Kaavoituskatsaus 2015

Liite 1 / Ymp.ltk 20.1.2015 / 5 §
KAAV OITUSKATSA U S 2015
KAAVOITUSOHJELMA 2015–2018
IKAALISTEN KAUPUNKI
Kaavoitus- ja mittaustoimi
2015
R:\KMTSTO\TEKSTIT\Raportit\Kaavoituskatsaus 2015
SISÄLLYSLUETTELO
1.
YLEISTÄ
2.
KAAVOITUKSEEN VAIKUTTAMINEN
3.
KAAVAJÄRJESTELMÄ
4.
VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET
5. MAAKUNTAKAAVOITUS
5.1.
Pirkanmaan 1. maakuntakaava
5.2.
Vaihemaakuntakaavoitus
5.3.
Pirkanmaan maakuntakaava 2040
5.4.
Muut suunnitelmat (maakuntakaavan taustaselvityksiä)
6.
YLEISKAAVOITUS
6.1.
Yleistä
6.2.
Voimassa olevat yleiskaavat
6.3.
Vireillä olevat yleiskaavat
6.3.1. Kyrösjärven rantaosayleiskaava, osa 2
6.4.
Tuleva yleiskaavoitus
7.
ASEMAKAAVOITUS
7.1.
Hyväksytyt ja voimassa olevat asemakaavat
7.2.
Vireillä olevat asemakaavat
7.3.
Lähiaikoina vireille tulevat asemakaavoituskohteet
7.4.
Muut ohjelmakauden asemakaavakohteet
8.
8.1.
8.2.
8.3.
RANTA-ASEMAKAAVOITUS
Voimassa olevat ranta-asemakaavat
Vireillä olevat ranta-asemakaavat
Tuleva ranta-asemakaavoitus
9.
RAKENNUSJÄRJESTYS
10.
YHTEYSTIEDOT
LIITTEET
Liitekartta 1
Asemakaavoitusohjelma 2015- 2018
1. YLEISTÄ
Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 7 §:n mukaan kunnan tulee vähintään
kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä
olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-alueista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä (kaavoituskatsaus). Siinä selostetaan lyhyesti kaavaasiat ja niiden käsittelyvaiheet sekä sellaiset päätökset ja toimet, joilla on
välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen. Kaavoituskatsauksesta on tiedotettava sen tarkoituksen kannalta sopivalla tavalla. Asemakaavoitusohjelma 2015–2018 ennakoi tulevien vuosien asemakaavoitushankkeita. Ohjelma sisältää leikkausajankohtana suunnitteilla olevat tai alkaneet hankkeet. Toisaalta se ei ole lopullinen
luettelo edes käynnissä olevan vuoden osalta, vaan aina voi tulla kiireisiä
hankkeita, jotka ohittavat ohjelmassa jo olevia kohteita.
Kaavoitustyöhön keskeisesti osallistuva hallintokunta on ympäristölautakunta. Kaavoituksen valmistelu hoidetaan kaupungin teknisissä palveluissa, Kolmen airon katu 3. Tarkemmat yhteystiedot löytyvät katsauksen lopusta.
2. KAAVOITUKSEEN VAIKUTTAMINEN
Kuntalaiset voivat vaikuttaa kaavoitukseen tekemällä aloitteita ja osallistumalla kaavoitusta koskevaan keskusteluun ja yksittäisistä kaavoista järjestettäviin esittely- ja neuvottelutilaisuuksiin, joita pidetään kaavojen laatimisen aikana tarvittaessa. Virallisesti kaavoihin voi vaikuttaa esittämällä
mielipiteitä ja muistutuksia kaavan ollessa nähtävillä.
Asukkailla, maanomistajilla ja kaikilla niillä, joiden oloihin maankäyttöratkaisuilla voi olla vaikutusta, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa
suunnittelussa käsitellään (osalliset), tulee olla mahdollisuus osallistua
kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kaavaluonnoksesta mielipiteensä.
