,1 7 8 at 4:1569 24 KUJA 010 k k 4:1127 31,2 TASB YVÄG EN 206 AO1 4:1126 201 at 4:1494 25,2 24,4 18 % 26,0 25,9 /h 70 1 71 29,2 69 72 73 68 67 81 74 4:1498 ÄLÄ 25 107 202 35 207 108 31,4 27,5 45 II u 1/2 e=0.35 4:1524 18 % 32,6 33,9 17 4:1444 e=0.35 40 31,0 4:1058 k 32,0 29,2 25,0 106 23,9 2 65 31,1 JÄK 34,7 69 68 235 4:1493 70 SA 67 at 4:1525 II u 1/2 26.02 10 20,7 23,0 22,7 59 at I 37u 1/24:1568 4:1565 69 e=0.25 6 4 72 at 4:1566 at 5 13 pp 25 1 518 AO 4:717 6 79 79 7 8 72 at 26,9 BUN KSG RÄN DEN 4:1242 86 46 509 AKR 103 4:1243 73 27,4 p 1 27,4 25 JA 4:1244 k 33 32,8 34 ORM 30,8 30 102 31,4 k 234 30 k 1 510 AKR p 26,1 INT IE 16 20 30,8 66 226 31,0 225 59 pp KAR 33,0 87 I 32,4 4:1564 3 TA 9 LV IK 4:1563 at 7 at 8 4:1556 LIEKO KU 88 32,7 k 227 30,8 75 4:1245 4 96 29,2 25,4 2 26,0 at AO I u4:1570 1/2 e=0.25 1 15 1 11 6 at 4:1555 16 1 9 25,9 13 EN 206 4:1231 224 ARS ONV PAL 77 1 81 4:1246 30,6 228 p p 29,1 4:1247 RÄ ND TRA 89 027 AO-1 30,2 230 229 k 76 223 29,8 81 k 74 29,9 30,1 3 27 30,6 LU MM ER G k 222 k 31,1 32,7 29,1 30,0 30,7 kt 220 221 31,4 4:1554 VP vk 24,2 40 35,0 k 4:1232 207 4:1240 4:1239 93 4:1238 216 NBÄ 90 34,7 4:1233 35,5 208 D ÄN RS- GR 009 AO-1 35,7 215 35,3 le 18 18 % 30 4:1236 k kt 35,591 14 10 26,2 4:1526 4:1604 12 15 4:1235 29,0 80 4:1248 231 3 14 13 25 008 AO-1 209 29,9 219 31,7 4 25,4 4:1527 I u 1/227,9 e=0.25 25 at 19 EN 2 3 14 4:1553 4:1545 19 II u 1/2 e=0.35 26,3 VL 233 29,8 78 217 94 36,2 214 79 323 k kt 30,0 k 213 35,9 4:1234 205 70 72 k 211 210 4:1230 71 4:1241 4:1237 38,5 204 65 16 97 k Massby ÄG at 516 AO at 84 30 4:1228 4:1229 96 95 514 19 30 35 212 512 AKR 15 18 % 27,7 218 92 62 k 26,0 11 30 83 30,0 35 4:1227 OL AV p II u 1/2 e=0.35 203 25 24,7 4:1226 007 AO-1 25 32,2 82 32,3 296 24,3 164 22,3 23,5 257 165 163 4:1155 4:1156 254 25,0 22,1 146 44,0 24,0 24,2 42,7 6 24,1 66 25 24,6 144 143 12 25,1 25,0 20,2 4:1468 30 1:136 kt 28 30,3 24 30,1 64 ar k 32 25 52 29,921 21 4:1136 4:1134 233 231 229 240 4:1143 21,9 22,8 23,7 4:1470 25,1 171 173 22,3 23,7 23,2 242 25,1 kt 243 23,5 k k 8 4:1148 18 63 4:1149 25 24,7 4:1150 245 4:1469 39 169 92 37,5 36,6 165 P 35 1:136 97 39,3 Massby 37 40 4:1487 83 39 38 4:1488 57 57 97 4:1489 12 40 57 40 44,0 kt 23,9 21.1 44 45 51 41 36 42,9 4:1604 43 4:1417 88 30 kt 25.5 47 4:1486 35 35 43,9 119 182 128 k 4:1483 48 79 26 147 100m 70 1:127 51 50 36,6 72 4:1484 23,8 66 23 26.5 25 18 22,1 146 ar 52 67 4:1485 25,0 24,8 24,6 4:1482 87 27.6 31.6 28,4 38,3 34 90 25,4 256 255 37,8 4:1156 k k 93 1:122 1:123 60 44 90 23,5 257 254 4:1475 80 33.0 40 22,3 163 4:1155 24,9 72 lk 42 26.6 46 45 23 20 38,8 24,3 164 9 ar 1:125 65 35.0 38,6 33 4:1479 21 10 35.6 33.4 48 31 32 4:1481 43 4:1478 36,9 23,2 22,3 244 22 19 53 31.9 35.2 34.1 75 17 4:1491 4:1492 30 4:1477 23 4:1474 30.7 29 10 35,1 24 33.1 62 25,3 1 49 73 42 k 168 4:1473 54 68 91 21,4 27.2 63 36,3 4:1480 71 17 30.9 50 4:1476 2 23,0 23,2 170 9 10 34,8 82 59 28 25 25 23424,2 12 27.8 70 78 21,4 31.6 1:120 45 4:1576 61 2 71 51 26 27 22,0 172 1:128 Kallbäck 35.8 8 59 4:1490 15 4:1472 58 23525,2 26,4 27 4:1575 32.4 55 kt 0 55 30.84:1581 0 1:124 37 52 7 kt 11 58 4:1503 60 ar 31.34:1580 67 15.4 36,9 4:1579 76 0 53 53 4:1502 16 174 4:1260 k k k 236 26,2 24,0 Välterkärr 23,9 4:1145 62 61 14 4:1471 144 k 4:1144 k 56 4:1505 4:1504 21 28,9 13 4 634.3 3 33.1 15 4:1501 63 79 78 10 23.91 5 71 28.6 77 33 10 35 29 49 29.3 16 28.9 76 4:1574 kt 31.3 1:121 4:1578 0 lk 35,5 57 11 12 22,0 4:1138 227 4:1142 77 80 kt 4:1137 4:1135 54 26 55 4:1506 96 4:1500 75 25,2 4:1497 24,3 29,1 64 26 79 k k k 27,4 159 232 13 25,5 kt 5 ar 14 1:120 89 4 34.4 1:113 15 1:117 30 30 ar kt 32 31.9 13 ar lk 64 6 42,5 44,8 24,0 kt 43,8 38,9 40 39,7 24,2 41,9 39,8 kt 4:1604 42,7 6 24,1 44,1 66 45,1 rp28 40,6 24,3 25 39,7 38,6 5 24,6 144 143 25,1 25,0 20,2 41,6 41,4 43 4:1509 19 2 kt 25,0 41,7 24,9 57 38,8 38,7 k 3 43,7 16 12 25 4 20,8 45,6 39,1 24 35 31,5 35 150 4:1468 41 219 217 40,6 40,9 40,9 40 kt 29,5 20.5 4:1604 21,4 20 23,2 40,8 21 30 37,3 36,5 38,7 37,8 37,7 22 1 33,5 26 35,8 214 1:136 25,8 25 kt 28 23,1 25 1:136 30,1 20 1:116 70 1:120 1:112 1:112 ar 32 34.3 lk 1:128 61 35.2 Pohjakartta / Grundkarta 31.3 34.1 1:124 37 35.6 33.1 62 15 10 55 0 55 30.8 0 33.4 ar 75 60 33.0 1:122 100m 31.6 ar 20.4 26.6 0.3 30.9 8 22.9 23.1 16.8 22.3 9 26.6 23.0 42 1:125 65 4 23.6 0.3 53 Päiväkoti Daghem Koulu Skola 12 27.8 70 21.7 26.6 20.6 35.0 lk 29.4 27.2 10 1:136 30.6 30.7 1:120 28.3 32.5 33.1 78 31.6 35.8 ar 11 15.4 71 28.6 kt 31.9 29.3 10 35 30 34.9 16 28.9 77 1:136 31.6 13 1:113 31.9 76 0 29.5 1:118 23.4 25 30 33.1 30.7 10 227 kt 40 Kallbäck 32.4 kt 27.6 34.4 k tk t 414 Kallbäck 56 15 1:117 76 33 30.7 29.1 53 14 29 89 31.3 1:121 0 41 ar 30 30 35 Päiväkoti Daghem 31,61:119 1:119 11 34 33 1:120 30.0 34.4 ar 54 56 lk 30 ar 14 57 30,7 31 ar 23 20 1:120 30.9 29 54 ar k 1:117 31,3 31,9 1:119 kt 30,7 1:136 34 ar 22 30,6 83 1:116 64 33,9 32 29,921 21 33 32,3 ar k 59 24 52 72 ar 29,9 67 30,3 24 71 32,8 47 32,5 63 23 32,7 31,9 30,8 32 9530,4 74 ar 29,7 68 k 20,9 1:136 7:0 31,8 39 27 25 44 228 46 31,9 Kallbäck 20.6 21.7 25 92 33,0 24 35,8 30 46 25 4:1604 215 93 35 216 11 94 84 18,4 1:123 27.6 66 1:127 23 26.5 50 1:36 1:45 52 67 25.5 43 21.1 51 P pk 21.4 19.6 18.8 3 15.8 44 45 20.0 1:136 31 30.6 25 25,5 230 228 25,6 ar 1:116 32,8 4:1577 33 1:120 30.0 30 25,3 4:1496 30 100 67 4:1499 23 207 3 30.9 1:112 1:112 Grundkartan i skalan 1:1 000 uppdateras i samband med utarbetandet av planen. 76 24,0 91 37 65 30 25,5 89 25 25,7 25,7 226 89 4:1524 59 4:1507 66 75 4:1495 25 25,0 4:1498 2 1:120 30,6 83 37 3.2.7 Grundkarta 69 83 68 67 81 74 4:1494 ar 56 29.5 1:118 29.1 53 14 34 kt kt 40 40 26,0 70 35 32,0 69 72 73 4:1444 24,4 ar 29,9 71 29,2 17 72 1:116 30.7 11 30,7 ar 31 414 Kallbäck kt 30.7 41 ar k 1:117 31,3 30 23,9 22 56 k tk t Päiväkoti Daghem 31,61:119 1:119 29 54 57 33,9 kt 30,7 1:136 31,9 1:119 32,8 34 33 32,3 32,7 31,9 30,8 47 32,5 39 27 32 63 59 24 46 31,9 Kallbäck 1:136 7:0 31,8 9530,4 74 ar 29,7 68 k 20 4:1493 70 25,2 106 26 35,8 För området gäller inget byggförbud. 32,6 37,3 37,8 37,7 33,5 92 33,0 25,8 23,1 71 34,7 29,5 1 93 46 25 20,9 33,9 40 40,9 kt 84 3.2.6 Byggförbud Pohjakartta mittakaavassa 1:1000 saatetaan ajan tasalle kaavan laatimisen yhteydessä. 41,7 36,5 18,4 1:136 3.2.7 Pohjakartta 41 219 217 Suunnittelualueella ei ole rakennuskieltoa. 4:1525 41,6 41,4 2 kt 24,9 57 38,7 k 3 25,0 25 26.02 38,6 5 4 20,8 44 33 40,6 24,3 3.2.6 Rakennuskiellot 32,8 39,8 kt 4:1604 24 30,8 38,9 39,7 24 214 30 35 kt 4:1604 215 29,2 42,5 Utöver bestämmelserna och föreskrifterna i markanvändnings- och bygglagen, markanvändnings- och byggförordningen samt övriga bestämmelser och föreskrifter om markanvändning och byggande ska i Sibbo kommun iakttas bestämmelserna i den av kommunfullmäktige 20.4.2002 och 7.10.2005 godkända byggnadsordningen, förutsatt att inga andra bestämmelser om en aktuell fråga har getts i en generalplan med rättsverkningar, detaljplan eller Finlands byggbestämmelsesamling. Bestämmelserna i byggnadsordningen kompletterar detalj- och generalplanerna såtillvida att planbestämmelserna gäller i första hand. 31,5 216 234 4:1604 kt 23,9 150 30 kt 119 182 128 k Maankäyttö- ja rakennuslaissa sekä -asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten ja määräysten lisäksi on Sipoon kunnassa noudatettava kunnanvaltuuston 20.4.2002 ja 7.10.2005 hyväksymän rakennusjärjestyksen määräyksiä, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa ei ole asiasta toisin määrätty. Rakennusjärjestyksen määräykset ovat asema- ja yleiskaavoja täydentäviä siten, että kaavamääräykset ovat ensisijaisia. 26 147 3.2.5 Byggnadsordningen 24,8 24,6 23,8 40 25,4 256 255 40 24,9 3.2.5 Rakennusjärjestys 90 k k 12 17 4. Asemakaavasuunnittelun vaiheet - Olika skeden i planeringen av detaljplanen 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve 4.1 Behovet av detaljplanering Asemakaavahankkeeseen on ryhdytty jotta asemakaava mahdollistaisi laadukkaan ja toteuttamiskelpoisen asuinrakentamisen alueella. Sipoo pyrkii toteuttamaan kasvustrategiaansa myös tällä kaavahankkeella, ja mahdollistamaan myöhemmät kaavahankkeet alueella. Arbetet med att utarbeta en detaljplan har inletts för att det ska bli möjligt att bygga förstklassiga bostäder i området. Även detta planprojekt är en del av strävan att verkställa kommunens tillväxtstrategi och bädda för senare planprojekt. 4.2 Asemakaavasuunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 4.2 Planeringsstart och beslut som gäller denna Maankäyttö- ja rakennuslain 51 §:n mukaan asemakaava on laadittava ja pidettävä ajan tasalla sitä mukaa kuin kunnan kehitys tai maankäytön ohjaustarve sitä edellyttää. Söderkullan portin asemakaavoitus perustuu Sipoon kunnan kaavoitusohjelmaan 2015–2017. Asemakaavahanke käynnistettiin 2.10.2014. I enlighet med 51 § i markanvändnings- och bygglagen ska detaljplaner utarbetas och hållas aktuella allteftersom kommunens utveckling eller behovet av att styra markanvändningen det kräver. Detaljplaneringen av Söderkulla port grundar sig på Sibbo kommuns planläggningsprogram 2015-2017. Detaljplaneprojektet startades 2014. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3 Deltagande och samarbete 4.3.1 Osalliset 4.3.1 Intressenter Osallisia ovat kaava-alueen ja sitä rajaavan alueen maanomistajat, asukkaat, yrittäjät, infrastruktuurin rakentajat ja ylläpitäjät sekä muut alueen toimijat. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osalliset on lueteltu tarkemmin osallistumisja arviointisuunnitelmassa. Intressenter är markägare, invånare, företagare, de som bygger och underhåller infrastrukturen samt övriga aktörer i planområdet och den angränsande omgivningen. Intressenter är också myndigheter och sammanslutningar vars verksamhetsområde behandlas i planeringen. Intressenterna räknas upp närmare i programmet för deltagande och bedömning. 4.3.2 Vireille tulo Kaavatyö kuulutettiin vireille 2.10.2014. Kaavan vireille tulosta ilmoitettiin kunnan virallisissa ilmoituslehdissä (Borgåbladet (nykyään Östnyland) ja Sipoon Sanomat), kunnan ilmoitustaululla sekä internetsivuilla. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on laadittu 2.10.2014. ja sitä on päivitetty 28.1.2015. Osallisilla on mahdollisuus koko kaavaprosessin ajan antaa palautetta kaavaprosessista ja valmisteltavasta kaavasta, ottamalla yhteyttä kunnan kaavoituksen edustajiin. Käynnistämisvaiheessa pidettiin kaksi työpajaa asukkaiden näkemysten, toiveiden ja paikallistuntemuksen keräämiseksi 8.10.2014 ja 20.10.2014. Toinen työpaja pidettiin Sipoonlahden koululla, jotta myös oppilaiden näkemyksiä saatiin paremmin kerättyä. Uudenmaan Ely-keskuksessa järjestettiin aloitusvaiheen viranomaispalaveri 24.10.2014, jonka pöytäkirja on selostuksen liitteenä. 18 4.3.2 Anhängiggörande Planarbetet kungjordes anhängigt 2.10.2014. Kungörelser om anhängiggörandet av planen publicerades i kommunens officiella annonsorgan (Borgåbladet och Sipoon Sanomat), på kommunens anslagstavla och på kommunens webbplats. 4.3.3 Deltagande och växelverkan Programmet för deltagande och bedömning utarbetades 2.10.2014 och uppdaterades 28.1.2015. Intressenterna har under hela planprocessens gång möjlighet att ge respons på processen och på planen som är under beredning genom att kontakta representanterna för planläggningen i kommunen. I startskedet hölls två workshopar (8.10.2014 och 20.10.2014) där man samlade in invånarnas synpunkter, önskemål och lokalkännedom. Den ena hölls på Sibbovikens skola för att man bättre skulle höra även elevernas åsikter. På Närings-, trafik- och miljöcentralen i Nyland anordnades myndigheternas samråd i begynnelseskedet 24.10.2014. Protokollet från detta möte finns som bilaga till beskrivningen. Kaavoitusjaosto päätti kokouksessaan 28.1.2015 asettaa kaavaluonnoksen nähtäville. Kaavaluonnos oli julkisesti nähtävillä 5.2. - 9.3.2015. Asukastilaisuus kaavaluonnoksesta järjestettiin 10.2.2015. Asemakaavaehdotus oli nähtävillä 2.4. - 4.5.2015. Asukastilaisuus kaavaehdotuksesta järjestettiin 9.4.2015. Planläggningssektionen beslöt på sitt sammanträde 28.1.2015 att lägga fram planutkastet offentligt. Planutkastet var framlagt offentligt 5.2. - 9.3.2015. Ett invånarmöte om planutkastet hölls 10.2.2015. Detaljplaneförslaget var framlagt 2.4. - 4.5.2015. Ett invånarmöte om planförslaget hölls 9.4.2015. Asukastyöpajoissa syntynyt karttakooste alueen nykykäytöstä ja näkemyksistä suunnittelun pohjaksi. En kartsammanställning från invånarverkstäderna om områdets bruk i nuläget och om åsikterna om det, står som grund för planeringen. 19 4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.4 Mål för detaljplanen 4.4.1 MRL sisältövaatimukset 4.4.1 Markanvändnings- och bygglagens innehållskrav Asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään. Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää. 4.4.2 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet När en detaljplan utarbetas ska landskapsplanen och en generalplan med rättsverkningar beaktas på det sätt som anges ovan. Detaljplanen ska utarbetas så att det skapas förutsättningar för en hälsosam, trygg och trivsam livsmiljö, för regional tillgång till service och för reglering av trafiken. Den byggda miljön och naturmiljön ska värnas och särskilda värden i anslutning till dem får inte förstöras. På det område som planläggs eller i dess närmaste omgivning ska det finnas tillräckligt med parker eller andra områden som lämpar sig för rekreation. Detaljplanen får inte leda till att kvaliteten på någons livsmiljö försämras avsevärt på ett sätt som inte är motiverat med beaktande av detaljplanens syfte. Genom detaljplanen får inte heller markägaren eller någon annan rättsinnehavare åläggas sådana oskäliga begränsningar eller orsakas sådana oskäliga olägenheter som kan undvikas utan att de mål som ställs för planen eller de krav som ställs på den åsidosätts. 4.4.2 Mål enligt utgångsmaterialet Mål som ställts av kommunen Kunnan asettamat tavoitteet Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa laadukas ja toteuttamiskelpoinen asuinalue. Suunnitteluperiaatteet: •• Kalliomäen asemakaavan muutoksessa tavoitellaan kestävän kehityksen mukaista tiivistä kaupunkirakennetta. •• Söderkullan yhdyskuntarakenteen tulee tukea kannattavaa joukkoliikenteen järjestämistä, oltava riittävän tehokas ja kompakti. •• Alueelle pyritään saamaan asuntoja 500 - 600 asukkaalle. •• Rakenteen pääperiaatteena on luoda tiiviitä osaalueita, jolloin osia alueesta voidaan jättää rakentamatta. Tämä tukee myös alueen vaiheittaista rakentumista ja virkistysarvojen säilymistä. •• Tärkeänä tavoitteena on tehdä kevytliikenteeseen pe-rustuvaa ympäristöä. Liittyminen olemassa oleviin jalankulkureitteihin sekä yhteyksien parantaminen Söder- kullan keskustassa on keskeistä. •• Koko Taasjärven ulkoilumahdollisuudet tulee olla helposti saavutettavissa. Koululaisten käyttämiä kulkuyhteyksiä ei katkaista, vaikka ne voivat hieman muuttua. Frisbeegolf-radan toiminnan on oltava mahdollista jatkossakin ja suunnitelma päivitetään kaavan ehdotusvaiheeseen. •• Suunnittelussa huomioidaan kaukolämmön käyttömahdollisuudet. •• Korttelien miellyttävä pienilmasto, avautuminen valoon ja lämpöön päin sekä oleskelupihan suojautuminen pohjoistuulilta ovat sekä energiankulutuksen että viihtyisyyden kannalta tärkeitä tavoitteita. 20 Målet med detaljplanen är att göra det möjligt att bygga ett förstklassigt bostadsområde. Planeringsprinciper: •• Genom ändringen av detaljplanen för Stenkulla eftersträvas en tät stadsstruktur som är förenlig med hållbar utveckling. •• Samhällsstrukturen i Söderkulla ska stöda anordnandet av en lönsam kollektivtrafik och vara tillräckligt effektiv och kompakt. •• Siktet är inställt på bostäder för 500–600 invånare. •• Huvudprincipen för strukturen är att skapa täta delområden, varvid en del av området kan bevaras obebyggt. Detta stöder också ett genomförande i etapper och bevarandet av rekreationsvärdena. •• Att skapa en miljö som bygger på den lätta trafiken är ett viktigt mål. Anslutningar till befintliga gångbanor och en förbättring av förbindelserna i Söderkulla centrum är också centrala mål. •• Det ska vara enkelt att nå friluftsutbudet i hela Tasträsk. De förbindelser som används av skoleleverna får inte brytas, men eventuellt ändras något. Det ska vara möjligt att spela frisbeegolf även i fortsättningen och planen uppdateras inför förslagsskedet. •• Vid planeringen beaktas möjligheterna till fjärrvärmeförbrukning. •• Ett behagligt mikroklimatet i kvarteren, kvarter som öppnar sig mot ljuset och värmen samt gårdsplaner som skyddas mot nordliga vindar är mål som är viktiga för både energiförbrukningen och trivseln. •• Det finns olika slags naturtyper i området och dessa vill •• Alueella on erilaisia luontotyyppejä ja niitä pyritään säi- lyttämään mahdollisuuksien rajoissa riittävän ehjinä luonnonmukaisina kokonaisuuksina. Huomattavasti lisääntyvä käyttö ja kulutus huomioidaan puistojen rakenteissa. •• Taasjärven tilanne ei saa muuttua huonommaksi alueen toteutusvaiheessa •• Hankkeen tulee säilyttää Taasjärven maisemallinen luonne ja rantavyöhyke jää virkistyskäyttöön. man i mån av möjlighet bevara som tillräckligt sammanhängande och naturliga helheter. Att användningen och slitaget ökar betydligt tas i beaktande i struktureringen av parkerna. •• Tillståndet för Tasträsket får inte försämras i områdets genomförandefas. •• Projektet bör värna om Tasträskets landskapsmässiga karaktär och strandzonen bevaras för rekreationsbruk. