1. No category

1
Liite 3/Teknltk 22.9.2015 § 100
Janakkalan kunta • Turenki
Asemakaavan muutos ja asemakaavan kumoaminen
Asemanseutu
Kaavaselostus
D:no 177/2011
1 PERUS JA TUNNISTETIEDOT
1.1 Tunnistetiedot
Kaavaselostus koskee 14.9.2015 päivättyä asemakaavakarttaa.
Asemakaavan muutos koskee
Korttelit 516-518
Katu-, liikenne-, puisto- ja vesialueet
Asemakaavan muutoksella muodostuu
Korttelit 516-518 ja 526
Katu-, liikenne-, virkistys- ja vesialueet
Asemakaava kumotaan osalla korttelista 517
Asemakaavan on laatinut
Janakkalan kunta
Tekniikka ja ympäristö
Kaavoitus ja maankäyttö
Leena Turkka, kaavoitusarkkitehti
Juttilantie 1, 14200 Turenki
Vireilletulo
Tekninen lautakunta
Valtuuston hyväksymispäätös
8.7.2011
22.9.2015
-
2
SISÄLLYSLUETTELO
1 PERUS JA TUNNISTETIEDOT
1.1Tunnistetiedot
1.2 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista
1.3 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista ja taustaselvityksistä
1.4 Kaava-alueen sijainti
1.5 Kaavan tarkoitus
2 TIIVISTELMÄ
2.1 Kaavaprosessin vaiheet
2.2 Asemakaava
3 LÄHTÖKOHDAT
3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista
3.1.1 Alueen yleiskuvaus
3.1.2 Luonnonympäristö
3.1.3 Rakennettu ympäristö
3.2 Suunnittelutilanne
3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset
4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET
4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja tavoitteet
4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset
4.3 Osallistuminen ja yhteistyö
4.3.1Osalliset
4.3.2 Vireilletulo
4.3.3 Valmisteluvaiheen kuuleminen
4.3.4 Lausuntovaihe
4.4 Asemakaavan tavoitteet
4.4.1 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen
5 ASEMAKAAVAN KUVAUS
5.1 Kaavan rakenne
5.1.1 Mitoitus
5.2 Aluevaraukset
5.2.1 Korttelialueet, kaavamääräykset
5.2.2 Muut alueet, kaavamääräykset
5.3 Yleiskaavan sisältövaatimusten huomioonottaminen
5.3.2 Asemakaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja maakuntakaavaan
5.4 Asemakaavan vaikutukset
5.4.1Vaikutukset rakennettuun ympäristöön
5.4.2 Vaikutukset luonnonympäristöön
5.4.3 Vaikutukset talouteen
5.4.4 Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen
5.5 Ympäristön häiriötekijät
5.6 Nimistö
6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS
1.2 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista
1. Ote maakuntakaavasta
(sisältyy kaavaselostukseen)
2. Ote Turengin yleiskaavasta
(sisältyy kaavaselostukseen)
3. Ote voimassa olevasta asemakaavasta
4. Nykytilanne, rakennettu ympäristö ja rantapuiston toiminnot
5. Nykytilanne, tekniset verkostot ja kunnan maanomistus
6. Nykytilanne, suunnittelurajoitteet
7. Nykytilanne, luontokohteet
8. Havainneaineisto
Turenki Resorts Oy:n aineisto erillisenä liitteenä
9. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
10.Tilastolomake
3
1.3 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista ja taustaselvityksistä
• Maaperäselvitys 1990, Soilplan ky ja 1999 täydentävä pohjatutkimus ja pohjarakennusehdotus,
Suomalainen Insinööritoimisto Oy.
• Janakkalan taajamien luontokohteet 2001, Esa Lammi, Aatto Ratia, Kanta-Hämeen Lintutieteellinen Yhdistys.
• Luonto- ja maisemaselvitys 2009 FCG Planeko Oy. Selvityksen teetti Janakkalan Vesi palvelemaan vesihuoltolinjan suunnittelua välillä Tervakoski-Turenki.
• Luontokartoitus Christof Siivonen 2011.
• Tie- ja raideliikenteen meluselvitys Promethor 24.2.2012
• Raideliikennetärinäselvitys Promethor 24.2.2012.
• Janakkalan rakennusinventointi 2002-2004 Teija Ahola.
• Maakunnallisesti merkittävät rakennusperintökohteet, Rakennettu Häme, Hämeen liitto 2003.
• Turenki Resorts Oy 19.2.2015 päivätty aineisto.
• Aiesopimus KH 15.12.2014
1.4 Kaava-alueen sijainti
Alue sijaitsee Turengin keskustassa, alle kilometrin etäisyydellä liikekeskustasta länteen, Turengintien eteläpuolella ja rautatien länsipuolella. Kansilehden kartassa on kaavamuutosalueen alustava
rajaus ja arvioitu vaikutusalueen rajaus.
1.5 Kaavan tarkoitus
Asemakaavan muutoksella on tarkoitus saattaa Turengin rautatieaseman ja siihen liittyneen asuinrakennuksen käyttötarkoitus vastaamaan nykytilannetta. Kaavoituksella järjestetään kunnan omistaman ns. Hopealahden käyttäminen majoitus- ja asuntorakentamiseen ja ns. entisen sähkölaitoksen tontin muuttamista asumiseksi. Muilta osin saatetaan asuinkorttelien suojelumääräykset ajan
tasalle.
2 TIIVISTELMÄ
2.1 Kaavaprosessin vaiheet
Vaihe
Tekninen lautakunta
17.5.2011 51 §
Aloituspäätös kunnanhallitus
23.5.2011 147 §
Vireilletulosta kuuluttaminen
8.7.-16.8.2011
Tekninen lautakunta hyväksyy kaavaluonnoksen
19.5.2015 51 §
Asemakaavaluonnos nähtävänä MRL 62 §, MRA 30 §
28.5.-18.6.2015
Tekninen lautakunta
Kunnanhallitus
Asemakaavaehdotus julkisesti nähtävänä MRL 65 §, MRA 27 §
Tekninen lautakunta
Kunnanhallitus
Valtuusto
2.2 Asemakaava
Turengin asemarakennuksen käyttötarkoitus muutetaan vastaamaan nykyisiä toimintoja. Asemarakennukselle osoitetaan suojelumerkintä. Asemakaavalla osoitetaan uutta rakennusoikeutta hotellia ja asuntorakentamista varten yhteensä 5850 k-m². Uutta asumisen kerrosalaa osoitetaan lisäksi
ns. entisen sähkölaitoksen tontilla.
4
Olevien omakotitonttien alueella tehdään vähäisiä muutoksia korttelialueen rajoihin ja saatetaan
ajantasaistetaan suojelumerkinnät.
Uuden alueen liikenneyhteys järjestetään Kiramontien kautta. Uusi katu kääntyy Kiramontiestä
koilliseen ja palvelee rakennettavaa korttelia. Ahilammin ranta osoitetaan lähivirkistysalueeksi.
Asemakaavamuutosalueen pinta-ala on n. 19 ha. Kumottavan kaavan pinta-ala on n. 2,65 ha.
3 LÄHTÖKOHDAT
3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista
3.1.1 Alueen yleiskuvaus
Kaavamuutosalue käsittää Turengin rautatieaseman, rakennettuja pientalokortteleita, ja osittain
rakennettua, osittain luonnontilaista Ahilammen rantapuistoa. Kaavamuutosaluetta sivuaa idässä
päärata ja pohjoisessa Turengintie (st 292).
Ilmakuva Turengintien suunnasta Ahilammelle päin
3.1.2 Luonnonympäristö
Maisemakuva, luonnonolot
Suurmaisemassa kaavamuutosalue sijoittuu Pyhämäen perustasosta n. 30 m kohoavan harjun ja
rautatien itäpuoleisen harjun väliin, melko tasaiselle alueelle, korkeuskäyrien +80 ja +86 välille.
Turengintien korkeustaso Asematien liittymäkohdassa on selvästi ylempänä, + 91,5. Tulvaraja on
+81 (N43 järjestelmässä). Kaavamuutosalueen maapinta-alasta n. 9 ha (49 %) on tulvarajan alapuolella. Kaavamuutosalue sijaitsee lähes kokonaan Turengin pohjavesialueella (tunnus 0416501).
Rakennettavuus
V. 1999 tehdyn pohjatutkimuksen mukaan alueen jakaa luode-kaakko-suuntainen n. 450 m pituinen turvevyöhyke, joka ulottuu luoteessa n. 56-60 m leveänä Asematiehen ja kaakossa n. 100 m
leveänä Hiidenjoen rantaan ja rantaniittyyn jatkuen edelleen rannan suuntaisesti. Turvealueen pinta-ala on n. 3,5 ha. Turvekerroksen paksuus vyöhykkeen keskiosalla vaihtelee pääosin 3-5 m. Syvimmillään eloperäistä maa-ainesta on 7,5 m syvyydessä.
5
Perusmaa ohuen pintakerroksen ja turvealueella eloperäisen muodostuman alapuolella on pääosin
silttiä tai hiekkaista silttiä. Siltti- ja hiekkamuodostumien alapuolella n. 20-27 m syvyydestä alkaen
on tiivis moreenimuodostuma. Pohjavesipinta on tutkimushetkellä ollut tasossa +78,7-81,7.
Pohjatutkimuksen suositukset alueiden rakentamiselle ovat yleispiirteissään seuraavat:
Kellarikerroksien rakentamista ei suositella korkealla olevan pohjavesipinnan vuoksi. Silttialueella
pohjoisosassa 4-5 kerroksiset rakennukset ja kaakkoisosassa 2-3- kerroksiset ja näitä korkeammat
rakennukset on perustettava paaluille. Turvealueella rakennusten, liikenne- ja piha-alueiden kohdalla turvekerros vaihdetaan. Rakennettaessa tulee varautua maan täyttämiseen tulva-alueen yläpuolelle.
Liite 6 Nykytilanne, suunnittelurajoitteet
Kavillisuus
Kaavamuutosalueen puusto on pääosin hyvin tiheää ja lehtipuuvaltaista, iältään varttunutta. Alueen lounaisosan metsiin sekä Ahilammin venesataman ja aseman ympäristöön on tehty runsaasti
lehtipuuistutuksia. Alueen kaakkoiskulmaan rajautuu alle hehtaarin kokoinen pieni lehtometsä, jonka pääpuulajina on haapa. Alueen metsät ovat pääosin hyvin vaikeakulkuista. Ahilammin venesataman itä- länsi- ja luoteispuoli ovat hyvin rehevää ja vetistä maastoa, jossa kulkeminen on hankalaa. Vetiset alueet ovatkin Hiidenjoen tulvarajan alapuolella. Ranta-aluetta on vuosien mittaan täytetty, jotta on saatu kovaa maata venesataman ja muiden toimintojen käyttöön.
Vuoden 2001 luontoinventoinnin pohjalta johdetut tavoitteet alueille 1 ja 2:
1 Ahilammen pohjoisranta
Koivikkoinen, Hiidenjoen rantaan rajoittuva alue, joka sijaitsee sataman, rannan ja tien rajaamassa
kolmiossa. Alue on linnustollisesti tärkeä. Alueen poikki kulkee rannansuuntainen kävelytie.
Tavoitteet
Alue on kärsinyt liiallisesta pensaskerroksen ja aluskasvillisuuden harventamisesta: edellä mainittuja vaateliaita pesimälintuja ei alueelta tavattu kesällä 2000. Puustoa ja pensaikkoa tulisi vastaisuudessa harventaa vain alueen läpi kulkevan kävelytien välittömästä läheisyydestä. Luontaisesti
syntyvää lahopuustoa ei tulisi poistaa.
2 Ahilammen itäranta
Sataman eteläpuolella sijaitseva hieskoivuvaltainen turvekangas, jonka puusto on tiheää, 15–20 m
korkeaa. Alueen pohjoispäässä on leveäosmankäämin valtaama pikku kosteikko. Radan lähellä on
haavikkoa. Alue on linnustollisesti tärkeä
Tavoitteet
Alueen linnustollinen merkitys on korostunut Ahilammen pohjoisrannan metsäalueen siistimisen
jälkeen, sillä alue soveltuu pohjoisrannasta kaikonneiden lintulajien, mm. pikkutikan pesimäpaikaksi. Alue tulisi säilyttää luonnontilaisena.
