liitteet osa 2 - Mikkelin seudun sosiaali
Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta 26.2.2015 § 6 Liite 5 OMAISHOIDON SEUDULLINEN TOIMINTAOHJELMA 2015 – 2016 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto ----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- 1 1. Omaishoitaja ja omaishoidon tuki ------------------------------------------------------------------------------------------------- 3 2. Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen omaishoidon toimintaohjelma------------------------------------- 4 3. Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen omaishoito ----------------------------------------------------------------- 4 3.1 Omaishoidon kattavuus (STM:n suositus 6-7 %) -------------------------------------------------------------------------- 4 3.2 Omaishoidon tuen hakeminen ja omaishoidon tuen prosessi --------------------------------------------------------- 5 3.3 Omaishoidon tuen sopimus ja hoito- ja palvelusuunnitelma ja asiakasmaksut ---------------------------------- 7 3.4 Omaishoidettavalle suunnatut Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen palvelut --------------------------- 8 3.4.1 Päivätoiminta omaishoidettavalle--------------------------------------------------------------------------------------------- 8 3.4.2 Lyhytaikaishoito omaishoidettavalle------------------------------------------------------------------------------------------ 8 3.4.3 Kotihoito ja kotihoidon tukipalvelut ------------------------------------------------------------------------------------------- 9 3.4.4 Apuvälineet ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------ 10 3.4.5 Kuntoutuspalvelut ---------------------------------------------------------------------------------------------------------------- 10 3.4.6 Kuljetuspalvelut ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- 11 3.5 Omaishoitajalle suunnatut palvelut -------------------------------------------------------------------------------------------- 11 3.5.1 Ohjaus ja neuvonta -------------------------------------------------------------------------------------------------------------- 11 3.5.2 Palveluseteli 2014 ---------------------------------------------------------------------------------------------------------------- 12 3.5.3 Toimeksiantosopimus ----------------------------------------------------------------------------------------------------------- 13 3.5.4 Omaishoitajien liikuntaryhmä ------------------------------------------------------------------------------------------------- 13 3.5.5 Päivätoiminta omaishoitajalle------------------------------------------------------------------------------------------------- 13 3.5.6 Omaisten vertaistukiryhmä ---------------------------------------------------------------------------------------------------- 14 3.6 Omaishoitajan tukeminen --------------------------------------------------------------------------------------------------------- 14 3.6.1 Omaishoitajien terveystarkastukset------------------------------------------------------------------------------------------ 15 3.6.2 Vastuutyöntekijä ----------------------------------------------------------------------------------------------------------------- 15 3.7 Muiden yhteistyötahojen järjestämien palveluiden nykytila ------------------------------------------------------------ 16 3.7.1 Yksityiset palveluntuottajat ---------------------------------------------------------------------------------------------------- 16 3.7.2 Järjestöjen ja seurakuntien tarjoamat palvelut ---------------------------------------------------------------------------- 16 4. Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen omaishoidon tavoitteet vuoteen 2025 ------------------------- 20 5. Toimintaohjelman seuranta ja arviointi ---------------------------------------------------------------------------------------- 25 Liite 1. Laki omaishoidon tuesta 2.12.2005/937 ------------------------------------------------------------------------------- 28 Liite 2. Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen omaishoidontuen myöntämisperusteet 2014 (Vanhuspalveluiden käsikirjasta)----------------------------------------------------------------------------------------------------- 35 Liite 3. Omaishoidon teesit ------------------------------------------------------------------------------------------------------------- 37 1 Johdanto Omaishoito ja kotihoidossa olevien määrä on voimakkaasti kasvamassa, koska ikääntyvän väestön määrä lisääntyy, palvelurakenteissa tapahtuu muutoksia ja kuntien taloudellinen tilanne heikkenee. Suomessa päätoimisia auttajia eli omaishoitajia on noin 300 000, joista n. 60 000 vastaa pitkäaikaisesta ja vaativasta omaishoidosta Omaishoito on asumispalveluita ja laitoshoitoa ehkäisevä tai korvaava palvelumuoto. Valtakunnallisesti omaishoitajia arvioidaan olevan 6 % väestöstä ja raskasta hoitoa toteuttavia on 1,2 %. Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimessa heitä arvioidaan olevan n. 4700, joista n. 940 vastaa vaativasta omaishoidosta. Omaishoitolain mukaisen omaishoidon tuen piirissä on noin 40 400 omaishoitajaa koko maassa. Vammaispalvelun tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kuntalaisten kanssa mahdollisimman yhdenvertaisesti sekä vähentää vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä. Vammaispalvelun omaishoidontuen asiakkaana on eri-ikäisiä omaishoidontuen saajia. Hakijana on lapsiperheitä ja heidän erityistarpeensa tulee huomioida omaishoidontukea myönnettäessä ja vapaapäiviä järjestettäessä. Haasteena on lapsiperheiden omaishoitajuuden ja työelämän yhteen sovittaminen mm. hoitojärjestelyjen, päivähoidon, vuorohoidon ja viikonloppuhoidon osalta. Etelä-Savon alueella omaishoito ja kotihoidossa olevien määrä on voimakkaasti kasvamassa (taulukko 1), sillä ikääntyvän väestön määrä lisääntyy erityisesti täällä verrattuna koko valtakunnan tasoon. Etelä-Savossa on myös paljon perheitä, joissa nuorempi polvi on siirtynyt työn tai opiskelun perässä kasvukeskuksiin. Hoivavastuun jakajia ei ole lähipiirissä. Vaativa ja sitova hoivavastuu voi näin ollen jäädä yhden ihmisen harteille. 2 Taulukko 1. Tilastokeskuksen ennusteen mukainen väestörakenteen kehitys Mikkelin seudulla yli 75 -vuotiaiden määrä Omaishoito on elämänmuoto, jossa sairastaminen, auttaminen, hoitaminen ja kuntoutus sovitetaan eri tavoin perheen tavalliseen elämään ja perheenjäsenten keskinäiseen kanssakäymiseen. Omaishoitajan ja hoidettavan tarpeet liittyvät kiinteästi yhteen. Omaishoitotilanteet ovat aina yksilöllisiä ja niiden kesto voi vaihdella suuresti. Tilanne voi kehittyä vähitellen tai tulla äkillisenä. Tavallista on, että puolison tai vanhemman toimintakyky huononee ikääntyessä niin paljon, ettei hän enää selviydy arjessa ilman apua. Äkillinen omaishoitotilanne voi syntyä esimerkiksi jonkun perheenjäsenen vammautumisen, äkillisen vakavan sairauden tai vammaisen lapsen syntymän seurauksena. Myös mielenterveyshäiriö voi aiheuttaa omaishoidon tarvetta. Omaishoitajuus voi olla lyhytaikainen tai useita kymmeniä vuosia kestävä elämänvaihe. Paljon apua tarvitsevan ja omaisen välille syntyy riippuvuussuhde, joka määrittelee molempien elämää. Uudessa elämäntilanteessa sekä omaishoitaja että hoidettava tarvitsevat tukea, ohjausta ja neuvontaa. Omaishoitajien tekemän työn arvo kunnalle on merkittävä ja se otetaan huomioon, kun suunnitellaan omaishoitoperheille palveluja ja auttamiskeinoja. 3 1. Omaishoitaja ja omaishoidon tuki Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidon tuesta (937/2005), jonka järjestämis- ja valvontavastuu on kunnalla. Omaishoidon tuki on määrärahasidonnainen sosiaalipalvelu, joka kohdennetaan eniten hoitoa ja huolenpitoa tarvitseville. Omaishoidon tuen piirissä oleva omaishoitaja Omaishoidon tuen piirissä olevaksi omaishoitajaksi määritellään henkilö, joka on saanut päätöksen omaishoidon tuesta ja tehnyt sopimuksen omaishoidosta kunnan kanssa omaishoitolain mukaisesti (Liite 1). He saavat työhönsä taloudellista tukea ja omaishoitajan työtä tukevia palveluja kotiin. Omaishoitaja voi olla puoliso, lapsi, vanhempi tai joku muu hoidettavalle läheinen henkilö. Omaishoidon tuen ulkopuolella oleva omaishoitaja Omaishoidon tuen ulkopuolella hoidetaan yhtä vaativia omaistilanteita kuin omaishoidon tuen piirissä olevat hoitavat. Omaishoitajia, jotka eivät tunnista omaishoitajuuttaan, eivätkä osaa lähteä hakemaan palveluja työnsä ja jaksamisensa tueksi, on paljon. Enemmistö omaishoidon tuen ulkopuolella olevista omaishoitajista on iäkkäitä naisia, jotka hoitavat puolisoitaan. Joidenkin läheinen on siirtynyt kotoa laitokseen ja omaiset jatkavat auttamistaan laitoksessa / palveluasumisyksikössä, tällöin omaishoitaja ei kuulu kunnallisiin omaishoitajiin. Suomen Omaishoitoverkosto on määritellyt omaishoitajaksi henkilön, joka pitää huolta perheenjäsenestä tai muusta läheisestään, joka sairaudesta, vammaisuudesta tai muusta erityisestä hoivan tarpeesta johtuen ei selviydy arjestaan omatoimisesti. Omaishoitaja on useimmiten puolison hoitaja, mutta myös oman lapsen, vanhemman, sisaren tai veljen hoitaja. Osa omaishoitajista on ns. etäomaishoitajia, jotka tukevat läheisensä selviytymistä pidemmän matkan päästä. Omaishoidon tuki Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön omassa kodissa tapahtuvan hoidon ja huolenpidon turvaamiseksi annettavaa hoitopalkkiota ja palveluja. Omaishoidon tuesta säädetään laissa. Omaishoidon tuki on kokonaisuus, mikä muodostuu hoidettavalle annettavista palveluista sekä omaishoitajalle annettavasta hoitopalkkiosta, vapaasta sekä palveluista, jotka tukevat omaishoitoa. Palkkioon vaikuttaa hoidon 4 sitovuus ja vaativuus. Omaishoitajille maksettavien hoitopalkkioiden määrästä ja alimmista hoitopalkkioista säädetään omaishoidon tuesta annetun lain (937/2005) 5 §:ssä. Lain 6 §:n mukaan hoitopalkkioita tarkistetaan kalenterivuosittain työntekijän eläkelain (395/2006) 96 §:ssä tarkoitetulla palkkakertoimella. 2. Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen omaishoidon toimintaohjelma Tarkoitus ja tavoitteet Mikkelin sosiaali- ja terveystoimen omaishoidon toimintaohjelma on laadittu tiiviissä yhteistyössä yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa ja se on yhteydessä seudulliseen vanhustenpalvelujen toimintaohjelmaan 2025. Omaishoidon seudullisen toimintamallin tarkoituksena on saada omaishoidon tukemisen kokonaisuuksiin selkeyttä ja suuntaa sekä taata seudun väestölle tasavertaiset palvelut. Se viestii halutusta tulevaisuudesta ja osoittaa keinot sinne pääsemiseksi. Siinä ilmaistaan palvelujärjestelmän ja kuntapäättäjien tahtotila omaishoidontuen palveluiden järjestämisestä. Omaishoidon toimintaohjelma mahdollistaa Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen järjestämien omaishoitoa tukevien palveluiden pitkäjänteisen ja johdonmukaisen kehittämisen muuttuvassa toimintaympäristössä. Toimintaohjelman avulla voidaan tunnistaa toiminnan kannalta keskeiset haasteet ja luoda yhteinen näkemys niiden edellyttämistä muutostarpeista. Omaishoidon toimintaohjelmaa tarvitaan myös valintojen tekemiseen, se linjaa ja määrittelee sen mitä tehdään. Omaishoidon toimintaohjelman tavoitteita tarkastellaan ja konkretisoidaan vuosittain. 3. Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen omaishoito 3.1 Omaishoidon kattavuus (STM:n suositus 6-7 %) Vertailtaessa omaishoidon tuen toteuttamista kunnissa, tärkeä indikaattori on tuen kattavuus. Indikaattori ilmaisee vuoden aikana omaishoidon tukea saaneiden 75 vuotta täyttäneiden asiakkaiden osuuden prosentteina vastaavan ikäisestä väestöstä. 5 Seudullisessa vanhuspalvelujen toimintaohjelmassa on asetettu tavoitteeksi, että yli 75vuotiaiden osuudesta 5 % saa omaishoidon tukea vuoteen 2025. Valtakunnan tavoite on yli 75- vuotiaiden osuudesta 6-7 %. Taulukko 2. Yli 75- vuotiaita ennusteen mukaan Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen alueella v. 2015 ja 2020 Mikkeli Hirvensalmi Puumala Kangasniemi Mäntyharju Pertunmaa 2015 5634 366 396 884 897 276 2020 6402 402 440 949 968 301 Taulukko 3. Omaishoidon kattavuus Mikkelin sosiaali- ja terveystoimessa vuonna 2013 yli 75vuotiailla. Mikkeli Hirvensalmi Puumala Kangasniemi Mäntyharju Pertunmaa 4,6 % 5,5 % 4,0 % 5,9 % 6,4 % 3,8 % 3.2 Omaishoidon tuen hakeminen ja omaishoidon tuen prosessi Omaishoidontukipalkkiota myönnetään vuosittain seudullisen sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksymän määrärahan ja myöntämiskriteereiden perusteella. Kriteerit ovat nähtävissä seudullisessa toimintakäsikirjassa. Päätöksenteon tukena käytetään yksilökohtaista harkintaa sekä toimintakyvyn arviointimenetelmiä, silloin kun ne ovat tarkoituksenmukaisia. Aikuisten ja vanhusten osalta tuen myöntämisen suuntaa antavana kriteerinä on RAVA – toimintakykyindeksi, MMSE -indeksi sekä kotihoidon terveydenhoitajan/sairaanhoitajan ja ikääntyneiden palveluohjaajan tekemä kokonaisvaltainen toimintakykyarvio. Kehitysvammaisten ja vaikeavammaisten osalta omaishoidontuesta selvitystyön tekee vammaispalvelun erityistyöntekijät ja/tai kehitysvammahuollon palveluohjaajat tai vastaavat viranhaltijat kunnissa. Arvioinnissa huomioidaan henkilön ikätasoa vastaava päivittäi- 6 sen hoivan, huolenpidon, ohjauksen, valvonnan tarve ja hoidon sitovuutta. Lisäksi arvioidaan liikuntakykyä, kommunikaatiotaitoja sekä hoitotoimenpiteiden tarvetta. Päätöksenteon tukena käytetään lääkärinlausuntoa, muita hoitoisuuteen liittyviä lausuntoja sekä moniammatillista arviointityötä. Omaishoidon tukea haetaan kirjallisesti sitä varten laaditulla hakemuksella. Hoidon ja avun tarve sekä muiden välttämättömien palveluiden tarve ja määrä arvioidaan aina kotikäynnillä. Omaishoidontuen päätöksen tekee omaishoidon kotihoidonohjaaja tai muu kunnan määräämä viranhaltija, joka vastaa myös hoito- ja palvelusuunnitelman sekä omaishoitosopimuksen laatimisesta. Mikkelissä päätöksen tekee Palveluneuvoyksikön viranhaltija. Omaishoidon tuki myönnetään aikaisintaan hakemiskuukauden alusta lukien ja pääsääntöisesti toistaiseksi. Omaishoidon tukea ei pääsääntöisesti myönnetä samanaikaisesti jos hakijalle on myönnetty oikeus henkilökohtaiseen avustajaan, eikä jos asiakas asuu sosiaali- ja/tai terveydenhuollon julkisessa tai yksityisessä toimintayksikössä. Omaishoidon tukea ei myöskään myönnetä laitoshoidossa olevan hoidettavan vapaaehtoisen lomajakson ajaksi. Omaishoidon tukea voidaan myöntää palvelutalossa asuvan saattohoitovaiheessa olevan asukkaan hoitamiseksi. Omaishoidontuen hakemukset käsitellään moniammatillisessa työryhmässä kuukausittain. Kiireelliset hakemukset käsitellään välittömästi. Perheeseen tehdään aina kokonaistilanteen kartoittava kotikäynti. Myönnetyt omaishoidontuen hoitopalkkiot määräytyvät hoitotyön sitovuuden ja vaativuuden perusteella. Kotiin tuotettavat tarvittavat palvelut, hoitajan lakisääteiset vapaajärjestelyt ja hoidettavan lyhytaikaisjaksot liittyvät oleellisesti omaishoidon tukeen. Hoidettavan lyhytaikaishoidot eivät aiheuta keskeytystä omaishoitajan hoitopalkkion maksuun. Viranhaltijan päätökseen tyytymätön asiakas voi saattaa päätöksen Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunnan käsiteltäväksi 14 päivän kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan. Omaishoitosopimusta koskeva riita käsitellään hallintoriita-asiana hallinto-oikeudessa siten kuin hallintolain käyttölaissa (586/1996) säädetään. 