Osallisella on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville
mahdollisuus esittää alueelliselle ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä.
Kaavaehdotuksen ollessa virallisesti nähtävillä kaavaehdotuksena kunnan
jäsenillä ja osallisilla on tilaisuus esittää muistutuksensa asiasta. Kaavan
hyväksyy kaupunginvaltuusto lukuun ottamatta vähäisiä asemakaavan
muutoksia, jolloin hyväksyjänä voi olla kaupunginhallitus. Hyväksymispäätökseen tyytymätön voi valittaa asiasta Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen.
3. KAAVAJÄRJESTELMÄ
Kuntien kaavoitusta ohjaavat ylempien tasojen suunnitelmat ja ohjeet.
4. VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET
Valtioneuvosto on määritellyt valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
(VAT) vuonna 2000. Tavoitteet tulee huomioida alueiden käytön suunnittelussa. Mikä koskee kaikkea kaavoitusta.
Tavoitteiden tarkistaminen on tehty ja tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan
1.3.2009.
5. MAAKUNTAKAAVOITUS
Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaan maakunnan liiton tulee huolehtia tarpeellisesta maakuntakaavan laatimisesta, kaavan pitämisestä ajan
tasalla ja sen kehittämisestä. Maakuntakaava voidaan laatia myös vaiheittain tai osa-alueittain. Pirkanmaalla maakuntakaavan laatimisesta huolehtii
Pirkanmaan liitto, joka on 22 kunnan omistama kuntayhtymä. Maakuntakaavat hyväksyy maakuntavaltuusto, ja ne vahvistetaan MRL 31 §:n mukaisesti ympäristöministeriössä.
Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Aluevarauksia osoitetaan vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden
kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeen (MRL 25 §).
Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja
asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön
järjestämiseksi (MRL 32 §).
5.1.
Pirkanmaan 1. maakuntakaava
Pirkanmaalla on voimassa koko maakuntaa koskevana maakuntavaltuuston 9.3.2005 hyväksymä ja valtioneuvoston 29.3.2007 vahvistama Pirkanmaan 1. maakuntakaava. Se on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kokonaismaakuntakaava, jossa on käsitelty maakunnan keskeiset
maankäyttökysymykset. Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa on osoitettu
maakunnan kehittämistavoitteiden mukaiset aluevaraukset seuraaviksi 1020 vuodeksi painottaen taloudellista ja toimivaa yhdyskuntarakennetta,
maakunnan kilpailukykyä ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä kestävän
kehityksen periaatteita noudattaen.
Ote Pirkanmaan 1. maakuntakaavasta.
5.2.
Vaihemaakuntakaavoitus
Pirkanmaalla on laadittu kaksi vaihemaakuntakaavaa.
Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava (turvetuotanto)
Maakuntavaltuusto teki päätöksen Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavan
laatimisesta 28.5.2008 (§ 17). Turvetuotantoa koskevan vaihemaakuntakaavan tavoitteena on täydentää Pirkanmaan 1. maakuntakaavan aluevarauksia turpeenottoalueiden osalta.
Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavaehdotuksen 17.5.2011 (§ 9). Ympäristöministeriö on 8.1.2013 vahvistanut Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavan.
Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava (liikenne ja logistiikka)
Maakuntavaltuusto teki päätöksen Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan
laatimisesta 18.11.2008 (§ 38). Kaavassa on keskitytty liikenteen kysymyksiin. Vaihemaakuntakaavaan on sisällytetty tarvittavat valtakunnalliset rataja päätielinjaukset, Tampereen järjestelyratapihan siirtäminen, TamperePirkkalan lentoaseman alue, Tampere-Pirkkalan logistiikkakeskus ja muualla maakunnassa sijaitsevat logistiset aluekokonaisuudet.
Maakuntavaltuusto hyväksyi vaihemaakuntakaavaehdotuksen 2.4.2012.
