Hangon elinkeino

15.1.2015
Hangon elinkeino-ohjelma 2025
1. Elinkeino-ohjelman lähtökohdat
2. Hangon tarina
3. Tulevaisuuden visio ja tavoitteet
4. Elinkeinojen kehittämisen periaatteet ja painopisteet
5. Elinkeinojen kehittämisen toimenpiteet
6. Asuntotuotanto ja asuntokannan parantaminen
Liitteet: Elinkeinot, yritystoiminta ja asuminen Hangossa
1
15.1.2015
1. Elinkeino-ohjelman lähtökohdat
1.1. Elinkeino-ohjelmatyö ja ohjelman seuranta
Elinkeino-ohjelman laadinta aloitettiin jo edellisellä valtuustokaudella 2009-2012. Valmistelua on jatkettu kuntastrategian valmistelun
rinnalla uuden valtuustokauden alettua 2013. Valmistelu on tehty omana työnä, vuorovaikutuksessa yrittäjä- ja luottamushenkilöryhmän ja Hangon teollisuusyhdistyksen kanssa.
Elinkeino-ohjelmaa on valmisteltu työryhmässä, jossa on ollut Hangon Yrittäjien, Hangon Teollisuusyhdistyksen ja Hangon kaupungin
edustajia seuraavasti:
Jouko Kavander
Hangon kaupunki/ kh:n pj
Mikael Kilpi
Hangon kaupunki/ kh:n jäsen
Paavo Lyytikäinen
Hangon kaupunki/Hangon satama
Kare Johansson
Hangon Yrittäjät
Krister Sjöström
Hangon Yrittäjät
Robert Renlund
Hangon Yrittäjät
Tapio Manner
Hangon Teollisuusyhdistys
Tapio Salo
Hangon Teollisuusyhdistys
Jouko Mäkinen
Hangon kaupunki
Luonnosta on esitelty yrittäjäyhdistysten tilaisuuksissa, myös muiden yhdistysten tilaisuuksissa.
Elinkeino-ohjelma tarkistetaan valtuustokauden ensimmäisenä toimintavuoden aikana kuntastrategian laadinnan yhteydessä.
Yksittäisiä toimenpiteitä voidaan muuttaa/täydentää talousarviovalmistelun yhteydessä vuosittain. Elinkeino-ohjelman toteutumista
arvioidaan tilinpäätöksen yhteydessä vuosittain ja valtuustokausittain (joka 4. vuosi).
2
15.1.2015
1.2. Yrityksen sijoittumiseen vaikuttavat tekijät
Keskuskauppakamari on selvittänyt (v. 2011) yritysten näkemystä siitä, mitkä tekijät pääasiassa vaikuttavat yritysten sijaintipaikan
valintaan.
Yritysten vastaukset koko maassa:
sopivan työvoiman saatavuus
liikenneyhteydet, hyvä saavutettavuus
turvallinen ja viihtyisä elinympäristö
yritysten väliset yhteistyömahdollisuudet
kunnan/alueen hyvä imago
Länsi-Uudenmaan yritysten vastaukset:
liikenneyhteydet/hyvä saavutettavuus
sopivan työvoiman saanti
markkinoiden läheisyys
turvallinen ja viihtyisä elinympäristö
yritysten väliset yhteistyömahdollisuudet.
Hanko on useiden yllä mainittujen tekijöiden suhteen kilpailukykyinen sijoittumiskohde, erityisesti sataman/logististen olosuhteiden,
asuinympäristön, jo olemassa olevan teollisuuden ja hyvien peruspalvelujen ansiosta. Heikkouksia ovat etäisyys lähimarkkinoille ja
koulutetun työvoiman saanti. Varsinkin nyt korkean työttömyyden aikana työttömän työvoiman koulutustarve tulee huomioida.
Eräissä tutkimuksissa on todettu, että erityisesti pienten yritysten sijoittumispaikkakunnan valintaan vaikuttaa voimakkaasti
perustajan/omistajan asuinpaikkakunta, - joka samalla on yleensä myös omistajan perheen/suvun kotipaikkakunta. Usein yrityksen
perustajalla on asuinpaikkakunnallaan/omalla tontillaan mahdollisuus rakentaa yritystilat. Näin on varsinkin pienyritysten osalta myös
Hangossa. Siten yllä mainitut tekijät eivät ole ratkaisevia, mutta tärkeitä yrityksen toimintaedellytyksiä arvioitaessa ja kehitettäessä.
3
15.1.2015
1.3. Elinkeinot ja yritystoiminta Hangossa
Hangon elinkeinorakenne on monipuolinen. Jalostuselinkeinojen, erityisesti teollisuuden osuus on ollut suuri, mutta vähenevä.
Teollisuustyöpaikkojen osuus on n. 27 %, FNsteelin konkurssin jälkeen. Satama siihen liittyvine logistiikka palveluineen on merkittävä
työllistäjä, samoin matkailu, joka lisää miltei kaikkien kaupallisten ja muiden palvelualojen kysyntää.
Työpaikka- ja työvoimakehitys:
Työlliset
Työpaikkaoma- Työvoima
Työttömät (31.12.)
Vuosi
Työpaikat (työssäkäyvät) varaisuus, %
(16-64 v.)
lkm,
%
1990
5935
5775
103
..
..
2000
4825
4638
104
..
..
2007
5131
4554
113
4928
277
5,6
2010
4400
3881
113
4791
496
10,3
2011
4386
3877
113
4511
402
8,9
2012
4000*
3786
106
4369
555
12,7
2013
4000*
..
..
4285
644
15
* = arvio
Vuonna 2007 Hangon työpaikkojen lukumäärä oli korkeimmillaan sitten v. 1990, kaikkiaan 5131 työpaikkaa. Tuolloin mm. autotuonti ja
transito-kuljetukset Venäjälle olivat suurimmillaan. Myös työllisyysaste oli silloin korkea, 74,4 % ja työttömyys vastaavasti alhainen, 5,6
%. Vastaavat luvut olivat vuonna 2012 63,6 % (ennakkotieto) ja 10,4 %. (Valtakunnan tason työllisyysastetavoite on 71 % v. 2016).
