liitteet osa 2 - Mikkelin seudun sosiaali

Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta
26.2.2015 § 6 Liite 5
OMAISHOIDON SEUDULLINEN
TOIMINTAOHJELMA 2015 – 2016
SISÄLLYSLUETTELO
Johdanto ----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- 1
1. Omaishoitaja ja omaishoidon tuki ------------------------------------------------------------------------------------------------- 3
2. Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen omaishoidon toimintaohjelma------------------------------------- 4
3. Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen omaishoito ----------------------------------------------------------------- 4
3.1 Omaishoidon kattavuus (STM:n suositus 6-7 %) -------------------------------------------------------------------------- 4
3.2 Omaishoidon tuen hakeminen ja omaishoidon tuen prosessi --------------------------------------------------------- 5
3.3 Omaishoidon tuen sopimus ja hoito- ja palvelusuunnitelma ja asiakasmaksut ---------------------------------- 7
3.4 Omaishoidettavalle suunnatut Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen palvelut --------------------------- 8
3.4.1 Päivätoiminta omaishoidettavalle--------------------------------------------------------------------------------------------- 8
3.4.2 Lyhytaikaishoito omaishoidettavalle------------------------------------------------------------------------------------------ 8
3.4.3 Kotihoito ja kotihoidon tukipalvelut ------------------------------------------------------------------------------------------- 9
3.4.4 Apuvälineet ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------ 10
3.4.5 Kuntoutuspalvelut ---------------------------------------------------------------------------------------------------------------- 10
3.4.6 Kuljetuspalvelut ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- 11
3.5 Omaishoitajalle suunnatut palvelut -------------------------------------------------------------------------------------------- 11
3.5.1 Ohjaus ja neuvonta -------------------------------------------------------------------------------------------------------------- 11
3.5.2 Palveluseteli 2014 ---------------------------------------------------------------------------------------------------------------- 12
3.5.3 Toimeksiantosopimus ----------------------------------------------------------------------------------------------------------- 13
3.5.4 Omaishoitajien liikuntaryhmä ------------------------------------------------------------------------------------------------- 13
3.5.5 Päivätoiminta omaishoitajalle------------------------------------------------------------------------------------------------- 13
3.5.6 Omaisten vertaistukiryhmä ---------------------------------------------------------------------------------------------------- 14
3.6 Omaishoitajan tukeminen --------------------------------------------------------------------------------------------------------- 14
3.6.1 Omaishoitajien terveystarkastukset------------------------------------------------------------------------------------------ 15
3.6.2 Vastuutyöntekijä ----------------------------------------------------------------------------------------------------------------- 15
3.7 Muiden yhteistyötahojen järjestämien palveluiden nykytila ------------------------------------------------------------ 16
3.7.1 Yksityiset palveluntuottajat ---------------------------------------------------------------------------------------------------- 16
3.7.2 Järjestöjen ja seurakuntien tarjoamat palvelut ---------------------------------------------------------------------------- 16
4. Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen omaishoidon tavoitteet vuoteen 2025 ------------------------- 20
5. Toimintaohjelman seuranta ja arviointi ---------------------------------------------------------------------------------------- 25
Liite 1. Laki omaishoidon tuesta 2.12.2005/937 ------------------------------------------------------------------------------- 28
Liite 2. Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen omaishoidontuen myöntämisperusteet 2014
(Vanhuspalveluiden käsikirjasta)----------------------------------------------------------------------------------------------------- 35
Liite 3. Omaishoidon teesit ------------------------------------------------------------------------------------------------------------- 37
1
Johdanto
Omaishoito ja kotihoidossa olevien määrä on voimakkaasti kasvamassa, koska ikääntyvän
väestön määrä lisääntyy, palvelurakenteissa tapahtuu muutoksia ja kuntien taloudellinen
tilanne heikkenee. Suomessa päätoimisia auttajia eli omaishoitajia on noin 300 000, joista
n. 60 000 vastaa pitkäaikaisesta ja vaativasta omaishoidosta Omaishoito on asumispalveluita ja laitoshoitoa ehkäisevä tai korvaava palvelumuoto. Valtakunnallisesti omaishoitajia
arvioidaan olevan 6 % väestöstä ja raskasta hoitoa toteuttavia on 1,2 %. Mikkelin seudun
sosiaali- ja terveystoimessa heitä arvioidaan olevan n. 4700, joista n. 940 vastaa vaativasta omaishoidosta. Omaishoitolain mukaisen omaishoidon tuen piirissä on noin 40 400
omaishoitajaa koko maassa.
Vammaispalvelun tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia
muiden kuntalaisten kanssa mahdollisimman yhdenvertaisesti sekä vähentää vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä.
Vammaispalvelun omaishoidontuen asiakkaana on eri-ikäisiä omaishoidontuen saajia. Hakijana on lapsiperheitä ja heidän erityistarpeensa tulee huomioida omaishoidontukea myönnettäessä ja vapaapäiviä järjestettäessä. Haasteena on lapsiperheiden omaishoitajuuden ja työelämän yhteen sovittaminen mm. hoitojärjestelyjen, päivähoidon, vuorohoidon ja viikonloppuhoidon osalta.
Etelä-Savon alueella omaishoito ja kotihoidossa olevien määrä on voimakkaasti kasvamassa (taulukko 1), sillä ikääntyvän väestön määrä lisääntyy erityisesti täällä verrattuna
koko valtakunnan tasoon. Etelä-Savossa on myös paljon perheitä, joissa nuorempi polvi
on siirtynyt työn tai opiskelun perässä kasvukeskuksiin. Hoivavastuun jakajia ei ole lähipiirissä. Vaativa ja sitova hoivavastuu voi näin ollen jäädä yhden ihmisen harteille.
2
Taulukko 1. Tilastokeskuksen ennusteen mukainen väestörakenteen kehitys Mikkelin seudulla yli
75 -vuotiaiden määrä
Omaishoito on elämänmuoto, jossa sairastaminen, auttaminen, hoitaminen ja kuntoutus
sovitetaan eri tavoin perheen tavalliseen elämään ja perheenjäsenten keskinäiseen kanssakäymiseen. Omaishoitajan ja hoidettavan tarpeet liittyvät kiinteästi yhteen. Omaishoitotilanteet ovat aina yksilöllisiä ja niiden kesto voi vaihdella suuresti. Tilanne voi kehittyä vähitellen tai tulla äkillisenä. Tavallista on, että puolison tai vanhemman toimintakyky huononee ikääntyessä niin paljon, ettei hän enää selviydy arjessa ilman apua.
Äkillinen omaishoitotilanne voi syntyä esimerkiksi jonkun perheenjäsenen vammautumisen, äkillisen vakavan sairauden tai vammaisen lapsen syntymän seurauksena. Myös mielenterveyshäiriö voi aiheuttaa omaishoidon tarvetta. Omaishoitajuus voi olla lyhytaikainen
tai useita kymmeniä vuosia kestävä elämänvaihe. Paljon apua tarvitsevan ja omaisen välille syntyy riippuvuussuhde, joka määrittelee molempien elämää. Uudessa elämäntilanteessa sekä omaishoitaja että hoidettava tarvitsevat tukea, ohjausta ja neuvontaa.
Omaishoitajien tekemän työn arvo kunnalle on merkittävä ja se otetaan huomioon, kun
suunnitellaan omaishoitoperheille palveluja ja auttamiskeinoja.
3
1. Omaishoitaja ja omaishoidon tuki
Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidon tuesta (937/2005), jonka järjestämis- ja valvontavastuu on kunnalla. Omaishoidon tuki on määrärahasidonnainen sosiaalipalvelu, joka
kohdennetaan eniten hoitoa ja huolenpitoa tarvitseville.
Omaishoidon tuen piirissä oleva omaishoitaja
Omaishoidon tuen piirissä olevaksi omaishoitajaksi määritellään henkilö, joka on saanut
päätöksen omaishoidon tuesta ja tehnyt sopimuksen omaishoidosta kunnan kanssa
omaishoitolain mukaisesti (Liite 1). He saavat työhönsä taloudellista tukea ja omaishoitajan työtä tukevia palveluja kotiin. Omaishoitaja voi olla puoliso, lapsi, vanhempi tai joku
muu hoidettavalle läheinen henkilö.
Omaishoidon tuen ulkopuolella oleva omaishoitaja
Omaishoidon tuen ulkopuolella hoidetaan yhtä vaativia omaistilanteita kuin omaishoidon
tuen piirissä olevat hoitavat. Omaishoitajia, jotka eivät tunnista omaishoitajuuttaan, eivätkä
osaa lähteä hakemaan palveluja työnsä ja jaksamisensa tueksi, on paljon. Enemmistö
omaishoidon tuen ulkopuolella olevista omaishoitajista on iäkkäitä naisia, jotka hoitavat
puolisoitaan. Joidenkin läheinen on siirtynyt kotoa laitokseen ja omaiset jatkavat auttamistaan laitoksessa / palveluasumisyksikössä, tällöin omaishoitaja ei kuulu kunnallisiin omaishoitajiin.
Suomen Omaishoitoverkosto on määritellyt omaishoitajaksi henkilön, joka pitää huolta
perheenjäsenestä tai muusta läheisestään, joka sairaudesta, vammaisuudesta tai muusta
erityisestä hoivan tarpeesta johtuen ei selviydy arjestaan omatoimisesti. Omaishoitaja on
useimmiten puolison hoitaja, mutta myös oman lapsen, vanhemman, sisaren tai veljen
hoitaja. Osa omaishoitajista on ns. etäomaishoitajia, jotka tukevat läheisensä selviytymistä
pidemmän matkan päästä.
Omaishoidon tuki
Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön omassa kodissa tapahtuvan hoidon ja huolenpidon turvaamiseksi annettavaa hoitopalkkiota ja palveluja. Omaishoidon tuesta säädetään laissa. Omaishoidon tuki on kokonaisuus, mikä muodostuu hoidettavalle annettavista palveluista sekä omaishoitajalle annettavasta hoitopalkkiosta, vapaasta sekä palveluista, jotka tukevat omaishoitoa. Palkkioon vaikuttaa hoidon
4
sitovuus ja vaativuus. Omaishoitajille maksettavien hoitopalkkioiden määrästä ja alimmista
hoitopalkkioista säädetään omaishoidon tuesta annetun lain (937/2005) 5 §:ssä. Lain 6 §:n
mukaan hoitopalkkioita tarkistetaan kalenterivuosittain työntekijän eläkelain (395/2006) 96
§:ssä tarkoitetulla palkkakertoimella.
2. Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen omaishoidon
toimintaohjelma
Tarkoitus ja tavoitteet
Mikkelin sosiaali- ja terveystoimen omaishoidon toimintaohjelma on laadittu tiiviissä yhteistyössä yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa ja se on yhteydessä seudulliseen vanhustenpalvelujen toimintaohjelmaan 2025.
Omaishoidon seudullisen toimintamallin tarkoituksena on saada omaishoidon tukemisen
kokonaisuuksiin selkeyttä ja suuntaa sekä taata seudun väestölle tasavertaiset palvelut.
Se viestii halutusta tulevaisuudesta ja osoittaa keinot sinne pääsemiseksi. Siinä ilmaistaan
palvelujärjestelmän ja kuntapäättäjien tahtotila omaishoidontuen palveluiden järjestämisestä.
Omaishoidon toimintaohjelma mahdollistaa Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen järjestämien omaishoitoa tukevien palveluiden pitkäjänteisen ja johdonmukaisen kehittämisen muuttuvassa toimintaympäristössä. Toimintaohjelman avulla voidaan tunnistaa toiminnan kannalta keskeiset haasteet ja luoda yhteinen näkemys niiden edellyttämistä muutostarpeista. Omaishoidon toimintaohjelmaa tarvitaan myös valintojen tekemiseen, se linjaa ja määrittelee sen mitä tehdään. Omaishoidon toimintaohjelman tavoitteita tarkastellaan ja konkretisoidaan vuosittain.
3. Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen omaishoito
3.1 Omaishoidon kattavuus (STM:n suositus 6-7 %)
Vertailtaessa omaishoidon tuen toteuttamista kunnissa, tärkeä indikaattori on tuen kattavuus. Indikaattori ilmaisee vuoden aikana omaishoidon tukea saaneiden 75 vuotta täyttäneiden asiakkaiden osuuden prosentteina vastaavan ikäisestä väestöstä.
5
Seudullisessa vanhuspalvelujen toimintaohjelmassa on asetettu tavoitteeksi, että yli 75vuotiaiden osuudesta 5 % saa omaishoidon tukea vuoteen 2025. Valtakunnan tavoite on
yli 75- vuotiaiden osuudesta 6-7 %.
Taulukko 2. Yli 75- vuotiaita ennusteen mukaan Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen alueella v. 2015 ja 2020
Mikkeli
Hirvensalmi
Puumala
Kangasniemi
Mäntyharju
Pertunmaa
2015
5634
366
396
884
897
276
2020
6402
402
440
949
968
301
Taulukko 3. Omaishoidon kattavuus Mikkelin sosiaali- ja terveystoimessa vuonna 2013 yli 75vuotiailla.
Mikkeli
Hirvensalmi
Puumala
Kangasniemi
Mäntyharju
Pertunmaa
4,6 %
5,5 %
4,0 %
5,9 %
6,4 %
3,8 %
3.2 Omaishoidon tuen hakeminen ja omaishoidon tuen prosessi
Omaishoidontukipalkkiota myönnetään vuosittain seudullisen sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksymän määrärahan ja myöntämiskriteereiden perusteella. Kriteerit ovat nähtävissä seudullisessa toimintakäsikirjassa.
Päätöksenteon tukena käytetään yksilökohtaista harkintaa sekä toimintakyvyn arviointimenetelmiä, silloin kun ne ovat tarkoituksenmukaisia. Aikuisten ja vanhusten osalta tuen
myöntämisen suuntaa antavana kriteerinä on RAVA – toimintakykyindeksi, MMSE -indeksi
sekä kotihoidon terveydenhoitajan/sairaanhoitajan ja ikääntyneiden palveluohjaajan tekemä kokonaisvaltainen toimintakykyarvio.
Kehitysvammaisten ja vaikeavammaisten osalta omaishoidontuesta selvitystyön tekee
vammaispalvelun erityistyöntekijät ja/tai kehitysvammahuollon palveluohjaajat tai vastaavat viranhaltijat kunnissa. Arvioinnissa huomioidaan henkilön ikätasoa vastaava päivittäi-
6
sen hoivan, huolenpidon, ohjauksen, valvonnan tarve ja hoidon sitovuutta. Lisäksi arvioidaan liikuntakykyä, kommunikaatiotaitoja sekä hoitotoimenpiteiden tarvetta. Päätöksenteon tukena käytetään lääkärinlausuntoa, muita hoitoisuuteen liittyviä lausuntoja sekä moniammatillista arviointityötä.
Omaishoidon tukea haetaan kirjallisesti sitä varten laaditulla hakemuksella. Hoidon ja avun
tarve sekä muiden välttämättömien palveluiden tarve ja määrä arvioidaan aina kotikäynnillä. Omaishoidontuen päätöksen tekee omaishoidon kotihoidonohjaaja tai muu kunnan
määräämä viranhaltija, joka vastaa myös hoito- ja palvelusuunnitelman sekä omaishoitosopimuksen laatimisesta. Mikkelissä päätöksen tekee Palveluneuvoyksikön viranhaltija.
Omaishoidon tuki myönnetään aikaisintaan hakemiskuukauden alusta lukien ja
pääsääntöisesti toistaiseksi. Omaishoidon tukea ei pääsääntöisesti myönnetä samanaikaisesti jos hakijalle on myönnetty oikeus henkilökohtaiseen avustajaan, eikä jos asiakas
asuu sosiaali- ja/tai terveydenhuollon julkisessa tai yksityisessä toimintayksikössä. Omaishoidon tukea ei myöskään myönnetä laitoshoidossa olevan hoidettavan vapaaehtoisen
lomajakson ajaksi. Omaishoidon tukea voidaan myöntää palvelutalossa asuvan saattohoitovaiheessa olevan asukkaan hoitamiseksi.
Omaishoidontuen hakemukset käsitellään moniammatillisessa työryhmässä kuukausittain.
Kiireelliset hakemukset käsitellään välittömästi. Perheeseen tehdään aina kokonaistilanteen kartoittava kotikäynti. Myönnetyt omaishoidontuen hoitopalkkiot määräytyvät hoitotyön sitovuuden ja vaativuuden perusteella. Kotiin tuotettavat tarvittavat palvelut, hoitajan
lakisääteiset vapaajärjestelyt ja hoidettavan lyhytaikaisjaksot liittyvät oleellisesti omaishoidon tukeen. Hoidettavan lyhytaikaishoidot eivät aiheuta keskeytystä omaishoitajan hoitopalkkion maksuun.
Viranhaltijan päätökseen tyytymätön asiakas voi saattaa päätöksen Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunnan käsiteltäväksi 14 päivän kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan. Omaishoitosopimusta koskeva riita käsitellään hallintoriita-asiana hallinto-oikeudessa
siten kuin hallintolain käyttölaissa (586/1996) säädetään.
7
Kuva 1. Omaishoidon tuen ydinprosessit
3.3 Omaishoidon tuen sopimus ja hoito- ja palvelusuunnitelma ja asiakasmaksut
Omaishoidon tuesta laaditaan aina sopimus omaishoitajan ja kunnan välillä. Sopimuksen
omaishoidon tuesta tekee omaishoidon tuesta vastaava viranhaltija yhdessä perheen
kanssa. Sopimuksen tehneellä hoitajalla on kunnan järjestämänä lakisääteinen tapaturmavakuutus ja omaishoidon tuki kartuttaa eläkettä, tietyin edellytyksin. Sopimukseen liitetään
hoito- ja palvelusuunnitelma. Omaishoitajalla on myös mahdollisuus valita omaishoidontukipalkkion sijaan kotihoidonpalvelu, päivätoiminta tai vapaapäiväjärjestelyt maksuvapautettuina omaishoitoa tukevina palveluina. Omaishoidon tuesta ei tässä tilanteessa laadita sopimusta, vaan järjestettävistä palveluista tehdään viranhaltijapäätös, johon liitetään hoitoja palvelusuunnitelma. Hoito- ja palvelusuunnitelma tarkistetaan aina kun hoidettavan /
hoitajan tilanteessa tapahtuu muutoksia.