7 Kuva 1. Omaishoidon tuen ydinprosessit 3.3 Omaishoidon tuen sopimus ja hoito- ja palvelusuunnitelma ja asiakasmaksut Omaishoidon tuesta laaditaan aina sopimus omaishoitajan ja kunnan välillä. Sopimuksen omaishoidon tuesta tekee omaishoidon tuesta vastaava viranhaltija yhdessä perheen kanssa. Sopimuksen tehneellä hoitajalla on kunnan järjestämänä lakisääteinen tapaturmavakuutus ja omaishoidon tuki kartuttaa eläkettä, tietyin edellytyksin. Sopimukseen liitetään hoito- ja palvelusuunnitelma. Omaishoitajalla on myös mahdollisuus valita omaishoidontukipalkkion sijaan kotihoidonpalvelu, päivätoiminta tai vapaapäiväjärjestelyt maksuvapautettuina omaishoitoa tukevina palveluina. Omaishoidon tuesta ei tässä tilanteessa laadita sopimusta, vaan järjestettävistä palveluista tehdään viranhaltijapäätös, johon liitetään hoitoja palvelusuunnitelma. Hoito- ja palvelusuunnitelma tarkistetaan aina kun hoidettavan / hoitajan tilanteessa tapahtuu muutoksia. Palveluista peritään maksupäätöksen mukainen maksu. Omaishoitajien lakisääteisen vapaan aikana hoidettavalle annettavien omaishoitoa korvaavien palvelujen maksuista on säädetty erikseen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetussa laissa (734/1992, 6b §). Maksu ei kerrytä asiakasmaksulain mukaista maksukattoa. Muista omaishoidon tukeen sisältyvistä palveluista perittävistä maksuista ja hoitopalkkioista hoidettavalta perittävistä maksuista päättää kunnat. Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimessa maksut ja taksat vahvistetaan Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunnassa vuosittain. Tiedot löytyvät seudullisesta Vanhuspalvelujen toimintakäsikirjasta. 8 3.4 Omaishoidettavalle suunnatut Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen palvelut Omaishoitoperheen palvelut määritellään hoito- ja palvelusuunnitelmassa yhteistyössä omaishoitoperheen kanssa. Omaishoidon palvelua tuottavat kunnat ja eri yhteistyöverkostot. 3.4.1 Päivätoiminta omaishoidettavalle Tavoitteena on edistää asiakkaiden toimintakykyä, omatoimisuutta ja hyvinvointia sekä tukea kotona asumista mahdollisimman pitkään ja mahdollistaa omaishoitajille vapaata hoitotyöstä. Mikkelissä päivätoiminnasta vastaavat kaupungin yksiköt: Kiiskinmäen päiväkeskus, Rantakylän päivätoiminta, Lehmuskoti, Veteraanipuisto, Jalavapuisto, Ristiinan, Haukivuoren ja Anttolan palvelukeskukset sekä terveyskeskussairaalan dementiayksikkö. Vammaispalvelun omaishoidontuen asiakkaana on eri-ikäisiä omaishoidontuen saajia. Hakijana on lapsiperheitä ja heidän erityistarpeensa tulee huomioida omaishoidontukea myönnettäessä ja vapaapäiviä järjestettäessä. Haasteena on lapsiperheiden omaishoitajuuden ja työelämän yhteen sovittaminen mm. hoitojärjestelyjen, päivähoidon, vuorohoidon ja viikonloppuhoidon osalta. Hirvensalmella päivätoiminta järjestetään Hirvensalmen palvelukeskuksella. Mäntyharjussa päivätoimintaa järjestetään palvelukeskus Ruskahovissa. Kangasniemellä päivätoimintaa järjestetään Otto Mannisente 5:ssä. Pertunmaalla päivätoiminta järjestetään muun päivätoiminnan yhteydessä Päiväkeskus Jokituvalla. Puumalassa järjestetään päivätoimintaa osana vanhustyötä Puumalan Vanhustenkotiyhdistyksen kerhotiloissa. Päivätoiminnassa ei ole erillisiä omaishoitajien tai omaishoidettavien ryhmiä. 3.4.2 Lyhytaikaishoito omaishoidettavalle Lyhytaikaisessa laitoshoidossa hoitajien toiminnan lähtökohtana on hoidettavan toimintakyky kotona, siksi lyhytaikaishoidossa keskitytään eri keinoin tukemaan toimintakyvyn py- 9 symistä vähintään ennallaan, mieluiten paranevan. Hoitojaksojen avulla tuetaan läheisen kotona asumista ja ne sisältävät arjessa kiinnipitävää toimintaa. Asiakasmaksut laitoshoidossa kerryttävät asiakasmaksukattoa. Tehostetun palveluasumisen-, ryhmäkodin- ja palvelusetelillä tuetut maksut eivät kerrytä asiakasmaksukattoa. Mikkelissä lyhytaikaishoitopaikkoja on terveyskeskuksen sairaalan tiloissa, palvelutaloissa ja perhehoidossa. Hirvensalmella lyhytaikaishoitopaikat ovat Aininkodissa ja Heikinkodissa Hirvensalmen palvelukeskuksella. Mäntyharjulla lyhytaikaishoitopaikat ovat palvelukeskus Ruskahovissa. Kangasniemellä lyhytaikaishoitopaikat ovat ryhmäkoti Männikössä sekä hoiva- ja kuntoutusyksikössä. Pertunmaalla lyhytaikaishoitopaikat ovat tehostetun palveluasumisen yksiköissä Ryhmäkoti Kissankulmassa ja muistiasiakkaille tarkoitetussa Ryhmäkoti Vaskikellossa sekä tavallisessa palveluasumisessa Hoivakoti Honkalassa. Jokaisessa yksikössä on yksi jaksottaisen hoidon paikka. Puumalassa lyhytaikaishoitopaikat ovat Puumalan palvelukeskuksessa. 3.4.3 Kotihoito ja kotihoidon tukipalvelut Kotihoito ja kotihoidon tukipalvelut ovat tulevaisuudessa kasvavaa toimintaa. Valinnan mahdollisuudet eri palveluntuottajista tulenevat kasvamaan myös tulevaisuudessa esim. kotilomituspalvelu. Kotihoito ja kotihoidon tukipalvelut tukevat omaishoitoperheen kotona selviytymistä ja omaishoitajan jaksamista. Mikkelissä kotihoito muodostuu alueellisesta tiimityöskentelystä sisältäen kodin- ja sairaanhoidollisen valmiuden. Kotihoidon tukipalveluissa on lisäksi 3 työntekijää, joiden avulla hoidetaan mm. omaishoitajan vapaapäiväjärjestelyjä kotiin. Muita tukipalveluja ovat ateriapalvelu, sosiaalihuoltolain sekä vammaispalvelulain mukainen kuljetuspalvelu ja turvapalvelut. Hirvensalmella omaishoitoperheiden koti- ja tukipalvelut järjestetään kotihoidon henkilöstön toimesta. Mäntyharjun kotihoidossa ei ole erikseen omaishoidon tukiperheisiin varattua henkilöstöä. Kotihoitopalvelua järjestetään tarpeen mukaan. Tukipalveluja ovat ateriapalvelu, vammaispalvelulain mukainen kuljetuspalvelu ja turvapalvelut. 10 Kangasniemellä omaishoitoon ei ole erillistä henkilöstöä varattuna. Kotihoito järjestetään yksilöllisesti ja perheiden tarpeiden mukaan. Muita tukipalveluja ovat ateriapalvelu, sosiaali- ja vammaispalvelulain mukaiset kuljetuspalvelut sekä turvapalvelut. Pertunmaalla omaishoitoasiakkaat saavat tarvittaessa kotihoidon palveluja tukipalveluineen. Omaishoidon asiakkaiden palveluihin ei ole nimetty erillistä henkilökuntaa. Puumalan kotihoidossa ei ole erikseen omaishoidon tukiperheisiin varattua henkilöstöä. Kotihoitoa järjestetään omaishoitajille tarpeen mukaan. Tukipalveluja ovat ateriapalvelu, sosiaalihuoltolain sekä vammaispalvelulain mukainen kuljetuspalvelu ja turvapalvelut. 3.4.4 Apuvälineet Etelä-Savon sairaanhoitopiiriin on keskitetty apuvälineyksikkö, josta on mahdollista saada asiakkaan toimintakykyä ja asumista helpottavat apuvälineet. Apuvälineen saamiseksi annetaan omaishoitajalle ohjausta ja neuvontaa sekä arvioidaan apuvälinetarve. 3.4.5 Kuntoutuspalvelut Kuntoutuspalveluiden tavoitteena on tukea ihmisen hyvinvointia ja toimintakykyä. Kuntoutusohjaajan kautta ohjataan erilaisiin kuntoutusmuotoihin. Kuntoutusta voidaan järjestää kotikuntoutuksena, päivätoiminnassa tai laitoksessa. Mikkelissä omaishoidettavalle on tarjolla kuntouttavaa päivätoimintaa ja Kiiskinmäen päiväkeskuksen päiväkuntoutusta ja lisäksi geriatrisella kuntoutusosastolla laitoskuntoutusmahdollisuus. Kotihoidon fysioterapeutin palvelut ovat myös käytettävissä. Hirvensalmen palvelukeskuksella järjestetään kuntouttavaa päivätoimintaa ja kuntoutusryhmätoimintaa ikäihmisille ja henkilöille, joiden toimintakyky on alentunut. Mäntyharjulla tarjotaan kuntouttavaa päivätoimintaa ja kuntouttavia lyhytaikajaksoja palvelukeskus Ruskahovissa sekä kotihoidon fysioterapeutin palveluja. Kangasniemellä on kotihoidon fysioterapeutin palvelut käytössä. Pertunmaalla päivätoiminta sisältää kuntouttavia elementtejä ja tähtää toimintakyvyn ylläpitämiseen laaja-alaisesti. Omaishoidettaville laaditaan hoitojaksoilla liikkumissuunnitelma heidän suostumuksellaan. Sen tekee fysioterapeutti ja siihen voidaan liittää kotikäynti. Suunnitelma huomioidaan jaksoilla ja sitä toteutetaan kotona omaishoidossa. Suunnitelma maksaa fysioterapeutin käyntimaksun. Mukana laatimisessa on aina myös omaishoitaja. Omaishoidettavilla on mahdollisuus samoihin kuntoutuspalveluihin kuin muillakin kuntalaisilla. 11 Puumalassa on käytössä terveysaseman fysioterapeutin ja palvelukeskuksen kuntohoitajan palvelut. 3.4.6 Kuljetuspalvelut Kotona asumisen tueksi voidaan myöntää vammaispalvelulain tai sosiaalihuoltolain mukaista kuljetuspalvelua. Palvelun myöntämisen perusteina ovat hakijan toimintakyvyn aleneminen ja asumisen sijainti. Sosiaalihuoltolain mukaista kuljetuspalvelua haettaessa otetaan huomioon hakijan tulot ja talletukset. Erityisesti pyritään huomioimaan omaishoitajat, joiden on vaikea jättää hoidettavaa ilman hoitoa ja valvontaa asiointien ajaksi ja/tai asuvat heikkojen julkisten kulkuyhteyksien päässä. Asiakkaalta palvelusta perittävä omavastuuosuus muodostuu linja-autotaksan mukaisesti. 3.5 Omaishoitajalle suunnatut palvelut 3.5.1 Ohjaus ja neuvonta Ohjaus ja neuvonta ovat tärkeä osa omaishoitoprosessia. Palveluohjauksellista valmiutta pyritään ylläpitämään koko kotihoidon henkilöstön osalta. Ohjauksen ja neuvonnan tavoitteena on antaa tietoa, selvittää palvelun tarvetta ja tukea omaishoitajaa oikea-aikaisesti. Mikkelissä omaishoidon tuesta vastaava kotihoidonohjaaja ja palveluohjaaja tapaavat omaishoitoperheet aina omaishoidon tuen sopimuksen laadinnan yhteydessä. Muistineuvojina toimii kotihoidossa 2 sairaanhoitajaa. Muistineuvojan työhön kuuluu omaishoitajien tukeminen, kotikäynteinä ja puhelinaikoina. Käynteihin kuuluu myös hoidettavan lääkevastearvioinnit sekä perheiden kokonaistilanteen seuranta ja palvelutarpeen arviointi yhteistyössä muistipoliklinikan hoitajan kanssa. Omaishoidon palveluohjaajan tuki jatkuu jonkin aikaa myös omaishoitajuuden päättymisen jälkeen omaishoitajan haluamalla tavalla. Seniorisentteri ennakoivan työn palvelupiste yli 65-vuotiaille, jotka eivät ole säännöllisen sosiaali- ja terveyspalveluiden piirissä. Hirvensalmella ohjausta ja neuvontaa antaa kotihoidon henkilöstö, päivätoiminnan ohjaaja ja kotihoidonohjaaja, joka toimii omaishoidon yhdyshenkilönä. Mäntyharjulla muistihoitajan palvelut ovat omaishoitoperheiden käytettävissä, samoin kotihoidon fysioterapeutin arviointi- ja ohjauskäynnit. Omaishoidon tuen yhdyshenkilöinä toimivat ikääntyneiden palveluohjaaja ja sosiaalityöntekijä, jotka tekevät arviointikäynnit, 12 viranhaltijapäätökset sekä sopimukset omaishoidosta ja vastaavat seurannasta. Arviointikäynnillä kartoitetaan muutkin etuudet ja palveluntarpeet. Kangasniemellä Ryhmäkoti Männikössä on ympärivuorokautinen puhelinneuvontapalvelu, joka on tarkoitettu lähinnä omaishoitajille. Lisäksi ohjausta ja neuvontaa antavat kotihoidon henkilöstö. Pertunmaalla omaishoidon ohjauksesta ja neuvonnasta vastaa omaishoitopäätökset tekevä viranhaltija, joka tapaa omaishoitoasiakkaat omaishoitosopimusten laadinnan yhteydessä ja osa-aikaisesti omaishoidossa työskentelevä sairaanhoitaja, joka pääsääntöisesti tekee omaishoitotilanteen selvittämiseen ja arviointiin liittyvät kotikäynnit sekä vetää omaishoitajille tarkoitettua vertaisryhmää kerran kuukaudessa. Kunnassa toimii kaksi muistihoitajaa, jotka ohjaavat ja opastavat myös omaishoitoasioissa omaa asiakasryhmäänsä. Puumalassa omaishoidon tuen tukihenkilönä toimii kotihoidon ohjaaja, joka tekee kartoituskäynnin yhdessä kuntohoitajan kanssa. Arviointikäynnillä kartoitetaan perheen kokonaistilanne; etuudet, apuvälineet ja palvelutarpeet. Ohjausta ja neuvontaa antaa koko vanhustenpalveluiden henkilöstö. 3.5.2 Palveluseteli 2014 Omaishoitaja voi valita palvelun sijaan palvelusetelin, jolla voi ostaa palveluita palveluseteliyrittäjäksi hyväksytyltä palveluntuottajalta. Hoito- ja palvelusuunnitelmaan on yhteistyössä omaishoitajan kanssa määritelty oikeutetut palvelut. Seudullinen palveluseteli on otettu käyttöön, sen arvo määritellään vuosittain. Vuonna 2014 arvo on 20 €/ tunti kotiin annettavana palveluna ja 100 €/ vrk kolmena päivänä kuukaudessa lyhytaikajaksona hoivayksikössä omaishoitajan lakisääteisten vapaapäivien aikana. Palvelusetelillä voidaan järjestää tilapäisesti kotihoidon palveluja kotiin sekä lyhytaikaista palveluasumisen tai laitoshoidon palvelua hoidettavalle. Omaishoitoperhe valitsee itse palveluntuottajan. Palveluntuottajien tiedot löytyvät klemmari.info sivuilta. Palvelusetelit myönnetään aina palvelutarvearvioinnin perusteella. Asiakkaan omavastuuosuus määritellään palveluseteliä myönnettäessä. Asiakas maksaa omavastuuosuuden suoraan palveluntuottajille. Annettava hoito saa maksaa hoidettavalle enintään 11,30€/vrk vuonna 2014. Omaishoidon palveluseteli ei ole käytössä Pertunmaalla. Sosiaali- ja terveyslautakunta vahvistaa vuosittain palvelusetelin arvot ja ne löytyvät vanhusten – ja vammaispalvelujen toimintakäsikirjasta. 13 3.5.3 Toimeksiantosopimus Toimeksiantosopimus on sijaishoitajan kanssa tehtävä kirjallinen sopimus omaishoitajan lakisääteisten vapaiden järjestämiseksi. Sijaishoitajana voi toimia läheinen, sukulainen tms. perheen valitsema, tehtävään soveltuva hoitaja, yksityinen henkilö. Omaishoitaja, joka on valinnut lakisääteiset vapaat järjestettäväksi sijaishoitojärjestelyllä, saa kuukausittain 3 kpl tositteita á 74 € (vuonna 2014), jotka antaa sijaishoitajalle täytettäväksi. Vuorokauden (24 h) kestävästä sijaishoidosta maksettava korvaus on 74 €. Jos sijaishoito kestää lyhyemmän aikaa, on korvaus vastaavasti pienempi. Samalle tositteelle voi kerätä usealta päivältä kertyneet lyhyet sijaisuudet, kuitenkin yhteensä enintään 24 h / tosite. Tosite toimii tiedoksiantona kaupungille sijaishoidon toteutumisesta, sijaishoitaja palauttaa tositteet lomakkeessa olevaan osoitteeseen. Toimeksiantosopimus ei sisällä muita hoidettavan hoitoon liittyviä kuluja, kuten esim. matkakorvauksia. 