Työpaikkojen lukumäärä muutos ja työssäkäyvien hankolaisten lukumäärä muutos päätoimialoittain vuodesta 2007 vuoteen 2011:
Toimiala
Peruselinkeinot (maa- ja metsätalous, kalastus)
Jalostus (teollisuus, sähkö-, kaasu- vesih., rakentaminen)
Palvelut
Tuntematon
Yhteensä
muutos;
Työpaikkoja Hangossa lkm,
%
15 -> 12
-3
-20
2189 -> 1829
-360 -16,4
2802 -> 2505
-297 -10,6
35 -> 40
5
14,3
4554 -> 3877
- 677 -15
muutos;
Työlliset hankolaiset lkm,
%
17 -> 15
-2
-11,8
1656 -> 1327
-329
-19,9
2846 -> 2495
-351
-12,3
35 -> 40
5
14,3
5131 -> 4386
-745
-14,5
4
15.1.2015
Työpaikkakehitys toimialoittain
Vuosien 2007*-2011 välisenä aikana työpaikat vähenivät 745 työpaikalla eli 14,5 %. (Uudempaa virallista tilastoa ei ole käytettävissä).
Fnsteel Oy Ab:n konkurssin yhteydessä v. 2012 poistui Hangosta arviolta 400 työpaikkaa, joten työpaikkojen vähentymä 2007 jälkeen on
tämä huomioiden n. 1145 eli 22 %.
Suurimmat työpaikkojen määrän muutokset toimialoittain 2007-2011: (Tilastokeskuksen luokituksen/tilastojen mukaan)
Työpaikat vähentyneet:
Teollisuus
745 (45,5 %) (lisäksi n. 400 FNsteelin ym. työpaikkaa Koverharissa v. 2012)
Tukku- ja vähittäiskauppa, moottoriajoneuvojen korjaus
276
(32 %)
Kuljetus ja varastointi
82
(12,5 %)
Julkishallinto ja opetustoimi
55
(15 %
Työpaikat lisääntyneet:
Majoitus- ja ravitsemustoiminta
Rakentaminen
Terveys- ja sosiaalipalvelut
36
32
16
(36 %)
(14 %)
(4 %)
Eri toimialoilla työskentelevien hankolaisten määrään suhde (%) Hangossa sijaitsevien työpaikkojen määrään v. 2011:
Rakentaminen
70 %
Terveys- ja sosiaalipalvelut
102 %
Teollisuus, sähkö-, vesi- ja lämpöhuolto
73 %
Informaatio, viestintä, tieteell., tekn. toim 116 %
Kauppa, majoitus ja ravitsemistoiminta
81 %
Koulutus ja julkishallinto
116 %
Kuljetus- ja varastointi
98 %
Rahoitus- ja vakuutusala
126 %
Alhainen %-osuus kuvastanee ainakin osittain, että kyseisillä toimialoilla on vaikeuksia löytää sopivaa paikallista työvoimaa.
* Elinkeinoalojen tilastointi muuttui v. 2007
5
15.1.2015
6
15.1.2015
Työpaikkojen vähenemisen myötä myös väestömäärä on vähentynyt.
Väestö-, työvoima- ja työpaikkakehitys 1990-2012/2013:
vv.
Väestökehitys vuosina 1990-2013
1990-2000
(väestö v. 1990; 11 458 henkilöä)
2001-2013
Työllinen työvoima, vuosina 1990-2012
(työllinen työvoima v. 1990; 5755 henkilöä)
Työpaikkakehitys vuosina 1990-2012
(työpaikkoja v. 1990; 5935)
Kaupungin oma henkilöstö
(V. 1990; vakinaiset 786 henkilöä)
muutos
-1 502
- 927
muutos yhteensä
- 2 429 -21 %
1990-2000
2001-2012
-722
-852
- 1 574 - 27 %
1990-2000
2001-2012
-1 110
-825
- 1 935 -33 %
1990-2008
2009-2013
-195
-35
-230
-29 %
Erityisen voimakasta työpaikkojen vähentyminen oli 1990-luvulla, myös lamavuosien 2008-09 aikana ja FNsteel Oy Ab:n terästehtaan
konkurssin (v. 2012) jälkeen. Konkurssin myötä poistui n. 400 työpaikkaa, mikä oli n. 10 % Hangon kokonaistyöpaikoista ja n. 25 %
teollisuustyöpaikoista.
Hangon työpaikkaomavaraisuus (työpaikkojen määrän suhde työllisten määrään) on edelleen korkea, mutta on laskenut aikaisemmista
vuosista, jolloin se oli 113 %. Tällä hetkellä (2014) työpaikkaomavaraisuus on arviolta n. 100 %.
7
15.1.2015
Yrityskehitys (lukumäärän kehitys)
Hanko / Hangö
Inkoo / Ingå
1993
2012
1993
Toimipaikkoja /
Verksamhetsställen
529
504
Liikevaihto /
Omsättning (milj. €)
306
Henkilöstö / Personal
3137
Karkkila / Högfors
2012
1993
2012
241
573
437
623
609
98
97
187
444
3117
805
872
1472
2328
8
15.1.2015
1.4. Seutuyhteistyö ja kytkentä muihin ohjelmiin
a) Yritysneuvontayhteistyö
Länsi-Uudenmaan kuntien yhteisenä yritystoiminnan neuvonta- ja kehittämisorganisaationa toimii Novago
Yrityskehitys Oy /Novago Företagsutveckling Ab vuodesta 2011 alkaen. Yhtiön omistavat Hanko, Inkoo, Lohja, Raasepori ja Siuntio.
Novago tarjoaa neuvontaa ja ohjausta yritysten elinkaaren kaikissa vaiheissa;
- yrityksen perustamisessa
- liiketoiminnan kehittämisessä
- rahoitusasioissa, toimitilakysymyksissä
- sukupolvenvaihdostilanteessa
- yritysten osto- ja myyntitilanteessa ja
- kansainvälistymisessä, jne.
Novagolla on pysyvät toimipisteet Lohjalla ja Raaseporissa. Pääosa yrityskontakteista tapahtuu yrityksissä.
