1. No category

TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY
SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA JA OSAYLEISKAAVAN MUUTOS
8.6.2015
Kaavaluonnos nähtävillä (MRL 62§, MRA 19§) 26.8.-26.9.2014
YHTEENVETO OSALLISTEN KUULEMISESTA SEKÄ VASTINEET KAAVALUONNOKSESTA SAATUIHIN MIELIPITEISIIN JA LAUSUNTOIHIN
Huomauttaja
Lausunto
Vastine
1.
1.1.
Lausunnon liitteenä johtoalueen profiili. Rakennusraja on johdon keskilinjasta 23 metriä molemmille puolille, joka on samalla koko johtoalue. Reunapuuvyöhykkeet 10 metriä ovat molemmilla reunoilla johtokatua. Johtoaukea on 13 metriä molemmin puolin johdon keskilinjasta.
Merkitään tiedoksi. Lisätään tieto selostukseen jatkosuunnittelua varten.
1.2.
Johto on merkitty kaavaehdotukseen asianmukaisesti.
Merkitään tiedoksi.
Ei aiheuta muutosta kaavaluonnoksen.
1.3.
Olemassa olevaan 110kv kaavamerkintään esitetään lisättäväksi teksti: "Johtoalueelle ei sijoittaa ilman voimajohdon omistajan lupaa maanpäällisiä tai maanalaisia rakennuksia, rakennelmia tai istutuksia”
Esitys kaavan tarkistuksesta:
Täydennetään määräystä esitetysti.
1.4.
Annamme tarvittaessa lisätietoa ja toivomme tiedoksi saantia
kun kaava on hyväksytty.
Merkitään tiedoksi.
Ei aiheuta muutosta kaavaluonnokseen.
2.1.
Melualueet, varastojen suoja-alueita koskevat aluevaraukset ja
kaavamääräykset ovat asianmukaiset, samoin puolustusvoimien tarpeeseen varattu EP-alue. Varuskunnan toiminnot
on otettu kaavassa asianmukaisesti huomioon.
Merkitään tiedoksi.
Ei aiheuta muutosta kaavaluonnokseen.
2.2.
s-2 -alueen määräys ehdotetaan muutettavaksi: ”..alueen
puusto tulee pyrkiä säilyttämään...”
Kaavaluonnoksessa esitetty määräys on Ympäristöministeriön ohjeistuksen mukainen. Määräys ei edellytä liito-oravan elinpiirin täydellistä
suojelua, vaan alueella saa suorittaa ELY-keskuksen hyväksymiä metsänhoitotoimia. Sallituista toimenpiteistä tulee neuvotella ELY-keskuksen kanssa.
Ei aiheuta muutosta kaavaluonnokseen.
2.
Caruna Oy
Länsi-Suomen Sotilasläänin Esikunta (LSSLE)
Ei aiheuta muutosta kaavaluonnokseen.
2(57)
2.3.
Kaavan yleismääräyksiin esitetään lisättäväksi kaavamääräys,
jonka mukaan tuulivoimaloiden maanpäällisiä osia ei saa rakentaa ilman puolustusvoimien hyväksyntää.
LSSLE edellyttää, että määräystä ei muuteta pelkäksi lausuntopyyntövelvoitteeksi, koska se ei riittävästi turvaa puolustusvoimien etuja. Kun tuulivoimarakentamisen suunnitelmat tarkentuvat (voimaloiden määrä, korkeus ja sijoittuminen), tulee
Pääesikunnalta pyytää lausunto tuulivoimaloiden hyväksyttävyydestä ja mahdollisista selvitystarpeista. Arvion tutkaselvityksen tekemisen tarpeesta tekee Pääesikunta saatuaan tarkemmat tiedot suunnitelluista tuulivoimaloista.
Merkitään tiedoksi tuulivoimaa koskevien lausuntopyyntöjen osalta.
Esitys kaavan tarkistuksesta:
Täydennetään määräystä esitetysti. 21.4.2015 neuvottelussa sovitusti
määräystä täsmennetään koskemaan yli 50 metriä korkeita tuulivoimaloita.
LSSLE toteaa, että puolustusvoimien virallisen kannan tuulivoimarakentamiseen antaa Pääesikunnan operatiivinen osasto.
2.4.
Jatkosuunnittelussa ja rakentamisessa tulee huomioida myös
alueella ja läheisyydessä mahdollisesti kulkevat puolustusvoimien kaapelilinjat.
Merkitään tiedoksi jatkosuunnittelua varten.
Ei aiheuta muutosta kaavaluonnokseen.
Mahdollisten kaapelilinjojen sijainti tulee selvittää hyvissä
ajoin ennen rakentamissuunnitelmien valmistumista ja rakentamista. Puolustusvoimien kaapelinäyttö tilataan Palvelukeskuksesta puhelinnumerosta 0299818080.
2.5.
Koska kuntakaavoilla ja rakennusluvilla voidaan mahdollisesti
ratkaista yksittäisten tuulivoimaloiden ja rakentamisia, LSSLE
esittää, että mahdollisia yksittäisiä tuulivoimalahankkeita silmällä pitäen Säkylän kunta lisää rakennusjärjestykseen ja tarvittavilta osin muihinkin yleiskaavoihin seuraavat lauseet:
"Yli 50 metriä (kokonaiskorkeus maanpinnasta) korkeista tuulivoimaloista tulee aina pyytää erillinen lausunto Pääesikunnalta
koko kunnan alueella. Yksittäisiä alle 50 metriä (kokonaiskorkeus maanpinnasta) korkeita pientuulivoimaloita saa rakentaa,
mikäli ne eivät rajoitu puolustusvoimien vakituisessa käytössä
Merkitään tiedoksi.
Ei aiheuta muutosta kaavaluonnokseen.
3(57)
oleviin alueisiin."
3.
Pyhäjärviseudun ympäristölautakunta
3.1.
Pyhäjärviseudun ympäristölautakunta pitää yleiskaavoitusta
pitkällä tähtäimellä erittäin tarpeellisena ja voimaantullessaan
selkeyttää huomattavasti mm. rantarakentamista. Kaavan
tausta-aineistona olevat selvitykset ovat hyvin laadittuja ja
niissä on saatu uutta tietoa Säkylän luonnonolosuhteista.
Merkitään tiedoksi.
Ei aiheuta muutosta kaavaluonnokseen.
3.2.
Virttaantien-Leppähiukantien teollisuusaluetta tulisi supistaa
niin, että Leppähiukantien varressa olevalle asutukselle tulee
riittävä suojavyöhyke ja luontoselvityksessä havaitut luontotyypit ko. alueella eivät vaarannu.
Esitys kaavan tarkistuksesta:
Supistetaan teollisuusaluetta esitetysti. Muutetaan teollisuusalue myös
reservialueeksi.
3.3.
Pioneeritien länsipuolella kaava ei ole yhtenevä uudehkon
Pyhäjoen yleiskaavan kanssa; onko näin lyhyellä aikavälillä tarpeen muuttaa kaavaa näin paljon?
Keskustan ja palvelujen läheisyyteen tarvitaan uusia asuinalueita, sillä
niiden kysyntä tulee kasvamaan. Taajamassa on hyvin vähän alueita,
joille uusia asuinalueita voidaan sijoittaa. Tästä syystä alueelle on osoitettu uusi asuinpientalojen varaus. Alueella on kuitenkin myös Puolustusvoimien käytössä oleva uimaranta-alue, joka halutaan säilyttää edelleen tässä käytössä.
3.4.
3.5.
Moision läheisyydessä voisi olla enemmän AP-alueen laajenemisvaraa, kun otetaan huomioon asutuksen tonttitarpeet.
Liikealueen ja Honkalan väli pitäisi näin pitkän tähtäimen
suunnitelmassa olla jotain muuta, kuin MT-aluetta.
Esitys kaavan tarkistuksesta:
Rajataan Pyhäjoen osayleiskaavan mukaiset RA-1 ja AO –rakennuspaikat
pois Säkylän osayleiskaava-alueesta. Puolustusvoimien uimarantana
käyttämä alue muutetaan EP-alueeksi.
Huovinrinteen alueella on noin 40 toteutumatonta asemakaavatonttia.
Kun muualla Suomessa varuskuntia lakkautetaan, on mahdollista, että
Säkylän varuskunta kasvaa, kun joukkoja keskistetään jäljelle jääviin.
Lisätään mahdollisuuksia asuintonttien lisäämiseen alueelle.
Esitys kaavan tarkistuksesta:
Laajennetaan Huovinrinteen AP-aluetta koilliseen.
Alueella on vanhoja maatiloja, joiden kulttuuriarvojen säilyminen edellyttää niille perinteisen ympäristön säilymistä. Tästä syystä rakennusten
ympärillä olevat pellot tulisi säilyttää. Rantatieltä avautuu kohdalta
myös näkymiä valtakunnallisesti arvokkaaseen kulttuurimaisemaan.
Peltojen rakentaminen katkaisisi näkymäyhteydet.
4(57)
Ei aiheuta muutosta kaavaluonnokseen.
3.6.
Ohitustien siirto nykyisestä liikenneympyrästä Peipohjantien
kohdille tulisi tutkia.
Säkylän halutaan säilyvän elinvoimaisena. Keskustan ohikulkutien rakentaminen on näivettänyt monen kunnan liike-elämän. Nykyisellä
paikallaan keskusta on helposti saavutettavissa ja ohikulkeva liikenne
houkuteltavissa käyttämään Säkylän palveluita.
Rantakujan-Lehmuuntien varressa oleva RA-alue ei ole kannatettava ratkaisu Lehmuuntien itäpuolisilta osilta; maaperä alueella ei sovellu rakentamiseen ja RA-alueen sijainti asutusalueen ja järven välissä on huono. Alueella sijaitsee mm. kotiseutumuseo, jonka rakennusten siirto toiseen paikkaan olisi
kaavan toteutuessa tarpeen.
Ei aiheuta muutosta kaavaluonnokseen.
Kyseessä on olemassa olevan loma-asutuksen laajentaminen. Alue tulee
toteuttaa asemakaavalla, jolloin voidaan laatia tarkempi maaperätutkimus ja osoittaa soveltuvat rakennuspaikat sen perusteella. Aluetta pienetään hieman, jotta viheryhteys pohjoisesta rantaan säilyy.
Kotiseutumuseon ympäristössä on osoitettu olemassa oleva tilanne
loma-rakentamisen osalta.
3.8.
Rantakujan varressa osa tonteista on piirretty virheellisesti
vesialueeksi.
Esitys kaavan tarkistuksesta:
Pienennetään RA-aluetta idästä.
Esitys kaavan tarkistuksesta:
Tarkistetaan vesialueen raja kulkemaan oikeaa korkeuskäyrää.
3.9.
Eenokin harjun metsikkö tulisi säilyttää virkistysalueena Rantatien ja järven välissä.
3.7.
Kunnan tavoitteena on mahdollistaa tulevaisuudessa palveluja alueelle.
3.10. Nummelantiellä (sanan Rintamaa-kohdalla) olevat asuinrakennukset tulisi huomioida kaavassa.
Ei aiheuta muutosta kaavaluonnokseen.
Esitys kaavan tarkistuksesta:
Merkitään asuinrakennukset AP-alueeksi.
3.11. Satakunnan viher- ja virkistysverkkoselvityksessä (8.8.2006)
mainittu hiekkaranta-alue tulisi huomioida kaavassa toisella
tavalla. Pyhäpirtin eteläpuolella oleva RA-3-merkintä pitäisi
poistaa ja hiekkarantakaista kokonaan merkitä s-1 –merkinnällä, koska kyse on luonnonsuojelulain 29 §:n mukaisesta suojeltavasta luontotyypistä.
s-1 –aluerajaus on merkitty luontoselvityksen mukaisin rajauksin (kohteet 38 ja 39). Luontoselvityksen mukaan luonnonsuojelulain määritelmän täyttävä hiekkaranta ei ulotu merkittyä laajemmalle tai uuden
rakennuspaikan alueelle. Olemassa olevien rakennuspaikkojen osalta
hiekkaranta on jo näiden rakennuspaikkojen alueella ja se tulee huomioida alueen hoidossa ja rakentamisessa.
Esitys kaavan tarkistuksesta:
Täydennetään s-1-aluetta koskevaa määräystä lisäämällä siihen MRL
43.2 § mukainen toimenpiderajoitus. Siirretään RA-3 –rakennuspaikka.
5(57)
3.12. Tausta-alueen suuntaan kapeita tontteja voisi yleiskaavassa
osoittaa suuremmaksi, mikä maastollisesti on luontevaa mm.
joidenkin tonttien osalta Niinikannontien ja Metsäläntien varressa.
3.13. Uusien lomarakennuspaikkojen pinta-ala pitää määrätä olemaan vähintään 2000 m2.
Vanhalla rakennuspaikalla, joka on jo rakennettu, pitää pintaalan olla vähintään 1000 m2, joka on vanhan rakennuslain aikainen vähimmäispinta-ala rakennuslautakunnan luvalla. Kaavamääräysten mukaisen täyden rakennusoikeuden voi saada
vain vähintään 2000 m2:n tontille, jolloin pienempien jo rakennettujen tonttien rakennusoikeus pitää olla pienempi samassa suhteessa.
3.14. Uudet lomarakennuspaikat on piirrettävä kartalle niin, ettei
siihen jää alle 2000 m2:n tontteja. Muutoin maanomistajalle
voi syntyä käsitys, että rakennuspaikka nykyisellään on riittävän iso.
3.15. Lomasäkylän kaavan ja Halavasadon tulevan kaavan välinen
alue tulisi osoittaa kaavoitettavaksi alueeksi. Ko. alueelle ei pitäisi osoittaa rakennuspaikkoja yleiskaavalla vaan ohjata laatimaan kaava tällekin alueelle, koska alue on jo niin ahtaasti rakennettu ja yleiskaavan käyttäminen rakennusluvan perusteena ei siinä toimi hyvin.
Rakennuspaikat on merkitty pääosin nykyisten kiinteistörajojen mukaan. Merkintää on mahdollista laajentaa. Rakennuspaikkojen laajentaminen edellyttää, että rakennuspaikan omistaja ostaa taustamaata.
Kyse on tosin suurimmaksi osaksi vanhoista rakennuspaikoista, ks. kohta
3.13.
Esitys kaavan tarkistuksesta:
Laajennetaan kapeita tontteja taustamaaston suuntaan.
Vanhat rakennuspaikat ovat jo olemassa ja jotkin niistä alle 1000m².
Kaavamääräyksillä on mahdollistettu nykyisten rakennusten ylläpito ja
korvaaminen. Rakennusoikeus näillä voidaan tarkistaa pinta-alaan suhteutetuksi.
Esitys kaavan tarkistuksesta:
Tarkennetaan uuden lomarakennuksen määräykseen, että rakennuspaikan vähimmäispinta-ala on 2000 k-m2.
Muutetaan RA-1 –määräystä siten, että rakennuspaikan kokonaisrakennusoikeus määräytyy tehokkuusluvun e=0,06 mukaan.
Esitys kaavan tarkistuksesta:
Laajennetaan uusia rakennuspaikkoja siten, että RA-alueen pinta-ala on
vähintään 2000m2 rakennuspaikkaa kohti. Lisätään rakennuspaikan
pinta-alan vähimmäiskoko RA-alueita koskevaan määräykseen.
Alueelle ei osayleiskaavan emätilaselvityksen mukaan ole mahdollista
sijoittaa uusia rakennuspaikkoja, eikä niitä ole osayleiskaavassa osoitettu. Olemassa olevien rakennuspaikkojen yhteyteen on mahdollista toteuttaa rakentamista rakennusoikeuden sallimissa puitteissa. Rakennuspaikkakohtainen rakennusoikeus on määritelty kiinteistön koon
mukaan samalla periaatteella koko kaavan alueella. Laajennetaan RAaluetta taustamaaston suuntaan, jotta mahdollisesti käyttämättä olevan
rakennusoikeuden sijoittelulle jää vaihtoehtoja.
Rakennusten sijoittelua rakennuspaikalle voidaan valvoa rakennuslupaprosessissa mm. paloturvallisuuden kannalta. Alueelle on mahdollista
laatia myöhemminkin ranta-asemakaava, jossa rakennusten sijainti
tutkitaan yksityiskohtaisesti.
6(57)
3.16. Muutamasta RA-tontista puuttuu oikea värikoodi
Esitys kaavan tarkistuksesta:
Laajennetaan RA-aluetta taustamaaston suuntaan. Tarkistetaan RArakennuspaikkojen rakennusoikeutta.
Aluevaraukset on tarkistettu, eikä virheitä havaittu.
3.17. VVL:n asuntovaunualueen jälkeen oleva tontti on liian pieni ja
sopimattomassa paikassa tien suhteen
Ei aiheuta muutosta kaavaluonnokseen.
Esitys kaavan tarkistuksesta:
Poistetaan sopimaton rakennuspaikka.
3.18. Vahoniementien varressa olevat tontit voisi vaihtoehtoisesti
rajata kiinteistöjaotuksen mukaan. Kyseisellä alueella voisi harkita myös asuinrakennustonttien osoittamista.
3.19. Kurvasten rannan loma-asuntoalue pitäisi muuttaa virkistysalueeksi.
4.
Porin Prikaati
4.1.
Porin prikaatilla ei ole kommentoitavaa Säkylän osayleiskaavaan ja sen muutoksen luonnokseen. Varuskunnan toiminnot on otettu kaavassa asianmukaisesti huomioon.
5.
Satakunnan Museo
5.1.
Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventointia
ollaan uusimassa ja uusi luettelo pitäisi saada valtioneuvoston
hyväksynnän vuoden 2015 aikana. Satakunnassa uusi maaseudun maisema-alueiden inventointi toteutettiin vuosina
2012-13. Köyliönjärven maisema-alueen rajaus säilyi selvityksessä ennallaan. Ympäristöministeriön Mapio -työryhmä on
käsitellyt ja hyväksynyt Satakunnan maisema-alueet. Kaavaselostuksessa olisi hyvä mainita käynnissä oleva valtakunnalli-
Asiaa on käsitelty erikseen rakennustarkastajan kanssa. Pyhäjärven
ranta-alueen rajaksi on yleisesti katsottu 300m. Siirretään rajausta siten
lähemmäs rantaa, Vahoniemen tien kohdalle. Tien länsipuolella olevat
rakennuspaikat säilytetään RA-lomarakennuspaikkoina. Rantavyöhykkeen ulkopuolella rakennusluvat myönnetään poikkeamispäätöksellä tai
suunnittelutarveratkaisulla .
Esitys kaavan tarkistuksesta:
Siirretään rantavyöhykkeen raja tien kohdalle. Laajennetaan tien länsipuoliset RA-alueet koskemaan koko ko. kiinteistön aluetta. Tien itäpuoli
muutetaan maa- ja metsätalousalueeksi ja RA-varaukset poistetaan.
Esitys kaavan tarkistuksesta:
Tarkistetaan RA-alueen rajaus Lusikkaojan asemakaavaluonnoksen mukaiseksi.
Merkitään tiedoksi.
Ei aiheuta muutosta kaavaluonnokseen.
Esitys kaavan tarkistuksesta:
Lisätään maininta selvityksen päivittämisestä selostukseen.
7(57)
sesti arvokkaiden maisema-alueiden inventoinnin uusiminen.
5.2.
Maakunnallisesti ja valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö on kattavasti esitelty Säkylän osayleiskaavan kaavaselostusluonnoksessa.
Merkitään tiedoksi.
Ei aiheuta muutosta kaavaluonnokseen.
5.3.
Satakunnan Museo pitää Säkylän osayleiskaavaselostusta huolella laadittuna. Selostuksessa on havainnollisesti esitetty ajateltu uusi maankäyttö aluevaraustenyhteydessä. Myös arvokas
kulttuuriympäristö on esitelty kattavasti ja kaavan vaikutusten
arviointi on laadittu erittäin selkeästi ja monipuolisesti.
Merkitään tiedoksi.
Ei aiheuta muutosta kaavaluonnokseen.
5.4.
Maisemaselvitystä (Tengbom Eriksson Arkkitehdit Oy 2013) ja
Rakennetun kulttuuriympäristön selvitystä (Tmi Lauri Putkonen
2013) ei ole liitetty lausuntoaineistoon.
Toimitetaan selvitys Satakunnan museolle arviointia varten.
Ei aiheuta muutosta kaavaluonnokseen.
Maisemaselvitys olisi ollut tarpeellinen tietopohja arvioitaessa
kaavassa esitettävien uusien alueiden soveltuvuutta mm. arvokkaaseen kulttuurimaisemaan. Rakennetun kulttuuriympäristön selvityksen (päivätty 16.6.2014) Satakunnan Museo on kylläkin saanut suoraan tekijältä.
5.5.
Tmi Lauri Putkosen laatima Rakennetun kulttuuriympäristön
selvitys on toteutettu ammattitaidolla. Pitkä alan kokemus näkyy työn jäljessä. Satakunnan Museo ei kuitenkaan pidä selvitystä riittävänä yleiskaavatasolle. Kenttätyöhön ei ole varattu
tarpeeksi aikaa ja työssä on keskitytty keskustaajaman alueeseen.
Haja-asutusalueen rakennusperintökohteita ei ole tarkastettu
lainkaan. Aiemmassa, vuosina 1996-97 toteutetussa rakennusinventoinnissa keskustan ulkopuolelta luetteloitiin suuri määrä
rakennusperintökohteita, joiden nykytila piti uudessa inventoinnissa selvittää. Tätä tarkoitusta varten vanhan rakennusinventoinnin tiedot vietiin Satakunnan Museon Pakki –sovellukseen selvityksen pohjatiedoksi. Inventointitiedot piti päivit-
Selvityksen täydentämisestä on keskusteltu Satakunnan museon kanssa
18.11.2014 käydyssä työneuvottelussa.
Esitys kaavan tarkistuksesta:
Täydennetään selvitys sovitusti osayleiskaavatasolle riittäväksi. Päivitetään kaava-asiakirjoja inventoinnin perusteella.
8(57)
tää Pakkiin.
Lisäksi alueelta piti selvittää mahdolliset uudet, aiemmassa inventoinnissa huomioimatta jääneet kohteet. Ainakaan inventointiraportista ei käy ilmi, että niin olisi tehty. Säkyläntien
pohjoispuolelta maaseutualueelta ei ole inventoitu yhtään
kohdetta lukuun ottamatta Huovinrinteen varuskuntaa ja
asuinalueita. Alue B:n osalta inventointiraporttiin ei ole kirjattu
mitään tietoa. Alueelta on raportissa yksi kohde, Vahoniemen
huvila, mutta mistään ei käy ilmi, onko alue tutkittu kokonaisuudessaan.
5.6.
Inventointien riittävyyttä on käsitelty yleispiirteisesti maankäyttö- ja rakennuslaissa, joka lähtee olemassa olevan rakennuskannan huomioimisesta suunnittelun lähtökohtana ja lain
mukaan kaavojen on perustuttava riittäviin selvityksiin. Selvitysten riittävyyttä eri kaavatasojen tarpeisiin ja inventointien
tietosisältöä on tarkasteltu tarkemmin mm. Museoviraston
laatimassa oppaassa Kulttuurihistoriallinen inventointi rakennetussa ympäristössä 2010. Mikko Härö ja Johanna Forsius,
Museovirasto Rakennushistorian osasto. Opas on ollut jaossa
rakennusperintöalalla toimivien keskuudessa luonnosversiona.