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Mål som grundar sig på planeringssituationen Kaava-alue on sekä Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa, Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa että Sipoon yleiskaavassa 2025 taajama-, tiivistettävä- tai keskustatoimintojen aluetta. I Östra Nylands landskapsplan, etapplandskapsplan 2 för Nyland och Generalplan för Sibbo 2025 är planområdet ett område för tätortsfunktioner, ett område som ska förtätas eller centrumfunktioner. Kalliomäen asemakaavan muutoksen asuntorakentaminen vastaa osaltaan Sipoon yleiskaavassa 2025 määriteltyyn kunnan väestökasvutavoitteeseen. Aluetta kehitetään osana tulevaa Söderkullan keskustaa. Bostadsbyggandet enligt ändringen av Stenkulla detaljplan bidrar till att uppnå det mål för befolkningstillväxten som har satts upp i Generalplan för Sibbo 2025. Området utvecklas som en del av framtida Söderkulla centrum. Suunnittelua tehdään vuorovaikutuksessa alueen asukkaiden kanssa. Tällä valmistelevalla aineistolla saadaan suuntaviivoja minkä tyyppinen alue tarvitaan kun kunnan kasvustrategiaa pyritään toteuttamaan. Hankkeesta on jo lähtökohtien ja osallisten näkemysten keräämiseksi pidetty kaksi työpajaa, ja tilaisuuksia tullaan järjestämään myös seuraavissa vaiheissa. Planeringen görs i växelverkan med invånarna. Detta beredande material ger riktlinjerna för hurdant område som behövs för verkställandet av kommunens tillväxtstrategi. För att samla utgångspunkterna för planeringen och intressenternas åsikter har två workshopar redan hållits om projektet. Evenemang kommer att arrangeras även i de nästa skedena av planeringen. Alueen asukasluvuksi arvioidaan tulevan noin 400-500 asukasta. Kevyenliikenteen yhteyksistä Söderkullan suuntaan huolehditaan, virkistysreitit ja yhteydet läheisille luonto- ja virkistysalueille suunnitellaan sujuviksi ja niitä hyödynnetään alueen voimavarana. Antalet invånare uppskattas till ca 400–500. Cykel- och gångbanorna i riktning mot Söderkulla ses över. Smidiga rekreationsleder och förbindelser planeras till de närliggande natur- och rekreationsområdena och utnyttjas som en resurs för området. Kestävän kehityksen mukaisesti alue liittyy bussiyhteyksien kautta joukkoliikennejärjestelmiin. Uutta Porvoontietä kulkee bussiyhteys useita kertoja tunnissa ruuhka-aikoina Porvooseen ja Helsinkiin (Itäkeskukseen n. 25min ja Kamppiin n. 50min.). Myös hyvin aikaisin ja myöhään on bussiyhteyksiä. I enlighet med principerna om hållbar utveckling kommer området att anslutas via bussförbindelser till kollektivtrafiksystemen. Längs Nya Borgåvägen går det under rusningstiderna flera bussturer till Borgå och Helsingfors (ca 25 min. till Östra centrum och ca 50 min till Kampen). Det går bussar även mycket tidigt och sent på dygnet. Kaavamuutostyötä ohjaavat myös valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa mainitut suunnitteluperiaatteet, joista tässä kaavatyössä keskeisimpiä ovat seuraavat asiakohdat: Planarbetet styrs även av de planeringsprinciper som ingår i de riksomfattande målen för områdesanvändningen, av vilka följande är de viktigaste för detta planprojekt: Kaupunkiseutujen työssäkäyntialueilla varmistetaan alueidenkäytölliset edellytykset asuntorakentamiselle ja sen tarkoituksenmukaiselle sijoittumiselle sekä hyvälle elinympäristölle. Alueidenkäytön suunnittelussa olemassa olevat tai odotettavissa olevat ympäristöhaitat ja poikkeukselliset luonnonolot tunnistetaan ja niiden vaikutuksia ehkäistään. Alueidenkäytössä luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen maa- ja kallioperän soveltuvuus suunniteltuun käyttöön. I stadsregionernas pendlingsområden säkerställs för områdesanvändningens del att det finns förutsättningar att bygga bostäder som är ändamålsenligt placerade och att kraven på en god livsmiljö kan tillgodoses. Vid planeringen av områdesanvändningen identifieras befintliga eller förväntade miljöolägenheter och exceptionella naturförhållanden och verkningarna av dem förebyggs. Vid områdesanvändningen skapas förutsättningar för anpassningen till klimatförändringen. I samband med planeringen av områdesanvändningen ska beaktas hur lämplig marken och berggrunden i området är för den avsedda användningen. Befintliga samhällsstrukturer nyttjas och stadsregioner 21 Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Taajamia eheytettäessä parannetaan elinympäristön laatua. Alueidenkäytössä on varattava riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä edistettävä verkostojen jatkuvuutta, turvallisuutta ja laatua. Vid områdesanvändningen ska tillräckliga områden reserveras för nätverk för fotgängare och cyklister, och nätverkens kontinuitet, säkerhet och kvalitet ska främjas. Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Med hjälp av områdesanvändningen främjas bevarandet av områden som är värdefulla och känsliga i den levande och den livlösa naturen och säkerställs att deras mångfald bevaras. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään. Bevarandet av ekologiska förbindelser mellan skyddsområden och vid behov mellan skyddsområden och övriga värdefulla naturområden främjas. Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. Vid planeringen av områdesanvändningen ska behovet av skydd för grund- och ytvattnen beaktas, likaså behoven av förbrukning. Riittävän asuntotuotannon turvaamiseksi on alueidenkäytössä varmistettava tonttimaan riittävyys. 22 och tätorter görs mer enhetliga. Samtidigt som tätorterna blir enhetligare förbättras kvaliteten på livsmiljön. I syfte att trygga en tillräcklig bostadsproduktion skall man vid områdesanvändningen säkerställa att det finns tillräckligt med tomtmark. Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee huomioida alueen sijainti Tasträsket:n (Taasjärven) tuntumassa. Samoin alueen eteläpuolella on valtaojia jotka laskevat Hangelbybäckeniin ja vaikuttavat mm. hulevesikysymyksiin. Hulevesien hallintaan on säästetty pääosin viivytys-kosteikko ojineen olemassa olevalle kosteikkovyöhykkeelle. Alueen luontoarvoja pyritään säilyttämään mahdollisuuksien mukaan, keskeinen kosteikkovyöhyke jää lähivirkistysalueeksi ja hulevesien hallintaan. Kalliomäen alueelta ei löytynyt suojeltavia luontotyyppejä. Metsän rakenteen ja toisaalta paikoin voimakkaan kulumisen takia alueella ei ole sellaista arvoa, että sitä olisi erityisesti suojeltava. Herkälle Taasjärven rantavyöhykkeelle ei olla osoittamassa rakentamista useista syistä. Alue on jatkossakin merkittävä virkistysalueen osana, frisbeegolf-radan osana ja kulkureittinä virkistysalueille ja koulukeskukseen. Samoin järven tilan ja hulevesien hallinnan vuoksi Taasjäven valuma-alueeseen ei juurikaan puututa, näin voidaan varmistaa ettei hankkeella ole järven tilannetta huonontavia vaikutuksia. Pääsyy järven ajoittain huonoon tilaan on veden vaihtumisen vähäisyys, pieneltä valuma-alueelta tulee käytännössä kaikki järven vesi. Kaikki muutokset pienellä valuma-alueella on suunniteltava niin ettei järven tilaa vaaranneta. Suunnittelussa tulee myös huomioida kaava-alueen tärkeä sijainti osana keskustaa ja toisaalta Taasjärven kaavoitusta ja sitä kautta Söderkullan laajentumista. Mål som grundar sig på förhållandena och egenskaperna i området Områdets läge i närheten av Tasträsket bör beaktas vid planeringen och byggandet. Söder om området finns det dessutom utloppsdiken som rinner ut i Hangelbybäcken och därför påverkar bl.a. dagvattenfrågorna. Ett kärr med diken i den befintliga våtmarkszonen har i huvudsak bevarats som fördröjningsområde för dagvattenhanteringen. Områdets naturvärden bevaras i mån av möjlighet. Den centrala våtmarkszonen bevaras som område för närrekreation och fördröjningsområde för dagvattenhanteringen. I Stenkullaområdet påträffades inga naturtyper som bör skyddas. På grund av skogsstrukturen och det ställvis kraftiga slitaget har området inget värde som skulle göra att området kräver särskilt skydd. Det finns flera anledningar till att ingen byggnation anvisas i den känsliga strandzonen kring Tasträsket. Området är även i fortsättningen en betydande del av rekreationsområdet, frisbeegolfbanan och förbindelserna till rekreationsområdena och skolcentrumet. På grund av träskets tillstånd och hanteringen av dagvattnet kommer just inga åtgärder att vidtas i Tasträskets tillrinningsområde. På det här sättet kan man säkerställa att projektet inte har några negativa konsekvenser för tillståndet i träsket. Den ringa vattenväxlingen är den största orsaken till träskets tidvis dåliga tillstånd. Alla ändringar i det snäva tillrinningsområdet ska planeras så att tillståndet i träsket inte äventyras. Vid planeringen bör man beakta planområdets viktiga läge som en del av centrum men samtidigt också tänka på den övergripande planläggningen av Tasträsk och utvidgningen av Söderkulla. 23 5. Asemakaavan kuvaus - Redogörelse för detaljplanen 5.1 Kaavan rakenne 5.1 Planens struktur Asemakaava on laadittu alueelle niin, että Söderkullan keskustavyöhykkeen kehittyminen luontevasti on mahdollista. Samalla ympäristön rakennetun nykytilanteen, maaston ja luonnon lähtökohdista on päädytty yhden viherakselin rakenteeseen. Lenkkimäinen katu liittyy Söderkullan liikenneverkkoon Mäntymäentien kautta ja muodostaa rungon korttelialueille. Pohjois-etelä-suuntainen kosteikkovyöhyke säästetään osittain, ja se toimii viherakselina alueen halki ja samalla hulevesien viivyttämisessä. Tontit avautuvat hyviin ilmansuuntiin, järvinäkymään tai viheralueille. Koko uutta aluetta ympäröi virkistysaluevyöhyke joka toimii sekä puskurivyöhykkeenä vanhaan rakenteeseen, että mahdollistaa virkistysreitistön toiminnan ja kehittämisen. Detaljplanen har utarbetats så att centrumzonen i Söderkulla kan utvecklas på ett naturligt sätt. Strukturen med en grön axel bygger på premisser i anslutning till den byggda miljöns nuläge, terrängen och naturen. Den slingformade gatan ansluter sig till trafiknätet i Söderkulla via Tallbackavägen och bildar en ryggrad för kvartersområdena. Fuktmarkszonen i nordlig-sydlig riktning bevaras i huvudsak. Den fungerar som en grön axel genom området och ett fördröjningsområde för dagvattnet. Tomterna öppnar sig mot fördelaktiga vädersträck, träsket eller grönområden. Hela det nya området omges sammanhängande rekreationsområden. Dessa utgör en buffert mot den gamla strukturen och gör det möjligt att förbättra nätverket av friluftsleder och utveckla verksamheten i det. Autopaikkoja on määrätty 1/100 k-m2 kerrostalokortteleissa, ja 1,5/ asunto asuinrakennusten kortteleissa. Keskusta-alueen bussiyhteydet mahdollistavat hieman vähäisemmän autopaikkamäärän Sipoon muihin alueisiin verrattuna. I kvarteren för flervåningshus anvisas 1 bilplats/100 vy-m2 och i bostadshuskvarteren 1,5 bilplatser/bostad. Bussförbindelserna till centrum gör att antalet bilplatser är något mindre jämfört med andra områden i Sibbo. Hulevesien viivytysalueeksi on määritelty olemassa oleva kosteikko, jonka kautta pintavedet ohjataan valtaojiin. Rakennettavalta alueelta ei pintavesiä valu Taasjärveen hulevesiselvityksen pohjalta. Virkistysalueiden ulkoilureitistö on merkitty ohjeellisena. 