Hangon elinkeino
15.1.2015 Hangon elinkeino-ohjelma 2025 1. Elinkeino-ohjelman lähtökohdat 2. Hangon tarina 3. Tulevaisuuden visio ja tavoitteet 4. Elinkeinojen kehittämisen periaatteet ja painopisteet 5. Elinkeinojen kehittämisen toimenpiteet 6. Asuntotuotanto ja asuntokannan parantaminen Liitteet: Elinkeinot, yritystoiminta ja asuminen Hangossa 1 15.1.2015 1. Elinkeino-ohjelman lähtökohdat 1.1. Elinkeino-ohjelmatyö ja ohjelman seuranta Elinkeino-ohjelman laadinta aloitettiin jo edellisellä valtuustokaudella 2009-2012. Valmistelua on jatkettu kuntastrategian valmistelun rinnalla uuden valtuustokauden alettua 2013. Valmistelu on tehty omana työnä, vuorovaikutuksessa yrittäjä- ja luottamushenkilöryhmän ja Hangon teollisuusyhdistyksen kanssa. Elinkeino-ohjelmaa on valmisteltu työryhmässä, jossa on ollut Hangon Yrittäjien, Hangon Teollisuusyhdistyksen ja Hangon kaupungin edustajia seuraavasti: Jouko Kavander Hangon kaupunki/ kh:n pj Mikael Kilpi Hangon kaupunki/ kh:n jäsen Paavo Lyytikäinen Hangon kaupunki/Hangon satama Kare Johansson Hangon Yrittäjät Krister Sjöström Hangon Yrittäjät Robert Renlund Hangon Yrittäjät Tapio Manner Hangon Teollisuusyhdistys Tapio Salo Hangon Teollisuusyhdistys Jouko Mäkinen Hangon kaupunki Luonnosta on esitelty yrittäjäyhdistysten tilaisuuksissa, myös muiden yhdistysten tilaisuuksissa. Elinkeino-ohjelma tarkistetaan valtuustokauden ensimmäisenä toimintavuoden aikana kuntastrategian laadinnan yhteydessä. Yksittäisiä toimenpiteitä voidaan muuttaa/täydentää talousarviovalmistelun yhteydessä vuosittain. Elinkeino-ohjelman toteutumista arvioidaan tilinpäätöksen yhteydessä vuosittain ja valtuustokausittain (joka 4. vuosi). 2 15.1.2015 1.2. Yrityksen sijoittumiseen vaikuttavat tekijät Keskuskauppakamari on selvittänyt (v. 2011) yritysten näkemystä siitä, mitkä tekijät pääasiassa vaikuttavat yritysten sijaintipaikan valintaan. Yritysten vastaukset koko maassa: sopivan työvoiman saatavuus liikenneyhteydet, hyvä saavutettavuus turvallinen ja viihtyisä elinympäristö yritysten väliset yhteistyömahdollisuudet kunnan/alueen hyvä imago Länsi-Uudenmaan yritysten vastaukset: liikenneyhteydet/hyvä saavutettavuus sopivan työvoiman saanti markkinoiden läheisyys turvallinen ja viihtyisä elinympäristö yritysten väliset yhteistyömahdollisuudet. Hanko on useiden yllä mainittujen tekijöiden suhteen kilpailukykyinen sijoittumiskohde, erityisesti sataman/logististen olosuhteiden, asuinympäristön, jo olemassa olevan teollisuuden ja hyvien peruspalvelujen ansiosta. Heikkouksia ovat etäisyys lähimarkkinoille ja koulutetun työvoiman saanti. Varsinkin nyt korkean työttömyyden aikana työttömän työvoiman koulutustarve tulee huomioida. Eräissä tutkimuksissa on todettu, että erityisesti pienten yritysten sijoittumispaikkakunnan valintaan vaikuttaa voimakkaasti perustajan/omistajan asuinpaikkakunta, - joka samalla on yleensä myös omistajan perheen/suvun kotipaikkakunta. Usein yrityksen perustajalla on asuinpaikkakunnallaan/omalla tontillaan mahdollisuus rakentaa yritystilat. Näin on varsinkin pienyritysten osalta myös Hangossa. Siten yllä mainitut tekijät eivät ole ratkaisevia, mutta tärkeitä yrityksen toimintaedellytyksiä arvioitaessa ja kehitettäessä. 3 15.1.2015 1.3. Elinkeinot ja yritystoiminta Hangossa Hangon elinkeinorakenne on monipuolinen. Jalostuselinkeinojen, erityisesti teollisuuden osuus on ollut suuri, mutta vähenevä. Teollisuustyöpaikkojen osuus on n. 27 %, FNsteelin konkurssin jälkeen. Satama siihen liittyvine logistiikka palveluineen on merkittävä työllistäjä, samoin matkailu, joka lisää miltei kaikkien kaupallisten ja muiden palvelualojen kysyntää. Työpaikka- ja työvoimakehitys: Työlliset Työpaikkaoma- Työvoima Työttömät (31.12.) Vuosi Työpaikat (työssäkäyvät) varaisuus, % (16-64 v.) lkm, % 1990 5935 5775 103 .. .. 2000 4825 4638 104 .. .. 2007 5131 4554 113 4928 277 5,6 2010 4400 3881 113 4791 496 10,3 2011 4386 3877 113 4511 402 8,9 2012 4000* 3786 106 4369 555 12,7 2013 4000* .. .. 