Palveluista peritään maksupäätöksen mukainen maksu. Omaishoitajien lakisääteisen vapaan aikana hoidettavalle annettavien omaishoitoa korvaavien palvelujen maksuista on
säädetty erikseen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetussa laissa
(734/1992, 6b §). Maksu ei kerrytä asiakasmaksulain mukaista maksukattoa. Muista
omaishoidon tukeen sisältyvistä palveluista perittävistä maksuista ja hoitopalkkioista hoidettavalta perittävistä maksuista päättää kunnat. Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimessa maksut ja taksat vahvistetaan Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunnassa
vuosittain. Tiedot löytyvät seudullisesta Vanhuspalvelujen toimintakäsikirjasta.
8
3.4 Omaishoidettavalle suunnatut Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen palvelut
Omaishoitoperheen palvelut määritellään hoito- ja palvelusuunnitelmassa yhteistyössä
omaishoitoperheen kanssa. Omaishoidon palvelua tuottavat kunnat ja eri yhteistyöverkostot.
3.4.1 Päivätoiminta omaishoidettavalle
Tavoitteena on edistää asiakkaiden toimintakykyä, omatoimisuutta ja hyvinvointia sekä
tukea kotona asumista mahdollisimman pitkään ja mahdollistaa omaishoitajille vapaata
hoitotyöstä.
Mikkelissä päivätoiminnasta vastaavat kaupungin yksiköt: Kiiskinmäen päiväkeskus, Rantakylän päivätoiminta, Lehmuskoti, Veteraanipuisto, Jalavapuisto, Ristiinan, Haukivuoren
ja Anttolan palvelukeskukset sekä terveyskeskussairaalan dementiayksikkö.
Vammaispalvelun omaishoidontuen asiakkaana on eri-ikäisiä omaishoidontuen saajia. Hakijana on lapsiperheitä ja heidän erityistarpeensa tulee huomioida omaishoidontukea myönnettäessä ja vapaapäiviä järjestettäessä. Haasteena on lapsiperheiden omaishoitajuuden ja työelämän yhteen sovittaminen mm. hoitojärjestelyjen, päivähoidon, vuorohoidon ja viikonloppuhoidon osalta.
Hirvensalmella päivätoiminta järjestetään Hirvensalmen palvelukeskuksella.
Mäntyharjussa päivätoimintaa järjestetään palvelukeskus Ruskahovissa.
Kangasniemellä päivätoimintaa järjestetään Otto Mannisente 5:ssä.
Pertunmaalla päivätoiminta järjestetään muun päivätoiminnan yhteydessä Päiväkeskus
Jokituvalla.
Puumalassa järjestetään päivätoimintaa osana vanhustyötä Puumalan Vanhustenkotiyhdistyksen kerhotiloissa. Päivätoiminnassa ei ole erillisiä omaishoitajien tai omaishoidettavien ryhmiä.
3.4.2 Lyhytaikaishoito omaishoidettavalle
Lyhytaikaisessa laitoshoidossa hoitajien toiminnan lähtökohtana on hoidettavan toimintakyky kotona, siksi lyhytaikaishoidossa keskitytään eri keinoin tukemaan toimintakyvyn py-
9
symistä vähintään ennallaan, mieluiten paranevan. Hoitojaksojen avulla tuetaan läheisen
kotona asumista ja ne sisältävät arjessa kiinnipitävää toimintaa.
Asiakasmaksut laitoshoidossa kerryttävät asiakasmaksukattoa. Tehostetun palveluasumisen-, ryhmäkodin- ja palvelusetelillä tuetut maksut eivät kerrytä asiakasmaksukattoa.
Mikkelissä lyhytaikaishoitopaikkoja on terveyskeskuksen sairaalan tiloissa, palvelutaloissa
ja perhehoidossa.
Hirvensalmella lyhytaikaishoitopaikat ovat Aininkodissa ja Heikinkodissa Hirvensalmen
palvelukeskuksella.
Mäntyharjulla lyhytaikaishoitopaikat ovat palvelukeskus Ruskahovissa.
Kangasniemellä lyhytaikaishoitopaikat ovat ryhmäkoti Männikössä sekä hoiva- ja kuntoutusyksikössä.
Pertunmaalla lyhytaikaishoitopaikat ovat tehostetun palveluasumisen yksiköissä Ryhmäkoti Kissankulmassa ja muistiasiakkaille tarkoitetussa Ryhmäkoti Vaskikellossa sekä tavallisessa palveluasumisessa Hoivakoti Honkalassa. Jokaisessa yksikössä on yksi jaksottaisen hoidon paikka.
Puumalassa lyhytaikaishoitopaikat ovat Puumalan palvelukeskuksessa.
3.4.3 Kotihoito ja kotihoidon tukipalvelut
Kotihoito ja kotihoidon tukipalvelut ovat tulevaisuudessa kasvavaa toimintaa. Valinnan
mahdollisuudet eri palveluntuottajista tulenevat kasvamaan myös tulevaisuudessa esim.
kotilomituspalvelu. Kotihoito ja kotihoidon tukipalvelut tukevat omaishoitoperheen kotona
selviytymistä ja omaishoitajan jaksamista.
Mikkelissä kotihoito muodostuu alueellisesta tiimityöskentelystä sisältäen kodin- ja sairaanhoidollisen valmiuden. Kotihoidon tukipalveluissa on lisäksi 3 työntekijää, joiden avulla
hoidetaan mm. omaishoitajan vapaapäiväjärjestelyjä kotiin. Muita tukipalveluja ovat ateriapalvelu, sosiaalihuoltolain sekä vammaispalvelulain mukainen kuljetuspalvelu ja turvapalvelut.
Hirvensalmella omaishoitoperheiden koti- ja tukipalvelut järjestetään kotihoidon henkilöstön toimesta.
Mäntyharjun kotihoidossa ei ole erikseen omaishoidon tukiperheisiin varattua henkilöstöä.
Kotihoitopalvelua järjestetään tarpeen mukaan. Tukipalveluja ovat ateriapalvelu, vammaispalvelulain mukainen kuljetuspalvelu ja turvapalvelut.
10
Kangasniemellä omaishoitoon ei ole erillistä henkilöstöä varattuna. Kotihoito järjestetään
yksilöllisesti ja perheiden tarpeiden mukaan. Muita tukipalveluja ovat ateriapalvelu, sosiaali- ja vammaispalvelulain mukaiset kuljetuspalvelut sekä turvapalvelut.
Pertunmaalla omaishoitoasiakkaat saavat tarvittaessa kotihoidon palveluja tukipalveluineen. Omaishoidon asiakkaiden palveluihin ei ole nimetty erillistä henkilökuntaa.
Puumalan kotihoidossa ei ole erikseen omaishoidon tukiperheisiin varattua henkilöstöä.
Kotihoitoa järjestetään omaishoitajille tarpeen mukaan. Tukipalveluja ovat ateriapalvelu,
sosiaalihuoltolain sekä vammaispalvelulain mukainen kuljetuspalvelu ja turvapalvelut.
3.4.4 Apuvälineet
Etelä-Savon sairaanhoitopiiriin on keskitetty apuvälineyksikkö, josta on mahdollista saada
asiakkaan toimintakykyä ja asumista helpottavat apuvälineet. Apuvälineen saamiseksi annetaan omaishoitajalle ohjausta ja neuvontaa sekä arvioidaan apuvälinetarve.
3.4.5 Kuntoutuspalvelut
Kuntoutuspalveluiden tavoitteena on tukea ihmisen hyvinvointia ja toimintakykyä. Kuntoutusohjaajan kautta ohjataan erilaisiin kuntoutusmuotoihin. Kuntoutusta voidaan järjestää
kotikuntoutuksena, päivätoiminnassa tai laitoksessa.
Mikkelissä omaishoidettavalle on tarjolla kuntouttavaa päivätoimintaa ja Kiiskinmäen päiväkeskuksen päiväkuntoutusta ja lisäksi geriatrisella kuntoutusosastolla laitoskuntoutusmahdollisuus. Kotihoidon fysioterapeutin palvelut ovat myös käytettävissä.
Hirvensalmen palvelukeskuksella järjestetään kuntouttavaa päivätoimintaa ja kuntoutusryhmätoimintaa ikäihmisille ja henkilöille, joiden toimintakyky on alentunut.
Mäntyharjulla tarjotaan kuntouttavaa päivätoimintaa ja kuntouttavia lyhytaikajaksoja palvelukeskus Ruskahovissa sekä kotihoidon fysioterapeutin palveluja.
Kangasniemellä on kotihoidon fysioterapeutin palvelut käytössä.
Pertunmaalla päivätoiminta sisältää kuntouttavia elementtejä ja tähtää toimintakyvyn ylläpitämiseen laaja-alaisesti. Omaishoidettaville laaditaan hoitojaksoilla liikkumissuunnitelma
heidän suostumuksellaan. Sen tekee fysioterapeutti ja siihen voidaan liittää kotikäynti.
Suunnitelma huomioidaan jaksoilla ja sitä toteutetaan kotona omaishoidossa. Suunnitelma
maksaa fysioterapeutin käyntimaksun. Mukana laatimisessa on aina myös omaishoitaja.
Omaishoidettavilla on mahdollisuus samoihin kuntoutuspalveluihin kuin muillakin kuntalaisilla.
11
Puumalassa on käytössä terveysaseman fysioterapeutin ja palvelukeskuksen kuntohoitajan palvelut.
3.4.6 Kuljetuspalvelut
Kotona asumisen tueksi voidaan myöntää vammaispalvelulain tai sosiaalihuoltolain mukaista kuljetuspalvelua. Palvelun myöntämisen perusteina ovat hakijan toimintakyvyn aleneminen ja asumisen sijainti. Sosiaalihuoltolain mukaista kuljetuspalvelua haettaessa otetaan huomioon hakijan tulot ja talletukset. Erityisesti pyritään huomioimaan omaishoitajat,
joiden on vaikea jättää hoidettavaa ilman hoitoa ja valvontaa asiointien ajaksi ja/tai asuvat
heikkojen julkisten kulkuyhteyksien päässä. Asiakkaalta palvelusta perittävä omavastuuosuus muodostuu linja-autotaksan mukaisesti.
3.5 Omaishoitajalle suunnatut palvelut
3.5.1 Ohjaus ja neuvonta
Ohjaus ja neuvonta ovat tärkeä osa omaishoitoprosessia. Palveluohjauksellista valmiutta
pyritään ylläpitämään koko kotihoidon henkilöstön osalta. Ohjauksen ja neuvonnan tavoitteena on antaa tietoa, selvittää palvelun tarvetta ja tukea omaishoitajaa oikea-aikaisesti.
Mikkelissä omaishoidon tuesta vastaava kotihoidonohjaaja ja palveluohjaaja tapaavat
omaishoitoperheet aina omaishoidon tuen sopimuksen laadinnan yhteydessä.
Muistineuvojina toimii kotihoidossa 2 sairaanhoitajaa. Muistineuvojan työhön kuuluu
omaishoitajien tukeminen, kotikäynteinä ja puhelinaikoina. Käynteihin kuuluu myös hoidettavan lääkevastearvioinnit sekä perheiden kokonaistilanteen seuranta ja palvelutarpeen
arviointi yhteistyössä muistipoliklinikan hoitajan kanssa. Omaishoidon palveluohjaajan tuki
jatkuu jonkin aikaa myös omaishoitajuuden päättymisen jälkeen omaishoitajan haluamalla
tavalla.
Seniorisentteri ennakoivan työn palvelupiste yli 65-vuotiaille, jotka eivät ole säännöllisen
sosiaali- ja terveyspalveluiden piirissä.
Hirvensalmella ohjausta ja neuvontaa antaa kotihoidon henkilöstö, päivätoiminnan
ohjaaja ja kotihoidonohjaaja, joka toimii omaishoidon yhdyshenkilönä.
Mäntyharjulla muistihoitajan palvelut ovat omaishoitoperheiden käytettävissä, samoin
kotihoidon fysioterapeutin arviointi- ja ohjauskäynnit. Omaishoidon tuen yhdyshenkilöinä
toimivat ikääntyneiden palveluohjaaja ja sosiaalityöntekijä, jotka tekevät arviointikäynnit,
12
viranhaltijapäätökset sekä sopimukset omaishoidosta ja vastaavat seurannasta. Arviointikäynnillä kartoitetaan muutkin etuudet ja palveluntarpeet.
Kangasniemellä Ryhmäkoti Männikössä on ympärivuorokautinen puhelinneuvontapalvelu, joka on tarkoitettu lähinnä omaishoitajille. Lisäksi ohjausta ja neuvontaa antavat kotihoidon henkilöstö.
Pertunmaalla omaishoidon ohjauksesta ja neuvonnasta vastaa omaishoitopäätökset tekevä viranhaltija, joka tapaa omaishoitoasiakkaat omaishoitosopimusten laadinnan yhteydessä ja osa-aikaisesti omaishoidossa työskentelevä sairaanhoitaja, joka pääsääntöisesti
tekee omaishoitotilanteen selvittämiseen ja arviointiin liittyvät kotikäynnit sekä vetää
omaishoitajille tarkoitettua vertaisryhmää kerran kuukaudessa. Kunnassa toimii kaksi
muistihoitajaa, jotka ohjaavat ja opastavat myös omaishoitoasioissa omaa asiakasryhmäänsä.
Puumalassa omaishoidon tuen tukihenkilönä toimii kotihoidon ohjaaja, joka tekee kartoituskäynnin yhdessä kuntohoitajan kanssa. Arviointikäynnillä kartoitetaan perheen kokonaistilanne; etuudet, apuvälineet ja palvelutarpeet. Ohjausta ja neuvontaa antaa koko vanhustenpalveluiden henkilöstö.
3.5.2 Palveluseteli 2014
Omaishoitaja voi valita palvelun sijaan palvelusetelin, jolla voi ostaa palveluita palveluseteliyrittäjäksi hyväksytyltä palveluntuottajalta. Hoito- ja palvelusuunnitelmaan on yhteistyössä
omaishoitajan kanssa määritelty oikeutetut palvelut.
Seudullinen palveluseteli on otettu käyttöön, sen arvo määritellään vuosittain. Vuonna
2014 arvo on 20 €/ tunti kotiin annettavana palveluna ja 100 €/ vrk kolmena päivänä kuukaudessa lyhytaikajaksona hoivayksikössä omaishoitajan lakisääteisten vapaapäivien aikana. Palvelusetelillä voidaan järjestää tilapäisesti kotihoidon palveluja kotiin sekä lyhytaikaista palveluasumisen tai laitoshoidon palvelua hoidettavalle. Omaishoitoperhe valitsee
itse palveluntuottajan. Palveluntuottajien tiedot löytyvät klemmari.info sivuilta. Palvelusetelit myönnetään aina palvelutarvearvioinnin perusteella. Asiakkaan omavastuuosuus määritellään palveluseteliä myönnettäessä. Asiakas maksaa omavastuuosuuden suoraan palveluntuottajille. Annettava hoito saa maksaa hoidettavalle enintään 11,30€/vrk vuonna 2014.
Omaishoidon palveluseteli ei ole käytössä Pertunmaalla.
Sosiaali- ja terveyslautakunta vahvistaa vuosittain palvelusetelin arvot ja ne löytyvät vanhusten – ja vammaispalvelujen toimintakäsikirjasta.
13
3.5.3 Toimeksiantosopimus
Toimeksiantosopimus on sijaishoitajan kanssa tehtävä kirjallinen sopimus omaishoitajan
lakisääteisten vapaiden järjestämiseksi. Sijaishoitajana voi toimia läheinen, sukulainen
tms. perheen valitsema, tehtävään soveltuva hoitaja, yksityinen henkilö.
Omaishoitaja, joka on valinnut lakisääteiset vapaat järjestettäväksi sijaishoitojärjestelyllä,
saa kuukausittain 3 kpl tositteita á 74 € (vuonna 2014), jotka antaa sijaishoitajalle täytettäväksi. Vuorokauden (24 h) kestävästä sijaishoidosta maksettava korvaus on 74 €. Jos sijaishoito kestää lyhyemmän aikaa, on korvaus vastaavasti pienempi. Samalle tositteelle
voi kerätä usealta päivältä kertyneet lyhyet sijaisuudet, kuitenkin yhteensä enintään 24 h /
tosite. Tosite toimii tiedoksiantona kaupungille sijaishoidon toteutumisesta, sijaishoitaja
palauttaa tositteet lomakkeessa olevaan osoitteeseen.
Toimeksiantosopimus ei sisällä muita hoidettavan hoitoon liittyviä kuluja, kuten esim. matkakorvauksia.
3.5.4 Omaishoitajien liikuntaryhmä
Liikuntaryhmien avulla pyritään ylläpitämään ja edistämään omaishoitajien ja hoidettavien
terveyttä sekä toiminta- ja liikuntakykyä. Lisäksi pyritään aktivoimaan osallistujia omaehtoiseen kunnon ylläpitämiseen.
Mikkelissä ryhmät kokoontuvat kerran viikossa. Omaishoitajien liikuntaryhmistä vastaa
kaupungin liikuntatoimi. Ryhmiin on järjestetty yhteiskuljetus. Ryhmä on liikunnallinen ja
teemat vaihtelevat viikoittain.
Hirvensalmella on tarjolla omaishoitajille suunnattu liikuntaryhmä.
Mäntyharjulla omaishoitajien liikuntaryhmä toteutetaan kansalaisopiston ryhmäliikuntana.
Kangasniemellä ei ole omaishoitajien liikuntaryhmää.
Pertunmaalla ei ole erikseen omaishoitajille suunnattua liikuntaryhmää.
Puumalassa ei järjestetä erillisiä liikuntaryhmiä omaishoitajille.
3.5.5 Päivätoiminta omaishoitajalle
Päivätoiminnan tavoitteena on edistää omaishoitajan toimintakykyä ja hyvinvointia tarjoamalla heille ryhmätoimintaa harraste-kuntosali- ja keskusteluryhmien muodossa. Lisäksi
päiväkeskus mahdollistaa omaishoitajien vapaapäivien pitämisen, järjestämällä 1-2 kertaa
viikossa tai tarpeen mukaan hoidettavan hoidon. Omaishoitaja voi osallistua päiväkeskuksen kuntouttaviin, virkistäviin ryhmätoimintoihin esim. kuntosali, keramiikka, posliini, kuto-
14
minen ja kädentaidot. Päiväkeskuksessa omaishoidettavan on mahdollista saada sairauden-, terveydenhoitoon, hygieniaan ja muuhun huolenpitoon, erilaisten tukiasioiden hoitoon, apuvälineisiin sekä kuntoutukseen liittyviä palveluita.