Ks. kohta 5.5.
Maakunnallisesti merkittävä Katinhännän alue on käsitelty Säkylän inventoinnissa laajalla aluerajauksella ja kahdella lauseella. Lisäksi Katinhännästä on huomioitu erikseen kaksi kohdetta,
Nikkari ja Suojanen, joista Suojanen on jo purettu.
Raportin tiedot jäävät tiheästi rakennetun ja 1700-luvulta lähtien asutun Katinhännän alueen osalta maakuntakaavatasolle,
jos edes sillekään. Erityisesti Katinhännän osalta inventointi ei
tarjoa riittävää tietopohjaa rakennetun kulttuuriympäristön
vaalimiselle yleiskaavatasolla.
5.7.
Kulttuuriympäristö- ja rakennusperintökohteet kaipaavat vielä
kehittämistä, päällekkäisyyksien poistamista ja selkeyttämistä.
Esitys kaavan tarkistuksesta:
Yhdistetään merkinnät esitetysti.
9(57)
Selkeyttä toisi Valtakunnallisesti ja Maakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä osoittavien merkintöjen
(sk-1 ja sk-2) ja määräysten yhdistäminen. On tarpeetonta
osoittaa sama alue kahdella eri rajauksella. Selkeämpää olisi
vain merkitä alue Valtakunnallisesti tai Maakunnallisesti merkittävänä kulttuuriympäristönä yhdellä ja samalla rajauksella.
Mallia merkintöihin voisi soveltaen hakea esim. saman konsultin laatimasta Kankaanpään keskustan osayleiskaavasta.
5.8.
Kaavaluonnoksessa on myös osoitettu erikseen Valtakunnallisesti ja Maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ma-1 ja
ma-2 -rajauksilla. Nimikkeellä maakunnallisesti arvokas maisema-alue tarkoitetaan osayleiskaavamerkintöjen osalta kuitenkin Köyliönjärven ja Pyhäjärven välistä kulttuuriympäristöä.
Nimikkeeksi tulisikin muuttaa Maakunnallisesti merkittävä
kulttuurimaisema. Satakunnan maakunnallisesti arvokkaat
maisema-alueet on inventoitu osana Katson maalaismaisemaa
-hanketta, eikä Säkylästä huomioitu maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita.
Esitys kaavan tarkistuksesta:
Muutetaan merkintä esitetysti.
5.9.
Säkylän kirkko on osoitettu Museoviraston ohjeistuksen mukaisesti merkinnällä srk. Nimikkeeksi on virheellisesti kirjattu
muinaisjäännös. Nimike tulisikin muuttaa - esim. Kirkkolain nojalla suojeltu kohde.
Esitys kaavan tarkistuksesta:
Korjataan virhe merkinnässä esitetysti.
5.10. Arvokasta rakennusta (sr) koskevaa määräystä museo pitää
sinänsä riittävänä. Nimike kannattaisi muuttaa esim. muotoon
Arvokas rakennettu ympäristö. Merkintä koskee kuitenkin monissa tapauksissa useita rakennuksia.
Esitys kaavan tarkistuksesta:
Muutetaan merkintää esitetysti.
5.11. Inventoinnin pohjalta kohteet ja alueet on asianmukaisesti
merkitty kaavakartalle. Kaavaselostukseen tulee liittää kohdeluettelo. Satakunnan Museo ei puutteellisten rakennusinventointitietojen vuoksi ota tässä lausunnossa kantaa rakennussuojelukohdevalikoiman sisältöön.
Rakennetun ympäristön arvojen osalta selostuksessa on esitetty kohdeluettelo luvussa 3.1.4. Merkitään tiedoksi.
Ks. myös kohta 5.5.
Ei aiheuta muutosta kaavaluonnokseen.
10(57)
5.12. Kaavakartan selvyyden ja luettavuuden lisäämiseksi Satakunnan Museo toivoo otettavaksi käyttöön merkintähierarkian
NYKYISELLÄÄN SÄILYVÄT ALUEET ja UUDET JA OLENNAISESTI
MUUTTUVAT ALUEET niiden aluevarausten osalta (AP, P, PVU1 , PY, T ja RA), joiden pohjalta osayleiskaava mahdollistaa uuden maankäytön asemakaavoituksen. Uudet alueen voisi
osoittaa reunaviivalla ja valkoisella pohjavärillä.
Kunta on halunnut käyttää selkeyden vuoksi tasaista väritystä. Uudet
alueet on lueteltu selostuksessa kyseisten merkintöjen kohdalla.
5.13. Kunta on halunnut laajentaa maankäyttöään Säkyläntien pohjoispuoliselle laajalle peltoaukealle, joka on valtakunnallisesti
arvokasta maisema-aluetta. Museo on todennut, ettei maatalouteen liittyvää haja-asutusta tehokkaampi maankäyttö ole
sovitettavissa maisema-alueelle sen olennaisimpia arvoja heikentämättä. Satakunnan Museo ei pidä mahdollisena uutta
asuinaluevarausta (AP) Köörnummen alueelle, uutta palveluiden ja hallinnon aluevarausta (P) suunnitellun uuden kiertoliittymän yhteyteen Säkyläntien ja Sivarintien risteyksessä eikä
sen paremmin hiljattain valmistuneen toisen kiertoliittymän
yhteydessä Säkyläntien koillispuolella.
Säkylän taajama on hyvin kapea ja nauhamainen alue Säkyläntien ja
rannan välissä. Kunnan elinvoimaisuuden takaaminen tulevaisuudessakin edellyttää varautumista riittävään tonttitarjontaan. Selkeästi kysytyimpiä alueita ovat keskustan läheisyydessä olevat alueet.
Ei aiheuta muutosta kaavaluonnokseen.
Lisäksi Säkylän Huovinrinteellä sijaitseva Porin Prikaati kuuluu maamme
kehitettävien varuskuntien joukkoon. Osayleiskaavassa on mahdollistettu mm. varuskunnan toimintoja tukevaa teollisuutta. Sekä itse varuskunnan että sitä tukevan yritystoiminnan kasvun odotetaan tulevaisuudessa kehittyvän ja tuovan alueelle myös lisää asukkaita.
Näistä syistä kaavaluonnoksessa oli esitetty alueita Säkyläntien pohjoispuolelle.
5.14. Pyhäjärviseudun ympäristölautakunta on myöntänyt purkamisluvan modernin arkkitehtuurin merkki kohteisiin kuuluvalle
Länsi-Säkylän päiväkoti Onnimannille. Varsinais-Suomen ELYkeskus on valittanut Turun hallinto-oikeuteen päätöksestä.
Osayleiskaavassa Eenokkin alueelle on osoitettu uusi PY-varaus
päiväkotia varten. Satakunnan Museo katsoo, että mikäli kyseisellä suunnalla on tarvetta uudelle päiväkodille, tulisi asia
ensi sijassa ratkaista kunnostamalla Päiväkoti Onnimanni.
5.15. Arkeologinen inventointityö on ollut tarkkaa ja perinpohjaista
ja raportti on erinomaisesti laadittu. Kaavamääräys on asianmukainen, mutta siihen voitaneen vakiintuneen käytännön
Esitys kaavan tarkistuksesta:
Poistetaan P-alueet sekä AP-asuinalueen laajennus Säkyläntien pohjoispuolelta.
Merkitään tiedoksi. Onnimannin päiväkoti on siirretty Karhusuon koulun
tiloihin sisäilmaongelmien vuoksi. Osayleiskaavassa vanhan Onnimannin
rakennus on merkitty sr-kohteena. Rakennus on kaavasta riippumatta
mahdollista säilyttää oikeuden niin päättäessä. Onninmannin merkintä
sekä Eenokin PY-varaus muutetaan palvelujen ja hallinnon alueeksi P.
Esitys kaavan tarkistuksesta:
Onnimannin ja Eenokin varaukset muutetaan palvelujen ja hallinnon
alueeksi P.
Esitys kaavan tarkistuksesta:
Lisätään muinaismuistolain numero määräykseen.
11(57)
mukaan lisätä viittaus muinaismuistolain numeroon
(295/1963).
6.
Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
5.16. Kaavamerkinnällä ht on merkitty suunnittelualueen A eteläosaan historiallinen tielinjaus, jota kaavaselostuksessa on nimitetty sekä Huovintieksi, Pyhän Henrikin tieksi tai Vanhaksi Turuntieksi. Ko. historiallinen tielinjaus on osa Pyhän Henrikin tietä, jota myös pidetään osana Huovintietä. Tielinjaus on arvotettu maakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi.
Selkeyden vuoksi suunnittelualueella linjausta voitaneen nimittään Pyhän Henrikin tieksi, jotta sekaannus kaava-alueen ulkopuolelle jäävään RKY 2009 - selvityksessä nimettyyn osaan
Huovintietä vältetään.
Esitys kaavan tarkistuksesta:
Yhtenäistetään tielinjasta käytetty nimitys esitetysti selostukseen.
6.1.
Kaavaselostus on jo luonnosvaiheessa hyvin laadittu. Selostuksessa on tarkasteltu yleiskaavaratkaisun suhdetta valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin sekä maakuntakaavaan. Yleiskaavan sisältövaatimusten täyttymistä on perusteltu lähinnä
selostuksen luvussa 7 (kaavan vaikutukset). Tässä suhteessa
keskeistä on virkistysalueverkoston riittävyys ja yhtenäisyys.
Merkitään tiedoksi.
Ei aiheuta muutosta kaavaluonnokseen.
6.2.
Maisemaselvitys on hyvä perusta yleiskaavasuunnittelulle.
Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue on aineistossa suunnittelun lähtökohtana. Myös menossa oleva valtakunnallisesti
arvokkaiden alueiden tarkistus on hyvä ottaa huomioon yleiskaavaa laadittaessa.
Merkitään tiedoksi.
Rakennusperinnön ja rakennetun kulttuuriympäristön osalta
ELY -keskus viittaa Satakunnan Museon lausunnossa esitettyihin näkökohtiin rakennusinventoinnin kattavuuden sekä kaavamerkintöjen kehittämisen osalta.
Merkitään tiedoksi.
6.4.
Yleiskaavoitusta varten tehty luontoselvitys on hyvä ja perusteellinen.
Merkitään tiedoksi.
Ei aiheuta muutosta kaavaluonnokseen.
6.5.
Selostuksessa tulisi selkeästi omana asianaan esittää arviointi
yleiskaavan vaikutuksista Natura-alueen arvoihin (ns. esiarviointi) tai kaavaratkaisusta ja sen vaikutuksista riippuen mah-
Natura-alue on perustettu linnustoarvoihin perustuen. Kaavan toteutumisella ei todettu olevan merkittävää lisähaittaa jo rakennetussa
ympäristössä esiintyviin häiriöihin tottuneelle linnustolle.
6.3.
Ks. myös kohta 5.1.
Ks. myös kohta 5.
12(57)
dollisesti varsinainen luonnonsuojelulain 65 §:n mukainen Natura-arvio.
6.6.
6.7.
Myös kaavamerkinnät ja määräykset tulee vielä tarkistaa. Esimerkiksi B-alueelta näyttäisi puuttuvan liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspalkkaa tarkoittavat s-2 -merkinnät.
Virkistysalueita ja niiden riittävyyttä sekä myös yhteyksiä virkistysalueille on tarkasteltu erillisessä selvityksessä. Selvitys
antaakin hyvän lähtökohdan yleiskaavasuunnittelulle. Selostuksen mukaan osayleiskaavassa virkistysalueet on osoitettu
pääosin nykyisten asemakaavojen varausten mukaan.
ELY -keskus katsoo, että selvityksen lähtötilanne huomioon ottaen yleiskaavassa tulee suunnitella yleiskaavan sisältövaatimusten mukaisesti riittävät virkistykseen soveltuvat alueet.
Myös maakuntakaava korostaa viher- ja virkistysverkon jatkuvuutta.
Yleiskaavasuunnittelua tuleekin tältä osin jatkaa tuomalla yleiskaavassa esiin ja tarkempaa suunnittelua ohjaamaan virkistysalueiden ja virkistykseen soveltuvien alueiden kokonaisuus,
niiden väliset yhteydet sekä kokonaisuuden kannalta merkittävimmät alueet ja yhteydet. Myös ekologiset yhteydet kuuluvat
tarkasteltaviin asioihin virkistysalueverkon suunnittelussa.
Kaavaluonnoksessa ei virkistykseen ole osoitettu Pyhäjärven
rannassa edes kaikkia asemakaavoitettuja virkistysalueita. Tätä
ei voi pitää oikeansuuntaisena kehityksenä, vaikka otetaan
huomioon yleiskaavan yleispiirteisyys. Esimerkiksi virkistysalu-
ELY-keskukselle on toimitettu ornitologin arvio kaavaluonnoksesta koskien Natura-tarveharkintaa ja tarkemman selvityksen tarvetta. Ornitologin arvion riittävyys on todettu viranomaisten kanssa käydyssä työneuvottelussa 18.11.2014.
Esitys kaavan tarkistuksesta:
Siirretään selostuksessa Natura-arviointi omaan kappaleeseensa.
Tarkistetaan kaavakartan merkinnät. Alueella B liito-oravan lisääntymisja levähdyspalkat on merkitty, mutta niille on tullut virheellisesti s-1 –
merkintä.
Esitys kaavan tarkistuksesta:
Korjataan merkintä s-2-merkinnäksi.
Iso-Vimman teollisuusalueen laajennuksen takia olemassa olevan pururadan alue muuttuu teollisuusalueeksi. Tästä syystä osayleiskaavaehdotuksessa luonnoksessa ollut MU-alue on muutettu VL-aluevaraukseksi
riittävien virkistysalueiden turvaamiseksi. Viheralueiden riittävyyttä
koskeva selvitys on myös päivitetty ehdotuksen mukaiseksi. Siinä on
todettu virkistysaluevarausten olevan riittäviä. Selvityksessä on tuotu
esille myös alueen tärkeimmät virkistysalueet. Jatkuvuudesta on huolehdittu viheryhteystarpeiden osoittamisella.
Eenokin alueella on jonkin verran rantaan ulottuvaa virkistysaluetta ja
harjun päällä VL-aluetta, jolta on näkymä järvelle nykyisen loma-asuntoalueen ylitse. VL-alue johtaa Eenokin rantaan.
Osayleiskaavassa on osoitettu kaikkiaan noin 80ha uusia virkistysaluevarauksia.
Esitys kaavan tarkistuksesta:
Merkitään tarkemmin asemakaavojen mukaiset virkistysalueet sekä
täydennetään virkistysalueverkostoa osoittamalla jatkuvia viheryhteyksiä taajaman läpi. Muutetaan Kauniitsannat –uimarannan alue VVuimaranta-alueeksi.
13(57)
eita koskevan selvityksen osa-alueena Luvalahti ei virkistykseen ole osoitettu yleiskaavaluonnoksessa lainkaan Pyhäjärven
rantaa. Eenokin alueella on Rantatien toiselle puolelle osoitettu asuntoaluetta. Tällä kohdin olisi perusteltua osoittaa myös
rantaan asti ulottuvaa virkistysaluetta.
Yleiskaavassa tulee osoittaa pitkältä tähtäimellä virkistykseen
riittävät alueet myös Pyhäjärven rannalta, vaikka ratkaisu olisi
osittain ristiriidassa tämänhetkisen maankäytön kanssa. Tässä
suhteessa tulee tarkastella kriittisesti erityisesti rantaan osoitettuja lomarakentamisen alueita.
6.8.
6.9.
Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Säkylän väkiluku vähenee
seuraavan 20 vuoden aikana noin 400 henkilöllä. Asuntoalueiden mitoitusta on selostuksessa käsitelty pientalovaltaisten
alueiden osalta. Uusien alueiden mitoitus vaikuttaa suurehkolta eikä ainakaan perustele tarvetta uudelle alueelle seututien
pohjoispuolelle. Muutoin uudet alueet sijoittuvat yhdyskuntarakenteen kannalta kohtuullisesti. Mitoitustarkastelua pientalotonttien osalta voisi suhteuttaa myös tarkastelemalla vuosittain toteutunutta rakentamisen määrää pidemmällä aikavälillä.
Säkylän tavoitteena on elinkeinoelämää kehittämällä saada alueen väkiluku kasvuun ennusteesta huolimatta.
Selostuksessa on todettu palveluiden lähellä olevien asuntojen
kysyntä kasvaa tulevaisuudessa. Asumisen osalta yleiskaavassa
tulisikin selvittää myös tarve rivi- ja kerrostalotonttien osalta.
Teollisuusalueiden sekä palvelujen ja hallinnon alueiden (P)
osalta mitoittaminen on vaikeampaa kuin asumisen osalta.
Tarkennetaan selostusta toteutuneen asuntojakauman kuvauksella ja
arvioinnilla näiden tarpeesta tulevaisuudessa. Rivitaloja on mahdollista
sijoittaa osayleiskaavan AP-aluevarausten mukaisille alueille ja kerrostaloja keskustatoimintojen alueelle C ja asuin-, liike- ja toimistorakennusten alueelle AL sekä kerrostalovaltaiselle asuntoalueelle AK, joita on
keskustan tuntumassa.
Kunnassa toteutunut taso pidemmällä ajalla on kuitenkin jonkinlainen mittari tulevan tarpeen arvioimiseksi. Huovinrinteen
tuntumaan osoitetut uudet teollisuusalueet edellyttävät niin
ikään vielä lisäperusteluja ja tarkastelua myös suhteessa maakuntakaavoitukseen.
Ks. kohta 5.13.
Huovinrinteellä sijaitseva Porin Prikaati kuuluu maamme kehitettävien
varuskuntien joukkoon. Huovinrinteen teollisuusalueet on tarkoitettu
mm. puolustusvoimien toimintaa tukevien toimintojen alueeksi. Varauksilla on haluttu tarjota myös vaihtoehtoisia sijoittumismahdollisuuksia. Eteläisen varaus muutetaan reservialueeksi. Täydennetään selostusta perustelujen osalta.
Ks. myös kohdat 3.2, 6.8, 6.10 sekä 7.3.
14(57)
6.10. Yleiskaavaluonnoksessa on esitetty nykyiseen maankäyttöön
nähden selkeästi poikkeava ratkaisu osoittamalla rakentamisen
alueita maantien 204 pohjoispuolelle. Alue on valtakunnallisesti, osin maakunnallisesti, arvokasta maisema-aluetta, jonka
maisemallisesti olennaisena piirteenä on avoin viljelymaisema.
Maantie on maisema-alueella selkeä raja ja myös maisemaan
avautuvien näkymien kannalta maantien pohjoispuolen säilyminen rakentamattomana on perusteltua. Ratkaisulle ei löydy
tukea myöskään maakuntakaavasta. Mitoitukselliset perustelut
eivät niin ikään edellytä esitetyn maankäytön viemistä maantien toiselle puolelle. Liikenteen turvallisuuden ja sujuvuuden
sekä liittymäjärjestelyjen osalta viitataan lisäksi jäljempänä
lausunnossa liikenneasioista esitettyihin näkökohtiin. ELY keskus katsookin, ettei maantien pohjoispuolelle osoitetulle
uudelle maankäytölle ole näissä oloissa perusteita.
6.11. Säkylän uudelle liikealueelle on asemakaavassa osoitettu rakennusoikeutta vähittäiskaupan suuryksiköille ja muullekin
kaupalle sekä toimitilarakentamiselle kaupallisten selvitysten
perusteella, kaupan laatua ohjaten. Yleiskaavaluonnoksessa on
nyt asemakaavaan verraten laajennettu kaupallisten palvelujen
aluetta, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön (KM).
Ratkaisu edellyttää perusteluikseen kaupallisen selvityksen laatimista. Tässä yhteydessä tulee ottaa huomioon myös yleiskaavaluonnoksessa osoitettu keskustatoimintojen alue (C).
Esitys kaavan tarkistuksesta:
Muutetaan Leppähiukantien itäpuolinen varaus reservialueeksi ja pienennetään sitä. Lisätään selostukseen tietoa toteutuneesta asuntojakaumasta ja tarpeesta.
Ks. kohta 5.13.
KM-alue on laajennettu kattamaan asemakaavassa osoitetut tilaa vievän erikoiskaupan alueet, jotka siirtymäajan jälkeen (16.4.2015) lasketaan kuuluvaksi vähittäiskaupan suuryksiköihin. Laajempi varaus perustuu siten Ympäristöministeriön Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoittamista koskevaan ohjeeseen (3/2013). Alueella on myös vireillä asemakaavan muutos, jota varten on laadittu kaupallisten vaikutusten arviointi. Siinä on todettu, ettei Säkylän kaupallisen tarjonnan laajentumisella
ole seudullisia vaikutuksia. Tarkennetaan kaavamääräystä ja aluevarauksia vastaamaan tavoitetta.
Tarkennetaan liikealueen sekä keskustatoimintojen määräystä siten,
että se sallii vain merkitykseltään paikalliset vähittäiskaupan suuryksiköt.
Esitys kaavan tarkistuksesta:
Tarkistetaan määräyksiä C- ja KM-alueiden osalta.
15(57)
6.12. Uusien toimintojen viemistä seudullisen tien 204 vastakkaiselle
puolelle tulee välttää liikenneturvallisuuden ja liikenteellisen
toimivuuden takia. Myös teollisuusalueen laajentamista maantien pohjoispuolelle tulee välttää edellä mainittujen perusteiden mukaisesti. Kaavassa on esitetty uusi kiertoliittymä maantien 204 sekä maanteiden 2044 ja 126BB liittymään. Maantie
204 palvelee pitkämatkaista liikennettä jopa Turun ja Porin välillä ja siksi tulee välttää paikallisella maankäytöllä tapahtuvaa
pitkämatkaisen liikenteen sujuvuuden haittaamista. Tiejaksolla
on jo yksi kiertoliittymä, joka on riittävä tälle alueelle.
6.13. Maanteiden melualueet tulee osoittaa yleiskaavakartalla.
6.14. Osa yleiskaava-alueella maantiet 204 ja 212 ovat seututeitä ja
muut maantiet yhdysteitä. Maantie 12693, maantien 212 eteläpuolella ja maantie 12694 maantien 12693 liittymästä etelään muodostavat yhteyden, joka asemakaavassa voidaan
merkitä liikennealueeksi, joka palvelee Porin Prikaatin varuskunta-aluetta. Muut yhdystiet tulee asemakaavoituksen edetessä merkitä kaduiksi.
6.15. Syyskuun alussa voimaan tullut maankäyttö- ja rakennuslain
muutos selkeyttää kunnan roolia hulevesien hallinnan osalta.
Lakiin lisätyn 103 i §:n mukaan:
"Kunta vastaa hulevesien hallinnan järjestämisestä asemakaava-alueella. Kunta voi ottaa järjestettäväkseen hulevesien hallinnan muillakin alueilla. Kunnan tulee huolehtia siitä, että ryhdytään tarvittaessa toimenpiteisiin kunnan hulevesijärjestelmän ja vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäriverkoston toteuttamiseksi tai hulevesien hallitsemiseksi muulla tavoin."