Novago ylläpitää myös Yrityslinkoa, joka antaa pitkäaikaista tukea uusille yrityksille, sekä Protopaja tuotekehittelyyn.
b) Länsi-Uudenmaan elinkeino- ja elinvoima-yhteistyö (Kasvukraft)
Länsi-Uudellamaalla on tehty elinkeinojen kehittämiseksi yhteistyötä valtion ja EU:n osarahoituksella 2007-2013 kahden ohjelman
puitteissa (AKO, KOKO). Yhteistyön jatkamista ja organisointia ehdotettiin v. 2012 valmistuneessa ”Seudullisessa elinkeino- ja
elinvoimaohjelmassa”. Yhteistyöstä allekirjoitettiin Kasvukraft – sopimus 18.6.2013. Yhteistyö perustuu Länsi-Uudenmaan kuntien
yhteiseen tahtoo vaikuttaa alueen kehittymiseen ja aikaansaada kasvua. Sopimuskuntia ovat Hanko, Inkoo Lohja, Raasepori ja Siuntio.
Toimintaa ohjaa kuntien luottamishenkilöistä koostuva yhteistyökokous, johon osallistuu myös muiden tahojen edustajia.
Sopimuskuntien yhteisenä tavoitteena on Länsi-Uudenmaan
- hyvinvoinnin edistäminen
- elinvoimaisuuden kasvattaminen muokkaamalla toimintaympäristöä yrittäjyyttä tukevaksi
- vahvistamalla tarvittavaa osaamista.
9
15.1.2015
Kasvusopimuksen kolme pääteemaa ovat;
- VESIOSAAMINEN, jota voidaan hyödyntää laajasti monilla osaamis- ja toimialoilla
- uudistumishakuinen TEOLLISUUS, joka korostaa elinkeinoelämän kykyä uudistua vastaamaan nykyisiin ja tuleviin
rakennemuutoksiin
- LEPO ja LUPPO, joka korostaa laadukasta asumista sekä harrastusmahdollisuuksien ja hyvinvointipalvelujen laajaa valikoimaa
Tavoitteena on kehittää seutua yhteistyössä elinkeinoelämän ja valtion kanssa osana koko Uudenmaan kasvua.
Yhteistyöorganisaatio mahdollistaa osallistumisen ulkoisen rahoituksen (valtio, EU) hyödyntämisen yhteisten pyrkimysten
edistämiseksi.
c) Uusimaa-ohjelma ja elinkeinot
Uudenmaan liitto on hyväksynyt xxxx2013 Uusimaa-ohjelman 2040.
EU:n kilpailukykyvertailussa Suomi oli v. 2010 sijalla 3 ja pääkaupunkiseutu sijalla 5. Vuonna 2013 sijaluku oli molempien osalta 7.
Uusimaa-ohjelman visio, Strategiset päämäärät 2040 ja strategiset valinnat vuosille 2014-17:
Visio:
Uusimaa on Itämeren alueen kärjessä
Strategiset tavoitteet 2040:
Älykkään kasvun kehto
Helppo tulla, olla ja toimia
Puhdas ja kaunis Uusimaa
Strategiset valinnat vuosille 2014-17:
Kasvun mahdollisuudet
Toimiva arki
Kestävä luonnontalous
10
15.1.2015
Uusimaa-ohjelman yritystoimintaan liittyvät tavoitteet:
Strategiset tavoitteet 2040
Älykkään kasvun kehto;
Itämeren alueen kilpailukykyisin maakunta.
Yksi tärkeimmistä kestävän kasvun innovaatiokeskittymistä.
Hyödyntänyt logistisen asemansa Suomenlahden kasvukolmiossa.
Strategiset valinnat 2014-17:
Kasvun mahdollisuudet;
1. Innovaatiot ja yritystoiminta
Monipuoliset kehitysympäristöt ja älypalvelut
Uutta yritystoimintaa
2. Vihreä talous
Ympäristöliiketoiminta – Cleantech
Urbaani ruokahuolto
3. Kansainvälisyys
Helsinki-Tallinna-Pietari -tulevaisuuskolmio
Logistiset ratkaisut
11
15.1.2015
2. Hangon tarina
Hanko ennen – omavarainen, numerotietoja merkittävämpi kaupunki …
Väitämme, että Hanko on ollut näihin päiviin asti kokoansa merkittävämpi kaupunki. Syitä on useita; ne liittyvät sijaintiin, suomalaisen
elinkeinoelämän kehitykseen, luonnonolosuhteisiin ja historiallisiin tapahtumiin, mm. sotatapahtumiin.
Sijainti on tarjonnut hyvät edellytykset ja olosuhteet, jopa pakottavat olosuhteet;
merenkulun – viennin ja tuonnin - ja näihin liittyvien elinkeinojen kehitykselle
teollistumiselle ja yritysten varhaiselle kansainvälistymiselle
rauta- ja maantieyhteyksien kehitykselle ja hyödyntämiselle
maastamuuttoliikenteelle 1800-1900 –lukujen vaihteen vuosikymmeninä
puolustusvoimien, tullin ja rajavartioston toiminnalle
elinkeinoelämän kehittymiselle ja monipuolistumiselle yleensä
matkailuun ja vapaa-ajankäyttöön liittyvien palvelujen kehittymiselle.
Hangon palvelutarjonta – sekä julkinen että yksityinen – kehittyi kaupungin kokoon nähden laajaksi toisaalta monipuolisen
elinkeinoelämän mahdollistamana ja vaatimuksesta, toisaalta vaihtoehtojen puuttumisen vuoksi. Etäisyys laajemman palvelutason
keskuksiin Lohjalle ja Saloon on 80 km, etäisyys suurempiin keskuksiin tätäkin suurempi. Lähikuntien (35-50 km) Tammisaaren, Karjaan
ja Pohjan – nykyisen Raaseporin - palvelutarjonta ei ole ollut merkittävästi Hangon palvelutarjontaa laajempaa. Sen sijaan niiden
aikanaan suurella työpaikkatarjonnalla on ollut merkitystä myös hankolaisille.
… Hanko nyt ja tulevaisuudessa
Hangon keskeiset ominaispiirteet ja elinkeinojen päätoimialat ovat edelleen olemassa. Satamatoiminta on laajentunut ja kasvaa.
Teollisuus on monipuolista, kansainvälistä ja tuotanto laajentunut. Myös ”alasajoja” on tapahtunut, mikä näkyy teollisuuden
työpaikkakehityksessä. Matkailu on edelleen merkittävä toimiala; varsinkin ravitsemus- ja vapaa-ajanpalvelut ovat kehittyneet, aivan
viimeaikoina myös majoitus- ja leirintäaluepalvelut. Laajempaa läpimurtoa palvelutarjonnan kehityksessä ei ole kuitenkaan vielä
tapahtunut, mutta on tapahtumassa.