3.5.6 Omaisten vertaistukiryhmä
Vertaistukea suositellaan järjestöjen ja seurakuntien tehtäväkenttään kuuluvaksi niiltä osin
kuin ne eivät sisälly kunnan lakisääteisiin tehtäviin. Vertaistuki on yksi vapaaehtoistoiminnan muoto. Vertaistuki tarkoittaa, että ihmiset, joita yhdistää yhteinen elämäntilanne,
vamma tai sairaus, tukevat toisiaan tasavertaisesti ja luottamuksellisesti. Vertaistuki perustuu ihmisen tarpeeseen saada ja antaa tukea, sekä vertailla omia kokemuksiaan ja omaa
elämäntilannettaan turvallisessa ja toisia kunnioittavassa ilmapiirissä. Kun voi verrata ja
arvioida omaa tilannetta muiden samankaltaisessa elämäntilanteessa olevien kanssa, se
mitä todennäköisimmin antaa voimia selviytyä sairauden tai muun elämäntilanteen tuomista ongelmista. Vertaistuen tavoitteena onkin ennen kaikkea edistää tuen tarvitsijan hyvinvointia ja jaksamista. Vertaistuki voi olla samaa kokeneiden ihmisten kahdenkeskistä tai
ryhmämuotoista keskustelua kasvokkain, Internetissä tai tekstiviestien välityksellä.
Mikkelissä on vertaistukiryhmätoimintaa 3.sektorin toimintana, mm. Oikosulku-kerho ja
Omaishoitajat ja Läheiset yhdistyksen ryhmät, OMA ry:n ryhmät.
Hirvensalmella vertaistukiryhmä kokoontuu kuukausittain syksyisin ja keväisin.
Mäntyharjulla vertaistukiryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa.
Kangasniemellä Hyvän toivon kahvila toimii seurakuntakodin alasalissa lähes joka torstai.
Ryhmän tavoitteena on tukea omaisten jaksamista ja tarjota mahdollisuus vertaistukeen.
Paikalla on joka kerralla ajankohtainen vierailija.
Pertunmaalla omaishoitajien vertaistukiryhmä kokoontuu joka kuukauden kolmas perjantai Päiväkeskus Jokituvalla. Samaan aikaan on omaishoidettavalle oma ryhmä.
Puumalassa toimii aktiivinen omaishoitajien vertaistukiryhmä ja he kokoontuvat joka toinen viikko. Samaan aikaan on omaishoidettavien ryhmä. Toimintaa järjestää Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry.
3.6 Omaishoitajan tukeminen
Omaishoidon kannalta on tarpeellista tietää myös kuinka saada koti toimivaksi ja turvalliseksi sekä mistä saa tarvittaessa taloudellista tukea.
15
Ohjausta ja neuvontaa omaishoitoperheissä tarvitaan monista eri asioista, kuten esim.
-
omaishoitajien vapaapäivien/hoitotyöstä vapauttamisen järjestäminen
-
mistä saa apua hoitoon ja kodinhoitoon
-
ristiriitatilanteiden ratkaiseminen
-
sosiaaliturva
-
haku - ja valitusmenettelyt
-
kuljetuspalveluun liittyvät toimintakäytännöt
-
lyhytaikaishoidosta
-
omaishoitajille suunnatuista lomista ja kuntoutusmahdollisuuksista
-
seurakuntien ja yhdistysten järjestämistä virkistyspäivistä
-
omaisjärjestöjen toiminnasta
-
sopeutumisvalmennuksesta
-
palvelujärjestelmistä
-
ohjaus poliisille hakemaan Inva pysäköintilupaa
3.6.1 Omaishoitajien terveystarkastukset
Omaishoitajien terveystarkastuksien tavoitteena on tukea omaishoitajien jaksamista ja ennakoida terveyteen liittyviä asioita.
Mikkelissä omaishoitajille tarjotaan vuoden 2015 alusta lähtien terveystarkastukset
Mäntyharjulla omaishoitajille tarjotaan mahdollisuus terveystarkastukseen, jonka toteuttaa
päiväkeskuksen sairaanhoitaja, joka toimii myös muistihoitajana.
Pertunmaalla suunnitellaan terveystarkastuksia.
Kangasniemellä omaishoitajille tarjotaan mahdollisuus terveystarkastukseen, jotka toteuttaa diabeteshoitaja.
Hirvensalmella suunnitellaan terveystarkastukset aloitettavaksi vuonna 2015.
Puumalassa suunnitellaan terveystarkastukset aloitettavaksi vuonna 2015.
3.6.2 Vastuutyöntekijä
Vastuutyöntekijä on vanhuspalvelulain uusi keino iäkkään henkilön palvelujen turvaamiseksi. Omaishoidossa määritellään jatkossa vastuutyöntekijä jokaiselle perheelle.
Vastuutyöntekijän tehtävänä on:
-
tukea asiakasta palvelujen ja etuuksien hakemisessa
-
seurata, että asiakkaan palvelut toteutuvat laadukkaasti ja tarpeisiin nähden riittävinä ja oikea-aikaisina
16
-
seurata, että palvelusuunnitelma ja siihen liittyvät päätökset ovat ajantasaisia ja että
palvelusuunnitelman toteutumista arvioidaan säännöllisesti
-
olla yhteydessä ja mahdollisuuksien mukaan koordinoida eri sosiaali – ja terveydenhuollon toimijoiden palveluja, jotta asiakas saa tarvitsemansa tuen ja palvelut
-
varmistaa, että asiakasta koskeva tieto kulkee eri tahojen välillä että asiakas saa
tukea ja palvelua silloin, kun hän sitä tarvitsee (17§; laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja parantamiseksi, STM 2013:11)
3.7 Muiden yhteistyötahojen järjestämien palveluiden nykytila
3.7.1 Yksityiset palveluntuottajat
Palvelut on koottu Mikkelin kaupungin Ikäihmisten palveluoppaaseen sekä seutukuntien
nettisivuille. Lisäksi mikkelinseutusote.fi internet sivuilta löytyvät linkit kaupungin hyväksymistä palveluntuottajista palvelusisältöineen ja palveluhintoineen, www.hyvis.fi,
www.klemmari.info
3.7.2 Järjestöjen ja seurakuntien tarjoamat palvelut
Tiivistetään järjestöjen ja seurakuntien sekä kuntien välistä yhteistyötä.
Omaisjärjestöjen rooli on olla omaishoitajan ja omaishoidettavan etuudenvalvojina, asiaintuntijoina, kouluttajina, viestittäjinä, toimintamallien kehittäjinä, vapaaehtoistyön ja vertaistoiminnan organisoijina.
Kaikki kolmannen sektorin toimijat antavat ohjausta ja neuvontaa ja järjestävät virkistys- ja
vertaistuki- ja lomatoimintaa. Tarkemmin kolmannen sektorin tarjoamat palvelut omaishoitajille ja omaishoidettaville on koottu Omaishoitojärjestöjen toimintakalenteriin. Toimintakalenterin päivityksestä vastaa Mikkelin seudun Muisti ry. Toimintakalentereita on saatavilla
Mikkelin keskussairaalan omahoitokeskuksesta, yhteispalvelupisteistä, Seniorisentteristä,
Etelä-Savon maakuntakirjastosta, Sentraalista, Kiiskinmäen päiväkeskuksesta sekä
omaishoitojärjestöiltä.. Toimintakalenteri on saatavissa sähköisessä muodossa:
www.mikkelinseudunmuisti.fi ja www.hyvis.fi .
Seutukunnissa toimintakalenteria saa kuntien omahoitopisteistä, kunnantaloilta, sosiaalitoimistosta sekä kuntien nettisivuilta. Lisäksi Suomenniemellä toimintakeskus Metsätähdestä, Hirvensalmella palvelukeskukselta.
17
x
Mikkelin seudun Omaishoitajat ja läheiset ry
Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry järjestää vertaisryhmätoimintaa seuraavilla
paikkakunnilla: Mikkelin alueella (Mikkeli, Haukivuori, Anttola, Ristiina, Suomenniemi) sekä Mäntyharjulla, Kangasniemellä ja Puumalassa. Yhdistys järjestää toimintoja eri kohderyhmille; ikäihmisille, erityislapsiperheille, työikäisille ja miesomaishoitajille. Ryhmätoimintojen lisäksi yhdistys järjestää muun muassa omaishoitajavalmennusta, kesäretkiä sekä
muita virkistystapahtumia. Tarkemmat tiedot toiminnoista löydät yhdistyksemme kotisivuilta: www.mikkelinseudunomaishoitajat.fi, jäsenkirjeestä ja lehtien ilmoituspalstoilta. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto järjestää omaishoitajille kuntoutus- ja lomatoimintaa. Näistä löydät lisätietoa osoitteesta: www.omaishoitajat.fi
x
Mikkelin seudun Muisti ry
Yhdistyksen toiminta-ajatuksena on muistisairaiden ja heidän omaistensa oikeuksien ja
palvelujen edistäminen sekä aivoterveyden ja muistitietouden lisääminen ja asenteisiin
vaikuttaminen. Toiminnan toteuttajina ovat työntekijöiden lisäksi vapaaehtoiset ja laaja,
toimiva yhteistyöverkosto. Mikkelin seudun Muisti ry:n toiminta-alue on Mikkelin seutu ja
sen ympäristökunnat. Mikkelin seudun Muisti ry on valtakunnallisen Muistiliiton jäsen,
muistiliitosta löytyy lisätietoa osoitteesta: www.muistiliitto.fi Tarvittaessa voit soittaa Muistiliiton muistisairaan läheisen Vertaislinja – tukipuhelimeen (p. 0800 9 6000, maksuton) joka
päivä klo 17–21, mikäli koet tarvetta keskustelulla ja tuen saamiselle.
Etelä-Savon Muistiluotsi: Mikkelin seudun Muisti ry:n hallinnoima asiantuntija- ja tukikeskus Etelä-Savon Muistiluotsi sijaitsee Arkistokatu 12:sta. Keskus on avoinna maanantaista
perjantaihin klo 9 – 15 välisenä aikana. Tarjoamme muistisairaille ja heidän läheisilleen
järjestölähtöistä ohjausta ja neuvontaa, vertaistuki- ja virkistys-/liikunta- sekä lomatoimintaa. Muistiasioista kiinnostuneille tarjoamme ohjausta ja neuvontaa muistiin ja aivoterveyteen liittyvistä asioista sekä tukipalveluista. Yhdistyksen vapaaehtoiset avustavat muistisairaita mm. liikuntaryhmissä, vertaistukikerhoissa ja muistiperheiden lomaviikoilla sekä ovat
mukana erilaisilla retkillä ja tapahtumissa. Lisäksi vapaaehtoiset voivat halutessaan ohjata
esim. muistijumppaa ja muuta ryhmätoimintaa. Vapaaehtoistoimintaa tuemme järjestämällä mentorointia, työnohjausta ja vapaaehtoisten hyvinvointia tukevaa toimintaa. Rekrytoimme ja koulutamme jatkuvasti uusia vapaaehtoisia mm. muistikavereiksi. Lisäksi järjestämme asiantuntijaluentoja sekä teemme kehittämis- ja vaikuttamistyö yhteistyössä julkisen, yksityisen ja muiden kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Etelä-Savon Muistiluotsin toiminta-alue on koko Etelä-Savon maakunta. Tarkemmat tiedot toiminnoistamme löydät kotisivuilta: www.mikkelinseudunmuisti.fi, yhdistyksen jäsenkirjeestä ja lehtien ilmoituspalstoilta.
18
x
Omaiset mielenterveystyön tukena Itä-Suomi ry
Omaiset mielenterveystyön tukena Itä-Suomi ry (OMA) ry on mielenterveyspotilaiden- ja
kuntoutujien omaisten ja läheisten tuki- ja edunvalvontajärjestö, perusajatuksena on
omaislähtöisyys. Yhdistys tukee kaiken ikäisiä omaisia ja läheisiä, joiden lähipiirissä on
psyykkisesti oireileva tai sairastunut henkilö. Omaisille on tarjolla alueellisia tukiryhmiä,
virkistystapahtumia ja tiedon jakamiseen keskittyviä teemailtoja. Omaisilla on mahdollisuus
myös henkilökohtaisiin keskusteluihin työntekijän kanssa. Tavoitteena on tukea omaisia
sairastumiseen liittyvissä tiedon, tuen ja virkistyksen tarpeissa. Yhdistyksen yksi toimipiste
sijaitsee Mikkelissä, Savilahdenkatu 18 A 4. Yhdistys toimii Etelä- ja Pohjois-Savon alueella.
x
SPR:n omaishoitoa tukeva toiminta
Suomen Punainen Risti antaa apua ja tukea vaikeassa elämäntilanteessa oleville vanhuksen, vammaisen lapsen tai pitkäaikaissairaan omaishoitajille ja heidän perheilleen. Suomen Punaisen Ristin Omaishoitajien tukitoiminnan tavoitteena on edistää ja vahvistaa
omaishoitajien terveyttä sekä sosiaalista hyvinvointia. Palvelut on tarkoitettu kaikille omaistaan tai läheistään hoitaville riippumatta siitä, saako kunnallista omaishoidon tukea.
Omaishoitajille tarjotaan mm. ohjausta, henkistä tukea,
koulutusta, hyvinvointipäiviä sekä virkistys-, tukihenkilö- ja ryhmätoimintaa. Suomen Punaisen Ristin ystävävälityksestä voi kysyä pitkäaikaista ystävää tai kertaluonteista apua.
Yhteystiedot: Omaishoitajien tukitoiminnan aluetyöntekijä puh, 040 809 9526.
http://rednet.punainenristi.fi/Kaakkois-Suomi
x
Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry
Mikkelin seudun Kehitysvammaisten tuki ry on vuonna 1971 perustettu tukiyhdistys, joka
toimii kehitysvammaisten ja heidän perheidensä yhdyssiteenä. Toimialueena ovat Mikkelin, Hirvensalmen, Kangasniemen ja Pieksämäen kunnat. Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena on antaa tietoa kehitysvammahuollon ajankohtaisista asioista, sosiaaliturvasta, oikeuksista ja mahdollisuuksista.
Yhdistyksen jäsenellä on mahdollisuus vaikuttaa kehitysvammaisten ja heidän perheidensä yhteiskunnallisen tasa-arvon ja elämän laadun parantamiseen Mikkelin seudulla.
19
Toiminta sisältää mm. tukea ja neuvontaa vanhemmille ja omaisille, keskustelutilaisuuksia
vertaisryhmissä, asiantuntijaluentoja, koulutusta ja kursseja, retkiä ja matkoja kulttuuritapahtumiin, liikunta- ja askartelukerhoja, diskoja, lavatansseja, juhlia ja illanviettoja.
x
Mikkelin seudun Invalidit ry
Mikkelin Seudun Invalidit ry on Mikkelin seudulla toimiva tuki- ja liikuntaelinvammaisten
yhdistys. Mikkelin Seudun Invalidit ry perustettiin joulukuussa 1945. Yhdistyksemme kattojärjestö on Invalidiliitto ry. Jäsenmäärä on noin 550 henkilöä.
Toiminta-ajatuksenamme on edistää toiminta-alueemme muuttumista sellaiseksi, jossa
kaikilla on yhdenvertaiset toiminta – ja osallistumismahdollisuudet. Toiminnallamme
luomme mahdollisuuksia tuki- ja liikuntaelinvammaisten jäsentemme henkisen ja fyysisen
vireyden ylläpitämiseen, luomme keskinäistä vastuuntuntoa ja yhteenkuuluvuutta. Toimialueeseen kuuluvat Mikkeli, Hirvensalmi, Juva, Kangasniemi, Puumala, Ristiina ja Suomenniemi.
x
Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry (ESTERY)
Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry (ESTERY) on paikallisten sosiaalija terveysalan yhdistysten tukijärjestö, joka edistää ja tukee yhdistysten toimintaa, yhteistyötä, vertaistukea ja vaikutusmahdollisuuksia sekä jäsenistölle tuotettavia palveluja. ESTERY on perustettu vuonna 2007. Yhdistyksiä on mukana 36 kpl, jäsenistöä on yhteensä
yli 7000 jäsentä. ESTERY-talo (Otto Mannisen katu 4, 50100 MIKKELI) on yhdistysten
kokoontumispaikka. Talolla on Iso ja Pieni Kammari, joissa jäsenyhdistysten kokoontumiset ovat maksuttomia. Käytössä on keittiö tarjoilujen hoitamista varten. Talolla pidetään
kokouksia, vertaistukiryhmiä, kerhoja ja muita yhdistysten aktiviteetteja. Osalla jäsenyhdistyksistä on oma huone tai kaappi vuokralla. ESTERY:n toiminnassa keskeistä on yhdistystoiminnan, vertaistuen ja vapaaehtoistyön kehittäminen sekä toimiminen vaikuttajana mm.
Mikkelin vammais- ja vanhusneuvostojen ja potilasjärjestöjen kautta. ESTERY:ssä halutaan vahvistaa ihmisten osallistumista järjestötyöhön ja edistää ihmisten hyvinvointia ja
toimintakykyä ennaltaehkäisyn, kansanterveystyön, vertaistuen ja aktiivisen toiminnan
kautta.
20
4. Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen omaishoidon tavoitteet vuoteen 2025
Kansallisessa omaishoidon kehittämisohjelmassa tullaan linjaamaan omaishoidon kehittämisen strategiset tavoitteet ja kehittämistoimenpiteet. Ohjelma kattaa toimeksiantosopimukseen perustuvan sopimusomaishoidon ja muun omaishoidon. Laki sopimusomaishoidosta korvaa nykyisen omaishoidontuesta annetun lain. Toimintaohjelma päivitetään tulevien muutoksien mukaiseksi kun ne astuvat voimaan.
Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen vanhustenpalvelujen toimintaohjelmassa on
asetettu omaishoidon tavoitteet vuoteen 2025. Omaishoidon toimintaohjelmaan sisällytetään nämä samat tavoitteet. Tavoitteita omaishoidolle on asetettu asiakkaan, palveluprosessien, henkilöstön ja talouden näkökulmista. Omaishoidon tavoitteiden saavuttamisen
arviointi tapahtuu osana vanhusten palvelujen toimintaohjelmaa.