4285 644 15 * = arvio Vuonna 2007 Hangon työpaikkojen lukumäärä oli korkeimmillaan sitten v. 1990, kaikkiaan 5131 työpaikkaa. Tuolloin mm. autotuonti ja transito-kuljetukset Venäjälle olivat suurimmillaan. Myös työllisyysaste oli silloin korkea, 74,4 % ja työttömyys vastaavasti alhainen, 5,6 %. Vastaavat luvut olivat vuonna 2012 63,6 % (ennakkotieto) ja 10,4 %. (Valtakunnan tason työllisyysastetavoite on 71 % v. 2016). Työpaikkojen lukumäärä muutos ja työssäkäyvien hankolaisten lukumäärä muutos päätoimialoittain vuodesta 2007 vuoteen 2011: Toimiala Peruselinkeinot (maa- ja metsätalous, kalastus) Jalostus (teollisuus, sähkö-, kaasu- vesih., rakentaminen) Palvelut Tuntematon Yhteensä muutos; Työpaikkoja Hangossa lkm, % 15 -> 12 -3 -20 2189 -> 1829 -360 -16,4 2802 -> 2505 -297 -10,6 35 -> 40 5 14,3 4554 -> 3877 - 677 -15 muutos; Työlliset hankolaiset lkm, % 17 -> 15 -2 -11,8 1656 -> 1327 -329 -19,9 2846 -> 2495 -351 -12,3 35 -> 40 5 14,3 5131 -> 4386 -745 -14,5 4 15.1.2015 Työpaikkakehitys toimialoittain Vuosien 2007*-2011 välisenä aikana työpaikat vähenivät 745 työpaikalla eli 14,5 %. (Uudempaa virallista tilastoa ei ole käytettävissä). Fnsteel Oy Ab:n konkurssin yhteydessä v. 2012 poistui Hangosta arviolta 400 työpaikkaa, joten työpaikkojen vähentymä 2007 jälkeen on tämä huomioiden n. 1145 eli 22 %. Suurimmat työpaikkojen määrän muutokset toimialoittain 2007-2011: (Tilastokeskuksen luokituksen/tilastojen mukaan) Työpaikat vähentyneet: Teollisuus 745 (45,5 %) (lisäksi n. 400 FNsteelin ym. työpaikkaa Koverharissa v. 2012) Tukku- ja vähittäiskauppa, moottoriajoneuvojen korjaus 276 (32 %) Kuljetus ja varastointi 82 (12,5 %) Julkishallinto ja opetustoimi 55 (15 % Työpaikat lisääntyneet: Majoitus- ja ravitsemustoiminta Rakentaminen Terveys- ja sosiaalipalvelut 36 32 16 (36 %) (14 %) (4 %) Eri toimialoilla työskentelevien hankolaisten määrään suhde (%) Hangossa sijaitsevien työpaikkojen määrään v. 2011: Rakentaminen 70 % Terveys- ja sosiaalipalvelut 102 % Teollisuus, sähkö-, vesi- ja lämpöhuolto 73 % Informaatio, viestintä, tieteell., tekn. toim 116 % Kauppa, majoitus ja ravitsemistoiminta 81 % Koulutus ja julkishallinto 116 % Kuljetus- ja varastointi 98 % Rahoitus- ja vakuutusala 126 % Alhainen %-osuus kuvastanee ainakin osittain, että kyseisillä toimialoilla on vaikeuksia löytää sopivaa paikallista työvoimaa. * Elinkeinoalojen tilastointi muuttui v. 2007 5 15.1.2015 6 15.1.2015 Työpaikkojen vähenemisen myötä myös väestömäärä on vähentynyt. Väestö-, työvoima- ja työpaikkakehitys 1990-2012/2013: vv. Väestökehitys vuosina 1990-2013 1990-2000 (väestö v. 1990; 11 458 henkilöä) 2001-2013 Työllinen työvoima, vuosina 1990-2012 (työllinen työvoima v. 1990; 5755 henkilöä) Työpaikkakehitys vuosina 1990-2012 (työpaikkoja v. 1990; 5935) Kaupungin oma henkilöstö (V. 1990; vakinaiset 786 henkilöä) muutos -1 502 - 927 muutos yhteensä - 2 429 -21 % 1990-2000 2001-2012 -722 -852 - 1 574 - 27 % 1990-2000 2001-2012 -1 110 -825 - 1 935 -33 % 1990-2008 2009-2013 -195 -35 -230 -29 % Erityisen voimakasta työpaikkojen vähentyminen oli 1990-luvulla, myös lamavuosien 2008-09 aikana ja FNsteel Oy Ab:n terästehtaan konkurssin (v. 2012) jälkeen. Konkurssin myötä poistui n. 400 työpaikkaa, mikä oli n. 10 % Hangon kokonaistyöpaikoista ja n. 25 % teollisuustyöpaikoista. Hangon työpaikkaomavaraisuus (työpaikkojen määrän suhde työllisten määrään) on edelleen korkea, mutta on laskenut aikaisemmista vuosista, jolloin se oli 113 %. Tällä hetkellä (2014) työpaikkaomavaraisuus on arviolta n. 100 %. 7 15.1.2015 Yrityskehitys (lukumäärän kehitys) Hanko / Hangö Inkoo / Ingå 1993 2012 1993 Toimipaikkoja / Verksamhetsställen 529 504 Liikevaihto / Omsättning (milj. €) 306 Henkilöstö / Personal 3137 Karkkila / Högfors 2012 1993 2012 241 573 437 623 609 98 97 187 444 3117 805 872 1472 2328 8 15.1.2015 1.4. Seutuyhteistyö ja kytkentä muihin ohjelmiin a) Yritysneuvontayhteistyö Länsi-Uudenmaan kuntien yhteisenä yritystoiminnan neuvonta- ja kehittämisorganisaationa toimii Novago Yrityskehitys Oy /Novago Företagsutveckling Ab vuodesta 2011 alkaen. Yhtiön omistavat Hanko, Inkoo, Lohja, Raasepori ja Siuntio. Novago tarjoaa neuvontaa ja ohjausta yritysten elinkaaren kaikissa vaiheissa; - yrityksen perustamisessa - liiketoiminnan kehittämisessä - rahoitusasioissa, toimitilakysymyksissä - sukupolvenvaihdostilanteessa - yritysten osto- ja myyntitilanteessa ja - kansainvälistymisessä, jne. Novagolla on pysyvät toimipisteet Lohjalla ja Raaseporissa. Pääosa yrityskontakteista tapahtuu yrityksissä. Novago ylläpitää myös Yrityslinkoa, joka antaa pitkäaikaista tukea uusille yrityksille, sekä Protopaja tuotekehittelyyn. b) Länsi-Uudenmaan elinkeino- ja elinvoima-yhteistyö (Kasvukraft) Länsi-Uudellamaalla on tehty elinkeinojen kehittämiseksi yhteistyötä valtion ja EU:n osarahoituksella 2007-2013 kahden ohjelman puitteissa (AKO, KOKO). Yhteistyön jatkamista ja organisointia ehdotettiin v. 2012 valmistuneessa ”Seudullisessa elinkeino- ja elinvoimaohjelmassa”. Yhteistyöstä allekirjoitettiin Kasvukraft – sopimus 18.6.2013. Yhteistyö perustuu Länsi-Uudenmaan kuntien yhteiseen tahtoo vaikuttaa alueen kehittymiseen ja aikaansaada kasvua. Sopimuskuntia ovat Hanko, Inkoo Lohja, Raasepori ja Siuntio. Toimintaa ohjaa kuntien luottamishenkilöistä koostuva yhteistyökokous, johon osallistuu myös muiden tahojen edustajia. Sopimuskuntien yhteisenä tavoitteena on Länsi-Uudenmaan - hyvinvoinnin edistäminen - elinvoimaisuuden kasvattaminen muokkaamalla toimintaympäristöä yrittäjyyttä tukevaksi - vahvistamalla tarvittavaa osaamista. 