Ympäristöministeriö on vahvistanut 2. vaihemaakuntakaavan 25.11.2013.
5.3.
Pirkanmaan maakuntakaava 2040
Pirkanmaan maakuntavaltuusto teki 5.12.2011 päätöksen (§ 30) Pirkanmaan 2. maakuntakaavan laadintaprosessin käynnistämisestä. Kaavasta
käytetään nimeä Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaava laaditaan kokonaismaakuntakaavana, jossa käsitellään kaikki alueiden käytön ja
yhdyskuntarakenteen kannalta tärkeät osa-alueet, mm. palvelu- ja keskusverkko, asuin- ja työpaikka-alueet, liikenteen ja logistiikan verkostot ja alueet, teknisen huollon verkostot ja alueet (ml. vesi- ja jätehuolto sekä energiahuolto), virkistys- ja suojelualueet, viheryhteydet sekä maisema-alueet
ja kulttuuriympäristöt.
Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu joulukuussa 2011. Kaavatyö on käynnistetty tavoitteiden asettelulla, osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä
taustaselvitysten ja maankäyttövaihtoehtojen laadinnalla. Maakuntahallitus
hyväksyi OAS:n 12.6.2012 ja se on ollut julkisesti nähtävillä 1.8.–
14.9.2012. Ennen varsinaista kaavaluonnosta on laadittu maankäyttövaihtoehdot. Vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia on käsitelty maakuntavaltuustossa vuoden 2013 aikana. Maakuntakaavan perusratkaisut ja vaihtoehdot
on hyväksytty alkuvuodesta 2014. Vuoden 2014 aikana on käyty kuntakohtainen keskustelu selvityksistä ja tavoitteista. Maakuntakaavaluonnos valmistuu vuoden 2015 alkupuolella, jonka maakuntahallitus asettaa nähtäville
yhdessä muun valmisteluaineiston kanssa. Luonnoksen jälkeen laaditaan
kaavaehdotus, joka myös on julkisesti nähtävillä. Maakuntavaltuusto hyväksyy maakuntakaavaehdotuksen ja maakuntakaava saatetaan ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Kaavaprosessin arvioidaan olevan noin 5
vuoden mittainen.
Pirkanmaan maakuntakaava 2040 korvaa vahvistuessaan Pirkanmaan 1.
maakuntakaavan ja voimassa olevat vaihemaakuntakaavat.
Maakuntakaavoituksen selvitykset
Maakuntakaavoitusta varten on laadittu seuraavia taustaselvityksiä. Palveluverkkoselvitys, työpaikkaselvitys, Tampereen läntiset väylähankkeet, lentoasema ja lentokoneiden melu, joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti, liikennetutkimus Pirkanmaalla, puuterminaalit, tuulivoimaselvitys, vesihuolto, POSKI -hanke (pohjavesien suojelu ja kiviaineshuolto),
ekologinen verkosto, maisema-alueet, kulttuuriympäristöt, peltoalueet ja
MASTRA –hanke (maakuntakaavastrategia)
Ajantasaiset tiedot maakuntakaavoituksen ja muiden suunnitelmien etenemisestä ovat luettavissa Pirkanmaan liiton maakuntakaavoituksen internetsivuilta osoitteesta: www.pirkanmaa.fi/maakuntakaavoitus.html
5. YLEISKAAVOITUS
6.1
Yleistä
Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja
maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteensovittaminen. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. Yleiskaava voi
myös ohjata suoraan rakentamista tai muuta maankäyttöä.
6.2
Voimassa olevat yleiskaavat
Kaupungin alueella on voimassa:
-
Keskeisen alueen osayleiskaava (Keskusta, Kylpylä, Kilvakkala, Teikangas) on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 27.9.2005 oikeusvaikutteisena yleiskaavana.
Ote Keskeisen alueen osayleiskaavasta.