12
15.1.2015
Työpaikkojen kokonaismäärä on vähentynyt n. 1930 (33 %) ja väestömäärä n. 2450 (21 %) vuoden 1990 jälkeen. Hanko on
väestömäärän ja työpaikkamäärän vähentymisen myötä menettämässä osan julkisista ja yksityisistä lähipalveluista. Tämä merkitsee
myös sitä, että sekä yritysten että kotitalouksien tarvitsemaa erikoisosaamista, ts. ammattitaitoisia henkilöitä, poistuu
paikkakunnalta. Näin tapahtuu samanaikaisesti, kun julkisen sektorin palveluja keskitetään kustannussyistä ja yhdyskuntarakenteen
kehittämistavoitteen mukaisesti. Osa palveluista korvataan sinänsä hyvin toimivilla sähköisillä palveluilla, mutta tämän seurauksena
työpaikat lähipalveluissa vähenevät.
Hanko tavoittelee hyvää paikallista julkista ja yksityistä palvelutasoa myös tulevaisuudessa, sekä asukkaille että yrityksille. Työpaikkaja väestökehityksellä on ratkaiseva merkitys palvelutason kehitykselle. Palvelutasoa koskevan tavoitteen yhtenä keskeisenä
perusteluna on edelleen etäisyystekijä, joka on osalle väestöä todellinen asiointia ja työllistymistä hankaloittava tekijä. Kotitalouksien
asiointi- ja työmatkaliikenteen kustannukset ovat kasvaneet ja kasvavat edelleen, mikäli omavastuuta verotuksessa tältä osin
muutetaan.
Hangolle ja koko Länsi-Uudellemaalle on pitkällä aikavälillä tärkeää, että
Hanko – Hyvinkää –radan sähköistäminen toteutuu
Ulkosataman väylä ja satama-allas ruopataan, mikä lisää sataman käyttökapasiteettia 20-30 %
Koverharin teollisuusalue ja satama voidaan ottaa käyttöön. Hangon satamien kokonaiskapasiteetti lisääntyy 20-50 %
Koverharin sataman kehittämislaajuudesta riippuen.
13
15.1.2015
3. Tulevaisuuden visio ja tavoitteet
3.1. Hangon kaupunkistrategian visio ja tavoitteet
Visio Hangosta v. 2025 kaupungin strategiassa
Hanko on v. 2025 kasvava, vetovoimainen merellinen kaupunki, jossa hyvä elämä perustuu sujuvaan arkeen, viihtyisään ympäristöön
ja elinvoimaiseen yritystoimintaan. Uutta yritystoiminnassa on kestävää kehitystä tukevat toimialat.
Kaupungin strategiassa tärkeimpänä päämääränä on yritystoiminnan ja työpaikkojen määrän lisääminen.
Tätä edesauttavat mm. seuraavat hankkeet ja ja tavoitteet;
Koverharin alueen ja sataman käyttöön saaminen ja venehuoltoyritystoiminnan laajentaminen
Kaavoitus- ja maakäyttöprosessien nopeuttaminen
Elinkeino-ohjelman laatiminen valtuustokausittain
Matkailuyrittäjyyden edellytysten parantaminen
Novagon toiminnan kautta ja yhteishankkeisiin osallistumalla (Kasvukraft –sopimus) Länsi-Uudellamaalla
Strategiassa on työpaikkakehityksen tavoitteeksi asetettu 90 uutta työpaikka vuodessa. Tämä on yhtä paljon kuin työpaikkoja on
vähentynyt keskimäärin vuodessa 1990-2012 välisenä aikana.
14
15.1.2015
3.2. Elinkeino-ohjelman tavoitteet
Elinkeino-ohjelma perustuu kaupunkistrategiaan ja siinä esitetään periaatteita ja yksityiskohtaisempia toimenpiteitä elinkeinojen
kehittämiseksi.
Tavoitteet:
Yritystoiminta ja työvoima
Työpaikkojen lukumäärä on vähentynyt Hangossa vuodesta 1990 n. 33 %, yhteensä n. 1930 työpaikkaa. Tämä on
keksimäärin 90 työpaikkaa / vuosi! Samanaikaisesti asukasmäärä on vähentynyt n. 100 henkilöä/vuosi ja työssä käyvien hankolaisten
määrä n. 70 henkilöä/vuosi. Siksi yritystoiminnan ja työpaikkojen määrän lisääminen on keskeinen strateginen tavoite.
Työpaikkatavoite:
Negatiivinen väestö- ja työpaikkakehitys on saatava pysähtymään. Muussa tapauksessa elinkeinorakenne yksipuolistuu, taloudellinen
toimeliaisuus taantuu, kausivaihtelut kärjistyvät, väestörakenne vinoutuu ja palvelut heikkenevät.
Tavoitteena on työpaikkojen määrän lisääminen keskimäärin 90 työpaikkaa vuodessa.
Työvoimatavoite:
On todennäköistä, että työmatkapendelöinti kasvaa tulevaisuudessa myös Länsi-Uudellamaalla. Siten työpaikkojen määrän kasvu ei
välttämättä edellytä/merkitse yhtä suurta työllisten määrän kasvua. Tavoitteena on työllisen työvoiman kasvu keskimäärin 60
henkilöä/vuosi.
Lisäksi tavoitteena on, että kaupungin koko henkilöstö tiedostaa ja huomioi yritystoiminnan merkityksen paikallistalouden perustana ja
että jokainen omassa työssään ja organisaatio kokonaisuutena toimii yritysten toimintaedellytysten parantamiseksi.
15
15.1.2015
3.3. Elinkeinotoimen resurssit 2013
Hanko on osakkaana Novago Yrityskehitys Oy:ssä, joka on Länsi-Uudenmaan kuntien omistama yritysneuvontayhtiö.
Hangon kaupunki käyttää tällä hetkellä välittömästi elinkeinojen kehittämiseen n. 300 000 €. (Novago Yrityskehitys Oy, Seudullinen
hankeyhteistyö (Länsi-Uusimaa, kunnat 50 % - valtio/maakuntaliitto 50 %), Hangon kaupungin matkailutoimisto Hansea Dc Oy,
Paikallinen Leader-toimintaryhmä /maaseudun kehittämisohjelmatyö Pomoväst, (valtio/EU 80 % - kunnat 20 %).