9 15.1.2015 Kasvusopimuksen kolme pääteemaa ovat; - VESIOSAAMINEN, jota voidaan hyödyntää laajasti monilla osaamis- ja toimialoilla - uudistumishakuinen TEOLLISUUS, joka korostaa elinkeinoelämän kykyä uudistua vastaamaan nykyisiin ja tuleviin rakennemuutoksiin - LEPO ja LUPPO, joka korostaa laadukasta asumista sekä harrastusmahdollisuuksien ja hyvinvointipalvelujen laajaa valikoimaa Tavoitteena on kehittää seutua yhteistyössä elinkeinoelämän ja valtion kanssa osana koko Uudenmaan kasvua. Yhteistyöorganisaatio mahdollistaa osallistumisen ulkoisen rahoituksen (valtio, EU) hyödyntämisen yhteisten pyrkimysten edistämiseksi. c) Uusimaa-ohjelma ja elinkeinot Uudenmaan liitto on hyväksynyt xxxx2013 Uusimaa-ohjelman 2040. EU:n kilpailukykyvertailussa Suomi oli v. 2010 sijalla 3 ja pääkaupunkiseutu sijalla 5. Vuonna 2013 sijaluku oli molempien osalta 7. Uusimaa-ohjelman visio, Strategiset päämäärät 2040 ja strategiset valinnat vuosille 2014-17: Visio: Uusimaa on Itämeren alueen kärjessä Strategiset tavoitteet 2040: Älykkään kasvun kehto Helppo tulla, olla ja toimia Puhdas ja kaunis Uusimaa Strategiset valinnat vuosille 2014-17: Kasvun mahdollisuudet Toimiva arki Kestävä luonnontalous 10 15.1.2015 Uusimaa-ohjelman yritystoimintaan liittyvät tavoitteet: Strategiset tavoitteet 2040 Älykkään kasvun kehto; Itämeren alueen kilpailukykyisin maakunta. Yksi tärkeimmistä kestävän kasvun innovaatiokeskittymistä. Hyödyntänyt logistisen asemansa Suomenlahden kasvukolmiossa. Strategiset valinnat 2014-17: Kasvun mahdollisuudet; 1. Innovaatiot ja yritystoiminta Monipuoliset kehitysympäristöt ja älypalvelut Uutta yritystoimintaa 2. Vihreä talous Ympäristöliiketoiminta – Cleantech Urbaani ruokahuolto 3. Kansainvälisyys Helsinki-Tallinna-Pietari -tulevaisuuskolmio Logistiset ratkaisut 11 15.1.2015 2. Hangon tarina Hanko ennen – omavarainen, numerotietoja merkittävämpi kaupunki … Väitämme, että Hanko on ollut näihin päiviin asti kokoansa merkittävämpi kaupunki. Syitä on useita; ne liittyvät sijaintiin, suomalaisen elinkeinoelämän kehitykseen, luonnonolosuhteisiin ja historiallisiin tapahtumiin, mm. sotatapahtumiin. Sijainti on tarjonnut hyvät edellytykset ja olosuhteet, jopa pakottavat olosuhteet; merenkulun – viennin ja tuonnin - ja näihin liittyvien elinkeinojen kehitykselle teollistumiselle ja yritysten varhaiselle kansainvälistymiselle rauta- ja maantieyhteyksien kehitykselle ja hyödyntämiselle maastamuuttoliikenteelle 1800-1900 –lukujen vaihteen vuosikymmeninä puolustusvoimien, tullin ja rajavartioston toiminnalle elinkeinoelämän kehittymiselle ja monipuolistumiselle yleensä matkailuun ja vapaa-ajankäyttöön liittyvien palvelujen kehittymiselle. Hangon palvelutarjonta – sekä julkinen että yksityinen – kehittyi kaupungin kokoon nähden laajaksi toisaalta monipuolisen elinkeinoelämän mahdollistamana ja vaatimuksesta, toisaalta vaihtoehtojen puuttumisen vuoksi. Etäisyys laajemman palvelutason keskuksiin Lohjalle ja Saloon on 80 km, etäisyys suurempiin keskuksiin tätäkin suurempi. Lähikuntien (35-50 km) Tammisaaren, Karjaan ja Pohjan – nykyisen Raaseporin - palvelutarjonta ei ole ollut merkittävästi Hangon palvelutarjontaa laajempaa. Sen sijaan niiden aikanaan suurella työpaikkatarjonnalla on ollut merkitystä myös hankolaisille. … Hanko nyt ja tulevaisuudessa Hangon keskeiset ominaispiirteet ja elinkeinojen päätoimialat ovat edelleen olemassa. Satamatoiminta on laajentunut ja kasvaa. Teollisuus on monipuolista, kansainvälistä ja tuotanto laajentunut. Myös ”alasajoja” on tapahtunut, mikä näkyy teollisuuden työpaikkakehityksessä. Matkailu on edelleen merkittävä toimiala; varsinkin ravitsemus- ja vapaa-ajanpalvelut ovat kehittyneet, aivan viimeaikoina myös majoitus- ja leirintäaluepalvelut. Laajempaa läpimurtoa palvelutarjonnan kehityksessä ei ole kuitenkaan vielä tapahtunut, mutta on tapahtumassa. 