24 Den befintliga våtmarken har anvisats som fördröjningsområde för dagvattnet. Vida denna avleds ytvattnet till utloppsdiken. Utifrån dagvattenutredningen kommer ytvatten från det område som ska byggas inte att rinna ut i Tasträsket. Nätverket av friluftsleder i rekreationsområdena har betecknats som riktgivande. 16.0 6 rp 25 15 14.7 14.7 2:29 66 18.3 Kallbäck 414 17.9 13 203 203 6 14 21.2 1:94 15.3 9.6 1:79 5 12.8 4 0.3 12.0 7 6 52 L.Harilainen/A-J Koskenniemi 30 25 25 20 40 30 20 88 12.7 rp92 15 4:24 92 12.5 30 30 10.7 4:22 20.1 21.6 12.6 2 rp2 12.3 68 29 12.1 12.0 20.0 14.8 66 11.9 4:24 15.6 20.9 10.8 4:964 15.1 20.3 78 20 25 Tuleva hv-viemäri (viitteellinen) Tuleva avouoma/niskaoja(viitteellinen) Biosuodatuspainanne Ojakatko Viivytysallas/painanne 99 4:1745 12.3 14.7 6 28 19.0 0 4:22 18.9 MERKINNÄT Päävedenjakaja Sivuvedenjakaja Osavaluma-alueet Kosteikko, arvioitu Suo, mitattu 9.8 16.6 878:4 3 TAASJÄRVEN HULEVESISELVITYS 13.5 rp 18.5 rp88 227 12.5 11.5 4:964 14.5 4:1750 42 2 12.1 21 LUONNOS 19.12.2014 3 226 L rp 13.5 12.7 2 4:1753 618 619 rp99 12.6 rp68 31 11.5 12.5 12.9 13.0 11.8 261 9.9 12.5 11.9 rp 4:24 4:669 4:670 9.7 10.1 11.7 kt kt rp76 76 12.7 2:29 11.8 2:1 14.1 kt 1:21 9 LIITE 3. ASEMAPIIRUSTUS 1:5000 (A2) 35 40 1 8 13 0.3 15 225 10 14.7 4:670 1:96 12 41 15.4 408 Hangelby 5:48 13.8 419 Massby 4 3.1 8444 m2 10.4 10 1 21.0 21.2 26 74 Taasjärven hulevesiselvitys, 2015, Sito Oy 18.6 16.7 11.8 8 20 12.5 12.1 73 22.4 23.9 224 16.6 10.7 419 Massby 53 13.1 3 L 5 12.8 1:95 1:136 1:37 L 10.9 12 4:961 17.6 12.4 21.0 18.0 16.6 13.7 17 248 2:29 7 6 15.3 21 17.2 246 9 13.1 10 8 22 16.7 12.9 1:80 38 414 Kallbäck 11.1 15 17.3 11.8 15 11.6 57001 31 17.0 22 251 229 34 20 9.6 Suun./rak. hv-viemäri (Pähkinälehto 2012) Nykyinen avouoma Rumpu Allas/painanne, nyk. 11.7 260 17.9 3014.8 253 249 3.7 11.8 15.1 9.8 26 20 2 27 223 11.6 4 259 4 22.7 2:13 20.0 18 2:29 17.43 63 15.6 259 1:139 9.9 1:95 14.7 1:81 4:818 13.7 4:22 22.7 18.9 16.6 17.9 9 62 13.7 258 13.9 10 19.5 14.5 12.6 89M2406A 414 Kallbäck 50 204 25 18.9 26 15 248 21.5 15 20 201 Kallbäck 414 28 19.0 0 878:4 11.1 96 15 15 MERKINNÄT Päävedenjakaja Sivuvedenjakaja Osavaluma-alueet Kosteikko, arvioitu Suo, mitattu 5 6 5 19 3 7 11 20 K 4:962 408 Hangelby 240 18.8 17.5 rummut , Nykyiset kapasiteetti heikko 17.7 2:28 4:24 14.7 2:29 21.4 21.0 2245 m2 17.2 1 5346 m2 25 12.4 11.8 3 17,7 13 20.0 1:37 19.6 18.0 231 22.5 15 3 2 25 25 30 257 45 15.2 4:818 18.8 24 5:22 18.6 15 21.2 20.8 28 K 95 5:34 2 3 34 64 66 97 3.9 2561 m2 8 19.9 20 232 20.0 53 14 26.9 5:48 20.7 20.4 75 1 220 46 20.7 15.8 31 29 12.3 1:155 3.5 1 20.7 5:18 12.8 16 16 15.3 19.5 2 21.82:5 20.6 1:164 30.9 5:48 1 47 414 Kallbäck 5:39 176 22.8 13.3 5 9 753 SIPOO SIBBO 5631 m2 21,6 24.8 178 5136 4 m2 rp 84 26.1 58 41 1338 m2 23.9 50 1 L 23.6 2 168 5:28 174 1:160 10 5:40 27.1 K 22.9 12.6 191 5:62 22.1 25.1 2:5 22.4 75 77 11.4 17.7 4:535 19.3 14.8 15.6 98 13.0 4 202 2 12.6 4:1431 ELVITYS 18.9 13.0 20.1 2:17 34 12.4 13.4 11.6 rp1 40 2-9903-1 22 23 4:817 62 17.7 13.8 20 21.2 20.9 2 6 253 419 Massby 60 18.1 17.7 13819 m2 18.1 4:534 2 86 90 12.0 11 1 23.9 18.3 3.8 36 0 3236 m2 19.0 91 93 1:44 4 11.4 21.6 20 1:147 rp2 206 4:24 3.15 4:533 3.6 10.7 4:964 92 70 4:1745 12.3 12.1 53 11.9 1:138 35 25 35 2 12.1 rp2 68 rp 205 30 25 25 12.7 229 13.1 19.2 17.1 88 7 12.2 L 4:22 18.5 12.6 rp68 15.1 2-9901-1 99 76 14.8 15.9 10.8 15.1 11.8 84 7 13 13.0 25 64 25.8 27.0 26.6 1 26.5 27.3 50 52 3.14 8 218 7 11 206 19.0 1:148 30 30 15 56 20.9 13.5 18.9 2:32 17.1 18.4 rp99 4:1750 rp88 42 Liikekeskus Affärcentrum 1 19.0 23.8 35 12.7 12.7 12 4:670 227 87 97 21 35 4056 m2 51 29.4 5:63 15.8 25 23.0 59 177 11 30.9 26.8 28.1 3 L 15.7 2:38 77 rp3 17.3 17.7 226 12.5 19.4 99 12.5 8 618 11.5 18.8 63 15.6 0 53 10 12.6 13.5 1:36 2:40 6987 m2 10 14.0 71 L 619 20 20.3 4:964 19.9 rp 254 rp92 rp 1:21 78 5 43 2:10 2 4:1753 14.5 rp 86 25 20.0 1896 m2 27.6 26.5 1:163 31 32 28.9 89 228 12.5 20.2 12.9 14.4 12.0 21.411.5 12.5 31 34 L L L 28.3 rp 30.9 29.9 243925.4 m2 80 17.5 44 20 18.4 11.9 32 219 2:39 40 15 16.2 L 18.3 96 35 5:74 32.2 27.0 26,3 7 44 58 27.5 12 2:36 40 3.10 225 18.2 kt 17.9 8444 m2 4:961 12.5 3731 m2 17.6 224 2721 m2 70 12 11.7 19.2 rp 4:669 1:155 rp 1:137 52 97 27 261 kt 33 rp76 3 3.7 10 81 5:73 26.6 414 Kallbäck 36 37 27.4 67 19.6 18.8 K 38 4:670 96 65 242 240 14.8 18.2 12.1 sp k h 31m 30.1 16.8 1:22 15 10 13.6 21.5 1:37 76 252 1:45 20 4880 m2 419 Massby 21.7 21.7 20.6 1:177 83 Rakenteilla15.7 L rp rp 1:162 20 20.8 419 Massby 13.0 47 10 rp 97 rp 75 54 29.7 94 L 24,9 28.7 71 rp1 31 11.6 53 12.4 13.1 19.6 89 2:41 16.2 16.1 2:29 15238 L 4:24 18.0 15.8 11.8 Liikekeskus Affärcentrum 8 2) 1 38 1:136 14.7 18.6 4 41 16.4 74 2:29 9 234 0.3 25 533 534 15.8 236 59 17.9 15.7 16.7 rp603 20 63 rp602 15.6 255 rp601 15 11.6 11.8 30 93 2 29 28.0 32.3 96 22.3 49 52 68 22 10 94 2400 m2 22 5:55 32.8 12 15 11.8 13.8 21 16.7 246 rp50 1763 m2 23.0 G 26 K L L 1:14 8 85 22.9 2046 m2 26,1 74 30.4 L 10 kt 15.6 15.0 12 rp600 L 13.8 26 85 21.1 54 49 30 11.8 22.0 19 5346 m2 34 2:32 17.2 15.9 14.8 1:136 15.4 31 28,3 58 64 94 78 30.8 56 53 15 531 11.7 260 4:1002 15.7 414 Kallbäck 21.5 2245 m2 15.1 57001 17.43 17 11 9 30.2 3 29.9 15.8 30 2135 m2 13 71 L 27.54 L 29.7 87 1:172 829 m2 73 2:13 4:962 15.3 248 74 2:37 1:136 254 210 210 15.5 15.3 209 15.5 13.1 0.3 22.7 125 15.9 39 15.4 L 45 lk 248 2:28 24 64 3.1 14 pk 5:56 1:176 2151 m2 1:161 30.4 81 5:67 29.1 26.2 28.7 31.0 76 223 1:120 17.7 26.0 23.1 K 42 20.4 4 Päiväkoti Daghem 44 31.5 1:173 1896 m2 4530 m2 1:126 59 27.6 15.3 14.6 12.8 4 51 15.6 259 1:139 12.8 2:29 16.0 12.9 rp54 9.9 1:95 202 kt 15.8 15 196 195 16.0 200 4:1604 12.6 ar 1:136 21.3 17.2 21.4 K 12.4 17.5 ar 19 20 58 39 15 40 23.0 18 95 32.2 Koulu 90 Skola32.0 1:171 15 3.4 74 37 3.13 16.0 59 46L 42 L 32.3 L 5:77 31.2 L 47 1:136 3.8 S22 KOULU JA URHEILUPUISTO pk 21.1 1:37 44 0 73 74 18.8 24 11 51 50 38 17,7 13 46 43 25.5 1:127 23 26.5 66 72 19.5 30.3 77 1:120 14.9 13.7 258 18 28.6 15.2 16.4 89M2406A 169 4:1178 15.5 19.2 ar 22.4 19.3 13.2 67 27.6 31.6 28 K 220 K K 20 52 1:123 60 17.7 1:122 21 16 206 35.0 33.0 75 1 12.8 lk 17.7 2561 m2 13.3 31.0 K 30.2 15 168 250 33.4 34.1 ar 65 L 12.9 22.5 10253 35.6 2 12.6 75 153 m2 85 23.6 3.9 34 64 66 97 47 26.6 1:164 21,6 0.3 5136 m2 42 1:125 1:160 61 59 1:167 1947 m2 16 28.3 30 Liikekeskus Affärcentrum 4:1195 11.1 96 2:32 1:131 53 6 3.8 20 3.11 17 414 Kallbäck 58 41 1338 m2 30.6 92 13 6 30.2 T7 PÄHKINÄLEHTO II 25 L 53 29.4 73 31.7 32.6 5:50 7 L L 1:175 kori1 9221 m2 1:170 4:1753 33.9 L 29,1 lähtö1 25rp 753 SIPOO SIBBO 5631 m2 K 1736 m2 89 79 rp 84 50 K 0.3 15 16.4 186 14 16.4 53 11 55 0 55 30.8 0 10 17.1 13.1 3236 m2 78 27.2 18.1 35.2 33.1 62 18.9 4:160413.5 205 199 198 61 17.7 1:12417.1 18.4 30.9 70 7 18.3 52 27.0 26.6 3499 m2 1:168 58 23.4 15.8 31.0 1:178 26 L 23.9 50 L 23.6 3 15.8 1:166 26.5 64 21 12 20 133 121197 rp2 aL r 31.3 37 13.8 419 Massby 216 207 4:1198 257 414 Kallbäck 17 4:1604 204 16.8323 1:155 lk17.2 19.5 rp1 194 200 76 0 62 217 72 lk 20 2:29 86 0 122 98 71 124 73 18.3 19.0 219 16 30.7 31.61:44 1896 m2 51 10 227 1:14 26.0 30 41 rp 23 88 30.6 1.6 16.6 16.1 L 1:169 L 3512 m2 4056 m2 31 32 29.9 27.8 31.9 4:1203 4:1171 5 74 70 16.9 15.4 18.9 1:128 3.15 1:120 17.3 35.8 33.1 11 49 13.9 19.0 28.6 77 33 32.4 10 lk 71 26,3 59 23 K 18 rp 32.4 5:45 1:136 1094 m2 64 612 m2 lähtö2 29 rp 34.6 24.0 3 22.1 60 7458 m2 K 30 K 305 m2 K 96 kori12 23.0 26.5 89 15 247 m2 78 1:179 31.1 77 87 3069 m2 1:165 22 33.1 L L 1:163 29.4 10 20.0 35 26.6 30.6 28.3 rp 1:36 Kallbäck 17.5 34.3 20 15 13.1 28.9 12 17.9 17.6 1:121 L 201 232 233 218 20 ar 236220 14.6 237 124 322 4:1202 23.8 197 15.3 276 76 122 16.7 4:1086 1:147 93 264 123 252 123 18 18 4:1200 34.4 0 19.6 76 29 ar 54 21.4 19.4 15 1:117 30 30 ar 30.1 29.3 1:113 17 19 35 16.8 13 ar 20.6 L 32.5 L 1:22 71 70 27.6 10 1:157 34.0 94 33.0 228 16.0 26 3 14 4:15 3 53 32.1 31.9 2 25.0 72 20.6 26.6 57 4632 m2 32.5 15.6 25 252 35 265 14,4 246 222 11 275 77 Liikekeskus 1:148 Affärcentrum 223 16.2 58 263 271 18.8 13.1 1:45 18.8 32 31.3 14 484 13.7 13.3 21.7 lk 89 30.9 ar 1:116 1:120 13.7 13.2 233 34 33 1:120 30.0 31.9 1:156 kori2 29 34.9 54 29.7 33.9 36 35.2 2176 m2 22 21.7 1110 m2 12 125 94 216 1:14 25 228 33 19.9 235 254 1:120 41 18.2 18.4 20.2 kt 4:1197 13,5 19.6 234 4:1197 19.2 1:112 1:112 40 56 Rakenteilla 29.5 1:118 29.1 53 14 L 40 L 29.7 35.0 39 42 K 3 5 4 5:56 7 1:174 21 28.1 1 4 24.5 35 4:398 7 6 30 1 34 4:458 4 21.6 20 k 270 89 16.4 203 13,3 13,4 21.7 204 153 rp603 210 272 18.6 4:1200 18.0 4:1200 211 sp k h 31m 31 ar 23 20 30,6 83 30 274 251 rp601 187 277 k 4:1201 2:32 rp602 255 213 173 212 211 14,020 15.9 174 13,1 21.5 22.0 67 13,5 20.8 70 66 13,9 L 13,2 154 13,4 21.4 14,8 13,7 22.3 35 kori11 L 61 L 1:158 95 lähtö12 12 43 3.12 35,8 3380 m2 31.6 rak 30.7 rak 11 30,7 30.8 29.9 Päiväkoti kt Daghem 31,6 1:119 1:119 41 8 22.9 1:117 9 20.4 414 Kallbäck 30.7 56 3.1 34.4 31,9 4 15 30 26.0 15.7 3 40 9903-1 22 L 13,4 17 260 414 Kallbäck 12 lk a r 29,9 29 54 ar k ar 22 72 1:116 31,3 30,7 1:136 57 32,7 82 1:159 41 14 L L 68 1.5 1 3 Pähkinälehto II:n itäosan hulevedet 4:624 32.8 avouoma kautta etelään. Uoman varteen 11varataan paisuntatilavuutta ylivirtaamatilanteita varten. 