3.5.4 Omaishoitajien liikuntaryhmä Liikuntaryhmien avulla pyritään ylläpitämään ja edistämään omaishoitajien ja hoidettavien terveyttä sekä toiminta- ja liikuntakykyä. Lisäksi pyritään aktivoimaan osallistujia omaehtoiseen kunnon ylläpitämiseen. Mikkelissä ryhmät kokoontuvat kerran viikossa. Omaishoitajien liikuntaryhmistä vastaa kaupungin liikuntatoimi. Ryhmiin on järjestetty yhteiskuljetus. Ryhmä on liikunnallinen ja teemat vaihtelevat viikoittain. Hirvensalmella on tarjolla omaishoitajille suunnattu liikuntaryhmä. Mäntyharjulla omaishoitajien liikuntaryhmä toteutetaan kansalaisopiston ryhmäliikuntana. Kangasniemellä ei ole omaishoitajien liikuntaryhmää. Pertunmaalla ei ole erikseen omaishoitajille suunnattua liikuntaryhmää. Puumalassa ei järjestetä erillisiä liikuntaryhmiä omaishoitajille. 3.5.5 Päivätoiminta omaishoitajalle Päivätoiminnan tavoitteena on edistää omaishoitajan toimintakykyä ja hyvinvointia tarjoamalla heille ryhmätoimintaa harraste-kuntosali- ja keskusteluryhmien muodossa. Lisäksi päiväkeskus mahdollistaa omaishoitajien vapaapäivien pitämisen, järjestämällä 1-2 kertaa viikossa tai tarpeen mukaan hoidettavan hoidon. Omaishoitaja voi osallistua päiväkeskuksen kuntouttaviin, virkistäviin ryhmätoimintoihin esim. kuntosali, keramiikka, posliini, kuto- 14 minen ja kädentaidot. Päiväkeskuksessa omaishoidettavan on mahdollista saada sairauden-, terveydenhoitoon, hygieniaan ja muuhun huolenpitoon, erilaisten tukiasioiden hoitoon, apuvälineisiin sekä kuntoutukseen liittyviä palveluita. 3.5.6 Omaisten vertaistukiryhmä Vertaistukea suositellaan järjestöjen ja seurakuntien tehtäväkenttään kuuluvaksi niiltä osin kuin ne eivät sisälly kunnan lakisääteisiin tehtäviin. Vertaistuki on yksi vapaaehtoistoiminnan muoto. Vertaistuki tarkoittaa, että ihmiset, joita yhdistää yhteinen elämäntilanne, vamma tai sairaus, tukevat toisiaan tasavertaisesti ja luottamuksellisesti. Vertaistuki perustuu ihmisen tarpeeseen saada ja antaa tukea, sekä vertailla omia kokemuksiaan ja omaa elämäntilannettaan turvallisessa ja toisia kunnioittavassa ilmapiirissä. Kun voi verrata ja arvioida omaa tilannetta muiden samankaltaisessa elämäntilanteessa olevien kanssa, se mitä todennäköisimmin antaa voimia selviytyä sairauden tai muun elämäntilanteen tuomista ongelmista. Vertaistuen tavoitteena onkin ennen kaikkea edistää tuen tarvitsijan hyvinvointia ja jaksamista. Vertaistuki voi olla samaa kokeneiden ihmisten kahdenkeskistä tai ryhmämuotoista keskustelua kasvokkain, Internetissä tai tekstiviestien välityksellä. Mikkelissä on vertaistukiryhmätoimintaa 3.sektorin toimintana, mm. Oikosulku-kerho ja Omaishoitajat ja Läheiset yhdistyksen ryhmät, OMA ry:n ryhmät. Hirvensalmella vertaistukiryhmä kokoontuu kuukausittain syksyisin ja keväisin. Mäntyharjulla vertaistukiryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa. Kangasniemellä Hyvän toivon kahvila toimii seurakuntakodin alasalissa lähes joka torstai. Ryhmän tavoitteena on tukea omaisten jaksamista ja tarjota mahdollisuus vertaistukeen. Paikalla on joka kerralla ajankohtainen vierailija. Pertunmaalla omaishoitajien vertaistukiryhmä kokoontuu joka kuukauden kolmas perjantai Päiväkeskus Jokituvalla. Samaan aikaan on omaishoidettavalle oma ryhmä. Puumalassa toimii aktiivinen omaishoitajien vertaistukiryhmä ja he kokoontuvat joka toinen viikko. Samaan aikaan on omaishoidettavien ryhmä. Toimintaa järjestää Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry. 3.6 Omaishoitajan tukeminen Omaishoidon kannalta on tarpeellista tietää myös kuinka saada koti toimivaksi ja turvalliseksi sekä mistä saa tarvittaessa taloudellista tukea. 15 Ohjausta ja neuvontaa omaishoitoperheissä tarvitaan monista eri asioista, kuten esim. - omaishoitajien vapaapäivien/hoitotyöstä vapauttamisen järjestäminen - mistä saa apua hoitoon ja kodinhoitoon - ristiriitatilanteiden ratkaiseminen - sosiaaliturva - haku - ja valitusmenettelyt - kuljetuspalveluun liittyvät toimintakäytännöt - lyhytaikaishoidosta - omaishoitajille suunnatuista lomista ja kuntoutusmahdollisuuksista - seurakuntien ja yhdistysten järjestämistä virkistyspäivistä - omaisjärjestöjen toiminnasta - sopeutumisvalmennuksesta - palvelujärjestelmistä - ohjaus poliisille hakemaan Inva pysäköintilupaa 3.6.1 Omaishoitajien terveystarkastukset Omaishoitajien terveystarkastuksien tavoitteena on tukea omaishoitajien jaksamista ja ennakoida terveyteen liittyviä asioita. Mikkelissä omaishoitajille tarjotaan vuoden 2015 alusta lähtien terveystarkastukset Mäntyharjulla omaishoitajille tarjotaan mahdollisuus terveystarkastukseen, jonka toteuttaa päiväkeskuksen sairaanhoitaja, joka toimii myös muistihoitajana. Pertunmaalla suunnitellaan terveystarkastuksia. Kangasniemellä omaishoitajille tarjotaan mahdollisuus terveystarkastukseen, jotka toteuttaa diabeteshoitaja. Hirvensalmella suunnitellaan terveystarkastukset aloitettavaksi vuonna 2015. Puumalassa suunnitellaan terveystarkastukset aloitettavaksi vuonna 2015. 3.6.2 Vastuutyöntekijä Vastuutyöntekijä on vanhuspalvelulain uusi keino iäkkään henkilön palvelujen turvaamiseksi. Omaishoidossa määritellään jatkossa vastuutyöntekijä jokaiselle perheelle. Vastuutyöntekijän tehtävänä on: - tukea asiakasta palvelujen ja etuuksien hakemisessa - seurata, että asiakkaan palvelut toteutuvat laadukkaasti ja tarpeisiin nähden riittävinä ja oikea-aikaisina 16 - seurata, että palvelusuunnitelma ja siihen liittyvät päätökset ovat ajantasaisia ja että palvelusuunnitelman toteutumista arvioidaan säännöllisesti - olla yhteydessä ja mahdollisuuksien mukaan koordinoida eri sosiaali – ja terveydenhuollon toimijoiden palveluja, jotta asiakas saa tarvitsemansa tuen ja palvelut - varmistaa, että asiakasta koskeva tieto kulkee eri tahojen välillä että asiakas saa tukea ja palvelua silloin, kun hän sitä tarvitsee (17§; laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja parantamiseksi, STM 2013:11) 3.7 Muiden yhteistyötahojen järjestämien palveluiden nykytila 3.7.1 Yksityiset palveluntuottajat Palvelut on koottu Mikkelin kaupungin Ikäihmisten palveluoppaaseen sekä seutukuntien nettisivuille. Lisäksi mikkelinseutusote.fi internet sivuilta löytyvät linkit kaupungin hyväksymistä palveluntuottajista palvelusisältöineen ja palveluhintoineen, www.hyvis.fi, www.klemmari.info 3.7.2 Järjestöjen ja seurakuntien tarjoamat palvelut Tiivistetään järjestöjen ja seurakuntien sekä kuntien välistä yhteistyötä. Omaisjärjestöjen rooli on olla omaishoitajan ja omaishoidettavan etuudenvalvojina, asiaintuntijoina, kouluttajina, viestittäjinä, toimintamallien kehittäjinä, vapaaehtoistyön ja vertaistoiminnan organisoijina. Kaikki kolmannen sektorin toimijat antavat ohjausta ja neuvontaa ja järjestävät virkistys- ja vertaistuki- ja lomatoimintaa. Tarkemmin kolmannen sektorin tarjoamat palvelut omaishoitajille ja omaishoidettaville on koottu Omaishoitojärjestöjen toimintakalenteriin. Toimintakalenterin päivityksestä vastaa Mikkelin seudun Muisti ry. Toimintakalentereita on saatavilla Mikkelin keskussairaalan omahoitokeskuksesta, yhteispalvelupisteistä, Seniorisentteristä, Etelä-Savon maakuntakirjastosta, Sentraalista, Kiiskinmäen päiväkeskuksesta sekä omaishoitojärjestöiltä.. Toimintakalenteri on saatavissa sähköisessä muodossa: www.mikkelinseudunmuisti.fi ja www.hyvis.fi . Seutukunnissa toimintakalenteria saa kuntien omahoitopisteistä, kunnantaloilta, sosiaalitoimistosta sekä kuntien nettisivuilta. Lisäksi Suomenniemellä toimintakeskus Metsätähdestä, Hirvensalmella palvelukeskukselta. 17 x Mikkelin seudun Omaishoitajat ja läheiset ry Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry järjestää vertaisryhmätoimintaa seuraavilla paikkakunnilla: Mikkelin alueella (Mikkeli, Haukivuori, Anttola, Ristiina, Suomenniemi) sekä Mäntyharjulla, Kangasniemellä ja Puumalassa. Yhdistys järjestää toimintoja eri kohderyhmille; ikäihmisille, erityislapsiperheille, työikäisille ja miesomaishoitajille. Ryhmätoimintojen lisäksi yhdistys järjestää muun muassa omaishoitajavalmennusta, kesäretkiä sekä muita virkistystapahtumia. Tarkemmat tiedot toiminnoista löydät yhdistyksemme kotisivuilta: www.mikkelinseudunomaishoitajat.fi, jäsenkirjeestä ja lehtien ilmoituspalstoilta. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto järjestää omaishoitajille kuntoutus- ja lomatoimintaa. Näistä löydät lisätietoa osoitteesta: www.omaishoitajat.fi x Mikkelin seudun Muisti ry Yhdistyksen toiminta-ajatuksena on muistisairaiden ja heidän omaistensa oikeuksien ja palvelujen edistäminen sekä aivoterveyden ja muistitietouden lisääminen ja asenteisiin vaikuttaminen. Toiminnan toteuttajina ovat työntekijöiden lisäksi vapaaehtoiset ja laaja, toimiva yhteistyöverkosto. Mikkelin seudun Muisti ry:n toiminta-alue on Mikkelin seutu ja sen ympäristökunnat. Mikkelin seudun Muisti ry on valtakunnallisen Muistiliiton jäsen, muistiliitosta löytyy lisätietoa osoitteesta: www.muistiliitto.fi Tarvittaessa voit soittaa Muistiliiton muistisairaan läheisen Vertaislinja – tukipuhelimeen (p. 0800 9 6000, maksuton) joka päivä klo 17–21, mikäli koet tarvetta keskustelulla ja tuen saamiselle. Etelä-Savon Muistiluotsi: Mikkelin seudun Muisti ry:n hallinnoima asiantuntija- ja tukikeskus Etelä-Savon Muistiluotsi sijaitsee Arkistokatu 12:sta. Keskus on avoinna maanantaista perjantaihin klo 9 – 15 välisenä aikana. Tarjoamme muistisairaille ja heidän läheisilleen järjestölähtöistä ohjausta ja neuvontaa, vertaistuki- ja virkistys-/liikunta- sekä lomatoimintaa. Muistiasioista kiinnostuneille tarjoamme ohjausta ja neuvontaa muistiin ja aivoterveyteen liittyvistä asioista sekä tukipalveluista. Yhdistyksen vapaaehtoiset avustavat muistisairaita mm. liikuntaryhmissä, vertaistukikerhoissa ja muistiperheiden lomaviikoilla sekä ovat mukana erilaisilla retkillä ja tapahtumissa. Lisäksi vapaaehtoiset voivat halutessaan ohjata esim. muistijumppaa ja muuta ryhmätoimintaa. Vapaaehtoistoimintaa tuemme järjestämällä mentorointia, työnohjausta ja vapaaehtoisten hyvinvointia tukevaa toimintaa. Rekrytoimme ja koulutamme jatkuvasti uusia vapaaehtoisia mm. muistikavereiksi. Lisäksi järjestämme asiantuntijaluentoja sekä teemme kehittämis- ja vaikuttamistyö yhteistyössä julkisen, yksityisen ja muiden kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Etelä-Savon Muistiluotsin toiminta-alue on koko Etelä-Savon maakunta. Tarkemmat tiedot toiminnoistamme löydät kotisivuilta: www.mikkelinseudunmuisti.fi, yhdistyksen jäsenkirjeestä ja lehtien ilmoituspalstoilta. 18 x Omaiset mielenterveystyön tukena Itä-Suomi ry Omaiset mielenterveystyön tukena Itä-Suomi ry (OMA) ry on mielenterveyspotilaiden- ja kuntoutujien omaisten ja läheisten tuki- ja edunvalvontajärjestö, perusajatuksena on omaislähtöisyys. Yhdistys tukee kaiken ikäisiä omaisia ja läheisiä, joiden lähipiirissä on psyykkisesti oireileva tai sairastunut henkilö. Omaisille on tarjolla alueellisia tukiryhmiä, virkistystapahtumia ja tiedon jakamiseen keskittyviä teemailtoja. Omaisilla on mahdollisuus myös henkilökohtaisiin keskusteluihin työntekijän kanssa. Tavoitteena on tukea omaisia sairastumiseen liittyvissä tiedon, tuen ja virkistyksen tarpeissa. Yhdistyksen yksi toimipiste sijaitsee Mikkelissä, Savilahdenkatu 18 A 4. Yhdistys toimii Etelä- ja Pohjois-Savon alueella. x SPR:n omaishoitoa tukeva toiminta Suomen Punainen Risti antaa apua ja tukea vaikeassa elämäntilanteessa oleville vanhuksen, vammaisen lapsen tai pitkäaikaissairaan omaishoitajille ja heidän perheilleen. Suomen Punaisen Ristin Omaishoitajien tukitoiminnan tavoitteena on edistää ja vahvistaa omaishoitajien terveyttä sekä sosiaalista hyvinvointia. Palvelut on tarkoitettu kaikille omaistaan tai läheistään hoitaville riippumatta siitä, saako kunnallista omaishoidon tukea. Omaishoitajille tarjotaan mm. ohjausta, henkistä tukea, koulutusta, hyvinvointipäiviä sekä virkistys-, tukihenkilö- ja ryhmätoimintaa. Suomen Punaisen Ristin ystävävälityksestä voi kysyä pitkäaikaista ystävää tai kertaluonteista apua. Yhteystiedot: Omaishoitajien tukitoiminnan aluetyöntekijä puh, 040 809 9526. http://rednet.punainenristi.fi/Kaakkois-Suomi x Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Mikkelin seudun Kehitysvammaisten tuki ry on vuonna 1971 perustettu tukiyhdistys, joka toimii kehitysvammaisten ja heidän perheidensä yhdyssiteenä. Toimialueena ovat Mikkelin, Hirvensalmen, Kangasniemen ja Pieksämäen kunnat. Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena on antaa tietoa kehitysvammahuollon ajankohtaisista asioista, sosiaaliturvasta, oikeuksista ja mahdollisuuksista. Yhdistyksen jäsenellä on mahdollisuus vaikuttaa kehitysvammaisten ja heidän perheidensä yhteiskunnallisen tasa-arvon ja elämän laadun parantamiseen Mikkelin seudulla. 19 Toiminta sisältää mm. tukea ja neuvontaa vanhemmille ja omaisille, keskustelutilaisuuksia vertaisryhmissä, asiantuntijaluentoja, koulutusta ja kursseja, retkiä ja matkoja kulttuuritapahtumiin, liikunta- ja askartelukerhoja, diskoja, lavatansseja, juhlia ja illanviettoja. x Mikkelin seudun Invalidit ry Mikkelin Seudun Invalidit ry on Mikkelin seudulla toimiva tuki- ja liikuntaelinvammaisten yhdistys. Mikkelin Seudun Invalidit ry perustettiin joulukuussa 1945. Yhdistyksemme kattojärjestö on Invalidiliitto ry. Jäsenmäärä on noin 550 henkilöä. Toiminta-ajatuksenamme on edistää toiminta-alueemme muuttumista sellaiseksi, jossa kaikilla on yhdenvertaiset toiminta – ja osallistumismahdollisuudet. Toiminnallamme luomme mahdollisuuksia tuki- ja liikuntaelinvammaisten jäsentemme henkisen ja fyysisen vireyden ylläpitämiseen, luomme keskinäistä vastuuntuntoa ja yhteenkuuluvuutta. Toimialueeseen kuuluvat Mikkeli, Hirvensalmi, Juva, Kangasniemi, Puumala, Ristiina ja Suomenniemi. x Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry (ESTERY) Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry (ESTERY) on paikallisten sosiaalija terveysalan yhdistysten tukijärjestö, joka edistää ja tukee yhdistysten toimintaa, yhteistyötä, vertaistukea ja vaikutusmahdollisuuksia sekä jäsenistölle tuotettavia palveluja. ESTERY on perustettu vuonna 2007. Yhdistyksiä on mukana 36 kpl, jäsenistöä on yhteensä yli 7000 jäsentä. ESTERY-talo (Otto Mannisen katu 4, 50100 MIKKELI) on yhdistysten kokoontumispaikka. Talolla on Iso ja Pieni Kammari, joissa jäsenyhdistysten kokoontumiset ovat maksuttomia. Käytössä on keittiö tarjoilujen hoitamista varten. Talolla pidetään kokouksia, vertaistukiryhmiä, kerhoja ja muita yhdistysten aktiviteetteja. Osalla jäsenyhdistyksistä on oma huone tai kaappi vuokralla. ESTERY:n toiminnassa keskeistä on yhdistystoiminnan, vertaistuen ja vapaaehtoistyön kehittäminen sekä toimiminen vaikuttajana mm. Mikkelin vammais- ja vanhusneuvostojen ja potilasjärjestöjen kautta. ESTERY:ssä halutaan vahvistaa ihmisten osallistumista järjestötyöhön ja edistää ihmisten hyvinvointia ja toimintakykyä ennaltaehkäisyn, kansanterveystyön, vertaistuen ja aktiivisen toiminnan kautta. 20 4. Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen omaishoidon tavoitteet vuoteen 2025 Kansallisessa omaishoidon kehittämisohjelmassa tullaan linjaamaan omaishoidon kehittämisen strategiset tavoitteet ja kehittämistoimenpiteet. Ohjelma kattaa toimeksiantosopimukseen perustuvan sopimusomaishoidon ja muun omaishoidon. Laki sopimusomaishoidosta korvaa nykyisen omaishoidontuesta annetun lain. Toimintaohjelma päivitetään tulevien muutoksien mukaiseksi kun ne astuvat voimaan. Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen vanhustenpalvelujen toimintaohjelmassa on asetettu omaishoidon tavoitteet vuoteen 2025. Omaishoidon toimintaohjelmaan sisällytetään nämä samat tavoitteet. Tavoitteita omaishoidolle on asetettu asiakkaan, palveluprosessien, henkilöstön ja talouden näkökulmista. Omaishoidon tavoitteiden saavuttamisen arviointi tapahtuu osana vanhusten palvelujen toimintaohjelmaa. Tulevaisuuden kuvassa halutaan turvata omaishoitoperheen arvokas elämä. Tärkeää on huolehtia omaishoitoperheen jaksamisesta, turvallisesta elämästä ja tukea koko perheen hyvinvointia, toimintakykyä ja jaksamista. Tässä painottuvat ennaltaehkäisevä toiminta, omaishoitajien terveystarkastukset, erilaiset ryhmämuotoiset toiminnot, oikea-aikainen ohjaus ja neuvonta, vastuutyöntekijän rinnalla kulkeminen ja omaishoitoperheelle sopivat lakisääteiset vapaapäiväjärjestelyt. Lisäksi lyhytaikaisjaksot ja kuntoutus ovat tärkeä osa palveluita turvaamaan omaishoitoperheen jaksamista. Keskeisinä toimintaa ohjaavina perusarvoina ovat yhdenvertaisuus, itsemääräämisoikeuden toteutuminen, osallisuuden mahdollistaminen ja turvallisuus. Jokaiselle turvataan oikeus arvokkaaseen elämään ja hyvään kohteluun asuin- ja hoitopaikasta, auttamis-, hoitoja palvelutarpeesta, iästä, sairauden tai vamman laadusta riippumatta. Palveluja suunniteltaessa, kehitettäessä ja suunnattaessa huomioidaan jokaisen kuntalaisen itsemääräämisoikeus siten, että palveluja ja tukea tarvitseva ihminen sekä hänen omaisensa pystyvät tekemään tietoisia valintoja ja saavat päätöksentekoaan varten tietoa ja tukea. 21 TULEVAISUUDEN KUVA: Arvokas omaishoitajuus vetovoimaisella yhteistyöllä TOIMINTA-AJATUS: Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimessa omaishoito tukee omaishoitajan ja omaishoitoperheen hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä, turvallisuutta, jaksamista ja osallisuutta. Omaishoidon lakisääteiset vapaat toteutettuna omaishoitoperheelle sopivalla tavalla, palveluohjaus, lyhytaikaisjaksot, terveystarkastukset ja kuntoutus tukevat omaishoitoperhettä ja heidän jaksamistaan. Osaava henkilökunta, verkostoyhteistyö ja johto huolehtivat ajantasaiseen tietoon perustuvista, palvelutarpeiden mukaan kehittyvistä oikea-aikaisista palveluista ja niiden ohjauksesta. Arvo 1: Arvo 2: Arvo 3: Arvo 4: YHDENVERTAISUUS ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUS OSALLISUUS TURVALLISUUS Kuvio 2. Omaishoidon arvot ja periaatteet Tavoitteena on, että kunta turvaa omaishoitoperheille lakisääteiset peruspalvelut. Palvelujen sisältö vastaa omaishoitoperheiden itse määrittämää tarvetta. Palvelujen oikeudenmukainen kohdentaminen edellyttää palvelujen ja tuen hakijoiden yhdenvertaisuuden turvaavaa arviointia ja palveluiden yhtenäisiä myöntämisperusteita. Palvelutarpeen arviointi toteutetaan yhteistyössä asiakkaan ja hänen omaistensa kanssa huomioiden molempien toimintakyvyn fyysiset, kognitiiviset, psyykkiset ja sosiaaliset tekijät sekä ympäristötekijöihin liittyvät ulottuvuudet sekä moniammatillisen yhteistyön merkitys. ( STM, Ikäihmisten palvelujen laatusuositus, 26). Tavoitteena on, että huolenpito omaisista ja läheisistä nähdään yhteisön sosiaalisena pääomana, jolla on suuri inhimillinen ja taloudellinen merkitys. Mikkeli osoittaa omaishoitoa toteuttaville perheille arvostusta, kunnioittaa perheiden itsemääräämisoikeutta, turvaa taloudellisen, henkisen ja konkreettisen tuen. Omaishoitajaksi ryhtyminen on vapaaehtoista. Kaupunki huomioi omaisen hoidosta kieltäytymisestä aiheutuvat vaihtoehtoisten palvelujen kustannukset hoivan järjestämisessä. Mielikuva omaishoidosta Mikkelissä on myönteinen, mikä turvaa uusien omaishoitajien löytymisen tehtävään ja laadun omaishoitoon. Omais- 22 hoitoa toteutetaan valtakunnallisten suositusten, ihmisoikeuksien ja muiden sosiaali- ja terveydenhuoltoa säätelevien lakien mukaan ottaen huomioon erityisesti omaishoitolain (2005/937). Kansallinen omaishoidon toimintaohjelma on valmisteilla. Sen myötä omaishoidon lainsäädäntöön ja omaishoitoon liittyvät käsitteet tulevat uudistumaan. Muutokset huomioidaan asiakirjan päivittämisen yhteydessä. OMAISHOIDON ASIAKAS TAVOITTEET Monipuoliset, saavutettavat palvelut Yksilölliset, tarkoituksenmukaiset ratkaisut Yhteistyössä asiakkaan ja muiden toimijoiden kanssa Toimenpiteet v. 20142015 Aloitetaan omaishoitajien terveystarkastukset Maksuluokkiin ei tehdä muutoksia ennen sotetuotuantoalueen käynnistymistä Kodin turvallisuuskortit työvälineeksi 33 Kuvio 3. Omaishoidon konkreettiset tavoitteet ja toimenpiteet asiakasnäkökulmasta Omaishoidon kehittämisessä tulee huomioida hoidettavan lisäksi myös omaishoitaja. Tavoitteena on aloittaa omaishoitajien terveystarkastukset ja valmistautua omaishoidon palkkion mahdolliseen korottamiseen niissä tapauksissa kun omaishoitaja jää pois ansiotyöstä omaista hoitaakseen. Muutoksia maksuluokkiin ei esitetä ennen sote-tuotantolaueen käynnistymistä. 23 OMAISHOIDON PALVELUPROSESSIT JA RAKENTEET TAVOITTEET Hallitut palveluprosessit Toimivassa palvelurakenteessa TOIMENPITEET v. 2014-2015 Vammaisten omaishoidossa vammaispalvelujen kanssa yhteistyön tiivistäminen Omaishoidon prosessien kuvaus (palvelumuodot ja – vaihtoehdot) Toimivissa tiloissa Hoito- ja palvelusuunnitelman kehittäminen (tavoitteellisuus, omaishoito-olosuhteet, omaishoitaja, efficaan) 4 Kuvio 4. Omaishoidon konkreettiset tavoitteet ja toimenpiteet palveluprosessien ja rakenteiden näkökulmasta Omaishoidon palveluprosessien kuvaus seudullisesta näkökulmasta palvelumuotoineen ja vaihtoehtoineen toteutetaan valtakunnallisten omaishoitouudistusten jälkeen. Erityisesti hoito- ja palvelusuunnitelman laatimisessa yhdessä asiakkaiden kanssa vahvistetaan tavoitteellista esittämistapaa ja omaishoitotilanteen arviointia niiden kautta. OMAISHOIDON HENKILÖSTÖ JA JOHTAMINEN TOIMENPITEET v. 20142015 TAVOITTEET Vetovoimainen Vaikuttava Koulutus- ja tiedotus tilaisuus henkilöstölle vuosittain omaishoidosta Lyhytaikaisjaksot tavoitteellisia ja ne suunnitellaan yhdessä asiakkaan ja omaisen kanssa Kehittyvä vanhustyö Asiakaspalautejärjestelmän kehittäminen ja käyttöönotto 5 Kuvio 5. Omaishoidon konkreettiset tavoitteet ja toimenpiteet henkilöstön ja johtamisen näkökulmista 24 Omaishoidossa henkilöstön ja johtamisen näkökulmat painottuvat tavoitteissaan omaishoitotietoisuuden nostoon omassa organisaatiossa. Henkilöstölle tullaan järjestämään vuosittain koulutusta ja tiedotusta omaishoito-asioissa. Tällä tähdätään asiakkaiden ohjauksen ja organisaation yhteistyön kehittämiseen omaishoitoasioissa. Omaishoitajien vapaapäivien aikana tapahtuvalta hoidolta odotetaan tavoitteellisuutta palvelun vaikuttavuuden lisäämiseksi niin, että asiakas ja hoitava omainen saisivat omista lähtökohdistaan jaksolta parhaan mahdollisen hyödyn. TALOUS TOIMENPITEET v. 20142015 TAVOITTEET Taloudellinen tietoisuus toiminnan kaikilla tasoilla Määrärahaa varataan kaikille kriteerit täyttäville Kriteerien tarkka noudattaminen Omaishoidon palvelutarpeen ennakointi Keskittyminen perustehtävään ja sovittuihin kehittämistavoitteisiin 6 Kuvio 6. Omaishoidon konkreettiset tavoitteet ja toimenpiteet talouden näkökulmasta TAVOITTEET Hallitut palveluprosessit Toimivassa palvelurakenteessa Toimivissa tiloissa TOIMENPITEET v. 2014-2015 Vammaisten omaishoidossa vammaispalvelujen kanssa yhteistyön tiivistäminen Omaishoidon prosessien kuvaus (palvelumuodot ja – vaihtoehdot) Hoito- ja palvelusuunnitelman kehittäminen (tavoitteellisuus, omaishoito-olosuhteet, omaishoitaja, efficaan) Kuvio 7. Omaishoidossa vanhustenpalveluissa on tavoitteena, että määrärahat riittävät kaikille omaishoidon kriteerit täyttäville 25 5. Toimintaohjelman seuranta ja arviointi Seudullisen omaishoidon toimintaohjelman arviointi tehdään vuosittain ja viedään tiedoksi seudulliseen johtoryhmään ja lautakuntaan. Vastuu päivityksestä ja sen valmistelusta on seudullisella omaishoidon yhteistyöryhmällä. Kuvio 8. Omaishoidon toiminta-ohjelman arviointi 26 Työryhmän koollekutsujana toimii palveluohjaaja ja puheenjohtajuus määritellään vuosittain. Yhteistyöryhmä: Arja Tirronen, Mikkeli kehitysvammapalvelut Sari Levoska, Mikkeli vammaispalvelut Raili Puntanen, Mikkeli kehitysvammapalvelut Lea Makkula, Mikkeli, vanhuspalvelut Maija Loponen, Pertunmaa Sisko Pöntinen-Pusa, Ristiina Tuula Kauppi, Suomenniemi Ulla Riikonen, Kangasniemi Anu Heinonen, Mäntyharju Anne Partti, Puumala Leena Torniainen, Hirvensalmi Tapani Lyyra, Mikkeli, vanhusneuvosto Annastiina Vesterinen, Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Jaana Koinsaari, Muisti ry Jaana Paasonen, Muisti ry Riitta Asilainen, SPR Maarit Väisänen, Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Sari Kemppainen, Mikkeli Ulla Yli-Karro, Mikkeli Niina Kaukonen, Mikkeli Kuntien vanhusneuvostot ovat osallistuneet asiakirjan valmisteluun Vanhusneuvostojen yhteystiedot: Puumala Vanhusneuvoston sihteeri palvelujohtaja Anne Julin puh. 050 342 5037 / [email protected] Puumalan kunta, PL 20, 52201 Puumala Mikkeli Vanhusneuvoston puheenjohtaja Hannu Karttunen puh. 044 291 219 / [email protected] Vanhusneuvoston sihteeri Sari Mäkitalo-Tulokas puh. 050 311 7138 / [email protected] 27 Pertunmaa Vanhusneuvoston sihteeri Maija Loponen [email protected] Mäntyharju Vanhusneuvoston sihteeri Merja Pöllänen puh. 040 725 4263 / [email protected] Palvelukeskus Ruskahovi Haapaseläntie 21, 52700 Mäntyharju Kangasniemi Vanhus- ja vammaisneuvoston sihteeri Virpi Valkonen puh. 040 587 2420 / [email protected] Otto Mannisen tie 2, 51200 Kangasniemi Hirvensalmi Vanhusneuvoston puheenjohtaja Hannele Vitikainen puh. 050 440 5425 / [email protected] Lähteet: Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma 2014. Sosiaali-ja terveysministeriö. Raportti ja muistio 2014:2 Seudullinen vanhusten palvelujen toimintaohjelma vuosille 2014-2025 28 Liite 1. Laki omaishoidon tuesta 2.12.2005/937 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Lain tarkoitus Tämän lain tarkoituksena on edistää hoidettavan edun mukaisen omaishoidon toteuttamista turvaamalla riittävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä hoidon jatkuvuus ja omaishoitajan työn tukeminen. 2§ Määritelmät Tässä laissa tarkoitetaan: 1) omaishoidolla vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla; 2) omaishoitosopimuksella hoitajan ja hoidon järjestämisestä vastaavan kunnan välistä toimeksiantosopimusta omaishoidon järjestämisestä; 3) omaishoitajalla hoidettavan omaista tai muuta hoidettavalle läheistä henkilöä, joka on tehnyt omaishoitosopimuksen; 4) omaishoidon tuella kokonaisuutta, joka muodostuu hoidettavalle annettavista tarvittavista palveluista sekä omaishoitajalle annettavasta hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista; 5) omalla työllä omassa tai perheenjäsenen yrityksessä, liikkeessä tai ammatissa taikka maa-, metsä-, koti- tai muussa taloudessa suoritettua työtä ja itsenäistä tieteellistä tai taiteellista työtä sekä päätoimista opiskelua. 3§ Tuen myöntämisedellytykset Kunta voi myöntää omaishoidon tukea, jos: 1) henkilö alentuneen toimintakyvyn, sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn vuoksi tarvitsee kotioloissa hoitoa tai muuta huolenpitoa; 2) hoidettavan omainen tai muu hoidettavalle läheinen henkilö on valmis vastaamaan hoidosta ja huolenpidosta tarpeellisten palveluiden avulla; 3) hoitajan terveys ja toimintakyky vastaavat omaishoidon asettamia vaatimuksia; 29 4) omaishoito yhdessä muiden tarvittavien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kanssa on hoidettavan hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kannalta riittävää; 5) hoidettavan koti on terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle sopiva; ja 6) tuen myöntämisen arvioidaan olevan hoidettavan edun mukaista. 4§ Omaishoitajalle järjestettävä vapaa Omaishoitajalla on oikeus pitää vapaata vähintään kolme vuorokautta sellaista kalenterikuukautta kohti, jonka aikana hän on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin. Sidonnaisuus katsotaan ympärivuorokautiseksi siitä huolimatta, että hoidettava viettää säännöllisesti vähäisen osan vuorokaudesta käyttäen kotinsa ulkopuolella järjestettyjä sosiaali- tai terveyspalveluja taikka saaden kuntoutusta tai opetusta. (3.11.2006/950) Kunta voi järjestää omaishoitajalle 1 momentissa säädettyä enemmän vapaapäiviä sekä alle vuorokauden pituisia virkistysvapaita. Vapaapäiviä ja virkistysvapaita voidaan järjestää muillekin kuin 1 momentissa tarkoitetuille omaishoitajille. Kunnan on huolehdittava hoidettavan hoidon tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä hoitajan vapaan aikana. Edellä 1 momentissa tarkoitettujen vapaapäivien ja virkistysvapaan pitäminen eivät vähennä hoitopalkkion määrää. 5§ Hoitopalkkio Palkkion taso määräytyy hoidon sitovuuden ja vaativuuden mukaan. Hoitopalkkio on vähintään 300 euroa kuukaudessa. Jos omaishoitaja on hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana lyhytaikaisesti estynyt tekemästä omaa tai toisen työtä, palkkio on vähintään 600 euroa kuukaudessa edellyttäen, että hoitajalla ei ole tältä ajalta: 1) vähäistä suurempia työtuloja; 2) oikeutta sairausvakuutuslain (1224/ 2004) 10 luvun mukaiseen erityishoitorahaan; 3) oikeutta vuorotteluvapaalain (1305/ 2002) 13 §:n mukaiseen vuorottelukorvaukseen. Hoitopalkkio voidaan sopia säädettyä määrää pienemmäksi, jos: 1) hoidon sitovuus on vähäisempää kuin mitä 4 §:n 1 momentissa edellytetään ja hoidon ja huolenpidon tarve on vähäistä; taikka 30 2) siihen on hoitajan esittämä erityinen syy. 6 § (3.11.2006/950) Hoitopalkkion määrän tarkistaminen Hoitopalkkion määrä tarkistetaan kalenterivuosittain työntekijän eläkelain (395/2006) 96 §:ssä tarkoitetulla palkkakertoimella. 7§ Hoito- ja palvelusuunnitelma Omaishoidon tuesta on laadittava yhdessä hoidettavan ja omaishoitajan kanssa hoito- ja palvelusuunnitelma. Suunnitelmaan tulee liittää tiedot tämän lain mukaisista hoidettavan ja hoitajan oikeuksia koskevista säännöksistä ja niiden soveltamisesta. Lisäksi suunnitelmaan tulee kirjata ainakin: 1) omaishoitajan antaman hoidon määrä ja sisältö; 2) muiden hoidettavalle tarpeellisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen määrä ja sisältö; 3) omaishoitajan hoitotehtävää tukevien sosiaalihuollon palvelujen määrä ja sisältö; sekä 4) miten hoidettavan hoito järjestetään hoitajan vapaan, terveydenhoitoon liittyvien käyntien tai muun poissaolon aikana. 