Yleiskaavassa tulisi yleisellä tasolla tarkastella alueen olosuh-
Taajaman kohdalla Säkyläntiellä kiertoliittymät hidastaisivat ajoneuvojen nopeuksia, mikä lisäisi liikenneturvallisuutta taajaman suunnasta
maantielle liityttäessä. Useissa nykyisissä risteyksissä on sattunut onnettomuuksia. Tieosuus taajaman kohdalla on kuitenkin suhteellisen lyhyt
pitkämatkaisessa liikenteessä. Nopeuksien hidastumisella saavutetaan
kuitenkin yleistä etua. Kiertoliittymää ei poisteta.
Köörnummen teollisuusalueen asemakaavan laajennus on tullut vireille
osayleiskaavan luonnosvaiheen jälkeen. Alueen laajentamisesta on
järjestetty viranomaisneuvottelu 21.4.2015, jossa alueen laajentamisesta on sovittu.
Ei aiheuta muutosta kaavaluonnokseen.
Esitys kaavan tarkistuksesta:
Lisätään kartalle maanteiden melualueet viranomaisilta saatavan tiedon
mukaan.
Merkitään tiedoksi jatkosuunnittelua varten.
Ei aiheuta muutosta kaavaluonnokseen.
Rakentaminen muodostaa usein laajoja vettä läpäisemättömiä pinnoitteita, jolloin sade- ja sulamisvesien imeytyminen maaperään vaikeutuu.
Tällä saattaa olla vaikutuksia muodostuvan pohjaveden määrään ja
hulevesien pinnoitteilta mukanaan huuhtomien saasteiden osalta myös
laatuun. Vettä läpäisemättömien pinnoitteiden takia myös pintavalunta
kasvaa, mikä voi lisätä mm. tulvariskiä tulevaisuudessa ilmastonmuutoksesta aiheutuvien, lisääntyvien rankkasateiden myötä.
Erityisesti pohjavesialueella tulisi huolehtia hulevesien imeyttämisestä
maaperään, jotta muodostuva pohjavesi ei vähene. Pohjavesialueelle ei
ole osoitettu pohjaveden pilaantumisriskejä aiheuttavia uusia toimintoja, kuten teollisuusalueita, vaan ne on sijoitettu pohjavesialueiden ulkopuolelle. Tavanomainen asutus tai palvelutoiminta ei aiheuta merkittä-
16(57)
teita ja tarvetta eri vaihtoehtoihin hulevesien hallinnassa.
Myös yleiskaavamääräyksiin voidaan liittää tarkempaa suunnittelua koskevaa ohjausta tässä suhteessa.
vää pilaantumisriskiä. Hulevedet voidaan imeyttää tontilla. Erityisesti
laajoja pinnoitettuja alueita (asfaltoidut pysäköintialueet) sekä suuria
rakennuksia käsittävillä alueilla hulevesien käsittelyyn tulee kiinnittää
huomiota. Tällaisia ovat mm. teollisuus- ja työpaikka-alueet sekä kaupan alueet.
Yleiskaavassa voidaan ohjeistaa yleisellä tasolla hulevesien käsittelyä
myöhemmin laadittavissa asemakaavoissa.
Maankäytön yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja asemakaavoituksessa tulee huolehtia hulevesien hallinnasta mahdollisuuksien mukaan
luonnonmukaisia menetelmiä käyttäen ensisijaisesti kiinteistöllä. Hulevedet on imeytettävä tai jos imeytys ei ole mahdollista, johdettava hidastaen mahdollisimman luonnonmukaisesti eteenpäin.
Alueiden asemakaavoituksessa tulee huolehtia riittävästä tilavarauksesta hulevesien imeytykseen ja viivytykseen joko tonteilla tai läheisillä
yleisillä alueilla. Asemakaavoissa voidaan myös osoittaa mm. istutettavia alueen osia, säilyttää riittävästi tonttimaata rakennusalan ulkopuolella ja tarvittaessa rakentamista koskevin määräyksin rajoittaa pinnoitettujen alueiden määrää.
Esitys kaavan tarkistuksesta:
Täydennetään selostusta sekä yleismääräyksiä hulevesien osalta seuraavasti:
6.16. Kaavamääräyksiä tulee vielä kehittää ja täsmentää erityisesti
erityyppisten maa- ja metsätalousalueiden rakentamisen ohjaamisessa. Asemakaavoitettujen alueiden lievealueilla ei ole
perusteltua puhua haja-asutusluonteisesta rakentamisesta.
”Maankäytön yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja asemakaavoituksessa tulee huolehtia hulevesien hallinnasta mahdollisuuksien mukaan luonnonmukaisia menetelmiä käyttäen ensisijaisesti kiinteistöllä.
Hulevedet on imeytettävä tai jos imeytys ei ole mahdollista, johdettava
hidastaen mahdollisimman luonnonmukaisesti eteenpäin. ”
Rakennusjärjestyksen mukaan koko osayleiskaava-alue on määrätty
suunnittelutarvealueeksi. Tarkennetaan maa- ja metsätalousalueita
koskevia määräyksiä.
Esitys kaavan tarkistuksesta:
Kehitetään ja tarkistetaan määräyksiä.
17(57)
6.17. Yleiskaavassa on useita erityyppisiä suojeltavan alueen osia,
joissa tietynlaisia toimenpiteitä ei sallita tai esimerkiksi metsänhakkuuta ohjataan (MY). Määräyksistä puuttuu kuitenkin
näiden toimenpiteiden saattaminen luvanvaraisiksi (MRL 43
§:n mukainen toimenpiderajoitus).
Esitys kaavan tarkistuksesta:
Lisätään määräyksiin toimenpiteiden saattaminen luvanvaraisiksi.
6.18. Natura-alueen merkintä puuttuu kaavakartalta.
Rantaviiva on merkitty Natura-palloviivalla, mutta se sotkee muita rannassa olevia merkintöjä.
6.19. Alueen B kaavaluonnos perustuu suurelta osin nykytilanteeseen ja uusia rakennuspalkkoja koko osa-alueelle on osoitettu
vai kahdeksan. Lausunnolla olevassa aineistossa ei kuitenkaan
ole rantavyöhykkeen emätilatarkastelua.
Esitys kaavan tarkistuksesta:
Muutetaan Natura-merkintä kaavakartalla selkeämmäksi rasterimerkinnäksi.
Emätilatarkastelu on toimitettu ELY-keskukselle lausunnon antamisen
jälkeen. Emätilaselvitystä on käsitelty viranomaisten kanssa käydyssä
työneuvottelussa 18.11.2014 ja sen on todettu olevan kunnossa.
21.4.2015 käydyssä neuvottelussa sovittiin myönnettyjen rakennuspaikkojen tarkistamisesta ja perustelujen lisäämisestä selvitykseen.
Emätilaselvityksen laatimisessa lähtöaineistona on ollut Pyhäjoen
osayleiskaavan emätilaselvitys ja siinä määritelty mitoitus. Emätilaselvityksen laatimisessa on noudatettu samoja periaatteita rakennuspaikkojen muodostumisen osalta.
6.20. Loma-asuntoalueita koskevat kaava määräykset (RA-1, RA-2,
RA-3) sallivat useimmilla rakennuspaikoilla kahden lomarakennuksen rakentamisen ja poikkeavat esimerkiksi vierasmajan
osalta Pyhäjärviseudun rakennusjärjestyksen määräyksistä.
Maakuntakaavan mukaisen mitoituksen noudattaminen jää siten vielä epäselväksi. Sama koskee yleiskaavan vaikutusta rakentamisesta vapaan rannan määrään.
Mitoituksessa ja rakennuspaikkakohtaisessa rakennusoikeuden
määrittelyssä tulisi ottaa huomioon myös suhteellisen vähän
aika sitten laadittu Pyhäjoen yleiskaava. Luonnoksessa esitetty
Esitys kaavan tarkistuksesta:
Tarkistetaan emätilaselvitys uusien rakennuspaikkojen osalta ja perustellaan myönnetyt uudet rakennuspaikat.
Rakennuspaikkojen lukumäärässä on noudatettu maakunnallista sekä
Pyhäjoen osayleiskaavassa käytettyä periaatetta 8 rakennuspaikkaa/km.
Kyse on yksittäiselle rakennuspaikalle sallittavasta rakennusoikeudesta.
Pyhäjärviseudun rakennusjärjestys sallii ranta-alueella sijaitsevalle lomarakennuspaikalle 140m2 rakennusoikeuden. Pyhäjoen osayleiskaavassa rakennuspaikan rakennusoikeus on 120 tai 140 m2. Lainvoimaisessa Säkylän Pyhäjoen osayleiskaavassa RA-2 –rakennuspaikalle on
sallittu toteuttaa yksi korkeintaan 100 k-m² kokoinen loma-asunto tai
olevan loma-asuinrakennuksen lisäksi toinen loma-asuinrakennus siten,
ettei yhteinen kerrosala ylitä 100 k-m². Määräys kieltää muodostamasta
18(57)
rakentamismahdollisuus näyttäisi lähes kaksinkertaistavan ranta-alueelle sallittujen lomarakennusten määrän, vaikka rakennuspaikkojen määrä ei juurikaan muuttuisi. Tässä yhteydessä
tulee ottaa huomioon, että suunnittelualueella nykyinenkin
tehokkuus ylittää huomattavasti maakuntakaavan mukaisen
tason.
niistä kuitenkaan kahta erillistä rakennuspaikkaa eli ne kuuluvat yhden
rakennuspaikan rakennusoikeuteen. Vastaavaa periaatetta on käytetty
tekeillä olevassa Säkylän rantaosayleiskaavassa.
RA-1 paikalla sallittu kokonaisrakennusoikeus on pienempi kuin rakennusjärjestyksessä, mutta vastaa Pyhäjärven osayleiskaavan RA-1 rakennuspaikkojen kokonaisrakennusoikeutta. Monella rakennuspaikalla on
jo lisäksi sauna ja talousrakennus, joiden tulee myös sisältyä kokonaisrakennusoikeuteen, mikä vähentää useiden uusien loma-asuntojen
mahdollisuutta ja todennäköisyyttä.
Rakennuspaikalle toteutettavien rakennusten keskinäiseen koonjakoon
on haluttu tuoda vaihtelumahdollisuutta omistajan tarpeiden mukaan.
Maankäyttö- ja rakennuslaki mahdollistaa rakennusjärjestyksestä poikkeamisen lainvoimaisella kaavalla (MRL 4 § 4. mom.). Kunnalla on oikeus määritellä rakennuspaikalle sallittava rakennusoikeus.
Rakennusten yhteismäärä (4) rakennuspaikalla on määritelty rakennusjärjestyksessä, sisältäen talousrakennukset.
Osayleiskaava ei ylitä rakennusjärjestyksessä mainittua vaatimusta siitä,
ettei rakennustehokkuus saa ylittää 10% rakennuspaikan pinta-alasta.
Ks. myös kohdat 3.13 ja 3.14.
6.21. Määräys yleiskaavan käyttämisestä rakennusluvan perusteena
voi koskea vain yksilöityä rakentamisen määrää. Tässä suhteessa RM-1 määräystä tulisi tarkentaa rakennuksien lukumäärällä.
6.22. Osa-alueen B osalla ei käytettävissä olevan aineiston perusteella voida vielä ottaa enempää kantaa ranta-alueen yleiskaavan erityisten sisältövaatimusten täyttymisestä.
Esitys kaavan tarkistuksesta:
Tarkistetaan RA-rakennuspaikoille sallittua rakennusoikeutta.
Esitys kaavan tarkistuksesta:
Tarkennetaan RM-1 –määräystä sisältämään rakennusten enimmäismäärä.
Merkitään tiedoksi.
Ks. kohta 6.19.
19(57)
7. Satakunnan liitto
6.23. ELY -keskus esittää edellä sanottujen näkökohtien ottamista
huomioon jatkosuunnittelussa. ELY -keskus on osaltaan valmis
yhteistyöhön yleiskaavan eteenpäin viemiseksi myös työ- tai
viranomaisneuvottelujen muodossa.
Merkitään tiedoksi.
7.1.
Säkylän osayleiskaava ja osayleiskaavan muutoksen tavoitteet
luovat hyvän lähtökohdan suunnittelulle. Valmisteluvaiheen
ratkaisussa tavoitteita on pystytty varsin hyvin saavuttamaan.
Satakunnan maakuntakaavassa esitetyt tavoitteet on myös
pääosin huomioitu.
Merkitään tiedoksi.
7.2.
Suunnittelualueella A erityistä huomiota tulee jatkosuunnittelussa kiinnittää taajamatoimintojen alueella täydennysrakentamista suunniteltaessa kulttuurihistoriallisiin ja maisemallisiin
ominaispiirteisiin, erityisesti Säkyläntien pohjoispuolisilla alueilla eikä osoittaa uusia rakennettavia alueita avoimelle peltoaukealle. Huomiota tulee kiinnittää yhtenäisen viher- ja virkistysverkon muodostumiseen. Virkistystarpeet ja ekologiset yhteydet voidaan yhdistää. Taajaman kohdalla tulee huolehtia
myös vapaiden rantojen riittävyydestä.
Katso kohdat 6.7 - 6.10.
7.3.
Maakuntakaavasta poiketen on osoitettu Huovinrinteen pohjois- ja eteläpuolelle suuret teollisuus- ja varastoalueet ja pohjoisosaan työpaikka-alue. Kyseisten alueiden osalta tulee esittää perusteluja sekä sijainnin että mitoituksen osalta ja tarvittaessa harkita pienentämistä.
Kaava-alueen pohjoisosassa, Euran kunnan rajalla, on osoitettu olemassa oleva yritysalue ja sen vähäinen laajennus.
Ei aiheuta muutosta kaavaluonnokseen.
Huovinrinteen alueelle on haluttu varata alueita, joille voi sijoittua varuskunnan toimintaa tukevia yrityksiä, kuten pajoja.
Ks. kohdat 3.2, 6.9 ja 6.10
7.4.
Ydinkeskustan alue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi
C, joka tekee mahdolliseksi myös vähittäiskaupan suuryksikön
sijoittamisen. Merkintä poikkeaa maakuntakaavan tavoitteesta, taajamatoimintojen alue A. Ehdotukseen keskustatoimintojen alueen määräystä tulisi täsmentää siten, että alueelle saa
sijoittaa vain paikallista tarvetta palvelevaa kauppaa.
Keskustatoimintojen alue C on ydinkeskustan jatkokehittämisen osalta
monipuolinen merkintä ja mahdollistaa keskustan kehittämisen asemakaavalla tulevaisuuden tarpeiden mukaan sujuvammin. Merkintä tuo
kaavaan muuntojoustavuutta. Säkyläntien varteen keskustan itäpuolelle
on osoitettu KM- merkinnällä vähittäiskaupan suuryksiköiden alue, joka
kaupan selvityksen mukaan riittää kattamaan alueen tarpeen.
Esitys kaavan tarkistuksesta:
20(57)
7.5.
Alueella B on pääosin pitäydytty olemassa olevien rakennuspaikkojen merkitsemisessä. Rakennuspaikkakohtainen rakennusoikeus kuitenkin melkein kaksinkertaistuu. Kaava-aineistosta puuttuu emätilatarkastelu, joten kaavasta puuttuvat mitoituksen perustelut. Rakennusoikeuden nostamista ei voida pitää hyväksyttävänä.
Maakuntakaavassa osoitetulle seudullisesti merkittävälle Vahoniemen virkistysalueelle ei myöskään tule osoittaa uusia rakennuspaikkoja.
Tarkennetaan keskustatoimintojen alueen määräystä siten, että alueelle
on sallittua sijoittaa merkitykseltään paikallisia vähittäiskaupan suuryksiköitä.
Toimitetaan emätilaselvitys Satakunnan liitolle. Rakennuspaikkojen
määrä perustuu emätilaselvitykseen, jonka lähtökohtana on käytetty
Pyhäjoen osayleiskaavan emätilaselvityksen periaatteita.
Siirretään Vahoniemen alueelle osoitettu uusi lomarakennuspaikka
pohjoisemmas, maatilan talouskeskuksen läheisyyteen.
Ks. kohta 6.20.
Esitys kaavan tarkistuksesta:
Siirretään uusi rakennuspaikka maatilan talouskeskuksen läheisyyteen ja
osoitetaan erikseen uusi rantasauna Saartensuonnokan alueelle. Tarkistetaan RA-rakennuspaikoille sallittua rakennusoikeutta.
7.6.
Satakunnan maakuntakaava-aluetta koskevat rantarakentamista ja vesien tilaa koskevat suunnittelumääräykset tulee ottaa huomioon.
Osayleiskaavassa on osoitettu varsin vähän uusia rantarakennuspaikkoja. Sijoituspaikkojen sijaintia valitessa on huomioitu sekä sietokyky että
maanomistajan toiveet. Rakennuspaikat on pyritty sijoittamaan olemassa olevien yhteyteen ja säilyttämään yhtenäisiä rakentamattomia rantaalueita. Rakennuspaikkojen mitoituksessa on noudatettu maakunnallista mitoitusta sekä lainvoimaista Pyhäjoen osayleiskaavaa. RA-2 määräystä muutetaan siten, että siinä sallitaan rakennusjärjestyksen mukaisesti yksi loma-asunto.
Suunnittelussa on huomioitu Eura, Säkylän ja Köyliön alueille vuonna
2010 laadittu vesihuoltosuunnitelma. Pyhäjärven tilaa on vuosien saatossa kohennettu useilla hankkeilla ja eri toimijoiden aloitteesta.
Kaavoituksella voidaan vaikuttaa lähinnä jätevesiverkostojen ulkopuolisilla alueilla syntyvien jätevesien käsittelyyn ja siten Pyhäjärven rehevöitymisen estämiseen. Asemakaavoitettavat alueet tulee liittää kunnallistekniikkaan.
Haja-asutuksen jätevedenkäsittelyä ohjaavat ympäristönsuojelulaki sekä
21(57)
asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla
alueilla. Kunta valvoo jätevesien asianmukaista käsittelyä. Osayleiskaavaan voidaan lisätä jätevesien käsittelyä koskevia määräyksiä.
Ks. myös kohta 6.20.
Esitys kaavan tarkistuksesta:
Tarkennetaan selostusta hulevesien käsittelyä koskien.
Lisätään kaavaan yleismääräykset:
Vesihuoltoverkoston toiminta-alueella (vesi ja/tai jätevesi) sijaitsevat
kiinteistöt on liitettävä kunnalliseen verkostoon. Muilla alueilla jätevedet on johdettava viemäriverkostoon milloin se olosuhteiden mukaan on
mahdollista. Muussa tapauksessa jätevedet on käsiteltävä kiinteistö- tai
kiinteistöryhmäkohtaisesti suodatinkentässä tai pienpuhdistamossa, tai
kulloinkin voimassa olevien jätevesiasetusten tms. määräysten mukaisesti.
Elinkeinotoimintaan, kuten maatiloihin, liittyvä jätevesien käsittely ratkaistaan ympäristölupamenettelyn yhteydessä.
7.7.
7.8.
Liito-oravan kulkuyhteyksien merkinnässä suositellaan käytettäväksi viheryhteystarve-merkintää. Määräystekstin sisällön
voisi siirtää selostukseen. Tarvittaessa myös maa- ja metsätalouden aluevarausta ja suunnittelumääräystä voidaan tältä
osin tarkentaa.
Natura 2000-verkostoon kuuluvan Mustasaaren luonnonsuojelualueen merkintä puuttuu.
Jätevesien käsittelyssä tulee noudattaa kunnallisen ympäristönsuojeluviranomaisen antamia ohjeita. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueilla noudatetaan lisäksi vesihuoltolaitoksen ohjeita ja määräyksiä.
Kulkuyhteyksien merkitsemisestä on keskusteltu viranomaistyöneuvottelussa 18.11.2014 sekä 21.4.2015.
Yhdistetään merkinnät ja muutetaan ne vastaamaan yleiskaavan yleispiirteisyyttä.
Esitys kaavan tarkistuksesta:
Siirretään puustoa koskeva määräystekstin sisältö selostukseen tiedoksi.
Tarkistetaan yhteysmerkintöjä.
Esitys kaavan tarkistuksesta:
Lisätään merkintä kaavaan ja täydennetään selostusta.
22(57)
7.9.
Rakennetun kulttuuriympäristön osalta Satakunnan liitto pyytää ottamaan huomioon Satakunnan Museon lausunnon.
Merkitään tiedoksi.
7.10. Satakunnan liitto esittää harkittavaksi kaavan nimen muuttamista alueen A osalta siten, että siitä kävisi ilmi, että kyseessä
on myös Pyhäjoen osayleiskaavan muutos ja alueen B osalta siten, että kyseessä on rantaosayleiskaava.
Esitys kaavan tarkistuksesta:
Muutetaan kaavojen nimet esitetysti.
7.11. Satakunnan liitto kiittää huolella laadituista asiakirjoista. Satakunnan liitolla ei ole muuta huomautettavaa.
Merkitään tiedoksi.
Ei aiheuta muutosta kaavaluonnokseen.
Huomauttaja
Mielipide
Vastine
8.
8.1.
Säkyläntien pohjoispuolella pääosa alueesta on maisemallisesti arvokasta peltoaluetta MA. Alueella on määräyksen mukaan sallittu maatalouteen liittyvä rakentaminen:
Kimmo Kankare
Maatalousrakentaminen, mukaan lukien kotieläinrakennukset,
tulee sallia tien 204 (Säkyläntien) pohjoispuolella muun muassa kyseisillä tiloilla (11-26, 7-43, 11-7) jo nyt sijaitsevien maatalousrakennusten ympäristössä.
”Alueiden säilyminen avoimina ja viljelykäytössä on maisemakuvan
kannalta tärkeää. Uudisrakentaminen on mahdollisuuksien mukaan
sijoitettava maatilojen talouskeskusten yhteyteen. Maatalouteen liittyvä
rakentaminen tulee sijoittaa siten, että rakennukset eivät sulje avoimia
näkymiä.”
Maatalouteen liittyvän rakentamisen soveltuvuus ja sijainti määritellään
erillisen lupakäsittelyn yhteydessä.
Ympäristönsuojelulain § 28 mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa
aiheuttavalla toiminnolla on oltava ympäristölupa. Eläinsuojien rakentaminen on siten luvanvaraista Ympäristönsuojeluasetuksessa 1 § 1
mom. kohdassa 11 määritellyltä osin.
9.
Mikko Nurminen
9.1.
Kiinteistölle (783-404-0001-0170) on merkitty virheellisesti RA1 merkintä vaikka 2000m² kiinteistölle pitäisi olla RA-2 merkintä. Kiinteistöä on aikaisempien lupakäytäntöjen pohjalta rakennettu ja kehitetty käytännössä RA-2 merkintää vastaavaksi.
Ei aiheuta muutosta kaavaluonnokseen.
Kiinteistökartalla pinta-ala on alle 2000m². Kiinteistörekisteristä tarkistettu kiinteistön pinta-ala on 2000m².
Esitys kaavan tarkistuksesta:
23(57)
Pyydämme korjaamaan kiinteistön merkinnäksi RA-2 vastaamaan kaavaselostusta.
10. Pirkko Julin
10.1. Lusikkaojan hyväksytyssä asemakaavassa uudenkylän kurvastentien ranta (7:138) oli merkitty puistoalueeksi ja jostain syystä se on nyt muutettu loma-asumiselle.
Muutetaan virheellinen rakennusoikeus RA-2 –merkinnäksi.
Esitys kaavan tarkistuksesta:
Tarkennetaan yleiskaavaa asemakaavan mukaiseksi.
