1. No category

Tillolan moottoriurheilukeskuksen asemakaava
KAAVASELOSTUS
11.5.2015
2 (59)
Tillolan moottoriurheilukeskuksen asemakaava
11.5.2015
Asemakaavan selostus koskee 11.5.2015 päivättyä asemakaavakarttaa
Kaavan nimi:
Kaava alue koskee:
Tillolan moottoriurheilukeskuksen asemakaava
Kortteli-, katu-, erityis-, ja vesialueita
Kunta:
Kunnanosa:
Kylä:
Korttelit:
Kiinteistöt:
Iitti
Tillola
Niinimäki
1-5
142-411-4-217; 142-411-4-296; 142-411-4-350; 286895-0-12
Kaavan laatija:
DI Timo Huhtinen, YKS 245, Sito Oy
Vireille tulo:
OAS nähtävillä:
Kaavaluonnos nähtävillä:
Kaavaehdotus nähtävillä:
Kunnanhallitus hyväksynyt:
Kunnanvaltuusto hyväksynyt:
Voimaantulo:
21.2.2011 KH
7.11. – 9.12.2013
2.6. – 3.7.2014
Tillolan moottoriurheilukeskuksen asemakaava
11.5.2015
3 (59)
LIITTEET
Liite 1
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 28.5.2014
Liite 2
Kaavakartta 1:2 000 sekä sen merkinnät ja määräykset 24.3.2015
Liite 3
Kaava-alueen havainnekuva 13.3.2015
Liite 4
KymiRing kuljettajakoulutus- ja moottoriurheilukeskuksen ympäristövaikutusten arviointiselostus 2.5.2014, Kymiring Oy 2014 ja yhteysviranomaisen (ELY-keskus) lausunto YVA-selostuksesta 1.9.2014
Liite 5
KymiRing liikenneselvitys ja –suunnitelma – Yhteydet valtatielle 12, 10.3.2014, Sito
Liite 6
KymiRing – Hulevesien hallintasuunnitelma, 26.6.2014, Sito
Liite 7
Lepakkoselvitys 30.9.2014, Perhosselvitys 9.6.2014, KymiRing moottorirata-alueen
merkittävien luontoarvojen esiintymispotentiaali, 31.3.2014, Luontoselvitys Kotkansiipi
Liite 8
Iitin Tillolankankaan moottoriratahankkeen
26.9.2008, Luontoselvitys Kotkansiipi
Liite 9
KymiRing hankealueen pohja- ja hulevesiselvitys, 20.1.2014, Sito
Liite 10
KymiRing meluselvitys, 12.11.2014, Sito
Liite 11
KymiRing rata-alueen ympäristövaikutusten valvonta ja hallinta, Controtel Technology
Oy
Liite 12
Tillolan moottoriurheilukeskuksen suunnittelualueen muinaisjäännösinventointi 2014,
6.8.2014, Mikrolitti Oy
Liite 13
Vastineet kaavaluonnoksen lausuntoihin ja mielipiteisiin, 11.9.2014
Liite 14
Kymiring asemakaava-alueen kunnallistekniikan yleissuunnitelma 24.3.2015
Liite 15
Valtatien 12 parantaminen välillä Tillola – Keltin eritasoliittymä, Iitti, Kouvola, tiesuunnitelman tarkistus, luonnos 2.4.2015
(KymiRing)
luontoselvitys
2008,
4 (59)
Tillolan moottoriurheilukeskuksen asemakaava
11.5.2015
SISÄLLYS
1
TIIVISTELMÄ ........................................................................................................................................... 6
1.1
1.2
1.3
1.4
2
LÄHTÖKOHDAT ...................................................................................................................................... 8
2.1
2.2
2.3
2.4
2.5
3
Vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu ....................................................... 32
SUUNNITTELUN VAIHEET ................................................................................................................... 35
4.1
4.2
4.3
4.4
4.5
4.6
5
Selvitys suunnittelualueen oloista .................................................................................................. 8
2.1.1 Alueen yleiskuvaus ............................................................................................................... 8
Luonnonympäristö.......................................................................................................................... 9
2.2.1 Luonto ................................................................................................................................... 9
2.2.2 Lepakot ............................................................................................................................... 11
2.2.3 Perhoset .............................................................................................................................. 12
2.2.4 Linnusto ............................................................................................................................... 12
2.2.5 Suojelukohteet ja arvokkaat harjualueet ............................................................................. 12
2.2.6 Maisema .............................................................................................................................. 14
2.2.7 Kulttuuriympäristö ............................................................................................................... 15
2.2.8 Muinaismuistot .................................................................................................................... 15
2.2.9 Maa- ja kallioperä ................................................................................................................ 16
2.2.10 Pinta- ja pohjavedet .......................................................................................................... 18
Rakennettu ympäristö .................................................................................................................. 21
2.3.1 Väestö ................................................................................................................................. 21
2.3.2 Palvelut ............................................................................................................................... 21
2.3.3 Työpaikat ja elinkeinotoiminta ............................................................................................. 21
2.3.4 Virkistyskäyttö ..................................................................................................................... 21
2.3.5 Liikenne ............................................................................................................................... 21
2.3.6 Yhdyskuntatekninen huolto ................................................................................................. 22
2.3.7 Ympäristöhäiriöt .................................................................................................................. 22
Maanomistus ................................................................................................................................ 23
Suunnittelutilanne......................................................................................................................... 24
2.5.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ............................................................................ 24
2.5.2 Maakuntakaavat .................................................................................................................. 24
2.5.3 Yleiskaavat .......................................................................................................................... 28
2.5.4 Asemakaavoitus .................................................................................................................. 29
2.5.5 Rakennusjärjestys ............................................................................................................... 29
2.5.6 Muut suunnitelmat ja päätökset .......................................................................................... 29
2.5.7 Kiinteistörekisteri ................................................................................................................. 31
2.5.8 Pohjakartta .......................................................................................................................... 31
TUTKITUT VAIHTOEHDOT................................................................................................................... 32
3.1
4
Asemakaavan keskeinen sisältö .................................................................................................... 6
Kaavaprosessin vaiheet ................................................................................................................. 6
Laaditut selvitykset ......................................................................................................................... 6
Asemakaavan toteutus................................................................................................................... 7
Asemakaavan suunnittelun tarve ................................................................................................. 35
Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus ............................................... 35
Esitetyt mielipiteet, muistutukset ja niiden huomioon ottaminen.................................................. 35
Viranomaisyhteistyö ..................................................................................................................... 35
Tavoitteet...................................................................................................................................... 35
Käsittelyvaiheet ............................................................................................................................ 36
ASEMAKAAVAN KUVAUS ................................................................................................................... 37
5.1
5.2
5.3
5.4
5.5
5.6
5.7
5.8
Yleisperustelu ja kuvaus .............................................................................................................. 37
Mitoitus ......................................................................................................................................... 38
Korttelialueet ................................................................................................................................ 38
Muut alueet .................................................................................................................................. 39
Liikenne ........................................................................................................................................ 39
Palvelut......................................................................................................................................... 39
Yhdyskuntatekninen huolto .......................................................................................................... 39
Suojelu ......................................................................................................................................... 39
Tillolan moottoriurheilukeskuksen asemakaava
11.5.2015
5 (59)
5.9
5.10
5.11
5.12
5.13
5.14
6
ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET......................................................................... 45
6.1
6.2
6.3
6.4
6.5
6.6
6.7
6.8
6.9
6.10
6.11
7
Suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ...................................................................... 45
Asemakaavan suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin ................................................................ 45
Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen............................................................................. 46
Vaikutukset kaupunkikuvaan ja maisemaan ................................................................................ 47
Vaikutukset kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön ....................................................... 47
Vaikutukset liikenteeseen............................................................................................................. 47
Vaikutukset yhdyskunta- ja energiatalouteen .............................................................................. 49
Vaikutukset teknisen huollon järjestämiseen ............................................................................... 49
Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön ..................................................................... 49
Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon ................................................... 51
Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin................... 52
ASEMAKAAVAN TOTEUTUS............................................................................................................... 54
7.1
7.2
7.3
8
Ympäristöhäiriöt ........................................................................................................................... 39
Hulevedet ..................................................................................................................................... 40
Ympäristön laatua koskevat määräykset ..................................................................................... 40
Nimistö ......................................................................................................................................... 40
Asemakaavan toteutus ja vaiheistus ............................................................................................ 40
Kaavamerkinnät ja määräykset .................................................................................................... 41
Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat ................................................................ 54
Vesihuollon yleissuunnitelma ....................................................................................................... 56
Tiesuunnitelma ............................................................................................................................. 57
YHTEYSTIEDOT .................................................................................................................................... 59
Kannen kuva:
Arkkitehdit Sankari Oy (29.4.2015)
Taustakartat:
© MML 2013
Kantakartta:
© Iitin kunta 2013
Sähköinen ympäristö- ja paikkatietoaineisto:
© OIVA, SYKE 2013
Tillolan moottoriurheilukeskuksen asemakaava
11.5.2015
6 (59)
1
Tiivistelmä
1.1 Asemakaavan keskeinen sisältö
Kaavan nimi on Tillolan moottoriurheilukeskuksen asemakaava. Suunniteltavasta
alueesta käytetään tässä selostuksessa nimitystä suunnittelualue.
Suunnittelualue sijaitsee Tillolassa Niinimäen kylässä, valtatien 12 pohjoispuolella
Saunakankaan, Puusuon ja Toittilansuon alueella. Asemakaavassa osoitetaan alueen itäosaan kuljettajakoulutuskeskus ja sen ajoharjoittelurata, keski- ja pohjoisosaan
moottoriurheilukeskus ja siihen liittyviä toimintoja sekä alueen eteläosaan liike- ja majoitustoimintojen rakennuksia.
Kuljettajakoulutuskeskus käsittää monipuolisen ajoharjoitteluradan, jossa voidaan toteuttaa raskaan liikenteen, pelastus- ja puolustusvoimien ajoneuvojen ajokoulutusta
sekä siviililiikenneajoneuvojen ajoharjoittelua.
Moottoriurheilutoiminnalle suunniteltava kokonaisuus koostuu noin 4,9 kilometriä pitkästä asfaltoidusta moottoriradasta, jonka yhteyteen kuuluu rallicrossrata. Moottoriradan yhteyteen rakennetaan 400 metriä pitkä varikkorakennus, joka sisältää toimisto-,
kahvila- ja ravintolatilat. Myös muita ratoja varten rakennetaan tarvittavat tukitoimintotilat, jotka käsittävät huolto- ja varikkorakennukset. Lisäksi alueelle suunnitellaan tapahtumakenttä, karting-rata sekä motocross-, speedway- ja endurorata. Tavoite on,
että alueella voidaan harjoitella kokonaisvaltaisesti eri moottoriurheilulajeja sekä järjestää kilpailuja.
Eteläosan liikerakennusten alue koostuu mm. hotellista ja yrityspuistosta.
Alueelle on osoitettu uutta rakentamista 135 700 k-m2, josta noin 82 % moottoriurheilukeskuksen toiminnoille, noin 12 % liike- ja toimistorakennuksille sekä noin 6 % majoitustoiminnoille.
1.2 Kaavaprosessin vaiheet
Vireille tulo:
Kunnanhallitus 21.2.2011
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
(OAS) hyväksyttiin nähtäville:
Kaavoitustoimikunta 9.9.2013 § 31
OAS nähtävillä:
7.11. – 9.12.2013
Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelut:
31.1.2014
Kaavaluonnoksen käsittely:
20.5.2014
Kaavaluonnos nähtävillä:
2.6. – 3.7.2014
Viranomaisten työneuvottelu:
6.10.2014
Kaavaehdotuksen käsittely:
Kaavaehdotus nähtävillä:
Kunnanhallitus hyväksynyt:
Kunnanvaltuusto hyväksynyt:
Voimaantulo:
1.3 Laaditut selvitykset
Alueelta on tehty mm. seuraavat selvitykset:
•
Esihistoriallisten muinaisjäännösten inventointi (Johanna Seppä 2003)
Tillolan moottoriurheilukeskuksen asemakaava
11.5.2015
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
7 (59)
Historiallisen ajan muinaisjäännösten inventointi (Katja Vuoristo 2008)
Pohjois-Kymenlaakson sotahistoriallisten muinaisjäännösten inventointi (John
Lagerstedt 2008)
Iitin Tillolankankaan moottoriratahankkeen luontoselvitys (Luontoselvitys Kotkansiipi 2008)
Tillolan moottoriradan meluselvitys – Esiselvitys 5/2008 & 12/2009 (Sito Oy 2009)
Alustavia kovapohja- ja turvepaksuuskartoituksia.
KymiRingin pohjatutkimukset ja hydrologinen selvitys, Sito Oy tammikuu 2014.
KymiRingin hulevesien hallinnan ja kuivatuksen yleissuunnitelma, Sito Oy huhtikuu 2014
Liikennesuunnitelma KymiRingin liikennejärjestelyistä, Sito Oy maaliskuu 2014.
Aiempia luontoselvityksiä täydentävä elinympäristötarkastelu, Sito Oy maaliskuu
2014.
Meluselvitykset, joita on tehty vuosina 2008, 2009 ja 2013
KymiRingin nykytilanteen melumittaukset, Sito Oy huhtikuu 2014.
Tillolan moottoriurheilukeskuksen suunnittelualueen muinaisjäännösinventointi
2014 (Mikrolitti Oy 2014)
1.4 Asemakaavan toteutus
KymiRing Oy suunnittelee toteutettavaksi hanketta, joka koostuu asemakaavassa
osoitetusta kuljettajakoulutus- ja moottoriurheilukeskuksesta. Keskuksen nimi on KymiRing. Kunta ja hankevastaava sopivat katujen ja muun kunnallistekniikan toteutuksesta erikseen.
KymiRingin rakentaminen on tarkoitus toteuttaa vaiheittain vuosien 2015 – 2025 välillä. Varsinainen rakentaminen on jaettu osakokonaisuuksiin ja rakentaminen on suunniteltu toteutettavaksi neljässä vaiheessa, alustavan aikataulun mukaan vuosien 2016
- 2025 aikana.
KymiRingin alueelle toteutetaan eri rakennusvaiheissa yrityspuisto. Rakennettavat tilat sisältävät tuotannollisia, liike- ja toimistotiloja. Lisäksi alueelle suunnitellaan rakennettavaksi noin 250 huoneen hotelli sekä varikkoalueita ja tukitoimintatiloja.
Asemakaavassa osoitettujen toimintojen täysimittainen toteutuminen edellyttää uuden liittymän toteuttamista valtatielle 12. Liittymän toteuttamisesta vastaa tienpitäjä.
Tillolan moottoriurheilukeskuksen asemakaava
11.5.2015
8 (59)
2
Lähtökohdat
2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista
2.1.1 Alueen yleiskuvaus
Suunnittelualue sijaitsee Iitin kunnassa Tillolassa, Niinimäen kylässä, valtatien 12
pohjoispuolella, Saunakankaan, Puusuon ja Toittilansuon alueella. Alueen koko on
noin 160 hehtaaria. Alueen luoteispuolella on pieni Mustalampi ja aivan alueen pohjoiskärjessä on pieni suolampi, Kaakonlampi.
Kuva 1. Kaava-alueen sijainti.
Tillolan moottoriurheilukeskuksen asemakaava
11.5.2015
9 (59)
Kuva 2. Suunnittelualueen yleispiirteinen rajaus.
Alue on osin voimakkaasti ihmisen muokkaama. Alueen keskellä on jyrkkäreunainen
soranottoalue ja eteläreunalla motocross- ja endurorata. Alueen itäpuolella on murskaus- ja asfalttiasema. Alueen jyrkissä rinteissä on eroosiovaurioita. Alueelle sijoittuu
joitakin metsäteitä sekä muutamia hirvitorneja. Alueen pohjoispuolella sijaitsee kaksi
itä–länsisuuntaista voimajohtoa. Voimajohtojen pohjoispuolella on laaja soranottoalue.
2.2 Luonnonympäristö
2.2.1 Luonto
Alue on merkittäviltä osin rakentamaton metsä- ja suoalue. Suot ovat voimakkaasti
ojitettuja ja ne ovat muuttumassa turvekankaiksi. Suoalueita lukuun ottamatta metsät
ovat pääosin mäntyvaltaisia, kuivia kankaita, mutta muokatuilla alueilla on runsaasti
koivua pioneeripuuna.