-
Kyrösjärven rantaosayleiskaava, osa 1 (Kolkko- Sikuri ja LeutolaVähäröyhiö) on hyväksytty 27.6.2006 oikeusvaikutteisena rantayleiskaavana.
-
Hämeenkankaan osayleiskaava
on hyväksytty 3.4.1986 oikeusvaikutuksettomana yleiskaavana
6.3.
6.3.1.
Vireillä olevat yleiskaavat
Kyrösjärven rantaosayleiskaava, osa 2, Kelminselkä (Y 2)
Kyrösjärven rantayleiskaavoitus on jatkunut Keskeisen alueen yleiskaavan
länsipuolella käsittäen Kelminselän ja siihen liittyvän vesistön osan aina
Jyllinjokeen asti. Kaava-alue käsittää pääsääntöisesti 200 metrin laajuisen
vyöhykkeen ranta-alueesta.
Kelminselän kaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 2.6.2014. Hyväksymispäätöksestä valitettiin hallinto-oikeuteen. Valitusten perusteella koko
kaava on valituksen alainen.
Keskeisen alueen osayleiskaavan muutos, kolmostien ja Kylpyläkadun liittymä (Y 3)
Osayleiskaavan muutos koskee Valtatie 3:n ja Kylpyläkadun liittymäaluetta.
Muutoksella muutetaan eritasoliittymän ramppien suuntia valtatien 3 parantamissuunnitelman (Vt 3 parantaminen välillä Ikaalinen etelä - Teikangas)
mukaiseksi. Samalla tarkastellaan ympäröivää maankäyttöä.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä alkuvuodesta 2014.
Kaavaluonnos tulee nähtäville alkuvuodesta 2015.
6.4.
Tuleva rantayleiskaavoitus
Kyrösjärven rantayleiskaavoitus on tarkoitettu jatkumaan Kelminselän kavan jälkeen. Ranta-alue jaettaneen vielä kahteen erilliseen suunnittelualueeseen, joiden suunnittelujärjestys on 1. Luhalahti ja 2. Karttu-Kovelahti.
Luhalahden alueen kaavoituksen selvitykset käynnistetään määrärahojen
puitteissa ja näillä näkymin vuonna 2016.
ASEMAKAAVOITUS
Asemakaavalla ohjataan rakentamista. Asemakaavassa määritellään: mihin tarkoituksiin aluetta voidaan käyttää tai mitä saa rakentaa ja kuinka paljon saa rakentaa. Kaavassa määrätään esimerkiksi rakennusten sijainti,
korkeus, rakentamistapa ja suolelutavoitteet sekä muita aluerakenteeseen
vaikuttavia asioita.
Asemakaava voi koskea kokonaista aluetta asuin-, työ- ja virkistysalueineen tai joskus vain yhtä tonttia. Asemakaavan laatii kaupunki. Rantaalueiden rakentamista voidaan ohjata ranta-asemakaavalla, jonka laatii
maanomistaja.
Asemakaavalla turvataan riittävä tonttimaan saatavuus asuinrakentamisen
ja yritystoiminnan tarpeisiin. Tällä hetkellä kaupungin omistuksessa olevia
vapaita asuintontteja on tarjolla Sarkinrannan ja Puutarhalaakson alueilla
sekä Kiviniemessä. Nykyiset alueet ja voimaantullut Sarkki-Kyrösjärvi asemakaava tulee turvaamaan omakotitonttitarjonnan useaksi vuodeksi. Lisäksi on tarjolla yksityisessä omistuksessa olevia tontteja. Kaavoitettuja ja
rakentamattomia yritystontteja on Läykkälän, Karhoisten sekä Teikankaan
alueilla.
7.1. Hyväksytyt ja voimassa olevat asemakaavat
Sarkki-Kyrösjärvi eli Sarkinranta II (A 79)
Kyrösjärven ja Vanhan Tampereentien väliselle alueelle sijoittuva SarkkiKyrösjärvi asemakaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 27.1.2014.