Ranta on ollut jo vuosikymmenet kyläläisten virkistysalueena,
aikoinaan siinä oli myös pallokenttä ja leikkipuisto jota saivat
kyläläiset käyttää. Kyläyhdistys on kunnostanut rantaa talkoilla
ja uusi grilli muurattiin vanhan rikotun tilalle. Ranta palvelee
kyläläisiä uima-rantana, matonpesupaikkana, rantaan mahtuu
hyvin toistakymmentä venettä ja kylän kalastajat pääsevät pyytämään saalista. Sellaisena se tulisi edelleenkin säilyttää, että
tulevat sukupolvetkin pääsisivät nauttimaan kauniista järvimaisemasta.
11. Jouko Halme
11.1. Niinimäen tila on ollut suvun omistuksessa 1500- luvun puolelta ja on edelleen elinkelpoinen ja tuottava, mutta jos tämä kyseinen kaavaluonnos toteutuu, niin se tuhoaa maatalouden
harjoittamisen kyseisellä tilalla. Tilaa on kehitetty maatalouden
osalta mm. säätösalaojittamalla peltoja sekä rakentamalla keinokasteluverkoston, joka kattaa kaikki tilan pellot. Tilalle on
rakennettu vihannesvarasto, joka on varustettu sekä jäähdytys- että lämmityskoneilla, lisäksi tilalla on eläinsuoja, jossa
kasvatetaan broilereita. Tilalla on olemassa ympäristölupa
broilerkasvattamon laajentamiseen. Nyt kaavaluonnoksessa
oleva asuinalue on sijoitettu broilerkasvattamon välittömään
läheisyyteen. Kaavaluonnoksessa on sijoitettu tie kulkemaan
broilerkanalan viereen, joka vaikeuttaisi eläintenvalvontaa ja
aiheuttaisi turhaa melua kasvattamon tiloihin. Kaavaluonnos
tarkoittaa, että suurin osa tilan pelloista menisi asutuskäyttöön
ja maatalouteen jäisi pelloista ainoastaan noin 3,5 ha, mikä
pienentäisi maatalousmaan kokoa huomattavasti. Ottaen
huomioon nykyisin maataloustilan ylläpitämiseen liittyvän kustannusrakenteen, näin pieni tila ei olisi enää elinkelpoinen tai
Esitys kaavan tarkistuksesta:
Pienennetään AP-aluetta ja lisätään Mattilantien varteen tontteja.
Muutetaan kasvattamon pohjoispuolinen alue maatalousalueeksi MT.
24(57)
ainakin se vaikeuttaisi sitä huomattavasti.
11.2. Jos miettii, mikä on Säkylän väestörakenne-ennuste, asumiseen tämä alue alkaa olla liian kaukana keskustasta. Väestörakenne-ennuste lienee jopa hieman liian optimistinen ottaen
huomioon viimeaikaiset tapahtumat, kuten esim. terveyskeskuksen irtisanomiset, kunnan yt-neuvottelut, liikkeiden lopettamiset ym. eli siis nuoret muuttavat työn perässä pois ja
ikääntyvät haluavat lähelle palveluja. Lisäksi vielä nämä kuntaliitokset, tuovatko ne asukkaita muualta lähemmäksi kyläkeskusta vai muuttavatko loputkin pois. Nämäkin seikat huomioiden, eikö ne aiheuta paineita keskustan asutuksen tiivistämiseen ja menemistä pikatien yli. Se parantaisi peltomaisemaa
jos se rakennettaisiin kauniimmin kuin nyt.
Ks. kohdat 6.8 ja 11.1.
Siksi haluaisinkin että kyseisen tilan pellot pidetään edelleen
maatalous ja pienteollisuus käytössä, niin saattaisi pysyä joku
veronmaksaja pitäjässä ja hyvässä tapauksessa vielä tulla lisääkin koska käsittääkseni pien- ja mikroyrittäjät toimivat mieluusti lähellä palveluja ja heitä kunta tarvitsee.
11.3. Haapsaarentien ja Jänesmäentien välissä oleva pelto pitäisi
jättää toistaiseksi maatalouteen, koska se kyllä säilyy siinä ja
tulevillekin polville jäisi jotakin lähelle järveä ja taajaa asutusta.
Esitys kaavan tarkistuksesta:
Muutetaan Haapsaarentien ja Jänesmäentien välinen alue peltoalueeksi
MT.
11.4. Yhteenvetona toivoisin, että kyseinen kaavaluonnos muutetaan niin, että nykyisin maatalouskäytössä oleva maa kaavoitetaan edelleen maatalouskäyttöön.
Keskustan lähelle halutaan uusia asuinalueita tulevaisuutta ajatellen.
Taajamarakennetta tulee tällöin tiivistää, mikä tarkoittaa joidenkin vielä
rakentamattomien pelto- tai metsäalueiden kaavoittamista asuinalueiksi.
Ks. myös kohdat 6.8 ja 11.1.
12. Tommi Karlahti
Valtakirjalla Pekka Vuo-
12.1. Tilan (Teerimäki 1:147) naapurit ovat esittäneet toivomuksen
2013 kesällä, että tontilta kaadettaisiin puita jotka varjostavat
heidän pihojaan. Pyysin tarjouksen Metsä Groupin Harjavallan
alueen puunostaja Jouni Sippolalta helmikuussa 2014, mutta
Ei aiheuta muutosta kaavaluonnokseen.
Yleiskaavan maa- ja metsätalousalueilla puustoa on hoidettava Metsälainmukaisesti. Metsälain 10 a § ja 10 b § määrittelevät alueilla kielletyt
ja sallitut metsänhoitotoimenpiteet. Yleiskaavan määräyksiä täsmennetään mm. maisematyöluvan vaatimuksen osalta.
25(57)
rinen
yhteydenottoa ei tullut. Uuteen tiedusteluun 19.9.2014 vastattiin, että Metsä Group yhtiöön oli tullut tietoa ja kartta liitoorava alueista Säkylässä jo v. 2011. Hän kertoi, ettei heidän
motonsa olisi talvella 2014 voineet tulla puunkorjuu töihin,
vaikka hän olisi silloin asiasta saanut tietoa. Miksi näistä havainnoista ei ole tiedotettu asukkaille?
Ks. kohta 6.17.
ELY-keskus ylläpitää rekisteriä kaikista liito-oravahavainnoista. Maanomistajaa ei löydöistä tiedoteta erikseen. Metsäkeskuksen on ilmoitettava metsänomistajalle ja ELY-keskukselle, jos metsäkeskukseen saapuu
liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkaan kohdistuva metsänkäyttöilmoitus. Metsänkäsittelystä tulee neuvotella ELY-keskuksen kanssa.
ELY-keskus määrittää tällöin liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan
alueella sallitun metsänkäsittelyn.
Lomarakennusten alueella (RA) puuston elinympäristön säilymistä valvotaan kunnan rakennusvalvonnassa rakennusluvan tai maisematyöluvan hakemisen yhteydessä.
12.2. Liito-oravan elinpiiri Nro 11 Metsäranta, pinta-ala 8,9 ha eli
tämän luontoselvityksen suurin 1 naaras liito-oravan reviiri,
onko se tarpeellista olla näin suuri monimuotoisine ulokkeineen.
Ei aiheuta muutosta kaavaluonnokseen.
Liito-orava on luonnonsuojelulain § 49 tarkoittama direktiivilaji. Luontodirektiivin liitteessä IV (a) tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen
on kielletty.
Elinpiirien rajaukset on tehnyt kokenut luontoselvittäjä. Rajausta ei ole
mahdollista muuttaa ilman uutta ja elinpiirin suppenemista toteavaa
selvitystä vaarantamatta liito-oravan lainmukaista suojelua.
12.3. Saimme tietää 24.5.2013 tehdystä luontoselvityksestä ja
osayleiskaavoituksesta vasta 15päivä syyskuuta 2014. Tilalta
on kaadettu puita kevättalvella ja kesällä 2014, talvimyrsky
kaatoi n 10 puuta ja sen lisäksi talon ja Pyhäjärven välistä eli
tontin luoteiskulmasta on kaadettu lähes kaikki havupuut. Tämän vastineen laatija ja tontin omistaja ovat henkilökohtaisesti
kaataneet ko. puut ja pilkkoneet ne polttopuiksi, emmekä
huomanneet mitään liito-oravan pesään viittaavaa rakennelmaa missään puussa, eikä mitään papanoihin viittaavia jätöksiä
havaittu puiden juurillakaan. ( Allekirjoittanut on työnsä puitteissa törmännyt liito-orava esiintymiin ja sekä myös papanoi-
Ei aiheuta muutosta kaavaluonnokseen.
Ks. kohdat 6.17, 12.1. ja 12.2
26(57)
hin). Emme kyllä tietäneetkään, että täällä on liito-orava havaintoja edellisenä keväänä tehty.
12.4. Miksi emme ole huomanneet liito-oravia? Tontin länsi reunassa ja myös luoteiskulmassa kasvaa eri-ikäisiä koivuja ja isoja
mäntyjä. Liito-oravia emme ole havainneet koskaan tämän 6 v
asumisaikana.
Luontoselvittäjä on havainnut alueella merkkejä liito-oravasta. Liitoorava liikkuu äänettömästi hämärässä tai pimeällä, joten vain harva
onnistuu sen näkemään.
Ks. myös kohta 12.2.
12.5. Miksi luontotyypin rajaa ei voitaisi siirtää: Katsoisin asialliseksi
toiminnaksi, että luontotyyppi s - 1 rajaa siirretään tilalla itään,
silloinkin vielä tontin kaakkoiskulmassa liito-oravan elinalueen
leveys olisi naapurin tontin alue mukaan lukien n 60 m. (min.
30 m) Näin liito-oravan, levähdys ja ruokailu alue jää luonnontilaan, sekä kulkuyhteys jonka leveys on kaksinkertainen minimi suositukseen verrattuna.
12.6. Miksi 1 naaras tarvitsee näin suuren hallinta alueen? Muutokset länsi kulmaan: Elinpiirin pinta-ala 8,9 ha on suurin, vieläkin
se jäisi suurimmaksi, yhden naaraan reviiri alueeksi n. 8,5 ha.
Elinpiirin kulkuyhteys on 60 leveä, jossa on paljon puita. Papanapuu on jo menetetty koska emme ole tietäneet liitooravan elinpiiristä.
12.7. Miksi eläkepappa ei mahdu asumaan itselleen hankkimalla
alueella? Kaavamerkinnällä RA - 3 (musta pallo) luonnoksessa
on nykyisen asunnon ja muiden rakennusten paikalla. Katsomme että on kohtuullista muuttaa osa toisen puolikkaan M 1 vihreästä maa- ja metsätalous alueesta n. 5000 m2 tontista
puolet n. 2500 m2, rakennuspaikaksi keltaisella pohjalla olevaksi loma-asunto alueeksi merkinnällä RA - 3 tai RA - 2. Silloinkin tonttien koko jää suuremmaksi ja tehokkuus olisi samaa
luokkaa kun alueella olevat muutkin tontit.
Ei aiheuta muutosta kaavaluonnokseen.
Ks. kohta 12.2.
Ei aiheuta muutosta kaavaluonnokseen.
Liito-oravanaaraan keskimääräinen elinpiiri on noin 8 ha, toisinaan siis
tätä suurempikin. Kyseisen elinpiirin laajuuden on määrittänyt biologi.
Elinpiirin heikentäminen tai hävittäminen on lain mukaan kielletty, joten
sitä ei ole mahdollista rajata kaavassa pienemmäksi.
Ks. kohdat 12.1 ja 12.2.
Ei aiheuta muutosta kaavaluonnokseen.
Rakennuspaikan alaa eli RA-aluetta on mahdollista laajentaa. Alue kuuluu rantavyöhykkeeseen, jolla rakennuspaikkojen lukumäärä määräytyy
emätilaselvityksen mukaan. Kiinteistöllä ei ole rantaviivaa, joten sillä ei
ole emätilaselvityksen mukaan rakennusoikeutta. Kaavaan on kuitenkin
merkitty kiinteistöllä olemassa oleva rakennuspaikka RA-merkinnällä.
Toista paikkaa ei ole mahdollista tällä perusteella myöntää. Olemassa
olevaa rakennuspaikkaa voidaan laajentaa, jos piharakennuksille on
tarvetta laajemmalla alueella ja kaikkea rakennuspaikan rakennusoikeutta ei ole vielä käytetty.
Ks. myös kohta 12.1.
27(57)
13. Veli-Matti Ollonqvist
13.1. Rantakujantien ja Pyhäjärven välissä sijaitsevan Kotiranta RN:o
3:57 nimisen tilan järvenpuoleinen osa on jäänyt kaavan ulkopuolelle ja merkitty vesialueeksi. Tontti on kokonaan samalla
omistajalla, tontin yläosassa on asuinrakennus ja talousrakennuksia ja rannassa sauna/tuparakennus 1960 -luvulta.
Esitys kaavan tarkistuksesta:
Laajennetaan rakennuspaikan aluetta.
Esitys kaavan tarkistuksesta:
Tarkistetaan karttaan rantaviivan oikea sijainti. Merkitään tila APalueeksi.
Pyydän merkitsemään koko tontin AP alueeksi rantaan asti, kuten lähialueen tontitkin on merkitty.
14. Elma Tamminen
14.1. Pyydän vähentämään osayleiskaavassa olevan merkityn alueen
(liite 1) pois, koska Haapsaaren asemakaavan muutos on vireillä samanaikaisesti Säkylän osayleiskaavan kanssa ja kummassakin kaavassa on merkittynä viheralueita, mutta eri kohtiin.
Mielestäni viheralueita tulisi tarkastella samanaikaisesti molempien kaavojen suhteen ja kohdella maanomistajia tasapuolisesti.
Osayleiskaavalla suunnitellaan yleispiirteisesti laajojen alueiden maankäyttö, eikä siitä siten ole tarkoituksenmukaista jättää pois pieniä, yksittäisiä kiinteistöjä koskevia alueita.
Mainittuun Haapsaaren asemakaavaan sekä osayleiskaavaan liittyen
ELY-keskus on edellyttänyt, että rannoilla säilyy riittävästi yleisiä viheralueita.
Esitetään rakentamisen sijoittamista etäämmälle rannasta, pellon pohjoislaitaan.
15. Jaakko Laine
15.1. Maastotieto ja kiinteistöjaotuskartassa oleva tontti 783-404-828 ja lohkomiskartassa oleva kiinteistö Kaukapihan 13:78
(13:51) kohdalle on merkitty virheellisesti merkintä o eli mahdollisuus rakentaa.
Peruste näkemykselleni virheellisestä merkinnästä on se että
molemmat tontit ovat pieniä ja toinen jopa alle 1000 m2 ja sen
läpi virtaa puro. Näin ollen voimassa olevan rakennusjärjestyksen mukaiset etäisyysvaatimukset rannasta ja naapureista eivät mahdollista rakentamista.
Esitys kaavan tarkistuksesta:
Laajennetaan AP-aluetta kiinteistöjen itäosassa, etäämpänä rannasta.
Kyseisten rakennuspaikkojen on vaikea täyttää sopivan rakennuspaikan
määritelmää.
Ks. myös kohdat 3.13, 3.14 ja 3.17.
Esitys kaavan tarkistuksesta:
Kyseiset rakennuspaikat poistetaan.
28(57)
16. Seija Ojala
16.1. Pyhäjoen kylässä rekisteritunnuksella 1/291 olevalle lomakiinteistölle ei ole merkitty loma-asunnon rakennuspaikkaa ja sille
kohdalle on merkitty pelkästään saunarakennukselle rakennusoikeus.
Esitän että yhdenvertaisen kohtelun vuoksi kiinteistölle merkitään rakennusoikeus viereisten lomarakennuspaikkojen mukaisesti. Kiinteistön pinta-ala on n. 2200m² ja esitän sille RA-3
mukaista rakennusoikeutta. Rakennuspaikka ei poikkea viereisistä rakennuspaikoista rakennuspojankaan suhteen. Rantaviivaan rajoittuvaa virkistysaluetta kiinteistön läheisyydessä on
merkittävästi kiinteistöllä 1/287.
17. Tiina Lempiälä
17.1. Lusikkaojan hyväksytyssä asemakaavassa Uudenkylän Kurvastentien ranta oli merkitty puistoalueeksi ja jostain syystä se on
nyt muutettu loma-asumiselle.
Kiinteistö on lohkottu tilasta 1:293, josta on lohkottu myös kiinteistö
1:292, kaikki ovat saman maanomistajan omistuksessa. Kiinteistöjen
emätilaselvityksen mukainen rantaviivan pituuden mukainen mitoitusluku (1,36) oikeuttaa yhteen rakennuspaikkaan. Rakennusoikeus on
käytetty tilalla 1:292. Tilalla 1:291 oleva rantasauna on tämän vuoksi
merkitty erillisellä rantasaunan merkinnällä, eikä sille ole mahdollista
myöntää rakennusoikeutta loma-rakennukselle.
Ei aiheuta muutosta kaavaluonnokseen.
Ks. kohta 10.1.
Ranta on ollut jo vuosikymmenet kyläläisten virkistysalueena ja
"omana rantana", jota on kunnostettu ja siistitty talkoilla. Rannalle mahtuu hyvin toistakymmentä venettä, grillikatos, matonpesupaikka, myös kelvollinen uimapaikka on kaikkien käytössä. Sellaisena se tulisi edelleenkin säilyttää jos pyrkimyksenä on saada viheralueista yhtenäisiä kokonaisuuksia ja virkistysalueita kuntalaisten käyttöön.
Vanhan leirintäalueen rannalle vastaavaa paikkaa tuskin enää
saadaan, sillä sen ranta on hyvin matalaa joka ei ilman raskaita
toimenpiteitä sovellu uima- tai venevalkamakäyttöön. Siinä on
taas huomioitava ranta-alueen herkät luonnonolosuhteet, kuten Lusikkaojan asemakaavan muutoksessakin on jo mainittu.
18. Jarmo Hannula & Ari
Jokitulppo
18.1. Lusikkaojan alueella ns. Kurvasten ranta-alue, jonka kunta
omistaa, merkitty kokonaisuudessaan vanhaa leirintäalueen
rajaojaa myöten loma-asuntoalueeksi (RA). Tämän seurauksena uusikyläläiset menettäisivät vuosikymmeniä käytössään olleen venevalkama-alueen matonpesupaikkoineen sekä rantaan
pääsymahdollisuuden Kurvastentien kautta, sillä Lusikkaojan
Ks. kohta 10.1.
29(57)
asemakaavaa olisi helppo muuttaa oikeusvaikutteisen yleiskaavan perusteella pelkällä valtuuston päätöksellä ilman viranomaislausuntoja.
Vaadimmekin, että loma-asuntoalueen merkintä muutetaan
virkistysalueeksi, kuten se juuri KHO:ssa vahvistetussa Lusikkaojan asemakaavassakin.
19. Lempiälä Erkki
19.1. Uudenkylän Kurvastentien ranta oli merkitty puistoalueeksi
joka on muuttunut jostakin syystä loma-asumisalueeksi.
Olemme kyläyhdistyksen rahoilla ruopanneet rannan ja pitäneet vuosikymmenet paikat siistinä, nyt alue pannaan myyntiin, josta saadaan 2-3 tonttia, meiltä viedään venepaikat ja
uimapaikat sekä virkistysalue rannasta.
Ks. kohta 10.1.
20. Vuorinen, Mauno ja
Annikki
20.1. Osayleiskaavaluonnoksessa on rakennetun tonttimme (783401-10-105) pohjoisosaan merkitty viheralue.
Esitys kaavan tarkistuksesta:
Laajennetaan RA-alue kattamaan koko kiinteistö.
Mielestämme tämä ei ole mahdollista, koska ko. tontin osassa
sijaitsee varastorakennus ja kiinteistön sadevesiviemärit sekä
harmaavesisuodatin. Tontin pohjoisosassa on myös ELY keskuksen luvalla ruopattu veneväylä ja venetelakkamme.
21. Markku Mäntyranta
21.1. VL- ja kevyen liikenteen reittimerkintä tulee poistaa omistamani ranta-alueen osalta (51:10, 142:0).
Alueella on pitkät perinteet jo 1930-luvulta lähtien, jolloin isoisäni harjoitti ammattikalastusta. Rannassa sijaitsee 1930luvulla pystytetty kalastusväline- ja venesuojarakennus. suoja
on viimeisiä vanhan kalastusperinteen jäljiltä säilyneitä muistomerkkejä, jonka haluaisin säilyttää tuleville sukupolville. Rakennus on nykyäänkin alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan.
Tarkoitukseni on säilyttää alue ja rakennus nykykäytössään kalastusta palvelevana tukikohtana, virkistys- ym. vapaaajanrakentamispainetta tai -tarvetta ei sillä ole.
Esitänkin, että alueeseen voitaisiin osoittaa joku muu sen pe-
Kevyen liikenteen reitti –merkinnällä on tarkoitus osoittaa yleisessä
käytössä olevat reitit. Siten merkintä tilojen pohjoispuolella säilytetään,
mutta etelään tilojen alueelle osoitettu osuus voidaan poistaa.
Ranta-alueilla tulee varata alueita myös yleiseen virkistykseen.
Ks. kohta 6.6. Veneen ja kalastusvälineiden säilytys voidaan mahdollistaa kohdemerkinnällä.
Esitys kaavan tarkistuksesta:
Lisätään kaavaan venevajalle kohdemerkintä ja poistetaan rantaan merkitty kevyenliikenteen reitin haara.
30(57)
rinteitä ja nykykäyttöä paremmin kuvaava, kalastusperinnettä
jatkava ja säilyttävä merkintä.
22. Sirkka ja Pekka Mäntyranta
21.2. Rantakuja tulisi säilyttää jatkossakin nykyisen kaltaisena kevyen liikenteen reittinä ja tonteille ajotienä voimassaolevan kaavan mukaisesti, vaikka siitä onkin nyttemmin muodostunut
häiritsevää liikennettä ja melua aiheuttava läpiajelureitti. Tähän voitaneen vastaisuudessa vaikuttaa tiukemmilla merkinnöillä ja viranomaisvalvonnalla. Mikäli myöhemmällä asemakaavoituksella tullaan nyt nähtävillä olevassa luonnoksessa esitetyt RA-varaukset toteuttamaan, tulisi uusille, muodostettaville RA-rakennuspaikoille liikennöinti osoittaa Lehmuuntien
kautta, kuten nykyisenkin asemakaavan mukaan on tarkoitettu, eikä "oikoliikennettä" Rantakujan kautta tulisi sallia.
Merkitään tiedoksi jatkosuunnittelua varten. Ajojärjestelyihin ei oteta
yleiskaavan tasolla tarkemmin kantaa, vaan ne ratkaistaan asemakaavassa sekä katusuunnitelmissa.
22.1. Ranta-alueen omistus on vaihtumassa seurakunnalta kirjoittaneelle. Tällä hetkellä (26.9 2014) ostotarjous on käsiteltävänä
tuomiokapitulissa, mistä se siirtyy kirkkohallitukseen. Alueen
myyntisopivuutta meille puoltaa omistamamme maa-alue Rantakujan yläpuolella os.Fransuntie 6 rek.47:11. Asian palauduttua kirkkohallituksesta, toimitan kopion myyntioikeudesta.
Ks. kohta 21.1.
Ei aiheuta muutosta kaavaluonnokseen.