12 15.1.2015 Työpaikkojen kokonaismäärä on vähentynyt n. 1930 (33 %) ja väestömäärä n. 2450 (21 %) vuoden 1990 jälkeen. Hanko on väestömäärän ja työpaikkamäärän vähentymisen myötä menettämässä osan julkisista ja yksityisistä lähipalveluista. Tämä merkitsee myös sitä, että sekä yritysten että kotitalouksien tarvitsemaa erikoisosaamista, ts. ammattitaitoisia henkilöitä, poistuu paikkakunnalta. Näin tapahtuu samanaikaisesti, kun julkisen sektorin palveluja keskitetään kustannussyistä ja yhdyskuntarakenteen kehittämistavoitteen mukaisesti. Osa palveluista korvataan sinänsä hyvin toimivilla sähköisillä palveluilla, mutta tämän seurauksena työpaikat lähipalveluissa vähenevät. Hanko tavoittelee hyvää paikallista julkista ja yksityistä palvelutasoa myös tulevaisuudessa, sekä asukkaille että yrityksille. Työpaikkaja väestökehityksellä on ratkaiseva merkitys palvelutason kehitykselle. Palvelutasoa koskevan tavoitteen yhtenä keskeisenä perusteluna on edelleen etäisyystekijä, joka on osalle väestöä todellinen asiointia ja työllistymistä hankaloittava tekijä. Kotitalouksien asiointi- ja työmatkaliikenteen kustannukset ovat kasvaneet ja kasvavat edelleen, mikäli omavastuuta verotuksessa tältä osin muutetaan. Hangolle ja koko Länsi-Uudellemaalle on pitkällä aikavälillä tärkeää, että Hanko – Hyvinkää –radan sähköistäminen toteutuu Ulkosataman väylä ja satama-allas ruopataan, mikä lisää sataman käyttökapasiteettia 20-30 % Koverharin teollisuusalue ja satama voidaan ottaa käyttöön. Hangon satamien kokonaiskapasiteetti lisääntyy 20-50 % Koverharin sataman kehittämislaajuudesta riippuen. 13 15.1.2015 3. Tulevaisuuden visio ja tavoitteet 3.1. Hangon kaupunkistrategian visio ja tavoitteet Visio Hangosta v. 2025 kaupungin strategiassa Hanko on v. 2025 kasvava, vetovoimainen merellinen kaupunki, jossa hyvä elämä perustuu sujuvaan arkeen, viihtyisään ympäristöön ja elinvoimaiseen yritystoimintaan. Uutta yritystoiminnassa on kestävää kehitystä tukevat toimialat. Kaupungin strategiassa tärkeimpänä päämääränä on yritystoiminnan ja työpaikkojen määrän lisääminen. Tätä edesauttavat mm. seuraavat hankkeet ja ja tavoitteet; Koverharin alueen ja sataman käyttöön saaminen ja venehuoltoyritystoiminnan laajentaminen Kaavoitus- ja maakäyttöprosessien nopeuttaminen Elinkeino-ohjelman laatiminen valtuustokausittain Matkailuyrittäjyyden edellytysten parantaminen Novagon toiminnan kautta ja yhteishankkeisiin osallistumalla (Kasvukraft –sopimus) Länsi-Uudellamaalla Strategiassa on työpaikkakehityksen tavoitteeksi asetettu 90 uutta työpaikka vuodessa. Tämä on yhtä paljon kuin työpaikkoja on vähentynyt keskimäärin vuodessa 1990-2012 välisenä aikana. 14 15.1.2015 3.2. Elinkeino-ohjelman tavoitteet Elinkeino-ohjelma perustuu kaupunkistrategiaan ja siinä esitetään periaatteita ja yksityiskohtaisempia toimenpiteitä elinkeinojen kehittämiseksi. Tavoitteet: Yritystoiminta ja työvoima Työpaikkojen lukumäärä on vähentynyt Hangossa vuodesta 1990 n. 33 %, yhteensä n. 1930 työpaikkaa. Tämä on keksimäärin 90 työpaikkaa / vuosi! Samanaikaisesti asukasmäärä on vähentynyt n. 100 henkilöä/vuosi ja työssä käyvien hankolaisten määrä n. 70 henkilöä/vuosi. Siksi yritystoiminnan ja työpaikkojen määrän lisääminen on keskeinen strateginen tavoite. Työpaikkatavoite: Negatiivinen väestö- ja työpaikkakehitys on saatava pysähtymään. Muussa tapauksessa elinkeinorakenne yksipuolistuu, taloudellinen toimeliaisuus taantuu, kausivaihtelut kärjistyvät, väestörakenne vinoutuu ja palvelut heikkenevät. Tavoitteena on työpaikkojen määrän lisääminen keskimäärin 90 työpaikkaa vuodessa. Työvoimatavoite: On todennäköistä, että työmatkapendelöinti kasvaa tulevaisuudessa myös Länsi-Uudellamaalla. Siten työpaikkojen määrän kasvu ei välttämättä edellytä/merkitse yhtä suurta työllisten määrän kasvua. Tavoitteena on työllisen työvoiman kasvu keskimäärin 60 henkilöä/vuosi. Lisäksi tavoitteena on, että kaupungin koko henkilöstö tiedostaa ja huomioi yritystoiminnan merkityksen paikallistalouden perustana ja että jokainen omassa työssään ja organisaatio kokonaisuutena toimii yritysten toimintaedellytysten parantamiseksi. 