Alueelta on tehty luontoselvitys vuonna 2008 (Kotkansiipi, Petri Parkko). Luontoselvitystä on täydennetty keväällä ja kesällä 2014 (Kotkansiipi, Petri Parkko ja Luontoselvitys Metsänen, Timo Metsänen) Selvitykset ovat sisältäneet maastokäynnit.
Vuoden 2008 luontoselvitys
Vuonna 2008 toteutetussa selvityksessä tutkittiin yleispiirteittäin nuorta metsää kasvavat alueet. Arvokkaiden elinympäristöjen kasvillisuus tutkittiin tarkemmin. Alueella
tavattiin joitakin lintudirektiivin liitteen I lajeja, joista monet ovat uhanalaisuudeltaan
silmälläpidettäviä (NT). Muun uhanalaislajiston ja luontodirektiivin liitteen IV(a) eliölajien esiintymisen todennäköisyys alueella on pieni. Alueen pohjoispuolella sijaitsevan
10 (59)
Tillolan moottoriurheilukeskuksen asemakaava
11.5.2015
Kaakonlammen luona on esiintynyt sudenkorentoa, joka kuuluu luontodirektiivin liitteen IVA(a) eliölajeihin. Liito-oravan elinympäristöiksi metsät ovat liian nuoria. Lisäksi
haapaa esiintyy alueella niukasti.
Alueen metsät ovat pääosin mäntyvaltaista kasvatusmetsää. Metsien ikärakenteesta
johtuen alueella liikkuu paljon hirviä. Suot ovat voimakkaasti ojitettuja ja ne ovat
muuttumassa turvekankaiksi. Puusuo on ojitettu kokonaan, Toittilansuolla on Kaakonlammen eteläpuolella pieni ojittamaton kuvio. Tämä kohde muistuttaa vielä isovarpurämettä. Suunnittelualueen koillisosassa sijaitsee pieni suoreunainen Kaakonlampi,
joka on säilynyt melko luonnontilaisena. Kohde on ainut varsinainen arvokas elinympäristö alueella.
Vuoden 2014 elinympäristötarkastelu
Alueen metsistä todettiin, että ne ovat pääosin mäntyvaltaisia kasvatusmetsiä, mutta
alueen länsiosassa on myös koivuvaltaisia nuoria metsiä. Kuusta kasvaa etenkin alikasvoksena, mutta alueen länsiosassa se muodostaa paikoin myös latvuskerroksen.
Metsät ovat nuoria, joten alueella liikkuu hirviä. Tyypillisesti hirvet ruokailevat nuorissa metsissä, mutta liikkuvat ja oleskelevat mieluummin varttuneissa metsissä. Lisäksi
metso ruokailee alueen männyissä ja alueella esiintyy pyylle sopivia elinympäristöjä.
Alueella sijaitseva Toittilansuo ja Puusuo ovat voimakkaasti ojitettu. Puusuon mäntyvaltaista puustoa on harvennettu. Suon reunojen turvekankailla on melko laajoja
mäntytaimikoita. Suunnittelualueen koillisosassa sijaitsee pieni rämereunainen Kaakonlampi (Kuva 3, kuvio 9), joka on säilynyt melko luonnontilaisena. Toittilansuolla on
Kaakonlammen eteläpuolella pieni ojittamaton kuvio, joka muistuttaa kasvillisuudeltaan isovarpurämettä (Kuva 3, kuvio 10).
Kuva 3. Suunnittelualueen kasvillisuusvyöhykkeitä. Arvokkaat elinympäristöt 9 ja 10
ovat rajattu punaisella.
Alueen keskiosassa sijaitsevasta laajasta soranottoalueesta todettiin, että alueella
pesii kangaskiuru. Lisäksi alueella on vanhoja metsittyviä soranottoalueita. Alueen
eteläosan rajalla on valtatie 12, jonka varressa on paahteisia ja hiekkapohjaisia luiskia, joissa on paahdealueiden kasvillisuutta.
Tillolan moottoriurheilukeskuksen asemakaava
11.5.2015
11 (59)
Toteutetussa elinympäristötarkastelussa on otettu kantaa EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajien esiintymispotentiaaliin. Alueella lajien esiintyminen on epätodennäköistä lukuun ottamatta Kaakonlammen ympäristöä. Seuraavassa on esitetty lyhyt
arvio eri lajien esiintymisestä alueella.
•
•
•
Liito-orava suosii elinympäristönään varttuneita sekametsiä, mutta voi elää myös
nuoremmissa metsissä, jos niistä on hyvä puustoinen kulkuyhteys muihin lajille
sopiviin metsiin. Suunnittelualueella ei ole hyvää elinympäristöä lajille, sillä metsät ovat ikärakenteeltaan hyvin nuoria ja puustoltaan mänty- ja koivuvaltaisia.
Alueella esiintyy niukasti liito-oravan tärkeintä ravintopuuta haapaa. Alueella kasvaa kaksi kolohaapaa ja niiden läheisyydessä on jonkin verran suojapuiksi sopivia havupuita. Kyseisellä paikalla voisi teoriassa olla vähäinen liito-oravan esiintymismahdollisuus. Kolohaapojen alta ei löytynyt liito-oravan ulostepapanoita.
Viitasammakolle alueen metsäojat eivät ole hyvää lisääntymishabitaattia viitasammakolle. Kaakonlammella lajin esiintyminen on hyvin mahdollista.
Lummelampi- ja sirolampikorennolle sopiva paikka alueella on Kaakonlampi,
joka kuitenkin jää varsinaisen toiminta-alueiden ulkopuolelle. Muita soveltuvia
paikkoja korennoille ei ole.
Elinympäristötarkastelun perusteella on myös todettu, että uhanalaislajiston esiintymisen todennäköisyys on pieni. Uhanalaisuudeltaan vaarantuneeksi arvioitu törmäpääsky pesii useimmiten soranottoalueiden lohjenneissa jyrkissä törmissä, jollaisia
löytyy edelleen muutamasta paikasta alueen kaakkoisosasta. Törmistä ei löytynyt pesäkoloja, eikä alueella ole nykyään lajin pesimäkolonioita.
Harjualueilla kasvaa tyypillisesti rauhoitettua kangasvuokkoa, mutta alueen metsät
ovat suurelta osin liian reheviä lajille.
Alue on pääosin metsäinen ja kasvualustaltaan rehevä, joten laajoja avoimia alueita
tai paahderinteitä ei ole lukuun ottamatta soranottoalueita, joita on kaksi. Soranottoalueet eivät ole merkittäviä paahdealueiden kasvi- ja hyönteislajistoille. Ainoat varsinaiset paahdeympäristöiksi luokiteltavat kohteet ovat valtatien pohjoisreunan tieluiskat. Ne suuntaavat etelään ja lisäksi varjostavaa puustoa poistetaan säännöllisesti
linjojen alta. Luiskissa kasvaa etenkin kanervaa, lampaannataa ja sianpuolukkaa.
2.2.2 Lepakot
Alueelta tehtiin lepakkoselvitys kesä-elokuussa 2014 (liite 7). Alueen aktiivikartoituksessa havaittiin pohjanlepakoita (noin 16 eri yksilöä) ja yksittäinen siippalaji (Myotis
sp), todennäköisesti viiksi- tai isoviiksisiippa. Havainnot jakautuivat alueelle melko tasaisesti ja painottuivat selvästi heinäkuun käynnille.
Kesäkuun kierroksella havaittiin yksi pohjanlepakko ja elokuussa yksi pohjanlepakko
sekä yksi siippa. Kaikki havainnot ja passiividetektorien sijainti on esitetty alla kartalla
(Kuva 4). Alueelta ei löydetty lepakoiden lisääntymis- tai levähdyspaikkoja eivätkä
havainnot kuvasta, että alueella olisi myöskään merkittäviä saalistuskeskittymiä.
Tillolan moottoriurheilukeskuksen asemakaava
11.5.2015
12 (59)
Kuva 4. Alueen lepakkohavainnot ja passiividetektorien sijainnit.
2.2.3 Perhoset
Alueelta selvitettiin paahdeympäristöön sitoutuneita perhoslajeja sekä lajistoselvitys
kahden erityisesti suojeltavan lajin osalta. Alueella ei havaittu selvitettyjä perhoslajeja. Alueelta havaitut uhanalaisten perhoslajien ravintokasvit viestivät alueen potentiaalista ja soveltuvuudesta merkittäväksi paahdeympäristöksi (liite 7).
2.2.4 Linnusto
Alueelta tehtiin linnustoselvitys vuonna 2011 (Kotkansiipi, Petri Parkko). Selvitykseen
koottiin tiedot Kymenlaakson merkittävistä hanhien, joutsenien ja kurkien sekä lokkilintujen levähdysalueista sekä lentoreiteistä ruokailu- ja yöpymispaikkojen välillä vuosina 1995 - 2010. Isojen lintujen merkittävistä levähdysalueista jätettiin pois luonnonsuojelualueet, kansallispuistot ja Natura 2000 -alueet, jotka ovat jo Kymenlaakson liiton suunnittelukartoilla arvokkaita lintualueita.
Kymenlaakson maakunnallisesti arvokkaita isojen lintujen levähdysalueita on Iitissä
neljä. Paikallisesti arvokkaita levähdysalueita oli Iitin alueella yksi. Näillä alueilla esiintyy laulu- ja pikkujoutsenia, tundra-, metsä-, valkoposki- ja kanadanhanhia, petolintuja
sekä kurkia. Lähimmillään alueet sijaitsevat noin 5 kilometrin etäisyydellä.
Linnuston esiintymistä on selvitetty myös vuoden 2014 maaliskuussa toteutetussa
elinympäristötarkastelussa (liite 7). Alue ei ole linnustollisesti merkittävä. Kaakonlampi voi sopia kaakkurin pesimälammeksi, mutta pesinnästä ei ole tehty havaintoa. Alueelta löytyi havaintoja metson toiminnasta, mutta ei kuitenkaan soidinpaikkaa tai erityisen paljon metson ulosteita. Alueella elää myös teeriä ja pyitä.
2.2.5 Suojelukohteet ja arvokkaat harjualueet
KymiRingin hankealueella ei ole luonnonsuojelukohteita. Lähin luonnonsuojelualue
Tillolan moottoriurheilukeskuksen asemakaava
11.5.2015
13 (59)
on Tupala (YSA203902), joka sijaitsee KymiRingin luoteispuolella, hankealueen rajalla. Tupala on vanhojen metsien suojelukohde. Muut luonnonsuojelualueet sijaitsevat
noin kolmen kilometrin päässä hankealueesta koilliseen ja pohjoiseen. Lähin Naturaalue Kukkomäen metsä (FI0404008) sijaitsee noin kolmen kilometrin päässä hankealueesta pohjoiseen.
Lähimmät luonnon- ja maisemansuojelun kannalta merkittävät harjualueet ovat:
•
•
Syvienhautojenkangas (paikallisesti arvokas)
I Ss, Pukki- ja Pyöräkangas (maakunnallisesti arvokas).
Suojelukohteet ja arvokkaat harjualueet on esitetty kartassa (Kuva 5).
Kuva 5. Lähialueiden luonnonsuojelu-, Natura-alueet ja arvokkaat harjualueet.
’Valtatien 12 parantaminen välillä Jokue - Suvioja, Iitti, Kuusankoski’ YVA - selostuksessa on esitetty valtatien ympäristön luontokohteet. Selvitys kattaa myös KymiRingin kaava-alueen lähiympäristön. Osa kaava-alueesta on osoitettu luonnon ydinalueeksi huomionarvoisten kasvilajien takia. Alueelle on osoitettu myös pieneläinylityksiä
ja vihersillan tai eläinalikulun tarve (Kuva 6).
Tillolan moottoriurheilukeskuksen asemakaava
11.5.2015
14 (59)
Kuva 6. KymiRingin lähialueiden luontokohteet. KymiRingin kaava-alueen likimääräinen on esitetty sinisellä katkoviivalla. Kuva on ote Valtatien 12 parantaminen välillä
Jokue–Suvioja, Iitti, Kuusankoski, YVA-selostuksesta.
2.2.6 Maisema
Suunnittelualue sijaitsee aivan ensimmäisen Salpausselän pohjoispuolella. Salpausselän pohjoispuoli kuuluu maisemamaakuntajaossa itäiseen Järvi-Suomeen ja tarkemmin Lounais-Savon järviseutuun. Salpausselän pohjoispuoli koostuu vesistöistä,
metsäisistä mäkimaista ja avoimista viljelylaaksoista. Paikoin alueella on avokallioita
ja kalliojyrkänteitä. Alueen kohdalla Salpausselkä on korkea ja jyrkkärinteinen. Lähiympäristö kuuluu laajaan Salpausselän pohjoispuoliseen soiden vyöhykkeeseen,
johon kuuluvat muun muassa Mustalamminsuo, Toittilansuo, Puusuo ja Kattilasuo.
Näistä Puusuo ja pieni osa Toittilansuosta sijoittuvat alueelle.
Alue on maisemakuvaltaan pääosin suljettu, metsäinen alue lukuun ottamatta soranottoalueita ja muutamia hakkuuaukeita. Puusuo on puoliavointa maisemaa (Kuva
7).
Tillolan moottoriurheilukeskuksen asemakaava
11.5.2015
15 (59)
Kuva 7. Puusuon yli avautuvat pitkät näkymät pohjoisempana näkyville harjuille. Kuvassa etualalla näkyy soranottoalue ja taustalla keskellä metsätie Salpausselän pohjoisreunan rinteen ja Puusuon välissä.
2.2.7 Kulttuuriympäristö
Alueen välittömässä läheisyydessä ei ole valtakunnallisesti arvokkaita maisemaalueita eikä valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita rakennettuja kulttuuriympäristöjä.
2.2.8 Muinaismuistot
Mikrolitti Oy teki suunnittelualueelta muinaisjäännösinventoinnin (liite 12) kesällä
2014. Alueelta ei tunnettu ennestään kiinteitä muinaisjäännöksiä. Lähialueella on
runsaasti sotahistoriallisia varustuksia, jotka eivät kuitenkaan ulotu nyt tutkitulle alueelle. Seuraavan kuvan (Kuva 8) kohteet 2 ja 3 tulkittiin alustavasti muinaisjäännöksiksi.
Kuva 8. Kartta muinaisjäännösinventoinnin tutkimusalueen rajauksesta sekä havainnot punaisin pistein. Numerot 2 ja 3 tulkittiin alustavasti muinaisjäännöksiksi (käytöstä
poistuneet historiallisen ajan rajamerkit). Numeroita 1 ja 4 ei tulkittu muinaisjäännöksiksi. Numero 1 on isojaon aikainen rajamerkki ja numero 4 on kuoppien ryhmä. Sinisellä pallolla karttaan on merkitty vanha ammusvarasto.
Tillolan moottoriurheilukeskuksen asemakaava
11.5.2015
16 (59)
2.2.9 Maa- ja kallioperä
Maaperä
Alue kuuluu Salpausselkien vyöhykkeeseen. Alue rajoittuu etelässä itä–
länsisuuntaisesti kulkevaan I Salpausselkään, jossa maalaji on pääosin soraa ja
hiekkaa. Paikoin soran ja hiekan päällä tai välikerroksena on moreenia, varsinkin
muinaisen jäätikön tulosuunnan puolella (proksimaaliosassa), tässä tapauksessa valtatien 12 pohjoispuolisella osalla. Korkein ja yhtenäisin harjanne valtatien 12 kohdalla
on pääasiassa soraa ja hiekkaa, jota on todennäköisesti paksu kerros (Kuva 9).
Pääharjanteen (Miehonkankaan) pohjoispuolella Saunakankaalla maaperän laatu on
vaihtelevampi. Aineksessa valtaosa on hiekkaa, jota kuitenkin yleisesti peittää moreeni. Alavammilla alueilla on myös hienoa hiekkaa, silttiä, savea ja turvetta. Salpausselän pohjoispuolisella alueella kalliopaljastumat ovat yleisiä.