Päätöksestä tulleen valituksen vuoksi Kunnanhallitus päätti 31.3.2014 kaavan osittaisesta voimaantulosta. Hämeenlinnan hallinto-oikeus hylkäsi jätetyn valituksen. Koko kaavan voimaantulosta kuulutetaan alkuvuodesta
2015.
Kalmaanranta II
Gyllingin-kadun ja Kallinkadun kulmauksessa sijaitseva Kalmanranta II
asemakaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 2.6.2014 § 27. Asemakaavalla muodostui Hakalan kaupunginosan (5) korttelit 41–42, sekä niihin
liittyvät virkistys- ja katualueet.
7.2.
Vireillä olevat asemakaavat (Liite 1)
Blommin talo (A 24)
Asemakaava laaditaan Ikaalisten vanhaan kauppalaan lähinnä niemen kärkeä olevan korttelin 2 osaan. Kaavassa käsitellään kulttuurihistoriallisesti ja
kaupunkikuvallisesti arvokkaan ns. Blommin rakennuksen rakennussuojelukysymys.
Kaavoitettavalla alueella sijaitsee kolmessa osassa rakennettu vanha rivitalo, joista vanhin, keskimmäinen osa on huonokuntoinen.
Ympäristölautakunta on hyväksynyt osallistumis- ja arviointisuunnitelman
21.5.2007 ja vireilletulosta on ilmoitettu 30.5.2007. Kohteen rakennuksesta
on tehty tarkistettu kuntoarvio syksyllä 2006. Kaavaluonnosvaihtoehdot
ovat olleet nähtävillä 6.2.- 6.3.2008 ja asemakaavaehdotus 23.1.23.2.2009. Hankkeen johdosta on järjestetty 19.5.2009 viranomaisneuvottelu. Saadun palautteen johdosta on vanhassa asuinrakennuksessa tehty
syksyn 2009 ja talven 2010 aikana rakennuksen kuntoon liittyviä lisäselvityksiä. Kaava on ollut tarkistettuna uudelleen nähtävillä 1.10. – 1.11.2010.
Saaduissa Pirkanmaan ELY-keskuksen ja Pirkanmaan maakuntamuseon
lausunnoissa edellytetään vielä lisäselvitysten ja tarkentamisen tekemistä.
Lisäselvityksiä on tehty vuoden 2011 loppupuolella ja vuonna 2012 on käyty työneuvotteluita ELY-keskuksen kanssa. Syksyllä 2013 on pidetty viimeisin, kohteen kuntoon liittyvä, katselmus. Kaava on vuonna 2014 ollut
ympäristölautakunnassa ja hankkeesta on käyty neuvotteluja mm. viranomaistyöneuvottelu. Vuoden 2015 alkupuolella on kaupunginhallituksella
tarkoitus päättää kaavan jatkotoimista.
Vanhakauppalan reunavyöhyke (A 67)
Asemakaavan muutoksella pyritään tarkistamaan voimassaolevan asemakaavan mahdollisuuksia tarjota vanhan kauppalan ympäristöön soveltuvaa
lisärakentamismahdollisuutta, sekä muuttamaan vähäisessä määrin vanhaan kauppalaan rajoittuvaa laajaa virkistysaluetta kaupunkikuvaan soveltuvaksi omakotitaloalueeksi. Hankkeeseen liittyy alueen yhden maanomistajan kanssa tehty kaavoituksen käynnistämissopimus. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on hyväksytty 16.12.2008. Asemakaavasuunnittelu on
käynnistynyt kesällä 2010. Perusselvitystyö arkeologisten selvitysten ja rakennusinventointien osalta on tehty.
Laaditut kaksi vaihtoehtoista asemakaavaluonnosta ovat olleet nähtävillä
2.6. – 2.7.2010. Lausunnoissa edellytetyt arkeologisten tutkimusten täydentämiset on tehty syksyllä 2011. Kaavaehdotus oli nähtävillä 24.8.–
25.9.2012. Ehdotuksen jälkeen on käyty viranomaisneuvottelu syksyllä
2012. Vanhojen rakennusten katselmus on pidetty alkuvuodesta 2013. Tavoitteena on saada kaavahanke kaupunginvaltuuston hyväksymiskäsittelyyn kevään 2015 aikana.