Vuoden 2012 luontoselvitys:
Yhteenveto, suora lainaus kursiivilla:
Selvitysalueen luonto on vahvasti ihmistoiminnan muovaamaa, eikä alueelta juurikaan löydy luonnontilaista tai sen kaltaista metsää. Alueen metsät ovat pääosin hyvin reheviä, vetisiä ja vaikeakulkuisia. Selvitysalueen kaakkoiskulmaan rajautuu tunnettu liito-oravaesiintymä, joka on osittain selvitysalueen sisäpuolella, mutta pääosin sen ulkopuolella. Kohteessa on tehty liito-oravahavaintoja
ainakin vuosina 2003-06. Kohteessa kasvaa vanhoja kolohaapoja ja kahteen puuhun oli myös kiinnitetty luultavasti liito-oravalle tarkoitettuja pönttöjä. Kohde suositellaan jätettäväksi rakentamatta.
Liito-oravan liikkuminen tapahtuu kohteesta luultavasti etelän suuntaan, josta löytyy laajempi yhtenäinen metsäalue. Rakentamista ei ole suunnitteilla kohteen eteläpuolelle. Selvitysalueelta ei löydetty muita merkittäviä luonnonarvoja. Alueen maankäyttöä suunniteltaessa voitaisiin säästää yksittäisiä varttuneita puita tai puuryhmiä.
6
3 Alueen kaakkoiskulman lehtometsälaikku
Liito-orava on tavattu Ahilammen itärannan ja radan välisestä haapametsiköstä. Lajin lisääntymisja levähdyspaikka on aivan rata-alueessa kiinni oleva haavikko, jossa on käpytikan koloja ja pönttöjä. Esiintymän ydinalue, missä on kolohaapoja, on kooltaan noin 0,4 ha. Kolohaavikosta länsilounaaseen Ahilammen rantaan asti on ruokailuun soveltuvaa lehtipuustoa ja kulkumahdollisuus.
Lajista on tehty havaintoja vuosilta 2003–2006 ja 2015. Liito-orava on EU:n luontodirektiivin liitteen
IV(a) laji, jonka selvästi havaittavan lisääntymis- ja levähdyspaikan hävittäminen ja heikentäminen
on luonnonsuojelulaissa kielletty (LsL 49§, 65§).
Alueen kaakkoiskulman lehtometsälaikku.
Liite 7 Nykytilanne, luontokohteet
3.1.3 Rakennettu ympäristö
Yhdyskuntarakenne, taajamakuva
Alue on rakentunut rautatieaseman ympärille. Pyhämäen harjua lenkkinä kiertävä Pyhämäentie
muodostaa alueen liikenteen rungon. Rautatien ylikulkusillalta avautuu komea näkymä Turengin
aseman suuntaan.
Asuminen
Alueen asuinrakennuskanta on pääosin 1900-1945-vuosilta. Alueella on entinen Janakkalan sähkölaitoksen rakennus (1960), joka on toimitila- ja asuinkäytössä. Yksi asuinrakennus on valmistunut 2008. Alueella on 11 asuinrakennusta ja 17 asukasta.
Palvelut, työpaikat, elinkeinotoiminta
Alueen palveluna ja työpaikkana on asemaravintola. Muiden palvelujen osalta alue tukeutuu alle
kilometrin etäisyydellä olevan Turengin liikekeskustan palveluihin. Etäisyys terveyskeskukseen on
1,5 km, Turengin kouluun 1,4 km ja yhteiskoulu-lukioon 0,5 km.
Virkistys
Ahilammin ranta-alue on yleisessä käytössä oleva toiminnallinen, vesistöön liittyvä rantapuisto.
Alueella on venesatama, jossa on vartioituja laituripaikkoja, venepaikkoja rannassa, veneenlaskuramppi ja veneiden talvisäilytyspaikkoja. Alueella on uimaranta ja koirille oma uimapaikka. Lisäksi
puistossa on kuivanmaan matonpesupaikka. Rantapuisto palvelee lähiympäristöä laajempaa aluetta.
Rantaa myötäilevä puistopolku kytkeytyy Kiramontiehen ja Ahilammintiehen ja liittyy Pyhämäentiehen kaavamuutosalueen länsipuolella. Ahilammin ranta-alue on asemakaavassa osittain puistoaluetta (P) ja osittain uimalaitos tai -ranta-aluetta (UV).
7
Puistopolku satamasta pohjoiseen
Matonpesupaikka
Veneiden talvisäilytyspaikka
Ahilammin rantaa etelän suunnassa
Venelaiturit
Liikenne
Kaavamuutosalueen ajoneuvoliikenne Turengintieltä välittyy Asematien ja siihen liittyvän Pyhämäentien kautta sekä Turengintien alitse kulkevan Sairaalantien kautta. Rautatien ylitys oli tasoristeyksenä -70-luvun alkuun asti, jolloin nykyinen liikennejärjestely valmistui. Turengintie on valmistunut v. 1961. Aseman lähiympäristöön rakentunut kyläkeskusta jäi Turengin valtatien valmistumisen
jälkeen rakennetun taajaman reuna-alueeksi ja on ollut viimeiset vuosikymmenet melko staattisessa tilassa.
Rautatien henkilöliikennettä palveleva autopaikoitus sijoittuu asemarakennuksen pohjoispuolelle,
n. 17 paikkaa. Kunta on järjestänyt radan itäpuolelle paikoitusalueen, jossa on tilaa noin 40 autolle.
Henkilöliikennettä palvelee aseman puolella katettu laiturikatos. Aseman jalankulun yhteytenä ra-
8
dan puolelta toiselle toimii Turengin muuhun kevyen liikenteen verkostoon kytkeytyvä radan alikulku, joka on n. 170 m asemarakennuksesta pohjoiseen.
Peruskartta 1962
Rataan rajoittuva rakentamaton alue
on asemakaavassa yleisten rakennusten korttelialuetta (Y). Alue on ollut
vuokraviljelykäytössä ja tällä hetkellä
vuokrattu asemaravintolan oheistoimintoja varten.
Kuvassa rata vasemmalla ja ranta oikealla.
Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot
Turengin vanha keskusta on sijoittunut Kauppakujan ja rautatien tasoristeyksen ympärille. Rautatieasema on rakennettu v. 1862 ja asuinrakennus (sähköttäjän talo) 1920-luvulla. Turengin rautatieasema kuuluu Museoviraston laatimaan valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon, RKY. RKY on maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittama inventointi rakennetun kulttuuriympäristön osalta. Senaatti-kiinteistöt myi aseman ja asuinrakennuksen yksityiselle v 2008.
Rautatieasema ja asuinrakennus kuuluvat myös maakunnallisesti merkittäviin rakennusperintökohteisiin ja kunnan rakennusinventointiin kohteena 170 Turengin asema.
Alueella on 10 omakotikäytössä olevaa asuinrakennusta, joista osa kuuluu kunnan rakennusinventoinnin aluekohteisiin: 166 Sairaalantien pientalot ja 149 Ahilammintien pientalot. Molempien luokitus on Rakennusryhmä II.
9
Alueella ei ole tiedossa muinaismuistoja.
Aseman puinen laiturikatos.
Oikealla ravintolan sisäänkäyntiä vastapäätä maakellari 1800luvulta.
Asemarakennus Turengintien
suunnasta saavuttaessa, ravintolan sisäänkäynnin puolelta.
Sairaalantien pientalot
Ahilammintien pientalot
10
Asema-alueen pohjoisosassa
on v. 2000 paljastettu muistomerkki 12.3.1940 tapahtuneen
Turengin junaturman muistoksi.
Entinen sähkölaitoksen rakennus Pyhämäentien suunnasta.
Tekninen huolto
Alue on Janakkalan Veden verkoston piirissä ja alueella on jäteveden pumppaamo. Turengin ja
Tervakosken viemäriverkostot yhdistävä siirtolinja kulkee radan tuntumassa. Matonpesupaikan
vesi pumpataan Ahilammista ja johdetaan viemäriverkostoon. Asema ja sen viereinen asuinrakennus ovat maakaasuverkoston piirissä.
Elenia on vuoden 2015 aikana siirtänyt alueen halki kulkeneen 20 kV sähkölinjan maahan. Ilmajohdot on tarkoitus purkaa vuoden 2015 aikana.
Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt
Rautatie aiheuttaa alueella melua ja tärinää, joiden vaikutuksia on selvitetty melu- ja tärinäselvityksin.
Maanomistus
Rakennetut tilat ovat yksityisessä omistuksessa. Rautatiealueen (LR) omistaa valtio ja muun alueen omistaa Janakkalan kunta.
Liite 5 Nykytilanne, tekniset verkostot ja kunnan maanomistus
11
3.2 Suunnittelutilanne
3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset
Maakuntakaavoitus
Yleiskaava
Kanta-Hämeen maakuntakaavojen yhdistelmä. Maakuntakaava on vahvistettu valtioneuvostossa 28.9.2006 ja 1. vaihemaakuntakaava 2.4.2014.
• Maakuntakaavassa alue on merkinnällä
A, asuntovaltainen taajamatoimintojen
alue.
• la taajamajuna-asema
• ma Maisema-alue: kulttuurimaiseman,
rakennetun kulttuuriympäristön tai kulttuurihistorian kannalta tärkeä alue.
• Asemarakennuksen merkintä on Arvokas rakennettu kulttuuriympäristö, erityisen merkittävä.
Alue sisältyy valtuuston 24.8.1981 hyväksymään Turengin yleiskaavaan.
Yleiskaavassa alue on asuinpientalojen
aluetta, julkisten palvelujen ja hallinnon
aluetta, rautatieliikenteen aluetta, puistoaluetta ja vesiliikenteen aluetta.
Rakennemalli 2030+
Vuonna 2010 hyväksytty maankäytön rakennemalli osoittaa suunnittelualueen asuntoalueeksi.
Asemakaava
Alueella on voimassa 6.6.1972 ja 30.6.1980 vahvistetut asemakaavat. Liite 3 Ote voimassa olevasta asemakaavasta
Rakennusjärjestys
Janakkalan rakennusjärjestys on astunut voimaan 1.6.2014.
Pohjakartta
Alueen pohjakartta on laadittu v. 2012 ja tarkistettu v. 2015. Pohjakartta noudattaa JHS 185 Asemakaavan pohjakartan laatiminen-ohjeistusta.
Rakennuskielto
Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoa.
4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET
4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve
Aluetta koskee kaksi kaavamuutosaloitetta:
• Aseman yrittäjä on esittänyt v. 2011 perustettavan yhtiön lukuun, että ravintolan toiminnan tueksi aseman viereen, Janakkalan kunnan omistamalle alueelle, kaavoitettaisiin majoitustoimintaa
mahdollistava tontti. Aloitteessa esitetään lisäksi, että Hopealahden alueen kaavoitusta asumiselle
edistettäisiin. Hanketta varten on v. 2014 perustettu yhtiö, Turenki Resorts Oy.
12
• Janakkalan kunnan ja Turenki Resorts Oy:n välinen aiesopimus on voimassa 15.12.2015 asti.
Aiesopimuksessa on sovittu tavoitteesta alueen kaavoittamiseksi (261 § Kh 15.12.2014). Tämä
kaavamuutos käsittää ensimmäisen vaiheen Turenki Resorts Oy:n hankkeesta.
• Ns. entisen sähkölaitoksen kiinteistön omistaja on v. 1998 esittänyt, että käyttötarkoitus muutettaisiin julkisten rakennusten korttelialueesta (Y) asuntorakentamisen mahdollistavaksi. Tekninen
lautakunta päätti 23.11.1999, että kaavamuutos voidaan tehdä samassa yhteydessä kuin Hopealahden-asemanseudun kaavoitus.
• Prosessin aikana Janakkalan venekerho esitti, että venelaitureiden yhteyteen olisi mahdollista
rakentaa pysyvä koppi, johon mahtuisi yövartioiden taukotupa, wc ja mahdollisesti suihku vierasvenesataman tyyliin.
4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset
• Kunnanhallituksen aloituspäätös 147 § 23.5.2011.