Esitys kaavan tarkistuksesta:
Lisätään kaavaan venevajalle kohdemerkintä.
Ranta-alueella sijaitsee kaksi vanhaa (30-ja 50-luvulla) rakennettua kalastusväline- ja venesuojaa, jotka kuuluvat säkyläläiseen kalastusperinteeseen. Tarkoitus on tulevaisuudessa entisöidä ja käyttää kalastuksen- ja kalastustarvikkeiden tukikohtana.
Kyseiselle ranta-alueelle ei ole mitään virkistys ym. vapaa-ajan
rakentamistarvetta. Esitämmekin alueelle sen perinteistä ja
nykyistä sekä tulevaa yksityiskäyttöä paremmin kuvaavaa kalastusperinnettä jatkavaa ja säilyttävää merkintää.
22.2. Rantakuja tulisi jatkossakin säilyttää nykyisenlaisena kevyenliikenteen väylänä ja tontille ajotienä voimassaolevan kaavan
mukaisesti ja jopa kiristää tiukemmilla merkinnöillä liikennettä,
koska läpiajo Rantakujaa myöten on lisääntynyt häiritsevästi ja
Ks. kohta 21.2.
31(57)
sen myötä melu ja liikenneturvallisuus kevyenliikenteenväylällä
on tuntuvasti heikentynyt. Mikäli kaavaehdotuksessa RAvaraukset toteutuisi, tulisi alueen liikenne ohjata Lehmuuntien
kautta.
23. Olli ja Eeva-Liisa Rantala
23.1. Pyhäjoen kylässä tilalla rekisterinumero 1:287 on merkitty ns.
Mäkisen niemelle virkistysalue. Tämä alue on Olli ja Eeva-Liisa
Rantalan yksityisomistuksessa eikä ranta-alueeseen ole myönnetty yleistä käyttöoikeutta kenellekään. Maanomistajien on
tarkoitus jatkossakin säilyttää virkistysaluemerkinnän kohdalla
oleva alue yksityisomistuksessa ja pitää se luonnontilaisena.
Tilan mainittua aluetta koskee merkintä M-1 eli se on osoitettu maa- ja
metsätalouskäyttöön. Tilan alueelle ei ole osoitettu virkistysaluetta.
Alueen halki kulkee päävesijohtolinja, jonka merkintään mielipiteen
jättäjän mainitsema v-kirjain liittyy.
Maakuntakaavan virkistysaluevarauksen ja alueella tapahtuvan ulkoilun
vuoksi kaavaehdotukseen lisätään yhteisalueelle VL-merkintä sekä tälle
alueelle johtava ulkoilureitti. Muutoin alue säilytetään maa- ja metsätalouskäytössä.
Ks. kohta 23.3.
23.2. Ranta on tällä hetkellä Vahoniemen lähiasutuksen luvattomassa yleisessä uimarantakäytössä ja veneiden säilyttämiskäytössä. Lisäksi alueen käyttäjät ovat roskanneet ympäristöä jättämällä sinne mm. autonrenkaita, pyyntivälineitä ja niiden osia.
Alueelle on myös rakennettu kevyitä rakennelmia, mm. kävelyramppi rantatöyräältä alas. Lisäksi alueelta on kaadettu ilman
maanomistajan lupaa puita. Osa alueella olevista veneistä
näyttää jätetyn alueelle pitkäaikaissäilytykseen. Alueella on
myös luvattomasti ajettu moottoriajoneuvolla vanhaa polkua
myöten. Edellä mainitun vuoksi katsomme, että rannan luontoja maisema-arvot säilyvät parhaiten, kun ranta säilytetään yksityisomistuksessa ja siitä muodostetaan ilman yleistä virkistyskäyttöä oleva yksityisalue, jota koskevat jokamiehenoikeudet.
Vaadimme virkistysaluemerkinnän poistamista osayleiskaavaehdotuksesta.
23.3. Alueen lähiasutuksen rannan virkistyskäyttö on turvattu vuonna 1989 Säkylän kunnan jakokuntien sekä Olli ja Eeva-Liisa
Rantalan välillä tehdyssä vaihtokirjassa, jossa jakokunnat sitou-
Ei aiheuta muutosta kaavaluonnokseen.
Ks. kohta 23.1.
Merkitään tiedoksi.
Esitys kaavan tarkistuksesta:
32(57)
tuvat sallimaan Vahoniemen lähiasutukselle käyttöoikeuden
alueellaan. Tämä jakokuntien useiden kymmenien metrien
ranta-alue on ns. Pyhäpirtin tontti (osayleiskaavan kartoissa
merkinnällä RM- 1) ja joka sijaitsee Olli ja Eeva-Liisa Rantalan
omistamasta ranta-alueesta pohjoiseen (liite 2, kartta). Tälle
alueelle on myös olemassa yleinen tie, joten kulkeminen rannalle ei rasita ympäröivää luontoa.
23.4. Ehdotamme, että tilan 1:287 merkityn uuden loma-asunnon
rakennuspaikkaan liittyvä alue muutetaan maa-alueeltaan
isommaksi niin, että alue ulottuu rannasta pellon yli tilan 1:287
itärajaan asti ja rakennuspaikka tämän alueen sisällä siirretään
kauemmas rannasta. Tällä tavoin ranta ja rantatöyräs säilytetään ehjänä ja luonnontilaisena rakentamisesta huolimatta.
23.5. Ehdotamme, että loma-asunnon rakennuspaikkaan liittyvä alue
laajennetaan tilan 1:287 itärajaan asti sekä myös jonkin matkaa etäämmäksi pohjoiseen tilan 1:56 alueelle, jolloin rakennuspaikalla olevan käyttämättömän rakennusoikeuden hyödyntäminen tulee paremmin mahdolliseksi rakentamatta liian
tiiviisti rannan tuntumaan (liite 4, kartta).
24. Anneli Lönnberg ja
Tuula Lehto
24.1. Kurvasen tila (783-401-011-160) on kokonaan merkittävä pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP)
Tasala I tilaan (783-401-011-353) kuuluvalla ranta-alueella sijaitsee vapaa-ajan asuntomme. Kurvasen tila käsittää n. 4000
neliömetrin suuruisen rantaan rajoittuvan metsäisen rinteen ja
n. 5000 neliömetrin suuruisen viljelyksessä olevan pellon. Kurvanen on aikoinaan erehdyksessä liitetty Lusikkaojan asemakaavaan. Se olisi pitänyt käsitellä Haapsaaren asemakaavan yhteydessä. Lusikkaojan asemakaavassa Kurvasen ranta-alue on
merkitty viheralueeksi ja peltoalue on maatalousaluetta. Yleiskaavaluonnoksessa koko Kurvasen tila on viheraluetta (VL).
Yleiskaava on siis tilamme osalta vielä huonompi kuin voimassa
Merkitään mainitun yhteiskäyttöön osoitetun kiinteistön alueella, RMalueen eteläpuolella, oleva ranta VL-alueeksi.
Uuden rakennuspaikan sijaintia on tarkasteltu erikseen ja rakennuspaikka siirretään maanomistajan erillisen ehdotuksen mukaisesti pohjoisemmas, maatilan talouskeskuksen läheisyyteen sisämaan puolelle.
Samalla osoitetaan erillinen rantasaunan rakennuspaikka Saartensuonnokkaan.
Esitys kaavan tarkistuksesta:
Siirretään rakennuspaikka pohjoisemmas maanomistajan erillisen ehdotuksen mukaisesti.
Ks. kohta 23.4.
Ei aiheuta muutosta kaavaluonnokseen.
Mainittuun Haapsaaren asemakaavaan sekä osayleiskaavaan liittyen
ELY-keskus on edellyttänyt, että rannoilla säilyy riittävästi yleisiä viheralueita. Rakentamismahdollisuutta voidaan tarkastella etäämpänä rannasta.
Rantasauna voidaan osoittaa kohdemerkinnällä. Maankäyttö määräytyy
asemakaavan mukaan.
Ks. myös kohdat 6.7 ja 24.3.
Esitys kaavan tarkistuksesta:
Osoitetaan rantasauna kohdemerkinnällä. Laajennetaan AP-aluetta
kiinteistöjen itäosassa, etäämpänä rannasta.
33(57)
oleva asemakaava. Viheralueidemme määrä on lisääntynyt,
vaikka niitä on jo asemakaavoissakin maillamme runsaasti.
Tilamme sijaitsee taajama-alueella (Alue A) noin parin kilometrin etäisyydellä keskustasta eli juuri sillä alueella, jota on tarkoitus tiivistää ja varata tulevaisuutta varten asuinalueiksi.
Yleiskaavassa viheralueeksi merkittyä aluetta on mahdotonta
saada asemakaavassa kaavoitettua asuinalueeksi. Kun taas
yleiskaavassa asuinalueiksi varatuille alueille voidaan ja kaavoitetaankin puisto alueita. Kurvanen kuuluu samaan Haapsaaren
alueeseen, joka on kaikilta muilta osin yleiskaavassa varattu
asuinaluetarkoitukseen. On väärin, että tilamme, joka kuuluu
samaan kokonaisuuteen, on jätetty asuinaluevarauksen ulkopuolelle.
24.2. Haapsaaren ranta-alueen asemakaavan käsittely on kesken.
Sen käsittelyn yhteydessä vaatimuksemme on, että mm. Kurvasen tila liitetään Haapsaaren asemakaavaan, jonne sen pitäisi kuuluakin. Olemme vaatineet vain yhden rakennustontin
muodostamista Kurvasen tilan ranta-alueelle. Asemakaavan
valmisteluvaiheessa on varattu ja tullaan varaamaan lähivirkistysalueita. Jotta Kurvasen tilakin saa oikeudenmukaisen käsittelyn, se on varattava yleiskaavassa kokonaan pientalovaltaiseksi asuinalueeksi. Näin ollen sen yksityiskohtaisempi tarkastelu voidaan suorittaa asemakaavoituksen yhteydessä, kuten
muunkin Haapsaaren ranta-alueen.
Kurvanen on osittain kivikkoista rantatöyrästä ja jatkuu peltoalueena. Se on siis erinomaista rakentamiseen sopivaa maaaluetta, ei vesijättömaata. Rantatöyräs on riittävän kaukana
rantaviivasta. Ranta-alueen metsäinen, epätasainen ja ryteikköinen alue on vaikeakulkuinen ja itse järven ranta kokonaan
kaislikon peitossa. Virkistyskäyttöön se on näin ollen mahdollisimman huono. Naapurustossa sijaitsee ns. entinen campingalue, joka on riittävän laaja ja maastoltaan liikkumiseen erittäin
hyvin sopiva laajempi yhtenäinen alue. Se on kunnan omistuksessa ja rantakaistaleen osalta hiljattain asemakaavoitettu vir-
Asemakaava on yleiskaavaa tarkempi maankäytön suunnitelma, jossa
on mahdollista huomattavasti tarkemmin määritellä rakennuspaikkojen
sijainti. Jos meneillään olevassa asemakaavassa on jo tutkittu tarkemmin rannalle rakentamista, eikä ELY-keskus ole sitä hyväksynyt, ei
osayleiskaavalla voida tilannetta muuttaa.
Esitetään rakentamisen sijoittamista etäämmälle rannasta, pellon pohjoislaitaan.
Ks. kohta 24.1.
34(57)
kistyskäyttöön.
24.3. Luontoselvityksessä (s. 43) on todettu Haapsaren luoteispuolen rannasta seuraavaa: "Alueen maankäytössä suurimmat
muutokset tulisi keskittää pelto-osuudelle. Jos rantaan kaavoitetaan, rakentaminen tulisi keskittää vain aivan alueen pohjoisimpaan tai eteläisimpään reunaan, jotta metsäpeite pysyy yhtenäisenä." Ranta-alueemme sijaitsee nimenomaan Haapsaaren luoteispuolella Kurvasen tila sen pohjoisimmassa kolkassa.
Luontoselvitys huomioon ottaen Haapsaaren ranta-alueelle rakentaminen pitäisi keskittää alueen kumpaankin reunaan. Kurvasen tila on lepakkojen suojelunkin kannalta parhaiten rakentamiseen sopivaa Haapsaaren pohjoista reuna-aluetta.
Esitetään rakentamisen sijoittamista etäämmälle rannasta, pellon pohjoislaitaan. Tämä vastaa myös luontoselvityksen suositusta muutosten
kohdistamisesta pelto-osuudelle ja yhtenäisen viheralueen säilymistä
koko alueen lävitse.
24.4. Maanomistajia on kohdeltava tasapuolisesti. Se on perustuslaissa (6 §) turvattu oikeutemme. Hallinnassamme on Tasala 1
tilaan kuuluva n 4000 neliömetrin ranta-alue ja vieressä oleva
n 9000 neliömetrin Kurvasen alue. Tästä koko alueestamme on
merkitty kaksikolmasosaa viheralueeksi ja rantaan rajoittuvasta osastakin puolet. Tämän lisäksi 1980-luvulla vahvistetun
Haapsaaren muun kuin ranta-alueen asemakaavassa on alueitamme merkitty myös runsaasti viheralueiksi. Tämä ei voi olla
maanomistajien tasapuolista kohtelua, kun samalla seurakunnan ja kunnan alueille on yleiskaavassa kaavoitettu runsaasti
uusia loma-asuntotontteja. Kyllä yksityisellä maanomistajallakin täytyy olla oikeus käyttää omia ranta- alueitaan järkevällä
tavalla. Ei voi olla niin, että virkistysalueiksi merkitään kartalle
yksityisen maita, jotta näyttää siltä, että virkistysalueita on varattu riittävästi, kun kunnalla ei ole taloudellisia mahdollisuuksia lunastaa niitä, eikä edes ylläpitää jo omistuksessaan olevia
laajoja virkistysalueitaan.
Taajamassa maankäytönsuunnittelua ei voida useinkaan tehdä maanomistusrajojen mukaan, vaan maankäyttö muodostuu tarkoituksenmukaisuuden periaattein huomioiden laaditut selvitykset sekä alueen asettamat reunaehdot. Kaavoitusta ohjaavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, maakuntakaava ja lait edellyttävät taajamien tiivistämistä
ja toisaalta riittävien viheralueiden säilyttämistä. Taajaman osalta joudutaan punnitsemaan siten paljon ristikkäisiäkin tavoitteita ja ratkaisu
on aina jonkinlainen kompromissi, jossa painoarvoa joudutaan antamaan usein enemmän yleiselle edulle.
Ks. kohta 24.1.
ELY-keskus on vaatinut virkistysalueiden osoittamista myös rantaalueilla, tarkoituksena riittävien alueiden varaaminen tulevaisuuden
tarpeisiin. Rakentamattomissa ranta-alueissa on useita yksityisiä maanomistajia. Osayleiskaavan tavoitevuosi on 2035. Varauksilla pyritään
turvaamaan riittävien vapaiden alueiden säilyminen mainittuun tavoitevuoteen asti yleisessä käytössä.
Ks. myös kohdat 6.7 ja 24.1.
24.5. Osayleiskaavan selostuksessa (s 59) todetaan, että "pääosin
asemakaavoitettuja virkistysalueita on riittävästi verrattuna
vastaavan kokoisiin kuntiin." Yleiskaavaluonnoksessa on kui-
Ei aiheuta muutosta kaavaluonnokseen.
Osayleiskaavassa on viheralueiden riittävyyttä tarkasteltu yleiskaavatasolla. Osayleiskaava ei ota kantaa esimerkiksi asuinalueiden sisälle jääviin virkistysalueisiin, vaan oletuksena on, että osayleiskaavassa osoite-
35(57)
tenkin maistamme merkitty lisää viheralueita Kurvasen tilan
pellolle, vaikka se on voimassa olevassa asemakaavassa merkitty maatalousalueeksi.
24.6. Kurvanen on kokonaan yleiskaavassa varattava pientalovaltaiseksi alueeksi, kuten muutkin pellot ranta-alueineen tällä Pyhäjärven rannan suuntaisella vyöhykkeellä. Verrattuna yleiskaavassa kaavoitettavien alueiden määrään vaatimuksemme on
niin vaatimaton, ettei sen hyväksymisellä ole suurtakaan vaikutusta kokonaisuuden kannalta. Se ei millään tavalla vaikeuta
yleiskaavan toteuttamista eikä vähennä tosiasiallisesti virkistyskäyttöön sopivien alueiden määrää.
25. Timo Mäntyranta
tut aluevaraukset sisältävät myös tarkemmassa suunnittelussa määriteltäviä viheralueita. Virkistysalueiden riittävyys tarkastellaan siten lisäksi
asemakaavoja laadittaessa, kuten mainitussa Haapsaaren asemakaavassa on tehty. Ongelmana on, että virkistysalueista sijoittuu suositulle
ranta-alueelle hyvin pieni osa.
Ks. myös kohta 24.1.
Esitetään rakentamisen sijoittamista etäämmälle rannasta, pellon pohjoislaitaan. Tämä vastaa myös luontoselvityksen suositusta muutosten
kohdistamisesta pelto-osuudelle.
Ks. kohdat 6.7, 24.1 ja 24.3.
24.7. Tila 783-401-11-238 on merkittävä rantasauna-alueeksi.
Merkitään rantasauna kohdemerkinnällä.
Tasala 1 tilasta on 1960-luvulla myyty Veikko ja Sirkka Levonmaalle vesijättömaata Kurvasen tilan luoteispuolelta. Siitä on
muodostettu tila 783-401-11-238 ja sille on rakennettu rantasauna. Alue on ollut rantasauna käytössä siitä lähtien. Se on
Lusikkaojan kaavassa varattu rautasauna-alueeksi. Yleiskaavassa sekin on viheraluetta. Virhe pitäisi mielestämme korjata.
25.1. Haapsaarentie 21 on suunnitellussa kaavassa muutettu VL/s-2
ja P/s-2 alueiksi. Nykyisessä asemakaavassa alue on merkitty
kokonaan opetustoimintaa palvelevaksi alueeksi. Tällä hetkellä
tontilla toimii kurssi- ja koulutuskeskus Huvila Haapsaari. Huvilalla järjestetään päätoimena erilaisia koulutustilaisuuksia ja
kokouksia. Alue tukee myös ravintola- ja majoitustoimintaa.
Huvila Haapsaari on toiminut nyt vajaat viisi vuotta ja pohdinnassa on toiminnan laajentamista mm. uusien majoitustilojen
ja saunatilojen rakentaminen, uimarannan raivaaminen ja veneilijöiden rantautumismahdollisuuksien parantaminen. Majoitustiloja tarvittaisiin lisää 50 -100 hengelle. P/s-2-merkinnällä
varustettu alue ei sovi venesatamaksi. Jotta siihen pääsisi veneellä, järven pohja pitäisi ruopata. Nyt siihen pääsee vaivoin
Ks. kohta 24.1.
Esitys kaavan tarkistuksesta:
Laajennetaan P-alue käsittämään koko palvelutoimintojen muodostama
alue. Poistetaan venevalkama-merkintä.
36(57)
soutuveneellä.
25.2. Esitän kaavamerkinnän huomioimista sellaiseksi, että se mahdollistaisi nykyisen käyttötarkoituksen ja loisi edellytykset
myös toiminnan kehittämiselle. Esitän, että koko tonttia alue
merkitään samalla merkinnällä. En täysin tunne kaavamerkintöjä, mutta Säkylän kunnan sivuilta löytyvästä kaavamerkintäluettelosta ehkä lähinnä nykyistä toimintaa vastaa merkintä
RM: matkailupalvelujen alue.
RM-merkinnällä osoitetaan taajaman ulkopuoliset majoituspalvelurakennukset. Taajamassa, jossa ko. alue on, hotellit, motellit ja vastaavat
majoitusrakennukset voidaan osoittaa asemakaavassa liikerakennusten
merkinnällä K tai KL, jota yleiskaavamerkinnöissä vastaa P.
P- merkinnällä osoitetaan yleiskaavassa julkisia ja yksityisiä opetus-,
sivistys- ja tutkimustoimintaa sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoon kuuluvia laitoksia tai kaupallisten palvelujen alueita.
P-merkintä sallii alueella siten majoituksen, ravintolatoiminnan sekä
erilaiset palvelut, kuten koulutuspalvelut. Alueen toteutus tarkennetaan
asemakaavassa.
25.3. Tämä merkintä riittävällä (20 %) rakennusoikeudella mahdollistaisi Haapsaarentie 21:n alueen kehittämisen Säkylän kunnan
ja lähiseutujen asukkaiden yhteiseen virkistyskäyttöön. Oheiseen karttaan on merkitty alueelle parhaiten soveltuva uimarannan paikka sekä viitteelliset paikat uusille sauna-, majoitusja koulutustiloille.
25.4. Uudessa osayleiskaavaluonnoksessa on poistettu Tuulimyllyntien kevyen liikenteen reitti. Esitän että reitti palautetaan kaavaan.
Ei aiheuta muutosta kaavaluonnokseen.
Osayleiskaava ei ota kantaa alueen rakennusoikeuteen, vaan se määritellään asemakaavassa.
Ei aiheuta muutosta kaavaluonnokseen.
Esitys kaavan tarkistuksesta:
Lisätään kartalle kevyen liikenteen väylä Tuulimyllyntielle.
Tuulimyllyntietä on paljon jalankulkuliikennettä. Ilman kevyenliikenteenväylää alueella (seurakuntaan ja päiväkotiin) kulku
muuttuu vaaralliseksi. Tuulimyllyntien lenkkimäisyys (alkaa ja
päättyy Rantatieitä) houkuttelee tielle paljon ulkoilijoita mutta
myös paljon huvikseen ajavia autoilijoita, mopoautoilijoita ja
mopoilijoita. Jos kevyenliikenteenväylä poistetaan, tie muuttuu huomattavan vaaralliseksi.
26. Antti Ääri ja Juha Ääri
26.1. Tiloille (1:117, 1:116) on merkitty RA-3 -alue, jossa on kaksi
rakennuspaikkaa (toinen olemassa oleva ja toinen uusi) ja nii-
Viranomaisnäkemyksistä johtuen rakennusoikeutta joudutaan tarkistamaan.
37(57)
den osalta ei ole huomautettavaa. RA-3 –aluetta koskeva kaavamääräys on pääperiaatteiltaan hyvä, ja määräys mahdollistaa useamman sukupolven oleskelun kullakin rakennuspaikalla.
Kahden loma-asunnon salliminen kullakin RA-3 rakennuspaikalla voi kokonaisuutena vähentää myös painetta uusien rakennuspaikkojen osoittamiseen.
26.2. Kaavamääräyksen RA-3 sisältö on kuitenkin hieman epäonnistunut, sillä selvästi pienemmille tonteille ja huonommin rakennettavissa oleville RA-2 alueille voi rakentaa suuremman yksittäisen loma-asunnon (100 k-m2) kun taas RA-3 alueella on loma-rakennuksen koko rajoitettu 80 k-m2:iin. RA-3 -alueen kaavamääräys tulisi muuttaa muotoon:
Ks. kohta 6.20.
Ei aiheuta muutosta kaavaluonnokseen.
Ks. kohdat 3.13, 3.14 ja 6.20
”RA-3 Loma-asuntoalue. Rakennuspaikan rakennusoikeus on
190 k-m Rakennuspaikalle saa rakentaa kaksi loma-asuntoa ja
lomarakennusten yhteinen kerrosala ei saa ylittää 160 k-m2:ä.