21 42 32.7 31.1 L 22.9 21.8 58 4:15 30 35 31.2 Tarkistettava Mäntymäentien Päiväkoti hv-viemärin kapasiteetti Daghem 1:119 32,8 S22 KOULU JA URHEILUPUISTO 20 59 27.6 145 14,0 254 31 1:120 1:136 1:136 21.3 39 L 1:136 13,6 1:126 19 13,8 58 39 40 45 13,7 38 0 73 74 13,7 4:1163 ar ar pk 21.1 44 50 21 21 29,9 23.0 1:136 16,2 32 52 31,9 30,8 4:1509 20 9 17.1 L 414 Kallbäck T7 PÄHKINÄLEHTO II 39 27 1:136 34 33 32,3 Koulu Skola 64 33,9 lähtö11 L 30.2 L 46 28.3 47 32,5 63 23.1 31,9 29.4 lähtö1 ar k 59 24 2423.6 30,3 Kallbäck 4.2 33.9 kori10 38,7 25 30.3 14,0 77 20 43 25.5 1:127 13,8 51 23 26.5 66 15,2 15 18 28.6 14 1:120 42 67 27.6 72 206 30,1 71 14,1 52 1:123 31.6 14,1 ar 1:122 21 16 k 60 33.0 14,0 20,9 20 lk ar 75 212 183 26.6 1:125 65 35.0 k 26 32 9530,4 74 68 a r 29,7 0.3 0.3 kt 28 23,1 15,3 26.6 158 178 53 31.9 10 35.6 33.4 34.1 14,0 55 0 55 30.8 0 0 14,4 35.2 33.1 62 1:124 1:120 61 150 166 15,2 k 30.7 78 27.2 31.6 83 35.8 ar 31.3 15,7 k 15,5 4:1319 182 30.9 kori1 1:136 7:0 31,8 25,8 25 23.4 2 6 4:324 20.5 23,2 31 4:322 4:323 25 23.3 20 32.1 20 1:128 15,8 15,5 12 129 14,5 25 lk 1 76 0 32.4 14,9 34.3 15,5 181 27.8 70 35,8 3 1.6 10 227 26.5 lähtö2 kori12 1:136 228 1:136 L 20 71 Kallbäck 1:121 13 29.3 1:113 16 10 35 14,5 28.6 33.1 30 3.2 40,8 21,4 L 5:50 27 4:15 19 32.4 lähtö3 25 15 28.9 76 77 214 213 44 33,5 92 40 32.6 23 4:318 24.1 20 35 4:1251 1:117 30 30 29 218 16,3 15,9 30.6 16,1 ar lk 207 189 33 15,0 ar 31.3 0 33 1:120 30.0 15,0 ar 32 89 34.4 15,8 20.6 37,3 26.8 4:315 4:316 29 23.1 4:1604 4:1753 37,8 37,7 33,0 24 32.5 k 31.9 4:1604 215 93 46 25 27.7 34.6 32.8 12.9 33 3 4:317 24.3 4:1753 43 4 21.1 28 kori6 4:624 11 3 4:321 32 26 rp28 16 4:269 408 Hangelby rp26 37.1 2 35.1 L L 2 84 37.2 22.8 28.0 L 4 40,6 40,9 36,5 1 34.9 24.5 5 lähtö6 26.7 28.4 32.1 31.9 5 94 98 Tarvittaessa reuna-alueiden hulevedet puretaan hallitusti maaston hyödyntäen olemassa olevia maaston 3.3 painanteita 13 30.1 lähtö7 7 3 39 36 22 12 15 1:112 1:112 23 20 1:120 9 k 34 40 56 15,8 29.5 1:118 16,3 4:1319 29,5 27.6 kori2 28.1 87 24.5 L 4:398 43,7 51 22.5 4:312 753 SIPOO SIBBO 21.4 29.2 L 419 Massby 14 25 4:314 35 34 4:458 4 4 41,7 40,9 21.7 35 lähtö12 3 1lähtö10 25 ar 0,6 83 rak 29.1 53 14 rak 16,2 30.7 11 16,7 18,4 31.6 414 Kallbäck 16,6 30.7 41 56 30,7 31 54 ar k 16,3 ar 29 4:1320 34.4 1 4:322 2 6 30 20 21 41 22 kori11 250 4.4 38,8 41,6 30 33,9 1:117 31,3 kt 57 kt 31,6 1:119 1:119 30,7 17,1 17,2 31,9 23,2 4:1468 rak entei lla 32,7 17,1 Tarkistettava Mäntymäentien 17,3 216 k Päiväkoti hv-viemärin kapasiteetti k Daghem 16,2 1:119 21,4 lähtö3 217 251 39 17,5 31,9 32,8 1:136 34 33 64 32 22 9 32,3 ar k 59 24 k 27 k 2 40,8 35,8 171 46 31,9 4:1251 16,8 25,0 24,9 35 15,9 63 52 72 47 k lähtö11 3 40 4.2 219 20.5 41,4 15 24 21 21 29,9 26 Kallbäck 1:13617,230,8 4:1604 30,3 35,8 32,5 32 9530,4 74 a r 29,7 68 k 17,4 117,4 7:0 31,8 57 kori10 38,7 4:1604 25,0 20,2 221 18,1 153 4:1604 155 17,6 33,5 92 33,0 kt 28 154 152 37,8 37,7 4:1188 156 155 37,3 84 18,0 183 4:1509 19 25,1 4:323 6 4:324 31 kori9 4.3 27 kori6 24,6 144 143 25 30 46 25 24 25,8 25 40 149 18,9 1 93 40,9 k 41 150 k 18 k 40,6 40,9 25 k 4:1456 18,9 4:1189 29 38,6 43 4:313 12 28.5 29.4 31.8 753 SIPOO SIBBO 44,1 6 5 4:321 45,1 kori7 1.5 4:317 4:318 24 30.3 4:315 4:316 28 39,7 16 5 4 20,8 99 146 20,3 30 185 29,5 36,5 147 41,7 20,0 75 lähtö7 lähtö10 22,4 4:1604 38,8 101 33 3 26 rp28 40,6 4:1433 14 22.9 L Pähkinälehto II hulevedet olemassa olevan kosteikon kautta etelään. 16 4:1433 4:1432 25.8 25 52 kori3 kori5 4:311 15 30 20,6 93 19,1 212 50 43,7 20 41,6 rp26 lähtö6 12 43,8 15 19 lähtö8 lähtö4 25 k 85 20,6 4:1100 118 95 k 205 38,6 25 25 Viivyttävä niskaoja, 4.3 ei suoraa purkua jyrkkään 4.4 rinteseen 4:1468 142 rak entei lla 66 Tarvittaessa reuna-alueiden hulevedet puretaan hallitusti maaston hyödyntäen olemassa olevia maaston 12 painanteita 38,7 24,3 30 27.0 53 4:634 13 2 T6 ITÄ-TAAS 5:21 Reuna-alueen hulevedet etelään. Tasauksen edellyttäessä hallittu purkaminen jyrkkään rinteeseen 9 15 4:587 13 30.1 4:310 4:316 27.5 4 42,7 6 44,1 24,1 45,1 kori7 kori9 17 4:321 32 20.6 41 0 4:405 18 27.8 4:269 3 45,6 lähtö8 21,2 113 kori8 lähtö9 29 16 22 21 1 30 3 25,0 24,9 k 39,7 25 25,0 24 5 4:268 39 2 4:407 T8 KALLIOMÄKI 4.1 39,7 kori5 34.7 28.2 6 11 20.0 10 lähtö5 4:635 4 28.7 127 22.3 419 Massby 1 8 4:406 28.8 4:404 T6 ITÄ-TAASJÄRVI Reuna-alueen 38,9 hulevedet etelään. Tasauksen edellyttäessä hallittu 39,1 41,9 39,8 purkaminen jyrkkään rinteeseen lähtö4 kori3 43,8 24,2 40,6 21,1 7 8 18 4:1254 k 168 22,7 170 6821,2 k 38,7 21,2 41 184 41,4 225 4:1457 k t 73 k 4:1101 22,4 15 k 201 177 2 140 24,6 12 152 26,6 501 74 25,1 T8 KALLIOMÄKI kori8 4:1604 231 21,6 2 44,8 45,6 57 12 57 1 42,5 lähtö9 41,9 186 42,7 21,459 k 4:1253 78 5 4 20,8 4.1 229 21,1 k 44,0 20 Z 35 151 77 6 279 162 21,6 22 66 27,5 45 27,4 40 46 47 24,3 39,1 20,7 lähtö5 12 24,0 28.1 876:1 30 4:1058 k 6 24,1 20,8 38,9 4:1326 20,7 39,8 57 4:1489 57 31,5 58 kori4 7 1 27.1 4 2 4:173 4:342 1.7 3 4:387 57 4:172 4:1489 39 2 5:60 28.2 4:1448 4 4:1488 97 43,9 18.1 7 25.7 1.4 39 4:1433 42,9 4:1604 42 5:49 83 38 88 3 kori4 1.7 4:1488 57 23,9 150 42,5 21,1 k 39,7 164 23,8 39 38 97 43,9 44,8 21,6 24,1 71 24 70 k 4:1484 88 21,4 21,5 40 69 24,2 44,0 k k 215 21,7 24,0 42,9 21,6 4:1604 21,8 147 37 48 4:1484 876:1 25 30 23,9 39 k 57 k t 22,4 41 22,1 37 18 146 Massby 26 414 Kallbäck 21.4 30.0 21 28.2 4:1487 4:175 40 39,3 18 83 20 5 41 4:1487 40 17.6 4:1417 16 7 51 36 414 Kallbäck T a s17.8 träsk 15 24,0 23,323,5 25,4 256 255 24,8 24,6 119 182 128 6 8 18.2 1 4:1486 14 5:9 3 2 1 4:278 56 4:1423 4:176 5:20 24 23 4:1322 4:283 17 54 2 35 35 79 90 51 41 39,3 k 93 Tasträsk 4:1475 4:1483 48 4:277 22 4:279 8 97 16.8 16.8 5:60 25 4:1321 1 72 40 23,8 52 32 4:1252 37,8 97 4:1486 35 35 30 22,1 147 10 4:1167 23,9 26 4:1483 48 36 37,8 k 261k t k 146 0,1 271 11 25,7 25 90 72 34 4:1482 87 79 23,5 44 15 25 165 4:1156 23 4:1479 21 20 93 33 87 90 4:1417 4:177 4:1485 45 37.3 19 4:280 29 27.7 9 43 44 34 4:1482 28 4:282 30 27.4 3 38,6 33 23 20 72 24,3 4:1469 22,3 38,6 257 163 4:1155 hulevedet 165 Luoteisosasta 162 4:1156 johdetaan 254 suopainanteeseen k tulevien korkojen salliessa. 25,0 38,8 72 4:1475 24,8 k 4:1154 149 90 252148 24,7 24,5 Massby 24,9 211 4:1166 269 25 4:1485 45 25 4:1481 43 4:1478 4:1479 21 7 2 4:271 4:1322 40 4:1165 172 92 37,5 251 262 20 23,5 25,0 136 26,5 212 36,6 26,5 39 27,6 24,3 4:1469 22,3 36,9 38,8 46 32 4:1481 43 4:1478 19 4:1153 39 40 kt 23,2 22,3 169 k 22 22 36,9 28,4 4:391 1 47 46 9 3 37.1 4:1322 15 36.2 18 13 30 4:1150 244 257 18 73 164 23 4:1474 18 4:275 30.9 4:1323 48 38,3 30 Luoteisosasta hulevedet johdetaan suopainanteeseen tulevien korkojen salliessa. 92 37,5 10 11 49 23 4:1474 63 36,6 47 35 21328,3 24,7 68 63 169 31 4:1477 68 42 28,4 23,2 7 35 25.0 31 4:1322 7 31 32 73 4:274 4:273 25.9 6 5:9 4:276 63 29 4:1480 71 10 4:1477 36.1 4:275 23.0 36,6 2 20 1 5:20 26.3 9 44 40 214 k 4:1149 250 4:1152 42 10 35,1 24 17 24,7 22,3 48 4 8 70 4:1491 4:1492 4 4:277 14 5 20.6 47 50 36,3 4:1476 35,1 24 17 19 36,6 4:1492 49 38,3 30 4:1472 58 4:1473 54 91 63 244 9 8 21.4 99 878:1 34,8 82 59 28 17 4:1490 59 51 26 27 25 2 23,0 23,2 4:1491 50 k 36,3 4:1150 29 4:1480 71 245 23,7 70 34,8 170 51 82 59 28 168 4:1473 54 160 26,9 k 4:1149 4:1476 25 4:1472 58 32,6 4:1151 91 26 27 4:1148 16 4:1470 30,6 9 8 2 175 23,028,7161 30,0 23,2 170 k 27 249 179 4:1470 17 71 4:150324323,5 9 kt 4:1581 22,0 22,3 27 23,7 80 52 71 15 16 1 4:1490 59 23,2 58 25 30 35 23,7 24,0 k 25,3 8 kt 67 52 24,0 4:1576 7 53 171 36,9 173 4:1471 V ä l t2e r k ä r r 4:1580 53 57 172 4:1504 23424,2 21 24225,1 60 kt 14 15 178 248 k 15 24323,5 28,0 4:1146 176 23,7 23,2 4:1471 25 173 4225,1 t 31,2 21,9 Välterkärr 22,0 22,3 k 62 25,1 61 4:1502 28,9 21,4 45 21,9 4:1579 174 4:1501 63 23525,2 79 78 26,4 20 40 22,8 171 77 k 23626,2 13 4:1147 174 4:1260 172 75 25,2 4:1497 80 166 167 10 56 22,8 35,5 23,9 4:1260 4:1505 3 36,9 58 414 Kallbäck 4:1503 60 25 27 4:1502 14 25 Z 35,9 144 23,9 4:1145 k 23424,2 1 240 k 4:1144 k 26,9 237 11 12 28,2 k 233 231 29 4:1141 27,4 27,4 253 111 k 6 28,9 13 10 45 26 4:275 4:1581 15 29,1 29,4 11222,0 k 4:15004:1145 64 26 55 144 4:1506 96 4:1144 240 21,4 4:1575 15 11428,0 238 24,3 79 31,4 kt 29,1 4 31.5 80 9 4:247 kt 96 4:831 103 4:248 1 20 29,3 247 113 k 4:1138 4:1143 5 4:1578 62 61 67 22.3 30 23213 25,5 k 4:1137 89 4:1496 k 26 49 kt 32,8 233 4:1499 5 91 4:1504 21 79 78 53 21,4 45 102 25,3 8 kt 23.7 100 4:249 104 4:1576 101 2 4:158095 53 97 57 80 11 12 22,0 4:1574 5:49 7 4:1579 4:246 25 56 21,4 106 4:1575 89 25.9 4:243 94 ar 35,5 4:1500 5:40 49 k t4:242 4 3 6 55 4:1506 96 64 20.5 kt kt 4:245 26 4:250 23.7 90 5 4:1578 13 98 29,1 4:1496 Tasträsk 26 4:1505 Suoran