Tulevaisuuden kuvassa halutaan turvata omaishoitoperheen arvokas elämä. Tärkeää on
huolehtia omaishoitoperheen jaksamisesta, turvallisesta elämästä ja tukea koko perheen
hyvinvointia, toimintakykyä ja jaksamista. Tässä painottuvat ennaltaehkäisevä toiminta,
omaishoitajien terveystarkastukset, erilaiset ryhmämuotoiset toiminnot, oikea-aikainen ohjaus ja neuvonta, vastuutyöntekijän rinnalla kulkeminen ja omaishoitoperheelle sopivat
lakisääteiset vapaapäiväjärjestelyt. Lisäksi lyhytaikaisjaksot ja kuntoutus ovat tärkeä osa
palveluita turvaamaan omaishoitoperheen jaksamista.
Keskeisinä toimintaa ohjaavina perusarvoina ovat yhdenvertaisuus, itsemääräämisoikeuden toteutuminen, osallisuuden mahdollistaminen ja turvallisuus. Jokaiselle turvataan oikeus arvokkaaseen elämään ja hyvään kohteluun asuin- ja hoitopaikasta, auttamis-, hoitoja palvelutarpeesta, iästä, sairauden tai vamman laadusta riippumatta. Palveluja suunniteltaessa, kehitettäessä ja suunnattaessa huomioidaan jokaisen kuntalaisen itsemääräämisoikeus siten, että palveluja ja tukea tarvitseva ihminen sekä hänen omaisensa pystyvät
tekemään tietoisia valintoja ja saavat päätöksentekoaan varten tietoa ja tukea.
21
TULEVAISUUDEN KUVA:
Arvokas omaishoitajuus vetovoimaisella yhteistyöllä
TOIMINTA-AJATUS:
Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimessa omaishoito tukee omaishoitajan ja
omaishoitoperheen hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä, turvallisuutta, jaksamista ja
osallisuutta.
Omaishoidon lakisääteiset vapaat toteutettuna omaishoitoperheelle sopivalla tavalla,
palveluohjaus, lyhytaikaisjaksot, terveystarkastukset ja kuntoutus tukevat omaishoitoperhettä
ja heidän jaksamistaan.
Osaava henkilökunta, verkostoyhteistyö ja johto huolehtivat ajantasaiseen tietoon
perustuvista, palvelutarpeiden mukaan kehittyvistä oikea-aikaisista palveluista ja niiden
ohjauksesta.
Arvo 1:
Arvo 2:
Arvo 3:
Arvo 4:
YHDENVERTAISUUS
ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUS
OSALLISUUS
TURVALLISUUS
Kuvio 2. Omaishoidon arvot ja periaatteet
Tavoitteena on, että kunta turvaa omaishoitoperheille lakisääteiset peruspalvelut. Palvelujen sisältö vastaa omaishoitoperheiden itse määrittämää tarvetta. Palvelujen oikeudenmukainen kohdentaminen edellyttää palvelujen ja tuen hakijoiden yhdenvertaisuuden turvaavaa arviointia ja palveluiden yhtenäisiä myöntämisperusteita. Palvelutarpeen arviointi toteutetaan yhteistyössä asiakkaan ja hänen omaistensa kanssa huomioiden molempien
toimintakyvyn fyysiset, kognitiiviset, psyykkiset ja sosiaaliset tekijät sekä ympäristötekijöihin liittyvät ulottuvuudet sekä moniammatillisen yhteistyön merkitys. ( STM, Ikäihmisten
palvelujen laatusuositus, 26).
Tavoitteena on, että huolenpito omaisista ja läheisistä nähdään yhteisön sosiaalisena
pääomana, jolla on suuri inhimillinen ja taloudellinen merkitys. Mikkeli osoittaa omaishoitoa
toteuttaville perheille arvostusta, kunnioittaa perheiden itsemääräämisoikeutta, turvaa taloudellisen, henkisen ja konkreettisen tuen. Omaishoitajaksi ryhtyminen on vapaaehtoista.
Kaupunki huomioi omaisen hoidosta kieltäytymisestä aiheutuvat vaihtoehtoisten palvelujen
kustannukset hoivan järjestämisessä. Mielikuva omaishoidosta Mikkelissä on myönteinen,
mikä turvaa uusien omaishoitajien löytymisen tehtävään ja laadun omaishoitoon. Omais-
22
hoitoa toteutetaan valtakunnallisten suositusten, ihmisoikeuksien ja muiden sosiaali- ja
terveydenhuoltoa säätelevien lakien mukaan ottaen huomioon erityisesti omaishoitolain
(2005/937).
Kansallinen omaishoidon toimintaohjelma on valmisteilla. Sen myötä omaishoidon lainsäädäntöön ja omaishoitoon liittyvät käsitteet tulevat uudistumaan. Muutokset huomioidaan asiakirjan päivittämisen yhteydessä.
OMAISHOIDON ASIAKAS
TAVOITTEET
Monipuoliset,
saavutettavat palvelut
Yksilölliset,
tarkoituksenmukaiset
ratkaisut
Yhteistyössä asiakkaan
ja muiden toimijoiden
kanssa
Toimenpiteet v. 20142015
Aloitetaan omaishoitajien terveystarkastukset
Maksuluokkiin ei tehdä muutoksia ennen sotetuotuantoalueen käynnistymistä
Kodin turvallisuuskortit työvälineeksi
33
Kuvio 3. Omaishoidon konkreettiset tavoitteet ja toimenpiteet asiakasnäkökulmasta
Omaishoidon kehittämisessä tulee huomioida hoidettavan lisäksi myös omaishoitaja. Tavoitteena on aloittaa omaishoitajien terveystarkastukset ja valmistautua omaishoidon palkkion mahdolliseen korottamiseen niissä tapauksissa kun omaishoitaja jää pois ansiotyöstä
omaista hoitaakseen. Muutoksia maksuluokkiin ei esitetä ennen sote-tuotantolaueen
käynnistymistä.
23
OMAISHOIDON
PALVELUPROSESSIT JA RAKENTEET
TAVOITTEET
Hallitut
palveluprosessit
Toimivassa
palvelurakenteessa
TOIMENPITEET v.
2014-2015
Vammaisten omaishoidossa
vammaispalvelujen kanssa
yhteistyön tiivistäminen
Omaishoidon prosessien
kuvaus (palvelumuodot ja –
vaihtoehdot)
Toimivissa tiloissa
Hoito- ja palvelusuunnitelman
kehittäminen (tavoitteellisuus,
omaishoito-olosuhteet,
omaishoitaja, efficaan)
4
Kuvio 4. Omaishoidon konkreettiset tavoitteet ja toimenpiteet palveluprosessien ja rakenteiden
näkökulmasta
Omaishoidon palveluprosessien kuvaus seudullisesta näkökulmasta palvelumuotoineen ja
vaihtoehtoineen toteutetaan valtakunnallisten omaishoitouudistusten jälkeen. Erityisesti
hoito- ja palvelusuunnitelman laatimisessa yhdessä asiakkaiden kanssa vahvistetaan tavoitteellista esittämistapaa ja omaishoitotilanteen arviointia niiden kautta.
OMAISHOIDON
HENKILÖSTÖ JA JOHTAMINEN
TOIMENPITEET v. 20142015
TAVOITTEET
Vetovoimainen
Vaikuttava
Koulutus- ja tiedotus tilaisuus
henkilöstölle vuosittain
omaishoidosta
Lyhytaikaisjaksot tavoitteellisia
ja ne suunnitellaan yhdessä
asiakkaan ja omaisen kanssa
Kehittyvä
vanhustyö
Asiakaspalautejärjestelmän
kehittäminen ja käyttöönotto
5
Kuvio 5. Omaishoidon konkreettiset tavoitteet ja toimenpiteet henkilöstön ja johtamisen näkökulmista
24
Omaishoidossa henkilöstön ja johtamisen näkökulmat painottuvat tavoitteissaan omaishoitotietoisuuden nostoon omassa organisaatiossa. Henkilöstölle tullaan järjestämään vuosittain koulutusta ja tiedotusta omaishoito-asioissa. Tällä tähdätään asiakkaiden ohjauksen ja
organisaation yhteistyön kehittämiseen omaishoitoasioissa. Omaishoitajien vapaapäivien
aikana tapahtuvalta hoidolta odotetaan tavoitteellisuutta palvelun vaikuttavuuden lisäämiseksi niin, että asiakas ja hoitava omainen saisivat omista lähtökohdistaan jaksolta parhaan mahdollisen hyödyn.
TALOUS
TOIMENPITEET v. 20142015
TAVOITTEET
Taloudellinen tietoisuus
toiminnan kaikilla
tasoilla
Määrärahaa varataan kaikille
kriteerit täyttäville
Kriteerien tarkka
noudattaminen
Omaishoidon palvelutarpeen
ennakointi
Keskittyminen perustehtävään ja sovittuihin
kehittämistavoitteisiin
6
Kuvio 6. Omaishoidon konkreettiset tavoitteet ja toimenpiteet talouden näkökulmasta
TAVOITTEET
Hallitut
palveluprosessit
Toimivassa
palvelurakenteessa
Toimivissa
tiloissa
TOIMENPITEET v.
2014-2015
Vammaisten omaishoidossa
vammaispalvelujen kanssa
yhteistyön tiivistäminen
Omaishoidon prosessien
kuvaus (palvelumuodot ja –
vaihtoehdot)
Hoito- ja palvelusuunnitelman
kehittäminen (tavoitteellisuus,
omaishoito-olosuhteet,
omaishoitaja, efficaan)
Kuvio 7. Omaishoidossa vanhustenpalveluissa on tavoitteena, että määrärahat riittävät kaikille
omaishoidon kriteerit täyttäville
25
5. Toimintaohjelman seuranta ja arviointi
Seudullisen omaishoidon toimintaohjelman arviointi tehdään vuosittain ja viedään tiedoksi
seudulliseen johtoryhmään ja lautakuntaan. Vastuu päivityksestä ja sen valmistelusta on
seudullisella omaishoidon yhteistyöryhmällä.
Kuvio 8. Omaishoidon toiminta-ohjelman arviointi
26
Työryhmän koollekutsujana toimii palveluohjaaja ja puheenjohtajuus määritellään vuosittain.
Yhteistyöryhmä:
Arja Tirronen, Mikkeli kehitysvammapalvelut
Sari Levoska, Mikkeli vammaispalvelut
Raili Puntanen, Mikkeli kehitysvammapalvelut
Lea Makkula, Mikkeli, vanhuspalvelut
Maija Loponen, Pertunmaa
Sisko Pöntinen-Pusa, Ristiina
Tuula Kauppi, Suomenniemi
Ulla Riikonen, Kangasniemi
Anu Heinonen, Mäntyharju
Anne Partti, Puumala
Leena Torniainen, Hirvensalmi
Tapani Lyyra, Mikkeli, vanhusneuvosto
Annastiina Vesterinen, Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry
Jaana Koinsaari, Muisti ry
Jaana Paasonen, Muisti ry
Riitta Asilainen, SPR
Maarit Väisänen, Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry
Sari Kemppainen, Mikkeli
Ulla Yli-Karro, Mikkeli
Niina Kaukonen, Mikkeli
Kuntien vanhusneuvostot ovat osallistuneet asiakirjan valmisteluun
Vanhusneuvostojen yhteystiedot:
Puumala
Vanhusneuvoston sihteeri palvelujohtaja Anne Julin
puh. 050 342 5037 / [email protected]
Puumalan kunta, PL 20, 52201 Puumala
Mikkeli
Vanhusneuvoston puheenjohtaja Hannu Karttunen
puh. 044 291 219 / [email protected]
Vanhusneuvoston sihteeri Sari Mäkitalo-Tulokas
puh. 050 311 7138 / [email protected]
27
Pertunmaa
Vanhusneuvoston sihteeri Maija Loponen
[email protected]
Mäntyharju
Vanhusneuvoston sihteeri Merja Pöllänen
puh. 040 725 4263 / [email protected]
Palvelukeskus Ruskahovi
Haapaseläntie 21, 52700 Mäntyharju
Kangasniemi
Vanhus- ja vammaisneuvoston sihteeri Virpi Valkonen
puh. 040 587 2420 / [email protected]
Otto Mannisen tie 2, 51200 Kangasniemi
Hirvensalmi
Vanhusneuvoston puheenjohtaja Hannele Vitikainen
puh. 050 440 5425 / [email protected]
Lähteet:
Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma 2014. Sosiaali-ja terveysministeriö. Raportti ja muistio 2014:2
Seudullinen vanhusten palvelujen toimintaohjelma vuosille 2014-2025
28
Liite 1. Laki omaishoidon tuesta 2.12.2005/937
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
Lain tarkoitus
Tämän lain tarkoituksena on edistää hoidettavan edun mukaisen omaishoidon toteuttamista turvaamalla riittävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä hoidon jatkuvuus ja
omaishoitajan työn tukeminen.
2§
Määritelmät
Tässä laissa tarkoitetaan:
1) omaishoidolla vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla;
2) omaishoitosopimuksella hoitajan ja hoidon järjestämisestä vastaavan kunnan välistä
toimeksiantosopimusta omaishoidon järjestämisestä;
3) omaishoitajalla hoidettavan omaista tai muuta hoidettavalle läheistä henkilöä, joka on
tehnyt omaishoitosopimuksen;
4) omaishoidon tuella kokonaisuutta, joka muodostuu hoidettavalle annettavista tarvittavista palveluista sekä omaishoitajalle annettavasta hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa
tukevista palveluista;
5) omalla työllä omassa tai perheenjäsenen yrityksessä, liikkeessä tai ammatissa taikka
maa-, metsä-, koti- tai muussa taloudessa suoritettua työtä ja itsenäistä tieteellistä tai taiteellista työtä sekä päätoimista opiskelua.
3§
Tuen myöntämisedellytykset
Kunta voi myöntää omaishoidon tukea, jos:
1) henkilö alentuneen toimintakyvyn, sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn
vuoksi tarvitsee kotioloissa hoitoa tai muuta huolenpitoa;
2) hoidettavan omainen tai muu hoidettavalle läheinen henkilö on valmis vastaamaan hoidosta ja huolenpidosta tarpeellisten palveluiden avulla;
3) hoitajan terveys ja toimintakyky vastaavat omaishoidon asettamia vaatimuksia;
29
4) omaishoito yhdessä muiden tarvittavien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kanssa on hoidettavan hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kannalta riittävää;
5) hoidettavan koti on terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle
sopiva; ja
6) tuen myöntämisen arvioidaan olevan hoidettavan edun mukaista.
4§
Omaishoitajalle järjestettävä vapaa
Omaishoitajalla on oikeus pitää vapaata vähintään kolme vuorokautta sellaista kalenterikuukautta kohti, jonka aikana hän on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin. Sidonnaisuus katsotaan ympärivuorokautiseksi siitä huolimatta, että hoidettava viettää säännöllisesti vähäisen osan vuorokaudesta käyttäen kotinsa ulkopuolella järjestettyjä sosiaali- tai terveyspalveluja taikka saaden
kuntoutusta tai opetusta. (3.11.2006/950)
Kunta voi järjestää omaishoitajalle 1 momentissa säädettyä enemmän vapaapäiviä sekä
alle vuorokauden pituisia virkistysvapaita. Vapaapäiviä ja virkistysvapaita voidaan järjestää
muillekin kuin 1 momentissa tarkoitetuille omaishoitajille.
Kunnan on huolehdittava hoidettavan hoidon tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä hoitajan vapaan aikana. Edellä 1 momentissa tarkoitettujen vapaapäivien ja virkistysvapaan
pitäminen eivät vähennä hoitopalkkion määrää.
5§
Hoitopalkkio
Palkkion taso määräytyy hoidon sitovuuden ja vaativuuden mukaan. Hoitopalkkio on vähintään 300 euroa kuukaudessa.
Jos omaishoitaja on hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana lyhytaikaisesti estynyt
tekemästä omaa tai toisen työtä, palkkio on vähintään 600 euroa kuukaudessa edellyttäen,
että hoitajalla ei ole tältä ajalta:
1) vähäistä suurempia työtuloja;
2) oikeutta sairausvakuutuslain (1224/ 2004) 10 luvun mukaiseen erityishoitorahaan;
3) oikeutta vuorotteluvapaalain (1305/ 2002) 13 §:n mukaiseen vuorottelukorvaukseen.
Hoitopalkkio voidaan sopia säädettyä määrää pienemmäksi, jos:
1) hoidon sitovuus on vähäisempää kuin mitä 4 §:n 1 momentissa edellytetään ja hoidon ja
huolenpidon tarve on vähäistä; taikka
30
2) siihen on hoitajan esittämä erityinen syy.
6 § (3.11.2006/950)
Hoitopalkkion määrän tarkistaminen
Hoitopalkkion määrä tarkistetaan kalenterivuosittain työntekijän eläkelain (395/2006) 96
§:ssä tarkoitetulla palkkakertoimella.
7§
Hoito- ja palvelusuunnitelma
Omaishoidon tuesta on laadittava yhdessä hoidettavan ja omaishoitajan kanssa hoito- ja
palvelusuunnitelma. Suunnitelmaan tulee liittää tiedot tämän lain mukaisista hoidettavan ja
hoitajan oikeuksia koskevista säännöksistä ja niiden soveltamisesta.
Lisäksi suunnitelmaan tulee kirjata ainakin:
1) omaishoitajan antaman hoidon määrä ja sisältö;
2) muiden hoidettavalle tarpeellisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen määrä ja sisältö;
3) omaishoitajan hoitotehtävää tukevien sosiaalihuollon palvelujen määrä ja sisältö; sekä
4) miten hoidettavan hoito järjestetään hoitajan vapaan, terveydenhoitoon liittyvien käyntien tai muun poissaolon aikana.
8§
Omaishoitosopimus
Omaishoidon tuesta laaditaan omaishoitajan ja kunnan välillä sopimus, jonka liitteenä on
oltava hoito- ja palvelusuunnitelma.
Omaishoitosopimuksen tulee sisältää tiedot ainakin:
1) hoitopalkkion määrästä ja maksutavasta;
2) oikeudesta 4 §:n 1 momentin mukaisiin vapaapäiviin;
3) mainitun 4 §:n 2 momentin mukaisen vapaan järjestämisestä;
4) määräaikaisen sopimuksen kestosta; sekä
5) hoitopalkkion maksamisesta hoidon keskeytyessä hoitajasta johtuvasta syystä tai hoidettavasta johtuvasta muusta kuin terveydellisestä syystä.
31
Omaishoitosopimus on voimassa toistaiseksi. Erityisestä syystä sopimus voidaan tehdä
määräaikaisena. Sopimusta voidaan tarvittaessa tarkistaa.