Yksittäisen uuden loma-asuinrakennuksen koko saa olla korkeintaan 100 k-m2. Toisesta loma-asuinrakennuksesta ei saa
muodostaa erillistä rakennuspaikkaa. Lisäksi saa rakentaa yhden korkeintaan 30 k-m2 kokoisen saunarakennuksen. Rakennuspaikalle saa lisäksi rakentaa sen käyttötarkoitukseen liittyviä talousrakennuksia kokonaisrakennusoikeuteen sisältyen.
Olevia rakennuksia saa korjata ja korvata olevassa laajuudessaan.”
26.3. Osayleiskaavaluonnoksessa on osoitettu Pyhäjärven rantaalueeksi erittäin syvälle rantaviivasta sisämaahan menevä alue.
Tilan Nahila kohdalla ranta-alue on yli 350 metriä leveä. Maankäytöllisiä tai ympäristöllisiä syitä ei näin leveän ranta-alueen
osoittamiseen ole. Näin leveä ranta-alue on maanomistajan
kannalta kohtuuton, koska M-1 -alueella ei ole lainkaan hajarakennusoikeutta, ja ratkaisu on myös maanomistajien tasapuolisen kohtelun kannalta varsin ongelmallinen.
Kaavakartalle merkittyä ranta-alueen rajaa tarkistetaan kulkemaan
Vahoniemen tien kohdalle. Pyhäjärven jo varsin tiheään rakennetulla
rannalla ranta-alueen leveydeksi on yleisesti katsottu 300m. Rantaalueen ulkopuolinen alue muutetaan M-alueeksi, jolla rakentaminen
ratkaistaan poikkeusluvin tai suunnittelutarveratkaisuin.
26.4. Vahonniemen nokasta etelään olevilla alueilla osayleiskaavassa
osoitettava ranta-alue tulee muuttaa siten, että se on enintään
Ks. kohta 26.3.
Esitys kaavan tarkistuksesta:
Ranta-alueen raja siirretään kulkemaan Vahoniemen tien kohdalle.
38(57)
200 metriä leveä vyöhyke rantaviivasta sisämaahan päin menevä alue. Näin muutetun ranta-alueen itäpuolelle jäävät alueet Nahilan tilan osalta tulee muuttaa M-alueeksi (nyt luonnoksessa M-1 -alueita).
26.5. Luo-4 -merkintä on alueella turha ja se tulee poistaa. Metsälaki
metsätalousalueilla ja rakennusjärjestys RA-alueilla riittävät
turvaamaan rantapuuston säilymisen niin maiseman kuin
mahdollisten lepakkovierailujenkin osalta. Alue ei ole lepakkojen kannalta erityisen tärkeä elinympäristö.
27. Atte Mäkitalo ja Saija
Eerikkilä-Mäkitalo
27.1. Knuutila niminen tilamme sijaitsee osayleiskaava ehdotuksen
A-alueella (kts. kartta liite) alue on numeroitu kartassa ma-1
pyydämme/ehdotamme, että alueen pohjoisrajaa vedettäisiin
pohjoiseen päin 50-100metriä. Leveyden ei tarvitse muuttua
toki itäraja olisi hyvä kulkea esim. Pääksyntietä myötäillen.
Suunnitelmat on laajentaa broilertuotantoa ja mahdollisesti
laajentaa pienempää halli 1 pohjoiseen päin ja näin ollen nyt
esillä olevassa ehdotuksessa sieltä loppuu tila. Pääksyntien varteen toivon mukaan jossain vaiheessa asettuu uusia asukkaita
ja näin ollen kaavaehdotus ei tulisi rakentamisessa vastaan.
28. Lehtinen Markku
28.1. Omistamme Rantakujantien Lehmuuntien risteyksessä kaksi
peräkkäistä tonttia (115:0,222:0). Mäntyrinne tilalla sijaitsee
asuinkiinteistömme ja järvenpuoleinen tontti on nyt merkitty
Lepakko on luonnonsuojelulain § 49 tarkoittama direktiivilaji ja lailla
suojeltu ilman kaavamerkintääkin, jonka tarkoitus on vain välittää tieto
suojeluun lajin esiintymispaikasta. Luontodirektiivin liitteessä IV (a)
tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Elinpiirien
rajaukset on tehnyt kokenut luontoselvittäjä. Rajausta ei ole mahdollista
muuttaa ilman uutta ja elinpiirin suppenemista toteavaa selvitystä vaarantamatta liito-oravan lainmukaista suojelua. Viranomaiset edellyttävät suojelukohteiden merkitsemistä kaavaan.
Ei aiheuta muutosta kaavaluonnokseen.
Rajaus perustuu valtakunnalliseen inventointiin, valtakunnallisesti arvokkaista kulttuuriympäristöistä. Alueen rajausta ei ole mahdollista
muuttaa. Talouskeskus sijaitsee rajauksen reuna-alueella. Alueelle on
kuitenkin sallittua sijoittaa maa- ja metsätalouteen liittyvää rakentamista. Rakentaminen tulee määräyksen mukaan sijoittaa maatilojen talouskeskusten yhteyteen. Rakennuksen on sijoitettava siten, etteivät ne
sulje avoimia näkymiä. Lisäksi rakentamisessa tulee edistää kulttuuriympäristön ja maiseman arvojen säilymistä. Rakennusten sopeutumista ympäristöön voidaan edistää rakennusten koon lisäksi väritys- ja
materiaalivalinnoissa sekä säilyttämällä tai istuttamalla pihapuustoa
rakennusten suojaksi.
AM-aluetta voidaan siten laajentaa hieman pohjoiseen. Maantieltä on
pisimmät näkymät peltoaukealle, joten leveyssuunnassa aluetta ei voida
laajentaa.
Esitys kaavan tarkistuksesta:
Laajennetaan maatilojen talouskeskusten aluetta (AM) laajennetaan
pohjoiseen.
Esitys kaavan tarkistuksesta:
Muutetaan kiinteistö 222:0 AP-alueeksi.
39(57)
RA merkinnällä loma-asuntotontiksi. Mikäli rajanaapureina sijaitsevat tilat 3:57 ja 3:70, jotka kumpikin ovat Rantakujantieltä
järveen asti ulottuvia yhtenäisiä tontteja, merkitään asuintonteiksi, pyydämme muuttamaan yhtenäisyyden vuoksi Pusikko
tontin merkinnän AP alueeksi, kuten lähialueella sijaitsevat
tontitkin on merkitty.
29. Kerttu Mäkelä
(Antti Ääri valtakirjalla)
29.1. Luonnoksessa on osoitettu Mäkelän tilalle (Karhusuontie 62,
783-401-9-113) kohdemerkintä sr (kohde n017), arvokas rakennus. Merkinnän kaavamääräyksissä on määrätty, että arvokasta rakennuskantaa ei saa purkaa. Kaavaselostuksesta käy
ilmi, että merkinnällä tarkoitetaan Mäkelän tilalla osoitteessa
Rantatie 381a molempia tienvarren rakennuksia. Kaavaasiakirjoista ei käy selkeästi ilmi, mitä rakennuksia tässä oikeastaan tarkoitetaan.
Maaliskuussa 2015 tarkistetun rakennetun kulttuuriympäristön inventoinnin mukaan merkinnällä tarkoitetaan vuonna 1895 rakennettua
päärakennusta. Selvityksen tarkistuksessa on todettu, että tien varren
rakennus on huonokuntoinen, joten sille ei ole osoitettu merkintää.
29.2. Tienvarrella oleva vanha asuinrakennus on niin huonokuntoinen, ettei sitä voi enää säästää eikä määrätä säilytettäväksi.
Tien leventäminen ja kevyen liikenteen väylän rakentaminen
aivan vanhaan päärakennukseen kiinni on aiheuttanut rakennuksen pysyvän vaurioitumisen ja lahoamisen. Vauriot ovat jo
niin suuria, että korjaaminen tarkoittaisi kokonaan uuden rakennuksen rakentamista. Välittömästi edellä mainitun rakennuksen vieressä on pihapiirissä vanhempi asuinrakennus (tämän rakennuksen pääty osoittaa Rantatielle), ja tämä rakennus
on kunnoltaan sellainen, että sen voi vielä säilyttää. Srmerkintä tulee muuttaa siten, että se koskee vain jälkimmäisenä mainittua rakennusta. Tilan vanha navettarakennus on purettu vuosia sitten.
Selvitystä on tarkistettu ja täsmennetty.
Ks. kohta 5.5.
29.3. Kaava-aineisto oli kuulutuksen mukaan nähtävillä kunnan internetsivuilla. Sieltä ei kuitenkaan löytynyt rakennuskulttuurin
inventointia (Putkonen 2014), jonka takia luonnokseen merkinnän perusteet sekä se, mitä rakennuksia sr-merkinnällä tarkoitetaan, jäi epäselväksi.
Merkitään tiedoksi. Selvityksiin on voinut tutustua myös kunnan virastolla ja luettelo kohteista oli kaavaselostuksessa. Lisätään selvitykset
kunnan sivustolle.
Esitys kaavan tarkistuksesta:
Täsmennetään tarkistettu tieto kaavaselostukseen.
Ei aiheuta muutosta kaavaluonnokseen.
40(57)
29.4. Mäkelän tilalle on lisäksi osoitettu SM-merkintä (tervahauta) ja
luo-1 (14) -merkintä. Luo-merkinnän perusteet eivät aineistosta aukea. Tarkoitetaanko sillä piha-alueella olevia katajia ja
niittymäisesti hoidettua piha-aluetta? Luo-1 merkintä tulee
poistaa, sillä alue on hyvin hoidettua piha-aluetta eikä luonnon
monimuotoisuuskohde.
Kohteella on osoitettu kuiva niitty, joka on luontoselvityksen mukaan
mahdollinen luonnonsuojelulain tarkoittama katajaketo. Kohteen luonnonsuojelullisesta arvosta ei ole epäselvyyttä. Kohdetta käsitellään
luontoselvitysraportin sivuilla 8 (taulukko), 10 (kartta), 14 (taulukko rivit
25 ja 26), 19 (kuva ja teksti), 49 (toinen kappale), sekä liite 2:ssa sivut 73
ja 88.
Sivun 73 kuvauksessa todetaan: "[tämän kaltaisille luontokohteille]
Suurimpia uhkia on ketojen umpeenkasvu ja toisaalta asukkaiden pihapiirissä tapahtuva toiminta johon ei kaavoituksen keinoin voi vaikuttaa
(esim. tehdään entisestä monilajisesta niitystä monotoninen nurmikko
ruohonleikkurilla ja lannoitteilla). ”Mattilan kedon” tilanne on toistaiseksi pysynyt kohtuullisen hyvänä; reunoilta keto on kuitenkin heinikoitunut ja paikoin hieman rehevöitynyt. Alueella on vanha pihatie kääntöpaikkoineen, joitakin piharakennuksia (ei kuitenkaan kuvion alueella)
sekä pieniä pensas- ja puuryhmiä. Kedon luontotyyppi on kuiva pienruohoniitty, joka kuuluu uhanalaisluokituksessa tyyppeihin heinäkedot
ja karut pienruohokedot. Molemmat näistä ovat äärimmäisen uhanalaisia (CR) luontotyyppejä. Katajaa on kedolla melko runsaasti, joten periaatteessa kohteesta voisi tehdä jopa luonnonsuojelulain määritelmien
mukaisen katajakedon (ainakin pienillä hoitotoimenpiteillä). Luonnonsuojelulain katajakedon kriteerien täyttyminen riippuu lähinnä siitä,
mikä tulkitaan erilliseksi katajapensaaksi. Muilta osin luonnonsuojelulain luontotyypin kriteeristö täyttyy." Kohde on äärimmäisen uhanalaisena (CR) perinnebiotooppina edustava, ja siellä tavataan taantunutta,
tyypille ominaista kasvillisuutta, jota on lueteltu sivulla 73.
29.5. Mäkelän tilalle jää osayleiskaavaluonnoksessa MT-aluetta
(maatalousaluetta). Jäljelle jäävä alue on kuitenkin niin pieni,
että sillä ei ole enää maanviljelyn kannalta merkitystä. Alue tulisi osoittaa pientaloalueeksi (AP).
30. Raimo Kuusisto
30.1. Haluan, että VL-alue poistetaan kiinteistöltäni (Tervahaudantie
3), niin että VL-alueen raja siirtyy rantaa menevän tien ja kunnan omistajan ranta-alueen rajalle (kts karttakopio)
Ei aiheuta muutosta kaavaluonnokseen.
Esitys kaavan tarkistuksesta:
Osoitetaan alueelle asuinaluetta AP.
Esitys kaavan tarkistuksesta:
Laajennetaan AP-aluetta.
41(57)
31. Merja Mäkinen
ja muut 26 allekirjoittanutta
31.1. Loma-asunnot ovat osin omarantaisia, osin ns. kuivalla maalla.
Infra on hyvä eli alueella on sähkö ja kunnan vesijohto sekä lisäksi tieasiat kunnossa. Useampien kuivanmaan kiinteistöjen
osalta mm. tonttien iso koko mahdollistaa jätevesien käsittelyn
laissa vaaditulla tavalla. Asukkaiden vakiintunut vajaan 1,5 km
ulkoilureitti kiertää Vahoniementieltä rantatörmälle, rantatörmän vanhaa tietä Pyhäpirtin (MTK -Säkylä, ent. Isosäkylän ja
Vähäsäkylän jakokuntien maalla) ja Pyhäpirtin rasitetien kautta
takaisin Vahoniementielle
Merkitään tiedoksi.
Ei aiheuta muutosta kaavaluonnokseen.
Allekirjoittaneet maan ja kiinteistöjen omistajat eivät hyväksy
esitettyä Säkylän osayleiskaavaa ja osayleiskaavan muutosta
nyt esitetyssä muodossa Vahoniemen alueen osalta.
31.2. Satakunnan maakuntakaavassa on Vahoniemen rantaan merkitty hiekkarannan eteläosaan rakentamattomalle alueelle virkistysalue.
Esitetyssä Säkylän osayleiskaava ja osayleiskaavan muutosprosessin kartassa V on piirretty Vahoniemen hiekkarannan pohjoiseen päähän, jo rakennetulle alueelle.
Yleisötilaisuudessa Maarit Suomenkorvelta kysyttiin, mikä tämä "V" Vahoniemessä on ja mistä se tulee? Hän ei osannut
vastata. On huolestuttavaa, että kaavan ja selostuksen laatinut
valmistelija ei osaa vastata olennaiseen virkistysaluekysymykseen ja Satakunnan maakuntakaavassa oleva virkistysaluemerkintä on jätetty huomiotta.
Vastaus kysymykseen löytyy Satakunnan maakuntakaava. Kyse
on 8 ha alueesta, joka kattaa koko rakentamattoman rantaalueen. Tämä sama virkistysaluemerkintä löytyy jo Seutukaavasta ja siihen on viitattu Vahoniemen alueen annetuissa rakennusluvissa. Säkylän kunta on hyväksynyt viher - ja virkistysverkkoselvityksen, johon myös Vahoniemen virkistysalue kuuluu.
Osayleiskaavakartalla mielipiteen jättäjän mainitsemassa kohdassa
oleva V-merkintä on päävesijohtolinjan merkintä. Linja kulkee kohdalla
sinisenä katkoviivana. Vihreän värinen ranta-alueen osa on M-1 –
merkinnällä osoitettua maa- ja metsätalousaluetta.
Yleisötilaisuudessa Maarit Suomenkorpi vastasi mainittuun kysymykseen, että Vahoniemen alueelle on osoitettu RM-1 –merkinnällä alueella olemassa oleva vuokramökki. Toiminta on maakuntakaavan virkistysaluemerkintää koskevan suunnittelumääräyksen tarkoittamaa matkailua palvelevaa rakentamista ja palvelee siten myös seudullista virkistystä. Valtaosa (n.7ha) mainitusta 8ha suuruisesta maakuntakaavan selvityksen mukaisesta virkistysalueesta on viljelykäytössä olevaa peltoa tai
olemassa olevien mökkien pihoja, eikä se siten ole virkistyskäytön kannalta erityisen hyvää ja kulutusta kestävää aluetta. Maakuntakaava ei
perustele, miksi edellä mainitunkaltainen alue on esitetty maakunnalliseen virkistyskäyttöön. Maakuntakaavan huomioon ottamisesta ja tulkinnasta vastaa osaltaan Satakunnan liitto.
Ks. myös kohta 31.3.
Esitys kaavan tarkistuksesta:
Alueelle osoitettu uusi rakennuspaikka siirretään pohjoisemmas, maatilan talouskeskuksen läheisyyteen. Osoitetaan alueelle ulkoilureitti.
42(57)
Satakunnan Maakuntakaava Kaavamerkinnät ja -määräykset
toteaa sivulla 12 virkistysalueesta seuraavaa. "Alueen suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota alueenvirkistyskäytön ja virkistyskäytön kehittämisedellytysten turvaamiseen". Lisäksi
"alueella sallitaan yleistä ulkoilu-, retkeily- ja virkistyskäyttöä
palvelevan rakentamisen lisäksi jo olemassa olevien rakennusten korjaus-, muutos- ja laajentamisrajoitus”. Alueella on siis
voimassa MRL33§ mukainen rakentamisrajoitus.
"Aikaisempaan seutukaavaan verrattuna myös viranomaisten
on omassa alueiden käyttöä koskevassa suunnittelussaan ja
päätöksenteossaan otettava maakuntakaava entistä painokkaammin huomioon. Sen lisäksi, ettei vaikeuteta kaavan toteuttamista on viranomaisen myös pyrittävä edistämään maakuntakaavan toteuttamista" (Maankäyttö- ja rakennuslaki
Maakuntakaavan oikeusvaikutukset)
"Maakuntakaavasta aiheutuva rakentamisrajoitus kohdistuu
seutukaavaan verrattuna rajatuimmille alueille. Rakentamisrajoitus on voimassa lähtökohtaisesti maakuntakaavassa virkistys- tai suoja-alueeksi taikka liikenteen tai teknisen huollon
verkostoja tai alueita varten osoitetulla alueella" (Maan käyttö- ja rakennuslaki Maakuntakaavan oikeusvaikutukset)
Vahoniemen alueen osalta on jätetty huomiotta että "alueen
suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota alueen virkistys käytön ja virkistyskäytön kehittämisedellytysten turvaamiseen".
Mitään virkistysalueella sallittavaa yleistä ulkoilu-, retkeily- ja
virkistys käyttöä palvelevaan rakentamista ei ole esitetty.
Satakunnan Maakuntakaavan selostus, Osa A:ssa todetaan
alueiden pirstomisesta seuraavaa "Alueiden käytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti ja virkistyskäytön
kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota."
43(57)
31.3. Maakuntakaavan ohjauksen toteuttamisen sijaan on Vahoniemen osalta yleiskaavassa esitetty merkittäviä muutoksia, jotka
eivät ole mukana edes meneillään olevan kaavaprosessin päätarkoituksessa.
1. Rantarakentamisen lisäämisen kokonaan uudella kohteella
(RA3) Vahoniemen hiekkarannan keskeisemmälle paikalle katkaisemaan koko alue ja rannan vakiintunut ulkoilureitti
2. Hiekkarannan eteläpäähän esitetään runsasta lisärakentamismahdollisuutta (RA3) nykyisen pienen mökkikiinteistön
(Ojala) osalta alue max 2000m2. RA3 on tontin kokoon nähden
selkeästi liian iso.
Alueella B päätarkoitus on nimenomaan laatia osayleiskaava siten, että
sen perusteella voidaan myöntää suoraan rakennuslupa MRL 72.1 §
perusteella. Uudet rakennuspaikat osoitetaan kantatilaselvityksen perusteella kantatilalle kuuluvan rakennuspaikkojen määrän mukaisesti.
Kantatilaperiaate on yleisesti käytössä Suomessa rakennuspaikkojen
määrittelemiseksi. Kyseisellä tilalla on selvityksessä todettu olevan käyttämätön rakennuspaikka. Osayleiskaavaluonnoksessa on osoitettu
maanomistajalle kantatilaselvityksen mukaan kuuluva rakennuspaikka
kohtaan, jossa on aiemmin sijainnutkin rakennuspaikka ja sijaitsee olemassa oleva rakennus. Rakentamisessa tulee pyrkiä hyödyntämään
sellaisia alueita, joilla ympäristö on jo muuttunut rakentamisen tai
muun ihmistoiminnan seurauksena. Luonnoksessa esitetyn uuden rakennuspaikan sijainti olisi siten ollut luonteva.
Uusi rakennuspaikka kuitenkin siirretään kaavaehdotuksessa pohjoisemmas maatilan läheisyyteen.
Eteläpäähän on osoitettu olemassa oleva rakennuspaikka. Kiinteistön
omistajalla on alueella kaksi rantakiinteistöä, kumpikin yli 2000 m²,
yhteensä yli 4000m². Toisella on olemassa oleva rantasauna, toisella
loma-asunto. Rakennusoikeutta on siten merkitty vain toiselle rakennuspaikalle ja toiselle merkitty vain rantasaunan rakennusoikeus.
Ks. kohta 31.2.
31.4. Vahoniemen nokan pohjoispuolella olevalle tyhjälle tontille on
piirretty ns. maatilasauna. Tontti on tällä hetkellä rakentamaton. Sijainti ei ole virkistysalueella ja kokonsa puolesta pieni
rantasauna sopii esitetylle paikalle. Samoin Vahoniemen hiekkarannan pohjoisosassa olevat pienet ns. maatilasaunat katsotaan allekirjoittaneiden puolesta sopivan nykyiseen paikkaansa.
31.5. Kokonaisuudesta on todettava, että maakuntakaavan toteuttamista tai muita em. asetettuja tavoitteita ei Vahoniemen
osalta edistetä ollenkaan, sen sijaan esitetty kaava keskittyy li-
Ei aiheuta muutosta kaavaluonnokseen.
Merkinnällä on osoitettu olemassa oleva rantasauna. Merkitään tiedoksi.
Ei aiheuta muutosta kaavaluonnokseen.
Alueella B on pääosin keskitytty toteamaan olemassa olevat rakennuspaikat, sillä emätilakohtainen rakennusoikeus on pääosin jo käytetty ja
rannat ovat nykyisellään hyvin täyteen rakennettuja. Rannalle on osoi-
44(57)
säämään rantarakentamista sijainteihin, joihin se ei sovi.
31.6. Kuivanmaan mökkiläisten osalta mahdollisia lisärakennustarpeita ei ole kartoitettu.
Hyviä sijainteja rakentamiselle on aivan ranta-alueiden lähettyvillä ja lisäksi ko. vaihtoehtoiset alueet ovat sellaisia, että infra on niiden osalta valmis tai helpommin toteutettavissa (tie,
sähkö, vesi, jätevesiasiat) ja haitta yhteisölle ja luontoarvoille
on vähäisempi.
tettu vain joitakin uusia rakennuspaikkoja. Nämä on osoitettu olemassa
olevien rakennuspaikkojen yhteyteen.
Ks. kohdat 31.2. ja 31.7.
Säkylän osayleiskaava on B-alueen osalta Maankäyttö- ja rakennuslain
72 § tarkoittama rantarakentamista ohjaava osayleiskaava. Rantaalueella rakennuspaikkojen jakaminen määräytyy emätilaperiaatteella,
jossa rakennuspaikat jaetaan emätilan rantaviivan pituuden perusteella.