Kaupungin infrainvestoinnit ovat 2-3 milj. €/v. Tämän lisäksi Hangon Satama Oy toteuttaa infrainvestointeja.
Huomattava osa kaupungin henkilöstön työstä liittyy elinkeinojen yleisten toimintaedellytysten parantamiseen.
Muut resurssit
- Hangon vuokra-asunnot Oy, 324 kpl
- Yrityskummit; 2 vapaaehtoista henkilöä yritysneuvonantajina ja mentoreina (Suomen yrityskummit r.y.)
- Muita toimijoita; valtion ja järjestöjen organisaatiot; www.yrityssuomi Länsi-Uusimaa, (17 neuvonta-, koulutus- ja edunvalvontajärjestöä).
16
15.1.2015
4. Elinkeinojen kehittämisen periaatteet ja painopisteet
Periaatteet
•
•
•
•
•
•
•
Kaupungilla on valtuuston hyväksymä elinkeino-ohjelma, joka valmistellaan yhdessä yrittäjien/yrittäjäjärjestöjen kanssa
Yrityksille ja yrittäjiksi aikoville on tarjolla hyvät yritysneuvonta- ja yrityskehittämispalvelut
Yrittäjien ja kaupungin välinen yhteistyö ja vuorovaikutus on jatkuvaa ja molempia osapuolia hyödyttävää
Kaupungin koko organisaatio sitoutuu elinkeino-ohjelman periaatteisiin ja tavoitteisiin
Yritystoimintaa koskeva ja sivuava päätöksenteko on tasapuolista
Kaupungin päätösten vaikutukset yritystoimintaan arvioidaan ennalta
Kaupungin oman organisaation rooli palvelujen tuottajana määritellään palvelustrategiassa
Painopisteet
1. Yritysneuvontapalvelut vakiinnutetaan ja niitä kehitetään
2. Edistetään yrittäjyyttä ja yritysten ja kaupungin välistä kanssakäymistä yritysilmapiirin parantamiseksi
3. Vahvistetaan vahvuuksia;
Hangon satamatoimintaa laajennetaan ja logistiikkapalveluja kehitetään
Teollisuuden toimintaedellytykset turvataan ja niitä parannetaan
Luodaan edellytyksiä matkailupalvelujen laajentumiselle
4. Toimitaan yritystoiminnan lisäämiseksi ja monipuolistamiseksi
5. Infrastruktuuria parannetaan ja kiirehditään valtion toimenpiteitä
6. Kaupungilla on monipuolinen ja riittävää yritystonttitarjonta
7. Ympäristöä parannetaan ja myönteistä kaupunkikuvaa vahvistetaan markkinoinnin ja tiedottamisen avulla
17
15.1.2015
5. Elinkeinojen kehittämisen toimenpiteet
5.1. Yritysneuvontapalvelut vakiinnutetaan ja niitä monipuolistetaan
Toimenpiteet:
Novago Yrityskehitys Oy tarjoaa neuvontaa yritystoimintaa suunnitteleville, aloittaville ja toimiville/laajentaville yrityksille.
Yritysneuvonta tapahtuu pääasiassa yrityksissä. Novagossa Lohjalla toimii ns. protopaja ja tarjolla on toimitiloja aloittaville
Pienyrityksille.
Kaupunki tarjoaa Novagon henkilöstölle vastaanotto- ja kokoustilat Hangossa, (siirtyy Keksistä kaupungintaloon 2015).
Yrityskummien tarjoamat neuvonta- ja mentoripalvelut ovat osa yrity.sneuvontatoimintaa.
18
15.1.2015
5.2. Edistetään yrittäjyyttä ja parannetaan yrittäjäilmapiiriä
Toimenpiteet:
Kaupungin/Novagon Oy:n ja yrittäjien kesken järjestetään yhteisiä tilaisuuksia yritysten tarpeiden esiintuomiseksi ja yhteistyön
vahvistamiseksi; yhteiset tapaamiset, yritysvierailut, aamukahvit.
Kaupungin ja yritysten yhteiset markkinointi-, messu- ja muut yhteisesiintymiset.
Talousarvioon sisältyvistä hankinnoista/hankkeista järjestetään paikallisille yrittäjille informaatiotilaisuus budjettivuoden alussa
(v. 2015--).
Yritysten ja kaupungin edustajille järjestetään tilaisuuksia, joissa käsitellään, yritysten toimintaedellytysten kehittämistä,
yritystoiminnan merkitystä paikallisen hyvinvoinnin perustana sekä molemminpuolista riippuvuussuhdetta.
Päätöksenteossa otetaan käyttöön yritysvaikutusten arviointi, ts. arvioidaan ennakolta päätösten mahdollisia vaikutuksia
yritystoiminnalle, (v. 2015--).
19
15.1.2015
5.3. Vahvuuksien vahvistaminen;
a) Sataman toiminnan ja liitännäisten logistiikkapalvelujen kehittäminen
Toimenpiteet:
Koverharin sataman hankinta ja kehittäminen osana Hangon Satama Oy:n toimintaan.
Länsisataman kilpailukykyinen toiminta ja kehittämismahdollisuus turvataan uudella asemakaavassa (v. 2013-15).
Kasvua haetaan uusista liikennemuodoista, kehittämällä satamatoimintoja tukevia logistiikkapalveluja ja etsimällä uusia
yhteistyösatamia.
Kaupunki varaa tonttimaata sataman toimintaan liittyvien logistiikka-palvelujenyritysten toiminnan kehittämiselle.
Satama huomioi monipuolisesti ympäristöarvot toiminnassaan ja toteuttaa osaltaan hiilineutraalin kaupungin (HINKU-) tavoiteohjelmaa.
20
15.1.2015
5.3. Vahvuuksien vahvistaminen;
b) Teollisuuden toimintaedellytykset turvataan ja niitä parannetaan
Toimenpiteet:
Teollisuuden edustajien kanssa pidetään vuosittain vähintään kaksi yhteistyökokousta, joissa teollisuuden tilannetta ja tarpeita
sekä kaupungin ajankohtaisia asioita tuodaan esille.