15 15.1.2015 3.3. Elinkeinotoimen resurssit 2013 Hanko on osakkaana Novago Yrityskehitys Oy:ssä, joka on Länsi-Uudenmaan kuntien omistama yritysneuvontayhtiö. Hangon kaupunki käyttää tällä hetkellä välittömästi elinkeinojen kehittämiseen n. 300 000 €. (Novago Yrityskehitys Oy, Seudullinen hankeyhteistyö (Länsi-Uusimaa, kunnat 50 % - valtio/maakuntaliitto 50 %), Hangon kaupungin matkailutoimisto Hansea Dc Oy, Paikallinen Leader-toimintaryhmä /maaseudun kehittämisohjelmatyö Pomoväst, (valtio/EU 80 % - kunnat 20 %). Kaupungin infrainvestoinnit ovat 2-3 milj. €/v. Tämän lisäksi Hangon Satama Oy toteuttaa infrainvestointeja. Huomattava osa kaupungin henkilöstön työstä liittyy elinkeinojen yleisten toimintaedellytysten parantamiseen. Muut resurssit - Hangon vuokra-asunnot Oy, 324 kpl - Yrityskummit; 2 vapaaehtoista henkilöä yritysneuvonantajina ja mentoreina (Suomen yrityskummit r.y.) - Muita toimijoita; valtion ja järjestöjen organisaatiot; www.yrityssuomi Länsi-Uusimaa, (17 neuvonta-, koulutus- ja edunvalvontajärjestöä). 16 15.1.2015 4. Elinkeinojen kehittämisen periaatteet ja painopisteet Periaatteet • • • • • • • Kaupungilla on valtuuston hyväksymä elinkeino-ohjelma, joka valmistellaan yhdessä yrittäjien/yrittäjäjärjestöjen kanssa Yrityksille ja yrittäjiksi aikoville on tarjolla hyvät yritysneuvonta- ja yrityskehittämispalvelut Yrittäjien ja kaupungin välinen yhteistyö ja vuorovaikutus on jatkuvaa ja molempia osapuolia hyödyttävää Kaupungin koko organisaatio sitoutuu elinkeino-ohjelman periaatteisiin ja tavoitteisiin Yritystoimintaa koskeva ja sivuava päätöksenteko on tasapuolista Kaupungin päätösten vaikutukset yritystoimintaan arvioidaan ennalta Kaupungin oman organisaation rooli palvelujen tuottajana määritellään palvelustrategiassa Painopisteet 1. Yritysneuvontapalvelut vakiinnutetaan ja niitä kehitetään 2. Edistetään yrittäjyyttä ja yritysten ja kaupungin välistä kanssakäymistä yritysilmapiirin parantamiseksi 3. Vahvistetaan vahvuuksia; Hangon satamatoimintaa laajennetaan ja logistiikkapalveluja kehitetään Teollisuuden toimintaedellytykset turvataan ja niitä parannetaan Luodaan edellytyksiä matkailupalvelujen laajentumiselle 4. Toimitaan yritystoiminnan lisäämiseksi ja monipuolistamiseksi 5. Infrastruktuuria parannetaan ja kiirehditään valtion toimenpiteitä 6. Kaupungilla on monipuolinen ja riittävää yritystonttitarjonta 7. Ympäristöä parannetaan ja myönteistä kaupunkikuvaa vahvistetaan markkinoinnin ja tiedottamisen avulla 17 15.1.2015 5. Elinkeinojen kehittämisen toimenpiteet 5.1. Yritysneuvontapalvelut vakiinnutetaan ja niitä monipuolistetaan Toimenpiteet: Novago Yrityskehitys Oy tarjoaa neuvontaa yritystoimintaa suunnitteleville, aloittaville ja toimiville/laajentaville yrityksille. Yritysneuvonta tapahtuu pääasiassa yrityksissä. Novagossa Lohjalla toimii ns. protopaja ja tarjolla on toimitiloja aloittaville Pienyrityksille. Kaupunki tarjoaa Novagon henkilöstölle vastaanotto- ja kokoustilat Hangossa, (siirtyy Keksistä kaupungintaloon 2015). Yrityskummien tarjoamat neuvonta- ja mentoripalvelut ovat osa yrity.sneuvontatoimintaa. 18 15.1.2015 5.2. Edistetään yrittäjyyttä ja parannetaan yrittäjäilmapiiriä Toimenpiteet: Kaupungin/Novagon Oy:n ja yrittäjien kesken järjestetään yhteisiä tilaisuuksia yritysten tarpeiden esiintuomiseksi ja yhteistyön vahvistamiseksi; yhteiset tapaamiset, yritysvierailut, aamukahvit. Kaupungin ja yritysten yhteiset markkinointi-, messu- ja muut yhteisesiintymiset. Talousarvioon sisältyvistä hankinnoista/hankkeista järjestetään paikallisille yrittäjille informaatiotilaisuus budjettivuoden alussa (v. 2015--). Yritysten ja kaupungin edustajille järjestetään tilaisuuksia, joissa käsitellään, yritysten toimintaedellytysten kehittämistä, yritystoiminnan merkitystä paikallisen hyvinvoinnin perustana sekä molemminpuolista riippuvuussuhdetta. Päätöksenteossa otetaan käyttöön yritysvaikutusten arviointi, ts. arvioidaan ennakolta päätösten mahdollisia vaikutuksia yritystoiminnalle, (v. 2015--). 19 15.1.2015 5.3. Vahvuuksien vahvistaminen; a) Sataman toiminnan ja liitännäisten logistiikkapalvelujen kehittäminen Toimenpiteet: Koverharin sataman hankinta ja kehittäminen osana Hangon Satama Oy:n toimintaan. Länsisataman kilpailukykyinen toiminta ja kehittämismahdollisuus turvataan uudella asemakaavassa (v. 2013-15). Kasvua haetaan uusista liikennemuodoista, kehittämällä satamatoimintoja tukevia logistiikkapalveluja ja etsimällä uusia yhteistyösatamia. Kaupunki varaa tonttimaata sataman toimintaan liittyvien logistiikka-palvelujenyritysten toiminnan kehittämiselle. Satama huomioi monipuolisesti ympäristöarvot toiminnassaan ja toteuttaa osaltaan hiilineutraalin kaupungin (HINKU-) tavoiteohjelmaa. 