virtausreitin katkaisu 75 25,2 77 4:1501 63 ja kiintoaineksen hallinta painanteilla 4:1497 24,3 64 6 4 30 25,5 230 4:1136 k 76 24,0 k k 4:1140 4:1507 4:1138 231 65 3 4:1577 79 7 2 59 37 89 76 24,0 34.0 32,8 11 20 4:1142 25,5 k 27,4 159 229 4:1495 89 8 1 kt 4:1498 25,5 25 5 92 14 4:244 12 878:1 4:1499 25 4:1524 4:1139 25 25,7 227 75 4:1524 44 38 4 6 22 37 4:1137 66 69 4:1135 225 241 223 239 221 142 24,4 4:1134 83 6 5 4 4:1567 57 k k 69 68 67 81 27,4 24 14 91 4:204 65 5 4:1573 9 4:1507 10 37 75 4:1495 89 25 31,9 25,2 4:1133 26,0 71 29,2 72 73 74 4:1136 4:1494 4:1568 69 72 4:1566 25,9 159 31,1 70 17 k 23213 25,5 230 4:1493 23,9 kt 25,5 25 228 25,6 4:1444 k 4:1132 4:1131 32,6 25,0 4:1525 k 141 32,0 33,9 224 27,5 k 13 25,3 25,7 226 25,8 70 27,7 140 220 10 25,7 30 34,7 29,2 102 k 110 26,7 26,9 4:1498 66 69 83 4:1572 30 Z 29,7 31,9 27,4 100 30 103 32,8 203 26,1 210 101 208 33 29,7 7 8 9 25,4 4:1130 25,8 25 209 26,0 1 3 25 4:1127 31,2 30,8 30 k 25,2 24,4 7 8 32,6 4:1569 35 30 4:1126 4:1128 4:1556 26,6 4:112934 27,6 28,7 96 29,2 k 9 25,9 13 k k 31,4 16 202 206 81 4:1565 40 207 29,1 1.8 22,7 2 32,0 72 33,9 37 4:1555 25 107 108 4:1564 11 6 65 106 201 29,8 31,0 32,4 5,6 29,2 27 25,030,6 30 81 34,7 4:1554 18 24,2 47 75 59 4:1527 69 68 35 14 26,2 235 4:1526 30 67 1 25,4 26,3 4:124210 86 29,0 4:1604 29,1 20 31,4 k 73 80 48 25 72 233 8 26 Suun./rak. hv-viemäri (Pähkinälehto 2012 Nykyinen avouoma Rumpu Allas/painanne, nyk. 25 5.1.1 Mitoitus 5.1.1 Dimensionering Koko kaava-alueen koko on n. 16,7 ha. Asukkaiden lukumääräksi arvioidaan n. 500-600, rakennusoikeutta alueelle tulee 28 000 k-m2, korttelitehokkuudet vaihtelevat ek = 0,35 - 1,0. Aluetehokkuus on 0,17 mikä osaltaan osoittaa että kaavamuutosalueelle jää edelleen merkittävästi virkistysalueita. Alueelle ei muodostu uusia työpaikkoja. Mitoitus on esitetty tarkemmin hyväksymisvaiheessa selostuksen liitteessä ”asemakaavan seurantalomake”. Hela planområdet består av ca 16,7 ha. Antalet invånare uppskattas till ca 500–600, den totala byggrätten kommer att uppgå till ca 28 000 vy-m2, kvarterseffektiviteten varierar mellan ek = 0,35 och 1,0. Områdeseffektiviteten är 0,17, vilket visar att rekreationsområden bevaras i stor utsträckning i planändringsområdet. I området uppkommer inga nya arbetsplatser. Dimensioneringen presenteras närmare i godkännandeskedet i en bilaga till beskrivningen, ”Detaljplanens uppföljningsblankett”. 5.1.2 Palvelut 5 169 87 93 33 8 4:1483 48 79 35 35 40 32,3 63 8 ar k 32 52 47 32,5 31,3 le 33 64 II 1830+145 1:117 33,9 ar 31 56 41 76 ar 28.9 042 YL k t k t kt 1 30.7 VL 29.5 1:118 p 414 Kallbäck 30.7 V 1850 z 40 56 A 21 94 22 V 1850 a-2 35,8 VI 2200 35 27.6 227 1:136 30 34.9 kt 28.3 32.5 33.1 1:136 31.9 pp 30.6 29.4 13 29.3 12 228 23 le 2 20.6 21.7 oja-1 31.6 16 10 20 23,2 40,8 le 592 AK-1 a-2 21,4 40 3 20.5 4:1604 IV 1500 34.4 Detaljplaneutdrag 1:113 43 19 a-2 a-2 le 1 kt Päiväkoti 4000 Daghem 16 25 GEN 32,7 II 31,61:119 1:119 29.1 53 14 33 1:120 30.0 31,9 1:119 11 I ke 6034 39 31,9 kt Asemakaavaote II lk 15 1:117 1280+210 30 30 ar p 32,8 ar k 30,7 1:112 1:112 27 594 AK-1 1 591 a - 2 38,7 AK-1 46 31,9 29 ar 23 20 26 VL 1 IV 1500 1 LLA BÅ le 54 57 VI 2200 1 KALLIOMÄENKAARI 1 30,7 1:136 34 1 84 30,8 32 NKU le 43,7 p p /h kt 28 1:136 STE 44,1 II 1500 20.4 pp 7:0 31,8 Kallbäck 40,6 2 a-2 37,8 37,7 IE ENT 041 LPA 35,8 a-2 oja-1 33,0 40,9 35 30 92 33,5 Ä TYM MÄN 93 le 41,7 V 185037,3 p 1 le 596 45,1 A-1 VP le 30 EN 57 12 35 N VÄGE TASB Y 35 40 ÄG 36,5 IV 3000 40,9 le 41 III u 2/3 e=0.45 kt V 1850 a-2 1 38,8 41,6 le 1 AV 29,5 4 AK II 1200 593 AK-4 p le a- CK VI 2200 oj 501 p4:1468 41,4 a-2 ajo 590 AK-4 38,7 m 15 % k 2 kt TA LL BA 46 40 39,7 p 38,6 a-2 595 p A-1 z 40,6 3 V 1850 57 t 1 le V 1850 le 3 N 30 hule 39,8 12 at 4:1488 43,8 a-2 le 5 45,6 41,9 42,7 66 4 83 a-2 II 39,1 24,2 k t 5 40 at4:1487 1600 39,7 y 3 57 597 44,8 A-1 le 4,3 4 4:1489 38,9 1 le 39 38 42,9 24 6 39,3 37 97 42,5 kt 36 88 44,0 24,0 ÄLTERKÄRR ÄLTTIKORPI 41 4:1484 4:1604 51 4:1486 18 p kt I u 1/272 97 e=0.25 DE 9 43,9 kt at Massby 26 23,8 2 40 at 90 37,8 44 at734 ÄN 90 20 4:1475 38,6 I u 1/2 23 e=0.25 4:1482 25 1 GR 72 III u 2/3 e=0.45 le at at 4:1479 21 38,8 24,3 p 23,5 22,1 502 AK 36,6 39 4 36,9 at 507 atAO 4:1485 45 V LA 22,3 le 6 92 37,5 6 4:1481 43 4:1478 pp/h 4:1469 at 73 YO-1 Koulu 10500 Päiväkoti Daghem 523 4 VP- vu 25 23,2 22 LU M 19 24,7 22,3 505 AO 3 at 23 47 46 30 418 48 31 5 32 40 63 k 2 at 4:1474 4:1477 38,3 30 10 KUJ 68 42 29 4:1480 71 at ÄLÄ 2 23,0 p 91 2 35,1 24 EN 1 AO ND B TAS 23,2 p RÄ P 170 9 8 RG IE YNT 23,2 23,7 ME 22,3 25 171 JÄK AK III u 2/3 1/2 k I 17 e=0.45 54 4:1473 e=0.25 at 22,0 172 I planområdet drivs ett daghem och dess kvartersområde ändras något på grund av den nya vägförbindelsen. På samma gång utvidgas kvartersområdet med ca 2 500 m2. Ett annat daghem finns strax utanför planområdets sydöstra hörn. Här finns också Sipoonlahden koulu, som är ett betydande finskt skolcentrum i Söderkulla. Vad gäller kommersiell service är avståndet från planeringsområdet ca 150 m till dagligvarubutikerna. Biblioteket finns i anslutning till den ena butiken och i samma område finns också ett apotek. 25 5.1.2 Service Kaava-alueella on toimiva päiväkoti, ja sen korttelialuetta muutetaan hieman uuden tieyhteyden vuoksi. Samalla päiväkodin korttelialue laajenee n. 2500m2. Toinen toimiva päiväkoti on aivan kiinni kaava-alueella kaakkoisnurkalla, samoin kuin Sipoonlahden koulu, joka on merkittävä koulukeskus Söderkullan alueella. Kaupallisten palveluiden osalta suunnittelualueelta on matkaa n. 150m päivittäistavarakauppoihin. Samoin kirjasto on toisen kaupan yhteydessä ja apteekki samalla alueella. 2 26 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 5.2 Uppnåendet av målen för miljöns kvalitet Asemakaavatyö vastaa osaltaan kunnan väestökasvutavoitteeseen lisäämällä asuinrakentamismahdollisuuksia Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa ja Sipoon yleiskaavassa 2025 osoitetulla keskusta- ja taajamatoimintojen alueella. Alueelle laaditaan myöhemmin rakentamistapaohje. Detaljplaneringen bidrar till kommunens mål för befolkningstillväxten i och med de nya möjligheterna att bygga bostäder i områden som har anvisats för centrum- och tätortsfunktioner i Östra Nylands landskapsplan och i Generalplan för Sibbo 2025. Anvisningar om byggsättet kommer att utarbetas för området. Alue liittyy kiinteästi olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen sitä täydentäen, ja on osa yleiskaavan mukaista Söderkullan taajamaa. Samalla alueen virkistyskäyttö ei vaarannu vaikka tilanne muuttuukin, hyvät yhteydet laajoihin yhtenäisiin virkistysmaastoihin säilyvät. Kaavassa on huomioitu uuden yhdyskuntarakenteen ja infrastruktuurin verkostot siten, että ratkaisu edistää energiatehokkuutta ja lisää olemassa olevien ja toteutuvien rakenteiden ja järjestelmien käyttöä. Taasjärven valuma-alueeseen ei puututa, ja järveen ei johdeta valumavesiä rakennettavalta alueelta. Hulevesien viivyttämisestä annetaan sitova mitoitusmääräys. Myös työmaa-aikaiseen hulevesien suunnitteluun ja käsittelyyn annetaan kaavassa määräyksiä. Området ansluter sig tätt till den befintliga samhällsstrukturen och kompletterar den. Enligt generalplanen är det en del av tätorten Söderkulla. Användningen för rekreationsbruk äventyras inte även om situationen förändras, eftersom goda förbindelser till den vidsträckta, sammanhängande friluftsterrängen bevaras. I planen har nätverken i den nya samhällsstrukturen och infrastrukturen tagits i beaktande så att lösningen främjar energieffektivitet och ökar användningen av befintliga och kommande strukturer och system. Inga åtgärder vidtas i Tasträskets tillrinningsområde och inget vatten kommer heller att avledas hit från det område som ska byggas. Det ges en bindande dimesioneringsbestämmelse för dagvattnets fördröjning. Bestämmelser för planering och behandling av dagvattnet under byggnads skedet ges också. Asemakaavan liittyminen tavoitteelliseen virkistysalueverkostoon, ympäröivään alueeseen ja T 7A Pähkinälehdon laajennuksen kaavahankkeeseen. Detaljplanens förhållande till eftertraktat rekreationsnätverket, omkring liggande område och till planeprojektet T 7A utvidgning av Hassellunden. 27 5.3 Aluevaraukset 5.3Områdesreserveringar 5.3.1 Korttelialueet 5.3.1Kvartersområden Asuinkerrostalojen korttelialue (AK-1) - korttelitehokkuus 0,8 - 1,0 - kerrosluku IV - VI - kattomuotona on harja-, pulpetti- tai kaksoispulpettikatto 1:2,5 - 1:6 - 1 autopaikka/100k-m2, 1 vieraspaikka/10 asuntoa Kvartersområde för flervåningshus (AK-1) - kvarterseffektivitet 0,8–1,0 - våningstal IV–VI - sadeltak, pulpettak eller dubbelt pulpettak - 1 bilplats/100 vy-m2, 1 gästplats/10 bostäder Asuinkerrostalojen korttelialue (AK-4) - alueelle voidaan sijoittaa myös palveluasumista - korttelitehokkuus 0,8 - 1,0 - kerrosluku IV - VI - kattomuotona on harja-, pulpetti- tai kaksoispulpettikatto 1:2,5 - 1:6 - 1 autopaikka/100, 120 tai 250k-m2, 1 vieraspaikka/10 asuntoa Ikkunallisten luonnonvaloisten porrashuoneiden 15 m2 ylittävä osa on sallittua rakentaa kussakin kerroksessa asemakaavakarttaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi. Kellarikerroksessa sijaitsevien pysäköintilaitosten ajoluiskat ja muut välttämättömät rakenteet saa rakentaa rakennusoikeuden lisäksi. Rakennusten katujulkisivujen tulee olla pääosin rapattuja, saumattomalla rakenteella. Asuinrakennusten korttelialue (A-1) - korttelitehokkuus noin 0,35-0,42, rakennusoikeus 4300km2 - kerrosluku II - harja-, pulpetti- tai kaksoispulpettikatto 1:2,5 - 1:6 - 1,5 autopaikkaa / asunto Rakennusten julkisivujen tulee olla pääosin puuta tai rapattuja, saumattomalla rakenteella. Hirsirakennuksissa tulee olla lyhyet nurkkasalvokset. Julkisten lähipalvelujen korttelialue (YL) - rakennusoikeus 4000 k-m2 - kerrosluku II Korttelialueiden rakentamista koskee myöhemmin laadittavat rakentamistapaohjeet. Asemakaavamääräykset ovat selostuksen liitteenä. 