9§
Omaishoitosopimuksen irtisanominen ja purkaminen
Kunta voi irtisanoa omaishoitosopimuksen päättymään aikaisintaan irtisanomista seuraavan kahden ja omaishoitaja irtisanomista seuraavan yhden kuukauden kuluttua. Jos sopimuksen jatkaminen vaarantaa hoidettavan tai omaishoitajan terveyden tai turvallisuuden,
sopijapuolet voivat purkaa sopimuksen välittömästi.
Irtisanomisajasta riippumatta sopimus päättyy sen kuukauden lopussa, jonka aikana hoito
hoidettavan terveydentilan muutoksista johtuen käy tarpeettomaksi. Jos omaishoito hoidettavan terveydentilasta johtuvasta syystä keskeytyy tilapäisesti, hoitopalkkion maksaminen
keskeytyy kuukauden kuluttua.
Sopimusehto, joka poikkeaa tämän pykälän säännöksistä omaishoitajan vahingoksi, on
mitätön.
10 §
Omaishoitajan eläke- ja tapaturmavakuutusturva
Omaishoitaja ei ole työsopimuslain (55/ 2001) tarkoittamassa työsuhteessa sopimuksen
tehneeseen kuntaan, hoidettavaan tai hoidettavan huoltajaan.
Omaishoitajan eläketurvasta säädetään kunnallisessa eläkelaissa (549/2003).
Omaishoidon tuesta hoitajan kanssa sopimuksen tehneen kunnan on otettava tapaturmavakuutuslain (608/1948) 57 §:n 1 momentin mukainen vakuutus hoitajalle.
11 §
Palvelun järjestäjä
Omaishoidon tuen järjestämisestä vastaa se kunta, joka sosiaalihuoltolain (710/1982) 3
luvun mukaan on velvollinen järjestämään hoidettavalle sosiaalipalveluja.
12 §
Muutoksenhaku ja omaishoitosopimusta koskevan riidan käsittely
Muutoksenhausta tässä laissa tarkoitetuissa asioissa on voimassa, mitä sosiaalihuoltolain
7 luvussa säädetään. Omaishoitosopimusta koskeva riita käsitellään hallintoriita-asiana
hallinto-oikeudessa siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.
32
13 §
Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2006.
Tällä lailla kumotaan sosiaalihuoltolain 27 a–27 c § niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen. Jos muussa lainsäädännössä viitataan tällä lailla kumottuihin säännöksiin tai niiden
nojalla annettuun asetukseen, viittauksen on katsottava tarkoittavan tämän lain säännöksiä.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Kunnan on huolehdittava siitä, että omaishoitosopimukset ja niiden liitteinä olevat hoito- ja
palvelusuunnitelmat saatetaan vastaamaan tämän lain säännöksiä 1 päivästä tammikuuta
2006.
Omaishoitajan vapaan aikainen sijaishoito voidaan järjestää toimeksiantosopimuksella 1.8.2011 alkaen
Sisältöteksti
Omaishoitajan vapaan tai muun poissaolon aikainen sijaishoito voidaan järjestää 1.8.2011
alkaen toimeksiantosopimuksella. Omaishoidon tuesta annetun lain (937/2005, jäljempänä
omaishoitolaki) muutoksen (318/2011) tavoitteena on tukea omaishoitajien jaksamista parantamalla heidän mahdollisuuksiaan pitää lakisääteiset vapaapäivät sekä muita vapaapäiviä ja virkistysvapaita.
Uudistus perustuu hallituksen esitykseen (HE 331/2010), jonka mukaisesti tehtiin muutoksia myös perhehoitajalakiin (312/1992) ja lastensuojelulakiin (417/2007). Perhehoitajalain
1, 2 ja 7 §:n muutokset tulevat voimaan 1.8.2011 ja niitä sovelletaan 1.1.2012 lukien. Perhehoitajalain 6 a §:n muutos tulee voimaan 1.8.2011. Lastensuojelulain 50 §:n muutos tulee voimaan 1.1.2012. Näistä muutoksista tiedotetaan myöhemmin erikseen.
Omaishoidon tuesta annettuun lakiin on lisätty uusi 4 a §, jonka mukaan kunta voi järjestää
omaishoitajan vapaan tai muun poissaolon aikaisen hoidon tekemällä tehtävään soveltuvan henkilön kanssa toimeksiantosopimuksen, jolla tämä sitoutuu huolehtimaan vakituisen
omaishoitajan vapaan aikaisesta sijaishoidosta. Omaishoitajan sijaisen avulla toteutettava
hoito järjestetään hoidettavan kotona, mikä vastaa selvitysten mukaan monien omaishoitajien ja-hoidettavien henkilöiden toiveita. Sijaishoitajan ei tarvitse olla hoidettavan omainen
tai muu läheinen henkilö.
Uudistus tuo kunnille uuden vaihtoehdon omaishoitajan vapaan tai muun poissaolon aikaisen hoidon järjestämistapoihin. Sijaishoidon mahdollisuuksien hyödyntämiseksi ja saata-
33
vuuden edistämiseksi tarvitaan suunnitelmallista toimintaa ja monipuolista tiedotusta, jossa
kunnat voivat hyödyntää muun muassa verkkotiedotusta ja yhteistyötä järjestöjen kanssa.
Omaishoitajan vapaasta sovittaessa on tärkeää pohtia yhdessä omaishoitajan ja hoidettavan kanssa, mikä on kuhunkin tilanteeseen sopiva omaishoitoa korvaavan hoidon järjestämistapa. Hoitojärjestelyn on aina turvattava hoidettavan hyvinvointi, terveys ja turvallisuus. Kunta päättää viimesijassa siitä, miten omaishoitajan vapaan tai poissaolon aikainen
hoito järjestetään. Hoidon järjestäminen sijaishoitajan avulla edellyttää kuitenkin, että
omaishoitaja suostuu siihen. Myös omaishoidossa olevan henkilön mielipide on otettava
huomioon, kun suunnitellaan hoidon järjestämistä sijaishoitajan avulla. Järjestelyn tulee
aina olla hoidossa olevan henkilön edun mukainen.
Henkilön soveltuvuudesta omaishoitajaksi säädetään omaishoitolain 3 §:n 3 kohdassa,
jonka mukaan omaishoitajan terveyden ja toimintakyvyn on vastattava omaishoidon asettamia vaatimuksia. Tämä edellytys koskee myös sijaishoitajia. Sijaishoitajan soveltuvuutta
on aina arvioitava hoidettavan henkilön kannalta kokonaisvaltaisesti ottaen huomioon hoidon asettamat vaatimukset.
Omaishoidon tuella hoidettavalle tehdään aina hoito- ja palvelusuunnitelma (omaishoitolaki
7 §), johon sisällytetään sijaishoidon käyttö omaishoitajan vapaan tai muun poissaolon
aikana.
Omaishoitajan lakisääteisen vapaan aikaisesta sijaishoidosta, joka korvaa omaishoitajan
antamaa hoitoa ja huolenpitoa, kunta voi periä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetussa laissa (734/1992, 6 b §) säädetyn maksun. Vuonna 2011 maksu on enintään 10,60 euroa vuorokaudessa. Kunta päättää omaishoitajan muun vapaan tai poissaolon aikaisen sijaishoidon maksuista. Maksu voi olla enintään palvelun tuottamisesta aiheutuvien kustannusten suuruinen.
Lisäksi kunta tekee sijaishoitajan kanssa toimeksiantosopimuksen. Toimeksiantosopimus
tehdään jokaisesta hoidettavasta erikseen siltä hoitoajalta, jolloin sijaishoitaja toimii
omaishoitajan sijaisena. Kunta voi siten tehdä yhden sijaishoitajan kanssa useita eri hoidettavia henkilöitä koskevia toimeksiantosopimuksia.
Kunnan sijaishoitajan kanssa tekemässä toimeksiantosopimuksessa sovitaan:
1.
2.
3.
4.
sijaishoitajalle maksettavan hoitopalkkion määrästä ja maksutavasta;
tarvittaessa sijaishoitajalle aiheutuvien kustannusten korvaamisesta;
toimeksiantosopimuksen voimassaolosta; sekä
tarvittaessa muista sijaishoitoa koskevista seikoista.
Kunta päättää sijaishoitajalle maksettavan palkkion määräytymisperusteista. Omaishoitajan sijaisen palkkion määrä ei ole sidoksissa omaishoitajalle omaishoitolain 5 §:n mukaan
maksettaviin palkkioihin, vaan palkkiosta sovitaan kunnan ja sijaishoitajan välillä. Sijaishoitajien palkkiot voivat olla esimerkiksi tunti- tai vuorokausikohtaisia. Kunta päättää myös
siitä, onko palkkio aina sama vai porrastetaanko se sijaishoidon sitovuuden ja vaativuuden
mukaan.
34
Kunta päättää, maksetaanko sijaishoitajalle korvauksia kustannuksista, joita hänelle mahdollisesti aiheutuu omaishoitajan sijaisena toimimisesta. Kustannusten korvaukset ovat
pääsääntöisesti veronalaista ansiotuloa. Lisätietoa kustannuskorvausten verotuskohtelusta
on saatavissa vuoden vaihteessa annettavasta Verohallinnon yhtenäistämisohjeesta sekä
työnantajan vuosi-ilmoituksen täyttöoppaasta.
Sijaishoitajan kanssa tehtävä toimeksiantosopimus voidaan tehdä toistaiseksi voimassa
olevaksi tai määräaikaiseksi. Jos sopimus on voimassa vuoden vaihteessa, hoitopalkkion
määrää tarkistetaan omaishoidon tuesta annetun lain 6 §:n mukaisesti.
Sijaishoitajan työoikeudellisesta asemasta, eläketurvasta sekä tapaturmavakuutuksesta
säädetään 4 a §:n 3 momentissa. Sijaishoitajan työoikeudellinen asema sekä eläke- ja
tapaturmavakuutusturva on samanlainen kuin omaishoitajalla (omaishoitolaki 10§). Sijaishoitaja ei ole työsopimuslain tarkoittamassa työsuhteessa sopimuksen tehneeseen kuntaan, hoidettavaan tai hoidettavan huoltajaan. Sijaishoitajan eläketurvasta säädetään kunnallisessa eläkelaissa (549/2003), ja sijaishoitajan tapaturman varalta kunnan on otettava
tapaturmavakuutuslain 57 §:n 1 momentin mukainen vakuutus sijaishoitajalle.
Sijaishoitoa omaishoitajan vapaan ja muun poissaolon aikana koskeva omaishoitolain 4 a
§ tulee voimaan 1.8.2011 lukien.
35
Liite 2. Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen omaishoidontuen
myöntämisperusteet 2014 (Vanhuspalveluiden käsikirjasta)
Myöntämisperusteet
I 400,14
Hoidettava tarvitsee pääsääntöisesti ympärivuorokautista hoitoa ja huolenpitoa. Arvioinnissa käytetään asiakkaan tilanteeseen soveltuvia arviointimenetelmiä. RaVa 2,3-2,9. MMSE 18-22/30.
II 498,23
Hoidettava tarvitsee jatkuvaa ympärivuorokautista hoitoa ja huolenpitoa. Hoito
on pääsääntöisesti kokopäiväistä ja kokoaikaista. Hoidettava voi olla omaishoitajan jaksamista tukevissa palveluissa. RaVa 3,0-3,6. MMSE 13-17/30.
III 580,54
Hoidettava tarvitsee jatkuvaa ympärivuorokautista hoitoa ja huolenpitoa. Hoidon sitovuus on verrattavissa hoitoon tehostetussa palveluasumisen yksikössä tai vastaavassa. Maksetaan, kun omaishoitaja hoitotyön vuoksi ja ympärivuorokautisiin palveluihin sijoittumisen välttämiseksi jää pois ansiotyöstä ja/ tai
ei voi olla hoitotyön vuoksi työmarkkinoiden käytettävissä. Arvioinnissa käytetään asiakkaan tilanteeseen soveltuvia arviointimenetelmiä.RaVa yli 3,7.
MMSE 12 tai vähemmän.
IIIb 829,36 Hoidollisesti raskaassa lain tarkoittamassa siirtymävaiheessa, esim. saattohoitovaiheessa. Arvioinnissa käytetään asiakkaan tilanteeseen soveltuvia arviointimenetelmiä. RaVa yli 3,7. MMSE 12 tai vähemmän.
Omaishoidon tuesta laaditaan hoidettavan, omaishoitajan ja kunnan välillä sopimus,
kun:
x Henkilö alentuneen toimintakyvyn, sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen
syyn vuoksi tarvitsee kotioloissa hoitoa tai muuta huolenpitoa
x Hoidettavan omainen tai muu läheinen henkilö on valmis vastaamaan hoidosta
kunnan kanssa
x Suostumus kotihoitoon on kysytty hoidettavalta ja hoitovastuuseen suostuminen
hoitajaksi tulevalta omaiselta
x Omaishoitajaksi ryhtyvän terveys ja toimintakyky vastaavat omaishoidon asettamia
vaatimuksia
x Koti on hoitoympäristönä toimiva ja turvallinen
x Omaishoito on hoidettavan ja omaishoitajan hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kannalta riittävä hoitovaihtoehto
Sopimus omaishoidosta on voimassa toistaiseksi. Sopimuksen voi irtisanoa hoidettava,
omaishoitaja tai kunta.
36
Omaishoitosopimuksen sisältö:
x Omaishoidon hoito- ja palvelusuunnitelma
x Sopimus hoitopalkkion määrästä ja maksutavasta
x Oikeus lakisääteisiin vapaapäiviin ja vapaiden järjestämistavat
x Määräaikaisen sopimuksen kesto
x Hoitopalkkion maksaminen hoidon keskeytyessä hoitajasta johtuvasta syystä tai
hoidettavasta johtuvasta muusta kuin terveydellisistä syistä
x Sopimusosapuolet (hoidettava, omaishoitaja ja kunnan edustaja) tarkistavat sopimuksen ja hoito- ja palvelusuunnitelman vähintään kerran vuodessa tai jonkun osapuolen niin halutessa useammin. Huomattava on, että hoitava omainen on kunnalle
samaan aikaan sopimus-, yhteistyökumppani että asiakas, jolla on omat tarpeensa.
Omaishoidon tuki
x Hoidettavalle annettavien palvelujen lisäksi arvioidaan tarvitaanko kotona apuvälineitä tai kodin muutostöitä.
x Hoitopalkkio omaishoitajalle: Hoitopalkkio on rahana suoritettava palkkio, joka määräytyy hoidon sitovuuden ja vaativuuden mukaan. Työssäkäynti ei poissulje omaishoidontuen saamista.
x Omaishoidon sopimuksen tehneellä omaishoitajalla on lakisääteinen oikeus saada
vähintään 3 vapaapäivää kolme (3) vuorokautta sellaista kalenterikuukautta kohti,
jonka aikana hän on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitotyöhön
ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin. Kunnan on huolehdittava hoidettavan
hoidon tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä lakisääteisen vapaan aikana. Vapaapäivät eivät vähennä omaishoidontuen määrää. Kunta voi myöntää lisäksi virkistysvapaita.
x Kunnan on nimettävä omaishoitajalle yhdyshenkilö ja annettava ohjausta ja neuvontaa. Omaishoidon kokonaisuus kirjataan hoito- ja palvelusuunnitelmaan, johon voidaan kirjata myös omaishoitoperheen sopeutumisvalmennus ja omaishoitajan tarvitsema kuntoutus. Hoivayritykset ja järjestöt toimittavat ohjaus ja tietopaketin esiteltäväksi perheille hoito- ja palvelusuunnitelman tekemisen yhteydessä.
37
Liite 3. Omaishoidon teesit
Kymmenen teesiä omaishoidosta
(Omaishoitajat ja Läheiset -liitto 2004)
1. Omaishoidolle on annettava sille kuuluva arvo
Yhteiskunnan on estettävä omaishoitajien syrjäytyminen.
x On tunnustettava, että Suomi ei selviydy ilman omaishoitoa.
x Omaishoito ei saa olla pelkästään laitoshoidon vaihtoehto.
x Omaishoitajia on kohdeltava tasa-arvoisesti.
2. Omaishoitotilanteet on tunnistettava
Viranomaisten on oltava herkkiä havaitsemaan omaishoidon rajat ja mahdollisuudet.
x Heti kun hoitosuhde on syntynyt, viranomaisten on tarjottava omaishoitoa tukevia palveluja.
x Kaikkia omaishoitosuhteita varten on tehtävä yksilöllinen hoito- ja palvelusuunnitelma.
x Kun omaishoito käy hoitajalle ylivoimaiseksi, on hoidettavalle järjestettävä hoitopaikka.
3. Jokaiseen omaishoitosuhteeseen on kohdistettava oikeanlaista tukea
Tuen ja palvelujen määrää on kasvatettava hoidon sitovuuden ja vaativuuden mukaan.
x Työssäkäyvien omaishoitajien hoitoa tarvitseville läheisille on tarjottava riittävästi päivähoidon vaihtoehtoja.
x Erityistä hoivaa ja huolenpitoa tarvitsevan lapsen vanhempia on kohdeltava omaishoitajina.
x Iäkkäiden puolisoiden erityistarpeet on otettava huomioon.
4. Omaishoito on osa kotihoidon kokonaisuutta
Hoito- ja palvelusuunnitelmaa on säännöllisin välein tarkistettava.
x Omaishoidon onnistumiseksi on annettava riittävästi apuvälineitä ja hoitotarvikkeita.
x Kotiin on järjestettävä kotihoitoa tukevia palveluja.
x Kuntien on varauduttava lyhyt- ja pitkäaikaishoidon antamiseen hoidettavalle.
5. Omaishoitajille on tarjottava tietoa, koulutusta ja ohjausta
Kuntien, seurakuntien ja järjestöjen tulee toimia yhteistyössä omaishoitajien tukemiseksi.
x Perheitä on tuettava tunnistamaan, milloin normaali perhesuhde muuttuu omaishoitosuhteeksi.
x Omaishoitajille on tarjottava helposti saatavaa, selkeää tietoa oikeuksista ja palveluista.
x Koulutuksen ja ohjauksen pitää olla yksilöllistä ja kuhunkin omaishoidon vaiheeseen
soveltuvaa.
6. Omaishoitajien terveydestä ja toimintakyvystä on huolehdittava
Ammattilaisten tulee aktiivisesti seurata omaishoitosuhteessa elävien henkilöiden terveydentilaa.
x Omaishoitotilanteiden selvittämiseksi ikääntyvien perheiden tulee saada palveluohjausta.