Maaperän paksuus Saunakankaan kohouma-alueilla on maaperäkairaustietojen mukaan muutamasta metristä hieman yli kymmeneen metriä. Kalliopinta vaihtelee voimakkaasti ja on välillä lähellä maanpintaa tai kokonaan paljastuneena. Pääharjanteen ohella syvimmät maaperäkerrostumat ovat osittain soistuneissa maastopainanteissa, joissa paksuus on 10–15 metriä. Ohuen turvekerroksen alla näillä kohdin on
hienorakeisia maalajeja, hienohiekasta saveen.
Saunakankaan pohjoisreunalla on valtakunnallisesti arvokas moreenimuodostuma
(MOR-YO5-018). Kyseessä on reunamoreeni, josta arvokkaaksi alueeksi on rajattu
6,7 ha. Arvoluokka on 3, mikä tarkoittaa merkittävää muodostumaa (asteikko 1–5,
jossa 1 on arvokkain). Saunakankaan reunamoreenin itä-länsisuuntaisen harjanteen
pituus on noin 700 m ja leveys enimmillään noin 200 m. Se on muinaisen mannerjään
reunan suuntainen, ts. se on kerrostunut perääntyvän jäätikön reunan eteen. Rajatusta alueesta korkeampi itäinen harjanne kohoaa noin 15 metriä ympäristöstään ja matalampi läntinen harjanne noin 5 metriä. Pintalohkareisuus on rinteillä vähäistä ja harjanteen laella hieman runsaampaa. Reunamoreeni ei ole maisemassa erityisen hyvin
havaittavissa puustoisuuden ja osittain mataluutensa vuoksi.
Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat eivät ole automaattisesti suojeltuja, mutta niillä on sellaisia arvoja, että esimerkiksi maa-ainesten otto ei yleensä tule
kysymykseen (Mäkinen ym. 2007).
Suoalueilla maaperä on turvetta. Suuri osa suosta on ojitettu metsänkasvatusta varten. Suo- ja kallioalueiden välissä maaperä on moreenia tai paikoin hietaa. Suunnitellun moottoriratalinjan alueella turpeen paksuus on noin 2,5–3,5 m, paikoin yli 5 metriä.
Alueen keskellä sekä etelälaidalla on maa-ainesten ottoalueita. Alueella ei ole todettu
pilaantuneita maita. Tarkasteltava alue on POSKI-projektissa todettu maa-ainesten
ottoon soveltuvaksi.
Tillolan moottoriurheilukeskuksen asemakaava
11.5.2015
17 (59)
Kuva 9. Ote maaperäkartasta (Geologian tutkimuskeskus). Kartalle on rajattu suunnittelualue sekä arvokkaaksi luokiteltu Saunakankaan moreenimuodostuma.
Kallioperä
Alue kuuluu kokonaisuudessaan mittavaan Kaakkois-Suomen rapakivigraniittialueeseen, jossa yleisimpänä rapakivityyppinä on viborgiitti. Viborgiitti on karkearakeinen
graniitti, jossa on suuria, jopa useiden senttimetrien läpimittaisia kalimaasälpärakeita.
Muita rapakiven päämineraaleja ovat kvartsi, plagioklaasi, biotiitti ja sarvivälke. Kyseiset mineraalit ovat tavanomaisia Suomen maa- ja kallioperässä, eivätkä ne yleensä sisällä esimerkiksi ympäristölle haitallisia metalleja. Rapakivelle on ominaista korkeahko fluoridipitoisuus, joka runsaasti sisäisesti nautittuna (yleensä juomaveteen
liuenneena) voi vaikuttaa hammaskiilteen muodostumiseen ja aiheuttaa luiden haurastumista. Haittaa voi kuitenkin syntyä vain silloin, jos fluoridipitoista vettä nautitaan
runsaasti ja pitkän ajan kuluessa.
Viborgiitti, kuten rapakivigraniitit yleensä, voivat nimestään huolimatta olla hyvinkin
ehjärakenteisia. Siksi ne ovat suosittuja rakennuskiviä, koska niistä on mahdollista
saada irrotettua isoja yhtenäisiä kivipaaseja. Alueen lounaisrajalla valtatien 12 eteläpuolella viborgiittista rapakiveä hyödynnetään kalliomurskeeksi. Louhitut seinämät
ovat paikoin yli 20 m korkeita ja siellä on isoja murskevarastokasoja.
Tietyissä olosuhteissa rapakivigraniitille on tyypillistä voimakas fysikaalinen ja/tai kemiallinen rapautuminen (kallion pintaosan moroutuminen eli ”mureneminen”), mistä
kivi on saanut nimensä.
Tillolan moottoriurheilukeskuksen asemakaava
11.5.2015
18 (59)
2.2.10 Pinta- ja pohjavedet
Pintavedet
Alue sijaitsee Kymijoen vesistöalueella. Suurin osa alueesta kuuluu Keltin valumaalueeseen, jonka kokonaispinta-ala on noin 31 km2 ja järvisyys 0,03 %. Loppuosa valuma-alueesta sijaitsee luoteispuolisella Urajärven valuma-alueella, jonka alueen kokonaispinta-ala on noin 51 km2 ja järvisyys 29,5 %. Kaikki alueen vedet päätyvät lopulta Kymijokeen, jonne matkaa kertyy alueen eri osista 8–9 km.
Kuva 10. Valuma-alueet (1:20 000). Paksu punainen rajaus salpausselän kohdalla on
Kymijoen ja Taasianjoen vesistöalueiden välinen valuma-alueraja, seuraavaksi paksuin Urajärven ja Keltin valuma-alueiden raja ja numeroidut (1.1–2.6) hankealueen
sisäisiä osavaluma-alueita. Asemakaava ei ulotu osa-alueille 2.5 ja 2.6.
Asemakaava-alueesta nykytilanteessa 64 % sijaitsee Keltin valuma-alueella, ja vesi
virtaa idässä oleville ojitetuille suoalueille, joista se edelleen imeytyy maaperään tai
virtaa noin 9 kilometrin matkan kohti idässä virtaavaa Kymijokea. Tällä välillä ei ole
järviä, mutta loppupäässä oja kulkee vedenpuhdistamoalueen halki. Loput 36 % alueesta on Urajärven valuma-alueella. Matkaa luoteispuoliseen Urajärveen kertyy 3,2
km. Urajärven pinta-ala on noin 14,5 km2 ja se on pohjoisosastaan yhteydessä Kymijoen vesistöön kuuluvaan Pellinginsalmeen.
Kaava-alue sijaitsee vesistöalueen latva-alueella. Lähin järvi on Urajärveen laskeva
Mustalampi, johon alueelta ei nykytilanteessa laske vesiä.
Alue rajautuu pohjoisessa pieneen Kaakonlampeen. Kaakonlampi on vesilain suojelema alle hehtaarin suuruinen pienvesi. Lampi on tummavetinen suolampi, jonka ym-
Tillolan moottoriurheilukeskuksen asemakaava
11.5.2015
19 (59)
pärillä olevat suot ovat voimakkaasti ojitettuja. Keskellä lampea on turvelautta (Kotkansiipi 26.9.2008).
Suunnittelualuetta eteläpuolelta rajaava valtatie 12 kulkee likimain vesistöalueiden rajaa pitkin. Alueen eteläpuoleinen osa valtatietä kuuluu Taasianjoen vesistöalueeseen.
Taasianjoki ei yhdy Kymijokeen, vaan se laskee itsenäisenä jokena Suomenlahteen.
Alueelta ei valu vesiä Taasianjoen valuma-alueelle. Myöskään suunnittelualueelle ei
virtaa vesiä alueen ulkopuolelta.
Alueella ei luontoselvityksen (Kotkansiipi 26.9.2008) yhteydessä todettu vesilain tarkoittamia luonnontilaisia puroja tai noroja.
Tällä seudulla sataa vettä noin 680 millimetriä vuodessa, mistä tarkastelualueella
keskimäärin 10 prosentin arvioidaan päätyvän pintavaluntaan. Nykytilanteessa alueella muodostuvat hulevesimäärät ovat vähäisiä, eikä alueella tapahdu tulvimista
voimakkaiden sateiden tai kevätsulamisen yhteydessä.
Nykytilanteessa suunnittelualueelta tulee vesistöihin kuormitusta lähinnä hajakuormituksena, joiden lähteitä ovat muun muassa metsätalous ojituksineen, ilmalaskeuma
sekä valtatien 12 tienpito ja liikenne. Alueella on myös soranottoa ja enduroajoa. Nykyinen toiminta ei merkittävästi vaikuta pintavesien laatuun. Merkittävimmät kuormittajat ovat soistuneiden alueiden ojitukset ja valtatie 12.
Tillolan moottoriurheilukeskuksen asemakaava
11.5.2015
20 (59)
Pohjavedet
Kuva 11. Suunnittelualueen läheiset pohjavesialueet sekä lähimmät pohjavedenottamot.
Kaava-alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella (Kuva 11). Tällä kohdalla oli aikaisemmin Miehonkankaan III-luokan pohjavesialue (= muu pohjavesialue), joka tarkempien tutkimusten jälkeen poistettiin luokituksesta, koska se ei ole potentiaalinen
yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta. Miehonkangas rajautuu kalliokohoumiin ja
muodostaa oman epäyhtenäisen pohjavesialtaan, joka ei ole hydraulisessa yhteydessä muuhun Salpausselkäjaksoon tällä alueella.
Alueen länsipuolella on Tillolan ja pohjoispuolella Ruokosuon pohjavesialueet, joista
kumpikin on I-luokan pohjavesialue.
Seuraavaksi lähimmät pohjavesialueet ovat noin 3,3 km kaakkoon sijaitseva Napan
pohjavesialue (tunnus 0504405) sekä noin 4,5 km koilliseen sijaitseva Pohjankorven
pohjavesialue (tunnus 0530603).
Pinta- ja pohjavesiä on käsitelty tarkemmin KymiRing hankealueen pohja- ja hulevesiselvityksessä (liite 9).
Tillolan moottoriurheilukeskuksen asemakaava
11.5.2015
21 (59)
2.3 Rakennettu ympäristö
2.3.1 Väestö
Suunnittelualueella ei ole vakituista asutusta.
Kausalan lähimmät asuinalueet sijaitsevat noin 4 kilometrin etäisyydellä. Alueen läheisyydessä on muutamia yksittäisiä asuintaloja tai muutamien talojen ryppäitä. Alueen ympärillä, sen eri puolilla on alle kilometrin etäisyydellä yhteensä noin 5 asuin- tai
lomarakennusta. Yhdestä kolmeen kilometrin etäisyydellä on huomattavasti enemmän asutusta.
Lomarakennuksia on paljon Urajärven, Vähäjärven, Kalliojärven ja Ikolanlammen sekä Kontjärven alueilla. Lähimmät lomarakennukset ovat Kontjärven ympäristössä, lähimmillään noin puolen kilometrin etäisyydellä alueen itäreunasta. Ikolanlammen eteläpuolella sijaitsevat lomarakennukset ovat noin 2,5 kilometrin etäisyydellä alueen
pohjoisreunasta.
Alueen länsipuolella sijaitsevan Mustalammen itärannalle on kaavoitettu lomaasunnoiksi tarkoitettuja tontteja. Tontit sijaitsevat noin 400 metrin etäisyydellä alueen
länsireunasta.
Kouvolan lähimmät asuinalueet Nappa ja Napanrinne sijaitsevat KymiRingiltä katsottuna kaakossa noin 4,5 kilometrin etäisyydellä. Korian keskustaan on matkaa noin
7,5 kilometriä.
2.3.2 Palvelut
Lähimmät palvelut sijaitsevat Kausalan kirkonkylässä viisi kilometriä suunnittelualueesta länteen ja Napassa noin kuusi kilometriä kaakkoon.
2.3.3 Työpaikat ja elinkeinotoiminta
Alueella sijaitsee endurorata, maa-ainesten ottamo sekä Kymiring Oy:n väliaikaiset
toimitilat. Alueen metsiköt ovat osin metsätalouskäytössä.
2.3.4 Virkistyskäyttö
Alueen pohjoispuolella sijaitsee noin kilometrin etäisyydellä Anhavan ulkoilumaja ja
laavu, joka on osa luontomatkailuun tarkoitettua Kausala-Anhava-Kuusankoski E6-10
yhdysreittiä. Talvella ulkoilureitin yhteydessä ylläpidetään hiihtolatua.
2.3.5 Liikenne
Valtatien 12 nykytilannetta on kuvattu vuoden 2013 liikennemäärillä sekä ennustetilannetta vuoden 2040 liikennemäärillä.
Vuoden 2013 liikennetiedot olivat:
•
•
•
keskivuorokausiliikenne (KVL)
keskiarkivuorokausiliikenne (KAVL)
kesän keskivuorokausiliikenne (KKVL)
8 083 ajoneuvoa/vrk
8 393 ajoneuvoa/vrk
9 154 ajoneuvoa/vrk
Valtatiellä 12 kulkee paljon raskasta liikennettä. Vuonna 2013 raskaita ajoneuvoja
kulki arkisin keskimäärin 1 460 ajoneuvoa vuorokaudessa eli raskaan liikenteen
osuus oli 17,4 % keskimääräisestä arkiliikenteestä.
Nykyisen valtatien 12 liikenne-ennusteeksi vuodelle 2040 ilman alueen toimintoja on
arvioitu noin 11 500 autoa/vrk (keskivuorokausiliikenne) eli ennustettu liikenteen kas-
Tillolan moottoriurheilukeskuksen asemakaava
11.5.2015
22 (59)
vu on noin 42 %. Liikenne-ennusteessa on otettu huomioon valtakunnalliset ennusteet pääteiden pitkämatkaisen liikenteen kehityksestä, Kouvolan seudun kuntien asukas- ja työpaikkamääräennusteet ja niiden vaikutus paikalliseen liikenteeseen sekä
kotimaisen ja kansainvälisen tavaraliikenteen kehitysennusteet. Raskaan liikenteen
osuuden on oletettu säilyvän ennustetilanteessa nykytilanteen tasolla. Alueen kohdalla nopeusrajoitus on 100 km/h.
2.3.6 Yhdyskuntatekninen huolto
Vesi- ja viemäriverkosto keskittyy Iitissä Kausalan sekä Radansuun ja Kirkonkylän
alueille. Kirkonkylässä ja Sampolan alueella viemäriverkosto on jonkun verran vesijohtoverkostoa suppeampi. Jätevedet johdetaan siirtoviemäriä pitkin edelleen Kouvolan Mäkikylän puhdistamolle. Siirtoviemäri kulkee rautatien lähellä alueen eteläpuolella.
Alueen pohjoispuolella kulkee valtakunnan kantaverkkoon kuuluva Fingrid Oyj:n
omistuksessa oleva 2 x 110 kV:n voimalinja.
2.3.7 Ympäristöhäiriöt
Alueen läheisyydessä merkittävin nykyinen melulähde on valtatien 12 liikenne. Tieliikenteen aiheuttamaan melutasoon vaikuttavat liikennemäärä, raskaanliikenteen
osuus ja nopeustaso.
Nykytilanteessa yli 55 dB melu leviää noin 200–300 metrin etäisyydelle valtatiestä
(Kuva 12). Melu leviää vähemmän alueilla, joissa on melun etenemistä vaimentavat
maastonmuotoja, kuten kallioleikkauksia.
Liikenteen muutoksista voidaan laatia ennusteita, jotka ulottuvat nykyhetkestä yleensä noin 20 vuoden päähän. Vuoden 2040 ennustetilanteessa vt 12 liikennemäärät lisääntyvät ja siten myös melun leviäminen laajenee nykytilanteeseen verrattuna noin
50–100 metriä (Kuva 13).
Kuva 12. Valtatien 12 aiheuttama melu nykytilanteessa päivällä.
Tillolan moottoriurheilukeskuksen asemakaava
11.5.2015
23 (59)
Kuva 13. Valtatien 12 aiheuttama melu ennustetilanteessa päivällä.
Sekä nyky- että ennustetilanteessa valtatien 12 melun vaikutuspiirissä on Kontjärven
asuin- ja loma-asutusalue. Kontjärven pohjoisosan kiinteistöt ovat nykytilanteessa
paikoin yli 55 dB melualueella. Ennustetilanteessa melualueet laajenevat, mutta ne
eivät lisää yli 55 dB melulle altistuvien kiinteistöjen määrää.