Tarkasteluajankohtana on Suomessa ranta-alueiden kaavoituksessa
yleisesti käytössä vuosi 1969, jolloin rantakaavasäännökset tulivat rakennuslakiin. Tarkka ajankohta on 19.9.1969, jolloin laki tuli voimaan.
Kaavan laadinnassa selvitetään 19.9.1969 voimassa ollut kiinteistöjaotus: tuolloin voimassa olleet kiinteistöt ovat emätilat. Kullekin emätilalle lasketaan rantaviivan pituuden mukaan rantarakennusoikeus, ja siitä
vähennetään jo muodostetut rakennuspaikat. Mahdollisesti jäljellä
oleva rakennusoikeus osoitetaan emätilan nykyisille palstoille, kuten
osayleiskaavassa on tehty. Valtaosa alueen emätiloista on jo käyttänyt
kaiken rakennusoikeuden.
Olemassa oleville ja uusille rakennuspaikoille määritellään rakennusoikeus rakennuspaikkakohtaisesti, kuten osayleiskaavassa on tehty. RArakennuspaikoille sallittua rakennusoikeutta tullaan tarkistamaan.
Kaikki kaavakartalle merkityllä ranta-alueella sijaitsevat kiinteistöt on
käsitelty emätilaselvityksessä, mutta niille ei ollut mahdollista myöntää
uusia rakennuspaikkoja, koska niiden emätilan rakennuspaikat on joko
käytetty tai sillä ei ollut rantaviivaa, johon rakennuspaikkojen myöntäminen edellä mainitun periaatteen mukaan perustuu.
Ranta-alueella maanomistajalla on kuitenkin maankäyttö- ja rakennuslain mukaan oikeus ranta-asemakaavan laatimiseen (MRL 74 §). Rantaasemakaavassa voidaan tutkia rakennuspaikkojen lisäämismahdollisuutta.
Kaavakartalle merkittyä ranta-alueen rajaa tarkistetaan kulkemaan
Vahoniemen tien kohdalle. Pyhäjärven jo varsin tiheään rakennetulla
rannalla ranta-alueen leveydeksi on yleisesti katsottu 300m. Ranta-
45(57)
alueen ulkopuoliset alueet ovat kunnan rakennusjärjestyksen mukaisesti suunnittelutarvealuetta. Ranta-alueen ulkopuolinen alue muutetaan
M-alueeksi, jolla rakentaminen ratkaistaan poikkeusluvin tai suunnittelutarveratkaisuin.
31.7. Rannan virkistysalueen vakiinnuttaminen ja kehittäminen tulee
olla osa kaavan muutosta. Virkistyskäyttöä on myös ns. kuivanmaan kiinteistöjen ja muiden asukkaiden rannan käyttö ja
se on turvattava uimiseen, virkistäytymiseen, kävelyyn ja lenkkeilyyn, veneilyyn ja melomiseen siten, että asukkailla on paikka veneelle ja em. virkistäytymiseen, mm veneiden pidolla on
rannalla lähes sadan vuoden historia.
Tarvittaessa käyttäjät osallistuvat virkistysalueesta kunnalle aiheutuneisiin kustannuksiin.
Esitys kaavan tarkistuksesta:
Ranta-alueen rajaa siirretään Vahoniemen tien kohdalle.
Vuokramökin kiinteistön alue on lähiasukkaiden käytössä, kuten mielipiteestä 23 ilmenee. Säkylän kunta sekä alueen maanomistaja ovat tehneet vuonna 1989 vaihtosopimuksen, jossa ovat luovuttaneet jakokunnille tilastaan määräalan yhteisesti käytettäväksi (787-878-1-0). Kiinteistöllä toimii mainittu vuokramökki. Sopimuksessa on sallittu myös lähiasukkaille käyttöoikeus alueelle.
Kyseinen kiinteistön (787-878-1-0) alue on siten sopimuksen tarkoittama Vahoniemen asukkaiden yhteiskäyttöön tarkoitettu ranta, johon
mainitun vuokramökin lisäksi sisältyy maa- ja metsätalousaluetta. Kiinteistön alueella on sopimuksen mukaan lähiasukkailla oikeus liikkua
ulkoilutarkoituksessa tai säilyttää veneitään. Muutetaan ko. kiinteistön
alue virkistysalueeksi.
Ks. myös kohta 31.2.
31.8. Kaikkien vahoniemeläisten käytössä olevan rannan kiertävä
ulkoilureitti on myös säilytettävä. Rakentaminen hiekkarannan
keskiosaan katkaisisi myös tämän ulkoilureitin.
Esitys kaavan tarkistuksesta:
Muutetaan kiinteistölle 787-878-1-0 merkitty maa- ja metsätalousalue
VL-alueeksi.
Ks. kohta 31.2.
Virkistyskäyttöön merkitylle ranta-alueelle ei tule osoittaa uusia rakennuspaikkoja, vaan toimia mahdollisen lisärakentamisen osalta MRL33§ :n mukaan ja sijoittaa lisärakentaminen
ranta-alueen ulkopuolelle.
31.9. Luontoselvityksen yhteydessä hiekkaranta on pilkottu kahdeksi
S-1 -alueeksi, sen sijaan, että koko ainutlaatuiselle rantakoko-
Luontoselvittäjä on määritellyt, että vain osa hiekkarannasta täyttää
luonnonsuojelulain § 29 mukaisen luontotyypin määritelmän. Rantaa oli
46(57)
naisuudelle olisi annettu sama status. Yleisötilaisuudessa saatiin asiaa koskeneeseen kysymykseen vastaus, että ranta ei ole
samanarvoinen ja että osaa rannasta on hoidettu. Luontoarvioitsijalle joku oli mm kertonut, että osaa rannasta haravoidaan ja se ei siis ole luonnontilainen. Rannassa ei haravoida.
Yleisestikään ei pidä tehdä kokonaisiin yhteisöihin vaikuttavia
johtopäätöksiä yksittäisten nimettömien kommenttien perusteella.
Tapanimyrsky kaatoi rannan eteläosan puut 2012, asukkaiden
toimesta on osin konkelossa olleet vaaralliset myrskytuhopuut
on korjattu pois. Vanhan kuvamateriaalin perusteella ko. rannan osalla ei ole ollut puustoa myöskään 1950-luvun alussa.
Myrskyt ja niiden aiheuttamat tuhot kuuluvat osana luonnon
normaaliin kiertokulkuun ja ne eivät vähennä rantaaluekokonaisuuden arvoa.
Luonto korjaa itse itseään, samalla tavalla kuin rantakin, joka
pysyy kauniina, koska myrskyt ja jäät siivoavat oksat ja irtokaislat aika ajoin pois. Vahoniemen asukkaat keräävät talkoovoimin yhteisvastuullisesti rannalle jätetyt tai aallokon tuomat
ihmisten roskat. Ranta-aluekokonaisuuden luontoarvo on merkittävä, kuten on todettukin.
31.10. Kunnan virkamiesten olisi kokonaiskuvan saamiseksi hyvä
tutustua oman vastuualueensa merkittäviin kohteisiin, jollaisia
mm. S-1 -kohteet ovat. Kun on käynyt paikan päällä, on hyvin
vaikeaa perustella kenellekään, että miksi hiekkarannan keskeisimmälle paikalle pitäisi rakentaa RA3.
Tämän S-1 -statuksen pilkkomisen voi tulkita myös niin, että
sillä pyritään mahdollistamaan keskelle hiekkaranta-aluetta
suunniteltu RA3 kohde.
nimenomaan näillä alueilla hoidettu ja kaislaa poistettu, jolloin on estetty rannan umpeenkasvu. Muilla, hoitamattomilla alueilla hiekkaranta ei
täytä luonnonsuojelulain määritelmää.
Aluerajaukset eivät perustu kenenkään kertomukseen alueen hoidosta,
vaan luontoasiantuntijan näkemykseen siitä, täyttääkö hiekkaranta
luonnonsuojelulain määritelmän. Hoito on välillisesti vaikuttanut määritelmän täyttymiseen ja hiekkarannan säilymiseen luonnossuojelulain
määritelmän mukaisena. Kertomus hoitamisesta selvitti siten vain syyn,
miksi ainoastaan osa rantaa täyttää määritelmän.
Luontoselvityksessä s. 23 on mainittu:
”Rantaviivassa tavataan muutamia merkittäviä, kohtalaisen luonnontilaisia sisävesien hiekkarantoja (kohteet 28, 35, 38 ja 39), joista kaksi
viimeistä kuviota ovat harvinaisen hyvälaatuisia ja täyttävät luonnonsuojelulain kriteerit. Tärkeää varsinkin isoimmalla hiekkarantakohteella
(kuvio 38) ovat maanomistajan oma-aloitteisesti tekemät hoitotoimet,
joilla saadaan estettyä kasvupaikan umpeenkasvua ja rehevöitymistä.”
Ei aiheuta muutosta kaavaluonnokseen.
Koko hiekkaranta ei luontoselvityksen mukaan ole luonnonsuojelulain
määritelmän täyttävää hiekkarantaa, joten sitä ei merkitä s-1 –alueeksi
muilta osin.
Luontoselvityksen on laatinut ammattitaitoinen, lukuisia luontoselvityksiä laatinut ja kaavasuunnittelusta riippumaton luontoselvittäjä. Luontokohteet on rajannut yksinomaan selvityksen laatinut biologi.
Rakennuspaikka siirretään.
Ks. kohdat 31.10, 32.1, 31.4 ja 31.9.
Ei aiheuta muutosta kaavaluonnokseen.
47(57)
31.11. Osayleiskaavan pitää katsoa myös tulevaisuuteen ja varmistaa
ainutlaatuisen rannan säilyminen tuleville sukupolville. Koko
vielä rakentamaton rantakokonaisuus vaatii suojelua ja S-1 statuksen.
Ks. kohdat 31.9 ja 31.10.
31.12. Suunniteltu RA3 kohde on poistettava ja rannan eteläpään
rakennusoikeutta vähennettävä huomattavasti.
Ks. kohdat 31.2 - 31.4
31.13. Kiinteistönomistajan, oli sitten kyseessä ulkokuntalainen tai
säkyläläinen vapaa-ajan kiinteistö ns. maa-alueen omistaja, tulee voida luottaa siihen, että sovituista asioista pidetään kiinni.
Uusien suunnitelmien ja päätöksenteon tulee olla linjassa ja
rakentua sen päälle, mitä aiemmin on sovittu. Tasapuolisuus
on olennainen asia. Virheiden välttämiseksi muutosehdotukset
tulee valmistella huolella ja ottaa asianosaiset mukaan valmisteluun.
Vaihtosopimuksen mukaan kiinteistön 787-878-1-0 alue on Vahoniemen
asukkaiden käytössä. Osayleiskaava mahdollistaa tämän ja kiinteistön
eteläpuolinen osa muutetaan VL-alueeksi.
Ei aiheuta muutosta kaavaluonnokseen.
Kaavaprosessiin kuuluvat vaiheet (valmisteluvaihe ja ehdotusvaihe) on
tarkoitettu siihen, että asukkaat ja osalliset saavat ottaa kantaa, osallistua ja tuoda suunnitteluun osaltaan paikallistuntemusta. Kaavaluonnoksen nähtävilläpito ja osallisten mahdollisuus jättää mielipiteensä on
nimenomaan valmisteluvaiheen osallistumista ja kaavoituksessa mukanaoloa. Kaava on valmisteluvaiheessa nimensäkin mukaisesti luonnos
ja oletetusti ehdotusta kevyempi ja yleispiirteisempi. Kaavaprosessiin
kuuluu aluevarausten, merkintöjen ja määräysten tarkentuminen ja
tarvittaessa muuttuminen kaavaprosessin kuluessa.
Ks. myös kohdat 23 ja 31.7.
31.14. Vahoniemeläiset ovat kautta aikojen pyrkineet suojelemaan
poikkeuksellista hiekkarantaa muutoksilta ja rakentamiselta.
Se säästyi jopa 1960-1970-lukujen rakentamishuumassa, jossa
ei vielä osattu luontoarvoja ajatella. Keskellä Vahoniemen
hiekkarantaa oli ainoastaan 1900-luvun alkupuolella rakennettu pieni, noin 15 m2 mökki. 1980-1990-lukujen taitteessa Vahoniemen rannan pohjoispäässä tehtiin aluevaihtoja Rantalan
ja Säkylän jakokuntien välillä, lisäksi haettiin ja saatiin lupa Säkylän jakokuntien (myöhemmin Pyhäpirtti MTK Säkylä) hirsihuvilalle. Samassa yhteydessä Olli Rantala haki lupaa ja sai luvan
rakentaa rannan pohjoiseen osaan. Luontoarvojen puolta pitäneitä kuivan maan mökkiläisiä rauhoiteltiin sillä, että "tämän
Ei aiheuta muutosta kaavaluonnokseen.
Merkitään tiedoksi.
Poikkeuslupaa rakentamiseen on haettu silloin voimassa olleeseen rakennuslakiin perustuen, koska alueella ei ollut voimassa olevaa, rakentamista ohjaavaa rantakaavaa. Nyt esitetty kaavaluonnos perustuu tällä
hetkellä voimassa oleviin lakeihin ja asetuksiin sekä käytänteisiin.
Ks. kohdat 31.2, 31.6 ja 31.7.
48(57)
jälkeen rannalle ei enää koskaan rakenneta". Kerrottiin myös
että rakentamisen ehtona oli tuon tuolloin Rantalan omistuksessa olleen hiekkarannan keskiosassa sijainneen pienen noin
15m2 mökin purku ja näin ollen rantaan vapautuisi pitkä yhtenäinen alue. Tämä "vanha lomarakennus" purettiin. Nyt runsaat 20 vuotta myöhemmin suurin piirtein samalle kohdalle
esitetään RA3 rakentamista.
Liitteenä ohessa on Säkylän rakennuslautakunnan pöytäkirja
8.3.1990. jossa rakennuslupa annetaan ehdolla. että vanha lomarakennus tulee purkaa kahden kuukauden kuluttua uuden
valmistumisesta.
Lisäksi ehdoissa todetaan, että alueen käyttäminen seutukaavassa varattuun tarkoitukseen ei saa vaikeutua ko rakennushankkeen johdosta. Tämä löytyy myös Säkylän jakokunnille
tuolloin annetun luvan ehdoista (LIITE 6) Ranta-alue oli jo Seutukaavassa määritelty 8 ha virkistysalueeksi. Aiemmin selvitetyllä tavalla tämä sama virkistysalue löytyy myös maakuntakaavasta kohde 36.
31.15. Kuten aiemmin on todettu, virkistyskäyttöön merkitylle rantaalueelle ei tule osoittaa uusia rakennuspaikkoja, vaan toimia
mahdollisen lisärakentamisen osalta MRL33§:n mukaan ja sijoittaa lisärakentaminen ranta-alueen ja virkistysalueen ulkopuolelle.
Erityisesti tässä tapauksessa vaikutelmaksi voi tulla, että osaa
maanomistajista suositaan ja sovituista asioista ei pidetä kiinni.
Toimintamallilla, jossa runsaan 20 vuoden sykleinä annettaisiin
tietylle maanomistajalle uusi rakennuspaikka rantaan, ranta
olisi muutaman tulevan sukupolven aikana rakennettu täyteen.
31.16. Valmistelutyö on toteutettu liian konsulttivetoisena. Vahoniemen alueen osalta Säkylän osayleiskaavan ja osayleiskaavan
muutoksen laadinnassa näkyvät sekä puutteellinen tutustuminen olemassa olevaan materiaaliin ja lähihistoriaan että paikal-
Alueelle on laadittu emätilaselvitys, jonka mukainen emätilalle kuuluva
rakennuspaikka on kaavassa osoitettu. Emätilaselvityksellä pyritään
nimenomaan maanomistajien tasapuoliseen kohteluun koko kunnan
alueella. Periaatteiden suhteen on noudatettu lainvoimaista Pyhäjoen
osayleiskaavaa.
Ks. kohdat 7.5 ja 31.2.
Ei aiheuta muutosta kaavaluonnokseen.
Kunnan kanssa on käyty neuvotteluja kaavaratkaisuista. Kaavaprosessi
on vuorovaikutteista, jolloin osallisilla on mahdollisuus tuoda esiin paikallistuntemusta ja historiaa. Esille tuotuja seikkoja otetaan huomioon
kaavoituksessa mahdollisuuksien mukaan erilaisia tavoitteita yhteen
49(57)
listuntemuksen puutteet.
sovittaen.
Ks. kohta 31.13.
31.17. Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) korostaa yhteistyötä ja
vuorovaikutteista toimintakulttuuria. Taustatyö olisi pitänyt
tehdä huolellisemmin ja panostaa laajempaan dialogiin alueen
maanomistajien kanssa. Panostaminen vuorovaikutukseen vähentää työtä valitusvaiheessa, koska virheitä tulee vähemmän
ja osallistuminen sitouttaa kiinteistöjen omistajia ja maanomistajia.
Ei aiheuta muutosta kaavaluonnokseen.
Kaavan vuorovaikutus on järjestetty maankäyttö- ja rakennuslain sekä asetuksen edellyttämällä tavalla (MRA 30 §). Maankäyttö- ja rakennuslaki sekä –asetus määrittelevät kaavoituksen vuorovaikutuksen: MRL
luku 8 ja MRA luku 6. Kaavan valmisteluvaiheen vuorovaikutus (MRL 62
§, MRA 30 §) on nimenomaan yleisesti käytetty kaavaluonnoksen asettaminen nähtäville ja osallisten mahdollisuus mielipiteiden jättämiseen.
Tämän lisäksi järjestettiin yleisötilaisuus, jossa osallisten kanssa keskusteltiin. Seuraava maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämä vuorovaikutus on kaavaehdotuksen asettaminen nähtäville (MRL 65 §, MRA 19 §)
ja muistutusmahdollisuuden varaaminen osallisille.
Ks. myös kohta 31.16.
31.18. Tiedottamisessa olisi voitu olla aktiivisempia, jostakin syystä
siinä ei ole täysin onnistuttu, koska suurin osa Vahoniemen
maanomistajista on ollut vain tietoinen meneillään olleesta
prosessista vasta viikosta 37/2014 alkaen.
Ei aiheuta muutosta kaavaluonnokseen.
Kaavan nähtäville asettamisesta, yleisötilaisuuden järjestämisestä sekä
siten mahdollisuudesta mielipiteen esittämiseen on ilmoitettu muiden
kunnallisten ilmoitusten tapaan Alasatakunta -sanomalehdessä, sähköisesti kunnan kotisivuilla sekä kunnan virallisella ilmoitustaululla.
Laadittaessa osayleiskaavaa, jonka perusteella myönnetään suoraan
rakennuslupia, kuten alueella B, tulee maankäyttö- ja rakennusasetuksen mukaan (MRA 19 § 3 mom.) tiedottaa alueen maanomistajalle ja
haltijalle, joka asuinpaikka on toisella paikkakunnalla, kaavaehdotuksen
nähtäville asettamisesta. Tämä tullaan tekemään.
Kaavoituksen vuorovaikutus on siten edennyt maankäyttö- ja rakennuslain sekä –asetuksen mukaisesti.
31.19. Rakentamaton hiekkaranta on kokonaisuudessaan arvokas ja
pitää säilyttää nykytilassaan: RA3 rakennuspaikka hiekkarannan keskeltä on poistettava ja hiekkarannan pohjoispään ra-
Ei aiheuta muutosta kaavaluonnokseen.
Uusi rakennuspaikka siirretään. RA-3-rakennusoikeus on osoitettu kiinteistöjen koon mukaan tasavertaisella periaatteella.
50(57)
kentamista vähennettävä RA3:sta pienemmäksi.
31.20. Vaihtoehtona esitetään lisärakentamisen sijoittamista toisella
tavalla ja mahdollistetaan samalla laajempi, mutta hallittu uudisrakennusvolyymi, joka koskee koko Vahoniemen aluetta ja
sijainniltaan kehystäisi Maakuntakaavan virkistysaluetta.
Edelliset reunaehdot huomioon ottaen identifioitiin 15 eri sijaintia RA2- RA3 rakentamiselle. (Mielipiteen liitteenä karttaesitys.)
Ks. myös kohdat 31.2. ja 31.9.
Ei aiheuta muutosta kaavaluonnokseen.
Ranta-alueella rakennusoikeus määräytyy emätilaselvityksen perusteella.
Ks. kohdat 31.2, 31.6 ja 31.15.
Ei aiheuta muutosta kaavaluonnokseen.
32. Merja Mäkinen
ja muut 23 allekirjoittanutta
32.1. Esitys rantavyöhykerajauksen siirtämisestä Pyhäjärven suuntaan karttaliitteen osoittamalla tavalla. Ulkopuolelle jäävät
kiinteistöt eivät siten enää kuuluisi rantavyöhykealueen rakennuspaikkojen laskelmiin.
Ks. kohdat 3.18. ja 31.6.
33. Merja Mäkinen
33.1. Huomautus Vahoniemen kiinteistön 1:145 esitetyn s-1 aluerajauksen ja uuden tontin lohkomisen osalta s-1 aluerajaus koskien kiinteistöä 1:145
Merkintä tarkoittaa liito-oravan elinpiiriä. Korjataan merkintä oikeaksi
s-2 –merkinnäksi.
Tontillani ei ole em. 29§:ssä 1-9 kuvattuja jalopuita tms. Kts liite 1 sivu 2 kuvat pihalta. Meillä on hoidettu nurmikkopiha, joka
jatkuu viereiselle entiselle peltoalueelle, josta on myös tehty
nurmikko. Kiinteistön alueella kasvaa lähinnä koivuja ja kuusia.
Kts kuvat Liite 1 sivu 2/2.
Jos piha-alue on merkitty s-1-merkinnällä Vahoniemen alueella
tehtyjen liito-oravahavaintojen vuoksi, huomautan seuraavaa:
samantyyppisillä piha-alueilla kiinteistöillä 1:145 ja 1:234 pihaalue ja S-1 alue on rajattu erilaisella tavalla. Pyydän muuttamaan rajauksen 1:145:n osalta vastaavalla tavalla siten, että se
vastaa todellisuutta eli kiertää piha -alueen ja rakennukset.
Kiinteistön 1:145 pihalla on kaatunut ja kaadettu puita pihalta
ja erityisesti talon takaa talvella 2013-2014. Kts kuvat Liite 1 sivu 2/2.
Esitys kaavan tarkistuksesta:
Ranta-alueen rajaa siirretään Vahoniemen tien kohdalle.
Huomautus rajauksesta on aiheellinen. Rajauksen sisälle on luontoselvityksessä jäänyt ko. pihapiiri epähuomiossa, eli pihapiiri voidaan rajata
elinpiirin ulkopuolelle huomautuksessa rajatun punaisen viivan mukaisesti.
Esitys kaavan tarkistuksesta:
Rajataan pihapiiri s-2-rajauksen ulkopuolelle.
51(57)
Uusi rajaus piirretty punaisella oheisessa Liitteessä 1 sivu 1/2
kartta pohjaan.
33.2. Keskustelimme yleisötilaisuuden jälkeen mahdollisuudesta
lohkoa kiinteistöstä tien järven puoleinen osa ja rakentaa siihen loma-asunto. Ehdotetusta sijainnista todettiin, että se on
hyvä (tie vieressä, samoin vesijohto, sähkö, tilaa imeytyskentälle, ei haittaa naapurien näkymiä jne). Esitetty perustelu sille,
että rakennuspaikkaa ei voisi lisätä vaikka paikka on hyvä, mutta "jos rakennuspaikka annetaan yhdelle, niin kaikki muutkin
haluavat", ei ole kestävä perustelu hylätä ehdotusta.