• Kunnanhallituksen päätös aiesopimuksesta 146 § 23.5.2011 ja viimeisin päivitetty 261 § Kh
15.12.2014
4.3 Osallistuminen ja yhteistyö
4.3.1Osalliset
Osallisia ovat kaikki, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti
vaikuttaa:
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Kaavamuutosalueen maanomistajat
Vaikutusalueen asukkaat ja maanomistajat
Kunnan viranomaiset: Kunnallistekniikan suunnittelu, ympäristöpalvelut
Janakkalan Vesi
Hämeen liitto
Museovirasto
Hämeen ELY-keskus
Uudenmaan ELY-keskus (liikenne)
Liikennevirasto
Kanta-Hämeen pelastuslaitos
Järvi-Suomen merenkulkupiiri
Elenia
TeliaSonera Oyj
Sonera
Posti
Janakkalan Luonto ja Ympäristö ry
Janakkalan venekerho ry
4.3.2 Vireilletulo
Asemakaavan vireilletulosta kuulutettiin 8.7.-16.8.2011. Nähtävänäolosta tiedotettiin lehtikuulutuksella Janakkalan Sanomissa ja Hämeenlinnan Viikkouutisissa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa luetelluille osallisille tiedotettiin kirjeitse. Aineisto oli nähtävänä kunnantalon ilmoitustaululla
ja kunnan internetsivulla. Kaavoituksen lähtökohdista pidettiin 15.8.2011 keskustelutilaisuus, jossa
oli 14 osallista.
Viranomaisneuvottelu käytiin 14.6.2011. Neuvotteluun osallistuivat Hämeen ja Uudenmaan ELYkeskukset ja museovirasto.
Keskusteltiin alueen kohteiden rakennusinventointitilanteesta. Museoviraston ja ELY:n edustaja
esittivät, että asemarakennus ja asemaan liittyvä asuinrakennus osoitettaisiin kaavassa srmerkinnällä samoin kuin Sairaalantien asuinrakennukset. Ahilammintien asuinrakennusten merkintä olisi säilytettävä aluekohde. Keinoina rakentamisen mittakaavan säilyttäminen pienenä ja rakennusalan rajaus.
13
Keskusteltiin asemarakennuksen kaavamerkinnästä. Asemarakennus lukuun ottamatta puista laiturikatosta on myyty yksityiseen käyttöön. Laiturikatos on LR-aluetta. Katos tulee rajata rakennusalan merkinnällä ja osoittaa suojeltavaksi.
Aseman lähiympäristön tulevan rakentamisen arkkitehtuurin laatuun tulee kiinnittää huomiota.
Muotokielen tulee kunnioittaa asemarakennuksen arvoa. Ei lasijulkisivua tms. Vaativa paikka. Voisiko jättää rakentamiselta vapaaksi esim. aseman puiston ja rakentaa hotelli selvästi erikseen.
Asumisen osalta pohdittiin, miten saadaan melu- ja tärinäsuojauksen, rakennettavuuden ja talouden osalta toimiva yhtälö.
Luontoselvitys on vanha ja tarkistettava kaavoituksen yhteydessä.
Aseman toiminnoista on selvitettävä liityntäpysäköinnin tilanne. Turengin asemanseudun kaavassa
huomioitavia asioita raideliikenteen melun, tärinän ja runkomelun lisäksi ovat turvallisuus, kulku- ja
huoltoyhteydet laiturille ja henkilöliikenteen liityntäpysäköinti. Radalla on 200 km/h nopeus henkilöjunilla ja 120 km/h tavarajunilla eli nopeudet ovat korkeita. Näitä arvoja on käytettävä melu- ja tärinäselvityksissä mitoitusarvoina.
Lausunnot vireilletulosta kuulutettaessa 2011:
Liikennevirasto esitti lausunnossaan, että Senaatti-kiinteistöt on myynyt kaavoituksen kohteena
olevan Turengin rautatieasemarakennuksen alueineen yksityiselle. Kaavassa tulee huomioida
kauppakirjassa mainitut ja lohkomistoimituksessa perustetut rasitteet Liikenneviraston hyväksi.
Liikenneviraston hyväksi on mm. perustettu 6 metriä leveä tieoikeus laitetilalle ja laiturille…
Asemarakennuksen kiinteistön ja rautatiealueen rajaus kulkee asemarakennuksen eteläpäädystä
laitetilarakennuksen suuntaan laiturin takareunan kiviluiskan juuressa, jolloin valopylväät ja puut
jäävät Liikenneviraston alueelle. Asemarakennuksen kohdalla raja kulkee rakennuksen radan puoleisessa seinälinjassa siten, että aseman laiturikatos jää Liikenneviraston alueelle. Laiturikatos on
Liikenneviraston hallinnassa ja kunnossapidossa.
Asemarakennusta ei tule osoittaa käyttötarkoitukseltaan asuinkäyttöön tai majoitukseen, koska
radan läheisyys ei mahdollista tällaista toimintaa…
Kaavoituksessa on noudatettava valtioneuvoston päätöstä melutason ohjearvoista (993/1992).
Tärinälle herkällä maaperällä kuten savikolla tärinä voi ulottua jopa yli 200 metrin päähän radasta.
…Mahdollisesti tarvittavat melun- tai tärinäntorjuntarakenteet on tehtävä tontille (rautatiealueen
ulkopuolelle) tontin omistajan toimesta ja kustannuksella.
Liikenneviraston lausunnossa esitetty on huomioitu siltä osin, kun lausunto koskee
asemarakennuksen käyttötarkoitusta, rajausta liikennealueeseen, kulkuoikeutta. Laiturialueelle kulkujärjestelyjä ei ratkaista asemakaavalla. Melu- ja tärinäselvitys on teetetty. Aseman liityntäpysäköinnistä on selvitys kaavaselostuksessa.
Janakkalan Vesi
Janakkalan Veden lausunnossa huomautettiin, että Janakkalan Vesi on rakentanut alueelle siirtoviemärin ja yhdysvesijohdon. Olemassa olevien johtojen sijainti pyydetään ottamaan huomioon
maankäytön suunnittelussa.
Siirtoviemärin siirto on huomioitu. Siirron kustannuksista sovitaan erikseen.
Mielipiteet vireilletulosta kuulutettaessa 2011:
Mielipide 1
Mielipiteessä esitetyt asiat eivät ole enää ajankohtaisia, koska vuoden 2015 aikana
kunta osti alueen, jota mielipide koski.
14
Mielipide 2
Mielipiteen esittäjä lausuu huolensa entisen sähkölaitoksen ja asemanseudun majoitushankkeen
rakentamisen laadusta.
Rakentamisen laatuun pyritään vaikuttamaan kaavamääräyksin.
4.3.3 Valmisteluvaiheen kuuleminen
Kaavaluonnos pidettiin nähtävänä MRL 62 § tarkoituksessa 28.5.-18.6.2015. Nähtävänäolosta
tiedotettiin lehtikuulutuksella Janakkalan Sanomissa. Kaavamuutosalueen ja vaikutusalueen
maanomistajille sekä muille osallisille tiedotettiin kirjeitse. Aineisto oli nähtävänä kunnantalon ilmoitustaululla ja kunnan internetsivulla. Asiasta järjestettiin keskustelutilaisuus 3.6.2015. Tilaisuudessa olivat läsnä Mikko Sampo (Turenki Resorts Oy), tekninen johtaja Jukka Vahila ja kaavoitusarkkitehti Leena Turkka. Tilaisuuteen osallistui seitsemän henkeä.
Lausunnot valmisteluvaiheen kuulemisessa 2015:
Hämeen liitto
Lausunnossa kiinnitetään huomiota siihen, että taajamajuna-aseman maankäyttöä supistetaan
voimassa olevaan asemakaavaan nähden. Kaavahankkeen jatkosuunnittelussa tulisi kiinnittää
huomiota liikennepalveluiden kehittymiseen tulevaisuudessa ja varsinkin pysäköinnin tilatarpeeseen varmistaen taajamajuna-aseman autopaikoituksen lisäksi myös polkupyöräpaikoituksen kehittämisen mahdollisuudet.
Asemakaavamääräyksellä erikseen suojeltavan Turengin aseman juridinen tilanne on ongelmallinen, koska katos sijaitsee luonnoksessa asemakaava-alueen ulkopuolella. Jatkosuunnittelussa
tulisi varmistaa suojelumääräyksen toimivuus laajentamalla asemakaava-aluetta.
Aseman liityntäpysäköinti ja jalankulkijoiden olot kaipaavat kehittämistä erityisesti, jos
junan käyttäjien määrä kasvaa. Tilanteesta on lyhyt selvitys kaavaselostuksessa.
Aseman ulottuvuudet ja henkilöliikenteen tilanteen, oikeudet ja velvollisuudet (kulkurasitteet) ovat määrittyneet asemarakennuksen kaupan yhteydessä. Laiturikatoksen
ja asemarakennuksen välinen rajaus ja kaavamääräykset on käsitelty viranomaisneuvottelussa 14.6.2011.
Museovirasto
Inventoinnissa arvokkaaksi todetuilla rakennuksilla ja rakennusryhmillä on /s -merkintä. Merkinnän
kaavamääräyksessä tulee vielä täsmentää rakennusten säilymistä tai merkitä rakennukset erillisin
merkinnöin. Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö eli Turengin rautatieasema
laiturikatoksineen sekä asemapäällikön talo on asiallisesti sr -merkitty. Kaavamääräystä laadittaessa tulee pohtia sitä, miltä osin se voi ulottua asemarakennuksen sisätiloihin, esim. alkuperäisiin
uuneihin sekä tilajakoon. RKY-aluerajaus on hyvä merkitä kaavaan.
Uusien K/A sekä AP -alueiden räystäskorkeus olisi hyvä määritellä kerrosluvun lisäksi. Näin
voitaisiin välttyä tähän paikkaan soveltumattomalta liian korkealta rakentamiselta. Nyt Y-alueeksi
merkitty laaja, valkoinen alue tulee osoittaa tulevan käyttötarkoituksen mukaisella merkinnällä sekä
tutkia, mikä tehokkuus on alueelle mahdollinen. Joka tapauksessa asema-alueen sekä toteutettavan alueen (Y) välille on jätettävä kunnollinen suojavyöhyke ja tulevan rakentamisen sovelluttava
ympäristöön.
Pientalokortteleiden osalta merkintöjä on täsmennetty viranomaisneuvottelussa v.
2011 sovitulla tavalla.
Rautatieaseman suojelumääräystä ei katsottu tarpeelliseksi ulottaa sisätilaan. RKYrajaus on merkitty kaavan nykytilannetta kuvaavaan liitekarttaan Liite 4 Nykytilanne,
rantapuiston toiminnot.
Räystäskorkeus on merkitty kaavan ALK-korttelialueen viisikerroksiselle rakennukselle. Kaksikerroksisten AP-kortteleiden räystäskorkeutta ei ole määritelty.
15
Y-alueena kaavaluonnoksessa ollut alue on tarkoitettu kumottavaksi. Asemakaava
kumotaan, koska aluetta ei tässä tilanteessa voida jättää Y-alueeksi. Myöskään se,
miten hankkeen seuraava vaihe kaavoitetaan, ei ole varmaa vaan edellyttää jatkoselvityksiä.
Elenia
Lausunnossa todetaan, että nykyiset ilmajohdot ja pylväsmuuntamo saneerataan maakaapeliksi v.
2015 aikana. Nykyisille rakenteille ei ole tarkoituksenmukaista varata kaavaan johtoalueita. Mahdollisista ylimääräisistä johtomuutoksista aiheutuvat lisäkustannukset laskutetaan työn tilaajilta.
Kanta-Hämeen pelastuslaitos
Ei huomautettavaa.
Mielipiteet valmisteluvaiheen kuulemisessa 2015:
Kaavaluonnoksesta saatiin 4 mielipidettä. Yhdessä mielipiteessä oli useita allekirjoittajia.
Mielipide 1 Janakkalan luonto ja ympäristö ry
1. Yleisesti toteamme, että kaava on kohteeseen soveltumaton, liian raskas ja rakentamistehokkuudeltaan liian suuri. Nyt kaavassa olevat jopa 5-kerroksiset kerrostalot eivät yksinkertaisesti
sovi Ahilammen rantamaisemaan.