20 15.1.2015 5.3. Vahvuuksien vahvistaminen; b) Teollisuuden toimintaedellytykset turvataan ja niitä parannetaan Toimenpiteet: Teollisuuden edustajien kanssa pidetään vuosittain vähintään kaksi yhteistyökokousta, joissa teollisuuden tilannetta ja tarpeita sekä kaupungin ajankohtaisia asioita tuodaan esille. Kaupunki ja yritykset esiintyvät yhdessä hankkeissa/tilanteissa, kun se on kummankin osapuolen ja/tai paikkakunnan ja seudun edun mukaista. Yrityksille tarjotaan mahdollisuutta toimia yhdessä kuntalaisten ja kaupungin kanssa hiilineutraali kunta (HINKU) -hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kaupungin v. 2014 hankkimaa Koverharin aluetta sataman ja rautatien läheisyydessä kaavoitetaan yritysalueeksi, (2015--). Alueen markkinointi toteutetaan yhteistyönä Hangon satama Oy:n kanssa, (ks. 5.4.). 21 15.1.2015 5.3. Vahvuuksien vahvistaminen; c) Matkailuelinkeinon monipuolistaminen ja toimintaedellytysten parantaminen Toimenpiteet: Toteutetaan kaavamuutokset, jotka mahdollistavat matkailupalvelujen kehittämisen; Casinon-Plagenin alue, Neljän tuulen tuvan alue (Pieni ja Iso Mäntysaari), Itäsataman alue, Hangonkylän satama. Silversand -leirintäalueen kehittäminen sopimuksen mukaisesti, mm. ”neljän tähden” leirintäalueeksi. Hansea Oy:n kanssa tehdään ostopalvelusopimus; Kaupungin rahoitusosuus sidotaan Hansean myyntitulojen (netto) määrään. Kaupungin rahoitusosuus 2015-17 vähintään 55 %, vähintään kuitenkin 160 000 €/v. Tavoitteena on yhteistyön ja ulkoisen rahoituksen lisääminen Hansean toiminnassa. Kaupunki tekee 3-5–vuotissopimukset suurempien tapahtumien järjestäjien kanssa suunnittelun/toteutuksen helpottamiseksi ja jatkuvuuden turvaamiseksi. Itäsatamalle ja Hangonkylän satamalle laaditaan kehittämisohjelmat sekä suunnitelma keskustan seudun liikenne- ja paikoitusratkaisuiksi alueiden kaavoitustyön yhteydessä (2015-16). 22 15.1.2015 5.4. Toimenpiteitä yritystoiminnan lisäämiseksi ja monipuolistamiseksi Toimenpiteet: Kaupungin kotisivuille luodaan yritystoimintaa, tonttitarjontaa ja kaupungin vapaita/myytäviä kiinteistöjä kattavasti esittelevä osio 2014-15. Selvitetään mahdollisuus Hangon Satama Oy:n kanssa tehostaa Hangon ulkoista markkinointia yritysten sijoittumispaikkakuntana huomioiden erityisesti lisääntyvät satamapalvelut ja muut logistiset palvelut ja kehittämismahdollisuudet, runsas tonttitarjonta ja laaja teollinen toiminta. Toiminta edellyttää henkilöresurssin palkkaamista tai palvelun ostamista yhteistyössä, (2015) (Selvitetään - vapaat yksityiset toimitilat ja kunnostustarve sekä mahdollisuus saada ne yrityskäyttöön, - etätyöntekijöiden ja osa-aikahankolaisten toimitilatarve). Selvitetään mahdollisuus perustaa ”yritystalo”, jossa on ns. vastaanottotiloja aloittaville pienyrityksille/etätyöntekijöille, toimisto/kokoustilat Novago Oy:lle ja muille neuvonta- ja –tukiviranomaisille, (esim. rautatieasema , valtion virastotalo tai Ljungbo). Edellä mainittujen hankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa pyritään hyödyntämään ulkoista rahoitusta. Kaupunki on aktiivinen paikallisen työvoimatarpeen huomioimiseksi ammatillisessa koulutuksessa, jota tulee tarvittaessa järjestää paikallisesti, erityisesti ammattioppilaitosten Luksian, Laurean, Axxellin ja/tai Novian kanssa. Yrityssijoittumiseen liittyvään valmistelutyöhön ja tiedotukseen/markkinointiin tulee varata vuosittain määräraha. 23 15.1.2015 5.5. Infrastruktuuria parannetaan ja kiirehditään valtion toimenpiteitä Toimenpiteet: Hanko-Hyvinkää –radan sähköistäminen; - ns. ratasuunnitelma valmistunut 2014 - toteutus/aloitus viimeistään seuraavan hallituskauden aikana, (v. 2016--. Liikennepoliittisen selonteon mukaan). - Koverharin sataman toiminnan käynnistyminen lisää radan sähköistystarvetta Kaupungin sisäisestä pääliikenneratkaisusta tehdään päätös niin, että toimenpiteet voidaan toteuttaa/aloittaa radan sähköistämistöiden yhteydessä. Valtatie 25 (Hanko-Hyvinkää-Mäntsälä, kantatie 55 Porvooseen) nimetään KEHÄ V:ksi, parannustoimenpiteitä kiirehditään yhdessä tien vaikutuspiirin kuntien kanssa; erityisesti liittymä Saloon (kt 52) ja turvallisuuden parantamistyöt Karjaa-Lohja välillä. Seudullinen edunvalvonta tien välityskyvyn varmistamiseksi. Hanko osallistuu rantaradan Hki – Karjaa kunnostamista koskevaan edunvalvontayhteistyöhön muiden radanvarsikuntien kanssa , (Pro rantarata). 