Kaupunki ja yritykset esiintyvät yhdessä hankkeissa/tilanteissa, kun se on kummankin osapuolen ja/tai paikkakunnan ja seudun
edun mukaista.
Yrityksille tarjotaan mahdollisuutta toimia yhdessä kuntalaisten ja kaupungin kanssa hiilineutraali kunta (HINKU) -hankkeen
tavoitteiden saavuttamiseksi.
Kaupungin v. 2014 hankkimaa Koverharin aluetta sataman ja rautatien läheisyydessä kaavoitetaan yritysalueeksi, (2015--). Alueen
markkinointi toteutetaan yhteistyönä Hangon satama Oy:n kanssa, (ks. 5.4.).
21
15.1.2015
5.3. Vahvuuksien vahvistaminen;
c) Matkailuelinkeinon monipuolistaminen ja toimintaedellytysten parantaminen
Toimenpiteet:
Toteutetaan kaavamuutokset, jotka mahdollistavat matkailupalvelujen kehittämisen; Casinon-Plagenin alue, Neljän tuulen tuvan
alue (Pieni ja Iso Mäntysaari), Itäsataman alue, Hangonkylän satama.
Silversand -leirintäalueen kehittäminen sopimuksen mukaisesti, mm. ”neljän tähden” leirintäalueeksi.
Hansea Oy:n kanssa tehdään ostopalvelusopimus;
Kaupungin rahoitusosuus sidotaan Hansean myyntitulojen (netto) määrään. Kaupungin rahoitusosuus 2015-17
vähintään 55 %, vähintään kuitenkin 160 000 €/v. Tavoitteena on yhteistyön ja ulkoisen rahoituksen
lisääminen Hansean toiminnassa.
Kaupunki tekee 3-5–vuotissopimukset suurempien tapahtumien järjestäjien kanssa suunnittelun/toteutuksen helpottamiseksi ja
jatkuvuuden turvaamiseksi.
Itäsatamalle ja Hangonkylän satamalle laaditaan kehittämisohjelmat sekä suunnitelma keskustan seudun liikenne- ja
paikoitusratkaisuiksi alueiden kaavoitustyön yhteydessä (2015-16).
22
15.1.2015
5.4. Toimenpiteitä yritystoiminnan lisäämiseksi ja monipuolistamiseksi
Toimenpiteet:
Kaupungin kotisivuille luodaan yritystoimintaa, tonttitarjontaa ja kaupungin vapaita/myytäviä kiinteistöjä kattavasti esittelevä osio
2014-15.
Selvitetään mahdollisuus Hangon Satama Oy:n kanssa tehostaa Hangon ulkoista markkinointia yritysten sijoittumispaikkakuntana
huomioiden erityisesti lisääntyvät satamapalvelut ja muut logistiset palvelut ja kehittämismahdollisuudet, runsas tonttitarjonta ja
laaja teollinen toiminta. Toiminta edellyttää henkilöresurssin palkkaamista tai palvelun ostamista yhteistyössä, (2015)
(Selvitetään
- vapaat yksityiset toimitilat ja kunnostustarve sekä mahdollisuus saada ne yrityskäyttöön,
- etätyöntekijöiden ja osa-aikahankolaisten toimitilatarve).
Selvitetään mahdollisuus perustaa ”yritystalo”, jossa on ns. vastaanottotiloja aloittaville pienyrityksille/etätyöntekijöille, toimisto/kokoustilat Novago Oy:lle ja muille neuvonta- ja –tukiviranomaisille, (esim. rautatieasema , valtion virastotalo tai Ljungbo).
Edellä mainittujen hankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa pyritään hyödyntämään ulkoista rahoitusta.
Kaupunki on aktiivinen paikallisen työvoimatarpeen huomioimiseksi ammatillisessa koulutuksessa, jota tulee tarvittaessa järjestää
paikallisesti, erityisesti ammattioppilaitosten Luksian, Laurean, Axxellin ja/tai Novian kanssa.
Yrityssijoittumiseen liittyvään valmistelutyöhön ja tiedotukseen/markkinointiin tulee varata vuosittain määräraha.
23
15.1.2015
5.5. Infrastruktuuria parannetaan ja kiirehditään valtion toimenpiteitä
Toimenpiteet:
Hanko-Hyvinkää –radan sähköistäminen;
- ns. ratasuunnitelma valmistunut 2014
- toteutus/aloitus viimeistään seuraavan hallituskauden aikana, (v. 2016--. Liikennepoliittisen selonteon mukaan).
- Koverharin sataman toiminnan käynnistyminen lisää radan sähköistystarvetta
Kaupungin sisäisestä pääliikenneratkaisusta tehdään päätös niin, että toimenpiteet voidaan toteuttaa/aloittaa radan
sähköistämistöiden yhteydessä.
Valtatie 25 (Hanko-Hyvinkää-Mäntsälä, kantatie 55 Porvooseen) nimetään KEHÄ V:ksi, parannustoimenpiteitä kiirehditään yhdessä
tien vaikutuspiirin kuntien kanssa; erityisesti liittymä Saloon (kt 52) ja turvallisuuden parantamistyöt Karjaa-Lohja välillä. Seudullinen
edunvalvonta tien välityskyvyn varmistamiseksi.
Hanko osallistuu rantaradan Hki – Karjaa kunnostamista koskevaan edunvalvontayhteistyöhön muiden radanvarsikuntien kanssa ,
(Pro rantarata).
24
15.1.2015
5.6. Kaupungilla on monipuolinen ja riittävää yritystonttitarjonta
Toimenpiteet:
Tarjolla on vaihtoehtoisia yritystontteja kilpailukykyiseen hintaan.
Periaatteet ja perusteet kunnallistekniikkaan liittymisestä on määritelty etukäteen, liittymismaksut aiheuttamisperiaatteen mukaan.
Yksityiskohtaiset tiedot tonttitarjonnasta on helposti saatavilla kaupungin kotisivuilta, (2015).
Alueiden ulkoista markkinointia lisätään, toteutus Hangon Satama Oy:n kanssa, (ks. 5.4).
25
15.1.2015
5.7. Ympäristöä parannetaan ja myönteistä kaupunkikuvaa vahvistetaan
Toimenpiteet:
Kaupungin yleisilmettä parannetaan kaupungin, yritysten, yksityistalouksien toimenpitein ja yhteistyössä mm. Elävä Hanko ry:n
kanssa.