Salen tontti (A 91), asemakaavan muutos:
Tarkoituksena on mahdollistaa alueen kaupunkikuvaan ja kulttuurimiljööseen soveltuvan pääosaltaan asuinkäyttöön tarkoitetun rakennuksen rakentaminen. Alue on rakennusliikkeen omistuksessa ja vähäiseltä osin
kaupungin omistuksessa.
Vireilletulosta on kuulutettu kaavoituskatsauksessa 2013. Valmisteluvaiheen kuuleminen järjestettiin 5.12.2013 – 10.1.2014 välisenä aikana. Tavoitteena on saada kaavaehdotus nähtäville kevään 2015 aikana.
Vanha kauppala kortteli 8 (A 92), asemakaavan muutos:
Tarkoituksena on osoittaa rakentamattomalle osalle kaupunkikuvaan ja
kulttuurimiljööseen soveltuvan asuinrakennuksen rakentaminen. Alue on
pääosiltaan yksityisessä omistuksessa. Vireilletulosta on kuulutettu alkuvuodesta 2014. Viranomaisneuvottelu pidettiin syksyllä 2014. Valmisteluvaiheen nähtävilläolon tavoitteellinen aikataulu on keväällä 2015.
Patrakanmäki (A 86), asemakaava: Tarkoituksena on osoittaa alue monipuoliseen yrityskäyttöön. Alueen käyttö ja kaavoitus edellyttää maaainesten ottamista. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma käsiteltiin Ympäristölautakunnassa 21.8.2013. Ennen varsinaista kaavaluonnosta laaditaan
alueesta kaavarunkoluonnoksia.
Kiviniemen puisto (A 106), asemakaavan muutos: Kaava muutos koskee
Kiviniemen puistoon merkittyä venevalkamaa, jota halutaan siirtää kauemmas asutuksesta. Venevalkamaa ei ole vielä rakennettu. Osallistumis- ja
arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos käsiteltiin ympäristölautakunnassa
16.12.2014. Luonnos tulee nähtäville alkuvuodesta 2015.
Kylpylä, Kylpyläkatu (A 88), Tarkoituksena on kumota asemakaava Kylpyläkadun länsireunasta johtuen eritasoliittymäsuunnitelmassa esitetyistä
muutoksista liikennealueen rajauksissa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kumoamiskartta käsiteltiin ympäristölautakunnassa 16.12.2014.
Luonnos tulee nähtäville alkuvuodesta 2015.
6.5. Lähiaikoina vireille tulevat asemakaavoituskohteet
Sammi (A 30): Asemakaava ja siihen sisältyvä ranta-asemakaavamuutos
VT 3:n parantamissuunnitelmien johdosta.
Piiskuri (A 85) ja Terveyskeskuksen ympäristö (A 90): Alueelle on valmistumassa yhteinen aluesuunnitelma asemakaavoituksen perustaksi.
Kaavasuunnittelu etenee osissa. Ensimmäisenä kaavoitetaan korttelialue
vuokrataloa varten.
Finlaysonin ja Silkinpuiston ympäristöt (A 94): Alueille laaditaan asemakaavan muutokset, joissa alueet osoitetaan omakotirakentamiseen.
Kyynyn alue (A 95): Suunnittelualueella ei ole asemakaavaa. Suunnittelun
tavoitteena on tiivistää Ikaalisten kaupungin yhdyskuntarakennetta ja osoittaa alueelle omakotitontteja. Alue on kaupungin omistuksessa.