2. Kaava on vähintään kyseenalainen, ehkä jopa MRL:n vastainen, koska siinä kaavoitetaan uutta
rakentamista alueelle, jolle lain hengen mukaan ei saisi rakentaa. Pohjamaa on turvepitoista ja
kantavuudeltaan heikkoa, jolloin myös rakentamisesta aiheutuvat kustannukset kohoavat kohtuuttomiksi. Lisäksi alue on osin (AP-alue) tulvavaikutteista aluetta, jolle ei tulisi rakentaa. Tämä tulvatarkastelu Vanajaveden rannoilla tehtiin kesän 2004 tulvien jälkeen. Tulvavaikutteisuuteen vedoten on Janakkalan rantayleiskaavasta poistettu rakennuspaikkoja ja nyt kunta itse
kaavoittaa tulva-alueelle. Ei kovin johdonmukaista toimintaa!
3. Kaava toteutuessaan pienentäisi oleellisesti kuntalaisten virkistäytymiseen suunniteltua ja rakennettua VL- aluetta, jolla sijaitsee mm. kuntalaisten aktiivisessa käytössä oleva matonpesupaikka joka poistuisi kaavan toteutuessa. Kaavassa ei ole osoitettu vaihtoehtoista sijoituspaikkaa matonpesupaikalle. Tämä heikentäisi kaikille kuntalaisille tarkoitetun VL- alueen toimivuutta huomattavasti. Alueen rakentuminen näin tehokkaasti heikentäisi koko jäljelle jäävän
VL- alueen käyttöä ja viihtyisyyttä huomattavasti ja olisi kuntalaisten kannalta erittäin ikävä
asia.
4. Tämän kaava-aineiston mukana ollut Turenki Resorts Oy:n tavoiteaineiston mukaan koko Hopealahden alue on tarkoitus rakentaa täyteen pidemmällä aikajänteellä, joten se tulisi poistumaan kuntalaisten käytössä olevana VL- alueena silloin käytännössä kokonaan. Ahilammen
satamaa on viime vuosina kehitetty hyvään ja kuntalaisia ja veneilijöitä palvelemaan suuntaan
ja kaavan toteutuminen tuhoaisi tähän asti tehdyn työn sen osalta. Janakkala tarvitsee tuollaisen rantasataman, jossa on mm. pienvenepaikkoja, uimaranta ja isompien veneiden talvisäilytyspaikkoja ja vierasvenelaituri.
5. Vuonna 2011 Janakkalan kunnan ja Mikko Sampon (perustettavan uuden yhtiön lukuun) välinen aiesopimus on hyvin väljä ja hyvin yleispiirteinen sopimus joka ei kerro sopimuspuolen velvollisuuksista ja vastuista, varsinkaan taloudellisista vastuista mitään. Yhdistyksemme jäsenet
pelkäävät, että tästä kaavoituksesta aiheutuvat kustannukset kaatuvat jo nyt taloudellisissa
vaikeuksissa olevan kuntamme niskaan. Hyöty jää yrittäjälle, vastuut ja velvollisuudet kunnan
hoidettavaksi. Esim. vaikeiden maaperäolosuhteiden vuoksi alueelle rakentaminen vaatii erillisen pumppaamon alueelle. Nykyisellä, vain kaksi vuotta vanhalla viemäröintijärjestelyillä alu-
16
een kuivatusta ei pysty hoitamaan. Yleensä kaavoitettavan alueen vesijohto- ja viemäröintikulut
kuuluvat kunnalle.
6. Nyt nähtävillä olevasta asemakaavaluonnoksesta puuttuu paljon tällä hetkellä kaava-alueella
olevaa ja toteutettua rakentamista. Siihen tulee kaavan jatkokäsittelyssä lisätä mm. Kiramontien nykyinen linjaus vaikka puistotienä jos sitä ei osoiteta katuna. Lisäksi olemassa oleva uimaranta-alue omalla merkinnällään sekä olemassa oleva veneranta vuokattavina venepaikkoineen sekä veneiden talvisäilytysalue. Asemakaavamerkintöihin Kiramontien osalta maininta,
että tielle on perustettu rasiteoikeus neljälle eri lomakiinteistölle, jotka sijaitsevat Ahilammen
rannalla.
7. Kaavan kaakkoiskulmalla oleva pieni vl/s- alueen kaavamerkintä tulee muuttaa esim. luo1merkinnäksi. Lisäksi kaavamerkintöjen selostukseen maininta, että ko. alue on ls-lain tarkoittama liito-oravan lisääntymis- ja levähdysalue vaikka siitä ei rajauspäätöstä olekaan tehty. Tiedoksi että reviirillä oli tuoreita jälkiä ja jätöksiä liito-oravasta vielä keväällä 2015.
8. Ehdotamme rakentamiseen soveltumattomalle ja nyt kumottavalle Y-alueelle aseman eteläpuolella sen merkitsemistä puutarhapalsta-alueeksi josta kuntalaiset voivat vuokrata palstoja. Alue
on jo valmiiksi peltoa joten soveltuisi siihen tarkoitukseen hyvin.
Mielipide 2
Mielipiteessä esitetään, että kaava-alueen rakennusten korkeuden ei tulisi ylittää asemarakennuksen korkeutta, jottei kulttuurimiljöö kärsi. Lisäksi mielipiteessä muistutetaan, että kaava-alue kuuluu
tärkeään pohjavesialueeseen. Mielipiteen esittäjillä on käytössä oma ruokavesikaivo ja sen veden
laadun toivotaan pysyvän ennallaan.
Mielipide 3 Mielipiteellä on 8 allekirjoittajaa.
Mielipiteessä esitetään, että Kuumolantien aseman vastakkainen asuinalue ja Haukolantien alue
ovat lähes ainoa osa asema-alueen lisäksi, vanhaa Turenkia rakennuksineen ja toivoisimme tämän
idyllisen asuma-alueen säilymistä ja huomioon ottamista suunniteltaessa asema-alueen kaavoitusta.
Nykyisten asukkaiden järvinäköalan ja yleisen näköalan säilyminen perinteisenä sekä nykyisen
uimarannan ja venesataman säilyminen kaikkien kuntalaisten yhteisenä virkistysalueena sekä matonpesupaikkana. Kyseistä virkistysaluetta ei missään nimessä tulisi pienentää ja supistaa tulevien
kiinteistöjen ja niiden viheralueiden tieltä. Etenkin kun on tavoitteena saada kuntaan lisää asukkaita, joiden oletetaan hyötyvän virkistysalueesta.
Kaavaluonnoksessa ei mainita majoitus/liiketoiminta ja asumisalueiden suurinta sallittua kerroslukua. Yleiskaavan (24.8.1981) mukaan alue on tarkoitettu asuinpientalojen, julkisten palvelujen ja
hallinnon, rautatieliikenteen, puisto- sekä vesiliikenteen alueeksi.
Asemakaavaluonnoksessa radan varteen suunnitellut kerrostalot on ilmoitettu kaavan esittelytilaisuudessa viisikerroksisiksi kerrostaloiksi. Selityksenä kerrosmäärälle on, että näin kaikille uusille
rakennuksille taataan järvinäköala. Rakennusten korkeus nousee rannasta poispäin mentäessä.
Miten tullaan takaamaan järvinäköala/perinteinen kulttuurimaisema jo olemassa oleville Haukolantien ja Kuumolantien asukkaille.
Kaavamerkinnöissä K/A alueen arkkitehtuurin tulee ottaa huomioon korttelin sijainti valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön vaikutuspiirissä. Arkkitehtuurin muotokielen tulee
olla moderni. Mitä tarkoittaa samalla perinteinen mutta moderni?
Turengin alueella on todella vähän suunnitellun korkuisia taloja edes keskustassa. Onko tarkoituksen mukaista rakentaa tällaisia taloja ranta-alueelle? Eikö parempi vaihtoehto olisi vanhaa historiallista miljöötä kunnioittaen rakentaa samanhenkisiä rakennuksia uudelle alueelle, kuten esim.
Porvoossa, Loviisassa ja useassa Suomen vanhoissa kaupunginosissa on pyritty tekemään?
17
Vaadimme radan varteen rakennettavien rakennusten maksimikerroskorkeudeksi 2 kerrosta ja
rakennuskerrosluvun merkitsemistä kaavaan.
Melu ja tärinä
Erityisen tärkeänä pidämme asumisviihtyvyyden kannalta huomioitavana seikkana rautatiestä johtuvan äänekkään melun ja tärinän huomioimista. Kaavan esittelytilaisuudessa annettiin ymmärtää,
että rakennukset sijoitetaan korotetulle maalle ja näin ollen myös rakennusten korkeus tulee nousemaan nykyisestä maanpinnasta. Mikä edellyttää korkeampia mahdollisia meluvalleja. Melu ei
uudisrakennusten mahdollisten melusuojausten (meluvallien) tai uudisrakennusten korkeuden
vuoksi saa nousta/heijastua harjun kupeessa olevalle, vanhalle asutusalueelle.
Kaavaan asetettu suoja-alue melun ja tärinän vuoksi (Raideliikenneselvitys Promethor 24.2.2012)
radan varressa tulee ehdottomasti pitää puistoalueena, johon ei sallita missään vaiheessa rakennuslupaa. (liite 1, kohta B)
Mikäli uudelle alueelle tullaan suojavalli rakentamaan radan viereen, edellytämme kunnalta myös
toimenpiteitä ja kustannusten huomioon ottamista radan toisen puolen melusuojauksien ja turvallisuuden takaamiseksi.
Tulva
Asemakaavamääräyksissä mainitaan; Rakentaminen tulvarajan alapuolelle on kielletty. Suunnitellun kaavamuutoksen jälkeen olisi tarkoitus rakentaa tulvarajan alapuolelle. Miten tämä on mahdollista? Miten ko tulva-asia on otettu huomioon suunnittelussa? Viitaten Janakkalan-Rengon sanomat 4.8.2004 artikkeliin, Hiidenjoen pinta nousi 2 metriä ja ko. kaava-alue oli osaltaan veden peitossa. Tuolloin myös jätevesiä purkautui vesistöön. Miten tämä on huomioitu kaavoituksessa?
Jos tulva-asia huomioidaan maan pinnan korottamisena uuden asuinalueen kohdalta, tämä lisää
rakennusten korkeutta. Miten turvataan ympäristön vanhat rakennukset (Kaavamuutoksen tavoitekartan kohteet A)?
Kustannukset
Oletettavasti urakoitsija vastaa kaikista alueen rakentamiskustannuksista itse, miten jakautuvat
kustannukset Janakkalan kunnan alueiden muutostöistä? Esim. kuka maksaa virkistysalueen uudelleen rakentamisen, matonpesupaikan siirtämisen ym. tieverkoston rakentamiseen liittyvät kustannukset? Onko kunnalla todellakin varaa lähteä tällaisessa taloudellisessa tilanteessa mukaan
näin suureen projektiin? Huolena meillä erityisesti se, että kunta jää lopulta koko projektin maksumieheksi kun rahat loppuvat.
Onko asuntojen tarvekartoitus ylimitoitettua? Edelleen Turengissa kerrostalokohteita joita ei ole
voitu aloittaa, koska ei löydy asukkaita/maksajia asunnoille.
Yleisesti tiedossa kaava-alueen maaperän haasteellisuus rakentamiselle, onko kunnalle taloudellisesti mahdollista, jatkuvan säästämisen ja ylimääräisten kustannusten leikkausten kourissa, rakentaa kunnallistekniikkaa haasteelliselle maaperälle?
Mielipide 4
Kiinteistöämme Haukolantie 6:ssa (Rauhala 1:16) ei ole merkitty kaavan vaikutusalueelle. Kuitenkin kaava on oleellinen ja vaikuttaa myös meille.
+ Suunnitellut hotelli ja asunnot lisäävät aseman ravintola- ja kokouskäytön toiminnallistaloudellisia edellytyksiä, ehkä jopa ratkaisevalla tavalla. Huolella restauroidun asemarakennuksen
käyttö näihin tarkoituksiin on mielekästä ja toivottavaa.
+ Moderni ja tyylikkäästi toteutettava alue lisää Turengin houkuttelevuutta ja elinvoimaisuutta ja
toteuttaa Helsinki-Tampere -kasvukäytävän kehittymistä. Se myös siirtää taajaman painopistettä
kohti kylän historiallista keskustaa, nykyistä Kauppakujaa.