8§ Omaishoitosopimus Omaishoidon tuesta laaditaan omaishoitajan ja kunnan välillä sopimus, jonka liitteenä on oltava hoito- ja palvelusuunnitelma. Omaishoitosopimuksen tulee sisältää tiedot ainakin: 1) hoitopalkkion määrästä ja maksutavasta; 2) oikeudesta 4 §:n 1 momentin mukaisiin vapaapäiviin; 3) mainitun 4 §:n 2 momentin mukaisen vapaan järjestämisestä; 4) määräaikaisen sopimuksen kestosta; sekä 5) hoitopalkkion maksamisesta hoidon keskeytyessä hoitajasta johtuvasta syystä tai hoidettavasta johtuvasta muusta kuin terveydellisestä syystä. 31 Omaishoitosopimus on voimassa toistaiseksi. Erityisestä syystä sopimus voidaan tehdä määräaikaisena. Sopimusta voidaan tarvittaessa tarkistaa. 9§ Omaishoitosopimuksen irtisanominen ja purkaminen Kunta voi irtisanoa omaishoitosopimuksen päättymään aikaisintaan irtisanomista seuraavan kahden ja omaishoitaja irtisanomista seuraavan yhden kuukauden kuluttua. Jos sopimuksen jatkaminen vaarantaa hoidettavan tai omaishoitajan terveyden tai turvallisuuden, sopijapuolet voivat purkaa sopimuksen välittömästi. Irtisanomisajasta riippumatta sopimus päättyy sen kuukauden lopussa, jonka aikana hoito hoidettavan terveydentilan muutoksista johtuen käy tarpeettomaksi. Jos omaishoito hoidettavan terveydentilasta johtuvasta syystä keskeytyy tilapäisesti, hoitopalkkion maksaminen keskeytyy kuukauden kuluttua. Sopimusehto, joka poikkeaa tämän pykälän säännöksistä omaishoitajan vahingoksi, on mitätön. 10 § Omaishoitajan eläke- ja tapaturmavakuutusturva Omaishoitaja ei ole työsopimuslain (55/ 2001) tarkoittamassa työsuhteessa sopimuksen tehneeseen kuntaan, hoidettavaan tai hoidettavan huoltajaan. Omaishoitajan eläketurvasta säädetään kunnallisessa eläkelaissa (549/2003). Omaishoidon tuesta hoitajan kanssa sopimuksen tehneen kunnan on otettava tapaturmavakuutuslain (608/1948) 57 §:n 1 momentin mukainen vakuutus hoitajalle. 11 § Palvelun järjestäjä Omaishoidon tuen järjestämisestä vastaa se kunta, joka sosiaalihuoltolain (710/1982) 3 luvun mukaan on velvollinen järjestämään hoidettavalle sosiaalipalveluja. 12 § Muutoksenhaku ja omaishoitosopimusta koskevan riidan käsittely Muutoksenhausta tässä laissa tarkoitetuissa asioissa on voimassa, mitä sosiaalihuoltolain 7 luvussa säädetään. Omaishoitosopimusta koskeva riita käsitellään hallintoriita-asiana hallinto-oikeudessa siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. 32 13 § Voimaantulo Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2006. Tällä lailla kumotaan sosiaalihuoltolain 27 a–27 c § niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen. Jos muussa lainsäädännössä viitataan tällä lailla kumottuihin säännöksiin tai niiden nojalla annettuun asetukseen, viittauksen on katsottava tarkoittavan tämän lain säännöksiä. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Kunnan on huolehdittava siitä, että omaishoitosopimukset ja niiden liitteinä olevat hoito- ja palvelusuunnitelmat saatetaan vastaamaan tämän lain säännöksiä 1 päivästä tammikuuta 2006. Omaishoitajan vapaan aikainen sijaishoito voidaan järjestää toimeksiantosopimuksella 1.8.2011 alkaen Sisältöteksti Omaishoitajan vapaan tai muun poissaolon aikainen sijaishoito voidaan järjestää 1.8.2011 alkaen toimeksiantosopimuksella. Omaishoidon tuesta annetun lain (937/2005, jäljempänä omaishoitolaki) muutoksen (318/2011) tavoitteena on tukea omaishoitajien jaksamista parantamalla heidän mahdollisuuksiaan pitää lakisääteiset vapaapäivät sekä muita vapaapäiviä ja virkistysvapaita. Uudistus perustuu hallituksen esitykseen (HE 331/2010), jonka mukaisesti tehtiin muutoksia myös perhehoitajalakiin (312/1992) ja lastensuojelulakiin (417/2007). Perhehoitajalain 1, 2 ja 7 §:n muutokset tulevat voimaan 1.8.2011 ja niitä sovelletaan 1.1.2012 lukien. Perhehoitajalain 6 a §:n muutos tulee voimaan 1.8.2011. Lastensuojelulain 50 §:n muutos tulee voimaan 1.1.2012. Näistä muutoksista tiedotetaan myöhemmin erikseen. Omaishoidon tuesta annettuun lakiin on lisätty uusi 4 a §, jonka mukaan kunta voi järjestää omaishoitajan vapaan tai muun poissaolon aikaisen hoidon tekemällä tehtävään soveltuvan henkilön kanssa toimeksiantosopimuksen, jolla tämä sitoutuu huolehtimaan vakituisen omaishoitajan vapaan aikaisesta sijaishoidosta. Omaishoitajan sijaisen avulla toteutettava hoito järjestetään hoidettavan kotona, mikä vastaa selvitysten mukaan monien omaishoitajien ja-hoidettavien henkilöiden toiveita. Sijaishoitajan ei tarvitse olla hoidettavan omainen tai muu läheinen henkilö. Uudistus tuo kunnille uuden vaihtoehdon omaishoitajan vapaan tai muun poissaolon aikaisen hoidon järjestämistapoihin. Sijaishoidon mahdollisuuksien hyödyntämiseksi ja saata- 33 vuuden edistämiseksi tarvitaan suunnitelmallista toimintaa ja monipuolista tiedotusta, jossa kunnat voivat hyödyntää muun muassa verkkotiedotusta ja yhteistyötä järjestöjen kanssa. Omaishoitajan vapaasta sovittaessa on tärkeää pohtia yhdessä omaishoitajan ja hoidettavan kanssa, mikä on kuhunkin tilanteeseen sopiva omaishoitoa korvaavan hoidon järjestämistapa. Hoitojärjestelyn on aina turvattava hoidettavan hyvinvointi, terveys ja turvallisuus. Kunta päättää viimesijassa siitä, miten omaishoitajan vapaan tai poissaolon aikainen hoito järjestetään. Hoidon järjestäminen sijaishoitajan avulla edellyttää kuitenkin, että omaishoitaja suostuu siihen. Myös omaishoidossa olevan henkilön mielipide on otettava huomioon, kun suunnitellaan hoidon järjestämistä sijaishoitajan avulla. Järjestelyn tulee aina olla hoidossa olevan henkilön edun mukainen. Henkilön soveltuvuudesta omaishoitajaksi säädetään omaishoitolain 3 §:n 3 kohdassa, jonka mukaan omaishoitajan terveyden ja toimintakyvyn on vastattava omaishoidon asettamia vaatimuksia. Tämä edellytys koskee myös sijaishoitajia. Sijaishoitajan soveltuvuutta on aina arvioitava hoidettavan henkilön kannalta kokonaisvaltaisesti ottaen huomioon hoidon asettamat vaatimukset. Omaishoidon tuella hoidettavalle tehdään aina hoito- ja palvelusuunnitelma (omaishoitolaki 7 §), johon sisällytetään sijaishoidon käyttö omaishoitajan vapaan tai muun poissaolon aikana. Omaishoitajan lakisääteisen vapaan aikaisesta sijaishoidosta, joka korvaa omaishoitajan antamaa hoitoa ja huolenpitoa, kunta voi periä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetussa laissa (734/1992, 6 b §) säädetyn maksun. Vuonna 2011 maksu on enintään 10,60 euroa vuorokaudessa. Kunta päättää omaishoitajan muun vapaan tai poissaolon aikaisen sijaishoidon maksuista. Maksu voi olla enintään palvelun tuottamisesta aiheutuvien kustannusten suuruinen. Lisäksi kunta tekee sijaishoitajan kanssa toimeksiantosopimuksen. Toimeksiantosopimus tehdään jokaisesta hoidettavasta erikseen siltä hoitoajalta, jolloin sijaishoitaja toimii omaishoitajan sijaisena. Kunta voi siten tehdä yhden sijaishoitajan kanssa useita eri hoidettavia henkilöitä koskevia toimeksiantosopimuksia. Kunnan sijaishoitajan kanssa tekemässä toimeksiantosopimuksessa sovitaan: 1. 2. 3. 4. sijaishoitajalle maksettavan hoitopalkkion määrästä ja maksutavasta; tarvittaessa sijaishoitajalle aiheutuvien kustannusten korvaamisesta; toimeksiantosopimuksen voimassaolosta; sekä tarvittaessa muista sijaishoitoa koskevista seikoista. Kunta päättää sijaishoitajalle maksettavan palkkion määräytymisperusteista. Omaishoitajan sijaisen palkkion määrä ei ole sidoksissa omaishoitajalle omaishoitolain 5 §:n mukaan maksettaviin palkkioihin, vaan palkkiosta sovitaan kunnan ja sijaishoitajan välillä. Sijaishoitajien palkkiot voivat olla esimerkiksi tunti- tai vuorokausikohtaisia. Kunta päättää myös siitä, onko palkkio aina sama vai porrastetaanko se sijaishoidon sitovuuden ja vaativuuden mukaan. 34 Kunta päättää, maksetaanko sijaishoitajalle korvauksia kustannuksista, joita hänelle mahdollisesti aiheutuu omaishoitajan sijaisena toimimisesta. Kustannusten korvaukset ovat pääsääntöisesti veronalaista ansiotuloa. Lisätietoa kustannuskorvausten verotuskohtelusta on saatavissa vuoden vaihteessa annettavasta Verohallinnon yhtenäistämisohjeesta sekä työnantajan vuosi-ilmoituksen täyttöoppaasta. Sijaishoitajan kanssa tehtävä toimeksiantosopimus voidaan tehdä toistaiseksi voimassa olevaksi tai määräaikaiseksi. Jos sopimus on voimassa vuoden vaihteessa, hoitopalkkion määrää tarkistetaan omaishoidon tuesta annetun lain 6 §:n mukaisesti. Sijaishoitajan työoikeudellisesta asemasta, eläketurvasta sekä tapaturmavakuutuksesta säädetään 4 a §:n 3 momentissa. Sijaishoitajan työoikeudellinen asema sekä eläke- ja tapaturmavakuutusturva on samanlainen kuin omaishoitajalla (omaishoitolaki 10§). Sijaishoitaja ei ole työsopimuslain tarkoittamassa työsuhteessa sopimuksen tehneeseen kuntaan, hoidettavaan tai hoidettavan huoltajaan. Sijaishoitajan eläketurvasta säädetään kunnallisessa eläkelaissa (549/2003), ja sijaishoitajan tapaturman varalta kunnan on otettava tapaturmavakuutuslain 57 §:n 1 momentin mukainen vakuutus sijaishoitajalle. Sijaishoitoa omaishoitajan vapaan ja muun poissaolon aikana koskeva omaishoitolain 4 a § tulee voimaan 1.8.2011 lukien. 35 Liite 2. Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen omaishoidontuen myöntämisperusteet 2014 (Vanhuspalveluiden käsikirjasta) Myöntämisperusteet I 400,14 Hoidettava tarvitsee pääsääntöisesti ympärivuorokautista hoitoa ja huolenpitoa. Arvioinnissa käytetään asiakkaan tilanteeseen soveltuvia arviointimenetelmiä. RaVa 2,3-2,9. MMSE 18-22/30. II 498,23 Hoidettava tarvitsee jatkuvaa ympärivuorokautista hoitoa ja huolenpitoa. Hoito on pääsääntöisesti kokopäiväistä ja kokoaikaista. Hoidettava voi olla omaishoitajan jaksamista tukevissa palveluissa. RaVa 3,0-3,6. MMSE 13-17/30. III 580,54 Hoidettava tarvitsee jatkuvaa ympärivuorokautista hoitoa ja huolenpitoa. Hoidon sitovuus on verrattavissa hoitoon tehostetussa palveluasumisen yksikössä tai vastaavassa. Maksetaan, kun omaishoitaja hoitotyön vuoksi ja ympärivuorokautisiin palveluihin sijoittumisen välttämiseksi jää pois ansiotyöstä ja/ tai ei voi olla hoitotyön vuoksi työmarkkinoiden käytettävissä. Arvioinnissa käytetään asiakkaan tilanteeseen soveltuvia arviointimenetelmiä.RaVa yli 3,7. MMSE 12 tai vähemmän. IIIb 829,36 Hoidollisesti raskaassa lain tarkoittamassa siirtymävaiheessa, esim. saattohoitovaiheessa. Arvioinnissa käytetään asiakkaan tilanteeseen soveltuvia arviointimenetelmiä. RaVa yli 3,7. MMSE 12 tai vähemmän. Omaishoidon tuesta laaditaan hoidettavan, omaishoitajan ja kunnan välillä sopimus, kun: x Henkilö alentuneen toimintakyvyn, sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn vuoksi tarvitsee kotioloissa hoitoa tai muuta huolenpitoa x Hoidettavan omainen tai muu läheinen henkilö on valmis vastaamaan hoidosta kunnan kanssa x Suostumus kotihoitoon on kysytty hoidettavalta ja hoitovastuuseen suostuminen hoitajaksi tulevalta omaiselta x Omaishoitajaksi ryhtyvän terveys ja toimintakyky vastaavat omaishoidon asettamia vaatimuksia x Koti on hoitoympäristönä toimiva ja turvallinen x Omaishoito on hoidettavan ja omaishoitajan hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kannalta riittävä hoitovaihtoehto Sopimus omaishoidosta on voimassa toistaiseksi. Sopimuksen voi irtisanoa hoidettava, omaishoitaja tai kunta. 36 Omaishoitosopimuksen sisältö: x Omaishoidon hoito- ja palvelusuunnitelma x Sopimus hoitopalkkion määrästä ja maksutavasta x Oikeus lakisääteisiin vapaapäiviin ja vapaiden järjestämistavat x Määräaikaisen sopimuksen kesto x Hoitopalkkion maksaminen hoidon keskeytyessä hoitajasta johtuvasta syystä tai hoidettavasta johtuvasta muusta kuin terveydellisistä syistä x Sopimusosapuolet (hoidettava, omaishoitaja ja kunnan edustaja) tarkistavat sopimuksen ja hoito- ja palvelusuunnitelman vähintään kerran vuodessa tai jonkun osapuolen niin halutessa useammin. Huomattava on, että hoitava omainen on kunnalle samaan aikaan sopimus-, yhteistyökumppani että asiakas, jolla on omat tarpeensa. Omaishoidon tuki x Hoidettavalle annettavien palvelujen lisäksi arvioidaan tarvitaanko kotona apuvälineitä tai kodin muutostöitä. x Hoitopalkkio omaishoitajalle: Hoitopalkkio on rahana suoritettava palkkio, joka määräytyy hoidon sitovuuden ja vaativuuden mukaan. Työssäkäynti ei poissulje omaishoidontuen saamista. x Omaishoidon sopimuksen tehneellä omaishoitajalla on lakisääteinen oikeus saada vähintään 3 vapaapäivää kolme (3) vuorokautta sellaista kalenterikuukautta kohti, jonka aikana hän on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitotyöhön ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin. Kunnan on huolehdittava hoidettavan hoidon tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä lakisääteisen vapaan aikana. Vapaapäivät eivät vähennä omaishoidontuen määrää. Kunta voi myöntää lisäksi virkistysvapaita. x Kunnan on nimettävä omaishoitajalle yhdyshenkilö ja annettava ohjausta ja neuvontaa. Omaishoidon kokonaisuus kirjataan hoito- ja palvelusuunnitelmaan, johon voidaan kirjata myös omaishoitoperheen sopeutumisvalmennus ja omaishoitajan tarvitsema kuntoutus. Hoivayritykset ja järjestöt toimittavat ohjaus ja tietopaketin esiteltäväksi perheille hoito- ja palvelusuunnitelman tekemisen yhteydessä. 37 Liite 3. Omaishoidon teesit Kymmenen teesiä omaishoidosta (Omaishoitajat ja Läheiset -liitto 2004) 1. Omaishoidolle on annettava sille kuuluva arvo Yhteiskunnan on estettävä omaishoitajien syrjäytyminen. x On tunnustettava, että Suomi ei selviydy ilman omaishoitoa. x Omaishoito ei saa olla pelkästään laitoshoidon vaihtoehto. x Omaishoitajia on kohdeltava tasa-arvoisesti. 2. Omaishoitotilanteet on tunnistettava Viranomaisten on oltava herkkiä havaitsemaan omaishoidon rajat ja mahdollisuudet. x Heti kun hoitosuhde on syntynyt, viranomaisten on tarjottava omaishoitoa tukevia palveluja. x Kaikkia omaishoitosuhteita varten on tehtävä yksilöllinen hoito- ja palvelusuunnitelma. x Kun omaishoito käy hoitajalle ylivoimaiseksi, on hoidettavalle järjestettävä hoitopaikka. 3. Jokaiseen omaishoitosuhteeseen on kohdistettava oikeanlaista tukea Tuen ja palvelujen määrää on kasvatettava hoidon sitovuuden ja vaativuuden mukaan. x Työssäkäyvien omaishoitajien hoitoa tarvitseville läheisille on tarjottava riittävästi päivähoidon vaihtoehtoja. x Erityistä hoivaa ja huolenpitoa tarvitsevan lapsen vanhempia on kohdeltava omaishoitajina. x Iäkkäiden puolisoiden erityistarpeet on otettava huomioon. 4. Omaishoito on osa kotihoidon kokonaisuutta Hoito- ja palvelusuunnitelmaa on säännöllisin välein tarkistettava. x Omaishoidon onnistumiseksi on annettava riittävästi apuvälineitä ja hoitotarvikkeita. x Kotiin on järjestettävä kotihoitoa tukevia palveluja. x Kuntien on varauduttava lyhyt- ja pitkäaikaishoidon antamiseen hoidettavalle. 