Alueella on nykyisin toiminnassa endurorata, joka sijoittuu valtatien 12 läheisyyteen,
tien pohjoispuolelle. Enduro on kaksipyöräisistä moottoriurheilulajeista melupäästöltään vähäisin. Endurossa ajetaan vaikeakulkuisia polkuja pitkin, jolloin moottoripyörää ei voi ajaa täydellä teholla kuin muutamia kertoja. Enduroreitin yhteydessä, reitin
länsipuolella on harjoittelurata motocross-ajolle. Moottoriurheilua harjoitetaan päivittäin ja käyttäjämäärät vaihtelevat muutamasta moottoripyörästä muutamiin kymmeniin moottoripyöriin.
Motocrossajon melupäästöt ovat suurempia kuin enduron. Motocrossissa on mahdollista ajaa usein täydellä teholla, jolloin ajoneuvo muodostaa suuremman melupäästön. Nykyisen enduro- ja motocrossin toiminnasta aiheutuvaa melua on selvitetty melumittauksin maaliskuussa 2014. Mittauksissa otettiin huomioon myös valtatien 12 liikenteestä aiheutuva melu. Lähellä valtatietä olevissa kohteissa merkittävin melutaso
muodostui valtatien liikenteestä.
Muita alueen läheisyydessä sijaitsevia melulähteitä ovat neljä toiminnassa olevaa
murskeasemaa. Lisäksi alueen läheisyydessä suoritetaan jatkuvaa louhintaa. Murskaus- ja louhintatoimintaan liittyy myös työkoneiden ja rekkojen liikennettä, josta aiheutuu melua ympäristöön.
2.4 Maanomistus
Suunnittelualueen omistaa lähes kokonaan A. Ahlström Oy. Pieni osa alueesta on
muussa yksityisessä omistuksessa.
Tillolan moottoriurheilukeskuksen asemakaava
11.5.2015
24 (59)
Ympäröivät alueet ovat pääosin yksityisessä omistuksessa. Suomen valtio omistaa
valtatien 12 maantien alueen. Destia omistaa asemakaava-alueen itäpuolella olevan
kiinteistön (142-408-2-210), jota käytetään maa-aineksen varasto- ja myyntialueena.
2.5 Suunnittelutilanne
2.5.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
Valtioneuvoston hyväksymät tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttöja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Maankäyttö- ja rakennuslain 24 §:n mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoituksena on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien asioiden huomioon ottaminen kuntien kaavoituksessa. Ne täsmentävät ja konkretisoivat maankäyttö- ja rakennuslain yleisiä tavoitteita ja niistä johdettuja kaavojen sisältövaatimuksia valtakunnallisesta näkökulmasta.
Alueidenkäyttötavoitteiden tavoitteena on muun muassa tukea aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman
vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä
edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää
hyödyntämistä. Edelleen tavoitteena on muun muassa edistää alueidenkäytössä
energian säästämistä ja parantaa ympäristöä vähän kuormittavien liikennemuotojen
käyttöedellytyksiä. Tavoitteena on myös sijoittaa suuronnettomuusvaaraa aiheuttavat
laitokset sekä vaarallisten aineiden kuljetusreitit ja niitä palvelevat kemikaaliratapihat
riittävän etäälle asuinalueista, yleisten toimintojen alueista ja luonnon kannalta herkistä alueista.
2.5.2 Maakuntakaavat
Kymenlaakson maakuntakaava / Maaseutu ja luonto
Kuva 14 Ote Kymenlaakson maakuntakaavasta / Maaseutu ja luonto (vahvistettu
14.12.2010).
Kymenlaakson maakuntakaavassa / Maaseutu ja luonto (vahvistettu 14.12.2010)
hankkeelle on osoitettu aluevaraus erityisalueen merkinnällä (E 27). Alueeseen liittyy
seuraava suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja käytön toteuttamisessa tulee ehkäistä merkittävät ympäristöhäiriöt teknisin ratkaisuin ja
riittävin suoja-aluein.
Maakuntakaavan E-merkinnän perusteluissa on todettu, että moottoriurheilun harrastaminen edellyttää, että yhdyskuntarakenteessa voidaan osoittaa näille toiminnoille
alueita, joissa toiminnasta aiheutuva melu ja muut ympäristövaikutukset voidaan halli-
Tillolan moottoriurheilukeskuksen asemakaava
11.5.2015
25 (59)
ta ja toiminnan turvallisuus taata. Moottoriurheilutoimintaan liittyvät urheilutapahtumat
vaativat kohtuullista saavutettavuutta. Perusteluissa on myös todettu, että paikallisia,
harrastevoimin ylläpidettäviä ratoja tarvitaan edelleen, mutta toiminnan kasvava ympäristövaatimus lisää kustannuksia ja keskittää toimintoja suurempiin yksiköihin.
Alueella oleva Saunakankaan geologinen muodostelma on osoitettu arvokkaaksi
geologiseksi muodostumaksi (ge 1515). Siihen liittyy seuraava suunnittelumääräys:
Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ei saa aiheuttaa kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista tai huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia ominaisuuksia
luontosuhteessa. Alueen suunnittelussa ja toteutuksessa on kokonaisuuden ohella
otettava huomioon kunkin alueen varausperusteluissa esitetyt harjujen suojeluarvot.
Alueelle kohdistuvista maa-aineslupahakemuksista on pyydettävä maakunnan liiton
lausunto. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee arvioida ja sovittaa yhteen
käyttötarkoituksen mukainen maankäyttö ja geologiset arvot.
Tiestöstä on osoitettu valtatie 12 (kaksiajoratainen valtatie). Siihen liittyy seuraava
suunnittelumääräys: Ympäröivän maankäytön suunnittelussa tulee varautua siihen,
että väylälle pääsy tapahtuu järjestettyjen liittymien kautta.
Rinnakkaistie Kausalasta Suviojalle on osoitettu seututienä.
Moottorirata-alueen ympärille on osoitettu melualue (aaltoviiva). Siihen liittyy seuraava suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisessa suunnittelussa tulee ottaa huomioon valtioneuvoston päätöksellä annetut melutason ohjearvot. Alueelle ei tule osoittaa uutta asutusta tai melulle herkkää toimintaa.
Asemakaava-alueen itäpuolella sijaitsee Tillolan taistelualue, joka on merkittävä vähintään maakunnallinen rakennetun kulttuuriympäristön kohde (1051). Siellä on kiinteä muinaisjäännös nimeltään Tillolan taistelupaikka (554 / mj. 1000012842).
Alueen pohjoispuolelle on osoitettu ylimaakunnallinen patikointireitti (vihreä palloviiva). Siihen liittyy seuraava suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on turvattava ulkoilureittien toteuttamisedellytykset maakunnallisesti ja seudullisesti toimivana reitistönä. Yksityiskohtaisessa reittisuunnittelussa on pyrittävä hyödyntämään olemassa olevan tiestön ja poluston käyttömahdollisuuksia.
Alueen pohjoispuolelle on osoitettu pääsähkölinja (musta viiva ja z-merkki). Valtatien
12 eteläpuolelle on osoitettu maa-ainesten ottoalue (EOm 1798).
Tillolan moottoriurheilukeskuksen asemakaava
11.5.2015
26 (59)
Kymenlaakson maakuntakaava / Taajamat ja niiden ympäristöt
Alueen itä- ja länsipuolella on voimassa Kymenlaakson maakuntakaava / Taajamat ja
niiden ympäristöt (12.6.2006).
Kuva 15 Ote Maakuntakaavasta Taajamat ja niiden ympäristöt (12.6.2006). Asemakaava-alueen likimääräinen sijainti on piirretty kaavaotteeseen sinisellä ellipsillä.
Suunnittelualueen länsipuolelle on osoitettu eritasoliittymä valtatien 12 ja seututien
välille (Kuva 15). Tillolan alueelle on osoitettu työpaikkatoimintojen alue. Idässä Kouvolaan on osoitettu teollisuustoimintojen alue (Nappa). Lähimmät taajamatoimintojen
alueet sijaitsevat Kausalassa ja Nappassa.
Energiamaakuntakaava
Voimassa olevia maakuntakaavoja täydentävä Kymenlaakson energiamaakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 10.4.2014. Koko maakuntakaava-aluetta
koskevat seuraavat suunnittelumääräykset:
•
•
•
•
Alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää edellytyksiä uusiutuvaan energiaan perustuvien järjestelmien käyttöön.
Tuulivoimaa suunniteltaessa tulee voimalat sijoittaa ensisijaisesti muualle kuin
maakuntakaavassa osoitetuille taajamatoimintojen alueille, virkistysalueille tai
kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeille alueille. Tuulivoimaloita suunniteltaessa on erityisesti selvitettävä asumisen, työnteon ja virkistyksen alueisiin sekä kulttuuriympäristöön, maisemaan ja luontoarvoihin kohdistuvat
vaikutukset.
Suunniteltaessa tuulivoimaloiden sijoittamista taajamatoimintojen läheisyyteen,
tulee selvittää tuulivoimatuotannon vaikutukset alueen maankäytön kehittämisvaihtoehtoihin.
Tuulivoimalat tulee sijoittaa keskitetysti.
Tillolan moottoriurheilukeskuksen asemakaava
11.5.2015
27 (59)
Kuva 16. Ote vahvistetusta energiamaakuntakaavasta. Tuulivoima-alue on merkitty
kaavaan mustalla katkoviivalla. Asemakaava-alueen likimääräinen sijainti on piirretty
kaavaotteeseen sinisellä ellipsillä.
Energiamaakuntakaavassa esitetään vähintään viisi tuulivoimalaa mahdollistavat
alueet. Maakuntakaavassa on tuulivoima-aluevaraus (TV) asemakaava-alueen kohdalla. Aluevaraukseen liittyy seuraava suunnittelumääräys:
Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on a) selvitettävä tuulivoimaloiden vaikutukset ilmavalvontatutkiin ja puolustusvoimien radioyhteyksiin ja otettava huomioon puolustusvoimien toiminnasta aiheutuvat rajoitteet sekä pyydettävä Puolustusvoimien
lausunto, b) ja selvitettävä vaikutukset liikenneturvallisuuteen sekä pyrittävä estämään tuulivoimaloiden kielteisten vaikutusten synnyttäminen kohdekuvauksissa esitettyihin alueiden erityisominaisuuksiin.
Kauppa ja merialue -maakuntakaava
Voimassa olevia maakuntakaavoja täydentävä Kymenlaakson kauppa ja merialue
maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 26.11.2014.
Kuva 17. Ote Kauppa ja merialue maakuntakaavasta, jonka ympäristöministeriö vahvisti 26.11.2014. Kaavakartalla näkyvät himmeällä voimassa olevien maakuntakaavojen yhdistelmä. Asemakaava-alueen sijainti on merkitty kaavaan sinisellä ellipsillä.
Kaavassa on osoitettu Tillolaan suunniteltu eritasoliittymä (punainen pallo).
Tillolan moottoriurheilukeskuksen asemakaava
11.5.2015
28 (59)
2.5.3 Yleiskaavat
Kausalan–Kirkonkylän osayleiskaava
Kuva 18. Ote Kausalan – Kirkonkylän osayleiskaavasta (KV 25.1.2011 § 3).
Suunnittelualueella on voimassa Kausalan - Kirkonkylän osayleiskaava (KV
25.1.2011 § 3) (Kuva 18). Osayleiskaavassa suunniteltua moottoriurheilukeskusta
varten on osoitettu n. 166 hehtaarin suuruinen aluevaraus - erityisalue, jolla sijaitsee
moottoriurheilun tapahtumakeskuksen alue / selvitysalue, jonka käyttötarkoitusta tai
tarkkaa aluevarausta ei voida kaavan laatimishetkellä ratkaista puutteellisen tiedon
vuoksi (E-1/sel).
Moottoriurheilukeskuksen alueelta on osoitettu kaksi tieliikenteen yhteystarvetta. Alueen länsipuolelle on osoitettu valtatien 12 alitus vanhalle maantielle. Vanhan maantien alue on osoitettu arvokkaaksi rakennetun kulttuuriympäristön alueeksi (sk).
Suunnitellun moottoriurheilukeskuksen alueelle on osoitettu moottoriurheilun aiheuttaman melun torjuntatarve, joka aiheutuu nykyisestä asutuksesta, virkistystoiminnoista, ympäristöolosuhteista tai suunnitellusta maankäytöstä (aaltoviiva -mo). Suunnittelualueella sijaitsee arvokas moreenimuodostuma (ge-1).
Moottoriurheilukeskuksesta on osoitettu kaksi tieliikenteen ja kevyen liikenteen yhteystarvetta, joista yksi alueen itäpuolelle valtatielle 12 ja toinen alueen länsipuolelle
vt 12 suunnitellun alikulun kautta Niinimäentielle. Liittymän yhteydessä sijaitsee myös
ekologinen yhteystarve, jonka sijainti on ohjeellinen.
Alueen pohjoisreunaa vasten sijaitsee seudullinen ulkoilun pääreitti, jonka sijainti on
ohjeellinen (musta ympyräviiva), luonnoltaan erityisen arvokas alue (luo) sekä luonnonsuojelualue (SL). Mustalammen rannassa on loma-asuntoalue rantavyöhykkeellä,
jossa sijaitsee 6 rakennuspaikka (RA). Alueen länsi- ja koillispuolelle on osoitettu tärkeä tai veden hankintaan soveltuva pohjavesialue (pv).
Tillolan moottoriurheilukeskuksen asemakaava
11.5.2015
29 (59)
Alueen itäpuolelle on osoitettu työpaikka-alue, jonka yritys-, palvelu- ja muut toiminnot tukeutuvat läheisen moottoriurheilun tapahtumakeskuksen toimintaan (TP-2).
Valtatie 12 eteläpuolelle on osoitettu teollisuus- ja varastoalue (T).
Kuusankosken yleiskaava
Kuva 19. Ote Kuusankosken yleiskaavasta (KV 21.5.2007). Suunnittelualue on piirretty likimääräisesti kaavaotteeseen sinisellä katkoviivalla.
Suunnittelualueen etelä- ja itäpuolella, Kouvolan kaupungin puolella on kaupungin
valtuuston 21.5.2007 ja KHO:n 31.3.2009 hyväksymä Kuusankosken oikeusvaikutukseton yleiskaava (Kuva 19). Alueelta katsottuna eteläpuolelle on osoitettu maa- ja
metsätalousvaltainen alue (M) ja kaatopaikka-alue EJ. Alueen itäpuolelle on merkitty
maankamaran ainesten ottoalue (EO).
2.5.4 Asemakaavoitus
Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa.
2.5.5 Rakennusjärjestys
Kunnan rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.7.2011.
2.5.6 Muut suunnitelmat ja päätökset
Moottoriurheilukeskuksen hankesuunnitelma (Master Plan) julkistettiin 25.10.2010.
Vuonna 2012 GSP Group Oy laati moottoriurheilukeskuksen liiketoimintasuunnitelman ja Kymiring hankekokonaisuuden, jossa esitettiin alueelle suunnitellut toiminnot
ja niiden liittyminen yleiseen tieverkkoon. Hankekokonaisuus on esitetty kuvassa
(Kuva 20).
Tillolan moottoriurheilukeskuksen asemakaava
11.5.2015
30 (59)
Kuva 20 Moottoriurheilukeskuksen hankesuunnitelma (Arkkitehdit Sankari Oy,
29.4.2015).
Alueelle on suunniteltu moottoriurheiluradan lisäksi mm. seuraavia toimintoja:
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
yrityspuisto
helikopterin laskeutumiskenttä
hotelli
motelli
tapahtumakenttä
kuljettajakoulutus
varikko
ajoharjoittelurata
karting -rata
speedway -rata
motocross -rata
ratakilpailujen tukitoimintoja
Valtatielle 12 välillä Lahti–Kouvola on laadittu yleissuunnitelma vuonna 2010. Lahti–
Kouvola on tärkeä osa itä–länsisuuntaista valtatieverkkoa ja on merkittävä raskaan
liikenteen kuljetusreitti.