18
- Uudet kookkaat rakennukset lisäävät rautatien aiheuttamaa melua Haukolantiellä ja muualla
Kuumolan rinteessä oleville kiinteistöille, kun nyt radasta länteen suuntautuva melu heijastuu rakennuksista harjun suuntaan. Uuden alueen suuntaan mahdollisesti toteutettavilla meluesteillä voi
olla sama vaikutus.
- Uudet kookkaat rakennukset sulkevat perinteisen, avaran ja osin vesistöisen näkymän Haukolantiellä ja muualla Kuumolan rinteessä olevilta kiinteistöiltä.
Ehdotettavia toimenpiteitä edellä kuvattujen haittojen eliminoimiseksi:
1) Harjun suuntaan aiheutuva melu minimoidaan
1A) toteuttamalla kiskojen länsipuolen mahdolliset meluesteet sellaisina ja siten, että
ne eivät heijasta melua harjun suuntaan
1B) totuttamalla kiskojen itäpuolelle meluesteet, jotka katkaisevat radan aiheuttaman
melun harjun suuntaan
Molempien meluesteiden toteutuksessa huomioidaan niiden visuaalinen soveltuvuus
historialliseen asemarakennukseen ja perinteiseen maisemaan.
2) Kohti Ahilammen leveintä kohtaa avataan Haukolantien/harjun suunnasta vesistönäkymää joko
puustoa harventamalla ja/tai osin poistamalla.
Mielipide 5 (allekirjoittamaton)
Mielipiteessä esitetään, että alueella, jota asemakaava koskee elää rauhoitettu liito-orava
Kaavanlaatijan vastineet mielipiteisiin
Saaduissa mielipiteissä käsitellään osin samoja asioita, joten niiden vastineet on tässä yhdistetty:
Rakentamisen tehokkuus, kerrosluku ja olevan asutuksen näkymät Ahilammille.
Tehokasta rakentamista puoltaa sijainti rautatieaseman vieressä. Huonolle maaperälle rakentamisen kustannukset/asuinneliö ovat pienemmät, kun kerrosala on isompi.
Kaavaselostuksessa arvioidaan kerroksisuuden ja asemarakennuksen suhdetta seuraavasti: Rakennuksen etäisyys asemarakennuksesta on 70 m. Aseman ja viisikerroksisen uudisrakennuksen välissä on runsaasti puustoa ja asemarakennuksen tontilla talousrakennus ja terassikatos.
Kun tarkastellaan Kuumolantien
puolen ja tulevan rakentamisen
suhdetta, voidaan todeta, että rakentaminen ei sijoitu Haukolantien
asuinkorttelin ja Ahilammin väliin.
Kartassa punaisella pisteellä kohdat, mistä mielipiteet on esitetty.
Punainen rajaus osoittaa hankkeen
tavoitellun laajuuden. Kartta on kaavan luonnosvaiheen nähtävänäolosta.
Turvealueen ja tulva-alueen rakentaminen
Turvealueen rakentaminen on teknisesti mahdollista, mutta kustannuksiltaan kallista.
Turenki Resorts Oy, on ollut tietoinen alueen rakennettavuudesta esittäessään rakentamisalueen laajentamista turvealueelle.
Tulva-alueelle rakentaminen edellyttää maan pinnan nostamista. Mielipiteessä viitattu
vuoden 2004 tulvan korkeus jäi alle kaavassa käytetyn tulvarajan.
19
Rannan virkistysalueen supistuminen
Kaavaratkaisussa on lähdetty siitä, että rannan poistuvat toiminnot rakennetaan uudelleen ja niille löytyy tilaa virkistysalueelta. Kaavassa on rajattu vra-merkinnällä alue,
jolle ko. toimintoja voidaan sijoittaa. Kun otetaan huomioon virkistysalueeksi jäävän
alueen pinta-ala ja luonne ja lisäksi lähistöllä oleva muu virkistysalue, voidaan niiden
määrää pitää riittävinä.
Kunnalle koituvat kustannukset
Samanaikaisesti kaavaprosessin kanssa valmistellaan sopimusta, joka koskee alueen kunnallistekniikan ja muiden hankkeesta aiheutuvien kustannusten jakoa ja järjestelyjä. Sopimus tulee poliittiseen päätöksentekoon. Yleisperiaate on, että hanke
korvaa kustannukset, jotka hankkeesta aiheutuvat. Tarkoitus on, että sopimus ja kaava ovat samanaikaisesti päätöksenteossa, ensin sopimus, sitten kaava.
Kuumolantien asutuksen meluvaikutus
Jatkokaavoituksessa tarkennetaan melu- ja tärinäselvityksiä ja mahdollista suojausta.
Kulkurasitteet
Kulkurasite on merkitty kaavaan ajo-merkinnällä ja kaavaselostuksesta on siitä maininta.
Liito-oravan lisääntymis- ja pesimäalue
Liito-oravan lisääntymis- pesimisaluetta koskeva kaavamerkintä muutettiin mielipiteessä esitetyllä tavalla ja kahden metsäalueen merkintöjä täsmennettiin.
Kumottavan Y-alueen peltoalueen käyttö
Pelto on tällä hetkellä vuokrattuna, joten sen käyttöön voidaan palata myöhemmin.
4.3.4 Lausuntovaihe
Lausunnot pyydetään:
• Ympäristölautakunta
• Hämeen ELY-keskus
• Uudenmaan ELY-keskus
• Liikennevirasto
• Hämeen liitto
• Museovirasto
4.4 Asemakaavan tavoitteet
Tavoitteena on muuttaa korttelin 517 julkisten rakennusten korttelialue (Y) asumiseksi ja yritystoimintaa tukevaksi majoitus- ja liikekäyttötarkoitukseksi. Korttelien 516-518 nykyinen pientaloasutus
(Sairaalantie, Ahilammintie ja Kiramontie) sisältyy kaavamuutokseen ja tavoite on säilyttävä. Kaavalla on tarkoitus ratkaista uusien liike- ja asuinkortteleiden liikenneyhteys ja rantapuiston ja rakennettavan alueen ulottuvuudet.
Turenki Resorts Oy:n tavoitteet
Turenki Resorts Oy esittää tavoitteensa seuraavasti: Ensimmäisessä vaiheessa hotellin kerrosala
olisi n. 1000 k-m². Asuntojen kerrosala n. 4850 k-m² ja asuntojen lukumäärä 30. Lopullinen asuntojen määrä olisi 122. Markkinoinnin pääkohde ryhmä ovat eläkeikäiset muuttajat, jotka haluavat
modernia, kompaktia kapasiteettivaihteluiden tasaajana. Tavoitteena on osittain viisikerroksinen
rakentaminen hankkeen talouden ja rakennettavuuden johdosta.
Taustaa asemanseudun suunnittelutilanteesta
Kunta toimi 1990-luvun alkupuolella aktiivisesti omistamansa alueen kaavoittamiseksi asuntorakentamista varten mm. teettämällä idealuonnoksia. Tuolloin alue nimettiin Hopealahdeksi. Vuonna
1999 teetetyn täydentävän rakennettavuusselvityksen jälkeen todettiin pohjarakentamisen kustannukset niin suuriksi, että hankkeesta luovuttiin toistaiseksi.
20
4.4.1 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen
Sopimusalue
V. 2011 aiesopimuksessa osoitettiin
likimain alue, jota sopimus koski.
Sopimusalue sijoittui rakennettavuudeltaan parhaalle alueelle. Vuoden 2012 melu- ja tärinäselvityksen
johdosta hankkeen alullepanijat esittivät, että aluerajausta muutettaisiin.
Vaiheistus
Kaavaa valmisteltaessa päädyttiin siihen, että kaavoitettava alue jaetaan vaiheisiin. Turenki Resorts Oy:n tarkoitus on jakaa hanke kolmeen rakentamisvaiheeseen, joista nyt käsillä oleva kaavaratkaisu käsittää ensimmäisen vaiheen. Turenki Resorts Oy:n aineisto osoittaa tavoitellun hankkeen rakentamisen kokonaisuudessaan.
Jatkokaavoituksen osalta on tarpeen tarkentaa sekä melu- että tärinäselvitystä. Kunnan teettämässä tärinäselvityksessä määriteltiin raja, jonka itäpuolelle ei tulisi rakentaa asuintaloja. Turenki
Resorts Oy esitti selvityksen tarkentamista. Tarkoitus olisi selvittää, onko selvityksen rajaus liian
varovainen. Alue, joka selvityksessä rajattiin asuntorakentamisen ulkopuolelle, on rakennettavuudeltaan normaalia.
Tämän ensimmäisen kaavavaiheen viemäröinti toteutetaan kiinteistökohtaisella pumppauksella.
Seuraavien rakennusvaiheiden viemäröinti edellyttänee pumppaamon toteuttamista ja jatkosuunnittelua myös kunnallistekniikan rakentamisen osalta.
5 ASEMAKAAVAN KUVAUS
5.1 Kaavan rakenne
Asemakaavan muutoksella osoitetaan asemarakennuksen ja siihen liittyvän asuinrakennuksen
korttelialue erilleen rautatiealueesta. Uusi majoitus- ja asuinrakennusten kortteli osoitetaan Turengin aseman eteläpuolelle. Alueelle osoitetaan uusi katuyhteys. Rannan virkistysaluetta supistetaan
hieman. Asemakaavan muutoksella kumotaan korttelialueen osa, jonka käyttötarkoitus vanhassa
asemakaavassa on julkisten rakennusten korttelialue, Y. Muilta osin alueen rakenne säilyy ennallaan.
5.1.1 Mitoitus
Asemakaavalla osoitetaan uutta kerrosalaa korttelissa 526 AL-4 korttelialueelle. Korttelialueen pinta-ala on 5490 m² ja rakennusoikeus 5000 k-m². AP-korttelialueen pinta-ala on 2900 m². Rakennusoikeus on 850 k-m². Uutta asumisen kerrosalaa osoitetaan lisäksi korttelin 518 APkorttelialueella. Alueen pinta-ala on 2920 m². Rakennusoikeus tehokkuudella e=0,2 on 584 k-m².
Uudisrakentamisen mahdollistama asukasmäärä on laskennallisesti n. 60-100. Uusien asuntojen
määrä on n. 50-70.
21
5.2 Aluevaraukset
5.2.1 Korttelialueet ja asemakaavamerkinnät
Kortteli 516
AO, erillispientalojen korttelialue
Tonttien 1-3 rakennusoikeus ilmaistaan tehokkuusluvulla e=0,2, kerrosluku on II.
Tonttien 1 ja 2 rakennukset osoitetaan suojelumerkinnällä sr-7 Suojeltava rakennus. Merkinnällä
varustetut rakennukset ovat paikallishistoriallisesti arvokkaita eikä rakennuksia saa purkaa. Rakennuksissa tehtävät korjaus- ja muutostyöt tulee suunnitella siten, että julkisivujen ominaispiirteet
säilytetään ja historiallista arvoa ei tuhota.
Korttelin 516 tontti 4 on pinta-alaltaan n. 3440. Käyttötarkoitus on asuinpientalojen korttelialue, AP,
ja tontille on mahdollista rakentaa useampi asunto. Rakennusoikeus ilmaistaan tehokkuusluvulla
e=0,2.
Janakkalan rakennusinventoinnissa kortteli 516 on luokiteltu aluekohteeksi luokituksella Rakennusryhmä II. Koko korttelia koskee aluemerkintä /s-1 Alue, jolla ympäristö säilytetään. Rakennuksia
korjattaessa ja uusia rakennettaessa on asuin- ja piharakennukset rakennettava siten, että ne sijainnin, muodon, värityksen, mittakaavan ja julkisivujen jäsentelyn osalta noudattavat alueella olevien rakennusten ominaispiirteitä.
Korttelin Turengintien vastaisella sivulla on melumääräys 35 dBA. Merkintä osoittaa rakennusalan
sivun, jonka puoleisten rakennusten ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden äänieristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 35 dB (A).
Kortteli 517 tontti 1 Asemarakennus
K – 1 Liike- ja toimitilarakennusten korttelialue. Alueelle saa sijoittaa ravintolan ja sitä palvelevia
talous- ja saunarakennuksia sekä maakellarin ja terassirakenteita. Käyttötarkoitus vastaa nykyisiä
toimintoja. Korttelin länsiosassa on talousrakennus ja terassikatos, tälle alueelle osoitetaan lisäksi
pääkäyttötarkoituksen kaltaista rakennusoikeutta 300 k-m², kerrosluku I.