7.4. Muut ohjelmakauden asemakaavoituskohteet
A 20 Teikangas pohjoinen: asemakaava: Asemakaavassa huomioidaan
VT 3:n parantamissuunnitelma ja samalla liitetään olemassa olevat
yritysalueet asemakaavan piiriin.
A 32 Kalli: Tarkoituksena on laajentaa asuinaluetta Hakalan kaupunginosan korttelien 32 ja 33 eteläpuolelle sekä itäpuolelle.
A 36 Hakumäki: Tarkoituksena on ajantasaistaa vanhaa rakennuskaavaa
olemassa olevan tilanteen mukaiseksi ja samalla tutkia rakennusten
suojelutarvetta.
A 89 Sarkki III: Tarkoituksena on täydentää asemakaavalla SarkkiKyrösjärvi (Sarkinranta II) alueen asuinrakentamista länteen.
Asemakaavojen ajanmukaisuuden arviointi
Vuoden 2013 alusta lähtien on tullut sovellettavaksi maankäyttö- ja rakennuslain säännös asemakaavojen ajanmukaisuuden arvioinnista. Tuolloin
merkittävältä osalta edelleen toteutumattoman, yli 13 vuotta voimassa olleen asemakaavan ajanmukaisuus on arvioitava ennen kuin uusia rakennuslupia alueelle voidaan myöntää. Asemakaavojen hyvä ajanmukaisuus
edistää rakentamishankkeiden nopeaa etenemistä. Asemakaavojen ajanmukaisuuden arviointi voidaan samalla kertaa suorittaa alueella, joka muodostaa arvioinnin kannalta tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden.
Kaupungin alueen asemakaavoitus on laadittu useassa osassa, eri vuosikymmeninä. Vanhimmat asemakaavat ovat 1970 – luvulta ja rakennuskaavat 1960-luvun loppupuolelta. Kaavoja pyritään ajantasaistamaan kulloisenkin tarpeen mukaan ja resurssien puitteissa.
8. RANTA-ASEMAKAAVOITUS
8.1. Voimassa olevat ranta-asemakaavat
Voimassa olevien ranta-asemakaavojen yhteenveto on osoitettu erillisellä
hakemistokartalla (osa 2).
8.2. Vireillä olevat ranta-asemakaavat (tilanne 1.1.2011)
Iso- Kalajärvi: Metsäkestilä
Tavoitteena on osoittaa mitoitukseen perustuvia lomarakennuspaikkoja
Ikaalisten kaupungin omistamalle maalle Iso Kalajärven rantaan. Vireilletulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäviilläolosta kuulutettiin
alkuvuodesta 2014. Alueelta laadittiin luontoselvitys ja arkeologinen inventointi kesällä 2014. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu käytiin syksyllä
2014. Luonnosvaiheen nähtävilläolo ajoittuu alkuvuoteen 2015.
Kyrösjärvi: Tila 6:13
Kaavoitus on käynnistynyt maanomistajan aloitteesta. Ranta-asemakaava
koskee Ikaalisten kaupungin Kalman kylän osaa kiinteistöstä 6:13. Suunnittelualue muodostuu kahdesta alueesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä kesällä 2014. Kaavaluonnos tulee nähtäville alkuvuodesta
2015.
8.3.
Tuleva ranta-asemakaavoitus
Petäjäjärvi
Ikaalisten Kaupunki omistaa maata Petäjäjärven rannalta. Tutkitaan rantaasemakaavan käynnistämistä kaupungin omistamalle maalle.
9. RAKENNUSJÄRJESTYS
Ikaalisten kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 7.4.2014. uuden rakennusjärjestyksen. Rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.6.2014.
10. YHTEYSTIEDOT
Kaavoitusta koskeviin tiedusteluihin vastaa:
Esko Hyytinen, kaavoitusarkkitehti
puh. 044-730 1263
[email protected]
Toimipaikka:
Ikaalisten kaupunki, Tekniset palvelut
Kaavoitus- ja mittaustoimi
Kolmen airon katu 3, 39500 Ikaalinen