Valtatien 12 yleissuunnitelma välillä Uusikylä–Tillola valmistui vuonna 2010. Tien
yleissuunnitelma ulottuu suunnitellun moottoriurheilukeskuksen kohdalle ja tästä itään
Keltin eritasoliittymään saakka. Tillola–Keltti välille valmistui vuonna 2009 tiesuunnitelma ja vuonna 2011 rakennussuunnitelma tien järeästä parantamisesta nelikaistaiseksi moottoriliikennetieksi.
Tillolan moottoriurheilukeskuksen asemakaava
11.5.2015
31 (59)
Koko yhteysvälille Lahti–Kouvola tehtiin vuonna 2012 liikennepoliittisen selonteon yhteydessä uudelleenarviointi, jossa etsittiin kustannustehokkaampia toimenpiteitä
yleissuunnitelmissa esitettyjen kehittämisratkaisujen sijaan. Uudelleenarviointia täsmennettiin vuonna 2014 valmistuneessa palvelutasoselvityksessä. Sen pohjalta on
käynnistetty Uusikylä–Tillola välin uuden yleissuunnitelman laatiminen vuonna 2014.
Muuttuneen tilanteen takia välille Tillola–Keltti laadittiin uusi tiesuunnitelma, joka on
valmis vuonna 2015.
Valtatielle 6 laadittiin yleissuunnitelma välille Hevossuo–Tykkimäki (2013-2014).
Suunnitelman mukaan nykyinen valtateiden 6 ja 12 liittymä siirtyisi lännemmäksi uuteen Suviojan eritasoliittymään.
Suunnittelun myötä eritasoliittymien määrä alueella ei muutu. Ennen eritasoliittymän
toteutusta liikenteen järjestäminen alueelle edellyttää kuitenkin nykyisen liittymän parantamista vähintään liittymäsaarekkein ja rakentamalla Anhavaistentielle itään ja länteen kääntyvälle liikenteelle omat kaistat. Liikennöinti tasoliittymän kautta voi myös
edellyttää Anhavaistentien ja Niinimäentien liittymien porrastamista.
Kuva 21. VT12 yhteysväli Lahti-Kouvola.
•
•
•
•
•
•
•
2009 Tillola–Keltti tiesuunnitelma
2010 Lahti–Kouvola yleissuunnitelma
2010 Uusikylä–Tillola yleissuunnitelma
2011 Tillola–Keltti rakennussuunnitelma
2012 Lahti-Kouvola yleissuunnitelman uudelleenarviointi
2014 käynnistyi yleissuunnitelma Uusikylä–Tillola
2015 Tillola–Keltti tiesuunnitelman tarkistus
2.5.7 Kiinteistörekisteri
Valtio ylläpitää alueen ajantasaista kiinteistörekisteriä.
2.5.8 Pohjakartta
Moottoriurheilukeskuksen pohjakartta on hyväksytty 8.1.2010 ja pohjakartan laajennus 14.10.2011.
Tillolan moottoriurheilukeskuksen asemakaava
11.5.2015
32 (59)
3
Tutkitut vaihtoehdot
3.1 Vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu
Hankkeesta tehtiin ympäristövaikutusten arviointimenetely (YVA), jonka selostuksessa (KymiRing kuljettajakoulutus- ja moottoriurheilukeskuksen ympäristövaikutusten
arviointiselostus 2.5.2014. Kymiring 2014, s. 109) tutkittiin seuraavat vaihtoehdot, arvioitiin niiden vaikutukset ja vertailtiin vaihtoehtoja:
Vaihtoehto 1 (VE 1): Suunnittelualueelle toteutetaan moottoriurheilu- ja kuljettajakoulutuskeskus sekä varikkorakennus.
Vaihtoehto 2 (VE 2): Suunnittelualueelle toteutetaan moottoriurheilu- ja kuljettajakoulutuskeskus, varikkorakennus sekä laajat rakennushankkeet.
Nollavaihtoehto (VE 0): Hanketta ei toteuteta.
Kymenlaakson energiamaakuntakaavassa alue sisältyy maakuntakaavan tuulivoimaalueeseen. Aiemmassa suunnitteluvaiheessa alueelle oli esitetty toteutettavaksi
energiatuotantoa varten tuulivoimaloita sekä lämmöntuotantoa varten 2 - 3 MW lämpökeskus. Ainoastaan muutaman tuulivoimalan ja lämpökeskuksen toteutukselle ei
toistaiseksi löytynyt edellytyksiä, joten ne jätettiin pois asemakaavasta. Alueella on
mahdollista hyödyntää maalämpöä rakennusten lämmityksessä.
Vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu
Hankevaihtoehtoja (VE 1 ja VE 2) ja nollavaihtoehtoa (VE 0) on vertailtu keskenään
taulukoimalla vaihtoehtojen vaikutukset vaihtoehdoittain ja esittämällä vaikutusten
merkittävyydet värikoodein. Merkittävyyden arviointi perustuu osa-alueittain tehtyihin
vaikutusarvioihin ja niiden merkittävyysarviot. Vaihtoehtojen vaikutusten merkittävyyden arviointi on tehty vaikutustyypin kokonaisarviona.
Suuri
Kohtalainen
Vähäinen
Ei vaikutusta
Vähäinen
Kohtalainen
Suuri
Vaihtoehtojen vertailu
Vaihtoehto 0 (VE 0)
KymiRingin hankkeen
toteuttamatta jättäminen on ristiriidassa
asetettujen maankäyttötavoitteiden kanssa.
Vaihtoehto 1 (VE 1)
KymiRingin toteuttaminen
tukee voimassa olevan
maakuntakaavan ja yleiskaavan toteuttamista.
Maisema sekä
kulttuuriympäristö
ja -perintö
Ei vaikutusta.
Maa- ja kallioperä
sekä pohjavesi
Ei vaikutusta.
KymiRingin moottori- ja
ajoharjoittelurata sekä
varikkorakennus sijaitsevat alavassa maastossa,
joten niiden vaikutukset
maisemaan ovat vähäiset.
Tavanomaisen toiminnan Vaihtoehdon vaikutukset
vaikutusta on vähäinen
ovat käytännössä vastaavat
Mahdollinen onnettomuus mitä vaihtoehdossa 1.
tai ilkivalta voi lisätä maaperän tai pohjaveden
pilaantumisen riskiä.
Maankäyttö ja kaavoitus
Vaihtoehto 2 (VE 2)
KymiRingin toteuttaminen
tukee voimassa olevan
maakuntakaavan ja yleiskaavan toteuttamista. Lisäksi vaihtoehto täydentää
nykyisiä seudullisia palveluita.
Laajemmat rakennushankkeet sijoittuvat muun muassa moottorirataa korkeammalle, joten ne erottuvat
selkeämmin maisemasta.
Tillolan moottoriurheilukeskuksen asemakaava
11.5.2015
33 (59)
Luonnonympäristö
ja suojelukohteet
Ei vaikutusta.
Hankealueelta poistuu
metsämaata. Vaikutukset
luonnon monimuotoisuuteen ovat vähäiset.
Henkilöautoliikenne
Valtatie 12 parannetaan vaikka KymiRingin hanketta ei toteuteta.
Joukkoliikenne
Suunnittelualueen
joukkoliikenne on
hyvin heikko (muutama koulubussivuoro
valtatiellä), eikä hankkeen toteuttamatta
jättämisellä ole vaikutusta joukkoliikenteeseen.
KymiRingin hanke lisää
alueen liikennettä, mutta
tavanomainen toiminta ei
merkittävästi heikennä
tilannetta. Tapahtumien
aikana liikenne voi ruuhkautua.
Moottorirata-alueelle on
nykyisen kaltaiset heikot
joukkoliikenneyhteydet.
Isojen yleisötapahtumien
aikaan on mahdollista
kuljettaa ihmisiä busseilla
lähimmiltä juna-asemilta.
Ei vaikutusta.
Pyöräily ja kävely
Ei vaikutusta
Melu
Ei vaikutusta.
Ilmasto ja ilmanlaatu
Ei vaikutusta.
Ihmisten elinolot,
terveys ja viihtyvyys
Ei vaikutusta.
Elinkeinot ja talous Ei vaikutuksia.
Hankealueelta poistuu
metsämaata enemmän
verrattuna vaihtoehtoon 1.
Vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ovat vähäiset.
KymiRingin hanke lisää
merkittävästi alueen liikennettä, jolloin valtatie 12 voi
ruuhkautua myös arkipäivisin.
Joukkoliikenneyhteydet
voivat olla paremmat kuin
vaihtoehdossa 2, koska
valtatien läheisyyden
maankäyttö voi tukea valtatien 12 suuntaista bussiyhteyttä. Joukkoliikenteen
palvelutaso jää kuitenkin
heikoksi. Isojen yleisötapahtumien aikaan on mahdollista kuljettaa ihmisiä
busseilla lähimmiltä junaasemilta.
Alue on pyöräilyetäisyyAlue on pyöräilyetäisyydellä
dellä Kausalasta ja Korial- Kausalasta ja Korialta varta varsinkin lumettomaan sinkin lumettomaan aikaan,
aikaan, jolloin moottorira- jolloin moottoriradan käyttö
dan käyttö on suurinta.
on suurinta. TyömatkaetäiTyömatkaetäisyys on
syys on kuitenkin melko
kuitenkin melko pitkä.
pitkä. Moottorirata suunniMoottorirata suunnitellaan tellaan niin, että pysäköintiniin, että pysäköintialueil- alueilta on sujuvat kävelyta on sujuvat kävelyyhteydet moottoriratayhteydet moottorirataalueelle.
alueelle.
KymiRingin toiminta
KymiRingin toiminta muomuodostaa uuden meludostaa uuden melulähteen,
lähteen, joka muuttaa
joka muuttaa päivisin ympäivisin ympäristön nypäristön nykyistä ääniymkyistä ääniympäristöä.
päristöä. Laajat rakennushankkeet voivat osaksi
toimia melua varjostavina
elementteinä.
KymiRingin toiminta lisää KymiRingin toiminta lisää
jonkin verran alueen
jonkin verran alueen pääspäästöjä.
töjä. Rakennushankkeilla ei
ole vaikutusta ilmanlaatuun.
KymiRingin toiminnasta
KymiRingin toiminnasta
aiheutuva melu ja nykyiaiheutuva melu ja nykyisen
sen asuinympäristön
asuinympäristön muuttumimuuttuminen aiheuttavat nen aiheuttavat kohtalaisen
kohtalaisen kielteisen
kielteisen vaikutuksen.
vaikutuksen.
Hankealueelle toteutettavat
laajat rakennushankkeet
lieventävät vaikutuksia
jonkin verran muun muassa
työllisyyden kautta.
Hankkeen toteuttamisella Hankkeen toteuttamisella
on myönteisiä vaikutuksia on suuria myönteisiä vaikuelinkeinoelämään ja tatuksia elinkeinoelämään ja
louteen. Hanke luo raken- talouteen. Hanke luo rakentamisen ja käytön aikana tamisen ja käytön aikana
työpaikkoja
työpaikkoja
34 (59)
Tillolan moottoriurheilukeskuksen asemakaava
11.5.2015
Vaikutusten arvioinnin perusteella alueelle on laadittu asemakaava vaihtoehdon 2
pohjalta. Vaihtoehto tukee paremmin alueen kehittämistavoitteita.
Asemakaavaan lisättiin kaavaluonnosvaiheen jälkeen meluntorjuntaa ja vesien käsittelyä koskevat määräykset, joilla lievennetään ja poistetaan haitallisia vaikutuksia ja
riskejä.
Tillolan moottoriurheilukeskuksen asemakaava
11.5.2015
4
35 (59)
Suunnittelun vaiheet
4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve
Ajokoulutuskeskuksessa ja moottoriradalla voidaan järjestää monipuolisen ajokoulutuksen raskaanliikenteenkuljettajille. Varsinaisesti ammattipätevyyskoulutuksen edellyttämiä raskaalle ammattiliikenteelle suunniteltuja ajoharjoitusratoja ei toistaiseksi ole
käytössä Suomessa, joten ajokoulutuskeskukselle on kansallinen tarve. Kuljettajakoulutustoimialalla oletetaan olevan merkittäviä työllisyysvaikutuksia, jotka ovat tarpeellisia Kouvolan alueelle, josta on poistunut rakennemuutosten myötä noin 4500
työpaikkaa.
Moottoriurheilussa on tavoite, että kaikkien eri lajiryhmien toiminnot kootaan yhteen
suorituspaikkaan. Laaja rata-alue mahdollistaa monipuolisen ja samanaikaisen lajiharjoittelun.
4.2 Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus
Iitin kunnanhallitus teki Tillolan moottoriurheilukeskusta koskevan asemakaavan laatimispäätöksen 21.2.2011. Kaavoituspäätös sisältää Kausalan – Kirkonkylän
osayleiskaavan mukaiset varsinaisen moottoriurheilukeskusalueen ja siihen liittyvät
tievaraukset sekä teollisuus- ja työpaikka-aluevaraukset.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 7.11. – 9.12.2013.
Yleisötilaisuus pidettiin 19.11.2013 Iitin kunnantalolla.
Kaavaluonnos oli nähtävillä 2.6. – 3.7.2014.
Luonnosta esiteltiin yleisötilaisuudessa 22.5.2014.
4.3 Esitetyt mielipiteet, muistutukset ja niiden huomioon ottaminen
Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavaluonnoksesta on mahdollista jättää
mielipide ja kaavaehdotuksesta muistutus kaavan nähtävilläoloaikoina. Saatu palaute
on koottu tekstitaulukkoon, jossa kaikkiin esitettyihin asioihin on kirjoitettu kaavoittajan vastine. Vastineet lausuntoihin ja mielipiteisiin ovat kaavan liitteenä.
4.4 Viranomaisyhteistyö
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin lausunnoille eri viranomaistahoille
marraskuussa 2013.
Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu (MRL 66 § ja MRA 26 §) järjestettiin 31.1.2014.
Luonnosvaiheen jälkeen pidettiin viranomaisten työneuvottelu 6.10.2014.
Kaavaehdotuksen jälkeen pidetään tarvittaessa toinen viranomaisten työneuvottelu.
4.5 Tavoitteet
Kunnan tavoitteena on laatia alueelle asemakaava, joka parhaalla mahdollisella tavalla toteuttaa maakuntakaavan, yleiskaavan ja moottoriurheilukeskuksen liiketoimintasuunnitelman hankekokonaisuuden ja alueen liittämisen yleiseen liikenneverkkoon
ja muuhun kunnallistekniikkaan.
Kymiring Oy:n tavoitteena on kehittää alueelle ajoharjoittelukoulutusta puolustusvoimille, pelastuslaitoksille ja ammattiliikennöitsijöille sekä lisäksi moottoriurheilutoimintoja ja niihin liittyviä muita toimintoja ja -tapahtumia.
Tillolan moottoriurheilukeskuksen asemakaava
11.5.2015
36 (59)
Alueen suurimman maanomistajan A. Ahlström Oy tavoitteena on kehittää maaaluetta monipuolisesti eri toiminnoille.
Destia Oy harjoittaa asemakaava-alueen itäpuolella kiinteistöllään kiviainesten varastointia ja myyntiä sekä tulevaisuudessa materiaalien vastaanottoa, murskausta ja
kierrätystä arviolta 5–15 vuoden ajan. Destian tavoitteena on jatkaa alueen käyttöä
vastaisuudessakin.
4.6 Käsittelyvaiheet
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
(OAS) hyväksyttiin nähtäville:
Kaavoitustoimikunta
9.9.2013 § 31
OAS nähtävillä:
7.11. – 9.12.2013
Kaavaluonnoksen käsittely:
20.5.2014
Kaavaluonnos nähtävillä:
2.6. – 3.7.2014
Viranomaisten työneuvottelu:
6.10.2014
Kaavaehdotuksen käsittely:
Kaavaehdotus nähtävillä:
Kunnanhallitus hyväksynyt:
Kunnanvaltuusto hyväksynyt:
Voimaantulo:
Tillolan moottoriurheilukeskuksen asemakaava
11.5.2015
5
37 (59)
Asemakaavan kuvaus
5.1 Yleisperustelu ja kuvaus
Etelä-Suomessa on kysyntää sekä uudelle kuljettajakoulutus- että moottoriurheilukeskukselle. Suunnittelualue soveltuu näille toiminnoille hyvin. Usean moottoriurheilulajin keskittäminen samalle alueelle vähentää tarvetta perustaa yksittäisiä ratoja Etelä-Suomeen. Arvioitaessa tilannetta laajempana kokonaisuutena, moottoriurheilun aiheuttamat ympäristövaikutukset todennäköisesti vähenevät, kun ne keskittyvät yhdelle alueelle useamman erillisen keskuksen sijasta.