5. Omaishoitajille on tarjottava tietoa, koulutusta ja ohjausta Kuntien, seurakuntien ja järjestöjen tulee toimia yhteistyössä omaishoitajien tukemiseksi. x Perheitä on tuettava tunnistamaan, milloin normaali perhesuhde muuttuu omaishoitosuhteeksi. x Omaishoitajille on tarjottava helposti saatavaa, selkeää tietoa oikeuksista ja palveluista. x Koulutuksen ja ohjauksen pitää olla yksilöllistä ja kuhunkin omaishoidon vaiheeseen soveltuvaa. 6. Omaishoitajien terveydestä ja toimintakyvystä on huolehdittava Ammattilaisten tulee aktiivisesti seurata omaishoitosuhteessa elävien henkilöiden terveydentilaa. x Omaishoitotilanteiden selvittämiseksi ikääntyvien perheiden tulee saada palveluohjausta. 38 x x Omaishoitajille on järjestettävä säännöllisiä terveystarkastuksia. Omaishoitajille on tarjottava mahdollisuus toimintakyvyn ylläpitämiseen ja kuntoutukseen. 7. Omaishoitajilla tulee olla oikeus säännölliseen vapaaseen Yksilöllisiä tilapäishoidon vaihtoehtoja on kehitettävä. x Omaishoitajien jaksaminen on turvattava loman ja vapaan avulla. x Vapaata on järjestettävä hoitajan yksilöllisten toiveiden ja tarpeiden mukaan. x Kotona tehtävään tilapäishoitoon on koulutettava sijaishoitajia. 8. Omaishoitajalla on oltava mahdollisuus vertaistukeen Viranomaisten on kannustettava omaishoitajia osallistumaan paikkakunnalla toimiviin vertaisryhmiin. x Omaishoitajat tarvitsevat toisiaan, vaikka heidän hoitosuhteensa ovat erilaisia. x Omaishoitajan yksilöllisyyttä ja omaa elämänkatsomusta on kunnioitettava. x Omaishoitajien ”hiljainen tieto” on otettava täydesti käyttöön myös suunnittelussa. 9. Hoitosuhde on ihmissuhde On tärkeää, että sekä hoitajan että hoidettavan arkielämää ja itsetunnon säilymistä tuetaan. x Hoitosuhteessa pitää olla tilaa myös ihmissuhteelle. x Toisistaan huolehtivia iäkkäitä pariskuntia ei saa jättää yksin. x Vammaisten lasten vanhemmilla on oikeus vanhemmuuteen ja aikuiseen parisuhteeseen. 10. Omaishoitajalla on oikeus omaan elämään Omaishoito on elämäntapa, haaste ja mahdollisuus. On muistettava, että hyvä omaishoito ei saa olla itsestäänselvyys eikä se edellytä uhrautumista. x Hoitaminen ei saa olla omaishoitajan ainoa elämänsisältö. x Riippuvuussuhteen sitovuutta on lievennettävä tukemalla hoitajan jaksamista. x Omaishoitajalla on oikeus lepoon, iloon ja hyvään oloon. Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta 25.2.2015 § 7 Liite 6 Luonnos PALVELUSETELI MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMESSA 2015 TYÖRYHMÄ: Niina Helminen Leena Haveri Ulla Riikonen Seppo Hujanen Maija Loponen Päivi Karhunen Noora Juvonen Kirsi Ollikainen Ria-Liisa Jokinen Riitta Manninen SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ ................................................................................................................................ 1 2 SEUDULLINEN PALVELUSETELIJÄRJESTELMÄ, TOIMIJOIDEN TEHTÄVÄT JA VASTUUNJAKO....................................................................................................................... 3 3 PALVELUSETELITOIMINNAN YLEISET MENETTELYTAVAT MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMESSA ................................................................... 6 4 PALVELUSETELITOIMINNAN VALVONTA JA PALVELUN LAADUN VARMISTAMINEN .................................................................................................................. 7 5 PALVELUSETELIT ............................................................................................................... 8 5.1 Tilapäisen kotihoidon palveluseteli .................................................................................. 8 5.2 Säännöllisen kotihoidon palveluseteli .............................................................................. 9 5.3 Omaishoitajan vapaapäivien palveluseteli ..................................................................... 10 5.4 Palveluntuottajan matkakustannusten korvaus............................................................... 10 5.5 Rintamaveteraaneille kotiin vietävien avopalvelujen palveluseteli ............................... 11 5.6 Lapsiperheiden tilapäisen kotipalvelun palveluseteli ..................................................... 11 5.7 Vanhusten tehostetun palveluasumisen palveluseteli .................................................... 12 5.8 Tavallisen palveluasumisen palveluseteli ...................................................................... 15 5.9 Vammaisten henkilökohtaisen avun palveluseteli ......................................................... 16 6 PALVELUSETELIOHJE...................................................................................................... 17 LIITE 1. Hyväksytyt palveluntuottajat Mikkelin seudulla helmikuussa 2015......................... 17 1 YLEISTÄ Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta on 26.9.2012 (62§) hyväksynyt sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelin käyttöalan laajentamisen toimenpideohjelman. Toimenpideohjelmassa kuvataan seudullisen palvelusetelitoiminnan kehittämisen suuntaviivat. Ohjelmassa linjataan, että pitkäjänteisen kehittämistyön turvaamiseksi se tulee päivittää v. 2013. Palvelusetelin käytön periaatteena on tiivistää julkisen ja yksityisten palveluntuottajien välistä yhteistyötä ja kumppanuutta, sekä lisätä alan yritysten toimintaedellytyksiä seudulla. Palveluseteli mahdollistaa tasapuoliset mahdollisuudet paikallisille alan yrityksille hakeutua palveluntuottajiksi ja tehdä yhteistyötä seudun sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi 26.9.2012 (59§) SOTEhankinnoissa noudatettavat periaatteet. Palvelusetelitoiminta on varsin selkeästi hyväksyttyjen periaatteiden mukainen tapa hankkia palveluja. Mikkelin palvelutuotantoyksikön vuoden 2015 tuloskortissa on linjattu vanhus- ja palveluiden osalta, että palveluseteliä kehitetään osaksi palvelurakennetta. (Sosiaali- ja terveystoimen Mikkelin tuotantolautakunta 1.10.2014 § 107). Palvelusetelitoiminnalle on suunnattu resursseja talousarviossa vuonna 2015 seuraavasti: - Mikkelin PTY 813.700 euroa o lapsiperheiden tilapäinen kotihoito 40.600 euroa o säännöllinen ja tilapäinen kotihoito 85.700 euroa o omaishoito sis. vammaispalv. omaishoidon 163.400 euroa o vammaispalvelut henkilökohtaiset avustajat 30.000 euroa o tehostettu ja tavallinen palveluasuminen 434.000 euroa o veteraanien kotiin vietävät palvelut 60.000 euroa - Mäntyharju PTY 50.000 euroa o lapsiperheiden tilapäinen kotihoito 8.000 euroa o säännöllinen ja tilapäinen kotihoito 32.000 euroa o omaishoito 10.000 euroa - Kangasniemi PTY 65.000 euroa o lapsiperheet 15.000 euroa o säännöllinen ja tilapäinen kotihoito 50.000 euroa - Pertunmaa PTY 22.000 euroa 1 TAULUKKO 1. Myönnetyt sähköiset palvelusetelit Mikkelin seudulla vuonna 2012 - 2014 (lähde:Smartum Oy) Kangasniemen pty Omaishoidon palveluseteli Lapsiperheiden palveluseteli Säännöllisen kotihoidon palveluseteli Tilapäisen kotihoidon palveluseteli Matkakustannusten palveluseteli 2012 Asiakkaid Euroa en lkm 16 30 275 23 14 56 800 7,7 1 25 27 945 8 13 800 -68,0 -17 22 15 469 11 17 865 -50,0 -11 9 807 18 4 555 3 929 97 351 3 54 999 94 019 11 160 25 533 1 040 4 29 1 5 400 26 989 160 33 2 059 39 792 5 39 3178,64 35 727 18,2 5 6 38 24 440 36 38 260 -5,3 -2 150 10 8 282 16 10 352 60,0 6 47 709 5 735 1 915 27 6 2 51 933 2 519 196 44 1 8 74 155 986 1 061 63,0 -83,3 300 17 -5 6 18 150 70 3 300 95 425 7 200 23 837 5 160 3 660 39 857 Mikkelin pty Lapsiperheiden tilapäinen ei kotipalvelu käytössä Omaishoito Omaishoidon vapaa kotiin ann. palv. Lyhytaikaishoito hoivayksikössä Säännöllinen kotihoito Tilapäinen kotihoito Omaishoidon palveluseteli/Ristiina Omaishoidon palveluseteli/Hirvensalmi 33 60 7 26 3 -6 -10 -42,9 11,5 -3 3 1 5 040 4 40 9 660 70 209 3 48 8 100 71 029 3 72 8 700 95 253 0 50 0 24 80 092 23 300 1 119 21 7 66 309 26 348 340 30 5 0 77 966 22 043 0 42,9 -28,6 9 -2 0 24 104 511 28 92 997 1 36 1 800 101 809 28,6 1 8 170 47 000 230 62 500 226 82 275 -1,7 -4 9 114 422 10,2 35 Vanhusten tehostettu palveluasuminen käynnistymässä Vammaisten henkilökohtainen apu Mikkelin PTY yht Pertunmaa/ Erikoislääkärija erityistyöntekijöiden palvelut 18 3 Kotihoito Säännöllinen kotihoito Tilapäinen kotihoito Matkakorvaus Tilapäinen kotihoito/Hirvensalmi Rintamaveteraanien kotiin vietävät avop. Muutos Muutos% kpl Asiakkaat Asiakkaat '2014-2013 '2013-2014 40 200 43 700 38 2014 Asiakkaiden Euroa lkm 13 31 Mäntyharjun pty Omaishoidon/ hoiva- ja hoitotyö Säännöllinen kotihoito Tilapäinen kotihoito Matkakustannusten palveluseteli 2013 Asiakkaiden Euroa lkm 342 221 720 16 1 211 344 250 966 379 432 019 1 95 2 Seutusote yht. 466 358 213 437 388 109 473 561 860 8,2 36 2 SEUDULLINEN PALVELUSETELIJÄRJESTELMÄ, TOIMIJOIDEN TEHTÄVÄT JA VASTUUNJAKO Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen palvelusetelipalvelut järjestetään seudullisesti yhdenmukaisesti. Seudullisen palvelusetelijärjestelmän toimijoina ovat yhteistoiminta-alueen palvelutuotantoyksiköt, asiakkaalle palvelun tuottavat yritykset ja rekisteröidyt yhdistykset, asiakkaat, joiden tarpeisiin palveluilla vastataan, sähköistä toimintaympäristöä ylläpitävä maksuliikennetuottaja (Smartum Oy) sekä Mikkelin seudun elinkeinoyhtiö Miset Oy, joka vastaa palveluntuottajia koskevista toimenpiteistä. Kuva 1. Seudullinen yhteistyömalli Palvelusetelitoiminnalle on leimallista sähköisten järjestelmien hyödyntäminen palveluiden järjestämiseksi. Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen palvelutuotantoyksiköissä myönnetään sähköisiä palveluseteleitä, jotka luodaan sähköisessä palvelusetelijärjestelmässä. Sähköinen palvelusetelijärjestelmä on verkkopankin tavoin toimiva internetpohjainen järjestelmä, joka mahdollistaa setelin monipuolisen käytön. Sähköinen palveluseteli voidaan määrittää yksilöllisesti asiakkaan tarpeen mukaan. Lisäksi järjestelmä pystyy tuottamaan tärkeää käyttötietoa palvelusetelistä sekä helpottaa palvelusetelien myöntämisen ja käytön seurantaa. Yritykset ja rekisteröidyt yhdistykset, jotka on hyväksytty tuottamaan palvelusetelillä tuotettavia palveluja, löytyvät seudullisesta palveluntuottajarekisteristä. Palveluntuottajarekisteri löytyy verkosta osoitteesta www.klemmari.info. Palveluntuottajat löytyvät palvelusetelityypeittäin rekisteristä. Palvelusetelikohtainen palveluntuottajalista on myös tulostettavissa asiakkaille paperisena. Miset Oy ylläpitää Klemmari-sivustoa, joka toimii hyväksyttyjen palveluntuottajien rekisterinä. 3 Palvelusetelitoiminta perustuu eri toimijoiden yhteistyöhön. Palveluseteliprosessin tarkastelu on tärkeää, sillä toimijoita on runsaasti. Tehtävät ja roolit pitää harkita ja sopia selkeästi ja niitä pitää tarkastella kriittisesti jatkuvasti toiminnan edetessä. Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen ja Miset Oy:n tehtävät ja vastuunjako palvelusetelitoiminnan järjestämisessä on seuraava: Kuva 2. Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen ja Miset Oy:n roolit ja vastuunjako palvelusetelitoiminnassa Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta, johtoryhmä Vastaa palvelusetelitoiminnan strategisista linjauksista, kuten palvelusetelitoiminnan laajuudesta seututasolla ja yleisistä toimintaperiaatteista. Päättää palveluseteleiden arvoista, palvelukriteereistä ja palveluntuottajien hyväksymisen edellytyksistä. Sosiaali- ja terveysjohtaja Hyväksyy palveluntuottajat. Tuotantolautakunnat/palveluntuotantoyksiköt Päättää palvelutuotantoyksikön palvelusetelitoiminnasta järjestäjälautakunnan palveluseteliä koskevien linjausten mukaisesti. Tuotantolautakunnat linjaavat palvelusetelitoiminnan resursseista talousarviosuunnitelman/käyttösuunnitelman yhteydessä. Tulosalueen/-yksikön esimies Vastaa palvelusetelitoiminnan käyttöönoton valmistelusta kuten palvelun tuotteistamisesta ja hinnoittelusta sekä palvelusetelin myöntämisen kriteerien valmistelusta. Vastaa palvelusetelitoiminnan organisoinnista ja tiedottamisesta tulosalueella/-yksikössä. Esimies valmistelee palveluntuottajien hyväksymispäätökset sosiaali- ja terveysjohtajalle. Seudullinen palvelusetelitiimi Vastaa palvelusetelitoiminnan kehittämisestä. Tiimi on mukana kehittämässä kunnallisia sosiaali- ja terveyspalveluita siten, että palveluseteliasiakkaat saavat laadukasta palvelua 4 yhdenvertaisesti seudulla. Palvelusetelitiimi toimii tärkeänä foorumina palvelutuotantoyksiköiden sekä Miset Oy:n toimijoiden välillä. Kunkin palveluntuotantoyksikön näkökulma on edustettuna tiimissä. Tiimi tuottaa toimijoille tietoa palvelusetelin käytöstä Mikkelin seudulla. Palvelusetelitiimin nimeää sosiaali- ja terveysjohtaja. Tiimi koostuu seudun kuntien ja Miset Oy:n edustajista. Palveluohjaaja tai muu palvelusetelin myöntävä viranhaltija Palvelusetelin myöntää seutusoten palvelutuotantoyksikön viranhaltija yksikössä hyväksytyn työnjaon/toimivallan mukaisesti, tarvittaessa moniammatillisessa yhteistyössä. Hän laatii palvelupäätöksen asiakkaan valittua palvelusetelin palvelun järjestämisen tavaksi ja luo sähköisen palvelusetelin sähköisessä palvelusetelijärjestelmässä, myöntää palvelusetelin asiakkaalle ja valvoo palvelun toteutumista. Viranhaltija neuvoo asiakasta palveluseteliasioissa. Miset Oy:n rooli palvelusetelin käytön edistämisessä Miset Oy ylläpitää seutusoten lakisääteistä sähköistä palveluntuottajarekisteriä www.klemmari.info hyväksytyistä palveluntuottajista. Miset Oy vastaanottaa palveluntuottajahakemukset ja tarkastaa palveluntuottajien taustatiedot palveluntuottajan hyväksymistä varten. Miset Oy vastaa palveluntuottajien koulutuksesta ja neuvonnasta palveluseteliasioissa. Miset Oy osallistuu aktiivisesti palvelusetelitoiminnan kehittämiseen ja vastaa toimintaympäristöä koskevien kehittämistoimenpiteiden toteuttamisesta yhdessä seutusoten edustajien kanssa sekä tukee yritysten liiketoimintaosaamisen kehittymistä. 5 3 PALVELUSETELITOIMINNAN YLEISET MENETTELYTAVAT MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMESSA Palvelusetelipalvelut ovat asiakaskriteereiltään, palvelusisällöltään ja palvelusetelin arvon määräytymisperusteilta yhtenäiset kaikissa palvelutuotantoyksiköissä. Palvelutuotantoyksiköissä käyttöön otetut palvelusetelipalvelut vaihtelevat palvelutuotantoyksiköiden välillä perustuen väestön erilaisiin palvelutarpeisiin ja palvelutuotantoyksiköiden mahdollisuuksiin vastata niihin. 1. Palveluseteli on asiakkaalle myönnetty sitoumus maksaa palveluntuottajan tuottamasta palvelusta ennalta määrätty kustannus (palvelusetelin arvo). 