Asemarakennukselle osoitetaan suojelumerkintä sr-6 Suojeltava rakennus. Kulttuurihistoriallisesti
arvokas rakennus, jota ei saa purkaa. Rakennuksen ominaispiirteet tulee korjaus- ja muutostöissä
säilyttää. Erityisesti julkisivukorjauksissa tulee käyttää alkuperäisiä tai niitä vastaavia materiaaleja.
Tontin kautta on maanmittaustoimituksessa määrätty kulkurasite VR:n laitetilalle ja kahdelle omakotitalolle. Kulkurasite osoitetaan kaavassa ajo-merkinnällä.
Kortteli 517 tontti 2
AP Asuinpientalojen korttelialue
Rakennusoikeus osoitetaan tehokkuusluvulla e=0,2. Lisärakentaminen on mahdollista tontin länsireunalla. Museoviraston tulkinnan mukaan myös tämä asuinrakennus kuuluu valtakunnallisesti
merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon, RKY, vaikka kohteen rajauksesta sitä
ei voi päätellä.
Rakennukselle osoitetaan suojelumerkintä sr-6 Suojeltava rakennus. Kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus, jota ei saa purkaa. Rakennuksen ominaispiirteet tulee korjaus- ja muutostöissä säilyttää. Erityisesti julkisivukorjauksissa tulee käyttää alkuperäisiä tai niitä vastaavia materiaaleja.
Kortteli 517 tontti 3
AP Asuinpientalojen korttelialue
Tontti muodostuu kahdesta tilasta, joista toisella on asuinrakennus. Rakentamattoman osan omistaa kunta. Asemakaava on samansisältöinen kuin voimassaolevassa kaavassa. Rakennusoikeus
osoitetaan tehokkuusluvulla e=0,2.
22
Korttelin 517 AP-korttelialueella on aluemerkintä /s-1 Alue, jolla ympäristö säilytetään. Rakennuksia korjattaessa ja uusia rakennettaessa on asuin- ja piharakennukset rakennettava siten, että ne
sijainnin, muodon, värityksen, mittakaavan ja julkisivujen jäsentelyn osalta noudattavat alueella
olevien rakennusten ominaispiirteitä. Tontilla 3 aluemerkinnän tarkoitus on mahdollisessa lisärakentamistilanteessa kiinnittää huomio tontin sijaintiin aivan rakennetun kulttuuriympäristön vieressä
vaikka itse rakennuksella ei ole inventoinnissa todettua suojeluarvoa.
Kortteli 518 tontit 2-6
AO-2 Erillispientalojen korttelialue. Rakennuspaikalle saa rakentaa enintään 200 kerrosneliömetriä,
ellei korttelikohtaisesti ole toisin rakennusoikeutta osoitettu. Kerrosluku on I u 2/3.
Janakkalan rakennusinventoinnissa kohde on luokiteltu aluekohteeksi luokituksella Rakennusryhmä II. Rakentamistapaa ohjataan Ahilammintien puolella nuolimerkinnällä ja aluemääräyksellä /s1 Alue, jolla ympäristö säilytetään. Rakennuksia korjattaessa ja uusia rakennettaessa on asuin- ja
piharakennukset rakennettava siten, että ne sijainnin, muodon, värityksen, mittakaavan ja julkisivujen jäsentelyn osalta noudattavat alueella olevien rakennusten ominaispiirteitä.
Kortteli 518 tontti 1.
AP-8 Asuinpientalojen korttelialue. Rakennusoikeus ilmaistaan tehokkuusluvulla e=0,25. Kerrosluku on II. Rakennusoikeudesta 20 % on varattava autosuoja- ja taloustilojen rakentamiseen.
Rakennusoikeus on mahdollista käyttää kokonaan
vain, jos rakennetaan 2-kerroksisia rakennuksia.
Voimassaolevan kaavan Y-korttelialueen rajauksessa
oli varauduttu tontin laajentamiseen kahden viereisen
maanomistajan alueille.
Tällä muutoksella korttelialue koskee vain yhden
maanomistajan omistamaa aluetta. Omistajan tavoitteena on ollut muuttaa tontti pientalorakentamiselle
soveltuvaksi. Tontin pinta-ala on n. 2920 m².
Havainnekuva, mahdollinen tontin jäsentely
Kortteli 526 tontti 1
AL-4 Asuin- liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Kerrosalasta enintään 40 % saadaan käyttää
hotelli- ja majoitustoimintaan. Rakennuksen julkisivun suunnittelussa tulee huomioida sen sijoittuminen Turengin rautatieaseman (valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen
alue) välittömään läheisyyteen. Arkkitehtuurin tulee rakennuksen julkisivun massoittelun, aukotuksen ja materiaalien osalta täydentää historiallista lähiympäristöä. Arkkitehtuurin muotokielen tulee
olla modernia. Korttelin autopaikoitusta saadaan järjestää osittain maanpäälliseen tilaan, jota ei
lasketa kerrosalaan.
Korttelin kadunpuoleisen julkisivun ja vesikaton leikkauspinnan enimmäiskorkeus maanpinnasta on
19 m. Rautatien puolella on melumääräys 35 dBA. Merkintä osoittaa rakennusalan sivun, jonka
puoleisten rakennusten ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden äänieristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 35 dB (A).
Tontin pinta-ala on n. 5490 m² ja rakennusoikeus 5000 k-m². Tonttitehokkuudeksi muodostuu
e=0,9.
Kortteli 526 tontti 2
AP Asuinpientalojen korttelialue. Rakennusoikeus on 850 k-m² ja tontin pinta-ala n. 2900 m². Tonttitehokkuudeksi muodostuu e=0,3. Kerrosluku on II.
23
Korttelia 526 koskee lisäksi:
• Korttelialueella oleva siirtoviemäri tulee siirtää katualueelle.
• Tontin suunnittelussa on esitettävä ratkaisut syntyvien hulevesien käsittelyyn ja johtamiseen.
• Rakentaminen on mahdollista vain tulvakorkeuden +81 (N43) yläpuolelle.
Viisikerroksisen rakennuksen etäisyys asemarakennuksesta on 70 m. Aseman ja viisikerroksisen
uudisrakennuksen välissä on runsaasti puustoa ja asemarakennuksen tontilla talousrakennus ja
terassikatos. Tontti 2 sijoittuu osittain tulva-alueelle, joten maastoa on sen kohdalla nostettava.
LP autopaikkojen korttelialue on tarkoitettu korttelin 526 käyttöön ja se toimii kulkutienä seuraavan
kaavoitusvaiheen korttelialueelle. Kortteliin 526 liittyvä VP-alue tarkoitettu korttelialueen sisäiseen
yleiseen jalankulkuun käyttöön.
Korttelin 526 rakentamisen kerrosluku laskee rannan suuntaan. Näin mahdollisimman monella
asunnolla on vesinäkymä.
5.2.2 Muut alueet
Virkistysalueet
Ahilammin ranta osoitetaan lähivirkistysalueeksi, VL. Virkistysalue pienenee verrattuna voimassaolevaan asemakaavaan, koska uusi korttelialue 526 sijoittuu lähemmäksi rantaa kuin voimassaolevan kaavan korttelialue. Virkistysalueen pinta-ala on 7,4 ha. Kapeimmillaan rantapuiston leveys on
n. 40 m. Rantaviivan kokonaispituus asemakaavassa on 490 m. Yhtenäinen virkistysalue jatkuu
kaava-alueen länsipuolella vielä 280 m.
vra-1 Rantaan tukeutuvien toimintojen alue.
Virkistysalueella osoitetaan ohjeellisella rajauksella alue, jolla on ja jolle saadaan sijoittaa toimintoja, jotka tukeutuvat rantaan. Virkistysalueen osa, jolle saadaan toteuttaa esim. venepaikkoja ja
laitureita, veneiden vesillelaskupaikka, veneiden talvisäilytyspaikka, kuivan maan matonpesupaikka ja uimaranta. Alueelle saadaan järjestää huolto- ja kulkuyhteys sekä toiminnalle tarpeelliset
parkkipaikat. Alueelle saadaan rakentaa enintään 50 k-m²:n suuruinen huoltorakennus.
Kaavamuutoksella virkistysaluetta muutetaan korttelialueeksi.
Ensimmäisessä rakentamisvaiheessa matonpesupaikka on jäämässä korttelialueeksi ja sille järjestetään uusi paikka virkistysalueen vra-1-alueella.
Virkistysalueen metsäalueet, jotka on luontoinventoinnissa todettu arvokkaiksi rajataan luomerkinnöin:
Alueen kaakkoiskulman lehtometsälaikku
luo-1 Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Alue on luonnonsuojelulain tarkoittama liito-oravan lisääntymis- ja levähdysalue.
Ahilammin itärannan ja pohjoisrannan metsäalueet
luo-2 Luonnon monimuotoisuuden ja linnuston kannalta arvokas alue, joka tulee säilyttää luonnontilaisena. Vain luonnon- ja maisemanhoidon kannalta välttämättömät toimenpiteet sallitaan.
Kiramontieltä on maanmittaustoimituksella määrätty kulkuoikeus rautatiealueelle ja seitsemälle eri
kiinteistölle, jotka sijaitsevat rautatien ja rannan välissä. Kulkuoikeus on osoitettu kaavassa ajo merkinnällä.
Katualueet
Kiramontien katualuetta levennetään 14 metriin ja katualuetta jatketaan etelän suuntaan n. 120 m
nykyisen puistoväylän kohdalla. Uusi katu kääntyy Kiramontiestä koilliseen ja palvelee rakennettavaa korttelia 526. Katu nimetään Edelfeltintieksi. Katualueiden leveydessä varaudutaan mahdolliseen erilliseen kevyen liikenteen väylään tai reunakivellisen jalkakäytävän rakentamiseen.
24
Liikennealueet
Turengintien puolella muutetaan liikennealueen rajausta siten, että se noudattaa omistusrajaa korttelin 516 kohdalla.
Rautatiealue
Rautatiealueeksi, LR, osoitetaan aseman pysäköintialue ja laiturikatoksen alue.
Tekninen huolto
Uusi kortteli 526 liitetään Janakkalan veden verkostoon kiinteistökohtaisilla pumppaamoilla. Siirtoviemäri on sijoitettu alueelle, johon nyt kaavoitetaan AL-kortteli. Siirtoviemäri siirretään ennen rakentamista korttelialueen ulkopuolelle, katualueelle.
5.3 Yleiskaavan sisältövaatimusten huomioonottaminen
Kun alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, tulee MRL 54 § 4 mom mukaan asemakaavaa
laadittaessa ottaa huomioon, mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään (MRL 39 §). Asemakaavan muutoksella järjestetään uusia asumisen mahdollisuuksia. Näin ollen yleiskaavan sisältövaatimuksista erityisesti kohdat 3 ja 8 tulevat huomioonotetuiksi.
Seuraavassa arvioidaan näiden yleiskaavan sisältövaatimuksien huomioonottaminen asemakaavan muutoksessa:
1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys;
2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö;
3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus;
4)mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-,
vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja
talouden kannalta kestävällä tavalla;
Rakentaminen tiivistää yhdyskuntarakennetta.
Kaavamuutoksella täydennetään olevaa rakennetta ja hyödynnetään nykyisiä verkostoja.
Rakentamisen voi sanoa sijoittuvan Turengin
keskustaan. Palvelut ovat helposti saavutettavissa.
Rakentamisen sijoittuminen raideliikenneaseman välittömään läheisyyteen tukee liikkumisen
ekologisen kestävyyden tavoitetta.
5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja
eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen
elinympäristöön;
Kaavamuutoksella luodaan edellytyksiä monipuolisille asunto- ja asumismuotojen vaihtoehdoille erityisesti ikääntyvälle väestölle.
6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset;
7) ympäristöhaittojen vähentäminen;
Kaavamuutos tukee yrittäjyyden ja elinkeinoelämän edellytyksiä kunnassa.
Meluhaitta on huomioitu uudisrakentamiseen
kohdistuvan kaavamääräyksen keinoin.