5.3.2 Muut alueet Puisto (VP) Leikkipaikka ohjeellisena. Sijainti alueen keskellä. Lähivirkistysalue (VL) Viheryhteysakseli alueen halki, ja ympäröivät virkistysalueet, sisältävät virkistysreitit ja leikkipaikan. Hulevesien viivytysallas avo-ojineen, merkitty ohjeellisina. Hulevesisuunnitelmassa on selvitetty mm. valuma-alueet, hulevesien käsittelylle ja viivyttämiselle soveltuvat alueet ja ratkaisut ja esitetty käytännön esimerkkejä. Suunnitelman pohjalta on asemakaavaan lisätty ja muutettu huleve- 28 Kvartersområde för flervåningshus (AK-4) - på området kan också placeras serviceboende - kvarterseffektivitet 0,8–1,0 - våningstal IV–VI - sadeltak, pulpettak eller dubbelt pulpettak - 1 bilplats/100, 120 eller 250 vy-m2, 1 gästplats/10 bostäder Utöver den i detaljplanekartan angivna byggrätten är det tillåtet att i varje våning bygga fönsterförsedda trapphus där naturljus kan komma in, som överskrider 15 m². Ramper till parkerings i källarvåningen och andra behövliga konstruktioner får byggas utöver byggrätten. Byggnadernas fasadytor mot gatan skall i huvudsak vara rappade och fogfria. Kvartersområde för bostadshus (A-1) - kvarterseffektivitet ca 0,35 - 0,42, byggrätten 4300 vy-m2 - våningstal II - sadeltak, pulpettak eller dubbelt pulpettak , taklutning 1:2,5–1:6 - 1,5 bilplatser/bostad Byggnadernas fasadytor skall i huvudsak vara av trä eller rappade och fogfria. Stockbyggnaderna skall ha slätknutar. Kvartersområde för byggnader för offentlig närservice (YL) - byggrätten 4000 vy-m2 - våningstal II För byggandet av kvartersområdena kommer anvisningar om byggsättet att utarbetas senare. Detaljplanebestämmelserna finns som bilaga till beskrivningen. 5.3.2 Övriga områden Park (VP) Lekpark, riktgivande. Placering mitt i området. Område för närrekreation (VL) Den gröna axeln genom området och de omgivande rekreationsområdena omfattar friluftsleder och en lekplats. Fördröjningsbassängen för dagvatten och de öppna dikena har betecknats som riktgivande. I dagvattenplanen har bl.a. tillrinningsområden och områden och lösningar som lämpar sig för hantering och fördröjning av dagvattnet utretts och praktiska exempel presenterats. Utifrån denna plan har dagvattenbeteckningar lagts till och ändrats i detaljplanen. simerkintöjä. Kadut Katuverkko muodostuu lenkkimäisestä tonttikadusta, joka liittyy Mäntymäentien kautta Söderkullan liikenneverkkoon. Gator Gatunätet består av en slingformad tomtgata som ansluter sig via Tallbackavägen till trafiknätet i Söderkulla. 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4 Planens konsekvenser 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön 5.4.1 Konsekvenser för den byggda miljön Asemakaava täydentää, eheyttää olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta ja mahdollistaa osaltaan keskustan ja koko Taasjärven alueen kehittymisen. Liikenneverkkoselvityksessä on selvitetty alueen liittyminen nykyiseen tieverkkoon, ja kuormitus liikenneverkkoon on hallittavissa. Alueen toteutumisen vaikutukset palvelutarpeisiin kohdistuvat Söderkullan keskustan palveluihin, sekä viereiseen päiväkotiin ja kouluun. Detaljplanen kompletterar och förenhetligar den befintliga samhällsstrukturen och bidrar till möjligheterna att utveckla centrum och hela området kring Tasträsket. Områdets anslutning till det befintliga vägnätet behandlades i trafiknätsutredningen och visade att belastningen på trafiknätet kan hållas under kontroll. Byggandets konsekvenser för servicebehovet gäller servicen i Söderkulla centrum samt daghemmet och skolan intill planområdet. Sipoolaisten ikäjakaumaan nuorten lapsiperheiden muuttamisella alueelle on omalta osaltaan nuorentava ja monipuolistava vaikutus. Att nya, unga barnfamiljer flyttar till området föryngrar åldersstrukturen och gör den mångsidigare. Asukasmäärän kasvulla Söderkullassa, joka on yksi kolmesta Sipoon yleiskaava 2025:n mukaisista kasvukeskuksista, on alueen kehitystä ja mm. palvelurakennetta tukeva vaikutus. Uudella asuinalueella on jonkin verran maisemallisia vaikutuksia kerrostalojen osalta, kerrostalot ovat pääosin 5-kerroksisia, mutta maisemallisesti herkin alue Taasjärven laaja rantavyöhyke jätetään virkistysalueeksi. Liikennejärjestelyihin kaava tuo jonkin verran muutoksia, Mäntymäentiehen liitytään tältä alueelta tonttikadulla. Söderkullan liikenteellisen selvityksen 2014 pohjalta suurimman pullonkaulan korjaaminen eli Amiraalintie-Uusi Porvoontie liikenneympyrän valmistuminen mahdollistaa toimivan liikenneverkon alueelle. Vaikka Kalliomäen asukasmäärä on hieman noussut tuossa selvityksessä esitetystä, ei liikennemäärän muutos ole merkittävä kun verkon toimivuus on noin hyvä. Virkistysreittiverkostolle on etsitty uudet reitit tarvittaessa alueen viheryhteyksien sisällä. Alue liittyy normaaliin kunnallistekniikkaan ehdotusvaiheeseen valmistuvan viitesuunnitelman esittämällä tavalla Vaikutuksen verkoston kuormitukseen ovat ratkaistavissa normaalin viemäri- vesijohto-, kaukolämpö- ja sähköverkoston laajennusrakentamisen puitteissa. 5.4.2 Vaikutukset luonnonympäristöön Uuden asuinalueen hulevedet pyritään käsittelemään viivyttämällä, ne johdetaan avouomissa viivytysalueille. Alueen hulevesisuunnitelmassa on tarkasteltu rakennetun ympäristön lisääntymisen vaikutusta hulevesiin, selvitetty mm. valuma-alueet ja esitetty ratkaisut malliesimerkkeineen. En ökning av invånarantalet i Söderkulla, som är ett av tillväxtcentrumen i Generalplan för Sibbo 2025, stödjer utvecklingen av området och servicestrukturen. När det gäller flervåningshusen har det nya bostadsområdet smärre landskapsmässiga konsekvenser: husen har i huvudsak fem våningar, men det beträffande landskapet känsligaste området på den vidsträckta strandzonen vid Tasträsket kommer inte att byggas. Planen medför vissa ändringar i trafikregleringen, bl.a. kommer området att anslutas till Tallbackavägen via en tomtgata. Utifrån en trafikutredning som gjordes i Söderkulla år 2014 kommer trafiknätet i området att fungera smidigt efter att den största flaskhalsen har åtgärdats, dvs. när rondellen vid Amiralsvägen-Nya Borgåvägen är klar. Även om antalet invånare i Stenkulla har ökat något jämfört med uppskattningen i trafikutredningen kommer ändringen i trafikvolymen inte att ha någon betydelse när nätverket för övrigt fungerar så bra. Nya rutter för nätverket av friluftsleder söks vid behov inom områdets grönförbindelser. Området ansluter sig till kommunaltekniken på det sätt som anges i referensplanen i förslagsskedet. Konsekvenserna för belastningen på nätet kan lösas med hjälp av sedvanlig utvidgning av avlopps-, vattenlednings-, fjärrvärme- och elnäten. 5.4.2 Konsekvenser för naturmiljön Dagvattnet från det nya bostadsområdet behandlas genom fördröjning: det avleds via öppna fåror till fördröjningsområden. I dagvattenplanen har man granskat vilka konsekvenser ökningen i den byggda miljön har för dagvattnet. Avrin- 29 Alueen väestönkasvu (n. 500-600 henkeä) aiheuttaa jonkin verran heijastusvaikutuksia lähialueiden lisääntyvään virkistyskäyttöön. Lisääntyvän käytön vuoksi joudutaan virkistysreitistöä kehittämään kulutusta kestävämmäksi, sekä uusia reittejä joudutaan lisäämään. Erityisesti Taasjärven rantavyöhykkeen hyödyntämistä virkistyskäyttöön tullaan kehittämään. Alueella oleva frisbee-golfrata suunnitellaan uudelleen viheraluevyöhykkeelle ehdotusvaiheeseen. Rakennusvaiheessa alueelta voi muodostua pölyä, joka voi aiheuttaa tilapäistä haittaa luontokohteissa. Koska rakentaminen ei sijoitu Taasjärven valuma-alueelle, järveen valuvien rakennusaikaisten pintavesien riski on pieni. Rakennusaikaiseen vesien hallintaan tulee kuitenkin kiinnittää suurta huomiota. Hulevesien viivyttämisestä annetaan sitova mitoitusmääräys. Myös työmaa-aikaiseen hulevesien suunnitteluun ja käsittelyyn annetaan kaavassa määräyksiä. Kerrostalorakentaminen muuttaa/poistaa pääosin luonnon nykytilanteen AK-korttelialueilla. Rakennuslupavaiheessa ohjataan pyrkimään joidenkin alueiden säästämiseen tontista luonnon tilassa esim. ulko-oleskelualueiden yhteydessä. Työmaa-aikainen käyttö ja uuden kerrostaloalueen asukkaiden kulutus muuttaa alueen luonnon tilannetta paljon, alueesta tulee osa kasvavan Söderkullan keskustaa. Ote Ympäristötutkimus Yrjölän luontoselvityksestä: ”Kalliomäen alueelta ei löytynyt suojeltavia luontotyyppejä. Metsän rakenteen ja toisaalta paikoin voimakkaan kulumisen takia alueella ei ole sellaista arvoa, että sitä olisi erityisesti suojeltava. Alueelta ei ole tiedossa liitooravaesiintymiä. Kalliomäen alueen pienialaisia suo-alueita kannattaa säästää mahdollisuuksien mukaan, sillä ne monipuolistavat paikallisesti alueen luontoa. Suolaikkuja voi myös käyttää alueen sadevesien hallintaan.” Luontoselvitystä on täydennetty alueen lajiston osalta, mm. liitooravien esiintymistä ja linnustoa on lisäselvitetty. Kaavahankkeella ei ole vaikutuksia suojelua vaativiin luontoarvoihin, sillä T8 Kalliomäen asemakaavan muutoksen alueella ei Ympäristötutkimus Yrjölän selvityksen pohjalta ole suojeltavia luontoarvoja. Selvityksen suosituksia on pyritty noudattamaan mm. säästämällä kosteikkopainanne hulevesien hallintaan. 