24 15.1.2015 5.6. Kaupungilla on monipuolinen ja riittävää yritystonttitarjonta Toimenpiteet: Tarjolla on vaihtoehtoisia yritystontteja kilpailukykyiseen hintaan. Periaatteet ja perusteet kunnallistekniikkaan liittymisestä on määritelty etukäteen, liittymismaksut aiheuttamisperiaatteen mukaan. Yksityiskohtaiset tiedot tonttitarjonnasta on helposti saatavilla kaupungin kotisivuilta, (2015). Alueiden ulkoista markkinointia lisätään, toteutus Hangon Satama Oy:n kanssa, (ks. 5.4). 25 15.1.2015 5.7. Ympäristöä parannetaan ja myönteistä kaupunkikuvaa vahvistetaan Toimenpiteet: Kaupungin yleisilmettä parannetaan kaupungin, yritysten, yksityistalouksien toimenpitein ja yhteistyössä mm. Elävä Hanko ry:n kanssa. Yritys- ja yleisopasteita (kylttejä) täydennetään/uusitaan. Markkinointia ja tiedotusta lisätään; Hangon menestyvää ja monipuolista yritystoimintaa hyödynnetään markkinoinnissa. Teollisuudella/yrityksille tarjotaan osallistumista ”hiilineutraali kunta” –hankkeeseen; - tavoitteena on ilmastomuutoksen ehkäiseminen , parempi energia- ja materiaalitehokkuus, myönteinen vaikutus markkinoilla ja yrityskuva, - yritykset julkaisevat omalta osaltaan toteuttamiensa toimenpiteiden päästö- ja muita ympäristövaikutuksia. 26 15.1.2015 6. Asuntokannan kehittäminen Väestömäärän väheneminen on vaikuttanut viime vuosikymmeninä asuntokannan kehitykseen. Asuntotuotanto on ollut vähäisempää kuin muissa kunnissa, tilapäisessä käytössä tai käyttämättömänä olevien asuntojen määrä, ns. asuntovarauma, on suuri samoin kuin myytävänä olevien asuntojen määrä. Asumistaso on parantunut myös peruskorjaustoiminnan myötä, josta ei ole kuitenkaan tilastoja saatavana. Hangon asuntokanta v. 2012 Hanko Raasepori Uusimaa Koko maa Kaikki asunnot, (asuntokanta) lkm 5715 15881 - - Vakinaisesti asutut, lkm % 4614 80,7 84,6 92,9 90 - niistä omistusasunnot, lkm % 3222 69,8 71,6 58 65,3 - vuokra-asunnot, lkm % 1209 26,2 24,8 36,6 30,5 - muu, tuntematon, lkm % 183 4 3,6 5,4 4,3 Ei-vakinaisesti asutut, lkm % 1101 19,3 14,4 7,1 10 774 6418 - - Kesämökit, lkm 27 15.1.2015 Asuntotuotanto 2003-2013 2003 Hanko, lkm kpl/1000 as. Raasepori kpl/1000 as. L-Uusimaa kpl/1000 as. Koko maa kpl/1000 as. 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 18 1,8 32 3,2 32 3,3 26 2,7 34 3,5 63 6,5 39 4,1 6 0,6 4 0,4 2 0,2 10 1,1 2 5,6 8,2 17 11,9 14,1 5,1 2,5 2,5 2 2,2 4,6 5,6 8 11 9,8 9,7 4,7 3,4 3,4 4,3 2,7 5,1 5,6 6,2 6,2 6,4 5,5 4 4,7 5,7 5,6 5,4 Hangossa ei ole asuntopulasta johtuvaa asunnottomuutta. Asumisväljyys on keskimääräistä suurempi, osittain asuntokuntien pienuuden vuoksi, (ks. Liitteet). Tilaston mukaan asutuista asunnoista oli 26,2 % vuokra-asuntoja v. 2012. Vuokra-asuntojen kokonaismäärä on tätä suurempi. Kaupungin omistaman Hangon vuokra-asunnot Oy:n kaikkiaan 324 asunnosta on tällä hetkellä (lokak. 2014) noin 60 asuntoa vapaana. Huomattava asuntoreservi mahdollistaa omalta osaltaan yritystoiminnan laajentumisen ja väestömäärän kasvun. Hangossa on tällä hetkellä 22+35+49 omakotitonttia, (joista pääosa yleiskaavatontteja). Lisäksi on rivi- ja kerrostaloasuntojen tontteja, jotka mahdollistavat _______ asunnon rakentamisen. Erityisesti kerrostalotonttien osalta on tarvetta tarkistaa olemassa olevat kaavat, joista osa on tehty 1970-luvulla. 28 15.1.2015 Tavoitteet Hangolla on tällä hetkellä merkittävä asuntoreservi, joka on syntynyt väestömäärän vähentyessä. Se muodostaa muutaman vuoden tarvetta vastaavan puskurin, mikäli väestökasvu kääntyy nousuun. Kaupungilla tulee olla vähintään viiden vuoden rakentamistarvetta vastaava tonttivaranto Kaupungin vetovoiman lisäämiseksi kaupunki priorisoi kaavoitusta ja muita toimenpiteitä, jolla lisätään tonttitarjontaa kantakaupungissa tai sen läheisyydessä ja Lappohjassa. Näin minimoidaan usein myös kunnallistekniset investoinnit. Toimenpiteet Asumisolosuhteita ja niiden kehittymistä seurataan osana kaupungin elinolosuhteiden kehitystä ja elinkeinojen kehittämistoimenpiteitä. Kaavoitusta koskevat toimenpiteet esitetään vuosittain talousarvioon liittyvässä kaavoitusohjelmassa (3 v.) ja lakisääteisessä kaavoituskatsauksessa. 