2. Viranhaltija tekee päätöksen palvelusetelin myöntämisestä. Hän luo palvelusetelin Smartumin sähköisessä järjestelmässä, antaa kaksi (2) kopiota päätöksestä asiakkaalle. Palvelupäätöksessä määritellään, mitä palveluja seteli kattaa ja kuinka kauan se on voimassa. Jos palvelusetelin arvo on tulosidonnainen, siitä tehdään erillinen päätös asiakkaan tulojen mukaan. 3. Palvelusetelin käyttö on asiakkaalle vapaaehtoista ja halutessaan asiakas voi valita kunnan järjestämän palvelun. 4. Asiakkaalla ei ole ehdotonta oikeutta saada palveluseteliä. Kunta voi vaihtoehtoisesti järjestää palvelun omana toimintana tai ostopalveluna. Palvelusetelejä myönnetään palveluseteliin varatun määrärahan puitteissa. 5. Palvelusetelin myöntävä viranhaltija antaa asiakkaalle listan hyväksytyistä palveluntuottajista. Listasta ilmenee tuotettavat palvelut ja palvelujen hinnat. Ajantasainen lista hyväksytyistä palveluntuottajista löytyy verkosta osoitteesta www.klemmari.info. 6. Sosiaali- ja terveysjohtaja hyväksyy palveluntuottajat, jotka saavat tuottaa asiakkaille palveluja palvelusetelillä Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen alueella. Asiakas valitsee itse haluamansa palveluntuottajan hyväksyttyjen palveluntuottajien joukosta. 7. Tuotetun palvelun hinnan ja palvelusetelin välinen erotus jää asiakkaan maksettavaksi (asiakkaan omavastuuosuus). 8. Asiakkaalle voidaan erillisen harkinnan perusteella myöntää korvausta palveluntuottajien matkakustannuksista syntyvien kulujen kattamiseen. 9. Palveluohjaaja valvoo myönnetyn palvelun toteutumista ja kirjaa ylös asiakaspalautteen. 6 4 PALVELUSETELITOIMINNAN VALVONTA JA PALVELUN LAADUN VARMISTAMINEN Palvelusetelitoiminnan seuranta ja valvonta on olennaista palvelun laadun varmistamiseksi. Palvelusetelitoiminnan seuranta ja valvonta tapahtuu eri vaiheissa palveluseteliprosessia. Valvonnan kohteena ovat palveluntuottajat, tarjottavat palvelut ja toiminnan yleinen organisointi palvelutuotantoyksiköissä. Palveluntuottajien valvonta Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi hyväksyy palveluntuottajiksi ainoastaan kriteerit täyttävät yritykset, rekisteröidyt yhdistykset ja säätiöt. Hyväksymismenettelyssä tarkastetaan yritystoiminnan perustiedot, palveluntuottajan henkilöstön osaamisen taso sekä palvelujen soveltuminen palvelusetelillä järjestettäviksi. Miset Oy esitarkastaa palveluntuottajien taustatiedot ennen sosiaali- ja terveysjohtajan hyväksyntää. Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi seuraa palveluntuottajien omavalvontasuunnitelmien ajantasaisuutta ja edistää omavalvonnan kehittämistä. Kaikkien palveluntuottajien omavalvontasuunnitelmat ovat sähköisesti saatavissa Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen verkkosivuilta www.mikkelinseutusote.fi. Miset Oy huolehtii siitä, että palveluntuottajien tiedot ovat ajan tasalla seudullisessa palveluntuottajarekisterissä www.klemmari.info. Palvelun toteutumisen seuranta ja valvonta Palvelusetelin myöntävä viranhaltija seuraa palvelun toteutumista ja huolehtii siitä, että asiakas saa palvelun, johon palveluseteli on myönnetty. Palveluohjaaja ottaa vastaan palvelua koskevat reklamaatiot asiakkailta ja ne käsitellään Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen epäkohtailmoitus- ja muistutusmenettelykäytännön mukaisesti. Palvelun toteutumista ja palveluntuottajaa koskevista palautteista kerrotaan palvelusetelitiimille, joka toimii seudullisena foorumina palveluseteliasioissa. Palvelusetelitoiminnan yleinen valvonta Tulosalueen/-yksikön esimies seuraa palvelusetelitoiminnan laajuutta yksikössään. Esimies valvoo, että palvelusetelit myönnetään seudullisten kriteerien ja päätösten mukaisesti, toimintaan varattujen resurssien puitteissa. Seudullinen palvelusetelitiimi käsittelee ajankohtaisia palveluseteliasioita ja raportoi toiminnasta sosiaali- ja terveysjohtajalle, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunnalle sekä tarvittaville sidosryhmille. Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi ja Miset Oy keräävät palautetta asiakkailta ja palveluntuottajilta sekä julkaisevat sitä. 7 5 PALVELUSETELIT 5.1 Tilapäisen kotihoidon palveluseteli Tilapäisen kotihoidon palvelusetelillä tarjotaan kotipalveluksi, tukipalveluiksi ja kotisairaanhoidoksi luokiteltavia palveluja. Palveluseteli on tarkoitettu kotiutustilanteisiin tai muutoin tilapäisesti epävarmuutta ja turvattomuutta kokeville henkilöille lyhytkestoisesti. Palvelulla tuetaan asiakkaan kotona asumista ja selviytymistä arkipäivän askareissa ja henkilökohtaisissa toiminnoissa. Palvelusetelin myöntää kotihoidon ohjaaja tai palveluohjaaja. Palveluseteliasiakas Asiakkaan fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky on alentunut eikä asiakas selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti. Palveluseteli voidaan myöntää seuraavissa tilanteissa: 1. Asiakas tarvitsee sairauden vuoksi erityistä ammattitaitoa vaativaa hoitoa, tutkimusta ja voinnin seurantaa eikä kykene käyttämään kodin ulkopuolisia terveyspalveluja. 2. Asiakas tarvitsee apua kotona selviytymiseen kotiuduttuaan sairaalahoidosta. 3. Asiakas on omaistensa hoidossa ja omaiset tarvitsevat jaksamisensa tueksi kotihoidon apua. Palvelun sisältö Asiakas saa hygieniaan, pukeutumiseen, asiointiin, liikkumiseen, lääkehoitoon, sairaanhoitoon, huolehtimiseen, ravitsemukseen ja sosiaaliseen toimintaan liittyvää tukea ja apua. Palvelu perustuu asiakkaan / omaisen kanssa yhdessä tehtyyn hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Palvelusetelin ominaisuudet Palvelusetelin nimi palveluntuottajarekisterissä: ”Tilapäisen kotihoidon palveluseteli” Palvelun kesto: palvelua myönnetään kerrallaan enintään kuukauden ajaksi. Palvelusetelin arvo: 20 €/tunti. Asiakkaan omavastuuosuuden määräytyminen Asiakas maksaa tuotetun palvelun hinnan ja palvelusetelin välisen erotuksen suoraan palveluntuottajalle. 8 5.2 Säännöllisen kotihoidon palveluseteli Säännöllisen kotihoidon palvelusetelillä tarjotaan kotipalveluksi, tukipalveluiksi ja kotisairaanhoidoksi luokiteltavia palveluja. Palvelulla tuetaan asiakkaan kotona asumista ja selviytymistä arkipäivän askareissa ja henkilökohtaisissa toiminnoissa. Palveluseteli myönnetään kotihoidon kriteerit täyttävän asiakkaan hoitoon tilanteessa, jossa palvelutarve on säännöllistä. Palvelusetelin myöntää kotihoidon ohjaaja tai palveluohjaaja. Palveluseteliasiakas Asiakkaan fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky on alentunut eikä asiakas selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti. Asiakkaan RaVa -indeksi on vähintään 1.60. Palveluseteli voidaan myöntää seuraavissa tilanteissa: 1. Asiakas tarvitsee sairauden vuoksi erityistä ammattitaitoa vaativaa hoitoa, tutkimusta ja voinnin seurantaa eikä kykene käyttämään kodin ulkopuolisia terveyspalveluja. 2. Asiakas on omaistensa hoidossa ja omaiset tarvitsevat jaksamisensa tueksi kotihoidon apua. Palvelun sisältö Asiakkaan hygieniaan, pukeutumiseen, asiointiin, liikkumiseen, lääkehoitoon, sairaanhoitoon, huolehtimiseen, ravitsemukseen ja sosiaaliseen toimintaan liittyvää tukea ja apua. Palvelu perustuu asiakkaan/omaisen kanssa yhdessä tehtyyn hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Palvelusetelin ominaisuudet Palvelusetelin nimi palveluntuottajarekisterissä: ”Säännöllisen kotihoidon palveluseteli” Palvelusetelin arvo on asiakkaan tuloista riippuvainen. Palvelusetelin arvo on vähintään 7 € ja enintään 27 € /tunti. Määritellyn tulorajan ylittävä tulo vähentää palvelusetelin täyttä määrää kotitalouden koon mukaan määräytyvällä prosenttiosuudella tulorajan ylittävästä tulosta jaettuna 60:llä. Säännöllisen kotihoidon palvelusetelin arvoon vaikuttavat asiakkaan tulorajat ja vähennysprosentit 1.3. alkaen. Asiakkaan omavastuuosuuden määräytyminen Säännöllisen kotihoidon palveluseteliä myönnettäessä otetaan huomioon asiakkaan bruttotulot. Mikäli palveluntuottajan palvelu (tuntihinta) on myönnetyn palvelusetelin arvoa kalliimpi, asiakas maksaa erotuksen omavastuuosuutena suoraan palveluntuottajalle. 9 5.3 Omaishoitajan vapaapäivien palveluseteli Palveluseteli myönnetään omaishoitajien lakisääteisten vapaapäivien toteuttamiseksi. Palveluseteli myönnetään omaishoitajalle silloin, kun se soveltuu vaihtoehtona omaishoitajan vapaapäivien korvaamiseen. Omaishoidon vapaa voidaan järjestää kotiin annettavana palveluna tai lyhytaikaishoitona hoivayksikössä. Palvelusetelin myöntää kotihoidon ohjaaja tai palveluohjaaja. Palveluseteliasiakas Palvelusetelillä järjestetään lakisääteiset vapaat (3 vrk/kk) omaishoidontuen sopimuksen tehneelle omaishoitajalle, tarvittavat palvelut järjestetään omaishoidettavalle. Palvelun sisältö Omaishoidettavan päivittäisissä toimissa avustaminen, omaishoitajalle kuuluvat tehtävät. Hoivayksikössä omaishoidettavalle tarjotaan ympärivuorokautinen hoito. Palvelusetelin ominaisuudet Palvelusetelin nimi palveluntuottajarekisterissä: ”Omaishoitajan vapaapäivien palveluseteli (kotona annettavana palveluna)” ja ”omaishoitajan vapaapäivien palveluseteli (palvelu lyhytaikaishoitona hoivayksikössä)”. Palvelun kesto: lakisääteiset vapaapäivät 3 vrk/kk. Palvelua myönnetään enintään 3 kuukauden ajaksi kerrallaan. Palvelusetelin arvo: mikäli palveluseteli myönnetään muun kuin lakisääteisen vapaan järjestämiseksi, palvelusetelin arvo on 20€/tunti kotiin annettavana palveluna, 100€/vrk, kolmena päivänä kuukaudessa lyhytaikaisjaksona hoivayksikössä. Asiakkaan omavastuuosuuden määräytyminen Lakisääteisten omaishoitajien vapaapäivien (3 vrk/kk) osalta omavastuuosuus on 11,30€/vrk. Mikäli palveluseteli myönnetään muun kuin lakisääteisen vapaan järjestämiseksi, asiakkaan omavastuuosuus vaihtelee valitun palveluntuottajan hinnan mukaan. 5.4 Palveluntuottajan matkakustannusten korvaus Palveluntuottajan matkakustannusten korvaus voidaan myöntää palvelusetelinä erillisen harkinnan mukaan korvaamaan palvelun toteutumisesta syntyviä matkakuluja, jotka syntyvät läheltä tulevan palveluntuottajan matkasta asiakkaan kotiin. Matkakustannusten korvauksella turvataan se, ettei asiakkaan maksettavaksi jäävä omavastuuosuus palvelusetelillä maksettavasta palvelusta ole kohtuuton. Korvauksen tavoitteena on mahdollistaa se, että myös haja-asutusalueella asuva pienituloinen ja vähävarainen asiakas voi halutessaan valita palvelusetelipalvelun. Korvauksen myöntää kotihoidon ohjaaja tai palveluohjaaja kotona tuotettavaa palvelua koskevan palvelusetelin myöntämisen yhteydessä. Korvaukseen oikeutettu asiakas Korvaus myönnetään aina erillisen harkinnan mukaan taajama-alueen ulkopuolella asuvalle asiakkaalle, jolle tuotetaan palvelua kotiin palvelusetelillä. Matkasta syntyviä kustannuksia tuetaan erillisellä palvelusetelillä, mikäli matkasta syntyvät kustannukset ovat asiakkaalle kohtuuttomat. Palvelusetelin myöntämisen kriteerinä on asiakkaan pienituloisuus, vähävaraisuus ja palveluntuottajan matkan pituus asiakkaan kotiin. 10 Pienituloisuuden peruste: nettotulo 1200 €/kk Korvaukseen oikeuttavan matkan pituus: lähellä sijaitsevan palveluntuottajan matkan pituus asiakkaan kotiin on yli 10 km Korvauksen ominaisuudet Palvelusetelin nimi palveluntuottajarekisterissä: ”Palveluntuottajan matkakustannusten palveluseteli” Palvelusetelin arvo: Palvelusetelin arvo määräytyy matkakilometrien mukaan. Palvelusetelin arvo on veroton kilometrikorvaus, 10 kilometriä ylittävästä matkasta. 5.5 Rintamaveteraaneille kotiin vietävien avopalvelujen palveluseteli Valtionkonttori myöntää kunnille avustusta rintamaveteraaneille kotiin vietäviin avopalveluihin. Määrärahaa voidaan käyttää sosiaalihuoltolain mukaisen kotipalvelun antamiseen sen tarpeessa oleville veteraaneille. Kotiin vietävinä palveluina voivat tulla kyseeseen esim. kodinhoitajan apu, ateriapalvelu, pyykkipalvelu ja siivousapu. Määrärahan käyttöön sovelletaan sosiaalihuoltolain mukaista tarveharkintaa kuitenkin niin, että rintamaveteraanin tuloja ei tarvitse selvittää, vaan palvelun tarve on ratkaiseva. Palveluseteliasiakas Palveluseteliin on oikeutettu Suomessa asuva vuosien 1939–1945 sotaan osallistunut rintamasotilastunnuksen, rintamapalvelustunnuksen tai rintamatunnuksen omaava rintamaveteraani. Palvelun sisältö Siivouspalvelu, asiointi- ja ulkoiluapu, vaatehuoltopalvelu ja pihatyöt. Palvelusetelin ominaisuudet Palvelusetelin nimi palveluntuottajarekisterissä: ”Rintamaveteraaneille kotiin vietävien avopalvelujen palveluseteli” Palvelun kesto: Palvelusetelit tulee käyttää maaliskuun 2015 loppuun mennessä. Palvelusetelin arvo: palvelun arvo on 350 €. Asiakkaan omavastuuosuuden määräytyminen Palveluseteli kattaa kaikki palvelun tuottamisesta koituvat kustannukset eikä asiakkaalle jää maksettavaksi omavastuuosuutta. 5.6 Lapsiperheiden tilapäisen kotipalvelun palveluseteli Kangasniemellä, Mikkelissä ja Mäntyharjulla on palveluseteli käytössä lapsiperheiden tilapäisen kotipalvelun järjestämiseksi. Palvelun on tarkoitus monipuolistaa ja lisätä lapsiperheiden hyvinvointia ja ennaltaehkäistä lapsiperheiden ongelmia. Kangasniemellä perhe voi hakea lapsiperheiden kotipalvelua kotihoidosta ja Mikkelissä perhepalveluiden perhetyöstä joko puhelimitse tai kirjallisena. Yksiköiden palveluohjaajat arvioivat palvelutarpeen ja palvelusetelin sopivuuden myöntämiskriteereiden perusteella. Perheelle laaditaan hoito- ja palvelusuunnitelma, johon kirjataan mihin tarkoitukseen ja kuinka paljon kotipalvelua myönnetään. 11 Palveluseteliasiakas Lapsiperhe tarvitsee tilapäisesti kodinhoidollista, lapsenhoidollista ja kasvatuksellista apua kriisitilanteen tai sairauden vuoksi. Palvelun myöntämisen taustalla voi olla esimerkiksi: - Raskauteen tai synnytykseen liittyvä avuntarve - Väsymys ja uupumus perheessä - Aikuisen tai lapsen sairastuminen tai loukkaantuminen - Perheen erityistilanne, esim. avioero, muutto, kuolema Palveluohjaaja tekee kokonaistilannearvion tarvittaessa moniammatillisesti perheen tilanteesta ja käytettävissä olevista tukiverkostoista. Jos arvioinnin pohjalta perhe täyttää kriteerin/-t, perheelle myönnetään palveluseteli, mikäli perhe sen hyväksyy. Palvelulla ei voida korvata vanhemman lakisääteistä oikeutta tilapäiseen hoitovapaaseen. Palvelun sisältö Lapsiperheperheille tarkoitettu tilapäinen kotipalvelu on sosiaalihuoltolain (20 §) mukaista toimintaa ja sen tarkoituksena on vahvistaa perheiden hyvinvointia ja ennaltaehkäistä ongelmien syntymistä. Palvelu on tarkoitettu lapsiperheille, joilla on tarvetta tilapäiseen lastenhoitoapuun ja / tai välttämättömään kodinhoitoapuun, eikä se ole sidottu lastensuojeluun. Käytännössä apu on esimerkiksi lastenhoitoa, ruoanlaittoa, pyykinpesua, imurointia tai kodin ylläpitosiistimiseen liittyvää apua. Palvelusetelin ominaisuudet Palvelusetelin nimi palveluntuottajarekisterissä: ”Lapsiperheiden kotipalvelun palveluseteli” Palvelun kesto: Alkaen 1 tunti, korkeintaan 1 kuukauden ajan. Kotipalvelu on tilapäistä ja määrärahasidonnainen, jonka vuoksi päätös tehdään määräajaksi. Palvelusetelin arvo: 20€/tunti. Asiakkaan omavastuuosuuden määräytyminen Mikäli palveluntuottajan palvelun tuntihinta on palvelusetelin arvoa kalliimpi, maksaa asiakas erotuksen omavastuuosuutena suoraan palveluntuottajalle. Lisäseteleitä voidaan myöntää omavastuuosuuden kohtuullistamiseksi harkitusti perheen maksukyvyn mukaan. 