38
x
x
Omaishoitajille on järjestettävä säännöllisiä terveystarkastuksia.
Omaishoitajille on tarjottava mahdollisuus toimintakyvyn ylläpitämiseen ja kuntoutukseen.
7. Omaishoitajilla tulee olla oikeus säännölliseen vapaaseen
Yksilöllisiä tilapäishoidon vaihtoehtoja on kehitettävä.
x Omaishoitajien jaksaminen on turvattava loman ja vapaan avulla.
x Vapaata on järjestettävä hoitajan yksilöllisten toiveiden ja tarpeiden mukaan.
x Kotona tehtävään tilapäishoitoon on koulutettava sijaishoitajia.
8. Omaishoitajalla on oltava mahdollisuus vertaistukeen
Viranomaisten on kannustettava omaishoitajia osallistumaan paikkakunnalla toimiviin vertaisryhmiin.
x Omaishoitajat tarvitsevat toisiaan, vaikka heidän hoitosuhteensa ovat erilaisia.
x Omaishoitajan yksilöllisyyttä ja omaa elämänkatsomusta on kunnioitettava.
x Omaishoitajien ”hiljainen tieto” on otettava täydesti käyttöön myös suunnittelussa.
9. Hoitosuhde on ihmissuhde
On tärkeää, että sekä hoitajan että hoidettavan arkielämää ja itsetunnon säilymistä tuetaan.
x Hoitosuhteessa pitää olla tilaa myös ihmissuhteelle.
x Toisistaan huolehtivia iäkkäitä pariskuntia ei saa jättää yksin.
x Vammaisten lasten vanhemmilla on oikeus vanhemmuuteen ja aikuiseen parisuhteeseen.
10. Omaishoitajalla on oikeus omaan elämään
Omaishoito on elämäntapa, haaste ja mahdollisuus. On muistettava, että hyvä omaishoito
ei saa olla itsestäänselvyys eikä se edellytä uhrautumista.
x Hoitaminen ei saa olla omaishoitajan ainoa elämänsisältö.
x Riippuvuussuhteen sitovuutta on lievennettävä tukemalla hoitajan jaksamista.
x Omaishoitajalla on oikeus lepoon, iloon ja hyvään oloon.
Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta
25.2.2015 § 7 Liite 6
Luonnos
PALVELUSETELI MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA
TERVEYSTOIMESSA
2015
TYÖRYHMÄ:
Niina Helminen
Leena Haveri
Ulla Riikonen
Seppo Hujanen
Maija Loponen
Päivi Karhunen
Noora Juvonen
Kirsi Ollikainen
Ria-Liisa Jokinen
Riitta Manninen
SISÄLLYSLUETTELO
1 YLEISTÄ ................................................................................................................................ 1
2 SEUDULLINEN PALVELUSETELIJÄRJESTELMÄ, TOIMIJOIDEN TEHTÄVÄT JA
VASTUUNJAKO....................................................................................................................... 3
3 PALVELUSETELITOIMINNAN YLEISET MENETTELYTAVAT MIKKELIN
SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMESSA ................................................................... 6
4 PALVELUSETELITOIMINNAN VALVONTA JA PALVELUN LAADUN
VARMISTAMINEN .................................................................................................................. 7
5 PALVELUSETELIT ............................................................................................................... 8
5.1 Tilapäisen kotihoidon palveluseteli .................................................................................. 8
5.2 Säännöllisen kotihoidon palveluseteli .............................................................................. 9
5.3 Omaishoitajan vapaapäivien palveluseteli ..................................................................... 10
5.4 Palveluntuottajan matkakustannusten korvaus............................................................... 10
5.5 Rintamaveteraaneille kotiin vietävien avopalvelujen palveluseteli ............................... 11
5.6 Lapsiperheiden tilapäisen kotipalvelun palveluseteli ..................................................... 11
5.7 Vanhusten tehostetun palveluasumisen palveluseteli .................................................... 12
5.8 Tavallisen palveluasumisen palveluseteli ...................................................................... 15
5.9 Vammaisten henkilökohtaisen avun palveluseteli ......................................................... 16
6 PALVELUSETELIOHJE...................................................................................................... 17
LIITE 1. Hyväksytyt palveluntuottajat Mikkelin seudulla helmikuussa 2015......................... 17
1 YLEISTÄ
Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta on 26.9.2012 (62§) hyväksynyt sosiaali- ja
terveydenhuollon palvelusetelin käyttöalan laajentamisen toimenpideohjelman.
Toimenpideohjelmassa kuvataan seudullisen palvelusetelitoiminnan kehittämisen
suuntaviivat. Ohjelmassa linjataan, että pitkäjänteisen kehittämistyön turvaamiseksi se
tulee päivittää v. 2013.
Palvelusetelin käytön periaatteena on tiivistää julkisen ja yksityisten palveluntuottajien
välistä yhteistyötä ja kumppanuutta, sekä lisätä alan yritysten toimintaedellytyksiä seudulla.
Palveluseteli mahdollistaa tasapuoliset mahdollisuudet paikallisille alan yrityksille
hakeutua palveluntuottajiksi ja tehdä yhteistyötä seudun sosiaali- ja terveystoimen kanssa.
Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi 26.9.2012 (59§) SOTEhankinnoissa noudatettavat periaatteet. Palvelusetelitoiminta on varsin selkeästi
hyväksyttyjen periaatteiden mukainen tapa hankkia palveluja.
Mikkelin palvelutuotantoyksikön vuoden 2015 tuloskortissa on linjattu vanhus- ja
palveluiden osalta, että palveluseteliä kehitetään osaksi palvelurakennetta. (Sosiaali- ja
terveystoimen Mikkelin tuotantolautakunta 1.10.2014 § 107).
Palvelusetelitoiminnalle on suunnattu resursseja talousarviossa vuonna 2015 seuraavasti:
- Mikkelin PTY
813.700 euroa
o lapsiperheiden tilapäinen kotihoito 40.600 euroa
o säännöllinen ja tilapäinen kotihoito 85.700 euroa
o omaishoito sis. vammaispalv. omaishoidon 163.400 euroa
o vammaispalvelut henkilökohtaiset avustajat 30.000 euroa
o tehostettu ja tavallinen palveluasuminen 434.000 euroa
o veteraanien kotiin vietävät palvelut 60.000 euroa
- Mäntyharju PTY
50.000 euroa
o lapsiperheiden tilapäinen kotihoito 8.000 euroa
o säännöllinen ja tilapäinen kotihoito 32.000 euroa
o omaishoito 10.000 euroa
- Kangasniemi PTY 65.000 euroa
o lapsiperheet 15.000 euroa
o säännöllinen ja tilapäinen kotihoito 50.000 euroa
- Pertunmaa PTY 22.000 euroa
1
TAULUKKO 1. Myönnetyt sähköiset palvelusetelit Mikkelin seudulla vuonna 2012 - 2014
(lähde:Smartum Oy)
Kangasniemen pty
Omaishoidon palveluseteli
Lapsiperheiden
palveluseteli
Säännöllisen kotihoidon
palveluseteli
Tilapäisen kotihoidon
palveluseteli
Matkakustannusten
palveluseteli
2012
Asiakkaid
Euroa
en
lkm
16
30 275
23
14
56 800
7,7
1
25
27 945
8
13 800
-68,0
-17
22
15 469
11
17 865
-50,0
-11
9 807
18
4 555
3 929
97 351
3
54
999
94 019
11 160
25 533
1 040
4
29
1
5 400
26 989
160
33
2 059
39 792
5
39
3178,64
35 727
18,2
5
6
38
24 440
36
38 260
-5,3
-2
150
10
8 282
16
10 352
60,0
6
47 709
5 735
1 915
27
6
2
51 933
2 519
196
44
1
8
74 155
986
1 061
63,0
-83,3
300
17
-5
6
18 150
70
3 300
95 425
7 200
23 837
5 160
3 660
39 857
Mikkelin pty
Lapsiperheiden tilapäinen ei
kotipalvelu
käytössä
Omaishoito
Omaishoidon vapaa kotiin
ann. palv.
Lyhytaikaishoito
hoivayksikössä
Säännöllinen kotihoito
Tilapäinen kotihoito
Omaishoidon
palveluseteli/Ristiina
Omaishoidon
palveluseteli/Hirvensalmi
33
60
7
26
3
-6
-10
-42,9
11,5
-3
3
1
5 040
4
40
9 660
70 209
3
48
8 100
71 029
3
72
8 700
95 253
0
50
0
24
80 092
23 300
1 119
21
7
66 309
26 348
340
30
5
0
77 966
22 043
0
42,9
-28,6
9
-2
0
24
104 511
28
92 997
1
36
1 800
101 809
28,6
1
8
170
47 000
230
62 500
226
82 275
-1,7
-4
9
114 422
10,2
35
Vanhusten tehostettu
palveluasuminen
käynnistymässä
Vammaisten
henkilökohtainen apu
Mikkelin PTY yht
Pertunmaa/ Erikoislääkärija erityistyöntekijöiden
palvelut
18
3
Kotihoito
Säännöllinen kotihoito
Tilapäinen kotihoito
Matkakorvaus
Tilapäinen
kotihoito/Hirvensalmi
Rintamaveteraanien
kotiin vietävät avop.
Muutos
Muutos% kpl
Asiakkaat
Asiakkaat
'2014-2013 '2013-2014
40 200
43 700
38
2014
Asiakkaiden
Euroa
lkm
13
31
Mäntyharjun pty
Omaishoidon/ hoiva- ja
hoitotyö
Säännöllinen kotihoito
Tilapäinen kotihoito
Matkakustannusten
palveluseteli
2013
Asiakkaiden Euroa
lkm
342
221 720
16
1 211
344
250
966
379
432 019
1
95
2
Seutusote yht.
466
358 213
437
388
109
473
561 860
8,2
36
2 SEUDULLINEN PALVELUSETELIJÄRJESTELMÄ,
TOIMIJOIDEN TEHTÄVÄT JA VASTUUNJAKO
Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen palvelusetelipalvelut järjestetään seudullisesti
yhdenmukaisesti. Seudullisen palvelusetelijärjestelmän toimijoina ovat yhteistoiminta-alueen
palvelutuotantoyksiköt, asiakkaalle palvelun tuottavat yritykset ja rekisteröidyt yhdistykset,
asiakkaat, joiden tarpeisiin palveluilla vastataan, sähköistä toimintaympäristöä ylläpitävä
maksuliikennetuottaja (Smartum Oy) sekä Mikkelin seudun elinkeinoyhtiö Miset Oy, joka
vastaa palveluntuottajia koskevista toimenpiteistä.
Kuva 1. Seudullinen yhteistyömalli
Palvelusetelitoiminnalle on leimallista sähköisten järjestelmien hyödyntäminen palveluiden
järjestämiseksi. Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen palvelutuotantoyksiköissä
myönnetään sähköisiä palveluseteleitä, jotka luodaan sähköisessä palvelusetelijärjestelmässä.
Sähköinen palvelusetelijärjestelmä on verkkopankin tavoin toimiva internetpohjainen
järjestelmä, joka mahdollistaa setelin monipuolisen käytön. Sähköinen palveluseteli voidaan
määrittää yksilöllisesti asiakkaan tarpeen mukaan. Lisäksi järjestelmä pystyy tuottamaan
tärkeää käyttötietoa palvelusetelistä sekä helpottaa palvelusetelien myöntämisen ja käytön
seurantaa.
Yritykset ja rekisteröidyt yhdistykset, jotka on hyväksytty tuottamaan palvelusetelillä
tuotettavia palveluja, löytyvät seudullisesta palveluntuottajarekisteristä.
Palveluntuottajarekisteri löytyy verkosta osoitteesta www.klemmari.info. Palveluntuottajat
löytyvät palvelusetelityypeittäin rekisteristä. Palvelusetelikohtainen palveluntuottajalista on
myös tulostettavissa asiakkaille paperisena. Miset Oy ylläpitää Klemmari-sivustoa, joka
toimii hyväksyttyjen palveluntuottajien rekisterinä.
3
Palvelusetelitoiminta perustuu eri toimijoiden yhteistyöhön. Palveluseteliprosessin tarkastelu
on tärkeää, sillä toimijoita on runsaasti. Tehtävät ja roolit pitää harkita ja sopia selkeästi ja
niitä pitää tarkastella kriittisesti jatkuvasti toiminnan edetessä. Mikkelin seudun sosiaali- ja
terveystoimen ja Miset Oy:n tehtävät ja vastuunjako palvelusetelitoiminnan järjestämisessä on
seuraava:
Kuva 2. Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen ja Miset Oy:n roolit ja vastuunjako
palvelusetelitoiminnassa
Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta, johtoryhmä
Vastaa palvelusetelitoiminnan strategisista linjauksista, kuten palvelusetelitoiminnan
laajuudesta seututasolla ja yleisistä toimintaperiaatteista. Päättää palveluseteleiden arvoista,
palvelukriteereistä ja palveluntuottajien hyväksymisen edellytyksistä.
Sosiaali- ja terveysjohtaja
Hyväksyy palveluntuottajat.
Tuotantolautakunnat/palveluntuotantoyksiköt
Päättää palvelutuotantoyksikön palvelusetelitoiminnasta järjestäjälautakunnan palveluseteliä
koskevien linjausten mukaisesti. Tuotantolautakunnat linjaavat palvelusetelitoiminnan
resursseista talousarviosuunnitelman/käyttösuunnitelman yhteydessä.
Tulosalueen/-yksikön esimies
Vastaa palvelusetelitoiminnan käyttöönoton valmistelusta kuten palvelun tuotteistamisesta ja
hinnoittelusta sekä palvelusetelin myöntämisen kriteerien valmistelusta. Vastaa
palvelusetelitoiminnan organisoinnista ja tiedottamisesta tulosalueella/-yksikössä. Esimies
valmistelee palveluntuottajien hyväksymispäätökset sosiaali- ja terveysjohtajalle.
Seudullinen palvelusetelitiimi
Vastaa palvelusetelitoiminnan kehittämisestä. Tiimi on mukana kehittämässä kunnallisia
sosiaali- ja terveyspalveluita siten, että palveluseteliasiakkaat saavat laadukasta palvelua
4
yhdenvertaisesti seudulla. Palvelusetelitiimi toimii tärkeänä foorumina
palvelutuotantoyksiköiden sekä Miset Oy:n toimijoiden välillä. Kunkin
palveluntuotantoyksikön näkökulma on edustettuna tiimissä. Tiimi tuottaa toimijoille tietoa
palvelusetelin käytöstä Mikkelin seudulla. Palvelusetelitiimin nimeää sosiaali- ja
terveysjohtaja. Tiimi koostuu seudun kuntien ja Miset Oy:n edustajista.
Palveluohjaaja tai muu palvelusetelin myöntävä viranhaltija
Palvelusetelin myöntää seutusoten palvelutuotantoyksikön viranhaltija yksikössä hyväksytyn
työnjaon/toimivallan mukaisesti, tarvittaessa moniammatillisessa yhteistyössä. Hän laatii
palvelupäätöksen asiakkaan valittua palvelusetelin palvelun järjestämisen tavaksi ja luo
sähköisen palvelusetelin sähköisessä palvelusetelijärjestelmässä, myöntää palvelusetelin
asiakkaalle ja valvoo palvelun toteutumista. Viranhaltija neuvoo asiakasta
palveluseteliasioissa.
Miset Oy:n rooli palvelusetelin käytön edistämisessä
Miset Oy ylläpitää seutusoten lakisääteistä sähköistä palveluntuottajarekisteriä
www.klemmari.info hyväksytyistä palveluntuottajista. Miset Oy vastaanottaa
palveluntuottajahakemukset ja tarkastaa palveluntuottajien taustatiedot palveluntuottajan
hyväksymistä varten. Miset Oy vastaa palveluntuottajien koulutuksesta ja neuvonnasta
palveluseteliasioissa. Miset Oy osallistuu aktiivisesti palvelusetelitoiminnan kehittämiseen ja
vastaa toimintaympäristöä koskevien kehittämistoimenpiteiden toteuttamisesta yhdessä
seutusoten edustajien kanssa sekä tukee yritysten liiketoimintaosaamisen kehittymistä.
5
3 PALVELUSETELITOIMINNAN YLEISET MENETTELYTAVAT
MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMESSA
Palvelusetelipalvelut ovat asiakaskriteereiltään, palvelusisällöltään ja palvelusetelin arvon
määräytymisperusteilta yhtenäiset kaikissa palvelutuotantoyksiköissä.
Palvelutuotantoyksiköissä käyttöön otetut palvelusetelipalvelut vaihtelevat
palvelutuotantoyksiköiden välillä perustuen väestön erilaisiin palvelutarpeisiin ja
palvelutuotantoyksiköiden mahdollisuuksiin vastata niihin.
1. Palveluseteli on asiakkaalle myönnetty sitoumus maksaa palveluntuottajan tuottamasta
palvelusta ennalta määrätty kustannus (palvelusetelin arvo).
2. Viranhaltija tekee päätöksen palvelusetelin myöntämisestä. Hän luo palvelusetelin
Smartumin sähköisessä järjestelmässä, antaa kaksi (2) kopiota päätöksestä asiakkaalle.
Palvelupäätöksessä määritellään, mitä palveluja seteli kattaa ja kuinka kauan se on
voimassa. Jos palvelusetelin arvo on tulosidonnainen, siitä tehdään erillinen päätös
asiakkaan tulojen mukaan.
3. Palvelusetelin käyttö on asiakkaalle vapaaehtoista ja halutessaan asiakas voi valita
kunnan järjestämän palvelun.
4. Asiakkaalla ei ole ehdotonta oikeutta saada palveluseteliä. Kunta voi vaihtoehtoisesti
järjestää palvelun omana toimintana tai ostopalveluna. Palvelusetelejä myönnetään
palveluseteliin varatun määrärahan puitteissa.
5. Palvelusetelin myöntävä viranhaltija antaa asiakkaalle listan hyväksytyistä
palveluntuottajista. Listasta ilmenee tuotettavat palvelut ja palvelujen hinnat.
Ajantasainen lista hyväksytyistä palveluntuottajista löytyy verkosta osoitteesta
www.klemmari.info.
6. Sosiaali- ja terveysjohtaja hyväksyy palveluntuottajat, jotka saavat tuottaa asiakkaille
palveluja palvelusetelillä Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen alueella. Asiakas
valitsee itse haluamansa palveluntuottajan hyväksyttyjen palveluntuottajien joukosta.