KymiRingin sijainti on moottoriurheilun saavutettavuuden sekä ympäristövaikutusten
kannalta hyvä. Aluetta ympäröi etelä- ja länsipuolelta harjumuodostelma, jolloin harju
toimii luontaisena meluvallina. Alueen välittömässä läheisyydessä ei ole asutuskeskittymiä. Lähimmät yksittäiset asuinkiinteistöt sijaitsevat KymiRingin etelä- ja itäpuolella
noin kilometrin etäisyydellä. Lähimmät lomakiinteistöt ovat noin 1–3 kilometrin etäisyydellä KymiRingistä katsottuna pohjoiseen ja itään.
Alueen toiminta on suunniteltu koostuvan monipuolisesti eri moottoriurheilulajien harjoitus- ja kilpa-ajosta sekä raskaiden ajoneuvojen, siviililiikenteen ja pelastusajoneuvojen ajoharjoittelusta. Alueen toiminnot koostuvat kahdesta pääosa-alueesta: kuljettajakoulutuksesta ja moottoriurheilusta. Lisäksi alueelle tulee tapahtumakenttä, jossa
voidaan järjestää konsertteja, messuja ja muita suurempia yleisötapahtumia. Eteläosan liikerakennusten alue koostuu mm. hotellista ja yrityspuistosta.
Kuljettajakoulutuskeskus
Kuljettajakoulutus jakautuu useampaan osa-alueeseen. Alueelle on suunnitteilla erilliset ajoharjoitteluradat raskaille ajoneuvoille, siviililiikenne- ja pelastusajoneuvoille.
Ajoharjoitteluradat koostuvat moottoriradan lisäksi rataosuuksista, joilla on erilaisia
ominaisuuksia ja jotka mahdollistavat monipuolisten ajoharjoitusten toteuttamisen sekä laajamittaiset koulutusmahdollisuudet.
Moottoriurheilukeskus
Alueelle rakentuu noin 4,9 kilometriä pitkää asfaltoitua moottorirataa, johon kuuluu
rallicrossrata. Lisäksi alueelle on suunnitteilla karting-rata sekä motocross-, speedway- ja endurorata. Tavoite on, että alueella voidaan harjoitella kokonaisvaltaisesti eri
moottoriurheilulajeja.
Varikkoalueet ja tukitoiminnot
Moottoriradan yhteyteen rakennetaan 400 metriä pitkä varikkorakennus, joka sisältää
varikkotoimintotilojen lisäksi toimisto-, kahvila- ja ravintolatilat. Varikkorakennuksessa
on tilat kuljettajakoulutustoimintaan. Tilat ovat kolmessa tasossa. Varikkorakennus sijaitsee lähtö-/maalisuoran kohdalla.
Kaikki huoltotoiminta tapahtuu asfaltoidulla alustalla ja huoltomaton päällä. Käytännössä varikkoalueet toteutetaan siten, että ajoneuvojen tankkauksien, öljynvaihtojen
ja huoltovoiteluiden yhteydessä polttoaineita, öljyjä tms. ei pääse kulkeutumaan tai
kaatumaan suoraan maahan.
Varsinaista varikkorakennusta ja -aluetta täydennetään alueen pohjoispuolelle sijoitettavalla ’motor villagella’, jonne moottoriradan toimintoja käyttävät voivat perustaa
henkilöhuoltopisteensä. Varsinaista ajoneuvojen huoltamista ei toteuteta ’motor village’ -alueella, vaan kyseinen toiminta sijoittuu kokonaisuudessaan radan viereiseen
varikkorakennukseen ja sen asfaltoidulle alueelle.
Tillolan moottoriurheilukeskuksen asemakaava
11.5.2015
38 (59)
Myös muita ratoja varten rakennetaan tarvittavat tukitoimintotilat, jotka käsittävät tarvittavat huolto- ja varikkorakennukset.
Alueelle on suunniteltu helikopterikenttä. Osaan KymiRingin toiminnasta kuuluu, että
alueen ilmatilassa lentää yksi tai useampi helikopteri. Helikopterien lentäminen voi liittyä esimerkiksi suuren moottoriurheilukilpailun kuvaamiseen, mutta kyseeseen voi
tulla myös puolustusvoimien harjoittelu. Lisäksi on huomioitava, että alueelle pitää
tarvittaessa saada onnettomuustilanteessa pelastushelikopteri.
Suuret yleisötapahtumat
Suuria yleisötapahtumia varten on suunniteltu erillinen 17 hehtaarin tapahtumakenttä,
joka sijoittuu moottoriradan sisäpuolelle. Alueella on mahdollista järjestää suuria yleisötapahtumia, kuten konsertteja, messuja ja muita tilaisuuksia kuten leirejä. Tilaisuuksien lukumäärä on sidoksissa moottoriradan muuhun käyttöön, joten niiden määrä on vähäisempi verrattuna moottoriurheiluajoon ja raskaanliikenteen ajoharjoitteluun. Konsertteja varten rakennetaan erillinen lavarakennelma, joka toimii myös
moottoriurheilukatsomona.
Yrityspuisto
Moottoriurheilukeskuksen alueelle toteutetaan eri vaiheissa yrityspuisto. Rakennettavat tilat sisältävät tuotannollisia, liike- ja toimistotiloja. Lisäksi alueelle suunnitellaan
rakennettavaksi noin 250 huoneen hotelli, varikkoalueita ja tukitoimintatiloja.
5.2 Mitoitus
Koko kaava-alueen pinta-ala on noin 164 hehtaaria. Alueiden, joihin ei ole määritelty
rakennusoikeutta, pinta-ala on noin 15 hehtaaria.
Asemakaavan mitoitus on seuraava:
Kortteli
E-1
pinta-ala (m2)
Osa-alue
1 394 706
Rak.oikeus k-m2
Aluetehokkuus ea
111 042
0,08
1 129 659
mkv
40 000
167 066
e-1
66 826
10 540
e-2
4 216
RM
23 916
7 946
0,4
KL/KTY
68 307
16 837
0,3
EV
83 994
W
432
135 826
0,08
Katualue
65 241
Yhteensä
1 636 596
5.3 Korttelialueet
Liike- ja toimitilarakennusten korttelialue
Alueen lounaisosaan on osoitettu liike- ja toimitilarakennusten korttelialueita. Alueille
saa rakentaa toimistorakennuksia sekä ympäristöhäiriötä aiheuttamattomia teollisuus- ja varastorakennuksia. Alueille saa sijoittaa moottoriurheiluun liittyvää paljon tilaa vaativaa erikoiskauppaa, jonka koko ei saa ylittää 2000 kerrosneliömetriä sekä
vähäisiä muita vähittäiskaupan myymälöitä.
Tillolan moottoriurheilukeskuksen asemakaava
11.5.2015
39 (59)
Matkailua palvelevien rakennusten korttelialue
Alueen eteläosaan on osoitettu matkailua palvelevien rakennusten korttelialue. Alueelle saa sijoittaa enintään nelikerroksisia matkailurakennuksia ja niihin kytkeytyviä
ravintola- ja kahvilatoimintoja.
Erityisalue
Eteläistä osaa lukuun ottamatta kaava-alue on osoitettu erityisalueeksi. Alueelle saa
rakentaa rakennuksia, rakenteita, laitteita ja maarakenteita, jotka palvelevat moottoriurheilua ja yleisötapahtumia, niihin liittyvää koulutus, huolto- ja kaupallista toimintaa
sekä moottoriajoneuvoilla ja muilla ajoneuvoilla tapahtuvaa ajoharjoittelua. Alueen rakennusten enimmäiskorkeus on pääosin 3 kerrosta.
5.4 Muut alueet
Suojaviheralue
Valtatie 12 vastainen alue on osoitettu suojaviheralueeksi. Alueelle saa toteuttaa meluntorjuntarakenteita.
5.5 Liikenne
Alueen eteläosaan on muodostettu uusi katu. Se liitetään valtatien rinnakkaistiehen.
5.6 Palvelut
Alueelle ei tule julkisia palveluita. Yksityisiä palveluita voi toteuttaa moottorirataalueelle ja korttelialueille.
5.7 Yhdyskuntatekninen huolto
Alueella olevat toiminnot liitetään nykyisiin kunnallisteknisiin järjestelmiin. Alueen toiminnot liitetään vesi- ja jätevesiviemäriverkkoon.
Asemakaava-alueelle saa toteuttaa tarvittavia sähkö-, vesi-, jätevesi-, tietoliikenneym. kunnallisteknisiä yhteyksiä ja niiden vaatimia rakennelmia.
5.8 Suojelu
Kaavan KL/KTY-alueella on vanha ammusvarasto, joka on merkitty kaavaan alueen
osaksi, jolla sijaitsee muinaismuistolailla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös.
5.9 Ympäristöhäiriöt
Alueen moottoriurheilutoimintaa ohjataan moottoriradan ympäristöluvassa määritellyillä ehdoilla. Kaavamääräyksillä varmistetaan hulevesien käsittely myös moottoriurheilualueen ulkopuolella sekä meluntorjunnan toteuttaminen.
Alueelle sijoittuvat teollisuus- ja varastorakennukset eivät saa aiheuttaa ympäristöhäiriötä.
Kymenlaakson maakuntakaavassa (Maaseutu ja luonto) on annettu alueelle seuraava suunnittelumääräys, joka tulee ottaa huomioon jatkotyöskentelyssä: ”Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja käytön toteuttamisessa tulee ehkäistä merkittävimmät ympäristöhäiriöt teknisin ratkaisuin ja riittävin suoja-aluein.”
Tillolan moottoriurheilukeskuksen asemakaava
11.5.2015
40 (59)
5.10 Hulevedet
Hulevedet johdetaan pääosin avo-ojiin. Rata-alueen hulevedet kerätään hulevesialtaaseen (w-1), jota käytetään suodatettuna muun muassa ajoharjoitteluradan liukkaanapidossa.
5.11 Ympäristön laatua koskevat määräykset
Polttoaineiden varastointi, ajoneuvojen tankkaus, öljynvaihto ja huoltovoitelut suunnitellaan toteutettavaksi siten, ettei polttoaineita ja öljyjä pääse kulkeutumaan maaperään. Polttoainesäiliöt tulee olla kaksoisvaipallisia tai varustettu vähintään omaa tilavuuttaan vastaavalla suoja-altaalla sekä ylitäytön estimillä. Huoltotoiminnasta aiheutuvat jäteöljyt, voiteluaineet ja muut ongelmajätteet kerätään ja säilytetään asianmukaisesti ja toimitetaan kierrätykseen.
Maaperän tai pohjaveden pilaantuminen ehkäistään asianmukaisilla suojatoimenpiteillä. Polttoaineiden käsittelyalueilla on oltava tiivis pintamateriaali ja niiden hulevedet on johdettava öljynerotuskaivojen kautta. Käsittelyalueen öljynerotuskaivot ja
viemärit on tarvittaessa voitava sulkea.
Rakentamisen ja käytön aikana ojia myöden maaston johdettavat vedet ohjataan laskeutusaltaan tai -altaiden kautta. Laskeutusaltaisiin rakennetaan sulkumekanismi,
jonka avulla voidaan estää esimerkiksi suuremmissa onnettomuuksissa syntyvien
haitta-ainepitoiset nesteiden valuminen pois alueelta (mm. mahdolliset haittaainepitoiset sammutusvedet). Altaista haitta-aineet kerätään ja toimitetaan asianmukaiseen käsittelylaitokseen.
5.12 Nimistö
Asemakaavalla muodostetaan uusi katu, KymiRingin katu.
5.13 Asemakaavan toteutus ja vaiheistus
Kaavan toteutus alkaa kaavan saatua lainvoiman. Kaavan eri toiminnot toteutetaan
vaiheittain
(Taulukko
1
ja
Taulukko 2). Ensimmäiseen vaiheeseen kuuluvat maa- ja pohjarakennustyöt, jotka
toimivat perustana ajoharjoittelu- ja moottoriradan rakentamiselle. Ensivaiheen rakentaminen käsittää suurilla työkoneilla toteutettavaa maansiirtoa, tarvittaessa louhitaan
kalliota. Rakennusten ja rakenteiden toteuttaminen on jaettu osakokonaisuuksiin.
Lähialueen liikenneverkkoa kehitetään vaiheittain alueen toimintojen edellyttämällä
tavalla.
Taulukko 1. KymiRingin lähivuosien rakennusvaiheet.
Rakennusvaihe
Maa- ja pohjarakennustyöt
Ajoharjoittelurata
Moottorirata
Varikkorakennukset, toybarn
Toteuttamisajanjakso
2015 - 2016
2015 - 2016
2015 - 2016
2016
Tillolan moottoriurheilukeskuksen asemakaava
11.5.2015
41 (59)
Taulukko 2. Suunniteltujen rakennuskokonaisuuksien rakennusvaiheet.
Rakennusvaihe
Toteuttamisajanjakso
Terminaalirakennus, pääkatsomo/lava, welcome cen2017
ter, hotelli ja tukirakennuksia
Kauppa- ja koulutusrakennus, osa yrityspuistoa, katsomorakennelmat ja tukirakennuksia radan käyttäjille
2018
Toteutusta havainnollistavat suunnitelmat
Toteutusta havainnollistava asemakaavan havainnekuva (liite 3) on esitetty selostuksen kohdassa 2.5.6.
Rakentamisen ohjeistus
Rakentamisessa hyödynnetään mahdollisimman paljon alueelta saatavia rakennusmateriaaleja. Esimerkiksi maamassojen siirto tapahtuu valtaosin alueen sisällä, jolla
pyritään mahdollisimman alhaiseen hiilijalanjälkeen. Murskauksessa huomioidaan
olemassa olevat maa-ainekset alueella. Lisäksi rakentamisessa annetaan painoarvoa
hiilijalanjäljen pienuudelle ja kestävän kehityksen mukaiselle toimintakulttuurille.
5.14 Kaavamerkinnät ja määräykset
42 (59)
Tillolan moottoriurheilukeskuksen asemakaava
11.5.2015
Tillolan moottoriurheilukeskuksen asemakaava
11.5.2015
43 (59)
44 (59)
Tillolan moottoriurheilukeskuksen asemakaava
11.5.2015
Tillolan moottoriurheilukeskuksen asemakaava
11.5.2015
6
45 (59)
Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset
Vaikutusten arvioinnin tehtävänä on tukea kaavan valmistelua ja hyväksyttävien kaavaratkaisujen valintaa sekä auttaa arvioimaan, miten suunnitelman tavoitteet ja sisältövaatimukset toteutuvat. Vaikutusten arviointi tehdään asiantuntija-arviona ja se perustuu käytössä oleviin perustietoihin, selvityksiin, suunnitelmiin, maastokäynteihin,
osallisilta saataviin lähtötietoihin, lausuntoihin ja mielipiteisiin sekä laadittavien suunnitelmien ympäristöä muuttavien ominaisuuksien analysointiin. Kymiring -hankkeen
vaikutukset on kuvattu kattavammin ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa
(KymiRing kuljettajakoulutus- ja moottoriurheilukeskuksen ympäristövaikutusten arviointiselostus, Kymiring Oy 2014, liite 4).
Vaikutukset arvioidaan maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 §:n mukaan: ”Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen
merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset:
1)
2)
3)
4)
ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön;
maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon;
kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin;
alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen;
5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön.”
6.1 Suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin
Suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin on arvioitu alueen oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, vaikka moottorirata-alue on merkitty yleiskaavassa E-1/sel
merkinnällä (Erityisalue, jolla sijaitsee moottoriurheilun tapahtumakeskuksen
alue/Selvitysalue, jonka maankäyttöä, käyttötarkoitusta tai tarkkaa aluevarausta ei
voida kaavan laatimishetkellä ratkaista puutteellisen tiedon vuoksi). Kaava ei ole ristiriidassa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kanssa.