Mainitulla lauseella viitattiin siihen, että rakennuspaikkojen määrä ranta-alueella perustuu emätilaselvitykseen, jolla pyritään maanomistajien
tasapuoliseen kohteluun. Tästä poikkeaminen yhden maanomistajan
kohdalla olisi epäoikeudenmukaista. Pyhäjärven ranta on jo nykyisellään
varsin täyteen rakennettu. Rakennuspaikkojen määrässä on käytetty
samaa mitoitusta myös Pyhäjoen osayleiskaavassa, joten siitä ei ole
mahdollisuutta poiketa maanomistajien tasapuolisen kohtelun nimissä.
Ks. kohta 31.6.
Pyydän Liitteessä 2 esitettyä rakennuspaikkaa lisättäväksi.
34. Anne ja Jari Rantala
34.1. Osayleiskaavassa esitetään Kirkko-Lehmuun asemakaavassa
Pyhäjärven rantaa myötäilevän puistoalueen (VP-merkintä)
länsiosan muuttamista suurelta osalta loma-asuntoalueeksi
(RA-merkintä), jolle asemakaava-alueella voidaan osoittaa
myös ympärivuotista asutusta. Huomautuksemme kohdistuu
tilaan RN:o 17:4 sekä osittain tilaan 878: 10, joiden osalta puistoaluetta (VP) ollaan muuttamassa loma-asuntoalueeksi (RA).
Huomautamme, että ko. muutosehdotus on voimassa olevan
asemakaavan vastainen ja se tulee perusteettomana kokonaan
poistaa tai sitä tulee olennaisesti supistaa kaavaehdotuksessa
(26.6.2014) esitetystä laajuudesta.
34.2. Voimassa olevan asemakaavan tavoitteena on ollut yhtenäinen
kunnanviraston rannasta Pihlavan niemen itäreunaan ulottuva
eheä Pyhä järven rantaa myötäilevä rantapuistoalue. Tämä tavoite on syytä säilyttää myös valmisteilla olevassa osayleiskaavassa.
34.3. Osayleiskaavan selostuksen (25.6.2014) mukaan osayleiskaavan päätarkoituksena on mm. mahdollistaa uusien asuinalueiden toteutus sekä turvata mm. virkistys-, maisema-, luonto- ja
ympäristöarvot. Kaavoituksen päätarkoitusta ei ole huomioitu
Ei aiheuta muutosta kaavaluonnokseen.
Osayleiskaava on yleispiirteinen kaava, joka osoittaa maankäytön tavoitetilaa vuoteen 2035 asti. Osayleiskaava on kaavajärjestelmässä asemakaavaa ylemmän tasoinen kaava, joten se ohjaa asemakaavan laatimista
ja se voidaan laatia voimassa olevasta asemakaavasta poikkeavalla tavalla. Osayleiskaavalla on tarkoitus osoittaa tulevaisuudessa muuttuvat
ja kehittyvät alueet. Osayleiskaavassa on haluttu mahdollistaa olemassa
olevan lomarakentamisen laajeneminen alueella.
Ei aiheuta muutosta kaavaluonnokseen.
Yleiskaavalla varataan uusia alueita asumiseen ja osoitetaan tiettyyn
maankäyttöön varattavat alueet, jota suunnitellaan asemakaavalla tarkemmin. Alueelle laadittavassa asemakaavassa suunnitellaan tarkemmin tonttien sijainti, koko, kadut sekä viheralueet. Loma-asuinalueella
on siten mahdollista säilyttää myös viheralueita.
Esitys kaavan tarkistuksesta:
Pienennetään aluetta idässä, jotta yhteys pohjoisesta puistosta rantaan
säilyy.
Taajaman osalta joudutaan punnitsemaan usein paljon ristikkäisiäkin
tavoitteita ja ratkaisu on aina jonkinlainen kompromissi. Kestävän kehityksen mukaisesti taajamia tulisi tiivistää, jotta taataan palveluiden
saavutettavuus ja vähennetään mm. autoilun tarvetta. Taajamissa ja
52(57)
tai se on valmistelussa sivuutettu keskustaajaman ko. ranta- ja
viheralueen osalta. Luonnoksen mukainen ehdotus on tältä
osin kaavaselostuksessa esitettyjen perusteiden ja tavoitteiden
vastainen.
34.4. Viheralueiden riittävyystarkastelulla ei vertailutietojen mukaan
voida perustella Pyhäjärven rantaa myötäilevän puistoalueen
(VP-merkintä) merkittävää vähentämistä ja samalla sen muuttamista loma-asuntoalueeksi (RA-merkintä).
34.5. Uusia RA-Ioma-asuntoa-alueita on kaavaluonnoksen alueella A
osoitettu Kauniitsannat -uimarannan yhteyteen sekä Pihlavan
edustalle yhteensä noin 108.200 m2. Kaavaselostuksen (sivu
41) mukaan alueelle muodostuu noin 32 uutta loma-asuntoa.
Mikäli RA-Ioma-asuntoa-alueita on tarve ja perusteltua muodostaa ehdotuksen mukaisesti noin 108.200 m2, on ne perusteltua osoittaa ja keskittää kokonaisuudessaan uudeksi RAalueeksi osoitetulle Kauniitsannat-uimarannan läheiselle alueelle niin, ettei olemassa olevia asemakaavan mukaisia puistoalueita tarvitse muuttaa RA-alueiksi.
Kauniitsannat-uimarannan läheinen alue on sijainniltaan, rakentamisominaisuuksiltaan ja mm. olemassa olevan uimaranta-alueen osalta soveltuvaa loma-asuntorakentamiseen. Ehdotuksen mukainen Pihlavan alue sen sijaan on rakentamisolosuhteidensa, korkeussuhteensa osalta matalana ja vetisenä se-
etenkin keskustojen lähettyvillä on tästä syystä rakennettuja alueita
usein enemmän kuin virkistysalueita. Osayleiskaavassa on haluttu mahdollistaa olemassa olevan lomarakentamisen laajeneminen alueella ja
yhtenä tavoitteena on osoittaa keskustan läheltä uusia erityyppiseen
asumiseen soveltuvia alueita. Keskustan lähellä tälle tavoitteelle on
annettu kestävän kehityksen mukaan enemmän painoarvoa.
Ei aiheuta muutosta kaavaluonnokseen.
Eri kunnissa virkistykseen varatut alueet vaihtelevat huomattavasti.
Virkistysalueiden riittävyydestä ei ole olemassa yhtenäistä mitoitusnormia ja maankäyttö- ja rakennuslaki ei määrittele tarkemmin, mikä
katsotaan riittäväksi määräksi viheralueita, vaan se jää tapauskohtaisen
harkinnan varaan. Kuten viheralueiden riittävyyttä tarkastelleessa selvityksessä mainitaan, on olemassa vain joitakin määritelmiä tietyn tyyppisten puistojen etäisyyksistä asuinalueista. Näiden pohjalta on tarkasteltu Säkylän virkistysalueita. Keskustojen tiiviisti rakennetulla taajamaalueilla on tyypillistä vähäisempi virkistysalueiden ja puistojen määrä
kuin etäämpänä keskustoista. Viheralueita on katsottu olevan alueella
riittävästi.
Ei aiheuta muutosta kaavaluonnokseen.
Osayleiskaavassa on haluttu osoittaa vaihtoehtoisia alueita lomaasumiselle, myös keskustan läheisyyteen. Alueella kyse on olemassa
olevan loma-asuinalueen laajentamisesta.
Asemakaavoituksen yhteydessä voidaan laatia tarkempia maaterätutkimuksia ja tehdä tarvittavat suunnitelmat rakennusten perustamistavasta ja tontin käsittelystä.
Ei aiheuta muutosta kaavaluonnokseen.
53(57)
kä todennäköisen tulvimisvaaransa osalta asuin-/loma-asuntorakentamiseen sopimatonta. Lisäksi Kauniitsannat-uimarannan
alueella sekä Säkylän kunnalla ja Säkylän seurakunnalla on
maanomistusta, jota voidaan tarvittaessa kohdentaa tarkoitukseen.
34.6. Osayleiskaavan selostuksen mukaan osayleiskaavan tavoitteena eri toimintojen laajeneville aluevarauksille on osoitettu kullekin parhaiten soveltuvat sijoituspaikat. Toimintojen sijoittamisessa otetaan tavoitteen mukaan huomioon mm. yhdyskuntarakenteen taloudellisuus ja ekologinen kestävyys. KirkkoLehmuun asemakaavassa puistoalueeksi (VP) varatun yhtenäisen rantapuistoalueen länsipään muuttaminen loma-asuntoalueeksi (RA-merkintä) ei vastaa tavoitetta osoittaa eri toimintojen laajeneville aluevarauksille parhaiten soveltuvaa sijoituspaikkaa. Voimassa olevan asemakaavan mukaisen puistoalueen muuttaminen RA-alueeksi on selvästi ristiriidassa nykyisen
jo toteutuneen Säkylän keskusta-alueen / Kirkko-Lehmuun
asemakaava-alueen yhdyskuntarakenteen (rakennuttu ympäristö, ranta-alueet, viher- ja puistoalueet) kanssa ja vähentää
toteutuessaan kohtuuttomasti jo entisestäänkin vähäisiä keskusta-alueen Pyhäjärven rantaan ulottuvia virkistys- ja puistoalueita.
Keskustan läheisyyteen on haluttu osoittaa myös uusia lomaasuntoalueita. Maankäytön suunnittelussa on aina päällekkäisiä tavoitteita ja tarpeita, joita joudutaan sovittelemaan yhteen. Alueen rakentamista ja tonttien määrää tutkitaan tarkemmin asemakaavoituksen
yhteydessä.
34.7. Ehdotettua muutosta ei voida perustella myöskään ekologisella kestävyydellä. RA-alueeksi esitetty alue on mm. rakentamisolosuhteidensa, korkeussuhteensa osalta matalana ja vetisenä
sekä todennäköisen tulvimisvaaransa osalta asuin/ Iomaasuntorakentamiseen sopimatonta. Kaavaluonnoksessa RAalueeksi Pihlavan alueelle ehdotettava puistoaluealue on korkeuskäyriltään alhaisimmillaan vain 45,1 metriä. Pyhäjärven
säännöstelyehdoissa määrätään vedenpinnan korkeudeksi
keskimäärin 44,9 metriä merenpinnan yläpuolella (N60) ja
säännöstelyn alarajaksi 44,65 metriä ja ylärajaksi 45,23 metriä
merenpinnan yläpuolella. Kun vettä on keväällä paljon, nousee
Pyhä järven pinta joskus 20 cm yli säännöstelyn ylärajan ja pysyy siellä kuukauden tai kaksi. RA-alueeksi muutettavaksi eh-
Ks. kohdat 34.5 ja 34.6.
Ks. kohdat 34.1 ja 34.3.
Ei aiheuta muutosta kaavaluonnokseen.
54(57)
dotetun Säkylän seurakunnan omistuksessa olevalla tilalla 17:4
sijaitsee myös Pyhäjärveen laskeva valtaoja, joka omalta osaltaan heikentää alueen soveltuvuutta asuinrakentamiskäyttöön.
Alueen säilyttäminen nykyisen kaavan mukaisena puistoalueena on tältäkin osin tarkoituksenmukaista ja perusteltua.
34.8. Kaavaselostuksen 7.2. kohdassa on selvitetty kaavaehdotuksen
vaikutuksia rakennettuun ympäristöön. Väestöennusteen mukaan Säkylän kunnan asukasluku on vähenemässä 20 vuoden
aikana noin 400 asukkaalla, joten tavoitteena oleva nykyisen
yhdyskuntarakenteen tiivistäminen keskusta-alueen läheisyydessä on perusteltua. Tavoiteltava elinkeinoelämän kehitys ja
väestönkasvu eivät saa kuitenkaan olla ristiriidassa olemassa
olevan yhdyskuntarakenteen ja siihen perustellusti liittyvien
viher- ja virkistysaluetarpeiden kanssa. Kaavaselostuksen mukaan (s.56) osayleiskaavassa on osoitettu uusia asuinalueita
erityisesti keskustan tuntumaan, mikä palvelee erityisesti palvelujen läheisyyttä kaipaa via asukkaita, kuten ikääntyvää väestöä.
Säkylän osalta vahvana vetovoimatekijänä on keskustaajaman
sijainti Pyhäjärven rantamaisemissa sekä avoimet kulku- ja näköyhteydet maisemallisesti arvokkaaseen järvimaisemaan.
Tämä vetovoimatekijä on syytä säilyttää ja vahvistaa sen sijaan, että sitä kaavaehdotuksessa ollaan heikentämässä vähentämällä ranta vyöhykkeellä olevia puistoalueita.
Kaavaselostuksen mukaan rannat ovat jo nykyisellään varsin
täyteen rakennettuja. osayleiskaavassa on otettava huomioon
ehdotettua kaavaluonnosta selkeämmin ja kattavammin vapaat kulkuyhteydet ja näkymät erityisesti keskusta-alueen
asuinalueilta suoraan järvimaisemiin. Uusien asuinalueiden ja
mahdollisen väestökasvun sekä kunnan sisäisen muuttoliikkeen kohdistuessa erityisesti keskusta-alueelle, on perusteltua
lisätä olemassa olevia keskusta-alueen läheisiä virkistys- ja
puistoalueita, eikä vähentää tai supistaa niitä rantarakentamisen kustannuksella. Lisäksi on otettava huomioon nykyisten
Ks. kohta 34.6.
55(57)
asuntoalueiden ja olemassa olevan rakennuskannan hyödyntäminen sekä vakituisen että loma-asumisen mahdollistavina
vaihtoehtoina sen sijaan, että olemassa olevaan yhdyskuntarakenteen toimivuutta ja asumisen edellytyksiä heikennetään
muuttamalla ja vähentämällä nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen kiinteästi ja toiminnallisesti kuuluvien rantapuistoalueiden muuttamista rantarakentamisen mahdollistavaksi RAalueeksi.
34.9. Satakunnan maakuntakaava on asettanut osayleiskaavalle mm.
seuraavia keskeisiä tavoitteita: "Erityistä huomioita on kiinnitettävä yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen turvaamalla samaan aikaan viher- ja virkistysverkon jatkuvuus ja palvelujen
saatavuus. Suunnittelussa tulee lisäksi huomioida kulttuuri-,
maisema- ja luonto sekä ympäristö arvot ja niiden säilyminen
sekä viher- ja virkistys verkko. (Kaavaselostus 25.6.2014, sivu
34) Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on otettava
huomioon kaikessa alueiden käytön suunnittelussa. Tavoitteena on olemassa olevan rakennuskannan hyödyntäminen sekä
edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Taajamia kehitettäessä on
huolehdittava, että viheralueista muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia. Kaavaluonnoksessa ehdotettu asemakaavan mukaisen yhtenäisen rantapuistoalueen osan muuttaminen rantarakentamisen mahdollistavaksi RA-alueeksi on tältä osin sekä
valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden että myös maakuntakaavan edellyttämien suunnittelumääräysten vastainen.
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat hyvin yleispiirteisiä ja
täsmentyvät tarkemman kaavoituksen kautta. Myös valtakunnallisten
alueidenkäyttötavoitteiden kautta tulee ristiriitaisia tavoitteita, joita ei
kaikkia pystytä ottamaan huomioon.
Viheralueverkoston jatkuvuutta kehitetään kaavaehdotukseen.
34.10. Lehmuun puistosta on voimassa olevan asemakaavan mukainen suora yhteyskäytävä Rantakujan yli asemakaavassa kevyen
liikenteen väyläksi merkityn osan kohdalla (Asemakaavan mukainen pp-merkintä; Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu tie)
rantapuistoalueelle. Yhteyttä käytetään vilkkaasti. Yhteysväli
on keskustaajaman asukkaiden ja mm. sieltä järvelle talvisin
suuntaavien ulkoilijoiden käytössä. Kaavaluonnoksessa nykyinen suora kulkuyhteys Lehmuun puistosta rantavyöhykkeen
puistoalueen kautta Pyhäjärvelle katkeaa, mikäli ehdotuksen
mukainen RA-alue merkitään yleiskaavaan ja sen pohjalta
Tarkemmin suunniteltavassa asemakaavassa on mahdollista osoittaa
puistoalueita. Merkitään tiedoksi jatkosuunnittelua varten.
Esitys kaavan tarkistuksesta:
Täydennetään virkistysalueverkostoa osoittamalla jatkuvia viheryhteyksiä taajaman läpi.
Ks. kohta 34.2.
56(57)
myöhemmin vahvistettavaan asemakaavaan.
34.11. Huomautamme lisäksi, että kaavaluonnoksessa RA-alueeksi
muutettavaksi ehdotettavalla voimassa olevan asemakaavan
mukaisella puistoalueella on myös merkittävä ympäristö- ja
luontoarvo. Alueella pesii Suomessa harvinainen mustavarisyhteisö. Puistoalueen muuttaminen ympärivuotisen asuinkäyttöön tai vapaa-ajanasumiseen heikentäisi merkittävästi ko,
luonto- ja ympäristöarvoa.
34.12. Edellytämme, että saamme vastineet edellä esittämiimme
huomautuksemme perusteluihin ja että perustelumme otetaan huomioon osayleiskaavan jatkovalmistelussa.
Luontoselvittäjän mukaan mustavaris on linnustossamme tuore uustulokas, eikä lajia voi Säkylän alueella arvioida suojelunarvoiseksi juuri sen
enempää kuin muitakaan tavanomaisten lintulajien yhteisöjä. Mustavaris on uhanalaisluokitukseltaan elinvoimainen (LC), se ei ole lintudirektiivin laji, vastuulaji tai muulla tavoin luokiteltu laji, ja se on Suomessa
alueellisesti uhanalainen vain Kainuussa. Mustavarikset todennäköisesti
osaavat siirtyä pesimään muualla Säkylän taajama-alueella tai jatkavat
tuon alueen käyttämistä lisääntyvästä rakentamisesta huolimatta. Laji
on urbaani ja pesii tyypillisesti taajamien puistoissa.
Ei aiheuta muutosta kaavaluonnokseen.
Toimitetaan vastineet mielipiteen jättäjälle. Kaikki saapuneet mielipiteet käsitellään ja huomioidaan mahdollisuuksien mukaan.
Ks. myös muut vastineen 34 kohdat.
34.13. Millä tavalla asemakaavan mukaisen yhtenäisen rantapuistoalueen muuttaminen rantarakentamisen mahdollistavaksi RAalueeksi on ollut esillä osayleiskaavan valmistelun aloitusvaiheen viranomaisneuvotteluissa 11.3.2013/kaavan jatkovalmistelussa ja millä tavalla ko. viranomaiset ovat suunniteltuun
muutokseen kaavoituksen suhtautuneet I suhtautuvat?
Ei aiheuta muutosta kaavaluonnokseen.
Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa käsitellään lähtökohtia ja laadittavia selvityksiä. Alueiden käyttö suunnitellaan vasta myöhemmin ja
siihen viranomaiset ottavat kantaa lausunnoissaan.
Viranomaiset eivät ole huomauttaneet mainitun alueen rakentamisesta
tai luontoarvojen huomioimisesta.
Yleisesti riittävästä viheralueiden säilymisestä ranta-alueilla, katso kohdat 6.7 ja 7.2.
Ks. myös kohta 34.2.
34.14. Onko RA-alueeksi ehdotetun maa-/vesijättöalueen osalta tehty
yleiskaavan valmistelun yhteydessä maaperä- tai muita vastaavia tutkimuksia, joilla on voitu varmistaa ko. alueen soveltuminen nykyvaatimusten edellyttämään loma-asumiseen sekä
kaavaluonnoksen mahdollistamaan ympärivuotiseen asuinrakentamiseen? Vaikka varsinainen rakentamiseen soveltumi-
Ei aiheuta muutosta kaavaluonnokseen.
Yleiskaavavaiheessa ei ole mahdollista suorittaa yksityiskohtaisia tutkimuksia. Aluetta koskevaa tietoa on mahdollista täydentää asemakaavavaiheessa.
Ks. kohta 34.5.
57(57)
nen selvitettäisiinkin yksityiskohtaisemmin erikseen vasta
asemakaavoituksessa, on tarkoituksenmukaista ja perusteltua
ottaa ko. alueen rakentamiskelvottomuus tai sen merkittävä
rakentamisrajoitteisuus huomioon jo nyt oikeus vaikutteista
yleiskaavaa valmisteltaessa.
34.15. Onko osayleiskaavan valmistelussa luontoselvityksessä otettu
huomioon ko. luonto- ja ympäristöarvot ja millä tavalla niiden
perusteella on päädytty ehdotuksen mukaiseen voimassa olevan asemakaavan mukaisen puistoalueen muuttamiseen RAalueeksi?
34.16. Millä perusteella kyseinen RA-alue on päädytty luonnoksessa
rajaamaan nimenomaan kaavaluonnoskartan mukaiseen kohtaan? Rajaus ei noudata seurakunnan omistuksessa olevan tilan 17:4 rajaa, vaan ulottuu rajasta noin 20 - 30 metriä itään
ns. karjalaisten rannan alueelle.
34.17. Jos vastoin huomautuksessamme esittämiämme asianmukaisia
perusteluja valmisteilla olevassa osayleiskaavassa päädyttäisiin
voimassa olevassa asemakaavassa Pyhäjärven rantaa myötäilevän puistoalueen (VP) länsiosan muuttamiseen epätarkoituksenmukaiseksi RA-alueeksi, on muutosalue rajattava enintään
seurakunnan omistuksessa olevan tilan (17:4) osalta rajautumaan itäsuunnassa samalle linjalle voimassa olevassa asemakaavassa Lehmuun puistosta Rantakujan yli rantapuistoalueelle
johtavan puistokaistaleen (VP) kanssa.
Ei aiheuta muutosta kaavaluonnokseen.
Luontoselvitys on laadittu yleiskaavatarkkuudella ja ELY-keskus on pitänyt selvitystä riittävänä, eikä sillä ole ollut huomautettavaa luontoarvojen huomioimisesta osayleiskaavassa. Kyse on loma-asutusalueen laajentamisesta. Taajama-alueella eläimet ovat sopeutuneet ihmisasutuksen läheisyyteen. Kasvillisuusarvoja alueelta ei löytynyt.
Ks. myös kohdat 6.4. ja 34.11.
Ei aiheuta muutosta kaavaluonnokseen.
Alueella olemassa olevaa loma-asutusaluetta on haluttu laajentaa. Keskusta-alueilla ja niiden lähettyvillä maankäyttöä ei yleensä voida suunnitella maanomistuksen mukaan. Yleiskaava on myös hyvin yleispiirteinen
eivätkä merkityt rajat ole yhtä sitovia tai tarkkoja, kuin asemakaavassa.
Rajauksia ei piirretä mittatarkasti yleiskaavan yleispiirteisen luonteen
vuoksi. Tähän tarkoitukseen laaditaan asemakaava, jossa rajaukset
määritellään tarkasti.
Ei aiheuta muutosta kaavaluonnokseen.
Ks. kohta 34.2.
Esitys kaavan tarkistuksesta:
Rajataan aluetta.