7. Tuotetun palvelun hinnan ja palvelusetelin välinen erotus jää asiakkaan maksettavaksi
(asiakkaan omavastuuosuus).
8. Asiakkaalle voidaan erillisen harkinnan perusteella myöntää korvausta
palveluntuottajien matkakustannuksista syntyvien kulujen kattamiseen.
9. Palveluohjaaja valvoo myönnetyn palvelun toteutumista ja kirjaa ylös
asiakaspalautteen.
6
4 PALVELUSETELITOIMINNAN VALVONTA JA PALVELUN
LAADUN VARMISTAMINEN
Palvelusetelitoiminnan seuranta ja valvonta on olennaista palvelun laadun varmistamiseksi.
Palvelusetelitoiminnan seuranta ja valvonta tapahtuu eri vaiheissa palveluseteliprosessia.
Valvonnan kohteena ovat palveluntuottajat, tarjottavat palvelut ja toiminnan yleinen
organisointi palvelutuotantoyksiköissä.
Palveluntuottajien valvonta
Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi hyväksyy palveluntuottajiksi ainoastaan kriteerit
täyttävät yritykset, rekisteröidyt yhdistykset ja säätiöt. Hyväksymismenettelyssä tarkastetaan
yritystoiminnan perustiedot, palveluntuottajan henkilöstön osaamisen taso sekä palvelujen
soveltuminen palvelusetelillä järjestettäviksi. Miset Oy esitarkastaa palveluntuottajien
taustatiedot ennen sosiaali- ja terveysjohtajan hyväksyntää.
Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi seuraa palveluntuottajien
omavalvontasuunnitelmien ajantasaisuutta ja edistää omavalvonnan kehittämistä. Kaikkien
palveluntuottajien omavalvontasuunnitelmat ovat sähköisesti saatavissa Mikkelin seudun
sosiaali- ja terveystoimen verkkosivuilta www.mikkelinseutusote.fi. Miset Oy huolehtii siitä,
että palveluntuottajien tiedot ovat ajan tasalla seudullisessa palveluntuottajarekisterissä
www.klemmari.info.
Palvelun toteutumisen seuranta ja valvonta
Palvelusetelin myöntävä viranhaltija seuraa palvelun toteutumista ja huolehtii siitä, että
asiakas saa palvelun, johon palveluseteli on myönnetty. Palveluohjaaja ottaa vastaan palvelua
koskevat reklamaatiot asiakkailta ja ne käsitellään Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen
epäkohtailmoitus- ja muistutusmenettelykäytännön mukaisesti. Palvelun toteutumista ja
palveluntuottajaa koskevista palautteista kerrotaan palvelusetelitiimille, joka toimii
seudullisena foorumina palveluseteliasioissa.
Palvelusetelitoiminnan yleinen valvonta
Tulosalueen/-yksikön esimies seuraa palvelusetelitoiminnan laajuutta yksikössään. Esimies
valvoo, että palvelusetelit myönnetään seudullisten kriteerien ja päätösten mukaisesti,
toimintaan varattujen resurssien puitteissa.
Seudullinen palvelusetelitiimi käsittelee ajankohtaisia palveluseteliasioita ja raportoi
toiminnasta sosiaali- ja terveysjohtajalle, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunnalle
sekä tarvittaville sidosryhmille. Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi ja Miset Oy
keräävät palautetta asiakkailta ja palveluntuottajilta sekä julkaisevat sitä.
7
5 PALVELUSETELIT
5.1 Tilapäisen kotihoidon palveluseteli
Tilapäisen kotihoidon palvelusetelillä tarjotaan kotipalveluksi, tukipalveluiksi ja
kotisairaanhoidoksi luokiteltavia palveluja. Palveluseteli on tarkoitettu kotiutustilanteisiin tai
muutoin tilapäisesti epävarmuutta ja turvattomuutta kokeville henkilöille lyhytkestoisesti.
Palvelulla tuetaan asiakkaan kotona asumista ja selviytymistä arkipäivän askareissa ja
henkilökohtaisissa toiminnoissa. Palvelusetelin myöntää kotihoidon ohjaaja tai
palveluohjaaja.
Palveluseteliasiakas
Asiakkaan fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky on alentunut eikä asiakas
selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti. Palveluseteli voidaan myöntää seuraavissa
tilanteissa:
1. Asiakas tarvitsee sairauden vuoksi erityistä ammattitaitoa vaativaa hoitoa, tutkimusta ja
voinnin seurantaa eikä kykene käyttämään kodin ulkopuolisia terveyspalveluja.
2. Asiakas tarvitsee apua kotona selviytymiseen kotiuduttuaan sairaalahoidosta.
3. Asiakas on omaistensa hoidossa ja omaiset tarvitsevat jaksamisensa tueksi kotihoidon
apua.
Palvelun sisältö
Asiakas saa hygieniaan, pukeutumiseen, asiointiin, liikkumiseen, lääkehoitoon,
sairaanhoitoon, huolehtimiseen, ravitsemukseen ja sosiaaliseen toimintaan liittyvää tukea ja
apua. Palvelu perustuu asiakkaan / omaisen kanssa yhdessä tehtyyn hoito- ja
palvelusuunnitelmaan.
Palvelusetelin ominaisuudet
Palvelusetelin nimi palveluntuottajarekisterissä: ”Tilapäisen kotihoidon palveluseteli”
Palvelun kesto: palvelua myönnetään kerrallaan enintään kuukauden ajaksi.
Palvelusetelin arvo: 20 €/tunti.
Asiakkaan omavastuuosuuden määräytyminen
Asiakas maksaa tuotetun palvelun hinnan ja palvelusetelin välisen erotuksen suoraan
palveluntuottajalle.
8
5.2 Säännöllisen kotihoidon palveluseteli
Säännöllisen kotihoidon palvelusetelillä tarjotaan kotipalveluksi, tukipalveluiksi ja
kotisairaanhoidoksi luokiteltavia palveluja. Palvelulla tuetaan asiakkaan kotona asumista ja
selviytymistä arkipäivän askareissa ja henkilökohtaisissa toiminnoissa. Palveluseteli
myönnetään kotihoidon kriteerit täyttävän asiakkaan hoitoon tilanteessa, jossa palvelutarve on
säännöllistä. Palvelusetelin myöntää kotihoidon ohjaaja tai palveluohjaaja.
Palveluseteliasiakas
Asiakkaan fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky on alentunut eikä asiakas
selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti. Asiakkaan RaVa -indeksi on vähintään 1.60.
Palveluseteli voidaan myöntää seuraavissa tilanteissa:
1. Asiakas tarvitsee sairauden vuoksi erityistä ammattitaitoa vaativaa hoitoa, tutkimusta ja
voinnin seurantaa eikä kykene käyttämään kodin ulkopuolisia terveyspalveluja.
2. Asiakas on omaistensa hoidossa ja omaiset tarvitsevat jaksamisensa tueksi kotihoidon
apua.
Palvelun sisältö
Asiakkaan hygieniaan, pukeutumiseen, asiointiin, liikkumiseen, lääkehoitoon, sairaanhoitoon,
huolehtimiseen, ravitsemukseen ja sosiaaliseen toimintaan liittyvää tukea ja apua. Palvelu
perustuu asiakkaan/omaisen kanssa yhdessä tehtyyn hoito- ja palvelusuunnitelmaan.
Palvelusetelin ominaisuudet
Palvelusetelin nimi palveluntuottajarekisterissä: ”Säännöllisen kotihoidon palveluseteli”
Palvelusetelin arvo on asiakkaan tuloista riippuvainen. Palvelusetelin arvo on vähintään 7 € ja
enintään 27 € /tunti. Määritellyn tulorajan ylittävä tulo vähentää palvelusetelin täyttä määrää
kotitalouden koon mukaan määräytyvällä prosenttiosuudella tulorajan ylittävästä tulosta
jaettuna 60:llä. Säännöllisen kotihoidon palvelusetelin arvoon vaikuttavat asiakkaan tulorajat
ja vähennysprosentit 1.3. alkaen.
Asiakkaan omavastuuosuuden määräytyminen
Säännöllisen kotihoidon palveluseteliä myönnettäessä otetaan huomioon asiakkaan
bruttotulot. Mikäli palveluntuottajan palvelu (tuntihinta) on myönnetyn palvelusetelin arvoa
kalliimpi, asiakas maksaa erotuksen omavastuuosuutena suoraan palveluntuottajalle.
9
5.3 Omaishoitajan vapaapäivien palveluseteli
Palveluseteli myönnetään omaishoitajien lakisääteisten vapaapäivien toteuttamiseksi.
Palveluseteli myönnetään omaishoitajalle silloin, kun se soveltuu vaihtoehtona omaishoitajan
vapaapäivien korvaamiseen. Omaishoidon vapaa voidaan järjestää kotiin annettavana
palveluna tai lyhytaikaishoitona hoivayksikössä. Palvelusetelin myöntää kotihoidon ohjaaja
tai palveluohjaaja.
Palveluseteliasiakas
Palvelusetelillä järjestetään lakisääteiset vapaat (3 vrk/kk) omaishoidontuen sopimuksen
tehneelle omaishoitajalle, tarvittavat palvelut järjestetään omaishoidettavalle.
Palvelun sisältö
Omaishoidettavan päivittäisissä toimissa avustaminen, omaishoitajalle kuuluvat tehtävät.
Hoivayksikössä omaishoidettavalle tarjotaan ympärivuorokautinen hoito.
Palvelusetelin ominaisuudet
Palvelusetelin nimi palveluntuottajarekisterissä: ”Omaishoitajan vapaapäivien palveluseteli
(kotona annettavana palveluna)” ja ”omaishoitajan vapaapäivien palveluseteli (palvelu
lyhytaikaishoitona hoivayksikössä)”.
Palvelun kesto: lakisääteiset vapaapäivät 3 vrk/kk. Palvelua myönnetään enintään 3
kuukauden ajaksi kerrallaan.
Palvelusetelin arvo: mikäli palveluseteli myönnetään muun kuin lakisääteisen vapaan
järjestämiseksi, palvelusetelin arvo on 20€/tunti kotiin annettavana palveluna, 100€/vrk,
kolmena päivänä kuukaudessa lyhytaikaisjaksona hoivayksikössä.
Asiakkaan omavastuuosuuden määräytyminen
Lakisääteisten omaishoitajien vapaapäivien (3 vrk/kk) osalta omavastuuosuus on 11,30€/vrk.
Mikäli palveluseteli myönnetään muun kuin lakisääteisen vapaan järjestämiseksi, asiakkaan
omavastuuosuus vaihtelee valitun palveluntuottajan hinnan mukaan.
5.4 Palveluntuottajan matkakustannusten korvaus
Palveluntuottajan matkakustannusten korvaus voidaan myöntää palvelusetelinä erillisen
harkinnan mukaan korvaamaan palvelun toteutumisesta syntyviä matkakuluja, jotka syntyvät
läheltä tulevan palveluntuottajan matkasta asiakkaan kotiin. Matkakustannusten korvauksella
turvataan se, ettei asiakkaan maksettavaksi jäävä omavastuuosuus palvelusetelillä
maksettavasta palvelusta ole kohtuuton. Korvauksen tavoitteena on mahdollistaa se, että myös
haja-asutusalueella asuva pienituloinen ja vähävarainen asiakas voi halutessaan valita
palvelusetelipalvelun. Korvauksen myöntää kotihoidon ohjaaja tai palveluohjaaja kotona
tuotettavaa palvelua koskevan palvelusetelin myöntämisen yhteydessä.
Korvaukseen oikeutettu asiakas
Korvaus myönnetään aina erillisen harkinnan mukaan taajama-alueen ulkopuolella asuvalle
asiakkaalle, jolle tuotetaan palvelua kotiin palvelusetelillä. Matkasta syntyviä kustannuksia
tuetaan erillisellä palvelusetelillä, mikäli matkasta syntyvät kustannukset ovat asiakkaalle
kohtuuttomat. Palvelusetelin myöntämisen kriteerinä on asiakkaan pienituloisuus,
vähävaraisuus ja palveluntuottajan matkan pituus asiakkaan kotiin.
10
Pienituloisuuden peruste: nettotulo 1200 €/kk
Korvaukseen oikeuttavan matkan pituus: lähellä sijaitsevan palveluntuottajan matkan pituus
asiakkaan kotiin on yli 10 km
Korvauksen ominaisuudet
Palvelusetelin nimi palveluntuottajarekisterissä: ”Palveluntuottajan matkakustannusten
palveluseteli”
Palvelusetelin arvo: Palvelusetelin arvo määräytyy matkakilometrien mukaan. Palvelusetelin
arvo on veroton kilometrikorvaus, 10 kilometriä ylittävästä matkasta.
5.5 Rintamaveteraaneille kotiin vietävien avopalvelujen palveluseteli
Valtionkonttori myöntää kunnille avustusta rintamaveteraaneille kotiin vietäviin
avopalveluihin. Määrärahaa voidaan käyttää sosiaalihuoltolain mukaisen kotipalvelun
antamiseen sen tarpeessa oleville veteraaneille. Kotiin vietävinä palveluina voivat tulla
kyseeseen esim. kodinhoitajan apu, ateriapalvelu, pyykkipalvelu ja siivousapu. Määrärahan
käyttöön sovelletaan sosiaalihuoltolain mukaista tarveharkintaa kuitenkin niin, että
rintamaveteraanin tuloja ei tarvitse selvittää, vaan palvelun tarve on ratkaiseva.
Palveluseteliasiakas
Palveluseteliin on oikeutettu Suomessa asuva vuosien 1939–1945 sotaan osallistunut
rintamasotilastunnuksen, rintamapalvelustunnuksen tai rintamatunnuksen omaava
rintamaveteraani.
Palvelun sisältö
Siivouspalvelu, asiointi- ja ulkoiluapu, vaatehuoltopalvelu ja pihatyöt.
Palvelusetelin ominaisuudet
Palvelusetelin nimi palveluntuottajarekisterissä: ”Rintamaveteraaneille kotiin vietävien
avopalvelujen palveluseteli”
Palvelun kesto: Palvelusetelit tulee käyttää maaliskuun 2015 loppuun mennessä.
Palvelusetelin arvo: palvelun arvo on 350 €.
Asiakkaan omavastuuosuuden määräytyminen
Palveluseteli kattaa kaikki palvelun tuottamisesta koituvat kustannukset eikä asiakkaalle jää
maksettavaksi omavastuuosuutta.
5.6 Lapsiperheiden tilapäisen kotipalvelun palveluseteli
Kangasniemellä, Mikkelissä ja Mäntyharjulla on palveluseteli käytössä lapsiperheiden
tilapäisen kotipalvelun järjestämiseksi. Palvelun on tarkoitus monipuolistaa ja lisätä
lapsiperheiden hyvinvointia ja ennaltaehkäistä lapsiperheiden ongelmia. Kangasniemellä
perhe voi hakea lapsiperheiden kotipalvelua kotihoidosta ja Mikkelissä perhepalveluiden
perhetyöstä joko puhelimitse tai kirjallisena. Yksiköiden palveluohjaajat arvioivat
palvelutarpeen ja palvelusetelin sopivuuden myöntämiskriteereiden perusteella. Perheelle
laaditaan hoito- ja palvelusuunnitelma, johon kirjataan mihin tarkoitukseen ja kuinka paljon
kotipalvelua myönnetään.
11
Palveluseteliasiakas
Lapsiperhe tarvitsee tilapäisesti kodinhoidollista, lapsenhoidollista ja kasvatuksellista
apua kriisitilanteen tai sairauden vuoksi. Palvelun myöntämisen taustalla voi olla esimerkiksi:
- Raskauteen tai synnytykseen liittyvä avuntarve
- Väsymys ja uupumus perheessä
- Aikuisen tai lapsen sairastuminen tai loukkaantuminen
- Perheen erityistilanne, esim. avioero, muutto, kuolema
Palveluohjaaja tekee kokonaistilannearvion tarvittaessa moniammatillisesti perheen tilanteesta
ja käytettävissä olevista tukiverkostoista. Jos arvioinnin pohjalta perhe täyttää kriteerin/-t,
perheelle myönnetään palveluseteli, mikäli perhe sen hyväksyy. Palvelulla ei
voida korvata vanhemman lakisääteistä oikeutta tilapäiseen hoitovapaaseen.
Palvelun sisältö
Lapsiperheperheille tarkoitettu tilapäinen kotipalvelu on sosiaalihuoltolain (20 §) mukaista
toimintaa ja sen tarkoituksena on vahvistaa perheiden hyvinvointia ja ennaltaehkäistä
ongelmien syntymistä. Palvelu on tarkoitettu lapsiperheille, joilla on tarvetta tilapäiseen
lastenhoitoapuun ja / tai välttämättömään kodinhoitoapuun, eikä se ole sidottu
lastensuojeluun. Käytännössä apu on esimerkiksi lastenhoitoa, ruoanlaittoa, pyykinpesua,
imurointia tai kodin ylläpitosiistimiseen liittyvää apua.
Palvelusetelin ominaisuudet
Palvelusetelin nimi palveluntuottajarekisterissä: ”Lapsiperheiden kotipalvelun
palveluseteli”
Palvelun kesto: Alkaen 1 tunti, korkeintaan 1 kuukauden ajan. Kotipalvelu on tilapäistä ja
määrärahasidonnainen, jonka vuoksi päätös tehdään määräajaksi.
Palvelusetelin arvo: 20€/tunti.
Asiakkaan omavastuuosuuden määräytyminen
Mikäli palveluntuottajan palvelun tuntihinta on palvelusetelin arvoa kalliimpi, maksaa asiakas
erotuksen omavastuuosuutena suoraan palveluntuottajalle. Lisäseteleitä voidaan myöntää
omavastuuosuuden kohtuullistamiseksi harkitusti perheen maksukyvyn mukaan.
5.7 Vanhusten tehostetun palveluasumisen palveluseteli
Palvelusetelin myöntämisen lähtökohtana on, että henkilö ei selviydy omassa kodissaan
vaikka kaikki kotiin mahdolliset tukikeinot olisi järjestetty. Asiakas tarvitsee
ympärivuorokautista hoitoa tai valvontaa. Palvelusetelin myöntää asumispalveluista vastaava
palveluohjaaja.