Yritys- ja yleisopasteita (kylttejä) täydennetään/uusitaan.
Markkinointia ja tiedotusta lisätään; Hangon menestyvää ja monipuolista yritystoimintaa hyödynnetään markkinoinnissa.
Teollisuudella/yrityksille tarjotaan osallistumista ”hiilineutraali kunta” –hankkeeseen;
- tavoitteena on ilmastomuutoksen ehkäiseminen , parempi energia- ja materiaalitehokkuus, myönteinen vaikutus markkinoilla ja
yrityskuva,
- yritykset julkaisevat omalta osaltaan toteuttamiensa toimenpiteiden päästö- ja muita ympäristövaikutuksia.
26
15.1.2015
6. Asuntokannan kehittäminen
Väestömäärän väheneminen on vaikuttanut viime vuosikymmeninä asuntokannan kehitykseen. Asuntotuotanto on ollut vähäisempää
kuin muissa kunnissa, tilapäisessä käytössä tai käyttämättömänä olevien asuntojen määrä, ns. asuntovarauma, on suuri samoin kuin
myytävänä olevien asuntojen määrä. Asumistaso on parantunut myös peruskorjaustoiminnan myötä, josta ei ole kuitenkaan tilastoja
saatavana.
Hangon asuntokanta v. 2012
Hanko
Raasepori
Uusimaa
Koko maa
Kaikki asunnot,
(asuntokanta)
lkm
5715
15881
-
-
Vakinaisesti asutut,
lkm
%
4614
80,7
84,6
92,9
90
- niistä omistusasunnot, lkm
%
3222
69,8
71,6
58
65,3
- vuokra-asunnot,
lkm
%
1209
26,2
24,8
36,6
30,5
- muu, tuntematon,
lkm
%
183
4
3,6
5,4
4,3
Ei-vakinaisesti asutut,
lkm
%
1101
19,3
14,4
7,1
10
774
6418
-
-
Kesämökit, lkm
27
15.1.2015
Asuntotuotanto 2003-2013
2003
Hanko, lkm
kpl/1000 as.
Raasepori
kpl/1000 as.
L-Uusimaa
kpl/1000 as.
Koko maa
kpl/1000 as.
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
18
1,8
32
3,2
32
3,3
26
2,7
34
3,5
63
6,5
39
4,1
6
0,6
4
0,4
2
0,2
10
1,1
2
5,6
8,2
17
11,9
14,1
5,1
2,5
2,5
2
2,2
4,6
5,6
8
11
9,8
9,7
4,7
3,4
3,4
4,3
2,7
5,1
5,6
6,2
6,2
6,4
5,5
4
4,7
5,7
5,6
5,4
Hangossa ei ole asuntopulasta johtuvaa asunnottomuutta. Asumisväljyys on keskimääräistä suurempi, osittain asuntokuntien
pienuuden vuoksi, (ks. Liitteet).
Tilaston mukaan asutuista asunnoista oli 26,2 % vuokra-asuntoja v. 2012. Vuokra-asuntojen kokonaismäärä on tätä suurempi.
Kaupungin omistaman Hangon vuokra-asunnot Oy:n kaikkiaan 324 asunnosta on tällä hetkellä (lokak. 2014) noin 60 asuntoa
vapaana.
Huomattava asuntoreservi mahdollistaa omalta osaltaan yritystoiminnan laajentumisen ja väestömäärän kasvun.
Hangossa on tällä hetkellä 22+35+49 omakotitonttia, (joista pääosa yleiskaavatontteja). Lisäksi on rivi- ja kerrostaloasuntojen tontteja,
jotka mahdollistavat _______ asunnon rakentamisen. Erityisesti kerrostalotonttien osalta on tarvetta tarkistaa olemassa olevat
kaavat, joista osa on tehty 1970-luvulla.
28
15.1.2015
Tavoitteet
Hangolla on tällä hetkellä merkittävä asuntoreservi, joka on syntynyt väestömäärän vähentyessä. Se muodostaa muutaman
vuoden tarvetta vastaavan puskurin, mikäli väestökasvu kääntyy nousuun.
Kaupungilla tulee olla vähintään viiden vuoden rakentamistarvetta vastaava tonttivaranto
Kaupungin vetovoiman lisäämiseksi kaupunki priorisoi kaavoitusta ja muita toimenpiteitä, jolla lisätään tonttitarjontaa
kantakaupungissa tai sen läheisyydessä ja Lappohjassa. Näin minimoidaan usein myös kunnallistekniset investoinnit.
Toimenpiteet
Asumisolosuhteita ja niiden kehittymistä seurataan osana kaupungin elinolosuhteiden kehitystä ja elinkeinojen
kehittämistoimenpiteitä.
Kaavoitusta koskevat toimenpiteet esitetään vuosittain talousarvioon liittyvässä kaavoitusohjelmassa (3 v.) ja lakisääteisessä
kaavoituskatsauksessa.