5.7 Vanhusten tehostetun palveluasumisen palveluseteli Palvelusetelin myöntämisen lähtökohtana on, että henkilö ei selviydy omassa kodissaan vaikka kaikki kotiin mahdolliset tukikeinot olisi järjestetty. Asiakas tarvitsee ympärivuorokautista hoitoa tai valvontaa. Palvelusetelin myöntää asumispalveluista vastaava palveluohjaaja. Palveluseteliasiakas Asiakas täyttää tehostetun palveluasumisen asiakaskriteerit. Asiakkaan fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky on alentunut eikä asiakas selviydy omassa kodissaan ja tarvitsee ympärivuorokautisia palveluja. Palveluseteli voidaan myöntää seuraavissa tilanteissa: 1. Asiakas tarvitsee muistisairauden vuoksi ympärivuorokautista palvelua 2. Asiakkaalla ei ole lääketieteellisesti perusteltua syytä sairaalatasoiseen hoitoon. Palvelun sisältö 12 ASUMINEN o Asiakkaan kanssa tehdään erillinen vuokrasopimus. Palveluntuottaja huolehtii, että asiakkaalle haetaan mahdollinen asumistuki. Vuokra ilmoitetaan euroa/neliö/kuukausi. Kiinteistökulut, sähkö ja vesi kuuluvat vuokraan. HOIVA JA HOITO Kuntouttava työote/ asukkaan aktivointi o Kuntouttava työote kaikissa päivittäisissä toiminnoissa, huomioiden fyysiset, sosiaaliset ja psyykkiset voimavarat o Asukas toimii itsenäisesti omien voimavarojensa puitteissa päivittäisissä toiminnoissa Ympärivuorokautinen hoito, turva ja huolenpito sekä voinnin seuranta o Tehostetun palveluasumisen asiakkaan palvelutarve on jatkuva ja ympärivuorokautinen. Asiakkaalle laaditaan kirjallinen hoito- ja palvelusuunnitelma. Hoito- ja palvelusuunnitelmaa tarkistetaan puolen vuoden välein tai tarvittaessa tilanteen muuttuessa o Vuorokauden aikana sovittujen asiakaskäyntien välillä henkilökunta on lisäksi saatavilla turva-/hoitajakutsujärjestelmän kautta o Yöllä (klo 22.00 - 07.00) hoitajien käynnit tarpeen mukaan o Ruokailussa avustaminen sekä tarvittaessa syöttäminen o Ravitsemustilan seuranta Henkilökohtainen hygienia o Hygieniasta huolehditaan päivittäin aamu- ja iltapesuilla o Suihkutus tai saunotus asiakkaan tarpeen mukaan Ihon, hiuksien ja kynsien hoito o Suuhygieniasta huolehtiminen päivittäin Pukeutuminen o Asukasta autetaan pukeutumaan asianmukaisesti sään, tilanteen ja vuodenajan mukaan Lääkehoidon toteuttaminen o Lääkkeiden jakaminen o Lääkkeiden antaminen valvotusti o Lääkehoidon seuranta ja arvioiminen o Reseptien uusiminen o Lääkkeiden tilaus Terveydentilan seuranta ja hoito o Terveydentilan ja voinnin seuranta päivittäin o Sairaanhoidolliset hoitotoimenpiteet o Konsultointi ja yhteistyö omalääkärin ja perusterveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon kanssa, tarvittaessa saattaminen Kuntoutus o Henkilökunnan toteuttama ohjaus ja neuvonta arjessa, kuntouttavan työotteen periaatteiden mukaisesti o Yksilöllistä tai ryhmämuotoista kuntoutusta viikottain o Apuvälineiden tarpeen arviointi, ohjaus ja apuvälineiden hankkimisessa avustaminen yhteistyössä fysio- ja toimintaterapian kanssa o Apuvälineiden käytössä avustaminen ja välineiden kunnon tarkastus Sosiaalinen ja henkinen tuki o Sosiaalisen verkoston ylläpitäminen ja kannustaminen o Jatkuva yhteistyö omaisten ja läheisten kanssa o Viikoittainen psykososiaalinen - ja viriketoiminta juhlapyhät huomioiden o Yhteisiä tapahtumia omaisille, läheisille ja asukkaille Yhteistyö omaisten ja yhteistyökumppaneiden kanssa o Asiakkaan tarpeesta lähtevä yhteistyö eri tahojen kanssa ATERIAPALVELU Palveluun tulee sisältyä vähintään seuraavat tarjottavat ateriat ja huomioida mahdolliset erityisruokavaliot: o aamupala o lounas o päiväkahvi/välipala 13 o päivällinen o iltapala Ateriapalvelulle asetettavat vaatimukset o Aterioiden tulee olla monipuolisia sekä ravitsevia ja niiden sisällön tulee noudattaa Valtion ravitsemusneuvottelukunnan antamia suosituksia terveellisestä ruokavaliosta. Suositukset löytyvät internet osoitteesta: http://www.mmm.fi/ravitsemusneuvottelukunta/Ravitsemussuositussivu.htm o Palveluntuottajan tulee ateriapalveluita järjestäessään ottaa huomioon asiakkaiden diagnosoidut erityisruokavaliot ja syömiseen liittyvät ongelmat o Asiakkaalla tulee olla mahdollisuus ruokailla yhteisissä ruokailutiloissa tai omassa huoneessa hoito- ja palvelusuunnitelmansa mukaisesti o Ruokalistan tulee olla asiakkaiden ja omaisten nähtävillä. SIIVOUSPALVELU Siivouspalvelulla varmistetaan toiminnan vaatiman puhtaustason ylläpitäminen. o Siivous tapahtuu pääsäänöisesti arkipäivisin, tarvittaessa myös muina aikoina. o Palveluntuottaja vastaa kaikista talon tilojen siivouksista ja että tilat sekä asunnot ovat siistejä ja hygienisiä VAATEHUOLTOPALVELU o Vaatehuoltopalvelulla huolehditaan siitä, että asiakkaiden käyttämät vaatteet ja kodin tekstiilit pestään riittävän usein ja että ne ovat puhtaat. o Vaatteiden silitys ja pienehköt korjaustoimet tehdään tarvittaessa. RAHA-ASIAT JA ETUUDET Raha-asiat o Raha-asioiden hoidosta vastaa asiakas itse/ hänen valtuuttamansa henkilö/ edunvalvoja Etuudet o Asukkaan etuuksissa avustaminen, mm. toimeentulotuki, KELA:n etuudet, sosiaaliturvaetuudet o Edunvalvojan hakeminen tarvittaessa Palvelusetelin ominaisuudet Palvelusetelin nimi palveluntuottajarekisterissä: Tehostetun palveluasumisen palveluseteli Palvelusetelin arvo määritetään asiakaskohtaisesti tarkoitukseen laaditulla laskurilla. Palvelusetelin arvoa laskurilla määriteltäessä x Huomioidaan asiakkaan vastaavat tulot kuin kunnallista asiakasmaksua määritettäessä x Huomioidaan asiakkaan asumiskustannukset (vuokra sisältäen sähkön ja veden, asumistuki vähennettynä). Vuokraksi hyväksytään enintään 497 €/kk, mikä vastaa paikkakunnan keskimääräistä vuokratasoa. Enimmäisvuokra määritellään Kansaneläkelaitoksen kulloinkin voimassa olevan asumistuen normiston (hyväksytyt neliöt/enimmäisvuokra ym.) rajoissa. (muutettu 13.3.2014 valtioneuvoston 12.12.2013 antaman eläkkeensaajan asumistukea koskevan asetuksen mukaiseksi) x Palvelun hinta on palveluntuottajan ilmoittama hinta, enintään kuitenkin 3 040 €/kk (100 €/vrk) Asiakkaan omavastuuosuuden määräytyminen Jos asiakas valitsee palveluntuottajan, jonka perimä vuokra eikä palvelun hinta ylitä edellä määriteltyä enimmäismäärää, muodostuu asiakkaan maksettavaksi jäävä omavastuuosuus samansuuruiseksi kuin kunnallisen palvelun asiakasmaksu. 14 5.8 Tavallisen palveluasumisen palveluseteli Palveluseteliasiakas Asiakas täyttää tavallisen palveluasumisen saamisen myöntämisperusteet, (kohta 5.3.). Tavoite on, että palveluseteli on mahdollisimman monelle asiakkaalle taloudellisesti mahdollinen vaihtoehto. Palveluohjauksen merkitys on erittäin keskeinen palvelusetelitoiminnassa. Palveluohjauksen yhteydessä asiakkaan tilanne kartoitetaan yhdessä asiakkaan, ja tarvittaessa omaisen tai edunvalvojan kanssa. Palvelun sisältö ASUMINEN x Asiakkaan kanssa tehdään erillinen vuokrasopimus. Palveluntuottaja huolehtii, että asiakkaalle haetaan mahdollinen asumistuki. Vuokra ilmoitetaan €/m2/kuukausi. Kiinteistökulut, sähkö ja vesi kuuluvat vuokraan. HOIVA JA HOITO Kuntouttava, toimintakykyä tukeva työote/ asukkaan aktivointi x Kuntouttava työote kaikissa päivittäisissä toiminnoissa, huomioiden fyysiset, sosiaaliset ja psyykkiset voimavarat x Asukas toimii itsenäisesti omien voimavarojensa puitteissa päivittäisissä toiminnoissa x Asiakkaalle laaditaan kirjallinen hoito- ja palvelusuunnitelma. Hoito- ja palvelusuunnitelmaa tarkistetaan puolen vuoden välein tai tarvittaessa tilanteen muuttuessa. Hoito- ja palvelusuunnitelma tehdään yhdessä asiakkaan ja hänen omaisten /asioiden hoitajan kanssa. x Tavallisessa palveluasumisessa asukas saa hoitoa ja hoivaa palvelutalon henkilöstöltä aamuja iltavuorojen aikana. x Aamu- ja iltavuorojen aikana sovittujen asiakaskäyntien välillä henkilökunta on lisäksi saatavilla turva-/hoitajakutsujärjestelmän kautta x Yöllä asiakas hälyttää tarvittaessa apua turvapuhelimen välityksellä. x Ruokailussa avustaminen sekä tarvittaessa syöttäminen x Ravitsemustilan seuranta Asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelman mukaisesti huolehditaan x Hygieniasta, suuhygieniasta x Suihkutus tai saunotus asiakkaan tarpeen mukaan Ihon, hiuksien ja kynsien hoito x Pukeutumisesta x Lääkehoidon toteuttaminen: lääkkeiden jakaminen, lääkkeiden antaminen valvotusti lääkehoidon seuranta ja arvioiminen, reseptien uusiminen, lääkkeiden tilaus x Terveydentilan seuranta ja hoito SIIVOUS x Kevyt päivittäissiistiminen Palvelusetelin ominaisuudet Palvelusetelin nimi palveluntuottajan rekisterissä: ”Tavallisen palveluasumisen palveluseteli” Palvelusetelin arvo määritetään asiakaskohtaisesti tarkoitukseen laaditulla laskurilla. Palvelusetelin arvoa laskurilla määriteltäessä x Huomioidaan asiakkaan vastaavat tulot kuin kunnallista asiakasmaksua määritettäessä x Huomioidaan asiakkaan asumiskustannukset (vuokra sisältäen sähkön ja veden, asumistuki vähennettynä). Vuokraksi hyväksytään enintään 497 €/kk, mikä vastaa paikkakunnan keskimääräistä vuokratasoa. Enimmäisvuokra määritellään Kansaneläkelaitoksen kulloinkin voimassa olevan asumistuen normiston (hyväksytyt neliöt/enimmäisvuokra ym.) rajoissa. x Palvelun hinta on palveluntuottajan ilmoittama hinta, palvelusetelin arvo on enintään kuitenkin 1 520 euroa/kk (50 €/vrk) Asiakkaan omavastuu Asiakkaan itse kustantamat tarvikkeet ja palvelut: 15 x x x x x Ateriapalvelu Turvapalvelut Vaatehuolto Hoitotarvikkeet (haetaan asiakkaalle ilmaisjakeluna aina, kun siihen oikeuttavat kriteerit täyttyvät) Kotisairaanhoidon palvelut Jos asiakas valitsee palveluntuottajan, jonka perimä vuokra eikä palvelun hinta ylitä edellä määriteltyä enimmäismäärää, muodostuu asiakkaan maksettavaksi jäävä omavastuuosuus samansuuruiseksi kuin kunnallisen palvelun asiakasmaksu. Jos asiakkaan valitseman palveluntuottajan perimä vuokra ja/tai palvelun hinta ylittää enimmäismäärän, muodostuu asiakkaan maksettavaksi tuleva omavastuuosuus kunnallista asiakasmaksua korkeammaksi. Mikäli käy niin, ettei palvelusetelin turvin palvelutaloon siirtyneellä ole enää taloudellisia edellytyksiä asua valitsemassaan palvelutalossa, hän siirtyy seutusoten palvelujen piiriin. Tällöin asiakkaalle etsitään uusi palvelutalopaikka, paikkaa joutuu luultavasti odottamaan, joten tilanne kannattaa ennakoida. 5.9 Vammaisten henkilökohtaisen avun palveluseteli Henkilökohtaisella avulla tarkoitetaan vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avustamista kotona ja kodin ulkopuolella. Asiakas ja vammaispalvelujen erityistyöntekijä sopivat aina yhdessä henkilökohtaisen avun järjestämistavoista. Asiakkaan oikeus palveluseteliin sekä henkilökohtaiseen avun määrä sovitaan palvelusuunnitelmassa. Palveluseteliasiakas Palvelusetelin voi saada vammainen henkilö, joka on oikeutettu henkilökohtaiseen apuun. Asiakkaan oikeus palveluseteliin sekä henkilökohtaiseen avun määrä sovitaan palvelusuunnitelmassa. Palveluseteli on tarkoitettu äkillisiin ja lyhytaikaisiin avustajatarpeisiin esimerkiksi vakituisen avustajan sairastuessa tai myönnettäessä henkilökohtaista apua pieniin tuntimääriin. Palvelun sisältö Henkilökohtaisella avulla tarkoitetaan vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avustamista kotona ja kodin ulkopuolella: 1) päivittäisissä toimissa; 2) työssä ja opiskelussa; 3) harrastuksissa; 4) yhteiskunnallisessa osallistumisessa; tai 5) sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä. Henkilökohtaisen avun tarkoitus on auttaa vaikeavammaista henkilöä toteuttamaan omia valintojaan em. toimia suorittaessaan. Henkilökohtaisen avun järjestäminen edellyttää, että vaikeavammaisella henkilöllä on voimavaroja määritellä avun sisältö ja toteutustapa. Palvelusetelin ominaisuudet Palvelusetelin nimi palveluntuottajarekisterissä: Vammaisten henkilökohtaisen avun palveluseteli. Palvelusetelin arvo on 25 €. Asiakkaan omavastuuosuuden määräytyminen Vammaisten henkilökohtaisen avun palveluseteli eroaa muista palveluseteleistä siltä osin, ettei palvelusta saa jäädä omavastuuosuutta asiakkaan maksettavaksi. 16 6 PALVELUSETELIOHJE Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta on hyväksynyt palveluseteliohjeen, jossa tarkemmin määritetään palveluseteliin liittyviä toimintatapoja (Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta 12.12.2013 § 71). Sosiaali- ja terveysjohtaja hyväksyy palveluntuottajat palvelusetelitoimintaan. Hyväksymisen edellytyksenä on, että palveluntuottaja sitoutuu noudattamaan lautakunnan hyväksymää palveluseteliohjetta. LIITE 1. Hyväksytyt palveluntuottajat Mikkelin seudulla helmikuussa 2015 HYVÄKSYTYT PALVELUNTUOTTAJAT Om ais ho it a jan (tilanne 17.2.2015) Taulukosta käy ilmi, mitä palvelua tuottavat ja minkä kunnan/kuntien alueella toimivat 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 Airi Lailavuo Arkivoima Oy Attendo Oy Eija Karjalainen Ky Etelä-Savon Marttapalvelut Oy H10 Kymppipalvelut Helenan kotiapu ja hoitopalvelut HoivaHovi Oy HR Kotiapu Invalidiliiton Asumispalvelut Oy Kirkkopalvelut ry Kotipalvelu CleanVarma Kotipalvelu Essu Kyyhkylä Oy Mikkelin Hoivapalvelu Pelakuu Oy Mikkelin Kuntopalvelu Mikkelin Sateenkaari ry Mikkelin Ropoyhdistyksen Annakoti-säätiö Mikkelin Vanhainkotiyhdistys ry, Pietarinpirtti Mäntyharjun Työosuuskunta Villi Apila Remontti- ja kotipalvelu Jori T:mi Siskon hoiva- ja kotipalvelu Spesio Suomen Ikihyvä Oy Toivolan Mökki- ja Luontopalvelut Ky Tompan-palvelu Työosuuskunta Otavan Lähipalvelukeskus Vetrea Terveys Oy 29 30 31 32 33 34 35 36 37 Sä än nö llis en k va pa ap äiv ien pa lve otih lus oid et e Ti l on li ap pa äis lve en l u se ko tel tiho i ido La np psi alv pe elu rhe se id e tel nk i Rin oti pa tam l v av elu op avete np a lv a lv elu ra an elu i en jen Va se p a kot tel nh i i l u i v n ste elu pa v ietä nt lve s e tel eh lus v i en i ete os t e tu li Va np mm a lve a pa lu a lve isen su lus h mi ete enk i se lö n li n he nk ilö k oh ta i se na vu n (lähde: Miset Oy, Pertunmaan kunta) Hirven- Kangas- Mänty- PertunMikkeli salmi niemi harju maa X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X Kotipalvelu Jaana Janhonen Pikkuväki ry T:mi Sipri Sirkka Ylönen Tmi Eija Kruuse Tmi Outi Virtakallio X X X X X X X X X X X X Lissun siistikoti Mervin pito- ja kotiapu Suvirinne Tmi Rauni Björkman X X X X X X X X X X X X Erikoislääkäri- ja erityistyöntekijäpalvelujen X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X 17X X X X
© Copyright 2024