Kaavamuutoksella saatetaan suojellun asemarakennuksen käyttötarkoitus ja suojelumääräys
ajan tasalle. Myös olevan asuntorakennuskannan ja miljöön säilymiseen kohdistuu kaavamääräyksiä.
8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä
9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys
Kaavamuutoksella ei heikennetä virkistysalueen riittävyyttä eikä saavutettavuutta. Virkistysalue jakautuu toiminnallisiin, rakennettuihin
osiin ja luonnonympäristöön.
25
5.3.2 Asemakaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja maakuntakaavaan
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
Turengin rautatieasema kuuluu Museoviraston laatimaan valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon, RKY. RKY on maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien
valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittama inventointi rakennetun kulttuuriympäristön
osalta.
Asemakaavoituksella toteutetaan seuraavia VAT-tavoitteiden erityistavoitteita:
• Alueidenkäytön suunnittelulla on huolehdittava, että asunto- ja työpaikkarakentamiseen on tarjolla riittävästi tonttimaata.
• Taajamia kehitettäessä on huolehdittava siitä, että viheralueista muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia.
Suhde maakuntakaavaan
Asemakaavan muutos toteuttaa maakuntakaavan tavoitteita, taajamajuna-aseman tuntumaan kaavoitetaan asuntorakentamista ja liiketoimintaa.
5.4 Kaavan vaikutukset
Etusivun sijaintikarttaan on rajattu arvioitu välitön vaikutusalue ulottuvaksi viereisiin kortteleihin.
Vaikutusten arviointi on tehty osana kaavatyötä.
Kokonaisrakenne, taajamakuva
Rakentaminen (koko hanke) täydentää taajaman raja-alueen ja päättää asemakaavalla ratkaistavan rakentamisen (rakennettavuus). Uudisrakentamisen iso tehokkuus on perusteltua taajamajuna-aseman vieressä.
Rakentaminen muodostaa maamerkin tarkasteltaessa sitä rautatien suunnasta. Ahilammin vesialueelta tarkasteltaessa viisikerroksiset rakennukset erottuvat, mutta jäävät harjumuodostelman
siluetin alapuolelle.
Liikenne, melu ja tärinä
Alueen sisäistä uutta katua joudutaan rakentamaan koko uuden korttelialueen matkalle. Myös Kiramontie rakennetaan uudelleen. Alue tukeutuu olevaan katuverkkoon. Turengintien kuormitus
jakautuu kolmelle eri liittymälle, joten kuormitus jakautuu tasaisesti.
Aseman liityntäpysäköintiä on tarkasteltu kaavaselostuksessa. Jos pysähtyvien junien määrä lisääntyy ja raideliikenteen käyttö kasvaa, on ilmeistä, että aseman pysäköinti- ja jalankulkujärjestelyjä joudutaan parantamaan. Tällä kaavamuutoksella ei heikennetä tulevaisuuden mahdollisuuksia.
Melu- ja tärinäselvityksiä on tarkoitus tarkentaa jatkokaavoituksen yhteydessä.
Sosiaaliset vaikutukset
Kaava merkitsee ennestään melko väljän pientaloalueen tuntumaan tehokkaampaa uutta asuntoja hotellirakentamista. Uuden asumisen lisääminen vanhaan ympäristöön aiheuttaa usein vastustusta vanhoissa asukkaissa, niin tässäkin tapauksessa. Toisaalta saaduissa mielipiteissä hanke
nähtiin myös hyvänä. Rautatieaseman ympäristö on paikka, joka yleensä tulisi rakentaa tehokkaasti.
Virkistysalueiden riittävyys ja saavutettavuus
Kaavamuutoksen maa-alueesta 46 % on virkistysaluetta. Osa alueesta jää luonnontilaiseksi ja osa
rakentuu toiminnalliseksi. Veden läheisyys luo virkistysalueelle erityistä houkuttelevuutta. Aluetta
palvelee hyvin myös viereinen Pyhämäen harjun virkistysalue.
26
Taloudelliset vaikutukset
Taloudellisien vaikutusten arviointi on käynnissä kaavaa laadittaessa. Ennen kaavan hyväksymistä
sovitaan Turenki Resorts Oy:n kanssa kunnallistekniikan ja muiden hankkeesta aiheutuvien kustannusten jaosta. Kustannukset koostuvat mm. kadun ja vesihuollon rakentamisesta, siirtoviemärin
siirrosta ja rakentamisen alle jäävien virkistysalueen toimintojen siirrosta.
Hanke edistää paikallista yrittäjyyttä ja elinkeinoelämää. Kunta saa korttelialueen myynnistä tuloa
ja lopulta verotuloa asukkailta.
Vaikutukset rakennettuun ympäristöön
Uuden alueen rakentaminen merkitsee Turengin rakentamisen mittakaavassa huomattavaa rakentamisen volyymiä. Tässä ensimmäisessä vaiheessa kerrosalan lisäys on 5850 k-m². Lopullinen
tavoiteltu kerrosalan määrä on n. 11400 k-m². Viisikerroksiset massat muodostavat rautatien suuntaan uuden maamerkin ja erottuvat Ahilammin suunnalta maisemassa. Suurmaisemassa rakentaminen sijoittuu harjujaksojen väliin.
Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön
Luontoinventoinneissa todetut arvokkaat alueet on osoitettu luo-merkinnöin jätettäviksi luonnontilaisiksi. Kun rakentaminen sijoittuu nykyisien valmiiden puiston toimintojen päälle, joudutaan ko.
toiminnoille hakemaan uutta paikkaa. Virkistysalueen eteläosassa varataan laajentamista varten
tilaa. Korttelialueiden hulevedet viivytetään alueella. Rakennusluvassa on esitettävä suunnitelma
hulevesien käsittelystä.
5.4 Nimistö
Uusi katu nimetään Edelfeltintieksi asemarakennuksen arkkitehdin Carl Albert Edelfeltin mukaan.
6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS
Samanaikaisesti kaavaprosessin kanssa valmistellaan sopimusta, joka koskee alueen kunnallistekniikan rakentamisen kustannusjakoa ja järjestelyjä. Yleisperiaate on, että kunta on kunnallistekniikan rakentamisen toteuttaja ja hanke vastaa kustannuksista. Sopimus tulee poliittiseen päätöksentekoon. Yleisperiaate on, että hanke korvaa kustannukset, jotka hankkeesta aiheutuvat. Tarkoitus on, että sopimus ja kaava ovat samanaikaisesti päätöksenteossa, ensin sopimus, sitten kaava.
Kaavan saatua lainvoiman kunta voi myydä korttelialueen Turenki Resorts Oy:lle, joka toteuttaa
hankkeen.
Janakkalassa 14.9.2015
Leena Turkka
kaavoitusarkkitehti
27
Liite 3 Ote voimassa olevasta asemakaavasta
28
Liite 4 Nykytilanne, rakennettu ympäristö ja rantapuiston toiminnot
29
Liite 5 Nykytilanne, tekniset verkostot ja kunnan maanomistus
30
Liite 6 Nykytilanne, suunnittelurajoitteet
31
Liite 7 Nykytilanne, luontokohteet
32
Liite 9 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Osa liitteistä poistettu, koska ne ovat samoja kuin asemakaavan selostuksessa
Janakkalan kunta • Turenki
Asemakaavan muutos ja asemakaavan kumoaminen
Asemanseutu
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
17.5.2011
11.5.2015
D:no 177/2011
KAAVA-ALUEEN SIJAINTI
Alue sijaitsee Turengin keskustassa, alle kilometrin etäisyydellä liikekeskustasta länteen, Turengintien eteläpuolella ja rautatien länsipuolella. Kansilehden kartassa on kaavamuutosalueen alustava
rajaus ja arvioitu vaikutusalueen rajaus.
KAAVAN TARKOITUS
Asemakaavan muutoksella on tarkoitus saattaa Turengin rautatieaseman käyttötarkoitus vastaamaan nykytilannetta. Kaavoituksella tutkitaan ns. Hopealahden kortteleiden kaavalliset reunaehdot.
Kaavalla tutkitaan ns. entisen sähkölaitoksen alueen (korttelissa 518) muuttamista asumiseen ja
liittymistä nykyiseen asuinkortteliin.
KAAVAN TAVOITTEET
Aluetta koskee kaksi kaavamuutosaloitetta:
• Aseman yrittäjä on perustettavan yhtiön lukuun esittänyt, että ravintolan toiminnan tueksi viereen kaavoitettaisiin majoitustoimintaa mahdollistava tontti. Aloitteessa esitetään lisäksi, että
Hopealahden alueen kaavoitusta asumiselle edistettäisiin.
• Ns. entisen sähkölaitoksen kiinteistön omistaja on esittänyt, että käyttötarkoitus muutettaisiin
julkisten rakennusten korttelialueesta (Y) asuntorakentamisen mahdollistavaksi käyttötarkoitukseksi.
33
Kaavamuutos koskee asemaa ja sillä ratkaistaan rautatie- ja korttelialueen rajaus. Tavoitteena on
muuttaa korttelin 517 julkisten rakennusten korttelialue (Y) asumiseksi ja yritystoimintaa tukevaksi
majoitus- ja liikekäyttötarkoitukseksi. Korttelien 516-518 nykyinen pientaloasutus (Sairaalantie,
Ahilammintie ja Kiramontie) sisältyy kaavamuutokseen ja tavoite on säilyttävä. Kaavamuutos koskee lisäksi Ahilammin rannan virkistysaluetta. Kaavalla on tarkoitus ratkaista uusien liike- ja asuinkortteleiden liikenneyhteys ja rantapuiston ja rakennettavan alueen ulottuvuudet.
Liite 3 Kaavamuutoksen tavoitekartta osoittaa yleispiirteisesti alueelle kaavaillut käyttötarkoitukset.
Liite 3a
KAAVA-ALUEEN NYKYTILANNE
Asemakaavamuutosalueen pinta-ala on n. 19,70ha.
Päärata sivuaa aluetta ja Turengin seisake on alueella. Turengin aseman rakennus ympäristöineen
on myyty erilleen rautatiealueesta. Asemarakennukseen liittyy entinen asemapäällikön asuinrakennus, joka on myyty erilleen yksityiseen käyttöön. Asemarakennus kuuluu museoviraston inventointiin valtakunnallisesti arvokkaat rakennetut ympäristöt. Inventoinnissa mainitaan myös asemapäällikön asuinrakennus.
Alueella on 10 omakotikäytössä olevaa asuinrakennusta, joista osa kuuluu kunnan rakennusinventoinnin aluekohteisiin. Liite 4 Rakennusinventoinnit
Alueella on entinen sähkölaitoksen rakennus (1960), joka on nykyisin toimitila- ja asuinkäytössä.
Kaavamerkintä on yleisten rakennusten korttelialue, Y.
34
Asemarakennus
Entinen sähkölaitos Pyhämäentien
suunnasta
Sairaalantien pientalot
Ahilammintien pientalot
Ahilammin ranta-alue on asemakaavassa osittain
puistoaluetta (P) ja osittain uimalaitos tai –rantaaluetta (UV). Alueella on venelaitureita ja veneiden vesillelaskupaikka, mattojen kuivanmaanpesupaikka ja autopaikkoja. Ranta-alueelle on
ajoyhteys Kiramontien kautta. Rantapuistossa
kulkee puistokäytävä (kuva), jolle on yhteys
myös Ahilammintien kautta. (Kuvat vuodelta
2011.)
Ahilammen rantaa etelän suunnassa
35
Rataan rajoittuva rakentamaton alue on asemakaavassa yleisten rakennusten korttelialuetta (Y). Alue on ollut vuokraviljelykäytössä ja
tällä hetkellä vuokrattu asemaravintolan oheistoimintoja varten.
Tämä alue on mahdollista majoitustoimintojen
ja asumisen aluetta.
Kuvassa rata vasemmalla ja ranta oikealla.
Kaavamuutosalueen ajoneuvoliikenne Turengintieltä välittyy Asematien ja siihen liittyvän Pyhämäentien kautta sekä Sairaalantien kautta, Turengintien alitse.
Alue on kunnallistekniikan piirissä. Turengin ja Tervakosken viemäriverkostot yhdistävä siirtolinja
kulkee radan tuntumassa.
Osa alueesta sijoittuu pohjavesialueelle (Turengin pohjavesialue, 0416501).