6.2 Asemakaavan suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin
Yleiskaavassa moottorirata-alue on osoitettu merkinnällä E-1/sel (Erityisalue, jolla sijaitsee moottoriurheilun tapahtumakeskuksen alue/Selvitysalue, jonka maankäyttöä,
käyttötarkoitusta tai tarkkaa aluevarausta ei voida kaavan laatimishetkellä ratkaista
puutteellisen tiedon vuoksi). Koska yleiskaavamerkinnässä alue on myös selvitysaluetta, tässä kohdassa tarkastellaan sitä, miten asemakaava suhtautuu MRL 39 §:ssä
kuvattuihin yleiskaavan sisältövaatimuksiin. Asemakaavan suhde on esitetty kunkin
kohdan jälkeen.
Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon:
1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys;
•
Asemakaava ei vaikuta läheisten tai kauempana sijaitsevien taajamien yhdyskuntarakenteeseen, taloudellisuuteen tai ekologiseen kestävyyteen.
2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö;
•
Asemakaavan takia olemassa olevaa infrastruktuuria ei jää käyttämättä, joten
kaava ei vaikuta olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttöön.
3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus;
Tillolan moottoriurheilukeskuksen asemakaava
11.5.2015
46 (59)
•
Asemakaava ei heikennä asumisen tarpeita tai palvelujen saatavuutta. Yksityisten palveluiden tarjonta lisääntyy, kun asemakaava-alueen yhteyteen tulee uusia
moottorirataan kytkeytyviä palveluita.
4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä
energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön,
luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla;
•
Asemakaava mahdollistaa näiden toteuttamisen kestävällä tavalla.
5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön;
•
Asemakaava-alueen toimintojen aiheuttama melu ei aiheuta merkittävää haittaa
ihmisten elinympäristöön. Melua torjutaan rakenteellisilla ratkaisuilla ja radan
suotuisalla sijainnilla maastossa. Hulevesien käsittely on suunniteltu sellaiseksi,
että merkittäviä muutoksia pinta- ja pohjavesiin ei synny.
6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset;
•
Asemakaavan toteuttaminen parantaa kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä.
7) ympäristöhaittojen vähentäminen;
•
Melua torjutaan rakenteellisilla ratkaisuilla ja radan suotuisalla sijainnilla maastossa. Hulevesien käsittely on suunniteltu sellaiseksi, että merkittäviä muutoksia
pinta- ja pohjavesiin ei synny. Polttoaineiden käsittely hoidetaan rakenteellisilla
ratkaisuilla niin, että mahdollisessa häiriötilanteessa polttoaineita ei pääse valumaan ympäristöön.
8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen;
•
Asemakaavan toteuttaminen ei vaaranna rakennetun ympäristön, maiseman tai
luonnon arvoja. Suojelumääräyksellä varmistetaan vanhan ammusvaraston säilyminen.
9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys.
•
Asemakaavan toteuttaminen ei uhkaa virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyttä.
6.3 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen
Kaavassa osoitetun moottoriurheilukeskuksen toteutus tukee voimassa olevan maakuntakaavan ja yleiskaavan toteuttamista. Alue on aluerakenteellisesti kohtuullisesti
saavutettavissa ja keskittää toimintaa suurempiin yksiköihin maakuntakaavan tavoitteiden mukaisesti.
Kaavalla ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia nykyiselle yhdyskuntarakenteelle
seudullisella tai paikallisella tasolla. Alue on ylemmissä kaavatasoissa osoitettu
suunnitelluille toiminnoille ja on sijainniltaan yhdyskuntarakenteellisesti perusteltu.
Toiminnot sijaitsevat yhdyskuntarakenteellisesti alueella, jossa niistä aiheutuva melu
ja muut ympäristövaikutukset voidaan hallita ja toiminnan turvallisuus taata. Alue on
lisäksi liitettävissä nykyiseen kunnallistekniikkaan.
Tillolan moottoriurheilukeskuksen asemakaava
11.5.2015
47 (59)
Vaikutukset palvelurakenteeseen
Alueelle muodostuu uusia työpaikka- ja palvelutoimintoja, jotka tukeutuvat moottoriurheilukeskuksen toimintaan. Muodostuvat palvelut ovat nykyisiä seudullisia palveluita täydentäviä eivätkä syrjäytä tai hajauta nykyisiä kaupallisia toimintoja Kausalassa tai Kouvolassa.
6.4 Vaikutukset kaupunkikuvaan ja maisemaan
Hankkeen toteutuminen muuttaa nykyistä maisemakuvaa metsäisestä rakennetuksi.
Alueelle muodostuu uudentyyppistä kaupunkikuvaa, joka koostuu valtatien varrella
olevista työpaikka- ja majoitustoiminnoista ja kauempana tieltä näkyvistä moottoriurheilukeskuksen rakenteista ja rakennuksista. Alueen toteuttaminen edellyttää muutoksia nykyisiin tiejärjestelyihin. Valtatie 12 sijaitsee selvästi korkeammalla kuin asemakaavan rakennukset, joten rakennukset eivät ole erityisen näkyviä valtatien suunnasta.
Vaikutukset maisemaan syntyvät puuston ja kasvillisuuden poistamisesta sekä maaston muokkauksesta. Alueella on soranoton takia osin jo tapahtunut maastonmuokkausta. Hanke muuttaa paikallista maisemaa merkittävästi. Maiseman luonne muuttuu
metsästä ja puustoisista soista rakennetuksi avoimeksi alueeksi. Alueella ei kuitenkaan ole maisemallisesti arvokkaita kohteita, joihin hankkeella olisi vaikutusta. Saunakankaan reunamoreenimuodostuma on valtakunnallisesti arvokas moreenimuodostuma. Maastossa se on vaikeasti havaittavissa, eikä sillä siksi ole erityistä maisemallista arvoa.
Laajempaan maisemakuvaan vaikutukset ovat vähäiset. Moottoriurheilu- ja kuljettajakoulutuskeskus sekä varikkorakennus sijoittuvat Salpausselän lakialuetta alemmaksi
ja sitä jäävät ympäröimään laajat metsäiset alueet. Laajemmat rakennushankkeet sijoittuvat Salpausselän lakialueen reunalle rinteeseen selvästi lakialuetta matalammalle. Merkittävistä katselusuunnista, kuten Iitin kirkonkylältä ja Kuusankosken keskustasta, katsottuna väliin jää metsäisiä mäkiä, jotka todennäköisesti estävät suorat näkymät alueelle.
6.5 Vaikutukset kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön
Alueen inventoinnissa löydettiin jo ennakolta tunnetun vanhan ammusvaraston lisäksi
kaksi vanhaa rajamerkkiä, jotka eivät enää ole käytössä. Rajamerkit jäävä moottoriradan alle, eikä niiden säilyttäminen ole mahdollista. Vanha ammusvarasto on osoitettu asemakaavassa alueen osaksi, jolla sijaitsee muinaismuistolailla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös.
Asemakaavan toteuttaminen heikentää kulttuuriperintöä niin, että kaksi vanhaa rajamerkkiä joudutaan purkamaan. Ne pystytään kuitenkin tutkimaan ja dokumentoimaan
ennen purkua. Kulttuuriperinnön heikennys ei ole kovin merkittävä.
6.6 Vaikutukset liikenteeseen
Alueen toteutumisen liikenteelliset vaikutukset ovat hyvin merkittäviä, koska koko
suunnitellussa laajuudessaan toteutuessaan toiminnot aiheuttavat huomattavia parannustarpeita alueen tieverkolle ja liittymiin. Tieverkolle on suunniteltu joka tapauksessa parannuksia nykyisessä tien yleissuunnitelmassa. Vaikutukset liikenteelle riippuvat alueen toteutuksen laajuudesta. Vaikutukset on arvioitu kahdelle eri toteutusvaiheelle sekä arki- että tapahtumaviikonlopun liikenteelle.
Tillolan moottoriurheilukeskuksen asemakaava
11.5.2015
48 (59)
Ensimmäisessä toteutusvaiheessa, kun käytössä on vain ajokoulutuskeskus ja
moottoriratoja:
Arkiliikenne
Arkipäivisin alueelle suuntautuu 300 ajoneuvokäyntiä/vrk eli liikennettä alueelle johtaville teille 600 autoa/vrk. Jos liikenne jakautuu puoliksi Lahden ja puoliksi Kouvolan
suunnille, tarkoittaa se valtatien 12 nykyiseen arkiliikenteeseen noin 3 – 4 % lisäystä.
Tämä vastaa muutaman vuoden kuluessa todennäköisesti muutoinkin tapahtuvaa liikenteen kasvua ja ei vielä vaikuta valtatien liikenteen sujuvuuteen. Arkiliikenne voi
kulkea nykyisen Anhavaistentien liittymän kautta ilman mainittavia sujuvuusongelmia.
Tapahtumaviikonloppujen liikenne
Tapahtumaviikonloppuisin ajoneuvokäyntejä olisi noin 3 200 kpl/vrk eli alueelle johtaville teille aiheutuu liikennettä noin 6 500 autoa/vrk. Jos liikenne jakautuu puoliksi
Lahden ja puoliksi Kouvolan suunnille, tarkoittaisi se valtatiellä 12 nykyiseen kesäsunnuntaiden liikenteeseen noin 35 % lisäystä ja liikennemäärä kasvaa noin
12 500 – 13 000 ajoneuvoon vuorokaudessa. Nykyisen valtatien liikenteenvälityskyvyksi voidaan arvioida noin 15 000 – 18 000 ajoneuvoa vuorokaudessa eli nykyisenkin tien välityskyky periaatteessa riittää kasvaville liikennemäärille, mutta valtatien liikenne alkaa ruuhkautua ja jonoutuu viikonloppujen vilkkaimpina ruuhkatunteina ja sivutieltä päätielle liittyminen on vaikeaa.
Nykyisen kaltaisen yksiajorataisen ja poikkileikkaukseltaan leveän tien maksimivälityskyvyksi arvioidaan yleensä noin 1600 ajoneuvoa tunnissa eli 800 ajoneuvoa tunnissa/suunta, jos liikenne jakautuu Tillolan kohdan tapaan suunnilleen tasan molemmille suunnille. Valtatien kapeammalla osuudella Tillolan länsipuolella välityskyky on
tätä pienempi noin 1400 – 1500 autoa tunnissa. Valtatien välityskyvyn perusteella
voidaan arvioida, että nykytilanteessa KymiRingin liittymien kautta pystyisi kesäviikonloppujen vilkkaimpien tuntien aikana liittymään valtatielle lisää liikennettä korkeintaan noin 300 – 500 autoa tunnissa sekä Lahden että Kouvolan suuntiin. Hiljaisen liikenteen aikana purkautuvaa liikennettä voi olla enemmänkin (700–800 autoa/tunti/suunta).
Nykyisen tieverkon välityskyky sallii täten käytännössä esimerkiksi tilanteen, jossa
alueen sisälle suunnitellut noin 1750 pysäköintipaikkaa voivat hiljaisen liikenteen aikana tyhjentyä noin tunnin aikana, mutta viikonloppujen ruuhka-aikana pääsy Anhavaistentien liittymästä päätielle jonoutuu ja alueen tyhjeneminen vienee vähintään 1,5
tuntia.
Valtatielle 12 välille Tillola-Keltti on laadittu rinnan tämän asemakaavan kanssa tiesuunnitelma, jossa on varauduttu moottoriurheilukeskuksen aiheuttamaan liikenteeseen. Kun tiesuunnitelman mukainen suunnitelma on toteutettu, valtatielle liittyminen
on sujuvaa myös isojen tilaisuuksien yleisötilaisuuksien yhteydessä.
Jos valtatie 12 ja sen liittymät parannetaan Tillola–Keltti välillä tiesuunnitelman mukaisesti, ei päätielle liittymisessä ja liikenteen sujuvuudessa Kouvolan suuntaan kuljettaessa ole ongelmia vilkkaankaan liikenteen aikana. Lahden suuntaan kuljettaessa
KymiRingin suurten tapahtumien aiheuttama liikenne heikentää nykyisen kaksikaistaisen valtatien 12 liikenteen sujuvuutta viikonloppujen vilkkaimpien tuntien aikana
kunnes tien välityskykyä parannetaan tulevaisuudessa yleissuunnitelman mukaisesti.
Tillolan moottoriurheilukeskuksen asemakaava
11.5.2015
49 (59)
Myöhemmässä vaiheessa vuoden 2025 jälkeen, kun myös muu suunniteltu
maankäyttö on toteutunut:
Arkiliikenne
Arkipäivisin alueelle suuntautuu 2500 ajoneuvokäyntiä/vrk eli liikennettä alueelle johtaville teille 5000 autoa/vrk. Jos liikenne jakautuu puoliksi Lahden ja puoliksi Kouvolan suunnille, tarkoittaa se valtatielle 12 vuodelle 2040 ennustettuun arkiliikenteeseen
20–25 % lisäystä, jolloin valtatien liikennemäärä kasvaa noin 14 000 ajoneuvoon vuorokaudessa. Nykyisen valtatien liikenteenvälityskyky olisi tuolloin lähes täysin käytössä ja liikenne alkaisi ajoittain ruuhkautua myös arkisin vilkkaimpina ruuhkatunteina.
Jos valtatie 12 ja sen liittymät on tässä vaiheessa parannettu Tillola–Keltti tiesuunnitelman mukaisesti ja KymiRing-alueen kohdalle on rakennettu ehdotettu eritasoliittymä, ei päätielle liittymisessä ja liikenteen sujuvuudessa ole ongelmia arkiliikenteessä.
Tapahtumaviikonloppujen liikenne
Tapahtumaviikonloppuisin ajoneuvokäyntejä olisi noin 5 000 kpl/vrk eli alueelle johtaville teille aiheutuu liikennettä noin 10 000 autoa/vrk. Tämä tarkoittaisi valtatielle 12
vuodelle 2040 ennustettuun liikennemäärään noin 40 – 50 % lisäystä ja liikennemäärä kasvaa yli 16 000 ajoneuvoon vuorokaudessa. Nykyisellä valtatiellä näin suuri liikennemäärä aiheuttaisi jonoja ja ruuhkautumista viikonloppujen vilkkaimpina tunteina. Liikennetilannetta voi verrata nykyiseen kesän vilkkaimpien viikonloppujen liikenteeseen valtatiellä 6 Kouvolan kohdalla Keltin ja Puhjon liittymien välillä.
Tillola–Keltti tiesuunnitelman mukaisesti parannettu valtatie 12 ja KymiRing-alueen
kohdalle rakennettu eritasoliittymä pystyvät välittämään hyvin myös tapahtumaviikonloppujen liikenteen ennustetilanteessa. Valtatien 12 Lahden suunnalla on viikonloppuisin ruuhkautumista, jos tietä ei ole parannettu esimerkiksi yleissuunnitelmassa esitetyn ratkaisun mukaisesti.
6.7 Vaikutukset yhdyskunta- ja energiatalouteen
Kaavan toiminnasta voi aiheutua taloudellisia vaikutuksia ympäröiviin kiinteistöihin.
Liikenneverkon kehittäminen parantaa kiinteistöjen saavutettavuutta ja yhdessä
moottoriurheilukeskuksen kanssa se voi nostaa kiinteistöjen houkuttelevuutta moottoriurheilukeskuksen toimintaan liittyvien toimintojen tulevana sijoituskohteena. Moottoriurheilukeskuksen toimintojen ympäristöhaitat sen sijaan voivat mahdollisesti heikentää sellaisten kiinteistöjen arvoa, jossa ympäristöhaitat, kuten melu, koetaan toimintaa rajoittavaksi tai heikentäväksi tekijäksi.
Alueelle tulevalla moottoriurheilu- ja ajoharjoittelukeskuksella sekä yrityspuistolla on
myönteisiä vaikutuksia alueen työllisyyteen. Toimintojen toteutuminen parantaa yhdyskuntataloutta, mutta lisää energiankulutusta ja siten heikentää energiataloutta.
Energiatalouden vaikutuksia voidaan vähentää suosimalla alueen rakentamisessa
kestävämpiä ja energiatehokkaita rakennustapoja sekä energiantuotantomuotoja.