29
15.1.2015
30
15.1.2015
Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Hangossa 1999–2012
Nya och nedlagda företag i Hangö 1999–2012
60
Lukumäärä/Antal
50
40
30
20
10
0
1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
Aloittaneet/Nya företag
SeutuNet
Vuoden 2013 aluerajat
Lähde: Tilastokeskus/Yritykset
Lopettaneet/Nedlagda företag
Områdesindelningen år 2013
Källa: Statistikcentralen/Företag
31
15.1.2015
Työllisyysaste kunnittain 2002, 2007 ja 2012
Det relativa sysselsättningstalet kommunvis 2002, 2007 och 2012
18–64-vuotiaiden työllisten osuus samanikäisestä väestöstä (%)
Andelen sysselsatta 18–64-åringar av hela befolkningen i samma ålder
Siuntio - Sjundeå
Inkoo - Ingå
Lohja - Lojo
Karkkila - Högfors
Raasepori - Raseborg
Hanko - Hangö
2012
2007
2002
Hiiden alue - Hiisiområdet
Raaseporin alue - Raseborgsområdet
Uusimaa - Nyland
Novago Yrityskehitys - Företagsutveckling
Länsi-Uusimaa - Västra Nyland
Koko maa - Hela landet
0
20
40
60
80
100
Työllisyysaste/Relativt sysselsättningstal (%)
SeutuNet
Vuoden 2014 aluerajat
Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäyntitilastot
Områdesindelningen år 2014
Källa: Statistikcentralen/Sysselsättningsstatistik
32
15.1.2015
Työmatkavirrat kunnittain Länsi-Uudellamaalla 2011
Pendlingsflöden kommunvis i Västra Nyland 2011
3 suurinta tulo- ja lähtöpendelöintikuntaa, ei sisällä Länsi-Uudenmaan sisäisiä työmatkoja
De tre största inpendlings- och utpendlingskommunerna, exkl. arbetsresor inom Västra Nyland
Sisäänpendelöinti/Inpendling
Helsinki - Helsingfors
Turku - Åbo
Salo
76
46
37
Helsinki - Helsingfors
Espoo - Esbo
Vantaa - Vanda
40
37
8
Vihti - Vichtis
Helsinki - Helsingfors
Loppi
296
97
92
Espoo - Esbo
Helsinki - Helsingfors
Vantaa - Vanda
1 558
828
262
Vihti - Vichtis
Helsinki - Helsingfors
Espoo - Esbo
712
432
386
Helsinki - Helsingfors
Salo
Espoo - Esbo
222
135
115
Espoo - Esbo
Helsinki - Helsingfors
Vantaa - Vanda
109
74
22
Vuoden 2013 aluerajat
Hanko Hangö
Ulospendelöinti/Utpendling
Helsinki - Helsingfors
90
Espoo - Esbo
52
Turku - Åbo
32
Helsinki - Helsingfors
Espoo - Esbo
Vantaa - Vanda
407
357
94
Helsinki - Helsingfors
Vihti - Vichtis
Espoo - Esbo
417
310
268
Helsinki - Helsingfors
Espoo - Esbo
Vantaa - Vanda
4 922
4 904
1 002
Lohja Lojo
Helsinki - Helsingfors
Espoo - Esbo
Vihti - Vichtis
2 449
2 228
929
Raasepori Raseborg
Helsinki - Helsingfors
Espoo - Esbo
Turku - Åbo
696
292
130
Espoo Esbo
Helsinki - Helsingfors
Vantaa - Vanda
604
586
151
Inkoo Ingå
Karkkila Högfors
Kirkkonummi Kyrkslätt
Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäyntitilasto
Siuntio Sjundeå
Områdesindelningen år 2013 Källa: Statistikcentralen/Sysselsättningsstatistik
33
15.1.2015
Muutot kunnittain Länsi-Uudellamaalla 2013
Flyttningar efter kommun i Västra Nyland 2013
3 suurinta tulo- ja lähtömuuttokuntaa, ei sisällä Länsi-Uudenmaan sisäisiä muuttoja
De tre största kommunerna med in- och utflyttning, exkl. flyttningar inom Västra Nyland
Helsinki - Helsingfors
Espoo - Esbo
Raasepori - Raseborg
57
38
35
Hanko
Kirkkonummi - Kyrkslätt
Helsinki - Helsingfors
Espoo - Esbo
56
51
48
Inkoo
Vihti - Vichtis
Helsinki - Helsingfors
Vantaa - Vanda
86
51
38
Karkkila
Helsinki - Helsingfors
Espoo - Esbo
Vihti - Vichtis
346
301
205
Lohja
Helsinki - Helsingfors
Espoo - Esbo
Turku - Åbo
185
82
61
Raasepori
Kirkkonummi - Kyrkslätt
Espoo - Esbo
Helsinki - Helsingfors
80
74
66
Siuntio
SeutuNet Vuoden 2014 aluerajat
Lähde: Tilastokeskus/Väestö
Helsinki - Helsingfors
Espoo - Esbo
Turku - Åbo
64
42
42
Helsinki - Helsingfors
Kirkkonummi - Kyrkslätt
Espoo - Esbo
58
32
28
Högfors
Helsinki - Helsingfors
Vihti - Vichtis
Espoo - Esbo
73
55
39
Lojo
Helsinki - Helsingfors
Espoo - Esbo
Vihti - Vichtis
315
237
185
Raseborg
Helsinki - Helsingfors
Turku - Åbo
Espoo - Esbo
188
114
79
Helsinki - Helsingfors
Espoo - Esbo
Kirkkonummi - Kyrkslätt
83
83
69
Hangö
Ingå
Sjundeå
Områdesindelningen år 2014
Källa: Statistikcentralen, Befolkning
34
15.1.2015
Länsi-Uudenmaan sisäiset muutot kunnittain 2013
Flyttningar inom Västra Nyland efter kommun 2013
3 suurinta tulo- ja lähtömuuttokuntaa
De tre största kommunerna med in- och utflyttning
Raasepori - Raseborg
Lohja - Lojo
Inkoo - Ingå
35
9
2
Raasepori - Raseborg
Lohja - Lojo
Siuntio - Sjundeå
43
19
16
Inkoo
Lohja - Lojo
Raasepori - Raseborg
39
3
Karkkila
Raasepori - Raseborg
Siuntio - Sjundeå
Karkkila - Högfors
82
60
35
Lohja
Lohja - Lojo
Hanko - Hangö
Inkoo - Ingå
62
56
36
Raasepori
Lohja - Lojo
Inkoo - Ingå
Raasepori - Raseborg
36
15
13
Siuntio
SeutuNet Vuoden 2014 aluerajat
Hanko
Lähde: Tilastokeskus/Väestö
Hangö
Raasepori - Raseborg
Lohja - Lojo
Siuntio - Sjundeå
Inkoo - Ingå
56
20
1
1
Ingå
Raasepori - Raseborg
Lohja - Lojo
Siuntio - Sjundeå
36
30
15
Högfors
Lohja - Lojo
Raasepori - Raseborg
35
2
Lojo
Raasepori - Raseborg
Karkkila - Högfors
Siuntio - Sjundeå
62
39
36
Lohja - Lojo
Inkoo - Ingå
Hanko - Hangö
82
43
35
Lohja - Lojo
Inkoo - Ingå
Raasepori - Raseborg
60
16
11
Raseborg
Sjundeå
Områdesindelningen år 2014
Källa: Statistikcentralen, Befolkning
35
15.1.2015
36
15.1.2015
37