Palveluseteliasiakas
Asiakas täyttää tehostetun palveluasumisen asiakaskriteerit. Asiakkaan fyysinen, psyykkinen
ja sosiaalinen toimintakyky on alentunut eikä asiakas selviydy omassa kodissaan ja tarvitsee
ympärivuorokautisia palveluja. Palveluseteli voidaan myöntää seuraavissa tilanteissa:
1. Asiakas tarvitsee muistisairauden vuoksi ympärivuorokautista palvelua
2. Asiakkaalla ei ole lääketieteellisesti perusteltua syytä sairaalatasoiseen hoitoon.
Palvelun sisältö
12
ASUMINEN
o Asiakkaan kanssa tehdään erillinen vuokrasopimus. Palveluntuottaja huolehtii, että asiakkaalle
haetaan mahdollinen asumistuki. Vuokra ilmoitetaan euroa/neliö/kuukausi. Kiinteistökulut,
sähkö ja vesi kuuluvat vuokraan.
HOIVA JA HOITO
Kuntouttava työote/ asukkaan aktivointi
o Kuntouttava työote kaikissa päivittäisissä toiminnoissa, huomioiden fyysiset, sosiaaliset ja
psyykkiset voimavarat
o Asukas toimii itsenäisesti omien voimavarojensa puitteissa päivittäisissä toiminnoissa
Ympärivuorokautinen hoito, turva ja huolenpito sekä voinnin seuranta
o Tehostetun palveluasumisen asiakkaan palvelutarve on jatkuva ja ympärivuorokautinen.
Asiakkaalle laaditaan kirjallinen hoito- ja palvelusuunnitelma. Hoito- ja palvelusuunnitelmaa
tarkistetaan puolen vuoden välein tai tarvittaessa tilanteen muuttuessa
o Vuorokauden aikana sovittujen asiakaskäyntien välillä henkilökunta on lisäksi saatavilla
turva-/hoitajakutsujärjestelmän kautta
o Yöllä (klo 22.00 - 07.00) hoitajien käynnit tarpeen mukaan
o Ruokailussa avustaminen sekä tarvittaessa syöttäminen
o Ravitsemustilan seuranta
Henkilökohtainen hygienia
o Hygieniasta huolehditaan päivittäin aamu- ja iltapesuilla
o Suihkutus tai saunotus asiakkaan tarpeen mukaan Ihon, hiuksien ja kynsien hoito
o Suuhygieniasta huolehtiminen päivittäin
Pukeutuminen
o Asukasta autetaan pukeutumaan asianmukaisesti sään, tilanteen ja vuodenajan mukaan
Lääkehoidon toteuttaminen
o Lääkkeiden jakaminen
o Lääkkeiden antaminen valvotusti
o Lääkehoidon seuranta ja arvioiminen
o Reseptien uusiminen
o Lääkkeiden tilaus
Terveydentilan seuranta ja hoito
o Terveydentilan ja voinnin seuranta päivittäin
o Sairaanhoidolliset hoitotoimenpiteet
o Konsultointi ja yhteistyö omalääkärin ja perusterveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon
kanssa, tarvittaessa saattaminen
Kuntoutus
o Henkilökunnan toteuttama ohjaus ja neuvonta arjessa, kuntouttavan työotteen periaatteiden
mukaisesti
o Yksilöllistä tai ryhmämuotoista kuntoutusta viikottain
o Apuvälineiden tarpeen arviointi, ohjaus ja apuvälineiden hankkimisessa avustaminen
yhteistyössä fysio- ja toimintaterapian kanssa
o Apuvälineiden käytössä avustaminen ja välineiden kunnon tarkastus
Sosiaalinen ja henkinen tuki
o Sosiaalisen verkoston ylläpitäminen ja kannustaminen
o Jatkuva yhteistyö omaisten ja läheisten kanssa
o Viikoittainen psykososiaalinen - ja viriketoiminta juhlapyhät huomioiden
o Yhteisiä tapahtumia omaisille, läheisille ja asukkaille
Yhteistyö omaisten ja yhteistyökumppaneiden kanssa
o Asiakkaan tarpeesta lähtevä yhteistyö eri tahojen kanssa
ATERIAPALVELU
Palveluun tulee sisältyä vähintään seuraavat tarjottavat ateriat ja huomioida mahdolliset
erityisruokavaliot:
o aamupala
o lounas
o päiväkahvi/välipala
13
o päivällinen
o iltapala
Ateriapalvelulle asetettavat vaatimukset
o Aterioiden tulee olla monipuolisia sekä ravitsevia ja niiden sisällön tulee noudattaa Valtion
ravitsemusneuvottelukunnan antamia suosituksia terveellisestä ruokavaliosta. Suositukset
löytyvät internet osoitteesta:
http://www.mmm.fi/ravitsemusneuvottelukunta/Ravitsemussuositussivu.htm
o Palveluntuottajan tulee ateriapalveluita järjestäessään ottaa huomioon asiakkaiden
diagnosoidut erityisruokavaliot ja syömiseen liittyvät ongelmat
o Asiakkaalla tulee olla mahdollisuus ruokailla yhteisissä ruokailutiloissa tai omassa huoneessa
hoito- ja palvelusuunnitelmansa mukaisesti
o Ruokalistan tulee olla asiakkaiden ja omaisten nähtävillä.
SIIVOUSPALVELU
Siivouspalvelulla varmistetaan toiminnan vaatiman puhtaustason ylläpitäminen.
o Siivous tapahtuu pääsäänöisesti arkipäivisin, tarvittaessa myös muina aikoina.
o Palveluntuottaja vastaa kaikista talon tilojen siivouksista ja että tilat sekä asunnot ovat siistejä
ja hygienisiä
VAATEHUOLTOPALVELU
o Vaatehuoltopalvelulla huolehditaan siitä, että asiakkaiden käyttämät vaatteet ja kodin tekstiilit
pestään riittävän usein ja että ne ovat puhtaat.
o Vaatteiden silitys ja pienehköt korjaustoimet tehdään tarvittaessa.
RAHA-ASIAT JA ETUUDET
Raha-asiat
o Raha-asioiden hoidosta vastaa asiakas itse/ hänen valtuuttamansa henkilö/ edunvalvoja
Etuudet
o Asukkaan etuuksissa avustaminen, mm. toimeentulotuki, KELA:n etuudet,
sosiaaliturvaetuudet
o Edunvalvojan hakeminen tarvittaessa
Palvelusetelin ominaisuudet
Palvelusetelin nimi palveluntuottajarekisterissä: Tehostetun palveluasumisen palveluseteli
Palvelusetelin arvo määritetään asiakaskohtaisesti tarkoitukseen laaditulla laskurilla.
Palvelusetelin arvoa laskurilla määriteltäessä
x Huomioidaan asiakkaan vastaavat tulot kuin kunnallista asiakasmaksua määritettäessä
x Huomioidaan asiakkaan asumiskustannukset (vuokra sisältäen sähkön ja veden,
asumistuki vähennettynä). Vuokraksi hyväksytään enintään 497 €/kk, mikä vastaa
paikkakunnan keskimääräistä vuokratasoa. Enimmäisvuokra määritellään
Kansaneläkelaitoksen kulloinkin voimassa olevan asumistuen normiston (hyväksytyt
neliöt/enimmäisvuokra ym.) rajoissa. (muutettu 13.3.2014 valtioneuvoston 12.12.2013
antaman eläkkeensaajan asumistukea koskevan asetuksen mukaiseksi)
x Palvelun hinta on palveluntuottajan ilmoittama hinta, enintään kuitenkin 3 040 €/kk
(100 €/vrk)
Asiakkaan omavastuuosuuden määräytyminen
Jos asiakas valitsee palveluntuottajan, jonka perimä vuokra eikä palvelun hinta ylitä edellä
määriteltyä enimmäismäärää, muodostuu asiakkaan maksettavaksi jäävä omavastuuosuus
samansuuruiseksi kuin kunnallisen palvelun asiakasmaksu.
14
5.8 Tavallisen palveluasumisen palveluseteli
Palveluseteliasiakas
Asiakas täyttää tavallisen palveluasumisen saamisen myöntämisperusteet, (kohta 5.3.). Tavoite on,
että palveluseteli on mahdollisimman monelle asiakkaalle taloudellisesti mahdollinen vaihtoehto.
Palveluohjauksen merkitys on erittäin keskeinen palvelusetelitoiminnassa. Palveluohjauksen
yhteydessä asiakkaan tilanne kartoitetaan yhdessä asiakkaan, ja tarvittaessa omaisen tai
edunvalvojan kanssa.
Palvelun sisältö
ASUMINEN
x Asiakkaan kanssa tehdään erillinen vuokrasopimus. Palveluntuottaja huolehtii, että
asiakkaalle haetaan mahdollinen asumistuki. Vuokra ilmoitetaan €/m2/kuukausi.
Kiinteistökulut, sähkö ja vesi kuuluvat vuokraan.
HOIVA JA HOITO
Kuntouttava, toimintakykyä tukeva työote/ asukkaan aktivointi
x Kuntouttava työote kaikissa päivittäisissä toiminnoissa, huomioiden fyysiset, sosiaaliset ja
psyykkiset voimavarat
x Asukas toimii itsenäisesti omien voimavarojensa puitteissa päivittäisissä toiminnoissa
x Asiakkaalle laaditaan kirjallinen hoito- ja palvelusuunnitelma. Hoito- ja palvelusuunnitelmaa
tarkistetaan puolen vuoden välein tai tarvittaessa tilanteen muuttuessa. Hoito- ja
palvelusuunnitelma tehdään yhdessä asiakkaan ja hänen omaisten /asioiden hoitajan kanssa.
x Tavallisessa palveluasumisessa asukas saa hoitoa ja hoivaa palvelutalon henkilöstöltä aamuja iltavuorojen aikana.
x Aamu- ja iltavuorojen aikana sovittujen asiakaskäyntien välillä henkilökunta on lisäksi
saatavilla turva-/hoitajakutsujärjestelmän kautta
x Yöllä asiakas hälyttää tarvittaessa apua turvapuhelimen välityksellä.
x Ruokailussa avustaminen sekä tarvittaessa syöttäminen
x Ravitsemustilan seuranta
Asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelman mukaisesti huolehditaan
x Hygieniasta, suuhygieniasta
x Suihkutus tai saunotus asiakkaan tarpeen mukaan Ihon, hiuksien ja kynsien hoito
x Pukeutumisesta
x Lääkehoidon toteuttaminen: lääkkeiden jakaminen, lääkkeiden antaminen valvotusti
lääkehoidon seuranta ja arvioiminen, reseptien uusiminen, lääkkeiden tilaus
x Terveydentilan seuranta ja hoito
SIIVOUS
x Kevyt päivittäissiistiminen
Palvelusetelin ominaisuudet
Palvelusetelin nimi palveluntuottajan rekisterissä: ”Tavallisen palveluasumisen palveluseteli”
Palvelusetelin arvo määritetään asiakaskohtaisesti tarkoitukseen laaditulla laskurilla. Palvelusetelin
arvoa laskurilla määriteltäessä
x Huomioidaan asiakkaan vastaavat tulot kuin kunnallista asiakasmaksua määritettäessä
x Huomioidaan asiakkaan asumiskustannukset (vuokra sisältäen sähkön ja veden, asumistuki
vähennettynä). Vuokraksi hyväksytään enintään 497 €/kk, mikä vastaa paikkakunnan
keskimääräistä vuokratasoa. Enimmäisvuokra määritellään Kansaneläkelaitoksen kulloinkin
voimassa olevan asumistuen normiston (hyväksytyt neliöt/enimmäisvuokra ym.) rajoissa.
x Palvelun hinta on palveluntuottajan ilmoittama hinta, palvelusetelin arvo on enintään kuitenkin
1 520 euroa/kk (50 €/vrk)
Asiakkaan omavastuu
Asiakkaan itse kustantamat tarvikkeet ja palvelut:
15
x
x
x
x
x
Ateriapalvelu
Turvapalvelut
Vaatehuolto
Hoitotarvikkeet (haetaan asiakkaalle ilmaisjakeluna aina, kun siihen oikeuttavat kriteerit
täyttyvät)
Kotisairaanhoidon palvelut
Jos asiakas valitsee palveluntuottajan, jonka perimä vuokra eikä palvelun hinta ylitä edellä
määriteltyä enimmäismäärää, muodostuu asiakkaan maksettavaksi jäävä omavastuuosuus
samansuuruiseksi kuin kunnallisen palvelun asiakasmaksu.
Jos asiakkaan valitseman palveluntuottajan perimä vuokra ja/tai palvelun hinta ylittää
enimmäismäärän, muodostuu asiakkaan maksettavaksi tuleva omavastuuosuus kunnallista
asiakasmaksua korkeammaksi. Mikäli käy niin, ettei palvelusetelin turvin palvelutaloon siirtyneellä ole
enää taloudellisia edellytyksiä asua valitsemassaan palvelutalossa, hän siirtyy seutusoten palvelujen
piiriin. Tällöin asiakkaalle etsitään uusi palvelutalopaikka, paikkaa joutuu luultavasti odottamaan, joten
tilanne kannattaa ennakoida.
5.9 Vammaisten henkilökohtaisen avun palveluseteli
Henkilökohtaisella avulla tarkoitetaan vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avustamista
kotona ja kodin ulkopuolella. Asiakas ja vammaispalvelujen erityistyöntekijä sopivat aina
yhdessä henkilökohtaisen avun järjestämistavoista. Asiakkaan oikeus palveluseteliin sekä
henkilökohtaiseen avun määrä sovitaan palvelusuunnitelmassa.
Palveluseteliasiakas
Palvelusetelin voi saada vammainen henkilö, joka on oikeutettu henkilökohtaiseen apuun.
Asiakkaan oikeus palveluseteliin sekä henkilökohtaiseen avun määrä sovitaan
palvelusuunnitelmassa. Palveluseteli on tarkoitettu äkillisiin ja lyhytaikaisiin
avustajatarpeisiin esimerkiksi vakituisen avustajan sairastuessa tai myönnettäessä
henkilökohtaista apua pieniin tuntimääriin.
Palvelun sisältö
Henkilökohtaisella avulla tarkoitetaan vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avustamista
kotona ja kodin ulkopuolella:
1) päivittäisissä toimissa;
2) työssä ja opiskelussa;
3) harrastuksissa;
4) yhteiskunnallisessa osallistumisessa; tai
5) sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä.
Henkilökohtaisen avun tarkoitus on auttaa vaikeavammaista henkilöä toteuttamaan omia
valintojaan em. toimia suorittaessaan. Henkilökohtaisen avun järjestäminen edellyttää, että
vaikeavammaisella henkilöllä on voimavaroja määritellä avun sisältö ja toteutustapa.
Palvelusetelin ominaisuudet
Palvelusetelin nimi palveluntuottajarekisterissä: Vammaisten henkilökohtaisen avun
palveluseteli. Palvelusetelin arvo on 25 €.
Asiakkaan omavastuuosuuden määräytyminen
Vammaisten henkilökohtaisen avun palveluseteli eroaa muista palveluseteleistä siltä osin,
ettei palvelusta saa jäädä omavastuuosuutta asiakkaan maksettavaksi.
16
6 PALVELUSETELIOHJE
Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta on hyväksynyt palveluseteliohjeen, jossa
tarkemmin määritetään palveluseteliin liittyviä toimintatapoja (Mikkelin seudun sosiaali- ja
terveyslautakunta 12.12.2013 § 71).
Sosiaali- ja terveysjohtaja hyväksyy palveluntuottajat palvelusetelitoimintaan. Hyväksymisen
edellytyksenä on, että palveluntuottaja sitoutuu noudattamaan lautakunnan hyväksymää
palveluseteliohjetta.
LIITE 1. Hyväksytyt palveluntuottajat Mikkelin seudulla helmikuussa 2015
HYVÄKSYTYT
PALVELUNTUOTTAJAT
Om
ais
ho
it a
jan
(tilanne 17.2.2015)
Taulukosta käy ilmi, mitä palvelua tuottavat ja
minkä kunnan/kuntien alueella toimivat
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
Airi Lailavuo
Arkivoima Oy
Attendo Oy
Eija Karjalainen Ky
Etelä-Savon Marttapalvelut Oy
H10 Kymppipalvelut
Helenan kotiapu ja hoitopalvelut
HoivaHovi Oy
HR Kotiapu
Invalidiliiton Asumispalvelut Oy
Kirkkopalvelut ry
Kotipalvelu CleanVarma
Kotipalvelu Essu
Kyyhkylä Oy
Mikkelin Hoivapalvelu Pelakuu Oy
Mikkelin Kuntopalvelu
Mikkelin Sateenkaari ry
Mikkelin Ropoyhdistyksen Annakoti-säätiö
Mikkelin Vanhainkotiyhdistys ry, Pietarinpirtti
Mäntyharjun Työosuuskunta Villi Apila
Remontti- ja kotipalvelu Jori T:mi
Siskon hoiva- ja kotipalvelu
Spesio
Suomen Ikihyvä Oy
Toivolan Mökki- ja Luontopalvelut Ky
Tompan-palvelu
Työosuuskunta Otavan Lähipalvelukeskus
Vetrea Terveys Oy
29
30
31
32
33
34
35
36
37
Sä
än
nö
llis
en
k
va
pa
ap
äiv
ien
pa
lve
otih
lus
oid
et e
Ti l
on
li
ap
pa
äis
lve
en
l
u
se
ko
tel
tiho
i
ido
La
np
psi
alv
pe
elu
rhe
se
id e
tel
nk
i
Rin
oti
pa
tam
l
v
av
elu
op avete
np
a lv
a lv
elu ra an
elu
i
en
jen
Va
se
p a kot
tel
nh
i
i
l
u
i
v
n
ste
elu
pa
v
ietä
nt
lve
s
e
tel
eh
lus
v
i
en
i
ete os t
e tu
li
Va
np
mm
a
lve
a
pa
lu a
lve isen
su
lus
h
mi
ete enk i
se
lö n
li
n
he
nk
ilö k
oh
ta i
se
na
vu
n
(lähde: Miset Oy, Pertunmaan kunta)
Hirven- Kangas- Mänty- PertunMikkeli salmi niemi
harju
maa
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
Kotipalvelu Jaana Janhonen
Pikkuväki ry
T:mi Sipri Sirkka Ylönen
Tmi Eija Kruuse
Tmi Outi Virtakallio
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
Lissun siistikoti
Mervin pito- ja kotiapu
Suvirinne
Tmi Rauni Björkman
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
Erikoislääkäri- ja erityistyöntekijäpalvelujen
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
17X
X
X
X