6.8 Vaikutukset teknisen huollon järjestämiseen
Alue edellyttää nykyisen kunnallistekniikan toimintojen ulottamista alueelle. Vaikutukset teknisen huollon järjestämiseen ovat vähäiset.
6.9 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön
Hankkeen toteutuminen lisää erityisesti Keski-, Etelä- ja Kaakkois-Suomen asukkaiden moottoriurheilun harrastusmahdollisuuksia. Yleisötapahtumat lisäävät virkistymisja vapaa-ajanmahdollisuuksia.
50 (59)
Tillolan moottoriurheilukeskuksen asemakaava
11.5.2015
Moottoriradan toiminta muuttaa alueen luonnetta merkittävästi lähinnä toiminnasta
aiheutuvan melun vuoksi. Suurimman melutilanteen tuottavat kilpailutilanteet, joita on
huhti–lokakuussa noin yksi päivä kuukaudessa. Muina aikoina melu on satunnaisempaa mutta saattaa silloinkin häiritä ennakoimattomuutensa vuoksi lähialueen asukkaita.
KymiRingin toiminta tuo merkittävän uuden melulähteen alueelle, erityisesti valtatien
12 pohjoispuoleisille asutusalueille ja järvenrantojen loma-asunnoille. Suurelta osin
melutasot ovat noin 55 dB tai sen alle. Neljällä alueella yli 55 dB melutasot saattavat
ylittyä (Kuva 22). Näistä alueista kaksi sijaitsee nykyisin hiljaisella alueella, valtatien
12 meluvaikutuksen piirin ulottumattomissa. Kaksi aluetta sijaitsee pääosin valtatien
12 eteläpuolella. Valtatien melu kuuluu näiden alueiden äänimaisemaa ja moottoriurheilurata korostaa lisää meluvaikutusta.
Kontjärven rannoilla on useita loma-asuntoja, joiden melutilanne huononee entisestään. Moottoriurheiluradan tuottama meluvaikutus arvioidaan näillä neljällä alueella
merkittäväksi. Noin kolmen kilometrin säteellä rata-alueesta äänimaisema muuttuu
kaikilla alueilla. Huomioitavaa on kuitenkin, että melu ei ole jatkuvaa, mutta luonteeltaan se poikkeaa muista äänistä, kuten valtatien melusta.
Kuva 22. Lähialueiden kohteet, joissa toiminnan aikana ylittyy LAeq, ajonaikainen 55 dB kilpailun aikana.
KymiRingin toiminta ei aiheuta häiriöitä yksityisteillä. Mahdollisuudet luonnossa liikkumiseen rajoittuvat rata-alueen ulkopuolelle, mutta rata ei estä virkistyskäyttöä
Tillolan moottoriurheilukeskuksen asemakaava
11.5.2015
51 (59)
(esim. sienestys, marjastus, luonnossa liikkuminen) rata-alueen ulkopuolisilla alueilla
kilpailutilanteen ulkopuolisina aikoina, jolloin toiminta on rauhallisempaa.
Toiminta tuo paikkakunnalle asiakaskuntaa, joka edistää alueen elinvoimaisuutta.
KymiRingin toiminnasta syntyy sekä kielteisiä että myönteisiä vaikutuksia. Kokonaisuutena vaikutukset jäävät kohtalaisen kielteisiksi.
6.10 Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon
Vaikutukset maa- ja kallioperään
Alueella tapahtuu runsaasti maan muokkausta, mikä edellyttää maan kaivutöitä ja
kallion louhimista. Alueella tehdään sekä leikkauksia että täyttöjä. Maan muokkauksessa ja rakentamisessa pyritään kuitenkin massatasapainoon, jolloin muualta tuotavan maa- ja kallioperän kiviainesten tarve minimoituu tai poistuu. Alueelta on saatavissa monipuolisesti maa-aineksia, käsittäen sekä kalliolouheen että maa-ainekset
hiesusta soraan. Kaivutöissä kertyy runsaasti maan pintakerrosta (kunttaa), jota voidaan tarvittaessa käyttää maisemointiin alueella tai mahdollisesti myös muualla lähialueilla. Alueen lähistöllä on asfalttiasema, josta mahdollisesti on hankittavissa tarvittava asfaltti. Hankkeen toteuttamisen vaikutukset maa- ja kallioperään rajoittuvat
pääosin vain alueelle.
Rakentaminen ja maan muokkaus eivät kohdistu valtakunnallisesti arvokkaalle moreenimuodostumalle muutoin kuin pieneltä osin lounaisnurkassa, johon tehdään leikkaus varikkoalueen reunalle. Leikkaus luiskataan ja maisemoidaan. Sovittaessa leikkaus voidaan jättää myös avoimeksi, jolloin se voisi toimia moreenimuodostuman sisäisen rakenteen havainnointikohteena.
Salpausselän pohjoisrinteellä ja Saunakankaan keskiosassa on ollut maa-ainesten
ottoa. Maa-ainesten ottoalueet ovat jälkihoitamattomia, ja luonnonmukaiset muodot
kaivetuilla alueilla ovat hävinneet. Hankkeen edellyttämä maaston muotoilu ei siten
voi turmella luonnonmukaisia geomorfologisia arvoja. Hankkeen yhteydessä tapahtuva maaston muotoilu ja maisemointi voivat paikoin parantaa nykyistä maisemakuvaa.
Alueella ei ole todettu olevan pilaantuneita maita, joiden kaivamisesta voisi aiheutua
haittaa tai vaaraa ympäristölle.
Rapakivikallion louhiminen sinänsä ei vapauta haitallisia aineita ympäristöön louhintakohteessa tai louheen sijoituspaikassa. Kallion louhimisessa räjähtämättä jääneistä
räjäytysaineista vapautuu kuitenkin typpiyhdisteitä, joilla voi olla haitallista vaikutusta
pohja- ja/tai pintavesien laatuun.
Vaikutukset vesiin
Alueen toteutumisessa muokataan maanpintaa ja asfaltoidaan laajoja alueita, mikä
muuttaa pohjaveden muodostumisolosuhteita ja pintavaluntaa. Alueelta on tehty pohja- ja hulevesiselvitys ja hulevesien käsittelyn suunnitelma, jolla varmistetaan, että
haitalliset vaikutukset pinta- ja pohjavesiin jäävät vähäisiksi.
Alueen pohjavettä ei hyödynnetä vedenottoon eikä tällä alueella muodostuvalla pohjavedellä ole vaikutusta Tillolan tai Ruokosuon pohjavesialueisiin, koska hydraulista
yhteyttä näiden välillä ei ole.
Alueen rakentamisessa poistetaan isolta alueelta luonnollinen maannoskerros, mikä
voi heikentää hiukan maaperän suodatuskykyä.
52 (59)
Tillolan moottoriurheilukeskuksen asemakaava
11.5.2015
Ajoharjoittelu- ja moottoriradan toiminnot aiheuttavat päästöriskin pohja- ja pintavesiin. Päästöriski aiheutuu mahdollisista onnettomuuksista, joissa esimerkiksi polttoaineita pääsee valumaan maahan. Myös ajoneuvojen tankkauspaikoilla ja polttoaineiden säilytyspaikoilla voi vuotojen tai huolimattoman toiminnan johdosta valua polttoaineita maahan. Polttoaineiden käsittelyalueilla on tiivis pintamateriaali ja niiden hulevedet johdetaan öljynerotuskaivojen kautta. Polttoainesäiliöiden ovat kaksoisvaipallisia tai ne varustetaan vähintään omaa tilavuuttaan vastaavalla suoja-altaalla. Käsittelyalueen öljynerotuskaivot ja viemärit voidaan tarvittaessa sulkea. Siten vesien pilaantumisriski on hyvin pieni.
Ajoharjoittelurataa liukastetaan alueelta saatavalla pintavedellä, johon ei lisätä kemikaaleja. Moottorirataa tai ajoharjoittelurataa ei suolata. Ajotoiminnasta aiheutuvat
päästöt rajoittuvat lähinnä renkaiden ja asfaltin kulumisesta, samoin kuin ajoneuvoista kulumisen kautta vapautuvista hiukkasista peräisin oleviin epäpuhtauksiin. Nämä
ovat määrältään vähäisiä, eikä niillä käytännössä ole vaikutusta pohja- ja pintavesiin.
Kallion louhinnassa räjähtämättä jäävistä räjäytysaineista vapautuu typpiyhdisteitä,
joilla voi pintavesissä olla rehevöittävä vaikutus ja jotka pohjaveteen joutuessaan heikentävät sen laatua talousvetenä. Haitta syntyy louhintapaikalla vain rakentamisen
aikana sekä louheen vastaanottopaikalla jonkin aikaa rakentamisen jälkeen. Kallion
louhinta on kuitenkin määrältään vähäistä, joten typpiyhdisteiden määrä ja vaikutukset vesiin jäävät vähäiseksi.
Alueen maaston muokkaus ja rakentaminen lisäävät pintavalunnan määrää, mutta
hankkeen toteuttaminen ei aiheuta tulvimisen vaaraa alueella tai sen ympäristössä.
Vaikutukset ilmaan ja ilmastoon
Alueen toiminnoista aiheutuu pakokaasupäästöjä ja vähäisessä määrin pölyä. Pölyhaittoja aiheutuu lähinnä alueen rakentamisen yhteydessä, kuten louhimisesta ja työkoneiden liikennöinnistä. Pölyhaitat jäävät paikallisiksi ja niillä ei ole vaikutusta alueen
lähiympäristöön.
Alue sijaitsee tasaisella ja riittävän avoimessa maastossa, jolloin moottoriajoneuvojen
pakokaasupäästöt laimenevat nopeasti ympäristöön. Pakokaasupäästölähde sijaitsee
matalalla, joten päästöt eivät kulkeudu kauas rata-alueelta.
6.11 Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin
Suunnittelualueella ei esiinny luonnonympäristön kannalta erityisen merkittäviä kohteita ja näin ollen kaavan vaikutus luonnonympäristön monimuotoisuuteen on vähäinen. Suunnittelualueen koillisosassa sijaitseva pieni suoreunainen melko luonnontilainen Kaakonlampi on alueen ainoa arvokas elinympäristö. Rakennustoimet eivät
ulotu Kaakonlammen välittömään läheisyyteen ja näin ollen alueen toteuttamisella ei
ole merkittävää vaikutusta lammen luonnontilaisuuteen.
Alueella ei esiinny uhanalaisia lajeja. Lähin tunnettu uhanalaisen lajin esiintymispaikka on alueen luoteispuolella sijaitsevalta Tupalan luonnonsuojelualueelta, josta on
havaintoja liito-oravan esiintymisestä. Rakennustoimet eivät ulotu Tupalan luonnonsuojelualueen välittömään läheisyyteen, näin ollen hankkeen toteuttamisella ei ole
vaikutusta suojelualueen suojeluperusteisiin eikä alueella esiintyvään liito-oravaan.
Viitasammakkoa voi esiintyä alueen koillisosassa sijaitsevalla Kaakonlammella. Rakennustoimet eivät ulotu Kaakonlammen välittömään läheisyyteen ja näin ollen alueen toteuttamisella ei ole vaikutusta alueella mahdollisesti esiintyvään viitasammakkoon.
Tillolan moottoriurheilukeskuksen asemakaava
11.5.2015
53 (59)
Alueen pesimälinnusto muuttuu metsäympäristön häviämisen myötä. Alueella esiintyvien metsäkanalintujen (metso, teeri, pyy) elinympäristöt häviävät ja ne joutuvat lähtemään alueelta. Lajit ovat mainittu EU:n litudirektiivin I-liitteessä.
Suunnittelualueella ei ole nykyisellään suurta merkitystä paahdealueiden lajistolle.
Ainoat varsinaiset paahdeympäristöiksi luokiteltavat kohteet ovat valtatien pohjoisreunan tieluiskat, joihin suunnitelman toteuttamisella ei ole vaikutusta. Rata-alueelle
on suunniteltu laajoja hiekkapohjaisia kenttiä, joista voisi muodostua merkittäviä
paahdealueita. Harjualueen siemenpankista tulee varmasti monia putkilokasvilajeja,
mutta parhaat tulokset saavutettaisiin kylvämällä radan hiekkaisiin kohtiin esim. ketomarunaa Artemisia campestris. Kasvilla elää monia uhanalaisia perhoslajeja. Myös
mm. apiloilla on merkitystä monille uhanalaisille ja harvinaisille hyönteislajeille.
Alueella olevat luonnonvarat (maa-lajit, louhe, turve) tulevat käytetyiksi alueen rakentamisen myötä. Rakentaminen edellyttää myös luonnonvarojen käyttöä alueen ulkopuolisilta alueilta. Alueella oleva puusto säilyy osin.
Tillolan moottoriurheilukeskuksen asemakaava
11.5.2015
54 (59)
7
Asemakaavan toteutus
Moottoriurheilukeskuksen toteuttamiseksi tarvitaan asemakaavan lisäksi ympäristölupa. Ympäristölupa on jätetty 18.11.2014 Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Rakennukset edellyttävät rakennuslupia. Moottoriradan rakennustyöt
edellyttävät maisematyö-, toimenpide- tai rakennuslupia.
7.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat
Kunnallistekniikan yleissuunnitelma
Samanaikaisesti asemakaavan kanssa on laadittu kunnallistekniikan ja vesihuollon
yleissuunnitelma (liite 14).
Lähes koko kokoojakadun matkalla on kadun pohjoispuolella kevyen liikenteen väylä,
joka on erotettu ajoradasta välikaistalla (Kuva 23). Eteläpuolelle kevyen liikenteen
väylä rakennetaan vain Business Parkin kohdalle (Kuva 24). Eteläpuolen jk+pp-tie
rakennetaan korotettuna. Ajoradan ja kevyen liikenteen väylän väliin tuleva viheralue
sekä reuna-alueet nurmetetaan. Viheralueelle istutetaan lehtipuurivi koko kadun matkalle.
Kadun linjaukset liittyvät asemakaavan rajalla sekä itä- että länsipäässä suunnitteilla
oleviin valtatien 12:n muutoksiin ja liittymäjärjestelyihin.
Kuva 23. Katualueen poikkileikkaus
Tillolan moottoriurheilukeskuksen asemakaava
11.5.2015
Kuva 24. Katualueen poikkileikkaus Business Parkin kohdalla
55 (59)
Tillolan moottoriurheilukeskuksen asemakaava
11.5.2015
56 (59)
7.2 Vesihuollon yleissuunnitelma
P
Kuva 25. Vesihuollon asemapiirustus.
Suunnitelmassa on esitetty kaksi vaihtoehtoa jäteveden siirtolinjalle (Kuva 26). Vaihtoehto 1:ssä jäteveden siirtolinja kulkee vanhan jäteaseman siirtolinjaan vieressä.
Vaihtoehto 2:ssa siirtoviemäri kulkee nykyisiä tielinjauksia pitkin rautatien varteen.
Tillolan moottoriurheilukeskuksen asemakaava
11.5.2015
57 (59)
Kuva 26. Viemärin siirtolinja VE 1 ja 2
7.3 Tiesuunnitelma
Moottoriurheilukeskuksen takia sekä aikaisemman tiesuunnitelman korkeiden rakennuskustannusten takia valtatien 12 Tillola–Keltti tiesuunnitelmaa on muutettu. Tarkistetussa tiesuunnitelmassa on esitetty eritasoliittymälle toinen sijainti sekä kattavat kevyen liikenteen järjestelyt (Kuva 27).
58 (59)
Tillolan moottoriurheilukeskuksen asemakaava
11.5.2015
Kuva 27. Tiesuunnitelman tarkistus (luonnos 29.1.2015)
Tillolan moottoriurheilukeskuksen asemakaava
11.5.2015
8
Yhteystiedot
Iitin kunta
Veikko Haimila
tekninen johtaja
puh. 020 6159 777
sähköposti: veikko.haimila (at) iitti.fi
Iitin kunta
PL 32
47401 KAUSALA
Kaavaa valmisteleva konsultti
Timo Huhtinen
kaavanlaatija
puh. 020 747 6183
sähköposti: timo.huhtinen (at) sito.fi
Sito Oy
Tuulikuja 2
02100 ESPOO
59 (59)