5.4.3 Vaikutukset kuntatalouteen Sipoon kunta tarvitsee kerrostalo- ja omakotitalotontteja kasvustrategiansa toteuttamiseen. Samoin rakennushankkeiden toteutuminen on todennäköistä, kysyntää on olemassa. Uusi asuinalue tuo kunnalle lisääntyvän asukasmäärän myötä verotuloja. Toisaalta lisääntyvästä asukasmäärästä aiheutuu kunnalle myös välillisiä menoja uusille asukkaille tarjottavien kunnallisten palveluiden myötä. Sipoonlahden koulu sekä Mäntymäen ja Miilin päiväkodit riittävät osaltaan täyttämään alueen aiheuttamat paineet. Kunta joutuu myös rahoittamaan kunnallistekniikan ja tieverkon alueelle, ennen kuin tontteja päästään myymään. 30 ningsområden har kartlagts och lösningar med exempel har presenterats. Befolkningstillväxten (ca 500–600 personer) kommer i viss utsträckning att öka rekreationsbruket i näromgivningen. På grund av den ökande användningen bör nätverket av friluftsleder förbättras så att det tål slitage bättre och nya rutter läggas till. Användningen av Tasträskets strandzon för rekreation kommer att vara ett särskilt föremål för utveckling. Inför förslagsskedet kommer frisbeegolfbanan i området att planeras på nytt i zonen av grönområden. I byggnadsskedet kan det uppkomma damm som kan medföra tillfälliga olägenheter för naturobjekt. Eftersom byggandet inte förläggs till Tasträskets avrinningsområde är risken med det ytvatten som rinner ut i träsket under byggnadstiden liten. Stor uppmärksamhet bör emellertid fästas vid hanteringen av vattnet under byggnadstiden. Det ges en bindande dimesioneringsbestämmelse för dagvattnets fördröjning. Bestämmelser för planering och behandling av dagvattnet under byggnads skedet ges också. Höghusbyggande ändrar/förstör naturens nuvarande läge i AK-kvartersområdena. I byggnadslovsskedet strävar man efter att spara vissa delar av tomten i naturtillstånd t.ex. i samband med utevistelseområden. Användningen under byggnadsskedet och slitaget av det nya höghusområdets invånare ändrar områdets naturtillstånd väsentligt, då området blir en del av det växande Söderkulla centrum. Utdrag ur Ympäristötutkimus Yrjöläs naturinventering: ”I Stenkullaområdet påträffades inga naturtyper som bör skyddas. På grund av skogsstrukturen och det ställvis kraftiga slitaget har området inget värde som skulle göra att området kräver särskilt skydd. Man känner inte till att det skulle förekomma flygekorre i området. Det lönar sig att bevara de små myrområdena i mån av möjlighet, eftersom de stärker naturens mångfald lokalt. Myrplättarna kan också utnyttjas för hanteringen av regnvatten.” Naturinventeringen har kompletterats beträffande artbeståndet – bl.a. förekomsten av flygekorre och fågelbeståndet har undersökts ytterligare. Planprojektet har inga konsekvenser för skyddskrävande naturvärden eftersom det i planändringsområdet T8 Stenkulla enligt Ympäristötutkimus Yrjöläs inventering inte finns några naturvärden som behöver skyddas. Man har strävat efter att iaktta rekommendationerna i inventeringen och bland annat en våtmarkssänka har bevarats för hanteringen av dagvattnet. 5.4.3 Konsekvenser för kommunalekonomin Sibbo kommun behöver tomter för flervåningshus och egnahemshus för verkställandet av tillväxtstrategin. Eftersom efterfrågan på bostäder är stor är det sannolikt att byggprojekten kommer att genomföras. De nya invånarna ökar kommunens skatteinkomster. Befolkningsökningen medför dock även indirekta utgifter i och med den kommunala service som behövs för de nya invånarna. Sipoonlahden koulu, Mäntymäen päiväkoti och Daghemmet Miili räcker till för att fylla det behov som området ställer. Kommunen måste också finansiera kommunaltekniken och vägnätet innan tomterna kan säljas. 5.4.4 Vaikutukset valtakunnallisiin alueidenkäyttöta- voitteisiin 5.4.4 Konsekvenser för de riksomfattande målen för områdesanvändningen Kaava toteuttaa Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista ennen kaikkea Elinympäristön parantaminen taajamia eheyttämällä -tavoitetta, Arvokkaiden ja herkkien alueiden säilyminen-tavoitetta, Pohja- ja pintavesien suojelutarve-tavoitetta sekä tavoitetta Tonttimaan riittävyydestä asuntotuotannon turvaamiseksi. Av de riksomfattande målen för områdesanvändningen fullföljer planen framför allt följande mål: Förbättrande av kvaliteten på livsmiljön genom enhetligare samhällsstruktur, Bevarande av värdefulla och känsliga områden, Skydd av grund- och ytvatten samt Säkerställande av tillräcklig tomtmark för tryggande av bostadsproduktionen. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Alueen sijainti olemassa olevan asuinalueen keskellä on ympäristön häiriöiltä hyvin suojaava tekijä. Toisaalta sijainti mäellä aiheuttaa sen, että tuulensuunnasta riippuen Porvoon moottoritie taustakohina kuuluu hieman alueen äänimaisemassa. Ajonopeudet ovat 50km/h tunnissa 170-tiellä, työmatkaliikenteen aamu- ja iltaruuhkia lukuun ottamatta liikennemäärät ovat vielä varsin maltillisia. WSP Oy:n v. 2010 laatimassa melukartastossa on käytetty ennustevuotena vuotta 2025. Sen liikennemäärissä on mukana uuden yleiskaavan mahdollistamaa suurta kasvua, silti kaava-alueen melu ei ylitä mitään normeja. Vaikka liikenteen aiheuttama taustakohina kuuluukin alueella tuulensuunnista riippuen, ei se missään oloissa ko. selvityksen perusteella voi ylittää melunormeja. Myöhemmin toteutuvassa Taasjärven kokoojakadusta (Taasbyntien jatke) kaava-alueen itäpuolella, nopeusrajoitukseltaan 40 km/h, ei tule Taasjärven ympäristön rakentuessakaan aiheuttamaan merkittävää meluhaittaa juuri ajonopeuden vuoksi, myöskään Taasjärven alueen ulkopuolista läpiajoliikennettä ei tielle juuri ohjaudu. Kalliomäen lenkkimäinen liikenneratkaisu estää myös läpiajoliikenteen Kalliomäen asuinalueen halki. 5.5 Störande faktorer i miljön Att området ligger mitt i ett befintligt bostadsområde gör det väl skyddat mot störningar i miljön. Å andra sidan medför läget uppe på en backe att bakgrundsbullret från Borgå motorväg hörs något i ljudlandskapet, beroende på vindens riktning. Körhastigheterna har begränsats till 50 km/h på landsväg 170, och om man bortser morgon- och kvällsrusningen i arbetsplatstrafiken är trafikvolymerna alltjämt ganska måttliga. I bullerkartan som WSP Oy sammanställde år 2010 användes 2025 som prognosår. Trafikvolymerna på kartan beaktar den stora ökning som den nya generalplanen möjliggör, men trots detta överskrider bullret i planområdet inga normer. Även om bakgrundsbrus av trafiken hörs till området beroende på från vilket håll det blåser, kan bullret enligt nämnda undersökning under inga omständigheter överskrida normerna. Matargatan som ska byggas senare öster om planområdet (förlängningen av Tasbyvägen) kommer att ha hastighetsbegränsningen 40 km/h och därför inte orsaka några betydande bullerolägenheter för omgivningen vid Tasträsket. Genomfartstrafik från områden utanför Tasträsk kommer inte heller att dirigeras till vägen i nämnvärd omfattning. Den slingartade trafiklösningen i Stenkulla förhindrar också genomfartstrafik genom Stenkulla bostadsområde. 31 6. Asemakaavan toteutus - Genomförande av detaljplanen 5.6 Asemakaavamerkinnät ja -määräykset Kaavamerkinnät ja -määräykset on esitetty liitteessä. Kaavamerkinnät ja -määräykset noudattavat Ympäristöministeriön antamia ohjeita. 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavan toteutumista ohjaamaan laaditaan myöhemmin rakentamistapaohje. Samoin alueen rakentamisen viitesuunnitelmat ja kunnallistekniikan suunnitelmat laaditaan. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan toteuttaminen aloitetaan heti kaavan saatua lainvoiman. Katu- ja kunnallistekniikka suunnitelmat pyritään käynnistämään kaavoituksen kanssa rinnakkain. 6.3 Toteutuksen seuranta Sipoon kunta huolehtii alueen toteutuksen seurannasta tarvittavin lupamenettelyin. 5.6 Detaljplanebeteckningar och -bestämmelser Planbeteckningarna och -bestämmelserna presenteras i bilagan. Planbeteckningarna och -bestämmelserna är förenliga med Miljöministeriets anvisningar. 6.1 Planer som styr och åskådliggör genomförandet För att styra genomförandet av detaljplanen kommer anvisningar för byggsättet att utarbetas. Likaså kommer referensplaner för byggandet och planer för kommunaltekniken att utarbetas. 6.2 Genomförande och tidsplanering Genomförandet av detaljplanen påbörjas genast när planen vunnit laga kraft. Planerna för gatu- och kommunaltekniken startas jämsides med planläggningen såvida möjligt. 6.3 Uppföljning av genomförandet Sibbo kommun ombesörjer uppföljningen av genomförandet på området genom behövligt lovförfarande. Sipoossa 20.5.2015 Kaavan laatijat: Jarkko Lyytinen, kaavoitusarkkitehti arkkitehti SAFA Matti Kanerva, kaavoituspäällikkö arkkitehti SAFA 32 Planens utarbetare: Jarkko Lyytinen, planläggningsarkitekt arkitekt SAFA Matti Kanerva, planläggningsschef arkitekt SAFA
© Copyright 2024