29 15.1.2015 30 15.1.2015 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Hangossa 1999–2012 Nya och nedlagda företag i Hangö 1999–2012 60 Lukumäärä/Antal 50 40 30 20 10 0 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Aloittaneet/Nya företag SeutuNet Vuoden 2013 aluerajat Lähde: Tilastokeskus/Yritykset Lopettaneet/Nedlagda företag Områdesindelningen år 2013 Källa: Statistikcentralen/Företag 31 15.1.2015 Työllisyysaste kunnittain 2002, 2007 ja 2012 Det relativa sysselsättningstalet kommunvis 2002, 2007 och 2012 18–64-vuotiaiden työllisten osuus samanikäisestä väestöstä (%) Andelen sysselsatta 18–64-åringar av hela befolkningen i samma ålder Siuntio - Sjundeå Inkoo - Ingå Lohja - Lojo Karkkila - Högfors Raasepori - Raseborg Hanko - Hangö 2012 2007 2002 Hiiden alue - Hiisiområdet Raaseporin alue - Raseborgsområdet Uusimaa - Nyland Novago Yrityskehitys - Företagsutveckling Länsi-Uusimaa - Västra Nyland Koko maa - Hela landet 0 20 40 60 80 100 Työllisyysaste/Relativt sysselsättningstal (%) SeutuNet Vuoden 2014 aluerajat Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäyntitilastot Områdesindelningen år 2014 Källa: Statistikcentralen/Sysselsättningsstatistik 32 15.1.2015 Työmatkavirrat kunnittain Länsi-Uudellamaalla 2011 Pendlingsflöden kommunvis i Västra Nyland 2011 3 suurinta tulo- ja lähtöpendelöintikuntaa, ei sisällä Länsi-Uudenmaan sisäisiä työmatkoja De tre största inpendlings- och utpendlingskommunerna, exkl. arbetsresor inom Västra Nyland Sisäänpendelöinti/Inpendling Helsinki - Helsingfors Turku - Åbo Salo 76 46 37 Helsinki - Helsingfors Espoo - Esbo Vantaa - Vanda 40 37 8 Vihti - Vichtis Helsinki - Helsingfors Loppi 296 97 92 Espoo - Esbo Helsinki - Helsingfors Vantaa - Vanda 1 558 828 262 Vihti - Vichtis Helsinki - Helsingfors Espoo - Esbo 712 432 386 Helsinki - Helsingfors Salo Espoo - Esbo 222 135 115 Espoo - Esbo Helsinki - Helsingfors Vantaa - Vanda 109 74 22 Vuoden 2013 aluerajat Hanko Hangö Ulospendelöinti/Utpendling Helsinki - Helsingfors 90 Espoo - Esbo 52 Turku - Åbo 32 Helsinki - Helsingfors Espoo - Esbo Vantaa - Vanda 407 357 94 Helsinki - Helsingfors Vihti - Vichtis Espoo - Esbo 417 310 268 Helsinki - Helsingfors Espoo - Esbo Vantaa - Vanda 4 922 4 904 1 002 Lohja Lojo Helsinki - Helsingfors Espoo - Esbo Vihti - Vichtis 2 449 2 228 929 Raasepori Raseborg Helsinki - Helsingfors Espoo - Esbo Turku - Åbo 696 292 130 Espoo Esbo Helsinki - Helsingfors Vantaa - Vanda 604 586 151 Inkoo Ingå Karkkila Högfors Kirkkonummi Kyrkslätt Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäyntitilasto Siuntio Sjundeå Områdesindelningen år 2013 Källa: Statistikcentralen/Sysselsättningsstatistik 33 15.1.2015 Muutot kunnittain Länsi-Uudellamaalla 2013 Flyttningar efter kommun i Västra Nyland 2013 3 suurinta tulo- ja lähtömuuttokuntaa, ei sisällä Länsi-Uudenmaan sisäisiä muuttoja De tre största kommunerna med in- och utflyttning, exkl. flyttningar inom Västra Nyland Helsinki - Helsingfors Espoo - Esbo Raasepori - Raseborg 57 38 35 Hanko Kirkkonummi - Kyrkslätt Helsinki - Helsingfors Espoo - Esbo 56 51 48 Inkoo Vihti - Vichtis Helsinki - Helsingfors Vantaa - Vanda 86 51 38 Karkkila Helsinki - Helsingfors Espoo - Esbo Vihti - Vichtis 346 301 205 Lohja Helsinki - Helsingfors Espoo - Esbo Turku - Åbo 185 82 61 Raasepori Kirkkonummi - Kyrkslätt Espoo - Esbo Helsinki - Helsingfors 80 74 66 Siuntio SeutuNet Vuoden 2014 aluerajat Lähde: Tilastokeskus/Väestö Helsinki - Helsingfors Espoo - Esbo Turku - Åbo 64 42 42 Helsinki - Helsingfors Kirkkonummi - Kyrkslätt Espoo - Esbo 58 32 28 Högfors Helsinki - Helsingfors Vihti - Vichtis Espoo - Esbo 73 55 39 Lojo Helsinki - Helsingfors Espoo - Esbo Vihti - Vichtis 315 237 185 Raseborg Helsinki - Helsingfors Turku - Åbo Espoo - Esbo 188 114 79 Helsinki - Helsingfors Espoo - Esbo Kirkkonummi - Kyrkslätt 83 83 69 Hangö Ingå Sjundeå Områdesindelningen år 2014 Källa: Statistikcentralen, Befolkning 34 15.1.2015 Länsi-Uudenmaan sisäiset muutot kunnittain 2013 Flyttningar inom Västra Nyland efter kommun 2013 3 suurinta tulo- ja lähtömuuttokuntaa De tre största kommunerna med in- och utflyttning Raasepori - Raseborg Lohja - Lojo Inkoo - Ingå 35 9 2 Raasepori - Raseborg Lohja - Lojo Siuntio - Sjundeå 43 19 16 Inkoo Lohja - Lojo Raasepori - Raseborg 39 3 Karkkila Raasepori - Raseborg Siuntio - Sjundeå Karkkila - Högfors 82 60 35 Lohja Lohja - Lojo Hanko - Hangö Inkoo - Ingå 62 56 36 Raasepori Lohja - Lojo Inkoo - Ingå Raasepori - Raseborg 36 15 13 Siuntio SeutuNet Vuoden 2014 aluerajat Hanko Lähde: Tilastokeskus/Väestö Hangö Raasepori - Raseborg Lohja - Lojo Siuntio - Sjundeå Inkoo - Ingå 56 20 1 1 Ingå Raasepori - Raseborg Lohja - Lojo Siuntio - Sjundeå 36 30 15 Högfors Lohja - Lojo Raasepori - Raseborg 35 2 Lojo Raasepori - Raseborg Karkkila - Högfors Siuntio - Sjundeå 62 39 36 Lohja - Lojo Inkoo - Ingå Hanko - Hangö 82 43 35 Lohja - Lojo Inkoo - Ingå Raasepori - Raseborg 60 16 11 Raseborg Sjundeå Områdesindelningen år 2014 Källa: Statistikcentralen, Befolkning 35 15.1.2015 36 15.1.2015 37
© Copyright 2024