Rakennetut tilat ovat yksityisessä omistuksessa. Kunta omistaa pääosan muusta alueesta (liitekartassa keltainen väri). Liite 2 Alueen nykytilanne
SUUNNITTELUTILANNE
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
Asemarakennus sisältyy Museoviraston laatimaan valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen
kulttuuriympäristöjen (RKY) inventointiin. RKY on maankäyttö- ja rakennuslakiin perustu
vien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittama inventointi rakennetun kulttuuriympäristön osalta. Liite 4 Rakennusinventoinnit
Asemakaavoituksella toteutetaan seuraavia VAT-tavoitteiden erityistavoitteita:
• Alueidenkäytön suunnittelulla on huolehdittava, että asunto- ja työpaikkarakentamiseen on tarjolla riittävästi tonttimaata.
• Taajamia kehitettäessä on huolehdittava siitä, että viheralueista muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia.
• Alueidenkäytössä on varattava riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä
edistettävä verkostojen jatkuvuutta, turvallisuutta ja laatua.
MAAKUNTAKAAVOITUS
YLEISKAAVA
36
Kanta-Hämeen maakuntakaavojen yhdistelmä.
Maakuntakaava on vahvistettu valtioneuvostossa 28.9.2006 ja 1. vaihemaakuntakaava
2.4.2014.
Maakuntakaavassa alue on merkinnällä A,
asuntovaltainen taajamatoimintojen alue.
Alue sisältyy valtuuston 24.8.1981 hyväksymään Turengin yleiskaavaan. Yleiskaavassa
alue on asuinpientalojen aluetta, julkisten
palvelujen ja hallinnon aluetta, rautatieliikenteen aluetta, puistoaluetta ja vesiliikenteen
aluetta.
la taajamajuna-asema
ma Maisema-alue: kulttuurimaiseman, rakennetun kulttuuriympäristön tai kulttuurihistorian
kannalta tärkeä alue.
Asemarakennuksen merkintä on Arvokas rakennettu kulttuuriympäristö, erityisen merkittävä.
ASEMAKAAVA
Alueella on voimassa 6.6.1972 ja 30.6.1980 vahvistetut asemakaavat. Liite 1 Ote voimassa olevasta asemakaavasta
SELVITYKSET
• Maaperäselvitys 1990, Soilplan ky ja 1999 täydentävä pohjatutkimus ja pohjarakennusehdotus,
Suomalainen Insinööritoimisto Oy.
• Luontoselvitys 2000-01, Janakkalan taajamien luontokohteet
• Janakkalan Vesi teetti v. 2009 luonto- ja maisemaselvityksen palvelemaan vesihuoltolinjan välillä Tervakoski-Turenki suunnittelua. Selvitysalue kattaa tämän kaava-alueen. Selvityksen laati
FCG Planeko Oy:n Kuopion toimistosta biologi FK Jari Kärkkäinen.
• Luontokartoitus Christof Siivonen 2011. Liito-orava alueen kaakkoiskulmassa.
• Tie- ja raideliikenteen meluselvitys Promethor 24.2.2012
• Raideliikennetärinäselvitys Promethor 24.2.2012. Selvityksen johdosta asuntorakentamiselle
soveltuvaa aluetta supistetaan rautatien puolelta.
• Janakkalan rakennusinventointi 2002-2004 Teija Ahola
KAAVAN VAIKUTUKSET
Etusivun sijaintikarttaan on rajattu arvioitu välitön vaikutusalue ulottuvaksi viereisiin kortteleihin.
Vaikutusten arviointi suoritetaan osana kaavatyötä ja se raportoidaan kaavaselostuksessa.
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Kokonaisrakenne, taajamakuva
Liikenne, melu ja tärinä
Liityntäpysäköinti
Sosiaaliset vaikutukset
Asuntoalueen viihtyisyys
Suhde nykyiseen asutukseen
Virkistysalueiden riittävyys ja saavutettavuus
Taloudelliset vaikutukset
Yhdyskuntarakenteen taloudellisuus
Vaikutukset yksityistalouksiin
OSALLISET
Osallisia ovat kaikki, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti
vaikuttaa: aavamuutosalueen maanomistajat
• Vaikutusalueen asukkaat ja maanomistajat
• Kunnan viranomaiset: Kunnallistekniikan suunnittelu, ympäristöpalvelut
37
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Janakkalan Vesi
Hämeen liitto
Museovirasto
Hämeen ELY-keskus
Uudenmaan ELY-keskus (liikenne)
Liikennevirasto
Kanta-Hämeen pelastuslaitos
Järvi-Suomen merenkulkupiiri
Elenia
TeliaSonera Oyj
Posti
Janakkalan Luonto ja Ympäristö ry
Janakkalan venekerho ry
SOPIMUKSET
Kunnan ja Turenki Resorts Oy:n välillä on tehty aiesopimus, joka on voimassa 31.12.2015 asti.
Viimeisin asian käsittely KH 15.9.2014 § 181.
KAAVAPROSESSIN VAIHEET
• Kunnanhallituksen aloituspäätös 23.5.2011 § 147
• 14.6.2011 Viranomaisneuvottelu
• Asemakaavoituksen vireilletulosta kuulutettiin 8.7.2011 ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma
oli nähtävänä 16.8.2011 saakka.
• 15.8.2011 keskustelutilaisuus kaavoituksen lähtökohdista.
TAVOITEAIKATAULU / uusittu
• Kesäkuu 2015 kaavaluonnos nähtävillä
• Lokakuu 2015 kaavaehdotus nähtävillä ja lausunnoilla
• Joulukuu 2015 valtuusto hyväksyy kaavamuutoksen
TIEDOTTAMINEN
• Kaavoituksen vireilletulosta on kuulutettu kaavoituskatsauksessa vuodesta 2010 lähtien.
• Kaavaluonnoksesta tiedotetaan lehtikuulutuksella Janakkalan Sanomissa. Osallisille tiedotetaan kirjeitse.
• Virallinen nähtävänäolo ilmoitetaan lehtikuulutuksella Janakkalan Sanomissa.
• Aineisto on nähtävänä kunnantalon ilmoitustaululla Turengissa.
• Aineisto on nähtävänä kunnan internet-sivulla.
VALMISTELUVAIHEESSA KUULLAAN:
Osalliset
LAUSUNNOT PYYDETÄÄN:
• Ympäristölautakunta
• Hämeen ELY-keskus
• Uudenmaan ELY-keskus
• Liikennevirasto
• Hämeen liitto
• Museovirasto
YHTEYSTIEDOT
Janakkalan kunta Kaavoitusarkkitehti Leena Turkka p: 03- 680 1293,
[email protected]
Postiosoite: Janakkalan kunta, Juttilantie 1, 14200 Turenki
38
Liite 3 Kaavamuutoksen tavoitekartta
Liite 4 Rakennusinventoinnit
Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, RKY
39
RKY on Museoviraston laatima inventointi, joka on valtioneuvoston päätöksellä
22.12.2009 otettu maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuuriympäristön
osalta 1.1.2010 alkaen.
Turengin rautatieasema
Kuvaus
Janakkalan Turengin asema on Tikkurilan ohella - monet yksityiskohdat jo menettäneenäkin - parhaiten alkuperäisasussaan säilynyt asemarakennus HelsinkiHämeenlinna -radalla. Molemmat ovat arkkitehti C.A. Edelfeltin suunnittelemia ja
edustavat varhaisinta asema-arkkitehtuuria maassamme. Asemarakennuksessa on
myös poikkeuksellisen hyvin säilynyt interiööri.
Asemarakennuksen pihanpuolen torni ja kuisti on purettu. Sen sijaan nyt jo harvinainen puinen laiturikatos on säilynyt ja kunnostettu 1999. Asemarakennuksen lisäksi
asema-alueella on säilynyt yksi asuinrakennus 1910-luvulta.
Historia
Suomen ensimmäinen rautatie valmistui 1862 yhdistämään Helsinkiä ja Hämeenlinnaa. Yksi ratavälin asemista rakennettiin Janakkalan Turenkiin. Turengin rautatieasema ja Leppäkosken ratamestarin talo valmistuivat 1862.
Linjausvaiheessa Turenkia pidettiin mahdollisena risteysasemana tulevalle Pietarin
radalle ja tätä silmälläpitäen Turenkiin rakennettiin suuri asema. Myöhemmin risteysasemaksi valittiin kuitenkin Riihimäki. Päätös hidasti Turengin kasvua asemapaikkana, mutta se oli siitä huolimatta vilkas asema 1920-luvulta alkaen. Turenkiin perustettiin Turengin Saha ja Mylly Oy 1906, ja sen yhteyteen sähkölaitos, josta koko yhdyskunta sai sähkönsä 1912 alkaen.
kohteeseen sisältyy: liikenteen rakennus; työväen asuintalo;
ympäristön nykyluonne: taajama;
Maakunnallisesti merkittävät rakennusperintökohteet, Rakennettu Häme, Hämeen liitto 2003
Rakennus kuuluu maakunnallisesti merkittäviin rakennusperintökohteisiin kohteena
13 Turengin rautatieasema:
Lääninarkkitehti C.A. Edelfeltin piirtämä puinen asemarakennus on valmistunut vuonna 1862. Sveitsiläistyyliseen rakennukseen alun perin liittynyt torni on purettu. Sen sijaan Turengin asema on ainoa vanhan Helsinki–Hämeenlinna-radan asemista, jossa
on säilynyt alkuperäinen laiturikatos. Se, että Turenkiin tuli aikoinaan näin suuri asema, johtui suunnitelmista rakentaa Pietarin rata risteäväksi
Turengista. Asema-alueeseen liittyy myös vanha asuinrakennus. Turenki on valtakunnallisesti merkittävä asema.
Janakkalan rakennusinventointi 2002-2004 Teija Ahola
Janakkalan rakennusinventointiin kaavamuutosalueella kuuluvat asemarakennusten
lisäksi rakennusryhmäkohteet Ahilammentie 3-11 ja 166 Sairaalantien pientalot.
40
165432175 Turenki Rakennusryhmä II
149 Ahilammintie 3-11
Ahilammentien pientalot ovat pääasiassa 1900-luvun alkupuolelta ja muodostavat
pienen viiden talon rakennusryhmän. Pientalot ovat puolitoistakerroksisia, lautaverhoiltuja puurakennuksia, joissa on käytetty taite- ja harjakattoa. Suorassa linjassa tien
varteen ryhmittyvät talot ja koivikko rajaavat Ahilammen katutilaa ja muodostavat pikkukylämäistä miljöötä rautatieaseman tuntumaan.
165432174 Turenki Rakennusryhmä II
166 Sairaalantien pientalot
Entiseltä kauppakadulta etelään erkanevan Sairaalantien varressa on pieni ryhmä
puutaloja viime sotia edeltäneeltä ajalta. Talot ovat yksilöllisiä huvilamaisia rakennuksia, jotka ovat säilyneet hyvin tai kohtuullisesti ajallisesti tunnistettavina.
Alueelta on purettu Päivärinteen huvila, joka toimi vuoteen 1963 kunnantalona. Sairaalantien kautta kuljettiin kunnansairaalaan ja rautatieasemalle. Radan ja Pyhämäen
lähistölle rakentunut uusi kyläkeskusta jäi Turengin valtatien valmistumisen jälkeen
rakennetun taajaman reuna-alueeksi. Sairaalantien seudulla taajamakuvaa heikentää
v. 1961 valmistunut valtatien ylikulkusilta.
41
65432057 Turenki Rakennus KI
170 Turengin asema
Turengin rautatieasema on maamme vanhimman rautatien alkuperäisiä rakennuksia.
Hämeen lääninarkkitehti C.A. Edelfeltin piirtämä puuasema vuodelta 1862 edustaa
pienistä muutoksista huolimatta hyvin ajan rautatiearkkitehtuurille ominaista epäsymmetrisellä volyymiryhmittelyllä leikittelevää suunnittelua ja yksityiskohtien sveitsiläistä puuleikkauskoristelua. Turengin asema on ainoa Helsinki-Hämeenlinna-radan
asemista, jossa on säilynyt alkuperäinen laiturikatos. Rakennuksen takana VR:n rakennuttama asuinrakennus 1920-luvulta.
42
Liite 10 Tilastolomake
43